AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA Voimannäyttö Lakot laitettiin tauolle, jotta neuvottelut voivat alkaa. Pallo on nyt maan hallituksella. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI WWW.TEKIJÄLEHTI.FI NRO 4/2024 8 Pienyrityksissä turva heikkenee 26 Lasi kiertää villaksi 38 Ajankohtaispäivästä tukea 48 Bollen är hos regeringen 53 Employment security on the edge 54 Ay-jalkapallo yhdistää Varaluottamusmies ja ao. 168:n puheenjohtaja Ella Jaakkola oli neljä viikkoa lakossa Vantaan Okmeticilla. #Pa ina vaS yy Tekijä_2024_4_kansiarkki.indd 1 Tekijä_2024_4_kansiarkki.indd 1 9.4.2024 14.10 9.4.2024 14.10
Liitto tiedottaa: näin otat yhteyttä Keskustoimisto TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 ma–pe 8.30–12.00 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 ma–pe klo 8.30–12.00 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUSLIITTO PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi Teollisuusliiton toiminta-alueet UUDENMAAN TOIMINTA-ALUE Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Toimistosihteeri 020 774 1305 ETELÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Aleksanterinkatu 18 A 3. kerros, 15140 Lahti (Kauppakeskus Trio) Toimistosihteeri 020 774 1362 LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteeri 020 774 1323 ITÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Vuorikatu 20, 70100 Kuopio Toimistosihteeri 020 774 1402 SISÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Åkerlundinkatu 11 C, 33100 Tampere Toimistosihteeri 020 774 1372 POHJANMAAN TOIMINTA-ALUE Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 POHJOIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteeri 020 774 1433 www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Liiton ja kassan palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluekeskuksiin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. Tekijä_2024_4_kansiarkki.indd 2 Tekijä_2024_4_kansiarkki.indd 2 9.4.2024 14.10 9.4.2024 14.10
4/2024 Tekijä 3 AJASSA TYÖSSÄ LIITOSSA PÅ SVENSKA IN ENGLISH VAPAALLA 4 / 24 TYÖPAIKALLA Raimo Jääskeläinen työskentelee Forssan lasivillatehtaan pakkaamossa. Tekijä noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) hyvää journalistista tapaa. TEOLLISUUSLIITTOLAISEN LEHTI – 17.4.2024 WWW.TEKIJÄLEHTI.FI EDUNVALVONTA Nadija Kirik osallistui ensimmäisille Teollisuusliiton nuorten tes-päiville. Ilman duunareita emme voi ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa. JERE SEDERGREN Pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu sivu 42 10 PÄÄJUTTU Jenni Turpeinen ja Jarkko Suoranta lakkovahdissa Linde Gasilla Riihimäellä. A N N IK A RA U H A LA LA U RI RO TK O EM M I KA LL IO 26 40 KANNESSA _ok.indd 3 _ok.indd 3 10.4.2024 14.13 10.4.2024 14.13
4 Tekijä 4/2024 SISÄLTÖ KA N N EN KU VA : A N N IK A RA U H A LA 26 TYÖPAIKALLA Lasivillatehdas odottaa seuraavaa nousua 34 TYÖYMPÄRISTÖ Yhä useampi tekee töitä sairaana 38 TAPAHTUMA Luottamushenkilöt verkostoituivat Jyväskylässä 40 EDUNVALVONTA Nuorilla ensimmäiset tes-päivät 42 KOULUTUS Kuukauden kurssilta uusia kykyjä 45 MAAILMA USA:ssa liitto vahvistuu autotehtailla 46 LYHYET 54 HARRASTAJAT Ammattiosasto 23:n jalkapallojoukkue 57 HISTORIA Vuonna 1934 58 PULMAT Ristikko, sudokut, sanaristit ja Taukovisa 05 PÄÄKIRJOITUS Asko-Matti Koskelainen 06 HETKESSÄ Hakaniementori, Helsinki 08 AVAAJA Pienyritysten työntekijöiden turva leikkuulistalla 10 PÄÄJUTTU: #PAINAVASYY Neljän viikon lakosta erätauolle – ja neuvotteluihin? 18 KOKIJA Opintomatkaaja Petri Partanen 20 KATSAUS Eurovaalit tulevat, ole valmis! 24 KÄSITE Mitä ihmettä on käpistely? 48 #VÄGANDESKÄL Strejkande på Fiskars: ”Får se vad regeringen kommer med” 50 NORDEN Dansk fackledare oroar sig för Finland 53 CO-OPERATION ACT Weaker employment security for smaller companies AJASSA TYÖSSÄ PÅ SVENSKA IN ENGLISH LIITOSSA VAPAALLA JU H A TA N H U A Teollisuusliittolaisen lehti. Taustaltaan Suomen vanhin ay-lehti. Perustettu 1893 nimellä Gutenberg. VA. PÄÄTOIMITTAJA Asko-Matti Koskelainen 040 502 9550 TOIMITTAJAT Antti Hyvärinen 040 571 7228 Tiia Kyynäräinen 050 387 4119 REDAKTÖR Johannes Waris 040 357 2855 GRAAFINEN SUUNNITTELIJA Emilie Uggla 050 467 6069 TOIMITUKSEN ASSISTENTTI Emmi Mäkinen 040 560 2560 TOIMITUKSEN SÄHKÖPOSTI tekija@teollisuusliitto.fi etunimi.sukunimi @teollisuusliitto.fi VERKKOLEHTI www.tekijälehti.fi NÄKÖISLEHTI www.lehtiluukku.fi TILAUKSET Jäsenet: jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi 020 690 446 Muut kuin jäsenet: emmi.makinen@teollisuusliitto.fi 040 560 2560 TILAUSHINTA (12 NROA) Kotimaahan 25 euroa Ulkomaille 30 euroa JULKAISIJA Teollisuusliitto ry Vaihde 020 77 4001 PL 107, 00531 Helsinki www.teollisuusliitto.fi PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa Painos 210 000 SIVUNVALMISTUS PunaMusta Oy, Sisältöja suunnittelupalvelut ISSN 2489-5954 ISSN 2489-7345 (verkkolehti) KAUPALLISET ILMOITUKSET MikaMainos Oy info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi 050 528 7782 www.tekijalehti.fi/ mediakortti AUDITOITU TUOTE NEUTRAALI CO 2 PunaMu sta Ao. 23:n joukkueen Aki Kemppi syötti ayjalkapalloturnauksessa. Seuraava numero ilmestyy 15.5. HYVÄÄ VAPPUA! TU OM A S IK O N EN _ok.indd 4 _ok.indd 4 10.4.2024 14.33 10.4.2024 14.33
4/2024 Tekijä 5 AJASSA Vuorovaikutus on olennainen osa Tekijän toimittamista ja kehitystyötä. Anna palautetta ja ideoita toimitukselle. Lähetä mielipidekirjoituksia. tekija@teollisuusliitto.fi Lakko väliaikainen, vappu ikuinen S AK:laisten ammattiliittojen Painava syy -työtaistelutoimet Petteri Orpon oikeistohallituksen työelämäheikennyksiä ja sosiaaliturvan leikkauksia vastaan ovat jatkuneet jo yli puoli vuotta. Toimet keskeytettiin toistaiseksi, kun neljän viikon pituiseksi venynyt teollisuuden ja tavaraliikenteen lakko päättyi sunnuntaina 7. huhtikuuta. Urheilutermein otettiin aikalisä tai erätauko. Työministeri Arto Satonen on moneen kertaan toistellut, että lakkojen ollessa käynnissä neuvotteluja hallituksen suunnitelmista ei voida käydä. Lakkojen keskeyttämisellä pallo heitettiin takaisin hallitukselle: No niin, nyt sitten neuvotellaan? On hyvä antaa maan hallitukselle mahdollisuus olla sanojensa mittainen. Josko viimein järki voittaisi? Ei välttämättä kuitenkaan kannata pidätellä hengitystä. Tähän asti hallitus on pitänyt jääräpäisesti kiinni linjastaan kurjistaa työntekijöiden asemaa. Saattaa olla, että liittojen voimaa joudutaan edelleen näyttämään, mahdollisesti piankin. Maalis–huhtikuun neljän viikon lakon ytimessä olivat strategisesti valitut Raahen ja Tornion suuret terästehtaat, Nesteen Porvoon jalostamo ja yhtiön terminaalit eri paikkakunnilla sekä piikiekkovalmistaja Okmetic Vantaalla. Lakon aikana järjestettyinä kahtena tukilakkopäivänä tuhannet muutkin työntekijät kymmenissä yrityksissä ympäri maata pääsivät näyttämään tukensa ja kiitoksensa pidemmässä lakossa sinnitteleville. Osalta liiton jäsenistöä on kuulunut pettyneitä äänenpainoja lakkojen keskeyttämisestä ilman hallituksen näkyvää taipumista. Menikö lakko hukkaan? Ei mennyt. Lakot ovat näyttäneet, että liitolla on edelleen voimaa, taitoa ja uskallusta vaikuttaa asioihin. Työnantajat ovat nähneet, että työntekijöillä on halu ja kyky ajaa omia etujaan. Arvioiden mukaan useampaan miljardiin nousevat lakkojen kustannukset eivät ole itseisarvo, mutta toivottavasti saa työnantajapuolen harkitsemaan, onko oikeistohallituksen tukeminen oikeasti kaiken tämän arvoista. Lakossa olleiden työpaikkojen lakkotoimikunnat ovat laittaneet itsensä pyyteettä likoon ja tehneet kovaa jalkatyötä lakkojen järjestämiseksi. Työpaikoilla on käyty tärkeitä keskusteluja asioista, joita aiemmin on pidetty ehkä liiankin itsestäänselvyyksinä. Liiton jäsenet voivat olla aidosti ylpeitä siitä, että ovat nostaneet hallituksen aikeet näkyviksi ja yleiseen tietoisuuteen. Mikä tilanne olisi, jos tätä kaikkea ei olisi tehty? Pidemmällä aikavälillä näistä lakoista jää muistiin se, että kyse on oikeudenmukaisuudesta, kohtuudesta ja solidaarisuudesta. Liitto puolustaa jäsentensä etuja, ja heikommista pidetään huolta. Tämä on hyvä viesti myös 1. toukokuuta, kun vietetään perinteistä työn ja työväen juhlaa. Hyvää vappua! Kaikesta huolimatta, ja juuri siksi. ? ”Lakoista jää muistiin se, että kyse on oikeudenmukaisuudesta, kohtuudesta ja solidaarisuudesta.” ASKO-MATTI KOSKELAINEN Va. päätoimittaja Pääkirjoitus _ok.indd 5 _ok.indd 5 10.4.2024 14.13 10.4.2024 14.13
6 Tekijä 4/2024 HETKESSÄ Kuva Emilie Uggla _ok.indd 6 _ok.indd 6 10.4.2024 14.13 10.4.2024 14.13
4/2024 Tekijä 7 AJASSA 5.4.2024 kello 11.04 Kuinka alas pitää ihmisen pystyä vajoamaan, jotta säilyy hengissä hallituksen leikkauksilta? Teatterija mediatyöntekijöiden liitto Teme osoitti tukensa lakossa oleville työntekijöille karnevalistisella giljotiinilimbolla. Hakaniementori, Helsinki _ok.indd 7 _ok.indd 7 10.4.2024 14.13 10.4.2024 14.13
8 Tekijä 4/2024 Työntekijän turva heikkenee pienissä yrityksissä H allitusohjelmaan on kirjattu joukko muutoksia, joilla Orpon-Purran hallitus tavoittelee pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten vahvistamista. Teollisuusliiton juristi Jenniveera Tabell kuitenkin uskoo, että pienten yritysten toimintaedellytykset eivät muutosehdotuksista parane. Päinvastoin edellytykset saattavat jopa heiketä, kun parempaa turvaa etsivä hyvä ja osaava työvoima hakeutuu mieluummin suuriin yrityksiin töihin. Hallituksen muutosehdotuksiin lukeutuu, että yhteistoimintalain soveltamisen raja nostetaan nykyisestä vähintään 20 henkeä työllistävistä vähintään 50 henkeä säännöllisesti työllistäviin yrityksiin. – Nosto merkitsisi, että iso määrä työntekijöitä jäisi muutostilanteissa yhteistoimintalain työntekijöitä suojaavien elementtien ulkopuolelle. Työntekijöiden kohtelu jäisi näin työantajan hyväntahtoisuuden ja vapaaehtoisuuden varaan, Tabell kertoo. Suomessa on alle kymmenen henkeä työllistäviä yrityksiä yli 400 000 ja alle 50 henkeä työllistäviä yli 16 000. Yt-lain ulkopuolella on jo nyt satoja tuhansia palkansaajia ja määrä on kasvamassa edelleen. YT-LAKI TUO TURVAA TYÖNTEKIJÖILLE Yhteistoimintalain tarkoituksena on muun muassa turvata riittävä ja oikea-aikainen tiedonkulku työnantajan ja henkilöstön välillä, sekä turvata henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia yrityksen päätöksenteossa silloin, kun se koskee heidän työtään, työolojaan tai asemaansa yrityksessä. Työntekijä kohtaa yt-lain soveltamisen erityisesti muutosneuvottelutilanteissa. Laki muun muassa määrää, missä tilanteissa työantajan on käytävä työntekijöiden kanssa muutosneuvottelut, milloin ne on aloitettava, mistä on neuvoteltava, kuinka kauan neuvottelujen on kestettävä. – Yt-menettelyissä asiat tulevat käytyä läpi tietyn kaavan mukaisesti. Jotta kaava menisi oikein, työnantajan on noudatettava huolellisesti yt-lain vaatimuksia, Tabell sanoo. – Jos neuvotteluita ei käydä, työnantaja voi melko vapaasti esittää ainakin tuotannolliset perusteet irtisanomisille ja muille muutoksille. Kun ei olla lain piirissä, vaihtoehtoisten, työntekijöille parempien ratkaisujen harkitsemisen ja niiden käytettävyyden kirjallisen arvioimisen velvoite pääosin puuttuu. Jos yt-menettelyä ei yrityksessä tarvitse noudattaa, jokainen työntekijä on omillaan suhteessa työnantajaan. Tabellin mielestä yt-lain mukaisten menettelyiden puuttuminen työpaikoilla johtaa helposti siihen, että esimerkiksi riittäviä tietoja yrityksen kokonaistilanteesta ei saa tarpeeksi ajoissa. – Jälkikäteiskontrolli on aina hankalaa, jos asiat ovat jo tapahtuneet. Lisäksi Tabell sanoo, että työntekijöille yt-lain noudattamisella voi olla iso rahallinen merkitys. – Lain rikkomuksista seuraa sanktioita. Hyvitykset maksetaan jokaiselle työntekijälle ja Hallitus on poistamassa yhteistoimintalain velvoitteet alle 50 hengen yrityksiltä. Muutos tarkoittaa, että yhä suurempi työntekijäjoukko jää ilman yt-lain tuomaa suojaa. TEKSTI TIIA KYYNÄRÄINEN KUVITUS EMILIE UGGLA AVAAJA _ok.indd 8 _ok.indd 8 10.4.2024 14.13 10.4.2024 14.13
4/2024 Tekijä 9 silloin saatetaan puhua tuhansista euroista per työntekijä. PIENILTÄ POISTUU TAKAISINOTTOVELVOITE Hallituksen esityksessä merkittävää pienten ja myös suurten yritysten kannalta on, että hallitus esittää muutosneuvotteluaikojen vähimmäiskestojen puolittamista. Nykyisen lain mukaan neuvottelujen vähimmäisajat vaihtelevat riippuen neuvottelun syystä ja neuvottelujen kohteena olevien työntekijöiden määrästä. Esimerkiksi alle kymmenen hengen irtisanomista, lomauttamista ja osa-aikaistamista koskevien neuvotteluiden vähimmäisaika on 14 päivää. – Systeemin muutos vaatisi ihmisiltä huomattavaa taloudellista varautumista. Kun vielä työttömyysturva heikkenee sekä kestoltaan että tasoltaan ja myös sosiaaliturva heikkenee, ihmisten mahdollisuus tulla taloudellisesti toimeen heikkenee huomattavasti. Pieniin, alle 50 henkeä työllistäviin yrityksiin kohdistuu myös hallituksen ehdottama takaisinottovelvoitteen poistaminen. Työntekijää ei ehdotuksen mukaisesti enää tarvitsisi ottaa takaisin, jos hänet on irtisanottu. – Tämä vauhdittaa tilanteita, joissa työntekijöitä voidaan vaihtaa esimerkiksi silloin, kun he ovat kalliita, heillä on terveysongelmia tai he ovat muuten työnantajan näkökulmasta hankalia, Tabell kertoo. – Tämä muuttaa työsuhteen jatkuvuuden yhä hatarammaksi. Jatkossa ei riitä enää, että työntekijä hoitaa työnsä työsopimuksen edellyttämällä tavalla vaan pitää olla sulava, miellyttävä ja työnantajan näkökulmasta nöyrä ja kuuliainen. Työntekijät joutuvat näin hyvin alisteiseen asemaan. PIENTEN VETOVOIMA HEIKKENEE Hallitus perustelee muutosehdotuksiaan työllistämisen esteiden purkamisella ja erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten vahvistamisella. Paljon käytetty perustelu on myös, että yrittäjille ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on iso kynnys. – Mielestäni palkkauksen ongelma ei ole se, etteikö henkilöistä pääsisi yksilöperusteisesti eroon aika nopeastikin. Jo nyt koeajat ovat pitkät ja irtisanomisajat lyhyet, Tabell epäilee. – On totta, että ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on iso kynnys monelle yrittäjälle, mutta mielestäni ongelma ei ole se, etteikö työntekijöistä pääsisi helposti ja nopeasti eroon, vaan työnantajalle tuomat taloudelliset velvoitteet. Muutokset muuttavat pienten yritysten työntekijöiden turvan. Tällä voi olla iso merkitys myös yrityksille. – Näen, että mitä heikommaksi työntekijöiden turva pienissä yrityksissä menee, sitä vähäisemmäksi käy pienten yritysten vetovoima. Ihmiset pyrkivät sinne, missä turva on parempi eli yli 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin, Tabell uskoo. – Jatkossa pieniin yrityksiin voi olla tarjolla vain sellaista työvoimaa, joka ei muualle pääse. Tämä tuskin on pienten yritysten etu. ? Jos yt-menettelyä ei yrityksessä tarvitse noudattaa, jokainen työntekijä on omillaan suhteessa työnantajaan. AJASSA AVAAJA kysyy ajankohtaisesta tai muuten tärkeästä aiheesta asiaa tuntevilta ihmisiltä. Mitä mieltä sinä olet aiheesta? Kommentoi juttua julkaisussa Teollisuusliiton Facebook-sivulla www.facebook.com /teollisuusliitto tai viestipalvelu X:ssä (ent. Twitter) @finindustrial . Ehdota palstalle aihetta tai haastateltavaa sähköpostilla tekija@teollisuusliitto.fi. _ok.indd 9 _ok.indd 9 10.4.2024 14.13 10.4.2024 14.13
10 Tekijä 4/2024 LAKKO Lakot tauolle, PALLO HALLITUKSELLE Neljä viikkoa kestänyt teollisuuden ja tavaraliikenteen lakko keskeytettiin, jotta neuvottelut maan hallituksen kanssa voivat alkaa. Tekijä seurasi lakon tunnelmia ympäri Suomea. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN, TIIA KYYNÄRÄINEN JA JOHANNES WARIS KUVAT PETRI BLOMQVIST, PEKKA ELOMAA, JAAKKO HEIKKILÄ, ANTTI HYVÄRINEN, JANI LAUKKANEN, PATRIK LINDSTRÖM, JUHA METSO, JOUNI PORSANGER, ANNIKA RAUHALA, LAURI ROTKO JA MIKAEL SOININEN _ok.indd 10 _ok.indd 10 10.4.2024 14.13 10.4.2024 14.13
4/2024 Tekijä 11 >> #Pa ina vaS yy 5.4. Linde Gas, Riihimäki LA U RI RO TK O Pääluottamusmies Jarkko Suoranta ja ammattiosaston sihteeri Jenni Turpeinen. _ok.indd 11 _ok.indd 11 10.4.2024 14.13 10.4.2024 14.13
12 Tekijä 4/2024 LAKKO ”Jo ennen leikkauksia ihmiset ovat olleet tiukalla ” E nsimmäisen lakkoviikon keskiviikkona pääluottamusmies Sami Ryynänen kertoo, että Nesteen Porvoon jalostamolla poliittinen työtaistelu tarkoittaa polttoaineen toimitusten keskeyttämistä. – Porteista ei lähde tippaakaan tieja lentoliikenteen polttoaineita, Ryynänen sanoo. Työtaistelu on rajattu koskemaan jalostamon satamaa ja jakeluterminaalia. Jalostamon tuotantoa ei ajeta alas työtaistelun aikana. Talviolosuhteissa alasajo olisi riski turvallisuudelle ja laitteille. Käytännössä myös satamassa ja jakeluterminaalissa tehdään töitä, sillä työtaistelutoimien ulkopuolelle rajatut kriittiset polttoaineen toimitukset hoidetaan. Esimerkiksi puolustusvoimat ja talojen lämmittäjät saavat tarvitsemansa polttoaineen. Maan hallituksen ohjelmassa on muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan romutus ja perustavanlaatuisia toimia työntekijöiden neuvotteluaseman heikentämiseksi. Hallituksen puheenvuoroissa kuitenkin vähätellään toimien vaikutusta. – Vähättely on irvokasta. Jo ennen leikkauksia ihmiset ovat olleet tiukalla korkean inflaation takia. ”YHTEISTYÖ ON VOIMAA” Ensimmäisenä tukilakkopäivänä ABB Marine and Portsin pääluottamusmies Jyrki Nieminen kertoo, että oikeistohallituksen leikkaukset ja työelämäheikennykset ovat puhuttaneet työpaikalla. – Keskustelut ovat kiivastuttaneet. Purran virnuilut puhuttavat, Nieminen kertoo. Hän viittaa valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) esiintymisiin leikkuulautojen ja saksien kanssa. Yhteiskunnallisen keskustelun koveneminen huolestuttaa työntekijöitä. – Puhutaan lakonmurtojoukosta. Kohta tarvitaan rauhanturvajoukkoja, Nieminen sanoo. Finnsteve-yhtiöiden Helsingin pääluottamusmies Jape Lovén AKT:sta toteaa, että yhteiskunnalliset keskustelut ovat menneet mauttomuuksiin. – AKT:n aktiiveja ja johtohenkilöitä on verrattu liivijengeihin. Keskusteluympäristö on mennyt sairaaksi, Lovén sanoo. VR Transpointin rautatielogistiikan eteläisen alueen varapääluottamusmies Perry Warren Raideammattilaiset JHL:stä toteaa, että lakkoa ei haluta, mutta se on työntekijän keino pitää puolensa. – Hallitusohjelma oli meille nyrkinisku päin kasvoja. Nyt on meidän vuoromme ilmoittaa kantamme, Warren sanoo. 13.3. Neste, Porvoo Sami Ryynänen. Jape Loven, Perry Warren, Jyrki Nieminen ja Mikko Saarinen. PE KK A EL O M A A _ok.indd 12 _ok.indd 12 10.4.2024 14.13 10.4.2024 14.13
4/2024 Tekijä 13 >> #Pa ina vaS yy ”LEIKKAUSTOIMET OVAT EPÄOIKEUDENMUKAISIA” Päivän tukilakkoon osallistuivat myös Keitele Groupin Kemijärven liimapuutehtaan ja sahan työntekijät. – Hyvillä mielillä ollaan vastustamassa näitä heikennyksiä ja leikkauksia. Ne ovat epäoikeudenmukaisia, liimapuutehtaan pääluottamusmies Esa Enilahti kuvailee. – Lakkoasiat huolestuttavat eniten. Myös ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus tuottaa huolta, varapääluottamusmies Benny Laine kertoo. Orpon-Purran hallitus ajaa nyt paikallisen sopimisen laajentamista järjestäytymättömille työnantajille. – En oikein ymmärrä, mitä hallitus ajaa tällä takaa. Mieleen tulee, että halutaan poistaa kaikki valvovat tahot taustalta, Laine pohtii. Kemijärvellä ollaan tarvittaessa valmiita jatkamaan lakkotoimia. – Uskon, että voimia löytyy yhä uusiinkin toimiin, Laine miettii. ”TAISTELEMME, JOTTA MEITÄ KUULTAISIIN” Toisen lakkoviikon alussa Okmeticilla lakkoväsymystä ei näy. – Ei voi sanoa, että lakkoiltaisiin hyvällä mielellä, mutta lakkoillaan vahvasti. Jäsenistö on vahvasti takana, pääluottamusmies Paavo Niskasen sanoo. – Pääluottamusmiehenä haluan korostaa tällaisessa vuorotyötalossa lakkotoimikunnan merkitystä. Se on ihan ehdoton, että saamme kaikki ihmiset tavoitettua kasvokkain, Niskanen kiittelee. Luottamusmies Markus Saarelaa mietityttää hallituksen esittämä paikallisen sopimisen laajennus. – Huolestuttaa luottamusmiesjärjestelmän heikentäminen. Pelko on, että työntekijöitä todellisuudessa edustaisi työnantajan edustaja, Saarela miettii. Varaluottamusmies ja Koivuhaan ao. 168:n puheenjohtaja Ella Jaakkola lisää kritiikkilistaan lakko-oikeuden rajoitukset. – Se on todella huolestuttavaa. Millä me sitten taistelemme oikeuksistamme, Jaakkola kysyy. – Me haluamme, että meitä kuullaan, Niskanen muistuttaa. 15.3. Vuosaaren satama, Helsinki 15.3. Keitele Group, Kemijärvi Jape Loven, Perry Warren, Jyrki Nieminen ja Mikko Saarinen. Ville Rantala, Benny Laine, Juha-Matti Javarus ja Esa Enilahti. 18.3. Okmetic, Vantaa Paavo Niskanen, Ella Jaakkola ja Teemu Pitkänen. JA N I LA U KK A N EN JO U N I PO RS A N G ER A N N IK A RA U H A LA _ok.indd 13 _ok.indd 13 10.4.2024 14.13 10.4.2024 14.13
14 Tekijä 4/2024 LAKKO ”TULEVIENKIN SUKUPOLVIEN PUOLESTA” Outokummun Tornion tehtaiden pääluottamusmies Tommi Sauvolainen kertoo, että ihmisten tietoisuus on kasvanut kesän ja syksyn edetessä ja hallituksen toimien seurauksena. – Ihmiset ymmärtävät, että tässä taistellaan sekä omista työehdoista että tulevien sukupolvien työehdoista, Sauvolainen sanoo. Sauvolainen kertoo, että eniten työntekijöissä huolta herättää ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus ja paikallisen sopimisen laajennukset. – Olemme ennen pystyneet sopimaan asioista. Pelko on, että tulevaisuudessa työnantaja voi sanella entistä enemmän. Sähköasentajien yhdyshenkilö Tuomas Torvinen Meillä on #PainavaSyy toimia! Teollisuusliitto on järjestänyt viime syksystä alkaen poliittisia työtaistelutoimia ympäri Suomea vastalauseena Suomen hallituksen ajamalle leikkauspolitiikalle ja työehtojen heikennyksille. Työtaistelutoimet ovat osa SAK:laisten liittojen yhteistä Painava syy -kampanjaa. Liitto järjesti 11.3.–7.4.2024 neljä viikkoa kestäneen lakon, jonka piirissä oli 11 keskeisessä toimipaikassa noin 4 000 teollisuuden työntekijää. Sen aikana liitto järjesti tukitoimena myös kaksi vuorokauden mittaista laajempaa työnseisausta. 15.3. lakon piirissä oli lisäksi 76 toimipaikkaa ja noin 6 500 teollisuuden työntekijää. 5.4. lakon piirissä oli lisäksi 56 toimipaikkaa ja noin 4 300 teollisuuden työntekijää. SAK:laisista jäsenliitoista neljän viikon lakkoon osallistuvat Teollisuusliiton lisäksi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Sähköliitto, Palvelualojen ammattiliitto PAM, Rakennusliitto sekä Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT. Lakossa oli yhteensä noin 7 000 työntekijää. Helmikuussa liitto järjesti 1.–2.2. kaksipäiväisen ja 14.–16.2. kolmipäiväisen poliittisen lakon. Molempien lakkojen piirissä oli noin 750 toimipaikkaa ja noin 60 000 teollisuuden työntekijää. SAK:n ja STTK:n järjestämä Stop nyt! -suurmielenosoitus keräsi 1.2. yli 13 000 ihmistä Helsingin Senaatintorille. Viime joulukuussa SAK:laisten liittojen yhteiseen toimintapäivään 14.12.2023 kuului noin 100 000 työntekijän lakko, jolloin Teollisuusliiton lakkojen piirissä oli noin 40 000 työntekijää. Jo aiemmin syksyllä 2023 liitto järjesti ympäri maata alueellisia tunnin mittaisia ulosmarsseja ja vuorokauden mittaisia lakkoja, joihin osallistui yli 10 000 työntekijää. sanoo, että Sähköliiton työntekijät ovat osallistuneet lakkoon laajasti. – Seisomme vahvasti näiden lakkotoimien takana ja niin pitkään kuin tarvitsee. Ei Suomea ole ennenkään laitettu nousuun köyhiä ja pieniä ihmisiä päähän potkimalla. Yhdessä rintamassa ovat myös Rakennusliiton jäsenet, sanoo Caverion Suomen Tornion luottamusmies Sami Huru. – Tuemme Teollisuusliittoa ja näitä toimenpiteitä hallitusta vastaan. ”UPPINISKAISUUS OTTAA KOVILLE” Nesteen Naantalin terminaalin pääluottamusmies Kimmo Aho kuvailee, että mielialat työntekijöiden keskuudessa ovat rauhalliset, mutta Tuomas Torvinen, Tommi Sauvolainen ja Sami Huru. Kimmo Aho. 21.3. Outokumpu, Tornio 28.3. Neste, Naantali JA A KK O H EI KK IL Ä M IK A EL SO IN IN EN _ok.indd 14 _ok.indd 14 10.4.2024 14.14 10.4.2024 14.14
#Pa ina vaS yy 3.4. Karhulan tori, Kotka hallituksen jääräpäisyys ja ylimielisyys ottaa koville. – Hallituksesta vedotaan vaaleilla saatuun mandaattiin. Eivät ihmiset niin tyhmiä ole, etteivätkö he huomaisi, etteivät he antaneet mandaattia hallitusohjelmalle. – Ei näitä leikkauksia ollut kenenkään vaaliohjelmissa. Ei valtiovarainministeri Purrakaan ollut sakset kädessä vaalimainoksissa. Hallituksen lakko-oikeuden rajoitukset muistuttavat Ahosta toimintaa itänaapurissamme. – Ajatellaan vähän niin, että me valtaapitävät teemme hallitusohjelman ja jos ette siitä pidä ja reagoitte, säädämme lain, jolla reagointi estetään. ”PERIKSI EMME ANNA” Lakon neljännellä viikolla SAK järjesti lakkolaisille tukitapahtumia ympäri Suomea. Karhulan torille tukitapahtumaan saapunut Sulzer Pumpsin pääluottamusmies Iikka Marttinen nimeää hallituksen toimiakin suuremmaksi ongelmaksi sen haluttomuuden neuvotella. – Tästä tulee olo kuin diktatuurissa. Hallitus on tehnyt päätöksensä ja niistä se ei peräänny. Ei arvosteta toisten mielipiteitä, eikä niihin haluta ottaa kantaa, Marttinen ihmettelee. Iikka Marttinen ja Heikki Seppälä. Jarkko Eloranta. JU H A M ET SO 4.4. SAK:n keskustoimisto, Helsinki ”Mahdollisuus olla sanojensa mittainen” 4/2024 Tekijä 15 >> – Mielestäni asioista pitäisi löytää kultainen keskitie. On selvää, ettei kaikkia asioita voi hallituksen toimista poistaa, mutta löydettäisiin joku kompromissiratkaisu. Samaa mieltä on Enersense IN:n pääluottamusmies Heikki Seppälä. – Ensin ajetaan nämä lakko-oikeuden rajoitukset voimaan. Sitten aletaan ajaa muita lakimuutoksia. Missään ei haluta tulla vastaan, Seppälä moittii hallitusta. ”HALLITUKSELLA ON NÄYTÖN PAIKKA” Toisena tukilakkopäivänä Valmet Rautpohjan pääluottamusmies Tuomo Leinonen kertoo, että yhteisellä asialla ollaan. – On tärkeää, että seisomme täällä nuorison ja tulevaisuuden puolesta, Leinonen sanoo. Ei näitä leikkauksia ollut kenenkään vaaliohjelmissa. Ei valtiovarainministeri Purrakaan ollut sakset kädessä vaalimainoksissa. Neljännen lakkoviikon torstaina SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kertoo tiedotustilaisuudessa, että SAK:laiset ammattiliitot keskeyttävät poliittiset työtaistelutoimet. Tavoitteena on saada neuvottelut käyntiin, sillä Orpon-Purran hallitus on kieltäytynyt neuvotteluista lakkojen aikana. – Hallituksella on nyt mahdollisuus olla sanojensa mittainen, Eloranta sanoo. Eloranta korostaa, että SAK:n tavoitteet eivät ole muuttuneet. Paikallisen sopimisen ja lakko-oikeuden kysymyksiin tarvitaan ratkaisuja ennen kuin neuvottelut voidaan aloittaa vientivetoisesta palkkamallista. Työntekijäpuolella on valmius aloittaa aidot neuvottelut välittömästi. – Pallo on hallituksella, Eloranta korostaa. SAK:n hallitus kokoontuu seuraavan kerran 18.4. punnitsemaan tilannetta. Kaikki vaihtoehdot ovat auki. – Miten tämä päättyy, vaikuttaa siihen, miten syksyllä lähdetään työehtosopimusneuvotteluihin, Eloranta sanoo. A N TT I H YV Ä RI N EN M IK A EL SO IN IN EN _ok.indd 15 _ok.indd 15 10.4.2024 14.14 10.4.2024 14.14
16 Tekijä 4/2024 LAKKO #Pa ina vaS yy + LUE LISÄÄ Juttuja Teollisuusliiton työtaistelutoimista: www.tekijalehti.fi/uutiset Tietoa Teollisuusliiton Painava syy -toimista: www.teollisuusliitto.fi/painavasyy Tietoa SAK:n kampanjasta ja muiden liittojen toimista: www.sak.fi/painava-syy – Lakkotauossa on kysymys siitä, että annetaan pallo maan hallitukselle. Nyt heillä on näytön paikka, varapääluottamusmies Eero Kelppe sanoo. Lakkovartiossa olevat työsuojeluasiamies ja osaston varaluottamusmies Jani Matinaho sekä kokoonpanija Kalle Huhta-Aho pitävät hallituksen esityksiä laaja-alaisesti huonoina. – Toimet ovat työnantajille kuin Grand Slam. Vaikka saisimme neuvottelemalla edes puolet heikennyksistä pois, silti jäämme pahasti kakkoseksi tässä taistossa, Huhta-Aho sanoo. ”NEUVOTTELU EI VOI OLLA SYNKKÄ YKSINPUHELU” Linde Gasin Riihimäen toimipisteen pääluottamusmies Jarkko Suoranta kertoo, että työpaikan tukilakko piti hyvin. – Hallituksen täytyy tulla vastaan aika paljon. Neuvottelu ei voi olla vain synkkä yksinpuhelu. Hallituksen suunnitelmat eivät ole vielä muuttuneet, mutta työntekijäpuolen valmius toimia on tullut selväksi. – Nyt porukka ymmärtää, missä mennään. Jos ei tehdä mitään, ollaan altavastaajia sen jälkeen. Paikallisen sopimisen laajentaminen voi tarkoittaa sitä, että sopimuksia on jatkossa tekemässä kouluttamattomia luottamusvaltuutettuja, joilla ei ole ammattiliiton tukea takanaan. – Silloin vietäisiin työntekijöitä kuin pässiä narussa, Suoranta sanoo. ”ODOTTAVALLA KANNALLA OLLAAN” Fiskarsin lakkovahdissa laskeskellaan, että päivä on seitsemäs lakkopäivä sitten viime syksyn jälkeen. – Mehän emme aikaisemmin ole olleet lakossa, että tämä on monelle ollut uutta ja jännää, työsuojeluvaltuutettu Reija Mettovaara toteaa. – Rintama on pitänyt meidän puolellamme, vaikka meillä paljon nuoria kavereita, joilla on isot asuntolainat ja tarkkaan lasketut budjetit, missä joka kympillä on merkitystä, logistiikkatyöntekijä Jaana Koskisalo sanoo. Edellispäivän SAK:n ilmoituksen jälkeen pallo on hallituksella. – Olemme vähän odottavalla kannalla, Mettovaara sanoo. Mettovaaran mukaan henki on pysynyt hyvänä koko talven ja Painava syy -kampanja on muistuttanut mistä ammattiliitoissa on kyse. – En muista, että milloin viimeksi olisi puhuttu näin paljon yhteiskunnallisista asioista työpaikalla. ? 5.4. Linde Gas, Riihimäki 5.4. Fiskars, Raasepori 5.4. Valmet Rautpohja, Jyväskylä Tanja Mettovaara, Jaana Koskisalo ja Reija Mettovaara. Jarkko Suoranta. Lakkovahtiin oli paljon tulijoita. PE TR I BL O M Q VI ST LA U RI RO TK O PA TR IK LI N D ST RÖ M Paikallinen sopiminen on OK, kunhan… osapuolet ovat keskenään tasaveroisia: työntekijöiden edustaja tuntee alansa TES:n ja hänellä on ammattiliiton asiantuntijat puolellaan tehty sopimus ei voi sisältää pelkästään heikennyksiä työntekijöille yleissitovuus ei vaarannu – ilman sitä ei ole kunnon minimiehtoja: palkat, lomarahat, ylityö-, sunnuntai ja arkipyhäkorvaukset, yms. ovat vaarassa heikentyä tai jotkut jopa poistua kokonaan Maan hallitus haluaa purkaa juuri nämä ehdot. #PainavaSyy _ok.indd 16 _ok.indd 16 10.4.2024 14.14 10.4.2024 14.14
#Pa ina vaS yy Paikallinen sopiminen on OK, kunhan… osapuolet ovat keskenään tasaveroisia: työntekijöiden edustaja tuntee alansa TES:n ja hänellä on ammattiliiton asiantuntijat puolellaan tehty sopimus ei voi sisältää pelkästään heikennyksiä työntekijöille yleissitovuus ei vaarannu – ilman sitä ei ole kunnon minimiehtoja: palkat, lomarahat, ylityö-, sunnuntai ja arkipyhäkorvaukset, yms. ovat vaarassa heikentyä tai jotkut jopa poistua kokonaan Maan hallitus haluaa purkaa juuri nämä ehdot. #PainavaSyy _ok.indd 17 _ok.indd 17 10.4.2024 14.14 10.4.2024 14.14
Toimiva yhteiskunta on aidosti yhteinen ”P ysyvää rauhaa ei voi saavuttaa, jos ihmiset eivät koe, että heitä kuunnellaan ja kaikki otetaan huomioon yhteiskunnassa, Petri Partanen toteaa. Vertailupohjaa erilaisesta yhteiskunnasta Partanen sai marras–joulukuussa 2023, jolloin hän osallistui Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen 18 Tekijä 4/2024 (SASK) opintomatkalle Kolumbiaan. – Kolumbiassa näkyi yhteiskunnallinen eriarvoisuus, joka on aivan erilaista kuin Suomessa, Partanen toteaa. Miljoonakaupungeissa Bogotassa ja Medellínissä näkyivät äärimmäinen köyhyys ja äärimmäinen rikkaus. Yhteistä pohjaa on hankala rakentaa slummien ja luksushotellien asukkaiden välille. – Kolumbiassa ei ole tulonjakoa tasaavaa mekanismia, jollainen ay-liikekin on. Rauhan rakentaminen on ollut hankalaa maassa, jossa korruptio on kukoistanut ja vallasta ovat kamppailleet eri huumekartellit ja sissijoukot. Myös ammattiyhdistysliikkeen toiminta on ollut Kolumbiassa erittäin hankalaa. Ay-aktiivien murhat ovat olleet yleisiä ja toimintaa on rajoitettu rajusti. Tänä päivänä Kolumbiassa ay-liike pyrkii kasvattamaan jalansijaansa, mutta toiminta on vielä hajanaista. Partanen kertoo, että kolumbialaisten ay-aktiivien Opintomatkalla Kolumbiassa käynyt Petri Partanen toivoo, ettei Suomessa unohdettaisi, miten hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT ESKO KESKI-VÄHÄLÄ JA PETRI PARTANEN KOKIJA Kolumbiassa ei ole tulonjakoa tasaavaa mekanismia, jollainen ay-liikekin on. Ammattiliittojen tarjoama koulutus on antanut tietoa ja kokemuksia Petri Partaselle. >> _ok.indd 18 _ok.indd 18 10.4.2024 14.14 10.4.2024 14.14
AJASSA 4/2024 Tekijä 19 kanssa käydyissä keskusteluissa korostui heidän halunsa rakentaa samankaltaista yhteiskuntaa kuin Suomessa. Tilanne on nyt nurinkurinen, sillä Suomessa ollaan pikemminkin purkamassa vuosikymmenten aikana rakennettua pohjaa. Maan hallitus näyttää haluavan heikentää ay-liikettä, leikata sosiaaliturvaa ja kasvattaa tuloeroja. – Mennään kohti menneisyyttä eikä tulevaisuutta. TIETO ON TOIMINNAN PERUSTA Kokkolalainen Partanen työskentelee nykyisin projektipäällikkönä. Aiemmin hän toiminut muun muassa Boliden Kokkola Oy:n pääluottamusmiehenä, SAK:n paikallisjärjestön ja aluejärjestön puheenjohtajana sekä Teollisuusliiton valtuuston jäsenenä. Yhteiskuntapolitiikka on hänelle tuttu laji, sillä hän on toiminut kaupunginvaltuutettuna sekä ollut kahdesti ehdolla eduskuntavaaleissa. Työelämän kansainvälistymistä Partanen on opiskellut muun muassa käymällä pohjoismaisen Genevekoulun, jossa pureudutaan esimerkiksi YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO:n toimintaan. – Geneve-koulu oli silmiä avaava. Liitolla on mahtavia koulutusmahdollisuuksia. Partanen korostaa, että ILO on hyvä esimerkki rauhan rakentamisesta yhteistyöllä. ILO:ssa valtiot, työntekijät ja työnantajat neuvottelevat kolmikantaisesti maailmanlaajuisia työelämän minimipelisääntöjä, joita maat voivat parantaa omilla lainsäädännöillään. Sopimisen vahvuudet ovat selvät: kun kaikkia kuullaan ja kaikkien mielipiteet vaikuttavat, ovat päätökset kestäviä. Suomessakin hyvinvointiyhteiskuntaa on rakennettu kolmikantaisesti sopien, mutta viime vuosikymmeninä on kuljettu vastakkainasettelujen suuntaan. – On sivistyksen mitta, miten ollaan valmiita kuuntelemaan toisia ja hyväksymään toisten mielipiteet. Partaselle isänmaallisuus on tervettä yhteistyön tekemistä. Suomi pärjää maailmanmarkkinoilla, kun emme keskity erimielisyyteen ja sisäisten rajojen piirtämiseen. – On tärkeää korostaa yhteistyötä, jolla tämä maa on rakennettu. TIETO LISÄÄ AKTIIVISUUTTA Ammattiyhdistysliikkeen jäsenmäärä on ollut laskusuunnassa. Partanen pohtii, että yhteiskunnallisen aktiivisuuden hiipuminen voi johtua huonosta historian tuntemuksesta. – Kansalaisjärjestöjä ja niihin liittyvää aktivismia ei voi ymmärtää, jos ei tiedä matkaa, joka tähän asti on kuljettu. Turvalliset työolot, kohtuulliset palkat ja tasa-arvoinen yhteiskunta eivät ole tippuneet taivaasta, vaan ay-liikkeellä on ollut vahva rooli niiden rakentajana. – Jos järjestötoiminta loppuu, verellä, hiellä ja kyynelillä sadan vuoden aikana ansaittu annetaan pois passiivisuudella ja lyhytnäköisyydellä. Tiedon lisääminen on siis tärkeää. Yhteiskunta toimii paremmin, kun ihmiset tietävät, miten yhteiskunta on rakennettu ja miten jokainen voi osallistua ja pitää puolensa. – Ammattiliitoilla on vahva sivistävä tehtävä. MAAILMANLAAJUISET HAASTEET Tänä päivänä monet ratkaistavat kysymykset ovat maailmanlaajuisia. Kansainvälinen talousjärjestelmä on yhteinen ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen uhat koskettavat kaikkia. – Tuuli puhaltaa pilvien tasolla, se ei välitä valtioiden rajoista. Kolumbialle ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen torjunta ovat suuri haaste, sillä noin puolet maan viennistä koostuu fossiilisista polttoaineista. Jos tuo kauppa loppuu, eikä tilalle tule muuta, voi elintaso laskea entisestään ja yhteiskunta ajautua jälleen kaaokseen. Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan niin ilmastonmuutoksen torjunnassa kuin työehtojen kehittämisessä. Kun esimerkiksi kolumbialaisten työntekijöiden työehdot paranevat, vähenee epäterve kansainvälinen hintakilpailu, joka perustuu työntekijöiden riistoon. Partanen on SASK:n kouluttama kunnon työn lähettiläs. – SASK auttaa ihmisiä kehittyvissä maissa, jotta he saisivat heille kuuluvan osansa ahneista kansainvälisistä tuotantoketjuista. ? Miljoonakaupunkien pienituloiset kolumbialaiset asuvat usein rinteisiin rakennetuilla alueilla. Kolumbian pääkaupungissa Bogotassa on äärimmäistä rikkautta ja köyhyyttä. PE TR I PA RT A N EN PE TR I PA RT A N EN _ok.indd 19 _ok.indd 19 10.4.2024 14.14 10.4.2024 14.14
4/2024 Tekijä 21 AJASSA >> E uroopan unionin jäsenvaltiossa järjestetään EU-parlamentin vaalit kesäkuussa. Suomessa varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 9. kesäkuuta. Ennakkoäänestys on 29.5.–4.6. Eurovaalit järjestetään viiden vuoden välein. Euroopan parlamentilla on kolme päätehtävää, jotka ovat lainsäädäntö, valvonta ja talousarvion hyväksyminen. Jokaisesta EU:n jäsenvaltiosta valitaan tietty määrä edustajia. Esimerkiksi Suomesta valitaan 15 edustajaa Euroopan parlamenttiin. Europarlamentaarikot eli “mepit” muodostavat ryhmiä poliittisten näkemystensä mukaan, eivät kansalaisuutensa mukaan. KATSE PUOLUEESEEN – PÄIN! SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä korostaa, että EU-parlamentissa oleellista on parlamentin poliittiset voimasuhteet, ei niinkään edustajien kansalaisuudet tai persoona. – Kannattaa äänestää sellaisia ehdokkaita ja sellaisten puolueiden ehdokkaita, joilla on näyttöä, että he parlamentissa äänestävät työntekijöiden oikeuksien vahvistamisen, eikä sen heikentämisen EU-parlamentin vaalit tarjoavat ainutlaatuisen tilaisuuden vaikuttaa Euroopan tulevaisuuteen. Ammattiliiton jäsenenä äänestäminen on tärkeää, sillä se mahdollistaa suoran vaikutuksen työelämän lainsäädäntöön, edustajien valintaan, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja demokratian vahvistamiseen. TEKSTI ALEKSI VIENONEN KUVITUS TUOMAS IKONEN Älä nuku onnesi ohi! puolesta. Kotimaan politiikka Suomessa osoittaa tällä hetkellä hyvin, että eri puolueissa on tässä isoja eroja ja äänestäjän valinnoilla on vaaleissa paljon merkitystä, Ristelä sanoo. – Europarlamentti on päättyvällä vaalikaudella systemaattisesti parantanut työntekijöiden asemaa. Jos parlamentissa kuitenkin voimasuhteet nyt muuttuvat, riskinä on, että samalla tavalla kuin Suomessa sieltä alkaa tulla päätöksiä, jotka eivät paranna, vaan heikentävät työntekijän asemaa. Voi tulla samanlainen käännös kuin Suomessa nähty, eli politiikka muuttuu systemaattisesti työntekijän asemaa heikentäväksi, hän jatkaa. Samoilla linjoilla on myös SAK:ta ja toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ta Euroopan unionissa edustavan FinUnioninsin johtaja Susanna Salovaara. – Nämä vaalit ovat suomalaiselle työntekijälle hyvin merkittävät. Työelämälainsäädäntöä ei ole pystytty kehittämään Suomessa juurikaan kansallisella tasolla. Sen sijaan isot uudistukset ovat tulleet juuri EU-tasolta. Näistä voi nostaa esille alustatyöntekijöiden aseman ja palkka-avoimuusdirektiivin. Myös etätyöhön liittyvää sääntelyä odotetaan EU-tason kautta, Salovaara kertoo. _ok.indd 21 _ok.indd 21 10.4.2024 14.14 10.4.2024 14.14
22 Tekijä 4/2024 GALLUPIT POVAAVAT OIKEISTOLLE VOITTOA Ristelä ja Salovaara korostavat, että kannatusmittaukset povaavat EU-parlamenttivaaleissa merkittävää siirtymää oikealle. Salovaaran mukaan riskinä on, että keskusta–oikeistolaisia puolueita edustava EPP-ryhmä ottaa askeleen oikealle. Suomalaisista puolueista kokoomus ja kristilliset kuuluvat EPP-ryhmään. – Yhä enemmän kannattaa olla tietoinen siitä, mitä poliittista ryhmittymää ehdokas edustaa. Se vaikuttaa eniten siihen, mitä politiikkaa hän tekee parlamentissa. Siellä ei tavallaan edistetä kansallista asiaa, vaan juuri oman puolueryhmän asiaa. Emmehän me ole Suomessakaan samaa mieltä, mikä on paras Suomelle ja suomalaisille. Lisäksi kannattaa arvioida ehdokkaan aktiivisuus ja verkostoitumiskyky, Salovaara sanoo. – Jos käy niin, että EPP alkaa katsoa oikealle, voi tulla sama tilanne kuin Suomessa, jossa vasemmisto ja keskustapuolueet voidaan ohittaa ihan täysin poliittisessa päätöksenteossa, hän jatkaa. Ristelä on samaa mieltä. – Nyt on iso uhka, että Euroopan parlamentin voimasuhteet muuttuvat työntekijän kannalta epäsuotuisasti. Oikeistopopulististen ja äärioikeistolaisten puolueiden voima näyttää vahvistuvan. Se on haitallista työntekijän oikeuksien ja oikeusvaltion kannalta, Ristelä sanoo. matkustaessa saamme kompensaatiota myöhästyneistä lennoista, voimme käyttää kännyköitämme kuin kotona ja EU-alueella netistä tilatessa EU:n kuluttajansuoja suojelee ostajaa. – Silti ihmiset ajattelevat herkästi myös, että EU on hirveä byrokraattinen jättiläinen. Herkästi myös ajatellaan, että EU-vaaleissa äänestämällä ei voi vaikuttaa ja että oma pieni ääni ei siinä vaikuta, Salovaara sanoo. LUVASSA HALLITUKSEN VÄLITILINPÄÄTÖS EU-vaalit – kuten myös kuntavaalit – voi tulkita myös maan hallituksen “välitilinpäätökseksi”. Vaaleissa äänestäjät äänestävät usein siitä, miten kokevat hallituksen onnistuneen kotimaan politiikassa. Näin käynee myös tulevissa EU-vaaleissa. Teollisuusliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta uskookin, että Suomessa EU-vaalikampanjointia sävyttää etenkin maan hallituksen ja ay-liikkeen välinen työmarkkinakiista. – Näissä vaaleissa puhutaan työehdoista, työehdoista ja työehdosta. Syksyn työmarkkinakierros lähestyy, ja samalla nämä asiat korostuvat myös EU-vaaleissa ja kotimaan politiikassa, Nevaranta sanoo. Nevarannan mielestä tulevat EU-vaalit ovat “luottamusvaalit” pääministeri Petteri Orpon hallitukselle. – Suomalaiset työntekijät äänestävät eurovaaleissa tilanteessa, jossa maan hallitus on voimakkaasti heikentänyt ja heikentää edelleen työntekijöiden oikeuksia, etuuksia ja työehtoja. Osa näistä heikentämisistä on meneillään samaan aikaan, kun kansalaiset äänestävät eurovaaleissa. Tämä väistämättä tarkoittaa, että osittain nämä vaalit ovat luottamusvaalit, joissa punnitaan hallituksen nyt harjoittama politiikka, Nevaranta pohtii. TUTKI EHDOKKAASI TAUSTAT JA TOIMINTA! Nevarannan mielestä ammattiliiton jäsenen kannattaisi tehdä äänestyspäätöksensä sen mukaan, minkälaista työelämäpolitiikkaa ehdokas tai hänen puolueensa on kannattanut eduskunnassa. – Voidaan ajatella, että jos kansanedustaja on kannattanut esimerkiksi ansioturvan leikkauksia, niin tällaista työelämäpolitiikkaa hän tekee myös Brysselissä, Nevaranta toteaa. – Ei riitä, että työntekijä valvoo etuaan kotimaassa. Hänen pitää äänestämällä valvoa etuaan myös EU-tasoisesti, Nevaranta jatkaa. Teollisuusliitolla on myös omat eurovaalitavoitteensa. Nevarannan mukaan näissä työntekijän perusoikeuksien ohella korostuu teollisuuspolitiikka. Teollisuusliitto on huolissaan muun muassa siitä, että suuret EU-jäsenvaltiot tukevat MIKSI EUROVAALIT EIVÄT SYTYTÄ? Salovaara huomauttaa, että huomattava osuus Suomen lainsäädännöstä tulee EU:n kautta. Siitä huolimatta eurovaaleissa äänestysaktiivisuus on aiemmin ollut matala. Edellisissä eurovaaleissa vuonna 2019 vain 42,6 prosenttia suomalaisista äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Salovaaran mielestä EU-vaalien äänestysintoa syö se, että EU-asiat koetaan etäisiksi ja vaikeiksi. – EU nähdään edelleen etäisenä ja kaukaisena. Ajatellaan, että ei sieltä tule mitään hyvää. Esimerkiksi ruokaja kemikaaliturvallisuudessa EU:sta tulee paljon hyviä asioita. Euroopassa Europarlamentti on päättyvällä vaalikaudella systemaattisesti parantanut työntekijöiden asemaa. PEKKA RISTELÄ SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö KATSAUS _ok.indd 22 _ok.indd 22 10.4.2024 14.14 10.4.2024 14.14
4/2024 Tekijä 23 AJASSA teollisuuttaan pienten jäsenvaltioiden kustannuksella. Pienet jäsenvaltiot eivät tukipelissä pärjää isommilleen, joten Suomen etu olisi kilpailua vääristävien yritystukien pysäyttäminen. – Koronapandemian aika loi ilmapiirin, jossa yritystuet menivät hieman epäterveelle pohjalle. Suuret jäsenvaltiot pärjäävät tässä. Meidän on palattava valtionosuussäännöissä koronaa edeltävään aikaan. Emme voi toimia siten, että vain teollisuusyritykset, jotka toimivat suurissa jäsenvaltioissa, pärjäävät, Nevaranta pohtii. Nevaranta huomauttaa, että työelämän perusoikeudet ovat ihmisoikeuksia. EU:ssa tulisi hänen mielestään kiinnittää huomiota siihen, että työelämän perusoikeudet toteutuisivat myös globaalisti. Huomiota tulisi kiinnittää myös siihen, miten Euroopassa toimivat suuryritykset tuottavat tuotteitaan kehittyvissä maissa. – Yritysvastuudirektiivin toimeenpanoon on saatava uskottava suunnitelma. Suuryrityksille on luotava pelisäännöt siinä, miten ne toimivat suhteessa ihmisoikeuksiin ja työelämän perussääntöihin. On palkittava yrityksiä, jotka kunnioittavat pelisääntöjä ja kunnioittavat ihmisoikeuksia, Nevaranta sanoo. VIHREÄÄ SIIRTYMÄÄ OIKEUDENMUKAISESTI Myös vihreä siirtymä on keskeinen vaaliteema Teollisuusliitolle. Nevarannan mukaan siinä pitää turvata siirtymän oikeudenmukaisuus, jotta siirtymän aiheuttamat haitat ja vahingot työntekijöille voidaan minimoida. – Edelleen kysymys vihreästä siirtymästä on poikkeuksellisen ajankohtainen teollisuudessa. Työntekijän näkökulmasta on tärkeää, että mukana on oikeudenmukainen siirtymä. Kun siirrytään teollisuudessa ja kulutuksessa korkeapäästöisestä vähäpäästöiseen, muutos ei voi mennä niin, että työntekijä kärsii. Koulutus ja tukimuodot voivat auttaa tässä. Nevaranta korostaa, että tulevissa EU-vaaleissa on kyse työelämävaaleista. – Ensinnäkin kaikki keskeiset työelämän parannukset ovat viime vuosina tulleet Euroopan unionista. Keskeisimmät heikennykset ovat sen sijaan tulleet kotimaan politiikasta. Elämme yhteismarkkina-alueella. Joko nousemme tai kaadumme yhdessä Eurooppana. Kasvu rakennetaan EU:ssa yhdessä. Emme tarvitse ylisuuria valtion tukia, vaan reilua kilpailua. Samalla pitää edistää järkevää kasvua ja vihreää siirtymää, Nevaranta summaa. ? Yhä enemmän kannattaa olla tietoinen siitä, mitä poliittista ryhmittymää ehdokas edustaa. SUSANNA SALOVAARA FinUnionsin johtaja _ok.indd 23 _ok.indd 23 10.4.2024 14.14 10.4.2024 14.14
24 Tekijä 4/2024 KÄSITE Digitaalista taituruutta näppäimistöllä KÄPISTELY Sana käpistely vilahtelee joskus tietojenkäsittelytiedettä opiskelleiden puheessa. Sana ei esiinny Kielitoimiston sanakirjassa, mutta Wikipedian mukaan termillä tarkoitetaan tietojenkäsittelytiedettä. Sanan alkujuuri on hämärän peitossa, mutta se liittyy erityisesti nopeaan ja taitavaan näppäimistön käyttöön. Taito on olennainen osa monen tietotekniikan ammattilaisen työtä. Käpistely on sanana nokkela suomenkielinen poikkeus muutoin englantia vilisevässä tietotekniikan maailmassa. Sana kätkee sisäänsä monia kielen kerroksia ja historiallisia juuria. Kun Microsoftin Copilottekoälyohjelmaa haastattelee käpistelyn merkityksestä, osaa se vastaa kysymyksiin, joihin muut lähteet eivät anna vastausta. – Käpistely on suomen kielen sana, joka viittaa pieneen, nopeaan ja taitavaan liikkeeseen. Se voi liittyä esimerkiksi sormien liikkeisiin, kuten näppäimistön käyttöön tai pienen esineen käsittelyyn, Copilot-botti vastaa. – Voisimme spekuloida, että se saattaa liittyä sanoihin käsi ja pieni, mutta tarkkaa alkuperää ei ole helppo jäljittää. Käpistely voi myös herättää mielikuvia nopeista sormista, jotka liikkuvat taitavasti näppäimistöllä tai mobiililaitteella. Ehkäpä käpistely onkin modernin teknologian synnyttämä sana, joka kuvastaa digitaalista taituruutta, tekoäly pohtii. Tekoäly antaa vastauksissaan jopa sarkastisia moitteita Kielitoimiston sanakirjan ylläpitäjille ja kielitieteilijöille, että näin oleellinen sana ei löydy sanakirjoista. – Joka tapauksessa käpistely on sana, joka kannattaa pitää mielessä, kun pohdimme kielen monimuotoisuutta ja sen kykyä ilmaista hienovaraisia liikkeitä ja toimintoja. Tekoäly antaa käpistelylle myös laajemman merkityksen: – Käpistely on tärkeä taito, joka vaikuttaa moniin tietojenkäsittelyalan ammatteihin. Se ei ole vain nopeaa kirjoittamista, vaan myös taitoa navigoida digitaalisessa maailmassa sujuvasti ja tehokkaasti. Käpistelyllä on tekoälyn mukaan merkitystä etenkin kolmella osa-alueella: ohjelmoinnissa, tekstinkäsittelyssä ja tietokantojen hallinnassa. – Koodaajat käyttävät paljon aikaa näppäimistön äärellä. Nopea ja taitava käpistely on välttämätöntä, jotta koodia voidaan kirjoittaa tehokkaasti ja virheettömästi. Tekoäly niputtaa myös lehtien toimittajat käpistelijöiden joukkoon. – Kirjoittajat, toimittajat ja muut ammattilaiset käyttävät paljon aikaa tekstinkäsittelyohjelmissa. Käpistely mahdollistaa nopean kirjoittamisen ja muokkaamisen. – Tietokanta-asiantuntijat käsittelevät suuria määriä tietoa. Nopea käpistely auttaa heitä tehokkaasti suorittamaan kyselyjä ja päivityksiä. Käpistely ei ole tekoälyn mielestä aivan ongelmatonta. Pulmia ovat nopeudesta tulevat virheet ja ihmisten erilaiset kiputilat ja vaivat, jotka johtuvat puutteellisesta työergonomiasta. – Taitava käpistelijä osaa kirjoittaa nopeasti ilman, että syntyy paljon kirjoitusvirheitä. Pitkäaikainen näppäimistön käyttö voi aiheuttaa fyysisiä haasteita. Ergonominen asento ja tauot ovat tärkeitä, tekoäly summaa. Korvaako tekoäly käpistelyn? TEKSTI ALEKSI VIENONEN KUVA COPILOT Käpistelyllä viitataan tietotekniikassa etenkin “raakakoodin” kirjoittamiseen näppäimistöllä. Juuri käsin ohjelmointi on ollut tietojenkäsittelytieteen näkyvin (ja kuuluvin) osa-alue, joten koko tieteenalasta käytetään joskus tuota nimeä. Jo pitkään on puhuttu, että tekoäly korvaisi käsin ohjelmoinnin. Onko tietojenkäsittelytiede enää käpistelyä, jos ohjelmointi menee yhä enemmän tekoälyn työksi? Kysytään asiaa tekoälyltä itseltään. – Tekoäly voi tuottaa koodia automaattisesti, mutta tämä ei korvaa koodaajan roolia. Esimerkiksi koodigeneraattorit voivat luoda yksinkertaisia koodinpätkiä tai rakenteita, mutta monimutkaisemman logiikan ja liiketoimintasääntöjen toteuttaminen vaatii edelleen ihmisen osallistumista, tekoäly vastaa. Vastauksessaan se korostaa, että tekoäly voi tehostaa koodin tuottamista ja analysointia, mutta koodaajan rooli on edelleen keskeinen. – Koodin laatu, ylläpito ja jatkokehitys vaativat edelleen ihmisen osaamista. Tekoäly voi auttaa, mutta koodaajan näkemys ja kokemus ovat korvaamattomia, tekoäly päättää vastauksensa. Artikkeli on tuotettu “käpistelemällä”. Toimittaja haastatteli aiheesta Copilot-tekoälyohjelmaa. Copilot-tekoälyohjelmaa pyydettiin vastaamaan siihen, mitä tarkoittaa “käpistely” ja miltä näyttää tyypillinen tietojenkäsittelytieteen opiskelija. No nyt on jännä paikka Nyt kasko -25 % vuodeksi. Älä jää tien päälle. Psst... Ammattiliiton jäsenelle lisäetu! Kampanja-alennus on voimassa 31.5.2024 asti. turva.fi/auto A4_210x297mm_5mm.indd 1 A4_210x297mm_5mm.indd 1 4.4.2024 15.08.37 4.4.2024 15.08.37 _ok.indd 24 _ok.indd 24 10.4.2024 14.14 10.4.2024 14.14
No nyt on jännä paikka Nyt kasko -25 % vuodeksi. Älä jää tien päälle. Psst... Ammattiliiton jäsenelle lisäetu! Kampanja-alennus on voimassa 31.5.2024 asti. turva.fi/auto A4_210x297mm_5mm.indd 1 A4_210x297mm_5mm.indd 1 4.4.2024 15.08.37 4.4.2024 15.08.37 _ok.indd 25 _ok.indd 25 10.4.2024 14.27 10.4.2024 14.27
4/2024 Tekijä 27 Lasi kiertää ketterästi Forssan lasivillatehtaan kilpailuvaltteja ovat kierrätetyt raaka-aineet ja pienet päästöt. Rakennusalan aallonpohja on vähentänyt villan menekkiä, mutta investointeja on tehty seuraavaa kasvukautta varten. TEKSTI ANTTI HYVÄRINEN KUVAT EMMI KALLIO TYÖSSÄ >> Pääluottamusmies Eino Ojansuu näyttää lasinpalaa, josta Forssan tehtaalla syntyy lasivillaa. >> _ok.indd 27 _ok.indd 27 10.4.2024 14.14 10.4.2024 14.14
28 Tekijä 4/2024 T ehtaassa käy tasainen hurina, kun tuotantolinjalla kulkee uunituoretta lasivillaa. Giljotiiniksi kutsuttu laite katkoo villalevyjä haluttuun mittaan. – Välillä on ollut huonoja aikoja, mutta aina on pärjätty, toteaa pääluottamusmies Eino Ojansuu. Hän on työskennellyt Forssan lasivillatehtaalla 46 vuotta, josta 25 vuotta pääluottamusmiehenä. Ahlströmin vuonna 1972 perustama tehdas siirtyi kansainvälisen Saint-Gobain -konsernin omistukseen vuonna 1994. Forssan tehdas tuottaa Isover-lasivillaa muun muassa betonielementteihin, tuulensuojalevyihin ja laivateollisuuteen. Tehtaalla valmistetaan myös Ecophon-akustiikkalevyjä, Ecophon-akustiikkalevyt lähtevät tästä jatkojalostukseen viereiseen halliin. Lasivillan raaka-aineissa kierrätetyn lasin osuus on noin 85 prosenttia. >> TYÖPAIKALLA PERUSTETTU A. Ahlström Osakeyhtiö perusti tehtaan vuonna 1972. OMISTUS Ranskalainen monialayhtiö Saint-Gobain osti tehtaan vuonna 1994. Nykyisin osa SaintGobain Finland Oy:tä. Yhtiön toinen lasivillatehdas sijaitsee Hyvinkäällä. TUOTANTO Tuottaa Isover-lasivillatuotteita ja Ecophon-akustiikkalevyjä. HENKILÖSTÖ Noin 100, josta tuotannossa noin 75. LIIKEVAIHTO Noin 247 milj. euroa (12/2022, koko Saint-Gobain Finland -yhtiö) FORSSAN LASIVILLATEHDAS _ok.indd 28 _ok.indd 28 10.4.2024 15.21 10.4.2024 15.21
4/2024 Tekijä 29 jotka jatkojalostetaan valmiiksi tuotteeksi viereisessä hallissa. Tontilla on työntekijöitä kaikkiaan noin sata. Lasivillan valmistukseen tarvitaan muun muassa lasia, hiekkaa ja sidosaineita. Tehtaan pihalla on katoksessa kaksi suurta kasaa lasia. Toisessa on murskattuja viinipulloja ja toisessa tasolasia, kuten ikkunoita. Raaka-aineet syötetään uuniin sulamaan, minkä jälkeen kuidutuksessa tuote saa villamaisen olemuksensa. Kuidutettu tuote menee seuraavaksi kypsytykseen, jossa tuotteeseen lisätään sidosaineet ja kuidutuksessa mukaan tullut vesi höyrystetään pois. Linjastolla kypsä villa pinnoitetaan ja leikataan oikeaan mittaan. Valmiit villat pakataan ja lähetetään aikanaan asiakkaalle. Akustiikkalevyt kuskataan jatkojalostukseen. USKALLUSTA KOKEILLA Maailman lasivillatehtaiden joukossa Forssan tehdas on pieni, mutta pienuudesta on osattu ottaa hyöty irti. Ketterällä tehtaalla on kokeiltu uusia toimintatapoja onnistuneesti. – Uunin nukutuksesta sanottiin, ettei se ole mahdollista. Tehtaanjohtaja sanoi, että kokeilemme. Nykyisin lähes kaikki tehtaat toimivat samalla tavalla, Ojansuu kertoo. Lasia sulattavan uunin isojen huoltojen väli on noin kahdeksan vuotta. Uudella nukutustyötavalla uunin huollon jälkeinen käynnistys lyheni viikosta noin kolmeen päivään. – Hommissa on Forssan henkeä. On käytetty järkeä, Ojansuu sanoo. Perusperiaatteet lasivillan valmistuksessa ovat pysyneet ennallaan, mutta laitteet TYÖSSÄ Linjamies Tomi Rikkola varmistaa, että tuotteesta tulee halutun kokoista ja laatuista. >> >> _ok.indd 29 _ok.indd 29 10.4.2024 14.15 10.4.2024 14.15
30 Tekijä 4/2024 sekä raaka-aineen ja energian lähteet ovat kehittyneet. – Kierrätyslasi otettiin käyttöön 1980luvulla. Nykyään käytetään noin 85 prosenttia kierrätettyä lasia, Ojansuu kertoo. Lasin sulatus ja lasivillan kypsytys vievät paljon energiaa. Forssan tehtaalla sulatuksessa käytetään vihreää sähköä ja kuivaus hoidetaan enenevässä määrin paikallisella biokaasulla. Lähiaikoina tehtaan suurimmat hiilidioksidin päästölähteet on painettu nollaan. Tarkoitus on maailman vähähiilisin lasivillatehdas. Biokaasun käyttö on tässä suuressa roolissa. Tehtaan piipusta tupruaa tänäkin päivänä lähinnä vesihöyryä. Tuotannon pienet hiilidioksidipäästöt tuovat kilpailuetua. – Kaikkea yritetään tehdä, että pysytään kilpailussa mukana. Hyvin on pysyttykin, Ojansuu toteaa. TURVALLISUUS LÄHTÖKOHTANA Työsuojeluvaltuutettu Pasi Stigell kertoo, että työsuojelu on parantunut vuosien mittaan, ja nykyään se on kaiken toiminnan lähtökohta. Stigell on työskennellyt tehtaalla 25 vuotta, ja valtuutettuna on menossa neljäs kaksivuotiskausi. – Riskejä arvioidaan ja käydään turvallisuuskeskusteluja, Stigell kertoo. Laitteiden uusiminen on parantanut turvallisuutta. Useat laitteet ovat nykyään aidattuja ja pysähtyvät, jos niitä lähestyy vaarallisella tavalla. – Edellinen työtapaturma oli liukastuminen. Kompuroinnit ovat yleisimpiä tapaturmia, Stigell kertoo. Työntekijöillä on kuulosuojaimissaan mikrofonit ja radiopuhelimet, joiden välityksellä saa yhteyden työvuoron porukkaan. Pasi Stigell ja Eino Ojansuu ovat tehneet pitkät työurat Forssan tehtaalla. Takana seinällä on taideteos, jonka työntekijät maalasivat tehtaan 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Linjastolla lasivillalevyyn lisätään rullalta tuleva pintamateriaali. >> Olemme valmiina, kun markkina aukeaa. PASI STIGELL Työsuojeluvaltuutettu TYÖPAIKALLA _ok.indd 30 _ok.indd 30 10.4.2024 14.15 10.4.2024 14.15
Yhteyksien parantuminen luo turvallisuutta. Melu on yksi työsuojelussa huomioitava tekijä. – Äänekkäitä paikkoja on, varsinkin kuidutuksessa. Teemme melumittauksia ja meluseiniä on rakennettu, Stigell kertoo. Valtaosa tehtaan työvoimasta työskentelee keskeytymättömässä viisivuorotyössä, jossa tehdään 12-tuntisia vuoroja. Stigell kertoo, että kokemukset ovat olleet kaikkiaan positiivisia. LINJAMIES JA MUUSIKKO Linjamies Tomi Rikkola on työskennellyt 20 vuotta lasivillatehtaan palveluksessa. Linjamiehen vastuulla on, että tuotteesta tulee halutun muotoista ja laatuista. – Paljon on automaatiota, mutta paljon on myös käsin tehtävää, Rikkola kertoo. Eri tuotteiden reseptit vaihdetaan näyttöpäätteellä, mutta työhön kuuluu paljon linjastolla kulkemista. 10 000 askelta voi tulla täyteen työvuoron aikana. – Työ ei ole enää niin fyysistä, joten 12 tunnin vuoron jaksaa keskittyä, Rikkola kertoo. Onnistumiselämykset linjamiehen työssä liittyvät ennakointiin. – Kun ennakoimalla välttää, ettei tule sutta ja sekundaa, voi sanoa ”onnistuinpas”, Rikkola kertoo. Toiselta ammatiltaan Rikkola on muusikko. Lasivillatehtaalle hän tuli lasten syntymän jälkeen, jotta perheellä on säännölliset tulot. Musiikki on kuitenkin edelleen iso osa elämää. Rikkola soittaa yhtyeessä, jonka kanssa Timo Tuominen tulkitsee Jacques Brelin musiikkia. Kansallisteatterissakin nähdyissä esityksissä Rikkolan soittimina ovat alttoviulu ja sähkökitara. – Musiikki on henkireikä, täysin eri maailma, Rikkola sanoo. TYÖ MUUTOKSESSA Koneenhoitaja Antti Mäkelän työnkuvaan kuuluu tehtaan ”kuuman pään” prosessin hoito. – Jos kaikki menee hyvin, työ on pelkästään päätteellä, Mäkelä kertoo. Jos prosessissa ilmenee ongelmia, jalkautuu Mäkelä tuotantolaitteiden äärelle. Kahdeksan vuotta lasivillatehtaalla työskennellyt Mäkelä pitää pitkiä työvuoroja toimivina. Niistä hänellä on kokemusta jo aiemmalta työuralta. Pakkaamon puolella työskentelee konepakkaaja Raimo Jääskeläinen, joka tuli tehtaan palvelukseen 27 vuotta sitten kaverin suosituksesta. TYÖSSÄ >> Katseet hiilijalanjälkeen Forssan tehtaalla valmistettavia Ecophon-akustiikkalevyjä käytetään muun muassa oppimistiloissa, terveydenhuollon tiloissa sekä toimistoissa. Palamattomat levyt tekevät tilojen äänimaisemista miellyttäviä. Ecophon-levyjä valmistetaan myös CarbonLow-versioina, joiden hiilijalanjälki on keskimäärin 35 prosenttia pienempi kuin perinteisten tuotteiden. Vähähiilisyys syntyy kierrätyslasin käytöstä raaka-aineena ja biokaasun käytöstä levyjen tuotannossa. Näin ollen vähähiilisen levyn ominaisuudet ovat samat kuin perinteisessä levyssä. – On nimenomaan hienoa, että raaka-aine on käynyt yhden kierron olemassa olevana tuotteena pullolasina tai tasolasina, sanoo commercial manager Virpi Villa-Peltonen Saint-Gobain Ecophonilta. Uusi rakentamislaki on tulossa voimaan vuoden 2025 alussa. Jatkossa ilmastoselvitysten tulee kattaa rakennusten hiilijalanjälki koko elinkaaren ajalta, kertoo konseptikehittäjä Tiia Huuskonen Saint-Gobain Ecophonilta. – Katse tulee kohdistumaan rakennustuotteiden hiilijalanjälkeen, Huuskonen sanoo. Hiilijalanjäljen suuruuteen on syytä kiinnittää huomiota kaikkialla, sillä luonnonvarat eivät riitä nykytahdilla. – Maailman ylikulutuspäivä tulee varhaisessa vaiheessa vuotta. Olisi muutettava toimintaa rakentamisessakin, Villa-Peltonen sanoo. Maailman ylikulutuspäivä on ajankohta, jolloin ihmisten kulutus ylittää laskennallisesti maapallon vuotuisen kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja. Vuonna 2023 ylikulutuspäivä oli 2. elokuuta. Ecophonilla kiinnitetään huomiota akustiikkalevyjen elinkaareen myös ensimmäisen käyttökohteen jälkeen. – Rakennustuotteiden uudelleenkäytöstä puhutaan paljon. Olemme päässeet pilotoimaan akustiikkalevyjen uudelleenkäyttöä, Huuskonen kertoo. Saint-Gobainin tavoitteena on olla hiilineutraali toimija Suomessa vuonna 2035 ja globaalisti vuonna 2050. Pyrkimys on olla hiilineutraali ilman päästökompensaatioiden ostoa. 4/2024 Tekijä 31 Vähähiilisyys korostuu rakentamisessa, kertovat Tiia Huuskonen ja Virpi Villa-Peltonen. _ok.indd 31 _ok.indd 31 10.4.2024 14.15 10.4.2024 14.15
32 Tekijä 4/2024 – Tykkään, kun työ on vaihtelevaa ja työporukka on hyvähenkinen, Jääskeläinen kertoo. Pakkaajan työ on muuttunut vuosikymmenten aikana, ja kuormitus on tänään erilaista. – Työ on vuosien saatossa keventynyt, mutta nykyisin työ vaatii enemmän ajattelua, Jääskeläinen vertailee. Mekaaninen kunnossapitoasentaja Pasi Puronummi kertoo tuotantolaitteita puhdistaessaan, että työnkuvaan kuuluu kaikenlaista kunnossapitoa trukit mukaan lukien. – Työ on muuttunut paljon. Työnantajakin on muuttunut, Puronummi kertoo 27 vuoden kokemuksella. Välillä hän on tehnyt tehtaan kunnossapidon töitä YIT:n palkkalistoilla. YHTEISTYÖ TOIMII Saint-Gobain Finlandin Forssan tehtaan johtaja Juha Strandberg kertoo, että rakennusalan hiipuminen on näkynyt tehtaan tuotannossa. – Tehdas on joutunut seisomaan viime ja tänä vuonna, Strandberg kertoo. Hiljaisina aikoina tehdyt investoinnit mahdollistavat lentävän lähdön seuraavaan nousukauteen. Pienet kasvihuonepäästöt ovat Forssan tehtaan kilpailuvaltti. – Vähähiilisyys on Forssan tehtaan kivijalka, Strandberg kertoo. Monet pitkän työuran tehneet tuotannon työntekijät ovat tulossa eläkeikään. Haasteena on saada uutta osaavaa työvoimaa tilalle. Moniosaajaksi tuotannon eri vaiheisiin ei kasveta hetkessä. – Prosessi on sellainen, että se vaatii useamman vuoden kokemuksen, Strandberg arvioi. Työntekijäpuolen kanssa tehdylle yhteistyölle tehtaanjohtaja antaa isot kiitokset. – Etsitään mieluummin ratkaisuja kuin ongelmia. Vaikeisiinkin asioihin on löytynyt molempia tyydyttävät ratkaisut, Strandberg kertoo. Yhteistyö on valtti jatkossakin. – Forssan henkeä pitää vaalia, Strandberg sanoo. ? Mekaaninen kunnossapitoasentaja Pasi Puronummi puhdistaa tuotantolaitteita. Forssan lasivillatehdas on perustettu vuonna 1972. TYÖPAIKALLA Vähähiilisyys on Forssan tehtaan kivijalka. JUHA STRANDBERG Tehtaanjohtaja _ok.indd 32 _ok.indd 32 10.4.2024 14.15 10.4.2024 14.15
4/2024 Tekijä 33 ”Työ on vuosien saatossa keventynyt, mutta nykyisin työ vaatii enemmän ajattelua.” RAIMO JÄÄSKELÄINEN Konepakkaaja TYÖSSÄ _ok.indd 33 _ok.indd 33 10.4.2024 14.15 10.4.2024 14.15
34 Tekijä 4/2024 Ei nyt pysty sairastamaan T yöterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -kyselytutkimuksen mukaan 41 prosenttia vastanneista kertoo tehneensä vähintään kahdesti töitä sairaana edellisen puolen vuoden aikana. TTL:n tutkimusprofessori Jari Hakanen kertoo, että tutkimuksen tulosten mukaan naisista 44 prosenttia sanoo tehneensä töitä sairaana. Vastaava luku miehistä on 37 prosenttia. Työntekijät ja toimihenkilöt tekevät sairaana useammin töitä kuin ylemmät toimihenkilöt. Hakasen mukaan tätä selittää osittain se, että monen toimihenkilön työtehtäviä voi tehdä esimerkiksi etänä. – Yksittäistä selittävää tekijää ei ole, miksi sairaana tullaan töihin. Yksi selittävä tekijä voi olla, että kun työpaikalla on työvoimapulaa, henkilö kokee niin suurta vastuuntuntoa, ettei halua jättää työtehtäviään toisten tehtäväksi, Hakanen pohtii sairaana työskentelyn syitä. Hakanen näkee sairaana työskentelyn taustalla myös kuormituksen. Kun henkilö on kuormittunut, hän vain yrittää selvitä tehtävistään jopa sairaanakin. TTL on tuottanut työhyvinvointitutkimustaan vuodesta 2019. Tuloksista selviää, että sairaana työskentely työpaikoilla on lisääntynyt. Hakasen mukaan Miten Suomi voi? -tutkimusaineistossa muutos ei johdu niinkään kiireen lisääntymisellä työssä vaan ennemminkin työn voimavaratekijöiden muutoksista. Koonnut Tiia Kyynäräinen Yhä useampi suomalainen tekee töitä sairaana. Professori kiinnittäisi huomiota työhyvinvointiin. TYÖYMPÄRISTÖ Työntekijät ja toimihenkilöt tekevät sairaana useammin töitä kuin ylemmät toimihenkilöt. Ihmiset kokevat yhä vähemmän yhteisöllisyyttä työpaikalla. Palveleva johtaminen on vähentynyt. Lisäksi kokemukset työn autonomiasta, vaihtelevuudesta sekä uusien asioiden oppimisesta ovat lievästi heikentyneet. – Kun sekä työn kuormittavuustekijät että voimavaratekijät KU VI TU S EM IL IE U G G LA _ok.indd 34 _ok.indd 34 10.4.2024 14.15 10.4.2024 14.15
4/2024 Tekijä 35 CHEF-hanke etenee kohti maalia Työtapaturmien määrä nousi 1,8 prosenttia viime vuonna Miten työpaikan kulkureiteistä pitää huolehtia? Työnantajan vastuulla on huolehtia työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajalle säädetty velvollisuus arvioida ja vähentää riskejä työpaikalla ylettyy muun työympäristön lisäksi myös kulkureitteihin. Työturvallisuuslain mukaan alueet, joissa työntekijät työnsä vuoksi liikkuvat, on pidettävä turvallisessa kunnossa. Lisäksi työpaikalla pitää olla riittävä määrä uloskäytäviä ja pelastusteitä, jotka on aina pidettävä vapaina. Työpaikan lattioiden, portaiden ja käytävien on oltava sellaisessa kunnossa, että liukastumis-, kompastumisja putoamisvaara on mahdollisimman pieni. Myös piha-alueen liukkauden torjunnasta pitää huolehtia. Sekä sisäettä ulkotiloissa kulkutiet on valaistava riittävän hyvin, ja varmistettava ettei liikkujille aiheudu vaaraa esimerkiksi putoavista tai kaatuvista esineistä. Ovet ja portit eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita. Siksi esimerkiksi läpinäkyvään oveen on kiinnitettävä merkki, jotta oven voi huomata helposti. Liikennereitit pitää suunnitella, sijoittaa ja mitoittaa siten, että niin jalankulkijoiden kuin ajoneuvojenkin liikkuminen työpaikalla on helppoa ja turvallista. KYSY TYÖTURVALLISUUDESTA, SOSIAALITURVASTA JA TASA-ARVOSTA ? TYÖYMPÄRISTÖYKSIKÖN PALVELEVA PUHELIN 020 690 449, KLO 8.30–15 TYÖSSÄ TYÖTURVALLISUUS Tapaturmavakuutuskeskus kertoo, että viime vuonna palkansaajille sattui 114 500 tapaturmaa. Määrä on 1,8 prosenttia enemmän kuin vuosi aiemmin. Työpaikoilla tapahtuneiden tapaturmien osuus on noin 80 prosenttia. Niiden määrä on kasvanut 2,3 prosenttia, kun työmatkatapaturmien määrä kasvoi puoli prosenttia. Työpaikkatapaturmista noin 36 prosenttia liittyi henkilön liikkumiseen, 22 prosenttia esineiden käsittelemiseen, 13 prosenttia taakan käsivoimin siirtämiseen ja yhdeksän prosenttia käsikäyttöisillä työkaluilla työskentelemiseen. Lue lisää: www.tvk.fi > hae: ”tapaturmat 2023” KEMIANTEOLLISUUS Kolme vuotta kestänyt Systeemiälykäs ihmisten toiminta kemianteollisuuden turvallisuuden edistämisessä -hanke eli CHEFhanke on etenemässä kohti maaliaan. Tutkimuksessa on pyritty lisäämään tietotaitoa turvallisuuden ennakoivaan hallintaan kemianteollisuudessa. Hankkeeseen on osallistunut neljä yritystä, joissa on alkukartoituksen lisäksi suoritettu työpajoja. Hankkeesta saatujen oppien avulla halutaan arvioida ja kehittää työprosesseja sekä parantaa turvallisuuskäytäntöjen vaikuttavuutta. Hanke päättyy maaliskuun lopussa pidättävään loppuseminaariin. Hankkeessa on tehty käytännönläheisiä työkaluja, jotka löytyvät TTL:n hankesivulta. Lue lisää: www.ttl.fi > hae: ”CHEF” PÄIVYSTÄJÄ painavat vaakakupissa, kokonaisuus ratkaisee sen, miten me voimme. Hakanen toivoisi, että suomalaisilla työpaikoilla kiinnitettäisiin entistä enemmän huomiota työn voimavaratekijöihin, kuten yhteisöllisyyteen, työn mielekkyyden kokemukseen sekä positiiviseen tulevaisuuden näkymien ja työn tarkoituksen vahvistamiseen. TOIMEENTULOSTA HALUTAAN PITÄÄ KIINNI Myös Teollisuusliiton jäsenistössä sairaana työskentely on yleistä. Sosiaalija työympäristöasiantuntija Marjut Lumijärven mukaan moni haluaa tehdä töitä sairaanakin ihan pelkästään toimeentulonsa vuoksi. – Monella palkka on pieni ja ylitöitä halutaan tehdä, jotta toimeentulo on riittävä, Lumijärvi sanoo. – Suurimmassa osassa työehtosopimuksistamme on määräys, että työntekijän on toimitettava lääkärintodistus heti ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien. Toki työpaikoilla voi olla sovittuna lievempiä käytänteitä. Sairaustodistuksen toimittamista voidaan pitää sen verran hankalana, että mieluummin mennään sairaanakin töihin. Lumijärvi uskoo, että sairaana työskentely vain lisääntyy tulevaisuudessa. Hallituksen suunnitelmat ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudesta vain vauhdittavat sairaana työskentelyä. – Jos sairaussakko tulee, aivan varmasti sairaana työskentely lisääntyy. Se on monelle taloudellinen kysymys ja siksi mennään töihin myös sairaana. ? Lue lisää: www.ttl.fi/ miten-suomi-voi _ok.indd 35 _ok.indd 35 10.4.2024 14.15 10.4.2024 14.15
WALK ON AIR ESITTELYSSÄ JALAS? TIO MALLISTO Uusi kolmikerroksinen JALAS? TIO (Three-In-One) pohja on ainutlaatuinen. Valkoinen kerros antaa vakautta ja keltainen JALAS? ComSoft Air™ pohja koostuu mikroilmakuplista, jotka tekevät kengän erittäin pehmeäksi sekä mukavaksi. Musta kerros antaa hyvän pidon. ejendals.com Tutustu tarkemmin: JALAN TUKI ON TÄRKEÄÄ LIHASVÄSYMYKSEN EHKÄISEMISEKSI PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ Turvajalkine, joka tuntuu yhtä mukavalta kuin juoksukenkä, ja on kevyt, pehmeä ja hyvin istuva. Samalla se toimii suojaavana jalkineena, jonka suunnittelussa ei ole tingitty turvallisuudesta. Näistä vaatimuksista lähti ajatus JALAS ® TIO ?jalkineesta. JALAS ® TIO edustaa uusinta jalkinemallistoa, jossa JALAS ® -filosofiaa on kehitetty edelleen. TIO tulee sanoista Three-In-One. Jalkineessa on ainutlaatuinen ulkopohja, joka koostuu kolmesta kerroksesta. Alimman kerroksen erittäin hyvä pito estää liukastumiset. Keskimmäinen kerros, JALAS ® ComSoft Air™, joka sisältää pieniä ilmakuplia, vaimentaa iskuja ja tekee jalkineesta kevyen, mukavan ja miellyttävän käyttää. Lähinnä jalkaa oleva kolmas kerros parantaa vakautta, mikä ehkäisee lihasväsymystä jaloissa ja selässä pitkien työpäivien aikana. TIO-jalkineen kehittämisen aikana suoritettiin riippumaton tutkimus, jossa simuloitiin turvajalkineiden käyttäjien työtehtäviä. Mittaukset tehtiin käyttämällä älyantureita koehenkilöiden vaatteissa. Heidän säärtensä yläja alaosan lihasten sähköistä aktiivisuutta mitattiin työtehtävien suorittamisen aikana elektromyografialla eli lihassähkökäyrällä. JALAS ® TIO -jalkineita verrattiin toisiin pehmeisiin turvajalkineisiin, joista puuttui tukeva vakaus. Pehmeys ja vakaus terveydelle Tulokset olivat selvät: pelkkä pehmeys turvajalkineissa ei edistä terveyttä. JALAS ® TIO, jonka pohjassa yhdistyvät sekä pehmeys että vakaus, tukee jalkaa niin, että alempien ja ylempien lihasten kuormitus on yhtä suuri. Tämä takaa sen, että säärten alaosan lihakset eivät ylikuormitu eikä pitkäaikaista kipua ja lihasväsymystä synny. ”Tämä vahvistaa filosofiaamme, jonka mukaan jalkojen tuki on tärkeää lihasväsymyksen estämiseksi pitkällä aikavälillä. Tutkimuksessa mitattiin säären alaja ylälihasten aktiivisuutta kuudessa eri tehtävässä. Tämä auttaa meitä myös jatkossa kehittämään asiakkaillemme turvallisia jalkineita ja pääsemään lähemmäksi visiotamme: nolla tapaturmaa käsille ja jaloille”, sanoo Jokipiissä toimivan Ejendals-yrityksen JALAS ® -jalkineiden tuotepäällikkö Tiina Viertola. Tiina Viertola KÄVELE MIKROILMAKUPLIEN PÄÄLLÄ ILMOITUS _ok.indd 36 _ok.indd 36 10.4.2024 14.15 10.4.2024 14.15
WALK ON AIR ESITTELYSSÄ JALAS? TIO MALLISTO Uusi kolmikerroksinen JALAS? TIO (Three-In-One) pohja on ainutlaatuinen. Valkoinen kerros antaa vakautta ja keltainen JALAS? ComSoft Air™ pohja koostuu mikroilmakuplista, jotka tekevät kengän erittäin pehmeäksi sekä mukavaksi. Musta kerros antaa hyvän pidon. ejendals.com Tutustu tarkemmin: JALAN TUKI ON TÄRKEÄÄ LIHASVÄSYMYKSEN EHKÄISEMISEKSI PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ Turvajalkine, joka tuntuu yhtä mukavalta kuin juoksukenkä, ja on kevyt, pehmeä ja hyvin istuva. Samalla se toimii suojaavana jalkineena, jonka suunnittelussa ei ole tingitty turvallisuudesta. Näistä vaatimuksista lähti ajatus JALAS ® TIO ?jalkineesta. JALAS ® TIO edustaa uusinta jalkinemallistoa, jossa JALAS ® -filosofiaa on kehitetty edelleen. TIO tulee sanoista Three-In-One. Jalkineessa on ainutlaatuinen ulkopohja, joka koostuu kolmesta kerroksesta. Alimman kerroksen erittäin hyvä pito estää liukastumiset. Keskimmäinen kerros, JALAS ® ComSoft Air™, joka sisältää pieniä ilmakuplia, vaimentaa iskuja ja tekee jalkineesta kevyen, mukavan ja miellyttävän käyttää. Lähinnä jalkaa oleva kolmas kerros parantaa vakautta, mikä ehkäisee lihasväsymystä jaloissa ja selässä pitkien työpäivien aikana. TIO-jalkineen kehittämisen aikana suoritettiin riippumaton tutkimus, jossa simuloitiin turvajalkineiden käyttäjien työtehtäviä. Mittaukset tehtiin käyttämällä älyantureita koehenkilöiden vaatteissa. Heidän säärtensä yläja alaosan lihasten sähköistä aktiivisuutta mitattiin työtehtävien suorittamisen aikana elektromyografialla eli lihassähkökäyrällä. JALAS ® TIO -jalkineita verrattiin toisiin pehmeisiin turvajalkineisiin, joista puuttui tukeva vakaus. Pehmeys ja vakaus terveydelle Tulokset olivat selvät: pelkkä pehmeys turvajalkineissa ei edistä terveyttä. JALAS ® TIO, jonka pohjassa yhdistyvät sekä pehmeys että vakaus, tukee jalkaa niin, että alempien ja ylempien lihasten kuormitus on yhtä suuri. Tämä takaa sen, että säärten alaosan lihakset eivät ylikuormitu eikä pitkäaikaista kipua ja lihasväsymystä synny. ”Tämä vahvistaa filosofiaamme, jonka mukaan jalkojen tuki on tärkeää lihasväsymyksen estämiseksi pitkällä aikavälillä. Tutkimuksessa mitattiin säären alaja ylälihasten aktiivisuutta kuudessa eri tehtävässä. Tämä auttaa meitä myös jatkossa kehittämään asiakkaillemme turvallisia jalkineita ja pääsemään lähemmäksi visiotamme: nolla tapaturmaa käsille ja jaloille”, sanoo Jokipiissä toimivan Ejendals-yrityksen JALAS ® -jalkineiden tuotepäällikkö Tiina Viertola. Tiina Viertola KÄVELE MIKROILMAKUPLIEN PÄÄLLÄ _ok.indd 37 _ok.indd 37 10.4.2024 14.15 10.4.2024 14.15
38 Tekijä 4/2024 TAPAHTUMA Faktaa ja uusia tuttavuuksia Käynnissä ollut työtaistelu puhutti Sisä-Suomen luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen ajankohtaispäivässä Jyväskylässä. Osallistujat pitivät seminaarin tärkeimpänä antina faktapohjaista tietoa ja verkostoitumista. S candic Laajavuoren aulaan kokoontui maaliskuisena perjantaina 140 luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Sisä-Suomen alueen työpaikoilta. Päivän ohjelmassa oli ajankohtaiset edunvalvontaja työsuojeluasiat. Yksi teema puhutti ylitse muiden: hallitusohjelman heikennykset, joita puitiin niin puhujien esityksissä kuin tauoillakin. Aamupäivällä ajankohtaisia asioita esitteli Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen, joka valotti esityksessään ay-liikkeen ja maan hallituksen välisen konfliktin taustaa, nykytilannetta, vaikutuksia ja lähitulevaisuuden näkymiä. Valmet Technologiesin Rautpohjan tehtaalla varapääluottamusmiehenä ja osaston luottamusmiehenä toimiva Eero Kelppe sai Lehtosen esityksestä paljon uutta tietoa. – Hän kertoi, mitä kulisseissa oikeasti tapahtuu. Tähän saakka olemme olleet pitkälti julkisuuden tietojen varassa. Kelppen mukaan osallistujia mietitytti erityisesti joidenkin työnantajien päätös keskeyttää palkanmaksu välittömästi jalkautustilanteessa. Perinteisesti palkanmaksu on jatkunut seitsemän päivää. – Työnantaja on tällä päätöksellä nyt hyvin kaltevalla pinnalla, Kelppe muotoilee. Jalkautuksella tarkoitetaan työnteon ja palkanmaksun keskeyttämistä sellaisiltakin työntekijöiltä, jotka eivät kuulu ilmoitetun lakon piiriin, mutta joiden työnteon lakon vaikutus estää. SUORAA JA KAUNISTELEMATONTA TIETOA Tampereella Comforta Oy:n pääluottamusmiehenä toimivalle Anu Lammille palkanmaksun välitön keskeyttäminen jalkautustilanteessa tuli uutena tietona. Tähän saakka olemme olleet pitkälti julkisuuden tietojen varassa. TEKSTI SAILA AARNIO KUVAT TOMMI ANTTONEN – Lehtosen esityksestä sain asiaan selvyyttä. Uutisointi työtaistelusta on ollut vähän ohutta. Myös viitasaarelaisen ER-Saha Oy:n varatyösuojeluvaltuutettu Aki Kokki ja Jämsässä toimivan Patria Aviationin Components-yksikön ensimmäinen varatyösuojeluvaltuutettu Johanna Ruokolahti pitivät Lehtosen puhetta antoisana ja mielenkiintoisena. Heidän mukaansa siitä sai faktapohjaista, suoraa ja syvempää tietoa työtaistelun nykytilanteesta ja jatkosta kuin tiedotusvälineistä. – Radiossa ja televisiossa asioista kerrotaan silotellusti. Oli hyvä kuulla, ettei tässä ruveta löysäämään, Kokki toteaa. – Minulle vahvistui käsitys siitä, että tätä taistelua ei passaa jättää kesken. Se on vietävä läpi, ja sillä on työntekijöiden tuki, sanoo Ruokolahti. VERTAISTUKEA LUOTTAMUSMIEHEN ARKEEN Hallitusohjelman heikennykset ja leikkaukset ovat työntekijöiden mielen päällä kaikilla työpaikoilla. – Kyllä nämä asiat mietityttävät ihmisiä, ja näistä keskustellaan paljon kahvipöydissä näinä epävarmoina aikoina, kertoo Eero Kelppe. Luottamusmiehenä Kelppe pitää poikkeuksellisena sitä, että tällä hetkellä hänelle tulee kyselyjä ja yhteydenottoja vain tästä yhdestä, valtakunnallisesta aiheesta. – Normaalisti minulta kysellään laajasti työn tekemisestä ja työnantajan toiminnasta. Comfortan työntekijät Tampereella eivät ole osallistuneet lakkoihin ollenkaan, mutta niitä on pidetty tarkasti silmällä. – Olemme seuranneet tiiviisti, mitä ympäristössä tapahtuu. Kiitos ja tsemppiä kaikille lakkoilijoille, jotka olette taistelleet meidän puolestamme, sanoo Anu Lammi. _ok.indd 38 _ok.indd 38 10.4.2024 14.15 10.4.2024 14.15
4/2024 Tekijä 39 Comfortan asiakaskunnassa on meneillään iso muutos, kun hyvinvointialueet ovat ilmoittaneet ryhtyvänsä käyttämään omia sopimuspesuloitaan tekstiiliensä pesemiseen. – Meiltä lähtee puolentoista vuoden sisään paljon työtä pois. Tämä on todella harmillista, koska sote-puoli on tuonut meille aina turvaa ja tasapainoa. Siinä ei ole samalla tavalla sesonkivaihtelua kuin vaikkapa hotellija ravintola-alalla. Pyykin määrän vähenemisen vuoksi Comfortan Tampereen toimipisteessä siirrytään Lammin arvion mukaan syksyllä kolmesta vuorosta kahteen. – Ei voi sanoa, että luottamusmies pääsisi työssään helpolla. Tällaiset ajankohtaispäivät ovat tärkeitä, kun voi saada vertaistukea muilta, jotka kohtaavat samanlaisia asioita arjessaan. KOHTAAMISIA KASVOKKAIN Patrialla menee Johanna Ruokolahden mukaan hyvin. – Jämsässä töitä on riittänyt 700 työntekijälle, ja uutta työtäkin on tulossa uusien hävittäjien myötä. Lisäksi meille ollaan rakentamassa uutta hallia. Myös ER-Sahalla pyyhkii mukavasti: tuotanto on syksyn lomautusjakson jälkeen täydessä vauhdissa. Sahalla sahataan lankkua ja lautatavaraa kuusesta ja männystä. Noin 80 prosenttia tuotteista menee vientiin, lähinnä Lähi-itään, Kiinaan ja Japaniin. AKT:n lakon vuoksi tavara ei kuitenkaan liiku tällä hetkellä. – Parhaillaan sahaamme varastoon. Onneksi on vielä tonttia, mihin pinota lankut, kertoo Kokki. Johanna Ruokolahti ja Aki Kokki ovat kokeneita työsuojeluvaltuutettuja, mutta osallistuivat ajankohtaispäivään ensimmäistä kertaa. Kokemus oli molemmille innostava. – Hienoa, että tällaisia tilaisuuksia järjestetään. Täällä saa näkemystä omaan tekemiseen ja pääsee verkostoitumaan ihan uusien tyyppien kanssa. Verkkokurssit ovat hyviä, mutta eivät ne kasvokkaisia kohtaamisia korvaa, Ruokolahti pohtii. – Naamatusten kohtaaminen on ihan parasta, komppaa Kokki. – Ensi kerralla mekin olemme sitten jo tuttuja ja voimme tervehtiä, toteaa Ruokolahti nauraen. Ajankohtaispäivän ohjelmassa oli Turja Lehtosen esityksen lisäksi tietoisku jäsenvakuutuksista, joista kertoi vakuutusedustaja Aleksi Ihalainen vakuutusyhtiö Turvasta. Iltapäivällä keskityttiin edunvalvontaan ja työsuojeluasioihin. Luottamusmiehille näistä puhui Teollisuusliiton sopimuspäällikkö Kari Lähteenmäki ja työsuojeluvaltuutetuille työympäristöasiantuntija Sami Metsälä. ? Eero Kelppen mukaan Valmet Technologiesin Rautpohjan tehtaalla keskitytään tällä hetkellä hyvään perustekemiseen. Anu Lammi kertoo, että Comfortan Tampereen toimipisteessä on hyvä ilmapiiri, vaikka heillä on hiljattain kerrottu töiden vähentymisestä. ”Meille on tullut viime vuosina paljon maahanmuuttajia töihin. Se on tuonut työyhteisöömme positiivisuutta ja iloa.” Aki Kokki ja Johanna Ruokolahti osallistuivat ajankohtaispäivään ensimmäistä kertaa. He pitivät erityisen tärkeänä sitä, että tilaisuudessa pääsee tutustumaan kollegoihin kasvotusten. >> >> >> _ok.indd 39 _ok.indd 39 10.4.2024 14.15 10.4.2024 14.15
40 Tekijä 4/2024 ”Nyt kannattaisi avata silmät ” TEKSTI ANTERO EEROLA KUVA ANNIKA RAUHALA avata silmät, millaiseen asemaan ihmiset joutuvat. Me olemme henkilökohtaisesti hyvä esimerkki. Olemme matalapalkkatyöntekijöitä ja yksinhuoltajia. Toimet kohdistuvat juuri meihin, Tapani kuvaa. ”JEESIÄ VOI AINA KYSYÄ” Asevalmistaja Sakon pääluottamusmiehenä toimiva Joonas Klimoff sanoo, että luottamusmieheltä voi aina ”kysyä jeesiä” työelämässä askarruttavista asioista. – Näin osaa ja pystyy pitämään puolensa työpaikalla. Nuorten tapahtumissa saa aika hyvän pintaraapaisun näihin asioihin. Klimoff muistuttaa, että ay-liikkeen työ on pitkäjänteistä. – Ei meillä olisi asiat edes niin hyvin kuin tällä hetkellä on, jos kukaan ei olisi ikinä järjestäytynyt. Tampereelta seminaariin tullut Teemu Kyntö-aho muistuttaa, että liitto on myös niitä varten, jotka ovat menettäneet työnsä. Tämä on tärkeä osa ammatillista järjestäytymistä. Tes-asioista saisi hänestä puhua työpaikoilla enemmänkin. On harhakuva, että asiat tapahtuvat itsestään eikä jäsenten tarvitse juuri tehdä mitään. – On vähän totuttu siihen, että sieltä (liitosta) tulee karkit ja me vain makselemme jäsenmaksuja. AMMATTILIITTO YHDISTÄÄ Vaikka Venäjä ja Ukraina käyvät keskenään sotaa, Teollisuusliiton nuorten seminaarissa venäläinen ja ukrainalainen voivat opiskella sulassa sovussa. Tästä osoituksena ovat Kiovasta kotoisin oleva Nadija Kirik ja Moskovasta tullut Anton Maslennikov. – Minulla on vain hyviä vaikutelmia siitä kahdesta ja puolesta vuodesta, jotka olen ollut Teollisuusliiton jäsen. Minulle on tarjottu apua ja työpaikalla kaikki on sujunut hyvin, kertoo Maslennikov, joka työskentelee konepajayhtiö Aikalonilla Oulussa. Hän kertoo lähettäneensä liittymispapereita myös venäläisille ystävilleen, jotka hänen mukaansa suhtautuvat myönteisesti ammattiliittoihin. – Tietysti jokainen päättää asiasta itse, mutta itse suosittelen kyllä liittymistä. Se auttaa myös työn menettämiseen liittyvissä tilanteissa. Myös Kirikillä on selvä viesti muille Suomessa oleville ukrainalaisille, jotka pohtivat järjestäytyäkö ammatillisesti vai ei. – Olen auttanut monia ystäviäni ja kollegoitani ja suositellut, että he liittyisivät liittoon. Jos työntekijää huijataan, on joku, jonka puoleen kääntyä. Teollisuusliiton nuorten tes-päiviltä lähetettiin rajuja terveisiä maan hallitukselle. Samalla maahanmuuttajat oppivat uutta oikeudenmukaisuuden perusteista suomalaisessa työelämässä. A N N IK A RA U H A LA Anton Maslennikov, Teemu Kyntö-aho, Nadija Kirik, Joonas Klimoff, Mari Tapani ja Jessica Nieminen osallistuivat Teollisuusliiton nuorten ensimmäisille tes-päiville. EDUNVALVONTA Koonnut Asko-Matti Koskelainen T eollisuusliiton nuorten tes-päivät järjestettiin ensimmäistä kertaa 23.–24.3. Helsingissä. Kolmikymppiset Jessica Nieminen ja Mari Tapani olivat tulleet seminaariin Harjavallasta, missä he ovat töissä Puustelli Groupilla. Heidän puheistaan tulee selväksi, että työehtosopimusjärjestelmä on oikeudenmukaisen työelämän perusta. – Sen kautta pystyy pitämään huolta omista oikeuksistaan. Varsinkin nyt, kun taistellaan meidän oikeuksistamme, Tapani viittaa maan hallituksen aloittamaan vastakkainasetteluun. Kun puhe kääntyy Petteri Orpon (kok.) hallituksen politiikkaan, äänenpainot nousevat. – Nyt kannattaisi ihan oikeasti + LUE LISÄÄ Jutun pidempi versio: www.tekijälehti.fi > hae: ”nuorten tes-päivät” _ok.indd 40 _ok.indd 40 10.4.2024 14.15 10.4.2024 14.15
4/2024 Tekijä 41 LIITOSSA TreduNavi hakupalvelu 040 170 5649 tredu.haku@tampere.fi Tutustu myös tredu.fi/oppisopimus Koulutusta, joka sopii elämään! Tampereen seudun ammattiopisto Tredu tarjoaa joustavia ja yksilöllisiä opintopolkuja aikuisille – lähes kaikilla ammattialoilla Suomessa ja aina tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. tredu.fi/aikuiskoulutus Ota askel kohti uutta uraa tai päivitä osaamistasi! Mitä me tarjoamme: • Osatutkinnot ja lyhytkurssit – keskity sinulle olennaisiin taitoihin, kuten perehdyttäminen, robotin käyttö tai projektinhallinta. • Ammatilliset tutkinnot – opi täysin uusia taitoja, hanki virallinen ammattipätevyys tai erikoistu. • Oppisopimuskoulutukset – yhdistä työ ja opiskelu. Panokset ovat suuret MIELIPIDE Työmarkkinatilanne on ollut otsikoissa jo jonkin aikaa. Mediassa puhutaan ”poliittisista lakoista” ikään kuin erotuksena ”oikeista” lakoista. Mitä ay-liikkeen pitäisi tehdä, ellei lakkoilla, kun maan hallitus on politiikallaan aivan selkeästi kääntämässä työmarkkinoiden valtatasapainoa pysyvästi työnantajien hyväksi? Nämäkin lakot liittyvät lopulta työmarkkinoihin. Irtisanomisen helpottaminen, ansiosidonnaisen porrastaminen ja muu heikentäminen sekä lakkooikeuden rajaaminen yhdistettynä työehtosopimusten yleissitovuuden ja niiden valvonnan heikentämiseen ovat kaikki toimia, jotka heikentävät työntekijäosapuolen neuvotteluvaltaa. Perussuomalaisten Riikka Purra yrittää maalata kuvaa, jossa ay-liike lakkoilee koska ei pidä hallituspuolueista, eritoten Perussuomalaisista. Sillä tavoin hän yrittää saada palkkatyötä tekevät perussuomalaiset kerääntymään hallituksen politiikan tueksi omia etujaan vastaan. Näemme Keski-Euroopasta esimerkkejä siitä, mihin työnantajien saneluvalta johtaa. Saksassa työmarkkinat ovat jo pitkään olleet sellaiset, että matalapalkka-aloilla työskentelevät tekevät kahta työtä ja hakevat sosiaalitukea. Tätä niin sanottua sisäistä devalvaatiota Suomessakin halutaan. Työelämällä on luonnollisesti vaikutuksia koko yhteiskuntaan. Nuorista perheistä ja perheellistymistä suunnittelevista suurin osa on palkansaajia. Kuinkahan käynee jo ennestään aivan liian matalan syntyvyysluvun, jos työelämä muuttuu entistäkin epävarmemmaksi? Tässä leikitään suuremmilla asioilla kuin vain hallituspuolueiden ja ay-liikkeen arvovallalla. En pidä kaikesta mitä ammattiliitot tekevät, mutta ymmärrän että työntekijänä minun etujani puolustaa ennen kaikkea järjestäytynyt työläinen. AKSELI ERKKILÄ Kittilä Teollisuusliiton jäsen _ok.indd 41 _ok.indd 41 10.4.2024 14.15 10.4.2024 14.15
42 Tekijä 4/2024 KOULUTUS Kykyjen hiomista ja huomaamista Kuukauden kurssilla opiskelijat pohtivat tulevaisuuden työelämää ja kehittivät samalla taitojaan muun muassa lukemisessa, kirjoittamisessa, tiedonhankinnassa ja kouluttamisessa. TEKSTI MEERI YLÄ-TUUHONEN KUVAT JYRKI LUUKKONEN Kuukauden kurssilla pääsee esiintymään ja oppii tiedonhakua. Osallistujan areenat -kurssi huipentui Murikka-opistolla Tulevaisuusnäyttelyn pystytykseen. Helena Märsylä (vas.), Jere Sedergren ja Juuso Pekkala osallistuivat Murikka-opistolla järjestetylle, neljä viikkoa kestäneelle kuukauden kurssille 19.2.–15.3.2024. Jarno Hämäläinen esittelee tekoälyn avulla tekemäänsä kuvaa, jonka komento kuului näin: kuun pinnalla louhitaan helium kolmea. _ok.indd 42 _ok.indd 42 10.4.2024 14.15 10.4.2024 14.15
4/2024 Tekijä 43 LIITOSSA – Yllätyin, että sain tekstistä järkevän. Kun lähetin sen opettajalle oikoluettavaksi, hän sanoi, että teksti on tosi hyvä ja että siinä on vain pieniä pilkkuvirheitä. Märsylän otsikko oli ekologinen jälleenrakentaminen ja sen vaikutus työpaikkoihimme: hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtyminen. – Meillä töissä hiilijalanjäljen pienentäminen on iso juttu, ja kierrätysmateriaaleja käytetään paljon. Yritämme kierrättää kaiken, mitä kengässä on. Kuukauden kurssi järjestetään joka toinen vuosi. Koskaan aikaisemmin sellaiset teemat, kuten ekologinen jälleenrakennus, hiilijalanjäljen pienentäminen tai päästöjen saaminen nollaan, eivät ole nousseet näin voimakkaasti esiin, kertoo vastuuopettaja Marjo Nurmi. – Toinen iso teema tällä kurssilla oli uusi teknologia ja tekoäly, ja miten ne näkyvät työpaikoilla ja muuttavat työtä. Siitä kurssilaiset ovat keskustelleet paljon. KURSSIKAVERIT PARASTA Parasta kuukauden kurssilla olivat kurssikaverit, sanoo Valmet Automotiven Uudenkaupungin akkutehtaan pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Jere Sedergren. – Porukan dynamiikka sopi hyvin yhteen. Olen kouluttautunut Murikassa aktiivisesti kaksi vuotta, ja tiesin, että tänne tulee aikaisemmilta kursseilta hyviä ystäviä. Sedergren esitelmöi kurssilla aiheesta luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu konfliktien ratkaisijoina työpaikalla. – Valitsin aiheen siksi, että minulla on siitä annettavaa. Olen sovitellut ihmisten välisiä konflikteja ja tehnyt hektistä edunvalvontatyötä kahden vuoden ajan. Esitelmää valmistellessaan Sedergren oppi hyödyntämään PowerPoint-diaesitystä. – Minulla ei ole ennen ollut materiaalia esitysteni tueksi. Huomasin nyt, että ihmisten oli helpompi tarttua aiheeseen ja esittää kysymyksiä, kun asiat olivat koko ajan esillä. Uudenkaupungin akkutehtaan avajaisia vietettiin 2,5 vuotta sitten. Sen jälkeen tehdas on kasvanut räjähdysmäisesti. – Kun aloitin akkutehtaalla vuonna 2021, siellä oli noin 50 duunaria. Nyt meitä on 235, ja tämän vuoden aikana tarvitsemme todennäköisesti 30 henkeä lisää. Kovasta kasvusta huolimatta akkutehdas ei ole kärsinyt työvoimapulasta. Suurin osa henkilöstöstä on siirtynyt sinne Uudenkaupungin autotehtaalta. Suomalainen teollisuus ei kuitenkaan voi välttyä rekrytointivaikeuksilta. – Seuraavan vuosikymmenen aikana Suomi tarvitsee yli 100 000 uutta teollisuuden työntekijää. Mistä se työvoima saadaan, Sedergren kysyy. Tulevaisuuden työelämässä häntä huolestuttaa eniten työväestön arvostuksen puute. – Jos Suomessa ei ruveta arvostamaan arjen puurtajia, niin maa on konkurssissa. Ilman duunareita emme voi ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa. ? L uottamusmiehille, työsuojeluvaltuutetuille ja ay-aktiiveille tarkoitettu Osallistujan areenat –kuukauden kurssi huipentui maaliskuun puolivälissä Tulevaisuusnäyttelyn pystytykseen. Murikka-opistolla Tampereen Teiskossa järjestetylle kurssille osallistui tänä vuonna 19 kurssilaista. Yksi heistä oli varastotyöntekijä, osaston luottamusmies Juuso Pekkala. – Täällä oppii erilaisia taitoja kuin luottamusmiehen perusja jatkokursseilla. Kuukauden kurssilla pääsee esiintymään ja oppii tiedonhakua. Tampereella Vindealla työskentelevää Pekkalaa miellytti erityisesti ajatus siitä, että kuukauden kurssilla osallistujat voivat keskittyä opiskeluun tavallista pidempään. Eniten Pekkala koki oppineensa kolmannella viikolla. Silloin teemana oli henkilöstön edustaja työelämän kehittäjänä. Kukin kurssilainen piti 20 minuutin esitelmän valitsemastaan aiheesta. – Oma aiheeni oli psykologinen turvallisuus töissä. Se on sitä, että uskallat olla työpaikalla oma itsesi ja tuoda näkemyksiäsi esiin ilman, että sinua rangaistaan tai joudut naurunalaiseksi. Työpaikan psykologista turvallisuutta on mahdollista parantaa yksinkertaisilla keinoilla. – Siihen riittää pienet käytöstapamuutokset, kuten se, että kuuntelee toisia ja kunnioittaa heidän mielipiteitään ja hyväksyy sen, että työpaikalla sattuu virheitä ja niistä voi oppia. Pekkala kertoo saaneensa kuukauden kurssilta lisää esiintymisvarmuutta. Hän kokee, että hänen on nyt aikaisempaa helpompi lähteä esittämään omia ajatuksiaan työnantajalle. – Aion ottaa psykologisen turvallisuuden puheeksi työpaikallani. Meillä on sopivasti menossa henkilöstökysely ja sen myötä syntyy keskustelua, jossa voin ottaa asian esiin. WAU-ELÄMYKSIÄ Jalkinetyöntekijä Helena Märsylälle kuukauden kurssi tarjosi useita wau-elämyksiä. – Minulle on tullut monta kertaa sellainen olo, että en ehkä olekaan niin huono puhumaan tai kirjoittamaan kuin kuvittelin, kertoo Kannuksessa asuva Märsylä. Hän toimii työsuojeluasiamiehenä ja varapääluottamusmiehenä Sievin jalkineella Sievissä. Märsylä kävi viime vuonna Murikassa luottamusmiehen perusja jatkokurssin sekä puheviestinnän kurssin. Viimeksi mainitulta hän sai kimmokkeen kuukauden kurssille. – Esiintyminen on ollut minulle suuri kynnys. Täällä on tehty paljon esiintymisharjoituksia. Olen mennyt pois mukavuusalueeltani ja huomannut, että ei se nyt niin kamalaa olekaan. Märsylän mieleen oli etenkin kuukauden kurssin toinen viikko, jonka teema oli muuttuva työelämä. Tehtävänä oli tehdä tutkiva kirjoitus tämän päivän ja tulevaisuuden työelämästä. Kuukauden kurssilla pääsee esiintymään ja oppii tiedonhakua. _ok.indd 43 _ok.indd 43 10.4.2024 14.15 10.4.2024 14.15
”Kuin taskupokkari työsuojeluvaltuutetulle” KIMMO KÄRKKÄINEN Työsuojeluvaltuutettu, NTcab Oy, Nivala ”Työsuojeluvaltuutetun itseopiskelukurssilla oppii työsuojelun perusteet. Kurssilta saatava aineisto on kuin työsuojelun taskupokkari, josta voi hakea kaikki perustiedot. Aineisto on ehdottomasti etenkin työsuojeluvaltuutettuna ensikertaa oleville hyvä johdatus työsuojeluvaltuutetun rooliin. Aineisto alkaa työsuojeluvaltuutetun roolista ja työstä. Aineistosta löytyy esimerkiksi muistilista, mistä on hyvä aloittaa. Itse olen ollut kahdessa yrityksessä työsuojeluvaltuutettuna ja olen käynyt jo aiemmin useamman kurssin. Työsuojeluvaltuutetun itseopiskelukurssin aineistossa on hyödyllistä tietoa minullekin ja olen voinut hyödyntää materiaalia omassa työssänikin. Tämän päivän työelämässä henkinen kuormitus on lisääntynyt huomattavasti. Ehkä sen käsittelyä olisin kaivannut aineistoon lisää. Työsuojeluvaltuutetun tulee tietää, mitä palveluita yrityksen työterveyshuolto sisältää. Käyn tällä hetkellä työsuojelun jatkokurssia ja seuraavaksi on tähtäimessä kemikaaliturvallisuus. Kemikaalit ja suojaimet on sellainen "viidakko”, että siinä riittää oppimista.” Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Liitto kouluttaa Työsuojelun itseopiskelukurssi verkossa Itseopiskelukurssi on tarkoitettu työsuojeluvaltuutetuille ja tehtävästä kiinnostuneille. Kurssilla saat perustiedot työsuojelusta, työsuojeluvaltuutetun tehtävistä, oikeuksista ja velvollisuuksista. Saat linkin kurssille viikon kuluessa ilmoittautumisesta. Kurssin aineisto on verkossa ja voit käydä sen läpi omaan tahtiisi kuukauden kuluessa. Työsuojelun verkkokoulutusta 18.5. Uusien työsuojeluvaltuutettujen starttikurssi verkossa Murikan kursseja toukokuussa 6.—8.5. Kaivosalan täydennyskurssi 13.—17.5. Yhdistyksen taloudenhoito 20—24.5 Fortsättningskurs för förtroendemän 20—24.5 Fortsättningskurs i arbetarskydd 22.—24.5. The rules of working life in English 27.—31.5. Järjestötoimijan perusteet Työsuojelukoulutusta verkossa! Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu _ok.indd 44 _ok.indd 44 10.4.2024 14.15 10.4.2024 14.15
4/2024 Tekijä 45 MAAILMA LE H TI KU VA /A FP Liitto saapui etelävaltioihin JÄRJESTÄYTYMINEN Yhdysvaltain autotyöläisten liitto UAW saa viimeinkin jalansijan maan eteläisten osavaltioiden autotehtaissa. Vuonna 2014 Volkswagen tarjosi työntekijöille yritysneuvostoa tehtaallaan Chattanoogassa Tennessessä. Työläiset torjuivat sen niukasti äänestyksessä valtavan ulkopuolisten vastakampanjan jälkeen. Osavaltion oikeistopoliitikotkin uhkasivat yhtiön veroetujen poistamisella, mikäli se alkaa keskustella työntekijöidensä kanssa. Liitto hävisi seuraavankin äänestyksen 2019. Maaliskuussa 2024 UAW ilmoitti, että se on kerännyt tukikortit 70 prosentilta Chattanoogan tehtaan työläisistä. Liitto vaatii nyt viranomaisilta oikeutta saada toimia tehtaalla ja aloittaa työehtosopimusneuvottelut. UAW perusti viime vuonna 40 miljoonan Yhdysvaltain dollarin (36,8 miljoonaa euroa) rahaston tukemaan järjestäytymistä, erityisesti etelän autoja akkutehtailla. Maassa on 13 autotehdasta, joilla liitto ei ole päässyt toimimaan. Kampanjaa tukee liiton sopimus marraskuussa 2023 General Motorsin, Ford Motorsin ja Stellantiksen kanssa. Se nostaa neljässä vuodessa palkkoja ja etuja vähintään 33 prosentilla. Solidaarinen sopimus kohentaa erityisesti pienituloisten ja määräaikaisten palkkoja, osin ne tuplaten. Palkat ja edut etelän tehtailla olivat jo aiemmin heikommat, ja kolmen suuren sopimus leventää kuilua. Honda, Toyota ja Hyundai nostivat palkkoja tehtaillaan sen jälkeen, kun liitto kertoi kohdistavansa niihin järjestäytymiskampanjan. Maaliskuussa UAW kertoi, että se on kerännyt tukikortin jo yli puolelta Mercedes-Benzin Alabaman tehtaan työläisistä. Hyundain tehtaalla Alabamassa ja Toyotan tehtaalla Missourissa kortin on jo allekirjoittanut 30 prosenttia työläisistä. Maan lakien mukaan liitto voi vaatia edustusoikeutta, kun sillä on takanaan yli puolet työntekijöistä. Nämä ovat ennennäkemättömiä läpimurtoja liitolta. Tie sopimuksiin on kuitenkin pitkä. Yhtiöt, oikeistopoliitikot ja lobbarit tulevat tekemään kaikkensa estääkseen ne, eikä rahasta ole puutetta. ? Koonnut Heikki Jokinen Päämaja pommitettiin Gazassa PALESTIINA Israelin armeija tuhosi maaliskuussa ammattiliittojen keskusjärjestö PGFTU:n Gazan päämajan. Viisikerroksisessa talossa toimi lisäksi eri palveluja, kuten päiväkoti 380 lapselle ja leipomo. Skottilehti The National kirjoittaa, että tämä on kolmas kerta, kun miehittäjän armeija pommitti päämajaa. Edellinen hyökkäys tapahtui 2014. Lisäksi Israelin armeija tuhosi nyt kolme keskusjärjestön sivutoimistoa al-Rimalissa ja Yarmukkadulla Gazassa. PGFTU:n pääsihteeri Shaher Saed sanoi, että keskusjärjestö tulee rakentamaan talon uudelleen, kuten se on tehnyt ennenkin, jatkaakseen tärkeässä tehtävässään vakaan Palestiinan yhteiskunnan luomisessa. Luottamus liittoihin noussut RUOTSI Luottamus ammattiliittoihin on noussut Ruotsissa. Medieakademin selvittää joka vuosi kansalaisten luottamusta viranomaisiin, organisaatioihin ja yrityksiin. Nyt liittoihin luotti paljon tai melko paljon 43 prosenttia. Viisi vuotta sitten luku oli 35 prosenttia. Yrityksistä liittoja luotetumpia olivat vain Ruotsin Alko Systembolaget 69 prosentilla ja Ikea 57 prosentilla. Vähiten ruotsalaiset luottivat Teslaan, 11 prosenttia. Keskusjärjestö LO:n tiedottaja Isabelle Ljungberg arvelee Arbetetlehdelle, että rauhattomat ajat saavat ihmiset näkemään liittojen tärkeän työn, että ne todella kamppailevat jäsentensä puolesta. Teslan pohjanoteeraus kertoo liittojen tarinan voittaneen Tesla-konfliktissa. Ruotsalaiset pitävät selvänä, että korjaamoilla työskentelevillä on oikeus työehtosopimukseen. LIITOSSA Ammattiliitto UAW:n jäsenet lakkoilivat työehtosopimuksen saavuttamiseksi General Motorsin Lansingin tehtaalla Michiganissa 29.9.2023. ”Kuin taskupokkari työsuojeluvaltuutetulle” KIMMO KÄRKKÄINEN Työsuojeluvaltuutettu, NTcab Oy, Nivala ”Työsuojeluvaltuutetun itseopiskelukurssilla oppii työsuojelun perusteet. Kurssilta saatava aineisto on kuin työsuojelun taskupokkari, josta voi hakea kaikki perustiedot. Aineisto on ehdottomasti etenkin työsuojeluvaltuutettuna ensikertaa oleville hyvä johdatus työsuojeluvaltuutetun rooliin. Aineisto alkaa työsuojeluvaltuutetun roolista ja työstä. Aineistosta löytyy esimerkiksi muistilista, mistä on hyvä aloittaa. Itse olen ollut kahdessa yrityksessä työsuojeluvaltuutettuna ja olen käynyt jo aiemmin useamman kurssin. Työsuojeluvaltuutetun itseopiskelukurssin aineistossa on hyödyllistä tietoa minullekin ja olen voinut hyödyntää materiaalia omassa työssänikin. Tämän päivän työelämässä henkinen kuormitus on lisääntynyt huomattavasti. Ehkä sen käsittelyä olisin kaivannut aineistoon lisää. Työsuojeluvaltuutetun tulee tietää, mitä palveluita yrityksen työterveyshuolto sisältää. Käyn tällä hetkellä työsuojelun jatkokurssia ja seuraavaksi on tähtäimessä kemikaaliturvallisuus. Kemikaalit ja suojaimet on sellainen "viidakko”, että siinä riittää oppimista.” Kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä on oikeus koulutukseen. Liitto kouluttaa Työsuojelun itseopiskelukurssi verkossa Itseopiskelukurssi on tarkoitettu työsuojeluvaltuutetuille ja tehtävästä kiinnostuneille. Kurssilla saat perustiedot työsuojelusta, työsuojeluvaltuutetun tehtävistä, oikeuksista ja velvollisuuksista. Saat linkin kurssille viikon kuluessa ilmoittautumisesta. Kurssin aineisto on verkossa ja voit käydä sen läpi omaan tahtiisi kuukauden kuluessa. Työsuojelun verkkokoulutusta 18.5. Uusien työsuojeluvaltuutettujen starttikurssi verkossa Murikan kursseja toukokuussa 6.—8.5. Kaivosalan täydennyskurssi 13.—17.5. Yhdistyksen taloudenhoito 20—24.5 Fortsättningskurs för förtroendemän 20—24.5 Fortsättningskurs i arbetarskydd 22.—24.5. The rules of working life in English 27.—31.5. Järjestötoimijan perusteet Työsuojelukoulutusta verkossa! Lisätiedot: koulutus@teollisuusliitto.fi Katso kaikki kurssit ja ilmoittaudu: www.teollisuusliitto.fi/kouluttaudu _ok.indd 45 _ok.indd 45 10.4.2024 14.15 10.4.2024 14.15
46 Tekijä 4/2024 LYHYET A N TT I H YV Ä RI N EN LUETUIMMAT MAALISKUUSSA www.tekijälehti.fi ? Lakossa Raahen SSAB:lla: ”Hallituksen leikkaukset koskettavat jokaista” ? Lakossa Tornion terästehtaalla: ”Yhdessä taistellaan tulevienkin sukupolvien puolesta” ? Kuukauden kurssille osallistunut Helena Märsylä: ”En ehkä olekaan niin huono puhumaan tai kirjoittamaan kuin kuvittelin” ? Onko reilua? Rikkaat lusikoivat itselleen suhteettoman suuren palan kansakunnan kakusta ? Työtaistelut jatkuvat: ”Olemme tulleet hallitusta vastaan pitkälle yli Pitkänsillan” BLOGI www.tekijalehti.fi/blogi Liittokokouksen tietokoneet oppilaitoksille LAHJOITUS Teollisuusliitto lahjoitti vuoden 2023 liittokokouksessa liittokokousedustajien käytössä olleet 440 tietokonetta viidelle ammatilliselle oppilaitokselle. Ammattioppilaitokset ovat Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, Koulutuskeskus Salpaus, PohjoisKarjalan koulutuskuntayhtymä Riveria, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu ja Turun ammatti-instituutti (TAI). ? Koemme tärkeäksi, että Suomessa arvostetaan ammattiin opiskelua ja ammattilaisten tekemää työtä sekä ymmärretään niiden merkitys suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamisessa. Haluamme tukea ammattiin opiskelevia ja yhdeksi keinoksi valitsimme tietokoneiden lahjoittamisen oppilaitosten ja opiskelijoiden käyttöön, Teollisuusliiton vastaava järjestöasiantuntija Pekka Juusola sanoo. ? Olemme kiitollisia Keudalle lahjoitetuista tietokoneista. Ne tulevat edistämään digitalisaation mahdollisuuksien laajentamisen entistä useammalle opiskelijalle, Keudan rehtori Anna Mari Leinonen iloitsee. ? Tämä on hyvä esimerkki siitä, kuinka voimme toimia yhdessä edistäen kestävää kehitystä ja mahdollistaa opiskelijoille parempia oppimisympäristöjä. Otamme lahjoituksen vastaan suurella kiitollisuudella, toteaa Tredun koulutusjohtaja Ari Mäkitalo. ? Lahjoituksena saamille tietokoneilla pystymme vahvistamaan oppimisympäristöjämme ja uudet laitteet antavat mahdollisuuksia myös opetuksen kehittämiseen esimerkiksi tekoälyä hyödyntäen, kertoo Turun ammatti-instituutin koulutuspäällikkö Timo Östman. ? Tietokoneiden lahjoitus mahdollistaa opiskelijoiden osaamisen laajentamisen ja käyttöympäristöjen laajemman hyödyntämisen erilaisissa teknisissä sovelluksissa, kertoo Salpauksen opetusalajohtaja Risto Salmela. ? Koneet menevät todelliseen tarpeeseen. Toivomme, että niiden avulla voidaan parantaa opiskelijoidemme oppimismahdollisuuksia, sanoo kuntayhtymän johtaja, Riverian rehtori Esa Karvinen. KEVÄÄN JA KESÄN ARKIPYHÄKORVAUKSET Miten maksetaan arkipyhäkorvauksia vappuna, helatorstaina ja juhannusaattona? www.teollisuusliitto.fi/arkipyhakorvaukset ”Opintolainaan perustuva malli lisää entisestään koulutuksen kasaantumista hyvätuloisille.” VELI-MATTI KAUPPINEN Teollisuusliiton koulutuspäällikkö ”Moniäänisyys, kuuleminen ja neuvottelu ovat tärkeitä voimavaroja konfliktin ratkaisemisessa. MATTI ROITTO Teollisuusliiton erikoistutkija ”Miten henkilökohtaisen talouden kurjistuminen tukee työllistymistä?” IRENE NISKANEN Avoimen työttömyyskassan johtaja. ”Paikallisen sopimisen laajentaminen kasvattaa työperäisen hyväksikäytön riskiä.” RIIKKA VASAMA Teollisuusliiton sopimusasiantuntija _ok.indd 46 _ok.indd 46 10.4.2024 14.16 10.4.2024 14.16
4/2024 Tekijä 47 JÄSENPALVELUT TIEDOTTAA ? Jäsenpalveluiden puhelinpalvelu ma–pe 8.30–12.00. Palvelunumero 020 690 446. ? Huom! Jäsenmaksujen keräilytili on muuttunut. Uusi tilinumero on FI41 5541 2820 0335 13. Jos olet maksanut vanhalle tilille, ohjautuu maksu automaattisesti oikealle tilille. ? Verottajalle viimeinen korjausajo ajetaan 23.4.2024. Tähän korjausajoon tulevat korjaukset ehtivät vielä jäsenten verotuspäätökseen. Tämän jälkeen tulevat muutokset on itse ilmoitettava suoraan verottajalle. ? Nyt on tärkeää päivittää jäsentietoja! eAsioinnissa, www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi, voit katsoa jäsentietojasi, merkitä jäsenmaksuvapautustietosi ja päivittää yhteystietosi, toimipaikkasi ja tilinumerosi. Ajantasaiset yhteystiedot ovat tärkeitä. Voit myös tilata mobiilijäsenkortin latauslinkin puhelimeesi. ? Vuonna 2024 jäsenmaksu on 1 % ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta ja siihen rinnastettavasta tulosta. Liitto maksaa jäsenten jäsenmaksun Avoimeen työttömyyskassaan. ? Huolehdi, että jäsenyytesi on kunnossa ja jäsenmaksut maksettu lomautuksen tai työttömyyden alkuun asti. Jäädessäsi eläkkeelle muista lähettää eläkepäätöksestä kopio jäsenpalveluihin. AJASSA / TYÖSSÄ / LIITOSSA / VAPAALLA tekijälehti.f i Kuka on Puurtaja? DIPLOMI Ammattiosaston hallitus voi esittää vuosittain yhdelle jäsenelleen Puurtaja-diplomia. Puurtaja voi olla ammattiosaston tai työpaikan luottamushenkilö, joka on toiminut yhtäjaksoisesti tehtävässä kymmenen vuoden ajan ja hoitaa tehtävää edelleen. Puurtaja on omalla toiminnallaan kehittänyt ammattiosaston tai työpaikan toimintaa ja innostanut uusia jäseniä mukaan toimintaan. Puurtaja palkitaan kunniakirjalla ja 90 euron arvoisella lahjakortilla liiton verkkokauppaan Soppiin. Lue lisää ja jätä esitys 15.5. mennessä: www.teollisuusliitto.fi/puurtaja www.teollisuusliitto.fi > eAsiointi Työväenliikkeen vapun marssit, tapahtumat ja puhujat: www.sak.fi/vappu Teollisuusliitto toivottaa kaikille hyvää vappua! Nusbaum ja Smidl maaliskuun Kuukauden Tekijät LENTOPALLO Lentopallon Mestaruusliigan maaliskuun Kuukauden Tekijöiksi lentopallon Mestaruusliigassa on valittu Pölkky Kuusamon yleispelaaja Carlyle Nusbaum ja Akaa-Volleyn hakkuri Matej Smidl. Teollisuusliitto palkitsee kuukausittain lentopallon Mestaruusliigassa miesten ja naisten SM-sarjoissa Kuukauden Tekijän . Kauden aikana palkitaan seitsemän miesja naispelaajaa. Nusbaum on valittu aiemmin Kuukauden Tekijäksi marraskuussa 2023 sekä joulukuussa 2021 ja Smidl joulukuussa 2023. Tällä kertaa valintaa maaliskuulta venytettiin hieman huhtikuun puolelle eli välieräsarjojen loppuun asti. Katso lisää uutisia, blogeja, videoita ja valokuvia Selaa sisältöjä juttusarjoittain ja aihepiireittäin Jaa jutut helposti kavereille sosiaaliseen mediaan _ok.indd 47 _ok.indd 47 10.4.2024 14.16 10.4.2024 14.16
48 Tekijä 4/2024 ”Vi får vänta och se ” F ör att visa stödet till de medlemmar som strejkat mot regeringen arbetslivspolitik och nedskärningar sedan 11 mars utlyste Industrifacket en sympatistrejk till fredagen den 5 april på ett femtiotal arbetsplatser inom industrin. Strejken omfattade runt 4 300 anställda. Bland dem som sympatistrejkade fanns de anställda inom produktionen på Fiskars Finland Ab:s fabrik i Billnäs i Raseborg. Företaget som firar 375-årsjubileum i år tillverkar bland annat saxar och yxor på fabriken. Strejkvakterna har anlänt till porten klockan sex på morgonen och räknat att det blir den sjunde strejkdagen sedan november i fjol. – Vi hade ju tidigare inte precis strejkat så det har varit nytt och kanske lite spännande för många här, säger arbetarskyddsfullmäktige Reija Mettovaara. – På vår avdelning har strejken hållit till hundra procent trots att vi har en hel del unga som har stora bostadslån och väldigt strikta budgeter där varje tia räknas, säger logistikarbetaren Jaana Koskisalo. Morgonen har löpt precis som väntat. Det jobbar drygt 180 medlemmar i Industrifacket på fabriken. Tjänstemän och ett litet antal produktionsanställda som inte anslutit sig till Industrifacket har kommit på jobb. ”DET ÄR SKRÄMMANDE” Strejken är en sympatiyttring till de tusentals industriarbetare som strejkat i fyra veckor. – Vi får vänta och se. Nu ska vi kolla vad regeringen och FFC:s styrelse kommer med. Fackcentralen FFC:s medlemsförbund avbröt de politiska strejkerna den 8 april efter fyra veckor. På Fiskars fabrik i Raseborg anser man att bollen nu ligger hos regeringen. TEXT JOHANNES WARIS FOTO PATRIK LINDSTRÖM #V äg an de Sk äl Strejkvakterna Jaana Koskisalo och Reija Mettovaara (t. h) bjuder Industrifackets regionchef för Nyland, Tanja Mettovaara (t. v), på varm saft vid porten till Fiskars fabrik 5.4. _ok.indd 48 _ok.indd 48 10.4.2024 14.16 10.4.2024 14.16
4/2024 Tekijä 49 PÅ SVENSKA gäller att försöka försvara arbetarnas rättigheter avtalsvägen. – I en viss mån är det ju samma frågor som ligger på förhandlingsbordet i höst då avtalsförhandlingarna börjar, säger Mettovaara. ”NEDSKÄRNINGARNA PÅVERKADE VÅRA ARBETSKAMRATER” Jobbläget har förändrats en hel del på Fiskars under ett år. I fjol förekom visstidspermitteringar och tolv anställda sades upp. – Det var lätt att motivera folk till politisk strejk i november då man såg att nedskärningarna i utkomstskyddet för arbetslösa direkt påverkade våra arbetskamrater, säger Reija Mettovaara. Nu är det ekonomiska läget bättre och företaget har återanställt men också tagit in inhyrd arbetskraft. Det är inte precis vårstämning vid fabriksporten och meteorologerna har lovat snöstorm till eftermiddagen. Nattskiftet börjar lämna jobbet vid klockan sju och strejken börjar. Vice huvudförtroendeman Christopher Manthey blir en stund och pratar med strejkvakterna. Han är inte säker på att FFC fattat rätt beslut. – Vi får se. För min del skulle man ha kunnat fortsätta med strejkerna, säger Manthey. Under #VägandeSkäl-kampanjen har flera olika förbund deltagit i varierande grad i stridsåtgärderna. Ibland har det handlat om utmarscher på en timme regionvis, ibland strategiskt utvalda industrier. – Om JHL skulle stänga daghemmen för en vecka så skulle det bli ett stort hallå. Undrar om det skulle fungera, frågar sig Manthey. Bollen ligger nu hos statminister Petteri Orpo och regeringen han ska leda. ? För min del skulle man ha kunnat fortsätta med strejkerna. CHRISTOPHER MANTHEY Vice huvudförtroendeman FFC:s styrelse samlas den 18 april för att utvärdera läget. I väntan på det finns det gott om tid att inleda förhandlingar där också arbetstagarsidans röst hörs, anser strejkvakterna. – Det är lite skrämmande när man sett vad Purra och Rydman & co pratar om. Naturligtvis hoppas jag att de här strejkerna haft någon effekt, säger Mettovaara. Mettovaara säger att kämparandan varit god på jobbet hela vintern. – Jag kommer inte ihåg när man skulle ha talat så här mycket om samhälleliga frågor på jobbet som man gjort nu. Sammanlagt över 60 000 medlemmar i Industrifacket har deltagit i de politiska stridsåtgärderna sedan september i fjol. Reija Mettovaara hoppas att kampanjen lämnat spår på arbetsplatserna och folk har vaknat till vad det här med facket egentligen handlar om. – Ibland verkar det som om man är lite i en egen bubbla på arbetsplatsen och bara tänker på frågor utgående från vad det innebär för just mig då handlar om större saker. En del av nedskärningarna i den sociala tryggheten och åtstramningarna av arbetstagarnas rättigheter som regeringen Orpo beslutat om har redan trätt i kraft. Lagen som ska begränsa politiska strejker går vidare i racerfart i riksdagen. Tanja Mettovaara, regionchef för Industrifacket i Nyland, har anlänt till sin gamla arbetsplats för att hälsa på strejkvakterna. – Det kan gå så att regeringens nedskärningar börjar kännas av först efter en tid. Kanske de inte berör en själv personligen om man har jobb, men de kan slå mot släkt och vänner, säger Tanja Mettovaara. Industrifackets kamp fortsätter senast då de nuvarande kollektivavtalen löper ut och det _ok.indd 49 _ok.indd 49 10.4.2024 14.16 10.4.2024 14.16
50 Tekijä 4/2024 ”Finska regeringen är naiv ” Regeringen i Finland motiverar sina nedskärningar med exempel från Danmark. En höjdare inom dansk arbetsmarknad anser att regeringen plockar russin ur kakan. ”D en finska regeringen borde vara mycket försiktig när den slår in på den här vägen. Om arbetslivslagarna ändras så att det enbart gynnar den ena parten så leder det till motsättningar, säger Claus Jensen, ordförande för fackförbundet Dansk Metal. Precis så har det gått i Finland. Petteri Orpos regering verkar ha plockat samtliga punkter i regeringsprogrammet som gäller arbetslivet direkt från önskelistan för näringslivets intressebevakare. – Finska regeringen är naiv om den tror att den kan gå in och ensidigt förändra arbetslivet, säger Jensen. Finlands regering har motiverat nedskärningarna i anställningsvillkoren och den sociala tryggheten med att det handlar om att man i Finland nu tvingas göra de reformer som till exempel Sverige och Danmark gjort för årtionden sedan. Claus Jensen har varit ordförande sedan 2012. Förbundet har över 100 000 medlemmar. Jensen är fundersam kring framtiden för arbetsmarknadssystemet i Finland. Under en vår som präglats av NORDEN TEXT JOHANNES WARIS FOTO DANSK METAL politiska strejker har många vänt blicken mot höstens förhandlingar på arbetsmarknaden. – Det är en principiellt viktig sak att det är parterna på arbetsmarknaden som förhandlar och regeringen ingriper inte i de frågorna. Nu finns det en risk att hela systemet kollapsar, säger Jensen. En av orsakerna till arbetsminister Arto Satonens besök i Danmark i höstas stavas ”flexicurity”. I den danska modellen är det förhållandevis lättare att säga upp (och anställa) personer än i Finland, men samtidigt är nivån på arbetslöshetsskyddet högre. Samtidigt satsar man i Danmark mer på stöd och service för arbetslösa arbetssökande. Totalt rör det sig om två procent av bruttonationalprodukten, vilket är dubbelt i jämförelse med Finland. Jensen vill understryka att den danska modellen har blivit till genom förhandlingar mellan parterna på arbetsmarknaden och beslutshavarna. Flexicurity-modellen åtnjuter ett omfattande stöd i Danmark både bland politiska partier och befolkningen i stort. Det hörs sällan utspel där modellen utsätts för kritik. Vissa förändringar har man gjort i Danmark genom åren. – När jag kom in på arbetsmarknaden på 1980-talet kunde man få arbetslöshetsdagpenning i nio år, sedan sju, fem, sedan fyra och idag gäller två år, säger Jensen. I Finland är de flesta idag berättigade till inkomstrelaterad dagpenning i 400 dagar – och regeringen har beslutat om en nedskärning på 20 procent efter två månader. Efter åtta månader väntar ytterligare en nedskärning på fem procent. I Danmark går man i motsatt riktning. För ett år sedan höjdes dagpenningen för de tre första månaderna med 350 danska kronor, det vill säga knappt 50 euro. – Det var ett av våra viktiga mål. De flesta av våra medlemmar, runt 70 procent, hittar dock ett nytt jobb inom tre månader – och vi hjälper dem med det, säger Jensen. I Danmark har arbetslöshetskassorna en viktig roll när det kommer till arbetsförmedling och andra arbetskraftstjänster. ? ”Det är en principiellt viktig sak att det är parterna på arbetsmarknaden som förhandlar och regeringen ingriper inte i de frågorna. Nu finns det en risk att hela systemet kollapsar”, säger Claus Jensen, som har lett Dansk Metall i tolv år. + LÄS MER En längre intervju med Claus Jensen på www.tekijalehti.fi/ svenska #V äg an de Sk äl _ok.indd 50 _ok.indd 50 10.4.2024 14.16 10.4.2024 14.16
PÅ SVENSKA ? 20–24.5 Fortsättningskurs för förtroendemän del 1, Murikka ? 20–24.5 Fortsättningskurs i arbetarskydd del 1, Murikka Anmäl dig via Telmo: teollisuusliitto. etapahtuma.fi/ kurssikalenteri KURSER OCH EVENEMANG Hur har de politiska strejkerna märkts av på jobbet? #V äg an de Sk äl TEXT JOHANNES WARIS FOTO EMILIE UGGLA I ndustrifacket inledde i september politiska stridsåtgärder i protest mot regeringens planer på försämringar i arbetslivet och nedskärningar den sociala tryggheten. Tekijä frågade tre deltagare på Industrifackets grundkurs i arbetarskydd om hur regeringens politik och de politiska strejkerna påverkat vardagen på jobbet. "På NTM har vi varit i strejk några gånger under vintern. Det har varit ganska oroligt och det finns ganska många frågor. Kommer det här att pågå länge? Kommer vi få igenom våra krav? Det har kanske funnits en viss otrygghet och ovisshet, men det har kommit bra information från förbundet. Nu börjar det vara lugnare och man kan också jobba med arbetarskyddet. Jag tror många sitter och väntar på vad som händer inom politiken.” TONY GRANFORS , montör NTM Närpes Trä & Metall, Närpes OSKAR STRÖM , motormontör Botnia Marin, Malax Industrifacket önskar alla medlemmar en glad 1 maj! Kom ihåg att följa med vad som händer i facket och arbetslivet på teollisuuliitto.fi/sv och tekijalehti.fi "Vi har inte haft några stridsåtgärder på vår arbetsplats. Om det blir flera längre strejker kan det hända att det dröjer med att få material till fabriken och det leder till förseningar. Jag pratade om det här med strejker med frun och vi kom fram till att det är rätt att strejka, trots att det kanske blir problem på jobbet. Man måste liksom ta kampen. Gör man ingenting så blir det ännu jobbigare för oss i framtiden. Vi får se hur det här slutar. Regeringen verkar vara ganska bestämd och hård, men någonstans måste de ge efter.” PETRA SÖDERBACKA , lead operator, Herrmans Bike Components, Jakobstad ”Det har varit lite dyster stämning den senaste tiden. Ifjol fick runt 50 anställda i produktionen gå och senare på hösten var det uppsägningar i administrationen. Det saknas folk på vissa avdelningar och människor blir stressade. Huvudförtroendemannen och vice huvudförtroendemannen har talat mycket om de här strejkerna. Jag tror att några var ner till Helsingfors på stordemonstrationen i februari. Strejkerna har ju nog delat åsikter på arbetsplatsen. Vi ser ju att strejkerna hittills inte har hjälpt. Vi kan inte göra så mycket.” 4/2024 Tekijä 51 _ok.indd 51 _ok.indd 51 10.4.2024 14.16 10.4.2024 14.16
99,149,799,1290,(149,-) (179,-) (899,-) (1390,-) 127 osaa 141 osaa 255 osaa 388 osaa Työkalusarjat 1/2" ja 1/4" Työkaluvaunut työkaluilla Työvaatekaappi • K 200 x L 90 x S 50 cm KH9026 550,Varastohylly • K 213,4 x L 121,9 x S 45,7 cm KH9012 129,Tekijän tarjoukset! Alin hinta ed. 30 pv. 169,IKH1004XLA Alin hinta ed. 30 pv. 899,IKH1500U Alin hinta ed. 30 pv. 1390,IKH1501U Alin hinta ed. 30 pv. 99,IKH1004A Laatua työmaallesi Hinnat sis. alv 24% Tarjoukset voimassa 30.4.2024 saakka. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. Urakat luotu onnistumaan. Katso lähin kauppiaasi ikh.fi _ok.indd 52 _ok.indd 52 10.4.2024 14.16 10.4.2024 14.16
4/2024 Tekijä 53 CO-OPERATION ACT In smaller enterprises, employment security is on the wane. The Orpo-Purra Government is abolishing the obligations set out in the act on Co-operation within Undertakings for companies with less than 50 employees. This means that a greater number of employees will end up without the built-in security guaranteed under this law. One of the expressed goals of the right-wing Government is to improve the prerequisites for the operation of small and medium-size undertakings. Paradoxically, the new legislation might have the opposite impact. Jenniveera Tabell, a lawyer for the Industrial Union, says in an interview for this magazine (in Finnish, see page 8), that the situation of smaller companies will not improve for the better due to the new legislation. On the contrary, in some cases it might even turn out worse if employees looking for better employment security opt to work for bigger companies. Right now, the act on Co-operation within Undertakings stipulates that it should be applied in companies with at least 20 employees. The Orpo-Purra government is raising the limit to at least 50 employees. Such a big rise would mean that given the changing situations affecting a company at any given time a large number of employees would be left outside some of the legal rules protecting employees, she says. – Thus, the treatment of employees would be based on the employer's kindness and own volition, Tabell says. In Finland, according to the figures of 2022 by Statistics Finland, there are 550,000 companies with less than 20 employees. However, these figures include 185,000 self-employed, who seldom employ other people. Currently, there are hundreds of thousands of employees outside the rules stipulated in the Co-operation Act. If by raising the level of required employees to 50, according to Statistics Finland, some 200,000 employees more will slip out of the regulations set under current law. ? Compiled by Heikki Jokinen 99,149,799,1290,(149,-) (179,-) (899,-) (1390,-) 127 osaa 141 osaa 255 osaa 388 osaa Työkalusarjat 1/2" ja 1/4" Työkaluvaunut työkaluilla Työvaatekaappi • K 200 x L 90 x S 50 cm KH9026 550,Varastohylly • K 213,4 x L 121,9 x S 45,7 cm KH9012 129,Tekijän tarjoukset! Alin hinta ed. 30 pv. 169,IKH1004XLA Alin hinta ed. 30 pv. 899,IKH1500U Alin hinta ed. 30 pv. 1390,IKH1501U Alin hinta ed. 30 pv. 99,IKH1004A Laatua työmaallesi Hinnat sis. alv 24% Tarjoukset voimassa 30.4.2024 saakka. Hinnat sis. ALV 24 %. Pidätämme oikeuden hintamuutoksiin. Urakat luotu onnistumaan. Katso lähin kauppiaasi ikh.fi Weaker employment security for smaller companies Law demands negotiations EM IL IE U G G LA IN ENGLISH OBLIGATORY NEGOTIATIONS The act on Co-operation within Undertakings stipulates the employer must give relevant information to employees. It regulates obligatory cooperation negotiations with employees in any situation where their position or work will undergo changes, like redundancies. The law states when the employer must begin negotiations, how to proceed and for how long the negotiations must take. The employer must follow the law carefully and employees shall be heard. If this does not happen, the law includes sanctions for employers. Without obligatory negotiations, the employer can quite freely present motivations for changes and redundancies as employees do not have the relevant information concerning the company’s true financial situation. The Orpo-Purra Government will also scrap the duty to re-engage dismissed workers in businesses with fewer than 50 employees. The duty applies when an employee has previously been made redundant for reasons related to company economy or production. If the employer needs inside 4 months an employee for the same or similar tasks to those of the redundant employee, the work must first be offered to the redundant employee. He or she has no obligation to take the job. But, in case of a missing job offer, the employee might have the right to compensation. + MORE IN ENGLISH www.tekijalehti.fi/ in-english _ok.indd 53 _ok.indd 53 10.4.2024 14.16 10.4.2024 14.16
Ay-futiksessa ammattiosastolta selkäsauna liitolle Jorge Zeleny (vas) on pelannut Meksikossa jalkapalloa ”koko elämänsä”, Paavo Hakkarainen pelasi B-juniori-ikäiseksi asti ja Aki Kemppi pelaa viitosdivisioonassa. 54 Tekijä 4/2024 HARRASTAJA HARRASTAJAT _ok.indd 54 _ok.indd 54 10.4.2024 14.16 10.4.2024 14.16
Ay-futiksessa ammattiosastolta selkäsauna liitolle J oukkueen kokosi Peikko Finland Oy:ssä polttoleikkaajana työskentelevä Paavo Hakkarainen. – Alun perin yritin joukkuetta omalta työpaikalta. Mutta kun sieltä ei tullut tarpeeksi pelaajia, ammattiosaston sihteeri Satu Oinas laittoi jäsenrekisterin pohjalta sähköpostiviestin, että kenellä olisi kiinnostusta pelata. Sitten minulla alkoi puhelin soida. Pelaajiston runko oli Peikolta, mutta edustettuina olivat myös Konecranes, Kemppi, Puume ja Anstar. Ammattiosasto, puhekielessä Teollisuus 23, maksoi joukkueen osallistumismaksun. Paidatkin löytyivät omasta takaa, tosin hieman päivityksen tarpeessa olevat. – Selvisi, että monta vuotta sitten meillä oli ollut turnauksessa joukkue. Mutta se oli Metalliliiton aikaa, Hakkarainen kertoi. Turnaus kuitenkin vedettiin läpi kunnialla Metalli ao. 23:n punaisissa paidoissa. SAKSIPOTKU SÄVÄHDYTTI AVAUSMATSISSA Erotuomari viheltää Teollisuus 23:n ensimmäisen ottelun käyntiin. Teollisuusliiton sinipaitaisella joukkueella on avauspotku. He menettävät pallon saman tien, Teollisuus 23 vyöryy hyökkäykseen ja noin 15 sekuntia alkuvihellyksestä pallo on Teollisuusliiton maalissa. – Voi tulla aika rumat numerot, arvellaan vaihtopenkillä. Ammattiosasto takoo maaleja tasaiseen tahtiin ja voittaa lopulta 9–0. Pelin urheilullinen huippuhetki on kiistatta se, kun Aki Kemppi täräyttää suoraan kulmapotkusta palloon näyttävän saksipotkun. Laukaus menee hiukan ohi maalin yläkulman mutta kirvoittaa aplodeja jopa vastustajilta. – Tuli sopivasti kohdalle, niin päätin kokeilla saksaria, kertoo Kemppi pelin jälkeen. Hän pelaa viitosdivisioonaa FC Kuusysin kakkosjoukkueessa ja työskentelee pakkaajana Kempillä. Ottelua ja Teollisuusliiton joukkueen suoritusta hän arvioi hyvin kohteliaasti. – Meillä oli peli ihan hyvän näköistä. Vastustajakin sai muutaman hyvän paikan, mutta heille eivät sitten maalit maistuneet. Konecranesin insinööri, meksikolainen Jorge Zeleny lähti mukaan vahvistamaan Teollisuus 23:n rivejä. Kotimaassaan hän on pelannut amatöörisarjaa. – Tämä oli ensimmäinen pelini Suomessa ja tosi mukava kokemus. Meksikossa me olemme jalkapallohulluja, siellä käytännössä kaikki pelaavat. PAPERILIITTO VEI TURNAUSVOITON Jalkapallon ammattiyhdistysturnauksella eli Ayfutiksella on vuoteen 1984 asti ulottuva historia. – Aloittaminen liittyy Lahden suurhallin valmistumiseen. Myöhemmin pelit siirrettiin Mukkulan halliin. Vuosien varrella mukaan on tullut muitakin joukkueita kuin ay-liikkeeseen liittyviä, niitä on ollut esimerkiksi Baltian maista, selitti järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Heikki Moilanen. Peliaika turnauksessa oli 2 x 15 minuuttia ja ottelut pelattiin pienellä kentällä seitsemän hengen joukkuein. Ykkössijan valtasi Paperiliitto, jonka kovatasoisista aktiivipelaajistakin koostunut joukkue löi finaalissa Lahden kaupungin liikuntapalvelut rangaistuspotkukisan jälkeen. Näin paperityöläisten vahvat jalkapalloperinteet saivat jatkoa – tehdaspaikkakuntien Valkeakosken ja Myllykosken joukkueet voittivat aikanaan Suomen mestaruuksia paperiyritysten rahallisen tuen ansiosta. Turnauksen kolmas oli teollisuusliittotaustainen Stalatube. ”ENSI VUONNA TÄYTYY OLLA AIKAISEMMIN LIIKKEELLÄ” Vaikka Teollisuus 23 oli avausottelussaan ylivoimainen, se jäi niukasti jatkopeleistä ulos. Joukkue voitti alkulohkossaan kaksi peliä, pelasi kahdesti tasan ja hävisi kerran. – Sinänsä hyvä suoritus, kun kaikki eivät edes tunteneet toisiaan etukäteen. Mutta joukkue hitsautui hyvin yhteen, arvioi Paavo Hakkarainen. Yhteinen harjoittelu ennen turnausta jäi nyt lähes olemattomaksi. Tarkoitus on kuitenkin yrittää uudestaan ensi vuonna. – Puhuttiin jätkien kanssa, että sitten täytyy olla vähän aikaisemmin liikkeellä, ettei mennä ihan kylmiltään. Stalatubesta jo kyseltiinkin, olisiko meillä kiinnostusta kesällä vetää höntsää heidän kanssaan. ? Joukkuehenki oli nytkin mainio, mutta ensi vuoden Ay-futista varten Teollisuus 23 aikoo myös treenata hyvissä ajoin. 4/2024 Tekijä 55 VAPAALLA Päijät-Hämeen Teollisuusliiton Ammattiosasto 23 keräsi pikavauhtia joukkueen perinteiseen ammattiyhdistysliikkeen jalkapalloturnaukseen. Kaksipäiväisessä koitoksessa Lahdessa osaston joukkue rökitti Teollisuusliiton henkilökunnan joukkuetta. TEKSTI MIKKO NIKULA KUVAT JUHA TANHUA _ok.indd 55 _ok.indd 55 10.4.2024 15.12 10.4.2024 15.12
56 Tekijä 4/2024 56 Tekijä 4/2024 Kirjapaino Surdus oli kuuron kirjansitojan Oskar Wetzellin (1888–1928) aloitteesta vuonna 1929 syntynyt yritys, jonka yhteydessä toimi kuuroille suunnattu graafisen alan ammattikoulu. Hän piti kirjaltajan tointa kuuroille hyvin sopivana. Kirjapainolle tulikin merkittävä rooli kuurojen ammattiopetuksessa, jota ei vielä muuten ollut tarjolla. Kuvassa naisia koolla Surduksen tiloissa Helsingissä. VUONNA 1934 HISTORIA Kuva Kuurojen museo / Työväenmuseo Werstas Teksti Marita Viinamäki / Työväenmuseo Werstas _ok.indd 56 _ok.indd 56 10.4.2024 14.16 10.4.2024 14.16
4/2024 Tekijä 57 VAPAALLA Me olemme liitto – Perhepäivä Särkänniemessä 15.6. Särkänniemen huvipuisto, Tampere Lue lisää ja hanki liput viimeistään 7.6.2024. Kuva: Särkänniemi Sisä-Suomen alueen www.teollisuusliitto.fi/me-olemme-liitto-kesapaiva-sarkanniemessa Me olemme liitto – Perhepäivä Hiidenlinnassa 25.5. Somerniemi, Somero Lue lisää ja ilmoittaudu viimeistään 23.5. | Läs mer och anmäl dig senast 23.5. | Read more and register by 23 rd May at the latest. www.teollisuusliitto.fi/hiidenlinna Kuva: Hiidenlinna Park Resort Lounais-Suomen alue _ok.indd 57 _ok.indd 57 10.4.2024 14.16 10.4.2024 14.16
58 Tekijä 4/2024 PULMAT Taukovisa Teollisuusliiton alle 36-vuotiaista jäsenistä yli 40-tuntista työviikkoa tekee A) 35 % B) 45 % C) 55 % d) 65 % Hallituksen lisäbudjettiesityksen mukaan valtio ottaa tänä vuonna uutta velkaa A) ei lainkaan B) 670 miljoonaa euroa C) 3,2 miljardia euroa D) 12,9 miljardia euroa Talousslangissa laskusuhdanteesta käytetään nimitystä A) karhumarkkina B) härkämarkkina C) hevosmarkkina D) silakkamarkkina Italian pääministeri on A) Giorgia Meloni B) Giorgia Omena C) Giorgia Ananas D) Giorgia Sitrus Montako metriä on maili? (noin) A) 889 B) 1 174 C) 1 341 D) 1 609 Montako kilometriä on peninkulma? A) 5 B) 10 C) 20 D) 50 Mikä kala tunnetaan myös nimellä skrei? A) vaellusturska B) merilohi C) ruijanpallas D) ankerias Koripalloilija Lauri Markkasen pituus on A) 208 cm B) 213 cm C) 216 cm D) 220 cm Jalkapallon EM-kisat pelataan tänä kesänä A) Irlannissa B) Romaniassa C) Puolassa D) Saksassa Minkä puun lehti on kuvassa? A) harmaalepän B) tuomen C) tammen D) haavan 10 KYSYMYKSET LAATINUT MIKKO NIKULA / KUVA ISTOCK 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Oik eat vas tau kse t: C D A A D B A B D D 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Te ht äv ie n ra tk ai su t: w w w .t ek ija le ht i.f i/ va pa al la Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kymmenen 9-kirjaimista sanaa. W W W .S A N A R IS .F I/ ER K K I V U O K IL A W W W .S A N A R IS .F I/ ER K K I V U O K IL A W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN W W W .S A N A R IS .F I/ JU H A H Y V Ö N EN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN SANARISTI SUDOKU _ok.indd 58 _ok.indd 58 10.4.2024 14.16 10.4.2024 14.16
4/2024 Tekijä 59 Liitto tiedottaa: näin otat yhteyttä Keskustoimisto TYÖSUHDENEUVONTA 020 690 447 tyosuhdeneuvonta@teollisuusliitto.fi TYÖYMPÄRISTÖJA SOSIAALIASIAT 020 690 449 tyoymparisto@teollisuusliitto.fi JÄSENPALVELU 020 690 446 ma–pe 8.30–12.00 jasenpalvelu@teollisuusliitto.fi www.teollisuusliitto.fi ? eAsiointi Työnantajaja tilittäjäpalvelu 020 774 1190 ma–pe klo 8.30–12.00 tyonantajatilitykset@teollisuusliitto.fi TEOLLISUUSLIITTO PL 107, 00531 Helsinki Vaihde 020 774 001 etunimi.sukunimi@teollisuusliitto.fi Työttömyyden varalta teollisuusliittolaiset vakuuttaa: AVOIN TYÖTTÖMYYSKASSA Pl 116, 00531 Helsinki Puhelinpalvelu 020 690 455 Sähköinen asiointi ja yhteydenotto www.a-kassa.fi Teollisuusliiton toiminta-alueet UUDENMAAN TOIMINTA-ALUE Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki Toimistosihteeri 020 774 1305 ETELÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Aleksanterinkatu 18 A 3. kerros, 15140 Lahti (Kauppakeskus Trio) Toimistosihteeri 020 774 1362 LOUNAIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Linnankatu 50, 2. kerros, 20100 Turku Toimistosihteeri 020 774 1323 ITÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Vuorikatu 20, 70100 Kuopio Toimistosihteeri 020 774 1402 SISÄ-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Åkerlundinkatu 11 C, 33100 Tampere Toimistosihteeri 020 774 1372 POHJANMAAN TOIMINTA-ALUE Vaasanpuistikko 15 B 28, 65100 Vaasa Toimistosihteeri 020 774 1422 POHJOIS-SUOMEN TOIMINTA-ALUE Mäkelininkatu 31, 4. kerros, 90100 Oulu Toimistosihteeri 020 774 1433 www.teollisuusliitto.fi/yhteystiedot Liiton ja kassan palvelunumerot ma–pe klo 8.30–15 Aluekeskuksiin vain ajanvarauksella! Soita ja kysy. WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN VAPAALLA HELPPO ? HAASTAVAMPI ? VISAINEN RISTIKKO Tekijä_2024_4_kansiarkki.indd 59 Tekijä_2024_4_kansiarkki.indd 59 9.4.2024 14.10 9.4.2024 14.10
VARMANA PIDETYT TURVALLISET JA MUKAVAT JALKINEET OVAT HYVÄN TYÖPÄIVÄN PERUSTA. SIEVIN INNOVATIIVISUUS SEKÄ LAADUKKAAT JA VASTUULLISET MATERIAALIT TAKAAVAT KORKEATASOISEN TURVALLISUUDEN JA MUKAVUUDEN TUNTEEN LÄPI TYÖPÄIVÄN. KUN PUET JALKAASI SIEVIN TURVAKENGÄT, VOIT OLLA VARMA SIITÄ, ETTÄ NE HOITAVAT TEHTÄVÄNSÄ YHTÄ HYVIN KUIN SINÄKIN. Tekijä_2024_4_kansiarkki.indd 60 Tekijä_2024_4_kansiarkki.indd 60 9.4.2024 14.10 9.4.2024 14.10