2
ylioppilaslehti 6 # 12
pääkirjoitus
Maria Ruuska
anteeksi kuinka?
Hannu Hallamaa
Turhaa draamaa
olen nähnyt kuolleen varpaat. Kun olin haastattelemassa oi keuslääkäriä, obduktiohoitaja esitteli minulle kylmiötä, jossa ruumiit odottivat käsittelyä. Vatsaani väänsi, vaikka jääkaa pissa haisi vain pesuaine. Kun vaarini kuoli seiskaluokan jou luna, vanhempani katsoivat, että on parempi, että lapset eivät näe kuollutta isoisää. Ja oli muitakin kiireitä, luistelutreenit illalla ja joulunäytelmä parin päivän päästä. Yhä harvempi meistä on nähnyt ruumiista. Elämän hauraus on eristetty kaupungilta laitoksiin. Aivan kuin olemassaolon tilapäi syys muuttuisi pysyvyydeksi, kun emme näe elämän ehtymistä. "kulttuuri, joka on kadottanut kuoleman ja kuolevansa, on tyhjä kulttuuri", kirjoitti Terhokodin johtaja, ylilääkäri Juha Hänninen Lääketieteelliseen Aikakauskirja Duodecimiin toissa vuonna. Hännisen mukaan suhtautumisessamme kuolemaa lähestyviin kanssaihmisiin heijastuu kulttuurimme historiat tomuus ja julmuus. "Onko kuoleman kielto yksi tapa saada ihmiset, tuotanto koneiston rattaat, posottamaan arkielämäänsä entiseen mal liin, jatkamaan keskeneräisiä hankkeita kyselemättä niiden mielekkyyttä, solmimaan osamaksusopimuksia uusista au toista ja taulutelevisioista, rehkimään kuntosalilla?", kysyi kirjailija Helena Sinervo tekstissään Lautturit. armoa, ihmiset. Mehän jauhamme kuolemasta koko ajan, vaik ka emme enää näe sitä samalla tavalla kuin mustan surman ja mestauslavojen aikaan. Kirjaamme "RIP Whitney" Facebook kiin, fanitamme vampyyreja ja menemme juttelemaan, kun jo tain kauheaa tapahtuu. Ja ennen kaikkea yritämme estää kuo leman treenaamalla ja kyttäämällä suupalojamme. Historiantutkija Ilona Kemppaisen mukaan kuoleman poistumista katukuvasta dramatisoidaan suotta. Hänen mu kaansa se on samaa modernisaatiokehitystä, jossa synnytykset siirtyivät kotoa sairaaloihin ja äidit hellojen luota kaupan pa kastealtaille. Taustalla ei ole sen ihmeellisempää kulttuurin tyhjenemistä kuolemasta on tullut samanlainen ostopalve lu kuin ruoasta, vaatetuksesta ja muista elämän perusasioista.
vasemmistonuoret haluaa Suomeen valtiollisen kaivosyhtiön. Puheenjohta ja Li Andersson sanoo järjestön 26. maaliskuuta julkaistussa tiedotteessa, että "valtion on ehkäistävä kaivosteolli suuden kehittymistä villiksi länneksi, jossa monikansalliset yhtiöt hyödyntä vät Suomen luonnonvaroja". Ruotsista valtion omistama kaivosyhtiö jo löytyy. Li Andersson, kai te siellä vasemmistonuorten toimistossa tiedätte, että valtio omistaa kolmasosan Outokummusta ja kahdeksan prosenttia Talvivaaraa? "Joo. Me vaadimme valtionomis tuksen tuntuvaa lisäämistä ja sitä, että valtio käyttäisi rooliaan omistajaoh jauksen kautta selvemmin."
Tarvitaanko uusi valtionyhtiö, eikö osakkuus riitä? "Meidän mielestämme se ei toimi, sillä nykytilanne ei ole tyydyttävä. Ruotsissa valtiollinen yhtiö on huo mattavasti isompi kuin Suomen valtion omistukset kaivosyhtiöissä." Kaivostoiminta on keskittynyt kansainvälisten suuryritysten haltuun. Miksiköhän näin on? "Pääomalla on tapana kasautua. Us kon, että Suomessa ei ole herätty tähän ajoissa. On sanottu, että valtiollisella kaivosyhtiöllä voisi olla vaikeuksia päästä mukaan markkinoille, sillä kil pailijat ovat niin isoja." Mitä valtion kaivosyhtiö tekisi nykyisiä toimijoita paremmin?
"Osa tuotoista jäisi selkeämmin Suomeen. Uskon, että valtiollisella yh tiöllä olisi suuremmat insentiivit tie dottaa asukkaille toiminnasta, siis toi mia avoimemmin." Vaaditte kaivostoimintaan kohdistettavaksi erityistä louhintaveroa. Minkä maan kanssa Suomi profiloituu samaan sarjaan, jos kaivosteollisuutta ryhdytään kurittamaan? "No?" Zimbabwen. "Olen käsittänyt, että on aika mo nia maita, joissa jollain tavalla vero tetaan kaivostoimintaa tai ohjataan sitä eri tavalla kuin Suomessa. Lou hintaveroa on Suomessa esitetty mi nisteritasolla."
mediapeli
omg: "Siis voi vittu! SE vitun solidaa risuusvero tuli sitten kuitenkin! Ettei riitä, että mieheni maksaa veroja jo 64%???? Itse tietaan vain noin 1200 netto, joten todellakin tar vitaan jokainen miehen tienaama lantti!" Vierailija järkyttyi Vauva-lehden keskustelupalstalla 22.3. hallituksen aikeista langettaa solidaarisuusvero yli 100 000 vuodessa ansaitseville. doh: "Solidaarisuusveron piiriin kuu luu hieman yli prosentti kaikista ansio tulon saajista, 50 000 isopalkkaisinta. On ilmeistä, että suuri osa heistä tulee muuttamaan palkkatulojaan kevyem min verotetuiksi pääomatuloiksi. Pie nituloisimmilla ei ole tällaisia kikkailu mahdollisuuksia. " Kirjailija Raimo Pesonen ei pidä Laitos.fi:ssä 23.3. julkaistussa kirjoituksessa solidaarisuusveroa juuri minään. ihq: Sarasvuota ärsyttää, että media le vittää paikoin virheellistä "propagandaa varakkaiden itsekkyydestä". Hänen mielestään varakkaat suomalaiset eivät ole itsekkäitä, sillä he maksavat veronsa kiltisti, vaikka "veronmaksun katkaise minen Suomen yhteiskunnalle olisi jär jestettävissä yhdellä puhelinsoitolla". Jari Sarasvuo kiittelee Helsingin Sanomissa 27.3. solidaarisuusveroa yhteiskunnallisesti "oikeaksi signaaliksi".
kuva viikonvaihteeksi
Juuso Koponen
Vuonna 2011 neuvosto antoi lisäksi Valko-Venäjää, Irania ja Jemeniä koskevat päätöslauselmat
alapääkirjoitus
Hannu Hallamaa
14
17
12
Päätöslauselmat 20062011 yhteenlaskettuna
Muut
YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselmat, kpl
Suomen tonnisukupolvi
"kiinnostaisiko päästä tekemään unelmiesi työtä?" "Totta kai." "No entä miltä kuulostaisi diili, jossa maksamme työstä si kolmasosan alasi käyvästä palkasta? Vieläkö kiinnostaa?" "Ei, ei kiinnosta, kiitoksia tarjouksesta, mutta kieltäydyn kusemasta kollektiivisiin muroihimme", vastauksen pitäisi tietenkin olla. Ylioppilaslehti pyysi ministeriöiltä selvityksen siitä, kuinka paljon niissä on työskennellyt viimeisen kolmen vuoden aika na korkeakouluharjoittelijoita ja työelämävalmennettavia. Jälkimmäisiä löytyi sekä absoluuttisesti että suhteellisesti eniten ulkoministeriöstä. Ministeriö on viime vuosina lisännyt valmennettavien käyttöä. Ulkoministeriö on tietoinen maineestaan nuorten maiste reiden halpatyöllistäjänä. Puolustukseksi sanotaan, että kun hienoa CVmerkintää himoitsevia on tunguksi asti, on "har joittelupaikan" tarjoaminen kaikkien etu. Ei se ole. Järjestelystä kärsivät ne yliopistosta juuri ulos putkahtaneet maisterit, joiden tililtä ei löydy säästöjä elinkus tannusten kattamiseen esimerkiksi suurlähetystöharjoittelun ajaksi. Tai ne maisterit, joilla opintolainan lyhennykset paina vat päälle. Ulkoministeriö ja muutkin ministeriöt ottavat varmasti työelämävalmennettavia riveihinsä niin kauan, kun hakemuk sia saapuu. Avaimet ovat meidän käsissämme. Solidaarisuut ta, toverit!
10
Kongo
Kirgisia
8
Israel ilmoitti maanantaina lopettavansa yhteistyön YK:n ihmisoikeusneuvoston kanssa syyttäen sitä puolueelliseksi. Tilastojen valossa Israelin syytös on uskottava. Vuonna 2006 perustetun neuvoston kaikista päätöslauselmista huikeat 43 % on osoitettu Israelille, kun esimerkiksi Pohjois-Koreaa ja Syyriaa koskee alle 5 % kumpaakin. Neuvoston jäsenmaista monet, kuten Kiina, Saudi-Arabia ja Kuuba kuuluvat itsekin ihmisoikeuksia polkevien maiden joukkoon, mikä syö neuvoston uskottavuutta entisestään. Oheinen kuvio näyttää Israelille osoitettujen päätöslauselmien määrän viivakuviona ja muille maille suunnatut päätöslauselmat summapylväskuviona. Pylvään kokonaiskorkeus kertoo siis muille maille kuin Israelille yhteensä osoitetut päätöslauselmat. Värit osoittavat tarkemmin, mitkä maat niitä saivat osakseen. Perustamisvuonna 2006 neuvosto teki vain Israelia koskevia päätöslauselmia. Myöhempinä vuosina Israelin osuus on ollut 40 % paikkeilla kaikista päätöslauselmista, vuonna 2011 enää "vain" 30 %. Vaikka Israel epäilemättä onkin syyllistynyt ihmisoikeusrikkomuksiin, vaikuttaa siltä, että YK:n ihmisoikeusneuvosto ei sovella yhtä tiukkoja ihmisoikeuskriteereitä muiden maiden kohdalla.
Burundi
Kambodza
6
Norsunluurannkikko
Israel
4
PohjoisKorea Libya Somalia
Sudan
2
Syyria Myanmar Afganistan
0
2006
2007
2008
2009
2010
2011
Lähde: EYEontheUN.org
ylioppilaslehti Perustettu 1913. 99. vuosikerta. Suomen aikakauslehtien liiton jäsen. issn 035-924. Käynti- ja postiosoite Kaivokatu 10 B, 7. krs, 00100 Helsinki. www.ylioppilaslehti.fi. toimitus Vt. päätoimittaja Maria Ruuska, 050 339 3033, paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi ·Toimittajat Veera Jussila, 050 443 7122, veera.jussila@ylioppilaslehti.fi, Verna Kuutti, 050 445 0553, verna.kuutti@ylioppilaslehti.fi, Hannu Hallamaa, 050 447 1117, hannu.hallamaa@ylioppilaslehti.fi · Ulkoasu Otto Donner, 050 441 1327, graafikko@ylioppilaslehti.fi toimistosihteeri Susanne Lindqvist, 09-13114235, susanne.lindqvist@hyy.fi osoitteenmuutokset ja tilaukset www.ylioppilaslehti.fi/tilaajapalvelu ilmoitusmarkkinointi Media Duo Oy · Eeva Kärki, 040 719 2467, Kari Mattila, 050 563 5462, Kimmo Salmi 050 329 9000 etunimi.sukunimi@mediaduo.fi, www.mediaduo.fi. ilmestymisaikataulu ja mediakortti www.ylioppilaslehti.fi/mediakortti.pdf kustantaja Ylioppilaslehden kustannus Oy toimitusjohtaja Mauri Laurila hallinto ja talous Marjo Berglund paino Sanomapaino Oy, Forssa ·Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta eikä säilytä tai palauta sitä.
ylioppilaslehti 6 # 12
3
sisältö 6 uusi päätoimittaja satsaisi
netti-ylkkäriin
Vappu Kaarenoja juhli valintaansa syömällä pinaattilettuja.
8
poliitikko brunssipöydästä
Hihamerkit ja Savonlinnan hylännyt Erkki Perälä kampanjoi nyt kivan Kallion puolesta. (Kaikkia se ei ole miellyttänyt.)
10 14
kuollaan nätisti piilossa
Helsinki on täynnä vainajia, mutta näemme ruumiita mieluummin otsikoissa.
ulkoministeriö on harjoittelijamagneetti
Moni maisteri huhkii harjoittelijana tonnilla kuussa, eikä ura valtiolla silti avaudu.
17 18 22
saako hauskan speksin halvalla?
Teekkarispeksiin palaa yli 40 000 euroa. Joissain tiimeissä säästetään treenieväistäkin.
housut alas ja nauti taiteesta
Letkulla pissaava balettitanssija yllättää turistin Kauppatorin laidalla.
luentopäiväkirja, oikeasti
Löysimme Terhin rehelliset muistiinpanot. Olisivatko omasi painokelpoisia?
vakiot 4 palaute 6 ajan hammas 14 kolumni: lauri holappa 16 graduratsia & samaan aikaan
toisaalla
päivi koskinen
Hannua turhauttaa duuni talousosastolla.
Juttu Flush!-näyttelystä, s. 19.
18 21 23
kolumni: olavi uusivirta arviot malinen, hesari confidential & nykysuomen sanakirja
tekijät
kannen kuva otto donner
muinoin
Jutta Sarhimaa, 26, on elokuvakrii tikko ja vapaa kirjoittaja, joka viimeis telee graduaan käytännöllisestä filo sofiasta. Himottaa Mad Menin viides kausi, Cannes ja kesä.
Noora Lehtovuori, on 28vuotias valo ja videokuvaaja, joka kuvasi tähän numeroon päähenkilömme Erkki Perälän. Kaduttaa Aamuunisena pitkäksi ve nähtäneet torkutukset.
Verneri Ruohoranta on 24vuotias viestintää opiskeleva valtiotieteilijä, joka selvitti speksien budjetit. Kyrpii Omien kiireiden hypetys. Tär keillä tyypeillä riittää vain hädin tuskin aikaa päivittää kiireensä Facebookiin.
Kolumnisti Mustan Volgan kuljettaja vastusti Suomen liittymistä EEC-vapaakauppasopimukseen Ylioppilaslehdessä 29.3.1973.
ilm oitus
Kolme tapasta vitriinistä & lasi sangriaa 15¤ 15.4 asti
4
ylioppilaslehti 6 # 12 Alkusoitto
lukijoilta
Perustulo-Battle aukesi huonosti
Kiitos perustuloa käsittelevästä artikkelista. Li Anderssonin ja Henri Heikkisen battle oli varsin mielenkiintoinen, mutta miksi se täytyi esittää visuaaliselta kantilta kovin vaikeasti hahmotettavasti? En edes meinannut pysyä mukana kumpi milloinkin oli kommentointivuorossa, ja olivatko siis reunalla värein painetut lainaukset haastateltavien kommentointia toistensa puheenvuoroja kohtaan? Lisäksi kiinnostaa, oliko kyseessä aito keskustelutilanne, ja jos näin oli, niin kehtasiko Henri Heikkinen todella kommentoida vastustajansa kommentteja lehdessä esitetyin lainauksin? Venla Laitala toimitus vastaa: Pahoittelemme vaikealukuisuutta. Graafikkomme Otto teki parhaansa materiaalille, jonka Hannu oli katsonut viisaaksi tuottaa. Ja joo, värikoodatut lainaukset olivat kommentteja battle-vastustajan vastauksiin. Keskustelutilanne ei ollut "aito", luultavasti kaikkien osapuolten onneksi. Battle rakentui Heikkisen ja Anderssonin haastatteluista, joita he sitten kommentoivat toimitukselle. Ja onneksi olkoon, Yliluonnollinen ilmiö -kirja on sinun.
posti@ylioppilaslehti.fi Palautetta lähettäneille jaetaan kirja- ja levypalkintoja.
palaute antaa aihetta toivoa, että perustulon vapauttamat kansalaiset todellakin käyttäisivät aikansa Wikipedian päivittämiseen.
Opiskelijaystävälliset ravintolat
Uudenmaankatu 13 09-640 724
Suora kysymys perustulokansalaisaloitteesta
Hei, milloin nimienkeräysvetoomus tulee ja mihin osoitteeseen? Tuntematon lukija kysyi verkossa toimitus vastaa: Vinkki: jutussa on haastateltu hankkeessa mukana olevaa aktivistia.
Uusi ruokalista: www.bartapasta.fi
KESKIVIIKOSTA PERJANTAIHIN KLO 16.00-22.00
SOUL SUSHI AFTER WORK
SILK´S
Suora toiminta kunniaan
Hei, aikajanalle voisi lisätä Euromayday2006mielenosoituksen, joka tosiasiallisesti nosti perustulon julkiseen keskusteluun (eikä vihreiden malli ja vaalikampanja 2007). Dan Koivulaakso kommentoi verkossa toimitus vastaa: Aktiivinen lukija teki työn puolestamme. Euromayday2006 nosti julkiseen keskusteluun ainoastaan VR:n makasiinien kohtalon, ei perustuloa. Lauri Borén kommentoi verkossa
"Soulia, Sushia & Skumppaa"
Opiskelijakortilla euron alennus ovelta ostetuista livekeikkojen pääsylipuista!
Annankatu 21, 00100 Hki
+ PALJON HERKULLISIA SUSHITARJOUKSIA
www.barloose.com
Aukioloajat: Ma-ti klo 16-02, ke-la klo 16-04 ja su klo 18-04. Keittiö: ma-ti klo 16-01,ke-la klo 16-03 ja su klo 18-01.
Olavinkatu 1, 00100 Kamppi, Helsinki www.silkclub.fi
Heikkinen käsittää suppeasti
Olen Heikkisen kanssa eri mieltä siitä, että tulojen kiristäminen mahdollisimman pieniksi nälkärajalle kannustaisi työntekoon. Tai jos kannustaa, niin korkeintaan pimeään työntekoon. Työntekoon kannustaa yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden tunne. Sitä perustulo edistäisi poistamalla nykyiset kannustinloukut, joissa siis kaikki lisätulo viedään suoraan tuista. Heikkinen myös uskoakseni liioittelee byrokratian vähentämisestä koituvia säästöjä. Ainakin vihreiden perustulomallissa, joka oli tietääkseni aika perusteellisesti laskettu, todettiin, että byrokratian vähentämisestä tuleva säästö oli loppujen lopuksi varsin vähäinen. Toki vihreiden perustulomalli ei ollut yhtä riisuttu kuin Heikkisen, mutta silti. Heikkisen käsitys yhteiskunnalle arvokkaasta työstä on myös suppea. Jos joku istuu tuilla kotona ja päivittää kaiket päivät suomenkielistä Wikipediaa, hän itse asiassa samalla tulee mahdollistaneeksi monenlaisen toimistotyön tehostumisen. Varmasti löytyisi ihmisiä, jotka esimerkiksi keskittyisivät kirjojen kirjoittamiseen, kansalaistoimintaan tai hyväntekeväisyyteen, jos riittävät tuet sen mahdollistaisivat. Kaikki tämä voi parantaa kansantaloutta. Ja niiden puhtaasti laiskojenkin perustulo menee joka tapauksessa kulutukseen, ja nimenomaan kotimaiseen kulutukseen todennäköisemmin kuin vaikka pääomasijoittajien pääomatulot. Se tulee veroina ja yritysten liikevoittoina hyödyllisellä tavalla takaisin kansantalouteen. Ihannenäkemykseni on lähempänä Anderssonin esittämää mallia kuin Heikkisen, mutta nyt tarvittaisiin todellakin laskelmat siitä, onko siihen varaa. Ahto Apajalahti kommentoi juttua verkossa toimitus vastaa: Yllätykseksemme Henri Heikkisen teesit herättivät vain laimeaa tuohtumusta. Sivistynyt
Gentrifikaatio on kivaa
Lähiöräppärit räppäävät kauhutarinoita, koska kurjuuden estetiikka kuuluu räpin peruselementteihin. Betonilähiön perustallaaja tuskin on erityisen huolissaan asuinalueensa keskiluokkaistumisesta, koska toivoo keskiluokkaistuvansa itsekin. Porvarinvastaisia salaliittoja virittelevät korkeintaan Kallion seudun boheemit, jotka useimmiten ovat itse porvariperheistä ja joiden kohdalla on siis kyse isäkapinasta. Nykypäivänähän duunari haaveilee olevansa porvari itsekin, kurjuuden estetiikkaa viljelevät lähinnä ne, joilla on varaa kurjistella, koska niillä on aina kuitenkin turvaverkot kohdallaan, ts. bopot ja muut hyvätuloisten kotien kasvatit. Nimimerkki Tube kommentoi verkossa Hanna Nikkasen kolumnia Älä muuta itään toimitus vastaa: Älkäämme vaipuko synkeyteen! Me vihervasemmistolaiset maailmanparantajatoimittajat haluamme uskoa, että lähiöiden ylväs työväenluokka autonomisesti, yksimielisesti ja solidaarisesti vastustaa porvarillistumista.
KOKEILE HUILIA.
Ekolifestyle-lehti Huili on riippumaton, kriittinen ja ihana. Tilaa viisi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti kotiisi -- kestotilauksena 35 (määräaikainen 45 ). Tilaa numerosta 03 4246 5307 tai osoitteessa www.huililehti.fi
Kestotilaus tekstarilla!
Lähetä numeroon 050 693 99 viesti: YOLEHTI Nimi Osoite
N O RM . T EKS TIVIES TIN HIN TA . SA A M A SI VIES TIT OVAT IlM AISIA . A llE 18 -V u OTIA A N TIl AuS VAIN Hu OlTA jA N Su OS T uMuKSEll A . TIl AuSEHd OT: w w w.HuIlIlEH TI.fI
antakaa palautetta! Kaikkien toimitukselle kirjoittamaan uskaltautuneiden kesken arvotaan Gordon F. Sanderin Usein unohdettu Suomi -kirja. Paskakin posti huomioidaan arvonnassa. Kirjoita ja voita! Lähetä palautteesi osoitteeseen paatoimittaja@ylioppilaslehti.fi. Voit kirjoittaa joko omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Palautteen maksimipituus on 2 000 merkkiä.
6
ylioppilaslehti 6 # 12 Alkusoitto
Ylkkäri sai uuden päätoimittajan
Vappu Kaarenoja haluaa luotsata hyväntuulista Ylioppilaslehteä.
nälkä. Vappu Kaarenojalla, 24, iski hirveä nälkä heti sen jälkeen, kun tiukka päätoimittajataisto ratkesi edustajiston äänestyksessä reilu viik ko sitten. Kaarenoja kiiruhti kukka puskineen kotiin, söi pinaattilettuja ja joi juhlakaljan. Nuori nälkäinen lehdentekijä opiskelee kuudetta vuotta Helsingin yliopistossa valtiooppia ja työsken telee Aaltoyliopiston Ainolehden päätoimittajana. Kaarenoja on opis kellut myös aikakauslehtijournalis mia Aallon Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. Oulunkylässä kasvanut Kaarenoja aloitti toimittajauransa 19vuotiaana kesätoimittajana Iisalmen Sanomista. "Siellä heitettiin heti syvään pää hän. Annettiin kamera, kynä, lehtiö ja auto alle. Siinä sitten piti lähteä heti tekemään juttua jonnekin Piela vedelle. Siellä pääsi heti tekemään paljon ja monipuolisesti." Tuoreen toimittajan ensimmäisen etusivun juttu otsikolla "Teeri kuu kahti Kuusamon kadulle" kertoi ka dulta löytyneestä kuolleesta linnusta. Viime kesänä Kaarenojan hankkima skuuppi Paavo Lipposen president tiehdokkuudesta komisti Helsingin Sanomien etusivua. ylioppilaslehdestä Kaarenoja haluaa tehdä ensi syksynä entistä vahvemmin aikakauslehden. Hänen kipparoimansa lehden ääni on yhteiskunnallinen, mut ta ei totinen. "Jutuissa pitää olla itseironiaa ja hassuttelua." Kaarenoja haluaa panostaa tasok kaiden juttujen lisäksi paljon myös lehden visuaalisuuteen, pysäyttäviin valokuviin ja näyttäviin taittoihin. Hän väläytteli edustajiston haastat telussa lehden ilmestymiskertojen harventamista ja nettiuutisoinnin tehostamista. Samaa on mietitty myös Ylioppilaslehden hallituksen tulevaisuusryhmässä. "VerkkoYlkkäri hoitaisi uutiset, paperilehti taas panostaisi pitkiin taustoittaviin juttuihin." Kaarenoja haluaisi koota eri kam pusten opiskelijoista lukijatoimikun nan, jonka kautta toimitus saisi sään nöllisissä tapaamisissa tietoa eri alojen opiskelijoiden piirissä puhut tavista asioista. ylioppilaslehti täyttää ensi vuon na sata vuotta. Juhlan kunniaksi jul kaistaan myös lehden historiikki. Kaarenoja haluaa, että juhlallisuu det, bileet ja kampustempaukset, suunnitellaan yhdessä lukijoiden kanssa. "Juhlatoimikunnassa voisimme ruokapalkalla miettiä vaikka sitä, mikä bändi bileisiin pyydetään esiin tymään." Ylioppilaslehden päätoimittajaksi haki kahdeksan henkilöä, joista viisi kutsuttiin edustajiston haastatelta vaksi. maria ruuska
otto donner
ajan hammas
Kohta kolahtaa
Opintoajan loppumisesta muistuttavan kirjeen saa pian yli tuhat Helsingin yliopiston opiskelijaa.
jos aloitit opintosi vuonna 2005 ja et ole vielä valmistunut, saat pian pos tia. Helsingin yliopisto lähestyy si nua pian kirjeellä, jossa kehotetaan anomaan lisäaikaa tutkinnon suorit tamiseen. Seitsemän vuotta sitten voimaan tulleen rajauslain mukaan maisteri tasoiset yliopistoopinnot pitää pa ketoida 14 lukukauden aikana. Opin toasioiden yksiköstä kerrotaan, että tammikuussa kerättyjen tietojen mu kaan 1077 opiskelijan kohdalla aika raja tulee heinäkuussa vastaan. "Heistä 611 on suorittanut kandi daatintutkinnon. Toivomme, että moni valmistuu vielä kevään aikana", asiantuntija Anu Siikaniva kertoo. Lukumääräisesti eniten lisäaika anomuksia saanee humanistinen tie dekunta. Suhteellisessa kärjessä on bio ja ympäristötieteellinen, jossa mahdollisia lisäajan hakijoita on pe
2008
2012
Milla Mertaoja, 23, eläinlääketiede
"Halusin eläinlääkäriksi jo varmaan 2-vuotiaana. Olin lapsena se, joka nosteli pudonneita linnunpoikasia pesiin ja auttoi loukkaantuneita siilejä. Olen ymmärtänyt neljän opiskeluvuoden aikana, että kaikkia eläimiä ei voi eikä kannata pelastaa. Joskus lopettaminen on hyvä vaihtoehto. Navetta-, sikala- ja teurastamoharjoitteluiden viiden aamujen myötä opin todella arvostamaan ihmisiä, jotka vielä haluavat tuottaa ruokaa Suomessa. Helsinkiläistyttönä en ennen opintoja tiennyt paljoakaan siitä, mistä ruoka tulee. Minulle oli yllätys, että lehmää voi lypsää vain silloin, kun se on juuri poikinut. Työskentelen nyt pieneläinklinikalla eläintenhoitajana ja haluaisin jatkaa valmistumisen jälkeenkin kissojen, koirien, frettien ja hamstereiden parissa työskentelyä." maria ruuska
räti 40 prosenttia vuonna 2005 opin tonsa aloittaneista. Kuinka moni sitten saa oikeasti kenkää yliopistolta? Ei varsinaisesti kukaan, paljastaa hallinto. Opintoai kojen rajauslain henki ja rehtorin an tama ohjeistus korostavat, että jos
opiskelijalta löytyy halua saada opin not päätökseen, hän saa lisäaikaa. Ja tarvittaessa lisää lisäaikaa. Kunhan kertoo, mikä on maksanut ja miten aikoo saada opinnot loppuun. Jos kirjeen saaneella on muuta te kemistä kuin selvityksen rustaami nen, ei hätää. Opintojen pariin voi palata, kun ehtii. Opintooikeudesta pääsee eroon vain siitä itse luopu malla. Mitä iloa tästä sirkuksesta sitten on? HYYn Koulutuspoliittinen sih teeri Anne Rautanen toteaa, että ylioppilaskunta suhtautuu opintoai kojen rajaukseen kriittisesti. "Jos opiskelija on töissä tai ei muu ten vain nappaa, rajaaminen ei vaikuta näihin ihmisiin mitenkään. Se enem mänkin stressaa tunnollisia, joilla opinnot eivät etene ideaalitahtia." Rautasen mielestä ainoa hyöty ra jauslaista on haamuopiskelijoiden siivoaminen tilastoista. Suurta huo lestuneisuutta opiskelijoiden kes kuudessa ei HYYssä ole havaittu. "Jos aikoo valmistua, ei varmasti joudu pihalle. Jos tiedekunnan kanssa on ongelmia, kannattaa olla meihin yhteydessä", Rautanen ohjeistaa. hannu hallamaa
Elämä haltuun.
Elämäntaitokurssi
Elämän ja opiskelun hallintaan.
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ
LIIKUNTATIETEIDEN MAISTERIKSI kahdessa vuodessa erikoisalana HYVINVOINTITEKNOLOGIA
Hengailuillat
Mukavaa yhdessäoloa.
Nettiryhmät
Osallistu tai seuraa muiden keskustelua.
nyyti.fi
Tietoa verkossa.
Nyyti - opiskelijoiden tukikeskus
Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta ottaa hyvinvointiteknologian liikuntabiologiseen maisterikoulutukseen opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet vähintään 160 op tekniikan ja/tai informaatioteknologian koulutusalojen opintoja yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Opintojen ytimen muodostavat ihmisen biologia ja hyvinvointi sekä teknologia ja liike-
toiminta. Voit valita opiskeletko pääaineena biomekaniikkaa, liikuntafysiologiaa vai valmennus- ja testausoppia. Haku koulutukseen päättyy 30.4.2012. Hakulomake: www.jyu.fi/sport/laitokset/ liikuntabiologia/opiskelu/hyvinvointiteknologia Lisätietoja: Taija Juutinen, taija.finni@jyu.fi Lue myös: wikiliikkuja.com
AMICA VERITAS
Ja äkkiä oli kevät.
Gaudeamuksen tutut kevätmyyjäiset Porthanian Yliopistokirjakaupassa 2.27.4. Uutta ja vanhaa kirjallisuutta huippuedullisesti. Tule tekemään löytöjä!
20
20
15
5
5
10
5
10
7,50
Vastuullista HYY-liiketoimintaa.
10
20
30
15
20
15
· www.gaudeamus.fi · Tiedon puolella.
8
ylioppilaslehti 6 # 12 Päähenkilö
KUKA
Erkki Perälä, 29, on Kallio-liikkeen perustaja ja erilaisten demokratiaprojektien aktiivi. Hän toimii vihreissä puoluevaltuuskunnan varapuheenjohtajana ja demokratiatyöryhmän puheenjohtajana. Perälä tekee valtioopin graduaan Helsingin yliopistossa. Hän asuu yksin Aleksis Kiven kadulla, mutta hänet on bongattu Linnan juhlista kirjailija Riikka Pulkkisen seurasta. Perälä harrastaa lenkkeilyä ja kiertää mielellään Helsingin keikkaklubeja. himottaa Lemon Grassin punainen tofu-siitakesieni-curry. kaduttaa Etten löytänyt Jennifer Egania jo ennen kuin hänestä tuli suosittu. kyrpii Empatiakyvyttömät ihmiset, jotka kuvittelevat oman materiaalisen hyvinvointinsa olevan puhtaasti omaa ansiotaan.
ylioppilaslehti 6 # 12 Päähenkilö
9
Kallioliikkeen perustaja Erkki Perälä puolustaa leipäjonoa, mutta nauttii Helsinginkadun trendiaamiaisesta.
sanat veera jussila kuva noora lehtovuori
Cocktail-aktivisti
B
ar 21:n hämärä häivyttää ajan. Maanantaiaamuna kymmeneltä vihreäplyysiset penkit ovat pääosin vapaana. Jukebok sin vieressä istuvalla asiakkaalla on kaurismäkeläisesti suitut hiukset. Soi junttausrock. Kallioliikkeen perustaja Erkki Perälä, 29, juo teetä. "Toi kulma on selvästi indikaatto ri siitä, mitä Kalliossa tapahtuu." Perälä viittaa sohjoisen Helsingin kadun yli Kaarlenkadulle, Roskapan kin viereiseen luomukauppaan ja kahteen söpöön kahvilaan. Se on Pe rälän sanoin "gentrifikaatiokulma". Gentrifikaation sijaan voidaan pu hua Kallion kermaistumisesta. Perälä haluaisi kamppailla sitä vastaan, että entinen työläiskaupunginosa muut tuisi varakkaille varatuksi kliiniseksi tilaksi. Kallioliike puolustaa terassien puheensorinaa ja kodittomien asun toloita. Yhteisöllä on muutaman kym menen aktiivijäsenen lisäksi lähem mäs 7 200 Facebooktykkääjää. Blogitekstissään Perälä on arvioinut kaupunginosayhdistysten usein ole van "lähinnä ultrakonservatiivisia kahvittelukerhoja". Mutta ei se niin suoraviivaista ole. Tämänhetkisiä välejä Kallioseuraan Perälä luonnehtii "hyväksi coexisten cetilaksi". "Block Partyssa ne mummot ja pa pat istuivat Karhupuiston penkeillä ja vahtivat, ettei kukaan astu istutuk sille. Eikä astunut. " Perälältä on monesti kysytty, miksei liike valtaa Kallioseuraa. Mutta hän juuri haluaisi, että kaupunki kuulisi muitakin ääniä. Nuoria eivät yhdistys ten jähmeät kokoukset kiinnosta. "Toiseksi luulen, että seuran jäse nille on henkilökohtaisesti tosi tär keää, että on ne tietyt jutut, Karhu puiston pitäminen ja muut. Olisi sydä metöntä viedä mummoilta ja papoilta tärkeä asia, joka saa varmaan heidät nousemaan aamulla sängystä." "Kaupassa joku mies tuli kysy mään, olenko niitä skinheadejä." Politiikan aktiivi voisi ylpeillä pe lastaneensa jo lapsena kastematoja, mutta Perälä sanoo hakanneensa Amiga 500 konetta serkkunsa kanssa. Poliittinen herätys tuli yläasteella, uutuustuote internetin myötä. Perä lä löysi McLibeloikeudenkäynnin hampurilaisyhtiön ja Greenpeace aktivistien välillä. Jotain kriittistä Ronald McDonaldista Perälä muistaa kavereilleen printanneensa. Perälä ihmettelee urapolkuaan. Yrittäjäisän ja opettajaäidin kanssa "Olin kokenut puoluepolitiikan pit kään vieraaksi ja opportunistiseksi." Opiskelijapolitiikassa Perälä tu tustui kiinnostaviin ihmisiin, mutta koki näkökulman käpertyneen yh teiskunnasta kampukselle. Myös vir kamiesuraksi oikeusministeriössä riitti kaksi vuotta. "En ollut demokratiaasioiden yk sikössä istuessani varma, edistänkö tässä nyt parhaimmalla tavalla demo kratiaa." ykyistä poliittista järjestel mää Perälä mylläisi rajus ti. Hän lisäisi aloitekana via, päästäisi kansalaiset mukaan virkamiesvalmisteluun, kokoaisi sa tunnaisotannalla naapurustopanee leita. Sitten olisivat sitovat kansan äänestykset, Guggenheimistakin. Tämän kaiken mahdollistaa eten kin sosiaalinen media. "Kyllä me pystyttäisiin jo aika hy vin kanavoimaan kansalaismielipi dettä päätöksentekoon muuten kuin edustuksellisuuden kautta." Perälän mukaan valtio voisi ilmai sen viestinnän aikana keskittyä jaka maan rahan sijaan tiloja. Hän oli maaliskuun alussa järjestämässä So siaalinen Hub kokeilua, jossa yksi kaupungin hukkatila Kruununhaassa muutettiin yhteiskunnallisten pro jektien törmäytyspaikaksi.
P
N
"
P
erälä perusti Kallioliikkeen viime keväänä, tuohtunee na Hurstin leipäjonon he rättämästä nihkeilystä. Eräs valittaja sanoi asuntonsa arvon laskevan jo non takia. "Kukaan ei olisi kymmenen vuot ta sitten sanonut mitään sellaista." Yhteisö on järjestänyt Kallio Block Party klubia ja korttelikeittiöiltoja. Kesällä Kallioliikkeen kirpputori teki Pengerpuistosta lakanoiden me ren, matkastereot soivat. Toisaalta Kalliossa on jo nuorta kuhinaa. Olisiko elävöittämiselle tar vetta ennemmin lähiöissä? "Ehkä musta täällä asuvana tun tuisi hassulta itse lähteä jonnekin lähiöön. Että hei, nyt tehdään tällai nen liike ja mahtava juttu. Mutta se on kieltämättä totta, että se, missä pitäisi saada yhteisöllistä toimintaa on ItäHelsingissä."
K
allion isoin ongelma on Perälän mukaan neliöiden kallistuminen. "Kallio on niin tukossa, ettei tän ne mahdu uutta sosiaalista rakenta mista, jolla voisi laskea asuntojen hintoja." Perälä nostaa itse esiin Kallioliik keen kohtaamat syytteet. Niiden mu kaan kivat kirppikset vain lisäävät alueen vetovoimaa ja saavat kiinteis tönvälittäjät hykertelemään. "Mutta tämä olisi varmaan myös tosi tylsä kaupunginosa, jos täällä ei voisi tehdä mitään, koska pelätään, että tulee mukavaa." Berliinin Kreuzbergissä kivitetään trendiputiikkien ikkunoita. Ei Perälä sellaista halua. Hän aloittaa viikon loppuaamun mielellään Pacificon brunssilla. "En ole se tyyppi, joka sanoo yrit täjille, että älkää tulko tänne, se on gentrifikaatiota."
Kiristin äitiä sillä, että menen muuten ammatti kouluun. Se toimi yllättävän nopeasti.
ei politiikasta puhuttu. Perälän hinku Helsinkiin, filosofian tarjonnastaan tunnettuun Alppilan lukioon aiheut ti nieleskelyä. "Kiristin äitiä sillä, että menen muuten ammattikouluun. Se toimi yllättävän nopeasti."
J
N
eulanvaihtopisteiden ja puistojuhlien puolustajia tarvittaisiin Perälän mu kaan kipeästi ympäri Helsingin. Jul kisuudessa hänestä on tullut leipäjo noa vastustaneen Kallioseuran vihollinen: kolmekymppinen Con versejalkainen aktivisti, joka haluaa kukkaasetelmien keskelle bileet.
S
avonlinnan McDonaldsia oli helpompi boikotoida. Perä lä poti klassista pikkukau punkikipuilua. Hän istui kavereineen Sokoksen kahvilassa, kokeili viinaa, löysi Radioheadin. Isosisko toi vai kutteita taidekoulusta. Savonlinnas sa vaihtoehtoisuuteen ei olisi tarvittu edes Perälän sinistä tukkaa, maihari takkia ja Stop Nazi merkkiä hihassa.
H
elsingissä poliittisuus jäi, isompi kaupunki antoi va pauden vain olla. Perälä notkui lukiokavereiden kanssa Vaa sankadun Kuulassa. Jotain valtio opin opiskelijaksi pyrkiminen silti enteili. Kaveri houkutteli puolikiin nostuneen Perälän yliopiston edus tajistovaaleihin. Tuloksena oli yllät täen vihreiden vuoden 2007 suurin äänipotti.
uuri tilaan liittyy Kallioliik keelläkin pulmia. Ensimmäi nen kuukausitapaaminen, möötte, järjestettiin kuluneella viikol la Siltasen takahuoneessa. Sinne moni kaduntallaaja ei varmaan löydä Facebookin perusteella tietään. Perälä on harmistunut. "Se on se juttu, että me joudutaan treffaamaan baarissa, ei ole Kallion kylätaloa. (Yliopiston omistamaa) Franzeniaa me ollaan katseltu sillä silmällä, kun se on ollut tyhjillään pitkään. Käsittääkseni sielläkin on neuvottelut menossa jonkun muun osapuolen kanssa." Perälän puheissa vilahtaa usein digitaalinen kuilu. Sitä Kallioliike on yrittänyt kaventaa esimerkiksi korttelikeittiöllä, jota on järjestetty eläkeläisten suosimassa Elokolos sa. "Ehkä ensi kesänä voisi järjestää vaikka Piritorin lavatanssit."
erälällä ei ole virallista tit teliä Kallioliikkeen pu heenjohtajana. Valtaa hä nellä kuitenkin on. Facebookissa hänen statuksiaan tilaa toistasataa ihmistä, ja ne keräävät usein kymme nien kommenttien nauhoja: kaupan keskittymisestä, VR:stä, kehysriihes tä. Perälä on uuden ajan somepolii tikko, joka yhtä lailla linkkaa ironi sesti Tommi Läntisen Youtubevi deoihin, kertoo Tukholmanreissun krapulasta ja kysyy, kuinka monta cocktailpalaa vastaa päivällistä. Perälä on myös pätkätyöpolven poliitikko. Hänen arkensa on projek teja, työpajoja, nettivaikuttamisesta puhumista. Perälä nostaa varastosta opintotukikuukausia ja tekee gra duaan peruskoulun demokratiakas vatuksesta. Osuuskuntayrittäjyys kiinnostaisi. "Se on muodostunut jo kliseeksi, että tulee istuttua paljon Rytmissä. Siellä törmää aina kavereihin, jotka kirjoittelevat jotain kolumneja. " Kauas ollaan tultu Savonlinnan Sokokselta. Ei Perälällä ole maakun taangstia, mutta helpommin tulee lähdettyä KeskiEurooppaan. Savon linnan oopperajuhlilla Perälä pyrkii kuitenkin käymään joka kesä. Kum mitädillä on lähellä mökki. "Kesällä Savonlinna on mukava kesäkaupunki, niin kuin kaikista Suo men kaupungeista pakonomaisesti julistetaan."
M
itä käsityksiään Perälä on joutunut politiikas sa korjaamaan, Savon linnan hihamerkkivaiheen jälkeen? Mustavalkoisuutta, hän sanoo. Itse tietämäänsä oikeaa ratkaisua ei voi jyrätä läpi. "Se ei tuota parasta mahdollista lopputulosta, koska sitten ovat nämä kaikki muut ihmiset, jotka täytyy ot taa huomioon", Perälä naurahtaa ja pitää pienen tauon. "Mutta musta sekin on tylsä tapa tehdä politiikkaa, että suhtautuu kaik keen äärimmäisen pragmaattisesti: edistää vain asioita, jotka on heti mah dollista saada läpi. Politiikkaan kuu luu suurten juttujen kelailu, oli se sit ten tuopin tai minkä tahansa ääressä." Sitten Perälä kiskoo takin päälle ja kävelee tapaamaan Dodo ry:n edus tajaa Kasvisbaariin.
10
ylioppilaslehti 6 # 12
Kuolema käyttää takaovea
Suomalaisella kuolemalla on Topi Sorsakosken ja Kari Tapion kasvot. Me muut kuolemme kohteliaasti piilossa.
sanat verna kuutti kuvat verna kuutti ja otto donner
ylioppilaslehti 6 # 12
11
mummo virkatussa pipossa vetää savu ja helsinkiläisen vanhainkodin ovella. Ilmekään ei värähdä, kun musta auto lipuu pihaan. Raine Wartiaisen visiit ti ei ole ohjelmanumero. "Ajetaan tuonne taakse, päästään suoraan kylmiön oven eteen", hau taustoimisto Mikko Monosen auton kuljettaja selostaa ja nostaa peililasit ohimolle. Vanhainkodin kylmiön ylähyllyllä Wartiaista odottaa 85vuotias Alma, jonka elämä päättyi eilisaamuna. Omaiset ovat jo ehtineet jättää Al malle hyvästit vanhainkodin kappe lissa. Ruumis on kääritty suojakan kaaseen. Laskosten alta pilkottaa pieni, valkoinen lilja. Wartiainen asettelee 40 kilon nyy tin silkkiverhoiltuun arkkuun. Esiin tulevat kasvot: ohut, hapsottava tuk ka, kellertävänharmaa iho, hieman raollaan olevat silmät, luiset poski päät. Leuka on jäykistynyt tiukasti kiinni, niska taipunut taaksepäin. "Hei nyt sitten Alma", kumartuu hoitaja vanhuksen ylle. "Aika vaikea uskoa, että vielä tois sailtana käytiin yhdessä pissalla." Wartiainen kaivaa esiin kuolinpai dan ja sukkaparin. Rinnalle ristityt kädet ovat ehtineet jumahtaa koviksi, mutta Wartiainen pujottaa selästä au kileikatun puuvillapaidan paikoilleen rutiinilla. Iho sukan alla on kylmä. "Vainaja on todella hyväkuntoi nen. Huonokuntoisempien kanssa pitää varoa, etteivät nesteet valu ar kun verhoilulle." Kammataan vielä tukka jämptisti vasemmalle ja asetellaan kasvoille kuolinliina. Pään alle tyyny ja jaloille peitto. Wartiaisen päivän ensimmäi nen vainaja on nopeasti arkutettu.
kymmentä ihmistä. Helsinki on niin täynnä vainajia, että arkkuhautausta Hietaniemeen tai Malmille toivoval la on syytä olla perhehauta odotta massa. Siltikin, rehellisesti sanottuna: käsi ylös, jos olet nähnyt kuolleen ih misen. Kuoleman ammattilaiset tekevät työnsä katseilta piiloissa, hillityissä puvuissa ja sivuovista kulkien. Sillä aikaa kun työmatkalaiset istuvat ruuhkissa, joku säilöö, pesee, kuskaa, pukee, hautaa ja polttaa ruumiita. Kuljettajat noutavat muumioitu neita vainajia kodeista ja ihmisen kappaleita kiskoilta. Preparaattorit irrottavat vainajien elimiä ruumiinavauksia varten. Hautaustoimistot kotiuttavat kuol leita Iraniin ja Nepaliin. Krematorion työntekijät käynnis tävät tuhkankäsittelykoneita. Papit lukevat kuolleille psalmeja, rabbit hespedpuheita ja imaamit janazahrukouksia. Me muut saamme keskittyä unoh tamaan.
Tänään hautajaisjärjestelyt voi ti lata halutessaan netissä, astumatta jalallakaan hautaustoimistoon. Tutkijat selittävät kuoleman ulkois tamista medikalisaation käsitteellä: elämän päättymistä hahmotetaan etu päässä lääketieteellisteknisenä asiana. Kun kuolema jää sairaalan tai hautaus toimiston seinien sisäpuolelle, muu yhteiskunta voi jatkaa elämäänsä kes keytyksettä. "Kun olin vielä töissä hautaustoi mistossa Annankadulla, tosi moni kulmilla vuosia asunut ei ollut kos kaan huomannut liikettä. Ehkä hau taustoimistoa ei halutakaan nähdä," pohtii Monosen palvelupäällikkö Johan Nordenswan. "Kaupunkiyhteisössä ei huomaa enää edes ketkä ovat surevia. Hyvin, hyvin harva käyttää suruharsoa tai surunauhaa. Tai surunappia." Silmien sulkeminen vääjäämättö mältä lopulta tuottaa joskus hautaus toimistolle hankaluuksia. Nordens wan kohtaa työssään neuvottomia omaisia, jotka eivät missään vaiheessa ottaneet hautajaisia puheeksi lähei sensä kanssa. "Sitten yritetään miettiä, mitä fai ja olisi halunnut."
Omaiset eivät pääse näkemään tuhkausta kuin poikkeustapaukses sa. Vainajat työnnetään sisäänvienti vaunulla uuniin aina arkussa. Krema torion työntekijöillä on jo valmiiksi niin paljon hommaa, että järkyttynei den omaisten rauhoittelu olisi mah dotonta. Wartiaiselle vainajien näkeminen on arkipäivää, eivätkä kuolleet jää kummittelemaan mieliin sen jälkeen, kun autotallin ovi sulkeutuu. siltavuorenpenkereen näköala tasanteella kielitieteen opiskelijat nauttivat kevään ensimmäistä pussi kaljaa. Alhaalla kallioilla haaleat ruo hotupsut puskevat esiin lumilaikku jen alta. Vielä alempana kykkivät talven viimeiset pilkkijät.
"
Vaikea uskoa, että vielä toissailtana käytiin yhdessä pissalla.
matkalla krematoriolle kukaan ei anna ruumisautolle tietä. Ja miksipä antaisi: suruliputuksessa kulkevia saisi väistellä alvariinsa. Pääkaupun kiseudulla kuolee joka päivä pari
vuonna 1918 perustetussa Monosen hautaustoimistossa tiedetään hyvin, miten kuolema on kadonnut tavallis ten suomalaisten näkyvistä. Kuten Muksutyhtyeen laulussa lauletaan, oli Mononenkin aluksi vain ruumis arkkuliike. Suomalaiset kuolivat ko tona, ja vainajan valmistelu kuului perheelle tai suvulle. Arkku vietiin omin voimin kirkkomaalle. 1900luvulla Suomi kaupungistui, teollistui ja vaurastui. Lääketiede ke hittyi, ihmiset elivät yhä pidempään ja kuolema sysättiin kauemmas ja kauemmas. Ruumiiden logistiikka siirtyi hautureille, jotka laajensivat nopeasti toimintaansa arkkukaupas ta täyden palvelun hautaustoimis toiksi.
jälleen yksi takaovi: Almavainajan viimeinen automatka päättyy Hieta niemen krematoriolle. Wartiainen vetää arkun liukuvan lavetin avulla suoraan lastauslaiturille. Kremato rion väki on jo vastassa, päivitetään lomakuulumiset ja ihaillaan Wartiai sen rusketusta. Hänen kyytiläisensä ei herätä yhtä paljon innostusta: vainajan siunaus tilaisuus on poikkeuksellisesti vasta kuukauden päästä. Alma siirretään odottamaan tuhkausta krematorion lähes täyteen kylmiöön. Lähes 85 prosenttia helsinkiläisistä polttohaudataan jo hautapaikkojen vähyydenkin vuoksi. Hietaniemen uu nissa saatetaan tuhkata päivässä jopa kymmenen vainajaa. Nytkin poltto kammiossa roihuaa luuranko ilmilie keissä. Kallossa on leipälautasen ko koinen reikä, jonka sisällä tulenlieskat hulmuavat. Tuhkaus ei kestä kauaa: reilussa tunnissa ruumis on tiivisty nyt hippusiksi metalliseen astiaan.
Joillekin helsinkiläispoloille näky mä Siltavuorensalmelle on ollut vii meinen vilaus tämänpuoleisesta maailmasta. Vielä 1700luvun alussa Kruunuhaan kallioilla silloisen asu tuksen laitamilla katkottiin kauloja lapsenmurhista, jumalanpilkasta ja sukurutsasta tuomituilta. Yleisöä ei tarvinnut houkutella julkisiiin teloi tuksiin. Välillä pitäjien asukkaat jou tuivat kiipeämään puihin nähdäk seen paremmin, mitä mestauslavalla tapahtui. Siltavuorenpenkereellä kaljoitte levista opiskelijoista harva on nähnyt kuollutta ihmistä in real life, mutta kuolema kiinnostaa ihmisiä yhtä pal jon kuin 1700luvulla. Viime viikkojen ykkösuutisaiheet ovat silkkaa kuolemaa: Toulousen sarjamurhaaja, Sveitsin bussiturma, Bagdadin kivitetyt punkkarit, Whitney Houstonin kuolinsyy. Iltapäivä lehtien sivuilla käydään järkyttynyttä keskustelua siitä, voiko Salattujen elämien Seppo Taalasmaa todella tehdä itsemurhan. "kaupunkitodellisuudesta kuo lema on viety laitoksiin, mutta me diassa se on koko ajan läsnä. Uutiset han pyörivät kuoleman ympärillä", sanoo viestinnän tutkija Johanna Sumiala sisällä Siltavuorenpenke reen opiskelijaravintolassa.
12
ylioppilaslehti 6 # 12
Nykyajan selviytymis keino on torjua kuolema kaikin keinoin.
"
Sumiala on tutkinut kuoleman ri tuaalien siirtymistä mediaan muun muassa Kauhajoen kouluampumis ten jälkeen. Tutkijaa askarruttaa eri tyisesti se, kenen kuoleman ympärille mediahuomio keskittyy. "Media rakentaa kuvaa siitä, min kälainen kuolema on normaali ja mikä poikkeuksellinen. Ranskan kouluampumiset nousevat uutisten kärkeen, koska uhreina oli lapsia. Sa maan aikaan Afrikassa kuolee joka päivä valtava määrä lapsia." Vaikka kuolema on uutisten pe ruskauraa, loistaa fyysinen kuolema poissaolollaan tietyin poikkeuksin. "Sanonnan mukaan sankarin kuo lemaa ei näytetä, mutta vihollisen kyllä. Tämä näkyi hyvin siinä, kuinka Gaddafin ruumis päätyi lehtikuviin. Samoin etäisyys vaikuttaa: tsunamis sa kuolleiden ruumiita on ihan okei näyttää, mutta kouluampujan uhreja ei."
ria, puhumattakaan botoxvillityk sestä. Ikuiseen elämään sopii huo nosti kuva tavallisesta kuolemasta."
mediasta on tullut paikka käsitellä menetyksiä. Topi Sorsakosken ja Kari Tapion kuolemista tuli kansal lisia tragedioita, joita käsiteltiin ilta päivälehtien erikoisliitteissä. Taval liset ihmiset tekevät julkkiskuolleille muistovideoita ja muistosivuja net tiin. Eivätkä kuoleman mediarituaa lit rajoitu todellisiin henkilöihin: kun salkkarihahmo Ken Ojala kuoli jää tyään raitiovaunun alle, toivat fanit kukkia ja kynttilöitä Pursimiehenka dulle. "Mitä se kertoo meistä suomalai sista, että Halmeen muistosivulle kirjoitetaan tyyliin 'en itkenyt äitini kuolemaa, mutta sinun kuolemasi sai kyyneliin'?" Sumiala selittää, että rituaalien teh tävänä on auttaa yhteiskuntaa järjesty mään uudestaan kuoleman ai heuttaman kaaoksen jälkeen. Joidenkin teorioiden mukaan nykyyhteiskunnas sa rituaalit ovat ohentuneet, eivätkä ih miset enää oikein tiedä, miten käyttäy tyä kuolintapauksen sattuessa. Julkkik sen muisteluun tempautuminen voi olla yksi tapa käsitellä elämän päättymistä, mutta auttaako se todella kohtaamaan kuoleman? Sumialalla ei ole valmiita vastauksia. "Nykyajan selviytymiskeino on pikemminkin se, että kuolemaa tor jutaan kaikin keinoin. Sen puolesta puhuu kaikki ruoka ja terveyshyste
sormukset kalisevat metallia vas ten, kun kylkimakuulla pötköttävä vanhus liu'uttaa kättään sängynkai teella. Ylös ja alas, uudestaan ja uu destaan. Sairaalavuoteen vierellä on pieni valkoinen lipasto, jonka päällä on ruukkukukkia ja aikakauslehtiä. Sälekaihtimien läpi erottuvat Töölön katot. Hoitaja tuo kärryllä välipalaa: kääretorttua ja mehua. Laakson sairaalan akuuttiosasto 10 voisi olla kuva tavallisesta suoma laisesta kuolemasta. Vaikka suurin osa ihmisistä toivoo nopeaa kuole maa saappaat jalassa ja kotona, hii puu elämä useimmiten vihreissä tai pinkeissä sairaalavaatteissa. Tilasto jen mukaan jopa 80 prosenttia suo malaisista kuolee sairaalassa. Laaksossa kuolee vuosittain noin 400 ihmistä, tasaisesti kaikilla osas toilla. "Pyrimme toteuttamaan kuolevien potilaiden toiveet niin hyvin kuin mahdollista esimerkiksi järjestä mään yhden hengen huoneen. Yleen sä toiveet ovat hyvin pieniä, tyyliin keltaista jaffaa ja lohileipää", sanoo apulaisylilääkäri Kaisa Halinen. Halinen on erikoistunut sekä ge riatriaan että palliatiiviseen lääketie teeseen. Palliatiiviseen hoitoon siir rytään silloin, kun potilas ei ole enää parannettavissa, ja hoitohenkilökun ta keskittyy vain kivun ja muiden oi reiden lievitykseen. Saattohoitopoti laille on toivottu Helsinkiin omaa yksikköä, mutta toistaiseksi parantu mattomasti sairaat viettävät viimeiset päivänsä tavallisilla akuuttiosastoilla. "Joskus huonetoverin kuolema ahdistaa muita potilaita. Vaikka olisi kin dementoitunut, ehtii huonekave riin tutustua ja ystävän poismeno itkettää." palliatiivinen lääketiede on Suo messa vielä nuori erikoisala, ja myös hoitajien saattohoitokoulutuksessa on puutteita. Kuolevan hoitaminen on muutakin kuin kipulääkkeen an tamista: loppu pelottaa ja selvittä mättömät asiat kalvavat. Osasto 10:n henkilökunta on oppinut kohtaaman parantumattomasti sairaan pitkälti kokemuksen kautta.
"Kuolema on ihan yhtä yksilöllistä kuin elämäkin. Jotkut kieltävät koko asian, toiset haluavat jutella paljon kin", sanoo sairaanhoitaja Taisto Bollström. "Moni saattaa vielä käydä sellaista kaupankäyntiä, että jos tästä vielä lähtisin kotiin, niin keittäisin sulle kahvit." Halisen mukaan kotona tapahtu vaa saattohoitoa pyritään lisäämään koko ajan, mutta työelämän todelli suus haraa vastaan. Ihmisillä on niin kiire, että harva pystyy ryhtymään omaisensa hoitajaksi. "Kuolema halutaan mielellään ul koistaa muille. Samaan aikaan monil le keskiikäisille on hirveän vaikea luopua omista vanhemmistaan, vaik ka vanhus olisi jo itse valmis lähte mään." ensihoitajat työntävät ovista sisään rullilla kulkevaa sairaalasänkyä. Vaa leanpunaisessa pyjamassa lepäävän naispotilaan kasvoja ei erota, mutta hänen täytyy olla vain hieman yli kol menkymmenen. Nainen kaivaa käsi laukustaan henkilöllisyystodistusta sisäänkirjautumista varten. Visiitistä ei tule pitkä: parantumattomasti sai raiden saattohoitoon erikoistuneessa Terhokodissa viivytään keskimäärin 1113 päivää. "Raskaimpia kuolemantapauksia ovat nuoret äidit, joilla on pieniä lap sia. Sellaistakin käy, että nuori, aina terveenä pysynyt nainen käy kipuilun takia lääkärissä ja on kahden kuukau den päästä täällä. Epäoikeudenmu kaisuuden ja epäuskon tunne on niin valtava, että sanoja on vaikea löytää", sanoo kahdeksan vuotta Terhoko dissa vapaaehtoisena toiminut Matti Karjalainen saattohoitokodin au lassa.
ja vapaaajallaan satoja viimeisiä hengenvetoja. Vaikeasti sairailla kuo lemaan voi liittyä verenvuotoa tai tukehtumista, mutta suurimmalla osalla elämä päättyy rauhallisesti. Hengitys muuttuu pinnalliseksi ja joskus myös katkonaiseksi. Sydän lakkaa lyömästä, verenkierto loppuu. "Omassa työssäni kuolema on aina karvas tappio, mutta täällä se voi olla voitto. Minulle kuolema ei ole mörkö."
juttutuokio keskeytyy, kun rova niemeläisten sairaanhoitajaopiskeli joiden ryhmä saapuu tutustumaan Terhokotiin. Yksi syöpäjärjestöjen omistaman hoitokodin tehtävistä on jakaa tietoutta saattohoidosta hoito alalla työskenteleville. "Muistakaa, että täällä hoidetaan eläviä ihmisiä", muistuttaa sairaan hoitaja Miia Salonen opiskelijoita. Salonen vertaa kuolemaa kevätjäi hin: vielä pystyy pilkkimään, vaikka jää huomaamatta alla jo sulaakin. Sit ten humahdus, ja pohja putoaa se kunnissa pois. Kun jäljellä on enää kuukausia, viikkoja tai päiviä, pahin ta on tuntematon. "Se saattaa ihmisen avuttomuu den tilaan. Ettei tiedä, miten kuole ma tulee." Tutustumiskäynti päättyy Terho kodin kappeliin, jossa omaiset voivat hyvästellä vainajan. Takaovesta si sään astuva hauturi lupaa kohteliaas ti odottaa sen aikaa, että Salonen esittelee paikan opiskelijoille. "Varsinkin vaikean saaton jälkeen, kun on ollut esimerkiksi turvotusta tai kipuja, omaisille on tärkeä nähdä rauha kuolleen kasvoilla. Kukaan ei ole koskaan katunut vainajan näke mistä." Alman nimi on muutettu.
Kuolevien rinnalla kulkeminen kiinnostaa yllättävän monia. Terho kotiin olisi moninkertaisesti enem män vapaaehtoisia tarjolla kuin mitä ehditään kouluttaa. Seula on tiukka: saattohoitokotiin ei saa tulla hoita maan omia ongelmiaan. Vapaaehtoi set vastaavat puhelimeen, keittävät kahvia ja auttavat hoitajia potilaiden siirtämisessä, mutta ennen kaikkea ovat läsnä ja kuuntelevat. "Kuolevan aikakäsitys on erilai nen: minuuttikin yksin saattaa tun tua liian pitkältä ja ahdistavalta", ker too Karjalainen. "Jokainen kuolema on erilainen, mutta en ole koskaan kuullut kenen kään sanovan, että olisi valmis lähte mään." Siviilissä pelastushelikopteria len tävä Karjalainen on nähnyt työssään
ylioppilaslehti 6 # 12
13
"
Vaikka suurin osa ihmisistä toivoo nopeaa kuolemaa saappaat jalassa ja kotona, hiipuu elämä useimmiten vihreissä tai pinkeissä sairaala vaatteissa.
14
ylioppilaslehti 6 # 12
Yhteiskunta
tuomio
Lauri Holappa on poliittisen taloustieteen tutkija ja rasittava jätkä.
wikimedia commons
Sankaritoimittajat
harva ammattikunta on jakautunut yhtä selvästi tunnistettaviin ark kityyppeihin kuin toimittajat. Selvästi suurin toimittajaryhmä koos tuu kotimaantoimittajista, eli toimittajista, joilla ei ole erityisempää asiantuntemusta mistään aiheesta. Kotimaantoimittajan tehtävänä on tehdä täytejuttuja liikenneturvallisuudesta ja ammattikoulujen yhteisvalinnan tuloksista. Kotimaantoimittajaa muistut tava ryhmä ovat pekkaniiraset. Ainoana erona näiden ryhmien välillä on se, että pekkaniiranen ei koskaan liiku Melkoniemeä suu remmissa väestökeskittymissä. Sen sijaan hiukan modernimpaa toimittajatyyppiä edustavat do kaamistoimittajat. Heidän suurin ambitionsa on päästä Nytliittee seen kirjoittamaan reportaaseja omasta dokaamisestaan, Jussi 69:n dokaamisesta, Flowfesta reilla dokaamisesta, dokaamisesta Kalliossa tai dokaamisesta yleen sä. Mikään näistä ryhmistä ei kuitenkaan nauti yhtä jakama tonta arvostusta kuin tutkivat toimittajat. Tutkiva toimittaja etsii kuitteja lautakasoista, hiillostaa pikkuvirkamiehiä vaikeasti hah motettavista väärinkäytöksistä, ja jos ei muuta keksi, päättää osoittaa, että joku julkisen sektorin työntekijä asuu liian halvalla jossakin, yleensä Vantaalla.
"
Tutkivan journalismin ongelma että keskeisimpiä yhteiskunnallisia valtasuhteita ja muutosprosesseja ei voida typistää tapahtumiin.
tutkivan journalismin arvostus kasvoi jyrkästi pari vuotta sitten. Silloin tutkivat sankaritoimittajat onnistuivat pitkäkestoisen taus tatyön avulla paljastamaan, että Suomessa yritysjohtajat antavat ra haa oikeistopoliitikoille ja ammattiliitot vasemmistopoliitikoille. Kun tämä eliitin varjelema salaisuus viimein paljastui, alettiin me diassa uhota tutkivan journalismin kunnianpalautuksesta. Oli kuu lemma kriittinen journalismi tehnyt paluun. Jää kuitenkin epäselväksi, mitä tutkivan journalismin uusi aalto on paljastanut yhteiskunnallisista valtasuhteista. Senkö, että Kyösti Kakkonen ei sittenkään, kaikkien oletusten vastaisesti, rahoita Yrjö Hakasen vaalikampanjaa? Vai sen, että moni johtaja asuu työsuhde asunnossa? Tutkiva journalismi on hyvin lähellä kotimaantoimittamista tai dokaamistoimittamista. Kaikissa näissä toimittaja yrittää kertoa jo takin maailman tapahtumista. Ongelma on kuitenkin siinä, että kes keisimpiä yhteiskunnallisia valtasuhteita ja muutosprosesseja ei voi da typistää tapahtumiin. en ole koskaan nähnyt suomalaisessa mediassa juttua siitä, miksi Suomen poliittisella eliitillä on niin vankkumaton luottamus uus klassiseen talousteoriaan. Myöskään montaa kriittistä juttua ei ole tehty sitralaisesta luovuus ja innovaatiojargonista. Ja miksi olisikaan, ne eivät ole tapahtumia. Sen sijaan toimittajia karkuun lyllertävä Arto Merisalo on tapahtuma.
Katajanokka vetää uraohjuksia
Ylioppilaslehti selvitti, miten paljon ministeriöit käyttivät harjoittelijoita ja työelämävalmennettavia kolmen viimeisen vuoden aikana. Villeintä meno oli ulkoministeriössä. Helsingin yliopiston opiskelijoita työskenteli ministeriöissä suhteessa eniten.
viime vuonna ministeriöissä työs kenteli yhteensä 269 korkeakoulu harjoittelijaa ja työelämävalmennet tavaa. Ulkoministeriössä heistä har joitteli peräti 40 prosenttia, käy Ylioppilaslehden tekemästä selvityk sestä ministeriöille. Katajanokalla sijaitseva ministeriö vetää vuodesta toiseen puoleensa sekä absoluutti sesti että suhteellisesti eniten kor keakouluharjoittelijoita ja työelämä valmennettavia. Määrässä eivät ole mukana lähetystöjen harjoittelijat ja tevalmennettavat. Ulkoministeriön vetovoimaa on vaikeaa selittää ulkoisilla puitteilla. Katajanokalla, syrjässä keskustan sykkeestä, tönöttävä ministeriö näyt tää nuhruiselta. "Käsittääksemme UMkokemusta pidetään hyödyllisenä haettaessa kansainvälisiin järjestöihin, EUin stituutioihin ja kehitysyhteistyöhön. Paikkoja, joista tällaista kokemusta voi saada, on Suomessa aika vähän", sanoo ulkoministeriön henkilöstö suunnittelupäällikkö Vesa Lehtonen. Tulijoita riittää. Ulkoministeriö ei pidä kirjaa siitä, kuinka monelle har joitteluun haluavalle joudutaan tar joamaan eioota, mutta monelle Ka tajanokka jää Lehtosen mukaan unelmaksi. Ulkoministeriö on kiistelty har joittelupaikka, ja se tiedetään minis teriössä. Lehtosen sihteeri soitti erikseen ja pyysi meitä keskustele maan paikan päälle ulkoministeriös tä harjoittelupaikkana. Lehtonen jaksaa tapaamisessa korostaa uudel leen ja uudelleen, että ministeriössä harjoittelijoita ja tevalmennettavia ohjataan, eikä heitä käytetä virka miestyön korvaajina. Suurilta näyt tävät luvut selittyvät osin sillä, että ulkoministeriö on työnantajana mui ta ministeriöitä suurempi. Harjoittelijoiden ja tevalmennet tavien työpanos vaihtelee ministeri öissä 14 prosentin välillä. Kärjessä on ulkoministeriö, jossa harjoittelijat tekevät prosentin työtunneista ja työelämävalmennettavat 3 prosent tia. Toisessa ääripäässä on puolus tusministeriö, jossa harjoittelijoiden työpanos on vain 1,1 prosenttia. Ulkoministeriö on aiempina vuo sina saanut Yhteiskuntaalan korkea koulutetut ry:ltä pyyhkeitä liian itse näisen työn teettämisestä. Asiamies Aki Reinimäki kertoo, että ulkomi nisteriö on parantanut tapojaan. "Ulkoministeriön kuviossa iso on gelma on se, että tevalmennus tai korkeakouluharjoittelu ei paranna mahdollisuutta tulla rekrytoiduksi." Ulkoministeriössä korostetaan, ettei harjoittelu tai työelämävalmen nus voi toimia suorana reittinä työ suhteeseen se saisi jakson vaikutta maan pidennetyltä työhaastattelulta. Jonkin verran määräaikaisia työsuh teita ne kuitenkin poikivat (ks. tau lukko). Viime vuonna noin joka kym menes harjoittelija sai jatkopestin, kun esimerkiksi puolustusministeri össä harjoittelu ei johtanut kertaa kaan työsuhteeseen. Ulkoministeriön tilanteeseen vai kuttaa myös erikoinen rekrytointipo litiikka. UM täydentää henkilöstöään
KESKISUOMALAINEN OSAKUNTA
Perhonkatu 6, 2. krs, 00100 HELSINKI KESKISUOMALAISEN OSAKUNNAN ASUNNOT julistetaan osakunnan jäsenten haettaviksi. Hakuaika on 19.3.20.4.2011. Ohjeet ja hakulomakkeet löytyvät osoitteesta http://www.kso.fi. Hakulomakkeeseen tulee ehdottomasti liittää seuraavat liitteet: ·Opintosuoritusote(opintohallintajärjestelmästäsähköpostiintilatturiittää) ·VapaamuotoinenselvitysaktiivisuudestaKSO:ssajamuissaopiskelijajärjestöissä ·Verotustodistusvuodelta2010 ·Vapaamuotoinenselvitysvuosien20112012tuloista
Hakemustenliitteineenonoltavaperilläviimeistään20.4.2012(kyseisenpäivänpostileimaei riitä)asuntovaliokunnanpuheenjohtajallataiosakunnalla.Myöhästyneitätaipuutteellisiahakemuksia ei käsitellä. Haun tulokset ovat nähtävissä osakunnan ilmoitustaululla ja www-sivuilla viimeistään 24.4.2012. Asunnon saaneille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Lisätietoja saa osakunnan www-sivuilta ja asuntovastaavalta. Matleena Kosonen KSO:n asuntovastaava | Rautalammintie 3 C 507 | 00550 Helsinki 050 3863795 | asuntovastaava@kso.fi
ylioppilaslehti 6 # 12 Yhteiskunta
15
ministeriö, vuosi 2011
Opetus- ja kulttuuriministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Ympäristöministeriö Sisäministeriö Puolustusministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Ulkoministeriö Valtiovarainministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Oikeusministeriö
harjoittelijat 10 20 6 10 6 9 39 14 28 23 13
valmennettavat 2 2 6 2 0 1 79 1 2 4 2
yhteensä 12 22 12 12 6 10 118 15 30 27 15
osuus tehdystä työstä 3,50 % 1,80 % 1,70 % * 1,10 % 2,50 % 4% 0,90 % 1,70 % 1,20 % 1,33 %
jatkosopimuksia 4 1 2 * 0 4 20 2 6 0 2
harjoittelijat 2 0 0 * 0 4 4 2 6 1 2
valmennettavat 2 1 2 * 0 0 16 0 0 1 0
* Sisäministeriö ei pystynyt tuottamaan kyseisiä tietoja järjestelmistään.
Korkeakouluharjoittelijat ja työelämävalmennettavat ministeriöissä
2009 180 2010 187 2011 178
yhteensä 264
Eri yliopistojen opiskelijoiden osuus korkeakouluharjoittelijoista 2011
Elämysmatka vai suolakaivos?
ulkoministeriöllä on melkoinen aura. Kun pyysimme opiskelijoilta kokemuksia ministeriössä suorite tusta korkeakouluharjoittelusta ja työelämävalmennuksesta, lähes kaikki yhteydenotot tulivat ulko ministeriön kanssa tekemisissä ol leilta. Kuuden haastattelun perusteella ulkoministeriö ja Suomen edustus toverkosto maailmalla koetaan ar vokkaaksi työkokemuksen lähteeksi tai ainakin loistavaksi CVmerkin näksi. Parhaillaan Suomen Oslonlähe tystössä puolen vuoden työelämäval mennuksessa oleva Emilia Honkasaari tutustui ulkoministeriöön ensimmäisen kerran harjoittelijana kesällä 2010. Harjoittelu poiki viisu mivirkailijan työpätkän Suomen Pie tarinkonsulaattiin. "Ymmärrän, että tämä voi näyttää hieman erikoiselta", poliittisesta his toriasta valtiotieteiden maisteriksi vuosi sitten valmistunut Honkasaari naurahtaa. Työ Norjassa pitää sisällään ra porttien kirjoittamista maan politii kasta ja taloudesta ja mediaseuran taa. Myös seminaarit ovat tulleet tutuiksi. Työelämävalmennettavan reilun tonnin tuloilla ei Norjassa juh lita, vaan elämiseen pitää käyttää säästöjä. Honkasaari myöntää, että harjoittelijoiden voi ajatella olevan ilmaista työvoimaa. "Ajattelen tätä investointina tule vaisuuteeni." Sellainen se ehkä onkin diplo maattiuralle tähtäävän kohdalla. Toi nen hiljattain ulkoministeriössä har joittelussa ollut haastateltava katsoo tilannetta erilaisesta kulmasta. Harjoittelijaa voi ulkoministeriös sä kohdata venäläinen uimakoulu: haastavat tehtävät ilman perehdytys tä. "Saamani työkokemus oli erin omaista, mutta tuntui siltä, että kor vasin virkamiesten työtä. Se sanot tiinkin meille suoraan", nimettömänä pysyttelevä opiskelija kertoo. Harjoittelun aikana hän koki, että ulkoministeriössä pyritään purista maan pienellä budjetilla mahdolli simman paljon tulosta. Tässä käytän nössä ilmaisesta työvoimasta on iloa. Harjoittelijan arki oli raskasta, ja päi vät venyivät. "On hyvä, että harjoittelu kestää vain kolme kuukautta, sillä pidem pään moni tuskin jaksaisi." Kokemuksen rankkuudesta huo limatta hän on kiinnostunut työstä ulkoministeriössä, sillä harjoittelu oli kaikkea muuta kuin kahvinkeit toa. Toinen entinen harjoittelija, joka hiljattain työskenteli yhdessä Suo men edustustoista, komppaa. Työ oli vaativaa ja opettavaista. Hän tunsi sijoitusmaasta raportoidessaan teke vänsä virkamiehen työtä. "Meitä pidettiin aivan normaalei na työntekijöinä." Itsenäinen työ sopi hänelle, mutta herätti myös kysymyksiä. "Esimieheni oli todella kiireinen, ja välillä tuntui, että hänen kanssa keskustellakseen olisi pitänyt mel kein pitänyt varata aika. Hän tuli ky symään kuulumisiani parin viikon
84
yhteensä 284
97
yhteensä 269
91
· korkeakouluharjoittelijat · työelämävalmennettavat
säännöllisesti järjestettävien virka mieskurssien kautta, oikotietä ei ole. "Tuoreimmalle Kavakulle vali tuista kahdella kolmesta on takanaan harjoittelu tai työelämävalmennus ministeriössämme", Lehtonen ker too. Diplomaattikurssille otetaan kui tenkin vain parikymmentä ihmistä vuosittain. Eikö harjoittelijajoukkoa voisi rajata paremmin määrää vastaa vaksi? Lehtonen pyörittelee päätään. Ra jaus olisi hankalaa, hyviä tyyppejä voisi jäädä turhaan ulos. viime vuosina tevalmennettavien määrää ulkoministeriössä on lisätty ja harjoittelijoita vähennetty. Kol men kuukauden harjoittelu on pe rehdyttämisiin juuri ja juuri toimiva ratkaisu, kuuden kuukauden teval mennettavasta saadaan jo paljon enemmän irti. Lehtosen mukaan ul koministeriöllä on runsaasti koke musta harjoittelijoiden ja tevalmen nettavien käytöstä, joten ministeriö on saanut järjestelyn sujumaan jou hevasti. "Minusta tämä on winwintilan ne. Arvostamme harjoittelijoiden ja valmennettavien panosta. Pitää muistaa, että tämä on panostus myös ministeriöltä. Kun harjoittelupaikko ja toivotaan, me pyrimme niitä järjes tämään." Nihkeältä tonnin kuussa tienaavi en harjoittelijoiden ja valmiiden mais tereiden käyttö asiantuntijaduunissa silti tuntuu. Työryhmä työ ja elinkei noministeriössä pohtii parhaillaan eityösuhteisten työvoimapalvelujen toimivuutta. Hallitusneuvos Päivi Kerminen toteaa, että työelämäval mennettavien käytön suhteen olisi asioita syytä miettiä laajemminkin uusiksi. "Yksi mahdollinen linjaus on, että jos ihmisellä on tuore ammatillinen tutkinto, ei pitäisi käyttää eityösuh teisia vaihtoehtoja. Jos yhteiskunnan väliintuloa tarvitaan, sen pitäisi olla palkkatukea." Työelämävalmennusta ei pidä de monisoida, kunhan sitä vain käyte tään oikein. Siis niin, että työstä kiin nostunut pääsee kokeilemaan, onko ura oikeasti kiinnostava. Ja saa sa malla jalan oven väliin. Julkishallinnon säästöpaineissa vaara hyväksikäyttöön on kuitenkin suuri. Tieto siitä, että opetus ja kult tuuriministeriössä oli viime vuonna tevalmennettavana tohtori saa Aki Reinimäen vakavaksi. "On aika raadollista, jos olet kou luttautunut tohtoriksi ja joudut tur vautumaan työelämävalmennukseen. Mielestäni siinä ollaan järjestelmäta son ongelmissa." ylioppilaslehden kyselyssä paljas tui myös opiskelijoiden alueellinen epätasaarvo. Ministeriöissä harjoit telee suhteellisesti eniten Helsingin yliopiston opiskelijoita. Syynä on eri yliopistojen vaihteleva käytäntö maksaa tukea harjoittelijoille. Vain yhden tuetun kuukauden saavilla harjoittelijoille ei ole käytännössä asiaa esimerkiksi ulkoministeriöön. Myös pelkkä harjoitteluajan asumi sen järjestäminen pääkaupunkiseu dulla nostaa kynnystä. "Työnantajien eli valtion pitäisi maksaa harjoittelijoiden palkka," Aki Reinimäki linjaa. hannu hallamaa
· aalto · helsingin yliopisto · itä-suomen yliopisto · jyväskylän yliopisto · lapin yliopisto · oulun yliopisto · tampereen yliopisto · turun yliopisto · vaasan yliopisto · åbo akademi
3,4 % 38,2 % 5,6 % 7,3 % 1,7 % 1,7 % 12,9 % 12,9 % 5,6 % 4,4 %
"
Harjoittelijoiden yliopistojen opiskelijoiden osuus kaikista yliopistoopiskelijoista
On hyvä, että harjoittelu kestää vain kolme kuukautta, sillä pidempään moni tuskin jaksaisi.
välein. Joku toinen olisi voinut kokea tämän ongelmaksi." Toiset taas opetettiin kunnolla ui maan. Ulkoministeriössä 2008 kah den kuukauden harjoittelun tehnyt Eeva Warro kertoo, että hänelle oli valmisteltu tuolloin toimineessa LänsiBalkanin yksikössä selkeä pro jekti. Kosovo oli irtoamassa Serbias ta, ja Warron tehtäväksi oli annettu selvittää, miten Suomi oli vuodesta 1999 tukenut alueen vakauttamista. "Harjoittelu oli erittäin hyvin suunniteltu ja ohjattu, sain apua aina tarvitessani. Projekti oli sellainen, että sitä ei olisi tehty ilman harjoitte lijaa." Parin haastateltavan kohdalla har joittelun tärkeään antiin kuului ha vainto siitä, ettei ulkoministeriö ol lutkaan kiinnostava työpaikka. Näidenkin ihmisten ansioluettelossa se on kuitenkin kunniapaikalla.
· aalto · helsingin yliopisto · itä-suomen yliopisto · jyväskylän yliopisto · lapin yliopisto · oulun yliopisto · tampereen yliopisto · turun yliopisto · vaasan yliopisto · åbo akademi
11,1 % 21,6 % 8,5 % 8% 2,8 % 9,1 % 9,1 % 11,1 % 2,8 % 3,8 %
Vertailu on suuntaa-antava, sillä yliopistojen ainerakenteissa on eroja.
16
ylioppilaslehti 6 # 12 Yliopisto
graduratsia
sanomalehtien urheiluosastojen tavoitteista ja niiden toteutumisesta
Luimme kirjailija ja toimittaja Matti Röngän gradun.
Teologi mätkähti motivaatiokuoppaan
Toisena opiskeluvuonna Tiia Trogenin kalenteri täyttyi työvuoroista luentojen sijaan. Yliopisto ei osaa ojentaa opiskeluinnon kadottaneille kättään.
otto donner
tiedotusoppi
Opiskeluaika 10 vuotta Valmistumisvuosi 1989 Johdanto "Urheilujournalismia on tutkittu niukalti. Ja kun on tutkit tu, on näkökulma ollut lähes aina ulkopuolinen, jostain muusta ilmiöstä tai instituutiosta kuin itse journalismista ja mediasta lähtevä. Puuttu maan on jäänyt urheilujournalismista itsestään lähtevä peruskartoitus, käytännön arkityön ja sen tulosten selvittäminen. Tässä tutkielmassa on lähtökohtana nimenomaan sanomalehden urheilutoimittaja, hänen pyrkimyksensä, työnsä ja tuotoksensa." Aineisto Seitsemän sanomalehteä: Aamulehti, Helsingin Sanomat, Kansan Uutiset, Karjalainen, Lapin Kansa, Eteenpäin ja Hyvinkään Sanomat. Johtopäätös "AL ja HS muodostavat tässä aineistossa lähes poikkeuk setta selkeän parin. Niiden urheiluosastot ovat samaa kokoluokkaa 202 ja 224 palstametriä. Muissa lehdissä urheilusivuja on merkittäväs ti niukemmin. Uutisten osuus pintaalasta on muutaman promillen erolla sama, samoin muiden juttutyyppien osuudet vastaavat toisiaan. Nuorisourheilua AL ja HS seurasivat selvästi vähiten tässä joukossa. Naisurheilua molemmat ilmoittivat pyrkivänsä nostamaan esille ta voite johtuu ilmeisesti epäkohdan tunnistamisesta, sillä molemmat jäivät tutkittavan joukon hännille naisurheilun osuuksissa." Synnytystuskat "Opiskelin kolmessa vuodessa melkein valmiiksi. Sitten pääsin Hesarin toimittajakouluun, ja gradu sekä joku sosiologian seminaari jäivät vuosiksi roikkumaan. Työskentelin lehdessä toimitus sihteerinä ja Maikkarilla paikkaajaankkurina. Lapsiakin syntyi pari. Oli aika haipakkaa. Tietokoneeni oli Apple III+, masiina ajalta ennen linnunpönttömacciä. Siinä ei ollut edes matopeliä, eikä netissä surf failu todellakaan vienyt tehokasta työaikaa. Lehtileikkeet kellastuivat ja tuoksuivat pölyltä, ja luokitusmateriaali ei mahtunut pyörimään tie tokoneella kokonaisena. Yksi tutkittavista lehdistä kuoli gradun teon aikana, 'ja sen osalta päätelmät jäivät viitteellisiksi'."
Tarkastaja Pertti Tiihonen elina loisa
tuntuuko opiskelu turhalta? Halu aisitko jo jättää luentosalit taakse ja suunnata työelämään? Jos vastaus on kyllä, olet motivaatiokuopassa. Älä huoli, se on aivan normaalia. Samalta tuntui taannoin myös Tiia Trogenista, 29. Hänen toinen vuotensa teologi sessa tiedekunnassa päättyi toissa vuonna ennen aikojaan. Trogen huomasi kalenterinsa täyttyvän opiskelun sijaan työvuoroista kah vilassa. Tentteihin hän meni luke matta, jos ylipäätänsä vaivautui paikalle. Trogen harkitsi vakavasti alan vaihtamista ja työelämään jää mistä. "Teologia ja uskonto eivät yksin kertaisesti enää kiinnostaneet." Motivaatiokuoppaan pudonneita opiskelijoita on teologisen tiedekun
"
Opiskelijat jätetään opintojen keskivaiheilla yksin.
nan opintoneuvoja Ville Meriläisen mukaan vaikea tavoittaa. "He eivät tule tänne toimistoon kertomaan siitä." Opintoneuvojilla ei ole hänen mu kaansa tällä hetkellä keinoja seurata ja auttaa opiskeluintonsa hukanneita. Meriläinen kertoo voivansa ainoas taan keskustella opintojen etenemi sestä, tarkastella HOPS:ia tai ohjata eteenpäin opintopsykologille. Nämä keinot eivät kuitenkaan auta kaikkia.
"trogenin tapaus on tyypillinen", toteaa Leena Itkonen Helsingin yli opiston urapalveluista. Hän pitää opintojen keskivaihetta kriittisenä vaiheena, koska tukena ei ole tutoreita tai graduohjaajia. "Opiskelijat jätetään silloin yksin. Opiskelijoiden halutaan olevan kau hean itseohjautuvia. Jos haluaa tu kea, pitää siinäkin olla itse aktiivi nen." Näin ei Itkosen mukaan pitäisi olla, vaan yliopiston pitäisi ojentaa käsi pu dokkaille. Hänellä on ongelmaan kak si ratkaisuehdotusta. Ensimmäinen on omaopettajajärjestelmä, jossa opettajat tapaisivat oppilaita säännöl lisesti. Tällaista on kokeiltukin tieto jenkäsittelytieteen laitoksella. Toinen vaihtoehto on järjestää ryhmätapaa misia tai keskusteluja HOPS:ien poh jalta. Ratkaisujen tulisi olla huolenpi toa, ei kontrolloimista. "Opiskelijan auttamisen pitäisi pe rustua myönteiseen tukeen. Vaikeuk sissa olevia ei pidä enää rangaista." Itkonen muistuttaa, ettei tauko opiskeluista ole suinkaan aina huono ratkaisu. Vaihtooppilasvuosi tai työ harjoittelu voi palauttaa opiskelumo tivaation. trogen palasi yliopistolle puolen vuoden tauon jälkeen kaverien ansi osta. Innostus syksyllä alkavista opinnoista tarttui häneenkin. Vähi tellen palautui halu suorittaa opin not loppuun. "Tajusin, etten pysty olemaan kahvilassa töissä 20 vuotta. Ajatus papiksi valmistumisesta tuntui pal jon paremmalta. Sehän oli alkuperäi nen suunnitelmani." antti berg
samaan aikaan toisaalla
Tutustumme opiskelijaelämään muualla maailmassa.
wikimedia commons
Valtakunnallinen koe kandiopiskelijoille
venäjällä suun nitellaan pakol lista koetta, joka kaikkien opiskeli joiden tulisi lä päistä saadakseen kandinpaperit. Kokeen kaavaillaan perustuvan kuu teen oppiaineeseen, jotka ovat pa kollisia kaikille alempaa korkeakou lututkintoa suorittaville yliopistosta riippumatta. Uuden kokeen toivotaan autta van yliopistojen opetuksen laadun kartoittamisessa. Maaliskuun alussa kolmatta kertaa presidentiksi valittu Vladimir Putin on sanonut monien maan korkeakoulujen tarjoavan heikkolaatuista opetusta. Putinin mukaan tämä johtuu muun muassa tieteellisen laitteiston sekä pätevän opetushenkilökunnan puutteesta. Opiskelijoiden tietojen kartoittami sen lisäksi koetta käytettäisiinkin paljastamaan yliopistot, jotka tois tuvasti epäonnistuvat opiskelijoiden kouluttamisessa vaadittavalle tasol le. "Tarvitsemme objektiivisen tavan arvioida korkeakoulututkinnon suo rittaneiden laatua", opetusministeri Andrei Fursenko sanoo University World Newsin mukaan. Fursenko arvioi, että kokeesta voi muodostua parhaimmillaan yliopis ton ja työnantajien yhdessä suoritta ma pätevyysarviointi. Esimerkiksi öljy, ydinvoima ja ilmailualoille asiantuntijoita kouluttavissa yliopis toissa tällaiset itsenäiset ammatilli set arviot opiskelijoista ovat jo käy tössä. Kokeen lopullisen version odote taan valmistuvan tämän vuoden aika na ja testikäytön alkavan lähivuosina. Venäjän opetusministeriö haluaa, että koetta käytetään maan kaikissa yli opistoissa vuoteen 2018 mennessä. oona juutinen
ylioppilaslehti 6 # 12 Yliopisto
timo säämänen
17
Conduksen speksin tanssijat treeneissä
Teekkarit ja Lääkis ovat speksibudjettikuninkaita
Speksien budjettieroja on kuitenkin vaikea huomata katsomosta.
päälläni on kauhtunut puku Uffista. Hervottoman isot housut pysyvät kiinni henkseleillä, jotka on piilotettu verhon takana odottavalta yleisöltä. Lakeerikenkäni ovat kuluneet esitys viikolla enemmän kuin kymmenen vuoden aikana yhteensä. Valtsikan speksin viimeinen esitys on valmis al kamaan. missään speksitiimissä tuskin tee tellään mittatilaushousuja, mutta budjeteissa on suuria eroja. Kalleim piin spekseihin käytetään ainakin neljä kertaa enemmän rahaa kuin halvimpiin, paljastaa tuottajille tehty kysely. Valtsika ja käyttäytymistietei lijät saavat esityksen kasaan noin kymppitonnilla, kun taas juuri ensi iltansa saaneeseen Teekkarispeksiin palaa yli 40 000 euroa. Kysyimme tuotantotiimeiltä, onko pikkurahalla mahdollista tehdä yhtä hyvää ja näyttävää harrastelija teatteria kuin ökybudjetilla. Jokaisella speksillä on joko spon soreita tai muuta taloudellista tukea. Tukisummat vaihtelevat satasesta yli tuhanteen euroon. Lääkiksen spek sin sponsorilistalta löytyvät muun muassa Osuuspankki ja Mehiläinen, Conduksen tukijoita ovat Vihervii sikko, Valmennuskeskus ja ammatti järjestö OAJ. Syy sponsori ja mainostulojen eroon on klassinen: humanistien on vaikeampaa löytää sponsoreita kuin tekniikan tai lääketieteen opiskelijoi den. Myös perinteet vaikuttavat. Pit kään toimineilla spekseillä on vaki tuiset rahanlähteet ja uskollinen yleisö. 10 00015 000 euron budjetil la pyörivä Humanistispeksi tehtiin tänä vuonna vasta toista kertaa, ja budjetti lähes kolminkertaistui. Kaksi raskassarjalaista piilottelee budjettiaan. Teekkarispeksi antaa ympäripyöreän vastauksen, lääkisläi set eivät kerro mitään lukuja. Molem pien budjettien tiedetään kohoavan vuosittain yli 40 000 euron. "Emme tahdo vaikuttaa ikäviltä tai ylimielisiltä, vaan vaikeneminen joh tuu huonoista kokemuksista median kanssa. Oleellisempaa on kiinnittää huomio tuotokseen kuin siihen käy tettyyn rahaan", sanoo Sanna Jääskeläinen Lääkiksen speksistä.
Sponsoreita/ mainoksia x x x x x x x x (ohjaaja) x (ohjaaja) x (laulunopettaja) x x x x
speksit kattavat suurimman osan budjetistaan lipputuloilla. Opiskeli jalippu speksiin maksaa 1012 euroa. Suurimmat lovet budjetteihin teke vät tilavuokrat. Valtsikalaisten käyttä män 250 paikkaisen Pop & Jazz konser vatorion, KY:n ja Pykälän suosiman, 350 katsojaa vetävän Glorian sekä Lääkik sen ja Teekkarispeksin lähes 500paik kaisen Aleksanterin teatterin välillä. Rahalla saa komeammat puitteet. Muita suuria menoeriä ovat lavas teet, puvustus ja maskeeraus, tek niikka ja painotuotteet. Kiertueille lähtevät speksit joutuvat myös sijoit tamaan pitkän pennin päästäkseen tien päälle. Maksettavana ovat tila vuokrat, majoitukset, kuljetukset ja rahojen riittäessä myös ruokailu. Muutama speksi käyttää tuotan nossaan ammattiapua. Palkkiot vaih televat budjettien mukaan, ja esimer
Speksifaktaa
Helsingissä nähdään tänä vuonna kahdeksan speksiä: Condus, Valtsika, Pykälä, KY, Lääkis, TKK ja Humanisti, jotka kaikki olivat mukana kyselyssä. Lisäksi speksin tekee ruotsinkielisten lääketieteilijöiden järjestö Thorax. Spekseihin kuuluu näyttelemisen, tanssin, musiikin ja improvisaation yhdistäminen. Suuressa osassa ovat katsojien omstarthuudot, joiden siivittäminä näyttelijät esittävät kohdan uudestaan toivotulla tyylillä.
Speksi Conduksen speksi (Käyttäytymistieteellinen tdk) Valtsikan speksi (Valtiotieteellinen tdk) Pykälän Spex (Oikeustieteellinen tdk) KY-speksi (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu) Lääkiksen speksi (Lääketieteellinen tdk) Teekkarispeksi (Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu) Humanistispeksi (Humanistinen tdk)
Budjetti () n. 11 000 n. 10 000 n. 25 000 30 00040 000 * Yli 40 000 10 00015 000
Palkattu ohjaaja tai muuta henkilökuntaa
Kiertue
kiksi Valtsikan speksissä ohjaaja tienasi vain 500 euroa usean kuukau den työstä. "Ulkopuoliseen apuun on usein päädytty, koska meiltä ei useinkaan löydy intoa, resursseja tai taitoja ky seiseen hommaan. Palkkio on mitä tön verrattuna työmäärään", kertoo Valtsikan speksi ry:n taloudenhoita ja Heini Kaasalainen. Speksitiimit korostavat toimin nan pyörivän vapaaehtoisvoimin. Kaikki painottavat erikseen talkoo henkeä, jota ilman opiskelijateatteria ei syntyisi missään. "Pienellä budjetilla tehdyt speksit ovat omaperäisempiä esimerkiksi la vailmeeltään ja suurella tehdyt näyt tävämpiä", analysoi KYspeksin tuot taja Pirkko Vuorilehto. Ulkopuolisen katsojan silmään ei suuria eroja spekseissä näy. Tekijät sen sijaan tuntevat niukan budjetin tasapainoiluna speksiarjessaan: saa ko pitkissä harjoituksissa joskus ruo kaa, maksetaanko ensiiltajuhlien tarjoilu omasta vai speksin pussista ja millaisissa olosuhteissa harjoituk sia voidaan pitää. verneri ruohoranta Teekkarispeksi Aleksanterin teatterissa 2.-5.4. Kirjoittaja on osallistunut Valtsikan speksiin vuosina 2010 ja 2011
* Lääkiksen speksi vastasi kyselyyn, mutta ei kertonut budjettinsa suuruutta.
18
ylioppilaslehti 6 # 12 Kulttuuri
delikatessen
Kulttuurikolumnisti Olavi Uusivirta pakinoi aiheesta ja sen välittömästä läheisyydestä.
Pysyvästi kaukosuhteessa
Turkulaisen Cats On Fire -kitarapopviisikon jäsenistä vain kaksi asuu Turussa.
david portela
Joe-sedän kuntauudistus
kuntauudistus on herättänyt muuten niin sävyisän kansamme kes kuudessa suuria tunteita. Tämä on outoa, koska kysymys on lopulta harvinaisen yksinkertainen. Kunnan ensisijainen tehtävä on vetää raja meidän ja noiden välille. Demokraattinen päätöksenteko sopii äärimmäisen huonosti kun tauudistukseen. Aikaisempien kuntauudistusten jälkiliukkailla vii laillaan vieläkin lasermittalaitteiden kanssa Yli ja Alahärmän rajaa. Hermot menee. Nyt tarvitaan autoritääristä Johtajaa. Kuntaministeri Henna Virkkusen pitäisi ottaa oppia Joesedästä. Josif Stalin otti käteensä viivoittimen ja piirsi suoran viivan Siperian halki. Siihen tulisi junarata. Virkkunen voisi piirtää ajan hengen mu kaisesti vapaalla kädellä viivan Utsjoelta Hankoon, ja siinä meillä olisi kaksi kuntaa: Pori ja Joensuu. Tieteelliset tosiasiat puhuvat tämän uusjaon puolesta. Tutki musten mukaan itä ja länsisuoma laiset ovat geneettisesti etäämmäl lä toisistaan kuin ruotsalaiset ja italialaiset. Siinä on se todellinen meidän ja noiden rajapinta. Jos Suomineidon lantion asen to halutaan ottaa täysimääräisesti huomioon, viivoja tarvitaan kaksi: Utsjoelta Iisalmeen ja Iisalmesta Hankoon. Iisalmi olisi sykkivä kes kus, jonka kautta tulevaisuuden metro kulkisi. Sinne rakennettai siin Engelin hylättyjen piirustus ten avulla uusi empirekeskusta ja Eliel Saarisen alun perin Viipuriin suunnittelema metroasema, joka muistuttaa erehdyttävästi Helsingin rautatieasemaa. Samalla saataisiin tehostettua infrastruktuuria. Kaikkea olisi kak sin kappalein terveyskeskuksia, peruskouluja, lukioita, valtuustoja ja Rossoja. Italialainen luotimetro viskoisi porukan palvelujen äärel le asuinpaikasta riippuen vartissa tai parissa. Suomi on pieni maa, eikä korkeuseroja juuri ole. Jos nyt luomme silmäyksen tähän uuteen kuntakarttaan, huo maamme, että Helsinkinä aiemmin tuntemamme alue jää Joensuun puolelle, kun taas Tampereena tutuksi tullut paikka on nyt vahvasti osa SuurPoria. Perinteinen rintamalinja säilyy, ja hyvä niin. Ongelmallista tämä on ainoastaan Jörn Donnerille ja Harry Bogomoloffille, joiden olemassaolon oikeutus perustuu identi teettiongelmaan, jonka taustalla kummittelee harhainen kuva myyttisestä isien Helsingistä. Myös Kurikan Jättiläinen Juha Mieto joutunee painiskelemaan muutaman ylimääräisen erän porilai suutensa kanssa. Mutta ihminen tottuu muuttuneisiin olosuhteisiin. Aivan kuin Eput ja Popeda olisivat aina olleet Porirockia. Joensuun Guggenheimista saadaan senpäiväinen Bilbaoefekti irti, että sen rinnalla kalpenevat Riitta Uosukaisen petipuuhat ja Maki Kolehmaisen alahuuli. Kurjaa olisi vain Paavo Väyrysen muuttuminen tarpeettomaksi. Hänestä tu lisi Porin pormestari.
"
Joensuun Bilbao-efektin rinnalla kalpenevat Riitta Uosukaisen petipuuhat ja Maki Kolehmaisen alahuuli.
cats on fire yhtyeen jäsenet ovat eläneet kaukosuhteessa jo vuosia, mutta silti he ovat pysyneet yhdessä. Pari päivää sitten ilmestyi bändin kolmas levy All Black Shirts To Me, joka julkaistaan Pohjoismaiden lisäk si Saksassa ja Yhdysvalloissa. Hajaannuksen kanssa on opittu elämään. "Näin se nyt vaan on. Teemme parhaamme tässä tilanteessa, eikä se ole muuttumassa", Ville Hopponen sanoo. Hän on kokoonpanon kitaristi, joka asuu Turussa. Samasta rannik kokaupungista löytyy myös bändin basisti Kenneth Höglund. Pohjanlahden tuolla puolen puo lestaan asuvat laulaja ja säveltäjä Mattias Björkas ja kosketinsoittaja Iiris Viljanen, edellinen Göteborgissa ja jälkimmäinen Malmössa. Rumpali Yrjö Ylijoki majailee Lappinimisellä paikkakunnalla lähellä Raumaa. Kaikki alkoi Vaasasta, jossa bändi perustettiin The Smithsin ja The Kinksin innoittamana 2000luvun alussa. Muutamaa vuotta myöhem min suomenruotsalaiset brittipop parit päätyivät opiskelemaan Tur kuun, kunnes he lähtivät kukin tahoilleen The Province Complains debyytin jälkeen.
maantieteellisestä hajautumises ta voisi päätellä, että muusikot joko matkustelevat paljon tai harjoittele vat vähän. "On hirveä palapeli yrittää sovit taa aikatauluja yhteen. Pyrimme treenaamaan muutaman päivän ker rallaan, kun se järjestyy", Hopponen selvittää. Turussa sijaitsevalla treenikäm pällä soittavat yleensä Cats On Firen Suomiasukit eli Hopponen, Ylijoki ja Höglund. Kitaristi paljastaa, että helmikuussa Lontoossa heitettyä konserttia varten he harjoittelivat vain kolmistaan. "Keikka meni silti ihan hyvin." Kyllä musikantit myös matkusta vat: vuosien varrella he ovat soitta neet useita klubi ja festivaalikeikkoja Britannian lisäksi Saksassa, Espanjas sa, Italiassa, Ruotsissa, Tanskassa, Yh dysvalloissa ja Portugalissa. Lisäksi he ovat esiintyneet Hongkongissa. "Kun näemme toisiamme bändin puitteissa, olemme useimmiten keik kamatkalla. Kiertueilla on kiireinen aikataulu, mutta pyrimme käymään museoissa ja syömään paikallista ruokaa", Hopponen kertoo. Cats On Firen suosituimmat koh demaat ovat olleet Saksa, Espanja ja Ruotsi.
"Ulkomaankeikat ovat sujuneet hämmästyttävän hyvin ja vastaanotto ollut kiva. Harvoin olemme jääneet niistä miinukselle, mutta emme myös kään hirveitä summia plussan puolelle. Ei yhtä klubikeikkaa kuitenkaan kan nata lähteä Saksaan soittamaan." uuden levyn tiimoilta Hopponen toi voo, että bändi pääsee esiintymään Amerikan länsirannikolle, missä yh tye soitti Los Angelesissa ja San Fran ciscossa edellisen Our Temperance Movement levyn julkaisun jälkeen. "Suurin haave olisi päästä uudel leen Kaliforniaan. Myös Espanjaan olisi taas kiva mennä ja eiköhän se onnistukin." Vaikka Cats On Fire keikkailee ny kyisin kenties useammin kotimaan rajojen ulko kuin sisäpuolella, voi bändin nähdä kevään aikana ainakin Turussa, Tampereella ja Helsingissä. "Se, mitä tässä yrittää saavuttaa, on tehdä sellaisia levyjä ja keikkoja, joihin voi olla itse tyytyväinen. Kun on hirveän itsekriittinen, on sekin jo saavutus." marko ylitalo All Black Shirts To Me ilmestyi 28.3. Levynjulkaisukeikka Helsingin Kuudennella linjalla 6.4.
30
Maaliskuu perjantai klo 1723
31
Maaliskuu lauantai klo 20.30
1
Huhtikuu sunnuntai klo 1224
3
Huhtikuu tiistai klo 19
Mitä Riki pukisi?
Elämässä on liian vähän tilaisuuksia pukeutua Riki Sorsaksi tai Barbra Streisandiksi. Kiasman Tähtisumua naamiaisbileissä saa olla ihan luvan kanssa Michael tai Whitney. Tälläyty mällä omaksi idolikseen lunastaa il maisen pääsylipun Thank You for the Music näyttelyyn. Koe museodisko, laulettu näyttelyopastus, rystysta tuointipaja ja Thrillerfanishow. Kiasma, Mannerheiminaukio 2. Vapaa pääsy naamiaisasussa
Oman elämänsä Dolly
Vuodet vierivät, mutta Dolly Partonilla on edelleen maailmanhistorian kuoh keimmin föönattu tukka, tyylipuhdas jenkkihymy ja lehmitytön vankkumat toman positiivinen elämänasenne. Ar tisokkanaiselokuvafestivaalilla nähtä vässä Jag är min egen Dolly Parton dokumentissa viisi ruotsalaista naisar tistia puuhaa tribuuttikonserttia kant rin kuningattarelle. Samalla pohditaan oman elämänsä Dollyna olemista. Maxim, Kluuvikatu 2. Liput 8 .
Tribaalit tanassa
Ankkurille, äidille ja kiinalaisen ravin tolan ruokalistalle on vaihtoehtoja. Helsinki Ink kerää ihotaiteen mestarit kaapelille esittelemään, mitä muuta kuin tribaalin voi tatuoida haukkariin. Koska Jarno Hakkarainen ehti jo ta tuoida Pekka Haaviston pakaraansa, edelläkävijä suuntaa katseensa kunnal lisvaaleihin. Asettuukohan Osmo Soininvaara vielä ehdolle? Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1. Liput 1522 .
Isoveli 2084
Koska George Orwellin kuvittelema valvontayhteiskunta on jo täällä, on korkea aika ruveta miettimään, kuin ka paskasti asiat voivat olla vuonna 2084. Forum Box galleriassa nähtävä 2084esitys on syntynyt nuorten taiteilijoiden dystopioista. Sirkuksen, teatterin ja tanssin tekijät yhdistivät voimansa pohtiakseen, miksi maail ma pelottaa, kun toivoakin voisi. Forum Box, Ruoholahdenranta 3 A. Liput 5 ja 8 .
ylioppilaslehti 6 # 12 Kulttuuri
19
Arkihuolesi kaikki huuhtele
Pierudisco pauhaa kaupungintalon yleisövessassa. Flush! -näyttely tuo taiteen arkiseen helpotuksen paratiisiin.
johannes, 24, on juuri tullut töistä. Kotkalaista ruokakaupan myyjää tur hauttaa. Hän haluaisi mieluummin opiskella kuin höylätä Plussakortteja. Kuva Johanneksesta on osa kuva taiteilija Päivi Koskisen Monday valokuvasarjaa, jossa hän on ikuista nut töistä palanneita ihmisiä heidän omissa suihkuissaan. Koskisen ku vattavia yhdistää turhautuminen ar jen rutiineihin ja työelämän koven tuneisiin vaatimuksiin. Idean kuvasarjaan Koskinen sai katseltuaan barcelonalaista kämp pistään. Pankkinainen oli töistä tul lessaan niin ahdistunut, että tarvitsi rentouttavan suihkun ennenkuin halusi puhua kämppäkaverilleen. "Huomasin, että hänen kaltaisiaan työnsä kanssa umpikujassa olevia ih misiä on ympärilläni tosi paljon." Jos Koskinen kuvasi ihmisiä yksi tyisessä paikassa julkisessa asussa, yhtä hämmentävä sekoitus avointa ja intiimiä on teosten esilläolopaikka: kaupungintalon kaikille avoimet ylei sövessat Kauppatorin reunalla. flush! näyttely jatkaa vessataiteen kunniakasta perinnettä, jossa arki, taide ja yksityiset unelmat limittyvät toisiinsa. Osa Petri Ala-Maunuksen WC Paradise teosta on pisuaarin yllä. Kaakelin kokoisiksi palasiksi pilkottu maalaus vie virtsaajan hetkeksi arki sesta tilasta unelmien myyttiseen paratiisiin. Naiset voivat tempautua haaveiden maailmaan vetäessään housuja ylös, koska pala AlaMau nuksen teosta löytyy naisten vessan takaseinältä. Niin tosiaan, Flush! kokemus ei ole kuuliaisille miehille ja naisille sama. Näyttelyn kuraattori AnnaKaisa Rastenberger yllättyi, kun kaupunki ei antanut lupaa muuttaa naisten ja miestenvessoja näyttelyn ajaksi molemmille sukupuolille avoi miksi. Nyt näyttelyn toiseen puoliskoon voi Rastenbergerin mukaan tutustua opastetulla kierroksella. Ylkkäri taas kehottaa rikkomaan taiteen nimissä järjestyssääntöjä. Sukupuolijärjestelmää järisyttää myös Heidi Lunabban Drawing in Snow video, jossa naiselta näyttävä balettitanssija kaivaa hameensa alta letkun ja pissaa lumihankeen kuvioi ta. Astelijan sukupuoli ja teon tarkoi tus jäävät epäselviksi.
päivi koskinen
"
Balettitanssija kaivaa hameen alta letkun ja pissaa kuvioita lumihankeen.
tabuiksi miellettyjä eritteitä ja ääniä arkistaa myös taiteilija Petri Saarikon Pierudisco. Se on tosin Lunabban pohdiskelevan videon rinnalla kuin manifesti. Kaupungintalon tilavat ja näyttä vät vessat suunnitteli 1960luvulla arkkitehti Aarno Ruusuvuori. Sekä miesten että naisten vessoihin käy dään läpi aulamaisen huoneen, josta löytyy lavuaareilla ja peileillä varus tettu erillinen kaunistautumistila. Naisten puolella pauhaa pieruista sämplätty biitti.
Taiteilija Saarikko järjesti ystävil leen pierubrunssin, jonka aikana vie raat saattoivat käydä vessassa äänit tämässä tervehdyksensä seinään teipatulla iPhonella. Teoksellaan hän haluaa juhlistaa "kaikenikäisiä ja kaik kia sukupuolia yhdistävää häpeää". Teoksessa brutaalia ovat vain äänet, sillä paukkubileissä tuoksuu Saarikon
lempituoksulle, L' Occitanen Verbe nalle. Miesten puolella vastaavassa tilassa pyörii Saarikon ja Sasha Huberin Remediesvideoteos, joka pohjautuu ihmisiltä Botkyrkassa Ruotsissa kerät tyihin itsehoitoohjeisiin. Parivaljakko valitsi 60 parannuskeinon joukosta 20, joita he esittelevät videolla. Syylästä
yritetään päästä eroon muun muassa kielen pinnalla olevan mähmän avulla. Finniä voidellaan hunajalla. maria ruuska Flush! Taidetta Helsingin kaupungintalon käymälätiloissa 30. syyskuuta asti. Mape 919, lasu 1016. Vapaa pääsy.
6
Huhtikuu perjantai
7
Huhtikuu lauantai klo 18.30
9
Huhtikuu maanantai klo 19
11
Huhtikuu keskiviikko klo 17
Mahlanjuoksuttajat
Porilaisille multitaiteilijoille Mika Rätölle ja Jussi Lehtisalolle heltisi netti lehti Nuorgamin listauksessa 2000lu vun musiikillisen neron titteli. Taakse jäivät niin Kanye West kuin Lady Gagakin. Mahlanjuoksuttajien neroutta saa maistaa taas levyllisen verran, kun keväällä ilmestyy kaksikon kuudes yh teinen pitkäsoitto Matematiikka. Par haimmillaan porilaiset ovat silti lavalla. Korjaamo, Töölönkatu 51 ab. Liput 1115 .
Trullit, hus
Jos kokee olevansa liian vanha virvonta reissuille, voi trullailua fiilistellä Seura saaren pääsiäskokoilla. Vanha kansa tiesi, että lankalauantai on vuoden paha maineisin ilta, jolloin noidat ja muut pi rulaiset lentelevät kylillä. Kokoilla pelo teltiin pois trulleja, jotka lypsivät maitoa lehmästä ja leikkelivät niiden karvoja. Nykyään trullit keskittyvät lähinnä inter netjäyniin, mutta kokolla voi yrittää kar kottaa vaikka tvlupatarkastajaa. Juhlakenttä, Seurasaari. Vapaa pääsy.
Tenori kosteana
Pélleas ja Mélisande on säveltäjä Claude Debussyn ainoaksi jäänyt ooppera, jonka unenomainen muotokieli herät ti aikalaisissa hämmennystä. "Kuulos taa siltä kuin oven saranat kirskuisi vat", kirjoitettiin ensiillasta vuonna 1902. Nyt symbolistinen teos kuuluu oopperan kaanoniin. Kansallisooppe ran sovituksessa lavalla on tenori Topi Lehtipuu ja 30 000 litraa vettä. Kansallisooppera, Helsinginkatu 58. Liput 2398 .
Yäk, en syö
Perunalastuista saa syövän, kaupan guacamolessa ei ole avokadoa ja ekoo deista ei ota selvää. Ruoka lautasellam me on muuttunut mysteeriksi, jonka ratkaisemiseksi tarvitaan asiantuntijan apua. Ravintoneuvontaa tarjoaa nyt myös Helsingin yliopiston alumniyhdis tys. Yleisöluennolla kysymykseen Mitä saa syödä? vastaa muun muassa Eat&Joy Maatilatorin perustaja Aki Arjola. Yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33. Vapaa pääsy.
20
ylioppilaslehti 6 # 12 Kulttuuri
pietari hatanpää
"
Höpötin siitä, miten haluaisin mennä Wittgensteinin kanssa syömään päärynäjäätelöä.
tiellä myös äitiä ja pikkusiskoaan. Vaikka hän asuu nykyään omillaan, välit ovat läheiset. Isäänsä Nironen ei ole nähnyt kymmeneen vuoteen. Se ei silti estä nyt häntä kuvittelemasta, millaista yhteiselo isän ja tyttären välillä voisi olla. Tähdenpeitossa Riina asuu kah destaan isänsä kanssa. Niroselle kaunokirjallisuus on juuri myötäelämistä. Hän yrittää sen avulla ymmärtää asioita, joita ei ole kokenut. Tosin usein materiaalina on myös oma eletty elämä. Nironen ei suostu paljastamaan, onko esimer kiksi yhden Tähdenpeiton henkilö hahmon läheinen suhde tupakkaan lähtöisin häneltä. "En halua vastata, sillä äiti saattaa lukea tämän jutun. En halua tuottaa hänelle pettymystä." Kukaan hänen tuttavistaan ei ole vielä lukenut kirjaa. "Kirja on tuntunut omalta prog gikselta, jopa salaiselta. Se on vähän kuin harjoittelisi kitaralla jotain bii siä. Sen haluaa soittaa vasta sitten muille, kun on harjoitellut ja tuntuu siltä, että on valmis. Ei ennen." Entä mitä esikoiskirjailija aikoo seuraavaksi? Suunnitteilla on nykyaikaan si joittuva pitkä romaani. Nirosen unel missa siintää jo myös oma pääteos. "Sellainen, joka kertoo, mistä täs sä kaikessa on kyse, oma Odysseukseni. Tai sellainen kuin Puhdistus oli Sofi Oksaselle. Tiedostan, ettei se tapahdu seuraavalla tai sitä seuraa valla romaanilla. Tai että se ei ehkä tapahdu koskaan." antti berg
Älä kerro äidille
Esikoiskirjailija Sarri Nironen halusi vangita kirjaansa, miltä elämä tuntui 18-vuotiaana, kun tunteet olivat voimakkaimmillaan.
teininä Sarri Nironen päätti, että vielä joskus hän kävelisi Ruttopuis ton reunalla sijaitsevan WSOY:n ovista sisään Mika Waltarin jalanjäl kiä. Nyt 21vuotias esikoiskirjailija hymyilee Bulevardin kahvisalongis sa, kivenheiton päästä kustantamos taan. Kolmen vuoden työ on ohi. WSOY julkaisee Nirosen Tähdenpeittopienoisromaanin ensi viikolla. Kirja kertoo kahdesta abivuotta viettävästä nuoresta, Joonasta ja Rii nasta, jotka asuvat eri puolilla Helsin kiä, mutta liikkuvat samoissa paikois sa. Jännitys syntyy siitä, kohtaavatko he ikinä toisiaan. Nironen aloitti kirjan kirjoittami sen abivuonna Kallion ilmaisutaidon lukiossa. Hän halusi vangita sen tun nelman, kun on 18vuotias. "Silloin olin itse niin innoissani esimerkiksi siitä, että on kevät tai että menen keikalle. Koin silloin tun teet hirveän voimakkaina, ilon, surun ja ahdistuksen. Nyt ne ovat vähän loiventuneet." abivuonna Nironen voitti myös en simmäisenä suomalaisena filosofian olympialaiset Helsingissä. "Esikarsinnoissa minulla oli pinkki tukka ja höpötin siitä, miten Wittgenstein on tosi kiva, ja kuinka haluaisin mennä hänen kanssaan syömään pää rynäjäätelöä." Vaativassa kilpailussa oli neljä tun tia aikaa kirjoittaa essee. Aiheita oli neljä, ja kirjoituskielen piti olla jokin muu kuin oma äidinkieli. Lopuksi jury palkitsi teksteistä filosofisimmat. Nironen innostui filosofiasta lu kion ensimmäisellä. Hän nautti ko vasti oppiaineen tunneilla käydyistä keskusteluista. "Olen taipuvainen rasittavaan teoreettisuuteen. Aina on pakko löy tää se perimmäinen nurkka, josta tar kastella asioita."
Muutama vuosi voittonsa jälkeen Nironen haki opiskelemaan teoreet tista filosofiaa Helsingin yliopistoon. Hän on tosin pienoisessa kriisissä opiskeluidensa kanssa, koska fiktion kirjoittaminen kiinnostaa juuri nyt enemmän. "Siinä asioita ei tarvitse analysoi da puhki. Se antaa tilaa eläytyä ja tun tea, mikä on hirveän tärkeätä." Nirosen mielestä kirjailijan työ on parhaimmillaan kahviloissa istumis ta ja havaintojen muistiin merkitse mistä. Silti hän myöntää, että se on toisinaan myös arkista puurtamista. "Jos korjailen yhdyssanavirheitä, en tee luovaa työtä. Silloin on vaikeaa kuvitella, että Waltarin sielu puhuisi kauttani." mika waltari on Niroselle tärkeä innoittaja. Waltarin opas Aiotko kirjailijaksi? teki Niroseen vaikutuksen. Kylmän realistista teosta nuori kir jailija kehuu inspiroivaksi ja kokee saaneensa siitä paljon käytännön vinkkejä. Nironen pitää tärkeinä tu kijoinaan kirjailijaksi kasvamisen
KUKA
Sarri Nironen, 22, on kirjailija ja teoreettisen filosofian opiskelija Helsingin yliopistossa. Hänen esikoisromaaninsa Tähdenpeitto ilmestyy huhtikuun 2. päivä. Vapaa-aikanaan hän järjestää bileitä ainejärjestössään Dilemmassa ja seminaareja Prometheus-leirin tuki ry:ssä. Lisäksi hän käy aktiivisesti tanssissa, joogassa ja bodypumpissa sekä laulaa à capella -yhtyeessä. himottaa Joka-aamuinen vegaanimaitokahvi kaduttaa Bodypumpista lintsaaminen kyrpii WSOY:n muutto pois historiallisista tiloista
ylioppilaslehti 6 # 12
21
arviot
Journey Kaukaisuudessa siintää vuori. Olen pyhiinvaellusmatkalla sitä kohti. Tämä on jo tulkintaa, koska pelissä ei ole sanoja. PS3:lle julkaistu Journey on puhdasta fiilistä, puolentoista tunnin katsaus tunnelmiin, joita peleissä tavoitetaan vain harvoin. Peli käsittelee uskonnollista kokemusta ilon, vaikeuksien ja loputtoman pyrkimisen kautta. Lopussa päästään ekstaasiin, jonka vain kuolema voi tuoda mukanaan. Homma toimii, koska pelattavuus on hiottu juuri kohdalleen. jp
Kulttuuri
jee
Sirpa Kyyrönen Lempeät tukaanit Katri Vala -palkitun Sirpa Kyyrösen toinen runokirja vie sydämen elämänvoimallaan. Runsas teksti rönsyilee ja liikkuu hypäten hetkessä hikipisarasta kemialliseen kaavaan. Rantakaislikko vesilintuineen tuodaan aamuiseen makuuhuoneeseen. Runo vie lukijaa ja valloittaa hänet helposti. Paradoksit, sanaleikit ja ratkaisemattomat arvoitukset kutsuvat palaamaan tämän kirjan maailmaan myöhemminkin. vl
Taistelu Näsilinnasta 1918 Sotilaiden haastatteluihin perustuva Taistelu Näsilinnasta 1918 kuvaa hienosti taistelua. Kun Mannerheimin johtamat valkoiset saartavat punaisen Tampereen, yliluutnantti Melinin (Nicke Lignell) komppanian tehtävä on vallata Näsilinna. Pienibudjettinen ja intiimi sotaelokuva pysyy puolet ajasta tiukasti kiinni sotilaiden takaraivossa. Tv-elokuvapituudessa kukaan ei nouse esiin. Vatsaa vääntävä realismi ja turruttava kaaos koskettavat, vaikka välillä kuvausta on vaikea seurata. Emotionaalisissa huippukohdissa suomalainen ampuu suomalaista. js
Jaakko Laitinen & Väärä raha Yö Rovaniemellä Jaakko Laitisen ja Väärän rahan kakkoslevy vie edeltäjänsä tavoin seepianväriseen maailmaan, jossa teryleenipuvut ja pontikka olivat sääntö eikä poikkeus. Toisin kuin lukuisat hiphopimmat kollegansa, Väärä raha käyttää slaavi- ja balkansävyjä opportunismin sijaan tyylitietoisina mausteina. Esimerkiksi venäläinen kansanlaululaina Äiti kulta on autenttinen ja vanhahtava kutsu ripaskaan. Suuria yllätyksiä Yö Rovaniemellä ei sisällä. Silti Väärä raha lähenee koko ajan sitä rajaa, jossa ahkerasti kiertävän tanssiyhtyeen kulttisuosio muuttuu täysiksi tavastioiksi. oo
pikkusormi pystyssä
Michael Kiwanuka Home Again BBC:n arvostetun Sound of 2012 -äänestyksen voittanut Michael Kiwanuka kuulostaa kaikelta muulta kuin tältä vuodelta. 24-vuotiaan lontoolaisen melodinen ja ääriharmoninen soundi soi kuin 1970-luvulla. Häntä onkin verrattu Van Morrisoniin, Terry Callieriin ja Bill Withersiin. Aikaisemmin Adelen yhtyeessä kitaraa soittanut artisti ammentaa soolona listakelpoa retrosoulia syvemmältä: vanhasta jazzista ja folkista. my
Saija Nissinen Sitomisen taito Saija Nissisen Sitomisen taito on novellikokoelma, jonka maailma on lohduton. Entinen urheilutähti yrittää epätoivoisessa huomionkipeydessään päivänpolitiikkaan, ja rikospoliisi pyytää murhaepäiltyä treffeille. Pohjavirtana on melankolia, vaikka tyylilajit vaihtelevat trilleristä ironiaan. Parhaimmillaan Nissinen on simppelin rakenteen novelleissa, joissa monisävyiset hahmot saavat kunnolla luita ja lihaa ympärilleen. Nissisen tausta on elokuva-alalla, ja nämä onnistuneet tarinat muistuttavatkin sujuvia leffakohtauksia. Auki jätetyt kertomukset kompastelevat muistijälkiä jättämättä. rs
Kuninkaan puhe Menestyselokuvan näyttämöversiossa CarlKristian Rundman astuu ansiokkaasti Colin Firthin valtaviin saappaisiin änkyttävänä kuninkaana. Helsingin Kaupunginteatterin suuri näyttämö syö näyttelijäntyön herkkyyttä ja tarinan intiimejä fiiliksiä, mutta Kari Heiskasen ohjaus onnistuu tyylikkäissä kuvissa, napakassa rytmissä ja brittiläisen kuivasta huumorista ammentavassa komiikassa. Kuten elokuvassakin, hurmaavinta on kuninkaan ja Pertti Sveholmin sympaattisesti esittämän, omalaatuisen puheopettajan yllättävä ja lämmin ystävyyssuhde. as
Iron Sky "Liian raju? Mies pyörtyi Iron Skyn näytöksessä, katso kuvat! Yleisö raivostui!" Etukäteisrummutuksesta huolimatta Iron Sky ei räjäytä tajuntaa. Suosittelen sitä B-sarjan elokuvista innostuneille nörtti- ja scifimielisille, hehän sen rahoittivatkin. Suomen kaikkien aikojen kallein elokuva kannattaa katsoa porukalla. Kuun pimeällä puolella piilotelleet natsit paljastuvat, kun Yhdysvaltojen presidentinvaalikampanja lähettää mustan miehen avaruuteen. Hienolta näyttävä, mutta kömpelö Iron Sky höpöttää loputtomasti. Pokkaukset klassikkoelokuville (Outolempi), YK-piikittely ja pakollinen Suomi-cameo naurattavat. js
Virginie Despentes Maailmanlopun tyttö Väkivallalla ja seksillä kohahduttaneen Pane mua -romaanin kirjoittaja Virginie Despentes on tehnyt uuden aluevaltauksen. Maailmanlopun tyttö on salapoliisikertomus, jossa miehet jäävät statisteiksi rohkeiden naisten käyttäessä valtaa. Näkökulmat vaihtuvat, mutta irrallisuuden tunne säilyy nykypäivän Holmesin ja Watsonin sensuroimattomalla matkalla halki Euroopan. Despentes kuvaa hienosti henkilöhahmojensa raadollisia puolia. Heikommin sujuu kerronnallisen jännitteen ylläpitäminen. vl
keskisormi pystyssä
The Shins Port of Morrow Listaykköskategoriaan Jenkeissä noussut valkoisen miehen indien johtonimi The Shins on valunut urallaan jatkuvasti syvemmälle laimeuden alhoon. Viitoslevy Port of Morrow'lla melodiakaaret ovat suuria ja sovitukset vivahteikkaita, mutta esityksestä puuttuu draama. Kotikutoisen indiepopin sijaan bändi soi aiempaa tuotetummin ja hajuttomalla tavalla aikuisemmin. Lopputulos heilauttaa indietä genrenä jälleen pykälän gentrifioituneempaan suuntaan ja on kuin jäähtynyt kupillinen Juhla-Mokasta ja rasvattomasta maidosta ähellettyä lattea. oo
Marja Björk Prole Pankakoskelaisen perheen esikoistyttöä repivät ristiriidat. Äiti tapaa uuden miehen, ja isä lähtee veljien kanssa Ruotsiin. Kaupanpitäjän tytöstä tulee työläisperheen kakara. Elämä kahden luokan välimaastossa ei ole simppeliä. Äiti laukkaa kadotetun nuoruuden perässä, uusi siippa puhuu nyrkkiä ja viina virtaa. Sosiaalipornomaisesta asetelmasta huolimatta lapsuudenkuvaus on niukkuudessaan osuvaa. Pettymys onkin suuri, kun hyvä vire katoaa päähenkilön aikuistuessa. Latteuksia sikiää kuin sieniä sateella, ja jatkonovellin mielikuvalta ei voida välttyä. rs
Jukka Poika Yhdestä puusta Naisia ala-arvottavista lyriikoistaan kuulu Jukka Poika onnistuu sentään nimeämään neljännen sooloalbuminsa osuvasti: yhtä puisevan tylsää Suomi-reggaeta ei tee kukaan muu. Sen sijaan avausbiisi Liian paljon hyvää ei kerro levyn sisällöstä vaan artistista itsestään, joka kokee henkistyneensä muiden yläpuolelle. Mun skidit puolestaan on omistettu omille lapsille, joista yhden ex-kannabiksenviljelijä nimesi Hampukseksi. Kunhan Hampus vähän kasvaa, saattaa isukin Kun sä heittaat -kappale pudota oman puun omenaan. my
buu
vl venla leimu oo oskari onninen rs ronja salmi as aino salonen js sutta sarhimaa
22
ylioppilaslehti 6 # 12 Jälkinäytös
Tiistai 13.3.
diskurssianalyysin perusteet, luen to yksi. Taas pitäisi naputtaa luentopäi väkirjaa kolmen pisteen edestä, jorista tyhjää ja improvisoida monisteista. Kauppiksessa ei tällaista nyhvättäisi. Miksi, miksi en hakenut sinne? Miksei opo sanonut, että lukiopsyka on ihan eri maailma kuin tämä Foucaultjaari tus? Jotain hyvääkin: ensimmäisellä luennolla paikalla ovat kaikki. Kerron siis sekä Sannalle että Riikalle uusim mat käänteet. Tai no, sen, ettei Antti ole vieläkään vastannut inboxvies tiin. Näytän iPhonella todisteet. Va raan samalla intervallibodyn Uni Sportista ja lähden vartin etuajassa. Huomenna ei ehdi jumppaan, ilta vuoro Body Shopissa.
Rakas luentopäiväkirja
sanat ylioppilaslehden toimitus kuva verna kuutti
Torstai 22.3.
anteeksi vaan herra powerpointtejavain-kuolleen-ruumiini-yli, tää kurssi on iso DIS. Jos käsitän oikein, dis kurssianalyysi tarkoittaa samaa kuin lukion äidinkielen aine. Verorahojen haaskuuta istuttaa hyvää työvoimaa täällä pohtimassa, onko joku älähdys hegemonisen järjestyksen artikulaa tio. Parasta olisi näyttää keskimmäi set diskurssit näille huruukoille ja ryhtyä rehelliseksi hajuvoidekaup piaaksi. Eilisen perusteella ainakin äidistä olisi parasta harkita sitä Body Shopin pestiä. Iskä (<3) sentään aina kannustaa seuraamaan sydäntään. Kulutan puolitoistatuntisen tsek kailemalla, onko deitti.nettiin tullut mitään herkkupaloja. Antti on mie lessä, mutta rakkaudessa pitää olla joustava monitaituri. Ihan niin kuin työelämässäkin.
Löysimme harvinaisuuden: totuudenmukaisen luentopäiväkirjan. Sosiaalipsykologiaa lukeva Terhi, 23, kävi maaliskuussa diskurssianalyysin perusteet, katsoi kissavideoita ja suunnitteli loikkausta kauppikseen.
"
Miten ahdistus ja ihastus vaihtelevat Antin seksipuheessa?
"
Torstai 15.3.
livahdan luennolle vähän myöhäs sä. Hyvä, että tuoleja on jo paljon va paana. Pitäisiköhän itsekin vain ot taa enemmän työvuoroja. Näyttäisin, että olisin hyvä tuuraaja myymälä päällikön äitiyslomalla. En sitä paitsi kuitenkaan tee kandia diskurssiana lyysillä. Haastattelen vain ja tulkit sen. Täällä koulussa opetetaan liikaa teoriaa, lähinnä elämää on TVTajo kortti. Luennoitsijankin kalvot ovat menneet sekaisin. Antti on vastannut vihdoin. Nuut ti pitää hakea tarhasta, sitten voidaan nähdä. Antti on niin aikuinen ja sa malla lapsellinen. Olisikohan musta äitipuoleksi? Sitten en ainakaan voi si enää noin vaan lähteä Summer Schooliin Granadaan.
Parasta olisi näyttää keskimmäiset diskurssit näille huru-ukoille ja ryhtyä rehelliseksi hajuvoidekauppiaaksi.
Tiistai 27.3.
en pääse koskaan U35:lle asti. Äiti lah joitti aina niin järkevänä mulle synty mäpäivälahjaksi viisaudenhammas leikkauksen omalla asemallaan. Kipu on infernaalinen ja ulkonäkö kuin pal lokalalla. No way lähden kasvattamaan tuskia haljulla läpätyksellä ja UniCafen lantturaasteella. Katson netistä kissa videoita ja tekstailen Sannalle: Mitä kuuluu kalvosulkeisiin? Huh, dosentti on kaivanut äidin neuloman riekkopaidan päälleen. Yritän nappaa kuvan. Koita kestää, tsemii hani!!! Antti ei pääse hoivaamaan mua, koska niillä on Nuutin äidin kanssa terapiasessio. Siellä ne maalaa sormi väreillä ja vähän itkeskelee. Ällöttää ja ärsyttää, kun en pääse purkamaan raivoa bodycombattiin.
Tiistai 20.3.
maanantaiyö meni Antin kanssa vääntäessä. Luennolla nukuttaa. Torkahdan juuri siinä vaiheessa, kun puhevikainen dosentti analysoi elä keläisrouvien keskustelua Runeber gin tortuista. Unen ja valveen raja mailla mietin, voisiko Antin säätämi seen soveltaa diskurssianalyysia. Mikä funktio on ainaisella Mä en vaan haluu edetä liian nopeesti virrellä? Mi ten ahdistus ja ihastus vaihtelevat Antin seksipuheessa? Minkälaisiin valtaasetelmiin puhujat asettuvat, kun toisen on NIIN SAATANAN VAI KEA VASTATA NIIHIN INBOX VIESTEIHIN?! Havahdun muistutusäänen: äidin kanssa MuCavaan afterwork/school skumpalle. Äiti haluaa taas keskus tella mun uravalinnoista ja hammas hygieniasta. No, ilmaiset skumpat on winwin.
Torstai 29.3.
ei mitään järkeä mennä luennolle, kun en mennyt viimeksikään. Body Shopis ta tarjotaan vielä sopivasti keikkaa len nosta. Parempi keskittyä ruokkimaan säästöpossua, kun kesä Granadassa näyttää toteutuvan. Mä niin ansaitsen sen! Soronoo Antti, diskursiiviset käy tännöt ja äidin niskaanhuohotus, Terhi lähtee nyt vähän latkimaan sangriaa ja hablaamaan espanjoolaa. Ehkä musta voisi sittenkin tulla sellainen elämyk sellinen matkanjärjestäjä, yhdistäisin sosiaalipsykaa, matkailualaa ja kieliä. Olisikohan kauppiksessa joku jännä si vuaine? Kyllä reissaus on mun juttu. Ja tietenkin sangria hyvässä seurassa ;)
Terhi on toimituksen mielikuvitusystävä.
ylioppilaslehti 6 # 12 Jälkinäytös
23
nykysuomen sanakirja
sarjakuvat
Markus Miettinen ja Jaakko Seppälä
s
Sählyporras
[subst.yks] Sählyportaaseen luetaan ne nuoret työnteki jät, jotka hyödyntävät epävi rallisia keinoja uralla etene miseen. Tärkeätä on käydä pelaamassa sählyä samalla vuorolla esimiesten kanssa. Myös kaljoittelu ja saunomi nen ovat tyypillisiä keinoja, joilla sählyporras verkostoi tuu. Sanonta "edetä sähly mailan vartta pitkin" viittaa juuri sählyportaaseen. Mä en millään jaksaisi mennä sinne firman bileisiin, kun pai kalla on vaan sählyporrasta.
Hesari Confidential
Verna Kuutti
Opiskelijaystävälliset yritykset ja palvelut
Leikkaus nyt
Leikkaus+pesu
Tykkäätkö Ylioppilaslehdestä? Tee se myös Facebookissa:
facebook.com/ylioppilaslehti
HYY-sivu on Ylioppilaslehden jokaisessa numerossa ilmestyvä ylioppilaskunnan tiedotussivu. Sivun kokoaa HYYn tiedottaja, sähköposti tiedottaja@hyy.fi.
CARL LARSSON: VIIKINKIRE TKELLÄ TAALAINMAALLA VIIKINKIRE TKELLÄ TAALAINMAALLA / PÅ VIKINGATÅG I DALOM / ON A VIKING FORAY IN DALARNA (1900) STIFTELSEN SVERIGES ALLMÄNNA FOLKSKOLLÄRARFÖRENING KUVA / BILD / PHOTO: PER MYREHED
Innovatiivisten oppimismuotojen tuki jaossa! Ateneumissa juhlitaan taidetta meille! tapahtumapäivänä 18.4
Opiskelijoille suunnatun Taidetta meille! -tapahtumapäivän teemana on tällä kertaa juhlat. Yhdessäolo ja hauskanpito perheen ja ystävien kanssa olivat erottamaton osa Ateneumissa parhaillaan esillä olevan taiteilija Carl Larssonin elämää. Larssonin innoittamana Taidetta meille! -päivän aikana askarrellaan bileiden paras pinssi, kuullaan opiskelijajärjestöjen kilpaa kajauttamia juomalauluja sekä nähdään Reactori-ryhmän riemastuttavaa improvisaatioteatteria Ateneum-salissa. Luvassa on myös johdantoluentoja Carl Larssonin näyttelyyn, tarjouksia ravintola Tablossa ja Ateneum Shopissa sekä yllätyksiä. Ateneumiin pääsee koko päivän ajan opiskelijakortilla ilmaiseksi sisään. Suuren suosion saavuttanut Taidetta meille! -tapahtumapäivä järjestetään nyt neljättä kertaa. Järjestäjien pyrkimyksenä on tarjota opiskelijoille ilmainen sisäänpääsy ja mielenkiintoista ohjelmaa tapahtumapäivän aikana. Taidetta meille! -tapahtumapäivän toteuttavat yhteistyössä Ateneum, HYY, Lyyra, HOK-Elanto ja Helsingin Sanomat. Lisää tietoa: ww.hyy.fi
Järjestöjen tapahtumia ja ansaitsemismahdollisuus vappuna
HYY kokoaa yhteen ylioppilaiden vapputapahtumia tiedotusta varten. Jos järjestöllänne on kaikille opiskelijoille avointa vappu- tai prevappuohjelmaa, ilmoittakaa tästä HYYn asiantuntijatuottaja Ville Sinnemäelle mieluiten 12.4. mennessä (yhteystiedot alla). Haluaako järjestönne ansaita vappuna rahaa? Nyt on oiva mahdollisuus tehdä talkoilla ympäristöteko ja täydentää samalla järjestönne rahakirstua. HYY julistaa järjestöille tarjouskilpailun Ullanlinnanmäen vappusiivouksesta. Järjestön tulee sitoutua vähintään kymmenen henkilön täysipainoiseen työpanokseen. Siivous tapahtuu ke 2.5. noin klo 7-14. Tarjoukset 12.4. mennessä Ville Sinnemäelle (ville.sinnemaki@ hyy.fi, 050 537 2831).
HYY myöntää tukea uusille opiskelijoiden organisoimille opiskeluprojekteille. Projekti voi kehittää esimerkiksi opetusmetodeja, soveltaa teoriaa käytäntöön tai edistää opiskelijoiden ammatillisia valmiuksia. Tukea ei myönnetä takautuvasti. Tukea jaetaan yhteensä 4800 euroa (n. 100-500 euroa per projekti). Tukea myönnettäessä kiinnitetään huomiota oma-aloitteisuuteen ja oppimismuotoihin, jotka kannustavat opiskelijoita aktiivisuuteen. Tukea saaneita projekteja voidaan myös esitellä HYYn tiedotuksessa hyvinä esimerkkeinä.
TUUTORINAPPI 2011
Osallistu tuutorinapin suunittelukilpailuun!
Mistä tuutorin tunnistaa? HYYn tuutorinapista tietenkin! HYYn tuutorivaliokunta etsii vuoden 2012 tuutorinappia suunnittelukilpailun avulla. Tehtävänä on suunnitella rintanappi, jota kaikkien tiedekuntien tuutorit tulevat käyttämään ensi syksynä. Napissa tulee esiintyä sanat "tuutori" ja "tutor", muuten tyyli on vapaa. Valmiin napin näkyvän osuuden tulee olla halkaisijaltaan 57 mm ja kokonaisuuden 67 x 67 mm kokoinen neliö. Kilpailutyöt lähetetään sähköpostitse osoitteeseen elisa.gylling@helsinki.fi viimeistään 22.4. Tuutorit valitsevat itse tulevan nappinsa äänestyksellä valiokunnan järjestämässä tuutoriseminaarissa 24.4.2012. Voitokkaan napin suunnittelijalle on luvassa pieni palkinto. Lisätietoja antaa tuutorivaliokunnan puheenjohtaja Elisa Gylling (elisa.gylling@helsinki.fi). p.s. Tuutori, käy tykkäämässä: www.facebook. com/HYYtuutorit2012 !
Tukea myönnetään esimerkiksi: -materiaali- ja välinehankintoihin -opetushenkilökunnan palkkaukseen ja kulukorvauksiin Tukea ei myönnetä seuraaviin tarkoituksiin: -Matka- tai tarjoilukustannuksiin -Julkaisujen painamiseen -Graduprojekteihin -Sellaiseen perusopetukseen, josta huolehtiminen kuuluu ensisijaisesti laitokselle Projektin vastuuhenkilö sitoutuu raportoimaan hankkeen toteutumisesta sen päätyttyä. Tukea haetaan sähköisellä lomakkeella. Lomake löytyy osoitteesta: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/34056/lomake.html Tarkistathan tiedot ennen kuin lähetät lomakkeen! Tietoja ei voi muokata myöhemmin, joten hakemukseen tarvittavat tiedot kannattaa miettiä valmiiksi jo ennen lomakkeen täyttämistä. Hakemuksen voi luonnostella tekstinkäsittelyohjelmalla, josta tiedot on sitten helppo kopioida lomakkeeseen. Viimeinen hakupäivä on keskiviikko 11.4.2012 klo 15 mennessä. Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta huomioon. Seuraava hakumahdollisuus on syksyllä, jolloin jaetaan kevään haussa mahdollisesti käyttämättä jäänyt tuki. Tarkemmasta hakuajasta ilmoitetaan myöhemmin. Tuen myöntämisestä ilmoitetaan kaikille hakijoille 7.5. mennessä. Lisätietoja antaa opintoasioista vastaava hallituksen jäsen Suvi Pulkkinen, suvi.pulkkinen@hyy.fi p. 050-543961
Opiskelijan uudet kirjastopalvelut
12.00 -14.30 Muotoilusta lääkkeitä kurssikirjaongelmiin - Opiskelijatapahtuma yhteistyössä HYYn kanssa, juontajana varapuheenjohtaja Heikki Luoto. Ohjelma: Kaisa-talon uusi kirjasto, arkkitehti Vesa Oiva; Kirjaston uudet asiakaspalvelut, ylikirjastonhoitaja Kaisa Sinikara. Paneelikeskustelu, jossa opiskelijajärjestöjen edustajat, prof. Sari Lindblom-Ylänne ja prof. Juha Raitio ja kampuskirjaston johtaja Pälvi Kaiponen.
Poikkeuksia HYYn palvelutoimiston aukioloajoissa:
12.4. auki klo 13-15 30.4. auki klo 10-12 3.5. kiinni 11.5. auki klo 10-12 24.-25.5. kiinni 11.6. kiinni Palvelutoimisto on normaalisti auki maanantaisin klo 10-17 ja tiistaista perjantaihin klo 10-15. Lisätietoja: www.hyy.fi
TUUTORINAPPI 2009