plan 3/2016 TYTTÖJEN PÄIVÄ 11.10. Tyttöjen puolella lapsiäitiyttä vastaan guatemala Lapset tahtovat pysäyttää ilmastonmuutoksen kenia Kiberan slummin tytöt ponnistavat pitkälle
Käynnistä oma keräys verkossa tyttöjen hyväksi Haluatko tempaista ja kerätä lahjoituksia kehitysmaiden lapsille? Tahdotko perustaa oman tyttöjen päivän keräyksen 11.10. vietettävän kansainvälisen tyttöjen päivän alla? Tai onko sinulla tulossa juhlapäivä, ja lahjojen sijasta haluaisit läheistesi osallistuvan mieluummin merkkipäiväkeräykseen hyvän asian puolesta? Olemme ottaneet käyttöön verkkopalvelun, jolla kuka tahansa voi perustaa helposti ja nopeasti keräyksen verkossa ja jakaa sitä ystäville sosiaalisessa mediassa tai esimerkiksi sähköpostitse. Lahjoitukset ja niihin liittyvät viestit näkyvät omalla keräyssivulla välittömästi. Keräyksillä voi osallistua eri kampanjoihimme, kuten vaikkapa tämän vuoden tyttöjen päivän kampanjaan. Keräysalusta soveltuu myös yrityksille, jotka voivat kätevästi käynnistää oman keräyksen esimerkiksi sidosryhmilleen. Keräyksistä saaduilla lahjoituksilla parannamme lasten, erityisesti tyttöjen, elämää kehitysmaissa. Lahjoituksilla varmistamme kehitysmaiden lapsille turvallisen ympäristön, terveyden, riittävän ravinnon sekä mahdollisuuden leikkiin ja koulunkäyntiin, myös katastrofeissa. Lue lisää ja käynnistä oma keräys osoitteessa kerays.plan.fi ajankohtaista Plan 3/16 ? syyskuu 2016 Julkaisija Plan Suomi ? ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Pieter Ten Hoopen Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Ulkoasu: Elisa Bestetti Paino: Esa Print Oy. Painosmäärä: 30 000 kpl Seuraava numero ilmestyy marraskuussa 2016. Plan Suomi ? Kumpulantie 3, 00520 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Tuula Kallio (pj.), Gunvor Kronman, Virpi Haaramo, Kati Ihamäki, Timo Kaunisto, Anniina Kontinen, Tauno Kääriä, Ronja Holopainen (lastenhallitus) ja Minttu Aalto (Mitä-verkosto). Asiakaspalvelu: ma?pe klo 10–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse asiakaspalveluumme (09) 6869 8030. Keräyslupa: POL-2015-4693 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakasja sidosryhmärekisteri. Äänestä ja osallistu kilpailuun! Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa kolme kappaletta Efva Attlingin suunnittelemia, hopeasta ja nahasta valmistettuja Friend-rannekoruja. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi tai postikortilla osoitteeseen Plan International Suomi, Plan-lehti, Kumpulantie 3, 6. krs, 00520 Helsinki. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen asiakaspalvelustamme info@plan.fi. Lehden 2/16 lukijakysymyksen arvonnan voitti Sari Svensk Oulusta. Lukijat äänestivät kiinnostavimmaksi jutuksi Delhin rohkeista tytöistä kertovan reportaasin Haluan kävellä kaduilla ilman pelkoa. Onnea ja kiitos vastaajille! PEFC/02-31-170 4041 0089 2
pääkirjoitus Eikö tyttäriä lasketa lapsiksi? Sain parikymmentä vuotta sitten ikimuistoisen illalliskutsun. Yhteistyökumppani Jordaniassa kertoi, että hänen vaimonsa haluaisi valmistaa minulle ja muutamalle työtoverilleni paikallisen juhla-aterian. Samalla tapaisimme hänen kolme lastaan. Vastaanotto oli lämmin ja vieraanvarainen, mutta esittelyt aiheuttivat hämmentyneen epäuskon: meitä kättelemään tuli viisi hymyilevää lasta. Olin varmaan kuullut väärin, kun luulin perheessä olevan kolme lasta. – Miten niin? isäntämme vastasi mainitessani asiasta. – Meillähän on kolme lasta: kolme poikaa. – Niin, mutta teillähän on myös kaksi tyttöä, intin hämmentyneenä. Nauttiessani herkullisia meze-alkupailoja ja jogurtissa keitettyä lammasta mansafia ymmärsin ensimmäistä kertaa syvällisemmin, että monessa maassa tyttöjen asema on erilainen kuin poikien myös koulutetuissa, hyvin toimeentulevissa ja väkivallattomissa kodeissa. On totta, että tytöt kärsivät lapsiavioliitoista, väkivallasta ja vaarallisen varhaisista raskauksista. Mutta on myös totta, että pojat vain ovat perheille tyttöjä tärkeämpiä. Tämän perheen tytöt saivat olla turvassa ja käydä koulua, mutta eivät voineet tehdä suunnitelmia tulevaan, koska pian he jo avioituisivat ja siirtyisivät miestensä sukuun ja päätäntävallan alle. Kun aloimme Planissa raportoida vuosittain tyttöjen asemasta ja kampanjoida tyttöjen oikeuksien toteutumiseksi, olin innoissani ja kerroin asiasta kotona. – Mutta entä pojat? kysyi silloin kuusivuotias tyttäreni leikkinsä lomasta. Hyvä ja osuva kysymys. Meille suomalaisille on selvää, että tytöt ja pojat ovat yhtä tärkeitä ja ansaitsevat samat oikeudet ja mahdollisuudet. Niin on myös meille Planissa. Tyttöjen oikeus päättää omasta elämästään ja osallistua yhteiskunnan rakentamiseen hyödyttää myös poikia, ja ahtaat sukupuoliroolit ja haitalliset perinteet ovat usein vahingollisia myös pojille. Vietämme lokakuun 11. päivänä kansainvälistä tyttöjen päivää. Se on merkittävä päivä Planille, mutta erityisesti maailman tytöille ja heidän tuleville perheilleen. Tule mukaan juhlistamaan sitä, että yhteisillä ponnisteluillamme saamme korjattua tyttöjen kohtaamia vääryyksiä ja paremman ja oikeudenmukaisen maailman kaikille! Anna Könönen Viestintäjohtaja anna.kononen@plan.fi SISÄLLYS 4 ”Minulla ei pitäisi olla vielä vauvaa” 8 Uutisia maailmalta 10 Uutisia Suomesta 12 Kalasatamasta on pitkä matka kouluun 15 Koulutettu tyttö on köyhyyden kovin vastustaja 18 Jotta ilmasto parantuisi 21 Ritva Falla suunnittelee tytöille parempaa tulevaisuutta 22 Isac Elliot: ”kummius on helppo tapa auttaa” 24 Kummit ja lahjoittajat 26 Plan-palat 28 Vapaaehtoiset 29 Työmme lukuina 30 Junior-Plan 4 15 12 18 Tule mukaan juhlistamaan tyttöjen päivää 11.10.! 3
4 Teksti SOFIA KLEMMING NORDENSKIÖLD Kuvat PIETER TEN HOOPEN ”MINULLA EI PITÄISI OLLA VIELÄ VAUVAA” Joka vuosi kaksi miljoonaa alle 15-vuotiasta tyttöä tulee äidiksi. Plan Internationalin ja UNFPA:n #childmothershanke nostaa esiin lapsiäitien vaietut tarinat. – Tulin raskaaksi 12-vuotiaana. Minulla ei pitäisi olla vielä vauvaa. Olen liian nuori. En osaa edes huolehtia hänestä. On surullista nähdä, että ystäväni käyvät koulua ilman minua. Jopa poikakaverini menee kouluun kuten ennenkin, mutta minun täytyy jäädä kotiin, kertoo 13-vuotias Angelica, jonka kuva on tämän lehden kannessa. Haitin Port-au-Princessä asuva tyttö on kolmekuisen pojan äiti ja yksi #childmother-hankkeeseen osallistuneista lapsiäideistä. Joka vuosi arviolta kaksi miljoonaa alle 15-vuotiasta tyttöä saa lapsen. Heidän lapsuutensa päättyy äitiyteen – yleensä vastoin heidän tahtoaan tai suunnitelmiaan. – Kun lapsi saa lapsen, hänen ihmisoikeutensa eivät tavallisesti toteudu ja hän tarvitsee erityistä tukea. Kehitysohjelmat, jotka auttavat naimisissa olevia aikuisia naisia, eivät välttämättä auta kaikkein nuorimpia äitejä. Hyvin nuoret odottajat altistuvat suurimmille terveysriskeille ja joutuvat usein väliinputoajiksi yhteiskunnassaan, sanoo Anne-Birgitte Albrectsen, Plan Internationalin pääjohtaja. Alle 15-vuotiaiden keho ei ole vielä valmis raskauteen ja synnytykseen, joten heillä on paljon muita odottajia korkeampi riski vammautua tai kuolla raskauden ja synnytyksen aikaisiin komplikaatioihin. Lapsiäidit ovat usein näkymättömiä tilastoissa ja kehitysohjelmissa ja -tavoitteissa. Siksi he jäävät vaille tarvitsemaansa tukea ja tietoa. Valtaosa lapsiäideistä on naimisissa eikä saa käydä koulua. Heillä on tavallisesti vain vähän, jos lainkaan, tietoa lisääntymisterveydestä, ehkäisystä ja perhesuunnittelusta. Liian varhaisten raskauksien ehkäisy ei riitä. On puututtava myös lapsiäitiyden pohjasyihin: köyhyyteen ja tyttöjen heikkoon asemaan. – Sen sijaan, että näkisimme tyttöjen käytöksen ongelmana ja yrittäisimme puuttua siihen, tarvitaan laajaa vaikuttamista hallituksiin, yhteiskuntiin, perheisiin ja yksilöihin. Vain niin voimme poistaa köyhyyttä ja syrjintää ja lisätä tasa-arvoa, koulutusta sekä pääsyä terveydenhoitoon. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tyttöjen oikeuksien toteutuminen ovat tie varhaisten raskauksien vähenemiseen, sanoo Babatunde Osotimehin, YK:n väestörahasto UNFPA:n johtaja. #CHILDMOTHERS Valokuvaaja Pieter ten Hoopen ja journalisti Sofia Klemming Nordenskiöld tapasivat lapsiäitejä viidessä maassa. Kuvat ja tarinat kertovat, kuinka tytöistä tuli äitejä, millaisia vaikeuksia ja ilon aiheita heillä on, mitkä unelmat särkyivät ja millaisia haaveita tuli tilalle. Lapsiäiteihin voi tutustua verkkosivustolla childmothers.org sekä näyttelyssä Helsingin Sanomatalossa 11.–30.10.2016. #childmothers-hankkeen avulla lastenoikeusjärjestö Plan International ja YK:n väestörahasto UNFPA haluavat tehdä lapsiäideistä näkyviä. Nuorten tyttöjen on saatava suojelua ja voitava päättää omasta elämästään. Jo äidiksi tulleiden tyttöjen pitää päästä takaisin kouluun, jotta he voivat tavoitella unelmiaan.
5 Lumilene, 15, Haiti ”Tyttäreni saa toteuttaa unelmani” ”Asun vanhempieni ja pikkusiskoni kanssa leirillä, joka rakennettiin maanjäristyksen jälkeen. Talomme tuhoutui, ja nyt olemme asuneet leirillä jo viisi vuotta. Äitini myy leipää, mutta välillä rahat eivät vain riitä. Olin 14-vuotias, kun huomasin olevani raskaana. Halusin eroon vauvasta, mutta äitini ei suostunut. Oksentelin neljä kuukautta enkä voinut enää käydä koulua. Kun synnytys alkoi, äiti vei minut sairaalaan. Vaikka minuun sattui, en ollut peloissani. Kun synnytys oli kestänyt yli vuorokauden, vauvani tuli lopulta ulos. En saanut mitään kivunlievitystä – hoitajat vain tarttuivat saksiin ja leikkasivat välilihan. Toipuminen vei aikaa. Makasin sängyssä, en voinut kävellä, ja koko kehoa särki. Kun näin vauvani ensimmäisen kerran, tunsin onnea. Se oli tyttö. Kun Clairina oli vastasyntynyt, äitini piti opettaa minulle, kuinka pidellä ja hoitaa vauvaa. Nyt kun Clairina on puolivuotias, olen päässyt jatkamaan kahdeksatta luokkaa. Herään aikaisin ja keitän vauvalle puuroa. Sitten imetän hänet ja jätän hänet äidilleni. Kun palaan koulusta, haen vettä, teen ruokaa, pyykkään ja hoidan muita kotitöitä. Äiti hoitaa Clairinaa, kun teen läksyt. Vauvan isä käy joka päivä kylässä. Hän on 24-vuotias ja asuu lähellä, mutta emme enää seurustele. Vauvani on vähän kipeä. Hän kärsii usein nuhasta ja yskästä, ja hänen silmänsä tulehtuvat. Meillä oli kerran lääkäriaika, mutta en pystynyt menemään, koska minulla ei ole rahaa bussiin. Koulussamme on monta äitiä. Täällä perheet ovat todella köyhiä. Jotkut tytöt harrastavat seksiä rahaa tai ruokaa vastaan. Väkivaltakin on yleistä. Moni ystäväni on joutunut hyväksikäytetyksi. Vieraiden miesten kanssa ei kannata vitsailla tai ryhtyä tuttavalliseksi. Jos rupeaa heidän kaverikseen, he tekevät mitä haluavat. Tulevaisuudessa haluaisin mennä naimisiin ja työskennellä sairaanhoitojana. Haave tuskin toteutuu, koska vanhemmillani ei ole rahaa koulutukseeni. Nyt mietin, että Clairinasta voi tulla sairaanhoitaja. Hän voi toteuttaa unelmani.”
6 Mulenga, 14, Sambia “On raskasta olla äiti” ”Minulla ei ole enää aikaa leikkiä. Minun täytyy pysytellä kotona, huolehtia tyttärestäni ja pestä vaippoja. Ennen vauvan syntymää menin minne halusin. Minusta oli kiva pelata jalkapalloa. En tiennyt, miten tullaan raskaaksi, enkä edes tajunnut, että odotin lasta. Emme oppineet koulussa sellaisia asioita. Äitini huomasi, että näytin sairaalta. Kun ymmärsin tilanteen, tulin valtavan vihaiseksi. Ja niin tuli äitinikin. Kun kerroin asiasta poikaystävälleni, tämä väitti, ettei lapsi ollut hänen. Isäni vei minut poikaystäväni kotiin ja sanoi tämän vanhemmille, että minut saisi palauttaa vasta, kun perhe maksaisi 5 000 kwachaa (430 euroa) korvaukseksi siitä, että poika oli saattanut minut raskaaksi. Kesti neljä kuukautta, ennen kuin perhe sai maksettua edes kolmasosan isäni vaatimasta rahasta, joten jouduin asumaan heidän luonaan. Emme enää seurustele. Synnytys pelotti minua. Kun sairaanhoitaja selitti, mitä synnytyksessä tapahtuisi, uskoin kuolevani. Matkustin sairaalaan härkävaunuilla. Synnytys sattui valtavasti, mutta en saanut vammoja. Kun palasin kotiin vauvani kanssa, en tiennyt ollenkaan, miten hänestä kuuluu huolehtia. Äiti opetti minua. Hän auttaa minua paljon – myös öisin, kun vauva itkee. On raskasta olla äiti, mutta pidän lapsestani. Tulen iloiseksi, kun katselen häntä. Tulevaisuus huolettaa minua, koska en tiedä, miten saan hankittua hänelle pyyhkeitä, vaatteita ja muuta, mitä hän tarvitsee. Kun tyttäreni kasvaa, aion huolehtia, että hän käy koulua. Varoitan häntä myös kuljeksimasta poikien kanssa. Ennen kuin sain vauvan, kävin seitsemättä luokkaa. Pidin koulusta. Suosikkiaineeni oli matematiikka. Toivon, että pystyn palaamaan kouluun, kun vauva on puolivuotias. Silloin äitini voi alkaa hoitaa häntä. Nyt olen oppinut, miten raskauden voi estää: voi mennä klinikalle ja pyytää ehkäisyvälineitä. Mutta minä olen liian ujo tehdäkseni niin. En enää harrasta seksiä poikien kanssa.” ”kun tyttäreni kasvaa, aion huolehtia, että hän käy koulua.”
Keya, 14, Bangladesh ”Mietin jatkuvasti Rahimin tulevaisuutta” ”Menin naimisiin 13-vuotiaana. En juurikaan käynyt koulua, koska perheeni on köyhä. Olin vain kotona ja autoin äitiä kotitöissä. Tapasin mieheni kotislummissamme, ja halusin heti hänen vaimokseen. Olin iloinen, kun tulin raskaaksi kahden kuukauden kuluttua häistä. Kun synnytys alkoi, isoäitini yritti auttaa minua kotona, mutta synnytys ei edennyt. Lopulta äiti vei minut paikalliselle klinikalle. Menetin synnytyksessä paljon verta, koska istukka ei tullut ulos. Minut vietiin ambulanssilla sairaalaan, ja sain seitsemän pussia verta. Muistan nähneeni peilistä, että kasvoni olivat aivan valkoiset. Jouduin jäämään sairaalaan viikoksi. Minusta on hienoa olla äiti, mutta on vaikeaa huolehtia kotitöistä ja Rahimista. Onneksi tiesin, miten pikkulapsia hoidetaan, koska minulla on kaksivuotias veli. Olen oppinut äidiltäni kaiken, minkä osaan. Olen myös käynyt paikallisella klinikalla ottamassa pojalle rokotuksen, ja samalla olen saanut neuvoja. En halua enempää lapsia. Tai ehkä joskus myöhemmin, kun Rahim on isompi. En tiennyt etukäteen mitään raskaudesta tai sen riskeistä hyvin nuorille äideille. Nyt olen kuullut perhesuunnittelusta. Aion aloittaa pian ehkäisyn käytön. Mietin jatkuvasti Rahimin tulevaisuutta. Meillä ei ole tarpeeksi rahaa. Mieheni on maalari, mutta nyt hän on työtön. Välillä emme pysty ostamaan edes ruokaa ja vaatteita. Olen huolissani, etten pysty tarjoamaan Rahimille hyvää koulutusta. Haluan löytää töitä ja tienata, jotta hän voisi opiskella asianajajaksi.” Näin Plan International auttaa » Tuemme tyttöjä ja poikia käymään koulua ja saamaan laadukkaan koulutuksen. Koulunkäynti ehkäisee varhaisia raskauksia, mutta myös raskaana olevien tai äidiksi tulleiden tyttöjen tulevaisuus on parempi, kun he saavat koulutuksen. » Tarjoamme seksuaalikasvatusta ja tuemme opettajia, viranomaisia ja vapaaehtoisia tarjoamaan tietoa seksistä ja lisääntymisterveydestä, jotta nuoret voivat päättää tiedon avulla omasta kehostaan ja elämästään. » Teemme vaikuttamistyötä, jotta lait ja säädökset edistäisivät tasa-arvoa ja kieltäisivät syrjinnän. Lue lisää toiminnastamme lapsiäitien hyväksi ja liian varhaisten raskauksien ehkäisemiseksi: plan.fi/äidiksivasta-aikuisena. Tyttöjen päivä lähestyy, ole mukana #tyttöjenpuolella Kansainvälistä tyttöjen päivää vietetään jälleen 11. lokakuuta. Tänä vuonna kampanjoimme 11.9.–11.10. tyttöjen puolella lapsiäitiyttä vastaan. Voit tulla mukaan mm. lahjoittamalla, perustamalla oman keräyksen verkossa, tulemalla vapaaehtoiseksi tai osallistumalla tyttöjen päivän tapahtumiimme. Lue lisää: plan.fi/tyttöjen-päivä Yrityksesi voi osallistua lahjoittamalla tai lähtemällä mukaan esimerkiksi tyttöjen päivän hinnanpyöristyskampanjaan. Lue lisää: plan.fi/yrityskampanjat
uutisia maailmalta Leikkikeskukset tukevat varhaislapsuutta Senegalissa Tuhannet lapset Senegalissa ovat saaneet työmme tuloksena hyvän alun elämälleen ja mahdollisuuden käydä leikkiryhmissä ja esikoulussa. Tavoitteemme on vähentää äitija lapsikuolleisuutta. Valvomme lasten kasvua ja järjestämme heille ruoka-apua ja rokotuksia. Äideille tarjoamme hoitoa ja neuvontaa ennen ja jälkeen synnytyksen. Jo 45 000 lasta käy säännöllisesti leikkiryhmissämme, joissa voivat leikkiä kehittävillä leluilla, laulaa, tanssia ja loruilla. Kolmena päivänä viikossa kokoontuvissa leikkiryhmissä lapset saavat myös ravinteikasta ruokaa. – Olin yllättynyt, kun huomasin, kuinka neljävuotias tyttäreni oppi kommunikoimaan minun ja muun perheen kanssa. En ollut tajunnut, että hänen ikäisensä voisi kunnolla kommunikoida aikuisten kanssa, kertoo maanviljelijä Ndiaye. – Nykyään lapset pesevät kätensä saippualla, peseytyvät päivittäin ja pitävät puhtaita vaatteita. Vanhemmat arvostavat lastensa käyttäytymistä ja oppivat lapsiltaan hyviä hygieniatapoja, selittää leikkiryhmää ohjaava vapaaehtoinen Abibatou. Valokuvilla slummien epäkohdat näkyviin Sambian pääkaupunki Lusaka on yksi Afrikan nopeimmin kasvavista kaupungeista. Sen slummeissa elää enemmän lapsia ja nuoria kuin koskaan. Monella heistä ei ole puhdasta juomavettä, sanitaatiota eikä mahdollisuutta vaikuttaa omaan elämäänsä. Tuemme köyhimpien slummien lapsia ja nuoria nuorisokeskuksissa, joissa käy päivittäin yli viisisataa 4–25-vuotiasta lasta ja nuorta. Keskuksissa nuoret oppivat dokumentoimaan kohtaamiaan ongelmia tablettitietokoneiden avulla. Kuvilla he voivat kertoa epäkohdista myös muille. – Pidän tästä asuinalueesta, mutta täällä ei ole turvallista. Erityisesti tyttönä eläminen slummeissa on haasteellista, 19-vuotias Memory kertoo. – Nuorisokeskukset antavat minulle mahdollisuuden parempaan elämään. Otamme kuvia ja videoita yhteisöjemme elämästä. Näytämme kuvia ja videoita ihmisille, jotta he keskittyisivät yhteisöjemme ongelmien ratkomiseen. Nuorten ottamia valokuvia slummin elämästä julkaistaan Instagramissa. Memory on kuvannut muun muassa suuria roskavuoria, turvattomia leikkipaikkoja ja rappeutuneita terveyskeskuksia. Vaikeuksien vastapainoksi nuoret kuvaavat myös kehitystä ja parannuksia. Nuoria ei pelota puhua vaikeista asioista ja tabuista, kuten lapsiavioliitoista ja teiniraskauksista. Yhden Instagram-kuvan kuvatekstinä lukee: ”Lapsiavioliitot ja teiniraskaudet ovat tuhonneet monien nuorten tyttöjen elämän ja unelmat Sambiassa ja ympäri Afrikkaa.” Nuorten ottamia kuvia voit katsoa Instagram-kanavalla @reframe_lusaka. 8
Kohti lapsiavioliittojen loppumista Afrikassa Eteläisessä Afrikassa on hyväksytty uusi lakialoite, joka tähtää lapsiavioliittojen lopettamiseen ja jo naimisissa olevien lasten suojelemiseen. Neljäntoista eteläisen Afrikan maan edustajat hyväksyivät lakialoitteen Swazimaassa kesällä. Aloite auttaa valtioita luomaan toimivia lakeja lapsiavioliittojen ehkäisemiseksi ja saavuttamaan Afrikan unionin tavoitteen lapsiavioliittojen poistamisesta yhden sukupolven aikana. Lapsiavioliitto koskettaa maailmanlaajuisesti 70 miljoonaa tyttöä. Pelkästään itäisessä ja eteläisessä Afrikassa on noin seitsemän miljoonaa lapsivaimoa. Lapsiavioliittojen solmimiseen vaikuttavat yleensä köyhyys, epätasa-arvo, haitalliset perinteet, uskonto ja tyttöjen heikot koulunkäyntimahdollisuudet. Plan International on kampanjoinut vuosia lapsiavioliittojen lopettamiseksi alueen maissa. – Aloite nostaa esiin laeissa olevat epäjohdonmukaisuudet ja porsaanreiät, jotka heikentävät paikallisten viranomaisten ja lainvalvojien rankaisumahdollisuuksia, Plan Internationalin itäisen ja eteläisen Afrikan johtaja Roland Angerer sanoo. Afrikassa on hiljattain otettu monia merkittäviä edistysaskelia lapsiavioliittojen poistamiseksi. Heinäkuun alussa sekä Tansania että Gambia ilmoittivat kieltävänsä lapsiavioliitot lailla. Juokseva vesi Laosin terveyskeskuksiin Olemme järjestäneet juoksevaa vettä Meungin alueelle Laosissa ja asentaneet sairaaloihin ja terveyskeskuksiin vesitankkeja, pumppuja, lavuaareja sekä suodattimia. Uudet järjestelmät ovat parantaneet terveyspalveluita koko alueella. – Meillä oli aikaisemmin vain yksi vessa ja yksi käsienpesuallas. Se oli hankalaa potilaille, etenkin silloin, kun keskuksessa oli synnytys käynnissä, kätilö Somboun, 23, kertoo. Terveyskeskuksessa hoidetaan yli 1 500 potilasta vuodessa. Koska juoksevaa vettä tai pesutiloja ei aiemmin ollut tarpeeksi, työntekijät eivät voineet pestä käsiään toimenpiteiden välissä. Käsien pesu estää tautien tarttumista potilaalta toiselle. Aikaisemmin puhdasta juomavettäkään ei ollut useimmissa terveyskeskuksissa saatavilla. – Kun toin tyttäreni terveyskeskukseen viime vuoden alussa, oli raskasta kantaa mukana sekä vauvaa että vettä, Bounsy, 18, kertoo. Valvomme vesijärjestelmien ylläpitoa yhteistyössä alueen terveysviranomaisten kanssa. Yhteistyö varmistaa, että järjestelmät toimivat ja palvelevat sekä henkilökuntaa että potilaita. Terveyspalvelut parantavat pakolaisperheiden elämää Pohjois-Kamerunissa Tarjoamme Minawaon pakolaisasutuksessa Pohjois-Kamerunissa perheille apua ja opastusta perhesuunnitteluun. Moni pakolaisperhe saa lapsia tiiviillä aikavälillä. Peräkkäiset synnytykset lisäävät perheiden kuormitusta ja lapsikuolleisuuden riskiä. Yhteistyössä YK:n väestörahaston UNFPA:n kanssa olemme järjestäneet vanhemmille muun muassa lisääntymisterveyttä ja perhesuunnittelua käsitteleviä koulutuksia ja kotivierailuja. Mukana työssä ovat paikalliset terveystyöntekijät ja yhteisön jäsenet, jotta kampanjan vaikutukset olisivat pysyviä. Apuna ovat liikkuvat klinikat ja kiertävä perheneuvonta. – Meillä on yhteisössä kuusikymmentä terveystyöntekijää, jotka lisäävät perheiden tietoa ja ohjaavat ihmisiä terveydenhuoltoon. Aikaisemmin alle kymmenen naista kuussa hakeutui perheneuvontaan, nykyään yli 250 naista rekisteröityy joka kuukausi, kertoo Minawaon terveyskeskuksen johtaja. Seuraamme odottavien äitien terveyttä ja tarjoamme synnytyksen jälkeen naisille perheneuvontaa sekä ilmaisia ehkäisyvälineitä. Äitien terveys on olennainen osa myös lasten hyvinvointia. Nigeriasta kotoisin oleva kolmen lapsen äiti Salome, 26, iloitsee elämässään tapahtuneesta muutoksesta. – Aviomieheni ja minä ymmärsimme peräkkäisten raskauksien riskit. Koulutuksen jälkeen päätimme, että keskitymme ennemmin täysillä kolmen lapsemme elämään. 9
uutisia suomesta Plan simuloi maanjäristyksen partiolaisten Roihu-leirillä Hämeenlinnan Evolla järjestettiin heinäkuussa suurleiri Roihu, joka tarttui ajankohtaisiin aiheisiin. Perinteisten partiotaitojen harjoittelun ohella leiriläiset viettivät aikaa ohjelmalaaksoissa, joista yhdessä he samastuivat pakolaisen asemaan ja pohtivat lasten oikeuksia kriisitilanteissa. Kyseessä oli globaalikasvatushanke, jonka Suomen Partiolaiset toteuttivat yhteistyössä Planin kanssa. Kohteena olivat 12–15-vuotiaat nuoret. – Ideana oli lisätä tietoisuutta lasten oikeuksista kriisitilanteissa ja siitä, kuinka nuoret ja kansalaisjärjestöt voivat aktiivisesti toimia kriiseissä. Pakolaisen aseman ymmärtäminen oli myös keskeinen tavoite, kertoo Santeri Suvanto, Planin globaalikasvatuksen suunnittelija. Yhteistyö saavutti tavoitteensa erinomaisesti. Arviolta kuusituhatta partiolaista ehti tutustua Planin maanjäristyssimulaattoriin, jossa äänija kuvamaailma sekä savuja tuulikoneet loivat vaikutelman maanjäristyksen jälkitilanteesta. Katastrofipisteellä ryhmät tutustuivat myös valokuvanäyttelyyn ja pysähtyivät miettimään, mitä on tapahtunut, mitkä lasten oikeudet ovat ensimmäisenä uhattuina ja mihin tarvitaan ensimmäisenä apua. – Laakso on ollut juuri sitä, mitä halusimmekin – että tarpojat pystyisivät samaistumaan siihen, millaista elämä on, kun lasten oikeudet eivät toteudu, laaksomestari Olli Kamunen sanoo. Leirin aikana järjestettiin myös teemaa syventävä seminaari sekä eri kansalaisjärjestöjen toimintaa kokoava Global Development Village -kylä. Leirillä oli mukana myös Planin nuorten Mitä-verkosto, joka haastoi pohtimaan ilmastonmuutosta ja lasten oikeuksia. Partiolaiset jonottivat heinäkuussa Planin maanjäristyssimulaattoriin. Nuoret kirjasivat ajatuksiaan lasten oikeuksista ja siitä, miksi ne eivät toteudu katastrofitilanteessa. Ryhmät kuvattiin vihreää taustaa vasten. Lopulliseen kuvaan tulostui maanjäristysmaisema. 10
Lentokentältä saa edullista vettä lasten hyväksi Lentomatkustajat voivat ostaa Helsinki-Vantaan lentoasemalta Finn Springin vesipulloja ja tukea samalla Planin työtä lasten hyväksi. Finn Springin vesipullo maksaa Planin pisteillä euron. Hinnan päälle asiakkaat voivat halutessaan lisätä euron tai kymmenen euron lahjoituksen. Käytämme lahjoitukset maailman heikoimmassa asemassa olevien lasten hyväksi, muun muassa terveyden, ravinnon, koulutuksen ja suojelun edistämiseen. Vedenmyyntipisteillä on paikalla Planin promoottoreita, joiden kanssa matkustajat voivat keskustella Planin työstä ja ryhtyä kummeiksi tai kuukausilahjoittajiksi. Pisteet ovat turvatarkastuksen jälkeen, joten vesipullon saa mukaansa koneeseen. Molemmissa terminaaleissa on yksi piste, porteilla 13 ja 26. Maksun voi suorittaa kätevästi kortilla, ja vedenmyyntipisteet ovat auki ympäri vuorokauden. Vedenmyyntipisteellä vieraili kesällä myös Kardashianit-sarjasta tuttu televisiopersoona Kylie Jenner, joka kertoi asioinnistaan kymmenille tuhansille Snapchat-seuraajilleen. Jenner on Spachatin seuratuin somettaja. Virpi Haaramo aloittaa Plan International Suomen hallituksessa Virpi Haaramo aloittaa Plan International Suomen hallituksessa. Haaramo on koulutukseltaan kauppatieteiden lisensiaatti ja työskentelee Suomen Pankin yhteydessä toimivassa Finanssivalvonnassa. Ennen nykyistä työpaikkaansa hän on työskennellyt akateemisessa maailmassa. Haaramo kertoo, että kehityskysymykset ovat aina kiinnostaneet häntä. Kummitoiminnassa hän on ollut mukana jo 1980-luvulta lähtien. Tällä hetkellä hänellä on kummilapsi Zimbabwessa. – Koska Planin toimintaa rahoitetaan lahjoituksilla, on hallinnon ja koko säätiön toiminnan oltava hyvää ja läpinäkyvää, kertoo Haaramo. Hallitusta johtaa Tuula Kallio, ja muut jäsenet ovat Kati Ihamäki, Anniina Kontinen, Gunvor Kronman, Timo Kaunisto ja Tauno Kääriä. Planin lastenhallitusta edustaa hallituksessa Ronja Holopainen ja nuorten aikuisten Mitä-verkostoa Minttu Aalto. Plan kertoi SuomiAreenassa varhaislapsuuden merkityksestä Olimme heinäkuussa mukana Porin SuomiAreenassa. Teltassamme SuomiAreenan Kansalaistorilla kerroimme varhaislapsuuden merkityksestä ja kampanjastamme 1 000 ratkaisevaa päivää. Yleisö sai tutustua vauvan arkeen kehitysmaissa, kurkistaa kuvitteelliseen slummikotiin ja katsoa lyhytdokumentin intialaisen pikkutytön elämästä. Teltassamme oli myös vauvanhoitonurkkaus pienimpien kävijöiden iloksi. Torivartti-tilaisuudessamme pääsihteerimme Ossi Heinänen kertoi Planin työstä tyttöjen hyväksi ja musiikin ja teatterin tekijä Katriina Honkanen kertoi luomastaan Wings to Fly -hankkeesta sekä esitti livemusiikkia Ilkka Tenhusen kanssa. Vuoden kestäneessä Wings to Fly -hankkeessa suomalaiset taiteilijat loivat ja esittivät teoksia tyttöjen ja naisten suojelun hyväksi. SuomiAreena on MTV:n ja Porin kaupungin järjestämä keskustelutapahtuma, joka järjestettiin tänä kesänä yhdettätoista kertaa. Tänä vuonna SuomiAreenan pääteemoja olivat suomalainen työ ja kansalaisjärjestöt. SuomiAreenan yli 150 tilaisuudessa kävi ennätysmäärä ihmisiä, yhteensä 63 000 kävijää. Vapaaehtoisemme kertoivat SuomiAreenassa turvallisesta varhaisiapsuudesta. Lentomatkustajat saavat pisteillämme paitsi edullista vettä myös tietoa lasten asemasta eri puolilla maailmaa. 11
12 Teksti PLAN INTERNATIONAL, IIDA RIEKKO Kuvat PLAN INTERNATIONAL KALASATAMASTA ON PITKÄ MATKA KOULUUN Thaimaan kalateollisuudessa työskentelee satoja siirtolaisperheitä. Plan ja Kesko parantavat yhdessä heidän asemaansa ja auttavat lapsia kouluun. R ayongin provinssi Thaimaassa tunnetaan lomakohteena, jossa pääsee nauttimaan edullisesti auringosta, merestä ja valkoisista hiekkarannoista. Siellä, parin tunnin ajomatkan päässä Bangkokista, on yksi Aasian vilkkaimmista kalastussatamista. Kala on Thaimaan suurin ja tärkein vientituote, ja kalastusveneitä lipuu jatkuvasti turistirantojen ohi. Alue on suuren siirtolaisjoukon koti. Moni kalateollisuuden työntekijä on saapunut Laosista, Kambodzhasta ja Myanmarista paremman tulevaisuuden toivossa. Myös lapset ja nuoret tekevät töitä, ja heillä on heikot mahdollisuudet koulunkäyntiin tai sosiaalija terveyspalveluihin. Sadoille perheille elämä satamassa on muuttunut normaaliksi arjeksi. Nat, 15, viettää päivänsä kalastusveneessä ja kalasatamassa. Pojan haaveissa on kuitenkin mekaanikon ammatti.
”Eniten kaipaan omaa kouluani.” Nat, 15: ”En osaa uida” 15-vuotiaan Natin vanhemmat muuttivat Kambodzhasta Thaimaahan ja asettuivat asumaan kalastajayhteisöön sukulaistensa luo. Nat ja hänen kaksivuotias siskonsa ovat syntyneet Thaimaassa. Nat viettää päivänsä kalasatamassa aamukahdeksasta viiteen iltapäivällä. Hän auttaa enoaan kalastusveneellä. Natin isä työskentelee toisessa kalastusveneessä ja äiti hoitaa pikkusiskoa. – Koska isäni on kalastaja, viihdyn lähellä merta. Autan enoani esimerkiksi veneen siivoamisessa. Päivän päätteeksi saan pientä evästä tai – jos olen onnekas – hieman rahaa perheelleni. Kaverini pelaavat videopelejä, mutta minä viihdyn täällä, Nat kertoo. Natin suosikkipaikka on perinteinen thaimaalainen kalastustroolari, joka on rakennettu puusta ja teräspylväistä ja jossa on ruosteinen ankkuri. Kalastusverkot ja tarvikkeet lojuvat veneen pohjalla, joten liikkumatilaa on vähän. Vene ei vaikuta muutenkaan turvalliselta ympäristöltä Natin ikäiselle. – En osaa uida. Olen tippunut mereen kahdesti, mutta en pelännyt, Nat sanoo. Hänen haaveenaan on suorittaa lukio ja opiskella mekaanikoksi. Tai, 7, ja Pa, 45: ”Jos ei ole muuta vaihtoehtoa, lähetän tyttäreni takaisin Kambodzhaan” Pa muutti miehensä kanssa Thaimaahan 15 vuotta sitten. He asettuivat asumaan kalasatamaan. Miehen kuoltua Pa on perheen pää. Hän tekee töitä joka päivä ja huolehtii kolmesta pojastaan ja tyttärestään. Pa ansaitsee 200–300 Thaimaan bahtia (5–8 euroa) päivässä puhdistamalla, lajittelemalla ja kuivaamalla kalaa. Pan 16-vuotias poika työskentelee toisinaan kalastusveneessä ansaitakseen rahaa perheelle. 13-vuotias poika käy koulua Kambodzhassa toiveenaan saada parempi ammatti. Perheen nuorimmainen on seitsenvuotias Tai-tyttö, joka on syntynyt Thaimaassa. Tyttö ei ole aloittanut koulua. Pa on saanut tiedusteluihinsa saman vastauksen: kouluissa ei ole tilaa. – Haluan tyttäreni kouluun. Jos ei ole muuta vaihtoehtoa, lähetän hänet takaisin Kambodzhaan. Sitten näkisin häntä enää kerran tai kahdesti vuodessa, Pa sanoo. – Teen kaikkeni saadakseni tarpeeksi rahaa säästöön. Toivon, että perheemme voi jonain päivänä palata yhteen. Tai, 7, auttaa usein äitiään kalankäsittelyssä. Äiti haluaa kouluttaa tyttärensä, jotta tämä saisi paremman tulevaisuuden.
14 Sy, 14: ”Minulla ei ole henkilöllisyyspapereita enkä pääse kouluun.” Sy, 14, asuu kambodzhalaisten yhteisössä Rayongissa. Neljä kuukautta sitten hän jätti koulunsa Kambodzhassa ja muutti Thaimaahan perheensä luo. Hän ei osaa thain kieltä, joten uusien kavereiden saaminen on ollut vaikeaa. Syn henkilöllisyyspaperit jäivät Kambodzhaan. Hän on yrittänyt saada terveyspalveluita ja päästä kouluun Thaimaassa. Vanhemmat kävivät puhumassa paikallisessa koulussa, mutta kaikkien luokkien kerrottiin olevan täynnä. – Minulla ei ole henkilöllisyyspapereita, joten en pääse kouluun. On vaikeaa, kun ei ymmärrä, mitä muut sanovat. Mietin koko ajan kotia. Eniten kaipaan omaa kouluani, Sy sanoo. Joka päivä Sy viettää aikaansa kambodzhalaisten kavereidensa kanssa. Koska hänellä on paljon vapaa-aikaa, hänen mielestään on parempi tehdä töitä ja ansaita perheelle rahaa. ”Yhteistyömme ansiosta kymmenet ja tulevaisuudessa sadat lapset voivat käydä koulua.” Jo 60 siirtolaisperheiden lasta on päässyt aloittamaan thaimaalaisen peruskoulun Keskon ja Plan Internationalin yhteistyön ansiosta. Kalatehteessa työskentelevä Nang, 20, näkee harvoin miestään ja lapsiaan.
15 Keskon ja Planin yhteistyö auttaa siirtolaisperheiden lapsia Thaimaan kouluihin Kaupan alan pörssiyhtiö Kesko ja lastenoikeusjärjestö Plan International Suomi tekevät yhteistyötä Thaimaan kalateollisuuden vastuullisuuden ja siirtotyöläisten aseman parantamiseksi. Yhteistyön ansiosta jo 60 siirtolaisperheiden lasta on päässyt kouluun. Julkisten koulujen lukukausi käynnistyi Thaimaassa toukokuun alussa. Se oli tärkeä etappi kymmenille siirtotyöläisperheiden lapsille, jotka pääsivät ensimmäistä kertaa thaimaalaiseen kouluun. Osana Keskon tukemaa hanketta Plan perusti keväällä 2015 kaksi oppimiskeskusta Rayongin ja Tratin provinsseihin, joissa asuu paljon Kambodzhasta tulleita siirtotyöläisiä. Tavallisesti perheiden lapset eivät käy koulua vaan auttavat vanhempiaan kalastuksessa, kalankäsittelyssä ja kotitöissä. Suuri osa siirtotyöläisistä on paperittomia. Oppimiskeskukset antavat siirtotyöläisperheiden lapsille valmiuksia, joita he tarvitsevat Thaimaan julkisissa kouluissa, ja tukevat lapsia jatkamaan opintojaan. Oppilaat ovat 4–14-vuotiaita ja saavat ikätasonsa mukaista opetusta khmerin ja thain kielessä, englannissa ja matematiikassa. Tratin alueella Planin työntekijät auttoivat 50 oppimiskeskuksen lasta hakemaan julkiseen kouluun, ja kaikki hyväksyttiin. Rayongin alueella hakemuksen jätti 100 koululaista, mutta heistä vain 10 hyväksyttiin kovan kilpailun ja täysien luokkien vuoksi. Muut lapset jatkavat opiskelua oppimiskeskuksissa, ja Planin työntekijät pyrkivät saamaan heidät mahdollisimman pian julkisiin kouluihin. – Olemme iloisia, että yhteistyömme ansiosta kymmenet ja tulevaisuudessa sadat lapset voivat käydä koulua ja oppia tärkeitä taitoja ja tietoja lapsityön sijaan, sanoo Ossi Heinänen, Plan International Suomen pääsihteeri. – Meillä on velvollisuus kantaa vastuuta tuotteidemme hankintaketjun ihmisoikeuksista ja erityisesti lasten oikeuksista. On hienoa nähdä, että Planin työntekijöiden avulla jo näin monet siirtotyöläisten lapset ovat saaneet mahdollisuuden käydä koulua, Keskon vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo sanoo. Kesko ja Plan International Suomi toteuttavat hankkeen yhteistyössä Plan International Ruotsin kanssa, ja se on osa Ruotsin kehitysyhteistyöviraston SIDA:n rahoittamaa laajempaa hanketta Thaimaassa ja Kambodzhassa. Nang, 20: ”Jos minulla olisi muita taitoja, voisin valita, mitä haluan tehdä.” Nang, 20, on kahden pienen lapsen äiti. Hän muutti miehensä kanssa Thaimaahan paremman työn perässä. Heidän täytyi jättää kaksivuotias esikoinen vanhempien hoitoon Kambodzhaan. Nangin puoliso kalastaa, ja pari näkee harvoin toisiaan, koska mies on lähes aina töissä. Nang ehti opiskella Kambodzhassa seitsemännelle luokalle asti. Sitten hän lopetti koulun ja siirtyi töihin vaateteollisuuteen. Nyt hän ansaitsee 200–400 Thaimaan bahtia (5–10 euroa) päivässä. Nang lajittelee kaloja koon ja lajin mukaan eri koreihin. Mitä enemmän vuoroja hän tekee, sitä enemmän hän saa palkkaa. – Minulla ei ole erityisiä taitoja, joilla voisin ansaita elantoni. En usko, että mikään thaimaalainen koulu huolisi minua oppilaakseen, koska en ole thaimaalainen. Jos minulla olisi muita taitoja, voisin valita, mitä haluan tehdä, Nang sanoo. Thaimaan lain mukaan siirtolaistyöntekijälle tulee tarjota tasavertaiset mahdollisuudet muun muassa koulutukseen. Nang voisi ansaita paremmin, jos hän saisi ammatillista koulutusta esimerkiksi ruoanlaitossa, ompelussa tai kampaajan työssä.
16 Teksti ALMA ONELI Kuvat JENNI TOIVONEN KOULUTETTU TYTTÖ ON KÖYHYYDEN KOVIN VASTUSTAJA Kiberan slummissa Keniassa lapsiavioliitot, teiniraskaudet, nälkä ja köyhyys uhkaavat tyttöjen koulunkäyntiä. Joskus koulussa pysyminen on kuukautissiteistä kiinni. Plan International turvaa tyttöjen koulutietä. Tuhannet pienet askeleet tamppaavat aamuisin likaisia, jätteiden peittämiä katuja Kiberassa. Koulutie Afrikan toiseksi suurimmassa – ja maailman tunnetuimmassa – slummissa on yhtenä päivänä mutainen liukumäki, toisena jonkun käymälä. – Kadut ovat avoimia viemäreitä. Voin pahoin koulumatkalla, Ayanyn peruskoulua käyvä Josephine, 13, kertoo. Koulussa olo helpottaa. Se on Josephinelle ja monelle muulle tytölle rakas ja turvallinen paikka. Slummissa opintaival ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Liian aikaiset raskaudet, lapsiavioliitot, väkivalta, nälkä ja köyhyys varastavat monelta tytöltä mahdollisuuden koulutukseen. Tyttöjen koulutuksen puolesta Plan International osallistuu Keniassa Adolescent Girls Initiative Kenya -ohjelmaan (AGIK), joka etsii keinoja auttaa tyttöjä kasvamaan turvallisesti aikuisiksi. Ohjelman tarkoitus on selvittää, mitkä asiat vaikuttavat eniten tyttöjen koulunkäyntiin ja mikä olisi kustannustehokkain keino parantaa tyttöjen elämää. Toteutamme kaksivuotisen ohjelman Nairobin slummeissa sekä Pohjois-Kenian kuivilla alueilla. Mukana yhteistyössä ovat niin lapset, kasvattajat kuin kylänvanhimmatkin. Plan Internationalin vastuulla on avun toimittaminen Kiberan slummiin. Nairobin keskustassa sijaitseva Kibera levittäytyy vain vajaan kolmen neliökilometrin alueelle, mutta sinne mahtuu arviosta riippuen 250 000–500 000 ihmistä. Kiberassa AGIK tavoittaa 2 100 tyttöä 250 eri koulussa. AGIK auttaa lapsia hauraimmassa iässä, eli 10–14-vuotiaina. Nuorta tyttöä uhkaavat monet alistavat sosiaaliset ja kulttuuriset käytännöt. Etenkin maaseudulla tyttöä pidetään taloudellisena taakkana, joka on helpompi naittaa kuin laittaa kouluun. Joka neljäs kenialaistyttö joutuu naimisiin alaikäisenä. Koulusta putoaminen tämän ikäisenä altistaa tytön raskauksien, väkivallan ja köyhyyden kierteelle, joka voi periytyä hänen lapsilleen. Koulussa pysyminen on tärkeintä Kiberassa AGIK muun muassa maksaa tyttöjen koulumaksuja ja tarjoaa heille terveyssiteitä, kirjoja, pikkuhousuja, sukkia ja aurinkovoidetta. Tytöt saavat myös viikkorahaa juoksevia kuluja varten. Tarkoituksena on kitkeä pois kaikki syyt ja tekosyyt olla tulematta kouluun. Nälkä vaikuttaa koulumenestykseen. Siksi AGIK antaa lasten vanhemmille rahaa ruokaan. 12-vuotias Ramlat jaksaa hankkeen ansiosta opiskella. Ramlatin koti on niin pieni, ettei siellä mahdu leikkimään, mutta lukemaan siellä pystyy. – Äidilläni oli vaikeuksia maksaa koulumaksujani, mutta nyt saan keskittyä ”Haluan opiskella, jotta voisin muuttaa pois täältä.”
17 koulunkäyntiin. Ajattele, ennen saimme kanaa vain kerran vuodessa. Nyt voimme syödä sitä jopa kolmesti kuukaudessa, Ramlat iloitsee. Jotta tytöt saavat hankkeen edut, heidän on osallistuttava vähintään 80-prosenttisesti opetukseen. Suurin osa tekee sen mielellään. – Opiskelu on avain menestykseen. Haluan opiskella, jotta voisin muuttaa pois täältä, Ramlat kertoo. Entäs pojat? Plan International ei ole ainoa järjestö, joka tukee tyttöjen koulutusta Keniassa. Urbaaneilla alueilla tyttöjen koulutus on jo melko turvattua. Tämä on herättänyt keskustelua siitä, jäävätkö pojat avun ulkopuolelle. – Miksei poikien koulumaksuja makseta? 12-vuotias Daniel kysyi Planin työntekijöiltä. Tyttöjen auttaminen ei kuitenkaan ole pojilta pois, sillä tasa-arvon edistäminen hyödyttää koko yhteiskuntaa. Tyttöjen koulutus on tehokkaimpia keinoja poistaa köyhyys. Koulutetut naiset saavat vähemmän ja terveempiä lapsia. Nämä lapset, tytöt ja pojat, myös todennäköisemmin suorittavat koulun loppuun asti. Koulutetut naiset pystyvät myös usein työllistämään itsensä ja jopa muita. Tasa-arvotyö on koko yhteisön, ei vain tyttöjen ja naisten, asia. Ayanyn peruskoulussa sukupuolten välistä tasa-arvoa ja seksuaalikasvatusta opetetaan No means no -kampanjan avulla. Tytöt oppivat tuntemaan oikeutensa ja pojat kohtelemaan tyttöjä tasavertaisina. – Kampanja ei kiellä meitä puhumasta pojille, päinvastoin. Me voimme auttaa toisiamme oppimaan uutta, Ramlat kertoo. Mentorit leipovat vahvoja ja itsenäisiä naisia Kiberan sokkeloissa on salaisia turvapaikkoja, joissa tytöt saavat kertoa mentoreille huolistaan ja iloistaan. Plan Internationalin mentorit ovat nuoria naisia, joihin tytöt voivat samastua ja luottaa. Heidän kanssaan on helppo puhua opiskelusta, ihmissuhteista ja vaikka kuukautisista. Mentoreille uskotaan rankkojakin asioita. – Monilla on taustalla hyväksikäyttöä. Me välitämme tiedon eteenpäin Planille, joka tarttuu toimeen, mentori Jacilline Anyango Oloino, 26, kertoo. Turvapaikat ovat tytöille tärkeitä. Intiimikasvatus ja kyky hallita omaa elämää voivat vaarantua ilman luotettavan aikuisen tukea. – Joskus tytöllä ei ole yhtäkään aikuista, jolle puhua. Silloin me olemme ainoita, joille hän voi avautua, Mercy Omyango, 26, sanoo. Mentorit opettavat tytöille henkilökohtaista taloudenhoitoa ja auttavat heitä kohottamaan itsetuntoaan. He rohkaisivat myös aiemmin ujoa Ramlatia esiintymään. – Nyt minulla on itseluottamusta, ja voin puhua kenelle haluan, Ramlat julistaa. Kibera ei määritä tulevaisuutta Suuret ongelmat vaativat vastapainokseen suuria unelmia. Kiberan nuorisossa muhii valtava voima, joka vain tarvitsee jonkun turvaamaan sen purkautumisen oikeaan suuntaan. Jotkut oppilaat haluavat jäädä valmistuttuaan Kiberaan, jotta voisivat auttaa yhteisöä kehittymään. Toiset taas suuntaavat katseensa kauemmas, kuten Ramlat. Koululainen haaveilee mukavasta kodista ja lentokoneella lentämisestä. Ramlat haluaa katkaista Kiberassa syntyneiden ja kasvaneiden sukupolvien jatkumon. – Lupaan, että kymmenen vuoden päästä en ole enää täällä. Joskus tytöllä ei ole yhtäkään aikuista, jolle puhua. Koulu on Kiberan slummin lapsille turvallinen paikka, jossa saa keskittyä oppimaan, leikkimään ja olemaan lapsi.
18 Teksti EIJA PALOSUO Kuvat MIKKO TOIVONEN JOTTA ILMASTO PARANTUISI Guatemalan kuivalla vyöhykkeellä ilmastonmuutos näkyy jo paljain silmin. Lapsilla on edessään uuden elämäntavan opettelu. Väli-Amerikassa sijaitseva Guatemala on suomalaisittain hurja maa: sen asukkaille ovat tuttuja ilmiöitä niin maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset kuin hurrikaanitkin. Niistä kaikista on kuitenkin vuosisatojen kuluessa selvitty. Nyt edessä on tilanne, joka uhkaa lyödä alueen väestön polvilleen. Ilmastonmuutos on kolmena viime vuonna vienyt valmiiksi köyhältä Ch’ortin alueelta sateet ja sadot, minkä vuoksi 8 000 perhettä on riippuvaisia ruoka-avusta. Vesilähteet ovat kuivumassa, ja tärkeän vientituotteen kahvin tuotanto on romahtanut. Lapsetkaan eivät voi olla huomaamatta muutosta. Kylissä ja perheissä aiheesta puhutaan lakkaamatta. – Isä ja äiti ovat kertoneet minulle, että kun he olivat pieniä, tällä alueella oli paljon enemmän vettä kuin nyt. Olen
19 ripuli, malaria, aliravitsemus sekä vastasyntyneiden kuolemat. Riski kohdistuu erityisesti köyhimpiin perheisiin, joilla ei ole mahdollisuutta muuttaa turvallisemmille alueille tai saada korvausta sääkatastrofin tuhoamista taloistaan tai sadoistaan. Ch’ortin alueella ilmastopakolaisuus on jo tätä päivää. – Perheiden selviytymisstrategiat ovat muutoksessa. Siirtolaisuus on lisääntynyt, ja alueelta lähdetään muun muassa Yhdysvaltoihin ja Meksikoon, kertoo Ch’ortin kunnan aluepäällikkö Adolfo Vasquez. Ne, jotka ennen viljelivät viljaa, saattavat nyt kerätä polttopuuta, mikä huventaa metsiä entisestään. Myös huumekauppiaat vahvistavat asemiaan ja rekrytoivat helpommin nuoria miehiä riveihinsä. Lasten avulla vanhemmatkin saavat tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. huomannut kuinka sää on muuttunut viime vuosina, 13-vuotias Miguel kertoo. – Normaalisti sadekausi on kestänyt toukokuusta lokakuuhun. Nyt sadetta ei kuitenkaan enää tule tasaisesti, vaan yhtäkkiä aivan liikaa ja sen jälkeen ei lainkaan. Tulvat tuhoavat satoja, lisäävät tauteja ja vaurioittavat teitä. Suurin ongelma on kuitenkin se, että kuivuus lisää nälkää, kertoo Rolando Lopez, Planin katastrofityön asiantuntija Guatemalassa. Köyhimmillä ei ole varaa väistää ilmastonmuutosta Guatemala ei ole ongelmineen yksin, vaan korkean kuivuusriskin alueilla elää maailmanlaajuisesti 160 miljoonaa lasta. Plan julkaisi yhdessä neljän muun lapsijärjestön kanssa viime vuonna lapsia ja ilmastonmuutosta koskevan raportin Child-Centered Adaptation: Realizing Children’s Rights in a Changing Climate, jonka mukaan ilmastonmuutos muun muassa kärjistää alle viisivuotiaiden viittä tavallisinta kuolinsyytä kehitysmaissa. Näitä ovat hengityselinten sairaudet, Yllä: Koululaiset esittävät näytelmää puiden ja sateen merkityksestä. Alla: Guatemalan lapset ovat avainasemassa ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Marta, 12, kertoo, että kuivalla kaudella hänen perheensä käyttää vettä säästeliäästi.
20 ”Toivon, että ilmasto on parantunut, kun olen kasvanut isoksi.” Opetus auttaa sopeutumaan Samaan aikaan kunnat ja yliopistot tutkivat yhdessä uusia, paremmin kuivuutta kestäviä viljalajikkeita, kehittävät veden varastointia ja metsittävät puuttomia alueita. Koulut opettavat uutta elämäntapaa. Ilmastonmuutosta käsittelevä kokonaisuus on lisätty opetussuunnitelmaan. Yhteistyössä Planin kanssa Guatemalan opetusministeriö on tuottanut kouluja varten oppaan, jonka avulla lapsille voi puhua aiheesta ja opettaa tietoa, joka korvaa kotona siirtyvän perimätiedon: ei enää kaskiviljelyä, ei enää puiden hakkuuta, ei enää tuttuja viljalajikkeita. Mitä tilalle? Ilmastonmuutos on tullut jäädäkseen, ja uuden elämäntavan opettelussa lapset ovat etulinjassa. Koulut uutta luomassa Koulun pihalla ryhmä lapsia esittää näytelmää, jossa pahvioksaiset puut kasvavat iloisesti ja siniseksi maalattu sadepilvi kastelee niitä – kunnes sateen syrjäyttää aurinko. Sitäkin esittävä lapsi hymyilee, vaikka täällä aurinko tuskin symboloi huoletonta kesäpäivää. – Olemme koulussa opetelleet tekemään sadevedelle kanavia, puhdistamaan niitä ja varastoimaan vettä tankkeihin. Isä on rakentanut samanlaisen tankin ja kourun myös meille kotiin. Kierrätämme roskia ja käytämme muovipulloja uudestaan eri tarkoituksiin. Olemme yhdessä opettajan kanssa istuttaneet puita, Miguel luettelee. – Kotona tarvitsemme vettä papujen keittämiseen, astianpesuun ja vaatteiden pesuun. Kun on kuivaa, käytämme sitä tosi, tosi vähän, Marta, 12, kertoo. – Kun kylän kaivo on tyhjä, minä ja sisarukseni käymme hakemassa veden kauempaa kolmesti päivässä. Sinne on puolen tunnin kävelymatka. Isoveli hakee lisää vettä vielä myöhään illalla. Ch’ortin alueen pääasiallinen ongelma liittyy juuri kuivuuteen, mutta monissa Väli-Amerikan maissa suojautuminen ilmastonmuutoksen voimistamilta hurrikaaneilta on yhtä lailla osa koulujen opetusta. Koulujen rooli on yhteisöissä keskeinen, sillä lasten avulla vanhemmatkin saavat tietoa ja voivat liittyä yhteisiin talkoisiin parantamaan viljelmien tulvapengerryksiä, metsittämään tai kierrättämään. Monissa maissa koululaisilla on vanhempiaan paremmat valmiudet käyttää vaikkapa sosiaalista mediaa viestintään. Koulut voivatkin olla keskeisiä tiedon välityksen keskuksia, kun halutaan tavoittaa laaja joukko ihmisiä. Vaikea mutta tärkeä oppiaine Mutta miten puhua koululaisen kanssa järkälemäisestä haasteesta? Rehtori Deisy Avalos on jo käyttänyt tuoretta opetusmateriaalia Jocotanin peruskoulussa ja myöntää, ettei aihepiiri ole helpoimmasta päästä. – Olemme katsoneet yhdessä kuvia esimerkiksi kuivasta maaperästä tai maastopalosta ja pohtineet, miten toimia, jottei täällä kymmenen vuoden päästä näyttäisi sellaiselta, hän sanoo. – Aina välillä on oppilaita, jotka sanovat että ilmastonmuutos on liian vaikea ongelmaa, emme voi sille mitään. Useimmat ovat kuitenkin aktiivisia ja innokkaita tekemään asialle jotakin. Luotan koululaisiini: he kyllä oppivat nämäkin asiat. Kuin varmemmaksi vakuudeksi Miguel tarttuu innokkaasti lapioon ja ilmoittaa, että alueelle on istutettava lisää puita. – Toivon, että ilmasto on parantunut, kun olen kasvanut isoksi. Vasemmalla: Lapset kantavat vettä pitkiäkin matkoja. Oikealla: Miguel, 13, on oppinut varastoimaan sadevettä.
Kun suunnittelija Ritva Falla mietti 40-vuotisen uransa juhlavuotta, hänen mieleensä nousi muisto kuusivuotiaasta Ritvasta, joka oli aloittamassa kansakoulua. – Tunsin, että nyt alkaa uusi aika. Olin niin innoissani koulusta, että toin aina kirjat illaksi kotiin. Koulutus ja sivistys ovat tärkeitä kaikille maailman lapsille. Niitä pitää helpottaa eikä vaikeuttaa, Falla sanoo. Tästä syntyi idea juhlavuoden yhteistyöstä Plan International Suomen kanssa. – Se mitä minulle tapahtui koulussa, voi tapahtua kehitysmaiden tytöille – ja silloin heitä ei pysäytä mikään. Uskon, että me naiset vielä pelastamme tämän maailman. Me olemme empaattisia emmekä halua sotia. Siksi naisjohtajia pitää saada paljon lisää, Falla sanoo. Yhteistyö käynnistyi huhtikuussa, kun Falla avasi lippulaivamyymälänsä Helsingin Korkeavuorenkadulle. Syys-lokakuun vaihteessa Fallan juhlavuoden kunniaksi suunniteltu mallisto Lounge wear tulee myyntiin. Osa tuotosta ohjautuu Planin työhön tyttöjen hyväksi. Mallisto koostuu rennoista huppareista, housuista ja topeista, joiden tunnusmerkki on ajankohtainen kukkabrodeeraus. – Tuntui luontevalta antaa lahjoitus erityisestä hyvän olon mallistosta. Asiakas saa henkisesti ja fyysisesti hyvän olon, Falla pohtii. Suomalaisen pukeutumisen uudistaja Ritva Falla tunnetaan vähäeleisistä, ajattomista ja laadukkaista naistenvaatteistaan. Hän on uudistanut suomalaista bisnespukeutumista ja tullut tunnetuksi erityisesti takeistaan. Falla on suunnitellut suosittuja mallistoja muun muassa Marimekolle ennen oman tuotemerkin perustamista. Ritva Fallan vaatteet ja niiden kankaat valmistetaan eettisesti ja ekologisesti EU:n alueella, ja niitä myydään Skandinaviassa, Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Teksti IIDA RIEKKO RITVA FALLA SUUNNITTELEE TYTÖILLE PAREMPAA TULEVAISUUTTA 40-vuotisen uran tehnyt suunnittelija Ritva Falla tukee kehitysmaiden tyttöjen koulutusta juhlavuoden mallistollaan. Auttaminen hyödyttää kaikkia Ritva Falla on käynyt useissa Planin toimintamaissa Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Sri Lankassa Falla vieraili paikallisten perheiden kodeissa, joiden vaatimattomat olot piirtyivät hänen mieleensä. Suunnittelija tutustui 12-vuotiaaseen Samiin ja osti matkaseurueensa kanssa tälle polkupyörän. – Oli hienoa nähdä, miten pieni asia muutti lapsen elämän, sillä pyörän avulla hän pääsi kouluun. Falla ajattelee, että hyvä koulutus ja Suomen vapaa yhteiskunta ovat tarjonneet hänelle vankan perustan kehittää itseään ja luoda taiteellista uraa. Samaa hän toivoo mahdollisimman monelle maailman tytölle ja naiselle. – Ensin pitää saada perusopinnot ja vahvistua henkisesti, jotta voi suuntautua luovasti. Vielä aikuisenakin voi alkaa toteuttaa itseään. On hienoa nähdä, miten naiset tekevät esimerkiksi vaatteita ja koruja paikallisista materiaaleista. Falla kannustaa muitakin suomalaisyrittäjiä yhteistyöhön tyttöjen hyväksi. – Maailma ei muutu, jos me itse emme ryhdy sitä muuttamaan. Heikoimmassa asemassa olevien auttaminen hyödyttää meitä kaikkia. 21
Laulaja Isac Elliotilla, 15, on pitänyt kiirettä. Elliot on juuri aloittanut lukion ja työstää samaan aikaan studiossa uutta musiikkia. Kesällä häneltä ilmestyi ep-levy A Little More, ja uuden levyn olisi tarkoitus ilmestyä ensi vuoden aikana. Vaikka koulu ja musiikinteko vievätkin kiireistä nuorukaista, Elliot ehtii tehdä hyvää toimimalla Plan-kummina ja tukemalla Planin Internationalin työtä erityisesti kehitysmaiden tyttöjen hyväksi. Elliotin kummius sai taannoin alkunsa, kun hän katsoi yhdessä perheensä kanssa Arman Alizadin tv-ohjelmaa maailman epäkohdista. Ohjelma teki vaikutuksen koko perheeseen. – Istuttiin sohvalla katsomassa ohjelmaa, ja äitikin taisi vähän pillittää. Arman on tosi vakuuttava, ja mullakin tuli olo, että haluan auttaa, Elliot kertoo. Ohjelman seurauksena perhe keskusteli aiheesta, ja Elliot päätti itse ryhtyä kummiksi. Isac on nyt 6-vuotiaan malilaistytön Plan-kummi. – Kun ryhdyin kummiksi, olin silloin vielä nuorempi. Äiti kertoi tarkemmin tyttöjen asemasta. Haluan auttaa myös poikia, mutta kehitysmaissa tyttöjen asema on huonompi, joten päätin, että todellakin otan tytön kummilapseksi. Positiivinen aina ja kaikille Elliot on tunnettu positiivisesta ja iloisesta asenteestaan. Sen voimin hän jaksaa pitkät päivät. Koulupäivän jälkeen Elliot saattaa viettää vielä 6–7 tuntia studiolla musiikkia tehden. Tärkeää on myös se, että vaikka Teksti KALLE HEINO Kuvat JANI TOOM ISAC ELLIOT: ”KUMMIUS ON HELPPO TAPA AUTTAA” Laulaja Isac Elliot on kuusivuotiaan malilaistytön Plan-kummi. Hän innostui ryhtymään kummiksi katsottuaan Arman Alizadin tv-ohjelman. 22 Positiivisesta asenteesta Isac Elliot on oppinut eniten mummoltaan. ”Isoäiti on opettanut, että kannattaa löytää kaikesta bright side. Se neuvo on auttanut tosi paljon.” Isac Elliot haluaa paljastaa faneille yhden oudoista tavoistaan: ”Oon mä sitten himassa tai hotellihuoneessa, mun on pakko joka ilta ennen nukkumaanmenoa kurkata sängyn alle ja katsoa, onko siellä ketään.” Isac Elliot kertoo, että Suomessa fanit eivät aina uskalla tulla juttelemaan, vaan ottavat kuvia mieluummin huomaamatta. ”Jos tulee pyytämään mua kuvaan, mä vaan innostun siitä. Musta olis siistiä, jos jengi uskaltaisi tulla juttelemaan”, Elliot rohkaisee.
musiikkia tehdään vakavasti ammattilaisten kanssa, se on hauskaa ja tuntuu harrastukselta. Elliot kertoo, että hänellä on silti taipumusta miettiä ja stressata asioita joskus liikaa. – Kyllä mä yritän olla positiivinen, mutta jos on positiivinen ihan kaikessa, asiat eivät mene eteenpäin. Esimerkiksi musabisnesasioissa välillä pitää vähän stressata ja puskea sekä itseään että muita, jotta asiat etenevät. Mutta haluan olla sosiaalisessa elämässä ja muutenkin positiivinen aina ja kaikille, Elliot kertoo. Vaikka päivät ovat pitkiä, aina on tietenkin aikaa myös kavereille ja kuntosalille. Elliotin paras ystävä asuu naapurissa, joten näkeminen on helppoa. Unelma toteutui, ja vähän enemmänkin Elliot on suosittu myös muissa Pohjoismaissa ja Baltian maissa. Kesällä Elliot teki Yhdysvaltain-kiertueen ja esiintyi ensimmäisenä suomalaisena tv-kanavan NBC:n The Today Show’ssa. Televisioesiintyminen avasi monia ovia rapakon takana. Elliotin seuraava levy on kansainvälinen julkaisu, jota pusketaan eteenpäin myös Yhdysvalloissa. – Kun aloin tehdä musiikkia, olin 12-vuotias ja ajattelin, että on hyvää tuuria, jos homma lähtee luistamaan Suomessa. Kun eka sinkku lähti heti lentoon, se oli kaikille yllätys, Elliot muistelee. ”Koulukiusaaminen on naurettavaa” Artistin elämään kuuluu välillä myös negatiivinen palaute. Kun Isac Elliot aloitti 12-vuotiaana musiikkiuraansa, pienetkin ikävät kommentit tuntuivat pahalta. – Mietin, että oonko mä niin juntti kuin kaikki sanoo. Sittemmin Elliot oppi suhtautumaan ilkeisiin kommentteihin järkevästi muistaen, että musiikinteossa ei ole hyvä juttu, jos kukaan ei vihaa artistia. Positiivista palautetta Isac saa ylivoimaisesti eniten. Hän haluaa keskittyä faneihinsa eikä haukkujiin. Isacin motto on: ”Jos naapurit eivät naura sun unelmille, niin unelmat eivät ole tarpeeksi isot.” Suurin osa negatiivisista kommenteista tulee lähinnä nimettömästi netin kautta. Se on toisaalta hyvä asia, mutta Elliotin mielestä olisi parempi, jos kaikki ne, jotka häntä haluavat haukkua, uskaltaisivat tehdä sen kasvokkain. – Mä oon itse valinnut musiikin ja sen, että olen tässä asemassa. Mua voi dissata ihan vapaasti, Elliot sanoo. Samasta syystä moni yllättyi, kun suosiota tuli pian myös esimerkiksi Norjassa, Ruotsissa ja Baltian maissa. Suosion ansiosta keikkoja on riittänyt Suomen rajojen ulkopuolella, mutta nyt Elliotin on tarkoitus keskittyä taas esiintymisiin Suomessa. – Olen keikkaillut Suomessa viime aikoina vähän, mutta ensi vuonna tilanne onneksi paranee. Mulle on tärkeää tehdä mahdollisimman paljon keikkoja täällä, koska se oli just se mun alkuperäinen unelma. Osallistu Isac Elliotin keräykseen Isac Elliotilla on käynnissä oma verkkokeräys kehitysmaiden tyttöjen hyväksi. Lahjoita keräykseen, jaa sitä sosiaalisessa mediassa tai perusta oma vastaava keräys! plan.fi/isac4girls Isac Elliot » 15-vuotias poplaulaja. » Asuu Espoossa. » Perheeseen kuuluvat isä, äiti ja pikkusisko. » Ensimmäinen single New Way Home julkaistiin 2013. » Julkaissut kaksi albumia, Wake Up World (2013) ja Follow Me (2014). A Little More -ep-levy ilmestyi kesällä. » Elliot on suosittu myös esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Baltian maissa. » Esiintyi ensimmäisenä suomalaisena Yhdysvalloissa NBC-televisiokanavan The Today Show’ssa toukokuussa. 23 ”Kehitysmaissa tyttöjen asema on huonompi, joten päätin, että todellakin otan tytön kummilapseksi.”
Kummit ja lahjoittajat Tervetuloa käyttämään Oma Plania Kummien sähköisen palvelun Oma Planin käyttö on nyt entistä helpompaa ja monipuolisempaa. Jos et ole vielä rekisteröitynyt Oma Planin käyttäjäksi, tee se vaivattomasti osoitteessa plan.fi/oma-plan. Kun kirjaudut sisään, näet etusivulla Planilta tulleet ajankohtaiset viestit. Kummius-kohdan alla voit tarkastella tietoja ja kuvia kummilapsestasi ja hänen asuinalueestaan, käydä sähköistä kirjeenvaihtoa kummilapsesi kanssa sekä suunnitella mahdollista kummivierailua. Kummilapsesi vuosiraportin saat auki, kun avaat kohdan Kummilapsen tiedot ja klikkaat kummilapsesi nimeä. Oma Planissa voit myös kätevästi päivittää omia yhteystietojasi sekä maksamaasi tukisummaa, ilmoittautua vapaaehtoiseksi ja tutustua Planin työhön ja lastensuojeluohjeisiin. Mikä on Oma Plan -palvelu? Oma Plan on tukijoillemme tarkoitettu verkkopalvelu. Sinne voi kirjautua plan.fi-verkkopalvelun oikeasta yläkulmasta Oma Plan -linkin kautta. Palvelussa henkilöt, ryhmät ja yritykset voivat muun muassa tarkastella kummilapsen tietoja ja kuvia, tarkistaa kummipostipäivät ja lähettää kummilapselle sähköisen kirjeen kuvan kera. Lahjoittajille Oma Plan -palvelusta löytyy raportteja varojen käytöstä ja työmme tuloksista sekä tarinoita kentältä. Vapaaehtoisille ja lähettiläille löytyy myös ajankohtaista tietoa. Kaikki palvelun käyttäjät voivat myös päivittää omia yhteystietojaan Oma Plan -palvelussa. Jos olet ilmoittautunut tukijaksemme internetsivuillamme, käytä Oma Plan -kirjautumiseen antamaasi sähköpostiosoitetta ja luomaasi salasanaa. Piia Evangelista Lahjoittajapalvelu USEIN KYSYTTYÄ http://plan.fi/oma-plan 24
Kirjoita kummilapselle sähköinen kirje helposti ja nopeasti Oma Plan -palvelussa. Sähköiset kirjeet toimitetaan eteenpäin viikoittain. Toimistolle lähetetyt paperiset kirjeet toimitetaan eteenpäin noin kahden kuukauden välein. KUMMIPOSTIPÄIVÄT Onko sähköpostiosoitteesi muuttunut? Ajantasaisilla yhteystiedoilla varmistat, että saat kaikki lähettämämme viestit. Viestimällä kanssamme sähköisesti joko Oma Plan -palvelussa tai sähköpostitse vähentää kulujamme, jolloin jokainen säästyvä sentti voidaan käyttää kummilasten hyväksi paikan päällä. Yhteystiedot voi päivittää netissä Oma Planin kautta osoitteessa plan.fi/oma-plan tai sähköpostitse asiakaspalveluun: info@plan.fi. Seitsemän vinkkiä kummikirjeenvaihtoon » Kirjoita suomeksi, englanniksi tai kummilapsen omalla äidinkielellä. Vapaaehtoisemme kääntävät kirjeen tarvittaessa kummilapsen kielelle. » Kirjoita mielellään lyhyitä ja yksinkertaisia lauseita. » Kysy kysymyksiä, joihin on helppo vastata. » Kirjoita arkipäiväisistä asioista, kuten lempiruoastasi, perheestäsi, vuodenajoista, ilmastosta ja työtai koulupäivästäsi. » Lähetä kuva sinusta ja perheestäsi. » Ota huomioon muiden kulttuurien normit ja arvot, joten vältä esimerkiksi kuvissa vähäpukeisuutta. » Helpointa on kirjoittaa ja lähettää kirje Oma Plan -palvelun kautta. Teksti PÄIVI NEPOLA Kuva ANNIKKI RUOHOMÄEN KOTIALBUMI TESTAMENTTI MAAILMAN LASTEN HYVÄKSI Eläkkeelle siirtynyt opinto-ohjaaja Annikki Ruohomäki, 65, Harjavallasta päätti hiljattain testamentata omaisuutensa Planille. Hän on ollut Plan-kummi vuodesta 2002. Ensimmäinen kummilapsi oli Guatemalasta. Toisen kummilapsensa Ruohomäki sai Guineasta, ja tämän tultua täysi-ikäiseksi hän sai jatkaa kummilapsensa kaksivuotiaan pikkusiskon Plan-kummina. Nykyisin hänellä on Plan-kummilapset Guineassa, Egyptissä ja Kambodzhassa. – Kummilapset ovat minulle hyvin tärkeitä, ja olen kertonut heistä oppilailleni ja myös monille muille. Kaikki ihmiset ympäri maailman ovat samanlaisia ja yhtä hyviä kuin mekin, Ruohomäki sanoo. Kummivuosinaan hän on vakuuttunut Planin luotettavuudesta, työn tuloksista ja siitä, että rahat menevät tehokkaasti perille. – Koulutus on minulle erittäin tärkeää ja ainoa tie, jolla kansakunta nousee. Haluaisin, että lapset pääsevät kouluun ja saavat hyvän ammatin ja voisivat vaikuttaa jopa maan politiikkaan. Olen nähnyt, kuinka määrätietoisesti Plan painottaa koulutuksen tärkeyttä. Haluan, että varallisuuteni käytetään lasten koulutukseen siellä, missä sitä eniten tarvitaan, Ruohomäki kertoo. Hän on tutustunut Planin työhön myös paikan päällä Egyptissä vuonna 2008 ja Guineassa vuonna 2009. Hän vieraili muun muassa kouluissa, terveysasemalla sekä kummilastensa luona. Suunnitteilla on myös matka Kambodzhaan, jahka kaksivuotias kummipoika hieman varttuu. – Minua on ilahduttanut tapa, jolla minut on otettu vastaan kummivierailuilla, ja rakkaus ja arvostus, joita perheet ja yhteisöt osoittivat meitä kohtaan. Vaikka ei olekaan yhteistä kieltä, on suuremoista nähdä kummilasta ja hänen perhettään ja samalla tutustua myös hänen kotimaahansa. Kiinnostaako testamentin laatiminen hyvään tarkoitukseen? Lisätietoa aiheesta saa Plan International Suomen ja 14 muun järjestön Hyvä testamentti -sivustolta osoitteesta hyvatestamentti.fi sekä osoitteesta plan.fi/testamenttilahjoitus. ELÄKÖÖN TÄÄLLÄ MINUN VIISAUTENI. Tutustu testamenttilahjoittamiseen: hyvatestamentti.fi #hyvatestamentti th e ar tis t ELÄKÖÖN TÄÄLLÄ MINUN VIISAUTENI. Tutustu testamenttilahjoittamiseen: hyvatestamentti.fi #hyvatestamentti th e ar tis t 24 25
plan palat ”Olen ollut kummi jo 20 vuotta. Toinen kummitettava menossa. Antaa enemmän kuin ottaa.” Siv Jouhkimo Facebookin Plan International Suomi -sivulla SOMESSA PLAN KOKKAA SANOTTUA Makumatkoja vegekeittiössä Kasvisruokailu on nousukiidossa. Kauppojen vegevalikoiman kasvaessa kasviskokkaus on helpompaa kuin koskaan. Inspiraatiota kannattaa etsiä ruotsalais-tanskalaiselta bloggaajaja keittokirjailijapariskunnalta David Frenkieliltä ja Luise Vindahlilta. Heidän Green Kitchen -blogiaan luetaan ympäri maailmaa. Parilla on Facebookissa 124 000 seuraajaa, ja he ovat kehittäneet suositun reseptisovelluksen Green Kitchen. Kaksi parin keittokirjaa on ilmestynyt myös suomeksi ilahduttamaan ja helpottamaan vegekokkausta. Green Kitchen Stories tarjoaa sata arkeen soveltuvaa kasvisreseptiä. Ohjeet eivät kikkaile liikaa, vaan moni on helppo toteuttaa 20 minuutissa. Parin uutuus Green Kitchen Travels vie inspiroivien reseptien, kuvien ja tarinoiden avulla maailman keittiöihin. Frenkiel ja Vindahl kertovat ruokamatkoistaan muun muassa Vietnamiin, Sri Lankaan, Kiinaan ja Marokkoon ja tarjoilevat ruokaohjeita, jotka ovat kehittäneet matkoilla syömiensä ruokien pohjalta. Green Kitchen -reseptejä on helppo soveltaa myös vegaaniseen ja gluteenittomaan ruokavalioon. Moni Frenkielin ja Vindahlin resepti sopii hyvin lasten makuun, ja mukana tarinoissa seikkaileekin parin tytär Elsa. David Frenkiel & Luise Vindahl: Green Kitchen Stories (Pen & Paper 2015, ovh. 24,90) ja Green Kitchen Travels (Pen & Paper 2016, ovh. 32,90). Suom. Jade Haapaselo. Blogi: greenkitchenstories.com Herkullista katuruokaa nyhtökaurasta Joko olet maistanut nyhtökauraa? Sitä on helppo soveltaa monenlaisiin ruokiin. Nyhtökauralla täytetyt pitaleivät ovat herkullinen ja nopea ruoka vaikka iltapalaksi – kunhan punasipulit on marinoitu etukäteen. Täytetyt nyhtökaurapitat (6 annosta) AINEKSET 6 pitaleipää (valmiita tai itsetehtyjä) 250 g nyhtökauraa (esim. lime-seesam-inkivääri-marinoitu) oliiviöljyä rucolaa pari tomaattia marinoitua punasipulia minttujugurttikastiketta tuoretta korianteria VALMISTUS Valmista marinoidut punasipulit: Kuori sipulit ja leikkaa ne ohuiksi renkaiksi. Kiehauta kattilassa punaviinietikka, hunaja ja suola. Kaada liemi sipulien päälle astiaan. Lisää oliiviöljy ja mausta pippurilla. Anna sipulien maustua jääkaapissa muutama tunti tai mieluiten yön yli. Valmista minttujogurttikastike: Silppua minttu ja sekoita jogurttiin. Purista joukkoon limen mehu ja mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita. Viipaloi tomaatit. Lämmitä nyhtökaura oliiviöljyssä pannulla. Kokoa pitaleivät: Täytä leivät nyhtökauralla, tomaatilla, rucolalla ja punasipuleilla. Kaada mausteeksi jogurttikastiketta ja kruunaa tuoreella korianterilla. Ja ei kun syömään! Marinoidut punasipulit 2 punasipulia ¾ dl punaviinietikkaa 2 rkl juoksevaa hunajaa 1 dl oliiviöljyä 1 tl suolaa pippuria Minttujogurttikastike 2 dl turkkilaista jogurttia ½ lime tuoretta minttua suolaa pippuria 26
Karkotuksen jälkeen Suomen viranomaiset poistavat vuosittain maasta tuhansia ihmisiä, jotka haluaisivat kotiutua tänne. Toimittaja Kaisa Viitanen ja valokuvaaja Katja Tähjä selvittävät kirjassaan Karkotetut, mitä karkotuksen tai käännytyksen jälkeen tapahtuu. Teos on jatkoa tekijöiden kirjalle Paperittomat. Ghanalainen Christiana kaipaa uusia perunoita ja suree sitä, ettei voinut viimeistellä Suomessa graduaan eikä lukihäiriöstä kärsivä lapsi saa käydä suomalaiskoulua. Ugandalainen Alain löysi Norjasta kumppanin, mutta hänet karkotettiin ja nyt hän piileskelee homoihin kohdistuvan väkivallan pelossa. Kirja on paitsi vaikuttava, ihon alle tunkeutuva teos myös tärkeä kannanotto Suomen ja monen muun EU-maan ankaraan maahanmuuttopolitiikkaan, jonka inhimillinen hinta on liian korkea. Kaisa Viitanen ja Katja Tähjä: Karkotetut. S&S 2016. Internet on ihmisoikeus YK määritteli kesällä internetiin pääsyn ihmisoikeudeksi, koska internetillä on tällä vuosisadalla niin ratkaiseva merkitys yksilöiden ja yhteiskuntien elämässä ja kehityksessä. Brittilehti The Guardian on tuottanut teemasta neliosaisen, syvälle pureutuvan podcast-sarjan Chips with Everything. Ensimmäinen osa tarkastelee YK:n päätöslauselmaa ja sen yhteyttä muun muassa ihmisoikeussäädöksiin. Toinen podcast kertoo, kuinka Viro harppasi neuvostoyhteiskunnasta digitaaliseksi utopiaksi. Kolmas osa pohtii rajoittamattoman internetin käytön riskejä. Neljäs podcast sukeltaa internetin mahdollisuuksiin ja rajoituksiin kehitysmaissa. Podcastien herättämistä ajatuksista voi keskustella The Guardianin sivuilla. The Guardian: Chips with Everything. theguardian.com/technology/series/chips-with-everything. Podcastit löytyvät myös mm. iTunesista ja Soundcloudista. Nero alusmaasta Tositapahtumiin pohjautuva The Man Who Knew Infinity kertoo matematiikkaa mullistaneesta Ramanujanista. Britti-imperiumin hallitsemassa Intiassa elävä itseoppinut nero sai vuonna 1913 kutsun yhteen maailman arvostetuimmista yliopistoista, Cambridgen Trinity Collegeen, jossa professori G. H. Hardy alkoi mentoroida nuorta lahjakkuutta. Matt Brownin ohjaustyö kuvaa perinteisesti mutta vaikuttavasti Ramanujanin kamppailua rasismin, kulttuurierojen ja perinteisen tiedeajattelun ristipaineessa. Se kertoo koskettavasti myös matemaatikon suhteesta Intiaan jääneeseen lukutaidottomaan vaimoon. Slummien miljonääristä tuttu Dev Patel näyttelee koskettavasti Ramanujania, mutta elokuvan todellinen tähti on Jeremy Irons kulmikkaan Hardyn roolissa. The Man Who Knew Infinity (2016) elokuvateattereissa. Alpakkaa syksyyn Alpakan villa on maailman lämpimimpiä ja kestävimpiä luonnonkuituja. Suomalaisen Alpa-vaatemerkin mallistoissa se yhdistyy linjakkaaseen skandinaaviseen designiin. Alpa valmistaa pieniä eriä ekologisesti ja eettisesti. Suunnittelu tapahtuu Suomessa ja neulonta EU-alueella. Villan Alpa hankkii Perusta Andien alueen tuottajilta. alpa.fi PLAN LUKEE PLAN KATSOO PLAN KUUNTELE 27
vapaaehtoiset Vapaaehtoiset polkaisivat tyttöjen päivän käyntiin Syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna Helsingin Itäkeskuksessa sijaitsevassa Iiris-keskuksessa oli kuhinaa, kun vapaaehtoisryhmiemme aluevastaavat ympäri Suomen kokoontuivat käynnistääkseen tämän vuoden tyttöjen päivän suunnittelun ja toteutuksen. Kansainvälinen tyttöjen päivä on Plan International Suomelle vuoden suurin juhlapäivä. Vapaaehtoisemme ovat järjestäneet vuodesta 2012 lähtien kymmeniä tyttöjen päivän tapahtumia. Viime vuonna tyttöjen päivän ympärillä oli 48 erilaista tapahtumaa, ja myös tänä vuonna luvassa on tempauksia ympäri Suomea. – Vapaaehtoisemme ovat merkittävässä roolissa tuomassa maailman tyttöjen tilannetta tunnetuksi Suomessa. On hienoa toimita yhdessä näin monen asialle omistautuneen ihmisen kanssa, Plan International Suomen vapaaehtoistoiminnan suunnittelija Monika Salmivalli kertoo. Viikonlopun aluksi aluevastaavat tutustuivat toisiinsa ja kouluttautuivat asenteisiin vaikuttamisesta, minkä jälkeen he keskittyivät tyttöjen päivän teemaan ja materiaaleihin. Tänä vuonna kampanjoimme yhdessä vapaaehtoistemme kanssa lapsiäitiyttä vastaan. Ideat lensivät ilmassa ja nauru raikui, kun aluevastaavat kertoivat toiminnastaan ja tulevan syksyn suunnitelmistaan. Sunnuntaina vapaaehtoiset saivat työkaluja ja vinkkejä tapahtumien konkreettiseen suunnitteluun, ja he pääsivät heti vauhtiin tyttöjen päivän tapahtumien suunnittelussa. Vapaaehtoiset kuulivat myös Planin innovaatioista sekä pääsivät tutustumaan ensi vuoden vaikuttamiskampanjaan. Mikä on paras muistosi vapaaehtoistoiminnasta? ”Parhaita muistoja ovat tapahtumat, joita olemme tehneet yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa. Onnistumisen elämys on se mukavin muisto.” Mika Suojanen Turun aluevastaava Mikä sai sinut lähtemään mukaan Planin toimintaan? ”Halu vaikuttaa ja tehdä hyväntekeväisyyttä. Kiinnostuin vapaaehtoistoiminnasta ensimmäisen kerran jo lukiossa ja ajattelin, että joku päivä haluan itse saada vapaaehtoisena hyvää aikaan.” Pauliina Vainionpää Jyväskylän aluevastaava Mikä on parasta vapaaehtoistoiminnassa? ”Tunne siitä, että saa auttaa ja tehdä töitä kiinnostavien asioiden äärellä. Lisäksi toiminnassa tapaa paljon kivoja uusia ihmisiä.” Tuuli Hurme Helsinki Youth -ryhmän vastaava Aluevastaavat suunnittelivat yhdessä tyttöjen päivää. Tule mukaan tyttöjen päivän tapahtumiimme! plan.fi/tapahtumakalenteri 28
työmme lukuina Ammattiin avioliiton sijaan Aisha, 15, kokkasi äitinsä kanssa illallista, kun äiti purskahti yllättäen itkuun. Kun Aisha kysyi syytä, äiti tarttui tyttärensä käteen ja kertoi, että tätä odotti naimakauppa. Nigeriasta kotoisin oleva Aisha asuu pakolaisleirissä Kamerunissa vanhempiensa ja neljän sisaruksensa kanssa. Koska perheen taloustilanne oli tukala, isä oli sopinut, että läheisessä kylässä asuva mies saisi Aishan vaimokseen myötäjäisrahoja vastaan. Lapsiavioliitot ovat alueella yleisiä. Aisha oli kuullut Plan Internationalin työntekijöiltä lapsiavioliiton haitoista ja koulutuksen tärkeydestä. Hänen äitinsä, joka oli joutunut naimisiin 12-vuotiaana ja kärsinyt seurauksista, päätti tukea tytärtään. He saivat apua Plan Internationalin yhteisövapaaehtoisilta, jotka keskustelivat useita kertoja Aishan isän kanssa. Lopulta isä suostui perumaan avioliiton, ja Aisha pääsi Planin ammattikoulutukseen. – Osaan jo ommella paitoja, hameita ja juhlamekkoja, ja olen onnellinen ompelijan työssä. Aion valita itse mieheni sitten, kun olen taloudellisesti itsenäinen ja voin elättää perheeni, Aisha sanoo. Ammattikoulutus on tuonut hänelle itseluottamusta, ja hän osaa myös suunnitella rahankäyttöään. Plan tukee monia Aishan kaltaisia pakolaisleirin nuoria, erityisesti tyttöjä, saamaan toimeentulon ja rahankäyttötaitoja, jotta he voivat päättää omasta elämästään. LUOMME TALOUDELLISTA TURVAA Lapset tuntevat usein ensimmäisinä köyhyyden vaikutukset. He menevät nälkäisinä kouluun tai joutuvat jättämään opintonsa ja menemään töihin. Nuorelle tytölle köyhyys tarkoittaa usein varhaisavioliittoa ja liian aikaista äitiyttä. Työskentelemme sen eteen, että köyhät perheet ja nuoret saavat taitoja, joilla voivat hankkia elannon, hallita talouttaan ja vaikuttaa tulevaisuuteensa. 1 274 811 IHMISTÄ OSALLISTUI VIIME VUONNA SÄÄSTÖJA LAINARYHMIIMME. 76 352 IHMISTÄ SAI MEILTÄ AMMATTIJA TALOUSKOULUTUSTA. INVESTOIMME 47 MILJOONAA EUROA NUORTEN TALOUDELLISEN TURVAN KEHITTÄMISEEN. 29
junior-plan JUNIOR-PLAN MATKUSTAA KOLUMBIAAN Kolumbian luontoon mahtuvat monet Etelä-Amerikan upeimmista maisemista: maassa on valkoisia rantoja ja koralliriuttoja, Andien huippuja, tulivuoria ja sademetsää. Kolumbiassa elää valtava määrä erilaisia eläinlajeja. Kolumbian väestö kertoo maan historiasta. Suurin osa kolumbialaisista on alkuperäisamerikkalaisten ja eurooppalaisten jälkeläisiä, mestitsejä. Maan valtakieli on espanja ja pääuskonto roomalaiskatolilaisuus seurauksena siitä, että Espanja oli vuosisatoja Kolumbian siirtomaaisäntä. Maa on saanut nimensä löytöretkeilijä Kolumbuksen mukaan. Kolumbia on tunnettu herkullisesta kahvista, jalkapallosta ja musiikista. Kolumbialaiset laulajat Juanes ja Shakira tunnetaan ympäri maailmaa. HOLA! Olen muurahaiskarhu. Asustan Etelä-Amerikassa soilla ja sademetsissä. Ravinnokseni kelpaavat vain muurahaiset ja termiitit, joita pyydystän työntämällä suipon kuononi ja 60-senttisen tahmean kieleni muurahaiskekoon. Lajini on vaarantunut, ja tarvitsemme suojelua. ISTOCKPHOTO 30 !
Jalkapallo on kolumbialaisten lasten ykkösharrastus. Plan International kannustaa tyttöjä ja poikia pelaamaan yhdessä ja oppimaan samalla sukupuolten tasa-arvoa. LEIK KAA LEIKKAA TA IT TE LE TA IT TE LE LEMPILEIKKI 31 Askartele Halloweenlepakot Kolumbiassa asuu paljon lepakoita, ja vampyyritarinat ovat maassa suosittuja. Halloweenin alla voit askarrella oman lepakkokoristeen. Tarvikkeet: • mustaa A3-kokoista paperia • sakset • teippiä Ohje: 1. Leikkaa mustasta paperista pitkittäin 13 sentin suikaleita. Mitä useampia suikaleita leikkaat, sitä pidemmän lepakkoketjun saat. 2. Taittele suikaleet haitareiksi niin, että taitokset ovat noin 10 cm leveitä. 3. Jäljennä oheisen mallikuvan ääriviivat jokaisen paperihaitarin päällimmäiseen kerrokseen. 4. Leikkaa huolellisesti ääriviivoja pitkin ja varo, ettei lepakkoketju repeä keskeltä. 5. Teippaa lopuksi takapuolelta leikkaamasi lepakkoketjut kiinni toisiinsa, niin saat pitkän ja näyttävän koristeen.