KAMBODŽA Itä-Timor Rohkeat pojat puhuvat tasa-arvon puolesta SUOMI Nasima Razmyar haluaa tytöt mukaan päättämään Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt tyttöjen elämään plan 2/2019
Nyt ratkaistaan, onko tulevaisuus parempi kuin menneisyys Tämän päivän nuoret ovat syntyneet parempaan maailmaan kuin yksikään sukupolvi ennen heitä. Yhä useampi pääsee kouluun, terveys ja ravinto ovat parantuneet ja tyttöjen ja poikien tasa-arvo kehittynyt. Kaikki tämä on kuitenkin vaarassa, jos ilmastonmuutosta ei torjuta nyt. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisesti haavoittuvimmassa asemassa oleviin ihmisiin, kuten kehittyvissä maissa asuviin tyttöihin. Suomen hallitus ja eduskunta voivat omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että tulevaisuus on parempi kuin menneisyys. Takana loistava tulevaisuus? -kampanjamme kannustaakin päättäjiä tekemään sellaista politiikkaa, jolla ilmaston lämpeneminen rajataan 1,5 asteeseen ja positiiviset kehitystulokset turvataan. Keräämme kampanjan aikana vapaaehtoistemme avulla ilmastotoimiin kannustavia viestejä päättäjillemme. Voit myös lähettää omat terveisesi päättäjille kampanjan nettisivulla. Lue lisää ja vaikuta kanssamme: plan.fi/loistavatulevaisuus PEFC/02-31-170 4041 0089 Plan 2/19 ?kesäkuu 2019 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Karoliina Paatos Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Taitto: Tuija Sorsa Paino: Painotalo Plus Digital Oy. Painosmäärä: 28 293 kpl. Seuraava numero ilmestyy syyskuussa 2019. Plan International Suomi ? Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Tuula Kallio (pj.), Paula Salovaara (varapj.), Virpi Haaramo, Laura Marjamäki, Gunvor Kronman, Pasi Rajala, Eeva Salmenpohja, Tommi Tervanen, Nasima Razmyar ja Sonja Korpelainen (lastenhallitus). Lahjoittajapalvelu: ma–pe klo 10–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse lahjoittajapalveluumme (09) 6869 8030. Keräyslupa: POL-2015-4693 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakasja sidosryhmärekisteri. ajankohtaista Äänestä ja osallistu kilpailuun Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa Eero Aarnion suunnitteleman valkoisen Plan-pastillin. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi tai postikortilla osoitteeseen Plan International Suomi, Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki. Kerrothan myös osoitteesi. Lukijat valitsivat numeron 1/19 kiinnostavimmaksi jutuksi Maailman parhaita koodareita, joka kertoi IT-taitoja opiskelevista ugandalaisista tytöistä. Lukijapalkinnon voitti Julia Rautio Kruunupyystä. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen lahjoittajapalvelustamme info@plan.fi. Onnea ja kiitos vastaajille! 2 Tule mukaan kampanjaan ja vaadi kanssamme parempaa tulevaisuutta!
Anna Könönen Viestintäjohtaja anna.kononen@plan.fi Plan International haluaa olla maailman johtava tyttöjen oikeuksia edistävä järjestö. Siihen on yksinkertainen syy: haluamme, että kaikkien lasten oikeudet toteutuvat tasapuolisesti. Tällä hetkellä tytöt jäävät useammin vaille koulutusta, ravintoa ja huolenpitoa kuin pojat, ja he joutuvat poikia useammin lapsiavioliittoon ja ihmis kaupan uhreiksi. Hyvin usein tytöiltä puuttuu päätösvalta omaan kehoonsa. Jotta kaikilla lapsilla olisi yhtä hyvät mahdollisuudet tavoitella unelmiaan ja osallistua yhteiskunnan toimintaan, keskitymme heikoimmassa asemassa olevaan suureen ryhmään – tyttöihin. Tämä näkyy vahvasti niin kehitys ohjelmissamme kuin viestinnässämmekin. Se ei silti tarkoita, että Plan haluaisi sivuuttaa poikien oikeudet, kokemukset ja roolin maailman muutoksessa. Päinvastoin! Tiedämme, että tyttöjen aseman paraneminen hyödyttää myös poikia. Kun kaikki pääsevät osallistumaan ja toteuttamaan itseään ja kun rajoittavat sukupuoliroolit murtuvat, niin tytöt kuin pojat voivat paremmin. Sama koskee muunsukupuolisia lapsia ja nuoria. Tasa-arvoisessa yhteisössä mihinkään vähemmistöön kuuluvien ei tarvitse kokea syrjintää tai salata identiteettiään. Kun sekä tytöt että pojat pääsevät opiskelemaan ja saavat ammatin, perheet, yhteisöt ja yhteiskunnat hyötyvät. Tässä lehdessä hallituksemme uusi jäsen Nasima Razmyar nostaa esiin yhden työmme tärkeimmistä perus teista muistuttaessaan, ettei maailmalla ole varaa haaskata puolikkaan väestön kykyjä. Globaalien haasteiden, kuten köyhyyden ja ilmastonmuutoksen, ratkaisemiseen tarvitaan kaikkia. Myöskään tasa-arvoa ei voida saavuttaa, jos puolet väestöstä ei ole mukana tavoittelemassa sitä. Poikien ja miesten on välttämätöntä olla mukana rakentamassa maailmaa, jossa kaikkien oikeudet toteutuvat. On upeaa nähdä, kuinka pojat ja nuoret miehet eri puolilla maailmaa ovat lähteneet mukaan edistämään muutosta kanssamme. Tuemme Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa Champions of Change -ryhmiä, jotka ovat saavuttaneet vaikuttavia tuloksia ja muuttaneet jo monen yhteisön ajattelutavan. Champions of Change -ryhmissä pojat oppivat ihmis oikeuksista ja suku puolirooleista ja heistä tulee tasa-arvon puolestapuhujia. Tässä numerossa saamme tutustua miesvaltaisessa Itä-Timorissa asuviin poikiin, jotka ovat täydestä sydämestään tyttöjen puolella. He näkevät jo sen maailman, jota haluamme rakentaa yhdessä tukijoidemme ja kumppaneidemme kanssa. Maailman, joka on reilu kaikille. – Tähtäämme ajattelutavan muuttamiseen. Se on vaikeaa, mutta jonain päivänä muutos on tapahtunut, 20-vuotias Elvis tiivistää. Muutokseen tarvitaan niin tyttöjä kuin poikia pääkirjoitus 4 Yksin kuivuuden keskellä 10 Uutisia maailmalta 12 Uutisia Suomesta 14 Itä-Timorin pojat ovat tyttöjen puolella 18 Ilmastonmuutos lisää luonnonkatastrofeja – ja vie tytöiltä tulevaisuuden 20 Tarvitsemme feministisen internetin 22 ”Tyttöjen täytyy päästä johtamaan” 24 OAJ ja Plan haastavat kaikki koulut ilmastotekoon 25 Yritysuutiset 26 Vapaaehtoiset 27 Kummit ja tyttösponsorit 28 Plan-palat 30 Junior-Plan SISÄLLYS 4 14 18 3
Yksin kuivuuden keskellä Teksti: IIDA RIEKKO Kuvat: KAROLIINA PAATOS 4
Ilmastonmuutos vaikuttaa jo tyttöjen elämään Kambodžan maaseudulla. Kun pellot kuivuvat, moni köyhä viljelijä lähtee siirtotyöläiseksi ja jättää lapset kotiin. Tein, 19, ja Prey, 7, kantavat yksin vastuun kodista ja koulunkäynnistä. B asson jytinä saa koulun seinät tärähtelemään. Värikkäät nauhat ja ilmapallot keinuvat huhtikuun kuumassa tuulessa, joka ei viilennä ihoa vaan saa hien valumaan. On vasta aamu, mutta Siem Reapin maaseudulla asuvat lukiolaiset juhlivat jo täyttä päätä khmerien uuttavuotta. 19-vuotias Tein rupattelee ja nauraa ystäviensä kanssa. Kaikki ovat kevyellä mielellä, sillä nyt alkaa Kaakkois-Aasiassa sijaitsevan Kambodžan vuoden tärkein juhla ja kahden viikon loma. Tein ei kuitenkaan ehdi juhlia pitkään. Hän hyppää mopedin selkään ja kääntyy kuoppaiselle kylätielle, jonka punainen hiekka pöllyää paahteessa. Ympärillä levittäytyvät kuivuudesta halkeilevat riisipellot. Niillä laiduntavien lehmien kylkiluut kuultavat nahan läpi. Tämän reilun neljän kilometrin matkan Tein ajaa joka aamu ja iltapäivä. Hän on kylänsä ainoa lukiota käyvä tyttö. – Muut tytöt jäivät pois koulusta kuudennen luokan jälkeen. He ovat jo naimisissa ja töissä, Tein kertoo. Suuri vastuu pikkuveljestä Tein pysäköi moponsa aaltopeltisen seinän varjoon. Hän on tullut kotiin: muutaman neliömetrin kokoiseen majaan, josta puuttuu etuseinä. Pikkuveli Narin, 14, on jo tullut yläkoulusta, ja Tein kiirehtii laittamaan riisin avotulelle. Kulunut kangas erottaa maalattiaisen keittiönurkkauksen puukorokkeesta, jolla sisarukset nukkuvat patjalla. Hetken kuluttua Tein seuraa lämmin hymy kasvoillaan, kun veli kauhoo riisiä. Pienikokoinen Narin on sairastellut, ja hyvä ruokahalu ilahduttaa isosiskoa. Tein ja Narin ovat asuneet kahdestaan yli kymmenen vuotta. Kun Tein oli kahdeksan, hänen vanhempansa lähtivät etsimään töitä rajan takaa Thaimaasta – samoin kuin suurin osa kylän aikuisista. Vanhempien olot Thaimaassa ovat niin vaatimattomat, etteivät he voineet ottaa lapsia mukaansa. Muutaman viikon välein sisarusten isoäiti yöpyy majassa, mutta yleensä tämä kiertää myymässä vihanneksia. – Aluksi veljestä huolehtiminen tuntui vaikealta, mutta olen jo tottunut siihen, Tein sanoo. Isä ja äiti käyvät kotona vain kerran vuodessa, khmerien uudenvuoden aikaan. Muulloin perhe pitää yhteyttä puhelimitse. Välillä vanhemmat lähettävät Teinille rahaa. – Ikävoin isää ja äitiä jopa enemmän kuin ennen. Pienenä unohdin heidät, kun leikin ystävieni kanssa. Nykyään ymmärrän, miten vaikeaa heillä on siirtotyöläisinä, Tein kertoo. 5 Veden hakeminen kaivosta on tyttöjen ja naisten tehtävä. Kaivo on lähellä Teinin kotia, mutta matka painavien kanisterien kanssa on hidas. Vesi on haettava varhain aamulla ennen kaivon tyhjentymistä.
– Minulla ei ole aina aamulla syötävää. Ennen siskoni teki ruokaa, mutta hän on lähtenyt. Minulla on ikävä häntä. Välillä on pelottavaa olla yksin kotona, Prey sanoo. Hänen vanhempansa ovat kuolleet. Isä menehtyi metsässä ampiaisten pistoihin. Äiti hukkui tulvivaan jokeen, kun hän palasi kaukana olevalta pelloltaan sadekaudella. Prey oli tuolloin vasta taapero. Hän ei enää muista vanhempiensa kasvoja. Läksyjen teon jälkeen Prey aloittaa mielipuuhansa, ruuanlaittoleikin. Hän asettelee tyhjiä säilykepurkkeja ja kertakäyttömukeja riviin ja ripottelee niihin hiekkaa ja pikkukiviä. Oikeaa ruokaa Prey saa ehkä myöhemmin naapurissa tätinsä luona. Köyhyydessä elävä täti ei ole voinut ottaa Preytä luokseen asumaan, mutta joskus tyttö hiipii tätinsä luo nukkumaan. Välillä Prey saa ruokaa 11-vuotiaalta veljeltään, joka on munkkioppilaana läheisessä buddhalaistemppelissä. Siellä veli saa koulutusta, ruokaa ja majapaikan, joiden vuoksi hän ryhtyikin munkiksi monien poikien tavoin. Veli pyöräilee oranssissa kaavussaan pikkusiskonsa luo parin viikon välein. Preyn haaveet ovat pieniä: – Toivon, että siskoni tulisi takaisin kotiin. Ja oma nukke tekisi minut iloiseksi. Yksin jääneiden lasten turvallisuus on uhattuna Tänään Preyn luona on vieras, Plan Internationalin lasten oikeuksien asiantuntija Chann Sophon. Preyn naapurit ilmoittivat hiljattain tytön tilanteesta Planin työntekijöille, ja Sophon on käynyt useita kertoja tapaamassa tyttöä. Plan on myös raportoinut tilanteesta viranomaisille, joilla on kuitenkin liian vähän resursseja puuttua asiaan. – Olemme hyvin huolissamme Preystä. Hän on aliravittu ja Kuivuus ja tulvat uhkaavat terveyttä ja koulutusta Teinin yhteisö on aina kamppaillut köyhyyden, kuivuuden ja vaikeiden kulkuyhteyksien kanssa, mutta kymmenen viime vuoden aikana ongelmat ovat pahentuneet ja ajaneet yhä enemmän ihmisiä työnhakuun kaupunkeihin ja ulkomaille. Syynä on ilmastonmuutos. Se on tehnyt kuivasta kaudesta pidemmän ja kuumemman, eikä riisistä saa enää kahta satoa vuodessa kuten aiemmin. – Minun pitää lähteä hakemaan vettä kaivolta ennen viittä aamulla. Muuten muut ehtivät ottaa veden ja kaivo on loppupäivän kuiva, Tein kertoo. Ilmastonmuutos on pahentanut myös sadekautta. Arvaamattomat tulvat ja myrskyt ovat lisääntyneet. Vesi nousee usein sisarusten kotiin asti, ja likainen vesi pilaa ruuat ja tuo mukanaan tartuntatauteja. Tein ja Narin ovat sairastaneet useita kuumetauteja ja ripuleita. Myös kouluun on vaikea päästä, kun sadekausi on pahimmillaan. Pisimmillään tulva on katkaissut tien muutamaksi viikoksi. Välillä koulu on suljettu, kun vesi on noussut luokkahuoneisiin. Nyt kuiva ja kuuma kausi on lopuillaan, ja elohopea väreilee päivittäin lähes 40 asteessa. – Olen todella huolissani. Ilmastonmuutos aiheuttaa meille jo nyt näin vakavia ongelmia. Mitä tapahtuu tulevina vuosina? Tein pohtii. ”Välillä pelottaa olla yksin” Naapurikylässä roskaisella hiekkapihalla seisoo tummanvihreä aaltopeltimaja, jonka helle on kuumentanut tukahduttavaksi. Sen lattialla seitsemänvuotias Prey piirtää huolellisesti numeroita tahraiseen paperiin. – Opetan itse itseäni, Prey kertoo. Hän jäi asumaan yksin, kun 14-vuotias isosisko sai muutama viikko sitten peltotöitä kaukaa kotoa. 17-vuotias isoveli on ollut jo kymmenvuotiaasta asti maataloustöissä toisessa kylässä. Tein koristelee koulua khmerien uudenvuoden juhlaa varten. Uusivuosi on tärkeä pyhä, jolloin myös Teinin siirtotyöläisinä olevat vanhemmat palaavat Thaimaasta kotiin. 6 ”Ilmastonmuutos aiheuttaa meille jo nyt vakavia ongelmia. Mitä tapahtuu tulevina vuosina?” Tein on kylänsä ainoa lukiota käyvä tyttö ja aikoo opettajaksi. ”Äitini ja isoäitini eivät osaa lukea, joten autan heitä usein lukemisessa ja kirjoittamisessa.”
7 Prey pitää koulunkäynnistä ja läksyjen tekemisestä, mutta opinnoista on vaikea huolehtia ilman aikuisten tukea.
laiminlyöty, ja lähellä kokoontuu usein miesporukka, joka käyttää alkoholia ja huumeita. Preyn riski pudota pois koulusta ja joutua seksuaalisen hyväksikäytön tai ihmiskaupan kohteeksi on suuri, Sophon summaa. Paikallinen Plan on sitoutunut tekemään kaikkensa, jotta Preyn elämä paranisi. Sophon aikoo kannustaa isosiskoa muutaman kuukauden ammattikurssille, joita Plan järjestää nuorille. Kurssilla sisko voisi opiskella esimerkiksi myyjäksi, siivoojaksi tai hotellivirkailijaksi. Tunnin ajomatkan päässä on Siem Reapin turismikeskittymä, joka tarjoaa paljon työmahdollisuuksia palvelualojen osaajille. Isosiskon ollessa koulutuksessa Prey voisi asua Planin kumppanijärjestön turvatalossa tytöille ja naisille. Siellä Prey saisi vahvistua ja olla turvassa. – Emme voi kuitenkaan päättää perheen puolesta, voimme vain neuvoa ja tukea heitä ja toivoa parasta. Siem Rapissa on valtavasti lapsia, jotka elävät samanlaisessa tilanteessa kuin Prey. Heillä on suuri vaara kohdata vakavia ihmisoikeusloukkauksia, Sophon sanoo. Ilmastonmuutos koettelee tyttöjä Chann Sophonin mukaan ilmastonmuutos heijastuu Kambodžassa jo selvästi lasten, erityisesti tyttöjen, asemaan. Siirtotyöläisyys sekä ruokaja vesipula ovat yleistyneet useilla alueilla. – Meillä on myös selvää näyttöä, että kuumuus lisää perheväkivaltaa, kun ihmiset purkavat tukalaa oloaan. Väkivaltapiikki ajoittuu tähän aikaan, kuivan kauden loppuun, Sophon sanoo. Ilmastonmuutos näkyy myös tyttöjen poissaoloina koulusta. Joissakin kouluissa vesi loppuu kuivalla kaudella, jolloin tytöt eivät voi huolehtia kuukautishygieniastaan eivätkä uskaltaudu kouluun. Kuumuus aiheuttaa myös sairastelua ja pyörtymisiä koulussa ja koulumatkalla. Lisäksi vedenhaku ja muut kotityöt saattavat olla kuumuudessa tytöille niin suuri taakka, ettei koulua varten jää aikaa tai voimia. – Meidän täytyy vahvistaa lasten sopeutumiskykyä. Se tarkoittaa, että parannamme heidän elinolojaan ja terveyttään ja vahvistamme myös heidän psykologista suojaansa. Silloin he selviävät paremmin myös katastrofeista, joita ilmastonmuutos lisää vääjäämättä, Sophon summaa. Plan on tarttunut ilmastonmuutoksen luomiin haasteisiin yhdessä yhteisöjen, koulujen ja kumppanijärjestöjen kanssa. Plan on esimerkiksi kouluttanut opettajia, yhteisöjen johtajia ja lapsia ilmastonmuutokseen sopeutumisesta, tukenut puiden istutusta ja tulvapatojen rakentamista sekä valmentanut erityisesti nuoria naisia elinkeinoihin, jotka voivat tuoda perheelle elannon myös muuttuvassa ilmastossa. – Tyttöjen koulutus on tärkeä osa ratkaisua, koska 8 KUMMIT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ
vain koulutuksen avulla tytöt voivat päästä irti köyhyydestä ja sopeutua. Samalla heidän perheensä hyötyvät. Lapset ja nuoret tuovat ratkaisuja Myös Tein uskoo koulutuksen voimaan. Iltapäivä on jo pitkällä, ja Tein viimeistelee lukiotehtäviään. Hän saa käyttää naapuritalon pöytää, sillä kotimajassa ei ole huonekaluja. Usein Tein herää tekemään koulutöitä jo aamuyöstä, koska kotityöt vievät niin paljon aikaa. Haasteista huolimatta Tein on luokkansa tähtioppilas. – Perheeni tilanne kannustaa minua opiskelemaan. Haluan auttaa vanhempiani palaamaan kotiin ja pärjäämään. Tahdon auttaa myös yhteisöäni. Siksi aion opiskella opettajaksi ja palata omaan kylääni, Tein kertoo. – Minua surettaa, että niin moni lapsi, varsinkin tyttö, putoaa pois koulusta. Minä voin olla hyvä opettaja ja kannustaa lapsia jatkamaan koulunkäyntiä. Tein on jo nyt esikuva ja ohjaaja monelle lapselle. Hän johtaa Planin kerhoa, jossa lapset ja nuoret oppivat oikeuksistaan ja puhuvat heille tärkeistä aiheista, kuten ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Ryhmä on myös tehnyt suuren suosion saavuttaneita opetusnäytelmiä esimerkiksi päihteiden haitoista ja hygienian tärkeydestä. Näytelmät ovat tehokas keino levittää tietoa yhteisössä, jossa moni ei osaa lukea. Tein on vakiojäsen kyläneuvoston tapaamisissa, jonne hän vie lasten huolia. Viimeksi Tein puhui kyläpäällikölle siitä, että erityisesti tytöt kärsivät vesipulasta. Hän on myös tehnyt aloitteen tekolammen kaivamisesta, jotta perheillä olisi kuivalla kaudella vettä käytössään. Lampi vaatii kuitenkin vielä yhteisön suostuttelua. – Lapset ja nuoret ovat tärkeä voimavara. Voimme auttaa löytämään ratkaisuja yhteisiin ongelmiin, myös ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, Tein sanoo. Moni köyhän perheen poika ryhtyy munkkioppilaaksi. Temppelissä he saavat ruokaa ja koulutusta. 9 Tein huolehtii itsensä ja pikkuveljensä Narinin ruokkimisesta. ”Olen huolissani veljestäni, koska hän on usein sairaana”, Tein kertoo.
K un pyysimme tukijoitamme ottamaan kantaa epätasaarvoon ja julkaisemaan hymyttömän omakuvan tunnuksella #eihymyilytä, kuvia ilmestyi sosiaaliseen mediaan yli 600. Yksi kuvista ja teksteistä erottui joukosta, kun valokuvaaja Meeri Koutaniemi valitsi haasteen voittajakuvaa. Saamelaismuusikko ja joikutaiteilija Hildá Länsman voitti palkitun valokuvaajan muotokuvauksen. Länsman oli heräämässä aamuun, kun kuuli voitostaan Instagramissa. – Istuin sohvalla ja katsoin puhelinta. Aika nopeasti alkoi kirkuminen, Länsman kertoo. Voittokuva on otettu myöhään illalla alkuperäiskansojen Riddu Ri??u -festivaaleilla Norjassa. Otoksessa Länsman seisoo laavukylän edustalla ja katsoo vakavana kameraan. Koutaniemi kertoo, että häneen vetosivat Länsmanin kuvan luonnollisuus, vahvuus ja persoonallisuus. Päätökseen vaikutti myös joukosta erottuva ja omakohtainen kuvateksti. Länsman mainitsee niin Amerikan alkuperäiskansojen kadonneet nuoret naiset kuin väkivaltaa kokeneet ihmiskaupan uhrit. Aiheet puhuttelivat Koutaniemeä, joka tunnetaan erityisesti naisen asemaa käsittelevistä kuvistaan. – Nämä ovat yleismaailmallisesti tärkeitä asioita, joita ei nosteta tarpeeksi esille, Koutaniemi sanoo. Koutaniemi muistuttaa, että valokuvat ovat toimiva tapa herättää keskustelua, lisätä ymmärrystä ja edistää tasa-arvoa. Kuvien avulla voi tehdä näkymättömät teemat näkyviksi, sillä kuvia on vaikea ohittaa. Samojen teemojen ympärille rakentui myös Ei hymyilytä -kampanja. Hashtagillä #eihymyilytä merkityt kuvat ottivat kantaa ja nostivat keskusteluun tyttöjen kohtaamia epäkohtia kuten seksuaalisen väkivallan, lapsiavioliitot sekä liian varhaiset raskaudet. Ei hymyilytä -kampanjassa olivat mukana muun muassa presidentti Tarja Halonen, muusikko Arja Koriseva, malli ja juontaja Lola Odusoga, rap-artisti Etta sekä valokuvaajat Janita Autio ja Nana Simelius. Meeri Koutaniemi valitsi Ei hymyilytä -haasteen voittajaksi saamelaismuusikon valokuvan Kuvaustilanteen kuvat: JENNA LEHTONEN Haasteen voittajakuva: TATU SINISALO valokuvat ovat toimiva tapa herättää keskustelua, lisätä ymmärrystä ja edistää tasa-arvoa. uutisia suomesta 10
N ostamme SuomiAreenassa esiin ilmastonmuutoksen vaikutusta tyttöjen elämään erityisesti kehit tyvissä maissa. SuomiAreena on maan suurin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma, joka kokoaa 15.–19.7. Poriin arviolta 70 000 ihmistä. Lastenhallituksemme on mukana SuomiAreenassa tapaamassa yleisöä ja päättäjiä. Lastenhallituslaiset osallistuvat myös keskustelutilaisuuteen, jonka järjestämme tiistaina 16.7. yhdessä Sitran, Nuorten Suomen ja All Youth -tutkimushankkeen kanssa. Siinä nuoret haastavat päättäjiä ja asiantunti joita tekemään kunnianhimoisia ratkaisuja ilmaston muutoksen ratkaisemiseksi. Planilla on koko tapahtumaviikon ajan osasto Kansalaistorilla. Teltassamme voi lähettää ilmastoaiheisia tsemppiviestejä poliitikoille ja tutustua Karoliina Paatoksen valokuvanäyttelyyn, joka kuvaa ilmastonmuutoksen vaikutusta tyttöjen elämään Kambodžassa. Lue lisää: suomiareena.fi Job shadowing tarjosi kurkistuksia työelämään J ärjestimme keväällä yksitoista job shadowing -päivää, joiden aikana maahanmuuttajanuoret pääsivät tutustumaan itseään kiinnostavaan alaan. Job shadowing on alkujaan osatyökykyisten työllistymiseen kehitetty toimintamuoto, josta maahanmuuttajatyön tiimimme on kehittänyt oman konseptin. Tavoitteena on tukea maahanmuuttajataustaisia nuoria löytämään oma alansa. – Nuoret pääsivät seuraamaan ammattilaisen tyypillistä työpäivää heitä kiinnostavalla alalla. Lisäksi nuoret saivat tietoa työhön vaadittavasta koulutuksesta. Se auttaa konkretisoimaan omaa opiskelusuunnitelmaa, kertoo maahanmuuttajatyön koordinaattorimme Emilia Heikkilä. Pilottiin osallistui aikuisten perusopetuksessa opiskelevia 17–18-vuotiaita nuoria. – Vierailut ovat hedelmällisimpiä nuorille, jotka ovat jo kiinnostuneita tietystä alasta. Lisäksi täytyy olla riittävä kielitaito, jotta vierailusta saa mahdollisimman paljon irti, Heikkilä sanoo. Job shadowing -päivä hyödyttää eniten toiselle asteelle siirtyviä nuoria, joiden on aika alkaa pohtia omaa ammatillista suuntausta. Nuorilta saadun palautteen perusteella päivä oli onnistunut ja hyödyllinen. – Parasta oli, kun menimme työmaalle katsomaan, miten työntekijät tekevät työtään. Opin, että rakennusinsinööri ei saa vain istua, vaan hänen pitää katsoa, tekevätkö työntekijät työtä oikein, kertoi YIT:llä vieraillut Taha. – Parasta oli, että sain tietoa siitä, mitä mun täytyy tehdä tulevaisuudessa, kertoi puolestaan Hamid, joka vieraili Suomen yrittäjät ry:ssä. Parhaimmillaan päivästä voi olla hyötyä myös yritykselle. – Toimitusjohtajamme kertoi äskettäin eräässä tilaisuudessa, että hänen oma uransa alkoi aikoinaan kesäharjoittelijana YIT:llä. Tämä on pieni palvelus nuorelle, mutta voi johtaa isoon hyötyyn yrittäjälle, kertoo YIT:n hankekehitysjohtaja Juha Virtanen. Ilmastonmuutos ja tyttöjen asema esillä SuomiAreenassa 11
uutisia maailmalta jo yli 87 000 euroa . Vapaaehtoiset suojelevat tyttöjä väkivallalta hirmumyrskyn jälkeen Plan International on kouluttanut yli sata vapaaehtoista, jotka tukevat Mosambikissa hirmumyrsky Idain koettelemia tyttöjä. Vapaaehtoiset tunnistavat ja raportoivat sukupuoleen perustuvan väkivallan ilmentymiä väliaikaisissa majoituksissa, joissa kymmenettuhannet ihmiset asuvat edelleen menetettyään kotinsa. Kriiseissä ja katastrofeissa erityisesti tytöillä on korkea riski kokea väkivaltaa ja hyväksikäyttöä. Kouluttamamme vapaaehtoiset ovat oppineet tunnistamaan merkit seksuaalisesta hyväksikäytöstä, lapsikaupasta ja kotiväkivallasta. He kiinnittävät erityistä huomiota yksinäisiin lapsiin, vammaisiin, raskaana oleviin tyttöihin ja naisiin sekä teini-ikäisiin tyttöihin. Rosa, 25, asuu täpötäydessä koulussa viiden lapsensa kanssa. Hän ei ole saanut yhteyttä mieheensä hirmumyrskyn jälkeen. Koulussa ei ole lukollista, turvallista vessaa, ja Rosa pelkää tyttäriensä ja oman turvallisuutensa puolesta. – Emme uskalla käydä yöllä vessassa vaan käytämme ämpäriä, Rosa kertoo. Hän tuntee olonsa turvallisemmaksi, koska Planin vapaaehtoiset työskentelevät koulussa. Rosa on myös saanut Planilta vedenpuhdistustabletteja, jottei hänen tarvitse hakea puhdasta vettä kaukaa. Miten Plan auttaa Mosambikissa? » Olemme jakaneet perustarvikeja hygieniapakkauksia yli 25 000 ihmiselle. » Olemme perustaneet kerhotiloja, joissa yli 300 lasta voi leikkiä ja oppia katastrofin keskellä. » Olemme tukeneet 3 100 koululaisen paluuta opintoihin. Autamme koulurakennusten kunnostamisessa. » Valvomme lastensuojelua ja tuemme lapsia saamaan psykososiaalista tukea. » Työskentelemme tiiviisti yhdessä paikallisten viran omaisten ja muiden avustusjärjestöjen kanssa. Suomalaiset ovat lahjoittaneet Idain avustustyöhön Kiitos tuesta! ZA MBI A TANZ AN IA SOUTH AFRICA MADA GA SC A COMO RO ZI MBAB MALAWI WE BWE MOZAMBIQUE PATH OF CYCLONE IDAI SOURCE: UNITAR-UNOSAT IMAGERY ANALYSIS 13-14 MARCH 2019 12
Valioliigassa pelaavan lontoolaisen jalkapalloseura Chelsean valmentajat David Monk ja Michael Cornall vierailivat toukokuussa Plan Internationalin kanssa Azraqin pakolaisleirillä Jordaniassa. Leirillä elää arviolta 36 000 syyrialaista pakolaista, joista yli puolet on lapsia. Heillä on niukasti harrastusmahdollisuuksia, ja monet kärsivät sodan ja pakolaisuuden aiheuttamista traumoista. Pakolaisleirin arki on erityisen hankalaa vammaisille lapsille. Chelsean valmentajat ohjasivat jalkapalloharjoituksia 9–16-vuotiaille nuorille, ja mukana oli runsaasti vammaisia pelaajia. Tempauksella halusimme kannustaa Azraqin leirillä asuvia lapsia ja nuoria liikkumaan ja osoittaa, miten vammaiset voivat osallistua urheiluun. Plan toi tyttöjen äänen Women Deliveriin Plan International nosti kesäkuun alussa näkyvästi esiin tyttöjen oikeuden osallistua yhteiseen päätöksentekoon. Olimme 3.–6.6. mukana Women Deliver -konferenssissa, joka kokoaa joka kolmas vuosi yhteen tuhansia eturivin vaikuttajia, tutkijoita ja päättäjiä keskustelemaan tyttöjen ja naisten asemasta. Tänä vuonna Women Deliver järjestettiin Vancouverissa Kanadassa. Konferenssin tavoitteena oli löytää parhaat keinot tasa-arvon saavuttamiseen. Women Deliver oli Planille ensiarvoisen tärkeä tilaisuus, koska haluamme olla maailman johtava tyttöjen asemaa edistävä järjestö. Olimme mukana lukuisissa keskusteluissa ja julkaisimme raportin, joka luotaa tyttöjen mahdollisuutta käyttää valtaa eri puolilla maailmaa. – Viestimme oli, ettei tasa-arvo voi toteutua, elleivät tytöt saa ääntään kuuluviin eivätkä pääse mukaan päättämään. Siihen tytöt tarvitsevat naisten tukea, sanoo Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen, joka osallistui Women Deliveriin. Konferenssissa olivat mukana myös muun muassa presidentti Tarja Halonen ja kansainvälisen Planin pääjohtaja Anne-Birgitte Albrectsen. Uusi tutkimuksemme luotaa tyttöjen suhdetta valtaan Tuore tutkimusraporttimme Taking the Lead – Girls and Young Women on Changing the Face of Leadership tarkastelee monista kulmista tyttöjen ja nuorten naisten suhdetta valtaan. Lähes 10 000 tyttöä ja nuorta naista kertoo ajatuksiaan ja kokemuksiaan vallasta. Mitä he tarvitsevat voidakseen tulla johtajiksi? Mitä valta ja johtajuus merkitsevät heille? Mitkä asiat estävät heitä päättämästä kotona, koulussa ja yhteisössään? Haastateltujen tyttöjen ja nuorten naisten mielestä johtajan tärkeimpiä ominaisuuksia ovat oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistäminen peräänantamattomasti, kyky tehdä päätöksiä yhdessä toisten kanssa ja johtaa tavalla, joka auttaa ja vahvistaa muita. Neljä viidestä tutkimukseen osallistuneesta haluaisi johtavaan rooliin yhteisössään tai yhteiskunnassaan. Chelsea innosti lapsia jalkapalloilemaan Azraqin pakolaisleirillä 60 % vastaajista arvioi, että naisjohtajan täytyy työskennellä ankarammin kuin miesjohtajan. Tytöiltä puuttuu kuitenkin naispuolisia johtajan roolimalleja yhteiskunnan kaikilla tasoilla, ja naisjohtajan rooli näyttäytyy heille haastavana. 60 prosenttia vastaajista arvioi, että naisjohtajan täytyy työskennellä ankarammin kuin miesjohtajan. 94 prosenttia arvioi, ettei naisjohtaja saa yhtä hyvää kohtelua kuin miesjohtaja. Plan International on koonnut kyselytutkimuksen ja muun tiedon pohjalta kattavat suositukset siihen, kuinka tyttöjen ja nuorten naisten pääsyä päättämään ja johtamaan voidaan parantaa. Vaadimme muutoksia niin asenneilmapiiriin kuin lainsäädäntöönkin, jotta tytöille avautuu tasa-arvoinen mahdollisuus käyttää valtaa. Tutustu englanninkieliseen raporttiin: plan.fi/tutkimustietoa 13
Itä-Timorin pojat ovat tyttöjen puolella Tyttöjen aseman parantamiseen tarvitaan myös poikia. Samalla pojat hyötyvät tasa-arvosta. ItäTimorissa joukko poikia ja nuoria miehiä edistää intohimoisesti tyttöjen oikeuksia. Teksti: KALLE HEINO Kuvat: MIKKO TOIVONEN LIDONIO 17-vuotias Lidonio kertoo, että hänen yhteisössään on edelleen vallalla ajatte lutapa, etteivät naiset voi itse päättää asioistaan. – Haluan muuttaa sen. Olen nähnyt, miten tytöt eivät uskalla puhua eivätkä siksi saa ääntään kuuluviin. Tahdon motivoida heitä, jotta he voivat pitää puolensa ja tehdä samoja asioita kuin pojat ja miehetkin. 14
JOão – Haluan miehenä tukea naisten urasuunnitelmia. On tärkeää edistää tasa-arvoa, jotta tytöt voivat olla tulevaisuudessa johtopaikoilla. Onneksi Itä-Timorissa on jo naisia johtajina. Ennen niin ei ollut, João, 19, pohtii. I tä-Timorissa monia tyttöjä uhkaavat lapsiavioliitot, lapsiäitiys ja väkivalta. Tyttösponsorien ja EU:n tuella itätimorilaiset nuoret suojelevat tyttöjä haitallisilta perinteiltä ja muuttavat yhteisöjensä asenteita, jotta tytöillä on mahdollisuus käydä koulunsa loppuun ja päättää itse omasta elämästään. Muutoksen toteuttamiseen tarvitaan myös poikia. Tyttöjen oikeuksien toteutumisesta hyötyvät pojat itsekin. Kun tytöt ja naiset saavat koulutusta ja voivat osallistua täysivaltaisesti työelämään sekä päätöksentekoon, yhteiskunta vaurastuu ja voi tarjota enemmän mahdollisuuksia kaikille. Kenenkään ei ole pakko asettua ahtaisiin sukupuolirooleihin. Tasa-arvon saavuttaminen edellyttää kaikkien yhteistyötä. Tyttöjen allianssissa toimivat ja Champions of Change (Muutoksen mestarit) -ohjelman käyneet itätimorilaisnuoret poistavat esteitä ja vastakkainasettelua tyttöjen ja poikien väliltä. tyttösponsorit TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ 15
16 ELVIS – Itä-Timorissa on patriarkaalinen kulttuuri. Tytöillä ei ole aina mahdollisuutta koulutukseen. Tähtäämme ajattelutavan muuttamiseen. Se on vaikeaa, mutta jonain päivänä muutos on tapahtunut, Elvis, 20, toteaa.
17 SEBASTIãO 21-vuotias Sebastião on mukana Plan International Itä-Timorin perustamassa Tyttöjen allianssissa, jossa nuoret itse järjestävät kampanjoita, tapahtumia ja vaikuttamistempauksia tyttöjen oikeuksien edistämiseksi. – Monet vanhemmat arvostavat edelleen poikia enemmän kuin tyttöjä. Haluan auttaa tyttöjä saavuttamaan sukupuolten välisen tasa-arvon, Sebatião sanoo. PEDRO Pedrolla, 21, on viisi siskoa ja yksi veli. Pedron mielestä tasa-arvon toteutuminen lähtee pienistä askelista. – Jaamme vastuuta ja rooleja. Näytämme, että me pojat voimme tehdä kotona asioita, joita naiset ovat perinteisesti tehneet, kuten tiskausta ja muita kotitöitä, ja että naiset voivat tehdä miesten juttuina pidettyjä asioita.
Ilmastonmuutos lisää luonnonkatastrofeja – ja vie tytöiltä tulevaisuuden K un hirmumyrsky Idai pyyhkäisi maaliskuussa Mosambikiin, se hukutti alleen kokonaisia kyliä ja vaikutti miljoonien ihmisten elämään. Satojentuhansien lasten koulunkäynti keskeytyi. Perheet menettivät elinkeinonsa. Ennen kuin pellot olivat ehtineet kuivua, Mosambikiin iski jo toinen hirmumyrsky, joka nimettiin Kennethiksi. Mosambikiin ei tiedetä iskeneen kahta näin voimakasta myrskyä saman kauden aikana. Mosambikin lisäksi Malawia ja Zimbabwea runnellutta Idaita kutsuttiin mahdollisesti vakavimmaksi sään aiheuttamaksi katastrofiksi, joka on tapahtunut eteläisellä pallonpuoliskolla. Vaikka yksittäisiä myrskyjä on vaikea todentaa ilmastonmuutoksesta johtuviksi, tiedossa on, että ilmaston lämpeneminen on lisännyt sään ääri-ilmiöiden, kuten tulvien ja kuivuuksien, yleisyyttä ja voimakkuutta. Vielä 1970-luvulla erilaisia luonnonkatastrofeja oli noin 90 vuodessa. Nyt vuosittainen keskiarvo voi olla jo 450. Ilmastoon liittyvät katastrofit aiheuttivat YK:n mukaan maailmanlaajuisesti yli 2,2 miljardin dollarin menetykset vuosina 1998–2017. Ilmastonmuutos ei kohtele ihmiskuntaa tasapuolisesti Mosambikilainen 21-vuotias Helena ja hänen miehensä João, 36, kärsivät Idai-myrskyssä suunnattoman menetyksen: kolme perheen neljästä lapsesHumanitaarisen työn tarve kasvaa jatkuvasti, koska ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä. Jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevat tytöt kohtaavat katastrofeissa erityisiä haasteita. Teksti: INKA KOVANEN Kuva: PLAN INTERNATIONAL 18
Sofalan maakunnassa, jossa työskentelemme yhdessä kumppaneidemme kanssa yhteisöjen jälleenrakentamiseksi. Koko myrskyalueella ainakin 3 500 koululuokkaa tuhoutui kokonaan tai osittain. – Mosambik on yksi maailman köyhimmistä valtioista, ja se maksaa kovan hinnan ilmastonmuutoksesta, jonka ovat aiheuttaneet enimmäkseen – vaikka eivät pelkästään – teollisuusmaat, sanoi mosambikilainen poliitikko ja entinen vapaustaistelija Graca Machel Idain jälkeen. Tytöt suurimmassa vaarassa Katastrofit lisäävät syrjityssä asemassa olevien, kuten tyttöjen, vammaisten ja naisten, haavoittuvuutta entisestään. Naisten ja lasten riski kuolla luonnonkatastrofissa on arvioiden mukaan moninkertainen miehiin verrattuna. Suurimmalle koetukselle joutuvat tytöt. Syitä on paljon. Tytöt pidetään usein kotona, mikä estää heidän osallistumisensa yhteisöjen julkiseen elämään, kuten koulunkäyntiin. Kouluttamattomilla tytöillä on muita heikommat tiedot siitä, miten katastrofissa tulee toimia. He eivät usein tunne hätäsuunnitelmia tai osaa esimerkiksi uida. Riskit eivät lopu välittömän vaaran päätyttyä. Luonnonkatastrofia seuraa usein talouden taantuma, ja on havaittu, että kehittyvissä maissa tyttölasten imeväisyyskuolleisuus lisääntyy tuolloin poikalapsia enemmän. Joka vuosi lähes 60 miljoonaa ihmistä maailmassa joutuu jättämään kotinsa ilmastoon liittyvien katastrofien vuoksi. Heistä peräti 80 prosenttia on naisia ja tyttöjä. Pakolaisena tytöt ovat vaarassa joutua siepatuksi tai ihmissalakuljettajien armoille. Myös seksuaalisen väkivallan ja hyväksikäytön riski kasvaa. Moni päätyy pakolaisleireille tai väliaikaissuojiin, joissa tytöt altistuvat useille ihmisoikeusloukkauksille. Väliaikais majoituksista puuttuvat usein esimer kiksi lukolliset vessat, joissa tytöt voisivat käydä turvallisesti. Teinitytöt erityinen riskiryhmä Kriisiytyneessä yhteiskunnassa vain harvojen oikeudet toteutuvat. Erityinen riskiryhmä ovat teini-ikäiset tytöt, jotka jäävät vaille huomiota sekä tarpeitaan vastaavaa humanitaarista apua. Kriiseissä ja epävakaissa oloissa tyttöjen kohtaama seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö lisääntyvät. Tyttöjen tulevaisuuden kannalta eräs huolestuttavimmista piirteistä ovat lapsiavioliitot, jotka ovat joissakin maissa paikoitellen lisääntyneet ilmastonmuutoksen seurauksena. Esimerkiksi Malawissa ja Mosambikissa lapsiavioliittojen määrä on korkea normaalioloissakin. Mosambikissa lähes puolet tytöistä avioituu alle 18-vuotiaana. Kun perheen toimeentulo on uhattuna, tyttären naittaminen voi olla selviytymiskeino. Se merkitsee perheelle yhtä ruokittavaa vähemmän, ja voi olla ainoa keino turvata myös tyttären ruuansaanti. Lapsiavioliiton seuraukset ovat kuitenkin musertavat. Se katkaisee usein lopullisesti tytön koulutien ja vie mahdollisuuden päästä irti köyhyyden kierteestä. Kielteiset vaikutukset ovat kauaskantoisia koko yhteiskunnalle. Tyttöjen koulutie voi vaikeutua myös lisääntyneiden kotitöiden takia. Esimerkiksi vakavan kuivuuden aikana tytöt voivat joutua hakemaan vettä jopa tuntien kävelymatkojen päästä. Matkaan käytetty aika on pois koulunkäynnistä ja vapaa-ajasta. Silloin tytöiltä riistetään paitsi oikeus päättää omista asioistaan myös oikeus koulutukseen ja turvattuun tulevaisuuteen. – Ilmastonmuutos ei tapahdu vain tulevaisuudessa, vaan jo nyt. Se ei kuitenkaan tarkoita, että peli on menetetty. Sen lisäksi, että meidän on pysäytettävä ilmastonmuutoksen eteneminen, meidän on tuettava maailman köyhimpien ihmisten valmiutta ja kykyjä vastata katastrofeihin ja varmistettava, että myös tyttöjen ääni tulee kuuluviin, vaikuttamistyön asiantuntijamme Elisa Hara sanoo. Mallia varautumiseen voi ottaa esimerkiksi Intiasta. Toukokuussa Intian itärannikolle iski yksi voimakkaimmista hirmumyrskyistä 20 vuoteen. Viranomaiset ehtivät evakuoida yli miljoona ihmistä. Kuolonuhreja oli 64, mikä oli myrskyn voimaan nähden vähän. Vuonna 1999 Odishan osavaltioon iskenyt kutakuinkin yhtä voimakas myrsky tappoi lähes 9 700 ihmistä. Tämän vuoden jättievakuointi oli Intialta suuri onnistuminen. ta menehtyi. Tulvavesien noustessa yhdeksänja seitsemänvuotiaat lapset yrittivät pitää äidistään kiinni, mutta eivät jaksaneet. Lisäksi kuoli perheen yhdeksänkuinen vauva. – Olin niin väsynyt ja avuton, ja niin olivat lapsenikin. Hitaasti he päästivät irti, ja vesi vei mukanaan Dianan ja Saran. Onnistuin pitämään kiinni Ermandosta, vaikka luulin, että hän oli kuollut. Hän tokeni kuitenkin kiivettyäni puuhun, Helena kertoi paikalliselle työntekijällemme Buzissa. Yhdeksän kymmenestä luonnonkatastrofista tapahtuu kehittyvissä maissa. Vaikka Mosambikin osuus globaaleista päästöistä on vaivaiset 0,03 prosenttia, se on yksi ilmastonmuutoksesta eniten kärsiviä maita. Maailmanpankin arvion mukaan katastrofit aiheuttavat Mosambikille vuosittain sadan miljoonan dollarin vahingot, mikä vastaa prosenttia maan kansantuotteesta. Hirmumyrsky Idain ja Kennethin yhteenlasketut vahingot olivat lähes 800 miljoonaa dollaria. Idai tuhosi kokonaan tai osittain noin 500 koulua pelkästään Vielä 1970-luvulla erilaisia luonnonkatastrofeja oli noin 90 vuodessa. Nyt vuosittainen keskiarvo voi olla jo 450. 19 Mosambikilainen Helena ja hänen miehensä João menettivät kolme lasta hirmumyrsky Idaissa. Henkiin jäi vain kolmivuotias Ermando.
Internet on tytöille turvaton paikka. Vihapuhetta lietsovat botit kaventavat entisestään tyttöjen tilaa netissä. Internet tarvitsee uudet, reilut pelisäännöt. Tarvitsemme feministisen internetin Teksti: NORA LINDSTRÖM 20
"Olet yksinkertaisesti paras.” ”Sankari!” ”Kunnioitan sinua paljon.” ”Olet mahtava johtaja!” Nämä ovat esimerkkejä ruotsalaisen Greta Thunbergin Twitter-tilin seinällä olevista kommenteista, joita on tuhansia. Verkkoa ei tarvitse kuitenkaan paljoa kaivella löytääkseen negatiiviset kirjoitukset 16-vuotiaasta ilmastoaktivistista, joka on kannustanut yli 1,6 miljoonaa ihmistä osoittamaan mieltään ilmaston puolesta. Osassa verkkokirjoituksista Gretan väitetään levittävän propagandaa, toisissa häntä kehotetaan palaamaan kouluun ja lopettamaan muiden lasten yllyttäminen lakkoiluun. Tämä ei varsinaisesti yllätä. Vaikka internet ja sosiaalinen media ovat toimineet valtavana apuna siinä, että Gretan sanoma on tavoittanut miljoonat ihmiset, aktivismi on myös tehnyt Gretasta maalitaulun verkkohäiriköille, verkkokiusaajille ja valetilien haltijoille. Tänä vuonna 30 vuotta täyttävä World Wide Web ei ole tytöille ja naisille se kaikkein miellyttävin paikka. Mitä äänekkäämpiä naiset ja tytöt verkossa ovat, sitä pahempaa heihin kohdistuva häirintä on. Tutkimusten mukaan naispoliitikot saavat sosiaalisessa mediassa yli kolme kertaa todennäköisemmin sukupuoleensa liittyviä halventavia kommentteja kuin heidän miespuoliset kollegansa. Nuoret naiset valikoituvat verkkohäiriköiden kohteeksi suhteettoman usein. Yhä kasvavassa määrin tätä vihapuhetta tuottavat ihmisten lisäksi tietokoneohjelmat eli botit. Noin puolet kaikesta verkkoliikenteestä on nykyisin bottien luomaa. Osa boteista on erittäin hyödyllisiä: Wikipediassa ne esimerkiksi korjaavat linkkejä, kitkevät ilkivaltaa ja linkittävät artikkeleita. Botit eivät kuitenkaan ole puolueettomia, kuten ei mikään teknologia. Ne tekevät sitä, mitä ne on ohjelmoitu tekemään. Osa boteista edistää aktiivisesti epätasa-arvoa ja syrjäyttää vaihtoehtoisia näkemyksiä verkossa. Sosiaaliset botit, pääasiassa oikeita ihmisiä imitoivat valetilit, luovat yhä enemmän sisältöä sosiaaliseen mediaan. Arvioiden mukaan noin 15 prosenttia kaikista aktiivisista Twitter-tileistä on botteja. Niiden vaikutusvalta on kuitenkin huomattavasti prosenttiosuutta suurempi, sillä botit eivät syö tai nuku, toisin kuin ihmiset. Ne voivat julkaista sisältöä verkkoon vuorokauden ympäri. Siksi sosiaalisen median kanavat täyttyvät bottien luomasta verkkosisällöstä, joka vääristää julkista väittelyä ja lisää vihapuhetta, väkivaltaa ja häirintää. Yhdysvaltojen edellisissä presidentinvaaleissa sekä Donald Trump että Hillary Clinton saivat tukiviestejä sosiaalisilta boteilta. Trumpilla oli kuitenkin apunaan enemmän botteja, jotka julkaisivat pääosin myönteisiä viestejä hänestä, kun taas puolet bottien julkaisemista viesteistä kritisoivat Clintonia. Botit myös edistävät Instagramin valtavaa häirintäongelmaa sekä levittävät muslimien vastaista retoriikkaa ja valeuutisia eri sosiaalisen median kanavissa. Jotta bottien häirintään voi puuttua, on tärkeää pohtia, kuka ne on tehnyt. Koska teknologia-ala on yhä selvästi miesvaltainen ala, on kohtuullista olettaa, että useimpien bottien taustalta löytyy mies. Tämä puolestaan vaikuttaa siihen, mihin tehtävään botit on luotu ja mitä ongelmia ne ratkaisevat – tai aiheuttavat. World Wide Webin kehittäjä Tim Berners-Lee on aiheellisesti huolissaan verkon tulevaisuudesta. Uusimmassa vuosittaisessa kirjeessään hän korostaa, että häirintä on yksi internetin keskeisimmistä ongelmista. Häirintä aiheuttaa sen, että ”monet tuntevat pelkoa ja kyseenalaistavat sen, onko internet ylipäätään hyvää aikaansaava voima”. Berners-Lee kehottaa meitä ryhtymään toimeen ja ” varmistamaan, että verkko tunnustetaan ihmisoikeudeksi ja valjastetaan palvelemaan yleistä etua”. Jo kolmen vuosikymmenen ajan World Wide Web on toiminut leikkikenttänä, jossa säännöistä – tai paremminkin sääntöjen puuttumisesta – ovat päättäneet vain harvat. Se on ollut paikka, jossa viha ja väkivalta ovat saaneet kukkia ja jossa menestys määritellään sen mukaan, kuinka monta tykkäystä, jakoa tai muuta reaktiota julkaisu saa. Sillä, kuinka moni näistä reaktioista on hyödyllisiä, turvallisia tai edes oikean ihmisen luomia, ei ole merkitystä. Nyt riittää. Naisena toimiminen verkossa ei saa merkitä häirinnän kohteena olemista. Tarvitsemme verkon, jossa sisältöä luo moninainen joukko ihmisiä ja jossa tasa-arvo on verkon rakenteiden ja toimintojen ytimessä. Verkon, jossa tytöt, naiset ja muut marginalisoidut ryhmät voivat käyttää sananvapauttaan ilman häirintää. Verkon, jossa kaikki maailman gretat voivat kukoistaa ja joka antaa äänen niille, jotka eivät muutoin tule kuulluiksi. Tiivistettynä: tarvitsemme feministisen verkon. Tarvitsemme konkreettisia toimia, jotta asioita alkaa tapahtua. Teknologia-alan yksipuolisuus estää internetiä saavuttamasta suurinta mahdollista potentiaaliaan yhteisen edun hyväksi. Meidän tulee luoda mahdollisuuksia teknologia-alalle, jotta tytöt ja naiset voivat olla mukana päättämässä siitä, miten verkko toimii ja millaisia botteja käytetään ja miten. Sosiaalisen median alustojen tulee myös parantaa ilmoitusja käsittely prosessejaan häirinnästä ilmoittamiseen, jotta tytöt voivat turvallisesti luoda sisältöä, joka edustaa heidän näkemyksiään ja tarpeitaan. Esimerkiksi Facebook ei tällä hetkellä tarjoa mahdollisuutta raportoida sukupuoleen perustuvaa häirintää, minkä vuoksi suuri osa tyttöjen ja naisten kohtaamasta häirinnästä jää tunnistamatta. Sosiaalisen median alustojen, Twitter ja Instagram mukaan lukien, tulee asettaa käyttäjän oikeudet ja Mitä äänekkäämpiä naiset ja tytöt verkossa ovat, sitä pahempaa heihin kohdistuva häirintä on. turvallisuus ykkös prioriteetikseen, vasta sitten tuotot ja kasvu. Oikeiksi ihmisiksi naamioituneet botit tulee kieltää. Samaan aikaan hallitusten tulee varmistaa, että lainsäädäntö pysyy teknologisen kehityksen perässä, jotta verkkohäiriköt – botit mukaan lukien – pysäytetään ja saadaan vastuuseen. Lastenoikeusjärjestö Plan Internationalin tavoite on varmistaa, että tytöillä ja naisilla on valta päättää omasta elämästään ja että he voivat muovata ympärillään olevaa maailmaa – niin verkossa kuin muuallakin. Haluamme rohkaista tyttöjä kaikkialla maailmassa harkitsemaan uraa teknologia-alalla ja osallistumaan alan kehittämiseen. Näin tytöt voivat olla mukana varmistamassa, että verkko on turvallinen paikka meille kaikille. Tehdään yhdessä verkosta feministinen. Kirjoittaja on Plan Internationalin digitaalisen kehityksen asiantuntija. Hän on perehtynyt erityisesti tyttöjen asemaan teknologian käyttäjinä ja kehittäjinä. 21
Nasima Razmyar näki lapsena, kuinka tyttöjä kohdeltiin kuin lainatavaraa. Nyt hän haluaa rakentaa maailmaa, jossa tytöt pääsevät opiskelemaan ja osallistumaan päätöksentekoon. Siksi Nasima toimii myös Plan International Suomen hallituksessa. – N iin kauan kuin muistan, minulla on ollut palo parantaa maailman tyttöjen ja naisten asemaa. Minun taustallani muu ei varmaan olisi mahdollistakaan, Nasima Razmyar, 34, sanoo. Nasima aloitti työskentelyn Plan International Suomen hallituksessa tänä keväänä. Hän kertoo valoa tulvivassa työhuoneessaan Helsingin kaupungin talossa, mikä saa hänet toimimaan vapaaehtoisessa luottamustoimessa sen lisäksi, että hän työskentelee kulttuurista ja vapaa-ajasta vastaavana apulais pormestarina ja kasvattaa kaksivuotiasta lasta. – Odotan hallitustyötä iloisena ja innoissani. Olen mukana koko sydämestäni, hän sanoo. Isä uskoi tyttöjen koulutukseen Kun Nasima kasvoi Afganistanin poliittiseen eliittiin kuuluvassa perheessä, hänen isänsä valoi tyttäreensä uskoa, että tämä voisi saavuttaa mitä vain. – Isä on sanonut, että jos olisimme voineet jäädä Afganistaniin, hän olisi kannustanut minua pitkälle maan politiikassa. Näin kuitenkin lapsena, miten muut tytöt kohtasivat lannista mista ja syrjintää. Afganistanissa ajatellaan usein, että tyttö on lainatavaraa eikä tytär ole yhtä arvokas kuin poika. Isän tavoite ei toteutunut, koska perheen oli paettava sotaa ja ääri-islamististen talebanien hirmuhallintoa Suomeen. Uudessa 22
kotimaassa perheellä ei ollut vaikutusvaltaa, ja Razmyarit olivat menettäneet koko omaisuutensa. Pakolaisperheen arkea leimasivat niukkuus, voimattomuus ja huoli sukulaisista. Vanhemmat tukivat kuitenkin kaikin voimin Nasiman sopeutumista, jotta tytär voisi kouluttautua. Nasima opiskeli yhteisöpedagogiksi ja suorittaa nyt kulttuurintuottajan tutkintoa. Hänen Afganistaniin jääneet serkkutyttönsä jäivät ilman koulutusta ja päätyivät nuorena naimisiin. – Jos emme olisi päässeet pakoon, samoin olisi varmaan käynyt minullekin. On surullista nähdä, etteivät serkkuni ole saaneet samaa koulutusta kuin tätini, Nasima sanoo. – Suomi on tytöille ja naisille monella tapaa hyvä maa. Synnytin lapseni maassa, joka on äideille maailman turvallisin, kun olisin voinut synnyttää hänet maailman vaarallisimmassa maassa äideille. Olen paljosta kiitollinen, mutta silti ei pidä jäädä paikoilleen vaan kehittää asioita myös Suomessa. Lisää naisia johtajiksi Nasima aloitti poliittisen uransa SDP:ssä vuonna 2011. Seuraavana vuonna hänet valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon ja vuonna 2015 eduskuntaan. Apulais pormestarin toimeensa Nasima astui kaksi vuotta sitten. Nuoren naisen eteneminen uralla on lietsonut paitsi kannustusta myös väheksymistä ja tytöttelyä. Nasima haluaa haastaa esimerkillään käsitystä, että ikä määrittäisi asiantuntemusta tai osaamista. – Uskon, että nykypäivänä nuoret ymmärtävät ympäröivää maailmaa ihan eri tavalla kuin mihin vanhemmat suku polvet ovat tottuneet. Nasima tahtoo edistää sitä, että tytöt ja nuoret naiset pääsevät mukaan päättämään ja johtamaan. – Meidän pitää vaikuttaa rakenteisiin. Tyttöjen asema muuttuu vasta kuin johtavissa tehtävissä on nykyistä enemmän naisia, hän sanoo. – Maailmalla ei ole varaa siihen, ettei tyttöjen mahdollisuuksia tueta. Ajattelen Tarja Halosen tavoin, että on valtavaa haaskausta, jos puolet väestöstä ei pääse mukaan käyttämään potentiaaliaan. Nasima arvioi, että hänen toisessa kotimaassaan Afganistanissa toistuvat sodat, huono hallinto, korruptio ja tyttöjen ja naisten heikko asema ovat luoneet tuhoisan kierteen. Tyttöjen jääminen vaille koulutusta on paitsi heikentänyt tasa-arvoa myös jarruttanut yhteiskunnan kehitystä. – Tyttöjen – ja myös poikien – kouluttaminen on ensiarvoisen tärkeää. Vain koulutuksen avulla ajattelu muuttuu ja ymmärrys laajenee. ”Synnytin lapseni maassa, joka on äideille maailman turvallisin, kun olisin voinut synnyttää hänet maailman vaarallisimmassa maassa äideille.” Maailma tarvitsee johtajuutta ja visioita Vaikka Nasima on keskittynyt kotimaansa ja -kaupunkinsa politiikkaan, hän seuraa tiiviisti myös maailmanpolitiikkaa. – Tällä hetkellä maailmasta puuttuu kokoava voima ja johtajuus. EU:n rooli on hukassa, Trumpin hallinto herättää levottomuutta ja YK:n mahdollisuudet toimia ovat rajalliset. Globaaleja kipu pisteitä hoidetaan laastareilla, hän sanoo. Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan. Nasima uskoo, että paras keino ratkoa ongelmaa on tehdä kauaskantoista diplomatiaa ja puuttua juurisyihin. Huolestuttavista virtauksista huolimatta Nasima arvioi, että tyttöjen asema on muuttumassa parempaan suuntaan. – Esimerkiksi useissa Afrikan maissa naisten asema on parantunut viime vuosina. Ja kaikesta huolimatta maailma on turvallisempi kuin koskaan. Nasimaa koskettaa myös ilmaston muutos, joka on noussut viime vuosina vahvasti Plan International Suomenkin toimintaan. – Toivon, että ilmastonmuutos on se kysymys, joka saa meidät pelastamaan yhdessä maapalloa eikä edistämään omaa etuamme. Tiedän, että tämä on idealismia, mutta haluan ajatella, että ihmisissä on niin paljon hyvää. Lasten hätä koskettaa Tasa-arvon ohella lasten oikeudet ovat aina olleet Nasimalle tärkeitä, joten tyttöjen asemaan keskittyvässä lastenoikeusjärjestössä toimiminen tuntuu luontevalta. Esikoispojan syntymä ja loppukesästä tulevan toisen lapsen odottaminen ovat herkistäneet Nasimaa entisestään lasten kokemuksille. – Jotain ihmisessä tapahtuu, kun oma lapsi leikkii vieressä ja tv:n kautta lasten hätä Syyrian sodassa tulee lähelle. En pysty katsomaan itkemättä lasten hätää. Urallaan Nasima on nähnyt, että lasten asemassa on paljon tehtävää myös Suomessa. Esimerkiksi monelle kouluruoka on päivän ainoa kunnon ateria. Ilmapiirin pitää muuttua Yhteiskunnassamme Nasimaa huolestuttaa myös rasistisen puheen normalisoituminen. Hän tietää sekä virkansa puolesta että kokemuksestaan, että ei-kanta suomalaiset kohtaavat paljon ennakkoluuloja. – Nykyistä asenneilmastoa pitää korjata. Nasima on edistänyt esimerkiksi anonyymia työnhakua, jotta työpaikat jakautuisivat osaamisen eivätkä etnisyyden perusteella. Hän on myös tukenut harrastusja kulttuurihankkeita, joissa eri taustoista tulevat lapset ja nuoret pääsevät ilmaisemaan mielipiteensä. Nasima toivoo, että voi toimia taustansa ansiosta roolimallina maahanmuuttajataustaisille nuorille – tai oikeammin kaikille nuorille. – Maailma on valmis, kun me voimme olla vain roolimalleja emmekä tietyn taustan edustajia. 23
K aikki lapset ja nuoret voivat osallistua OAJ:n ja Planin ilmastotekokilpailuun yhdessä opettajansa kanssa varhaiskasvatuksesta aina toisen asteen ja korkeaasteen oppilaitoksiin. Ilmastoteko on konkreettinen teko ilmaston puolesta tai sitoumus tehdä sellainen. Kilpailuaikaa on 25. lokakuuta asti. – Nuoret ovat esimerkillisesti vaatineet päättäjiltä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, sanoo Planin vaikuttamistyön johtaja Karoliina Tikka. – Lisäksi kaikille tarvitaan tietoa ja tapoja yhdistää ilmastoteot omaan arkeen ja osallistua ilmastokeskusteluun. Siksi on tärkeää, että koulut käsittelevät aktiivisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja hillintää. Ilmastokilpailu on osa Girls Takeover -tempausta Koulujen ilmastotekokilpailu on osa Girls Takeover -tempausta, jonka järjestämme YK:n kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11. lokakuuta. Kolmatta kertaa järjestettävässä tempauksessa tytöt ympäri maailmaa astuvat päiväksi poliittisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten johtajien saappaisiin. Tempauksen teemana on tänä vuonna ilmastonmuutos. Paikkansa yhdeksi päiväksi luovuttaa myös OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen. Hänen paikkansa valtaa Planin lastenhallituksen jäsen Peppi Tenkanen, 15. – OAJ lähtee mukaan, koska se omalta osaltaan haluaa kannustaa kouluja ja oppilaitoksia käsittelemään ilmastokysymyksiä ja kestävää kehitystä kaikessa toiminnassaan. Arvo kasvatus tässä asiassa on tärkeää ja aloitettava jo lapsista, Olli Luukkainen sanoo. Planin lastenhallituksen jäsen Peppi Tenkanen, 15, valtaa päiväksi OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen paikan kansainvälisenä tyttöjen päivänä 11. lokakuuta. Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ja Plan International Suomi haastavat kaikki Suomen koulut tekemään oman ilmastotekonsa. Teko voi olla esimerkiksi ruokahävikitön päivä tai mielipidekirjoitus lehdessä, kunhan se on vaikuttava. Parhaat teot palkitaan. OAJ JA PLAN HAASTAVAT KAIKKI KOULUT ILMASTOTEKOON Teksti INKA KOVANEN Ilmastonmuutos uhkaa tyttöjen oikeuksia Plan haluaa Girls Takeover -tempauksella kiinnittää huomion tyttöjen asemaan ja oikeuksiin eri puolilla maailmaa ja innostaa ihmisiä toimimaan tyttöjen oikeuksien puolesta. Keskitymme tänä vuonna ilmastonmuutokseen, sillä se vaikuttaa eniten heikoimmassa asemassa oleviin, kuten kehittyvissä maissa asuviin tyttöihin. – Ilmastonmuutos näkyy jo nyt, mutta se vain voimistuu meidän elinaikanamme. Girls Takeoverin avulla voimme lähettää viestin, että nuoret vaativat puheiden sijaan tekoja, Peppi Tenkanen sanoo. Hän toivoo, että OAJ:n valtauksen ansiosta koulut kiinnostuisivat ilmastonmuutoksen torjumisesta. – Minusta on tärkeää, että kouluissa saa puolueetonta tietoa ilmastonmuutoksesta ja että kouluissa keskustellaan siitä, miten ilmastonmuutokseen voi vaikuttaa. Ku va : Ve ik ko So m er pu ro 24
yritysuutiset Liity mukaan nyt! Ilmoittaudu mukaan tyttöjen päivän juhlintaan lähettämällä viesti osoitteeseen tyttojenpuolella@plan.fi ja kerro, miten yrityksesi haluaa olla mukana. Lisätietoja: Donata Pennanen, donata.pennanen@plan-international.org, p. 040 456 0261 Yrityksestäsi tyttösponsori? Y rityksesi voi olla mukana tyttöjen päivässä ryhtymällä tyttösponsoriksi. Yrityksen Tyttösponssi on 2 500 euron kumppanuus. Kohdistamme tuen tyttöjen toimeentulon edistämiseen Etiopiassa ja Ugandassa. Kun yrityksesi ilmoittautuu tyttösponsoriksi 20.6. mennessä, saatte viestintäpaketin lisäksi käyttöönne mahdollisuuden verkkosivu-takeoveriin sekä logon verkkosivuillemme ja Plan-lehteen. Verkkosivu-takeover on tehokas tapa tukea kampanjaamme, ja se myös viestii vierailijoille yrityksesi osallisuudesta tyttöjen päivään. Maaliskuussa Voimisteluliitto osallistui #eihymyilytä-kampanjaamme lahjoittamalla verkkosivunsa tyttöjen oikeuksien puolesta. – Olemme molemmat tyttöjen asialla. Voimisteluliitto on Suomen suurin tyttöjen ja naisten liikuttaja, ja tehtävänämme on edistää naisten ja miesten tasa-arvoa liikunnassa ja urheilussa. Verkkosivun lahjoittaminen päiväksi hyvän asian puolesta tuntui helpolta ja merkitykselliseltä tavalta tukea Planin kampanjaa, kertoo Voimisteluliiton viestintäja markkinointipäällikkö Sanna Yli-Patola verkkosivu-takeoverista. Monta tapaa osallistua Y rityksesi voi osallistua tyttöjen päivään myös innostamalla asiakkaat ja sidosryhmät mukaan juhlintaan. Voitte esimerkiksi kannustaa asiakkaita pyöristyskampanjalla tai mahdollisuudella lahjoittaa ostosten yhteydessä vaikkapa euro tyttöjen koulutukseen. Tarjoamme teille kampanjaa varten valmiit viestintämateriaalit, joita hyödyntämällä viestitte tehokkaasti puolustavanne tyttöjen oikeuksia ja koulutusta. Yrityslahjoitus Planin tyttöjen päivän keräyspottiin on myös helppo tapa olla mukana juhlinnassa. Keräyksen tuotoilla yrityksesi on mukana mahdollistamassa pitkäjänteistä työtämme tyttöjen oikeuksien puolesta. L okakuun 11. päivänä on jälleen YK:n kansainvälinen tyttöjen päivä, jolloin koko maailman huomio kiinnittyy tyttöihin. Päivä nostaa esiin tyttöjen kokeman syrjinnän, mutta myös heidän valtavan potentiaalinsa. Vaikka tasa-arvo ja tyttöjen oikeudet ovat olleet viime aikoina näkyvästi esillä sekä Suomessa että kansainvälisesti, meidän on varmistettava, että työ tyttöjen oikeuksien ja koulutuksen puolesta jatkuu. Yksi tyttöjen asemaa uhkaava tekijä on ilmastonmuutos. Se vaikuttaa eniten juuri kehittyvien maiden tyttöihin, jotka kärsivät sään ääri-ilmiöistä. Yhä useampi kehittyvissä maissa asuva tyttö on päässyt kouluun ja perheiden toimeentulo on parantunut, mutta ilmastonmuutos uhkaa nyt saavutettuja tuloksia. Siksi keräämme tänä vuonna varoja erityisesti tyttöjen koulutukseen. Koulutus lisää tyttöjen ja hauraiden yhteisöjen kykyä sopeutua ja vastata ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin. Tulemalla mukaan tyttöjen päivän juhlintaan yrityksesi voi tehdä konkreettisen teon tyttöjen koulutuksen puolesta. Tapoja osallistua on useita – tärkeintä on, että yrityksesi on mukana! Pian juhlimme taas tyttöjen päivää – tule mukaan! 25
Toimintaa paremman maailman puolesta VAPAAEHTOIset A uttaminen, uuden oppiminen, voimaantuminen ja uudet ystävät. Nämä asiat nousivat esille, kun kysyimme viideltä Planin vapaaehtoiselta, mikä heitä motivoi vapaaehtoistoimintaan. – Nuoret on tulevaisuus, nuoria pitää auttaa, kuvaa kuopiolainen Sofia innostustaan ryhtyä Planin vapaaehtoiseksi. Pääkaupunkiseudun ryhmän koordinaattori Krista avaa sosiaalisten suhteiden tärkeyttä: – Olen saanut ystäviä Planin toiminnassa, mikä on itselle erittäin tärkeä juttu. Hyvän tekemisen ohella Planin vapaaehtoisuus tarjoaa mahdollisuuksia uusien taitojen oppimiseen. Haastatellut kuvasivat oppineensa tapahtumien järjestämistä, avoimuutta ja yhteistyötaitoja. – Yhdessä tekemällä saamme tärkeitä asioita esille ja ihmisten tietoisuuteen. Tärkeän asian puolesta on hyvä tehdä toimintaa, joka tuntuu omalle, tiivistää kuopiolainen Sirkku. O lemme kehittäneet vapaaehtoistoimintaamme viime syksystä lähtien yhdessä nykyisten ja potentiaalisten vapaa ehtoistemme kanssa. Tulevaisuuden vapaaehtoinen valitsee arvojensa mukaista toimintaa. Toiminnan sisällöllä on lopulta vähemmän merkitystä kuin sillä, mitä toiminta edustaa. Vapaaehtoistoiminnassamme on luvassa rohkeampaa ilmettä ja viestintää. Selkeytämme liittymistä ja tarjoamme helppoja tapoja vaikuttaa. Kiitämme enemmän teoista tyttöjen oikeuksien eteen. Tulet näkemään muutoksia sivuillamme tulevien kuukausien aikana. Jatkossa vapaaehtoisenamme voit vaikuttaa oikeudenmukaisemman maailman puolesta entistäkin sujuvammin. Kuva: PLAN INTERNATIONAL SUOMI Vapaaehtoistoimintamme uudistuu Sofia kuvaa vapaaehtoistyön vaikutuksia elämäänsä: – Tästä on tullut alanvaihtoidea. Että lähtisi sellaiseen, missä voi olla nuorten kanssa. Haastateltujen mielestä Plan tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaan. Vastaperustetussa sometiimissä toimiva Jenni kehuu erityisesti Planin somekampanjoita. – Osallistuin Ei hymyilytä -kampanjaan, joka jäi mieleen todella onnistuneena ja innovatiivisena somekampanjana. Mukavan toiminnan lisäksi on tärkeää, että oma työ tuottaa tulosta. Haastatellut vapaaehtoiset näkevät oman roolinsa pienenä mutta tärkeänä osana Planin työtä. – Vapaaehtoistyö on olennainen osa kaikkea kehitysyhteistyötä, jota ilman tyttöjen globaali asema ja elinolot olisivat todennäköisesti paljon huonommat, Jyväskylän ryhmän vastaavana toimiva Ida toteaa. Kirjoittaja on Kuopion vapaaehtoinen aluekoordinaattori Emma Jolkkone n ”Ihminen ei voi vain ajatella, että mikään ei muutu. Jos on mahdollisuus muuttaa jotain, on tärkeää yrittää.” – Planin toimintaan osallistunut vapaaehtoinen 26
KUMMIT ja TYTTÖSPONSORIT Olethan päivittänyt yhteystietosi Ajantasaisilla yhteystiedoilla varmistat, että saat kaikki lähettämämme viestit. Viestien vastaanottaminen sähköisesti joko Oma Plan -palvelussa tai sähköpostitse vähentää kulujamme, jolloin voimme käyttää jokaisen säästyvän sentin työhömme maailman lasten hyväksi. Yhteystietojen päivitys onnistuu Oma Planin kautta osoitteessa plan.fi/omaplan tai sähköpostitse lahjoittajapalveluun: info@plan.fi Miten Plan takaa, että ohjelmatyö saa aikaan pysyviä muutoksia? Plan toimii ohjelmamaissa yhteiskunnan eri tasoilla ja osa-alueilla varmistaakseen pysyvien muutosten aikaansaamisen. Työskentelemme paikallisissa yhteisöissä, joissa koulutamme ja lisäämme tietoisuutta eri teemoista. Teemme työtä myös paikallisen ja kansallisen tason viranomaisten kanssa parantaaksemme lainsäädäntöä ja julkisia palveluja. Koulutamme viranomaisia esimerkiksi tasa-arvokysymyksistä, lastensuojelusta, vammaisten huomioimisesta julkisissa palveluissa tai nuorille suunnattujen lisääntymisterveyspalveluiden parantamisesta. Lisäksi kampanjoimme paremman lainsäädännön puolesta. Kun ihmiset tulevat paremmin tietoisiksi oikeuksistaan ja mahdollisuuksistaan vaikuttaa asioihin ja kun julkisen sektorin toimijat pystyvät tuottamaan parempia palveluja, tuloksista saadaan pysyviä. Teemme myös paljon yhteistyötä paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa saadaksemme vipuvoimaa muutokselle. Muutoksen aikaansaaminen kansalliseen lainsäädäntöön saattaa olla hyvin hidasta. Usein muutokset saattavat näkyä nopeammin paikallistason viranomaistoiminnassa. Planin tekemän koulutuksen ja vaikuttamistyön ansiosta esimerkiksi Etiopiassa paikallisviranomaiset ovat kieltäneet tyttöjen sukuelinten silpomisen kolmen maakunnan alueella ja Boliviassa paikallisviranomaiset ovat lisänneet investointeja lastensuojeluun ja varhaiskasvatukseen kymmenessä eri kunnassa. Usein kysyttyä Minna Kuivalainen ohjelmapäällikkö Lahjoittajapalvelu on tukenasi Vastaamme mielellämme kaikkiin Plan-kummiuteen, Tyttösponssiin ja muihin lahjoittamiseen liittyviin kysymyksiin. Meidät tavoittaa numerosta 09 6869 8030 (ma–pe kello 10–13) ja sähköpostiosoitteesta info@plan.fi. Muista kummilastasi kesäisellä tervehdyksellä! Kummilapsi ilahtuu pienestäkin viestistä. Oma Plan -palvelusta löydät erilaisia kirjemallipohjia, joita voit halutessasi täydentää omin sanoin ja lisätä mukaan valokuvan ja pienen valmiin askarteluliitteen. Voit myös kirjoittaa kaiken itse valitsemalla tyhjän kirjepohjan. Oma Plan löytyy osoitteesta plan.fi/omaplan. Käy tutustumassa päivitettyihin maakohtaisiin sivuihin osoitteessa plan.fi/mita-teemme/kehitysmaissa. Kerromme sivuilla työmme viimevuotisista saavutuksista ja siitä, miten tukesi auttaa yhteisöjä. Tutustu päivitettyihin maasivuihimme 27
28 3 x herkullinen lisuke grilliruoalle Libanonista Libanonin keittiön raikkaat maut sopivat täydentämään grilliateriaa. Laita kaiuttimiin libanonilaista musiikkia ja sävytä grilliherkut Lähi-idän kuuluisilla lisukkeilla. LABNEH Napakka ja täyteläinen labneh on jugurttijuusto. Se tehdään kreikkalaisen jugurtin tapaan valuttamalla jugurttia suodattimen läpi. Lopputulos on kiinteä pallo pehmeää herkkua. Laita jugurtti yöksi valumaan. Seuraavana päivänä saat valmiin lisukkeen grillipöytään. AINEKSET: 400 g turkkilaista jugurttia 0,5–1 tl suolaa 1 rkl luomusitruunan kuorta tuoretta timjamia VALMISTUS: Sekoita suola jugurtin sekaan. Aseta jugurtti harsoliinan päälle ja tee siitä napakka pussukka. Voit käyttää myös esimerkiksi kahdella suodatinpussilla vuorattua siivilää. Valuta jugurttia 24 tuntia tai vähintään yön yli. Mausta valmis juusto sitruunankuorella ja timjamilla. KESTOSITEET TYTÖLLE 12 € Kun kuukautissiteitä ei ole, tytöt joutuvat jäämään koulusta kotiin. Anna lahja, jonka avulla tyttöjen koulu ei keskeydy kuukautisten ajaksi. Ku va : Ad ob eS to ck HUMMUS Kikherneistä valmistettu tahna on maukas ja helppo lisuke. Käytä hummusta grilliruokien ohessa, dippinä tai levitteenä leivän päällä. AINEKSET: 1 tlk (380 g) säilöttyjä kikherneitä 1 valkosipulin kynsi ½ sitruunan mehu 1–2 rkl tahinia 2 rkl oliiviöljyä ripaus kurkumaa ripaus juustokuminaa mustapippuria ja suolaa maun mukaan VALMISTUS: Valuta ja huuhtele kikherneet. Hienonna valkosipulin kynsi. Soseuta kikherneet sauvasekoittimella. Lisää muut ainekset ja sekoita. Tarkista maku ja lisää mausteita tarvittaessa. Koristele hummus muutamalla persiljanlehdellä ja tilkalla oliiviöljyä. JALLAB Herkullisen makea jallab valmistuu ruusuvedestä, taateleista ja greipistä uutetusta jallab-siirapista. Tämä juoma sopii täydellisesti hellepäivän raikastajaksi tai jälkiruokajuomaksi kesän juhliin. Siirappia löydät Lähiidän ruokia myyvistä kaupoista. AINEKSET (NELJÄLLE): 2,5 dl jallab-siirappia 4 rkl keltaisia rusinoita 4 rkl pinjansiemeniä vettä jäitä VALMISTUS : Mittaa jallab-siirappi kannuun ja kaada päälle vesi, niin että kannu on lähes täysi. Sekoita joukkoon rusinat ja jäät. Kaada laseihin ja koristele pinjansiemenillä. TYTTÖJEN KOULUTUS 40 € Kehittyvissä maissa tyttöjen koulunkäynnin tiellä on monia esteitä. Anna lahja, jolla autat tytöt kouluun. IT-TAITOJA TYTÖLLE 25 € Erityisesti kehittyvissä maissa tytöillä on heikot mahdollisuudet käyttää teknologiaa. Anna lahja, jonka avulla tytöt oppivat muun muassa ohjelmointia ja internetin käyttöä. Anna lahja: plan.fi/aineeton-lahja plan palat PLAN KOKKAA Aineeton lahja ilahduttaa kesän juhlissa Mietitkö tuleviin juhliin lahjaa, joka ilahduttaisi saajaansa ja olisi aidosti merkityksellinen? Tyttöjen koulutusta ja terveyttä edistävät aineettomat lahjamme sopivat häihin, rippija prometheusjuhliin, nimenantojuhliin ja muihin merkkipäiviin. 28
PLAN KUUNTELEE PLAN LUKEE Ihmishenkiä pelastaneet diplomaatit esiin Ihmisoikeuksien puolustaminen on vaikeinta ja vaarallisinta, kun niitä uhataan eniten. Tästä muistuttaa Ylen tuore draamasarja Invisible Heroes – Näkymättömät sankarit. Se kertoo suomalaisdiplomaattien roolista Chilen sotilasvallankaappauksen keskellä vuonna 1973. Tapani ja Lysa Brotherus ja Ilkka Jaamala pelastivat Chilestä yli 2 000 ihmistä, jotka joutuivat vainon kohteeksi sotilasjuntan kaapattua vallan. Augusto Pinochetin johtaman juntan valtakaudella tuhansia poliittisia toisinajattelijoita teloitettiin tai katosi. Brotherukset ja Jaamala tekivät tiivistä yhteistyötä Ruotsin suurlähettilään Harald Edelstamin kanssa, joka on ollut jo pitkään kunnioitettu ihmisoikeusaktivisti. Toivottavasti tv-sarja nostaa myös suomalaisdiplomaatit ansaitsemaansa yleisön tietoisuuteen. Sarja saavuttaa uskottavasti 70-luvun tunnelman. Käsikirjoitus, ohjaus ja näyttelijäntyö ovat laadukkaita. Näkymättömät sankarit ei mässäile sotilasvallankaappauksen raakuuksilla, mutta Santiagon stadionin pidätyskeskukseen ja sotilasjohdon kammioihin sijoittuvat kohtaukset ovat aidosti uhkaavia. Erityismaininnan ansaitsee sarjan kaunis tunnuskappale, Evan & Manun suomenkielinen tulkinta Santiagon stadionilla teloitetun Victor Jaran kappaleesta Manifiesto. Iida Riekko Invisible Heroes – Näkymättömät sankarit, 2019. Yle Areenassa. Tasa-arvotyötä latinorytmeillä Maailma kylässä -festivaaleilla nähtiin yksi Brasilian tämän hetken kiinnostavimmista yhtyeistä, Liniker e os Caramelows. Aiemmin keväällä bändi julkaisi tuoreen albuminsa Goela Abaixo, joka vei jo muutaman vuoden nosteessa olleen kokoonpanon uudelle tasolle. Soulia, jazzin ja funkin sävyjä sekä brasilialaisia pop-rytmejä yhdistelevä Liniker e os Carame lows groovaa tarkasti ja tiukasti, maalaillen latinotunnelmia kuitenkin sopivan rauhallisesti ja sielukkaasti. Yhtyeen ansiot eivät jää vain musiikillisiksi. Bändi kiteytyy laulajaansa Linikeriin, joka tulkitsee joka säveltä ja sanaa koko olemuksellaan. Liniker on Brasilian ensimmäisiä avoimesti trans sukupuolisia laulajia. Viime vuonna YK palkitsikin hänet seksuaalija sukupuolivähemmistöjen eteen tekemästään tasa-arvotyöstä. – Musiikilla voin käydä keskustelua ja vaihtaa näkemyksiäni ihmisten kanssa, erityisesti Brasiliassa. Aina kun laulan ja jaan musiikkiani yleisölle ja faneilleni, he alkavat kuunnella myös itseään, Liniker on kertonut. Liniker e os Caramelows on loistava esimerkki vanhasta hyvästä ohjenuorasta, ettei musiikin sanoma mene perille saarnaamalla vaan elämällä viesti todeksi rytmeillä ja sävelillä. Kalle Heino Liniker e os Caramelows: Goela Abaixo. 2019. Terrorismi koettelee sisarrakkautta Kamila Shamsien romaani Joka veljeään vihaa pureutuu ympäri maailmaa puhuttavaan teemaan, terrorismiin. Shamsie on tulkinnut uudelleen antiikin myyttiä Antigonesta ja sijoittanut sen nykymaailmaan. Pakistanilaistaustainen lontoolaispoika Parvaiz radikalisoituu ja lähtee jihadistiksi, mikä sysää kahden perheen elämän raiteiltaan. Lukija saa seurata tiheätunnelmaista juonta useasta näkökulmasta Yhdysvalloissa, Britanniassa, Syyriassa ja Pakistanissa. Parvaizista ja tämän kaksossiskosta Aneekasta huolehtiva isosisko Isma kipuilee rooliaan veljen toiminnan paljastumisessa. Isma löytää lohduttajan länsimaistuneen poliitikkoperheen pojasta Eamonnista. Tämä rakastuu kuitenkin Aneekaan, joka on omistautunut jihadistiveljensä pelastamiselle – terroristien karkottamista ajavan isänsä kauhuksi. Samaan aikaan Parvaizin silmät avautuvat pyhän sodan todellisuudelle. Lukijan on seurattava henkeään pidätellen, mitä Aneekan pelastusmissiossa käy. Joka veljeään vihaa on Shamsien laadukkaan tuotannon ehdoton helmi, taidokkaasti viritetty juonikudelma ja analyysi tunnesiteiden, vallan ja uskonnon yhteentörmäyksestä. Pysäyttävä loppukohtaus on romaanille ansiokas finaali. Iida Riekko Kamila Shamsie: Joka veljeään vihaa. Suom. Kristiina Drews. Gummerus 2018. PLAN KATSOO 29
Mhoro! Ku va : Ad ob eS to ck junior-plan Tervetuloa Ugandaan Junior-Planin matkassa! Uganda on sisämaavaltio itäisessä Afrikassa. Sen naapurivaltioita ovat Etelä-Sudan, Kenia, Kongon demokraattinen tasavalta, Tansania ja Ruanda. Lähes puolet ugandalaisista on alle 14-vuotiaita. Maa onkin väestöltään yksi maailman nuorimmista. Ugandan pääkaupunki on Kampala. Maan virallisia kieliä ovat englanti ja swahili. 45 miljoonan asukkaan maassa asuu yli miljoona pakolaista, joista suurin osa on saapunut maahan naapurivaltio Etelä-Sudanin vuosia kestäneen sisällissodan seurauksena. Uganda on tunnettu upeasta luonnostaan: savanneista, sademetsistä, järvistä ja lumihuippuisista vuorista. Turismi on maalle merkittävä elinkeino. Maata kuvaillaan usein ”Afrikan helmeksi” luonnon ainutlaatuisen kauneuden vuoksi. 30 Habari! Tiedätkö, mitä eläintä pidetään ihmisen jälkeen älykkäimpänä eläimenä? No tietysti minua, simpanssia! Me simpanssit olemme ihmisen lähimpiä sukulaisia. Osaamme käyttää sujuvasti erilaisia työkaluja ja oppia jopa vähän ihmisten viittomakieltä. Ihmisen lailla myös me simpanssit osaamme kävellä kahdella jalalla, vaikkakin useimmiten liikun maassa eteenpäin nelinkontin. Liikun vikkelästi myös puissa ja osaan hyppiä vaivattomasti oksalta toiselle. Sujuva liikkuminen helpottaa ruoanetsintääni, johon suurin osa ajastani kuluu. Syön enimmäkseen erilaisia kasveja, marjoja ja hedelmiä, mutta saatan myös joskus metsästää itseäni pienempiä apinoita ruoaksi. Vaikka olemmekin ihmisen kanssa läheisiä sukulaisia, on ihminen usein myös pahin vihollisemme. Metsähakkuut, tarttuvat taudit ja ansalankoihin sotkeutuminen koituvat kohtaloksi monelle meistä. Onneksi Ugandassa jokaista kaadettua puuta kohti on lain mukaan istutettava kolme uutta. Ehkäpä tulevaisuudessa minun ei tarvitse huolia kotimetsäni tuhoutumisesta!
Kuva: AdobeStock Maissia aamiaiseksi, lounaaksi ja päivälliseksi 31 Yhdistä numeroiden pisteet pienimmästä suurimpaan ja väritä Ugandan kansallislintu etelänkruunukurki esimerkkipiirroksen värein. Piirrä viivat ja väritä lintu Nelivuotias Esther asuu perheineen Ugandan maaseudulla. Perhe kasvattaa pienellä maatilallaan maissia, bataatteja ja maniokkeja. Pihalla asuvilta kanoilta he saavat munia, mutta ne pitää myydä torilla, jotta perhe saa rahaa arjen perustarvikkeiden, kuten saippuan, ostoon. Siksi Esther syö paljon maissia. Hän syö sitä joka päivä jokaisella aterialla: aamiaiseksi, lounaaksi ja päivälliseksi. Jouluaterialla Estherin perhe juhlii syömällä kanaa, mutta muuten perhe elää maissin voimalla. Monet vanhemmat eivät tiedä, että lapset tulevat usein kipeiksi yksipuolisen ruokavalion seurauksena. Lapset tarvitsevat kasvaakseen monenlaisia ravinteita. Siksi myös Esther ja tämän sisarukset ovat usein sairaita. Kurssilta vinkkejä ruokavalioon Plan tukee Estherin kotikylää tarjoamalla vanhemmille kursseja, joiden avulla nämä oppivat monipuolisen ruokavalion tärkeydestä ja siitä, millaisia kasveja vanhemmat voivat helposti kasvattaa kotonaan parantaakseen lastensa ruokavaliota. Myös paikalliset Plan-vapaaehtoiset auttavat Estherin kotikylää jakamalla tietoa terveellisestä ruokavaliosta ja auttamalla vanhempia muuttamaan lastensa ruokavalion terveellisemmäksi. Vanhempien oppimat uudet vinkit tulevat toivottavasti parantamaan Estherin ruokavaliota ja varmistamaan näin, että Esther voi pysyä terveenä ja käydä koulua.
Tämän päivän nuoret ovat syntyneet parempaan maailmaan kuin yksikään sukupolvi ennen heitä. Jos ilmastonmuutosta ei torjuta nyt, tämä kaikki on vaarassa. Nyt ratkaistaan, onko tulevaisuus parempi kuin menneisyys! plan.fi/loistavatulevaisuus