# 3/2014 Sierra Leone: KÖYHYYS JA TEINIRASKAUDET UHKAAVAT TYTTÖJEN KOULUNKÄYNTIÄ 12 16 18 Jakartan uusi ilmiö: nuoret naiset huoltavat autoja Koululaiset kasvattavat Kamerunissa oman lounaansa Matka Vietnamiin avarsi Planin lastenhallituslaisten maailmaa
AJANKOHTAISTA Muista katsoa upea The Voice Kids: Plan-show! Lastenoikeusjärjestö Plan ja iloista energiaa pursuava The Voice Kids -laulukilpailu yhdistävät voimansa erikoisjaksossa The Voice Kids: Plan-show. Axl Smithin ja Jaana Pelkosen juontama ohjelma etsii uusia kuukausilahjoittajia ja kerää varoja työhömme. Show’ssa esiintyy joukko ykkösrivin tähtiä: Jenni Vartiainen, Robin, Kaija Koo, Anna Abreu, Jesse Kaikuranta, JVG ja Happoradio sekä kilpailussa mukana olevat lapset. Lauluesitysten lomassa katsojat pääsevät Axl’n ja Jaanan matkassa Ugandaan tutustumaan lasten tarinoihin sekä työhömme koulutuksen, lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen parantamiseksi. Lyhytdokumenteissa nähdään, kuinka tärkeää esimerkiksi kouluruokailu kehitysmaiden lapsille on. Moni lapsi saa koulussa päivän ainoan lämpimän ruokansa, mikä auttaa lapsia pysymään koulussa ja oppimaan uutta. Ohjelma kertoo myös, kuinka tuemme tyttöjä pysymään koulussa ja torjumme koulukiusaamista. – Minua kosketti eniten, kuinka vahvoja tapaamani nuoret olivat vaikeista olosuhteistaan huolimatta. Heillä riitti uskoa, tahtoa ja voimaa. Oli hienoa nähdä, kuinka Plan oikeasti välittää ja toimii, Jaana Pelkonen kertoo. The Voice Kids: Plan-show Nelosella la 25.10. klo 20. VÄLÄHDYS PLAN-ARJESTA PEFC/02-31-170 Plan 3/14 ? syyskuu 2014 Julkaisija Plan Suomi ? ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Plan Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Ulkoasu: Elisa Bestetti Paino: Esa Print Oy Painosmäärä: 26 000 kpl Seuraavan kerran lehti ilmestyy marraskuussa 2014. Plan Suomi ? Kumpulantie 3, 00520 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Gunvor Kronman (pj.), Sofia Böling, Kati Ihamäki, Tuula Kallio, Timo Kaunisto, Anniina Kontinen, Tauno Kääriä, Sara Nurmilaukas, Pentti Sydänmaanlakka. Asiakaspalvelu: ma-pe klo 10–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse asiakaspalveluumme (09) 6869 8030. Poliisihallituksen rahankeräyslupa Keräyslupa: 2020/2013/1095, voimassaoloaika 1.7.2013–30.6.2015 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan Suomi Säätiön asiakas- ja sidosryhmärekisteri. 2 Kirjat avartavat maailmaa Plan järjesti tyttöjen päivän kunniaksi 12 Latinalaisen Amerikan maassa valokuvakilpailun, johon sai osallistua tyttöjen elämästä ja asemasta kertovilla kuvilla. Perulaisen Angela Calle Gonzalelesin kuva Vapaat kirjat avaavat mielen kertoo kirjojen merkityksestä tytön kasvussa.
PÄÄKIRJOITUS Jokaisella tytöllä on oikeus tavoitella unelmiaan Pakistanilaisella koulutytöllä Malala Yousafzailla oli unelma: jokainen lapsi saisi käydä koulua ja tavoitella haaveitaan sukupuolestaan riippumatta. Malala puolusti salanimellä kirjoittamassaan blogissa tyttöjen oikeuksia. Kaksi vuotta sitten Taleban-liikkeen jäsenet ampuivat häntä päähän ja niskaan koulubussissa. Toivuttuaan vammoistaan Malala on jatkanut koulutuksen puolestapuhujana. Nyt kuulijakuntana on koko maailma, ja 16-vuotias Malala on nimetty toistamiseen ehdolle Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Palkinnon saaja selviää lokakuussa, jolloin vietämme myös kansainvälistä tyttöjen päivää. Planin aloitteesta syntynyt YK:n teemapäivä muistuttaa, että jokaisella lapsella, myös tytöllä, on oikeus onnelliseen ja turvalliseen lapsuuteen sekä mahdollisuuteen käydä koulua ja päättää omasta elämästään. Laadukas koulutus on myös kiistatta yksi tehokkaimmista aseista köyhyyden nujertamisessa. Lokakuun juhlapäivän kunniaksi kerromme tässä lehdessä siitä, kuinka sinnikkäät tytöt tavoittelevat unelmiaan Sierra Leonessa (s. 4-7) ja Indonesiassa (s. 12–14) ja siitä, miten lapsiavioliiton kieltävät lait etenevät Afrikassa (s. 9). Lapsiavioliitto on usein hengenvaarallinen, sillä liian varhainen raskaus tappaa sekä tytön että lapsen. Monissa maissa tytöille kerrotaan heidän mahdollisuuksistaan tulla vaimoksi ja äidiksi, mutta ei muista tulevaisuudennäkymistä. Lapsiavioliitot ovat yleisimpiä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa, mutta niillä on sijansa myös Latinalaisessa Amerikassa. Guatemala johtaa alueen teiniraskaustilastoja, eikä Plan Guatemalan vaikuttamistyön päällikön July Fuentesin ole vaikea määritellä, mikä hänen tärkein tavoitteensa on: muutos maan avioliittolakiin. Guatemalassa tytöt voidaan naittaa laillisesti 14-vuotiaana, pojat 16-vuotiaina. Maa hätistelee ennätyslukemia myös alle 14-vuotiaiden äitien määrässä. Seksi alle 14-vuotiaan tytön kanssa on rikos, mutta syytteet lapsiin kajoamisesta kaatuvat usein korruptioon tai siihen, että tekijä on perheenjäsen. Muutokset tuntuvat usein mahdottomilta – kunnes ne tehdään yhdessä. Halusimmekin tässä numerossa nostaa esiin yhteisöjen sekä lasten ja nuorten voiman. Malissa, jossa lähes kaikkien naisten sukuelimet on silvottu, moni yhteisö on lähtenyt mukaan silpomisen vastaiseen työhön (s. 15). Jotkut yhteisöt ovat luopuneet käytännöstä jo kokonaan. Planin tavoite on lopettaa silpominen kaikkialla Malissa. Malala Yousafzain haaveen jakavat miljoonat tytöt ympäri maailmaa – myös täällä Suomessa. Helsingin kansainvälistä koulua käyvät, 11-vuotiaat Emma, Olerato ja Zofia ovat vakuuttuneita siitä, että kaikki maailman tytöt on saatava kouluun ja että lapsetkin voivat muuttaa asioita (s. 20–21). Näiden lasten ja nuorten innostus on tarttuvaa, ja on helppo uskoa heidän olevan oikeassa. Hyvää kansainvälistä tyttöjen päivää! Anna Könönen Viestintäjohtaja anna.kononen@plan.fi SISÄLLYS 4 8 10 12 15 16 18 Sierra Leonen tytöt tahtovat kouluun Uutisia maailmalta Uutisia Suomesta Muutoksen moottorit ”Kiitos, että siskoni pelastuivat silpomiselta” Kouluruoka parantaa oppimistuloksia Kamerunissa Yhdessä oppimista ja koskettavia kohtaamisia Vietnamissa 20 Emma, Olerato ja Zofia uskovat tyttöjen koulutukseen 23 Kummi-info 24 Vapaaehtoiset 26 Yritysuutiset 27 Plan-palat 28 Svenska sidor 30 Junior-Plan 3
SIERRA LEONEN TYTÖT TAHTOVAT KOULUUN Sierra Leonessa teinityttöjen koulunkäynti keskeytyy usein raskauden, lapsiavioliiton, köyhyyden tai seksuaalisen hyväksikäytön vuoksi. Neljä tyttöä kertoo, miksi heidän opintonsa katkesivat – ja kuinka he pääsivät takaisin kouluun. TEKSTI JA KUVAT PLAN SIERRA LEONE ADAMA, 14 ”Aamuisin hakkaan kiviä, iltapäivisin käyn koulua” Isäni kuoli, kun olin seitsemän tai kahdeksan, joten asuin äitini kanssa. Kun hänkin kuoli kaksi vuotta sitten, muutin isosiskoni luo. En voinut enää käydä koulua, sillä siskollani ei ollut rahaa koulumaksuihin. Siskollani on neljä lasta, jotka ovat kaikki minua nuorempia. He pääsevät kouluun, koska sisareni mies maksaa heidän koulumaksunsa – mutta ei minun. Sisareni ja lankoni ovat kivenhakkaajia. Minäkin ryhdyin kivenhakkaajaksi muutettuani heidän luokseen. Ansaitsemme yhteensä 300 000 Sierra Leonen leonea (50 euroa) kuukaudessa, ja koulumaksut ovat 500 000 leonea (85 euroa) vuodessa. Vuosi sitten Planin työntekijä löysi minut kivilouhokselta ja kertoi nuorten säästö- ja lainaryhmästä. Hän pyysi minua mukaan. Jäsenten täytyy maksaa 6 000 leonea (1 euro) viikossa: 1 000 leonea lainarahastoon ja 5 000 henkilökohtaiseen säästökassaan. Tähän mennessä olen säästänyt jo 130 000 leonea (22 euroa). Se tarkoittaa, että rahani riittävät nyt koulumaksuihin. Jos tarvitsen rahaa, voin lainata sitä ryhmän säästökassasta, kunhan maksan sovitusti takaisin. Nykyisin hakkaan kiviä aamuisin ja käyn koulua iltapäivisin. Pääsin takaisin kouluun neljä kuukautta sitten. Lempiaineitani ovat taloustieto, yhteiskuntaoppi ja terveystieto. Aikuisena haluan sairaanhoitajaksi. Sisareni kannustaa minua opiskeluun, sillä hän ei voinut käydä koulua. Hän meni naimisiin vain 15-vuotiaana. Luokkamme tytöt opiskelevat kovemmin kuin pojat. Viimeisimmässä kokeessa olin luokan neljänneksi paras. Ihailen naapurissani asuvaa naista, koska hän on opiskellut juristiksi. Maassamme ei ole helppoa olla uranainen. 4
Tytöt kärsivät sisällissodan perinnöstä »» Länsi-Afrikassa sijaitseva Sierra Leone on yksi maailman köyhimmistä valtioista. Maassa käytiin 1991–2000 raaka sisällissota, jossa kuoli noin 50 000 sierraleonelaista. Sodan jäljiltä miljoonat ihmiset asuvat edelleen pakolaisleireillä tai naapurimaissa. »» Maassa kasvaa sukupolvi lapsia, joista moni on syntynyt raiskauksen seurauksena, sillä sodan osapuolet käyttivät joukkoraiskauksia sodankäynnin välineenä. »» Sisällissota jätti perinnökseen väkivallan kulttuurin, josta kärsivät erityisesti tytöt ja naiset. Väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö ovat tyttöjen arkea. Teiniraskauksien osuus on maassa harvinaisen korkea: 40 prosenttia sierraleonelaisista tytöistä tulee äidiksi ennen 18 vuoden ikää, ja useampi kuin joka kymmenes synnyttää ennen 15-vuotispäiväänsä. Sierra Leonen maaseudulla 61 prosenttia tytöistä naitetaan ennen täysiikäisyyttä. »» Planin Girl Power -hanke suojelee tyttöjä varhaisavioliitoilta ja teiniraskauksilta, jotka rajoittavat heidän mahdollisuuksiaan. Hanke tarjoaa nuorille tytöille tuki- ja harrastusryhmiä sekä säästö- ja lainaryhmiä, joiden avulla tytöt saavat tietoa ja päätösvaltaa omasta elämästään. Plan myös tiedottaa yhteisöjä tyttöjen oikeuksista ja koulutuksen tärkeydestä. 5
REGINA, 15 “Veljeni halusi naittaa minut” Reputin viime lukuvuoden loppukokeet. Rehtorini soitti veljelleni, jonka kanssa asuin, ja sanoi, että minun pitäisi suorittaa kokeet uudelleen. Koska loppukokeet ovat maksullisia, veljeni suuttui ja tokaisi, ettei minun kannata enää käydä koulua. Hän sanoi tuntevansa kaksi miestä, jotka haluaisivat minut vaimokseen. Minä en kuitenkaan halunnut naimisiin. Veljeni on 50-vuotias – eri sukupolvea – eikä hän hyväksynyt päätöstäni. Kun kieltäydyin naimakaupoista, veljeni määräsi minut jäämään pois koulusta ja raatamaan pelloillaan. Hän ei myöskään enää halunnut minua kattonsa alle, joten muutin tätini luo. Täti aneli, että veljeni maksaisi kokeitteni uusinnan, mutta tämä kieltäytyi edelleen. Isäni kuoli Sierra Leonen sisällissodassa. Äitini on niin vanha, ettei jaksa huolehtia minusta. Täti on nyt ainoa tukijani, mutta hänellä ei ole rahaa koulumaksuihin. Veljeni ei edes puhu minulle enää. Miten saisin hänet ymmärtämään, että olen vielä liian nuori naimisiin? Minut pelasti rehtorini, joka maksoi uusintakokeitteni maksut sekä lukukausimaksuni. Toisella yrittämällä läpäisin kokeet. En kuitenkaan tiedä, kuinka kauan pystyn jatkamaan koulunkäyntiä rehtorin hyväntahtoisuuden varassa. Haaveeni on tulla Sierra Leonen presidentiksi. Olen kasvanut kurjissa oloissa, ja haluan nostaa perheeni köyhyydestä. KADIATOU, 17 ”Kaikki romahti, kun tulin raskaaksi” Kun olin lapsi, asuin äitini, isäni, siskoni ja veljeni kanssa. Sitten isä hylkäsi meidät ja meni naimisiin toisen naisen kanssa. Kaikki alkoi mennä pieleen. Äidillä ei ollut riittävästi rahaa edes ruokaan. Kukaan ei auttanut meitä. Lopulta tätini otti minut huolehtiakseen ja antoi minun aloittaa koulunkäynnin. Olin silloin kuuden vanha ja pääsin ensimmäiselle luokalle. Tätini mies maksoi koulumaksut, mutta kun olin neljäntoista, hänkin kuoli. Perheellä ei ollut enää rahaa, joten täti päätti, että minun pitää mennä naimisiin. Anoin lykkäystä. En tahtonut vielä naimisiin, ja minua pelotti. Täti toi kuitenkin kotiinsa taksipyörän kuljettajan, joka halusi ottaa minut vaimokseen. Täti kannusti minua suhteeseen miehen kanssa. Suostuin painostettuna, ja mies alkoi elättää koko perhettäni. Kaikki romahti, kun tulin raskaaksi. Silloin mies lähti tiehensä. Tätini ei saanut penniäkään rahaa naimakaupasta. Hän katkeroitui ja alkoi kohdella minua huonosti. Kun äitini kuuli tästä, hän kutsui minut takaisin kotiin. Äiti oli edelleen rahaton, joten aloin kerätä polttopuita ja myydä niitä elannon tienaamiseksi. Minua kirpaisi, kun näin muiden ikäisteni tyttöjen menevän kouluun. Elämäni muuttui, kun Plan aloitti kylässämme Girl Power -hankkeen. Planin työntekijät kannustivat minua palaamaan kouluun. Olin kuitenkin epävarma, voisinko jatkaa opintojani, koska synnytykseni lähestyi. Tyttäreni syntyi, kun olin viidentoista. Kun hän alkoi liikkua, uskaltauduin yrittämään paluuta kouluun. Olin ollut poissa koulunpenkiltä yli kaksi vuotta, ja tuntui mahtavalta päästä taas oppimaan uutta. Onneksi äitini auttaa tytön hoidossa, kun olen päivät poissa. Nykyään kuulun itsekin Girl Power -ryhmään ja kannustan muita tyttöjä koulunkäyntiin. Olen onnistunut houkuttelemaan jo yhden tytön takaisin koulunpenkille. 6
MARTHA, 16 “Kahden lapsen äitinä arvostan koulunkäyntiä” Kasvoin isäni ja äitipuoleni kanssa. Äitiäni en saanut koskaan tuntea, sillä hän jätti minut, kun olin pieni. Syynä oli kai se, että sairastelin ja itkin paljon. Yhtenä päivänä opettajamme oli poissa, ja sijaisopettaja piti meille uskonnon tunnin sijaan luonnontieteiden tunnin. Niinpä jouduin kirjoittamaan muistiinpanot uskonnon kirjan takakanteen. Kotona äitipuoleni löysi minut kopioimasta muistiinpanoja luonnontieteiden vihkoon. Hän luuli, että olin lintsannut koulusta ja kopioin jonkun toisen muistiinpanoja. Hän ei uskonut minua, vaikka selitin tilanteen, ja rangaistukseksi isäni hakkasi minut niin pahasti, että pääni alkoi vuotaa verta. Juoksin itkemään talon ulkopuolelle. Isä seurasi minua ja löi vielä kovempaa. Juoksin turvaan tätini luo. Seuraavana päivänä täti saattoi minut kotiin, mutta isä ei enää halunnut minua kotiinsa. Hän ei myöskään suostunut enää maksamaan koulumaksujani, koska hänen mielestään väitetty lintsaamiseni oli osoitus siitä, etten välittänyt koulunkäynnistä. En voinut enää käydä koulua, koska en saanut mistään rahaa. Eräs tätini ystävä, joka antoi minulle toisinaan ruokaa, tarjosi minulle majapaikkaa luotaan. En tajunnut, että hän oli prostituoitu, ennen kuin muutin hänen luokseen. Hän vaati, että minun pitää tehdä samaa työtä kuin hän, jos haluan asua hänen kattonsa alla. Minun oli pakko suostua myymään itseäni. Pian tulin raskaaksi. Emäntäni raivosi, ettei hän ollut pyytänyt minua pamahtamaan paksuksi. Niinpä hän heitti minut ulos. Löysin huoneen ja työtä torimyyjänä, mutta voin jatkuvasti pahoin raskauden takia. Työnantajani mielestä olin laiska, ja rangaistukseksi hän hakkasi minua. Etsin uuden työn ja majapaikan: työskentelin pienessä ruokakaupassa, jossa sain nukkua. Synnytin siellä myös esikoiseni. Kauppiaan mies halusi minulta seksiä vastapalvelukseksi asuinpaikasta. Kun kieltäydyin, hän halusi päästä eroon minusta ja vauvastani. Mies valehteli vaimolleen, että olin yrittänyt vietellä hänet, joten pariskunta pahoinpiteli minut ja karkotti taas kadulle. Tein hanttihommia ihmisten kodeissa, joissa sain nukkua. Se oli turvatonta aikaa. Kerran erään isäntäperheen ystävä raiskasi minut ja uhkaili, etten saa kertoa kenellekään. Pian huomasin olevani uudelleen raskaana ja vaivuin masennukseen. Kerroin synkästä tilanteestani ystävälleni, joka halasi minua ja sanoi, ettei mikään tapahtuneesta ollut syytäni. Hän kannusti minua haastamaan raiskaajan oikeuteen. En kuitenkaan halunnut sotkua. Onneksi ystäväni suostutteli äitinsä ottamaan minut luokseen asumaan. Yritin keskeyttää raskauden kotikonstein, mutta vauva oli sitkeä. Nyt vanhempi poikani on kaksivuotias ja nuorempi viisikuinen. Palasin hiljattain takaisin kouluun. Ystäväni äiti, jonka luona asun, on opettaja. Hän kannusti minua ja lupautui maksamaan lukukausimaksuni. Lapseni saivat paikan kansalaisjärjestön päiväkodista. Olen onnellinen, että saan taas opiskella. Minulta jäi väliin kolme kouluvuotta, ja nyt osaan arvostaa opintojani. Nautin myös siitä, että saan käydä kirjastossa ja lukea romaaneja. 7
UUTISIA MAAILMALTA Plan torjuu Ebola-epidemiaa koko Afrikassa EBOLA VIRUS OUTBREAK IN WEST AFRICA muassa tiedonjakoon ja hygieniatason paranheiltä on esimerkiksi evätty pääsy omille tamiseen. pelloille. EBOLA-ALUEET, JOILLA Länsi-Afrikassa riehuva Ebola-epidemia ei Ebola on tappava virustauti, joka leviää GUINEA Prevention is the best way to tackle PLAN TYÖSKENTELEE ole osoittanut laantumisen merkkejä. Tuemruumiinnesteiden välityksellä. Ebolan aiheutEbola – raising awareness is key! me epidemian pysäyttämistä Länsi-Afrikassa tamaan verenvuotokuumeeseen menehtyy * Littoral Kissidougou CONAKRY muun muassa valistamalla terveydenhoitajia pahimmillaan jopa 90 prosenttia sairastuneisGueckedou Port Loko Wash radiossa hands with ja jakamalla tietoa ja julisteissa ta. Tämänhetkisessä epidemiassa kuolleisuus FREETOWN Macenta soap regularly Kailahun Lofa epidemia-alueen asukkaille. Lisäksi desinfion noin 50 prosenttia tartunnan saaneista. SIERRA LEONE oimme yleisiä vessoja jaAvoid tilojashaking sekä jaamme Plan kohdistaa kaikki voimavaransa hands and käsienpesutarvikkeita. kissing when greeting peopleepidemia-alueen maissa epidemian pysäytLIBERIA MONROVIA Keskitymme epidemiaan liittyvässä tämiseen ja torjuntaan. Plan Suomella on Avoid contact with Lapset työssämme myös lastensuojeluun. kehitysyhteistyöhankkeita Sierra Leonessa, ja infected people tarvitsevat suojelun lisäksi ruokaa, vettä ja myös Plan Suomi on valmiudessa tukemaan suojaa. Kiinnitämme huomiota myös syrjiEbola-työtä. How Plan is responding: public health information (posters, radio broadcasts) • fuel for ambulances and emergency response vehicles • Plan työskentelee parhaillaan Ebola-epidemättömyyteen: perheet, jotka on eristetty Tarkkailemme Ebola-epidemian tilannetta disinfection of public latrines and public spaces • hand washing kits • medical kits • training health workers • supporting Ministry of Health mian pysäyttämiseksi Guineassa, Liberiassa Ebolan vuoksi, ovat vaarassa joutua syrjinnän ja huolehdimme Ebolan torjunnasta myös To support Plan’s response, visit plan-international.org/ebola 15 August 2014 ja Sierra Leonessa. Työmme keskittyy muun kohteiksi, sillä taudin tarttumisen pelossa itäisessä ja eteläisessä Afrikassa. Kiinan maanjäristyksestä kärsineet lapset pääsevät leikkimään ja oppimaan Yli 200 lasta on päässyt Planin lapsiystävällisiin tiloihin Kiinassa Yunnanin maakunnassa, johon iski elokuun alussa 6,5 Richterin maanjäristys. Olemme tarjonneet alueella hätäapua ja tukeneet järistystuhoista kärsineitä ihmisiä. Lapsiystävälliset tilat luovat lapsille turvallisen paikan olla yhdessä ja palautua rankasta kokemuksesta. Tiloissa lasten on mahdollista leikkiä ja jatkaa koulunkäyntiä. Planin henkilökunta ja vapaaehtoiset ovat myös jakaneet vastasyntyneiden tarvikepaketteja yli sadalle perheelle, joissa on alle yksivuotiaita lapsia. Lisäksi perheet ovat saaneet neuvoja rintaruokinnasta, lasten lisäravinnosta sekä varhaiskasvatuksen merkityksestä. Wang Lingillä on kymmenen kuukauden ikäinen vauva. Hän asuu yhdessä vauvan kanssa teltassa, sillä perheen talo tuhoutui maanjäristyksessä. – Olen huolissani siitä, minne menen, etenkin nyt kun päivät muuttuvat kylmemmäksi, Wang sanoo. Vauvaperheet saavat Planilta ravitsemusneuvoja Yunnanin järistysalueella. 8 Jalkapallotähti Mario Götze tukee Plania Saksan voittomaalin jalkapalloilun maailmanmestaruuskisoissa kesällä tehnyt Mario Götze, 22, on Planin intohimoinen tukija. – Plan tukee ihmisiä, jotta he voivat auttaa itse itseään. Kummiuden ja muiden hankkeiden avulla lapset ja heidän perheensä ja yhteisönsä saavat tukea, jolla on pysyvät vaikutukset, Götze sanoo. Jalkapalloilijalla on Plan-kummilapset Senegalissa, Vietnamissa ja Kambodzhassa, ja hän haaveilee vierailusta kummilastensa luo. Götze on myös Plan Saksan Lapset tarvitsevat faneja! (Kinder brauchen Fans!) -hankkeen lähettiläs. – Urheilijana motto ”lapset tarvitsevat faneja” sopii täydellisesti minulle. Joka kolmas tai neljäs päivä olen stadionilla, jossa lukemattomat fanit hurraavat ja kannustavat minua. Haluan välittää osan siitä eteenpäin. Olemalla Plan-kummilasteni fani haluan tukea heitä pitkäkestoisesti ja oppia enemmän heidän elämästään ja kasvustaan.
Sadattuhannet kärsivät Nepalin tulvien seurauksista Elokuiset rankkasateet, jokien tulviminen ja maanvyörymät ovat aiheuttaneet valtavia tuhoja Länsi-Nepalin tasankoalueella. Plan ponnistelee auttaakseen kymmeniätuhansia perheitä. Nepalin tulvissa on kuollut satoja ihmisiä. Sadattuhannet kärsivät tulvien seurauksista. Toiminta-alueillamme Bankessa ja Bardiyassa tulvat ovat vaikuttaneet noin 150 000 ihmisen elämään. Keshav Raj Subedi, Plan Nepalin vesija sanitaatiohankkeiden koordinaattori, on osallistunut tulvatuhojen kartoittamiseen ja pelastustyöhön. – Ihmiset huusivat kauhuissaan apua, monet itkivät. Tienvarsilla kyyhötti vieri vieressä aikuisia ja lapsia, joiden kodit olivat huuhtoutuneet veden mukana. Heillä ei ollut ruokaa, suojaa eikä kuivia vaatteita, Subedi sanoo. Tulva-alueilla on huutava pula perustarvikkeista, kuten ruuasta, vaatteista ja hätäma- Lapsiavioliiton kieltävät lait etenevät Afrikassa Lapsiavioliitot ovat yhä valtava ongelma Afrikassa. Planin tuore seurantaraportti itäisestä ja eteläisestä Afrikasta toteaa, että vaikka monet maat ovat ottaneet edistysaskelia ihmisoikeuslakien toimeenpanossa, käytännössä kyläyhteisöt noudattavat yhä uskonnon tai tapojen pohjalta muotoutunutta tapaoikeutta. Raportti toteaa, että esimerkiksi Etiopiassa yli 40 prosenttia tytöistä naitetaan alaikäisinä, Mosambikissa ja Ugandassa joka toinen. Ugandassa lähes neljännes alle 18-vuotiaista tytöistä on jo raskaana tai synnyttänyt lapsen. Avioituminen katkaisee tytön koulutien ja johtaa usein lapsen vartalolle rankkoihin raskauksiin, jotka näkyvät synkkinä lukuina Afrikan äitiys- ja lapsikuolleisuustilastoissa. – Monet nuorella iällä avioon joutuvat tytöt asuvat maaseutualueilla ja kuuluvat yhteiskunnan heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin. Heidän nuori ikänsä ja vaikutusmahdollisuuksien puute tekevät heistä erityisen haavoittuvia väkivallalle ja seksuaaliselle hyväksikäytölle, toteaa YK:n pääsihteerin erityisedustaja Marta Santos Pais raportin esipuheessa. Raportin mukaan parannettavaa on erityisesti lakien toimeenpanossa ja valvonnassa sekä kyläpäälliköiden ja uskonnollisten johtajien tiedon lisäämisessä. Afrikan unioni on käynnistänyt yhdessä Planin ja useiden muiden kansainvälisten avustusjärjestöjen kanssa kaksivuotisen kampanjan, joka rohkaisee Afrikan hallituksia toimimaan lapsiavioliittojen kitkemiseksi. Kampanja lisää suuren yleisön tietoa aiheesta ja sitouttaa viranomaisia lakien edistämiseen ja toimeenpanoon. joitusteltoista. Koska tulvat ovat tuhonneet monin paikoin viemäriverkoston ja saastuttaneet kaivot, myös juomavedestä on pulaa. Plan käynnisti hätäaputyöt välittömästi, kun Länsi-Nepalissa alkoi tulvia. Olemme jakaneet tulvan uhreille telttoja, huopia, moskiittoverkkoja ja patjoja yli 5 000 euron edestä sekä ruokaa yli 6 000 euron edestä. Lähes 800 ihmistä on saanut lääketieteellistä hoitoa lääkintäteltoissamme. Lisäksi tiedotamme tulvien uhreille puhdistetun juomaveden ja sanitaation tärkeydestä, jotta likaisen veden välityksellä tarttuvat taudit saataisiin pysäytettyä. Banken ja Bardiyan alueilla asuu paljon Plan-kummilapsia. Tulvat ovat vaikuttaneet vakavasti arviolta tuhannen kummilapsiperheen elämään. Olemme kummeihin yhteydessä, jos tulvat ovat aiheuttaneet muutoksia heidän kummilastensa tilanteeseen. Suomalaisilla on Nepalissa 460 Plan-kummilasta. MAAILMA LUKUINA Maailmassa on 570 miljoonaa maatilaa, joista 500 miljoonaa on perhetiloja. Perhetilojen osuus kaikesta maataloustuotannosta on 56 %. Aasian peltopinta-alasta 85 % on perheiden viljelemää. Afrikassa määrä on 62 %, mutta Etelä-Amerikassa vain 18 %. Yli 3,5 miljardin ihmisen päivittäisestä kalorintarpeesta vähintään 1/5 täyttyy riisistä. Yli miljardin ihmisen toimeentulo on kiinni riisinviljelystä. Perhetilat ovat riisintuotannon tärkein lähde – etenkin Aasiassa. (Lähde: FAO) MAAILMAN RUOKAPÄIVÄÄ VIETETÄÄN 16.10. 9
UUTISIA SUOMESTA Plan etsii sponsoreita lasten unelmille Lasten asema sodassa puhutti SuomiAreenassa Plan nosti heinäkuussa Porin SuomiAreenassa keskustelunaiheeksi lasten aseman konflikteissa. Professori, oikeushammaslääkäri Helena Ranta, Suomen Kuvalehden toimittaja Katri Merikallio ja Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi pohtivat Plan Suomen pääsihteerin Ossi Heinäsen vetämässä paneelissa, miten konfliktit ovat muuttuneet talvisodasta nykypäivään. Tilaisuus täytti telttaravintola Smilersin Porin Jazzkadulla. Vertailukohta talvisotaan löytyi tänä keväänä suomennetusta teoksesta Hyökkäys lumessa, jonka Planin perustaja, englantilainen John Langdon-Davies, kirjoitti 1940 työskenneltyään sotareportterina Suomen talvisodassa. Helena Ranta totesi, että konfliktit ovat aina olleet suuria tragedioita erityisesti lapsille. Mutta siinä missä aiemmissa, valtioiden välisissä sodissa suurimmat tuhot kohdistuivat asevoimiin, nykypäivän valtioiden sisäisissä konflikteista kärsii eniten siviiliväestö. – Talvisodassa lapset evakuoitiin maaseudulle. Nykyään lapsen ympäriltä usein surmataan koko perhe ja yksin jäänyt lapsi joutuu helposti seksiorjaksi, lapsikaupan kohteeksi tai vaaralliseen pakkotyöhön. Lapset ovat sodissa paljon haavoittuvammassa asemassa kuin vielä talvisodan aikana, Ranta summasi. Keskustelijat pohtivat, miten lasten asemaa voitaisiin parantaa konfliktien keskellä. Katri Merikallio nosti yhdeksi aseeksi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen, joka takaa lapsille erityisen suojelun ja jonka lähes kaikki valtiot ovat ratifioineet. Keskustelijat totesivat myös, että mahdollisimman normaalin arjen jatkuminen auttaa lapsia selviytymään henkisesti konflikteista. – Koulu on lapsen arjen ylläpitäjä. Jo muutama tunti telttakoulussa voi olla valtavan eheyttävä voima, kun muu ympärillä hajoaa. Se tarjoaa muutaman tunnin psyykkistä rauhaa, arvioi useilla pakolaisleireillä työskennellyt Merikallio. Ossi Heinänen muistutti, että toisen maailmansodan aikana ja jälkeen Suomi oli kehitysmaa, joka sai ulkomaista apua. – Nyt on meidän vuoromme auttaa kriiseistä ja köyhyydestä kärsiviä. Dipesh, 7, haaveilee, että voisi pelata jalkapalloa ystäviensä kanssa. MEERI KOUTANIEMI Tämän syksyn kampanjassa etsimme sponsoreita kehitysmaiden lasten unelmille. Usein lasten unelmat ympäri maailmaa ovat samanlaisia synty- ja kotipaikasta riippumatta. Monen kehitysmaan lapsen suurin unelma on kuitenkin päästä kouluun, opiskella ammatti ja hankkia toimeentulo itselleen ja perheelleen. Kampanjan avulla haemme uusia kerta- ja kuukausilahjoittajia, kummeja ja vapaaehtoisia, jotka kaikki mahdollistavat lasten haaveiden toteutumisen. Sijoittamalla kehitysmaassa asuvan lapsen tulevaisuuteen voi muuttaa kokonaisten yhteisöjen ja perheiden elämän. Kampanja näkyy vahvasti niin katukuvassa kuin sosiaalisessa mediassakin. Haasta läheisesi mukaan unelmien tukemiseen! Sapena, 9, unelmoi kynistä, joilla piirtäisi värikkään puutarhan. 10 Katri Merikallio (vas.), Kaius Niemi, Helena Ranta ja Ossi Heinänen pohtivat Porin SuomiAreenassa lasten asemaa konflikteissa.
Maailmanpaja-kerhot ja lapsen oikeudet kuvissa jalostuvat kirjoiksi Plan on toteuttanut viimeisen vuoden aikana kahta opetus- ja kulttuuriministeriön hanketta. Ensimmäinen on kehittänyt ja luonut yhteiskunnallista kerhotoimintaa erityisesti viides- ja kuudesluokkalaisille Tampereella, Jyväskylässä ja Lappeenrannassa. Lapsen oikeudet media- ja taidekuvissa -hankkeessa puolestaan 7–12-vuotiaat ovat tutkineet lapsen oikeuksia media- ja taidekuvien avulla, sekä kouluissa Planin lapsen oikeuksien lähettilään johdolla että museoiden työpajoissa. – Molemmat hankkeet ovat onnistuneet innostamaan lapsia keskustelemaan ja pohtimaan kysymyksiä lapsen oikeuksista. Lapsen oikeudet ovat melko tuttuja, mutta stereotyyppistä ajattelua kehitysmaista löytyy vielä paljon. Tehtävien ja kuvien avulla lapset ovat oppineet ymmärtämään lapsen arkea, elämää ja oikeuksia sekä omassa elämässä että kehitysmaissa, Planin projektityön- tekijä Christa Prusskij kertoo. Molempiin hankkeisiin liittyvät kirjat ilmestyvät tänä syksynä. Ensimmäisen tarkoituksena on rohkaista opettajia aloittamaan kouluissa yhteiskunnallista kerhotoimintaa, ja se sisältää erilaisia kerhomalleja ja tehtäviä. Toinen kirja sisältää media-, taide- ja museoalan asiantuntijoiden artikkeleita visuaalisesta kuvanlukutaidosta ja lapsen oikeuksista, runsaasti kuvamateriaalia sekä niihin liittyviä tehtäviä. Mukana on esimerkiksi vuoden mediakasvattaja 2013 -palkinnon saaneen erityisopettaja Teemu Korhosen, palkitun valokuvaajan Meeri Koutaniemen ja mediakasvatukseen perehtyneen toimittajan Pauliina Grönholmin ajatuksia ja pohdintoja visuaalisesta lukutaidosta. Kirjat on suunnattu alakoulujen opettajille, kasvattajille ja ohjaajille ja ovat tilattavissa Planilta loppusyksystä. ”Medioissa lapset pääsevät harvoin kuuluviin. Me aikuiset usein oletamme tietävämme paremmin, vaikka lapsen tieto ja kokemus voisi kertoa paljon enemmän.” Meeri Koutaniemi Planin hallitus sai uusia jäseniä Kauhajoen koululaiset ottivat Skype-yhteyden Ugandaan Planin globaalikoulun yhteistyöhanke suomalaisten ja ugandalaisten koulujen välillä saavutti keväällä pilottivaiheen päätöksensä. Yhteistyössä koulujen oppilaat ovat muun muassa vaihtaneet kuulumisia ja kokemuksia lasten osallisuudesta kouluissa sekä lähettäneet toisilleen kirjeitä ja askartelutöitä. Suomalaisissa ja ugandalaisissa kouluissa järjestettiin tempauksia yhteistyön loppumisen kunniaksi. Kauhajoen koulukeskuksen oppilaat ottivat Skype-yhteyden yhteistyökouluun Ugandassa. – Olimme todella vaikuttuneita ugandalaisten panoksesta ja intensiivisestä suhtautumisesta koulutukseen ja oppilaiden vaikuttamismahdollisuuksiin. Oppilaat lauloivat toisilleen, ja kysymyksiä riitti, Kauhajoen koulukeskuksen opettaja Marika Ojala kertoo. Yhteistyöhankkeen toinen vaihe alkaa vuonna 2015. Siihen on tarkoitus hakea mukaan myös uusia kouluja. Planin hallituksessa on aloittanut neljä uutta jäsentä: maatalousyrittäjä Timo Kaunisto, Pertec Consulting Oy:n hallituksen puheenjohtaja Pentti Sydänmaanlakka, Planin nuorten aikuisten Mitä-verkoston edustaja Sara Nurmilaukas ja Planin lastenhallituksen edustaja Sofia Böling. Lastenhallituksella ei ole aiemmin ollut edustajaa Planin hallituksessa. Pentti Sydänmaanlakka täytti elokuussa 60 vuotta ja järjesti juhlan kunniaksi seminaarin hyvästä johtamisesta. Seminaarin tuotto ohjattiin Planille ja World Visionille. – Lapset, tulevaisuus ja kansainvälisyys ovat minulle läheisiä aiheita. Minulla on ollut Plan-kummilapsi jo yli 13 vuotta, ja olin tapaamassa häntä Delhin slummissa vuonna 2004. Kävin vierailulla sekä kummilapsen perheen luona että tutustumassa paikalliseen lastentarhaan. Kokemus avasi silmät olosuhteille, joissa slummissa asutaan, ja pani miettimään myös omaa asemaa, kertoo Sydänmaanlakka. Vanhoina jäseninä hallituksessa jatkavat Gunvor Kronman (pj.), Kati Ihamäki, Tuula Kallio, Anniina Kontinen ja Tauno Kääriä. Pentti Sydänmaanlakka järjesti 60-vuotisseminaarin lasten hyväksi. 11
MUUTOKSEN MOOTTORIT Indonesian pääkaupungissa Jakartassa on miljoonia autoja ja tuhansia työttömiä naisia. Autot tarvitsevat korjaajia ja naiset töitä. Innokkaat naiset opiskelevat asentajiksi, mutta miten heidät otetaan työmarkkinoilla vastaan? TEKSTI ULLA JANHONEN KUVAT JURNASYANTO SUKARNO Mega Wati, 20, kuuluu Indonesian ensimmäisiin naisiin, joita koulutetaan autonasentajiksi Jakartassa. Plan ja eteläkorealainen Hyundain autotehdas järjestivät autonasentajakurssin, jonne houkuteltiin työttömiä nuoria. Halli on suuri, ja sen keskellä seisoo yksi hopeanvärinen Honda, kaksi valkoista Toyotaa ja yksi violetinvärinen Espero. Niiden kimpussa hyörii joukko opiskelijoita tummansinisissä haalareissaan. Tälle neljä kuukautta kestävälle kurssille valittiin 75 oppilasta, joista viisi on naisia. Enemmänkin naisia olisi otettu, mutta pyrkijöitä ei enempää ollut – vielä. Tämä on vasta ensimmäinen kurssi. Mega oli onnellinen päästessään kurssille, vaikka poikaystävä vastustikin. Poikaystävään iski mustasukkaisuus. Nyt Mega olisi päivät pitkät muiden poikien kanssa. Unohtaisiko Mega hänet? Naiselle sopimaton työ? Autonasentajille on Jakartassa kysyntää, sillä ydinkeskustassa on miljoonia autoja. Kesken kurssin autotehtaat ovat käyneet nappaamassa kursseilta heille sopivimmat. Iso japanilainen autotehdas valitsi kurssilta kahdeksan asentajaopiskelijaa, joita se halusi haastatella. Mega oli yksi heistä. 12 Haastattelu meni hyvin, ja Mega toivotettiin tervetulleeksi tehtaalle töihin. Ensimmäisenä päivänä hän tarkisti seitsemän auton maalaukset ja teki autoille loppusilauksen. Autot kiilsivät valkoisina, kauniina. Megaa kehuttiin, hänen työhönsä oltiin tyytyväisiä ja Mega oli onnellinen. Toisena työpäivänään hän meni lounaalle ja lappoi lautaselleen kanaa, riisiä ja tofua. Lounaspöytään istui yhtiön henkilöstöpomo, joka täräytti pommin. Mega ei voi työskennellä tehtaalla, koska on nainen. Autonasentajan työ ei sovi naisille. Megan ruoka jäähtyi lautasella. Hän ei pystynyt nielemään muruakaan. Henkilöstöpomo jatkoi, että Mega – naisena – sopisi paremmin asiakasneuvontaan. Siellä hän voisi kysellä, millaisia vikoja asiakkaiden autoissa on, ja ohjata heidät sitten sopiville asentajille. Pomo ei kuitenkaan tarjonnut Megalle asiakasneuvojan paikkaa vaan kehotti häntä menemään takaisin kurssille ja käymään myös lukion. Megasta tuntui, kuin hän olisi saanut nyrkin keskelle otsaa. Hänen seitsemän miespuolista kurssikaveriaan sai jatkaa tehtaalla. He ihmettelivät, miksi Mega sai potkut, ja vitsailivat, että kun Mega lähtee pois, tunnelma latistuu. Kun joukossa on yksi nainen, siitä saa kuulemma kummasti energiaa. Mutta eivät hekään uskaltaneet puolustaa Megaa. He olivat vasta aloittaneet työnsä ja pelkäsivät, että jos he nostaisivat asiasta äläkän, heidätkin erotettaisiin. Ainoa joka iloitsi potkuista, oli Megan poikaystävä. Mega ei enää olisi miesten ympäröimä. ”Naisilla on samat taidot ja kyvyt kuin miehilläkin.” Autofirmojen asennetta muutettava Mega on tullut takaisin kurssille. Hän istuu hopeanvärisen Hondan vieressä sinisissä haalareissaan ja miettii muutaman viikon takaista tapahtumaa. – Minun on kai hyväksyttävä se tosiasia, että sain potkut. Ehkä näin on parasta, vaikka kyllä minua suututtaa, Mega sanoo. Kurssin vetäjä Muhammed Izzudin Indonesian Planin toimistosta pyörittelee päätään ja sanoo, että pahinta tapauksessa on se, että Mega itsekin alkaa hyväksyä asian. Sen, että hän sai potkut, koska on nainen.
Kurssin ohjaaja yrittää selvittää, mitä tehtailla tapahtui ja onko autotehtaan korkein johto tietoinen siitä, että tehtaalta voi saada potkut sukupuolensa vuoksi. – Tässä on voinut käydä niinkin, että yhtiön ylimmällä johdolla ei ole mitään naisautonasentajia vastaan, mutta alemmalla tasolla vedetään vääriä johtopäätöksiä. Jotkut päätökset voivat olla hyvinkin henkilökohtaisia ja ristiriidassa yhtiön arvojen kanssa, Muhammed Izzudin pohtii. – Autoteollisuudella on Indonesiassa paljon valtaa, ja asenteissa on vielä parannettavaa. Meidän työmme on muuttaa autofirmojen ajattelua, ja siksi tämä kurssikin on järjestetty yhdessä autofirman kanssa. Haluamme näyttää, että olemme valinneet kurssille päteviä naisia, jotka osaavat mitä vain, jos heille annetaan siihen tilaisuus. Naisilla on samat taidot ja kyvyt kuin miehilläkin, hän sanoo. Indonesiassa lakia sukupuolisesta syrjinnästä työelämässä voi tulkita monella tavalla ja yhtiöissä on erilaisia käytäntöjä. Mega aikoo käydä kurssin loppuun ja miettiä tulevaisuuttaan. Hänen tekisi mieli mennä lukioon, mutta se maksaa eikä hänen perheellään ole varaa kustantaa koulua. Vanhemmat pitävät pientä ruokakauppaa, ja kotona asuu kolme pienempää sisarusta. – Tämä kurssi on onneksi ilmainen, ja täältä saa myös ilmaiset ateriat, Mega sanoo. Vaikka Mega on alistunut potkuihinsa, hän aikoo pysyä alalla. Tosin hän on harkinnut myös laulajan uraa. Hän laulaa joka lauantai kirkkokuorossa, viime aikoina entistä useammin sooloja. Isä kannusti autoalalle Violetin Esperon alta näkyvät oranssinväriset kynnet, muuten kädet ovat öljystä mustat. Kädet kuuluvat kaksikymmentävuotiaalle Sri Burwatille. Mega Wati sai potkut autotehtaalta, koska on nainen. Hän aikoo kuitenkin jatkaa unelma-alallaan. 13
Vasemmalla: Sri Burwat aikoo perustaa oman autokorjaamon. Yllä: Ritzky Akumdan haaveili pienenä poliisin ammatista, mutta valitsikin autonasentajakurssin. ”Kun avaan auton konepellin, olen kuin kotonani.” – Vaihdan renkaita ja olen unelmatyössäni. Olen käytännön ihminen ja haluan tehdä töitä käsilläni. Tällä kurssilla vaikeinta ovatkin teoria ja kirjalliset kokeet. Mutta kun avaan auton konepellin, olen kuin kotonani, Sri sanoo. Sri on myös innoissaan siitä, että hän on oppinut kurssilla ajamaan autoa. Muutama päivä sitten hän ajoi hallin pihalla monta kierrosta – ja hyvin meni. Sri halusi haaveili pienenä opettajan ammatista, mutta nyt hänellä on selvät sävelet. Kun hän valmistuu, hän perustaa oman yrityksen, autokorjaamon. Naama aina öljyssä, likaista työtä, kauheaa. Keksi nyt ihmeessä jotakin muuta, Ritzky Akumdanin, 20, ystävättäret sanoivat, kun kuulivat, että tämä on hyväksytty autonasentajakurssille. Armeijassa työskentelevä isä kannusti tytärtään. Nyt myös poikaystävä ja ystävättäret ovat alkaneet pikkuhiljaa hyväksyä sen, että Ritzkysta tulee sittenkin autonasentaja. Ritzky on koko aamupäivän tutkinut auton jarruja ja oivaltanut, mikä niissä on vikana. – Minua viehättää juuri se, että ymmär- 14 rän, miten moottori toimii, miten korjataan jarrut, vaihdelaatikko tai jäähdytin. Ritzky on ollut pienestä saakka kiinnostunut koneista. Hänen mieluisimpia muistikuviaan lapsuudestaan on isän moottoripyörä, jonka tarakalla hän istui, kun isä vei hänet ensimmäiselle luokalle kouluun. – Indonesiassa naisia on paljon poliiseina, ja jossakin vaiheessa halusin poliisiksi. Luulen, että isäni vieläkin toivoo salaa, että hakisin poliisikouluun. Mutta nyt olen tästä innoissani. Suuressa miesjoukossa opiskelu on Ritzkylle tuttua, sillä hän kävi tekniikkaan erikoistuneen lukion. Miesten kanssa opiskeleminen on rentoa. Ja naiset opettelevat samoja asioita kuin miehetkin – melkein. Kolme päivää sitten Ritzky oli ryömimässä auton alle tutkiakseen auton etuakselia, kun joukko miespuolisia kurssikavereita esti sen. He sanoivat, että Ritzky ei voi ryömiä auton alle, sillä jos auto romahtaisi Ritzkyn päälle, siitä jäisi heille valtava syyllisyys. Ritzkyn sijasta auton alle ryömi mies. – Olin aluksi hieman hämmentynyt, mutta sitten olin suorastaan otettu, kun miehet olivat niin suojelevia. Ja tässä tapauksessa he olivat minua kokeneempia, Ritzky sanoo. Hallin täyttää kimeä, korvia vihlova ääni. Hopeanvärisen Hondan äänitorvi on rikki. Viisi kurssilaista syöksyy korjaamaan torvea, ja pian se onneksi vaikenee. Yksi korjaajista oli Ritzky. – Tämä on minulle tuttua. Oman moottoripyöräni äänitorvi reistailee usein. Ritzky kulkee moottoripyörällään kotoaan kurssille, ja matka taittuu noin 15 minuutissa – usein lyhyemmässäkin ajassa, kun hän polkaisee kaasun pohjaan. – Myönnän, että olen vauhtihirmu ja ajan välillä liiankin lujaa, mutta olen taitava ajaja. Mega, Ritzky ja Sri asuvat kaikki lähellä kurssipaikkaa, Itä-Jakartassa sijaitsevan Pedurenan alueella. He olivat kaikki olleet työttömiä jo jonkin aikaa, kun Pedurenan yhteisöaktivisti kehotti heitä hakemaan asentajakurssille. Kurssista ilmoitettiin lehdissä, sosiaalisessa mediassa ja työvoimatoimistoissa. Kurssilaisia varten rakennettiin suuri halli indonesialaisten ja eteläkorealaisten yhteisvoimin. Yhtenä viikonloppuna 80 korealaista opiskelijaa ilmestyi hallin maalaustalkoisiin, seinistä tuli vaaleat ja ovenpuitteista siniset. Aurinko paahtaa hallin pihalla, kello on neljä iltapäivällä. Kurssi alkoi aamulla kello yhdeksältä, ja on aika lopettaa tältä päivältä. Myös Mega Wati hyppää moottoripyörän selkään ja suunnistaa kotiinsa. Hän puikkelehtii tottuneesti iltapäivän ruuhkassa ja ohittaa pitkän autojonon, kunnes häviää näkyvistä. Artikkeli on julkaistu alun perin Anna-lehdessä. Kirjoittaja osallistui viime keväänä Planin toimittajakoulutukseen sekä mediavaihtoon, jossa pääsi työskentelemään The Jakarta Globe -lehdessä.
Maria iloitsee, että yhä useampi tyttö säästyy kivuliaalta ja vaaralliselta silpomiselta. ”Kiitos, että siskoni pelastuivat silpomiselta” Plan työskentelee Malissa tyttöjen sukupuolielinten silpomisen lopettamiseksi. Joka viides kylä on jo luopunut silpomisesta kokonaan. Maria, 13, on silvottu, mutta hänen siskonsa säästyivät. TEKSTI NATALIE CORP KUVAT SEYDOY DOLO 13-vuotias Maria muistaa päivän ikuisesti. Hän oli 7-vuotias, kun isoäiti ja äidin ystävä raahasivat hänet vessaan. – Olin kauhuissani. Huusin ja potkin ja yritin paeta, mutta en ollut tarpeeksi vahva. He pitelivät minua maassa ja leikkasivat minut, Maria kertoo. Veri levisi pitkin vessan lattiaa, ja Maria ajatteli kuolevansa. Kipu oli lamaannuttava. Se jätti Mariaan pysyvät henkiset jäljet. – En edelleenkään tunne aina olevani turvassa. Pelkään, että minut viedään uudelleen. Plan työskentelee Marian kylässä tyttöjen sukupuolielinten silpomisen lopettamiseksi. Kesällä koko kylä kokoontui suureen juhlaan tanssimaan ja laulamaan. Tilaisuudessa kylän vanhimmat allekirjoittivat sopimuksen, jossa koko kylä sitoutuu silpomisen lopettamiseen. Malissa lähes 90 prosenttia naisista on silvottu. Plan työskentelee 159 kylässä, joissa Plan on suojellut yli 70 prosenttia tytöistä silpomiselta. Joka viides kylä on luopunut käytännöstä kokonaan. Tavoite on lopettaa silpominen kaikkialla Malissa. Silpominen loukkaa tyttöjen ihmisoikeuksia Tyttöjen sukupuolielinten silpominen rikkoo tyttöjen ihmisoikeuksia ja tuottaa heille kivun lisäksi pysyviä terveysongelmia, jopa kuoleman. Maria kärsii erittäin vaikeista kuukautisista. Hänen on vaikea virtsata, ja hänellä on toistuvia tulehduksia. Maria tietää, että tulevat synnytykset ovat hänelle vaikeita, jopa vaarallisia. – Olen todella kiitollinen Planille, että muiden kyläni tyttöjen ei enää tarvitse kokea samaa. Minulla on kaksi nuorempaa siskoa. Kiitos Planin työn, he pelastuivat silpomiselta. Miehet mukaan työhön Jotta silpominen saadaan lopetetuksi, on kaikkien kyläläisten sitouduttava työhön. Yleensä silpomisen suorittaja on vanhempi, yhteisössään arvostettu nainen. Plan kouluttaa naisista silpomisen vastaisen työn puolestapuhujia. Näin he voivat käyttää arvovaltaista asemaansa edelleen hyväkseen. Naisten kokemat terveysongelmat ovat edelleen tabu. Kun miehet kuulevat Planin koulutuksissa leikkauksen seurauksista vaimoilleen ja tyttärilleen, he eivät enää vaadi toimenpidettä. – Useammat miehet puhuvat nyt kylässämme vaimojensa kanssa silpomisesta, ja näin sen kuuluu ollakin. Emme halua enää leikata tyttöjä, koska emme halua satuttaa heitä, kertoo yksi kylän miehistä, 41-vuotias Adama. Haastateltavien nimet on muutettu. 15
Kouluruoka parantaa oppimistuloksia Kamerunissa Kamerunilaiset oppilaat viljelevät itse kouluruokansa raaka-aineet Planin tuella. Ravitseva kouluateria parantaa keskittymistä opiskeluun, ja viljelemisestä lapset oppivat myös taitoja toimeentulon hankkimiseen. TEKSTI JA KUVAT KALLE HEINO Keskipäivän aurinko paahtaa pienen koulun pihamaata Kamerunin itäosassa Planin Bertouan ohjelma-alueella. Oppilaat ovat kerääntyneet jonoon. Kullakin on kädessään oma lautanen. On kouluruoan aika, mutta ruokana ei ole ihan mitä tahansa syötävää. Ateria on valmistettu oppilaiden itse viljelemistä raaka-aineista. Ruokalan vieressä koulun takana on iso pelto. Muutama oppilas marssii pellolla kiertelemässä ja katselemassa viljelmiä. Pellolla kasvaa muun muassa kassavaa, maissia ja maapähkinää. Kasteluvesi tulee läheisestä joesta. – Kassava on vielä varhaisessa vaiheessa. Sitä voidaan nostaa vasta myöhemmin, pellolta saapuvat pojat selittävät. Koulu on yksi alueen kouluista, joiden oppilaat kasvattavat itse kouluruokansa Planin tuella. Laadukkaasta kouluruoasta on monia etuja. Vaikka Plan onkin tukenut lasten kouluun pääsyä ja opettajien koulutusta alueella, koulunkäynnistä ei ole hyötyä nälkäisenä. Kouluruokahanke on parantanut oppimistuloksia ja Bertouan alueen lasten yleistä ravitsemustasoa. Alueella aliravitsemus on yksi suurimpia syitä lasten kuolemiin. – Lapset saavat viljelmien ansiosta kolme ateriaa viikossa. Viljeltyjen kasvien lisäksi jokainen koululainen tuo joka päivä vähintään kolme ruokabanaania mukanaan, Planin ohjelmatyöntekijä Didier Bobstaulh kertoo. Koulunkäynnistä ei ole hyötyä, jos nälkä estää oppimisen. Ruoan ansiosta koulu voi laajentua Koulussa on tällä hetkellä 114 oppilasta. Moni koulun oppilaista – samoin kuin suuri osa muistakin Bertouan alueen koululaisista – kuuluu vähemmistöihin, kuten bakoihin ja bantuihin. Lasten tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että hajallaan, pitkienkin matkojen päässä kouluista asuvat lapset saavat laadukasta oppia ja pysyvät koulussa. – Planin ansiosta ruokaa riittää myös siinä tapauksessa, että koulu laajenee, Bobstaulh sanoo. Koulutus on parhaita takeita sille, että etnisten vähemmistöjen identiteetti ja kulttuuri voivat säilyä. Esimerkiksi bakojen perinteinen elinpiiri kutistuu, kun metsiä raivataan teollisuuden käyttöön. Bakat joutuvat 16 Terveelliseen koululounaaseen kuuluu puhdasta juomavettä.
Viljelmien hoito on koululaisille jo tuttua puuhaa. Kasteluvesi pellolle saadaan läheisestä joesta. KAMERUN »» Pinta-alaltaan noin Ruotsin kokoinen valtio Itä-Afrikassa. »» Asukasluku 23,1 miljoonaa. 70 Viljelytaidot auttavat bakoja sopeutumaan yhteiskunnan muutokseen. »» »» sopeutumaan pysyviin kyläyhteisöihin, kun liikkuva elämäntapa metsästäjä-keräilijöinä ei enää onnistu samalla tavalla kuin ennen. Siksi vähemmistöt tarvitsevat uusia tietoja, taitoja ja elinkeinoja. »» Myös taitoja tulevaisuuteen Koulun ruokalassa vallitsee keskittynyt hiljaisuus, kun oppilaat saavat vuorotellen annoksen lautaselleen. Tänään ateriana on ruokabanaania maapähkinäkastikkeessa. Ruoanlaitossa on käytetty palmuöljyä, jota kasvatetaan alueella. Ruokalan henkilökunta jakaa ruoan tarkkaan tasapuolisesti kaikille. Lapset saavat myös puhdasta juomavettä. Ravitsemuksen lisäksi kouluruoan viljelystä on toinenkin tärkeä hyöty: Lapset oppivat taitoja, joita he voivat hyödyntää myöhemmin toimentulonsa hankkimiseen. Näin he sopeutuvat paremmin muuttuvaan yhteiskuntaan. – Lapset opiskelevat ensin kasvatuksen ja sitten sadon myymisen. Kun omat tarpeet on täytetty, tuotto menee kotiin perheelle. Tämä on tärkeää tilanteessa, jossa esimerkiksi bakat joutuvat siirtymään metsästyskulttuurista maanviljelyskulttuuriin, Bobstaulh sanoo. »» »» prosenttia väestöstä elää maanviljelystä. Valtakielet ranska ja englanti, valtauskonnot kristinusko ja islam. Luonnonvaroiltaan rikas maa. Vauraus kuitenkin jakautuu hyvin epätasaisesti. Yli kolmasosa kamerunilaisista elää köyhyysrajan alapuolella. Kamerunia kutsutaan Afrikaksi pienoiskoossa. Eri etnisiä ryhmiä on yli 150, ja maassa puhutaan yli 200 eri kieltä. Luonnosta löytyy muun muassa sademetsää, aavikkoa, tulivuoria ja savannia. Plan on toiminut Kamerunissa vuodesta 1996. Plan panostaa Kamerunissa erityisesti koulutukseen, terveyteen ja ravitsemukseen. Kamerunissa on 25 000 Plan-kummilasta. Suomalaisilla on maassa noin 500 kummilasta. Tyttöjen koulunkäynti on lisääntynyt Briqueterien slummissa Planin rahoittaman hankkeen ansiosta. Naisten säästö- ja lainaryhmissä naiset lainaavat rahojaan ryhmäläisten käyttöön. Rahaa voidaan käyttää myös yhteisiin hankintoihin, kuten kirjoihin. Tyttöjen ja naisten asema paranee Yaoundén slummissa Tyttöjen asema on heikko Briqueterien slummissa Kamerunin pääkaupungissa Yaoundéssa. Noin 40 000 asukkaan slummissa esimerkiksi lapsiavioliitot ovat iso ongelma. Avioliitto katkaisee tyttöjen koulunkäynnin. – Tyttöjen vanhemmat eivät myöskään ymmärrä koulutuksen tärkeyttä, eikä heillä ole rahaa laittaa tyttöjä kouluun, hanketyöntekijä Jasmin Ndeutcheu Ndoundo Planin kumppanijärjestö AFHADEV:ista kertoo. AFHADEV:in toteuttama ja Plan Ranskan rahoittama hanke panostaa etenkin tyttöjen koulutukseen ja naisten taloudelliseen toimeentuloon. Hanke on muun muassa parantanut slummin kouluja, synnyttänyt lastenhallituksia ja järjestänyt lapsille vapaa-ajan ohjelmaa, esimerkiksi urheilua. – Alkuun työ ei ollut helppoa, sillä yhteisö ei ollut valmis lastenhallituksiin. Sittemmin lastenhallitukset ovat nostaneet esiin tärkeitä aiheita lasten oikeuksista, slummissa työskentelevä opettaja Jakumata kertoo. Briqueterien slummiin on myös syntynyt hankkeen ansiosta kahdeksan naisten säästö- ja lainaryhmää. Naiset tallettavat osan tuloistaan yhteiseen kassaan, josta rahaa lainataan yhteisellä päätöksellä. – Rahaa lainataan esimerkiksi lasten koulutukseen. Voimme myös käyttää rahaa koko ryhmän yhteisiin ostoksiin, kuten kirjoihin. Lisäksi kassa toimii sosiaaliturvana: jos joku tarvitsee äkillistä terveydenhoitoa, voimme antaa rahaa tarkoitukseen, lainaryhmään kuuluva Mariam kertoo. 17
Yhdessä oppimista ja koskettavia kohtaamisia Vietnamissa Kulttuurien raja-aidat ylittyivät, kun Planin lastenhallituksen Dina ja Helka matkasivat Vietnamiin tapaamaan nuorten omaa kummilasta sekä lastenhallituksen yhteistyökumppania, nuorten mediakerhoa. TEKSTI PERTTU ISO-MARKKU KUVAT JANI TOOM Paahtava helle, väentungos ja paljon kameroita. Paikalliset haluavat joka hetki poseerata suomalaisten tyttöjen kanssa. Ihmiset ovat ystävällisiä, mutta vauhtia riittää. Tällaiset olivat ensimmäiset vaikutelmat, kun Planin lastenhallituksen edustajat Dina, 17, ja Helka, 17, saapuivat kesäkuussa Vietnamiin yhdessä Planin työntekijöiden Tiina Salmion ja Jani Toomin kanssa. Hektisestä Hanoista seurue eteni vuorille tärkeää vierailua varten. Planin lastenhallituksella on oma kummilapsi, 6-vuotias Nguyen, johon Planin nuorisovapaaehtoiset pitävät yhdessä yhteyttä. Nyt Dina ja Helka pääsisivät tapaamaan poikaa. Matka vuoristokylään oli pitkä ja mutkainen. Vaivat kuitenkin palkittiin, sillä yhteisössä ja Nguyenin perheessä Dina ja Helka saivat lämpimän vastaanoton. – Meille kävi ilmi, miten tärkeää kummius on perheelle. He olivat innoissaan meidän tapaamisestamme ja puhuivat paljon lähettämistämme kirjeistä ja odottivat jo seuraavaa, Helka kertoo. Perheen isä esitteli ylpeänä, kuinka hyvin Nguyen jo kirjoittaa. Pojan siskot olivat opettaneet Nguyenin laskemaan englanniksi sataan, ja hän esitteli taitoa mielellään. Nguyenin perheen kaikki lapset käyvät koulua, ja siskot haaveilevat journalistin tai englannin opettajan urasta. Dina ja Helka tutustuivat myös Planin työhön yhteisössä ja pääsivät vierailemaan naisten pienlainayhdistyksen tapaamisessa. Yhdistyksen 18 jäsenet tallettavat rahaa yhteiseen kassaan, josta voi tarvittaessa hakea lainaa esimerkiksi viljelypalstan perustamista varten. Lastenhallituksella on ollut vuosien varrella jo useampia kummilapsia. Kummius on Dinan ja Helkan mielestä hyvin toimiva paketti. – Kun kirjoittaa yhdelle ihmiselle, muodostuu henkilökohtainen suhde kehitysmaahan, mutta samalla auttaa montaa ihmistä, koko yhteisöä, Helka miettii. Dina ja Helka haluavatkin kannustaa muita nuoria, nuorten ryhmiä ja koululuokkia hankkimaan oman kummilapsen. Lapsen oikeudet tunnetuiksi Vuorilta matka jatkui Dong Hoin kaupunkiin Keski-Vietnamiin, jossa Dina ja Helka pitivät kouluväkivaltaa käsittelevää työpajaa paikallisen nuorten mediakerhon kanssa. Suomalaisten ja vietnamilaisten lasten asemasta löytyi yhtäläisyyksiä mutta myös eroja. – Lasten kurittaminen fyysisellä väkivallalla on vielä erittäin yleistä Vietnamissa. Puhuimme myös paljon nettikäyttäytymisestä, jota Suomessa korostetaan paljon Vietnamia enemmän, Dina ja Helka kertovat. Työpajan päätteeksi Dina, Helka ja mediakerholaiset työstivät yhdessä videon lapsiin kohdistuvasta väkivallasta. Hiostavan kuumuuden sekä kieli- ja kulttuurimuurin aiheuttamat ongelmat saatiin selätettyä,
Katso Planin Lastenhallituksen Dinan ja Helkan ja Dong Hoin Young Media Clubin tuottama video Layarin kautta kuvateksti Lapsiin kohdistuva väkivalta vähenee, kun lasten oikeuksien tuntemus kasvaa. Helka (viereisessä kuvassa takana vasemmalla) ja Dina (viereisessä kuvassa takana oikealla) tapasivat Planin lastenhallituksen oman kummilapsen Nguyenin (isänsä sylissä edessä vasemmalla). ja väkivalta- ja syrjintätilanteita kuvaava ja lasten oikeuksia korostava video valmistui. – Ehkä tärkein oivallus videota tehtäessä meille kaikille oli, että paras ratkaisu lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan on, että kaikki tietäisivät ja ymmärtäisivät lasten oikeudet, Dina ja Helka pohtivat. – Toivomme, että video täyttäisi tarkoituksensa ja saisi lapset ja nuoret ajattelemaan lisää lasten oikeuksia! Planin lastenhallituksen yhteistyö nuorten mediaklubin kanssa jatkuu. Seuraavaksi ryhmien on tarkoitus luoda yhteinen Facebooksivu, jotta suomalaiset ja vietnamilaiset nuoret pystyisivät pitämään paremmin yhteyttä. Yhteisö auttaa arjessa Planin työ Vietnamissa on laajaa ja näkyvää. Matkan varrella tytöt näkivät useita Planin kampanjajulisteita. – Eihän me niistä mitään ymmärretty, mutta tulkin mukaan niissä luki ”rokota lapsesi”. Näkyvien terveyskampanjoiden lisäksi Plan on läsnä vaikeuksia kokeneissa yhteisöissä. – Planin työstä syntyi kyllä tosi hyvä kuva. Kaikilla tuntui olevan siitä vain hyvää sanottavaa. Dina ja Helka tutustuivat ruohonjuuritason kehitysyhteistyöhön vierailemalla köyhässä kalastajakylässä, jonka elämässä Plan on mukana. Kylä on Quang Trin alueella, joka kuuluu Vietnamin köyhimpiin. Lähes neljäkymmentä vuotta sitten päättyneen Vietnamin sodan aikana alueella käytiin raskaita taisteluita, ja sodan vaikutukset tuntuvat yhteisöissä yhä. Dina ja Helka tapasivat leski-isän, joka kasvatti yksin neljää lastaan. Heistä kaksi oli kehitysvammaisia. Isä ei pystynyt käymään töissä, koska lapsista huolehtiminen vei hänen kaiken aikansa. Perheen talo ja pieni puutarha olivat kärsineet alkukevään taifuunista ja paahtavasta kuumuudesta. Toisessa perheessä äiti huolehti yksin perheen toimeentulosta punomalla kalaverkkoja, sillä isän selkävaivat estivät kalastamisen. Äiti oli ylpeä lapsistaan, jotka olivat luokkiensa parhaita oppilaita. Ilmassa leijui kuitenkin uhka siitä, että perheen taloudellisen tilanteen takia lapset pitäisi ottaa pois koulusta. – Oli silti hienoa nähdä, miten perheet olivat aina toiveikkaita, vaikka meistä heidän tilanteensa näytti hyvin vaikealta. He saivat yhteisöltä paljon tukea, ja heidän elämästään näki, miten tärkeää yhteisön osana oleminen oli heille, Dina ja Helka pohtivat. Plan tukee Quang Trin yhteisöjä monin tavoin. Lapset saavat varhaiskasvatusta, ja Plan on järjestänyt alueen kouluihin puhdasta vettä ja toimivan sanitaation. Lisäksi Plan edistää muun muassa lasten terveydenhoitoa ja yhteisöjen valmistautumista myrskyihin ja muihin katastrofeihin. Perheisiin tutustuminen antoi Dinalle ja Helkalle näkökulman kehitysmaan arkeen. – Perheiltä puuttui tärkeitä asioita, kuten rahaa tai turvallinen ympäristö tai joskus puhdas vesi, mutta eroista huolimatta arki tuntui kuitenkin aika samantyyppiseltä kuin meillä ja samanlaisia asioita arvostetaan, Helka pohtii. Vietnam oli tytöistä ”tosi mukava paikka”, jossa oli turvallinen tunnelma ja iloisia ja ystävällisiä ihmisiä. – Opimme paljon hyvin erilaisesta kulttuurista. Toivottavasti mediakerhon vietnamilaiset nuoret oppivat meidänkin työstämme. Katso Planin lastenhallituksen Dinan ja Helkan ja Dong Hoin Young Media Clubin tuottama video Planin sivuilla. Sivuilta löytyy myös Dinan ja Helkan tekemä video vierailusta kummilapsen luo. PLANIN LASTENHALLITUS »» Planin lastenhallitus on osana Plan Suomea toimiva nuorten ryhmä, johon kuuluu kaksikymmentä 11–18-vuotiasta nuorta eri puolilta maata. »» Lastenhallitus tiedottaa lasten oikeuksista ja kehitysmaiden lasten arjesta ja tuo Planin toimintaan nuorten näkemystä. »» Lastenhallitus ottaa uusia jäseniä joka kesä. Haun aukeamisesta tiedotetaan Planin ja lastenhallituksen verkkosivuilla www.plan.fi/lastenhallitus.
Emma, Olerato ja Zofia uskovat tyttöjen koulutukseen Helsingin kansainvälisen koulun oppilaat Emma, Olerato ja Zofia tutkivat koulutöissään tyttöjen koulunkäyntiä ja Planin työtä koulutuksen edistämiseksi. TEKSTI IIDA RIEKKO KUVA MIKKO TOIVONEN – Jos estää tyttöä käymästä koulua, satuttaa koko hänen yhteisöään, sanoo 11-vuotias Emma. Helsingin kansainvälistä koulua käyvä Emma ja hänen koulutoverinsa Olerato, 11, ja Zofia, 11, vierailivat Planin toimistossa keskustelemassa tyttöjen koulutuksesta ja Planin työstä. Kolmikko on kehittynyt aiheen asiantuntijoiksi, sillä Emma, Olerato ja Zofia työskentelivät kuukausia koulutusta käsittelevien projektitöiden parissa. Helsingin kansainvälisen koulun opetusohjelmaan kuuluu, että jokainen viidesluokkalainen syventyy valitsemaansa aiheeseen eri oppiaineiden tunneilla ja työskentelee yhdessä samasta teemasta kiinnostuneiden 20 oppilaiden kanssa. Emma tutki projektissaan tyttöjen asemaa ja koulutusta Pakistanissa, Olerato tyttöjen koulunkäyntiä Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa ja Zofia koulutuksen yleistä tilannetta Aasiassa ja Afrikassa. Tytöt valitsivat Planin työn osaksi tutkimusaihettaan, sillä heidän mielestään Plan edistää tehokkaasti ja näkyvästi kehitysmaiden tyttöjen oikeuksia ja koulutusta. Emma, Olerato ja Zofia tekivät tutkimusaiheistaan näyttävät taulut, jotka he toivat Planin toimistolle. Lapsetkin voivat muuttaa asioita – Kiinnostuin aiheestani, koska asuin aiemmin Etiopiassa. Siellä näin monia lapsia, varsinkin tyttöjä, jotka eivät päässeet kouluun. Minusta tuntui kurjalta heidän puolestaan, ja halusin tietää lisää siitä, miksi niin monet tytöt jäävät koulun ulkopuolelle. Koska olen itse afrikkalainen, perehdyin afrikkalaisten tyttöjen tilanteeseen, kertoo Etelä-Afrikasta kotoisin oleva Olerato. Zofia löysi inspiraation viime kesänä käydessään kotimaassaan Puolassa. Hän vieraili puolalaiskoulussa ja huomasi, ettei koulun kirjastossa ollut yhtään englanninkielistä kirjaa. Zofia halusi tehdä asialle jotakin ja vei kirjankeräyslaatikon jokaiseen Helsingin kansainvälisen koulun luokkaan. Niihin kertyi yhteensä viitisensataa englanninkielistä kirjaa, jotka Zofia lahjoitti puolalaiskouluun. – Mietin, että jos tilanne on noin heikko Puolassakin, millainen se mahtaa olla Afrikas-
sa ja Aasian köyhissä maissa, Zofia sanoo. Suomalais-amerikkalainen Emma puolestaan kiinnostui pakistanilaisen koulutytön Malala Yousafzain tarinasta. Kun talebanit ampuivat tyttöjen oikeuksien ja koulutuksen puolesta blogannutta Malalaa kaksi vuotta sitten, Emma ei vielä jäänyt miettimään ”Malala todella pystyy muuttamaan asioita, vaikka on vasta lapsi!” Malalan merkitystä. Pakistanilaistytön tarina alkoi kiinnostaa häntä uudella tavalla, kun hän vieraili viime talvena Balilla ja näki paikallisen koulun kurjat olot. Osa lapsista seisoi ulkona ja kurkki sisään ikkunoista oppiakseen jotakin. – Aloin ymmärtää, mikä merkitys koulunkäynnillä on kehitysmaissa, Emma sanoo. Hän pitää erityisen vaikuttavana, että Malala on selvinnyt ampumisesta ja päässyt puhumaan tyttöjen koulutuksesta YK-päättäjille. – Malala todella pystyy muuttamaan asioita, vaikka on vasta lapsi! Oleratolle kouluprojektin suurin oivallus oli sen ymmärtäminen, miten vaikeissa oloissa tytöt elävät Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Hän tutustui muun muassa tyttöjen koulunkäynnin esteisiin, joita ovat esimerkiksi köyhyys, pitkät koulumatkat, lapsityövoiman käyttö, haitalliset asenteet ja lapsiavioliito. Myös Zofia nimeää suurimmaksi oivalluksekseen sen, kuinka vaikea koulutuksen tilanne on Aasiassa ja Afrikassa. Tulevia maailmanparantajia Tytöt eivät suhtaudu tutkimusaiheeseensa toivottomasti, vaan jokainen on summannut tekemäänsä tauluun keinoja edistää tyttöjen koulutusta. Niitä ovat esimerkiksi tiedottaminen koulutuksen tärkeydestä, rahan lahjoittaminen ja Plan-kummiksi ryhtyminen. Emma, Olerato ja Zofia ovat myös oppineet, kuinka valtavasti hyötyä tyttöjen kouluttamisesta on paitsi tytöille itselleen myös heidän perheilleen ja yhteisöilleen. Koulutettu tyttö saa paremman ammatin ja pystyy huolehtimaan tulevasta perheestään paremmin kuin kouluttamaton. Koulu suojaa tyttöjä myös liian varhaiselta avioliitolta ja äitiydeltä sekä hiv-tartunnalta. Kolmikko ei tyytynyt vain tutkimaan kehitysmaiden tyttöjen asemaa ja Planin työtä, vaan tytöt myös keräsivät kakkumyyjäisillä 135 euroa Planin työhön. Emma, Olerato ja Zofia halusivat käyttää rahat Plan-kum- miuteen, ja heidän vanhempansa lupasivat auttaa kummimaksuissa. Tytöt toivoivat, että heidän Plan-kummilapsensa olisi etiopialainen ja samanikäinen kuin he, jotta he voisivat ryhtyä kirjeenvaihtoon kummilapsen kanssa. Planin toimistossa Emma, Olerato ja Zofia saivat käsiinsä kuvan ja tiedot 11-vuotiaasta etiopialaisesta kummitytöstään Zebibasta. Ystävykset päättivät heti lähettää Etiopiaan kuvan itsestään ja projektitauluistaan ja kertoa Zebiballe elämästään. Mitä koulutuksesta ja lasten oikeuksista innostuneet tytöt haluaisivat tehdä aikuisena? – Haluaisin presidentiksi. Haluan muuttaa koulutuksen tilannetta maailmanlaajuiseksi. Meillä on täällä kirjoja ja hyvät koulut, mutta samaan aikaan koululaiset Aasiassa ja Afrikassa joutuvat istumaan taivasalla tai maalattialla, Zofia sanoo. – Haluaisin työskennellä lasten hyväksi ympäri maailmaa, ehkäpä Planissa tai jossain toisessa järjestössä, ja auttaa lapsia saamaan jalkapalloja, kirjoja, ruokaa ja opetusta. Toisaalta tahtoisin myös jalkapalloilijaksi, pohtii Emma. – Minä haluaisin laulajaksi, ja samalla haluaisin auttaa muita ihmisiä, Olerato sanoo. Oleraton laulaja-lauluntekijän ura on jo käynnistynyt: osana kouluprojektiaan Olerato sanoitti, sävelsi ja lauloi kappaleen, joka kertoo tyttöjen koulutuksesta. 21
KUMMI-INFO TEKSTI ALLI ASIKAINEN LINDEMAN KUVAT KAIJA MIETTINEN Kimppakummiudesta saa hyvää mieltä ja energiaa Helena Kotilainen (vas.), Kaija-Liisa Nurminen, Kaija Miettinen ja Riitta-Liisa Linnakko kirjoittavat aina yhdessä Plan-kummilapselleen. Kummiporukka on lomaillut yhdessä muun muassa Tallinnassa. Neljän naisen porukalla on yhteinen kummityttö Kambodzhan koilliskolkassa. Kumminelikko seuraa 7-vuotiaan Sapitin kasvua ja kehitystä suurella mielenkiinnolla. turvattu, kun meitä on useita. Planin toiminta tuntui luotettavalta, ja löysimme myös meitä kiinnostavan kohdemaan, jossa tiedämme avun tarpeen suureksi, muistelee Helena Kotilainen. Kun kirje Kambodzhasta kolahtaa Lahdessa Helena Kotilaisen postiluukkuun, ei aikaakaan, kun hän jo istahtaa lähettämään sähköpostiviestiä: Sapitilta on tullut kirje! Viestin lukevat Tampereella Kaija-Liisa Nurminen, Helsingissä Riitta-Liisa Linnakko ja Kokemäellä Kaija Miettinen. Naiset odottavat innokkaasti yhteisen kummilapsen kuulumisia ja lukevat kirjeet läpi moneen kertaan. Kumminelikon historia juontaa juurensa yhteiseen työpaikkaan 90-luvulla. Vaikka työpaikat myöhemmin vaihtuivat, ystävyys säilyi. Nyt kun työelämä on jo takana, eri puolilla Suomea asuvat naiset vaihtavat kuulumisia puhelimessa ja sähköpostilla. Tapaamisia järjestetään useamman kerran vuodessa ja välillä käydään yhdessä matkoilla. Vireitä ja aktiivisia naisia yhdistää kiinnostus kulttuuriin, yhteiskunnallisiin asioihin ja hyvän tekemiseen. – Ajatus kummilapsen ottamisesta oli muhinut varmaankin meidän kaikkien mielessä, joten kun Riitta-Liisa teki ehdotuksen, kaikki innostuivat heti asiasta. Todettiin myös, että pitkäaikainen kummius on paremmin Kummius antaa paljon molemmille osapuolille tämistä luonnos kulkee koko porukan kautta. – Kirjoitamme yhdessä, kerromme Suomesta ja kuvitamme kirjeet. Ja tietysti puhumme Sapitista. Toivomme, että kirjeiden saaminen rikastuttaa hänen elämäänsä. Niiden avulla Sapit pystyy laajentamaan näkemystään muiden elämästä, sanoo KaijaLiisa Nurminen. – Kaukaisena tavoitteena on, että jonain päivänä voisimme käydä tapaamassa häntä ja tutustua hänen elinympäristöönsä. Seuraamme myös Planin toimintaa. Siten saamme hyvää lisätietoa eri maiden kummitoiminnasta ja yhteiskunnallisesta tilanteesta. 22 Kumminelikko on pohtinut kummiutta ja sen merkitystä, ei vain kummilapselle vaan myös kummeille. Erityisen tärkeää heille on tyttöjen ja naisten aseman ja kouluttautumisen tukeminen. Kummius on antanut paljon iloa, hyvää mieltä ja energiaa. – Kummius auttaa myös meitä kummeja omassa elämässämme. Liittymällä kummiksi oppii tuntemaan muiden maiden oloja, kiinnostus lisääntyy ja oma elämänpiiri laajenee. Omat murheet voi suhteuttaa muiden murheisiin. Se auttaa olemaan tyytyväinen omaan elämään ja olemiseen. Toivo siitä, että asioihin voi oikeasti vaikuttaa, lisääntyy, summaa Kaija Miettinen. Kirjeet syntyvät yhteistyöllä Parhaillaan kumminelikko suunnittelee seuraavaa yhteistapaamista. Siellä puheenaiheina ovat varmaankin Sapitin marraskuussa oleva syntymäpäivä ja onnittelukirjeen lähettäminen. Tällä kertaa kirjoitusvuorossa on Kaija-Liisa Nurminen. Ennen kirjeen lähet- Monenlaista kummiutta Plan-kummiksi voi ryhtyä joko yksin, kaksin tai porukalla. Yksittäisten kummien lisäksi kummeina on kokonaisia perheitä, työyhteisöjä, kaveriporukoita ja harrastusryhmiä. Kummilapsia on myös koululuokilla ja päiväkotiryhmillä sekä yrityksillä. Lisätietoa kummiudesta saa verkkosivuiltamme plan.fi.
USEIN KYSYTTYÄ Miten kerron joulusta kummilapselle? ”Joulu on meille suuri juhla, mutta joulua ei vietetä joka puolella maailmaa. Joissakin maissa ja uskonnollisissa yhteisöissä vietetään joulun sijasta muita juhlapäiviä. Koska joulun vietto liittyy kristinuskoon, ei hyvän joulun toivotuksia kannata lähettää ei-kristitylle kummilapselle. Plan on uskonnollisesti sitoutumaton, joten joudumme olemaan erityisen tarkkoja tässä asiassa. Meidän harmittomana pitämämme joulukortti voi aiheuttaa ongelmia kummilapsen yhteisössä. Voit kirjoittaa suomalaisesta joulunvietosta ja laittaa valokuvia, kunhan et tuo esiin joulun uskonnollista puolta. Myöskään joululahjojen määrää ei ole hyvä korostaa. Voit kertoa luonnosta ja siitä, miltä se näyttää joulun aikoihin. Ja ainahan voi toivottaa kummilapselle vaikkapa hyvää uutta vuotta vuodenvaihteen tienoilla. Muista lähettää joulutervehdykset viimeistään 22.10.” Seija Gröhn Lahjoittajapalvelu Uudistuneet verkkosivut palvelevat kummeja entistä paremmin Internetsivumme uudistuivat syyskuun puolivälissä. Verkon käyttäjille muutos näkyy kokonaan uudenlaisina verkkosivuina plan.fi-osoitteessa. – Uudet verkkosivumme palvelevat lahjoittajiamme ja kummejamme entistä paremmin. Verkkosivujen kehittämisessä on kiinnitetty erityisesti huomiota siihen, että niitä on helppo käyttää. Kummit voivat lukea sivuilta esimerkiksi aiempaa enemmän kummilapsensa maasta kertovia artikkeleita, kertoo verkkosivu-uudistuksesta vastaava Planin markkinointipäällikkö Eva Anttila. Uuden hakutoiminnon avulla verkkosivun sisältöjä on helppo löytää. Sivuilla on uutena myös laaja Kysymyksiä ja vastauksia -palsta, josta löytyvät vastaukset yleisimpiin Plania koskeviin kysymyksiin. Verkkosivut on suunniteltu siten, että ne toimivat myös kännyköillä ja tableteilla. Olemme parantaneet kummien ja lahjoittajien Oma Plan -palvelua saamamme palautteen perusteella. Olemme kehittäneet myös sähköistä kirjeenvaihtoa kummilapsen kanssa, joten yhteydenpito kummilapseen on entistä helpompaa. Suurin muutos on se, että kaikki Oma Plan -palveluun rekisteröityneet käyttäjät saavat jatkossa kaiken kummi- ja lahjoitusmateriaalin sähköisesti, mikäli eivät erikseen ilmoita haluavansa materiaaleja paperisina. – Haluamme viedä kaiken avun ja lahjoitusvarat tehokkaasti kehitysmaiden lapsille. Sähköinen viestintä on paperipostia halvempaa ja tehokkaampaa. Monet kummimme ovat toivoneet tätä muutosta, kertoo Anttila. Säännölliset kuukausilahjoittajat saavat aiempaa enemmän tietoa lahjoitusvarojen käytöstä ja työn tuloksista Oma Planissa. Jokaisen kummin ja lahjoittajan on hyvä tarkistaa, että Oma Plan -palvelussa oleva sähköpostiosoite on ajan tasalla. Jos kummi tai lahjoittaja ei ole rekisteröitynyt Oma Planiin, hän saa materiaalit postitse. Plan-lehti lähetetään normaalisti kaikille postitse. Mikäli haluat kysyä muutoksista tai toivot materiaalia postitse, lahjoittajapalvelumme auttaa numerossa (09) 6869 8030 maanantaista perjantaihin klo 10–13. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen info@plan.fi . Syksyn kummipostipäivät ovat 22.10. 19.11. Näihin päivämääriin mennessä Planille postitetut kirjeet ehtivät saman kuun lähetykseen. 23
VAPAAEHTOISET Tyttöjen päivää juhlitaan ympäri Suomea Plan juhlistaa kansainvälistä tyttöjen päivää 11.10. Tervetuloa mukaan! »» Sadat lipaskerääjät jalkautuvat kaduille pe 10.10. ja la 11.10. ja keräävät lahjoituksia työllemme kehitysmaiden lasten, erityisesti tyttöjen, hyväksi. Tule mukaan Suomen Planin historian ensimmäiseen suureen lipaskeräykseen! Ilmoittautumiset: plan.fi/tule-mukaan/ vapaaehtoiseksi/lipaskerays. »» Tyttöjen päivän paikallistapahtumia on useilla paikkakunnilla, muun muassa Tyttöjen päivän paikallistapahtumia on useilla paikkakunnilla, muun muassa Joensuussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Oulussa, Porissa, Turussa, Tampereella, Torniossa ja Vaasassa. Oulu Folk yhteistyöhön Planin kanssa Planin Oulun vapaaehtoiset järjestivät toukokuussa hyväntekeväisyyskonsertin Koska olen tyttö -kampanjan hyväksi Oulun Hyvän Mielen Talolla. Konsertissa esiintyneet Sira Moksi ja Timo Nykyrin Ukuleleorkesteri saivat yleisöltä paljon kiitettävää palautetta. Konsertti aloitti Oulu Folk ry:n hyväntekeväisyyskonserttisarjan. Oulu Folkin hallitus päätti yhdistyksen 15-vuotisjuhlan kunniaksi organisoida koko kuluvan vuoden aikana tapahtuvan hyväntekeväisyystempauksen. 15-vuotiaan yhdistyksen tavoitteena on kerätä 15 yhtyettä sekä vastaava määrä yrityksiä tai yhteisöjä, joille artistit tekevät konsertin tämän vuoden aikana järjestettäviin henkilökunta- tai asiakastilaisuuksiin. Konserttien tuotto ohjataan suoraan Planin Koska olen tyttö -kampanjaan. Kirppiskauppa kävi lasten hyväksi Planin Kuopion vapaaehtoiset pystyttivät kesäisenä sunnuntaina myyntipöydän Kuopion torikirppikselle. Kirpputorilla oli hyvä tunnelma, ja myynnistä tulleet 250 euron tuotot lahjoitettiin Planin toiminnan hyväksi, mikä innosti niin ostajia kuin vapaaehtoisiakin. Kuopion kaupunki tuli vastaan antamalla myyntipaikan ilmaiseksi. – Ehdottomasti ajattelin, että tätä täytyy tehdä vielä jatkossakin, sanoo kokemukseen tyytyväinen Kuopion aluevastaava Tiia Husso. Tot opettaa englantia koulupäivän jälkeen »» Kampin kauppakeskuksessa Helsingissä nähdään 6.–12.10. valokuvanäyttely Vapaita unelmia, jonka kansainvälisesti palkittu valokuvaaja Meeri Koutaniemi kuvasi Nepalissa. Koutaniemi opetti elokuussa valokuvausta 12 nuorelle tytölle, jotka ovat vapautuneet kamalari-orjuudesta. Perinteisessä kamalari-järjestelmässä köyhät perheet myyvät tyttärensä vauraisiin perheisiin kotiorjiksi. Plan on vapauttanut tuhansia kamalari-orjia. Näyttely on esillä Kampin kauppakeskuksen Atriumin ilmatilassa sekä 1. kerroksessa. »» Plan International julkaisee vuosittain raportin, joka luotaa uusimman tutkimustiedon valossa maailman tyttöjen asemaa. Tänä vuonna raportin aiheena on tyttöjen päätösvalta omasta elämästään. Tutkimus Pathways to Power käsittelee muun muassa teiniraskauksia ja varhaisavioliittoja. Tutustu raporttiin 7.10. alkaen kotisivuillamme. Lisätietoa tapahtumista: plan.fi. 24 Tot, 18, asuu Svay Chekissä Kambodzhassa riisinviljelystä elantonsa saavan perheensä kanssa. Hän syntyi yksikätisenä muttei ole antanut vamman rajoittaa elämäänsä. Tot on ollut Plankummilapsi vuodesta 2002. Plan on tukenut tytön koulunkäyntiä, ja Tot on menestynyt opinnoissaan erinomaisesti. Jos hän läpäisee kuluvan lukuvuoden loppukokeet, hänestä tulee sukunsa ensimmäinen jäsen, joka on suorittanut yläkoulun. Vapaa-aikansa Tot täyttää vapaaehtostyöllä: hän on mukana Planin nuortenryhmässä ja opettaa englantia kylänsä lapsille. Opettaminen vie Totilta kolme tuntia illassa, mutta hän nauttii vapaaehtoistoiminnasta. – Aluksi pelkäsin, että minua pilkataan, koska minulta puuttuu toinen käsi, mutta en ole kohdannut syrjintää. Olen saanut monia uusia ystäviä, Tot kertoo.
YRITYSUUTISET Seppälän kampanja innosti asiakkaat lahjoittamaan tytöille Elokuussa Seppälän myymälöissä pyörinyt kampanja innosti lähes 22 000 vaateketjun asiakasta osallistumaan kehitysmaiden tyttöjen elämän parantamiseen. Let´s Play -kampanjassa Seppälä tarjosi asiakkailleen mahdollisuuden pyöristää ostosten loppusumma ylöspäin ja tehdä siten lahjoituksen Planin Koska olen tyttö -kampanjalle. Seppälän kampanjasta kerätyt varat päätyvät lasten koulutuksen, suojelun, varhaiskasvatuksen sekä yhdenvertaisuuden lisäämiseen. Myymälöissä näyttävästi esillä ollut kampanja sai asiakkaat lähtemään innolla mukaan. Vantaalla kauppakeskus Jumbon Seppälässä asioinut Tiina Rautiainen ei epäröinyt hetkeäkään maksaessaan ostoksiaan. – Tämä on todella tärkeä asia. Kyllä tyttöjen on päästävä kouluun. Jos vain omalta osaltani pystyn siihen vaikuttamaan, niin ilomielin sen teen. Tähän kampanjaan oli vieläpä niin helppo ja vaivaton osallistua. Pyöristyskampanja oli alkusysäys Seppälän ja Planin pidemmälle yhteistyölle, johon on tarkoitus ottaa mukaan sekä yrityksen henkilöstö että asiakkaat. Tiina Rautiainen innostui tukemaan Plania asioidessaan Seppälässä. Wärtsilä otti käyttöön uuden lahjoitusmallin Planin tuore yhteistyökumppani Wärtsilä on liittynyt Koska olen tyttö -kampanjan tukijoihin. Hyvän tekemisessä on mukana Wärtsilän Helsingin pääkonttorin henkilöstö. Työntekijöillä on mahdollisuus lahjoittaa itse valitsemansa summa kehitysmaiden tyttöjen hyväksi, joko kertalahjoituksena tai säännöllisenä kuukausilahjoituksena. Wärtsilä osallistuu tyttöjen olojen parantamiseen tuplaamalla henkilöstön lahjoittaman panoksen. Henkilöstön lahjoituksissa sovelletaan mallia, jossa lahjoitukset hoidetaan yrityksen palkkakonttorin kautta. Wärtsilä pidättää työntekijän palkasta työntekijän ennalta ilmoittaman summan, joka lahjoitetaan Planille. Wärtsilä päätyi tukemaan Plania, kun henkilöstö sai äänestää kolmesta vaihtoehdosta itselleen mieluisan hyväntekeväisyyskohteen. Planin asiakasvastaava Donata Pennanen vieraili yrityksessä kertomassa kampanjasta ja sen vaikutuksesta miljoonien tyttöjen elämään. Heti alkumetreillä kampanjaan lähti mukaan noin viidesosa Helsingin toimiston työntekijöistä, heidän joukossaan myös tiedottaja Mari Hamarila. – Kampanjaan osallistumalla voin yhdessä työkavereideni kanssa konkreettisesti parantaa tyttöjen mahdollisuuksia saada hyvä ja turvattu tulevaisuus. Koen auttavani yksittäisten tyttöjen lisäksi myös koko yhteisöä, sanoo Hamarila. Tyttöjen hyvinvointi kiinnostaa yrityksiä Maailmassa on edelleen 65 miljoonaa tyttöä, jotka eivät pääse kouluun. Yhä useampi vastuullinen yritys on herännyt huomaaman tämän epäkohdan ja ryhtynyt Planin Koska olen tyttö -kampanjan tukijaksi. Tänä vuonna mukaan ovat lähteneet muun muassa kansainväliset vaateketjut Monki ja BikBok sekä kiinteistöalan neuvontapalveluja tarjoava yritys CBRE. Wärtsilän tiedottaja Mari Hamarila (vas.) keskustelee kehitysmaiden tyttöjen asemasta Planin asiakasvastaavan Donata Pennasen kanssa. 25
PLAN-PALAT RESEPTI Riku ja Tunna etsivät vastausta köyhyyteen ”Tarkoittaako sivilisaatio sitä, että rikolliset siirtyvät kadulta sisään, ja että köyhät köyhtyy ja rikkaat saa lisää”, kysyy Madventures-seikkalija Riku Rantala yhdessä kollegansa Tunna Milonoffin kanssa kirjoittamassaan tuoreessa tietokirjassa Madventuresin maailmanselitys. Keskustelumuotoon puettu kirja etsii vastausta kaikkeen ja matkaa lukuisten asiantuntijoiden kanssa maailmankaikkeuden alkuhetkiltä pitkälle tulevaisuuteen käsitellen välissä muun muassa tiedettä, taidetta, taloutta, ihmismieltä ja alakulttuureita. Maailmanpolitiikan ”aktivistiprofessori” Teivo Teivaisen kanssa kaksikko pohtii, miksi maailmassa on köyhyyttä. Selkokielinen keskustelu avaa maailmantalouden, rahan, ahneuden, hyvinvoinnin sekä kehitysyhteistyön suhdetta. Yhtä vastausta ei löydy, mutta tärkeä huomio tulee, kun kolmikko esimerkiksi muistuttaa keskituloisen suomalaisen kuuluvan maailman rikkaimpaan prosenttiin. Samaa aihepiiriä sivutaan Rantalan ja Milonofiin dokumenttielokuvia esittävässä Docventures-sarjassa. Keskiviikkona 1. lokakuuta ohjelmakokonaisuuden teemana on korruptio. Tuolloin elokuvana nähdään The Ambassador (2011), jossa tanskalainen toimittaja naamioituu Liberian kunniakonsuliksi ja ujuttautuu lahjomalla Keski-Afrikan tasavallan vallan sisäpiireihin. Riku Rantala ja Tuomas Milonoff: Madventuresin maailmanselitys. Johnny Kniga 2014. Docventures, keskiviikkoisin 22.10. asti, YLE Puhe klo 13, YLE TV2 klo 21. SOMESSA SANOTTUA ”Yleensäkin sitä arvostetaan, mikä on vaikea saavuttaa. Sitä taas harvoin arvostetaan, mihin kaikki pakotetaan. Kun Suomessa ei enää korkeakaan koulutus takaa mitään, koulutuksen arvostus laskee. Kyllä silti kannatan, että kaikilla maailman lapsilla olisi mahdollisuus koulutukseen.” Tapio Sänkiaho Facebookin Koska olen tyttö -ryhmässä. 26 Samoin kuin Kamerunin luontoa, kulttuuria ja väestöä, myös kamerunilaista keittiötä voi kutsua Afrikaksi pienoiskoossa. Koko mantereen vaikutteet sulautuvat yhteen kamerunilaisessa ruoassa. Lisäsäväyksensä antavat siirtomaa-ajan jäljiltä jääneet elementit ranskalaisesta keittiöstä. Paistettu pinaatti kamerunilaisittain on helppo ja nopeasti valmistettava lisuke melkein mihin tahansa ruokaan. Sitä voi tarjoilla esimerkiksi liha- tai kasvisruokien seurana, tai miksei sellaisenaankin esimerkiksi riisin tai perunan kanssa. Paistettua pinaattia kamerunilaisittain Ainekset: 2 kg tuoretta pinaattia 400 g herkku- tai siitakesieniä 1 sipuli 1 tl oliiviöljyä valkosipulia maun mukaan Valmistus: Pilko sipuli, hienonna valkosipuli, paloittele sienet siivuiksi ja huuhtele pinaatti. Kuumenna öljy paistinpannussa ja lisää sipuli pannulle. Kun sipulit alkavat pehmetä, lisää sienet ja kuullota, kunnes sienet ovat ruskistuneet. Lisää pinaatti ja sirottele hienonnettu valkosipuli sekaan. Paista, kunnes kaikki pinaatti on mennyt kasaan. WIKIMEDIA COMMONS Vihreää herkkua Kamerunista
Pashmina, lämmittävä luksushuivi WIKIMEDIA COMMONS Aidosta kashmirvillasta valmistettu pashminahuivi on täydellinen tuliainen Intiasta, Nepalista tai Pakistanista. Hienoimmat huivit valmistetaan Himalajalla elävien vuohten alusvillasta, joka on pehmeintä kaulan ja vatsan kohdalla. Vuohet kasvattavat kashmirvillaa vain viileässä ilmanalassa, ja yksi vuohi tuottaa vuodessa korkeintaan puoli kiloa kashmiriksi kelpaavaa kuitua. Sen kerääminen ja muokkaaminen on työlästä ja vie aikaa. Siksi kashmirtuotteet ovat hintavia. Täysvillaisten huivien lisäksi suosittuja ja PLAN LUKEE Meksikon varastetut tytöt ”Meidän vuorella syntyi pelkkiä poikia ja osa pojista muuttui tytöiksi yhdentoista kieppeillä. Siinä iässä näiden poikien täytyi muuttua rumiksi tytöiksi, joiden taas täytyi välillä piiloutua maahan kaivettuihin koloihin.” Jennifer Clementin runollinen romaani Varastettujen rukousten vuori kuvaa, millaista on kasvaa naiseksi huumekartellien hallitsemassa Lounais-Meksikossa. Miehet ovat liittyneet jengeihin, joutuneet vankilaan tai loikanneet Yhdysvaltoihin. Äidit mustaavat tyttäriensä hampaat, jotta jengiläiset eivät iskisi näihin silmiään. Kylän kaunotar joutuu silti väistämättä huumepomon seksiorjaksi. Tarinan kertoja, teini-ikäinen Ladydi, kuvaa aseistariisuvasti elämäänsä skorpioneja vilisevällä vuorella yksinhuoltajaäitinsä ja ystäviensä kanssa. Hän päätyy syyttömänä naisvankilaan, jonka arki heijastaa naisten asemaa Meksikossa. Vaikka romaani kuvaa julmaa todellisuutta, tarinassa on paljon toivoa ja lämpöä. Kaunis, keveä kerronta tempaa mukaansa. Iida Riekko Jennifer Clement: Varastettujen rukousten vuori. Suom. Terhi Kuusisto. Like 2014. PLAN KUUNTELEE Moninainen Palestiina levylautasella laadukkaita ovat myös pashminat, jotka on valmistettu kashmirin ja silkin sekoituksesta. Markkinoilla on valitettavasti paljon jäljennöksiä, joten ostajan kannattaa olla tarkkana valitessaan pashminaansa. Huolimaton kuluttaja saattaa ostaa viskoosista valmistetun huivin. Aito kashmirvilla on kevyttä, pehmeää, kiilloltaan himmeää ja suojaa ihoa sekä kylmältä että kuumalta. Suomessa kashmirhuiveja löytyy esimerkiksi Arelalizzan ja Balmuirin valikoimista. PLAN KATSOO Minä, kommunistien tappaja Matkaoppaistaan parhaiten tunnettu Rough Guides julkaisi kokoelmalevyn palestiinalaista musiikkia. Levy rikkoo monia ennakkokäsityksiä. Kokoelman artistit ovat kotoisin niin miehitetyiltä palestiinalaisalueilta, Israelista kuin diasporastakin. Musiikin skaala on laaja: arabialaisen luutun ja viulun lisäksi kuullaan kansainvälisestikin tunnetun DAM-ryhmän hiphoppia, Golanin kukkuloilta tulevan Toot Ardin reggaeta ja jopa Khalas-yhtyeen hard rockia. Muutamat esiintyjät kurkottelevat lähemmäksi viihde- tai popmusiikkia. Koko levyn läpileikkaavana teemana on kunnioitus palestiinalaisen musiikin traditioita kohtaan. Artistit ammentavat vanhasta kansanmusiikista, ja alun perin länsimaista tulevat musiikkityylit saavat omaleimaisen tulkintansa. Levyn huippukohtia ovat tulkintavoimaisten naislaulajien esittämät kappaleet. Amal Murkusin, Sanaa Moussan ja Kamiliya Jurbanin tulkinnat herättävät kiinnostuksen tutustua heidän tuotantoonsa laajemminkin. Perttu Iso-Markku Vuonna 1965 Indonesiassa tehtiin sotilasvallankaappaus. Alle vuodessa armeijan valtuuttamat puolisotilaalliset joukot ja rikolliset tappoivat yli miljoona kommunistiksi luokiteltua ihmistä. Ketä tahansa voitiin syyttää kommunistiksi, mutta tulilinjalla olivat erityisesti älymystö, kiinalaiset ja maattomat talonpojat. Murhia ei koskaan selvitetty, vaikka ne täyttivät sotarikoksen piirteet. He tappoivat öisin -dokumentti kuvaa joukkoa miehiä, jotka osallistuivat kommunistien tappamiseen. He ovat nousseet nyky-Indonesian eliittiin. Dokumentissa miehet tekevät elokuvaa, jossa he näyttelevät, kuinka tappoivat kommunisteja. Hämmentäviä painajais- ja haavekohtauksia sisältävä elokuva jää sivuosaan, kun dokumentti keskittyy kuvaamaan miehiä. Osalle uudelleen näytellyt kohtaukset tuovat esiin painajaisia, jotka ovat olleet unohduksissa vuosia. Dokumentti ei tuomitse tai puolustele kohteitaan. Se jättää katsojan pohtimaan, miten sotarikokset jättävät jälkensä uhreihin, tekijöihin ja yhteiskuntaan. Millainen tuomio voisi hyvittää historian kauheudet? Minttu-Maaria Partanen The Rough Guide to the Music of Palestine? World Music Network 2014 He tappoivat öisin katsottavissa osoitteessa kolmasulottuvuus.fi. 27
SVENSKA SIDOR Plan hjälper Rubina och andra hembiträden att känna till sina rättigheter. Fattigdom tvingar unga flickor jobba som hembiträde i Islamabad Flera flickor och kvinnor är utan ordentlig utbildning i Pakistan. De försörjer sig genom att jobba som hembiträde hos rika. Trots långa arbetsdagar är lön dålig, de har inga arbetslagliga rättigheter och de möter diskriminering och trakasseri i sitt jobb. Plan arbetar för att förbättra deras rättigheter. Rubina, 35, bor med sin familj i en slum på kvarter 66 i Islamabad i Pakistan. Som barn var hon tvungen att avbryta skolan eftersom hennes familj inte hade råd med skolavgifter. Utan utbildning var Rubina tvungen att börja jobba hos rika för att bidra med levebröd åt sin familj. Tack vare inkomst från hembiträdearbetet kan Rubinas egna barn gå i skolan. Vid behov kan barnen också få läkarvård. – Min mans lön täcker inte familjens utkomst. Jag vill att mina tre barn får gå i skolan och därmed får en bättre framtid, säger Rubina. Tungt arbete i stället för skolan Uppskattningsvis arbetar 2-3 flickor eller kvinnor per varje familj i slum i Islamabad som hembiträde, även om både flickor och pojkar tycker att det är förnedrande eftersom arbetet anses som skam. Men för flera familjer 28 är det här det ända alternativet. Det är inte ovanligt att 13-åriga flickor städar, tvättar och diskar i 2-3 hushåll under samma dag. I genomsnitt får de 30 euro per hus per månad. Internationella arbetsorganisationen ILO uppskattar att det finns cirka 53 miljoner hembiträden i världen. Enligt andra beräkningar kan en riktig siffra vara nära 100 miljoner. – När jag började arbeta hos människor mötte jag ofta diskriminering. Vi har ingen minimilön, inga regelbundna arbetstider, ingen fast lön och begreppet övertid existerar inte, säger Rubina. Kvinnor har börjat kämpa för sina rättigheter Tillsammans med sin lokala samarbetspartner HomeNet Pakistan har Plan arrangerar kvinnogrupper särskilt för hembiträden. Nu har kvinnor möjligheten att träffa varandra och diskutera gemensamma saker och problem de möter i sitt arbete. Plus att de lär sig om sina rättigheter. Med stöd av arbetarnas centralförbund i Pakistan har tio hembiträden från olika närsamhällen blivit utvalda till en nu union för hermbiträden. Rubina är ordförande i unionen vilket har gett henne självförtroende. – Jag mådde alltid dåligt när jag visste att också andra flickor mötte diskriminering och blev utnyttjade. Jag vill stå för mina och deras rättigheter men jag visste inte hur. Men sedan hörde jag att Plan jobbar med dessa saker och det var ett tillfälle som jag hade letat efter, säger Rubina. En bättre framtid i sikte Som ordförande i unionen har Rubina lärt sig mer av hembiträdens rättigheter. Hon har kunnat lyfta fram saker som berör henne själv samt andra flickor och kvinnor som arbetar som hembiträde. – Vi jobbar tillsammans för jämlika rättigheter och trygga arbetsplatser. Vi ska vara skyddade med arbetslagar, vi ska ha arbetsavtal, riktiga arbetstider samt fastslagna löner, pensioner samt andra förmåner. På så vis kan vi bygga en bättre framtid för våra barn, säger Rubina. I januari fick senaten i Pakistan ett lagförslag som skyddar hembiträden i arbetslagsfrågor. Hembiträdsunionen har med hjälp av sina advokater gett sina kommentarer till förslaget. För tillfället väntar förslaget på behandling i parlamentet. Namn i artikeln är ändrat.
Förnyade webbsidor betjänar faddrar ännu bättre Rubinas dotters framtid ser ljusare ut då hon får gå i skolan. Våra webbsidor förnyas i september. Ni hittar nya, helt annorlunda webbsidor på samma adress som förr: plan.fi. De nya webbsidorna betjänar också våra svenskspråkiga stödjare då vi där berättar det väsentligaste i vårt arbete också på svenska. – Våra nya webbsidor betjänar faddrar och givare bättre än förr. I utvecklingen av de nya webbsidorna har vi varit speciellt måna om att de ska vara lätta att använda. Faddrar kan till exempel läsa fler artiklar än tidigare om sitt fadderbarns hemland, säger Eva Anttila som är ansvarig för förnyelsen av webbsidorna. Det nya söksystemet gör det lättare att hitta olika innehåll på sidorna. Webbsidorna är designade så att man kan läsa innehållet även med mobiltelefon och pekplatta. Vi har förbättrat faddrarnas och givarnas Oma Plan-service på basen av den respons vi fått av er. Utvecklingen av vår elektroniska korrespondens tillåter nu ännu smidigare kontakt med fadderbarnet. Den största förändringen är att de som har registrerat sig i Oma Plan -servicen får i fortsättningen all material för faddrar och givare i elektronisk form, om de inte separat anmäler önskan om att även fortsättningsvis få materialet i pappersform. – Vi vill föra all hjälp och stöd fram till fadderbarnen på ett effektivt sätt. Elektronisk kommunikation är billigare och effektivare än papperspost. Flera faddrar har önskat detta, säger Anttila. Regelbundna månadsgivare får nu via Oma Plan mer information om användning av donerade medel och arbetsresultat. Det lönar sig för varje fadder och givare att kolla att e-postadressen i Oma Plan -servicen är giltig och aktuell. Om faddern eller givaren inte har registrerat sig i Oma Plan kommer materialet i pappersform i brevlådan. Precis som förr skickar vi Plan-tidningen till alla per post. Ifall du har frågor angående förändringar eller önskar material i pappersform hjälper vår givarservice dig på numret (09) 6869 8030, måndag-fredag kl. 10–13. Du kan även skicka e-post till info@plan.fi KILPAILU Äänestä ja osallistu kilpailuun! Mikä on mielestäsi lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lehdestämme lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Toiveesi ja mielipiteesi ovat meille tärkeitä! Vastaamalla lukijakysymykseen voit voittaa Planin työtä tukevia tuotteita. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa Because I am a Girl -paidan. Voit myös ostaa t-paidan itsellesi Plan Shopista osoitteessa plan.fi/planshop. Myyntiin on saapunut pieni erä jo kertaalleen loppunutta hittipaitaa! Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi tai postikortilla osoitteeseen Plan Suomi, Plan-lehti, Kumpulantie 3, 6. krs, 00520 Helsinki. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen asiakaspalvelustamme info@plan.fi. Lehden 2/14 lukijakysymyksen arvonnan ja Ajatus-kukkaron voitti Emmi Avela Helsingistä. Lukijat äänestivät tasaisessa kilvassa parhaaksi jutuksi Isoäidit ravitsevat Beninin lapsia. Onnea ja kiitos kaikille vastaajille! 29
JUNIOR-PLAN iin t i a H a o l u t e v Ter Junior-Planin matkassa! Haitin musiikissa kaikuu maan historia. Haiti on Ranskan entinen siirtomaa, ja suurin osa sen 10 miljoonasta asukkaasta on afrikkalaisten orjien jälkeläisiä. Musiikissa yhdistyvät afrikkalaiset, ranskalaiset ja latinovaikutteet. Suosittuja musiikin lajeja ovat muun muassa compas, merengue ja hip hop. Tunnettu hip hop -artisti Wyclef Jean on kotoisin Haitista. PORT-AU-PRINCE WIKIMEDIA COMMONS ISTOCKPHOTO Haitissa juhlitaan karnevaaleja joka vuosi viikkojen ajan. Kanaval, Haitin pääkaupungin Port-au-Princen karnevaali, on yksi Karibian suurimmista ja värikkäimmistä. Helmikuussa alkavaan karnevaaliin kuuluu elävää musiikkia, tanssia ja kulkueita, joissa naamiaisasut kilpailevat koreudellaan. Joka heinäkuussa Haitin valtaa Carnaval des Fleurs, kukkien karnevaali. Vuonna 2010 Haitia ravisteli voimakas maanjäristys, joka surmasi yli 220 000 ihmistä ja aiheutti laajoja tuhoja. Kymmeniätuhansia lapsia jäi orvoksi, ja sadattuhannet menettivät kotinsa. Osa haitilaisista asuu yhä telttaleireissä. Plan ja moni muu järjestö ovat auttaneet Haitin jälleenrakennustöissä. Plan on keskittynyt erityisesti tukemaan lastensuojelua ja tyttöjen ja poikien paluuta kouluun. Bonswa! Olen korallieläin. Moni luulee minua virheellisesti kasviksi, mutta kuulun polttiaiseläimiin. Me korallit olemme asustaneet merissä jo 500 miljoonaa vuotta. Syön planktonia, joskus myös pikkukaloja ja selkärangattomia eläimiä. Haitin rannikolla on pitkä koralliriutta, joka on värikkään kala- ja kasvikannan koti. Suren, että suuri osa siitä on kuollut saasteiden ja liikakalastuksen takia. 30 ISTOCKPHOTO
Mikä kuvio on kyseessä? alkuperAiskansa Avaa koodi ja selvitä, mikä Haitin historiaan kuuluva symboli kuvassa on. tainojen symboli _______________ ________ _______ joka tarkoittaa a b e i j k l m n A B E I J K L M N o p r s t u v y A O P R S T U V Y Ä ____ __________ vauvaa ______ Askartele paperimassakulho! Paperimassatyöt ovat tyypillisiä Karibian alueelle. Vanhoista sanomalehdistä syntyy muun muassa upeita karnevaalinaamioita. Kokeile helppoa ja hauskaa tekniikkaa: tee oma paperimassakuppi, jonka voit koristella haluamallasi tavalla. Tarvitset: »» sanomalehtipaperia »» kulhon »» askarteluliimaa »» vettä »» muovikelmua »» maalia Marie ei ole enää nälissään Haiti on läntisen pallonpuoliskon köyhin maa, joten kaikki lapset eivät saa riittävästi ruokaa. Kaksivuotias Marie kärsi aliravitsemuksesta, kun Plan aloitti työn hänen kotikylässään. Pieni tyttö tarvitsi sairaalahoitoa, koska nälkä oli heikentänyt hänen terveyttään. – Minulla ei ollut rahaa sairaalamatkaan, enkä voinut jättää vanhempia lapsiani yksin kotiin, kertoo Marien äiti Lonie Julie. Plan auttoi Marien perhettä, ja tyttö sai lääkärin hoitoa. Lonie Julie sai myös tietoa, miten voi tarjota lapsilleen edullista ja ravitsevaa ruokaa. Nyt Marie on taas terve ja jaksaa leikkiä riittävän ravinnon ansiosta. Valmistusohjeet: 1. Valitse pohjaksi keittiökulho, jonka koosta ja muodosta pidät. Päällystä se muovikelmulla. 2. Revi sanomalehti suikaleiksi. 3. Sekoita liimaa ja vettä (1/3 liimaa) ja kastele paperisuikaleet seoksessa. 4. Levitä märät suikaleet useaan kerrokseen muovitetun kupin pohjalle ja reunoille siten, että kaikki aukot peittyvät. Suikaleita on hyvä levittää ristiin. Leikkaa lopuksi kupin reunoilta repsottavat suikaleet siten, että reunasta tulee tasainen. 5. Anna kuivua rauhassa. Maalaa tai käytä sellaisenaan. 31
Uudet etiopialaiset syyshuivit ovat täällä! PLAN SHOP plan.fi/shop