# 2/ 2012
Sahel:
ruokakriiSi uhkaa laSten elämää
11
Plan vaatii joka lapselle hyvää opettajaa
13
Esikoulu on tärkeä vähemmistökansojen lapsille
30
Askartele oma keppiseepra
AJANKOHTAISTA
Plan on nykyaikainen ja tehokas
Yhä useampi suomalainen tuntee Planin, kertoo Taloustutkimuksen Hyväntekeväisyys 2012 -kyselytutkimus. Kahden vuoden välein tehtävä tutkimus mittaa suomalaisten järjestöjen tunnettuutta sekä mielikuvia järjestöjen toiminnasta. Planin tunnettuus on kasvanut edellisestä tutkimuksesta: Planin tietää nyt 54 % suomalaisista. Myös yhä useampi suomalainen olisi valmis tukemaan Planin toimintaa. Hyväntekeväisyys on tutkimuksen mukaan koko kansan harrastus. Hyväntekeväisyyskeräyksiin osallistui vuoden aikana 78 % 1579-vuotiaista suomalaisista, useimmiten usean kympin verran. Innokkaimpia hyväntekeväisyyteen osallistujia ovat naiset, yli 30-vuotiaat, lapsiperheiden jäsenet sekä ammatillisen tai akateemisen koulutuksen saaneet. Suomalaisten mielikuvat Planista ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Plania arvostetaan erityisesti toiminnan nykyaikaisuudesta ja tehokkuudesta. Planin arvostus nykyaikaisena kehitysyhteistyöjärjestönä on helppo ymmärtää. Suomessa Planin toiminta on kohtalaisen uutta (aloitimme 1998), joten vanhoihin kaavoihin emme ole ehtineet kangistua. Jo aloittaessamme toimme suomalaisille uusia tapoja osallistua hyväntekeväisyyteen. Olemme edelleen ennakkoluulottomasti valmiita kokeilemaan uutta, kuten viime vuonna lahjoittamista pankkiautomaateilla. Koska olen tyttö -kampanjamme korostaa voimakkaasti tyttöjen tasa-arvoista asemaa, mikä on kehitysyhteistyössä uusi suunta. Lisäksi olemme keskittyneet vahvasti nykyaikaisen tieto- ja viestintäteknologian rooliin kehityksen apuna. Tässä työssä olemme Suomen kärkipäätä ja osaamistamme arvostetaan myös Planin kansainvälisessä organisaatiossa. Tulevaisuudessa tietoteknologialla on yhä isompi rooli esimerkiksi luonnonkatastrofien jälkihoidossa ja niihin valmistautumisessa, ja tämän teknologian kehittämisessä Plan Suomi haluaa olla vahvasti mukana. Tietoteknologian kasvavasta merkityksestä Afrikassa voi lukea tästä lehdestä (s. 17). Oikein käytettynä teknologia luo hyvinvointia. Kiitämme lämpimästi suomalaisia, jotka ovat kiinnostuneita kehitysyhteistyöstä ja valmiita tukemaan kehitysmaiden lapsia!
välähdys plan-arjesta
Plan 2/12 - kesäkuu 2012 Julkaisija Plan Suomi Säätiö - ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Plan / MikeGoldwater Vastaava päätoimittaja: Riitta Weiste Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Ulkoasu: Elisa Bestetti Paino: Esa Print Oy Painosmäärä: 26 500 kpl Seuraavan kerran lehti ilmestyy syyskuussa 2012. Plan Suomi Säätiö - Kumpulantie 3, 00520 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Gunvor Kronman (pj.), Eva Biaudet, Pekka Haavisto, Kati Ihamäki, Kaj Erik Kiljander, Tauno Kääriä, Jesca Muyingo, Tuulia Kallio, Anniina Kontinen Asiakaspalvelu: ma-pe klo 1013 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse asiakaspalveluumme (09) 6869 8030. Poliisihallituksen rahankeräyslupa 2020/2011/1143, voimassaoloaika 1.7.201130.6.2012 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta), Ålands landskapsregering 794 K12, voimassaoloaika 1.7.201130.6.2012 (Ahvenanmaa).
Nälkä tyhjentää kouluja
Nigeriläiset opettajat kertovat, että heidän luokkansa tyhjenevät. 45 oppilaan luokassa on enää vajaat 20 oppilasta. Sahelin kuivuudesta kärsivät perheet ottavat lapsensa pois koulusta veden etsintään ja muihin kodin askareisiin, jotta perhe selviäisi seuraavaan päivään. Lukijakysymys on sivulla 29. Osallistu kilpailuun ja voita!
PEFC/02-31-170
2
PÄÄKIRJOITUS
Köyhän aika on kallista
Kehityskysymyksistä on saatu hiljattain hyviä uutisia. Maailmanpankin tutkimukset osoittavat, että viimeisten viidentoista vuoden aikana Latinalaisen Amerikan sosiaalipoliittiset ohjelmat sekä Aasian ja jopa Afrikan talouskasvu ovat paikoin vähentäneet köyhyyttä. Tilastot kertovat hyviä uutisia myös terveydestä ja koulutuksesta: alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuus on laskenut ja kouluikäisten kouluun pääsy on helpottunut. Afrikassa on taisteltu lapsikuolemia vastaan malariaverkoilla ja kehittämällä julkisia terveydenhoito-ohjelmia. Toimet ovat kannattaneet. Toisinaan hyvät uutiset eivät valitettavasti ole aivan niin hyviä, kuin pinnalta näyttää. Köyhyyden väheneminen tarkoittaa monille vain sitä, etteivät he elä enää Maailmanpankin määrittelemässä absoluuttisessa köyhyydessä alle 1,25 dollarilla päivässä vaan ovat kivunneet tilastoissa pykälän ylemmäs. He sinnittelevät edelleen köyhyysrajan alapuolella, alle kahdella dollarilla päivässä. Hengissä selviäminen köyhyysrajan alapuolella vaatii kovaa työtä ja kekseliäisyyttä. Aika on käytettävä tehokkaasti. Siksi myös kehityshankkeiden ja köyhyydenvähentämisohjelmien on parannettava tuntuvasti ihmisten elämää. Hankkeisiin osallistuminen on pois toimeentulon hankkimiseen käytetystä ajasta. Vaikka kouluun pääsee nyt useampi lapsi kuin koskaan, kehitysmaissa koulutuksen heikkoja lenkkejä ovat edelleen sen laatu, pituus ja turvallisuus. Opetuksen heikosta laadusta kertoo, että monessa maassa vain alle puolet yli kolme vuotta opiskelleista tytöistä osaa lukea. Kun kehitysmaiden lapset pääsevät kouluun, aikaa ei ole hukattavaksi: uutta mahdollisuutta koulunkäyntiin ei ehkä enää koskaan tule. Koulutuksen on oltava niin laadukasta, että lapset eivät vain istu koulussa vaan todella oppivat tiedot ja taidot, joilla voivat rakentaa hyvän elämän. Koska koulussa käytetty aika on pois kotitöistä ja perheen elannosta, opetuksen täytyy olla arvokkaampaa kuin ruoka. Koulutus on sijoitus. Se helpottaa tulevaisuutta ja parantaa elämänlaatua. Planilla on koulutuksesta vankka kokemus ja asiantuntemus. Plan Suomi kampanjoi laadukkaan koulutuksen puolesta osana kansainvälisen Planin 75-vuotisjuhlaa (lue lisää Oikeus oppia -kampanjasta sivulta 11). Kaikki maailman lapset, myös tytöt, ansaitsevat hyvän opettajan ja koulutuksen!
Jos koulussa ei opi edes lukemaan, se on ajanhukkaa. Siihen köyhällä ei ole varaa.
Anna Könönen Päätoimittaja anna.kononen@plan.fi Allekirjoita sinäkin vetoomus laadukkaan koulutuksen puolesta verkossa (plan.fi/oikeusoppia) tai käytä sivulla 31 olevaa kaavaketta ja kutsu ystäväsi mukaan.
sisällys
4 8 10 12 13 15 16
Sahelin ruokakriisi uhkaa lasten elämää Uutisia maailmalta Uutisia Suomesta Plan-kansalaiset Vuoristopolkua pitkin koulutielle Nykyaikainen esikoulu kannustaa laosilaisia lapsia itsenäisyyteen Tietoteknologia palvelee Itä-Afrikassa paikallisia tarpeita
18 20 22 24 26 27 28 30
Planin syntymäpäivää juhlittiin Suomessa ja maailmalla Plan Jäägaala herkisti, nauratti ja lumosi Kummi-info Plan-palat Lastenhallitus Plan-kolumni Svenska Sidor Junior-Plan
3
Azahara ja hänen kolme lastaan pakenivat jalan Malista Nigeriin. Telttakangas on perheen ainoa omaisuus.
Halima ruokkii neljää lastaan hirssin jäännöksillä, jotka kelpaavat tavallisesti vain karjan rehuksi. Haliman esikoispoika syö hirssin jäännöksistä valmistettua puuroa. Ruuan ravintoarvot ovat olemattomat.
4
Sahelin ruokakriisi uhkaa lasten elämää
Ruokapula ja Malin pakolaiskriisi koettelevat Nigerin rajaseutua. Erityisen vaikeassa asemassa ovat lapset sekä odottavat ja imettävät äidit. Plan työskentelee Nigerissä perheiden auttamiseksi ja henkien säästämiseksi.
SHONA HAmilTON, iidA RiEKKO KUVAT SHONA HAmilTON
Neljän lapsen äiti Halima hienontaa hirssinjyvien kuoria ja jäännöksiä kotinsa maalattialla. Niistä syntyy tänään perheen ateria, kuten myös edellisenä ja seuraavana päivänä. Halima ja hänen lapsensa asuvat Sona Ballan kylässä Nigerissä, kuivuudesta ja nälästä kärsivällä Tillaberin alueella. Yleensä hirssin jäännökset kelpaavat vain eläinten rehuksi, sillä niiden ravintoarvo on olematon. Muuta ruokaa ei kuitenkaan ole. Halima kävelee joka päivä lähikaupunkiin, jossa hän murskaa ja kuorii hirssiä varakkaammille perheille. Palkkioksi hän saa pitää viljan jäänteet. Rahapalkkaa Halima ei saa. Kokkaan jäännöksistä aterian aina iltaisin, jotteivät lapset herää yöllä nälissään. Pelkään, ettei mitään muuta ruokaa ilmaannu ja lopulta joku lapsistani kuolee nälkään, Halima sanoo. Nuori äiti ei ole nähnyt miestään pitkään aikaan. Tämä lähti töihin Nigeriaan ja lupasi lähettää rahaa kotiin, mutta yhtään lähetystä ei ole tullut. Nigerissä ja koko Sahelin alueella on huutava pula ruuasta. Humanitaaristen järjestöjen tuore tarvekartoitus osoittaa,
että läntisessä ja itäisessä Nigerissä 7090 prosenttia ihmisistä arvioi ruokavarantojensa loppuvan ennen syksyn sadonkorjuuta. Viime vuoden satokausi epäonnistui kuivuuden, epäsäännöllisten sateiden, maailmanlaajuisesti kohonneen ruoan hinnan ja tuhoeläinten vuoksi. Noin kolmannes Nigerin väestöstä on edelleen veloissa vuoden 2009 epäonnistuneen sadon takia. Maanviljelijät ovat alkaneet myydä karjaansa saadakseen ruokaa, ja karjan hinta on romahtanut. Kotieläimille ei myöskään riitä ravintoa, ja paljon karjaa on jo kuollut. Meillä ei ole yhtään eläintä jäljellä, Halima sanoo.
ovat paenneet maansa sotilasvallankaappauksen jälkeisiä levottomuuksia sekä nälkää. Olen hyvin huolissani tulevaisuudesta. Tilanne vain pahenee, sillä joka päivä tulee lisää ihmisiä, sanoo Goudelin kyläpäällikkö Ashek Hammed.
Suurimmassa hädässä ovat lapset sekä raskaana olevat ja imettävät äidit.
Kaikki pakolaislapset ovat aliravittuja
Toisaalla Tillaberin hiekkaerämaassa keppien varaan pingotettu viltti suojaa nelihenkistä perhettä auringolta ja hiekalta. Kulunut oranssi kangas on Azahara Nazioun ja hänen kolmen lapsensa ainoa omaisuus. Perhe pakeni huhtikuussa Malin sotilasvallankaappauksen jälkeisiä levottomuuksia ja ylitti jalan Nigerin rajan. Nyt äiti ja lapset asuvat pakolaisleirillä Gaoudelin kylän rajalla. Perheen isä ei ole mukana; Haliman miehen tavoin hän lähti kaksi vuotta sitten ulkomaille etsimään töitä. Azahara ei tiedä, mitä hänelle on sen jälkeen tapahtunut. Lähdin kotikylästäni, koska olin peloissani. Aseistautuneet joukot tulivat koteihimme ja ryöstivät omaisuuttamme, joten päätin paeta. Saavuimme jalan lasteni kanssa. Olemme saaneet syödäksemme hirssiä, papuja ja riisiä, ja Plan on antanut meille vilttejä, vesisäiliöitä ja telttoja, Naziou kertoo. Gaoudelin kylä levittäytyy paahtavalle aavikolle viiden kilometrin päässä Malin rajasta. Kylässä on 850 asukasta, jotka saavat tavallisesti elantonsa maanviljelyksestä ja karjankasvatuksesta, mutta ruokakriisi on koetellut kylää ankarasti. Viime kuukausien aikana Gaoudelin asukasmäärä on seitsenkertaistunut, koska sinne on saapunut jo yli 5 300 malilaista, jotka Hän kertoo, että paikallisen perinteen mukaan tulijoille on tarjottava ruokaa, vaikka sitä ei olisi riittävästi omiinkaan tarpeisiin. Jo lähes 500 000 malilaista on joutunut pakenemaan kodistaan joko Malin muihin osiin tai naapurimaihin. Yli 37 000 heistä on tullut Nigeriin, joka on Kongon jälkeen maailman toiseksi köyhin maa. Valtaosa pakolaisista on naisia ja lapsia. Osalla on mukanaan nälkiintynyttä karjaa, osalla vain päällään olevat vaatteet. Monet Gaoudeliin saapuvista malilaisista ovat kävelleet paahtavalla aavikolla jopa kaksi viikkoa. Kaikki kylään saapuneet pakolaislapset ovat aliravittuja. Moni kärsii nälän ja janon heikentämänä sairauksista, esimerkiksi hinkuyskästä. Aiemmin Gaoudelin koulussa oli 134 oppilasta; nyt se tarjoaa lisäksi opetusta 117 pakolaislapselle. Plan on toimittanut kouluun lisävarusteita ja tukea. Suurin osa pakolaislapsista ei ole käynyt koulua koskaan aiemmin. Olemme rakentaneet heille lisäluokan. Toivon, että koulunkäynti voi jatkua tulevaisuudessakin, kyläkoulun opettaja Adouramane Oumarou sanoo.
Yli 1,5 miljoonaa lasta uhkaa vakava aliravitsemus.
5
Kokemuksia ruokakriisin keskeltä
Plan Suomen humanitaarisen avun erityissasiantuntija maritta Niskanen-Tamiru työskenteli touko-kesäkuussa Burkina Fasossa ja Nigerissä avustaen ruoka- ja pakolaiskriisistä kärsiviä perheitä pakolaisleireillä. Hän piti blogia kokemuksistaan. Blogaukset ovat luettavissa kokonaisuudessaan Planin sivuilla plan.fi.
Nigerin toreilla on vielä viljasäkkejä, mutta perheillä ei ole varaa ostaa niitä ruuan kohonneen hinnan vuoksi.
Burkina Faso, djibo, 21.5. Vaikka sade matkalla olikin tervetullut ilmanviilentäjä jos nyt viileästä voi puhua, kun lämpötila laskee 43 asteesta 36:een ei sade taida kuitenkaan olla pakolaisille eikä meille avustustyöntekijöillekään ihan vielä toivottu juttu. Ensinnäkään leirien vessojen rakentaminen 61 000 malilaiselle pakolaiselle ei käy käden käänteessä, ja pakolaisten määrä lisääntyy 500 uudella tulijalla viikkoa kohti. Ilman vessoja tarttuvien tautien riskit lisääntyvät sadeaikana. Sadekaudella kesäkuusta elokuulle tiet leireille ovat paikoitellen poikki. Ruoka on siis saatava hyvissä ajoin ennen sateiden alkua varastoihin, joista se sitten jaetaan kahdesti kuukaudessa pakolaisille. Mutta, mutta. YK:n Maailman ruoka-apujärjestö (WFP), jossa vierailin viime viikolla, kertoi huolensa ruuan riittämisestä. Puolet ruuasta tulee Länsi-Afrikasta, siis naapurimaista, mutta toinen puoli merten takaa. Satamat ovat nyt ruuhkautuneet, eikä ketju toimi riittävän nopeasti. Ei siis, kiitos, ihan vielä sadetta! Että ehditään valmistautua. Burkina Faso, djibo, 23.5. Ennen kuin lähden huoneestani nyt jo lähemmäksi tulleeseen savuntuoksuun olemmehan aavikolla huoli kotona pärjäämisestä valtaa mieleni. Entä jos minulle tapahtuu jotain vakavaa? Olenhan menossa matkustustiedotteiden mukaan alueelle, jossa ulkomaalaisten avustustyöntekijöiden sieppaamiset ovat todellinen riski. Pojiltani ei kysytty, millaisen äidin lapseksi he haluavat syntyä. Mieheni toki tiesi, mikä häntä odottaa vai tiesikö sittenkään? Vaadinko läheisiltäni liikaa tehdessäni tätä, sydämestäni rakastamaa työtä? Vain he pystyvät tähän vastaamaan. Kuitenkin palan halusta päästä aavikolle, toiseen kotiini. Eikä väliä, ovatko aavikolla minua vastassa gujit, boranat, tueregit vai somalit. Haluan ammattitaidollani auttaa heitä saamaan vettä, ruokaa, toimeentulon; lapsia pääsemään kouluun, leikkimään, nauramaan jälleen, hulluttelemaan; palaamaan humanitaarisesta kriisistä huolimatta mahdollisimman nopeasti takaisin normaaliin elämään. Tämä on minun tehtäväni. Niger, Niamey, 29.5. Sadekausi alkaa viimeistään kuukauden sisällä, ja on kova paine saada hommiin vauhtia niin, että leirille saadaan rakennettua parisataa vessaa ja käsienpesupaikat noin 10 000 pakolaiselle, ennen kuin sadeajan tulvat muuttavat kolerantorjuntatoimet painajaisiksi. Eilen sain selville, että leireille rakennettavien käymälöiden sementtialustan kuivattaminen kestää 21 kokonaista päivää. Järkyttävää! Kolme viikkoa ja leiri lainehtii koleravibriota sisältävistä ulosteista. Eikö täällä tartunnantorjunta toimi? Entä WHO, Maailman terveysjärjestö? No, on niillä varastoituna koleran aiheuttaman rajun kuivuustilan hoitoon käytettä-
Terveydenhoitaja mittaa pikkupojan käsivartta aliravitsemuksen arvioimiseksi Planin tukemalla klinikalla Tillaberissa.
vää suonensisäistä nestettä. Kolerapotilaita hoitavalle terveyskeskukselle toimitimme eilen antibiootteja. Mutta kuka vahtii, että ihmiset pesevät käsiään ennen ruokailua ja käymälässä käynnin jälkeen. Kun ei ole edes käymälää. Koleran torjunnassa ovat ennaltaehkäisevät toimenpiteet tehokkain keino. Ja heti, ensimmäisenkin tapauksen jälkeen, on tehokkaasti lisättävä käsienpesu-, ruoka- ja vesivalistusta. Ilman tarkoituksenmukaisia sanitaatiotiloja tilanne on hyvin haasteellinen. Vuoden alusta lähtien on jo yli 100 laboratoriovarmennettua tapausta. En uskalla edes ajatella, mitä on edessämme muutaman viikon päästä... Niger, Ayorou 30.5. Tiimin kanssa tapasimme noin 10 km rajalta spontaanisti syntyneissä kylissä Pohjois-Malin konfliktia paenneita siviilejä, noin 2 000 ihmistä. En ole nähnyt elämässäni kovin monta kertaa niin kurjannäköisiä, nälkiintyneitä, arkoja ja kunnon pesua vailla olevia lapsia. Hiukset takussa, aavikon hiekanjyviä täynnä; kasvot hiekassa, silmät rähmivinä; iho tulehtunut ja likaisissa vaatteissaan he varovasti ojensivat kätensä ojennettua kättäni kohti, valmiina juoksemaan pakoon. Voi kunpa minulla olisi ollut iso amme, sieni ja saippua, niin olisin laittanut kaikki lapset kylpyyn ja pessyt heidät omin käsin puhtaaksi. Kammannut hiuksensa ja pukenut puhtaat vaatteet ylleen. Ruokkinut. Kaikki he olivat paenneet henkensä kaupalla taisteluja. Pienimmät lapset kuljetettiin aasin selässä. Aasit olivatkin ainoat eläimet, jotka oli otettu mukaan; monilta jäivät lampaat ja vuohet kotikyliin. Viisi päivää he kävelivät, matkalla söivät ja joivat niukasti. Mitä milloinkin paikalliset ihmiset heille antoivat. Hiekka-aavikolla heinistä kyhätty hatara katos ei anna suojaa auringon poltetta vastaan. Ja nyt viiteen viikkoon ei ollut muu apu tavoittanut heitä kuin antamamme ruoka-apu ja lähikaupungista kuljettamamme vesi. Ei terveydenhuoltoa, ei koulua, ei suojelua, ei toimeentuloa. Armoton köyhyys ja auringon polte. Nyt tarttuivat käteemme, ainoaan toivoonsa. Jouduin lujille, etten antanut surun ja epäoikeudenmukaisuuden tunteille valtaa kysyessäni työmme kannalta välttämättömimpiä kysymyksiä. Millainen vastuu meillä onkaan näistä köyhimpiäkin köyhimmistä konfliktin vuoksi kodistaan paenneista pakolaisista.
6
Plan tukee lapsia selviytymään hengissä ja käymään koulua
Sahelin ruokakriisi pahenee jatkuvasti ja koskettaa jo 18 miljoonaa ihmistä. Ruokakriisi koettelee pahiten Nigeriä, jossa yli kuusi miljoonaa ihmistä on vaarassa nähdä nälkää. Kriisin vuoksi noin puoltatoista miljoonaa lasta uhkaa vakava aliravitsemus, ja kolmannes heistä on vaarassa menehtyä ilman humanitaarista apua, sanoo maritta Niskanen-Tamiru, Plan Suomen humanitaarisen avun erityisasiantuntija. Olemme syvästi huolissamme lasten terveydestä Nigerissä, sekä pakolaisleireillä että köyhissä aavikkokylissä. Nigerissä on jo ennestään huutava pula vedestä ja ruuasta, ja nyt tilanne on kärjistynyt. Malin sotilasvallankaappauksen jälkimainingeissa pakolaisia saapuu naapurimaihin yhä enemmän. Valtaosa pakolaisista on naisia ja lapsia. Plan työskentelee Nigerissä tarjotakseen sekä paikallisille että malilaisille pakolaisille elintärkeitä perustarvikkeita sekä terveydenhuoltoa ja suojelua. Järjestö jakaa kriisistä kärsivillä alueilla ruokaa vettä, telttoja, huopia ja moskiittoverkkoja. Puhdas vesi ja sanitaatio ovat oleellisia, jotta koleran kaltaiset sairaudet eivät leviä pakolaisleireillä. Suurimmassa hädässä ovat lapset sekä raskaana olevat ja imettävät äidit. Kriisitilanne ajaa lapsia, varsinkin tyttöjä, pois koulusta ja altistaa lapset myös ihmisoikeusrikkomuksille, kuten pakkotyölle ja varhaisavioliitoille, jopa ihmiskaupalle. Myös pakolaislasten koulunkäynti on ehdottoman tärkeää turvata, Niskanen-Tamiru muistuttaa. Plan työskentelee Nigerin lounaisosassa Tillaberin ja Dosson alueilla, jotka kärsivät vakavasta ruokapulasta. Järjestön tavoite on toimittaa apua noin 600 000 ihmiselle. Plan jakaa lisäravintoa imettäville ja raskaana oleville naisille sekä alle viisivuotiaille lapsille ja järjestää kouluruokailuja. Järjestö laajentaa ruoka-apua haavoittuvimmassa asemassa oleville perheille ja varautuu tukemaan toimeentuloa 144 kylässä Dossossa ruokakupongeilla seuraavien kuukausien aikana, mutta hätäavun toimittamiseksi tarvitaan ripeästi lahjoituksia.
SAHEliN RUOKAKRiiSi
Auta ruokapulasta kärsiviä nigeriläisiä ja malin pakolaisia!
» Tee kertalahjoitus keräystilille IBAN: FI90 1279 3000 5131 56, viite
101 5302 17, tai Planin verkkosivujen kautta: www.plan.fi
» Soita lahjoitusnumeroon 0600-91910 (10,21 / puhelu + pvm.) » Ryhdy kummiksi tai säännölliseksi lahjoittajaksi osoitteessa www.plan.fi
7
uutisia maailmalta
Koska olen tyttö -kampanja sai tunnustusta
Facebook ja Plan kitkevät kiusaamista Latinalaisessa Amerikassa
Planin Koska olen tyttö -kampanja on päässyt Women Deliver -järjestön listalle, joka kokoaa 50 innostavinta naisten ja tyttöjen asemaa tukevaa aloitetta. Yleisö ehdotti Women Deliver 50 -listalle satoja eri kampanjoita yhteensä 103 maasta. Asiantuntijapaneelin pohdinnan ja avoimen yleisöäänestyksen jälkeen Koska olen tyttö -kampanja valikoitui arvostetulle listalle. Listalle päätyneet aloitteet osoittavat, että kekseliäisyydellä, määrätietoisuudella ja omistautuneisuudella pystymme rakentamaan parempaa maailmaa naisille ja tytöille, kertoo Jill Sheffield, Women Deliver -järjestön johtaja. Women Deliver 50 -lista koostuu vaikuttamistyön kampanjoista, teknologioista, koulutus- ja terveysaloitteista sekä johtajuusohjelmista. Niiden takana on mm. kansalaisjärjestöjä, yrityksiä ja valtioita. Planin kampanja valittiin listalle, koska se on tuonut mittavia muutoksia tyttöjen elämään ympäri maailmaa.
Latinalaisen Amerikan Plan on käynnistänyt laajan kampanjan kiusaamista vastaan yhdessä Facebookin, Meksikon opetusministeriön ja kumppanijärjestöjen kanssa. Facebook lanseerasi kesäkuun alussa "sitoumuksen kiusaamista vastaan", jonka allekirjoittamalla koululaiset, vanhemmat ja opettajat sitoutuvat toimimaan kiusaamisen kitkemiseksi. Facebook-sivustolta löytyy tietoa kiusaamisen eri muodoista muun muassa yleistyvästä nettikiusaamisesta ja tavoista tunnistaa ja kitkeä kiusaamista. Plan käynnisti kampanjan järjestämällä toukokuun lopussa isot tapahtumat kiusaamista vastaan Meksikossa ja Brasiliassa.
Lasten syntämärekisteröinti sai painoarvoa YK:ssa
YK:n ihmisoikeusneuvosto hyväksyi maaliskuussa yksimielisesti päätöslauselman, joka painottaa jokaisen lapsen oikeutta syntymärekisteröintiin ja lailliseen identiteettiin. Meksiko ja Turkki pyysivät Planilta tukea päätöslauselman luonnosvaiheessa, ja järjestö tarjosi asiakirjan muotoiluun vahvaa asiantuntemustaan. Ihmisoikeusneuvoston päätös on uusi virstanpylväs matkalla siihen, että jokaisen oikeus syntymärekisteröintiin toteutuu. Miljoonat ihmiset ovat näkymättömiä, koska heillä ei ole henkilöpapereita. Siksi heidän perustavanlaatuiset ihmisoikeutensa esimerkiksi koulutukseen, terveydenhuoltoon, työhön ja jopa kansallisuuteen ovat uhattuina, sanoo Gorel Bogarde, Planin vaikuttamis- ja kampanjatyön johtaja. Plan on myös aloittanut ainutlaatuisen yhteistyön YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kanssa. Järjestöt pyrkivät yhteistyöllään rekisteröimään erityisesti ne lapset, joita uhkaa ilman kansallisuutta jääminen. Arviolta 12 miljoonaa ihmistä elää ilman kansallisuutta, ja puolet heistä on lapsia. Ilman kansallisuutta jääneet lapset kuuluvat kaikkein haavoittuvimpiin ja syrjityimpiin ryhmiin, Gorel Bogarde sanoo. Plan ja UNHCR toteuttavat vaikuttamistyötä kaikilla tasoilla ja kehittävät yhdessä tapoja, joilla voidaan edistää etenkin ilman kansallisuutta elävien sekä pakolais- ja turvapaikanhakijalasten rekisteröintiä. Noin 51 miljoonaa vauvaa jää joka vuosi rekisteröimättä. Suurin osa heistä syntyy kehitysmaihin. Plan on kampanjoinut vuodesta 2005 syntymärekisteröinnin puolesta. Count Every Child -kampanjan ansiosta jo yli 40 miljoonaa ihmistä 32 maassa on rekisteröity. Planin vaikuttamistyö on johtanut
Filippiiniläisen Novien, 12, piirros esittelee syntymärekisteröinnin tärkeyttä.
10 maassa lakimuutoksiin, joiden ansiosta 153 miljoonaa lasta on oikeutettuja ilmaiseen syntymärekisteröintiin.
8
Planin tyttödelegaatio puhui YK:ssa varhaisavioliitoista
Planin tyttödelegaatio puhui varhaisavioliiton haitoista YK:n naisten aseman työryhmälle, joka kokoontui helmikuun lopussa New Yorkissa. Haluan itse päättää, milloin ja kenen kanssa menen naimisiin. Toivon, että omat tyttäreni voivat käydä koulua, 17-vuotias Teresa Sierra Leonesta sanoi. Hänen lisäkseen delegaatioon kuului kahdeksan muuta tyttöä Malawin, Kambodzan, Kamerunin ja Pakistanin maaseudulta. He kertoivat kokemuksiaan tyttöjen kaltoinkohtelusta. Monet heidän ikätovereistaan on jo naitettu. Delegaation tavoite oli vakuuttaa kokouksen osallistujat siitä, kuinka tärkeää lapsiavioliittojen kitkeminen on. Joka vuosi arviolta 10 miljoonaa tyttöä naitetaan ennen täysi-ikäisyyttä. Varhaisavioliitto katkaisee usein tytön koulutien, ja avioliiton tuomat seksuaaliset ja sosiaaliset paineet päättävät lapsuuden. Varhaisavioliitto on myös vakava terveysriski: raskaus ja siihen liittyvät komplikaatiot ovat 1519-vuotiaiden tyttöjen yleisin kuolinsyy. Tyttöjä naitetaan erityisen paljon maaseudulla, sillä varhaisavioliiton taustatekijät kuten köyhyys, vanhanaikaiset asenteet ja haitalliset perinteet ovat yleisimpiä kaupunkien ulkopuolella. Tänä vuonna YK:n naisten aseman toimikunta keskittyy maaseudun naisten rooliin köyhyyden poistamisessa.
Planin tyttödelegaatio pukeutui YK:ssa Koska olen tyttö -kampanjan paitoihin.
Meetee löysi ammatin Planin koulutuksessa
Thaimaalainen meetee Porsae, 23, aloitti työnteon 12-vuotiaana tukeakseen vanhempiensa ja kahden pikkusiskonsa elantoa ja isoveljensä koulunkäyntiä. Perheen tytöt eivät päässeet kouluun. Aluksi Meetee teki hanttihommia tehtaassa, myöhemmin siivoojana ja kotiapulaisena. Palkka oli parhaimmillaan 150 Yhdysvaltain dollaria kuussa. Isoveljeni lopetti koulun yhdeksännen luokan jälkeen ja meni naimisiin. Silloin minulle siirtyi yhä enemmän vastuuta perheen toimeentulosta, syrjittyyn thaimaalaiseen vähemmistökansaan kuuluva Meetee kertoo. Hän on yksi niistä yli miljardista nuoresta, jotka astuvat tällä vuosikymmenellä työmarkkinoille. Monet työtä etsivistä nuorista ovat Meeteen tavoin kouluttamattomia ja köyhiä, ja he ovat heikossa asemassa kovenevilla työmarkkinoilla. En osannut ennen edes lukea, joten jouduin hyväksymään minkä työn vain, Meetee kertoo. Plan on tarttunut ongelmaan tarjoamalla nuorille ammattikoulutusta muun muassa Thaimaassa ja Indonesiassa. Meetee kävi Planin nelikuisen hotellialan koulutuksen ja tienaa jo 250 dollaria kuussa. Nyt olen luottavainen, että voin huolehtia itsestäni ja Meetee sai ammatin myötä itseluottamusta. perheestäni.
MaailMa lukuina
siirtyy seuraavien 10 vuoden aikana työmarkkinoille. Virallinen sektori pystyy tarjoamaan heille vain
1,3 miljardia nuorta
300 miljoonaa työpaikkaa.
90 % maailman nuorista ja 85 % työttömistä nuorista asuu kehitysmaissa. nuorisotyöttömyyden puolittaminen voi johtaa 7 % talouskasvuun.
(lähteet: ilO, Plan)
MaailMan väestöpäivää vietetään 11. heinäkuuta ja kansainvälistä nuorison päivää 12. elokuuta.
9
uutisia suomesta
Mitä duunii! -kampanja haastaa pohtimaan maailmanlaajuista nuorisotyöttömyyttä
Tällä vuosikymmenellä kaikkien aikojen suurin ikäluokka siirtyy työmarkkinoille. Nuorten ikäluokka on koulutetumpi kuin koskaan, mutta sekä teollisuus- että kehitysmaat epäonnistuvat nuorten tietojen ja taitojen hyödyntämisessä. Plan Suomen nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä, Mitä?-verkosto, kampanjoi tänä kesänä globaalin nuorisotyöllisyyden puolesta Mitä duunii! -kampanjalla. Nuorten itsensä suunnittelema ja toteuttama kampanja kiertää yli kymmenessä tapahtumassa Helsingissä, Turussa, Hyvinkäällä ja Jyväskylässä. Se näkyy ruohonjuuritasolla, esimerkiksi Työ- ja Elinkeinotoimistoissa. Kampanja kerää nuorilta kantaaottavia CV:itä, joissa suomalaiset nuoret kertovat ajatuksiaan ja toiveitaan työstä ja työllistymisestä. CV:t luovutetaan syyskuussa eri alojen päättäjille. Kampanja myös levittää tietoa globaalin nuorisotyöllisyyden haasteista. Tavoitteena on nostaa nuorten oma ääni kuuluviin nuorisotyöllisyysasioissa, joista puhutaan paljon mutta harvoin nuorten omalla suulla. On sekä nuorten itsensä että kansantalouksien kannalta tärkeää, että nuoret saavat mahdollisuuksia käyttää taitonsa ja energiansa hyödyllisellä tavalla, sanoo Anna
?
MEN AT WORK MENvAT WORK
Peltoniemi, Mitä?-verkoston koordinaattori. Mitä?-verkosto on vaikuttamiskanava globaalin kansalaisvastuun kysymyksistä kiinnostuneille 1830-vuotiaille.
and women!
Afrikkalaisnäkökulmaa kehitysuutisointiin
Millaista kuvaa suomalaismediat välittävät kehityskysymyksistä, ja kuinka afrikkalaismediat uutisoivat samoista teemoista? Miten vuoropuhelua köyhyydestä, lasten oikeuksista tai esimerkiksi tyttöjen koulutuksesta voisi parantaa globaalin Pohjoisen ja Etelän välillä? Joukko toimittajia työskenteli huhtikuussa näiden kysymysten parissa Planin kehityskysymysten kurssilla, jonka suunnittelua tuki myös Helsingin yliopisto. Valtaosa kurssilaisista edusti suomalaismedioita, mutta paikallista näkökulmaa viikon teemoihin toi kolme toimittajaa Ugandan, Etiopian ja Kenian johtavista medioista. Erityisen kiinnostavia keskusteluja syntyi, kun kurssilla vertailtiin teemoja, joita sekä Suomen että Afrikan mediat olivat käsitelleet. Kurssilla nähtiin mm. kenialaisen tv-kanavan K24:n toimittajan Josephine mainan uutispätkä Itä-Afrikan kuivuuskatastrofista. Yhdessä pohdittiin myös, mistä ja miten olisi tärkeää uutisoida. Kurssin jälkeen afrikkalaistoimittajilla oli lyhyt työharjoittelu suomalaismedioissa. Ugandalainen Sam Caleb Opio piti dialogia suomalaismedioiden kanssa upeana kokemuksena ja kertoi oppineensa paljon myös vierailullaan Savon Sanomissa. Pääsin tutustumaan suomalaiskouluun. Oli kiinnostavaa keskustella koulutuksen eroista Suomessa ja Ugandassa, esimerkiksi opetuskäytännöistä ja järjestyksenpidosta luokassa, Opio kiitteli.
Lindorffin kouluhanke etenee Liberiassa
Lindorffin viestintä- ja markkinointijohtaja mikko Sirkiä vieraili Liberiassa tutustumassa Planin ja Lindorffin yhteishankkeeseen. Koulu elämää varten -hankkeen avulla 300 liberialaista lasta saa oman koulun, oppimateriaalit ja koulutetut opettajat. Sirkiä tapasi matkallaan paikallisia päättäjiä. Opetusministeriössä keskusteltiin Liberian koulutushaasteista. Suurimmat ongelmat ovat pula pätevistä opettajista sekä opettajien koulutuspaikkojen vähäisyys. Myös tyttöjen saaminen kouluun ja etenkin heidän pysymisensä siellä on suuri haaste, Sirkiä sanoo. Liberiassa koulut ovat sotien jälkeen vielä harvassa. Lindorffilaiset vierailivat muun muassa Yangayan koulussa, jossa on 529 oppilasta 20 lähikaupungista. Koulun ala-aste on perustettu Planin tuella. Se on juuri samanlainen, kuin mitä Lindorffin tuella ollaan rakentamassa Lofaan, Sirkiä kertoo innoissaan. Viimeisenä matkapäivänään lindorffilaiset kuulivat, että sopimus kolmen koulun rakentamisesta Saleyean piirikuntaan oli allekirjoitettu. Yksi niistä rakennetaan Lindorffin tuella.
Ugandalaistoimittaja Sam Caleb Opio tutustui Kuopiossa mm. Savonia-ammattikorkeakouluun, jossa häntä kätteli osaamisaluejohtaja Kaija Sääski.
10
kuva: Hanna Linnove / Savon Sanomat)
Oikeus oppia -kampanja vaatii keskittymistä koulutukseen
Plan Suomi käynnisti toukokuussa Oikeus oppia -kampanjan. Se vetoaa suomalaisiin päättäjiin, jotta koulutuksen osuutta Suomen kehitysyhteistyöbudjetista kasvatettaisiin. Kaikilla maailman lapsilla on oikeus laadukkaaseen koulutukseen, ja suomalaiset voivat omalla toiminnallaan edistää tätä tavoitetta, Plan Suomen kotimaan työn johtaja Hanna Nurmi sanoo. Erityisesti on kehitettävä tyttöjen koulutusta, koska maailmanlaajuisesti tytöt ovat poikia huonommassa asemassa koulutuksen osalta. Suomi käyttää koulutushankkeisiin noin kuusi prosenttia kehitysyhteistyövaroistaan. Plan vaatii tämän osuuden kasvattamista kymmeneen prosenttiin ja rahaa kohdistettavaksi erityisesti tyttöjen koulutukseen. Vaateen tueksi Plan kerää allekirjoituksia vapaaehtoistensa voimin koko maassa sekä verkossa. Osana kampanjaa kerätään suomalaisten kokemuksia opettajista, jotka ovat tehneet lähtemättömän vaikutuksen. Jokaisella meillä on opettaja, joka on vaikuttanut meihin jollakin mieleen jääneellä tavalla. Keräämällä tarinoita kympin arvoisista opeista haluamme nostaa valokeilaan hyvien opettajien ja laadukkaan koulutuksen merkityksen ihmisten elämässä, Hanna Nurmi kertoo. Oikeus oppia -kampanja on Plan Suomen 75-vuotisjuhlakampanja. Yhteistyökumppanina kampanjassa toimii opettajien ammattijärjestö OAJ. Allekirjoita Oikeus oppia -vetoomus verkossa: plan.fi/oikeusoppia.
Huumori on osa Peräkylän Ponnistuksen tempauksia.
Peräkylän Ponnistus tukee Plania teekkariasenteella
Kestävyysurheilun ja huuhaan erikoisseura Peräkylän Ponnistus järjestää elokuussa Masokistin Unelma -tapahtuman. Vuodesta 2000 järjestetty juoksukilpailu on tänä vuonna yksi Suomalaiset Sataset -ultrajuoksu-cupin kolmesta osakilpailusta. Helsingin keskuspuiston maisemissa juostava sadan kilometrin lenkki on totista hommaa huumorimielellä. Juoksijoita otetaan mukaan 35, ja osa osallistumismaksuista käytetään Planin tukemiseen. Viimeisten viiden vuoden aikana olemme huomanneet, että tällaisilla tapahtumillahan saa kerättyä rahaa. Planin toiminta on oman kummilapsen kautta tullut tutuksi, joten lahjoituskohde oli helppo valita, kertoo kilpailujohtaja Pekka Yli-Nikkilä. Otaniemen teekkaritoiminnasta alkanut urheiluseura kannustaa myös muita samanhenkisiä "huuhaaporukoita" hyväntekeväisyyteen. Kyllä itsensä rääkkääminen ja muiden auttaminen on ollut taka-ajatuksena alusta lähtien, toteaa Yli-Nikkilä.
Oikeus oppia -kampania käynnistyi Maailma kylässä -festivaaleilla
Planin paikallistoimijoille oma Facebook-ryhmä
Planin vapaaehtoisille, lähettiläille ja Mitäverkostolaisille on perustettu oma Facebookryhmä keskustelua ja ideoiden vaihtoa varten. Ryhmä on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat olla aktiivisesti mukana Plan Suomen toiminnassa. Kerro oman paikkakuntasi Plan-kuulumisia, kysy vinkkejä tapahtumien järjestämiseen tai jaa ajatuksesi toiminnan kehittämisestä! Ryhmä löytyy Facebookista nimellä Plan Paikallistoiminta. Sen suora osoite on facebook.com/groups/139680599501256.
Ida Aarnio voitti Planin ja BoD:n kirjoituskilpailun
Plan ja kirjanjulkaisupalvelu Books on Demand (BoD) järjestivät alle 20-vuotiaille tytöille kirjoituskilpailun unelmien kunniaksi. Kilpailu keräsi tekstejä, joissa nuoret tytöt pohdiskelevat tulevaisuudenhaaveitaan, ammatinvalintaansa ja lähtökohtia haaveidensa toteuttamiselle. Siihen tuli 104 tekstiä 920-vuotiailta tytöiltä. Planin ja BoD:n edustajista koostuva tuomaristo valitsi voittajaksi 19-vuotiaan ida Aarnion, joka käsittelee tekstissään Elämänkokemuksesta ammatiksi? rehellisesti ja koskettavasti lapsuutensa ja nuoruutensa vaikeuksia ja sitä, kuinka on löytänyt tahtoa ja voimaa tukea muita nuoria. Sairaanhoitajan opintoja suunnitteleva Aarnio saa kirjoittaa palkkioksi oman kirjan, jonka toimittamisessa hän saa apua kustannusalan ammattilaisilta. BoD julkaisee kirjan 15 parhaasta tekstistä. Teos tulee myyntiin kesällä. Sen tuotot lahjoitetaan Planin Koska olen tyttö -kampanjaan.
11
Plan-kansalaiset
TEKSTI JA KUVAT iidA RiEKKO
Ermelinda ohjaa leikkiryhmää Itä-Timorissa
aikuisista osaa lukea, ja valtaosa perheistä elää käytännössä omavaraistaloudessa. Kylässä on kuitenkin Planin tuella rakennettu koulu sekä pienten lasten leikkiryhmä, joka kokoontuu tiistaisin ja torstaisin. Siellä lapset oppivat koulussa tarvittavia asioita kuten värejä, numeroita, kirjaimia ja sosiaalisia taitoja. Ermelinda ohjaa vapaaehtoisena leikkiryhmää. Pidän lapsista ja olen ymmärtänyt vapaaehtoistyössä, miten varhaiskasvatus vaikuttaa lasten tulevaisuuteen, kuuden lapsen äiti kertoo. Maanviljelijänä elantonsa tienaava Ermelinda on työskennellyt Planin vapaaehtoisena vuodesta 2001 eli siitä alkaen, kun Plan aloitti toimintansa Aasian nuorimmassa ja köyhimpiin kuuluvassa maassa. Parhaimmillaan leikkiryhmään osallistuu kymmeniä lapsia, mutta kahvin ja maissin sadonkorjuukaudella ryhmä supistuu pieneksi. Ongelmana on, että kahvi- ja maissipellot ovat korkealla vuorilla, kaukana kylästä. Aikuiset nukkuvat sadonkorjuuaikaan pelloilla ja vievät usein pikkulapset mukanaan. Pelloilla nukkuminen ei ole hyväksi lapsille, eivätkä he pääse silloin leikkiryhmään, Ermelinda murehtii. Hän on itse käynyt vain muutaman luokan alakoulua Indonesian miehitysvallan aikana mutta uskoo, että vuonna 2002 itsenäistyneessä Itä-Timorissa lasten on yhä helpompi hankkia itselleen kunnon koulutus ja elämässä tarvittavat taidot. Olen ylpeä, että saan olla mukana tukemassa seuraavia sukupolvia.
Kunpa kaikki vanhemmat kylässämme ymmärtäisivät, miten tärkeää varhaiskasvatus ja Planin leikkiryhmiin osallistuminen on, sanoo Ermelinda Soares de Piadade, 38. Hän asuu Fatuk-hunin kylässä Itä-Timorin vuoristossa. Kylässä ei ole sähköjä eikä juoksevaa vettä, ja kaikki Fatuk-hunin perheet kapuavat jyrkkää vuorenrinnettä noutaakseen juoma- ja pesuvettä vuoripurosta. Harva
testissä plankansalaisuus
mARKKU liUKKONEN KUVA iidA-mARiA AAlTO
Planin kanssa maailmankylässä
Freelancetoimittaja ja Plan Suomen viestintäassistentti markku liukkonen oli tapahtumavapaaehtoisena mukana rakentamassa Planin osastoa maailma kylässä -festivaaleille. Tänä vuonna Plan juhlistaa 75-vuotista taivaltaan lasten oikeuksien hyväksi. Sen kunniaksi Planin osasto Maailma kylässä -festivaaleilla oli tavallista suurempi ja sisällöltään monipuolisempi. Hyvissä ajoin ennen festivaalia Planin toimiston festarivastaavat iida-maria Aalto, Jani Toom ja mikko Toivonen olivat innovoineet osaston teemaksi kehitysmaan koululuokan. Tee se itse -henki oli korkealla, ja kaikki rakennusmateriaalit päätettiin hankkia mahdollisimman edukkaasti: seinävanerit kierrätyskeskuksesta, tynnyripöydät Sompasaaren satamasta ja istuintyynyjen materiaaliksi kahvisäkit paahtimosta. Viime hetken viimeistelyt Perjantai ennen viikonlopun festivaaleja alkaa aamuvarhain. Kaikki materiaali on siirrettävä Planin toimistolta Rautatientorille. Vaikka kello käy hädin tuskin kahdeksaa, on aurinko jo korkealla ja hiki kihoaa otsalle tynnyreiden kanssa painiessa on kesän ensimmäinen helleviikonloppu. Osa rakennusporukasta jää kiinnittämään koulun perustuksia Rautatientoriin, minä ja toinen rakennusmies lähdemme hakemaan lisää tavaraa. Kuusikymmentä neliötä tilaa, lähes kymmenen eri toimintapistettä ja ennalta odotetut satatuhatta festivaalivierasta vaativat yllättävän paljon materiaalia. Noudamme pulpetteja, tyhjennämme tynnyreitä ja ajelutamme itseämme pakettiautossa ympäri kaupunkia keräten kaiken tarpeellisen tapahtumaa varten. Auta antamalla aikaa Festivaalisunnuntai, lähes 25 astetta lämmintä ja Planin osastolla täysi tohina päällä. Eilen oli vielä enemmän porukkaa, yksi vaaleanpunaiseen Because I am a Girl -paitaan sonnustautuneista vapaaehtoisista huikkaa. Planin pisteellä vapaaehtoiset keräävät nimiä Oikeus oppia -vetoomukseen, rakentavat unelmaopettajaa ja kertovat ihmisille mm. globaalin nuorisotyöttömyyden ongelmista.
Vantaalainen Pirkko Väätäinen on ollut Planin vapaaehtoisena niin kauan, kuin se on ollut mahdollista. Vuodesta 1999 lähtien olen ollut Plan-kummi ja vuodesta 2001 olen ollut vapaaehtoisena lähes kaikessa mahdollisessa, naurahtaa Väätäinen. Erilaiset messut, jääkiekko-ottelut ja muu toiminta ovat tulleet Väätäiselle tutuiksi, mutta kaikkein antoisimpana hän pitää näyttelyiden rakentamista. Olen organisoinut Plan-näyttelyitä kirjastoihin, kouluihin ja jopa omalle työpaikalleni. Keskustelemme vapaaehtoisuudesta. Samalla ryhmä noin kymmenvuotiaita tyttöjä vastailee parhaansa mukaan leikkimielisiin koulutehtäviin. Heitä auttamassa on tänäkin viikonloppuna yli kaksikymmentä vapaaehtoista. Kaikenlaista pääsee tekemään, ja jatkuvasti oppii uutta. Ympärillä on kaikenikäisiä ihania ihmisiä, iloitsee Väätäinen.
12
Vuoristopolkua pitkin koulutielle
Vietnamin vuoriston lapset saavat Planin tukemassa esikoulussa tärkeitä taitoja. Myös vanhemmat oppivat uutta Planin vanhempainryhmissä.
TERHi FRimAN JA TANJA miKKOlA KUVAT TANJA miKKOlA JA PlAN
Chang Van Thang elää huikaisevan kauniissa maisemissa Pohjois-Vietnamin vuoristossa kahden pienen lapsensa ja iäkkään äitinsä kanssa. Thangin elämä on raskasta. Hän vastaa perheestä yksin, ja talous on tiukalla. Vaimo Thui opiskelee esikoulunopettajaksi valtion tuella ja asuu opintojen takia läheisessä kaupungissa. Hän käy kotona vain kaksi kertaa vuodessa. Lapset ovat meille tärkeitä. On vaikeaa, kun vaimo voi olla kanssamme niin vähän. Odotan sitä, kun hän valmistuu ja palaa kotiin, Thang kertoo. Vietnam haluaa tukea vuoristoseutujen vähemmistöjä, ja koulutuksen tarjoaminen on yksi tapa. Kun Thui valmistuu muutaman vuoden kuluttua, hän palaa kylään töihin. Yhteisömme saa tukea Planin kautta ranskalaiselta perheeltä, ja olemme siitä kiitollisia. Talossa ja tilalla on paljon tekemis-
tä, mutta täällä on hyvä olla ja elää, Thang toteaa. Hän viljelee riisiä, maissia ja kassavaa. Tilalla elää kolme lehmää sekä joukko vapaana juoksevia kanoja. Chang Van Thangin kotikylä Na Chan sijaitsee Ha Giangissa, lähellä Kiinan rajaa. Vuoristoseutu on harvaan asuttua. Moneenkaan taloon ei vie oikea tie vaan polku, jota voi kulkea vain jalkaisin. Vuoristossa asuu pääasiassa etnisiin vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä. Valtaosa heistä on Thangin perheen tavoin köyhiä. Vietnam on kehittynyt kymmenen viime vuoden aikana hurjasti, mutta tänne saakka kaikki kehitys ei ole vielä ulottunut.
Esikoulu kinttupolun päässä
Thangin viisivuotias tytär ly tulee kyläpolkua pitkin esikoulusta. Hän on kävellyt kolmen kilometrin matkan jo puolitoista vuotta.
Isä menee kolmivuotiaan Dat-pojan kanssa polun varteen tyttöä vastaan. Kun tyttö aloitti esikoulun kolmen vanhana, saattelimme häntä aluksi. Pian hän oppi kulkemaan matkan itse, isä kertoo. Tyttö on niin reipas. Hän osaa tehdä jo monenlaisia kotitöitä. Uskon, että elämämme muuttuu vähitellen helpommaksi. Kun vaimo tulee takaisin ja menee töihin, talouskin varmasti helpottuu. Riisipellon takana iso puu on täydessä kukassa. Kirkkaanpunaiset kukat hehkuvat vehreässä maisemassa. Thang esittelee omia viljelyksiään. Vieressä ovat enon peltotilkut. Perhe ja suku ovat vietnamilaisille tärkeitä. Oli itsestään selvää, että Thang jäi perheineen asumaan vanhempiensa luokse. Täällä on hyvä elää, täällä lasten on hyvä kasvaa, Thang sanoo ja katsoo ympärilleen raikkaassa vuoristomaisemassa.
13
Planin vanhempainkerhossa puhutaan muun muassa sairauksien ehkäisemisestä.
Chang Van Thang hoitaa äitinsä kanssa Dat-poikaansa.
Tukea vanhemmuuteen
Plan tukee vuoristokylien perheitä monin tavoin. Na Chanissa Plan pitää kerran kuussa vanhempainkerhoa. Siellä äideille ja isille kerrotaan muun muassa hygieniasta ja sairauksien ehkäisemisestä. Vanhempaintapaamisissa on kymmenkunta kyläläistä ja kaksi paikallista kouluttajaa. Joka tapaamisessa kerrataan ensin viimeksi opittu ja mennään sen jälkeen uuteen aiheeseen. Vanhemmat kuuntelevat opetusta tarkkaavaisesti ja nautiskelevat samalla vihreää teetä. Saamme paljon uutta tietoa. Emme ole enää erillämme täällä. Olen oppinut esimerkiksi, että on tärkeää pestä kädet vessassa käymisen jälkeen ja ennen ruokailua. Tiedän myös, että jos lapsi sairastuu, pitää lähteä terveyskeskukseen. Täällä on monia tarttuvia tauteja, joita voidaan ehkäistä puhtaudella, kertoo Chang Van Thang. Planin projektityöntekijä Nguyen Thu Thuy kiertää vuoristossa kylästä kylään. Hän on tullut muutaman työvuoden aikana tutuksi alueen ihmisten kanssa. Hän näkee työnsä tulokset hitaasti mutta varmasti. On aina mukavaa nähdä, miten kyläläi-
set omaksuvat uusia asioita. Nämä etniset vähemmistöt ovat halukkaita oppimaan. He arvostavat lapsia ja kuuntelevat lasten mielipidettä, Thuy kertoo.
Eskarista elämään
Lähellä Thangin kotikylää, La Chi Chain kylässä korkealla vuoristossa, on uusi uljas esikoulu, jonka Plan rakennutti kaksi vuotta sitten. Sitä käyvät mustatukkaiset lapset kuuluvat mgongin etniseen vähemmistöön. He pukeutuvat perinteiseen tapaan äitien valmistamiin iloisenkirjaviin vaatteisiin. Lapset puhuvat omaa äidinkieltään hmongaa tai tarkemmin yhtä kielen lukuisista murteista. La Chi Chain kylässä on reilut kolmetuhatta asukasta, jotka saavat elantonsa maanviljelyksestä. Perheet asuvat vuorilla kaukana toisistaan, joten esikoulu on pienille lapsille myös yhdistävä tekijä. Esikoulua on kuutena päivänä viikossa seitsemästä yhteentoista; Vietnamissa on käytössä kuusipäiväinen työviikko. Esikoulupäivän jälkeen opettajat käyvät perheiden luona juttelemassa. Yhteistyö äitien ja isien kanssa on tärkeää, ja rehtori Trinh Thi Hien haluaa kannustaa perheitä lähettämään lapsiaan esikouluun. Hien on tyytyväinen. Muutamia vuosia sitten esikoulurakennus oli surkea ja alkeellinen eikä valtiolla ollut rahaa sen parantamiseen. Lapset eivät mielellään tulleet sinne, varsinkaan huonolla ilmalla. Nyt kylän 35-vuotiaat tulevat esikouluun iloisina.
Esikoulu on erittäin tärkeä: lapset oppivat käyttämään kynää, lukemaan kirjoja ja toimimaan ryhmässä. Kun he saavat näitä oppeja esikoulussa, heidän koulumenestyksensä on parempi. Kun he pärjäävät koulussa, he eivät keskeytä koulua niin herkästi, Hien kertoo. Erityisen tärkeää on, että esikoululaiset voivat opiskella kahtena päivänä viikossa vietnamia, virallista opetuskieltä. Kun lapset oppivat esikoulussa vietnamia, heidän on helpompi aloittaa alakoulu kuusivuotiaina. Alakoulu sijaitsee esikoulun vieressä, mutta rakennus on huomattavasti huonompikuntoinen kuin uusi esikoulu. Vietnamissa lähes kaikki lapset aloittavat koulun. Vuoristoseuduilla monet vähemmistöryhmien lapset lopettavat koulun muutaman vuoden jälkeen kieliongelmien takia. Monessa perheessä myös toivotaan, että lapsi jäisi kotiin auttamaan askareissa. Vuoriston köyhissä perheissä lapset ovat mukana perheen töissä: viisivuotiaat osaavat jo auttaa kodin töissä, kuusi-seitsemänvuotiaat keräävät polttopuita, ruokkivat kanoja ja hoitavat pikkusisaruksiaan. Perheissä on yleensä vähintään kolme lasta.
Käsienpesusta se alkaa
La Chi Chain esikouluopettaja jakaa lapset pieniin ryhmiin. Muutama ryhmä saa kuvakirjoja, osa kyniä ja paperia. Kirjat ja kynät ovat selvästikin uusi juttu: muutama lapsi ei aluksi tiedä, mitä värikynällä tehdään. Esikoulu haluaa tukea lasten omaa kulttuuria. Tällä kertaa mukana on kyläläinen, joka opettaa lapsia soittamaan perinteisiä soittimia ja tanssimaan perinnetansseja. Plan haluaa myös opettaa lapsille hyvää hygieniaa. Siksi esikoulussa pestään aina kädet. Lapset ovat innoissaan, kun käsien pesemisen aika koittaa. He kastelevat kätensä, vaahdottavat ne saippualla ja huuhtelevat pesuvadeissa. Kohta vadeista kaadetaan maahan lähes mustaa vettä.
Vuoristokylien lapset oppivat esikoulussa muun muassa käsihygieniaa ja vietnamin kieltä.
miNTTU-mAARiA PARTANEN KUVAT VillE JUUTilAiNEN
Nykyaikainen esikoulu kannustaa laosilaisia lapsia itsenäisyyteen
Vähemmistökansoihin kuuluvat lapset oppivat esikoulussa maan virallista kieltä. Ryhmä lapsia istuu keskittyneenä pöydän ympärillä. Viisivuotias poika piirtää yhdeksikön näköisiä ng-äänteitä vihkoonsa. Vieressä istuva tyttö on edennyt numeroiden harjoitteluun ja piirtää kutosta kieli poskessa. Äkkiä lasten keskittyminen herpaantuu, tytöt alkavat kikattaa ja opettaja kaivaa värikkäät muovailuvahat esiin. Ryhmää ohjaa parikymppinen lastentarhaopettaja Bour Vanh, joka on käynyt Planin järjestämissä opettajakoulutuksissa. Koulutusten avulla Plan kehittää Laosin opetuskulttuuria aiempaa nykyaikaisemmaksi. Aiemmin opetus perustui siihen, että oppilaat toistivat asioita opettajan perässä ja kopioivat tekstiä taululta. Plan neuvoo ottamaan oppilaat mukaan opetustilanteisiin. Itse tekeminen on erityisen tärkeää pienten lasten kohdalla. Esikoulussa lapset opettelevat numeroita ja viikonpäiviä leikkien ja laulujen avulla. Lapset oppivat parhaiten, kun he saavat tehdä itse ja osallistua opetukseen, Bour Vanh kertoo huomanneensa koulutuksen jälkeen. Koulutuksen tulokset näkyvät jo luokan seinillä. Ne ovat täynnä lasten askartelemia perhosia, kukkia ja paitoja, joihin on harjoiteltu numeroita. Värit ja muodot ovat lapsille tärkeitä. Niiden avulla on helppo oppia kirjaimia ja numeroita, Bour Vanh lisää. Hän on lisännyt opetukseensa myös uusia loruja, satuja ja ulkopelejä.
Plan tarjoaa tukemilleen kouluille koulutarvikkeita, kuten värikyniä ja muovailuvahoja. Koulu on yleensä ainoa paikka, jossa lapset saavat leikkiä oikeilla leluilla.
Bour Vanh uskoo siihen, että lapset oppivat parhaiten, kun he saavat itse kokeilla ja tutkia. Plan kouluttaa Laosissa opettajia ottamaan käyttöön moderneja opetustapoja.
Koulussa ei saa puhua vähemmistökieliä
Plan Laos työskentelee Laosin vuoristoisessa pohjoisosassa, joka kuuluu maan köyhimpiin alueisiin. Maakunnissa asuu keskimääräistä enemmän etnisiä vähemmistöjä, jotka ovat usein valtaväestöä heikommassa asemassa. Laos on autoritäärinen yksipuoluemaa, jossa järjestöjen toiminta on tarkasti säädeltyä. Plan on ainoa lapsijärjestö, joka on saanut luvan työskennellä Pohjois-Laosissa. Työtä tehdään tiukassa yhteistyössä paikallisviranomaisten kanssa. Vaikka Laosissa kaikkien lasten kuuluisi käydä esikoulu ennen koulun aloittamista, vain harva lapsi pääsee esikouluun. Aiemmin noin kolmasosa oppilaista joutui kertaamaan ensimmäisen luokan Bour Vanhin koulussa. Lastentarhan ja esikouluryhmän perustamisen jälkeen yksikään lapsi ei ole jäänyt luokalle. Bour Vanh kertoo, että hänen opetusryhmässään on 30 lasta. Heistä valtaosa kuuluu vähemmistöihin, kuten hmongeihin ja khamuihin. Kielen oppiminen on tärkein tapa, jolla esikoulu helpottaa lasten koulun aloittamista. Laosissa kaikki opetus tapahtuu laon kielellä, sillä Laosin hallitus ei hyväksy kaksikielistä opetusta. Vähemmistöihin kuuluvat lapset saattavat kuulla laoa ensimmäisen kerran koulussa. Kun esikoulussa on jo opeteltu tärkeimpiä sanoja laoksi, koulun aloittaminen ei ole lapsille yhtä suuri järkytys eivätkä he jätä koulua
Esikouluikäiset lapset eivät jaksa keskittyä opetukseen pitkiä aikoja kerrallaan. Opetusta kevennetäänkin leikkihetkillä. Hula-vanteiden pyöritys on koko luokan hupia. Poika harjoittelee vihkoonsa laon ng-äänteen kirjoittamista.
kesken yhtä herkästi. Bour Vanh ei puhu vähemmistökieliä hmongia tai khamuta, eikä niitä olisi lupa koulussa käyttääkään, mutta hän käyttää apunaan kuvia ja piirroksia lasten kanssa kommunikoidessaan. Toisinaan lasten opettaminen vieraalla kielellä on hankalaa, Bour Vanh myöntää. Esikoulu on usein paikka, jossa lapsille luetaan ensimmäisen kerran kirjoja ja jossa he pääsevät leikkimään ensimmäisen kerran leluilla.
15
tietoteknologia palvelee itä-afrikassa paikallisia tarpeita
Itä-Afrikassa on käynnissä nopea mobiiliteknologian murros. Tietoliikenneyhteydet muokkaavat uuden sukupolven käsityksiä maailmasta ja avaavat uudenlaisia toimeentulomahdollisuuksia.
mARKKU liUKKONEN KUVAT PlAN
Saavuimme matkakumppanini kanssa illansuussa pieneen Chibobon kylään Pohjois-Sambiassa. Saimme valmistettua iltapalaa juuri ennen pimeää. Nuotion ja taskulamppujen valossa suoriuduimme iltatoimistamme. Kylän ainoa sähkönlähde oli pienen kaupan tarjoama aurinkokennolla toimiva matkapuhelimen laturi. Vaikka kylä ei ollut sähköverkossa, ennen nukahtamista tarkastin vielä sähköpostin ja Facebookin. Vuonna 2006 Saharan eteläpuoleisen Afrikan internetyhteydet olivat vielä riippuvaisia satelliittiyhteyksistä ja vanhoista puhelinkaapeleista. Langaton 3G-yhteys oli vain noin 200 000 ihmisellä. Vuoden 2010 lopussa 3G-yhteys oli jo 15 miljoonalla ihmisellä. Mobiiliyhteyksien määrä kasvaa noin 20 prosenttia vuodessa. On odotettavissa, että vuoteen 2015 mennessä on yleisempää olla yhteydessä maailmanlaajuiseen tietoverkkoon kuin paikalliseen sähköverkkoon.
Sovelluksia paikallisiin tarpeisiin
Itä-Afrikan rannikkoa myötäilevät merenalaiset valokuitukaapelit SEACOM ja EASSY ovat mullistamassa Saharan eteläpuoleista Afrikkaa. EAC:n Itä-Afrikan Yhteisön alueella tietoliikenneyhteydet
Vuoteen 2015 mennessä on yleisempää olla yhteydessä maailmanlaajuiseen tietoverkkoon kuin paikalliseen sähköverkkoon.
Plan Suomi Säätiö
Numero 9
Hinta 4
Kiinnostuitko tieto- ja viestintäteknologiasta kehityksen edistäjänä? Tilaa maksutta Planin kehityspoliittisen julkaisun MaailmanKuvan nro 8, joka luotaa syvällisesti teemaa, lähettämällä postia osoitteeseen toimitus@plan.fi.
16
muokkaavat uuden sukupolven käsityksiä maailmasta. Oppia ei oteta vain ulkopuolelta, vaan sovelluksia muodostuu omiin kulttuurisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin. Esimerkiksi Keniassa vuonna 2007 käyttöön otettu mobiilirahasovellus M-Pesa on luonut pienyrityksille täysin uudet markkinat. Myös kotitalouksista 73 prosenttia käyttää mobiiliirahaa. Syrjäisillä alueilla, joilla ihmisillä ei ole ollut aikaisemmin mahdollisuutta pankkipalveluihin, on syntynyt uusia yrityksiä ja ihmiset voivat käydä kauppaa helpommin. Plan puolestaan on luonut yhteistyössä Nokian kanssa FlashCardskännykkäpelin, jonka avulla voi harjoitella sanojen tunnistamista ja oikeinkirjoitusta. FlashCards on kehitetty niin, että peli toimii kehitysmaissa yleisesti käytössä olevilla edullisilla kännyköillä. Tansaniassa nuoren ohjelmistosuunnittelijan Erik muttan Minishop-sovellus pyrkii yhdistämään pienyritykset ja pankit luotettavalla tavalla. Muttan kaltaisia uuden sukupolven ohjelmistokehittäjiä tulisi kouluttaa huomattavasti enemmän, mutta ammattitaidon hankkiminen on kallista eikä tasokasta opetusta välttämättä ole tarjolla.
kuitenkaan ajaa sisään. Paras vaihtoehto on pohtia yhdessä ratkaisuja, ja yleensä se yksinkertaisin on paras, Tedre muistuttaa.
Rohkeasti väärin
Tansanian kaupallisen pääkaupungin Dar es Salaamin aamu on hiostava. Olen aloittelemassa internetradiokoulutusta paikallisille toimittajille. Aluksi on kartoitettava osallistujien tietotekniset taidot. Nopeasti käy ilmi, että usealla osaaminen rajoittuu netissä surffaamiseen ja tekstinkäsittelyyn. Käytössä olevat koneet rahisevat virusten väsyttäminä, ja sähköt katkeilevat tuon tuosta. Haastavinta tuntuu kuitenkin olevan osallistujien rohkaiseminen. Tietokoneella ei uskalleta tehdä kuin ennalta opittuja asioita. Koneella työskentely ei yksinkertaisesti ole suurelle osalle toimittajista tuttua. Tämä näkyy myös muilla ammattialoilla. Free Computing, vapaasti suomennettuna vapaa naputtelu, on
Koulutusta ja yksinkertaistamista
Tansanian sisämaassa Iringassa sijaitsevan Ukombozin peruskoulun oppilaat tuovat joka aamu tonkallisen vettä yhteiseen käyttöön. Koulun yli 350 oppilasta ovat poikkeuksellisessa asemassa, sillä tämän julkisrahoitteisen koulun oppimistulokset ovat viimeiset vuodet olleet samalla tasolla alueen kalliiden yksityisten koulujen kanssa. Tämä johtuu varmasti osittain koulun rehtorin martin Yesayan tiukasta kurista, mutta osasyynsä on taatusti kannettavissa tietokoneissa, joita vanhimmat oppilaan ovat voineet käyttää viimeiset neljä vuotta. Oppimistulokset ovat olleet poikkeuksellisen hyviä. Emme vielä edes tarkasti tiedä, mistä se johtuu, kertoo viisi vuotta Tansaniassa työskennellyt suomalainen tietojenkäsittelyopin professori matti Tedre. IT-koulutuksen haasteita Tansaniassa tutkinut Tedren työryhmä tyrmää yleisen käsityksen siitä, että vain yhteyksien puute heikentäisi kehittyvien maiden mahdollisuuksia pysyä viestintäteknologian kehityksen mukana. Informaatioteknologian käyttö opetuksessa ja työssä yleensä on hyvin erilaista kehittyvissä maissa. Työryhmämme on kategorisoinut kahdeksan erilaista ongelmakohtaa sähkön laadusta ilmasto-olosuhteisiin, ja nämä kaikki olisivat ehkäistävissä oikeanlaisen koulutuksen avulla, Tedre analysoi. Työryhmä ei ole yksin uusien tutkimustulostensa kanssa. Tuoreeseen eLearning Africa 2012 -julkaisuun on kerätty kattavasti aineistoa ICT-pohjaisen opetuksen ja uusien sovellusten käytöstä Afrikassa. Isobritannialaisen GSMA-järjestön mobiiliopetuksen johtaja lauren dawes muistuttaa artikkelissaan, ettei mobiiliopetus ole mikään uusi keksintö. Kehittyvissä maissa ongelmia on syntynyt lähinnä siitä, että moni sovellus vaatii laitteiston, joka on liian kallis tai vaadittuun ympäristöön sopimaton. Ratkaisu tähän voi löytyä vanhan ja uuden teknologian yhdistämisestä. Ruandalainen koulutusasiantuntija Said Yasin ja Malawin opetusministeriön tutkija Augstine Kamlongera tuovat esille mahdollisuuden käyttää radiota opetuksessa. Verkkoyhteydet ovat toki laajenemassa syrjäisillekin seuduille, mutta analogisen radioverkon infrastruktuuri on jo olemassa. Kirjoittajat muistuttavatkin, että radio on edelleen tärkein informaation lähde Afrikassa ja epäilemättä yksi vähiten tutkituista mahdollisuuksista uusien teknologioiden ylittäessä uutiskynnyksiä. Avaimet käteen -periaatteella uusia opetusmenetelmiä ei voi
Sovelluksia muodostuu Afrikan maiden omiin kulttuurisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin.
rajoja rikkova opetusmenetelmä. Ukombozin koulun oppilaat saavat tiettyinä aikoina käyttää tietokoneita mihin tahansa: osa selaa Wikipediaa, toiset piirtävät, mutta joukossa on myös oppilaita, jotka jopa koodaavat yksinkertaisia ohjelmia. Tällainen työskentelymetodi antaa oppilaille valtavasti mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan. UNESCO:n raporttien mukaan opettajien asennoituminen ICT:n käyttöön opetuksessa vaatii asennemuutoksen. Käynnissä oleva valtava murros on vasta alkusoittoa uusien opetusmenetelmien esiinmarssille. Eri maiden hallitusten, kansalaisjärjestöjen ja sovelluskehittäjien olisi nyt luotava ilmapiiri, jossa mobiiliteknologian nopean kasvun aiheuttamat ristiriitaisuudet saataisiin hyödynnettyä niin koulutuksen, markkinoiden kuin kehityksenkin hyväksi.
lähteet: The eLearning Africa 2012 Report Turning on Mobile Learning in Africa and the Middle East, UNESCO, 2012 Mobile Learning for Teachers in Africa and the Middle East, UNESCO, 2012 Journal of Information Technology Education: Research: A Tanzanian Perspective of the Technical Aspects of IT Service Management Education, Kemppainen, Tedre, Sutinen 2012
» Afrikassa on enemmän matkapuhelimia kuin Pohjois» 2 megabitin satelliitti-internetyhteys maksoi Itä-Afrikassa » »
vielä kolme vuotta sitten noin 7 500 dollaria, nyt saman yhteyden saa alle 200 dollarilla. 10 prosentin kasvu laajakaistayhteyksissä kasvattaa taloutta 1,38 prosenttia. Matkapuhelinten käyttäjämäärä kasvaa Afrikassa yli 30 prosenttia vuodessa. Amerikassa.
17
mankkaanpuron koulun 3a juhli Planin syntymäpäivää skypettämällä tansaniaan
Plan täyttää tänä vuonna 75 vuotta. Järjestö juhli 20.3. syntymäpäiviään ympäri maailmaa yhdessä lasten kanssa.
iidA RiEKKO KUVAT JANi TOOm
Parikymmentä lasta pidättää henkeään Plan Suomen toimistossa: kohta he saavat suoran yhteyden Tansaniaan ja koulunsa omaan kummityttöön Rehemaan. Plan on kutsunut syntymäpäivänsä kunniaksi kylään espoolaisen Mankkaanpuron koulun 3A-luokan. Koulu on toiminut 15-vuotiaan tansanialaistytön kummina vuodesta 2005, ja 3A-luokallekin Rehema on käynyt tutuksi kirjeiden ja kuvien ansiosta. Nyt luokka pääsee juttelemaan tytön kanssa ensimmäistä kertaa. Reheman koulussa ei ole ATK-luokkaa, mutta nettikamerayhteys toimii paikallisen Planin toimistossa. Hello Finland, kuului tervehdys nettikameran välityksellä. Vaikka kuva on rakeinen ja ääni pätkii, se ei haittaa vilkasta kuulumisten vaihtamista, jota aikuiset tulkkaavat. Rehema ja hänen luokkatoverinsa ovat valmistelleet kysymyksiä Suomesta. He haluavat tietää maan historiasta ja elinkeinorakenteesta. Eniten vastauksia kirvoittaa kysymys, mitä nähtävää Suomessa on ulkomaalaisille: Tuomiokirkko, Suomenlinna, Lintsi, Koli, Lappi... Myös 3A-luokalla on kysyttävää. Teemu ja Veikko tiedustelevat Reheman parhaiden kavereiden nimiä, Reetta ja Viivi taas koulupäivän ja -matkan pituutta. Nelli ja Helmi tahtovat tietää, onko Rehemalla lemmikkejä ja onhan hänellä: musta-valkoinen kissa ja ruskea koira. Koululaiset ovat nähneet etukäteen toistensa tekemät tervehdys-
videot. Tansanialaisia kiinnostaa, miksi suomalaisilla on videolla niin paksut takit. Mankkaanpurolaiset selittävät kylmistä talvista. Suomalaisia taas pohdituttaa, onko kaikilla tansanialaistytöillä lyhyt tukka kuten Rehemalla. Kysymys naurattaa Rehemaa, joka selittää, että paksut ja kiharat hiukset ovat lyhyinä helpommat hoitaa. Lopuksi Rehema toivottaa suomalaiset tervetulleiksi luokseen. Luokkaretki Tansaniaan voisikin olla seuraava tavoite, 3A:n opettaja Ann-marie Näsman nauraa, ja luokka innostuu. Skype-keskustelun jälkeen kolmasluokkalaiset herkuttelevat jääte-
18
Tansanialaiset ja suomalaiset koululaiset lähettivät toisilleen tervehdysvideot.
löllä ja ojentavat Plan Suomen pääsihteerille Riitta Weisteelle itse tekemänsä onnittelukortin, jossa on Reheman kuva. Parasta tänään oli, kun pystyttiin näkemään Rehema ihan oikeasti, Helmi iloitsee. Ja saatiin puhua sen kanssa, Anton täydentää.
Jokaisella lapsella on oikeus syntymäpäivään
Planin työn ydin on aina ollut lasten oikeuksien ja koulutuksen edistäminen, joten halusimme juhlia nimenomaan koululaisten kanssa, Plan Suomen kotimaan työn johtaja Hanna Nurmi kertoo.
Juhlapäivä oli samalla "maailman lasten suurin syntymäpäivä". Plan muistutti, että vaikka jokaisella lapsella on oikeus syntymäpäivään, käytännössä miljoonat lapset ovat vailla syntymätodistusta. Joka vuosi noin 51 miljoonaa vauvaa jää rekisteröimättä. Ilman syntymätodistusta lasta ei ole virallisesti olemassa, mikä vaikeuttaa muun muassa kouluun pääsyä ja terveyspalveluiden saamista. Rekisteröimätön lapsi on altis hyväksikäytölle ja ihmiskaupalle. Kun vietämme syntymäpäivättömien lasten syntymäpäivää, juhlistamme kaikkien lasten ihmisarvoa ja yhtäläisiä oikeuksia, Hanna Nurmi sanoi.
Plan juhli ympäri maailmaa
Yli 100 000 ihmistä juhli Planin syntymäpäivää ympäri maailmaa. · Plan Filippiinit järjesti 75 tuntia ilmaista syntymärekisteröintiä ympäri maata. Yli 8 000 filippiiniläistä lasta sai syntymätodistuksen. · Intiassa lapset lennättivät 75 paikkakunnalla leijoja, joihin oli kirjoitettu "Count Every Child" (Laske jokainen lapsi). · Tansaniassa lapset järjestivät mielenosoituksen, jossa kantoivat kylttejä tyttöjen laadukkaan koulutuksen ja kaikkien lasten syntymärekisteröinnin puolesta. · Plan Bangladesh käynnisti tyttöjen jalkapalloturnauksen, johon osallistui 1 200 tyttöä 35 dhakalaisesta koulusta. · Plan Etiopia lähetti 11,4 miljoonaan kännykkään tekstiviestin: "Nuorilla pojilla ja miehillä on avainrooli tyttöjen ja naisten aseman parantamisessa. Osallistu muutokseen tukemalla Planin Koska olen tyttö -kampanjaa." · Plan Norja järjesti tv-gaalan, jossa esiintyi joukko maan suosituimpia artisteja. Se keräsi Planille yli 10 000 uutta tukijaa. · Ecuadorissa lähes 7 400 Planin työssä mukana olevaa lasta ja aikuista osallistui paraateihin, juhliin sekä tanssi-, teatteri- ja musiikkiesityksiin syntymäpäivän kunniaksi. · Plan Paraguay järjesti ympäri maata juhlia, joihin osallistui yli 2 400 ihmistä. Juhlallisuuksiin kuului muun muassa klovninäytöksiä ja satojen ilmapallojen lähettämistä taivaalle. Planin toiminnassa mukana olevat lapset saivat verkkokamerayhteyden espanjalaisiin lapsiin. · El Salvadorissa Plan juhlisti syntymäpäivää huvipuistokarnevaaleilla, joissa noin 600 ihmistä nautti musiikista, peleistä ja ulkoleikeistä.
Syntymäpäivätunnelmia Bangladeshista, Filippiineiltä ja Norjasta.
· Plan Liberian juhlapäivä alkoi talk show'lla maan katsotuimmalla tv-kanavalla ja kuunnelluimmalla radioasemalla. Varapresidentti Joseph Boakai puhui syntymärekisteröinnin tärkeydestä. Plan järjesti eri puolilla maata juhlia, joihin osallistui yli 750 lasta. · Plan Haiti tarjosi jäätelöä ja kakkua yli 2 200 syntymäpäivän juhlijalle, ja nuoret haitilaismuusikot esiintyivät yleisölle.
19
Plan Jäägaala herkisti, nauratti ja lumosi
Plan Jäägaalassa 19.4. Suomen kuumimmat tähdet ja valovoimaisimmat luistelijat esiintyivät kolmatta kertaa yhdessä kehitysmaiden tyttöjen hyväksi. Upeassa show'ssa nähtiin yli 150 huippuesiintyjää. Laura Lepistö luisteli gaalassa jäähyväisnäytöksensä.
iidA RiEKKO KUVAT miKKO TOiVONEN
Anna Erikssonin ja Laura Lepistön tunnelmallinen yhteisesitys hiljensi yleisön.
Plan Jäägaala on Suomessa ainutlaatuinen tapahtuma. Joka kerralla on ollut ihanaa luistella huippuartistien livemusiikin tahtiin, kertoi kilpauransa juuri päättänyt taitoluistelija laura lepistö, 24. Historian kolmas Plan Jäägaala oli hänelle erityisen tärkeä, sillä hän luisteli Espoon Barona Areenalla jäähyväisnäytöksensä. Jäägaalan yleisö sai nähdä Miss Saigon -vapaaohjelman, jolla Lepistö olisi kilpaillut tällä kaudella. Moni katsomossa pyyhki silmiään lepistön liidellessä jäällä. Laura Lepistö kertoi, että Koska olen tyttö -kampanjan hyväksi järjestettävän tapahtuman sanoma on hänelle tärkeä. Suomessa koulutus on itsestäänselvyys, mutta kehitysmaiden tytöille se ei sitä ole. Kehitysmaiden lasten oikeudet merkitsevät paljon myös Von Hertzen Brothersin Kie, mikko ja Jonne von Hertzenille. He ovat matkustaneet paljon ja nähneet, että kehitysmaissa moni lapsi elää epäoikeudenmukaisissa ja kurjissa oloissa. Kie on itse Plan-kummi, ja veljesten isä Hasse on työskennellyt vuosia Planin vapaaehtoisena kääntäen Plan-kummien kirjeenvaihtoa. Kien mieleen on painunut erityisesti muutaman viikon jakso, jonka hän vietti yli kymmenen vuotta sitten Perun pääkaupungissa Limassa köyhille tarkoitetussa lastentarhassa. Se vimma ja tunteen palo, millä lastentarhan isättömät lapset takertuivat välittömästi kiinni uuden kalpeanaamaisen tulokkaan lahkeeseen, liikutti syvältä, hän muistelee.
Yllä: Kiira Korpi (vas.) ja Laura Lepistö Alla: Olesia Karmi ja Max Lindholm
Huikea joukko tyttöjen asialla
Plan Jäägaalassa nähtiin myös lukuisia muita luistelun ja musiikin tähtiä, jotka esiintyivät ilmaiseksi kehitysmaiden tyttöjen hyväksi. Jäällä taiteilevat mm. Kiira Korpi, laura lepistö, Juulia Turkkila, Ari-Pekka Nurmenkari, Henna lindholm ja Ossi Kanervo, Olesia Karmi ja max lindholm, Julian lagus sekä muodostelmaluistelujoukkueet Team Unique, Rockettes ja marigold iceUnity. Artisteis-
20
Matthias Versluis taituroi jäällä.
Rockettes-joukkue jammaili The Overtonesin musiikin tahtiin.
Von Hertzen Brothersille yhteisesiintyminen taitoluistelijoiden kanssa oli mieluisa elämys.
ta gaalassa nähtiin Von Hertzen Brothersien lisäksi paluun tehnyt The Rasmus, Chisu, Anna Eriksson, Jippu, Tuure Kilpeläinen, Timo Kotipelto sekä brittiläinen swingbändi The Overtones (UK). Plan Jäägaalan juonsivat Jenni Pääskysaari ja Sami Sykkö. Yleisö purskahti nauruun, kun lavalle kapusi lasermiekka ojossa Jani-Petteri, iina Kuustosen Putous-ohjelmaan luoma sketsihahmo. Jani-Petterin ja pienten luistelija-
tyttöjen yhteisesiintyminen kirvoitti raikuvat aplodit. Oli upeaa nähdä koko tämä joukko ikimuistoisessa gaalassa. Jäägaala muistutti jälleen, että kehitysmaiden tytöt ansaitsevat tasavertaiset oikeudet ja mahdollisuudet. Kehitysmaiden tyttöjen kouluttaminen on maailman paras sijoitus, josta hyötyvät kaikki, sanoi Plan Suomen markkinointijohtaja Kirsi mettälä. Musiikin ja luistelun lisäksi gaalassa nähtiin lyhyitä dokumentteja, jotka kertoivat tyttöjen asemasta, varhaisavioliitoista ja koulutuksen tärkeydestä Nigerissä ja Pakistanissa. MTV3 näytti gaalasta kootun tv-ohjelman 21.4., ja se keräsi satojatuhansia katsojia.
Yllä: Ari-Pekka Nurmenkari ja Marigold IceUnity Oikealla: Iina Kuustosen sektsihahmo Jani-Petteri ja Jenni Pääskysaari
KUMMI-INFO
Osallistu maailman pihaleikkien keräämiseen
Plan Suomi ja oppimiseen ja oivaltamiseen keskittyvä Ideakoskiyritys keräävät pihaleikkejä maailmalta ja julkaisevat syksyllä pakan leikkikortteja. Leikkikortit ovat lapselle oiva tapa lähestyä toistaiseksi tuntemattomia kulttuureja ja ikätovereita eri puolilla maailmaa. Useimmat leikit noudattavat tuttua peruskaavaa, ja lapsen on helppo päästä sisälle leikkiin. Samalla leikkien tarkemmat säännöt ja hahmot kertovat tarinan paikallisista perinteistä ja tavoista. Hyvä pihaleikki kehittää yhteisöllisyyden tunnetta leikkijöiden kesken ja edistää ryhmässä toimimiseen tarvittavia taitoja. Leikkiminen on lapselle myös ihmisoikeus. YK:n lapsen oikeuksien
Kaiken maailm an leikit
: Globaalien pih aleikkien ideapakka
PL AN GLOB AA
LIKOU LU
sopimuksen mukaan lapsella on oikeus lepoon ja vapaa-aikaan sekä ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan. Nyt etsimme ohjeita erimaalaisiin pihaleikkeihin! Jos sinulla tai ystävälläsi on tiedossa hyvä pihaleikki maailmalta, jaa tietosi nettilomakkeella osoitteessa: www.ideapakka.com
Maavuosiraportit ovat postissa
Vuoden 2011 maavuosiraportit on lähetetty kummeille, joko postitse tai sähköpostin välityksellä. Mikäli et ole saanut omaasi, ota yhteyttä asiakaspalveluun. Maakohtaiset vuosiraportit ovat luettavissa myös Planin kotisivulla www.plan.fi/fi-Fi/missa-toimimme
Kummilapsesta kirjanpitäjäksi
Ghanalainen Christy Okrah sai 13-vuotiaana kummikseen suomalaisen perheen ja pääsi kouluun. Peruskoulun jälkeen hän luuli koulutiensä jo katkeavan, sillä äidillä ei ollut varaa jatkokouluttaa tytärtään. Sattumalta äiti näki ilmoituksen Planin opintostipendistä. Christy haki stipendiä, ja hänet valittiin satojen hakijoiden joukosta. Sittemmin hän suoritti liiketalouden tutkinnon yliopistossa. Nyt Christy on 23-vuotias ja työskentelee apulaiskirjanpitäjänä Planin toimistossa Ghanassa. Työssään hän valvoo rahaliikennettä hankkeessa, joka vähentää lapsikuolleisuutta sekä kohentaa äitien ja pienten lasten terveyttä Ghanan itäosassa. Hän iloitsee siitä, että voi vuorostaan auttaa muita. Plan auttoi minua löytämään omat vahvuuteni ja hyödyntämään niitä. Olen niin iloinen, että nyt minä voin olla hyödyksi Planille. En tiedä, missä itse olisin ilman Planin tukea. Varmaankin olisin joutunut jättämään koulun kesken.
Asiakaspalvelu on auki kesälläkin
Planin asiakaspalvelu on avoinna myös kesäaikaan maanantaista perjantaihin klo 1013. Asiakaspalvelun puhelinnumero on 09 6869 8030.
Kesän kummipostipäivä on
ke 15.8.
Tähän päivämäärään mennessä Planin toimistolle lähetetyt kirjeet ehtivät saman kuukauden postitukseen. Huomioithan, että heinäkuussa postia ei lähetetä eteenpäin.
22
6 kysyMystä kuMMille
ikäinen guinealainen Ouidoh sekä egyptiläinen Ahmed. Ahmed on myös teini-ikäinen ja erittäin lahjakas koulussa. On hienoa olla tukemassa hänen koulumenestystään ja aikuistumistaan. 4. millainen suhde sinulla on kummilapsiisi? Välillä tuntuu, että olen huono kummi, kun en saa otetuksi aikaa kirjoittaa kummilapsilleni. Olen käynyt tapaamassa molempia, ja molemmat matkat olivat uskomattoman hienoja. Aikaisemmin en tiennyt esimerkiksi Guineasta yhtään mitään, mutta nyt odotan jo innolla mahdollista uutta vierailumatkaa. Koen olevani kaukainen mutta tärkeä osa heidän elämäänsä. 5. mikä Plan-kummiudessa on parasta? Voiko sanoa, että yksinkertaisesti rakkaus? Antamisesta tulee vain hyvä olo. Pienillä teoilla voi vaikuttaa niin syvästi. Oma ajatus-
1. Kuka olet? Annikki Ruohomäki, 62-vuotias opintoohjaaja Harjavallasta. 2. milloin ja miksi ryhdyit Plan-kummiksi? Olen luonteeltani impulsiivinen. Katsoin tv:stä Plan-ilta lapselle -ohjelmaa ja päätin ryhtyä kummiksi. Kotonani on aina ollut tapana antaa, joten ajattelin, että Plankummius sopii minulle hyvin. 3. Kerro kummilapsestasi. Minulla on kaksi kummilasta: kohta täysi-
maailma muuttuu, kun pääsee näkemään, kuinka alkeellisesti Guinean tiettömien taipaleiden takana eletään. On myös hienoa kertoa omille oppilaille kummiudesta ja kummilapsistani. Toivottavasti heidänkin maailmankuvansa laajenee. Haluaisin, että kaikki lapset kävisivät koulua. Vierailemassani kylässä ei ollut mahdollisuutta kuin perusopetukseen. Lähimpään ammattikouluun oli todella pitkä matka, niin rahallisesti kuin maantieteellisestikin. Kehittyvät maat tarvitsevat koulutettuja ja lahjakkaita ihmisiä. 6. mikä on tärkein muistosi Plan-kummiutesi ajalta? Ehdottomasti matkani Egyptiin ja Guineaan. Kokemani uskomaton vieraanvaraisuus ei unohdu koskaan. Myös paikalliset Planin työntekijät olivat aivan ihania. Oli hienoa nähdä Planin rakentamia kouluja ja vierailla paikallisessa Planin tukemassa terveyskeskuksessa.
OmaPlan uudistuu
Plan-kummien ja -kansalaisten verkkopalvelu OmaPlan uudistuu loppukesästä, ja sen tarjoamat palvelut monipuolistuvat entisestään. Niiden kummien ja vapaaehtoisten, jotka eivät ole vielä OmaPlanin käyttäjiä, kannattaa käydä rekisteröitymässä palveluun jo nyt osoitteessa plan.fi/omaplan. Myös rekisteröitymisohjeet löytyvät samasta osoitteesta. OmaPlanissa voi muun muassa tarkastella kummilapsensa tietoja, tarkistaa seuraavat kummipostin lähetyspäivät, lähettää kummilapselleen kirjeen sähköisesti, tilata kummien kuukausittaisen uutiskirjeen, muistaa kummilaan PlanShopin kummikirjeillä, lukea ajankohtaista tietoa kummiudesta, teemakummiudesta tai vapaaehtoisuudesta ja osallistua keskusteluun muiden kummien ja vapaaehtoisten kanssa.
Oletko kiinnostunut globaalin kansalaisvastuun kysymyksistä ja aktiivisesta vaikuttamisesta maailman tilaan?
Plan Suomi hakee 1830-vuotiaita yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kiinnostuneita Mitä?-verkoston Johto- ja Suunnitteluryhmään (JoS). Ryhmä ideoi, suunnittelee ja kehittää verkoston toimintaa yhdessä taustaorganisaatio Planin kanssa. Ryhmässä pääsee mm.
» » » »
ideoimaan verkoston uutta, innovatiivista vaikuttamis- ja kampanjatoimintaa oppimaan lisää vaikuttamistyöstä ja globaalin kansalaisvastuun kysymyksistä saamaan kokemusta järjestötyöstä muuttamaan maailmaa loistotyyppien kanssa
Hakemusten viimeinen jättöpäivä on 13.9.2012. Vapaamuotoiset hakemukset lähetetään osoitteeseen mitaverkosto@plan.fi. Hakemuksesta on hyvä käydä ilmi motivaatiosi, mahdollinen vapaaehtoistyö- tai vaikuttamistyökokemuksesi sekä mahdolliset erityisosaamisalueesi. lisätiedot: verkostokoordinaattori Anna Peltoniemi: anna.peltoniemi@plan.fi, 09-68698011.
23
PLAN-PALAT
Tulinen trendikasvi ikkunalle
Chilipensaat valloittavat suomalaisten puutarhoja, parvekkeita ja ikkunalautoja. Kasvin suosiosta kertoo muun muassa se, että internetissä toimii vilkas Chilifoorumi, jossa harrastajat vaihtavat vinkkejä ja jopa taimia. Monella chilin kotikasvattajalla on myös oma blogi. Kukoistavan chilipaprikan kasvatus ei ole rakettitiedettä, vaan valoisa ja lämmin kasvupaikka on jo hyvä alku. Chilinsiemenet on hyvä laittaa itämään jo alkuvuodesta, mutta taimen voi hankkia missä vaiheessa vuotta vain. Chili on lähtöisin Etelä-Amerikasta, mistä sen maustekäyttö on levinnyt kaikille mantereille. Monessa kulttuurissa chiliä käytetään lääkkeenä ja jopa lemmenrohtona.
.hu sxc
resepti
Haitilaisille maistuvat makeat banaanit
Haiti on kreoliruokien maa. Ruokakulttuurin perusta on ranskalaisessa, länsiafrikkalaisessa, espanjalaisessa ja alkuperäiskansojen makuperinteessä. Kuten kaikkialla Karibialla, riisi ja pavut eli kreoliksi dire ak pwa ovat vakioruokaa. Myös kasvikset, liha ja kala kuuluvat haitilaiskeittiöön, joka ei ole voimakkaan mausteinen. Sokerisaaren asukkaat pitävät makeasta. Yleisin herkku on paistettu banaani, jota Haitissa kutsutaan nimillä bananes pesées ja banan peze. Läntisen pallonpuoliskon köyhimmässä maassa banaani on elintärkeä hyötykasvi. Ecuadorissa, Perussa ja Venezuelassa paistettuja banaaneja kutsutaan nimellä patacones. Kuubassa, Puerto Ricossa ja Dominikaanisessa tasavallassa kotoiset banaanisuikaleet ovat tostones.
Lue lisää: chilifoorumi.fi infernochili.net
Tuulahdus Aasiasta ja brittisalongeista
Banan peze (kuudelle)
Wikipedia commons
Aasiasta kotoisin oleva paisley-kuvio on tänä kesänä jälleen muotia Suomessakin.
Ainekset: 10 suurta vihreää banaania (tai raa'ahkoa keltaista banaania) 1/3 dl öljyä Valmistus: Leikkaa banaanit sentin paksuisiksi ovaalin muotoisiksi viipaleiksi. Lämmitä öljy kiehuvaksi paksupohjaisella pannulla. Ruskista suikaleet parissa erässä molemmilta puolilta ja nosta siivilällä talouspaperille tai pyyhkeen päälle, jotta öljy vetäytyy pois. Painele suikaleet litteiksi lasin tai kahvikupin pohjalla. Sen jälkeen banaanilastut pannaan takaisin öljyyn ja paistetaan vielä uudelleen, kunnes ne ovat ruskeita ja rapeita. Nosta viipaleet uudelleen kuivan talouspyyhkeen päälle vetäytymään. Tarjoilu: Sopii suolaisen ja makean kanssa. Banaanilastut voi tarjoilla joko ruoan yhteydessä tai jälkiruoaksi kermavaahdolla. Jotkut tarjoilevat banaanit valkosipulitahnan ja tuliseksi maustetun tomaattidippikastikkeen kera. Makeaa suosiva voi lisätä juuri ennen tarjoilua kullanruskeitten siivujen päälle sokeria tai kookoshippuja. Vinkki: Jos raakoja banaaneja liottaa tunnin verran suolalla maustetussa vedessä, niistä tulee rapeampia.
Kesän trendikuosi paisley muistuttaa, kuinka muodin virtaukset ovat matkustaneet vuosisatoja mantereelta toiselle. Kiemuraisen koristeellista pisaraa muistuttava kuvio tunnetaan englantilaisista aamutakeista, solmioista ja sohvanpäällysteistä. Alun perin kuosi on kuitenkin lähtöisin Intian, Pakistanin ja muinaisen Persian alueelta, missä sen arvellaan syntyneen jo neljännellä vuosisadalla. Englannin siirtomaavaltaa edustanut Itä-Intian kauppakomppania toi kuosin Eurooppaan 1600-luvulla, ja se nimettiin skotlantilaisen Paisleyn kaupungin mukaan. Kuosi säilyi Euroopan yläluokan suosiossa 17001800-luvun ajan. Idän mystiikkaa ihannoiva hippikulttuuri toi paisleyn länsimaissa uuteen kukoistukseen 1960-luvulla. Nyt paisley komeilee niin vaatteissa kuin asusteissa ja yhdistyy näyttäviin etnisiin koruihin. Etelä- ja Keski-Aasian maissa kuvio ei ole koskaan poistunut muodista, vaan sitä on suosittu vuosisadasta toiseen muun muassa hääasuissa.
24
Wikipedia commons
Faces on monikulttuurisuuden juhlaa
Suomen kesän ehdoton etnofestari Faces järjestetään tänä kesänä jo 15. kerran. Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna Raaseporin Gumnäsissä kuullaan kansanmusiikkia eri puolilta maailmaa. Yleisöä tanssittavat mm. brasilialaislaulaja Silas Giron, ranskalainen etnorock-yhtye Mad Sheer Khan, sierraleonelainen reggae-artisti Obi Phrase ja Helsinkiin asettunut ugandalaisartisti mad ice. Festivaalipäivät täyttyvät myös teatterista, tanssista, työpajoista ja lasten ohjelmasta, johon panostetaan tänä vuonna erityisen paljon. Faces Etnofestivaali voitti vuoden 2011 ihmisoikeuspalkinnon pitkäjänteisestä ja laaja-alaisesta työstä ihmisoikeuksien ja suvaitsevaisuuden edistämiseksi. Lue lisää: faces.fi
plan lukee
Sukellus slummin todellisuuteen Amerikkalainen journalisti Katherine Boo ei tyytynyt pintapuolisuuteen eikä kliseisiin kirjoittaessaan elämästä Intian slummeissa. Hän vietti yli kolme vuotta Annawadissa, Mumbain lentokentän ja luksushotellien väliin kohonneella epävirallisella asuinalueella, ja seurasi asukkaiden arkea, ajatuksia ja unelmia. Seurauksena syntyi kirja, jonka tarina on yhtä jännittävä kuin romaanikertomus ja henkilöt todellisia kirjaimellisesti, sillä slummin asukkaat esiintyvät kirjassa omilla nimillään. Boo ei kuvaa annawadilaisia uhreina tai pyhimyksinä vaan moniulotteisina ja arvokkaina ihmisinä, jotka turvautuvat viekkaisiin ja epätoivoisiinkin keinoihin selviytyäkseen karusta arjesta.
plan kuuntelee
Taidokasta Suomi-lattaria Kuukuminan hikiset keikat ovat jo yli kymmenen vuotta liikuttaneet suomalaisia lattarimusiikin ystäviä. Son-rytmejä veivannut Kuukumina laajentaa toisella varsinaisella levyllään kuubalaisesta meiningistä laajemmin latinalaisamerikkalaiseen musiikkiin ja jopa flamencoon. Ison orkesterin soitto puhaltimineen ja jousineen soi komeasti. Vili mustalammen pehmeä-ääninen laulu soljuu espanjaksi ja portugaliksi, tosin välillä häiritsevänkin suomalaisella aksentilla. Naisääntä levylle tuo Janina lehto, jonka tulkinta tuo mieleen suomessakin tutun espanjalaisbändi Ojos de Brujon. Suurin osa levyn sävellyksistä on Kuukuminan Mustalammen tai mikko Rajalan, ja kelpo biisejä ovatkin. Sanoitukset ovat myös Vili Mustalammen tai yhtyeen, muutamaa runoilijalainaa lukuun ottamatta. Kámina on maailmanluokan lattaria osaavalta suomalaisyhtyeeltä.
plan katsoo
Peter Pan luotaa kasvukipuja Suomenlinnan kesäteatterin valtaa tänä kesänä Ryhmäteatterin tulkinta rakastetusta klassikosta, Peter Panista. Munamiehenäkin tunnettu Riku Nieminen tulkitsee poikaa, joka ei halunnut kasvaa aikuiseksi vaan oppi lentämään ja muutti Mikä-Mikä-Maan satumaailmaan. Peter tempaa merirosvojen, intiaanien ja kadonneiden poikien seikkailuihin myös tavalliset sisarukset Leenan, Jukan ja Mikon. Juha Kukkosen tulkinta J. m. Barrien klassikosta saa tummiakin sävyjä ja on siksi kielletty alle 7-vuotiailta. Näytelmä luotaa yksinäisyyden, menetysten, hankalan ensirakkauden ja hyväksynnän kaipuun kaltaisia kasvukipuja. Lavalla nähdään toki myös huumoria, satumaista tunnelmaa ja näyttävää akrobatiaa.
Katherine Boo:
Kätkössä kauniin ikuisen. Mumbain slummien toivo ja toivottomuus.Suom.
Ryhmäteatteri: Peter Pan. Kuukumina: Kámina. 2012.
Ensi-ilta 14.6.2012 Suomenlinnan kesäteatterissa, Hyvän Omantunnon linnakkeessa. Liput 3316 Lippupalvelusta.
Tarja lipponen, WSOY 2012.
25
Kuvat: Christoffer Relander
lastenhallitus
Joonas Keränen (1. kuvassa toinen oikealta) ja Joonas Mustonen (keskellä) tutustuivat Brysselissä muun muassa Plan EU:n työhön.
JOONAS KERäNEN
Lastenhallitus vieraili Brysselissä
lastenhallituksen jäsenet Joonas Keränen ja Joonas mustonen tutustuivat helmikuussa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen vieraina Euroopan parlamentin ja Plan EU:n työhön. Kaikki alkoi minun ja Joonas mustosen kahdestaan järjestämistä Senioripikkujouluista, joissa Sirpa Pietikäinen vieraili puhujana. Ikään kuin kiitoksena ja kannustuksena Pietikäinen kutsui meidät tutustumaan Brysselin orastavaan kevääseen ja EU:n monimutkaisten ympyröiden saloihin. Bryssel kaupunkina oli lähes järkyttävän kaunis, ja kaikkien niiden kirkkojen, vanhojen rakennusten ja muiden nähtävyyksien keskellä ei voinut kuin hengittää syvään ja huokaista. Katsoessaan Grand Placelta mihin suuntaan tahansa koki aina sen ihmeellisen, lähes kunnioittavan ja nöyristyneen tunteen, jota harvemmin täältä Suomesta saa mukaansa. Matkaa ei siis todellakaan voi huonoksi haukkua, sillä muistelen vieläkin kaiholla niitä maisemia ja kokemuksia, joita tuolla matkalla pääsin kohtaamaan. Piipahdimme myös Plan EU:n toimistossa. Itse en ollut koskaan edes kuullut moisesta toimistosta, joten oli erittäin mielenkiintoista ja opettavaista nähdä ja kuulla, mitä Planin EU-toimistossa puuhaillaan. Tämän pään kyllä sekoitti jo pelkästään se seikka, ettei Plan EU:lla ole lainkaan lastenhallitusta, mutta Plan Belgialla sitten taas on. Plan EU:n toimisto hoitaa Planin hommia EU:n tasolla ja Plan Belgia taas Planin asioita Belgiassa. Mielestäni kyllä EU:n tasollakin saisi olla lastenhallitus vaikuttamassa asioihin, mutta ehkä joskus tulevaisuudessa sekin on mahdollista. Vierailu Plan EU:n toimistoon oli hyödyllinen, ja monta mielenkiintoista asiaa jäi pyörimään ainakin tämän pienen lastenhallituslaisen päähän. En voi siis muuta kuin kiittää toimiston väkeä siitä, että he esittelivät toimintaansa meille ja avasivat taas aivan uusia ulottuvuuksia Planin globaalista maailmasta. Matka Brysseliin ja Plan EU:n toimistoon oli ikimuistoinen, ja uskon meidän molempien muistelevan tätä reissua aina hamaan tulevaisuuteen saakka.
Älä valita vaikuta vaan
Oletko kiinnostunut lasten oikeuksista ja kehitysmaista? Planin Lastenhallitus etsii vaikuttamisesta kiinnostuneita 1216-vuotiaita nuoria mukaan hauskaan ja innostavaan porukkaan.
Lähetä meille vapaamuotoinen hakemus, jossa kerrot hieman itsestäsi (muista mainita syntymäaikasi, puhelinnumerosi sekä postiosoitteesi) ja siitä, miksi haluaisit Lastenhallituksen jäseneksi. Hakemusten tulisi olla perillä viimeistään 31. heinäkuuta 2012. Voit lähettää hakemuksesi joko postitse: Plan Suomi, Lastenhallitus, , Kumpulantie 3, 6. kerros, 00520 Helsinki tai sähköpostitse: lastenhallitus@plan.fi Lisätietoja: lastenhallitus@plan.fi tai www.plan.fi/lastenhallitus
26
plan-kolumni
koulu on slummin toiveikkain rakennus
Tämä ilta on omistettu maailman köyhimpien maiden tytöille, luki käsikirjoituksessa. Ja niin se olikin: tuona iltana teimme kaikkemme viihdyttääksemme yleisöä, mutta myös saadaksemme kasaan mahdollisimman paljon rahaa, jolla voitaisiin kouluttaa mahdollisimman monta kehitysmaiden tyttöä. Olimme Jenni Pääskysaaren kanssa juontamassa Espoon Barona-areenalla Planin suurta jäägaalaa. Jäällä luistelivat suomalaisen taitoluistelun kirkkaimmat tähdet, ja lavalla esiintyi iso joukko maan parhaita artisteja. Katsomossa istui tuhansia ihmisiä. Myöhemmin sadat tuhannet näkisivät lähetyksen televisiosta. Se oli ainutlaatuinen ilta, jolla oli tehtävä. Luettelimme Jennin kanssa tuon tuostakin televisiokameralle numeroita: Jos haluatte lahjoittaa 20 euroa, soittakaa tähän numeroon. Jos haluatte lahjoittaa 10 euroa, tekstatkaa tuohon numeroon. Oli tärkeää saada ihmiset ymmärtämään, että apua tarvitaan. Siksi minäkin olin mukana. Olin nimittäin päässyt puolitoista vuotta aiemmin näkemään, millaista elämä on siellä, missä ei ole melkein mitään. Tai on siellä ainakin mutaa! Oli satanut rankasti, joten jouduimme kävelemään mutavellissä. Edessäni kulkivat televisiokasvo Arto Nyberg ja keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä, melkein vieressä tallustivat silloinen kansliapäällikkö Ritva Viljanen ja Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen. Minä olin tuolloin Gloria-lehden päätoimittaja. Ja haiseva mutavelli, se lillui Nairobin suurimmassa slummissa Kiberassa. Ulkoministeriö oli tuonut suomalaisia vaikuttajia Keniaan katsomaan, kuinka kehitysapu menee perille, miksi sitä tarvitaan ja millaisten hankkeiden avulla kenialaisia yritetään auttaa. Olimme jo ehtineet käydä erään metsän reunassa ihastelemassa, että metsässä kasvoi puita. Mitä ihmeellistä siinä nyt on, jos metsässä kasvaa puita, suomalainen saattaa ihmetellä. Sen metsän reunassa kuitenkin opimme, että puusta voi olla niin huutava pula, että sitä jopa varastetaan. Ja puista taas on Keniassa pula, koska niitä tarvitaan ruuanlaitossa kodeissa, joissa ei ole sähköä. Nuo edessämme kohonneet kallisarvoiset puut oli saatu kasvamaan suomalaisten rahoilla. Ja niin arvokkaita ne olivat, että niitä suojasivat aidat ja niitä vahtivat aseistetut vartijat. Siinä oli jotakin pohjattoman surullista: aseistetut miehet yrittävät estää rutiköyhiä naisia varastamasta polttopuita, jotta nämä voisivat syöttää perheensä. Mutta palataan Nairobiin ja slummiin. En ollut koskaan aiemmin käynyt slummissa, enkä nytkään nähnyt siitä paljon, sillä koko ajan piti tuijottaa jalkoihin, ettei kaatuisi mutavellissä. Slummissa ei ollut päällystettyjä teitä. Sateen jäljiltä oli vain ruskeaa töhnää, joka kuivalla kelillä toimi tienä. Nyt se toimi liukumäkenä. Meille oli järjestetty kiertokävely. Ensin kävimme katsomassa pientä taloa, jossa elivät alkoholisoitunut isä ja hänen vammainen tyttärensä. Sitten pääsimme slummin kouluun. Koulu oli rakennettu tukkien päälle monen metrin korkeuteen tulvavesien varalta tai ehkä lapsille haluttiin tarjota myös uusia näköaloja. Pihalla ei ollut keinuja eikä jalkapallokenttää, mutta oppilaat näyttivät iloisilta. Viis viihdykkeistä. Tärkeämpää oli se, että slummiin oli saatu koulu. Sillä kaikki alkaa kouluista. Planin jäägaalan käsikirjoituksesta opin, että 100 miljoonaa tyttöä työskentelee lapsityöläisinä, ja monet kehitysmaiden tytöt joutuvat naimisiin jo alle 15-vuotiaana. Kyllä maailma on epäreilu paikka. Mutta hyvääkin tapahtuu: miljoonat tytöt pääsevät Planin kaltaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen avulla kouluun ja voivat sen jälkeen perustaa vaikka omia pieniä yrityksiään. He saavat uuden mahdollisuuden ja itselleen tulevaisuuden. Ja kun he käyvät koulua, he kouluttavat äideiksi tultuaan myös poikansa ja tyttärensä. Siksi painotimme jäägaalan päättyessä Jennin kanssa katsojille, että vaikka tämä hieno ilta on ohi, kampanjaa voi tukea ympäri vuoden. Ja siksi oli niin tärkeää muistaa ne puhelin- ja tekstiviestinumerot oikein. Tulevaisuudessa tulee uusia tärkeitä numeroita, joten pysykää kuulolla. Yksikin puhelu muuttaa maailmaa. Sami Sykkö Kirjoittaja on vapaa toimittaja, ekonomi ja muodin asiantuntija.
Siinä oli jotakin pohjattoman surullista: aseistetut miehet yrittävät estää rutiköyhiä naisia varastamasta polttopuita, jotta nämä voisivat syöttää perheensä.
27
svenska sidor
Matkris i Sahel är ett hot för barns liv
matbrist och flyktingkris härjar i Niger. Situationen drabbar mest barn samt blivande och ammande mödrar. Plan arbetar i Niger för att hjälpa familjer och spara liv. Fyrabarnsmamman Halima mal skal och andra rester av hirs på jordgolvet. Av dessa lagar hon mat för sin familj ikväll, såsom hon gjorde igår och i förrgår. Halima bor med sina barn i byn Sona Balla i Niger, på ett område Tillaber som är drabbat av hungern och torkan. Hirsskal är allt annat än nyttigt mat och de används oftast endast som djurföda. Men det finns inte någon annan mat. Halima går varje dag till grannstaden där hon skalar och mal hirs åt rika familjer. Hennes belöning är rester och hirsskal men hon får inga pengar av arbetet hon gör. - På kvällarna lagar jag mat av dessa rester för mina barn. Jag vill inte att de vaknar av hunger mitt i natten. Jag är rädd för att vi inte kommer att få någon annan mat och att något av mina barn till slut dör av hunger, säger Halima. Den unga mamman har inte sett sin make på länge. Han reste till Nigeria för att jobba och lovade skicka hem pengar. Hittills har Halima inte fått någon post av honom. Niger och hela Sahelområdet lider av matbrist. En färsk kartläggning av situationen i östra och västra Niger visar att 70-90 procent av invånarna uppskattar att deras mat tar slut före höstens skördetid. Förra årets skörd misslyckades p.g.a. torkan, oförutsedda regntider, global höjning av matpriser samt skadedjur. En tredjedel av invånarna i Niger är fortfarande skuldsatta efter en misslyckad skörd under år 2009. Jordbrukarna har börjat sälja boskap och prisnivån på dessa har rasat. Det finns inte mat för husdjur heller och en del av boskapen har redan dött. Inte ett enda djur har vi kvar, säger Halima.
Alla flyktingbarn lider av undernäring
En familj med två barn i öknen i Tillaber skyddar sig mot sol och sand med ett tyg som hålls spänt med käppar. Det orange tyget är allt Azahara Nazioun och hennes tre barn äger. Familjen flydde undan oroligheter efter statskuppen i Mali i april och gick till fots över gränsen till Niger. Mamma och barnen bor nu på flyktinglägret nära byn Gaoudel. Pappan är inte med; liksom Halimas man åkte också han utomlands för att leta efter arbete för två år sedan. Azahara har ingen
aning om vad som hänt honom efter det. - Jag lämnade min hemby eftersom jag var rädd. Beväpnade grupper attackerade våra hem och rånade allt vi ägde så jag bestämde mig att fly. Jag och mina barn gick hela vägen hit. Här har vi fått mat; hirs, bönor och ris. Av Plan har vi fått filtar, vattenbehållare och tält, summar Nazioun. Byn Gaoudel ligger i öknen fem kilometer från gränsen till Mali. Alla 850 invånare i byn får sitt levebröd av jordbruk och boskapsuppfödning. Nu har byn drabbats hårt av matkrisen. Under senaste månaderna har antalet invånare i byn blivit sjufaldig p.g.a flyktingar från Mali som flytt undan hungern och oroligheter efter statskuppen i sitt land. - Jag känner stor oro över framtiden. Det kommer nya människor varje dag och situationen blir bara värre, säger byhövdingen Ashek Hammed. Han berättar att enligt den lokala traditionen ska man bjuda mat åt dem, även om det inte skulle finnas tillräckligt mat för eget behov. Det finns uppskattningsvis över 140 000 flyktingar i Mali och nästan 200 000 har flytt till grannländer. Cirka 37 000 har kommit till Niger som är näst fattigaste landet i världen efter Kongo. Största delen av flyktingarna är kvinnor och barn. En del har med sig hungrande boskap och en del äger endast kläderna de har på sig. För många har resan genom öknen tagit till och med två veckor. Alla barn som kommer till byn lider av undernäring. Många har drabbats av olika sjukdomar till följd av hunger och vattenbrist, till exempel kikhosta. Förr i tiden hade skolan i Gaoudel 134 elever. Förutom dessa elever finns det också 117 flyktingbarn i skolan. Plan har försett skolan med extra utbildningsmaterial och ger också annat stöd. - Största delen av flyktingbarnen har aldrig gått i skolan. Vi har byggt ett extra klassrum för dem. Jag hoppas att de kan fortsätta gå i skolan också i framtiden, säger läraren i byskolan Adouramane Oumarou.
Plan hjälper barnen att överleva och gå i skolan
Matkrisen i Sahel blir bara värre hela tiden och den berör redan över 15 miljoner människor. Matkrisen slår till hårdast i Niger där över sex miljoner människor kan drabbas av svält. Över en miljon barn står inför risken av en svår undernäring på grund av krisen och en tredjedel av barnen kan dö utan humanitär hjälp, säger maritta Niskanen-
28
Tamiru, specialsakkunnig inom Plan Finlands humanitära hjälp. -Vi är mycket oroliga för barnens hälsa i Niger, både på flyktinglägren och i byarna i öknen. Niger hade redan tidigare brist på mat och vatten och nu har situationen blivit värre. Plan arbetar i Niger med att ge livsviktiga basvaror samt hälsovård och skydd för invånare och flyktingar från Mali. Organisationen delar ut mat, vatten, filtar, tält och moskitnät i de krisdrabbade områdena. Rent vatten och sanitet är viktigt för att undvika spridning av kolera och andra liknande sjukdomar i flyktinglägret. - De som lider mest är barn och blivande och ammande mödrar. Krissituationen leder till att barnen, speciellt flickor, måste hoppa av skolan och risken är stor för kränkning av mänskliga rättigheter genom tvångsarbete, tidiga äktenskap och till och med människohandel. Det är mycket viktigt att se till att också flyktingbarn går i skolan, betonar Niskanen-Tamiru. Plan arbetar i sydvästra Niger i Tillaber och Dosso, områden som lider av svår matbrist. Organisationen har som mål att hjälpa 600 000 människor. Plan delar ut extra näring till ammande mammor och gravida kvinnor samt till barn under fem år. Därtill levererar Plan måltider till skolor. Organisationen utvidgar mathjälpen till de mest utsatta familjerna och förbereder sig på att stötta invånare i 144 byar i Dosso med matkuponger under de kommande månaderna. För denna nödhjälp behöver man donationer. Hjälp de som lider av matbrist i Niger och flyktingar från mali
Rätt till att lära sig kampanjen vill lägga märke till utbildning
Plan Finland började med sin kampanj "Rätt till att lära sig" i maj. Kampanjen vädjar till de finländska beslutsfattarna för att öka utbildningens andel i utvecklingssamarbetsanslagen. - Alla världens barn har rätt till utbildning med hög kvalitet och vi finländare kan främja detta med vår egen verksamhet, säger ledare för Plan Finlands inrikesverksamhet Hanna Nurmi. - Speciellt ska man lägga vikt vid flickornas utbildning, för globalt sett är flickor i en sämre situation än pojkar i denna fråga. Finland använder cirka sex procent av utvecklingssamarbetsanslagen till utbildning. Plan kräver att andelen höjs till tio procent och att pengarna öronmärks för flickornas utbildning. Plan samlar in namn för vädjan i hela landet och på nätet med hjälp av frivilliga. En del av kampanjen är också att samla in historier om minnesvärda lärare. -Var och en har haft en lärare, som har påverkat ens liv på något sätt. I och med att vi samlar in dessa historier vill vi betona att bra lärare och utbildning med hög kvalitet är av yttersta vikt, säger Hanna Nurmi. "Rätt till att lära sig" kampanjen är Plans 75 års jubileumskampanj. Undervisningssektorns Fackorganisation OAJ är Plan Finlands samarbetspartner i kampanjen. Skriv under vädjan för "Rätt till att lära sig" på vår nätsida: plan.fi/oikeusoppia
» Gör en engångsdonation på kontot IBAN: FI 90 1279 3000 5131 » Ring och donera till numret 0600 - 91910 (10,21e/samtal + lna) » Bli fadder eller en regelbunden donerare på www.plan.fi
56 (referens 101 5302 17) eller via www. plan.fi
Har du läst den senaste årsrapporten?
Vi har skickat årsrapporter för verksamhetsåret 2011 till faddrarna, antingen med post eller via e-post. Ifall du inte har fått rapporten var vänlig och kontakta vår kundservice. Man kan även läsa årsrapporten på Plans hemsida http://www.plan.fi/fi-FI/missa-toimimme/
kilpailu
äänestä ja osallistu kilpailuun! Mikä on mielestäsi lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit tulevaisuudessa lehdestämme lukea, tai antaa palautetta toimituksellemme. Toiveesi ja mielipiteesi ovat meille tärkeitä! Vastaamalla lukijakysymykseen voit voittaa Planin työtä tukevia tuotteita. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa kierrätysalumiinista valmistetut korut, jotka on valmistettu Kiberan slummissa Keniassa. Lisätietoja tuotteista verkkosivuilta: plan.fi/planshop Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi tai postikortilla osoitteella Plan Suomi Säätiö, Plan-lehti, Kumpulantie 3, 6. krs, 00520 Helsinki. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen asiakaspalvelustamme info@plan.fi. Lehden 1/12 lukijakysymyksen ja puhelinvaijerijohdosta ja rautalangasta käsin tehdyn rintakorun voitti Toini Koistinen Joensuusta. Lukijat äänestivät parhaaksi jutuksi artikkelin "Seksuaalivähemmistönuoret eivät sovi muottiin", joka käsitteli seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten syrjintää kehitysmaissa. Onnea ja kiitos kaikille vastaajille!
29
junior-plan
Askartele oma keppiseepra
Keppihevonen on tuttu lelu lapsille ympäri maailmaa. Keppihevosen mallilla voi askarrella myös eksoottisempia eläimiä, esimerkiksi savannien nelistäjän seepran. Tarvikkeet: musta-valkoraitainen sukka (joustavaa kangasta tai neulosta) n. 150 g pumpulia n. metrin mittainen keppi, esimerkiksi harjanvarsi pala huopaa tai nahkaa paksua puuvilla- tai villalankaa ilmastointiteippiä sakset ompelulankaa ja neuloja
» » » » » » » »
Valmistusohje: 1. Täytä sukka pumpulilla seepran turvasta eli varvasosasta alkaen. Voit muotoilla päätä laittamalla enemmän pumpulia kohtiin, jotka haluat leveämmiksi. Sullo sukka mahdollisimman täyteen, jotta pää pysyy napakkana. 2. Ennen kuin sullot seepran kaulan (sukanvarren) täyteen pumpulia, aseta keppi paikoilleen pään sisään ja ympäröi keppi tiukasti pumpulilla. 3. Kun pää on haluamasi muotoinen, kiinnitä se tiukasti keppiin esim. ilmastointiteipillä. Peitä teippauskohta ylijääneen sukanvarren taitoksella, irrallisella kangaspalalla tai nauhalla. Solmi kumi- tai kangasnauhaa kepin ja sukanvarren ympärille tiukasti kohtaan, jossa pään täyte päättyy, jottei pumpuli lähde valumaan. 4. Ompele napit silmiksi tai muotoile huovasta tai nahasta silmät ja ompele ne kiinni. 5. Leikkaa korviksi kaksi lehdenmuotoista huopa- tai nahkapalaa. Taita alareunat yhteen ja ompele korvat taitetusta kohdasta kiinni päähän molemmin puolin. 6. Tee harja. Leikkaa paksusta langasta pätkiä ja pujota ne neulalla yksi kerrallaan keppiseepran kankaaseen. Molempien päiden pitää näkyä. Solmi päät umpisolmuun. Mitä tiukemmassa langat ovat, sitä tuuheampi harjasta tulee. Tällä tekniikalla harja valmistuu hitaasti, mutta helposti. Lopuksi voit muotoilla harjan saksilla.
4. ja 5.
6.
Tässä on Plan-lehden oma seepra Sulo. Mitä Sulo sanoo? Keksi teksti puhekuplaan ja lähetä ehdotuksesi osoitteeseen toimitus@plan.fi.
Mitä vuohet sanovat?
Eikö niin, että jokaisella lapsella on samat oikeudet? Tietty. Mut silti on ihmisiä, jotka ei ymmärrä sitä. Älkää hätäilkö. Onneksi on Plan, joka just tukee niitä.
Samalla idealla voit askarrella muitakin eläimiä. Miltä näyttäisi vaikkapa keppileijona, -antilooppi tai -kirahvi?
Lähetä meille kuva omasta keppieläimestäsi osoitteeseen toimitus@plan.fi. Myös kuvat askartelun vaiheista ovat tervetulleita! Julkaisemme kuvia lehden seuraavassa numerossa, ja niitä lähettäneiden kesken arvotaan Because I am a Girl -t-paita.
Viime numerossa kyselimme tekstejä vuohien tyhjiksi jääneisiin puhekupliin. Saimme monia hauskoja vastauksia. Arvonnan voitti maija Järvenpäästä. Hänen puhekuplansa ovat tässä.
30
a adressi! helposti: allekirjoit Osallistu
Kerää nimiä ja vetoa kehitysmaiden lasten koulutuksen puolesta. Koulutus on tehokas tapa vähentää köyhyyttä. Planin Oikeus oppia -kampanja vaatii, että koulutuksen osuus kehitysyhteistyömäärärahoista nostetaan 10 %:iin ja että rahoja kohdennetaan erityisesti tyttöjen tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien toteutumiseen. Tue kampanjaa ja kerää nimiä vetoomukseen! Adressi luovutetaan kehitysyhteistyöministerille alkuvuodesta 2013. Laita allekirjoitettu arkki kirjepostimerkillä varustettuun kuoreen ja postita se Planiin 15.9. mennessä osoitteella Plan Suomi, Oikeus oppia, Kumpulantie 3, 00530 Helsinki. Lisää vetoomusarkkeja voit ladata kampanjan nettisivuilta tai tilata toimistoltamme, puh. (09) 6869 800 tai kotimaa@plan.fi.
Oikeus oppia
Lue lisää kampanjasta, sen sisällöstä ja tapahtumista verkossa
plan.fi/oikeus-oppia
Nimi ja paikkakunta
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20
Nimi ja paikkakunta
21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40
Ecuadorin Andeilla on heikosti työmahdollisuuksia, joten lähes puolet miehistä lähtee siirtolaisiksi muualle, joskus jopa Eurooppaan asti. Naiset jäävät lasten kanssa kyliin ja joutuvat hankkimaan elantonsa yksin. Cuencan kaupunkiin on perustettu hattupaja, jota kansainvälinen Plan on tukenut jo vuosien ajan. Asukkaat punovat toquilla-palmun kuiduista kuuluisia Panama-hattuja ja tämän klassikkotuotteen ansiosta paja on onnistunut turvaamaan töiden jatkumisen.
Planin verkkokaupasta PlanShopista voit ostaa mm. kehitysmaiden pienyhteisöissä tehtyjä tuotteita, jotka sopivat suomalaiseen makuun. Ostamalla shopista tuet paikallista osaamista sekä Planin toimintaa lasten hyväksi. Lisäksi palvelemme kummeja kummilasten kirjepalvelussa, josta saa hankittua mm. kuvitettuja satuja ja kirjeitä valmiiksi käännettynä ja perille toimitettuna. Kummilapsesi tiedot ovat kirjeessä valmiina kirjautuessasi palveluun.