5/2020 LEHTI MIELEN HYVINVOINNISTA ihmeelliset Pidä huolta pääomastasi: opettele säätelemään stressiä ja keventämään aivokuormaa AIVOT VOIMAA SYKSYYN Paranna mielialaasi musiikin avulla MIELI & TIETO Miten riippuvuudet syntyvät – ja miten niistä pääsee irti? YSTÄVYKSET KERTOVAT ”Vertaistuki auttoi, kun oman lapsen mieli sairastui” ”Onnellisuus on hetkestä nauttimista ja mielenrauhaa” NÄYTTELIJÄ SEELA SELLA Tervetuloa työkaveriksemme! Tutustu Attendoon työpaikkana ja katso avoimet työpaikkamme: attendo.fi/toihin-attendolle Olisitko sinä tuleva attendolainen? Etsimme mielenterveysja päihdepalveluyksiköihimme sitoutuneita, sydämellisiä ja osaavia terveysja sosiaalialan ammattilaisia. Löytyisikö sinulle uusi työpaikka Attendolta? Meillä on tarjota monipuolisia työtehtäviä ympäri Suomen. Jokainen työntekijämme on tärkeä ja arvostettu osa tiimiä, jonka päivittäisellä työllä on suora vaikutus asiakkaidemme hyvinvointiin ja mahdollisuuteen elää täyttä, omannäköistä elämää. Oletko sinä etsimämme osaaja, joka työskentelee saumattomasti tiimissä? Nautit tehdä töitä mielenterveysasiakkaidemme kanssa kodinomaisissa tiloissa ja innostut myös työsi sisällön kehittämisestä.
liveopisto.fi livepalvelut.fi Me liveläiset uskomme, että jokaisen Suomessa asuvan ihmisen panos yhteiskunnalle on yhtä arvokas. Liven ammatilliset koulutukset ja valmennuspalvelut tarjoavat mielenterveyskuntoutujille väylän työhön ja osallisuuteen. Tutustu lisää tarjontaamme. Täältä töihin HAE LOMALLE Lomia perheille, ikääntyneille, työikäisille sekä eri potilasja vammaisryhmiin kuuluville henkilöille! Tutustu toimintaan ja täytä hakemus sähköisesti www.mtlh.fi tai tilaa esite ja hakulomake 010 2193 460, lomat@mtlh.fi VUODEN 2021 TUETUT LOMAT HAETTAVISSA 15.10. ALKAEN ! MTLH sosiaalisessa mediassa TIETOA, TUKEA JA NEUVONTAA SYÖMISHÄIRIÖTÄ SAIRASTAVILLE, LÄHEISILLE JA AMMATTILAISILLE Ota yhteyttä Etelän-SYLI ry:hyn, jos: olet huolissasi omasta syömisestäsi tai sairastat syömishäiriötä. epäilet, että läheisesi oireilee tai sairastaa syömishäiriötä. haluat kysyä hoidosta tai avun hakemisesta. haluat tietää vertaistukiryhmistä tai muusta tukitoiminnasta. Etelän-SYLI ry Tallberginkatu 1 C 115, 00180 Helsinki puh. 040 535 1626 / 045 841 6853 info@etelansyli.fi | www.etelansyli.fi
M yönnän, että olen joskus ihaillut ihmisiä, jotka kertovat pärjäävänsä viiden tunnin yöunilla ja lähtevänsä merenrantaan juoksemaan ennen auringonnousua. Upeaa ja ahkeraa elämää! Jokin aika sitten otsikoihin nousi kanadalainen johtajaguru, joka esitteli ajatuksensa niin sanotusta voittajatunnista. Ideana on herätä aamuviideltä ennen muita, jolloin ehtii tunnin aikana treenata, rauhoittua ja kehittää itseään. No mikäpä siinä! Itse kyllä mieluiten nukun tuohon aikaan. Samaa mieltä on aivotutkimus: tiedetään, että uni puhdistaa aivot yön aikana. Nukumme siis aivojamme varten. Siksi ehdotankin, että sankarillisten tehokkuusotsikoiden sijaan alamme nostaa levon ja unen sankareita: Vietän upean voittajatuntini peiton alla! Nukun jopa kahdeksan tuntia yössä! Löysin tasapainon ilman totaalista uupumista! Mielikuva sankarillisesta suorittajasta elää tiukassa, vaikka tietäisimmekin levon merkityksen. Kenelläkään ei ole superaivoja, jotka eivät tarvitsisi palautumista ja olisivat suojassa kaikelta tykitykseltä, joka niihin kohdistuu. Fakta on, että aivot toimivat paremmin ja tehokkaammin, kun ne saavat palautua. Jatkuvassa stressissä eläminen sen sijaan lamaannuttaa mielen ja altistaa kehonkin sairastumiselle. Kaipaan enemmän puhetta myös siitä, mikä ihmisiä suojelee uupumiselta kuin siitä, mikä ihmisiä uuvuttaa. Suojelevia keinoja löytyy kyllä, ja niistä voi lukea aivojutustamme sivulta 16 alkaen. Maailmasta ei saa valmista, vaikka kuinka yrittäisi lisätä kierroksia yötä myöten. Elämästään sen sijaan voi tehdä helpompaa opettelemalla keventämään tahtia hyvissä ajoin. Voittaja on se, joka löytää tasapainon tekemisen ja levon välillä. Iloa & lepoa syksyyn! ? Koronakeväänä innostuin kokoamaan listaa elämäni biiseistä. Halusin muistaa kappaleita, joihin liittyi jokin tärkeä käänne omassa elämässä tai jokin tapahtuma, jota pidin merkityksellisenä. Mitä pidemmäksi lista kasvoi, sitä isommaksi kasvoi myös mielihyväni. Listan kappaleet rauhoittivat minua, kun maailma ympärillä myllersi. Haastatellessani tähän lehteen musiikkipsykologian tutkija Suvi Saarikalliota sain vahvistuksen omille tuntemuksilleni: musiikin kuuntelu lisää onnellisuutta. KAISA PASTILA Päätoimittaja Meri Nykänen p. 0400 820 174 meri.nykanen@tunnejamieli.fi Toimitussihteeri Helinä Kujala toimitus@tunnejamieli.fi Ulkoasu ja taitto Atte Kalke, Vitale Ay taitto@tunnejamieli.fi Mainosmyynti Markku Karjalainen p. 045 173 5102 markku.karjalainen@tunnejamieli.fi Mainosaineistot mainokset@tunnejamieli.fi Julkaisija ja kustantaja Suomen ammattimedia SUOMA Oy Toimitusjohtaja Leena Joutsen p. 040 577 8850 leena.joutsen@kemia-lehti.fi Omistaja ja yhteistyökumppani Mielenterveyden keskusliitto p. 09 565 7730 www.mtkl.fi Tilaajapalvelu p. 03 4246 5323 tilaukset@tunnejamieli.fi Painopaikka PunaMusta Painosmäärä 7000 ISSN 2343-175X (painettu) ISSN 2343-1768 (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen tunnejamieli.fi @tunnejamieli K U VA : SU SA N N A K EK KO N EN MERI NYKÄNEN PÄÄTOIMITTAJA Toimittajalta Pääkirjoitus Oletko jo tutustunut ilmaiseen hyvän mielen uutiskirjeeseemme? Voit käydä tilaamassa sen osoitteessa www.tunnejamieli.fi/ tilaa-uutiskirje. ”Maailmasta ei saa valmista, vaikka kuinka yritta?isi lisa?ta? kierroksia.” Voittajatunti peiton alla TUNNE & MIELI 5/2020 3
Tässä numerossa 05 | 2020 ”Pita?a? sallia itsensa? ajatella, etta? minulla on oikeus olla nyt juuri ta?ssa?, rauhoittua itseni kanssa ja nauttia hetkesta?. Vaikka puolen tunnin pa?a?sta? tulisi jotakin kamalaa, juuri nyt ei tule mita?a?n. Sita? on onnellisuus, mielenrauhaa.” SEELA SELLA 10 ALUKSI 03 Pääkirjoitus Edelläkävijä rentoutuu täysillä. 06 Mitä uutta? Sukupolvien välillä tarvitaan viisautta. 08 Lukemista Aikuisten leikkikirja tuo hauskuutta elämään. KANSSAKULKIJAT 10 ”Hetkestä nauttiminen lataa ihmiseen voimaa” Näyttelijä Seela Sella on oivaltanut, että sitten kun -ajattelun sijaan kannattaa nauttia hetkestä. 22 Lapsen sairaus yhdisti Leena Kallion ja Ahti Mäkelän ystävyys alkoi jaetusta kokemuksesta, oman lapsen mielen sairastumisesta. 29 Mutkikas suhde muuttui nautinnoksi Elina Hirvosen kolumni. 32 Onnettomuus vei muistin – ja eläkkeelle Toni Huikkolan elämä auringon alla näyttää ulospäin helpolta, mutta aivovamma tuo haastetta arkeen. 42 Valoa näkyvissä Esa Oksmanin ahdistus alkoi jo lapsuudessa. 42 10
ILMIÖ & TIETO 16 Anna armoa & aikaa aivoillesi Kun stressi jyllää aivoissa, koko ihminen on hälytystilassa. Silloin on fiksua pysäyttää kierre ja alkaa pitää huolta päästään. 38 Riippuvuus alkaa ja loppuu aivoissa Riippuvuuksista on mahdollista päästä irti ja opettaa aivot toimimaan uudella tavalla. 45 Tutkittua tietoa terveydestä Uusimmat uutiset mielen hyvinvoinnista. 38 Erikoistutkija Sari Castrén tutkii riippuvuuksien kehittymistä ja niiden hoitamista. 16 Aivot toimimaan! Stressi ja kuormitus kasautuvat vaivihkaa. Siksi toistuviin ”aivojumeihin” kannattaa kiinnittää huomiota jo varhaisessa vaiheessa. PUUHAA AIVOILLE 52 Värityskuva 60 Krypto 61 Sanatehtävä 61 Sudokut 62 Ristikko HYVÄN MIELEN TEKOJA 54 Anna sen soida! Musiikki vaikuttaa mielialaan – se lohduttaa surevaa tai antaa väsyneelle lisää energiaa. 58 Lohturuokaa rapakon takaa Mehevän jauhelihaspagetin resepti kulkee äidiltä tyttärelle. 65 Lukijoilta Kerro mielipiteesi ja äänestä parasta juttua. 66 Voimaa arkeen Aivotutkija Katri Saarikiven intohimoja ovat musiikki ja tanssi. 42 22 Kannen kuva Susanna Kekkonen 54 38 22 16 10 TUNNE & MIELI 5/2020 5
Mitä uutta? KOONNUT MERI NYKÄNEN Fiksu isovanhempi on käytettävissä, mutta osaa huolehtia myös omista rajoistaan. TEKSTI HELINÄ KUJALA I soäiti haluaa osallistua aktiivisesti aikuisen lapsensa ja lastenlastensa elämään. Miniän mielestä anoppi puuttuu liikaa perheen asioihin. Mitä enemmän nuori perhe ottaa etäisyyttä, sitä hanakammin isoäiti pyrkii pitämään yhteyttä. Seuraa eripuraa, loukkaantumisia ja pahimmillaan välirikko. Asetelma on Väestöliiton vastuuasiantuntijan Minna Oulasmaan mukaan klassinen esimerkki sukupolvisuhteiden solmuista. Oulasmaa toimii Veikkauksen rahoittamassa Sukupolvien sopu -hankkeessa, jossa hän antaa keskusteluapua isovanhemmille ja viimeistelee aihetta käsittelevää kirjaa. Ongelmien takana on hänen mukaansa usein kyvyttömyyttä tunnistaa rajoja ja katsoa asioita toisen näkökulmasta – ja joskus väärinymmärryksiäkin. – Vanhemmuus ja isovanhemmuus ovat hyvin herkkähipiäisiä rooleja. Työssäni törmään usein lauseeseen ”minä tarkoitin vain hyvää”, Oulasmaa kertoo. Joskus isovanhemmalla on hyvät suhteet lapsensa perheeseen, mutta hän tulee auttaneeksi lastenhoidossa yli voimavarojensa, koska ei saa sanottua ei. Jotkut myös kokevat, että heidän panostustaan ei arvosteta. Joitain isovanhempia mietityttää oma roolinsa lapsiperheen vanhempien erotessa. Uusperhekuviotkin voivat hämmentää, kun yhtäkkiä lastenlasten elämään tulee uusia aikuisia, ehkä bonusvaareja ja -mummojakin. Oulasmaa kannustaa isovanhempia vahvistamaan oman lapsen ja tämän puolison vanhemmuutta ja kulkemaan perheen matkakumppanina. Aikoinaan omaksutut lastenhoidon opit on myös syytä päivittää nykyaikaan. – Isovanhemmilla on paljon annettavaa, mutta kannattaa miettiä, miten sen tarjoilee. Viisas isovanhempi pysyttelee taustalla ja on käytettävissä, mutta huolehtii myös omista rajoistaan. Hän ei kaappaa valtaa näyttääkseen, miten homma hoidetaan. Riitatilanteessa lasten etu motivoi osapuolia tarkastelemaan asioita toisen näkökulmasta. Sopu edellyttää Oulasmaan mukaan myös sitä, että puolin ja toisin otetaan vastuuta omasta käyttäytymisestä. KU VA : SH U TT ER ST O C K Viisautta sukupolvien välille LUE LISÄÄ Kirja Suukkoja ja säröjä sukupolvisuhteissa ilmestyy loppuvuonna. Se jaetaan kaikkiin Suomen kirjastoihin ja julkaistaan myös Väestöliiton verkkosivuilla. 6 TUNNE & MIELI 5/2020
Aivot liikkeelle! O letko jymähtänyt koronan takia kotiin digilaitteiden seuraan? Laitteet helpottavat yhteydenpitoa, mutta aivot tarvitsevat myös fyysistä toimintaa. Etätöitä tekevän raskas ja saamaton olo saattaa johtua siitä, että esimerkiksi työmatkoihin kuulunut kävely on jäänyt pois. Siksi kotipäiviin on hyvä luoda uusia rutiineja. KÄY ULKONA. Mihin aikaan päivästä sinulle on luontevaa käydä kävelyllä, aamulla vai ehkä lounaan päälle? Aivot voivat paremmin ja pysyvät virkeämpinä, kun olet fyysisesti aktiivinen. Yritä käydä vähintään kerran päivässä ulkona ja katso, miten se vaikuttaa olotilaasi. NOUSE YLÖS. Koneella istumisen vastapainoksi on hyvä nousta välillä jaloittelemaan, esimerkiksi kokousten tai työtehtävien välissä. Kävele sisällä, venyttele tai hoida puhelu seisten. ÄLÄ JÄÄ YKSIN. Lounasja kahvitauko tulee vietettyä helposti koneen ääressä, jos ei ole seuraa. Löytyykö läheltä tuttuja, joiden kanssa voisit tehdä silloin tällöin lounastreffejä? Eikä kukaan estä käymästä iltapäiväkahvin sijaan naapurin kanssa iltapäiväkävelyllä. TEE JOTAIN MIELUISAA. Päivä kannattaa erottaa illasta niin, että teet päivän päätteeksi jotain aivan muuta. Mieti, mikä on itsellesi mieluista: kokkaaminen, ulkoilu tai ohjatulle liikuntatunnille osallistuminen. 10% KU VA : SH U TT ER ST O C K Se, että ihminen käyttäisi vain kymmentä prosenttia aivokapasiteetistaan, on sitkeä myytti. Aivomme eivät olisi kehittyneet niin suuriksi, jos ne eivät olisi kokonaan käytössä. ”Uskon, etta? jos onnistuu yhdista?ma?a?n totuudenna?la?n avarakatseisuuteen ja hyva?nsuopuuteen, eli siihen etta? jossain ma?a?rin edes yritta?a? ymma?rta?a? muita, saattaa lopulta pa?a?tya? ihan kelvolliseen maailmankuvaan.” ROOPE LIPASTI YLEN KOLUMNISSAAN UUTISKIRJE Tilaa uutiskirje Haluatko lukea lisää ja useammin Tunne & Mieli -lehden aiheista? Tilaa ilmainen uutiskirjeemme, jonka saat sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. Uutiskirjeestä löydät mielenrauhaa, virkistystä aivoille, vertaistukea ja hyvän mielen tekoja. ? ? tunnejamieli.fi/tilaa-uutiskirje SANASELITYS Aivoterveys Aivoterveydellä tarkoitetaan aivojen hyvinvointia, jota tukevat terveelliset elämäntavat, kuten terveellinen ravinto, liikunta, päihteettömyys sekä aivojen sopiva haastaminen, mutta myös riittävästä levosta huolehtiminen ja stressin välttäminen. Aivojen muokkau tuminen on elinikäinen prosessi. LÄHDE: MUISTILIITTO TUNNE & MIELI 5/2020 7
Aikuisten leikkikirja tuo hauskuutta elämään – ja saattaa viedä samalla tärkeiden asioiden äärelle. TEKSTI ANNE SALOMÄKI P ysyäkseen kunnossa aivomme vaativat käyttöä. Kirjailija-pedagogi Metti Vuoskun mielestä leikkiminen on erinomainen keino panna aivot töihin. – Käytämme aivojamme usein aika vähin tavoin, mikä ei liity aivojen kapasiteettiin vaan siihen, miten olemme tottuneet elämään. Leikin kautta voi aktivoida aivojen eri osia käyttämällä esimerkiksi muistia ja muistoja sekä tunnesäätelyä, hän kuvailee. Vuoskun ja Anette Siilin Aikuisten leikkikirja opastaa aikuisten illanviettoihin sopivien leikkien pariin. Leikit ovat hyvä tapa viettää aikaa yhdessä ja lisätä vuorovaikutusta, mutta niistä on myös monenlaista hyötyä hyvinvoinnille ja ihmissuhteille. Vuoskun mukaan vaikutukset voivat olla jopa terapeuttisia. Monissa leikeissä voidaan vaikkapa käydä kevyellä, rauhallisella tavalla läpi ajatuksia ja muistoja, joita ei muuten tulisi sanoittaneeksi tai jakaneeksi. Lisäksi leikin varjolla voi lisätä vuorovaikutusta ja tutustua muihin, myös jo tuttuihin ihmisiin entistä paremmin. Osa kirjan leikeistä antaa tilaisuuden vahvistaa muita esimerkiksi kehujen avulla. Vuosku onkin hyödyntänyt itsetuntoa vahvistavia, positiivisiin asioihin keskittyviä leikkejä muun muassa katkaisuhoidossa olevien kanssa. – Katkaisuhoidossa ihminen on usein elämänsä heikoimmassa voinnissa, ja silloin tarvitaan positiivista vahvistusta. Leikki on siihen hirveän hyvä työkalu. Hyvää palautetta voi olla vaikea antaa ihan tavallisissakin tilanteissa. Vuosku ymmärtää, että kehuminen voi tuntua kiusalliselta, jos siihen ei synny hyvää tilaisuutta. Leikkimällä kauniit sanat saa jaettua luonnollisesti. – Se on hirveän tärkeää ystävyyksien kannalta. Onko kenelläkään mitään sitä vastaan, että saa vahvistusta kaverilta? Leikillä voi myös piristää arkeaan yksinkin ja tehdä tylsistä asioista mukavampia. Vuosku vinkkaa, että keksimällä vaikkapa lenkille leikillisen elementin tulee samalla edistäneeksi fyysistä terveyttään. ? Metti Vuosku ja Anette Siili: Aikuisten leikkikirja (Tuuma-kustannus 2020) Lisää leikkiä elämään LYÖ LEIKIKSI 1 Optimisti/pessimisti. Kertokaa kertomusta vuorotellen virke kerrallaan niin, että joka toinen alkaa ”onneksi” ja joka toinen ”ikävä kyllä”. Nauramisesta saa miinuspisteen, ja kolmesta miinuksesta putoaa pelistä. 2 Tunnustusleikki. Kukin kirjoittaa lapuille tunnustuksia tai salaisuuksia, joita muut eivät tiedä. Laput nostetaan kiposta ja osallistujat arvaavat, kenestä on kyse. Kun kaikki ovat arvanneet, tunnustaja kertoo tarinansa. 3 Lappuliisa. Kippoon laitetaan lappuja, joihin on kirjoitettu myönteisiä sanoja. Kukin nostaa vuorollaan lapun, lukee sen ääneen ja kirjoittaa lapulle sen osallistujan, joka tulee sanasta mieleen. Muut yrittävät arvata nimeä perustellen. Luettavaa KOONNUT MERI NYKÄNEN KU VA : SH U TT ER ST O C K 8 TUNNE & MIELI 5/2020
Kohti muutosta. Tietokirja, joka pohtii elämäntapamuutosta kevyitä vinkkejä syvemmin. Pysyviä muutoksia syntyy vain sisäisen motivaation ja omaan elämäntilanteeseen sopivan ohjelman avulla. Anu Tevanlinna: Hyvinvointia mielelläsi (Atena 2020) Halaus työpäivään. Mitä kaikkea yhteen työpäivään mahtuu? Kirja kertoo ja kuvittaa hauskasti sekä oivaltavasti, millaisia tunteita ja ongelmia eteen saattaa tulla. Antti Ervasti ja Matti Pikkujämsä: Tunti tunnilta tuntien. 100 havaintoa työelämästä. (Gummerus 2020) Vertaistukea. Miksi uuvumme? Kirjassa haastateltavat puhuvat avoimesti siitä, miten heidän työuupumuksensa ilmeni – jokaisella on omanlaisensa tarina. Mukana myös tietoa ja neuvoja toipumiseen. Rosanna Marila ja Liisa Valonen: Työuupumuskirja (Docendo 2020) ? Uusia ajatuksia parisuhteesta Omat rajat kuntoon M itä mieleesi tulee, kun ajattelet onnistunutta parisuhdetta? Ehkä se tavallinen tarina: tavataan, ihastutaan, mennään naimisiin, saadaan lapsia ja ollaan koko elämä yhdessä, kunnes kuolema erottaa. Se voi mennä näin – tai sitten aivan toisella tavalla. Suomalaisista avioliitoista noin 40 prosenttia päätyy eroon, ja noin joka kolmas on pettänyt puolisoaan. Todellisuus on siis usein aivan toisenlainen kuin parisuhteen ideaali, jota harva meistä pystyy täyttämään. Siksi on aika päivittää käsityksemme parisuhteesta, sanovat kirjan Parisuhdepäivitys kirjoittajat. Suhdemuotoja on oltava muitakin kuin se normi, eikä rakkaussuhteita tarvitse elää valmiin käsikirjoituksen mukaan. Ongelma vain on siinä, ettei meillä ole malleja erilaisista ratkaisuista. Kirja kannustaa pohtimaan sekä kyseenalaistamaan omia parisuhdekäsityksiä ja on virkistävä puheenvuoro monenlaisten suhteiden puolesta. ? Paula Tiessalo ja Aune Karhumäki: Parisuhdepäivitys. Uudet säädöt rakkaudelle. (Atena 2020) Lue myös! A urora Airaskorpi kannustaa kirjassaan asettamaan rajoja omalle työnteolle ja hyväksymään riittävän hyvän lopputuloksen. Oppaassa tarjotaan näkökulmia, joiden avulla voi ehkäistä riittämättömyyttä itsessä ja työyhteisössä. Riittämättömyyden tunteiden taustalla on usein se, että haluamme tulla nähdyiksi ja haemme ympäristömme hyväksyntää yhä uudelleen. Muiden palaute ei kuitenkaan ole aina totuus asioiden tilasta. Ihminen sekoittaa aina kohteesta antamaansa palautteeseen myös omia tunteitaan ja mielikuviaan. Palautteen kysymisen sijaan kannattaa siis ennemmin määrittää tarkkaan oma visionsa ja uskoa omaa arviotaan. Somemenestys ei ole sen parempi mittari sille, mitä ihminen oikeasti osaa tai tekeekö hän itseään kiinnostavia asioita. Tykkäysten kalasteluun käytetyn ajan voisi käyttää paremmin tutustumalla itseensä, siihen mikä merkitys työllä meille on ja mitä haluaisimme osaamisellamme saada aikaan. ”Rakkaus on kaikkea muutakin kuin suoraviivaista normien osoittaman polun kulkemista.” ? Aurora Airaskorpi: Riittävän hyvä. Selviytymisopas työelämään. (S&S 2020) TEKSTI KIRSI VÄISÄNEN TUNNE & MIELI 5/2020 9
Kanssakulkija Seela Sella 10 TUNNE & MIELI 5/2020
Ihmisten erilaisuus ja heidän käytöksensä syyt ovat kiehtoneet näyttelijä Seela Sellaa lapsesta asti. Vanheneminen ei hänen mielestään välttämättä viisastuta ihmistä – mutta elämänkokemus saattaa lisätä ymmärrystä. Sella on oivaltanut, että sitten kun -ajattelun sijaan kannattaa nauttia hetkestä. TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT SUSANNA KEKKONEN Kanssakulkija Seela Sella ”Hetkestä nauttiminen lataa ihmiseen voimaa” TUNNE & MIELI 5/2020 11
O li vuosi 1969, kun näyttelijä Seela Sellan puoliso Elis Sella ehdotti, että pariskunta menisi yhdessä psykiatrin vastaanotolle. Sella oli tuolloin 32-vuotias, puoliso 39-vuotias. Parilla oli kaksi pientä lasta ja avioliitto kriisissä. Tuolloin pariterapiaan meneminen ei ollut kovin tavallista, mutta pari halusi kokeilla, auttaisiko se heitä jatkamaan yhdessä. Ensimmäisellä kerralla he kertoivat tilanteensa psykiatrille. Tunnin jälkeen psykiatri ehdotti, että mitä jos herra menisi kotiin ja rouva jatkaisi vielä. – Raivostuin ja lähdin kotiin. Mietin, että mitä, minäkö? Eihän minussa mitään vikaa ole! Tuo toinenhan on se torvelo. Viikon verran Sella vatvoi asiaa mielessään, päätti lopulta palata vastaanotolle ja alkoi käydä siellä säännöllisesti. Mutta kun puoli vuotta oli kulunut, hän hermostui. – Sanoin psykiatrille tuohtuneena, että te istutte siinä ettekä puhu mitään ja minä vaan puhun ja puhun. Minähän voisin vaikka valehdella koko ajan, ja te uskotte, että kaikki on totta. Silloin hän katsoi minua ystävällisesti hymyillen ja sanoi, että niin, sehän on teidän asia, jos valehtelette. Taas Sella suuttui, lähti ovet paukkuen ja ajatteli, ettei enää palaa. Mutta psykiatri oli taitava ja tiesi, mitä tekee. Suuttumuksen laannuttua Sellalle aukeni jotain ratkaisevaa. – Tajusin, että jos valehtelen itselleni tai muille, niin sehän on vain minun ongelmani, ei hänen, eikä muidenkaan. Oivallus muutti kaiken. Menin nöyrästi takaisin ja jatkoin käyntejä vielä toiset puoli vuotta. Käännekohta muutti kaiken Alun perin syy aviokriisiin oli, Seela Sellan sanoin, hänen omaa tyhmyyttään. Taiteilijana hän oli ajatellut, että hänen täytyy kokea kaikenlaisia asioita – esimerkiksi sellaisia kuin avioliiton ulkopuolinen suhde – jotta hän kasvaisi taiteilijana. Lopulta suhde toiseen mieheen johti siihen, että Sella ajatteli eron olevan välttämätön. – Ensiksi menin minä, ja sitten meni mies kostoksi – ja hänen pitikin mennä. Jälkeenpäin olen ajatellut, että miten olen voinut olla niin lapsellinen. Minulla on sellainen mies, joka kestää ja ymmärtää tämän ja on valmis jatkamaan. Avioliitto jatkui kriisin jälkeen onnellisesti vielä yli 20 vuotta, ja siitä Sella kiittää puolisonsa lisäksi taitavaa psykiatria. Käännekohta nyt 83-vuotiaan Sellan elämässä tapahtui vuonna 1992, kun rakas puoliso kuoli 62-vuotiaana odottamatta ja äkillisesti rutiinileikkauksen jälkeen. Mikään ei ollut sen jälkeen ennallaan. Ensin iskivät kaikki käytännön asiat. Siihen saakka puoliso oli hoitanut parin kaikki raha-asiat ja muut konkreettiset velvollisuudet. Puolison kuolema muutti myös sen, miten Sella alkoi katsoa elämää. Traaginen tapahtuma opetti hänelle, että ei ole mitään järkeä elää elämätöntä sitkunelämää. Koskaan kun ei voi tietää, mitä seuraava hetki tuo tullessaan. Sen sijaan on opeteltava elämään vain tässä hetkessä, sillä muuta ei ole. Sella myöntää, ettei se ole helppoa. Koskaan kaikki asiat eivät ole hyvin, eivätkä ongelmat poistu kerralla. ”Vaikka puolen tunnin pa?a?sta? tulisi jotakin kamalaa, juuri nyt ei tule mita?a?n. Hetkessa? ela?minen on kuin sisa?a?nhengitys, joka lataa voimaa ihmiseen kuin itsesta?a?n. Sita? on onnellisuus, mielenrauhaa.” – Siitä huolimatta pitää sallia itsensä ajatella, että minulla on oikeus olla nyt juuri tässä, rauhoittua itseni kanssa ja nauttia hetkestä. Vaikka puolen tunnin päästä tulisi jotakin kamalaa, juuri nyt ei tule mitään. Se on kuin sisäänhengitys, joka lataa voimaa ihmiseen kuin itsestään. Sitä on onnellisuus, mielenrauhaa. Tunteet esiin näyttämöllä Seela Sellaa on lapsesta saakka kiehtonut analysoida ihmisen käytöstä ja syitä sille. Hän on pohtinut etenkin sitä, mistä negatiiviset tunteet syntyvät. Että miksi aikuiset sanovat noin, kun lapsen näkökulmasta asia ei ole niin? Tai miksi joku käyttäytyy aggressiivisesti ja loukkaavasti muita kohtaan? Lapsena Sella sai olla sellainen kuin on, ja läpi elämän kantanut terve itsetunto rakentui jo silloin. Hänellä ei ole tarvetta tuomita muita. Sen sijaan hän pohtii mielellään, mitä ihmisen käytöksen takana on. Sella analysoi myös itseään ja tekemisiään – välillä liikaakin. – Syiden etsiminen omalle tai muiden käyttäytymiselle voi olla välillä myös rasite. Joskus se syy itsestä löytyy vasta vuosien tai vuosikymmenten päästä. Moni kauan sitten sanottu tai tehty asia kaduttaa edelleen. Olen tajunnut vasta paljon myöhemmin, että olen tullut loukanneeksi jotakuta. Sella tuntee olevansa etuoikeutettu päästessään käyttämään ja näyttämään tunteitaan työssään. Näyttämöllä ne ovat osa roolityötä, mutta työ antaa mahdollisuuden löytää ja kokea myös henkilökohtaisia tunteita – vaikeita ja inhottaviakin – joita on ehkä torjunut tai joutunut säätelemään. 12 TUNNE & MIELI 5/2020
– Toisinaan sitä huomaa yhtäkkiä roolia opetellessa, että tämähän olikin helppoa ja mites se nyt niin nopeasti tulikaan! Silloin tajuan, että tunne on aito osa minua. Sella sanoo harjoittavansa näyttelijän työssä eräänlaista psykoanalyysiä. Siksi hän kieltäytyi, kun psykiatri aikoinaan vuoden tapaamisten jälkeen ehdotti psykoanalyysin aloittamista. – Roolien kautta purskahtaa ja aukeaa paljon myös omia rankkoja juttuja. En halua tietää ihan loppuun saakka, kummoinen minä oikein olen. En halua analysoida itseäni niin pitkälle. Ihmisessä on monta totuutta Jokaiselle ihmiselle on tärkeää tulla kuulluksi ja saada puhua itsestään ja elämästään. Sella uskoo, että kuulluksi tuleminen ja oman tarinan kertominen ovat vahvasti yhteydessä mielenterveyteen sekä oman identiteetin löytämiseen. Kun ihminen puhuu itsestään, hän saattaa huomaamattaan ottaa kaiken kertomansa faktana. Kuitenkin pelkkä mielipide itsestä – tai toisesta – on vain jäävuoren huippu. – Jos minä kerron sinulle olevan tämmöinen, niin mistä minä tiedän, olenko oikeasti? Jos riittävän pitkään jankutan kaikille samaa, minun mieleeni sopivaa tarinaa itsestäni, se muuttuu ennen pitkää totuudeksi. Olemme kaikki kuitenkin niin paljon muutakin kuin se, mitä itsestämme ajattelemme, kuvittelemme ja kerromme. Ystäväni ja lapseni näkevät minut toisin, sillä jokaisella on erilainen näkökulma. Sellan mielestä ihmiselle tekisi hyvää tajuta, kuinka paljon meissä on sellaisia puolia, joista emme edes tiedä. Käytämme niitä kyllä, vaikkemme ehkä tiedosta sitä. Tärkeät piirteet, jotka vuosien aikana kehittyvät, syntyvät vuorovaikutuksesta muiden ihmisten kanssa. – Siksi vuorovaikutus muiden kanssa on niin tärkeää henkiselle ja fyysiselle kehitykselle. On niin hirvittävän mielenkiintoista, miten erilaisia me kaikki olemme. Sella kokee, että hänen ikäisenään vanhana ihmisenä mieli palaa entistä enemmän lapsuuteen. Monet mielipiteet ja asenteet tulevat sieltä saakka, myös ne negatiiviset. ? Seela Sella asuu Helsingin Munkkiniemessä Nasu-koiransa kanssa. Sella kuvailee koiraansa sielunkumppaniksi, joka pitää myös aktiivisena. TUNNE & MIELI 5/2020 13
Sauna ”Kun mökillä saunan jälkeen istun verannalla, katson puita ja vettä, suunnaton rauha valtaa mielen. Silloin unohdan kaiken analysoinnin, kaikki surut ja syyllisyyden tunteet. Silloin olen onnellinen.” Koira ”Sekarotuinen Nasu-koirani on löytynyt pentuna Kreikasta roskikseen heitettynä ja täynnä kirppuja. Kun se päätyi Suomeen, se oli aluksi hyvin pelokas, eikä kukaan halunnut sitä. Nasu on sielunkumppanini ja läheisyyden antaja, joka pitää minut aktiivisena, kun kolme kertaa päivässä lähdemme lenkille.” Konjakki ”Otan usein iltaisin näytösten jälkeen yhden tai kaksi pientä lasillista konjakkia. Se rentouttaa ja auttaa nukahtamaan. Mutta ei koskaan kolmea enempää, muuten tulee jo humalaan!” ? mutta nuorin käy lukiota Helsingissä ja asuu toisinaan Sellan luona. Myös Sellan jo kuolleet läheiset – aviomies, äiti ja isoäiti – ovat läsnä hänen elämässään päivittäin, henkenä ja energiana. Siksi hän ei tunne koskaan olevansa yksin. – Minulla on perususko johonkin, oli sen nimi mikä hyvänsä. Yritän olla nöyrä, asiat menevät niin kuin menevät. Vuosikymmenien jälkeen voin huomata, että kaikki on mennyt niin kuin niiden pitääkin mennä. Ei välttämättä kuten olen toivonut, mutta jälkeenpäin olen ymmärtänyt tapahtumien merkityksen. Sella sanoo, että ihminen rakentaa itse itselleen turvaverkkoja, sillä niitä täytyy olla. Ja sitähän ihmiset etsivät eri uskonnoista: turvaa ja merkitystä elämälle ja luonnon kiertokululle. Se on jotain suurempaa kuin vain evoluution kehitys ja biologinen puoli maailmassa. – Nuorin lapsenlapseni on sanonut, ettei usko mihinkään jumalaan. Silloin olen muistuttanut, että kun minä olen kuollut, niin olen mukanasi yhä kaikessa, henkenä ja energiana. Että sillä lailla et ole koskaan yksin. Minulle se on ollut turva – toivon, että hänellekin. Vanheneminen ei viisastuta Toisinaan Seela Sella murehtii lastenlastensa puolesta. Hän kokee, että elämä nykyisessä maailmassa on niin ennalta arvaamatonta, kilpailu kovaa ja globaali yksilönvastuu suuri. – Nuoret ovat paljon fiksumpia kuin itse olimme. Mutta epävarmuudessa on vaikea rakentaa unelmia, vaikka se olisi tärkeää jokaisen mielenterveydelle. Sellan mielestä vanhuksille ja muille erilaisissa laitoksissa asuville on liian vähän mahdollisuuksia tulla kuulluksi, tuntea tunteita ja kokea yhä elämää. Hän sanoo itse olevansa ihminen, joka tuntee ja reagoi mielentiloihin voimakkaasti kehollisesti, ei vain pään sisällä. Hän puristaa sormet nyrkkiin, kun vihastuttaa. Nauraa niin, että vatsaan sattuu. – Tunteen tunteminen koko kehon läpi auttaa. Laitoksessa maailma pienenee ja virikkeet vähenevät. Tuijotat vain joka päivä itseäsi sisäänpäin, että mihin kohtaan tänään sattuu. Sellasta voisi olla hyvä ajatus, että vanhuksia hoitaisivat muutkin kuin nuoret ihmiset, vaikka vapaaehtoisina. He pystyisivät ymmärtämään kauan sitten tapahtuneita asioita ja tuntemaan ne samalla tavalla kropassaan – esimerkiksi sen, miltä sota tuntui fyysisesti. Seela Sellaa itseään ei vanheneminen pelota tai sureta. Mutta ei se kuulemma myöskään viisastuta, ainakaan häntä itseään. – Ihmisen oletetaan olevan vanhana viisas. Mutta minä en ole viisaampi yhtään! Voin ehkä ymmärtää enemmän, kun olen niin paljon kokemuksia täynnä. Näin huollan mieltäni – Sinne ne ovat kerääntyneet, ja nyt vanhana sitä kaivaa ylös kaikenlaista. Ei koskaan yksin Näyttelijän ammatti oli Seelan Sellan unelma jo lapsena. Samasta haaveilivat aikoinaan myös hänen äitinsä ja isoäitinsä, jotka eivät kuitenkaan olosuhteiden vuoksi voineet toteuttaa haavettaan. Siksi Sellan äiti panosti siihen, että tyttärellä olisi mahdollisuus kouluttautua näyttelijäksi. Sellasta tuntuu hyvältä, että hän on urallaan menestyessään toteuttanut paitsi omaa myös äitinsä unelmaa. – Äiti maksoi opiskeluni pienistä rahoistaan. Olen ihmetellyt, mistä hän sai ne säästettyä. Minulle oli tärkeää näyttää äidilleni ennen hänen kuolemaansa, etteivät hänen rahansa menneet hukkaan. Toisaalta Sella kokee huonoa omaatuntoa siitä, että hänen omat lapsensa ovat ehkä kärsineet hänen ammattinsa takia. Hänellä on avioliitostaan tytär ja poika sekä kolme lastenlasta. – En ole ollut mikään ihanneäiti, ja tytärtäni kohtaan olen ollut varmaan aika dominoiva. Olisin ehkä ollut toisenlainen äiti toisessa ammatissa. Meillä on kuitenkin hyvät välit, ja tapaamme usein. Kolmelle lähes aikuiselle lapsenlapselle Sella uskoo olevansa hyvä isoäiti. Kaksi pojista asuu ulkomailla, 14 TUNNE & MIELI 5/2020
Seela Sella y Syntynyt 1936 Tampereella. y Valmistunut näyttelijäksi Suomen teatterikoulusta 1959. y Yli 60 vuotta kestäneen uransa aikana näytellyt muun muassa Turun ja Hämeenlinnan kaupunginteattereissa, Suomen Kansallisteatterissa, Tampereen Työnväen Teatterissa, Tampereen Komediateatterissa ja Teatteri Jurkassa. Sella on näytellyt myös lukuisissa elokuvissa ja tv-sarjoissa. y Näyttelee Hitlerin roolia syksyllä 2020 Kansallisteatterissa näytelmässä Hitler ja Blondi. y Asuu Helsingin Munkkiniemessä Nasu-koiransa kanssa. y Oli naimisissa ekonomi ja laulaja Elis Sellan kanssa. Seela Sellalla on liitosta kaksi lasta ja kolme lastenlasta. KUKA? TUNNE & MIELI 5/2020 15
16 TUNNE & MIELI 5/2020
Kun stressi jyllää aivoissa, koko ihminen on hälytystilassa. Oireet kannattaa ottaa vakavasti, sillä jatkuva kuormitus on vaaraksi niin mielelle kuin kehollekin. Monien mielenterveyden häiriöiden taustalla on pitkittynyt stressi. TEKSTI HELINÄ KUJALA KUVITUS MARIA VILJA ANNA AIVOILLESI ARMOA JA AIKAA O nko keskittymiskykysi heikentynyt? Ärsyynnytkö pienemmistä asioista kuin ennen? Valtaavatko kielteiset ajatukset mielen? Nukutko huonosti? Aivomme hälyttävät monin eri tavoin, kun elämästä on tullut liian kuormittavaa. Siinä missä lyhytaikainen stressi – vaikkapa pieni jännitys työhaastattelussa – lisää vireyttä ja auttaa keskittymään, pitkittyneessä stressissä emme palaudukaan rasituksesta. Vaikka kiireisen tai muulla tavoin vaativan vaiheen jälkeen olisikin mahdollisuus levätä, rentoutuminen on vaikeaa. Ilmiö on tuttu työterveyspsykologi Tanja Lapille. Hän työskentelee työterveyspalveluja tarjoavassa Heltissä ja on erikoistunut etenkin aivokuormituksen hallintaan ja työuupumuksen ehkäisyyn. Lappi sanoo olevansa hyvin huolissaan siitä, miten lujille nykyihmisen aivot joutuvat. – Kysytpä kuulumisia keneltä tahansa työssä käyvältä, usein vastaukseksi saa, että on liikaa hommia ja liian vähän aikaa keskittyä. Työ on silppuista, ja siihen liittyy usein kaaoksen tunne. Harvoin kuulee, että elämä on ihanan väljää ja olo on luova ja aikaansaava. Lappi huomauttaa, että stressi voi syntyä myös siitä, jos tekemistä ei ole tarpeeksi. Voidaksemme hyvin tarvitsemme sopivasti haasteita ja onnistumisen kokemuksia. Silloin saamme asioita aikaan, mutta virtaa jää muuhunkin kuin ponnisteluihin. Etuotsalohkot tulituksessa Aivoille olisi hyväksi, jos voisimme keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, mutta arjessa ne joutuvat usein monesta suunnasta tulevan pommituksen kohteeksi. Esimerkiksi hoitotyötä tekevän on ehkä vastattava usean potilaan tarpeisiin yhtä aikaa ja yritettävä pitää monta asiaa mielessään. Toimistotyöläisen huomiosta kilpailevat sähköpostit, pikaviestit, ympäristön äänet ja muut ärsykkeet. Moni altistaa aivonsa nopeatempoiselle ärsyketulvalle TUNNE & MIELI 5/2020 17
vapaa-aikanakin seuraamalla somea ja jatkuvaa uutisvirtaa älypuhelimesta. Aivojemme komentokeskus ovat etuotsalohkot, jotka toimivat liikennepoliisina tässä ruuhkassa. – Etuotsalohkot järjestelevät informaatiota, blokkaavat pois merkityksettömän tiedon ja suodattavat oleelliset asiat jatkokäsittelyyn lyhytkestoiseen muistiin. Jos asiat on pidettävä mielessä nykyhetkeä pidempään, ne säilötään pitkäkestoiseen muistiin, Lappi kuvailee. Hyvässä vireystilassa tämä liikenteenohjaus sujuu melko mallikkaasti. Kun olemme väsyneitä tai etuotsalohkot joutuvat liian kovaan pommitukseen, suodatus alkaa falskata, keskittyminen herpaantua ja muisti pätkiä. Esimerkiksi kirjoitustyöhön syventynyt alkaa poukkoilla netissä tai miettiä, mitä laittaa illalla ruoaksi. Asiakasta puhelimessa palvellut unohtaa, mitä olikaan tekemässä ennen soittoa. Kuormitus kasautuu usein vaivihkaa ja vähitellen. Siksi toistuviin ”aivojumeihin” kannattaa kiinnittää huomiota jo varhaisessa vaiheessa. – Jos yhden päivän tai vaikka viikonkin ajan työt eivät oikein suju ja mieliala on negatiivinen, kyse voi olla luonnollisesta vaihtelusta: välillä kulkee paremmin ja välillä huonommin. Mutta kahden viikon jälkeen olisin jo varpaillani. Silloin on syytä miettiä, mitä itselle kuuluu ja minkä korjausliikkeen voisi kuormituksen vähentämiseksi tehdä, Lappi sanoo. Stressinsäätely suojana Mietitäänpä vielä hetki biologiaa. Jos otamme käsiimme linnun, se joutuu taistele tai pakene -tilaan ja yrittää pyristellä pois. Jos tämä ei onnistu, lintu lamaantuu ja lakkaa liikkumasta. Vapaaksi päästyään se pörhistää höyheniään ennen kuin jatkaa menoaan. Pörhistelyn avulla jännitys purkautuu pois. Äkillistä stressireaktiota havainnollistava esimerkki muistuttaa siitä, miten kokonaisvaltaisesti reagoimme stressiin. Se ei ole vain aivojen, vaan koko kehon asia. – Stressinsäätelyjärjestelmä on biologinen perusvalmius, joka koordinoi elimistön toimintaa ja sovittaa sitä ympäristöön. Alun perin sen tar18 TUNNE & MIELI 5/2020
– Koska reagoimme stressiin ruumiillisina, kokonaisina olentoina, meillä voi olla vatsavaivoja, kipuja tai muuta oireilua. Kun immuniteetti jäytää elimistöä, se voi vaikuttaa sydänja verenkiertojärjestelmään, kasvattaa insuliiniresistenssiä ja siten lisätä ylipainoa, Korkeila luettelee. Selvää on, että usein myös mielenterveyden häiriöiden taustalla on pitkittynyt stressi. Korkeilan mukaan suurta osaa masennuksesta voidaan pitää stressisairautena, ja sama koskee ahdistusta ja paniikkihäiriötä. On myös tavallista, että ihminen ei heti itse huomaa yhdistää psyykkistä oireiluaan kuormittuneisuuteen. – Esimerkiksi ahdistukseen liittyvät paniikkioireet tulevat ihmiselle usein ihan puun takaa. Sama kuin näkökenttään ilmaantuisi yhtäkkiä läiskä, jolle ei löydä selitystä. Se tekee olon hyvin avuttomaksi ja synnyttää pelkoa ja häpeää. Myös moni työuupumuksen kokenut on sinnitellyt pitkään voimiensa äärirajoilla, kunnes jokin suhteellisen pieni asia tai tapahtuma on katkaissut kamelin selän. Tanja Lapin kokemuksen mukaan uupunut on usein muiden silmissä ollut ”supersuorittaja”, joka myös itse yllättyy voimavarojensa ehtymisestä. Uupumustilasta toipumiseksi tarvitaan yleensä sekä kuormitusta keventävä muutos elämässä että keskusteluapua kokemuksen läpikäymiseen. Pitkittyneissä, vuosia kestäneissä tapauksissa palautuminenkin voi Lapin mukaan viedä vuosia. Jääkö pysyviä jälkiä? Aivot ovat onneksi muovautuva organismi, joka pystyy korjaamaan itse itseään kuormituksen kevennyttyä. Sitä, jättääkö pitkään jatkunut stressi niihin pysyviä vaurioita, ei tarkalleen tiedetä. Vaikea stressi tai masennus aikuisiässä saa Jyrki Korkeilan mukaan aikaan yhteyksien pätkimistä aivojen muistikeskuksessa, kun hermosoluja toisiinsa yhdistäviä synapseja karsiutuu pois. Eläinkokeet ovat kuitenkin osoittaneet, että koituksena on ollut taistella bakteereja ja muita taudinaiheuttajia vastaan. Siksi stressinsäätelyllä on elämää suojeleva funktio, selvittää psykiatrian professori Jyrki Korkeila Turun yliopistosta. Ihmisen emotionaaliset sekä ajatteluun ja tiedonkäsittelyyn liittyvät kognitiiviset toiminnot ovat kehittyneet siis varsin alkukantaisen järjestelmän päälle. Stressin pitkittyessä mekin tavallaan lamaannumme ja asetumme horrostilaan, jotta elimistö voisi käynnistää toipumisen. Olo voi silloin olla väsynyt ja haluton, ikään kuin eläisimme säästöliekillä. Perspektiivi asioihin kapenee, ja keskitymme selviytymiseen. – Ongelma ei tule siitä, että ihminen joutuu johonkin mullistavaan, ikävään tunnetilaan. Voimme olla todella ahdistuneita, järkyttyneitä ja alakuloisia – se kuuluu joskus elämään. Ongelma tulee siitä, jos olotilasta ei pääse nousemaan pois. Korkeila huomauttaa, että kaikki eivät kuormitu samoista asioista: esimerkiksi avioero voi olla yhdelle suuren stressin aiheuttava katastrofi, toiselle taas helpotus. Usein yksi stressinaihe tuo mukanaan muitakin ja ongelmat kasautuvat. Avioerosta saattaa seurata huolta toimeentulosta, asumisesta tai sosiaalisista suhteista, tai työssä koettu kuormitus voi johtaa yksityiselämän ongelmiin. Ahdistus voi yllättää Stressin pitkittyessä aivoissa tapahtuu muutoksia. Dopamiinin, noradrenaliinin ja muiden välittäjäaineiden toiminta häiriintyy. Vaaroista hälyttävät mantelitumakkeet kasvavat, koska niiden on oltava jatkuvasti aktiivisina. Etuotsalohkot ohenevat eivätkä pysty hoitamaan tehokkaasti tehtäviään, kuten ylläpitämään tarkkaavaisuutta tai osallistumaan tunteiden säätelyyn. Tämä kaikki johtaa siihen, että siedämme entistä heikommin stressiä. Myös immuunimekanismit eli elimistön vastustuskykyyn liittyvät toiminnot aktivoituvat. Se altistaa elimistön matala-asteiselle tulehdustilalle. ”Voimme olla todella ahdistuneita, ja?rkyttyneita? ja alakuloisia – se kuuluu joskus ela?ma?a?n. Ongelma tulee siita?, jos olotilasta ei pa?a?se nousemaan pois." TUNNE & MIELI 5/2020 19
onnistuneella hoidolla näitä yhteyksiä syntyy uudelleen. Korkeila on eräässä tutkimuksessaan selvittänyt lapsuuden aikaisen stressin yhteyttä masennukseen ja aikuisiän ongelmiin. Mitä enemmän ihminen oli joutunut kokemaan lapsena stressiä, sitä enemmän hän kohtasi vastoinkäymisiä aikuisena ja sitä vaikeammiksi hän koettelemukset koki. – Jos lapsuus on kovin stressaavaa, ihminen ei opi suojautumaan stressiä aiheuttavilta asioilta ja taakkaa kertyy vain lisää. Siksi etenkin lasten ja nuorten mielenterveyttä on tärkeää vahvistaa ja puuttua varhain ongelmiin, hän sanoo. Tanja Lappi muistuttaa, että mielenterveys voi alkaa horjua kenellä tahansa, joka joutuu pitkäksi aikaa liian kovaan puristukseen. Hän pitää esimerkiksi ahdistusta reaktiona, mielen hälytysvalona, joka viestii elämänkokonaisuuden epätasapainosta. Kun tilanne helpottaa, reaktiokin laimenee ja vähitellen poistuu. Madalletaan kierroksia Nukkuessa aivot kirjaimellisesti putsautuvat, sillä syvä uni edistää aivo-selkäydinnesteen kulkeutumista aivokudokseen. Etuotsalohkot elpyvät, koska tarkkaavaisuus on tauolla. Univaje taas heikentää keskittymiskykyä ja muistia, mikä "Kun mieli on liian ta?ynna?, tulee halu tehda? jotain rauhoittavaa. Osa ihmisista? kuitenkin kokee vaikeaksi rauhoittua ta?ydesta? vauhdista ta?yteen hiljentymiseen." 20 TUNNE & MIELI 5/2020
puolestaan herkistää ihmisen entistä enemmän stressille. – Jos huonosti nukutun yön jälkeen ei pysty esimerkiksi päättämään, mitä laittaa päälleen, se on usein merkki siitä, että etuotsalohkot ovat väsyneet, Lappi sanoo. Unen korjaamiseksi hän kehottaa kääntämään katseen päivään ja omiin valintoihin: Voisinko lisätä työn lomaan pieniä, lepuuttavia hetkiä? Saanko karsittua keskeytyksiä niin, että en ainakaan itse keskeytä itseäni? Mitä mukavaa, palauttavaa tekemistä keksin vapaa-ajalle? Syönkö terveellisesti, liikunko riittävästi? Menenkö ajoissa nukkumaan? Jyrki Korkeilan mukaan kaikki yleiset mielenterveyden häiriöt kehittyvät yleensä aina unettomuuden kautta ja alkavat sitten erikoistua tietyntyyppiseksi oireistoksi. Toistuviin unihäiriöihin kannattaakin hakea apua – jo yksi keskustelukerta ammattiauttajan kanssa voi auttaa selventämään unettomuuden syitä. Moni on löytänyt stressilääkkeekseen meditaation, mindfulnessin ja retriitit. Se kertoo siitä, että ihmisillä on tarve madaltaa kierroksia. – Kun mieli on liian täynnä, tulee halu tehdä jotain rauhoittavaa. Osa ihmisistä kuitenkin kokee vaikeaksi rauhoittua täydestä vauhdista täyteen hiljentymiseen, tai se vaatii ainakin paljon harjoittelua. Silloin jokin toiminnallisempi keino, esimerkiksi metsässä kävely tai jooga, voivat sopia paremmin, Lappi toteaa. On myös hyvä muistaa armollisuus itseä ja omaa rajallisuuttaan kohtaan. Korkeilan mielestä ei ole mikään ihme, jos metsästäjä-keräilijän aivomme nykyoloissa piiputtavat. – On suorastaan sankarillista, että selviydymme niillä edes kohtuullisesti kaiken informaatioähkyn ja elämän kiihtymisen keskellä. Muista huumori. Nauramista kannattaa arvostaa, koska se saa kehossamme aikaan nopean, rentouttavan reaktion. Mieti, mikä tai ketkä saavat sinut nauramaan, ja hakeudu näiden asioiden ja ihmisten pariin. Lähde ulos. Ulkoilu ja maltillinen liikunta ovat monelle hyviä palautumisen keinoja. Esimerkiksi sienestys ja marjastus tai kävely ystävän kanssa sekä virkistävät että rauhoittavat. Vauhdikas liikuntakin voi toimia, mutta liika rehkiminen ei ole hyväksi, jos keho käy ylikierroksilla. Kuuntele musiikkia. Rauhallinen musiikki palauttaa tehokkaasti stressistä. Kokoa itsellesi lempeä, miellyttävä soittolista niihin hetkiin, jolloin on aika rauhoittua. Tee käsitöitä. Käsillä tekeminen voi rauhoittaa kehoa ja ladata akkuja. Se antaa myös hyvää vastapainoa tietotyölle. Jos neulominen tai nikkarointi ei kiinnosta, ehkä innostut kokkailusta tai leipomisesta? Helli kroppaa. Lihasten rentoutuminen rauhoittaa myös mieltä. Hieronta, saunominen tai seksi voivat valmistella kehoa ja mieltä koti palauttavaa unta. Lue kirjaa. Taistele tai pakene -tilassa emme pysty keskittymään pitkän tekstin lukemiseen. Jos keskittymiskykysi on häiriintynyt, yritä palauttaa se lukemalla itselle mieleistä kirjaa puoli tuntia ennen nukkumaanmenoa. Lukeminen on eduksi myös muun muassa muistin toiminnalle sekä empatiataidoille. Vinkkejä mielen rentouttamiseen Vinkit on poimittu Minna Huotilaisen ja Leeni Peltosen kirjasta Tunne aivosi (Otava 2017). TUNNE & MIELI 5/2020 21
Lapsen sairastuminen yhdisti Kanssakulkijat Leena Kallio ja Ahti Mäkelä 22 TUNNE & MIELI 5/2020
Lapsen sairastuminen yhdisti Leena Kallion ja Ahti Mäkelän ystävyys alkoi yhteisestä kokemuksesta, oman lapsen mielen sairastumisesta. Vaikeina vuosina vertaistuki ja yhteiset harrastukset toivat voimaa. TEKSTI ANNA-KAISA PITKÄNEN KUVAT MARJAANA MALKAMÄKI Kanssakulkijat Leena Kallio ja Ahti Mäkelä Leena Kallio ja Ahti Mäkelä ovat olleet toistensa tukena vaikeina aikoina. He asuvat lähellä toisiaan ja vaihtavat ajatuksia esimerkiksi ulkoillen yhdessä. TUNNE & MIELI 5/2020 23
Leena Kallio y 63-vuotias, asuu Tampereella. y Eläkeläinen. y Perheeseen kuuluu kolme aikuista lasta. y Harrastaa luonnossa liikkumista, voimaannuttavien runojen ja laulunsanojen keräilyä sekä tekstaamista, musiikkia ja puutöitä. KUKA? 24 TUNNE & MIELI 5/2020
M uistan elävästi yhden mielenterveyskuntoutujien omaisten yhdistyksen Finfamin kokemusasiantuntijoiden kurssitapaamisen. Ahti lausui siellä meille muille runonsa, jonka nimi on Särkynyt: En voi katsella vain sivusta, mutta kuitenkin minun täytyy / Kuinka pala palalta murtuu sinusta ja sydämesi särkyy / Tahtoisin tehdä jotain puolestasi, kulkea hetken rinnallasi / Sinun yksin vain jatkaa täytyy. Ajattelin, että tässä se on sanottu. Runo kuvasti väkevästi omia tunteitani nuoren sairauden edessä: hätää lapsen puolesta, pelkoa ja avuttomuuden tunteita, jotka kestivät vuosia. Minulla on kolme lasta, joista yksi alkoi oireilla jo teini-ikäisenä. Aluksi en ymmärtänyt tilannetta. Ajattelin, että kyse on nuoruuteen kuuluvasta irrottelusta. Päihdekokeiluista syntyi kuitenkin riippuvuuskierre ja monia psyykkisiä ongelmia. Mukana oli alkoholia, lääkkeitä ja huumeita. Kun lapseni sairastui, iski yksinäisyys. Aluksi tuntui, ettei minulla ollut ketään, jolle puhua, kun olisin tarvinnut tukea. Useat läheiset käänsivät selkänsä, kun yritin puhua tapahtuneesta. Se tuntui todella pahalta. Arjesta katosi rauha, ja välillä luottamus elämään mureni. Ambulanssi kävi monta kertaa pihassamme. Kun poikani joutui pidemmälle sairaalajaksolle, kävin katsomassa häntä joka päivä. Yritin epätoivoisesti saada yhteyttä poikaani, mutta hänelle oli annettu lääkkeitä eikä hän pystynyt reagoimaan keskusteluun. Minua kauhistutti ja ahdisti, mitä kaikkea hän oli nauttinut ennen sairaalaan joutumistaan. Äitinä hätä lapsen puolesta on niin suuri. Hain tukea Finfamin tapaamisista. Aluksi tuntui, että joku vain jutusteli mielenterveydestä, mutta vähitellen aloin ymmärtää ja vastaanottaa tietoa. Tapasin ihmisiä, jotka olivat kulkeneet samankaltaista polkua. Aloin ymmärtää, mitä minulle ja pojalleni oli tapahtunut. Tapaamisissa piirsimme ja kirjoitimme elämäntarinoitamme aikajanalle. Se oli työlästä, mutta aloin ymmärtää itseäni syvällisemmin. Tapaamisissa tutustuin myös Ahtiin. Ahti osaa sanoittaa taitavasti esimerkiksi runojen muotoon asioita, joita kuntoutujien omaisina koimme. Huomasin, että meillä on samantyyppinen, syvällinen tapa ajatella. Pidämme edelleen samoista asioista: luonnosta, musiikista ja runoista. Eniten Ahdissa arvostan kuuntelun lahjaa, joka on vain harvoilla ihmisillä. Monina vaikeina hetkinä hän vain kuunteli kokemuksiani puhumatta väliin itsestään, neuvomatta, tuomitsematta tai arvostelematta. Poikani päihdekierre loppui vähäksi aikaa, kun hän pääsi päihderiippuvaisille tarkoitettuun Minnesota-hoitoon. Siellä saimme oikeaa tietoa päihderiippuvuudesta. Kun oikeanlainen tieto kohtaa sairastuneen sekä läheiset, se luo toivoa ja uskoa selviytymiseen. Asenteet, uskomukset ja toivo ovat tärkeitä mielenterveyteen vaikuttavia asioita. Mielen sairauksia ei aina pidetä oikeina sairauksina toisin kuin fyysisiä sairauksia. Apua on ollut vaikea saada. Voimani ovat alkaneet palautua, ja niitä riittää myös itsestä huolehtimiseen. Olen käynyt ratkaisukeskeisen psykoterapian. Sen ansiosta elän nykyään enemmän tunteeni hyväksyen ja tässä hetkessä. Jaksan nauttia luonnossa liikkumisesta, harrastuksista ja ystävistä. Ahdin kanssa harrastamme edelleen yhdessä ja tuemme toisiamme. Uusi yhteinen harrastuksemme on ukulelen soitto. Yksi tärkeä harrastukseni on ollut myös puhuttelevien ja voimaannuttavien runojen ja laulunsanojen kerääminen. Työstän niitä tekstaten eri materiaaleille. Viimeisin innostukseni on puumateriaali. Puuhun on tallentunut myös Ahdin Särkynyt-runo.” ”Kun lapseni sairastui, iski yksina?isyys. Useat la?heiset ka?a?nsiva?t selka?nsa?, kun yritin puhua tapahtuneesta.” LEENA KALLIO: ? – Olen usein kuvannut nuoren mielenterveyskuntoutujan omaisen elämää Juicen laululla Kaksoiselämää. Miten joku voi elää kaksoiselämää, kun ei itse saa kunnolla eletyksi tätä yhtäkään? Leena Kallio sanoo. TUNNE & MIELI 5/2020 25
K un tapasin Leenan vapaaehtoistoiminnan kautta, minulle syntyi nopeasti tunne, että tämän ihmisen kanssa olemme samalla luokalla elämänkoulussa. Harvat asiat yhdistävät niin syvästi kuin lapsen sairastuminen ja sen mukanaan tuoma mutkainen elämänpolku. Olen kiitollinen, että olen löytänyt paljon hyviä ihmissuhteita vapaaehtoistyön kautta. Leena on kuitenkin ainutlaatuinen, sillä hän uskaltaa olla avoin ja kykenee syvälliseen ajatteluun. Leenalla on myös huumorin lahja. Olemme monta kertaa nauraneet yhdessä silloin, kun on tuntunut hyvin vaikealta ja synkältä. Poikani sairastui teini-ikäisenä vaikeaan masennukseen. Sen taustalla oli todella rankka koulukiusaaminen. Masennus aiheutti vetäytymistä ihmissuhteista ja peliriippuvuutta. Kun poikani oli pieni, hän itki toisinaan öisin lapsille tavallisia raajojen kasvukipuja. Silloin hänet oli helppo ottaa syliin, rauhoitella ja lohduttaa. Nuoruudessa tilanne muuttui. Ymmärsin, että nuoreni tarvitsee apua mutta työntää samalla vanhempaa pois. Hän halusi ottaa etäisyyttä ja elää omaa elämäänsä. Se teki usein avuttoman olon. Särkynyt-runoni kertoo siitä, miten koin nuoreni psyykkisen kivun. Kun tunsin avuttomuutta poikani sairauden edessä, lähdin vaimoni kanssa mukaan vapaaehtoistoimintaan. Halusin lisää ymmärrystä ja tietoa, mutta myös sellaisia ihmisiä ympärilleni, joille omista kokemuksista voisi puhua. Moni käänsi meillekin mieluummin selän kuin kysyi, miten voimme. Olen ollut vuosien varrella monenlaisessa vapaaehtoistoiminnassa, esimerkiksi kuntoutujien miespuolisten omaisten yhteisissä tapahtumissa. Niissä on kuitenkin välillä liikaa sellaista Ilves ja Tappara -keskustelua. Kysytään ehkä mitä kuuluu, mutta ei pysähdytä kertomaan, mitä oikeasti ajattelee ja tuntee. Leenan seurassa viihdyn siksi, että hänelle voi puhua syvällisesti omista tunteistaan. Myös runous, musiikki sekä rakkaus luontoon ja siellä liikkumiseen yhdistävät meitä. Olen tehnyt useita ruskaretkiä Lappiin. Eräällä niistä retkitoverini jalka lipsahti suolla kulkiessa silmäkkeeseen reittä myöten. Ihmisen suosta nostaminen ei ole helppo juttu: ensin on kevennettävä rinkan painoa, sitten nostettava voimakkaasti ja varovasti ylös märästä hetteiköstä ja lopuksi hoidettava vahingoittunut jalka kävelykuntoon. Tapahtuma on tallentunut mieleeni kuvaukseksi siitä, mitä nuori mielenterveyskuntoutuja tarvitsee parantuakseen ja missä järjestyksessä. Ensin arjen painolastia täytyy keventää, sitten nostaa ylös ja auttaa kiinni tavalliseen elämään. Lopuksi tarvitaan vielä toimintakykyä palauttavaa kuntoutusta ja hoitoa. Meidän perheemme avuksi on oikean hoidon ja lääkityksen lisäksi tullut coton de tulear -rotuinen koiramme. Koiralla on ihmeellinen terapeuttinen kyky kuunnella ja olla läsnä, ihmistä arvostelematta ja tuomitsematta. Asumme Leenan kanssa lähellä toisiamme, joten meidän on helppo tavata ja vaihtaa ajatuksia vaikkapa ulkoillen. Molempien lapsilla vaikein tilanne on takanapäin, ja voimme keskittyä entistä enemmän yhteisiin harrastuksiin. Pöytälaatikkoon kirjoittaminen on ollut minulle tärkeää terapiaa poikani sairauden eri vaiheissa. Viime aikoina Leena on kaivertanut näitä runojani puun pintaan, mikä tuntuu tosi hienolta.” ? AHTI MÄKELÄ: ”Ymma?rsin, etta? nuoreni tarvitsee apua mutta työnta?a? samalla vanhempaa pois. Ha?n halusi ottaa eta?isyytta? ja ela?a? omaa ela?ma?a?nsa?. Se teki avuttoman olon.” ? – Miesten tapaamisissa ei aina pysähdytä kuuntelemaan, mitä toinen oikeasti ajattelee ja tuntee. Leenan seurassa viihdyn siksi, että hänelle voi puhua syvällisesti omista tunteistaan, Ahti Mäkelä sanoo. 26 TUNNE & MIELI 5/2020
Ahti Mäkelä y Vähän päälle 70-vuotias, asuu Tampereella y Eläkeläinen. y Perheeseen kuuluvat vaimo ja neljä aikuista lasta. y Harrastaa luonnossa liikkumista, runoja, kirjoittamista ja musiikkia. KUKA? TUNNE & MIELI 5/2020 27
Lisätietoja HELMIn toiminnasta Helmi-talo p. 040 161 6604 Talo auki arkisin klo 9:00-17:30 Käyntiosoite: Mäkelänkatu 56, 3. krs. 00510 Helsinki Mielenterveysyhdistys HELMI ry Vuonna 1983 perustettu ruohonjuuritason mielenterveysyhdistys. Mielenterveyskuntoutujien etujärjestö ja toimintayhteisö, jossa yhteisöllisyys, osallisuus ja vertaisuus ovat kantavana voimana. Meillä on toimintaa, joka tarjoaa syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja kohdata muita ihmisiä. Helmin toiminta antaa päiviin rakennetta ja sisältöä sekä mahdollisuuden osallistua erilaisiin aktiviteetteihin. Tuemme mielenterveyskuntoutujaa omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Kaikille avoin kohtaamispaikka Lounasruokailu ja keittiötoimintaa Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Mielenterveysyhdistys HELMI ry Mielenterveysyhdistys Helmi mielenterveys_helmi www.mielenterveyshelmi.fi Palveluohjausta Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita Lisätietoja HELMIn toiminnasta Helmi-talo p. 040 161 6604 Talo auki arkisin klo 9:00-17:30 Käyntiosoite: Mäkelänkatu 56, 3. krs. 00510 Helsinki Mielenterveysyhdistys HELMI ry Vuonna 1983 perustettu ruohonjuuritason mielenterveysyhdistys. Mielenterveyskuntoutujien etujärjestö ja toimintayhteisö, jossa yhteisöllisyys, osallisuus ja vertaisuus ovat kantavana voimana. Meillä on toimintaa, joka tarjoaa syyn nousta sängystä, lähteä ulos kodista ja kohdata muita ihmisiä. Helmin toiminta antaa päiviin rakennetta ja sisältöä sekä mahdollisuuden osallistua erilaisiin aktiviteetteihin. Tuemme mielenterveyskuntoutujaa omannäköisen hyvän elämän luomisessa. Kaikille avoin kohtaamispaikka Lounasruokailu ja keittiötoimintaa Ryhmätoimintaa ja retkiä Tapahtumia ja luentoja Mielenterveysyhdistys HELMI ry Mielenterveysyhdistys Helmi mielenterveys_helmi www.mielenterveyshelmi.fi Palveluohjausta Vapaaehtoistoimintaa Tukihenkilötoimintaa Kokemusasiantuntijoita
Elina Hirvonen on kirjailija ja dokumenttielokuvaohjaaja, jota kiinnostaa loputtomasti ihmisen mielen ja maailman ristiriitaisuus. S ata kiloa. KOLME KERTAA SATA KILOA! Se on kuntosalilla ennätykseni lantionnostoliikkeessä. Toistaiseksi. Olen ennätyksestäni niin ylpeä, että haluaisin kirjoittaa sen ansioluettelooni, painattaa t-paitaan ja tatuoida pakaroihini. Rehentelyäni hieman vaikeuttaa se, että moni ystävistäni ei ole kuullut koko liikkeestä ja ystäväpiirissäni muita asioita arvostetaan lihasvoimaa enemmän. Minulle saavutukseni voimaharjoittelussa tuottaa erityistä riemua siksi, että suurimman osan elämääni suhteeni liikuntaan on ollut mutkikas. Lapsena minulla ei ollut säännöllisiä liikuntaharrastuksia. Koulussa inhosin liikuntatunteja niin paljon, että vedin ne kaikki ruskealla tussilla lukujärjestyksestä yli. Olin luokkani pienin, ja liikuntatunneilla jonot tehtiin pituusjärjestyksessä. Viestijuoksussa jouduin lähtemään ensimmäisenä, ja hitaana juoksijana jätin kapulan aina viimeisenä. Joukkueeni jäi heti alussa muista jälkeen minun takiani. Se oli kamalaa. Myöhemmin yritin harrastaa liikuntaa vääristä syistä. En siksi, että nauttisin siitä, vaan siksi, että halusin muuttaa jotakin itsessäni. Tulla laihemmaksi, lihaksikkaammaksi tai reippaammaksi. Liikunta ei ollut ilo, vaan ylimääräinen velvollisuus. Siksi lopetin harrastukseni aina, kun ylimääräiselle ei ollut aikaa. Suhteeni liikuntaan muuttui työuupumuksen myötä. Olin niin väsynyt, että en aina jaksanut nousta sängystä. Kaikki velvollisuuteen viittaava aiheutti ahdistusta. Samalla kaipasin fyysistä tekemistä, joka saisi minut tuntemaan ruumiini, tai tuntemaan olevani elossa. Mutkikas suhde muuttui nautinnoksi ELINA HIRVONEN Löysin Youtubesta kauniissa maisemissa joogaa opettavan naisen. Hänen videonsa olivat ilmaisia ja lyhyitä, ja auringon kultaamat rannat pakoa marraskuun aamuista. Aloin herätä ennen muuta perhettä joogatakseni hänen kanssaan. Aamuisten joogahetkieni myötä liikunnasta tuli ensimmäistä kertaa jotain, mitä halusin tehdä vain itseni vuoksi. Vähitellen aloin haluta yhä enemmän. Juosta. Tanssia. Patikoida. Hiihtää. Meloa. Nostaa salilla painoja, joita en olisi kuvitellut saavani ylös. Tein päätöksiä: Harrastaisin liikuntaa vain itseni vuoksi ja vain omalla tavallani. Vihaan kaikkea suorittamista, enkä halua liikunnan olevan suoritus. Kun joku ehdottaa, että minun pitäisi kehittyä juoksussa, parahdan EI! En halua kehittyä. Haluan haistella merta ja kuunnella Pet Shop Boysia. Kun joku ehdottaa, että pitäisi treenata systemaattisemmin, parahdan EI! En halua systemaattisuutta. Haluan nautintoa, leikkiä ja iloa. Olen pohtinut paljon tapaa, jolla liikunnasta julkisuudessa puhutaan. Usein siitä puuttuu tärkein: tunteet. Osalle meistä liikunta on luontevaa ja helppoa, ja suorittamiseen liittyvä puhe toimii. Meille muille ei. Meitä ei saada liikkumaan kertomalla tehokkaista vatsalihasliikkeistä, askelmääristä tai säännöllisen liikunnan terveyshyödyistä. Liikuttaaksemme ruumistamme meidän on rakastettava sitä. Vain rakastamalla ja hyväksymällä oman kehomme voimme etsiä itsellemme oikean tavan liikkua, ja vain sellaisesta voi tulla elämäntapa. Tämän pitäisi olla kaiken liikunnan opetuksen ja liikkumisen edistämisen lähtökohta. ? ”Va?hitellen aloin haluta yha? enemma?n. Juosta. Tanssia. Patikoida. Hiihta?a?. Meloa. Nostaa salilla painoja, joita en olisi kuvitellut saavani ylös.” Kolumni KU VA : J A R K KO V IR TA N EN TUNNE & MIELI 5/2020 29
MESSUT 2020 Mielen hyvinvointia kokemuksella 17.-18.11.2020 MIELENTERVEYSNyt pääset osallistumaan messuille kaikkialta oman koneen tai älypuhelimen kautta. VIRTUAALISESTI VERKOSSA Mielenterveysmessut 2020 järjestetään tänä vuonna turvallisesti verkossa. Luvassa on ajankohtaisia live-luentoja, huippuluennoitsijoiden puheenvuoroja, yllätysvieraita, suosittuja kokemuspuheenvuoroja sekä virtuaalisia kohtaamisia. Seuraa ohjelmaa ja ilmoittaudu mukaan: www.mielenterveysmessut.fi
MESSUT 2020 Haluatko näkyä messuilla? VARAA OMA VIRTUAALI OSASTO: riitta.sauren@globex.fi Seminaareissa pureudutaan mm. nuorten mielenterveyshäiriöiden hoitoon, työuupumuksen tunnistamiseen, taiteen ja musiikin hyvinvointivaikutuksiin sekä masennuksen ja toiminnallisten häiriöiden moniin eri muotoihin. Seuraa ohjelmaa ja ilmoittaudu mukaan: www.mielenterveysmessut.fi TERVETULOA MUKAAN! ILMOITTAUDU MUKAAN! Mi el en te rv eyden kesk us li it to Jä s e n y h d i sty s
Onnettomuus vei muistin – ja eläkkeelle Kanssakulkija Toni Huikkola 32 TUNNE & MIELI 5/2020
Ulospäin Toni Huikkolan elämä auringon alla näyttää helpolta ja leppoisalta. Hän on kuitenkin työkyvyttömyyseläkkeellä onnettomuudesta saadun aivovamman takia. Kesti vuosikausia, että hänen muistija keskittymisvaikeutensa otettiin todesta. TEKSTI JA KUVAT SATU VÄISÄNEN Kanssakulkija Toni Huikkola Harrastukset auttavat jaksamaan arjessa. Toni Huikkola tykkää ajella moottoripyörällä etenkin pieniä vuoristoreittejä. T yypillisenä päivänä Toni Huikkola, 45, käy juoksulenkillä, istuskelee kahvilassa, ajelee moottoripyörällä ja viettää aikaa tyttöystävän kanssa. Lenkkipoluilla ei ole jäätä eikä loskaa, sillä Huikkola on asunut jo viisi vuotta Espanjan Fuengirolassa. – Juokseminen on minulle helppoa. Silloin voin vain antaa ajatusteni tulla ja mennä, hän kertoo. Helppous on Huikkolalle tärkeää, sillä kaikki keskittymistä vaativat asiat uuvuttavat hänet nopeasti. Sitä ei uskoisi, koska ulkoisesti Huikkola on kuin kuka tahansa aktiivinen liikkuja. Hänellä on kuitenkin aivovamma, joka ei näy päällepäin. Kolarista on kulunut nyt kahdeksantoista vuotta. Oli elokuinen yö, kun 27-vuotias Huikkola oli ajamassa moottoripyörällä töistä kotiin Hämeenlinnaan. Yhtäkkiä pakettiauto kääntyi kuin tyhjästä hänen eteensä, ja Huikkola törmäsi sen keulaan. Autoa ajanut vanha mies ei ollut nähnyt moottoripyörää. – En muista onnettomuudesta mitään. Kypärässä oli jäljet siitä, kun löin pääni autoon ja vielä uudestaan asfalttiin. Näin myöhemmin kuvia moottoripyöräni tangosta, joka oli aivan mutkalla. Pakettiauton kuljettajalle ei käynyt kuinkaan. Huikkolan ensimmäinen muistikuva on vasta sairaalasta. Siellä todettiin, että polvilumpio oli hajonnut kolmeen osaan, jalkapöytä ja ranne olivat murtuneet ja hampaita oli katkennut. Lisäksi TUNNE & MIELI 5/2020 33
TT-kuvassa näkyi aivoverenvuoto, joka todettiin niin pieneksi, ettei sille tarvinnut tehdä mitään. – Minulla diagnosoitiin aivovamma, mutta ajattelin, että elämä jatkuisi kuten ennenkin. Muisti alkoi reistata Onnettomuudesta hieman toivuttuaan Huikkola osti romuttuneen Yamahan tilalle ensimmäisen Harley Davidsoninsa ja palasi pitkäaikaisen harrastuksensa, potkunyrkkeilyn, pariin. – Sensei huomasi heti, että taitotasoni oli romahtanut. En oppinut uusia sarjoja millään, mutta vanhat sentään tulivat selkärangasta. Vaimo puolestaan oli huomannut, että toisinaan puoliso ei muistanut keskusteluista mitään. Huikkola alkoi käyttää usein muistilappuja ja unohteli tavaroita. Ortopedin kontrollikäynnillä hän kertoi muistinsa reistailemisesta ja sai lähetteen neuropsykologille. Magneettikuvissa näkyi vuodon jälkitila, jota pidettiin normaalina löydöksenä. – Neurologin mukaan aivoista oli heilahtaessa mennyt ”piuhoja poikki”, mutta ne tulisivat korjaantumaan itsestään. Halusin itsekin uskoa siihen. Huikkolan muisti alkoi kuitenkin heikentyä entisestään. Hän huolsi tuolloin Metson paperitehtaalla koneiden teloja. Työtoverit huomasivat, että entisen työmyyrän tahti alkoi hidastua ja hänestä tuli hajamielinen. Huikkola oli esimerkiksi käynyt perehtymässä uuteen laitteeseen, mutta ei muistanut muutaman kuukauden jälkeen perehdytyksestä mitään. Myös Huikkolan luonne muuttui: rauhallinen mies muuttui äkkipikaiseksi. Usein aivovammapotilaalla tunneskaala latistuu tasapaksuksi, kuten myös Huikkolalla, mutta toisaalta impulsiivisuus lisääntyy. – Jakoavain saattoi lentää hallin toiseen nurkkaan, jos jokin ei heti onnistunut. Vieläkin, jos yritän keskittyä johonkin asiaan ja tulee keskeytys, saatan räjähtää. Huikkola alkoi itsekin pelätä impulsiivisuuttaan. Hän sanoo olleensa kuin kävelevä pommi, joka saattoi hermostua pienestä asiasta käsittämättömän voimakkaasti. ”Ajatuksen rientoa” Kun onnettomuudesta oli kulunut vajaat kolme vuotta, Huikkola alkoi heräillä aamuöisin ylivirittyneessä tilassa. Hänen käytöksensä muuttui maaniseksi. Hän pystyi juoksemaan vaikka kuinka pitkiä matkoja väsymättä ja lisäämään salilla painoja. – Rasittavinta oli jatkuva nälkä. Vaikka söin kaksi hampurilaisateriaa kerralla, silti parin tunnin päästä oli taas nälkä ja paino vain tippui. Myös Huikkolan ajatuksenjuoksu oli vauhdikasta. Lääkäri kirjoitti papereihin ”ajatuksen riennosta”. Se aiheutti pahoja keskittymisvaikeuksia, eikä Huikkola saanut vietyä asioita loppuun, tai sitten hän unohti kesken kaiken, mitä oli tekemässä. Telkkariakaan hän ei pystynyt katsomaan, koska ei voinut olla paikoillaan. Huikkola yhdisti vireät jaksot valon lisääntymiseen, sillä syklit kestivät yleensä keväästä syksyyn. Niinä aikoina hänelle alkoi kertyä töistä sairauslomia, koska iltavuoroon mennessä hän oli jo aivan loppu. – Vauhdikkaita jaksoja taas seurasi vetämätön kausi, jolloin en olisi jaksanut nousta aamulla sängystä ylös. En kuitenkaan ollut masentunut. Ihmettelin itsekin, mistä kaikki oireet oikein johtuivat: olinko tullut hulluksi? Lopulta oireilu diagnosoitiin elimelliseksi kaksisuuntaiseksi mielialahäiriöksi, koska psykiatrisen kaksisuuntaisen mielialahäiriön kanssa oireet eivät täsmänneet. Huikkolalle määrättiin erilaisia lääkkeitä dementialääkkeistä mielialalääkkeisiin. Hän ei suostunut syömään niitä, koska niistä tuli huono olo. Vaikka vakuutusyhtiö oli jo ehtinyt todeta, että Huikkolalla on ”keskivaikea aivovamma”, sairauspoissaolojen vuoksi oireiden katsottiin johtuvan jostain muusta syystä kuin kolarista. Alkoi vuosien taistelu korvauksista. Viimeinen niitti Huikkola yritti pysyä työelämässä kiinni, mutta työpäivien jälkeen hän ei jaksanut tehdä enää mitään. Asianajaja auttoi täyttämään hakemuksia Kelaan ja selvityksiä vakuutusyhtiöihin, mutta hylkäyksiä työkyvyttömyyseläkkeestä tuli jatkuvasti. Hän sai myös taistella päästäkseen aivovammakuntoutukseen, joka viimein löytyi Helsingistä. – Viiden viikon kuntoutusjaksolla silmäni aukesivat, kun opin tunnistamaan oireitani. Oli myös helpottavaa kuulla, että elämän tarkoitus ei 34 TUNNE & MIELI 5/2020
Toni Huikkolaa piristää käydä ulkona syömässä tai kahvilla. Espanjassa sää sallii sen vaikka päivittäin. TUNNE & MIELI 5/2020 35
ole vain käydä töissä, jos ei jaksa arjessa sen jälkeen muuta. Kuntoutus ei kuitenkaan riittänyt pelastamaan parisuhdetta, vaan ero tuli pian sen jälkeen. Onnettomuudesta oli kulunut tuolloin kahdeksan vuotta, ja pariskunnalla oli kolmevuotias poika. Yksin asuminen oli Huikkolalle shokki: pelkkä ruokakaupassa käyntikin tuotti ongelmia. – En tiennyt, mitä kaupasta olisi pitänyt ostaa. Samaksi päiväksi sain ehkä jotain hankittua, mutta en kyennyt suunnittelemaan huomista. Poika tuli kerran viikossa isänsä luokse kylään yön yli, mutta sen enempää Huikkolan mieli ei jaksanut puheliasta lasta. Kaikki tuntui kovin raskaalta. Viimeinen niitti tuli, kun hän koki, että häntä pidettiin huonona vanhempana. Huikkola ei ollut koskaan suunnitellut itsemurhaa, mutta hetken mielijohteesta hän alkoi huuhtoa lääkkeitä alas viinalla. Hän soitti silloiselle tyttöystävälleen, että ”nyt tää mies lähti”. Tyttöystävä soitti ambulanssin, mutta Huikkola ei päästänyt ketään sisään. Ensihoitajat soittivat poliisit, jotka viimein saivat raivokkaasti vastustelevan miehen sairaalaan. Tutkimusten mukaan aivovamman saaminen lisää itsemurhariskiä, mutta sairaalan hoitohenkilökunta ei tarttunut asiaan. Läheiset tajusivat vasta itsemurhayrityksen jälkeen, miten syvissä vesissä Huikkola oli rypenyt. Vakuutusyhtiö puolestaan arvioi tämän olevan yhä 50-prosenttisesti työkykyinen. Eläke toi helpotuksen Onnettomuudesta ehti kulua kymmenen vuotta, kun Huikkola sai päätöksen, jonka mukaan hän on oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen. – Ei se tuntunut erityisesti miltään, sillä tunne-elämääni ei enää kuulu suurta iloa, hän toteaa rauhallisesti. Huikkola päätti muuttaa Espanjan Fuengirolaan, jossa hän oli käynyt kerran aiemmin lomamatkalla ex-vaimonsa ja poikansa kanssa. Muuttoa helpotti se, ettei hän osaa tuntea ikävää, vaikka pitääkin säännöllisesti yhteyttä 13-vuotiaaseen poikaansa. Aivovamma on tasannut kaikkia tunteita. Yllättäen Espanjan jatkuva valo ei ole lisännyt Huikkolan ylivireyttä, vaan on tasannut sitäkin. Lääkkeitä tai alkoholia hän ei käytä ollenkaan. Korkki meni kokonaan kiinni neljä vuotta sitten, kun hän huomasi, ettei aivovammapotilaalle sovi edes satunnainen olut. Aivovamma näkyy Huikkolan elämässä edelleen räjähdysherkkyytenä ja siinä, että hän väsähtää helposti. Hänen on myös vaikea seurata keskustelua, jos porukkaa on paljon ja taustalla hälyä. – Silloin voi näyttää, että olen läsnä, vaikka olen aivan omissa ajatuksissani. Espanjan kieltä hän ei ole edes yrittänyt opiskella, koska siitä ei jäisi kuitenkaan mitään mieleen. Oman seitsennumeroisen puhelinnumeron ulkoa opetteluun meni neljä vuotta. Huikkola elää juuri nyt päivän kerrallaan. Keskivaikea aivovamma aiheuttaa sen, että Huikkola ei kykene suunnittelemaan tulevaisuutta. Toisaalta hän ei ole myöskään jäänyt jossittelemaan, miten elämä olisi voinut mennä ilman kolaria. – Kun en muista, millaista oli ennen, en osaa kaivata vanhaa. Saan harrastuksista paljon jaksamista. Kaikki on nyt ihan tarpeeksi hyvin. ? 36 TUNNE & MIELI 5/2020
Tilaukset: www.tttlehti.fi/ lehden-tilaus/ tilaa-lehti/ Työ Terveys Turvallisuus -lehti kertoo asiantuntijoiden vinkit ja koetellut ratkaisut työelämän ongelmiin. Mitä etätyöstä on sovittava? Pelittääkö monitilatoimisto? Kuinka huijata aivoja, kun työn aloitus tökkii? Miten nostaa taakat turvallisesti? Sen kertoo TTT-lehti. TTT-lehti on tukenasi työhyvinvoinnin uudistuksissa! Esittelyssä erilaiset työpaikat ja ammatit laajalla kirjolla. Digilehden arkisto käytössä tilaajille. Tilaa TTT-lehti itsellesi tai työpaikallesi! Kestotilaus tutustumishintaan 75 €/vuosi (norm. 87 €), 6 numeroa vuodessa, kun tilaat 16.10. mennessä. Tilaus alkaa seuraavasta numerosta ja jatkuu ensimmäisen vuoden jälkeen voimassa olevaan kampanjahintaan, kunnes lopetat tilauksen. Tilaa TTT-lehden maksuton uutiskirje www.tttlehti.fi/lehdentilaus/tilaa-uutiskirje/ Työhyvinvoinnin erikoislehti ttt_tilaa_210x280.indd 1 ttt_tilaa_210x280.indd 1 14.9.2020 15.24 14.9.2020 15.24
ALKAA JA LOPPUU AIVOISSA Mieli & tieto Riippuvuus 38 TUNNE & MIELI 5/2020
Riippuvuuden synty on aivokemiallinen prosessi, joka kehittyy usein salakavalasti. Sen syyt voivat löytyä esimerkiksi perimästä, traumaattisista kokemuksista ja tunne-elämän vaikeuksista. Onneksi riippuvuuksista on mahdollista päästä irti kokonaan ja opettaa aivot toimimaan uudella tavalla. TEKSTI MIRJA AARNIO KUVAT EEVA ANUNDI eli samaan mielihyvän tunteeseen tarvitaan koko ajan aiempaa isompia määriä. Pikkuhiljaa lasillinen muuttuu kahdeksi ja lopulta jopa pullolliseksi. Nettipokerin pelaaminen tuo aluksi pientä jännitystä elämään, mutta voittojen ja häviöiden myötä pelaaminen lisääntyy ja panokset suurenevat. Kun ihminen ei enää hallitse sitä, kuinka paljon hän juo tai pelaa, riippuvuus on syntynyt. Yksi koukuttuu, toinen ei Miksi toiset voivat juoda silloin tällöin viiniä, tupakoida satunnaisesti tai lotota ilman, että toleranssi ja määrät kasvavat? Toiset taas koukuttuvat nopeasti ja jopa useaan asiaan samanaikaisesti. Addiktoituminen ei tapahdu automaattisesti. Riippuvuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät: perimä, haavoittavat sosiaaliset olosuhteet, traumat tai erilaiset mielenterveyden häiriöt. Jotkut ihmiset ovat muita herkempiä neurobiologisille muutoksille aivoissa ja siksi myös haavoittuvaisempia riippuvuuksien syntymiselle. Tyypillistä riippuvuudesta kärsiville on, että he reagoivat stressiin, ahdistuneisuuteen, masennukseen ja muihin negatiivisiin tunnetiloihin muita herkemmin. – Riippuvuuskäyttäytymisen takana on biopsykososiaalinen häiriö. Se on perimän ja neurobiologian yhdistelmä, joka on yhteydessä myös psykologisiin ja sosiaalisiin tekijöihin. Hoitamattomina riippuvuudet voivat tavoittelu – jopa siitä huolimatta, että ihminen tiedostaa aineen tai tavan olevan itselleen vahingollista. Dopamiini tuo mielihyvää Sari Castrén työskentelee erikoistutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Päihteet ja riippuvuudet -yksikössä. Hän on erikoistunut rahapeliriippuvuuden tutkimiseen, ja samaa aihetta käsitteli myös hänen 2013 valmistunut väitöskirjansa. Työssään hän tutkii laajasti monia muitakin riippuvuuksia. – Kaikissa riippuvuuksissa yhteinen tekijä on aineen tai tietyn toiminnan kyky lisätä dopamiinitasoa aivoissa. Dopamiinin erittyminen saa ihmisen tuntemaan mielihyvää. Kun ihminen käyttää päihteitä tai jatkaa dopamiinin tuotantoa lisäävää toimintaa, se voi johtaa aivojen mukautumiseen ja sitä kautta riippuvuuteen. Tämä johtuu Castrénin mukaan siitä, että aivot yrittävät pitää yllä tasapainoa dopamiinin tuotannossa. Tällöin aivojen neuronit alkavat tuottaa vähemmän dopamiinia tai dopamiinireseptorit vähenevät, minkä seurauksena ihmiselle tulee pakottava tarve jatkaa käyttöä tai toimintaa saadakseen dopamiinin tuotannon niin sanotusti normaalille tasolle. Usein riippuvainen ihminen lisää käyttöä tai toimintaa, jotta saisi saman mielihyvän tunteen kuin aiemmin. Lisääminen johtaa toleranssin kasvuun, Mieli & tieto O dotatko päivällä, että pääset illalla kaatamaan itsellesi lasillisen viiniä? Oletko onnistunut lopettamaan tupakoinnin, mutta aloittanut sen jälkeen jatkuvan karkin syömisen? Tuntuuko siltä, että tarve päästä salille hallitsee ajatuksiasi niin, että muu elämä kärsii? Jos vastasit johonkin näistä kyllä, mielihyvän tavoittelu on saattanut muuttua riippuvuudeksi. Alkoholi, tupakka ja huumeet ovat herkästi riippuvuutta aiheuttavia aineita, mutta niiden lisäksi on paljon toiminnallisia riippuvuuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi holtiton rahapelaaminen, shoppailu tai pornon katsominen. Osittain toiminnallisiksi riippuvuuksiksi niputetaan myös pakkomielteisiä ajatuksia aiheuttavat häiriötilat, kuten syömishäiriöt ja ylenpalttinen urheilu oman terveyden kustannuksella. – Riippuvuudet syntyvät mielihyvää tuottavasta kokemuksesta. Se voi olla onnistunut projekti töissä, suussa sulava suklaa, siemaus konjakkia tai arpavoitto. Nämä kokemukset eivät kuitenkaan automaattisesti johda riippuvuuden syntyyn, sanoo filosofian tohtori ja psykologian dosentti Sari Castrén. Mielihyvää tuottavasta aineesta tai käyttäytymisestä tulee riippuvuus vasta, kun himo tai voimakas tarve aineeseen tai toiminnan jatkamiseen tulee tärkeämmäksi kuin mielihyvän ? THL:n erikoistutkija Sari Castrén on erikoistunut riippuuvuuksien tutkimiseen. Koronan takia hänkin on siirtynyt kotitoimistolleen töihin. TUNNE & MIELI 5/2020 39
kestää koko eliniän ja usein pahentua ajan myötä, Castrén sanoo. Pakoon ikäviä tunteita Jokailtainen viinin juominen tai päivittäinen pelaaminen aiheuttavat usein sen, että muut päivän suunnitelmat jäävät toteuttamatta. Se johtaa helposti syyllisyyden tunteeseen, mikä taas kasvattaa riskiä lohduttautua nopealla mielihyvällä toistuvasti. Näin salakavala kierre pääsee syntymään. Koukuttunut ihminen usein tietää, että riippuvuus on hänelle vahingollista, mutta ei silti ole valmis luopumaan siitä. Myös riippuvuuden kieltäminen on yleistä. Tämä johtuu siitä, että riippuvuudet toimivat usein selviytymiskeinoina erilaisiin psykologisiin tarpeisiin, kuten tunne-elämän vaikeuksiin ja traumojen unohtamiseen. – Alkoholi, seksi, ostaminen, pelaaminen tai mikä tahansa koukuttava toiminta antaa meille hetkellisen mahdollisuuden paeta surua, pahaa Sari Castrén y Filosofian tohtori, joka toimii erikoistutkijana Päihteet ja riippuvuudet -yksikössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Psykologian dosentti (riippuvuushäiriöt) Turun yliopistossa ja kansanterveystieteen dosentti Helsingin yliopistossa. y Toiminut kymmenen vuotta riippuvuustutkimuksen parissa. Työskennellyt aiemmin psykologina ja psykiatrisena sairaanhoitajana Suomessa, Thaimaassa ja Norjassa. Erikoistunut rahapeliriippuvuuksien tutkimiseen ja hoidon kehittämiseen. y Kouluttaa sosiaalija terveydenhuollon alan ammattilaisia riippuvuushäiriöiden tunnistamisessa ja hoidossa. y Toimii myös psykologina vastaanottotyössä. y Harrastaa pyöräilyä, lenkkeilyä sekä melontaa ja saa erityistä mielihyvää puutarhanhoidosta. ? – Muutosta pohtiessa on hyödyllistä tarkastella omaa tilannetta avoimin mielin ja tunnistaa riippuvuutta aiheuttavan toiminnan tarkoitus itselle, Sari Castrén sanoo. oloa tai pelkotiloja. Käytämme niitä rauhoittumiseen, stressistä selviytymiseen ja vaikeiden asioiden unohtamiseen. Riippuvuuksista haetaan myös jännitystä tai sisältöä elämään. Ne saattavat toimia apuna yksinäisyyteen tai ulkopuolisuuden tunteeseen. – Päihteet koetaan helpottavina, tunnetilaa kohottavina ja jopa jonkinlaisena kumppanina. Se, että pysähtyisi tarkastelemaan, mikä oikeasti on vinossa, saattaa tuntua liian pelottavalta ja raskaalta vaihtoehdolta. ”Miksi lopettaisin?” Miksi lopettaisin, kun tämä rentouttaa? Ei minulla ole ongelmaa! Aloitan muutoksen ensi viikolla. Tämä ei ole minulle hyväksi! En pidä itsestäni, kun teen näin. Sari Castrén työskentelee myös psykologina ja tapaa vastaanotollaan paljon riippuvuuksista eroon haluavia asiakkaita. Monelle ajatus siitä, 40 TUNNE & MIELI 5/2020
Myytit & faktat MYYTTI Riippuvuudesta voi päästä eroon vain lopettamalla sen kertaheitolla kokonaan, ei vähentämällä käyttöä. MYYTTI Riippuvuus on sairaus, josta ei voi koskaan toipua kokonaan. Alkoholisti on aina alkoholisti, vaikka raitistuisikin. MYYTTI Riippuvuuksissa ja niistä vieroittumisessa on kyse valinnoista ja tahdonvoimasta, ei aivokemiasta. FAKTA Käytön vähentäminen voi olla vaikeaa, jos riippuvuus on voimakas. Esimerkiksi alkoholiriippuvuudessa saattaa kuitenkin olla tehokasta ottaa alkuun tavoitteeksi vähentäminen, jos ihminen ei ole vielä valmis ajatukseen luopua käytöstä kokonaan. Vähentämisen myötä kokonaan lopettaminen voi alkaa tuntua hyvältä eikä liian vaikealta ratkaisulta. FAKTA Nykyisen hoitokäytänteen mukaan ihminen voidaan todeta kokonaan toipuneeksi, jos hän on ollut vuoden ilman riippuvuutta aiheuttavaa ainetta tai toimintaa. On silti hyvä tiedostaa, ettei alttius riippuvuudelle välttämättä häviä, sillä osa siitä johtuu perimästä, joka on pysyvä. Joitakin ajatus siitä, että on toipunut alkoholisti, voi auttaa pysymään raittiina. FAKTA Riippuvuus muuttaa myös aivoja, ja siksi yksistään tahdonvoima ei aina auta vieroittautumisessa. Pysyvä muutos edellyttää toistoja, jotta aivot oppivat toimimaan uudella tavalla. Lisäksi tarvitaan työkaluja ymmärtää, mistä tarve riippuvuudelle johtuu, sekä näiden syiden hoitamista. ? että pitäisi luopua tutusta selviytymiskeinosta, voi aiheuttaa voimakkaan sisäisen ristiriidan, jossa kaksi ääntä keskustelee. – Sisäinen debatti on tärkeää ottaa vastaan myötätuntoisesti ja sitä kuunnellen, sillä ilman sitä muutos ei lähde käyntiin. Muutosta pohtiessa on hyödyllistä tarkastella omaa tilannetta avoimin mielin ja tunnistaa riippuvuutta aiheuttavan toiminnan tarkoitus itselle. Lopettamista saattaa jarruttaa myös pelko fyysisistä ja psyykkisistä vieroitusoireista. Aivot tarvitsevat aikaa sopeutua muutokseen ja dopamiinitasapainon palauttamiseen. Siksi vieroitusoireet voivat olla alussa voimakkaita ja kestää pitkäänkin. Ajatukset, että ”minun on pakko saada, en kestä enää, ahdistaa niin, että en voi tehdä mitään” tuntuvat tulleen jäädäkseen. – Dopamiini on yhteydessä sekä oppimiseen että muistoihin, ja siksi se altistaa henkilön helposti. Käyttöön tai toimintaan liittyneet ulkoiset ärsykkeet, kuten paikat, henkilöt, tuoksut ja tunnetilat, voivat toimia voimakkaanakin sytykkeenä retkahduksille. Joskus sisäinen, retkahdukseen yllyttävä ääni saattaa tuntua täysin vastustamattomalta – siltä kuin joku ulkopuolinen olisi kaapannut aivot hallintaansa tai ajaisi autolla ilman jarruja. – Möröltä tuntuvan äänen saa etäännytettyä esimerkiksi nimeämällä sen ja ottamalla sen vastaan myötätuntoisesti. Että huutele siinä rauhassa, sano sanottavasi ja sitten voit olla hiljaa. Aivot sopeutuvat uuteen Kun syy riippuvuuteen on tunnistettu, on mahdollista alkaa miettiä, kuinka sen voisi korvata terveemmällä vaihtoehdolla. Alkoholin tai pelaamisen aiheuttama mielihyvä aivoissa on salamannopeaa, ja esimerkiksi liikunta vaatii enemmän ryhtymistä kuin lasi viiniä. Useimmiten silti suunniteltu mielihyvää tarjoava toiminta palkitsee kauemmin. Ei myöskään ole tavatonta, että riippuvuuden tilalle vaivihkaa kehittyy jokin uusi voimakkaan intohimon kohde tai toiminta. Usein esimerkiksi alkoholista luopuminen lisää makeanhimoa, tai pelaamisen lopettaminen voi aiheuttaa aiempaa suurempaa tarvetta shoppailuun. – Silloin on hyvä muistuttaa itseään, että aivojen mielihyväkeskushan se siellä vain hakee tasapainoa muutoksessa. Riippuvuudesta toipumiseen vaikuttavat aivojen sopeutuminen uuteen tilanteeseen, oman toiminnan tarkkailu, sisäinen motivaatio ja ulkopuolinen apu. Koska päihdeja toiminnallisilla riippuvuuksilla on monia yhtäläisyyksiä, hoitolinjaukset ovat varsin samanlaiset. Tärkeässä roolissa on kognitiivinen käyttäytymisterapia, jossa omaa toimintaa, ajatuksia ja impulsseja pyritään tunnistamaan ja löytämään niihin toimivampia ratkaisuja. – Lohdullista on, että aivot palautuvat ennen pitkää ja vieroitusoireet heikkenevät ajan myötä, kun oma minäpystyvyys ja kontrolli kasvavat. Asiakkaani kertovat usein, että suurin palkinto muutoksessa on juuri pystyvyyden tunteen lisääntyminen, ja se jo itsessään riittää jatkamaan muutosta. TUNNE & MIELI 5/2020 41
VALOA NÄKYVISSÄ Minun mieleni 42 TUNNE & MIELI 5/2020
Kun Esa Oksman, 28, oli lapsi, hänen ahdistuksensa oireili fyysisenä kipuna. Vasta kokonaisvaltainen hoito aikuisena on helpottanut oloa ja antanut mahdollisuuden elää tavallista arkea. TEKSTI MERI NYKÄNEN KUVA SUSANNA KEKKONEN Menin terveyskeskukseen, mutta terapiaan en vielä tarttunut, vaikka sitä tarjottiin. Aloitin masennuslääkityksen ja tunsin, kuinka pääni pimeissä nurkissa alkoi yksi kerrallaan syttyä valoja. Se tuntui ihmeelliseltä. Sain nukuttua, vatsaoireeni helpottivat, ja aloin harrastaa liikuntaa. Olin puolen vuoden jälkeen elämäni parhaassa kunnossa. Masennuslääke lopetettiin, kun vointi oli niin hyvä. Pikkuhiljaa masennus alkoi taas pilkistää, kun jäin armeijan jälkeen tyhjän päälle. Kuljin kotona tietokoneen, sängyn ja jääkaapin välillä. Pääsin onneksi Helsinkiin opiskelemaan tietojenkäsittelytiedettä, ja muutto helpotti ahdistustani vähäksi aikaa. Ensimmäisenä syksynä uudessa kaupungissa aloin kuitenkin olla vainoharhainen, äkäinen ja stressaantunut. Seksuaalisen suuntautumiseni tiedostaminen oli minulle siinä hetkessä liikaa. Tunsin, että minua seurataan. Joulun tienoilla romahdin täysin ja tiedostin, että olen psykoottinen. Ymmärsin, etten pärjää enää omillani, ja kävelin lääkäriin. Jäin sairauslomalle enkä enää jatkanut opintojani, vaikka käynkin toisinaan yliopistolla. Vuonna 2016 koin totaalisen romahduksen. Olin perustanut kaverini kanssa firman, jonka kanssa jouduimme talousvaikeuksiin. Samoihin aikoihin sain enoltani puhelun, että isäni on tehnyt itsemurhan – ja myöhemmin samana vuonna ukkini päätyi samaan ratkaisuun. U skon, että ahdistuneisuus kulkee geeneissäni isäni puolelta. Isä lääkitsi ahdistustaan perisuomalaisella tavalla eli alkoholilla. Opin kotona, ettei tunteita saa näyttää, ja pidin ahdistukseni lapsena omana tietonani. Kouluikäisenä oireilin kovilla vatsakivuilla ja päänsäryllä. En kuitenkaan puhunut oireistani kenellekään, eikä kukaan puuttunut asiaan. Voin huonosti koko kouluajan, varsinkin yläasteella. Olin silti tunnollinen koululainen ja sain hyviä numeroita. Ysiluokalla muistan olleeni lenkillä ja tajunneeni, että olen varmasti masentunut – silloin mielen asioista ei vielä puhuttu ainakaan meidän pienellä paikkakunnallamme. Lukioaikana aloin voida todella huonosti, eikä minulla ole noista ajoista edes tarkkoja muistikuvia. Olin väsynyt enkä tuntenut ollenkaan iloa. Raahauduin kuitenkin apinanraivolla tunneille ja sain kursseja suoritettua. Olen ihmetellyt, miksei kukaan puuttunut asiaan, vaikka olo varmasti näkyi tuolloin ulospäin. Yhtenä päivänä 17-vuotiaana löysin itseni istumasta kotimme autotallista perheen haulikko kädessä. Aloin kuitenkin analysoida tilannetta: Jos menen nyt haulikon kanssa metsään, sieltä ei ole enää paluuta. Mutta jos sen sijaan haen itselleni apua, voin tappaa itseni myöhemminkin. Kaiken lisäksi sairastuin vaikeaan reumaan ja psoriaasiin. Se oli viimeinen niitti. Jouduin täysin vuodepotilaaksi ja muutin enoni luokse hoitoon. En saanut syötyä, ja joka paikkaan sattui. Minulle se oli maanpäällinen helvetti. Oloni alkoi kohentua, kun muutin hetkeksi äidin luokse kotiseudulle ja pääsin sen jälkeen Auroran päiväsairaalaan. Aloitin lääkityksen, joka alkoi hitaasti mutta varmasti parantaa sekä fyysistä että psyykkistä oloani. Lisäksi muutto kimppakämppään ystäväni kanssa toi menettämäni perusturvallisuuden tunteen takaisin. Sekin helpotti, ettei enää tarvinnut kantaa huolta isästä ja siitä, miten äiti pärjää. Pääsin myös ensimmäistä kertaa psykoterapiaan ja toimintaterapiaan – aloin saada vihdoin kokonaisvaltaista ja aktiivista hoitoa. Olen nyt kuntoutustuella ja palaamassa pikkuhiljaa työja opiskeluelämään. Pidän sitä pienenä ihmeenä kaiken psyykkisen ja fyysisen sairastamisen jälkeen. Olen rajoitteista huolimatta aktiivisena kansalaisena mukana monessa, muun muassa politiikassa. Aion opiskella lääkäriksi ja haluan parantaa mielenterveysongelmien hoitoa. Olen esimerkki siitä, kuinka suomalainen yhteiskunta nostaa horjahtaneen takaisin pystyyn. Olen edelleen neuroottinen luonne, mutten koe olevani ahdistunut. Minulle harmaa arki on nyt ihanaa.” ? ? Esa Oksman saa iloa pienistä asioista: musiikista, romanttisesta taiteesta ja omista pavuista jauhetusta kahvista. – Päivän paras hetki on aamulla, kun saa herätä omaan tahtiin ja nauttia hyvästä kahvista sekä päivän lehdestä. Mottoni on: iloitse pienistä ja murehdi suurista. TUNNE & MIELI 5/2020 43
Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto 30 vuotta ! smthl.net Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto Mosaiikkiateljee Leena Nio, leenasmosaics.blogspot.com, kuva Heli Soikkeli
Tutkittua tietoa UUTISPALVELU DUODECIM Marjat, kasvikset ja hedelmät voivat ehkäistä dementiaa P aljon kasviksia, hedelmiä ja marjoja läpi elämänsä syövät voivat säästyä dementialta muita todennäköisemmin, tuore tutkimus osoittaa. Vaikutus saattaa selittyä niiden sisältämillä terveellisillä flavonoideilla. Tutkimukseen osallistui 2 800 keskimäärin 59-vuotiasta yhdysvaltalaista, joita seurattiin lähes 20 vuoden ajan. Seurannan aikana 193 osallistujalla todettiin Alzheimerin tauti tai muu dementia, mutta tapaukset eivät jakautuneet tasaisesti. Sairastumisia havaittiin selvästi vähemmän osallistujilla, joiden ruokavaliossa oli paljon hedelmistä, marjoista ja kasviksista saatavia flavonoideja. Heidän riskinsä sairastua oli noin puolet pienempi kuin osallistujien, joiden ruokavaliossa flavonoideja oli niukasti. Flavonoidien dementialta suojaavasta vaikutuksesta on saatu viitteitä aiemminkin, mutta tutkimustulokset ovat olleet ristiriitaisia. Nyt julkaistu tutkimus on pisimpiä ja yksityiskohtaisimpia aiheesta tehtyjä selvityksiä, mutta siitäkin on vaikea päätellä, miltä osin yhteydet johtuvat juuri flavonoideista. Esimerkiksi marjojen, kasvisten ja hedelmien sisältämät kuidut ja vitamiinitkin voivat selittää tuloksia. Muistin ja muiden tiedonkäsittelykykyjen heikentymää on noin 200 000 suomalaisella, ja suurin piirtein yhtä moni sairastaa varsinaista dementiaa. ? Tutkimus on julkaistu American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Nappaa talteen terveelliset flavonoidit! Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto 30 vuotta ! smthl.net Suomen Mielenterveyshoitoalan Liitto Mosaiikkiateljee Leena Nio, leenasmosaics.blogspot.com, kuva Heli Soikkeli TUNNE & MIELI 5/2020 45
Kala parantaa lapsen tarkkaavaisuutta R asvaisen kalan syöminen voi tanskalaistutkimuksen mukaan parantaa lapsen tarkkaavaisuutta ja mahdollisesti myös tunne-elämää. Yhteys selittyy todennäköisesti kalan sisältämillä terveellisillä rasvoilla, jotka ovat tarpeen hermoston kehitykselle ja toiminnalle. Tutkimuksessa 200 tervettä 8–9-vuotiasta satunnaistettiin syömään joko 300 grammaa rasvaista kalaa tai vastaava määrä kanaa viikoittain 12 viikon ajan. Lasten kognitiivisia kykyjä selvitettiin useilla eri testeillä. Kalaryhmään kuuluneiden testitulokset paranivat hieman enemmän kuin verrokkien. Erityisesti tarkkaavaisuutta vaativat ja ajattelun joustavuutta mittaavat testitulokset kohenivat. Vanhempien arvioiden perusteella myös tunteiden hallinnassa tapahtui suotuisaa kehitystä. Kalarasvojen vaikutuksia lasten kognitioon on tutkittu runsaasti, mutta tutkimusten tulokset ovat vaihdelleet paljon. Vaikka nyt julkaistut havainnot olisi hyvä vielä varmistaa, ne viittaavat lasten hyötyvän kalan säännöllisestä syömisestä. Vaikutus johtuu todennäköisesti kalan sisältämistä omega-3-rasvahapoista, mutta kalassa on myös D-vitamiinia, B12-vitamiinia ja muita ainesosia, jotka ovat hyväksi aivoille. ? Tutkimus on julkaistu American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Tutkittua tietoa Aivot kiittävät, kun ruokalautasella on säännöllisesti kalaa. 46 TUNNE & MIELI 5/2020
K äyttäytymisterapia ja lääkkeet ovat tuoreen tutkimuksen mukaan yhtä tehokkaita unettomuuden ensimmäisiä hoitoja. Tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että hoito kannattaisi aloittaa terapialla ja lääkkeettömillä hoidoilla, jos suinkin mahdollista. Kanadassa tehty tutkimus perustuu 211:n kroonisesta unettomuudesta kärsivän tietoihin. Osana tutkimusta potilaita hoidettiin joko käyttäytymisterapialla tai tsolpideemilla, joka on lyhytvaikutteinen nukahtamislääke. Unettomuus helpotti noin puolella potilaista kummassakin hoitoryhmässä. Ne potilaat, joilla ensimmäinen hoito ei tepsinyt tai unettomuusoireet palasivat, ohjattiin lisähoitoihin. Tällöin alun perin terapia ryhmään kuuluneiden unettomuus helpotti hyvin, jos he saivat toisella hoitokerralla nukahtamislääkkeitä. Nukahtamislääkityksellä aloittaneet eivät sen sijaan saaneet lisähyötyä myöhemmästä terapiasta. Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että unettomuushoidot olisi hyvä aloittaa lääkkeettömästi. Suomalaisista noin kolmannes kärsii tilapäisestä unettomuudesta ja kymmenesosa potee kroonista, pitkään jatkuvaa unettomuutta. ? Tutkimus on julkaistu JAMA Psychiatry -lehdessä. Terapiasta ja lääkkeistä apua unettomuuteen Pitkät työpäivät uhkaavat sydäntä P itkiä, yli kymmentuntisia työpäiviä vuosikausia tekevillä on työtahtinsa vuoksi kohonnut riski sairastua sydänja verisuonitauteihin. Yhteys havaittiin miehillä, jotka painavat pitkää päivää vuosikymmeniä. Tutkimuksessa tarkasteltiin 140 000:ta ranskalaista miestä ja naista, joista joka kymmenes teki pitkiä työpäiviä vähintään 50 päivänä vuodessa yli kymmenen vuoden ajan. Ilmeni, että pitkiä työpäiviä vuosikymmeniä tekevät miehet sairastuivat sydäninfarktiin tai rasitusrintakipuun neljänneksen muita todennäköisemmin. Yhteyttä eivät selittäneet osallistujien ikä, mahdollinen ylipaino, korkea verenpaine, diabetes, tupakointi tai monet muutkaan tekijät, jotka voivat altistaa sydänja verisuonitaudeille. Saman suuntaisiin tuloksiin päädyttiin muutama vuosi sitten julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa. Siinä yli 52-tuntisia työviikkoja ainakin kymmenen vuoden ajan tekevien havaittiin sairastuvan 60 prosenttia muita todennäköisemmin syöpään ja 30 prosenttia todennäköisemmin sydänja verisuonitauteihin. Tarkkaa syytä ilmiölle ei tiedetä, mutta siihen vaikuttavat mahdollisesti univaje, stressi ja haitalliset elintavat. ? Tutkimus on julkaistu Journal of the American Heart Association -lehdessä. Jatkuvalla ylitöiden tekemisellä on lukuisia terveysriskejä. TUNNE & MIELI 5/2020 47
Tutkittua tietoa UUTISPALVELU DUODECIM Porkkana tekee hyvää muistille P orkkanoita ja muiden karoteeneja sisältävien kasvisten syönti näyttäisi olevan eduksi muistille ja muille kognitiivisille toiminnoille. Tieto perustuu tutkimukseen, jossa seurattiin 49 000:ta naista 28 vuoden ajan. Osallistujat olivat keskimäärin 48-vuotiaita tutkimuksen alkaessa. Runsaasti karoteeneja ruostaan saaneilla kognitiiviset mielentoiminnot pysyivät paremmalla tasolla selvästi todennäköisemmin kuin niillä, jotka söivät niitä vähänlaisesti. Karoteenit ovat oransseja, keltaisia tai punaisia kasvien väriaineita. Tunnetuin niistä on beetakaroteeni, joka antaa porkkanalle oranssin värin. Karoteeneja on myös muun muassa tomaatissa, paprikassa, mansikassa ja lehtikaalissa. Karoteenit ovat antioksidantteja, ja niiden terveysvaikutuksista on saatu näyttöä myös aikaisemmin. On silti mahdollista, että niitä paljon ravinnostaan saavilla on muutenkin muistitoimintoja tukevat elämäntavat, joten osa tutkimuksen tuloksista voi selittyä muilla seikoilla. ? Tutkimus on julkaistu Journal of Nutrition -lehdessä. Karoteeneja on porkkanan lisäksi muun muassa tomaatissa, paprikassa, mansikassa ja lehtikaalissa. OTA YHTEYTTÄ MAINOSMYYNTIIMME: Markku Karjalainen markku.karjalainen@tunnejamieli.fi www.tunnejamieli.fi/mediatiedot HALUATKO MAINOKSESI LEHDEN SIVUILLE? ASUMISTA-TUKEA-TOIMINTAA JOENSUUSSA Pohjois-Karjalan Mielenterveydentuki Ry Kirkkokatu 18 a A 80100 Joensuu ? Jokikievari yksilöllistä tuettua asumista nuorille mielen terveyskuntoutujille ja lasten suojelun jälkihoitoa ? Kotikievari tuettua asumista mielenterveyskuntoutujille ? Kuntokievari sosiaalista kuntoutus ta sekä kuntouttavaa työtoimintaa ? Torikievari kohtaamispaikka senioreille ? MieTe kaikille avoin kohtaamis paikka, ryhmätoimintaa, retkiä ja tapahtumia ? Kulttuuripaja Kuohu vertais ohjattua toimintaa 1835 vuotiaille nuorille aikuisille KATSO LISÄÄ www.pkmielenterveydentuki.fi Puh. 013 316 388 48 TUNNE & MIELI 5/2020
Ruutuaika on myös kehittävää L iiallinen television katselu ja älylaitteiden käyttö voivat hidastaa lapsen kielellistä kehitystä, mutta vaikutukset näyttäisivät riippuvan määrästä, käyttötavasta ja sisällöistä. Tuoreen tutkimuksen mukaan kielellinen kehitys on sitä todennäköisemmin hitaampaa mitä enemmän lapsi viettää aikaa television ja älylaitteiden ääressä, mutta vaikutukset eivät ole kovin suuria. Yhteys on kuitenkin toisen suuntainen, jos lapsi katsoo sisältöjä, jotka voidaan luokitella opetuksellisiksi tai kehittäviksi, ja etenkin jos hän katsoo ohjelmia yhdessä vanhemman kanssa. Tällöinkin mahdolliset haitat lisääntyvät käytön lisääntyessä. Tulosten valossa vaikuttaa siis siltä, että liiallinen ruutuaika voi hidastaa pienen lapsen kielellistä kehitystä, jos käyttö on runsasta ja se on pois muusta kanssakäymisestä. Valikoimalla ohjelmia ja katsomalla niitä yhdessä lapsen kanssa vaikutukset voivat kuitenkin olla myös myönteisiä. ? Tutkimus on julkaistu JAMA Pediatrics -lehdessä. Ruutuajan aiheuttamaan haittaan vaikuttaa myös se, käyttääkö lapsi laitteita yksin vai yhdessä vanhemman kanssa. TUNNE & MIELI 5/2020 49
Rahapelaaminen puheeksi Lisää tukiaineistoja rahapelaamisesta pelaajille, läheisille, ammattilaisille: thl.fi/tukiaineistot Tukiaineisto tarjoaa sosiaalija terveydenhuollon ammattilaisille toimintamallin rahapelaamisen puheeksi ottamiseen, ongelman tunnistamiseen ja lyhytneuvontaan. Miten ottaa rahapelaaminen puheeksi asiakkaan kanssa? 1 RAHAPELAAMINEN PUHEEKSI Puheeksiotto, tunnistaminen ja lyhytneuvonta PELIHAITAT – TUKIAINEISTO RAHAPELAAMINEN PUHEEKSI Puheeksiotto, tunnistaminen ja lyhytneuvonta Rantakatu 58, 92100 Raahe puh. 044-3237342, www.raahenpsyyke.fi Mielenterveysyhdistys AAMUPUUROSTA ILTARYHMIIN Matalankynnyksen kohtaamispaikka Jäsentupa Raahessa VERTAISTUKEA VAPAAEHTOISTOIMINTAA VAIKUTTAMISTA Raahe, Pyhäjoki, Siikajoki Tutkittua tietoa K orkeaa verenpainetta ja sydänja verisuonitauteja potevat sairastuvat muita todennäköisemmin myös masennukseen, mutta syy tähän ei ole ainakaan verenpainelääkkeissä. Osa verenpainelääkkeistä saattaa päinvastoin pienentää masennusriskiä. Tiedot käyvät ilmi mittavasta tanskalaistutkimuksesta, jossa tarkasteltiin 41 verenpainelääkkeen yhteyksiä masennukseen. Analyysin perusteella yksikään tarkastelluista lääkkeistä ei liittynyt suurentuneeseen riskiin sairastua masennukseen. Sen sijaan yhdeksän lääkettä näytti pienentävän sairastumisriskiä. Mahdollinen suojavaikutus saattaa selittyä verenpainelääkkeiden tulehdusta lievittävillä ominaisuuksilla. Masennuksen tiedetään olevan ainakin osin tulehduksellinen sairaus. Masennukseen sairastuu noin 15 prosenttia ihmisistä jossain vaiheessa elämäänsä. Verenpainetta alentavia lääkkeitä käyttää noin miljoona suomalaista, mutta heistä vain alle puolella verenpaine on hoitotavoitteessa. ? Tutkimus on julkaistu Hypertension-lehdessä. Verenpainelääke saattaa suojata masennukselta Tutkimuksen mukaan osa verenpainelääkkeistä jopa pienensi riskiä sairastua masennukseen. 50 TUNNE & MIELI 5/2020
MIGREENI ON IHAN OIKEA SAIRAUS. LIITY JÄSENEKSI NYT www.migreeni.org Kampanjaa tukemassa: Olemme mielenterveyden asiantuntija Pohjanmaalla tarjoten asumispalvelua, työpajaja päivätoimintaa sekä matalan kynnyksen jäsenyhteisötoimintaa. Löydät meidät myös Facebookista! Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry Hietasaarenkatu 18, 65100 Vaasa www.pspy.fi Työtä sydämellä mielen hyvinvoinnin puolesta jo yli 30 vuotta! M uisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot näyttäisivät heikentyvän todennäköisemmin, jos verenpaine pääsee nousemaan keski-iässä. Myös myöhemmät verenpaineongelmat lisäävät riskiä, mutta yhteydet ovat monimutkaisempia. Tiedot käyvät ilmi mittavasta 136 tutkimuksen meta-analyysista. Sen perusteella keski-iän korkea verenpaine liittyy 20–50 prosenttia suurempaan kognitiivisten mielentoimintojen heikentymän riskiin, kun vertailukohtana ovat normaaliverenpaineiset. Myös myöhemmällä iällä verenpaine on riskitekijä, mutta vaikutukset muuttuvat hieman. Verenpainelääkitykset pienensivät muistisairauksien todennäköisyyttä kaiken ikäisillä noin 20 prosenttia. Kohonnutta verenpainetta potee noin puolet suomalaismiehistä ja kolmannes naisista. ? Tutkimus on julkaistu Hypertension-lehdessä. Korkea verenpaine yhteydessä muistiin TUNNE & MIELI 5/2020 51
Värityskuva 52 TUNNE & MIELI 5/2020
Värityskuva HYVÄN MIELEN TEKOJA Mielen hyvinvointi on myös omia tekoja. Hyvän mielen sivuilla voit antaa aivoillesi pähkäiltävää (ristikko, krypto, sanatehtävä, sudoku) ja lepoa (värityskuva, resepti). Säätele mielialaasi musiikin avulla (Anna sen soida!), nauti ruokamuistosta (Lohturuokaa rapakon takaa) ja löydä oma tapasi palautua, kuten aivotutkija Katri Saarikivi (Voimaa arkeen). TUNNE & MIELI 5/2020 53
Musiikin kuuntelu lisää tutkitusti onnellisuutta ja vaikuttaa mielialaan. Musiikki voi lohduttaa surevaa tai antaa väsyneelle lisää energiaa. Ja joskus hyvän biisin voi antaa vain tanssittaa. T E KS TI K A I S A P A STIL A KUVA T SH U T TERS TOC K O I S A A N N NE S DA 54 TUNNE & MIELI 5/2020
K un musiikkipsykologian tutkija Suvi Saarikallio istuu aamulla autoonsa, hän napsauttaa radiosta popin soimaan. Parinkymmenen minuutin siirtyminen työpaikalle, Jyväskylän yliopistoon, valmistaa häntä tulevaan työpäivään. – Haen musiikista hyvää mieltä. Se auttaa minua myös kasaamaan ajatuksiani, vaikken tee mitään tietoisesti, ainoastaan nautin radion musiikkitarjonnasta. Tutkijan mukaan musiikki toimii tässä tilanteessa kahdella tavalla: Ensinnäkin se synnyttää mielihyvää – aivoissa syntyy dopamiinia. Hyvä olo antaa energisen fiiliksen. Toiseksi musiikki on aivojumppaa. Aivot saavat musiikista käsiteltäväkseen kompleksista informaatiota, ajan ja tilan hahmottamista vaativia viestejä – ihan sama, onko kyse raskaasta metallista vai iskelmästä. Kun ihminen pääsee työpaikalleen, hänellä on heti hyvä vire päällä. Aivot on lämmitelty automatkan aikana, ja ne ovat muuttuneet aktiivisiksi. Keskittyminen työhön voi alkaa saman tien. Lempibiisi tuo voimaa Musiikin kuuntelu saa meidät nollautumaan samalla tavalla kuin tietoisuusharjoitukset. Musiikkia voisikin kutsua pika-mindfulnessiksi. Saarikallio antaa esimerkin: Iltapäivällä töissä tulee vastaan odottamaton haaste. Koska työpäivää on jo takana, energiavarannot eivät ole enää kukkuroillaan, mikä saa haasteen tuntumaan isommalta kuin se onkaan. Mutta jos laittaa kuulokkeet korviinsa ja oman lempibiisin soimaan, väsymys voikin taittua. – Jalka alkaa naputtaa tahdissa ja vartalo huojua musiikin mukana. Kolmessa minuutissa maailma näyttääkin ihan erilaiselta. Hallinnan tunne palaa, ja mieli on taas levollinen: Kaikki järjestyy, ei hätää, tästä selvitään. Yhtäkkiä pölypallot työhuoneen nurkissa eivät enää häiritse eikä kotona odottava tiskija pyykkivuori kummittele mielen perukoilla. Haasteellinen työtehtäväkään ei näytä enää ylitsepääsemättömältä. – Musiikki on uskomaton voimavara. Sen potentiaali kannattaa hyödyntää. Soiva muoto tunteille Musiikin voima perustuu siihen, että se vaikuttaa meihin yhtä aikaa monella tasolla. Reagoimme esimerkiksi musiikin rytmiin fysiologisesti, kehomme tahdistuu nopeampaan tai hitaampaan sykkeeseen, ja olo virkistyy tai rauhoittuu. Pehmeät äänenvärit saavat kuuntelijankin olon pehmoiseksi, kun taas kirkkaammat ja kovemmat äänenvärit lisäävät valpautta. ”Musiikin kuuntelu lisa?a? onnellisuutta. Se tavoittaa kokemus maailmamme niin triviaaleissa tilanteissa kuin syvissa? hetkissa?kin ja tarjoaa meille heijastuspinnan. Musiikki on kuin ysta?va?.” TUNNE & MIELI 5/2020 55
”Musiikin voi valjastaa omaan ka?yttöönsa? juuri niin kuin haluaa. Jos jostain biisista? juuri silla? hetkella? tulee liian ahdistava tai epa?miellytta?va? olo, kannattaa vaihtaa kanavaa. Surun voi antaa tulla vasta sitten, kun sille on oikea aika ja tarve.” Musiikki vaikuttaa myös henkilökohtaisten merkitysten kautta. Jos mieleemme tulee musiikkia kuunnellessa jokin muisto, siihen liittyvät tunnelmat välittyvät meihin. – Musiikin voi valjastaa omaan käyttöönsä juuri niin kuin haluaa. Jos jostain biisistä juuri sillä hetkellä tulee liian ahdistava tai epämiellyttävä olo, kannattaa vaihtaa kanavaa. Surun voi antaa tulla vasta sitten, kun sille on oikea aika ja tarve. Kun sitten on valmis heittäytymään surullisen muiston herättävän biisin matkaan, kokemus voi Saarikallion mukaan olla puhdistava ja elvyttävä. Jos aikaisemmin ihmisellä oli vain tunnistamaton möykky sisällään, musiikki antaa soivan muodon tälle tunteelle. Se auttaa ihmistä ilmaisemaan, miltä juuri nyt tuntuu. Sanoja ei tarvita. Sillä, että musiikki on ajassa liikkuva taidemuoto, on myös apua tunteiden säätelyssä. Kuljemme aina kappaleen matkassa eteenpäin. Kun kolmen minuutin poppibiisi on lopussa, olemmekin jo valmiita päästämään irti surun tunteesta ja tartuttamaan itseemme seuraavan kappaleen tunnelman. Voimaa ja nautintoa Musiikilla voi olla tärkeä rooli myös elämän isoissa kriiseissä, Saarikallio sanoo. Monella omaan elämän käännekohtaan liittyy jokin laulu, joka on kantanut vaikeiden aikojen yli. Kriisistä selviämisen jälkeen tämä voimalaulu muistuttaa ihmistä siitä, miten haurasta elämä on ja miten tärkeää on arvostaa hyviä hetkiä. Ihmiset ovat kertoneet myös, että voimabiisi antaa heille hyväksynnän tunteen. Laulua kuunnellessa voi kokea: minä olen hyvä juuri tällaisena kuin olen, minä riitän. – Ei ole liian paljon sanottu, että musiikin kuuntelu lisää onnellisuutta. Se tavoittaa kokemusmaailmamme niin triviaaleissa tilanteissa kuin syvissä hetkissäkin ja tarjoaa meille heijastuspinnan. Musiikki on kuin ystävä. Vaikka hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomat, tutkija varoittaa analysoimasta puhki omaa musiikin kuuntelua. Musiikista saa myös vain nauttia. – Musiikki on ennen kaikkea viihdettä. Siitä ei aina tarvitse löytää syvää yhtymäkohtaa omaan elämään. 56 TUNNE & MIELI 5/2020
”Musiikilla on kyky ilmaista jotain sellaista, jota sanat eivät tavoita. Jos ei osaa pukea sanoiksi omia fiiliksiään, esimerkiksi rakkaalleen tai ystävälleen, voi linkata hänelle biisin. Ihmissuhteista on tehty niin monta kappaletta, että valinnanvaraa löytyy.” Musiikkipsykologian tutkija Suvi Saarikallio …lisää energiaa? Musiikin avulla on mahdollista säädellä omaa energiatasoaan, sillä musiikki vaikuttaa vireystilaamme. Siksi esimerkiksi monella urheilujoukkueella on oma pukuhuonebiisinsä. Kun pilli soi ja peli alkaa, musiikki on varmistanut sen, että joukkue on sopivassa vireessä kohtaamaan vastustajansa. Säätämistä ei tarvitse miettiä erikseen, vaan se tapahtuu automaattisesti. Synkronoimme itsemme luonnostaan musiikin rytmiin. Hidasrytminen musiikki rentouttaa ja laskee sykettä. Nopearytminen musiikki taas nostaa vireystilaa. Synkronointi tai tahdistuminen onnistuu jo vauvoilta. Kun Suvi Saarikallion ryhmä tutki vauvojen reaktioita heidän kuullessaan musiikkia, he huomasivat, että jo puolivuotiaat alkoivat hytkytellä itseään musiikin mukana. Jos haluat energiaa ennen siivousurakan aloittamista tai hyvän lenkkivireen, kannattaa laittaa kuulokkeisiin energistä, nopeaa musiikkia. …stressinpurkua? Tarvitsemme asioita, jotka antavat meille mielihyvää ja nautintoa. Kiireen keskelläkin musiikki voi tarjota voimaa ja lohdutusta tai piristystä. Musiikin kuuntelu vaikuttaa ihmisen stressitasoon. Suvi Saarikallion tutkimat teini-ikäiset raportoivat, että musiikin kuuntelu rauhoitti ja vähensi koetilanteessa koettua jännittyneisyyttä. Myös esimerkiksi kuoroharjoitusten on osoitettu laskevan stressihormonitasoja. Rentoutumiseen käy mikä vain itseä miellyttävä musiikki. Jokaisella on oma makunsa, ja vain itse voi tunnistaa, mikä kappale tai esittäjä itsessä resonoi. Lempimusiikki voi olla myös erilaista eri päivinä. Joskus tekee mieli kuunnella lauluja, joissa on syvälliset lyriikat, ja joskus taas biisejä, jotka saavat irrottelemaan ja tanssimaan. Rentoutusmusiikkina kannattaa kokeilla klassistakin musiikkia. Sen kompleksisuus tarjoaa tehokkaan aivojumpan, mikä lisää virkistävää vaikutusta. Hyvää tekee myös se, että usein klassisessa musiikissa on paljon myönteisiä sävyjä. ...vahvistusta sille, kuka olet? Lempimusiikki liittyy usein tärkeisiin tapahtumiin tai elämänvaiheisiin. Kappaleet tuovat mieleen muistoja siitä, millainen olen ollut, mitä olen ajatellut. Siksi ”oman elämän soundtrackille” voi olla käyttöä erityisesti silloin, jos tuntee oman identiteetin olevan murroksessa tai elämässä tapahtuu muutoksia. Musiikki voi silloin olla oman minän rakennuspalikka. Jokainen voi koota itselleen soittolistan, jossa on biisejä eri vaiheista elämää. Laulut auttavat ymmärtämään omaa elämänhistoriaa ja sanoittamaan omaa elämänkokemusta. Tutkijan mukaan identiteetti-soundtrackin hienous on siinä, että se auttaa luomaan jatkuvuuden tunnetta siitä, kuka minä olen. Se, että koemme musiikin merkitykselliseksi, liittyy usein juuri musiikin tähän puoleen. Musiikki antaa mahdollisuuden reflektoida omaa elämää ja itseä. Se voi olla yksi henkilökohtaisen kasvun työkalu. KAIPAATKO TUNNE & MIELI 5/2020 57
Mikä ruokamuisto tuo sinulle lohtua? Mehevän jauhelihaspagetin resepti kulkee äidiltä tyttärelle. Ohje on helppo skaalata isommallekin ruokakunnalle. RESEPTI, TEKSTI JA KUVA ELINA YLITERVO LOHTURUOKAA RAPAKON TAKAA Jaa se kanssamme, niin toimittaja laatii sen pohjalta reseptin: toimitus@tunnejamieli.fi Ruokamuisto 58 TUNNE & MIELI 5/2020
J os kuvittelit jauhelihapastakastikkeen olevan tylsää arkiruokaa, kokeile tätä ohjetta. Salaisuus on Worcestershirekastike, joka antaa kastikkeelle tuhdin umamimaisen maun. Loraus punaviiniä viimeistelee makumaailman ja nostaa soosin arjen yläpuolelle. Tee kastike valurautapadassa, ja anna hautua miedolla lämmöllä kannen alla vaikka parikin tuntia. Voit kokata spagetin myös alkuperäisen ohjeen mukaan ja käyttää vain jauhelihaa. Vegeversiossa lihan voi korvata esimerkiksi soijarouheella. Jos haluat haudutella kastiketta pitkään, lisää rouhe vasta loppuvaiheessa ja anna hautua muutama minuutti. Jos haluat tehdä vegaanisen version, kokeile Worcestershire-kastikkeen sijaan limettimehulla maustettua soijaa. ”Amerikkalainen isoäitini bongasi reseptin 1950-luvulla spagettiboksin kyljestä. Hän valmisti ohjeella illallisia joka lauantai seitsemän hengen irlantilais-katolilaiselle perheelleen ja ystävilleen. Oma äitini laittoi spagettia meille tultuaan Suomeen, vaikka pastaa pidettiinkin 1980ja 90-luvun taitteessa vielä varsin epäilyttävänä ruokana. Viimeisin muisto isoäitini tekemästä spagetista on isoisäni hautajaisista. Kokoonnuimme illalliselle muistelemaan isoisää ja juhlimaan hänen elämäänsä. Resepti jatkaa kulkuaan, sillä nyt laitan spagettia omassa kodissani tuoreelle aviomiehelleni.” MAGGIE KESKINEN, YLÖJÄRVI ? Purista raakamakkara kuorestaan jauhelihan sekaan ja sekoita tasaiseksi massaksi. Paista makkara-jauhelihaseos pannulla kypsäksi. Asettele lautaselle talouspaperia, levitä seos sen päälle ja valuta ylimääräinen rasva pois. ? Hienonna sipuli ja kuullota tilkassa oliiviöljyä. Lisää makkara-jauhelihaseos sekä tomaattipyree, sekoita hyvin ja paistele hetki. ? Kaada pannulle paseerattu tomaatti, huuhtaise purkissa 1 dl vettä ja kaada vesi kastikkeen joukkoon. Lisää punaviini ja mausteet. Anna hautua kannen alla ainakin puoli tuntia, keitä sillä välin pasta. Mitä pidempään kastike hautuu, sitä täyteläisempi maku siihen tulee. Tarjoile tuoreen basilikan ja parmesaani raasteen kera. Makkara-jauhelihapasta ? 300 g pehmeää yrtti-raakamakkaraa ? 300 g jauhelihaa ? 1 sipuli ? 2 valkosipulinkynttä ? 140 g tomaattipyrettä ? 500 g paseerattua tomaattia ? 1 dl vettä ? 1 dl punaviiniä ? 1 rkl oreganoa ? 1 rkl persiljaa ? 1 ½ rkl Worcestershirekastiketta ? ½ tl suolaa ? 1 rkl sokeria ? mustapippuria ? 400 g pastaa ? tuoretta basilikaa ja parmesaania AINESOSAT KUUDELLE TUNNE & MIELI 5/2020 59
ww w.ris tikk otu uli.f i 1 2 4 3 5 6 7 8 9 10 RIITA POIKAMIES LUETTELOT HEVOSELLE RAUTANIKKELISEOS LOISIA SISÄPIHAT VINT I Ö JYRSIJÄ VUORISTO “HELMINEN” PAJASTA KUITU ME PATRICIA SYÖVYTTÄÄ j ” ” 7 7 HALUTA HYÖKKÄYS LUKI RISTILLÄ AJOIN YHTYMÄ NEUVONEN OLETUS YHÄTI RANNIKOLLA VOLGA ENNEN SAKKI RIVI PAJASTA SUDELLA NOTA HÄLVÄ PENTIK SENKAT COOKIN SAARI TAMMISTA ELI RYHTYVÄT LUMIRUOHOJA -TASS LOPPUUN TAAJAMASSA VIERAITA MIEHIÄ VIRE VOI TAIDON OIVA KUVAAMINEN SAVANNEILLA JAKELI ÖLJYVALTIO KOHOKOHTIA RUOKALEPO ITKONEN KUORMATA VIRTA RÖNNLUND LUMO HANKINTA KÄRSIVÄ OSATA MAKU VAARIT PERJANTAI ASIAMIES ILKEÄ REPIMISET -KERMA ITÄVALLAN HABSBURGIT + + ? SUOJAAVAT : : ` ` ALAVA SAMMALISSA KULKU TIETÄ -----9 6 3 10 2 4 7 1 5 8 S PURKISSA Lähetä ratkaisusi 19.11. mennessä osoitteella Tunne & Mieli -lehti, Ristikko, Hauhontie 8N 82C, 00550 Helsinki. Voit osallistua myös sähköpostilla: lähetä ratkaisukirjaimet yhteystietojen kera osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi. Ratkaisseiden kesken arvotaan kotimainen Nolla-käsidesivaahto. Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. NIMI OSOITE N N 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 10 9 1 2 3 4 5 7 6 8 risti kko tuu li.fi 60 LAPISSA TAHDIN ANTAJA SODANKYLÄÄ ELI LINNAN EDUSTALLA PALKITTU NEUVO 1/7 LEIKKI -TUKKA KORALLEIN MUSIIKKIA AINA PÄIVI LUOTTAMUKSET LAAJA JUMALATAR PAISUA SUKUA n. YHTEISÖ VUOKRAA RAHOJA IES NORJALAINEN KETKU SINNE VOI JOUTUA ÄÄNTÄ PYKÄLÄN OSA AAS SOLUKKO HEITTÄÄ KAUPUNKI SUO 1/7 AUKIO ERIK KATU VANHA . PAKOPAIKKA “ILKAT” + UKKI PYYDYS ILMAN APUA KOFI + + SIENILLE AIVAN VOI MAILALLA EIVÄT LENTÄNEET VÄHÄN TOTTUMUS ISKEVÄT ÖLJYVALTIO TUKIA TÄLLIT ÖISIN KATSOTUT FASADIT VETÄVÄ YKSIN LEHTIPUU IKEET MENETELMÄ JAKELI ELÄIN LOPULLINEN KIITÄVÄ / [ s s y y ` ` PIENI PYÖRII 2x JALKINE KUUSISTA Ristikko P S K P S K T K S P T N L K V G L E I U A U O U A E I Y I U O I O E N N U L U L O A I E Y I U R L L I G T L L K L S N S P J F E T A I K I T E T P A I R I S T O T Ä T O I T T 62 TUNNE & MIELI 5/2020
Ristikko Ristikkoja kryptoarvontojen voittajille on lähetetty Finnkinon elokuvaliput. Onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistujille! Easy Sudoku Puzzles 10 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 3 9 2 5 8 1 7 4 6 1 9 8 7 4 2 5 3 6 6 4 5 9 3 7 2 1 8 7 3 5 6 9 8 1 4 2 1 7 8 2 6 4 3 9 5 2 6 4 1 3 5 8 7 9 4 1 3 7 2 5 8 6 9 8 4 1 5 2 7 6 9 3 2 8 6 4 9 3 1 5 7 9 2 3 4 6 1 7 5 8 7 5 9 6 1 8 4 3 2 5 7 6 3 8 9 2 1 4 8 6 7 3 4 9 5 2 1 4 8 7 2 1 3 9 6 5 9 3 1 8 5 2 6 7 4 3 1 2 9 5 6 4 8 7 5 2 4 1 7 6 9 8 3 6 5 9 8 7 4 3 2 1 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 6 3 1 7 2 4 5 9 8 7 5 8 9 2 1 6 4 3 7 8 9 5 6 1 4 2 3 4 2 1 7 3 6 9 5 8 2 4 5 8 3 9 6 7 1 3 6 9 4 5 8 7 1 2 5 2 8 4 9 3 7 1 6 2 8 7 5 6 4 3 9 1 9 6 4 1 7 2 3 8 5 6 4 5 3 1 9 2 8 7 1 7 3 6 8 5 2 4 9 9 1 3 8 7 2 4 6 5 3 5 7 2 1 8 9 6 4 5 9 2 6 8 3 1 7 4 4 1 2 9 5 6 8 3 7 1 7 4 2 9 5 8 3 6 8 9 6 3 4 7 1 5 2 8 3 6 1 4 7 5 2 9 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 4 2 3 5 7 8 1 6 9 7 8 4 2 1 9 6 3 5 8 9 7 2 1 6 4 5 3 2 9 3 6 7 5 8 1 4 5 6 1 9 3 4 8 7 2 6 1 5 3 8 4 9 7 2 6 3 8 7 4 5 9 2 1 8 2 1 7 5 6 3 4 9 7 4 5 1 2 9 3 8 6 9 3 6 1 4 2 5 8 7 2 1 9 6 8 3 5 4 7 5 4 7 8 9 3 2 6 1 1 8 4 3 6 7 2 9 5 4 6 8 9 2 7 1 5 3 9 7 2 8 5 1 6 3 4 3 7 2 5 6 1 4 9 8 3 5 6 4 9 2 7 1 8 1 5 9 4 3 8 7 2 6 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 9 2 8 3 5 7 1 6 4 7 8 9 4 6 1 3 5 2 6 7 1 9 4 8 2 3 5 1 6 4 5 2 3 9 8 7 3 4 5 6 1 2 7 9 8 2 5 3 9 7 8 6 1 4 2 8 3 7 6 4 5 1 9 4 1 6 3 5 7 8 2 9 4 6 7 5 9 1 8 2 3 9 7 8 2 1 6 5 4 3 1 5 9 8 2 3 4 7 6 3 2 5 8 9 4 1 7 6 7 9 2 4 8 6 3 5 1 6 9 7 1 8 2 4 3 5 8 1 6 2 3 5 9 4 7 8 3 2 6 4 5 7 9 1 5 3 4 1 7 9 6 8 2 5 4 1 7 3 9 2 6 8 Medium Sudoku Puzzles 10 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 3 2 5 9 4 8 6 7 1 6 3 9 1 2 8 7 4 5 7 6 1 5 2 3 4 8 9 5 2 4 9 6 7 1 8 3 8 4 9 1 7 6 2 3 5 7 8 1 4 3 5 6 2 9 4 7 3 6 8 5 1 9 2 8 7 3 2 9 1 5 6 4 1 5 6 2 3 9 7 4 8 4 9 2 8 5 6 3 7 1 2 9 8 4 1 7 5 6 3 1 6 5 7 4 3 8 9 2 9 1 7 3 6 2 8 5 4 3 4 6 5 7 2 9 1 8 6 3 2 8 5 4 9 1 7 2 1 7 3 8 9 4 5 6 5 8 4 7 9 1 3 2 6 9 5 8 6 1 4 2 3 7 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 9 2 6 4 8 1 5 3 7 1 8 2 4 9 6 5 7 3 1 4 5 7 3 6 8 9 2 9 5 4 7 3 2 1 6 8 8 7 3 2 5 9 6 4 1 6 3 7 8 1 5 9 4 2 5 9 7 6 4 8 1 2 3 8 2 1 9 6 3 4 5 7 6 8 4 1 2 3 7 5 9 7 4 9 5 2 8 6 3 1 2 3 1 9 7 5 4 6 8 5 6 3 1 7 4 8 2 9 3 1 9 5 6 7 2 8 4 2 9 6 3 4 1 7 8 5 7 5 2 8 9 4 3 1 6 3 1 5 6 8 7 2 9 4 4 6 8 3 1 2 9 7 5 4 7 8 2 5 9 3 1 6 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 5 9 8 1 4 6 3 2 7 9 6 3 2 5 4 7 8 1 6 2 3 8 5 7 9 4 1 2 7 4 8 3 1 6 5 9 4 7 1 2 9 3 8 6 5 1 5 8 6 9 7 2 3 4 1 5 6 4 2 8 7 9 3 3 9 7 5 1 2 8 4 6 8 4 2 3 7 9 1 5 6 4 2 5 9 6 8 3 1 7 7 3 9 6 1 5 4 8 2 8 1 6 7 4 3 5 9 2 9 1 4 5 3 2 6 7 8 5 3 1 4 2 6 9 7 8 2 6 7 9 8 1 5 3 4 7 4 2 3 8 9 1 6 5 3 8 5 7 6 4 2 1 9 6 8 9 1 7 5 4 2 3 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 3 7 9 8 6 4 2 5 1 1 4 8 5 2 7 6 3 9 4 6 1 5 2 7 9 3 8 3 6 7 9 8 4 1 5 2 5 2 8 1 9 3 4 6 7 2 9 5 1 6 3 7 8 4 7 9 3 4 5 1 6 8 2 8 3 9 7 1 6 2 4 5 6 8 4 7 3 2 5 1 9 5 7 4 3 9 2 8 1 6 2 1 5 6 8 9 3 7 4 6 1 2 4 5 8 3 9 7 8 4 6 9 7 5 1 2 3 9 2 6 8 3 5 4 7 1 9 3 7 2 1 6 8 4 5 7 8 1 2 4 9 5 6 3 1 5 2 3 4 8 7 9 6 4 5 3 6 7 1 9 2 8 Hard Sudoku Puzzles 10 www.printablesudoku99.com Sudoku Puzzle 1 Solution Sudoku Puzzle 2 Solution 8 1 2 9 3 4 6 7 5 3 2 4 5 9 7 6 8 1 4 3 7 5 8 6 2 9 1 6 1 8 2 3 4 9 5 7 9 6 5 1 2 7 4 3 8 5 7 9 6 1 8 2 4 3 1 7 9 4 5 3 8 2 6 4 3 6 7 8 2 5 1 9 3 2 4 8 6 1 9 5 7 1 9 5 4 6 3 8 7 2 6 5 8 7 9 2 3 1 4 7 8 2 9 5 1 3 6 4 7 8 6 3 1 9 5 4 2 9 5 3 1 7 6 4 2 8 5 4 3 2 7 8 1 6 9 2 6 1 8 4 9 7 3 5 2 9 1 6 4 5 7 8 3 8 4 7 3 2 5 1 9 6 Sudoku Puzzle 3 Solution Sudoku Puzzle 4 Solution 1 7 6 5 4 9 3 8 2 9 4 7 8 2 1 5 3 6 4 2 3 1 6 8 5 9 7 5 3 6 9 4 7 1 8 2 8 9 5 2 7 3 1 6 4 2 1 8 5 6 3 4 7 9 5 1 7 8 9 4 6 2 3 4 6 3 2 7 9 8 1 5 2 4 8 6 3 5 9 7 1 1 7 2 6 8 5 3 9 4 3 6 9 7 2 1 4 5 8 8 5 9 3 1 4 2 6 7 7 3 4 9 5 2 8 1 6 6 8 4 7 3 2 9 5 1 6 5 1 4 8 7 2 3 9 7 9 1 4 5 8 6 2 3 9 8 2 3 1 6 7 4 5 3 2 5 1 9 6 7 4 8 Sudoku Puzzle 5 Solution Sudoku Puzzle 6 Solution 3 9 1 5 2 6 4 7 8 5 9 7 3 1 6 2 8 4 2 6 8 4 3 7 1 9 5 3 1 8 7 2 4 6 9 5 5 4 7 9 8 1 2 3 6 6 4 2 8 5 9 3 1 7 9 2 6 3 1 8 5 4 7 8 2 9 1 6 7 5 4 3 7 8 3 2 4 5 9 6 1 4 5 3 2 9 8 7 6 1 4 1 5 6 7 9 3 8 2 1 7 6 5 4 3 8 2 9 6 3 4 7 5 2 8 1 9 7 3 1 9 8 2 4 5 6 1 5 9 8 6 3 7 2 4 2 6 5 4 3 1 9 7 8 8 7 2 1 9 4 6 5 3 9 8 4 6 7 5 1 3 2 Sudoku Puzzle 7 Solution Sudoku Puzzle 8 Solution 2 6 4 3 1 9 7 8 5 3 4 1 9 6 7 5 2 8 9 7 5 4 6 8 1 2 3 9 6 8 2 3 5 4 1 7 1 3 8 2 5 7 4 9 6 2 5 7 4 1 8 9 6 3 6 9 3 8 7 1 2 5 4 1 7 9 5 2 3 8 4 6 5 4 1 6 3 2 8 7 9 5 8 2 6 7 4 1 3 9 7 8 2 5 9 4 6 3 1 6 3 4 1 8 9 7 5 2 4 5 7 1 8 3 9 6 2 7 9 5 3 4 6 2 8 1 8 1 6 9 2 5 3 4 7 4 2 3 8 9 1 6 7 5 3 2 9 7 4 6 5 1 8 8 1 6 7 5 2 3 9 4 P S K P S K T K S P T N L K V G L E I U A U O U A E I Y I U O I O E N N U L U L O A I E Y I U R L L I G T L L K L S N S P J F E T A I K I T E T P A I R I S T O T Ä T O I T T VAIKEUSASTE: ? VAIKEUSASTE: ?? VAIKEUSASTE: ??? F O N D U E T Y V A U T O E O Ä K R E H D I T B G H R K N O T K U V A T V I F N Ä L D I L T I I B E T D V Ö P J A L T T I I T Ö C Y M S C X Ö U K I N T A A T V O K Y L P E Ä Ö H O H E N N E L E V I P I N Ä T G K J Y K E V Ä Ö E O H A R I T Ä Y Ä A I A N Ä H D Ä C A N C A N I M R I T I K K A S Y Y L Ä V L K L O M E R I A I S A T U T E L E G I A T L A U S E U A Ä O S K A R I T L I N U X O S I T T U A U R O S A N I R N U N E M O A I K E E T E N D I I V I T K A N N E X G I I N A A K A N A R A O T A L A S L Ö P Ö I S K U D N N I P A I L M A T B R U T O J A T S U T I S O F I S A L P I H O H T A A P I E S T Ä Ä Y R I U K R I K E V Y E T R O U S E K E T S O I N P I E T Y T T S A J U H Ä V I Ö O M M E L E T U T I E Ä I M U U R A I N N N Ä S I Ä T A R K I T I S A A K A N I S K U U T A M O T K A I K E T I S L A R O M U R A N I T U R A A J A P U T A M A P A U T T A J A U V A L K E A U S O R A T I O I A T A O S M O O S I T L I E T S O T R U U T U S I F O N I V R A L T U T K A T L A A V A T O L L O U N A V E T T A A J A A O S A T U N E T U S T A S K U T K O H O R A N A I L T A S I A M K E I J U T T A A T T O T I N A A A T U E Ö U M P T S A I R 4/2020 4/2020 Sanatehtävä Ristikko Sudoku Krypto Tehtävien ratkaisut TUNNE & MIELI 5/2020 63
KUINKA SINÄ ALOITAT PÄIVÄSI? Aloita se rohkaisevien ajatusten, puhuttelevien tarinoiden, päivän pähkinöiden ja tasokkaan huumorin parissa. Tilaa ILMAINEN Ajatusten Aamiainen sähköpostiisi ajatustenaamiainen.? Ajatusten Aamiainen on Positiivarit Oy:n tuottama uutiskirje. Palvelu on täysin maksuton eikä se sido sinua mihinkään ja voit peruuttaa sen milloin tahansa. KUINKA SINÄ ALOITAT PÄIVÄSI? Aloita se rohkaisevien ajatusten, puhuttelevien tarinoiden, päivän pähkinöiden ja tasokkaan huumorin parissa. Tilaa ILMAINEN Ajatusten Aamiainen sähköpostiisi ajatustenaamiainen.? Ajatusten Aamiainen on Positiivarit Oy:n tuottama uutiskirje. Palvelu on täysin maksuton eikä se sido sinua mihinkään ja voit peruuttaa sen milloin tahansa. tunne & mieli ENSI NUMEROSSA Seuraava Tunne & Mieli ilmestyy 3.12. Ravinto & keho Talven lehdessä perehdytään tasapainon löytymiseen mielen ja kehon välille. Millaisin keinoin omasta kehosta voisi tulla ystävä, jota kannattaa pitää hyvänä? Mieli & Tieto Monista naisen seksuaalisuuteen liittyvistä aiheista ei edelleenkään puhuta tarpeeksi, sanoo tutkija. Nyt puhutaan! Hyvän mielen tekoja Kaikkiin dieetteihin ja ruokatrendeihin ei tarvitse lähteä mukaan – opettele syömään fiksusti ilman ihmetekoja. Kanssakulkija “Olen löytänyt elämääni iloa ja tasapainoa itsemyötätuntoryhmän ja terapian avulla”, kertoo syömishäiriötä ja masennusta sairastanut Anniina. Facebook ? www.facebook.com/tunnejamieli Instagram ? @tunnejamieli Twitter ? @tunnemieli
Viime lehden kiinnostavimmaksi jutuksi lukijaäänestyksessä valittiin Mieli & tieto -juttu Trauma tuntuu kehossa. Jutun kirjoitti toimittaja Marjaana Tunturi. Lukijoilta Kerro meille juttutoiveesi ja anna palautetta sähköpostitse osoitteeseen toimitus@tunnejamieli.fi Parempi arki on aina mielenkiintoinen aihe ja sitä, mitä jokainen ainakin toivottavasti havittelee harva se päivä. Haluan oppia, miten arjesta voisi tehdä parempaa ja antoisampaa. Onko jotain, mitä en vielä tee sen hyväksi? Jokainen lehden artikkeli on lukemisen arvoinen. Tällä kertaa eniten kolahtivat parempaa arkea ja kontrollista irti päästämistä käsittelevät jutut. Kannen perusteella lehden kiinnostavimpia aiheita olivat alaotsikot: omien arvojen mukaan eläminen ja aivojen suojeleminen. Mielen ja kehon yhteys on loputtoman kiiinnostava teema. Siksi lehden paras juttu oli Trauma tuntuu kehossa. Sanna Stellanin stoori elämään heittäytymisestä oli vapauttaa luettavaa. Eero Huovisen teksti kanssakulkija kosketti, sillä siitä huokui lohdutus ja toivo. Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu? SIVU PERUSTELUT Mikä juttu kiinnosti vähiten? SIVU PERUSTELUT Palautetta tai juttutoiveita: NIMI OSOITE Yhteystietoja käytetään vain arvontapalkinnon toimittamiseen. Arvomme yhteystietonsa jättäneiden kesken Markus Raivion ja Jouko Raivion kirjan Toipuva mieli (PS-kustannus). Palkinnon arvo on 39 euroa. Anna palautetta ja osallistu Paras juttu -kilpailuun! Lehden 4/20 Paras juttu -äänestyksessä Toipuva mieli -kirjan voitti Leena Liski Porvoosta. Onnea voittajalle! VASTAA 19.11. MENNESSÄ Sähköpostitse: toimitus@tunnejamieli.fi Netissä: www.tunnejamieli.fi, Paras juttu -äänestys Postitse: Tunne & Mieli -lehti, Paras juttu, Hauhontie 8N 82 C, 00550 Helsinki. Ristikkoja kryptovastauksen sekä Paras juttu -kupongin voi lähettää samassa kuoressa. KUINKA SINÄ ALOITAT PÄIVÄSI? Aloita se rohkaisevien ajatusten, puhuttelevien tarinoiden, päivän pähkinöiden ja tasokkaan huumorin parissa. Tilaa ILMAINEN Ajatusten Aamiainen sähköpostiisi ajatustenaamiainen.? Ajatusten Aamiainen on Positiivarit Oy:n tuottama uutiskirje. Palvelu on täysin maksuton eikä se sido sinua mihinkään ja voit peruuttaa sen milloin tahansa. TUNNE & MIELI 5/2020 65
Aivotutkija Katri Saarikivi, 36, rakastaa paitsi tutkimuksen tekemistä myös siitä puhumista. Hän haluaa auttaa ihmisiä ymmärtämään, miten tiede toimii. Saarikivi on keskittynyt tutkimuksissaan erityisesti tunteiden, empatian ja vuorovaikutuksen neurotieteeseen. Kuntoilun, musiikin ja tanssin ohella hänen intohimojaan ovat telttaretket ja niihin liittyvä nuotiokokkailu. TEKSTI HENNA TARJANNE-LEKOLA KUVA ALEKSI LUMME Ihmiset Saan energiaa ja motivaatiota toisista ihmisistä. Yhdessä tekeminen ja ajattelu ovat minulle liikkeelle panevia voimia. Palautumiseen auttaa myös rakkaiden ystävien tapaaminen, sillä silloin muistaa, mikä elämässä onkaan tärkeää. On vapauttavaa ja rentouttavaa olla seurassa, jossa saa avoimesti olla oma puutteellinen itsensä. ? Liikunta ja tanssi Olen sen verran vilkas, että aivojen tuulettaminen liikkeessä tuntuu parhaalta tavalta palautua. Harrastus, joka vaatii paljon keskittymistä, toimii erityisen hyvin. Päähän ei kerta kaikkiaan mahdu huolia, kun yrittää esimerkiksi tanssitunnilla tasapainoilla tai painaa mieleen monimutkaisen koreografian koukeroita. Musiikki Musiikin kuuntelu on minulle keino keskittyä tai nostaa mielialaa. Keskittymiseen auttaa hyvin tasatahtinen ja soljuvasti etenevä musiikki. Tutkimussuunnitelmia ja rahoitushakemuksia rustaillessa keskittymis musiikkina toimivat parhaiten Bachin urkuteokset – muuten ne jäisivät ehkä kuuntelematta. Juoksu lenkillä energinen konemusiikki auttaa jaksamaan, ja kuntosalilla pinnistellessä toimii rankempi hevi. Luonnon äänet Viime kesänä havahduin siihen, miten paljon luonnossa jatkuvasti tapahtuu: esimerkiksi metsän äänimaisema on älyttömän monipuolinen. Hiljaisuuden keskeltä alkaa pikkuhiljaa paljastua jos jonkinlaista piipitystä, rapinaa ja huminaa. En osaa sanoa, miksi tämä rauhoittaa mieltäni. Ehkä äänet antavat perspektiiviä. Maailma on täynnä elämää, joka jatkaa rauhassa kulkuaan. Omat murheet ovat maailman mittakaavassa hyvin pieniä. KU V IT U SK U VA T: SH U TT ER ST O C K Avarat maisemat Huomaan stressini laskevan parhaiten luonnossa sellaisissa maisemissa, joissa näkee kauas: tunturit, vaarat, laajat niityt ja rannat toimivat minulle. Voimaa arkeen 66 TUNNE & MIELI 5/2020
Verkkokauppa www.duodecim.fi Luotettavaa tietoa ja tukea Resilienssi arjessa Krisse Lipponen Käsityksesi onnellisuudesta vaikuttaa kykyysi kestää vaikeuksia. Resilienssi kasvaa ja vahvistuu arjen kohtaamisissa. Vaikeuksista selviämiseen tarvitset myös läheisten tukea ja ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia. Resilienssi arjessa esittelee resilienssin monimuotoisuutta positiivisen psykologian ja ratkaisu keskeisen menetelmän kautta. Häpeän hoito Katja Myllyviita Häpeän tunne syntyy, kun vertaat itseäsi muihin ihmisiin, tai kun et koe tulevasi nähdyksi sellaisena kuin haluaisit. Suorittaminen, hallinnan ja täydellisyyden tavoittelu voivat olla keinoja piilottaa riittämättömyyden tunnetta, joka on yksi häpeän muodois ta. Kirjan harjoitusten avulla voit irtau tua häpeän ylläpitämistä ansoista. Suru Tuuli Lahti (toim.) Kirja käsittelee kuolemaan liittyvää surua, suremisen tapoja ja sureville suunnattuja palveluita. Vastoin omaa tahtoaan ei kenenkään pitäisi jäädä yksin surussaan. Sureminen ja suruun reagoiminen on yksilöllistä, ei ole yhtä oikeaa tapaa eikä yhtä oikeaa aikaa. Kirja on suunnattu kaikille, joita suru koskettaa. Se on myös hyvä tietolähde surevia työssään kohtaaville ammatti laisille sekä näiden alojen opettajille ja opiskelijoille. Olen juuri syönyt Läheiselläni on syömishäiriö Anna Keski-Rahkonen, Pia Charpentier, Riikka Viljanen (toim.) Kirja kertoo, mistä syömishäiriöt voi tunnistaa, mitkä tekijät altistavat syömisoireilulle, miten syömishäiriöitä hoidetaan, miten niistä parannutaan ja miten läheiset voivat auttaa toipumis prosessissa. Teoksen näkökulma on toiveikas: syömishäiriöistä toipuminen on todennäköistä.
Tervetuloa työkaveriksemme! Tutustu Attendoon työpaikkana ja katso avoimet työpaikkamme: attendo.fi/toihin-attendolle Olisitko sinä tuleva attendolainen? Etsimme mielenterveysja päihdepalveluyksiköihimme sitoutuneita, sydämellisiä ja osaavia terveysja sosiaalialan ammattilaisia. Löytyisikö sinulle uusi työpaikka Attendolta? Meillä on tarjota monipuolisia työtehtäviä ympäri Suomen. Jokainen työntekijämme on tärkeä ja arvostettu osa tiimiä, jonka päivittäisellä työllä on suora vaikutus asiakkaidemme hyvinvointiin ja mahdollisuuteen elää täyttä, omannäköistä elämää. Oletko sinä etsimämme osaaja, joka työskentelee saumattomasti tiimissä? Nautit tehdä töitä mielenterveysasiakkaidemme kanssa kodinomaisissa tiloissa ja innostut myös työsi sisällön kehittämisestä. Tilaa ilmainen hyvän mielen uutiskirje, jonka saat sähköpostiisi noin kolmen viikon välein. HALUATKO LUKEA LISÄÄ MIELEN HYVINVOINNISTA? Uusien ennen 3.12. tilauksen tehneiden kesken arvotaan Tunne & Mieli -lehden vuosikerta, jonka voi antaa myös lahjaksi. ? Tilaa uutiskirje www.tunnejamieli.fi