plan 4/2020 VIETNAM Tyttöjä siepataan morsiamiksi Kiinaan GIRLS TAKEOVER 16-vuotias Aava Murto valtasi pääministeri Sanna Marinin paikan KENIA Nuoret naiset keksivät selviytymiskeinoja pandemian keskellä GIRLS TAKEOVER 16-vuotias Aava Murto valtasi pääministeri Sanna Marinin paikan KENIA Nuoret naiset keksivät selviytymiskeinoja pandemian keskellä
Koronapandemia muutti työtämme ohjelmamaissa Koronapandemian vuoksi asetetut rajoitukset ovat vaikeuttaneet pääsyämme yhteisöihin, joissa toimimme. Esimerkiksi koulut, joissa työskentelemme paljon, ovat monin paikoin yhä kiinni. Rajoitusten vuoksi on todennäköistä, ettemme saavuta tänä vuonna kaikkia tavoitteitamme, mutta tukenne on mahdollistanut paljon tärkeää työtä. Jotta voimme edistää tavoitteidemme mukaisesti nuorten seksuaalija lisääntymisterveyttä sekä -oikeuksia ja tukea ohjelma maiden pandemian vastaista työtä, olemme kanavoineet tyttösponsoreiden ja ulkoministeriön tukea uudelleen. Pandemian alussa ohjasimme tukea etenkin viruksesta tiedottamiseen. Koulutimme opettajia koronaviruksen ennaltaehkäisystä ja jaoimme puhdistusja hygienia tarvikkeita. Tiedotimme pandemian seurauksista, kuten lähisuhdeväkivallasta, ja tyttöjen koulunkäynnin tärkeydestä. Laosissa tuemme perheitä myös taloudellisesti, jotta tytöt saisivat jatkaa koulua. Ugandassa ja Mosambikissa nuorten vertaistukiryhmät ovat osaksi voineet jatkaa pienryhmissä. Myanmarissa suunnittelemme vapaaehtoisten kouluttamista tiedon välittäjiksi ja aktiviteettien järjestäjiksi. Mosambikissa tietoa välittää tukemamme yhteisöradio. Hyödynnämme myös digiratkaisuja. Esimerkiksi Etiopiassa pidämme yhteyttä nuoriin ja jaamme tietoa Facebookin, Teleg ramin ja tekstiviestien avulla. Puuttuvien välineiden ja heikkojen nettiyhteyksien takia digiloikka ei kuitenkaan onnistu suuressa osassa alueita, joille ohjaamme tyttösponsoreiden ja ulkoministeriön tukea. Mosambikissa olemme kouluttaneet opettajia ja oppilaita etäopetuksesta yhteistyössä opetusministeriön kanssa. Lisäksi tuimme etäopiskelumateriaalien tuottamista. Olemme tiivistäneet yhteistyötä paikallisten lastensuojelukomiteoiden, poliisin sekä paikallisten johtajien ja viranomaisten kanssa. Tasa-arvoa ja seksuaalija lisääntymisterveyttä koskevat viestimme ovat päässeet monin paikoin osaksi viranomaisten koronaviestintää. Äänestä ja osallistu kilpailuun Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa Maria Petterssonin kirjan Historian jännät naiset (lue arvostelu sivulta 29). Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi. Kerrothan myös osoitteesi. Lukijat valitsivat numeron 3/20 kiinnostavimmaksi jutuksi pitkän linjan reportterin Rauli Virtasen haastattelun. Lukijapalkinnon voitti Anneli Sarja Jyväskylästä. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen lahjoittajapalvelustamme info@plan.fi. Onnea ja kiitos vastaajille! 2 PEFC/02-31-170 4041 0089 Plan 4/20 ?marraskuu 2020 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Plan International Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Taitto: Tuija Sorsa Paino: Painotalo Plus Digital Oy. Painosmäärä: 28 900 kpl. Seuraava numero ilmestyy helmikuussa 2021. Plan International Suomi ? Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Paula Salovaara (pj.), Virpi Haaramo, Cristina Gomez Saari, Gunvor Kronman, Pasi Rajala, Eeva Salmenpohja, Tommi Tervanen ja Nasima Razmyar. Lastenhallituksen edustaja Priya Härkönen. Lahjoittajapalvelu: ma–pe klo 10–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse lahjoittajapalveluumme (09) 6869 8030. Keräyslupa: POL-2015-4693 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakasja sidosryhmärekisteri. ajankohtaista
Paraguaylainen Lilian, 13, on ollut poissa koulusta maaliskuusta asti. Se on hänelle surun aihe. – Opintoni menevät todella huonosti, koska minulla ei ole omaa puhelinta eikä internetyhteyttä. Tarvitsisin ne, jotta voisin opiskella verkossa, Lilian kertoi työntekijällemme. Kun koronapandemia mullisti alkuvuodesta maailman, koulut sukeutuivat kaikilla mantereilla. Koululaiset ja opettajat kohtasivat valtavia, uudenlaisia haasteita. Suomessakin monen oppimistulokset heikentyivät, kun lähiopetus jäi tauolle. Osa lapsista ei pystynyt osallistumaan opetukseen perheiden haasteiden takia. Ympäri maailmaa vastaavat vaikeudet ilmenivät moninkertaisina. Niin myös Lilianin syrjäisessä ja köyhässä kotikylässä. Paraguayssa äärimmäinen köyhyys lisääntyy nyt nopeasti pandemian syventämässä talousahdingossa, eikä monilla perheillä ole enää varaa kouluttaa lapsiaan. Paraguayn koulut ovat edelleen kiinni. Monessa muussakin maassa sulut ovat jatkuneet jo yli puoli vuotta. Mitä pidempään koulut pysyvät kiinni, sitä syvemmäksi kasvaa kuilu niiden välillä, jotka saavat ja jotka eivät saa laadukasta opetusta. Unicef arvioi alkusyksystä, että pandemian aiheuttamien koulusulkujen aikana kolmannes maailman koululaisista – 463 miljoonaa lasta – ei ole pystynyt osallistumaan etäopetukseen. Usein internetiä ei ole eivätkä opettajat pysty järjestämään etäoppimista muillakaan tavoilla suurten ryhmäkokojen, vaikeiden välimatkojen ja resurssipulan vuoksi. Erityisesti Lilianin kaltaisten teinityttöjen koulutus on vaarassa. Unescon mukaan 11 miljoonaa tyttöä ei palaa enää kouluun pandemian vuoksi. Osa heistä joutuu palkkatöihin tai avioon, osa ei pysty kuromaan umpeen tietoja taitoaukkoa. Se on väärin. Koulutien katkeaminen estää tyttöjen oikeuksia ja unelmia toteutumasta. Lisäksi se hidastaa yhteiskuntien kehitystä ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Tyttöjen kouluttaminen on tutkitusti tehokkaimpia keinoja vähentää köyhyyttä sekä parantaa ihmisten oloja. Data puhuu puolestaan: Tyttöjen tasaarvoiset mahdollisuudet toisen asteen koulutukseen voivat nostaa kehittyvien maiden bruttokansantuotetta jopa 10 prosenttia (lue lisää sivulta 11). Jokainen vuosi toisen asteen koulutusta lisää tytön tulevan perheen tuloja 10–20 prosenttia, ja jokainen lisävuosi tytön koulutusta vähentää hänen jälkikasvunsa lapsikuolleisuuden riskiä 5–10 prosenttia. Viime vuosikymmeninä tyttöjen koulutus on edistynyt valtavasti. Ennen pandemiaa tytöt ja pojat pääsivät jo aloittamaan koulun lähes yhtä usein. Nyt koko tämä kehitys on uhattuna. Tänä jouluna paras lahja Lilianille ja miljoonille muille tytöille on koulutuksen turvaaminen. Yhdessä voimme auttaa tyttöjä saavuttamaan tavoitteensa ja viemään yhteiskuntiaan eteenpäin. Lämmin kiitos tukijoillemme ja kumppa neillemme – olette erityisen korvaamat tomia tänä poikkeusvuonna. Hyvää joulua ja toiveikasta uutta vuotta! Pandemia ei saa romuttaa tyttöjen koulutusta Anna Könönen viestintäjohtaja anna.kononen@plan.fi 3 pääkirjoitus 4 Vuoriston kadonneet tytöt 10 Uutisia maailmalta 12 Uutisia Suomesta 14 Tytöt ottivat vallan ja vaativat tasa-arvoisempaa teknologiaa 18 Pojat ja miehetkin voittavat, kun sukupuolten tasa-arvo toteutuu 20 Kiberan nuoret naisyrittäjät selviävät pandemiasta sinnikkyytensä avulla 22 Yritysuutiset 24 Kummit ja tyttösponsorit 26 Vapaaehtoiset 28 Junior-Plan 30 Plan-palat SISÄLLYS 4 14 20
4 Vuoriston Teksti: KIRSTY CAMERON Kuvat: VINCENT TREMEAU tytöt kadonneet Ihmiskauppiaat sieppaavat PohjoisVietnamin vuoristosta tyttöjä morsiamiksi Kiinaan. Pakkoavioliitto tarkoittaa tytöille oikeuksien menettämistä ja heidän perheilleen surua ja epävarmuutta. Plan levittää alueella tietoa ihmiskaupan vaaroista.
5 tytöt kadonneet KUMMIT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ
6 Jo pienet lapset osallistuvat kotija peltotöihin Pohjois-Vietnamin vuoristossa. Morsian Vietnamista tulee halvaksi Mi ei ole ainoa kadonnut. Tyttöjä siepataan järjestelmällisesti Pohjois-Vietnamin syrjäisestä vuoristosta. Ihmiskauppiaat sieppaavat nuorimmillaan 13-vuotiaita tyttöjä ja myyvät näitä rajan yli Kiinaan morsiamiksi. Arviot Pohjois-Vietnamista vuosittain katoavien tyttöjen määrästä liikkuvat sadoissa. Plan Internationalin mukaan määrä on kasvanut kuluneen vuosikymmenen aikana hitaasti mutta vakaasti. Ilmiö on epäsuora seuraus Kiinan vääristyneestä sukupuolijakaumasta. Poikalasten suosimisella on Kiinassa vuosisatoja pitkät perinteet. Tyttösikiöiden abortit ja jopa tyttövauvojen surmat P ienviljelijä ja suurperheen äiti Do, 56, on parantumattomasti sairas. Hän on saattohoidossa kotikylässään Pohjois-Vietnamin vuoristossa. Don ainoa toive on nähdä vielä kerran tyttärensä Mi. 18-vuotias Mi on kuitenkin ollut kateissa jo kaksi vuotta, eikä hänen olinpaikastaan ole tietoa. Mi katosi retkellä markkinoille läheiseen kaupunkiin. Do perheineen alkoi etsiä tyttöä, kun tätä ei kuulunut kotiin. Torikojujen myyjät osasivat kertoa vain, että Min kannoilla oli kulkenut kaksi tuntematonta miestä. Perhe onnistui seuraamaan Min jälkiä Ha Giangin kaupunkiin 150 kilometrin päähän, mutta kun he saapuivat perille, tyttö oli poissa. Do sai kuulla, että hänen tyttärensä oli todennäköisesti myyty Kiinaan vaimoksi. Jäljellä on vain valokuva, jota perhe näyttää kaikille tapaamilleen siinä toivossa, että joku tunnistaisi Min kasvot ja auttaisi saamaan tytön kotiin. Min jälkeen samasta kylästä on viety kolme muutakin tyttöä. Yhteisöön kuuluu vain 50 ihmistä, joten jokainen tuntee kadonneet ja kokee menetykset kipeästi. Kylä sijaitsee syvällä vuoristossa Ha Giangin provinssissa, 1 200 metriä merenpinnan yläpuolella ja seitsemän kilometrin päässä lähimmistä kaupungista. Sinne pääsee vain moottoripyörällä tai jalan. Kukaan yhteisössä ei ollut kuullut ihmiskaupasta ennen Min katoamista. Koska seutu on vaikeakulkuista, vuoristopoluilla näkyy harvoin tuntemattomia. Vieraita ihmisiä kohtaa vain viikonloppumarkkinoilla – siellä, missä Mi katosi. Kuolemansairas Do toivoo, että näkisi vielä kerran siepatun tyttärensä Min.
7 Vaikeat olot ja avoin kulttuuri houkuttavat ihmiskauppiaita Elämä vuoristossa on ankaraa. Pohjois-Vietnamin syrjäseutuja asuttavaa hmong-kansaa on pidetty aiemmin vauraana, mutta ilmastonmuutos on heikentänyt oloja. Maasto on kivistä, ja hedelmällistä maata on niukasti. Siksi perheiden täytyy kerätä multaa alarinteiltä voidakseen viljellä maata. Tärkein viljelykasvi on maissi, mutta muuttuneessa ilmastossa sadot epäonnistuvat usein. Puuta on niin vähän, että tuli on varattu ruuanlaittoon. Puulla lämmittäminen on jopa talvella liian kallista luksusta. Sähköjä tai juoksevaa vettä ei ole juuri kellään. ovat olleet pitkään yleisiä. Yhden lapsen politiikan kaudella Kiina on päätynyt niin syvään sukupuolten epätasapainoon, että vuonna 2030 maassa ennustetaan olevan miehiä 30 miljoonaa enemmän kuin naisia. Miehet kilpailevat morsiamista. Kiinan perinteiden mukaan sulhanen maksaa morsiamen vanhemmille myötäjäiset. Aiemmin myötäjäiset tarkoittivat kohtuullista rahasummaa, mutta nykyisin naimaikäisten tyttöjen vanhemmat vaativat usein korkeaa summaa, koska heillä on varaa valita. Osissa Kiinaa sulhasilta odotetaan jopa 15 000 euron myötäjäisiä – useimmille mahdotonta rahasummaa. Sen sijaan Vietnamista siepattu morsian maksaa noin 4 000 euroa. Edullinen markkinahinta saa ihmiskaupan kukoistamaan ja repii perheitä hajalle.
8 Moni tyttö jää pois koulusta auttaakseen perhettään. Isät ja vanhimmat sisarukset ovat usein kuukausia poissa siirtotyöläisinä, joten lasten täytyy ottaa vastuuta kotitöistä. Perheet ovat suuria, ja tehtävää on paljon: ruuanlaitto, peltotyöt, maissin kuoriminen ja jauhaminen, kanojen syöttäminen, vaatteiden peseminen, ruuan etsiminen lehmille ja sioille, veden hakeminen ja pienemmistä huolehtiminen. Kaikki auttavat toisiaan karussa ympäristössä. Perinteisesti vuoriston ihmiset ovat suhtautuneet vierailijoihin ja heidän tarjoamaansa apuun luottavaisesti ja vieraanvaraisesti. Tätä perinnettä ihmiskauppiaat nyt hyödyntävät. Joskus ihmiskauppiaat käyttävät kuukausia tutustuakseen uhriksi valitsemaansa tyttöön. He saattavat ujuttautua tämän kaveriksi tai poikaystäväksi, kunnes lopulta kertovat, että tytölle olisi tarjolla töitä Kiinan puolella. Useat tytöt ajattelevat, että Kiinassa palkat ovat paremmat ja elämä helpompaa, joten he tarttuvat hanakasti tilaisuuteen auttaa perhettään. Vasta perillä selviää, että he ovat joutuneet julman huijauksen uhreiksi. Avuntarjous olikin ihmiskauppiaiden huijaus Dinh, 18, luotti vieraiden hyväntahtoisuuteen painajaismaisin seurauksin. 15-vuotiaana hän oli ystävänsä Lian kanssa markkinoilla, kun kaksi tuntematonta miestä tarjosi tytöille kyytiä. Dinh ja Lia tarttuivat iloisina tarjoukseen, koska kotikylään oli pitkä matka. Pian he huomasivat matkaavansa väärään suuntaan. Dinh erotettiin Liasta ja vietiin Kiinaan. Siellä ihmiskauppiaat sulkivat hänet taloon ja kertoivat, että pian hänet myytäisiin vaimoksi. Sieppaajat osoittivat Dinhiä aseella ja ottivat samalla hänestä kuvia sulhasehdokkaita varten. He uhkasivat ampua Dinhin, ellei tämä suostuisi naimisiin. Naimakauppa ei ehtinyt toteutua, koska Dinh pääsi pakenemaan. Hän kuuluu harvoihin onnekkaisiin. Useimmat siepatuista tytöistä eivät pääse pakoon tai saa yhteyttä perheeseensä. – Kun tytöt myydään naimisiin, heiltä viedään kaikki oikeudet. He eivät pääse kouluun, ja heidän unelmansa paremmasta tulevaisuudesta romuttuvat, sanoo Plan International Vietnamin maajohtaja Sharon Kane. – Moni tytöistä kohtaa hirvittävää seksuaalista ja perheväkivaltaa miehensä käsissä. Tämä aiheuttaa vakavia henkisiä haittoja ja uhkaa myös tyttöjen fyysistä terveyttä. Useat ovat vielä lapsia ja joutuvat äideiksi ennen kuin heidän kehonsa ovat siihen valmiita. Ikävä ja epävarmuus vainoavat kadonneen perhettä Dinhin naapuri Vu, 39, odottaa yhä onnellista käännettä. Vun tytär Lia, joka siepattiin yhtä aikaa Dinhin kanssa, ei ole palannut. Vu tietää hyvin, mitä siepatuille tytöille voi tapahtua. Hän murehtii tauotta, mitä Lia on joutunut kokemaan. Myös Lian veli Sung, 17, kertoo, että siskon katoaminen kalvaa häntä. Lia oli Sungin paras ystävä, ja he tekivät kaiken yhdessä. Veljen on vaikea hyväksyä, että vaikka hän on tehnyt parhaansa Lian löytämiseksi, siskosta ei ole löytynyt jälkeäkään. Pohjois-Vietnamin vuoristossa ei ole tarjolla tukipalveluita, joiden avulla Vu ja Sung voisivat käsitellä menetystään. Äidillä ja veljellä on Liasta jäljellä vain muistoja ja yksi valokuva, joka riippuu kunniapaikalla. Plan haluaa lisää tietoa, tukitoimia ja oikeutta Näistä kohtaloista huolimatta tyttöjen riski joutua siepatuksi ei ole vieläkään yleisesti tiedossa Ha Giangin provinssissa. Avarat laaksot ja jyrkkä vuoristo takaavat, että uutiset kulkevat hitaasti kylästä toiseen. Tiedotusvälineet eivät tavoita ihmisiä. Elämänrytmi on tyystin toinen kuin Vietnamin vilkkaissa kaupungeissa. Seudun poliisilla on heikot resurssit etsintöihin. Todennäköisesti tyttöjen sieppaaminen on paljon virallisia arvioita yleisempää, koska moni perhe ei tee ilmoitusta tyttärensä katoamisesta. Planin perustama puhelinlinja on saanut kolmen vuoden aikana lähes 8 000 ihmiskauppaan liittyvää ilmoitusta. Luku on korkea, mutta monilla perheillä ei ole edes puhelinta tai tietoa auttavasta linjasta. Prosessi siepattujen tyttöjen vapauttamiseksi ja kotiuttamiseksi on pitkä ja mutkikas. Uhreille ei ole tarjolla juuri tukipalveluita. Dinhin kaltaiset kotiin palanneet tytöt kohtaavat usein leimaamista ja ennakkoluuloja, joten vaikeudet jatkuvat vapautumisen jälkeenkin. Vaikka jotkut ihmiskauppiaat ovat joutuneet oikeuden eteen, yksikään Planin tavoittamista perheistä ei ole onnistunut nostamaan syytettä ihmiskaupasta. Dinh kertoo, ettei ole saanut minkäänlaista oikeutta. Plan haluaa suojata lapsia ja heidän perheitään vastaavalta kohtalolta. Siksi järjestö työskentelee vuoriston kouluissa ja yhteisöissä varmistaakseen, että etenkin tytöt saavat tietoa ihmiskaupan riskistä ja osaavat suojautua. Lisäksi Plan vaatii Vietnamin hallitusta tekemään enemmän kadonneiden tyttöjen löytämiseksi, kotiin palanneiden tukemiseksi ja syyllisten saattamiseksi vastuuseen. Dinh pääsi pakenemaan ihmiskauppiaiden vankilasta, mutta hän ei ole saanut oikeutta eikä tukea.
9 Vu miettii taukoamatta, mitä hänen siepattu tyttärensä Lia on joutunut kokemaan. Kadonneiden omaiset kärsivät traumasta S iepattujen tyttöjen perheet kärsivät traumasta, jonka psykologi Pauline Boss on nimennyt ”kahtalaiseksi menetykseksi” (ambiguous loss). Sitä pidetään raskaimpana menetyksen muotona, koska tilanteelle ei löydy ratkaisua tai päätepistettä. Kahtalainen menetys koskettaa esimerkiksi konflikteissa ja suur onnettomuuksissa kadonneiden omaisia. Kahtalainen menetys aiheuttaa laajan kirjon voimakkaita ja pitkäkestoisia tunteita: ahdistusta, epätietoisuutta, epätoivoa, surua, turhautuneisuutta, toivottomuutta – ja toivoa. Omaiset eivät voi surra kadonneitaan tai hyväksyä tapahtunutta, koska he elävät jatkuvassa epävarmuudessa ja etsivät vastauksia niitä löytämättä. Suruprosessi juuttuu epätietoisuuden tilaan, ja läheisten on vaikea siirtyä henkisesti eteenpäin. Vaikutukset mielenterveyteen ovat usein raskaat. Aika ei hälvennä kahtalaisen menetyksen aiheuttamaa tuskaa. Tutkimusten mukaan sen kokeneet voivat kuitenkin oppia elämään epätietoisuuden kanssa. Tällöin toipuminen ei perustu ratkaisun löytämiseen vaan sen ymmärtämiseen ja hyväksymiseen, että tilanteen epävarmuus aiheuttaa kärsimystä. Hyväksymisen avulla perheet voivat löytää selviytymiskeinoja ja jatkaa elämäänsä. Pohjois-Vietnamin kaltaisilla köyhillä alueilla on kuitenkin tarjolla vähän, tai ei lainkaan, psykologista tukea traumoista kärsiville.
23 % 19 % Suomessa tytöt joutuvat useimmin häirityiksi Instagramissa ja Snapchatissa. T ytöt ympäri maailmaa ja Plan International vaativat sosiaalisen median yhtiöiltä kiireellisiä toimia, koska yli puolta (58 %) tutkimukseemme osallistuneista tytöistä ja nuorista naisista on häiritty verkossa. Suomessa verkossa häirityksi joutuneiden tyttöjen osuus on 42 %. Yli 14 000 iältään 15–25-vuotiasta tyttöä ja nuorta naista 22 maasta vastasi kaikkien aikojen suurimpaan kyselytutkimukseen tyttöjen kokemasta verkkohäirinnästä. Suomen Plan täydensi globaalia tietoa kansallisella tutkimuksella, johon vastasi yli tuhat tyttöä ja nuorta naista. Sosiaalista mediaa käyttävät tytöt sekä korkean että matalan tulotason maissa kohtaavat jatkuvasti vihjailevia viestejä, pornografisia valokuvia, vainoamista ja muuta ahdistavaa häirintää. Maailmanlaajuisesti verkkohäirintä on yleisintä Facebookissa, jossa globaalisti 39 % kertoo joutuneensa häirinnän kohteeksi. Häirintää esiintyy runsaasti myös Instagramissa (23 % vastaajista on kokenut häirintää), WhatsAppissa (14 %), Snapchatissa (10 %), Twitterissä (9 %) ja TikTokissa (6 %). Suomessa tytöt joutuvat useimmin häirityiksi Instagramissa (23 %) ja Snapchatissa (19 %). Häiritsijät hyökkäävät useimmin vähemmistöryhmiin kuuluvia tyttöjä vastaan. Maailmanlaajuisesti yli kolmannes (37 %) etniseen vähemmistöön kuuluvista tytöistä kertoo kokevansa häirintää etnisen taustansa vuoksi, kun taas yli puolet (56 %) HLBTIQ+-vähemmistöön kuuluvista tytöistä kertoo tulleensa häirityksi sukuuutisia maailmalta Planin suurtutkimus: puolensa tai seksuaalisen suuntautumisensa takia. Suomessa verkkohäirintää on kokenut 65 % etniseen vähemmistöryhmään kuuluvista tai maahanmuuttajataustaisista vastaajista, 55 % seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvista ja 64 % tytöistä ja nuorista naisista, joilla on rajoitteita toimintakyvyssä. Yleisimmin hyökkääjät käyttävät herjaavaa ja loukkaavaa kieltä, josta 59 % häirintää kokeneista tytöistä raportoi maailman laajuisessa kyselyssä. Muita yleisimpiä häirinnän muotoja ovat tarkoituksellinen nolaaminen (41 %), ulkonäön pilkkaaminen (39 %) ja seksuaalisella väkivallalla uhkaaminen (39 %). Maailmanlaajuisesti joka viides häirintää kokenut tyttö (19 %) on lopettanut tai vähentänyt merkittävästi sosiaalisen median alustojen käyttöä ja 12 % on muuttanut ilmaisuaan sosiaalisessa mediassa. 39 % globaaliin kyselyyn vastanneista kertoo, että verkkohäirintä alentaa itsetuntoa, ja 38 % sanoo sen aiheuttavan stressiä. Tyttöjen poistuminen sosiaalisesta mediasta ei ole kestävä ratkaisu, koska sosiaalinen media on merkittävä osa nuorten elämää kaikkialla maailmassa. Nuoret käyttävät alustoja opiskeluun, viihdekäyttöön, aktivismiin sekä yhteydenpitoon. Vaikka globaalisti joka kolmas (35 %) ja Suomessa jopa 82 % vastaajista on tehnyt ilmoituksen häiritsijöistä, verkkohyökkäykset jatkuvat, sillä häiriköt voivat aina luoda uusia tilejä eikä haitalliseen sisältöön puututa riittävän tehokkaasti. 58 % TYTÖISTÄ ON JOUTUNUT HÄIRITYKSI SOSIAALISESSA MEDIASSA 10 Va lo ku va : N an a ja Ju ha na Si m el iu s
I nstagram on sitoutunut kuulemaan yhteistyössä Planin kanssa tyttöjä ympäri maailmaa siitä, kuinka someyhtiöt voivat puuttua tehokkaammin tyttöjen kohtaamaan verkkohäirintään. Plan ja Instagram jakavat opit myös Facebookin ja WhatsAppin kanssa. Sopimus kumppanuudesta syntyi sen jälkeen, kun Plan International julkaisi kansainvälisen tutkimuksen tyttöjen kohtaamasta verkkohäirinnästä. Kuusi tyttöä eri mantereilta kirjoitti avoimen kirjeen suurimmille some yhtiöille R ahoituslaitos Citin ja Planin tuoreen raportin mukaan bruttokansantuote voi nousta keskimäärin 10 % niissä kehittyvissä talouksissa, joissa tyttöjen toisen asteen koulutuksen suorittamisaste on 100 % vuoteen 2030 mennessä. Raportti The Case for Holistic Investment in Girls osoittaa, että jos kehittyvän talouden maassa investoidaan yhtä tyttöä kohden päivätasolla 1,53 dollaria eli 1,29 euroa, kokonaisvaikutus maan talouteen voi olla valtava. Yli 130 miljoonaa tyttöä ympäri maailmaa ei käynyt koulua ennen koronaInstagram ryhtyy yhteistyöhön Planin ja tyttöjen kanssa verkkohäirinnän kitkemiseksi ja pyysi niitä mukaan yhteistyöhön ongelman ratkaisemiseksi. Kirjoittajien joukossa oli suomalainen Zahra Karimy, 17. Maailmanlaajuisesti jo lähes 60 000 ihmistä on tukenut tyttöjen vetoomusta allekirjoituksellaan Planin verkkosivuilla. Suomessa vetoomuksen on allekirjoittanut jo lähes 8 000 ihmistä. – Instagram on ottanut suuren askeleen kohti tasa-arvoa ja yhdenvertaista maailmaa, Zahra Karimy sanoo ja kiittää avoimen kirjeen allekirjoittaneita. – Kun häiriköt käyvät somessa viruspandemiaa. Unescon mukaan yli 11 miljoonaa tyttöä ei palaa kouluun kriisin jälkeen. Teini-ikäiset tytöt kaikkialla maailmassa – ja erityisesti kehittyvissä maissa – kohtaavat esteitä pyrkiessään laadukkaaseen koulutukseen ja suorittaessaan sitä sekä tavoitellessaan taloudellista itsenäisyyttä ja päätösvaltaa omasta elämästään. – On tärkeää, ettei investoida pelkästään koulutukseen itseensä vaan poistetaan erilaisia esteitä tyttöjen voimaantumisen tieltä. Se tarkoittaa esimerkiksi puuttumista lapsiavio liittoihin, varhaisiin pakkoavioliittoihin, sukupuolisidonnaiseen väkivaltaan ja liian varhaisiin raskauksiin. Tutkimus osoittaa, että kun tyttöjen elämään sijoitetaan kokonaisvaltaisesti sen kaikille osa-alueille, maiden brutto kansantuotteet ja laajemmin maiden ja koko maailman investointien tuotot kasvavat, sanoo Plan Internationalin pääjohtaja AnneBirgitte Albrectsen. – Tyttöjen koulutuksen ja kehityksen esteiden poistaminen voi olla avain useiden YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, arvioi Citin globaali tutkimusjohtaja Andrew Pitt. Citin ja Planin raportti: Tyttöjen toisen asteen koulutusta tukevat investoinnit voivat kasvattaa kehittyvien maiden kansantaloutta jopa 10 % 58 % TYTÖISTÄ ON JOUTUNUT HÄIRITYKSI SOSIAALISESSA MEDIASSA tyttöjen kimppuun, tytöillä on välttämätöntä olla tehokkaita raportointikeinoja. Yhteis työmme Instagramin kanssa tarjoaa sananvaltaa niille, jotka tuntevat ongelman parhaiten: tytöille itselleen, sanoo Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen. Plan vetoaa myös hallituksiin ympäri maailmaa, jotta ne kriminalisoisivat sukupuoleen perustuvan verkko häirinnän ja -väkivallan ja varmistaisivat, että häirintää kokeneet tytöt saavat tukea ja oikeutta. Tutustu tuoreisiin tutkimuksiimme: plan.fi/tutkimustietoa 11 Ku va : M ik ko To iv on en
12 uutisia suomesta E distämme lasten oikeuksia ja tasa arvoa paitsi kehittyvissä maissa myös Suomessa. Koti maassakin ohjelmatyömme tähtää lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden ja aseman parantamiseen. Yhdessä tukijoidemme ja vapaaehtoistemme kanssa olemme rohkaisseet lapsia ja nuoria toimimaan paremman maailman puolesta myös arkisessa elämässään. Planin globaalikoulun lähettilästoiminta on jatkunut jo vuodesta 2005. Työtä rahoittavat tyttö sponsorit, ulko ministeriö ja opetusja kulttuuriministeriö. Lähettilästyömme on saanut upeaa palautetta. Lähettilästoiminnan tarkoitus on ollut alusta lähtien vaikuttaa valtakunnallisella tasolla kestävän kehityksen teemoihin. Nykyisissä opetussuunnitelmissa globaalikasvatuksen sisällöt ovat entisestään vahvistuneet. Lähettilästyömme on edistänyt lapsen oikeukPlanin kotimaan työllä on juhlavuosi – lähettilästoimintamme täyttää 15 vuotta ja maahanmuuttajatyömme 10 vuotta sien, ihmisoikeuksien sekä kehitysyhteistyön tuntemusta ja arvostusta. Kotimaan ohjelmatyön päällikkö Eeva Ervamaa kiittää lämpimästi kaikkia lähettiläitä, jotka ovat olleet mukana 15 vuoden aikana: – Meillä Planissa on ollut aivan huikeita tyyppejä mukana lähettilästoiminnassa, ja heidän työllään on suuri merkitys globaalikasvatuksessamme. Vuonna 2010 aloitimme ohjelmatyön Suomeen muuttaneiden nuorten parissa. Se sai alkunsa halusta toimia haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten puolesta ja yhdessä heidän kanssaan. Olemme rohkaisseet maahanmuuttajanuoria aktiiviseen kansalaisuuteen ja vahvistaneet heidän yhdenvertaisuuttaan muiden nuorten joukossa. Vuosittain tavoitamme lähes kaksituhatta nuorta ja heidän huoltajaansa. Kymmenen vuoden aikana olemme järjestäneet muun muassa vertaisryhmätapaamisia, järjestövierailuja, retkiä, kesä töitä sekä työpajoja. Lisäksi olemme tarjonneet toimintaa maahanmuuttajanuorten vanhemmille. Työtä rahoittavat tällä hetkellä Opetus hallitus, STEA, Suomen Kulttuuri rahasto ja aluehallintovirasto. – Tavoitteiden saavuttaminen vaatii useiden vuosien määrätietoista työtä. Yhteistyöverkostomme on kasvanut, ja vuosittain meillä pyörii jo viidestä kahdeksaan hanketta, kertoo maahanmuuttajatyön päällikkö Hanna Nurmi. Onnistumisten takana ovat hänen mukaansa koko sydämellä työtään tekevä työntekijät ja vapaaehtoiset. – Ilman valtavan motivoitunutta, osaavaa ja aidosti nuorista sekä heidän perheistään kiinnostunutta tiimiä emme olisi työssä näin pitkällä.
Ku va : H an na St en gå rd 13 N enäpäivä innosti jälleen suomalaiset auttamaan maailman lapsia. Nenäpäivä-lähetyksen päätteeksi keräyspotti oli huikeat 3,3 miljoonaa euroa. Perjantaina 13.11. Ylen kanavat täyttyivät musiikista, koskettavista tositarinoista ja tuttuun tapaan komiikasta. Lavalle nousivat muun muassa Erin, Elastinen, Abreu, Samuli Edelmann, Diandra, Konsta Hietanen, Ressu Redford, Sara Siipola, Pete Parkkonen ja Neljä Ruusua. Nenäpäivän avun vie perille yhdeksän suomalaista järjestöä, joihin Plan kuuluu. Nenäpäivän varat auttavat lapsia 17 eri maassa Afrikassa, Aasiassa ja EteläAmeri kassa. Tänä vuonna Plan ohjaa Nenäpäivä-varat Mosambi kiin, jossa edistämme erityisesti teinityttöjen seksuaalija lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia. Nenäpäivä on tukenut vuosien aikana yli miljoonaa lasta koulutiellä ja auttanut rakentamaan 9 000 koulua ja päiväkotia sekä rokottamaan yli 200 000 lasta. Yli miljoona lasta on oppinut oikeuksistaan Nenäpäivän tuella. Lahjoitusten ansiosta yli 100 000 ihmistä on saanut puhdasta juomavettä ja ainakin 1,7 miljoonaa puuta ja kasvia on istutettu. Nenäpäivä teki jälleen auttamisesta hauskaa Saara-Sofia Sirén nousee Tyttöjen oikeudet ja kehitys -ryhmän johtoon E duskunnan Tyttöjen oikeudet ja kehitys -ryhmä on saanut uuden puheenjohtajiston. Ryhmän puheenjohtajana aloittaa Kokoomuksen kansanedustaja SaaraSofia Sirén, joka korvaa tehtävässä saman puolueen edustajan Jaana Pelkosen. Varapuheenjohtajana jatkaa SDP:n kansanedustaja Kristiina Salonen. Tyttöjen kehitys ja oikeudet -ryhmä kokoaa yhteen kansanedustajia, jotka tahtovat parantaa tyttöjen oikeuksia globaalisti poliittisilla päätöksillä. Ryhmän kansan edustajat ovat tuoneet maailman tyttöjen asemaa ja oikeuksia esille politiikassa ja julkisessa keskustelussa. Tyttöjen oikeudet ja kehitys -ryhmä perustettiin vuonna 2018, ja Plan International Suomi toimii sen sihteerinä. Kansanedustajat ovat tehneet ryhmässä yhteistyötä yli puoluerajojen esimerkiksi keskustele malla tyttöjen oikeuksien ja ilmastonmuutoksen yhteydestä sekä tasa-arvoa edistävästä ulkopolitiikasta. Ku va : M ee ri Vä än än en
14 Suomessa neljättä kertaa järjestetty Girls Takeover -tempauksemme nousi maailmanlaajuiseksi menestykseksi. Pääministerin, toimitusjohtajien, päätoimittajien ja rehtoreiden paikoille nousseet nuoret valtaajat vaativat tempauksessa tasa-arvoisempaa teknologiaa ja lisää naisia alalle. T ulevaisuus on digitaalinen, myös tyttöjen. Siksi tyttöjen on saatava äänensä kuuluviin teknologian käyttäjinä ja kehittäjinä. Näin vetosi asikkalalainen Aava Murto, 16, joka valtasi pääministeri Sanna Marinin paikan Girls Takeover -tempauksessamme. Aavan sanat olivat yksi tämän vuoden tempauksemme pääviesteistä. Teknologia avaa ovet rajattomaan määrään tietoa ja mahdollisuuksia, mutta tytöt suljetaan usein sen ulkopuolelle. – Aivan liian usein kehittyvien maiden tytöt jäävät ulkopuolelle digitaidoista ja -osaamisesta, joka voisi mahdollistaa heille turvallisemman, paremman tulevaisuuden, Aava sanoi pääministerin puheessaan. Kansainvälisen tyttöjen päivän juhlintaan liittyvän Girls Takeoverin tavoite on nostaa esiin paitsi tyttöihin kohdistuvaa syrjintää myös heidän kykyjään. – Me tytöt emme ole vain uhreja, vaan edustamme valtavaa potentiaalia. Meidän avullamme moneen epäkohtaan voidaan saada ratkaisu, Aava sanoi. Maailman nuorimman naispääministerin paikan valtaus kiinnosti laajasti niin suomalaista kuin kansainvälistä mediaa, ja siitä uutisoitiin ympäri maailmaa. Muun muassa AFP ja BBC halusivat haastatella 16-vuotiasta pääministeriä. Tytöt ottivat vallan ja vaativat tasa-arvoisempaa teknologiaa Teksti: INKA KOVANEN Kuvat: PLAN INTERNATIONAL SUOMI
15 T ytöt ja naiset ovat tekniikan alan opinnoissa ja teknologia-alalla vähemmistössä myös Suomessa. – Teknologia on tulevaisuus, ja nyt on kriittistä saada lisää tyttöjä mukaan. Tytöt tarvitsevat esikuvia, joihin he voivat samaistua, jotta teknologia tuntuisi heistä kiinnostavammalta. Nuorille voi kertoa inspiroivia esimerkkejä esimerkiksi somessa ja kouluissa, Kerttu Tamminen, 17, evästi F-Securen johtoryhmän kokouksessa. Helsinkiläinen Kerttu valtasi tieto turvayrityksen toimitusjohtajan Samu Konttisen paikan. Kerttu kertoi johdolle olevansa huolissaan siitä, miten turvaton paikka verkko on tytöille. O hjelmistoyritys Futurice omisti osan asiantuntijoistaan Girls Takeover -päivän ajaksi ratkomaan maailman tyttöjen teknologiassa kohtaamia haasteita. Haastekilpailun voittajan valitsivat tuore toimitusjohtaja Jessica Komulainen, 18, Sotkamosta ja hänelle paikkansa luovuttanut Teemu Moisala. Voittajaksi valikoitui ehdotus työkalusta, joka tuo diversi teetin ja inklusiivisuuden paremmin osaksi teknologian kehitystä. Työkalu tulee osaksi Futuricen palvelumuotoilua. Futurice kehittää ideaa eteenpäin pro bonona ja luovuttaa muut kilpailuehdotukset open source -periaatteella kansainvälisen Planin ja muiden järjestöjen käyttöön. – Aika on oikea diversiteetin huomioimiselle teknologian kehityksessä. Työkalu tulee edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta teknologian kehityksessä, toimitusjohtajat perustelivat ratkaisuaan. – Tämä oli erinomainen kokemus ja toivon, että muutkin yritykset ryhtyisivät tähän. Arvostan tapaa, jolla otit tilan haltuun, osallistuit keskusteluun ja kysyit suoria kysymyksiä, Teemu Moisala kiitti Jessicaa.
16 O ulun yliopistossa rehtori Jouko Niinimäen tehtävän vallannut 14-vuotias Mimmi Ja kola Kempeleestä tapasi naistutkijoita ja esitti näkemyksiään, miten tekniikan alalle saataisiin lisää tyttöjä. Yläkouluikäisille suunnatussa Shaking up Tech -tapahtumassa Mimmi ja Aalto-yliopiston valtaaja Asa-Marie kannustivat tyttöjä olemaan osa muutosta. Oulun yliopisto sitoutui panostamaan yhdessä yritysten kanssa siihen, että kouluissa tunnetaan paremmin ICT-osaamisen merkitys ja työmahdollisuudet. – Haluamme tuoda esiin alojen mahdollisuuksia niin kestävämmän maailman kuin palkitsevien työurien rakentamisessa sekä omalta osaltamme varmistaa, että tytöt voivat kokea tekniikan ja luonnontieteen alat omakseen, rehtori Jouko Niinimäki sanoi. T yttöjen potentiaalin nosti esiin myös jyväskyläläinen musiikkilukiolainen ja ilmastoaktivisti Ada Koskinen, 18, joka valtasi MTV Uutisten vastaavan päätoimittajan Tomi Einosen paikan. Vauhdikkaan päivän aikana hän puhui tyttöjen asemasta Uutisaamussa, Viiden jälkeen -ohjelmassa ja Kymmenen uutisissa. Ada pääsi myös muun muassa johtamaan uutistoimituksen kokousta, vastaanottamaan pääministeri Sanna Marinin haastatteluun ja julkaisemaan kirjoittamansa kolumnin siitä, että tytöt ovat tulevaisuuden johtajia. – Se, mitä ihminen osaa ja tietää ja mihin hän pystyy, ei riipu automaattisesti iästä ja sukupuolesta, Ada sanoi. Päätoimittajan tehtävistä päivän ajaksi vapautettu Tomi Einonen korosti nuorten kuulemisen tärkeyttä: – Tämä tarjoaa meille hyvän tilaisuuden pysähtyä miettimään, miten edistämme tasa-arvoa työssämme. M yös peliyhtiö Roviossa pohdittiin, miten tytöt saataisiin innostumaan teknologiaja pelialasta. – Tytötkin pelaavat. On todella tärkeää, että myös naiset suunnittelevat pelejä ja tuovat näkemyksensä pelien suunnitteluun, sanoi ohjat ottanut Dristi Aryal, 16, Helsingistä. Puheessaan johtoryhmälle hän muistutti, että parhaat tulokset saadaan, kun naiset ja miehet työskentelevät yhdessä. Dristi nosti esiin myös diversiteetin tärkeyttä keskusteluissa johdon ja pelisuunnittelijoiden kanssa. – Halusimme ottaa osaa Girls Takeoveriin korostaaksemme, miten tärkeää diversiteettti on teknologia-aloilla ja myös pelialalla. Halusimme myös tukea globaalin sukupuolten välisen digikuilun umpeen kuromista, sanoi paikkansa Dristille luovuttanut Kati Levoranta.
17 A alto-yliopistossa rehtoriksi noussut rovaniemeläinen AsaMarie Kultima, 17, korosti koulutuksen merkitystä teknologia-alan tasa-arvoistamisessa ja Aallon roolia edelläkävijänä. – Jos tytöt jo peruskoulussa näkevät teknologian tylsänä poikien juttuna, he eivät hakeudu alalle. Monet ajattelevat, etteivät ole tarpeeksi fiksuja tai kykeneväisiä työskentelemään teknologia-alalla, koska suurin osa roolimalleista teknologia-alalla on miehiä, hän sanoi puheessaan laajennetulle johtoryhmälle. Tempauksessa Aalto-yliopisto sitoutui tavoittamaan Aalto Junior -toiminnassaan sellaisia tyttöjä ja naisia, joilla ei ole kosketusta akateemiseen elämään tai teknologia-alaan sekä tukemaan yläkouluikäisten tyttöjen kiinnostusta teknologiaan. – Paremman maailman ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen tarvitsee monta näkökulmaa ja tyttöjen potentiaalia. Kun olen katsonut Asa-Marien toimintaa, on turvallinen olo, että olemme hyvissä käsissä, Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä sanoi. D emi-lehden päätoimittajaksi noussut Jenny Vu, 17, Helsingistä kannusti mediaa inspiroimaan tyttöjä teknologia-alalle. Suomessa tyttöjen kiinnostus teknologiaa kohtaan lopahtaa usein viimeistään yläkoulussa. – A-lehdillä ja ylipäätään medialla on merkittävä vaikutus siihen, miten näemme asioita. Nuoret ottavat mallia siitä, mitä he näkevät päivittäin somessa, sanoi Demin päätoimittajan Päivi Lehtomurron paikan vallannut Jenny. Valtauspäivänä nuorten media Demi järjesti Jennyn toiveesta pyöreän pöydän keskustelun, jossa A-lehdissä tekniikan parissa työskentelevät naiset keskustelivat tasa-arvosta työelämässä. Esiin nousi, miten yksipuolinen kuva tekniikan alasta rajoittaa innostumista alasta. – Olen tosi vaikuttunut Jennyn asenteesta ja rohkeudesta tuoda esiin omat mielipiteet, Päivi Lehtomurto sanoi.
18 Kuvitus: ELINA TUOMI PÄÄSIHTEERIN KOLUMNI OSSI HEINÄNEN Pojat ja miehetkin voittavat, kun sukupuolten tasa-arvo toteutuu Tyttöjen päivä kirvoitti sosiaalisessa mediassa huolta poikien syrjinnästä. Tyttöjen oikeuksien ja tasa-arvon edistäminen ei ole kuitenkaan pois pojilta, vaan kaikki voivat paremmin tasa-arvoisissa yhteiskunnissa. K ansainvälisenä tyttöjen päivänä 11.10. halusimme nostaa esiin tyttöjen kohtaamaa syrjintää, mutta myös heidän potentiaaliaan, joka jää vielä liian usein käyttämättä. Tänä vuonna puhuimme erityisesti tyttöjen kokemasta verkkohäirinnästä. Saimme herätettyä niin somessa kuin tiedotusvälineissä keskustelua sitä, että tyttöjen on päästävä mukaan vaikuttamaan ja päättämään ja että heidän täytyy voida toimia internetissä ilman pelkoa. Saimme valtavasti tukea, ja tunnuksemme #tyttöjenpuolella nousi suosituimpien joukkoon. Myös toinen sanayhdistelmä nousi voimalla esiin sisältöjemme kommenttiketjuissa: "Entäs pojat?" Moni kommentoija arvioi, että tyttöjen päivä ja vaikuttamistempauksemme Girls Takeover syrjivät lähtökohtaisesti poikia. Jotkut peräänkuuluttivat Boys Takeoveria. Eräs twiittaaja pohti virallisen kantelun tekemistä siitä, että nostimme esiin vain tyttöjen häirintää ja syrjintää. M e Planissa ajattelemme, että kansainvälinen YK-päivä tyttöjen aseman huomioimiseksi on kipeästi tarpeen, koska tytöt joutuvat ympäri maailmaa suhteettomasti syrjityiksi ikänsä ja sukupuolensa takia, usein myös köyhyytensä, vammaisuuteensa tai vähemmistöön kuulumisen vuoksi. Tytöt joutuvat poikia useammin esimerkiksi lapsiavioliittoon ja seksuaalisen hyväksikäytön kohteiksi ja saavat globaalissa mittakaavassa poikia harvemmin koulutuksen. Mielestämme tarve on suuri myös Girls Takeoverille, jossa tytöt valtaavat päiväksi yhteiskuntien päättäjien paikkoja, sillä johtopaikat ympäri maailmaa ovat olleet kautta tunnetun historian pääosin miesten hallussa. Kärjistäen voi sanoa, että Boys Takeover on ollut patriarkaateissa eli miesvaltaisissa yhteisöissä ja yhteiskunnissa asioiden vakiintunut tila. Miesten johtoasema on tuntunut luonnolliselta ja itsestään selvältä. Näin on edelleen useimmissa maailman maissa, mikä näkyy esimerkiksi isältä pojalle periytyvinä kruunuina sekä miesvaltaisina parlamentteina ja yritysten johtoryhminä. Vaikka Suomi on yksi tasa-arvon kärkimaista – pitkälti tyttöjen koulutukseen panostamisen ansiosta– täälläkin leijonanosa johtajista on miehiä. Esimerkiksi suomalaisten pörssi yhtiöiden toimitusjohtajista naisia on vain yhdeksän prosenttia, kunnanja kaupunginjohtajista joka neljäs. Sanna Marinin johtamassa hallituksessa ja nykyisessä eduskunnassa miesten ja naisten määrä jakautuu tasaisesti, mutta nuoret naisministerit ovat herättäneet erityisesti konservatiivisissa miehissä vastustusta ja vähättelyä. K oska me miehet olemme olleet kautta historian etuoikeutettu sukupuoli, patriarkaatin haastaminen ja murentaminen voi aiheuttaa joissakin pojissa ja miehissä huolta saavutettujen etujen menettämisestä. Entisenä poikana, nykyisenä miehenä ja tyttöjen oikeuksien puolustajana haluan kutsua kaikki mukaan edistämään tyttöjen asemaa ja tasa-arvoa, sillä me kaikki voitamme, jos tasa-arvo toteutuu. Planin viesti ei ole koskaan tai missään ollut, että haluamme VAIN tyttöjen oikeuksien toteutuvan tai että haluaisimme painaa poikia alas nostaaksemme tyttöjä. Haluamme, että kaikkien oikeudet toteutuvat tasapuolisesti. Keskitymme erityisesti tyttöjen oikeuksiin, koska tytöt ovat monella mittarilla poikia jäljessä. Kaikkien oikeudet voivat toteutua vain, jos myös heikoimmassa asemassa olevien oikeudet toteutuvat. Pojatkin hyötyvät, kun tyttöjen asema paranee. Kun tytöt ja naiset saavat koulutusta ja voivat osallistua täysivaltaisesti työelämään ja yhteiskuntien päätöksen tekoon, kaikkien kyvyt saadaan käyttöön ja yhteis kunnat kehittyvät ja vaurastuvat. Se tuo resursseja ja mahdollisuuksia kaikille. Myös perheiden hyvinvointi lisääntyy, jos ketään ei alisteta. Tutkimusten mukaan koulutetut ja hyvinvoivat äidit huolehtivat lapsistaan paremmin ja kouluttavat niin poikansa kuin tyttärensä. T ärkeä osa tasa-arvon edistämistä on haitallisten sukupuolinormien purkaminen. Juuri sitä teemme esimerkiksi silloin, kun näytämme Girls Takeoverissa, että tyttökin voi olla johtaja. Ahtaat sukupuolinormit ovat haitallisia paitsi tytöille myös pojille. Pojille ja miehille asetetaan usein esimerkiksi kuormittavia odotuksia perheen elättämisestä ja yhteisönsä johtamisesta, eivätkä he usein saa tukea hoivaamiseen ja lasten kasvatukseen. Monissa maissa poikia kannustetaan myös riskikäyttäytymiseen, kuten väkivaltaiseen machoiluun ja jengeihin ”Ahtaat sukupuolinormit ovat haitallisia paitsi tytöille myös pojille.”
19 • 236 mm • 29 7 m m liittymiseen, eikä heiltä aina hyväksytä avointa tunteidensa ja tarpeidensa ilmaisemista. Teemmekin kehitysohjelmissamme esimerkiksi Väli-Amerikassa työtä poikien kanssa macho-kulttuurin purkamiseksi. Moni huolestunut somekommentoija nosti esiin suomalaisten poikien pahoinvoinnin ja syrjäytymisen. Me Planissa jaamme täysin huolen huonosti voivista pojista ja nuorista miehistä. Juuri ahtaat sukupuoliroolit ja vanhentuneet, sukupuolittuneet odotukset aiheuttavat suomalaispojillekin ristiriitoja ja paineita nopeasti muuttuvassa maailmassa. Esimerkiksi oletus, että kovan jätkän tulee käyttää runsaasti alkoholia ja ajaa liikenteessä ylinopeutta, liittyy Suomessa haitalliseen maskuliinisuuden malliin. Moni syrjäytynyt poika hyötyisi, jos poikien olisi hyväksytympää ilmaista tunteitaan, pyytää apua ja toteuttaa itseään millä tahansa elämän ja yhteiskunnan alalla, ei vain perinteisesti miehisiksi katsotuilla kentillä. Myös transja muunsukupuolisten olisi parempi olla, elleivät sukupuoliroolit olisi niin ahtaat. M e Planissa työskentelemme sen eteen, että kaikkien suku puolten edustajat saavat itse päättää tulevaisuudestaan sekä elää terveellisesti ja turvallisesti ilman sukupuolille asetettuja haitallisia odotuksia ja malleja. Se on lopulta tyttöjen päivän ja Girls Take overinkin tavoite. Ollaanko kaikki yhdessä #tyttö jen puolella? Jotta me kaikki voittaisimme.
Koronaviruksen vaikutukset koettelevat Afrikan suurinta slummialuetta Kiberaa. Alueen nuoret naisyrittäjät ovat turvautuneet kekseliäisiin tapoihin työllistääkseen itsensä ja turvatakseen perheensä elannon. Kiberan nuoret naisyrittäjät selviävät pandemiasta sinnikkyytensä avulla Teksti ja kuvat: RAMA M’MBETSA U pporasvassa paistuvien ranskanperunoiden tuoksu leviää puhelinkopin kokoisesta kioskista vilkkaalle tielle, joka halkoo Kiberan slummia Nairobin laidalla. Perunoita paistaa 21-vuotias Grace. Kibera on Kenian ja koko Afrikan suurin kaupunkislummi. Hökkelikylistä muodostuvalla alueella asuu arviolta 250 000 ihmistä. Nairobin 4,4 miljoonasta asukkaasta jopa 60 prosenttia elää slummeissa, joissa suuri osa asukkaista sinnittelee köyhyysrajan alapuolella. Kiberassa elää paljon Gracen kaltaisia nuoria, jotka saavat elantonsa epäviralliselta sektorilta. Koska pandemia on tukahduttanut monen palvelualan työt, nuoret joutuvat kehittämään kekseli äitä tapoja ansaita rahaa. Grace on käynyt Planin kurssin, jolla nuoret oppivat yrittäjyyttä ja säästämistä. Hän sai Planilta pesämunan, jonka päälle alkoi kerryttää säästöjä. Viime keväänä hän päätti käyttää niukan omaisuutensa yrityksen avaamiseen. Kioskinsa avulla Grace on pystynyt tienaamaan elantonsa myös pandemian aikana. Hän säilyttää turvavälin asiakkaisiin myyntipöydän avulla ja käyttää myös kasvomaskia. Ennen pandemiaa Grace omistautui vapaaehtoistyölle. Hän kiersi ympäri Kiberaa keskustelemassa ongelmista, jotka koskettavat alueen asukkaita. Grace opasti myös kierroksia, joilla kansainväliset matkailijat tutustuivat Kiberan elämään, koska halusi murtaa ennakkoluuloja slummien asukkaista. Kierrosten vetämisestä sai myös mukavasti palkkaa. Ne kuitenkin keskeytyivät pandemiaan. – Tämä aika on haastanut nuoret tutkimaan sitä, miten he voivat selviytyä vähäisillä resursseillaan. Nuorten on tärkeää uskoa mahdollisuuksiinsa ja säästää rahaa, Grace sanoo. Pandemia haastaa slummien asukkaat monin tavoin Kiberan asukkaiden on vaikea noudattaa ohjeita koronaviruksen torjumiseksi, koska väestö asuu tiiviisti pienissä kodeissa ja hygieniasta huolehtiminen on haasteellista vessojen, vesipisteiden ja pesuaineiden puutteen vuoksi. Esimerkiksi ripulitaudit leviävät Kiberassa helposti. Kiberan asukkaiden mahdollisuudet selviytyä laajasta epidemiasta ovatkin herättäneet syvää huolta. Vaikka suuri 20 Grace, 21, pitää rahan säästämistä avaimena parempaan tulevaisuuteen. Hän avasi säästöjensä avulla oman yrityksen.
KUMMIT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ osa slummin väestöstä on lapsia ja nuoria, jotka välttyvät tyypillisesti koronaviruksen pahimmilta oireilta, Kiberassa asuu myös paljon riskiryhmien edustajia, kuten hiv-positiivisia ja keuhkosairaita. Hallitus ja lukuisat kansalaisjärjestöt tiedottavat alueella koronaviruksen torjuntakeinoista. Seiniin on maalattu valistusmaalauksia, jotka kertovat turvaväleistä ja käsihygienian tärkeydestä. Kyynärpäätervehdykset ovat korvanneet katukuvassa kättelyt, ja moni ompelija myy nyt katukojuissaan kasvomaskeja. Kenian raportoidut tartuntamäärät pysyivät pitkään maltillisina mutta nousivat merkittävästi loppusyksystä. Testauskapasiteetti on alhainen etenkin Kiberan kaltaisilla alueilla, joten tartuntojen todellista määrää ei tiedetä. Koulut ovat avautuneet osittain, mutta suuri osa lapsista on yhä opetuksen ulkopuolella. Etäopiskelu on vaikeaa muun muassa verkkoyhteyden ja – Koronavirus pysäytti kaiken, myös rakennustyömaan. Elämäni muuttui valtavasti. Perheeni ei pystynyt enää täyttämään perustarpeitaan, ja tajusin, että jotain on pakko tehdä, Pauline kertoo. Pauline liittyi työntekijäksi Kazi Mtaani -ohjelmaan. Se on Kenian hallituksen työllisyyshanke, joka pyrkii suojaamaan nuoria koronapandemian taloudellisilta iskuilta. Kazi Mtaani -ohjelmassa nuoret parantavat epävirallisten asuinalueiden, kuten Kiberan, oloja. He esimerkiksi siistivät ympäristöä ja parantavat saniteettitiloja. – Kaikki, mitä toivoimme, oli säällinen toimeentulo. Olimme onnekkaita, kun pääsimme mukaan tähän ohjelmaan, Pauline kuvaa ryhmänsä tuntoja. Ohjelmassa Pauline on muun muassa puhdistanut jäteojia ja siistinyt katuja. – Kannustan muita nuoria tekemään tätä työtä mieluummin kuin turvautumaan laittomiin ja vaarallisiin bisneksiin. Koronapandemian pitäisi olla meille hälytyskello, joka kannustaa meitä olemaan luovia ja miettimään tulevaisuuttamme. Toivon, että tulevaisuus on valoisa ja löydän uusia mahdollisuuksia. Pienyrittäjä toivoo voimia kaikille nuorille Prisca, 24, elättää Kiberassa kahta pientä lastaan. Myös hän on käynyt Planin koulutuksen, jossa oppi ammattija yrittäjyystaitoja. Kurssi rohkaisi työtöntä Priscaa perustamaan ruoka-alan yrityksen koronapandemian kynnyksellä. Nyt Prisca tienaa noin neljä euroa päivässä valmistamalla riisipataa kadun varressa ja myymällä sitä naapurustonsa asukkaille. – Bisnekseni avulla olen pystynyt ostamaan perheelleni esimerkiksi kuukautis siteitä, vaatteita ja ruokaa. Rukoilen, että tämä jatkuu myös, kun pandemia on ohi. Priscan ajatukset ovat usein muissa nuorissa, jotka kamppailevat samojen haasteiden kanssa. – Kannustan nuoria ympäri maailmaa olemaan vahvoja ja keksimään sellaista tekemistä, joka suojaa heitä pandemian vaikutuksilta. oppimateriaalien puutteen vuoksi, ja monen kiberalaislapsen on huolehdittava kotitöistä tai ansaittava rahaa. Myös suunnittelemattomien teiniraskauksien on havaittu lisääntyvän korona pandemian aikana. Omat ongelmansa luo nopeasti kasvanut työttömyys, jonka vuoksi monen perheen on nyt vaikea selviytyä. Tienestiä slummin olojen parantamisesta Ryhmä nuoria naisia kerää ripeästi roskia suureen kasaan aseinaan kumihansikkaat, hengityssuojat ja lapiot. Yksi heistä on 23-vuotias Pauline. Ennen pandemiaa hän oli juuri suorittanut palvelualan kurssin ja perustanut oman yrityksen, jossa möi ruokaa rakennustyömaalla. Bisnes elätti myös Paulinen vanhemmat ja pikkusiskot. 21
Yritykset pohtivat nyt sopivia joululahjoja kumppaneille ja henkilöstölle. Joululahjoitus hyvään tarkoitukseen voi vahvistaa yhteenkuuluvuuden ja merkityksellisyyden kokemuksia. Hyvään lahjoittaminen vahvistaa hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä on pidempi, pitää yhteisöllisyyden eteen nähdä enemmän vaivaa ja osoittaa korostetusti kiinnostusta ja välittämistä, Sahimaa sanoo. Työssä koettu merkityksellisyys parantaa tuloksia, vahvistaa sitoutuneisuutta ja lisää tyytyväisyyttä. Se yhdistyy muun muassa tyytyväisyyteen ja elämäniloon. Muiden auttaminen tuo merkitystä elämään Filosofi Frank Martelan mukaan toisten auttaminen lisää sekä omaa merkityksellisyyden tunnetta että hyvinvointia. Auttaminen tuottaa auttajalle itselleenkin hyvinvointia ja vahvistaa mielenterveyttä. – Ihminen on sosiaalinen eläin. Kaikki voittavat, jos rakennamme kulttuuria, jossa ihmiset auttavat toisiaan. Sillä on yhteisöä ja yhteiskuntaa vahvistava T änä vuonna pandemia on koskettanut meitä kaikkia. Yhdistävä kokemus on lisännyt ihmisten välistä solidaari suutta. Toisaalta se on haastanut esimerkiksi työyhteisöjä ja heikentänyt yhteen kuuluvuuden tunnetta, jota fyysinen läsnäolo ja vuorovaikutus vahvistavat. Organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa puhuu pilareista, joista työn merkityksellisyys koostuu. Ne ovat yhteisöllisyys, itsen ylittäminen eli toimiminen muita kuin itseä varten sekä tarkoituksen tunne, joka syntyy päämääristä ja eteenpäin menemisestä. Lisäksi on tärkeää tuntea oma tarinansa: kuka on ja mistä tulee. – Erillään olo vaatii formaaleja ja epäformaaleja kohtaamisen paikkoja ja foorumeita, jotta yhteisöllisyys säilyy. Tärkeässä roolissa ovat yhteiset tavoitteet, jaetut arvot ja päämäärät, joita halutaan olla edistämässä. Kun etäisyys 22 YRITYSuutiset
vaikutus, Martela tiivistää. Epävarmoina aikoina Martela kehottaa keskittymään asioihin, joihin voi itse vaikuttaa. Maailmassa on miljoonia avun tarvitsijoita, jolloin globaalien ongelmien edessä lamaantuu helposti. Tukemalla järjestöjen toimintaa voi olla osa jotain isompaa ja löytää merkitystä. – Jokaisella on mahdollisuus tehdä oma osuutensa. Emme voi yksin muuttaa koko maailmaa, mutta voimme fokusoida omaa toimintamme siihen, mikä on meille mahdollista. Eräässä tutkimuksessa ihmiset saivat käyttöönsä tietyn summan rahaa. Osaa ryhmästä neuvottiin käyttämään raha itseensä ja osaa ryhmästä muihin. Muita ilahduttaneet kokivat suurempaa onnellisuutta. Hyvän tekeminen lisää merkityksellisyyttä, mikä puolestaan vaikuttaa viihtyvyyteen ja motivaatioon. Yhdessä hyvän tekeminen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Mikä olisi hyvä yritysjoululahja? Yrityksissä ja työpaikoilla joulu lahjoitus hyväntekeväisyyteen on kiitos yhdessä tehdyistä ponnisteluista. Se antaa myös mahdollisuuksia ja toivoa heille, joiden elämästä sitä puuttuu. Yhden sijasta lahjalla on monta saajaa. Lahjoituksen miettiminen voi olla yhteinen projekti, johon osallistetaan koko työyhteisö. Kohteesta voidaan järjestää äänestys, jotta ihmiset kokevat lahjan omakseen. – Yhdessä tekemisen fiilis voi tulla siitä, että työyhteisönä edistetään hyvää ja kulutuskulttuurin keskellä tehdään valinta lahjoittaa sellaisille, jotka apua todella tarvitsevat. Siinä ei myöskään ole mitään pahaa, että lahjan antaja kokee ylpeyttä ja saa hyviä fiiliksiä siitä, että tehdään hyvää, Sahimaa pohtii. Martelan ja Sahimaan mielestä hyvä lahja osuu saajansa tarpeisiin ja toiveisiin sekä osoittaa, että antaja on laittanut ajatuksiaan peliin lahjan miettimisessä. – Aikuisille aineeton lahja on hyvä valinta. Ihmisillä on jo niin paljon tavaraa, että harva tarvitsee mitään. Hyvä lahja voi olla myös jotain, mitä voi jakaa lahjan saajan kanssa yhdessä, Martela tuumaa. Planin joululahjakauppa on auki. Eettiset ja vaikuttavat yrityslahjat löydät osoitteesta plan.fi/yritysjoulu . Ku vi tu s: TU IJ A SO RS A 23 Helppo tapa toteuttaa yhteiskuntavastuuta • Kauttamme kesätyön on saanut noin 600 nuorta. • Työnantajayhteistyö on yritykselle helppo ja konkreettinen tapa toteuttaa yhteiskuntavastuuta. • Kesätyöjakso kestää kaksi viikkoa. Valitsemme nuoret ja valmennamme heidät kesätyötä varten. • Tarjoamme tarvittavan tuen työnantajalle ja toimimme linkkinä työpaikan ja nuoren välillä. K ilpailu kesätyöpaikoista on kovaa. Nuorille on usein vaikeinta löytää se ensimmäinen työpaikka, josta omaa ansioluetteloa ja työuraa voi lähteä rakentamaan. – Maahanmuuttajanuorilla tilanne on vielä hankalampi. Työ on valtavan tärkeä asia kotoutumisen kannalta, yrittäjä Katja Nikkari kertoo. Pääkaupunkiseudulla toimiva puutarha-alan perheyritys PuutarhaNikkarit on ollut mukana Planin maahanmuuttajanuorten työllistämishankkeessa jo vuosia. Vuosittain Planin kautta työllistyy 60–70 nuorta kahden viikon työjaksolle erilaisille työpaikoille. Nikkari iloitsee siitä, että hänen yrityksensä voi tarjota nuorille ensimmäisen kosketuksen työelämään. – Puutarhamyymälässä riittää aina tekemistä, on se sitten siivoamista, järjestelemistä, hinnoittelua tai kastelua. Se sopii hyvin ensimmäiseksi työksi. Nuorilla on ollut valtavan ihana asenne työtä kohtaan. Tänä vuonna koronapandemia toi erityistä haastetta sekä työnantajien että työnhakijoiden kesätyösuunnitelmiin. Nikkari kertoo, että yhteistyö Planin kanssa helpotti epävarmuutta, kun haastatteluita ja päätöksiä ei voinut tehdä tavalliseen tapaan hyvissä ajoin. – Yhteistyö Planin kanssa oli todella vaivatonta, ja kaikki toimi nopealla aikataululla. Plan valitsi töistä kiinnostuneet nuoret, joten meidän ei tarvinnut huolehtia siitä. PuutarhaNikkarit on saanut työllistämiltään nuorilta pelkästään positiivista palautetta, ja moni on hakenut uudelleen töihin yritykseen. – Monet meillä työskennelleet käyvät liikkeissä ihan vaan moikkaamassa meitä. Nikkari toivoo, että yhä useampi yritys palkkaisi ennakkoluulottomasti maahan muuttajataustaisia nuoria. – Voivottelemisen sijaan useampien työnantajienkin kannattaisi miettiä sitä, miten he voivat parhaiten auttaa maahanmuuttajanuoria integroitumaan työelämään. Kiinnostuitko? Ota yhteys Plan International Suomen maahanmuuttajatyön päällikköön Hanna Nurmeen, puh. 045 657 5655. Kesätyö auttaa maahanmuuttajanuorta kotoutumaan
Kummit ja tyttösponsorit Kummit ja tyttösponsorit V antaalainen Klaus Varis ryhtyi tyttösponsoriksi kolme vuotta sitten, koska tytöt ovat heikommassa asemassa poikiin nähden. Projektipäällikkönä geoalan urakointija konsultointiyrityksessä työskentelevä Klaus oli lähdössä työkomennukselle, kun hän kohtasi lentokentällä Planin feissarin. – Kiireessä en osannut perustella kovinkaan rationaalisesti tekemääni päätöstä. Planin edustaja oli kuitenkin vilpittömän iloinen liittymisestäni, mikä jätti pysyvän muiston. Jäin miettimään, että ehkä tällä onkin merkitystä, Klaus kertoo. – Myöhemmin olen miettinyt asiaa hieman pintaa syvem”Mahdollisuus tasa-arvoisempaan, ihmisarvoiseen elämään” M onilla kouluikäisillä lapsilla ja heidän perheillään on vaikeuksia selviytyä koronapandemian aiheuttamista liikkumisja kokoontumisrajoituksista, jotka hankaloittavat myös koulunkäyntiä. Internetin käyttömahdollisuudet ovat Indonesian syrjäisimmillä seuduilla rajalliset, joten Plan on ryhtynyt järjestämään säännölmältä. Omista vastoinkäymisistä huolimatta olen välillä kiitollinen siitä, mitä hyvää elämä on minulle suonut. Haluan jakaa tätä tunnetta omalta osaltani ja mahdollisuuksieni mukaan. Tällä hetkellä Plan International Suomi edistää Klausin kaltaisten tyttösponsoreiden tuella tyttöjen koulutusta ja suojelua Etiopiassa, Ugandassa, Mosambikissa, Laosissa ja Myanmarissa. – Lahjoittamisessa antoisinta on auttaminen ja tunne siitä, että apu realisoituu sellaisen järjestön hoidettavaksi, joka tekee sitä ammattitaidon ja välittämisen pohjalta, Klaus jatkaa. – Joskus koen syyllisyyttä, että elämme hyvinvointiyhteiskunnassa, jossa monista asioista tulee helposti itsestään selvyyksiä ja vaatimuksia. Mutta myös hyvinvointiyhteiskunnassa voidaan huonosti, vaikka perustarpeet tulevatkin valtaosalla tyydytetyksi ja aineellista hyvinvointia on runsaasti kehittyviin maihin verrattuna. Esimerkiksi mielenterveys on tärkeä asia, jota kaikki nyky-yhteiskunnan arvot eivät edistä. On tärkeää huolehtia myös omasta hyvinvoinnista. Pienikin lahjoitussumma on avuksi, ja sitä voi muuttaa tarvittaessa omaan taloudelliseen tilanteeseen sopivaksi. Jokainen voi osaltaan vaikuttaa siihen, että tytötkin saavat mahdollisuuden tasa-arvoisempaan, ihmisarvoiseen elämään. listä pienryhmäopetusta. 20-vuotias Vince, entinen Plankummilapsi, on nyt yksi innokkaimmista ja hankkeeseen sitoutuneimmista nuorista. Hän palasi takaisin kotikulmilleen kaksi vuotta sitten, kun oli suorittanut opintonsa. Hänestä tuli kolmannen luokan opettaja 15 oppilaalle. Vincen yhteisö sijaitsee maaseudulla kaukana kaupungeista. Koska sähköä ei ole saatavilla, opetusta ei voi toteuttaa etäyhteyksin. Idearikas Vince ei kuitenkaan lannistunut tilanteesta vaan ehdotti koulun muulle henkilökunnalle lähiopetuksen järjestämistä pienryhmissä. Ajatus otettiin ilolla vastaan. Vince muodosti neljä opintoryhmää oppilaidensa asuinpaikkojen etäisyyksien mukaan. Nyt ne ryhmät saavat opetusta kaksi tuntia kerrallaan neljästi viikossa. Tapaamisissa noudatetaan aina koronasuosituksia. Vince pyörittää poikkeusajan koulunkäyntiä vapaaehtoistyönä lasten parasta ajatellen. Vaikka opintoryhmät kokoontuvat haastavienkin kävelymatkojen päässä, hän siirtyy reippaasti paikasta toiseen. – Kaikilla lapsilla on oikeus koulutukseen. He ansaitsevat paremman tulevaisuuden. Minä olen saavuttanut yhden unelmistani päästessäni opettajaksi. Haluan, että kaikki muutkin saavat mahdollisuuden toteuttaa itseään, Vince sanoo. 24 Entinen kummilapsi Vince opettaa syrjäseutujen lapsia
Voinko laatia testamentin verkosta löytyvien mallien mukaan? Asiantuntijan käyttäminen testamentin laatimisessa voi pohdituttaa. Juristien palvelut mielletään ehkä kalliiksi, ja verkossa on saatavilla neuvoja ja testamenttimalleja. Me Planissa suosittelemme asiantuntijan apua useista syistä. Asiantuntijan käyttäminen ei välttämättä ole kallista. Usein testamentin laatimiselle on vakiohinta. Näin on esimerkiksi Hyvä testamentti -kampanjan lakimiehen palveluissa, jotka perustuvat testamentin laatijan henkilökohtaisen tilanteen arviointiin. Testamenttia ei laadita ilman keskustelua ja asioiden huolellista läpikäyntiä esimerkiksi perintöverotuksesta. Kun testamentin laatii lakiasiantuntijan kanssa, välttyy muotovirheiltä ja esimerkiksi todistaminen helpottuu. Pienellä etukäteisinvestoinnilla voi välttää kalliita ja pitkäaikaisia perintö riitoja, joita tulkinnat tai virheellisyydet voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa. Lisätietoja löydät verkko-osoitteista plan.fi/testamentti ja hyvatestamentti.fi. Raisaleena Tokkola Varainhankinta, testamentit ja suurlahjoittajat 25 T ämän vuoden alussa emme osanneet aavistaa, millaisia muutoksia ja haasteita vuosi toisi tullessaan. Haluammekin osoittaa sinulle erityisen kiitoksen siitä, että olet tukenut työtämme tänä poikkeuksellisena aikana. Koronapandemia on vaikuttanut suuresti työhömme maailmalla. Olemme keskittyneet ehkäisemään viruksen leviämistä jakamalla tietoa ja hygieniatarvikkeita, tukemaan haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja heidän perheitään sekä varmistamaan lasten oppimisen jatkumisen myös pandemian aikana. Hätäaputyömme tavoittaa miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa. Kummien ja tyttösponsoreiden tuki on valtavan tärkeää työmme kannalta, ja tänä vuonna sen merkitys on korostunut entisestään. Sinun tuellasi rakennamme parempaa ja tasaarvoisempaa maailmaa myös pandemian keskellä. Lämmin kiitos, että olet mukana! Kiitos tuestasi poikkeuksellisena vuonna! Lahjoittajasuhteiden ja -toimintojen tiimi toivottaa TO N I P Ä IVI MIRA M A IJA M ARI A HEN R IK K AR OLI IN A PA A VAL I ANN AKA ISA A DEL E S ONJ A PA ULII NA hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta!
26 VAPAAEHTOISET Y adira, 18, asuu syrjäisessä kylässä Ecuadorin Andeilla. Hänen isänsä Miguel on pitkäaikainen Planin vapaaehtoinen, jota tytär alkoi auttaa jo pienenä. Kun Yadira kasvoi, hänestä tuli itsenäinen Plan-aktiivi. Koska hän osaa puhua luontevasti vaikeistakin asioista, moni yhteisössä pitää häntä luontaisena johtajana. Kolme viime vuotta Yadira on toiminut Planin tyttöjen liikkeessä. Siinä tytöt ja nuoret naiset edistävät sukupuolten tasa-arvoa yhteisöissään ja sosiaalisessa mediassa. Yadiran karisma ja kommunikointitaidot nostivat hänet nopeasti tyttöjen oikeuksien puhenaiseksi kotiprovinssissaan Cotopaxissa. – Planin tyttöryhmä on minulle kuin koti. Me kaikki olemme valmiina taistelemaan tasa-arvon puolesta. Emme ole vain oman ryhmämme vaan koko yhteiskunnan asialla, Yadira kertoo. Tyttöjen oikeudet radioon Yadira juontaa radio-ohjelmaa, joka kerää perjantaisin kuulijoita Radio Cotopaxin taajuudelle. Hän käsikirjoittaa ja tuottaa muiden aktivistien kanssa ohjelmaa tyttöjen tositarinoista. – Edustan kaikkia tyttöjä ja naisia, jotka yhteiskunta vaientaa ja torjuu. Radiossa puhuminen auttaa minua voittamaan pelkojani. puolustaa tyttöjen oikeuksia pandemian keskellä Yadira Teksti ja kuvat: NORMA CHARCO
27 T yttöjen päivä ja tyttöjen kohtaama verkkohäirintä näkyivät ja kuuluivat lokakuussa niin verkossa kuin ympäri maata. Vapaaehtoisemme toivat monipuolisesti esiin tyttöjen kohtaamaa verkkohäirintää. Tyttöjen päivän kampanja näkyi yhteensä 78 paikkakunnalla. Vapaaehtoisemme tavoittivat yli 12 000 ihmistä, jotka kuulivat verkkohäirinnän vaikutuksesta tyttöihin ja siitä, mitä voimme tehdä ongelman ratkaisemiseksi. Vapaaehtoisemme järjestivät vaikuttavia tapahtumia, kuten verkkohäirinnästä kertovia elokuvailtoja ja Vapaaehtoiset nostivat tyttöjen kohtaamaa verkkohäirintää esiin ympäri Suomea paneelikeskusteluja. Esimerkiksi Lappeenrannassa vapaaehtoiset organisoivat tyttöjen päivän tapahtuman, jossa esiintyi rap-artisti ja DJ Yeboyah. Myös yli sata kirjastoa oli mukana tyttöjen päivässä. Ne lisäsivät tietoa verkkohäirinnästä kirjojen avulla lähes 80 paikkakunnalla. Vaikuttavat valokuvanäyttelymme ja virtuaaliset näyttelymme näkyivät tyttöjen päivän aikaan yli 40 paikassa. Työ on tuottanut tulosta: Lähes 8 000 ihmistä on allekirjoittanut avoimen kirjeemme sosiaalisen median yhtiöille verkkohäirinnän kitkemiseksi. Instagram on lähtenyt yhteistyöhön kanssamme torjumaan verkkohäirintää. Onneksi olkoon, vapaaehtoisemme! Yhdessä me todella saamme aikaan muutosta. Yadiran äiti María Rosa on iloinen, että tytär vaikuttaa niin oman yhteisönsä kuin koko Cotopaxin asioihin. – Tyttäreni on aina ollut sosiaalinen ja hauska, ja hän on hyvä kirjoittamaan ja puhumaan. Tunnen ylpeyttä, kun hän puhuu radiossa. Korona haastaa, mutta ei lannista Yadiraa Yadira valmistui lukionsa parhaana oppilaana ja haaveilee urasta oikeuspsykologina. – Näen itseni kymmenen vuoden päästä tukemassa ammattilaisena apua tarvitsevia, erityisesti tyttöjä ja naisia, joiden oikeuksia on loukattu. Nyt Yadira valmistautuu yliopiston pääsykokeisiin. Koronapandemian takia valmennustunnit ovat virtuaalisia. Internet ei toimi Yadiran kodissa, joten etäopiskelu on vaikeaa. – Kun minun täytyy päästä internetiin, kiipeän kylän korkeimmalle paikalle saadakseni mobiilidatan toimimaan. Yadira kertoo, että pandemia on kurjistanut yhteisön elämää. – Hiljalleen kaikki on alkanut loppua, erityisesti raha ja ruoka. Kotimme ilo on haihtunut, koska tilanne on niin huolestuttava – ei vain meillä vaan kaikilla ympärillämme. Ihmiset ovat ahdistuneita. Useissa kodeissa on myös perheväkivaltaa. Yadira kannustaa lapsia ja nuoria puhumaan heille tärkeistä asioista myös vaikeuksien keskellä. – Meillä on yhteinen ääni ja yhteinen sydän täynnä tuhansia ajatuksia ja unelmia. Ei siis anneta ongelmien lannistaa meitä, koska me olemme vahvempia kuin ongelmat. Pidetään mielessä päämäärämme ja edetään rohkeasti niitä kohti! Nuoret toimijat -ryhmä jakoi Helsingissä ilmapalloja, joihin oli painettu faktoja tyttöjen kohtaamasta verkkohäirinnästä.
Mausteista chai-juomaa on nautittu Intian nimimaalla tuhansia vuosia. Siitä inspiroitunut chai latte on vakiintunut trendikahviloiden herkkujuomaksi. Se on helppo valmistaa myös kotikeittiössä. AINEKSET (NELJÄLLE) 4 dl vettä pala tuoretta inkivääriä 2 kanelitankoa 2 kokonaista neilikkaa 1 tl kardemumman siemeniä 2 rkl mustaa teetä hunajaa maun mukaan 4 dl maitoa tai kauramaitoa VALMISTUS Mittaa kattilaan vesi ja mausteet. Keitä 10 min. Nosta kattila levyltä, lisää tee ja maito ja hauduta vielä 5 min. Siivilöi mukeihin. Jos haluat juhlavat juomat, vaahdota pinnalle maitoa ja ripottele päälle kanelia. Chai latte maustaa talvipäivän PLAN KOKKAA 28 Eeppisten romaanien rakastajalle Valeria Luisellin Kadonneiden lasten arkisto (Gummerus) on vuoden upeimpia romaaneja. Vangitseva, lyyrinen kertomus vie lukijan auto matkalle Yhdysvaltojen halki ja avaa pysäyt tävästi Väli-Amerikasta rajan yli tulleiden paperittomien lasten kohtaloita. Psykologisten kasvukertomusten ystävälle Yaa Gyasi onnistuu jälleen upean Matkalla kotiin -esikoisensa jälkeen. Maa ja taivas (Otava) kuvaa ihon alle menevällä tarkkuudella ja herkkyydellä ghanalaissiirtolaisten tyttären kasvua rasistisessa Alabamassa. Romaani on myös koskettava kuvaus perhetragediasta. Pienelle riimi tai eläinintoilijalle Anarkistisilla runoillaan hurmaava Laura Ruohonen sukeltaa uusimmassa koko elmassaan Otus opus (Otava) eläinten maailmaan. Erika Kallasmaan ihanat kuvitukset täydentävät teosta, joka juhlii moninaisuutta ja jokaisen oikeutta olla omanlaisensa. Fiksun nuortenkirjalli suuden kuluttajalle Angie Thomasin Viha jonka kylvät valloitti YA-lukijat ympäri maailmaa. Inspiroiva Mun vuoro (Otava) antaa äänen ghetossa kasvavalle Bri-tytölle, joka haluaa menestyä miehisessä rap-maailmassa. Mukana on niin romantiikkaa kuin yhteiskuntakritiikkiä. Tiukasta faktasta kiinnostuneelle Ihmisten maailma on suunniteltu miehiä varten. Taitava journalisti Caroline Cria doPerez todistaa sen lukemattomia esimerkkejä ja tutkimustietoa hyödyntäen. Näky mättömät naiset (WSOY) on niin painavaa luettavaa, että jokaisen rivin voisi alleviivata. Planin kirjavinkit pukinkonttiin Keräsimme tämän vuoden kirjoista parhaat lahjavinkit erilaisille lukijoille. Ilahduta jouluna aineetto malla lahjalla Kun annat aineettoman lahjan, otat myös lahjan saajan mukaan tukemaan lasten ja etenkin maailman heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen oikeuksia. Voit valita erilaisista aineettomista lahjoista sopivimman vaihtoehdon, esimerkiksi koulutuksen tytölle, puhdasta vettä perheelle tai terveystarkastuksen lapselle. Aineeton lahja on ekologinen ja eettinen vaihtoehto perinteisemmille joululahjoille. Anna lahja, joka muuttaa maailmaa! Aineettomat lahjat löydät osoitteesta plan.fi/lahja. Ku va : M ik ko To iv on en plan palat Ku va : Ad ob eS to ck
PLAN KUUNTELEE PLAN LUKEE Grungea somesukupolven käsittelyssä Musiikissa trendit kulkevat sykleissä, ja tietyt tyylisuunnat nousevat uuteen kukoistukseen säännöllisesti uudestaan. Filippiiniläissyntyinen, lapsena Lontooseen muuttanut Beabadoobee (oikealta nimeltään Beatrice Laus Kristi) tekee vahvasti ja tyylikkäästi 1990-luvun alternative rockin ja grungen suuntaan kumartavaa musiikkia, vaikka on itse syntynyt vasta vuonna 2000. Beabadoobeen albumi Fake It Flowers on oiva esimerkki siitä, miten hienosti aiemman aikakauden musiikkityyli saa uutta elämää ja näkökulmaa uuden sukupolven tekijän käsissä. Hiottu mutta rosoinen soundi, Beabadoobeen energinen kitarointi ja vangitseva laulu välittävät fiiliksiä nuorten ajatusmaailmoista. Levyllä ei vältellä vaikeita aiheita, kuten itsensä vahingoittamista ja traumaattisia kokemuksia. Beabadoobee on myös todiste sosiaalisen median voimasta. Hän on noussut tunnetuksi erityisesti YouTuben ja TikTokin avulla. Beabadoobeen suosituimpien biisien kuuntelumäärät lasketaan kymmenissä miljoonissa. Kitaransoitonkin Beabadoobee on opetellut YouTube-videoiden avulla. Kalle Heino Beabadoobee: Fake It Flowers. Dirty Hit 2020. Koskettava kasvutarina karkotusuhan varjossa Ramin ( AranSina Keshvari) elää tavallisen teinipojan syksyä: hulluttelee parhaan kaverinsa kanssa, aloittaa yläkoulun, käy kotibileissä ja ihastuu tyttöön. Rinnalla kulkee synkempi pohjavire. Ramin asuu vanhempiensa ja siskonsa kanssa yhdessä huoneessa vastaanottokeskuksessa ja toimii perheensä tulkkina turvapaikan hakemisessa. Perhe on saanut kielteisen päätöksen, mutta voi valittaa vielä yhden kerran. Runollinen, ilmava elokuva etenee liki dokumentaarisella tyylillä. Arkiset mutta merkitykselliset kohtaamiset vastaanottokeskuksen muiden asukkaiden ja suomalaisen pikkukaupungin ihmisten kanssa seuraavat toisiaan ja piirtävät alleviivaamatta kuvan perheestä, joka haluaa vain jäädä ja sopeutua. Tässä tarinassa ei ole hyviksiä ja pahiksia vaan tavallisia, hyväntahtoisia ja kokonaisia ihmisiä. Ohjaaja Hamy Ramezan on kertonut, että elokuva pohjautuu hänen kokemuksiinsa. Ramezanin perhe pakeni 30 vuotta sitten Suomeen Iranin ja Irakin sotaa. Iranin suurimpiin tähtiin kuuluva Shahab Hosseini tekee upean roolin perheen isänä. Muissa rooleissa nähdään mm. Laura Birn, Kristiina Halkola ja Eero Melasniemi. Iida Riekko Ensilumi. Elokuvayhtiö Aamu 2020. Aarreaitallinen historian naisten tarinoita Maria Petterssonin Historian jännät naiset (Atena) on runsaudensarvi kaikille meille, jotka janoamme tietoa historiankirjoituksen varjoon jääneistä kiehtovista naisista. Napakoista tarinoista koostuva teos on samaa genreä kuin suursuosion saaneet Iltasatuja kapinallisille tytöille -kirjat, mutta se on suunnattu selkeästi aikuislukijoille. Pettersson on koostanut yli sadan naisen kohtalot samoihin kansiin. Hän herättää eloon tutkijoita, seikkailijoita, rikollisia, hallitsijoita, taiteilijoita ja ajattelijoita. Heistä monen saavutukset on kirjattu aiemmin miespuolisen lähiomaisen nimiin. Miesja eurosentristä historiankirjoitusta haastavat tarinat sijoittuvat monelle mantereelle ja 4 000 vuoden varrelle. Osaavana journalistina Pettersson kuljettaa tekstiä varmalla, vangitsevalla otteella. Tarinoita voi lukea sopivissa väleissä tai ahmia tuntikausia – kirja kestää molemmat lukutavat. Historian jännät naiset syntyi joukkorahoituksella, kun historiaa harrastavan Petterssonin twiitit unholaan jääneistä naisista saivat someseuraajat janoamaan lisää. Nyt tätä tietoa saa nauttia viidensadan sivun verran. Iida Riekko Maria Pettersson: Historian jännät naiset. Atena 2020. PLAN KATSOO 29
30 Ku va : Ad ob eS to ck junior-plan Tervetuloa Sambiaan Junior-Planin matkassa! Sambian alueella on ollut asutusta niin kauan, kuin ihmislaji on ollut olemassa. Sambian valtio on rekisteröinyt 73 eri heimoa, ja maassa puhutaan useita kymmeniä eri kieliä. Maassa asuu liki 12 miljoonaa ihmistä. Sambia oli Britannian siirtomaa ennen itsenäistymistään vuonna 1964. Sambia kuuluu maailman köyhimpiin maihin. Lapset kohtaavat ongelmia muun muassa laajalle levinneiden hiv-tartuntojen, kuivuuksien ja koulutuksen puutteen takia. Viime vuosikymmenten aikana yhä useampi lapsi on kuitenkin päässyt peruskouluun. Nykyään tytöt pääsevät Sambiassa aloittamaan koulun lähes yhtä usein kuin pojat. Sambia on suosittu kohde luontomatkailulle. Moni tulee katsomaan yli sata metriä korkeita Victorian putouksia. Sambian savanneilla voi myös nähdä safareiden ”Big Fiven” eli viisi suurta eläintä: leijonan, elefantin, leopardin, sarvikuonon ja puhvelin. Maa on saanut nimensä suuren Sambesijoen mukaan. Muli shani – mitä kuuluu? Olen kirahvi, maailman korkein maanisäkäs. Suurimmat urokset saattavat olla lähes kuusimetrisiä. Painoa meillä on noin tuhat kiloa. Pitkillä jaloillani voin saavuttaa auton nopeuden, jopa 60 kilometriä tunnissa. Elämme Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa puuja pensassavanneilla. Viihdyn sekä pienissä laumoissa että yksinäni. Pitkän kaulani avulla yletyn syömään puiden lehtiä korkealta ja näen uhkaavat saalistajat jo kaukaa. Sen sijaan joudun voimistelemaan, kun kumarrun juomaan tai syömään ruohoa. Silloin levitän jalkani laajalle yltääkseni alas. Tarvittaessa pärjään ilman juomista jopa muutaman päivän, koska pystyn hyödyntämään tehokkaasti kasveista saamani veden. Me kirahvit olemme vaarassa, koska elinalamme pienenevät ja meitä metsästetään. Ihminen onkin meille pahempi vihollinen kuin savannin suurpedot. Monet ihmiset kuitenkin tekevät paljon suojellakseen meitä!
31 Gladys, 11, käy koulua nälkäisenä S ambiaa on koetellut pitkään ruokapula. Se johtuu muun muassa siitä, että ilmastonmuutos on heikentänyt viljelijöiden satoja. Myös koronapandemia on vaikeuttanut elämää Sambiassa. Moni lapsi joutuu nyt auttamaan perhettään tekemällä töitä. Yksi heistä on 11-vuotias Gla dys. Koulunkäynnin ohessa hän poimii mangoja kotipihassaan olevista puista ja myy niitä kadun varressa markkinoilla. Lisäksi Gladysin vastuulla on hakea vettä, koska hänen perheellään ei ole juoksevaa vettä tai kaivoa. Vedenhakumatka on useita kilometrejä pitkä, ja se väsyttää Gladysia. Tytön elämää ja koulunkäyntiä vaikeuttaa myös nälkä: ruokapulan takia perhe pystyy syömään lämpimän aterian vain kerran päivässä. Illalliseksi Gladys saa maissimuhennosta ja vihanneksia. – Välillä nuokahtelen koulussa, koska olen niin väsynyt. Mutta minulle on tärkeää auttaa äitiäni, Gladys sanoo. Plan tukee Gladysia ja hänen koulukavereitaan tarjoamalla lounasta kouluissa. Ruuan avulla Gladys jaksaa taas opiskella. – Isona haluan opettajaksi, hän kertoo.