# 1/2014 Filippiinit: LAPSISSA ELÄÄ TOIVO TUHOJEN KESKELLÄ 12 22 26 Näin syntyi Sambia-pätkät Dancing on Iceen Matkalla-hanke ylittää kielimuurit ja yhdistää kulttuurit Lastenhallitus innostui Vietnamin mediaryhmästä
AJANKOHTAISTA Arman selvittää kummiuden saloja Kamerunissa Jimillä nähdään keväällä Arman Alizadin vetämä tunnin mittainen ohjelma Arman ja Kamerunin kummilapset, jossa Alizad matkaa yhdessä ohjaaja-kuvaaja-aisaparinsa Tuukka Tiensuun kanssa Kameruniin ottamaan selvää, mitä hänen kummilapsensa yhteisössä oikein tapahtuukaan. Ohjelman tarkoituksena on perehtyä Planin toimintaan ja seurata Planin työtä ruohonjuuritasolla. Plan teki syksyllä yhteistyötä Alizadin kanssa Arman ja viimeinen ristiretki -ohjelmassa, joka herätti katsojissa mielenkiintoa kehitysmaiden lasten auttamista kohtaan. – Sain paljon kysymyksiä siitä, miten voi auttaa ja miten se Plan oikein toimii. On hienoa, että pääsemme nyt kaikki katsomaan järjestön työtä paikan päällä, Alizad sanoo. Kamerunissa Alizadin on tarkoitus perehtyä Planin toiminnassa muun muassa koulutukseen, syntymärekisteröintiin, lasten osallistumiseen päätöksenteossa sekä alkuperäiskansa bakojen lasten tilanteeseen. Alizadin suunnitelmissa on myös vierailu esimerkiksi paikallisella radioasemalla katsomassa, kuinka lapset tekevät itse radio-ohjelmaa, ja perehtyminen ryhmiin, joissa lapset harjoittelevat maanviljelyä omaa ja perheensä tulevaa toimeentuloa silmällä pitäen. Arman ja Kamerunin kummilapset ti 15.4. klo 22.30 JIM VÄLÄHDYS PLAN-ARJESTA Plan 1/14 ? helmikuu 2014 Julkaisija Plan Suomi ? ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Plan Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimitussihteeri: Kalle Heino Ulkoasu: Elisa Bestetti Paino: Esa Print Oy Painosmäärä: 26 000 kpl Seuraavan kerran lehti ilmestyy toukokuussa 2014. Plan Suomi ? Kumpulantie 3, 00520 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Gunvor Kronman (pj.), Eva Biaudet, Kati Ihamäki, Kaj Erik Kiljander, Tauno Kääriä, Tuula Kallio, Anniina Kontinen Asiakaspalvelu: ma-pe klo 10–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse asiakaspalveluumme (09) 6869 8030. Poliisihallituksen rahankeräyslupa Keräyslupa: 2020/2013/1095, voimassaoloaika 1.7.2013–30.6.2015 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta), Ålands landskapsregering 2013/5385, voimassaoloaika 1.7.2013– 30.6.2014 (Ahvenanmaa). PEFC/02-31-170 2 Elämää tyttöjen silmin Haitilainen tyttö auttaa isoisäänsä kutomaan köyttä vuohien paimentamista varten. Valokuvan on ottanut 24-vuotias Edwina Planin järjestämässä valokuvatyöpajassa, jossa haitilaiset tytöt saivat valokuvaamalla dokumentoida elämää omasta näkökulmastaan. Työpaja on jatkoa vastaavalle työpajalle, joka järjestettiin vuonna 2010 heti Haitin maanjäristyksen jälkeen.
PÄÄKIRJOITUS On meidän vuoromme auttaa John Langdon-Davies perusti Plan Internationalin auttamaan Espanjan sisällissodan jalkoihin jääneitä orpolapsia. Sodan jälkeen apua tarvitsevia lapsia oli Euroopassa 40 miljoonaa. Heistä yli puolet oli aliravittuja ja vammaisia, ja noin neljäsosa oli menettänyt toisen tai molemmat vanhempansa. YK:n hätäapu- ja jälleenrakennusjärjestö UNRRA (United Nations Relief and Rehabilitation Administration) aloitti heti sodan jälkeen koko Eurooppaa koskevan avustustoiminnan, jossa myös Suomi oli avunsaajana. Suomen talvi- ja jatkosodassa sekä Lapin sodassa jäi orvoksi arviolta 50 000 lasta. Sotien seurauksena Suomen elintaso putosi hieman alle puoleen vuoden 1939 tasosta. Ulkoa tulevaa ruoka-apua tarvittiin täydentämään noin 70 000 lapsen ateria sellaiseksi, että se edes jotenkuten täytti yhden päiväaterian vaatimukset. 1960-luvulle asti Suomi sai tukea Maailmanpankilta ja Unicefilta, kuten monet kehitysmaat tänä päivänä. Vuonna 2014 suomalaiset kuuluvat maailman väestön rikkaimpaan prosenttiin. Suomi on lyhyessä ajassa omien ponnistelujen, mutta myös kansainvälisen avun ja solidaarisuuden ansiosta noussut köyhästä kehitysmaasta menestyväksi hyvinvointivaltioksi. John Langdon-Daviesin toive siitä, että suomalaiset jonain päivänä jakaisivat osaamistaan maailmalle on toteutunut. Suomalainen tutkimus ja luovuus tunnetaan maailmalla hyvin, ja nyt me voimme vuorostamme auttaa köyhissä olosuhteissa eläviä löytämään omat mahdollisuutensa ja toteuttamaan omat unelmansa. John Langdon-Davies keksi kummitoiminnan, jonka kautta kymmenet miljoonat maailman lapset ovat vuosien saatossa saaneet apua ja mahdollisuuden nousta köyhyydestä. Plan Suomen kautta yli 20 000 suomalaista kummia avustaa kuukausittain kummilapsiensa yhteisöjä 48 kehitysmaassa. Suomen suurimpana kummijärjestönä Plan Suomi on jo yli 15 vuoden ajan kanavoinut suomalaisten apua kehitysmaiden kaikkein köyhimmille lapsille. Kirjeenvaihtajana toiminut LangdonDavies perehtyi talvisodan aikana Suomeen. Hän ihaili suomalaisia ja suomalaisten sisukkuutta. Tämä perintö tunnetaan kansainvälisessä Planissa edelleen. Vaikka Plan Suomi perustettiin vasta noin 60 vuotta Planin syntymisen jälkeen, on meillä erityinen yh- teys koko Planin perustajaan John LangdonDaviesiin. Olemme tästä perinnöstä ylpeitä ja haluamme vaalia sitä. Langdon-Daviesin maaliskuussa suomen kielellä ilmestyvä kirja, heti talvisodan jälkeen kirjoitettu Hyökkäys lumessa osoittaa mainiosti, miten elämässä hyvin erilaiset asiat linkittyvät toisiinsa yllättävillä tavoilla. Suomen talvisodasta ja kehitysyhteistyöstä harvoin puhutaan samassa lauseessa. John Langdon-Daviesin elämässä molemmilla oli tärkeä paikkansa. Lue lisää Hyökkäys lumessa -kirjasta sivulta 10. Ossi Heinänen Pääsihteeri ossi.heinanen@plan.fi SISÄLLYS 4 8 10 12 16 Plan korjaa Filippiinien taifuunin tuhoja pitkään Uutisia maailmalta Uutisia Suomesta Punertavia hiekkapilviä ja hymyileviä kasvoja Plan toimintakaudella 2013 18 Ugandalaiskoulu sai postia Kauhajoelta 20 PlanKansalaiset 22 Tasapainoilua kahdessa kulttuurissa 23 Kummi-info 24 Plan-palat 26 Lastenhallitus 27 Plan-kolumni 28 30 Svenska sidor Junior-Plan 3
Plan korjaa Filippiinien taifuunin tuhoja pitkään Plan oli ensimmäisten järjestöjen joukossa auttamassa tuhoista kärsineitä perheitä Filippiineillä. Lapset pääsevät jo kouluun, mutta työ alueella jatkuu vuosia. TEKSTI MINTTU-MAARIA PARTANEN KUVAT MINTTU-MAARIA PARTANEN JA PLAN Näkymä lentokoneesta on lohduton. Yli 200 000 asukkaan Taclobanin kaupungista on pystyssä ainoastaan vahvimmat rakennukset. Kaatuneet palmut ja romu täyttävät maiseman silmänkantamattomiin. Laiva on huuhtoutunut keskelle peltoa, talojen raunioista pilkottaa autoja. Ensiksi tuulet repivät katot ja puut, sen jälkeen 10-metrinen hyökyaalto huuhteli kaiken tieltään. Evakuointikeskus tulvi, joten suojaan pyrkineet ihmiset joutuivat veden varaan. Marraskuun alussa Filippiineille iskenyt Haiyan-taifuuni oli yksi tunnetun historian kovimmista myrskyistä. Toistaiseksi reilun 6 000 ihmisen tiedetään kuolleen, 1 800 on edelleen kateissa. Haiyan vaikutti jopa 14 miljoonan filippiiniläisen elämään. Edelleen noin neljä miljoonaa ihmistä on ilman kotia. Plan ensimmäisten joukossa auttamassa Marraskuussa Plan aloitti historiansa suurimman humanitaarisen avun keräyksen Haiyanin uhreille. Kansainvälisen Planin tavoite on kerätä 75 miljoonaa dollaria, joilla voidaan auttaa yli 300 000:ta filippiiniläistä vähintään viiden vuoden ajan. Planin työ keskittyy pahiten kärsineille 4 Itä- ja Länsi-Samarin alueille sekä Leyteen. Plan on toiminut alueilla pitkään ja oli ensimmäisten järjestöjen joukossa antamassa perheille hätäapua. Planin toiminta-alueet kuuluvat pahiten tuhoutuneiden alueiden joukkoon. Monissa kylissä lähes kaikki talot huuhtoutuivat pois. Riisipellot täyttyivät suolavedestä ja romusta, joten toimeentulon saaminen on perheille vaikeaa. Alkuvaiheessa Plan toimitti perheille rakennustarpeita tilaispäissuojien rakentamiseksi sekä ruokaa, vedenpuhdistuslaitteita ja hygieniapaketteja. Tammikuun alussa valtion koulut pyrkivät aloittamaan opetuksen. Suuri osa kouluista vaurioitui, joten Plan on mukana perustamassa kyliin väliaikaisia koulutiloja. Katastrofien jälkeen lapset kaipaavat päästä pikaisesti takaisin kouluun, sillä se vie ajatukset pois myrskyn kauhuista. Plan pyrkii myös huolehtimaan siitä, että myös tytöt palaavat kouluun katastrofin jälkeen. Kun katastrofeissa perheet menettävät paljon omaisuuttaan, on vaara, että tytöt otetaan pois koulusta. Koulussa lapset saadaan myös rekisteröityä, jotta heitä ei voi kidnapata. Katastrofien aikana on vaara, että vanhemmista eroon joutuneet lapset joutuvat lapsikaupan uhreiksi.
Kummilapset pahimmilla tuhoalueilla Hyökyaallot tuhosivat Itä-Samarissa asuvan Planin kummilapsen Jhomelynin kylän. Yli 90 prosenttia kylä taloista tuhoutui täysin. – Olen erittäin surullinen, sillä aalto tuhosi kotini. Talostamme jäi ainoastaan lattia jäljelle, 12-vuotias Jhomelyn kertoo. Perhe sai Planilta hätäapuna rakennustarvikkeita ja tilapäissuojan. Suoja kuitenkin vuotaa vesisateella. Silloin Jhomelyn menee yöksi kouluun nukkumaan. – Menetin taifuunissa kaikki tavarani lukuun ottamatta yhtä mustekynää. Kaipaan koulukirjojani ja -vihkojani, sillä niitä tarvittaan koulussa. Jhomelyn menetti myös kaikki vaatteensa eikä pidä siitä, että joutuu käyttämään sieltä täältä löytyneitä eriparivaatteita. – Nämä ovat siskoni vaatteet, ne eivät sovi minulle, Jhomelyn kertoo osoittaen samalla paitaa ja shortsejaan. Katastrofityön alkuvaiheessa Plan toimitti perheille rakennustarpeita tilaispäissuojien rakentamiseksi sekä ruokaa, vedenpuhdistuslaitteita ja hygieniapaketteja. Planin apu Filippiineillä Manila Tacloban Cebu »» 395 000 ihmistä on saanut ruokaa »» 94 500 filippiiniläistä on saanut vedenpuhdistustarvikkeita »» 82 000 ihmistä on saanut »» Maatoimisto Planin ohjelma-alue Supertaifuuni Haiyanin reitti »» hygieniapaketin terveyden ylläpitoon ja sairauksien estämiseen 10 400 lasta on voitu ottaa Planin lapsiystävällisiin tiloihin leikkimään ja saamaan henkistä tukea 6 100 oppilasta on saanut koulutarvikepaketin 5
Planilla on kaikkiaan Filippiineillä lähes 40 000 kummilasta, joista suomalaisten kummilapsia on noin 600. Toistaiseksi vain muutaman kummilapsen tiedetään kuolleen, mutta heidän joukossaan ei tiettävästi ole suomalaisten kummilapsia. Kummilasten tilanne alueilla päivittyy edelleen. 12-vuotias Planin kummilapsi Mae oli peloissaan, kun taifuuni iski. Joka kuukausi Filippiinien katastrofialueilla syntyy 25 000 lasta. – Menimme ensiksi suojaan keittiöön pöydän alle. Kun hyökyaalto iski, pakenimme ikkunasta ja menimme naapuriin suojaan. Joka kerta kun sataa, pelkään, että tulee uusi myrsky ja vie kaiken. Maen perhe saa toimeentulonsa kookospalmujen viljelystä. Taifuuni pilkkoi kookospalmut silmän kantamattomiin ja vei tuhansilta perheiltä tulon. Kestää vähintään kahdeksan vuotta ennen kuin uudet puut alkavat tuottaa satoa. Maen perhe ei tiedä, kuinka he tulevat toimeen, 6 sillä alueella ei voi viljellä muita lajeja. – Haluaisin takaisin kauniin kylämme ja että naapurimme ja me saisimme talomme takaisin. Haluaisin takaisin myös kookosviljelmämme, sillä se oli kaikki, mitä meillä oli, Mae kertoo. Mary Ann kertoo. Plan on toimittanut tuhansien vastasyntyneiden äideille terveyspaketteja, joiden avulla äidit voivat huolehtia lastensa terveydestä. Myös Mary Ann perheineen on saanut Planin hätäapua. Lapsia syntyy tuhojen keskelle Kyläläiset valmistautuivat tuhoihin Arvioiden mukaan joka kuukausi Filippiinien katastrofialueilla syntyy 25 000 lasta. Osa lapsista syntyi myös taifuunin aikana. Itä-Samarissa asuva Mary Ann imettää pientä vauvaansa puulaverilla tuhoutuneessa talossaan. Kun taifuuni iski Mary Annin kylään, hän oli viimeisimmällään raskaana. – Pelkäsin, koska en tiennyt, milloin vauva syntyisi, hän kertoo. Aamuyöllä iskeneen myrskyn aikana Mary Ann tunsi, että synnytys käynnistyi. Perhe palasi seuraavana päivänä katsomaan kotitalonsa tuhoja. Myrsky repi talon katon pois ja tuhosi sen rakenteita. Perheen isä lähti hakemaan Planin vapaaehtoisena toimivaa sairaanhoitajan paikalle, kun Mary Ann jäi synnyttämään hajonneeseen taloon. Paikalle saatiin myös lääkäri, vaikka hän oli hoitanut koko yön taifuunissa loukkaantuneita. Synnytys sujui hyvin, mutta elämä vastasyntyneen kanssa keskellä tuhoa on hankalaa. Peseytyminen ja puhdas juomavesi tuottavat vaikeuksia. – Meillä on vettä, mutta sitä ei voi juoda, Plan auttoi ihmisiä jo ennen taifuunin tuloa. Planin työntekijät ja vapaaehtoiset kiersivät kylästä kylään varoittamassa ihmisiä tulossa olevasta taifuunista. Samalla he varmistivat, että kyläläisillä oli olemassa evakuointisuunnitelma. Kyläläiset varastoivat tavaroitaan ja rakensivat talojensa päälle suojia, jotta taifuunin tekemät tuhot vähenisivät. Yksi kyläläisiä auttamassa ollut oli Planin työntekijä Nickson Gensis. Hän jäi taifuunin ajaksi yhteen kylään ja kuvasi videolle, kuinka hyökyaalto vei viereisen talon mennessään vain muutamissa sekunneissa. Videota on katsottu YouTubessa yli miljoona kertaa. – Ajattelin, että minun on saatava aalto videolle. En ajatellut, että se olisi niin voimakas, Gensis kertoo. Vaikka Gensis on nähnyt hyökyaaltoja kotiseudullaan, hän ei ollut koskaan nähnyt vastaavaa. – Ajattelin hyökyaallon ajan vain perhettäni, ovatko he kunnossa. Gensisin perheessä kaikki säilyivät elossa,
mutta useat Plan Filippiinien työntekijät menettivät taifuunissa ystäviään ja kotejaan. Työ on raskasta, mutta palkitsevaa Kun Plan Filippiinien katastrofivalmiuden erikoisasiantuntija Telesforo Laplana kuuli Haiyanin iskeneen Leyten suurimpaan kaupunkiin Taclobaniin, hänellä oli vain yksi ajatus: Mitä on tapahtunut siskolle ja tämän perheelle. Laplana lähti välittömästi kohti Taclobania. Koska yhteydet kaupunkiin olivat poikki, hän joutui kävelemään ruumiiden keskellä viimeiset 30 kilometriä. – Ajattelin, että jos siskoni on kuollut, en voi tehdä työtäni Planille tässä katastrofissa. Sisko perheineen kuitenkin selviytyi hyökyaallosta sinnittelemällä astiakaapin päällä, joten Laplana ilmoittautui Taclobanissa Planin valmiusjoukkoihin. – Vaikka olen ollut mukana neljässä suuressa luonnonkatastrofissa aiemmin, en ole koskaan nähnyt tällaista tuhoa, Laplana pudistelee päätään. Ensimmäiset viikot Planin työntekijät tekivät työtä yötä päivää. – Olemme työskennelleet alueilla pitkään, joten tunnemme ihmiset ja alueet. Pystyimme aloittamaan työn heti, Laplana kertoo. – On raskasta työskennellä alueella, jossa useita ystäviäni on kadonnut. Mutta perheet tarvitsevat kipeästi apuamme. Jaksan, koska haluan auttaa ihmisiä. Suuri osa kouluista vaurioitui, joten Plan on mukana perustamassa kyliin väliaikaisia koulutiloja. Katastrofien jälkeen lapset kaipaavat päästä pikaisesti takaisin kouluun, sillä se vie ajatukset pois myrskyn kauhuista. Marraskuun alussa Filippiineille iskenyt Haiyan-taifuuni oli yksi tunnetun historian kovimmista myrskyistä. 7
UUTISIA MAAILMALTA Varjonukketeatterilla valmistaudutaan hengenvaarallisiin tilanteisiin Pohjoisthaimaalaiset lapset ja nuoret oppivat varjonukketeatterin avulla, mistä luonnonkatastrofeissa on kysymys ja miten niiden tuhot voidaan pitää mahdollisimman vähäisinä. He suunnittelevat ja askartelevat omat hahmonsa Plan Thaimaan ja kumppanijärjestö Wondering Moonin toteuttamissa työpajoissa. Lopuksi he havainnollistavat teatteriesityksellä ystävilleen ja perheilleen, mitä katastrofin iskiessä tapahtuu. Lasten ja nuorten valmistautuminen luonnonkatastrofeihin on tärkeää, koska sademäärät uhkaavat kasvattaa tulvien ja maanvyöryjen todennäköisyyttä PohjoisThaimaassa. Myös aikuiset saavat tietoa lasten oppimista asioista. – Jos uusi katastrofi iskee, kotikylämme väki on pulassa. Haluamme siksi teatteriesityksessä muistuttaa, että tulvavaroitukset Plan tukee Etelä-Sudanin konfliktista kärsiviä lapsia Etelä-Sudanissa joulukuussa alkanut konflikti on ehtinyt vaikuttaa ainakin 100 000 lapsen elämään. Heistä osa on joutunut eroon vanhemmistaan. – Pakolaisten tilanne on kamala. Suurin osa perheistä on nukkunut taivasalla ja lapset hakevat juomavettä samasta joesta, jossa he peseytyvät. Hygieniatilanne on kriittinen. Lisäksi monet lapset ja nuoret ovat traumatisoituneet konfliktista, Planin itäisen ja eteläisen Afrikan varajohtaja Hazel Nyathi raportoi tammikuussa. Plan keskittyy kevään aikana työssään Etelä-Sudanissa hygieniaan, sanitaatioon ja lastensuojeluun. Lisäksi Plan antaa psykososiaalista tukea tilanteesta kärsineille lapsille. 8 Konfliktin on pelätty sotkevan aiemmat tavoitteet maan koulutusjärjestelmän nostamisesta jaloilleen. Plan on erittäin huolissaan konfliktin pitkäaikaisista vaikutuksista, sillä esimerkiksi tuhansien lasten koulunkäynti on ollut konfliktin takia vaarassa. Etelä-Sudan on maailman nuorin valtio, ja sen kansalaisten lukutaitoprosentin uskotaan olevan maailman heikoin. Maan koulutusjärjestelmää on yritetty rakentaa uudestaan vuodesta 2011 eli maan itsenäistymisestä lähtien sekä hallituksen että avustusjärjestöjen toimesta. – Jos konflikti pysyy ratkaisemattomana, kaikki tämä työ voi mennä hukkaan, Nyathi arvioi. kannattaa ottaa tosissaan. Aikuisten ja lasten on tärkeää tietää, miten vaarallisia katastrofit voivat olla, Chiang Saen alueella PohjoisThaimaassa asuva 13-vuotias Natcharin kertoo. Teatterityöpajat kuuluvat Planin kolmivuotiseen 4CA-ohjelmaan (ilmastonmuutokseen sopeutumisen lapsilähtöinen ohjelma), jota toteutetaan kymmenessä Aasian ja Tyynenmeren alueen valtiossa. Yli 7 000 kolumbialaista sai henkilökortin Yli 7 000 kolumbialaista osallistui Planin henkilörekisteröintikampanjaan viime syksyn aikana. Tee minut näkyväksi -kampanja kohdistui ennen kaikkea heikoissa olosuhteissa eläviin ihmisiin 13 kunnassa Caucan ja Valle del Caucan alueilla. Kampanjaan osallistuneet pääsivät henkilörekisteriin ja saivat henkilökortin. Kampanjassa erityishuomiossa olivat lapset. – Kampanja on saanut ihmisiltä todella hyvän vastaanoton. Heille se on mahdollisuus nauttia oikeudesta identiteettiin, Gabriela Bucher Balcazar Plan Kolumbiasta sanoo. Plan järjesti kampanjan yhdessä Kolumbian kansallisen henkilörekisteriviraston ja Kolumbian perhehyvinvointi-instituutin kanssa. Mukana on ollut myös Pohjois-Caucan lasten ja nuorten aluekomitea, ja kampanja on lisäksi saanut paikallishallituksen tuen.
Klovnit toivat naurua filippiiniläislapsille Ryhmä klovneja saapui ilahduttamaan filippiiniläislapsia joulukuussa. Kansainvälisen Planin ja Klovnit vailla rajoja -järjestön yhteistyön avulla haluttiin nopeuttaa lasten toipumista supertaifuuni Haiyanin aiheuttamasta katastrofista. Klovnit esiintyivät, lauloivat ja tanssivat lapsille sekä esittelivät sirkustaitojaan, kuten jonglöörausta ja akrobatiaa. Esitysten tarkoituksena oli myös auttaa lapsia rakentamaan itseluottamustaan ja antaa viestejä tuesta, turvasta, koulutuksesta, terveydestä, hygieniasta ja toipumisesta. – Klovnien tempaukset yhdistävät hauskanpidon sekä henkisen ja humanitaarisen tuen, kansainvälisen Planin katastrofivalmiuskoordinaattori Unni Krishnan kertoo. Klovnit vailla rajoja -järjestön Michael O’Neillin mukaan nauru lievittää jännitystä. – Klovnit saavat rankat asiat tuntumaan valoisammilta, hän sanoo. Plan Kenia lahjoitti läppäreitä koulutyöhön Yli tuhannen lapsen lukutaitoa pyritään parantamaan tietotekniikan avulla Kenian Nairobissa. Plan Kenia on lahjoittanut Waithakan ala-asteelle muun muassa kannettavia tietokoneita, videotykin ja tussitaulun. Koulussa on vähän opettajia oppilasmäärään verrattuna, joten uusilla välineillä halutaan vähentää opettajien paineita ja kannustaa oppilaita omatoimiseen opiskeluun. Lapset voivat opetella lukemista itsenäisesti tai ryhmissä. Tutustuminen tietotekniikkaan on auttanut lapsia myös tiedon etsimisessä, ja opettajat voivat antaa oppilaille tehtäviä verkossa. – Opettajat pystyvät aikaisempaa tehokkaammin ohjaamaan 60 oppilaan kokoisia ryhmiään, koska heillä on paremmat taidot ja apuvälineet, Plan Kenian maajohtaja Carol Sherman sanoo. Lukutaidon kehittäminen tietoteknisillä välineillä on osa Open Space Literacy -ohjelmaa. Ohjelmalla pyritään monipuolistamaan 6–9-vuotiaiden lasten oppimista ja opetusta käyttämällä digitaalista ja perinteistä mediaa. MAAILMA LUKUINA Ihminen tarvitsee WHO:n arvion mukaan 50–100 litraa vettä päivässä tärkeimpiin perustarpeisiin sekä terveysongelmien ehkäisemiseen. Euroopassa ihmisen keskimääräinen vedenkulutus on 200–300 litraa päivässä. Vastaavasti esimerkiksi Mosambikissa kulutus on alle 10 litraa päivässä. Maailmassa 884 miljoonaa ihmistä elää yli kilometrin päässä vedenhakupisteeltä. He kuluttuvat vettä jopa alle 5 litraa päivässä. Afrikkalaisen ja aasialaisen naisen keskimääräinen vedenhakumatka on 6 kilometriä. Likainen vesi ja viemäröinnin puute on maailman toiseksi suurin lasten kuolinsyy. Vedestä aiheutuneiden sairauksien takia lasketaan menetettävän 443 miljoonaa koulupäivää vuodessa. (Lähde: YK, WHO) MAAILMAN VESIPÄIVÄÄ VIETETÄÄN 22. MAALISKUUTA 9
UUTISIA SUOMESTA Planin perustajan talvisotateos ilmestyy vihdoin suomeksi Kansainvälisen Planin perustajan, brittiläisen sotakirjeenvaihtaja John Langdon-Daviesin heti talvisodan jälkeen kirjoittama teos Invasion in Snow (Hyökkäys lumessa) ilmestyy suomeksi maaliskuun alussa. Talvisodan aikana yöllä jäiden yli Ruotsista Turkuun matkannut Langdon-Davies oli tottunut sotapropagandaan eikä aluksi uskonut suomalaisviranomaisten raportteihin sotatoimien laajuudesta. Pian Langdon-Daviesin epäily vaihtui syvään kunnioitukseen suomalaisia taistelijoita kohtaan. Hyökkäys lumessa on erinomaisesti tuolloiseen Suomeen perehtyneen kirjeenvaihtajan kuvaus ja analyysi sotatoimista. Se on myös tarkka kuvaus silloisesta Suomesta. – On upeaa, että isäni kirja julkaistaan suomeksi. Hän ihaili suuresti suomalaisia – heidän suurta rohkeuttaan ja suunnatonta luovuuttaan. Tämä talvisodasta kertova kirja on myös ylistyslaulu Suomen kansalle, Langdon-Daviesin tytär Debbie Langdon-Davies sanoo. Jokainen myyty suomenkielinen kirja kerää rahaa Plan Suomen toimintaan. Kapuajat kirivät kohti Etiopiaa ja tyttöjen oikeuksia Yrityksissä suunnitellaan jo tyttöjen päivää Kuudetta kertaa toteutettavan Kapua-hankkeen vapaaehtoiset ovat ehtineet kerätä varoja kehitysmaiden tyttöjen ja naisten hyväksi jo joulukuusta alkaen. Tällä kertaa Kapua-ryhmä koostuu 17 suomalaisesta, jotka keräävät varoja Planin, Kynnys ry:n, Taksvärkki ry:n ja Väestöliiton hankkeille ja jotka valloittavat ensi syksynä Etiopian korkeimman vuoren, Ras Dashenin. Kapua 2014 Etiopia -ryhmän tavoitteena on lisätä suomalaisten tietoutta tyttöjen ja naisten asemasta kehitysmaissa sekä samalla kerätä varoja tyttöjen ja naisten aseman parantamiseen tähtäävään työhön. Yksi kapuajista on Planin lasten oikeuksien lähettiläänäkin toimiva Aija Saari. – Varainkeruu on lähtenyt käyntiin mukavasti ystävien ja sukulaisten avustuksella. Joulun alla olin mukana joulumessuilla ja sainkin hieman keräyspottia alulle. Varainkeruu on tuttua puuhaa. Eniten jännittää valmistautuminen varsinaiseen kapuamiseen. Kuntoa on tarkoitus kohentaa parantamalla elämäntapoja yleisesti ja pikkuhiljaa myös ihan treenaamalla, Saari kommentoi. Kapua-tiimin keräystavoite on yhteensä 100 000 euroa. Osallistujat maksavat matkakulunsa Etiopiaan itse. Planin osalta kerätyt varat menevät hankkeelle, joka vähentää lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa Ugandassa. Vaikka kansainvälistä tyttöjen päivää on vietetty vasta kaksi kertaa, on päivä lyönyt itsensä läpi kautta maailman. Viime vuonna useat yritykset lähtivät innolla mukaan parantamaan kehitysmaiden tyttöjen asemaa yhteistyössä Planin kanssa. Lahjoitusten lisäksi yritykset osallistuivat tyttöjen päivänä Planin järjestämiin tapahtumiin tai järjestivät omia tempauksia, ei vain pääkaupunkiseudulla vaan myös valtakunnallisesti. Tulevan syksyn tyttöjen päivän suunnittelu on jo täydessä vauhdissa ja tänä vuonna toivomme yhä useamman yrityksen lähtevän mukaan. Tapoja on monia, lipaskeräyksestä liikuntaan. Ota yhteyttä Planiin, niin räätälöidään yhdessä yrityksellenne ja henkilöstöllenne sopiva tapa tukea kehitysmaiden tyttöjä. Lisätiedot: Donata Pennanen, p. 040 456 0261 tai donata.pennanen@plan.fi. 10 Malala-kirja ilmestyy suomeksi Tammi julkaisi helmikuussa Planin Koska olen tyttö -kampanjaakin tukevan koulutuksen puolestapuhujan Malala Yousafzain kirjan Minä olen Malala, joka on kirjoitettu yhdessä toimittaja Christina Lambin kanssa. Pakistanilaista Malalaa ammuttiin päähän lokakuussa 2012, kun hän halusi puolustaa tyttöjen oikeutta koulutukseen. Muistelmissaan Malala kertoo omin sanoin tuon kohtalokkaan päivän tapahtumista sekä koskettavan ja innoittavan tarinan päätöksestään olla antamatta periksi ääriaineksille. Kirja on myös tämän lehden lukijakilpailun palkintona, johon voit osallistua sivulla 29.
Lastenhallitus, lähettiläät, aluevastaavat sekä JoS-ryhmä saivat jälleen koulutusta Planin Lastenhallitus, Mitä?-verkoston johto- ja suunnitteluryhmä, Planin lapsen oikeuksien lähettiläät sekä vapaaehtoisten aluevastaavat viettivät helmikuun alussa jälleen viikonlopun Helsingissä koulutuksessa, jossa käytiin läpi Planin työhön liittyviä eri aihealueita. Pari kertaa vuodessa järjestettävässä koulutuksessa käsiteltiin tällä kertaa muun muassa Planin humanitaarista työtä ja lasten asemaa katastrofeissa humanitaarisen työn erityisasiantuntijan Maritta Niskanen-Tamirun johdolla. Pääsihteeri Ossi Heinänen puolestaan kertasi koulutettaville Planin työn ajankohtaisia asioita. – Sain viikonlopusta todella paljon irti. Tuntuu, että Planin toiminnassa on ihania ihmisiä mukana, ja minut on otet- tu vastaan lämpimästi ja ihmisläheisesti, vasta tammikuussa Planin vapaaehtoisena aloittanut Kaisa Harju kertoo. – Muiden vapaaehtoisten kanssa viikonlopun aikana jutellessa sai myös vinkkejä käytännön asioista, kuten siitä, keihin ottaa yhteyttä paikallistoimintaa järjestäessä. Mitä?-verkoston johto- ja suunnitteluryhmän jäsen Heikki Kaijalainen puolestaan piti viikonloppua hyödyllisenä myös verkoston kevään suunnitelmia silmällä pitäen. – Mitä?-verkosto suunnittelee EU-vaaleihin liittyvää tapahtumaa, ja tämän projektin suunnittelun kannalta koulutusviikonloppu oli erittäin tärkeä ja onnistunut. Koulutukseen osallistui tällä kertaa 90 henkeä. Plan julkaisi opettajan oppaan lapsen oikeuksien opetuskokonaisuudesta Plan Suomi on julkaissut opettajille suunnatun Lapsen oikeuksien kymppi -kirjan, joka sisältää kymmenen kaksoistunnin mittaisen opetuskokonaisuuden lapsen oikeuksista 5.–6.-luokan opetusta varten. Kirja perustuu suosiota saaneisiin, Planin lapsen oikeuksien lähettiläiden pitämiin Lapsen oikeuksien kymppi -opetuskokonaisuuden kouluvierailuihin, joista kirja on jalostettu opettajille itsenäisen työskentelyn tueksi. – Koulut, joissa Lapsen oikeuksien kymppiä on toteutettu, ovat ottaneet opetuskokonaisuuden omakseen ja halunneet ottaa sen käyttöön kaikille viidesluokkalaisille. Kokemusten mukaan Lapsen oikeuksien kymppi on toiminut oppiaineita yhdistävänä kokonaisuutena, Planin globaalikasvatuksen ohjelmapäällikkö Eeva Ervamaa toteaa. Valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin sovitetussa opetuskokonaisuudessa koululaiset tutustuvat syvällisesti kehitysmaiden lasten arkeen ja elämään ja niihin liittyviin kysymyksiin. Kirjan avulla opettaja pääsee oppilaiden kanssa käsittelemään lapsen oikeuksiin liittyviä globaaleja kysymyksiä toiminnallisesti ja monipuolisesti. Nordic Morning on tukenut Plan Suomea kirjan toteutuksessa. Opettajat ja koulut voivat tilata kirjaa postituskuluja vastaan osoitteessa plan.fi/opetusmateriaalit. Lapsityövoima puhuttaa Ratkaisun paikka -tapahtumassa Yritysvastuun ykköstapahtuma Ratkaisun paikka kokoaa jälleen liike-elämän päättäjät, vaikuttajat ja asiantuntijat Wanhaan Satamaan Helsinkiin tiistaina 13. toukokuuta. Plan on vahvasti mukana tapahtumassa ja tuo paikalle kansainvälisen asiantuntijansa. John B. Trew on tehnyt työtä 15 vuoden ajan lasten ja nuorten hyväksikäytön vähentämiseksi ja hänellä on vankka kokemus alihankintaketjujen vastuullisuuskuvioista sekä muun muassa lapsityövoiman käytöstä. Trew’n asiantuntemusta ovat hyödyntäneet useat kansainväliset suuryritykset, kuten esimerkiksi The Coca-Cola Company, Masterfoods ja Tiffany & Co. Tervetuloa toukokuussa paikan päälle tapaamaan Planin edustajia ja kuulemaan yritysvastuun tuoreimmat kuulumiset. Lisätietoja antaa Donata Pennanen: p. 040 456 0261 tai donata.pennanen@plan.fi. 11
Punertavia hiekkapilviä ja hymyileviä kasvoja Suomalainen kuvausryhmä matkusti Sambiaan tutustumaan paikallisten lasten elämään ja Planin työhön. Matkalla ajettiin punaisessa hiekassa, ylitettiin kielimuureja ja kohdattiin sitkeitä tyttöjä. Tuliaisina Suomeen tuotiin kuvia pienistä kasvoista, jotka eivät unohdu koskaan. Tyttöjen tarinat suomalaiset tvkatsojat näkivät joulukuussa Dancing on Ice: Plan-gaalassa. TEKSTI AIJA SALOVAARA KUVAT AIJA SALOVAARA JA MIKKO TOIVONEN Muistiin on piirtynyt kuva vaatimattomasta talosta pölyisessä, auringonpaahtamassa kylässä. Nuori äiti koulupuvussa avaa oven ja kutsuu vieraat peremmälle. Pienessä huoneessa on kulunut sementtilattia ja pari puista tuolia. Katosta roikkuu vanhoista elintarvikepakkauksista askarreltuja paperisia koristeita. Naapurissa on toinen samanlainen, heinäkattoinen talo. Ja taas seuraava. Pihalle kerääntyy lapsia varovaisen uteliana tervehtimään muukalaisia. Kuumuus polttaa päälakea. Aika tuntuu pysähtyneen tähän kylään. Matka Helsingistä Chipataan on pitkä. Kahden välilaskun kautta lennämme Lusakaan ja sieltä, lyhyiden yöunien jälkeen, jatkamme autolla kohti Chipataa, kaupunkia Sambian ja Malawin rajalla. Lentokenttien kiiltävät pinnat vaihtuvat auringon kuivattamaan maahan. Matkalla puhutaan elämästä, menneestä ja tulevasta, ja vaihdamme kokemuksia. Dancing on Ice -juontaja Lorenz Backman on ensimmäistä kertaa syvällä Afrikassa. Kuvaaja-ohjaaja Edward Kojonen ja äänittäjä Sami Ahonen ovat työskennellet yhdessä useissa kehitysmaissa ympäri maailmaa. He kertovat juttuja seikkailuistaan ja kohtaamistaan ihmisistä. Pitkä matka taittuu ihmeen nopeasti. Kielimuuri katoaa leikissä Autonrenkaat lennättävät punertavia hiekkapilviä ilmaan. Välillä pysähdymme taltioimaan matkantekoa: kuvaa ohiajavasta autosta, kuvaa liftaavasta Loresta. Kun pääsemme Chipataan, päivä on ehti- 12 nyt kääntyä illaksi. Tapaamme vielä paikallisia Planin työntekijöitä ja käymme yhdessä läpi tulevien päivien suunnitelmia. Aikataulu on tiukka, joten jokainen tunti on käytettävä tehokkaasti. Kuvamateriaalia tarvitaan paljon, ja aikaa on varattava myös rauhallisille, pidemmille haastatteluille. Heräämme aamun sarastaessa ensimmäiseen varsinaiseen kuvauspäivään Chipatassa. Meitä odotetaan Planin tukemassa peruskoulussa muutaman kymmenen kilometrin päässä. Kuvaamme Loren saapumisen paikalle ja kuten aina, ottoja tarvitaan useampi. Vierailijat kameroineen herättävät kiinnostusta ja lapsia kerääntyy pihalle seuraamaan kuvausryhmän toimia. Täällä kuvattavan materiaalin on tarkoitus kertoa Dancing on Ice: Plan-gaalassa suomalaisille televisiokatselijoille Sambiasta, Chipatassa elävien lasten elämästä ja siitä, mitä Planin työllä saadaan aikaan. Plan on toiminut maassa melkein kaksikymmentä vuotta. Sinä aikana on ehditty tehdä paljon lasten ja erityisesti tyttöjen elinolojen parantamiseksi. Työ ei lopu kesken, Välillä on pysähdyttävä suunnittelemaan kuvakulmia. Ohjaaja Edward Kojonen ja äänittäjä Sami Ahonen rakentavat seuraavaa kohtausta.
Lore opettelee sambialaisia rytmejä lasten kanssa. Atida ja Anna ystävineen ihmettelevät muukalaisen kummallisia loikkia. 13
Lore ja naiset kolmessa polvessa: isoäiti Catlmie, Daliso ja Roisi perheen pellolla. sillä maailmassa on tänäkin päivänä 65 miljoonaa tyttöä, jotka eivät pääse kouluun. Nykyään Sambiassa suurin osa tytöistä ainakin aloittaa koulunkäynnin. Lähdemme tutustumaan yhteen koululaiseen, kymmenenvuotiaaseen Atidaan, ja hänen perheeseensä. Plan Sambian työntekijä Mavis Maliti saattaa meidät Atidan kotiin, muutaman talon kylään koulun takana. Atida oli kaksivuotias, kun hänen äitinsä kuoli ja isä katosi omille teilleen. Atidasta ja hänen pikkusiskostaan Annasta pitää huolta 68-vuotias isoisä, Lingison Ngoma. Isoisän taloudelliset resurssit ovat olemattomat, joten ilman tukea tytöt saattaisivat jäädä täysin ilman koulutusta. Dalisolla on selvä suunta tulevaisuudelle. Yli vuorokauden pituisella matkalla Helsingistä Chipataan pysähdyttiin välillä kuvaamaan. Väsymyksestä ja kuumuudesta huolimatta kuvauksissa vallitsi hyvä ja energinen tunnelma. Dalison kaksivuotias tytär Roisi viettää päivät isoäitinsä kanssa pellolla sillä aikaa, kun Daliso opiskelee. 14 Tytöt vilkuilevat vieraita aluksi pelokkaina ja painautuvat isoisänsä kylkeen. Kielimuuri ylitetään leikin avulla. Naapuruston lapset innostuvat esittämään meille tansseja ja Lore heittäytyy mukaan. Valkoisen, ison miehen hyppiminen lapsikatraan keskellä aiheuttaa hilpeyttä. Illalla, kun aurinko laskee, kylä peittyy raskaaseen pimeyteen. Katuvaloja ei ole, eikä yhdessäkään kodissa sähköä. Ainoat taskulamput kuuluvat meille, suomalaisille vierailijoille. Lämmintä valoa leviää nuotiosta, jonka kylän naiset sytyttävät hiekalle talojen keskelle. Yksi naisista keittää maissipuuroa, nshimaa. Lapset hiljentyvät nuotion ympärille. Puuro jaetaan hartaasti ja tasapuolisesti niin, että kaikille riittää, ja syödään käsin, maassa istuen. Catlmie Phini ei jäänyt toimettomaksi Vaikka Sambiassa suurin osa tytöistä nykyään aloittaa koulun, liian moni jättää opinnot kesken, joutuu naimisiin nuorena tai tulee raskaaksi. Raskaus on kehitysmaiden tytöille terveysriski, ja raskaus tai siihen liittyvät komplikaatiot ovat yleisin kuolinsyy 15–19-vuotiaiden tyttöjen keskuudessa. Nuoren äidin ei ilman tukiverkkoja ole helppo kouluttautua ja ilman koulutusta naisten elintaso ja mahdollisuudet työllistyä heikentyvät. Palataan siihen pieneen taloon, jossa on paperiset koristeet. Talossa asuu nuorena raskaaksi tullut tyttö, Daliso.
Catlmie Phini, 48, perkaa vihanneksia pihalla. Kaksivuotias Roisi-tyttö juoksentelee hiekalla vieressä. Phini tervehtii kuvausryhmää chewan kielellä ja hymyilee lämpimästi. Phini on Dalison äiti ja Roisin mummo. Daliso on koulussa ja palaa kotiin myöhemmin. – Tulin hyvin surulliseksi, kun kuulin Dalison raskaudesta, Phini kertoo. – Hän oli kahdeksannella luokalla ja joutui jättämään koulun kesken. Phini ei jäänyt toimettomaksi. Kuusi kuukautta tyttärensä synnytyksen jälkeen Phini käveli koulun rehtorin puheille ja sopi, että tytär voi palata kouluun. Isoäiti huolehtisi lapsesta. Phini esittelee kuvausryhmälle työpaikkansa. Kasvimaalle kuljetaan kilometrin matka pellonlaitaa. Rutikuiva maa pöllyää, kun Phini kuokkii maata. Roisi leikkii yksikseen pellolla, tutkii kiviä. Maallikon silmin näyttää silkalta ihmeeltä, että tällä peltopläntillä saa mitään kasvamaan. Muutama rivi kaalinpäitä kuitenkin puskee kuhmuraisesta savesta. Kun kaalit ovat kasvaneet riittävän isoiksi, Phini kuskaa ne torille myyntiin. Niistä saaduilla rahoilla hän yrittää ruokkia yhdeksän lastaan ja lapsenlapsensa. Dancing on Ice: Plan-gaala huipentui tuhansien lahjoituksiin Nelosella viime syksynä nähty Dancing on Ice -ohjelma huipentui joulukuussa Plan-gaalaan, joka tavoitti 660 000 suomalaista. Gaalan innoittamana 10 000 ihmistä lahjoitti varoja Planin työhön. Lahjoitusvaroilla saadaan esimerkiksi koulunkäyntitarvikkeet lähes 13 000 lapselle tai vettä 2 000 perheelle vuodeksi. Dancing on Ice: Plan-gaalassa nähtiin Dancing on Ice -ohjelman parhaita jäätanssiesityksiä. Kilpailijaparit luistelivat eturivin artistien esitysten tahtiin. Sambian lisäksi ohjelmassa seurattiin myös Planin katastrofityötä Filippiineillä Haiyan-taifuunin aiheuttamien tuhojen keskellä. ALLA: – Kun on itse saanut kasvaa perheessä, jossa on kokenut olevansa arvostettu ja rakastettu, on käsittämätön asia, miten ihmisoikeuksia voidaan repiä alas, gaalassa esiintynyt laulaja Jonna Tervomaa sanoi. Koulutuksella unelmat toteen Myöhään iltapäivällä Daliso palaa koulusta. Roisi kipittää heti äitinsä syliin. Kun Daliso hiljaisella äänellä kertoo kuvausryhmälle tarinaansa, hän katsoo tiukasti lattiaan. Raskaus ei ollut suunniteltu eikä Roisin isä kanna mitään vastuuta lapsestaan. Kynnys palata kouluun oli kova. Dalisolla on kuitenkin nyt selvä suunta tulevalle. Hän käy yhdeksättä luokkaa ja aikoo jatkaa pitkälle. Opettajan tai lääkärin ura kiinnostavat. – Haluan tarjota lapselleni paremman tulevaisuuden ja auttaa vanhempianikin. Kun saan ammatin, en aio jäädä tänne, vaan lähteä jonnekin parempaan paikkaan. Jotta voin toteuttaa unelmani, minun täytyy hankkia koulutus, Daliso sanoo. Pitkät työpäivät loppuvat kesken. Kuvattavaa riittäisi loputtomiin, mutta meidän on palattava kotiin. Pakkaan käsimatkatavaroihini kymmeniä nauhoja. Niihin on tallennettu paljon arasti hymyileviä kasvoja. Siellä ovat Roisi, Daliso, Atida ja Anna. Laukustani kasvot päätyvät edittiin, jossa leikkaaja kokoaa heidän tarinansa suomalaisen tv-katsojan nähtäväksi. Toivottavasti tuo katsoja näkee heidät ja ymmärtää, että nämä tytöt pystyvät, jos heille vain annetaan siihen mahdollisuus. YLLÄ: Myös Dancing on Ice -päävalmentaja Laura Lepistö nähtiin jäällä Plan-gaalassa. VAS.: Laulaja Arttu Wiskari luisteli gaalassa MC Hammerin Can’t Touch This -kappaleen tahtiin Pete Parkkosen tulkitsemana. – Jälkeenpäin sitä miettii omaa koulunkäyntiään, miten valitti siitä, että piti käydä koulussa. On käsittämätöntä, että joissakin maissa toiset saavat käydä koulua ja toiset eivät, Wiskari pohti. OIK.: Laulaja Juha Tapio kokee tyttöjen aseman parantamisen tärkeäksi. – Olen vieraillut Afrikassa aids-orpojen luona ja nähnyt, miten huonosti lasten asiat voivat olla. Olen nähnyt, miten hyvää työtä järjestöt tekevät ja että apu menee oikeasti perille.
PLAN TOIMINTAKAUDELLA 2013 18,3 % muut kulut Planin menestyksekäs toimintavuosi 2013 (heinäkuusta 2012 kesäkuuhun 2013) oli uusien asioiden ja kasvun aikaa. Tällä aukeamalla näet joitakin poimintoja Plan Suomen ja koko kansainvälisen Planin saavutuksista. PLAN SUOMEN KULUT 81,7 % ohjelmatyö Plan Suomi vietti toimintakaudella ensimmäistä, Planin aloitteesta syntynyttä YK:n kansainvälistä tyttöjen päivää, otti käyttöön Girls Can -lahjoitusmuodon ja aloitti toden teolla humanitaarisen työn. Myös yritysyhteistyö oli tuloksekasta, ja kotimaan työssä nähtiin monia onnistuneita kampanjoita. Plan Suomi toteuttaa kehitysyhteistyötä paitsi kummirahoituksella myös ulkoministeriön kumppanuusjärjestönä. Plan Suomi sai työhönsä rahoitusta myös EU:lta, YK:lta, Raha-automaattiyhdistykseltä sekä opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Järjestön kulut Suomessa jäivät alle edelliskauden tason. 43,2 % Kummien lahjoitukset Katastrofiriskien hallinta 67 647 226 462 54 katastrofiin vastattiin 2 741 16 Tämä hyödytti yhteisöä. 19 763 42,8 % UM:n tuki 7,2 % Muut lahjoitukset ja avustukset Koko kansainvälinen Plan käytti ohjelmatyöhön yhteensä 535 miljoonaa euroa. Terveydenhoito ja varhaiskasvatus Tuimme koulurakennuksen rakentamista ja kunnostamista. 17,1 miljoonaa euroa 3,3 % EU-rahoitus Koulutus neuvolatoiminnassa ja varhaiskasvatuksessa toimivaa terveydenhoidon ammattilaista ja vapaaehtoista osallistui Planin järjestämään koulutukseen. 3,6 % Yritysyhteistyö PLAN SUOMEN TUOTOT Tänä vuonna Plan Suomen vuosikertomus julkaistiin ainoastaan sähköisenä versiona. Lue koko vuosikertomus netissä: plan.fi/vuosikertomukset Myös kansainvälisen Planin vuosikertomukseen voit tutustua netissä: plan-international.org/about-plan/annual-review-2013 päätoimista opettajaa, kouluavustajaa ja kouluhallinnon virkamiestä osallistui Planin järjestämään koulutukseen. 17,1 miljoonaa euroa hätäavulla. Katastrofiriskien hallintahankkeita toteutettiin 35 ohjelmamaassa. 49 maassa on laadittu Planin katastrofivalmiussuunnitelma. Lasten osallistuminen Plan kertoo lapsen oikeuksista ja auttaa lapsia osallistumaan yhteisöjensä kehittämiseen. Kansainvälinen Plan käytti 68 887 000 € lapsia osallistavaan toimintaan.
69 toimintamaata 50 ohjelmamaata 21 varainhankintamaata* 225 ohjelmaa 5 273 hanketta 1 400 000 kummilasta MAAILMANLAAJUISESTI PLANIN TYÖ TAVOITTI 90 229 yhteisössä 165,3 miljoonaa ihmistä joista 78,1 miljoonaa oli lapsia Varainhankintamaat 38,3 MILJOONAA TYTTÖÄ Ohjelmamaat Plan Suomen ohjelmamaat 39,8 MILJOONAA POIKAA * Intia ja Kolumbia ovat sekä varainhankinta- että ohjelmamaita Lastensuojelu Planin järjestämään lastensuojelu koulutukseen osallistui 122 719 toiminta- alueiden yhteisöjen jäsentä ja 53 622 kumppanijärjestöjen työntekijää. Taloudellinen turvallisuus Vesi ja sanitaatio 106 973 henkilöä 326 950 kotitaloutta sai maatalous-, ammatti- ja liiketoimintakoulutusta. 4 841 Tuimme pienlainoja myöntävää organisaatiota sekä kohensi Planin tuella WCja peseytymistilojaan. 4 809 vesipistettä Seksuaali- ja lisääntymisterveys 55 904 Plan koulutti kätilöä ja muuta terveyden hoidon ammattilaista kaikkiaan 10 777 yhteisössä. rakennettiin tai kunnostettiin. 52 815 paikallistason säästö- ja lainaryhmää. 17
Ugandalaiskoulu sai postia Kauhajoelta Alakoulujen yhteistyössä molemmat oppivat, kuinka lapset otetaan mukaan hallintoon. TEKSTI EIJA PALOSUO KUVAT MIKKO TOIVONEN On kuumankostea iltapäivä itäafrikkalaisessa Nakikongen peruskoulussa, syvällä Ugandan maaseudulla. Satakunta koulupukuihin sonnustautunutta, kiharatukkaista tyttöä ja poikaa kerääntyy mutaiselta pihamaalta luokkahuoneeseen. Jännitys väreilee ilmassa. Keskellä pöytää on musta matka-arkku, joka kiinnittää kaikkien huomion. Mysteerilaatikoksi nimetty lähetys on matkustanut näille sijoilleen aina Kauhajoelta saakka – paikasta, jonka nimen tavaaminen osoitelapusta on luokan opettajallekin tiukka paikka. Nakikongen ja Kauhajoen koulujen tuore kumppanuus ei ole perinteistä ystävyyskoulutoimintaa, vaikka ugandalaislapset kutsuvat suomalaisia jo ystävikseen. Lapsille tervehdysten vaihto tarjoaa mahdollisuuden oppia puolin ja toisin vieraiden kulttuurien elämästä, mutta yhteistyö tähtää syvemmälle. – Koulujen on tarkoitus myös ammatillisesti jakaa kokemuksiaan erityisesti siitä, miten oppilaat voivat nykyistä paremmin osallistua koulujensa päätöksentekoon, kertoo kehitysyhteistyöjärjestö Planin ugandalainen hankekoordinaattori Deborah Kirabo. Haasteet kahdessa koulussa ovat erilaiset. Uganda kuuluu maailman köyhimpiin maihin, jossa koulutuksen laatu on heikko: kaikki lapset eivät käy edes peruskouluaan loppuun. Suomi sen sijaan on kerännyt kansainvälisesti hyvät arvosanat oppimistuloksista, mutta 18 oppilaat kokevat, etteivät he pääse vaikuttamaan koulujensa kehittämiseen. Tämä heikentää viihtyvyyttä kouluissa. Puurolounas on ylpeyden aihe Oppilaiden aktiivisesta kouluhallinnosta on Nakikongessa jo kokemusta. Sen jälkeen, kun oppilaskuntia kaksi vuotta sitten vahvistettiin hankkeen kautta ja vanhempia rohkaistiin vahvemmin mukaan koulun toimintaan, on moni asia koululla muuttunut. Lapset esimerkiksi vaativat yhteisöltään kouluun säännöllisen puurolounaan. Lapset perustivat pihamaalle puutarhan, joka tuottaa lisäravinnoksi banaania ja kassavaa. Alue on siistiytynyt, kun oppilaskunta on jakanut luokille siivousvastuut. Monet aiemmin koulunsa keskeyttäneet oppilaat ovat palanneet takaisin luokkiin. – Oppilaskunnan kautta olemme puuttuneet myös kiusaamiseen ja väkivaltaan, kertoo 11-vuotias Esther, joka on ollut aktiivisesti mukana oppilaiden vertaissovittelussa. Nakikongen rehtori Kamya Ssemugabi ihailee koululaisten saavutuksia ja on tyytyväinen, että voi vaihtaa kokemuksia aiheesta suomalaisten kollegoidensa kanssa. – Haluaisin keskustella myös siitä, miten suomalaiskoulussa opettajat pitävät yhteyttä oppilaiden vanhempiin. Heidän luokkansa
Mysteerilaatikko on matkustanut Ugandaan aina Kauhajoelta saakka. Sen sisältämät piirustukset, valokuvat ja pienet askartelutyöt kiertävät huudahdusten saattelemana kädestä käteen. Kouluyhteistyö on osa laajempaa kouluhanketta »» Kouluyhteistyö on osa Plan Suomen toteuttamaa laajem»» vaikuttavat melko pieniltä – meillä viidesluokkalaisia on 50 yhden opettajan vastuulla, ja kaikilla heistä on erilaiset näkemykset, luonteet ja kotitaustat, Ssemugabi pohtii. Lumiukko herättää hämmennystä Luokkahuoneessa mystinen laatikko on viimein avattu ja sen sisältämät piirustukset, valokuvat ja pienet askartelutyöt kiertävät huudahdusten saattelemana kädestä käteen. Lapset sovittelevat askarteluhelmistä tehtyä nauhaa kauloihinsa. Kirjanmerkit ja valokuvat herättävät ihastunutta puheensorinaa. Joulupukki ja Angry Birds eivät vielä ole Ugandan maaseudulla tunnistettavia hahmoja, mutta tuttuakin kuvista löytyy. – He ovat piirtäneet Ugandan lipun, joku ilahtuu. – KOI-VU, kuudesluokkalainen poika tavaa puun kuvaan liitetyn sanan, ja hivelee viereen liimattua lehteä. Vieruskaverilleen hän lukee englanniksi kartonkivihosta, että Suomessa on neljä vuodenaikaa. Jännä juttu – Ugandassa niitä on kaksi. »» »» paa, kouluhallintoa vahvistavaa kehitysyhteistyöhanketta Tororon ja Luweron alueilla Ugandassa. Yhteistyössä on mukana neljä suomalaista ja neljä ugandalaista koulua. Kauhajoen koulukeskus saa hankkeeseen opetushallituksen tukea. Kouluyhteistyön avulla suomalaiset ja ugandalaiset koulut vaihtavat kokemuksia siitä, kuinka oppilaiden osallistumista koulujen päätöksentekoon voidaan lisätä. Mysteerilaatikon lisäksi viestimiseen käytetään muun muassa Skype-puhelinyhteyttä sekä lasten tekemiä videoita, joissa kumppanikoululle havainnollistetaan, kuinka oppilaat kussakin maassa pääsevät vaikuttamaan koulunsa toimintaan. Sääli, että rahtimääräykset tuskin sallivat jättimäisen piikkihedelmän matkan Suomeen. Viidesluokkalainen Kabanda ihailee hamahelmistä askarreltuja sydämiä ja kertoo, että aikoo pakata laatikkoon paluupostissa ugandalaisia hedelmiä. – Esimerkiksi jakkihedelmä olisi hyvä, hän suunnittelee. Sääli, että rahtimääräykset tuskin sallivat jättimäisen piikkihedelmän matkan Suomeen. Kauhajoen koulun pulpetilla se olisi varmasti yhtä eksoottinen näky kuin lumiukkopiirustus Nakikongen luokkahuoneen seinällä. 19
PLANKANSALAISET KUVA: ACKE SALO TEKSTI ANNA-KAISA HAKKARAINEN Intoa ja ideoita Oulusta Oulussa aktiivisesti toimiva Planin paikallisryhmä palkittiin joulukuussa vuoden 2013 PlanKansalaisina. Ryhmä toimii yhdessä innostuneesti ja kokeilee ennakkoluulottomasti uutta. Oululaisten ideoista riittää jaettavaa myös muille vapaaehtoisille. Oulun Plan-vapaaehtoisten ryhmä on kerännyt Oulun seudulla paljon näkyvyyttä Planin työlle kehitysmaiden lasten hyväksi. Vuoden 2013 aikana ryhmä muun muassa kampanjoi lasten koulutuksen puolesta ja ihmisoikeuksia loukkaavaa vihapuhetta vastaan. Vapaaehtoiset esittelivät Planin toimintaa lukuisissa tapahtumissa Oulun seudulla ja keräsivät varoja Planin työlle kehitysmaissa. Kun Oulun vapaaehtoisten aluevastaavat Helena Junnonaho, Tuula Schönberg ja Erwin Fischer lähtivät listaamaan kuluneen vuoden kohokohtia, kärkeen nousivat Mahdollisuuksien torin, lokakuisen tyttöjen päivän ja marraskuun Nenäpäivän tapahtumien rinnalla vapaaehtoisryhmän osallistumiset Oulun Korttelihaipakkaan ja elokuvafestivaaleille. Porukalla oli hauskaa suunnitella erityyppisiä tapahtumia. – Kaikkihan eivät osaa tai halua tehdä kaikkea, siksi on hyvä suunnitella työnjaot huolella, Helena Junnonaho muistuttaa. – Ihmiset myös tekevät mieluusti sitä, mitä itse ideoivat ja ehdottavat, Erwin Fischer puolestaan huomioi. 20 Oulun keskustan alkusyksystä täyttävään Korttelihaipakka-tapahtumaan Planvapaaehtoiset rakensivat esittelypisteensä Ei vihapuheelle -liikkeen hengessä. Mukaan kutsuttiin muutama oululaistaiteilija, jotka sarjakuvataiteilija Ville Rannan tapaan jättivät viestinsä vihapuhetta vastaan. Sama mahdollisuus innosti myös suurta joukkoa tapahtuman kävijöitä. Nuoret poseerasivat mieluusti Planin Kamu-maskotin kanssa. Kamu seurasi Plan-vapaaehtoisia myös Oulun lasten ja nuorten kansainvälisille elokuvafestivaaleille. Leikkivän ja nukkuvan Kamun avulla oli helppo selittää pienille kuulijoille, mitä lapsen oikeudet lepoon, leikkiin ja vapaaaikaan tarkoittavat. Koululuokittain väkeä keränneissä elokuvanäytöksissä riitti kiinnostunutta nuorta yleisöä. Oulun Plan-ryhmää innostavatkin juuri uuden kokeileminen ja hyvä yhteishenki. Kun tapahtumien valmistelu menee nappiin ja ihmiset kyselevät kiinnostuneina lisää, on motivoivaa jatkaa edelleen. Oulussa pitkän linjan Plan-vapaaehtoisena toiminut Tuure Soininen on hyvä esimerkki toimintaan sitoutumisesta. – On mukavaa olla mukana, kun näkee, että aiheet kiinnostavat lapsia ja syntyy vuorovaikutusta, toteaa Junnonaho. Oulussa katseet on taas suunnattu tulevaan ja uusia tapahtumia hahmotellaan vauhdilla. Joukkoon mahtuu lisääkin väkeä – tässä ryhmässä tuoreet näkemykset ja uudet ideat ovat varmasti tervetulleita. Oululaisten viisi vinkkiä vireään vapaaehtoistoimintaan 1. On tärkeää löytää itselle sopivin tapa tehdä vapaaehtoistyötä. Tietokonetaituri, tottunut esiintyjä ja kirjoittamisesta kiinnostunut voivat helposti ottaa hoitaakseen osaamiseensa sopivia ja itseä kiinnostavia tehtäviä. 2. Kun rohkaistuu ideoimaan ja kokeilemaan uutta ja ottaa rohkeasti yhteyksiä tuiki tuntemattomiin, voi itse oppia jatkuvasti uutta. 3. Toimivasta yhteydenpidosta on paljon hyötyä – ryhmän tapaamisten sisältö kannattaa suunnitella huolellisesti ennakkoon, kirjata tärkeimmät päätökset ja keskustelut muistiin ja jakaa kaikille kunnollinen työtehtävälista. 4. On helppo innostaa mukaan myös paikallisia julkisuuden henkilöitä, kun yhteyttä ottaessaan muotoilee huolella, mistä tapahtumissa on kyse ja kertoo, mitä Plan tekee. 5. Ryhmässä on tärkeää ottaa kaikkien ideat huomioon. Jos idea ei heti tunnu toimivalta, sitä ei kannata tyrmätä – ryhmässä voi helposti kehitellä ajatuksia edelleen.
TEKSTI MINTTU-MAARIA PARTANEN KUVAT MIKKO TOIVONEN Suomalaisen ruoan saloja avattiin maahanmuuttajille vapaaehtoisvoimin Viime keväänä käynnistyneen Matkalla-hankkeen vapaaehtoisena toimiva Eeva Kemppainen oli mukana kokkausillassa, johon osallistui kuusi Plan Suomen vapaaehtoista ja 15 maahanmuuttajavanhempaa. Vapaaehtoiset laittoivat maahanmuuttajaperheiden kanssa suomalaista ruokaa marttojen avustuksella. Hän pitää ryhmän toimintaa mukavan rentona. Eri-ikäiset ja -taustaiset ihmiset tuntuvat löytäneen yhteisen kielen. – Suomi on todella vaikea kieli. On hauskaa, että voin auttaa sen oppimisessa. Ja vaikka ei aina ymmärrä, kehonkieli auttaa. Hymyilemällä pääsee pitkälle, Kemppainen sanoo hymyillen. Matkalla-projektin tavoite on tukea peruskouluiässä olevia maahanmuuttajanuoria opiskelussa ja työelämään siirtymisessä sekä rohkaista heitä osallistumaan suomalaiseen vapaa-ajan toimintaan. Hanke tukee myös nuorten vanhempia uudenlaisessa elämäntilanteessa. Vapaaehtoisvoimin järjestetään erilaista vapaa-ajan ohjelmaa, kuten kokkausta ja sieniretkiä. Toiminnan rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Hanke tavoittaa 180 nuorta ja heidän vanhempansa. Vapaaehtoisetkin saavat maahanmuuttajatoiminnasta paljon irti. Kokkausiltaan osallistunut Seija Kauppinen kertoo asuneensa itse pitkään ulkomailla, mikä tekee erilaisten ihmisten kohtaamisesta helpompaa. – On ihanaa tavata ihmisiä ruoan parissa, sillä ruoan kautta löytyy helposti yhteys. Se yhdistää ihmisiä ympäri maailmaa, Kauppinen toteaa. Hän mainitsee mottonsa olevan ”inhimillisyyden puolesta, apatiaa vastaan” ja nauraa päälle. Kun lapset ovat aikuistuneet, vapaa-aikaa on aiempaa enemmän. Tämän Kauppinen haluaa käyttää vapaaehtoistoimintaan. – Tämä on hieno malli tutustuttaa maahanmuuttajia Suomeen. Hävyttömän vähän maahanmuuttajavanhempien kanssa on tehty töitä, Kauppinen arvioi. Haluatko mukaan vapaaehtoistoimintaan? Matkalla-hanke etsii parhaillaan vapaaehtoisikseen miehiä sekä osallistujia hiljattain perustetun Espoon ryhmän toimintaan. Ilmoittautumiset terhi.joensuu@plan.fi Lue Matkalla-hankkeesta lisää seuraavalta sivulta. Planin vapaaehtoiset eli Plan-kansalaiset edistävät ajallaan ja osaamisellaan Planin toimintaa ja kampanjoita sekä lasten oikeuksia Suomessa ja maailmalla. Plan tarjoaa mielenkiintoisia vapaaehtoistöitä eri-ikäisille ja erilaisista tehtävistä kiinnostuneille. Vapaaehtoiset voivat valita omaan elämäntilanteeseensa ja ajankäyttöönsä parhaiten sopivat tehtävät. Toimistotyö Toimistovapaaehtoisena teet monipuolisia kummipostituksiin tai tietojen tallentamiseen liittyviä tehtäviä toimistossamme Helsingissä. Käännöstyö Kummilasten vuosiraporttien kääntämisessä pääset samalla tutustumaan siihen työhön, jota Plan tekee kummilasten yhteisöissä. Käännöstyö on etätyötä, jota voit tehdä silloin kun sinulle parhaiten sopii. Näyttelyn järjestäminen Näyttelyvapaaehtoisena tilaat ja järjestät valokuva- tai lelunäyttelyn paikkakuntasi kirjastoon, nuorisotalolle tai muuhun sopivaan tilaan. Kerää varoja Järjestä tempaus työpaikalla tai kavereidesi kanssa ja kerää varoja Planin työhön. Planilta saat ideoita ja materiaalia varainkeruun toteutukseen. Tapahtumat Tarvitsemme jatkuvasti vapaaehtoisia erilaisiin tehtäviin monenlaisissa tapahtumissa. Voit myös järjestää itse tapahtuman omalla paikkakunnallasi. Ammatillinen osaaminen Oletko kouluttaja tai opettaja, joka voi kouluttaa työntekijöitämme ja vapaaehtoisiamme esimerkiksi esiintymistaidoissa tai viestinnässä? IT-osaaja, joka voi auttaa tietoteknisissä asioissa? Loistava myyjä, joka haluaa jakaa onnistumisensa sanoja? Anna erityisosaamistasi hyvään tarkoitukseen. Verkostot ja vaikuttaminen Huolehdi Planin kampanjoiden paikallisesta näkyvyydestä oman asuinalueesi paikallismedioissa tai edistä lasten oikeuksia bloggaamalla ja välittämällä aktiivisesti tietoa sosiaalisessa mediassa. Maahanmuuttajatyö Kiinnostaako toiminta maahanmuuttajavanhempien tukena? Innostutko yhteisestä ulkoilusta tai käsitöistä? Haluatko saattaa maahanmuuttajavanhemman suomalaiseen harrastustoimintaan tai kiinnostaako yhteinen teatterireissu? Vai kokoonnutko mieluummin isommalla porukalla miettimään ja antamaan vinkkejä siihen, miten nuoren murrosiän myrskyistä voi selvitä ehjin nahoin? Maahanmuuttajatyötä tehdään tällä hetkellä vain pääkaupunkiseudulla. Lastenhallitus Lastenhallituksessa toimivat 11–18-vuotiaat lapset. Lastenhallitus järjestää esimerkiksi kehitysmaihin ja lasten oikeuksiin liittyviä tapahtumia ja työpajoja sekä levittää kehitysmaatietoa kouluissa. Mitä?-verkosto Planin nuorten aikuisten Mitä?-verkosto tulvii tekoja globaalin vastuun kantamiseksi. Toiminta on mitä tahansa kantaaottavien adressien allekirjoittamisesta pitkäjänteiseen vaikuttamistyöhön. Lue lisää netistä ja ilmoittaudu: www.plan.fi/plankansalainen 21
Jean-Yves Ahoua ja Aminata Ahoua Tapsoba kertovat, että Matkalla-hankkeen myötä heidän tyttärensä on nykyään koko ajan menossa ja hänellä on paljon ystäviä. Tahmin Nasrudin on iloinen, että hänen lapsensa ovat löytäneet harrastuksia. Hän toivoo, että he pääsisivät kesätöihin. Tasapainoilua kahdessa kulttuurissa Suomessa maahanmuuttajavanhempien ja heidän lastensa suhde muuttuu. Planin Matkalla-hanke ratkoo vanhemmuuden ongelmia uudessa tilanteessa. TEKSTI MINTTU-MAARIA PARTANEN KUVAT MIKKO TOIVONEN Jean-Yves Ahoua ja Aminata Ahoua Tapsoba katsovat toisiinsa ja naurahtavat. – Vanhempana Suomessa oleminen on niin erilaista, Tapsoba huokaa. – Afrikassa vanhemmilla on valta. Suomessa tuntuu, että menetämme valtaamme, Ahoua täydentää. Jean-Yves ja Aminata Ahoua osallistuvat Planin Matkalla-hankkeeseen tyttärensä kanssa. Hankkeen tavoite on auttaa nuoria osallistumaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja tukea maahanmuuttajavanhempien vanhemmuutta. Perheen 16-vuotias tytär saapui Suomeen Norsunluurannikolta yhdessä äitinsä kanssa kaksi vuotta sitten. – Aluksi hänellä oli vaikeaa, sillä hän ei osannut kieltä eikä hänellä ollut kavereita. Olimme vain yksin kotona. Nyt hän on koko ajan menossa ja hänellä on paljon ystäviä, Tapsoba kertoo. Kaverit nuorille tärkeitä Lastensa koulun kautta hankkeen pariin löysi myös Afganistanista kotoisin oleva Tahmin Nasrudin. Hänen 16-vuotias tyttärensä ja 15-vuotias poikansa saapuivat Suomeen puolitoista vuotta sitten. Teini-ikäiset lapset opettelevat parhaillaan suomea. – Heistä tuntuu tylsältä, koska suomen tunneilla he kokevat olevansa kuin pieniä lapsia. He ajattelevat hitaasti eivätkä pysty 22 sanomaan kaikkea, mitä haluaisivat, Nasrudin kertoo. Hän toivoo, että lapset löytäisivät pian suomalaisia ystäviä. – Teini-ikäiset eivät kuuntele vanhempiaan vaan kavereilla on suuri vaikutus. On tärkeää, että he saavat hyviä ystäviä, jotta heidän elämänsä menee hyvään suuntaan. Afganistanissa perhe ei ollut erityisen uskonnollinen. Lapset ovat Suomessa tulleet aiempaa uskonnollisemmiksi, mikä saa Nasrudin mietteliääksi. Hän kouluttautui Afganistanissa opettajaksi ja pakeni vapaaseen Suomeen ääriuskonnollista hallintoa. – Tyttärelläni on ihana, pitkä tukka, mutta Suomessa hän ryhtyi käyttämään huivia. Vanhemmat toivovat hyvää tulevaisuutta Molemmat perheet kokevat, että heidän nuorillaan on menestymisen mahdollisuudet Suomessa. – Suomessa tyttärellemme on annettu kaikki menestyksen avaimet. Riippuu hänestä, miten hän käyttää niitä, Ahouat toteavat. He toivoisivat, että tytär päätyisi yliopistoon, mutta tytär haaveilee ammattikoulusta. Tahmin Nasrudin lapset puolestaan haluaisivat lääkäreiksi. – Tuen heitä ja sanon, että se on hyvä idea. En halua kertoa, kuinka vaikeaa se voi olla. Sekä Ahouat että Nasrudin kokevat, että Matkalla-hanke on auttanut heitä. – Puhumme tyttäremme kanssa aiempaa enemmän. On hyvä kuulla, että muilla vanhemmilla on samankaltaisia ongelmia, Ahouat toteavat. Nasrudin iloitsee, että lapset ovat löytäneet hankkeen kautta tekemistä ja harrastuksia. Nyt kaikille hankkeen nuorille etsitään kesätöitä. – Lapseni haluavat kovasti töihin. On hyvä, että he haluavat tehdä töitä eivätkä ole laiskoja, Nasrudin sanoo. Matkalla-hanke Planin Matkalla-hanke auttaa maahanmuuttajanuoria osallistumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Nuoret oppivat muun muassa elämänhallintaa ja opiskelutekniikoita sekä tutustuvat jatkokoulutusmahdollisuuksiin. Nuorten vanhemmille järjestetään ryhmätapaamisia, harrastustoimintaa ja vertaistukea. Hankkeen rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.
KUMMI-INFO 6 KYSYMYSTÄ KUMMILLE Kuka olet? Olen Elina Palmu Haminasta, 32 vuotta, töissä hotellissa ja vapaa-ajalla innokas käsitöiden tekijä. Kuvassa mukana Hilda-kissa. Milloin ja miksi ryhdyit Plan-kummiksi? Ryhdyin kummiksi vuoden 2005 tienoilla. Kummius vaikutti kiinnostavalta ja halusin auttaa. Olin aikaisemmin nähnyt Planilta lapselle -ohjelmia tv:stä ja ajatellut jo silloin, että haluaisin osallistua. Opiskelusta työelämään siirtyessä tuli sitten sopiva aika ruveta kummiksi. Kehitysmaiden tilanne on vakava, maailma on epäreilu. Kritisointia kuulee joskus: eikö autettavia olisi lähempänäkin? Kyllä, mutta meillä sentään toimii sosiaalihuolto eikä täälläpäin juuri tarvitse kärsiä suurista luonnonmullistuksistakaan. Kerro kummilapsestasi. Kohta 17-vuotias Kpandai Afrikasta Togosta. Toivoin nimenomaan tyttöä kummilapseksi, tuntui läheisemmältä, koska olen itse nainen ja koska tyttöjen olot ovat usein vielä huonommat kuin poikien. Siksi tyttöjen tukeminen tuntuu erityisen tärkeältä. Kpandai on mukavanoloinen, nyt jo fiksu nuori nainen. Hän pitää koulunkäynnistä ja on jossain vaiheessa valitellut, että täytyy käydä samaa luokkaa uudestaan, kun ylempää luokkaa varten ei ole opettajia ja materiaalia. Koko hänen lähipiirinsä vaikuttaa kirjeiden perusteella hyvin sympaattiselta. Hän kirjoitti, että on lähes juhlan paikka kun kummilta tulee kirje. Moni haluaa lukea niitä. Millainen suhde sinulla on kummilapseesi? Rahallinen avustus ja kirjeenvaihto. Kirjoittelemme mielestäni aika usein. Ei sen tarvitse olla iso viesti, pieni korttikin on mukava. Hän on lähettänyt kirjeiden lisäksi joitakin piirroksia ja opettanut minulle että kukka on hänelle ”fetu”. Togon virallinen kieli on ranska ja Kpandai käy koulua ranskaksi. Itse osaan jonkin verran ranskaa, joten meillä on yhteinen kieli. Kirjoitan mieluummin perinteisiä kirjeitä kuin sähköisiä. Haluan, että hän saa viestini minun käsialallani ja minun kirjoittamanani. Mikä Plan-kummiudessa on parasta? Kummin ohjeissa sanotaan, että kummilapselle on iso asia, kun joku jossain kaukana ajattelee häntä. Toimii se toisinpäinkin! Mi- Kevään kummipostipäivät ovat ke 19.3. ke 23.4. ke 21.5. Näihin päivämääriin mennessä Planin toimistolle lähetetyt kirjeet ehtivät saman kuukauden postitukseen. Myös PlanShopista vielä 4 päivää ko. päivämäärän jälkeen (viim. sunnuntaina) hankitut kirjeet ehtivät mukaan. Kummilasten vuosiraportit Kummeille lähetettävät kummilasten vuosiraportit saattavat ilmestyä OmaPlaniin eri aikaan kuin joukkopostituksena lähetettävät paperiversiot. Osalle kummeista vuosiraportit käännetään suomeksi tai ruotsiksi, jolloin raporttia joutuu odottamaan pidempään. nulle on iso asia, kun saan kirjeen Afrikasta ja ”täysin vieras” ihminen kirjoittaa toivovansa minulle kaikkea hyvää. Rahallinen avustus tuntuu kovin mitättömältä verrattuna siihen, että saan tutustua vieraaseen kulttuuriin ja paikkaan – ja siinä samalla auttaa toista. Planin raportteja lukiessa tuntuu hyvältä saada tietää muutoksista ja parannuksista, joita kummilapsen alueella on tehty. Se tekee rahallisen avustuksen konkreettiseksi. Pidän myös siitä, että Plan toimii yhteistyössä yhteisöjen kanssa. Apu menee varmasti sillä tavalla paremmin perille, koska tietyllä alueella asuvat ihmiset tietävät itse parhaiten, mistä heillä on suurin tarve. Mikä on tärkein muistosi Plan-kummiuden ajalta? Kyllä ne ovat ne aivan ensimmäiset kirjeet. Ryhdyin kummiksi ja kirjoitin ensimmäisen kirjeen ajatellen, että kuuluukohan sieltä yhtään mitään. Ja kyllä kuului! Siitä se kirjeenvaihto alkoi, ja me molemmat aloimme saada viestejä kaukaa. Kpandai tulee välillä mieleen kauppareissuillakin, kun näen esimerkiksi kivoja tarroja. Niitä täytyy ostaa ja laittaa kirjeen koristukseksi. Mieltä lämmittäviä muistoja ovat tietysti myös viestit, joissa hän toivoo minulle terveyttä ja kaikkea hyvää. Onko sähköpostiosoitteesi muuttunut? Muistathan ilmoittaa meille ajantasaiset yhteystietosi. Näin varmistat, että lähettämämme viestit tulevat sinulle perille. Yhteystiedot voit päivittää netissä OmaPlanin kautta www.plan.fi/omaplan tai sähköpostilla asiakaspalveluun info@ plan.fi 23
PLAN-PALAT RESEPTI Helinä Rautavaaran museo, näyttelykeskus WeeGee, Espoo. Arooska – somalihäät -näyttely avoinna 9.3. asti. www.helinamuseo.fi Madventures-vinkit nyt myös älypuhelimeen ”Heitä tabletti rinkkaan, hyppää flygariin ja lähe menee!” Television suositun reissaajakaksikon Riku Rantalan ja Tuomas ”Tunna” Milonoffin vastikään ilmestynyt Madventures – Uusi kansainvälisen seikkailijan opas (2013) on yleisön toiveesta ilmestynyt myös sähköisenä versiona. Kattavasti ja perusteellisesti itsenäistä matkailua käsittelevä kirja on saatavilla helposti reissuun mukaan otettavaksi Applen tietokoneille, puhelimiin ja tabletteihin App Storesta. Kirja on päivitetty versio alun perin vuonna 2007 ilmestyneestä Kansainvälisen seikkailijan oppaasta. Uudessa oppaassa on sata sivua uutta materiaalia sekä reissuvinkit ja matkaamissuositukset 20 eri maahan. Myös itse Madventures-sarjan jaksoja on ostettavissa ja ladattavissa Applen laitteille App Storesta Madventures-sovelluksen avulla. 24 Kookoskastike kruunaa srilankalaisen munakkaan Sri Lankassa suosittujen munakkaiden salaisuus on mausteissa ja kookoskastikkeessa, jotka antavat ruoalle omaleimaisen säväyksen. Srilankalaisiin munakkaisiin voi kokeilla saada erilaisia sävyjä erilaisilla mausteilla, kuten vaikkapa currylla tai kuminalla. Paistamiseen voi myös käyttää kookosöljyä, joka tuo ruokaan vielä yhden trooppisen lisäaromin. Täytteeksi: esim. kanansuikaleita, sieniä tai kasviksia (n. 400 g) 1 iso tomaatti tilliä Kookoskastike: 3 dl kookosmaitoa ½ tl jauhettua kurkumaa 2 cm:n pala inkivääriä 1 kanelitanko puolikkaan sitruunan mehu Valmistus: Riko kananmunat astiaan. Hienonna kevätsipuli ja sekoita kananmunien joukkoon. Vatkaa kananmunien rakenne rikki. Valmista kookoskastike raastamalla inkivääri ja sekoittamalla kaikki kastikkeen ainekset keskenään. Hauduta pienessä kattilassa noin 15 minuuttia tai kunnes kastike sakenee. Pilko tomaatti ja hienonna tilli. Paista täyte ja sekoita isossa astiassa tomaatin ja tillin kanssa. Valmista kukin munakasannos ottamalla neljäsosa kananmunamassasta ja paistamalla se öljyssä paistinpannulla. Lisää täytettä munakkaan päälle ja taittele munakas paketiksi. Aseta munakkaat lautasille ja kaada kookoskastiketta päälle. Koristele tuoreella korianterilla ja tarjoile lämpimänä. COMM Ainekset: 8 munaa 2 kevätsipulia öljyä tuoretta korianteria ONS Srilankalainen omeletti (4 annosta) EDIA Helinä Rautavaaran museossa Espoossa on tarjolla vielä parin viikon ajan mielenkiintoinen näyttely Arooska – somalihäät, joka kertoo somalitaustaisten suomalaisten elämästä. Näyttely avaa kiinnostavan ja uudenlaisen näkökulman kulttuuriseen moninaisuuteen Suomessa. Se kertoo elämästä diasporassa hää- ja avioliittoperinteen kautta ja näyttää, mikä merkitys kulttuuriperinnöllä on ylirajaisesti kasvaville sukupolville. Somaliassa avioliittojen myötä on perinteisesti syntynyt myös arvokkaita siteitä klaanien välille. Hääperinteet vaihtelevat eri puolilla Somaliaa, ja uudet kotimaat vaikuttavat ihmisten tapaan solmia avioliittoja. Somalian ulkopuolella asuville häät tarjoavat tilaisuuden pitää yllä perinteitä, luoda uudenlaisia tapoja ja rakentaa omaa identiteettiä muuttuvassa maailmassa. Näyttelyn aineiston ovat tuottaneet pääkaupunkiseudulla asuvat somalitaustaiset suomalaiset. Myös Helinä Rautavaaran museon perusnäyttelyt ovat loistavaa tutkittavaa vieraista kulttuureista kiinnostuneille. Museon kokoelmissa esitellään taide-, rituaali- ja käyttöesineitä esimerkiksi Länsi-Afrikasta, KaakkoisAasiasta, Latinalaisesta Amerikasta ja islamilaisen kulttuurin alueelta Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä. Museossa on esinekokoelman lisäksi mahdollisuus tutustua tutkimusmatkailijana tunnetuksi tulleen Helinä Rautavaaran radioohjelmiin, äänitteisiin sekä video- ja valokuvamateriaaliin. WIKIM Somalihäitä Espoossa
Jamssista potkua perunan sijaan WIKIMEDIA COMMONS Muun muassa Länsi-Afrikassa ja Karibialla suosittu mukulakasvi jamssi tarjoaa oivaa vaihtelua suomalaisen perusruokavalion perunalle. Ruskeat, pitkulaiset ja nukkaiset jamssin mukulat ovat maukkaita, ja niitä käytetään keitettynä ja muhennettuna esimerkiksi länsiafrikkalaisessa soseessa, jota nautitaan lihan ja kalan lisukkeena. Jamssi sisältää paljon hitaita hiilihydraatteja, C- ja B6-vitamiineja, kaliumia, magnesiumia ja kuitua, mutta vain vähän kovaa rasvaa ja natriumia. Sen glykeeminen indeksi on pienempi kuin PLAN LUKEE PLAN KUUNTELEE Globaali rakkaustarina Maailma kohtaa Mariana Yegrosin Chimamanda Ngozi Adichien romaani Kotiinpalaajat on yhtä aikaa viihdyttävä, kantaaottava, analyyttinen ja syvästi koskettava. Afrikkalaisen nykykirjallisuuden tähti Adichie muistetaan ennen kaikkea Biafran sodan kuvauksesta Puolikas keltaista aurinkoa (2009). Kotiinpalaajat kertoo nykypäivän Nigeriasta ja maan keskiluokasta maailmalle suuntaavista siirtolaisista, jotka eivät pakene nälkää tai sotaa vaan näköalattomuutta. Rakastavaiset Ifemelu ja Obinze ajautuvat erilleen, kun Ifemelu saa opiskelustipendin Yhdysvaltoihin. Terävästä ja lujatahtoisesta naisesta tulee suosittu bloggaaja, joka ruotii afroamerikkalaista kulttuuria ja rotukeskustelua mustan maahanmuuttajan näkökulmasta. Obinze ajautuu Britanniaan paperittomaksi siirtolaiseksi ja lopulta Lagosin uusrikkaiden piireihin. Pari tapaa yli vuosikymmenen jälkeen, kun Ifemelu palaa Lagosiin. Molemmat ovat muuttuneet, kuten Nigeriakin. Lukija saa jännittää loppuun asti, voittaako tosirakkaus. Adichien luomista henkilöistä ja kohtaloista on pakko välittää. Iida Riekko La Yegrosin debyyttilevystä jää ensimmäisenä mieleen vetoavat ja popahtavat kertosäkeet sekä laulaja Mariana Yegrosin omaleimainen ääni. Myöhemmillä kuuntelukerroilla levy antaa itsestään aina enemmän vaihtuvilla rytmeillään ja elektronisilla kerroksillaan. La Yegros ponnistaa maailmanmaineeseen Buenos Airesista. Mariana Yegros on kotoisin Koillis-Argentiinasta, ja alueen perinteinen tanssimusiikki chamamé yhdistyy levyllä cumbiaan ja hiphoppiin sekä elektronisiin soundeihin ja rytmeihin. Yegros on kokenut ja karismaattinen solisti. Hänen live-esiintymisensä (ja asusteensa) ovat mieleenpainuvia. Yhtye onkin ollut konserttilavojen suosikki eri puolilla Amerikkaa ja Etelä-Eurooppaa. Elektronista musiikkia ja kansanmusiikkia yhdistävät levyt jäävät usein kertakäyttöisiksi kuriositeeteiksi, mutta Viene de Mi onnistuu löytämään orgaanisen yhteyden tanssittavien populaarien rytmien ja urbaanien maailmojen välillä. Levy onkin useissa medioissa listattu vuoden 2013 parhaiden lattarilevyjen joukkoon. Vielä kun La Yegrosin saisi esiintymään Suomeen! Perttu Iso-Markku perunan. Jamssi on suosittua esimerkiksi Jamaikalla, jossa jamssin uskotaan esimerkiksi olevan yksi selitys pikajuoksija Usain Boltin menestykselle. Suomessa jamssia saattaa löytää esimerkiksi isoista marketeista ja erikoisruokakaupoista. Yleensä tuontijamssit ovat pienempiä kuin kotimaassaan käytetyt versiot, jotka voivat olla jopa 5–10 kilon painoisia. Jamssi kuoritaan, huuhdotaan, keitetään ja syödään esimerkiksi kastikkeen kanssa. Se sopii myös leivonnaisiin ja paistettavaksi. PLAN KATSOO Afrikkalaista lyhytelokuvaa ja dokumentteja Tampereella Tampereen lyhytelokuvajuhlilla nähdään tänä vuonna mielenkiintoinen kokonaisuus 15 sävyä: etelä, jossa esitetään 14 Zanzibarin ja Durbanin elokuvajuhlilta poimittua lyhytelokuvaa seitsemästä eri Afrikan maasta. Kolmeen eri näytökseen jaettu kokonaisuus käsittelee muun muassa erilaisuutta, menneisyyden kohtaamista ja haamuja sekä arkielämää. Sarjaa täydentää eteläafrikkalainen pitkä dokumentti The Devil’s Lair (2013), joka kertoo kapkaupunkilaisen jengijohtajan rimpuilusta huumebisnestensä, reviiritaisteluiden ja perhe-elämänsä ristiaallokossa. Afrikka-teemaa Tampereen elokuvafestareilla sivuavat myös musiikkidokumentit Punk in Africa (2012) ja Off the Beaten Track (2013). Näistä ensimmäinen kertoo monikulttuurisesta punk-liikkeestä poliittisten heilahdusten keskellä Etelä-Afrikassa, Zimbabwessa ja Mosambikissa. Jälkimmäinen puolestaan kertoo portugalilaisesta Buraka Som Sistema -yhtyeestä, jonka elektronisen musiikin juuret ovat muun muassa angolalaisessa kuduromusiikissa. Kalle Heino Chimamanda Ngozi Adichie: Kotiinpalaajat. La Yegros: Suom. Hanna Tarkka. Otava 2013. Viene de Mi. ZZK Records 2013. Tampereen lyhytelokuvafestivaalit 5.–9.3. Esitysajat ja lisätiedot: www.tamperefilmfestival.fi 25
LASTENHALLITUS TEKSTI: HELKA KITTILÄ Inspiraatiota Vietnamista Lastenahallitus on tehnyt nyt noin puoli vuotta yhteistyötä vietnamilaisen nuorten ryhmän kanssa. Kyseessä on Young Media Club, joka koostuu nuorista Quin Binhin alueelta. Ryhmä raportoi median kautta yhteisössään tapahtuvasta lapsiin kohdistuvasta väkivallasta. Ryhmä tapaa joka toinen viikko. Ryhmäläiset ovat televisiossa kuukausittain, radiossa kaksi kertaa kuukaudessa. He myös pävittävät nettisivuaan säännöllisesti. Sen lisäksi he matkustavat monta kertaa vuodessa vuoristoiselle alueelle, jossa he tukevat alueella asuvia lapsia. Mahtavaa Young Media Clubissa on se, miten konkreettista työtä he tekevät. Lapset ja nuoret parantavat omaa ympäristöään ja tekevät siitä heille turvallisemman. Samalla he oppivat tärkeitä mediataitoja, joita he voivat hyödyntää koko loppuelämänsä. Lastenhallituksella on heiltä paljon opittavaa ja on kunnia työskennellä heidän kanssaan. Saimme heiltä kirjeen, jossa kysyttiin onko suomalaisilla lapsilla riskiä tulla kidnapatuksi tai joutua lapsikaupan uhriksi. Se yllätti meidät. Tiesimme, että heillä esiintyy paljon kyseisiä ongelmia, mutta emme olleet koskaan kuulleet, että joku kysyisi sitä Suomesta. Pidämme aina niin itsestään selvänä, että mitään tuollaista ei voisi koskaan koskaan käydä. Joskus lapsiin kohdistuva väkivalta voi tuntua kaukaiselta ajatukselta, jos itse ei koe sitä. Silloin pitää kuitenkin muistuttaa itseään niistä, jotka elävät turvattomassa ympäristössä. Eikä tarvitse kauas mennä löytääkseen jonkun, jota kiusataan koulussa. Tai sitten voi mennä vähän kauemmas ja löytää paljon lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa. Siksi olisi tärkeää, että me kaikki ottaisimme vähän ispiraatiota Young Media Clubilta ja olisimme vielä aktiivisempia ja yrittäisimme aktivoida myös muita. Helppo tapa on osallistua Planin toimintaan. Mahdollisuuksia on paljon ja vieläpä kaikenikäisille. Plan tekee auttamisesta helppoa – joku voisi sanoa, että liian helppoa: ei tarvitse kuin rohkaistua osallistumaan. Lastenhallituksella ja Young Media Clubilla on suunniteilla yhteinen projekti, josta tulette varmasti vielä kuulemaan tänä vuonna! Mukana tukemassa lasten oikeuksia ja koulutusmahdollisuuksia. nokia.com/people&planet 26
PLAN-KOLUMNI Suomessa voidaan ottaa oppia Etelä-Afrikan lapsilainsäädännöstä Lapsen oikeudet ovat jokaiselle lapselle kuuluvia, ihmisoikeussopimuksiin ja kansallisiin lakeihin perustuvia oikeuksia. Vuonna 1989 YK:ssa hyväksytty lapsen oikeuksien sopimus merkitsi siirtymistä lasten suojelusta laajempaan kaikkien lapselle tässä sopimuksessa turvattujen oikeuksien suojeluun. Ryhtyessäni tutkimaan lasten oikeuksia huomasin, että Suomessa lapsen oikeuksien sopimusta oli käytetty varsin niukasti huolimatta siitä, että valtio on sitoutunut sen täytäntöönpanoon lainsäädännössä, tuomioistuimissa ja hallinnossa. Lapsen oikeuksien hidas kehitys voidaan liittää ihmisoikeuksien vakavasti ottamisen lyhyeen historiaan. Suomessa lapsen oikeuksiin liittyvä tutkimus on vasta alussa. Muiden Pohjoismaiden ja muun muassa Belgian, Irlannin ja Iso-Britannian lisäksi korkeatasoista lapsioikeudellista tutkimusta on tehty Etelä-Afrikassa, joka osoittautuikin lapsen oikeuksista kiinnostuneelle merkittäväksi vierailukohteeksi. Toisin kuin Suomessa EteläAfrikassa lapsen oikeuksia koskevat keskeiset lähtökohdat on otettu maan perustuslakiin. Etelä-Afrikan lasten todellisuus poikkeaa monin tavoin suomalaisten lasten arjesta. Maan tulo- ja varallisuuserot ovat maailman suurimpia, mikä heijastuu lapsiin, joita on peräti 37 prosenttia väestöstä. Lapsista kaksi kolmesta elää köyhiksi määritellyissä perheissä. Moni lapsi on vailla riittävää ravintoa ja puhdasta vettä. Asuinolot ovat puutteelliset muun muassa saniteettitilojen ja sähkönsaannin osalta. Lasten oikeuksien toteutumista vaikeuttaa myös syntyvien lasten rekisteröimättä jättäminen, lasten hylkääminen, lasten käyttäminen laittomaan toimintaan, lapsikauppa, hiv ja siihen liittyvä orpojen suuri määrä, pitkät matkat terveyspalveluihin, lasten psyykkiset ongelmat ja niiden seurauksena riski-käyttäytyminen. Etelä-Afrikan arjen haasteista huolimatta – tai ehkä osin juuri niiden seurauksena – maassa alkoi nopeasti kehittyä lapsen oikeuksien sopimukselle rakentuva näkökulma lasten oikeuksiin apartheid-järjestelmän murruttua 20 vuotta sitten. Muutosta seurannut yleinen lainsäädännön kehittäminen oli otollinen maaperä lasten oikeuksien esiin nostamiselle. Lainsäädäntötyöhön osallistuneen Pretorian yliopiston lapsioikeuskeskuksen johtajan professori Ann Skeltonin mukaan apartheidin perintö näyttääkin edistävän lasten oikeuksien kehitystä. Maan synkän historian vuoksi lainsäädännössä ja tuomioistuinkäytännössä pyritään varmistamaan, että kansalaiset olisivat keskenään yhdenvertaisessa asemassa ja ettei mitään ryhmää syrjitä. Toisin kuin Suomessa Etelä-Afrikassa lapsen oikeuksia koskevat keskeiset lähtökohdat on otettu maan perustuslakiin, jota pidetään eräänä maailman kehittyneimpänä valtiosääntönä. Perustuslaissa säädetään lapselle muun muassa oikeus huolenpitoon, ravintoon, sosiaali- ja terveyspalveluihin, suoja huonoa kohtelua ja hyväksikäyttöä vastaan ja oikeus ilmaiseen oikeusapuun. Merkittävänä on pidettävä perustuslain säännöstä, jonka mukaan lapsen edun on oltava ensisijalla kaikissa lasta koskevissa ratkaisuissa. Säännöksen avulla on kehitetty oikeuskäytännössä useita muita lapsille perustuslaissa turvattuja oikeuksia. Etelä-Afrikan perustuslakituomioistuin on osoittautunut keskeiseksi instanssiksi lasten oikeuksien kehittämisessä. Etelä-Afrikassa on lapsen oikeuksien sopimukselle rakentuva lainsäädäntö ja sopimusta aktiivisesti soveltava tuomioistuinlaitos, mutta resurssit oikeuksien toteuttamiseen käytännön tasolla ovat niukat. Suomen taloudellinen tilanne on huomattavasti parempi, mutta lainsäädäntö ja tuomioistuinkäytäntö eivät vielä vastaa lapsen oikeuksien sopimusta. Toivottavasti kummassakin maassa tapahtuu kehitystä parempaan. Suomessa lapsijärjestöillä on merkittävä rooli kehityksen vauhdittajana. Suvianna Hakalehto-Wainio Kirjoittaja aloitti tammikuussa lapsi- ja koulutusoikeuden professorina Itä-Suomen yliopistossa. Hän on julkaissut muun muassa teoksen Oppilaan oikeudet opetustoimessa sekä ollut toimittamassa artikkelikokoelmaa Lapsioikeus murroksessa. Hakalehto-Wainion tutkimusintressit kohdistuvat lapsen oikeuksien sopimukseen ja myös lasten oikeuksiin Afrikassa. Hakalehto-Wainio on myös Suomi–Etelä-Afrikka-seuran puheenjohtaja. 27
SVENSKA SIDOR Återuppbyggnad kommer att pågå länge Plan var bland de första organisationerna att hjälpa tyfondrabbade familjer på Filippinerna. Barn går redan i skolan men återställningsarbetet kommer att ta flera år. Skräp och fallna palmer så långt ögat når. En båt mitt i åkern, bilar bland ruinerade hus. Landskapet i staden Tacloban ser hopplöst ut. Först rev vindarna bort tak och träd och därefter kom en 10 meters våg som sköljde bort resten. Tyfonen Haiyan slog till på Filippinerna i november och var en av de värsta stormarna i historien. För tillfället vet man att över 6000 människor har dött och 1800 har ännu inte hittats. Haiyan påverkade livet på 14 miljoner filippiner. Fortfarande är cirka fyra miljoner utan hem. Plan var redan på plats Plan startade i november insamlingen på humanitär hjälp för Haiyans offer. Målet för internationella Plan är att samla 75 miljoner dollar för att hjälpa över 300 000 filippinier under fem års tid. Plan har arbetat sedan länge i de hårdast drabbade områdena östra och västra Samar och på ön Leyte. I flera byar var katastrofen omfattande då nästan alla hus försvann i stormen och vågorna. Saltvatten och skräp svepte över risfälten och nu har familjer svårt med inkomsten. Strax efter katastrofen delade Plan ut byggmaterial för tillfälliga skydd samt mat, vatten och hygienartiklar. Senare har Plan fokuserat på barn och organiserat tillfälliga skolor för att få igång barnens vardag och skydda barn. I skolor blir alla barn registrerade vilket minskar risken för kidnappning och barnhandel. Fadderbarn i de hårdast drabbade områdena Tyfonen förstörde hembyn för Plans fadderbarn Jhomelyn på Östra-Samar. Över 90 28 procent av husen i byn förstördes helt. – Jag är väldigt ledsen för att mitt hem är borta. Endast golvet blev kvar, säger 12-årige Jhomelyn. Plan har hjälpt familjen med byggmaterial och tillfälliga skydd. Jhomelyn förlorade alla sina kläder i tyfonen och är tvungen att använda systerns kläder – pinsamt tycker Jhomelyn. Men ännu större förlust för honom är att alla hans skolböcker och häften försvann i stormen. – En bläckpenna, det är allt jag har kvar, säger Jhomelyn med sorgsen röst. Plan har närmare 40 000 fadderbarn på Filippinerna varav cirka 600 har finländska faddrar. Enligt nuvarande uppgifter har ett fåtal fadderbarn dött, men ingen av dem hade finländska faddrar. Situationen i området uppdateras konstant. kunde han tänka bara på sin syster och hennes familj. Hur har de klarat sig i stormen? Omedelbart gav Laplana sig iväg mot Tacloban. Eftersom vägarna var delvis förstörda var han tvungen att promenera bland lik de sista 30 kilometerna. – Jag tänkte att om min syster har dött kan jag inte jobba för Plan i den här katastrofen. Systern klarade sig och Laplana anmälde sig till Plans katastrofgrupp i Tacloban. Första veckorna jobbade Laplana och alla andra dygnet runt. – Vi har jobbat länge här så vi känner folket och området och kunde börja arbetet på en gång. Det är tungt eftersom flera mina vänner som bor här har försvunnit. Men familjer behöver vår hjälp. Jag orkar kämpa eftersom jag vill hjälpa människor. Byborna förberedde sig inför katastrofen Plans hjälp på Filippinerna Innan tyfonen slog till gick Plans frivilliga medarbetare runt i byarna och varnade om den inkommande stormen. Samtidigt kollade de att invånarna hade en evakueringsplan. Byborna skyddade sin egendom och husen för att minska förstöring. Nickson Gensis var en av Plans anställda som hjälpte i byarna. Han stannade i en by under tyfonen och bland annat videofilmade hur vågen svepte bort grannhuset på bara några sekunder. Över en miljon människor har sett videon på YouTube. Även om Gensis har sett störtvågor i sin hemtrakt har han aldrig sett ett sådant som i Haiyan. – Då tänkte jag endast på min familj och hur de klarar sig i tyfonen, berättar Gensis. Alla i hans familj överlevde men flera av Plan Filippinernas medarbetare förlorade sina vänner och hem. Tungt men givande arbete Då Telesforo Laplana, sakkunnig för Plan Filippinernas katastrofberedskapsgrupp, hörde att tyfonen hade slagit till i Tacloban »» 395 000 människor har fått mat »» 94 000 har fått vattenrengöringsmedel »» 6 100 elever har fått skolmaterial PLAN-FADDER Har du en ny e-post adress? Kom ihåg att meddela oss dina nya aktuella kontaktuppgifter. På så sätt säkerställer du att meddelandena vi skickar dig kommer fram. Du kan uppdatera dina kontaktuppgifter på nätet på OmaPlan plan.fi/omaplan eller med e-post till vår kundservice info@plan.fi
När ugandisk skola fick post från Kauhajoki Samarbetet mellan skolorna i Finland och Uganda visar goda resultat. Skolorna har lärt av varandra och barnen har fått större roll i skoladministrationen. En varm och fuktig eftermiddag i den östafrikanska grundskolan i Nakikonge. Långt ute på landsbygden i Uganda samlas hundratals flickor och pojkar i sina skoluniformer i klassrummen. Det är spänning i luften. Alla stirrar på den svarta kistan som står mitt på bordet. Mysterilådan har rest hit ända från Kauhajoki. Samarbetet mellan skolorna i Nakikonge och Kauhajoki är inte traditionell vänskolaverksamhet, även om ugandiska barn redan kallar finska elever för sina vänner. Barn i båda länderna lär sig nya saker och nya kulturer men det här samarbetet vill gå ännu djupare. – Syftet är att skolorna delar sina erfarenheter av hur elever skulle kunna delta i beslutsfattandet i sina skolor bättre än tidigare, säger Plans koordinator i Uganda Deborah Kirabo. Utmaningarna är olika i dessa skolor. Uganda är ett fattigt land och kvaliteten på utbildningen är dålig. Alla barn går inte hela grundskolan. Finland däremot har fått höga internationella poäng på inlärningsresultat men eleverna tycker att de inte får påverka utvecklandet av sin skola. Detta i sin tur leder till att elever inte trivs i skolan. Stolta över grötlunch Mycket har redan förändrats. Elevkårernas ställning förstärktes för två år sedan och föräldrarna har blivit mer aktiva i skolverk- samheten. Barn är med i beslutsfattandet, de har till exempel krävt att samhället ordnar en grötlunch i skolan för eleverna. Barnen har också anlagt en trädgård på skolgården, därifrån får de banan och kassava till matbordet. Den fiffiga elevkåren delade upp ansvaret för städningen mellan klasserna och nu trivs eleverna bättre i den snygga omgivningen. Många barn som hoppat av skolan har återvänt till skolbänken. – Via elevkåren har vi kunnat minska våld och mobbning, säger den 11 -åriga Esther. Rektorn Kamya Ssemugabi beundrar det som elever åstadkommit och gläds åt diskussioner om samarbetet med sina finländska kollegor. – Jag skulle vilja veta hur finländska lärare håller kontakt med föräldrarna. Deras klasser verkar vara små, hos oss har femmornas lärare 50 elever på sitt ansvar. Och alla dessa är olika personligheter med olika familjebakgrund, funderar Ssemugabi. Spännande och annorlunda, i Uganda finns nämligen bara två. Barnen planerar att de skulle kunna skicka ugandiska frukter till sina nya finska vänner. Synd att tullbestämmelserna antagligenskulle stoppa dessa planer. En jackfrukt skulle säkert vara lika exotisk på pulpeten i Kauhajoki som ritningen med snögubbe på väggen i klassrummet i Nakikonge. Förvåning över snögubben Mysterilådan har nu öppnats i klassrummet och ritningar, foton och små pyssel går från hand till hand under glada miner och utrop. Bokmärken samt foton väcker livligt babbel. Barnen känner inte till figurer som Jultomten och Angry Birds men något bekant hittar de bland ritningarna. – Nån har ritat Ugandas flagga, ropar en glad barnaröst. – KOI-VU (björk), en pojke från sjätte klass stavar texten bredvid trädritningen. Han smeker försiktigt björkbladet som limmats där bredvid. Han läser högt från häftet på engelska att Finland har fyra årstider. Samarbetet mellan skolorna är en del av ett större skolprojekt »» Samarbetet förstärker skoladministrationen i Tororo och Luwero i Uganda. »» Fyra finska och fyra ugandiska skolor är »» »» med i projektet. Skolcentret i Kauhajoki får bidrag från Utbildningsstyrelsen. Med hjälp av samarbetet kan skolor dela sina erfarenheter om hur elevernas deltagande i beslutsfattandet i skolorna kunde ökas. Förutom Mysterilådan använder skolorna också Skype-samtal och videor gjorda av barn i kommunikationen. KILPAILU Äänestä ja osallistu kilpailuun! Mikä on mielestäsi lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit tulevaisuudessa lehdestämme lukea, tai antaa palautetta toimituksellemme. Toiveesi ja mielipiteesi ovat meille tärkeitä! Vastaamalla lukijakysymykseen voit voittaa Planin työtä tukevia tuotteita. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa kansainvälisesti tunnetun koulutuksen puolestapuhujan Malala Yousafzain tarinan kertovan Minä olen Malala -kirjan (lue lisää s. 10). Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi tai postikortilla osoitteella Plan Suomi, Plan-lehti, Kumpulantie 3, 6. krs, 00520 Helsinki. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen asiakaspalvelustamme info@plan.fi. Lehden 4/13 lukijakysymyksen arvonnan ja Plan Shopin ja Globe Hopen yhteistyönä suunnitteleman Girls Can Kukkuu -kukkaron voittivat Merja ja Jukka Alamäki Tampereelta. Lukijat äänestivät parhaaksi jutuksi Bolivian esikouluista kertovan Virikkeellinen varhaiskasvatus saattelee lapset koulun Boliviassa. Onnea ja kiitos kaikille vastaajille! 29
JUNIOR-PLAN Joka vuosi heinäkuun ja lokakuun välillä 1,5 miljoonaa gnuta vaeltaa Serengetin kansallispuistosta Tansaniasta Masai Maran luonnonsuojelualueelle Keniaan tuoreen ruohon perässä. Eläimillä ei ole seurasta puutetta: vaelluksessa on mukana myös esimerkiksi 200 000 seepraa ja 360 000 Thomsonin gasellia! WIKIMEDIA COMMONS n o n a l P r o i n u J ä l l ä t t u n u p saa ! n a a i n e K a kerta Köyhyydestään huolimatta Kenia on tunnettu kännykkämaana, jossa on paljon kännyköihin liittyviä yrityksiä. Myös Plan ja Nokia ovat tehneet maassa työtä kännyköiden parissa: vanhemmat voivat saada lasten kasvatukseen liittyviä tekstiviestejä puhelimeensa. NAIROBI Löydä parit papukaijoille Papukaijat ovat kadottaneet omat parinsa. Löydätkö samanlaiset papukaijat takaisin yhteen? WIKIMEDIA COMMONS PLAN Kenian, Ugandan ja Tansanian alueella sijaitseva Victoriajärvi on Afrikan suurin järvi, maailman laajin trooppinen järvi ja maailman toiseksi suurin makean veden järvi. Victoriajärvessä on yli 3 000 saarta, ja järven syvyys on jopa 85 metriä. Jambo! Olen flamingo, ja Keniassa on yksi suosikkipaikostani: Nakurujärvi, jossa on kaikkea kivaa naposteltavaa. Nakurujärvellä meitä näkeekin usein tuhansia, joskus jopa miljoonia yksilöitä. Tiesitkö muuten yhden hassun jutun: kun ruokailen, käännän nokkani, eli itse asiassa syön ylösalaisin! 30
Collinsin kouluun saatiin vessat Kolmetoista vuotias Collins käy pientä koulua Homabayn kylässä Keniassa. Hänen koulussaan on 250 oppilasta, mutta pitkään koulussa oli vain kaksi vessaa. Koululaiset tekivät tarpeensa usein pusikkoihin, eivätkä pesseet käsiään. Tämän takia bakteerit levisivät, ja koululaisilla oli usein vatsakipuja ja mahatautia. Planin avulla kouluun saatiin vessoja ja käsienpesumahdollisuus sekä koulun terveyskerho, jonka myötä oppilaat ovat oppineet käsienpesun ja vessankäytön tärkeyden. – Aiemmin kävimme pissalla ulkona kuin kissat. Teimme kuopan, jonka sitten peitimme. Kärpäsiä oli joka paikassa, Collins muistelee. Nyt koulussa on 15 vessaa. Oppilaat osaavat pestä kätensä, ja koululaisten vatsaongelmat ovat selvästi vähentyneet. Koululaisista on tullut myös esimerkkejä yhteisöissään. Sen jälkeen, kun kouluun saatiin vessat, myös monen lapsen kotiin on rakennettu vastaavanlaiset vessat. Collins kertoo, että hänen isänsä vastusti aluksi ajatusta, mutta suostui lopuksi rakentamaan vessan myös Collinsin perheen kotiin. – Isä on itsekin nyt tyytyväinen, että suostui, Collins sanoo. Askartele kieputushyrrä! Pyörivä kieputushyrrä on hauska ja yksinkertainen lelu, joka on helppo askarrella kierrätysmateriaalista. Tarvitset: »» pahvia »» sakset »» liimaa »» neulan »» kaksi nappia »» lanka (mieluiten elastista) »» (kyniä koristeluun) Valmistusohjeet: 1. Leikkaa pahvista kaksi samanlaista pyöreää kappaletta. Liimaa ne yhteen ja halutessasi koristele pahvi. 2. Tee neulalla kaksi reikää pahviin. Reikien on hyvä olla mahdollisimman pienet. 3. Ota pitkä langanpätkä (vajaat 1,5 metriä). Pujota lanka pahvinpalasen ja molempien nappien kautta niin, että napit jäävät noin 30 sentin päähän pahvista. 4. Solmi lanka yhteen ja leikkaa ylimääräinen lanka pois. 5. Aloita kieputus! Näin pyörität kieputushyrrä: Ota napit kumpaankin käsiisi. Pyöritä pahvin palasta ja anna sen pyöriä. Vedä naruista ja anna pahvin liikkua vapaasti. Kun löydät rytmin, pahvi pyörii edestakaisin niin pitkään, kunnes lanka kiertyy kokonaan kasaan. 31
KÄSIN TEHDYT SAMBIALAISET KUPARIKORUT OVAT SAAPUNEET Power Flower -kaulakoru Power Flower -rannekoru Korut on hankittu korupajasta, joka työllistää ja tukee heikoimmassa asemassa olevia nuoria naisia. www.plan.fi/shop