1/2024 plan Nuoret aktivistit puolustavat tyttöjen oikeutta turvallisuuteen Silpomisen kokeneet naiset tahtovat lopettaa vaarallisen perinteen SOMALIA ZIMBABWE Parannuksia tyttöjen asemaan ja apua kriisien keskelle PLANIN VUOSI 2023
PEFC/02-31-170 4041 0089 Plan 1/24?maaliskuu 2024 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 2489-8910 (painettu) ISSN 2489-8929 (verkkojulkaisu) Kannen kuva: Plan International Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Taitto: Tuija Sorsa Paino: PunaMusta Oy. Painosmäärä: 29 600 kpl. Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa 2024. Plan International Suomi Teollisuuskatu 13, 00510 Helsinki Vaihde (09) 6869 800 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Paula Salovaara (pj.), Fatim Diarra, Virpi Haaramo, Aino Halinen, Gunvor Kronman, Sami Pauni, Nasima Razmyar, Eeva Salmenpohja, Tommi Tervanen, Aliina Ruuttunen (nuorten edustaja) ja lastenhallituksen edustaja Pauliina Mannerhovi. Lahjoittajapalvelu: ma–to klo 11–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse lahjoittajapalveluumme 09 6869 8030. Keräyslupa: RA/2020/313 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakasja sidosryhmärekisteri. Aikakausmedia ry:n jäsen Äänestä ja osallistu kilpailuun Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa Maija Laura Kauhasen romaanin Ihmeköynnös, jonka esittelyn voit lukea Plan-paloista. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi. Kerrothan myös osoitteesi. Lukijat äänestivät numeron 4/23 parhaaksi jutuksi mosambikilaisista aktivisteista kertovan reportaasin. Lukijapalkinnon voitti Jarmo Haikola Oulusta. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen lahjoittaja palvelustamme info@plan.fi. Onnea ja kiitos vastaajille! ajankohtaista 2 Tytöt ympäri maailmaa tahtovat elää ilman väkivallan pelkoa, määrätä omasta kehostaan ja päättää itse elämästään. Naisten päivänä 8.3. ja tasa-arvon päivänä 19.3. haluamme kiinnittää Tytöt tahtoo -kampanjallamme huomion siihen, ettei miljoonien tyttöjen tahto toteudu. Monet päällekkäiset kriisit koettelevat maailmaa ennennäkemättömällä tavalla. Kaikki ihmisryhmät tai näkökulmat eivät saa ääntään kuuluviin epävakaissa tilanteissa. Kriiseissä ja konflikteissa sukupuolten epätasa-arvo syvenee. Tämä uhkaa tyttöjen turvallisuutta, terveyttä ja tulevaisuutta. Esimerkiksi sukupuoleen perustuva väkivalta ja lapsiavioliitot lisääntyvät ja pääsy seksuaalija lisääntymisterveyspalveluihin heikkenee kriisien aikana. Epävakaissa ja uhkaavissa oloissa monien tyttöjen jo ennestään rajalliset mahdollisuudet päättää omasta elämästään kapenevat entisestään. Tasa-arvokysymykset ovat elintärkeitä kriisien keskellä. Niillä on ratkaiseva merkitys miljoonien tyttöjen elämälle. Teemme työtä, jotta tyttöjen tahtoa ei sivuutettaisi kriiseissäkään. Tytöt tahtoo -kampanjamme muistuttaa, millaista elämää tytöt ja nuoret naiset haluavat viettää. Se näkyy maalis kuussa laajasti sosiaalisessa mediassa. Kutsumme teidät kaikki mukaan levittämään viestiä siitä, mitä #tytöttahtoo. Mukana on myös lukuisia somevaikuttajia, kuten kampanjan suojelijat Meeri Koutaniemi, Irene Naakka, Tuija Pehkonen, Joonas Pesonen ja Jani Toivola. Tänäkin naistenpäivänä #tytöttahtoo tasa-arvoa. Tahdo sinäkin: plan.fi/tytöttahtoo Mitä tytöt tahtoo? Tasa-arvoa!
pääkirjoitus SISÄLLYS Viime vuosi oli haastava ja ristiriitainen kaikille tasa-arvon puolustajille ja humani taarisen työn tekijöille, myös Planille. Meidän ei tarvinnut pysähtyä pohtimaan työmme tarkoitusta: saimme ympäri maailmaa muistutuksia siitä, että ihmisoikeuksien edistäjiä ja inhimillisen hädän lievittäjiä tarvitaan nyt kipeästi. Konfliktien ja luonnonkatastrofien vuoksi ennätyksellinen määrä – 339 miljoonaa ihmistä – tarvitsi humani taarista apua. Aiemmat lämpötilaennätykset rikkoutuivat, mikä tarkoitti yhä enemmän ilmastonmuutoksen aiheuttamia luonnonmullistuksia. Globaali talouskriisi kuritti yhteiskuntia ja ihmisiä. Sen vakavimmat seuraukset näkyivät nälkäkriisin syvenemisenä monella mantereella. Sukupuolten tasa-arvoa vastustava anti-gender-liike sai jalansijaa eri puolilla maailmaa uhaten tyttöjen ja naisten asemassa saavutettua edistystä. Samaan aikaan saimme olla mukana monessa upeassa muutoksessa. Pidimme ääntä tasa-arvon puolesta kaduilla, kouluissa ja sosiaalisessa mediassa Kohti tasa-arvoista ja kriisinkestävää maailmaa yhdessä nuorten aktivistien kanssa. Maailman valtiot sitoutuivat luopumaan fossiilisista polttoaineista Dubain ilmasto kokouksessa, jossa nuoret vaativat ilmasto-oikeudenmukaisuutta. Ponnistelumme tyttöjen koulutuksen eteen ovat osaltaan johtaneet siihen, että koulussa on nyt 50 miljoonaa tyttöä enemmän kuin vuonna 2015. Myös yhä harvempi tyttö joutuu lapsiavioliittoon. Planin missiona on parantaa erityisesti kehittyvissä maissa asuvien tyttöjen koulutusta ja suojelua. Siinä onnistuimme viime vuoden tulosten valossa hyvin. Tuimme yli 41,6 miljoonaa alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta parantamaan elämäänsä. Heistä yli 22 miljoonaa oli tyttöjä. Autoimme 88 kriisissä ja katastrofissa ympäri maailmaa. Humanitaarinen työmme tavoitti 22,4 miljoonaa lasta ja aikuista, joista 5,2 miljoonaa oli tyttöjä. Lahjoittajamme, kumppanimme ja vapaaehtoisemme, kiitos korvaamattomasta tuestanne vuonna 2023! Kerromme tässä lehdessä (s. 14–17), mitä olemme saaneet aikaiseksi teidän ansiosOssi Heinänen pääsihteeri Plan International Suomi tanne. Vuosikertomuksemme löydätte kokonaisuudessaan sivuiltamme: plan.fi/toiminta2023 Tavoitteemme on oikeudenmukainen maailma, jossa kaikkien lasten oikeudet toteutuvat yhdenvertaisesti. Se on vielä kaukana, mutta voimme saavuttaa sen yhdessä. Kiitos korvaamattomasta tuestanne! 4 ”Silpominen on haava sisälläni” 10 Uutisia maailmalta 12 Uutisia Suomesta 14 Kohti tasa-arvoista ja kriisinkestävää maailmaa 18 Joka viides kansanedustaja kuuluu Planin koordinoimaan tyttöryhmään 22 Antora levittää mopolla tietoa tyttöjen oikeuksista 23 Yritysuutiset 24 Vapaaehtoiset 26 Kummit ja tyttösponssit 28 Plan-palat 30 Junior-Plan 4 22 14 3
Teksti ja kuvat : IZLA BETHDAVID / PLAN INTERNATIONAL Sukuelinten silpomisen kokeneet somalialaistytöt ja -äidit jakavat pakolaisleirillä tietoa haitallisen perinteen seurauksista ja tekevät kaikkensa silpomisen lopettamiseksi. Yhdessä Planin kanssa he ovat saaneet aikaan isoja asennemuutoksia. Silpominen on haava sisälläni 4
Marwa haluaisi säästää siskonsa sukuelinten silpomiselta, mutta epäilee, etteivät hänen vanhempansa suostu siihen. 5
A urinko paahtaa pilvettö mältä taivaalta, kun 14-vuotias Marwa* kävelee sandaaleissaan pakolaisleirillä. Pieni tuulenvire ei juurikaan vilvoita. Elämä on tällä hetkellä pysähtynyt tänne. Marwa ei ole koskaan käynyt koulua eikä osaa lukea tai kirjoittaa. Marwa joutui silvotuksi 11-vuotiaana. Päällimmäinen muisto kokemuksesta on sietämätön kipu. Marwa puristaa käsiään yhteen muistellessaan silpomispäivää. "Sinä aamuna olin äitini ja perinteisen ympärileikkaajan kanssa. He olivat kertoneet minulle toimenpiteestä aiemmin, joten tiesin, että se olisi kivuliasta. Se ei tapahtunut minun tahdostani. Ajattelin vain, että minun täytyy käydä tämä läpi. Kipu ylitti kaiken, mitä osasin kuvitella", hän sanoo. Marwan äiti oli kertonut tyttärelleen, että silpominen on osa jokaisen tytön elämää. Äiti piti sitä välttämättömänä toimenpiteenä syntien poistamiseksi. "Olin äärimmäisen kivun takia vuodepotilaana neljä päivää. Jokainen ruumiinosani oli kipeä. Parannuin, mutta muisto ei katoa koskaan”, Marwa kertoo. "Sukuelinten silpominen on tytöille haitallista, ja se on lopetettava. Jos saan joskus tyttären, en koskaan salli hänen silpomistaan. Silpominen ei kuulu uskontoomme [islamiin]. Aion tehdä kaikkeni estääkseni pikkusiskoni silpomisen. En usko, että vanhempani kuuntelevat, mutta teen kaiken, minkä voin." Hani on huolissaan tulevaisuudestaan, koska joutui jättämään koulunsa kesken viidennellä luokalla. "Koulu on kaukana, eikä meillä ole varaa maksaa kyydistä. Jos pakolaisleirillä olisi koulu, menisin varmasti sinne. Pelkään tulevaisuuteni puolesta, sillä jos minulla ei ole koulutusta, en voi tehdä mitään itsenäisesti.” Hani oli kahdeksanvuotias, kun hänen sukuelimensä silvottiin. Hän muistaa päivän hyvin. "Oli muitakin tyttöjä, joiden sukuelimet silvottiin samana päivänä. Kun kuulin heidän huutavan ja itkevän, olin kauhuissani ja juoksin pois. Yritin paeta kolme kertaa, mutta jäin aina kiinni. Lopulta minut silvottiin", Hani kertoo. "Olin toimenpiteen jälkeen niin kipeä, etten pystynyt istumaan. Jouduin makaamaan kymmenen päivää. Haluaisin päästää irti silpomisen muistosta, mutten voi unohtaa sitä." Kun perheen mielestä oli aika ympäri leikata pikkusiskot, Hani rukoili äitiään luopumaan perinteestä. "Kerroin, etten voi unohtaa kipua. Ensin äiti kieltäytyi kuuntelemasta, mutta sitten hän ymmärsi asian, eikä siskojeni tarvinnut kokea silpomista." HALUAISIN PÄÄSTÄÄ IRTI SILPOMISEN MUISTOSTA, MUTTEN VOI UNOHTAA SITÄ. Hani yritti paeta silpomispäivänään kolme kertaa, mutta jäi aina kiinni ja joutui lopulta alistumaan kivuliaaseen leikkaukseen. HANIN SISKOT SÄÄSTYIVÄT SILPOMISELTA Hani *, 17, kävelee vaatimattomien majojen muodostamassa kylässä pölyisellä pakolaisleirillä. Monien muiden tavoin hän on muuttanut perheensä kanssa pakolaisleirille Somaliassa jatkuvan konfliktin ja kuivuuden vuoksi. 6
PANDEMIA PAHENSI TILANNETTA Somaliassa 98 prosenttia 15–49-vuotiaista tytöistä ja naisista on kokenut sukuelinten silpomisen. Se on edelleen syvään juurtunut sosiaalinen normi ja yleisesti hyväksytty väkivallan muoto, vaikka sillä on tytöille ja naisille tuhoisia terveysvaikutuksia. Niitä voivat olla krooninen kipu, verenvuoto, tulehdukset, virtsaamisja yhdyntävaikeudet, komplikaatiot synnytyksen aikana, pysyvä vammautuminen ja jopa kuolema. Koronapandemian aikana tyttöjen sukuelinten turvattomat silpomiset lisääntyivät entisestään myös Somaliassa. Perinteisesti perheet ovat ajoittaneet toimenpiteen kaupungeissa koulujen loma-aikoihin ja maaseudulla sadekauteen, jolloin tytöillä on aikaa toipua kivuliaasta leikkauksesta. Pande mian aiheuttama poikkeustila nähtiin monessa perheessä sopivana hetkenä silpomiselle. Sukuelinten silpominen loukkaa tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksia. Toimenpiteen taustalla on monenlaisia syitä. Sitä pidetään tyttöjen siirtymäriittinä naiseuteen. Jotkut taas pitävät sitä keinona tukahduttaa naisten seksuaalisuus. Monissa yhteisöissä tyttöjen sukuelinten silpomista harjoitetaan siinä uskossa, että sillä varmistetaan tytön tuleva avioliitto tai perheen kunnia. Jotkut yhdistävät sen uskonnollisiin syihin, vaikka mikään uskonnollinen periaate ei edellytä silpomista. ÄIDIT PERINNETTÄ VASTAAN Kymmenen lapsen äiti Saafi, 48, on pakolaisleirin voimanainen. Hän toimii yhteisössään aktiivisena silpomisen vastustajana. Saafin lapsista neljä on tyttöjä, joista kahden vanhimman sukuelimet on silvottu. Kun Saafi sai lisää tietoa silpomisen terveyshaitoista, hän päätti säästää kaksi nuorinta tytärtään toimenpiteeltä. "He ovat kahdeksanja kuusivuotiaat, enkä koskaan anna silpoa heitä. Ymmärrän, että toimenpiteellä ei ole mitään tekemistä uskonnon kanssa ja että siitä voi aiheutua vakavia komplikaatioita.” Saafi kertoo, että leirin yhteisö on tällä hetkellä jakautunut kahtia: osa pitää tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomista haitallisena käytäntönä, osa taas pitää silpomista tyttöjen kannalta hyödyllisenä perinteenä. "Noin 70 prosenttia harjoittaa edelleen tyttöjen sukuelinten silpomista yhteisössämme. Meidän on yhä jaettava tietoa siitä, miten haitallinen käytäntö on. Tyttöjen täytyy saada itse puhua perinteen lopettamiseksi", Saafi sanoo. ”Lapsen kehossa ei ole yhtään ylimääräistä tai kiellettyä osaa. Silpominen aiheuttaa vain vahinkoa." SOMALIASSA 98 PROSENTTIA 15–49-VUOTIAISTA TYTÖISTÄ JA NAISISTA ON KOKENUT SUKUELINTEN SILPOMISEN. Saafi antoi leikkauttaa kaksi vanhinta tytärtään, ennen kuin oppi silpomisen haitoista. Nyt hän haluaa varmistaa, että mahdollisimman moni tyttö säästyy haitalliselta perinteeltä. 7
ONNEN SIJASTA SURUA JA KIPUA 23-vuotias Cawo kantaa hymyillen yksivuotiasta tytärtään Miskoa. Auringon haalistamat kankaat on sidottu naruilla aaltopelleistä, pressuista ja pahveista kyhättyjen kotien päälle pakolaisleirillä Somalimaassa. Cawo vakavoituu, kun hän istahtaa majansa eteen kertomaan tarinaansa. Cawo kuuluu nuorten naisten sukupolveen, joka haluaa, että silpominen lopetetaan. Hän on itse kokenut perinteen tuhoisat vaikutukset elämässään. Hänelle tehtiin lapsena yksi sukuelinten silpomisen äärimmäisistä muodoista, jossa kaikki hänen ulkoiset sukupuolielimensä poistettiin ja emättimen aukko ommeltiin kiinni. "Haitat ovat edelleen haasteena ja seuraavat minua. Olin 10-vuotias, kun minut silvottiin. Olin järkyttynyt, kun näin ympärileikkaajan pienten veitsien kanssa. En koskaan parantunut. Kipu jatkui, kun kuukautiseni alkoivat, ja olen saanut monia tulehduksia. Silpominen on edelleen haava sisälläni”, Cawo kertoo. Cawo meni naimisiin 19-vuotiaana. Hääyönä hänen emättimensä aukko jouduttiin leikkaamaan auki. "Minut oli sinetöity, ja sinetti avattiin. Minun piti tuntea itseni onnelliseksi, mutta tunsin pelkästään surua sydämessäni ja kipua kehossani. En ole kokenut onnea elämäni vaiheissa, vain kipua." Kun Cawo tuli raskaaksi, hän kohtasi uuden koettelemuksen. "Synnytyksessä lääkärin oli leikattava kehoani rajusti. Olin 40 päivän ajan lamaantunut enkä voinut tehdä mitään. LAPSEN KEHOSSA EI OLE YHTÄÄN YLIMÄÄRÄISTÄ TAI KIELLETTYÄ OSAA. Cawo joutui kokemaan sukuelinten silpomisen äärimmäisen muodon. Kipu ja tulehdukset ovat seuranneet häntä kaikissa elämänvaiheissa. Cawon tytär Misko säästyy perinteeltä. 8
Synnyttäminen on normaalistikin kivuliasta, mutta kipu kaksin kertaistui silpomisen takia. En ole vieläkään toipunut." Cawo kerää polttopuut ja sytyttää tulen majansa edustalla. On aika valmistaa perheelle ruokaa. "Sen sijaan, että olisin ollut onnellinen siitä, että olin naimisissa ja minusta oli tullut äiti, olen ollut vain pelossa ja tuskassa. Se ei lopu koskaan. Odotin onnea, mutta päädyin suruun ja vammautuneeseen kehoon." NAISTEN TÄYTYY PITÄÄ YHTÄ Silpomista vastustaa myös kahden pojan ja yhden tyttären äiti Rahma, 38, joka sekoittaa ruokaa perheen pienessä majassa pakolaisleirillä. Hän sanoo päättäväisesti, että kaikkien tyttöjen, naisten ja äitien täytyy pitää yhtä. Se on ainoa tapa lopettaa tyttöjen sukuelinten silpominen Somaliassa. "Meidän on puhuttava muille yhteisellä äänellä. Kansalaisjärjestöjen, uskonnollisten johtajien ja hallitusten täytyy toimia yhdessä silpomisen lopettamiseksi. Tämä ei onnistu lyhyessä ajassa vaan vaatii pitkä jänteisyyttä. Tarvitsemme erilaisia toimia ja jatkuvaa ponnistelua, jotta voimme yhdistää kansamme tyttöjen silpomista vastaan." Planilta saatu koulutus on auttanut Rahmaa ymmärtämään silpomisen kielteiset vaikutukset tyttöjen terveyteen. Plan on perustanut Somaliassa yhteisöryhmien verkoston, joka ajaa muutosta silpomisen lopettamiseksi. Verkosto tavoittaa tuhansia äitejä ja jakaa oikeaa tietoa. "Minut herätti se, kun sain tietää, miten haitallista silpominen on tytöille. Koko yhteisöni on nyt tietoisempi asiasta. En ikinä anna kenenkään silpoa 10-vuotiasta tytärtäni. Tiedän seuraukset, joten minun on suojeltava häntä ja muita yhteisön tyttöjä", Rahma sanoo. "Etenkin iäkkäämmät ihmiset ovat sanoneet, etteivät silpomattomat tytöt voi mennä naimisiin. Mutta nyt tiedän, ettei asia ole este tyttärelleni. Hän löytää jonkun, joka haluaa hänet juuri sellaisena kuin hän on. Rohkaisen ja kehotan kaikkia tekemään yhteistyötä kanssamme, sillä yhdessä voimme taistella silpomista vastaan." UUSI SUKUPOLVI HALUAA PYSYVÄN MUUTOKSEN Plan työskentelee yhdessä Somalimaan tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaisen verkoston (NAFIS) kanssa. Tavoitteena on lisätä yhteisöjen ymmärrystä silpomisesta ja sen haitallisista seurauksista. Plan ja verkosto pitävät koulutuksia lasten oikeuksista ja etenkin tyttöihin kohdistuvista riskeistä. Näitä ovat silpomisen lisäksi muun muassa varhaiset avioliitot ja teiniraskaudet. Monet silpomista kannattavista pakolaisleirin naisista ovat iäkkäitä. He uskovat, että tyttöjen sukuelimet ovat syntisiä ja että ne pitää siksi poistaa. Heidän mielestään silpominen on uskonnollinen vaatimus ja edellytys tytön avioliitolle. Silpomisen vastaiselle työlle omistautunut aktivisti Saafi käy usein puhumassa leirin vanhemmille naisille ja pyytää heitä lopettamaan silpomisen sekä perinteen puolustamisen. "He sanovat lopettavansa, mutta usein silti jatkavat perinnettä. Uusi sukupolvi voi muuttaa asiat oikeasti. Ihmisten täytyy saada niin paljon tietoa, jotta he ymmärtävät silpomisen olevan väärin." Silpomisen äärimmäisen muodon kokenut Cawo on yhtä määrätietoinen pienen tyttärensä suojelemisessa. "Silpominen on vahingoittanut minua pahasti. Se vei onnellisuuteni ja jätti minulle vahingoittuneen kehon. En halua, että tytärtäni satutetaan henkisesti tai fyysisesti. Hänen tai kenenkään tytön ei pitäisi joutua kokemaan tällaista." Cawo puhuu silpomisesta suoraan somalialaisäideille. "Haluaisin sanoa kaikille, ettei nuoria tyttöjämme saa vahingoittaa. Me olemme itse kärsineet tästä perinteestä. Emme saa pakottaa seuraavan sukupolven tyttöjä kärsimään samalla tavalla." *Hanin ja Marwan nimet on muutettu lastensuojelusyistä. KORONAPANDEMIAN AIKANA TYTTÖJEN SUKUELINTEN TURVATTOMAT SILPOMISET LISÄÄNTYIVÄT ENTISESTÄÄN. 9 Rahman mielestä yhteistyö on avain silpomisen lopettamiseen.
Ukrainasta paennut Marina on koulutukseltaan psykologi, ja hän työskentelee CNPACkumppanijärjestömme mobiiliklinikoilla Moldovassa. Syrjäseuduilla kiertävät klinikat tarjoavat Ukrainasta paenneille lapsille ja nuorille mielenterveyspalveluja, esimerkiksi psykososiaalista tukea. K aksi vuotta kestäneen Ukrainan sodan saldo on musertava. Yli 14 miljoonaa ihmistä, joista yli kolme miljoonaa on lapsia, tarvitsee humanitaarista apua. Miljoonat ihmiset ovat joutuneet pakolaisiksi Ukrainassa ja sen ulkopuolella. Tuhansia kouluja on tuhoutunut tai vaurioitunut. Ohjusja raketti-iskut kylvävät tuhoa, ja tuntematon määrä ihmisiä on tapettu. Asia, josta vähemmän puhutaan ja josta Plan on syvästi huolissaan, on sodan raskas taakka tytöille ja naisille. Sota on voimistanut haitallisia sukupuolistereotypioita, kasvattanut naisten ja tyttöjen hoivataakkaa ja lisännyt tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. ”Näemme sukupuoleen perustuvan väkivallan määrän kasvavan, mutta tapauksia ei raportoida. Tähän on useita syitä. Ensimmäinen niistä on sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan, mukaan lukien raiskaukseen, liittyvä stigma. Rauhan aikanakin raiskauksia raportoitin vähän. Nyt kärsimään joutuvat naiset uskovat, että on monia muita kiireellisempiä asioita ja tämä ei ole prioriteetti”, sanoo Yuliya Zdorova-Sporysh, joka on perustanut Planin kumppanijärjestön NGO Girlsin. Ainakin 3,6 miljoonaa ihmistä Ukrainassa tarvitsee seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn tai hoitoon liittyviä palveluita. ”Vaikka ongelma on valtava, sukupuoleen kohdistuva väkivalta saa vain neljä prosenttia kaikesta rahoituksesta. Se on siten eniten alirahoitettu sektori koko Ukrainan avustustoiminnassa”, sanoo Planin työtä Ukrainassa ja lähialueilla johtava Sven Coppens. ”Sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisyyn tarvitaan kiireellisesti lisää rahoitusta. Ilman sitä on suuri vaara, että väki valta ja haitalliset sukupuolinormit normalisoituvat tuleville sukupolville.” Väkivalta ei rajoitu Ukrainaan. Marraskuussa 2023 tehdyn tutkimuksen mukaan joka neljäs (26 %) Ukrainasta tulleista pakolais naisista on kokenut seksuaalista tai fyysistä väkivaltaa paettuaan maasta. Samaan aikaan sota vahvistaa jo olemassa olevia homofobisia asenteita ja perinteisiä käsityksiä stereotyyppisestä maskuliinisuudesta. "Näemme niin sanotun maskulinisaation sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä. Tämä asettaa nuoret naiset ja tytöt vaaraan ja altistaa heidät sukupuoleen perustuvalle ja henkiselle väkivallalle", ukrainalainen nuorisotyöntekijä Daryna sanoo. Ukrainan sodan sukupuolittuneet vaikutukset uhkaavat jäädä näkymättömiin Mitä Plan tekee? Tarjoamme hätäapua ja edistämme yhdessä paikallisten kumppaneidemme kanssa lasten koulunkäyntiä Ukrainassa, Puolassa, Romaniassa ja Moldovassa. Olemme kahden vuoden aikana työskennelleet yli 40 kumppanijärjestön kanssa ja tavoittaneet 646 000 ihmistä. » Autamme lapsia jatkamaan koulunkäyntiä. » Rakennamme turvallisia tiloja, joissa lapset voivat oppia ja leikkiä sekä saada psykososiaalista tukea. » Jaamme perheille hätäapua ja käteistukea. » Vahvistamme lastensuojelua ja suojelemme tyttöjä ja nuoria naisia sukupuolittuneelta väkivallalta. » Vahvistamme lasten ja nuorten mahdollisuuksia tulla kuulluksi ja osallistua jälleenrakennukseen. 10 uutisia maailmalta
Apua Gazaan – vaikeuksista huolimatta L asten ja heidän perheidensä ahdinko kasvaa Gazassa. Lokakuussa alkaneiden taisteluiden aikana Gazassa on tapettu noin 28 000 ihmistä, joista 70 prosenttia on lapsia ja naisia. Tuhannet ihmiset ovat vammautuneet loppuelämäkseen. Lisäksi YK on varoittanut, että Gazan 2,2 miljoonaa asukasta uhkaa nälänhätä. Plan International on lähettänyt Gazaan tähän mennessä seitsemän rekallista avustustarvikkeita. Ensimmäiset viisi rekkaa veivät Gazaan ruoka paketteja, vettä ja ensiaputarvikkeita. Toisessa kuljetuksessa oli tuhat ensi apupakkausta, joista jokaisessa oli muun muassa sidetarpeita, desinfiointiainetta, sakset, särkylääkettä ja steriiliä harsoa. Gazaan menevä apu ei ole kuitenkaan likimainkaan tarpeeksi saarretun alueen yli kahdelle miljoonalle asukkaalle. ”Kumppanijärjestömme TDH teki Gazassa äskettäin tarvekartoituksen, jonka mukaan alueella on suuri pula välttämättömistä tarvikkeista, kuten ruoasta, vedestä, sanitaatiosta ja lääkkeistä sekä lääkintätarvikkeista. Selvitys alleviivasi kiireellisen ja pysyvän tuen tarvetta”, Plan International Suomen kansainvälisen ohjelmatyön johtaja Annukka von Kaufmann sanoo. Gazassa avun vie perille Egyptin Punainen Puolikuu, jonka kanssa Plan koordinoi kuljetuksia. Äärimmäisen huonon turvallisuustilanteen ja rajuina jatkuvien taisteluiden takia myös avun perille vieminen on vaarallista ja hidasta. Viime kuukausien aikana avustustoiminta on laajentunut Jordaniaan ja Libanoniin. Libanonissa lähes 90 000 ihmistä on paennut Israelin vastaisella rajalla käytäviä taisteluja pohjoisemmaksi. Plan on jakanut pakolaisille humanitaarista apua ja vauvoille tarkoitettuja tarvikepaketteja. Jordaniassa Plan vahvistaa lastensuojelua ja järjestää esimerkiksi psykososiaalista tukea pakolaisleireissä asuville lapsille ja perheille, joihin Gazan sota on vaikuttanut. Egyptin Planin työntekijät ovat tehneet valtavan työn saadakseen apua perille Gazaan. Tammikuussa Plan vei yhteensä viisi rekallista avustustarvikkeita Egyptistä Gazaan. 11 S uomen ulkoministeriö lakkauttaa kahdenvälisen kehitysyhteistyön neljässä maassa: Myanmarissa, Keniassa, Mosambikissa ja Afganistanissa. Tarve työlle ei ole näissä maissa loppunut, ja Plan International Suomi jatkaa lasten oikeuksien ja tasa-arvon edistämistä Mosambikissa ja Myanmarissa tyttö sponssien ja ulkoministeriön tuella. Kehitysyhteistyöja ulkomaankauppaministeri Ville Tavion (ps) tammikuussa ilmoittamien maaohjelmien lakkautusten taustalla ovat hallituksen leikkaukset kehitysyhteistyöhön. ”Hallitus lakkauttaa Mosambikin ja Myanmarin maaohjelmat. Tarve työlle ei kuitenkaan ole vähentynyt. Näissä maissa on edelleenkin paljon tehtävää tyttöjen oikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiseksi. Me emme ole lähdössä minnekään”, sanoo Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen. Planin työ jatkuu Myanmarissa ja Mosambikissa suomalaisten tuella Mosambik on yksi maailman haavoittuvimmista maista suuren luonnonkatastrofiriskin takia. Turvattomuuden ja väkivaltaisuuksien takia satoja tuhansia ihmisiä on joutunut muuttamaan kodeistaan. Myanmarissa elää lukuisia etnisiä vähemmistöjä, jotka ovat haavoittuvassa asemassa. Koronapandemian ja köyhyyden seurauksena monet lapset ovat jääneet pois koulusta ja menneet töihin. Planin kanta on, että kehitysyhteistyön leikkaukset ovat haitallisia ja heikentävät Suomen mahdollisuuksia puuttua kriiseihin. Ulkopolitiikalla ja kehitysyhteistyöllä Suomi voi luoda paremman elämän edellytyksiä miljoonille tytöille. Leikkaukset ovat pois tästä työstä.
P lan jakaa tänä vuonna ensimmäistä kertaa Planin tyttöpalkinnon. Palkinnon tarkoitus on nostaa esiin Suomessa toimivia ihmisiä ja yhteisöjä, jotka edistävät tyttöjen oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa. ”Tasa-arvo ei toteudu vielä missään maailman maassa, ja tytöt kaikessa moninaisuudessaan kohtaavat edelleen ihmisoikeusloukkauksia. Planin tyttöpalkinnolla haluamme vauhdittaa Suomen tasa-arvokehitystä ja samalla tehdä näkyväksi sitä, että tyttöjen kohtaamat haasteet ovat globaaleja – ne vain ilmenevät eri tavoin eri yhteiskunnissa”, Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen sanoo. Uuden palkinnon ehdokasasettelu avautuu huhtikuussa. Plan julkistaa voittajan kansainvälisen tyttöjen päivän aikaan lokakuussa. YK perusti 11.10. vietettävän kansainvälisen tyttöjen päivän Plan Internationalin aloitteesta kiinnittääkseen huomiota tyttöjen asemaan ja siihen, ettei maailma ole tasa-arvoinen. Kuka tahansa voi ehdottaa Planin tyttöpalkinnon saajaksi henkilöä tai tahoa, joka tekee merkittävää työtä tyttöjen oikeuksien edistämiseksi. Toiminta voi liittyä esimerkiksi sukupuoleen perustuvan väkivallan, hyväksikäytön tai tyttöjen sukuelinten silpomisen ehkäisemiseen, monimuotoisuuden Planin tyttöpalkinto nostaa esiin tasa-arvon puolustajia edistämiseen koulutuksessa ja työelämässä tai sellaisten ihmisten äänen vahvistamiseen, jotka eivät muuten tule kuulluiksi yhteiskunnassamme. Työ voi keskittyä vain kotimaahan tai sillä voi olla myös kansainvälistä vaikutusta. Voittajan valitsee tuomaristo, jonka jäsenet edistävät yhteiskunnan eri aloilla ihmisoikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa. Tuomaristoa johtaa vuonna 2024 kansanedustaja Fatim Diarra (vihr.), joka on Planin hallituksen jäsen. ”Sukupuoleen perustuva syrjintä, kehorauhan häirintä ja mahdollisuuksien puute eivät ole tyttöjen ongelmia vaan yhteiskunnan ongelmia. Vaatii rohkeutta haastaa eriarvoistavat rakenteet ja tehdä ennakkoluuloja näkyviksi. Siksi koen tärkeäksi, että voimme Planin tyttöpalkinnolla nostaa esiin ja tukea rohkeita ihmisiä, jotka raivaavat tietä tasa-arvolle joka päivä”, Diarra sanoo. Tuomaristoon kuuluvat Hoiwan toimitusjohtaja Fadumo Ali, S-ryhmän mediajohtaja Päivi Anttikoski, yrittäjä Sointu Borg, kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen (kok.), somevaikuttaja Joonas Pesonen, professori Helena Ranta, aktivisti Katariina Räikkönen, toimittaja-kirjailija Rauli Virtanen ja Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila. Palkinto koostuu juhlasta, jossa nostetaan esiin voittajan ja finalistien työtä, kunniakirjasta sekä palkintopokaalista. Planin tyttöpalkinto on jo vakiintunut osaksi kansainvälisen järjestön toimintaa Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Palkinto on saanut muissa Pohjoismaissa hyvän vastaanoton ja laajan näkyvyyden, ja yleisö on asettanut joka vuosi ehdolle kymmeniä tyttöjen oikeuksien puolustajia. Lue lisää: plan.fi/tyttopalkinto Ku va : Sa lla M er ik uk ka 12
P artioaitta lahjoitti 26 488 euroa Ympäristöbonuksista kertyneitä tuottaja Suomeen vasta muuttaneiden nuorten luontosuhteen ja ympäristötietoisuuden vahvistamiseen. Planin Lähiluonto tutuksi -hankkeen päätavoite on edistää nuorten kotoutumista ympäristökasvatuksella. Stean ja nyt myös Partioaitan tuella hanke vahvistaa nuorten luontosuhdetta ja ympäristöherkkyyttä sekä ohjaa heitä ilmastoystävällisiin elintapoihin. Samalla Plan rohkaisee nuoria toimimaan aktiivisina, ympäristötietoisina kansalaisina suomalaisessa yhteiskunnassa. Vastaavaa kokonaisuutta ei ole tällä hetkellä muualla tarjolla maahanmuuttajataustaisille nuorille sekä heidän kanssaan työskenteleville. ”Yhdessä nuorten kanssa tutustumme omaan lähiluontoon ja sen harrastusmahdollisuuksiin ja käymme läpi jokaisenoikeuksia. Näin luontosuhde vahvistuu ja halu pitää huolta ympäristöstä kasvaa. Myös luonnon hyvinvointivaikutukset ovat tärkeitä kotoutumisen alkutaipaleella oleville nuorille”, kertoo luontohankkeiden suunnittelija Anu Järvinen. ”Työskentelemme pääasiassa määräaikaisilla projektirahoituksilla, ja Partioaitan 365-klubilaisten tuen avulla työmme jatkuu myös tänä vuonna, mikä on ihan mahtavaa.” Ulkoiluja retkeilyvarusteiden vähittäismyyntiin erikoistunut Partioaitta tekee vuosittain Ympäristöbonus-lahjoituksen Suomen luonnon suojelemiseksi ja ulkona liikkumisen tukemiseksi. Yhdeksän vuoden aikana lahjoitusten kokonaissumma on noussut lähes miljoonaan euroon. Nuorten timantti nostaa esiin yhdenvertaisuutta P lan järjestää jälleen 13–18-vuotiaille nuorille suunnatun Nuorten timantti -vaikuttamistapahtuman 17.4. klo 13–14. Tapahtuma toteutetaan etänä striimattavana livelähetyksenä, mutta tapahtumatallenteen voi katsoa myös jälkikäteen. Koululuokat voivat seurata Nuorten timanttia omalta paikkakunnaltaan etänä tai ilmoittautua liveyleisöksi tapahtumaan. Tänä vuonna Nuorten timantin teemoja ovat yhdenvertaisuus ja antirasismi, joihin perehdytään vierailevien puhujien sekä audiovisuaalisten tuotantojen avulla. Nuorten timantti koostuu tunnin keskustelusta sekä syventävästä oppimateriaalista ja työpajoista. Lue lisää: plan.fi/nuortentimantti Globaalikasvatus kiinnosti opettajia Educa-messuilla E duca-messut kokosivat opetusalan ammattilaisia Helsingin Messukeskukseen tammikuun viimeisenä viikonloppuna. Plan esitteli palveluitaan yli 15 000 messuvieraalle. Globaalikoulun ja maahanmuuttajatyön hankkeet tekevät globaalikasvatusta ja maahanmuuttajatyötä monipuolisesti nuorten, opettajien ja muiden lasten ja nuorten parissa toimivien tahojen kanssa. ”Messuosastollemme pääsi tutustumaan upouuteen valokuvanäyttelyyn Muutos alkaa meistä, joka kertoo mosambikilaisista ihmisoikeusaktivisteista. Näyttely oli mahdollista kuunnella eri kieliversioina kuulokkeista, ja moni messuvieras löysi pisteeltämme pysähtymispaikan hälinästä, siirtymän toisen mantereen tunnelmiin ja uppoutumisen tärkeän sanoman pariin”, Planin kouluyhteistyön suunnittelija Ronja Karkinen kertoo. Planin valokuvanäyttelyt ovat ilmaiseksi kenen tahansa tilattavissa. Ne sopivat hyvin myös globaalikasvatukseen. Osaan näyttelyistä liittyy tehtävämateriaalia pedagogiikan tueksi. Lisätiedot: ronja.karkinen@plan.fi Partioaitan Ympäristöbonus tukee Planin maahanmuuttajatyötä 13
Kohti tasa-arvoista ja kriisinkestävää maailmaa M aailmanlaajuinen Plan International on sitoutunut edistämään erityisesti tyttöjen ja nuorten naisten oikeuksia, jotta voimme saavuttaa tasa-arvoisen ja oikeudenmukaisen maailman. Kehitysyhteistyö ohjelmamme poistavat tyttöjen kohtaamia haasteita ja syrjintää Afrikassa, Lähi-idässä, Amerikassa, Aasiassa ja Tyynenmeren alueella. Vuonna 2023 tuimme yli 41,6 miljoonaa alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta parantamaan elämäänsä. Heistä yli 22 miljoonaa oli tyttöjä. Tiedämme kokemuksesta, että kun tyttöjen oikeudet toteutuvat ja tasa-arvo edistyy, olemme kaikki vahvempia. Kumppaneidemme ja paikallisten yhteisöjen kanssa puramme haitallisia normeja, muutamme yhteiskuntia ja tuemme tyttöjä päättämään omasta elämästään. Teemme yhteistyötä nuorten aktivistien kanssa ympäri maailmaa. Vuonna 2023 vaikutimme yhdessä nuorten kanssa Dubain ilmastokokouksessa ja muilla kansainvälisillä ja kansal lisilla foorumeilla. Suomalainen Gunvor Kronman jatkoi kansainvälisen Planin hallituksen puheenjohtajana. Plan Internationalin pääjohtajana toimi kenialainen Stephen Omollo. Humanitaarinen työmme jatkoi laajenemistaan Vuonna 2023 autoimme 88 kriisissä ja katastrofissa ympäri maailmaa. Humanitaarinen työmme tavoitti 22,4 miljoonaa lasta ja aikuista, joista 5,2 miljoonaa oli tyttöjä. Nykyhistorian suurin globaali ruokakriisi syveni ja laajeni, joten jatkoimme kesäkuussa 2022 julistamaamme Red Alert -hälytystilaa koko vuoden 2023. Laajensimme nälkäkriisityön rahoitusta, asiantuntemuksen ja avun toimittamista sekä viestintää ja vaikuttamista, jotta ymmärrys tilanteen vakavuudesta lisääntyisi. Olemme asettaneet kahdeksan maata etusijalle nälkäkriisin lievittämisessä: Burkina Fason, Etiopian, Haitin, Kenian, Malin, Nigerin, Somalian ja Etelä-Sudanin. Keskeisimpiä toimiamme ovat elintarvikkeiden jakelu, käteisja arvoseteliavustukset, kouluateriat, aliravitsemusseulonta sekä lasten suojelu ja koulutus. Ne ovat ratkaisevan tärkeitä paitsi nälän vähentämisessä myös kriisin muiden haitallisten vaikutusten, kuten lapsiavioliittojen ja tyttöjen koulunkäynnin keskeytymisen, torjumisessa. Vastasimme myös akuutteihin humanitaarisiin kriiseihin, kun Ukrainan ja Gazan sotiin. 14
Varhaiskasvatusta parantavasta työstämme hyötyi 29 miljoonaa lasta ja aikuista. Paransimme 10,5 miljoonan ihmisen pääsyä laadukkaaseen koulutukseen. Työmme seksuaalija lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämiseksi tavoitti 30 miljoonaa ihmistä. Sukupuolisensitiivinen lastensuojelutyömme tavoitti 13,8 miljoonaa ihmistä. Tuimme 4,5 miljoonan lapsen, nuoren ja aikuisen aktivismia ja vaikuttamistyötä. Tarjosimme ammattikoulutusta, yrittäjyystaitoja ja työmahdollisuuksia 3,9 miljoonalle ihmiselle. PLAN INTERNATIONALIN VUOSI 2023 Työmme tavoitti 41,6 miljoonaa lasta, joista tyttöjä oli 22,2 miljoonaa . • Toimimme yli 80 maassa. • Työskentelimme 67 300 yhteisön kanssa. • Teimme yhteistyötä yli 42 000 kumppanijärjestön kanssa. Tarjosimme apua 88 humanitaarisessa kriisissä. • PLAN INTERNATIONALIN HUMANITAARINEN TYÖ 2023 Humanitaarinen työmme tavoitti 22,4 miljoonaa ihmistä, joista 5,2 miljoonaa oli tyttöjä. • Paransimme ruokaturvaa 29 ohjelmassa ja 25 maassa. • Edistimme lastensuojelua kriiseissä 43 ohjelmassa ja 28 maassa. • Tuimme koulutusta kriisien keskellä 33 ohjelmassa ja 25 maassa. • Jaoimme käteisapua 18 ohjelmassa ja 16 maassa. • Paransimme terveydenhuoltoa sekä seksuaalija lisääntymisterveyspalveluita kriisioloissa 12 ohjelmassa ja 12 maassa. 15
PLAN INTERNATIONAL SUOMEN VUOSI 2023 Vuonna 2023 teimme kehitysyhteistyötä Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa suomalaisten lahjoittajien tuella ja kansainvälisen kattojärjestömme avulla. Edistimme erityisesti tyttöjen koulutusta, nuorten työllistymistä, lasten ja nuorten osallistumista päätöksentekoon, seksuaalija lisääntymisterveyttä ja oikeuksia, lasten ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten suojelua sekä varhaiskasvatusta. Nelivuotinen kehitysohjelmamme My Body, My Future 2 jatkui toista vuotta ulkoministeriön ja tyttösponssien tuella. Toteutamme ohjelmaa Etiopiassa, Laosissa, Mosambikissa, Myanmarissa, Ugandassa ja Zimbabwessa. Tavoitteemme on edistää nuorten seksuaalija lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja nuorten työllistymistä. Ohjelman pääasiallinen kohderyhmä ovat 10–24-vuotiaat lapset ja nuoret, erityisesti tytöt. Pyrimme syvälliseen muutokseen yhteiskuntien ja yhteisöjen asenteissa ja normeissa. Työskentelemme tiiviisti paikallisten johtajien, opettajien, kasvattajien, kumppanijärjestöjen ja viranomaisten kanssa, jotta kestävä muutos on mahdollinen. Nuorten aktivistien sekä yhteisövapaaehtoisten tukeminen ja kouluttaminen on keskeinen osa kehitysohjelmaa. Pojilla ja miehillä on tärkeä rooli tasa-arvon edistämisessä, joten tuemme yhtä lailla heidän kuin tyttöjen ja naisten aktivismia. Saimme vuonna 2023 ohjelmalle ulkoministeriön myöntämää valtionavustusta kuusi miljoonaa euroa. Edistimme lasten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa myös EU:n tuella Etiopiassa, Mosambikissa ja Laosissa. Käytimme EU:n kehitysrahoitusta vuonna 2023 yhteensä 2,2 miljoonaa euroa. Jatkoimme myös YK:n väestörahaston (UNFPA) tuella seksuaalija lisääntymisterveysoikeuksien vahvistamista Myanmarissa, Ugandassa ja Zimbabwessa. Tuimme perheitä kriiseissä ja katastrofeissa Jatkoimme suomalaisten tuella Etiopiassa työtämme vaikean nälkäkriisin hillitsemiseksi. Paransimme ulkoministeriön rahoituksella puhtaan veden saantia, sanitaatiota ja hygieniaa sekä ruokaturvaa Oromian alueella. Edistimme haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten, erityisesti vammaisten, naisjohtoisten kotitalouksien, raskaana olevien naisten ja imettävien äitien sekä lasten terveyttä. Saimme myös Maailman ruokaohjelmalta (WFP) ja YK:n lastenrahastolta (UNICEF) rahoitusta Etiopian ruokaturvan vahvistamiseen ja aliravitsemuksen hoitoon. Mosambikissa edistimme 6–17-vuotiaiden maansisäisten pakolaislasten koulunkäynnin jatkumista konfliktin koettelemassa Cabo Delgadon maakunnassa. Vietnamissa saimme maaliskuussa päätökseen ECHO:n ja lahjoittajiemme tukeman katastrofivalmiushankkeen. Kahden vuoden aikana vahvistimme paikallisten yhteisöjen ja viranomaisten tietoja ja kehitimme inklusiivista ja tasa-arvoista ennakointia katastrofeja varten. ECHO-rahoituksen turvin jatkoimme työtämme parin vuoden tauon jälkeen Koillis-Nigeriassa. Kaksi vuotta kestävällä hankkeella turvaamme lasten turvallisen koulunkäynnin ja pääsyn lastensuojelupalveluiden pariin. Ukrainassa edistimme sodan keskellä elävien lasten ja nuorten sekä opettajien katastrofivalmiutta Ylen kanavilla järjestetyn Apua Ukrainaan -tukikonsertin ja hätäapurahastomme turvin. Järjestimme kouluissa pelillisiä turvallisuuskoulutuksia. Moldovassa tuimme Ukrainasta paenneiden lasten sopeutumista paikalliseen opetukseen ja yhteiskuntaan sekä järjestimme yhteistä toimintaa pakolaislapsille ja paikallisille lapsille. Säilytimme vahvan taloudellisen aseman ja käytimme varat tehokkaasti Kalenterivuoden 2023 kokonaistuottomme olivat 22,6 miljoonaa euroa. Käytimme keräämistämme varoista 80 prosenttia työhön lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä ja yhteisöjensä hyväksi. Edellisestä vuodesta tuottomme laskivat 0,3 miljoonaa euroa. Humanitaarisen työn avustukset muodostivat neljäsosan viime vuoden tuotoistamme. Noin neljäsosan tuotoistamme saimme lahjoittajiltamme ja kummeilta ja viidesosan ulkoministeriöltä. Loput tuotoistamme koostuivat yritysyhteistyöstä ja muista institutionaalisista rahoituksista ja avustuksista. 8 senttiä talousja henkilöstöhallintoon, IT-palveluihin sekä yleiseen hallintoon tehokkaan ohjelmatyön mahdollistamiseksi 80 senttiä lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä ja yhteisöjensä elinoloja parantaviin ohjelmiin 12 senttiä varainhankintaan työmme toteuttamiseksi ja uusien tukijoiden hankkimiseksi Jokaisesta saamastamme 1 eurosta käytimme vuonna 2023… Plan International Suomen humanitaarisesta työstä hyötyi 410 739 ihmistä 139 358 poikia 281 262 lasta 141 904 tyttöä 31 574 miehiä 129 477 aikuista 97 903 naisia Plan International Suomen humanitaarisesta työstä hyötyi 410 739 ihmistä 139 358 poikia 281 262 lasta 141 904 tyttöä 31 574 miehiä 129 477 aikuista 97 903 naisia Plan International Suomen kehitysyhteistyö 2023 muita 73 muita 37 92 154 poikaa 217 428 lasta 125 201 tyttöä 96 743 miestä 257 959 aikuista 161 179 naista Pitkäkestoinen kehitysyhteistyömme työmme tavoitti suoraan 475 387 ihmistä. Plan International Suomen kehitysyhteistyö 2023 muita 73 muita 37 92 154 poikaa 217 428 lasta 125 201 tyttöä 96 743 miestä 257 959 aikuista 161 179 naista 16
Joka viides kansanedustaja kuuluu Planin koordinoimaan tyttöryhmään Tyttöjen oikeudet ja kehitys -ryhmä on toiminut eduskunnassa vuodesta 2018. Ryhmän uudet puheenjohtajat pitävät maailman tyttöjen kannalta tärkeimpinä päämäärinä aseellisten konfliktien lopettamista ja rauhantyötä. Teksti : Senni Martikainen Kuvat: AARO KEIPI T yttöjen oikeudet, tasa-arvo ja globaali kehitys ovat asioita, joihin eduskunta vaikuttaa. Tällä hetkellä ajankohtaisia puheenaiheita Arkadianmäellä ovat esimerkiksi kehitysyhteistyön rahoitusleikkaukset sekä konfliktien vaikutukset tyttöihin ja naisiin. Eduskunnan Tyttöjen oikeudet ja kehitys -ryhmä eli ”tyttöryhmä” tuo yhteen kansanedustajat, jotka haluavat edistää työssään tyttöjen oikeuksia. Ryhmä on kasvanut ennätyssuureksi: noin joka viides kansanedustaja on tyttöryhmän jäsen. Ryhmä edistää poliittisia päätöksiä, jotka parantavat globaalisti tyttöjen oikeuksia, sekä tuo maailman tyttöjen asemaa esille poliittisessa ja julkisessa keskustelussa. Jäseneksi voivat liittyä kansanedustajat ja kaikki muut eduskunnassa työskentelevät. Tyttöryhmän puheenjohtajana toimii toisen kauden kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen (kok). Hän on pitänyt esillä muun muassa naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan 18
Eduskunnan tyttöryhmä järjestäytyi syksyllä tyttöjen päivänä. Ryhmäkuvaan ehtivät Planin pääsihteeri Ossi Heinänen, Fatim Diarra, Bella Forsgrén, Saara-Sofia Sirén, Pihla Keto-Huovinen, Nasima Razmyar ensimmäisessä rivissä ja Pinja Perholehto, Karoliina Partanen ja Anders Adlercreutz toisessa rivissä. Yhteensä tyttöryhmässä on lähes 40 jäsentä. Tyttöryhmän pitkäaikainen puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (vasemmalla) väistyi puheenjohtajan tehtävästä syksyllä 2023, ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen (oikealla). vastaista työtä ja sukuelinten silpomisen lopettamista. ”Tärkein asia kuluvalla eduskuntakaudella on saada aseelliset konfliktit loppumaan. Esimerkiksi Ukrainan sota ja Gazan tilanne uhkaavat vakavasti tyttöjen ja naisten oikeuksia”, Keto-Huovinen painottaa. Tyttöryhmän tasa-arvoisina varapuheenjohtajina ovat keskustan Hanna Kosonen ja SDP:n Pinja Perholehto. ”Tärkeintä on tehdä tasa-arvotekoja koko ajan. Yksi tasaarvoteko on, että haluan olla esimerkkinä omille tyttärilleni siitä, ettei ole väliä, onko tyttö, poika, mies tai nainen tavoitellakseen omia unelmiaan”, kolmannen kauden edustaja Kosonen sanoo. Ensimmäisen kauden edustaja Perholehto nostaa esille rauhan ja demokratian. ”Nyt kun maailmalla myllertää, maailman tyttöjen näkökulmasta ehdottomasti tärkeintä on rauhantyö ja se, että tytöt otetaan mukaan rakentamaan demokratiaa ja vakaampaa maailmaa”, Perholehto sanoo. Puheenjohtajisto kertoo olevansa vaikuttunut Planin pitkäjänteisestä ja asiantuntevasta työstä. ”Mä olen ihan Planin fani! Ei ole toista järjestöä, joka vaikuttaisi yhtä vahvasti sekä Suomen rajojen sisällä että myös ulkomailla”, Perholehto sanoo. Tyttöjen oikeudet ja kehitys -ryhmän perustivat vuonna 2018 kansanedustaja Jaana Pelkonen (kok.) ja Plan International Suomi. Plan toimii ryhmän asiantuntijasihteerinä, tarjoaa kansanedustajien työn tueksi ajankohtaista tietoa ja järjestää ryhmälle tilaisuuksia. Yksi vuoden kohokohdista on tyttöjen päivän tilaisuus, joka tunnetaan eduskunnassa jo perinteenä. Lisätietoa eduskunnan tyttöryhmän toiminnasta: plan.fi/eduskunnan-tyttoryhma 19
Tyttö ei ole missään turvassa Tytöt kokevat Zimbabwessa hälyttävän paljon turvattomuutta, nuoret aktivistit kertovat. He haluavat lisää avointa puhetta tyttöjen kohtaamista ongelmista. ”Umfazi uyabekezela.” Naisen täytyy kestää. Zimbabwelaiseen sanontaan kiteytyy yleinen suhtautuminen tyttöjen ja naisten turvallisuuteen. Näin kertoo video haastattelussa ryhmä tyttöjä ja nuoria naisia, jotka toimivat aktiivisesti Planin tukemassa toimintaryhmässä Amplifying Girls Through Digital Arts. Järjestö nostaa esiin ongelmia, haasteita ja tilanteita, joita tytöt kohtaavat Zimbabwessa. Aktivistit tuottavat muun muassa lyhytelokuvia, podcastia sekä digilehteä tyttöjen asemasta ja ihmisoikeuksista. Suomalaiset lahjoittajat ja ulkoministeriö tukevat Zimbabwessa Planin kehitysohjelmaa, joka edistää erityisesti teinityttöjen ja nuorten naisten seksuaalija lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia. Tavoitteena on taata tytöille mahdollisuus päättää itse omasta kehostaan ja tulevaisuudestaan. ”Ainakaan minua ei raiskattu” Turvallisuus julkisissa tiloissa on ihmisoikeus, mutta zimbabwelaisille tytöille tämä oikeus ei ole todellisuutta. Tyttöjen kokema turvattomuus on nuorten aktivistien mielestä hälyttävällä tasolla. He kertovat, ettei kyse ole yksittäisistä paikoista vaan häirintää ja vaarallisia tilanteita on kaikkialla paikasta riippumatta. Tytöt välttelevät kuitenkin erityisen vaaralliseksi kokemiaan paikkoja. Niihin kuuluvat muun muassa suuret ihmisjoukot ja baarien viereiset kadut. 17-vuotias Jaya* kertoo, ettei mene koskaan yksin markkinoille ruokaostoksille. Yleisintä on sanallinen häirintä. Jaya kertoo, että tytöt saavat ikäviä kommentteja miehiltä, oli tytön pukeutuminen tai ulkonäkö millainen tahansa. Monen suurin pelko on raiskaus. Marisa* kertoo, että useille tytöille on kehittynyt tapa suhteuttaa häirintä pahimpiin pelkoihin. Kyseessä on Marisan mielestä jokapäiväinen selviytymismekanismi. ”Ainakaan minua ei raiskattu, onneksi se oli vain puhetta,” hän kuvaa tyypillistä ajatusketjua. Tyttöjä syyllistetään vaatevalinnoista Turvattomuutta lisää aktivistien mielestä pedofilia. Vimbai* sanoo, että lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on Zimbabwessa todellinen ongelma. Se näkyy esimerkiksi kouluissa. ”Meille on kerrottu, ettei saa pitää Teksti: Katariina Maijala Kuvat: Amplifying Girls Through Digital Arts 20
Zimbabwen nuori väestö kasvaa nopeasti Zimbabwe sijaitsee eteläisessä Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Etelä-Afrikka, Botswana, Sambia ja Mosambik. Zimbabwen väestö kasvaa nopeasti. Tällä hetkellä väkiluku on noin 15,7 miljoonaa. Samaan aikaan eliniänodote on nousemassa. Vuonna 2015 eliniänodote oli 50,5 vuotta ja vuonna 2019 jo 60,7 vuotta. Merkittävin kuolinsyy on aids. Viimeaikaiset kriisit, kuten koronapandemia, talouskriisi ja korkea työttömyys, ovat heikentäneet tasa-arvoa Zimbabwessa. Esimerkiksi teiniraskaudet, sukupuoleen perustuva väkivalta ja varhaiset avioliitot ovat lisääntyneet kriisien myötä. Plan International on työskennellyt Zimbabwessa vuodesta 1986. Suomalaiset tyttösponssit ja ulkoministeriö tukevat työtä maassa. Kumppanuudet paikallisten järjestöjen kanssa ovat tärkeä osa Planin ohjelmatyötä Zimbabwessa. Lähteet: WHO, Plan International lyhyitä hameita, koska miesopettajat innostuvat liikaa”, Vimbai sanoo. Tytöt kertovat, että heitä syyllistetään ja mollataan vaatevalinnoista, vaikka heillä olisi päällään koulupuvut. Nyasha* toteaa turhautuneena, ettei tytöille turvallisia paikkoja ole missään. ”Kouluissa suojellaan miehiä, ei lapsia,” Nyasha sanoo. Jaya sanoo, ettei tyttöjen ole helppoa puhua pelosta ja turvattomuuden tunteesta vanhemmilleen. Jaya uskoo, että jos hän ottaisi asian puheeksi, vanhemmat selittäisivät häirinnän vaaraa ainoastaan tytön pukeutumisella. Häirintä laitettaisiin siis tytön syyksi. Sama ongelma liittyy aktivistien mielestä lähisuhdeväkivaltaan. Naisten on siedettävä ja vaiettava. Jos ja kun häirintää tai väkivaltaa tapahtuu, ”umfazi uyabekezela”. Asenteet muuttuvat hitaasti Amplifying Girls Voices Through Digital Arts -ryhmässä tytöt etsivät ratkaisuja tunnistamiinsa ongelmiin. Tärkeimpänä he pitävät avointa puhetta tyttöjen kokemuksista, peloista ja toiveista. Sosiaalisen median ansiosta he pystyvät tuomaan aiheitaan esille ympäri Zimbabwea. Ihmisille, joita ei voi saavuttaa median kautta, he haluaisivat sen sijaan järjestää tapahtumia. Tapahtumissa katsottaisiin esimerkiksi yksi aktivistiryhmän tuottamista lyhytelokuvista ja herätettäisiin keskustelua. Tytöt pohtivat, että turvallisuutta voitaisiin parantaa muun muassa lisäämällä valvontaa ja katuvalaistusta. Lisäksi tytöt tarvitsisivat itsepuolustustaitoja ja tietoa siitä, miten häirinnästä tai väkivallasta voi raportoida. Suurin osa nuorista aktivisteista sanoo, että ongelman juurisyiden ratkaiseminen tuntuu toistaiseksi lähes toivottomalta. He pitävät tällä hetkellä parhaana ratkaisuna tyttöjen itsepuolustusvalmiutta ja valvontaa. Asenteiden muuttamisen hitaus tuntuu ryhmästä turhauttavalta. ”Uskon, että menemme eteenpäin – hitaasti, mutta varmasti. Mutta tarvitsemme enemmän. Tarvitsemme enemmän”, Farai* sanoo. * Haastateltujen nimet on muutettu aiheen arkaluontoisuuden vuoksi. 21
Antora levittää mopolla tietoa tyttöjen oikeuksista T ytöt tahtovat vain turvallisen ja terveellisen ympäristön, jossa kasvaa aikuisiksi”, Antora, 16, sanoo. Tämän toiveen toteutuminen ei ole itsestään selvää Bangladeshin pohjoisosassa, missä monet perinteet ja sosiaaliset normit rajoittavat tyttöjen elämää. Antoran kaltaisten nuorten ansiosta haitalliset perinteet ja käsitykset sukupuolesta ovat kuitenkin alkaneet muuttua. Kummilapsesta tasa-arvon puolustajaksi Antora on ollut mukana Planin toiminnassa jo pitkään, sillä seitsemänvuotiaana hänestä tuli Planin kummilapsi. Planin tuella hän pystyi jatkamaan koulunkäyntiä perheen köyhyydestä huolimatta. "Perheelläni on ollut haasteita toimeentulon kanssa, eivätkä vanhempani ole saaneet kunnollista koulutusta. Perheessäni on ollut myös vääriä uskomuksia etenkin tyttöjen asemasta. Isosiskoni joutui kokemaan tämän omakohtaisesti, ja hän on kärsinyt siitä pitkään”, Antora kertoo viitaten sisarensa lapsiavioliittoon. Antora on osallistunut Planin koulutuksiin, joissa hän on oppinut tuntemaan omat oikeutensa sekä ymmärtämään tyttöjen kohtaamia haasteita. “Aiemmin en tiennyt lapsiavioliittojen syistä ja vaikutuksista. Nyt tiedän enemmän ja jaan tietoa myös muille.” Mopoa ajava tyttö ravistelee ennakkoluuloja Tänä päivänä Antora on itsevarma nuori, joka muuttaa asenteita ja parantaa tyttöjen asemaa. Antora hyödyntää mopoaan jakaakseen oppimaansa tietoa eteenpäin alueen yhteisöissä. “Aluksi vanhempani eivät halunneet minun ajavan mopoa, mutta nyt he ovat ylpeitä minusta. Olen inspiroinut myös muita yhteisöni tyttöjä”, Antora kertoo. Aina kun Antora ja hänen ystävänsä kuulevat jonkun tytön kohtaamista haasteista, he keskustelevat tilanteesta yhdessä ja etsivät ratkaisuja. Nuoret aktivistit haluavat, että kaikki heidän kotiseutunsa tytöt saavat tarvitsemaansa tukea ja voivat toteuttaa unelmiaan. “Elämäni on muuttunut Planilta oppimieni asioiden ansiosta. Nykyään en enää ajattele vain omaa elämääni vaan koko yhteisöäni ja yhteiskuntaamme. Tulevaisuudessa haluan työskennellä ammatissa, jossa voin auttaa yhteisöäni sekä heikommassa asemassa olevia ihmisiä.” Bangladeshilaisen Antoran isosisko joutui lapsena naimisiin. 16-vuotias Antora ei halua kokea samaa kohtaloa. Hän on aktiivinen tyttöjen oikeuksien puolustaja, joka kiertää mopollaan jakamassa tietoa. Teksti ja kuva: PLAN INTERNATIONAL 22
yritysuutiset DEI -kysymykset (DEI = diversity, equity, inclusion eli monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio) eivät ole saaneet koskaan aiemmin niin paljon paino arvoa kuin nyt. Yritykset ympäri maailmaa tunnustavat tarpeen omaksua ja edistää näitä periaatteita organisaation kaikilla tasoilla. Samaan aikaan monessa yrityksessä vallitsee epätietoisuus: miten tahtotila muutetaan käytännöksi ja kuinka muutos aidosti monimuotoiseksi organisaatioksi onnistuu? Konkreettiset DEI-toimenpiteet osana työn ja liiketoiminnan arkea osoittavat, ettei yritys ainoastaan tunnusta monimuotoisuuden tarvetta vaan myös pyrkii aktiivisesti luomaan turvallisen, muutosta ja kasvua edistävän ympäristön. Tälle matkalle lähteminen voi tuntua yhtä pelottavalta kuin vuorelle kapuaminen, mutta hyvä uutinen on, että nykypäivän tiedon aikakaudella resursseja on helposti saatavilla. Lisäksi saatavilla on DEI-kysymyksiin erikoistuneita konsultteja, jotka ovat valmiita räätälöimään etenemissuunnitelman yhdessä yrityksen kanssa. Ymmärrys muutostarpeesta ja aito tahtotila ryhtyä toimeen luovat mahdollisuuden mielekkäälle muutokselle. Kun organisaatio alkaa toteuttaa DEI-suunnitelmaansa, on ratkaisevan tärkeää seurata johdonmukaisesti edistymistä ja tehdä matkan varrella tarvittavat korjausliikkeet ja muutokset. Monimuotoisuus tarkoittaa muutakin kuin sitä, että työyhteisössä tai tiimissä on eri taustoista tulevia ihmisiä. Rekrytoinnissa on painotettava työnhakijoiden ansioita ja ehkäistävä systemaattisesti syrjintää, joka liittyy hakijan ikään, Teksti: Baharak Bashmani Monimuotoisuus on avain nykyaikaisen organisaation menestykseen etnisyyteen, suku puoleen, uskontoon, seksuaaliseen suuntautumiseen, vammaan tai muuhun mahdolliseen syrjintäperusteeseen. Jotta monimuotoisuuden mahdollisuudet voidaan todella hyödyntää, eri taustoista tulevien ihmisten tulee päästä mukaan päätöksentekoon. Monimuotoisuuden vahvistaminen kaikilla työelämän osa-alueilla on tehokas keino purkaa ja torjua rakenteellista rasismia. On tärkeää huomata, ettei monimuotoisuutta saavuteta työpaikoilla pelkästään palkkaamalla työntekijöitä monista taustoista, vaan se edellyttää turvallisen ja osallistavan ympäristön luomista. Jokaisen työn tekijän täytyy voida tuntea itsensä aidosti kuulluksi ja arvostetuksi. Monimuotoisuus tarkoittaa usein pohjimmiltaan organisaation rakenteen perusteellista uudelleentarkastelua. Se edellyttää, että yritys takaa työn tekijöille yhtäläisen edustuksen, tarjoaa yhtäläiset mahdollisuudet ja edistää keskinäisen kunnioituksen ilmapiiriä. Näin yritys voi paitsi sopeutua muuttuviin aikoihin myös menestyä hyödyntämällä monimuotoisen työvoiman tuomia ainutlaatuisia näkökulmia ja kykyjä. Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio eivät ole ohimeneviä trendejä tai tyhjiä iskulauseita, vaan ne ovat nykyaikaisen ja menestyvän yrityksen peruspilareita. Pysyäkseen merkityksellisinä ja kilpailukykyisinä organisaa tioiden on sisällytettävä nämä periaatteet perusarvoihinsa ja käytäntöihinsä. Näin yritykset rakentavat valoisampaa ja reilumpaa tulevaisuutta. Kirjoittaja on Plan International Suomen yritysyhteistyön päällikkö. 23
vapaaehtoiset Vuoden Plan-aktiivi haluaa edistää lasten oikeuksia lähellä ja kaukana Vuoden 2023 Plan-aktiiviksi valittu raahelainen Mira Mämmelä haluaa edistää lasten hyvinvointia ja sukupuolten tasa-arvoa. I hmisoikeuksiin, tasa-arvoon ja varsinkin lapsiin liittyvät asiat ovat minulle hyvin tärkeitä. Haluan edistää jotenkin sitä, että maailman lapset voisivat paremmin”, kertoo vuoden 2023 Plan-aktiiviksi valittu Mira Mämmelä Raahesta. Lasten ja nuorten toimintaterapeuttina työskentelevä Mira on seurannut useina vuosina Planin tyttöjen päivän kampanjaa. Viime vuonna hän ilmoittautui mukaan vapaaehtoiseksi. ”Päätin kokeilla, lähtisikö meidän pikkukaupunkimme mukaan tyttöjen päivään. Oli helppo saada ihmisiä mukaan, koska olin monille jo ennestään tuttu lasten ja nuorten asioissa. Pieneltä paikkakunnalta löytyi mahtavaa talkoohenkeä.” Liikunnan riemua ja puhetta tyttöjen oikeuksista Mira suunnitteli tyttöjen päivän ohjelman Raahen kaupungin viestinnän ja liikuntatoimen kanssa. Plan järjesti yhdessä paikallisten urheiluseurojen kanssa maksuttomia urheilutapahtumia, joissa jaettiin myös Planin materiaaleja. Mukana olleet urheiluseurat nostivat sosiaalisessa mediassa esiin omia tyttöjään. Tytöt saivat kertoa, millaista on harrastaa urheilua, joka on mielletty poikien lajiksi, kuten jääkiekkoa tai jalkapalloa. ”Saimme jaettua liikunnan riemua lapsille ja ehkä sytytettyä kipinää joillekin tuleville harrastajillekin. Ennen yhtä jääkiekko-ottelua pidin avajaispuheen, jossa kerroin tyttöjen päivän merkityksestä ja miksi sitä vietetään.” Mira on tehnyt vapaaehtoistyötä myös omien lastensa kyläkoulun vanhempainyhdistyksessä. Hänelle on tärkeää auttaa lapsia lähellä ja kaukana. ”Työssäni toimintaterapeuttina näen, miten avainasemassa lapset ja nuoret ovat siinä, että meillä on kestävä tulevaisuus tällä maapallolla. Haluan auttaa maailman lapsia, ja samalla vapaaehtoistyö vaikuttaa myös omalla lähialueellani.” Yhteinen päämäärä Tyttöjen päivästä tuli Raahessa koko kaupunkia yhdistävä tapahtuma, josta oltiin ylpeitä. Miran valintaan vuoden aktiiviksi vaikutti se, miten hän sai kaupungin organisaation ja lukuisat urheiluseurat mukaan. Mira sai tunnustuksen joulukuussa. ”Mira on osoittanut erityistä sitoutumista vapaaehtoistyöhön. Tyttöjen päivänä Raahessa oli monipuolisesti erilaista ohjelmaa, ja myös viestinnästä huolehdittiin. On ollut ilo seurata, kuinka hän on koordinaattorina saanut leviämään innostuksen tyttöjen oikeuksien puolesta”, sanoo Planin vapaaehtoistoiminnan suunnittelija Ronja Karkinen. Miran mielestä hienoimpia kokemuksia vapaaehtoistyössä oli yhteistyö kotikaupungin ihmisten ja Planin kanssa. Kaikilla oli yhteinen päämäärä. ”Kaiken kruunasi lasten riemu tapahtumissa. Eräs kävijä kävi myös sanomassa minulle, ettei ollut osannut ajatellakaan, miten haastavaa urheilun harrastaminen voi olla tytöille. On hienoa saada jaettua tietoa eteenpäin”, Mira sanoo. ”Tyttöjen kohtaamat haasteet eivät ole vain kehittyviin maihin keskittyviä ongelmia, vaan näkyvät ihan joka paikassa, täällä Suomessakin. On mahtavaa saada lisättyä tietoisuutta siitä, millaisia haasteita lapset kohtaavat. On lottovoitto, jos saa yhdenkin ihmisen ajattelemaan uudella tavalla.” 24 Ku va : La ur a M au nu
P lanin aktiivit ja nuorten ryhmien jäsenet kokoontuivat yhteen inspiraatiopäivässä helmikuun alussa. Tänä vuonna teemana olivat seksuaalija lisääntymisterveys -ja oikeudet. Osallistujat saivat syventävää tietoa siitä, mitä seksuaalija lisääntymisterveys ja -oikeudet tarkoittavat, ja kuulivat Planin monipuolisesta työstä näiden oikeuksien edistämiseksi. Iltapäivän työpajoissa planilaiset pääsivät muun muassa ideoimaan kansainvälisen kuukautispäivän 28.5. vaikuttamista ja luomaan tabuja purkavan Tiktok-videon. ”Innostuneet aktiivimme ja nuoremme ovat valtava voimavara, ja päivä yhdessä oli jälleen nimensä mukainen! Yhtä osallistujaamme lainaten: sydäntä lämmittää kiitollisuus, että saa mahdollisuuden viettää päivän viisaiden ihmisten kanssa tärkeiden teemojen ympäröimänä”, Planin vapaaehtoistoiminnan suunnittelija Ronja Karkinen sanoo. Seksuaalioikeudet puhuttivat Planin inspiraatiopäivässä 25 Vapaaehtoisten ja aktivistien vuosi 2023 Onneksi olkoon upeasta vuodesta 2023, vapaaehtoisemme ja aktivistimme! Tiesittekö, että yhdessä saimme viime vuonna aikaa näin huikeita tuloksia? » Nuoret aktivistimme järjestivät yhteensä 170 eri tapahtumaa ja tapaamista 68 paikkakunnalla ympäri Suomea ja verkossa. Niihin osallistui 19 840 ihmistä. » Suositut valokuvanäyttelymme tasa-arvon ja kestävän kehityksen teemoista olivat esillä 23 kertaa 12 eri paikkakunnalla, ja ne tavoittivat arviolta 6 900 katsojaa. » Tyttöjen päivän ympärillä syys-lokakuussa vapaaehtoisemme järjestivät urheiluteemaisia tapahtumia ympäri maata. Mukana oli myös yli 100 kirjastoa. Tavoitimme tyttöjen päivän aikaan 26 000 ihmistä. » Suomalaisten ja ugandalaisten nuorten ilmastovaikuttajaryhmä teki vaikuttamistyötä Dubain ilmastokokouksessa, tapasi päättäjiä, järjesti kansainvälisen webinaarin ja kirjoitti mielipiteitä mediaan. » Järjestimme kolmatta kertaa kouluille suunnatun Nuorten timantti -vaikuttamistapahtuman, johon osallistui noin 1 500 oppilasta 50 koulusta 35 eri paikkakunnalta. Tapahtuman suunnitteli ja toteutti 15 nuorta eri toimintaryhmistämme. » Lastenhallitus teki muun muassa vaalivaikuttamista tasa-arvon puolesta ja järjesti päättäjille monipuolisia tilaisuuksia. Ryhmä tavoitti tapahtumissaan ja tempauksissaan 6 680 ihmistä. Ku va : Sa lla M er ik uk ka
Kummit ja tyttösponsSIt H aminalainen Tapio Sorjonen on toiminut Plan-kummina jo 25 vuotta. Eläköityneen yrittäjän perheeseen kuuluu vaimon lisäksi kolme aikuista lasta ja viisi lastenlasta. ”Kuulin Planista ensimmäisen kerran ennen vuosituhannen vaihdetta, kun aloimme tutkia mahdollisuutta ryhtyä kummeiksi. Halusimme vaikuttaa omalta pieneltä osaltamme toisen ihmisen tulevaisuuteen”, Tapio kertoo. ”Toisten auttaminen tuo aina hyvää mieltä” L apsuudessaan Sia Oulo oli Guinean ensimmäinen Plan-kummilapsi. Nyt 30-vuotiaana hän on kouluttautunut maatalousinsinööriksi ja työskentelee asumisolojen parantamiseksi Guéckedoussa. "Olin kummilapsena vuosina 1994–2006. Kummini Nancy jakoi minulle tietoa maastaan kirjeissään ja rohkaisi minua aina jatkamaan koulunkäyntiä sekä osallistumaan nuorille suunnattuun toimintaan. Hänen kannustuksensa merkitsi minulle erittäin paljon”, Sia kertoo. Koko lapsuutensa Sia kävi Planin rakentamissa ja tukemissa kouluissa. Hänet kutsuttiin osallistumaan Planin työ pajoihin ja koulun ulkopuolisiin aktiviteetteihin, joissa hän oppi viestintää sekä vaikuttamisja elämäntaitoja. Hän perehtyi Planin tuella myös tietokoneisiin ja internetin turvalliseen käyttöön. "Uusien asioiden oppiminen sai minut rohkaistumaan ja lisäsi avarakatseisuuttani. Suurin vaikutus näkyi parantuneessa koulumenestyksessäni.” Sia halusi osallistua Planin toimintaan myös kummilapsiajan päätyttyä. Opintojensa jälkeen Sia työllistyi edistämään yhteisöjen hyviä hygieniakäytäntöjä koronapandemian aikana. "Entisenä kummilapsena haluan parhaani mukaan edistää lasten hyvinvointia, puolustaa heidän oikeuksiaan ja taistella kaikenlaista lapsiin, erityisesti tyttöihin, kohdistuvaa väkivaltaa vastaan”, Sia sanoo. ”Kummini kannustus sai minut menestymään” Tällä hetkellä perheen kummilapsena on etiopialainen Meseret-tyttö, joka täyttää keväällä 11 vuotta. Yhteydenpito ajoittuu lähinnä syntymäpäiviin. ”Onnittelujen lisäksi kerromme omia kuulumisia. Olemme lähettäneet myös kuvia Suomesta. Oma Planin kirjeenvaihtoosio on helppokäyttöinen ja tarpeellinen.” Kummius on tuonut mukanaan pääosin hyviä muistoja. ”Olen aina iloinen kuullessani, että kummilapsi käy koulua ja on saanut olla terveenä. Ja kun yhteisö voi hyvin. Surullisin uutinen oli se, kun ensimmäinen kummilapseni kuoli kuumetautiin.” Tapio kokee, että Planin työssä on monta tärkeää osa-aluetta, kuten terveydenhuollon ja koulutuksen parantaminen, tasa-arvon edistäminen ja yhteisöjen tukeminen. ”Suosittelen lämpimästi kummiutta, sillä toisten auttaminen tuo aina hyvää mieltä. On mielenkiintoista seurata oman kummilapsen kehitystä ja kiva kuulla muun muassa opintojen edistymisestä. Plan ja Planin kaltaiset toimijat tekevät osallistumisen helpoksi ja näin ollen madaltavat kynnystä ryhtyä kummiksi.” ”Haluan myös kiittää kummeja, jotka tuovat hymyn tuhansien lasten kasvoille. Olen ylpeä Plan-vuosistani. Monet paikkakuntani lapset ovat päässeet kouluun ja saavuttaneet tutkinnon eri aloilla.” Plan työskentelee tällä hetkellä Guineassa yli 650 yhteisön ja 30 000 kummilapsen kanssa. 26
27 Ajantasaisilla yhteystiedoilla varmistat, että saat kaikki lähettämämme viestit. Viestien vastaanottaminen sähköisesti joko Oma Plan -palvelussa tai sähköpostitse vähentää kulujamme, jolloin voimme käyttää jokaisen säästyvän sentin työhömme maailman lasten hyväksi. Yhteystietojen päivitys onnistuu Oma Planin kautta osoitteessa plan.fi/omaplan tai sähköpostitse lahjoittajapalveluun: info@plan.fi Vastaamme mielellämme kaikkiin kummiuteen ja lahjoittamiseen liittyviin kysymyksiin. Puhelin 09 6869 8030 (ma–to klo 11–13). Sähköposti: info@plan.fi Olethan päivittänyt yhteystietosi? Lahjoittajapalvelu on tukenasi Vaihda paperilasku kouluateriaksi! K olahtaako postiluukustasi tukimaksun paperilasku? Sen lähettämisestä koituvalla vuositason summalla saisimme tarjottua esimerkiksi kouluruokailut kahdeksalle lapselle kahdeksi viikoksi tai puhdasta vettä kuudelle perheelle puoleksi vuodeksi. Vaihtamalla e-laskuun autat meitä säästämään kustannuksissa. Pienellä teolla on siis suuri merkitys! Näin laadit hyvän testamentin 11.4. klo 12 –14 Onko sinulla kysymyksiä testamentin laatimisesta? Olet tervetullut Planin kaikille avoimeen webinaariin. Lakiasiantuntija Sara Kortesoja käy läpi testamentin kirjoittamiseen liittyviä tärkeitä kysymyksiä ja auttaa sinua laatimaan testamenttisi veloituksetta. Webinaari: Ilmoittaudu mukaan ja tutustu testamentin laatimiseen veloituksetta verkossa: plan.fi/testamentti
plan-palat Plan-lehti uudistuu, tule mukaan lukijapaneeliin PLAN KOKKAA Mustapavut ovat suosittu raaka-aine Keskija Etelä-Amerikassa. Maukkaat kuituja proteiinipitoiset pavut pitävät nälän pitkään loitolla. Ne taipuvat monenlaisiin ruokiin, kuten muhennoksiin, salaatteihin ja keittoihin. Suomessa mustapapuja myydään sekä liemeen säilöttyinä että kuivattuina. Kuivapapuja on liotettava ennen käyttöä. Vegaaninen mustapaputäyte tortilloihin tai tacoihin valmistuu pannulla nopeasti ja säilyy maukkaana jääkaapissa muutaman päivän. Sen kyljessä maistuvat esimerkiksi tuore korianteri, tomaattisalsa ja guacamole. AINEKSET: 2 tlk liemeen säilöttyjä mustapapuja tilkka öljyä 1 salottisipuli ½ tuore chilipalko 1 limen mehu ½ tl suolaa 1 rkl juustokuminaa tilkka vettä VALMISTUS: Hienonna sipuli ja puolikas chilipalko. Huuhtele liemeen säilötyt pavut lävikössä runsaalla vedellä. Kuullota sipulia ja chiliä hetki rasvassa pannulla tai kasarissa ja lisää mustapavut. Paista keskilämmöllä noin 10 min ja muussaa lopussa pavut paistolastalla. Jos haluat juoksevamman rakenteen, lisää hieman vettä seokseen. Halutessasi voit soseuttaa pavut sauvasekoittimella. Mausta suolalla, juustokuminalla ja limemehulla. Tarjoile tortillan tai tacon sisällä muiden lempitäytteidesi kanssa. Mustapavuista puhtia tortilloihin H aluatko vaikuttaa Plan-lehden sisältöön, rakenteeseen ja ilmeeseen? Uudistamme kevään aikana niin printtilehteä kuin digilehteä. Etsimme mukaan lukijaraatiin eri ikäisiä ja eri puolilla Suomea asuvia lukijoita. Raatilaiset pääsevät kertomaan mielipiteensä lehdestä ja sen uudistuksista sekä esittämään ratkaisuja siihen, miten lehtemme vastaisi entistä paremmin Planin tukijoiden ja kumppaneiden tarpeisiin. Kiinnostuitko? Ilmoittaudu mukaan: toimitus@plan.fi 28
PLAN KUUNTELEE PLAN LUKEE PLAN KATSOO Malli Aja Daffeh on noussut viime vuosina yhdeksi Suomen näkyvimmistä tyttöjen sukuelinten silpomisen vastustajista. Hän on puhunut neljävuotiaana kokemastaan silpomisesta ja vaatinut kaikkien tyttöjen suojelua haitalliselta perinteeltä. Daffeh on ollut mukana myös Planin silpomisen vastaisissa kampanjoissa, viimeksi helmikuussa. Ylen vaikuttava dokumenttisarja ”Kokonainen” seuraa kuuden jakson verran Aja Daffehin matkaa sukuelinten korjausleikkaukseen. Daffeh tapaa terveydenhuollon asiantuntijoita, käy taideterapiassa, keskustelee perheensä ja ystävien kanssa sekä pohtii kokemaansa kameralle. Daffeh puhuu silpomisen vaikutuksista häkellyttävän avoimesti ja koskettavasti. Virtsaamisvaikeuksien ja yhdyntäkipujen lisäksi silpomisesta on seurannut hänelle paljon pelkoa ja häpeää. Daffeh on esimerkiksi pelännyt pitkään, ettei pysty saamaan lapsia. Häpeä silpomisesta on heijastunut hänen ihmissuhteisiinsa ja minäkuvaansa. ”Mä en malta odottaa, että pääsen tapaamaan sen naisen, joksi mun piti kasvaa”, Aja Daffeh sanoo. Vaikka sarja käsittelee vakavaa ihmisoikeusloukkausta, sen pohjavire on elämänmyönteinen. Daffeh toteaa, että niin kauan kuin on elämää, muutos on mahdollinen. Jos valkoinen nainen ihastuu jatkuvasti mustiin miehiin, onko kyseessä fetissi? Jos suomalainen reppureissaaja ei jaa matkabudjettiaan köyhyydessä eläville paikallisille, onko hän ahne riistäjä? Ja onko tällaisista asioista sallittua puhua? Tiedostavan valkoisen matkailijan elämä on täynnä moraalisia dilemmoja Maija Laura Kauhasen romaanissa ”Ihme köynnös”, joka pureutuu terävästi ja hulvattomasti valkoisuuteen eriarvoisessa maailmassa. Kirjan minä kertoja on matkustanut nicaragualaiselle saarelle kirjoittamaan ja nauttimaan elämästä halvassa trooppisessa paratiisissa. Juhliminen ja seksi täyttävät hurmaavan itseironisen kertojan päivät, kunnes maailmanlaajuinen koronapandemia mullistaa arjen ja heittää elämän tapareissaajan eteen uusia eettisiä kysymyksiä. Ihmeköynnöksen kerronta kiemurtelee runsaana ja kiehtovana kuin kirjalle nimen antanut kasvi. Eräänlaisena punaisena lankana kulkee kertojan lomaromanssi nicaragualaiseen Hummerinpyytäjään. Etnisyyden ja etuoikeuksien lisäksi kirjan tärkeiksi teemoiksi nousevat monisuhteisuus sekä seksija kehopositiivisuus. Ihmeköynnös tarttuu myös Nicaraguan poliittiseen tilanteeseen, joka on ajankohtainen Planinkin työn kannalta: Plan joutui lopettamaan toimintansa maassa kansalaisyhteiskunnan kaventumisen vuoksi. Maija Laura Kauhanen: Ihmeköynnös. Otava 2024. Kokonainen, 2024, katsottavissa Yle Areenassa. Valkoisen maailmanmatkaajan kootut dilemmat Sota Gazassa jatkuu, ja siviiliuhrien sekä inhimillisen kärsimyksen määrä on kasvanut valtavaksi. Yksi tapa osoittaa tukea gazalaisille on tutustua palestiinalaiseen kulttuuriin ja nostaa esiin palestiinalaisia taiteilijoita. Galileassa, miehitetyssä Palestiinassa, syntynyt Sanaa Moussa on yksi modernin palestiinalaisen kansanmusiikin näkyvimmistä edustajista. Laulaja itse luonnehtii, että hänen klassisesta ja folk-musiikista ammentava musiikkityylinsä juontaa juurensa palestiinalaisten kollektiivisesta muistista. Moussa on tehnyt runsaasti tutkimustyötä nostaakseen esiin jo unohtunutta traditionaalista musiikkia. Moussan ensimmäinen levy ”Ishraq – Reminiscence on Palestinian traditional music” (2010) esitteli kuulijoille uudenlaisen tulkinnan perinteisestä palestiinalais musiikista. Toinen levy ”Hajess – Obsession” (2016) sisältää myös runsaasti fuusiovaikutteita eri puolilta maailmaa. Lisäksi Moussa on julkaissut useita singlejä. Hänen kappaleidensa tunnelma tempaa mukaan kaihoisalle, kauniille matkalle vaihtuviin aikakausiin ja paikkoihin. Moussa on esiintynyt konserttilavoilla ympäri maailmaa, ja hänen musiikkiaan voi kuunnella lukuisissa suoratoistopalveluissa. Musiikkiuransa ohessa Moussa on tehnyt merkittävän luonnontieteellisen uran. Hän on neurologian tohtori. Rohkean edelläkävijän voimauttava tarina Musiikkia Palestiinan yhteisestä muistista Sanaa Mussa: Ishraq (2010) ja Hajess (2016), kunneltavissa esim. Spotifyssa Koonnut Iida Riekko 29
Ku va : A do be St oc k Tervetuloa Maliin Junior-Planin matkassa! Mali on Länsi-Afrikan toiseksi suurin maa, jonka väestö kasvaa nopeasti. Maassa on yli 21 miljoonaa asukasta. Mali on yksi maailman köyhimmistä maista, ja siellä on tällä hetkellä levotonta. Aseelliset taistelut, rikollisuus ja hyökkäykset avustusjärjestöjä kohtaan vaikeuttavat ihmisten elämää. Suuri osa Malista sijaitsee Saharan autiomaassa. Maan eteläja keskiosissa virtaa Nigerjoki. Malissa asuu useita eri kansoja, ja maassa puhutaan jopa 66 eri kieltä. Osa kansoista on paimentolaisia. Se tarkoittaa, että he muuttavat karjaeläintensä kanssa veden ja ravinnon perässä. Lähes puolet malilaisista on alle 15-vuotiaita. Plan tukee lapsia jatka maan koulunkäyntiä kriisioloissakin ja auttaa heitä tuntemaan oikeutensa. Plan on työskennellyt Malissa lähes 50 vuotta, jo vuodesta 1976. Aw ni ce! Olen leijona. Minua kutsutaan uljaan ulkomuotoni vuoksi myös eläinten kuninkaaksi. Saatan kasvaa jopa kahden ja puolen metrin pituiseksi ja 250 kilon painoiseksi. Urosten suuri harja vahvistaa mahtavaa vaikutelmaa. Suurin osa meistä elää Afrikan savanneilla laumoissa. Vaikka laumaa johtaa uros, naaraat huolehtivat metsästyksestä, koska niillä on kevyempi ruumiinrakenne. Lauman naaraat ovat usein sukua toisilleen ja metsästävät mielellään porukalla. Me leijonat karjumme usein yhdessä, ja kantava äänemme kuuluu kilometrien päähän. Karjumalla pidämme tunkeilijat loitolla ja vahvistamme laumamme yhteenkuuluvuutta. Saalistamme niin pieniä kuin suuria eläimiä. Olemme ravintoketjun huipulla! Suuren osan ruuastamme varastamme hyeenoilta, sillä meille kelpaavat myös eläinten raadot. Leijona esiintyy monissa tarinoissa, uskomuksissa ja nimissä, sillä meidät nähdään useissa kulttuureissa voiman ja rohkeuden ruumiillistumina. Mietipä esimerkiksi Suomen jääkiekkojoukkuetta Leijonia, Narnian tarinoiden Aslania ja kuningas Rikhard Leijonamieltä! junior-plan 30
Aissata haluaa lääkäriksi Mali ei ole tällä hetkellä turvallinen maa. Köyhyyden ja poliittisten levottomuuksien vuoksi hallitus ja aseistetut ryhmät käyvät maassa taisteluita. Tämä on vaikuttanut lasten elämään esimerkiksi siten, että kouluja on suljettu. Plan on perustanut Pohjois-Maliin lapsiystävällisiä tiloja, jotka tarjoavat vaikeissa oloissa eläville lapsille suojelua, koulutusta ja varhaiskasvatusta. Viime vuonna lähes 6 000 lasta kävi Planin lapsiystävällisissä tiloissa Timbuktun, Gaon, Moptin ja Segoun alueilla. Ne tarjosivat lapsille turvallisen paikan, jossa he voivat jatkaa oppimistä, leikkiä ja saada henkistä tukea. "Minusta on todella kiva tulla Planin kerhotilaan, koska opin täällä paljon. Minulla on kavereita, joiden kanssa pidän hauskaa ja opiskelen. Teemme kaiken yhdessä”, kertoo 12-vuotias Aissata. ”Vanhempanikin todella arvostavat kaikkea sitä, mitä opin täällä. Luemme ja pidämme hauskaa. Kun meillä lapsilla on järkevää tekemistä, emme kuljeskele joella tai juoksentele kaduilla auringonpaahteessa.” Aissata kertoo, että haluaisi palata kouluun. Hänen tavoitteenaan on tulla lääkäriksi, jotta hän voisi auttaa muita ihmisiä. Väritä kuva Malilaiset kankaat ovat tunnettuja upeista väreistään ja kuvioistaan. 31
A TYTÖT TAHTOO MÄÄRÄTÄ OMASTA KEHOSTAAN PÄÄTTÄÄ ITSE ELÄMÄSTÄÄN ELÄÄ ILMAN VÄKIVALLAN PELKOA Lue lisää: plan.fi/tytöttahtoo Tänäkin naistenpäivänä #tytöttahtoo tasa-arvoa. Kiitos, että tuet työtämme tyttöjen oikeuksien ja tasa-arvon edistämiseksi.