TYÖVOIMAPULA TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI NRO 9/2019 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI 2 Lähde syyskokoukseen! 16 Miten kiky vaikutti? 26 Painotalon pidempi toimintalinja 50 Hur påverkade kiky? 56 Kuraa, pärinää ja laatuaikaa 59 Sarjakuva: Tapio Tomsten Väärässä paikassa tai väärin koulutettuja? Vai onko työnantaja haluton maksamaan ammattitaidosta? Tekijä_2019_9_kansiarkki.indd 1 10.9.2019 10.58
LÄHDE SYYSKOKOUKSEEN! l Teollisuusliiton ammattiosastojen syyskokoukset lähestyvät. Ammattiosastojen sääntöjen mukaan syyskokous on pidettävä loka–marraskuussa, ja kokouskutsut on lähetettävä viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. l Syyskokoukset ovat avoimia kaikille ammattiosaston jäsenille. Kokouksessa jäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa oman ammattiosastonsa toimintaan esimerkiksi valitsemalla ammattiosaston hallitus seuraavalle vuodelle (tai kaksivuotiskaudelle, jos ammattiosasto on niin päättänyt). Kokouksessa hyväksytään myös toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle. l Syyskokouksen järjestelyissä on hyvä ottaa huomioon, että kokouksen henkilövalinnoista on pidettävä erillinen ehdokasasettelukokous, jos ammattiosaston kevätkokous on niin päättänyt. VALITAAN TYÖSUOJELUVALTUUTETTU! l Työpaikoilla valitaan työsuojeluhenkilöt marras– joulukuussa. Työsuojeluhenkilöiden toimikausi on pääsääntöisesti kaksi vuotta kerrallaan. l Työsuojelun yhteistoiminta työpaikoilla perustuu lainsäädäntöön ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksiin. Tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin. l Vähintään kymmenen työntekijän työpaikoille on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua sekä sovittu määrä työsuojeluasiamiehiä. LIITTO TIEDOTTAA SYYSKOKOUKSET 1.10.–30.11. TYÖSUOJELUVAALIT 1.11.–31.12. Katso ammattiosastosi syyskokous: www.teollisuusliitto.fi/ ammattiosastojen-toiminta Lue lisää ja lataa vaalimateriaalia: www.teollisuusliitto.fi/ tyosuojeluvaalit Tekijä_2019_9_kansiarkki.indd 2 10.9.2019 8.58
KANNEN KUVITUS: ERIC LERAILLEZ 9/2019 Tekijä 3 SISÄLTÖ 6 ONKO TYÖNTEKIJÖISTÄ PULAA VAI EI? KANSI Viime vuosina monilla yrityksillä ympäri Suomen on ollut hankaluuksia löytää tarpeeksi työntekijöitä. Onko pulaa osaajista, vai ovatko ihmiset väärässä paikassa tai väärin koulutettuja? 18 KASVUUN USKALLETTAVA PANOSTAA Edellisten hallitusten epäonnistuminen on pysäyttänyt elintason nousun. Nykyhallituksen linjaukset antavat toivoa, että kasvun lähteisiin jälleen panostetaan. 26 PERHEYRITYS PAINAA PITKÄÄ LINJAA Tekniikan muutokset, työpaikkojen väheneminen ja yritysfuusiot ovat olleet viime vuosina painoalan arkea. Eura Printissä perheyrityksen pitkäjänteisyys tasoittaa alan tempoilua. Yli 40 vuotta Eura Printissä työskennellyt Reijo Kulola on kokenut monet painoalan murrokset. Tekijä_2019_9_sisus.indd 3 11.9.2019 9.41
4 Tekijä 9/2019 ? I ringen har proffsboxaren Mathias Eklund lärt sig mycket som funkar även på hans andra jobb. ? LIITOSSA Ammattiosaston kehityskeskustelussa osasto saa sparrausta esimerkiksi jäsenhankintaan ja toiminnan kehittämiseen. AJASSA 5 PÄÄKIRJOITUS Petteri Raito 14 KEKSINTÖ Mitä käytämme piin jälkeen? 15 VIERAILIJA Tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen 16 NÄKIJÄ Erikoistutkija Timo Eklund 50 Specialforskare Timo Eklund 22 VÄITTÄJÄT Mirjami Suikki vs. Jarmo Päivä 25 Lyhyet TYÖSSÄ 34 TYÖYMPÄRISTÖ Tikku-tilasto paljastaa tapaturmariskit 37 Lyhyet LIITOSSA 38 Jäsenristeilyllä laiva täynnä liittolaisia 40 Toiminnan sparrausta ammattiosastojen kehityskeskusteluilla 42 OIKEUS Korvaukset irtisanomissuojan rikkomisesta 43 TOIMIJA Ammattiosaston puheenjohtaja Anu Lammi 45 OIVALTAJA Työsuojeluvaltuutettu Kimmo Aalto 46 Teollisuusliitto tukee Nepalin metsätyöläisiä 48 MAAILMA Tekstiilituotanto halpuuttaa Etiopiaan 49 Lyhyet 54 Työttömyyskassa/ A-kassan VAPAALLA 52 Gruppandan på topp genom boxning 56 HARRASTAJA Motocrossvalmentaja Sami Toivanen 58 Pulmat 59 Sarjakuva Seuraava numero ilmestyy 16.10. Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Oy Painos 215 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. KUUDEN TUNNIN TYÖPÄIVÄ EI OLE UTOPIAA Käytännön kokemukset osoittavat, että työaikaa voidaan lyhentää tavalla, joka hyödyttää myös työnantajia. KWH Pipen muoviputkitehdas Vaasassa käynnisti vuonna 1996 työaikakokeilun, josta tuli suuri menestys. Tuottavuus nousi jopa dramaattisesti ja sairaspoissaolot vähenivät vieläkin dramaattisemmin. Työntekijöiden aloitteesta syntynyt kokeilu muuttui pysyväksi järjestelyksi ja siitä luovuttiin vasta muoviputkiteollisuuden suuren rakennemuutoksen yhteydessä, jolloin KWH ja Uponor yhdistyivät. KWH Pipen kuuden tunnin malli (1996–2012) on ehkä tunnetuin suomalaisista työajan lyhennyskokeiluista. Mallin isä oli KWH Pipen tuolloinen pääluottamusmies Roger Svanfors. Lue lisää: www.tekijälehti.fi Tekijä_2019_9_sisus.indd 4 11.9.2019 9.41
9/2019 Tekijä 5 AJASSA PÄÄKIRJOITUS 18.9.2019 Koulutus puree työvoimapulaan T yövoimapula on monilla tuotannonaloilla todellinen ongelma. Se muuttuu erityisen kouriintuntuvaksi, kun töihin pitäisi saada osaaja yrityksen tuotantolinjan tiettyyn tehtävään. Mitä erikoistuneemmasta työstä on kyse, sitä vaikeammaksi rekrytointi saattaa muuttua. Mitat täyttäviä henkilöitä ei välttämättä osu haaviin ensimmäis täkään, ei ainakaan kovin nopeasti. Samanaikaisesti työmarkkinoilla on suuri määrä työttömiä ja työstä toiseen tähyäviä, työhaluisia ja -kykyisiä ammattilaisia. Osa heistä löytää töitä, mutta osa joutuu kerta toisensa jälkeen toteamaan, että työpaikkaa ei hakemuksista huolimatta ole löytynyt, tai että asetetut osaamisvaatimukset ovat niin korkeat tai erityiset, että oma ammattitaito ei riitä niiden täyttämiseen. Jos näissä asetelmissa työnhakuilmoituksissa lukisi, että tehtävään järjestetään tarvittaessa koulutus, painuisi hakukynnys alemmaksi. Toinen vahva kannustava viesti olisi avoin ilmaus, että iällä ei ole valinnassa merkitystä. Yhdessä ne avaisivat portin koulun penkiltä juuri valmistuneille ja työelämässä kouliintuneille konkareille. Hakemuksia tulisi todennäköisesti avoimia työpaikkoja kohden enemmän, kun niitä voisi tavoitella kelvollisen perus ammattitaidon tai jonkin kyseessä olevaan työhön rinnastettavissa ja koulutuksella päivitettävissä olevan ammattitaidon varassa. Edellä olevien keinojen käyttäminen oletettavasti toisi työntekijöitä rekrytoiville työnantajille lisää valinnanvaraa ja mahdollisuuksia vertailla hakijoita. Monissa hakuprosesseissa esimerkiksi työnhakijan vahvaa työmotivaatiota osoittava asenne on yksi valintaan johtava tai sitä tukeva tekijä. Jos työllisyysastetta halutaan kohottaa ja työelämässä tapahtuvaa syrjintää suitsia, olisi tällaisten toimintatapojen yleis ty minen askel oikeaan suuntaan. Henkilöstön koulutus on pidemmällä aikavälillä keino pitää huolta yrityksen käytössä olevasta osaamisesta, työvoiman ammattitaidosta ja sen kehittymisestä. Tämä on parin viime vuosi kymmenen aikana ollut alihyödynnetty keino. Liian harvoin on kuultu ilahduttavia uutisia esimerkiksi siitä, että yrityksissä on käännetty katseet heikompia aikoja kohdattaessa tule vaisuuteen ja päätetty kouluttaa henkilöstöä lomautusten sijaan. Sama pätee korkeaan suhdanteeseen. Ammattitaidon kehittäminen saatetaan siirtää syrjään kiireen tieltä. Pelko yrityksessä koulutettujen työntekijöiden muualle siirtymisestä on sillä tavalla rajallinen, että hyväksi koetusta työpaikasta pidetään mielellään kiinni. Sellaisesta työpaikasta myös kerrotaan kernaasti. Näitä puskaradio ilmiöitä on nähty ja kuultu eri puolilla Suomea. Hyvä maine työnantajana on valttikortti myös rekrytoinnissa. Maine pitää kuitenkin ansaita. Sitä ei pelkillä imagokampanjoilla rakenneta. Työvoimapula on todellinen ilmiö, josta pitäisi päästä eroon. Ilmiö on kuitenkin erotettava niistä työmarkkinoilla nähdyistä vinou tuneista virtauksista, joissa työtä yritetään teettää alle työehto sopimuksissa määriteltyjen palkkojen ja työsuhteen muiden ehtojen. Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi PETTERI RAITO Päätoimittaja Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Suvi Sajaniemi 040 553 2330 Jari Isokorpi 050 364 2910 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Taina Ilomäki-Virta 050 492 5690 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi/lehti/tekija TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 (jäsenten muuttotiedot postin osoitepalvelusta) Muut: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa, Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA Forssa Print Oy Painos 215 000 SIVUNVALMISTUS Faktor Oy ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 Tekijä on Palkansaajalehdet – Löntagar-tidningarna PALE ry:n jäsen. Tekijä on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittelemää hyvää journalistista tapaa. Tekijä_2019_9_sisus.indd 5 11.9.2019 9.41
Työvoimapula on ristiriitainen käsite. Kyse on tekijöiden ja osaajien taidoista sekä ihmisten liikkumisesta työn perässä. Kyse on myös työnantajan haluttomuudesta maksaa ammattitaidolla tehdystä työstä. Onko todellista pulaa, onko pulaa osaajista vai ovatko ihmiset väärässä paikassa tai väärin koulutettuja? 6 Tekijä 9/2019 Tekijä_2019_9_sisus.indd 6 11.9.2019 9.41
Työvoimapula – tarua vai totta? ? TEKSTI SINI SILVÀN KUVITUS ERIC LERAILLEZ KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ JA JOHANNES TERVO 9/2019 Tekijä 7 AJASSA Tekijä_2019_9_sisus.indd 7 11.9.2019 9.41
VE SA -M AT TI VÄ Ä RÄ 8 Tekijä 9/2019 ITSENÄINEN JA JOPA KANSAINVÄLINEN TYÖURA PUUSEPPÄNÄ RAISIOSSA – MUTTA TEKIJÖISTÄ PULAA Nurmela katsoo, että seudulla ei ole työttömänä ammattitaitoisia puuseppiä, jotka haluavat tehdä töitä. Vallalla on myös se ajatus, että kun on kouluttauduttu johonkin ammattiin, vasta sitten mietitään, mitä tehdään oikeasti elämässä. Paattimaakareilla on ollut rekrytointi auki viimeiset pari vuotta suoraan tai rekrytointi firmojen kautta lähes koko ajan. – Teollisuus ei ole nuorison mielestä kauhean seksikästä. Nuoret haluavat kehittämään tieto konepelejä. Telakkateollisuus meidätkin elättää, mutta kun uutisoidaan työvoimatarpeesta, niin se, että puusepille on kysyntää, ei tule välttä mättä missään esille. Nurmela sanoo, että palkat ovat alhaisemmat kuin monilla muilla teollisuudenaloilla, mikä vähentää työn vetovoimaa, mutta kannatta vuuden ehdoilla eletään. Kilpailijat ovat ihan muualta kuin Suomesta. – Elinehto on silti osaava henkilökunta, vain sillä voidaan pärjätä. Toinen ammattikunta ovat ? Puuseppä Kyösti Kuljun työ on itsenäistä ja monipuolista. Paattimaakarit Oy:ssä Raisiossa näkyy tekemisen meininki. Yhdestä ovesta sisään tulee massiivipuuta, toisesta päästä on lähtenyt elementtejä jopa presidentin Kultaranta 8 aluk seen tai kilometreittäin kaiteita hyttikäytäville. Puusepistä vain on pulaa. Mika Lehikoinen on ollut Paattimaakarit Oy:ssä töissä kaksikymmentä vuotta puuseppänä, viimeiset neljä niistä pääluottamusmiehenä. – Kertaakaan ei ole lomautettu, aina on töitä riittänyt. Yritys tekee sisustus ja pintamateriaali ratkaisuja erityisesti laivanvarustamoille. – Vuoden aikana ei tule kahta samanlaista kappaletta valmistettavaksi, Lehikoinen kertoo. Hän itse on päätynyt alalle merimiehen ammatin kautta, siirtynyt siitä veneiden sisustuspuusepäksi, tehnyt keittiökalusteita – ja ollut nyt 20 vuotta Paattimaakareilla. Telakkateollisuus on se, mikä Paattimaaka reita työllistää. – Töitä tehdään kahdessa vuorossa, että päästään koneille. Kyllä työntekijöitä saisi olla enemmänkin, siltä tuntuu, Lehikoinen tuumaa. Toimitusjohtaja Sami Nurmela sanoo, että puusepistä on VarsinaisSuomessa pulaa. Yrityksen 32 puusepästä seitsemän kokeneemman kaartin ammattilaista on jäänyt tai jäämässä eläkkeelle. – Emme odota, että löytyy samanlainen taitaja, mutta jos edes nuori ammattimies, ei ole oikein niitäkään, Nurmela sanoo. Kokemuksen puute ei välttämättä ole pärjäämisen este. Jonkinnäköinen perusosaaminen pitää olla ja kyky omaksua uusia asioita sekä motivaatio tehdä työ kunnolla. Puuseppiä koulutetaan Turussa vähän. Tekijä_2019_9_sisus.indd 8 11.9.2019 9.41
9/2019 Tekijä 9 maalarit, heidän löytämisensä on yhtä tuskaista. Uuden maalarin saaminen oli liki ihme. Maalaria oli haettu pitkään ilman minkään näköistä tärppiä. Kun Lehikoisen kanssa kierretään hallissa, siellä näkyy itsenäisen tekemisen meininki. Jokainen on keskittynyt tehtäväänsä. – Tiedonkulku on tärkeää. Tämä on tällainen hallittu kaaos. Työ on teollista työtä, jossa ratkaisut on pohdittava itse, vaikka työkavereiden kanssa voi yhdessä joskus miettiä hankalimpia tilanteita. Työssä on myös ripaus vapautta ja kansainvälisyyttä. – Ruokailu ei kuulu työaikaan, mutta ruokatauon pituutta ei ole määrätty. Lopputuotteita on käyty asentamassa Karibialle, Japaniin, Saksaan, Ranskaan, Espanjaan. Lehikoinen tekee työt kuitenkin mielellään ihan tutusti Raisiossa. TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT EIVÄT SATU KOHDAKKAIN Ammattibarometri kertoo työvoimapulasta tai ylitarjonnasta kaksi kertaa vuodessa. Barometrin mukaan pulaa on myös esimerkiksi konepaja ja metallituotteiden kokoonpanijoista useissa maakunnissa. Paksulevysepistä on pulaa vain paikoitellen. Ohutlevysepistä on pulaa enemmän ja suorastaan huutava tarve itärajalla, akselilla KaakkoisSuomi, PohjoisKarjala ja Kainuu. Teollisuuden ammattiryhmistä pulaa on myös hitsaajista sekä kaasuleikkaajista isossa osassa Suomea, mutta erityisesti Kainuun, EteläPohjanmaan ja KaakkoisSuomen kulmilla. Samalla barometri osoittaa juuri esimerkiksi hitsaajien osalta, että sekä kysyntää että tarjontaa löytyy. Hitsaajia on viimeisimpien kuukausitilastojen mukaan ollut työttöminä noin 1 600 ja työpaikkoja on tarjolla 1 200. ? AJASSA ? ”Viimeisten 20 vuoden aikana Paattimaakareilla ei ole kertaakaan lomautettu, ja aina on töitä riittänyt”, pääluottamusmies Mika Lehikoinen kertoo. Tekijä_2019_9_sisus.indd 9 11.9.2019 9.41
JO H A N N ES TE RV O 10 Tekijä 9/2019 Kovin pula sen enempää ohutlevysepistä kuin hitsaajistakaan ei ole telakka-alueilla vaan Itäja Kaakkois-Suomessa. Yle uutiset uutisoi 23.1.2019, että työvoimapulaa valittelevat telakat haalivat tekijöitä ulkomailta erilaisten alihankinta ketjujen myötä. Samaan aikaan työttömät laivanrakentajat eivät tuntuneet kelpaavan. Työttöminä oli TE-toimistojen tilastojen mukaan sisustuskirvesmiehiä, putkiasentajia, hitsaajia, ohutlevyseppiä, paksulevyseppiä ja laiva sähkö asentajia yhteensä jopa tuhat. – Ammattibarometri kertoo työvoiman tarpeesta eri puolilla Suomea. Se on puutteellinen siksi, että se ei selvitä pulan taustatekijöitä, työja elinkeinoministeriön (TEM) neuvotteleva virkamies Mika Tuomaala sanoo. Barometri perustuu TE-toimistojen tekemiin arvioihin. Kun Varsinais-Suomen telakoille on tullut tilauksia, olisi voinut olettaa, että siellä näkyisi suurta pulaa teollisuuden osalta. Ammattibarometrin mukaan tilanne näytti kuitenkin samalta, mitä maassa keskimäärin. Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila näkee metallialan esimerkkinä tietyntyyppisestä kohtaantoongelmasta, jossa työttömät eivät työllisty työvoimatarpeesta huolimatta. Teollisuusliiton aktiivimallikyselyyn (2018) vastasi 2 700 jäsentä. Siinä selvisi, miten yksilöllisiä tilanteet voivat työttömien kohdalla olla. On esimerkiksi yli 55-vuotiaita, jotka eivät tahdo saada töitä mistään tai päästä edes haastatteluun. Osalla taidot voivat olla vanhentuneita tai ne eivät ole riittäviä, vaikka olisi pitkä työura takana. Tekijällä voi olla myös erityisammatti taitoja, mutta työnantajalla ei ole tälle osaamiselle käyttöä tai halua maksaa siitä. Työvoiman kysynnässä ja tarjonnassa on eroja alueellisesti. Etelän ja lännen suurilla teollisuustyönantajilla ja niiden alihankkijoilla on kova tarve rekrytoida uusia osaajia, kun tilauskirjat ovat täynnä. Nuoret ja työikäiset ovat niitä, jotka muuttavat työn perässä. Työvoimatarvetta paikataan myös vuokratyövoimalla tai alihankinnalla. Kun alihankintaa ketjutetaan, tilaajavastuulain velvoitteet loppuvat lyhyeen. Tilaajavastuulaki velvoittaa tilaajan seuraamaan vain oman sopimuskumppaninsa osalta, että tämä noudattaa yleisellä tasolla lakisääteisiä velvoitteita, kuten että yritys on maksanut veronsa. Kun alihankintaa ketjutetaan, yksi yritys valvoo toista ja ketjun päässä on usein ulkomaisia työntekijöitä. Hyviäkin uutisia on. – Veronumerot halutaan ottaa käyttöön telakoilla, tätä ehdotetaan hallitusohjelmassa. Ylipäätään ne tulisi saada kaikille aloille, Anttila sanoo. Tämä on keino lisätä valvontaa. SEKÄ PULAA ETTÄ RATKAISUJA Ammattibarometrissa teollisuuden aloista työvoimapulan liki kärkikymmeniköstä löytyvät koneenasentajat ja koneistajat. Pulaa niistä on esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla, jonka Memar Oy vahvistaa. Teollisuuden varaosaja koneenraken nusyritys Memar toimii Virroilla, Pirkkalassa, Seinäjoella ja Toijalassa. Kaikkiaan yrityksessä on noin 80 työntekijää. – Näkisin työvoimapulan enemmän osaamispulana, Memar Oy:n toimitusjohtaja Jukka Koivusalo toteaa. Yrityksellä on nettisivuillaan jatkuva haku CNC-koneistajista Virroille ja Seinäjoelle. Osittain on nostettu kädet pystyyn eli haetaan pikemmin teollisuustyöntekijöitä, joista yritetään itse kouluttaa sopivia tekijöitä. Koivusalo epäilee, että atk-ala on tullut kilpailemaan teollisuustyön puolelle. Koivusalo kertoo, että on itse käynyt ammattikoulun 1970-luvulla. – Silloin ammattikouluun päästiin, hän painottaa. Nyt alasta kiinnostuneita on liian vähän. Aiemmin rassattiin pyöriä ja mopoja itse, nyt ne viedään korjaamoon. Kädentaitoja ei osata siten kuin ennen. Myös automaatio hoitaa tilannetta toisesta päästä. – Pula on nimenomaan niistä, jotka oikeasti osaavat jotakin. Heitä ei oikein tahdo saada rahallakaan. Työnjohtaja Aku Hirvilampi Memarin Seinäjoen toimipaikasta näkee, että koneistajien pula on este jopa toiminnan laajentamiselle. – Hakemuksiakin voi tulla, mutta jos haetaan suoraan CNC-koneistajia, hakemuksia ei tule välttämättä ollenkaan. Yrityksessä ei riitä se, että osaa käyttää laitteita, kun joku muu on ensin tehnyt kaikki Tekijä_2019_9_sisus.indd 10 11.9.2019 9.42
JO H A N N ES TE RV O 9/2019 Tekijä 11 asetukset – siis tällin valmiiksi. Koneistajan täytyy itse osata enemmän. – Me teemme tosi paljon yhteistyötä Sedun ammattikoulun kanssa työssäoppimispuolella. Opettajien kanssa keskustellaan ja opiskelijoita on harjoittelussa, kun koululta on tarpeita, Hirvilampi kertoo. Paras ratkaisu on ollut lähteä puhtaalta pöydältä kouluttamaan itse oppimiskykyistä tekijää. – Se on paras tie. Se ei ole se lyhin, mutta mikäpä olisi. Kaikki valmiit koneistajat ovat oikeasti töissä. – Juuri otin vakituisesti töihin tämän kaverin koulusta suoraan, vaikka poika lähtee armeijaan tammikuussa, mutta hänellä on asenne kohdallaan. Hän oli meillä työssä oppimassa, siinä on hyvä oppiva nuori kaveri. Sillä tuli työpaikka. Eetu Hirvi opiskeli Seinäjoella ammattikoulussa koneja metallialalla ja valitsi kakkosvuonna suuntautumiseksi CNC-koneistuksen. Hän tuli Memariin harjoitteluun ja teki siellä myös loppuharjoittelun. Hirvi valmistui ammattikoulusta keväällä CNC-koneistajaksi. – Kun oppilaita on paljon ja opettajia on vain yksi, ja koneet kaikki vähän erilaisia, niin koulu antoi perusteet. Mutta ei itseään valmiiksi voi kai koskaan sanoa, Hirvi tuumaa. Loppuharjoittelussa hänelle alettiin puhua, että töitä olisi ja kiinnostaisiko työpaikka. – Kyllä sitä on jotakin tehnyt vissiin oikein? Vanhemmat ihmettelivät varmaan enemmän, kun sain heti vakipaikan. Itselläni ei ole kokemusta työn hakemisesta, enkä oikein vielä edes itse käsitä, kuinka iso asia se on. Hirven isä on tehnyt töitä metallialan yrittäjänä, ja poika pyöri siinä aina mukana. – Ainakin tällä hetkellä ala tuntuu ihan mukavalta. Olen aina tottunut, että oikeasti tehdään, se ei minulle ole ollut mikään ongelma. Tämä on mukava työpaikka, kaikkien kanssa tulee toimeen ja olen tykännyt. Opiskelukavereista ovat työllistyneet vähintäänkin osa-aikaisesti kaikki ne, joita koulu myös oikeasti kiinnosti. – Meidänkin kouluun oli tosi vähän hakijoita, sinne tuli myös niitä, joilla ei oikein ollut mielenkiintoa. Ne, jotka todella halusivat tälle alalle, ovat aika hyvin saaneet töitä. ? AJASSA ? ”Vanhempani ihmettelivät, kun sain heti vakipaikan. Itsellä ei ole kokemusta työn hakemisesta, eikä sitä oikein käsitä, kuinka iso asia se on”, Seinäjoen Memarille työllistynyt Eetu Hirvi sanoo. TYÖSSÄ ENEMMÄN SUOMALAISIA KUIN KOSKAAN l Vuonna 2019 Suomessa on Tilastokeskuksen työ voima keskuksen mukaan työllisiä enemmän kuin koskaan eli 2 571 000. Mika Tuomaalan kokoaman raportin mukaan yli 2,5 miljoonaan on päästy myös vuonna 2008 ja sitä ennen vuonna 1989. Tämän perusteella voisi ajatella, että nyt, jos koskaan on pula työntekijöistä, koska niin moni on töissä. Silti runsaat 200 000 ihmistä on myös työttöminä. Työvoiman saatavuus on kuitenkin ammatti barometrin mukaan vaikeutunut kaikkialla Suomessa. Kainuussa lähestytään jo tilannetta, että puolella työvoimaa hakeneista on vaikeuksia rekrytoinneissaan. Tekijä_2019_9_sisus.indd 11 11.9.2019 9.42
12 Tekijä 9/2019 ”Ryntäys metsäalalle tarpeen” AITO ONGELMA – JA KEPPIHEVONEN Koulutusja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski vastaa SAK:ssa koulutus-, maahanmuuttoja työvoima politiikan tiimistä. Hän näkee, että työvoimapula on aito ongelma, jota samalla käytetään keppihevosena, kun halutaan halpatyövoimaa. Heinikoski muistuttaa, että takana oli 10 laihaa vuotta. Osa työnantajista tottui siihen, että oli helppo tehdä täsmärekrytointia. Hän onkin haastanut työnantajia nostamaan itse omien työn tekijöidensä osaamistasoa. – Välillä haetaan osaajia niin kovilla kriteereillä, että ne eivät ole tästä maailmasta. Jo yli 50-vuotiaat kokevat syrjintää suomalai sessa työelämässä alasta ja koulutuksesta riippumatta. – Tämä on räikeässä ristiriidassa tavoitteeseen työurien pidentämistä. Myös työnantajien rekrytointimenetelmät ovat vanhentuneet kymmenessä vuodessa. SAK:n ekonomistien läpikäymät tilastotiedot näyttävät, että palkkaliukumat eivät ole kasvaneet. Jos olisi todellinen työvoimapula, tulisi korotuksia TES-palkkojen tai yleiskorotusten päälle. Niitä on Heinikosken mukaan vähän, mutta ei läheskään sitä luokkaa, mitä voisi olla. On tarpeen miettiä, minkälaisia osaajia tarvitaan 10 vuoden päästä, ettei tauti kroonistu. – Koulutus on investointi, vastavalmistunut ei ole samanlainen kuin uusi kone, joka tuottaa heti, tarvitaan pitkäjänteistä ajattelua. Heinikoski näkee, että esimerkiksi alan vaihta jille tulisi olla tarjolla lyhyempiä koulutuksia. Oppi sopimus ei ole ihmelääke kaikkeen, silti sen kehittämisessä olisi mahdollisuuksia. Rakennuspuolella on jo kokeiltu oppisopimusta jatkoksi toisen vuoden opintojen jälkeen. – Teollisuuteenkin pitäisi kehittää tällaisia 2+1-malleja. Yhä useammassa työssä tarvitaan tietoteknisiä taitoja, joiden puuttuessa voi epäonnistua sekä työnhaussa TYÖNHAKU ON VAIKEAA, MUTTA NIIN ON REKRYTOINTIKIN – Kaikissa suhdannetilanteissa on jonkin verran työvoiman saatavuusongelmia, työvoiman rekrytointia tutkinut TEM:in tutkimusjohtaja Heikki Räisänen kertoo. Työnantajille tehtyjen haastattelututkimusten mukaan vaikeuksia on ollut 40 prosentissa rekrytoinneista. 15 prosentissa se on merkinnyt todellista työntekijäpulaa: rekrytointiongelma ei ole ratkennut ollenkaan. – Usein työvoimapula on osaamisja koulutus kysymys sekä kysymys siitä, onko se työvoima oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Räisäsen muistuttaa myös, että Suomessa väestörakenne on sellainen, että väestönkasvu on vain maahanmuuton varassa. Olennainen kysymys on, miten nopeasti uudet tekijät saadaan töihin tai heille sopivaa osaamista. Oli maahantulon syy mikä tahansa, ennen pitkää se muuttuu työmarkkinakysymykseksi. Hän uskoo, että työnhakijoille löytyy mahdollisuuksia, mutta on vaikeasti työllistyviä henkilöitä ja vaikeasti täytettäviä paikkoja. Helppo osuus alkaa olla töissä. – Rekrytointi ja sopivan hakijan löytäminen ei ole koskaan helppoa, jos ei työnhakukaan ole helppoa, Räisänen sanoo. l Metsäkoneyrittäjä, Kainuun Koneyrittäjien vara puheenjohtaja Markku Haverinen Hakka Oy:stä näkee, että työvoimapula on Kainuussa täyttä totta useammassakin yrityksessä. – Se ei ole pelkästään metsäkonealan ongelma, metalli puolellakaan tekijöitä ei ole. – Sanotaan, että euro on paras konsultti, mutta siinä pitäisi meidän asiakkaittemme [metsäteollisuuden] tulla kyllä vastaan. Me maksamme TES:in mukaisia palkkoja, jotkut jopa parempia. Toki sitä maksaisi työn tekijöille enemmänkin, mutta ensin pitäisi saada rahaa asiakkailta. Metsäteollisuudessa tehdään koko ajan hyvää tulosta, mutta koneyrittäjien mediaani liiketulos on Haverisen mukaan prosentti tai kaksi. Palkkojen nostaminen olisi hänen mukaansa suunta, jossa yritykset maksavat itsensä kuoliaiksi, vaikka metsäteollisuus tarvitsee puunsa. – Me voimme pienentää yrityksemme tai jopa lopet taa ne. Koneyrityksille tarvittaisiin siis Haverisen mukaansa enemmän katetta. Haverisen yritys Kuhmossa työllistää 20 henkeä. – Metsätalous koko Suomessa on tärkeää, pikkukylillä vielä tärkeämpi. Työhaluja yritetään myös herätellä monella tavalla. Työvoimaa Kainuun metsiin hanke jatkuu seuraavat pari vuotta. Hankkeessa tehdään metsä talouden mainetyötä ja houkutellaan ihmisiä vaihtamaan alaa ja kou lut tautumaan metsäalan töihin. Haverinen odotteleekin nyt ryntäystä alalle. Jos ennen ongelmana on ollut esimer kiksi metsäkone alan kausiluontoisuus, talven kiire, kevään kelirikko, nämäkin ovat nyt tasoittuneet ja puuta tarvitaan koko ajan. – Viime vuonna en lomauttanut ketään, hädin tuskin lomat pidettiin. Tästä huoli matta asiakas katsoi, että pitäisi vain saada puuta. Mutta kun ei ole ottaa ylimääräisiä ukkoja tuuraamaan, ja vakituisista jokainen on lomansa ansainnut. Haverinen odottaa tilanteen muuttuvan. – Kunhan mennään vuosi pari ja jos yksikin tehdashanke toteutuu, niin niitten on pakko ruveta huomaamaan, että kohta meidän ei tarvitse mennä sinne, missä on töitä, vaan sinne, missä ollaan valmiita maksamaan. Tekijä_2019_9_sisus.indd 12 11.9.2019 9.42
9/2019 Tekijä 13 että työssä suoriutumisessa. Tai rautaistakin osaamista on, mutta pitkän työttömyysjakson jälkeen sitä pitäisi päivittää. – Oikeasti ne voivat olla asioita, joita ei ole mikään amerikantemppu opiskella. Vastaantuloa tarvitaan molemmin puolin. Työntekijän pitää rohjeta ja työnantajan ohjata. Koulutuksessa tarvitaan isoja ratkaisuja, joita on nyt esimerkiksi hallitusohjelmassa oleva oppivelvollisuuden pidentäminen. Pelkän peruskoulun käyneillä työllisyysaste on 45 prosenttia, amma tillisen koulutuksen käyneillä 70 prosenttia. Ammatillisen koulutukseen tarvitaan ehjiä koulupäiviä, koulutuksen laatua ja opettajia. – Vähän on menty liikaa itseopiskelun ja ohjautuvuuden maailmaan. Tämä oli ihan hyvä suunta hallitukselta, että opettajaresursseja lisätään. TYÖVOIMAN LIIKKUVUUTTA PITÄÄ MYÖS HYÖDYNTÄÄ Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila katsoo, että työvoimaa on saatavilla sekä kotimaasta että Euroopan unionista. Työvoiman liikkuvuus on yksi mahdollisuus, jolla työ löytää tekijänsä myös Suomessa. Suomen työehdoilla ja TES:in mukaisella palkalla myös muut kuin EU-kansalaiset voivat tehdä töitä suomalaisten rinnalla. Anttilan mukaan työntekijöitä myös löydetään, kun maksetaan sopimusten ja ammattitaidon mukaisesti. Hyvällä työpaikalla on muitakin vetäviä keinoja: vakituinen työ, hyvä työilmapiiri ja toimiva johtaminen. Työvoimapulan käsite taas viittaa pikemmin haluun rakentaa Suomeen useamman portaan työmarkkinat. – On ollut myös esityksiä siitä, että maahanmuuttajille pitäisi maksaa vähemmän palkkaa. Työvoimapulan käsite on viritetty tähän halpa työvoiman suuntaan, Anttila sanoo. Työvoimapulan sijaan Anttila puhuisi työvoiman kysynnästä ja alueellisesta saatavuus ongelmasta. Teollisuusliiton pääluottamusmiehille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan vuokratyön teettäminen sekä esimerkiksi alihankinta ovat lisääntyneet eli työntekijöitä löydetään kyllä. Osaajia löydetään myös rahalla. – Tästä saatiin pääluottamusmiehiltä kymme nittäin vastauksia, että työnantaja rekrytoi lisä rahalla. Oma työntekijä saa rekrytointipalkkion, jos vinkkaa toisesta työntekijästä, joka siirtyy taloon muualta. Myöskään ammatillisen koulutuksen reformin tulokset eivät vielä näy. Reformin idea oli lisätä työssäoppimista ja uudistaa ammattikoulutuksen rahoitusta niin, että osa rahoituksesta tulee suoritetuista tutkinnoista ja siitä, että tutkinto tarjoaa edellytyksiä jatko-opintoihin. Muutos aiheutti sen, että monia ei-tuottavia linjoja lakkautettiin. Nuoret eivät myöskään rynnistä teollisuuden aloille, mikä osaltaan vaikuttaa työvoiman saatavuuteen, eikä uusia tekijöitä valmistu toivottua tahtia. Työntekijätarpeeseen on vastattu myös organi soimalla työtä uudelleen automaation avulla esimerkiksi puutuoteteollisuudessa vaneritehtaalla. – Sillä on aika mielenkiintoinen vaikutus, miesten ja naisten palkat ovat nimittäin lähentyneet toisiaan. Kun teollisuustyöstä on tullut enemmän älylaji uuden teknologian ansiosta, on syntynyt myös tasapalkka-aloja, Anttila toteaa. AJASSA ”Teknologia-alan osaajista on pulaa” ”Kannattaa panostaa työntekijöiden palkkoihin ja alan imagoon”, ehdottaa Transtechin Otanmäen tehtaan pääluottamusmies Jouni Lämpsä. TEKSTI JARI ISOKORPI Škoda Transtechin tiedotteen mukaan isot hankkeet, muun muassa vuonna 2021 alkava Latvian paikallisjunien valmistus, merkitsevät kainuulaisella Otanmäen tehtaalla satojen uusien työntekijöiden palkkaamista. – Tulevaisuutta ajatellen se tuo varmuutta työntekijöille, pääluottamusmies Jouni Lämpsä sanoo. Hänen mukaansa henkilöstölle isot tilaukset ovat myönteisiä uutisia. – Kun tiedostetaan, että suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle ja osaajista on pulaa, niin tietyllä tavalla on työn tekijöiden markkinat, joka toivottavasti näkyy plussana myös syksyn tes-neuvotteluissa. – Silloin kun tulee kilpailua työntekijöistä, sen pitäisi olla signaali työn antajille, että mikäli he haluavat alan parasta työvoimaa käyttöön, niin palkalla ja työntekijöiden oikeuksia ja olosuhteita parantamalla pystyy lisäämään työn vetovoimaisuutta. Lämpsän mukaan teknologia-alalla on vielä mahdollista reserviä. – Aikaisempien lamavuosien aikaan ihmiset vaihtoivat alaa muistakin kuin terveydellisistä syistä. On paljon henkilöitä, jotka ovat käyneet metallialalle toisen asteen koulutuksen, mutta he ovat uudelleen kouluttautuneet huonon työllisyystilanteen takia. Heillä voi olla potentiaalista osaamista, vaikka he eivät ole tällä hetkellä työn hakijoina. – Pitäisi selvittää, saisiko näitä ihmisiä vielä palaamaan alalle. Silloin syntyisi heidän jäljiltään muille aloille lisää työpaikkoja ja alueen työllisyys paranisi. Tekijöitä ehditään Lämpsän mukaan myös kouluttaa moniin uusien tilausten vaativiin tehtäviin muuntokoulutuksella. Jotta koulutukseen saadaan hakijoita, alan imago kaipaa kohennusta. Hänen mukaansa ihmisten mielikuva teknologiateollisuudesta on negatiivisempi kuin todellisuus, koska kehitystä on tapahtunut. – Pitäisi edelleen panostaa olosuhteisiin, vaikka ne ovatkin parantuneet. Imagoon vaikuttavat investoinnit ja myös se, miten työntekijöiden asiat hoidetaan. – On kuitenkin niin, että pelialat ja muut vastaavat kiinnostavat nuoria. Teknologia-alan imagolle täytyisi tehdä jotain. Pitäisi saada päivitetty tieto peruskouluihin ja toisen asteen koulutukseen, että nuoret valitsisivat alan. Škoda Transtech valmistaa Otanmäessä raitiovaunuja ja junia. Pelkästään vuonna 2021 alkavan ja 2024 päättyvän Latvian paikallisjunien tilauksen arvo on 250 miljoonaa euroa. Valmistusohjelmassa on myös raitiovaunujen teko Saksan Mannheimiin sekä kotimaiset VR:n ja kuntien raideliikennehankkeet. Lämpsän mukaan Škodan tulo tehtaan omistajaksi on helpottanut kansainvälistymistä. – Se on tuonut mukanaan referenssejä. Paremmin pääsee kansainvälisille markkinoille, kun on nimekäs omistaja. Parhaillaan Otanmäen tehtaalla työskentelee runsaat 400 työntekijää ja yli sata vuokratyöntekijää. l Tekijä_2019_9_sisus.indd 13 11.9.2019 9.42
14 Tekijä 9/2019 KEKSINTÖ Korvaako grafeeni piin elekroniikassa? TEKSTI BIRGITTA SUORSA / UP KUVA LEHTIKUVA l Elektroniikalta vaaditaan entistä suurempaa ja nopeampaa tiedonsiirtoa. Silti elektroniikka ei saisi kasvaa kooltaan ja sen pitäisi käyttää nykyistä vähemmän sähköä. Pii ja sen jalosteet ovat osoittautuneet piirun verran liian kömpelöiksi näihin tarpeisiin. Piitä ja sen johdannaisia työstämällä päästään teollisuudessa ohuimmillaan joidenkin kymmenien nanometrien paksuuteen. Tosin IBM on ilmoittanut valmistaneensa laboratorio-oloissa 7 nanometrin kalvon. Nanometri on millimetrin miljoonasosa. Kuitenkin piin tilalle kaavaillulla grafeenilla saavutetaan aivan toisen mittaluokan ohuus. Grafeeni on grafiitista ohennettu yhden atomikerroksen paksuinen kennosto. Toki piihin liittyviä keksintöjä tehdään koko ajan. Lasertekniikan avulla piistä tehtyjä piirilevyjä on onnistuttu siirtämään muoviin, mikä mahdollistaa esimerkiksi taipuvan näytön. Valmistustekniikan takia mikrosirujen pohjana käytettävien piikiekkojen suurin halkaisija on nykyisin 300 millimetriä. Mitä isompi halkaisija, sitä tuottavampaa sirujen valmistus on. Grafeenilla ei ole vastaavaa kokorajoitusta. Siitä voi tehdä hyvin laajan kalvon, johon mikropiirejä lisätään. Grafeeni johtaa hyvin lämpöä ja sähköä, joten mikrosirut voivat olla kooltaan paljon nykyisiä pienempiä. Tosin grafeeniin liittyy iso mutta, sillä sähkönsiirrossa sitä ei pysty ”laittamaan pois päältä” eli siirtämään valmiustilaan. Tähän on haettu ratkaisua muun muassa Aarhusin yliopistossa Tanskassa ja Suomessa Itä-Suomen yliopistossa. Toinen ongelma on kalvon valmistuksessa. Atominohuen kalvon valmistaminen tai kahden atominohuen kerroksen yhdistäminen onnistuu laboratoriossa, muttei vielä teollisuudessa. Kalvon siirtämisessä on omat hankaluutensa. Vaikka grafeenin isoin ongelma elektro niikassa on ratkaisematta, sitä ollaan vähitellen tuomassa teollisuuden käyttöön esimerkiksi optiikan sovelluskohteissa. Grafeenin ohella piin korvaajiksi on esitetty muun muassa germaneenia, galliumnitridiä, hafniumia, heksagonaalista boori nitridiä, mustaa fosforia, telluuria ja zirkoniumia. Sähkönsiirrossa olennaista on virrantiheys. Piillä ei pystytä ylläpitämään suurta virrantiheyttä muutamassa nano metrissä. Vuosi sitten amerikkalaistutkijat havaitsivat, että suuri virrantiheys onnistutaan ylläpitämään vaihtamalla ainetta ja rakennetta. Kun zirkonium-tritelluurista valmistettiin nanonauhoja eli heikosti toisiinsa sidottuja yksittäisten atomien ketjuja, niiden virrantiheys saavutti miltei grafeenin lukemat. KOLMANNEKSI YLEISIN ALKUAINE Pii on maapallon kolmanneksi yleisin alkuaine raudan ja hapen jälkeen. Kun pii esiintyy puhtaana, se on väriltään sinertävää ja sillä on metal linen kiilto. Tavallisesti piitä tavataan piidioksidina, esimerkiksi hiekassa ja kvartsissa, tai silikaatteina, kuten savessa, asbestissa ja graniitissa. Puhdasta piitä käytetään puolijohde tekniikassa. Piidioksidia tarvitaan lasin, sementin ja keramiikan valmistuksessa. Piitä on myös silikoneissa, kuten voitelu aineissa, liimoissa, rinta implanteissa ja leluissa. SUOMI SUURIMPIA VALMISTAJIA Vantaalainen Okmetic on maailman seitsemänneksi suurin piikiekkojen valmistaja. Viime vuonna yhtiö työllisti yli 400 ihmistä. Tänä vuonna alkaneet kymmenien miljoonien investoinnit Vantaalle lisäävät henkilöstöä arviolta 80 hengellä. Aikoinaan yhtiö perustettiin Outo kummun ja Nokian yhteisyrityksenä 1985. Vaikka yhtiö on nykyisin kiinalais omistuksessa, piikiekkojen valmistus on pidetty pääosin Suomessa. Yhtiö valmistaa 150–200 millimetrin kiekkoja. Mainetta on tullut etenkin SOIkiekoista, jotka toimivat alustoina muun muassa älypuhelinten mikro piireille. VANHAT TEKNIIKAT KÄYTÖSSÄ Piikiekon valmistuksessa käytetään kahta vanhaa keksintöä. Puolalaisen Jan Czochralskin vuonna 1915 keksimän tekniikan avulla polypiitä pyöritetään niin sanotun siemenkiteen ympärillä siten, että saadaan sylinteri mäinen erilliskide eli piitanko. Se on usein noin metrin mittainen, halkaisi jaltaan 20 senttiä ja painaa liki 200 kiloa. Tangosta leikattavat kiekot käsi tellään kemiallisesti. Jo vuonna 1957 egyptiläisamerikkalainen fyysikko kemisti Mohamed Atalla huomasi, että piikiekon sähkönjohtavuus voidaan vakioida lisäämällä kiekon pintaan ohut kerros piidioksidia. Tekijä_2019_9_sisus.indd 14 11.9.2019 10.49
9/2019 Tekijä 15 VIERAILIJA Palkankorotusvaraan vaikuttaa moni tekijä MERJA KAUHANEN Kirjoittaja on Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori. AJASSA N euvottelut uusista työehtosopimuksista ovat jo käynnistyneet. Luvassa on mielenkiintoinen neuvottelukierros tällä kertaa kuitenkin hidastuvan talouskasvun näkymissä. Kilpailukykysopimuksessa sovittu työajan pidennys on varmasti yksi keskeinen kysymys, josta väännetään neuvottelupöydissä. Vääntöä on varmasti myös palkankorotusvarasta. Palkansaajapuolelle tärkeä tavoite luonnollisesti on turvata palkansaajien ostovoima. Edellisellä liittotason neuvottelukierroksella yleiseksi linjaksi näytti muodostuvan vientialoilla sovittu 3,2 prosenttia kahden vuoden aikana, vaikka virallisesti uudesta Suomen työmarkkinamallista ei saatu sovittua. Kun Suomessa ei enää tehdä keskitettyjä sopimuksia, tällainen vientivetoinen malli, jossa vientialat toimivat ohjeellisen palkankorotus linjan asettajana myös muille aloille, on keino saada koordinaatiota palkkaneuvotteluihin. Perinteinen palkkanormi, jota ay-liike on hyödyntänyt ohjenuorana muodostaessaan palkkatavoitteita, on tuottavuuskasvun ja odotetun inflaation yhteissumma. Ay-liike on liittänyt palkkanormin soveltamiseen myös perustavoitteitaan solidaarisen palkkapolitiikan noudattamisesta (SAK) sekä funktionaalisen tulonjaon* kehityksestä. Kaikkiaan palkkanormin soveltamisella palkkatavoitteita muodostettaessa on pyritty vakaan talouskehityksen säilyttämiseen. Rahaliiton ajan palkkanormia on kutsuttu euronormiksi, jonka mukaan palkankorostusvaraa säätelee kansantalouden keskimääräisen tuottavuuden kasvu ja Euroopan keskuspankin (EKP:n) asettama inflaatiotavoite (Sauramo 2004 ). Perinteisestä tuottavuusnormista euronormi poikkeaa siten, että inflaatio määritellään aiempaa epäsuoremmin EKP:n inflaatiotavoitteen avulla. Perusedellytys palkkanormin noudattamiselle on rahataloudellisesti vakaa toimintaympäristö, jollaisena rahaliittoa toki voidaan pitää. Palkankorotusvaraan on voitu huomioida myös muita tekijöitä kuten työttömyyden taso, välillisten työvoimakustannusten kehitys, vaihtotase ja välitön verotus. Palkkanormia sovellettaessa merkitystä on siis sillä, mikä on talouden tila lähtötilanteessa. Erilaiset tasapainottomuudet lähtötilassa voivat antaa aiheen poiketa normin mukaisesta palkanmuodostuksesta. Suomen kustannuskilpailukyvyn säilymisen kannalta myös muiden maiden palkkakehitys pitäisi ottaa huomioon. On hyvä muistaa, että vaikka palkkanormiajattelulla on ollut keskeinen asema suomalaisessa tulopolitiikassa, varsinaisissa työehtosopimuksissa normia ei välttämättä ole sellaisenaan seurattu. Tässä suhteessa Suomi on takavuosina poikennut Ruotsista, jossa avoimen sektorin vientialoja edustava Teollisuussopimus on toiminut selvemmin ohjeellisen palkankorotuslinjan asettajana, jota muut sopimusalat ovat noudattaneet omissa sopimuksissaan. Oleellinen kysymys on myös se, mikä on ’oikea’ ja sopivin palkkanormi, jota pitäisi soveltaa palkankorotusvaraa laskettaessa. Määritelläänkö normi koko kansantalouden tuottavuuden vai avoimen sektorin tuottavuuden mukaan ja mitä hintakäsitettä käytetään? Tällaisissa palkkanormeissa kullekin alalle ei laskettaisi omaa palkankorotusvaraa. Vaikka palkkanormia jälleen käytettäisiin apuvälineenä muodostettaessa palkkatavoitteita syksyn neuvottelukierrokselle, voisi odottaa, että aiempaan tapaan palkkatavoitteet riippuvat osaltaan myös talouden tilasta ja työttömyyden tasosta. Siten esimerkiksi suora euronormin määrittämä palkankorotusvara (haarukka noin 2,5–3 %) ei siis yksistään määrittäisi palkkatavoitteiden tasoa. Merkitystä on myös sillä, tapahtuuko tulevallakin kierroksella palkkavaateiden yhteensovittamista. Kokemus on osoittanut, että koordinoiduissa palkkaratkaisussa kansantalouden asettamat reunaehdot on varsin hyvin sisäistetty aiemminkin. * Funktionaalinen tulonjako : Tuotannossa syntyvän arvonlisäyksen jakautuminen työn ja pääoman kesken Sauramo, Pekka 2004. Palkkanormi suomalaisessa tulopolitiikassa: valikoiva katsaus. Työpapereita 206. Palkansaajien tutkimuslaitos. www.labour.fi ”Perinteinen palkkanormi on tuottavuuskasvun ja odotetun inflaation yhteissumma.” Tekijä_2019_9_sisus.indd 15 11.9.2019 9.42
16 Tekijä 9/2019 NÄKIJÄ Kiky antoi yrityksille merkittävän kilpailuedun K ilpailukykysopimuksen taustalla on Timo Eklundin mukaan aidosti heiken tynyt kilpailukyky. Solmimisen jälkeisinä vuosina talous on kehittynyt erittäin suotuisasti. – Vuosina 2017 ja 2018 tehdasteollisuuden arvon lisä nousi Suomessa 12 prosenttia. Sitä voidaan pitää merkittävänä kasvuna. Hyöty arvonlisän kasvusta on mennyt hänen mukaansa pääosin työnantajille. – Palkansaajille maksettavia työvoimakustannuksia on maksettu ainoastaan kaksi prosenttia enemmän kuin kikyn solmimisvuonna 2016. Tätä taustaa vasten on mahdollista luopua kikyyn sisältyvästä työajan pidennyksestä ilman, että Suomen kilpailukyky romahtaa. – Jos työajan pidennyksestä tuleva laskennallinen noin prosentin hyöty viedään pois, niin siitä jää vielä huomattavasti jäljelle sitä kilpailukyvyn parantamista, mitä kikyvuosina on saatu aikaan. – Kilpailukykyä työajan pidennyksestä luopuminen ei romuta, vaikka jonkun verran se sitä heikentää. Mutta mittareiden valossa Suomen kilpailukyky on sillä tasolla, että lisätuntien poisto ei laske kilpailu kykyä niin paljon, ettei sitä sen jälkeenkin voisi luonnehtia hyväksi. TYÖN HINTAA HALVENNETTIIN Kilpailukykysopimuksen vaikutuksen Suomen kilpailu kykyyn Eklund arvioi selkeästi plusmerkkiseksi. – Kikyn tarkoituksena oli alentaa työn kustan nuksia. Siihen pyrittiin erityisesti kahdella keinolla. Sosiaaliturvamaksuja siirrettiin yrityksiltä palkansaajille, mikä vähensi työn kustannusta yritykselle. Toiseksi pidennettiin työaikaa kustannuksia lisäämättä, jolloin tuntia kohti maksettava korvaus työstä oli halvempi. – Ajatellaan, että kun työ on halvempaa, sitä teete tään enemmän ja suomalainen tuotanto on kilpailu kykyisempää. Sillä tavoin saadaan markkinaosuuksia tai sitten jää rahaa investointeihin, koska työstä ei ole maksettu yhtä isoa hintaa kuin aiemmin. Eklundin mukaan ekonomisilla mittareilla työn hinnan halventamisella on merkitys, joka heijastuu lisääntyvinä markkinaosuuksina, isompina tuotanto määrinä sekä yritysten parempana kannattavuutena. – Sitä kuinka suuria nämä positiiviset seuraukset ovat, on vaikea, jos ei jopa mahdotonta määrittää. Samaan aikaan Suomen teollisuustuotannon kysyntä on ollut hyvää. Siitä käydään keskustelua, kuinka iso kysyntätilanteen ja kuinka suuri kilpailukykyratkaisun sisältyvien toimien merkitys on ollut, eikä kenelläkään ole siihen varmaa vastausta. Itse arvioin, että suhdan teen merkitys hyvälle kehitykselle on ollut suuri. ”Vaikka työaikaa pidentäneet kikytunnit poistetaan, ei Suomen kilpailukyky romahda”, laskee Teollisuusliiton erikoistutkija Timo Eklund. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT KITI HAILA ”Ihminen ei ole olemassa talouden takia, vaan talous ihmisen takia.” Tekijä_2019_9_sisus.indd 16 11.9.2019 9.42
9/2019 Tekijä 17 AJASSA PALKKOJA ALAS JA LISÄÄ MAKSUJA Eklund arvioi, että kikyyn sisältyneellä työnantaja maksujen siirtämisellä työntekijöiden maksettavaksi parannettiin huomattavasti yritysten taloutta. – Laskelmieni mukaan tehdasteollisuus on hyötynyt tästä noin 900 miljoonaa euroa kolmessa vuodessa. Se on iso raha. Jos huomioidaan kaikki yritykset Suomessa, puhutaan reilusti yli kolmesta miljardista eurosta. Eklundin mukaan yritysten sosiaaliturvamaksujen alennus laski jo ensimmäisenä kikyvuonna yritysten työvoimakustannuksia puolitoista prosenttia, ja sen jälkeen hyöty on kasvanut vielä yli prosentilla. Työajan pidennyksen vaikututusta yritysten talou teen on Eklundin mukaan vaikeampi arvioida, koska se toteutettiin firmoissa eri tavoin, ja kaikissa sitä ei otettu käyttöön lainkaan. – Matemaattisesti voi laskea, että sen vaikutus kuluihin oli noin prosentin luokkaa. Siten sosiaaliturva maksujen alennuksella oli yrityksille isompi painoarvo. Kiky sisälsi myös kolmannen työvoimakustannuksia alentavan seikan. – Siinä sovittiin yksi vuosi ilman palkankorotuksia. Samaan aikaan kilpailijamaissa maksettiin normaalit korotukset. Jos oletetaan, että tätä nollavuotta ei kompen soitu tulevissa sopimuksissa, niin totta kai palkankorotuksesta pidättäytymisellä on ollut kilpailukykymerkitystä. SOPIESSA TYÖNTEKIJÄT OLIVAT ALAKYNNESSÄ Työtekijäpuoli kannustettiin Eklundin mukaan hyväk symään kiky painostamalla. Työajan pidennyksen toteutuksesta sovittiin paikallisesti neuvottelemalla. Tulokset olivat hänen mukaansa kahdenlaisia. – Mielestäni on hienoa, että asioista neuvotel laan työpaikoilla ja saadaan neuvottelukulttuuria parannettua. Joillakin työpaikoilla hyvin rakentuneet neuvottelu suhteet kärsivät kikyn neuvottelemisesta. Toisaalta olen kuullut, että se on myös edistänyt neuvottelu suhteita. Huono ajatus ei ollut, että työ paikoilla neuvoteltiin, mutta kaikkialla se ei ollut niin positiivinen kokemus kuin toivottiin. – Valta ja neuvotteluasema on monesti työpaikoilla epäsuhtainen työntekijöiden ja yrityksen edustajien välillä. Viimeinen sana on yleensä työnantajalla. Kun Eteläranta–Hakaniemiakselilla neuvotellaan, neuvot teluasema on enemmän tasapainossa, Eklund pohtii. HARMIN MERKITYSTÄ VAIKEA LASKEA Kikyn solmimista helpotti se, että tulonsiirto työn tekijöiltä työnantajalle siirrettiin julkisen sektorin maksettavaksi. – Tappio, joka tuli palkansaajille, siirtyi veroratkaisujen kautta julkisen sektorin piikkiin. Tietysti pitää miettiä, tuleeko lasku myöhemmin veronmaksajien maksettavaksi korkeampina veroina. Työntekijöiden keskuudessa työajan pidennys on ollut epäsuosittu päätös. Lieneekö tutkittu, miten paljon se heikensi suomalaisten työmotivaatiota ja sitä kautta tuottavuutta? – Psykologisia vaikutuksia en itse pysty arvioi maan. Työajan pidennys on harmittanut työpaikoilla ihmisiä tosi paljon. Sillä voi olla ja luultavammin on ollut jonkinmoinen merkitys työn tuottavuuteen. VAPAA-AJALLA ITSEISARVO Eklundin mukaan työajan pidennyksen poistoon löytyy painavia syitä. – Ihminen ei ole olemassa talouden takia, vaan talous ihmisen takia. Jos ihmisellä on mahdollisuus nauttia vapaaajasta, se on hieno asia. Sillä on itseisarvonsa. – Vapaaajan ei tarvitse peilata työn tuottavuuteen tai työhyvinvointiin tai siihen, että yritykset saavat parempaa työvoimaa. On hienoa, kun ihminen voi lähteä metsään marjastamaan tai katsoa televisiota tai soitella kavereille puhelimella. – Ihmisten vapaaajan lisääntymisellä on aina positiivia vaikutuksia. Maailma, elämä ja teollisuus ovat muutakin kuin kilpailukyky. Suomalaisessa ja myös kansainvälisessä työelämässä on pyritty siihen, että kun tuottavuus paranee, niin työaika lyhenee. Se on ollut kehityksen pitkä linja. Kilpailukykysopimukseen sisältyvä työajan pidennys oli Eklundin mukaan askel toiseen suuntaan pitkäaikaisessa työelämän muutoksessa, joka vie kohti lyhyempää työaikaa. – Siinä mielessä on luonnollista, että työajan pidentäminen ei ole ikuista. Totta kai voidaan ajatella, että vuosikymmenten kehitys, joka on johtanut työajan lyhenemiseen, kääntyisi jossain vaiheessa. Mutta on vaikea kuvitella, että se olisi hirveän loogista tuottavuuden kasvaessa. l ”Suhdanteen merkitys hyvälle kehitykselle on ollut suuri.” ”Positiivisten seurausten määrää on vaikea määrittää.” TIMO EKLUND Valtiotieteen maisteri. Toiminut vuodesta 2011 lähtien Teollisuusliitossa ja sen edeltäjässä tutkijana. Eklund on työssään keskittynyt kansantalouden kysymyksiin ja kilpailukykyyn. Eklund myös opettaa kansan taloutta Murikka-opistossa. Tekijä_2019_9_sisus.indd 17 11.9.2019 9.42
18 Tekijä 9/2019 Tekijä_2019_9_sisus.indd 18 11.9.2019 9.42
9/2019 Tekijä 19 ? AJASSA T oisen maailmansodan jälkeen vuosi kymmenet lähes katkeamatta jatkunut suomalaisten elintason parantuminen perustui työn tuottavuuden nopeaan kasvuun. Vuonna 2008 puhjenneen finanssikriisin jälkeen työn tuottavuus on kuitenkin polkenut paikallaan. Kansantalouden kokonaistuotanto ei ole vielä kään saavuttanut kriisiä edeltänyttä tasoa, mutta se on jaettu uudelleen kaikkein varakkaimpien hyväksi. Yhtä pitkää yleisen elintason kasvun pysähtymisen ajanjaksoa ei ole Suomessa koettu koskaan aikaisemmin rauhan aikana. – Heikko tuottavuuskehitys johtuu siitä, että pitkään jatkuneen vaisun vientikysynnän ja kahden edellisen hallituksen toteuttamien julkisten menojen leikkausten vaikutuksesta kansantalouden kokonaiskysyntä on ollut niin matala, ettei yrityksillä ole ollut tarvetta tuo tantokapasiteetin kasvattamiseen, STTK:n pää ekonomisti Patrizio Lainà arvioi. Hänen mukaansa teknologisen kehityksen antamat mahdollisuudet tuottavuuden tehos tamiseen ja uusien korkeaa osaamista vaativien tuotteiden luomiseen ovat jäänet käyttämättä, koska tutkimukseen ja tuotekehitykseen ei ole panostettu kunnolla. – Meillä on pyritty edistämään matalan tuot tavuuden työpaikkojen syntymistä ja sitä kautta tuotantorakenne on kehittynyt työvoima intensiivisemmäksi. JÄÄHYVÄISET JATKUVALLE PIHISTÄMISELLE Pääministeri Antti Rinteen johtama hallitus on aloittanut kahden edellisen hallituksen läpi ajamien menoleikkausten luoman hyvinvointi vajeen umpeen kuromisen lisäämällä julkisia menoja 1,2 miljardilla eurolla. – Hallituksen tavoitteena on nostaa tutkimus ja innovointitoiminnan julkinen rahoitus neljään prosenttiin BKT:stä vuoteen 2030 mennessä. Siihen budjetoidut varat eivät kuitenkaan vielä riitä tavoitteen saavuttamiseen. Panostukset hyvinvointipalveluihin, sosiaalisiin tulon siirtoi hin, tutkimukseen ja innovaatioihin olisivat voineet olla suurempia, ja verotusta olisi ollut perusteltua korottaa enemmän, Lainà sanoo. Tutkimusta ja kehitystä heräteltävä Kahden edellisen hallituksen talouspolitiikan epäonnistuminen pysäytti suomalaisten pitkään jatkuneen elintason nousun. Nykyhallituksen ohjelman linjaukset antavat toivoa siitä, että kasvun lähteisiin uskalletaan jälleen panostaa. TEKSTI MARKKU VUORIO KUVITUS TUOMAS IKONEN Tekijä_2019_9_sisus.indd 19 11.9.2019 9.42
20 Tekijä 9/2019 Yritysten hyysääminen söi tuottavuutta Hänen mukaansa EU-alueen huono taloudellinen menestys finanssikriisin jälkeen johtuu pääosin talouspolitiikan epäonnistumisesta. Haaparanta painottaa, että EU-maissa harjoitettu talouskuripolitiikka perustui virheellisiksi osoittautuneiden talousteorioiden pohjalta syntyneeseen harhaiseen uskomukseen, jonka mukaan julkisten menojen leikkaukset olisivat parasta elvytyspolitiikkaa kysyntävajeen lamauttamien maiden talouksille. – EU-alueella julkinen valta ei ole pitänyt huolta kansantalouden kokonaiskysynnästä, vaan on pikemminkin pyrkinyt supistamaan kysyntää, jotta työmarkkinoilla syntyisi paineita palkkojen alentamiselle. Tämä on se Saksan linja, joka on perustunut oman kustannuskilpailukykyvyn parantamiseen muiden EU-maiden kustannuksella. Saksassa investoinnit ovat olleet hyvin matalat, ja siksi työn tuottavuus ei ole kasvanut juuri lainkaan. Haaparannan mielestä Saksa on varoittava esimerkki siitä, miten hyvinvoinnin kasvun edellytyksiä voidaan heikentää tinkimällä julkisista investoinneista ja laajentamalla matalapalkkasektoria. – Leikkauspolitiikan suurin kielteinen pitkän aikavälin vaikutus koko EU-alueen kilpailu kykyyn ja kasvuun on tullut siitä, että yritykset ovat vähentäneet investointejaan, koska taloudessa ei ole ollut näkyvissä kysyntää, jonka tyydyttämiseksi olisi pitänyt kasvattaa investointeja. SILTA TULEVAISUUTEEN Suomalaisessa talouskeskustelussa julkisten investointien velaksi rahoittaminen on leimattu tulevien sukupolvien kustannuksella elämiseksi. Haaparannan mukaan tämä valtion velan kasvattamista vastaan esitetty vakioargumentti osoittautuu lähemmässä tarkastelussa pelkäksi tosiasioiden vastaiseksi ideologiseksi hokemaksi. – Julkiset investoinnit hyödyttävät useampia sukupolvia. Siksi valtion velan ottaminen niiden rahoittamiseksi on väline, jonka avulla hyvinvointia pitkällä aikavälillä parantavien suurten investointien kustannuksia voidaan tasata sukupolvien välillä. Erityisesti investoinnit ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi olisi perusteltua toteuttaa velkarahalla, koska tulevat sukupolvet pääsevät nauttimaan eniten niiden hedelmistä. Haaparannan mukaan suhtautuminen julkiseen velkaan on muuttunut tämän vuoden aikana niin nopeasti, että jopa valtiovarainministeriön korkeimpien virkamiesten on kuultu pohtivan, kannattaisiko julkisia investointeja sittenkin toteuttaa huippuhalvalla velkarahalla. – Yritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta on parannettu verotukien ja suorien tukien sekä sisäisen devalvaation avulla. Yritystuet vievät valtion budjetista vuosittain yli neljä miljardia euroa, eikä niitä pystytä karsimaan, vaikka tahtoa olisikin – myös yrityksillä itsellään. Tämän lisäksi kiky-sopimus kevensi yritysten kustannustaakkaa, joten tuottavuutta kasvattavia investointeja on voinut lykätä tulevaisuuteen, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen toteaa. Hänen mukaansa vientiyritysten kilpailukyvyn parantaminen työvoimakustannusta ja yritysverotusta alentamalla on voinut osaltaan hidastaa tuottavuuskehitystä ja siten myös talouskasvun edellytyksiä pitkässä juoksussa. – Yritysten ei ole ollut pakko tehostaa tuotantoprosessejaan, koska ne ovat pystyneet tekemään hyvää tulosta sen enempää ponnistelematta. Pylkkäsen mielestä riskipitoisten investointien ja uusien innovaatioiden toteuttamista on jarruttanut myös se, että Suomen verojärjestelmä kannustaa riskittömän nettovarallisuuden kasvattamiseen ja käyttöomaisuuden kartutta miseen tuotannollisten investointien kustannuksella. – Tämä on tiedostettu jo hyvin pitkään, mutta korjausliikettä verokannustimiin ei ole vieläkään tehty. Pylkkäsen mukaan se, että edelliset hallitukset eivät panostaneet tutkimukseen ja koulutukseen, vaan käänsivät julkiset investoinnin säästöliekille yksityisten investointien hiipuessa, lähetti omalta osaltaan synkkää viestiä kaikille talouden toimijoille. – Tavallaan me niitämme sitä mitä olemme kylväneet. Kun valtiovalta ei uskaltanut näyttää esimerkkiä panostamalla tuotantopotentiaalin kasvuun, niin sitä eivät uskaltaneet tehdä myöskään yritykset. Inhimillinen pääoma sekä luottamus yhteiskuntaan ovat ne tekijät, joiden varassa kehittyneet valtiot menestyvät. USKOMUSLÄÄKITYS PYSÄYTTI EUROALUEEN KASVUN – Julkiset investoinnit ovat kasvun vetureita. Siksi ne kannattaa laskusuhdanteessa rahoittaa velkarahalla. Suomessa kuten lähes kaikissa muissa EU-maissa on toimittu täysin päinvastoin. Valtiot eivät ole saaneet investoida velaksi, ja siksi julkiset investoinnit on laiminlyöty, kansain välisen kaupan professori Pertti Haaparanta linjaa. Tekijä_2019_9_sisus.indd 20 11.9.2019 9.42
9/2019 Tekijä 21 AJASSA Oikeisto-opposition edustajat puolestaan pitävät lähes kaikkia hallituksen suunnittelemia julkisten menojen lisäyksiä vastuuttomana talous poli tiikkana riippumatta siitä, miten ne on tarkoitus rahoittaa. Heidän mielestään hallituksen kaavailemat kolmen miljardin euron tulevaisuusinvestoinnit eivät ole talouden tuotantopotentiaalia kasvattavia ”oikeita” investointeja, vaan enimmäkseen tavallisia julkisten menojen lisäyksiä. Haaparannan mielestä opposition arvostelu ei osu maaliin. – Erottelu julkisten käyttömenojen ja julkisten investointien välillä on kuin veteen piirretty viiva. Iso osa julkisista menoista ylläpitää ja kasvattaa inhimillistä pääomaa ja luo siten edellytykset hyvinvoinnin kasvun jatkumiselle. Kokonaiskysynnän lisääminen vaikuttaa myös hyvin paljon yritysten haluun investoida tuotannon tehostamiseen ja uusiin tuotteisiin. JULKISTEN INVESTOINTIEN AIKA ON NYT Maailmantalous on vaarassa vajota taantumaan, ja euroalueen talous on taas niin heikossa hapessa, että Euroopan keskuspankki (EKP) on valmis vauhdittamaan kasvua painamalla korkoja vielä nykyistä nollakorkoa alemmaksi. OECD:n pääekonomisti Laurence Boone arvio hiljattain, ettei EKP: n keinovalikoima riitä karkottamaan euroalueen talouksien taivaalle kerääntyneitä synkkiä pilviä. Samalla hän kehotti erityisesti Pohjois-Euroopan maita torjumaan taantuman vaaraa julkisia kulutusja investointimenoja kasvattamalla. Rinteen hallitus on luvannut pitää talouden kasvussa julkisia menoja lisäämällä kansainvälisen taantuman uhatessa. Hallitusohjelmaan on kuitenkin kirjattu myös linjaus, että luvattuja 1,2 miljardin euron menolisäysiä voidaan perua, mikäli tavoite työllisyysasteen 75 prosenttiin nostamisesta ei näytä toteutuvan. Haaparannan mielestä finanssipolitiikan kiristäminen laskusuhdanteen aikana olisi kohtalokas erehdys. – Päättäjien tulisi ymmärtää, että investoimalla koulutukseen, tutkimukseen, sosiaaliturvaan ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, hyvinvoinnin kasvun edellytykset voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Haaparanta muistuttaa, että tällä hetkellä pankit ovat valmiita maksamaan siitä, että saisivat lainata rahaa Suomen valtiolle. Hänen mukaansa ilmaisella velkarahalla toteutetut julkiset investoinnit maksaisivat itsensä nopeasti takaisin. l Tekijä_2019_9_sisus.indd 21 11.9.2019 9.42
22 Tekijä 9/2019 VÄITTÄJÄT Tuottavuutta piiskalla vai porkkanalla? TEKSTI SAMI TURUNEN KUVAT LAURI ROTKO TUOTTAVUUS KOHENEE TARKOILLA OHJEILLA JA TYÖN VALVONNALLA? JARMO PÄIVÄ: Ohjeita ja yhteisiä toimintamalleja tarvitaan, mutta ne eivät pelkästään riitä. Pitää olla luottamusta, yhteistyötä, yhteistoimintaa, ja ihmisten pitää olla mukana kehittämässä työtään. MIRJAMI SUIKKI: Valvonta ja seuranta ei ole tarkoituksenmukaisin tapa toimia. Asioita pitäisi pystyä arvioimaan nykyään hieman toisella tavalla. Tiedossa pitäisi olla, miten prosessit etenevät. Esimerkiksi jalostavassa työssä kahdeksan tunnin päivästä teke misaikaa on noin neljä tuntia. Syy tähän ovat yleensä materiaa lipuutteet, eivätkä tekemisen edellytykset ole kunnossa. TYÖNTEKIJÄT OVAT AINA PARHAITA ASIANTUNTIJOITA SIINÄ, MITEN ASIAT KANNATTAA TEHDÄ? PÄIVÄ: Omassa työssään työntekijät ovat usein parhaita asiantuntijoita. Esimiehillä on taas muuta osaamista ja ymmärrystä, joten paras tulos tulee kombinaatiolla, jossa jokaisen osaaminen on käytössä. SUIKKI: Työntekijä on oman työnsä paras asiantuntija, mutta on oltava myös halua kehittää sitä. Jottei jäädä junnaamaan vanhoihin menetelmiin, kehittämiseen tarvitaan koko organisaatiota. Työnantajien on hyvä ottaa työntekijöiden aloitteet huomioon, kaikkea ei voi ohjata ylhäältä. TÄRKEIN TEKIJÄ TUOTTAVUUDEN NOSTAMISESSA ON TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN HYVÄ VUOROPUHELU? PÄIVÄ: Ehdottomasti on tärkeää, että asioista voidaan keskus tella avoimesti. Luottamus johtaa parempaan lopputulokseen. Meidän kentällä se toimii aika hyvin, vaikka työpaikka kohtaisia ja alueellisia eroja onkin. Yhteistyöllä saadaan paikallisia sopimuksia ja kehitystä eteenpäin. SUIKKI: Ilman yhteistyötä mikään ei johda hyvään loppu tulokseen. Kun fiilis on hyvä, se tuo mukanaan paljon muuta hyvää. Yrityksiä kiertäessä aistii yleensä heti sen vuoro vaikutuksen tason. Kaikki lähtee johtamisesta, koska hyvä johtaminen vaikuttaa siihen, miten henkilöstö suhtautuu muutoksiin. PÄIVÄ: Työhyvinvointi ja tuottavuusanalyyseissä on nähtä vissä, että parhaiten johdettujen yritysten kannattavuus on selvästi parempi kuin muilla. TUOTTAVUUS JA YRITYKSEN HYVÄ TULOS SYNTYVÄT TYÖHYVINVOINNISTA? PÄIVÄ: Työhyvinvointia on tutkittu paljon sadoissa yrityksissä, ja sen yhteys tuottavuuteen on osoitettu. SUIKKI: Jos työhyvinvointiin satsataan, se vaikuttaa ihmisten mielialaan ja mielikuvaan, miten asiat koetaan. Työhyvinvointiin kuuluvat työn tekemisen edellytykset, työkalut, koneet ja laitteet sekä ergonomia. Niihin investointi tuo työhyvinvointia. PÄIVÄ: Työhyvinvoinnin pitäisi olla osa yrityksen strategiaa, johtamista ja johtoryhmätyöskentelyä, ei irrallinen palikka. Johtaminen korostuu myös tässä. Lähiesimiesten työ on erittäin tärkeää työhyvinvoinnin kehittämisessä. Hyvä johtaminen saa ihmiset viihtymään ja motivoitumaan. Esimiehen rooli on nykyään olla koutsi ja mahdollistaja – hänen ei tarvitse tietää kaikkia yksityiskohtia, vaan pitää osata rakentaa kokonaisuutta. SUIKKI: Hyvä johtaminen rakentaa luottamusta. Mutta ei pidä unohtaa sitä, että meillä on osaavia luottamus miehiä ja työsuojeluvaltuutettuja, jotka edistävät osaltaan työhyvinvointia. MIRJAMI SUIKKI SOPIMUSASIANTUNTIJA TEOLLISUUSLIITTO Tekijä_2019_9_sisus.indd 22 11.9.2019 9.43
9/2019 Tekijä 23 PAIKALLINEN SOPIMINEN ON TÄRKEÄÄ TUOTTAVUUDEN NOSTAMISESSA? PÄIVÄ: Se on avain erityisesti maailmassa, missä kaikki muuttuu koko ajan ja nopeasti. Siinä on äärimmäisen paljon mahdollisuuksia. Parhaimmillaan paikallisessa sopimisessa molemmat osapuolet saavat aina jotain. SUIKKI: Se on tärkeää. Meillä sitä on tehty iät ja ajat, mutta silti tarvitaan koulutusta paikallisten sopimuksien tekemiseen. Meidän tuottavuushankkeessamme tarjoamme mahdollisuutta paikalliseen sopimiseen monilla osa-alueilla. PÄIVÄ: Meillä on hyviä koulutuksia paikallisen sopimisen soveltamisesta, ja ne ovat kiinnostaneet kovasti. Silti toivoisin enemmän rohkeutta kokeilla uusia ratkaisuja. Jos kokeilut eivät toimi, niistä pääsee aina eroon. SUIKKI: Pitää muistaa, että ilman luottamusta ja vuorovaikutusta ei synny paikallista sopimista. PÄIVÄ: Totta, yhteistyö ja luottamus ovat ehdoton kärki ja edellytys tässäkin. TYÖNTEKIJÄT OVAT MUUTOSVASTARINTAISIA, JA SE ESTÄÄ TEHOKKAAMPIEN TYÖTAPOJEN KÄYTTÖÖNOTTOA? SUIKKI: Kyllä muutokset aiheuttavat usein vastarintaa. On ehkä totuttu siihen, että ennen haettiin syyllistä miksi jokin ei toimi, mutta nykyään pitää miettiä sitä, mikä teki virheen mahdolliseksi. Muutosvastarinta ei koskaan poistu, ja se voi olla myös tervettä kehityksen kannalta. Mutta kun työntekijät osallistetaan, muutosvastarinta ei ole niin voimakasta. PÄIVÄ: Muutosvastarinnan taustalla on usein pelko tai epä tietoisuus. On tärkeää, että muutoksista keskustellaan ja että niiden käsittelyyn pääsee osallistumaan. Jos omaan työhön ei pääse vaikuttamaan, muutos voi aiheuttaa vastustusta ihan periaatteesta. SUIKKI: Jotkut kokevat muutokset uhkana, mitä tapahtuu omalle tai osaston työlle... Voi tulla pelko, että ”meitä ei enää tarvita”. Myös työtahdin kiihtymistä pelätään, kun puhutaan tuottavuuden parantamisesta. Sitähän se ei tarkoita. PÄIVÄ: Me suomalaiset emme ole aina parhaita keskustelussa. Mutta jos ei puhuta, aletaan arvailla ja on suuri vaara arvata väärin. MITÄ TUOTTAVUUDEN NOSTON KEINOJA ON VIELÄ MAINITSEMATTA? PÄIVÄ: Yhteistyössä, paikallisessa sopimisessa ja työhyvinvoinnissa on valtava potentiaali, mutta lisäisin investoinnit, samoin digitalisaation ja automaation hyödyntämisen. SUIKKI: Investoinnit laitteisiin, koneisiin ja osaamiseen sekä johtaminen ovat kaikki oleellisia. JARMO PÄIVÄ JOHTAVA ASIANTUNTIJA TEKNOLOGIATEOLLISUUS PAREMPAA YHTEISTYÖTÄ Tuottavuutta yhdessä on Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton yhteinen ohjelma, jonka tarkoitus on vahvistaa yhdessä tekemisen kulttuuria ja tuoda Lean -toimintamalli yritysten arkeen. www.tuottavuuttayhdessa.fi Työkaari kantaa – tuottavaa työhyvinvointia on työelämän kehittämishanke, jossa työnantaja ja henkilöstö kehittävät yhdessä työhyvinvointia ja tuottavuutta. www.tyokaari.fi Katso Tekijän verkkolehdestä video, kuinka tuottavuuden rakennelma kestää: www.tekijälehti.fi AJASSA VIDEO Tekijä_2019_9_sisus.indd 23 11.9.2019 9.43
24 Tekijä 9/2019 010 19 19 19 if.fi/teollisuusliitto Pääset liittosi matkavakuutuksella LÄÄKÄRIIN ILMAN OMAA RAHAA Voit lomailla huolettomin mielin, sillä järjestöjäsenenä sinulla on käytössäsi liittosi ottama matkavakuutus Ifistä. Jos tarvitset lääkäriä matkalla, voit käyttää Ifin sopimuslääkäreitä, ja pääset lääkärille ilman omaa rahaa. Mutkaton ja kattava matkavakuutus on turvanasi myös, jos matkasi peruuntuu. Lisää matkavakuutuksestasi Tutustu JÄSENETUUSI! Tekijä_2019_9_sisus.indd 24 11.9.2019 9.43
TÄYSSÄHKÖAUTOJEN REKISTERÖINNIT 1. vuosipuolisko 2019 995 Osuus 1,7 % kaikista henkilöautojen ensirekisteröinneistä Lähde: Autoalan Tiedotuskeskus PE KK A EL O M A A 9/2019 Tekijä 25 LYHYET AJASSA 010 19 19 19 if.fi/teollisuusliitto Pääset liittosi matkavakuutuksella LÄÄKÄRIIN ILMAN OMAA RAHAA Voit lomailla huolettomin mielin, sillä järjestöjäsenenä sinulla on käytössäsi liittosi ottama matkavakuutus Ifistä. Jos tarvitset lääkäriä matkalla, voit käyttää Ifin sopimuslääkäreitä, ja pääset lääkärille ilman omaa rahaa. Mutkaton ja kattava matkavakuutus on turvanasi myös, jos matkasi peruuntuu. Lisää matkavakuutuksestasi Tutustu JÄSENETUUSI! 5.10. PAASITORNI, HELSINKI SAK:n tapahtuma tarjoaa laajan näkymän työelämän ja yhteiskunnan haasteisiin ja uusiin ratkaisuihin. Päivän aikana käydään kuusi mielen kiintoista ja eteenpäin katsovaa keskustelua ja voi tavata yhteistyökumppaneita omilla esittelypisteillään. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. www.tulevaisuustanaan.fi LUETUIMMAT ELOKUU www.tekijälehti.fi ? Kuuden tunnin työpäivä ei ole utopiaa ? När den anrika låsfabriken i Björkboda lades ner ? Kiertotalous toimii Meri-Lapissa ? TYÖYMPÄRISTÖ Heti lääkäriin, jos työpaikalla sattuu! ? BLOGI Jenni Uljas : Työperäisen syövän torjunnan lait muuttuvat VIELÄ EHTII EHDOTA NUORELLE DUUNARI-STIPENDIÄ Työelämän nuori osaaja on esimerkillisellä aktiivisuudellaan osoittanut duunarihenkeä ja nostanut oman alansa ammatillista arvostusta. Stipendi luovutetaan SAK:n edustajiston syyskokouksessa 21.11. Lue lisää: www.sak.fi/duunaristipendi SAK: ONNISTUNUT LIITTOKIERROS LÄÄKE TYÖTTÖMYYTEEN NEUVOTTELUT SAK:n hallitus näkee tulevan työmarkkinoiden neuvottelukierroksen hyvin merkittävänä hallituksen 75 prosentin työllisyystavoitteen kannalta. – Kun talousennusteet ovat muuttumassa epäselvemmiksi, työmarkkinaratkaisujen merkitys korostuu koko yhteiskunnan kannalta, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta muistuttaa. Neuvotteluissa on haettava ratkaisuja, jotka kestävät aikaa. Sopimusten päättymisajankohtia on pyrittävä myös tiivistämään lähemmäs toisiaan. – Kilpailukykysopimus osoitti, että ylilyönnit työehtosopimusneuvotteluissa johtavat vaikeisiin ristiriitoihin. Tasoltaan oikeilla ja kestoltaan riittävän pitkillä sopimuksilla saavutetaan talouteen tasaisuutta ja työmarkkinoille ennustettavuutta. SAK:n jäsenliitot tukevat kierroksen avaavan Teollisuusliiton tavoitteita saada aikaan sopimus, jossa palkattomat kikytunnit poistetaan. Sopimuksen palkkoja korottavan tason on puolestaan tuettava ostovoiman kehitystä ja työllisyyden vahvistumista. NEUVOTTELUT KÄYNNISSÄ l Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus aloittivat 29.8. neuvottelut työehtosopimuksen uudistamisesta suurten neuvottelukuntien kokoontumisella työnantajaliiton tiloissa Eteläranta 10:ssä Helsingissä. Teollisuusliiton puolella pöytää vasemmalta teknologia sektorin sektorijohtokunnan puheenjohtaja Janne Vainio, teknologiasektorin johtaja Jyrki Virtanen, liiton puheenjohtaja Riku Aalto, 1. varapuheenjohtaja Turja Lehtonen ja teknologiasektorin sektorijohtokunnan varapuheenjohtaja Juha Pöllänen. Selin Teknologiateollisuuden työmark kinajohtaja Minna Helle ja toimitusjohtaja Jaakko Hirvola. Ensimmäisenä neuvottelu pöydässä ovat teknologiateollisuuden, auto ja konekorjaamoalan, jalometalliteollisuuden, malmikai vosten, pelti ja teollisuuseristysalan, puolustusministeriön työpaikkojen sekä teknisen huollon ja kunnossapidon sopimukset. Seuraavaksi vuorossa ovat neuvottelut Kemianteolli suuden kanssa solmittavista työehtosopimuksista. Katso videolta, mitä Jyrki Virtanen kertoo neuvotteluista ja niiden etenemisestä: www.teollisuusliitto.fi/teknologiasektorin-neuvottelut BLOGI www.tekijälehti.fi/blogi ”Hallitusohjelman kirjaus oppivelvollisuusiän korottamisesta 18 vuoteen ja toisen asteen koulutuksen maksuttomuus ovat pitkään odotettuja uudistuksia. Ne edistävät yhteiskunnallista tasa-arvoa ja parantavat vähävaraisten perheiden lasten mahdollisuuksia ammatillisiin tai lukio-opintoihin. Peruskoulu-uudistukseen verrattavissa oleva muutos on niin merkittävä, etteivät sitä peruuta tulevatkaan hallitukset.” HANNU SILTALA Teollisuusliiton koulutuspäällikkö ”Työperäinen syöpä on edelleen valtava ongelma. Töissä tapahtuva syöpävaarallisille aineille altistuminen aiheuttaa Euroopassa vuosittain arviolta 120 000 syöpään sairastumista ja 80 000 kuolemaa. Syöpää aiheuttavien aineiden oletetaankin olevan useimpien kuolemaan johtavien ammattitautien syynä EU:ssa. Ongelma on ajankohtainen ja todellinen myös Suomessa.” JENNI ULJAS Teollisuusliiton työympäristöasiantuntija ”Työpaikoille pitää rakentaa turvallinen ja tuottava työympäristö. Virheistä tai erheistä on otettava opiksi, on korjattava tilanne ja pidettävä tavoitteet selkeinä. Ennakoivan työturvallisuustoiminnan järjestelmät ja käytännöt ovat turvallisuuden kehittämisen perusta.” VESA KOTAVIITA Teollisuusliiton työympäristöpäällikkö Tekijä_2019_9_sisus.indd 25 11.9.2019 9.43
26 Tekijä 9/2019 Tekijä_2019_9_sisus.indd 26 11.9.2019 9.43
9/2019 Tekijä 27 TYÖSSÄ ? Pitkien työsuhteiden painotalo ”Perheyrityksessä on positiivista se, että työntekijöistä pidetään kiinni”, sanoo Eura Printissä leikkaajana työskentelevä Kimmo Rantanen. TEKSTI JARI ISOKORPI KUVAT PEKKA ELOMAA Eurassa 30 henkilöä työllistävä Eura Print on perheyritys toisessa sukupolvessa. Nykyisten omistajien Sakke Suomisen ja Sanna Suomisen isän Pertti Suomisen perustama painotalo täyttää ensi vuonna 50 vuotta. Sukupolvenvaihdos tapahtui 2000-luvun puolivälissä. ? ”Tykkään työstäni ja työajoistani, kaksivuorotyöstä,” sanoo taittokoneen hoitaja Sini Vahteristo. Työvuoro on seitsemäntuntia, mutta palkka maksetaan kahdeksasta tunnista. 2011 M IK A EL SO IN IN EN Tekijä_2019_9_sisus.indd 27 11.9.2019 9.43
28 Tekijä 9/2019 P ainoalan arkea ovat isot teknologiset murrokset, työpaikkojen väheneminen ja yritysfuusiot. Alan uutisia seurataan Eurassa Kimmo Rantasen mukaan huolestuneina, vaikka omalla työpaikalla kehitys on ollut rauhallista ja pitkäjänteistä. – Me olemme saaneet tehdä töitä. Isoissa firmoissa voi olla pienempi kynnys lomauttaa tai yhdistyä toisen yrityksen kanssa. Täällä on ollut vähän pidempi linja. Jos on joskus hiljaisempi hetki, niin mietitään, ettei se välttämättä ole hiljaista vähän ajan päästä. Katsotaan eteenpäin hieman pitemmälle. – Työntekijälle on tärkeää, että palkka tulee kuin manulle illallinen. Meillä se on tullut. Työpaikka on ollut luotettava. Rantasen ura alkoi arkinleikkaajana euralaisella Kauttuan paperitehtaalla. Oman yksikön lakkauttamisen jälkeen 13 vuotta sitten hänelle tarjottiin työtä Eura Printistä, pienehköstä työpaikasta, jossa työntekijöiden vaihtuvuus on Rantasen mukaan ollut todella vähäistä. – Pitkäaikaisia työntekijöitä on paljon. Pois on lähdetty lähinnä eläköitymisen vuoksi. Aika harvoin on menty muihin hommiin. Kaipa se siitä kertoo, että ihmiset ovat viihtyneet. Työyhteisö on tiivis. Kaikki ihmiset ovat lähellä. Eivät ole johtajat jossain ulkomailla tai muualla. Täällä pääsee henkilökohtaiseen kosketukseen aika nopeasti. LÄPI PÄIVÄSSÄ MIHIN ENNEN KULUI VIIKKO –Koko ajan ovat koneet pyörineet. Meillä on hyvä työllisyys, kertoo painaja Antti Hämäläinen. Hän lähti 30 vuotta sitten Viitasaarelta maa ilmalle. Ensimmäiset 14 vuotta vierähtivät euralaisessa syväpainossa pakkauksia valmistavassa firmassa, ja 16 vuotta työpaikka on ollut Eura Print. Tekijä_2019_9_sisus.indd 28 11.9.2019 9.43
9/2019 Tekijä 29 TYÖSSÄ ? Hämäläinen luonnehtii työtään vaihtelevaksi. – Teemme suhteellisen pieniä pätkiä. Koneella voi tehdä pitempiäkin ajoja, mutta pääsääntöisesti ne ovat lyhyitä. Työn vaihtoja ja kuntoon laittoja on paljon. Viimeinen suuri tekninen uudistus Hämäläisen työssä tapahtui vuonna 2008, kun työpaikan lähes koko tuotantokoneisto painokoneita myöten uusittiin. Se helpotti työtä, vaikka jo sitä ennen koneet olivat nykyaikaisia. Siitä kun Hämäläinen 1980-luvulla aloitti painamisen, työssä on tapahtunut iso muutos. Nykyisin eri työvaiheet sujuvat automaation avustamina nappia painamalla. "Isoissa firmoissa voi olla pienempi kynnys lomauttaa tai yhdistyä toisen yrityksen kanssa. Täällä on ollut vähän pidempi linja." KIMMO RANTANEN Leikkaaja ? Jälkikäsittelijä Toni Laurila ja Sini Vahteristo vaihtavat telaa taittokoneeseen. Pienessä firmassa työ ja osaaminen on monipuolista. Tekijä_2019_9_sisus.indd 29 11.9.2019 9.43
30 Tekijä 9/2019 30 Tekijä 9/2019 – Työ on keventynyt ja toiminnoista on tullut helpompia. Koneen pesu ja levyn vaihto sujuvat paljon ripeämmin. Päivässä menee läpi semmoisia työmääriä, mihin ennen tarvittiin viikko. Koneen kuntoon laitto on nopeaa. Siihen kuluu muutama minuutti, ja taas mennään täysillä. – Vaikka työ on helpottunut, työstressi ei ole vähentynyt. Painoala on aina ollut kellon kanssa kilpailua. Työn pitäisi melkein jo olla valmis silloin, kun se aloitetaan. Aikataulut ovat tiukat. Hämäläinen on tyytyväinen, että saa tehdä säännöllistä kaksivuorotyötä. Hän arvostaa työpaikan tuttavallista ilmapiiriä. – Tämä on pieni paikka. Tunnemme kaikki toisemme aika hyvin johtajia myöten. Tällaisia työpaikat nykyisin ovat Suomessa, perheyrityksiä. Isot ovat vähentyneet. SUKUPOLVI VAIHTUU, HOMMA TOIMII – On hienoa, että työpaikan on saanut pitää. Tällä alalla moni on menettänyt työnsä, sanoo painaja Niina Kaukkila. Hän tuli töihin suoraan painoalan koulusta kahdeksan vuotta sitten. Hän opiskeli alaa Rauman ammattiopistossa ja suoritti harjoittelujaksot Eura Printissä. – En silloin vielä painanut. Tein monenlaisia sitomotöitä. Kun koulu oli loppumaisillaan, jäin töihin suoraan harjoittelusta, kun tarvittiin yksi painaja lisää. Kaukkila on ehtinyt Euraprintissä nähdä työskentelyä kahden sukupolven aikana. – On ollut hienoa seurata, että sekä Pertin että Sakken aikana homma on toiminut, vaikka polvi on vaihtunut. Aina tulee pieniä muutoksia, mutta ne kuuluvat elämään. Tekijä_2019_9_sisus.indd 30 11.9.2019 9.44
9/2019 Tekijä 31 ? ? Antti Hämäläinen säätää painokonetta. Eura Printissä koneet ja tekniikka uusittiin viimeksi vuonna 2008. TYÖSSÄ Uutiset painoalan työpaikkojen vähenemisestä ovat aiheuttaneet sen, että nuori ammattilainen joutuu miettimään tulevaisuuttaan. – Vähän pelottaa, saako tällä alalla olla eläkeikään asti. Toiset firmat pistävät ovia kiinni ja työpaikat katoavat. Tuntuu, että kaikki menee digiin. – Huolestuttaa itsenikin puolesta, joutuuko tässä vielä joku päivä opiskelemaan jotain muuta. Euran Kauttualla asuva Kaukkila on vahvoin sitein kiinnittynyt kotipaikkakuntaan. – Pois muuttaminen on joskus käynyt mielessä. Mutta kun on lapsi, työ ja asunto, niin ne pitävät paikallaan. Olisi iso askel, jos asunnon myisi pois, ja lähtisi. Täällä on lähipiiri, kaikki. KOVA ALA – On meidän etumme, että pystymme reagoimaan aika nopeasti, kun taloon tulee tilauksia. Ei sitä välttämättä tiedä, mitä huomenna tehdään. Vaihtelu lisää työn mielenkiintoa, leikkaaja Kimmo Rantanen kertoo. Työtekijät tekevät säännöllistä kaksivuorotyötä viitenä päivänä viikossa. Aamuvuoro tulee töihin aamukuudelta ja poistuu yhdeltä, josta iltavuoro jatkaa iltakahdeksaan. – Meillä on lyhennetty työaikaa. Töitä tehdään seitsemän tuntia, tuntipalkka saadaan kahdeksasta. Tehokkuutta haetaan sillä tavalla. Meillä on normaali työehtosopimus talon omilla viilauksilla. Se on ollut molemmin puolin toimiva. Painoalan kehitystä seurataan Rantasen mukaan Eurassa tarkasti. Niina Kaukkila Tekijä_2019_9_sisus.indd 31 11.9.2019 9.44
32 Tekijä 9/2019 Tekijä_2019_9_sisus.indd 32 11.9.2019 9.44
9/2019 Tekijä 33 – Tämä on valitettavasti ollut kova ala. Tiputuskilpailu on ollut raju viime aikoina. Mitä olemme lehdistä saaneet lukea, niin kirjapainoja on vähentynyt aika paljon Suomesta ja tilalle on tullut digimaailmaa. Koko ajan maailman tilanne muuttuu. Firman johdon pitää olla hereillä. Investoinnit auttavat pysymään ajan hermolla. Kyllä niitä asioita työntekijäkin miettii, ja huoli on yhtä kova kuin työnantajalla. KEHITYKSESSÄ KAKSI PUOLTA Reijo Kulola on graafisen alan moniosaaja, jolla on alalta yli 40 vuoden työkokemus, mutta vielä kahdeksan vuotta jäljellä eläkeikään. – Stiftaan eli teen nidontaa. Teen muitakin töitä, mitä täällä on. Välillä käyn leikkaamassa. Työtilanteen mukaan siirryn paikasta toiseen. Kulola aloitti uransa oppisopimuksella Kehityksen kirjapainossa 17-vuotiaana. Eura Printissä hän on työskennellyt vuodesta 1997 lähtien. – Se tässä on huono puoli, että mielelläni antaisin nuorille mahdollisuuden. Olen mielestäni ihan tarpeeksi tehnyt. Nykyajan nuoret eivät välttämättä samanlaista tilaisuutta saa. Kulola on pitkällä urallaan omakohtaisesti kokenut alan valtaisan muutoksen. – Kun aloitin, Kehityksen painossa oli töissä paljon ihmisiä. Siellä tehtiin kuumaladontaa. Valettiin kankia ja ladottiin käsin. Sitten tuli paperitaitto. Siitä siirryttiin filmeihin ja painolevyihin, jotka tehtiin kopioraameissa. Sen jälkeen tuli digitalisaatio. Teknologia on mennyt hirveästi eteenpäin. Hänen mielestään kehitys on kaksipiippuinen asia. – Tässä ajassa on paljon hyvää ja hyvää oli menneessäkin ajassa. Jokaisella asialla on puolensa. Mutta töitä on riittänyt yli 40 vuotta ja kotona ovat asiat hyvin. Se riittää! ”Painoalan murros on mahdollisuus” l Eura Printin toimitusjohtaja Sakke Suominen kertoo näkevänsä painoalalla enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Hän sanoo puhuvansa kuitenkin vain edustamansa organisaation puolesta, ei alan yhdenkään muun toimijan puolesta. Suomisen mukaan perheyritys pärjää parhaiten tekemällä asioita omalla tavallaan – ei matkimalla muita. – Ainoa asia, mihin voimme vaikuttaa, on oma tekeminen; tekemällä asiat suunnitellulla tavalla oikein. Tämä vaatii jatkuvaa kehitystyötä kaikilla osa-alueilla. Markkinaan ja siihen liittyviin realiteetteihin emme voi juurikaan vaikuttaa. Pienehkö yritys menestyy Suomisen mukaan erikoistumalla mahdollisimman pitkälle. – Se ei tapahdu tekemällä bulkkia ja hakemalla isoa volyymia, vaan tavoittelemalla mahdollisimman korkeaa tuotekohtaista jalostusarvoa. Yrityksen vahvuuksiin kuuluu Suomisen mukaan yhteistyö muiden painoalan toimijoiden samoin kuin eri toimialalla toimivien kumppaneiden kanssa. – Yhdessä pystymme rakentamaan isompia logistisia kokonaisuuksia loppuasiakkaalle. – Kun erinäköisiä asioita fuusioiden myötä vapautuu kilpailutukseen, se tarjoaa meille ison mahdollisuuden rakentaa uusia asiakassuhteita. Suominen uskoo, että muutokset jatkuvat niin printtimediassa kuin mediassa ylipäätään samoin kuin muillakin aloilla. – Maailma ei toistaiseksi ole ollut valmis vielä yhtenäkään päivänä. Sen kun muistaa, on kivempi kehitellä asioita eteenpäin. Uhkakuvien näkeminen suurempina kuin mahdollisuuksien on Suomisesta yksi tapa lähestyä liiketoimintaa. – Mutta se kuulostaa aika haastavalta, ehkä jossain määrin vaikealta ja raskaaltakin. Viettääkö 50-vuotisjuhliinsa valmistautuva Eura Print aikanaan vielä perheyrityksenä 100-vuotisjuhlaa? – Tietysti toivon niin. Mutta 50 vuotta alkaa perheyrityksen kvartaaliksi olla pitkä aika hahmotella asioita konkreettisesti. Visioida pitää aina. l ? Reijo Kulola on pitkällä työurallaan kokenut monet painoalan murrokset ja töitä on ollut kädet täynnä. TYÖSSÄ EURA PRINT OY PERUSTETTU 1979 KOTIPAIKKA Eura PERUSTAJA Pertti Suominen OMISTAJAT Sakke Suominen ja Sanna Suominen TUOTANTO Mainospainotuotteet ja näkyvyysmateriaalit HENKILÖSTÖ Noin 25–30, josta tuotannossa noin 15–20 LIIKEVAIHTO 4,2 milj. euroa (2018) Tekijä_2019_9_sisus.indd 33 11.9.2019 9.44
34 Tekijä 9/2019 TYÖYMPÄRISTÖ TYÖYMPÄRISTÖ KOONNUT SUVI SAJANIEMI Tilasto mittaa kehityskohteet Tapaturmavakuutuskeskuksen Tikku-tilasto paljastaa työpaikkojen kohteet, joissa nopeimmin tarvitaan tapaturmien ehkäisyä. TVK:n tietokanta-analyytikko Janne Sysi-Aho miettii, miksei tuotannon valtavasta arvonlisäyksestä ole herunut enempää euroja turvallisuustyöhön. Se työ kun tuo itsensä moninkertaisesti takaisin. P alautteet ovat olleet kiittäviä, kertoo Janne Sysi-Aho. Hän rohkaisee kaikkia Teollisuusliiton jäseniä käymään tutki massa Tikkua. – Tilastoja ei kannata pelätä. Tikussa ei tarvitse laskea itse yhtään mitään itse eikä Tikku voi mennä kokeiluista rikki! MASSAT JA LIIKE, RISKIALTIS YHDISTELMÄ Suurimmat tapaturmataajuudet keskit tyvät kuljetuksen, teollisuuden ja rakentamisen aloille. Niissä kaikissa käsitellään suuria massoja yhdistet tynä liikkeeseen ja liikkumiseen. Yleisimmät tapaturmatyypit ovat edelleen liukastumisia, kaatumisia ja sormi ja silmä vammoja. Toimialakohtaisesti voi jokainen itse tutkia Tikun avulla, mistä kärjet löytyvät! SysiAho huolehtii eritoten vuokra työntekijöiden työturvallisuudesta. – Työkohteet voivat vaihtua nopeastikin, mutta huolehditaanko perehdytyksestä silloin kunnolla? Todennetaanko ammattitaito kunnolla? Jos vuokratyöllä tasataan kiirehuippuja niin riittääkö sopivia välineitä? Suomessakin näyttävät nyt yleistyvän vakiintu mattomat ja sääntelemättömät työnteon muodot. – Alustataloudessa ei ole välttämättä lainkaan työsuhdetta. Työnantaja ei siis ota tapaturma vakuutusta, ja jos tulot ovat niin pienet, että työn tekijä ei pysty itse ottamaan edes yrittäjä vakuutusta, hän jää tässä suhteessa tyhjän päälle. TURVALLISUUS HYÖDYTTÄÄ, MYÖS RAHASSA Tikun tärkeimpänä tavoitteena on saada työpai koilla käyntiin tutkiskelu siitä, miten turvallisuutta kohennetaan ja tapaturmia ehkäistään. – Kun katsotaan todella pitkältä aikaväliltä, sekä työpaikkakuolemat että tapaturmat ovat vähenty neet. Mutta jos tahti ei parane, menee ainakin toiset sata vuotta, ennen kuin päästään lähelle nollaa, SysiAho murehtii. Turvallisuustyö ei ole SysiAhon mukaan pysy nyt tuotannon arvonlisäyksen huiman kasvun tahdissa. Teollisuusliitonkin toimialoilla on robo tisoitu, automatisoitu ja mekanisoitu. Mutta aina vain näillä samoilla aloilla on keskimääräistä enemmän tapaturmia. Turvallisuustyö tuo kuitenkin itsensä takaisin moneen kertaan niin rahassa kuin laadussakin. Jokaisen ennakkoon estetyn tapaturman suurin hyöty on se, että inhimillinen kärsimys vähenee. Tätä kansainvälinen tutkimuskin alleviivaa. Minkään lainen kuntoutus tai taloudellinen korvaus ei ole verrattavissa siihen, että kukaan ei loukkaannu tai menehdy työtapaturmassa. SysiAhosta kannattaa turvallisuustyössä pitää kiinni ihan vanhoista kunnon perusasioista: siisteys, valaistus, järjestys ja liukkaudentorjunta kuntoon! Kun tapaturmat ja niiden taus talla olevat häiriöt estetään ja kun kaikki turha ”sählinki” poistetaan, yritys hyötyy myös rahallisesti. – Suunnittelu, aikataulutus ja budjetointi helpottuvat. Työn laatu nousee, työntekijöiden moti vaatio nousee ja samalla työn hallinnan tunne paranee, SysiAho painottaa. Pitkän aikavälin etuna on yri tyksen maineen nousu. Turvallisuusasioista pitää saada puhua jo etu käteen, kaikkia osallistaen. Turvallisuus on yhdessä tekemistä ja kehittämistä. Suomalaisen vaikenemisen kulttuurin sijaan SysiAho näkisi työpaikoilla mielellään ruotsalaistyylistä ”disku teeraamista”, tasaarvoista keskustelua. – Tilanne ei parane, ellei jokainen pääse osal listumaan turvallisuuden suunnitteluun ja ohjeis tamiseen. Aika, jolloin turvallisuusasioita jostain ylhäältä päin määräillään ja käsketään, on ohi. Paras työn hallinta pitää olla heillä, jotka työtä tekevät, SysiAho toteaa. TIKKU on maksuton, kaikille avoin verkkosovellus. Sen käyttöön ei tarvita sala sanoja tai käyttö koulutusta. Tikusta löytyy: l palkansaajalle korvatut työtapaturmat ja ammattitaudit l alasivut työpaikka ja työmatkatapa turmista, toimialoittaisista työpaikkatapaturmista, tapaturmataajuudesta sekä ammatti taudeista l ohjesivu www.tvk.fi/tietopalveluja-julkaisut/tilastot/tikku/ ” TAPATURMATAAJUUS Tapaturmat miljoonaa tehtyä työtuntia kohden. TYÖAJALLA TAPAHTUNEET TAPATURMAT 2017 Kärjessä vuokratyöntekijät ja jakajat (tapaturmataajuus 67). Sitten rakentamisen toimialoja ja uudelleen Teollisuusliiton aloja, kuten moottoriajo neuvojen (59,) metallituotteiden ja muiden kulkuneuvojen valmistus (54). TURVALLISUUSTYÖN HYÖTYSUHDE l Yhden euron satsaus monipuoliseen työturvallisuustyöhön tuo yritykselle takaisin 6–7 euroa. (Asiantuntija-arvio Suomessa) l Yhden euron satsaus tuo takaisin runsaat 2 euroa. (Sosiaalivakuuttajien kansain välisen kattojärjestön ISSA:n 19 maata kattava tutkimus. Perustuu yritysten omiin arvioihin ja laskelmiin) Puutuote Teknologia Erityisalat Kemia 10 20 30 40 50 60 70 80 LÄ H DE : TV K, Ti kk u 2005 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 Tapaturmataajuus Teollisuusliiton sektorit VIELÄ RIITTÄÄ TEKEMISTÄ Toimialojen keski määräinen tapaturmataajuus Suomessa on noin 29. Tekijä_2019_9_sisus.indd 34 11.9.2019 9.44
TYÖSUOJELUVAALIT Valtuutettu, hänen varansa ja mahdollisesti joukko työsuojelu asiamiehiä kannattaa valita aina, organisaation henkilöstömäärästä riippumatta. Työpaikka, joka haluaa olla edellä kävijä, kehittää uskot tavasti ja tehokkaasti myös turvallisuutta. Tämä vaatii usein laajan, hyvin kouluttautuneen ja aktiivisen joukon eri työsuojelutoimijoita. Työsuojeluvaltuutettu, vara valtuutetut ja työsuojelu asiamiehet ovat sitä ydinjoukkoa, joka kehittää työ paikkaa. Hyvän yhteistominnan kautta synnytetään ehkä lopulta maailman paras työpaikka. Työnantajalla on suurin ja pääasiallisin vastuu työpaikalla vallitsevassa tilanteessa, mutta vastuun kantamisessa työsuojelu organisaatio on apuna. Turvallinen työpaikka ei kuitenkaan synny pelkästään tiedosta malla vastuut, vaan hyvin johdetuilla, turval lisilla toimintavoilla. Mitä enemmän eri toimijoita, sitä suuremmalla joukolla ja sitä aktiivisem malla toiminnalla tunnistetaan työpaikan riskit. Näin ehkäistään vaarat jo ennakolta ja päästään parhaimpiin tuloksiin. Työpaikka, jossa ei satu tapaturmia, jossa ei synny ammattitauteja ja jossa on luotu yhdessä henkilöstöedustajien ja koko henkilöstön kanssa hyvä ilmapiiri, on tuottava työpaikka. Työpaikan työsuojelu toimijoilla on oikeus koulut tautua ja osallistua työsuojelutoimin taan. Työsuojeluvaltuutetulle tulee antaa tehtäviensä hoitamiseen vähimmäistunti määrä vapaata aikaa. Mutta niin valtuutetun tehtävien laajuus kuin korvauskin muokkau tuvat loppujen lopuksi jokaisen työpaikan tarpeiden mukaisiksi. Työsuojeluvaalit pidetään vakiintuneen tavan mukaan marras–joulukuussa ellei valin noista ole muuta sovittu. Valinnat on tärkeää tehdä vaaleista annettujen ohjeiden mukaisesti. Valitut henkilöt tulee ilmoittaa vaalien jälkeen työnantajalle, Työturvallisuuskeskukselle ja Teollisuusliiton aluetoimistolle. Työsuojelu vaaliohjeet löytyvät Teollisuusliiton ja Työturvallisuuskeskuksen sivuilta. MIKA POIKOLAINEN www.teollisuusliitto.fi/tyosuojeluvaalit www.ttk.fi, hae: työsuojeluvaaliohjeet 9/2019 Tekijä 35 TYÖSSÄ TYÖSSÄ VALITAAN VALTUUTETTU, VAALITAAN KEHITYSTYÖTÄ! Työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutetut ja työsuojeluasiamiehet ovat henkilöstön valitsemia työsuojelun vuoropuhelun edistäjiä, työpaikkansa kehittäjiä. KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA. TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 Minulle sattui työtapaturma. Työnantajani ei suostu kertomaan, missä vakuutus yhtiössä me työntekijät olemme vakuu tettuina työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Esimieheni ilmoitti myös, ettei työnantaja katso kyseessä olevan työtapaturman, eikä siitä senkään vuoksi tulisi ilmoittaa vakuutusyhtiölle. Kuinka minun tulee toimia tässä tilanteessa? Vahingoittuneen työntekijän on ilmoitettava työnantajalle tai tämän edustajalle heti sellaisesta tapahtumasta, jonka voidaan otaksua kuuluvan työtapaturmaja ammattitautilain piiriin. Ilmoituksesta on pyynnöstä annettava todistus vahingoittuneelle. Työnantajan tehtävänä ei ole ratkaista kysymystä siitä, korvataanko vahinko työtapaturmana. Asian ratkaiseminen ja mahdollisten korvaus ten maksaminen kuuluu työnantajan vakuutus yhtiölle. Työnantajan on ilmoitettava työtapaturmasta ja ammattitaudista vakuutus yhtiölle viipymättä. Ilmoitus on tehtävä kymmenen arkipäivän kuluessa siitä lukien, kun työnantaja sai tiedon vahinkotapahtumasta. Jos työnantaja tahallaan jättää tekemättä tapaturmailmoituksen määräajassa, voi tästä seurata sakkorangaistus. Mikäli työnantaja kieltäytyy tekemästä tapaturmailmoitusta, voi vahingoittunut itse saattaa korvausasian vireille tekemällä vakuutusyhtiölle kirjallisen ilmoituksen. Ilmoituksessa on mainittava työnantajan nimi ja yhteystiedot, tiedot vahinkotapahtumasta sekä vahingoittuneen työntekijän nimi, syntymäaika tai henkilötunnus ja yhteystiedot. Jos työnantaja ei työntekijän pyynnöstä huolimatta kerro sitä vakuutusyhtiötä, jossa työntekijät on vakuutettu, tehdään ilmoitus Tapaturmavakuutuskeskukselle. ? UUSINTA TIETOA SÄHKÖSAVUKKEISTA TUPAKOINTI Sähkösavukkeiden käyttöä ei pidetä apuna tupa koinnin lopettamiseen. Tutki mukset viittaavat siihen, että sähkösavukkeiden polttajat eivät pääse irti nikotiiniriippuvuudesta. Tutkijat varoittavat vielä, että erilaisten makuaineiden ja helposti hengitettävän höyryn avulla nuorten on helppo opetella tupakointia, jolloin kynnys varsinaiseen tupakointiin madaltuu. Sähkösavukkeissa voi olla myrkyllisiä aineita mukaan lukien nikotiinia, lyijyn kaltaisia raskas metalleja, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja syöpävaarallisia aineita. Yhdysvaltain terveys viranomaiset epäilevät, että sähkötupakointi on jo aiheut tanut kuolemantapauksia vielä täsmällisesti määrittelemättömien keuhkosairauksien takia. Suomessa sähkösavukkeiden käyttö on kielletty tiloissa, joissa tupakointi on kielletty. Sähkösavukkeita ei saa myydä tai luovuttaa alle 18vuotiaille, eikä alaikäinen saa pitää sähkö savukkeita hallussaan. Myös niiden markkinointi ja esilläpito vähittäismyynnissä on kielletty. Lisätietoja: www.suomenash.fi/faktaa-tupakasta/ sahkosavuke Jos työpaikalla on vähintään 10 työntekijää, työntekijät valitsevat vaalilla työsuojeluvaltuutetun ja 2 varavaltuutettua. Jos työpaikalla on vähintään 20 työntekijää, perustetaan myös työsuojelutoimikunta. Näin määrää laki. Tekijä_2019_9_sisus.indd 35 11.9.2019 9.44
36 Tekijä 9/2019 SYYSUUTTA PUODISSA! puoti.teollisuusliitto .fi Koodilla TALLINNA -20 % koko Puodin valikoimasta 1.–30.9.2019! unisex-kääntöliivi sekä heijastavat pipot TUPSULLA TAI ILMAN Tekijä_2019_9_sisus.indd 36 11.9.2019 9.44
Teknologiateollisuus ry:n johtava asiantuntija Martti Kätkä esitteli biotalouden arvoketjuja. 9/2019 Tekijä 37 TYÖSSÄ LYHYET SYYSUUTTA PUODISSA! puoti.teollisuusliitto .fi Koodilla TALLINNA -20 % koko Puodin valikoimasta 1.–30.9.2019! unisex-kääntöliivi sekä heijastavat pipot TUPSULLA TAI ILMAN Ansiopäivärahaa sai elokuussa 778 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. 8/2018 8/2019 9 734 ansiopäivärahan saajaa KOKONAAN JA OSITTAIN TYÖTTÖMÄT LOMAUTETUT TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA ELOKUU 20 000 15 000 10 000 5 000 https://sorvi.teollisuusliitto.fi/ohjeet-ja-aineistot/tilastot/tkassatilastot/Tyttmyyskassan%20tilastot/Kuukausitilastot/TeollisuuskassaTietokanta.xlsx ARVAAMATON VAIKUTUS JÄTEVESIEN PUHDISTUKSEEN ALASAJO Porissa sijaitseva Venatorin pigmenttitehdas suljetaan vuoden 2021 aikana. Tehdas on Suomen merkittävin ferro sulfaatin tuottaja. Sivutuotteena runsaasti syntynyt ferrosulfaatti taas on tärkeä kemikaali sekä talousettä jätevesien puhdistuksessa. Tehtaalla oli tulipalo vuoden 2017 alussa. Lue lisää: www.tekijälehti.fi LIEKSAN TOSSUTEHTAALLE UUSI YRITTÄJÄ Tekijä 4/2019:ssä kerroimme Lieksan teollisuuden näkymistä ja Aino ja Reino -tossujen valmistaja PK Kappi Oy:n konkurssista. Pian tuli tieto, että Finlayson on ostanut klassikko tossujen tuotemerkin ja aikoo siirtää tuotannon pois Suomesta. Kenkätehtaan taru ei kuitenkaan näytä päättyvän vielä tähän. Elokuussa Feelmax -paljasjalkakengistä tunnettu yrittäjä Kare Tikka osti tehtaan koneet ja aikoo aloittaa kenkätuotannon Lieksassa. Suomi Kenkä -nimisen yrityksen tarkoitus on valmistaa päivitettyä versiota perinteisistä kotikengistä, ja ensimmäisiä tuotteita pyritään saamaan jo joulumarkkinoille. EHDOTA TYÖYMPÄRISTÖMITALIA KULTAINEN ERITYISANSIOMITALI voidaan myöntää erityisen ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta valtakunnallisesta työskentelystä työympäristön kehittämiseksi. PRONSSINEN ANSIOMITALI voidaan myöntää henkilölle (esim. työntekijä, työsuojeluvaltuutettu tai -asiamies) työpaikalla tehdystä ansiokkaasta työstä työympäristön hyväksi. Mitalit voidaan myöntää myös yhteisölle. Lue lisää ja tee hakemus: www.tvk.fi/tapaturmavakuutuskeskus/ tyoymparistomistomitalit MÄÄRÄAIKAINEN TYÖSUHDE EDELLYTTÄÄ PERUSTELUJA ”Ruuhkahuipun tasaaminen on tavanomainen syy määrä aikaiselle työsuhteelle, mutta se ei yleensä käy perustellusta syystä enää silloin, kun työsuhde tosiasiassa jatkuu ympäri vuoden ja työsopimus uusitaan lukuisia kertoja. Tällöin on usein kyse pysyvästä työvoiman tarpeesta, jolloin työtehtävään tulee palkata vakituinen työntekijä.” SAK:n, Akavan ja STTK:n Kesäduunari-infon neuvoja Liisa Lehtonen muistuttaa kesätyöntekijöitä huolehtimaan, että mahdollisesti kesän jälkeen jatkuva määräaikainen työsopimus on lain mukainen. Kesän aikana tuli jonkin verran yhteydenottoja nuorilta, joiden työsopimusta on ketjutettu kerran kuukaudessa jo pidemmän aikaa. H A N N A -K A IS A H Ä M Ä LÄ IN EN YT-NEUVOTTELUJA KÄYNNISSÄ l ? Uutiset yt-neuvotteluista ovat kesän jälkeen lisääntyneet. Yt-prosesseja on käynnistetty muun muassa Valmet Automotivella, Nokian Renkailla, K Autossa ja K Caarassa, Valtralla, SSAB:lla, Sandvikilla, Hydrolinella, PunaMustassa, Kalevassa, Novartilla, Stora Enso Wood Productsilla, Metsä Woodilla, UPM:ssä, Koskisen Oy:ssä ja MetsänhoitoyhdistysSavossa. Työnantajien ilmoitusten mukaan kysymys on joko lomautuksista tai irtisanomisista tai niiden yhdistelmistä. BIOTALOUS AVAA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Teollisuusliiton järjestämä biotalousseminaari kokosi alan vaikuttajat ja asiantuntijat 5.9. Jyväskylään. Puumessujen yhteydessä pidetyssä seminaarissa arvioitiin biotalouden avaavaan Suomelle runsaasti menestymisen, työllisyyden ja aluetalouksien vahvistamisen mahdollisuuksia. Tulosten saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä ponnistelua yrityksissä sekä valtion harjoittamaa kehitystä edistävää teollisuusja elinkeinopolitiikkaa. Kaikki tämä on mahdollista toteuttaa kestävän kehityksen raamissa. Lue lisää: www.tekijälehti.fi TYÖNTEKIJÄT JÄIVÄT KOTIIN MIELENILMAUS Kontiolahtelaisen Medisize Oy:n 300 työntekijää jäivät 10.9. töistä pois sunnuntaihin asti, jos sopua ei syntynyt. Protestin taustana oli kesken kesälomien tapahtunut työnantajan toteuttama paikallisten sopimusten irtisanominen, joiden rahallinen arvo työntekijälle on jopa 8 000 euroa vuodessa. Pääluottamusmies Jani Kähkösen mukaan kyseessä oli henkilöstön spontaani reaktio. Tekijän mennessä painoon 11.9. Kähkösen mukaan keskusteluyhteys työntekijöiden ja työn antajan välillä oli, mutta vielä ei oltu päästy pidemmälle. PÖLKKY INVESTOI TAIVALKOSKELLA SAHATEOLLISUUS Pölkky Oy on ilmoittanut rakennuttavansa uuden höyläämön Taivalkoskelle. Hankkeen arvo on kokonaisuudessaan yli 10 miljoonaa euroa, ja se on osa Pölkyn uutta investointiohjelmaa. Höyläämö tulee valmistamaan tuotteita sekä vientiin että kotimaan markkinoille. Höyläämö valmistuu syksyllä 2020, ja se tulee työllistämään suoraan 10 henkilöä. Tehtaan kapasiteetti on yli 100 000 kuutiota höylättyjä tuotteita. Myös aikaisemmin julkaistu Kajaanin sahan investointi lähtee toteutumaan vaiheittain syksyllä 2020. ONKO TYÖPAIKALLASI HENKILÖ, JOKA ANSAITSISI MITALIN TYÖYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISESTÄ? Tekijä_2019_9_sivu37.indd 37 11.9.2019 11.34
38 Tekijä 9/2019 38 Tekijä 9/2019 TE KS TI JO H A N N ES W A R IS KU VA T LA U R I R O TK O TEOLLISUUSLIITON JÄSENRISTEILY 7.–8.9. HELSINKI–TALLINNA–HELSINKI Liitto laivalla Laiva oli totisesti lastattu tekijöillä kun 2 300 teollisuusliittolaista astui Silja Europaan ja seilasi Helsingistä kohti Tallinnaa. Liiton historian toisella jäsenristeilyllä osallistujia olikin rutkasti enemmän kuin viimeksi. Laiva oli täynnä teollisuusliittolaisia. ? Laulajalegendan täyskaima Kari Tapio Nivalasta törmäsi kannella Kilpilahden kavereihin Petri Lipposeen ja Jari Tuomikoskeen. ? Soile Pasanen ja Satu Hietikko Hämeenlinnasta ao 479:sta olivat ensimmäisten joukossa laivalla. Ressu Redford Tekijä_2019_9_sisus.indd 38 11.9.2019 9.45
9/2019 Tekijä 39 9/2019 Tekijä 39 LIITOSSA ? Club for Five a cappella -yhtyeestä tuttu Juha Viitala veti biisinkirjoitusleiriä risteilijöille. Anniina Pekki (oik.) ja Jarno Matikainen (keskellä) vastasivat balladityyppisestä kappaleesta. ? Toiveiden tynnyrin kautta sai lähettää risuja ja ruusuja liiton toiminnasta. ? Sari Kantanen, Terhi Louhi, Anna Kohonen, Sampo Laurila ja Niina-Mari Luoma Tampereen Amerplastilta. ? POMODEITTI Jenni Matikainen jututti puheenjohtaja Riku Aaltoa sunnuntaina järjestetyssä ”pomodeitissä”. Lappeenrannassa UPM:n sahalla pari vuotta työskennellyt 22-vuotias Matikainen piti esillä varsinkin nuorten osalta huolestuttavaa jäsenmäärän kehitystä. ”Se vähän pelottaa, että porukka ei halua kuulua liittoon. Meillä on töissä tilanne ihan hyvä.” Työmarkkinasyksyn keskeisistä tavoitteista oltiin puheenjohtajiston kanssa yksimielisiä. ”Kyllähän kiky tietenkin rassaa, se on selvä, vaikka meillä työstä sentään maksetaan palkkaa. Kiky pitäisi saada pois.” Matikaista kiinnosti lisäksi puheenjohtajan työn hyvät ja huonoimmat puolet. Ensimmäistä kertaa Teollisuusliiton risteilylle osallistunut oppisopimusopiskelija on ollut aktiivisesti mukana liiton nuorisotoiminnassa puolisentoista vuotta. ”Ihanaa, että pääsee viettämään aikaa näin hyvässä porukassa. Kaikki alkoi oikeastaan siitä, kun lähdin nuorten tapahtumaan Tahkolle. Nykyään kaveritkin sanoo, että minä olen aina jossain liiton jutuissa heilumassa.” Teollisuusliiton nuoret järjestivät omat etkot Hakaniemessä ennen risteilyä. Virtaa riitti laivallakin. Ressu Redford Tekijä_2019_9_sisus.indd 39 11.9.2019 9.46
Ketä kiinnostaa? K ehityskeskustelut kuuluvat Teollisuusliiton aluetoiminnan uusimpiin työkaluihin osas tojen toiminnan virkistämiseksi. Rauman Teollisuustyöntekijät ry:n eli ao. 66:n puheenjohtaja, hitsaaja Irma Salo, taloudenhoitaja, putkiasentaja Jouni Itäsalo ja sihteeri, ammattiosaston palkkaama järjestötyöntekijä Merja Koistinen ovat kokoontuneet pohtimaan osastonsa tilannetta. Miten toiminnasta kehitetään entistä parempaa? Puhetta ammattiosaston toimistolla johtaa liiton aluepäällikkö Jouni Nurmela Porista. Aluetoimiston toimistosihteeri Kati Kauppila siivittää hänkin keskustelua. Pian paljastuu, että monta askelta virkeän ja aidosti toimeliaan osaston polulla on jo astuttu. Ammattiosasto on myös lähes 2 000 jäsenellään riittävän suuri, jotta se on pystynyt palkkaamaan täysipäiväisen järjestötyön tekijän. Entinen puuseppä Koistinen osaa tehdä muutakin oikein kuin vain pitää Aittakarinkadun toimiston siisteyttä ja järjestystä uhkuvassa kunnossa. – On käytävä fyysisesti työpaikoilla. Luottamusmiehiä on kannustettava, ohjeistettava, neuvottava ja tuettava, Koistinen kuvailee. – Olen huomannut, että kun luottamusmies saa tietyn tehtävän, hän aktivoituu. Minä toivon, että myös uusille luottamusmiehille muodostuu rutiiniksi se, että he uuden työntekijän tullessa käyvät tarjoamassa hänelle jäsenyyttä. Annan luottamusmiehille materiaalit ja varustan heidät väitteillä niitä vääriä käsityksiä vastaan, mitä ammattiyhdistys liikkeestä on. Keskustelussa nousee esiin tarve huolehtia vielä paremmin uusista jäsenistä. Tärkeintä olisi saada jäsenelle tiedot tapahtumista ja eduista, joita jäsenyys tarjoaa. Ehkäpä Tervetuloa liittoon -paketti? Tekstarilla tieto osaston omista verkkosivuista? Täsmäisku Rauman osaston neuvottelemista paikallisista eduista? Kauppila ja Nurmela toteavat, että uusiin, vielä jäseniä vailla oleviin Teollisuusliiton sopimusalojen työpaikkoihin voi päästä kiinni YTJ:n eli yritysja yhteisötietorekisterin kautta. – Katsokaa YTJ:stä yrityksen päätoimiala ja tutkikaa nettisivut, Kauppila yllyttää. – Ottakaa huomioon Rauman rengasliikkeet, Nurmela puolestaan muistuttaa liiton monista ja monenlaisista sopimusaloista. Sämpyläkahvit ammattiosaston toimistolla taitavat olla mennyttä aikaa. Nyt osasto tsemppaa työpaikkojen luottamusmiehiä. Ammattiosaston kehityskeskustelussa Raumalla tuumailtiin, että oikealla polulla toiminnassa ollaan. Nyt vain eteenpäin! TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT JUHA SINISALO 40 Tekijä 9/2019 AMMATTIOSASTOJEN KEHITYSKESKUSTELUT Aluepäällikkö Jouni Nurmela, toimistosihteeri Kati Kauppila ja osaston taloudenhoitaja Jouni Itäsalo (oik.) kehityskeskustelua aloittamassa. KEHITYSKESKUSTELU SPARRAA Ammattiosaston kehityskeskustelussa osasto voi saada ideoita oman toimintansa kehittämiseen ja uudistamiseen. l Kehityskeskustelut ovat käynnissä kaikilla liiton alueilla tämän vuoden toimintasuunnitelman mukaisesti. Keskustelu ei ole pakollinen, mutta kaikki osastot saavat kutsun. l Aluetoimistojen toimitsijat ottavat yhteyttä osastoihin. Osasto päättää, kuka tai ketkä keskusteluun osallistuvat. Itse tilaisuudessa käydään toimitsijan kanssa läpi keskustoimiston laatima kyselylomake. l Keskustelu kartoittaa, miten ammattiosasto näkee toimintansa, taloustilanteensa ja jäsenkehityksensä. Samalla kartoitetaan lähialueen muut ammattiosastot yhteistyön ja verkostoitumisen edesauttamiseksi. l Keskusteluista odotetaan aloitteita myös liiton keskus toimiston suuntaan. Prosessin toivotaan olevan vuoro vaikutteinen ja antavan osastoilta palautetta liiton toiminnasta ja tuesta ammattiosastoille. Liitto haluaa kuulla, miten liitto voisi paremmin palvella ammattiosastoja, koska osastot ovat ay-liikkeen perusrakenne. Teollisuusliiton aluetoiminnan päällikkö Merja Rinne Tekijä_2019_9_sisus.indd 40 11.9.2019 9.46
Työsarkaa riittänee jäsenyysasioissa, sillä Itäsalon käsityksen mukaan työehtosopimusten noudattaminen voi rengasalalla olla retuperällä. – Täällä on aika paljon rengasliikkeitä, mutta noudattavatko ne ylipäänsä mitään sopimusta, Itäsalo huolehtii. MITEN KAAPATA ULKOMAALAISET? Uusia jäseniä voitaisiin ehkä nopeimmin löytää ulkomaalaisista (vuokra)työntekijöistä. – Olen päässäni pitänyt epävirallista kirjaa siitä, ketkä käyvät toimistopäivinäni toimistolla. Yli puolet voi olla sellaisia, jotka eivät osaa suomea. Moni ei osaa edes englantia, Koistinen toteaa. – Meidän pitäisi saada ulkomaalaisia aktiivisia jäseniä mukaan. Ei riitä, että osaa kielen, on tunnettava myös kulttuuri, Nurmela sanoo. – Kulttuurin tuntemus on hirveän tärkeää. Paljon on maita, joissa ammattiyhdistysliikettä vainotaan. Pelko voi olla niin kova, että ei uskalleta liittyä liittoon Suomessakaan, Salo huomauttaa. Osaston keskustelusta singahtaakin myös liiton suuntaan kehitysideoita. Raumalaiset eivät pidä yhtään hullumpana sitä ajatusta, että liitto etsisi ja palkkaisi toimitsijoiksi maahanmuuttajajäseniä, jotka ovat jo pidempään asuneet Suomessa. He osaisivat vanhan kotimaansa kielen ja tuntisivat kulttuurin. Kehityskeskustelussa pähkitään myös sitä, miten luottamusmiehet eri työpaikoilta saataisiin mukaan ammattiosaston toimintaan. MISTÄ TIETÄÄ TIEDON NIMEN? – Netissä haetaan tietoa hakusanoilla. Mutta mitenkäs haet tietoa, kun et tiedä tiedon virallista nimeä? Salo kysyy. Salon mukaan jäseneltä voi mennä kohtuuton aika siihen, että hän lopulta löytää vaikkapa hakemansa lomakkeen virallisen nimen. Sittenhän sen vasta voi löytää Teollisuus liiton sivuilta. Kauppila komppaa. Hänen mielestään liiton on pidettävä yllä puhelinpalveluja, joista jäsen voi kysellä asioita elävältä ihmiseltä. – Ei luottamusmiehillä ole aikaa seikkailla tuntikausia netissä tietoa etsimässä. Kauppila muistuttaa, että jäsenet eivät välttämättä ole tietoverkkojen velhoja. – Jos on 30 viimeistä vuotta tehnyt metallihommia, ei käytä työssä tietokoneita eikä vapaa-ajallaan ole kiinnostunut tietotekniikasta, netin käyttö voi tuntua ahdistavalta. Toiset tykkää etsiä netistä tietoa ja haluaa hoitaa asiat itse, mutta eivät kaikki todellakaan osaa löytää tietään internetissä, Kauppila painottaa. On tiedossa, että liiton jäsenistön keskuudessa lukihäiriöt ovat yleisiä. Aluetoimistoja pitäisi Raumalla kokoustaneiden mielestä pikemmin vahvistaa kuin ajaa alas. – Aluetoimistosta pitää saada henkilökohtaista apua tarvittaessa niin työttömyyskassan kuin liitonkin asioissa, esimerkiksi perintäsopimusten tai päivärahahakemusten täyttämisessä, Kauppila sanoo. Vanha kunnon ilmoitustaulu, sekin näyttää pitävän pintansa tiedon tulvan tyrskeissä ja syövereissä. – Kun kysyn niiltä jäseniltä, jotka eivät ole aktiivisia, mistä he haluaisivat tietoa osaston toiminnasta, he vastaavat: ”Työpaikan ilmoitustaululta”, Koistinen kertoo. MITÄ PÄIVÄ ANTOI? Nurmela naurahtaa, että ainakin päivä antoi tiedon siitä, ettei varattu kokousaika eli tunti–puolitoista riitä. Raumallakin istuttiin tiiviit kolme tuntia kehitysideoita myllyämässä. – Kyllä me ollaan paljon tehty oikeita asioita, esimerkiksi lähetetty suoraan luottamusmiehille kysely siitä, millaista koulutusta he haluavat, Salo toteaa tyytyväisenä. Puheenjohtaja ehättää lisäämään, että nyt täytynee laittaa työsuojeluvaltuutetuille samanlainen kysely. – Koulutuksen kehittäminen edelleen ja se, että työpaikoilla käydään aktiivisesti, summaa taloudenhoitaja Itäsalo mietteitään siitä, missä osaston on kilvoiteltava vielä hyvästäkin paremmaksi. Ammattiosaston kolmikko haluaa liitolta aikanaan yhteenvedon siitä, mitä ympäri Suomen on saatu kehityskeskusteluissa aikaan. – Pääsemme peilaamaan omaa osastoamme muihin. Ja pääsemme pöllimään muitten hyvät ideat, Koistinen kuvailee. Puheenjohtaja Salo ja järjestötyöntekijä Koistinen ovat vakuuttuneita siitäkin, että toiminnaltaan kituliaiden osastojen olisi nähtävä oma etunsa ja liityttävä isompiin. – Kehityskeskustelu paljastaa aika raadollisesti sen, jos osastolla ei ole toimintaa, joka kiinnostaisi jäseniä. Sämpylä ja kahvit toimistolla ei enää riitä, Koistinen tiivistää. l Kaikki osastot pyydetään mukaan. Yhteydenottoa aluetoimistosta ei tarvitse ”pelästyä”. 9/2019 Tekijä 41 LIITOSSA ”Meidän tehtävä on edunvalvonta, ei ammattiosasto voi olla pelkkä matkatoimisto, ammattiosaston puheenjohtaja Irma Salo alleviivaa. Osaston järjestötyöntekijä Merja Koistinen tähdentää työpaikkakäyntien ja luottamusmiesten tukemisen tärkeyttä. ? Tekijä_2019_9_sisus.indd 41 11.9.2019 11.04
Korvaukset irtisanomissuojan rikkomisesta Teknologiateollisuuden toimialalla toimiva yhtiö oli irtisanonut kolmen työntekijänsä työsuhteet tuotannollisin syin. Kysymys oli siitä, oliko irtisanomisperuste olemassa irtisanomishetkellä ja oliko se edelleen olemassa irtisanomisaikojen päättyessä. TEKSTI PETTERI RAITO Liitto myönsi jäsenille oikeusavun ja vei asian yhdessä työntekijöiden kanssa työtuomioistuimen ratkaistavaksi. l Liiton ja työntekijöiden kantana oli se, että työnantaja tiesi tai sen piti tietää tulevasta työ määrästä jo irtisanomisilmoituksen antamisen hetkellä. l Työtuomioistuimen mukaan työnantajalla kuitenkin oli irtisanomisilmoitusten antamishetkellä eli vuoden 2015 syyskuun loppupuolella perusteet toteuttaa irtisanominen alentuneen tilauskannan vuoksi. Perusteet olivat työtuomioistuimen mukaan olemassa vuoden 2015 loppuun asti. TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISAJANKOHTA KORVAUSTEN JAKOLINJANA TAPAUSSELOSTUS Yhden työntekijän työsuhde päättyi ennen vuoden vaihdetta lokakuun 2015 lopussa. Sen takia yhtiön ei tarvinnut työtuomio istuimen mukaan peruuttaa työntekijän irtisano mista. Vuoden 2016 tammikuun alussa yhtiölle kuitenkin viimeistään varmistui suuria tilauksia. Kahden muun työntekijän työsuhteet päättyivät vuoden 2016 tammikuun ja maaliskuun lopulla. Näissä tapauksissa yhtiöllä ei työtuomioistuimen mukaan enää ollut perusteita arvioida tarjolla olevan työn vähentyneen olennaisesti ja pysyvästi. Tammikuun 2016 alussa voimassa olleiden työsuhteiden irtisanomiset olisi pitänyt peruuttaa. RATKAISU KORVAUKSET TYÖNTEKIJÖILLE l Yhtiö tuomittiin maksamaan kahdelle irtisanotulle korvauksia työehtosopimuksen irtisanomissuojan vastaisesta menettelystä. Toinen irtisanotuista työntekijöistä sai korvauksena 12 kuukauden palkan ja toinen 6 kuukauden palkan. Korvaussummat olivat 11 854 ja 12 618 euroa. Ensimmäisestä korvaussummasta vähennettiin työntekijän irtisanomisensa jälkeen saama työttömyys etuus, joka summana siirtyi Työllisyysrahastolle. l Työtuomioistuimen päätöksessä ei ollut merkitystä sillä, että irtisanotut olivat kieltäytyneet yhtiön tarjoamista määräaikaisista tehtävistä. Päinvastoin työtuomioistuimen mukaan tarjoukset osoittivat, että työtä oli tarjolla. Toinen työntekijä oli kieltäytynyt vielä myöhemmästäkin työtarjouksesta. Se tapahtui irtisanomisajan päättymisen jälkeen, jolloin kieltäytymisellä ei ollut merkitystä irtisanomisperusteen olemassa olon arvioimisessa. l Tapauksessa käsiteltiin myös vuokratyövoiman käyttöä, tiedottamista vuokratyöstä, tiedonantovelvollisuutta määrä aikaisista työntekijöistä ja lomautusilmoitusten antamista. Työtuomioistuimen tuomio TT 2019:48, 25.4.2019 kokonaisuudessaan internetissä osoitteessa: www.tyotuomioistuin.fi. Työsuhteessa ilmenneet erimielisyydet pyritään aina ratkaisemaan ensisijaisesti neuvottelemalla. Oikeusapuun turvaudutaan vasta viimesijaisena keinona silloin, kun asiaa ei syystä tai toisesta saada ratkaistua muulla tavalla esimerkiksi paikallisissa neuvotteluissa tai liiton asiantuntijoiden avustuksella. MISSÄ ASIOISSA OIKEUSAPUA VOI SAADA? Teollisuusliitto ry:n sääntöjen mukaan jäsen voi saada liitolta avustusta sellaisten oikeudellisten asioiden hoitamisessa, jotka ovat aiheutuneet työsuhdeasioissa tai jäsenen toiminnasta liitossa ja ammattiosastossa. Oikeusapua voi saada myös työtapaturmien ja ammatti tautien vahingonkorvausasioissa. OIKEUSAVUN SISÄLTÖ Oikeusapu kattaa jäsenen oikeudenkäyntikulut ilman omavastuuosuutta ja oikeudenkäyntikulujen enim mäismäärää koskevia rajoituksia. Myönnetty oikeusapu on merkittävä jäsenetu, sillä oikeudenkäyntikulut voivat työsuhderiidoissa nousta kymmeniin tuhansiin euroihin. KUKA VOI SAADA OIKEUSAPUA? Oikeusapua voi saada jäsen, jonka jäsenyys on kestänyt vähintään kolme kuukautta ennen sitä tapahtumaa, jonka perusteella oikeusapua haetaan. Oikeudellinen yksikkö voi yksittäistapauksessa poiketa jäsenyys edellytyksestä, jos siihen on painava syy. Tämän lisäksi edellytetään, että jäsen on suorittanut jäsenmaksunsa liiton sääntöjen mukaisesti. Oikeusavun yleiset edellytykset on kuvattu tarkemmin liiton oikeusapuohjeessa. OIKEUSAPUARVIOINTI Oikeusavun yleisten edellytysten täyttyessä oikeudellinen yksikkö päättää oikeusavun myöntämisestä kokonais arviolla, jossa otetaan huomioon jutun oikeudelliset menestymismahdollisuudet, juttuun liittyvä taloudellinen intressi ja asian periaatteellinen merkitys liiton jäsenistön kannalta TEOLLISUUSLIITON OIKEUSAPU 42 Tekijä 9/2019 OIKEUS 42 Tekijä 9/2019 42 Tekijä 9/2019 Tekijä_2019_9_sisus.indd 42 11.9.2019 10.21
”Osastofuusio koetteli ja palkitsi” ANU LAMMI Aktiivien määrän lisääntyminen helpottaa ammattiosaston toimintaa, puheenjohtaja Anu Lammi sanoo. Tampereen Pesuteollisuustyöntekijät ja Tampereen TeVa tekivät yhteistyötä ja järjestivät yhteistä toimintaa vuosien ajan. Osastojen yhdistä minenkin nousi monasti esiin, mutta ajankohtaiseksi se tuli viime vuonna. – Tevalaisilla alkoi olla vaikeuksia saada osaston hallitus kokoon. Sen taustalla oli työpaikkojen vähen tyminen, ihmisten siirtyminen toisille aloille ja aktiivi suuden hiipuminen. Se oli ratkaiseva sysäys. Päätimme yhdistää voimamme, fuusiossa vastaanottavana osastona toimineen Tampereen Pesuteollisuustyöntekijöiden puheenjohtaja Anu Lammi sanoo. Lammin mukaan osastojen yhdistäminen oli suuri töisempi hanke kuin etukäteen saattoi kuvitella. – Ihan aluksi olisi pitänyt tarkkaan harkita kumpi osastoista lakkautetaan ja kumpi toimii vastaanottajana. Lakkautimme jäsenmäärältään suuremman tevalaisten osaston. Se oli virhe. – Lakkautettavan osaston jäsenille pitää ilmoittaa kirjeitse, että siirtävät itsensä uuteen osastoon. Se merkitsee vaivannäköä jäsenille ja osaston aktiiveille, ja aiheuttaa osastolle postikuluja. Jos olisimme lakkauttaneet jäsenmäärältään pienemmän osaston, olisimme säästäneet kustannuksissa ja rasittaneet pienempää jäsenten joukkoa. Osastoihin kuului ennen yhdistymistä vajaat 1 200 tevalaista ja noin 450 pesuteollisuustyöntekijää. Nyt jäsenmäärä on 1 400. Jäsenten siirtyminen uuteen osastoon on seikka, johon Lammin mielestä on fuusioissa kiinnitettävä erityistä huomiota. – Jäsenen tehtävänä on lähettää liittymislomake uuteen osastoon ja hakea lappuun vielä työnantajan allekirjoitus jäsenmaksuperinnän toteuttamiseksi. Jos minä olisin vähänkään epävarma, haluanko kuulua liittoon, voisin tuollaisessa tilanteessa todeta, että antaa olla. Olen tämän jo kerran tehnyt. – Jäsenten eroamisen riski pitää torjua. Yhdistymisistä on tehtävä mahdollisimman helppoja osastoille ja jäsenille. Lammi korostaa tiedon sujuvaa ja ajantasaista kulkua, jotta päätökset saadaan tehtyä oikea-aikaisesti ja osaston toiminta jatkuu katkoksitta. – Yhdistymiset tulevat olemaan alueilla arkipäivää. Niissä lähdetään liikkeelle ottamalla yhteyttä aluetoimistoon. Silloin aluetoimistojen on huolehdittava erityisesti siitä, että osastojen päätöksentekijät saavat kaiken tarvittavan tiedon ennen kuin ryhtyvät tekemään ratkaisuja. Lammin mukaan osastojen yhdistäminen kannatti toteuttaa. – Saimme ammattiosaston, jonka kaikkiin tehtäviin on tekijät, joista jokainen hoitaa tehtävänsä. Toisaalta koulutusta ja toimintaa on mukava järjestää, kun mahdollisia osallistujia on enemmän. Lammin mukaan myös aktiivien mukana pitäminen vaatii osastoja yhdistettäessä oman huomionsa. – Hoidimme asian niin, että tevalaisia siirtyi osastoomme ja että heitä valittiin hallitukseemme jo ennen fuusiota. Näin varmistimme, että kaikki pääsivät vaikuttamaan uuden osaston toimintaan alusta alkaen. ANU LAMMI Puheenjohtaja Tampereen Pesuteollisuustyöntekijät ao. 504 Comforta Oy, Tampere TEKSTI PETTERI RAITO KUVA KITI HAILA 9/2019 Tekijä 43 LIITOSSA TOIMIJA Tekijä_2019_9_sisus.indd 43 11.9.2019 9.46
Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Minkälaista koulutusta Sinä toivoisit ensi vuodelle? LIITTO KOULUTTAA AMMATTIOSASTOT Syyskokoukset lähestyvät ja seuraavan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio hyväksytään. Jäsenenä voit vaikuttaa osastosi toimintaan ja kurssitarjontaan. Olet sitten luottamushenkilö tai ammattiosaston toiminnassa enemmän tai vähemmän aktiivisesti mukana oleva jäsen, ajatuksesi ovat arvokkaita. Kerrothan koulutustoiveistasi ammattiosastollesi ajoissa, jotta ne otettaisiin mukaan toimintasuunnitelmaan. Koska ammattiosastot ovat alueillaan merkittävässä roolissa koulutuksen järjestäjinä, on tärkeää valita osastolle myös opintosihteeri. Hän vastaa osastokoulutuksen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä ohjaa jäseniä kursseille. Opintosihteeri on myös liiton koulutusyksikön yhdyshenkilö. Opintosihteerit eivät ole tehtävässään yksin, vaan toimivat yhdessä osaston muiden toimihenkilöiden kanssa. Tukea tehtävän hoitamiseen saa liiton koulutusyksiköstä. Lisäksi Murikka-opistolla järjestetään opintosihteereille kursseja ja vuosittainen seminaari, joissa pääsee verkostoitumaan ja jakamaan kokemuksiaan. Koulutuksen merkitys tämän päivän työelämässä korostuu jatkuvasti. Osastoissa tiedetään jäsenten koulutustarpeet parhaiten. Kun koulutus järjestetään alueella, lähellä jäseniä, on uusienkin jäsenten helpompi lähteä mukaan. Liitto tukee osastoja taloudellisesti kurssien järjestelyissä, ja osastot voivat pyytää liiton omia asiantuntijoita maksutta kouluttajiksi. Osastoja kannustetaan järjestämään, jäsenten tehtävät ja tarpeet huomioiden, monipuolista koulutusta myös yhdessä lähialueen muiden ammattiosastojen kanssa. Tutustu liiton koulutustarjontaan ja kurssitukiin osoitteessa www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastokoulutus. 44 Tekijä 9/2019 Valitkaa osastollenne opintosihteeri! Seuraava Opintosihteerikurssi 25.–29.11. Tekijä_2019_9_sisus.indd 44 11.9.2019 9.46
”Hyvinvointikoulutus veti mökin täyteen” TEKSTI PETTERI RAITO KUVA JOHANNES TERVO Ylihärmän metallityöväen ammattiosasto 214:ssä päätettiin viime keväänä järjestää jäsenille koulutustilaisuus työhyvinvoinnista. Järjestelyt hoiti Junkkari Oy:ssä varastomiehenä työskentelevä ja työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitava Kimmo Aalto. Aalto aloitti suunnittelun miettimällä, minkälaiselle tilaisuudelle olisi jäsenten keskuudessa parhaiten kysyntää. – Tavoitteeksi asetin kalvosulkeisten välttämisen eli rennon ja osallistumaan kannustavan tilaisuuden. Kurssin pituudeksi valitsimme puoli päivää ja sijoitimme sen arki-iltaan. Ajattelimme, että viikonloppuisin ihmisillä on kuitenkin menoja. – Kouluttajaksi saimme liitosta työympäristöasiantuntija Mika Poikolaisen. Hänen kanssaan pidimme muutaman suunnittelupuhelun, joissa lyötiin lukkoon teemat ja vapaamuotoinen tyylilaji. Siitä se lutviutui, Aalto kertoo. Koulutus järjestettiin 23. toukokuuta Härmän kuntokeskuksessa. Paikalle saapui yli 30 osallistujaa. – Aika lailla oli joka penkki salissa täynnä. Saatiin mökki täyteen. Vertailtiin kokemuksia ja vaihdettiin ajatuksia, kerrottiin ja kuultiin erilaisia mielipiteitä. Ihmiset lähtivät hyvin mukaan. Pidimme porukalla yhteiskeskusteluiltamat. Iltamat etenivät työhyvinvoinnin teemalla niin, että keskustelu rönsyili Aallon mukaan sopivasti. – Työhyvinvointi on yksi tärkeimmistä asioista työpaikalla. Se on yhteydessä sairauspoissaoloihin ja tapaturmiin, ja sen vaikutus tuottavuuteen on aivan selvä. – Työhyvinvoinnin saavuttamiseksi ei vielä riitä, että työpöytä nousee ja laskee ja että siinä on joku kevennin vieressä. Esimerkiksi työntekijöiden mahdollisuus kehittää työtä on tärkeä seikka samoin kuin se, miten työnantaja tukee työkunnon ylläpitoa. – Toisaalta puhuimme, että merkityksensä on myös sillä, mitä tekee, harrastaa ja miten asiansa hoitaa työajan ulkopuolella. Jonkin verran pitää itsekin laittaa ajatusta ja nappulaa hyvinvointinsa eteen, että jaksaisi pitkiä työuria. Tilaisuus sai Aallon mukaan kiittävän palautteen. – Aihetta pidettiin tärkeänä. Koulutuksen sisältö ja selkokielinen ja kansantajuinen toteutustapa arvioitiin onnistuneiksi. Järjestäjän kannalta hienoa oli se, että saimme mukaan sellaisia jäseniä, jotka eivät käy kokouksissa tai muissa virallisissa tilaisuuksissa. – Järjestämme osastossa koulutusta vuosittain. Tältä pohjalta on hyvä lähteä miettimään seuraavia askeleita. AMMATTIOSASTOKOULUTUS ”Aihetta pidettiin tärkeänä ja koulu tuksen sisältö sekä selkokielinen ja kansan tajuinen toteutus tapa arvioi tiin onnistuneeksi”, kertoo Kimmo Aalto ammattiosaston työhyvinvointikoulu tuksesta saamasta palautteesta. ? 9/2019 Tekijä 45 LIITOSSA OIVALTAJA Minkälaista koulutusta Sinä toivoisit ensi vuodelle? LIITTO KOULUTTAA KIMMO AALTO Varastomies Junkkari Oy, Ylihärmä. Ts-valtuutettu, vara pääluottamusmies Ylihärmän metallityöväen ao 214 Tekijä_2019_9_sisus.indd 45 11.9.2019 9.46
SASK = Suomen ammatti liittojen solidaarisuuskeskus 46 Tekijä 9/2019 Kun metsä voi hyvin, se elättää Nepal tunnetaan maailman korkeimmista vuorista, mutta maan pinta-alasta lähes puolet on metsää. Sitä pitäisi suojella, mutta samalla se tarjoaa työtä kymmenille tuhansille ihmiselle. Voiko nämä kaksi asiaa yhdistää? TEKSTI JA KUVAT LAURA VENTÄ / SASK M etsän laidassa odottaa vihreään housuasuun pukeutunut nainen. Olemme Nawalparasin piiri kunnassa eteläisessä Nepalissa, jossa Kamala Ale työskentelee metsänvartijana. Hänen tehtävä nään on suojella metsää ja ilmoittaa ongelmista kuten tulipaloista tai metsän laittomasta käytöstä. Kun Ale aloitti työssään vuonna 2011, sitä pidettiin naiselle mahdottomana. Palkkakin oli vain 4 500 rupiaa eli alle 40 euroa kuussa. Hän ryhtyi kuitenkin työhön, koska elanto oli tienattava. On totta, että metsänvartijan työ on toisinaan vaarallista. Vartijat kohtaavat villieläimiä kuten norsuja ja sarvikuonoja. He voivat joutua vasta tusten myös salametsästäjien kanssa – ja jopa pelastamaan heitä villieläinten kynsistä, ilman minkäänlaisia aseita. Nyt kahdeksan vuotta myöhemmin Kamala Ale on silminnähden ylpeä työstään ja kohonneesta asemastaan yhteiskunnassa. Hän on mukana ammatti liittonsa toiminnassa saaden siitä valta vasti itseluottamusta ja uusia taitoja. – Olen saanut koulutusta esimerkiksi työehto sopimuksista, työsuojelusta sekä työntekijöiden oikeuksista ja luonnonsuojelusta. Uskaltauduin jopa ehdolle paikallisvaaleissa. TEOLLISUUSLIITTO MUKANA l Ay-liike on SASKin kautta tukenut menestyksellä Nepalin liittoja ja keskusjärjestöjä luomaan yhteisen näkemyksen lainsäädäntö hankkeissa. Uudet lait ovat työntekijämyönteisiä. l Teollisuusliitto tukee etenkin hanketta, jossa yhdistyy metsien suojelu ja metsä työntekijöiden aseman parantaminen. Hanke toimii 12 piirikunnassa. l Mukana oleviin ammattiliittoihin (Cuppec, Cawun ja Ancwu) kuului viime vuoden lopussa 18 153 työntekijää, mutta metsästä elantonsa saavien kokonaismäärää ei ole tilastoitu. l Eri poliittisiin keskusjärjestöihin kuuluvat kolme ammattiliittoa ovat muodostaneet yhteenliittymän välttääkseen tarpeetonta kilpailua jäsenistä. l Tuloksia 2018: 4 uutta työehtosopimusta, 10 500 uutta jäsentä ja 69 jäsentä ay-koulutettu työpaikoilla. Lisäksi on levitetty julisteita henkilö suojainten tärkeydestä. MAAILMA Kun ammattiliitto vahvistui, työntekijät saivat neuvoteltua itselleen huomattavasti paremmat palkat. Nyt Ale tienaa jo lähes 100 euroa kuussa, mikä on tosin edelleen alle laillisen minimipalkan. Alen työn antaja on kunta, joka omistaa alueen metsät. URAAUURTAVAA YHTEISTYÖTÄ Nepalin metsiä on suojeltu jo 1980luvulta lähtien, ja metsäpintaala onkin saatu tuhoutu misen jälkeen kasvuun. Yksi kiitos siitä kuuluu kaupunkeihin muuttavalle väelle; metsät ovat saaneet jäädä rauhaan. Tällä vuosikymmenellä on herätty ymmärtä mään, että metsien pitäisi myös tarjota elantoa ihmisille. Samaan aikaan SASK, WWF ja kahden nepalilaisen aykeskusjärjestön edustajat keksivät hankkeen, jossa yhdistettäisiin nämä kaksi asiaa. Luonnonsuojelijoiden ja työntekijöiden edus tajien välillä vallitsi kuitenkin aluksi syvä epä luottamus. Molempien ajateltiin ajavan vain omaa etuaan. – Nyt se on muuttunut täysin. Luonnon suojelun ja metsien käytön välillä täytyy olla tasa paino, sanoo WWF Nepalin edustaja Prem Poudel. Tekijä_2019_9_sisus.indd 46 11.9.2019 9.46
Yhteistyöhön on oltu erittäin tyytyväisiä, ja se on hyödyttänyt molempia osapuolia. Liittojen kautta WWF tavoittaa luonnosta elantonsa saavia ihmisiä ja pystyy valistamaan heitä. Liitot puoles taan ovat parantaneet imagoaan, ja niiden on nyt paljon helpompi saada lisää jäseniä. Poudel kertoo, että työntekijät ymmärtävät nyt, miksi luontoa kannattaa suojella. Ennen he valittivat eläinten tuhoavan talot ja sadot. – Aiemmin tiikeri, leopardi tai biisoni tapettiin, jos se eksyi asutuksen lähelle. Nyt ihmiset osaavat käännyttää sen itse takaisin tai kutsua viran omaiset apuun. Ennen sarvikuonon sarvia myös salakaupattiin, enää ei, Poudel kertoo ylpeyttä äänessään. Myös kasvit kiittävät onnistuneesta valistuk sesta. Nyt yhden kaadetun puun tilalle istutetaan 2–3 uutta. Ihmiset antavat puiden kasvaa isoiksi ja kaatavat ne vasta sitten – tai etsivät luontoystä vällisempiä tapoja ansaita elantonsa. Siihen hanke tarjoaa koulutusta. Hyvinvoiva luonto houkuttaa matkailijoita ja avaa ihmisille uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi kotimajoitusta ja oppaita tarvitaan. – Sanomme, että saatte norsun käteen, kun suojelette niitä, Poudel naurahtaa ja selittää, että 1 000 rupian setelissä on norsun kuva. OSUUSKUNTIA JA PIENYRITTÄJYYTTÄ Nepalissa ammattiliitot ovat mukana monenlai sessa muussakin toiminnassa kuin mihin meillä on totuttu. Ne ovat perustaneet myös osuuskuntia, joiden kautta jäsenet saavat lainaa pikkubisnekseen kuten eläinten tai kaupan pitoon tai aloittaakseen timpurina. Dhubra Bikram Bhandari on yksi osuuskunta toimijoista. Hänen mukaansa ajatuksena on köy hyysrajan alapuolella olevien ihmisten auttaminen. – Olemme pystyneet antamaan lainaa yli sadalle ihmiselle, joista enemmistö on naisia. Pakettiin kuuluu myös koulutus. Osuuskuntien kautta on perustettu yrityksiä, jotka työllistävät useamman kuin yhden ihmisen. Sellainen on muun muassa minitehdas, jossa valmistetaan tuotteita metsän antimista. Perinteisille luudille ja lehtilautasille on laaja kysyntä. Niiden valmistus on vihreää taloutta parhaimmillaan. – Lehtilautaset työllistävät jopa 5 000 paikal lista naista täällä Nawalparasin alueella. ASE ON TYÖSUOJELUASIA Perinteisempääkin liittotoimintaan on tarjolla. Viime vuonna SASKin ja Teollisuusliiton tukeman Nepalin metsähankkeen piirissä saatiin solmittua neljä uutta työehtosopimusta. Liittoihin liittyi 10 500 uutta jäsentä ja 7 660 ihmistä uusi jäsenyy tensä, mikä on tehtävä joka vuosi uudelleen. Lisäksi liitot lobbaavat minimipalkka ja työsuojeluasioissa, ja työntekijät voivat kääntyä niiden puoleen ongelmineen. Nepalissa on viime vuonna hyväksytty hyvin kattavat työ ja sosi aaliturvalait, mutta monet työnantajat eivät vielä noudata niitä. Edunvalvontatyötä on siis paljon. Monista haasteista huolimatta asioihin tartu taan tarmokkaasti. Eräs työntekijä mainitsi seminaarissa metsänvartijan työn vaarallisuuden ja toivoi työnantajan tarjoavan heidän suojakseen jotain kättä pidempää. – Jättäkää toive aseen saamisesta kirjallisena liitolle, niin voimme aloittaa neuvottelut asiasta työnantajan kanssa, kuului liiton edustajan välitön vastaus. Ehkäpä siis lähitulevaisuudessa Nepalin metsänvartijat pysyvät paremmin turvassa, sala metsästäjät kurissa ja eläimet syvällä metsässä. Silloin ikiaikainen metsä voi hyvin. Jäämme katsomaan pimenevässä illassa, kuinka metsästä ilmestyy vanha nainen, joka palaa hitaasti kävellen kylään selässään itseään isompi lehtikuorma. Täällä ei harvestereita näy. l 9/2019 Tekijä 47 LIITOSSA l Yli 30 miljoonan asukasta l Kärsi pitkästä sisällissodasta vuosina 1996–2006 l Perustuslaki saatiin vasta vuonna 2015, jolloin maa määriteltiin demokraattiseksi liittotasavallaksi l Työja sosiaaliturvalait uusittiin vuonna 2018 Metsätyöntekijöitä järjestävän Cuppec-liiton varapuheenjohtaja Ram Prashad Pandey pyörittää luutia ja lehtilautasia valmistavaa osuuskuntaa. ? NEPAL INTIA TIIBET BANGLADESH (osa Kiinaa) Tekijä_2019_9_sisus.indd 47 11.9.2019 9.46
LE H TI KU VA /T T/ YV O N N E Å SE LL 48 Tekijä 9/2019 MAAILMA Maailman matalimmat teollisuuden palkat ETIOPIA Monikansallinen tekstiiliteollisuus on jo joitakin vuosia siirtynyt yhä enemmän Etiopiaan. Palkat nousevat monessa Aasian maassa, ja Rana Plazan yli 1 100 työntekijää Bangladeshissa surmannut onnettomuus luo varjon alan ylle. Ammattiliitotkin ovat alueella voimistuneet. Yksi vastaus on siirtää tuotantoa Etiopiaan. Siellä valtio satsaa uusiin kiina laisten rakentamiin teollisuuspuistoihin ja tuotteet saa Eurooppaan Suezin kanavan kautta halvemmalla kuin Aasiasta. Kiina laiset ovat lisäksi rakentaneet moottoriteitä ja junaradan rannikolle. Mutta ennen muuta: palkat ovat käsit tämättömän matalat. Vaatetustyöväen ammattiliitto IFTLGWTU:n ja teollisuustyön tekijöiden maailmanjärjestö IndustriALL:n seminaarissa tänä kesänä kerrottiin pitkän kokemuksen omaavien työntekijöiden saavan palkkaa kuukaudessa 28–40 euroa. Se on selvästi alle elämiseen riittävän toimeentulon. Etiopiassa ei ole vähimmäispalkkaa, mutta sellaiseksi on vakiintunut hieman yli 23 euroa kuussa. Iso osa tekstiiliteollisuuden työntekijöistä saa sen. Myanmarissa ja Bangladeshissä vähimmäispalkka on 86 euroa ja Kiinassa 294 euroa kuussa. Maailman matalimmat teollisuuden palkatkaan eivät kaikille yrityksille riitä. Yhdysvaltalainen Workers Rights Consortium raportoi keväällä muotijätti PHV:lle tuottavilta tehtailta palkattomista ylitöistä ja palkanleikkauksista, jos käy LAPSET TEKEVÄT ÖISIN AMAZONIN KAIUTTIMIA KIINA Yhdysvaltalaisen verkko kauppa Amazonin Alexakaiuttimia tehdään pitkälti lapsityövoimalla, kertoo China Labor Watch. Se selvitti viime ja tänä vuonna oloja kaiuttimia valmistavalla Foxconnin Hengyangin elektroniikkatehtailla. Työvoimapulaa paikataan paikallisista kouluista hankituilla alaikäisillä harjoittelijoilla. Heitä on viidesosa tehtaan työntekijöistä ja heillä teetetään 60 tunnin työviikkoa. Alaikäisiä pakotetaan myös yötyöhön. Jos he kieltäytyvät, yhtiö vaatii koulua uhkaamaan erottamisella koulusta. Yhtiö maksaa opettajille ja koululle korvauksen heidän vaivoistaan. Amazonin johto lupasi selvittää asian – kuten jo vuosi sitten. Foxconn taas sysää syyn paikalliselle johdolle. PALKANKOROTUSTAHTI KIIHTYI SAKSASSA SAKSA Tämän vuoden ensim mäisellä puoliskolla solmitut työehtosopimukset nostivat Saksassa palkkoja keskimäärin 3,2 prosenttia, laskee WSITarifarchiv. Luvussa ovat mukana Suomen SAK:ta vastaavan keskusjärjestö DGB:n jäsenliitot. Kuluttajahinnat nousivat 1,6 prosenttia, joten reaalipalkkojen korotukseksi tuli 1,6 prosenttia. Palkkojen korotustahti on kiih tynyt: viime vuonna palkkojen nousu oli 3,0 prosenttia ja sitä edeltävänä vuonna 2,4 prosenttia. Isoimmat korotukset on sovittu metalliteollisuudessa, 4,1 prosenttia. Rauta ja teräs teollisuudessa nousu oli 3,9 prosenttia, puutarha sekä metsä työssä 3,5 prosenttia ja tekstiili teollisuudessa 3,2 prosenttia. Sopimukset ovat keskimäärin 26,5 kuukauden mittaisia, ja ensi vuodellekin on jo sovittu korotuksia. Kemianteollisuuden sopimus neuvotellaan myöhemmin tänä vuonna. vaikka juomassa vettä työpaikalla. PHV:n tuotemerkkejä ovat esimerkiksi Calvin Klein ja Tommy Hilfiger. Samoja pulmia löytyi H&M:lle vaatteita tekevistä tehtaistakin, lisäksi seksuaalista ahdistelua sekä palkkojen rangaistuksen omaisia leikkauksia mitä erilaisimmista syistä. Maan johto rajoittaa ammattiliittojen toimintaa. Ne eivät pääse järjestämään työntekijöitä Hawassan teollisuuspuistoon, jossa työskentelee 25 000 ihmistä. Siksi työntekijöiden tyytymättömyys purkautuu työntekijöiden mittavana vaihtu vuutena ja villeinä lakkoina. Maaliskuussa tuhannet tekstiilityöläiset lakkoilivat Hawassassa elämiseen riittämättömien palkkojen, seksuaalisen ahdistelun sekä työturvallisuuden puutteiden vuoksi. IFTLGWTU:n työehtopäällikkö Teglu Shewarega ei pidä lakkoja yllätyksenä. – Kun ei ole ammattiliittoja edustamassa työntekijöitä, vallitsevat matalat palkat ja huonot työolot. Hän toivoo kansainvälisten järjestöjen, vaatetuottajien sekä jälleenmyyjien tukea sille, että hallitus sallisi järjestäytymisen. HEIKKI JOKINEN ? Tekstiiliteollisuuden kilpajuoksu halpojen tuotanto kustannusten perässä siirtää suurten vaatemerkkien tuotantoa Aasian maista Afrikkaan ja erityisesti Etiopiaan. Kuvassa tekstiilitehtaan työntekijöitä Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa. Tekijä_2019_9_sisus.indd 48 11.9.2019 9.46
9/2019 Tekijä 49 LYHYET LIITOSSA ESITYKSET VALTUUSTOLLE 28.9. MENNESSÄ Teollisuusliiton valtuuston sääntömääräinen syyskokous pidetään 28.–29.11. Ammattiosastot voivat tehdä esityksiä valtuuston kokoukselle. Lataa esityslomake: www.teollisuusliitto.fi/aineistot Syyskokoukselle tehtävät esitykset on lähetettävä liittoon 28.9. mennessä joko sähköisesti Luottamushenkilöextrapalvelun kautta tai postitse osoitteella Teollisuusliitto ry, Hallitus, PL 107, 00531 Helsinki. ANNA ÄÄNESI KUULUA! JÄSENPANEELI Teollisuusliiton jäsenet ovat saaneet elo–syyskuussa sähköpostilla kutsun tutkimusyksikön kokoamaan jäsenpaneeliin. Paneelin osallistujat pääsevät vastaamaan kyselyihin, jotka liittyvät muun muassa työelämään ja yhteis kunnallisiin asioihin. Kyselyillä kartoitetaan jäsenen omia näkemyksiä ja kokemuksia. Kyselyjen avulla liitto parantaa palvelujaan ja toimintaansa. Ensimmäisen paneelin (2018–2019) kysymykset koskivat muun muassa oman työpaikan työilmapiiriä, työtaistelu intoa, eduskuntavaaleja ja Tekijä -lehteä. Toinen jäsenpaneeli (2019–2020) kootaan nyt. Jäsenpaneeli on tarkoitettu kaikille työelämässä mukana oleville jäsenille, joilla on toimiva sähköpostiosoite. Kannattaa siis tarvittaessa päivittää sähköpostiosoite eAsioinnissa . Lue lisää: www.teollisuusliitto.fi/jasenpaneeli NIMITYKSIÄ l Antti Malste on valittu yhteiskuntasuhteiden yksikköön ulkoisen viestinnän päälliköksi. Malste sijaistaa Ville Kopraa, joka siirtyi kesällä työministeri Timo Harakan (sd.) erityis avustajaksi. Malste on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja on työskennellyt viimeksi Ammattiliitto Prossa yhteiskuntasuhteiden asiantuntijana. l Siiri Ruikka on nimitetty tiedottajaksi viestintäyksikön verkko viestintään ja markkinointiin. Ruikka on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja on työskennellyt viimeksi viestinnän suunnittelijana viestintätoimisto Kaiku Helsingissä . l Hallituksen jäsen Antti T. Salonen on siirtynyt aluetoimitsijaksi Pirkanmaan aluetoimistolle. Hänen tilalleen liiton hallitukseen nimitettiin Rauno Lehtinen. Salosen tilalle Murikan johtokunnan jäseneksi siirtyy liiton hallituksen jäsen Hanna-Kaisa Rokkanen. l Valtuuston jäsen Kirsi Niemelä on siirtynyt ABB:n Helsingin tehtaalla toiseen henkilöstöryhmään. Hänelle myönnettiin ero valtuuston jäsenen tehtävästä. Hänen tilalleen astuu ensimmäinen varajäsen Jouni Holopainen. Asiasta päättää lopullisesti valtuusto. MISTÄ SAA LIITON TASKUKALENTERIN? Teollisuusliiton maksuton jäsenkalenteri vuodelle 2020 on tilattavissa eAsioinnista. Tehtyäsi tilauksen saat kalenterin kotiin postissa. Tilaaminen onnistuu kirjautumalla henkilökohtaisilla verkkopankki tunnuksilla eAsiointiin. Valitse kohdasta Jäsenedut > Kalenteri > rastita valinta ruutuun ”Tilaan”. Kalenterien postitus alkaa marraskuussa viikolla 45. TEOLLISUUSLIITON KEILAMESTARUUSKILPAILU 30.9.–20.10. Kaupin keilahalli, Keilakuja 1, Tampere Kuuden sarjan kilpailu. Pelitapa eurooppalainen. Sarjat: miehet / naiset / veteraanit, henkilökohtainen mestaruus. Joukkuemestaruudet: parikilpailu naiset / miehet / sekaparit kaikki yhdessä. Parit samasta osastosta. Lue lisää ja ilmoittaudu 22.9. mennessä: www.teollisuusliitto.fi/keilamestaruus APUA AMMATTIOSASTON PYÖRITTÄMISEEN OPAS Teollisuusliiton uusi Ammattiosaston toimintavuosi opas auttaa osaston toimihenkilöitä jokavuotisten rutiinien kanssa, esimerkiksi kevätja syyskokousten järjestelyissä, jäsenyysasioissa ja talouden ja hallinnon hoitamisessa. Oppaan liitteenä ovat mallit kokous asiakirjoista ja muista osaston toimintaan liittyvistä lomakkeista. www.teollisuusliitto.fi/ammattiosaston_ toimintavuosi_opas Teollisuusliiton ja Teollisuuden työttömyyskassan PÄIVYSTYS KIINNI 10.–11.10. VERKOSSA KATSO VALTAKUNNALLISET JA ALUEELLISET TAPAHTUMAT: www.teollisuusliitto.fi/tapahtumat KATSO JA ILMOITA AMMATTIOSASTOJEN TAPAHTUMAT: www.teollisuusliitto.fi/ammattiosastojen-toiminta l Kuulemiskirje jäsenille, joiden jäsenmaksut/jäsenmaksuvapaustiedot puuttuvat osittain tai kokonaan ajalta 1.1.–31.3.2019, lähetetään viikolla 37. l eAsiointi on sähköinen palvelu jäsenille. Kirjaudu osoitteessa: www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Palvelussa voit: katsoa ja päivittää jäsenja yhteystietosi, lisätä toimipaikkasi ja tilinumerosi. Voit myös tallentaa jäsen maksuvapaustietosi; jäsenmaksuvapauteen oikeuttavat syyt löydät osoitteesta: www.teollisuusliitto.fi/jasenmaksuvapautus l Onko kalenteritilauksesi voimassa? Tarkista eAsioinnista . JÄSENYYSYKSIKKÖ TIEDOTTAA METALLIN HISTORIAA VIELÄ SAATAVILLA Metalliliiton historian viides osa, Metallityöväen Liitto 1984–2000 on tilattavissa maksutta Teollisuusliiton verkkosivuilta: www.teollisuusliitto.fi/ materiaalitilaukset (ks. kohta ”Maksuton aineisto”, voi tilata kerralla useamman) Tilaus on voimassa myös tulevina vuosina. Tunnistepatterni Ammattiosaston toimintavuosi www.teollisuusliitto.? Pa in o p a ik ka : M a rk p rin t O y Lataa opas verkosta! Pitäkää kiirettä! Tekijä_2019_9_sisus.indd 49 11.9.2019 9.46
50 Tekijä 9/2019 Kiky gynnade företagen F inlands konkurrenskraft har på traditionella mätare utvecklats i en gynnsam riktning under åren som följt konkurrenskraftsavtalet, eller det så kallade kiky-avtalet, anser Industrifackets specialforskare Timo Eklund. – Under åren 2017 och 2018 har mervärdet på fabriksindustrin ökat med 12 procent. Det är en omfattande ökning, säger Eklund. Enligt honom är det ändå främst arbetsgivarna som dragit nyttan av tillväxten. – Summan för arbetskraftskostnaderna som betalats ut direkt till arbetstagarna är endast två procent högre än år 2016 då konkurrenskraftsavtalet undertecknades. I ljuset av den här utvecklingen är det fullt möjligt att slopa förlängningen av arbetstiden som infördes i samband med kiky-avtalet utan att Finlands konkurrenskraft rasar. – Finlands konkurrenskraft är på den nivån att den försämring av konkurrenskraften som slopandet av tilläggs timmarna för med sig inte sänker den finska industrins konkurrenskraft till en nivå som man inte kan säga att skulle vara god, säger Eklund. PRISET PÅ ARBETE BILLIGARE Eklund säger att kiky-avtalets inverkan på Finlands konkurrenskraft ligger på plus. – Målet med konkurrenskraftsavtalet var att sänka kostnaderna för arbete. Det gjorde man på två sätt. Sociala avgifter flyttades från arbetsgivare till arbetstagare, vilket minskade kostnaderna som företag måste betala i utbyte för arbete. Det andra sättet var att förlänga arbetstiden, då utgifterna för arbete blir lägre. – Tanken här är att om priset på arbete är lägre, så beställs mer arbete och därmed blir den finländska industrin konkurrenskraftigare. På så sätt får man marknadsandelar eller pengar till investeringar, då priset på själva arbetet är lägre. Det är svårt, eller till och med omöjligt, att bedöma hur omfattande de här positiva effekterna är. Samtidigt har nämligen efterfrågan på produkter som tillverkas i Finland varit god såväl utrikes som på hemmarknaden. – Det förekommer diskussioner om hur stor inverkan den allmänna ökade efterfrågan har haft och hur mycket konkurrenskraftsavtalet spelat in. Jag tror att hög konjunkturen haft en stor inverkan på den goda utvecklingen. NEDSKÄRNINGAR I LÖNER OCH FLER AVGIFTER Eklund anser att det är speciellt överföringen av arbetsgivaravgifter på arbetstagarna som gynnat företagen. – Enligt mina beräkningar har fabriksindustrin fått in 900 miljoner euro under tre år. Det är en stor summa. Om vi tittar på alla företag i Finland så talar vi om mer än tre miljarder euro. Det var enligt Eklund sänkandet av socialavgifterna som drog ner på företagens kostnader för arbetskraft under det första året med 1,5 procent. Efter det har fördelen vuxit med mer än en procent. En hur stor inverkan på företagens ekonomi förlängningen av arbetstiden inneburit är svårare att bedöma, ”Finlands konkurrenskraft rasar inte om kiky-timmarna slopas”, säger Industrifackets specialforskare Timo Eklund. TEXT JARI ISOKORPI FOTO KITI HAILA ÖVERSÄTTNING JOHANNES WARIS ”Det är svårt att bedöma hur omfattande de positiva effekterna är.” Tekijä_2019_9_sisus.indd 50 11.9.2019 9.47
9/2019 Tekijä 51 I TIDEN anser Eklund. Orsaken är att kiky-timmarna har införts på olika sätt i olika företag. I somliga företag har man inte alls infört något extra-arbete. – Matematiskt kan man räkna att dess inverkan på kostnaderna är ungefär en procent. På så sätt kan man säga att överföreningen av avgifter väger tyngre för företagen. Konkurrenskraftsavtalet innehöll också en tredje faktor som sänkte kostnaderna för arbetskraft. – I kiky-avtalet kom man överens om ett år utan lönehöjning. Samtidigt har man i konkurrentländerna betalat ut lönehöjningar i vanlig ordning. Om vi antar att detta ”nollår” inte kompenserades i senare avtal, så har det naturligtvis haft en inverkan på konkurrenskraften. ARBETSTAGARNA I UNDERLÄGE VID FÖRHANDLINGAR Eklund understryker att arbetstagarna pressades till att godkänna konkurrenskraftavtalet. I princip anser han ändå att det varit positivt att införandet av arbetstidsförläggningen skedde genom lokala förhandlingar. Det ledde till två typer av resultat. – Jag tycker det är bra att man förhandlar på arbets platsen och förbättrar förhandlingskulturen på jobbet. Jag har hört att de goda förhandlingsrelationerna mellan arbetstagare och chefer lidit på en del arbetsplatser på grund av de påtvingade kiky-förhandlingarna. Samtidigt har förhandlingarna befrämjat förhandlingskulturen på andra arbetsplatser. – Maktförhållandena mellan arbetstagarna och företrädare för företaget är ofta rätt så ojämna och det är arbetsgivaren som har sista ordet. Då förhandlingarna sker på axeln Södra Kajen – Hagnäs är förhandlingspositionerna mer i jämvikt, säger Eklund. KIKYTERAR ALLA LIKA MYCKET? Förutsättningarna för att nå ett omfattande konkurrenskraftsavtal underlättades av att inkomstöverföringen från arbetstagare till arbetsgivare flyttades över på den offentliga sektorn. – De förluster som det innebar för löntagarna, flyttades över på den offentliga sektorn genom lösningar i beskattningen. Jag vet inte om kompensationen gick jämnt ut, men den offentliga ekonomin fick lida mest. Då återstår förstås att fundera över ”vem” den offentliga ekonomin egentligen är och om notan senare att betalas av skattebetalarna i form av skattehöjningar. Beslutet förde med sig vissa bieffekter. – Kompenseringen i beskattningen är säkerligen en av orsakerna till att statsskulden fortfarande ökar. Behandlades alla löntagargrupper på samma sätt i konkurrenskraftsavtalet? – Löntagarna inom den offentliga sektorn utsattes för en nedskärning av semesterpengarna. De har tvingats bära den tyngsta bördan. Naturligtvis utgjorde oron för den offentliga ekonomin en av de bakomliggande orsakerna till att konkurrenskraftsavtalet utformades. Bland arbetstagarna har förlängningen av arbetstiden inte varit ett populärt beslut. Har man undersökt om det försämrat arbetstagarnas motivation på jobbet och genom det också produktiviteten? – Det är svårt att uppskatta de psykologiska effekterna. Jag har hört att människor av förståeliga skäl varit sura på det. Det kan ha, och sannolikt har det också, någon inverkan på produktiviteten. Hur mycket, det kan jag inte avgöra och jag har inte hört att någon annan skulle ha fått fram siffror eller storleksklass på det hela. FRITIDEN HAR ETT EGENVÄRDE Eklund hävdar att slopandet av kiky-timmarna knappast förbättrar Finlands konkurrenskraft, men att det finns andra vägande skäl för att göra det. – Människan finns inte till för ekonomin, utan tvärtom. Det är en bra sak om en människa kan njuta mer av fritid. Det har ett egenvärde, säger Eklund. – Fritiden måste inte endast avspeglas i arbetstagarens produktivitet eller att företagen får bättre arbetskraft. Det är bra om en människa kan plocka bär, se på tv eller ringa upp vänner. Eklund anser att arbetstidförlängningen var ett steg bakåt i en långvarig förändringsprocess i arbetslivet som för mot kortare arbetstid. – Det är positivt med ökad fritid. Världen, livet och industrin består också av något annat än bara konkurrenskraften. Inom det finska arbetslivet – men också i internationell jämförelse – så har man utgått från att arbetstiden blir kortare när produktiviteten ökar. Det är den stora bilden av den historiska utvecklingen. Människor har mer fritid när den produktion som behövs för att skapa välfärd för människor kan åstadkommas på en kortare tid. l ”Högkonjunkturen har haft en stor inverkan.” ”Världen, livet och industrin består också av annat än bara konkurrenskraften.” TIMO EKLUND Specialforskare vid Industrifacket. Politices magister. Har arbetat för Industrifacket och dess föregångare sen 2011. Hans specialområde är nationalekonomi och konkurrenskraft. Eklund utbildar i nationalekonomi vid Industrifackets Murikka-instut. Tekijä_2019_9_sisus.indd 51 11.9.2019 9.47
52 Tekijä 9/2019 Blod, svett och kanske ibland ett skratt När proffset Mathias Eklund stiger ner från boxningsringen kan det hända att proffset Mathias Eklund följande morgon ska vara på jobb på motorfabriken. TEXT JOHANNES WARIS FOTO JOHANNES TERVO ”D et lukar lite svett här, det ger mig faktiskt motivation. Man är här för att träna, inte för att ta selfies, säger Mathias Eklund när han visar upp utrymmen på boxningsgymet i Vasa där han tillbringar en hel massa tid med att utvecklas i hobbyn. Ja, eller om man ska vara petig så är det egentligen inte frågan om en hobby. Eklund är nämligen proffs. Han har gått 14 matcher sen skjortan åkte av som ett tecken på övergången till att bli proffs. 12-2-2 lyder raden. 12 segrar, två oavgjorda och två gånger har Eklund fått se sig besegrad. Larsmobördige Eklund har bott i Vasa i drygt tio år och till vardags jobbar han som testkörare på labbet på ABB Motors i Vasa. Det var också först i vuxen ålder som Eklund drog på sig boxningshandskarna. – Jag var nästan lite soffpotatis, även om jag gått på gym och spelat fotboll och hockey när jag var yngre, men aldrig sådär riktigt på allvar. Det va en jobbarkompis som lockade med mig på konditionsboxning och på den vägen är vi. Men hur går det ihop med jobbet? – Det har varit flexibelt med jobbet. De har haft full förståelse för boxningen, ända upp till ledningen. De vet ju också att det är en ”tillfällig störning”. – Det beror också lite på en hurdan match jag har på kommande och var den är. Hur mycket förberedande arbete som krävs. Men om det behövs tar jag obetald ledighet, jobbar in det eller fixar med pekkasdagar. Eklund har förutom på hemmaplan i Finland, bland annat på framför tusentals ögonpar på Arenan i Helsingfors, också boxats utomlands, i Tyskland och England. INGEN GULDGRUVA I FINLAND På den internationella toppen inom proffsboxningen rör sig lönerna i miljonklassen. I Finland är summorna sådana att proffsen för det mesta försöker jobba vid sidan om träningen. – För tillfället skulle det inte gå runt för mig ekonomiskt. Jag brukar säga att det handlar om en hobby som tas på allvar, inte ett yrke. Familjen har varit ett stort stöd för Eklund och hans tre söner är vana besökare på boxnigsgymet i Vasa. Dessutom blir det över tid för det fackliga arbetet inom Industrifacket och Eklund har deltagit i förtroendemannakurser. Därför är det inte alls ovanligt att träningspassen inleds vid femsnåret i arla morgonstund. Då en match närmar sig blir det ett helt annat tempo i träningen för Eklund. Ingen allmän träning, utan i stället tränar man utgående från motståndaren – hans styrkor och svagheter, liksom också naturligtvis de egna. Alltid finns det inte tid för den lyxen, utan om det kommer ett bra erbjudande måste man nappa på. Så gick det senast i mars då Eklund fick ett erbjudande han inte kunde tacka nej till. MATHIAS EKLUND Testkörare ABB Motors Proffsboxare Boxing Team Eklund Vasa Tekijä_2019_9_sisus.indd 52 11.9.2019 9.47
9/2019 Tekijä 53 FACKET – Jag hade precis kommit hem från en solsemester i mars och nästa match skulle bli följande helg i London. Vi visste att vi skulle ha en chans att överraska då vi var utmanare. Då var det bara att gå ”all in”. NYTTA AV BOXNINGEN PÅ JOBBET En del lärdomar från boxningens värld funkar också på jobbet. – Jag har lärt mig att hålla huvudet kallt då det brinner så att säga. Man håller huvudet kallt, och andas lugnt. Man har kanske hittat balansen och att inte stressa för mycket. Stress dödar ju, sägs det, funderar Eklund. Från 2017 har Boxing Team Eklund en egen förening eller boxningsakademi. Han har också lyckats få med sig flera kompisar från jobbet som gett konditionsboxningen en chans. – Det blir bra på jobbet också, då man får något annat att prata om än det vanliga jobbsnacket. Vi försöker att se till att det inte blir militäriskt, utan att vi har en god anda, skämtar och skojar på och ”pushar” varandra med samma. Eklund talar ofta om ett ”vi” när han talar om boxningen. Det är en individuell gren, men ”hörnet” där tränaren står är viktigt. Förhållandet mellan tränare ska funka bra, så mycket tid som de tillbringar tillsammans. – Vi kan vara kompisar på utsidan, men här inne är vi alltid tränare och boxare. Det är ett helt annat förhållande, men vi har haft det lätt att hoppa mellan rollerna, säger Eklund om sin tränare. I skrivande stund har Eklund inte följande match inprickad i kalendern. – Efter senaste matchen sa jag att nu får det vara nog. Men sen kom jag snabbt på andra tanker, säger Eklund. l Boxningslegenden Muhammad Alis ord pryder Mathias Eklunds arm. PÅVERKA – KOM PÅ HÖSTMÖTE! l Fackavdelningarnas höstmöten närmar sig och mötena är öppna för alla medlemmar i fack avdelningen. På höstmötet har medlemmarna möjlighet att påverka den egna fackavdelningen genom att välja styrelsen för nästa år. På höstmötet godkänns också verksamhetsplanen och budgeten för följande år. l Höstmötet ska hållas inom oktober–november och möteskallelserna ska gå ut senast två veckor före mötet. ARBETARSKYDDSVAL 1.11–31.12. l Valet av representanter för arbetarskyddet är viktigt med tanke på intressebevakningen på arbetsplatsen. Arbetarskyddsval ordnas på arbetsplatserna vartannat år i november–december. l Arbetarskyddssamarbetet på arbetsplatserna grundar sig på lagstiftning och avtal mellan arbetsmarknads parterna. Målet är att främja dialogen mellan arbetsgivaren och arbetstagarna och att göra det möjligt för arbetstagarna att delta och påverka i de frågor som berör säkerhet och hälsa på arbetsplatsen. l På arbetsplatser med minst 10 arbetstagare väljs en arbetarskyddsfullmäktig och två vicearbetarskydds fullmäktige samt ett på förhand överenskommet antal arbetarskyddsombud. www.teollisuusliitto.fi/arbetarskyddsval HAVE YOUR SAY – COME TO THE AUTUMN MEETING! l The trade union departmental autumn meetings are approaching, and they are open to all members of each trade union department. At the autumn meeting, members have the opportunity to influence their own department by electing the board for the next year. The operational plan and the budget for the next year are also approved at the autumn meeting. l The autumn meeting must be held during October-November, and invitations to the meeting must be issued no later than two weeks before the meeting. ELECTION OF OCCUPATIONAL SAFETY REPRESENTATIVES 11 NOV-31 DEC l Occupational safety representatives are elected in November and December. In most cases, new representatives are elected every two years. l The cooperation in occupational safety matters at workplaces is based on legislation and agreements between labour market organisations. The goal is to promote interaction between employers and employees and to allow employees to participate in and influence matters concerning their workplaces’ safety and health. l An occupational safety representative, two deputy representatives and a separately agreed number of occupational safety ombudsmen must be appointed in workplaces with at least ten employees. PÅ SVENSKA I HÖST 12–13.10 Medlemsforum, Murikka-institutet Facket och världen, medlemsförmåner, KIKY och annat aktuellt. Den kostnadsfria kursen är öppen för alla. Resekostnaderna ersätts. 13–15.11 Kompletteringskurs, Murikka-institutet En kompetenshöjande utbildning för både förtroendemän och arbetarskyddsfullmäktige 23–24.11 Framtidens arbetsliv – FFC:s svenska seminarium, Clarion Helsingfors Mer information och anmälningar: www.teollisuusliitto.fi/svenska-kurser KOM PÅ KURS! Tekijä_2019_9_sisus.indd 53 11.9.2019 9.47
54 Tekijä 9/2019 AJANKOHTAISTA 54 Tekijä 9/2019 HAE TEOLLISUUSLIITON JÄSENHINTAISIA TALVIJA KEVÄTLOMIA Teollisuusliiton omistamat viikko-osakkeet viikoille 1–22/20 ovat jäsenten haettavissa 17.9.19 alkaen. Liitolla on tasokkaita viikko-osakkeita Hannunkivessä, Himoksella, Kalajoella, Katinkullassa, Kuusamossa, Levillä, Naantalissa, Punkaharjulla, Pyhäniemessä, Rukalla, Saimaalla, Sallassa, Tampereella, Ylläksellä, Vierumäellä ja Ängesholmissa. Lähetä hakemuksesi viimeistään 13.10.19 (haettavat viikot löytyvät painikkeen ”ARVONTA” alta). Lomaviikot arvotaan kaikkien hakijoiden kesken 16.10.19. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan heti arvonnan jälkeen. Arvontojen jälkeen varaamatta jääneet loma-ajankohdat tulevat sivustoille varattaviksi 23.10.19 klo 10. Lisätietoja haettavista kohteista ja hakemisesta löydät holidayclub. /yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: teollisuusliitto@holidayclub.shop ja salasanalla: holidaylomat Holiday Club Yrityspalvelu puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15), yrityspalvelu@holidayclub. Tekija?-lehti 185x130_talvi-kevat2019.indd 1 28.8.2019 10.33 JÄSENETU AKTUELLT Pieniä muutoksia eAsiointiin kirjautumisesssa n Teollisuuden työttömyyskassan eAsiointiin kirjautuminen ohjataan jatkossa Suomi.fi -verkkopalvelun kautta. Syyskuun lopussa pääset kirjautumaan eAsiointiin kassan kotisivujen lisäksi Suomi.fi -palvelun kautta omilla verkkopankkitunnuksillasi. Samalla tunnistautumiskerralla voit käyttää myös muita sähköisiä viranomaispalveluita, kuten Kelan tai TE-toimiston verkkopalveluita. Muutoksen yhteydessä kassan eAsioinnista ei voi enää siirtyä Teollisuusliiton eAsiointiin ilman erillistä kirjautumista. Pysyt kirjautuneena kassan eAsiointiin niin kauan kun automaattinen aikakatkaisu ei keskeytä istuntoa tai kirjaudut itse palvelusta ulos. Muilta osin muutos ei vaikuta eAsioinnin käyttöön tai kirjautumiseen. Små förändringar i inloggningen till E-tjänsten n Inloggningen till Industrins arbetslöshetskassas E-tjänsten styrs i fortsättningen via Suomi.fi -webbtjänsten. Från och med slutet på september är inloggningen till E-tjänsten möjlig förutom på kassans egna webbsidor också via Suomi.fi -webbtjänsten, där du loggar in med dina egna bankkoder. Med samma inloggning har du då även andra myndigheters tjänster till ditt förfogande, så som FPA eller TE-byrån. I samband med förändringen är det längre inte möjligt att förflytta sig från kassans E-tjänsten till förbundets E-tjänsten utan att logga in skilt. Du är dock fortfarande inskriven i kassans E-tjänsten så länge du inte själv loggar ut, eller blir utloggad p.g.a. tidsutlösning. För övrigt påverkar förändringen inte användningen av e-tjänsten . Suomi.fi on verkkopalvelu, joka kokoaa yhteen julkisessa hallinnossa käytettävät eri sähköiset asiointikanavat. Suomi.fi är en webbtjänst, som samlar ihop olika elektroniska servicekanaler inom den offentliga sektorn. Tekijä_2019_9_sisus.indd 54 11.9.2019 13.20
9/2019 Tekijä 55 TEOLLISUUDEN TYÖTTÖMYYSKASSA n Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työnhakijaksi TE-toimistoon. n Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti. n Ansiopäivärahan ensija jatkohakemuksen liitteineen voit lähettää eAsioinnissa verkkopankkitunnusten avulla. Sähköisesti täytetty hakemus on heti käytettävissämme. n eAsiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta. Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen. n Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta. Hakemuksen voit lähettää vasta hakujakson päättymistä seuraavana päivänä. n Täytä jatkohakemus neljältä kalenteriviikolta maanantaista sunnuntaihin tai kalenterikuukaudelta. n Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan kotisivuilta > Käsittelytilanne . LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN ? Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta työssäoloviikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta. ? Irtisanomisilmoitus toistaiseksi voimassa olleen työsuhteen päätyttyä. ? Lomautusilmoitus, jos sinut on lomautettu. LIITÄ ENSIJA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA ? Kopio saamastasi sosiaalietuuden päätöksestä. Kelan maksamista etuuksista ei tietoja tarvitse toimittaa. ? Halutessasi voit toimittaa meille muutosverokortin. Sen voi myös lähettää sähköisesti Verohallinnon OmaVero -palvelun kautta. ? Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla. ? Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön. ? Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai muusta yritystoiminnasta. NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA KOTISIVUT www.teollisuuskassa.fi ; eAsiointi ja yhteydenotto PUHELINPALVELU 020 690 455 ma–ke ja pe 8.30–15 POSTIOSOITE PL 116, 00531 Helsinki KÄYNTIOSOITE Hakaniemenranta 1 HENKILÖKOHTAINEN ASIAKASPALVELU Teollisuusliiton aluetoimistot SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING n Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbetslös arbetssökande till TE-byrån. n Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna är betalda fram till arbetslösheten. n Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte bilagor via E-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Den elektroniskt ifyllda ansökan är genast tillgänglig hos oss. n Logga in i E-tjänsten via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut en ansökningsblankett. n Första ansökan kan du fylla i för två hela kalenderveckor. Ansökan kan sändas först dagen efter ansökningsperioden har gått ut. n Fyll i fortsatt ansökan för fyra kalenderveckor eller för en kalendermånad. n Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid på kassans webbplats > Komplett behandlingsstatus . BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN ? Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen. ? Tillkännagivande om uppsägning, om du är helt arbetslös. ? Tillkännagivande om permittering, om du är permitterad. BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN ? En kopia på beslutet om erhållen social förmån. Beslut om förmåner beviljade av FPA behöver inte tillställas. ? Du kan, efter behag, sända kassan ett ändringsskattekort. Den kan sändas elektroniskt via Skatteförvaltningens MinSkatt e-tjänst. ? Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser. ? Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete. ? Beskattningsbeslutet, om du har inkomster från lantbruksverksamhet eller från någon annan företagsverksamhet. WEBBPLATS www.teollisuuskassa.fi /sv; e-tjänsten och kontakt TELEFONSERVICE 020 690 455 mån–ons och fre 8.30–15 POSTADRESS PB 116, 00531 Helsingfors BESÖKSADRESS Hagnäskajen 1 PERSONLIG KUNDSERVICE Industrifackets regionkontor INDUSTRINS ARBETSLÖSHETSKASSA 9/2019 Tekijä 55 eAsiointi on avoinna aina silloin kun haluat E-tjänsten är öppen när du vill Tekijä_2019_9_sisus.indd 55 11.9.2019 9.47
56 Tekijä 9/2019 Kurakaksikon laatuaikaa ”O nhan se tosi ihana nähdä, miten lapsi kehittyy lajissa. Yhteisillä reissuilla puhutaan monet asiat, joskus kisan jälkeen olo voi olla hyvinkin tunteikas, Sami Toivanen myöntää. Kisasuorituksia valmentajaisä kertoo analysoivansa ajoin turhankin suorasukaisesti. Onneksi Kiteen Suksitehtaan pääluottamusmiehellä on taitoa ratkaista ongelmia kuuntelemalla, puhumalla ja sovittelemalla. Eikä 9-vuotias Vili Toivanen jää hänkään sanattomaksi. – Harjoittelemassa käydään kolmisen kertaa viikossa, ja siihen vielä kisamatkat päälle. Paljon vietämme yhteistä aikaa. Pehmeää hiekkaa, pöytähyppyreitä, vauhtija stepup-hyppyreitä. Ollaan Kiteen Aimon alueen motocrossradalla, joka on Sami Toivasen ja hänen poikansa Vilin harrastuksen kotipesä. Kaksikolle moottoripyörien pärinä on kuin musiikkia korville. TEKSTI SIRKKA-LIISA AALTONEN KUVAT JARNO ARTIKA NUOREN MIEHEN UNELMA Oman pyöräilyuransa Sami Toivanen starttasi 25vuotiaana. Haave lajista oli kytenyt lapsuudesta lähtien. Ensimmäinen pyörä oli jytäkkä katuenduropyörä Husqvarna 570. Sittemmin isokuutioinen ja raskas pyörä vaihtui ketterämpiin. – Enduron virallisiin kisoihin en koskaan lähtenyt, cross country on ollut minulle se mieluisin laji. Niin enduro, motocross kuin cross countrykin on motoristipiireissä nimetty ”kurapuoleksi”. Hiekka pöllyää, rapa roiskuu ja hiki virtaa. Onpa Toivasella itselläänkin kelpo tarina kerrottavaksi lajin ihanuudesta. HARRASTAJA Tekijä_2019_9_sisus.indd 56 11.9.2019 9.47
– Oli vuosi 2010, kisa Heinolassa, heinäkuun hellettä +30. Maasto oli rutikuiva, kun 150 kuskia lähti liikkeelle. Sain huonon startin, mikä tarkoitti sitä, että jäin sankkaan pölypilveen. Näkyvyys oli olematon. Tunnin ajon aikana kolmen litran juomareppu tyhjeni ja pyörän tankkauspaikalle tultuani koko kroppa oli kuin makaronia. Toivasen olo oli karmea, käväisi jo kisan keskeyttäminenkin mielessä. Vaan mitä tekikään vihmerä huoltomies? – Kaveri kippasi kymmenen litraa jääkylmää vettä niskaani. Siinäpä olo piristyi kummasti! Ajoin kisan loppuun, viimeisellä kierroksella vielä ohitin yhden kerho kaverinkin. VALMENTAJAN ROOLIIN Samaisena hellekesänä syntynyt Vili on viettänyt aikaa motocrossradalla jo 2,5-vuotiaasta lähtien. Kolmevuotiaalle isä hommasi ensimmäisen pyörän – 50-kuutioisen ja ilmajäähdytteisen menopelin. Kun perheeseen pari vuotta sitten syntyi tytär Vilma, Toivanen luopui omasta ajokistaan. – Vilin tavoite on kehittyä motocrossissa, nyt panostetaan siihen. Aika ja raha eivät riitä molempien harrastukseen. Toki haaveena on vielä palata kisaradoille, kunhan lapset ovat kasvaneet ja aikaa riittää taas omille ajoille. MC Kiteen motocrossvalmentajan roolissa Sami Toivanen koutsaa nuoria junioreita. Heitä Aimon radalle tulee omalta paikkakunnalta, mutta myös kauempaa. – Opastan perusasioita pyörän huollosta, neuvon vasta-alkajia ja myös heidän vanhempiaan. Syvällisemmät lajitreenit vetää SM-tasolla itsekin motocrossia ajanut Toni Koskinen. Nuorten ohjauksen lisäksi Toivanen vastaa myös moottoripyöräklubin motocrossja cross country -radan toiminnasta. Ratamestarina hän suunnittelee myös cross countryn kisaradan. KIPUKYNNYS KORKEALLA, JÄRKI PÄÄSSÄ Toivasen oma mielilaji cross country on kestävyysajoa. Perusajoaika on kaksi tuntia, radan mitta kymme nen kilometrin vaiheilla. Syke nousee korkealle, herpaantuminen kostautuu helposti. – Kaatumiset kuulu vat lajiin. Katkenneita luita, sijoiltaan menneitä olkapäitä – ihan tyypillisiä vammoja tässä lajissa. Itse olen säästynyt isom milta vaurioilta, lähinnä venäh dyk siä on tullut. 9/2019 Tekijä 57 VAPAALLA Kurakaksikon laatuaikaa Toivanen kertoo lajin vaarallisuudesta realistisesti ja kiihkoilematta, vaikka juuri kuluvan vuoden kesällä cross countryn Euro opan cupin kilpailussa suomalaiskuljettaja menehtyi törmättyään puuhun. Turvallisuuteen kiinnitetään monin tavoin huomiota. Pakollisia turva varusteita ovat kypärä ja ajo kengät. Monet käyttävät myös polvija kyynärsuojia, rintaselkäpanssaria ja niskatukea. Myös ratojen turvallisuutta kontrolloidaan tarkasti. – Nykyajan pyörät ovat jousituksiltaan niin hyviä, että niillä pystyy ajamaan uskomattoman kovaa. Kuskilla voi olla tunne, että pitoa on – kunnes hetkessä pito häviää ja sitten mennään. Toivanen jakaa kuljettajat karkeasti kahteen kategoriaan. – On niitä, jotka eivät välitä kaatumista. He jatkavat täyttä vauhtia eteepäin, ehkä yli omien taitojen. Sitten ovat ne, jotka kaatumisen jälkeen hiljentävät vauhtia toviksi. Itse kuulun tähän jälkimmäiseen po ruk kaa – sen verran on jo tullut järkeä päähän. Niin tai näin, tässä lajissa kipua kyllä pitää sietää. TÄYDELLINEN NAUTINTO! – Parasta ajamisessa on se ajaminen, vakuuttaa Vili Toivanen ennen kuin sukeltaa pyöränsä kanssa radalle. Isä Sami Toivanen pukee ajamisen nautinnon monisanaisemmin. – Tulet radalle, pistät kypärän päähän ja lähdet ajamaan – siinä unohtuu kaikki muu. Et ajattele huolia ja murheita, et työasioita, vaan keskityt ajamiseen ja nautit. Se on se juttu, joka kiehtoo! l ”Parasta ajamisessa on ajaminen.” VILI TOIVANEN, 9 VUOTTA ”Haaveena on vielä palata kisaradoille, kunhan lapset ovat kasvaneet ja aikaa riittää taas omille ajoille.” SAMI TOIVANEN SAMI TOIVANEN Pääluottamusmies KSF Sport Oy Kitee Tekijä_2019_9_sisus.indd 57 11.9.2019 9.47
58 Tekijä 9/2019 PULMAT HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN Ristikon ja sudokujen ratkaisut: www .tekijälehti.fi WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN TULEVA VASTAUSALUE HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN 10 KIPERÄÄ KYSYMYSTÄ WWW.SANARIS.FI/JUHA HYVÖNEN ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? 1. Mikä on Pohjoismaiden korkein käytössä oleva näköalatorni? 2. Mitä kansanomaista nimitystä käytetään työajan lyhennysvapaista? 3. Sijaitseeko Pohjoisnapa merellä vai maalla? 4. Missä kaupungissa on Cocks Areena? 5. Mikä eläin on mulli? 6. Mikä eläin on hieho? 7. Minkä maailmankuvaa mullistaneen oivalluksen Nikolaus Kopernikus teki? 8. Montako leivänpuolikasta mahtuu tusinaan? 9. Mitä entisten nuorten suosikkiviiniä kutsuttiin punapääksi? 10. Minkä maan politiikassa toimii Pohjoisen liitto eli Lega Nord? VA ST A U KS ET : 1. Ta m pe re en N äs in ne ul a (1 34 ,5 m et ri ä) . 2. Pe kk as va pa at , pe kk as et . 3. M er el lä . 4. Ri ih im äe llä . 5. N uo ri so nn i. 6. Po ik im at on le hm ä. 7. M aa ki er tä ä au ri nk oa . 8. Tu si na el i 12 . 9. N or df or si n pu na vi in iä . 10 . It al ia ss a. Tekijä_2019_9_sisus.indd 58 11.9.2019 9.47
9/2019 Tekijä 59 VAPAALLA TAPIO TOMSTEN PENTTI OTSAMO Tekijä_2019_9_kansiarkki.indd 59 10.9.2019 8.58
Racer-kengissä on maailman kehittynein kantavaimennus, jonka perustana on Sievi FlexEnergy joustoelementti. Elementti sitoo syntyvää liike-energiaa ja yli 55 % energiasta palautuu askellukseesi. Sporttisen kevyt rakenne, hengittävä ja anatomisesti jalkaa tukeva muotoilu sekä käyttömukavuutta lisäävä Boa®kiristysmekanismi tekee Racer Freestä ylivoimaisen turvajalkineen. Sporttisen kevyt ja hengittävä uutuus! S ie vi Fl ex En erg y -joustoelemen tti po hja n sis ällä Tekijä_2019_9_kansiarkki.indd 60 10.9.2019 8.58