plan 4/2021 VENEZUELAN KRIISI Siirtolaistytöt kokevat turvattomuutta ja syrjintää Mosambik Apua Cabo Delgadon ruokapulan ja levottomuuksien keskelle Nepal 13-vuotiaana naitettu aktivisti Poonam tavoittelee unelmiaan
Tytöt pelkäävät verkossa turvallisuutensa puolesta Verkossa leviävä valheellinen informaatio uhkaa tyttöjen ja nuorten naisten turvallisuutta ja terveyttä ja heikentää heidän mielenterveyttään, tuore maailmanlaajuinen tutkimuksemme paljastaa. Selvitimme internetissä leviävän väärän informaation vaikutuksia tyttöjen elämään yhteensä 33 maassa. 26 maassa yli 26 000 iältään 15–24-vuotiasta tyttöä ja nuorta naista vastasi kyselytutkimukseen, ja 18 maassa teimme syvähaastatteluja. Kyselytutkimukseen vastanneista tytöistä ja nuorista naisista tuhat oli suomalaisia. Kyselytutkimuksen vastaajista yhdeksän kymmenestä (87 %) arvioi, että verkossa leviävällä väärällä informaatiolla on haitallisia vaikutuksia heidän elämäänsä. Joka viides (20 %) kokee itsensä fyysisesti uhatuksi väärän informaation takia. Esimerkiksi feikkiprofiilit ja valetapahtumat sosiaalisessa mediassa sekä epäluotettavat terveysvinkit ovat merkittäviä turvallisuusja terveysuhkia. Maailmanlaajuisesti 35 % vastaajista on kokenut stressiä, huolta tai ahdistusta ja 28 % surua tai masentuneisuutta internetin misinformaation ja/tai disinformaation takia. Suomalaisvastaajista 73 % kokee, että verkon misja disinformaatiolla on heihin negatiivisia vaikutuksia. Stressiä, huolta tai ahdistusta on kokenut 35 % ja surua tai masentuneisuutta 21 %. Suomalaistytöistä 8 % tuntee itsensä fyysisesti uhatuksi väärän informaation takia. “Internet muokkaa tyttöjen näkemyksiä itsestään, heille tärkeistä asioista ja maailmasta heidän ympärillään. Tutkimuksemme osoittaa, että internetissä leviävällä väärällä informaatiolla on vakavia seurauksia tosielämässä”, sanoo Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen. Plan International vaatii yhdessä tyttöjen kanssa, että hallitukset kaikkialla maailmassa sitoutuvat tarjoamaan lapsille ja nuorille digitaalisen ja medialukutaidon opetusta. Heidän on saatava välineet valheellisen informaation tunnistamiseen ja verkon turvalliseen käyttöön. Tutustu raporttiin ja muihin tutkimuksiimme: plan.fi/tutkimukset PEFC/02-31-170 4041 0089 Plan 4/21 ?marraskuu 2021 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Plan International Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Taitto: Tuija Sorsa Paino: Painotalo Plus Digital Oy. Painosmäärä: 30 704 kpl. Seuraava numero ilmestyy maaaliskuussa 2022. Plan International Suomi Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Paula Salovaara (pj.), Mika Aaltola, Fatim Diarra, Cristina Gomez Saari, Virpi Haaramo, Gunvor Kronman, Nasima Razmyar, Eeva Salmenpohja, Tommi Tervanen ja lastenhallituksen edustaja Priya Härkönen. Lahjoittajapalvelu: ma–to klo 11–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse lahjoittajapalveluumme 09 6869 8030. Keräyslupa: RA/2020/313 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakasja sidosryhmärekisteri. Aikakausmedia ry:n jäsen ajankohtaista Äänestä ja osallistu kilpailuun Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa JJ Bolan kirjan Naamiotta, jonka esittelyn voit lukea sivulta 29. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi. Kerrothan myös osoitteesi. Lukijat valitsivat numeron 3/21 kiinnostavimmaksi jutuksi Reynerin pitkä tie kouluun, joka kertoi Andeilla asuvan pienen pojan arjesta. Lukijapalkinnon voitti Miska Kaihlamäki Seinäjoelta. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen lahjoittajapalvelustamme info@plan.fi. Onnea ja kiitos vastaajille! 2
”Planin ohjelman avulla olen oppinut, että minun ei olekaan pakko lyödä tyttöystävääni”, kertoi teini-ikäinen poika minulle tutustuessani työhömme Dominikaanisessa tasavallassa. Hän oli mukana Champions of Change -ohjelmassamme, jossa poikia koulutetaan toimimaan tasa-arvon edistäjinä ja muutoksentekijöinä omissa yhteisöissään. Monissa muissakin maissa on vastaavia pitkään vallalla olleita käsityksiä sukupuolirooleista. Pojat joutuvat tottumaan ahtaaseen rooliin, johon kuuluu esimerkiksi väkivaltainen käyttäytyminen tyttöjä ja naisia kohtaan. Harva poika todella haluaa lyödä tyttöystäväänsä, mutta jos se on käyttäytymismalli, johon pienestä pitäen oppii, siitä tulee normaalia. Koska me Planissa keskitymme erityisesti maailman tyttöjen oikeuksien edistämiseen, meiltä kysytään usein, emmekö tee mitään poikien eteen. Kyllä me teemme. Viestimme ei koskaan ole ollut, että vain tyttöjen oikeuksien pitää toteutua tai että sen pitäisi tapahtua painamalla poikia alas. Keskitymme erityisesti tyttöjen oikeuksiin, koska Ei ole oikeaa tapaa olla poika tai tyttö tytöt ovat monella mittarilla poikia heikommassa asemassa. Tavoitteemme on sukupuolten välinen tasa-arvo, ja sen toteutumiseen tarvitaan kaikkia sukupuolia. Ilman poikien ja miesten aktiivista otetta tasa-arvo ei koskaan toteudu. Ohjelmissamme tavoitteena on monipuolistaa kuvaa siitä, millaisia niin tytöt kuin pojatkin voivat olla. Ei ole mitään oikeaa tapaa olla tyttö tai poika, eikä kaikkien tarvitse mahtua perinteiseen suku puolijakoon. Aktiivisten poikien avulla myös isät ovat oppineet ohjelmissamme, että vaikkapa tiskaaminen on miehillekin normaalia tai että tyttärestä voi tulla automekaanikko. Joulun lähestyessä moni miettii, millaisia lahjoja lapsille ostaa. Muutaman vuoden takaisen selvityksemme mukaan perinteiset sukupuolinormit ohjaavat usein myös lahjaostoksiamme. Pojille ostetaan esimerkiksi enemmän faktakirjoja, kun tytöille ostetaan satuja. Kirjat vaikuttavat lasten ajatteluun ja näin ohjaavat myös heidän käsityksiään sukupuolirooleista. Ahtaat käsitykset sukupuolirooleista voivat estää lasta kehittämästä taitojaan monipuolisesti ja vaikuttaa myöhemmin koulutusja ammatinvalintoihin. Vaikka on ihan ok ostaa pojalle pikkuauto ja tytölle nukke, välillä voi tehdä myös toisenlaisia valintoja. Omien usein tiedostamattomien ennakkoasenteiden huomioi misella voi olla yllättäviä positiivisia seurauksia. Haluan kiittää teitä kaikkia kummeja, tyttösponsseja ja muita tukijoitamme kuluneesta vuodesta. Teidän avullanne pystymme murtamaan perinteisiä käsityksiä sukupuolinormeista ja edistämään tasa-arvon toteutumista ympäri maailman. Kun tasa-arvo toteutuu, kaikki voittavat. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Ossi Heinänen pääsihteeri pääkirjoitus 4 Turvattomana kaduilla 10 Uutisia maailmalta 12 Uutisia Suomesta 14 ”Syömme vain, jos saamme naapureilta ruokaa” 18 “Liian varhainen avioliitto ei pysäytä minua” 20 Tytöt vaativat lisää tietoa ja tasa-arvoa #GirlsTakeoverissa 24 Vapaaehtoiset 25 Yritysuutiset 26 Kummit ja tyttösponsorit 28 Plan-palat 30 Junior-Plan SISÄLLYS 4 14 18 3
Teksti: HEIDI KLEEMOLA, SUSSAN MAGALLAES, CAMILA MARIÑO JA ELENA RUIZ LABRADOR Kuvat : SUSSAN MAGALLAES JA JUAN JOSÉ ORELLANA 4
Y onaxis istuu bussiterminaalin betonilattialla Ecuadorin pääkaupungissa Quitossa. Hän jakaa ruokaa kolmelle lapselleen, muttei syö itse. Yonaxis näyttää hyvin hoikalta. Hän pitelee kädellään vatsaansa merkiksi siitä, että odottaa neljättä lastaan. Hän on tuskin 20-vuotias. Yonaxis ei vielä tiedä, tuleeko hän näkemään odottamaansa lasta. Hänen kasvoillaan näkyy huoli, sillä kaksi päivää aiemmin hän on alkanut jälleen vuotaa verta. Neljä kuukautta sitten hän sai keskenmenon perheen asuessa Cucutássa, Kolumbiassa. Tuolloin verenvuotoa jatkui kaksi kuukautta, mutta Yonaxis ei päässyt terveysasemalle. “Niin paljon venezuelalaisia on lähtenyt kotimaastaan, ettei meitä varten ole terveydenhoitoa”, hän sanoo. Yonaxis on yksi monista venezuelalaisista, jotka ovat joutuneet lähtemään kotimaastaan vaikean taloudellisen ja sosiaalisen kriisin takia. Yli 5,6 miljoonaa ihmistä on lähtenyt maasta viime vuosina. Suurin osa heistä asuu nyt muissa Latinalaisen Amerikan maissa, kuten Kolumbiassa, Perussa, Chilessä, Ecuadorissa ja Brasiliassa. Yonaxis muistaa, kuinka alkoi odottaa ensimmäistä lastaan vain 14-vuotiaana. Kun tytär Yosgleidis syntyi, Yonaxis ei enää palannut kouluun. Kahden vuoden kuluttua syntyi Iams ja sen jälkeen Raydam. Yonaxis kertoo, että hän olisi kyllä ollut kiinnostunut perhesuunnittelusta miehensä kanssa. “Kotimaassamme oli kuitenkin pakko valita, ostammeko ehkäisyvälineitä vai säkin jauhoja. Valinta oli selvä: ensin täytyy syödä.” 5 Köyhyys, turvattomuus sekä koulutuksen ja mahdollisuuksien puute hankaloittavat monen siirtolaistytön elämää. Plan tukee Venezuelasta paenneita tyttöjä ja nuoria naisia uusissa kotimaissaan. Turvattomana kaduilla KUMMIT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ
”Tähän alkaa jo tottua” Quiton bussiterminaalissa on ruuhkaa. Aiemmin monet pakolaisperheet jäivät Ecuadoriin, mutta nyt iso osa jatkaa matkaansa Peruun ja naapurimaihin. Monet pakolaiset elävät asemalla, kunnes saavat tarpeeksi rahaa kokoon päästäkseen jatkamaan matkaansa. Yonaxis jää perheensä kanssa Ecuadoriin, jos hänen miehensä saa töitä. Jos ei, he jatkavat matkaansa Peruun. Perhe on perustanut väliaikaisen kodin bussiterminaalin jalkakäytävälle. Kattona on muovilevy, joka antaa hieman yksityisyyttä ja suojaa kylminä öinä. Yonaxis on jo tottunut elämään perheensä kanssa näissä olosuhteissa. Venezuelasta lähdettyään perhe asui kuusi kuukautta Cucutássa, Kolumbiassa. ”Nukuimme jalkapallokentällä taivasalla, koska meillä ei ollut varaa edes pienimpään huoneeseen.” Kun Yonaxis ja hänen miehensä huomasivat, ettei Kolumbiasta löytynyt töitä, he päättivät siirtyä Ecuadoriin. He kävelivät rahattomina Cucutásta Quitoon. Yonaxis kertoo ”Nukuimme jalkapallokentällä taivasalla, koska meillä ei ollut varaa edes pienimpään huoneeseen.” Ryhmä venezuelalaisia siirtolaisia on juuri saapunut Tumbesiin Peruun. Heillä on mukanaan vain välttämättömimmät tavarat. Yonaxis asuu miehensä ja kolmen lapsensa kanssa väliaikaisessa teltassa Quiton bussiasemalla. Perhe on saanut Planilta ruokaa ja hygieniatarvikkeita. 6
matkan olleen kamala. Vaellus kesti puolitoista kuukautta, ja vanhemmat joutuivat kantamaan pieniä lapsiaan. Perheen lapset eivät päässeet varhaiskasvatukseen eivätkä esikouluun kotimaassaan Venezuelassa, mutta ongelmat jatkuvat myös Ecuadorissa, sillä lapsilla ei ole virallisia papereita. “Toivon, että lapsemme pääsisivät kouluun ja saisivat enemmän mahdollisuuksia kuin me aikuiset olemme saaneet”, Yonaxis sanoo ja etsii itkevälle tyttärelleen lämpimämpiä vaatteita laukustaan. Perhe on saanut muiden bussiterminaalissa asuvien siirtolaisten tavoin ruokaa ja hygieniatarvikkeita Plan Internationalilta, joka auttaa pakolaisia ja siirtolaisia Ecuadorissa, Kolumbiassa ja Perussa. Plan myös tukee siirtolaislasten koulunkäyntiä ja edistää tyttöjen oikeuksien toteutumista. Syrjintä vaikeuttaa koulutusta Yonaxisin tilanne ei ole ainutkertainen. Plan International on selvittänyt Venezuelasta paenneiden tyttöjen ja nuorten naisten kokemuksia uusissa kotimaissaan. Tutkimus Adolescent Girls in Crisis: Voices from the Venezuelan Migration in Colombia, Ecuador and Peru osoittaa, että Venezuelasta paenneet tytöt ja nuoret ovat usein vailla perusturvaa. Tutkimukseen osallistui 452 iältään 10–19-vuotiasta tyttöä. Puolet tytöistä kertoo tuntevansa olonsa turvattomaksi ulkona liikkuessaan. 21 prosenttia tytöistä kertoo todistaneensa nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa, aggressiivisuutta ja seksuaalista hyväksikäyttöä. Siirtolaisuus lisää tyttöjen riskiä kokea sukupuolittunutta väkivaltaa. Väkivallalle altistavat virallisten papereiden puuttuminen, varhaiset raskaudet, koulunkäynnin keskeytyminen ja köyhyys. Tytöillä on suuri riski kokea rasismia ja seksuaalista häirintää julkisilla paikoilla, kouluissa ja sosiaalisessa mediassa. Nuoret kokevat kiusaamisen vaikuttavan sopeutumiseensa, koulunkäyntiinsä ja itsetuntoonsa. Ennen koronapandemiaa arviolta puolet Venezuelasta paenneista lapsista ei käynyt koulua. Pandemian aiheuttama koulujen sulkeminen on vaikeuttanut tilannetta, sillä epävakaissa oloissa elävillä siirtolaisilla ei yleensä ole mahdollisuutta käyttää internetiä eikä osallistua etäopetukseen. 7
Siirtolaisuus lisää tyttöjen riskiä kokea sukupuolittunutta väkivaltaa. Vaarallinen matka parempaan tulevaisuuteen Yksi turvattomuutta ja pelkoa kokeneista tytöistä on 20-vuotias Emma*. Hän istuu asuntonsa ainoalla tuolilla Tuberissa Pohjois-Perussa ja katsoo ulos ikkunasta. Hän saapui Peruun viisi kuukautta sitten toiveenaan aloittaa uusi elämä. Uusi kaupunki ja kulttuuri tuntuvat kuitenkin vierailta. ”En pysty sanomaan, olisiko ollut parempi pysyä kotona kuin tulla paperittomaksi siirtolaiseksi. En olisi kuitenkaan selviytynyt Venezuelassa. Minimipalkka ei riittänyt opiskeluun eikä ruokaan.” Emma teki kovasti töitä voidakseen rahoittaa vaarallisen matkansa sukulaistensa luo Peruun. Hän ylitti Kolumbian rajan Tachira-joen yli muiden paperittomien siirtolaisten kanssa, koska virallinen rajanylityspaikka oli suljettu. Seuraavan rajan yli hän matkusti piilossa rekan kontissa viiden aikuisen ja kahden lapsen kanssa. ”Minua oli varoitettu seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja neuvottu, etten saisi meikata enkä näyttää viehättävältä.” Kertoessaan tarinaansa Emma tarkkailee ympäristöään pelokkaasti kuin odottaen lähestyvää vaaraa. Ajan kuluessa psyykkiset traumat voivat helpottaa. Emma on saanut työpaikan ravintolasta ja on toiveikas, että häntä odottaa parempi tulevaisuus. Plan on auttanut siirtolaisnuoria sopeutumaan yhteiskuntaan ja tarjonnut ammatillista koulutusta työllistymistä varten Perussa. Oikeus elää ilman väkivaltaa Planin tutkimuksessa yli puolet tytöistä kertoo olleensa huolissaan myös ruoan puutteesta. 44 prosenttia kertoo menneensä joskus nälkäisenä nukkumaan ja joutuneensa kerjäämään ruokaa. Joka kymmenes yli 15-vuotias tyttö kertoo olleensa aiemmin tai olevansa parhaillaan raskaana. Keskimääräinen ikä ensimmäiselle raskaudelle on 16 vuotta, vaikka tytöt itse toivovat tulevansa raskaaksi vasta noin 25-vuotiaana. Varhaiset raskaudet lopettavat monen tytön koulunkäynnin, ja teiniäidit ovat alttiita lapsityövoimalle, varhaisille avioliitoille, väkivallalle ja köyhyydelle. 40 prosentilla pakolaistytöistä ei ole ollut mahdollisuutta päästä terveydenhoitoon. Joka kymmenes yli 15-vuotias tyttö kertoo olleensa aiemmin tai olevansa parhaillaan raskaana. 44 prosenttia kertoo menneensä joskus nälkäisenä nukkumaan ja joutuneensa kerjäämään ruokaa. 8 ”Pakomatkalla Venezuelasta suurin pelkoni oli jäädä kiinni ja joutua vankilaan”, Emma kertoo.
”Pojat kiusasivat minua usein ja sanoivat todella loukkaavia asioita. He kommentoivat myös äitiäni, mikä tuntui pahalta.” Arantzan isällä oli vaikeuksia saada töitä. Hän myi kakkuja kadulla ja kohtasi usein rasismia ja syrjintää. ”Välillä emme voineet ostaa ollenkaan ruokaa”, Arantza sanoo. Perheensä vaikeuksista huolimatta Arantza on toiveikas, sillä vanhemmat ovat nyt työllistyneet. Arantza on aloittanut opintonsa uudelleen toisessa koulussa ja saanut ystäviä. Hän on myös liittynyt mukaan Planin hankkeeseen, joka luo turvallisia ympäristöjä lapsille ja nuorille. Samalla Plan ehkäisee nuorten kokemaa häirintää, väkivaltaa ja hyväksikäyttöä. Arantza toimii nyt nuortenryhmän vetäjänä ja auttaa parantamaan asuinympäristönsä turvallisuutta. Myös Aranzan haave 15-vuotispäivän juhlinnasta on toteutunut, mikä saa hänen silmänsä vieläkin loistamaan. ”Ystäväni äiti järjesti minulle juhlat kadulla. Hän antoi minulle juhlamekon ja hoiti kaiken, jotta sain lopulta juhlia syntymäpäivääni.” Koulutus antaa voimaa Venezuelalainen Astrid, 15, on asunut perheensä ja sukulaistensa kanssa kolme vuotta Cuscon kaupungissa Perun Andeilla. Sukuun kuuluu paljon miehiä ja poikia, mutta Astridin mielestä naiset johtavat hänen perhettään. “Suvussani on paljon voimakastahtoisia ja päättäväisiä naisia. Hyvä esimerkki on äitini, joka on perustanut yhdistyksen venezuelalaisille siirtolaisille, pakolaisille ja turvapaikanhakijoille Cuscossa”, Astrid kertoo. Vaikka perhe joutuu kamppailemaan saadakseen elantonsa, Astrid tuntee itsensä vahvaksi. Myös hän on mukana Planin työssä. “Olen saanut Planin koulutuksessa tietoa sukupuolittuneesta väkivallasta, oikeuksistani, ihmiskaupasta, häirinnästä ja seksuaalija lisääntymisoikeuksista. Olen mukana edistämässä tasa-arvoa ja ehkäisemässä väkivaltaa. Olisi tärkeää, että myös kouluissa puhuttaisiin näistä asioista”, Astrid sanoo. “Moni koulu vaatii viralliset paperit, ennen kuin lapsi voi päästä kouluun. Meiltä siirtolaisilta ne usein puuttuvat. Koulutus olisi kuitenkin avain tulevaisuuteemme.” “Siirtolaistytöillä on oikeus elää ilman väkivaltaa. Tutkimuksemme osoittaa, että tytöt kohtaavat uskomattomia esteitä yrittäessään rakentaa uutta elämää Venezuelan ulkopuolella”, sanoo Plan Internationalin Amerikan alueen johtaja Debora Cobar. Toteutuneita unelmia Viisitoistavuotiaan Arantzan perhe oli säästänyt vuosia juhliakseen tyttärensä 15-vuotissyntymäpäivää, joka on latinalaisamerikkalaisessa kulttuurissa tärkeä etappi. Venezuelan vaikeutuneen kriisin takia perhe joutui käyttämään säästönsä ja lähtemään kotimaastaan kymmenen kuukautta sitten. “Sanoin äidilleni, ettei kannata murehtia minun haaveistani. Meidän täytyi käyttää rahat ja lähteä pois”, Arantza sanoo. Hän aloitti koulunkäynnin Tumbesin kaupungissa Perussa, mutta lopetti muutaman kuukauden jälkeen, koska joutui kiusatuksi. * Emman nimi on muutettu henkilöllisyyden suojaamiseksi. Arantza koki siirtolaistaustansa vuoksi niin vakavaa kiusaamista, että keskeytti koulunkäyntinsä. Hän on kuitenkin päässyt palaamaan opintojen pariin toisessa koulussa ja saanut ystäviä. 9 Astrid ja hänen äitinsä tukevat muita Venezuelasta paenneita tyttöjä ja naisia. ”Olen mukana edistämässä tasa-arvoa ja ehkäisemässä väkivaltaa.”
uutisia maailmalta V ammaiset lapset ja nuoret jäävät Burkina Fasossa usein koulutuksen ulkopuolelle, vaikka lainsäädäntö on taannut heidän tasa-arvoisen oikeutensa koulutukseen vuodesta 2010 asti. Vuoden 2013 väestölaskennassa selvisi, että vammaisista lapsista vain 53 % kävi koulua, kun kaikista lapsista koulua kävi 83 %. 21-vuotias Felix asuu eteläisessä Burkina Fasossa. Hänen koulunkäyntinsä keskeytyi kehitysvamman vuoksi. Felix Vammaiset nuoret oppivat ammattitaitoja Burkina Fasossa on innostunut ompelemisesta ja haluaa tehdä sitä työkseen. Planin tuella hän on päässyt räätälikoulutukseen. ”Ennen koulutusta tein töitä pellolla, mutta se oli minulle liian vaikeaa. Tämän koulutuksen avulla voin tienata rahaa itselleni ja perheelleni”, Felix sanoo. Plan on tukenut vammaisten lasten ja nuorten koulutusta Burkina Fasossa jo lähes kymmenen vuotta. Työskentelemme yhdessä koulujen ja työharjoittelua tarjoavien tahojen kanssa. Koulutamme niitä muun muassa vammaisten henkilöiden paremmasta huomioimisesta. ”Vammaiset ihmiset ja heidän perheensä kokevat usein syrjintää ja ulossulkemista. On äärimmäisen tärkeää, että he saavat säällistä työtä ja toimeentuloa, jotka ovat koulutuksemme ytimessä”, kertoo vammaisia tukevan hankkeen koordinaattori Abdou Savadogo. 10
K un Sudan kriminalisoi tyttöjen sukuelinten silpomisen viime vuonna, nuoret ryhtyivät kertomaan yhteisöilleen silpomisen vaaroista. Teemme yhteistyötä tyttöjen ja nuorten naisten kanssa An-Nil al-Abyadin osavaltiossa. Olemme perustaneet alueelle 21 kerhoa, joissa tytöt oppivat haitallisista normeista. 20-vuotias Shadia on mukana toiminnassa. Shadia muistaa, kuinka alkoi kärsiä teini-iässä voimakkaista kuukautiskivuista. ”Sanoin äidilleni, ettei minulla ollut aikaisemmin ollut samanlaisia kipuja. Silloin hän kertoi minulle, että minut oli silvottu. Kysyin häneltä, miksi hän teki sen minulle. Nuorempana en ymmärtänyt, mutta nyt ymmärrän”, Shadia sanoo. Yli 86 prosenttia sudanilaisista 15–49-vuotiaista naisista ja tytöistä on kokenut jonkinasteisen sukuelinten silpomiseen. Silpominen perustuu syvälle juurtuneisiin normeihin, virheelliseen tietoon ja vahingollisiin sukupuolistereotypioihin, joilla pyritään kontrolloimaan naiskehoa. Vaikka tyttöjen Vammaiset nuoret oppivat ammattitaitoja Burkina Fasossa sukuelinten silpomisesta tuli viime vuonna rangaistava rikos Sudanissa, käytäntö on yhä voimissaan. ”Plan kertoi meille silpomisen riskeistä. Nykyään aina kun tapaamme äidin, joka haluaa silpoa tyttärensä, sanomme hänelle, että se on väärin, ja kerromme omista kokemuksistamme”, Shadia selittää. Planin ryhmissä tytöt oppivat myös johtamistaitoja ja poliittista vaikuttamista, jotta he saisivat rohkeutta puhua silpomisesta ja muuttaa yhteiskuntaa. ”Puhun perheille ja yhteisöille. Kerron heille, että silpominen on väärin ja laitonta, ja kuvailen silpomisen vaaroja. Toiveenani on terve yhteiskunta, jossa ei tehdä vääriä valintoja”, Shadia sanoo. ”Meidän täytyy rakentaa tytöille tulevaisuus. Emme voi muuttaa sitä, mitä meille on tehty, mutta meidän on annettava nuorille tytöille tavallinen elämä. Annetaan heidän tehdä omat päätöksensä.” Tytöt puhuvat Sudanissa silpomisen haitoista P lan Internationalille on valittu uusi pääjohtaja. Stephen Omollo siirtyy tehtävään World Visionin varajohtajan ja Itä-Afrikan aluejohtajan paikalta. Sitä ennen hän työskenStephen Omollo nousee Planin pääjohtajaksi Plan Internationalin kansainvälisen hallituksen puheenjohtaja, suomalainen Gunvor Kronman, iloitsee Omollon nimityksestä. ”Stephen on vaikutusvaltainen lasten oikeuksien ja tyttöjen tasa-arvoisen aseman puolustaja. Olemme innoissamme hänen ansioistaan, samoin kuin hänen syvästä osaamisestaan vaikuttamistyön, kansainvälisen kehityksen ja humanitaarisen työn alueilla”, Kronman sanoo. Omollo aloittaa uudessa tehtävässään vuoden 2022 alussa. Siihen asti Planin virkaatekevänä pääjohtajana jatkaa Raj Nooyi. teli Punaisen ristin ja Punaisen puolikuun humanitaarisen diplomatian johtajana ja kumppanuusjohtajana Genevessä. Aiemmin hän on työskennellyt Afrikan unionin johtotehtävissä Addis Abebassa. ”Olen todella inspiroitunut tästä lasten oikeuksien ja tyttöjen aseman puolustajien intohimoisesta ja sitoutuneesta verkostosta. Olen kiitollinen, että voin edistää positiivista muutosta yhdessä näiden ammattilaisten ja etulinjan työntekijöiden kanssa. On hienoa päästä osaksi Plan Internatio nalia ja sen tukijoiden ja vapaaehtoisten joukkoa ja tavoitella Planin innostavaa päämäärää”, Omollo sanoo. 11
uutisia suomesta 12 P lan International Suomi ja muut Plan-maat kampanjoivat YK:n ilmastokokouksen yhteydessä kolmen päätavoitteen eteen: maiden pitää luvata suurempia päästövähennyksiä, vauraiden maiden pitää rahoittaa enemmän kehittyvien maiden ilmastotyötä ja tyttöjen koulutus pitää nähdä osana ilmastokriisin ratkaisua. Ilmasto kokous järjestettiin Glasgow’ssa 31.10.–12.11. ”Ilmastonmuutos on muuttunut työssämme maailmalla ilmasto kriisiksi. Hallitusten välisen ilmastopaneeli T änä vuonna olemme tarkastelleet Suomen ilmastopolitiikan vaikutuksia tasa-arvoon maamme rajojen ulkopuolella. Julkaisimme Tyrsky-Konsultointi Oy:n toteuttaman raportin Tasa-arvo ilmastokriisissä – miten Suomi voi edistää tasa-arvoa kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Se arvioi Suomen roolia ja mahdollisuuksia tasa -arvon edistäjänä kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Raportti osoittaa, että Suomi on kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tasa-arvokeskustelun edelläkävijä, jolla on potentiaalia nousta tasa-arvoisen Plan vaikutti YK:n ilmastokokouksessa tyttöjen oikeuksien puolesta IPCC:n raportit ovat vahvistaneet, miten perusteellisesti tulevaisuutemme muuttuu, jos kuumenemista ei pysäytetä ajoissa”, sanoo Plan International Suomen vaikuttamistyön asiantuntija Niina Ratilainen. ”Tyttöjen koulutuksen merkitys on yksi ilmastokriisin vähemmän tunnettuja puolia. Kuitenkin juuri koulutus on ratkaisevaa nuorten tietojen, taitojen, asenteiden ja käytöksen muodostumisessa ilmastokestäväksi. Ilmastokriisin torjumisessa, ympäristömuutoksiin sopeutumisessa ja vihreän talouden ratkaisuissa tarvitaan uutta tietoa, jonka avulla voi muuttaa tulevaisuutta kestäväksi.” Planin asiantuntijat keskustelivat ilmastokokouksen alla päättäjien kanssa kansainvälisten ilmastosopimusten mahdollisuuksista varmistaa, että sukupuolten eriarvoisuuden juurisyihin ja haitallisiin sukupuolinormeihin vaikuttava koulutus tunnistetaan ilmastotyössä. Sukupuolten eriarvoisuuden juurisyihin ja haitallisiin sukupuolinormeihin vaikuttavalla koulutuksella on vaikutuksia myös ilmastoon. Samat haitalliset normit ja rakenteet, jotka aiheuttavat sukupuolten välistä epätasa-arvoa, ovat myös fossiiliseen energiaan perustuvan talouden taustalla. ”Tytöillä ja nuorilla naisilla on oikeus koulutukseen niin äärimmäisten sääilmiöiden aikana kuin niiden jälkeen. Tytöille pitää antaa mahdollisuus tehdä aloitteita ja esityksiä ilmastopäätöksissä. Ilmasto-opetuksella on voima sytyttää tytöissä kyky ilmastotoimijuuteen ja lisätä osaamista ilmastokriiseihin sopeutumisessa”, Ratilainen sanoo. ”Ilmastokriisin ratkaiseminen on aikuisten tehtävä, mutta nuorille pitää antaa tietoa ja mahdollisuuksia, joilla haastaa rajoittavia normeja sekä vanhan fossiiliseen yhteiskuntaan ja luonnonvarojen ylikulutukseen perustuvan yhteiskunnan tavat toimia.” Raportti: Suomi voi olla tasa-arvoisen ilmastopolitiikan suunnannäyttäjä ilmastopolitiikan arvojohtajaksi. Maassamme ilmastotyötä tekevät päättäjät ja virkahenkilöt ovat sitoutuneet edistämään tasa-arvoa osana ilmastotoimia. Riittävät resurssit ja tavoitteet sekä johdonmukainen suunnitelma ja konkreettiset tavoitteet kuitenkin puuttuvat. Tasa-arvon rooli kansainvälisessä ilmastopolitiikassa on viime vuosina kasvanut, mutta tasa-arvotyö ei ole systemaattista. Toimenpiteet nojaavat liiaksi yksittäisten maiden, kuten Suomen, aloitteellisuuteen. Käsitykset tasa-arvosta ovat myös ympäri maailmaa yhä perinteisiä – myös ilmastokeskustelussa. Näkökulma on perinteisesti vain naisten edustuksessa eikä ole vielä laajentunut käsittelemään kaikkia tasa-arvoon vaikuttavia risteäviä tekijöitä, kuten etnisyyttä, sukupuolten moninaisuutta, ikää ja sosioekonomista asemaa. Näihin kysymyksiin raportti antaa useita suosituksia Suomelle edistettäväksi. Raportti vie eteenpäin Planin vaikuttamistyötä, joka tähtää tyttöjen oikeuksien edistämiseen ilmastoratkaisuissa. ”Suomi voi olla ensimmäinen valtio, joka ratkaisee tasa -arvon ja ilmaston kriisejä yhdessä. Tässä onnistuminen on maailmalle kohtalonkysymys, jotta ilmastokriisi ei aiheuta tasa-arvon takapakkia”, toteaa Plan International Suomen vaikuttamistyön johtaja Karo liina Tikka.
13 O lemme laatineet Plan International Suomelle turvallisemman tilan periaatteet. Ohjeistuksen tavoite on lisätä turvallisuutta ja madaltaa kynnystä osallistua keskusteluun. ”Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kunnioitamme kaikkien tilaa ja oikeutta olla oma itsensä ”, kertoo vapaaehtoistoiminnan ja kansalaisyhteiskunnan asiantuntijamme Maiju Tuomainen. Turvallisemman tilan periaatteet koskevat kaikkia Plan International Suomen toiminnassa mukana olevia vapaa ehtoisia, nuoria, työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita. Ohjeet ovat kaikkien nähtävillä verkkosivuillamme, ja ne käydään aina läpi toiminnassamme aloittavien ihmisten kanssa ja kouluvierailuilla. Turvallisemman tilan periaatteet edistävät lastensuojelua ja kannustavat nuoria osallistumaan ”Periaatteita on tärkeä pitää esillä. Kun sanoitamme ohjeistukset näkyväksi ja puhumme niistä säännöllisesti, lisäämme psykologista turvallisuutta ja vahvistamme lastensuojelua ”, sanoo globaalikasvatuksen asiantuntijamme Leena Honkasalo. Turvallisemman tilan periaatteet ovat saaneet positiivista palautetta nuorilta ja yhteistyökumppaneilta. ”Yksi nuori sanoi, että hän ei ole aiemmin uskaltanut tuoda mielipiteitään esiin, mutta koulutuksessa valinneen turvallisen ilmapiirin vuoksi hän uskalsi ”, Tuomainen kertoo. Tutustu turvallisemman tilan periaatteisiimme: plan.fi/yhdenvertaisuus V oimanaisia-hankkeemme samanniminen valokuvanäyttely on julkaistu. STEA:n rahoittama hanke toimi 2018–2020 pääkaupunkiseudulla ja kokosi yhteen maahanmuuttajaäitejä sekä heidän 10–16-vuotiaita tyttäriään. Edistimme yhdessä heidän osallisuuttaan, kotoutumistaan ja sukupolvisuhteitaan. Hankkeeseen osallistui kolmen vuoden aikana lähes 120 tyttöä ja 90 äitiä sekä kymmeniä heidän perheenjäseniään. Toteutimme ryhmätapaamisia, luentoja, työpajoja, tapahtumia sekä leirin. Näyttely syntyi lokakuussa 2020 leirillä, jolle osallistui äitien ja tyttöjen lisäksi valokuvaaja Nora Sayyad. Maria Wikbergin tekstit heijastavat kokemuksia siitä, miltä sukupolvien välinen voima tuntuu. Näyttely on nähtävillä Helsingin Maunulatalossa 13.12. asti ja lähtee kiertämään Suomea. Voimanaisia-näyttely kertoo äitien ja tyttärien vahvoista Siteistä
Mosambikin Cabo Delgadoa koettelee vakava ruokapula. Se osuu kovimmin maansisäisiin pakolaisiin, erityisesti tyttöihin ja naisiin. M osambikin Cabo Delgadossa on käynnissä monisyinen humanitaarinen kriisi. Väkivaltaisuudet ovat koetelleet Tansaniaan ja Intian valtamereen rajautuvan syrjäisen maakunnan asukkaita vuodesta 2017. Tämän vuoden alussa erityisesti islamististen ryhmien hyökkäykset kiihtyivät. Kaasuvaroiltaan rikasta mutta väestöltään köyhää maakuntaa on kohdannut laaja ruokapula, joka johtuu levottomuuksien lisäksi luonnon katastrofeista. Ilmastonmuutos on voimistanut hirmumyrskyjä, tulvia ja kuivuuskausia. Cabo Delgadon alueella asuu yli 2,2 miljoonaa ihmistä, joista jo 800 000 on joutunut jättämään kotinsa hengenvaaran, pelon ja nälän takia. Valtaosa heistä on maansisäisiä pakolaisia. Plan työskentelee Cabo Delgadossa tukeakseen haavoittuvimpia ryhmiä. Suojelemme erityisesti tyttöjä ja naisia hyväksikäytöltä ja väkivallalta, jotka ovat lisääntyneet kriisin aikana. 14 ”Syömme vain, jos saamme naapureilta ruokaa”
HUMANITAARINEN TYÖ 15 K olmatta luokkaa käyvä Amina menee usein kouluun nälkäisenä. Hän on asunut perheensä kanssa helmikuusta asti maansisäisten pakolaisten hätämajoituksessa. Perhe ei ole onnistunut vieläkään rekisteröitymään virallisen ruoka-avun piiriin. Pakolaisten määrä on kasvanut niin suureksi, etteivät ruoka-apua jakavat järjestöt pysy rekisteröintitahdissa eikä niillä riitä ruokaa kaikille tarvitseville. Niinpä Adan perhe on riippuvainen naapurien antamasta riisistä ja muusta satunnaisesta ruoasta. ”Jos saamme ruokaa, syön kaksi kertaa päivässä. Joskus minä ja siskoni emme syö mitään. Toisinaan äitimme ei syö mitään”, Amina kertoo. B etistä tuli perheensä pää vain 15-vuotiaana. Hänen vanhempansa kuolivat Cabo Delgadon levottomuuksissa, ja Beti pakeni seitsemän sisa ruksensa ja isovanhempiensa kanssa Chiureen toiselle puolelle maakuntaa. Kun myös isoisä kuoli, Beti jäi huolehtimaan heikkokuntoisesta isoäidistään ja pikkusisaruksistaan. Ruokapula ja kuivuus koettelevat Chiuressa erityisesti pakolais väestöä. Betinkin perhe on riippuvainen Maailman ruokaohjelman WFP:n avustuksista. Ruokajakeluissa on kuitenkin ollut pahoja katkoja. Usein perhe syö vain kerran päivässä. ”Kotonani Mocimboa da Praiassa kävin seitsemättä luokkaa, ja koulun jälkeen autoin äitiä viljelyksillä. Meillä oli runsaasti ruokaa”, Beti kertoo. Nyt Beti on joutunut jättämään koulun kesken, koska lähin yläkoulu on 16 kilometrin päässä ja Beti on kiireinen huolehtiessaan sisaruksistaan. Hän haaveilee, että voisi opiskella jonain päivänä sairaanhoitajaksi.
16 14 -vuotias Tima odottaa esikoistaan yhdeksännellä kuulla. Hänen vanhempansa jättävät usein aterioita väliin, jotta raskaana oleva tytär saa syödäkseen. Perheessä on myös kolme nuorempaa lasta. Tima tuli raskaaksi perheen pakomatkalla. Tieto raskaudesta tuli järkytyksenä. ”En tiennyt, että se olisi mahdollista. Luulin, että olen liian nuori odottamaan vauvaa”, Tima kertoo. Perhe on saanut uudessa kotikylässään maatilkun viljeltäväksi, mutta kuivuuden takia satoa ei ole tullut. ”Olen huolissani, ettei ruokaa ole tarpeeksi vauvalleni.” ”Täällä maa on niin kuivaa, että harvat vihannekset menestyvät.” A da on nuori kolmen lapsen äiti. Hän pakeni levottomuuksia ja asuu nyt hylätyssä savimajassa Chiuren alueella. Joinakin päivinä Adan perhe saa ruokaa naapureilta, jotka ovat myös pakolaisia. Ada kertoo, että paikalliset kohtelevat pakolaisia vihamielisesti ja kehottavat heitä lähtemään kotiin. Kun ruokaa ei ole, Ada kerää lehtiä savannilta ja keittää niistä teetä. Hän on huolissaan erityisesti taaperoikäisestä pojastaan, joka kärsii ripulista ja vatsan turvotuksesta. ”Täällä maa on niin kuivaa, että harvat vihannekset menestyvät. Kotona meillä oli hedelmällistä maata. Niin monet meistä haluaisivat mennä takaisin, mutta kotiseudullamme tapetaan yhä ihmisiä.” 16
17 Autamme pakolaislapsia kouluun suomalaisten tuella Plan International Suomi tukee Cabo Delgadossa maansisäisiä pakolaislapsia jatkamaan opintojaan. Vuoden loppuun jatkuvaa puolivuotista humanitaarista hanketta rahoittaa Suomen ulkoministeriö. Tuemme suoraan yli tuhannen lapsen paluuta kouluun. Kehitämme yhteisöjen jäsenistä koostuvien koulukomiteoiden toimintaa, jotta ne pystyvät tukemaan pakolaislapsia. Pyrimme siihen, että ainakin kolmannes komitean jäsenistä on maansisäisiä pakolaisia. Perustamme kouluihin myös oppilaiden Champions of Change -kerhoja, jotka vahvistavat lasten elämäntaitoja ja osallisuutta. Lisäämme yhteisöjen tietoja tyttöjen koulunkäynnin tärkeydestä ja tuemme maansisäisten pakolaisten sopeutumista. Opettajat saavat täydennyskoulutusta muun muassa psykososiaalisesta tuesta, sukupuolten tasa-arvosta, lastensuojelusta ja vammaisten lasten tukemisesta. Rakennamme kuusi väliaikaista oppimistilaa, joissa 300 lasta voi opiskella turvallisesti. Uudet tilat vähentävät painetta vanhoissa, ylitäysissä luokkahuoneissa. Pystytämme myös tyttöjen hygieniatarpeet huomioivia teltta vessoja, joissa on käsienpesupisteet. Järjestämme hygieniakoulutusta ja jaamme kouluille saippuaa, desinfiointiainetta ja kasvomaskeja. E lena pakeni kotikylästään sen jälkeen, kun aseelliset joukot olivat surmanneet hänen siskonsa. Nyt Elena asuu väliaikaismajoituksessa vuoden ikäisen poikansa kanssa. Poika on alkanut sairastella, koska on saanut pitkään ravinnokseen vain riisiä ja herneitä. Elena on aloittanut yritystoiminnan auttaakseen lastaan. Hän myy osan saamastaan riisistä ja ostaa aineksia paikallisen oluen, kabangan, tekemiseen. Vaatimattoman voittonsa avulla hän ostaa pojalleen ravitsevaa ruokaa, kuten maapähkinävoita. ”Välillä ihmiset varastavat minulta, ja välillä juopuneet asiakkaani ahdistelevat minua. Mutta en tiedä, mitä muutakaan voin tehdä”, sinnikäs yrittäjä kertoo. 17
“Liian varhainen avioliitto ei pysäytä minua” Nepalilainen Poonam joutui naimisiin 13-vuotiaana. Pakkoavioliitto ei pystynyt tuhoamaan hänen unelmiaan. Hän on päättänyt opiskella opettajaksi ja suojella muita tyttöjä lapsiavioliitolta. Teksti: PLAN INTERNATIONAL NEPAL JA HEIDI KLEEMOLA Kuvat: PLAN INTERNATIONAL NEPAL “J ouduin naimisiin vastoin omaa tahtoani 13-vuotiaana”, kertoo nepalilainen Poo nam, 21. Nepalissa noin 40 prosenttia tytöistä joutuu naimisiin alle 18-vuotiaina. Banken alankoseudulla asuva Poonam kuuluu madhesi-kansaan, jossa lapsiavioliitot ovat yleinen käytäntö. “Pelkäsin isääni enkä uskaltanut vastustaa häntä, kun hän halusi minun menevän nuorena naimisiin. Sulhaseni oli 17-vuotias maanviljelijä, joka ei ollut saanut opintojaan valmiiksi. Itse olin loistava oppilas.” Alaikäisten avioliittojen solmiminen etenee Poonamin yhteisössä perinteisesti kahdessa vaiheessa. Ensin pidetään avioliittoseremonia, usein morsiamen ollessa vasta lapsi. Myöhemmin järjestetään seremonia nimeltä gauna, joka tarkoittaa sitä hetkeä, kun morsian muuttaa miehensä kotiin. Gauna tapahtuu yleensä, kun morsian tulee murrosikään. Monet madhesi-tytöt ovat kuvailleet Planille, että heidän lapsuutensa on loppunut naimisiin menoon. Avioliittoseremonian jälkeen tytön kasvua varjostaa tieto siitä, että hän joutuu muuttamaan kotoaan miehensä luo eikä hän voi enää päättää omasta elämästään. Sisukas opiskelija Häiden jälkeen Poonam tiesi, että häntä odotti muutto miehensä kotiin, mutta hän jatkoi sinnikkäästi opiskeluaan. Hän sai hyviä arvosanoja ja osallistui myös oppituntien ulkopuoliseen toimintaan koulussaan. “Ompelin lisäksi vaatteita myyntiin, jotta saisin omaa rahaa. Avioituneena tyttönä minun olisi pitänyt peittää hiukseni huivilla, mutta en koskaan viihtynyt huivissa. Ihmiset juoruilivat, koska asuin lapsuudenkodissani enkä ollut asettunut elämään mieheni kanssa.” Kun Poonam oli kahdeksannella luokalla, hänen aviomiehensä perhe tuli kärsimättömäksi ja halusi, että gaunaseremonia viimein pidettäisiin. Poonamin olisi muutettava miehensä kotiin asumaan. “Stressaannuin, ja arvosanani putosivat. Gauna-seremonia pidettiin juuri, kun olin valmistautumassa yhdeksännen 18
12 miljoonaa lapsimorsianta joka vuosi » Arviolta 12 miljoonaa tyttöä joutuu vuosittain naimisiin alle 18-vuotiaana. Se tarkoittaa uutta lapsimorsianta joka toinen sekunti. » Yksi viidestä tytöstä ja yksi kolmestakymmenestä pojasta maailmassa on joutunut naimisiin alaikäisenä. » Eniten lapsiavioliittoja solmitaan Länsija Keski-Afrikassa, missä neljä kymmenestä naisesta on avioitunut alaikäisenä, sekä Itäja Etelä-Aasiassa, missä kolmannes naisista on joutunut naimisiin alaikäisenä. » Koulutus suojaa lapsiavioliitoilta. Kouluttamaton tyttö joutuu kolme kertaa todennäköisemmin naimisiin alaikäisenä kuin toisen asteen tai korkeamman koulutuksen saanut tyttö. Lähteet: Girls Not Brides, UNICEF, UNFPA luokan päättökokeisiin. En saanut tukea opiskeluuni, mutta en luovuttanut vaan suoritin kokeet”, Poonam kertoo. “Mieheni sukulaiset hakivat minut luokseen väkisin. Äitini lohdutti minua ja sanoi, että voisin päästä opiskelemaan, kun kokeiden tulokset tulisivat.” Poonam vietti kuukauden miehensä kotona, kunnes pakeni lapsuudenkotiinsa jatkaakseen opintojaan. Samaan aikaan hänet kutsuttiin mukaan Planin tukemaan nuorten kerhoon. Siellä lapset ja nuoret oppivat puolustamaan oikeuksiaan ja vaikuttamaan yhteisönsä asioihin. “Nyt olen kerhon johtaja ja elämäni on muuttunut täysin. Olen ryhtynyt puhumaan lapsiavioliittoja vastaan. Olen saanut paljon itsevarmuutta. Kerhomme on pystynyt estämään jo neljä varhaisavioliittoa.” “Palaan aina kotiin“ Kaikki eivät ole ymmärtäneet tytön halua jatkaa koulunkäyntiään. Poonam on saanut osakseen ankaraa arvostelua monilta yhteisönsä ihmisiltä. “Naapurit ovat varoittaneet vanhempiani, että karkaan pian toisen miehen kanssa. Olen kuitenkin päättänyt tulla opettajaksi. Haluan opettaa lapsille jo nuoresta iästä alkaen, että lapsiavioliitot ovat rikos.” Poonam on yhä naimisissa, sillä eroaminen olisi vaikeaa. Hänen miehensä sukulaiset ovat useita kertoja yrittäneet saada hänet muuttamaan luokseen. Joka kerta Poonam on palannut kotiinsa. “Mieheni toivoo minun lopettavan opiskelun, koska hänen perheensä ei voi maksaa koulutustani. Isäni on kuitenkin halunnut maksaa koulumaksuni.” Poonam on päättänyt, ettei varhainen avioliitto saa pilata hänen elämäänsä. Hän aikoo olla jonain päivänä opettaja miehensä sukulaisten vastaväitteistä huolimatta. “Menin naimisiin kahdeksan vuotta sitten, mutta olen viettänyt vain muutaman kuukauden mieheni kotona. Haluan olla vapaa. Lapsiavioliitto oli vähällä pilata lapsuuteni, mutta en anna sen pysäyttää minua.” Poonam (keskellä) asuu lapsuudenkodissaan äitinsä ja siskonsa kanssa. Aviomiehensä kodissa hän ei saisi jatkaa opintojaan. 19 KUMMIT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ
Suomessa viidettä kertaa järjestetty #GirlsTakeover tempauksemme nosti esiin tiedon ja monimuotoisuuden vaikutusta tasaarvoon. Presidentti Sauli Niinistön työparina toiminut Nella Salminen vaati nuoria mukaan ilmastokriisiä koskeviin päätöksiin. Tytöt vaativat lisää tietoa ja tasa-arvoa #GirlsTakeoverissa Teksti: KALLE HEINO JA INKA KOVANEN 16 -vuotias Nella Salminen toimi päivän ajan tasavallan presidentti Sauli Niinistön työparina. Presidentti Niinistö ja Salminen osallistuivat kansainvälisen uutistoimisto Reutersin järjestämään Reuters IMPACT -virtuaalitilaisuuteen, joka kokosi yhteen maailman johtajia, suuryritysten edustajia sekä kansainvälisiä vaikuttajia puimaan ilmaston muutosta. Salminen ja Niinistö puhuivat ilmasto toimista ja vastuusta tuleville sukupolville. ”Nuoret on otettava mukaan ilmasto kriisiä koskeviin päätöksiin. Ei ole reilua, että ne, jotka kohtaavat ilmastokriisin vaikutukset, eivät ole mukana tekemässä päätöksiä”, Salminen sanoi. Salminen muistutti, että ilmastokriisi on jo osa nuorten elämää ja vaati opetusta ilmastonmuutokseen sopeutumisesta kaikkiin kouluaineisiin. "Kouluissa ei opeteta tarpeeksi, miten voimme esimerkiksi vaikuttaa yhteiskuntaan aktivismin kautta ja Ku va : Jo n N or pp a / Ta sa va lla n pr es id en tin ka ns lia 20 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sai työparikseen Nella Salmisen.
Tytöt vaativat lisää tietoa ja tasa-arvoa #GirlsTakeoverissa toimia tulevaisuutemme eteen. Kouluissa tulisi opettaa käytännöllisiä arjen taitoja, joita ilmastokriisin keskellä tarvitsemme. Ja etenkin kehittyvissä maissa asuvien tyttöjen pitää tietää, miten toimia muuttuvassa ilmastossa ja rakentaa esimerkiksi suojia itselleen. Siellä ilmastokatastrofi on jo todellisuutta." Presidentti Niinistö viittasi keskustelussa vastuuseen yhteisestä tulevaisuudesta. ”Meidän velvollisuutemme on luovuttaa maapallo eteenpäin seuraaville sukupolville vähintään siinä kunnossa, missä itse sen saimme”, hän totesi. Presidentti Niinistö ja Salminen tapasivat päivän aikana myös Naisjärjestöjen keskusliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Eva Biaudet’n. Lisäksi Salminen tapasi tasavallan presidentin kabinetin jäseniä ja piti videoidun puheenvuoron tasa-arvosta ja tiedosta. “Tytöt minä mukaan lukien vastaanottavat negatiivisesti vaikuttavaa väärää tietoa jatkuvasti muun muassa sosiaalisessa mediassa. Saan jatkuvasti ohjeita ja viestejä siitä, miltä minun kuuluisi näyttää, kuinka minun kuuluisi käyttäytyä, kuinka pätevä olen kuhunkin ammattiin ja mikä on asemani yhteiskunnassa”, Salminen sanoi puheessaan. “Kykenemme yhdessä toimimaan sen eteen, että tytöt pystyvät vastaanottamaan oikeaa tietoa, joka tukee heidän oikeuksiaan. Tyttöjen ei tarvitse pysyä ikuisesti väärän tiedon ympäröimässä häkissä, joka estää heitä toimimasta yhteiskunnassa tasavertaisesti. Me voimme tehdä asialle jotakin.” Tytöillä on oikeus päättää omasta kehostaan ja elämästään Bayer Nordicin toimitusjohtajan tehtäviä hoitanut Aada Sevón, 17, korosti tyttöjen oikeutta saada tietoa seksuaalija lisääntymisterveydestä sekä päättää omasta kehostaan. ”Tytöt voivat päättää elämästään, jos he ja heidän yhteisönsä saavat oikeaa tietoa ja väärät käsitykset ja tiedot kumotaan. Tytöt kohtaavat joka päivä haitallisia normeja, jotka rajoittavat heidän mahdollisuuksiaan ja unelmiaan”, Sevón sanoi puheessaan Bayer Nordicin johtoryhmälle. Päivän aikana Sevón piti puheen myös Bayer Suomen henkilökunnalle ja keskusteli toimitusjohtaja Miriam Holsteinin kanssa Bayerin tavoitteesta varmistaa nykyaikainen ehkäisy sadalle miljoonalle naiselle vuoteen 2030 mennessä. Ku va : Ja rk ko Re la nd er 21 Ku va : Ba ye r/ Ro ni Le ht i Aada Sevón kaappasi päiväksi vallan Bayer Nordicin toimitusjohtajalta Miriam Holsteinilta. Vilma Hoviniemi edisti työnhaun yhdenvertaisuutta Duunitorin toimitusjohtajan Thomas Grönholmin paikalla.
Sevón arvosti tavoitetta mutta muistutti, että lääketieteellisten ratkaisujen lisäksi tarvitaan tietoa ja muutosta asenteissa. "Ehkäisyssä tapahtunut edistys on tuonut merkittäviä muutoksia miljoonien ihmisten elämään. Mutta vaikka yhä useammalla on mahdollisuus käyttää ehkäisyä, se ei vielä riitä. Jos seksuaalija lisääntymisterveyttä koskevat asenteet ovat rajoittavia tai jopa vihamielisiä, tarjotuista ehkäisykeinoista ei ole hyötyä”, Sevón sanoi. Toimitusjohtaja Miriam Holsteinin mukaan Sevón teki vahvan vaikutuksen: ”Aadan kanssa työskentely oli todella inspiroivaa. Hänen positiivinen asenteensa ja uskomaton puheensa tekivät suuren vaikutuksen koko organisaatioon.” Duunitorilla tuloksena työpaikkailmoitusten monimuotoisuuslupaus Vilma Hoviniemi, 16, valtasi työnhakupalvelu Duunitorin toimitusjohtajan Thomas Grönholmin paikan. Päivän tuloksena Duunitori lanseerasi yhdessä Hoviniemen kanssa työpaikkailmoitusten monimuotoisuuslupauksen, jonka tavoitteena on auttaa työnantajia houkuttelemaan hakijoita erilaisista taustoista ja kehittämään tasa-arvoa. Monimuotoisuuslupaus on tapa ilmaista työpaikkailmoituksessa, että organisaatio arvostaa henkilöstön monimuotoisuutta ja kannustaa ihmisiä erilaisista taustoista hakemaan avoimeen työtehtävään. "Monimuotoisuutta pitää lisätä, ja muutos lähtee rekrytoinnista: siitä, millaisia ihmisiä houkutellaan ja saadaan", Hoviniemi sanoi. Hän toi esille muun muassa naisten osuuden kasvattamista johtajissa, perhe ystävällisyyttä, anonyymin työnhaun kokeilua rekrytoinnissa sekä nuorten lisääntynteitä paineita opinnoissa. "Kun ajattelen tulevaisuuttani ja siellä odottavaa työelämää, haluan nähdä sen valoisana. En halua kokea tai nähdä syrjintää tai epätasa-arvoa. Haluan astua työelämään, jossa minun ja kaikkien osaamista ja panosta arvostetaan”, Hoviniemi sanoi puheessaan. Medialla tärkeä rooli väärän tiedon pysäyttämisessä Ylen uutisja ajankohtaistoiminnan vastaavan päätoimittajan Jouko Joki sen saappaisiin hypännyt Meeri Havu mäki, 17, aloitti päivänsä Ylen aamussa. Hän toivoi medialta enemmän toimia virheellisen tiedon pysäyttämisessä. ”Tytöt kohtaavat verkossa paljon väärää ja haitallista tietoa. He eivät välttämättä tunnista sitä, ja se voi vaikuttaa siihen, uskaltavatko he osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun tai mitä tietoa heillä on omista oikeuksistaan”, Havumäki pohti. Ajankohtaisena esimerkkinä Havumäki nosti esiin koronarokotteesta käydyt keskustelut. Päivän aikana Havumäki osallistui uutiskokouksiin, vieraili nuortentoimituksessa, seurasi illan uutislähetystä ja keskusteli Ylen monimuotoisuustyöstä "Kun ajattelen tulevaisuuttani ja siellä odottavaa työelämää, haluan nähdä sen valoisana. En halua kokea tai nähdä syrjintää tai epätasa-arvoa." 22 Meeri Havumäki johti päivän Yleä vastaavan päätoimittajan Jouko Jokisen paikalla.
ahdistuksestaan ja kysyi, miten hiilineutraaliustavoitteita konkreettisesti edistetään ja miten tavoitteita päivitetään, kun tiede kehittyy. Hän piti myös puheen Nesteen johtoryhmälle ja vaati toimia ilmastokriisin ratkaisemiseksi. “Monimuotoisuus on tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Kenen äänet tulevat kuulluiksi? Ilmastokriisillä on suurin vaikutus nuoriin, mutta samaan aikaan meillä ei ole edes äänioikeutta”, Lyytinen sanoi puheessaan. Tytöt ja naiset otettava mukaan tuottamaan tietoa Sitralla ohjat ottanut Martta Pyykö nen, 15, korosti tyttöjen ja naisten roolia paitsi tiedon kohteena myös sen tuottajana. Yliasiamies Jyrki Kataisen tehtäviä hoitanut Pyykönen kertoi laskeneensa, miten monta naista ja miestä mainitaan nimeltä hänen historian kirjassaan ja hämmentyneensä tuloksesta: 6 naista ja yli 70 miestä. ”Tulevaisuudessa haluan elää maailmassa, jossa on olemassa tietoa tytöistä ja tietoa tytöille. Tällaista tietoa syntyy vain, jos me tytöt ja naiset pääsemme itse tuottamaan tietoa”, Pyykönen sanoi puheessaan henkilöstölle. Pyykönen toi nuorten näkökulmaa myös Sitran Tulevaisuustaajuustyöpajaan, jonka Sitra järjesti etukäteen kaikille #GirlsTakeover-valtaajille. Hän kiitti Sitraa sen kehittämästä tärkeästä digiprofiilitestistä, mutta kehotti Sitraa vielä selkeyttämään dataloutta nuorille ymmärrettävämmäksi. Katainen kiitti Pyyköstä herättävistä huomioista: ”Sitra ei yritä yksinkertaistaa vaikeita asioita, mutta meidän tehtävä on tehdä ne ymmärrettäväksi. Esimerkiksi datatalouden avaaminen niin, että lapset tai nuoret ymmärtävät, mistä puhutaan, on ollut yksi tämän päivän hienoimpia huomiota." uutispäätoimittaja Riikka Räisäsen kanssa. Hän kiitti Yleä tiedon viemisestä sinne, missä nuoret viettävät aikaa, kuten Instagramiin. Hän kuitenkin toivoi tyttöjen ja erilaisten vähemmistöjen näkökulmien kuulemista nykyistä useammin. ”Suuret mediatalot voisivat myös ottaa tyttöjä mukaan tiedon tuottamiseen ja kysyä suoraan heiltä, minkälaisen tiedon jakaminen on milläkin hetkellä tärkeää. Nostamalla juuri tyttöjen omaa ääntä ja mielipiteitä kuuluviin syntyy enemmän juuri heille oleellista tietoa.” Kaikkia tarvitaan ilmastonmuutoksen vastaisissa toimissa 15-vuotias ilmastoja ihmisoikeusvaikuttaja Martta Lyytinen hyppäsi tyttöjen päivänä Nesteen toimitusjohtajan Peter Vanackerin saappaisiin. Nesteen #GirlsTakeover-päivässä näkö kulmana oli erityisesti se, että kaikkia tarvitaan mukaan ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin. Lyytinen keskusteli Nesteen johtoryhmän kanssa ilmastosta, vastuullisuudesta ja tasa-arvosta. Lyytinen kertoi omasta ilmasto23 Martta Pyykönen astui Jyrki Kataisen saappaisiin Sitran johdossa. Martta Lyytinen piti esillä ilmastooikeudenmukaisuutta toimiessaan Peter Vanackerin paikalla Nesteen toimitusjohtajana.
V apaaehtoisemme ovat järjestäneet syksyn aikana lähes 50 tasa-arvolukupiiriä, joissa lukijat ovat keskustelleet tyttöjen oikeudesta tietoon ja sukeltaneet kirjallisuuden avulla syvemmälle tyttöjen oikeuksiin. Tyttöjen päivänä 11.10. vapaaehtoisemme järjestivät innostavia tapahtumia kymmenellä paikkakunnalla. Mikkelissä Aino Halinen järjesti uudenlaisen tilaisuuden, joka yhdisti teatteriesityksiä ja paneelikeskustelun. Tapahtuma herätti myös ohikulkijoiden kiinnostusta kauppakeskus Stellassa ja sai positiivista palautetta innovatiivisesta toteutuksesta. Vapaaehtoisemme toivat tyttöjen oikeuksia esiin taiteen avulla Joensuussa ja Jyväskylässä. Jyväskylässä Sylvia Tulenvuo järjesti taidetyöpajan yhteistyössä taitelija Heli Harakan kanssa, ja Joensuussa Miralina Rissanen mahdollisti yhteisötaideteoksen. Vapaaehtoisemme nostivat tyttöjen oikeuksia näkyviin myös Helsingissä, Rovaniemellä, Oulussa, Vaasassa, Porissa, Kuopiossa ja Tampereella. Tyttöjen päivänä lähes 100 kirjastoa asetti esille tyttöjen oikeuksiin liittyvää kirjallisuutta. Kirjastojen keräämät lukuvinkit herättivät ihastusta ja kiitosta kävijöissä. VAPAAEHTOISET Tyttöjen päivä näkyi 80 paikkakunnalla ympäri Suomea Vapaaehtoisemme tekivät tyttöjen päivän kampanjamme näkyväksi ympäri maata. Erilaiset kekseliäät tapahtumat ja näyttelyt tavoittivat ihmisiä 80 paikkakunnalla. Aino Halinen (oik.) järjesti Mikkelissä taidetta ja keskustelua yhdistävän tyttöjen päivän tapahtuman. 24 Vapaaehtoisemme Miralina Rissanen Joensuun kirjastossa tyttöjen päivänä 11.10.
yritysuutiset Joululahjoitus on arvokas kiitos kuluneesta vuodesta Olisiko lahjoitus Planille sopiva ratkaisu työpaikkanne joululahjoihin ja -tervehdyksiin? Se on vastuullinen ja merkityksellinen tapa muistaa työyhteisöä, kumppaneita ja asiakkaita. Joululahjoitus on tapa viestiä yrityksenne arvoista. Lahjoituksella edistätte maailman lasten, etenkin tyttöjen, mahdollisuutta oppia ja kasvaa turvassa. Lahjoittaminen onnistuu helposti verkossa. Saatte käyttöönne sähköiset viestintämateriaalit eri kanaviin. Lue lisää: plan.fi/yrityslahja Plan International Suomen hallituksen puheenjohtajalta ”Uutiset musertavat. Oli pakko lopettaa lukeminen, kun otsikossa luki, että linnutkin katoavat.” Kävin keskustelua konttorilla kahden henkilön kanssa. Kummatkin ympäristö vastuullisuuden asiantuntijoita ja tottuneita kehittämään uusia kestävämpiä tapoja toimia. Sinä aamuna olimme kaikki kolme lukeneet lukuisia uutisia ympäristökriiseistä, ja vaikka juuri päättyneessä vastuullisuusseminaarissa oli toiveikas tunnelma, hiipi keskusteluun epätoivon sävyä. Toiminta tuo toivoa ja muutosta tulonsa. Koulutetut tytöt työllistyvät paremmin, he kehittävät yhteiskuntia ja he muuttavat maailmaa. Tasa-arvoinen yhteiskunta on parempi ja turvallisempi tytöille, pojille, kaikille. Palaan aina lohdulliseen ajatukseen, että toiminta tuo muutosta ja toivoa. 130 miljoonaa tyttöä vailla mahdollisuutta koulunkäyntiin on hirvittävä luku, mutta tieto siitä, että täältä Suomesta käsin voimme muuttaa lukua, on syy pistää töpinäksi. Se ajatus auttaa myös epätoivon hetkenä, kun synkät uutiset musertavat. Jokaisella meistä on mahdollisuus tulla mukaan luomaan muutosta. Jokainen teko ja lahjoitus, suuri tai pieni, luo toivoa. Joulun ja vuodenvaihteen lähestyminen on erityisen hyvä aika lähteä mukaan yhteisiin tekoihin. Esitän kovaäänisen kutsun tulla mukaan tuomaan toivoa. Hei kaikki ihmiset, firmat, yhdistykset, kerhot ja viiteryhmät, tehkää tänä jouluna lahjoitus maailman lapsille! Paula Salovaara Tutustu joululahjoittamiseen: plan.fi/joulu Kerroin saavani jatkuvana virtana paljon tietoa pandemian ja ympäristökriisien vaikutuksesta tyttöjen oikeuksien heikentymiseen. Kerroin myös toivosta, jota saan siitä, että olen mukana Plan Internationalin toiminnassa. Keskustelu keskeytyi, naputtelimme avokonttorissa töitämme. Vähän ajan kuluttua toinen keskustelukumppaneistani palasi takaisin aiheeseen: ”Kerro, mitä tytöille on tapahtunut. Kyllä minun täytyy saada tästä enemmän tietoa.” Esimerkiksi seuraavaa: Maailmanlaajuisesti yhä yli 130 miljoonaa tyttöä ei pääse kouluun, usein köyhyyden ja syrjinnän vuoksi. Unescon mukaan yli 11 miljoonaa tyttöä ei palaa kouluun koronakriisin jälkeen. Mutta tapahtuu muutakin: vuonna 2020 Plan tuki yli kuuden miljoonan tytön koulutusta. Plan tarjosi monille miljoonille lapsille mahdollisuuden varhaiskasvatukseen, tukea kansalaisvaikuttamiseen, lastensuojelua, tietoa, taitoa, toivoa. Tiedämme, että tyttöjen koulutus vähentää köyhyyttä. Koulutuksen saanut tyttö todennäköisesti avioituu myöhemmin ja saa lapsia vasta aikuisena, jolloin hän voi hankkia itse toimeenPaula Salovaara on median ja viestinnän ammattilainen. Hän työskentelee konsulttiyhtiö Milttonin maajohtajana. 25
Kummit ja tyttösponsorit Kummit ja tyttösponsSIt ”Kun miehet tekevät naisia koskevat päätökset, seuraukset eivät ole hyviä” T oimittaja, kirjailija ja bloggaaja Irene Naakka puhuu aktiivisesti sukupuolten välisen tasa-arvon ja tyttöjen oikeuksien puolesta. Hän pitää ääntä niin sosiaalisessa mediassa kuin feministisessä Kroonisesti ärhäkkä -podcastissaan. Naakka on tehnyt useita vuosia yhteistyötä Planin kanssa. Tänä syksynä hän ryhtyi tyttösponssiksi. ”Tyttöjen oikeudet eivät vielä toteudu. Niin kauan kuin tasa-arvoa ei ole, sen eteen täytyy taistella. Kun miehet tekevät naisia koskevat päätökset, seuraukset eivät ole hyviä. Miehet pyrkivät hiljentämään naiset yhteiskunnallisessa keskustelussa ja rajoittamaan heidän oikeuksiaan omaan kehoonsa, kuten oikeuttaan aborttiin. Se on väärin.” vartaloaan koskevat päätökset. Heidän pitää saada kouluttautua, jotta heillä on mahdollisuus vaikuttaa”, Naakka vetoaa. ”Elämäni on etuoikeutettua, minkä vuoksi velvollisuuteni on ajaa tyttöjen oikeuksia.” Tyttöjen koulutuksen parantaminen on tutkitusti yksi parhaista keinoista taistella köyhyyttä vastaan. Tyttöjen on tärkeää myös saada oikeaan aikaan oikeaa tietoa seksuaalija lisääntymisterveydestä. Tyttösponssien tuella Plan edistää tyttöjen seksuaalija lisääntymisoikeuksia Mosambikissa, Etiopiassa, Zimbabwessa, Ugandassa, Laosissa ja Myanmarissa. Seksuaalija lisääntymisterveysoikeuksien toteutuminen on välttämätöntä niin tyttöjen kuin maiden taloudellisille ja demokraattiselle kehitykselle. ”Onneksi on mahdollista tukea tyttöjä lahjoittamalla järjestöille, jotka nostavat epäkohtia esiin ja jakavat tietoa seksuaalija lisääntymis terveydestä maissa paikan päällä”, Naakka sanoo. Seksuaaliterveysasioiden ympärillä vallitsee usein hiljaisuus. Monissa maissa esimerkiksi kuukautisiin liittyy tietämättömyyttä, vääriä uskomuksia, epätasa-arvoa, pilkkaa, häpeää, pelkoa ja myös sietämätöntä kipua. Esimerkiksi Etiopiassa jopa puolet tytöistä jää pois koulusta kuukautisten aikana. Monilla tytöillä ei ole mahdollisuutta saada kunnollisia kuukautissuojia. ”Kun koulut jäävät kesken, vaikuttamis mahdollisuudet vähenevät. Tyttöjen potentiaali jää kokonaan käyttämättä.” Naakka haluaa opettaa omalle tyttärelleen positiivista ajatusmaailmaa naiseudesta. ”Meillä puhutaan avoimesti kaikesta naiseuteen liittyvästä – mikään asia ei ole tabu. Usein kun menkoista puhutaan, ne esiintyvät negatiivisessa valossa. Menkat on kuitenkin ihana asia. Ei hävetä seksuaalisuuttamme – kuukautisia ja naiseutta pitää juhlia.” Teksti: TIINA SAARI Kuva : IRENE NAAKAN ALBUMI Epätasa-arvoiset käytännöt on tehtävä näkyviksi. Naakka toteaa, että jos tytöillä ei ole tietoa omista oikeuksistaan eikä seksuaaliterveydestään, he eivät osaa myöskään toimia itsensä hyväksi. ”Naisten ja tyttöjen pitää saada nauttia seksuaalisuudestaan ilman pelkoa ja häpeää. Nuo tunteet johtuvat usein puutteellisesta seksuaalikasvatuksesta. Kaikkea naiseuteen liittyvää on kautta historian pidetty vähä arvoisena, minkä vuoksi myös naiset itse ovat sisäistäneet patriarkaalisen ajatusmaailman.” Naakka vaatii kaikille sukupuolille yhtäläisiä ihmisoikeuksia. ”Tyttöjen pitää saada olla lapsia. Heidän pitää voida tehdä itseään ja 26
Päivitimme aineettomien lahjojen kauppaamme Joulu lähestyy, ja olemme päivittäneet uusia lahjoja aineettomien lahjojen kauppaamme. Aineeton lahja on vastuullinen ja helppo ratkaisu muistaa sukua ja ystäviä joulun aikaan. Aineeton lahja sekä ilahduttaa lahjan saajaa että tukee työtämme lasten ja erityisesti tyttöjen oikeuksien edistämiseksi. Ostaessasi aineettoman lahjan saat sähköisen kortin, jolla voit kertoa lahjasta. Aineettomien lahjojen kautta saadut lahjoitukset ohjataan tyttösponssien tukemiin hankkeisiimme Laosissa, Mosambikissa, Etiopiassa, Ugandassa ja Myanmarissa. Aineettomat lahjat kuvastavat työmme osa-alueita. Tutustu aineettomiin lahjoihin: plan.fi/lahja Oikeaa tietoa nuorille Paikkansa pitävä tieto auttaa puolustamaan omia oikeuksia. Lahjasi avulla koulutamme yhden vapaaehtoisen. Vapaaehtoiset levittävät yhteisöissään sekä nuorille että vanhemmille oikeaa tietoa muun muassa lapsiavioliitoista sekä kuukautisista ja purkavat niihin liittyviä myyttejä. Yhteisöjohtajat tyttöjen puolelle Yhteisöjen johtajat ovat merkittäviä mielipidevaikuttajia ja esimerkin näyttäjiä omissa yhteisöissään. Lahjallasi yksi johtaja saa koulutuksen tyttöjen oikeuksista ja tasa-arvosta. Tuemme häntä ottamaan kantaa lapsiavioliittoja ja silpomista vastaan sekä liian varhaisten raskauksien ehkäisemisen puolesta. Yhdenvertaiset mahdollisuudet Jokaisella lapsella on oikeus käydä koulua. Esteellisen ympäristön ja yhteis kunnan asenteiden vuoksi vammaiset lapset pääsevät muita harvemmin kouluun ja joutuvat useammin jättämään koulun kesken. Lahjasi edistää kaikkien lasten mahdollisuutta oppia. V apaaehtoisilla on tärkeä rooli työssämme. Yksi kallisarvoisista vapaaehtoisistamme on ugandalainen Naika. Naika on 26-vuotias maanviljelijä ja kolmen lapsen isä. Huolimatta pitkistä työpäivistä hän haluaa toimia vapaaehtoisena yhteisössään. Naika ryhtyi vapaaehtoiseksi osallistuttuaan Planin järjestämälle kurssille. "Halusin nähdä muutoksen naapurus tossani", hän sanoo. Naika liikkuu kätevästi kodista toiseen Planilta saamallaan polkupyörällä. Vieraillessaan perheiden luona hän auttaa tunnistamaan vaarallisia sairauksia, kuten malariaa. Naika on myös lastensuojelutoimikunnan jäsen. Hän puhuu yhteisössään esimerkiksi tyttöjen oikeuksista, lapsiavioliitoista ja koulutuksen merkityksestä. ”Näistä asioista ei ole aina helppoa puhua. Pitää olla kärsivällinen, antaa aikaa ja puhua samasta aiheesta monta kertaa.” Luotamme vapaaehtoisiimme kaikissa maissa, joissa työskentelemme. Heidän tukensa avulla tavoitamme enemmän ihmisiä, ja vapaaehtoiset ovat ylpeitä saadessaan olla mukana kehittämässä yhteisöjään. ”Aiemmin julkisesti puhuminen jännitti minua”, Naika kertoo. ”Roolini vapaaehtoisena on lisännyt itseluottamustani. Nykyään puhun rohkeasti ja arvostan yhteisöltä saamaani kunnioitusta.” ”Vapaaehtoisena toimiminen on muuttanut elämäni” 10 € 15 € 50 € 27
Perulaiset salaatit ovat maukkaita ja ruokaisia. Tämä täyttävä ja hieman tulinen kvinoasalaatti sopii hyvin talvikauteen. AINEKSET: 2 dl kvinoaa 2 dl maissia rasiallinen (250 g) kypsiä kirsikkatomaatteja 25 g pähkinöitä, esim. manteleita ja pekaanipähkinöitä nippu korianteria puolikas tuore chilipalko 1 lime 2 rkl oliiviöljyä suolaa ja pippuria VALMISTUS: Keitä kvinoa ohjeen mukaan ja anna jäähtyä. Paahda pakasteesta sulatettuja tai tuoreita maissinjyviä pannulla. Paahda pähkinöitä hetki pannulla. Pilko kirsikkatomaatit ja silppua korianteri ja chili. Raasta limen kuori ja purista limen mehu. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja lisää oliiviöljy. Mausta oman maun mukaan suolalla ja pippurilla. Maukas kvinoasalaatti PLAN KOKKAA Olemme valinneet tämän vuoden kirjasadosta osuvimmat lahjat erilaisille lukijoille, joita kiinnostavat kehityskysymykset, tasa-arvo ja ihmisoikeudet. Lue kirjaesittelyt uudistuneesta verkkolehdestämme plan.fi/planlehti. plan palat Ku va : Ad ob eS to ck Planin kirjavinkit pukinkonttiin 28 Heurekan näyttely vie katastrofien keskelle Tiedekeskus Heurekan uusi suurnäyttely Katastrofien keskellä on mitä ajankohtaisin. Ilmastonmuutos kiihdyttää sään ääri-ilmiöitä, kuten tulvia ja hirmumyrskyjä. Tiedettä ja taidetta yhdistävässä kokonaisuudessa yleisö pääsee kokemaan tulvan, myrskyn, maastopalon ja maanjäristyksen. Kävijät voivat myös harjoitella pelien avulla resilienssitaitoja, jotka ovat välttämättömiä monessa Planin ohjelmamaassa. Näyttely on esillä syyskuuhun 2023. Lue lisää: heureka.fi
PLAN KUUNTELEE PLAN LUKEE Räväkkää ja koskettavaa seksuaalikasvatusta Jos et ole vielä katsonut Netflixin hittisarjaa Sex Educationia, onnittelut – sinua odottaa kolme kautta hulvatonta ja koukuttavaa katsottavaa. Fani voi puolestaan iloita, ettei tuore kolmas kausi tuota pettymystä. Sex Education käsittelee oikeastaan samaa teemaa kuin Plan International Suomen kehitysohjelmat: seksuaalija lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia. Sarja sijoittuu fiktiiviseen brittilukioon, mutta aiheet ovat universaaleja. Henkilöt kipuilevat seksuaaliidentiteettinsä, sukupuolensa ilmaisun, ennakkoluulojen ja vaikenemisen kulttuurin kanssa. Sarjan viesti on, että jokainen on arvokas omana itsenään, omine haluineen ja tarpeineen. Gillian Anderson ja Asa Butterfield tekevät mainiot roolit kompleksisena seksuaaliterapeuttina Jeanina ja hänen epävarmana poikanaan Otisina, joka antaa seksivinkkejä koulukavereilleen. Kolmoskausi tarkastelee myös homojen asemaa Nigeriassa, kun Eric ( Ncuti Gatwa) matkustaa vanhempiensa kotimaahan ja joutuu kätkemään identiteettinsä. Tyylilajiltaan Sex Education on railakasta komediaa, mutta se onnistuu myös koskettamaan ja osallistumaan terävästi yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kolumbialaisia tarinoita juurevilla rytmeillä Monet parhaista lopputuloksista syntyvät yhdistämällä kaksi yllättävää vinkkeliä yhteen. Kolumbialaisen laulaja-lauluntekijä Nidia Góngoran ja brittiläisen tuottaja Will “Quantic” Hollandin toinen täyspitkä albumi Almas Conectadas tekee juuri näin. Góngoran folklore-juuret ja Quanticin moderni tuotantomaailma luovat mielenkiintoisen kokonaisuuden. Jos kaksikon edellinen albumi, vuonna 2017 julkaistu Curao, kurotteli tanssilattioiden suuntaan, nyt yhteistyössä on syntynyt kevyempää ja tunnelmallisempaa rytmi musiikkia. Siinä kuuluvat monenlaisen lattari musiikin, soulin ja funkin sävyt. Rytmi on mukavan svengaava ja hallitun laahaava. Tämän levyn kohdalla termit “kevyt” ja “moderni” eivät tarkoita sitä, että groovesta tai juurevuudesta olisi puutetta. Góngora laulaa portugaliksi Timbiquin alueella asuvien ihmisten tarinoita. Tasaisen laadukkaasta kokonaisuudesta nousee esille muutama erityisen tarttuva helmi, kuten cumbian ja rockin fuusio Balada Borracha (Juopunut balladi), jota kuunnellessa voi kuvitella nauttivansa virkistävää juomaa kuumassa Kolumbiassa 1970-luvulla. Patriarkaatti rajoittaa myös miehiä Nuorten miesten aseväkivalta ja korkeat itsemurhaluvut, itsevaltaisten miesjohtajien toksinen puhetapa ja eri aloilla paljastuvat ahdistelutapaukset ovat lietsoneet ympäri maailmaa keskustelua maskuliinisuuden kriisistä. JJ Bola kuvaa kirjassaan Naamiotta maskuliinisuutta rakennetuksi rooliksi, jota miehiksi kasvavat pojat ehdollistetaan esittämään. Maskuliinisuudella on keskeinen – usein haitallinen ja rajoittava – osa parisuhdemalleissa, politiikassa, kilpaurheilussa ja jengikulttuurissa, joita kaikkia Bola analysoi. Kirjan ote on intersektionaalinen. Bola käsittelee maskuliinisuutta muun muassa seksuaalivähemmistöihin kuuluvien, rodullistettujen ja pakolaismiesten kokemusten kautta. Bola ehdottaa koko nykyisen patriarkaattia pönkittävän maskuliini suuden mallin purkamista ja sen korvaamista uudenlaisella maskuliinisuudella, jonka lähtökohtana on kaikkien sukupuolten tasa-arvon kunnioitus. Tämän vaatisi kokonaisvaltaisen kulttuurisen mullistuksen. Yleistajuinen ja tyyliltään kevyt Naamiotta on suunnattu erityisesti nuorille lukijoille. PLAN KATSOO Iida Riekko JJ Bola: Naamiotta. S&S, 2021. Iida Riekko Sex Education, Netflix Kalle Heino Quantic & Nidia Góngora: Almas Conectadas. Tru Thoughts 2021. 29
Ku va : Ad ob eS to ck junior-plan Tervetuloa Indonesiaan Junior-Planin matkassa! Indonesia on maailman suurin saarivaltio. Se koostuu 17 508 saaresta. Maan pääkaupunki on Jakarta ja virallinen kieli indonesia. Väkiluku on yli 234 miljoonaa. Alueella elää monia etnisiä ja uskonnollisia ryhmiä. Indonesiassa tarjotaan ruoaksi usein riisiä kasvisten ja lihan kanssa. Ruoanlaitossa käytetään kookosmaitoa ja erilaisia mausteita, kuten chiliä. Indonesia sijaitsee päiväntasaajan alueella. Maassa on trooppinen ilmasto, ja vuoteen kuuluu kuiva kausi ja monsuunin aiheuttama sadekausi. Indonesiassa on noin 150 toimivaa tulivuorta ja usein maanjäristyksiä, tulvia, maanvyöryjä ja myrskyjä. Plan on työskennellyt Indonesiassa jo vuodesta 1969 asti. Edistämme lasten oikeuksia, koulutusta ja tasa-arvoa. Yli 26 miljoonaa indonesialaista elää köyhyysrajan alapuolella. Viime vuosikymmeninä Indonesian elinolot ja koulutus ovat parantuneet paljon, ja yhä useampi lapsi saakin hyvän koulutuksen. Halo! Olen komodonvaraani eli jättiläisvaraani, maailman suurin lisko. Voin kasvaa kolmemetriseksi ja painaa 140 kiloa. Meitä varaaneja asuu viidellä Indonesian saarella. Viihdymme erityisen hyvin avoimilla ruohomailla. Koska olen jättiläiskokoinen, minua kutsutaan myös komodon lohikäärmeeksi. Olen isosta koostani huolimatta melko nopea ja voin liikkua jopa 20 kilometriä tunnissa. Meillä varaaneilla on uskomattoman tarkka hajuaisti. Pystyn haistamaan saaliseläimeni kilometrien päästä. Haistelen pitkän kieleni avulla. Aina kun työnnän kieleni ulos, otan hajunäytteitä ilmasta. Voin olla vaarallinen myös ihmisille, joten minusta kannattaa pysyä kaukana. Meitä jättiläisvaraaneja elää täällä Indonesiassa noin 4 000. Olemme melko uhanalaisia, koska ihmiset ovat ottaneet käyttöönsä elinalueitamme. Indonesiaan on onneksi perustettu Komodon kansallispuisto, jossa voimme elellä rauhassa. 30
Puhdas vesi suojaa kummilapsen terveyttä M etri on 13-vuotias Plan-kummilapsi. Hän asuu Indonesiassa, jossa suuri määrä ihmisiä elää ilman puhdasta vettä. Likainen vesi saa etenkin lapset sairastelemaan, jolloin he joutuvat myös jäämään pois koulusta. Aiemmin myös Metri kävi lähimmän joen luona vessassa ja peseytymässä. Nyt Metrin perhe saa puhdasta vettä hanasta kotiinsa, sillä Plan on rakentanut hänen kyläänsä vesijärjestelmän. Plan on jakanut kummilasten kotikyliin myös hygieniatarvikkeita, kuten saippuaa ja käsien desinfiointiainetta. Metri tietää nyt, miksi on tärkeää pestä kädet säännöllisesti saippualla ja vedellä. ”Aiemmin pesin käteni vain ennen syömistä. Saatoin olla leikkimässä ulkona, enkä pessyt käsiäni, kun tulin sisälle auttamaan äitiäni kotitöissä. Pyyhin silloin vain käteni vaatteisiini”, Metri kertoo. Kummilapset perheineen ovat saaneet Planilta tietoa siitä, että käsienpesu on paras keino ehkäistä tautien leviämistä. Lapset ovat oppineet hyviä hygieniataitoja esimerkiksi lautapelien avulla. ”Nyt pesen käteni aina kun tulen kotiin, ennen syömistä, kun autan äitiäni keittiössä, vessassa käymisen jälkeen ja sen jälkeen, kun olen leikkinyt koirieni kanssa”, Metri kertoo. Bongaa eläimet Indonesian luonto on monimuotoisimpia koko maailmassa. Etsi kirjainten seasta 10 Indonesiassa asuvaa eläintä. NO RSU , LEO PAR DI, ORA NKI ,SA RVI KU ON O, SU MAT RAN TIIK ERI , PYT ON , PAP UKA IJA , MED UU SA, HAI , SIN IVA LAS 31
Anna lahja, jonka avulla tytöt pääsevät kouluun. Anna aineeton lahja. Lahjakauppaan > plan.fi/lahja Ke rä ys lu pa : RA /2 02 0/ 31 3