JOS Aputeksti, jolla säädämme näkökulman sopivaksi JOS virta katkeaa TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 12/2018 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 18 Säilyykö yleissitovuus? 26 Aktiivimallille tyly tuomio 30 Joulukoristeita jo juhannuksesta 50 Här monteras sjöminor 56 Liikuntaa ilolla, ei pakolla 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten Hyvää joulua! TEKI1812_kannet.indd 1 4.12.2018 8:03:19
ILMOITA LUOTTAMUSMIEHISTÄ MEDDELANDE OM FÖRTROENDEMÄN Valituista pääluottamusmiehistä ja luottamusmiehistä on ammattiosaston kirjallisesti ilmoitettava liiton hallituksen hyväksymää lomaketta käyttäen Teollisuusliitolle ja työnantajalle. Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehille valituista varamiehistä on lisäksi kirjallisesti ilmoitettava työnantajalle, milloin he toimivat pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen sijaisina. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/luottamusmiesvaalit Fackavdelningen meddelar skriftligen om valda huvudförtroendemän och förtroendemän med en blankett som godkänts av förbundets styrelse till Industrifacket och arbetsgivaren. Arbetsgivaren meddelas dessutom skriftligen om när de valda ersättarna för huvudförtroendemannen och förtroendemännen vikarierar huvudförtroendemannen eller en förtroendeman. Läs mera: www.teollisuusliitto.fi/sv/fortroendemannaval LIITTO TIEDOTTAA ruotsalaiset TEKI1812_kannet.indd 2 4.12.2018 8:03:39
KANNEN KUVA: LEHTIKUVA/ESKO JÄMSÄ, KUVAA MUOKATTU. 12/2018 Tekijä 3 SISÄLTÖ 6 MITÄ JOS ENERGIA LOPPUU? KANSI Energian huolto varmuus koskee jokaista työpaikkaa. Sähkö ja fossiiliset polttoaineet pyörittävät prosessi laitteita. Ne antavat voimaa kaivoskoneille, trukeille ja porajumboille. Jokaisella yrityksellä pitäisi olla suunnitelma sen varalle, että energian saanti häiriintyy. 30 JOULU YMPÄRI VUODEN Kun muu Suomi valmistautuu vuoden 2018 jouluun, koristevalmistaja K. A. Weistellä käynnistellään jo ensi vuoden joulumalliston suunnittelua. Tämän vuoden kuumin joulusesonki alkoi Helsingin Pukinmäessä jo juhannuksesta. ? Pääluottamusmies Arja Klubb on tehnyt Weisteellä joulu koristeita 35 vuotta. 18 YLEISSITOVUUS TUO MINIMITYÖEHDOT Suomessa työsuhteen vähimmäisehdot turvataan yleissitovilla työehtosopimuksilla. Monissa muissa maissa palkkatason minimistä säädetään lailla. TEKI1812_3-58.indd 3 5.12.2018 7:39:23
4 Tekijä 12/2018 ? HARRASTAJA Raimo Paaso-Rantala havahtui huonoon kuntoonsa, kun portaidenkin nousu hengästytti. Into ja motivaatio liikuntaan löytyi aktiivisuusrannekkeen kautta. ? KOKIJA Anniina Pekki näki Teollisuusliiton nuorisojaoston matkalla Saksassa, miten ammatillista koulutusta kannattaisi työpaikoilla järjestää. AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 14 KOKIJA Tuotantovastaava Anniina Pekki 22 VÄITTÄJÄT Annika Rönni-Sällinen vs. Mikko Kiesiläinen 24 LAUSUNTO Työaikalakiesityksessä on hyvääkin 26 KYSELY Aktiivimallille jyrkkää arvostelua jäseniltä 29 Lyhyet TYÖSSÄ 38 TYÖYMPÄRISTÖ Tikku-sovellus arvioi työpaikan turvallisuutta 50 I Skinnarvik man monterar sjöminor 41 Lyhyet LIITOSSA 42 Syysvaltuusto alensi jäsenmaksua 44 Edunvalvontaa venäjänkielisille 45 TOIMIJA Pääluottamusmies Pentti Iso-Aho 48 MAAILMA Puitesopimuksilla perusoikeudet kaikille työntekijöille 53 Medlemsavgiften blir något lägre 49 Lyhyet 55 Työttömyyskassa / A-kassan VAPAALLA 56 HARRASTAJA Liikuntaharrastaja Raimo Paaso-Rantala 58 Pulmat 59 Sarjakuva Seuraava numero ilmestyy 16.1. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Sirpa Närhisalo sirpa.narhisalo@ www.teollisuusliitto.fi 020 7741 183 TILAUSHINTA (12 NROA) kotimaahan 25 euroa, ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Painos 220 000 ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. 70 % 9 % 13 % 7 % Työttömyysetuuden pienentyminen on aktivoinut minut työnhakuun, yritystoimintaan tai työllisyyspalveluihin Jonkin verran eri mieltä Täysin eri mieltä En samaa enkä eri mieltä Jonkin verran tai täysin samaa mieltä 2 % AKTIIVIMALLILLE RYÖPYTYS TEKI1812_3-58.indd 4 5.12.2018 7:39:34
12/2018 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 12.12.2018 Uusi suunta työmarkkinoille PETTERI RAITO Päätoimittaja V uosi 2019 tulee olemaan Teollisuusliiton ensimmäinen fuusioituneena uutena liittona suunniteltu toimintavuosi. Vaikka kuluneeseen vuoteen lähdettiin vielä kolmesta eri suunnasta, on yhtenäisyys ja yksituumaisuus kehittynyt ja voimistunut vuoden aikana yllättävän paljon. Edellisestä on kummallista kyllä osin kiittäminen maan hallitusta, joka ilmeisesti alun pitäen arveli muitta mutkitta voivansa jatkaa linjaansa ja sanella irtisanomislakiin pienten työpaikkojen työntekijöiden asemaa heikentävät ja eriarvoisuutta tuottavat muutokset. Kuten hyvin tiedetään, seurauksena oli vastarinta ja työtaistelu, joka tuotti työntekijöiden tavoitteleman tuloksen. Sen rinnalla tapahtumaketjulla oli myös merkittäviä heijastusvaikutuksia. Niistä tärkein on se, että Teollisuusliitto osoitti olevansa jäsentensä etuja ajava edunvalvontajärjestö, joka pystyy tarvittaessa toimimaan lujinkin ottein siksi, että sen jäsenet ovat valmiita puolustamaan asemaansa ja oikeuksiaan paitsi omasta myös muiden puolesta. Tästä kaikesta muodostui käytännössä koeteltu ja todennettu Teollisuusliiton ominaisuus, jonka kanssa se voi nyt jatkaa toimintaansa jäsentensä etujen edistäjänä. Teollisuusliitto on strategiansa mukaisesti ensisijaisesti neuvottelujärjestö. Sen tavoitteena on kehittää työelämää ja rakentaa yhteiskuntaa sopimalla ja luottamusta rakentamalla. Siksi tulevaisuuteen on perusteltua tähytä nimenomaan tästä näkökulmasta ja miettiä, minkälaisessa toimintaympäristössä edunvalvontatyötä on mielekästä tehdä. Siinä suhteessa ensi kevään eduskuntavaalit ovat vedenjakajan asemassa. Työmarkkinoiden kannalta tarkasteltuna kysymys on ensinnäkin asetelmien rakentamisesta ja menettelytapojen pohjustamisesta työmarkkinoilla toimivien osapuolten kesken. Toiseksi kysymys on sen määrittämisestä, mitkä asiat nousevat päällimmäisiksi, kun työelämän kokonaisuutta ja yksityiskohtia ryhdytään uuden hallituksen aikakaudella setvimään ja säätelemään. Vaihtoehtoja ovat joko toimintaympäristö, jossa työntekijöitä edustavalla ammattiyhdistysliikkeellä on tilaa toimia aloitteellisesti ja viedä tavoitteitaan ja agendaansa neuvotellen ja sopien eteenpäin, tai viime vuosien kaltainen tilanne, jossa ay-liike joutuu reaktiivisesti puolustautumaan sen ulkopuolelta ja myös maan hallituksen suunnalta nostatettua painetta vastaan. Tulevissa eduskuntavaaleissa määritellään työmarkkinoiden kehityksen suunta muiden tärkeiden asioiden joukossa. Siksi on tarpeen, että työelämän kysymykset nousevat vaalikeskusteluissa esiin niin, että eri puolueiden näkemykset piirtyvät selvästi äänestäjien arvioitavaksi. Myös tässä on havaittavissa yksi kuluneen syksyn koitosten heijastusvaikutus. Työntekijöiden asema ja työelämän teemat ovat eri suunnista tulleiden viestien perusteella nousseet takaisin työpaikkojen kahvipöytäkeskusteluihin ohi saippuasarjoista jutustelemisen. Se on vähintäänkin hiljainen signaali, jonka soisi voimistuvan ensi vuoden kaikkia vaaleja ja Teollisuusliiton syksyllä käynnistyviä työehtosopimusneuvotteluja kohti edettäessä. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/ lehti/tekija TILAUKSET Sirpa Närhisalo sirpa.narhisalo@ www.teollisuusliitto.fi 020 7741 183 TILAUSHINTA (12 NROA) kotimaahan 25 euroa, ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Painos 220 000 ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. TEKI1812_3-58.indd 5 5.12.2018 7:39:37
6 Tekijä 12/2018 LE H TI KU VA /E SK O JÄ M SÄ TEKI1812_3-58.indd 6 5.12.2018 7:39:46
? 12/2018 Tekijä 7 AJASSA JOS energia loppuu? Öljyntuottajamaat sulkivat hanat 45 vuotta sitten ja aiheuttivat ensimmäisen öljykriisin. Miten olemme varautuneet, jos energialähteet ehtyvät nyt? TEKSTI JUKKA NORTIO O utokummun Tornion jaloterästehtaalla tapahtuu kummia. Prosessit yskivät monessa paikassa. Hetken päästä sulaton ja valssaamot massiiviset laitteet päästävät vielä yhden huokaisun ennen kuin sammuvat. Hiljaisuus laskeutuu. Kuuluu vain ilmanvaihdon ja savukaasujen poiston vaimea humina. Sähkönsaanti on katkennut kuvitteellisessa poikkeustilanteessa ja tehdas on omien varavoimakoneiden varassa. Vaikka niissä on järeät diesel-koneet, eivät ne kykene tuottamaan kuin hyppysellisen tehtaan tarvitsemasta sähköstä. Onhan Tornion tehdas Suomen suurin yksittäinen sähkönkuluttaja: 3,5 terawattituntia vuodessa eli neljä prosenttia koko maan sähkönkulutuksesta. Outokummun Tornion tehtaalla ei ole koskaan jouduttu tilanteeseen, jossa koko tehdas olisi ajettu alas. Yksittäisen prosessin tai jonkin osa-alueen häiriöitä on ollut satunnaisesti. – Sähkönsaannin varmuus on meillä korkealla. Meillä on useampia reittejä, joita kautta saamme sähkön valtakunnanverkosta, Outokummun jaloterästehtaan ferrokromituotannon johtaja Martti Sassi sanoo. TEKI1812_3-58.indd 7 5.12.2018 7:40:02
OPASTE OPASTE OPASTE OPASTE 8 Tekijä 12/2018 HALLITUSTI POIKKEUSTILANTEISSA Sähkökatko ei kuitenkaan yllätä tehtaalla. Koko henkilökunta on koulutettu sekä hallittuun että yllättävään alasajoon. Jokainen tietää miten toimia. Alasajoja harjoitellaan säännöllisesti niin, että vuorossa olevat työntekijät osaavat ajaa oman prosessinsa alas. – Meidän oma paloja pelastustoimi ottaa tilanteen tarvittaessa haltuun ennen pelastusviranomaisten tuloa, jos tilanne sitä vaatii, Outokummun Sassi sanoo. Hallittu alasajo kestää noin kahdeksan tuntia ja sellainen tehdään esimerkiksi ennen laitteiden huoltoseisokkia. Yllättävä alasajo tapahtuu minuuteissa. Silloin prosessit pysähtyvät välittömästi. Kriittisten toimintojen ylläpito takaa sen, että toiminta on siinäkin tilanteessa turvallista. – Yllättävä alasajo on monin tavoin riskikäs tilanne, kun prosessilaitteet pysähtyvät kesken prosessin. Näissä tilanteissa varavoimakoneemme syöttävät sähköä prosessilaitteiden jäähdytysjärjestelmille, savukaasujen poistimille, puhaltimille, poistumisvaloille ja muille kriittisille mittalaitteille. Generaattoreilla voimme tuottaa sähköä näille toiminnoille niin kauan kuin tarvitsemme, Sassi sanoo. Varavoimakoneiden toiminta testataan säännöllisesti, jotta ne ovat tarvittaessa toimintavalmiina. Järjestelmien ylläpidosta vastaavat sekä Outokummun omat työntekijät että ulkoiset palvelutarjoajat. Prosessin palauttaminen normaalitilaan kestää noin kahdeksan tuntia hallitun alasajon jälkeen. Yllätyksenä tulleen häiriötilanteen jälkeen tilanne on toinen. – Pitkän ja hallitsemattoman alasajon jälkeen on riski, että alasajo on aiheuttanut vaurioita prosessilaitteisiin. Usein vasta ylösajon aikana ilmenee, mikä prosessin tilanne on ja onko alasajon aikana tullut laiterikkoja. Mahdolliset rikkoutumiset liittyvät yleensä korkean lämpötilan prosesseihin. Myös jännitepiikkien aiheuttamat automaatiokomponenttien viat ovat tällaisissa tilanteissa tyypillisiä. VARAUTUMISSUUNNITELMA ON JOKAISEN TYÖPAIKAN ASIA Energian huoltovarmuus koskee jokaista työpaikkaa. Sähkö ja fossiiliset polttoaineet pyörittävät prosessi laitteita. Ne antavat voimaa kaivoskoneille, trukeille ja porajumboille. Jokaisella yrityksellä pitäisi olla suunnitelma sen varalle, että energiansaanti häiriintyy. Huoltovarmuuskeskus (HVK) valvoo energian saatavuutta valtakunnan tasolla niiden tilanteiden varalta, että energiansaanti häiriintyy. Se tekee tiivistä yhteistyötä energiaa maahantuojien, energialaitosten ja energiaa kuluttavien yritysten kanssa, jotta energiajärjestelmämme on varautunut erilaisiin häiriöihin. ? Outokummun Tornion tehtaan työntekijät perehdytetään sähkökatkojen aiheuttamien poikkeustilanteiden varalle jo työhönottovaiheessa, pääluottamusmies Toni Keränen kertoo. Energian huoltovarmuus koskee jokaista työpaikkaa. JOKAINEN ON VARAUTUNUT Outokummun Tornion tehtaalla osataan toimia, jos sähkö katkeaa. – Kaikki linjalla olevat prosessityöntekijät tietävät miten toimia, jos prosessi joudutaan ajamaan alas. Samalla tavalla toimitaan, oli tilanne ennakolta suunniteltu tai esimerkiksi yllättävä sähkökatko, pääluottamusmies Toni Keränen sanoo. Työntekijät opastetaan normaalin prosessiajamisen lisäksi myös poikkeustilanteisiin jo perehdytysja työnopastusvaiheessa. Perehdytystä jatketaan työn lomassa, kokeneemmat työntekijät siirtävät työn ääressä osaamistaan nuoremmille. Ihannetilanteessa kokemusta omaava ja uusi työntekijä saavat olla pitkään yhtäaikaisesti töissä, jotta mahdollisimman paljon myös hiljaista tietoa myös siirtyy seuraavalle. Alasajotilanteita harjoitellaan käytännössä esimerkiksi silloin, kun prosessilaitteet ajetaan huoltotöiden takia alas. Koko tehdas ei pysähdy koskaan. – Jokaiselle linjalle on määritelty oma seisokkiaikataulu, jotka liittyvät ennakoivaan huoltoon. Satunnaisesti tulee vastaan jotain ennakoimatonta, jolloin prosessia hidastetaan, tutkitaan tilanne, tehdään tarvittavat korjaukset, ja usein päästään jatkamaan ilman alasajoa, Keränen sanoo. JU H O KU VA TEKI1812_3-58.indd 8 5.12.2018 7:40:04
12/2018 Tekijä 9 AJASSA – Kaikilla isoilla tehtailla on varautumistai jatkuvuudenhallintasuunnitelma. Niissä kartoitetaan muun muassa sähkönsaannin riskit. Suunnitelmissa on varauduttu toimenpiteisiin, joilla riskejä vähennetään ja siihen, että riski realisoituu eli sähköt katkeavat. Häiriötilanteesta toipumiseen kullakin teollisuuslaitoksella on oma suunnitelmansa, Huoltovarmuuskeskuksen energiaosaston voimahuollon varautumisesta vastaava voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen sanoo. Huoltovarmuuskeskuksella on eri toimialoille yhteistyöelimiä eli pooleja, joka tukevat yrityksiä poikkeustilanteisiin varautumisessa. Tavoitteena on, että Suomen pyörät pyörivät kaikissa tilanteissa. – Tuemme suunnitelmien tekemisessä, selvitämme parhaita teknisiä ja toiminnallisia ratkaisuja, miten varaudutaan häiriötilanteisiin ja äärimmäisenä poikkeusoloihin, sekä järjestämme harjoituksia. Varautumissuunnittelussa on isoja yrityskohtaisia eroja: on keskisuuria yrityksiä, jotka ovat hoitaneet asian hyvin kuntoon ja toisaalta suuryrityksiä, joiden suunnitelmien käyttöpäivä on jo mennyt umpeen, Nieminen sanoo. ENERGIAYRITYKSET TAKAAVAT JATKUVUUDEN Energiateollisuus on poikkeusolosuhteiden energiahuollon kannalta avainasemassa. Sähkömarkkinalaki määrää, että sähköverkkoyhtiöiden on tehtävä varautumissuunnitelma. Kaukolämpöyrityksiä koskee Valtioneuvoston huoltovarmuuden tavoitepäätös, jossa on vahva suositus tehdä varautumissuunnitelma. Energiateollisuus ry:n asiantuntija Katja Kurki-Suonion mukaan alan yritykset ovat varautuneet kattavasti erilaisiin häiriötilanteisiin. – Kukin yhtiö arvioi riskinsä omasta lähtökohdasta ja tekee sen perusteella varautumissuunnitelmansa esimerkiksi henkilöresurssien, varaosien saatavuuden sekä sähkönja vedensaannin osalta. Vastuunjako häiriötilanteissa ja tietoturvan suunnittelu ovat myös osa varautumista, Kurki-Suonio sanoo. Huoltovarmuuskeskus ja teollisuus ovat kehittäneet yhdessä malleja, millaisia varautumissuunnitelmia kullekin toimialalle on syytä tehdä. – Vaikka yrityksissä on paljon samanlaisia tarpeita ja hyviä kokemuksia jaetaan yritysten välillä, on varautumissuunnittelun paras ymmärrys yritysten sisällä, Kurki-Suonio sanoo. Huoltovarmuuteen liittyy myös, miten huoltovarmuuskriittiset yritykset eivät enää vastaa tukitoiminnoistaan itse, vaan ovat riippuvaisia monista palveluyrityksistä. – Palveluyrityksen on ymmärrettävä, että se toimii huoltovarmuuskriittisen yrityksen kanssa. Energiayhtiön huollon ja varaosapalvelun on toimittava kaikissa olosuhteissa. Palvelutuottajan on mietittävä myös töidensä priorisointia poikkeuk sellisissa oloissa. Logistiikka on oleellinen osa huoltovarmuutta. Miten siitä on huolehdittu häiriötilanteissa, kun ylimääräistä kapasiteettia ei ole varastossa? – Jokaisen yrityksen on omalta osaltaan suunniteltava, miten se varmistaa oman polttoaineensa saannin häiriötilanteessa. Se on osa varautumissuunnitelmaa, Kurki-Suonio sanoo. SIMULAATIOLLA HARJOITELLAAN SÄHKÖKATKOJA Varavoimajärjestelmiä toimittavan Schneider Electric Finlandin asiantuntija Veli-Matti Järvinen kertoo, miten varavoimajärjestelmät turvaavat teollisuus laitoksia ja miten ne ovat suojautuneet sähkö häiriöiden varalta. ? Huoltovarmuuskeskus auttaa teollisuutta ja energia-alan toimijoita tekemään varautumissuunnitelmia poikkeusolojen varalta. ? "Varautumis suunnittelun paras ymmärrys on yritysten sisällä." HUOLTOVARMUUSKESKUS TEOLLISUUSPOOLI ENERGIAN MAAHANTUOJAT ENERGIALAITOKSET TEOLLISUUS TUKI TEKI1812_3-58.indd 9 5.12.2018 7:40:05
OPASTE OPASTE OPASTE OPASTE 10 Tekijä 12/2018 – Varavoimajärjestelmien tärkein tehtävä on taata ihmisten, ympäristön ja teollisten prosessien turvallisuus. Teknologialla voidaan varautua erilaisiin kriisitilanteisiin. Täydellistä turvallisuutta ja huoltovarmuutta ei ole, vaan riskit pitää asettaa jollekin halutulle tasolle, Järvinen sanoo. Valtakunnan verkon häiriöt ovat vakavin ongelma. Varsinkin syrjäseuduilla voi ongelmia tulla erityisesti talvella, kun siirtolinjat ovat lumikuorman alla. Edes kaksinkertaiset verkot eivät aina riitä. Näitä tilanteita varten teollisilla laitoksilla on varavoimajärjestelmiä. – Energiavarastot tai UPS-järjestelmät eivät suoraan turvaa laitoksen jatkuvaa tuotantoa, vaan ne antavat mahdollisuuden prosessien hallittuun alasajoon niin, ettei ihmisille, ympäristölle ja prosessille aiheudu merkittävää vahinkoa. RISKIT TUNNISTETTAVA UPS takaa tehtaalle sähkön minimitarpeen tyydyttämisen siihen saakka, kun tehtaan oma varageneraattori tuottaa sähköä. Samanaikaisesti tapahtuu niin sanottu nopea kuormanohjaus eli tehtaan kriittiset prosessit ajetaan hallitusti alas ja ne kytketään pois tehtaan sähköverkosta. Lopuksi sähköjärjestelmän turva-automaatio ajaa tehtaan siihen tilaan, että se voidaan ajaa turvallisesti ylös. – Jos prosesseja ei ajeta halitusti alas, syntyy ylösajossa helposti vaarallinen tilanne, jossa esimerkiksi pumpuilla ja muilla prosesseilla on täydet tehot päällä, tai prosessi jää tilaan, josta sitä on vaikea käynnistää, Järvinen sanoo. Ongelmatilanteisiin varautuminen on haasteellista, sillä esimerkiksi sähkönsyötön totaalista katkeamista ei voida useimmissa tapauksissa harjoitella. Siksi sitä simuloidaan eli testataan tietokonemalleilla. Sähköjärjestelmät ovat vanhoissa teollisuuslaitoksissa usein monen vuosikymmenen ikäisiä. Niitä halutaan kuitenkin uusia taajaan, koska häiriöistä johtuvat prosessien pysähtymiset tulevat kalliiksi. Uudet teknologiat tuovat kuitenkin uusia haasteita, kun sähköjärjestelmien ohjausja mittauslaitteet on kytketty internetiin ja ne ovat suojauskeinoista huolimatta alttiita kyberhyökkäyksille. – Tehtaiden on tunnistettava digitalisaatioon liittyvät riskit ja varauduttava niiden torjuntaan, Järvinen sanoo. Huoltovarmuuden osalta Järvinen kehottaa kaikkia tuotantolaitoksia analysoimaan sähkönsaannin riskitekijöitä ja simuloimalla harjoittelemaan mahdollisesti eteen tulevia uhkia. – Kun riskit on havaittu, niitä vastaan varaudutaan. Kullakin laitoksella on yleisten riskien lisäksi omat ominaispiirteet, jotka laitoksen oma henkilökunta tuntee parhaiten. Tarvitaan avointa turvallisuuskulttuuria, joka on jatkuvaa turvallisuuden ja toimintavarmuuden parantamista, Järvinen sanoo. VARASTOT VARMUUDEN VUOKSI Energiahuoltovarmuuden perustana on laki, joka velvoittaa fossiilisia polttoaineita maahantuovia yrityksiä huolehtimaan energiaraaka-aineiden varmuusvarastoinnista. Öljyä, kivihiiltä ja kaasua tuovien yritysten pitää varastoida velvoitevarastoihinsa edellisen vuoden kahden kuukauden nettotuontia vastaava määrä polttoainetta. Osa varmuusvarastoista on raakaöljyä ja osa valmiita UPS (Uninterruptible Power Supply ) = keskeytymättömän virransyötön järjestelmä tai laite Oma henkilö kunta tuntee parhaiten tuotantolaitoksen erityisriskit. TEKI1812_3-58.indd 10 5.12.2018 7:40:16
OPASTE OPASTE OPASTE OPASTE 12/2018 Tekijä 11 TYÖSSÄ tuotteita kuten bensiiniä, dieseliä ja polttoöljyä. Yritysten öljyvarastot ovat niiden terminaalien yhteydessä, joita kolmella maahantuontiyhtiöllä on kaikkiaan 20, pääasiassa rannikkokaupungeissa Torniosta Haminaan. – On tärkeää, että varastot on hajautettu maantieteellisesti siten, että niitä on kaikilla niillä alueilla, missä polttoainetta mahdollisessa poikkeus tilanteessa tarvitaan, HVK:n Petri Nieminen sanoo. Laki määrää yritysten velvoitteiden lisäksi, että maassa pitää olla viiden kuukauden keskimääräistä käyttöä vastaava määrä tuontipolttoaineita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valtion vastuulla on kolmen kuukauden varmuusvarastot ja yrityksellä oman velvoitteensa mukaisesti kahden kuukauden varastot. Huoltovarmuuskeskus hallinnoi valtion varmuusvarastoja, mutta niiden käytännön operointi on ulkoistettu polttoaineita maahantuoville yrityksille, koska merkittävä osa valtion valmiusvarastoista sijaitsee samoissa paikoissa kuin yritysten omat varastot. – IEA (Kansainvälinen energiajärjestö) edellyttää, että kaikilla sen jäsenmailla on kolmen kuukauden varmuusvarastot. Koska me olemme maantieteellisesti pussinperällä, olemme asettaneet itsellemme korkeammat vaatimukset varastoinnille, Nieminen sanoo. Varmuusvarastoista on vain pieni osa näkyvillä isoissa öljysäiliöissä. – Maanalaisessa varastoinnissa on paljon stabiilimmat olosuhteet, ja sinne saadaan huomattavasti isompia säiliöitä kuin maan pinnalla oleviin metallisäiliöihin. Ne ovat myös pitkällä aikavälillä edullisin tapa, sillä kallio säiliöiden huoltotarve kohdistuu lähinnä tekniikkaan, ei rakenteisiin, Huoltovarmuuskeskuksen energia osaston polttoainetuotteiden varautumisesta vastaava tuote ryhmäpäällikkö Juha Vahlsten sanoo. Yllättävintä on, että öljysäiliöt ovat raakalouhittuja suuria luolia, joihin voi jopa valua vuotovesiä. Päällimmäisenä kerroksena on vettä kevyempi öljy. – Kallio on tiivis ja luolat rakennetaan niin syvälle, että pohjaveden vastapaine estää öljyn vuotamista säiliöstä ulos, Vahlsten kertoo. ? TUONTISÄHKÖN JA -ÖLJYN VARASSA Sähkö ja fossiiliset polttoaineet ovat Suomen energiahuollon kaksi tukijalkaa l Sähköä tuotetaan pääasiassa vesija ydinvoimalla sekä lämmöntuotannon yhteydessä niin sanotuissa yhteistuotantolaitoksissa. Oman sähköntuotannon lisäksi olemme kylminä talvipäivinä riippuvaisia Pohjoismaista, Venäjältä ja Baltiasta tuotavasta tuontisähköstä. Yhteistuotantolaitokset käyttävät polttoaineinaan kivihiiltä, maakaasua, turvetta ja puuta sekä jonkin verran polttoöljyä sekä yhä enemmän erilaisia jätteitä. Kivihiili, polttoöljy ja maakaasu ovat tuontitavaraa kuten osa puusta. Ydinvoimaloiden polttoaine uraani tulee Teollisuuden Voiman Olkiluodon laitoksille pääasiassa Kanadasta, Kazakstanista ja Australiasta. Fortum tuo Loviisan ydinvoimalaansa lähes kaiken uraaninsa Venäjältä. Sen toimittaa samainen Rosatom, joka on myös Hanhikivelle suunnitellun Fennovoiman ydinvoimalan suuromistaja ja todennäköinen polttoainetoimittaja. l Kaikki fossiiliset polttoaineet ovat tuontitavaraa. Kivihiili tuodaan pääasiassa Euroopasta. Lähes kaikki kaasu ja raakaöljy tulevat puolestaan Venäjältä. Öljyjalosteita, kuten bensiiniä ja dieseliä, tuodaan eniten Ruotsista ja muualta Euroopasta. Nestemäistä maakaasua eli LNG:tä (liquefied natural gas ) tuodaan useista eri maista Porissa ja Torniossa oleviin terminaaleihin. Jälkimmäinen toimittaa kaasua suoraan Outokummun terästehtaalle. l Suomen öljytuotteiden tukkukauppaa hallitsee kolme yritystä: Neste, Neot ja Teboil. Neste jalostaa öljytuotteita raaka-öljystä ja uusiutuvista raaka-aineista kotimaahan ja vientiin. Yhtiö myy tuotteitaan sekä oman jakeluverkostonsa kautta että muille jälleenmyyjille Suomessa ja ulkomaille. Nesteen pääomistaja on Suomen valtio, joka pyrkii vähentämään omistustaan. Neot (North European Oil Trade ) on St1:n ja SOK:n omistama hankintaja jakeluyhtiö, joka toimittaa polttoaineita St1-, ABCja Shell-ketjuille (St1:n omistuksessa). Pääosa Neotin toimittamista öljytuotteista tuodaan St1:n Göteborgin jalostamolta, joka toimittaa öljytuotteita myös St1:n Norjan ja Ruotsin jakeluasemille. Teboil tuo maahan pääasiassa raskasta polttoöljyä, mutta jonkin verran myös muita öljytuotteita. Maakaasun tuonnin ykkönen on Suomen valtion omistama Gasum, jonka tytäryhtiö Skangas toimittaa LNG:tä. SÄHKÖÄ Pohjoismaista, Venäjältä ja Baltiasta URAANIA Venäjältä, Kanadasta, Kazakstanista ja Australiasta KIVIHIILTÄ Euroopasta MAAKAASUA Venäjältä PUUTA Venäjältä RAAKAÖLJYÄ Venäjältä ÖLJYTUOTTEITA Länsi-Euroopasta JU H O KU VA TEKI1812_3-58.indd 11 5.12.2018 7:40:25
OPASTE OPASTE OPASTE OPASTE 12 Tekijä 12/2018 JATKUVA MUUTOS Varmuusvarastointi elää vuosittain käyttötarpeiden mukaan. – Tällä hetkellä vain lentopetrolin ja dieselin kulutus kasvavat. Kaikki muut vähenevät. Yksi esimerkki on myös se, että raskaan polttoöljyn käyttö on vähentynyt energiantuotantoyksiköissä. Nämä kaikki muutokset ohjaavat varmuusvarastointia jollakin aikavälillä, Vahlsten sanoo. Vuosina 2009–2018 rikkipitoista bensiiniä ja dieseliä myytiin varmuusvarastoista miljoonia litroja, kun polttoaineita koskeva EU-lainsäädäntö muuttui. Tilalle ei ostettu samaa määrää uusia polttoaineita. Näin siksi, että kyseisten polttoainelaatujen käyttömäärät olivat laskeneet, eikä entisen kokoisille varmuusvarastoille ollut näin ollen enää tarvetta. Huoltovarmuuden tavoitteiden uudistaminen on parhaillaan menossa. Järjestelmää on kehitetty vuosikymmenten aikana ja suunta on ollut selvä: varmuusvarastoinnin väheneminen. – 1990-luvulla varmuusvarastointivelvoite oli seitsemän kuukautta, ja nyt olemme olleet pari vuosikymmentä viidessä kuukaudessa, Öljyja biopolttoaineala ry:n suunnittelupäällikkö Jorma Venäläinen sanoo. SÄHKÖPULA UHKASI KESKELLÄ HELLETTÄ Isoin huoli Huoltovarmuuskeskuksella on koko valtakunnan sähkönsaannista silloin, kun sähköä tarvitaan eniten. Lähes joka talvi on useiden päivien jaksoja, jolloin kotimainen sähköntuotanto ei riitä likikään kattamaan kulutusta. Energiapulan uhka ei katso vuodenaikaa tai lämpötiloja. Viime heinäkuussa, keskellä kuuminta hellekautta, Suomi oli joutua sähköpulaan. Olkiluodon ydinvoimalan molemmat yksiköt putosivat pois kantaverkosta, kun voimalan virtamuuntaja räjähti ja aiheutti tulipalon. Viidennes sähköntuotantokapasiteetista katosi hetkessä. Tilannetta pahensi vielä se, että Venäjältä Viipurin kautta tuleva tasasähköyhteys oli huoltotöiden vuoksi poikki. Kun perspektiiviä laajennetaan koko Suomen energiaomavaraisuuteen ja jatkuvaan tilanteeseen, on yksi huolenaihe yli muiden. – Meidän energiaomavaraisuutemme on tällä hetkellä 35 prosenttia. Venäjältä tulee lopusta 65 prosentista kaksi kolmasosaa eli koko energiastamme noin puolet. Energia on ilman muuta osa TURPEESSAKO TULEVAISUUS? Tuontipolttoaineiden lisäksi Huoltovarmuuskeskus huolehtii kotimaisten polttoaineiden saatavuudesta. – Suo-omaisuudestamme 0,7 prosenttia on turvetuotannon käytössä. Meillä on siinä iso kapasiteetti. Kotimaiset polttoaineet ovat huoltovarmuuden kannalta parhaita. Toki sen tuotannossa pitää aina huomioida ympäristövaikutukset, Petri Nieminen sanoo. Turvetuotannon lupamenettelyn hidastuminen ja lupien saannin vaikeutuminen ovat johtaneet siihen, että turvetuotanto on hiljalleen vähentynyt. Turvesoita poistuu tuotannosta enemmän kuin uusia tulee tuotantoon. Samanaikaisesti turpeen käyttö on supistunut tämän vuosikymmenen aikana 30 terawattitunnista nykyiseen 15 terawattituntiin. Muutama turvetuottaja kattaa markkinoista yli 90 prosenttia, Vapo yksin kaksi kolmasosaa. Ne varastoivat turvetta myös yli tuotantokausien. – Turvetuotannolla tai valtiolla ei ole varmuusvarastointivelvollisuutta, mutta laki turpeen turvavarastoinnista mahdollistaa sen, että turvetuottaja voi hakea turva varastoa, jossa hän säilyttää kolmeksi vuodeksi turvettaan. Tästä varastoinnista tuottaja saa korvauksen Huoltovarmuuskeskukselta, Nieminen sanoo. Huoltovarmuuspäätös, joka määrittelee tuontipoltto aineiden huoltovarmuusmäärät, esittää, että turvetta pitäisi olla lämmityskauden jälkeen varastoissa puolen vuoden varastot. Kolmen huonon turvevuoden jälkeen tämä taso alitettiin keväällä 2018, ensimmäisen kerran 30 vuoteen. – Huoltovarmuuspäätös ei ole laki, mutta me suosittelemme turvetuottajille sen noudattamista. Poltto turpeen turvavarastot ovat tällä hetkellä noin yksi terawattitunti, Nieminen sanoo. Huoltovarmuuskeskuksella on myös keskipitkän aikavälin huoli. – Jos turvetuotannon väheneminen jatkuu saman laisena kuin on tapahtunut viimeiset kymmenen vuotta, olemme vuonna 2023 tilanteessa, missä tuotanto ei kata nykyistä 15 terawattitunnin tarvetta, Nieminen sanoo. TEKI1812_3-58.indd 12 5.12.2018 7:40:33
OPASTE OPASTE OPASTE OPASTE 12/2018 Tekijä 13 AJASSA Venäjän valtapolitiikkaa, Nieminen sanoo. Samalla Nieminen muistuttaa, että öljyä ja kivihiiltä voi tuoda vapaasti muualtakin kuin Venäjältä, ja kaasun osuus on vain seitsemän prosenttia koko energiankulutuksesta. – Kaasun osalta tilanne on muuttumassa, kun LNG-terminaaleja on avattu Poriin ja Tornioon sekä parin vuoden päästä Haminaan. Näiden lisäksi tulee vielä Baltic Connector -kaasuputki vuonna 2020. Pitää myös muistaa, että biokaasu kasvaa koko ajan, Vahlsten sanoo. Öljytuotteidenkin osalta tilanne on toinen kuin pari vuosikymmentä sitten, jolloin Nesteellä oli lähes monopoli kotimaisilla polttoainemarkkinoilla. Nyt St1:n ja SOK:n omistama Neot (North European Oil Trade) tuo St1:n Göteborgin jalostamolta öljytuotteita noin 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa Suomeen, mikä on kolmannes kulutuksesta. – Huoltovarmuuden kannalta on hyvä asia, kun polttoaineen toimittajia ja toimituskanavia on useampia, Vahlsten sanoo. l PAHIMMAN VARALLE l Energiatuotanto ja sähköverkko ovat yhteiskunnan toiminnalle välttämättömiä. Siksi ne ovat todennäköisiä hyökkäyskohteita kriisitilanteessa. Tämä nähtiin muun muassa 23. joulukuuta 2015, kun Ukrainan sähkölaitoksia vastaan hyökättiin kehittyneillä haitta ohjelmilla, jotka lamaannuttivat sähkönjakelun useiksi tunneiksi. – Jälkiä samanlaisista haittaohjelmista ja hyökkäysyrityksistä on nähty myös länsimaiden laitoksissa, tietokirjailija ja tietotekniikan asiantuntija Petteri Järvinen sanoo. Hän julkaisi syyskuun lopulla kirjan Kyberuhkia ja somesotaa . Sähkölinjat ja muuntoasemat ovat vartioimattomia ja usein kirjaimellisesti metsän keskellä. Siksi niitä vastaan on helppo hyökätä. Näin on myös käynyt. – Asemiehet tulittivat kivääreillä muuntajia Kalifornian Piilaaksossa, Metcalfin lähellä 16. huhtikuuta 2014. Kun jäähdytysöljyt valuivat ulos muuntajista, ne kuumenivat ja putosivat pois verkosta. 17 muuntajaa vaurioitui, ja vahingot olivat 15 miljoonaa dollaria. Koskaan ei selvinnyt, mikä taho oli hyökkäysten takana ja miksi teot tehtiin. Suomessa merkittävää vahinkoa voi Järvisen mukaan tehdä se, joka kaataa esimerkiksi pari kantaverkon 220 tai 400 kilovoltin pylvästä ja hyökkää samalla muutamaan muuntoasemaan. Ongelma pitkittyy, kun rikottujen muuntoasemien tilalle ei välttämättä saada nopeasti uusia, koska ne ovat kalliita ja niitä tuskin on varastossa. Ongelmatilanteissa muuntoasemat suojautuvat häiriöltä sulkemalla itse itsensä. – Kyse on ketjureaktiosta: kun yhtä asemaa kohtaa häiriö, seuraava sulkee itsensä. Kun tämä ilmiö etenee, laaja alue tai pahimmillaan koko maa voi pimentyä. Mitkä ovat realistiset uhkat? – Laajamittaisen kyberhyökkäyksen valmistelu ja toteutus vaatii runsaasti voimavaroja, mutta voimalinjojen kaataminen onnistuu paljon pienemmillä ponnisteluilla. Siksi pidän fyysistä uhkaa suurempana uhkana. Miten voimme suojautua? – Kyberhyökkäysten osalta uskon, että Fingrid on tehnyt meillä parhaansa. Fyysisiä hyökkäyksiä vastaan on vaikea suojautua. Varajärjestelmät ovat toki yksi tapa, jolla parannetaan varautumista. "Energiaomavaraisuutemme on tällä hetkellä 35 prosenttia. Venäjältä tulee energiasta noin puolet." LE H TI KU VA /R O N I RE KO M A A TEKI1812_3-58.indd 13 5.12.2018 7:40:40
14 Tekijä 12/2018 KOKIJA ”Opiskelijaryhmässä vain kolme!” O rion Oyj:n Salon toimipisteen pääluottamusmies Anniina Pekki on Teollisuusliiton valtakunnallisen nuorisojaoston jäsen. Entisenä teamilaisena kansainvälisen yhteistyön laajuus Teollisuusliitossa tuli mukavana yllätyksenä. – Olin heti valmis matkaan. Meillä TEAMissa ei ollut vastaavaa kansainvälistä toimintaa, Pekki toteaa. Metalliliitto oli pitkään tehnyt yhteistyötä Saksan jättiläismäisen veljesjärjestön eli kahden miljoonan jäsenen IG Metallin kanssa. Näitä peruja Teollisuus liiton yhdeksänhenkinen nuorisoryhmä kävi IG Metallin nuorten vieraana elokuussa Saksassa. Ensi vuonna on saksalaisten vuoro käydä Suomessa. Saksassa tehdaskohteina olivat Volkswagenin hyötyajoneuvotehtaan alumiinivalimo, KSM Wernigeroden autonosia valmistava tehdas ja Piller Harzin sähkömoottoritehdas. Viimeiseksi käytiin Volkswagenin Braun schweigenin tehtaassa, missä oli myös koulutuskeskus. Keskuksessa suomalaiset näkivät paikan päällä, miten yrityksessä koulutetaan uusia ammattilaisia. Opettajat ovat kokoaikaisesti oppilaiden kanssa työskenteleviä yrityksen omia työntekijöitä. Ainakin sinä päivänä, kun suomalaiset kiersivät tehdasta, oppisopimusopettajalla oli aikaa vetää hyvin pientä eli kolmen hengen ryhmää. – Opiskelijat näyttivät innostuneilta. Volkswagenin oppisopimusopiskelijat olivat juuri saaneet käyttöönsä uudet iPadit, joita he voivat käyttää opiskelunsa tukena, Pekki kertoo. Saksan järjestelmää pidetään usein koko maan vientiteollisuuden menestyksen perustana. Tuotantoavustaja Anniina Pekki kävi Teollisuusliiton nuorisojaoston matkalla Saksassa. Hän näki, miten ammatillista koulutusta kannattaisi työpaikoilla järjestää. TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT PEKKA ELOMAA TEKI1812_3-58.indd 14 5.12.2018 7:40:42
12/2018 Tekijä 15 AJASSA ? ”Opettajalla ei suomalaisessa ammattikoulutuksessa ole enää aikaa ehdottomasti tärkeimpään tehtäväänsä eli opettamiseen. Seuraukset näkyvät jo työpaikoilla.” ”Opiskelijaryhmässä vain kolme!” Tätä kautta yritykset kouluttavat ja rekrytoivat osaavia työntekijöitä maksaen myös suurimman osan koko koulutusjärjestelmän kuluista. Kolme ja puoli vuotta kestävään koulutukseen kuuluu myös ihan perinteistä luokkaopetusta yleissivistävine oppiaineineen. LEIKKAUKSET KURITTAVAT AMMATILLISTA OPETUSTA Pekki toteaa, että Saksan järjestelmän parhaista puolista pitäisi ottaa oppia Suomessa. Sipilän hallitus on tehnyt dramaattisia leikkauksia kaikkeen koulutus rahoitukseen, vaikka kiistaton tutkimustieto kertoo, että koulutukseen panostaminen on tärkein tapa kohottaa kansakunnan hyvinvointia. Pekki on joutunut näkemään myös läheisen ystävä piirin kautta, miten määrärahojen leikkaukset ammatillisessa koulutuksessa näkyvät. – Hyvä ystävättäreni opiskelee nyt parturikampaajaksi. Opettajalla on jopa kolme luokkaa valvottavanaan yhtä aikaa. Opettajalla on aikaa vain tehtävänantoon, ja sitten hänen pitää lähteä jo pois toista luokkaa ohjaamaan. Opettajalla ei ole oikeasti aikaa opettaa, Pekki hämmästelee ammattiopetuksen murheellista jamaa opetusministeri Sanni GrahnLaasosen (kok.) valtakaudella. Kun opettajalla ei ammattikoulutuksessa ole enää aikaa ehdottomasti tärkeimpään tehtäväänsä eli opettamiseen, seuraukset näkyvät jo työpaikoilla, Pekki arvioi. Toinen Pekille paljastunut etu saksalaisessa ammattikoulutuksessa on työpaikan varmuus. Tämä vertautuu siihen aikaan Suomessa, jolloin metallialan konepajakouluista tai paperialan omista koulutuksista pääsi suoraan töihin. – On aikamoinen palkinto, että koulutuksen päättyessä työpaikka on varma siinä yrityksessä, Pekki toteaa. Suomalaisille kerrottiin, että tietystikin koulutuksen päättyessä pitää päästä loppukokeista hyväksyttävästi läpi. Varma työpaikka on kuitenkin iso motivaattori. – Meille kerrottiin, että loppukokeiden hylkäysprosentti on todella pieni. Jos vain haluaa saada opintonsa loppuun, siinä kyllä onnistuu. TÄSMÄTUKEA NUORILLE TYÖTTÖMILLE? Pekki ei varmastikaan halua tuoda Saksasta mitään sikäläisen työmarkkinajärjestelmän huonoja puolia. Niihin kuuluvat työttömien nöyryyttäminen ja rankaiseminen ”Kurzarbeit”-työpaikoilla, joiden palkoilla ei pysty tulemaan toimeen. Sen sijaan Pekki miettii niitä keinoja, joilla työttömiksi jääviä Teollisuusliiton alojen nuoria voitaisiin tukea. Pekki on myös Helsinki-Uusimaan alueellisen nuorisojaoston jäsen. Hän olikin mukana viime kesän alkupuolella soittoringissä, jossa kyseltiin juuri valmistuneiden opiskelijajäsenten kuulumisia. Vastaanotto oli hyvä, kun kysyi nuorelta: Mitä kuuluu? Miten menee? – Heillä, jotka eivät olleet saaneetkaan työpaikkaa, oli huonot fiilikset. Heihin sai virtaa, kun kysyi, mitä jos kyselisit töitä tuolta ja tuolta. Tai mitäs, jos ajattelisitkin, että jatkaisit koulua. Nuorissa on paljon potentiaalia. He voivat olla valmiita myös muuttamaan töiden perässä, Pekki perkaa soittelujen saldoa. – Tällaisia soittorinkejä pitäisi ehdottomasti jatkaa. Ja minusta työttömille nuorille voisi olla jokin oma kurssi tai tapahtumapäivä. Usein työtön-sanasta nousee mieleen vanhempi ihminen. Nuorelle pitäisi suunnata omia kursseja, muuten hän ei työttömien tapahtumaan helpolla lähde. TIETOISKUJA JA TUBETUSTA? Pekki miettii, voisivatko Teollisuusliiton kaikki tiedotuskanavat, Tekijä -lehti mukaan lukien, tehdä infoiskuja liiton sopimusalojen työpaikoista. Näin nuorille työnhakijoille paljastuisi, miten valtava kirjo erilaisia töitä ja ammatteja liiton omastakin piiristä löytyy. – Meidän nuori jäsenemme voisi itse kertoa videolla työstään, alkaen vaikka siitä hevoshoitajasta sinne metallialan hitsariin, ja me lääketyöntekijät esiintyisimme siinä sitten välissä, Pekki kaavailee. Saksan matkalta Pekille jäikin mieleen ihastelun aiheena IG Metallin nuorten todella vahva panostus some-kanaviin. Se on yksi vastaus ammattiliittojen haasteisiin. – Nuoret selaavat kännykkää. Bussipysäkillä ei puhuta, vaan katsotaan kännykkää. Nuoret eivät juuri enää katso telkkaria, vaan seuraavat sarjoja ja kuun televat musiikkia. Saksassa esimerkiksi liikkuvaa kuvaa hyödynnettiin aivan joka lähtöön alkaen musiikkivideoksi jalostuneesta tietoiskusta: ”Miksi kannattaa liittyä liittoon? ” – Meillä pitäisi olla Teollisuusliiton oma tubettaja, Pekki esittää. Nuorisojaoston jäsen myöntää, että vielähän Teollisuusliitto on järjestönä nuori. Ei kaikkea pystytä tekemään heti IG Metallin malliin. Saksalaisen veljesjärjestömme nuorisojäseniä on yksistään saman verran kuin koko Teollisuusliitossa jäseniä, Pekki tietää. Olivatpa resurssit millaisia tahansa, Teollisuusliiton on Pekin mielestä kuitenkin käytävä aina vain tehokkaampaan informaatiotaisteluun. Valtavirtamedia iltapäivälehdet eturintamassa levittää ammattiyhdistysliikkeestä valheellisia mielikuvia. – Lehdissä kyllä näkee juttuja siitä 30-vuotiaasta menestyksekkäästä yrittäjästä, joka tienaa näin ja näin paljon. Kaikki yritetään saada yrittäjiksi, Pekki kuvaa. Oppikirjoista on poistettu myönteinen ja laaja tieto ammattiyhdistysliikkeen todellisista tehtävistä ja ansioista koko yhteiskunnan rakentamisessa. AJASSA ? TEKI1812_3-58.indd 15 5.12.2018 7:40:43
16 Tekijä 12/2018 Yleinen Työttömyyskassa YTK eli ns. Loimaan kassa on vain kassa, ei liitto. Sen perustivat kokoomuslaiset yrittäjät ay-liikkeen murtamiseksi. Nuorilla ei Pekin mukaan ole tietoa, miten paljon etuja Teollisuusliitto tarjoaa ja miten paljon nuorisotoimintaakin liitossa on, jos vain lähtee mukaan. – Meidän on saatava lisää näkyvyyttä Teollisuusliitolle. Loimaan kassa mainostaa itseään radiossa. Miksemme mekin voisi laittaa mainoksia niihin radio-ohjelmiin, joita nuoret kaikkein eniten kuuntelevat? Pekki mietiskelee myös, olisiko liian kallista, jos Teollisuusliitto ostaisi Spotifysta lyhyitä mainoksia. Spotifyn ilmaisversio näet pakottaa seuraajansa kuuntelemaan säännöllisin väliajoin mainoksia ennen kuin musiikin ilmaista kuuntelua saa taas jatkaa. Edelleenkin jäseneksi saa niin nuoren kuin vanhemmankin työntekijän todennäköisimmin kohtaamalla, puhumalla ja pyytämällä. Mutta somettaminen ja yleinen tiedottaminen voisivat olla Pekin mielestä jäsenyysasioissakin iso apu. Teollisuusliitto olisi edes nimenä tuttu. ”KAIKKI ERILAISIA, KAIKKI SAMANARVOISIA” Pekkiä kavahduttaa perussuomalaisten hajota ja hallitse -taktiikka, jolla suomalaisten työttömien ja ulkomaalaisten työntekijöiden väliin kylvetään vihan siemeniä. Teollisuusliittolaisten ei tule langeta tähän mielikuvien luomaan ansaan, jolla työolojen kurjistamisen todelliset arkkitehdit pääsevät pälkähästä. – On aika hurja maailmankuva, jos pitää ulkomaalaisia jotenkin vähempiarvoisina ihmisinä. Teollisuusliiton toimintaan pitää juurruttaa aivan toisenlainen ihmiskäsitys; nuorten ennakkoluuloton hyväksyvyys kaikkia kohtaan. – Nuorissa on hienoa se, että he ottavat ihmisen sellaisena kuin hän on. Olemme kaikki erilaisia, mutta samanarvoisia. Kansainvälinen toiminta voisi Pekin mielestä laajentua Saksaa lähemmäksikin, ihan tuohon naapuriin eli muihin Pohjoismaihin. Ja Suomessa työskenteleville jäsenille, joilla on ulkomaalaistausta, pitäisi lisätä toimintaa ja koulutusta. Marraskuussa Tampereella oli jo venäjänkielinen edunvalvontakurssi (ks. sivu 44 ). – Teollisuusliitto voisi järjestää englanninkielisenkin kurssin, Pekki esittää. Pekki ei malta olla vielä palaamatta päivänpolitiikkaan. Hän yllyttää kaikkia nuoria tajuamaan, että politiikkaa ei pidä pitää kirosanana. Sehän on vain yhteisistä asioista huolehtimista. l ”Tärkeintä on nyt, että jokainen äänestää eduskuntavaaleissa. Vain äänestämällä voit vaikuttaa!” NUORI TYÖTÖN, ETSITKÖ TATSIA ELÄMÄÄSI? Hakeudu mukaan Tatsi ry:n toimintaan, jos olet työtön ja Teollisuusliiton jäsen. Tatsi järjestää ilmaista tukitoimintaa ja koulutusta nimenomaisesti myös nuorille työttömille. Nyt esimerkiksi Porvoossa ja Kotkassa toimii Avoin työhuone, jossa 18–35-vuotias työtön voi tehdä ympäristöstään enemmän itsensä ja kavereidensa näköisen. Tampereelle vastaava avataan ensi vuoden aikana. Tutki lisää: www.tatsi.org/nuoret-tyottomat Lehdet vain Lehdet vain Lehdet vain Lehdet vain Lehdet vain Lehdet vain Lehdet vain Lehdet vain Lehdet vain Lehdet vain Lehdet vain Lehdet vain Lehdet vain Lehdet vain Lehdet vain €€€€€€€€ + lahja tai + lahja tai + lahja tai + lahja tai + lahja tai + lahja tai lehti! lehti! lehti! lehti! lehti! lehti! + lahja tai lehti! + lahja tai + lahja tai + lahja tai lehti! + lahja tai lehti! + lahja tai lehti! + lahja tai + lahja tai + lahja tai lehti! + lahja tai ”Joululom a on ihan parasta!” toteaa ekaluokkala inen Sanni. ”Ei tarvitse tehdä läksyjä eikä lukea kokeisiin , vaan voi viettää aikaa perheen ja kavereid en kanssa. Tykkään lukea kirjoja, ja nyt siihen on aikaa, Sanni kertoo iloisena. Pieni henkilöau to on kadonnu t Kumpula n keskusta sta. Havainnot pyydetää n ilmoittamaan poliisille. KANSAN YSTÄ VÄ N:ro 16 Kerr omm e seud un uuti set Kunnan valtuust o on päättän yt, että Kanilah den kylään rakenne taan lisää asuntoja . Haaja-a sutusalu eet halutaa n pitää asuttuin a, koska se on koko kunnan etu. ”Panosta mme tulevais uuteen”, sanoo pormest ari. Ku nn an val tu ust o on pää ttä nyt , ett ä Kan ila hde n kyl ään rak en net aan lis ää asu nto ja. Haa jaasu tu sal uee t hal uta an pit ää asu ttu in a, kos ka se on kok o ku nn an etu . ”P an ost am me tu lev ais uut een ”, san oo por mes tar i. JÄNNITTÄVIÄ SOTASARJA KUVIA MAAILMAN SUOSITUIN SUPER SANKARI VILLIN LÄNNEN KLASSIKKO SARJA SKANDINAVIAN SUURIN JALKA PALLOLEHTI LEHTI TÄYNNÄ LÄTKÄÄ SPIDER MAN + nroa TEX WILLER + nroa GOAL nroa + pyyhe KORKEAJÄNNITYS + nroa JÄÄKIEKKOLEHTI nroa + pyyhe JÄÄKIEKKOLEHTI Tutustu myös muihin tila aviin lehtiimme! Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja jatkuu edullisena kestotilauksena. Tilauksen voi lopettaa ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. Mahdollinen tilaajalahja toimitetaan laskun maksamisen jälkeen tilauksen saajan osoitteeseen. Tilaajalahjoja on saatavilla rajoitettu määrä, ja lahjojen loppuessa Egmont Kustannuksella on oikeus lähettää tilalle korvaava tuote. Tarjous koskee vain uusia tilauksia ja on voimassa 31.12.2018 saakka. Ulkomaan tilauksiin lisätään toimituskulut. Jos olet tekemässä tilausta ulkomaille, ota yhteyttä tilaajapalveluun. Mikäli et ole tyytyväinen lehteesi, Sinulla on oikeus peruuttaa tekemäsi tilaus viim. 14 vrk:n kuluttua ensimmäisen lehden vastaanottamisesta. Lisätietoa peruuttamisoikeudesta: www.egmont.? / asiakaspalvelu/tilausehdot. Tilaajien tiedot viedään EU:n tietosuoja-asetuksen mukaiseen asiakasja markkinointirekisteriin. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta Egmont Kustannuksen tilaajapalveluun. Lisätietoa käsittelystä, rekisteröidyn oikeuksista ja muusta tietosuojasta: www.egmont.? /tietosuoja. Kustantaja: Egmont Kustannus Oy Ab, Mechelininkatu 1a, 00180 Helsinki. Tilaa NETISSÄ: tilaa.egmont.? PUHELIMELLA: 0203 39000 (ark. 8-18) SÄHKÖPOSTILLA: tilaajapalvelu@egmont.? Puhelinja sähköpostitilauksissa muista ilmoittaa tarjouskoodi 18030. Tykkään lukea kirjoja, ja nyt siihen on aikaa, Sanni kertoo iloisena. Pieni henkilöau to on kadonnu t Kumpula n keskusta sta. Havainnot pyydetää n ilmoittamaan poliisille. Anna lahjaksi lukemisen iloa! Anna lahjaksi lukemisen iloa! Anna lahjaksi lukemisen iloa! TEKI1812_3-58.indd 16 5.12.2018 7:40:48
Lehdet vain Lehdet vain Lehdet vain Lehdet vain Lehdet vain Lehdet vain Lehdet vain Lehdet vain Lehdet vain Lehdet vain Lehdet vain Lehdet vain Lehdet vain Lehdet vain Lehdet vain €€€€€€€€ + lahja tai + lahja tai + lahja tai + lahja tai + lahja tai + lahja tai lehti! lehti! lehti! lehti! lehti! lehti! + lahja tai lehti! + lahja tai + lahja tai + lahja tai lehti! + lahja tai lehti! + lahja tai lehti! + lahja tai + lahja tai + lahja tai lehti! + lahja tai ”Joululom a on ihan parasta!” toteaa ekaluokkala inen Sanni. ”Ei tarvitse tehdä läksyjä eikä lukea kokeisiin , vaan voi viettää aikaa perheen ja kavereid en kanssa. Tykkään lukea kirjoja, ja nyt siihen on aikaa, Sanni kertoo iloisena. Pieni henkilöau to on kadonnu t Kumpula n keskusta sta. Havainnot pyydetää n ilmoittamaan poliisille. KANSAN YSTÄ VÄ N:ro 16 Kerr omm e seud un uuti set Kunnan valtuust o on päättän yt, että Kanilah den kylään rakenne taan lisää asuntoja . Haaja-a sutusalu eet halutaa n pitää asuttuin a, koska se on koko kunnan etu. ”Panosta mme tulevais uuteen”, sanoo pormest ari. Ku nn an val tu ust o on pää ttä nyt , ett ä Kan ila hde n kyl ään rak en net aan lis ää asu nto ja. Haa jaasu tu sal uee t hal uta an pit ää asu ttu in a, kos ka se on kok o ku nn an etu . ”P an ost am me tu lev ais uut een ”, san oo por mes tar i. JÄNNITTÄVIÄ SOTASARJA KUVIA MAAILMAN SUOSITUIN SUPER SANKARI VILLIN LÄNNEN KLASSIKKO SARJA SKANDINAVIAN SUURIN JALKA PALLOLEHTI LEHTI TÄYNNÄ LÄTKÄÄ SPIDER MAN + nroa TEX WILLER + nroa GOAL nroa + pyyhe KORKEAJÄNNITYS + nroa JÄÄKIEKKOLEHTI nroa + pyyhe JÄÄKIEKKOLEHTI Tutustu myös muihin tila aviin lehtiimme! Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja jatkuu edullisena kestotilauksena. Tilauksen voi lopettaa ilmoittamalla siitä lehden tilaajapalveluun. Mahdollinen tilaajalahja toimitetaan laskun maksamisen jälkeen tilauksen saajan osoitteeseen. Tilaajalahjoja on saatavilla rajoitettu määrä, ja lahjojen loppuessa Egmont Kustannuksella on oikeus lähettää tilalle korvaava tuote. Tarjous koskee vain uusia tilauksia ja on voimassa 31.12.2018 saakka. Ulkomaan tilauksiin lisätään toimituskulut. Jos olet tekemässä tilausta ulkomaille, ota yhteyttä tilaajapalveluun. Mikäli et ole tyytyväinen lehteesi, Sinulla on oikeus peruuttaa tekemäsi tilaus viim. 14 vrk:n kuluttua ensimmäisen lehden vastaanottamisesta. Lisätietoa peruuttamisoikeudesta: www.egmont.? / asiakaspalvelu/tilausehdot. Tilaajien tiedot viedään EU:n tietosuoja-asetuksen mukaiseen asiakasja markkinointirekisteriin. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ilmoittamalla asiasta Egmont Kustannuksen tilaajapalveluun. Lisätietoa käsittelystä, rekisteröidyn oikeuksista ja muusta tietosuojasta: www.egmont.? /tietosuoja. Kustantaja: Egmont Kustannus Oy Ab, Mechelininkatu 1a, 00180 Helsinki. Tilaa NETISSÄ: tilaa.egmont.? PUHELIMELLA: 0203 39000 (ark. 8-18) SÄHKÖPOSTILLA: tilaajapalvelu@egmont.? Puhelinja sähköpostitilauksissa muista ilmoittaa tarjouskoodi 18030. Tykkään lukea kirjoja, ja nyt siihen on aikaa, Sanni kertoo iloisena. Pieni henkilöau to on kadonnu t Kumpula n keskusta sta. Havainnot pyydetää n ilmoittamaan poliisille. Anna lahjaksi lukemisen iloa! Anna lahjaksi lukemisen iloa! Anna lahjaksi lukemisen iloa! TEKI1812_3-58.indd 17 5.12.2018 7:40:49
18 Tekijä 12/2018 TEKI1812_3-58.indd 18 5.12.2018 7:40:53
12/2018 Tekijä 19 AJASSA ? S uomessa työsuhteen vähimmäisehdot turvataan yleissitovilla työehtosopimuksilla. Monissa muissa maissa palkkatason minimistä säädetään lailla. – Yleissitovuus varmistaa sopimusturvan kaikille työntekijöille työnantajasta riippumatta. Kaikki työntekijät tietävät saavansa samat sopimuksissa sovitut etuudet ja heillä on samat sopimuksiin kuuluvat velvollisuudet kuin saman alan muilla työntekijöillä, Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen tutkija, professori Harri Melin sanoo. Järjestelmästä on hyötyä myös työnantajapuolelle. – Yleissitovuus on koko sopimusjärjestelmän kivijalka. Sillä luodaan tasaveroiset kilpailuedellytykset yritystoiminnalle ja vähimmäisehtoturva palkansaajille, toteaa SAK:n emeritus puheenjohtaja, kansanedustaja Lauri Ihalainen. Työnantajaliittoihin järjestäytyneet sekä niihin järjestäytymättömät työnantajat eivät voi alittaa työehtojen minimiä, jos alan työehtosopimus on vahvistettu yleissitovaksi. Sopimusten yleissitovuutta tarkistettiin viimeksi edellisen liittokierroksen yhteydessä. Yrityskaupat, liittofuusiot, työntekijöiden järjestäytymisasteen muutokset ja yritysten työnantajaliittojen vaihdokset voivat muuttaa yleissitovuutta. Yleissitovuudesta päättää työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamislautakunta. Aika ajoin yksittäisen työehtosopimuksen yleissitovuudesta väännetään kättä, joskus työnantajapuolen ja joskus palkansaajapuolen aloitteesta. Viime kädessä asian ratkaisee työtuomioistuin. HAASTETTU AIEMMINKIN Koko yleissitovuusperiaate haastetaan aika ajoin. Suomen Yrittäjät moittii yleissitovuutta rajoittavaksi ja saa tukea muutamilta oikeistopolitiikoilta. Yleissitovuutta yritetään taas saada purettua kantelulla. Ajatuspaja Libera pitää yleissitovuutta EU:n sisämarkkinasopimuksen vastaisena (ks. sivu 22 ). Unioni on jo kertaalleen todennut yleissitovuuden päteväksi. Vuonna 2006 asiasta kanteli Suomen Yrittäjät, joka vetosi yhdistymisvapauteen. SY:n mukaan yleissitovat työehdot rajoittivat työnantajaliittoihin kuulumattomien yritysten yhdistymisvapautta. Järjestöä haittasi etenkin se, etteivät yleissitovuuden piirissä olevat järjestäytymättömät yritykset päässeet hyödyntämään paikallista sopimista. KOSKEE VAIN OSAA Yksityisen sektorin palkansaajista yleissitovien työehtosopimusten piirissä on vajaa viidennes. Työja elinkeinoministeriön viimeisimmän selvityksen mukaan 18,1 prosenttia yksityisen sektorin palkansaajista on sellaisen työnantajan palveluksessa, joka ei ole järjestäytynyt, mutta jonka ala kuuluu yleissitovan sopimuksen piiriin. Arvio perustuu vuoden 2014 tietoihin. Suurin osa palkansaajista on normaalisitovien työehtosopimusten piirissä. Harri Melin ennakoi, että seuraavalla hallituskaudella käydään kovaa vääntöä yleissitovuudesta. – Etenkin pienet työnantajat haluavat päästä eroon yleissitovuudesta. Mielestäni yleissitovuudesta ei tule luopua ja sen puolesta kannattaa kamppailla. Yleissitovuus antaa vähimmäisehdot Joka viidennen työntekijän palkka määräytyy yksityisellä sektorilla yleissitovuuden perusteella. TEKSTI BIRGITTA SUORSA/UP KUVITUS TUOMAS IKONEN TEKI1812_3-58.indd 19 5.12.2018 7:40:55
20 Tekijä 12/2018 Minimipalkan vaihtoehto Hallitusneuvos Tarja Kröger työja elinkeinoministeriöstä kertoo, että ongelmia työehtosopimusten yleissitovuuden määrittelyssä ei ole juuri ollut lautakunnan perustamisen jälkeen. Päätöksestä valitetaan hyvin harvoin työtuomioistuimeen. Vahvistamislautakunnasta ja uusista yleissitovuuden kriteereistä sovittiin vuoden 2001 työsopimuslain uudistamisen yhteydessä. Sitä aiemmin erimielisyydet ratkaistiin työtuomioistuimessa. Viime vuosina uudelleen arvioitavaksi on joutunut muun muassa turkistuotantoalan työehtosopimus. Se todettiin yleissitovaksi. Aiemmin yleissitovuuden ehtona oli, että sopimuksen piirissä olevista työntekijöitä yli 50 prosenttia työskentelee alan järjestäytyneen työnantajan palveluksessa. Nykyisin yleissitovuutta arvioitaessa otetaan huomioon myös ainakin työehtosopimustoiminnan vakiintuneisuus kyseisellä alalla sekä niin sanottujen liityntäsopimusten piiriin kuuluvien työntekijöiden määrä. Työehtosopimuksesta voi tulla yleissitova vain, jos sen soveltamisala on alun perin valtakunnallinen. LASKENTA VAIKEAA Yleissitovuuden laskentapohjassa on yhä horjuvuutta, sillä työssäkäyntitilastot ovat vanhoja ja viralliset työttömyysluvut ajantasaiset. Päänvaivaa aiheuttavat osa-aikatyö, julkisomisteisten yhtiöiden asema sekä se, että kaikkien samassa työpaikassa olevien katsotaan kuuluvan samaan sopimusalaan ammateista riippumatta. Myös suhdanteet vaikuttavat yleissitovuuteen. Taantuman aikana henkilöstöä vähennetään herkemmin pienistä järjestäytymättömistä kuin suurista järjestäytyneistä yrityksistä. Teollisuudessa työehtosopimukset ovat yleissitovia muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. REI’ITTÄMISTÄ ON YRITETTY Yleissitovuuden avaaminen on toistaiseksi pystytty estämään. – 1990-luvulla yleissitovuutta yritettiin rei’ittää sallimalla nuorille alle vähimmäispalkan alittavia palkkoja. Esitys meni jo eduskuntaan saakka, mutta SAK antoi lakkouhkan. Hallitus perääntyi, ja alakohtaisiin työehtosopimuksiin tehtiin suosituksia nuorten vähimmäisehdoiksi, Ihalainen kertoo. Palkkojen vähimmäistasosta pitäisi määrätä lailla, jos yleissitovuutta ei olisi. Näin on monissa maissa. Suomessakin yleissitovuus syntyi osittain vähimmäispalkkakeskustelusta. Ensimmäisiä kertoja yleissitovuutta yritettiin saada aikaan 1960-luvulla. Kansanedustaja, kivenhakkaaja Aarne Saarinen (SKDL) esitti 1966 työsopimuslakiin muun muassa muutosta, että työsopimuksen vähimmäisehtoina tulisi noudattaa ”asianomaisen alan työehtosopimuksen määräämiä ehtoja”. Metsäja uittotöihin oli aiemmin säädetty lailla vähimmäispalkka. Kun keskustelu eräiden muiden alojen vähimmäispalkasta eduskunnassa eteni, monissa lakialoitteissa esitettiin työehtosopimusten yleissitovuutta joko suoraan tai epäsuorasti. Ehdotuksia tuli myös keskustapuolueesta. Yleissitovuus hyväksyttiin vuonna 1970 osana työsopimuslakia. Laki astui voimaan vuonna 1971. – Yleissitovat työja virkaehtosopimukset ovat parempia kuin minimipalkka, sillä ne ottavat huomioon kyseisen alan maksukyvyn, Lauri Ihalainen sanoo. Työnantajat ovat hyötyneet sopimusten yleissitovuudesta muun muassa silloin, kun palkkaliukumat ovat uhanneet kasvaa. Palkansaajapuolella yleissitovuus on turvannut palkankorotukset järjestäytymättömän työnantajan palveluksessa oleville ja estänyt alipalkkauksen, kuten eduskunta aikoinaan toivoi. Ongelmana on edelleen, että monet pienet työnantajayritykset eivät tiedä yleissitovuuden koskevan myös niitä. Alalla yleissitovaa työehtosopimusta pitää noudattaa, vaikka siitä ei erikseen ilmoiteta. Järjestäytymättömät työnantajat eivät pysty hyödyntämään työehtosopimuksissa olevia joustoja, vaikka niiden on noudatettava muita työehtoja. Tämä herättää edelleen pahaa verta. EDUSTAVA JA VAKIINTUNUT Työehtosopimusten yleissitovuus tarkastetaan, kun siihen on tarvetta, eli kun sopimuksen kattavuudessa on tapahtunut olennainen muutos, kuten liittofuusio tai uuden työmarkkinajärjestön perustaminen. Myös suurten yritysten vaihtaessa työnantajaliittoa työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamislautakunta ottaa sopimuksen uudelleen tarkasteluun. Lautakuntaan kuuluu puheenjohtajan lisäksi kaksi jäsentä, jotka eivät saa edustaa työnantajien eivätkä työntekijöiden etua. TEKI1812_3-58.indd 20 5.12.2018 7:40:55
12/2018 Tekijä 21 AJASSA Nykyhallituksen esitys lakisääteisestä paikallisesta sopimisesta olisi ollut portti yleissitovuuden muuttamiseen. – Tämä saatiin pois pöydältä kiky-sopimuksen myötä. Vaikka kiky-sopimus oli monelta kohtaa kova, on tärkeä havaita, että isot rakenteelliset muutokset estettiin. Aineellisia etuja pystyy hankkimaan takaisin. Jos perusrakenteet saadaan murrettua, niin sitten ollaan suurissa vaikeuksissa. UUDET ALAT HAASTAVAT Digitalisaation ja robotisaation myötä henkilöstö vähenee monilta perinteisiltä aloilta. Työpaikkoja syntyy uusille aloille, joilla ei välttämättä ole edes normaalisitovaa työehtosopimusta. Ihalainen ja Melin luottavat, että yleissitovuudella on paikkansa tulevaisuudessakin. On mahdollista, että yleissitovuus purkautuu joko poliittista tietä tai työmarkkinoiden muuttuessa. Melin kommentoi, että yleissitovuuden poistuminen ei välttämättä olisi kovin suuri muutos. – Monissa maissa sopimusten piirissä on valtaosa työntekijöistä, vaikka yleissitovuutta ei olisikaan. – Työntekijöiden tulisi vaatia yrityskohtaisesti, että sopimukset koskevat myös heitä. Paikallinen sopiminen ja erilaiset villit järjestelyt yleistyisivät, hän arvioi. Ay-liikkeelle yleissitovuuden purkaminen olisi kuitenkin arvovaltatappio. Yleissitovuus on ollut merkki siitä, että ay-liike pitää työntekijöiden eduista huolta, vaikka näiden työnantajat eivät olisi järjestäytyneitä. Yleissitovuus on yksi syy kuulua ammattiliittoon. Ihalainen tähdentää, että Suomessa sopimusjärjestelmä rakentuu yleissitovuudelle. – Neuvottelujärjestelmää voidaan kehittää, mutta työehtosopimusten yleissitovuudesta täytyy pitää kiinni. Jos yleissitovuutta ryhdytään purkamaan, se räjäyttää muun muassa palkkaerot miesten ja naisten välillä suuriksi. Kun neuvottelujärjestelmää kehitetään paikallisen sopimisen suuntaan, yleissitovat työehtosopimukset ovat niihin hyvä perälauta. – Jos tätä ankkuria ei ole, paikallinen sopimus ei tuota yhtä hyvää tulosta. l TEKI1812_3-58.indd 21 5.12.2018 7:40:56
22 Tekijä 12/2018 VÄITTÄJÄT Onko yleissitovuus kehityksen jarru? TEKSTI SAMI TURUNEN KUVAT LAURI ROTKO ONKO YLEISSITOVUUDESTA TYÖMARKKINOILLE HAITTAA VAI HYÖTYÄ? MIKKO KIESILÄINEN: Yleissitovuus itsessään ei ole ongelma. Ongelmallinen on tapa, jolla se on toteutettu Suomessa. Sen voisi toteuttaa siten, että se ei olisi EU-lainsäädännön vastainen. ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN: Yleissitovuus takaa kaikille minimityöehdot riippumatta siitä, onko työnantaja järjestäytynyt vai ei. Työnantajapuolella se takaa puolestaan kilpailuneutraliteetin samalla toimialalla toimiville yrityksille, kun palkkakustannuksia dumppaamalla ei voi hakea kilpailuetua. KIESILÄINEN: Se takaa kilpailuneutraliteetin vain järjestäytyneille työnantajille. Kaupan ala on hyvä esimerkki: siellä on muutama vahva toimija, kuten Kja S-ryhmät, jotka työllis tävät niin monta ihmistä, että ne voivat sanella neuvotteluissa työnantajien kannat. Niillä on intressi tehdä kilpailu asetelma heikoksi järjestäytymättömille kaupoille ja kioskeille, jotka eivät voi sopia edes lounastauon pituudesta. RÖNNI-SÄLLINEN: Kaupan alalla on joustavia työaikajärjestelmiä, jotka ovat myös järjestäytymättömien työnantajien käytössä. Joustoja olisi vaikea sopia ilman tessejä, koska lainsäädäntö ei niin joustavia käytäntöjä mahdollistaisi. Olin PAMissa pitkään, eikä kertaakaan tullut käytännön esimerkkejä, etteikö ruokatauon pituudesta olisi voitu sopia. KIESILÄINEN: Siitä ei voida sopia laillisesti, joten se tehdään laittomasti. Se on yrittäjän kannalta riski, koska jos myöhemmin tulee erimielisyyttä, oikeudessa häviää automaattisesti. MIKSI KAIKKI YRITYKSET EIVÄT JÄRJESTÄYDY? RÖNNI-SÄLLINEN: Kyllä pienetkin yritykset voivat järjestäytyä, se on oma valinta. KIESILÄINEN: Suomessa on järjestäytymisen vapaus, ja toisaalta Teknologiateollisuus ei edes suostu ottamaan jäseneksi firmoja, joilla on alle 10 työntekijää. Silloin jää kymmenien paikallisen sopimisen mahdollisuuksien ulkopuolelle. RÖNNI-SÄLLINEN: Teollisuusliitto on ilmoittanut, että se on valmis tekemään liitännäissopimuksia myös järjestäytymättömien kanssa. Pari vuotta sitten esitettiin mallia, jossa paikallista sopimista olisi laajennettu tietyin reunaehdoin myös järjestäytymättömien yritysten käyttöön. Tämä ei kelvannut Suomen Yrittäjille, jotka halusivat vain rusinat pullasta. VÄÄRISTÄÄKÖ YLEISSITOVUUS KILPAILUA? RÖNNI-SÄLLINEN: Ilman tessien yleissitovuutta järjestäy tymättömät yritykset voisivat maksaa mitä vain. Se vasta kilpailun vääristymiä toisikin. KIESILÄINEN: Yritykset maksavat osalle tessiä korkeampia palkkoja, ja palkoilla kilpaillaan kyllä. Tes tuo minimitason, mutta ei saa olla rajoittavia tekijöitä, että toiset firmat voivat sopia asioista eri lailla, toiset ei. RÖNNI-SÄLLINEN: Valitettavasti kaikilla aloilla palkoilla ei kilpailla, vaan kilpailuetua koetetaan saada minimoimalla kustannuksia. Ilman yleissitovuutta työntekijöiltä puuttuisi täysin suoja, koska he ovat kuitenkin heikommassa asemassa. Työnantaja voisi määritellä millä ehdoilla töitä tehdään, ja jos ei kelpaa, näytetään ovea. ANNIKA RÖNNI-SÄLLINEN TYÖEHDOT-OSASTON JOHTAJA SAK TEKI1812_3-58.indd 22 5.12.2018 7:41:03
12/2018 Tekijä 23 AJASSA AJASSA KIESILÄINEN: Erityisesti olemme kritisoineet yleis sitovia yleis korotuksia. Se tarkoittaa, että vaikka työntekijä saa jo valmiiksi tessiä korkeampaa palkkaa, yleiskorotuksen myötä korotetaan myös hänen palkkaansa. RÖNNI-SÄLLINEN: Lainsäädännössä mikään ei estä liittoja valitsemasta, korotetaanko vain taulukkovai myös henkilökohtaisia palkkoja. On kuitenkin tärkeää vaikuttaa myös kaikkien ostovoiman kehitykseen. KIESILÄINEN: Yleissitovan tessin tehtävä on olla perälauta, ei pitää huolta kaikkien ostovoimasta. Iso ongelma on myös se, että erityisesti yli 55-vuotiailla tuottavuuskehitys alkaa laskea. Kun palkka ylittää tes:n minimin ja tuottavuuskehitys on negatiivista, heillä on sitten yt:n tullen suurin riski tulla irtisanotuksi. Uutta työtä etsiessä työnantaja tietää, että jatkossa tuottavuus laskee ja yleiskorotusten takia palkka vaan nousee – eli ei kannata palkata. Yleissitovat korotukset kasvattavat työllistymisen kynnystä. RÖNNI-SÄLLINEN: Aika yksioikoista sanoa noin. Mutta osaamiseen ja kouluttamiseen pitäisikin panostaa enemmän, ettei tulisi sitä tuottavuuden alentumaa. KIESILÄINEN: Korkeamman osaamistason ammateissa tuottavuutta voidaan ylläpitää ja jopa nostaa työuran loppupäässä. Mutta aloilla, jossa tehdään paljon asiakaspalvelua tai manuaalista työtä, on yleisempää, että kognitiivisten ja motoristen kykyjen heikentyminen laskee tuottavuutta, koulutuksesta huolimatta. LIBERA ON TEHNYT KANTELUN YLEISSITOVUUDESTA EU:LLE. MITÄ ODOTATTE? KIESILÄINEN: Komissio voi viedä asian EU-tuomioistuimeen, josta voi tulla velvoittava päätös, että Suomen on pakko muuttaa lainsäädäntöä tältä osin. Pääargumenttimme on, että järjestäytyneillä ja järjestäytymättömillä työnantajilla pitää olla samat oikeudet paikalliseen sopimiseen. Yleissitovuudella on negatiivia työllisyysvaikutuksia ja työllisyysasteen haluttuja tasoja ei saavuteta ilman yleis sitoviin yleiskorotuksiin puuttumista. USKOTKO KANTELUN ETENEMISEEN? KIESILÄINEN: Jos se menee tuomioistuimeen asti, ollaan vahvoilla. Suurempi haaste on, että vaikka komissio on samaa mieltä juridisen argumentin vahvuudesta, poliittisista syistä sitä ei viedä eteenpäin. RÖNNI-SÄLLINEN: Me olemme tutkineet tätä, emmekä näe sillä menestymisen mahdollisuuksia. Suomen yleissitovuus ei ole EU-oikeuden vastainen. YLEISSITOVUUS ON AY-LIIKKEELLE PYHÄ. ONKO KANTELUSSA JURIDIIKAN LISÄKSI MUKANA IDEOLOGIAA? KIESILÄINEN: Libera kannattaa reilua kilpailua. Jos kaupan tai teknologiateollisuuden alalla voidaan hyödyntää kartellivoimaa, se on käytännön ja ideologisen tason ongelma, jonka vaikutukset ovat nähtävissä. RÖNNI-SÄLLINEN: Kartellikeskustelu työmarkkinakontekstissa on aika ontuvaa. Työntekijäliitot järjestävät työntekijöitä ja työnantajaliitot työnantajia, ja tälle on selkeät perusteet ILOn yleissopimuksissa. MIKKO KIESILÄINEN TOIMINNANJOHTAJA AJATUSPAJA LIBERA YLEISSITOVUUS Työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa, että kaikkien, myös työnantajaliittoon järjestäytymättömän työnantajan, on noudatettava määräyksiä, joista on sovittu valtakunnallisessa, kyseisellä alalla voimassa olevassa työehtosopimuksessa. Libera katsoo, että Suomen yleissitovuusjärjestelmä on ristiriidassa EU-oikeuden kanssa ja se on tehnyt asiasta kantelun Euroopan komissiolle. Libera pyytää komissiota tutkimaan Suomen järjestelmän ja ryhtymään asiassa tarpeellisiin toimenpiteisiin. SAK:n mukaan Suomen yleissitovuus ei ole EU-oikeuden vastainen. Katso Tekijän verkkolehdestä video, kuinka yleissitovuuden palikat pysyvät pystyssä: www.tekijälehti.fi VIDEO TEKI1812_3-58.indd 23 5.12.2018 9:06:34
Työaikalakiesityksessä myös myönteistä Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön päällikkö Anna Tapio pitää työaikalakia koskevaa hallituksen esitystä kokonaisuutena arvioiden tyydyttävänä. Vaikka lakiesitys sisältää työntekijöiden näkökulmasta ongelmakohtia, löytää Tapio siitä myös parannuksia. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVA ANNIKA RAUHALA L akiesityksen keskeisenä tavoitteena on työaikasääntelyn päivittäminen ja nykyistä jousta vampien työaikajärjestelyjen mahdollistaminen. Lisäksi työaikalakiin esitetään muun muassa tiettyjä EU-oikeuden edellyttämiä täsmennyksiä. – Kodin ja työntekopaikan välistä matka-aikaa ei yleensä lueta työajaksi. Esityksen mukaan kyse voisi kuitenkin olla työajasta, jos työntekijä ei aloita työskentelyä työnantajan kiinteästä toimipaikasta, vaan työnantajan edellyttämällä tavalla vasta asiakkaan luota. Taustalla on EU-tuomioistuimen ratkaisu, Teolli suusliiton oikeu dellisen yksikön päällikkö Anna Tapio sanoo. – Toinen parannus on varallaoloajan ja työajan välisen rajanvedon selkiyttäminen. Voimassa olevan työaikalain mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijän on oltava asunnossaan tai muualla tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan. Lakiesityksen mukaan kyse voisi kuitenkin myös tällaisessa tilanteessa olla työajasta, jos työntekijän tosiasiallinen sidonnaisuus työpaikkaan on suuri esimerkiksi lyhyen hälytysajan vuoksi. TYÖAJAN ENIMMÄISMÄÄRÄ KASVAISI – Esityksessä työsuojelun näkökulmasta ongelmallisinta on jaksotyön ja yötyön käyttömahdollisuuksien laajentaminen sekä ylityön enimmäismäärien poistaminen lainsäädännöstä, Tapio sanoo. Ylityön enimmäismääriä koskevaa sääntely esitetään poistettavaksi ja korvattavaksi työajan 24 Tekijä 12/2018 LAUSUNTO TEKI1812_3-58.indd 24 5.12.2018 7:41:16
Työaikalakiesityksessä myös myönteistä Teollisuusliiton oikeudellisen yksikön päällikkö Anna Tapio pitää työaikalakia koskevaa hallituksen esitystä kokonaisuutena arvioiden tyydyttävänä. Vaikka lakiesitys sisältää työntekijöiden näkökulmasta ongelmakohtia, löytää Tapio siitä myös parannuksia. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVA ANNIKA RAUHALA enimmäismäärää koskevalla säännöksellä. Työaikalain mukainen vuosittainen työajan enimmäismäärä kasvaisi esityksen mukaan 54 tunnilla. Tähän enimmäismäärään sisältyisi sekä lain tai työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika, lisätyö, ylityö, aloittamisja lopettamistyöt että hätätyö. Tapion mukaan lakisääteisen enimmäistyöajan lisääminen ei ole tavoiteltava kehityssuunta sen enempää työsuojelun kuin työllisyydenkään näkökulmasta. – Ylityön enimmäismääriä koskevasta sääntelystä luovuttaessa poistuisi samalla myös 80 tunnin lisäylityön teettämistä koskeva rajoite, jonka mukaan lisäylityön teettäminen edellyttää lähtökohtaisesti paitsi yksittäisen työntekijän myös henkilöstön edustajan suostumusta. – Säännös on antanut luottamusmiehelle mahdollisuuden seurata ja tarvittaessa myös kontrolloida ylityön tekemistä työsuojelullisten näkökohtien sitä edellyttäessä tai tilanteissa, joissa ylitöillä katetaan pysyvää henkilöstö vajetta, Tapio perustelee. TYÖAIKAJOUSTOISTA KUSTANNUSSÄÄSTÖJÄ Perustavoitteena työaikalakiehdotuksessa on Tapion mukaan säännöllisen työajan joustojen lisääminen. Käytännössä säännöllisen työajan joustot mahdollistavat työssä käyvien henkilöiden vuotuisen työajan kasvattamisen entistä alhaisemmin työvoimakustannuksin. Työaikalakiesityksen mukaan muun muassa liukuvan työajan enimmäiskertymä kasvaisi 40 tunnista 60 tuntiin. Jos työpaikalla on käytössä työaikapankki, tämä liukuvan työajan enimmäiskertymä olisi lisäksi työntekijän suostumuksella mahdollista siirtää työaikapankkiin neljän kuukauden välein. – Lakiesitys mahdollistaa sen, että töitä, jotka kenties muutoin teetettäisiin ja korvattaisiin ylityönä, voidaan jatkossa teettää entistä joustavammin säännöllisenä työaikana liukuvaa työaikaa ja työaikapankkia hyväksi käyttäen. Mahdollisuus reagoida merkittäviin kysynnän ja työn määrän vaihteluihin työaikajoustoja hyödyntämällä voi toki tilanteesta riippuen olla myös henkilöstön etu. MAHDOLLISUUS OHITTAA TYÖEHTOSOPIMUS Työaikalakiin esitetään muun muassa työaikapankin ja päivittäisten taukojen osalta sääntelyä, jota on mahdollista soveltaa riippumatta siitä, mitä asiasta on sovittu työehtosopimuksessa. Sääntelytapa poikkeaa Tapion mukaan työlainsäädännön peruslähtökohdista. – Yleensä työlainsäädännön tarkoituksena on taata tietty vähimmäissuoja työsuhteen heikommalle osapuolelle eli työntekijälle. Pääsääntöisesti lainsäädännöllä ei ole säädetty enimmäissuojan tasosta eli rajoitettu mahdollisuutta kehittää työehtoja työehtosopimuksissa. – Vaikka työehtosopimuksessa olisi sovittu esimerkiksi työaikapankista työntekijän kannalta edullisemmin, työpaikalla voidaan paikallisesti niin sovittaessa ottaa käyttöön työaikalain mukainen työaikapankki. Tämä rajoittaa tosiasiallisia mahdollisuuksia kehittää vähimmäistyöehtoja työehtosopimuksessa, Tapio näkee. KANNEAIKA LYHENISI Lakiesityksessä ehdotetaan työaikalain kanneaikoja muutettavaksi siten, että myös työ ehtosopimukseen perustuvat työaikasaatavat vanhenisivat työsuhteen jatkuessa työaikalain mukaisessa kanneajassa, eli kahdessa vuodessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus kor vaukseen on syntynyt. Taustalla on erimielinen korkeimman oikeuden ratkaisu. Lakiesitystä koskevassa lausunnossaan Teollisuusliitto on esittänyt säännöksen muuttamista siten, että työaikalain mukaista kanneaikaa sovellettaisiin myös jatkossa ainoastaan työaikalakiin perustuviin saataviin. Työehtosopimukseen perustuviin työaikasaataviin olisi sitä vastoin myös jatkossa perusteltua soveltaa työtuomioistuimen vakiintuneen ja yksimielisen ratkaisukäytännön mukaisesti työ sopimuslain mukaista vanhentumis aikaa, joka on viisi vuotta saatavan erääntymis päivästä, jollei vanhen tumista ole sitä ennen katkaistu. Vaihtoehtona olisi kanneja vanhentumisaikojen selkiyttäminen vasta perusteellisemman selvitystyön pohjalta. Työaikalakiesitys on parhaillaan lausunnolla työelämäja tasa-arvovaliokunnassa, jonka jälkeen se menee eduskunnan päätettäväksi. l 12/2018 Tekijä 25 AJASSA AJASSA Vastuuasentaja Jari Tanner Huurre Oy:stä lähti lokakuussa 2016 kotoaan Hyvinkäältä suoraan päivän ensimmäiselle asiakaskäynnille Työväen Akatemian keittiöön Kauniaisiin. Vielä kodin ja työntekopaikan välistä matka-aikaa ei yleensä lueta työajaksi, mutta työaikalain uudistus saattaa muuttaa tilanteen. ? Teollisuusliiton lausunto hallituksen esitykseen uudeksi työaikalaiksi: www.teollisuusliitto.fi > hae ”työaikalaki” TEKI1812_3-58.indd 25 5.12.2018 9:06:56
26 Tekijä 12/2018 KYSELY Aktiivimallille tyly tuomio Aktiivimalli ei työllistä pysyvästi, vaan lyhyiden työkeikkojen ja osa-aikaisten töiden tekeminen pikemminkin sopeuttaa silppuja pätkätyöhön, kertoo Teollisuusliiton kysely. TEKSTI TEKIJÄN JA TEOLLISUUSLIITON TUTKIMUSYKSIKÖN TYÖRYHMÄ – Haurastetuilla työmarkkinoilla on tarjolla juuri tällaisia prekaaritöitä. Ja tätä tuottaa tässä maassa viime vuosina harjoitettu työja yhteis kuntapolitiikka, summaa kyselyn tuloksia Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila. – Kun pääministeri Juha Sipilä sanoo, että kokoaikainen ja vakituinen työsuhde ei ole se tyypillinen työsuhde, ja että globaali silpputyö ja pieni palkkainen työ tulevat lisääntymään, kyse on juuri tästä, Anttila selventää. Tänä vuonna työttömänä olleet Teollisuusliiton jäsenet ovat kokeneet mallin alentavana, stressaavana ja ahdistavana. Malli ei todellakaan saa kehuja niiltä 2 704 työttömänä olleelta liiton jäseneltä, jotka vastasivat Teollisuuden työttömyyskassan ja tutkimusyksikön lokakuussa 2018 tekemään kyselyyn. – Vastaajien mukaan aktiivisuusehdot täyttävät työt on löydetty suhteilla tai omin voimin. TE-toimistosta ei näytä heille olevan muuta apua kuin koulutuksen ja kurssituksen tarjoamisessa, Anttila sanoo. VAIN KOLMANNES TÄYTTI AINA AKTIIVISUUSEHDOT Aktiivimallin toimivuutta koskevan tutkimuksen mukaan osa työttömistä tuntee arvonsa työmarkkinoilla ja saa tehdä oman ammattitaitonsa tai osaamisensa mukaista työtä (työtä tehneistä 60 %). Monet taas ovat omaksuneet joustavan asenteen, jossa työt ja työttömyysjaksot vaihtelevat. Tällöin otetaan vastaan mitä tahansa työtä (työtä tehneistä 40 %). Kaikilla aktiivisuusjaksoilla ehdot oli täyttänyt kolmannes (34 %) ja ei yhdelläkään aktiivisuusjaksolla toinen kolmannes (34 %). Joillakin jaksoilla ehdot täyttäneitä oli kuudesosa (17 %). Loput eivät osanneet sanoa, koska aktiivisuusjakso oli kesken tai muusta syystä eivät halunneet kertoa. Työttömyys ja aktiivimallin ehtojen täyttäminen tuottavat erityyppisiä selviytymiskeinoja, joiden avulla työttömänä olevat yrittävät paitsi selvitä arjestaan myös säilyttää itsekunnioituksensa. Näitä keinoja ovat optimointi, sinnittely, vastarinta ja periksi antaminen. Anttilan mukaan työttömäksi joutuneilla voi olla samanaikaisesti käytössään kaikki näistä keinoista riippuen työttömyyden kestosta ja aktivointi jaksojen määrästä. – Jotenkinhan sitä yritetään selvitä. Viime kädessä oma asennoituminen ja aktiivisuusehtojen täyttäminen määrittävät, mikä näistä keinoista on vallitsevin. Työtön työnhakija voi olla erittäin itsetuntoinen tai kovinkin joustava, Anttila toteaa. EHTOJEN TÄYTTÄMINEN TUOTTAA OPTIMOINTIA JA SINNITTELYÄ Optimointi tarkoittaa sitä, että itsetuntoiset työttömät työnhakijat harkitsevat, mikä heille itselleen on parhaaksi. Tällöin haetaan ja tehdään omaa ammatti koulutusta tai työkokemusta vastaavaa työtä. Lisäksi osallistutaan koulutuksiin, etenkin jos niistä on apua työllistymiseen. Anttilan mukaan optimointi tarkoittaa sitä, että tätä keinoa käyttävät osaavat suunnitella, mikä on itselle tuloksekasta. – Työtä tehdään yleensä enemmän kuin minimimäärä. Monet tekevätkin pysyvää osa-aikatyötä tai kausiluonteista työtä. Koska työtä on tarjolla epäsäännöllisemmin, on toimeentulo epävarmaa. He osaavat laskea, sillä esimerkiksi kaksi viikkoa ja yhden päivän mittainen työsuhde katkaisee aktiivisuusjakson, Anttila kuvailee. Toinen selviytymiskeino on sinnittely. Tällöin työttömänä oleva työskentelee tai on koulutuksessa vain sen verran, jotta työllistymisehto täyttyy. Anttilan mukaan Suluissa vastaajien lukumäärä 33 % 70 % 9 % 9 % 18 % 13 % 14 % 7 % 26 % 2 % Uskon työllistyväni seuraavan 12 kuukauden aikana Työttömyysetuuden pienentyminen on aktivoinut minut työnhakuun, yritystoimintaan tai työllisyyspalveluihin Jonkin verran eri mieltä Täysin eri mieltä En samaa enkä eri mieltä Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Lorem ipsum AKTIIVIMALLI EI AKTIVOI TEKI1812_3-58.indd 26 5.12.2018 7:41:19
12/2018 Tekijä 27 pitkälti tarjonta määrää, mitä tehdään, joten otetaan vastaan mitä tahansa työtä. Sinnittely teettää lyhyttä pätkää, joten kyse on toistuvaistyöttömyydestä. Työmäärät vaihtelevat selvästi säännöllisestä osa-aikatyöstä muutamien päivien täysimittaiseen työpäivään. Tehdään keikkaa kyläkaupan kassalla tai puunkorjuuta, ei siis omaa ammattitaitoa tai koulutusta vastaavaa työtä. VASTARINTA JA PERIKSI ANTAMINEN LEIKKAAVAT TUKIA Noin kymmenesosa työttömistä kertoo, ettei ole yrittänyt täyttää aktiivisuusehtoja, joten ne eivät täyty. Tällainen aktiivinen passiivisuus on vastarintaa, joka kohdistuu suoraan aktiivisuusmallin luonteeseen. Aktiivimallin koetaan olevan alentava, joten itsekunnioituksen säilyttäminen on mahdollista vain vastahangalla. – Tällöin ei hetkauta päivärahan alentaminen, kun ollaan oltu pitkään työttömänä. Vastarinta on oman arvon kysymys eli pitkälti periaatteellinen asia, toteaa Anttila. Periksi antaminen on tietynlaista joustavuutta, jos aktiivinen passiivisuus taas on vastarintaa. Osa työttömistä ei kovalla hakemisellakaan löydä aina sopivaa työtä, jotta aktiivimallin työllistymisehdot aktiivisuuskausilla täyttyisivät. NÄIN KYSELY TEHTIIN KOHDERYHMÄ Teollisuuden työttömyyskassan jäsenet, jotka olivat aktiivimallin piirissä tammi–elokuun 2018 aikana. Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä lokakuussa 2018, ja se lähetettiin 13 500:lle työttömänä olleelle jäsenelle, joiden sähköpostiosoite oli Teollisuusliiton tiedossa. VASTAAJAT Vastauksia saatiin 2 704 työttömänä olleelta. Miehiä oli 64 % ja naisia 36 %. Vastaajien keski-ikää 52 vuoteen nosti se, että erityisen aktiivisia olivat 55–64-vuotiaat, joiden osuus oli puolet. Sen sijaan nuorten alle 35-vuotiaiden vastaajien kohdalla on selvä kato. Lähes puolet vastaajista oli suorittanut ammatillisen perustutkinnon (44 %), viidennes oli perustai kansakoulun käyneitä (21 %) ja viidennes ammattitutkinnon suorittaneita (18 %). VASTAUSPROSENTTI oli tyydyttävä, 20. Aktiivisuuteen vaikutti se, että monet kyselyn saaneet eivät juuri kyselyhetkellä olleet työttöminä työnhakijoina: työssä 32 %, työttömänä työnhakijoina 67 %, joista lisäpäivillä 8 % ja ja lomautettuna 1,6 %. ”Ainakin näin pienellä paikkakunnalla on todella haastavaa saada mitään armopaikkaa tehdä näitä aktiivitunteja… mutta vituttaahan se tälläset ihmisroskat maata pilaamassa. Ei toimi aktiivimalli alle 30 000 hengen paikkakunnilla saatana.” ”Heikomman sortaminen ja kyykytys ollut hyväosaisten tapa.” ”Nykypäättäjät eivät tätä tunnu ymmärtävän ihmisroska-nimityksineen.” ”Joutavaa. 50-vuotiaan mahdotonta työllistyä tällä alueella.” ”Meidän näin pitkään työssä olleiden ammattitaito on viime vuosituhannelta. Se oma työ on hoidettu räätälöidyllä kokemuksella ja hyvin, mutta kun ukko on yli 60, hänet lomautetaan ja sitten irtisanotaan – meille useammalle kävi näin. Sitten ollaankin roskasakkia, jota on aktivoitava ja nöyryytettävä... ja siirrymme loppuiäksemme pienelle eläkkeelle, koska ne eläkekertymävuodet jäivät kokematta, eikä taatusti omasta syystämme. Kiroilemaan en viitsi ruveta, koska se ei auta, mutta tunnen oloni sekä petetyksi että helpottuneeksi, kun tuo pelleily osaltani on ohi.” AKTIIVISUUSEHTOJEN TÄYTTYMINEN n Vuonna 2018 koetun työttömyyden pituus oli vastaajilla keskimäärin noin 6 kuukautta ja 2 viikkoa. n Aktiivisuusjakso on aina 65 päivää, ja se katkeaa, jos työtä tehdään yhtämittaisesti yli kaksi viikkoa. n Aktiivisuusjaksojen määrä vaihteli: ensimmäinen, toinen tai kolmas jakso oli meneillään noin neljäsosalla vastanneista ja kymmenesosalla neljäs jakso. Lisäksi viidesosa ei tiennyt, monesko jakso jo oli meneillään. n Työtä tekemällä on aktiivisuusjaksojen ehdot täyttänyt puolet vastanneista. Heistä selvä enemmistö (74 %) työskenteli enemmän kuin aktiivisuusehto edellytti (18 tuntia kolmessa kuukaudessa) ja kuudennes (16 %) teki työtä enintään 18 tuntia. n Koska aktiivisuusjaksoja on ollut useampia, työnteon sijaan tai ohella reilu kolmannes (38 %) osallistui valmennukseen ja kokeiluun ja koulutukseen. n Yrittäjyys oli tarjonnut työtä vain muutamille (2 %), ja tällöinkin kyse oli lähinnä metsäja maataloustöistä omalla tilalla. ”Olen ollu tosi aktiivisesti työtön.” Mies, yli 65 vuotta ”Ei mitään hyötyä!” Nainen, 45–54 vuotta ”Työttömien aliarvostamista ihmisenä. Turhaa kiusaa ja paperisotaa.” Mies, 45–54 vuotta ”Rajua kyykyttämistä koko paska!” Mies, 45–54 vuotta AJASSA AJASSA Se turhauttaa ja lannistaa. Heidän työttömyyskorvauksiaan leikataan, vaikka yritystä on ollut. Tämä koetaan rankaisuna, koska työn saaminen on vaikeaa. Periksi antamiseen johtavat usein sellaiset tekijät, jotka hankaloittavat työn saantia. – Näitä ovat etenkin yli 55 vuoden ikä, alueelliset erot ja paikkakunnan koko sekä maaseudulla asuminen. Lisäksi vaikuttaa myös ulkomaalaistausta, Anttila kertoo. l TEKI1812_3-58.indd 27 5.12.2018 7:41:19
if.fi/teollisuusliitto Vakuutuspalvelua joka päivä TEOLLISUUSLIITON JÄSENILLE Nyt voit tutustua liittosi sinulle ottamiin vakuutuksiin osoitteessa if.fi/omatsivut, vuorokauden ympäri. Siellä teet helposti ja hetkessä myös korvaushakemuksen, johon saat päätöksen useimmiten heti. Henkilökohtaista palvelua saat joka ikinen päivä Teollisuusliiton jäsenten omasta palvelunumerosta 010 19 19 95 (ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–16). Lue lisää kaikista eduistasi: UUTTA! TEKI1812_3-58.indd 28 5.12.2018 7:41:20
12/2018 Tekijä 29 LYHYET AJASSA Pidetään työpaikat Suomessa suosimalla jouluna laadukkaita kotimaisia tuotteita. Ostoksilla tunnistat suomalaisen tuotteen Avainlipusta . Merkki kertoo, että tuote on valmistettu Suomessa ja työllistää Suomessa. Katso vinkkejä pukinkonttiin Teollisuusliiton jäsenten valmistamista tuotteista! www.tekijälehti.fi/joululahjalista ”Valtteri loistaa ammatillisen järjestäytymisen edistämisessä nuorten keskuudessa.” SAK:n jakaman DUUNARI-STIPENDIN sai Valtteri Kankaristo. Raisiolainen 18-vuotias levyseppähitsaaja on ammattiosastonsa hallituksen jäsen ja aktiivisesti mukana Teollisuusliiton nuorisotoiminnassa sekä SAKKI ry:n liittohallituksen jäsen. Hän oli opiskellessaan yksi Taistelu amis-opetuksesta -kampanjan alullepanijoista. Duunari -stipendi myönnetään yhteiskunnassa aktiivisesti toimivalle duunarihenkeä osoittavalle nuorelle. Stipendillä SAK haluaa nostaa ammatillisen osaamisen arvostusta. PA TR IK LI N D ST RÖ M OSAAVA JA MOTIVOITUNUT IHMINEN ON METSÄALAN TULEVAISUUDEN KESKEISIN MENESTYS TEKIJÄ JA ALAN TOIMINTAKULTTUURIN RAKENTAJA. Metsämiesten Säätiö haluaa nostaa esille arjen työyhteisösankareita myöntämällä vuosittain 500 euron Työyhteisön hyvät tyypit -stipendejä metsäalalla työssä käyville henkilöille. Perusteina ovat itsensä johtaminen, vastuun ottaminen, oppiminen ja opastaminen sekä rehdin ja luotettavan metsämies hengen ylläpitäminen. Lue lisää: www.mmsaatio.fi Tekijä -lehden päätoimittaja Petteri Raito on saanut Metsämiesten Säätiön 70-vuotisjuhlan yhteydessä hopeisen ansiomitalin pitkäaikaisesta ja erityisen ansiokkaasta toiminnasta Suomen metsätalouden ja säätiön tarkoitusperien hyväksi. Ennen Teollisuusliittoa Raito työskenteli Puuliiton viestintäpäällikkönä ja Särmä -lehden päätoimittajana. Hopeinen ansiomitali on Metsämiesten Säätiön korkein huomionosoitus. Tekijän toimitus toivottaa kaikille rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta! Vi önskar er alla en fridfull jul och gott nytt år! We wish you all a merry Christmas and happy New Year! UUSI VUOSI, UUDET EVÄÄT l Murikka-opiston Muutoksen eväät – Kolmen kuukauden kurssi antaa valmiuksia itsenäiseen ongelmanratkaisuun, tutkimalla oppimiseen ja oman toimintaympäristön analyysiin. Se on suunnattu erityisesti syventämään luottamusmiesten, työsuojeluvaltuutettujen, hallinnon edustajien ja muiden järjestöaktiivien osaamista. l Kurssi koostuu kaikille yhteisistä sekä valinnaisista opinnoista. Jokainen osallistuja voi vaikuttaa itse siihen, millainen kokonaisuus opinnoista muodostuu. l Osallistumisoikeus Murikan pitkäkestoiseen koulutukseen samoin kuin palkanmaksu perusteet vaihtelevat eri sopimusaloilla. Selvitä oman sopimus alasi määräykset koulutus sopimuksestasi tai Teollisuusliiton koulutusyksiköstä! ”Sain työkalupakkiini valtavasti tietoa eri näkövinkkeleistä ja ymmärrykseni eri asioiden vaikuttavuudesta toisiinsa syveni.” ”Parhaimpia elämäni jaksoja. Antoi kipinän lisäopiskeluun ja uskon omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin oppia ja opiskella uusia asioita.” ”En voi muuta kuin suositella Muutoksen eväät -kurssia kaikille, jotka haluavat keskittyä oman osaamisensa kehittämiseen ilman työasioiden paineita.” Lue lisää: www.murikka-opisto.fi/3kk LISÄÄ NAISIA ”Naisten ja miesten tasavertainen osallistuminen työelämään ja ammattiyhdistystoimintaan on tärkeää, mutta se ei toteudu kansainvälisellä tasolla, mikäli työtä ei ole tehty eri jäsenmaissa paikallisella ja liittotasolla. Tasa-arvoinen työelämä ja syrjimättömyys ovat asioita, joita ei voida hoitaa vain naisten toimesta, vaan se on naisten ja miesten yhteinen tehtävä.” HELI PUURA Teollisuusliiton 2. varapj. Lähetä mielipidekirjoitus: tekija@teollisuusliitto.fi tai Tekijä -lehti, Teollisuusliitto, PL 107, 00531 Helsinki www.tekijälehti.fi/blogi if.fi/teollisuusliitto Vakuutuspalvelua joka päivä TEOLLISUUSLIITON JÄSENILLE Nyt voit tutustua liittosi sinulle ottamiin vakuutuksiin osoitteessa if.fi/omatsivut, vuorokauden ympäri. Siellä teet helposti ja hetkessä myös korvaushakemuksen, johon saat päätöksen useimmiten heti. Henkilökohtaista palvelua saat joka ikinen päivä Teollisuusliiton jäsenten omasta palvelunumerosta 010 19 19 95 (ma–pe klo 8–20, la–su klo 10–16). Lue lisää kaikista eduistasi: UUTTA! LUETUIMMAT MARRASKUU tekijälehti.fi ? Porin Venatorilla irtisanotaan 253 ? Valtuuston jäsenet: ”Tekemisen meininki” ? Teollisuusnuoret: Valmiina vaaleihin! ? BLOGI Heli Puura: Jäsenet ovat ammattiyhdistysliike ? Niina Malm: ”Sipilä haluaa kahdet työmarkkinat” JAOSSA ENSIMMÄISTÄ KERTAA TEKI1812_3-58.indd 29 5.12.2018 7:41:31
KUVAT JA TEKSTI PETRI PUROMIES 30 Tekijä 12/2018 Joulu alkaa juhannuksena TEKI1812_3-58.indd 30 5.12.2018 7:41:34
Jaana Turunen 12/2018 Tekijä 31 TYÖSSÄ ? K. A. Weisteellä uuden joulukoristemalliston suunnittelu alkaa heti uudenvuoden jälkeen, ja kiiresesonki juhannuksesta. Helsingin Pukinmäessä sijaitseva koristetehdas työllistää alalla, jonka luulisi olevan nimettömien aasialaisten tehtailijoiden temmellyskenttää. TEKI1812_3-58.indd 31 5.12.2018 7:41:36
Jaana Turunen on ollut Weisteellä töissä 20 vuotta. Hän säätää taitavasti pitkää köynnöstä valmistavaa leikkuria. Ohut foliorulla kietoutuu vauhdilla koneen sisään ja tulee ulos kauniina sähikäistä muistuttavana joulukuusenkoristeena. ”Itsekseen saa tehdä ja olla myös vastuussa siitä, että tulee ajoissa valmista. Itse on myös vastuussa työn jäljestä. Työnjohtaja jakaa työmääräykset, ja useimmiten tiedän loppuviikon tekemiseni etukäteen. Harvat hiljaiset ajat ovat sitten erilaisia, silloin valmistamme esimerkiksi koemalleja.” Käthe Levoniuksesta näkyvät suuren koneen keskeltä kädet, päälaki ja hieman nenänpäätä, kun hän säätää keskittyneesti leikkureiden teriä. ”Olen ollut Weiste Oy:llä töissä vuodesta 1988. Ensin olin Veikkolan tehtaalla ja nyt Pukinmäessä. Olen tehnyt kaikenlaista, hyvin monipuolisesti. Koristeet muuttuvat joka vuosi, ja se on kiva kun tulee uutta ja vaihtelua työhön. Vapaa-ajallani hoidan pientä puutarhapalstaa. Kasvatan siellä tomaatteja, salaattia, herneitä, perunoitakin…” 32 Tekijä 12/2018 ? Käthe Levonius TEKI1812_3-58.indd 32 5.12.2018 7:41:39
Käthe Levoniuksesta näkyvät suuren koneen keskeltä kädet, päälaki ja hieman nenänpäätä, kun hän säätää keskittyneesti leikkureiden teriä. ”Olen ollut Weiste Oy:llä töissä vuodesta 1988. Ensin olin Veikkolan tehtaalla ja nyt Pukinmäessä. Olen tehnyt kaikenlaista, hyvin monipuolisesti. Koristeet muuttuvat joka vuosi, ja se on kiva kun tulee uutta ja vaihtelua työhön. Vapaa-ajallani hoidan pientä puutarhapalstaa. Kasvatan siellä tomaatteja, salaattia, herneitä, perunoitakin…” 12/2018 Tekijä 33 TYÖSSÄ ? TEKI1812_3-58.indd 33 5.12.2018 7:41:44
Arja Klubb on tehnyt joulukoristeita 35 vuotta. ”Punosta kun mittaa niin ei käy joulu mielessäkään! Olen tehnyt töitä jokaisella koneella. Paitsi kuusia en ole tehnyt, isompia kyllä käsin, mutta en koneella.” Työn osaaminen vaatii hiljaisen tiedon omaksumista, koska jokainen kone on yksilö ja foliomateriaalin käsittely kysyy herkkyyttä, kärsivällisyyttä ja hyvää keskittymiskykyä. Osaaminen tulee pitkän ajan kokemuksella. Hektinen nykyaika näkyy työntekijöille lyhyinä tilausaikoina ja kiireellistyneinä tuotantojaksoina. ”Olen ollut pääluottamusmiehenä vuodesta 2005, ei siihen kauheasti tunkua ole ollut. Lomilta kun tullaan kesällä, heti alkavat kiireet.” Työn vastapainoksi hän viihtyy kotosalla, jossa rakas koiralauma pitää emäntänsä virkeänä. ”Tosin puoliso niitä useimmiten ulkoiluttaa!” Maricris Ojala solmii taitavasti pientä kuusenkoristetta pallosta, nauharuusukkeesta ja ohuesta tekokarvakaistaleesta. Moniosaaminen ja yhtiön konekannan tunteminen on weisteläisiä yhdistävä piirre. ”Teen toki muutakin, tämä on vain yksi vaihe kokonaisuudessa, koko linjaston olen käynyt läpi. Esimerkiksi nyt kesällä ajoin punosta ja sen jälkeen siirryin tähän käsityöpisteelle. Olen ollut täällä 17 vuotta ja vapaalla harrastan kotona olemista. Talvella käymme perheen kanssa laskettelemassa, kesällä ulkoilen. Joulukuusen koristeiden tekeminen on työtäni, siksi se on erityistä!” 34 Tekijä 12/2018 Arja Klubb TEKI1812_3-58.indd 34 5.12.2018 7:42:02
36 Tekijä 12/2018 Arja Klubb TEKI1812_3-58.indd 36 5.12.2018 7:42:14
12/2018 Tekijä 37 TYÖSSÄ K.A.WEISTE OY KOTIPAIKKA Helsinki PERUSTETTU Vuonna 1924. Kansakoulunopettaja Kalle Aimo Weiste aloitti koristeiden valmistuksen kotonaan, josta tuotanto siirtyi Kluuvikadun työhuoneen kautta Pukinmäkeen vuonna 1926. Toimitusjohtaja neljännessä sukupolvessa Johanna Weiste. TUOTANTO Punoksia, havua, palloja, kelloja,filigraaneja, lametta, latvatähtiä, kransseja ja pieniä kuusia. LIIKEVAIHTO 5,9 miljoonaa euroa (2016) HENKILÖSTÖ 20, joista työntekijöitä 10 TEKI1812_3-58.indd 37 5.12.2018 7:42:16
38 Tekijä 12/2018 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Tikusta asiaa Miten turvallinen tai turvaton oma työpaikkasi on? Netissä julkaistu työtapaturmaikkuna eli Tikku auttaa tutkimaan ja vertailemaan. T ikku on Tapaturmavakuutuskeskuksen eli TVK:n tilasto sovellus, josta löytyy tietoa palkansaajille korvatuista työtapaturmista. Tikku -sivuston ala valikoista löytyvät tilastot työ paikkaja työ matkatapa turmista, toimialoittaisista tapa turmista, tapaturmataajuudesta, ammattitaudeista sekä ohjeet Tikun käyttöön. TVK:n tietokanta-analyytikko Janne Sysi-Aho on ollut kehittämässä Tikkua . Hän kuvailee, että tilasto sovel luksen tavoitteena on tehdä näkymätön näkyväksi. – Tapaturmat ovat pienillä työ paikoilla verraten harvinaisia. Pieniä, alle 10 hengen työpaikkoja on kuitenkin Suomessa 90 prosenttia kaikista työpaikoista. Riskitaso ei näy oikein pienessä työyhteisössä. Kun tapaturmatiedot kootaan valtakunnallisesti yhteen, ilmiö tulee näkyväksi. Pikkuyrityksissä sattuu keskimäärin yksi tapaturma joka toinen vuosi. Joka toinen niistä on lievä. Vuodessa tapahtuu siis keskimäärin yksi tapaturma jokaista 20 työntekijää kohden, ja joka toinen on lievä vaatien alle neljän päivän mittaisen poissaolon. VERTAA, ARVIOI RISKIT! Tilastojen vieminen Tikkuun ei ole itse tarkoitus, vaan sen avulla yritetään tietenkin myös ehkäistä tapaturmia ennakkoon. Sysi-Aho painottaa, että työsuojelu valtuutettujen ja kaikkien muidenkin luottamus tehtävissä olevien kannattaisi käyttää Tikkua . – Tikku tekee näkyväksi sen, kuinka usein vastaavissa töissä sattuu tapaturmia. Ja jo häiriötilanteisiin ja läheltä piti -tilanteisiin pitää puuttua. – Tikusta kannattaa katsoa vertailutietoja oma toimialan työpaikkatapaturmista. Sieltä löytyy näkökulmia tapaturmien vakavuuteen ja lukumäärien jakautumaan. Kun Tikusta menee katsomaan oman toimialansa tilastoja, sieltä löytyy yläpalkin valikosta esimerkiksi vahingoittumista edeltävä ”poikkeama”. – Poikkeama on tosi hyvä muuttuja. Se lisää ymmärrystä, mikä erottaa tapaturmaan johtaneen tilanteen normaalista tekemisestä. Tämä tukee vaarojen tunnistamista ja riskien arviointia, Sysi-Aho toteaa. Esimerkiksi teollisuuden toimialalla sattuu lukumääräisesti eniten tapaturmia niin, että henkilö oman liikkeen seurauksena kolhii itseään tai astuu terävään esineeseen. Tikusta on myös kirjautumisen takaa löytyvä, tarkempi asiantuntijaversio. Esimerkiksi Teollisuusliiton ja muiden työmarkkinajärjestöjen asiantuntijat saavat koulutuksen jälkeen oikeuden tähän versioon. TIKKU TARVITSEE LISÄÄ VIIVOJA Vuokratyö ei näy niiden toimialojen tilastoissa, joilla vuokraväki työskentelee. Vuokratyö nimittäin tilastoidaan tällä hetkellä hallintoja tukipalvelutoimintojen toimialalle. – Tapaturmista ei jää jälkeä varsinaiseen arvoketjuun, jos toimintoja on ulkoistettu. Kuljetus on hyvä esimerkki tästä, Sysi-Aho toteaa. Koneenrakennuksen ja rakentamisen tukitoiminnoissa sattuu vuokratyöntekijöille yhteensä noin 2 000 tapaturmaa. – Kaikkiaan tapahtuu noin 100 000 työpaikka tapaturmaa vuodessa. Näistä noin viisi prosenttia sattuu vuokra työntekijöille eri töissä. Minusta se on aika paljon. Teollisuus suurena toimialana on edistynyt niin, että nyt sen tapaturmataajuus on keskiarvon tietämillä. Teollisuusliiton sopimusaloista esimerkiksi kaivosteollisuuden suurkatastrofit näyttäisivät olevan onneksi mennyttä historiaa. Pää toimialoista rakentaminen on edelleen valitettavalla paalu paikallaan tapaturmataajuuden suhteen. – Tapaturmat eivät ole hävinneet minnekään. Vaikka tapaturmien ehkäisytyötä on tehty jo 100 vuotta, valmista ei ole tullut. Turvallisuutta ei voi ulkoistaa minnekään. Turvallisuus vaatii jatkuvaa työtä, Sysi-Aho painottaa. Teollisuusliiton sopimusaloista saha-, puuja korkkituotteiden valmistuksen tapaturmataajuus on yhä yli keskiarvon, samoin metallituotteiden valmistuksen. SUHDANTEET VAIKUTTAVAT Nousukaudella sattuu tapaturmia vähän tiheämmin kuin laskukaudella. Kiireen ohella ilmiötä selittänee työntekijöiden kokemattomuus. Otetaan uusia työntekijöitä, mutta vanhatkin vaihtavat herkemmin työpaikkaa. Heistäkin saattaa tulla uudessa työpaikassa kokemattomia työntekijöitä. Yhtä hyvä taustaselitys saattaa olla myös tämä, jonka Sysi-Aho laittaa Teknologiateollisuus ry:n asiantuntijan Aki Sundellin suuhun. – Käytävät ovat täynnä tavaraa. Sysi-Aho kertoo, että Tikkuun on tulossa tarkat ammattitautitilastot. Sieltä pystyy hakemaan esimerkiksi teollisuuden eri altisteiden aiheuttamat ammattitaudit. Juuri nyt työtapaturmissa Sysi-Ahoa huolettavat alustatalouden riskit. Se avaa hänestä hienoja näkymiä työnvälitykseen, mutta turvallisuusasiat pitäisi saada yhteistyöllä kuntoon. – Kuka huolehtii perehdyttämisestä ja riittävästä ohjeistuksesta, kun kännykkäsovellusten kautta tulee nopeita keikkoja? Kuka varmistaa, että työntekijällä on riittävä ammattitaito, riittävät varusteet, suojaimet, ohjeistus ja perehdytys keikan tekemiseen? www.tvk.fi > hae ”tikku” ? Kuviossa on teollisuuden ammattitaudit, myöhemmin Tikusta löytyy myös ammattitaudit altisteittain kaikilta toimialoilta. A M M AT TI TA U TI EP Ä IL Y T A M M AT TI TA U D IT TEKI1812_3-58.indd 38 5.12.2018 7:42:17
OIKEUDET Työnantajan pitää järjestää työntekijöilleen maksuton työterveyshuolto. Velvollisuus koskee sellaisia työnantajia, joiden pitää noudattaa työturvallisuuslakia. Käytännössä kaikkien työntekijöiden tulisi olla työterveyshuollon piirissä. Usein kuulee väitteen: ”Ei meidän työpaikalla ole mitään työterveyshuoltoa”. Lakisääteistä onkin vain ennalta ehkäisevä työterveys huolto, eikä se tavalliselle työntekijälle välttämättä näykään. Ainoa yhteys työ terveyteen saattavat olla säännöllisin väliajoin tehdyt terveystarkastukset, jotka perustuvat työpaikkaselvitykseen. Työpaikkaselvitys on työterveyshuollon tärkein työkalu. On selvitettävä muiden muassa työn, haitallisille aineille altistumisen, työajan, työyhteisön tilan ja monen muun terveyteen vaikuttavan tekijän merkitys työntekijän terveydelle. Jos terveys uhkia ei poisteta, työntekijöitä tarkastetaan vähän jälkijättöisesti esimerkiksi laboratoriotutkimuksilla. Työterveyshuollon perusta on työstä aiheutuvien vaarojen ehkäisyssä ja työkyvyn tukemisessa. Työterveyshuolto voi antaa suosituksia ja ohjeita paremmista työskentely tavoista, turvallisemmista aineista, ergono miasta ja vaikkapa terveyttä ja jaksamista tukevista työajoista. Jos työ uhkaa terveyttä tai jos työntekijällä on jo olemassa työn tekemiseen vaikuttava sairaus, on työterveyshuollon annettava ohjeita ja apua työjärjes telyihin, kuntoukseen ja hoitoon. Työterveyshuolto voi tarjota myös sairaanhoitoa ja lääkärin vastaanottoja, mutta nämä palvelut ovat työnantajalle vapaaehtoisia. Jotkut puhuvat jopa ohituskaistasta lääkäriin verrattuna julkisiin palveluihin. Monet työnantajat ovat kuitenkin pudottaneet pois näitä vapaaehtoisia palveluita työterveyshuoltosopimuksistaan. Syynä on tietysti raha, vaikka Kela korvaakin työnantajille puolet työterveyshuollon kustannuksista. Työsuojeluvaltuutetut ovat kertoneet, että erityisesti kiky-sopimuksen muutosturvaan kuulunut työterveyshuollon tarjoamisvelvollisuus irtisanotuille oli monessa työpaikassa se kohta, jossa sairaanhoitopalvelut menetettiin. Työn terveellisyyttä ja turvallisuutta edistetään työntekijöiden, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistoiminnalla. Työntekijöillä ja heidän edustajillaan on oikeus tehdä esityksiä työantajalle ty öterveyspalveluista, niiden sisällöstä ja laajuudesta. Käyttäkää tätä oikeutta ja kertokaa hyvistä käytännöistä! MARJUT LUMIJÄRVI 12/2018 Tekijä 39 TYÖSSÄ TYÖSSÄ TYÖTERVEYSHUOLTO KUULUU KAIKILLE EDULLISESTI ERGONOMIASTA KIRJAT Ergonomia on aikamme merkittävimpiä oivalluksia, ja sille on kiistaton tarve: miten muuten ympäristöämme pitäisi rakentaa kuin ihmistä varten ja ihmistä ajatellen? Niin kysyy Työterveyslaitoksen julkaisema alan perusteos Ergonomia . Tämä järkälemäinen johdatus kaiken ergonomiaan on nyt ilmaiseksi ladattavissa sosiaalija terveysministeriön Julkari -sivustolta. Suomessa ergonomia on ymmärretty usein kapea-alaisesti vain työpisteiden ja töiden fyysisenä suunnitteluna. Tätä näkemystä halutaan Ergonomiakirjassa avartaa, sillä ihmisen toimintaympäristön onnistunut kehittäminen vaatii laajaa kokonaiskäsitystä. Yksi laajentamissuunta on kognitiivisen ergonomian näkökulma ihmisestä tiedon käsittelijänä ja laitteiden ohjaajana. Kirjassa on pyritty yleistajuisuuteen. Esimerkiksi kirjallisuuteen on kerätty etu päässä suomenkielisiä teoksia ja vakiintuneen aseman saaneita, viranomaisten ja eri alojen järjestöjen laatimia ohjeita. www.julkari.fi > hae ”ergonomia” ALTISTEIDEN KYMPPILISTA YHDELLÄ SIVUSTOLLA ERGONOMIA E R G O N O M IA 37.1. ISBN 978-951-802-966-6 Ympäristöämme on rakennettava ihmistä varten ja ihmistä ajatellen. Ergonomian avulla parannetaan ihmisten turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia ja samalla järjestelmien tehokasta ja häiriötöntä käyttämistä. Ihmisen toimintaympäristön onnistunut kehittäminen vaatii laajaa kokonaiskäsitystä ergonomiasta. Tarvitaan • fyysistä ergonomiaa – miten ihminen mahtuu tilaan ja voi vaivoitta tehdä työnsä • kognitiivista ergonomiaa – miten ihminen havaitsee ja ymmärtää laitteiden antaman tiedon ja kykenee laitteita käsittelemään ongelmitta • organisatorista ergonomiaa – miten töitä järjestetään ja miten teknisiä järjestelmiä kehitetään ihmisille sopiviksi. Ergonomia-kirjan I osassa on ergonomian yleisperiaatteet ja tietoa ihmisen rakenteesta ja toimintamekanismeista II osassa on käsikirjatietoa ja ohjeita käytännön suunnitteluongelmien ratkaisemiseen III osassa on ergonomian kehittämistapoja sekä keinoja edistää yhteistyötä ja kytkeä ratkaisut ennakoivasti suunnitteluprosesseihin. Kirjassa on laajasti huomioitu ergonomiaan liittyvät säädökset ja standardit. Työterveyslaitos www.ttl.fi/verkkokauppa Martti Launis Jouni Lehtelä (toim.) TERVEYSRISKI Työterveyslaitos on julkaissut uuden Kemikaalit ja työ -altistumistietosivuston kymmenestä kemikaalista. Altisteella tarkoitetaan työssä käytettyjä kemiallisia aineita, aineryhmiä tai pölyjä, huuruja ja savuja, jotka syntyvät käytetyissä prosesseissa. Listalla ovat asbesti, formaldehydi, isosyanaatit, jauhopöly, kromi, kvartsi (kiteinen piioksidi), nikkeli, orgaaniset liuottimet, puupöly ja styreeni. Ne voivat ominaisuuksiensa, ammattitautirekisterin tai korkeiden altistumistasojen perusteella aiheuttaa työperäisiä sairauksia tai heikentää työhyvinvointia. Sivusto vetää yhteen tiedot kemikaalin käytöstä tai esiintymisestä, sille altistumisesta ja mahdollisista terveyshaitoista. Sivusto opastaa riskienhallintaan. ASBESTI FORMALDEHYDI JAUHOPÖLY KROMI KVARTSI NIKKELI ORGAANISET LIUOTTIMET PUUPÖLY STYREENI ISOSYANAATIT Työpaikkaselvitys on työterveyshuollon tärkein työkalu. ? ? OTA YHTEYTTÄ! KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 www.ttl.fi/kemikaalit-ja-tyo PE N TT I O TS A M O TEKI1812_3-58.indd 39 5.12.2018 7:42:18
Rannesykemittaus WR30-vesitiivis GPS + GLONASS Aktiivisuusja unenseuranta Bluetooth Hanki haastava harjoittelukumppani Esimerkki Apuraha-kertaluotosta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lowell Rahoitus Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). 279 ,90 Apurahalla 18,00/kk (23 kk) Polar Vantage M -urheilukello Monipuolinen GPS-multisportkello, joka haastaa rikkomaan ennätyksiä. Ohut ja kevyt harjoittelukumppani antaa käyttöösi kaikki tiedot, joita tarvitset suorituskykysi parantamiseen suosikkilajeissasi. Seuraa harjoittelun kuormittavuutta ja mittaa sykettä ranteesta. Hae mallit haulla vantage m Uutuus! TEKI1812_3-58.indd 40 5.12.2018 7:42:20
12/2018 Tekijä 41 TYÖSSÄ LYHYET Rannesykemittaus WR30-vesitiivis GPS + GLONASS Aktiivisuusja unenseuranta Bluetooth Hanki haastava harjoittelukumppani Esimerkki Apuraha-kertaluotosta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lowell Rahoitus Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). 279 ,90 Apurahalla 18,00/kk (23 kk) Polar Vantage M -urheilukello Monipuolinen GPS-multisportkello, joka haastaa rikkomaan ennätyksiä. Ohut ja kevyt harjoittelukumppani antaa käyttöösi kaikki tiedot, joita tarvitset suorituskykysi parantamiseen suosikkilajeissasi. Seuraa harjoittelun kuormittavuutta ja mittaa sykettä ranteesta. Hae mallit haulla vantage m Uutuus! HAE PHT:N HYVINVOINTIJAKSOILLE! Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT:n tammi–huhtikuun hyvinvointikurssien haku on käynnissä. Kursseille haetaan PHT:n verkkosivujen kautta: www.pht.fi HAE LUOTTAMUSHENKILÖIDEN KIILA-KUNTOUTUKSEEN Luottamushenkilöillä on nyt mahdollisuus osallistua maksuttomaan KIILA-kuntoutukseen. Kustannuksista vastaa Kela, ja sen ajalta voi hakea Kelasta kuntoutusrahaa. Kurssi järjestetään Kylpylähotelli Kunnonpaikassa Kuopiossa. www.teollisuusliitto.fi > hae ”Kiila” ”SE OLI PELKKÄÄ YLIKÄVELYÄ” YT-NEUVOTTELUT Venator irtisanoo 253 henkilöä Porin pigmenttitehtaalta 26.11. päättyneiden yt-neuvotteluiden johdosta. Töissä jatkaa 176 henkilöä. Myös heitä uhkaa työn menetys, sillä tehdas aiotaan sulkea vuoteen 2021 mennessä. ”Tämä oli sellainen normaali suomalainen yhteistoimintaneuvottelu, jossa työntekijät ja henkilöstö jyrätään. Laki antaa työnantajalle paljon valtaa päättää, mitä he tekevät. Meille tämä oli sen takia vielä suurempi pettymys, että yhteenkään asiaan emme päässeet vaikuttamaan, vaan se oli pelkkää ylikävelyä. Työnantajalla ei ollut yt-neuvotteluissa mitään haluja etsiä ratkaisuja.” ARI DAHLBERG Venatorin pääluottamusmies Lue lisää: www.tekijälehti.fi/tyossa ”TÄMÄ ON KUIN LOTTOVOITTO” TILAUS Veikkaus uusii myyntipisteitään ja tilaa kalusteet huonekaluvalmistajalta Iskulta. Kyseessä on tuhansien myyntipisteiden uusiminen neljän vuoden aikana. Kalusteet valmistetaan Iskun Mukkulankadun tehtaalla Lahdessa. ”Kauppa on merkittävä osa Iskun tuotantoa. Se on meille kuin lottovoitto. Tehtaalle ovat valmistuneet uudet tehokkaat tuotantolinjat, joten pystymme hoitamaan isoja tilauksia. Kilpailu huone kalualalla on tosi kovaa. Isojen kauppojen saamiset ovat lotto voittoja, koska sellaisia hakijoita on paljon, jotka haluavat tehdä näitä tuotteita. Uskon, että tilauksesta saadaan tilauskantaa upotettua myös vuoden hiljaisempiin kuukausiin tammi-, helmija maaliskuuhun. Se auttaa tosi paljon yritystä.” SEPPO PÄIVÄRINTA Isku Interiorin pääluottamusmies Lue lisää: www.tekijälehti.fi/tyossa 10 TYÖPAIKKAA VIENTITEOLLISUUDESSA LUO 13 MUUTA TYÖPAIKKAA TUTKIMUS Vientiteollisuuden yrityksillä on jopa suurempi vaikutus Suomen kansantalouteen kuin on aiemmin arvioitu. Tuoreen selvityksen mukaan vientiteollisuuden yritykset luovat suoraan ja välillisesti yli 46 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Lähes 1,1 miljoonalla suomalaisella on työpaikka vientiteollisuuden ansiosta. Kymmenen työpaikkaa vientiteollisuudessa luo 13 työpaikkaa muilla toimialoilla. Tiedot perustuvat selvitykseen, jonka KPMG Oy Ab laati Teknologiateollisuus ry:n, Kemianteollisuus ry:n ja Metsäteollisuus ry:n toimeksiannosta. Lue lisää: www.kemianteollisuus.fi > hae ”vientiteollisuus” TYÖSUOJELUSIVUSTO PÄIVITETTY Teknologiateollisuuden liittojen yhteinen Keskeisiä työsuojelumääräyksiä ja ohjeita -sivusto on päivitetty ja ilme uusittu. Liittojen tarkoituksena on tarjota tämän työsuojelusivuston avulla lukijalle arkipäivään sopiva apuväline työsuojelua koskevaan lainsäädäntöön ja sopimuksiin tutustumiseen. Sivusto on kokoelma pykäliä ja sopimuskohtia työsuojelua koskevasta lainsäädännöstä, sopimuksista ja ohjeista. www.turvallinentyopaikka.fi TYÖNTEKIJÖISTÄ KILPAILLAAN KATSAUS Teollisuusliiton tutkimusyksikön tekemästä liiton ensimmäisestä toimialakatsauksesta käy ilmi, että työvoimapula näkyy eniten metallija puutuotealoilla, varsinkin Länsija Etelä-Suomen kasvukeskusten ympäristössä. Liiton luottamusmiehistä puolet arvioi, että heidän työpaikallaan on ollut vaikeuksia löytää osaavia työntekijöitä. Yrityksillä tulisikin palkanmaksuvaran lisäksi olla myös palkanmaksuhalua. ”On ollut tapana sanoa, että yrityksellä täytyy olla palkanmaksuvaraa. Mutta pitää olla myös halua maksaa. Jos töitä teetetään kunnollisilla ehdoilla ja maksetaan riittävä korvaus, niin silloin voidaan turvata se, että osaavia ja yritykseen sitoutuneita työntekijöitä riittää. Kaikenkokoiset yritykset joutuvat kilpailemaan työntekijöistä. Suhdannekyselyssä nousi esiin, että paikoin yritykset ovat alkaneet maksaa työntekijöilleen rekrytointipalkintoja, jos näiden kautta löytyy uusia palkattavia, ja myös uusia työntekijöitä palkitaan.” ANU-HANNA ANTTILA Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/ katsaukset TEKI1812_3-58.indd 41 5.12.2018 8:38:14
Jäsenmaksu alentuu hieman Teollisuusliiton ja Teollisuuden työttömyyskassan kokonaisjäsenmaksu on ensi vuonna 1,45 prosenttia. TOIMINNAN PAINOPISTEET Ensi vuoden toiminnan painopisteet ovat perusteellinen valmistautuminen syksyllä 2019 käynnistyvälle työehtosopimus kierrokselle, yhteiskunnallisen vaikuttamisen lisääminen sekä aluetoimistoverkoston, aluetoiminnan ja ammattiosastojen kehittäminen. Edellisten rinnalla muut painotukset liiton toiminnassa ovat järjestäytymisen ja jäsenten aktivoinnin parantaminen, jäsenpalvelun kehittäminen ja tiedon ja osaamisen jakaminen sekä henkilöstön osaamisen ja johtamisen kehittäminen. TALOUSARVIO Liiton varsinaisen toiminnan kulut asetettiin ensi vuoden talousarviossa hieman yli 42 miljoonaksi euroksi. Se on yli miljoona euroa kuluvan vuoden talousarviota vähemmän. Talousarvion mukainen kulujäämä on jäsenmaksutuottojen jälkeen hieman yli kuusi miljoonaa euroa. Se katetaan sijoitustoiminnan tuotoilla. Tilikauden ylijäämäksi arvioidaan muodostuvan yli 6,1 miljoonaa euroa kaikki kuluja tuloerät huomioon ottaen. K okonaisjäsenmaksun alentumisen taustalla on Finanssivalvonnan päätös asettaa Teollisuuden työttömyyskassan ensin vuoden jäsenmaksuksi 0,45 prosenttia. Tänä vuonna kassan jäsenmaksu on 0,49 prosenttia. Liiton jäsenmaksu säilyy vuonna 2019 yhdessä prosentissa. Liiton osuus siitä on 0,82 ja ammattiosastojen osuus on 0,18 prosenttia. Itsensä työllistäjien ja ammatin harjoittajien jäsenmaksu on 35 euroa kuukaudessa. Kannatusjäsenmaksu on 20 euroa. Jäsenmaksu peritään ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta sekä työnantajan maksamasta sairausajan palkasta. Ammattiosastojen oppilasjäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Ammattiosastojen jäsenmaksuosuuden maksatuksella on kolme edellytystä. Ensinnäkin ammattiosastolla pitää olla sen omalla päätöksenteolla hyväksytyt ammattiosaston mallisäännöt, jotka se on rekisteröinyt Patenttija rekisterihallitukseen. Toiseksi osastolla pitää olla sääntöjen mukaisesti valittu hallitus. Kolmanneksi ammattiosaston pitää toimittaa toimihenkilöilmoitukset liittoon 28.2.2019 mennessä. PETTERI RAITO ESITYKSET Valtuusto sai 27 ammattiosastolta 72 esitystä. Murikka 2 Yhteiskuntasuhteet 2 Oikeudellinen yksikkö 2 Muovija kemian tuoteteollisuuden työehtosopimus 1 Kansainvälinen toiminta 1 Tietohallinto 1 Teknologiasektori 23 Viestintä 12 Järjestötoiminta 10 Talous 7 Tutkimus 4 Koulutus 4 Hallinto 3 42 Tekijä 12/2018 VALTUUSTON SYYSKOKOUS 20.–21.11.2018, HELSINKI KI TI H A IL A TEKI1812_3-58.indd 42 5.12.2018 7:42:42
Liiton verkkosivuilta löydät toimintasuunnitelman sekä tiivistelmän valtuustolle tehdyistä esityksistä ja niihin annetuista vastauksista. Samasta osoitteesta löytyvät myös valtuuston yleiskeskustelun pääkohdat sekä tiivistelmät liiton johdon ajankohtaiskatsauksista ja kokouksessa vierailleen SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen esityksestä. www.teollisuusliitto.fi 12/2018 Tekijä 43 LIITOSSA KI TI H A IL A KI TI H A IL A ? Valtuusto päätti liiton ensi vuoden toiminnan painopisteiksi neuvottelukierrokseen valmistautumisen, yhteiskunta vaikuttamisen lisäämisen ja aluetoiminnan kehittämisen. ? ? Valtuuston jäsenet eri sektoreilta kertovat tunnelmistaan syksyn irtisanomislakikiistan ratkettua. Mitä jäi käteen? – Tässä vaiheessa me olemme saaneet selkävoiton, vaikka asia ei olekaan vielä valmis, Eija Lyttinen toteaa. Hän muistuttaa, että lehdenjakajilta on lakkoilu kokonaan kielletty. – Äärimmäisen harmillisesti meillä on ehdoton työrauhavelvoite. Vaikka me emme siis saa lakkoilla, niin osa ihmisistä on nyt huomannut, että ay-liike tekee sittenkin jotakin. Olen muualta kuullut, että lakolla on saatu yhteenkuuluvuuden tunne. Lakkotaloissa ei ole paljon rikkureita ollut, Lyttinen toteaa. Irtisanomislain uudet perustelut Lyttinen on lukenut, ja hän toteaa, että paljon on vielä tekemistä. – Mutta pykälä eteenpäin on menty, Lyttinen näkee. Hän alleviivaa sitä, että nyt asioita puidaan kolmikantaisissa neuvotteluissa ja että alkuperäisen lain yhdenvertaisuutta rikkova muotoilu on saatu poistettua. EIJA LYTTINEN Erityisalojen sektori Luottamusmies Mediatalo Esa, Lahti ARTO VENÄLÄINEN, Teknologiasektori Ammattiosaston sihteeri Hydroline Group Siilinjärvi – Osastoon on tullut kokonaan uusia jäseniä ja YTK:sta on palannut jäseniä. Nyt Teollisuusliitolla oli tekemisen meininki, arvioi Arto Venäläinen. Hän iloitsee ammattiosaston kasvaneesta jäsenmäärästä. – Nyt tehtiin jotain. Minähän olen liiton toiminnassa mukana, minä tiedän, että koko ajan on tehty jotakin. Mutta nyt sen näki rivijäsenkin, joka käy töissä ja menee sitten kotiin, Venäläinen kuvailee. Tämäkin valtuutettu on lukenut irtisanomislain uudet perustelut. – Näyttää siltä, että palasimme takaisin kolmikantaan ja että pääsimme neuvottelupöytiin. Nykyhallituksella ei ole enää varaa temppuiluun, vaikka Sipilä sai kyllä hyvän mielen. Hän lunasti lupauksensa Suomen Yrittäjille, kun irtisanomislain teksti kirjoitettiin uudestaan. Mutta muuttuiko oikeastaan mitään? Ei muuttunut, Venäläinen arvioi. HANNA BORISOV Kemian sektori Pääluottamusmies Optinova AB, Godby Ahvenanmaa – Liitto on saanut hyvin näkyvyyttä ja nyt on tehty selväksi, että ei tässä yhteiskunnassa vain yksi osapuoli saa sanella kaikkea, summaa Hanna Borisov. Hän sanoo seisseensä 100-prosenttisesti liiton järjestöllisten toimien takana. Myönteisyys vastalauseille ei kylläkään ollut Borisoville mikään itsestäänselvyys. – Fuusion alla minua pelotti, koska mennään Metalliliiton kanssa yhteen. Metalli oli minusta niin altis rähisemään ja lakkoherkkä kuten muutkin isot liitot, Borisov kuvaa. Mielikuvat ovatkin nyt vaihtuneet vakaumukseen siitä, että Teollisuusliitto on ollut oikealla asialla. Borisovin sanoin nyt on saatu ”puhallettua peli poikki”. Suomalaisen yhteiskunnan kannalta on parempi, että asioista päätetään kolmikantaisesti neuvotellen. HARRI TAKANEN Puutuotesektori Pääluottamusmies Älvsbytalo, Kauhajoki – Torjuntavoitto saatiin. Voimaa pitää joskus näyttää, Harri Takanen toteaa. Älvsbytalolla 30 tuotantotyöntekijän tehtaassa puolet on YTK:laisia. He saapuivat työmaalle lakkopäivinä. Jäsenistön rivit sen sijaan pitivät. – Kyllä tämä porukkaa jakoi, Takanen kuvaa. Hän kertoo keskustelleensa myös ns. Loimaan kassaan kuuluvien kanssa. – Eivät he olleet ajamaamme asiaa vastaan. Mutta meidän talossamme on ollut paljon lomautuksia. Kun tehdään lyhyttä viikkoa, talous ei kestä, Takanen kertoo. Tehtaan lakossa ollut väki kiitteli liittoa siitä, että lakkoavustukset olivat Takasen kuvauksen mukaan ”kunnon kokoiset ja tulivat nätisti ja nopeasti”. SUVI SAJANIEMI Lue lisää valtuuston jäsenten ajatuksista www.tekijälehti.fi/ liitossa TEKI1812_3-58.indd 43 5.12.2018 7:42:54
Edunvalvontakoulutusta venäjäksi Ay-asiat aukenevat, kun niistä kerrotaan omalla äidinkielellä tai vahvimmalla vieraalla kielellä. Teollisuusliitto järjesti 24. –25.11. ensimmäistä kertaa edunvalvontakoulutusta venäjänkielisille maatalousja puutarha-aloilla työskenteleville jäsenille. TEKSTI ESA TUOMINEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN ”U krainassa ay-liikkeen merkitys on käytännöllisesti katsoen nolla. Ainakin niillä aloilla, missä minä olen ollut töissä. Suomessa olen oppinut, että ay-liikkeestä on suuri apu palkansaajille. Siksi maksan mielelläni jäsenmaksuni. Näin arvioi Ukrainasta kotoisin oleva Sergei Muzytshenko, joka puolisen vuotta sitten päätti liittyä Teollisuusliittoon. Hän työskentelee Salossa vihannesviljelytilalla. – Alun perin lähdimme autolla kotimaastamme Suomeen marjoja poimimaan. Ymmärsimme, että meidän on Ukrainassa mahdotonta saavuttaa kunnollista elämisen tasoa. – Etsimme netistä työpaikkaa Suomesta ja löysimme vihdoin vihannestilan, joka suostui ottamaan meidät töihin. Nyt meillä on kolmas vuosi menossa Suomessa, emmekä enää halua palata kotimaahamme. Muzytshenko kertoi tarinaansa Teollisuusliiton Tampereella järjestämällä kurssilla, johon osallistui muutaman kymmenen jäsentä, joiden äidinkieli – tai toinen kieli – on venäjä. He kaikki ovat töissä maatalousja puutarha-aloilla. Kurssilla he saivat rautaisannoksen tietoa työehtosopimuksista sekä suomalaisesta ay-liikkeestä. LIITTO, TYÖLAINSÄÄDÄNTÖ, TYÖEHTOSOPIMUS, TYÖSOPIMUS... Suomalaiseen työelämään tulee kaiken aikaa lisää väkeä muista maista. Monet tulevat Itä-Euroopasta, jossa on vähän kokemuksia ay-liikkeen edunvalvonnasta ja sopimuspohjaisesta työelämästä. – Monet edunvalvonnan ja työlainsäädännön asiat ovat näille ihmisille aivan uusia. Siksi yritän vääntää heille rautalangasta, mitä ay-liike tekee, miten sopimukset ja lait suojaavat työntekijää ja kuinka voi puolustaa oikeuksiaan, valaisi kurssin sisältöä sen vetäjä, Teollisuusliiton sopimusasiantuntija Riikka Vasama. Hän luennoi ja vastaili kysymyksiin koko viikonlopun ajan sujuvalla venäjän kielellä. Kurssin osanottajat tuntuivat olevan mielissään siitä, että he saivat kurssitusta kielellä, jota he ymmärtävät ongelmitta. Monen suomen kielen taito on yhä puutteellinen, vaikka he ovat asuneet jo vuosia Suomessa. Nyt sukeltaminen ammattiyhdistysten ja työehtosopimusten maailmaan onnistui heille tutulla kielellä, mikä tuntui avaavan monta lukkoa. Ukrainasta kotoisin olevan Sergei Muzytshenkon mukaan hänen kotimaassaan ay-liikkeellä ei ole juuri mitään merkitystä palkansaajien edunvalvonnassa. 44 Tekijä 12/2018 TEKI1812_3-58.indd 44 5.12.2018 7:43:03
Sergey Muzytshenko ei ole vielä kertonut työnantajalleen liittoon kuulumisestaan. – Kerron tämän ilosanoman työnantajalle vähän myöhemmin, Muzytshenko nauraa. – Siihen asti maksan itse jäsenmaksut, joten työnantajan ei tarvitse niitä pidättää palkastani. ”YHDESSÄ SAAMME ENEMMÄN AIKAAN” Keski-Ukrainasta kotoisin oleva Valeri Surzhko, 42, kokeili kotimaassaan onneaan bisneksessä. Ensin liiketoimet menivät hyvin, mutta sitten myötätuuli kääntyi vastaiseksi. – Ukrainassa en nähnyt mitään mahdollisuutta hankkia itselleni ja perheelleni kunnon toimeen tuloa. Niinpä tulin Suomeen, jossa pääsin ensin töihin turkistarhalle. Nyt olen vaihtanut sikatilalle. Minulla on jo kahdeksas vuosi menossa Suomessa. Surzhko on ehtinyt asettautua jo niin tukevasti Suomeen, että hän on ostanut – lainarahalla, kuten hän tarkentaa – omakotitalon Forssasta. Perheen kaksi lasta käyvät koulua ja osaavat jo hyvin suomea. Jopa niin hyvin, että lukevat Tekijä -lehteä ja kertovat juttujen pääsisällön vanhemmilleen, joilla suomen kieli on vielä opiskeluvaiheessa. – Tykkään asua Suomessa eikä Ukrainaan palaaminen ole mielessäni. Tulevaisuudesta en osaa sanoa. Sukulaiseni ovat kaikki Ukrainassa, joten jos asiat kotimaassani rupeaisivat menemään hyvin, saatan joskus vielä palatakin. Teollisuusliiton järjestämää seminaaria Surzhko kehui erittäin antoisaksi. – Olen oppinut täällä paljon uutta ja hyödyllistä. Suomeksi en ole pystynyt työehtosopimusten kiemuroita ymmärtämään, mutta nyt kun niistä on kerrottu venäjäksi, olen tajunnut monta juttua ihan uudella tavalla. Surzhkosta on Suomessa tullut vankka ay-jäsenyyden puoltaja. Hän lupaa houkutella kavereitaankin liiton jäsenyyteen. – Työnantaja ei pitänyt pahana liittoon liittymistäni. Hän sanoi, että se on minun oikeuteni, kuten se tietysti onkin. l – Venäjänkieliset jäsenet kyselivät ahkerasti ja heidän tiedonjanonsa on valtava. Kun Suomessa työskentelee yhä enemmän maahanmuuttajia ja varsinkin venäjänkielisiä, on heidän perehdyttämisensä ay-liikkeen edunvalvontaan tarpeellista, Vasama painotti. Yksi kurssin osanottajista oli vuoden verran pysyvästi Suomessa asunut 29-vuotias Yevheniia, joka haluaa esiintyä pelkällä etunimellään. Yevheniia on Ukrainassa suorittanut yli opistotutkinnon journalistiikassa, mutta hän ei ole työskennellyt päivääkään toimittajana. Nyt hän on töissä miehensä kanssa Vaasan seudulla kasvihuoneella. – Minua miellyttää, että Suomessa palkat ja työehdot on säännelty selkeästi laeissa ja sopimuksissa. Sain juuri työ ehtosopimuksen venäjäksi ja aion perehtyä siihen tarkasti. Yevheniian mielestä on erinomainen asia, että Suomessa on vahva ay-liike, joka pitää työntekijöiden puolta. Hän pitää valitettavana, että monet venäjänkieliset eivät ole vielä liittyneet liittoon. – Monet eivät oikein uskalla lähestyä ay-liikettä, koska eivät osaa kieltä tarpeeksi. Meillä on paljon ystäviä, jotka eivät ole liittyneet liittoihin. Nyt me aiomme kertoa heille, mitä ay-liikkeellä on tarjota jäsenilleen. Sopimusasiantuntija Riikka Vasama Teollisuusliitosta esitteli sujuvalla venäjän kielellä työehtosopimusten sisältöä kuulijoilleen. Yevheniia työskentelee Vaasan seudulla kasvihuoneella. Hän lupasi ottaa venäjännetyn työehtosopimuksen iltalukemisekseen. ”Työnantajalla ei ollut moittimista kun kerroin hänelle liittyneeni ammattiliittoon”, sanoo Forssassa asuva Valeri Surzhko. ?????????????? ???????? ????????? ??????? ??????????? ???????? ?? ??????????? ????? ? ???????? ????? ??? ????????????? ?????? ????????????????????? ? ?????????????? ???????. ??????? ? ????????-??????, ??? ??????, ??????? ? ??????? ????????? ? ????? ?????? ? ?????????: www.tekijälehti.fi 12/2018 Tekijä 45 ? LIITOSSA TEKI1812_3-58.indd 45 5.12.2018 7:43:13
46 Tekijä 12/2018 46 Tekijä 12/2018 TOIMIJA ”Kiitos herätyksestä” PENTTI ISO-AHO ”Ensimmäinen vuosi Teollisuusliitossa on ollut toimintamallin hakemista. Siinä on hieman luomisen tuskaa. Yllättävän hyvin olemme kuitenkin pystyneet tekemään edunvalvontatyötä. Kun Suomen hallituksen painostus meni kovaksi työntekijöitä kohtaan, me teräs täydyimme ja mielestäni saavutimme jotakin. Kiitos Sipilän hallituksen, olemme saaneet ihmisiä työpaikoilla puhaltamaan yhteen hiileen ja heräämään yhteiskunnallisesti. Syntyi paine ja porukkahenki siitä, että meille ei voi tehdä ihan mitä tahansa. Toivon, että hallitus ja työnantajajärjestöt viimein huomaavat, että liian ahne ei pidä olla omien etujen ajamisessa. Jonkin aikaa kentällä vallitsi ehkä tappiomieli ala, ja ihmiset ajattelivat, että kaikki menee sillä tavoin kuin työnantajajärjestöt haluavat. Mutta ajattelu on muuttunut. Toimet, joita ay-liike teki, ovat palauttaneet uskoa siihen, että yhdessä voidaan vaikuttaa. Pitkään mentiin palkkamaltin ja kikyjen merkeissä. Siksi jotkut saattoivat erota edunvalvontajärjestöstä. Mutta nyt on tapahtunut takaisinpaluuta ja liittoon on tullut uusia jäseniä. Ay-liikkeen toimilla on varmasti ollut positiivinen vaikutus asiaan. Ilman Teollisuusliiton perustamista olisimme tuskin saaneet aikaiseksi näin merkityksellistä lakkokuviota. Kolmena liittona emme ehkä olisi yhtä painokkaasti reagoineet, eivätkä muutkaan SAK:n liitot olisi lähteneet yhtä voimakkaasti mukaan. Tarvittiin jäsenmäärältään iso liitto veturiksi. Olen sitä mieltä, että Suomessa ei pidä missään nimessä suostua vastikkeelliseen työttömyysturvaan. Se ei ketään aktivoi ja innosta, jos joutuu sosiaaliturvalla, huonoimmassa tapauksessa peruspäivärahalla, kulkemaan töissä. Paljon liikkuu juttuja työkokeilijoiden hyväksikäytöstä. Miksi työnantaja heitä palkkaisi, kun se saa toisen kokeilijan tilalle ja ilmaista työvoimaa koko ajan? Ihmisen pitää saada sellainen ihmisarvoinen elämä, että hän tulee palkallaan toimeen. Yhteiskunta voi tukea työnantajaa, mutta työstä pitää saada tessin mukainen palkka. Se aktivoi, ja silloin työssä on jotakin järkeä. Suomea verrataan muihin maihin, kuten Tanskaan, joissa on hienoja systeemejä. Tarjottu koulutus ja tuki ovat niissä toisella tasolla kuin Suomessa. Meillä työttömiä vain rangaistaan, ja koko ajan keksitään uusia pirullisia kuvioita. Jos työnväenliike menee kolmikantaisesti mukaan kehittämään järjestelmää, jossa ollaan sosiaaliturvalla töissä, niin siinä lyödään kirves kiveen. Vastikkeellista sosiaaliturvaa harrastettiin eri maissa 1940-luvulla aika paljon. Saksa oli melko tunnettu siitä, että siellä oli sosiaaliturvatyöntekijöitä, jotka leipäpalasella tekivät moottoriteitä. Sellaiseen ei pidä mennä. Olen ollut pääluottamusmies parikymmentä vuotta. Porukkahenki on työpaikalla parasta. Tehdas työ on yksitotista. Se olisi muuten rankkaa, jos ei olisi työkavereita, joiden kanssa heittää herjaa ja joiden kanssa kääntää elämän surut iloksi.” l TEKSTI JARI ISOKORPI KUVA ESKO KESKI-VÄHÄLÄ PENTTI ISO-AHO Teollisuusliiton hallituksen jäsen Pääluottamusmies Sievin Jalkine Sievi TEKI1812_3-58.indd 46 5.12.2018 7:43:18
12/2018 Tekijä 47 Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Luottamusmies edustaa työntekijöitä työpaikalla. Hän toimii neuvottelijana, sopijana, sovittelijana ja tiedonvälittäjänä työntekijöiden ja työnantajan välillä. Uusia luottamusmiehiä koulutetaan heti vuoden alusta alkaen. LIITTO KOULUTTAA 19.1. HELSINKI–UUSIMAA Sokos Hotel Vantaa Ilmoittautuminen 3.1. mennessä 19.1. VARSINAIS-SUOMI–SATAKUNTA Ruissalon Kylpylä, Turku Ilmoittautuminen 3.1. mennessä Sokos Hotel Vaakuna, Pori 26.1. HÄME–PIRKANMAA Hotelli Waltikka, Valkeakoski Ilmoittautuminen 10.1. mennessä 26.1. KAAKKOIS-SUOMI–SAVO-KARJALA Scandic, Kuopio Ilmoittautuminen 10.1. mennessä Sokos Hotel Vaakuna, Mikkeli 2.2. VAASA–KESKI-SUOMI Kahvila Kotiruoka, Jyväskylä Ilmoittautuminen 17.1. mennessä Sokos Hotel Lakeus, Seinäjoki Scandic, Vasa (på svenska) 2.2. OULU–LAPPI Sokos Hotel Arina, Oulu Ilmoittautuminen 17.1. mennessä Scandic Pohjanhovi, Rovaniemi Ilmoittaudu sinua lähinnä olevalle kurssille osoitteessa www.teollisuusliitto.fi/tapahtumat tai koulutusyksikköön: koulutus@teollisuusliitto.fi tai Päivi Mäensivu-Lunnas puh. 020 774 1042. UUSI luottamusmies, lähde kurssille! KEVÄT Hakuohjeet sekä kurssihakemus osoitteessa: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu MURIKAN LUOTTAMUSMIESTEN PERUSKURSSIT Valitun luottamusmiehen kannattaa hakea osaamista ja varmuutta uuteen tehtäväänsä Murikan luottamusmiesten peruskursseilta, joita järjestetään useita vuoden aikana sekä Tampereen Teiskossa että sivutoimipisteessä Helsingin Hakaniemessä. Kursseilla opit keskeiset asiat työlainsäädännöstä sekä pääkohdat työehtosopimuksesta. Kurssilla perehdytään myös paikalliseen sopimiseen ja neuvottelutaitoihin. 14.–18.1. 21.–25.1. 21.–25.1. * 28.1.–1.2. 4.– 8.2. H 11.–15.2. 25.2.–1.3. 25.2.–1.3. 4.–8.3. H 25.–29.3. 8.–12.4. H 6.–10.5. 13.–17.5. 20.–24.5. UUSIEN LUOTTAMUSMIESTEN STARTTIKURSSI Kurssi on tarkoitettu työpaikoilla aloittaneille uusille luottamusmiehille. Yksipäiväisellä kurssilla käydään läpi luottamusmiehen tehtäviä, oikeuksia ja velvollisuuksia. Lisäksi saat tietoa koulutusmahdollisuuksista ja voit verkostoitua muiden uusien luottamusmiesten kanssa. Kurssilta saat hyvän startin luottamusmieheksi! *autoala mukana H = Hakaniemi ”Kiitos herätyksestä” TEKI1812_3-58.indd 47 5.12.2018 7:43:18
LE H TI KU VA / A FP / YE A U N G TH U 48 Tekijä 12/2018 MAAILMA Apuna maailmanlaajuiset puitesopimukset SOPIMINEN Yksi kansainvälisen ammatti yhdistysliikkeen työkaluista on moni kansallisen yrityksen kanssa solmittava maailmanlaajuinen puitesopimus. Siinä yritys sitoutuu takaamaan työn tekijöidensä perustavat oikeudet kaikissa maissa. Teollisuustyöntekijöiden maailmanliitto IndustriALL Global Union on solminut 49 tällaista sopimusta. Joukossa on sellaisia yrityksiä kuin Volkswagen, Esprit, Norske Skog, Lukoil, Siemens ja Solvay. Suomalaisia mukana on yksi, Stora Enso. Sopimusten sisältö vaihtelee, mutta niiden ydin on sama: yritys sitoutuu noudattamaan Kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleis sopimuksia järjestäytymisen ja työehdoista sopimisen vapaudesta sekä syrjinnän, pakko työn ja lapsityövoiman käytön estämisestä. Monikansalliset yritykset toimivat niissäkin maissa, jotka eivät ole kaikkiin ILO:n yleissopimuksiin sitoutuneet, kuten Yhdysvalloissa. Yritykset lupaavat noudattaa vähimmäis ehtoja poikkeuksetta kaikissa yksiköissään. Lisäksi ne sitoutuvat toimimaan, jotta niiden alihankkijatkin takaavat samat oikeudet. Ammattiliitoille luvataan asiallinen pääsy työpaikoille, ja yritys sitoutuu olemaan häirit semättä liiton toimintaa. Lisäksi hahmotellaan toimiva järjestelmä työriitojen ratkaisuun. Muutkin kuin IndustriALL solmivat maailmanlaajuisia puitesopimuksia. Niitä tekevät muun muassa Rakennus ja puutyöntekijöiden maailmanjärjestö BWI KUNTALAISET VIIKATTEEN VARTEEN TANSKA Greven kunta kutsuu asukkaat hoitamaan viheralueita ilman palkkaa. Kuntalaiset saavat muun muassa raivata haitallisia kasveja käsisahoilla ja machete-veitsillä, leikata heinää viikatteella ja käyttää motoroituja ruohonleikkureita. Viheralan ammatteja edustava 3F-liitto arvostelee päätöstä. Se voi johtaa jopa työntekijöiden irtisanomiseen, sanoo liiton viherryhmän sopimussihteeri Flemming Grønsund. Hän muistuttaa, että alan ammattilaisilla on neljän vuoden koulutus. Kunnallispoliitikkojen viesti taas on, että kuka tahansa osaa heidän työnsä. Tämä voi tulla kunnalle kalliiksi, mikäli väärin tehtyjä töitä joudutaan korjaamaan jälkikäteen, Grønsund huomauttaa. Lisäksi koneiden ja terävien työkalujen käyttö omin päin voi olla osaamattomalle vaarallista. SOLIDAARISUUTTA SCANIAN HUOLLOSSA SAKSA Scania-autojen huollon 1 200 työntekijän uusi työehtosopimus poistaa aiemmat palkkojen erot. Scania-huollolla on 40 toimipaikkaa, joissa jokainen neuvotteli oman palkkansa. Näin osan palkat jäivät pahasti jälkeen. Nyt uusi sopimus luokittelee töiden vaativuudet sekä nostaa lähivuosina alimmat palkat muiden tasolle. Tämä tuo monelle lisää satoja euroja kuussa eikä kenenkään palkka laske. Kaikki saavat lisäksi 250 euron kertakorvauksen. Työaika lyhenee lähivuosina asteittain 40 tunnista 36 tuntiin. Työntekijöiden solidaarisuus teki läpinäkyvän ja reilun työehtosopimuksen mahdolliseksi, sanoo IG Metallin sopimusvastaava Markus Wente. Lisäksi joka toimipisteeseen perustettiin työntekijöitä edustava yritysneuvosto. ja yksityisen palvelusektorin maailman järjestö UNI Global Union. Teollisuusliitto on niidenkin jäsen. UNI on solminut yli 50 puitesopimusta. Niiden kattamissa yrityksissä työskentelee yli 10 miljoonaa ihmistä. Puitesopimukset eivät rajoitu ILO:n vähimmäisvaateisiin. Esimerkiksi Stora Enson kanssa on sovittu lisäksi työtervey den edistämisestä, siirtolaisten oikeuksista, elämiseen riittävästä palkasta sekä suku puolten tasaarvosta. Ammattiliitot yritysten pääkonttorien maissa sekä toimintamaissa valvovat sopimusten noudattamista. Erityisen tärkeitä puitesopimukset ovat tekstiiliteollisuudessa. Moni alan jättiyritys, kuten H&M, on sen allekirjoittanut. Niiden avulla on pystytty vaikuttamaan usein erittäin alkeellisiin työoloihin alihankinta ketjujen päässä asti. Myanmarissa IndustriALL ja H&M saivat lakon vuoksi erotetut työntekijät takaisin töihin. Siellä sekä Kambod žassa, Bangladeshissä, Indonesiassa ja Turkissa H&M ja paikalliset ammattiliitot perus tivat sopimuksen noudattamista seuraavia yhteisiä komiteoita ja kouluttivat niiden jäseniä. HEIKKI JOKINEN ? Maailmanliitto IndustriALL pyrkii puitesopimuksilla sitouttamaan kansainvälisiä suuryrityksiä takaamaan työntekijöiden perusoikeudet kaikissa maissa. Kuvassa tekstiili tehtaan työntekijöitä Myanmarin Yangonissa. TEKI1812_3-58.indd 48 5.12.2018 8:40:00
NIMITYS Aluetoimitsijaksi Kaakkois-Suomen ja Savo–Karjalan alueelle Varkauden aluetoimistoon on nimetty Jussi Rantanen, 39. Hän on Riihimäen Sako Oy:n pääluottamusmies ja Riihimäen seudun Teollisuustyöntekijöiden ammattiosaston puheenjohtaja. 12/2018 Tekijä 49 LIITOSSA LYHYET VUODENVAIHTEEN ARKIPYHÄKORVAUKSET Työehtosopimuksen mukaisten arkipyhäkorvausten tarkoituksena on turvata työntekijälle normaali ansio myös sellaisilta viikoilta, joille sattuu kirkollisia juhlapäiviä tai muita yleisiä vapaapäiviä. Arkipyhämääräykset vaihtelevat aloittain. Lue oman alasi käytännöt: www.teollisuusliitto.fi > hae ”arkipyhäkorvaukset” LAKRITSIA PUKINKONTTIIN Teollisuusliiton Puodin lakritsi liiton omassa pakkauksessa on hyvä joululahjaidea. Osoitteesta puoti.teollisuusliitto.fi löytyy myös monet muut liiton ilmeen mukaiset tuotteet, kuten emalimukit, puuvillakassit, turvaliivit, kynät ja heijastimet sekä kotimaiset pipot ja kaulahuivit. Puotia kannattaa hyödyntää, jos haluaa tilata tuotteita osaston ilmeellä. Tällöin lisätietoja antaa liiton yhteistyökumppanina toimivan Q-VIO Branding Oy:n Sari Aalto, puh. 040 526 5993. Teollisuusliiton aluetoimistot ovat KIINNI VÄLIPÄIVINÄ 27.–28.12. SEKÄ UUDENVUODEN AATTONA 31.12. Myös keskustoimisto Helsingissä sekä Teollisuuden työttömyyskassa ovat kiinni UUDENVUODEN AATTONA. Toimistot palvelevat normaalisti jälleen keskiviikkona 2.1. Vielä ehdit tilata TEOLLISUUSLIITON JÄSEN KALENTERIN. Taskuun mahtuvan, kierreselkäisen kalenterin voi tilata kirjautumalla verkkopankkitunnuksilla eAsiointiin . Valitse kohdata Jäsenedut > Kalenteri > Rastita valinta ruutuun Tilaan . Tilata voi myös lähettämällä sähköpostia osoitteeseen jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi tai soittamalla puh. 020 690 446. Tilaus on voimassa myös tulevina vuosina! Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta Teollisuusliiton yhteistyökumppanit saivat tänä vuonna sähköisen joulukortin. Erilaisiin joulumuistamisiin varatut varat ohjattiin hyväntekeväisyyteen. Teollisuusliitto toivottaa rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille jäsenilleen! JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA VERKOSSA KATSO VALTAKUNNALLISET JA ALUEELLISET TAPAHTUMAT: www.teollisuusliitto.fi/tapahtumat KATSO JA ILMOITA AMMATTIOSASTOJEN TAPAHTUMAT: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta VIELÄ EHDIT GENEVEKOULU Oletko mukana ay-toiminnassa? Haluatko oppia yhdessä muiden pohjoismaalaisten kanssa lisää siitä, miten voimme kansainvälisessä yhteistyössä vaikuttaa työntekijöiden oikeuksiin? Saat neljän viikon koulutus kokonaisuuden myötä muun muassa ainutlaatuisen tilaisuuden seurata YK:n työjärjestö ILO:n vuosittaista työkokousta paikan päällä. Haku Genevekouluun päättyy 31.1. Lue lisää: www.geneveskolan.org l Teollisuusliiton eAsioinnissa , www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi , voit katsoa jäsentietojasi, merkata jäsenmaksuvapautustietosi ja samalla päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. l Työnantajaperinnässä oleville jäsenille, joilla on katkoa jäsenmaksutiedoissa ajalla 1.1.–30.6., on lähetetty kuulemiskirje. Mikäli jäsenmaksutiedoissasi on katkoa, päivitä tietosi eAsioinnissa , ota yhteyttä jäsenpalveluun, puh. 020 690 446 tai sähköpostitse jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi l Viitelistat jäsenmaksun maksamista varten vuodelle 2019 lähetetään itsemaksaville jäsenille joulukuun lopussa. Viitelistat lähetetään kaikille itsemaksaville jäsenille, vaikka olisitkin työttömänä tai vapautettuna jäsenmaksuista esimerkiksi opiskelun, sairauden tai perhevapaiden vuoksi. Viitelistan voit ottaa käyttöön, kun menet töihin, jos työnantajasi ei peri jäsenmaksua suoraan palkasta. l Yhteistyökumppanimme YAP Solutions Oy:n nimi on 1.11. alkaen Futunio. MUISTA JÄSENEDUT teollisuusliitto.fi/jasenedut sak.fi/ammattiliitot/ jasenedut TEKI1812_3-58.indd 49 5.12.2018 7:43:23
50 Tekijä 12/2018 Här monteras sjöminor I Skinnarvik på Kimitoön jobbar Industrifackets medlemmar med att montera sjöminor. De anställda tonar ner hemlighetsmakeriet kring jobbet, men någon helt vanlig arbetsplats kan man ändå inte tala om. TEXT JOHAN LUND FOTO PATRIK LINDSTRÖM Arbetarskyddsfullmäktige Sven-Erik Kinos jobbar både som snickare och mingranskare. ? D et är torsdagsmorgon och arbetet pågår i verkstadshallarna i Skinnarvik på Kimito ön. Det skruvas, putsas och svetsas helt som vanligt, eller ja – vanligt och vanligt. Här på Marinens depå jobbar nämligen civila Industrifackets medlemmar som monterar och servar sjöminor . – Jag servar en del som justerar hur snabbt sjöminan sjunker ner under ytan när man lägger den i vattnet, berättar mekanikern Niklas Friman alldeles vardagligt som om han skulle tala om ett oljebyte på bilen. Friman har jobbat på depån i 28 år och medger att arbetsplatsen och jobbet de gör kanske inte riktigt är helt som på alla andra verkstäder. – Man blir ju van med tiden. Jag jobbade tidigare på Björkboda låsfabrik men sökte mig hit för att det verkade spännande och intressant. Och intressant är jobbet fortsättningsvis. TEKI1812_3-58.indd 50 5.12.2018 7:43:35
12/2018 Tekijä 51 ARBETSLIVET Här monteras sjöminor I Skinnarvik på Kimitoön jobbar Industrifackets medlemmar med att montera sjöminor. De anställda tonar ner hemlighetsmakeriet kring jobbet, men någon helt vanlig arbetsplats kan man ändå inte tala om. TEXT JOHAN LUND FOTO PATRIK LINDSTRÖM Huvudförtroendemannen Jan-Peter Silander är inne på samma spår. Han säger att jobbet är intressant och mångsidigt, men att det själva praktiska arbetet egentligen inte skiljer sig från verkstadsjobb på den civila sidan. – Jag jobbade själv som bilmekaniker i tio år på en verkstad innan jag började här. Här behöver man inte slåss med kunderna, då en del kunder ville att bilen är färdig redan innan den rullar in på verkstaden. Och så skulle man ännu diskutera och förhandla om priset. Här får vi de resurser vi får, och vi klarar oss oftast riktigt bra med dem. Det är lugnare tempo på det viset. Det är två olika huvudtyper av minor man jobbar med på verkstaden. Den första typen är så kallade kontaktminor som säkert är bekanta för de flesta från filmerna, nämligen de runda sjöminorna som ligger en bit under ytan och detonerar vid kontakt med fartyg. – Årsmodellerna på kontaktminorna är från 40och 50-talet, så vi talar om ganska gammal men samtidigt beprövad teknik som fungerar helt perfekt ännu idag, förklarar vice chefen för minverkstaden, ingenjörlöjtnant Kenneth Eriksson. Den andra typen av sjöminor är bottenminor. De är moderna, fyllda med elektronik och censorer och alltså betydligt mer komplicerade, trots att de för en lekman vid första ögonkast kunde förväxlas med en kompost eller septiktank. – Den nyaste modellen är från 2016. De är större och mer känsliga än kontaktminorna och innehåller mer sprängämne, men de är ändå mycket säkrare, eftersom moderna sprängämne är okänsligare och svåra att antända, fortsätter Eriksson. SÄKERHETEN FÖRST Det finns en orsak till att depåavdelningen är belägen ute i skärgården, långt ifrån närmaste bosättning. Man arbetar med sprängämnen och trots omfattande säkerhetsföreskrifter, finns ändå risken för att något kan gå snett. Det syns till och med i hur byggnaderna är placerade. Skulle en allvarlig olycka ske, hur osannolikt som helst, skulle chockvågen från explosionen riktas utåt, bort från de övriga byggnaderna, förklarar Eriksson. – Säkerheten är ytterst viktig för oss. Säkerhetsbestämmelserna tummar vi inte på. Trots att moderna sprängämnen är säkra och svåra att få att detonera, så arbetar vi som om det skulle vara krut som kan antändas av statiskt elektricitet. Vi har stora marginaler i säkerhetsbestämmelserna så att det inte ska ske några olyckor. Mingranskaren och depåns snickare Sven-Erik Kinos har lätt för att underteckna det här. Han har jobbat på depån i över 32 år och har länge fungerat som huvudförtroendeman och för tillfället som arbetsplatsens arbetarskyddsfullmäktige. – Vi träffas några gånger om året för att diskutera säkerheten med arbetsgivaren, men vi har aldrig några stora frågor att ta i tu med eftersom säkerheten oberoende alltid är så viktig och bestämmelserna så strikta. Det är små saker som rättas till vid behov. Staten som arbetsgivare är väldigt precis med att allting ska vara i skick, säger Kinos. Silander håller med och säger att säkerhetsbestämmelserna till och med kan kännas överdrivna. – Vi är väldigt noga och arbetarskyddet är absolut i skick. När vi jobbar med sprängämnen har vi till exempel skild klädsel, speciella skor som förhindrar statiskt elektricitet och jordningsarmband på oss. Jag känner inte att det skulle vara farligt alls att jobba här. Tvärtom känns säkerhets bestämmelserna till och med lite överdrivna emellanåt, men bättre så. Minverkstadens vice chef Kenneth Eriksson lyfter fram säkerheten som det viktigaste på arbetsplatsen. ? ? Niklas Friman trivs med det mångsidiga jobbet som man får göra i rimlig takt. Jan-Peter Silander jobbar själv med sprängämnen på missilsidan, men fungerar som huvudförtroendeman för alla Industrifackets medlemmar på marinens depå på Kimitoön. ? TEKI1812_3-58.indd 51 5.12.2018 7:43:52
Tämäkin reportaasi on luettavissa Suomeksi www.tekijälehti.fi 52 Tekijä 12/2018 TONAR NER HEMLIGHETSMAKERIET Depån i Skinnarvik är ett bra exempel på hur mångsidiga branscher som Industrifacket representerar. Men förutom de låsta portarna, en del uniformsklädda militärer, sprängämnen och sjöminor är arbetsplatsen trots allt inte så olik många andra verkstäder. – En stor del av det vi gör är egentligen inte speciellt hemligt. Alla vet hur kontaktminor ser ut och webben är full av information, säger Friman och tonar ner hemlighetsmakeriet. – Till en del är ju jobbet också på sätt och vis hemligt. Men vänner och bekanta känner till att jag jobbar här, så de frågar inte så mycket om jobbet och vi har annat än arbete att diskutera på fritiden. Det går ganska bra ihop och inte orsakar det några besvär, fortsätter Silander. Att jobba för staten och försvarsmakten verkar vara något som uppskattas bland de anställda. Bland annat förmånerna lyfts fram av många. – Vi har flexibel arbetstid och efter 15 års anställning har vi lång semester, det vill säga 38 dagar ledigt per år. Lönerna är också konkurrenskraftiga jämfört med den civila eller privata sidan. Arbetstagarna får också idrotta under arbetstid två timmar i veckan, räknar Silander upp. Möjligheten till utbildning är också något som uppskattas. – Arbetsgivaren erbjuder utbildning och kurser, förutom alla de kurser som Industrifacket erbjuder sina medlemmar, poängterar Silander. En som har haft konkret nytta av utbildnings möjligheterna är montören Eija Fredriksson. I ett hörn av verkstaden jobbar hon med element som kommer in i minorna. Först plockar hon dem isär, putsar och servar dem. Efter det smälter hon bort den gamla tenn-beläggningen och gör nya kopplingar. Sen monterar hon ihop elementen igen. Jobbet går på rutin och med yrkesskicklighet, men när hon började jobba på depån för 28 år sedan, hade hon helt andra arbetsuppgifter. – Jag började ursprungligen jobba här som städerska. I och med en del omstruktureringar skulle jag för 16 år sedan ha tvingats flytta till Försvarsförvaltningens byggverk, men då lediganslog man en montörstjänst här som jag sedan fick. Jag utbildades till montörsjobbet och har idag många olika arbetsuppgifter. – Det var en riktigt positiv förändring. Städarjobbet är nämligen inte något helt enkelt jobb, det är ganska tungt fysiskt. Men jag får ännu också städa ibland, vilket är trevligt som omväxling. Det här är en bra arbetsplats, med betoning på att jag egentligen kom hit på ett ettårs vikariat, och nu 28 år senare är jag ännu här, fortsätter Fredriksson och skrattar. Skulle huvudförtroendemannen Jan-Peter Silander få fria händer, är det egentligen bara en sak han skulle förändra på arbetsplatsen. Nämligen rekryteringsprocessen. – Det som jag skulle ta i tu med genast är rekryteringen av nya mänskor. Den är för långsam inom försvarsmakten. Vi har ett par platser lediga och en montör hade vi redan valt, men i och med att processen tog så länge, så hann den personen få ett annat jobb. Så nu börjar rekryteringsprocessen på nytt. Men annars har jag inte egentligen något att klaga på. l ? "I början kändes det lite obehagligt att jobba med sprängämnen, men säkerhetsbestämmelserna är i skick och vi får inte ens göra farligt arbete. Jag kan inte säga att jag skulle känna mig rädd," säger montören Eija Fredriksson. Förtroendemannen representerar arbetstagarna på arbetsplatsen. Förtroendemannen förhandlar, avtalar, förlikar och förmedlar information mellan arbets tagarna och arbetsgivaren. På Industrifackets avtals branscher hålls förtroendemannaval under november-december. Nyvalda förtroende män utbildas direkt i början av året. 2.2.2019 Scandic, Vasa Anmäl dig på webbplats: www.teollisuusliitto.fi/sv/ svenska-kurser Om du undrar över något, ta kontakt med organisationsombudsman Nina Wessberg, nina.wessberg@teollisuusliitto.fi 040 674 3891 STARTKURS FÖR NYVALDA FÖRTROENDEMÄN På endagskursen bekantar vi oss med förtroendemannens uppgifter, rättigheter och skyldigheter. Via kursen lär du känna andra svenskspråkiga förtroendemän. Du får även information om hur du kan lära dig mera om uppdraget. Kursen är avsedd för alla svenskspråkiga förtroendemän. TEKI1812_3-58.indd 52 5.12.2018 7:43:59
Medlemsavgiften blir något lägre Industrifackets och Industrins arbetslöshetskassas totala medlemsavgift sjunker nästa år till 1,45 procent. FOKUSOMRÅDEN FÖR VERKSAMHETEN Fokusområden för verksamheten nästa år är grundliga förberedelser för kollektivavtalsrundan som startar hösten 2019, ökat samhällsinflytande samt utveckling av nätverket av regionkontor, den regionala verksamheten och fackavdelningarna. Övriga fokusområden i förbundets verksamhet parallellt med de ovannämnda är att förbättra organiseringen och medlemmarnas aktivering, utveckla medlemstjänsten och dela information och kunskap samt att utveckla personalens kompetens och ledning. BUDGET Utgifterna för förbundets ordinarie verksamhet fastställdes i budgeten för nästa år till lite över 42 miljoner euro. Det är över en miljon euro mindre än budgeten för i år. Underskottet enligt budgeten är efter intäkter från medlemsavgifter lite över 6 miljoner euro. Den ska täckas med intäkter från placeringsverksamheten. Räkenskapsperiodens överskott beräknas bli över 6,1 miljoner euro när alla kostnadsoch inkomstposter tas i beaktande. O rsaken till sänkningen av den totala medlemsavgiften är Finansinspektionens beslut att fastställa medlemsavgiften för Industrins arbetslöshetskassa till 0,45 procent för 2019. Innevarande år är kassans medlemsavgift 0,49 procent. Fackets medlemsavgift förblir en procent år 2019. Fackets andel av den är 0,82 procent och fackavdelningarnas andel är 0,18 procent. Medlems avgiften för dem som sysselsätter sig själva och för yrkesutövare är 35 euro per månad. Avgiften för understödsmedlemmar är 20 euro. Medlemsavgiften uppbärs ur den förskottsinnehållningspliktiga löneinkomsten och inkomst som jämställs med den samt ur lön för sjuktid som arbetsgivaren betalar. Medlemsavgift uppbärs inte av studerandemedlemmarna i fackavdelningarna. Det finns tre förutsättningar för att fackavdelningarnas medlemsavgiftsandel ska betalas ut. För det första ska fackavdelningen ha modellstadgar för fackavdelningen som den har godkänt genom eget beslut och som den har registrerat hos Patentoch registerstyrelsen. För det andra ska avdelningen ha en styrelse som valts enligt stadgarna. För det tredje ska fackavdelningen lämna in funktionärs anmälningarna till facket senast 28.2.2019. PETTERI RAITO FÖRSLAG Fullmäktige mottog 72 förslag från 27 fackavdelningar. Murikka 2 Samhällsrelationer 2 Juridiska enheten 2 Kollektivavtalet för plastproduktsindustri och kemisk produktindustri 1 Internationell verksamhet 1 IT-förvaltning 1 Teknologisektorn 23 Kommunikation 12 Organisationsverksamhet 10 Ekonomi 7 Forskning 4 Utbildning 4 Förvaltning 3 På förbundets webbplats hittar du verksamhetsplanen och en sammanfattning av förslagen som lämnats till fullmäktige och svaren som getts. På samma adress hittar du även huvudpunkterna i den allmänna debatten i fullmäktige och sammanfattningar av översikterna över aktuella ärenden som förbundets ledning presenterade och av framförandet som SDP:s ordförande Antti Rinne höll på höstmötet. www.teollisuusliitto.fi/sv Fullmäktigeledamot Hanna Borisov från Åland berättar om sina stämningar efter att tvisten om uppsägningslagen har avgjorts. Vad blev behållningen? INDUSTRIFACKETS AVVIKANDE ÖPPETTIDER Alla Industrifackets regionkontor har stängt i mellandagarna 27–28.12 samt på nyårsafton 31.12. Även huvudkontoret i Helsingfors och Industrins arbetslöshetskassa har stängt på nyårsafton. Kontoren betjänar som vanligt på onsdag 2.1.2019. Vi beklagar eventuellt besvär då vi har stängt. Industrifacket önskar alla medlemmar och samarbetspartner en fridfull jul och ett gott nytt år! – Förbundet har fått mycket synlighet och vi har nu gjort det klart att det inte kan vara endast en part i samhället som dikterar allt, summerar Hanna Borisov. Hon säger att hon stödde fackets organisatoriska agerande till 100 procent. Det var dock inte på något sätt självklart för Borisov att hon skulle förhålla sig positivt till protesterna. – Jag var rädd inför fusionen eftersom vi skulle gå samman med Metallförbundet. Metallfacket tar snabbt till stridsåtgärder och är snabbt på att gå i strejk på samma sätt som de övriga stora facken, säger Borisov. Nu har föreställningarna bytts mot en övertygelse om att Industrifacket har drivit rätt sak. Med Borisovs egna ord har man nu lyckats “blåsa av spelet”. Det är bättre för det finländska samhället att beslut fattas genom trepartsförhandlingar. 12/2018 Tekijä 53 FACKET Förtroendemannen representerar arbetstagarna på arbetsplatsen. Förtroendemannen förhandlar, avtalar, förlikar och förmedlar information mellan arbets tagarna och arbetsgivaren. På Industrifackets avtals branscher hålls förtroendemannaval under november-december. Nyvalda förtroende män utbildas direkt i början av året. 2.2.2019 Scandic, Vasa Anmäl dig på webbplats: www.teollisuusliitto.fi/sv/ svenska-kurser Om du undrar över något, ta kontakt med organisationsombudsman Nina Wessberg, nina.wessberg@teollisuusliitto.fi 040 674 3891 STARTKURS FÖR NYVALDA FÖRTROENDEMÄN ? HANNA BORISOV Kemisektorn Huvudförtroendeman Optinova AB Godby, Åland FULLMÄKTIGES HÖSTMÖTE 20–21.11.2018, HELSINGFORS TEKI1812_3-58.indd 53 5.12.2018 7:44:03
54 Tekijä 12/2018 UNEMPLOYMENT FUND OF FINNISH INDUSTRIAL WORKERS Tiesitkö, että voit lähettää päivärahahakemukset ja liitteet kätevästi verkossa omien verkkopankkitunnuksien avulla. Tällöin ne ovat nopeammin käytettävissämme etuusasiasi käsittelyä varten. eAsiointiin kirjaudutaan työttömyyskassan tai liiton kotisivujen kautta tai osoitteessa https://teollisuusliitto.yap.fi. Sähköisesti toimitettua hakemusta pääset myös tarkastelemaan jälkikäteen eAsioinnissa . n? Jatkohakemuksilla palvelu ehdottaa sinulle seuraavaa hakemusjaksoa. Jos työttömyytesi jatkuu ilman muutoksia, hakemuksen lähettäminen työttömyystai lomautusajalta onnistuu nopeasti myös pikahakemuksena. n? Liitteitä voit lähettää joko hakemuksen täyttämisen yhteydessä tai erikseen. Palvelu myös ehdottaa tarvitsemiamme liitteitä hakemuksella ilmoittamiesi tietojen perusteella. TIEDOT TULEVASTA MAKSUSTA KÄTEVÄSTI PUHELIMEESI n? Maksuilmoitus on mahdollista saada valintasi mukaan joko tekstiviesti-ilmoituksena tai postitse. Tekstiviestillä saat kätevästi puhelimeesi tiedon maksupäivästä ja tilillesi maksettavasta summasta. Maksuilmoitukset ovat aina myös nähtävissä eAsioinnissa . PYSY AJAN TASALLA n? Tilannetiedoissa voit seurata ansiopäivärahan enimmäisajan, korotus osan ja aktiivisuuden tarkastelu jakson kulumista. Lisäksi voit tarkastella miltä ajalta olet hakenut päivärahaa. Myös saamasi päätökset tallentuvat eAsiointiin . n? Jäsenyys -kohdassa voit hoitaa jäsenyysja jäsenmaksuasioitasi, kuten päivittää yhteys tietojasi, laskea jäsenmaksulaskurissa laskun määrän tai ilmoittaa jäsenmaksuvapautusaikoja. APUA KÄYTTÄMISEEN Tarvitsetko apua eAsioinnin käyttämiseen? Tarkemman ohjeen ja videon palvelun käyttämisestä löydät kotisivuiltamme www.teollisuuskassa.fi > Tietoa etuuksista > Ansiopäiväraha > Miten haen päivärahaa? Halutessasi voit myös soittaa palvelunumeroomme 020 690 455 (ma–pe klo 8.30–15). Palvelunumeromme auttaa myös mahdollisissa eAsioinnin ongelmatilanteissa. 54 Tekijä 12/2018 Lähde viettämään virkistävää viikonloppua uusittuun Murikkaan Tampereen Teiskoon. Naisten seminaarissa nautimme upeasta spasta, laulamme karaokea ja keskustelemme eduskuntavaaleista. Mukana menossa Teollisuusliiton 2. varapuheenjohtaja Heli Puura, kansanedustajat Sanna Marin ja Aino-Kaisa Pekonen sekä Fakta hommasta tuttu Pirre. Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/naisten-seminaari Sitova ilmoittautuminen 18.1. mennessä: www.lyyti.in/Teollisuusliiton_naisten_seminaari_2019 Lisätietoja: Arja Salo, 040 515 2072, arja.salo@teollisuusliitto.fi Nainen, sinä päätät! 2.-3.2. Murikka-opisto Nähdään Murikassa! eAsiointi Hae päivärahaa sujuvasti verkossa TEKI1812_3-58.indd 54 5.12.2018 7:44:03
12/2018 Tekijä 55 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. n Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää eAsioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. eAsiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. n Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. n Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. n Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivähaa. n Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäolo viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus tai lomautustodistus. LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta (myös puolison saamasta) tai eläkkeestä. ? Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten. ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla. ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön. ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA KOTISIVUT teollisuuskassa.fi ; eAsiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki KÄYNTIOSOITE Hakaniemenranta 1 HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Teollisuusliiton aluetoimistot SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING n Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets lös arbetssökande till TE-byrån. n Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. n Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. n Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag. Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst två hela kalenderveckor. n Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för. n Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Käsittelytilanne BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ?? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. ?? Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg. ?? Tillkännagivande eller intyg om permittering. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ?? En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd (också stöd som har beviljats för din make/maka) eller pensionsbeslut. ? Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån. ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete. ? Beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet. WEBBPLATS teollisuuskassa.f i/sv; e-tjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 må–fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors BESÖKSADRESS Hagnäskajen 1 PERSONLIG KUNDSERVICE Industrifackets regionkontor UNEMPLOYMENT FUND OF FINNISH INDUSTRIAL WORKERS INDUSTRINS ARBETSLÖSHETSKASSA Tiesitkö, että voit lähettää päivärahahakemukset ja liitteet kätevästi verkossa omien verkkopankkitunnuksien avulla. Tällöin ne ovat nopeammin käytettävissämme etuusasiasi käsittelyä varten. eAsiointiin kirjaudutaan työttömyyskassan tai liiton kotisivujen kautta tai osoitteessa https://teollisuusliitto.yap.fi. Sähköisesti toimitettua hakemusta pääset myös tarkastelemaan jälkikäteen eAsioinnissa . 12/2018 Tekijä 55 HUOM! Joulun ja uudenvuoden arkipyhien vuoksi työttömyyskassan maksuissa ja ansiopäivärahan hakemusten lähettämisessä on poikkeusaikataulu. Ajankohtaista tilannetta voi seurata osoitteessa www.teollisuuskassa.fi. Jos 4 viikon kokonaan Työtön tai lomautettu -hakujakso olisi ajalle 26.11.–23.12., voi ansiopäivärahaa hakea 3 viikolta 26.11.–16.12. Seuraava hakemus toimitetaan normaalisti 4 viikolta 17.12.2018–13.1.2019. OBS! På grund av juloch nyårshelgen är det undantag i betalningsdagar och ansökningsperioder. Läs om aktuell situation www.teollisuuskassa.fi. Om du är helt arbetslös eller permitterad och din följande ansökan är för perioden 26.11. – 23.12., kan du skicka ansökan för 3 veckor 26.11. – 16.12. Efter det skicka nästa ansökan igen för den normala 4 veckors ansökningsperiod 17.12.2018 – 13.1.2019. TEKI1812_3-58.indd 55 5.12.2018 7:44:03
56 Tekijä 12/2018 RAIMO PAASO-RANTALA Nosturinkuljettaja Outokumpu Stainless Oy Filpus HARRASTAJA Aina onnistuu, kun aikansa yrittää Raimo Paaso-Rantala löysi liikunnasta ilon. TEKSTI PETTERI RAITO KUVAT JUHA ÅMAN R aimo Paaso-Rantala on tehnyt 16 vuotta töitä Outokumpu Stainless Oy:ssa Torniossa. Työtehtävät ovat vuosien varrella muuttuneet rasittavuudeltaan kevyempään suuntaan. Muutoksilla on ollut yhteys Paaso-Rantalan fysiikkaan ja jaksamiseen. – Alkujaan työskentelin kontintuennassa. Se on ruumiillisesti rasittava työ. Siinä sahataan sähkömoottori sahalla parruista ja lankuista mittojen mukaan palasia kontteihin niin, että niillä tuetaan rullat ja levyt konttien sisään. – Kontintuennasta siirryin lastaamaan terästä kontteihin, autoihin ja juniin. Vaikka siinäkin tulee trukkiin ja trukista pois hypittäessä liikuntaa, nousi painoni viidellä kilolla. – Lastauksessa työskentelin eniten junamiehenä. Kun siitä työstä sitten siirryin nosturinkuljettajaksi välihalliin, keventyi työ huomat tavasti. Nosturia ajetaan joko radioohjaimella tai istuallaan nosturin hytistä. Painoni nousi 12 kilolla. Seurauksena oli jaksamisen heikentyminen. Paaso-Rantala tunsi olonsa huonoksi. TEKI1812_3-58.indd 56 5.12.2018 7:44:12
12/2018 Tekijä 57 VAPAALLA – En oikein jaksanut mitään tehdä. Jopa nosturityö tuntui rasittavalta. Hengästyin, kun kiipesin portaita pitkin ohjaamoon, Paaso-Rantala kertaa muutaman vuoden takaisia tapahtumia. AKTIIVISUUSRANNEKKEELLA ALKUUN Paaso-Rantala oli tyytymätön olotilaansa ja päätti tehdä asialle jotain. Liikunta harrastuksen käynnistys syksyä 2014 vasten lähti lupaavasti liikkeelle, mutta motivaatio alkoi vuoden vaihdetta kohden hiipua. – Kaamosmasennus vai mikä lie siinä oli, mutta alkoi tuntua, että onko tässä mitään mieltä? Liikunnan jatkuvuus keikkui jo veden jakajalla, mutta sattuma puuttui peliin. Tornion Metallityöväen ammattiosasto tarjosi kumppaninaan toimineen vakuutusyhtiön tuella jäsenilleen mahdollisuuden ostaa aktiivisuusranneke puoleen hintaan. Paaso-Rantala tarttui tilaisuuteen. – Kehkeytyi sellainen perusvire, että aloin seurata liikkumistani. Tuli halu saada päivän askelmäärä täyteen. Se motivoi hirveästi. Ohjasin nosturia mieluummin kauko-ohjaimen kanssa lattialla kävellen kuin ohjaamossa istuen. Siitäkin huolimatta, että ylhäälle sijoitetusta ohjaamosta näkee paremmin koko hallin ja lattiatason, joka yleensä on täynnä siirrettäviä teräsrullia. SYKEVYÖLLÄ JA URHEILUKELLOLLA ETEENPÄIN Liikunnan harrastaminen ja kuntoileminen juurtuivat osaksi Paaso-Rantalan arkea. Lajeiksi valikoituivat pyöräily, hiihto ja viimeisimpänä aluevaltauksena juoksu. Aktiivisuusranneke jäi ajan oloon pois käytöstä. Sen tilalle tulivat sykevyö ja urheilukello sekä harjoittelu ohjelmien suunnitteleminen ja kunnon kehittymisen seuraaminen niihin liittyvän sovelluksen avulla. – Aktiivisuusranneketta käytin puolentoista vuoden ajan. Sitä seurasi puolentoista vuoden jakso. jolloin kuntoilin, lenkkeilin ja hiihtelin enemmän tai vähemmän. – Pyöräily alkoi oikeastaan tulla ensimmäisenä lajina kuvioihin. Siitä aloin hiihtohommaan ja innostuin, kun huomasin kehittyväni omasta mielestäni hyvin. – Keväällä 2017 uskaltauduin Oulun Tervahiihtoon 55 kilometrin matkalle. Viime keväänä hiihdin samassa tapahtumassa 86 kilometriä. Hiihto on minulle rakkain laji. Upeimpia hetkiä olen liikunnan parissa kokenut säiden suosiessa hiihtolenkeillä meren jäällä. Oma aika, rauha, ei kiire mihinkään ja tunne siitä, että jaksaa väsymättä edetä pitkiäkin matkoja. Se tuntuu hienolta. Viime kesänä Paaso-Rantala innostui juoksemisesta. Hän on siten laajentanut harrastamistaan kevyemmän rasituksen mahdollistavista lajeista kohti raskaampia. – Tietysti pyöräily ja hiihtokin ovat raskaita, kun laittaa itsensä lujille, mutta juoksu on niihin nähden haasteellisempi laji. Se kutkuttaa kovastikin. Sitä yritän kehittää. Kaksi puolimaratonia olen juossut. Ensi vuonna tavoitteena on maraton. Toinen vielä ehkä enemmän haave kuin tavoite on 500 kilometrin mittaisen pyöräilymaratonin polkeminen Kilpisjärveltä Tornioon. Paaso-Rantala on tyytyväinen nykyisiin teknisiin välineisiinsä. – Sykevyö ja urheilukello ovat idioottivarma yhdistelmä. Siinä on valmentaja, harjoittelun suunnittelun ja kehittymisen seurannan työkalu sekä apuväline vaikkapa uusilla reiteillä suunnistettaessa samassa paketissa. ILOLLA, EI PAKOLLA Paaso-Rantala harrastaa liikuntaa keskimäärin 4–5 kertaa viikossa. Kovia harjoituksia on maksimissaan viikkoa kohden kaksi. Muut harjoitukset asettuvat rasitukseltaan keskitasolle tai kevyiksi. Viime talvena hiihtoa kertyi 1 000 ja kesällä pyöräilyä 1 500 kilometriä. Paino on liikunnan myötä pudonnut 18 kiloa. –Varsinkin tänä syksynä olen huomannut, että liikunnan pitää olla välillä kevyttä. Liian kovasti ei saa tehdä. Siitä seuraa väsymys. Jos rasittaa itseään liikaa, ei enää kehity. Siksi palautuminen on tärkeää. Oikeastaan suurin osa pitää olla kevyttä harjoittelua. Siitä tulee peruskuntoa. Kävely ja kevyt hölkkä ovat erinomaista liikuntaa. Kaiken taustalla Paaso-Rantala on kehittänyt tuloksia tuottaneelle tavoitteelliselle liikunnalleen sitä harrastuksena eteenpäin vievän kahdesta perusosasta koostuvan asenteen. Ensimmäisen osan mukaan onnistumisista pitää palkita itseään. – Juoksuja hiihtotapahtumien jälkeen ensimmäinen palkinto itselle on hyvä ruoka. Esimerkiksi Tervahiihdossa maaliin tulijoille tarjoiltava lihakeitto. Sitä kun lusikoi liikunnan tuottaman endorfiinin ollessa elimistöstä valloillaan, niin mielihyvän tunne nousee pintaan. Se on rauhoittava, palkitseva ja tyydyttävä olo. – Kun sitten kotia tulee, niin saattaahan siinä takkatulen ääressä makkaran paistaa ja oluen tai limpparin siemailla samalla kun tutkii, miten korkealla syke kävi juuri ennen maalia. Sopivalla pikku porukalla jälki löylyttely on vielä mukavampaa. Asennoitumisen toinen osa keskittyy niihin hetkiin, kun asiat eivät etene suunnitelmien mukaan. – Itselleen ei pidä olla liian ankara, vaikka jotain jää saavuttamatta. Pitää aina muistaa se, että aikansa kun yrittää, niin aina onnistuu. l ? Muiden kanssa en viitsi ruveta kilpailemaan, mutta itseä vastaan voi aina taistella. TEKI1812_3-58.indd 57 5.12.2018 7:44:27
58 Tekijä 12/2018 PULMAT HELPPO l HAASTAVAMPI l VISAINEN Ristikon ja sudokujen ratkaisut: www.tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE HELPPO l HAASTAVAMPI l VISAINEN 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN 1. Millaisessa tilanteessa jäälle joskus heitetään hattuja? 2. Mikä on Suomen yleisin puu? 3. Millainen syömishäiriö on ortoreksia ? 4. Kenen kupletti on Rakkaus ja metsärahat? 5. Missä laulussa mainitaan: On maamme köyhä, siksi jää, jos kultaa kaivannet ? 6. Mitä omaisuutta Suomessa on keskimäärin 4,1 hehtaaria asukasta kohden? 7. Missä sijaitsee Euroopan suurin kultakaivos? 8. Millä maustetaan Lucia-päivän pullat? 9. Kenen myyttisen henkilön postinumero on 99999? 10. Mitä Suomen historian tapahtumaa symboloi numerosarja 543210? VA ST A U KS ET : 1. Ku n jä äk ie kk oi lij a on te hn yt ko lm e m aa lia sa m as sa ot te lu ss a. 2. M än ty . 3. Pa kk om ie lle sy öd ä m ah do lli si m m an te rv ee lli se st i. 4. Ja ak ko Te po n. 5. M aa m m e la ul us sa . 6. M et sä ä. 7. Ki tt ilä ss ä. 8. Sa hr am ill a. 9. Jo ul up uk in Ko rv at un tu ri n os oi tt ee n. 10 . Ki el to la in pä ät ty m is tä ja A lk on av au tu m is ta 5. 4. 19 32 kl o 10 . TEKI1812_3-58.indd 58 5.12.2018 7:44:28
12/2018 Tekijä 59 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO ruotsalaiset TEKI1812_kannet.indd 59 4.12.2018 8:03:54
Kalevala Koru Flagship Store: Pohjoisesplanadi 25-27, Helsinki, valtuutetut Kalevala Koru -jälleenmyyjät sekä kalevalakoru.fi Su uri a t u n tei ta Pieniä lahj o j a Jouluna 2018 löydät suosituimmat Kalevala Korut ja odotetuimmat uutuudet näyttäviin lahjarasioihin pakattuina. Lahjarasian mukana saat puhdistusliinan, joka pitää lempikorusi säihkyvinä. Rasioissa vasemmalta oikealle: Canth-setti, hopea, 369 €. Roosa nauha -setti, hopea, kuutiollinen zirkonia, 255 €. Kosmos-setti, hopea, 177 €. Taimi-setti, pronssi, 180 €. Valoisa-setti, hopea, 134 €. Erikoisrasioita saatavilla rajattu erä. KK_Joulu_210x265_28.11.indd 1 28.11.2018 13.11 TEKI1812_kannet.indd 60 4.12.2018 8:04:12