KATSO AVOIMET TYÖPAIKKAMME: ura.attendo.fi Keskitymme Attendolla hyviin kohtaamisiin ihmisten kesken. Haluamme kohdata asiak kaamme, asiakkaidemme läheiset sekä työ kaverimme aina ystävällisesti ja huomioon ottavasti. Jokainen työntekijämme on tärkeä ja arvos tettu osa tiimiä, jonka työllä on suora vaikutus asiakkaidemme hyvinvointiin ja mahdollisuu teen elää täyttä, omannäköistä elämää. Lue lisää palveluistamme: attendo.fi ATTENDOLAISEKSI MEIDÄN JOUKKOON? FIKSU LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA Juuri nyt Unohda turha ikäkriiseily, pysy uteliaana uudelle ja virkistä aivojasi arjen teoilla HYVÄ IKÄ ”Elämä keveni, kun sain käsiteltyä lapsuuden traumani” LOTTA LEHTIKARI MUISTISAIRAAN OMAINEN ”Jaksan paremmin, kun hoidan myös itseäni” IDENTTISET KAKSOSET KERTOVAT Tiivis yhteys on säilynyt läpi elämän AUTISMIKIRJO AIKUISENA ”Korjaamista kaipaa ympäristön suhtautuminen – en minä” 5/2021
liveopisto.fi livepalvelut.fi Me liveläiset uskomme, että jokaisen Suomessa asuvan ihmisen panos yhteiskunnalle on yhtä arvokas. Liven ammatilliset koulutukset ja valmennuspalvelut tarjoavat mielenterveyskuntoutujille väylän työhön ja osallisuuteen. Tutustu lisää tarjontaamme. Täältä töihin Hyvinvointia ja tukea eri elämäntilanteisiin Hae tuetulle lomalle! MTLH ry järjestää lomia ympäri Suomen. Hae lomaa vuodelle 2022 täyttämällä hakemus: www.mtlh.fi Maaseudun tukihenkilöverkko tarjoaa keskustelutukea ja käytännön apua maaseudun asukkaille. Löydä tukihenkilö: www.tukihenkilo.fi RAHAP€LAAMINEN PUHEEKSI Puheeksiotto, tunnistaminen ja lyhytneuvonta PELIHAITAT • TUKIAINEISTO Rahapelaaminen puheeksi Lisää tukiaineistoja rahapelaamisesta pelaajille, läheisille, ammattilaisille: thl.fi/tukiaineistot Tukiaineisto tarjoaa sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisille toimintamallin rahapelaamisen puheeksi ottamiseen, ongelman tunnistamiseen ja lyhytneuvontaan. Miten ottaa rahapelaaminen puheeksi asiakkaan kanssa? 1 RAHAPELAAMINEN PUHEEKSI Puheeksiotto, tunnistaminen ja lyhytneuvonta PELIHAITAT – TUKIAINEISTO RAHAPELAAMINEN PUHEEKSI Puheeksiotto, tunnistaminen ja lyhytneuvonta Rahapelaaminen puheeksi -tukiaineisto tarjoaa sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisille toimintamallin rahapelaamisen puheeksi ottamiseen, ongelman tunnistamiseen ja lyhytneuvontaan. thl.fi/tukiaineistot ? Lisää tukiaineistoja rahapelaamisesta pelaajille, läheisille, ammattilaisille: Miten ottaa rahapelaaminen puheeksi asiakkaan kanssa?
Päätoimittaja Meri Nykänen p. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Maria Niinivuori p. 045 112 0232 maria.niinivuori@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. 03 4246 5323 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakausmedia ry:n jäsen tunnejamieli.fi @tunnejamieli K U VA : SU SA N N A K EK KO N EN Yleensä tuppaudun mielelläni haastateltavien yksityisalueelle, koska kotioloissa ihmiset ovat usein vapautuneita. Kotikin kertoo haastateltavasta aina jotain. Lotta Lehtikari ei kuitenkaan halunnut minua kotiinsa vaan ehdotti kahvilaa kotikulmillaan. Pieni pettymykseni suli, kun haastattelu käynnistyi. Lehtikarin perehtyneisyys teki vaikutuksen, ja pidin hänen tavastaan havainnoida yhteiskuntaa laajemminkin. Tunnustan, etten ole koskaan ennen kuunnellut haastattelunauhaa vapaa-ajalla, mutta tätä haastattelua olen kuunnellut pyörälenkeillä kuin hyvää podcastia. Kaisa Viitanen TOIMITTAJALTA Haluatko tulla mukaan kehittämään Tunne & Mieli -lehteä? Vaikuta ja osallistu lukijatutkimukseemme osoitteessa tunnejamieli.fi/ lukijatutkimus – voit voittaa kylpyläviikon lopun! H ellin mielessäni usein sanoja, jotka kuulin avanto uintikopissa kylmänä talvipäivänä. Taisimme päi vitellä (taas kerran) ystäväni kanssa jotain ikään liittyvää. Ettei enää oikein jaksa lähteä sinne ja tuonne. Samassa vierestä puututtiin peliin: “Kyllä minä vielä nuo rena neli–viisikymppisenä jaksoin rillutella kaupungilla.” Sanat tulivat hymyn ja kokemuksen takaa, arviolta kahdeksan kymppisen reippaan avantouimarin suusta – sellaisen, joka tekee avannon pisimmät ja rauhallisimmat lenkit, kun me nuoremmat räpiköimme kiireesti ylös. Mutta siis nuorena? Puhuiko hän meistä ja meille? Kyllä kai, kun muitakaan ei näkynyt. Siinä me nuoret sitten vaikenimme ja lopetimme ikä kriiseilyn. Mietin, että miksi omasta iästä ja siihen liittyvis tä muutoksista on tapana puhua usein niin kielteisesti. Miksi varsinkin yhdistelmä vanheneminen + nainen on yhteiskunnassamme enemmän huono kuin hieno asia? Ikäkriisin sijaan puhetta voisi kääntää enemmän siihen, millaista kypsymistä ja kehitystä vuosien mittaan on tapah tunut. Pyöreiden vuosien täyttäminen voi olla hyvä hetki pysähtyä tarkastelemaan omaa elämäänsä, muutenkin kuin kriisin kautta, sanoo Ikäinstituutin Sirkka-Liisa Heimonen (sivulta 16 alkaen). Ehkä kohtaamani avantouimari oli oivaltanut tämän ja halusi näpäytyksellään jakaa viisauttaan myös meille. Se osui ja upposi. Iloa ja myönteistä ikäpohdintaa syksyyn! ? Meri Nykänen PÄ ÄTOIMI T TAJA Juuri oikea ikä PÄÄKIRJOITUS ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine H IIL IN EU TRA ALI PAINO TU OT E ”Pyöreiden vuosien täyttäminen voi olla hyvä hetki pysähtyä tarkastelemaan omaa elämäänsä, muutenkin kuin kriisin kautta.” TUNNE & MIELI 5/2021 3
”Siitä ei ole pitkä aika, kun tunteista puhuminen leimattiin höpöhöpöksi. Asenteet tunteiden arvostamista kohtaan ovat onneksi jo muuttuneet.” ALUKSI 03 Pääkirjoitus Paras ikä on nyt. 06 Mitä uutta? Vakuutus diagnoosista huolimatta. 08 Lukemista Anna aivoille tauko. KANSSAKULKIJAT 10 ”Tunteet saavat tulla ja mennä” Lotta Lehtikarin ahdistukseen ja kehon ylivireyteen löytyi lopulta ratkaisu kosketuksesta. 22 ”Läheinen sisarus on lahja” Identtiset kaksoset Sisko Mäkinen ja Tiina Suni eivät muista koskaan riidelleensä, vaikka viettivät koko lapsuutensa tiiviisti yhdessä. 29 Tärkeimmät asiat ovat pysyviä Aurora Airaskorven kolumni. 32 Ihan tavallinen Ulla Ulla Kaunto sai 41-vuotiaana autismikirjon diagnoosin. Hän on ymmärtänyt, että ympäristön ahdas näkemys normaaliudesta kaipaa korjaamista. 42 Hoivaa myös itselle Sisko Näreranta on muistisairaan miehensä Sepon omaishoitaja. Omasta voinnista huolehtiminen auttaa jaksamaan arkea. TÄSSÄ NUMEROSSA 05 2021 10 4 TUNNE & MIELI 5/2021
ILMIÖ & TIETO 16 Ikäkriisi vai kasvun paikka? Pyöreiden vuosien täyttäminen on mahdollisuus pysähtymiseen ja oman elämän inventaarioon. 38 Arkiset teot huoltavat aivoja Aivotutkija Kiti Müller vakuuttaa, että jokainen voi pitää huolta päänuppinsa terveydestä. 45 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. HYVÄN MIELEN TEKOJA 54 Uteliaisuus tuo iloa elämään Omaa uteliaisuuttaan voi herätellä, jos elämä tuntuu urautuneen liiaksi tuttuihin kuvioihin. 59 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. 60 Katetaanko kahdelle? Rakkautta salaatin äärellä. 66 Voimaa arkeen Aamunsa voi aloittaa suhaamisen sijaan rauhoittuen. 22 Kaksossisarukset Sisko Mäkinen (vas.) ja Tiina Suni ovat toistensa parhaimpia tukijoita ja tsemppareita. PUUHAA AIVOILLE 52 Värityskuva 62 Krypto 63 Sanatehtävä 63 Sudokut 64 Ristikko 32 Ulla Kaunto sai autismikirjon diagnoosin nelikymppisenä. 16 Ahdistaako ikääntyminen? Ikäkriisi kannattaa kääntää mahdollisuudeksi tehdä oman elämän inventaariota. KANNEN KUVA: SUSANNA KEKKONEN 16 10 22 32 42 TUNNE & MIELI 5/2021 5
MITÄ UUTTA? KOONNU T Meri Nykänen O nko oikein, että ongelmat mielenterveyden kanssa vaikuttavat vakuutusten saami seen? Näin edelleen tapahtuu. Puolet hoito, sairauskulu tai henkivakuutus ta hakeneista mielenterveysongelmia kokeneista on saanut kielteisen päätöksen sairautensa vuok si. Tilanne on kymmenessä vuodessa hieman huo nontunut, selviää Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometrista. Pankilta lainaturvaa hakeneiden mielenterve yskuntoutujien osuus on kaksinkertaistunut vii destä prosentista yhteentoista prosenttiin. Hake musten hylkäysprosentti mielenterveysongelmien vuoksi on säilynyt ennallaan ja on 28 prosenttia. – On kohtuutonta, jos tieto mielenterveys ongelmasta johtaa yhä useammin vakuutus tai lainaturvahakemuksen hylkäämiseen. Lähtökoh taisesti ei pitäisi lukea haitaksi sitä, että ihminen on tietyssä elämäntilanteessa tarvinnut apua ja sitä hakenut ja saanut, toteaa sosiaalityön asian tuntija Riikka Mettälä Mielenterveyden keskus liitosta. Saatu hoito ei sen sijaan enää yhtä usein estä vakuutuksen saamista. Kymmenen vuotta sitten tieto psykoterapiassa käymisestä johti kielteiseen päätökseen 18 prosentilla hakijoista. Tänä vuon na kielteinen päätös tuli enää noin kahdeksalle prosentille psykoterapiaa saaneista hoito, sairaus kulu tai henkivakuutuksen hakijoista. Myös pankin lainaturvahakemuksissa hylkäys prosentti psykoterapian vuoksi on hieman laske nut ja on nyt viisi prosenttia. Se on asiantuntijan mukaan hyvä asia. – Tämä saattaa osaltaan vähentää pelkoa hakea hoitoa mielenterveysongelmien vuoksi, Mettälä arvioi. Mielenterveys vaikuttaa vakuutuksiin KU VA : SH U TT ER ST O C K 6 TUNNE & MIELI 5/2021
Miten voit työpaikalla? ”Kirjoittaminen on vähän kuin kuntosalilla käymistä, mutta siinä treenataan omaa tunneherkkyyttä. Monet ihmiset käyttävät paljon aikaa fyysiseen kuntoiluun ja lihasten treenaamiseen. Minusta psykologinen treenaaminen on yhtä tärkeää.” Psykiatri Juhani Mattila Helsingin Sanomissa KOETKO SÄÄNNÖLLISESTI työn imua ja tunnet olosi tarmokkaaksi töiden äärellä? Vai onko vireystilasi matala ja ajatuksesi muuttuneet kyynisiksi? Työssä jaksamiseen vaikuttavat muun muassa sosiaalinen toimintakyky, osaaminen sekä työtä koskevat arvot, asenteet ja motivaatio. Myös työolot, työyhteisö ja johtaminen vaikuttavat työkykyyn. Kaiken perustana on kuitenkin ihmisen fyysinen ja psyykkinen terveys ja toimintakyky. Töissä on hyvä olla, kun omat voimavarat ja työn vaativuus ovat tasapainossa. Jos haluat testata oman vointisi, tee Työterveyslaitoksen Miten voit? -testi. Se löytyy osoitteesta hyvatyo.ttl.fi. 89 % suomalaisista on sitä mieltä, että keskusteluapu ja luonnossa liikkuminen sopivat hyvin mielenterveyden hoitamiseen. Lähde: Mielenterveysbarometri 2021 Korkea mutta kielteiseksi koettu vireystila ja pakkomielteinen sekä hallitsematon taipumus panostaa työhön kohtuuttomasti voimavaroja. Työriippuvuus häiritsee muuta elämää ja on terveysriski. Lähde: Työterveyslaitos SANASELITYS UUTISKIRJE LUKU TYÖRIIPPUVUUS TILAA UUTISKIRJE! Haluatko lukea lisää ja useammin Tunne & Mieli -lehden aiheista? Tilaa maksuton uutiskirjeemme, jonka saat sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. Uutiskirjeestä löydät mielenrauhaa, virkistystä aivoille, vertaistukea ja hyvän mielen tekoja. ? tunnejamieli.fi/tilaa-uutiskirje
Tauko hellii aivoja KIRJAT KOONNU T Meri Nykänen Minna Huotilainen: Aivosi tarvitsevat tauon. Taukokulttuurin elvytysopas (Tuuma 2021) Minna Huotilainen Pohdittavaa työpaikalle Hiljaisuutta vai muiden seuraa? Riippuu työnkuvasta, kaipaako tauolla omaa hiljaista hetkeä ja vaikka kävelylenkkiä, vai sittenkin sosiaalista jutustelua työkavereiden kanssa. Onko taukohuoneessa tarjolla vain keksejä? Työkavereiden kanssa voi keskustella, ovatko keksit ja pullat juuri niitä, joita kaikki haluavat syödä, vai ovatko herkut pöydässä vain tavan vuoksi. Puhutaanko tauolla työasioista? Joku voi haluta tauon aikana irti hommistaan, toinen iloitsee päästessään pohtimaan työasioita kollegojen kanssa. Asiasta voi kysyä suoraan työkavereilta. 03 02 01 M itä ajattelet, kun näet työkaverisi makoi lemassa sohvalla? Tai kaupan työnteki jöiden lähtevän hyväntuulisina kohti taukotilaa? Ovatko he mielestäsi kauheita laiski muksia vai fiksusti toimivia työntekijöitä, joita on ohjeistettu pitämään taukoja ja rentoutumaan? Jos aivotutkijoilta kysytään, niin jälkimmäinen vaihtoehto on edellistä osuvampi. Taukoja pitävä ihminen nimittäin keskittyy paremmin ja tekee harkitumpia päätöksiä kuin tuntikaupalla putkeen puurtava tyyppi. Kasvatustieteen professori Minna Huotilainen pohtii taukokulttuuria kirjassaan Aivosi tavitsevat tauon. Hänen mielestään työpaikkojen taukokult tuuri vaatii uudistamista, ja kirjassa hän kertoo, miten päästä alkuun. Taukokulttuurin kehittäminen ei ole yksittäi sen työntekijän harteilla. On työnantajan vastuul la tehdä taukotilasta sellainen, että se houkutte lee virkistymään. Jos esihenkilöt eivät pidä kos kaan taukoja, se kertoo työpaikan kulttuurista, vaikka kuinka puhuttaisiin taukojen tärkeydestä. Taukojen pitäminen on kaikkien etu, sillä niil lä on laajempiakin vaikutuksia kuin hetken vir kistyminen: Taukokulttuurin edistäminen on yksi keino vähentää työssä uupumista ja pidentää työ uria. Lisäksi työn huokoisuus lisää luovuutta ja luottamusta työyhteisössä. Aivot eivät toimi kuin kone, joka ruksuttaa tasaista tahtia ilman pysähdyksiä. Huotilainen kirjoittaa tiedon konsolidaatiosta, joka on tietoi suuden ulkopuolinen aivotoiminto. Silloin aivot jäsentelevät ja yhdistelevät tietoa. Konsolidaation ansiosta syntyy oivalluksia ja uusia ideoita – mut ta vain, jos aivoissa on välillä tilaa tyhjäkäynnille. Hyvä merkki tauon paikasta on se, kun alkaa niin sanotusti multitaskata. Ajatus ei enää pysy kään siinä asiassa, joka pitäisi hoitaa. Alkaa sän täily eri tehtävien välillä eikä mikään oikein edis ty. Silloin peli on vihellettävä poikki ja pidettävä tauko. Kun siis seuraavan kerran näet työkaverin ma kaamassa kesken työpäivän sohvalla, kannattaa paheksumisen sijaan ottaa opiksi ja olla mukana luomassa työpaikan fiksua taukokulttuuria. 8 TUNNE & MIELI 5/2021
VILTIN ALLE. Ylellisessä eläkeläiskylässä tapahtuu murha – ja asiaa selvittämään lähtee muitakin kuin virallisen tahon asiantuntijoita. Hyvän mielen jännitystä syksyyn. Richard Osman: Torstain murhakerho (Otava 2021) MUISTOJEN KAUTTA. Näyttelijä sukeltaa menneisiin vuosiin tarkkojen kalenterimerkintöjensä avulla ja pohtii, millaista reittiä hän on päätynyt siihen, missä nyt seisoo. Kati Outinen: Niin lähelle kuin muistan (Karisto 2021) SAA PUHUA. Miten jutella lapsen kanssa vaikeista asioista? Kirjoittaja rohkaisee, että kaikesta voi puhua, ja kertoo keinoja, miten keskustella asioista ikätasoisesti. Aino Juusola: Jutellaanko (Kirjapaja 2021) Kukin palautuu tavallaan Hemmottelua kirjojen ystävälle Palautumisesta väitöskirjaansa valmisteleva psykologi Anniina Virtanen kirjoittaa siitä, mitä meistä jokainen voi tehdä hyvinvointinsa eteen. Kehon ja mielen yhteys kuormittumisessa ja palautumisessa selvitetään kirjassa ymmärrettävästi. Vankinta tutkimusnäyttöä on sosiaalisen tekemisen ja liikunnan hyvistä vaikutuksista. Työn vaatimukset eivät ole aina suinkaan haitaksi, kun voimavarat riittävät. Usein työ myös täyttää tärkeitä omaehtoisuuden, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden tarpeita. Jos niin ei käy, vapaa-ajan toiminnalta vaaditaan tässä suhteessa enemmän. Vapaa-ajan tekemisen tulisi tuoda vastapainoa työlle. Virtasen mukaan työssä tylsistyvä saattaakin tarvita vapaa-ajaltaan enemmän aktiivisuutta ja virikkeitä kuin kiireettömyyttä haikaileva stressaaja. Myös persoona ja temperamentti vaikuttavat palautumiseen. Kirsi Väisänen Jos rakastat kaunokirjallisuutta, tämä teos on sinulle. Suurteoksia kokoaa yhteen kirjailijoiden esseitä heille merkittävistä kirjoista. Mikä voisi olla ihanampaa? Taidokkaasti kirjoittavat ja ajattelevat kirjailijat ruotivat yhtä itselleen merkittävää romaania. Samalla he kertovat myös itsestään, sillä se, miten kukakin romaanin kokee tai mihin se hänessä osuu, kertoo aika paljon lukijasta. Siksi kirjoista keskustelu ja lukupiirit ovatkin niin antoisia. Omista tärkeistä kirjailijoistaan ja kirjoistaan kertovat muun muassa Pirkko Saisio (Marguerite Duras), Meiju Niskala (Tove Jansson) ja Helmi Kekkonen (Joan Didion). Sitaatti ohessa on Kekkosen esseestä. Kirja inspiroi paitsi lukemaan näitä kirjailijoita ja heidän valitsemiaan romaaneja myös miettimään, mitkä kirjat ovat olleet itselle vuosien mittaan merkittäviä ja miksi. Petra Maisonen ja Saara Turunen (toim.): Suurteoksia (Tammi 2021) Anniina Virtanen: Psykologinen palautuminen (Tuuma 2021) ”Minä tunnistan tuon tarpeen, pakottavan halun katsoa kaaosta silmästä silmään, kirjoittaa siitä ja saada siitä ote, saada tolkkua elämästä kaikkineen.” LUE MYÖS! TUNNE & MIELI 5/2021 9
KANSSAKULKIJA Lotta Lehtikari 10 TUNNE & MIELI 5/2021
”Tunteet saavat tulla ja mennä” Näyttelijä Lotta Lehtikari on avoin ja taitava puhumaan tunteistaan. Psykoterapiassa hän puhui vuosia lapsuutensa traumoista muttei silti päässyt eroon ahdistuksesta ja kehon ylivireydestä. Ratkaisu löytyi lopulta kosketuksesta, joka ohitti analysoivan mielen. / TEKSTI Kaisa Viitanen KU VAT Susanna Kekkonen Lotta Lehtikari toivoo, että liikunnan, ravinnon ja unen jälkeen seuraava hyvinvointitrendi liittyy tunteisiin. – Siitä ei ole pitkä aika, kun tunteista puhuminen leimattiin höpöhöpöksi. Asenteet tunteiden arvostamista kohtaan ovat onneksi jo muuttuneet. TUNNE & MIELI 5/2021 11
O letko sinä Lotta ra kastunut?” ”Näytät säteile vältä, mahdatko olla laihtunut?” Lotta Lehtikari muistaa yhä, miten kummalliselta tuttavien kysymykset hänestä kuulos tivat. Ei hänelle ollut tapahtunut kum paakaan. Jotain hänessä oli silti muut tunut, sen Lehtikari tajusi itsekin. Vuosikausia jatkunut lihasjännitys oli alkanut helpottaa. Sormia ja var paita ei enää paleltanut kuten ennen. Lapsesta asti kiusanneet vatsavaivat pikkuhiljaa katosivat, ja hän oli alka nut nukkua hyvin. Muutos näkyi hänestä myös pääl lepäin. Lapsuuden muistot julki Lotta Lehtikari on näyttelijä, joka on esiintynyt muun muassa Kotikadussa ja Isänmaan toivoissa. Julkisuudessa Lehtikari on puhunut paljon vaikeas ta lapsuudestaan. Hän antoi ensimmäisen haastatte lunsa sen jälkeen, kun hänen äitinsä kuoli tehtyään itsemurhan vuonna 2004. Useista lehtijutuista piirtyy kuva toimeliaasta kouvolalaistytöstä, jonka äiti oli hammaslääkäri ja isä yrittäjä. Sisko Pipsa oli Lottaa pari vuotta van hempi. Perheen kunnollisen julkisivun ja kodin arjen välillä oli ristiriita, josta ulkopuoliset eivät tienneet. Äidin käytös oli arvaamatonta ja välillä väkivaltaista, minkä takia muu perhe joutui olemaan jatkuvasti varuillaan. Myöhemmin äidin käytökselle löy tyi selitys, kaksisuuntainen mieliala häiriö. Sama sairaus puhkesi myös Pip salla. Kumpikaan naisista ei saanut oikeanlaista apua, ja myös Pipsa pää tyi itsemurhaan kaksi vuotta äidin jäl keen. Lehtikari oli siskon itsemurhan jälkeen ahdistunut ja raivoissaan sii tä, ettei siskoa ollut vaatimuksista huo limatta otettu suljetulle osastolle. – Puhuin perheeni tilanteesta, kos ka surun lisäksi olin täynnä uhmaa. Halusin rikkoa perheemme julkisivun ja kertoa, mitä siellä takana oikeasti oli. Lisäksi Lehtikari arveli, että heidän kokemuksensa voisi havahduttaa vas taavassa tilanteessa eläviä ihmisiä ja saada heidät hakemaan apua. Vitsiniekka pienestä pitäen Omaa ahdistustaan Lotta Lehtikari hoi ti käymällä vuosia psykoterapiassa. – Sehän on Käypä hoito suositus ten mukainen tapa. Ja siitä oli minul le paljon apua, hän sanoo. Lehtikari listaa hyötyjä, joita pitkä psykoterapia hänelle antoi. Hän oppi ymmärtämään lapsuudessaan koke miaan turvattomuuden tunteita ja hah motti, miten monilla tavoilla ne olivat häneen vaikuttaneet. Hänestä tuli jo ensimmäisellä luokalla vitsiniekka, joka ratkaisi epävarman tilanteen hauskal la letkautuksella ja sai sillä huomiota. 15vuotiaana hän lähti Israeliin kibbut sille, 17vuotiaana vuodeksi Argentii naan, pelottomasti heittäytyen. Myö hemmin hän opiskeli stuntnäyttele mistä. – Uskon, että hakeuduin näytteli jäksikin lapsuudenkodin ilmapiirin takia. Kotona en voinut asettua auk toriteettia eli äitiä vastaan. Nuoriso teatterissa oli vapauttavaa olla tosi vi hainen ja heitellä kuppeja seinään. Välillä Lehtikari jo ajatteli terapian tehonneen ja alkoi omasta mielestään olla kunnossa. Mutta kun hän vertasi itseään joihinkin ystäviinsä, hän huo masi eron. Ystävät olivat rentoja ja suh tautuivat tulevaisuuteensa luottavai sesti. Lehtikarin mielestä elämä oli edelleen raskasta selviytymistä. Siitä tunteesta oli vaikea päästä eroon. – Jatkuvassa kriisivalmiudessa elä minen jäi hermostollisesti minuun. Olin jatkuvasti ylivirittynyt enkä pys tynyt itse vaikuttamaan siihen. Psykoterapian lisäksi Lehtikari haki apua akupunktiosta ja osteopaatilta. Ne tarjosivat hetken helpotusta fyysiseen oloon, kunnes jännitys taas palasi. Kaivattu kosketus hoitopöydällä Yhdeksän vuotta sitten Lotta Lehtikari käveli Helsingin keskustassa kohti pientä vastaanottotilaa. Hän oli va rannut ajan elämänsä ensimmäiseen Rosenterapiaan. Idea oli tullut Lehti karin psykiatrilta, jota kiinnosti, voi siko psyykkistä ja fyysistä lähestymis tapaa yhdistävästä terapiamuodosta olla hyötyä. Vastaanotolla Rosenterapeutti ke hotti Lehtikaria asettumaan alusvaat teissa hierontapöydälle. Lehtikaria miellytti, ettei terapeutti juurikaan esit tänyt hänelle kysymyksiä vaan asetti kätensä tämän selälle. – Olin siinä vaiheessa aivan uupu nut oman taustani kertaamiseen. Rosenterapia perustuu kosketuk seen. Terapeutti kuuntelee ja on läsnä muttei yritä parantaa tai muuttaa mitään. Psykoterapian lisäksi Lotta Lehtikari haki apua akupunktiosta ja osteopaatilta. Ne tarjosivat hetken helpotusta fyysiseen oloon, kunnes jännitys taas palasi. 12 TUNNE & MIELI 5/2021
– Se on kohtaamista syvemmällä tasolla, kuin mihin puheen ja rationaalisen mielen avulla pääs tään, Lehtikari kuvailee. Jossain vaiheessa hoitoa Lehtikaria alkoi itket tää, ja hän antoi kyynelten tulla. – Muistan edelleen sen ensimmäisen kosketuk sen, jonka koin hyvin äidillisenä. Sellaista turvalli suudentunnetta olin kaivannut koko elämäni. Kun keskustelu ei riitä Jälkikäteen Lotta Lehtikari ei ihmettele, että ih miset huomasivat hänen habituksensa muuttu neen – niin monella tavalla hän tunsi muuttuvan sa Rosenterapian ansiosta. Fyysisten vaikutusten lisäksi Lehtikari huomasi olevansa pojalleen entistä rennompi äiti. Hänen oli aiempaa helpompi olla läsnä, ja konfliktit vähenivät. Porukan entinen hauskuuttaja halusi vähen tää vitsailua ja olla mieluummin hiljaa. – Joitain puolustusmekanismeja siinä alkoi kadota. Aloin päästää ihmisiä lähemmäs kuin aiemmin. Huomasin, että olin ennen peittänyt vit sailulla omaa epävarmuuttani. Lehtikari on miettinyt paljon, miksi Rosentera pia onnistui hänen kohdallaan siinä, missä keskuste luun keskittyvältä psykoterapialta loppuivat keinot kesken. Hän arvelee, että syy on kontrolloimisessa. – Psykoterapiassa voin kontrolloida tunteita ni, koska puhuminen keskittyy mieleen ja mieli pystyy hallinnoimaan asioita. On ihan eri asia pu hua tunteista kuin tuntea niitä oikeasti. Lehtikarin mielestä hänen paranemisensa avainkokemus on lopulta yksinkertainen. Se käyn nistyi, kun hän uskaltautui luottamaan terapeut tiinsa ja kokemaan hoitopöydällä sellaisia tuntei ta, joita hän oli piilottanut lapsuudestaan asti. Sellaisia olivat muun muassa haavoittuvaisuus, epävarmuus ja pelko. Toisin kuin psykoterapiassa, tällä kertaa hän ei yrittänyt selittää tunteitaan sanallisesti vaan keskittyi tuntemaan niitä kehossaan. Välillä pu huttiin, mutta ei aina. ? Liian moni jää Lotta Lehtikarin mielestä kamppailemaan yksin mielenterveytensä kanssa. – Jos kotona hengitysharjoitukset eivät rauhoitakaan mieltä, se voi lisätä ahdistusta ja itsesyytöksiä: epäonnistuin tässäkin. TUNNE & MIELI 5/2021 13
kun samaan aikaan tein terapiassa töi tä omien tunteideni esiin tuomisen kanssa. Lehtikari teki päätöksen ja ilmoit ti olevansa käytettävissä ainoastaan äänirooleihin. Hänestä tuli Rosen terapian täysipäiväinen opiskelija. – Olihan se aikamoista downsiftaa mista. Mutta olen huomannut, että oli pa tuloja kuinka paljon, johonkin se raha aina menee. Pärjäsin, kun pudo tin menot minimiin. Opiskelu Helsingin Vuosaaren Sofia keskuksessa kesti viitisen vuotta. Kol me viime vuotta Lehtikari on ottanut asiakkaita vastaan omalla vastaanotol laan Herttoniemessä. ”Olen muutakin kuin tarinani” Kun pieni vihainen lapsi yhtäkkiä näkee oravan, kiukku unohtuu eikä enää palaa. – Sitä on maagista katsella. Lapsen tunteet ovat voimakkaita, mutta ne myös vaihtuvat silmänräpäyksessä. – Paranemiseni ydin oli se, että suos tuin tuntemaan itseni rikkinäiseksi ja tarvitsevaksi eikä terapeutti hylännyt minua. Elämä menee uusiksi Prosessin myötä Lotta Lehtikari alkoi kyseenalaistaa omaa työtään näytte lijänä. Erityisesti hän pohti yhtä aiem paa teatterirooliaan. Qteatterin näy telmästä Aivan kuin minua ei olisi oli jo jonkin verran aikaa, mutta muisto oli jäänyt vaivaamaan. Näytelmässä Lehtikari esitti kroa tialaisnaista keskitysleirillä. Rooli vaa ti Lehtikaria ajamaan itsensä jatkuvas ti äärimmäisiin pelon tunteisiin. Erääl lä väliajalla Lehtikari joutui paniikki kohtaukseen. Hänen kehonsa ei enää erottanut, mikä on totta ja mikä roolia. Autonomiselle hermojärjestelmälle se kaikki oli jo samaa. – Näyttelemisessä tarvittava tun teiden rassaaminen ja manipuloiminen alkoi tuntua väkivaltaiselta, varsinkin Lotta Lehtikarin mielestä etenkin naiset usein ajattelevat, etteivät he voi päästää aggressioitaan valloilleen, koska siitä seuraisi tuhoa. Itkuakin moni pidättelee ja pelkää. Pikkuhiljaa yhteys tunteisiin heikkenee. Aikuisilla tilanne on usein toinen, Leh tikari sanoo. Hänen mielestään etenkin naiset usein ajattelevat, etteivät he voi pääs tää aggressioitaan valloilleen, koska siitä seuraisi tuhoa. Itkuakin moni pi dättelee ja pelkää. Pikkuhiljaa yhteys tunteisiin heikkenee. – Masennus ja ahdistus ovat merk kejä tunnejumista. Niiden taustalla on sellaisia tunteita, joihin ihminen ei enää saa yhteyttä. Lehtikari kertoo toisinaan asiakkail leen, että omiin tunteisiinsa voi suhtau tua kolmella tavalla. Tunteen voi tuntea, sen voi sanoa ääneen, ja sen mukaan voi toimia. Raivon tunteminen on eri asia kuin sen vallassa käyttäytyminen. Lehtikari itse kokee käsitelleensä lapsuudenperheensä tarinan eikä enää koe tarvetta pohtia vanhoja asioita. – Buddhalaiset puhuvat vanhan ta rinan pudottamisesta. Niin kävi minul lakin. Olen paljon muuta kuin tarina ni. Olen siirtynyt eteenpäin. ? Näin huollan mieltäni Itkeminen Itken, kun itkettää. Itkemällä pidän huolta, ettei tunne jää kehooni vaan menee aaltona läpi. Meillä Rosen-terapeuteilla on sisäpiirin vitsi, että pallealle on sama, itkeekö vai nauraako. Molemmat rentouttavat sitä. Syvä yhteys Yhteys luontoon ja ihmiseen vaatii ensin pysähtymistä. Saatan mennä yksin kävelemään metsään tai soitan kaverille. Ihmisten kohtaamisissa on enemmän merkitystä kuin ennen, ja luontoyhteyteni on syventynyt. Hauskanpito Muistutan itseäni, että olen vapaa nauttimaan. Kiinnitän huomiota siihen, mistä innostun, ja sallin itseni mennä sellaisia asioita kohti. 14 TUNNE & MIELI 5/2021
Lotta Lehtikari y 46-vuotias Rosen-terapeutti ja näyttelijä. y Asuu 14-vuotiaan poikansa kanssa Helsingin Herttoniemessä. y Pitää omaa Rosen-terapiavastaanottoa Helsingissä. Menetelmä perustuu ajatukseen, että tunne-elämä ja lihasjännitykset liittyvät yhteen. Terapian tavoitteena on poistaa lihasjännityksiä ja tuoda niiden mahdollisia psykologisia syitä tietoiseen käsittelyyn. KUKA? Lotta Lehtikari luuli jo lopettaneensa näyttelemisen, kunnes hänelle tarjottiin sosiaalityöntekijä Ritan roolia tv-sarjassa Pala sydämestä. Ritan elämää ohjaa vanha trauma. – Rosen-terapeuttina minulla oli rooliin ihan uudenlaista annettavaa. TUNNE & MIELI 5/2021 15
16 TUNNE & MIELI 5/2021
Ahdistaako ikääntyminen? Ikäinstituutin toimialapäällikkö Sirkkaliisa Heimonen kannustaa silloin itsetutkiskeluun. Pyöreiden vuosien täyttäminen on mahdollisuus oman elämän inventaarioon. / TEKSTI Marja-Terttu Korppila KU VI TUS Maria Vilja IKÄKRIISI VAI KASVUN PAIKKA? Vuodet vierivät S ana ikäkriisi herättää Ikäinstituutin toimialapäällikkö Sirkkaliisa Heimosessa kielteisiä mielikuvia. Aivan kuin ikääntymisen pitäisi olla kriisi tai vähintäänkin jo tain vaikeaa. Heimonen on psykologian tohtori ja ratkaisukeskeinen valmentaja, joka pohtii työssään hyvää ikääntymistä voimavaralähtöisestä näkökulmasta. Hän sanoo, että jos ikääntymistä kuvaisi kriisin sijaan pysähtymisen ja pohdinnan paikkana, koko asiaan tulisi erilainen sävy. Elämän taitekohdat voivat olla oivia tilaisuuksia seisahtumiseen, vaik ka samaan aikaan tuntisi kipua omasta elämäntilanteesta. ? Kriisi on aika iso sana. Jos yleistä puhetta onnistuisi kääntämään niin, että elämän taitekohdat ovat mahdollisuus tunnistaa vahvuuksiaan ja voimavarojaan sekä pohtia itseään, elämäänsä ja arvojaan, niistä tuli si jo lähtökohtaisesti enemmän kasvun ja kehittymisen paikkoja. TUNNE & MIELI 5/2021 17
Apua, hiuksissani on harmaata! On yksilöllistä ja monen tekijän summa, minkä laisia tunteita vaikkapa viidenkympin täyttämi nen herättää. Heimosen mukaan suhtautumiseen vaikuttaa senhetkinen elämäntilanne ja se, millai nen elämä on siihen saakka ollut. Myös asennoituminen elämään ja aiemmat ko kemukset vaikeista tilanteista vaikuttavat siihen, mitä tunteita ikääntyminen nostaa pintaan. ? Pyöreät vuodet voivat olla kohtia, joissa voi tehdä inventaariota. Vaikka taitekohdassa elämi nen tuntuisi vähän vaikealta ja synnyttäisi haas tavia tunteita, on tärkeää muistaa, että se on mah dollisuus suunnata elämäänsä eteenpäin itseä tyy dyttävällä tavalla, Heimonen sanoo. Myös elämän jollain tavalla pysäyttäessä on mahdollisuus itsetutkiskeluun ja eteenpäin suun tautumiseen. Heimosen mielestä näitä mahdolli suuksia ei kannata jättää käyttämättä. Monta latua valittavana Uuden vuosikymmenen pyörähtäessä elämässä voi tapahtua samaan aikaan muitakin isoja asioi ta. Esimerkiksi kuudenkympin kynnyksellä eläk keelle siirtyminen saattaa pohdituttaa. Toisaalta ikätoveri voi vielä opiskella tai jopa vaihtaa alaa. Kolmenkympin, neljänkympin tai viidenkympin ”kriisien” sisältöjä ei voi enää yleistää. ? Ennen opiskeltiin, sitten hankittiin asunto, perustettiin perhe ja oltiin samassa työpaikassa eläkkeelle asti. Nykyään valinnan paikkoja on enemmän eikä elämän odoteta menevän niin ta saista latua kuin aiemmin, Heimonen sanoo. Oma elämänpolku vaikuttaa siihen, mitä on edessä esimerkiksi viisikymppisenä. Jos on vaik kapa perustanut perheen nelikymppisenä, lapset eivät muutakaan vielä pois kotoa. Kannattaako elämän taitekohtiin sitten yrittää valmistautua etukäteen? Heimonen huomauttaa, että vaikka vanhemmat tietäisivät lasten muutta van jossain vaiheessa omilleen, tarkka ajankohta ei ehkä ole tiedossa. Ja vaikka olisikin, tilanteen kulkua ei voi silti ennustaa. ? Tietysti voi miettiä etukäteen, miltä lasten poismuuttaminen ehkä tuntuu tai millaisen suh teen haluaisi rakentaa lapsiinsa siinä vaiheessa, kun he aikuistuvat. Kuitenkin tilanne realisoituu vasta sitten, kun se tapahtuu. On tärkeää keskit tyä tähän päivään. ”Ennen opiskeltiin, sitten hankittiin asunto, perustettiin perhe ja oltiin samassa työpaikassa eläkkeelle asti. Nykyään valinnan paikkoja on enemmän eikä elämän odoteta menevän tasaista latua.” 18 TUNNE & MIELI 5/2021
tarinoita on lukemattomia. Itsellä on vain yksi. Jo kainen tekee omaa elämäänsä koskevia valintoja ja ratkaisuja. Ei se mennyt kuten piti Ikääntyminen voi ahdistaa siksi, ettei elämä ole mennyt nuoruuden suunnitelmien ja kuvitelmi en mukaan. Ehkä parisuhde ei kestänyt, lasta ei koskaan kuulunut tai työelämässä ei päässyt sin ne, minne oli toivonut. ? Toisaalta kuka sen sanoo, miten elämän pi täisi mennä, kun valmista kaavaa ei ole? Ihmi sellä on tapana saada arjesta, elämästä ja maa ilmasta ymmärrettävää, kun mietimme sitä tie tynlaisten reunaehtojen mukaan. Mutta kuten tiedämme, elämä on yllätyksellistä, Heimonen toteaa. Pettymyksen tunteet voivatkin syntyä siitä, että omat tavoitteet ja vaatimukset itseä kohtaan sekä odotukset elämältä ovat ristiriidassa sen kanssa, miten elämä on mennyt. Ihmisestä voi tulla kat kera, jos tietyt asiat tuntuvat olevan jo ulottumat tomissa. Silloin näiden tunteiden ääreen on hyvä pysäh tyä. Mitä pettymyksen tunteiden takana on? Mis tä ne kumpuavat? Kannattaa myös pohtia, mitä asioita mennees tä voisi hyväksyä ja miten suunnata elämäänsä eteenpäin. Olisi tärkeää pystyä antamaan oman elämänhistoriansa kululle sellainen asema, ettei Katse omaan tarinaan Ura, perhe, asuminen. Vertailemme herkästi elä määmme ja saavutuksiamme muihin samanikäi siin. Se on Sirkkaliisa Heimosesta ymmärrettävää. ? Eihän ihminen koskaan elä umpiossa, vaan katsomme itseämme myös suhteessa toisiimme, hän sanoo. Elämäntilanteita vertaillessa huomio kiinnit tyy helposti niihin asioihin, joita itsellä ei ole. Ikääntyessä esimerkiksi terveydentila ja sen vai kutus toimintakykyyn voivat aiheuttaa vertailua. Sairaus saattaa nyrjäyttää elämän sijoiltaan aina kin hetkeksi. Sairastumisesta huolimatta voi pyrkiä pitä mään itsestään hyvää huolta ja rakentaa hyvää ar kea niissä olosuhteissa ja niillä voimavaroilla, joi ta itsellä on. Vaikka emme voikaan valita kaikkia elämäntapahtumiamme, meillä jokaisella on oman laisemme elämä. ? Se on elämän realiteetti. Jos alkaa verrata, mitä muilla on ja mitä itsellä ei ole, sieltä löytyy niin paljon kaikkea, että vertailu voi näivettää ar kea huomattavasti. Avain on tunnistaa ne asiat, jotka ovat omassa elämässä hyvin ja joihin voi vai kuttaa, ja keskittyä niihin. Heimonen toivoo, ettei kukaan tekisi iästään estettä jonkin toiveen toteuttamiseen, jos se muu ten on mahdollista. ? Oman elämäntarinan ei tarvitse olla saman lainen kuin jonkun toisen tarina, koska niitä toisten Elämän taitekohtien anti on sen kirkastumisessa, mitä kokee tarvitsevansa ja mikä itselle on tärkeintä. TUNNE & MIELI 5/2021 19
pettymys tai katkeruus vie tästä hetkestä kohtuut tomasti tilaa. ? Emme pääse elämässämme taaksepäin ra kentamaan asioita, jotka jäivät toteutumatta, mut ta pystymme tekemään asioita, jotka tekevät täs tä hetkestä hyvää. Oman elämänsä kulusta voi myös poimia myönteisiä käänteitä ja kiittää itseään siitä, että on selviytynyt erilaisista vaiheista. Elämä kuluu väistämättä Kun puhutaan hyvästä ikääntymisestä, puhutaan hyvästä elämästä. Ja ikääntymiseen liittyvä mah dollinen kipuilu on kohta, jossa voi miettiä, mitä se oma hyvä elämä on. Taitekohtien anti onkin sen kirkastumisessa, mitä kokee tarvitsevansa ja mikä itselle on tärkeintä. ? Samalla kirkastuu myös se, minkälaisiin asioi hin haluaa antaa aikaa. Kestävää hyvinvointia syn tyy, kun elää oman arvomaailmansa näköistä ar kea, Heimonen sanoo. Elämään voi suhtautua tutkiskelevalla otteella: Mitähän se vielä tarjoaa? Entä mitä olen oppinut ja minkälaiseksi ihmiseksi kasvanut kokemusten myötä? Ikääntyminen usein opettaa, että haasteet, vai keudet ja pettymykset kuuluvat elämään. Vuosien myötä myös luottamus omaan selviytymiseen voi vahvistua. ? Mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän ihmisellä on kokemuksia tilanteista, joissa on joutunut miettimään selviytymistä päivästä tai hetkestä toiseen. Samalla on kertynyt kokemuk sia vaikeuksien kanssa elämisestä tai niiden voit tamisesta. Ja ikääntyminen nyt vain on tosiasia. On elä män laki, että jokainen päivä tuo ikää lisää, Sirkka Liisa Heimonen toteaa. ? Sehän on elämää! On omissa käsissä valita, miten ikääntymiseen asennoituu: käyttääkö aikan sa elämän kulumisen pohtimiseen vai siihen, että tekee tästä päivästä rikasta ja hyvää? ? ”Emme pääse elämässämme taaksepäin rakentamaan asioita, jotka jäivät toteutumatta, mutta pystymme tekemään asioita, jotka tekevät tästä hetkestä hyvää.” 20 TUNNE & MIELI 5/2021
Käännä ikämyllerrys voimaksi! Ikäopisto on Ikäinstituutin tuottama Mielen hyvinvoinnin taitopankki -verkkosivusto. Sivustolta löytyy tekstejä, tietoa ja tehtäviä, joiden avulla voi vahvistaa mielen hyvinvointia arjessa. www.ikaopisto.fi LUE LISÄÄ! Kurkista reppuusi. Elämän taitekohdasta selviytymisessä myös voimavarat näyttäytyvät. Pysähdy pohtimaan elämääsi ja sen haasteita tähän asti. Millaisia eväitä reppuusi on kertynyt? Mikä on auttanut sinua selviytymään aiemmin? Mitä olet silloin oppinut itsestäsi ja arvoistasi? Ota vahvuudet käyttöösi. Osaatko katsoa asioita monesta näkökulmasta, tai kuvailevatko läheisesi sinua vaikkapa sinnikkääksi? Vahvuudet voivat kehittyä ja lisääntyä iän myötä. Mitä sellaisia ominaisuuksia sinulla on, jotka kantavat arjessa, vaikka ikääntyminen herättäisikin ahdistuksen tunteita? Tunnista tunteen viesti. Jos huomaat kadehtivasi esimerkiksi parikymppisten elämää, se ei välttämättä tarkoita, että haluaisit olla jälleen nuori. Ehkä vain kaipaat lisää huolettomuutta elämääsi. Salli hankalatkin tunteet, ja nimeä ne. Kun tiedostat tunteen viestin, pysähdy pohtimaan, mitä voisit tehdä arjessasi toisin. Vaali myönteisiä tunteita. Mistä koet onnellisuutta tai tyytyväisyyttä? On tärkeää tunnistaa asioita, jotka tuottavat iloa, antavat voimia ja synnyttävät kiitollisuutta. Viipyile myönteisten tunteiden äärellä. Millä tavalla voisit hyödyntää niiden hyvää tekevää voimaa myös elämän taitekohdassa? Uskalla keskustella. Kannattaa itse avautua ja olla avoin toisille. Keskusteleminen eri-ikäisten ihmisten kanssa auttaa tunnistamaan omia arvoja ja voimavaroja. Saat uusia näkökulmia: Miten muut suhtautuvat ikääntymiseen? Mistä elämän tarkoituksellisuuden kokemus kenellekin syntyy? Lähde: Ikäinstituutin toimialapäällikkö Sirkkaliisa Heimonen. Harjoittele hyväksyntää. Se, ettei elämä mene aina suunnitellusti, kuuluu elämän luonteeseen. Jokin tapahtuma voi panna elämän ainakin hetkellisesti ylösalaisin. Pyri löytämään tilanteeseen hyväksyvä ote. Esimerkiksi sairauttaan ei voi valita pois, mutta sen voi valita, miten sairauden kanssa elää. TUNNE & MIELI 5/2021 21
”Läheinen sisarus on lahja” KANSSAKULKIJAT Sisko Mäkinen ja Tiina Suni Kaksoset Sisko Mäkinen ja Tiina Suni eivät muista koskaan riidelleensä, vaikka viettivät koko lapsuutensa tiiviisti yhdessä. Edelleen oma sisar on kummallekin se kaikista läheisin ihminen. / TEKSTI Helinä Kujala KU VAT Marjaana Malkamäki 22 TUNNE & MIELI 5/2021
Sisko Mäkinen (vas.) ja Tiina Suni ovat hyvillään siitä, että eläkkeellä heillä on entistä enemmän aikaa myös toisilleen. TUNNE & MIELI 5/2021 23
S ynnyimme Tampereella lokakuus sa 1960, ja se että meitä oli kaksi, oli yllätys kaikille. Äiti meni raskaus ajan rutiinitarkastukseen, ja yhtäk kiä synnytys alkoikin. Jonkin ajan päästä isälle soitettiin, että onneksi olkoon, teillä on kaksi tytärtä. Synnyimme seitsenkuisina keskosina. Hätäkas tetta varten meille piti antaa nopeasti nimet. Tiinan nimi oli mietitty etukäteen, ja minusta tuli Sisko Ilona. Sattui olemaan Ilonan nimipäivä, ja van hemmat keksivät, että olen siskona ilona Tiinalle. Ajattelin pitkään, ettei se ole mikään kunnon nimi. Nykyisin pidän sitä mitä parhaimpana ni menä ja hienona oivalluksena. Lapsena olimme Tiinan kanssa aina yhdessä, mutta leikimme paljon naapurin tyttöjenkin kans sa. Ystävät kutsuivat meitä nimellä Kankut, joka tuli tyttönimestämme Kankkusesta. Luulen, että olimme heille kuin yksi yhtenäinen paketti, eikä se meitä haitannut. Edelleen treffatessamme lap suudenkavereita on ehdotonta, että kumpikin meistä pääsee paikalle. Koulunkäynti oli meille todella vaikeaa ensim mäiset vuodet. Emme millään oppineet lukemaan, mikä johtui ehkä siitä, että pyörimme niin tiiviis ti yhdessä. Ihan pieninä meillä oli myös oma kie li, jota muut eivät ymmärtäneet. Muutaman vuo den jälkeen koulu alkoi jo sujua. Keskikoulussa olimme usein luokkamme parhaita ja myös hyvin samanlaisia taidoiltamme ja suorituksiltamme. Polkumme alkoivat eriytyä teiniiässä, kun ku vioihin tulivat poikakaverit. Itse olen ollut puoli soni kanssa yhdessä 16vuotiaasta asti. Seuruste lu ei kuitenkaan heikentänyt sisarussuhdetta, vaik ka liikuimmekin osin eri piireissä. Vaisto on aina kertonut, että toinen on tukena taustalla, vaikkei olisikaan vieressä. Sittemmin kumpikin meistä perusti perheen, ja lapsemme syntyivät melko samoihin aikoihin. Kun kokoonnumme yhteen, muut kauhistelevat sitä kalkatuksen määrää. Meillä on Tiinan kanssa aina niin paljon toisillemme asiaa, että puhumme kovaan ääneen päällekkäin. Identtisistä kaksosista osa on niin sanottuja pei likuvakaksosia, mikä pätee meihinkin. Olen vasen kätinen, ja Tiina on oikeakätinen. Minä näen va semmalla ja Tiinalla oikealla silmällä, koska kum mallakin toinen silmä on lähes sokea. Jopa hammaslääkäri on todennut, että hampaamme ovat toistensa peilikuvat. Yhdennäköisyys aiheuttaa toisinaan sekaannuksia. Opis kelimme molemmat opettajan koulutuslaitoksessa, tosin eri vuosikursseilla. Valmistujai sissani eräs lehtori sanoi mei dät nähdessään: ´Herranjestas, teitä onkin kaksi!´ Hän oli kaik ki vuodet ihmetellyt, miksi käyn niin ahkerasti luennoilla ja harjoituksissa. Olen Tiinaa viisi minuuttia nuorempi, ja olen kin aina sanonut, että minulle jäi hieman hau raammat geenit. Minulla on kilpirauhasen vajaa toiminta ja muitakin terveysongelmia. Viimeisen työvuoden tein lyhennettyä työviik koa ja olin myös sairauseläkkeellä uupumuksen ja muistivaikeuksien vuoksi, ennen kuin jäin vi rallisesti eläkkeelle tänä vuonna. Opettamisesta ja lasten kasvatuksesta olen aina pitänyt, mutta nykyisin kaikenlainen raportointi vie aikaa var sinaiselta työltä. Lisäksi minulla on taipumus teh dä kaikkea liikaa, enemmän kuin jaksaisin. Tiinakin jäi kesällä eläkkeelle. Vielä kevääseen asti olin kuin puoliksi töissä. Eläydyin niin syväs ti Tiinan arkeen, että joka päivä mietin, mitenkö hän hänen työpäivänsä tänään sujuu. Joku voi kokea näin läheisen sisarussuhteen rasittavaksi, mutta itselleni se on valtava lahja ja voimavara. Ilman toista olisimme jotenkin vajai ta, mutta yhdessä olemme ehjä kokonaisuus. Se ei ole vain sata vaan kaksisataa prosenttia – jotain vielä enemmän.” SISKO MÄKINEN: ? – On iso etu, että joku ymmärtää sataprosenttisesti, miltä toisesta tuntuu ja miten kokee asiat. Joku, johon voi aina luottaa, Sisko Mäkinen sanoo. ”Vaisto on aina kertonut, että toinen on tukena taustalla, vaikkei olisikaan vieressä.” 24 TUNNE & MIELI 5/2021
Sisko Mäkinen y 61-vuotias, eläkkeellä luokanopettajan työstä. y Asuu Pirkkalassa lähellä Tampereen rajaa. y Perheeseen kuuluvat puoliso ja kaksi aikuista lasta. y Saa arkeensa voimaa Tiinasiskosta sekä perheestä ja perheen yhteisistä tekemisistä, sydämellisistä ystävistä, luonnossa kulkemisesta ja hoitokoirastaan, ranskanbulldoggi Jaxista. KUKA? TUNNE & MIELI 5/2021 25
Tiina Suni y 61-vuotias, eläkkeellä luokanopettajan työstä. y Asuu Tampereella. y Perheeseen kuuluvat puoliso, kaksi lasta ja yksi lapsenlapsi. y Saa arkeensa voimaa rakkaasta perhepiiristään, Siskon viesteistä, harrastuksista ja hyvän huomaamisesta arjen kohtaamisissa. Myös oppilaiden ja kollegoiden osoittama arvostus ja kannustus on ollut tärkeä voimanlähde. KUKA? 26 TUNNE & MIELI 5/2021
S itä, olemmeko identtiset kaksoset, ei ole koskaan tutkittu, mutta siitä tuskin on epäilystäkään. Minusta ajatus jakautuneesta munasolusta kuvaa kaksosuutta hyvin: toinen puolisko on eri ihminen mutta sa malla osa itseä. Yhteyttämme Siskon eli Sipen kanssa on vai kea pukea sanoiksi, se on vain erityisen vahva side. Hänen kanssaan esimerkiksi mökillä ahertami nen tai metsätöissä pakertaminen on tuntunut juhlahetkeltä. Ei vain pusketa hommia vaan voi daan yhdessä käkättää, että kannetaas seuraava pölli tai soralasti. Se on tosi iso juttu. Meillä ei ole ollut koskaan minkäänlaista rii taa, ja itsekin ihmettelen, miten se on mahdollis ta. Eikä kyse ole siitä, että joutuisi pidättäytymään sanomasta toiselle jotain ikävää. En myöskään koe välillämme kateutta tai kil pailua, jota sisaruussuhteessa voisi olla. Jos toinen onnistuu jossain tai hankkii jotain kivaa itselleen, se tuntuu hyvältä ja saa usein haluamaan samaa. Siksi tulemme helposti ostaneeksi samanlaisia vaatteita ja kenkiä. Teemme aika usein samoja han kintoja myös toistemme tietämättä. Nuorina opettajina teimme kerran jekun. Minä menin Sipen työpaikalle opettamaan hänen luok kaansa ja Sipe lähti minun työpaikalleni. Osan päi västä temppu onnistui, kunnes joku oppilaista huomasi: ´Sä et ole meidän ope´. Kun liikumme yhdessä vaikka kaupungilla, samannäköisyys herättää huomiota, vaikka toki ulkonäössämme on myös eroja. Nuorena huomio välillä häiritsi – ja joskus vieläkin, jos olemme vaik ka erehtyneet valitsemaan yllemme liian saman laiset vaatteet ja ihmiset katsovat pitkään. Kak sosuutta sinänsä en ole koskaan kokenut haitak si vaan päinvastoin rikkaudeksi. Meillä molemmilla toinen silmä on lähes so kea ja karsastaa, mikä myös herättää jonkin ver ran huomiota. Karsastus oli minulle nuorena arka asia, mutta sen kanssa on oppinut elämään. Lisäksi kummallakin on kuulolaite huonokuuloisuuden vuoksi. Sipe on joutunut kamppailemaan terveytensä kanssa silti enemmän kuin minä. Hän onkin var masti psyykkisesti minua vahvempi – todellinen taistelijaluonne. Rankin kokemus oli se, kun Sipe sai teiniikäi sinä streptokokkibakteerin aiheuttaman veren myrkytyksen. Olimme lähteneet töihin mansik katilalle Ruotsiin, ja pian Sipe tuli niin huonovointiseksi, et tei pystynyt lähtemään pellol le. Hän joutui sairaalaan ja oli kuusi päivää tajuttomana hen gityskoneessa. Tilanne oli niin vakava, että vanhempamme hälytettiin Suomesta paikalle. Seitsemäntenä päivänä Sipe avasi silmänsä ja sanoi halua vansa jäätelöä. Sen jälkeen elä mä alkoi taas hymyillä. Emme ole puhuneet syväl lisesti siitä, miltä toisen menet täminen tuntuisi. Varmasti se tuntuisi siltä kuin osa sydämestä vietäisiin pois. Siihenkin pitää olla valmis, koska tuskin me yhtä aikaa kupsahdamme. Jollain tavoin luotan kuiten kin siihen, että sekin tapahtuu peräkanaa. Viime vuosina emme ole ehtineet Sipen kans sa tavata kovinkaan tiiviisti, koska työelämä on ollut niin hektistä. Sen sijaan meillä on tapana viesti tellä päivittäin ja jakaa sillä tavoin arkea yhdessä. ´Jaksaa jaksaa´, Sipe kannusti viime keväänä, ja se oli kuin polttoainetta loppusuoralla. ´Myötä onnellisuus loistaa mun sydämessä´, hän viestit ti, kun viimeinen työpäiväni vihdoin koitti. Jos minun pitäisi ottaa autiolle saarelle mu kaan yksi ihminen, se olisi ilman muuta Sipe. Tuntuu vähän pahalta sanoa näin omaa perhettä ajatellen, mutta sisaruutemme on lähtöisin vielä varhaisemmasta vaiheesta kuin suhde puolisoon ja lapsiin. Se kumpuaa niin syvältä.” ? TIINA SUNI: ? Tiina Suni valitsi siskonsa tavoin luokanopettajan ammatin. – Omat kouluvaikeudet auttoivat ymmärtämään niitäkin oppilaita, joilta oppiminen ei aina suju. Jokainen kehittyy omaan tahtiinsa, ja kaikilla on vahvuutensa, hän sanoo. ”En koe välillämme kateutta tai kilpailua. Jos toinen onnistuu jossain tai hankkii jotain kivaa itselleen, se tuntuu hyvältä ja saa usein haluamaan samaa.” TUNNE & MIELI 5/2021 27
MIELENTERVEYSMESSUT 2021 Mielen hyvinvointia kokemuksella 23.–28.11.2021 Virtuaalimessuille osallistut mistä päin Suomea tahansa! Muita aiheita: • Persoonallisuushäiriöt • Pakko-oireinen häiriö • Maahanmuuttajat ja mielenterveys • Mitä teen, kun nuoren sukupuolen kokemus ei osu normiin? • ADHD ja mielenterveys • Digiauttaminen • Parisuhde mielenterveyden tukena • Miten mielenterveyspalvelut toimivat? Katso hinnat ja varaa paikkasi! ? Seminaareissa 23.–24.11. pureudutaan erityisesti nuorten mielenterveyteen ja nuoruusiän psyykkisten häiriöiden kehittymiseen. Messujen monipuolinen näyttely, suositut kokemustarinat ja muu yleisöohjelma avoinna maksutta koko viikon 23.–28.11. Seuraa ohjelmaa verkossa! ? www.mielenterveysmessut.fi TERVETULOA!
O n tylsää puhua perusasioista. Sellai sista kuin työn järkevästä resur soinnista, muutosvastarinnasta ja kahvitauoista. Siksi on houkuttelevaa sortua trendisanoihin, kuten digitalisaatio, innovaatiot ja ketteryys, tai pohtia, kuinka chatrobotit mullistavat työelämän. Työelämän kehitykseen liittyvä keskus telu on välillä kuin muotinäytös. Vaikka tar vitsemme vuodesta toiseen samoja toppa housuja ja villapaitoja, catwalkilla vaatteet höystetään joka syksy uusilla trendikkäillä leikkauksilla ja väreillä. Oli lopputulos sit ten kuinka haute couturea tahansa, toppa housut ovat silti kömpelöt ja villapaita on tehty lämmittämään. Keksimme perusvaatteet uudelleen pait si pitääksemme vaateteollisuuden pystyssä myös siksi, että saamme mielihyvää uusis ta ja kiiltävistä asioista. Olemme pystyneet luomaan maailman, jossa löydetään ja luo daan uutta. Jatkuva uuden haluaminen voi kuiten kin johtaa myös ähkyyn, ilmastonmuutok seen tai tyhjään pankkitiliin. Työelämässä se voi tarkoittaa digiuupumusta eli ilmiötä, jossa työmme tehostamisen tai parantami sen vuoksi hankitut uudet teknologiat kään tyvät itseään vastaan. Työpaikalla käytössä olevat lukuisat di gitaaliset sovellukset tekevät työpäivistä lo putonta tiedostojen etsimistä ja ohjelmasta Tärkeimmät asiat ovat pysyviä KOLUMNI AURORA AIRASKORPI toiseen suhaamista. Työ on pahimmillaan turhauttavaa ja keskittymiskyvyn lamaut tavaa. Olen kasvanut ajattelutapaan, että työelä mässä pitää jatkuvasti olla valmis omaksu maan uutta ja ottamaan haltuun uusia tekno logioita. Sukupolveani kutsutaan tästä syys tä myös diginatiiviksi. En kuitenkaan usko, että minkään ikäluokan edustaja haluaa luo pua omista tarpeistaan ja juosta teknologian perässä. Luovun mieluummin digietuliitteestä, ja olen ihan vain ihmisnatiivi. Työelämän järkeistäminen ei tapahdu ihannoimalla tekoälyä ja täyttämällä työ päiviä yhä uusilla teknologioilla vaan kuun telemalla ihmisistä kumpuavaa viisautta. Silloinkin, kun se tarkoittaa keskustelua tyl sistä perusasioista tai muistiinpanojen te kemistä kynällä ja paperilla. Miksi teemme sitä mitä teemme? Olem meko tyytyväisiä työmme jälkeen? Missä asioissa tarvitsisimme apua? Mitä asiak kaamme meiltä toivovat? Miltä työmme tuntuu? Nämä kysymykset eivät muutu helpom miksi, vaikka ne kuorruttaisi digitaalisella tähtisateella tai kuvanmuokkausohjelman pupunkorvilla. Parhaimmillaan teknologia voi auttaa raivaamaan kalenteristamme pois automatisoitavia tehtäviä, jotta meille jää enemmän aikaa pohtia vastauksiamme. Tärkeimmät asiat pysyvät. Onneksi. ? ”Työelämän järkeistäminen ei tapahdu ihannoimalla tekoälyä ja täyttämällä työpäiviä yhä uusilla teknologioilla vaan kuuntelemalla ihmisistä kumpuavaa viisautta.” Aurora Airaskorpi on luovan viestinnän ammattilainen, tietokirjailija ja joogaopettaja. TUNNE & MIELI 5/2021 29
M aassamme on suuri joukko ikääntyviä yksinäisiä miehiä, jotka ovat ajautuneet työ elämän ulkopuolelle. Elämäntilanteen taustalla on useita tekijöitä kuten päih de ja mielenterveysongelmia, yksinäi syyttä, elämänkriisejä sekä taloudellisia vaikeuksia. Pitkään jatkuessaan tilanne johtaa näköalattomuuteen, mikä osal taan horjuttaa uskoa tulevaisuuteen. Löydetyt miehet ryhmätoiminnassa pureudutaan näihin hyvinvointia hei kentäviin riskitekijöihin. Löydetyt miehet ryhmiä on kokoon tunut Kainuussa vuodesta 2018 alkaen. Toimintaan ovat osallistuneet 45–65 vuotiaat kainuulaismiehet. He ovat työt tömiä, työssäkäyviä tai eläkkeellä ole via miehiä, jotka asuvat yksin tai ovat perheellisiä. Terveellisten elintapojen ja hyvinvoinnin ylläpitämisen motivaatio ja taidot ovat miehillä yleisesti heikkoja. MIEHIÄ YHDISTÄVÄNÄ TEKIJÄNÄ ON YKSINÄISYYDEN KOKEMUS Miina Sillanpään Säätiössä kehitetyn Löydetyt miehet ryhmätoiminnan ta voitteena on sosiaalisten suhteiden vah vistaminen, osallisuuden lisääminen sekä terveellisten elintapojen omaksuminen. Ryhmätoimintaa ohjaavina periaatteina ovat osallisuus, vertaisuus sekä voima varakeskeisyys. Ryhmissä käsitellään ravitsemukseen, liikuntaan, uneen, yksi näisyyteen sekä päihteisiin ja riippu vuuksiin liittyviä teemoja. Ryhmät ovat tavoitteellisia ja jokainen ryhmäläinen asettaa itselleen omat yksilölliset muu tostavoitteensa. Ryhmätoiminnan suun nittelu tapahtuu yhdessä, mikä osaltaan rakentaa miesten välistä vertaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Löydetyt miehet ryhmätoiminnassa miehet kokevat saavansa arvostusta ja tukea vertaisiltaan, mikä antaa voimaa ja kannustusta arkeen. Vertaisuus motivoi heitä hyvinvointia edistävään muutok seen. Kainuulaismiehet kertovat lisäksi, että ryhmät ovat tuoneet uutta erilaista sisältöä heidän elämäänsä. Ryhmätapaa misista on muodostunut luonteva osa arkea: ”Alan odottaa ja vilkuilla kelloa jo kaksi tuntia ennen kokoontumistamme.” Tutkimusten mukaan ikääntyvien miesten yksinäisyys on yleistä, eikä mies ten ole helppo ystävystyä myöhemmäl lä iällä. Usein yksinäisyyden kokemuk set kytkeytyvät sosiaalisten suhteiden ja itselle mielenkiintoisen tekemisen puut tumiseen. Eräs ryhmäläinen kiteyttää yk sinäisyyden tunteen seuraavasti: ”Yksinäisyys ilmenee juttukaverin ja tekemisen puutteena”. Löydetyt miehet toiminnassa on ha vaittu, että miesten sosiaalisen kanssa käymisen tarpeisiin vastataan parhaiten miesten ryhmillä. Niissä he voivat kokea kuuluvansa joukkoon, jossa yhdessä ole minen ja tekeminen rakentavat keskinäis tä luottamusta. Löydetyt miehet ryhmissä on todettu, että usein vaikeista asioista puhuminen on helpompaa ulkona luon nossa, esimerkiksi laavulla nuotion äärellä. Vertaisuus aktivoi miehiä tarkas telemaan omia elintapojaan sekä motivoi heitä muutokseen. Ryhmä mahdollistaa sosiaalisten suhteiden laajenemisen, tuo vaihtelua ja rakennetta arkeen sekä en nen kaikkea tuo uutta merkitystä elämään. Kolme viikkoa myöhemmin Heikki istuu pöydän ääressä, muttei yksin. Hänen ympärillään on miehiä, joiden elämästä on myös puuttunut palanen. Heikki kokee, että viimein hän on saanut sisältöä elämäänsä. Hän on saanut uusia kavereita, joiden kanssa on käyty kalastamassa ja marjastamassa. Puhelimessa on numeroita, joihin soittaa. Puhelun toisessa päässä vastaa kaveri. TEKSTI: ANNE RAHIKKA, MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖN TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ KUVAT: HARRI SMEDBERG, PIXABAY Työkaluja ikääntyvien miesten yksinäisyyden ehkäisyyn MAINOS Heikki on 57vuotias yksin asuva kainuulaismies. Hän erosi vaimostaan joitakin vuosia sitten, ja yksi avioeroon johtaneista syistä oli Heikin alkoholin käyttö. Heikin aikuiset lapset asuvat toisella puolella Suomea, joten Heikki tapaa heitä vain satunnaisesti, muutaman kerran vuodessa. Heikki on tällä hetkellä vailla työtä. Hänen elämänsä pyörii pitkälti yksin kotioloissa, missä tulee helposti myös ”tissuteltua.” Jo pitkään Heikistä on tuntunut siltä, että hänen elämästään puuttuu palanen. Arki näyttäytyy samanlaisena päivästä toiseen. Päivät kuluvat vailla mielekästä sisältöä. Miina Sillanpään Säätiön nettisivut www.miinasillanpaa.fi Innokylä https://innokyla.fi/ LISÄTIETOJA LÖYDETYT MIEHET -TOIMINTAMALLISTA:
TIETOA, TUKEA JA NEUVONTAA SYÖMISHÄIRIÖTÄ SAIRASTAVILLE, LÄHEISILLE JA AMMATTILAISILLE Ota yhteyttä Etelän-SYLIIN, jos: olet huolissasi omasta syömisestäsi tai sairastat syömishäiriötä. epäilet, että läheisesi oireilee tai sairastaa syömishäiriötä. haluat kysyä hoidosta tai avun hakemisesta. haluat tietää vertaistukiryhmistä tai muusta tukitoiminnasta. Etelän-SYLI ry Tallberginkatu 1 C 115, 00180 Helsinki puh. 040 535 1626 / 045 841 6853 info@etelansyli.fi | www.etelansyli.fi Tämä ratkaisukeskeinen ja kuvitettu teos vie sinut kohti uutta normaalia. Alkusivuilla tiivistetty uutiskatsaus ja lukemisen edetessä sinulle paljastuu paljon erilaisia selviytymiskeinoja. Kirja kertoo immuunipuolustuksen vahvistamisesta, koronan mekanismeista, Long covid -oireista ja jopa hapenottokyvyn parantamisesta nenähengityksellä. E-kirjassa klikattavat lähdeviitteet. "Mukaansatempaavasti kirjoitettu." happee.info Helsinkiläisten mielenterveyskuntoutujien tukena jo vuodesta 1983 Paras paikka toipua niemikoti.fi HEI SOTEALAN AMMATTILAINEN! Arvaisitko, kuinka helppoa ja antoisaa luonnon yhdistäminen osaksi työtäsi on? Luontolähtöinen toiminta eli Green Care rikastuttaa olemassa olevaa toimintaa ja tarjoaa matalan kynnyksen tekemistä jokaiselle, toimintakyvystä riippumatta. Sininauhaliiton Vihreä Veräjä -työllä on vuosien kokemus sote-järjestöjen luontolähtöisen toiminnan tukemisesta, joille tarjoamme mm. maksutonta koulutusta, konsultaatiota sekä kaikille avoimen materiaalipankin. ? Tutustu toimintaamme vihreaveraja.fi Ota rohkeasti yhteyttä, ja mietitään yhdessä miten luontolähtöinen toiminta voisi toteutua sinun työssäsi. Minna Malin ? minna.malin@sininauha.fi ? 050 4328994 Luonto työmenetelmänä M aassamme on suuri joukko ikääntyviä yksinäisiä miehiä, jotka ovat ajautuneet työ elämän ulkopuolelle. Elämäntilanteen taustalla on useita tekijöitä kuten päih de ja mielenterveysongelmia, yksinäi syyttä, elämänkriisejä sekä taloudellisia vaikeuksia. Pitkään jatkuessaan tilanne johtaa näköalattomuuteen, mikä osal taan horjuttaa uskoa tulevaisuuteen. Löydetyt miehet ryhmätoiminnassa pureudutaan näihin hyvinvointia hei kentäviin riskitekijöihin. Löydetyt miehet ryhmiä on kokoon tunut Kainuussa vuodesta 2018 alkaen. Toimintaan ovat osallistuneet 45–65 vuotiaat kainuulaismiehet. He ovat työt tömiä, työssäkäyviä tai eläkkeellä ole via miehiä, jotka asuvat yksin tai ovat perheellisiä. Terveellisten elintapojen ja hyvinvoinnin ylläpitämisen motivaatio ja taidot ovat miehillä yleisesti heikkoja. MIEHIÄ YHDISTÄVÄNÄ TEKIJÄNÄ ON YKSINÄISYYDEN KOKEMUS Miina Sillanpään Säätiössä kehitetyn Löydetyt miehet ryhmätoiminnan ta voitteena on sosiaalisten suhteiden vah vistaminen, osallisuuden lisääminen sekä terveellisten elintapojen omaksuminen. Ryhmätoimintaa ohjaavina periaatteina ovat osallisuus, vertaisuus sekä voima varakeskeisyys. Ryhmissä käsitellään ravitsemukseen, liikuntaan, uneen, yksi näisyyteen sekä päihteisiin ja riippu vuuksiin liittyviä teemoja. Ryhmät ovat tavoitteellisia ja jokainen ryhmäläinen asettaa itselleen omat yksilölliset muu tostavoitteensa. Ryhmätoiminnan suun nittelu tapahtuu yhdessä, mikä osaltaan rakentaa miesten välistä vertaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Löydetyt miehet ryhmätoiminnassa miehet kokevat saavansa arvostusta ja tukea vertaisiltaan, mikä antaa voimaa ja kannustusta arkeen. Vertaisuus motivoi heitä hyvinvointia edistävään muutok seen. Kainuulaismiehet kertovat lisäksi, että ryhmät ovat tuoneet uutta erilaista sisältöä heidän elämäänsä. Ryhmätapaa misista on muodostunut luonteva osa arkea: ”Alan odottaa ja vilkuilla kelloa jo kaksi tuntia ennen kokoontumistamme.” Tutkimusten mukaan ikääntyvien miesten yksinäisyys on yleistä, eikä mies ten ole helppo ystävystyä myöhemmäl lä iällä. Usein yksinäisyyden kokemuk set kytkeytyvät sosiaalisten suhteiden ja itselle mielenkiintoisen tekemisen puut tumiseen. Eräs ryhmäläinen kiteyttää yk sinäisyyden tunteen seuraavasti: ”Yksinäisyys ilmenee juttukaverin ja tekemisen puutteena”. Löydetyt miehet toiminnassa on ha vaittu, että miesten sosiaalisen kanssa käymisen tarpeisiin vastataan parhaiten miesten ryhmillä. Niissä he voivat kokea kuuluvansa joukkoon, jossa yhdessä ole minen ja tekeminen rakentavat keskinäis tä luottamusta. Löydetyt miehet ryhmissä on todettu, että usein vaikeista asioista puhuminen on helpompaa ulkona luon nossa, esimerkiksi laavulla nuotion äärellä. Vertaisuus aktivoi miehiä tarkas telemaan omia elintapojaan sekä motivoi heitä muutokseen. Ryhmä mahdollistaa sosiaalisten suhteiden laajenemisen, tuo vaihtelua ja rakennetta arkeen sekä en nen kaikkea tuo uutta merkitystä elämään. Kolme viikkoa myöhemmin Heikki istuu pöydän ääressä, muttei yksin. Hänen ympärillään on miehiä, joiden elämästä on myös puuttunut palanen. Heikki kokee, että viimein hän on saanut sisältöä elämäänsä. Hän on saanut uusia kavereita, joiden kanssa on käyty kalastamassa ja marjastamassa. Puhelimessa on numeroita, joihin soittaa. Puhelun toisessa päässä vastaa kaveri. TEKSTI: ANNE RAHIKKA, MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖN TUTKIMUSPÄÄLLIKKÖ KUVAT: HARRI SMEDBERG, PIXABAY Työkaluja ikääntyvien miesten yksinäisyyden ehkäisyyn MAINOS Heikki on 57vuotias yksin asuva kainuulaismies. Hän erosi vaimostaan joitakin vuosia sitten, ja yksi avioeroon johtaneista syistä oli Heikin alkoholin käyttö. Heikin aikuiset lapset asuvat toisella puolella Suomea, joten Heikki tapaa heitä vain satunnaisesti, muutaman kerran vuodessa. Heikki on tällä hetkellä vailla työtä. Hänen elämänsä pyörii pitkälti yksin kotioloissa, missä tulee helposti myös ”tissuteltua.” Jo pitkään Heikistä on tuntunut siltä, että hänen elämästään puuttuu palanen. Arki näyttäytyy samanlaisena päivästä toiseen. Päivät kuluvat vailla mielekästä sisältöä. Miina Sillanpään Säätiön nettisivut www.miinasillanpaa.fi Innokylä https://innokyla.fi/ LISÄTIETOJA LÖYDETYT MIEHET -TOIMINTAMALLISTA: TUNNE & MIELI 5/2021 31
Ihan tavallinen Ulla Ulla Kaunto kuuli jo lapsena olevansa outo. Saatuaan 41-vuotiaana autismikirjon diagnoosin hän tajusi, että hänen sijastaan korjaamista kaipaa ympäristön ahdas näkemys normaaliudesta. / TEKSTI Laura Pörsti KU VAT Eeva Anundi T uijotan silmiin. Haen katsekontak tia; ilman sitä minun on vaikea olla ja alan epäillä itseäni. Tajuan tämän, kun tapaan Ulla Kaunton, 46, espoolaisessa kahvi lassa syksyisenä keskipäivänä. Keskustelumme aikana Kaunto ei suurimmak si osaksi katso silmiin. Välillä hän vilkaisee silmä kulmastaan, ja se helpottaa minua. Silti on selvää, että hän puhuu minulle ja suhtautuu minuun suo peasti. Päättelen sen hänen puheensa innokkaas ta rytmistä. Hän kertoo heti alkajaisiksi kissoistaan Andys ta, 12, ja Jopesta, 10. Ragdoll Andy on upean pitkä karvainen, ja arkuuttaan se piiloutuu mielellään vierailta. Pyhä birma Jope taas on melkein liian kin utelias. Ja suurisilmäinen. Kissat ovat Kaun ton rakkaita perheenjäseniä, joiden kuvat löyty vät kännykästä salamannopeasti. Ovatpa ne kau niita! Istumme tässä, koska Kaunto on luvannut ker toa, millaista on elää autismikirjolla. Hän sai diag noosin 41vuotiaana. Tarkalleen papereissa lukee lapsuuden ajan laajaalainen kehityshäiriö Asper gerpiirteillä, mutta Asperger ei enää nykyään kuu lu tautiluokitukseen. Kaunto ryhtyi Autismiliiton kokemusasiantuntijaksi, koska halusi tehdä jota kin kaltaistensa hyväksi. Edistää ymmärrystä. – Minusta normaalia ei ole. Meillä kaikilla on omat omituisuutemme, hän sanoo. Niin, kuka oikeastaan päätti, että juuri silmiin katsominen on normaalia? ”Kai sinua kiusataan, koska olet tuollainen” Pikkutyttönä Kouvolassa Ulla Kaunto luki. Opit tuaan taidon viisivuotiaana hän ahmi tekstiä minkä ehti: kaikki kelpasi Aku Ankoista tietokirjoihin. Muut ihmiset vaikuttivat hänestä ehkä mukavilta mutta usein vähän tyhmiltä. – Kuulostaa ylimieliseltä, mutta niin se oli, Kaunto sanoo. Erityisen kiinnostunut hän oli ilmailusta – ja on edelleen. Isä oli ilmavoimien palveluksessa, ja hienointa, mitä pieni Ulla tiesi, oli päästä tämän mukaan töihin. – Isän viesti minulle oli, että älä koskaan tule sa nomaan, ettet voi tehdä jotakin siksi, että olet tyt tö. Meillä kotona ei koskaan ajateltu sukupuolta. Koulussa Kaunto kuitenkin oppi, että lentoko neiden sijaan tyttöjen olisi pitänyt pitää vaalean punaisesta (jota hän inhosi). Odotus oli, että tytöt ovat ”hiljaisia, harmittomia ja nättejä”, eikä Kaunto ollut. Hän oli kyselijä, jonka vasen silmä karsasti pahasti. Sinuun ei koskisi kukaan viiden metrin heinä seipäälläkään oli yksi niistä useista kommenteis ta, joita Kaunto kuuli ikätovereiltaan läpi koulu vuosien. Haukkuminen oli jatkuvaa. Kun Kaunto valit ti asiasta opettajalleen, vastaus oli yksinkertainen: Kai sinua kiusataan, koska olet tuollainen. – Olen nyt yli 30 vuotta miettinyt, millainen oikein olin, että minua sai kiusata, Kaunto sanoo. Blogissaan hän toteaa pitävänsä kauhuleffois ta varmaan siksi, että niissä paha saa melkein aina KANSSAKULKIJA Ulla Kaunto 32 TUNNE & MIELI 5/2021
Ulla Kauntolla on herkkä tuntoaisti. Sen vuoksi hän valitsee huolella, mitä pukee päälleen. Ihoa vasten saa olla vain luonnonkuituja. TUNNE & MIELI 5/2021 33
palkkansa. Koulussa hän huomasi, että tosielä mässä niin ei käy. – Usein ne pahimmat vain menestyvät elämässä. Diagnoosi toi helpotuksen Vuonna 1989 parhaan elokuvan Oscarin voitti Barry Levinsonin ohjaama Sademies. Siinä Dustin Hoffman esittää laitoksessa elävää autistista mies tä, ja elokuva ponnautti autisminimisen ominai suuden yleiseen tietoisuuteen. Ainoa vain, että sen tarjoama kuva asiasta on aika yksipuolinen. Autistinen Raymond on omissa maailmoissaan viihtyvä mies, jolla on erityisiä kykyjä mutta jo hon on vaikea saada kontaktia ja jonka arki syök syy kaaokseen rutiinien rikkoutuessa. – Sademies on hyvä leffa, olen nähnyt sen pa riinkin kertaan, mutta meitä autismikirjolaisia on hyvin erilaisia. Kun olet tavannut yhden autistin, olet tavannut yhden autistin, Ulla Kaunto muis tuttaa. Hän itse on ammatiltaan sairaanhoitaja mut ta ei silti ollut pitkään aikaan varma omasta autis tisuudestaan. Esimerkkejä hänen kaltaisistaan työssä käyvistä autismikirjolaisista ei ollut. Kun niitä sitten lehtijutuista alkoi löytyä, Kaunto tun nisti piirteitä itsessään. Nelikymppisenä hän sai rasti jälleen kerran pahaa masennusta ja pääsi sii hen hoitoa hakiessaan myös autismikirjoon liitty viin tutkimuksiin. Diagnoosi nelikymppisenä tuntui helpottavalta. – Tajusin, että olen saanut geenilotossa autis min niin kuin olen saanut pienet kädet ja erikoisen väriset silmät. Minun ei tarvitse syyttää itseäni eikä yrittää muuttua. Suurin vaikutus diagnoosilla oli mielialaan. Enää ei tarvinnut murehtia jatkuvasti sitä, että on vääränlainen. Se on helpottanut masennusoirei takin. – Olen antanut itselleni luvan olla kiinnostu nut juuri niistä asioista, joista olen kiinnostunut. ? Ulla Kaunto ryhtyi kokemusasiantuntijaksi, koska halusi tehdä jotakin kaltaistensa hyväksi. Edistää ymmärrystä. – Minusta normaalia ei ole. Meillä kaikilla on omat omituisuutemme, hän sanoo. 34 TUNNE & MIELI 5/2021
”Meitä autismikirjolaisia on hyvin erilaisia. Kun olet tavannut yhden autistin, olet tavannut yhden autistin.” Mielikuvitus auttoi selviytymään En ole etukäteen suunnitellut kysyväni Ulla Kauntolta, kuka on hänen suosikkisarjamurhaa jansa, mutta puolen tunnin kahvittelun jälkeen se tuntuu olennaiselta. On nimittäin hetkiä, kun Kaunto näyttää syttyvän. Silloin hänen ryhtinsä kohenee ja silmänsä leiskahtavat. Ne liittyvät juu ri näihin erityiskiinnostuksenkohteisiin, autismi kirjolaisten sisäpiirikielellä ekkoihin. Niin, Kaunton yksi ekko ovat rikokset, ja eri tyisesti sarjamurhaajat. – Hmmm, nyt pistit pahan, hän aloittaa vas tauksensa mutta jatkaa sitten heti: – Ted Bundy. Seuraa miniesitelmä 1970luvun Amerikassa operoineesta sarjamurhaajasta, joka teloitettiin sähkötuolissa vuonna 1989. – Sarjamurhaajat ovat usein hyvin älykkäitä. Bundy oli erityisen fiksu ja filmaattinen ja vielä hyvän perheen poika. Minua kiinnostaa se, mikä ihmisen päässä pettää, että pystyy tekemään tuom moista. Joitain aavistuksia asiasta Kauntolla on. Hän nimittäin katsoo selvinneensä kouluajasta rikkaan mielikuvituksensa ansiosta. Sen avulla hän saat toi rakentaa tarkat suunnitelmat siitä, miten kama la kiusaaminen saataisiin loppumaan. Väkivallalta ei olisi vältytty. – Tietenkään en ikinä olisi toteuttanut suunni telmiani enkä hyväksy väkivaltaa, mutta oma ko kemukseni auttaa ymmärtämään jotain tekijöi den päässä, Kaunto miettii. Hän muistaa täsmällisesti, mitä hänen pikku tytön mielensä askarteli: Tarvittaisiin ruotsalais valmisteinen torjuntahävittäjä ja pari ohjusta. Ja tietysti joku lentämään hävittäjää – varmaankin Kaunto itse. – Olisin tullut lännestä päin kovaa vauhtia, lau kaissut ohjukset koulun kohdalla, tehnyt parit sil mukat ilmassa ja lentänyt äkkiä karkuun – en kui tenkaan äänen nopeudella, koska se on asutuskes kusten yllä kiellettyä. Mummojen tahdistimet me nisivät sekaisin. Parasta olisi ollut, että hävittäjässä olisi ollut kunnon poppikoneet. Niistä olisi kuulunut ehkä Alice Cooperin School’s Out, ja pakomusiikkina Benny Hill Show’n tunnusmusiikki. Pieni Ulla oli si totta vie näyttänyt! Kaunto ei hymyile, mutta puheen rytmistä olen kuulevinani jotain lempeää: ehkä se on myötätun to 35 vuotta nuoremman Ullan ajatuksia kohtaan. Hän muistaa yhä, miltä tästä tuntui. Tekee mieli kysyä, mikä olisi auttanut – mitä Kaunto toivoisi, että olisi lapsena saanut osakseen? – Hyvä kysymys. En tiedä. Ehkä vain sen, että minuun olisi suhtauduttu normaalina. Sanatonta viestintää vaikea lukea Niin, mikä on normaalia? Ja onko se niin tärkeä määritellä ja rajata, niitä rajoja vartioida? Entä jos Ulla Kaunton kiinnostuksiin olisi suhtau duttu, kuten hän nyt suhtautuu 35 vuoden ta kaiseen itseensä, myötäeläen ja avoimen kiin nostuneesti? – Ehkä sitten sosiaaliset suhteet olisivat minul le helpompia, Kaunto miettii. Sosiaalisten suhteiden vaikeus on nimittäin se yksi asia autismikirjolaisuudessa, josta hän kär sii. Muuten hän ei pidä autismia häiriönä tai sai rautena, vaan ominaisuutena, mutta esimerkiksi työpaikkojen sosiaalisista peleistä hän tuntee ole vansa ikävälläkin tavalla pihalla. Ja sitten on kipein asia – se, miten paljon sosi aaliset vaikeudet vaikeuttavat seurustelukumppa nin löytämistä. Puolisoa tai lapsia Kauntolla ei ole, omasta toiveesta viis. – En osaa lukea sanatonta viestintää lainkaan. Jos joku pyytää minua kahville, niin sitten men nään kahville. Ei muuta, Kaunto sanoo. Tästä syystä hän katsoi nuorena televisiosar joja ja opetteli niistä normaalien naisten tapoja ja eleitä. Mutta ei siitä oikein mitään tullut. Moinen naamioituminen kävi nopeasti raskaaksi. – Lähinnä tunsin olevani kuin Aikahyppysarjan tiedemies Sam Beckett, joka loi aikamatkustuslaitteen TUNNE & MIELI 5/2021 35
ja joutui sen vuoksi hyppäämään toistuvasti toi sen ihmisen ruumiiseen. Oman näköistä elämää Moniin asioihin elämässä voi onneksi vaikuttaa, kun tietää, miten arki sujuu parhaiten. Ulla Kaunton kotona on paljon kirjoja ja viileät huoneet, sillä hän ei siedä kuumaa. Työnkuvansakin hän on jär jestänyt omilla ehdoillaan. Hän irtisanoutui vakityöstä ja siirtyi keikka työhön muutamia vuosia sitten, kun oli palanut loppuun pari kertaa. Sairaanhoitajalla riittää keik kahommia, ja niissä saa itse päättää, milloin ottaa työvuoron vastaan ja milloin ei. – Tärkeintä jaksamiseni kannalta on, että työ on itsenäistä, kukaan ei hengitä niskaan ja että kaikkea ei koko ajan muutella muuttelun vuoksi. Silloin pärjään hyvin, Kaunto toteaa. Paras päivä on kuitenkin vapaapäivä. Silloin Kaunto nukkuu pitkään ja herää hitaasti kissat kyl jissään. Hän katselee televisiosta piirrettyjä (Simp sonit on hänen kestosuosikkinsa), käy kaupungil la kenties museossa ja kahvilla ja tekee illan jota kin omasta mielestään kiinnostavaa. Ehkä hän käy vaikka koluamassa autiotaloja. – Niistä löytyy netistä paljonkin tietoa, Kaunto vinkkaa. Se kuulostaa oikeastaan aika mahtavalta. ? Kuvaustilanteessa Ulla Kaunto kiinnitti huomiota lentokoneisiin, joita lensi yli tiuhaan. Hän osaa yleensä kertoa, mikä kone on milloinkin kyseessä. 36 TUNNE & MIELI 5/2021
Tunne & Mieli -lehden lukijoille TTT-DIGILEHTI NYT TARJOUSHINTAAN 69 € (norm. 78 €) + digilehden arkisto, jossa muun muassa • Läsnä vaikkakin etätöissä • Elämän tärkein taito – myös työelämässä • Stoppi kiusaamiselle – mutta miten? • Uuden ajan johtaja ei ole ratkaisuautomaatti • Hallinnan tunnetta asiakaspalvelutyöhön Voit tehdä tilauksen tttlehti.fi/tilaa-lehti tilaukset@tttlehti.fi p. 03 4246 5370 Kiinnostavatko Kiinnostavatko sinua sinua työelämän työelämän kysymykset? kysymykset? ! Työ Terveys Turvallisuus on työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden erikoislehti sinulle Käytä koodia: TM2021 Tee tilauksesi 2.12.2021 mennessä. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta kestotilaustarjouksena ja jatkuu, kunnes lopetat tilauksen. Kuusi runsasta numeroa vuodessa ja digilehden arkisto vuodesta 2015. ttt_0921.indd 1 ttt_0921.indd 1 16.9.2021 15.21 16.9.2021 15.21
MIELI & TIETO Arkiset teot HUOLTAVAT AIVOJA Aivomme kuormittuvat herkästi hektisessä 24/7-kulttuurissa. Aivotutkija Kiti Müller vakuuttaa, että jokainen voi pitää huolta päänuppinsa terveydestä. Arkisetkin teot lisäävät virkeitä työja elinvuosia. / TEKSTI Nelli Leppänen KU VA Shutterstock 38 TUNNE & MIELI 5/2021
A ivot, mieli ja keho muodostavat kolmi yhteyden, jonka varaan ihmisen hyvin vointi rakentuu. Jos yksi pilari romahtaa, ihmisen kokonaisvaltainen toimintakyky keikah taa. Näin uskoo Aaltoyliopiston ja Helsingin yli opiston dosentti Kiti Müller. – Aivot ovat ihmisen kallein pääoma, sillä ne rakentavat ihmisen toimintakyvyn perustan ja ovat elintärkeä osa inhimillisyyttä. Siksi aivoista kannattaa pitää huolta läpi elämän, hän sanoo. Pitkän uran tutkijana ja lääkärinä tehnyt Müller toteaa ymmärryksen aivojen toiminnasta lisääntyneen valtavasti viime vuosina. Nyt tiede tään entistä paremmin, että aivoissa tapahtuu fy siologisten ja aineenvaihdunnallisten ilmiöiden lisäksi monimuotoisia älyllisiä ja henkisiä toimin toja. Tutkimustiedon lisääntymisestä huolimatta yli 50vuotiaiden aivoinfarktien määrä on kasvus sa. Selittäviä tekijöitä ovat muun muassa korkea verenpaine, rytmihäiriöt ja pitkittynyt stressi. Jos oireet huomataan ajoissa, sairauksien kanssa voi kuitenkin elää hyvää elämää. Vaikka omiin geeneihin ja yllättäviin sattumuk siin ihmisellä ei usein ole osaa eikä arpaa, Müllerin mielestä jokainen voi vaikuttaa aivojensa tervey teen omalla toiminnallaan. Tarvittaessa oireiden syyt kannattaa selvittää lääkärin pakeilla. – Jos kerran auto viedään huoltoon säännölli sesti, miksei aivojen, mielen ja kehon hyvinvoin nista huolehdita samalla tavalla, Müller kysyy. Kotiaskareita ja aivojumppaa Aivoterveyden näkökulmasta ihmisiä kiinnostaa usein se, mitä kannattaisi harrastaa. Mistä on eniten hyötyä? Fyysisen puuhastelun lisäksi aivot tarvitsevat älyllistä tekemistä. Ihminen passivoituu herkästi, jos jokapäiväisiä haasteita ei tarvitsekaan ratkaista itse. Müller luottaa sellaiseen arkiseen tekemiseen, joka tuottaa itselle mielihyvää. – Aina ei tarvita kalliita harrastuksia tai palve luja. Halpoja keinoja edistää kaikenikäisten aivo terveyttä on vaikkapa laittaa ruokaa, kävellä met sässä tai tehdä käsitöitä. Tutkimustulokset kertovat, että ennen kaikkea päivittäinen liikunta edistää aivojen vireyttä ja ih misen toimintakykyä. Jo pelkästään tavallisilla ko tiaskareilla on yllättävän suuri merkitys – etenkin ikääntyneille. Fyysisen puuhastelun lisäksi aivot tarvitsevat älyllistä tekemistä. Ihminen passivoituu herkästi, jos jokapäiväisiä haasteita ei tarvitsekaan ratkais ta itse. Viisaus piilee siinä, ettei kaikkea kannata automatisoida ihmisen puolesta, vaikka moderni teknologia sen mahdollistaisi. – Sen sijaan, että tilaa viikon ruoat valmiiksi verkosta, kannattaa käydä kaupassa omin avuin. Tai jos kotihoito käy ikäihmisen luona, voisiko ruo kaa tehdä ennemmin yhdessä. Lyhyetkin sosiaa liset ja toiminnalliset hetket paitsi pitävät yllä ai voterveyttä myös lievittävät mahdollista yksinäi syyttä, Müller miettii. Hän myöntää, että kyse on samalla myös isois ta yhteiskunnallisista kysymyksistä ja siitä, millai siin asioihin halutaan panostaa. Ovathan esimer kiksi nykyiset kotihoidon resurssit varsin rajallisia. Uni hellii aivoja Sosiaalinen media, internet ja suoratoistopalvelut pitävät yhteiskunnan auki vuorokauden ympäri. Virikkeitä on tarjolla loputtomasti. Vaikka hou kutus katsoa vielä yksi jakso suosikkisarjaa on suuri, jatkuva ylivireystila on aivoille äärimmäi sen kuormittava. TUNNE & MIELI 5/2021 39
MYYTTI Multitaskaus kannattaa. FAKTA Kun ihminen yrittää hallita monta asiaa yhtä aikaa, hän todellisuudessa hyppii eri työtehtävien välillä. Etenkin jos tehtävät ovat kovin irrallisia toisistaan, häiriökuormitusta syntyy väistämättä. Monitehtäväajo on siis mahdotonta. Sen yrittäminen aiheuttaa virheitä, eikä se lisää tuottavuutta tai aivojen hyvinvointia. MYYTTI FAKTA Teknologia korvaa pian ihmisen. Teknologian jalkautuminen työpaikoille ei merkitse sitä, että kaikki työtehtävät voidaan antaa robottien ja tietotekniikan hoidettaviksi. Vaikka rutiinihommien automatisointi kannattaa, teknologia ei pysty samaan kuin ihmisaivot: kehittämään, innovoimaan, oivaltamaan ja ratkaisemaan inhimillisiä ongelmia. MYYTTI FAKTA Uusien tapojen oppiminen on helppoa. Todellisuudessa aivojen on vaikea oppia pois huonoista tavoista. Kiire, stressi ja väsymys ajavat ihmisen helposti vanhoihin kaavoihin. Uuden oppimiseen tarvitaan aikaa, voimavaroja ja toistoa. Aivojen kannalta on parempi edetä pienin askelin kohti uusia tapoja eikä tehdä isoja muutoksia kertaheitolla. MYYTIT JA FAKTAT Müller kertoo, että kroonistuva vuorokausiryt mihäiriö on keskeinen riskitekijä monille sairauk sille. Eri ihmiset kärsivät erilaisista oireista. – Useimmiten vuorokausirytmihäiriö aiheut taa uniongelmia, jotka puolestaan johtavat her kästi muistamattomuuteen ja keskittymisvaike uksiin. Vähitellen immuunipuolustus voi heiketä, mikä aiheuttaa infektioita ja häiritsee sokeri aineenvaihduntaa. Riski esimerkiksi sydän ja verisuonisairauksiin sekä diabetekseen kasvaa. Toisaalta myös tapaturmien todennäköisyys kasvaa, kun ihmisen tarkkaavaisuus on koetuk sella. Lisäksi mielialahäiriöt, kuten ahdistunei suus tai masentuneisuus, ovat varsin yleisiä, jos vuorokausirytmihäiriö kuormittaa aivoja. Ongelmaan on Müllerin mukaan yksinkertai nen mutta toisinaan vaikeasti toteutettava ratkai su: säännölliset elämäntavat ja riittävä uni. Kun liikkuu, syö, nukkuu ja tekee töitä sopivasti, koko naiskuormitus pysyy hallinnassa. Elämä tuntuu tasapainoiselta. Müller korostaa erityisesti unen merkitystä ai voterveydelle, sillä yön aikana aivot puhdistuvat kuonaaineista ja energiavarastot täydentyvät. – Unessa esimerkiksi oppiminen syventyy, muistirakenteet päivittyvät ja ongelmanratkaisu kyky edistyy. Uni on siis kaikkea muuta kuin staat tinen tila. Jos univaikeudet kestävät pitkään, syy kannat taa selvittää yleislääkärin tai työterveyslääkärin vastaanotolla. Tietotulva tukkii pään Kun eri tietolähteistä vyöryy ristiriistaista tietoa, kako fonia valtaa aivot. 24/7kulttuuri on johtanut siihen, että informaatiotulvasta on tullut hallitsematonta. 40 TUNNE & MIELI 5/2021
– Lääkärinä mietin usein sitä, millainen seka hedelmäsoppa aivoihin syntyy, kun kaikenlaista tietoa suolletaan ihmisille jatkuvalla syötöllä. Kyl lähän siinä ahdistuu helposti, jos ei tiedä, mitä oikeastaan kannattaa uskoa, Kiti Müller pohtii. Kaikkea tietoa ei tarvitse omaksua saman tien, eikä kukaan voi olla täydellisesti ajan tasalla kai kesta, mitä ympärillä tapahtuu. Armollisuutta it seään kohtaan on Müllerin mielestä hyvä opetella. Samalla aivotkin kiittävät. – Esimerkiksi meidän perhepiirissämme an namme toisillemme vinkkejä kiinnostavista kirjoista, artikkeleista ja dokumenteista. Näin kaik kea ei tarvitse seurata itse aktiivisesti, vaan jou kosta voi napata sopivalla hetkellä omien mielty mysten mukaisia juttuja, Müller kertoo. Hidasta tahtia ajoissa Työn ja vapaaajan raja saattaa muuttua häilyväksi, jos töitä tehdään ajasta ja paikasta riippumatta, välillä toimistolla ja välillä kotona. – Toisinaan jos on paljon motivoivaa ja kivaa tekemistä, aivot mukautuvat positiiviseen stressi tilaan. Ihminen suoriutuu entistä paremmin mutta unohtaa syödä ja nukkua. Rauhoittuminen on vai keaa, jos keho käy pitkään ylikierroksilla, Müller sanoo. Positiivinen stressi voi siis kääntyä nopeasti myös miinukselle – pahimmillaan uupumuksek si asti. Joskus kuormitusta aiheuttaa se, ettei oma osaaminen riitäkään, työ on liian tylsää, työyhtei sössä ei panosteta hyvinvointiin tai uudet tekno logiat hankaloittavat tekemistä. Stressikierteessä työnteosta katoaa mielekkyys, eikä tuottavuus ole entisellä tasolla. Aivot alkavat rasittua. – Jokaisella on henkilökohtainen kyky sietää stressiä. Työnantajan olisikin räätälöitävä työ tehtävät kunkin omien resurssien mukaan, Müller toteaa. Aivojen fysiologia ei jousta loputtomiin. Jos muisti pätkii, mieli muuttuu kärttyisäksi ja tavan omaisetkin asiat tuntuvat ylivoimaisilta, kannat taa tietoisesti hiljentää vauhtia. – Muuten ihminen voi lamaantua niin henkises ti kuin fyysisestikin, ja toimintakyvyn palautumi nen saattaa kestää useita kuukausia. Hidastamalla tahtia ajoissa edistämme aivoterveyttämme. ? Kiti Müller y Aivotutkija, neurologi. y Työskentelee dosenttina Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopistossa. Keskittynyt tutkimustyössään erityisesti ihmisen vireystilaan, kognitiiviseen toimintakykyyn, silmänliikkeisiin ja neurofysiologiaan sekä työelämän neurologiaan. y Pitää huolta aivoistaan muun muassa kirjoittamalla, tekemällä käsitöitä, piirtämällä ja käymällä kävelylenkeillä. TUNNE & MIELI 5/2021 41
MINUN MIELENI HOIVAA MYÖS ITSELLE 42 TUNNE & MIELI 5/2021
Sisko Näreranta, 69, on muistisairaan miehensä Sepon omaishoitaja. Omasta voinnista huolehtiminen auttaa jaksamaan arkea, jota toinen ei ole enää jakamassa kuten ennen. / TEKSTI Meri Nykänen KU VA Susanna Kekkonen teen itse. Kuljin pienenä isäni perässä ja opin te kemään käytännön töitä. Se harmittaa, ettemme ehtineet matkustaa enempää yhdessä. Vielä kaksi ja puoli vuotta sit ten Seppo lasketteli innois saan yhteisellä hiihtoreissul la. Kävimme myös kaksi ker taa Kanarialla. MINULLE OLI ITSESTÄÄN SELVÄÄ , että ryhdyn Sepon omaishoi tajaksi ja pysymme tässä oma kotitalossa. Keittiö on remon toitu lasteni avulla valoisak si, ja se on lempipaikkani ko tona. Saan iloa villasukkien ku tomisesta, dekkareiden luke misesta ja lapsenlapsista. Vä lillä vanhat asiakkaat käyvät hierottavinani, yksikin Kokko lasta asti. Käyn myös paljon konserteissa ja otan Sepon kin mukaan, sillä hän näyttää viihtyvän niissä. Lapseni ovat musiikkialalla, joten heidän kauttaan tulee lähdettyä tapahtumiin ja esityksiin. Kaipaan sitä, että toinen olisi jakamassa arkea. Seppo on aina ollut kiltti, eikä hänen luonteensa ole sairauden myötä miksikään muuttunut, aina kaan vielä. Mutta hän istuu enimmäkseen hiljaa ja puhuu harvakseltaan. Otan päivän kerrallaan ja yritän olla murehti matta liikoja huomisesta, siitä kun ei tiedä.” ? A loin vähän yli kaksi vuotta sitten ihmetel lä, kun Seppo ei muistanut tunnusluku jaan ja jätti laskuja maksamatta. Varasin hänelle lääkäriajan, ja muutaman kuu kauden tutkimusten jälkeen hänellä todettiin Alzheimerin tauti. Seppo oli silloin 71vuotias. Sairaus on edennyt aika nopeasti: Seppo kat soo lähinnä telkkaria eikä osallistu enää arjen pyö rittämiseen. Kerron, milloin on aika nousta, pu kea ja pestä hampaat. Teen ruuat ja hoidan kaikki kodin asiat. Yritämme käydä joka päivä yhdessä kävelylenkillä, jotta Seppokin saa liikuntaa. Onneksi minulla on lapsia, jotka ovat apuna, kun minulla on menoa. Tyttäreni on virallisesti si jaishoitaja, vaikkei Seppo olekaan hänen isänsä. Mieheni pärjää kyllä muutamia tunteja koto na itsekseenkin. Hän pääsee hoitokotiin, jos olen pidempään poissa, esimerkiksi kun olin syyskuus sa Lapissa ruskaretkellä. Aiemmin Seppo olisi läh tenyt mukaan. OLIN TUNTENUT SEPON jo pidempään, mutta pa riskunta meistä tuli kolme vuotta sitten. Muu timme silloin saman katon alle omakotitaloon, jota ajattelimme yhdessä remontoida. Seppo on ammatiltaan puuseppä. Nyt minun on pyydettävä, että hän hakee pui ta ulkoa, ja näytettävä, missä niitä on. Seppo saat taa unohtaa matkalla, mitä hän olikaan tekemäs sä, varsinkin jos asioita on enemmän kuin yksi. Minut hän kyllä tunnistaa Siskoksi. Osaan onneksi tehdä asioita ja hakata klapeja. Olen saanut jo kotoani asenteen, että pärjään ja ? Sisko Näreranta on oppinut, että omaistaan hoitavan täytyy muistaa hoitaa myös itseään. Se harmittaa, ettemme ehtineet matkustaa enempää yhdessä. Vielä kaksi ja puoli vuotta sitten Seppo lasketteli innoissaan yhteisellä hiihtoreissulla. TUNNE & MIELI 5/2021 43
Facebook ? www.facebook.com/tunnejamieli Instagram ? @tunnejamieli Haluatko lukea lisää mielen hyvinvoinnista? Tilaa maksuton hyvän mielen uutiskirje – voit voittaa lehden vuosikerran! tunnejamieli.fi/tilaa-uutiskirje Tilaa uutiskirje osoitteessa tunne & mieli Uusien uutiskirjetilaajien kesken arvotaan Tunne & Mieli -lehden vuosikerta, jonka voi antaa myös lahjaksi. Olet mukana arvonnassa, kun tilaat uutiskirjeen 30.11.2021 mennessä.
V aativa mutta stimuloiva työ saattaa pie nentää riskiä sairastua dementiaan myö hemmin elämässä, tuore tutkimus osoit taa. Yhteys näkyy riippumatta koulutustasosta ja monista dementian riskitekijöistä. Tutkimuksen mukaan kognitiivisesti stimuloi vaa työtä tehneillä riski sairastua dementiaan oli pienempi kuin osallistujilla, joiden työtehtävät oli vat vähemmän stimuloivia. Stimuloivina pidettiin työtehtäviä, jotka olivat vaativia mutta joiden to TUTKITTUA TIETOA U U TISPALVELU DUODECIM KU VA : SH U TT ER ST O C K Myös sosiaalinen ja aktiivinen elämä työn ulkopuolella on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty tavallista pienempään muistisairauksien todennäköisyyteen. STIMULOIVA TYÖ tekee hyvää muistille teuttamistapaan, suorittamistahtiin ja tavoittei siin työntekijällä oli mahdollisuus vaikuttaa. Aineistojen perusteella ei voi aukottomasti osoittaa, että stimuloivaa työtä tekevien pienem pi dementiariski johtui ainoastaan työn luontees ta, mutta samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemminkin. Jos tulokset pitävät paikkansa, sti muloiva työ vaikuttaa sairastumisriskiin yhtä pal jon kuin esimerkiksi runsas liikunta. ? Tutkimus on julkaistu BMJ-lehdessä. TUNNE & MIELI 5/2021 45
Liikunta ja ruokavalio vaikuttavat aivosoluihin T utkijat ovat mahdollisesti löytäneet meka nismin, jolla liikunta ja terveellinen ruoka valio ehkäisevät muistisairauksia. Tulos ten perusteella vähäinen liikunta ja puutteelli nen ravitsemus voivat haitata ja vähentää uusien aivosolujen tuotantoa aivojen hippokampuk sessa. Kokeessaan tutkijat altistivat hippokampuk sessa syntyviä ihmisen hermokantasoluja osallis tujilta kerätyille verinäytteille ja selvittivät, miten solut laboratoriooloissa reagoivat. Kokeen perus teella muistisairauksiin myöhemmin sairastunei den veri kiihdytti kantasolujen kuolemaa. Erityi sesti tämä havaittiin silloin, kun potilaan ravit semus oli puutteellista ja he liikkuivat vähänlai sesti. Tutkimustulokset tarjoavat mahdollisesti myös keinon mitata ja tunnistaa kehittymässä olevia muistisairauksia. ? Tulokset on julkaistu Alzheimer’s & Dementia -lehdessä. KU VA : SH U TT ER ST O C K Hippokampus eli aivoturso on ohimolohkojen sisäosissa sijaitseva aivojen osa, jolla on keskeinen rooli muistitoiminnoissa. Ilmansaasteilla yhteys dementiariskiin HENGITYSILMAN SUURET pienhiukkaspitoisuudet saattavat altistaa dementian ja sitä lievempien muistiongelmien kehittymiselle. Riskit kasvavat tasaisesti pienhiukkaspitoisuuden suurentuessa. Suomeen merkittävä osa pienhiukkasista kulkeutuu ulkomailta, mutta paikallisesti autoliikenne ja puun pienpoltto voivat tuottaa niitä runsaasti. Yhdysvaltalaistutkimuksen havainnot vahvistavat näyttöä hengitysilman pienhiukkasten ja dementian yhteydestä. Aiemmissa tutkimuksissa suuret pitoisuudet on yhdistetty myös muun muassa hengityssairauksiin sekä sydänja verisuonitauteihin. ? Tutkimus on julkaistu Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä. 46 TUNNE & MIELI 5/2021
Väriä lautaselle P aljon erivärisiä marjoja, hedelmiä ja kas viksia sisältävä ruokavalio saattaa auttaa muistin ja muiden kognitiivisten mielen toimintojen ylläpidossa. Vaikutus liittyy toden näköisesti niiden sisältämiin flavonoideihin. Tutkimustulosten perusteella paljon flavonoi deja nauttivat kokivat muistinsa heikentyneen 20 prosenttia harvemmin kuin osallistujat, joiden ruokavaliossa niitä oli vähänlaisesti. Tuloksissa nousi esiin etenkin kaksi flavonoi diryhmää: flavonolit ja antosyaanit. Voimakkain yhteys havaittiin runsaasti flavonoleja nauttivil la. Heidän muistinsa heikkeni lähes 40 prosenttia epätodennäköisemmin kuin vähiten flavonoleja syövien. Paljon antosyaaneja sisältävä ruokavalio liittyi puolestaan 24 prosenttia pienempään kognitiivis ten mielentoimintojen heikentymisen riskiin. Antosyaaneja on esimerkiksi mustikassa ja musta herukoissa. ? Tutkimus on julkaistu Neurology-lehdessä. Flavonoleja on keltaisissa ja oransseissa kasveissa. Antosyaaneja saa sinisistä, punaisista ja violeteista kasveista. Sähköhoito tehoaa masennukseen MASENNUKSEN HOITAMINEN sähköhoidolla on tuoreen tutkimuksen mukaan tehokasta ja turvallista. Samansuuntaisia tuloksia on saatu aiemminkin, mutta tulokset vahvistavat näyttöä entisestään. Tutkimus perustuu 10 000 masennuspotilaan seurantaan. Puolet potilaista sai sähköhoitoa ja puolet muita masennushoitoja. Tutkimuksessa sähköhoitoa saaneilla masennuspotilailla ei havaittu vakavia haittavaikutuksia sen enempää kuin muita masennushoitoja saaneilla. Itsemurhien vähentämisessä sähköhoito oli jopa selvästi parempi. Erityisesti se sopi kaksisuuntaista mielialahäiriötä poteville. ? Tutkimus on julkaistu Lancet Psychiatry -lehdessä. Suomessa sähköhoitoa annetaan etenkin potilaille, joilla lääkehoito ei ole tehonnut tai jotka tarvitsevat nopeatehoista hoitoa. Hoito annetaan nukutuksen aikana. TUNNE & MIELI 5/2021 47
KU VA : SH U TT ER ST O C K ASKELILLA lisää elinvuosia P äivittäinen fyysinen aktiivisuus pienentää 40–50vuotiaiden riskiä menehtyä seuraa vien kymmenen vuoden aikana. Tuoreen tutkimuksen perusteella hyödyt näkyvät, kun päivittäinen askelmäärä on vähintään 7 000. Tulosten perusteella vähintään 7 000 askelta päivittäin ottavat menehtyivät seurannan aikana 50–70 prosenttia epätodennäköisemmin kuin osal listujat, joiden askelmäärä oli alle 7 000 päivässä. Liikunnan intensiivisyys ei vaikuttanut kuollei suusriskiin tässä aineistossa. Lisähyötyjä ei myös kään näkynyt yli 10 000 askelta päivässä kävele villä. Havainnot vahvistavat tutkimusnäyttöä päivit täisen maltillisen liikunnan ja fyysisesti aktiivi sen elämäntavan terveyshyödyistä. ? Tutkimus on julkaistu JAMA Network Open -lehdessä. Moni tavoittelee vähintään 10 000 askelen keräämistä päivässä. Vähempikin määrä riittää, ja kaikki liikkuminen on eduksi. 48 TUNNE & MIELI 5/2021
Diabetes kuormittaa myös puolisoa V aikeaa diabetesta sairastavien puolisoilla ovat suurentunut riski sairastua masen nukseen ja ahdistukseen, uusi tutkimus osoittaa. Tulosten perusteella vaikeaa eli arkielämää haittaavaa diabetesta potevien puolisot sairastui vat masennukseen tai ahdistukseen neljänneksen todennäköisemmin kuin muut. Riski oli vielä kak si kertaa tätä suurempi, jos puoliso sairasti diabe teksen lisäksi muita kroonisia sairauksia. Havainnot olisi hyvä varmistaa lisätutkimuk sissa, mutta ne viittaavat vaikeiden terveysongel mien heijastuvan myös puolison terveyteen ja psyykkiseen jaksamiseen. ? Tutkimus on julkaistu Diabetes Care -lehdessä. Kroonisesti sairastavien hoidossa olisi hyvä huomioida myös mahdollisten puolisoiden jaksaminen. Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki Ry Kirkkokatu 18 a A 80100 Joensuu • p. 013 316 38 Asumista-tukea-toimintaa JOENSUUSSA YHTEYSTIEDOT LUE LISÄÄ YHTEISÖLLISYYTTÄ TUKEMASSA 50 VUOTTA POHJOIS-KARJALAN MIELENTERVEYDENTUKI RY VUOKRA-, TUETTUA JA PALVELUASUMISTA TUKEA KOTIIN SOSIAALISTA KUNTOUTUSTA KUNTOUTTAVAA TYÖTOIMINTAA KOHTAAMISPAIKKOJA JOENSUUSSA www.pkmielenterveydentuki.fi www.facebook.com/pkmielenterveydentuki TUNNE & MIELI 5/2021 49
KU VA : SH U TT ER ST O C K U nivaje voi johtaa verenpaineen kohoami seen ja verisuonten toiminnan heikenty miseen jo runsaan viikon kuluessa. Tuo reen tutkimuksen mukaan vaikutus havaitaan etenkin naisilla. Tulokset perustuvat kokeeseen, jossa 20 tervet tä parikymppistä miestä ja naista nukkui valvo tuissa oloissa 4 ja 9tuntisia yöunia. Jaksojen väli oli kolme päivää. Tulokset vahvistavat näyttöä univajeen haitois ta ja osoittavat niiden ainakin verenpaineen osal ta olevan suurempia naisilla kuin miehillä. Aiem missa tutkimuksissa univaje on yhdistetty muun muassa sydän ja verisuonitautien ja diabeteksen vaaraan. ? Tutkimus on julkaistu Hypertension-lehdessä. UNIVAJE nostaa verenpainetta ASUMISPALVELUJA JA TOIMINTAKYKYÄ TUKEVAA TOIMINTAA MIELENTERVEYSTOIPUJILLE Jokaisella on oikeus hyvään ja merkitykselliseen elämään Tunne & Mieli -lehdessä tavoitat mielen hyvinvoinnista ja terveydestä kiinnostuneen kohderyhmän. Ota yhteyttä mainosmyyntiimme: Markku Karjalainen markku.karjalainen@tunnejamieli.fi 045 173 5102 Haluatko mainoksesi lehden sivuille? tunne & mieli 50 TUNNE & MIELI 5/2021
Esimerkkejä toiminnasta Kokemusasiantuntijat Koulutamme kokemusasiantuntijoita, jotka voivat olla mukana kehittämässä palveluja omakohtaisten kokemusten tuoman tiedon avulla sekä muuttaa asenteita ja lisätä ymmärrystä. Luonto Monipuolisella luontotoiminnalla, retkillä ja koulutuksilla luonnossa vahvistamme osallistujien yhteyttä luontoon, itseensä kuin muihinkin ihmisiin. Luonto tarjoaa oivan ympäristön positiivisen mielenterveyden vahvistamiseen erilaisten luontomenetelmien avulla. • Edistämme mielen hyvinvointia • järjestämme ennaltaehkäisevää, toipumista tukevaa ja osallisuutta edistävää toimintaa • tarjoamme mielenterveysja päihdetyötä tukevia palveluita • tuotamme monipuolisia kasvu-, asumisja avopalveluita • toteutamme ja osallistumme kokeiluja kehittämishankkeisiin • teemme yhteistyötä alan verkostojen ja toimijoiden sekä julkisen sektorin kanssa. Toimintaamme ohjaavia arvoja ovat: toivo, osallisuus, uudistuminen ja ilo. Tervetuloa mukaan! Tutustu toimintaamme: mielen.fi on mielen hyvinvoinnin vahva osaaja Suomessa
VÄRITYSKUVA 52 TUNNE & MIELI 5/2021
HYVÄN MIELEN TEKOJA Mielen hyvinvointi on myös omia tekoja. Hyvän mielen sivuilla voit antaa aivoillesi pähkäiltävää (ristikko, krypto, sanatehtävä, sudoku) ja lepoa (värityskuva, resepti). Opettele ruokkimaan uteliaisuuttasi (Uteliaisuus tuo iloa elämään), nauti ruokamuistosta (Katetaanko kahdelle?) ja inspiroidu muusikon lempeistä aamurutiineista (Voimaa arkeen). TUNNE & MIELI 5/2021 53
Ihminen on pohjimmiltaan utelias otus – mutta samalla laiska ja turvallisuushakuinen. Ikääntyessä helposti uraudumme niiden asioiden pariin, jotka ovat ennestään tuttuja. Siksi omaa uteliaisuuttaan kannattaa herätellä. / TEKSTI Anne Salomäki KU VAT Shutterstock Uteliaisuus TUO ILOA ELÄMÄÄN 54 TUNNE & MIELI 5/2021
U telias ja avoin suhtautuminen asioihin, ihmisiin ja ilmiöihin antaa paljon: opimme uutta, solmimme ehkä uusia ihmissuhteita ja saatamme löytää vaikkapa uusia harrastuksia tai kiinnostuksen koh teita. Iän myötä tietopankkimme kart tuu, ja laaja pohjatieto tarkoittaa, että uutta ja mielenkiintoista tietoa tarttuu haaviimme yhä enemmän. Ikääntyessämme saatamme kuiten kin helposti myös jämähtää jo olemassa oleviin tapoihimme ja suhtautua laiskasti ”Pysähtymisen taitoa opettelemalla bongaa arjessa tilanteita, jotka normaalisti ohittaisi. Kun tutustuu myös asioihin, jotka eivät lähtökohtaisesti vedä puoleensa, syntyy pieniä askelia kohti oivalluksia ja ahaa-elämyksiä.” Miksi kannattaa olla utelias? oivaltamisen ilo sekä yllättymisen ja uuden löytä misen nautinto ovat kaikista tärkein motivaation lähde. Tutkiessa ja tutustuessa toteutuu myös ih misen luontainen taipumus etsimiseen, kysymi seen ja oivaltamiseen. – Toki siitä on hyötyä, että ihmisestä tulee vaik kapa entistä parempi työssään. Suurin palkkio on kuitenkin ilo. Uteliaisuus auttaa löytämään arkeen oppimisen riemua. – On mahtavaa, kun löytää sellaisen asian, jos ta on aidosti kiinnostunut, johon uppoutuu ja jos ta voi jutella ihmisten kanssa, Hanna Siefen sanoo. Oppiminen ja itsensä kehittäminen nähdään usein työelämätaitona. Siefen pitää tätä toissi jaisena asiana. Mieluummin hän ajattelee, että Miten mieltä voi herätellä? Hanna Siefen neuvoo pohtimaan uteliaisuutta kol mella tavalla. Ensimmäiseksi voi aktiivisesti etsiä uudenlaisia kysymyksiä sellaisen tiedon äärellä, joka saattaisi muuten mennä ohi. Lehtijuttuja kannattaa lukea aiheista, joista ei lähtökohtaisesti ole kiinnos tunut, tai ystävää voi pyytää kertomaan lisää remon tistaan, vaikka se ei omaa elämää liippaisikaan. – Pysähdy ja mieti, mikä voisi olla kiinnosta vaa. ”Kerro lisää” on hyvä fraasi ottaa käyttöön. Toinen tapa on kokeilla asioita, joiden pariin ei automaattisesti ajaudu, oli kyse sitten uudesta ruokalajista tai vaikka harrastuksesta. Jos huomaa ajattelevansa, että tuo ei ole minun juttuni, voi sil ti lähteä kokeilemaan. Ennakkoajatus saattoi olla oikea – mutta ei välttämättä. Kolmas keino on tarkastella nykyisiä ja vanho ja asioita omassa elämässä uusista näkökulmista. Uteliaisuuden kohdistaminen itseen ja vaikkapa omiin rutiineihin voi tuoda tullessaan myönteisiä muutoksia. Ehkä aamiainen muuttuu aiempaa terveellisemmäksi, tai parisuhteen pieniä asioita oppii arvostamaan entistä enemmän. uusiin asioihin. Psykologi ja oppimis valmentaja Hanna Siefenin mielestä silloin elämästä jää pois paljon iloa ja onnistumisen kokemuksia. Siefen kertoo, miten uteliaisuuden voi ottaa osaksi arkeaan. Häneltä on ilmes tynyt hiljattain kirja Uteliaisuuden taito. TUNNE & MIELI 5/2021 55
Mitä uteliaisuus on? Hanna Siefen jakaa teoksessaan uteliaisuuden tai don kahteen kategoriaan. Ensimmäinen on herää vä uteliaisuus, joka tarkoittaa sitä pientä rakosta, joka aukeaa automaattisen ajatuksen ja reaktion välille: luenko tuon lehtijutun vai en? – Siinä raossa on mahdollisuutemme ottaa etäi syyttä ajatteluumme ja pysähtyä pohtimaan, kuinka käsillä olevaan tilanteeseen voisi reagoida oppi mishalukkaasti, Siefen kirjoittaa kirjassaan. Lisätietoja HELMIn toiminnasta Helmi-talo p. 040 161 6604 Avoinna arkisin klo 9.00-17.30 Käyntiosoite: Mäkelänkatu 56, 3. krs. 00510 Helsinki Mielenterveysyhdistys HELMI ry Olemme vuonna 1983 perustettu ruohonjuuritason mielenterveysyhdistys. Olemme kaikille avoin toimintayhteisö, jossa yhteisöllisyys, osallisuus ja vertaisuus ovat kantavana voimana. Meillä on toimintaa, joka tarjoaa syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja kohdata muita ihmisiä. Toimintamme antaa päiviin rakennetta ja sisältöä, sekä mahdollisuuden osallistua erilaisiin aktiviteetteihin. Tuemme mielenterveystoipujaa omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Kuullaan ja kohdataan HELMIssä! Kaikille avoin kohtaamispaikka Lounasruokailu ja keittiötoimintaa Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Mielenterveysyhdistys HELMI ry Mielenterveysyhdistys Helmi mielenterveys_helmi www.mielenterveyshelmi.fi Palveluohjausta Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Lisätietoja HELMIn toiminnasta Helmi-talo p. 040 161 6604 Avoinna arkisin klo 9.00-17.30 Käyntiosoite: Mäkelänkatu 56, 3. krs. 00510 Helsinki Mielenterveysyhdistys HELMI ry Olemme vuonna 1983 perustettu ruohonjuuritason mielenterveysyhdistys. Olemme kaikille avoin toimintayhteisö, jossa yhteisöllisyys, osallisuus ja vertaisuus ovat kantavana voimana. Meillä on toimintaa, joka tarjoaa syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja kohdata muita ihmisiä. Toimintamme antaa päiviin rakennetta ja sisältöä, sekä mahdollisuuden osallistua erilaisiin aktiviteetteihin. Tuemme mielenterveystoipujaa omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Kuullaan ja kohdataan HELMIssä! Kaikille avoin kohtaamispaikka Lounasruokailu ja keittiötoimintaa Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Mielenterveysyhdistys HELMI ry Mielenterveysyhdistys Helmi mielenterveys_helmi www.mielenterveyshelmi.fi Palveluohjausta Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Tätä syvempi muoto on sinnikäs uteliaisuus. Se vaatii enemmän vaivaa, jotta uutta tietoa saa jäsennettyä ja kokeiltua sekä hyödynnettyä konkreettisesti. Siksi se tuo myös suurempia elä myksiä. – Jos panostaa vain heräävään uteliaisuuteen ilman sinnikkyyttä, on kuin lukisi jokaisesta ute liaisuutta herättävästä kirjasta vain kolme ensim mäistä sivua, Siefen kuvailee. Miksi ajatukset urautuvat? Ajatusten urautuminen iän myötä ei ole pelkästään huono asia. Siefen painottaa, että kilometrien ja osaamisen karttuessa on erittäin hyödyllistä, että osan asioista voi oppimisprosessin tuloksena teh dä kuin puoliautomaatiolla. Ongelmaksi tilanne muodostuu sitten, jos aja tuksiinsa ja tapoihinsa lukkiutuu ja menettää avoi muuden. – Ensimmäinen askel on, että huomaa itse, kuin ka vaikeaa on irrottautua jostakin tyypillisestä ta vasta toimia. Hankalinta on silloin, jos sokeutuu omalle jumiutumiselleen ja vakaasti uskoo, että sa malla tavalla kannattaa toimia hamaan tappiin asti. Jumittamiseen havahtuneita Siefen neuvoo etsimään esimerkiksi uusia keinoja hyödyntää olemassa olevaa osaamistaan. Hän itse on esi merkiksi kirjoittanut kirjan ja tekee podcastia, joissa yhdistyvät sekä hänen psykologin ammat titaitonsa että uudenlaiset tekemisen muodot. – Pysähtymisen taitoa opettelemalla bongaa arjessa tilanteita, jotka normaalisti ohittaisi. Kun tutustuu myös asioihin, jotka eivät lähtökohtai sesti vedä puoleensa, syntyy pieniä askelia kohti oivalluksia ja ahaaelämyksiä. Jumiutuminen voi myös laiskistaa mieltä tai saada ihmisen mielen ikään kuin vinoutumaan niin, että hän hakeutuu huomaamattaan aina tut tujen asioiden ja samanmielisten ihmisten pariin. Siefenin mukaan uudenlaisten ajatusten vaalimi nen vaatiikin vaivannäköä. Täytyykö kaikesta kiinnostua? Uteliaisuusharjoituksetkin voi viedä överiksi, ja siihen on Siefenin mukaan kaksi syytä. Ihminen voi kokea painetta oppia jatkuvasti lisää ilman, että halu nousee oikeasti itsestä. Toinen syy on se, hän lähtee innostuksissaan niin moneen mukaan, että keskittymisrauha katoaa. Siefen tunnustaa itse kuuluvansa jälkimmäi seen kategoriaan. – Jos on monessa mukana ja paljon suunnitelmia auki, asiat jäävät helposti kesken. Kun uteliaisuuden huuma on ohi, ei enää muista, mitä olikaan teke mässä. Jatkuva uteliaisuus ja itsensä haastaminen on utopistinen ajatus. Siefen muistuttaa, että koko ajan ei tarvitse olla keskustelemassa erimielisten ihmisten kanssa ja myös periksi antaminen on aivan sallittua. – Opi tai kuole mantran toistaminen on väsyttä vää. Uteliaisuudesta ei tarvitse tulla itseisarvo, vaan oppimisen ilon on palveltava omaa hyvinvointia. ? 56 TUNNE & MIELI 5/2021
Lisätietoja HELMIn toiminnasta Helmi-talo p. 040 161 6604 Avoinna arkisin klo 9.00-17.30 Käyntiosoite: Mäkelänkatu 56, 3. krs. 00510 Helsinki Mielenterveysyhdistys HELMI ry Olemme vuonna 1983 perustettu ruohonjuuritason mielenterveysyhdistys. Olemme kaikille avoin toimintayhteisö, jossa yhteisöllisyys, osallisuus ja vertaisuus ovat kantavana voimana. Meillä on toimintaa, joka tarjoaa syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja kohdata muita ihmisiä. Toimintamme antaa päiviin rakennetta ja sisältöä, sekä mahdollisuuden osallistua erilaisiin aktiviteetteihin. Tuemme mielenterveystoipujaa omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Kuullaan ja kohdataan HELMIssä! Kaikille avoin kohtaamispaikka Lounasruokailu ja keittiötoimintaa Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Mielenterveysyhdistys HELMI ry Mielenterveysyhdistys Helmi mielenterveys_helmi www.mielenterveyshelmi.fi Palveluohjausta Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Lisätietoja HELMIn toiminnasta Helmi-talo p. 040 161 6604 Avoinna arkisin klo 9.00-17.30 Käyntiosoite: Mäkelänkatu 56, 3. krs. 00510 Helsinki Mielenterveysyhdistys HELMI ry Olemme vuonna 1983 perustettu ruohonjuuritason mielenterveysyhdistys. Olemme kaikille avoin toimintayhteisö, jossa yhteisöllisyys, osallisuus ja vertaisuus ovat kantavana voimana. Meillä on toimintaa, joka tarjoaa syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja kohdata muita ihmisiä. Toimintamme antaa päiviin rakennetta ja sisältöä, sekä mahdollisuuden osallistua erilaisiin aktiviteetteihin. Tuemme mielenterveystoipujaa omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Kuullaan ja kohdataan HELMIssä! Kaikille avoin kohtaamispaikka Lounasruokailu ja keittiötoimintaa Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Mielenterveysyhdistys HELMI ry Mielenterveysyhdistys Helmi mielenterveys_helmi www.mielenterveyshelmi.fi Palveluohjausta Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Lisätietoja HELMIn toiminnasta Helmi-talo p. 040 161 6604 Avoinna arkisin klo 9.00-17.30 Käyntiosoite: Mäkelänkatu 56, 3. krs. 00510 Helsinki Mielenterveysyhdistys HELMI ry Olemme vuonna 1983 perustettu ruohonjuuritason mielenterveysyhdistys. Olemme kaikille avoin toimintayhteisö, jossa yhteisöllisyys, osallisuus ja vertaisuus ovat kantavana voimana. Meillä on toimintaa, joka tarjoaa syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja kohdata muita ihmisiä. Toimintamme antaa päiviin rakennetta ja sisältöä, sekä mahdollisuuden osallistua erilaisiin aktiviteetteihin. Tuemme mielenterveystoipujaa omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Kuullaan ja kohdataan HELMIssä! Kaikille avoin kohtaamispaikka Lounasruokailu ja keittiötoimintaa Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Mielenterveysyhdistys HELMI ry Mielenterveysyhdistys Helmi mielenterveys_helmi www.mielenterveyshelmi.fi Palveluohjausta Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Lisätietoja HELMIn toiminnasta Helmi-talo p. 040 161 6604 Avoinna arkisin klo 9.00-17.30 Käyntiosoite: Mäkelänkatu 56, 3. krs. 00510 Helsinki Mielenterveysyhdistys HELMI ry Olemme vuonna 1983 perustettu ruohonjuuritason mielenterveysyhdistys. Olemme kaikille avoin toimintayhteisö, jossa yhteisöllisyys, osallisuus ja vertaisuus ovat kantavana voimana. Meillä on toimintaa, joka tarjoaa syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja kohdata muita ihmisiä. Toimintamme antaa päiviin rakennetta ja sisältöä, sekä mahdollisuuden osallistua erilaisiin aktiviteetteihin. Tuemme mielenterveystoipujaa omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Kuullaan ja kohdataan HELMIssä! Kaikille avoin kohtaamispaikka Lounasruokailu ja keittiötoimintaa Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Mielenterveysyhdistys HELMI ry Mielenterveysyhdistys Helmi mielenterveys_helmi www.mielenterveyshelmi.fi Palveluohjausta Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita
Iloksi itselle, lahjaksi läheiselle tai tueksi työpaikalle Oma hetki arjen keskellä Vertaistukea ja hyvän mielen tekoja Tutkittua tietoa terveydestä Mielenrauhaa ja virkistystä aivoille Oivalluksia mielen hyvinvoinnista Tunne & Mieli on laadukas ja luotettava lehti mielen hyvinvoinnista. Lehti tarjoaa vertaistukea, tutkittua tietoa terveydestä sekä mielenrauhaa kiireisen arjen keskelle. Tunne & Mieli -lehden omistajana ja yhteistyökumppanina toimii Mielenterveyden keskusliitto. tunnejamieli.fi/tilaa-lehti Tilaa ja tutustu tarjouksiin tunne & mieli
Anna palautetta ja osallistu arvontaan! Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu? SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten? SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Arvomme yhteystietonsa jättäneiden kesken Aurora Airaskorven kirjan Riittävän hyvä – Selviytymisopas työelämään (S&S). Palkinnon arvo on 30 euroa. Mikä juttu sytytti? LUKIJOILTA VASTAA 30.11. MENNESSÄ Sähköpostitse toimitus@tunnejamieli.fi Netissä www.tunnejamieli.fi, Paras juttu -äänestys Postitse Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Hauhontie 8N 82C, 00550 Helsinki. Ristikkovastaukset ja Paras juttu -kupongin voi lähettää samassa kuoressa. Viime lehden kiinnostavimmaksi jutuksi lukijaäänestyksessä valittiin Mielen säröt ovat osa elämää, jossa haastateltiin mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkosta. Jutun kirjoitti Marja-Terttu Korppila. Lehden 4/21 arvonnassa Riittävän hyvä -kirjan voitti Veera Ripatti Virolahdelta. Onnea voittajalle! Rohkea tarina Takaisin töihin oli roh kea juttu. Upeaa saada kasvot vaikealle mielen terveysongelmalle ja sii tä vielä työkykyiseksi toipumiselle. Kuvateksti lepositeistä ja ihmisen arvokkuudesta riipaisi sydämessä asti. Hoitaja na artikkeli tuntui vie läkin tärkeämmältä. Ihmiset kiinnostavat Tykkäsin Jasmine Revon haastattelusta. Lisää juuri tällaisia eri ihmisistä ja heidän elämäntilanteistaan kertovia juttuja! Lehti tuo energiaa Miehet ja tunteet oli erit täin tärkeä ja mielenkiin toinen juttu. Se toi itselle ni naisena uusia näkökul mia. Mielestäni juttu oli myös kirjoitettu kiinnos tavasti ja haastateltujen persoona tuli hyvin esille. Saan lehdestä energiaa ja voimia elämään. Mieli pysyy virkeänä! Kohti muita Parasta lehdessä oli jut tu Taitava keskustelija osaa myös kuunnella. Tuntuu, että nykyään kaikilla on paljon asiaa, itsestä. Olen viime aikoina huomannut, että on kovin virkistä vää kuulla muita. Ha luan oppia tässä kuun telussa luontevaksi. TUNNE & MIELI 5/2021 59
KAHDELLE? RUOKAMUISTO Syksyn pimenevät illat houkuttavat jäämään kotiin ja viettämään illan ihan kaksin. Nälkäisen opiskelijan lumonnut salaatti hurmaa helppoudellaan. / RESEP TI, TEKSTI JA KU VA ELINA YLITERVO Katetaanko 60 TUNNE & MIELI 5/2021
M ozzarellapersikkasalaatin syksyinen versio saa makeutta paahdetusta myskikurpitsasta ja hapokkuutta granaatti omenan siemenistä. Jos prosciutto ei maistu, paista sa laattiin halloumia tai vegechorizoa. Salaatti käy kevyestä ilta ruuasta kahdelle tai sopii alkupalaksi neljälle. Lisää salaatinkastike vasta juuri ennen tarjoilua, sillä kukaan ei tykkää muhjusta salaatista. Pöyhäise salaattia kevyesti kastik keen lisäämisen jälkeen, niin makoisa vinegrette levittyy tasai sesti salaatinlehdille. ”Vuosia sitten tuoreena fuksina sain todeta, että opittavaa riitti valtavasti myös luentosalien ulkopuolella. Kevään korvilla olin tuhlannut rahani juhliin ja nahkakenkiin. Söin viikkoja ruisleipää. Olin tuolloin palavasti ja yksipuolisesti rakastunut itseäni hieman vanhempaan naiseen. Hän kai sääli nuorta tomppelia, sillä kutsui minut syömään luokseen. Katselin, kun hän valmisti sitruunaisen salaatin, jonka happamuutta taittoi makea persikka ja pehmeä mozzarella. Menimme myöhemmin naimisiin ja teemme yhä toisinaan samaa salaattia.” Konsta Leppänen, Nokia Leikkaa kurpitsasta kuoret pois, halkaise ja kaavi siemenet sekä rihmat pois lusikalla. Leikkaa kurpitsat noin kahden senttimetrin lohkoiksi. Laita lohkot kulhoon, mittaa sekaan oliiviöljy sekä suola ja sekoita hyvin. * * * * * Levitä lohkot leivinpaperilla päällystetylle uunipellille. Paahda kurpitsoja 225 asteessa 30 minuuttia, kunnes kurpitsat ovat pehmenneet ja saaneet väriä. Nosta pelti uunista ja anna kurpitsoiden jäähtyä hetki. * * * * * Irrota granaattiomenasta siemenet. Sekoita kastikkeen ainekset. Jaa salaatti kahdelle lautaselle ja ripottele päälle granaattiomenan siemenet sekä salaatinkastiketta. Annostele lautasille kurpistalohkoja ja revittyä prosciuttoa. Tarjoile hyvän maalaisleivän kera. ? 500 g myskikurpitsaa ? 1 rkl oliiviöljyä ? 1/4 tl suolaa ? 70 g prosciuttoa ? 1 pieni granaattiomena ? 70 g salaattia Jaa se kanssamme, niin toimittaja laatii sen pohjalta reseptin: toimitus@tunnejamieli.fi Vinegrette: ? 1 rkl sitruunamehua ? 2 rkl oliiviöljyä ? suolaa ? mustapippuria AINESOSAT KURPITSA-PROSCIUTTOSALAATTI Kahdelle Mikä ruokamuisto tuo sinulle lohtua? TUNNE & MIELI 5/2021 61
ww w.ri stik kotu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + + ? SUOJAAVAT : : ` ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA Lähetä ratkaisusi 30.11. mennessä osoitteella Tunne & Mieli, Ristikko, Hauhontie 8N 82C, 00550 Helsinki. Voit osallistua myös sähköpostilla: lähetä ratkaisukirjaimet yhteystietojen kera osoitteeseen toimitus@tunnejamieli. fi. Ratkaisseiden kesken arvotaan kätevä KOURA Maskiaski + käsidesi. Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. NIMI OSOITE RISTIKKO : : ris tik ko tuu li.f i 1 2 3 4 5 6 8 9 10 1 2 3 4 5 7 6 8 9 10 IMPORT HERKKÄ VERISIN TEILLÄ MUSISOINTI KARTALLA “KINNUNEN” KUORIOSISTA KAUPPA VIDEOPELI ANTONIO EI TOTTA ASIALLA ORJUUDET OHUET LEVYT INNOTON TAMPERETTA ANITA KUULUU VAUVALLA POIKIA SUONENJOEN PALLO KOKEMATON VÄKIRIKAS TYTTÖJÄ HEIKKI AINOASTAAN ELMON KULTA LOIS LUOVUTTAJAT MAKU LEHDET HUHTIKUINEN NUOTTIA SATTUA PINTOIHIN VAPAAAIKA TUHKIMO NYTKIN HAUKOTTELIJALLA MUSAA OSASTO PAKINOI SUPATTAA PALVOTTU ESPA LUOTTAMUS KARTASTO KOVAA MENOA PORU TUKOS LOPUTTOMIA AAVIKKO LOPPUUN NAINEN SAUNOIHIN PATRAKKA TANSSI TYTTÖJÄ LENTOPALLOSSA MYÖSKÄÄN KEIDAS 7 NAUROI NAHKOJA SYNKIN LÄMMITETÄÄN KIELLETTY : : = , , -KUMPU 64 TUNNE & MIELI 5/2021
T I E T O V I S A T O H R A T M A S U K O I S A U N E T A T L E T T A M I A U N E T O N P A I T S I A A S S A M A J A T L U I S I R A N V Ä H I N O K A A T O L O S A L A L I S T A M A I L O J A R E U M A S U A T A T A R K Ä D E S S Ä N A T A J A U A R P I I L M A V A A K T U A A R I T S O I S E T T E E T T Ä D I T I D U T H A L E T E L A T I T O T R O I H U T A U L U O A H P I E T T I S K A R I P O R R A S Ä K I N O L A S E S A U L E V I K U O K A T A L U S T A Ä L L I M O N O T O S I M A T O T A A T U T H O J U R A D I L U T I E T O V I S A T O H R A T M A S U K O I S A U N E T A T L E T T A M I A U N E T O N P A I T S I A A S S A M A J A T L U I S I R A N V Ä H I N O K A A T O L O S A L A L I S T A M A I L O J A R E U M A S U A T A T A R K Ä D E S S Ä N A T A J A U A R P I I L M A V A A K T U A A R I T S O I S E T T E E T T Ä D I T I D U T H A L E T E L A T I T O T R O I H U T A U L U O A H P I E T T I S K A R I P O R R A S Ä K I N O L A S E S A U L E V I K U O K A T A L U S T A Ä L L I M O N O T O S I M A T O T A A T U T H O J U R A D I L U G E E L I O S C A R E K O M U O L D U O T A Ä T I S A H L Ä Ä N I T I N N O T L P R Y N F M K I A T A I B Ä C Y V I T Ä O S A T O S I N J D G F Ö T O T T E E C U T Ä L Y T Ö N T A T T E T A H T O I Y T U I N U N H O Ä O N E U S U T O K A U S V A T D Ä U S M A A P S I I U S E A T P A L O L Ö S S I B U N I S E T I G U L F K I M A L A I N E N O P U U M A S B M E N E T Y S Y R R A A T E L U O E E H U O L I N T A E R O T T E L U Ä K S Y K K O F I T I S A R S L I I G A F S O P I V A C I T Y T O H I A J O P I A U O L U E T O P A R A S M U O V I D K O U R A E Ä U J S A A M E L I M E L Ä S A A D A T Ä K E E T T T O K B S H P K T M L K P L R K R K M U E A A O U U A O O U E I Ä E R E N R N U R U U L I R I I E Ä M O N T G K T L V S K V M P A T E A T A A T K Ä I A T A N T I S T O O T T T 4/2021 4/2021 VAIKEUASTE ? VAIKEUASTE ?? VAIKEUASTE ??? TEHTÄVIEN RATKAISUT Ristikkoja kryptoarvontojen voittajille on lähetetty KOURA Maskiaski + käsidesi. Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistujille! RISTIKKO KRYPTO SANATEHTÄVÄ SUDOKU Easy Sudoku Puzzles 16 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 5 1 3 7 2 4 8 6 9 2 5 3 7 6 8 9 1 4 4 7 8 1 6 9 2 5 3 7 1 4 3 5 9 6 2 8 2 6 9 3 8 5 7 1 4 8 6 9 2 1 4 3 7 5 3 4 6 8 1 2 9 7 5 5 7 2 8 9 3 4 6 1 1 8 2 5 9 7 4 3 6 9 4 1 5 2 6 8 3 7 9 5 7 6 4 3 1 2 8 3 8 6 4 7 1 5 9 2 6 9 4 2 3 1 5 8 7 6 2 8 1 3 5 7 4 9 7 3 1 9 5 8 6 4 2 1 3 5 9 4 7 2 8 6 8 2 5 4 7 6 3 9 1 4 9 7 6 8 2 1 5 3 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 2 8 1 4 9 5 7 6 3 7 5 6 4 8 2 9 3 1 4 9 7 3 6 8 5 2 1 9 1 3 5 7 6 4 2 8 5 3 6 7 2 1 8 9 4 4 8 2 1 3 9 6 5 7 3 6 2 1 5 7 9 4 8 1 4 7 8 6 5 2 9 3 7 5 9 2 8 4 1 3 6 2 3 5 9 1 4 8 7 6 8 1 4 6 3 9 2 7 5 8 6 9 3 2 7 1 4 5 9 7 3 8 1 6 4 5 2 6 9 1 7 4 3 5 8 2 6 4 8 5 7 2 3 1 9 5 7 8 2 9 1 3 6 4 1 2 5 9 4 3 6 8 7 3 2 4 6 5 8 7 1 9 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 3 4 1 5 9 8 7 2 6 3 2 4 9 5 8 7 6 1 2 9 5 3 6 7 1 4 8 9 1 8 7 6 3 4 2 5 6 7 8 4 1 2 3 9 5 7 6 5 1 2 4 9 8 3 1 5 7 2 8 4 9 6 3 6 5 7 3 8 9 2 1 4 8 6 2 9 3 5 4 1 7 2 4 3 5 1 6 8 7 9 9 3 4 6 7 1 5 8 2 1 8 9 2 4 7 3 5 6 7 1 9 8 5 6 2 3 4 4 7 6 8 9 5 1 3 2 5 2 6 1 4 3 8 7 9 5 3 2 4 7 1 6 9 8 4 8 3 7 2 9 6 5 1 8 9 1 6 3 2 5 4 7 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 3 6 4 2 5 1 8 9 7 8 4 2 1 6 7 3 5 9 1 7 5 9 4 8 2 6 3 5 1 6 9 3 4 2 7 8 9 8 2 6 7 3 4 5 1 3 9 7 5 8 2 1 4 6 6 5 1 8 3 4 9 7 2 7 3 9 4 2 6 5 8 1 7 4 3 1 9 2 6 8 5 6 8 1 7 5 3 4 9 2 8 2 9 7 6 5 1 3 4 4 2 5 8 1 9 7 6 3 5 1 8 3 2 9 7 4 6 2 5 3 6 4 8 9 1 7 4 9 7 5 1 6 3 2 8 1 7 8 3 9 5 6 2 4 2 3 6 4 8 7 5 1 9 9 6 4 2 7 1 8 3 5 Medium Sudoku Puzzles 16 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 9 8 4 6 5 3 1 2 7 1 2 6 7 3 4 8 5 9 3 7 2 9 1 4 5 6 8 3 9 5 6 2 8 7 4 1 6 5 1 2 8 7 3 4 9 4 7 8 9 5 1 2 6 3 7 3 9 4 2 1 8 5 6 9 4 7 1 8 6 5 3 2 2 4 5 7 6 8 9 1 3 8 6 3 2 4 5 9 1 7 1 6 8 3 9 5 4 7 2 2 5 1 3 7 9 6 8 4 8 2 3 5 4 6 7 9 1 5 8 9 4 1 7 3 2 6 5 9 7 1 3 2 6 8 4 7 3 4 5 6 2 1 9 8 4 1 6 8 7 9 2 3 5 6 1 2 8 9 3 4 7 5 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 6 9 1 8 2 7 3 5 4 9 7 2 3 6 8 5 1 4 7 8 5 1 4 3 2 9 6 8 3 6 5 4 1 7 9 2 2 3 4 6 9 5 8 1 7 1 4 5 9 2 7 3 8 6 5 2 9 4 8 6 7 3 1 3 9 1 6 5 4 2 7 8 1 7 8 5 3 2 6 4 9 2 8 7 1 3 9 6 4 5 4 6 3 9 7 1 5 2 8 5 6 4 7 8 2 9 3 1 8 1 2 7 5 4 9 6 3 7 5 8 2 1 3 4 6 9 9 5 6 3 1 8 4 7 2 6 1 3 4 9 5 8 2 7 3 4 7 2 6 9 1 8 5 4 2 9 8 7 6 1 5 3 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 8 5 3 9 6 4 2 1 7 6 2 9 7 4 8 1 3 5 9 6 2 3 1 7 8 5 4 8 4 5 1 3 2 7 9 6 4 7 1 8 5 2 6 3 9 7 1 3 5 6 9 8 4 2 1 2 4 5 7 8 9 6 3 9 8 6 4 2 7 3 5 1 6 8 9 4 2 3 5 7 1 4 7 1 6 5 3 2 8 9 7 3 5 1 9 6 4 8 2 5 3 2 9 8 1 4 6 7 5 1 6 7 4 9 3 2 8 2 5 4 8 7 6 9 1 3 3 9 7 2 8 5 1 4 6 3 9 8 2 1 5 6 7 4 2 4 8 6 3 1 7 9 5 1 6 7 3 9 4 5 2 8 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 8 6 1 3 5 4 9 7 2 4 5 6 1 9 2 7 8 3 2 9 3 7 1 6 5 8 4 3 7 9 5 8 4 6 2 1 5 4 7 8 9 2 3 1 6 1 2 8 7 3 6 5 9 4 3 8 9 5 4 7 2 6 1 9 4 5 2 6 1 8 3 7 1 5 4 6 2 3 7 9 8 2 6 3 8 4 7 9 1 5 6 7 2 9 8 1 4 5 3 8 1 7 3 5 9 2 4 6 7 2 8 4 6 9 1 3 5 5 3 4 9 7 8 1 6 2 9 1 5 2 3 8 6 4 7 6 8 1 4 2 5 3 7 9 4 3 6 1 7 5 8 2 9 7 9 2 6 1 3 4 5 8 Hard Sudoku Puzzles 16 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 4 8 6 5 2 3 1 9 7 6 1 5 7 9 4 3 8 2 3 1 7 9 4 6 2 5 8 8 3 2 1 5 6 7 9 4 9 2 5 1 8 7 3 6 4 7 4 9 8 3 2 1 6 5 5 6 3 4 1 2 8 7 9 1 8 6 5 4 3 2 7 9 1 9 4 6 7 8 5 2 3 5 2 7 9 1 8 4 3 6 8 7 2 3 5 9 6 4 1 3 9 4 6 2 7 5 1 8 7 3 8 2 6 4 9 1 5 4 5 8 3 6 1 9 2 7 2 4 1 8 9 5 7 3 6 9 7 3 2 8 5 6 4 1 6 5 9 7 3 1 4 8 2 2 6 1 4 7 9 8 5 3 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 7 2 8 5 1 9 3 6 4 9 2 8 5 6 4 7 3 1 5 9 4 6 3 8 7 2 1 7 1 4 3 2 9 8 6 5 3 1 6 7 4 2 9 5 8 3 6 5 7 8 1 2 4 9 4 8 3 2 5 1 6 9 7 2 7 9 1 4 5 3 8 6 2 7 9 8 6 3 4 1 5 8 3 1 6 7 2 5 9 4 1 6 5 4 9 7 8 3 2 4 5 6 9 3 8 1 2 7 9 4 7 3 2 5 1 8 6 6 4 3 8 5 7 9 1 2 8 5 1 9 7 6 2 4 3 1 8 7 2 9 6 4 5 3 6 3 2 1 8 4 5 7 9 5 9 2 4 1 3 6 7 8 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 9 7 5 8 6 4 2 1 3 6 9 7 8 3 2 4 1 5 3 2 6 5 1 7 9 8 4 8 1 3 4 6 5 9 2 7 1 8 4 2 9 3 7 6 5 5 4 2 7 1 9 8 6 3 2 3 8 6 7 9 5 4 1 9 6 5 2 8 1 7 3 4 5 4 9 1 8 2 3 7 6 4 2 1 5 7 3 6 9 8 6 1 7 4 3 5 8 2 9 7 3 8 9 4 6 1 5 2 7 6 3 9 4 8 1 5 2 1 5 4 6 2 8 3 7 9 8 5 1 3 2 6 4 9 7 3 8 9 1 5 7 2 4 6 4 9 2 7 5 1 6 3 8 2 7 6 3 9 4 5 8 1 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 7 5 3 9 2 6 4 1 8 1 3 9 2 7 5 6 8 4 9 1 2 8 7 4 6 3 5 2 7 6 8 4 9 3 1 5 4 6 8 1 3 5 9 2 7 5 8 4 1 6 3 9 7 2 6 8 5 3 4 2 1 7 9 6 1 8 5 3 7 4 2 9 3 7 4 6 9 1 5 8 2 9 2 3 4 1 6 7 5 8 1 2 9 7 5 8 3 6 4 7 4 5 9 2 8 1 6 3 5 4 7 2 6 3 8 9 1 8 9 7 6 5 4 2 3 1 8 9 6 5 1 7 2 4 3 3 5 2 7 9 1 8 4 6 2 3 1 4 8 9 7 5 6 4 6 1 3 8 2 5 9 7 TUNNE & MIELI 5/2021 65
Barbora Xu on tšekkiläistaustainen muusikko, joka asuu saaressa Rymättylässä. Musiikissaan hän yhdistää laulua sekä kanteleen ja kiinalaisen guzhengin soittoa muinaiseen runouteen. Xun debyyttialbumi Olin ennen on juuri ilmestynyt. / TEKSTI Anne Salomäki KU VA Jussi Vierimaa Laulaminen Ääni on musiikkityökalu, joka meillä kaikilla on käytettävissämme. Uskon, että kaikki voivat laulaa ja että nekin ihmiset, jotka eivät pidä itseään musikaalisina, voivat hyötyä äänensä tarjoamasta nautinnosta. Ääneni tutkiminen ei ole vain hauskaa, vaan kehon resonointi tuntuu rentouttavalta ja puhdistavalta. Luonnossa liikkuminen Luonto inspiroi säveltämistä ja on myös rauhan ja hiljaisuuden paikka. Rakastan maaseudulla asumista ja käyn ulkona päivittäin. Muusikkona istun tuntikausia tietokoneella tai älypuhelin kädessä, ja lisäksi soittimiani eli kanteletta ja guzhengia soitetaan istumaasennossa. Siksi minulle on tärkeää huolehtia liikkuvuudestani. KU V IT U SK U V A T: SH U TT ER ST O C K Hengitysharjoitukset Tykkään sopivan tilaisuuden tullen tehdä rauhallisen hengitysmeditaation. Toinen hengitysharjoitukseni on Wim Hof -menetelmä, jota käytän esimerkiksi ennen esiintymistä tai silloin, kun tarvitsen erityisen energiabuustin. VOIMAA ARKEEN Nauraminen Monia vuosia aliarvioin hauskanpidon merkitystä ja keskityin pelkästään työntekoon. Minusta tuntui, että juoksin saavuttaakseni tavoitteen, joka eteni yhä kauemmaksi. Haluan viettää aikaa, viihtyä ja nauraa perheen ja ystävien kanssa joka päivä, koska he tekevät tavoitteistani juoksemisen arvoisia. Aamurutiinit Aamu on aika asettaa tunnelma päivälle. Käyn kävelyllä ennen aamupalaa, jotta saan veren kiertämään ja pääni tyhjennettyä. Se on ihanteellinen aika päättää, mitä teen tänään. On tärkeää asettaa tarpeeksi pieni tavoite. Aloitan työpäivän kuuntelemalla iloista ja kepeää musiikkia tai improvisoimalla itse pienellä kanteleella. Minulle musiikin tekeminen on tapa koskettaa hiljaisuutta, kauneutta, rauhallisuutta ja onnea. 66 TUNNE & MIELI 5/2021
tunne & mieli Facebook ? www.facebook.com/tunnejamieli Instagram ? @tunnejamieli Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 2.12. Miten pitää jaksamisesta ja mielestä huolta vuoden pimeimpänä aikana? Voimaa tuova talvinumero kehottaa hidastamaan tahtia hyvissä ajoin. Kerromme myös, millaista tukea ja apua nuori tarvitsee voidakseen hyvin. TALVEEN Valoisin mielin KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Miksi on tärkeää huomata väsymyksen oireet ennen totaalista uupumista? Suorittavasta elämäntavasta irti pääsemiseen on olemassa työkaluja, joiden avulla elämään on mahdollista löytää mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä. PERSOONALLISUUSHÄIRIÖT Nuoruusiän persoonallisuushäiriö voidaan tunnistaa jo varhain. Asiantuntija kertoo uusimmat tiedot häiriön merkeistä ja hoidon tehokkuudesta. ILOA MUISTOISTA Hyvät muistot hellivät mieltä. Lapsuuden pitkät kesät, talven riemukkaat pulkkamäet tai jo edesmenneiden sukulaisten kanssa vietetyt hetket voi pitää muistoina mukana elämässä. MINUN MIELENI Missä menee rutiinien ja pakkoajatusten raja? Pakkooireinen häiriö rajoittaa elämää, ja se johtuu keskushermoston toiminnan poikkeavuudesta. Häiriötä voidaan hoitaa psykoterapialla ja lääkkeillä. ENSI NUMEROSSA
tunne & mieli Kerro meille mielipiteesi Tunne & Mieli -lehdestä ja osallistu arvontaan, jossa voit voittaa hemmotteluviikonlopun kahdelle ihanassa Haikon kartanossa. Tarjolla on myös muita palkintoja. Osallistu & voita kylpyläviikonloppu kahdelle! tunnejamieli.fi/lukijatutkimus Lue lisää ja osallistu: Mikä oli tämän lehden parasta antia? Entä mikä juttu jäi lukematta? KATSO AVOIMET TYÖPAIKKAMME: ura.attendo.fi Keskitymme Attendolla hyviin kohtaamisiin ihmisten kesken. Haluamme kohdata asiak kaamme, asiakkaidemme läheiset sekä työ kaverimme aina ystävällisesti ja huomioon ottavasti. Jokainen työntekijämme on tärkeä ja arvos tettu osa tiimiä, jonka työllä on suora vaikutus asiakkaidemme hyvinvointiin ja mahdollisuu teen elää täyttä, omannäköistä elämää. Lue lisää palveluistamme: attendo.fi ATTENDOLAISEKSI MEIDÄN JOUKKOON?