ITÄ-TIMOR Syrjäseutujen tytöt kitkevät lapsiavio liittoja ja väkivaltaa TYTTÖJEN PÄIVÄ 11.10. Girls Takeover tulee jälleen: tytöt ottavat vallan Suomessa ja maailmalla Ilmastonmuutos uhkaa tyttöjen oikeuksia – suoma laiset voivat vaikuttaa plan 3/2019
Tuore podcastimme kertoo ilmastonmuutoksesta ja tyttöjen koulutuksesta Ilmastonmuutos koettelee erityisesti heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä, kuten kehittyvissä maissa eläviä tyttöjä. Siksi haluamme nostaa tänä vuonna tyt töjen päivänä esiin ilmastonmuutoksen vaikutukset tyttöjen oikeuksiin. Kansain välistä tyttöjen päivää vietetään jälleen 11. lokakuuta. Järjestämme Suomessa historian ensimmäisen tyttöjen päivän keräyksen, jonka tuotoilla tuemme tyttöjen koulu tusta. Koulutus on tutkitusti tehokas ratkaisu, joka auttaa tyttöjä ja heidän yh teisöjään paitsi sopeutumaan ilmaston muutokseen myös löytämään ratkaisuja sen hillitsemiseksi. Koska teema on moniulotteinen, olemme halunneet paketoida sen tukijoillemme viihdyttävän ja mielen kiintoisen podcastin muotoon. Keskuste lijoina podcastissa ovat mediavaikuttaja Maria Veitola ja pääsihteerimme Ossi Heinänen, jotka avaavat aihetta eri näkö kulmista. Tyttöjen koulutusta tukevaan keräyk seen voivat lahjoittaa sekä yksityiset henkilöt että yritykset lokakuun loppuun asti. Lahjoituksilla autamme tyttöjä kouluun puuttumalla koulunkäynnin esteisiin, kuten syrjintään, väkivaltaan ja lapsiavioliittoihin. Lisäämme van hempien ja yhteisöjen tietoa tyttöjen koulutuksen tärkeydestä. Kuuntele podcastimme ja osal listu osallistu keräykseen osoitteessa plan.fi/vedenhakumatka. PEFC/02-31-170 4041 0089 Plan 3/19 ?syyskuu 2019 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 14566680 Kannen kuva: Mikko Toivonen Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Taitto: Tuija Sorsa Paino: Painotalo Plus Digital Oy. Painosmäärä: 29 191 kpl. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa 2019. Plan International Suomi ? Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Paula Salovaara (pj.), Virpi Haaramo, Laura Marjamäki, Gunvor Kronman, Pasi Rajala, Eeva Salmenpohja, Tommi Tervanen ja Nasima Razmyar. Lastenhallituksen edustaja Priya Härkönen. Lahjoittajapalvelu: ma–pe klo 10–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse lahjoittajapalveluumme (09) 6869 8030. Keräyslupa: POL20154693 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakas ja sidosryhmärekisteri. ajankohtaista Äänestä ja osallistu kilpailuun Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa kaulakorun, jonka valmis tuksessa on käytetty Andien alueen perinteistä mantakangasta. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi tai postikortilla osoitteeseen Plan International Suomi, Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki. Kerrothan myös osoitteesi. Lukijat valitsivat numeron 2/19 kiinnostavimmaksi jutuksi repor taasin Yksin kuivuuden keskellä, joka kertoo ilmastonmuutoksen vaikutuk sista lasten elämään Kambodžassa. Lukijapalkinnon eli Planpastillin voitti Johanna Uuranto Rajamäeltä. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vas tauksen lahjoittajapalvelustamme info@plan.fi. Onnea ja kiitos vastaajille! 2
Ossi Heinänen Pääsihteeri Plan International Suomi ”Tyttönen Greta ei voi olla kovin hyvin perillä ilmastotieteen monista ristirii taisistakin väittämistä”, kirjoitti toimit tajakirjailija Lasse Lehtinen kolumnis saan IltaSanomissa elokuun lopussa. Sovinistisen tytöttelyn lisäksi Lehtinen lankesi toiseenkin aikuisten miesten perisyntiin eli nuorten vähättelyyn. 16vuotiaan ruotsalaisen ilmas toaktivistin Greta Thunbergin puheet ilmastonmuutoksesta perustuvat tieteellisiin tutkimuksiin. Niiden toden peräisyyden on todistanut esimerkiksi suomalainen Faktabaari. On tietenkin houkuttelevaa vähätellä Thunbergia, joka puhuu suoraan meille kaikille epämiellyttä västä asiasta. Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi meidän kaikkien pitää ainakin osittain tinkiä nykyisestä elämäntavasta. Helppoa olisi myös siirtää vastuu muille. Usein kuulee sanottavan, että miksi meidän täällä pienessä Suomes sa pitäisi muuttua, jos muut eivät niin tee. Ilmastonmuutoksessa logiikka ei vain mene niin. Me olemme Suomessa jo hyödyntäneet yhteistä ilmakehääm me enemmän kuin meille oikeuden mukaisesti kuuluisi. Siksi meidän on myös kannettava isompi vastuu, kun ilmastonmuutosta ratkaistaan. Ilmastonmuutos heikentää ke hittyvissä maissa asuvien tyttöjen jo ennestään huonoa asemaa, vaikka he ovat vähiten vastuussa ilmaston muutoksesta. Kun kuivuus ilmaston muutoksen myötä lisääntyy, kasvaa vedenhakumatka. Koska vedenhausta vastaavat useimmiten tytöt, vähenee kouluun, läksyihin ja harrastuksiin käytettävä aika. Esimerkiksi Mosambi kissa vedenhakuun käytettävä aika piteni parin vuoden takaisen kuivuus kauden aikana joillakin alueilla kah desta tunnista kuuteen tuntiin. Kun perheen toimeentulo heikentyy luonnonkatastrofien tai kuivuuden takia, selviytymiskeinona on usein perheen tyttärien pakkonaittaminen myötäjäisiä vastaan. Malawissa lapsi avioliitoista arviolta 30–40 prosenttia on ilmastonmuutoksen aiheuttamia. Ilmastonmuutos on globaali ongelma. Suomessa voimme vaikut taa siihen, miten ilmastonmuutos ratkaistaan. Siksi meidän pitää EU:n puheenjohtajamaana vaatia tiukkoja päästövähennyksiä ja kantaa myös oma vastuumme päästöjä vähentä mällä. Omilla teoillamme voimme vaikuttaa siihen, kuinka monen tytön koulutie katkeaa tai montako tyttöä joutuu pakkoavioliittoon. Meillä ei ole varaa vähätellä niitä, jotka meiltä tekoja vaativat. Greta Thunberg ei onneksi ole yksin. Suo messakin on valtava määrä nuoria rohkeita ilmastoaktivisteja. Esimerkiksi Planin lastenhallituksen nuoret teke vät sinnikästä ilmastovaikuttamis työtä. Tänä vuonna myös Girls Takeover tempauksemme, jonka järjestämme kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11.10., keskittyy ilmastonmuutokseen. Nuoret valtaajat vaativat päättäjiltä aitoja ilmastotekoja. Ilmastotoimia vaativat nuoret ansaitsevat tukemme eivätkä vähättelyä pääkirjoitus 4 ItäTimorin tytöt haluavat lopun väkivallalle 10 Uutisia maailmalta 12 Uutisia Suomesta 14 Siem Reapin tytöt elävät ilmaston muutoksen silmässä 18 Maliza kantaa vettä vaikka haluaisi vain opiskella 19 Feissareita innostavat yhteishenki, oppiminen ja työn merkitys 20 Girls Takeover tulee jälleen – tytöt ottavat vallan Suomessa ja maailmalla 22 Liikkumalla luonto haltuun 24 Kummit ja tyttösponsorit 26 Vapaaehtoiset 27 Yritysuutiset 28 Planpalat 30 JuniorPlan SISÄLLYS 4 14 20 3
Francelina ja muut rohkeat itätimorilaistytöt murtavat Planin tyttösponsorien tuella perinteisiä sukupuolirooleja. Yhdessä he kitkevät lapsiavioliittoja, lapsiäitiyttä sekä tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Itä-Timorin tytöt haluavat lopun väkivallallE Teksti: KALLE HEINO Kuvat: MIKKO TOIVONEN 44
Itä-Timorin tytöt haluavat lopun väkivallallE Francelina oli viime vuonna mukana Planin Girls Takeover tempauksessa. Hän toimi päivän ajan tasaarvosta vastaavana valtiosihteerinä. Se on myös hänen unelmaammattinsa. 55
K orkealla ItäTimorin vuoriston huipulla on pieni kylä, jonka pääraitilta avautuu vehreä näkymä alas kahteen eri suuntaan. Kaukana siintää ItäTimorin pääkaupunki Dili. Kylän halkaisevan läpikulkutien varressa on harmaa tiilitalo, jonka pihassa 18vuotias Francelina kantaa vettä. Välillä hän pysähtyy tarkkailemaan määrätietoisesti maisemaa. Vaikka Francelinan vastuulla on auttaa äitiään kotitöissä, hä nen tyypilliseen päiväänsä kuuluu onneksi paljon muutakin. Francelina on yksi niistä lukuisista itätimorilaistytöistä, jotka muuttavat Planin tyttösponsorien ja EU:n tuella maailmaa. Nämä tytöt murtavat yhteisöjensä sukupuolirooleja ja kitkevät haitallisia perinteitä, kuten lapsiavioliittoja, lapsiäitiyttä sekä tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Ne kaikki ovat isoja ongelmia ItäTimorissa, etenkin maan syrjäseuduilla. Francelinan pikkusisko Zelita, 5, joka seuraa isosiskonsa askareita vierestä, ei vielä murehdi tulevaisuut taan. Mutta hänenkin elämänsä voi kääntyä synkäksi, elleivät asenteet muutu ja haitalliset perinteet lopu. Francelina opiskelee lukemalla paljon, osallistuu yhdessä muiden tyttöjen kanssa Planin ja kumppanijärjestön koulu tuksiin tyttöjen oikeuksista sekä kertoo muille yhteisössään, miten tyttöjen asemaa voidaan parantaa ja miksi se on tärkeää. – Tytöt eivät tiedä tarpeeksi omasta kehostaan. Tultuaan raskaaksi tai jouduttuaan naimisiin he jättävät usein koulun kesken. Lapsiavioliittoon joutuneet tytöt myös jäävät monesti puolisonsa hylkäämiksi. Kun tyttö on synnyttänyt yhden tai kaksi lasta, mies voi jättää tytön etsiäkseen uuden kumppanin, Francelina kertoo. Vanhat asenteet vaikuttavat Perinteiset sukupuoliroolit elävät edelleen vahvoina Itä Timorissa. Ne ovat yksi syy siihen, ettei tytöillä ole aina mahdollisuutta päättää itse elämästään. Siksi Plan keskittyy Isosisko Francelinan ansiosta myös Zelitalla on mahdollisuus elää tulevaisuudessa turvassa väkivallalta, lapsiavioliitoilta ja lapsiäitiydeltä. 6
Tytöt vievät viestiä päättäjille ItäTimorissa toimii Planin Tyttöjen allianssi, jossa nuoret edistävät itse tasaarvoa ja tyttöjen oikeuksia. Allianssin tytöt saavat tietoa tyttöjen oikeuksista ja jakavat sitä muille. Tytöt järjestävät erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia ja vaikuttavat näin muun muassa päättäjiin. Viime keväänä tytöt esimerkiksi pitivät ison seminaarin, jo hon osallistui poliittisia päättäjiä ja virkamiehiä sekä edustajia erilaisista järjestöistä ja uskonnollisista yhteisöistä. Tyttöjen allianssissa toimii runsaat 20 tyttöä pääkaupun gissa Dilissä ja yli 300 tyttöä ItäTimorin maaseudulla. He ovat iältään 15–24vuotiaita. – Tytöillä ei ole aina mahdollisuuksia elämässään. Siksi jaamme muille tietoa esimerkiksi seksuaali ja lisääntymis terveydestä, Tyttöjen allianssissa toimiva Dolores, 18, kertoo. Plan on ollut mukana kehittämässä seksuaali ja lisääntymis terveyteen keskittyvää Reprodutivamobiili sovellusta, jota Tyttöjen allianssin tytöt ovat itse testanneet ja pilotoineet. Sovelluksella saa esimerkiksi tietoa kuukautisista ja ehkäisystä. Sen kautta voi myös kysyä luottamuksellisesti asiantuntijoilta itseään askarruttavista asioista. Tyttöjen allianssin nuoret toimivat myös esimerkkeinä muille nuorille. – Haluan inspiroida muita tyttöjä ja näyttää, että tytöt voivat tehdä mitä vain, Dolores sanoo. “Haluan inspiroida muita tyttöjä”, Planin tyttöjen allianssiin kuuluva Dolores, 18, kertoo. Reprodutivamobiilisovelluksella tytöt saavat tietoa seksuaali ja lisääntymisterveydestä. Sovellus on vielä pilottivaiheessa. tyttösponsorit TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ 7
ItäTimorissa erityisesti tyttöjen voimaannuttamiseen ja tasaarvon edistämiseen. – Se, että esimerkiksi kotityöt ovat naisten tehtävä, on vain yhteiskunnan luoma malli erotella miesten ja naisten vastuut. Tytöt ja pojat voivat tehdä samoja asioita, esimerkiksi valmistaa ruokaa tai kantaa puita. Roolien on oltava samat ja tehtävät pitää jakaa tasaarvoisesti tyttöjen ja poikien välillä, Francelina sanoo. Planin työ alkaa jo varhaiskasvatuksesta, jotta lapsilla on alusta alkaen tasa vertaiset mahdollisuudet elämässään. Plan esimerkiksi pitää huolen, että sekä ty töt että pojat saavat alueen lähes kolmessakymmenessä esikoulussa samanlaisen mahdollisuuden valmistautua turvallisesti koulutielle. Vanhempien ryhmissä äidit ja isät pääsevät perehtymään kaikkien lasten kouluttamisen tärkeyteen. Tästä Planin työ jatkuu koulutukseen sekä seksuaali ja lisääntymisterveyteen. Tyttöihin ja naisiin kohdistuva väkivalta on ItäTimorissa edelleen hyvin yleistä, ja siksi sen poistamiseen on panostettava erityisen paljon. Taustalla on käsitys, että mies on naista ylempiarvoinen ja että miehellä on enemmän oikeuksia kuin naisilla. – Muutamme asenteita ja käytäntöjä yhdessä yhteisöjen kanssa. Käymme keskuste luja ja selvitämme väkivallan syitä ja seurauksia, Plan Inter national ItäTimorin yhteisötyöntekijä Emilia Quintão Falcão kertoo. Tuloksia on jo syntynyt. Esimerkiksi monissa kylissä kynnys ilmoittaa väkivallasta viranomaisille on madaltunut. Lisäksi Aileun alueella, jossa Francelinakin asuu, jo neljä naista on noussut kyläpäälliköiksi. Se on merkittävä parannus aikaisempaan. – On tärkeää saada pojat mukaan työhön. Kun he ymmärtävät tasaarvon ja tyt töjen oikeudet, heistä tulee tärkeitä viestinviejiä muille yhteisöissään. He ovat niitä, jotka haluamme mukaan puolustamaan sukupuolten välistä tasaarvoa. Pelko estää raportoimasta Francelinan perheeseen kuuluvat äidin ja Zelitasiskon lisäksi isä, isosisko sekä kolme veljeä. Isosisko on jo naimisissa, ja yksi veljistä käy koulua. Kaksi veljeä on muuttanut pois kotoa opiskelemaan. Planin ja kumppanijärjestön koulutuksissa, joihin Francelinakin osallistuu, käy Perinteiset sukupuoliroolit ovat murentuneet myös Francelinan kotona. ”Roolien on oltava samat ja tehtävät pitää jakaa tasaarvoisesti tyttöjen ja poikien välillä”, Francelina sanoo. "Haluan, että tytöt voivat osallistua päätöksentekoon siinä missä muutkin." 8
dään läpi tyttöjen ja naisten oikeuksia ja sitä, miten niihin kohdistuviin ongelmiin voidaan puuttua. Lisäksi koulutuk sissa harjoitellaan esiintymistä ja johtamista. Tytöt oppivat myös puuttumaan tilanteeseen, jos esimerkiksi huomaavat lähipiirissään väkivallan merkkejä tai näkevät jonkun tytön jäävän pois koulusta naimisiin menon takia. Tarvittaessa he voivat raportoida tapauksis ta viranomaisille. Koulutuksen käyneet tytöt kertovat oppimastaan omissa yhteisöissään ja levittävät näin tietoa asioista. Asennemuutos vaatii vielä paljon työtä. – Meillä oli tapaus, jossa tyttö joutui kotonaan väki vallan kohteeksi. Hän jäi pois koulusta eikä kertonut asiasta viranomaisille. Myös meille hän kielsi tapahtu neen. Toisessa tapauksessa perheväkivallan uhri vei pahoinpitelyn oikeuteen, mutta oikeudessa vetikin kerto muksensa takaisin. Tytöt ja naiset pelkäävät miehiään ja sukulaistensa reaktioita, Francelina sanoo. Lisää ymmärrystä sukupuolirooleista Francelinan äiti Eugenia on iloinen, että Francelina saa Planin tukijoiden avulla tehdä tyttöjen oikeuksia todeksi ItäTimorissa. – Olen onnellinen ja kiitollinen, että tyttäreni voi kouluttautua Planin avulla. Haluan tukea häntä tässä kaikin mahdollisin keinoin. Toivon, että tyttärieni unelmat tulevat todeksi ja että heillä on parempi tulevaisuus, hän sanoo. Francelina rakastaa lukemista ja laulamista. Hän muis tuttaa, että ”mitä enemmän luet, sitä enemmän tiedät”. Francelina oli myös mukana Planin Girls Takeover tempauksessa viime vuonna. Hän toimi päivän ajan tasa arvosta vastaavana valtiosihteerinä. Se on myös hänen unelmaammattinsa. Takeoverissa Francelina oppi, mitä organisaation johtaminen on. Ensi vuonna Francelina aikoo lähteä opiskelemaan. – Olen onnellinen, koska voin itse osallistua haluamiini koulutuksiin. Toivon, että tulevaisuudessa yhä useampi nuori on saanut koululutusta tasaarvosta ja että nuorilla on parempi ymmärrys tyttöjen ja poikien sukupuoli rooleista sekä siitä, miten jakaa näitä rooleja. Haluan myös, että tytöt voivat täysin osallistua päätöksentekoon siinä missä muutkin, Francelina sanoo. Zelita ei vielä tulevaisuuttaan murehdi. Mutta hänenkin elämänsä voi muuttua synkäksi, elleivät asenteet ItäTimorissa muutu ja haitalliset perinteet lopu. 9
uutisia maailmalta Selvitimme, miten Plankummius vaikuttaa lasten elämään. Melbournen kuninkaallisen teknologiainstituutin toteuttama poikkeuksellisen laaja tutki mus pohjautuu kyselytietoihin, jotka on kerätty 12 vuoden aikana 2,7 miljoonalta kummilapselta. Planin kummiyhteisöissä koulua käyvien lasten osuus on suurempi kuin muissa yhteisöissä. Tulosten mukaan jokainen lisävuosi, jona Plan tekee yhteisössä työtä kummien tuella, nostaa koulua käyvien kummilasten lukumäärää kahdella prosentilla. Tutkimuksen mukaan myös syntymä rekisteröityjen lasten osuus kasvaa sitä enemmän, mitä pitempään Plan työskentelee yhteisöissä. Tutkituissa kummiyhteisöissä 90 prosenttia lap sista on syntymärekisteröity. Unicefin mukaan maailmanlaajuisesti vain 65 prosenttia alle viisivuotiaista lapsista on syntymärekisteröity. Plankummius parantaa eritoten kaik kein haavoittuvimmassa asemassa ja kaikista köyhimmissä yhteisöissä elävien lasten ja heidän perheidensä elämää. Kummiudella on erityisen positiivinen vaikutus konfliktialueilla, joilla kummi lapset esimerkiksi pysyvät muita lapsia todennäköisemmin koulussa. – Tulokset osoittavat myös, että kou lua käyvien tyttöjen ja poikien määrissä ei ole merkittävää eroa kummiyhtei söissä. Tällä perusteella vaikuttaa, että olemme onnistuneet edistämään tasaarvon toteutumista erinomaisesti, sillä maissa, joissa työskentelemme, ty töt ovat usein heikoimmassa asemassa. Plankummit tekevät todella arvokasta työtä, Plan International Suomen pää sihteeri Ossi Heinänen sanoo. Kummilapsista 71 prosentilla on mahdollisuus puhtaaseen veteen ja 54 prosentilla on kunnollinen sanitaatio. Kummilapsista vain 6,6 prosentilla oli ollut vakavia terveysongelmia kyselyä edeltäneen vuoden aikana. Tutkimus: Plankummius lisää syntymärekisteröintejä ja koulunkäyntiä Tutkimus paljasti myös muutamia kehitys kohteita. Esimerkiksi koulutuksen parantuminen painottuu kummi yhteisöissä nuoriin lapsiin. Tutkimuksen suositusten mukaan myös kummi yhteisöjen muiden lasten kuin kummilasten olisi hyvä hyötyä kummien tuesta vieläkin enemmän. – Tutkimus ja näin iso määrä tietoa on arvokas ja erinomainen työkalu kehittää Plankummiutta vieläkin paremmaksi. Tutkimustulokset kertovat, että kummit todellakin muuttavat maailmaa. Tulosten avulla voimme pitää huolen, että kum mius toimii tulevaisuudessakin niin kuin pitää, Heinänen sanoo. Tällä hetkellä Planin kummilapsia on maailmanlaajuisesti 1,4 miljoonaa 48 maassa. Suomalaisia Plankummeja on hieman yli 17 000. 90%+ Tällaisia Plan Internationalin kummilapset ovat tutkimuksen perusteella Iät vaihtelevat alle 1-vuotiaista 18-vuotiaisiin käy koulua ja heidät on myös syntymärekisteröity ±61% on tyttöjä Suomalaisia Plan-kummeja on hieman yli 17 000. 10
Plan International Suomi parantaa nuorten tyttöjen elämää ja oikeuksia ulkoministeriön rahoituksella "My Body. My Future" ohjelmalla. Toteutamme ohjelmaa vuosina 2018–2021 Etiopiassa, Mosambikissa, Ugandassa, Laosissa ja Myanmarissa. Tavoitteemme on edistää etenkin seksuaali ja lisääntymistervey teen liittyviä oikeuksia. – Ohjelman tarkoituksena on puuttua naisten ja tyttöjen oikeuksia rajoittavien yhteiskunnan rakenteiden juurisyihin, kertoo Plan International Suomen ohjelma päällikkö Minna Kuivalainen. Teema on melko uusi monissa maissa, joten aluksi olemme keskittyneet etenkin henkilökunnan ja viranomais ten kouluttamiseen. Ohjelman ensim mäisenä vuonna tavoitimme noin 46 500 nuorta. Etiopiassa ja Ugandassa olemme työskennelleet erityi sesti lapsiavio liittojen vähentämiseksi. Olemme sitouttaneet mukaan toimintaan niin perinteisiä johtajia kuin viranomaisia. – Ugandassa perin teisten ja uskonnollisten johtajien mukaanotto on toiminut todella hyvin. Heidän sanoillaan on suuri painoarvo asenteiden muuttamisessa, Kuivalainen kertoo. Etiopiassa olemme tehneet myös silpomisen vastaista työtä. Kouluis sa olemme parantaneet kuukautis hygieniaa järjestämällä tiloja, joissa nuoret voivat vaihtaa siteitä ja peseytyä. Laosissa olemme kehittäneet nuo rille suunnattua koulutusmateriaalia tasaarvosta. – Nuoret ovat olleet tyytyväisiä siihen, että heidän mielenkiinnon kohteitaan on kuunneltu materiaalin tuottamisessa, Kuivalainen kertoo. Seksuaali ja lisääntymisterveyteen liittyy vielä monia tabuja. 1 Programme of Plan International Finland Annual report to the Ministry for Foreign Affairs of Finland 2018 My Body. My Future. – Joissain maissa seksuaalikasvatus materiaali on kielletty kouluissa, kun taas toisaalla Plan tukee nimenomaan viralli sen materiaalin jalkauttamista kouluihin. Kulttuurieroista johtuen joka maassa aihetta lähestytään hieman eri tavoin. Asenteet eivät muutu vain yhteen tapahtumaan osallistumisen jälkeen. Työ vaatii luottamuksen asteittais ta rakentamista ja pitkäaikaista asennekasvatustyötä. – Koska Plan on toimintamaissamme luotettu järjestö, mahdollisuudet toimia vaikeidenkin asioiden parissa ovat hyvät, Kuivalainen kertoo. Vaikka ohjelmassa käsitellään paljon tyttöjen oikeuksia, Plan tekee työtä myös poikien ja miesten parissa. – Onnistunut tasaarvotyö vaatii kaik kien osallistumista ja yhteistä ymmär rystä siitä, että tasaarvoinen yhteis kunta on kaikkien etu. tyttösponsorit TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ 11
L asten oikeudet näkyvät ja kuuluvat ensi kesänä SuomiAree nassa. Lähdemme yhdessä Itsenäisyyden juhla vuoden lastensäätiön Itlan kanssa vuoden 2020 SuomiAreenan pääyhteistyökumppaniksi. SuomiAreenan vastaava tuottaja, Mediahubin sisältö liiketoimintajohtaja Mari Haavisto on innoissaan uusista pääyhteistyökumppaneista ja ensi kesän teemoista, joita ovat huomisen rakennuspalikat: kestävä kehitys, kansainvälisyys ja lasten unelmat. – SuomiAreenan ensi kesän teemat haastavat keskustele maan, millaisia ratkaisuja meidän pitäisi tehdä tässä hetkessä, että jätämme parhaan mahdollisen perinnön tuleville suku polville. Itla ja Plan antavat mielenkiintoisen näkökulman tee moihin, ja odotan jo innolla, mitä uutta pääyhteistyökumppanit tuovat tapahtumaan. Haluamme myös itse SuomiAreenassa antaa oman panoksemme näihin teemoihin yhdessä kaikkien järjestäjien kanssa, Haavisto kertoo. Itla ja Plan International Suomi lähtevät yhdessä mukaan ensi vuoden SuomiAreenaan tuodakseen lasten asiaa nä kyvästi mukaan Suomen suurimpaan yhteiskunnalliseen keskustelutapahtumaan. – Moni asia on maailmassa paremmin kuin koskaan. Plan on ensi vuonna SuomiAreenan pääyhteistyökumppani – kesän 2020 teemoina kestävä kehitys, kansainvälisyys ja lasten unelmat Ilmaston muutos uhkaa kuitenkin tehdä tyhjäksi monia kehi tyssaavutuksia ja synkentää lasten ja nuorten tulevaisuuden näkymiä. Sen vaikutuksista kärsivät jo nyt maailman köyhim missä maissa elävät tytöt, jotka ovat jo valmiiksi heikossa asemassa ikänsä, sukupuolensa ja köyhyytensä vuoksi, sanoo Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen. – Meillä suomalaisilla on valtaa ja mahdollisuus toimia pa remman tulevaisuuden puolesta. On hienoa päästä keskuste lemaan kestävästä kehityksestä ja globaalista tasaarvosta. Tänään tehtävillä päätöksillä ratkaistaan, onko tulevien suku polvien maailma parempi kuin menneisyys. Myös kuluneen kesän SuomiAreenassa toimme esiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia tyttöjen asemaan. Keskus telutilaisuutemme käsittelivät nuorten ilmastoaktivismia, ja teltassamme Kansalaistorilla sai kannustaa kansanedustajia ilmastotekoihin ja tutustua Karoliina Paatoksen näyttelyyn ilmas tonmuutoksen vaikutuksista. Lastenhallituksemme nuo ret haastoivat päättäjiä ilmastotekoihin. SuomiAreena on maan suurin yhteiskunnallinen keskus telutapahtuma. Se järjestetään ensi kesänä Porissa 13.–17.7. Tapahtuma tuo Poriin yhteiskunnan vaikuttajia ja kansalaisia jo 15. kerran. Ku va : Iid a Ri ek ko Ku va : A nt ti Pa rt an en uutisia suomesta Planin lastenhallituksen aktiivit Katariina ja August haastoivat kansanedustajat Hilkka Kempin (vas.) ja Iiris Suomelan (oik.) Smoothie Challengeen kesän 2019 SuomiAreenassa. 12
OAJ haastaa kaikki Suomen koulut ilmastotekoon O petusalan Ammattijärjestö OAJ haastaa kanssamme kaikki Suomen opettajat ja oppilaat ideoimaan oman ilmastotekonsa. Oppilaitokset voivat ilmoittautua mukaan OAJ:n ja Planin yhteiseen ilmastotekokilpailuun. Parhaat teot palkitaan ja kilpailun voittaja julkistetaan 12.11. Haaste on osa Planin Girls Takeover tempausta, jossa OAJ on tänä vuonna mukana. Kilpailuun voivat osallistua kaikki kouluasteet varhaiskasva tuksesta korkeaasteelle. Osallistua voi koko koulu, yksittäinen Plan kannusti kansanedustajia ilmastotekoihin syysistunto kauden alussa T oivotimme kansanedustajat tervetulleiksi eduskunnan syysistuntokaudelle syyskuun alussa. Muistutimme heitä kunnianhimoisen ilmastopolitiikan tärkeydestä tempauk sella, jonka järjestimme yhdessä ympäristöjärjestöjen kanssa eduskunnan Pikkuparlamentin edustalla. Planin väki jakoi eduskuntaryhmien edustajille henkilö kohtaiset huoneentaulut, jotka on koristeltu ilmastotoimiin kannustavin viestein. Vapaaehtoisemme ovat keränneet tsemppiviestit kesän aikana ympäri Suomea Planin tapahtu missa ja esittelypisteillä. Kaikki kansanedustajat saivat oman huoneentaulun, osa heistä tempauksen jälkeen eduskunta ryhmien kokouksien yhteydessä tai postitse. Tempaus kiinnitti monen kansanedustajan huomion ja kerä si mielenkiintoa myös ohikulkijoilta. Planin ilmastoasiantuntijat pääsivät keskustelemaan lähes kaikkien eduskuntaryhmien edustajien kanssa. Paikalla oli myös vapaaehtoisia uudesta nuorten ryhmäs tämme, Ilmastotsemppareista. Ryhmän tehtävänä on seurata eduskunnan työtä ja kannustaa päättäjiä kunnianhimoisiin ilmastotoimiin. – Olin tänään mukana tempauksessa, koska halusin kuulla kansanedustajien kommentteja kasvotusten ja saada varmuutta, että asioiden eteen ollaan oikeasti tekemässä päätöksiä, ryhmään kuuluva 17vuotias Henrik Väisänen kertoi tempauksen jälkeen. luokka, oppilaskunta tai muu oppilaiden ryhmä, kunhan muka na on ainakin yksi opettaja. Ilmastoteko on konkreettinen teko ilmaston puolesta tai sitoumus tehdä sellainen. Oman teon voi joko ideoida itse tai valita valmiista ehdotuksista. Valmiita vinkkejä ja tukea ilmasto aiheen käsittelyyn saa materiaalipaketista, jonka voi ladata sivuiltamme. Kaksi palkintoa jaetaan innovatiivisuuden ja vaikuttavuuden perusteella. Lisäksi yksi palkinto arvotaan kaikkien osallistujien kesken. Voittajat voivat valita palkinnokseen Suomirokkikoulun konserttipäivän tai mehujäät koko koululle. Lisätietoa: plan.fi/koulujen-ilmastoteko Kokoomuksen kansanedustaja Sanni GrahnLaasonen (ylhäällä oikealla), SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen (alhaalla vasemmalla), Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen (keskellä) ja Vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski saivat huoneentaulut, jotka kannustavat kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan. 13
Siem Reapin tytöt elävät ilmaston muutoksen silmässä Teksti: IIDA RIEKKO Kuvat: KAROLIINA PAATOS 14
T ytöt kohtaavat Kambodžan Siem Reapissa erityisiä vaikeuksia ilmastonmuutoksen vuoksi, sillä heidän asemansa on valmiiksi huonoin. Tyttöjen on usein kannettava vastuu vedenhausta, ruuanlaitosta ja pikku sisarusten hoitamisesta kuivuuden ja myrskyjen keskellä. Kun viljelijäperheiden sadot heikkenevät, tytöt joutuvat monesti jäämään pois koulusta mennäkseen töihin tai avioon. Plan International työskentelee Kambodžassa yhdessä perheiden ja yhteisöjen kanssa, jotta lapset, erityisesti tytöt, pystyvät sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja jotta heidän perustarpeensa ja tulevaisuutensa voidaan turvata. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo voimakkaasti elämään kehittyvissä maissa, kuten Kambodžassa. Eniten ilmastonmuutoksesta kärsivät heikoim massa asemassa olevat tytöt. KUIVUUDEN KESKELLÄ Siem Reapissa valtaosa väestöstä saa elantonsa maanvilje lyksestä. Kuiva kausi on pidentynyt ja kuumentunut ilmas tonmuutoksen vuoksi. Lämpötila nousee 40 asteeseen. Aiemmin viljelijät saivat kaksi satoa vuodessa, nykyisin satoja tulee usein vain yksi. Karja nääntyy, ja monella perheellä on pulaa ruuasta ja vedestä. Tyttöjen on etsittävä pelloilta ruuaksi kelpaavia etanoita ja sammakoita. Kuumuudessa erityisesti tytöt saattavat pyörtyä koulumatkalla tai kotitöissä. Vesipulan vuoksi hygieniasta ja kuukautisista on vaikea huolehtia. Kuivuutta seuraa sadekausi, jonka aikana epätavalliset myrskyt ja tulvat ovat lisääntyneet. Tulvat katkaisevat monen koulutien ja levittävät tauteja. Puiden suojeleminen ja istuttaminen auttaa viilen tämään ilmaa sekä sitomaan maaperää ja vettä. Puista onkin tullut monelle yhteisölle tärkeitä. KUMMIT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ 15
YKSIN Kun ilmastonmuutos ajaa köyhiä viljelijöitä siirto työhön, lapset jäävät usein sukulaisten hoiviin – tai yksin kotiin. Yksinäiset lapset ovat alttiita hyväksi käytölle ja kaltoinkohtelulle. 15vuotias Sros huolehtii 6vuotiaasta veljestään Peunista, koska perheen aikuiset ovat kuolleet tai töissä kaupungissa. Sisarukset etsivät metsästä hedelmiä, kun ruokarahat ovat lopussa. – Kun veljeni on sairas, en tiedä mitä tehdä. Siksi haluaisin sairaanhoitajaksi, Sros kertoo. Sros ja Peun ovat päässeet juuri mukaan Planin toimintaan. Plan pyrkii turvaamaan heidän turvalli suutensa, terveytensä ja koulunkäyntinsä. 16
LAPSET TYÖSSÄ Moni ilmastonmuutoksen vuoksi toimeentulosta kamppaileva perhe päättää, että myös lasten pitää osallistua tienaamiseen. Osa lapsista tekee hanttihommia opintojen ohessa, mutta suuri osa työtä tekevistä lapsista putoaa pysyvästi pois koulusta. Lapsityö kosket taa niin tyttöjä kuin poikia. Siem Rapissa sijaitseva Angkorin temppelialue on suosittu turistikohde – ja valtava lapsityön keskittymä. Lapset kaupittelevat kuumuudessa matkamuistoja ja vetoavat tu risteihin, jotta nämä tukisivat heitä pääsemään kouluun. Todellisuudessa lapsikauppiailta ostaminen pitää yllä lapsityön kierrettä ja estää lapsia pääsemästä opintielle. Plan tiedottaa yhteisöissä ja kouluissa lapsityön haitoista ja koulutuksen tärkeydestä. TULEVAISUUS TYTTÄRELLE Koulutus, ammatti ja taloustaidot ovat tytöille ja naisille aiempaakin tär keämpiä, kun ilmastonmuutos tuhoaa perinteisiä elinkeinoja. Kotiäiti ja pienviljelijä Lem La, 39, huomaa ilmastonmuutoksen vaiku tukset pienentyneessä sadossaan. Kuivalla kaudella pellolla on liian kuuma olla ja kanoja kuolee. Lapsena La joutui huolehtimaan perheen karjasta eikä oppinut luke maan tai laskemaan. Kaksi vuotta sitten La liittyi Planin laina ja säästö ryhmään, jossa hän on saanut taloustaitoja ja säästänyt rahat käytettyyn pyörään. Sillä hän vie joka päivä tyttärensä Chanan, 5, kouluun. La uskoo, että vain koulutus pelastaa tyttären vaikeutuvalta peltotyöltä ja tarjoaa hyvän toimeentulon. – Tykkään oppia uusia juttuja, varsinkin matematiikkaa. Ja tykkään äidis tä, koska hän huolehtii minusta, Chana sanoo. 17
Maliza kantaa vettä vaikka haluaisi vain opiskella Maliza, 13, asuu uganda laisessa kylässä vain kivenheiton päässä koulusta, mutta silti häneltä jää koulu usein väliin. Malizan päivä alkaa aamuseitsemältä. Hän lakaisee kodin maalattian ja pihan. Sitten hän nappaa mukaansa vesi kanisterin ja kävelee kaivolle. Meno matka taittuu kepeästi, mutta paluumatkalla 20 litran vesikanisteri on niin raskas, että hänen päänsä vapisee hetken. Kotona Maliza peseytyy nopeasti ja vaihtaa koulupuvun ylleen. Maissi puuron jälkeen hän kipaisee pihan poikki kouluun, jos kipaisee. – Joskus käyn koulussa vain kerran viikossa, koska minulla on niin paljon kotitöitä ja kävelen niin pitkän matkan hakemaan vettä, Maliza kertoo. Tyttöjen tehtävä Vedenhaku on ympäri maailmaa tyttöjen ja naisten tehtävä, niin myös Ugandassa. Maliza alkoi kantaa vettä perheelleen viisivuotiaana. – Tytöt aloittavat vedenhaun yhdessä äitiensä kanssa. Aluksi se on vain har joittelua, Maliza kertoo. Nykyään Maliza huolehtii yksin vedenhausta. Päivittäin matkaa kertyy runsaat kuusi kilometriä. Malizan mieles tä olisi reilua, että muutkin auttaisivat. Opettajan mukaan Maliza tulee usein kouluun myöhässä ja läksyt ovat tekemättä, minkä vuoksi Maliza jää jälkeen opinnoissa. Usein Maliza pääsee läksyjen pariin vasta illalla. Silloin on jo pilkkopimeää, eikä perheellä aina ole parafiinia valaisemaan kotia – etenkään, jos sato on epäonnistunut. Se ei ole harvinaista. Ilmastonmuu toksen pahentamat pitkittyneet kuivuu det ja toisaalta poikkeuksellisen kovat sateet koettelevat Afrikan helmeksi kutsuttua Ugandaa, jossa 70 prosenttia väestöstä saa elantonsa maataloudesta. Keväällä rankkasateet tuhosivat Malizan kotikylässä ja lähialueilla koteja ja satoja. Sitten koitti kuivuus, joka pilasi sadon, Malizan isä kertoo. Haaveena hyvä koulutus Mieluiten Maliza lukisi ja opiskelisi, sillä se on parasta mitä hän tietää. Hän haa veilee sairaanhoitajan työstä. – Haluan parantaa kyläläisten sairauk sia, esimerkiksi malariaa, keuhkokuu metta, vatsakipuja ja päänsärkyjä. Vaikeuksista huolimatta Maliza on jo ohittanut äitinsä luku ja kirjoitus taidossa. Irene Kyegombwa, 40, ei osaa kirjoittaa eikä lukea. – Isäni ei halunnut tyttäriään kouluun, eikä hänellä ollut siihen varaakaan. Siksi kävin vain ensimmäisen luokan. Se on ollut minulle suuri vamma, Ireneäiti kertoo. Malizan esikuva on Ugandan ensim mäinen naispuolinen parlamentin puhe mies, Rebecca Alitwala Kadaga. – Haluan ansaita hyvin ja olla hyvin koulutettu, kuten Kadaga. Jos minulla olisi paljon rahaa, voisin istuttaa paljon sokeriruokoa ja rakentaa oman talon, Maliza miettii. Vedenhaku on ympäri maailmaa tyttöjen työtä. Ilmastonmuutos vaikeuttaa vedenhakua ja uhkaa tyttöjen oikeutta koulutukseen. Teksti: INKA KOVANEN Kuva: LEANDRO RIGHINI 18
Salla Rautiainen ”Halusin kesätyön, jossa pääsen kehitty mään ja kasvamaan ihmisenä. Feissarina saan rohkeutta päästä pois mukavuus alueeltani ja tiedän, että työllä on todella merkitystä. Työilmapiiri on mahtava, ja hyvänä päivänä voimme yhdessä iloita onnistumisistamme.” Feissareita innostavat yhteishenki, oppiminen ja työn merkitys Planin feissarit parantavat maailmaa ja oppivat samalla taitoja omien unelmiensa toteuttamiseksi. Lue, mitä feissarimme ajattelevat omasta työstään. Anton Hellström ”Olen Planfeissari, koska haluan tehdä merkityksellistä työtä. Se on oma tapani auttaa ja edistää lasten ja tyttöjen oikeuksia. Unelmani on myös kehittyä hyväksi myyjäksi. Feissarin työ auttaa minua saavuttamaan nämä asiat.” Salla Alaollitervo ”Unelmani on opiskella kirurgiksi. Haluai sin lähteä vapaaehtoistöihin lääkäriksi kriisialueelle. Planin feissarina voin kehittää keskustelu ja myyntitaitojani mutta myös oppia lasten oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä. Ennen kaikkea voin auttaa muitakin tekemään hyvää!” Paula Savolainen ”Unelmani on muuttaa maailmaa, ja tämä on ensimmäinen askeleeni. Feis sarina saan vaikuttaa tärkeisiin asioihin omalla tavallani. Hyvässä feissaustilan teessa saa mielenkiintoisen keskuste lun ja oppii itsekin uutta. Parasta on, jos ihminen lähtee lahjoittajaksi!” Malla Hemminki ”Feissarin työ auttaa minua kehittymään itsevarmemmaksi ja rohkeammaksi, ja opin tärkeitä keskustelu ja esiintymis taitoja. Tässä työssä pääsee tapaamaan ja juttelemaan paljon erilaisten ihmisten kanssa. Meillä on tosi mahtava ja tsemp paava työporukka!” Roosa Ruotsalainen ”Feissariksi kannattaa ryhtyä, jos järjestö työ ja ihmiset kiinnostavat ja haluaa mukavan työporukan. Jokainen päivä on erilainen – tässä ei varmasti tylsisty! Feissarin hyvä työpäivä on sellainen, kun on päässyt nauramaan ja itsellä ja asiakkaalla on hyvä mieli.” S aimme tänä kesänä joukkoomme huikean joukon uusia feissareita. Katu varainhankinta on keskeisin ja tehokkain kanavamme saada uu sia lahjoittajia mukaan puolustamaan kanssamme tyttöjen oikeuksia. – Planfeissarit ovat erittäin tärkeässä roolissa uusien kummien ja tyttösponsoreiden hankkijoina. Nuoret lahjakkuutemme vaikuttavat joka päivä omalla työllään tyttöjen oikeuksien ja tasaarvon toteutumiseen, katu varainhankinnan päällikkömme Ville Lahtinen sanoo. Kiinnostaako feissarin työ? Lue lisää ja hae feissariksi: plan.fi/feissariksi Teksti: KALLE HEINO Kuvat: MIKKO TOIVONEN 19
20
Girls Takeover tempauksemme kiinnit tää maailman huomion tyttöjen koh taamaan syrjintään, mutta myös heidän valtavaan potentiaaliinsa. Viime vuonna Plan International Suomen lastenhallituksen tytöt sekä nuori ugandalainen aktivisti valtasivat menestyksekkäästi yhteensä yhdeksän johtopaikkaa. Globaalisti tytöt valtasivat yli 2 000 johtajan paikat 70 maassa. Tänä vuonna haluamme nostaa tempauksella esiin erityisesti ilmaston muutoksen vaikutuksia kehittyvien maiden tyttöihin. Siksi vallattaviksi ta hoiksi on valikoitunut yrityksiä ja organi saatioita, joiden toimilla on vaikutusta ilmastonmuutoksen hillintään. Tänä vuonna Plan International Suo men nuoret valtaavat Energiateollisuus ry:n toimitusjohtajan Jukka Leskelän, europarlamentaarikko Eero Heinäluoman, Helsingin kaupunginjohtajan Jan Vapaavuoren, OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen, Marimekon toimitus johtajan Tiina Alahuhta-Kaskon, Anna lehden ja Koululaisen päätoimittajan Emma Koivulan, SRV:n toimitusjohtajan Saku Sipolan, Nordean henkilöasiak kaista vastaavan johtajan Sara Mellan sekä IltaSanomien vastaavan päätoimit tajan Tapio Sade ojan paikat. Lisäksi Plan Internationalin nuori kambodžalainen aktivisti Hory Toth valtaa ympäristö ja ilmastoministeri Krista Mikkosen paikan. Tytöt ovat osa ilmastonmuutoksen ratkaisua Ilmastonmuutos uhkaa monin tavoin tyttöjen oikeuksien toteutumista. Se heikentää tyttöjen ravitsemusta, veden saantia ja hygieniaa, lisää koulupudok kuutta ja lapsiavioliittoja sekä altistaa tytöt enenevissä määrin hyväksikäytölle. – Ilmastonmuutos uhkaa vaaran taa jo tehtyjä edistysaskelia tyttöjen oikeuksien toteutumiseen. Suomen ja suomalaisten on kannettava oma reilu osuutensa ilmastonmuutoksen torjun nassa, ja voimme näyttää toiminnal lamme esimerkkiä myös muille maille, Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen perustelee teemaa. – Girls Takeover muistuttaa meitä siitä, että maailma on parempi paikka kaikille, kun tytöt ja nuoret naiset ovat mukana päättämässä asioista. Uskon, että tyttöjen ja naisten voimaannutta minen ja nostaminen johtopaikoille on erityisen tärkeää nykyisen ilmastokriisin aikana, sillä ilmastonmuutoksesta kärsi vät eniten kehitysmaiden tytöt. He ovat myös osa ratkaisua: mitä koulutetumpia tytöt ovat ja mitä paremmin heidän äänensä kuuluu, sitä paremmin yhteisöt voivat sopeutua ilmastonmuutokseen ja kamppailla sitä vastaan, summaa ympäristö ministeri Krista Mikkonen. Hän odottaa innostuneena, että pääsee vaihtamaan ajatuksia kambodža laisen nuoren naisen kanssa, jonka maaseutuyhteisöön ilmastonmuutos vaikuttaa jo monin tavoin. – Odotan opettavaista ja ajatuksia he rättävää päivää. Meidän on Suomessa ja Euroopassa hyvä muistaa, että ilmaston muutoksen torjunta ei ole tärkeää vain oman elinympäristömme kannalta, vaan toimemme vaikuttavat koko maapalloon ja sen kaikkiin ihmisiin, ministeri sanoo. Myös nuoret valtaajat seisovat ilmasto teeman takana. – Ilmastonmuutos on tärkeä ja ajankohtainen asia, joka jokaisen pitäisi Plan International järjestää jo neljättä kertaa maailmanlaajuisen Girls Takeover -tempauksen. Tytöt astuvat poliittisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten johtajien saappaisiin YK:n kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11. lokakuuta. Teksti: IIDA-MAIJA PIRTTINIEMI JA IIDA RIEKKO Kuva: AARO KEIPI ottaa tosissaan. Mielestäni ihmiset, jotka ovat vähiten vastuussa ilmaston muutoksesta, kärsivät siitä eniten – esimerkiksi kehitysmaiden tytöt. Jos ilmastonmuutosta ei pysäytetä, se voi vaikuttaa paljon nuorten tulevai suuteen, pohtii keuruulainen Yvette Nzeza, 15, joka astuu päiväksi Nordean johtopaikalle. Tavoitteena konkreettiset muutokset Tempauksen tarkoituksena on, että tytöt pääsevät aidosti ja merkityksel lisesti vaikuttamaan päivän aikana tehtäviin päätöksiin. Viime vuonna esimerkiksi Kryhmän pääjohtajan paikalle nousseen Ronja Holopaisen valtauksen seurauksena yritys kirjasi vastuullisuuskriteereihinsä sukupuol ten välisen tasaarvon edistämisen ja seurannan. 16vuotias jyväskyläläinen Sara Murtonen pääsee kirittämään europarlamen taarikko Eero Heinäluomaa vaikuttavaan sitoumukseen. – Toivon, että voin olla haastamassa mielipiteitä eri toimijoiden kanssa ja haastaa ajattelemaan eettisiä asioita sekä ympäristöasioita. Niiden kuuluisi olla itsestäänselvyyksiä, mutta valitetta vasti on niin paljon ongelmia ja kaikesta ei edes keskustella, Murtonen arvioi. Girls Takeover voi myös olla valtaajille ensikosketus alaan, jonka johtotehtävissä he myöhemmin ehkä työskentelevät. – Energiaala ja sen tulevaisuuden mahdollisuudet kiinnostavat minua ja haluaisin myös työskennellä näiden parissa tulevaisuudessa. Energiaalassa minua kiinnostavat etenkin uusiutuviin energialähteisiin ja niiden hyödyntämi seen liittyvät haasteet ja kehityskohteet, joita ratkaisemalla saataisiin apua myös il mastonmuutoksen vastaiseen taisteluun, sanoo 17vuotias helsinkiläinen Henna Sertti, Energiateollisuuden valtaaja. tulee jälleen – tytöt ottavat vallan Suomessa ja maailmall a 21
Luontoliikunta yhdistää hankkeessamme maahanmuuttajataustaiset nuoret oppivat liikkumaan luonnossa ja kaupunkiympäristössä. Tapoja on monia, kuten pyöräily Helsingin rannoilla. nyrkki tarkoittaa pysähtymistä, avokäsi huomiota. – Muistakaa turvaväli! Kelloja ei myös kään kilkutella tarpeettomasti, muis tuttaa ohjaaja Federico Ferrara, joka vastaa Pyöräliiton Maahan muuttajat pyörille hankkeesta. Luonto luo terveyttä Pyöräilyopetus on osa Plan International Suomen Luontoliikunta yhdistää han ketta, joka kannustaa maahanmuuttaja taustaisia lapsia ja nuoria liikkumaan ja toimimaan eri tavoin luonnossa ja kau punkiympäristössä. Tavoite on auttaa lapsia ja nuoria kotoutumaan suoma laiseen yhteiskuntaan sekä ohjata heitä kestävään elämäntapaan, osallisuuteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. – Tutkitusti luonnossa liikkuminen vaikuttaa myönteisesti hyvinvointiin ja terveyteen. Pohjoismaissa jokamiehen oikeudet takaavat kaikille mahdolli suuden liikkua luonnossa. Suomessa lähiluontoa on kaikkialla, myös pääkau punkiseudulla, kertoo Anu Roverato K ello lähenee aamukym mentä Helsingin Suvi lahdessa. Joukko nuoria virittelee tottuneesti kypärää päähänsä ja valitsee itselleen sopivaa polkupyörää. Bradley päätyy hopeiseen mutta pienehköön kaksi pyöräiseen ja lähtee kaartamaan kehää laajalla kentällä. Ilja tekee seuraa pinkillä maastopyörällä. Pojat ovat helsinkiläisen Ressun ylä asteen maahanmuuttajien valmistavalta luokalta, ja ohjelmassa on heidän toinen pyöräilyoppituntinsa. Tänään kaikki osaavat jo pyöräillä, mutta edellisellä kerralla mukana oli myös nuoria, jotka eivät olleet koskaan aiemmin pyöräilleet. Muutaman kierroksen jälkeen Bradley ja Ilja asettuvat aloilleen kolmen muun nuoren kanssa ja kuuntelevat ohjaajan ohjeita. Ensin pujotellaan muovitolppien välistä ja sitten lähdetään polkemaan Kauppatorille. Viimeksi retki suuntasi Mustikkamaalle. Ennen lähtöä ryhmä kertaa säännöt: Teksti TIINA KIRKAS Kuvat JANI TOOM Liikkumalla luonto haltuun 22
sillä saimme liikkua metsässä oppaan kanssa. Se oli hienoa, kertoo luokan opettaja Juha Johansson. Harrastuskokeilutpolussa saa kokeil la edullisia liikuntaharrastuksia, kuten keväällä ja syksyllä frisbeegolfia ja talvel la hiihtoa. Johanssonin oppilaat opetteli vat hiihtämään Suomen Ladun hiihto koulussa Paloheinän urheilupuistossa. – Yksi jemeniläinen poika oppi heti hiihtämään, ja jo seuraavalla kerralla hän neuvoi muita oppilaita laittamaan sauvat käteen oikeaoppisesti. Luonnonhoitotalkootpolussa liikutaan ja kerätään roskia tai torjutaan vieraslajeja. Ressulaiset rakensivat linnunpönttöjä Kumpulan koulu kasvitarhassa Vihreän Oksan Werstaalla. Nuorten lisäksi talkoisiin osallistui ikään tyneitä maahanmuuttajia Käpyrinteen Jadetoimintakeskuksesta. – Opimme, että pöntöt tulee sijoittaa tietyn välimatkan päähän toisistaan, koska linnut tarvitsevat oman reviirinsä. Saimme myös tietää, miksi linnut raken tavat pesänsä lahopuihin, Johansson kertoo. Ulos oppimaan! Juha Johanssonin mielestä Luonto liikunta yhdistää hanke tukee monin tavoin maahanmuuttajanuorten koulu opetusta. Se kannustaa poistumaan luokkahuoneesta ulos luontoon ja kaupunkiympäristöön. – Ulkona oppii biologiaa, ympäristö oppia ja käsitöitä. Hiihtokokeilussa yhdistyivät urheilu ja ympäristöoppi. Kodin ja koulun ulkopuolella liikku minen on tärkeää siksikin, että monet nuoret tulevat maista, joissa kodin ulkopuolinen maailma on turvaton tai jopa hengenvaarallinen, Johansson muistuttaa. Hankkeessa nuoret tapaavat myös uusia aikuisia ja ammattilaisia, mikä kannustaa heitä puhumaan suomen kieltä. Monen sanavarasto on karttunut huomattavasti. Johanssonin mukaan nuoret osallistuvat mielellään retkille ja harrastuskokeiluihin. – Viime kerralla eräskin tyttö laittoi vielä illalla sähköpostia, että oli ollut hie noa. Ja viestin perään monta hymiötä. Kappale kaunista Helsinkiä Puolelta päivin nuoret palaavat ret keltään Suvilahteen. Runsaan kuuden kilometrin matka sujui hyvin, vaikka välillä jono venyi eivätkä kaikki ennättä neet ylittämään katua samojen liikenne valojen aikana. Yhdestä törmäyksestä huolimatta kukaan ei loukannut itseään. Matkalla aurinko paistoi ja meri kimal si. Pyöräilijät ohittivat pari rantasaunaa, mikä innoitti ohjajaa kertomaan nuorille suomalaisesta saunakulttuurista. – Retki oli mielenkiintoinen. Näin taas kerran kaunista Helsinkiä. Opimme myös kaupunkipyöräilyn sääntöjä, Ilja kertoo. – Se oli kivaa. Nautin maisemista, Bradley lisää. Plan International Suomesta. Hanke käynnistyi lokakuussa 2018, ja tähän mennessä siihen on osallistunut lapsia ja nuoria 23 koulusta Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Toimintaan on osallistunut lapsia ja nuoria myös leikki puistoista ja eri yhdistyksistä. Jatkossa Plan toteuttaa retkiä myös kaupunkien maahanmuuttoyksiköiden kanssa. Han ketta rahoittaa Opetushallitus. Neljä polkua luontoliikuntaan Käytännössä Luontoliikunta yhdistää hanke koostuu neljästä toiminta polusta, joista jokaiseen tulisi vuoden aikana osallistua ainakin kerran. Esimerkiksi pyöräilykoulu on osa kau punkiympäristöpolkua, jossa voi myös kerätä villiyrttejä tai retkeillä kierrätys aiheisesti. Tavoite on tutustua kestä vään, liikunnalliseen elämäntapaan. Jokamiehen oikeudet polussa retkeillään lähimetsissä. Ressun valmistavan luokan oppilaat kävivät Itä Helsingissä Vuosaaren Uutelassa. – Se ei ollut tavallinen luontoretki, "Nuoret tutustuvat kestävään, liikunnalliseen elämäntapaan." 23
KUMMIT ja tyttösponsorit Stipendit auttavat vähävaraisia lapsia kouluun Laosissa Kesälomat ovat takana, ja koululaiset ovat palanneet oppikirjojen ääreen. Joka puolella maailmaa lasten koulunkäynti ei kuitenkaan ole samanlainen itsestäänselvyys kuin Suomessa. Monissa maissa lapset eivät voi olla varmoja siitä, jatkuuko opiskelu myös seuraavana lukuvuonna. Tällainen oli ennen myös Laosissa, Pha Oudomin alueella Bokeon provinssissa, asuvan 11vuotiaan Nienin tilanne. Nien käy tällä hetkellä neljättä luokkaa. – On tavallista jättää koulu kesken, koska me olemme köyhiä. Jos emme käy koulussa, voimme auttaa kotona maatilalla tai kotitöissä, eikä rahaa silloin mene koulukuluihin, Nien kertoo. Tyttösponsorimme auttavat Nienin kaltaisia köyhien perheiden lapsia Laosissa. Lahjoittajiemme ansiosta pystymme tarjoamaan stipendejä koulukulujen kattamiseksi sekä auttamaan koulujen rakentamisessa. Planin tuella Nien on voinut jatkaa koulussa perheensä vaikeasta rahatilanteesta huolimatta. – Minä ja kymmenen muuta lasta olemme saaneet Plan Internationa lilta stipendin koulunkäyntiä varten. Olemme siitä todella iloisia, koska sen avulla voimme jatkaa koulussa. Rahasumma on pieni, mutta se on erittäin tärkeä. Voimme käyttää sen uusiin koulutarvikkeisiin, kuten kyniin, vihkoihin tai koulupukuihin. Unelmani on tulla opettajaksi, jotta voin auttaa kylääni, Nien sanoo. ”On upeaa nähdä, miten paljon tuki merkitsee” Jyväskyläläinen Anna Saarinen vieraili viime kesänä kum milapsensa Johannan luona Ecuadorissa. Anna ja hänen perheensä ovat olleet Johannan kummeja jo neljän vuoden ajan. Tämä oli Annan toinen kummivierailu. – Kummivierailut jännittivät selvästi sekä minua että kummilastamme, mutta myös ilahduttivat suuresti sekä meitä että muita yhteisön jäseniä. Kuulin yhteisön jäseniltä heidän omia kuulumisiaan, uutisia yhteisön projekteista ja kiitoksia Planin avusta. Pääsin myös tutustumaan paikal liseen kouluun ja opin hiukan lisää heidän kielestään sekä tavoistaan, joista olimme aiemmin puhuneet vain kirjeissä, Anna kertoo. – Oli uskomattoman hienoa päästä näkemään, miten erilaista elämä siellä on. Kummiuden osalta oli upeaa nähdä omin silmin, miten paljon Planin tuki merkitsee yhteisössä, Anna sanoo. – Kokemus oli ainutlaatuinen ja sitä on muisteltu myö hemminkin kummikirjeenvaihdossa. On tietysti erilaista kysellä kuulumisia nyt, kun on käyty yhdessä leikkimässä kummilapsen ystävien ja perheen lemmikkien kanssa. 24
Olethan päivittänyt yhteystietosi Ajantasaisilla yhteystiedoilla varmistat, että saat kaikki lähettämämme viestit. Viestien vastaanot taminen sähköisesti joko Oma Plan palvelussa tai sähköpostitse vähentää kulujamme, jolloin voim me käyttää jokaisen säästyvän sentin työhömme maailman lasten hyväksi. Yhteystietojen päivitys onnistuu OmaPlanin kautta osoitteessa plan.fi/omaplan tai sähköpos titse lahjoittajapalveluun: info@plan.fi Kummituesta hyötyy kummilapsen lisäksi koko hänen yhteisönsä, jotta kohdeyhteisössä ei syntyisi eriarvoisuutta ja kateutta ja jotta kehitys olisi kestävää. Parannamme muun muassa lasten koulutusta, suojelua, terveyttä ja ravintoa. Kun kummilla on yksi kummilapsi kauttamme, tukee hän samalla myös yhdeksää muuta yhteisön jäsentä. Täten myös lapset, joilla ei ole kummia, voivat esimerkiksi päästä kouluun. Näin koko yhteisön elinolot kehittyvät tasapuolisesti ja vaikutukset ovat pysyviä. Työskentelymme yhteisöissä kestää keski määrin 10–15 vuotta. Paikalliset asukkaat osallistuvat alusta saakka hankkeiden suun nitteluun ja toteutukseen, jotta he pärjää vät myöhemmin omillaan. Tällöin voimme siirtyä uusille, enemmän tukea tarvitseville toimintaalueille. Pysyvät positiiviset tulokset ovat mahdol lisia vain tukemalla koko yhteisön kehitystä. On esimerkiksi tärkeää rokottaa kaikki lapset, jotta taudit poistuisivat alueelta. Usein kysyttyä Mira Paakkolanvaara Päällikkö, lahjoittajasuhteet ja toiminnot Miksi tukimaksu ei kohdistu vain yhdelle kummilapselle? Lahjoittajapalvelu on tukenasi Vastaamme mielellämme kaikkiin Plankummiu teen, Tyttösponssiin ja muihin lahjoittamiseen liittyviin kysymyksiin. Meidät tavoittaa numeros ta 09 6869 8030 (ma–pe klo 10–13) ja sähköposti osoitteesta info@plan.fi. Kehitämme Oma Plania toiveiden mukaan Keväästä 2018 lähtien kaikki kummiposti on kulkenut sähköisesti ohjelmamaihimme. Kiitos kaikille, jotka vastasivat kummikirjeenvaihtoa koskevaan kyselyymme toukokuussa! Haluamme kehittää Oma Plan palvelua entistä käyttäjäystävällisem pään suuntaan selkeyttämällä sen ulkoasua ja monipuolistamalla sisäl töä. Monet kummit ovat tyytyväisiä nykyiseen tarjontaan, mutta useissa vastauksissa toivottiin lisää valmiita kirjepohjia sekä suurempaa kuva ja liitevalikoimaa. Otamme toiveet huomioon syksyn aikana tehtävässä kehitystyössä. Kaikki kummit eivät olleet tietoisia, että kirjeen voi tarvittaessa kirjoittaa englannin sijaan suomeksi tai ruotsiksi. Tällöin toimistovapaa ehtoisemme kääntävät tervehdyksen englanniksi ennen eteenpäin toimittamista. Vastauksista kävi myös ilmi, etteivät kaikki olleet huo manneet Kummikirjeenvaihdon historia sivua, josta löytyvät niin kum milapselta tulleet kuin kummin lähettämät sähköiset kirjeet. Pääset his toriasivulle klikkaamalla ensin sivun yläosassa olevaa Kummiusosiota. Suurin osa kummeista kertoi, että eniten kirjeenvaihdossa motivoi mahdollisuus ilahduttaa ja kannustaa kummilasta sekä tältä saapuneet vastaukset. Mikäli et ole saanut vastauskirjettä tervehdykseesi neljän kuukauden kuluessa, otathan yhteyttä lahjoittajapalveluumme asian selvittämiseksi. 25
VAPAAEHTOIset Kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11.10. tapahtuu ympäri Suomea. Haluamme kasvattaa tietoisuutta ilmastonmuutoksesta, joka vaikuttaa erityisesti kehittyvissä maissa asuviin tyttöihin. Tahdomme sinut mukaan! V oit osallistua tyttöjen päivään juuri sinulle sopivalla tavalla. Nopeimpaan tekoon tarvitset vain viisi minuuttia. Jo pienillä teoilla saat muutosta aikaan. Mitä useampi kuulee tyttöjen päivästä ja lähtee mukaan tukemaan tyttöjä, sitä kestävämpää muutosta saamme aikaan. Tekemällä teon tyttöjen puolesta edistät kanssamme tyttöjen koulutusta ja kykyä sopeutua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin. 60 min +: Osallistu tapahtumaan tai lähde vapaaehtoiseksi. Osallistu tapahtumaan. Voit tavata vapaaehtoisiamme usealla eri paikkakunnalla tyttöjen päivänä. Vieraile valokuvanäyttelyssämme. Valokuvanäyttelyitämme on yli kymmenessä eri paikassa tyttöjen päivänä. Mukana on uusin näyttelymme Kamdodžasta. Se näyttää, miten ilmaston muutos vaikuttaa tyttöjen arkeen Siem Reapissa. Käy kirjastossa. Lähes 100 kirjastoa ympäri Suomea tempai see tyttöjen päivänä 11.10. ja laittaa esille tyttöjen oikeuksiin 5 min: Kerro sosiaalisessa mediassa olevasi #tyttöjenpuolella. Vaihda profiiliisi Facebookissa #tyttöjenpuolellakehys tai kir joita oma postauksesi. Löydät kehyksen latausohjeet ja tyt töjen päivään liittyviä sisältöjä Planin Facebooksivulta. 10 min: Tsemppaa kaverisi lahjoittamaan! Montako tuttua saat mukaan tukemaan tyttöjä? Tyttöjen päivän keräykseen voi osallistua osoitteessa plan.fi/ vedenhakumatka 15 min: Tule mukaan hinnanpyörityskampanjaan vapaaehtoisena ja haasta yritys lahjoittamaan. Tiedätkö yrityksen, joka voisi tukea tyttöjä? Haasta heidät mukaan tyttöjen päivään. Jo yhdellä yhteydenotolla saat muutosta aikaan. 30 min: Kuuntele podcast ja jaa siitä tietoa. Tiedätkö, miten tyttö jen koulutus ja ilmastonmuu tos liittyvät toisiinsa? Kuuntele Maria Veitolan podcast, jonka löydät verkkosivuiltamme plan.fi/vedenhakumatka. Voit myös jakaa tietoa podcas tista omalle verkostollesi. 5 x vaikuttava teko tyttöjen puolesta Viisi tekoa tyttöjen puolesta – löydä oma tapasi toimia! ja ilmastonmuutoksiin liittyvää kirjallisuutta. Onko sinun lähi kirjastosi mukana? Lähde vapaaehtoiseksi. Tyttöjen päivä on loistava aika akti voitua ja toimia tyttöjen puolesta. Aloita innostava vapaaeh toistoiminta ja tue tyttöjä. Tekemistä on monenlaista! Voit esimerkiksi tulla tyttöjen päivänä ständille jakamaan tietoa tai jopa järjestää oman tapahtuma. Rekisteröidy vapaaehtoiseksi sivuillamme plan.fi/vapaaehtoiseksi. Löydät tulevat tapahtumat nettisivujemme tapahtuma kalenterista: www.plan.fi/tapahtumakalenteri 26
yritysuutiset Tulkaa mukaan edistämään tyttöjen koulutusta ja tasa-arvoa Tyttösponssi-kumppanina. T yttöjen päivä tulee taas! Lokakuussa vietettävä kansain välinen tyttöjen päivä muistuttaa syrjinnästä, jota tytöt kohtaavat kaikkialla maailmassa ikänsä ja sukupuolensa takia. Toisaalta se on juhlapäivä, joka nostaa esiin tyttöjen valtavan voiman ja mahdollisuudet. Tyttöjen päivän kunniaksi olemme lanseeranneet uuden, helpon kumppanuuden yrityksille. Yrityksen Tyttösponssi on 2 500 euron kumppanuus, jonka tuki kohdistetaan tyttöjen toimeentulon edistämiseen Etiopiassa ja Ugandassa. Yrityksen tyttösponsorina saatte käyttöönne valmiin viestin täpaketin, jonka sisältämien materiaalien avulla voitte helposti kertoa asiakkaillenne, työntekijöillenne ja sidosryhmillenne yrityksenne lahjoituksesta valitsemissanne kanavissa. Digitaa liset materiaalit sisältävät ajankohtaisia tuloksia, tarinoita ja kuvamateriaalia viestinnälliseen käyttöön. Yrityksen tyttösponsorit saavat myös kumppanidiplomin sekä logonsa Planin verkkosivuille. Me Planilla työskentelemme sen puolesta, että jokainen tyttö saisi mahdollisuuden käydä koulua ja päättää omasta elä mästään. Tyttösponssikumppanina olette mukana tukemassa heitä, joiden tiellä on enemmän esteitä kuin toisten. Yritys, lahjoita maailman tytöille! Tyttösponssi-kumppaniksi Lisätietoja lahjoituksesta: lahjoita.plan.fi/yrityslahjoitus Päivi Korpela, yritysyhteistyön vastaava puh. +358 40 708 0449 paivi.korpela@plan.fi 27
28 28 Herkullinen shakshuka, arjen pelastaja Shakshuka on PohjoisAfikassa ja Lähiidässä perin teinen ruoka, jossa kananmuna hyydytetään herkul liseen tomaattikikhernekastikkeeseen. Ruoka pelastaa kiireisen arjen ja sopii erinomaisesti nautittavaksi esimerkiksi viikonloppubrunssilla. Shakshukaan voit lisätä eri aineksia mielesi mukaan, vaikkapa edellisestä ruuanlaitosta jääneitä vihanneksia. AINEKSET: 1–2 sipulia 1 punainen paprika 2–3 valkosipulinkynttä 1 rkl oliiviöljyä 1 tl suolaa 1 tlk (285 g) kikherneitä 1 tkl (400 g) kuorittuja kokonaisia tomaatteja 2 rkl tomaattipyrettä 1 pkt (100g) fetajuustoa 2–3 kananmunaa 1 tl jauhettua juustokuminaa 1tl paprikajauhetta mustapippuria maun mukaan tuoretta korianteria Terveelliset banaaniletut tuovat puhtia päivään Banaani on luonnon vitamiini ja energiapakkaus. Hedelmää syödään eri kulttuureissa ympäri maailmaa. Banaani kasvaa tropiikissa ja tuo elannon monille perheille. Kaupassa kannattaa suosia Reilun kaupan sertifikaatin saaneita banaaneja. Silloin on mukana takaamassa sitä, että viljelmien työntekijät saavat reilun korvauksen ja säälliset työolot. Banaaniletut ovat terveellinen ja proteiinipitoinen aamupala tai välipalaherkku. Ne sopivat myös gluteenitonta ruokavaliota noudattaville. Banaanilettuihin sopivat parhaiten jo tummuneet hedelmät, eli banaanilettujen paisto on oiva keino torjua ruokahävikkiä. BANAANILETUT 4 ANNOSTA Ainekset: 2 banaania 4 kananmunaa 1 dl kaurahiutaleita ½ tl vaniljaa tai kanelia paistorasvaa VALMISTUS: Sekoita ainekset sauva tai tehosekoittimella. Kuumenna paistinpannu ja lisää valitsemasi rasva. Annostele kauhalla pannulle pieniä lettuja – tavalliselle paistinpannulle mahtuu noin neljä lettua. Paista niitä hyvin matalalla lämmöllä. Käännä varovasti. Tarjoile kuumana esimerkiksi marjojen, hedelmien, suklaakastikkeen tai vaahterasiirapin kanssa. Nenäpäivä tulee jälleen – tule mukaan! Viihdettä ja hyväntekeväisyyttä yhdistävä Nenäpäivä piristää jälleen loppusyksyä, ja olemme tuttuun tapaan mukana. Kampanja alkaa 24.10. Nenäpäivä sirkuk sessa ohjelmalla ja huipentuu suoraan Nenäpäivän lähetykseen 8.11. Yle TV1:llä ja Yle TV2:lla. Väliin mahtuu värikkäitä tapahtumia eri puolilla Suomea. Nenäpäivän juontajina nähdään Susanna Laine, Janne Kataja ja Jenni Kokander. Musiikkia hupailun keskelle tuovat muiden muassa Anna Puu, Tuure Kilpeläinen ja Robin Packalen. Suuntaamme Nenäpäiväkeräyksessä saamamme rahat tyttöjen oikeuksien edistämiseen Etiopiassa, Laosissa, Mosambikissa, Myanmarissa ja Ugan dassa. Viime vuonna suomalaiset lahjoittivat Nenäpäivän kautta Planin ja kahdeksan muun järjestön työhön hui keat 2,7 miljoonaa euroa. Tarjoamme useita tapoja tulla mukaan Nenäpäivä kampanjaan. Kerromme niistä syksyn mittaan sosiaalisen median kanavissamme. Lisätietoa: nenapaiva.fi PLAN KOKKAA plan palat 28
PLAN KUUNTELEE PLAN LUKEE Avointa puhetta sairauksista Raisiolainen Katariina Räikkönen, 18, vaikuttaa asenneilmastoon paitsi toimimalla aktiivisesti Planin lasten hallituksessa myös tubettamalla. Ka tariina sairastaa Touretten oireyhty mää, johon kuuluu hallitsematonta ääntelyä, elehdintää ja kiroilua. Hän sai diagnoosin 16vuotiaana pian sen jälkeen, kun oli viettänyt päivän pääministeri Juha Sipilän työparina Girls Takeover tempauksessa. Viime huhtikuussa Katariina julkaisi ensimmäisen YouTube videonsa. Se alkaa sanoilla: ”Fuck off! Moi, mä oon Katariina Räikkönen ja mulla on Touretten syndrooma.” Suorapuheinen ja voimauttava video on saanut jatkoa jaksoista, joissa Katariina tapaa tarkkaavai suushäiriöiden ADHD:n ja ADD:n sekä pakkooireisen häiriön OCD:n kanssa eläviä suomalaisia. Hän et sii kanavallaan myös uusia ihmisiä, joiden sairaudesta voisi tubettaa. Tavoite on lisätä ymmärrystä sairauksien kanssa elämisestä – ja etenkin siitä, että ihminen on pal jon muuta kuin diagnoosinsa. Tubettajan avoimuus ja rohkeus eivät voi jättää katsojaa kylmäksi. Katariina Räikkönen ei anna välihuuteluiden ja eleiden estää tärkeästä asiasta kertomista ja viestin vangitsevaa välittämistä. Tästä vaikuttajasta kuulemme vielä paljon! Katariina Räikkösen kanava YouTube-palvelussa, youtube.com Iida Riekko Jotain muuta kuin K-poppia Korealaisen Jambinaiyhtyeen huikean hieno ONDAlevy on oiva muistutus siitä, että Etelä Koreasta tulee paljon muutakin erinomaista musiikkia kuin suosittua Kpoppia. Jambinai yhdistää perinteisen korea laisen musiikin postrockiin ja synkkään metalliin äärimmäisen tyylikkäästi. ONDAlla erilaiset tunnelmat vaihtelevat sujuvasti, ja koko soppa on keitetty hartaudella herkulliseksi. Välillä kuljetaan rohkeasti perinteisen korealaisen folkmusiikin polkuja, kun taas välillä isot kitaravallit ja maalaile vat soundimaisemat jyräyttävät kokonaisuuden hypnoot tisesti jumittavan postrockin ja tunnelmallisen doommetallin puolelle. Perinteiset korealaiset soittimet, kuten haegeum, piri ja geomungo muodostavat tavallis ten rokkibändisoittimien kanssa kiehtovan soitinkudelman. Eeppisyyttä levyltä ei puutu. Levyn keskiössä oleva In The Woods kestää 13 minuuttia, ja levyn avaavassa Sawtoothissa fiilistellään siinäkin lähes kahdek san minuutin verran. Kuuntelu tilanteesta riippuen tämä on joko levyn erityinen vahvuus tai sitä nakertava heikkous. Jambinai: Onda. Bella Union 2019. Kalle Heino Tytöt panevat kampoihin Jennifer Mathieun nuortenromaa ni Näpit irti! osuu ajan hermoon Me Too kampanjan jälkimainin geissa. Räväkkä, lämmin ja hauska teos kuvaa texasilaista koulua, jossa tyttöjä syrjitään rakenteelli sesti. Poikien urheilujoukkue saa kaiken tuen, ja opettajat syynäävät tyttöjen pukeutumista. Koulun kingit ahdistelevat ja kourivat tyttöoppilaita ilman, että kukaan puuttuu asiaan. Tarinan kertoja, ujo lukiolais tyttö Viv, saa häirinnästä tarpeek seen. Viv alkaa tehdä salaa omaa lehteä, jota levittää vessoissa kutsuen tyttöoppilaita kapinaan. Näpit irti! kuvaa elävästi tyttöjen välistä solidaarisuutta ja toisaalta keskinäisiä ristiriitoja, kun lukion muut tytöt vastaavat kapina kutsuun omilla tavoillaan. Romaanin feministinen ote on tätä päivää: etnisyyden ja seksuaali suuden monimuotoisuus nousee luontevasti esiin. Myös romaanin poika ja mieskuva on avara. Ahdis telijoiden rinnalle mahtuu reiluja tyyppejä, jotka haluavat tehdä osansa tasaarvon eteen. Näpit irti! on antoisa teos myös aikuiselle ja täydellistä luettavaa tyttöjen päivän aikaan. Jennifer Mathieu: Näpit irti! Suom. Lotta Sonninen. Otava 2018. Iida Riekko PLAN KATSOO 29
Mhoro! Ku va : Ad ob eS to ck junior-plan Tervetuloa Dominikaaniseen tasavaltaan Junior-Planin matkassa! Dominikaaninen tasavalta sijaitsee Hispaniolan saarella Karibian merellä. Se on pintaalaltaan ja asukasluvultaan Karibianmeren toi seksi suurin valtio. Saaren läntistä osaa hallitsee Haitin valtio. Domini kaaninen tasavalta on Espanjan entinen siirtomaa, ja virallinen kieli on espanja. Pääkaupunki on Santo Domingo. Dominikaanisessa tasavallassa on trooppinen ilmasto. Sieltä löytyy sademetsiä, aavikoita ja pitkiä ran toja. Maa on vuoristoinen, ja siellä sijaitsee Karibian korkein vuori, yli kolmen kilometrin korkeuteen kohoava Duarte Peak. Merenguetanssimusiikki on synty nyt Dominikaanisessa tasavallassa, mutta sen juuret ovat Afrikassa. Dominikaanisen tasavallan kulttuuri ja ruoka ovat saaneet vaikutteita monista maista, kuten Espanjasta, Ranskasta ja Afrikan maista. ¡Hola! Olen amerikankrokotiili ja asustan Enriquil lon järvessä Dominikaanisessa tasavallassa. Olemme ainoita krokotiileja maailmassa, jotka elävät suolaisen veden järvessä. Muistutan hieman hirmuliskoa ja kuulunkin samaan matelijoiden ryhmään kuin dinosau rukset aikoinaan. Olen melkoinen jättiläinen ja voin kasvaa jopa kuusimetriseksi, mutta yleensä pituuteni on 3–4 metriä. Väriltäni olen harmaan vihertävä, ja suustani löytyy noin 70 hammasta. Minua kannattaakin katsella kauempaa! Kotijärveni Enriquillo on suurin järvi Karibial la. Moni matkailija tulee tänne bongaamaan eläimiä. 300 neliökilometrin suuruisessa järvessä elää meidän krokotiilien lisäksi muun muassa leguaaneja ja flamingoja. Monessa paikassa meidän krokotiilien määrä on vähentynyt, joten olen jo uhanalainen. Jos saan elää rauhassa, voin elää jopa 70–100 vuotta. Karibian lämpö sopii mi nulle, sillä nautin auringossa lämmittelystä. Kun tulee tukalan kuuma, pulahdan uimaan. Rentoa elämää krokotiilien tyyliin! 30
"Planin ansiosta tiedämme oikeuksistamme" Johdata eläimet syömään Seuraa viivoja ja etsi jokaiselle Dominikaanisen tasavallan eläimelle mieluisa ruoka. Yanelis, 11, ja hänen pikkusiskonsa Rosmery, 9, ovat Plankummilapsia Domini kaanisessa tasavallassa. He asuvat yhdes sä veljensä ja isänsä kanssa. Tytöt heräävät aamuisin puoli seitse mältä, ja Yanelis auttaa myös pikkusis koaan lähtemään kouluun. Hän on itse neljännellä luokalla. – Pidän kovasti koulunkäynnistä ja lem piaineeni on matematiikka, Yanelis kertoo. Yanelis palaa koulusta kotiin neljältä. Sen jälkeen hän tekee ruokaa, tiskaa, siivoaa ja tekee läksyjä. Aina kotiin ei tule vettä, jolloin perhe joutuu kantamaan sitä puolen tunnin matkan päästä. – Joudun tekemään tämän kaiken, koska äitimme ei asu kanssamme, Yanelis sanoo. Perheen äiti on töissä maan pääkau pungissa Santo Domingossa, koska kodin lähellä ei ole tarpeeksi töitä tarjolla. – Kaipaan äitiä kovasti ja haluaisin hänet takaisin kotiin. Olen iloinen, kun saan olla Planin kummilapsi. Ennen Plania en tiennyt juurikaan oikeuksistani. Nyt voin jakaa oppimaani tietoa muille lapsille, Yanelis kertoo. Flamingo Hispaniolanamatsonipapukaija Merikilpikonna 31
Ilmastonmuutoksen seurauksista kärsivät eniten maailman köyhimmissä maissa elävät tytöt, kuten 13-vuotias ugandalainen Maliza. Kuivuuden takia hän kävelee joka päivä kuusi kilometriä hakeakseen vettä perheelleen. Se aika on pois hänen koulunkäynnistään, vaikka koulutus auttaisi Malizaa ja hänen yhteisöään sopeutumaan ilmastonmuutokseen. Koulutetut tytöt pärjäävät paremmin ilmaston muuttuessa ja voivat auttaa löytämään ratkaisuja ilmastokriisiin. Tue tyttöjen koulutusta ja lahjoita tyttöjen päivän keräykseen: plan.? /vedenhakumatka Ke rä ys lup a: PO L20 15 -4 69 3 Ilmastonmuutos ei ole tasa-arvoinen