# 2/2013
Kenia: TEKSTARIT
AUTTAVAT VANHEMPIA
KASVATUKSESSA
4
18
24
Kätilö on odotettu
vieras srilankalaisissa
perheissä
Bolivian peruna
saa vitamiineja
kaverikseen
Lastenhallitus vei
näkemyksensä YK:n
kokoukseen
AJANKOHTAISTA
Plan tuo musiikkia, elokuvaa ja keskustelua
Maailma kylässä -festivaaleille
Plan on tänä vuonna yksi Maailma kylässä
-ilmaisfestivaalin pääyhteistyökumppaneista
ja näkyvästi esillä tapahtumassa Helsingin
Rautatientorilla ja Kaisaniemen puistossa
viikonloppuna 25.?26.5. Plan muun muassa
tuo festivaaleille Ismo Alangon, joka esiintyy
Savanni-lavalla sunnuntaina 26.5. klo 12.30.
Asiaohjelmaa kuullaan Mekong-lavalla
sekä lauantaina että sunnuntaina.
Lauantaina 25.5. klo 16.15 Planin Mitä?verkoston Maria Kasdaglis sekä nepalilainen kamalari-orjajärjestelmästä vapautunut
opiskelijatyttö Anupa Kathariya keskustelevat tv-tähti Arman Alizadin johdolla
nuorten työllisyydestä kehitysmaissa.
Sunnuntaina 26.5. klo 14.45 samalla
lavalla käsitellään professori Helena Rannan
johdolla maailmantalouden ja kehitysmaiden
yhteyttä sekä sitä, miksi kehitysmaihin tyttöjen koulutukseen kannattaa sijoittaa.
Keskustelemassa ovat Anupa Kathariyan
lisäksi Helsingin Sanomien ulkomaantoimittaja, Narrien laiva -kirjaa kirjoittava Heikki
Aittokoski sekä ulkoministeriön kaupallinen
neuvos Kent Wilska.
Sunnuntaina 26.5. klo 17 Kansallisteatte-
rin päänäyttämöllä nähdään tyttöjen tarinoita ympäri maailmaa kokoava, Oscar-ehdokas
Richard Robbinsin ohjaama Girl Rising
-dokumenttielokuva. Näytökseen on vapaa
pääsy, ja sisälle mahtuu 885 ensimmäistä.
Elokuvasta ei toistaiseksi ole tiedossa muita
näytöksiä Suomessa.
Planin yhdessä Ihmisoikeusliiton kanssa
toteuttama Nuoret vihapuhetta vastaan
-kampanja on esillä osastolla R 503 sekä
Taiga-lavalla lauantaina 25.5. klo 12.50.
Plan löytyy festarien ajan Rautatientorilta
osastolta R 502. Osastolle voi tulla tapaamaan planilaisia sekä tutustumaan esimerkiksi tyttöjen tarinoihin ympäri maailman.
Tämän vuoden Maailma kylässä -festivaalin pääteema on ihmisoikeudet ja alateema
teatteri. Alueellisesti painotetaan Kaakkoisja Itä-Aasiaa. Tuttuun tapaan festivaali kerää
yhteen musiikkia, tanssia, teatteria, taidetta,
keskusteluja, kirjallisuutta, eksoottista ruokaa
ja monipuolista toimintaa ympäri maailman.
Festivaaleille odotetaan viikonlopun aikana
60 000?80 000 kävijää.
Musiikin saralla ulkomaisia artisteja ovat
tänä vuonna muun muassa Buena Vista
Social Club -juurista tunnettu kuubalainen
kokoonpano Sierra Maestra, filippiiniläinen
jazz-laulaja Charmaine Clamor sekä mongolialaista perinnemusiikkia ja punk rockia
yhdistävä kiinalainen Hanggai. Kotimaisia
tähtiä ovat Ismo Alangon lisäksi esimerkiksi
Diandra, Don Johnson Big Band sekä
PMMP.
www.maailmakylassa.fi
VÄLÄHDYS PLAN-ARJESTA
Plan 2/13 ? toukokuu 2013
Julkaisija Plan Suomi ? ISSN 1456-6680
Kannen kuva: Plan / Alf Berg
Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen
Päätoimittaja: Anna Könönen
Toimitussihteeri: Kalle Heino
Ulkoasu: Elisa Bestetti
Paino: Esa Print Oy Painosmäärä: 24 900 kpl
Seuraavan kerran lehti ilmestyy kesäkuussa 2013.
Plan Suomi ? Kumpulantie 3, 00520 Helsinki
Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080
www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi
Hallitus: Gunvor Kronman (pj.), Eva Biaudet, Pekka
Haavisto, Kati Ihamäki, Kaj Erik Kiljander, Tauno Kääriä,
Tuula Kallio, Anniina Kontinen
Asiakaspalvelu: ma-pe klo 10?13
Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse
asiakaspalveluumme (09) 6869 8030.
Poliisihallituksen rahankeräyslupa Keräyslupa:
2020/2011/1143, voimassaoloaika 1.7.2012?30.6.2013
(Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta), Ålands
landskapsregering 794 K12, voimassaoloaika 1.7.2012?
30.6.2013 (Ahvenanmaa).
Tarinoita videon välityksellä
Joulukuisen Bopha-taifuunin vuoksi tuhannet filippiiniläiset joutuivat pakenemaan
kodeistaan. Plan on järjestänyt kodittomaksi jääneille traumatisoituneille lapsille
videokameroita, joilla lapset voivat haastatella toisiaan. Hauskan toiminnan tarkoituksena on auttaa heitä käsittelemään ja jakamaan kokemuksiaan omin sanoin. Kyseessä
on pieni mutta hyödyllinen askel kohti normaalielämää.
Lukijakysymys on sivulla 29. Osallistu ja voita!
PEFC/02-31-170
2
PÄÄKIRJOITUS
Sananvapauteen kuuluu myös vastuu
Vihapuhe on viime vuosina lisääntynyt
etenkin verkossa, ja sen myötä rasismista
ja syrjinnästä on tullut yhteiskunnassamme
hyväksytympää. Aihe on puhututtanut tänä
keväänä paljon. Vihapuhetta on puolusteltu
sanomalla sen olevan pelkästään ?kärkästä
kommentointia? tai jopa sananvapauden
piiriin kuuluvaa ?oikeutettua vihaa?. Vihapuheen kohteet taas ovat tehneet rohkeita
avauksia kokemuksistaan. He ovat kertoneet
siitä, kuinka vihapuhe loukkaa, aiheuttaa
pelkoa ja ahdistusta ? ja vaientaa. Meidän
suomalaisten on vihdoin myönnettävä vihapuheen olemassaolo ja tuomittava se.
Vihapuhe on rasismia ja syrjintää. Siinä
ihminen tai ihmisryhmä laitetaan alempiarvoiseen asemaan jonkun ominaisuuden tai
mielipiteen takia. Vihapuhe ei ole aina näkyvää vihaa tai väkivaltaa, vaan se voi olla myös
sanojen, kirjoitusten tai esimerkiksi kuvien
taakse piilotettua. Vihapuhe kyseenalaistaa
ihmisen oikeuden olla oma itsensä ja toimia
yhteiskunnassa ilman, että tuntee itsensä
uhatuksi etnisen taustansa, uskontonsa,
seksuaalisen suuntautumisensa, vammaisuutensa tai jonkin muun ominaisuutensa tai
mielipiteensä vuoksi. Hyökkäävä rasistinen
tai syrjivä kirjoittelu rajoittaa erityisesti vä-
hemmistöihin kuuluvien mahdollisuuksia olla
yhdenvertaisia yhteiskunnan jäseniä.
Asenneilmaston koveneminen Suomessa
vaatii toimia, ja siksi Plan haluaa olla vahvasti
mukana Euroopan neuvoston käynnistämässä, vihapuheenvastaisessa kampanjassa.
Plan koordinoi Nuoret vihapuhetta vastaan
(No Hate Speech Movement) -kampanjaa
Suomessa yhteistyössä Ihmisoikeusliiton
kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella
toteutettavalla nuorisokampanjalla halutaan
pureutua verkon vihapuheeseen ja edistää
ihmisoikeuksia, sananvapautta sekä yhteiskunnan moniäänisyyttä ja moniarvoisuutta.
Kampanjan tarkoituksena ei ole poistaa
mahdollisuutta anonymiteettiin, sillä se ei ole
ratkaisu vihapuheen kitkemiseksi. Päämääränämme on edistää toisia kunnioittavaa
keskustelukulttuuria ja saada aikaan asennemuutos, jotta kaikki ihmiset ymmärtäisivät
oman vastuunsa suhteessa toisiin ihmisiin.
Sananvapauteen kuuluu väistämättä aina
myös vastuu sanomastaan. Omien sanavalintojen harkitseminen ei ole itsesensuuria vaan
kunnioitusta toisia kohtaan.
Plan haluaa lisätä tietoutta vihapuheesta ja sen kohteiden kokemuksista, jotta
tunnistaisimme vihapuheen ja myöntäisimme
sen olemassaolon. Toivomme luovamme
yhteiskuntaa, jossa vihapuheeseen uskalletaan puuttua eikä sitä hyväksytä missään
muodossa. Tasavertaiset ihmisoikeudet
kuuluvat kaikille.
Toivomme luovamme
yhteiskuntaa, jossa
vihapuheeseen
uskalletaan puuttua.
Ossi Heinänen
Pääsihteeri
SISÄLLYS
4 Kohti terveyttä ja onnellisuutta
6 Edessä valoisa tulevaisuus
8 Uutisia maailmalta
10 Uutisia Suomesta
12 Plan-kansalaiset
13 Tekstiviesteillä eväitä vanhemmuuteen Keniassa
14 Lasten läsnäolo kouluhallinnossa lisää
intoa oppia Ugandassa
16
Sierra Leonen lapset haluavat oppia
18
Köyhyys, tietämättömyys ja epätasa-arvo jättävät
Bolivian lapset nälkäisiksi
20 Hunajasta huippuelinkeino Lalibelan mehiläistarhaajille
22 Kummi-info
24 Plan-palat
26 Lastenhallitus
27 Plan-kolumni
28 Svenska sidor
30 Junior-Plan
3
Kohti terveyttä ja onnellisuutta
Planin terveysprojektit tuo Sri Lankassa parannuksia nopeasti. Kätilö Gayani
Gunawardana on iloinen saavutuksista ja siitä, että hänellä on kivoja työkavereita.
TERHI FRIMAN KUVAT TANJA MIKKOLA
Lämpömittari hipoo lähes neljääkymmentä
astetta. Kylätiellä on hiljaista, kaikkialla
kasvaa ananaspuita ja kookospalmuja.
Tiilenpunainen tie mutkittelee talolta toiselle
Sri Lankassa Anuradhapuran kaupungin
ulkopuolella sademetsäisellä alueella.
Kätilö Gayani Gunawardana piipahtaa
Anuradhapuran pikkukylissä tapaamassa
perheitä, jotka ovat mukana Planin Terve
alku elämälle -terveysprojektissa. Projektin
kohderyhmää ovat lisääntymisikäiset naiset
ja alle viisivuotiaat lapset.
Iloinen hymy leviää äitien kasvoille, kun
he näkevät kätilön ja tietävät saavansa tukea
perheen pyörittämiseen.
Kätilö Gayani Gunawardana opastaa
perheitä kohti parempaa elämää.
Terveyttä ja henkistä hyvinvointia
kohennetaan pienin askelin.
Swarna Dissanayakei on neljä- ja kahdeksanvuotiaiden poikien kotiäiti. Mies on
armeijan leivissä. Swarna kertoo, että Planilta
saatu terveysvalistus on muuttanut perheen
elämää. Sri Lankassa ananasta ja kookospähkinää kasvaa lähes kaikkialla, ja valistuksen
ansiosta hedelmiä on alettu käyttää ruuaksi
aiempaa enemmän.
Maaseudulla moni perheenäiti on
tavannut laittaa ruokaa hyvin yksipuolisista
aineksista, usein pelkästä riisistä, ja nyt naiset
ovat oppineet laajentamaan ruokavaliota.
Aliravitsemus on ollut yleistä, mutta tilanne
paranee vähitellen.
? Syömme nykyisin terveellisesti ja
käytämme monia kasviksia, joita emme
aikaisemmin käyttäneet. Lasten paino on kehittynyt hyvään suuntaan. Meillä on kotona
vihko, johon kirjaamme lasten terveyteen
liittyviä asioita, Dissanayakei kertoo.
Lapsille omaa tilaa
Lapsille on Planin ohjeiden mukaisesti tehty
kotipihalle leikkimökki palmupuun lehdistä.
Kotona yksi huone on sisustettu iloisenväriseksi lastenhuoneeksi. Sinne on hankittu
kuvakirjoja ja askarteluvälineitä. Lapsilla on
myös oma pieni tila lepäämistä varten.
Kylässä lähes kaikki perheet ovat laittaneet tämäntapaisen huoneen lapsilleen.
Dissanayakei kertoo iloisena, että lapset
ovat reippaampia, kun heillä on kotona oma
tila ja kivaa tekemistä.
He myös oppivat koko ajan uusia asioita,
mikä ilahduttaa koko perhettä. On hienoa
nähdä, miten paljon lapsi voi omaksua uusia
taitoja ja tapoja.
Koko perheen hyvinvointi on Planin
projektissa keskeistä. Sri Lankassa tupakointi
ei ole yleistä, mutta jotkut miehet polttavat.
Heitä yritetään houkutella tumppaamaan
tupakka kertomalla, millaisia terveyshaittoja
tupakasta aiheutuu.
Olohuoneen seinällä on lappuja, jotka
muistuttavat tupakoinnin riskeistä. Perheenisille on jaettu lasipurkkeja, joihin voi
päivittäin laittaa polttamattomista savukkeista säästyneet rahat.
Tupakka on maassa todella kallista, ja jo
muutamakin savuke päivässä nielee paljon
perheen yhteisiä varoja.
Perheitä kannustetaan myös mielenter-
veyden ajatteluun. Onnellinen ihminen on
terveempi kuin kiukkuinen. Perheet pitävät
päiväkirjaa perheenjäsenten mielialoista.
Kuun lopussa lasketaan yhteen, kuka perheestä on saanut eniten hymynaamoja.
Kätilö on perheissä odotettu vieras.
Häneen luotetaan, ja hänen sanansa painaa.
Gayani Gunawardana sanoo, että työ perheiden parissa on vaativaa mutta myös antoisaa.
? Nyt tunnen asiakkaani aikaisempaa
paremmin ja voin jutella asioista paremmin.
Pääsen lähelle perheitä. Vapaaehtoiset ovat
iso asia: olen iloinen siitä, että olen saanut
mukaan työhön aikuisia, joiden kanssa voin
keskustella asioista. Tällainen yhteistyö antaa
paljon.
Korkea motivaatio ilon aihe
Sri Lankassa koko kylä parantaa lasten ravitsemusta ja henkistä hyvinvointia.
Gunawardana kulkee talosta toiseen kertomassa elämän tärkeistä asioista perheille.
Monet asiat ovat ihmisille uusia, ja he
ovat motivoituneita kuulemaan niistä.
? Olen iloinen siitä, miten hyvin perheet
ottavat uutta tietoa vastaan. He ovat tyytyväisiä, kun heidän kodeissaan käydään.
Gunawardana on iloinen siitä, että
terveysprojektit ovat tuoneet hyviä tuloksia
nopeasti.
Kätilö huolehtii Anuradhapuran alueella
peräti 23 kylän naisten ja lasten terveydestä.
Hänen asiakaskuntaansa kuuluvat kylien
15?49-vuotiaat eli hedelmällisessä iässä
olevat naiset perheineen.
Swarna Dissanayakei sytyttää tulia
keittiönsä pikkuhellaan. Hän näyttää kätilölle eväsrasiaa, jossa ovat pojan esikoulun
välipalan aineet. Ennen rasiaan meni lähinnä
riisiä, nyt mukana on pähkinää ja vihanneksia. Keittiökin on muuttanut olemustaan
projektin ansiosta.
Nyt se on siistimpi ja järjestelmällisempi
kuin ennen.
Planin vesiprojekti on
mullistanut monen perheen
elämän: koteihin saadaan
nyt puhdasta vettä.
Dhammika Kumari joutui
aikaisemmin hakemaan
vettä perheelleen kilometrin päästä, nyt se tulee
helposti kotiin.
Miten lapsen paino onkaan
kehittynyt? Kätilö käy perheissä juttelemassa. Hän on
mieluisa vieras.
Sri Lankassa elämä on
hyvin perhekeskeistä. Koti ja
perhe ovat tärkeitä, mutta
varsinkaan maalla äidit ja isät
eivät aina tiedä, miten toimia
lasten kanssa. Planin kouluttamat vapaaehtoiset kulkevat
kertomassa perheille esimerkiksi lasten kurittamisesta ja
rajojen asettamisesta.
Opettaja valaisee lapsen tietä
Sri Lankassa on brittien siirtomaa-aikaan perustuva koulutusjärjestelmä, mutta käytännössä opetuksen taso vaihtelee paljon.
Varsinkin maaseudulle on hankalaa saada koulutettuja
opettajia. Koulutilat ovat monesti puutteellisia: samassa isossa
luokkatilassa jopa viisi opettajaa saattaa opettaa samanaikaisesti
omia luokkiaan. Plan onkin tehnyt paljon työtä myös koulutilojen ja niiden saniteettitilojen parantamiseksi.
Sri Lankassa opettajan ammatti on korkeasti arvostettu
etenkin maaseudulla.
Maassa eletään varsin perhekeskeistä elämää. Omien lasten
kuvat halutaan esitellä, jos niitä on, ja perheestä kerrotaan mielellään. Perheet kunnioittavat opettajaa, koska opettajan työn
ansiosta oma lapsi voi saada paremman huomisen.
?Opettaja valaisee lapsen tietä? onkin lause, jonka maassa
kuulee usein.
5
Savella muotoilu
kehittää lapsen
luovuutta. Esiopettaja haluaa lasten
keksivän itse omat
juttunsa.
Sri Lankassa
aliravitsemus on
yleistä, mutta
tilanne kohenee.
Perheitä opetetaan muun muassa käyttämään
useampaa kuin
yhtä tai kahta
ruoka-ainetta.
Edessä valoisa
tulevaisuus
Esikoulun opettaja saa Sri Lankassa
palkkansa vanhemmilta. Työ kolme- ja
neljävuotiaiden parissa on mahtavaa, koska
oman työn vaikutuksen näkee joka päivä.
TERHI FRIMAN KUVAT TANJA MIKKOLA
Esikoulun opettaja Chundani Dissanayake on iloinen. Hän odottaa
innokkaasti uutta koulurakennusta, joka nousee täyttä vauhtia nykyisen esikoulun viereen, pieneen kylään 35 kilometrin päähän Anuradhapuran kaupungista.
Uudessa koulurakennuksessa on iso luokka, keittiö ja opettajainhuone. Uuteen kouluun tulee myös vessa. Lisäksi pihamaalle laitetaan
uudet telineet, joissa lapset saavat juosta ja kiipeillä.
Esikoulu aidataan, sillä alueella on villejä eläimiä ja esimerkiksi
puhveleita, joita lapset pelkäävät.
? On mukavaa ajatella, että lapset saavat leikkiä ulkona pelkäämättä. Lapsille tekee hyvää liikkua ja leikkiä sydämen kyllyydestä,
Chundani sanoo.
Perintö siirtomaa-ajalta
Esikoulun rakennuttaa Plan, joka on palkannut kaksi rakennusmiestä
työhön. Lisäksi kylän isät ovat mukana työssä talkoohengessä.
Esikoulun opettaja Chandani Dissanayake pitää
tanssimisesta. Hänestä on mukavaa opettaa lapsille
srilankalaisia tansseja ja lauluja. Köyhässä maassa
perinneleikit elävät yhä vahvasti.
Sri Lankan saarella esikoulussa on lapsia tyypillisesti noin 20. Heidän varhaiskasvatuksestaan vastaa kaksi opettajaa ja yksi avustaja.
Täällä lapsia on 29, ja heillä yksi opettaja ja yksi avustaja. Nykyisessä esikoulussa on yksi luokka ja pieni keittiö.
Vaikka esiopetus on Sri Lankassa pakollista, valtio ei maksa opettajan palkkaa. Palkanmaksajina toimivat lasten vanhemmat.
? Kerään joka kuukausi vanhemmilta palkkani eli 350 rupiaa (2,1
euroa) jokaisesta lapsesta. Siitä maksan palkan avustajalle. Veroja
palkasta ei mene, Chundani kertoo.
Sri Lankan koulujärjestelmä periytyy Ison-Britannian siirtomaaherruuden ajalta, ja siksi esikoulu on 3?4-vuotiaille. Kouluun mennään,
kun kuusi vuotta on tullut täyteen.
Kylässä, jossa Chundani työskentelee, perheet elävät kaukana
toisistaan. Kun lapset tulevat kolmen vuoden iässä esiopetukseen, he
ovat aluksi ujoja, koska he eivät ole tottuneet muihin lapsiin. Leikin ja
laulun varjolla sosiaaliset taidot kehittyvät nopeasti.
? Harjoittelemme ryhmätöiden tekemistä, jotta lapset pärjäisivät
paremmin koulussa. Kaikenlaisten tehtävien avulla lapset oppivat
myös kuuntelemaan, mikä on koulussa tärkeää. Äidit ja isät ovat
hengessä mukana. He haluavat saada lapsilleen hyvän koulutuksen.
He ovat oppineet ajattelemaan lastensa tulevaisuutta. He haluavat
tosissaan valaista sen, Chundani kertoo.
Esikoulujen taso vaihtelee Sri Lankassa. Pääkaupungissa Colombossa on hienoja esikouluja, maalla on toisin.
Anuradhapurassa suurin osa ihmisistä asuu maaseudulla ja saa
toimeentulonsa viljelemällä riisiä ja vihanneksia tai tekemällä työtä
valtion turvallisuusyksikössä. Leipä on monella tiukassa, ja siksikin
lähes kaikki äidit ja isät toivovat lapselleen hyvää opinpolkua.
Esiopetuksesta maksetaan mielellään
Neljänä päivänä viikossa esikoululaiset tulevat omien eväidensä
kanssa. Lounasrasiassa on yleensä riisiä. Yhtenä päivänä viikossa
lapset saavat Planin lounaspaketin, jonka avulla vanhempia halutaan
herätellä ajattelemaan ruuan ravintosisältöä.
Sri Lankan maaseudulla monet perheet käyttävät yhtä tai kahta
ruoka-ainetta ja aliravitsemus on yleistä. Valistuksen ansiosta tilanteen toivotaan paranevan.
Plan ja muut järjestöt ovat opastaneet perheitä käyttämään vihanneksia entistä monipuolisemmin ja kasvattamaan niitä itse. Monenlaisten projektien avulla perheiden tilanne kohenee pikku hiljaa.
Lapset tulevat esikouluun joka aamu kello kahdeksan. Äidit ja isät
tuovat ja hakevat lapsensa kävellen tai polkupyörällä. Lasten päivä
päättyy kahdeltatoista.
Vanhemmat maksavat esiopetuksesta mielellään, vaikka monilla
raha onkin tiukassa.
? Lapsi tarvitsee olot, joissa hän voi kasvaa henkisesti tervettä
elämää. Lisäksi jokainen lapsi tarvitsee huolenpitoa ja rakkautta,
Chundani sanoo.
Esikoululaisilla on koulupuku, jonka perhe maksaa itse. Koulupuku
maksaa viitisen euroa ja on tärkeä asia. Monella köyhällä lapsella on
yksi tai kaksi omaa asua. Kukaan ei ainakaan pääse esikoulussa leveilemään vaatteillaan.
Koulussa oppilaita saattaa olla jopa 45 yhdessä luokassa.
Anuradhapurassa kyläkoulussa luokkakoko vaihtelee 25:n ja
30:n välillä. Kolme vuotta sitten koulu sai Planin avulla vessat.
Vanhemmat pitävät ne siisteinä yhdessä oppilaiden kanssa.
SRI LANKA
Jaffna
INDIA
Anuradhapura
Kurunegala
Kandy
Colombo
Nuwaraeliya
Galle
Matale
Badulla
Monaragala
Wellawaya
SRI LANKA
Maatoimisto
Ohjelma-alue
»»
»»
»»
»»
»»
»»
»»
»»
»»
»»
»»
Sijaitsee Intian valtamerellä Intian eteläpuolella.
Asukasluku 20,5 miljoonaa.
Kaupallinen pääkaupunki Colombo.
Sijaitsee trooppisella vyöhykkeellä mutta on
hämmästyttävän rikas ja monipuolinen luontonsa ja maastonsa puolesta.
Valtaosa väestöstä (76 prosenttia) on buddhalaisia singaleeseja. Lisäksi maassa on hindulaisia
tamileja ja jonkin verran muslimeja sekä luonnonuskontojen harjoittajia. Maan viralliset kielet
ovat sinhala, tamili ja englanti.
Väestöstä 15 prosenttia elää köyhyysrajan
alapuolella. Köyhiä on paljon varsinkin maaseudulla. Taloudellinen epätasa-arvo on suuri.
Periaatteessa kaikki käyvät koulua 14 vuoden
ikään saakka. Lukutaito noin 90 prosentilla
väestöstä.
Tunnettu muun muassa Ceylonin teestä ja
kanelista.
Lähihistoriaa värittää siirtomaa-aika ensin portugalilaisten, sitten alankomaalaisten ja lopuksi
brittien alaisena.
Maassa käytiin pitkä sisällissota singaleesien ja
tamilien välillä 1983?2009.
Maa vaurioitui vuoden 2004 tsunamissa.
7
UUTISIA MAAILMALTA
Planin pakolaisleirin nuorten
koulumatka kuviksi
Planin työ Burkina Fason pakolaisleirillä on esillä Unescon koulumatkoja käsittelevässä valokuvanäyttelyssä Journeys to School.
Kuvatut koululaiset asuvat Planin Mentaon pakolaisleirillä,
josta he matkaavat järjestön perustamaan kouluun kymmenen
kilometrin päähän. Pitkä matka on vaarallinen etenkin tytöille ja
vaikeuttaa koulunkäyntiä.
Maailmaa kiertävän kolmivuotisen valokuvanäyttelyn ajatuksena on muistuttaa, että jokaisella lapsella täytyy olla mahdollisuus
käydä koulua, vaikka opinahjo ei olisi heti nurkan takana.
? Olen nähnyt koulutuksen voiman elämässäni, maassani ja
maailmassamme. Kehotan kaikkia maailman johtajia huomioimaan
koulutuksen tärkeyden, YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon muistutti
valokuvanäyttelyn avajaisissa New Yorkissa maaliskuussa.
Ennen maailmankiertueen aloittamista näyttely nähtiin New
Yorkin lisäksi myös Pariisissa huhtikuussa.
Yleisö tutki näyttelyn avajaisissa valokuvaaja Holly Pickettin kuvia nuorten
koulumatkasta Burkina Fasossa.
Lelutyöpajat valmistavat
luonnonkatastrofeihin
Lapset tekivät Amitabh Bachchanille piirustuksen, joka esitti
tähteä itseään.
Bollywood-näyttelijältä
lahjoitus tyttöjen hyväksi
Bollywoodin suurin elokuvatähti Amitabh Bachchan on
lahjoittanut 35 000 euroa Plan Intialle Koska olen tyttö
-kampanjaan.
Bachchanin perhe järjesti tähden 70-vuotissyntymäpäivänä taidenäyttelyn, jonka tuotot näyttelijä ja hänen
perheensä halusivat ohjata tyttöjen hyväksi. Supertähti
lahjoitti kampanjaan myös syntymäpäiväjuhlistaan kertovan
kirjan tulot.
Plan Intian yhteisön lapset olivat tehneet Bachchanin
noususta tähdeksi piirustuksen, joka esiteltiin lahjoitustilaisuudessa. Lapset kuvaavat piirroksessa, miten nuoresta
miehestä tuli intialaisen Haluatko miljönääriksi? -ohjelman
juontaja.
Bachchan ja hänen perheensä näkivät myös videon, joka
näytti lapsia tekemässä taideteostaan.
Plan Intian puheenjohtaja Shri Govind Nihalani ja
toiminnanjohtaja Bhagyashri Dengle olivat myös paikalla
tilaisuudessa.
8
Plan auttaa lapsia käsittelemään kokemuksiaan ja tunteitaan lelujen
ja leikkien avulla maissa, joissa trooppiset myrskyt pakottavat ihmisiä
asumaan tilapäisissä turvapaikoissa.
Yksi tällainen maa on Honduras, jossa ohjelma vahvistaa lasten ja
nuorten ihmisten taitoja vastata katastrofeihin.
?Työpajat ovat auttaneet minua, sillä nyt voin toimia hätätilanteissa. Minun täytyy usein antaa henkistä tukea tytöille ja pojille työssäni
koulussa, ja nyt osaan auttaa kouluni oppilaita ilmaisemaan tunteitaan
ja pelkojaan lelujen avulla, hondurasilainen opettaja Kathy kertoo.
Leikit antavat henkistä tukea ja turvaa, ja niillä halutaan herättää
lapsissa myönteisyyttä, toivoa ja sitoutumista omaan ympäristöön.
Plan järjestää yhä Hondurasissa työpajoja, joissa nuoret oppivat taitoja auttaa
yhteisöjensä lapsia silloin, kun katastrofi yllättää.
Ruotsalainen räppäri perusti
studion nuorille Senegaliin
Jason Timbuktu rohkaisee nuoria kirjoittamaan omista kokemuksistaan.
Nuoret rakentavat minäkuvaansa ja kehittävät taitojaan musiikin
voimin Senegalissa. Kuuluisa ruotsalainen räppäri Jason Timbuktu on perustanut yhteistyössä Plan Senegalin kanssa äänitystudion pääkaupunkiin Dakariin.
Nuorille järjestetään kouluajan ulkopuolella kursseja, joilla he
oppivat kirjoittamaan lauluja sekä tuottamaan ja editoimaan niitä.
?Projekti antaa tunteille äänen, Plan Senegalin maajohtaja
Mie Takaki tiivistää.
Studion avajaisissa ollut 18-vuotias Maréme on innoissaan
mahdollisuuksista.
?Yhteisöni voi nyt kuulla kirjoittamani runot, jotka kertovat
tyttöjen asemasta. Toivon, että jonain päivänä koko maailma
kuulisi ne, hän haaveilee.
Plan on tuttu järjestö Jason Timbuktulle, sillä hän on tehnyt
aikaisemmin yhteistyötä Plan Norjan kanssa.
?Pidän yhteisöllisyyden tunteesta Planissa. On kiehtovaa,
kuinka intohimoisesti ihmiset auttavat lapsia ruohonjuuritasolla,
räppäri sanoo.
Nuoret pääsevät kokeilemaan täysin uusia välineitä studion alakerrassa.
Pyöräilytempaus tuki tyttöjä
Australialaiset naispyöräilijät tutustuivat keväällä Plan Kambodzhan toimintaan naistenpäivän tempauksessaan, jossa
33 naista pyöräili 450 kilometriä Vietnamista Kambodzhaan
kerätäkseen varoja tyttöjen koulutusmahdollisuuksien parantamiseksi.
Ryhmä tutustui paikallisten perheiden elämään kambodzhalaisessa kylässä. Kolmilapsisen perheen äiti Chhorn Srey kertoi
vieraille arvostavansa tukea, joka on mahdollistanut riittävän
elannon saannin ja lasten lähettämisen kouluun.
Kambodzhassa koulunkäyntinsä keskeyttäneiden tyttöjen
määrä on ollut erityisen korkea pääosin perheiden köyhyyden
sekä vanhempien ja kyläyhteisön tuen puutteen vuoksi. Plan
Kambodzha onkin pyrkinyt edistämään tyttöjen oloja auttamalla
vähävaraisimpia perheitä parantamaan toimeentuloaan.
MAAILMA LUKUINA
43,3 miljoonaa
ihmistä on pakotettu pois
asuinsijoiltaan ympäri maailman.
Suurin osa maailman pakolaisista tulee
Afganistanista. 2,9 miljoonaa afgaania
asuu 71 maassa pakolaisina.
Neljä viidestä pakolaisesta
on asettunut kehitysmaihin.
16 % pakolaisista on asettunut Eurooppaan.
Pakistan on ottanut vastaan
eniten pakolaisia maailmassa,
1,7 miljoonaa ihmistä.
(Lähde: UNRIC)
MAAILMAN PAKOLAISPÄIVÄÄ
VIETETÄÄN 20.6.
Naispyöräilijät ajoivat kymmenen päivää hyvän asian puolesta.
9
UUTISIA SUOMESTA
Lapsen oikeuksien kymppi laajentaa koululaisten mielikuvaa kehitysmaista
Planin Lapsen oikeuksien lähettiläiden
pitämät kymmenen oppitunnin sarjat ovat
pyörineet kuluneen lukuvuoden ajan menestyksekkäästi 14 koululuokassa ympäri Suomen. Yksittäistä vierailua pitkäjänteisemmällä
työllä koululaiset ovat päässeet perehtymään
syvällisemmin kehitysmaiden lasten arkeen ja
elämään.
? Lähettiläät ovat voineet rakentaa
vierailuista selkeämmän kaaren. Opettajista
tämä on tuntunut mielekkäältä, ja oppilaat
ovat olleet erityisen motivoituneita. Monilla
lapsilla herää halu toimia, globaalikasvatuksen
koulutussuunnittelija Eeva Ervamaa sanoo.
Yksi kokonaisuuden tärkeimpiä tavoitteita
on ollut välttää stereotypioita kehitysmaista,
kuten perinteistä Afrikka-mielikuvaa köyhyyden symbolina. Vierailujen aiheet on sovitettu
koulujen valtakunnallisten opetussuunnitelmi-
en lähtökohtiin.
Vierailujen teemoja ovat olleet esimerkiksi
lapsen oikeus perheeseen, vapaa-aikaan, koulutukseen ja syntymärekisteröintiin. Äidinkielen tunnilla on tehty vaikkapa lapsen oikeuksiin liittyviä aiheita käsittelevä koululehti ja
kuvaamataidossa sarjakuva lapsen oikeuksien
toteutumisesta eri puolilla maailmaa.
? Oppituntien aihepiirit ja sisällöt ovat
herättäneet keskustelua luokassa myös muilla
oppitunneilla. Joidenkin aiheiden osalta olemme voineet lähestyä aihetta myös uudesta
perspektiivistä, Jyväskylän Keltinmäen koulun
luokanopettaja Tero Kinnunen kertoo.
Lapsen oikeuksien kymppi on suunnattu
viidesluokkalaisille. Kymmenen kerran kokonaisuus kestää noin puolitoista vuotta, 5. luokan syyslukukaudelta 6. luokan syksyyn. Plan
työstää Editan kanssa samoista teemoista
opettajan opasta, joka ilmestyy vuonna 2014.
Kokonaisuudesta kiinnostuneet koulut voivat ottaa yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen
kotimaa@plan.fi.
Sierra Leonen ja Suomen
nuoret yhdistivät voimansa
Lastenhallituksen ja The Winylsin
kiertue lumosi yläkoululaiset
Planin globaaleista kysymyksistä kiinnostuneiden
nuorten Mitä?-verkoston
matka Sierra Leoneen
poiki päätavoitteet uudelle
vaikuttamistyön kampanjalle, jota sekä suomalaiset
että sierraleonelaiset
nuoret alkavat yhdessä
suunnitella ja toteuttaa
omissa maissaan.
Suomen ulkoministeriön tukeman kampanjan tavoitteena on edesauttaa nuorisotyöllisyyttä kummassakin maassa muun muassa ruokkimalla nuorten
itseluottamusta ja omia taitoja sekä saamalla viranomaiset
toimimaan työllisyyteen liittyvien lakien ja käytäntöjen parissa
paremmin nuorten hyväksi.
Mitä?-verkoston johto- ja suunnitteluryhmän Anna Albekoglu ja Sara Nurmilaukas ideoivat kampanjaa ja pohjustivat
yhteistyötä Sierra Leonessa paikallisen YACAN-nuorisojärjestön
kanssa helmikuun lopussa.
Suunnittelun pohjana oli erilaisia työpajoja sekä muun muassa
tutustuminen Planin tukemaan kyläyhteisön lainaprojektiin.
? Oli mahtavaa huomata, että nuoret ympäri maailman käsittelevät samoja asioita. Meillä on yhteisiä huolenaiheita. Yhteistyö
myös inspiroi ajattelemaan isosti ? välillä voisi jättää suomalaisen
nöyryyden pois, Sara Nurmilaukas kertoo.
Planin Lastenhallitus ja The Winyls -yhtye ovat kiertäneet kevään
aikana parikymmentä koulua Uudellamaalla ja Lahdessa Beat the
Violence -kampanjalla. Yläkoululaisille suunnatulla kiertueella on
haluttu kiinnittää huomiota ympäri maailmaa tapahtuvaan lapsiin
kohdistuvaan koulukiusaamiseen ja kouluväkivaltaan.
Livemusiikin lisäksi koululaisille on muun muassa esitetty
Lastenhallituksen tekemiä videoita kouluväkivallasta.
? Parasta kiertueella ovat olleet oppilaat. He ovat katselleet
ja kuunnelleet keikat kiinnostuneina, Lastenhallituksen Emmi
Koukkari kertoo.
Kampanja on ehtinyt myös saada runsaasti medianäkyvyyttä.
Lastenhallitus ja The Winyls ovat kertoneet aiheesta niin radioissa
kuin lehdissäkin. Huhtikuun puolessavälissä kampanjan tunnuskappale, The Winylsin Back Beat, nousi Suomen Virallisen Latauslistan kärkipaikalle.
Lastenhallituksen aloitteesta Back Beat -cd-singlen myyntituotto menee lastensuojelutyöhön Vietnamiin. Kampanja huipentuu
6. syyskuuta Nosturissa järjestettävään päätöskonserttiin, jonne
luokat voivat ilmoittautua koulujensa kautta.
Lue matkasta Annan ja Saran blogista:
mitaverkosto.wordpress.com/
10
Vapaaehtoistyötä tarjolla
Mosambikissa ja Kamerunissa
Plan Suomi avaa kaksi vapaaehtoistyön paikkaa haettaviksi vuodelle 2014 Planin maatoimistoissa Mosambikissa
ja Kamerunissa. Paikat tulevat hakuun nyt toukokuussa ja
hakuaika päättyy 2.9. Paikkoja haetaan keskitetysti Etelän
vapaaehtoisohjelma Etvon kautta, joka koordinoi valinnat.
Kamerunissa vapaaehtoinen toimii hankkeessa, joka parantaa baka-kansan lasten koulutusta. Vapaaehtoinen toimii
projektin toteutuksen tukena, esimerkiksi paikallisrahoituksen ja oppimateriaalien kehittämisen parissa.
Mosambikissa vapaaehtoinen työskentelee muun muassa
0?6-vuotiaille lapsille suunnatussa varhaiskasvatusprojekissa.
Tehtävät keskittyvät esimerkiksi projektitoteutuksen arviointiin ja raportointiin sekä viestintään.
Kepan Etvon vapaaehtoisohjelma on suunnattu vähintään
22-vuotiaille vapaaehtoistyöstä kehitysmaissa kiinnostuneille.
Valintakriteereistä tärkein on hakijan henkilökohtainen soveltuvuus vapaaehtoistyöhön kehitysmaassa sekä motivoituneisuus. Aiempi kokemus itsenäisestä ulkomailla oleskelusta on
eduksi, samoin kuin kokemus vapaaehtoistyöstä ja kansalaisjärjestötoiminnasta yleensä.
Vapaaehtoisjakso kestää puolesta vuodesta vuoteen.
Lisätietoa: www.etvo.fi
Yli 20 000 uskoi oikeuteen oppia
Planin Oikeus oppia -kampanja päättyi onnistuneesti vetoomuksen luovutukseen kehitysministeri Heidi Hautalalle
toukokuussa Helsingissä.
Vajaan vuoden mittainen kampanja ehti kerätä 21 763
osallistujaa. Kampanjan vetoomuksessa vaadittiin, että
koulutuksen osuus kehitysyhteistyömäärärahoista nostettaisiin 10 prosenttiin ja että tyttöjen koulutusta painotettaisiin
kehitysyhteistyössä entistä enemmän.
? Koulutus on
suomalaisille tärkeä
teema, jota on helppo
lähestyä. Se oli yksi
syy, miksi kampanja
otettiin hyvin vastaan,
Planin vapaaehtoistyön
koordinaattori Karoliina Tikka kertoo.
Vetoomuksen
allekirjoituksen lisäksi
Oikeus oppia -kampanjaan osallistuttiin muun
muassa pulpettivalokuvilla, piirustuksilla
unelma-ammateista
sekä tarinoilla vaikuttavista opettajista.
Aktivistit odottavat kannanottoja
vihapuhetta vastaan
Vihapuhetta vastaan -kampanjassa on ehditty valita
ja kouluttaa ensimmäiset 18?25-vuotiaat aktivistit
toimimaan vihapuhetta vastaan etenkin verkossa.
? Aktivistit vaikuttavat todella motivoituneilta. He haluavat, että
tavalliset nuoret ja aikuiset uskaltaisivat vihdoin puuttua vihapuheeseen, kampanjakoordinaattori Satu Kanninen kertoo.
Kesällä kampanja näkyy erilaisissa kesätapahtumissa, kuten Maailma kylässä -festareilla ja Ruisrockissa. Niissä voi tavata aktivisteja ja
osallistua kampanjaan antamalla oman kannanottonsa vihapuhetta
vastaan.
Vihapuhetta vastaan -kampanja on osa Euroopan neuvoston No
Hate Speech Movement -kampanjaa, jonka kansallisena koordinaattorina Suomessa toimii Plan yhdessä Ihmisoikeusliiton kanssa opetus- ja
kulttuuriministeriön tuella.
Paramount kampanjoi
kehitysmaiden tyttöjen hyväksi
Elokuvien tuotanto- ja levitysyhtiö Paramount Pictures järjesti satavuotisjuhlansa kunniaksi elokuvien myyntikampanjan Pohjoismaissa.
Osa kaksi kuukautta kestäneen kampanjan tuotoista se lahjoitti Planin
Koska olen tyttö -kampanjalle.
Kampanja toteutettiin samaan aikaan Suomessa, Ruotsissa,
Norjassa ja Tanskassa. Paramountin Pohjoismaiden tuotepäällikkö
Håkan Nordberg iloitsee sekä onnistuneesta yhteispohjoismaisesta
kampanjasta että yhteistyöstä Planin kanssa.
? Paramountilla on olemassa oma erityinen konsepti Paramount
maksaa takaisin, jonka myötä osallistumme hyväntekeväisyyshankkeisiin. Kansainvälisellä tasolla olemme panostaneet vahvasti nimenomaan koulutuksen tukemiseen, ja tästä syystä juuri Plan valikoitui
meille yhteistyökumppaniksi, Nordberg toteaa.
Myös Plan Suomen yritysyhteistyöjohtaja Susanna Saikkonen
liputtaa pohjoismaisen yhteistyön puolesta.
? Olen iloinen Paramountin halusta tukea Koska olen tyttö -kampanjaa kaikissa Pohjoismaissa. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten
kampanjointia tyttöjen koulutuksen puolesta voi tehdä yli rajojen, yhteispohjoismaisessa hengessä. Koska olen tyttö -kampanja tunnetaan
hyvin, ja tyttöjen koulutus koetaan tärkeäksi kaikissa näissä maissa,
joten odotamme lisää tällaista yhteistyötä, Saikkonen sanoo.
11
PLAN-KANSALAISET
VAPAAEHTOINEN
?Voin auttaa omalla kokemuksellani?
?Vapaaehtoistyö on todella mukavaa. On hienoa, että voin omalla kokemuksellani auttaa
lapsia. Ihmiset voivat oppia jotakin muista
kulttuureista, ja minä voin kertoa jotakin
Afrikasta.
Olen mukana erilaisissa tapahtumissa ja
tapaamisissa Kemi-Tornion alueella. Esittelemme Planin toimintaa ja teemme varainkeruuta.
Lisäksi toimimme esimerkiksi lasten kanssa ja
pelaamme heidän kanssaan pelejä.
Olen Nigeriasta ja olin aikaisemmin vastaavanlaisessa vapaaehtoistyössä kuin Planilla.
Kun aloitin Planilla, olin hyvin aktiivinen.
Ensimmäisenä vuonna olin mukana yhdessätoista tapahtumassa. Kun sain lapsen, en
ole ehtinyt olla mukana niin usein. Oma aika
on rajoitetumpaa, eikä liikkeellä voi olla niin
pitkään kuin haluaa.
Parasta Planilla on ollut hyvä yhteistyö.
On hienoa, että minua rohkaistiin mukaan
myös lapsen kanssa. On esimerkiksi ollut
Tällä palstalla Planin vapaaehtoiset
kertovat työstään.
hauskaa, miten ihmiset ovat tapahtumissa
tulleet juttelemaan. Moni on esimerkiksi tullut
ihmettelemään, kun olen kantanut lastani
afrikkalaiseen tapaan selässäni enkä sylissä
edessäni niin kuin täälläpäin on tapana. Siitä
on ollut hauska keskustella.
Vapaaehtoistyö on ollut palkitsevaa ja
kohtaamani ihmiset lämpimiä. Vapaaehtoistyö
on myös auttanut minua integroitumaan paremmin sisälle suomalaiseen yhteiskuntaan.?
?Bunmi on helppo saada innostumaan uusista
asioista järjestäessämme tapahtumaa. Hänellä
on positiivinen ja miellyttävä asenne ihmisiä
kohtaan. Olen todella kiitollinen, että meillä
on Bunmin kaltainen vapaaehtoinen. Hänen
iloisuutensa on tarttuvaa.?
Helena Kinnunen, Planin vapaaehtoistoiminnan toinen Kemi-Tornion aluevastaava
Bunmi Oluwatosin
26-vuotias opiskelija Kemistä.
Planin vapaaehtoisena vuodesta
2010.
Mukana tapahtumissa ja tapaamisissa Kemi-Tornion alueella.
Parasta elämässä juuri nyt: ?Ihmiset ympärilläni ? perhe ja koko
sosiaalinen verkosto.?
ILMOITUS
Kiitos matkustajille,
yhdessä tuemme maailman lasten hyvinvointia.
Lahjoituksen voit tehdä Helsinki-Vantaalla olevaan
vihreään Pastilliin tai jättämällä pantillisen juomapullosi
ennen turvatarkastusta olevaan keruupisteeseen.
Finavia tarjoaa ja kehittää lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluja, joiden
kulmakivinä ovat turvallisuus, asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus. Finavian
kattava 25 lentoaseman verkosto mahdollistaa kansain väliset yhteydet Suomesta
maailmalle ? ja maailmalta eri puolille Suomea.
12
Tekstiviesteillä eväitä vanhemmuuteen Keniassa
Vanhemmuus on täynnä haasteita ? joka puolella maailmaa.
Keniassa vanhempien tukena on nyt Nokia Life -tekstiviestipalvelu.
ALLI ASIKAINEN KUVA PLAN
Nokia Life on kännykkään tilattava tekstiviestipohjainen palvelu. Sen
yksi osa-alue on Nokian ja Planin yhteistyönä syntynyt 0?17-vuotiaiden lasten vanhemmille suunnattu Parenting Advice -palvelu, jossa
vanhemmat saavat tekstiviesteinä vinkkejä ja tietoa lapsen kokonaisvaltaisesta kehityksestä. Palvelun sisällön on tuottanut Planin kansainvälinen ryhmä, jossa on mukana eri alojen asiantuntijoita.
Rekisteröityessään Parenting Advice -palvelun käyttäjäksi
vanhempi ilmoittaa lapsensa sen hetkisen iän, jonka perusteella
tekstiviestit lähetetään. Tekstiviestejä tulee yksi päivässä, ja niiden
aiheina ovat muun muassa terveys, koulutus, ravinto ja sosiaalinen
kanssakäyminen.
A girl child is a blessing. Love and nurture her and give
her all the opportunities you can. She is just as special
as your boy baby!
Jaribu kutozuia mtoto wako kazi moto kuzunguka
ndani ya nyumba na kuchunguza. Badala yake fanya
nyumba kuwa salama kwa mtoto wako!
Huhtikuussa Nokia Life -palvelu tuotiin markkinoille Keniassa,
jossa se on saatavilla englannin ja swahilin kielillä. Nokia Life otettiin
käyttöön vuonna 2009 Intiassa, josta se nopeasti laajeni Kiinaan,
Indonesiaan ja Nigeriaan.
Maailmanlaajuisesti palvelulla on yli 95 miljoonaa käyttäjää ja se on
saatavilla 18 kielellä. Nokia Life -mobiilipalvelu tuo uusia ulottuvuuksia Planin ja Nokian väliseen yhteistyöhön.
? Palvelun avulla saamme välitettyä omaa ydinosaamistamme,
kuten lapsen kehitys ja vanhemmuus, aivan uusille kohderyhmille, joita emme muuten pystyisi tavoittamaan. Kyseessä on huikea
määrä ihmisiä. Tämä yhteistyö hyödyttää kaikkia osapuolia. Nokia
saa laadukasta sisältöä palveluunsa, ja me taas saamme vietyä omaa
viestiämme lapsen oikeuksista mahdollisimman laajalle kohderyhmälle
kyseisessä maassa, sanoo Plan Suomen yritysyhteistyöjohtaja Susanna Saikkonen.
Viimeisen kolmen vuoden aikana Planin ja Nokian yhteistyössä on
korostunut varhaiskasvatuksen ja koulutuksen tukeminen mobiiliteknologiaa hyödyntäen.
Muun muassa Ugandassa kouluhallinnon parantaminen kännyköiden avulla on edistänyt peruskoulutuksen tuomista kaikkien ulottuville sekä varmistanut, että lapset saavat laadukasta koulutusta. Keniassa
taas Nokian matkapuhelinsovelluksia on hyödynnetty digitaalisessa
syntymärekisteröintihankkeessa.
A birth certificate is key to your child?s wellbeing. Make
sure your child is registered at birth
Watoto kujua kwamba kitu fulani kinaendelea kuwepo
hata kama kimejificha. Cheza mchezo wa kujificha na
kutafuta kujua kama hii ni kweli!
Your 14 year old may avoid school if they feels left out, has no
friends. Ask your child what troubles them. Talk to their teacher.
Miaka 14 ya anaweza kuepuka shule kama anahisi kutopendwa,
hana rafiki. Uliza mtoto wako nini kinamsumbua. Zungumza na
mwalimu wake
Nokian yhteiskuntavastuuprojekteista vastaava Sanna Eskelinen
näkee yhteistyön kantavan hedelmää myös pitkällä aikavälillä.
? Mobiiliteknologia voi vaikuttaa myönteisesti kestävään kehitykseen. Lasten oikeuksien ja koulutusmahdollisuuksien edistäminen on
tärkeä osa kestävää kehitystä, ja olemme yhdistäneet ydinosaamisemme tukeaksemme kehitystä näillä osa-alueilla, Eskelinen kertoo.
Planin ja Nokian yhteistyö
Plan ja Nokia ovat tehneet kansainvälistä yhteistyötä vuodesta 2006
lähtien. Laaja-alainen yhteistyö keskittyy lasten oikeuksien ja nuorten
osallistumisen edistämiseen.
Plan Kenian maajohtaja Samuel Musyoki korostaa mobiiliteknologian tuovan uusia ulottuvuuksia kehitysyhteistyöhön.
? Planin ja Nokian välisellä yhteistyöllä on jo tähän mennessä
tavoitettu yli 700 000 lasta ja nuorta. Mobiiliteknologialla on tässä
merkittävä rooli. Sen avulla lapsilla on paremmat mahdollisuudet
vaikuttaa omaan elämäänsä, Musyoki sanoo.
Nokian Bruce Howe esittelee Nokia Lifen toimintaa Samuel Musyokille.
13
Lasten läsnäolo kouluhallinnossa
lisää intoa oppia Ugandassa
Plan Suomen ugandalaiset yhteistyökumppanit kävivät Suomessa
vaihtamassa ajatuksia siitä, miten lapset voivat entistä paremmin
osallistua koulujensa päätöksentekoon. Samalla vahvistettiin
suomalaisten ja ugandalaisten koulujen välistä yhteyttä.
Suomalaiset koululaiset saivat ugandalaisten
vieraiden matkassa postia Ugandasta yllätyslaatikossa, joka myöhemmin lähtee suomalaisen
postin täyttämänä takaisin kohti Ugandaa.
KALLE HEINO KUVAT JANI TOOM JA WILL BOASE
Viime vuonna käynnistynyt Plan Ugandan ja
Plan Suomen yhteistyö Tororon ja Luweron
alueilla Ugandassa kouluhallintojen parantamiseksi on ehtinyt jo kasvattaa ugandalaisten
lasten tarmoa käydä koulua.
Tähän mennessä projektissa on esimerkiksi koulutettu 20 oppilaskuntaa, joissa
on yhteensä 240 lasta. Heistä puolet on
tyttöjä. Lisäksi muun muassa parikymmentä
vanhempainyhdistystä pitää säännöllisesti
kokouksia vaatien esimerkiksi lisää läpinäkyvyyttä koulujen rahankäyttöön. Opetusviranomaiset ovat entistä tietoisempia siitä, miten
saavuttaa laadukkaampi opetuksen taso.
Tavoitteena on, että oppilaskuntien ja
vanhempainyhdistysten avulla erityisesti syrjäytyneet oppilaat voisivat paremmin ja tasaarvoisemmin osallistua koulutyöhön. Etenkin
tyttöjen ja vammaisten lasten osallistumista
pyritään lisäämään, koska he ovat kaikkein
suurimmassa vaarassa syrjäytyä.
? Jo nyt opettajien ja koululaisten välillä
14
on selvästi parempi yhteys. Oppilaat pysyvät
koulussa, ja meillä on koulupudokkaita, jotka
ovat palanneet koulunpenkille, Plan Ugandan
hankekoordinaattori Deborah Kirabo
kertoo.
Kirabo kävi yhdessä kollegansa James
Robert Ojilongin sekä Ugandan opetusministeriön edustajan Yusuf Nsubugan sekä
Abongitin peruskoulun rehtorin Nyadoi
Marcelina Obothin kanssa viikon mittaisella
vierailulla Suomessa maaliskuussa.
Vierailunsa aikana ugandalaiset tutustuivat suomalaiseen koulujärjestelmään
? niin sen oppilaisiin ja opettajiin kuin myös
kouluhallinnon edustajiin ? ja vaihtoivat ajatuksia lasten ja vanhempien roolista koulujen
päätöksenteossa.
Nelikko vieraili muun muassa opetushallituksessa ja kolmessa koulussa Espoossa,
Helsingissä ja Ruskossa.
Suomalaiset viidesluokkalaiset saivat
tuliaisina kirjeitä ja piirroksia ugandalaisten
ikätovereidensa kouluarjesta. Tuliaiset tulivat
yllätyslaatikossa, joka lähtee myöhemmin
takaisin Suomesta Ugandaan samanlaisella
sisällöllä.
Vierailu oli osa Planin globaalikasvatuskokonaisuutta, jossa suomalaiset ja ugandalaiset koululaiset toimivat yhteistyössä osallistumismahdollisuuksiensa vahvistamiseksi.
Suomalaiset koululaiset ovat muun
muassa tehneet ugandalaisille videot, joissa
he kertovat lasten osallistumisesta vertaissovitteluun, oppilaskuntiin ja kiusaamisen
vastaisiin toimiin.
Ugandalaiset koululaiset tekevät myöhemmin vastavuoroisesti samanlaiset videot,
joissa he kertovat lasten vaikuttamiskeinoista
omissa kouluissaan.
Tarkoituksena on, että alakouluikäiset
lapset oppisivat samalla lasten oikeuksista ja
arjesta toisella puolella maailmaa.
Vierailun aikana ymmärrettiin, että koulujen arjessa sekä Suomessa että Ugandassa
Abongitin peruskoulun rehtori
Nyadoi Marcelina Oboth kertoi,
että koska Ugandassa koululaiset hoitavat itse koulun siivouksen, lapset tuovat aktiivisesti
koulujen päätöksenteossa esiin
muun muassa siivoamiseen
liittyviä asioita, kuten hygieniaa ja oikeanlaisten välineiden
käyttöä.
Planin avulla Ugandassa on käynnistetty muun muassa tyttöjen omia oppilaskuntia, joiden
avulla myös tytöt saavat oman äänensä kuuluviin. Nimenomaan tyttöjen ja vammaisten lasten
osallistumista pyritään lisäämään, koska he ovat kaikkein suurimmassa syrjäytymisvaarassa.
on paljon yhtäläisyyksiä: molemmissa esimerkiksi
pelataan jalkapalloa välitunneilla.
Deborah Kirabon mukaan vierailun aikana opittavaakin löytyi puolin ja toisin: Ugandassa opettajat
esimerkiksi toimivat enemmän tarkasti valmiin
opetusmallin mukaan, kun taas Suomessa oppilaille
esitetään erilaisia vaihtoehtoja.
Kirabon mielestä Suomessa koululaiset oppivat,
kun he itse keksivät, mikä on paras tapa saavuttaa päämäärä.
Toisaalta suomalaiset lapset voisivat taas
ottaa mallia esimerkiksi ugandalaisten koululaisten tavoitteellisuudesta, Kirabo muistuttaa.
? Ugandassa koululaiset tietävät, miksi ovat
koulussa. Kun heiltä kysyy, miksi he haluavat isona, vastaukset tulevat heti: lääkäriksi, autokuskiksi,
opettajaksi, lentäjäksi ja niin edelleen. Suomessa
näin ei ole. Täällä ehkä pelätään liikaa virheellisiä
valintoja, Kirabo sanoo.
Kirabo huomauttaa silti, että Ugandassa noin
90 prosenttia lapsista aloittaa peruskoulun, mutta
lasten asenteesta huolimatta käytännössä yli puolet
ensimmäiselle luokalle ilmoittautuneista oppilaista
joko keskeyttää tai jää luokalleen jossakin vaiheessa
ennen peruskoulun päättymistä.
Myös opettajien poissaololuvut ovat olleet korkeita, eivätkä vanhemmat ole uskoneet omaan mahdollisuuteensa vaatia lapsille laadukasta koulutuksta.
Planin toiminta on kuitenkin poistanut näitä
esteitä lasten koulutuksen tieltä.
Abongitin peruskoulun rehtori Nyadoi Marcelina
Oboth kertoi vierailun aikana, että hänen koulunsa
oppilaat ovat osallistumismahdollisuuksien lisääntymisen myötä entistä iloisempia ja vaikuttavat
aiempaa sitoutuneemmilta koulunkäyntiin. He osallistuvat koulun taloudellisiin päätöksiin ja uskaltavat
tuoda oman näkökulmansa esiin.
Ugandassa koululaisilla on esimerkiksi koulujensa
siivousvastuu. Kokouksissa he ovat tuoneet esiin
muun muassa sellaisia asioita kuin kumihanskojen ja
asiallisten pesuaineiden käyttö.
? Oppilailla on näkemyksiä ja mielipiteitä. He
myös toimivat yhteistyössä yhteisönsä kanssa,
Oboth sanoo.
Plan Ugandassa
»» Plan aloitti työnsä Ugandassa vuonna 1992.
»» Planin työ Ugandassa painottuu lasten koulutuksen, terveyden ja osallis»»
»»
tumismahdollisuuksien parantamiseen, hiv- ja aids-valistukseen sekä
perheiden toimeentulon kehittämiseen.
Viime vuonna Plan toimi Ugandassa yhteistyössä yli 38 739 kummilapsen sekä heidän perheidensä ja paikallisyhteisöjensä kanssa.
Osallistava kouluhallinto -hanke käynnistyi viime vuonna, ja sen on
tarkoitus jatkua vuoteen 2014 asti. Siihen liittyvät myös Plan Suomen
Ugandassa tukema varhaiskasvatushanke sekä Nokian tukema kokeilu
tietotekniikan käytöstä Ugandan kouluhallinnossa.
Viikin normaalikoulun oppilas Solin Uaesa (oik.) vaihtoi ajatuksia koulunkäynnistä Suomessa ja Ugandassa Plan Ugandan James Robert Ojilongin ja Deborah Kirabon kanssa.
Globaalikoulu
»» Globaalikoulu on Plan Suomen globaalikasvatuksen kokonaisuus, joka
tarkastelee maailmaa lasten oikeuksien näkökulmasta.
»» Se on suunnattu lapsille ja nuorille sekä heidän kanssaan työskenteleville kasvatus- ja opetusalan ammattilaisille.
»» Kasvattajille ja lapsille Globaalikoulu tarjoaa kouluvierailuja ja materiaa»»
»»
»»
leja, jotka käsittelevät lasten oikeuksia ja kehitysmaiden arkea. Kasvattajille tarjotaan myös koulutusta globaalikasvatuksen eri teemoista.
Globaalikoulun toimintamuotoihin kuuluvat myös muun muassa Lapsen
oikeuksien lähettiläät ja maahanmuuttajatyö.
Globaalikasvatusmateriaalia löytyy verkosta osoitteesta
globaalikoulu.plan.fi.
Lisätietoa: www.plan.fi/globaalikoulu
15
Sierra Leonen lapset haluavat oppia
Koulujen, opettajien ja opetusvälineiden puute vaikeuttaa lasten
koulunkäyntiä Sierra Leonessa. Tilanne on kuitenkin paranemassa.
Maan suurimpaan ja köyhimpään slummiin odotetaan innolla uutta koulua.
KATARIINA KALMARI KUVAT JANNE KÖRKKÖ
Kello on jo kaksi iltapäivällä, kun koulupäivä
Kroo Bayssa, Sierra Leonen suurimmassa
slummissa, on vasta alkamassa. Kaikki lapset
eivät ole vieläkään saapuneet. Yleensä he
valuvat paikalle, kun työt kotona on tehty.
Tunti alkaa. Oppilaat kirjoittavat vihkoihin
ja sivun puolikkaisiin. Kolme yhteistä teroitinta kiertää luokassa. Välillä kyniä teroitetaan
partakoneen terillä, joita joku on löytänyt
maasta. Opetus- ja opiskelutarvikkeita ei ole
riittävästi.
? Haluan kouluni kehittyvän. Tarvitsen
runsaasti kirjoja ja kyniä, toivoo 11-vuotias
Salamatu.
Välillä jostain nurkasta kuuluu nahistelua,
toisinaan lasten meno yltyy aivan mahdottomaksi. On vaikea keskittyä opetukseen, kun
ympärillä istuu kuusikymmentä lasta.
? Pidän leluista ja leikkimisestä. Olen
onneton, kun minun pitää istua hiljaa paikoillani, harmittelee 7-vuotias Foday.
Järjestyksenpitoa vaikeuttaa myös opettajien puute. Päteviä opettajia ei ole tarpeeksi,
joten opetusta vetävät paljolti paikalliset
vapaaehtoiset.
16
Yksi heistä on koulua pitävän paikallisen
We Yone Child Foundation ? Sierra Leone
-järjestön perustaja Santigie Bayo Dumbuya, joka opettaa 1.?3.-luokkaa. Hän on iloinen nähdessään, että lapsia on tullut koululle
mukavasti heidän arkikiireistään huolimatta.
Enimmillään lapsia on koululla kahdeksankymmentä, tosin kaikki eivät mahdu yhtä
aikaa kolmeen pieneen luokkahuoneeseen.
Osa lapsista istuu puisilla penkeillä, osa
lattialla. Pöytiäkään eri riitä kaikille. Ilmassa
on paljon hiekkapölyä, koska lattiaa ei ole
pinnoitettu.
Koulun, tai pellistä kyhätyn vajan, joka
ajaa koulun tilaa, omistaa paikallinen mies,
joka vuokraa sitä koulukäyttöön. Iltaisin
paikalliset miehet käyttävät tilaa ryypiskelyyn. Päivälläkin koulun pihalla notkuu miehiä
juomassa viinaa ja käyttämässä huumeita.
Tulevia asianajajia ? ja presidentti?
Santigie toivoo, että lapset saisivat opiskella
sekä fyysisesti että henkisesti puhtaassa
ympäristössä.
Jos kaikki menee hyvin, parin vuoden
kuluessa se on mahdollista. Uuden koulurakennuksen rakentamiseen on saatu kansainvälistä rahoitusta, ja rakentamisen toivotaan
alkavan vuonna 2014. Vapaaehtoiset hoitavat
pääosin rakennustyöt. Uuden koulun myötä
saadaan myös lisää opetusvälineitä.
? Uudesta koulusta tulee hieno. Ja lapset
ovat todella motivoituneita opiskelemaan,
mikä on muutos parempaan, Santigie kehuu.
Lasten puheissa tulevatkin esille monenlaiset tavoitteet. 5-vuotias Salieu käy koulua,
koska hän haluaa oppia lukemaan. Yllättävän
moni lapsi haaveilee asianajajan ammatista.
Jotkut pistävät vielä paremmaksi: Foday
tahtoo isona presidentiksi.
Lähes kaikki lapset kertovat tulevansa
kouluun, koska haluavat oppia.
? Olen onnellisimmillani oppiessani uutta.
Jos en opi, en ole onnellinen. Haluaisin, että
ystävänikin opiskelisivat, kertoo 6-vuotias
Kadiatu.
Monien muiden lasten tapaan Kadiatu on
kuitenkin huolissaan sadekaudesta. Se tuhoaa
joka vuosi Kroo Bayssa monia rakennuksia.
? Kun sade alkaa, ei voi mennä mihinkään
jotka aiheuttivat ongelmia kouluissa.
? Heillä oli erilaiset käytöstavat ja
elämäntyyli kuntoutuksesta ja koulutuksesta
huolimatta. Heille lupailtiin jatkuvaa tukea
sodan jälkeen, mutta tavoitteista jäätiin. Monet päätyivät kaduille ja rikollisuuden pariin,
Santigie Bayo Dumbuya kertoo.
Myöskään opettajien määrää ei ole saatu
nostettua riittävästi sodan päätyttyä. Muun
muassa huonot palkat ajavat opettajia muihin
tehtäviin eivätkä houkuttele uusia tulijoita
alalle. Viime vuoden alussa Sierra Leonen
hallitus nosti opettajien palkkoja prosentin,
mutta se ei vielä riitä.
Perustarpeet ennen lasten koulutusta
sitä karkuun. Se tulee meidän taloommekin
sisälle. Haluaisin asua kaksikerroksisessa
talossa, Salamatu sanoo.
Uuden koulun rakentamisessa yhdeksi
suureksi haasteeksi nouseekin kunnollisen
maan löytäminen. Nykyinen koulu sijaitsee
alueella, joka yleensä tulvii sadekauden aikana. Lapset osallistuvatkin itse tulvamuurien
rakentamiseen, jotta heppoinen koulurakennus säästyisi tuhoilta.
? Haluan uuden koulun, jossa on hyvät
rakenteet sekä hyvät tuolit ja pulpetit,
Kadiatu toivoo.
Uusi koulu tulee tarpeeseen. Sierra Leonen pääkaupungissa Freetownissa sijaitsevassa Kroo Bayssa asuu 11 000 ihmistä, joista
suurin osa on lapsia ja nuoria. Toistaiseksi
alueella toimii vain yksi, liian pieni ja huonosti varusteltu koulu.
Sisällissodassa tuhottiin
yli 1 200 koulua
Kroo Bayn ongelmat heijastelevat tilannetta
myös muualla maassa. Sierra Leonessa on
oppivelvollisuuslaki, joka velvoittaa kaikki
lapset aloittamaan koulun kuuden vuoden
ikäisenä. Koulujen ja opettajien puute sekä
monille perheille liian kalliit koulumaksut
ovat kuitenkin tehneet lain täytäntöönpanon
mahdottomaksi.
Monet ongelmista juontavat juurensa
1991?2001 käytyyn sisällissotaan. Sodan aikaan tuhottiin yli 1 200 koulua. Sisällissodan
jälkeen YK ja monet avustusjärjestöt tukivat
Sierra Leonen hallitusta koulujen uudelleenrakentamisessa, mutta kehitys jäi puolitiehen.
Oma lukunsa olivat entiset lapsisotilaat,
Vaikka kouluja ja opettajia olisikin tarpeeksi,
suurelle osalle perheistä ylivoimaisen korkeaksi kynnykseksi nousevat koulumaksut.
Vanhempien pitää itse kustantaa lukukausimaksut, opetusvälineet, ruokailu sekä
kouluasut.
Esimerkiksi peruskoulutasolla yhden
lapsen lukukausimaksu on 20 000 leonea,
joka maksetaan kolmesti vuodessa. Noin
neljän euron lukukausimaksu ei kuulostane
paljolta länsimaisella tulotasolla mitattuna,
mutta sisällissota jätti Sierra Leoneen paljon
syvää köyhyyttä.
Esimerkiksi Kroo Bayssa valtaosa ihmisistä elää noin viidelläkymmenellä sentillä
vuorokaudessa.
Tilanne hankaloitui entisestään, kun Sierra
Leonen hallitus päätti pidentää peruskoulua
yhden vuoden. Lapset toki saavat lisäkoulutusta, mutta vanhemmille se on yksi vuosi
lisää lukukausimaksuja.
? Uusi koulutusjärjestelmä on todellinen
taakka ja iso ongelma köyhille vanhemmille,
ja on hyvin todennäköistä, että heidän lapsensa jättävät koulun kesken, Santigie toteaa.
Vapaaehtoisten pyörittämä koulu Kroo
Bayssa veloittaa vanhemmilta vain 4 000
leonea eli alle euron kuukaudessa opettajien palkkoja varten. Mutta jos pelkästään
perustarpeiden tyydyttäminen on vaikeaa,
voi lapsen koulutus tuntua toissijaiselta
tavoitteelta.
Tällä hetkellä moni lapsi keskeyttääkin
koulunkäyntinsä riittävän rahallisen ja henkisen tuen puutteessa ja saattaa päätyä kadulle
myymään huumeita tai itseään, tai harjoittamaan muuta rikollisuutta. Myös päihteiden
käyttö on yleistä hyvin nuorten keskuudessa.
Santigie uskoo, että uuden koulun rakentaminen parantaisi paikallisten elämänlaatua,
vähentäisi katulasten määrää ja ennen kaikkea takaisi lapsille mahdollisuuden valoisampaan tulevaisuuteen.
Plan Sierra
Leonessa
Planin työ Sierra Leonessa painottuu
lasten koulutuksen, terveyden ja osallistumismahdollisuuksien parantamiseen.
Tavoitteena on, että yhteisön jäsenet
etsivät itse ratkaisunsa ja päättävät
toteutettavien hankkeiden tärkeysjärjestyksen, sillä he ovat oman elämänsä
parhaita asiantuntijoita.
Plan on esimerkiksi kannustanut
nuoria osallistumaan yhteisöjensä
päätöksentekoon ja tukenut lapsia kampanjoimaan kouluväkivaltaa ja tyttöjen
ympärileikkausta vastaan. Kailahunissa
tyttöjä on tuettu toipumaan sotakokemuksistaan järjestämällä heille koulutusta ja terveydenhoitoa.
Plan on myös rakennuttanut maahan
seitsemän terveyskeskusta ja neljätoista
koulua. Planin tuella 20 000 oppilasta
on saanut käyttöönsä tytöille ja pojille
erikseen rakennetut saniteettitilat. Opettajat ovat saaneet lisäkoulutusta muun
muassa opetusmenetelmistä ja lasten
oikeuksista.
Plan aloitti toimintansa Sierra Leonessa vuonna 1976. Ohjelma-alueita on
neljä: Moyamba, Bombali, Port Loko ja
Kailahun.
Viime vuonna Plan toimi Sierra
Leonessa yhteistyössä noin 11 300
kummilapsen sekä heidän perheidensä
ja paikallisyhteisöjensä kanssa.
Plan Suomi työskentelee ulkoministeriön tuella Sierra Leonessa lastensuojelun kehittämisen ja nuorten työllistymisen parissa.
Köyhyys, tietämättömyys ja epätasa-arvo
jättävät Bolivian lapset nälkäisiksi
Sukupuolten ja sukupolvien välinen epätasa-arvo sekä tietämättömyys monipuolisesta
ruokavaliosta johtavat lasten aliravitsemukseen Bolivian köyhällä ja karulla maaseudulla.
Plan työskentelee yhteisöjen kanssa lasten ravinnon parantamiseksi.
TEKSTI JA KUVAT PERTTU ISO-MARKKU
Ventillan kyläyhteisössä Bolivian ylätasangolla on juhlapäivä. Vieraita
on tullut paitsi pääkaupungista myös kaukaa Suomesta asti. Liput
nostetaan, kansallislaulut lauletaan ja alakoululaiset lausuvat runoja.
Sitten käydään syömään. Kyläläiset ovat tuoneet tarpeita omista varastoistaan. Perunaa on paljon ja monenlaista. Sen kanssa tarjotaan vähän kanaa, juustoa ja salaattia. Eletään sadonkorjuukauden loppupuolta,
mutta jo nyt raekuuro pakottaa kaikki sisätiloihin talvea enteillen.
Sääolosuhteet ovat ankarat Altiplanolla, Bolivian lähes neljän kilometrin korkeudessa olevalla ylätasangolla. Päivisin aurinko paahtaa,
mutta yöt ovat kylmät, ja tuuli piiskaa armotta.
Ilmasto on vaikea maanviljelykselle, mutta peruna, ohra ja muutamat muutkin kasvit onneksi kasvavat. Monipuolista ravintoa on kuitenkin haastavaa kerätä kasaan. Myös perheiden ravintotietämys on usein
heikkoa. Siksi monet maaseutuyhteisöjen lapset jäävät aliravituiksi.
Planin hanke parantaa Bolivian lasten ravitsemusta kouluttamalla
kyläyhteisöjä monipuolisen ruokavalion merkityksestä sekä opastamalla vitamiinien ja hivenaineiden saannin kannalta hyödyllisten
vihannesten viljelyyn.
? Ennen söimme lähinnä perunaa ja munaa, mutta nyt osaamme
laittaa lapsille myös monipuolisempaa ruokaa, kertoo nuori maanviljelijä Juan Carlos Vargas San Jacinton kylästä.
? Maalaisyhteisöjen lasten ravintotilanne on hyvä kuuden kuukauden ikään asti, mutta rintaruokinnan loppuessa he putoavat kasvukäyrältä, kertoo Plan Bolivian ravintoasiantuntija Juana Benavides.
Pelkkiä hiilihydraatteja
Imetyksen loppuessa lapset saavat samaa ruokaa kuin koko perhe.
? Tyypillisesti ruokavalio maalaisyhteisöissä koostuu lähes pelkästään hiilihydraateista. Syödään perunaa, riisiä, nuudelia, maissia.
Proteiinit ja vitamiinit jäävät hyvin vähälle, kertoo Benavides.
Proteiinivajetta vaikeuttaa myös alkuperäiskansojen keskuudessa
hyvin yleinen laktoosi-intoleranssi: lähes kaikki lapset saavat maidosta vatsavaivoja. Bolivian väestöstä valtaosa on alkuperäiskansojen
edustajia.
Suomalaistenkin suosikkijuures peruna on kotoisin andien ylängöiltä, mutta vuoristoseuduilta tulee myös ravinteikkaampia viljelykasveja.
Maailmallakin tunnettu kvinoa tulee Boliviasta ja Perusta ja on paljon
proteiinipitoisempaa kuin peruna tai riisi.
Hyvät ravintoarvot ovat tehneet kvinoasta kansainvälisesti tunnetun superfoodin.
Kvinoan maailmanmarkkinahinta onkin niin kova, että ravinteikas
vilja on jäänyt lähes kokonaan pois bolivialaisten ruokavaliosta. Köyhät
viljelijät kauppaavat kaiken kvinoansa vientiin.
18
Kvinoaa valencialaisittain
Raaka-aineet (8 hengelle):
Plan opastaa kyläyhteisöjä monipuoliseen ruokavalioon. Vitamiinit jäävät helposti vähälle, koska ruokavalio koostuu usein lähes pelkästään hiilihydraateista.
Ravinteikas kvinoa menee lähes täysin vientiin ja
on jäänyt pois bolivialaisten ruokavaliosta.
? Bolivian pääkaupungissa La Pazissakaan ei syödä kvinoaa. Yhden
kvinoapaketin hinnalla saa kymmenkertaisen määrän pastaa, Benavides kertoo.
Pitäisikö suomalaisten tiedostavien kuluttajien sitten jättää kvinoa
ostamatta? Plan Bolivian Juana Benavidesin mielestä ei.
? On viljelijän etu, että tuotteen hinta on hyvä. Rahalla saadaan
ostettua seuraavan vuoden siemenet. Plan pyrkii vahvistamaan ruoan
tuotantoa maaseudulla ja samalla monipuolistamaan perheiden ruokavaliota. Kaikkea ei kannata laittaa myyntiin.
Viljelyolosuhteita parannetaan kasvihuoneilla, joissa kasvaa
esimerkiksi sipulia, porkkanoita, pinaattia, retiisejä ja salaattia. Plan
Bolivia on myös tuottanut marsunkasvatusoppaan, sillä vuoristossa
marsut ovat ravintoeläimiä. Marsun liha on erittäin proteiinipitoista.
Se voittaa vaikkapa kanan, sianlihan tai naudan.
Suomessa suositun lemmikkieläimen syöminen voi tuntua monesta
iljettävältä, mutta samanlaisia ?kuinka te saatatte? -kysymyksiä kysyivät bolivialaiset, kun kuulivat, että Suomessa syödään poroja.
4 dl kvinoaa
puoli kiloa nautaa, kanaa tai lammasta jauhettuna
2 keskikokoista porkkanaa kuutioina
1 dl herneitä
2 keskikokoista sipulia silppuna
1 pieni paprika kuutioina
2 valkosipulin kynttä
4 keskikokoista perunaa kuutioina
puoli ruokalusikallista persiljasilppua
3 rkl kasvisöljyä
ripaukset suolaa, pippuria ja jeeraa
1,4 litraa kiehuvaa vettä
Valmistus:
Pese kvinoa, kuivaa hyvin ja paahda pannulla. Kaada
lopuksi pataan.
Paista seuraavaksi öljyssä sipuli, porkkana, herneet, paprika, valkosipuli ja mausteet. Lisää pataan
kvinoan seuraksi. Ruskista liha ja lisää sekin pataan.
Lisää vielä perunat ja kiehuva vesi ja keitä padassa
30 minuuttia. Lisää lopuksi persiljasilppu.
Tarjoa salaatin kanssa.
Tätä ruokaa voi tarjota lapsille yhdestä ikävuodesta
lähtien. Tarjoa ensin alle 5-vuotiaille lapsille omille
lautasilleen, sitten raskaana olevalle tai imettävälle
äidille ja lopuksi muulle perheelle.
Resepti on peräisin Plan Bolivian tuottamasta keittokirjasta, jonka avulla lisätään tietoa monipuolisesta ruokavaliosta ja täysipainoisen aterian valmistamisesta.
Isille kauha käteen
Ruokatietouden lisäksi Planin pitää ratkoa Boliviassa myös toisentyyppisiä ongelmia, jotta lapset saavat vatsansa täyteen. Ravintoasiantuntija Benavidesin mukaan lasten aliravitsemuksen voittaminen vaatii
myös sukupuolten tasa-arvon parantamista.
Tyypillisessä maalaisperheessä äiti herää neljältä laittamaan
aamiaista, perunasoppaa. Lähetettyään lapset kouluun hän tekee
päivän miehensä kanssa maatöitä nuorimmaisen kulkiessa mukana
kantoliinassa. Illalla on edessä vielä kolmas työvuoro, eli ruoanlaitto ja
pyykinpesu.
Perheen iltainen ateriahetki ei ole useinkaan tasa-arvoinen. Paras
ja isoin annos menee isälle, sitten saavat vanhimmat pojat. Kaikkein
viimeisimpänä ruokansa saavat pienimmät lapset.
Planin ravinto-ohjelmassa opetetaan ja kannustetaan isiä osallistumaan ruoanlaittoon.
? Maalaisyhteisöjen perheenäitien päivät ovat pitkiä. Jos isä ei
osallistu ruoanlaittoon, perheen äidillä ei yksinkertaisesti ole aikaa
laittaa kunnollista ateriaa, Benavides painottaa.
19
Hunajasta huippuelinkeino
Lalibelan mehiläistarhaajille
Mehiläisfarmari Siriphato Otiso sytyttää
lehden tuleen, jotta mehiläiset rauhoittuvat ennen kuin Otiso lähestyy mehiläispesiä. Otison 127 mehiläispesää tuottaa
vuodessa 300 kiloa hunajaa.
JANE LABOUS KUVAT PLAN
Monen tunnin matkan päässä Etiopian pääkaupungista Addis Abebasta pohjoiseen tie kiipeää karuun, vuoristoiseen maisemaan, jossa
kivestä louhitut kirkot tuntuvat ilmestyvän kuin tyhjästä.
Täältä, Lalibelan kaupungin ympäristöstä, löytyvät erikoisten kirkkojen lisäksi Etiopian parhaat hunajantuottajat. Heidän mehiläisensä
tekevät vuoriston ilmanalassa arvokasta valkoista hunajaa. Tällainen
hunaja voi syntyä vain kukista, jotka kasvavat alueen huimaavimmilla
vuorenhuipuilla.
Sukupolvien ajan mehiläistarhauksen perinteet ovat pysyneet
samoina: 99 prosenttia mehiläisistä on pidetty perinteisissä, muun
muassa savesta tehdyissä pesissä. Vanhentuneet käytännöt tarkoittavat käytännössä sitä, että sato ja hunajan laatu ovat alhaisia. Etiopian
laadukkaasta hunajasta suhteellisen pieni osuus menee vientiin.
Nyt Lalibelan tarhurit ja pientilalliset ovat mukana Planin hankkeessa, jonka on tarkoitus vahvistaa paikallista hunajantuotantoa ja
edistää uusia työtapoja ja nykyaikaisia mehiläistarhausjärjestelmiä,
jotta elinkeinolla olisi paremmat mahdollisuudet tulevaisuudessa.
Ato Trit Sefiw, 32, aloitti mehiläistarhauksen vuonna 2008 yhdellä mehiläisyhdyskunnalla, joka asui perinteisessä pesässä.
Nyt hän on johtava tarhaaja Erfan kylässä. Vaimonsa Emebet Kassayen kanssa Trit on kerännyt isoa hunajasatoa, kasvattanut mehiläiskuningattaria ja moninkertaistanut yhdyskuntia.
? Oli vaikeaa ostaa uusia yhdyskuntia nykyhinnoilla, joten olen sydämellisesti kiitollinen, että sain mahdollisuuden kouluttautua, Trit sanoo.
20
Mestarilta kisällille
Planin projektissa on tähän mennessä koulutettu 297 mehiläistarhuria
kahdeksan päivän kurssilla. Kukin heistä opettaa ja tukee yhdeksää
tarhuria lähiseudullaan. Koulutettuja tarhureita on kaiken kaikkiaan jo
2 700.
Plan on tukenut Lalibelan tarhureita kehittämään mehiläisbisnestä
investoimalla projektiin 100 000 euroa vuodesta 2011 alkaen.
Hunajantuotantoa lisätään muun muassa pesälaatikoilla ja tekniikoilla, joilla yhdyskuntia hallitaan paremmin. Tarhurit ovat saaneet
välineitä, kuten harsoja, savuttimia, kennokehyksiä, hunajan irroittimia
sekä perinteisten mutapesien rakennustarpeita, jotta mehiläiset voivat
jatkaa hunajan tuottamista myös perinteiseen tapaan.
Projektin avulla on myös tuotettu ja mainostettu muita mehiläistuotteita, kuten siitepölyä, kittivahaa ja emomaitoa.
? Tarkoitus on auttaa mehiläistarhaajia lisäämään tuotantoa,
parantamaan hunajan laatua, prosessoimaan hunajaa paremmin sekä
pakkaamaan ja markkinoimaan hunajaa myös Lalibelan ulkopuolelle.
Tätä voitaisiin käyttää mallina myös muilla vastaavilla alueilla, Jada
Habtamu, Plan Etiopian ruoka- ja ravintoturvan neuvonantaja, toteaa.
Paikallinen mehiläistutkimuskeskus on myös tarjonnut erikoiskoulutusta mehiläiskuningattarien kasvattamiseen, joka on ollut erityinen
haaste paikallisille tarhaajille.
Erikoiskoulutuksen tuloksena on syntynyt 318 uutta yhdyskuntaa,
joista jokaisen arvo on noin 42 euroa.
Luomumerkki nostaisi arvoa
Koulutuksen jälkeen Ato Trit Sefiw jakoi kolme mehiläisyhdyskuntaansa. Nyt hänellä on kuusi yhdyskuntaa.
Paremmat puitteet voivat tarkoittaa hunajantuotannon lisääntymistä 15 kilolla vuodessa, mikä on enemmän kuin tervetullutta alueella,
jolla päivätulot harvoin ylittävät yhden euron rajapyykin.
Mehiläistarhurit uskovat, että hunajasta voi saada suurempia tuottoja, etenkin jos he voisivat hankkia omalle hunajalleen
luomusertifikaatin.
Vastikään Trit ansaitsi 179 euroa 60 hunajakilon myynnistä. Hänen mehiläisyhdyskuntansa ovat nykyään 204 euron
arvoiset.
? Sen lisäksi että oma elämäni on saanut tukea, olen
kasvattanut tietouttani ja taitojani, jotta voin tukea myös kuutta
muuta tarhaajaa naapurustossani. Hekin ovat voineet moninkertaistaa yhdyskuntansa ja hoitaa mehiläistarhojaan asianmukaisesti, Trit toteaa.
Myös naisia on innostettu elinkeinoon muun muassa tukemalla naistarhureita tarvittavilla työvälineillä ja mahdollisuuksilla
kehittää taitojaan ja jakaa tietouttaan, jotta he voisivat saada
enemmän tuloja mehiläistarhauksesta.
Jo 193 naista on saanut kolmen päivän koulutuksen mehiläistarhaukseen. Myös nuorisoryhmiä, mukaan lukien kymmenen
tyttöä, on osallistunut opastukseen.
? Hunajatarhaus on suosittua maaseudun yhteisöissä, joten
tulevaisuus on valoisa. Toivomme näkevämme vaikutuksen sellaisten köyhien perheiden elämässä, jotka ovat tekemisissä hunajan ja
muiden hunajatuotteiden kanssa, Plan Etiopian Jada Habtamu sanoo.
Habtamun mukaan suurimpia saavutuksia tähän mennessä on
hunajan myyminen uudessa, vasta-avatussa kaupassa Lalibelassa.
Hyötyä muuhun maatalouteen
Mehiläistarhaajia opetetaan myös yhdistämään mehiläistarhaus
muuhun kestävään maatalouteen, kuten karjatalouteen sekä viljan
ja hedelmien viljelyyn. Tarhaajia rohkaistaan tarhaamaan mehiläisiä
metsänhoidon yhteydessä puiden, kasvien ja villikukkien istuttamiseksi ja kasvattamiseksi.
Mehiläiset voivat hyödyntää kukintoja hunajantuotantoon ennen
kuin karjaeläimet syövät heinän, ja mehiläiset voivat kerätä siitepölyä
vilja-, öljy- ja hernepelloilta ennen sadonkorjuuta.
Mehiläistarhaajien mukaan mehiläiset sopivat yhteen maatalouden
kanssa täydellisesti.
Mehiläiset voivat lisätä hedelmäpuiden satoa jopa 70 prosenttia,
joten mangojen, papaijoiden, avokadojen, omenoiden ja luumujen istuttaminen hyödyttää samalla sekä hedelmänkasvatusta että
mehiläistarhausta.
Perinteiset mehiläispesät
on yleensä tehty puusta,
savesta tai oljista. Etiopian
lisäksi Plan on tukenut mehiläistarhaajia esimerkiksi
Ruandassa.
Etiopian nestemäinen kulta
Mehiläistarhaus on taloudellisesti tärkeää toimintaa
Etiopiassa. Se työllistää miljoonia ihmisiä. Etiopia onkin
Afrikan suurin hunajantuottajamaa ja neljänneksi suurin
mehiläisvahan tuottaja. Maailmanlaajuisesti Etiopia on
kymmenenneksi eniten hunajaa tuottava valtio.
Hunajaa pidetään Etiopian ?nestemäisenä kultana?,
jota jopa kuningatar Saba saattoi kuljettaa mukanaan
legendaarisella matkallaan kuningas Salomon luokse.
Lalibelan mehiläiset ja niiden tarhaajat ovat osa
alueen muinaista hunajanvalmistusperinnettä. Sen juuret
ulottuvat aina keskiajalle asti, aikaan, jolloin kuningas
Lalibela rakensi kaupunkiin kivikirkkojaan.
Kuningas Lalibela, joka hallitsi Etiopiaa 1100?1200-luvuilla, sai nimensä mehiläisparvesta, joka tarinan mukaan
ympäröi Lalibelaa hänen syntyessään. Lalibelan äiti
piti mehiläisparvea merkkinä Lalibelan tulevaisuudesta
Etiopian valtiaana, ja tämän seurauksena pyhä kaupunki
nimettiin välittömästi Lalibelan mukaan.
Mustaa, punaista sekä arvokasta valkoista hunajaa,
joka on paksumpaa ja makeampaa kuin
keltainen hunaja, myydään Lalibelassa
paikallisille ihmisille sekä tej bet -kahvibaareihin, joissa tarjotaan perinteistä
etiopialaista hunajaviiniä, tej?tä.
Loput myydään kauppiaille, jotka
vievät hunajan Addis Abebaan ja muihin
kaupunkeihin.
Hunajaa käytetään myös esimerkiksi
etiopialaisissa sairaaloissa parantamaan
sairauksia ja haavoja.
21
KUMMI-INFO
AGAINST
FORCED
LOVE
-sormus lapsiavioliittoja vastaan
Tiesitkö tämän e-laskusta?
E-lasku on helppo ja nopea tapa maksaa kummitukimaksu verkkopankissa. E-lasku lähetetään suoraan omaan verkkopankkiisi. Kaikki
laskun tiedot on valmiiksi täytetty, joten vältyt pitkien viite- tai tilinumeroiden näpyttelyltä.
E-lasku aiheuttaa Planille vähemmän kustannuksia, jolloin jokainen
kummitukimaksusta säästyvä sentti voidaan käyttää lasten hyväksi
paikan päällä kummilapsen yhteisössä.
Suomessa suoraveloitus poistuu käytöstä tammikuussa 2014.
Syksyn aikana tiedotamme tästä erikseen suoraveloitusta käyttäville
Plan-kummeille.
Planin asiakaspalvelu
on avoinna myös kesäaikaan maanantaista perjantaihin klo 10?13.
Asiakaspalvelun puhelinnumero on 09?6869 8030. Hyvää kesää!
Kesän kummipostipäivät ovat keskiviikkoisin 19.6. ja 21.8.
Näihin päivämääriin mennessä Planin toimistolle lähetetyt kirjeet
ehtivät saman kuukauden postitukseen. PlanShopista vielä 5 päivää
ko. päivämäärän jälkeen (viim. maanantaina) hankitut kirjeet ehtivät
mukaan.
Huomioithan, että heinäkuussa kummipostia ei lähetetä eteenpäin.
ENTISEN KUMMILAPSEN TARINA
Kummilta eväät parempaan
tulevaisuuteen
10-vuotiaalle tytölle
hääpäivä ei ole
maailman onnellisin
päivä. Näytä se
nimettömässäsi.
www.plan.fi/shop
Kolumbialainen Carlos Alfonso
Aparicio Gómez eli 13 vuotta
elämästään Planin kummilapsena.
Nykyään hän on Plan Kolumbian hallituksen varainhoitaja ja
työskentelee Bogotan yliopistossa
sidosryhmäsuhteiden johtajana.
? Olin viisivuotias, ja asuimme
väliaikaisessa paperista ja puusta
tehdyssä talossa. Olin alttiina sateelle ja kylmyydelle, minkä
vuoksi sairastuin krooniseen keuhkoputkentulehdukseen.
Saimme lääketieteellistä apua ainoastaan Planilta, jonka rakentama terveyskeskus pelasti henkeni uudelleen ja uudelleen.
? Samoin teki kummini Louise Miller, eläkkeelle jäänyt
opettaja Kanadan Vancouverinsaarelta. Hänen kirjeensä esittelivät toisenlaista maailmaa ja auttoivat unelmoimaan.
Kynttilänvalossa opiskellut Carlos oli luokkansa nuorin
päättäessään lukion 16-vuotiaana. Hän hankki englanninkielen
pätevyystodistuksen ja pääsi Planille kääntäjäksi. Palkallaan
hän rahoitti yliopisto-opintonsa. Urallaan Carlos on auttanut
heikossa asemassa olevia lapsia ja nuoria pääsemään kouluun.
Plan Kolumbian hallituksessa Carlos on ollut vuodesta 2010
lähtien. Planin työ on lähellä hänen sydäntään.
? Kun Plan auttaa yhteisöjä, auttaa se myös monia lapsia
parempaan elämään. Olen itse siitä elävä esimerkki. Kiitän Plania myös siitä, että se saattoi minut ja vaimoni Ninan yhteen.
Myös hän on entinen kummilapsi.
6 KYSYMYSTÄ KUMMILLE
poika Ugandasta. Toivoin alun perin poikakummilasta, jotta kaksi lastenlastanikin
kiinnostuisivat kaukaisesta lapsestani.
Kuka olet?
Olen Paula Turunen, 58-vuotias iloinen
isoäiti Tuusulan Kellokoskelta ja toimin
aula-assistenttina autoalan yrityksessä.
Milloin ja miksi ryhdyit Plan-kummiksi?
En muista tarkkaa vuotta jolloin Plankummius iski minuun. Minulle tuli vain halu
jakaa rakkautta ja apua jollekin pienelle
ihmiselle, joka sitä tarvitsee. Kummius oli
ex tempore -juttu, jota en ole katunut. Itse
asiassa lapsenlapsenikin ovat olleet innostuneita kummipojastani.
Kerro kummilapsestasi.
Kummilapseni on noin 11-vuotias Tadeo-
Millainen suhde sinulla on häneen?
Kirjoittelemme kummilapseni kanssa
säännöllisesti ja laitan aina kirjeen mukaan
jotain pikkukivaa. Kirjeiden kautta Uganda
on tullut minulle tutummaksi ja kiinnostavammaksi. Lapsenlapseni Arttu ja Otto
ovat myös kiinnostuneet Tadeon kanssa
käymistäni kirjeenvaihdoista. Nykyään saan
jopa pojilta apua kirjeiden käännösten
kanssa, sillä oma englanninkielentaitoni on
heikko.
Nuorempina pojilla oli aina kysymyksiä Tadeon kirjeistä ja kuvista. Heillä riitti
ihmettelemistä siinä, voiko joku asua
sellaisissa olosuhteissa. He ovat olleet myös
valmiita luopumaan omista tavaroistaan,
nuorempi poika Otto on jopa hartaasti
keräämistään jalkapalloliigakorteista hienoimmat lähettänyt Tadeolle.
Haluaisin kovasti mennä käymään
Tadeon luona, mutta taloudellisesti se on
mahdotonta. Arttu ja Otto lähtisivät tosin
vaikka heti ja he ovat sanoneet minulle,
että he kyllä lainaavat minulle säästöpossusta rahaa.
Mikä Plan-kummiudessa on parasta?
Plan-kummius antaa minulle tunteen siitä,
että voin olla avuksi jollekulle, joka apua
todella tarvitsee. Sydämeeni tulee aina
hyvä tunne, kun postista tulee Tadeon kirje.
Silloin tiedän, että siellä on kaikki hyvin ja
olen levollinen siitä, että pienellä summalla
saa hyvän mielen.
Mikä on tärkein muistosi Plan-kummiutesi ajalta?
Tärkein muistoni on se, kun sain Tadeon
ensimmäisen itse kirjoittaman kirjeen, jossa
hän kyseli vointiani ja kuulumisiani. Olen
ylpeä saadessani olla yksi suuren Planperheen jäsenistä.
ILMOITUS
23
PLAN-PALAT
Kesän rennoin makuupaikka
RESEPTI
Kahden pidikkeen väliin viritetty pitkä kangas tai verkko eli riippumatto on vähintäänkin käsitteenä tuttu jokaiselle suomalaiselle. Sen
historia sen sijaan ei välttämättä ole.
Keski- ja Etelä-Amerikan maya-intiaanien uskotaan keksineen
riippumaton jo noin tuhat vuotta sitten. Eurooppaan riippumaton taas sanotaan tulleen 1400-luvulla Kristoffer Kolumbuksen
mukana. Kolumbuksen löydöstä riemuitsivat erityisesti merimiehet,
sillä riippumaton ansiosta heidän ei tarvinnut nukkua enää kostealla ja kovalla laivan lattialla. Lisäksi keinuva liike toimi hyvänä
nukutuskeinona.
Latinalaisessa Amerikassa riippumatto on yhä yleinen sängyn
korvike. Suomen kesässä pihapuihin kiinnitetty riippumatto on oivallinen rentoutumispaikka, jossa myös lapset viihtyvät. Kaiken lisäksi
riippumatto ei vie paljon tilaa ja se on helposti ja nopeasti kasattavissa. Mikäli haluaa kokeilla yöpymistä riippumatossa, voi moniin
malleihin saada myös hyttysverkon ja sadekatoksen.
Ekotuotteita
ekoyhteisöstä
Etelä-Intiassa sijaitsevassa Aurovillen kyläyhteisössä asuu tuhansia ihmisiä yli 40 eri
maasta. 1960-luvulla perustetun Aurovillen
tarkoitus on olla universaali kaupunki, jossa
kaikki ihmiset voivat elää rauhassa ja harmoniassa sukupuolesta, uskonnosta, poliittisesta kannasta
tai kansallisuudesta huolimatta.
Kymmenisen vuotta Aurovillen perustamisen jälkeen
yhteisössä aloitti toimintansa Maroma-yritys, jonka tarkoituksena
oli tuoda tarvittavia tuloja alueelle. Yrityksen ensimmäiset tuotteet
olivat käsintehdyt Encens d?Auroville -suitsukkeet, joita myydään
yhä ympäri maailman, myös suomalaisissa eko- ja luontaistuotekaupoissa. Sittemmin Maroma on laajentanut valikoimaansa myös
muihin aromaattisiin tuotteisiin kuten saippuoihin, kynttilöihin ja
parfyymeihin.
Maroman tuotteet valmistetaan huolella, ympäristö ja yhteisö
huomioon ottaen. Työyhteisö koostuu enimmäkseen paikallisista
aikuisista naisista, joille tarjotaan muun muassa puhdas ja miellyttävä työympäristö, terveydenhoitopalveluja, koulutusta ja ruokaa.
Tuotteet kuuluvat myös reilun kaupan verkostoon.
24
WIKIMEDIA COMMONS
Karibialaiset
aromit
kruunaavat
kesän grillailut
Jamaikalta lähtöisin oleva jerk-ruoka on suosittu katukeittiöiden anti Karibialla, josta se on levinnyt siirtolaisten mukana
myös muualle maailmaan. Sen juuret ovat arawak-intiaanien
sekä vuorille paenneiden espanjalaisten orjien ruoanvalmistustavoissa. Kyseessä on tapa marinoida ruokaa tulisesti ja
grillata se sitten hyvin hitaasti miedolla lämmöllä savustaen.
Oikeaoppisesti jerk-marinadissa käytetään juuri tietynlaisia
ainesosia, kuten scotch bonnet -lajikkeen chiliä. Grillaus taas
pitäisi hoitaa maustepippurin puusta poltetulla hiilloksella.
Vaikka kana onkin tyypillinen jerk-ruoka, samalla tavalla voi
valmistaa yhtä hyvin esimerkiksi kasviksia, kalaa, tofua tai
muita lihoja.
Jerk-kanaa (6?8 hengelle)
AINEKSET:
? 6?8 kpl kanan koipireisiä
? 4 rkl oliiviöljyä
? 2,5 dl valkoviinietikkaa
? 2,5 dl appelsiinimehua
? 1 dl soijaa
? 6 limen mehu
? 2 punasipulia
? 8 kevätsipulia
? 4 valkosipulin kynttä
? 2?4 chiliä siemenineen,
?
?
?
?
?
?
?
?
maun mukaan
3 rkl muskottipähkinää
3 rkl kanelia
5 rkl maustepippuria
reilu pala tuoretta inkivääriä
nippu tuoretta timjamia
2 rkl sokeria
1 rkl suolaa
1 tl mustapippuria
VALMISTUS:
Pilko ja sekoita marinadin ainekset tahnaksi. Voit käyttää
apuna blenderiä tai morttelia. Tee viiltoja kanankoipiin ja
hiero marinadia reilusti sekä lihan pinnalle että viiltoihin ja
anna maustua yön yli.
Puhdista kanankoivet talouspaperilla marinadin nesteestä ja
grillaa koipia grillissä miedolla lämmöllä noin 45 minuuttia tai
kunnes liha on läpikypsää.
Parhaan tuloksen saat, mikäli grillaat aluksi kanankoivet
ruskeiksi kovalla ja suoralla lämmöllä noin 10 minuuttia ja
sitten reilut puoli tuntia epäsuoralla lämmöllä, savustaen jos
mahdollista. Hiillokseen voi heitellä kokonaisia maustepippureita ja tirskuttaa vettä savuaromin lisäämiseksi.
Sivele ylijäänyttä marinadia koipien päälle silloin tällöin
grillauksen aikana. Kana on kypsää, kun lihasta valuva neste
on kirkasta (sisälämpötila 75 astetta). Anna kanojen vielä
vetäytyä foliossa noin vartti.
Lisukkeena voi tarjoilla esimerkiksi coleslaw-salaattia.
Värikkäät batiikkikankaat arkea piristämään
Batiikki on kankaiden värjäystekniikka, jonka
yleisesti uskotaan olevan kotoisin Indonesiasta,
erityisesti Jaavan saarelta, jo tuhannen vuoden
takaa. Sana batik tuleekin jaavankielen ambatiksanasta, joka tarkoittaa piirtämistä ja kirjoittamista. Myös esimerkiksi Kiinassa, Intiassa ja Afrikassa
on valmistettu batiikkia jo vuosisatojen ajan.
Koristeellista batiikkia värjätään kahdella eri
tavalla, vaha- tai solmumenetelmällä. Vahabatiikissa kangas kuvioidaan sulalla vahalla niistä
kohdista, joihin värin ei haluta imeytyvän. Vaha
levitetään esimerkiksi siveltimellä tai leimasimel-
PLAN LUKEE
Raju kuvaus Intian
sijaissynnytyksistä
la. Tämän jälkeen kangas värjätään ja kuivataan.
Lopuksi vaha poistetaan kankaasta sulattamalla.
Solmubatiikissa kangas solmitaan esimerkiksi
kuminauhoilla tai naruilla, jolloin solmitut kohdat
muodostavat kuvioinnin. Solminnan jälkeen
kangas värjätään. Solmubatiikin kuviointia on
mahdotonta hallita täysin, joten jokainen värjäyskerta johtaa erilaiseen lopputulokseen.
Batiikkivärjäystä voi kokeilla myös kotona.
Ohjeita löytyy käsityökirjoista ja netistä (esim.
www.hejorama.com/articles/how-to-produce-tshirts-in-africa-using-the-batik-technique-10866)
PLAN KUUNTELEE
PLAN KATSOO
Kaipuuta Kap Verdelle
Intialaissyntyisen kirjailijan Kishwar
Desain toinen teos Postimyyntilapset
on jatkoa esikoiselle Pimeyden lapset,
mutta toimii mainiosti myös omana
itsenäisenä teoksenaan.
Postimyyntilapset on jopa trillerimäinen teos Intian tuottoisasta sijaissynnytysbisneksestä. Teoksen päähenkilö on
sinnikäs sosiaalityöntekijä Simran Singh,
joka ryhtyy tutkimaan delhiläiseen
sairaalaan hylätyn vauvan tapausta. Intialaisen sijaissynnyttäjän synnyttämällä
tytöllä on todettu hiv, ja lapsen terveet
brittiläiset vanhemmat ovat kuolleet
mystisesti pian syntymän jälkeen. Tästä
alkaa vaarallinen matka, joka vie Simranin aina Lontooseen saakka etsimään
totuutta mutkikkaasta alkiobisneksestä.
Jännittävä tarina aukeaa luku luvulta
ja yhdistää lopulta kaikki sen kaukaisetkin osapuolet toisiinsa. Vaikka tarina on
puhdasta fiktiota, kertoo kirjailija sen
pohjautuvan todellisuuteen, jossa kohtaavat intialaisten naisten taloudellinen
ahdinko sekä länsimaisten lapsettomien
pariskuntien epätoivo. LA
Koulutuksen uskomaton voima
Viime vuonna kuolleen kapverdeläisen paljasjalkadiivan Cesaria
Evoran jäämistöstä löytyi julkaistavaksi
levyllinen uusia kaihoisia lauluja. Maailmanmusiikin ylistetyn tähden postuumit
laulut kertovat tunteikkaasti epäonnisesta rakkaudesta ja kaipuusta kotimaahan.
Kuten niin monet kapverdeläiset,
Evora emigroitui Atlantin valtameren
saarivaltiosta palatakseen kuitenkin viettämään elämänsä viimeiset vuodet kotikaupungissaan Mindelossa. Hän ryhtyi
viimeisinä vuosinaan myös edistämään
kotisaartensa köyhien lasten asemaa
yhdessä kansainvälisten apujärjestöjen
kanssa.
Evoran matala, samettinen ääni nosti
hänet maailmanmaineiseen. Hänen
viimeisiksi jääneissä lauluissaan se kuulostaa edelleen vavahduttavalta.
Rytmikkäissä kappaleissa soivat
kapverdeläinen musiikkityyli morna
sekä portugalilainen fado. Yhteyksiä voi
löytää myös amerikkalaiseen bluesiin. PI
Plan tuo Suomeen maailmalla suurta
huomiota herättäneen Girl Rising -dokumenttielokuvan, joka kertoo yhdeksän
erimaalaisen tytön tarinan.
Girl Rising kuvaa sitä, kuinka tyttöjen
koulutus voi muuttaa maailmaa. Elokuvan yhdeksän tyttöä ovat joutuneet
kokemaan lapsiavioliittoja, kodittomuutta, orjuutta, luonnonkatastrofeja, sotaa
ja väkivaltaa. Kurjuudesta huolimatta
tytöt ovat jaksaneet unelmoida ja uskoa
parempaan tulevaisuuteen. Koulutuksen
avulla tytöt ovat saaneet mahdollisuuden rikkoa rajoja ja luoda muutosta.
Dokumenttielokuvan on ohjannut
Oscar-ehdokas Richard Robbins.
Ääninäyttelijöinä elokuvassa on maailmanluokan tähtiä, kuten Meryl Streep,
Anne Hathaway, Cate Blanchett,
Salma Hayek, Alicia Keys ja Liam
Neeson.
Girl Rising saa Suomen ensi-iltansa
Helsingissä Maailma kylässä -festivaaleilla. Elokuvasta ei toistaiseksi ole tiedossa
muita näytöksiä Suomessa. LA
Kishwar Desai:
Girl Rising (2013) Kansallisteatterin
Postimyyntilapset.
Suom. Ida Takala.
Like 2013.
Cesaria Evora: Mae Carinhosa.
Lusafrica 2013.
päänäyttämöllä sunnuntaina
26.5. kello 17. Vapaa pääsy.
girlrising.com
a!
Tervetulo
25
LASTENHALLITUS
Uudet ajatukset heräsivät New Yorkin YK-kokouksessa
Lastenhallituksen Arawela Sovala osallistui maaliskuussa YK:n
naisten asemaa käsittelevän toimikunnan kokoukseen New Yorkissa yhdessä viiden muun, muista maista tulleen Planin tyttödelegaatin kanssa. Tytöt veivät kokoukseen nuorten näkökulmaa
erityisesti kouluissa tapahtuvasta väkivallasta. Arawela kertoo
kokemuksistaan matkalta.
Heti samana iltana, kun saavuimme New Yorkiin, lähdimme muiden
tyttöjen ja heidän ohjaajiensa kanssa katsomaan Time Squarea ja
etsimään illallista.
Muut tytöt olivat todella mukavia ja keskustelimme muun muassa
Suomen, Norjan ja Vietnamin eroista tyttöjen kanssa. Huomasin, että
Vietnam on yllättävän erilainen verrattuna kahteen Pohjoismaahan,
vaikka maassa tapahtuva kehitys on huimaa.
Olin myös yllättynyt siitä, kuinka nuori nuorin delegaattimme oli.
13-vuotias Hakima vaikutti melkein liian nuorelta ollakseen mukana.
Kuultuani kuitenkin Hakiman mielipiteitä ja sitä tietoa mitä hänellä oli,
tajusin kuinka väärässä olin. Hän on näkyvä hahmo yhteisössään naisia
ja lapsia kohdistuvaa väkivaltaa vastaan ja tietää, mistä puhuu.
maailmassa olevista eroista.
Puhuimme siitä, kuinka helppoa
meidän elämämme on verrattuna
niihin vaikeuksiin, joita monet nuoret kohtaavat joka päivä.
Viimeisenä päivänä söimme
kaikki yhdessä aamiaista ja sanoimme viimeiset jäähyväiset. Kävelimme kauppakaduilla ja tajusin kuinka
yltäkylläistä elämää elämme.
Meiltä ei puutu yhtään mitään.
Meillä on niin paljon rahaa, että
voimme käyttää sitä statustavaroihin, samaan aikaan
kun kadunkulmassa kerjää ihminen, jolla ei ole rahaa ruokaan tai yösijaan. Kaikki tämä on vahvistanut ajatustani siitä, että haluan auttaa
muita ja muuttaa nykyistä yhteiskuntaa parempaan päin.
Olen tajunnut kuinka onnekas olen, saanhan korkeatasoista koulutusta riippumatta sukupuolestani tai perheeni varallisuudesta.
Jos loukkaannun, voin mennä terveysasemalle ja saan hoitoa
vaikka minulla ei olisi rahaa. Voin tehdä mitä haluan, välittämättä
yhteiskunnan tai yhteisöni minulle asettamista vaatimuksista ? koska
niitä ei ole.
Siksi Planin vaivannäkö näiden asioiden korjaamiseksi muissa maissa on hyvin tärkeää. Mielestäni kaikilla pitäisi olla mahdollisuus yhtä
hyvään elämään kuin minulla.
Arawela Sovala
Älä valita
vaan vaikuta
Koulutus ja terveys nousivat esille
Olimme monessa eri tapahtumassa, joissa puhuttiin tyttöjen koulunkäynnin tärkeydestä. Useasti esiin nousi myös väkivallan vaikutus
naisten ja tyttöjen heikompaan asemaan.
Osa tytöistä, jotka olivat mukana tapahtumissa, kertoivat omia
kokemuksiaan aiheisiin liittyen. Puhuimme koulutuksen ja terveydenhuollon tärkeydestä ja siitä, kuinka paljon näiden asioiden parantaminen parantaisi naisten ja tyttöjen oloja.
Yksi toinen asia jonka myös opin, on koulutuksen tärkeys. Näimme
Girl Rising -elokuvan, jossa yhdeksi pääpointiksi nousi se fakta, että
jos tyttö koulutetaan, nostaa se niin hänen kuin myös hänen perheensä ja yhteisönsä elintasoa.
Keskustelumme johtopäätöksenä voisi pitää sitä, että kaikissa
maissa hyvä koulutus, mahdollisuus terveydenhoitoon ja turvallinen
elinympäristö ovat ne tekijät, joihin vaikuttamalla voisi parantaa
nykyistä tilannetta.
Voimme tehdä mitä haluamme
Meillä oli monia mahdollisuuksia puhua muiden tyttöjen kanssa.
Tapaamani tytöt antoivat minulle uuden näkökannan, josta katsoa
asioita. Oli ajatuksia herättävää kuulla heidän elämästään ja vaikeuksistaan, varsinkin kun minä ja norjalainen tyttö Vilde keskustelimme
26
Oletko kiinnostunut lasten
oikeuksista ja kehitysmaista?
Planin Lastenhallitus etsii
vaikuttamisesta kiinnostuneita
12?16-vuotiaita nuoria
mukaan hauskaan ja
innostavaan porukkaan.
Lähetä meille vapaamuotoinen hakemus, jossa kerrot hieman
itsestäsi (muista mainita syntymäaikasi, puhelinnumerosi sekä
postiosoitteesi) ja siitä, miksi haluaisit Lastenhallituksen jäseneksi.
Hakemusten tulisi olla perillä viimeistään 31. heinäkuuta 2012.
Voit lähettää hakemuksesi joko postitse:
Plan Suomi, Lastenhallitus, , Kumpulantie 3, 6. kerros, 00520
Helsinki tai sähköpostitse: lastenhallitus@plan.fi
Lisätietoja: lastenhallitus@plan.fi tai www.plan.fi/lastenhallitus
PLAN-KOLUMNI
Saida ja sivupeili
Saida seisoi vilkkaassa risteyksessä pakokaasun ja pölyn keskellä. Hän yletti nippa nappa
kaupunkimaasturin sivupeiliin. Auto jumitti
ruuhkassa, ikkuna aukesi, Saidan käteen työnnettiin almuja.
Saida on kymmenvuotias tyttö Kabulista.
Huhtikuun alussa seurasin hänen elämäänsä
hetken ajan, vain ohikiitävän hetken, mutta
näkymä on syöpynyt mieleeni.
Saida käy aamuisin pari tuntia koulua. Oman
nimen kirjoittaminen on työn ja tuskan takana.
Valtaosa päivistä kuluu kadunkulmassa, myymällä lehtiä, käytännössä kerjäten.
Näinhän tämän ei pitänyt mennä.
Yhden tytön perusteella ei tietenkään voi tehdä
johtopäätöksiä Afganistanista. Mutta pidän Saidan elämää kuvaavana, kun ajatellaan naisten ja
tyttöjen asemaa.
Olen käynyt Afganistanissa kaksi kertaa, ja
viettänyt maassa yhteensä kuukauden. En ole
monimutkaisen maan syväosaaja. Olen kuitenkin muodostanut käsityksen naisten asemasta.
Yhdysvaltain johtama liittouma soti ääriislamilaisen Talebanin vallasta lokakuussa 2001.
Seurasi vakauttamisoperaatio Isaf, valtaisa ponnistus sodasta kärsineen maan auttamiseksi.
Suomi on ollut mukana alusta lähtien. Suomen kaltaisille maille keskeinen perustelu oli
naisten ja tyttöjen elämän parantaminen.
? Meidän aikanamme ei ole toista esimerkkiä siitä, miten kansakunnan kokonainen
puolikas olisi joutunut kärsimään samanlaisesta
sorrosta, ulkoministeri Erkki Tuomioja totesi
Hämeenlinnassa 17. marraskuuta 2001.
? Suomi suunnittelee osallistuvansa Afganistanin jälleenrakennukseen 10 miljoonan euron
vuositasolla, Tuomioja sanoi eduskunnassa 9.
tammikuuta 2002.
? Tästä pääosa suunnataan naisten
ja tyttöjen aseman parantamiseen sekä
miinanraivaukseen.
Kabulilainen katutyttö Saida ei ollut tuossa
vaiheessa edes syntynyt.
Miten on käynyt?
sadoista miljardeista on käytetty heidän asemansa parantamiseen.
Niilläkin suhteessa vähillä rahoilla on ollut
taipumus kadota ahnaiden taskuihin tai valua
muuten hiekkaan. Maaseudulla ? näin kuulin ?
lojuu rikkaiden maiden maksamia koulurakennuksia tyhjillään tai navettoina.
Entä Suomi?
Tutkimusverkosto SaferGloben laskelmien
mukaan Suomi on vuoteen 2013 mennessä
käyttänyt Afganistaniin noin 460 miljoonaa
euroa. Reilusti yli puolet on mennyt sotilasoperaatioon. Kehitysrahoista huomattava osa taas
on käytetty muuhun kuin perinteiseen kehitysapuun, esimerkiksi poliisien ja virkamiesten
palkkoihin.
Naisiin ja tyttöihin kohdennettavilla rahoilla
on toki saatu tuloksiakin. Vierailin Kabulissa
naistenklinikalla, jota Suomi rahoittaa 500 000
eurolla vuodessa. Olin syvästi vaikuttunut.
Mutta jos arvioi kokonaisuutena, saavutukset
ovat jääneet kauas siitä, mitä vuonna 2001
toivottiin. Nyt meneillään on Isafin taistelujoukkojen vetäytyminen, tilanteessa, jossa osa
maasta on sotatilassa.
Riski on suuri, että väkivalta kiihtyy vuoden
2014 jälkeen. On päivänselvää, ketkä siitä kärsisivät eniten. Toivon mukaan rikkaat maat eivät
vain vilkuile sivupeiliin ja ojenna roposia.
Heikki Aittokoski
Kirjoittaja on
Helsingin Sanomien
ulkomaantoimittaja.
Hän käsittelee Afganistania
syksyllä ilmestyvässä
kirjassaan Narrien laiva.
Pidän Saidan elämää
kuvaavana, kun ajatellaan
naisten ja tyttöjen asemaa.
Heikki Aittokoski osallistuu Planin keskusteluun Maailman vahvin ase ? tyttöjen koulutus köyhyyden
lääkkeenä Maailma kylässä -festivaaleilla Helsingin
Rautatientorin Mekong-lavalla sunnuntaina 26.5. klo
14.45.
Yhtäältä Afganistanin naisten ja tyttöjen
asema on kohentunut ? niissä osissa maata,
joita Taleban ei terrorisoi. Esimerkiksi tyttöjen
koulunkäynti on huomattavasti yleisempää. Ja
mikäli tilastoihin voi luottaa, äitiyskuolleisuus
on vähentynyt tuntuvasti.
Toisaalta naiset ja tytöt elävät edelleen sietämättömän alistetussa asemassa. Mitättömän
pieni osa Afganistaniin annetuista yhteensä
27
SVENSKA SIDOR
Mot friskt och lyckligt liv
Gayani Gunawardana säger att jobba med familjer kräver mycket men det är
väldigt givande.
Plans projekt på Sri Lanka medför snabbt
goda resultat. Barnmorskan Gayani
Gunawardana är glad över det. Tack vare
projekten har hon också fått nya trevliga
kollegor.
Termometern visar nästan fyrtio grader. Det
är tyst på byvägen, överallt växer ananas och
kokospalmer. Vägen slingrar sig från hus till
hus i regnskogen utanför staden Anuradhapura på Sri Lanka. Barnmorskan Gayani Gunawardana besöker småbyarna och familjer
som är med i hälsoprojektet Frisk början
på livet. Målgrupp i detta är kvinnor i fertil
ålder samt barn under fem år. Mammor i byn
ler brett när de får syn på barnmorskan, de
vet att de får stöd för familjens vardag.
Swarna Dissanayakei är hemma med
sina 4- och 8-åriga pojkar, hennes man
jobbar vid armén. Swarna säger att hälsoinformation hon fått av Plan har förändrat
familjens liv. Ananas och kokosnötter växer
nästan överallt på Sri Lanka och tack vare
hälsoinfon har man börjat använda dessa
frukter i matlagningen mer än tidigare. Förr
var maten speciellt på landsbygden ensidig,
oftast bara ris, och undernäring var vanligt.
? Nuförtiden äter vi hälsosamt och använder grönsaker som vi inte använde tidigare.
Barnens vikt har utvecklats positivt. Hemma
har vi ett häfte där vi skriver anteckningar
om barnens hälsa, säger Dissanayakei.
Eget utrymme för barn
Familjen har gjort en liten trevlig lekstuga
för barn. Inne i huset har barnen fått ett
eget rum med glada färger. I rummet finns
bildböcker och pysselsaker. Barnen har också
28
Inkomstskillnaderna är stora på Sri Lanka och barnens välmående förbättras
tillsammans med hjälp av hela byn.
fått ett eget viloställe.
Nästan alla familjer i byn har fixat likadana rum för sina barn. Dissanayakei berättar
glatt att barnen är piggare då de har en egen
hörna hemma och något trevligt att göra. De
lär sig nya saker hela tiden vilket gläder hela
familjen.
Det centrala med Plans projekt är att hela
familjen mår bra. Rökning är inte vanligt
på Sri Lanka, ändå röker somliga män. De
utmanas att sluta genom att man berättar
om rökningens hälsorisker. Det är också dyrt,
ett par cigaretter per dag är mycket pengar i
familjens ekonomi.
Familjer uppmuntras också att tänka på
den mentala hälsan. En lycklig människa är
friskare än en ilsken.
Barnmorskan är en mycket välkommen
gäst i familjerna. Hennes ord väger tungt och
henne litar man på. Gayani Gunawardana
säger att jobba med familjer kräver mycket
men det är väldigt givande.
? Nu känner jag mina kunder bättre och
kan diskutera saker mera ingående. Jag
kommer nära familjen. Frivilliga är till stor
hjälp och jag är glad att jag i verksamheten
fått med vuxna som jag kan diskutera med.
Ett sådant samarbete ger mycket.
Motivationen på hög nivå gläder alla
Inkomstskillnaderna är stora på Sri Lanka
och barnens välmående förbättras tillsammans med hjälp av hela byn. Gunawardana
går från hus till hus och sprider information
som ibland kan vara livsviktig. Det är ofta
helt nya saker för många och man vill gärna
höra mer.
? Jag är glad att familjer är så villiga att ta
emot ny information. De uppskattar att man
besöker deras hem.
Swarna Dissanayakei gör upp en eld i
ugnen i sitt lilla kök. Hon visar barnmorskan
en liten ask som innehåller sonens mellanmål
till förskolan. Förr i tiden bestod mellanmålet
enbart av ris men nu sätter Swarna också
nötter och grönsaker med i asken. Även
köket har blivit annorlunda med projektet.
Det är nu snyggare och mer organiserat än
tidigare.
Sri Lanka
»» ligger i Indiska oceanen, sydost om
Indien
»» 20,5 invånare, huvudstad Colombo
»» 76 % är buddhistiska singaleser,
»»
»»
»»
»»
»»
»»
»»
även hindiska tamiler, också muslimer samt naturreligioner
officiella språk är singalesiska,
tamil och engelska
stor klyfta mellan fattiga och rika,
15 % av invånare lever under fattigdomsgränsen, fattigdom vanligt
speciellt på landsbygden
i princip går alla i skolan tills man
fyller 14 år, 90 % är läskunniga
känt för Ceylon te och kanel
koloniserades av Portugal, Nederländerna och britterna
inbördeskrig 1983-2009 mellan
singaleser och tamiler
drabbades hårt av tsunami år 2004
Textmeddelanden hjälper föräldrar i Kenya
Föräldraskapet är full av utmaningar
runtom i världen. Föräldrar i Kenya får nu
stöd med hjälp av textmeddelandetjänsten Nokia Life.
Nokia Life är en sms-tjänst som man kan
beställa till sin mobiltelefon. En del av den är
Parenting Advice som Nokia och Plan har
producerat tillsammans. Servicen är adresserad till 0?17 -åriga barns föräldrar. Föräldrarna får via textmeddelanden dagligen tips och
info om barns utveckling.
Innehållet i meddelandena är producerat
av Plans internationella grupp som består av
sakkunniga från olika branscher. I samband
med att man registrerar sig som användare
av servicen meddelar man sitt barns ålder
som infomeddelandena sedan baseras på.
Man mottar ett textmeddelande varje dag
och de handlar om hälsa, utbildning, näring
och sociala livet.
Nokia Life lanserades i Kenya i april och
servicen finns på engelska och på swahili.
Servicen togs i bruk år 2009 i Indien och
därifrån spred den snabbt till Indonesien och
Nigeria. Globalt har den över 95 miljoner
användare och den finns på 18 olika språk.
Nokia Life -mobiltjänsten utvidgar samarbetet mellan Plan och Nokia.
? Med hjälp av den här servicen kan vi förmedla vårt kärnkunnande dvs. barns utveckling och föräldraskap till helt nya målgrupper
som vi annars inte skulle kunna nå. Vi talar om
enorma mängder av människor. Samarbetet
gynnar oss alla. Nokia får innehåll med bra
kvalitet till sin service och vi kan förmedla vårt
budskap om barnens rättigheter till ett brett
Nokias Bruce Howe visar hur Nokia Life fungerar
hjälp i ett digital födelseregisteringsprojekt.
Sanna Eskelinen som är ansvarig för
Nokias samhällsansvarsprojekt ser att samarbetet bär frukt långt in i framtiden.
? Mobilteknologi kan verka positivt för
en hållbar utveckling. Att främja barnens
rättigheter och utbildningsmöjligheter är
en viktig del av en hållbar utveckling och vi
har slagit ihop vårt kunnande för att stöda
utveckling i dessa områden, säger Eskelinen.
område, säger Plan Finlands företagssamarbetsdirektör Susanna Saikkonen.
FADDERINFO
Samarbetet mellan Nokia och Plan
Sedan år 2006 har Plan och Nokia haft
globalt samarbete. Det breda samarbetet
fokuserar sig på främjandet av barns rättigheter och aktivering av ungdomar. Plan Kenyas
landdirektör Samuel Musyoki betonar att
idag är mobilteknologin en viktig del av
utvecklingssamarbetet.
? Hittills har vi nått över 700 000 barn
och unga genom vårt samarbete och mobilteknologin spelar en betydande roll i det.
Med hjälp av den har barnen bättre chans att
påverka saker som berör deras eget liv, säger
Samuel Musyoki.
Under de senaste tre åren har samarbetet
fokuserat på småbarnsfostran och utbildning
med hjälp av mobilteknologin. I bland annat
Uganda har man kunnat förbättra skoladministrationen med hjälp av mobiltelefoner
vilket har främjat tillgång till grundutbildning
för alla och försäkrat att barn får utbildning
med bra kvalitet.
I Kenya har mobiltelefoner varit till stor
Visste du att e-faktura
är ett lätt och snabbt sätt att betala
fadderstödet på nätbanken. E-fakturan
skickas direkt till din egen nätbank.
Alla uppgifter är färdigt ifyllda så du
slipper skriva långa referens- eller
kontonummer. E-fakturan medför
mindre kostnader för Plan och
varenda sparad slant kan användas
för barnen direkt i fadderbarnets
närsamhälle.
Direktdebitering upphör i januari 2014. Vi kommer att informera
Plan-faddrar som använder direktdebitering mer om detta under hösten.
Plans kundservice
har öppet också under sommaren från
måndag till fredag kl. 10?13.
Vår telefonnummer är 09?6869 8030.
Trevlig sommar!
KILPAILU
Äänestä ja osallistu kilpailuun!
Mikä on mielestäsi lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit
tulevaisuudessa lehdestämme lukea, tai antaa
palautetta toimituksellemme. Toiveesi ja mielipiteesi ovat meille tärkeitä!
toimitus@plan.fi tai postikortilla osoitteella Plan Suomi,
Plan-lehti, Kumpulantie 3, 6. krs, 00520 Helsinki.
Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten
vastauksen asiakaspalvelustamme info@plan.fi.
Vastaamalla lukijakysymykseen voit voittaa Planin työtä
tukevia tuotteita. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa
lapsiavioliittoja vastustavan Against Forced Love -sormuksen.
Lehden 1/13 lukijakysymyksen arvonnan ja Paramountin elokuvapaketin voitti Irja Herkman Espoosta. Lukijat äänestivät
parhaaksi jutuksi artikkelin Intian seksiorjien kohtalona elinikäinen hyväksikäytön kierre, joka käsitteli nuorten intialaisten
seksityöstä pelastettujen tyttöjen tilannetta.
Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen
Onnea ja kiitos kaikille vastaajille!
29
JUNIOR-PLAN
Tällä kertaa
pääsemme
matkaamaan
Brasiliaan!
Osaatko selvittää Brasiliaan
liittyvät sanat?
Ratkaisut löytyvät
seuraavalta sivulta.
Brasilia
3
4
2
Rio de Janeiro
Saõ Paulo
5
1
Brasilia on maailman viidenneksi suurin valtio.
Sen rajojen sisälle mahtuisi 25 Suomea!
6
7
Cintia pääsi balettitunneille
Pienessä Guarapirangan kylässä
Brasiliassa asuva Cintia vietti
pitkään päivänsä ainoastaan
hääräämällä sisarustensa kanssa
kotinsa takapihalla, juoksentelemalla rannalla ja uimalla meressä.
Leluja, pelejä tai ylipäätään
mitään erityisiä harrastuksia ei
voinut kuvitellakaan, sillä kylän
kalastusta ja maanviljelystä harjoittavat vanhemmat ovat köyhiä.
Planin tukemana Cintia pääsi
siskonsa kanssa balettitunneille,
joita kylässä järjestetään nyt joka lauantai.
? Olin nähnyt balettia vain televisiossa. Ajattelin, että onpa kaunista, mutta en olisi ikinä uskonut, että minusta tulisi ballerina, 10-vuotias Cintia kertoo.
Tytön harrastus on ollut myös helpotus Cintian isälle ja äidille,
jotka olivat huolissaan siitä, että lapsilla ei ollut järkevää tekemistä.
Ylpeys ja tanssin ilo näkyvät nyt kaikkien kasvoilta.
Cintian unelma ei ole kuitenkaan tulla isona tanssijaksi. Hän haluaa
lääkäriksi. Cintia unelmoi silti, että voisi jonain päivänä opettaa kaiken
tanssista oppimansa kylän muille lapsille.
? Tunnit ovat tuoneet iloa koko kylälle, Cintia sanoo.
1. Rytmikäs musiikki- ja tanssityyli, joka on syntynyt
Brasiliassa.
2. Brasiliassa virtaava maailman suurin joki.
3. Brasilian virallinen kieli.
4. Lyhyempi nimi kaupungille, jonka hiekkarannat
houkuttelevat paljon matkailijoita.
5. Tämä isokokoinen matelija viihtyy vedessä ? ja Brasiliassa.
Niitä elää Brasilian alueella jopa kymmeniä miljoonia
yksilöitä!
6. Brasilian suurin, 11 miljoonan asukkaan kaupunki.
7. Liikuntalaji, jossa yhdistyvät kamppailulajit, tanssi ja peli.
Olá!
Tukaani piileskelee
kahdella muullakin sivulla.
Huomaatko, minne se on
lentänyt?
ISTOCKPHOTO
Olen kuningastukaani. Tiedän, että ihmettelet
ehkä suurta nokkaani, mutta se on melko kevyt,
vaikka ei siltä ehkä näytäkään. Sillä on helppo
napsia hedelmiä puiden yläoksilta ilman, että
tarvitsee astua ohuille oksille. Tykkään nimittäin
kiipeillä oksistoissa, mutta olen isokokoinen, joten
joskus saattaa oksa pettää alta!
Brasiliaan on muuttanut ihmisiä maapallon
joka puolelta. Brasilialaisten lisäksi maassa
asuu paljon esimerkiksi italialaisia, saksalaisia, japanilaisia, espanjalaisia, portugalilaisia, puolalaisia, kiinalaisia ja korealaisia
siirtolaisia sekä heidän jälkeläisiään. Ja totta
kai maassa on vielä pieni joukko alkuperäiskansojen edustajia!
WIKIMEDIA COMMON
S
WIKIMEDIA COMMONS
Amazonin sademetsä on maailman suurin trooppinen
metsä. Sen Brasilian puoleinen osa peittää yli puolet
koko Brasiliasta. Amazonin sademetsässä on enemmän elämää kuin missään muualla maailmassa: siellä
on esimerkiksi jopa 40 000 erilaista kasvia ja puuta
sekä 2,5 miljoonaa erilaista hyönteislajia. Toivottavasti
Amazonin sademetsästä siis pidetään hyvä huoli.
Rio de Janeirossa järjestetään vuosittain isot
sambakarnevaalit. Sambakarnevaaleilla eri
sambakoulut kilpailevat näyttävillä tansseilla
suurissa kulkueissa. Karnevaaleihin kuuluvat
upeat asut ja tarinat, joita tanssijat musiikin
tahdissa esittävät.
S
WIKIMEDIA COMMON
Askartele itsellesi kuularumpu!
Kuularumpu on hauska rytmisoitin ja helppo valmistaa
itse. Tämä yksinkertainen soitin on tunnettu ympäri
maailman ja usein lasten suosiossa. Sillä on myös
monia erilaisia nimiä: sitä kutsutaan kuularummun
lisäksi esimerkiksi kalinarummuksi, apinarummuksi tai
kerjäläisen rummuksi.
Tarvikkeet:
»» pyöreä juustorasia
»» käytetty tussi tai vastaavan kokoinen
keppi
»» narua
»» kaksi isoa puuhelmeä
»» sakset
»» teippiä ja liimaa
»» maalaus- tai väritystarvikkeet
3.
2.
1. Samba, 2. Amazon, 3. Portugali, 4. Rio, 5. Alligaattori, 6. Saõ Paulo, 7. Capoeira
Valmistus:
1. Tee juustorasian kylkeen reikä.
2. Avaa rasia ja kiinnitä tussi tai keppi
rasian sisäpohjaan vahvalla teipillä.
3. Solmi narun pätkät rasian kylkiin
ja solmi puuhelmet narun päihin.
Puuhelmien on hyvä ulottua narun
kanssa suurin piirtein rasian kannen
keskiosaan.
4. Sulje juustorasia, liimaa tarvittaessa
kiinni.
5. Maalaa ja/tai koristele soitin haluamallasi tavalla.
31
LAHJOITUKSESI KEHITYSMAAN TYTÖLLE ON VAHVIN ASE
MAAILMAN EPÄOIKEUDENMUKAISUUTTA VASTAAN.
Sijoittaminen kehitysmaan tyttöihin ja heidän koulunkäyntiinsä parantaa koko maailman hyvinvointia ja talouskasvua.
Tyttöjen koulutus vähentää köyhyyden periytymistä sekä suojaa tyttöjä väkivallalta ja sairauksilta.
Tee lahjoitus kehitysmaan tytölle:
? plan.fi/lahjoita-tytolle ? girlscan.fi ? sms-lahjoitus 10 ?, tekstaa TYTTÖ numeroon 16499
Keräyslupa 2020/2011/1143 (Suomi)/ ÅLR 2012/5395 (Ahvenanmaa)