plan 1/2017 filippiinit Lapset oppivat selviämään myrskyistä nigeria Boko Haram uhkaa tyttöjen turvallista kasvua INTIA Tytöt vaativat loppua lapsikaupalle ja väkivallalle
ajankohtaista Plan 1/17 ?maaliskuu 2017 Julkaisija Plan International Suomi ISSN 1456-6680 Kannen kuva: Mikko Toivonen / Plan International Vastaava päätoimittaja: Ossi Heinänen Päätoimittaja: Anna Könönen Toimituspäällikkö: Iida Riekko Ulkoasu: Elisa Bestetti Paino: Painotalo Plus Digital Oy. Painosmäärä: 32 784 kpl. Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa 2017. Plan International Suomi ? Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki Vaihde (09) 6869 800, faksi (09) 6869 8080 www.plan.fi, etunimi.sukunimi@plan.fi Hallitus: Tuula Kallio (pj.), Gunvor Kronman, Virpi Haaramo, Kati Ihamäki, Timo Kaunisto, Anniina Kontinen, Tauno Kääriä, Ronja Holopainen (lastenhallitus) ja Minttu Aalto (Mitä-verkosto). Asiakaspalvelu: ma?pe klo 10–13 Osoitteenmuutokset: info@plan.fi tai puhelimitse asiakaspalveluumme (09) 6869 8030. Keräyslupa: POL-2015-4693 (Suomi Ahvenanmaata lukuun ottamatta) Osoitelähde: Plan International Suomen asiakasja sidosryhmärekisteri. Äänestä ja osallistu kilpailuun! Mikä on lehden kiinnostavin artikkeli? Voit samalla kertoa, mistä aiheesta haluaisit lukea, tai antaa palautetta toimitukselle. Vastaajien kesken arvomme kaksi Lahti 2017 -kisapipoa sekä #tyttöjenpuolella-rannenauhaa. Lähetä vastauksesi sähköpostitse osoitteeseen toimitus@plan.fi tai postikortilla osoitteeseen Plan International Suomi, Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki. Kerrothan myös osoitteesi. Kiireellisissä kysymyksissä ja kummiasioissa saat parhaiten vastauksen lahjoittajapalvelustamme info@plan.fi. Lehden 4/16 lukijakysymyksen arvonnan ja #tyttöjenpuolella-tuotesetin voittivat Kati Kalaoja ja Kaarina Sillanpää. Lukijat äänestivät kiinnostavimmaksi jutuksi kuvareportaasin Koska olen afrikkalainen tyttö. Onnea ja kiitos vastaajille! PEFC/02-31-170 4041 0089 Tasa-arvosta totta 100 miljoonalle tytölle Tasa-arvoisessa maailmassa myös kaikkein köyhimmillä, heikoimmilla ja pienimmillä tytöillä on mahdollisuus hyvään elämään. Vielä tämä ei toteudu. Epätasa-arvosta on monia esimerkkejä: Kehitysmaissa asuvat tytöt ovat kaksi kertaa todennäköisemmin aliravittuja kuin pojat. 62 miljoonaa kouluikäistä tyttöä ei pääse kouluun. Joka vuosi 15 miljoonaa tyttöä menee naimisiin alle 18-vuotiaana, osa heistä jopa alle 10-vuotiaana. Suomen täyttäessä sata vuotta on hyvä hetki vaatia yhteiskuntamme periaatteisiin kuuluvaa tasa-arvoa kaikille maailman ihmisille. Uusi kampanjamme Jokatytön oikeudet vaatii muutosta ja kerää suomalaisia mukaan maailmanlaajuiseen liikkeeseen tyttöjen puolelle. Kansainvälisen Planin tavoite on saada seuraavien viiden vuoden aikana 100 miljoonaa tyttöä oppimaan, vaikuttamaan yhteisiin asioihin, päättämään omasta elämästään ja kasvamaan turvassa. Toivomme, että te tukijamme ja yhteistyökumppanimme tulette mukaan energiseen liikkeeseen tyttöjen hyväksi! Kun lisäätte 8.3. alkaen yhteystietonne osoitteessa plan.fi/olen-mukana, saatte mielenkiintoista tietoa kampanjasta sekä parannuksista tyttöjen asemassa. Vapaaehtoisemme järjestävät innostavia tempauksia pitkin vuotta, ja kerromme viestintäkanavissamme jokatytön oikeuksista. Pysy ajan tasalla ja seuraa meitä sosiaalisessa mediassa. JOKATYTÖN OIKEUDET 2
pääkirjoitus Sukuelinten silpominen voidaan lopettaa yhden sukupolven aikana – Aluksi oli vaikeaa ja pelottavaa, mutta kun olimme tarpeeksi sinnikkäitä, muutkin alkoivat ymmärtää, kuinka paljon haittaa silpominen aiheuttaa. Näin minulle kertoi Uncut Girls’ Clubiin kuuluva 14-vuotias tyttö tammikuussa Etiopiassa. Plan International työskentelee hänen kotikylässään Melgano Kebbadossa tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettamiseksi. Tuellamme tytöt ovat perustaneet ympärileikkaamattomien tyttöjen kerhoja, joissa he saavat toisiltaan vertaistukea ja tietoa. Myös leikatut tytöt ja naiset ovat tervetulleita kerhoihin. Tyttöjen sukuelinten silpominen on vanha perinne, jonka avulla miehet ovat alistaneet ja kontrolloineet naisia. Siitä ei ole mitään terveydellisiä hyötyjä, ainoastaan haittoja, jotka voivat koitua jopa kuolemaksi. Silpominen on valtava ihmisoikeusloukkaus. Voin vain kuvitella, kuinka paljon rohkeutta tytöiltä on vaadittu, kun he ovat alkaneet puhua silpomista vastaan. He ovat kuitenkin onnistuneet: silpomista ei heidän kylässään enää sallita. Sain osallistua tilaisuuteen, jossa juhlittiin silpomattomia tyttöjä. Oli hienoa nähdä, kuinka koko yhteisö oli täysillä mukana. Kylän vanhimmat, opettajat, äidit ja isät ja jopa paikallinen tuomari olivat kokoontuneet yhteen ja pitivät puheita silpomista vastaan. Yhteisö oli kääntänyt päälaelleen vanhan tavan juhlistaa silpomista. Ennen ympärileikkaamattomia tyttöjä hävettiin ja syrjittiin, nyt heitä juhlittiin. Yhdessä kumppaneidemme kanssa olemme saavuttaneet merkittäviä tuloksia työssä haitallista perinnettä vastaan. YK:n arvion mukaan noin 74 prosenttia etiopialaisista tytöistä ja naisista on ympärileikattu. Planin ohjelma-alueilla keskimäärin kolme neljästä tytöstä säästyy silpomiselta ja moni yhteisö kertoo päässeensä kokonaan eroon perinteestä. Tämä on onnistunut, koska koko yhteisö on sitoutunut silpomisen vastaiseen työhön. Yhteisten keskustelujen avulla olemme onnistuneet vakuuttamaan jopa yhteisöissään arvostetut ympärileikkaajat, joille leikkaaminen on ollut tärkeä ja usein ainoa elinkeino. Monesta entisestä silpojasta on tullut aktiivinen sanansaattaja silpomisen vastaisessa työssä. YK on arvioinut, että silpomisesta voidaan päästä eroon yhden sukupolven aikana, mikäli työhön riittää resursseja. En pidä tavoitetta mahdottomana, niin kiistattomia muun muassa Planin tulokset ovat. Kiitos kaikille tukijoillemme ja rahoittajillemme, että olette tehneet näin suuren muutoksen mahdolliseksi. Plan International täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Mikä olisikaan hienompi tapa juhlistaa tätä merkkipaalua kuin tyttöjen sukuelinten silpomisen kitkeminen yhä useammasta kylästä, yhteisöstä ja maasta? SISÄLLYS 4 ”Meidän ei tarvitse sietää väkivaltaa” 8 Uutisia maailmalta 10 Uutisia Suomesta 12 ”Selviämme myrskyistä” 16 Boko Haram riisti lapsilta vapauden 19 Kesäksi töihin 20 Edistysaskelia tyttöjen asemassa 22 Kummit ja lahjoittajat 24 Yritysuutiset 26 Plan-palat 28 Vapaaehtoiset 29 Työmme lukuina 30 Junior-Plan 4 12 10 28 Ossi Heinänen Plan International Suomen pääsihteeri ossi.heinanen@plan.fi 3
4 Priya ei kanna kaunaa siitä, että joutui kotiorjaksi. ”En silti toivo, että kukaan muu joutuu kokemaan mitään sellaista.”
5 Teksti Iida Riekko Kuvat Mikko Toivonen ”Meidän ei tarvitse sietää väkivaltaa” Intialaistytöt Priya, Laxmi ja Rubi ovat joutuneet kokemaan väkivaltaa ja elämään erossa perheestään. Nyt he haluavat kamppailla tyttöjen puolesta lapsikauppaa ja väkivaltaa vastaan. T alvipäivä itäisessä Intiassa sijaitsevassa Jharkhandissa on kolea, mutta 13-vuotiaalla Priyalla on jalassaan vain kuluneet muovisandaalit. Kenkien vastapainoksi hänellä on yllään uutuuttaan kimaltava, metallilangoin koristeltu salwar kameez, tunikasta ja housuista koostuva asu. Vaatekerta on Priyan kallein aarre. – Sain tämän puvun lahjaksi siskoltani, kun vapauduin orjatyöstä. Kun pukeudun siihen, muistan, että olen vapaa, Priya sanoo. Jharkhandin osavaltiosta on kadonnut arviolta 40 000 lasta, suurin osa tyttöjä. Heidät on myyty tai siepattu pakkotyöhön bordelleihin, tehtaisiin ja koteihin. Priya oli yksi heistä. Priyan perheessä on seitsemän lasta, eivätkä vanhempien satunnaiset ansiot riittäneet kaikkien ruokkimiseen. Kun Priya oli kahdeksan, perheen tuttava lupasi, että tyttö saisi hyvän työn kotiapulaisena ja lähettäisi rahaa kotiin. Vanhemmat päättivät, että tyttö lähtisi työhön. Samaan aikaan Priyan isosisko joutui jäämään pois koulusta hoitamaan kotia. Kaksi isoveljeä ja kolme pikkuveljeä saivat jatkaa koulussa. Priya ei tiennyt, mikä häntä odotti. Hän muistaa lähteneensä matkaan iloisella ja jännittyneellä mielellä. Haaveena paluu kouluun – Isäntäperheeni asui isossa talossa kaukana kotikylästä. Aluksi olin tyytyväinen, koska sain syödä kahdesti päivässä. Sitten vaikeudet alkoivat. Tein kaikki kotityöt: tiskasin, siivosin, pyykkäsin ja kokkasin. Mikään ei riittänyt, vaan talon emäntä ja hänen anoppinsa solvasivat minua, Priya kertoo. Pian isäntäperhe alkoi rankaista pientä kotiapulaista siitä, etteivät työt sujuneet tarpeeksi nopeasti. – Ensin he löivät minua kepillä. Pian he alkoivat hakata minua painavilla astioilla. Iltaisin itkin ja ikävöin kotiin. Välillä olin vihainen kaikille, mutta useimmiten olin vain yksinäinen ja surullinen. Priyan mieltä painoi myös se, ettei hän voinut lähettää rahaa kotiin, sillä isäntäperhe maksoi hänelle vain muutaman rupian silloin tällöin. Tyttö teki käytännössä orjatyötä. – Ainoa haaveeni oli palata kotiin ja kouluun, mutten saanut edes soittaa perheelleni. Pakkotyö ja väkivalta jatkuivat viisi vuotta. Priya saattaisi olla yhä vankina isäntäperheensä keittiössä, ellei lastenoikeusjärjestö Plan International olisi alkanut työskennellä hänen kotikylässään. Planin työntekijät kertoivat kyläläisille lapsityön ja ihmiskaupan vaaroista, koska ne ovat Jharkhandissa valtava ongelma. Kylään perustettiin lastensuojelukomitea, jonka tehtäviin kuuluu etsiä perheitä, joiden lapset ovat pakkotyössä. Yksi komitean jäsenistä tiesi, että Priya oli ollut jo vuosia kotiapulaisena. Komitea ja Planin työntekijät puhuivat Priyan vanhempien kanssa. Pian nämä ymmärsivät, että Priyan tilanne loukkasi tämän oikeuksia ja oli tytölle vaarallinen. He lähettivät vanhimman tyttärensä hakemaan Priyaa kotiin. – En voi edes kuvailla iloa, kun näin taas perheeni, Priya sanoo leveästi hymyillen. Hänen haaveensa kouluun palaamisesta ei ole vielä toteutunut. – Koska meillä ei ole rahaa, en voi palata kouluun. Vapaa-ajallani autan kylän esikoulussa ja opetan pikkulapsille aakkosia. Saisinpa itsekin oppia lisää. ”Ainoa haaveeni oli palata kotiin ja kouluun, mutten saanut edes soittaa perheelleni.”
6 – Sillä hetkellä ymmärsin, ettei minun olisi pitänyt olla siellä. Aloin todella pelätä, Rubi sanoo. Tyttöjä pidettiin nälässä, uhkailtiin ja hakattiin. Vartijoina toimivat miehet veivät jotkut sivummalle ja raiskasivat heidät. Rubi ei halua puhua enempää siitä, mitä hänelle varastossa tapahtui. – Olin epätoivoinen, kun miehet tulivat valitsemaan tyttöjä. Kauneimmat vietiin ensin. Yritin sotkea kasvoni ja peittää ne takkuisilla hiuksilla, mutta pian minullekin tuli noutaja. Kuulin, että mies osti minut 40 000 rupialla (52 eurolla). Useimmat eivät palaa Mies oli kotiorjien välittäjä. Hän vei Rubin suureen taloon, jossa asui kolmen sukupolven vauras perhe. Rubista tuli talon kolmas kotiapulainen. Kaikki kolme nukkuivat patjalla terassilla. Rubin tehtävä oli siivota, tiskata, pyykätä ja kokata. Hän heräsi kukonlaulun aikaan ja pääsi nukkumaan kahdelta aamuyöllä. Hän ei saanut koskaan astua ulos talosta. – Olin onneton ja ikävöin kotiin. En voinut soittaa perheelleni, sillä minulla ei ollut puhelinta. Eniten ikävöin isääni. Rubin pelastukseksi koitui toinen apulainen, joka sai käyttää puhelinta käydessään ostoksilla. Hän sääli Rubia ja lainasi tälle kännykkää. ”Kauneimmat tytöt vietiin ensin” 16-vuotiaan Rubin kasvot ovat sulkeutuneet surulliseen ilmeeseen, ja hän pysähtyy pitkiksi ajoiksi ajatuksiinsa. Vaikka tuuli leyhyttää Jharkhandin ikivanhoja puita ja vuohet mäkättävät laitumella, Rubin ajatukset ovat Delhissa, Intian jättimäisessä pääkaupungissa. Rubi on palannut kotikyläänsä vasta viikko sitten. Hänen vanhempansa ovat maattomia ja saavat päivätöitä vain sadonkorjuukaudella. Kuivalla kaudella kolmelle lapselle ei riitä ruokaa. Rubi joutui jäämään pois koulusta jo kaksi vuotta sitten. – Olin viime syksynä hyvin nälkäinen, kun eräs nainen tuli kyläämme ja kertoi, että hän järjestäisi minulle hyvän työn tiilitehtaassa. Saisin ruokaa, ja rahaa riittäisi säästöönkin, Rubi kertoo. – Olin kuullut, että lapsia katoaa välillä. En kuitenkaan ajatellut, että niin voisi käydä minulle. Vaikka tiesin, että työ tiilitehtaalla olisi raskasta, sekin olisi parempi kuin kärsiä jatkuvasta nälästä. En kertonut lähdöstäni kenellekään. Nainen vei Rubin lähimpään kaupunkiin, jossa tämä sai syödä vatsansa täyteen. Seurueeseen liittyi toinenkin tyttö, ja he matkustivat junalla Delhiin. Siellä nainen vei heidät hämärään varastoon, joka oli täynnä tyttöjä. Nuorimmat näyttivät hädin tuskin teini-ikäisiltä. Laxmi haluaa, että Intian tytöt nousevat samaan arvoon kuin pojat. ”Ei ole mitään väliä, saanko aikuisena poikia vai tyttäriä.”
7 Rubi tunsi kylästään naisen, joka toimi vapaaehtoisena Planin lastensuojeluryhmässä. Hän sai soitettua tälle ja kerrottua lyhyesti tilanteensa. Sitten hän saattoi vain odottaa ja toivoa. Asiat etenivät nopeasti. Kotikylän nainen otti yhteyttä Jharkhandin lastensuojeluviranomaisiin, jotka hälyttivät Delhissä toimivat pelastusjoukot. Jo muutaman päivän kuluttua soitosta poliisipartio tuli Rubin isäntäperheeseen ja vapautti kotiorjat. Rubi arvelee, että isäntäperhe saa oikeudessa ansaitsemansa rangaistuksen. Rubin vanhemmat eivät syyttäneet tytärtään karkaamisesta vaan ottivat tämän avosylin vastaan. Pelastuminen oli ihme: suurin osa ihmiskaupan uhreiksi joutuneista tytöistä ei palaa koskaan. Rubi voi pian palata Planin tuella kouluun, mutta hän ei osaa vielä unelmoida tulevaisuudesta. – En mielelläni muistele tapahtunutta, mutta haluan kertoa tarinani siksi, että se ehkä pelastaa jonkun muun tytön. En toivo, että yksikään lapsi joutuu kokemaan samaa, Rubi sanoo. Neljäs tytär oli isälle liikaa Laxmi, 16, kietoo tekokuituneuletta tiukemmin ympärilleen ja hieroo paljaita jalkojaan. Kylän koulussa on vain yksi huone, eikä ikkunoissa ole laseja. Ympärillä levittäytyy pieniä, savesta ja oksista rakennettuja taloja. Kaivoja on harvassa, ja koulun pihan kaivo on kuivunut. Useimmat Laxmin ystävistä ovat jo pudonneet koulusta, koska vanhemmat eivät pidä tyttöjen koulutusta tärkeänä. Eivät myöskään Laxmin vanhemmat, mutta tyttö ei enää asu heidän kanssaan. – Kauhut alkoivat, kun kolmas pikkusiskoni syntyi. Olin silloin 11-vuotias. Isäni oli ollut jo pitkään vihainen siitä, että äiti synnytti vain tyttöjä. Neljäs tyttö oli liikaa. Isä alkoi hakata äitiä ja minua, varsinkin kun oli juonut riisiolutta. Ja hän joi usein, Laxmi kertoo ja sormeilee paksua lettiään. Laxmi joutui tulilinjalle, koska oli perheen vanhin tytär. Esikoispoika olisi tuonut perheelle kunniaa ja turvaa. Tyttäret sen sijaan muuttavat sulhasensa kotiin, ja heistä pitää maksaa myötäjäiset. – Iltaisin itkin sängyssäni ja haaveilin, että voisin muuttua pojaksi, Laxmi kertoo. Hänen äitinsä murtui ja alkoi juoda miehensä tavoin. Isä sai ajoittain töitä kivenhakkaajana, mutta kun hän oli työttömänä, tytöille ei riittänyt ruokaa. Tytöt pystyvät siihen mihin pojatkin Väkivalta helpottui hetkeksi, kun perheeseen syntyi vihdoin poika. Seuraavana vuonna syntyi jälleen sisko, ja isä alkoi hakata vaimoaan ja Laxmia aiempaa rajummin. – Kerran yritin teeskennellä nukkuvaa, mutta isä jatkoi hakkaamista sängyssäni. Toisen kerran isä raivostui niin, että käsivarteni murtui, Laxmi kertoo katse lattiassa. Se oli liikaa Laxmin ystäville. He kuuluivat lastenoikeusjärjestö Planin kerhoon, jossa olivat oppineet tyttöjen oikeuksista ja Intian laista, ja he tiesivät, että Laxmin isä oli syyllistynyt rikokseen. Laxmin ystävät menivät rehtorin puheille. Jo samana päivänä rehtori kutsui Laxmin omaan kotiinsa. Sen piti olla väliaikainen ratkaisu, mutta nyt Laxmi on asunut rehtorin luona kaksi vuotta. – Kutsun häntä tädiksi ja hänen tyttäriään pikkusiskoiksi. Heidän ansiostaan opiskelen ja olen turvassa, Laxmi sanoo ja hymyilee ensimmäistä kertaa keskustelun aikana. Nyt Laxmi on Planin kerhon aktiivi ja puhuu tytöille heidän oikeudestaan suojeluun ja koulutukseen. Hän haaveilee sairaanhoitajan ammatista. Laxmi vierailee lapsuudenkodissaan vain juhlapyhinä eikä jää koskaan yöksi. – Olen iloinen vain yhdestä asiasta: siitä, ettei veljeni ole joutunut kokemaan väkivaltaa. En kuitenkaan kanna kaunaa perheelleni, Laxmi sanoo. Enää hän ei uneksi pojaksi muuttumisesta. – Olen ylpeä tyttö. Olen tajunnut, että me tytöt pystymme kaikkeen mihin pojatkin. Eikä meidän tarvitse sietää enää väkivaltaa. Priyan, Laxmin ja Rubin nimet on muutettu lastensuojelusyistä. Haastattelun jälkeen sekä Priya että Rubi ovat päässeet palaamaan kouluun, ja he toimivat aktiivisesti Planin nuorisoryhmässä. Rubi on kiitollinen, ettei joutunut seksiorjaksi. Bordelleihin myydyt tytöt pelastuvat vielä harvemmin kuin muut. Jharkhandin osavaltiosta on kadonnut arviolta 40 000 lasta, suurin osa tyttöjä.
uutisia maailmalta Lapset pääsevät leikkiryhmiin yli 220 kylässä Senegalissa Senegalissa joka viides alle viisivuotias lapsi on vajaakasvuinen aliravitsemuksen takia. Tuemme senegalilaislapsia ja heidän tervettä kasvuaan leikkiryhmissä. Olemme perustaneet leikkiryhmiä yli 220 kylään. – Olin yllättynyt, kun huomasin, kuinka neljävuotias tyttäreni oppi kommunikoimaan minun ja muun perheeni kanssa. En ollut tajunnut, että hänen ikäisensä voisi kunnolla kommunikoida aikuisten kanssa, maanviljelijä Ndiaye kertoo. Valvomme lasten kasvua ja järjestämme heille ruoka-apua ja rokotuksia. Olemme auttaneet jo noin 45 000 lasta, jotka osallistuvat säännöllisesti leikkiryhmiimme. Leikkiryhmissämme lapsilla on myös mahdollisuus kokeilla erilaisia leluja ja palapelejä, laulaa, tanssia ja loruilla. – Lapset ovat yhä tietoisempia hygieniasta. Nykyään lapset pesevät kätensä saippualla, peseytyvät päivittäin ja pitävät puhtaita vaatteita. Vanhemmat arvostavat lastensa käyttäytymistä ja oppivat lapsiltaan hyviä hygieniatapoja, erään leikkiryhmän vapaaehtoinen Abibatou sanoo. 8 Lapsiavioliitot loppuvat Malawissa Malawin parlamentti päätti helmikuussa, että maan laki kieltää lapsiavioliitot täysin. Päätös tukki lainsäädännössä olevan porsaanreiän, joka salli 15–18-vuotiaiden naimisiinmenon vanhempien suostumuksella. Malawilaiset nuoret kampanjoivat voimakkaasti lapsiavioliiton täyskiellon puolesta Plan Internationalin tuella. Yksi aktivisteista on 20-vuotias Memory Banda. – Kun siskoni oli vain 11-vuotias, hän joutui naimisiin ja tuli raskaaksi. Olin silloin nuori ja pidin sitä normaalina, mutta huomasin pian, kuinka naimisiinmeno pilasi siskoni elämän ja sisareni joutui hyväksikäytetyksi, Memory kertoo. – Olemme tehneet väsymättä työtä yhdessä kampanjatiimimme ja Plan Internationalin kanssa, jotta päättäjät muuttaisivat lakia ja lopettaisivat lapsiavioliitot täysin. Lapsiavioliitot koskettavat maailmanlaajuisesti noin 70 miljoonaa tyttöä. Vuonna 2015 Malawi oli maailman yhdeksäs maa lapsiavioliittojen yleisyydessä. Plan International Malawin maajohtaja Lilly Omondi iloitsee saavutuksesta. – Tämä on valtava asia Malawin tuleville sukupolville. Olemme ylpeitä, että nuorilla on ollut suuri osuus tässä muutoksessa. Oli ensiarvoisen tärkeää, että ministerit ja muut päättäjät kuulivat nuoria itseään. Nämä nuoret, jotka saivat äänensä kuulluksi, ovat auttaneet varmistamaan turvallisemman ja onnellisemman elämän miljoonille malawilaistytöille, Omondi sanoo. Malawin saavutus on jatkoa useille edistysaskeleille Afrikassa. Viime kesänä neljätoista eteläisen Afrikan maata hyväksyi lakialoitteen, joka auttaa valtioita luomaan toimivia lakeja lapsiavioliittojen ehkäisemiseksi ja saavuttamaan Afrikan unionin tavoitteen lapsiavioliittojen poistamisesta yhden sukupolven aikana. Viime heinäkuussa sekä Tansania että Gambia ilmoittivat kieltävänsä lapsiavioliitot lailla. Lapsiavioliittojen lopettaminen on mukana myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa. Memory, 19, ja Rosby, 18, tapasivat kampanjan aikana presidentin puolison.
Plan selättää nuorisotyöttömyyttä yhdessä yritysten kanssa Nuorisotyöttömyys vaatii pikaisia ratkaisuja. Yli 600 miljoonalla nuorella ympäri maailmaa ei ole mahdollisuutta kouluttautua ja opiskella. Vuoteen 2030 mennessä työmarkkinoille tulee miljardi uutta nuorta. A Working Future on uudenlainen yhteistyöhanke, jossa kumppaneitamme ovat kansainvälinen strategiaja konsulttiyritys Accenture ja joukko ugandalaisia yrityksiä. Hanke on tarjonnut Ugandan maaseudun köyhille nuorille taloustaitoja sekä ammattiosaamista, joka vastaa paikallisten yritysten tarpeisiin. Koulutuksen jälkeen nuoret ovat voineet hakea töitä tai perustaa oman yrityksen. Vuonna 2012 alkanut hanke on yltänyt merkittäviin tuloksiin. Yli 12 000 iältään 15–25-vuotiasta nuorta on saanut talousja ammattikoulutusta. Heistä lähes kaikilla on nyt työpaikka. Hankkeeseen osallistuneiden nuorten kuukausiansiot ovat kasvaneet 621 prosenttia ja säästöt 633 prosenttia. 95 prosenttia hankkeeseen osallistuneista nuorista kertoo voivansa paremmin ja luottavansa itseensä enemmän kuin ennen hanketta. – Aiemmin olin täysin mieheni varassa ja jouduin pyytämään häneltä rahaa kaikkeen, kertoo 23-vuotias Resty, joka perusti hankkeen avulla oman sikafarmin. – Nyt voin maksaa lasteni koulutuksen itse tienaamillani rahoilla ja laajentaa yritystäni. Aion perustaa myös kanalan. Perinteisiä raja-aitoja ylittävä yhteistyö on hyödyttänyt niin yksilöitä, yrityksiä kuin yhteiskuntaakin. Yritysten osallistuminen ei ole pelkkää hyväntekeväisyyttä, vaan ne hyötyvät yhteistyöstä taloudellisesti. Aiomme nyt laajentaa yhteistyömallin Ugandan lisäksi Sambiaan, Tansaniaan ja Egyptiin. Näin pyrimme tarjoamaan taitoja ja työtä 100 000 nuorelle. Plan Internationalin pääjohtaja Anne-Birgitte Albrectsen osallistui tammikuussa Maailman talousfoorumiin Davosissa. Hän esitteli A Working Future -mallin esimerkkinä yhteistyöstä, joka hyödyttää kaikkia osapuolia ja toimii joustavasti nopeasti muuttuvassa maailmassa. – Jakamalla tietoa, resursseja, toimintoja ja kykyjä pystymme saavuttamaan asioita, joihin emme pystyisi yksin. Plan Internationalilla on jo Accenturen ja muiden yritysten kanssa strategisia kumppanuuksia, joiden painopiste on tyttöjen aseman parantamisessa maailman köyhimmissä maissa, Albrectsen kirjoitti blogissaan Davosista. Tietokoneet houkuttelevat lapset kouluun Digiloikka on tätä päivää myös kehitysyhteistyössä. Edistämme lasten koulutusta muun muassa Etiopiassa ja Pakistanissa teknologiaa ja innovaatioita hyödyntäen. Pakistanin pienissä kylissä tietokoneiden käyttöönotto on nostanut koulua käyvien lasten osuuden viidestäkymmenestä prosentista yli yhdeksäänkymmeneen prosenttiin, koska lapset haluavat tutustua teknologiaan – Lapset tahtovat oppia tietokoneiden avulla. He odottavat pääsevänsä kirjoittamaan niillä ja kokeilemaan sosiaalisen median palveluita, Plan International Pakistanin IT-päällikkö Sajid Yusuf kertoo. Pakistanissa Plan International on hankinnut opettajille tietokoneiden lisäksi kännyköitä, joilla he voivat käyttää sähköisiä opetuspalveluita. Koululaiset saavat opastusta verkossa ja sosiaalisessa mediassa toimimiseen sekä valistusta verkkokiusaamisesta. Etelä-Etiopian maaseudulla kokeilemme konttiin rakennettua tietokoneluokkaa, joka toimii aurinkoenergialla. Siellä 24 oppilasta kerrallaan voi opiskella tietokoneiden avulla. Olemme huomioineet kokeilussa ja tietoteknologian hyödyntämisessä erityisesti tyttöjen tarpeet, jotta koulut olisivat tasa-arvoisia paikkoja. Vaikka teknologian käyttö ei poista haitallisia perinteitä eikä syrjintää, tytöt saavat sen ansiosta uusia taitoja ja itseluottamusta sekä kokemuksen oppimistilanteesta, jossa he ovat tasaveroisia poikien kanssa. Isoja ongelmia teknologian suhteen niin Etiopian kuin Pakistanin syrjäseuduilla ovat sähköttömyys tai jatkuvat sähkökatkot. Siksi hyödynnämme molemmissa maissa aurinkoenergiaa. Resty perusti oman sikafarmin A Working Future -hankkeen avulla. 9
uutisia suomesta 10 Planin vuosi käynnistyi urheilullisesti Vuotemme lähti liikkeelle urheilullisesti, kun toimme tyttöjen oikeudet esille Urheilugaalassa tammikuussa ja Lahden MM-kisoissa helmikuussa. Pisteellämme Urheilugaalassa Hartwall Areenalla tammikuussa sai tutustua työhömme, ja muun muassa roller derby -joukkue Kallio Rolling Rainbow veti näytösottelun. Paikalla olivat tukijamme Isac Elliot, Arman Alizad sekä Meeri Koutaniemi. Urheilugaalan yhteydessä oli myös kampanja, jossa jokaisesta Minerva Kustannuksen verkkokaupassa myydystä Harri Pirisen Nuorten jääkiekon maailmanmestarit 2016 -kirjasta ohjattiin työhömme yhtä monta euroa kuin jääkiekon nuorten maailmanmestarit saivat palkintoja Urheilugaalassa. Lopputulos oli viisi euroa per kirja! Olimme mukana myös Lahden pohjoismaisten hiihtolajien MM-kilpailuissa helmikuussa. Korostimme maailman tyttöjen unelmien tärkeyttä näkyvästi kisojen ajan Lahdessa. Naisten päivän 24.2. lippujen oston yhteydessä sai lahjoittaa kehitysmaiden tyttöjen koulutuksen hyväksi. Lisäksi mäkihyppääjä Julia Kykkänen on kerännyt verkossa varoja kehitysmaiden tyttöjen hyväksi. Osallistu Julian keräykseen: plan.fi/julia Kiinnostaako roller derby? Tutustu Kallio Rolling Rainbow’n energiseen menoon: kalliorollingrainbow.fi
11 Planille kiitosta vahvasta ihmisoikeusnäkökulmasta Suomen ulkoministeriön tukemaa ohjelmaamme 2015–2017 käsittelevä raportti katsoo, että työmme on linjassa Suomen kehityspolitiikan kanssa, jonka päätavoitteina on poistaa köyhyyttä ja epätasa-arvoa sekä edistää kestävää kehitystä. Plan International Suomella on ohjelmia 10 maassa Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Ne hyödyttävät vuosittain noin 70 000 lasta sekä 50 000 aikuista. Suomessa teemme globaalikasvatusta ja vaikuttamistyötä. Painopisteitämme ovat lastensuojelu, varhaiskasvatus ja hoito, koulutus sekä nuorisotyöttömyyden ehkäisy. Tavoitteenamme on edistää lasten oikeuksia ja tasa-arvoa, erityisesti tyttöjen tasa-arvoa. Ohjelmakauden puolivälissä tehdyn raportin mukaan sukupuolten tasa-arvo kulkee ansiokkaasti mukana ohjelmissa. Tulosten säilyttämiseksi maatoimistojen ja kumppanijärjestöjen osaamista on kuitenkin vahvistettava. Marginalisoitujen ryhmien huomioiminen kaipaa vielä lisätyötä kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kolmevuotisen Planin ja UM:n ohjelman koko budjetti on 17,6 miljoonaa euroa, josta Planin omarahoitusosuus on 15 prosenttia. Omarahoituksen saamme säännöllisiltä ja kertalahjoittajilta. Raportti nostaa esiin useita Plan Suomen kanssa yhteistyössä syntyneitä kiinnostavia innovaatioita, kuten helposti liikuteltavan mediarepun, datan keräämiseen tarkoitetun Poimapperin sekä Ugandassa ja Etiopiassa toimivat innovaatiopajat. Raportin tehnyt evaluoija Maija Seppo oli työstämme aidosti vaikuttunut. – Minä tai kollegani emme ole missään aiemmissa arvioissamme nähneet näin systemaattista ihmisoikeusnäkökulman huomioimista, Seppo arvioi. Olimme Lux Helsingissä tyttöjen puolella Olimme mukana Lux Helsinki -valofestivaaleilla, jonne toimme meksikolaisen taiteilijan Mónica Ruiz Loyolan teoksen Absence. Naisten oikeuksia koskettavasti käsittelevän teoksen lähtökohtana on naisten kohtaama sorto Meksikossa, erityisesti Juárezin kaupungissa. Ruiz Loyola halusi tehdä runollisen kunnianosoituksen naisille. Teoksen muotokieli rakentui ompelemisen ympärille, sillä moni Ciudad Juárezissa kadonneista naisista työskenteli epäinhimillisissä oloissa hikipajojen ompelimoissa. – Halusin ottaa rankkaan aiheeseen hieman pehmeämmän, hienovaraisen lähestymistavan: Absence on runoutta sorrettujen naisten puolesta. Olemme kyllästyneet lukemaan uutisista jälleen uusia kertomuksia naisten kohtaamasta väkivallasta, Mónica Ruiz Loyola kertoi. Järjestimme yhteistyössä Lux Helsingin kanssa kehitysmaiden tyttöjen hyväksi keräyksen, joka liittyi Absence-teoksen teemaan. Festivaalivieraat saivat lahjoittaa työhön tyttöjen koulutuksen ja suojelun parantamiseksi. – Teos muistuttaa hienosti siitä, miten jokaisella pitäisi olla tasavertaiset mahdollisuudet päättää tulevaisuudestaan. Kehitysmaiden tytöillä ja naisilla näin ei aina ole. Tyttöjen koulutus on yksi parhaista keinoista vähentää köyhyyttä. Koulutettu tyttö voi myöhemmin hankkia itsenäisesti oman toimeentulonsa ja siten päättää omasta elämästään ja pitää huolta oikeuksistaan. Hän myös tutkitusti sijoittaa ansionsa oman perheensä hyväksi, Plan International Suomen markkinoinnin ja yksityisvarainhankinnan johtaja Kirsi Mettälä sanoi. Aurinkoenergialla toimiva mediareppu on yksi innovaatioistamme.
12 Teksti ja Kuvat GERIC CRUZ /PLAN INTERNATIONAL ”SELVIÄMME MYRSKYISTÄ” S aarivaltio Filippiinit on yksi maailman luonnonkatastrofeille altteimmista maista. Katastrofit uhkaavat lasten oikeutta elämään, koulutukseen ja suojeluun. Lapset eivät kuitenkaan ole luonnonmullistuksissa pelkkiä uhreja. He tuntevat elinympäristönsä ja voivat löytää neuvokkaita keinoja varoittaa ja auttaa muita. Koulunkäynnin jatkuminen on parhaita tapoja suojella lapsia ja auttaa heitä toipumaan mullistuksesta. Työskentelemme Filippiinien kouluissa, jotta lapset oppivat varautumaan katastrofeihin ja toimimaan niiden aikana. Tulvia ja taifuuneja kohdanneet lapset oppivat Planin katastrofikoulutuksessa muun muassa varoittamaan muita uhkaavasta myrskystä ja antamaan ensiapua. Katherine, 16 “Nyt tiedän, miten pitää toimia” “Olin kymmenvuotias, kun Ondoy-taifuuni iski kyläämme. Minä ja sisarukseni näimme, miten joen vesi nousi autotalliimme. Pakenimme setämme luo. Mummoni oli hyvin sairas ja heikko. Hän ei pystynyt kävelemään, joten me lapset raahasimme hänet yläkertaan. Pian naapuritalo romahti jokeen. Sen vuoksi vesi nousi entisestään, ja meidän piti muuttaa evakuointikeskukseen. Nyt olen vanhempi ja itsevarmempi. Mitä kymmenvuotias voi tehdä keskellä luonnonmullistusta? En tiennyt mitään katastrofissa toimimisesta. Planin ansiosta tiedän nyt, mitä tehdä, jos tulva tai myrsky iskee. Olen varma, että joudun vielä hyödyntämään oppimaani. Koska olen saanut koulutusta, minulla on velvollisuus auttaa muita katastrofeissa. Kun tarve tulee, en joudu odottelemaan neuvottomana apua vaan tiedän, miten voin olla hyödyksi.”
13 Pauline, 10 “Katastrofin keskellä ei saa panikoida” “Kun olin viisivuotias, vesi valtasi kotimme. Pelastimme hätäisesti kaiken, minkä pystyimme, ja pakenimme veneellä. Olin hyvin peloissani enkä tiennyt, mitä tehdä. Muistan, miten äitini käski minua pysymään rauhallisena. Haluan varautua kaikkeen mahdolliseen. Olen merkinnyt kotiimme turva-alueen, jolle pelastaudumme, mikäli maanjäristys iskee. Olen myös oppinut, ettei katastrofin keskellä saa panikoida – se vain pahentaa tilannetta. Lasten on tärkeää oppia, miten vaaratilanteessa pitää toimia. Niin he voivat jakaa oppimaansa eteenpäin.” Franz, 12 “Voin hyödyntää taitojani tulevassa työssäni” “Tulvan aikana perheeni pelastautui kirkkoon. Minua pelotti. Näin veden nousevan aikuisen pään korkeudelle. Kuulin myös, että moni hukkui kaupungissa, jossa käyn koulua. Uskon, että katastrofin iskiessä pystyn auttamaan muita. Jos tänne iskee uusi taifuuni tai tulva, osaan rakentaa kellukkeita tyhjistä pulloista. Aikuisena haluan insinööriksi. Pystyn hyödyntämään työssäni taitoja, joita opin katastrofivalmennuksessa.”
14 Juan, 18 “En unohda saamiani oppeja” “Muistan hyvin syyskuisen aamun vuosia sitten. Vettä tuli kahdessa tunnissa niin paljon, että se ylsi polviin. Minä ja serkkuni emme tajunneet mitään vaan jatkoimme leikkejämme. Kun vesi ylsi vyötäröömme, menimme paniikkiin ja kiipesimme teurastamon katolle. Se oli korkein rakennus näköetäisyydellä. Puhelimista katosi signaali, emmekä voineet soittaa apua. Kun vesi vetäytyi, kylämme miehet löysivät hukkuneiden ruumiita. Liityin kouluni katastrofivalmiusryhmään, koska ajattelin, että pääsen kiinnostaviin seminaareihin ja saan ilmaista ruokaa. Köyhistä oloista tuleville, kuten minulle, sellainen on hieno mahdollisuus. Pian tajusin, ettei kyse ollut vain eduista. Sain tietoja ja taitoja, joita voin todella hyödyntää elämässäni. Epävarmassa tilanteessa pystyn ennakoimaan ja estämään onnettomuuksia.” Melanie, 16 “Opetan siskolleni kaiken oppimani” “Viimeisimmän taifuunin aikaan äitini oli töissä Dubaissa, joten isäni huolehti minusta ja siskostani. Hän evakuoi meidät koulun jumppasaliin, jossa oli todella epämukavaa. Viikon jälkeen pääsimme palaamaan kotiin, ja koulu jatkui kuukauden kuluttua. Vesi oli yhä korkealla, joten kuljimme kouluun veneellä. Tunnen oloni kevyemmäksi nyt, kun olen saanut katastrofikoulutusta. Pystyn kehittämään itseäni ja toimimaan vaikeassa tilanteessa. Opetan siskolleni kaiken oppimani.” Princess, 11 “Voin pelastaa jonkun hengen” “Taifuunin jälkeen vesi nousi kodissamme vyötärön korkeudelle. Olin aika peloissani. Minä ja äiti kauhoimme vettä ikkunasta ulos, mutta sitä tuli vain lisää. Lopulta meidän piti paeta. Kun seuraava katastrofi iskee, olen valmis pelastamaan toisen ihmisen hengen. Olen oppinut tarvittavat taidot. Minusta jokaisen filippiiniläisen lapsen pitäisi liittyä katastrofivalmiusryhmään ja oppia perustaidot. Niin he voivat opettaa muitakin lapsia ja pelastaa monta elämää.”
15 Pierre, 16 “Haluan suojella perhettäni” “Planin katastrofivalmennus ei auta ainoastaan minua vaan myös perhettäni. Perhe merkitsee minulle juuriani – niitä ihmisiä, jotka ruokkivat ja vaatettivat minut ja pitivät minusta huolta. Nyt perheeni toivoo, että minusta tulee elannon hankkija, ja haluan täyttää odotukset. Pystyn myös auttamaan perhettäni, jos katastrofi osuu kohdallemme. Kun yritin opettaa perheenjäsenilleni katastrofivalmiustaitoja, he nauroivat minulle ja olivat kärsimättömiä. Varsinkin isoäitini, joka ei koskaan saanut käydä kouluja. Minulle on tärkeintä, että perheeni on turvassa.” Arabella, 11 “Opetin vanhempiani elvyttämään” “Kun taifuuni iski kotiseudullemme, pysyttelimme sisällä. Tulvavesi valui sisälle polviimme asti. Asuimme yläkerrassa, kunnes tulva vetäytyi. Äitini ehdotti, että liittyisin kouluni katastrofivalmiusryhmään. Viimeisimmän koulutuksen jälkeen minä ja siskoni opetimme vanhemmillemme, miten haavoja sidotaan ja miten elvytetään lapsia ja aikuisia. Luulen, että ryhmä on auttanut minua paljon, koska ennen siihen liittymistä minulla ei ollut itseluottamusta. Nykyisin olen luokkani puheenjohtaja. Opettajani sanoi, että olen päässyt eroon ujoudestani. Sama tapahtui luokkakavereilleni. Ennen emme uskaltaneet olla äänessä, nyt kilpailemme puheenvuoroista.” Janella, 11 “Minusta tulee pelastustyöntekijä” “Äitini pelasti henkeni Ondoy-taifuunissa, kun olin viisivuotias. Jalkani lipesivät, ja luiskahdin veteen. Melkein hukuin. Sen jälkeen, kun Plan aloitti täällä toimintansa, olemme pitäneet ensiapuharjoituksen kerran kuussa. Katastrofikoulutus teki minusta paremman johtajan ja opetti pitämään parempaa huolta pikkusiskostani. Aikuisena aion pelastustyöntekijäksi. Hyödynnän saamiani taitoja koko loppuelämäni.”
Teksti INKA KOVANEN Tytön haastattelu PLAN INTERNATIONAL Kuvat PLAN INTERNATIONAL / GODSWILL AYEMOBA BOKO HARAM RIISTI LAPSILTA VAPAUDEN Kolme vuotta sitten islamistijärjestö Boko Haram sieppasi 276 koulutyttöä Nigeriassa. Sieppauksesta syntyi liike #BringBackOurGirls. Se nosti Nigerian tyttöjen hädän koko maailman tietoisuuteen. Nyt Boko Haram on ajettu ahtaalle, mutta kärsimys ei hellitä. Kun islamistijärjestö Boko Haram hyökkäsi Koillis-Nigeriassa sijaitsevaan kylään, 14-vuotias Loveth ja hänen perheensä eivät voineet kuin paeta henkensä edestä. He suuntasivat kohti lähintä kaupunkia. Perille asti he eivät koskaan päässeet. Aseistetut miehet pakottivat Lovethin, hänen veljensä ja veljen ystävän autoon ja veivät heidät Boko Haramin hallitsemalle alueelle. Perillä naiset ja miehet erotettiin toisistaan. – En tiennyt, missä olin. Olin suunniltani kauhusta, Loveth kertoo. Syntinä paremman elämän tavoittelu Lovethin kaltaisia ääri-islamin uhreja on Nigeriassa on kymmeniätuhansia. Boko Haramin hallitsemilla alueilla Koillis-Nigeriassa tyttöjä on siepattu, raiskattu ja pakkonaitettu, poikia on tapettu ja pakotettu taistelijoiksi. Isiä ja äitejä on surmattu, kokonaisia kyliä poltettu ja ryöstetty. Miljoonat ovat joutuneet jättämään kotinsa. Boko Haram on terrorisoinut Nigeriaa vuodesta 2009 asti ja levittäytynyt myös naapurimaihin Nigeriin, Kameruniin ja Tshadiin. Jo ennen Boko Haramin nousua alue oli köyhimpiä ja haavoittuvimpia maailmassa. YK:n arvion mukaan tällä hetkellä noin 4,7 miljoonaa ihmistä tarvitsee ruoka-apua Koillis-Nigeriassa. Heistä 1,8 miljoonaa tarvitsee välitöntä ruoka-apua. Tilannetta pahentaa se, ettei alueella ole väkivaltaisuuksien vuoksi voitu viljellä kolmeen vuoteen. Koko maailman otsikoihin Boko Haramin julmuus nousi huhtikuussa 2014, kun järjestö sieppasi 276 koulutyttöä Chibokissa Bornon osavaltiossa. Sieppausiltana, huhtikuun 14. päivänä, tytöt olivat olleet valmistautumassa tärkeään koulun loppukokeeseen, kun vartijoiksi tekeytyneet islamistitaistelijat rynnäköivät kouluun ja veivät tytöt. Globaali liike tyttöjen puolesta Boko Haram tarkoittaa kirjaimellisesti ”länsimainen opetus on kielletty”. Järjestö vastustaa kaikkea länsimaisena pitämäänsä, mukaan lukien modernia maallista koulutusta. Boko Haramin silmissä Chibokin tyttöjen synti oli se, että he olivat uskaltaneet tavoitella parempaa elämää kouluttautumalla. Se oli alun alkaenkin ollut tytöiltä ja heidän perheiltään rohkea teko, sillä alueella ei ennen Boko Haramiakaan ole liiemmin arvostettu tyttöjen koulunkäyntiä. Nigeriassa on yli 10 miljoonaa lasta, jotka eivät käy koulua. Heistä kuusi miljoonaa on tyttöjä. Erityisen haavoittuvassa asemassa tytöt ovat juuri Koillis-Nigeriassa, jossa on maailman korkeimpiin kuuluva lukutaidottomuus. Koko Pohjois-Nigeriassa 15–19-vuotiaista tytöistä 66 prosenttia ei osaa lukea kokonaista lausetta. Maan sisäiset erot ovat suuret, sillä maan eteläosissa näin heikosti osaa lukea vain alle kymmenen prosenttia samasta ikäluokasta. Yksi julmimmista hyökkäyksistä koululaisia vastaan tapahtui vain muutama kuukautta ennen Chibokin sieppaustapausta. Helmikuussa 2014 Boko Haram hyökkäsi valtion ylläpitämään poikien sisäoppilaitokseen ja tappoi siellä 59 poikaa. Vasta Chibokin tytöt herättivät maailman. Mitta täyttyi silloin myös Nigeriassa. Tyttöjen kohtelusta ja hallituksen toimettomuudesta julmistuneet tavalliset nigerialaiset perustivat #BringBackOurGirls-liikkeen, jonka ensimmäinen mielenosoitus oli 30. huhtikuuta Abujan parlamenttitalon edessä. Hurja vimma levisi myös sosiaalisessa mediassa, jossa noin viikkoa aiemmin oli ensimmäistä kertaa käytetty hashtagia #BringBackOurGirls. Liikkeen synnyn on kuvannut nigerialainen ihmisoikeuskonsultti Bukky Shonibare Plan Internationalin Because I am a Girl -raportissa. Ensimmäisenä hashtagin twiittasi nigerialainen asianajaja Ibrahim Abdullahi, joka oli kuunnellut liikkeen johtohahmoihin kuuluvan Obiageli Ezekwesilin puhetta YK:n koulutus-, tiedeja kulttuurijärjestö UNESCO:lle. Puheessaan Ezekwesili kehotti yleisöä nousemaan vastarintaan ja tuomaan siepatut tyttäret takaisin. Syntyi ainutlaatuinen taistelu tyttöjen puolesta. #BringBackOurGirls laajeni nopeasti globaaliksi liikkeeksi, joka yhdisti Nigerian mielenosoitukset ja somessa kiihkeästi leviävän kampanjan. Kahden ensimmäisen viikon aikana hashtag #BringBackOurGirls keräsi Time-lehden mukaan kaksi miljoonaa mainintaa. – Ihmiset ymmärsivät, että tytöt voisivat olla heidän oma tyttärensä, sisa16 Boko haramin silmissä tyttöjen synti oli, että he uskalsivat tavoitella parampaa elämää.
rentyttärensä, siskonsa tai naapurinsa. Maailma yhdistyi ja vastasi, Shonibare kirjoittaa. Poikkeuksellisen kampanjasta teki paitsi sen laajuus myös se, että se imaisi mukaansa maailman nimekkäimpiä julkisuuden henkilöitä ja poliitikkoja kuten laulaja Alicia Keysin, poliitikko Hillary Clintonin ja Britannian silloisen pääministerin David Cameronin. Pian Yhdysvaltojen tuolloinen presidentti Barack Obama kertoi lähettävänsä Nigeriaan neuvonantajia ja valvontavälineistöä tyttöjen löytämiseksi. – Mikään hallitus, mikään armeija, ei ole koskaan mennyt pelastamaan tyttöjä. Viesti oli selvä: tytöillä on merkitystä, koulutuksella on merkitystä, ihmisoikeusaktivisti ja toimittaja Sally Amstrong kirjoittaa Because I am a Girl -raportissa. Kampanja yhdisti ihmiset, muttei tuonut tyttöjä takaisin Chibokin tytöistä valtaosa on edelleen kateissa. Siepatuista tytöistä 195 ei ole palannut kotiin. Maailmanlaajuiseksi levinnyt kampanja ei tuonut tyttöjä takaisin, mutta se nosti köyhän Nigerian tytöt ja Boko Haramin terrorismin maailman tietoisuuteen. – Kampanja valoi uskoa tyttöihin, että heistä välitetään ja heitä rakastetaan, kertoo Plan International Nigerian humanitaarisen työn päällikkö Ogechinenye Chukwudozie. Kymmenettuhannet vaarassa kuolla Nigerian armeija on viime kuukausina onnistunut valtaamaan takaisin useita 17 Nigerialainen Loveth joutui 14-vuotiaana pakenemaan perheensä kanssa Boko Haramin aseistettuja taistelijoita.
Boko Haramin hallitsemia alueita. Avustusjärjestöt ovat päässeet alueelle ensimmäistä kertaa vuosiin. Silmien eteen on avautunut lohduton näkymä. Vaikka Boko Haram on ajettu ahtaalle, miljoonat ihmiset ovat edelleen pakosalla yhteisöissä, joiden asukkaat kamppailevat itsekin selviytymisestään. Osa maansisäisistä pakolaisista on leireillä, joilla tytöt ja naiset joutuvat usein kärsimään väkivallasta ja raiskauksista. Avustusjärjestöt ovatkin varoittaneet, että jos apua ei saada pian perille, kymmenettuhannet lapset ovat vaarassa kuolla aliravitsemukseen. – Turvattomuus ja väkivalta alueella jatkuvat, eivätkä ihmiset uskalla palata tiloilleen, joista he saavat elantonsa, kertoo Ogechinenye Chukwudozie. Yli viisi vuotta kestäneellä väkivallalla ja terrorilla oli vakavia vaikuuksia myös koulutukseen. Väkivallan seurauksena pahimmilla riskialueilla ainakin 85 koulua suljettiin, mikä vaikutti lähes 120 000 oppilaaseen. Lisäksi opettajia tapettiin ja kouluja tuhottiin. – Nyt lapset tahtoisivat palata kouluun, ja kouluja on alettu jo avatakin. Pian kouluissa saattaa olla traumatisoituneita opettajia ja traumatisoituneita oppilaita. Juuri nyt Plan International Nigeria ja muut järjestöt keskittyvät alueella perusasioihin: pitämään ihmiset hengissä ja turvassa. Olemme vastikään aloittaneet ruokatoimitukset 13 yhteisölle kahden osavaltion alueella. Olemme myös käynnistämässä ohjelmaa, joka auttaa tyttöjä ja nuoria naisia löytämään uuden elinkeinon. Toinen iso hanke ehkäisee lapsiin kohdistuvaa seksuaalista ja muuta väkivaltaa. Entä kuinka kävi Lovethin? Kolmen viikon vankeuden jälkeen 14-vuotias Loveth ja kuusi muuta tyttöä pääsivät yön pimeydessä karkaamaan Boko Haramin leiristä. Nuori tyttö kiittää siitä oman henkensä vaarantanutta vanhaa naista, joka sääli tyttöjä ja auttoi heidät pakoon. Lovethin veljestä ja tämän ystävästä sen sijaan ei ole mitään tietoa. Itse vankeusajastaan Loveth ei halua puhua sanaakaan. – Veljeni voi olla missä vain, Loveth sanoo. Nyt Loveth on palannut kouluun. Tukea opiskeluunsa ja arkeensa hän saa Planilta. Tulevaisuuskin on jo valmiiksi hahmoteltuna: Loveth haluaa auttaa elämän alkuun. Hän tahtoo kätilöksi. 18 Kampanja valoi tyttöihin uskoa, että heistä välitetään. Aliravitsemus uhkaa lapsia alueella, jota Boko Haram on terrorisoinut pitkään. Grace ei tiedä, missä hänen poikansa on. Boko Haram hyökkäsi Gracen kotikylään kaksi vuotta sitten ja otti tämän perheen vangiksi. Grace ja hänen miehensä onnistuivat pakenemaan, poika ei.
19 Teksti TIINA KIRKAS Kuva JANI TOOM KESÄKSI TÖIHIN Kesätyö voi olla maahanmuuttajanuorelle käänteentekevä kokemus. Somalialainen Shukria Jama kuuli Planin Matkalla-hankkeesta syksyllä 2013, kun hän aloitti kahdeksannen luokan Mainingin peruskoulussa Espoonlahdessa. Suomeen hän oli muuttanut paria vuotta aiemmin. Matkalla-hankkeessa Shukria perehtyi muiden maahanmuuttajanuorten kanssa suomalaiseen koulutusjärjestelmään, työelämään ja harrastusmahdollisuuksiin. Nuoret kokoontuivat perjantaisin Planin työntekijöiden ja vapaaehtoisten ohjauksessa. – Laitoimme ruokaa, katselimme elokuvia ja kuuntelimme musiikkia, Shukria kertoo. Vuoden aikana Shukria oppi puhumaan suomea ja laatimaan ansioluettelon. Kesällä 2014 hän työskenteli kaksi viikkoa Taimia Oy:n puutarhaliikkeessä Espoonlahdessa. – Kastelin ja katselin kukkia, tervehdin asiakkaita ja juttelin mummojen kanssa. Viime kesänä Shukria työskenteli Helsingissä Lapinlahden Lähteen kannatusyhdistyksen toimistossa. Työ löytyi Planin Yhdessä kesätöihin -hankkeen avulla. Nyt 18-vuotias Shukria opiskelee hammaslaborantiksi Stadin ammattiopistossa. Haaveena on valmistua hammasteknikoksi ja palata joksikin aikaa Somaliaan korjaamaan iäkkäiden naisten hampaita. – Valtaosalla heistä ei ole omia hampaita, joten he syövät vain keittoja. Shukria etsii myös ahkerasti kesätöitä. – Se on vaikeaa, sillä hakemuksiin ei vastata, hän sanoo. Tulevaisuuden työntekijät Yhteiset Lapsemme ry on kahtena kesänä työllistänyt Matkalla-hankkeen helsinkiläisiä maahanmuuttajanuoria. Se on luontevaa yhdistykselle, joka edistää monikulttuuristen lasten ja nuorten hyvinvointia ja tarjoaa heille palveluita. – Nuoret ovat muun muassa auttaneet Maailma kylässä -festivaalin ja ravintolapäivän järjestelyissä. He ovat tuoneet iloa työyhteisöön ja lisänneet ymmärrystä elämästään, kertoo yhdistyksen tiedottaja Irma Marttinen. Maahanmuuttajanuorille on hyvä tarjota tehtäviä, joista he voivat selviytyä vähäiselläkin suomen kielen taidolla. Työnantajalla tulee myös olla aikaa ja malttia ohjata nuoria. Marttinen kehuu Matkalla-hanketta, joka valmentaa niin työnantajat kuin työntekijätkin kesätyöjaksoon. – Kesätyössä maahanmuuttajanuoret tutustuvat suomalaiseen työpaikkakulttuuriin. Samalla he oppivat työskentelemään uusien ihmisten kanssa. Se auttaa seuraavassa työpaikassa. Marttinen muistuttaa, että maahanmuuttajanuorille ensimmäinen työpaikka voi olla käänteentekevä kokemus. Työssä saa palkkaa ja mahdollisuuden osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan. Työnhaussa ja -teossa auttaa avoin asenne, Marttinen sanoo. – Työnantajien taas tulee muistaa, että nuoret ovat tulevaisuuden työntekijöitä. Etsimme kesätyönantajia Planilla on käynnissä kaksi hanketta, jotka auttavat nuoria saamaan kesätyötä. Matkalla-hanke tarjoaa kesätyön noin 50 pääkaupunkiseudulla asuvalle maahanmuuttajanuorelle. Yhdessä kesätyöhön -hanke puolestaan työllistää noin 200 nuorta eri puolilla Suomea, ja mukana on sekä kantasuomalaisia että maahanmuuttajataustaisia nuoria. Sen rahoittaa Kulttuurirahaston kannatusyhdistys, joten kesätyönantajien tulee olla kulttuuritoimijoita. Etsimme nyt työnantajia kesälle 2017. Yhdistyksille voidaan korvata nuoresta koituvat palkkakulut. Mikäli kiinnostuit tai sinulla on hyvä idea, otathan yhteyttä: hanna.nurmi@plan.fi.
PLAN INTERNATIONAL SUOMEN TOIMINTAVUOSI 2016 EDISTYSASKELIA TYTTÖJEN ASEMASSA Onneksi olkoon, tukijamme! Toimintavuotemme 2016 aikana (1.7.2015–30.6.2016) paransimme yhdessä 17,1 miljoonan tytön ja 15,5 miljoonan pojan elämää. Erityisen paljon tuloksia saavutimme tyttöjen koulutuksen edistämisessä. Olemme parantaneet tyttöjen koulutusta jo 50 maassa. Lue koko vuosikertomus verkkosivuillamme: plan.fi/toiminta2016 Nostimme tytöt entistä vahvemmin työmme kärjeksi. Kun parannamme lasten elämää ja oppimisoloja, on tärkeää keskittyä erityisesti tyttöjen asemaan. YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ei voida saavuttaa ilman tyttöjä. Kun tuemme yhdessä yksityisten lahjoittajiemme ja muiden rahoittajiemme kanssa kehitysmaiden tyttöjen koulutusta, saamme katkaistua köyhyyden kierteen. Tyttöjen oikeuksien edistäminen näkyi työssämme toimintavuoden jokaisena päivänä. Kehitysyhteistyön lisäksi toteutimme erilaisia kampanjoita ja tempauksia, joilla teimme kehitysmaiden tyttöjen asiaa näkyväksi. Erityisen merkittävä meille oli 11.10. vietettävä kansainvälinen tyttöjen päivä, joka syntyi alkujaan Planin aloitteesta. Edistimme tyttöjen asiaa myös, kun vaadimme Minun lakini -kampanjassa tytöille turvallista koulunkäyntiä, kun Plan kertoi SuomiAreenassa työstään tyttöjen silpomisen ja lapsiavioliittojen kitkemiseksi, kun huippumuusikot esiintyivät Haaveille siivet -konsertissa, kapuajat valloittivat vuoren Boliviassa, Seppälä haastoi asiakkaansa tukemaan tyttöjen koulunkäyntiä ja kun pääsihteerimme rohkaistui tyttöjen puolesta mäkihyppyhaasteeseen Salpausselällä. Vanilla-duo oli mukana tyttöjen päivän vietossa. Wings to Fly -konsertissa esiintyivät eturivin artistit, mm. Yona. Kiitos teille, tukijamme, rahoittajamme ja yhteistyökumppanimme, jotka luotatte työhömme ja olette mukana tekemässä maailmasta parempaa paikkaa lapsille! Yhdessä voimme muuttaa maailmaa ja parantaa kehitysmaiden lasten elämää pysyvästi. 20
PLAN-KUMMIT TUKIVAT 1,2 MILJOONAA LASTA KÄYTIMME 97 MILJOONAA EUROA KOULUTUKSEEN TARJOSIMME TASAARVOKOULUTUSTA 161 421 IHMISELLE TYÖMME TAVOITTI 17,1 MILJOONAA TYTTÖÄ JA 15,5 POIKAA TOIMIMME 71 MAASSA KOULUTIMME 2,8 MILJOONAA IHMISTÄ TOTEUTIMME JO 79. VUOTTA VAHVOJA KUMPPANUUKSIA LASTEN HYVÄKSI TOIMINTAVUODEN 2016 SAAVUTUKSIA KANSAINVÄLINEN PLAN VUONNA 2016 Edistimme tyttöjen koulutusta 50 maassa. Tuimme suomalaisten lahjoittajien ja ulkoministeriön tuella varhaiskasvatustyössämme liki 37 000 lasta ja noin 30 000 vanhempaa tai huoltajaa. Guatemalassa kolme vuotta jatkunut vaikuttamistyömme sai aikaan avioliiton solmimisen laillisen ikärajan nousun 14 vuodesta 18 vuoteen. Vapaaehtoisemme kotimaassa järjestivät yli 80 tapahtumaa maailman lasten ja erityisesti tyttöjen hyväksi. Kansainvälinen Plan käytti humanitaariseen työhön yhteensä 134 miljoonaa euroa ja auttoi 67 katastrofissa. Lukuisat yritykset tukivat työtämme tyttöjen hyväksi. Keskon kanssa aloitimme työn siirtotyöläisten perheiden tukemiseksi Thaimaassa. Olemme myös kehittäneet yhdessä kumppaneidemme kanssa monia innovaatioita, esimerkiksi aurinkosähkörepun ja naisten riksapalvelun. Lastenhallitus ja nuorten Mitä-verkosto keräsivät nuorten vetoomuksia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja toimittivat ne kolmelle ministerille. 21
Kummit ja lahjoittajat USEIN KYSYTTYÄ Voiko Plan taata, että kummilapseni käy koulua? Tavoitteemme on, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus koulutukseen. Työskentelemme lasten yhteisöissä luodaksemme parhaat mahdolliset edellytykset kaikkien lasten koulunkäynnille. Toisinaan koulumatka voi olla liian vaarallinen lapselle, opetuksen taso voi olla heikko, koulussa ei ole kunnollisia vessoja tai vanhemmat eivät näe koulutuksen tärkeyttä. Panostamme oppimisympäristöjen kohentamiseen sekä järjestämme yhteisöissä kokouksia, joissa kerromme vanhemmille koulutuksen hyödyistä. Kiinnitämme erityistä huomiota kummilasten koulunkäyntiin. Mikäli kummilapsi ei käy koulua, työskentelemme erityisen kovasti varmistaaksemme, että tilanne muuttuisi. Vierailemme perheen luona ja yritämme löytää tilanteeseen ratkaisun yhteistyössä perheen kanssa. Viime kädessä päätös lapsen koulunkäynnistä on kuitenkin perheellä. Annakaisa Alander Lahjoittajapalvelu Teksti MILJA RÄMÖ Kuva ELINA FORSMANIN KOTIALBUMI “Nykymaailmassa kirjeitä ei tule muilta kuin Plan-kummilapselta!” Elina Forsman on ollut Plan-kummi vuodesta 2005. Kummiuden surullisin hetki oli aikaisemman kummilapsen menehtyminen. Suomessa asiat ovat aika hyvin, pohtii yli 10 vuotta kummina ollut noormarkkulainen Elina Forsman. – Halusimme mieheni kanssa kantaa kortemme kekoon, jotta saisimme vähän tasapuolistettua maailman menoa. Elina iloitsee, että saa olla henkilökohtaisesti yhteydessä perheeseen, joka on maailman toisessa kolkassa. – Parasta kummiudessa ovat kirjeet. Nykymaailmassa kirjeitä ei tule muilta kuin Plan-kummilapselta, Elina nauraa. Kirjeiden kirjoittaminen on koko perheen aktiviteetti. Perheen 8ja 11-vuotiaat tyttäret ovat kasvaneet kertoen kuulumisia ja piirtäen 11-vuotiaalle togolaiselle tytölle, Rizikatoulle. – Toivon, että kummius avartaa omien lasteni maailmankuvaa. Kummilapsen lähettämiä kuvia on kiva katsoa yhdessä. Lapseni näkevät kuvista, että muualla ihmiset hakevat juomavetensä kaukaa tai laittavat ruokaa ulkona. Onhan se aivan erilaista elämää kuin meidän elämämme täällä. Elina suosittelee lämpimästi kirjeiden kirjoittamista, vaikka välillä voikin olla vaikea keksiä kerrottavaa. – Kirjeet tekevät kummisuhteesta henkilökohtaisemman. Planin kirjepohjista on varmasti apua kirjeenvaihdon aloittamiseen. Aikaisemmin Rizikatoun isoveli Ramdan oli Elinan ja tämän miehen kummilapsi. Ramdan menehtyi aivokalvontulehdukseen. – Kummilapsen kuolema oli ihan kauhea asia. En olisi ikinä kuvitellut, että vieraan ihmisen kuolema voisi koskettaa niin paljon. Hänestä oli tullut tosi läheinen. Elina lähetti kirjeitse suruvalittelut perheelle. Aluksi hän ei tiennyt, mitä kirjoittaisi. – Lopulta kirjoitin rehellisesti sen miltä tuntui. Oli tärkeää, että saimme kerrottua perheelle, että Ramdanin kohtalo kosketti meitä, ja että he myös vastasivat viestiimme. Ramdanin menetys sai Elinan ymmärtämään voimakkaammin kummiuden henkilökohtaisuuden. – Minulle kummius on sellainen asia, että jos on kummiksi ryhtynyt, niin se on vähän niin kuin olisi kenen tahansa suomalaisen lapsen kummi. Suomessa se on elinikäinen projekti. Plan-kummina se kestää siihen asti kunnes lapsi on täysi-ikäinen. Planin raporttien avulla kehitysyhteistyö on konkretisoitunut Elinalle. – Kummiudessa yhdistyy yhteinen hyvä ja henkilökohtaisuus. Nimettömän kohteen sijaan takaraivossa on yksi pieni tyyppi, jota autat tukemalla koko yhteisöä. 22
LAHJOITTAJAPALVELU Vastaamme mielellämme kaikkiin kummiuteen ja lahjoittamiseen liittyviin kysymyksiin. Puhelin 09 6869 8030 (ma–pe klo 10–13) info@plan.fi Olemme muuttaneet Uusi osoitteemme on: Plan International Suomi, Lautatarhankatu 6, 00580 Helsinki. Päivitäthän meille myös omat yhteystietosi joko Oma Planissa ( plan.fi/omaplan) tai sähköpostitse lahjoittajapalveluun. Näin varmistat, että saat kaikki lähettämämme viestit. Kirjoita kummilapselle sähköinen kirje helposti ja nopeasti Oma Plan -palvelussa. Sähköiset kirjeet toimitamme eteenpäin viikoittain. Toimistolle lähetetyt paperiset kirjeet toimitamme eteenpäin noin kahden kuukauden välein. KUMMIPOSTIPÄIVÄT Juhlapäiviä Plan-maissa Plan-kummilapsilla on eri puolilla maailmaa tärkeitä juhlapäiviä. Kirje tai kortti juhlapäivänä ilahduttaa! Kevään mittaan juhlitaan muun muassa näitä päiviä: Holi Hindut juhlivat muun muassa Intiassa ja Nepalissa kevään juhlaa holia 1.–14. maaliskuuta. Lapset ampuvat värikkäitä nesteitä vesipyssyillä. Leikkisään juhlaan kuuluu myös värikkäiden jauheiden puhaltaminen ilmaan. Aboakyer Ghanan effutu-kansa juhlistaa Panche Otu -jumalaa joka kevät kauriinmetsästysjuhlalla, aboakyerillä. Juhlaan kuuluu runsaasti tanssia ja musiikkia. Aboakyeriä juhlitaan 3. toukokuuta. Pääsiäinen Kristityt ympäri maailmaa juhlivat pääsiäisenä Kristuksen ylösnousemusta. Pääsiäisperinteet vaihtelevat eri puolilla maailmaa. Monessa maassa juhlaan kuuluu muun muassa kananmunien koristelu. Tänä vuonna pääsiäistä juhlitaan 14.–17. huhtikuuta. Songkran Thaimaassa buddhalaiset juhlivat uuttavuotta, songkrania, huhtikuun puolivälissä. Juhlaan kuuluvat kulkueet, joissa ihmiset kantavat suuria Buddha-patsaita. Lapset roiskuttavat usein vettä juhlijoiden päälle. Ihmiset vapauttavat kaloja vesistöihin laupeuden merkiksi. Ku va : N j Sp ic er Ku va : A nt ho ny Bo uc h 23
yritysuutiset Teri makasih, Indonesia! Kotipizzan käyttämät ananakset ovat tulleet yli kymmenen vuoden ajan Indonesiasta, tarkemmin sanottuna Lampungista Sumatran saarelta. Niistä vastaa Great Giant Pineapple, vastuullisen ananaksenviljelyn globaali edelläkävijä. Olemme olleet erittäin tyytyväisiä yhteistyöhömme Great Giant Pineapplen kanssa. Samalla olen rakastunut Indonesiaan ja sen ihmisiin. Maa on antanut meille paljon – ja mielestäni meidän kuuluu antaa jotain takaisin. Vastuullinen liiketoiminta on yksi Kotipizzan tärkeimmistä arvoista. Yksi osa vastuullisuutta on avoin yhteistyö liiketoimintaamme lähellä olevan yhteiskunnan kanssa. Periaatteisiimme kuuluu myös edistää kaikkien mahdollisuutta koulutukseen ja yrittäjyyteen. Kaikki tämä oli syynä siihen, että Kotipizza ryhtyi tukemaan Plan International Suomen työtä Indonesiassa. Kotipizza on franchising-ketju, eli kaikkien sen noin 260 ravintolan toiminnasta vastaa itsenäinen yrittäjä. Ketjun ja yrittäjien välisen yhteistyön tärkein kanava on Yrittäjäosuuskunta eli YOK, jonka hallituksen yrittäjät ovat valinneet omasta keskuudestaan. Hallituksen jäsenet ovat kentän todellisia mielipidevaikuttajia: veteraaniyrittäjiä, joiden näkemyksiä kuunnellaan ja kunnioitetaan. Tiesin, että paras tapa saada kaikki ketjun yrittäjät ymmärtämään Plan-yhteistyön merkitys olisi saada YOK:in hallitus kertomaan yhteistyöstä muille yrittäjille. Tämän vuoksi halusin, että yrittäjät pääsisivät tutustumaan työhön paikan päällä. Tilaisuus tähän koitti marraskuussa, kun vierailimme hallituksen kanssa Indonesiassa. Matkaohjelmaamme kuului franchising-järjestö World Franchise Councilin kokous sekä vierailu Great Giant Pineapplen plantaasilla ja tehtaalla. Matka Plan Suomen varsinaiseen avustuskohteeseen valtavan maan toisella laidalla osoittautui liian työlääksi, joten tutustumiskohteeksemme valikoitui Plan Internationalin Safe Schools -ohjelma pääkaupunki Jakartassa. Tämä sopi meille erinomaisesti, sillä halusimme nähdä ennen kaikkea sen, miksi sen työ on niin tärkeää. Jo nyt voin sanoa, etten tule ikinä unohtamaan vierailua. Vaikutuin siitä, miten katastrofiherkän kaupungin koululaisia opetetaan toimimaan maanjäristyksen, tulvan tai tulipalon sattuessa. Ennen kaikkea liikutuin siitä pitelemättömästä elämänilosta, joka meidät ympäröi. Kielimuuri ei juuri haitannut, kun lapset esittelivät meille ensiaputaitojaan tai kun me kerroimme pizzayrittäjän työstä näytelmän keinoin. Leveistä hymyistä ja vaivihkaa silmäkulmista pyyhityistä tipoista päätellen vierailu kosketti myös yrittäjiä. Yhteistyömme Plan International Suomen kanssa on vasta alussa. Vierailun ansiosta koko ketju on jo nyt sitoutunut yhteistyöhön ja ymmärtää sen merkityksen. Varmaa on, ettei visiitti jäänyt viimeiseksi. Teri makasih Indonesia! Tommi Tervanen Kotipizzan toimitusjohtaja Tommi Tervanen kirjoittaa palkittua yritysblogia Pizzaguy. pizzaguy.fi 24
Yritykset lasten asialla Järjestimme helmikuussa ensimmäistä kertaa lasten oikeuksia liiketoiminnassa käsittelevän työpajan yrityksille. Tilaisuudessa käsiteltiin muun muassa sitä, miten ihmisoikeuksien kunnioittaminen voi olla yritykselle liiketaloudellisestikin kannattavaa ja millaista yhteistyötä järjestöjen kanssa voi tehdä esimerkiksi lapsityövoiman lopettamiseksi. Työpajaan osallistui kahdeksan yritystä. – Selkeästi yhä useampi yritys haluaa ymmärtää, millaisia vaikutuksia niiden työllä voi olla ihmisoikeuksiin tuotantoja hankintamaissa, yritysyhteistyöpäällikkömme Suvi Halttula kertoo. Yksi osallistujista oli kauppaketju Kesko, jonka kanssa teemme yhteistyötä Thaimaassa työskentelevien kambodzhalaisten siirtotyöläisten lasten aseman parantamiseksi. Ajatus yhteistyöstä syntyi thaimaalaisen ananasmehun valmistukseen liittyvän kohun jälkeen. – Olimme toki jo sitäkin ennen mukana kansainvälisissä aloitteissa ja muun muassa Foreign Trace Associationin BSCI-toiminnassa, mutta etsimme myös suorempaa ja omaehtoisempaa vaikutusmahdollisuutta, Keskon vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo kertoo. Yhteistyön ansiosta esimerkiksi 60 kambodzhalaislasta on pystynyt aloittamaan koulunkäynnin thaimaalaisessa peruskoulussa. – On ollut upeaa huomata, kuinka ammattitaitoista ja sitoutunutta väkeä Planilla on niin täällä Suomessa kuin Thaimaassa ja Kambodzhassa. Planin hyvät yhteistyöverkostot paikan päällä ovat olleet olennaisessa osassa projektin toteuttamisessa, Kalervo sanoo. Pienistä lahjoituksista syntyy isoja tuloksia Lasten suojelu ja tyttöjen oikeuksien edistäminen eivät kysy kokoa tai ikää. Helsinkiläinen Binar Mustafa perusti kaksi vuotta sitten käännösja tulkkauspalveluja tarjoavan yrityksen, Tolmas Oy:n. Mustafalle oli alusta asti selvää, että hän haluaa olla vastuullinen toimija ja tukea kehitysmaiden tyttöjen koulutusta. Siksi nuoresta yrityksestä tuli lastenoikeusjärjestö Planin tukija. – Yritysmaailmassa menee joskus vähän paremmin, joskus vähän huonommin. Kun menee paremmin, on tärkeää, että myös eniten apua tarvitsevat hyötyisivät, perustelee päätöstään Binar Mustafa. Mustafa muistuttaa, että kaikenkokoiset lahjoitukset ovat tärkeitä. – Kun toimimme yhdessä, pienilläkin lahjoituksilla voi olla suurempi merkitys jossain päin maailmaa. Vaikka emme yrityksenä voi itse mennä paikan päälle auttamaan, on muita, jotka auttavat, ja pienillä tuilla varmistamme, että apu menee perille. Tuoreita tukijoitamme ovat myös MPY Palvelut Oyj, J. Niinisaari ja Pääkaupunkiseudun erityispalveluiden ammattiosasto JHL ry. Tyttöjä tukevien yritysten tuet ovat erittäin tärkeitä, koska niiden avulla katamme ulkoministeriön tukemiin kehitysyhteistyöohjelmiimme vaaditun omavastuuosuuden. – Yhdessä saamme aikaan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Yritys saa omalle investoinnilleen viestinnällisesti ja konkreettisesti enemmän kuin oman lahjoituksensa verran, sanoo yritysyhteistyön asiakasvastaavamme Donata Pennanen. Toivotamme yritykset tervetulleiksi osallistumaan myös uuteen kampanjaamme Jokatytön oikeudet. Sen avulla kannustamme suomalaisia osallistumaan maailmanlaajuiseen liikkeeseen tyttöjen puolesta. Mukaan pääsette lisäämälle 8.3. alkaen yhteystietonne osoitteessa plan.fi/olen-mukana Lisätiedot: Donata Pennanen, p. 040 456 0261, donata.pennanen@plan.fi 25
plan palat ”Varmasti molemmille upea kokemus... Kummiudessa parasta on, että saa lahjoittaa ja auttaa edes vähän ja jos vielä voi saada mahdollisuuden tavata... huikeaa!!!!!” Pekka Timmerbacka kommentoi Facebookissa Plankummivierailusta kertovaa uutista SOMESSA PLAN KOKKAA SANOTTUA Kermainen lisuke avokadosta ja riisistä Onko ruokaa, johon avokado ei sopisi? Avokadoa ei ehkä ensimmäisenä tule mieleen yhdistää riisiin, mutta tästäkin lopputuloksesta muodostuu loistava lisuke, johon jää helposti koukkuun. Avokadoriisi (4 annosta) AINEKSET 1 iso kypsä avokado, 5 dl tummaa riisiä, 1 lime, 1 tl suolaa, tuoretta korianteria. VALMISTUS Keitä riisi pakkauksen ohjeen mukaan. Kuori avokado ja poista kivi. Muussaa avokado kulhossa ja sekoita riisin kanssa. Raasta joukkoon limen kuorta ja purista sekaan limen mehua. Mausta suolalla ja silputulla tuoreella korianterilla. Koristele muutamalla korianterinlehdellä. Tarjoile lämpimänä. Seuraa meitä somessa Oletko jo seuraajamme sosiaalisessa mediassa? Kerromme Facebookissa työmme tuloksista ja koskettavista tarinoista eri puolilta maailmaa. Instagramiin tuomme ilahduttavia ja pysäyttäviä kuvia työstämme maailman lasten, erityisesti tyttöjen, hyväksi. Twitterissä olemme ajankohtainen keskustelija ja nostamme esiin mielenkiintoisia uutisaiheita. Tule mukaan seuraamaan ja kommentoimaan! Näin löydät meidät: Facebook: Plan International Suomi Instagram ja Twitter: @plansuomi Teksti PÄIVI NEPOLA Kuva ANNIKKI RUOHOMÄEN KOTIALBUMI TESTAMENTTI MAAILMAN LASTEN HYVÄKSI Eläkkeelle siirtynyt opinto-ohjaaja Annikki Ruohomäki, 65, Harjavallasta päätti hiljattain testamentata omaisuutensa Planille. Hän on ollut Plan-kummi vuodesta 2002. Ensimmäinen kummilapsi oli Guatemalasta. Toisen kummilapsensa Ruohomäki sai Guineasta, ja tämän tultua täysi-ikäiseksi hän sai jatkaa kummilapsensa kaksivuotiaan pikkusiskon Plan-kummina. Nykyisin hänellä on Plan-kummilapset Guineassa, Egyptissä ja Kambodzhassa. – Kummilapset ovat minulle hyvin tärkeitä, ja olen kertonut heistä oppilailleni ja myös monille muille. Kaikki ihmiset ympäri maailman ovat samanlaisia ja yhtä hyviä kuin mekin, Ruohomäki sanoo. Kummivuosinaan hän on vakuuttunut Planin luotettavuudesta, työn tuloksista ja siitä, että rahat menevät tehokkaasti perille. – Koulutus on minulle erittäin tärkeää ja ainoa tie, jolla kansakunta nousee. Haluaisin, että lapset pääsevät kouluun ja saavat hyvän ammatin ja voisivat vaikuttaa jopa maan politiikkaan. Olen nähnyt, kuinka määrätietoisesti Plan painottaa koulutuksen tärkeyttä. Haluan, että varallisuuteni käytetään lasten koulutukseen siellä, missä sitä eniten tarvitaan, Ruohomäki kertoo. Hän on tutustunut Planin työhön myös paikan päällä Egyptissä vuonna 2008 ja Guineassa vuonna 2009. Hän vieraili muun muassa kouluissa, terveysasemalla sekä kummilastensa luona. Suunnitteilla on myös matka Kambodzhaan, jahka kaksivuotias kummipoika hieman varttuu. – Minua on ilahduttanut tapa, jolla minut on otettu vastaan kummivierailuilla, ja rakkaus ja arvostus, joita perheet ja yhteisöt osoittivat meitä kohtaan. Vaikka ei olekaan yhteistä kieltä, on suuremoista nähdä kummilasta ja hänen perhettään ja samalla tutustua myös hänen kotimaahansa. Kiinnostaako testamentin laatiminen hyvään tarkoitukseen? Lisätietoa aiheesta saa Plan International Suomen ja 14 muun järjestön Hyvä testamentti -sivustolta osoitteesta hyvatestamentti.fi sekä osoitteesta plan.fi/testamenttilahjoitus. ELÄKÖÖN TÄÄLLÄ MINUN VIISAUTENI. Tutustu testamenttilahjoittamiseen: hyvatestamentti.fi #hyvatestamentti th e ar tis t ELÄKÖÖN TÄÄLLÄ MINUN VIISAUTENI. Tutustu testamenttilahjoittamiseen: hyvatestamentti.fi #hyvatestamentti th e ar tis t 24 26
Tytöissä on tulevaisuus Dokumenttielokuva Girl Rising on kiertänyt jo muutaman vuoden ajan maailmaa ja puhutellut katsojia koskettavilla tarinoilla kehitysmaissa asuvista tytöistä, jotka nousevat vaikeiden lähtökohtiensa yläpuolelle ja muuttavat elämänsä koulutuksen avulla. Plan International oli mukana dokumentin tuotannossa. Nyt elokuvan tarinoita syventää samanniminen kirja. Palkittu journalisti Tanya Lee Stone pureutuu dokumentissa tavattujen tyttöjen ja monen muun tarinoihin ja avaa lukijalle tyttöjen koulutuksen esteitä sekä ratkaisuja niiden purkamiseen. Upeat värikuvat elävöittävät lukukokemusta. Kirjassa on mukana elokuvasta tuttu nepalilainen Suma, joka vapautui kamalari-orjatyöstä ja ryhtyi Planin aktivistiksi lapsiorjuutta vastaan. Elokuvan voi ladata ja kirjan tilata osoitteesta girlrising.com. Iida Riekko Tanya Lee Stone: Girl Rising. Random House 2017. Afrobeatin mystinen synaguru Kuolleiden muusikoiden joukkoon liittyi alkuvuodesta nigerialainen William Onyeabor, joka tuli tunnetuksi afrobeatin ja syntetisaattorisoundien yhdistämisestä. 1970ja 1980-luvuilla tuotantonsa tehnyt kosketinsoitinguru liikkui rytmikkään afrobeatin, Lagosin ghettojen funkin, maalailevien juustourkujen ja Kraftwerk-henkisen konemusiikin maailmoissa. Yhtä kiinnostavaa kuin Onyeaborin musiikki oli myös miehen persoona. Onyeabor oli uraauurtava muusikko ja liikemies, mutta miehen elämänhistoria sisältää monia aukkoja, joita monet toimittajatkin ovat yrittäneet selvittää. Miten tällaista musiikkia oli ylipäätään mahdollista tehdä 1970-luvun lopun pienessä nigerialaiskaupungissa? Kalle Heino William Onyeabor (26.3.1946–16.1.2017). Onyeaborin albumit saatavilla levy-yhtiö Luaka Bobin julkaisuina. Yhdellä ihmisellä on merkitystä John Websterin tuore dokumenttielokuva Tulevilla rannoilla pureutuu ilmastonmuutokseen, mutta täysin henkilökohtaisesta näkökulmasta. Miten paljon yksi ihminen voi tehdä jälkipolvien hyväksi? Elokuva on rakennettu testamentin muotoon. Webster puhuttelee kuvitteellista lapsenlapsenlastaan ja pohtii, millaisen maailman jätämme tuleville sukupolville. Samalla Webster matkustaa ympäri maailmaa aina Siperian hiilikaivoksille ja New Yorkiin YK:n ilmastokokoukseen asti. Elokuva on pysäyttävä ja vangitseva – ja toivoa herättävä – mutta joissain kohdin siitä on vaikea saada otetta. Kertooko elokuva toimista ilmastonmuutoksen torjumiseksi, junamatkustajista Siperiassa vai YK:n ilmastokokoukseen osallistuvasta marshallinsaarelaisesta perheenäidistä – vai Websterin omasta ahdistuksesta ja menneisyydestä? Elokuva jättää pään täyteen kysymyksiä. Ehkä se juuri siksi onkin asian ytimessä. Kalle Heino John Webster: Tulevilla rannoilla / Little Yellow Boots (2017). DocPoint-festivaaleilla ensi-iltansa saanutta elokuvaa esitetään vain erikoisnäytöksissä: littleyellowbootsmovie.com/#Screenings PLAN LUKEE PLAN KATSOO PLAN KUUNTELE Maistuisivatko heinäsirkat? Kun maailman väestö kasvaa, tarvitaan entistä ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja eläinproteiinin lähteeksi. Hyönteisistä on povattu yhtä ratkaisua globaalin ”lihakriisin” ratkaisuksi. Tällä hetkellä jo kaksi miljardia ihmistä käyttää hyönteisiä osana jokapäiväistä ruokavaliotaan. Meillä Suomessa hyönteiset eivät toistaiseksi ole lain puitteissa ruokaa, vaikka erilaisia ravinnoksi tarkoitettuja hyönteisiä onkin tilattavissa verkkokaupoista muualta Euroopasta. Kotimaisista toimijoista ensimmäisenä markkinoille on ilmestynyt EntoCube Sirkkapurkillaan, jota saa jo ainakin muutamista ekokaupoista. Keittiösomisteena myytävä Sirkkapurkki on suunniteltu ruokakäyttöäkin ajatellen. Purkista löytyy espoolaisia kotisirkkoja yhdessä kauraleseiden, banaanilastujen, pellavansiementen, kookoshiutaleiden, auringonkukansiementen, hasselpähkinärouheen ja puolukkajauheen kanssa. 27
Iloa ja innostusta vapaaehtoistyöhön Yhdessä tekemisen iloa, maailmanparannusta, hauskoja ja hullujakin ideoita, oivalluksia ja paljon naurua. Kaikkea tätä mahtui helmikuiseen viikonloppuun Hotelli Nuuksiossa. Järjestimme ensimmäistä kertaa inspiraatioviikonlopun, johon kokoontuivat Planin lastenhallitus, nuorten aikuisten Mitä-verkosto, vapaaehtoisten aluevastaavat eri puolilta Suomea sekä kouluissa kiertävät lapsen oikeuksien lähettiläät. Ryhmät saivat koulutusta toiminnastamme tyttöjen aseman parantamiseksi. Kuvajournalisti Meeri Koutaniemi kertoi työstään ja Planin hankkeista, joihin on tutustunut monessa maassa. Viestintätoimisto Måndag koulutti vapaaehtoisia innostavasta kampanjoinnista, ja lähettiläät tutustuivat tasa-arvokysymyksiin. Vapaa-ajanvirkistystä tarjosivat Tuk Tuk Travellersin sirkustaiteilijat ja improvisaatioryhmä Kolina. Toisena päivänä osallistujat suunnittelivat tulevaa toimintaa ryhmittäin ja paikkakunnittain. – On ollut tosi kiva tutustua eri-ikäisiin vapaaehtoisiin ja planilaisiin ja suunnitella ja tehdä yhdessä, kertoi 14-vuotias lastenhallituslainen Minttu Saarinen Kangasalta. – Parasta viikonlopussa oli Meeri Koutaniemen tapaaminen. Haaveeni on tehdä samanlaista työtä kuin hän, ja tuli tosi voimaantunut olo, kun hän kertoi työstään. Myös pitkään Joensuun vapaaehtoisten aluevastaavana toiminut Marjatta Haapaniemi kiitteli ohjelmaa. – Tällä viikonlopulla oli oikea nimi – nämä olivat todelliset inspiraatiopäivät. On ollut kiva, että kaikki ryhmät suunnittelevat yhdessä. Itselleni ainakin on tullut paljon ideoita ja lisää innostusta. Meeri Koutaniemi muistutti, että vapaaehtoistyö on upea etuoikeus. Sen avulla voi paitsi auttaa muita myös saada hienoja kokemuksia. – Vapaaehtoisuus ei katso ikää. Sitä ajaa tarve tehdä yhdessä töitä hyvän asian puolesta, ja sen huomaa kaikesta Planin vapaaehtoisten toiminnasta. Täällä aistii innostuksen ja ilon, valokuvaaja sanoi. vapaaehtoiset Ku va t: El m er i Ka uk o Matkabloggaajat tukevat Laosin lapsia Suomalaiset matkabloggaajat tempaisivat alkuvuodesta kehitysmaiden lasten hyväksi. Matka 2017 -messuilla nähtiin valokuvanäyttely Travel Bloggers Give Back matkabloggaajien ottamista valokuvista, ja kuvat myydään Plan International Suomen hyväksi. Noin 50 bloggaajaa lahjoitti kuviaan näyttelyyn. Mukana ovat muun muassa blogit Pingviinimatkat, Archie gone Lebanon, Vaihda vapaalle, Siveltimellä, Maarit Helena ja Tarinoiden taival. – Yhden ihmisen on vaikea saada paljon aikaa, mutta yhdessä meillä matkabloggajilla on vaikutusta ja näkyvyyttä. Haluamme antaa maailmalle takaisin, koska olemme saaneet niin paljon. Itse olen saanut nähdä maailmaa ja opiskella, mutta moni ikätoverini toisella puolella maailmaa on joutunut jäämään kotiin jo teini-iässä, tempauksen pääorganisoija Milla Himberg kertoo. Tuotto lahjoitetaan Planin työhön Laosiin, jossa edistämme etnisiin vähemmistöihin kuuluvien lasten koulutusta. Lehden mennessä painoon keräys oli tuottanut reilut 3 000 euroa. Se on vielä käynnissä osoitteessa kerays.plan.fi/ lapsille/12-4023. 28
työmme lukuina Kännykän omistavien naisten määrä on 200 miljoonaa pienempi kuin miesten Ero naisja miespuolisten internetin käyttäjien määrän välillä oli 11 % vuonna 2013. Vuonna 2016 se oli noussut 12 prosenttiin. Kehitysmaissa sukupuoliero on jopa 31 %. Jos 600 miljoonaa kehitysmaissa asuvaa tyttöä ja naista saadaan käyttämään internetiä, siitä koituva talouskasvu on 12,3–17 miljardia euroa vuodessa. Naiset omistavat kännykän 14 % epätodennäköisemmin kuin miehet. Lähde: Working paper: Digital Empowerment of Girls, Plan International 29 Teksti EMMA WINIECKI Teknologia voi edistää tyttöjen oikeuksia Tytöt ja naiset kokevat sukupuolestaan johtuvaa syrjintää ympäri maailmaa. Sukupuoli vaikuttaa tyttöjen oikeuksien toteutumiseen jo kohdusta alkaen ja saattaa olla este esimerkiksi terveyspalvelujen ja koulutuksen saamiselle. Ei siis ole yllätys, että sukupuoli vaikeuttaa myös tyttöjen ja naisten teknologian käyttöä. Tämä puolestaan hidastaa sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista ja kasvattaa entisestään sukupuolten välistä kuilua. Suomalaisille teknologia on arkipäivää, mutta kehittyvissä maissa teknologian saatavuus ei ole itsestäänselvyys. Noin 53 % maailman ihmisistä ei käytä internetiä – ja suurin osa heistä on kehitysmaiden tyttöjä ja naisia. Naiset omistavat miehiä epätodennäköisemmin kännykän, ja silloinkin kun naisilla on käytössään kännykkä, heillä ei usein ole mahdollisuutta käyttää sen kaikkia ominaisuuksia, kuten mobiilidataa tai sovelluksia. Vanhemmat saattavat ajatella, että internetin käyttö on tytöille suurempi turvallisuusriski kuin pojille. Tytöt voivat kokea olonsa epämukaviksi internetkahviloissa, joissa suurin osa asiakkaista on poikia. Naiset ovat aliedustettuja teknisillä aloilla ympäri maailmaa. Tämä ei kerro naisten sopimattomuudesta aloille vaan tiukkaan juurtuneista sukupuolistereotypioista, roolimallien puutteesta ja siitä, että naiset kohtaavat digi aloilla keskimääräistä enemmän sukupuolestaan johtuvaa kiusaamista, ahdistelua ja verbaalista väkivaltaa. Plan International tiedostaa teknologian merkityksen tyttöjen oikeuksien puolustamisessa. Edistämme sitä, että tytöillä on yhtäläiset mahdollisuudet käyttää teknologiaa ja opetella digitaitoja poikien rinnalla. Lisäksi teknologia on tehokas työkalu kampanjointiin ja tietoisuuden lisäämiseen tyttöjen elämästä ja oikeuksista. Mobiiliapplikaatioilla ja tekstiviesteillä välitämme elintärkeää tietoa esimerkiksi ehkäisystä ja seksuaaliterveysteemoista. Digitaaliset taidot ovat ensiarvoisen tärkeitä myös naisten taloudellisen itsenäisyyden ja työllistymisen kannalta. Olemme tehneet yhteistyötä teknologian hyödyntämiseksi monien toimijoiden kanssa. Kehitämme jatkuvasti teknologian ja digiratkaisujen hyödyntämistä, jotta voimme valjastaa teknologian mahdollisuudet mahdollisimman tehokkaasti tyttöjen ja naisten tueksi.
junior-plan TERVETULOA JUNIOR-PLANIN MATKASSA BOLIVIAAN! Bolivian luonto on yksi maailman monipuolisimmista. Ilmasto vaihtelee trooppisesta sademetsästä hyiseen vuoristoilmaan. Myös korkeuserot ovat huimia. Pääkaupunki La Paz sijaitsee 3,5 kilometrin korkeudessa. Maassa on monia uhanalaisia eläinja kasvilajeja. Bolivian yli 10 miljoonasta asukkaasta 30 prosenttia kuuluu alkuperäiskansoihin ja 68 prosenttia on mestitsejä eli alkuperäiskansojen ja eurooppalaisten jälkeläisiä. Alkuperäiskansojen oikeudet eivät vielä täysin toteudu: alkuperäiskansoihin kuuluvat lapset ovat muita useammin aliravittuja ja koulun ulkopuolella. Tilanne on kuitenkin parantunut viime vuosina. Tinco on Andien perinteinen urheilulaji, jonka perinne on säilynyt elävänä. Se alkaa rituaalisena tanssina, mutta muuttuu nyrkkeilyksi. Nykyisin Bolivian suosituin laji on kuitenkin jalkapallo, jota lapset harrastavat ympäri maata. HOLA! Olen laama. Me laamat elämme Etelä-Amerikassa Andien ylängöillä. Suurin osa meistä asuu Boliviassa. Alueen alkuperäiskansat jalostivat meidät ja käyttivät meitä kuormajuhtina jo yli 5 000 vuotta sitten. Pystyn kantamaan selässäni jopa 40 kilon kuorman. Tiesitkö, että olen sukua kameleille ja dromedaareille? Jos harmistun kunnolla, saatan sylkäistä ihmistä. Yleensä olen kuitenkin leppoisa laumaeläin. Villastani neulotaan lämpimiä vaatteita, muun muassa ponchoja. ! OIKAISU Tarkkasilmäiset lukijamme huomasivat, että Plan-lehden numeron 4/16 Junior-Planissa kerrottiin virtahevosta, mutta kuvassa komeilikin sarvikuono. Pahoittelemme virhettä! 30
Estéfani opettelee kävelemään Kun bolivialainen Estéfani, 5, syntyi, hänen toinen lonkkansa oli sijoiltaan. Vaiva olisi ollut helppo hoitaa, mutta Estéfani syntyi terveyspalveluiden ulottumattomissa. Kun tyttö alkoi kävellä, hänen äitinsä Flavia huomasi, että jokin oli vinossa, silla lapsen oli vaikea löytää tasapainoa. Vuosien kuluessa lonkkaa alkoi särkeä, ja äiti pelkäsi tyttärensä tulevaisuuden puolesta. Kun Plan Internationalin työntekijä kuuli Estéfanin vaivasta, tilanne muuttui. Saimme Estéfanin hoitoon lähimpään suureen kaupunkiin, jossa kirurgi suostui leikkaamaan lonkan ilmaiseksi. Maksoimme myös köyhän perheen matkat lääkäriin. Vaativa leikkaus onnistui hyvin, mutta Estéfanin oli maattava kipsissä neljä kuukautta. Nyt hän opettelee kävelemään terveen lonkkansa kanssa. – Haluan kiittää kaikesta avusta, jota tyttäreni on saanut. Pelkäsin leikkauksen aikana, mutta nyt olen onnellinen, että kaikki meni niin hyvin, viidettä lastaan odottava Flavia-äiti kertoo. Boliviassa ja monessa muussa toimintamaassamme vammaisten lasten oikeudet eivät vielä toteudu. Teemme töitä sen puolesta, että vammaiset lapset saisivat tukea ja tasa-arvoisen kohtelun. Ojo de Dios Ojo de Dios tarkoittaa jumalten silmää. Se on ikivanha symboli, jota Bolivian alueen aymara-alkuperäiskansa käytti. Aymarat ajattelivat, että jumalat katselivat ihmisiä silmän läpi ja suojelivat heitä. Tarvikkeet: kaksi jäätelötikkua, villalankaa kolmessa eri värissä, sakset, liimaa. Ohje: 1. Liimaa jäätelötikut yhteen ristin muotoon ja anna kuivua. 2. Numeroi tikkujen päät: 1, 2, 3, 4. Numerot peittyvät lankaan. 3. Kiepauta villalanka kerran numeron 1 ympäri, sitten numeron 2 ympäri, sitten numeron 3 ympäri… Jatka, kunnes ensimmäinen kerros on syntynyt. 4. Katkaise ensimmäinen lanka ja vaihda väriä. Kieritä uutta lankaa samassa järjestyksessä tikkujen ympäri. 5. Tee niin monta kerrosta kuin haluat. Päättele langat. 6. Ojo de Dios on valmis! 3 4 6 31
joulurauha maailman tytöille JOKATYTÖN OIKEUDET tehdään TASA-ARVOSTA TOTTA 100 MILJOONALLE TYTÖLLE @plansuomi plan.fi/olen-mukana
plan 1/2017 filippiinit Lapset oppivat selviämään myrskyistä nigeria Boko Haram uhkaa tyttöjen turvallista kasvua INTIA Tytöt vaativat loppua lapsikaupalle ja väkivallalle