plan 1/2021 KENIA Kiberan nuoret naiset puolustavat rohkeasti unelmiaan PLANIN TULOKSET 2020 Paransimme tyttöjen asemaa myös pandemian keskellä
Osallistu #eihymyilytä-kampanjaan ja puolusta tasa-arvoa kanssamme Sulje silmäsi ja laske kuuteenkymmeneen. Juuri kuluneen minuutin aikana 23 alaikäistä tyttöä joutui naimisiin. Saman minuutin kuluessa kuusi tyttöä joutui silvottavaksi. Nämä ovat vain muutamia niistä syistä, miksi #eihymyilytäkampanjamme on ajankohtainen – tyttöjen maailmassa on yhä liian vähän syitä hymyyn. #eihymyilytä-kampanjalla herätämme keskustelua tyttöjen ja naisten elämään vaikuttavasta epätasa-arvosta sekä nostamme esiin muutosta vaativia epäkohtia, joita tytöt ympäri maailmaa kohtaavat. Tasa-arvo vaatii tekoja toteutuakseen. Toimimalla yhdessä voimme turvata tytöille turvallisen lapsuuden ja tulevaisuuden täynnä mahdollisuuksia. Nyt haastamme mukaan myös sinut! Osallistu kampanjaan jakamalla hymytön omakuvasi Instagramissa tunnisteella #eihymyilytä ja kertomalla, mikä epätasa-arvossa ei hymyilytä sinua. Yksi kuvansa jakanut voittaa kaverikuvauksen palkitun valokuvaaja Meeri Koutaniemen kameran edessä. Merkitse siis #eihymyilytä-postaukseesi myös ystävä, jonka kanssa haluaisit voittaa kuvauksen. Samalla levität kampanjan tärkeää sanomaa. Tänä vuonna kampanjakasvoina ja vaikuttavissa hymyttömissä valokuvissa nähdään Koutaniemen lisäksi muun muassa tähtitieteilijä Esko Valtaoja sekä vaikuttajat Julia Thurén ja Kriselda Mustonen. Tule mukaan kampanjaan ja puolusta kanssamme tasa-arvoa! Lue lisää ja osallistu: plan.fi/eihymyilyta Äänestä ja osallistu kilpailuun Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa Candice Carty-Williamsin romaanin Queenie (lue arvostelu sivulta 29). Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi. Kerrothan myös osoitteesi. Lukijat valitsivat numeron 4/20 kiinnostavimmaksi jutuksi koskettavan reportaasin Vietnamin kadonneista tytöistä. Lukijapalkinnon voitti Leena Määttä Espoosta. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen lahjoittajapalvelustamme info@plan.fi. Onnea ja kiitos vastaajille! 2 PEFC/02-31-170 4041 0089 Plan 1/21 ?maaliskuu 2021 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Plan International Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Taitto: Tuija Sorsa Paino: Painotalo Plus Digital Oy. Painosmäärä: 30 000 kpl. Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa 2021. Plan International Suomi ? Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Paula Salovaara (pj.), Virpi Haaramo, Cristina Gomez Saari, Gunvor Kronman, Pasi Rajala, Eeva Salmenpohja, Tommi Tervanen ja Nasima Razmyar. Lastenhallituksen edustaja Priya Härkönen. Lahjoittajapalvelu: ma–to klo 11–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse lahjoittajapalveluumme 09 6869 8030. Keräyslupa: RA/2020/313 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakasja sidosryhmärekisteri. ajankohtaista
Vietämme pian merkkipäivää, jossa ei ole aihetta juhlaan: maailmanlaajuiset korona sulut ovat jatkuneet ympäri maailmaa jo vuoden. Tässä vuoden ensimmäisessä Plan-lehdessä (s. 20–22) kerromme tuloksista, joita saimme viime vuonna aikaan teidän, tukijoidemme ja yhteistyökumppa neidemme, ansiosta. Pandemian vuoksi tukenne on ollut kirjaimellisesti elintärkeää. Vuosi 2020 jää Plan International Suomen historiaan poikkeuksellisena ajanjaksona, joka pakotti järjestömme miettimään ja organisoimaan toimin tamme nopeasti uudelleen. Koronaviruspandemia vaikutti työhömme kaikilla tasoilla. Se heikensi jo saavutettuja parannuksia lasten asemassa ja tasa-arvossa ympäri maailmaa, vaikeutti pääsyämme yhteisöihin ja kouluihin, sulki yhteistyökumppaniemme palveluita, muutti työtapamme etätyöksi ja pakotti perumaan innostavia suunnitelmia. Silti pystyimme edistämään myös poikkeusoloissa tehokkaasti maailman heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeuksia. Te kummit, tyttösponsorit ja institutionaaliset tukijamme varmistitte, että työmme on taloudellisesti turvatulla pohjalla, ja te vapaaehtoisemme nostitte luovasti esiin toiminnallemme tärkeitä teemoja. Missiomme on nyt ajankohtaisempi kuin aikoihin. Haluamme oikeudenmukaisen maailman, jossa kaikkien lasten oikeudet toteutuvat. Siksi parannamme erityisesti heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen koulutusta ja suojelua. Koronapandemia on muistuttanut, että tytöt ovat kriiseissä kaikista heikoimmassa asemassa heihin jo valmiiksi kohdistuvan syrjinnän vuoksi. Jouduimme keskeyttämään viime keväänä merkittävän osan seksuaalija lisääntymisterveyttä edistävistä hankkeistamme pandemian vuoksi. Pystyimme kuitenkin kanavoimaan ulkoministeriön ja tyttösponsoreiden tuen tehokkaasti uudelleen koronaviruksen torjuntaan. Lisäsimme useissa maissa Aasiassa ja Afrikassa tietoa virukselta suojautumisesta ja paransimme puhtaan veden ja hygieniatarvikkeiden saatavuutta. Suomessa useimmat vapaaehtoisten tapahtumat, kouluvierailut ja maahanmuuttajanuorten kokoontumiset peruuntuivat tai siirtyivät. Suuri osa toiminnasta siirtyi kuitenkin onnistuneesti verkkoon. Olemme iloisia ja ylpeitä siitä, kuinka planilaisten me-henki on kantanut, vaikka olemme olleet jo pitkään fyysisesti erossa toisistamme. Toivottavasti alkanut vuosi tuo tullessaan myös inspiroivia live-kohtaamisia ja pääsemme pian jatkamaan täysipainoisesti tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistämistä. Lämmin kiitos kaikille tukijoillemme ja kumppaneillemme siitä, että mahdollistatte työmme lasten hyväksi myös pandemian aikana! Koko vuosi kertomukseen voi tutustua osoitteessa plan.fi/ toiminta2020. Edistämme lasten oikeuksia ja tasa-arvoa pitkittyvän pandemian keskellä Ossi Heinänen pääsihteeri Plan International Suomi 3 pääkirjoitus 4 Kiberan tytöt puolustavat unelmiaan 10 Uutisia maailmalta 12 Uutisia Suomesta 14 Rauli Virtasen silmin: Tytöt kriiseissä 20 Paransimme tyttöjen asemaa – myös poikkeusoloissa 23 ”On harhaluulo, etteivät naiset pystyisi samaan kuin miehet” 24 Vapaaehtoiset 26 Kummit ja tyttösponsorit 28 Plan-palat 30 Junior-Plan SISÄLLYS 4 20 14
4 Teksti: TSIGNE HOLME JA MAJA BYGVRÅ Kuvat: SIGNE VILSTRUP
5 Kiberan tytöt puolustavat unelmiaan FAITH “Olen ylpeä luovuudestani ja intohimostani” Matematiikan tehtävät muuttuivat tanssiviksi norsuiksi, tilastot lihansyöjäkasvien täyttämiksi viidakoiksi ja kirjainjonot satuhahmoiksi. Siltä koulukirjat näyttivät Faithin silmissä. Hän halusi vain piirtää, ja niinpä hän tarttui kynäänsä ja piirsi kirjansa ja vihkonsa täyteen. Faith kävi koulua Kenian pääkaupungin Nairobin ja koko Afrikan suurimmassa slummissa Kiberassa, jossa opettajilla ei ollut mahdollisuuksia tukea oppilaiden intohimoja ylitäysissä luokissa. Kun opettajat huomasivat Faithin piirtelyn, he nuhtelivat häntä. – Kiberassa lapset jäävät yksin. Aikuiset ovat aina kiireisiä tavoitellessaan seuraavaa ateriaa. Se on selviytymistaistelua. En rohjennut kertoa kellekään, että halusin taiteilijaksi, Faith kertoo. Kun hän oli 15-vuotias, eräs opettaja huomasi hänen lahjansa. Opettaja kannusti Faithia kehittämään kykyjään. Nyt Faith on 28-vuotias – ja ammatiltaan taiteilija. – Kesti pitkään saada kunnioitusta, mutta nykyisin tienaan elantoni maalaamalla. Olen todistanut, että voi seurata intohimoaan ja silti selviytyä. Luovan alan roolimallit ovat Kiberassa harvassa, joten Faith tiedostaa vastuunsa ja haluaa inspiroida nuorempiaan. – Olen ylpeä siitä, mitä olen saavuttanut. Minulle on tärkeää luoda taidetta, mutta yhtä tärkeää on välittää intohimoani eteenpäin. Opetan lapsille, että luovuudesta pitää olla ylpeä. KUMMIT TUKEVAT TÄTÄ TYÖTÄ Tapasimme Afrikan suurimmassa slummissa Kiberassa kuusi nuorta naista, jotka kertovat elämäänsä mullistaneista tapahtumista. Plan työskentelee yhdessä tyttöjen ja nuorten naisten kanssa, jotta tieto tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista lisääntyy – ja jotta yhä useampi kiberalainen nuori voi tavoitella haaveitaan.
6 AISHA * "Minun täytyy saada koulutus, jotta vältän adoptioäitini kohtalon” Vastasyntyneen vauvan vaimea itku kantautui neljän miehen korviin, kun he kävelivät Kiberan kujia matkalla moskeijaan. Miehet näkivät riepuihin ja sanoma lehtiin käärityn vauvan ruoantähteiden ja mudan seassa. Vauva oli Aisha. Hän oli arviolta kolmen päivän ikäinen, napanuorakaan ei ollut vielä irronnut. Miehet veivät vauvan naiselle, joka tunnetaan Kiberassa siitä, että hän huolehtii muiden hylkäämistä lapsista. Puoli vuotta myöhemmin Aishan adoptoi perhe, joka ei kuitenkaan aidosti kiintynyt tyttöön. Aishan lapsuus oli täynnä väkivaltaa ja hyväksi käyttöä. Isäpuoli paritti häntä, kun hän oli vasta lapsi. 15-vuotiaana hän joutui moniavioisen 72-vuotiaan miehen kolmanneksi vaimoksi. Aisha onnistui lopulta pakenemaan, mutta hänellä ei ole enää kotia. Nyt 22-vuotias Aisha nukkuu tuttaviensa sohvilla muutaman yön kerrallaan. Hän kantaa repussa koko omaisuuttaan. – Minun täytyy saada koulutus, jotta vältän adoptioäitini kohtalon. Hän on loukussa väkivaltaisessa liitossa, koska hänellä ei ole koulutusta eikä mahdollisuutta ansaita omaa elantoaan, Aisha sanoo.
7 ASHA "Haluan pysyä täällä ja muuttaa asioita” – Kiberassa kasvaminen on kuin kuplassa elämistä. Pienestä pitäen kohtaamme päivittäistä väkivaltaa. Monille koko elämä on selviytymistaistelua. Usein ei voi tietää, mistä saa seuraavan aterian. Tajusin vasta 16-vuotiaana, ettei kaikkialla ole samanlaista, Asha kertoo. Kun hän kasvoi, hän oppi naisen paikan: tulipesän ääressä tai lasta kantamassa. Ashalle sanottiin, etteivät naiset saa pitää ääntä tai vastustaa miehiä. Hän päätti kuitenkin toimia toisin. Nykyisin Asha opiskelee yliopistossa ja tienaa kirjoittamalla artikkeleita ja blogia. Hän vaikuttaa myös paikallispolitiikassa. – En ole paennut Kiberasta, vaan haluan pysyä täällä ja muuttaa asioita. Olen ylpeä siitä, että olen Kiberasta. Moni kiberalainen valehtelee kotipaikastaan, koska pelkää leimautumista tai sitä, ettei saa töitä. Kiberassa vierailee turisteja, jotka haluavat nähdä, miltä äärimmäinen köyhyys näyttää. Siellä haisee mätäneviltä jätteiltä ja ulosteilta. Katuja viemäriverkosto puuttuu. Sairaanhoitoja koulutuspalvelut ovat olemattomat, vaikka Kibera on yli miljoonan ihmisen kotipaikka. – Kokeilepa googlata meidät. Löydät vain kuvia ruostuneista peltihökkeleistä, nälkäisistä lapsista, jätteistä ja kurjuudesta. Jos kotipaikastasi kerrotaan tällaista tarinaa, päädyt todennäköisesti elämään mielikuvan mukaisesti, Asha sanoo. Ja siihen hän haluaa muutoksen.
8 EMMARIZA "Ensimmäistä kertaa luotan itseeni" – Tyttöjen suurin haaste Kiberassa on, että miehet yrittävät jatkuvasti päästä meihin käsiksi. Aina on oltava valppaana, Emmariza sanoo. Hän tietää, mistä puhuu – kuten miljoonat muutkin. Arvioiden mukaan noin 500 miljoonaa lasta ja nuorta kasvaa slummeissa ympäri maailmaa. Kiberan kaltaisilla alueilla erityisesti tyttöjen oikeus koulutukseen ja omasta kehostaan päättämiseen on usein uhattuna. Seksuaalinen häirintä ja väkivalta ovat yleisiä ja virkavallan luoma turva olematonta. Kun Emmariza oli 15-vuotias, hän tuli vahingossa raskaaksi. Hänen piti lopettaa koulunkäynti ja alkaa siivota ja pyykätä vieraissa kodeissa pientä korvausta vastaan. 17-vuotiaana Emmariza tapasi miehen, joka halusi naida hänet ja huolehtia hänen tyttärestään. Häitä ei kuitenkaan tullut. Sen sijaan Emmariza tuli uudelleen raskaaksi ja sulhanen jätti hänet. – Äitini oli niin häpeissään ja vihainen, että hän muutti takaisin kotikyläänsä. Emmarizan veli jäi yllättäen vastuuseen koko perheestä. – Veljeni heitti minut ja tyttäreni ulos. Seisoin kadulla keskellä yötä lapsi sylissäni ja toinen vatsassani. Meillä ei ollut paikkaa, mihin mennä. Emmariza sai kuitenkin Planilta pienlainan ja pystyi aloittamaan oman yritystoiminnan. Hän kauppasi ruokaa ovelta ovelle. Muutamassa vuodessa hän pystyi perustamaan oman kojun, josta myy keittoa, kakkuja ja leipää. – Ensimmäistä kertaa elämässäni luotan itseeni, Emmariza sanoo. Hänen lapsensa haaveilevat lääkärin ja lentokonemekaanikon ammateista. He pystyvät käymään koulua, koska heidän äidillään on nyt varaa kouluttaa lapsensa.
9 * Nimet on muutettu henkilöyden suojaamiseksi. FENNIE * "En pystynyt rakastamaan lastani” Oli satanut koko päivän. Bussia, jolla Fennie kulki koulusta kotiin, ei kuulunut. Niinpä hänen täytyi kävellä pitkä matka kotiin Kiberaan. Slummissa oli jo pimeää, eikä sen kaduilla ollut enää turvallista 14-vuotiaalle tytölle. Fennie halusi juosta, koska tiesi vanhempiensa odottavan. Slummin mutaiset kujat olivat muuttuneet sateessa vesivelliksi. Fennie puristi kirjojaan ja loikki pahimpien lammikoiden yli. Hän oli vain 300 metrin päässä kotoaan, kun vieras mies löi häntä lujaa selkään. Fennie kaatui, ja mies painoi hänen kasvonsa mutaan. Hyökkääjä uhkasi tappaa Fennien ja tämän perheen, jos tyttö huutaisi. Mies veti Fennien hameen ylös ja raiskasi hänet kadulla. Fennie ei muista, kuinka kauan makasi maassa. Kun mies oli mennyt, tyttö ei pystynyt nousemaan. Yhdeksän kuukautta myöhemmin Fenniestä tuli äiti. – En pystynyt rakastamaan lastani. En halunnut imettää häntä, ja hän laihtui. En ollut lainkaan valmis ryhtymään jonkun äidiksi. Mutta tyttäreni ei ole pyytänyt päästä tähän maailmaan, joten nyt velvollisuuteni on huolehtia hänestä, Fennie sanoo. JAQUELINE “Jotkut 17-vuotiaat eivät tiedä, miksi heillä on kuukautiset” – Tiedättekö, että kehonne kuuluu vain teille? Se ei ole hyödyke, jota miehet voivat käyttää, kun heille sopii, Jaqueline sanoo. Kuulijoina on kuusi tyttöä. Yksi heistä nyökkää, muut katsovat lattiaan. Jaqueline puhuu joka viikko yli 50 tytölle ja nuorelle naiselle koulutuksissaan, joilla on sellaisia nimiä kuin ”Miksi meillä on kuukautiset?”, ”Kyllä, voit sanoa miehelle ei” ja ”Raiskaus ei ole koskaan uhrin syytä”. Kiberassa kasvanut Jaqueline on vapaaehtoinen mentori, joka tukee alueensa tyttöjä tuntemaan ja suojelemaan omaa kehoaan. Hän pitää koulutuksia kouluja työpäivien jälkeen, jotta mahdollisimman moni pääsee mukaan. – Omat oikeudet on tunnettava, jotta niitä voi puolustaa, hän sanoo. Joillain Kiberan alueilla jopa kahdeksan kymmenestä tytöstä tulee raskaaksi, ennen kuin saa käytyä koulunsa loppuun. – Seksuaalikasvatus kouluissa ja kodeissa on olematonta. Siksi aloitan aina piirtämällä kohdun ja munanjohtimet. Joskus kursseillani aloittaa 17-vuotiaita tyttöjä, jotka eivät tiedä, mitä kuukautiset ovat ja miksi heillä on ne, Jaqueline sanoo. – Meidän pitää muuttaa syvälle juurtuneita normeja. Jokaisen tytön pitää saada kasvaa tietäen, että he ovat yhtä arvokkaita kuin pojat ja miehet ja että heillä on oikeus päättää yksin omasta kehostaan.
J os tehokasta ja turvallista koronarokotetta ei onnistuta jakamaan matalan ja keskitulotason maihin, se voi johtaa merkittävään takaiskuun tyttöjen ja naisten oikeuksissa, Plan International varoittaa. Hallitusten tulisi ryhtyä tarvittaviin toimiin sen varmistamiseksi, että kaikki maailman maat pystyvät huolehtimaan tehokkaista immunisaatio-ohjelmista. Ne ovat avain siihen, että globaali koronapandemia voidaan tukahduttaa, rajoituksia purkaa ja taloutta vauhdittaa. Tytöt ja naiset ovat erityisen haavoittuvia koronapandemian taloudellisille ja sosiaalisille vaikutuksille. Talouden taantumat, työpaikkojen menetykset ja koulujen sulkemiset ovat entisestään syventäneet sukupuolten epätasa-arvoa. – Pandemia on ajanut köyhimmät valtiot katastrofin partaalle. Tytöt kärsivät eniten sen seurauksista, kuten koulusta putoamisesta, lapsiavioliitoista ja seksuaalisesta väkivallasta. Jos rokotetta ei jaeta reilusti, tytöt ja naiset ovat jatkossakin suurimmat häviäjät, pääsihteerimme Ossi Heinänen sanoo. uutisia maailmalta – Jos kehittyvät maat eivät pysty toteuttamaan laaja-alaisia rokoteohjelmia, lukemattomat tytöt ja nuoret naiset joutuvat jatkamaan elämäänsä rajoituksista johtuvien vaarojen keskellä. Se olisi valtava askel taaksepäin tasa-arvossa, ja siksi kehotamme päättäjiä maailmanlaajuisesti varmistamaan rokotteen reilun jakelun. Sukupuolittunut väkivalta ja tyttöjen kokemat mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet pandemian aikana. Pandemia on myös vaikeuttanut myös nykyaikaisten ehkäisykeinojen saatavuutta. Kuuden kuukauden sulkutoimien pelätään lisäävän ei-suunniteltujen raskauksien määrää jopa seitsemällä miljoonalla ja lapsiavioliittojen määrää 13 miljoonalla. Olemme valmiina tukemaan immunisaatio-ohjelmia laajan verkostomme kautta Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa. Voimme tukea viranomaisia levittämällä tietoa ja toimittamalla esimerkiksi suojavarusteita koronalta suojautumiseen. Vaadimme koronarokotteen reilua jakamista globaalisti 10
T yttöjen sukuelinten silpominen yleistyy Somaliassa koronaviruspandemian takia, ja somalialaiset tytöt joutuvat silpomisen uhreiksi joukkosilpomistapahtumissa. Pandemia pakottaa tytöt viettämään aiempaa enemmän aikaa kotona ja asettaa monet heistä entistä suurempaan sukupuolittuneen väkivallan vaaraan. – Meille on raportoitu esimerkiksi Saaxilin alueella Abdaalissa ja Dhalocadissa järjestetyistä joukkotapahtumista, joissa jopa 20 tyttöä on joutunut silpomisen uhriksi, Plan International Somalian maajohtaja Sadia Allin kertoo. – Tämä on erittäin huolestuttavaa. On myös näyttöä, että tietoisuus tämän haitallisen käytännön vaaroista on heikentynyt koronaviruspandemian takia. Plan Internationalin viime vuonna Somalimaan Hargeisassa ja Buraossa tekemä selvitys osoittaa, että 42 prosenttia aikuisista uskoo koulutuksen ulkopuolelle jäämisen kasvattavan tyttöjen riskiä joutua silvotuiksi. Perinteisesti tyttöjen sukuelinten silpomisia tehdään koulujen loma-aikoina. Samaan aikaan Plan ja muut järjestöt ovat joutuneet lopettamaan tai supistamaan Somaliassa ohjelmia, jotka pyrE telä-Sudanin Piboria ja sitä ympäröiviä alueita uhkaa todennäköinen nälänhätä. – Perheet Piborissa eivät ole ehtineet toipua viime vuoden katastrofaalisista tulvista, ja koronapandemia on nostanut ruoan hintaa. Tytöt ovat Koronapandemia on lisännyt joukkosilpomisia Somaliassa – Plan vaatii Somaliaa kriminalisoimaan silpomisen kivät estämään silpomisia ja lisäämään tietoa lääketieteellisesti täysin tarpeettoman käytännön vaaroista. Unicefin mukaan silpomisen esiintyvyys on Somaliassa maailman korkein: 98 prosenttia tytöistä joutuu silpomisen uhriksi 5–11-vuotiaana. Silpomiskäytäntö on Somaliassa edelleen laillinen, ja se on juurtunut syvälle yhteiskuntaan. Vanhemmat pitävät sitä usein olennaisena osana perheen kunnian säilyttämistä ja myös avioliiton edellytyksenä. Koulut Somaliassa ovat jälleen auki, mutta opettajat ja yhteisötyöntekijät ovat huolissaan siitä, etteivät monet tytöt ole palanneet kouluun varhaisavioliittojen ja sukuelinten silpomisen lisääntymisen ja koronaviruspandemian aiheuttamien taloudellisten paineiden takia. Vaadimme, että silpomisen estämisuurimmassa vaarassa, kuten aina kriiseissä. Tiedämme, että esimerkiksi ruoan ja polttopuiden etsiminen asettaa tytöt alttiiksi väkivallalle, raiskaukselle ja muille vaaroille, sanoo Etelä-Sudanin Planin ohjelmajohtaja Richard Orengo. – Kehotamme Etelä-Sudanin hallitusta ja kansainvälistä yhteisöä toimimaan ripeästi estääkseen humanitaarisen katastrofin Piborissa ja sitä ympäröivissä yhteisöissä. Viime vuoden tulvien jälkeen kansainvälinen Plan on toimittanut vettä, vedenpuhdistustabletteja ja ruokatarvikkeita lapsille, raskaana oleville, imettäville äideille ja muille apua tarvitseville yli 6 000 kotitalouteen Verthethissä, Gumrukissa, Lukwangolessa ja Piborin kaupungissa. Humanitaariset avustusjärjestöt pääsevät Jonglein osavaltioon kuuluvaan Piboriin vain huhtikuun alkuun asti, jolloin sadekausi tekee teistä kulkukelvottomia ja tärkeiden tarvikkeiden kuljetus on äärimmäisen vaikeaa. Myös alueella jatkuvat taistelut vaikeuttavat avustusjärjestöjen toimintaa. Plan työskentelee yhdessä paikallisten yhteisöjen kanssa toimittaakseen ruokaa ja hoitoa aliravitsemukseen sekä lastensuojelupalveluita ja tukea koulunkäyntiin. Humanitaarinen työ Etelä-Sudanissa on riskialtista ja haastavaa heikon turvallisuustilanteen takia. Vuonna 2011 itsenäistynyt maa kuuluu maailman köyhimpiin ja hauraimpiin. Sisäiset taistelut ja väkivaltaisuudet ovat repineet Etelä-Sudania vuodesta 2013. Autamme nälänhädän uhkaamia perheitä Etelä-Sudanissa nen ja silpomisen uhrien tukeminen on välittömästi priorisoitava ja tämän työn rahoitusta on lisättävä merkittävästi. Vetoamme myös Somalian poliittisiin päättäjiin, jotta tyttöjen sukuelinten silpominen kielletään lailla, lisääntymisja seksuaaliterveyteen liittyviä oikeuksia vahvistetaan ja syvälle juurtuneeseen eriarvoisuuteen ja yhteiskunnallisiin normeihin puututaan. Koko koronaviruspandemian ajan Plan International kumppaneineen on jatkanut tiedon lisäämistä silpomisen vaaroista ja tyttöjen suojelun tarpeesta. Somaliassa Plan on muun muassa tukenut radiolähetyksiä silpomisen suurista riskeistä tyttöjen terveydelle. Ohjelmissa Plan on selventänyt, ettei uskonto edellytä silpomista, ja kehottanut yhteisöjä luopumaan haitallisesta käytännöstä. 11
Inspiraatiopäivä innosti myös verkossa K otimaan ryhmämme eli vapaaehtoiset, koululähettiläät ja lastenhallitus kokoontuivat noin 60 osallistujan voimin Inspiraatiopäivä-verkkotapahtumaan. Ryhmät loivat vapaaehtoisuuden unelmakarttoja, keskustelivat globaalikasvatuksen tulevaisuudesta Erätauko-menetelmällä ja suunnittelivat tulevaa vaikuttamista. Facebook-tililtämme löytyy edelleen tallenteena keskustelu, jossa Sitran ennakointi asiantuntija Jenna Lähdemäki-Pekkinen ja Planin vaikuttamistyön asiantuntija Niina Ratilainen pohtivat tulevaisuutta. Päivän päätti Jenni Janakan Röyhkeyskoulu, jossa kuultiin, kuinka oman osaamisen saa tuotua esiin. Ohjelman juonsi feministi ja koomikko Eve Kulmala. Järjestimme Inspiraatiopäivän ensimmäistä kertaa etäyhteyksin. Osallistujien palaute oli innostavaa. – Näin etänäkin nousi tunne yhteisöllisyydestä. Ilo olla mukana näin hienossa porukassa, yksi heistä kirjoitti. – Vaikuttamismahdollisuudet ovat kuitenkin loputtomat, ja oli ilo päästä jo pohtimaan tulevia teemoja ja toiveita vuodelle 2021, toinen osallistuja totesi. 12 uutisia suomesta Gunvor Kronman nousi Plan Internationalin johtoon K ehityskysymysten ja kansainvälisen yhteistyön asiantuntija, Hanasaaren kulttuurikeskuksen toimitusjohtaja Gunvor Kronman on valittu Plan Internationalin kansainvälisen hallituksen puheenjohtajaksi kaudelle 2021–2023. Hän on ensimmäinen suoma lainen maailmanlaajuisen kehitys järjestön johdossa. – Työssäni minua innoittaa merkitys, jonka löydän siitä, että yritän tehdä maailmasta hieman paremman paikan. En voi kuvitella siihen parempaa keinoa kuin edistää tasa-arvoa ja parempaa elämää lapsille, erityisesti tytöille, Kronman sanoo. Erityisen polttavana haasteena hän näkee tyttöjen ja naisten oikeuksia heikentävien poliittisten voimien ja ääriliikkeiden vahvistumisen ympäri maailmaa, myös EU:ssa. – Haluan, että Plan International tekee kaudellani vahvaa yhteistyötä muiden tyttöjen oikeuksia puolustavien ja feminististen tahojen sekä muiden kumppaneiden kanssa, jotta pystymme vastustamaan taantumuksellisia voimia ja puolustamaan tasa-arvossa ja tyttöjen asemassa jo saavutettuja tuloksia, Kronman sanoo. Filosofian maisteri Gunvor Kronman on toiminut yli 20 vuoden ajan yksityisen, julkisen ja järjestösektorin johtotehtävissä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Hän oli vuosina 2010–2015 Plan International Suomen hallituksen puheenjohtaja. Sen jälkeen hän on toiminut kansainvälisen kattojärjestön hallituksen varapuheenjohtajana. Lisäksi Kronman on muun muassa hoitanut 16 vuoden ajan merkittäviä kansainvälisiä tehtäviä Punaisessa Ristissä ja toiminut 10 vuotta CMI:n vara puheenjohtajana ja kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtajana. – Kymmenen viime vuoden aikana Plan International on keskittynyt yhä vahvemmin maailman heikoimmassa asemassa olevien tyttöjen asemaan ja oikeuksiin, ja Planista on tullut kansainvälisellä järjestökentällä merkittävä tasa-arvotoimija ja tyttöjen aseman asiantuntija. Gunvor Kronmanin vahva tasa-arvo-osaaminen, strateginen ajattelu ja kyky rakentaa siltoja eri toimijoiden ja maiden välillä ovat olleet merkittävässä osassa tässä muutoksessa niin Suomessa kuin koko kansainvälisessä organisaatiossa, sanoo Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen.
13 V erkossa tapahtuva häirintä on erityisen ajankohtaista nyt, kun valtaosa kuntavaalien kampanjoinnista tapahtuu virtuaalisesti koronarajoitusten vuoksi. Kuntaliiton nykyisille valtuutetuille tekemän kyselyn mukaan jopa puolet vastanneista arvioi häirinnän ja uhkailun vähentävän heidän halukkuuttaan asettua ehdolle. Erityisesti usein häirinnän kohteeksi joutuvat vähemmistöt ja naiset. Myös mielipiteitään ilmaisevat nuoret ja erityisesti tytöt kohtaavat verkko väkivaltaa, kuten kiusaamista ja fyysisiä uhkauksia. Jotta erityisesti nuoret voivat turvallisesti kampanjoida, tarjoamme yhdessä Someturvan kanssa maksutonta neuvontaa kaikille alle 24-vuotiaille kuntavaaliehdokkaille kuukauden ajan ennen vaalipäivää. – Vaalihäirinnällä pyritään rapauttamaan kansalaisten luottamusta demokraattiseen järjestelmään ja yhteiskuntaan. Se on este reiluille vaaleille ja tasa-arvolle, sillä sen tavoitteena on vaientaa ja pelotella. Kansainvälisenä lastenoikeusjärjestönä tavoitteemme on varmistaa, että nuoret kaikkialla maailmassa voivat vaikuttaa, myös Suomessa, sanoo vaikuttamistyön asiantuntijamme Milla Halme. Alle 24-vuotiaat ehdokkaat ovat Verkkohäirinnästä Verkkohäirinnästä vapaat vaalit Planin Tyttöryhmälle oikeusministeriön Demokratiapalkinto O ikeusministeriö palkitsi Muuttajat!demokratiakasvatus hankkeemme Tyttöryhmän uudenlaisen vuorovaikutuksen edistämisestä Demokratiapalkinnolla. Oikeusministeriö jakoi 10 000 euron arvoisen palkinnon Planin, Natur och Miljö rf:n ja Kehitysvammaisten Tuki liitto ry:n kesken. – Viimeaikaiset tapahtumat maailmalla osoittavat, että rakentavan yhteiskunnallisen keskustelukulttuurin yllä pitäminen ja kehittäminen ovat tärkeä osa toimivaa demokratiaa. Rakentavalla ja kunnioittavalla yhteiskunnallisella keskustelulla voimme torjua polarisaatiota ja syrjäytymistä yhteiskunnassa, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo tiedotteessa. – Demokratiapalkinnolla haluamme nostaa esiin kansalaisyhteiskunnan hyviä käytäntöjä sekä uudenlaisten kansalaisvaikuttamisen muotoja. Perustimme tyttöryhmän keväällä 2020, kun huomasimme maahanmuuttajatyössämme tarpeen kehittää vaikuttamistoimintaa erityisesti tytöille. Nuoret ovat kertoneet, että ryhmä on antanut heille rohkeutta toimia itselleen tärkeiden asioiden puolesta. Vaikka osa tapaamisista jouduttiin koronaepidemian vuoksi pitämään etäyhteyden välityksellä, nuoret pitivät myös etätapaamisia tärkeinä kohtaamisina ja mahdollisuuksina vertaistukeen. – Palkinto on meille upea osoitus siitä, että työtämme arvostetaan ja sen tärkeys näkyy myös ulospäin. Kiitos tuhannesti oikeusministeriölle, vapaaehtoisille ja ennen kaikkea nuorille itselleen, sanoo Tyttöryhmän vastuuohjaaja Anna Albekoglu. Haemme uusia jäseniä Tyttöryhmään. Ilmoittautumiset ja lisätiedot anna.albekoglu@plan.fi, p. 050 322 6480 Lisätietoja myös sivuillamme: plan.fi/maahanmuuttajatyo ehdolla ensimmäistä tai korkeintaan toista kertaa. He ovat kokeneita ehdokkaita vähemmän tunnettuja, ja heillä on usein pienemmät vaalibudjetit. Nuoret ovat aliedustettuja kunnallisessa päätöksenteossa ja ehdokkaina. Kuntavaaliehdokkaiden keski-ikä oli edellisissä vaaleissa 49,5 vuotta. – Jos nuorten kampanjointi verkossa ja sosiaalisen median kanavissa estetään, heille ei jää kanavaa kertoa ehdokkuudestaan, Halme sanoo. Someturva on palvelu, josta kuka tahansa verkkohäirinnän kohteeksi joutunut voi pyytää maksullista neuvontaa 24/7. Verkkohäirinnän kohteeksi joutuneet nuoret kunta vaaliehdokkaat saavat palvelun maksutta käyttöönsä 21.3.–21.4. Someen erikoistunut juristi ja sosiaali psykologi käyvät tapauksen läpi ja arvioivat, onko rikoksen raja ylittynyt sekä antavat työkaluja tilanteen ratkaisemiseksi. – Meillä on paljon kokemusta somehäirinnän erilaisista muodoista ja niiden tehokkaasta selvittämisestä. Toivomme, että tämä yhteistyö antaa nuorille ehdokkaille rohkeuden osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun eri foorumeilla, sanoo Someturvan juristi Kaisa Rissanen. Plan ja Someturva tarjoavat tukea verkkohäirintää kokeville nuorille kuntavaaliehdokkaille
14 Teksti ja kuvat: RAULI VIRTANEN
15 Rauli Virtasen silmin: 50 vuotta sitten lähdin kamera kädessä Etelä-Amerikkaan lähes vuoden kestäneelle maantiematkalle. Reissu avasi silmäni kehittyvien maiden todellisuudelle. Sen jälkeen myös Afrikka, Lähi-itä ja Aasia ovat säilyneet kuvausja raportointikohteinani viime vuosiin asti. O len tavannut ympäri maailmaa tyttöjä selviytymässä oloissa, joissa elä minen on aikuisellekin haastavaa. Tytöt ovat sodissa ja muissa konflikteissa haavoittuvimmassa asemassa. He kärsivät kaikkein eniten ihmiskaupasta, seksuaalirikoksista ja köyhyyden aiheuttamista ongelmista. Isänä olen kuvannut lasten kohtaloita usein raskaalla ja avuttomalla mielellä. Onneksi olen kohdannut vasta painoksi myös paljon ilon aiheita tällä hyvien ihmisten planeetalla. Se, että ummistamme silmämme pakolaisten tai katulasten kuvilta, ei tee maailmasta parempaa. Tämä näyttely valottaa haavoittuvimpien lasten ja nuorten asemaa. Nämä kuvat ja tarinat ovat ajan kohtaisia nytkin, kun koronapandemian seuraukset ja taantumukselliset voimat horjuttavat aikaansaatua kehitystä muun muassa tasa-arvossa, köyhyyden vähentämisessä, terveydenhuollossa ja koulutuksessa. TYTÖT KRIISEISSÄ
16 27.6.2013 Bab al-Hawan pakolaisleiri, Syyria Kun lapset kuulevat poikkeuksellisen kovaa melua, he juoksevat pommituksia peläten kauhuissaan pakoon, sinisilmäisen Shaima-tyttärensä nuhaista nenää hameensa helmaan pyyhkivä rouva Mulak kertoo. Muutaman kymmenen metrin päässä Abdel Mutee Hussein, joka on haavoittunut olkapäähän, pitää sylissään leirissä viikkoa aikaisemmin syntynyttä Sedratytärtään. Perheen hutera teltta on kaatunut aamuyön myrskyssä. Olen raportoinut Syyrian sodasta rintamalinjojen molemmilta puolilta sekä Libanonissa ja Turkissa elävien pakolaisten keskuudesta. Järkyttävintä on ollut käynti tällä maan sisäisten pakolaisten leirillä Idlibissä. Sota Idlibin alueella jatkuu, eikä suurin osa pakolaisista pääse täältä kivenheiton päässä olevan Turkin rajan ylitse. Alueen vaarallisuuden vuoksi vain harvat avustustyöntekijät ja järjestöt uskaltautuvat näille Bab al-Hawan leireille. Siksi olosuhteet ovat vielä huonommat kuin muilla leireillä. Syyrian sota on siviileihin kohdistuvassa julmuudessaan ja tuhon määrässä ylittänyt useimmat muut todistamani aikamme konfliktit. Sen pysyvät traumaattiset vaikutukset lapsiin ovat sanoinkuvaamattomat.
17 27.2.2004 Mugu, Nepal Himalajalla sijaitseva Nepal nousee uutisiin lähinnä luonnonkatastrofien vuoksi, nyt kun maata pitkään koetellut sissisota on päättynyt. Minulla oli tilaisuus tutustua arkeen maan läntisessä kolkassa Mugussa, missä maolainen sissiliike oli vielä käyntini aikaan aktiivinen. Syrjäisyys koituu täälläkin köyhien kohtaloksi onnettomuuksien iskiessä, olivat ne sitten maassa niin yleisiä maanjäristyksiä tai muita ruokaturvaa heikentäviä ongelmia. Nepalin terveydenhuolto kehittyy jatkuvasti, ja perheet ymmärtävät usein tyttöjen kouluttamisen tarpeen, mutta hyvin usein lapset nähdään toimeentulon kannalta välttämät tömänä työvoimana, jolloin koulunkäynti saa odottaa. Vuonna 2020 koronapandemia vähensi Nepalissa tyttöjen osallistumista opetukseen. Monissa perheissä tytöt halutaan pitää kotitöissä heikentyneen talous tilanteen takia. Pandemia lisäsi myös tyttöihin ja naisiin kohdistuvaa perheväkivaltaa. Nepal tunnetaan surullisenkuuluisan ihmiskaupan maana: tuhannet tytöt ovat päätyneet seksiorjiksi Intiaan. Ihmiskauppa kasvoi selvästi vuoden 2015 tuhoisan maanjäristyksen jälkeen. Näin luonnononnettomuudet heijastuvat myös tyttöjen asemaan.
18 26.1.2006 Lal, Afganistan Kuvassa on hazara-tyttö Lalissa ankarista talvistaan tunnetussa Ghorin maakunnassa. Hazarat ovat jo vuosikymmenien ajan olleet Afganistanin ehkä vainotuin etninen ryhmä. Paljolti shiiamuslimeihin kuuluvat hazarat edustavat noin kymmentä prosenttia maan väestöstä. Talebanien hallinnon aikana heihin kohdistunut vaino kiihtyi, ja syrjintä ja väkivalta ovat jatkuneet tähän päivään asti. Myös valtaosa Suomesta turvapaikkaa hakeneista afgaaneista on hazaroita, joiden asema ei meillä ole kovin hyvin tiedossa. Afganistan on minulle tuttu ja läheinen maa, jossa olen käynyt toistakymmentä kertaa. Näin, kuinka talebanien aikana tytöiltä ja naisilta evättiin koulutus ja työssäkäynti. Heidän asemansa ei ole sen jälkeen merkittävästi parantunut varsinkaan maaseudulla, jossa epätasa-arvolla on pitkät perinteet. Afganistanin syrjäseuduilla on mitattu maailman korkeimmat lapsija äitiyskuolleisuusluvut. Vuoden 2001 vallanvaihdoksen jälkeen tyttöjen koulutus ja naisten asema paranivat hetkeksi. Vuosia myöhemmin olen kuitenkin nähnyt kansainvälisellä tuella rakennettuja kouluja ja klinikoita, joihin tytöt ja naiset eivät turvallisuustilanteen vuoksi enää pääse. Vain pysyvä rauha voi taata tytöille paremman huomisen.
19 13.4.1991 Irakin Kurdistan Olen kuvannut maailman pakolaisten kohtaloita kaikkialla maailmassa 1970-luvun Vietnamin sodasta lähtien. Ehkä kaikkein koskettavinta oli nähdä, kuinka Pohjois-Irakin kurdiväestö pakeni Persian lahden sodan hävinneen Saddam Husseinin armeijan pommituksia keväällä 1991. Nopea evakkoon lähtö kohti Iranin ja Turkin rajoja tapahtui paljolti jalan yli lumipeitteisten vuorten. Pakolaisvirrassa aikuinen mies kantoi selässään vanhaa isäänsä ja pieni tyttö vielä pienempää sisartaan. Kaikki lapset ja vanhukset eivät päässeet perille turvaan, vaan jotkut nääntyivät matkalla. Järkyttävintä oli nähdä vuoren laella pienen tytön nopea ja koruton hautaaminen, johon osallistui vain kolme rukoilevaa miestä. Usean Lähi-idän valtion alueille asuvat kurdit ovat maailman suurin kansa ilman omaa valtiota. Vanhan sanonnan mukaan kurdien ainoita ystäviä ovat vuoret. Se on jälleen nähty viimeksi kuluneina vuosina Turkissa, Irakissa, Iranissa ja Syyriassa. Pakolaisten määrä maailmassa on kasvanut jo 26 miljoonaan. Sen lisäksi maan sisäisten pakolaisten määrä on ylittänyt 47 miljoonaa. Puolet pakolaisista on lapsia. Pakolaisista yli 80 prosenttia asuu kehittyvissä maissa, joista monet ovat hauraita, heikon ruokaturvan valtioita. Rauli Virtasen kuviin ja tarinoihin voi tutustua laajemmin 360-elämyksenä Planin YouTube-kanavalla (Plan International Suomi). Kuvista on tulossa myös painettu valokuvanäyttely.
20 Vuonna 2020 paransimme yhdessä tukijoidemme ja kumppaneidemme kanssa yli 26,9 miljoonan tytön ja 24 miljoonan pojan elämää ympäri maailmaa. Tuimme heikoimmassa asemassa olevia lapsia sekä heidän perheitään ja edistimme tasa-arvoa myös pandemian keskellä. PLANIN VUOSI 2020 Paransimme tyttöjen asemaa – myös poikkeusoloissa
21 plan international vuonna 2020 Kansainvälisen Planin tulokset Plan International toimii 75 maassa ja on maailmanlaajuinen muutoksentekijä. Vuonna 2020 kohdistimme suuren osan voimavaroistamme koronapandemian torjuntaan, mutta pystyimme edistämään tehokkaasti myös heikoimmassa asemassa olevien lasten, erityisesti tyttöjen, oikeuksia sekä sukupuolten tasa-arvoa. Lue lisää tuloksista, joita saimme vuonna 2020 aikaan tukijoidemme ja kumppaneidemme ansiosta! Vuosikertomuksemme löytyy osoitteesta plan.fi/toiminta2020. Lahjoittajamme tukivat 1,2 miljoonaa kummilasta 75 MAASSA Toimimme 36 567 Teimme yhteistyötä Plan International vuonna 2020 järjestön kanssa 910 miljoonaa Keräsimme euroa, jotka käytimme lasten hyväksi 24 Toteutimme innovaatiohanketta 14 maassa Lahjoittajamme tukivat 1,2 miljoonaa kummilasta 75 MAASSA Toimimme 36 567 Teimme yhteistyötä Plan International vuonna 2020 järjestön kanssa 910 miljoonaa Keräsimme euroa, jotka käytimme lasten hyväksi 24 Toteutimme innovaatiohanketta 14 maassa
22 Järjestimme 12 globaalikasvatuskoulutusta opettajille ja kasvattajille. Niihin osallistui yhteensä 526 ammattilaista. Lapsen oikeuksien lähettiläät tekivät 312 lähettiläsvierailua. Maahanmuuttajatyömme tavoitti 1 400 ihmistä. Osallistujat edustivat yli 30:tä kansallisuutta. Lähettilästoimintamme täytti 15 vuotta ja maahanmuuttajatyömme 10 vuotta. Kotimaan ohjelmatyömme Tavoitimme yli 2 000 ihmistä yli 30 tapahtuman avulla – livenä ja verkossa. Valokuvanäyttelymme kiersivät 41 paikka kunnalla ja tavoittivat yli 11 000 ihmistä. Vapaaehtoisemme toimivat 12 paikkakunnalla ja verkossa. Järjestimme 9 webinaaria, jotka tavoittivat 400 ihmistä. Kansainvälinen tyttöjen päivä näkyi lähes 80 paikkakunnalla ympäri Suomea. Tavoitimme yhdessä lähes 13 000 ihmistä yli 160 erilaisella tyttöjen päivän tapahtumalla. Vapaaehtoisten vuosi Tukijamäärämme kasvoi Toimintaamme ryhtyi vuoden aikana tukemaan 1 700 uutta Plan-kummia ja 3 800 uutta tyttösponsoria. Vuoden lopussa säännöllisiin lahjoittajiimme kuului 16 200 kummia ja 11 300 tyttösponsoria. Suomen Planin kulurakenne Suomen Planin tuotot 2020 TUOTOT 2020 19,5 MILJOONAA € EU-rahoitus 4 % ulkoministeriön tuki 32 % Muut avustukset 19 % yksityislahjoitukset 14 % kummien lahjoitukset 30 % yritysyhteistyö 1 % 19,5 miljoonaa € Plan International Suomen talous 9 senttiä hallintoon, HR:ään sekä talousja tietoteknologiajärjestelmiin tehokkaan ohjelmatyön mahdollistamiseksi 78 senttiä lasten sekä heidän perheidensä ja yhteisöjensä elinoloja parantaviin ohjelmiin 13 senttiä varainhankintaan ohjelmien toteuttamiseksi ja uusien tukijoiden hankkimiseksi Jokaisesta saamastamme 1 eurosta käytimme vuonna 2020… Tavoitteenamme on käyttää 75 prosenttia kokonaistuotoistamme käytännön ohjelmatyöhön lasten aseman parantamiseksi. Kalenterivuonna 2020 ylitimme tavoitteen: käytimme ohjelmatyöhön 78 prosenttia tuotoistamme. 22 % 78 % ohjelmatyön osuus muut kulut 2020 KULURAKENNE 22
23 G uineassa naisilla on merkittävästi heikommat mahdollisuudet päästä työmarkkinoille kuin miehillä. Jos he löytävätkin töitä, he saavat usein pienempää palkkaa kuin miehet eivätkä etene urallaan samassa tahdissa. Ystävykset Teninké, 28, ja N’Mahawa, 25, opiskelevat teknistä alaa Planin tukemassa ammattikoulussa. Plan haluaa antaa nuorille ja erityisesti naisille eväät taloudelliseen pärjäämiseen. Vaikka tekninen ala nähdään usein miehisenä, nämä nuoret naiset rikkovat rajoja ja taistelevat tasa-arvon puolesta työelämässä. Tekniikka on aina kiinnostanut Teninkéä. Teninké ja N’Mahawa eivät odota toimettomina tasa-arvoa. Mekaanikoksi opiskelevat guinealaisnaiset rohkaisevat naisia luottamaan itseensä ja päättämään omasta elämästään. – On harhaluulo, etteivät naiset muka pystyisi samaan kuin miehet. Minun unelmaani on päihittää miehet, ja uskon myös yltäväni siihen, Teninké sanoo. N’Mahawa päätti kouluttautua mekaanikoksi, kun isä yritti pakottaa hänet naimisiin. – Yritin kaksi kertaa turhaan päästä läpi koulun loppukokeista, ja silloin isäni päätti etsiä minulle aviomiehen. Sanoin hänelle, ettei naimisiinmeno ratkaise ongelmaani. Päätin muuttaa asumaan enoni luo. Eräänä päivänä huomasin tämän teknisen ammattioppilaitoksen. Näin Teninkén opiskelemassa siellä, ja juuri hän kannusti minua opiskelemaan ammattiin, N’Mahawa kertoo. Sukupuolten tasa-arvo vaatii paljon työtä Plan International pyrkii edistämään sukupuolten tasa-arvoa Guineassa niin työelämässä, kodeissa kuin koko yhteiskunnassa. Vanhentuneet sukupuolinormit on haastettava, naisten toimeentulomahdollisuuksia parannettava ja oikeusja koulutusjärjestelmiä uudistettava. Teksti ja kuva: NABIOU OUENDENO Teninké ja N’Mahawa ovat muutoksen eturintamassa. Työpaikallaan he ovat jo niittäneet mainetta huippumekaanikkoina. – Näiden nuorten naisten työn laatu on ollut todella vaikuttavaa. He ovat ahkeria, kohteliaita ja erittäin ammattitaitoisia. Tavattuani heidät ensimmäisen kerran olen aina halunnut heidät korjaamaan autoni. He ovat niin taitavia, että he ovat houkutelleet monia asiakkaita kilpailevista huoltamoista, tyytyväinen asiakas Mohamed kertoo. Olen vakuuttunut siitä, että kun naiset saavat kaikkialla maailmassa oikeuden päättää itse elämästään, se on yksi avaintekijöistä, joilla voidaan ratkaista tämän vuosisadan haasteet, Mohamed pohtii. – Rohkaisen naiskollegoitani luottamaan itseensä ja tekemään päätöksensä itsenäisesti, sillä epäitsenäinen nainen on miesten määräysvallassa. Meidän ei pidä enää joutua odottamaan tasa-arvoa kymmentä vuotta. Meidän on toimittava nyt, Teninké sanoo. N’Mahawa ja Teninké ovat jo tunnettuja taidoistaan ja ystävällisestä palveluasenteestaan. He kannustavat muitakin naisia rikkomaan työelämän stereotypioita. ”On harhaluulo, etteivät naiset pystyisi samaan kuin miehet”
24 24 V uoden 2020 vuoden Plan-vapaaehtoiseksi valittu Kirsi Harimo on ollut mukana Planin vapaaehtoistoiminnassa viisi vuotta, ensin Helsingissä ja viime vuodet Tampereella. Ennen vapaaehtoiseksi ryhtymistä Harimo oli pitkään Planin kuukausilahjoittaja, koska halusi tukea haavoittuvassa asemassa olevia lapsia, etenkin tyttöjä. Valinnastaan vuoden Plan-vapaaehtoiseksi Harimo on yllättynyt. – Olen hämmentynyt, mutta iloinen! En osannut yhtään odottaa tätä, Harimo kommentoi valintaansa kotoaan Tampereelta. Ensimmäisen kerran Harimo kuuli mahdollisuudesta tehdä Planissa vapaaehtoistyötä kuukausilahjoittajien uutiskirjeestä. Hän otti yhteyttä Planiin ja kertoi tahtovansa mukaan. – Oli hienoa huomata, että lapsia ja nuoria voi tukea myös käytännössä maahanmuuttajatyössä täällä Suomessa. Maahanmuuttajanuorten luotto aikuinen Valitsimme vuoden Plan-vapaaehtoiseksi 2020 tamperelaisen Kirsi Harimon, joka on antanut vapaaehtoistyössä käyttöönsä ammatillista osaamistaan ja auttanut nuoria saamaan kesätöitä. VAPAAEHTOISET Palkitsemme vuoden Plan-vapaaehtoisen vuosittain YK:n kansainvälisenä vapaaehtoisten päivänä 5.12. Palkinnolla haluamme nostaa esiin ihmisiä, jotka edistävät lasten oikeuksia toiminnallaan ja kannustavat uusia ihmisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan.
25 ”Unelmani on muuttaa maailmaa, ja tämä on ensimmäinen askeleeni. Feissarina saan vaikuttaa tärkeisiin asioihin omalla tavallani. Hyvässä feissaustilanteessa saa mielenkiintoisen keskustelun ja oppii itsekin uutta – parasta vielä, jos ihminen lähtee lahjoittajaksi!” Lue lisää: plan.fi/feissariksi Hae mukaan: plan.fi/feissarirekry PLAN-FEISSARI – KESÄTYÖ JUURI SINULLE? Plan-feissarina saat merkityksellisen työn, joustavat työajat ja kiinteän tuntipalkan kannustavassa porukassa. Etsimme katuvarainhankinnan tiimiimme energisiä kesätyöntekijöitä, jotka innostuvat lasten oikeuksien ja tasa-arvon edistämisestä sekä ihmisten kohtaamisesta. Pa ul a, Pla n-f eissar i Työelämätaitoja ja vaikuttamisintoa maahanmuuttajanuorille Viimeksi Harimo on ollut mukana CV työelämään -hankkeessa ja Nuoret toimijat -koulutusohjelmassa, jotka tukevat maahanmuuttajanuoria. Työelämä on Planin maahanmuuttajahankkeiden keskeinen osa-alue. Tampereen CV-hanke keskittyi työelämätaitojen parantamiseen ja kesätyöpaikkojen hankkimiseen. – Minulla on HR-alan koulutus, joten on ollut itsellenikin hyödyllistä saada tuoda vapaaehtoisena osaamistani käytäntöön nuorten kanssa. Nuoret hakivat kesätöitä esimerkiksi päiväkodeista ja kaupoista. Suurin osa projektin osallistujista pääsikin kesätöihin, Harimo kertoo. Nuoret toimijat -koulutusohjelmassa 15–20-vuotiaat Suomeen muualta muuttaneet nuoret oppivat, kuinka he saavat äänensä kuuluviin ja pystyvät vaikuttamaan suomalaisessa yhteiskunnassa. – Kävimme läpi perusasioita demokratiasta äänestämiseen ja kansalaisvaikuttamiseen, ja nuoret tekivät oman projektin ympäristön siisteyteen vaikuttamisesta. Vapaaehtoisen näkökulmasta näytti siltä, että nuorten kiinnostus vaikuttamista kohtaan lisääntyi, Harimo kertoo. Hän aikoo jatkaa Planin vapaaehtoisena jatkossakin ja odottaa jo innolla seuraavia projekteja. – Vapaaehtoistyöhön saa menemään niin vähän tai paljon aikaa kuin haluaa antaa. Planin projektit ovat olleet vapaaehtoisen kannalta joustavia. Olen saanut vapaaehtoisuudesta hirveästi hyvää mieltä. Se on ollut myös harrastus, jota voi tehdä vauvankin kanssa, Harimo sanoo. Kun hänen nyt kaksivuotias lapsensa oli vauva, Harimo otti vauvankin usein mukaan Planin tapaamisiin. Monipuolinen luottotoimija Planin maahanmuuttajatyötä Tampereella tekevä Mari Korhonen kertoo, että Kirsi Harimo on ollut todellinen luottotoimija, joka on tullut paikalle lyhyelläkin varoitusajalla. – Hän tulee todella hyvin toimeen nuorten kanssa ja on antanut hienosti vapaaehtoisena ammatti osaamistaan nuorten käyttöön esimerkiksi työelämän pelisääntöjen oppimisessa ja työnhaussa, Korhonen kertoo. – Nuoret toimijat -hankkeessakin hän avasi kannustavasti myös omia kokemuksiaan vapaaehtoistyöstä ja vaikuttamisesta osallistujille. Kirsi on vapaaehtoisena monipuolinen tekijä, ja hänen omien kokemustensa jakamisesta on paljon hyötyä nuorille. Teksti: LAURA RANTANEN Kuva: MARJAANA MALKAMÄKI
Kummit ja tyttösponsorit Kummit ja tyttösponsorit E rityistason seksuaaliterapeutti ja tietokirjailija Marja Kihlström on ryhtynyt Planin tyttösponsoriksi. – On välitettävä heistä, joilla ei ole mahdollisuuksia samaan kuin meillä Suomessa. Tyttöjä auttamalla tuetaan koko kylää, yhteisöä ja yhteiskuntaa, Kihlström sanoo. – Erityisesti tyttöjen silpominen on lopetettava. Lasten kehoon kajoaminen on väärin, se on ihmisoikeusrikkomus. Silpomisen juurisyyt ovat sukupuolten välisessä epätasa-arvossa. Tyttöjen sukuelinten silpominen tarkoittaa ulkoisten sukuelinten osittaista tai täydellistä poistamista. Sille ei ole uskonnollisia eikä terveydellisiä perusteita. Usein leikkaus tehdään epähygieenisissä oloissa, joissa esimerkiksi tulehdukset ja HIV voivat levitä. Silpomisesta seuraa usein myös komplikaatioita kuukautisten, yhdynnän, raskauden ja synnytyksen aikana. – Kun klitorista vahingoitetaan, naiselta riistetään oikeus oman kehonsa nautintoon. Se on hyvin brutaali tapa rajoittaa naisen seksuaalisuutta. Kyse on sukupuolittuneesta väkivallasta, Kihlström sanoo. Kihlström on tullut tunnetuksi televisiojuontajana, Iso O -kirjasarjastaan sekä Puhu muru -Instagram-tilistään ja -podcastistaan. Hän näkee, että jokainen meistä voi tukea tyttöjen ihmisoikeuksien toteutumiseksi tehtävää työtä. – Emme voi ummistaa silmiämme siltä, mitä tapahtuu, vaikka aihe on epämiellyttävä. Avuttomuuden tunteeseen auttaa usein toiminta. Seksuaaliterapeutti Marja Kihlström vastustaa tyttöjen silpomista Tiedon lisääminen vie kohti tasa-arvoa Kihlström haluaa vaikuttaa tyttöjen seksuaalija lisääntymisterveyteen Suomessa ja maailmalla myös lisäämällä tietoa. – Puhun omienkin lasteni kanssa siitä, millaista on kasvaa tyttönä esimerkiksi Etiopiassa. Kerron lapsilleni, että ihmisoikeusrikkomusten estämiseksi tehdään töitä. Lahjoitustemme ansiosta työ on mahdollista. Plan työskentelee silpomisen lopettamiseksi yhdessä lasten, perheiden, koulujen, yhteisöjen johtajien ja viranomaisten kanssa. Tytöt saavat vaikuttamismahdollisuuksia, jotta he voivat vaatia oikeuksiensa toteutumista. Ensimmäinen askel on usein tuoda tyttöjen ympärileikkauksen haitat näkyviksi lisäämällä tietoa. Koulutus vähentää myös monisukupolvista syrjäytymistä ja köyhyyttä. – Kaikki hyötyvät siitä, että patriarkaalisia rakenteita murretaan ja luodaan tasa-arvoisia yhteiskuntia, Kihlström pohtii. Kihlströmin mukaan terve suhtautuminen seksuaalisuuteen on sitä, että seksuaalisuus nähdään osana ihmisyyttä. Jokaisella on oikeus saada tietoa seksuaalisuudesta eri ikävaiheissa. – Seksuaalisuuden ei tarvitse olla tabu. Sehän on iloinen asia! Seksuaalikasvatus ei missään nimessä yllytä seksiin – se ennen kaikkea suojaa lapsia ja nuoria, Kihlström muistuttaa. – Lapsen tulee tietää, että hänen kehonsa on hänen omansa eivätkä aikuiset saa kajota siihen. 26 Ku va : M at ti Ki hl st rö m
K uten useimmat lapset ja nuoret Sierra Leonessa, 15-vuotias Jeneba on ollut pois koulusta jo lähes vuoden koronapandemian vuoksi. Sierra Leonen hallitus on suunnitellut radio-opetusohjelman, jonka avulla lapset voivat opiskella kotonaan. Radio-opetus vakiintui tavaksi jo vuonna 2014 ebolaepidemian aikana. Kun korona virus alkoi levitä maassa, radio-opetus käynnistyi jälleen kahdesti päivässä. Jeneban on kuitenkin ollut vaikea seurata opetusta, koska hänen kotonaan ei ole ollut radiota. Koulujen sulkemisella on tytöille muitakin huolestuttavia seurauksia kuin jälkeen jääminen opetuksesta. Jeneba on huolissaan teiniraskauksien lisääntymisestä. – Yhä useammat tytöt tulevat raskaaksi. Näimme sen myös ebolan aikaan, hän sanoo. Planin selvityksessä ilmeni, että monelta perheeltä puuttuu radio, ja jos perheessä onkin radio, se ei todennäköisesti ole tyttöjen käytössä. Niinpä Plan jakoi yhteistyössä Lifeline Energy -järjestön kanssa 25 000 aurinkosähköllä toimivaa radiota kummiyhteisöissä eläville tytöille. Jeneba oli yksi ensimmäisistä radion saaneista. – Kun sain vihdoin radion, puristin sitä ja kuiskasin itselleni, etten enää joudu jäämään vaille opetusta. Olen onnellinen radio-opetuksesta. Tuntuu melkein kuin opettaja olisi edessäni. Jeneba aikoo auttaa myös pikkuveljeään oppimaan radion avulla. – Radio on nyt ystäväni, joka pitää minulle seuraa. 27 K ummikirjeenvaihto on yhä ruuhkautunut oltuaan pitkään pysähdyksissä koronatilanteen vuoksi. Paikalliset työntekijämme eivät ole voineet käydä yhteisöissä normaaliin tapaan, koska olemme pyrkineet ehkäisemään kaikin keinoin koronaviruksen leviämistä. Puramme rajoitusten aikana kertyneen kirjesuman mahdollisimman nopeasti, kunhan ohjelma-alueidemme olosuhteet sen sallivat. Olemme jo päässeet käynnistämään kirjeenvaihdon uudelleen joillakin alueilla, mutta tilanteet saattavat muuttua nopeasti. Toivomme edelleen ymmärrystä kummipostin viiveille. Kummilapset ja heidän yhteisönsä ovat kuitenkin saaneet monin tavoin apua käynnissä olevan kriisin keskellä. Radiot auttavat koululaisia oppimaan Sierra Leonessa Olethan päivittänyt yhteystietosi? Ajantasaisilla yhteystiedoilla varmistat, että saat kaikki lähettämämme viestit. Viestien vastaanottaminen sähköisesti joko Oma Plan -palvelussa tai sähköpostitse vähentää kulujamme, jolloin voimme käyttää jokaisen säästyvän sentin työhömme maailman lasten hyväksi. Yhteystietojen päivitys onnistuu Oma Planin kautta osoitteessa plan.fi/omaplan tai sähköpostitse lahjoittajapalveluun: info@plan.fi Lahjoittajapalvelu on tukenasi Vastaamme mielellämme kaikkiin kummiuteen ja lahjoittamiseen liittyviin kysymyksiin. Puhelin 09 6869 8030 (ma–to klo 11–13). info@plan.fi Kummikirjeenvaihdossa on yhä merkittäviä viiveitä
Munakkaan saa muunnettua helposti makumatkaksi intialaisilla mausteilla. Mausteinen masala-omeletti on Intiassa suosittu aamiainen, mutta yhtä hyvin se soveltuu vaikkapa etätyöpäivän nopeaksi lounaaksi. AINEKSET (KAHDELLE) 4 kananmunaa 1 salottisipuli silputtuna 1 tuore chilipalko silputtuna (tulisuus oman maun mukaan) 1 tomaatti kuutioina reilu hyppysellinen tuoretta korianteria silputtuna ½ teelusikallista kurkumaa suolaa öljyä paistamiseen VALMISTUS Sekoita kasvikset ja mausteet kulhossa. Lisää rikotut munat ja sekoita munien rakenne rikki. Kuumenna öljy pannussa ja kaada siihen noin neljännes munaseoksessa. Paista alapuoli vaaleanruskeaksi ja käännä omeletti. Siirrä sivuun odottamaan ja paista kolme muuta omelettia samalla tavalla. Ripottele vielä päälle tuoretta korianteria ja tarjoa esimerkiksi paahtoleivän kanssa. Masala-omeletti tuo makua aamuun PLAN KOKKAA @evekulmala Feministisen somehuumorin nouseva kuningatar Eve Kulmala tarttuu ajankohtaisiin puheenaiheisiin viiltävän hauskoissa sketseissään. Kulmala on mukana myös #eihymyilytäkampanjassamme. @sofiehagendk Muunsukupuolinen koomikko ja aktivisti Sofie Hagen käsittelee humoristisesti ja iskevästi muun muassa fatfobiaa ja jokaisen oikeutta olla oma itsensä. Lämmin suositus myös hänen kirjalleen Happy Fat. @thegreatwomenartists Taidekuraattori ja -historioitsija Katy Hessel esittelee upealla tilillään eri aikakausien naistaiteilijoita tyylirajojen ja tekniikoiden yli. Mukana on runsaasti rodullistettuja ja vähemmistöihin kuuluvia taiteilijoita. @fatimointi Diversiteettiasiantuntija ja aktivisti Fatima Verwijnen pureutuu tilillään erityisesti rakenteelliseen rasismiin ja moniperusteiseen syrjintään. Hän kommentoi terävästi ja ymmärrettävästi niin Suomen kuin maailman tapahtumia. @plansuomi Nostamme IGtilillämme esiin ajankohtaisia ihmisoikeusja tasaarvokysymyksiä sekä tyttöjen ja naisten tarinoita eri puolilta maailmaa. Kerromme myös innostavista tavoista vaikuttaa. 28 Maanantaina 8.3. juhlimme kansainvälistä naistenpäivää ja 18.3. tasa-arvon sekä Minna Canthin päivää. Valitsimme maaliskuun kunniaksi viisi Instagram-tiliä, jotka paitsi viihdyttävät myös innostavat toimimaan tasa-arvon puolesta. 5 x inspiraatiota Instagramista plan palat Ku va : Ad ob eS to ck
PLAN KATSOO PLAN LUKEE RBG:n perintö elää Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden tuomari Ruth Bader Ginsburg (1933–2020) nousi jo eläessään tasa-arvotaistelun ikoniksi. Pitkällä urallaan oikeustieteen opettajana, asianajajana ja tuomarina hän e disti väsymättömästi naisten, työntekijöiden ja vähemmistöjen oikeuksia. Liberaalina tuomarina Ginsburg esitti usein eriäviä mielipiteitä korkeimman oikeuden konservatiivisen enemmistön päätöksiin, mistä hän sai lempinimen ”Notorious RBG”. Bader Ginsburg menehtyi syöpään viime syyskuussa, ja presidentti Donald Trump ehti nimittää viime töikseen hänen tilalleen konservatiivisen tuomarin. Netflixissä nähtävä elokuva Oikeuden puolesta kertoo Bader Ginsburgin uran alusta 50–70-luvuilla. Mimi Lederin ohjaama laadukas draama valottaa syrjiviä rakenteita ja tapahtumia, jotka tekivät RBG:stä tinkimättömän tasa-arvon puolustajan. Se kuvaa kauniisti myös vahvaa kumppanuutta puolison, juristi Martin Ginsburgin, kanssa. Yle Areenassa on nähtävillä upea dokumentti RBG, tuomari ja tasa-arvotaistelija. Se syven tyy niin Bader Ginsburgin yksityiselämään kuin hänen ainutkertaiseen uraansa, joka on jättänyt jälkensä koko Yhdysvaltojen yhteiskuntaan ja tasa-arvoliikkeeseen. Kanteletaiteilijan kiehtova musiikkimatka Marjo Smolander on kiinnostava ääni suomalaisessa kansanmusiikin kentässä. Rääkkylästä kotoisin oleva kanteletaiteilija, laulaja, säveltäjä ja sanoittaja tunnetaan muun muassa Zäpämmät-duosta ja senegalilais-suomalaisesta Sunuy xale -musiikkihankkeesta. Nyt Smolander on julkaissut ensimmäisen oman albuminsa Cosmologies. Smolander on tehnyt levyllä yhteistyötä eri kulttuureista tulevien artistien kanssa. Esimerkiksi avausraidalla Ténére soivat länsiafrikkalaiset rytmit malilaisen Ahmed Ag Kaedyn kitaran ja laulun siivittäminä. Smolander on viettänyt aikaa Senegalissa ja Malissa, ja hänen musiikissaan alueen vaikutteet yhdistyvät luontevasti karjalaiseen kanteleperinteeseen. Levyllä ovat mukana myös senegalilainen lyömäsoittaja Yatma Thiam, gambialainen kora-soittaja Dawda Jobarteh, jazz-rumpalinakin tunnettu Mikko Hassinen, tanskalainen laulaja, viulisti, lyömäsoittaja ja tanssija Eliza Boye Mouritsen sekä suomalainen laulaja ja huilisti Jenni Hanikka. Smolanderin laulutyyli tuo mieleen Värttinä-yhtyeen, mutta on kuitenkin omaperäinen. Lyriikoissaan artisti käsittelee muun muassa muistoja, vanhemmuutta ja eri tapoja käsitellä tunteita. Laulujen sävy on lämmin ja lohdullinen. Iida Riekko Marjo Smolander: Cosmologies. 2021. Queenie viihdyttää ja ravistelee Candice Carty-Williamsin esikoisromaani Queenie on noussut hitiksi ympäri Eurooppaa, eikä syyttä. Karkkivärinen kansi ja kepeä minäkertojan ääni ohjaavat lukemaan kirjaa oivaltavana chick litinä. Aseistariisuvan, sanavalmiin nimihenkilön elämä on ajautunut kriisiin: poikaystävä on laittanut suhteen tauolle, työ uutistoimituksessa tökkii ja kodiksi löytyy vain puistattava kimppakämppä. Viihdyttävän kerroksen alla romaani ottaa kantaa ja ravistelee ajattelemaan. Se saa syviä, tummiakin sävyjä ensimmäisestä kohtauksesta alkaen, jossa Queenie saa tietää keskenmenostaan. Tarinan vie edetessään ahdistaviin tilanteisiin, joissa pluskokoinen, jamaikalais-britannialainen Queenie joutuu kerran toisensa jälkeen rodullistetuksi, fetisoiduksi ja hyväksikäytetyksi. Carty-Williams kuvaa taitavasti, kuinka Queenien mielen suojamuurit murenevat – ja kuinka hän alkaa rakentaa niiden tilalle jotakin kestävämpää ja todellisempaa. Älykäs huumori kantaa läpi kirjan, vaikka usein niin päähenkilöllä kuin lukijallakin on pala kurkussa. Queenie onnistuu olemaan samalla kertaa lämmin ja viihdyttävä lukuromaani sekä painava kommentti Me Toon ja Black Lives Matterin aikakauteen. PLAN KUUNTELEE Iida Riekko Candice Carty-Williams: Queenie. Suom. Natasha Vilokkinen. WSOY 2021. Anna Könönen Oikeuden puolesta, 2018. Netflix. RBG, tuomari ja tasa-arvotaistelija, 2018. Yle Areena. 29
30 Ku va : Ad ob eS to ck junior-plan Tervetuloa Bangladeshiin Junior-Planin matkassa! Etelä-Aasiassa sijaitseva Bangladesh on yksi maailman tiheimmin asutuista maista. Se on väkiluvultaan maailman kahdeksanneksi suurin valtio mutta pinta-alaltaan vasta sijalla 94. Suurin osa väestöstä elää maaseudulla ja tuottaa itse ravintonsa. Bangladesh on hyvin altis ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Erityisesti ilmaston lämpenemisen aiheuttamat tulvat ja rankkasateet vaikeuttavat lasten ja heidän perheidensä elämää köyhimmillä alueilla. Esimerkiksi pääkaupungin Dhakan slummialueilla ei ole viemäreitä, joten likainen vesi nousee usein ihmisten koteihin. Lapsiavioliitot ovat Bangladeshissa edelleen yleisiä, mutta Plan on saanut paljon aikaan lapsiavioliittojen estämiseksi ja lopettamiseksi. Moni perhe ja yhteisö on jo kääntynyt Planin tuella vastustamaan liian varhaisia avioliittoja ja kannattamaan niin poikien kuin tyttöjen kouluttamista. Tyttöjen koulutus ja lukutaito ovat parantuneet maassa viime vuosina. Salam aleikum! Olen gangesindelfiini. Olen sukua valtamerten delfiineille, mutta olen erikoistunut jo kauan sitten elämään makeavetisissä joissa. En edes pärjäisi suolavedessä! Lajini on erittäin uhanalainen, mutta meitä gangesindelfiinejä tavataan yhä Bangladeshin, Intian ja Nepalin joissa. Me delfiinit kuulumme maapallon vanhimpiin lajeihin. Tunnistettavin piirteeni on pitkulainen, suippo kuononi. Mitaltani olen yli kaksimetrinen. Silmäni ovat hyvin pienet, ja olenkin käytännössä sokea. Saalistan kalaa lähettämieni ultraäänten avulla. Takaisin kimpoilevat äänet auttavat minua näkemään mielessäni, missä saalisparvet liikkuvat. Tiesithän, että me delfiinit emme ole kaloja vaan nisäkkäitä? Hengitämme siis ilmaa ja saamme eläviä poikasia, joita imetämme. Gangesin delfiinin poikaset liikkuvat aina yhdessä emonsa kanssa. Naaraat synnyttävät vain yhden poikasen kerrallaan ja huolehtivat hellästi lapsestaan.
31 Irfan käy koulua maailman suurimmalla pakolaisleirillä Alavassa ja aurinkoisessa Bangladeshissa kasvaa monia herkullisia hedelmiä, jotka tuovat vitamiineja lasten ravintoon. Maassa kasvatetaan yli 70 hedelmälajia! Löydätkö kirjainten sekamelskasta 10 niistä? Mitä hedelmää haukataan? Oik ea vas tau s: ban aan i, man go, pap aija , koo kos päh kin ä, gua va, avo kad o, taa tel i, ana nas , sitr uun a, pap aija 9 -vuotias Irfan ja hänen perheensä asuvat Cox’s Bazarissa maailman suurimmalla pakolais leirialueella. Irfan kuuluu rohingya-kansaan, jota vainotaan Bangladeshin naapurimaassa Myanmarissa. Hänen perheensä pakeni satojen tuhansien muiden tavoin Myanmarista vuonna 2017. Cox’s Bazarin pakolaisleireillä ihmiset asuvat ahtaasti hökkeleissä ja teltoissa, jotka on pystytetty usein mutavelliksi muuttuville rinteille. Alueelta puuttuu muun muassa viemäröinti, kunnolliset vessat ja toimiva internet. Irfan ei ole kuitenkaan menettänyt oikeuttaan oppimiseen. Hän käy ystäviensä kanssa Planin tukemaa koulua, jossa pakolaislapset oppivat lukemisen ja laskemisen lisäksi mielen hyvinvointiin liittyviä taitoja. – Minusta on mukavaa käydä tunneilla ja oppia kirjoittamista, Irfan kertoo. Plan auttaa Cox’s Bazarissa tuhansia lapsia saamaan varhaiskasvatusta ja opetusta.
Mikä epätasa-arvoon liittyvä asia ei hymyilytä? Kerro se jakamalla hymytön omakuvasi Instagramissa tunnisteella #eihymyilytä ja osallistut kilpailuun, jonka voittaja pääsee ystävänsä kanssa Meeri Koutaniemen kuvattavaksi. Haasta mukaan myös ystäväsi! Lue lisää ja osallistu: plan.fi/eihymyilyta Ku va ha as te es ee n vo i os al lis tu a 4. –2 1. 3. 20 21 . Lu e ki lp ai lu n oh je et ja sä än nö t: pl an .fi /e ih ym yi ly ta mikä sinua #eihymyilytä?