Metsähallituksen lehti metsästäjille 2018 Kanalintulupa maksaa 17 € – miten rahat käytetään? Erävalvonta: Metsästäjien luvat hyvin kunnossa Kieppi sámegillii och på svenska Ei enää untuvikko Kieppi täyttää 10 vuotta
PEFC/02-31-151 Kieppi on Metsähallituksen maksuton lehti metsästäjille. Lehti ilmestyy kerran vuodessa, ja se on luettavissa myös netissä Eräluvat.fi. Kieppi jaetaan niille, jotka ovat edellisvuonna hankkineet Metsähallitukselta metsästysluvan. Toimitus Päätoimittaja: Aku Ahlholm Toimituskunta: Mika Laakkonen, Ahti Putaala, Päivi Lazarov, Juha Ahonen Toimituksen yhteystiedot Osoite: Metsähallitus, PL 81, 90101 Oulu Puhelin: 0206 39 4000 Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@metsa.fi Internet: www.eraluvat.fi Muut kirjoittajat Jukka Bisi, Tuomo Pirttimaa, Sami Tossavainen, Juha Mäkimartti, Mikko Alhainen, Janne Pekkala Kannen kuva Tuomo Pirttimaa Kuvat Kimmo Pöri, Mikko Alhainen, Followit, Markku Pirttimaa, Tuomo Pirttimaa, Teija Soini, Emma Ahlholm, Jaakko Kilpiäinen, Vastavalo, Aku Ahlholm, Tino Hovinen, Olavi Airaksinen Ilmestynyt Toukokuussa 2018 Painosmäärä 45 000 kpl Ulkoasu ja taitto Siberia Oy Kirjapaino Painotalo ForssaPrint Tino Jansson 13 Lyijyn korvaavat haulimateriaalit sallitaan valtion mailla 24 Kieppi 10: TV-kokin juhlaresepti 28 Allt fler unga intresserade av jakt Fo to : Em m a A hl ho lm Ku va : A nt ti O ts am o Sisältö
Sisältö 4 Pääkirjoitus 6 Joka kolmas lupaeuro riistalle Supikoiran leviäminen torjutaan yhteistyöllä Ketun pyynti suojelee naalia ja kanalintuja 13 Uutiset Ruukissa jäävät sudet ja hirvet auton alle Näin kanalintulupien määrä ja myynti suunnitellaan Eräkummit tavoittaneet jo 8 000 lasta ja nuorta Seitsemisessä voi ensi kesänä tavata metsäpeurapaimenia Erävalvontaa nyt myös ilmassa 18 Villien peurojen paimen 24 Kieppi 10 vuotta Juhlareseptissä paahdettua heinäsorsaa 26 Kieppi sámegillii Rievssatbivddu árbevierru eallá ain 28 Kieppi på svenska Allt fler unga intresserade av jakt och fiske 29 Metsästysluvat 32 Pienriistan metsästysalueet 34 Metsähallituksen metsästyshenkilöstö 18 14 10 8 6 3 Sisältö
samalla laajuudella kuin pystymme kuvaamaan valtion omistamien suojelualueiden vaikuttavuuden. Esittelemme tässä lehdessä lupamyyntiämme, metsäpeurakannan hoitoa, supikoirahanketta sekä monta muuta mielenkiintoista asiaa. Nykypäivän metsästyksessä korostuvat yhä enemmän riistalajien seurantaan, kannanhoitoon sekä vieraslajihaittojen ja tarttuvien tautien ehkäisyyn liittyvät kysymykset. Ilmastonmuutos vain korostaa tätä tarvetta. Tutkimus tuo arvokasta tietoa, mutta lisää myös tietoisuuden tuskaa siitä, mitä pitäisi tehdä ja mitä ennakoida entistä paremmin. Tutkimusyhteistyön merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa. Jukka Bisi erätalousjohtaja M yyräkannat vaikuttavat olevan vahvassa kasvussa. Myyrien lumijälkiä on näkynyt paljon, ja runsasluminen talvi tarjoaa myyrille suojaa sekä hyvät edellytykset lisääntyä edelleen. Miten tämä liittyy Metsähallituksen eräpalvelujen tarjontaan, mietitte? Luonto on ihmeellinen! Kun myyräkannat vahvistuvat, se suojaa aivan ratkaisevasti metsäkanalintujen pesintää. Pienpedoilla on yllin kyllin ravintoa. Kun metsäkanat onnistuvat pesinnöissään, voimme ohjata kestävyyden nimissä lisää lupia metsästykselle. Se luo hyvinvointia ja lisää erämatkailua, joka vahvistaa myös aluetaloutta. Odotusta on ilmassa: kenties kanalintukantojen kehitys paranee. Valtion mailla on muutakin metsästystä kuin Metsähallituksen järjestämä lupametsästys. Pohjois-Suomessa kymmenet tuhannet kansalaiset metsästävät kuntalaisen oikeudella valtion mailla. Myös merialueiden yleisvesialueilla kaikilla kansalaisilla on metsästysoikeus. Olemme korostaneet viime vuosina lupametsästyksen aluetalousja hyvinvointivaikutuksia. Kertoisimme mielellämme myös edellä mainituilla erityisoikeuksilla valtion mailla ja vesillä tapahtuvan metsästyksen arvosta ja vaikuttavuudesta, mutta meiltä puuttuu oleellista tietoa. Tätä tietoa haluamme hankkia yhteistyössä muiden riista-alan toimijoiden ja tietenkin paikallisten, erityisoikeuksilla metsästävien kanssa. Olisi hienoa, että pystyisimme kertomaan valtion maiden koko erätalouden kokonaiskäytön arvon ja vaikuttavuuden Myyriä, kanalintuja ja tutkimustarpeita ”Olemme korostaneet viime vuosina lupametsastyksen aluetalousja hyvinvointivaikutuksia.” 4 Pääkirjoitus
Kieppi-tidskriften fyller tio år Till ära av Kieppi-tidskriftens jubileumsår publicerar Forststyrelsen nyheter i Kieppi också på svenska. De svenskspråkiga nyheterna är inte så många ännu, men de får visa åt vilket håll vi kunde utveckla tidskriften i fortsättningen. Vi mottar gärna respons från er läsare. En viktig fråga är om jägarna fortfarande vill ha nyhetstidningen med posten. Hurdant innehåll tycker du Kieppi kunde ge ut på svenska? Aku Ahlholm, chefredaktör, eraluvat@metsa.fi Logi jagi Kieppi-blá?i Kieppi ávvudanjagi gudnin Meahcirá??ehus almmustuhttá Kieppi-blá?is o??asiid sámegillii. Dat eai leat vel galle, muhto daiguin iskkaduvvo, gu?e guvlui blá?i sáhtálii ovdánahttojuvvot. Gullat áinnas máhcahaga. Okta gažaldat lea, velgo meahcásteaddjit dárbbašit die?ihanblá?i, mii guddojuvvo boastta bakte. Makkár sisdoalu Kieppi-blá??i sáhtálii almmuhtuhtti sámegillii? Aku Ahlholm, oaivedoaimmaheaddji, eraluvat@metsa.fi Kieppiä ja haukahduksia 10 vuotta Aika ottaa uusi pentu Muutaman vuoden harkinnan jälkeen olen pitkällä. Tätä on edeltänyt pitkä koirien sukutaulujen opiskelu ja monta soitettua puhelua. Jos tämä ei tunnu oikealta, edessä voi olla vielä pitkä haku. Lupaavia astutuksia olisi tiedossa. Kurvaan pihaan ja kuulen hankien keskeltä vinkuvaa haukuntaa. Pian pieni suomenpystykorva puree varvasta, nuuhkii ja tutkii. Minun piti tehdä valinta, mutta se ehtii ensin ja valitsee minut. 10 vuotta aiemmin hain edellisen pennun. Samaan aikaan Metsähallitus suunnitteli synnyttävänsä ensimmäisen Kieppi-lehden metsästäjille. Nyt kun näkisi sinne 10 vuoden päähän: Vieläkö Kieppiä tehdään? Vieläkö suomenpystykorvia haetaan? Vieläkö jalka nousee metsälle? Antoisia lukuhetkiä. Aku Ahlholm, päätoimittaja Ku va : A ku A hl ho lm 5 Päätoimittajalta
Joka kolmas euro riistalle 6 Joka kolmas euro riistalle ku va : Ki m m o Pö ri
6 € riistanhoito Suunnittelu ja kulut. 3 € metsästyksen suunnittelu 2 € asiakaspalvelu Puhelinmyynti ja neuvonta. 2 € hallinto 2 € järjestelmät Verkkokauppa, retkikartta.fi. 1 € viestintä Kieppi, Eräluvat.fi, uutiskirjeet. 1 € erävalvonta Lisävalvonta. Perusvalvonta tulee valtion budjetista. Kieppi selvitti, mihin metsästäjien luparahat menevät. Mukaan laskettiin kulut ja työntekijöiden palkat. Vuorokauden kanalintuluvan 17 euroa jakaantuvat näin 7 Joka kolmas euro riistalle
Supikoiran leviäminen torjutaan yhteistyöllä Kun takana on kahdeksan vuotta tehopyyntiä, Lapin supikoirakanta on saatu kuriin. Tavoitteena on, ettei vieraslaji leviäisi Norjaan ja Ruotsiin. Sami Tossavainen, Juha Mäkimartti, Mikko Alhainen, tekstit Ku va : A do be St oc k 8 Joka kolmas euro riistalle
Metsästysluvista tuetaan haitallisen vieraslajin pyyntiä, jotta lintujen pesintä onnistuisi. Apua pesintään S upikoiran saalismäärät ja havainnot ovat vähentyneet Lapissa siitä, mitä ne olivat huippuvuonna 2011. Kiitos kuuluu vapaaehtoisille metsästäjille, jotka osallistuvat Lapin metsissä arvokkaaseen luonnonhoitotyöhön. Metsästäjien yhteistyö ja aktiivisuus luovat erinomaisen pohjan supikoirien hävittämiseen. Myös saaliiden ja havaintojen ilmoittaminen on erittäin tärkeää. Riistatiedon avulla voidaan kohdentaa pyyntiä niille alueille, joilla supikoiria yhä on. Lappi, jossa ei ole supikoiria, on kaikkien metsästäjien pitkän linjan etu. Pannan palauttamisesta lahjakortti Lapissa on jo vuosia hyödynnetty GPS-pannoitettuja Judas-supikoiria, joiden johdattelemina kenttätyöntekijän toivotaan löytävän supikoiraparin tai -pentueen luokse. Kaikkiaan maastossa on seurannassa 10–15 supikoiraa. Myös pannoitetun supikoiran voi metsästää, sillä pyrkimyksenä on pyytää kaikki maastossa olevat supikoirat. Jos saat saaliiksi Judas-supikoiran, ota yhteyttä Juha Mäkimarttiin. Kaikki pannan palauttaneet saavat 50 euron lahjakortin Retkitukkuun. Tehopoistot pohjoismainen yhteinen toimintamalli Tornionjoen toisella puolella, Ruotsissa, supikoiran pysäyttäminen on otettu tosissaan. Vuodesta 2009 asti toiminut ammattipyytäjien tiimi on kehittynyt todelliseksi supikoiranpoistokoneeksi. Judas-eläimet, riistakamerat, hyvät koirat ja yleisöhavainnot ovat tuottaneet Syyskuun 21. päivä 2017 supikoiraemä ja -pentu saivat pannan kaulaan Iin Oijärvellä. Emä jäi Oijärven alueelle, mutta pentu lähti vaellukselle. Kahdessa viikossa pentu vaelsi Kemijoen rantaan Itäkosken pohjoispuolella. Seuraavan neljän päivän aikana se siirtyi jokivartta 25 km pohjoiseen Louesaaren tasalle, josta se seuraavan viikon kuluessa palaili Yli-Paakkolan tasalle. Vaellukselle kertyi reittipisteiden perusteella mittaa 215 km. Lokakuun lopulla supikoira todennäköisesti löysi kumppanin ja elinpiirin. Se pysyi ainakin helmikuulle asti 250 hehtaarin alueella Kemijoen itäpuolella. Ilmoita supikoirahavainnot! Jos näet supikoiran Lapissa, soita Juha Mäkimartille, p. 050 301 1676. Juha Mäkimartti asentaa GPS-pantaa supikoiralle, joka johdattaa kenttätyöntekijän eläimen kumppanin tai pentueen luokse. Saaliiksi saadun supikoiran pannan palauttamisesta saa 50 euron lahjakortin. tulosta: supikoirakanta on lähes hävinnyt. Kesällä 2016 Ruotsissa jouduttiin turvautumaan tarhattuihin supikoiriin Judas-eläiminä, koska maastosta ei saatu tarpeeksi supikoiria pannoitettaviksi. Norja toimii ennakoivasti: se rahoittaa torjuntatoimia Eteläja Keski-Lapissa, jotta supikoirakanta ei leviäisi maahan. Supikoiran tehopoistot ovat osa Pohjoismaiden yhteistä toimintamallia vieraspetojen leviämisen estämiseksi. Hankkeen päärahoittajia ovat Norjan ja Ruotsin ympäristöhallinnot, Suomen riistakeskus ja Metsähallitus. Kuva: Followit Kuva: Mikko Alhainen 9 Joka kolmas euro riistalle
Ennätyssaaliita: Ketunpyynti Ylä-Lapissa suojelee naalia ja lintukantoja 10 Joka kolmas euro riistalle
Y hden kolmihenkisen pyyntiporukan jalkanaruissa oli 18 kettua yön jälkeen. Toisella kertaa yhden miehen laittamiin naruihin oli jäänyt 12 kettua yön aikana. Vastaavia ketunpyyntituloksia on tehty viime vuosina Inarissa, jossa Vuomaselän ja Hirvassalmen teurastamoiden jätekuopat houkuttelevat kettuja ympäröivistä erämaista. Kun pyyntikelit ovat kohdallaan, saaliit ovat hyviä. – Kahdentoista talven aikana Inarin tehopyyntialueelta on saatu yli 2 000 kettua, parhaimpana vuonna 360. Siihen vielä näädät ja minkit päälle, pyyntiä organisoinut Sami Lappi laskee. Ketun poistuman jäljet Vuodesta 2006 lähtien Inarissa on kuritettu tehostetusti kettukantaa ja muita pienpetoja Metsähallituksen tukemana. Pyyntialueena on Inarin kunnan eteläosa sekä sen ulkopuolisina kohteina Karigasniemen ja Sevettijärven suunnat. – Vuosien mittaan tehopyyntiporukassa on ollut mukana 30 henkeä, joskin vuodesta toiseen aktiivisten pyytäjien määrä on kymmenkunta, Lappi arvioi. Parin tuhannen ketun poistuma näkyy. Sami Lapin mukaan alueen kanalintukanta on jonkin verran aikaisempaa parempi. Kettukanta esimerkiksi Ivalon kylän ympärillä on selvästi pienempi kuin ennen tehopyynnin aloittamista. Yhtenä tehopyynnin sivujuonteena on pysäyttää kettukannan levittäytyminen mäntyalueelta tuntureille, joilla kettu syrjäyttää uhanalaisen naalin. Olisiko Ylä-Lapin ketunpyynnissä aineksia Suomen ennätykseksi? Hankala sanoa, mutta tuskin saavutetuissa luvuissa laitetaan kovin helposti paremmaksi. Tuomo Pirttimaa, teksti ja kuvat Rahat oikeaan osoitteeseen Ylä-Lapissa Metsähallitus maksaa ketuista pyytäjille kulukorvausta, joka on rahojen riittävyydestä riippuen kahden, kolmen kympin luokkaa. Takana on ajatus uhanalaisen naalin ja metsäkanalintujen elämän helpottamisesta. Kulukorvaukset maksetaan kanalinnustuksen lupatuotoista, eli ne menevät täysin oikeaan osoitteeseen. Saaliiksi saatujen nahkojen määränpää vaihtelee. Viime talvina muokatut nahat on myyty enimmäkseen Inarin matkamuistomyymälöissä. Niistä tulee tuottoa sen verran, että pyytäjä saa osan kuluistaan pois, aktiivipyytäjien joukkoon kuuluva Jari Temonen laskee. – Paras palkka tulee sitten, kun näkee koppelo-, teeri tai riekkopoikueen omilla pyyntimaillaan. Se tuntuu hyvältä, Temonen sanoo. Narupyynnissä osattava oikeat niksit Ivalossa asuva Jari Temonen pyytää kettuja jalkanaruilla Ivalon kylän ympäriltä. Temosellakin parhaat saaliit kymmenellä pyynnissä olleella narulla ovat seitsemän ketun luokkaa yhdessä yössä. Metsästysluvista tuetaan ketun pyyntiä, jotta naali selviytyisi. Naalille mahdollisuus ”Paras palkka tulee, kun näkee koppelo-, teeri tai riekkopoikueen omilla pyyntimaillaan.” Jari Temonen – Yksi mies pystyy laittamaan kohtuudella päivässä pyyntiin 10–20 narua, kun ne laittaa hyvin ja huolella, Temonen toteaa. Narupyynti vaati vähintään 25 senttiä pehmeää lunta, jotta kettu alkaa käyttää omia jälkiään. Mielellään lunta saa olla 40–50 senttiä. Silloin ketun kulkupaikoilla saalis alkaa olla jo melkoisen varmaa, kunhan tietää jalkanarun asettamisen niksit ja malttaa olla huolellinen. 11 Joka kolmas euro riistalle
Hajustamiseen kotikonstein Haaska on olennainen osa tehokasta pyyntiä. Temosella on pieni kettuhaaska kahta puolen Ivalon kylää. Pyyntimenetelmää havainnollistaakseen Temonen ottaa kynän ja paperia ja tekee piirroksen, joka näyttää – no, rumalta kuvalta. Mutta kyse on keskellä olevasta haaskasta, jolle tulee joka suunnasta ketun polkuja. – Ajan kelkalla ympyrän 50 metriä haaskan vierestä. Jalkanaru tulee pyyntiin jokaiseen ketunpolun ja kelkan jäljen risteykseen. Vankoille ketunpoluille voi laittaa useampia naruja peräkkäin. Kuulostaa helpolta, mutta huolellisuus, omien jälkien täydellinen peittäminen ketunhäntähuiskalla ja pyyntöjen hajustaminen on kaiken a ja o. Suurin haaste on ihmisen hajun peittäminen. Jo narun asennuspaikalle tuleminen kannattaa suunnitella hyvin, jotta jälkiensä silittelemisessä selviää mahdollisimman vähällä. – Hajustamiseen jokaisella on omat kotikonstinsa. Minä keitän kattilassa havuja ja hajustan sillä kaikki narut ja niiden asennushanskat, Temonen kertoo. Henkimaailman hommia? Jalkanarujen asennushanskat ovat eri asia kuin kelkkahanskat. Temosella on kannellinen muovilaatikko, johon hän laittaa jalkanarut ja kaataa keitetyn havuveden päälle. Asennushanskat hän laittaa laatikon kannen väliin niin, että hanskan suut ovat laatikon ulkopuolella. – Jos hanskat laittaisi kuljetuksen ajaksi kokonaan laatikon sisään, käsistä tuleva ihmisen haju tarttuisi jalkanaruihin, Temonen perustelee. Kuulostaa osin jo henkimaailman hommalta, pyytäjä myöntää itsekin. Kyse on kuitenkin turhan työn välttämisestä. – Onhan näistä joskus muiden pyytäjien kanssa intetty, mikä on turhaa ja mikä ei. Mutta erämaakettujen kanssa on tyhjän pyytämistä, jos narut haisevat ihmiselle tai jälkiään ei peittele kunnolla. Kun tekee päivän töitä ja seuraavana näkee ketun kiertäneen jokaisen narun, pitää miettiä, missä tuli tehtyä virhe: kotona vai metsässä naruja laittaessa. Koettava kelissä kuin kelissä Arimmat erämaaketut karttavat Temosen huomion mukaan jopa kelkan jäljelle tulemista. – Tässä kylän ympärillä tulee tyypillisesti pari kettua saaliiksi. Sitten saattaa olla viikko taukoa. Sitten tulee taas pari kolme, kun muonavahvuudesta poistuneiden tyhjiksi jääneille reviireille saapuvat uudet tulokkaat. Ihmisasutus ja sen tarjoama helppo ravinto vetää talvisin tasaisesti kettuja erämaasta, mutta poroteurastamoiden ympärillä on aivan eri luokan vilske. Niille on kuitenkin matkaa kylänpinnasta satakin kilometriä suuntaansa. – Jos viikon ajan pitää naruja pyynnissä, siinä tulee äkkiä kilometrejä. Narut on mentävä kokemaan seuraavana päivänä, vaikka olisi 35 astetta pakkasta tai tulisi taivaalta mummoja niskaan. Ei voi jäädä odottelemaan hyviä kelejä, Temonen kuvailee. Talvien sää vaihtelee Ylä-Lapissakin melkoisesti vuosien välillä. – Talvikausi 2016–17 oli jalkanarupyynnin kannalta ”höpötalvi”, Jari Temonen manailee. Tammikuun alussa hanki kovettui. Ketut alkoivat juoksennella missä sattui, ja narukelit olivat ohi. Tänä talvena on puolestaan eletty oikeaa entisajan lumitalvea ilman lämpimiä jaksoja. Ennätykset saattavat taas paukkua – lintupoikueiden ja naalien hyväksi. Inarissa ei olla mustasukkaisia ketunpyynnin nikseistä. Sekä Jari Temonen että Sami Lappi antavat mielellään lisää vinkkejä ketun naruttamiseksi. Muovilaatikkoon narut, männynhavuja ja kiehuvaa vettä. Siinä yksi konsti hajustamiseen. Huomaa asennushanskojen säilyttämistapa! Ihmisasutus ja sen tarjoama helppo ravinto vetää talvisin tasaisesti kettuja erämaasta, mutta poroteurastamoiden ympärillä on aivan eri luokan vilske. 12 Joka kolmas euro riistalle
8 E8 Metsästysuutiset Suomen valtatieverkon erikoisin kohta lienee Kasitiellä Pohjois-Pohjanmaalla. Revonlahden pohjoispuolella Ruukin kunnassa törmäävät ihminen ja luonto konkreettisesti. Samassa kohdassa on vuoden sisään kuollut auton alle kaksi sutta ja useita hirviä. Nokkelimmat huomauttavat tässä vaiheessa, että kolareista on tehty tekosyy tai peitetarina suden toisenlaisille Tässä jäävät sudet ja hirvet auton alle Korvaavien haulien kielto poistuu kuolemille. Tapaukset on kuitenkin tutkittu. Paikalla on aina käynyt niin poliiseja kuin riistantutkijoita. Kuolleet eläimet on lähetetty Eviraan. Onnettomuudet tapahtuvat samassa paikassa riista-aidan takia. Limingasta asti Kasitien reunustoja suojaavat jykevät riista-aidat. Ensimmäinen kohta, josta eläimet voivat ylittää tien, on pellolla Revonlahdella. Kieppi Riist a-ait a Kasiti e Sa m m alk an ka an tie Pa av ola nt ie Sii ka jo ki Kolaripaikka Revonlahti Metsähallituksen alueilla saa jatkossa käyttää hauleja, jotka korvaavat lyijyn. Aikaisemmin pienriista-alueilla ei saanut käyttää patruunoita, joiden haulit olivat kovaa volframia, terästä tai rautaa. Kovat haulit saattoivat aiheuttaa ongelmia sahoilla, joihin toimitettiin puita Metsähallituksen alueilta. Metsätalous Oy:n johtoryhmä on päättänyt luopua käyttökiellosta. – Käyttökiellon uudelleen arviointi tuli ajankohtaiseksi, kun Euroopan kemikaaliovirasto on valmistellut esityksen lyijyhaulikiellon laajentamisesta kaikkia turvemaita koskevaksi, Metsätalous Oy:n päätöksen perusteluissa todetaan. Lyijy on yksi haitallisimmista ympäristömyrkyistä, ja sen käytön asteittainen vähentäminen on tarpeellista. Kieppi Villisika runsastui neljänneksen viimeisen vuoden aikana, arvioi Luonnonvarakeskus. Kanta voi kasvaa 50 prosenttia vuodessa, mikäli sitä ei rajoiteta. Luken arvion mukaan Suomessa elää lähes 3 200 villisikaa. Villisikojen tiheimpiä esiintymisalueita ovat itäisellä Uudellamaalla Loviisan, PorLuke: Villisiat voivat lisääntyä 50 %:n vuosivauhtia voon, Lapinjärven ja Pyhtään muodostama alue sekä Kaakkois-Suomessa Venäjän vastainen rajaseutu Virolahdelta Parikkalaan. Muita paikallisia tihentymiä on havaittu Mynämäen, Teiskon ja Sysmän alueilla, joissa villisikoja on tavattu ja myös metsästetty runsaasti. Kieppi Ku va : A ku A hl ho lm Ku va : Ja ak ko Ki lp iä in en 13 Metsästysuutiset
Jotta metsästäjät voisivat suunnitella matkansa ajoissa, osa luvista myydään jo kesäkuussa. Elokuussa myyntiin tulee lisää lupia, joiden määrä perustuu juuri valmistuneisiin riistalaskentoihin. Näin lupien enimmäismäärä noudattelee kunkin vuoden kanalintukantaa. Näin kanalintuluvista päätetään! Ku va : M ar kk u Pi rt ti m aa Kesäkuu: lupamyynti alkaa Metsähallitus laskee myyntiin enintään 50 % edellissyksyn kiintiöstä, sillä tulevan syksyn lintukantaa ei vielä tiedetä. Lupia voi ostaa vain ajalle 10.9.–10.10., koska ministeriö voi rajoittaa metsästysaikoja kauden loppuosalta. Jotta lupa-alueella olisi turvallista ja ruuhkilta vältyttäisiin, yhtä aikaa voimassa olevien lupien määrä ei voi ylittää Metsähallituksen kiintiöpäätöksessä asetettuja raja-arvoja. Heinä-elokuu: riistalaskennat Vapaaehtoiset laskevat riistakolmiot eri puolilla Suomea sekä YläLapissa riekkolinjastot. Luonnonvarakeskus antaa arvion lintukannoista eri alueilla. Elokuu: lupamyynti jatkuu Metsähallituksen suunnittelijat laskevat alueittain lopulliset lupakiintiöt, jotka perustuvat tuoreeseen tietoon lintukannoista. Kesäkuussa myytyjen lupien lisäksi myyntiin tulee riistakantojen mahdollistama määrä lisää lupia. Elokuun loppu: ministeriö päättää metsästysajoista Maaja metsätalousministeriö voi asettaa rauhoituksia ja rajoituksia. Ministeriö rajoittaa käytännössä joka vuosi heikosti menestyneen kanalintulajin metsästystä jollakin alueella. Esimerkiksi pyyn metsästys voidaan kieltää kokonaan jossakin maakunnassa tai metson metsästys jossakin kunnassa tai riistanhoitoyhdistyksen alueella. Lisäksi metsästysaikoja voidaan lyhentää. Metsästyskausi alkaa 10. syyskuuta. Ku va : M ar kk u Pi rt ti m aa 14 Metsästysuutiset
Eräkummityö laajenee valtakunnallisesti. Vapaaehtoiset kummit ovat opettaneet eränkäyntiä jo 8 000 suomalaiselle lapselle ja nuorelle. Lisäksi mukana on ollut 900 opettajaa, todetaan eräkummiraportissa. Metsähallituksen vetämä nuorisotyö alkoi 2015. Pian Metsähallitus laati peruskouluun eri vuosiluokille sopivia eräpassitehtäviä, jotta eräasiat saatettiin ottaa osaksi normaalia kouluopetusta. Myös lukiolaiset saivat omat eräpassitehtävänsä. – Tehtävissä tutustutaan riistanhoitoon, kalastukseen, jokamiehenoikeuksiin ja luonnossa liikkumiseen, erikoissuunnittelija Madeleine Nyman sanoo. Eräkummeja on yli 300. Metsähallituksen tukena työssä on useita muita organisaatioita, kuten 4H-liitto, Suomen Metsästäjäliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Suomen riistakeskus, Luonnonvarakeskus, Suomen Latu ja Folkhälsan. Kaikkiaan mukana on ollut jo 20 eri organisaatiota. Eräkummit ovat tavoittaneet jo 8 000 lasta ja nuorta Keväällä 2018 oululaiset opiskelijat kehittivät eräkummityötä eteenpäin Demolaprosessin avulla. Opiskelijat haastattelivat koululaisia, opettajia ja eräkummeja ja suunnittelivat, kuinka työstä voisi tehdä entistä tunnetumpaa. Aku Ahlholm Eräkummeja on 317 Eniten kummeja on Uudellamaalla (78) ja Pohjois-Pohjanmaalla (67) Lue lisää: www.eräkummit.fi, www.eräpassi.fi Eräluvat-fakta Ku va : Jo ni Tu ru ne n Metsähallitusta tukee Eräkummittoiminnassa moni organisaatio. Eräkummeja on Suomessa yli 300. Seitsemisen kansallispuiston tuntumassa sijaitsevalla metsäpeurojen totutustarhalla voi ensi kesänä tavata myös Metsähallituksen metsäpeurapaimenia. Ensimmäiset huhtikuun haussa valituiksi tulleet paimenet aloittavat tarhalla kesäkuun alussa. Paimenten päivittäisiin tehtäviin kuuluvat metsäpeurojen ruokinta ja aitarakenteiden kunnon tarkistus. Kyseessä on kuitenkin ennen kaikkea elämyksellinen loma. Toisin kuin Metsähallituksen suosituilla lammaspaimenviikoilla, metsäpeurapaimenet eivät pääse rapsuttelemaan vahdittaviaan. Tarhassa asuvat metsäpeurat palautetaan aikanaan luontoon, eivätkä ne siksi saa tottua liiaksi ihmisiin. Seitsemisen totutustarha on osa metsäpeuran suojeluja kannanhoitohanketta MetsäpeuraLIFE. Hankkeen tavoitteena on palauttaa aiemmin yleinen mutta Suomessa kertaalleen sukupuuttoon kuollut metsäpeura sen entisille asuinalueille. Kieppi Metsäpeurapaimenia Seitsemisen totutustarhalle 15 Metsästysuutiset
Metsähallituksen erävalvonta teki viime vuonna yhteensä 1997 metsästykseen liittyvää tarkastusta. Rike todettiin kolmessa prosentissa tarkastuksista. Lupa-asiat oli hoidettu jälleen huolellisesti: asiaankuuluva metsästyslupa puuttui 0,3 prosentilla tarkastetuista metsästäjistä. Tavallisin rike koski aseen kuljettamista suojaamattomana autossa. Ilmoituksia metsäkanalintujen tiepyynnistä tuli erätarkastajille aiempaa enemmän. Suurpetoihin liittyviä tarkastuksia ennätysmäärä Suurpetojen metsästykseen liittyviä tarkastuksia tehtiin ennätysmäärä: 435 kappaletta. Törkeitä metsästysrikoksia todettiin kahden edellisvuoden tapaan neljä. Yhdessä tapauksessa kohteena oli ahma, yhdessä karhu ja kahdessa susi. Suurpetojen, erityisesti ahman, ajattamisesta mootErävalvojilla eniten huomautettavaa maastoliikenteessä torikelkoilla tuli vuoden mittaan useita ilmoituksia. Petolintujen häirintään ja vahingoittamiseen liittyviä tapauksia tuli ilmi kaksi. Pudasjärvellä ammutuksi joutuneen maakotkan tarina päättyi onnellisesti: kotka saatiin toimitettua hoitoon ja vapautettua erätarkastajan toimesta takaisin luontoon. Kiireen tunnetta hirvijahdissa Metsästyslakiin tuli vuoden alusta merkittäviä muutoksia, kun hirvenmetsästyksen aloitusta siirrettiin myöhäisemmäksi ja vasasuojaa lievennettiin. Lyhyempi metsästysaika ja aikainen lumentulo näkyivät kiireenä hirvijahdissa. Hirviä ammuttiin epävarmemmissa tilanteissa, ja eläimiä jäi haavoittuneina metsään. Aikaisen lumentulon vuoksi myös moottorikelkkoja käytettiin paikoin laittomasti hirvijahdissa. Myös hirvipassien pitäminen yleisillä teillä lisääntyi. Hirven salakaatoja tuli ilmi 16. Eniten huomauttamista maastoliikenteessä Tarkastetuista kelkkailijoista noin joka viides syyllistyi rikkeeseen. Yleistyvä ongelma on viime vuosina ollut laiton moottorikelkkailu reittien ja urien ulkopuolella. Kelkoilla hakeudutaan yhä useammin koskemattoman lumen alueelle, mikä voi tuhota taimikoita ja häiritä esimerkiksi poroja ja petolintujen pesintää. Erityisen räikeä tapaus tuli ilmi Sipoonkorven kansallispuistossa, jonka läpi oli rakennettu laiton off road -rata, minkä yhteydessä alueelta oli katkottu puita. Suojelualueella kyse on luvattoman ajon lisäksi myös luonnonsuojelurikkomuksesta. Kieppi Ku va : O la vi A ir ak si ne n/ La pi n po lii si Erätarkastajille oli viime vuonna yli 500 yhteisvalvontatapahtumaa muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Käsivarressa valvottiin maastoliikennettä yhdessä poliisin kanssa. 16 Metsästysuutiset
Ku va : Ti no H ov in en Maastoliikennelupia valtion maille voi nyt hakea helposti Eräluvat.fi-verkkokaupasta. Maaliskuussa käyttöön otettu uusi lupahaku koskee liikennettä sekä maastoliikenneurilla että urien ulkopuolella niin lumipeitteisenä kuin lumettomanakin aikana. Lupia voi edelleen ostaa myös Metsähallituksen asiakaspalvelupisteistä ja Eräluvat-puhelinpalvelusta 020 69 2424. Metsähallituksen erävalvonta ottaa käyttöönsä dronen eli miehittämättömän lennokin. Dronella kyetään valvomaan entistä suurempia alueita ja havaitsemaan ne kohteet, joille valvontatoimenpiteet kannattaa kohdistaa. Käyttömahdollisuudet erävalvonnassa ovat laajat: lennokkia voidaan käyttää maastoliikenteen, metsästyksen ja kalasElintarviketurvallisuusvirasto Evira kerää raivotautiseurantaan näytteiksi metsästettyjä kettuja ja supikoiria Itä-Suomen syöttirokotusalueelta. Näytteiden avulla voidaan arvioida rokotuskampanjan tehoa eli sitä, kuinka paljon pienpedot ovat syöneet maastoon levitettyjä syöttirokotteita. Toinen tärkeä osa raivotautiseurantaa on mahdollisten tautitapausten löytäminen. Tähän tarvitaan koko Suomesta kuolleina löytyneitä petoeläimiä, koska juuri niistä rabies eli raivotauti löytyy todennäköisimmin. – Nykyisellään kuolleina löydettyjä pienpetoja saadaan raivotautitutkimuksiin melko vähän, joten toivoisimme ihmisten toimittavan niitä meille lisää, kertoo erikoistutkija Marja Isomursu Eviran villieläintautitutkimusprosessista. Raivotautitartunta saattaa altistaa eläimen liikennekuolemalle, joten myös auton alle jäänyt pienpeto sopii näytteeksi. Kovin murskaantuneita eläimiä ei kuitenkaan kannata lähettää. Liikenteessä kuolleet suurpedot – karhun, suden, ilveksen, ahman – poliisiviranomainen toimittaa aina Eviraan. Myös monien muiden villieläintautien, kuten hirvieläinten näivetystaudin, afrikkalaisen sikaruton ja lintuinfluenssan, varhainen havaitseminen perustuu kuolleiden tai sairaiksi todettujen eläinten tutkimiseen. Evira seuraa villieläintauteja koko maassa. Villieläinten taudit voivat joskus tarttua kotieläimiin ja ihmisiinkin. Villieläintautiseurannan perusta ovat kansalaisten toimittamat näytteet sairailta vaikuttavista tai kuolleina löydetyistä eläimistä sekä tiettyjen tautien osalta metsästetyistä terveiltä vaikuttavista eläimistä saadut näytteet. Näytteiden lähetysohjeet Eviran Oulun toimipaikkaan samoin kuin muuta tietoa tautiseurannasta löytyy sivustolta www.evira.fi. Kieppi Löysitkö kuolleen villieläimen? Sitä voidaan tarvita tautiseurannassa Erävalvontaa maalla, merellä – ja nyt myös ilmassa tuksen valvonnan lisäksi laittomien kaatopaikkojen paljastamiseen ja rikospaikkojen kuvaamiseen. Drone otetaan erävalvonnassa käyttöön ensi kesän aikana ympäri Suomea. Dronella tapahtuvaa valvontaa tullaan kehittämään ja laajentamaan tulevina vuosina. Kieppi Poikkeus ovat vielä toistaiseksi Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntalaisten kotikuntiinsa hakemat lumipeitteisen ajan maastoliikenneluvat, joita haetaan edelleen Metsähallituksen paikallisesta asiakaspalvelupisteestä. Ne siirtyvät sähköisen haun piiriin vuonna 2020. Kieppi Maastoliikenneluvat haettavissa sähköisesti 17 Metsästysuutiset
Villien peurojen paimen Ku va : Je nn i M ie tt un en 18 Kiepin kasvo
Villien peurojen paimen 19 Kiepin kasvo
K ainuun peura-alueelle harhautuneet porot on etsittävä ja poistettava, ennen kuin ne ehtivät lisääntyä metsäpeurojen kanssa. Tässä riittää seurattavaa riistanhoitaja Pekka Kilpeläiselle. Metsähallituksen ammattimainen peurapaimen tekee vuoden ympäri töitä villin metsäpeuran perimän puhtauden eteen. Kilpeläisen työ on osa maaja metsätalousministeriön rahoittamaa metsäpeurahanketta. Kuhmon ja Sotkamon rajamailla lumen syvyys on 70 sentin tuntumassa helmikuussa 2018. Se näkyy muussakin kuin metsäautotien kääntöpaikan korkeissa lumipenkoissa: nimittäin lähtöpaikassa, josta Pekka Kilpeläinen on menossa etsimään peuratokkia. Kilpeläinen peruuttaa moottorikelkkaa kuljetusvaunusta Kuhmon puolella, kun yleensä vastaavaan aikaan Kainuun metsäpeurat löytyvät useamman kymmenen kilometrin päästä Sotkamon talvilaidunalueelta. – Monesti tähän aikaan vuodesta varvikko näkyy niillä harjuilla. Nyt lunta on niin paljon ja se on vielä kovettunut, että peurat ovat hajonneet levälleen nuoriin metsiin. Sidottuaan lumikengät tarakalle ja nykäistyään kelkan käyntiin Kilpeläinen katselee muistin vahvistukseksi edellisiltaista pantapeurojen paikkapäivitystä puhelimelta. Lähistöllä pitäisi olla puolenkymmentä pantavaadinta. Peura-aitaa kunnostettava Peuratokkia pitäisi päästä tarkkailemaan, jotta niistä löydettäisiin sekaan eksyneet porot. Nyt peurojen kiikaroiminen kaikessa rauhassa näyttää hankalalta. Harvojen mäntykankaiden sijasta ne ovat juroutuneet mataliin, tiheisin taimikoihin. Kilpeläisen kelkka kaartelee kankailla, välillä peurojen etsijä pysähtelee. Tuore kaivupaikka näyttää, että jäkälää ne löytävät täältäkin. Kilpeläinen hypistelee jäkälänriekaletta ja tökkii sormella jälkiä. Molemmat ovat pehmeitä. – Ne ovat olleet tässä aivan vasta. Saattavat olla tuossa vieressä ja me ajamme viidenkymmenen metrin päästä ohi niitä näkemättä. Luminen taimikko on kuin seinää. Koska näissä metsissä ei ole peuralle kovin paljon syötävää, ne näyttävät vaihtavan paikkaa joka päivä. Jäkälän lisäksi peurat hamuavat suuhunsa luppoa oksilta ja puiden rungolta. Sydäntalvella Pekka Kilpeläisen tehtävänä on peuratokkien katselemisen lisäksi Kuhmon pohjoisrajalla olevan metsäpeuVillin metsäpeuran ja poron pitäminen erossa toisistaan on iso urakka. Riistanhoitaja Pekka Kilpeläiselle se tarkoittaa ympärivuotista työmaata. Peurapaimenen työpäivä on alussa. Paikannustietojen mukaan lähistöllä pitäisi olla useita pantavaatimia. Tuomo Pirttimaa, tekstit ja kuvat 20
ra-aidan pitäminen kunnossa. Taas kerran saadaan puheenaiheeksi poikkeuksellinen lumentulo. Samat sateet, jotka katkoivat Ylä-Kainuusta viikoksikin sähköt, kaatoivat puita peura-aidan päälle. Siellä on riittänyt työtä. Aidan on oltava kunnossa ympäri vuoden estämässä peurojen ja porojen liikennettä kumpaankin suuntaan. Viime vuosina aita on pitänyt varsin hyvin. Pahin porojen hyöky sattui toistakymmentä vuotta sitten, kun Hyrynsalmelta lumisesta ritiläsillasta tuli kerralla 96 poroa. Ne saatiin kaikki käännytettyä takaisin ennen kuin ne ehtivät sekoittua peuroihin. Toisella kertaa poronhoitoalueelta tuli avoimesta riukuveräjästä 50 poroa, jotka kulkivat Sotkamoon saakka peurojen sekaan. Vaatimet ja vasat saatiin kiinni elävinä, mutta hirvaat ammuttiin. Nämäkään porot eivät ehtineet sekoittaa perimäänsä peurakantaan. Mutta vaikka peura-aita pitäisikin, poroja menee joskus Venäjälle raja-aidan aukoista. Siellä ne yhtyvät Karjalan puolen peuroihin ja vaeltavat niiden mukana Suomeen talvilaitumille. Siksi myös Venäjältä tulevat laumat tarkistetaan ja porot poistetaan joukosta yhdessä paliskuntien kanssa. Toimiva yhteistyö paliskuntien kanssa onkin Kilpeläisen työn edellytys. Poro kulkee allapäin Kun peuratokka sitten löytyy, Kilpeläinen pyrkii tarkkailemaan sitä mahdollisimman kaukaa ja rauhassa poron erottamiseksi joukosta. Koska syvässä lumessa peuran jalkavampaa rakennetta ei pysty oikein erottamaan, ensimmäinen Kilpeläisen merkille panema asia on väritys. Yleensä poro on peuraa vaaleampi. Toinen Kilpeläisen huomioima asia tokkaa etempää tarkastellessa on käytös. Metsäpeura on villi ja poro kesytetty – se on laumaa katsellessa kauas näkyvä ero. Peurat ovat kaivaneet jäkälää samana aamuna, mutta tiheä taimikko kätkee kasvuston sisäänsä. Tätä tokkaa ei päästy kiikaroimaan, onko sen seassa poroja. – Metsäpeurohin verrattuna poro kulkee kuin allapäin. Kun peuralauma syö, se koko ajan myös tarkkailee ympäristöään. Pienikin risahdus ja pää pomppaa pystyyn, saparo nousee. Poro jatkaa syömistään pää alhaalla. Poron sarvet ovat pyöreämmät ja leveämmät, ja niiden muodossa on paljon enemmän vaihtelua kuin peuralla. Tässä asiassa Kilpeläinen on huomannut erikoisen ilmiön Pohjanmaan metsäpeuroissa. – Niillä sarvien muoto vaihtelee enemmän kuin Kainuun kannassa. Näin on siitä huolimatta, että lähtökohta on sama. Kainuusta vietiin kymmenen peuraa 1980-luvun alussa Suomenselälle, Salamajärven kansallispuistoon Keski-Suomen ja Pohjanmaan rajoille. Niiden jälkeläisistä koko Suomenselän kanta on lähtenyt. Ja menestyksekkäästi: Suomenselän noin 1 500 peuran kanta on jo Kainuun kantaa suurempi. Peurat ovat levinneet länteen Pohjanmaalle ja kiilana kohti koillista, Oulujärveä. Tässä suunnassa ne ovat jo poronhoitoalueen portilla Puolangalla ja Utajärvellä. Nyt on päätettävä, mitä sillä suunnalla tehdään poron ja peuran pitämiseksi toisistaan erossa. Poistoja vai peura-aitaa? – Vaihtoehtoja on oikeastaan kaksi, Kilpeläinen sanoo. – Yksi vaihtoehto olisi peuraja porovapaan vyöhykkeen luominen poronhoitoalueen eteläpuolelle. Se tarkoittaisi käytännössä siellä olevien peurojen tappamista. Tätä Kilpeläinen pitää turhan verisenä operaationa. Metsäpeuroja on alueella kymmeniä, ellei jopa lähes sata, mikä on melkein kymmenen prosenttia Suomenselän kannasta. Parempana ratkaisuna hän pitää peura-aitaa ongelmakohtaan Utajärven ja Puolangan rajaseudulle. – Peura-aidan ongelmana ovat tiet. Portit tahtovat jäädä kulkijoilta auki. Kainuussa on isommilla teillä ritiläsillat, joille sorkkaeläin ei mielellään mene. Talvella vain lumi tahtoo tukkia välit. Viimeksi tammikuussa sillasta tuli poro yli. Sen Kilpeläinen sai muutaman päivän jälkeen kiinni kelkalla ajamalla. – Kun ensimmäisen kerran koukkasin sen eteen ja tempaisin sarvesta kiinni, sarvi irtosi käteen. Toisessa yrityksessä toisen sarven kanssa kävi samalla lailla. Kolmannella yrityksellä hyppäsin selkään, sain kaulasta ja pannasta kiinni ja painittua poron kyljelleen. Eräluvat-fakta METSÄPEURA Rangifer tarandus fennicus Metsäpeuraa, toiselta nimeltään suomenpeuraa, tavataan vain Suomessa ja Venäjän Karjalassa. Sen ainutlaatuista perimää on suojeltava sekoittumasta poroon, joka on kesytetty versio tunturipeurasta. Metsähallituksella on vastuu näiden kahden eläimen risteytymisen estämisestä. Toimiva yhteistyö paliskuntien kanssa on Pekka Kilpeläisen työn edellytys. 21 Kiepin kasvo
Ta us ta ku va : Je nn i M ie tt un en Suomussalmi PORONHOITOALUE Oulujärvi Kuhmo Lauhanvuoren kansallispuisto Seitsemisen kansallispuisto Metsäpeuraa ollaan palauttamassa sen entisille esiintymisalueille eteläiselle Suomenselälle. Uusi suunta. Porot ja metsäpeurat ovat vaarassa risteytyä. Kainuussa elää 750 metsäpeuraa. Metsäpeura-aita Venäjällä Karjalassa noin 2 400 metsäpeuraa. Suomenselällä talvehtivan kannan koko on 1 450–1 500 yksilöä. Poronhoitoalue Metsäpeuran levinneissyys Suomenselän alue SU OM EN SE LK Ä 22 Kiepin kasvo
Ta us ta ku va : Je nn i M ie tt un en Eräluvat-fakta YHTEISTYÖTÄ PALISKUNTIEN KANSSA Pekka Kilpeläinen tekee tarvittavat peurojen ja porojen poistot yhteistyössä paliskuntien kanssa. Peurojen ampumiseen poronhoitoalueelta on saatu erityislupa Suomen riistakeskukselta. Porojen poistoon tarvitaan paliskunnan lupa. Poronhoitotyöt vaikeutuvat porotokkiin eksyneistä peuroista, koska villi eläin saa villittyä puolikesyn poron ja porojen kokoaminen erotusaitoihin menee hankalaksi. On myös peurakannan etu, että poroihin eksynyt yksilö ammutaan pois. Joskus se vaeltaisi takaisin omille mailleen ja todennäköisesti toisi vanavedessään joukon poroja. Ammuttu peura myydään. Metsähallitus julkaisee silloin tällöin Kainuun paikallislehdissä ilmoituksia, joissa kerätään kiinnostuneita ostajia peurojen ruhoille. Ilmoittautuneet arvotaan järjestykseen ja kun poistettu peura tulee, listaa ryhdytään soittamaan järjestyksessä läpi. Ensimmäinen tavoitettu, joka pystyy noutamaan ruhon, saa ostaa sen. Suolistetun, nylkemättömän ruhon paino on keskimäärin vajaa 50 kiloa. Iso hirvas saattaa painaa 70 kiloa. Pekka Kilpeläisen mukaan peurojen perimä on tällä hetkellä puhdas poroista. Omistaja Suomussalmelta haki saman päivän aikana omansa pois. Elävänä poron saa kiinni vain syvän lumen aikaan. Muulloin Kilpeläisen pitää poistaa ne ampumalla – paliskunnan luvalla tietenkin. Se on joskus helpompaa ja joskus hankalampaa. Ison peuratokan seassa kulkeva poro on vaikea. – Pitää varmistaa, varmistaa ja varmistaa, että on ampumassa oikeaa eläintä. Takana ei saa olla yhtään peuraa. Laukauksen pitää osua lavan taakse tai päähän. Muuten on poron omistajalla sanomista. Vasojen kuolinsyy selvitetään Kevättalven edetessä Luonnonvarakeskus tekee metsäpeurojen lentolaskennan kannan selvittämiseksi. Pekka Kilpeläiselle se tarkoittaa etukäteen tokkien paikallistamista jälkien perusteella. Keväällä tarkistetaan taas aita koko pituudeltaan. Toukokuun puolivälin jälkeen alkaa peuravaatimien vasonta, jolloin tehdään hyvin varovaisesti vasatarkistus paikannuspantaa kantavilta vaatimilta. – Jos vasallisen pantapeuran paikkatieto yhtäkkiä liikahtaa, käydään tarkistamassa, onko siltä vasa kadonnut. Kadonneen vasan kuolinsyy selvitetään ja tarvittaessa käytetään liinassa kuljetettavaa jälkikoiraa. Kun vasan jäänteet löydetään, niiden perusteella voidaan nähdä, mikä sen tappoi: karhu, susi, ilves vai ahma. – Viime kesänä yleisin syy oli karhu, Kilpeläinen sanoo. Kesä jatkuu pantapeurojen seurannalla. Syksy ajaa peurat kiimatokkiin, joita tarkkaillaan. – Rykimäaikaan selvitetään laumakoostumus ja lasketaan vasatuotto. Viime vuosina vasallisten vaadinten osuus on ollut 25 prosentin luokkaa. Koska suurin osa metsäpeuravaatimista vasoo, voi karkeasti sanoa, että kolme peuranvasaa neljästä katoaa toukokuun ja syksyn välillä. Peuran perimä on puhdas Rykimäaikana eli peuran kiima-aikana sitten tuleekin totuuden paikka: silloin peuMetsäpeura on villi ja poro kesytetty – se on laumaa katsellessa kauas näkyvä ero. ratokissa ei saa olla poroja sekoittumassa villin metsäpeuran perimään. Tekeekin mieli kysyä Pekka Kilpeläiseltä, onko poro ja peura pystytty pitämään erossa toisistaan. Onko peuran perimä puhdas porosta? Vastaus tulee hyvin jämäkästi. – Kyllä se puhdas on. Sen ovat osoittaneet DNA-testitkin. 23 Kiepin kasvo
Janne Pekkala, reseptit | Teija Soini, kuvat Juhlareseptimme, olkaa hyvä! Kieppi tilasi kymmenvuotisjuhlan kunniaksi reseptin Janne Pekkalalta. Tunnettu rumpalikokki halusi valmistaa sen heinäsorsasta. 24 Kieppi 10 vuotta
Sorsaa padassa, lintuperunoita ja paahdettua paprikaa Ainekset 3 sorsaa 5 salottisipulia 2 isoa porkkanaa 1 pala juuriselleriä 1-2 palsternakkaa 4 rkl tomaattipyrettä 5 valkosipulinkynttä 5 timjaminoksaa 1 dl tummaa balsamicoa 2 dl punaviiniä n. 1 l kanalientä 3 laakerinlehteä 5 maustepippuria 1 rkl mustapippuria suolaa 100 g voita 2 dl kuohukermaa 3 rkl mustaherukkahyytelöä 50 g sinihomejuustoa 1 nippu persiljaa VALMISTUSOHJEET SORSAPATA Nypi sorsista sulkatyvet pois nahasta. Huuhtele linnut huolellisesti kylmällä vedellä. Kuivaa linnut hyvin paperilla. Hiero lintuihin kauttaaltaan suolaa ja mustapippuria. Paahda linnut padassa tai pannulla voissa kauttaaltaan niin, että pinnat ruskistuvat. Paahda seuraavaksi kuutioidut juurekset ja sipulit. Laita ainekset isoon pataan: juurekset pohjalle, seuraavaksi linnut ja lopuksi liemet sekä mausteet päälle. Kypsennä uunissa 150 asteessa, kunnes rintapalan keskellä sisälämpötila on noin 65 astetta. Ota lihat padasta ja kääri ne vetäytymään folioon noin puoleksi tunniksi. Siivilöi liemi talteen ja laita juureskuutiot tarjoiluastian pohjalle odottamaan. Keitä liemi kasaan, suurusta tarvittaessa, mausta kermalla, mustaherukkahillolla ja sinihomejuustolla. Renssaa lihat luista ja asettele ne juureskuutioiden päälle. Lopuksi kaada kiehuvan kuuma kastike päälle ja ripottele pinnalle runsaasti hakattua persiljaa. LINTUPERUNAT Lintuperunat ovat kokonaisia paistettuja, soikeita tai pyöreitä, tasakokoisia, kuorittuja perunoita, jotka paistetaan voissa korppujauhojen kera. Perunat voidaan paistaa joko raakoina tai etukäteen keitettyinä. Ne maustetaan suolalla ja mustapippurilla. Voit paistaa joukkoon myös hakattua tuoretta yrttiseosta. Kokonaiset paprikat paahdetaan kuumassa uunissa niin, ja pinnat tummuvat. Sitten paprikat kuoritaan, putsataan siemenistä sekä kannoista ja leikataan sopiviksi suikaleiksi. Suikaleet maustetaan suolalla, sokerilla, hunajalla, etikalla ja limenmehulla. Paahdetut paprikat voidaan tarjota joko kuumana tai kylmänä lisukkeena. Janne Pekkalan suunnittelemat juhlareseptit löydät osoitteesta Eräluvat.fi. Kieppi-lehden juhlareseptin lisäksi sieltä löytyy kalastajille suunnatun sisarlehden Tuikin juhlaresepti harjuksesta. Eräluvat.fi Riistalinnuista sinieli heinäsorsa on selvinnyt hyvin viime vuosien muutoksista. Laji on säilynyt runsaslukuisena, joten siitä on tullut myös valtion alueilla metsästävien suosikkisaalista. Puikulaperunoita voita suolaa tuoreita yrttejä 4 eriväristä paprikaa 1 tl suolaa 1 rkl hunajaa 1 tl mustapippuria 5 rkl valkoviinietikkaa 1 limen mehu 25 Kieppi 10 vuotta
Rievssatbivddu árbevierru eallá ain Aku Ahlholm, tekstit ja kuvat 26 Kieppi sámegillii
Báikkálaš olmmoš máhttá gárdut ain Davvi-Sámis. Ma ?imus guovtti logijagi áigge bivdiid mearri sámi guovllus lea juobe lassánan: Dálá áigge sii leat sullii 3 000. Ovddet jagi oba riikkas ledje dušše 2 500 bivdi, geat statistihkaid mielde godde rievssahiid. Lobit geažidit dasa, ahte máddodaga hálddašit báikkálaš bivdit davvin. Rievssatsálaš almmatge molsašuddá rievssatmáddoga mielde, muhto gárdojuvvon rievssahat vuvdojuvvojit ovddos resYlä-Lapissa metsästäjien määrä on kasvanut 3 000 metsästäjään viime vuosina. Esimerkiksi riekkoja osataan yhä pyytää. Luonnonvarakeskuksen ja Metsähallituksen tilastojen mukaan toissa vuonna saamelaisalueella saatiin saaliiksi 36 000 riekkoa, joista ulkopaikkakuntalaiset saivat vain vajaat 2 500. RIEKON PYYNNIN PERINNE ELÄÄ Lyhyesti suomeksi Meahcásteddjiid mearri lassána Davvi-Sámis 500 1 000 1 500 2 000 25 00 3 000 1996 2016 2006 Gáldu: Luondduriggodatguovddáš 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Báikkálaš olbmot bivdet 90 % rievssahiin Gáldu: Luondduriggodatguovddáš, Meahcirá??ehus Oktiibuot Olgobáikegotti olbmot (* diehtu ii leat vel oažžunsajis (* taurá ??aide. Vuovdinriekti guoská duššefal báikkálaš olbmuid. Dan geažil davvin lea ain olbmot, geat ožžot unna oasáža áigáiboa?usteaset meahcástemiin. Sálašmearri unnume Rievssatsállašat Davvi-Sámis unno ma ?imus 2009, man ma ??el máddodat lea ealáskan veahážiid mielde 1990-logu meriid guvlui. Luondduriggodatguovddáža mielde alimus jagi 2000 sámi guovllus bivdojuvvojedje 60 000 rievssaha. 90 % sállašis lea báikkálaš meahcásteddjiid bivdin. Meahcirá??ehusas lobi oastán meahcásteaddjit leat bivdán ma ?imus 15 jagi áigge sullii 10 proseantta rievssatsállašis. 27 Kieppi sámegillii
Forststyrelsens ungdomsarbete inleddes 2015, då man systematiskt började uppmuntra erfarna jägare och fiskare att göra barn förtrogna med natur, jakt och fiske i huvudstadsregionen. Efter en tid utarbetade Forststyrelsen vildmarksuppgifter för olika klasser i högstadiet, så att vildmarksfrågorna kunde bli en del av den normala skolundervisningen. Även gymnasieeleverna fick egna uppgifter för ett vildmarkspass. www.eräkummit.fi, www.eräpassi.fi Läs mera om vildmarksfaddrarna Det ihärdiga vildmarksfadderarbetet börjar bära frukt: antalet unga fiskare och ställvis också jägare växer. Enligt en rapport av Forststyrelsen har vildmarksfaddrarna undervisat över 8 000 finska barn i jakt och fiske. Därtill deltog 900 lärare i verksamheten. Tack vare vildmarksfaddrarna och materialet för vildmarkspassen har många barn och unga satt sig in i vildmarksfrågor redan i skolan. I Svenskfinland finns det många vildmarksfaddrar: 78 i Nyland, 24 i Egentliga Finland och 7 i Österbotten. I de här siffrorna ingår såväl de finsktalande som svensktalande vildmarksfaddrarna. 20 organisationer som samarbetspartner Hela 20 organisationer deltar redan i vildmarksfadderarbetet, exempelvis 4H, Finlands Jägarförbund, Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation, Finlands viltcentral, Naturresursinstitutet Luke, Suomen Latu och Folkhälsan. Vildmarksfaddrar: Allt fler unga intresserade av jakt och fiske Uppsving i antalet jägare vid kusten År 2016 fanns det i kustområdena i Österbotten 6 700 jägare. Antalet jägare minskade i svenska Österbotten fram till 2015 men började slutligen öka igen. I övriga Österbotten fanns det 16 100 jägare, och deras antal har också fått ett uppsving. Åtminstone i Österbotten ökar intresset för jakt. I de övriga delarna av Svenskfinland, såsom Egentliga Finland och Nyland, har antalet jägare minskat. Kieppi I Finland påträffas mest vildsvin i östra Nyland, berättar man vid Naturresursinstitutet Luke. Rikligast med vildsvin förekommer det i ett område som omfattar Lovisa, Borgå, Lappträsk och Pyttis. Dessutom påträffas vildsvin i Vederlax och Parikkala, i gränstrakten i sydvästra Finland. Övriga områden med större förekomst av vildsvin är Virmo, Teisko och Sysmä, i vilka man både observerat och jagat rikligt med vildsvin. Vildsvinsstammen ökade med en fjärdedel under det senaste året, uppskattar Naturresursinstitutet. Stammen kan öka med 50 procent om året om den inte regleras. Enligt Naturresurscentralen finns det redan 3 155 vildsvin i vårt land. Kieppi Källa: Mest vildsvin i östra Nyland Ellen Ahlholm skaffade ett jaktkort hösten 2017 i Vasa. Fo to : Em m a A hl ho lm 28 Kieppi på svenska
Vildmarksfaddrar: Allt fler unga intresserade av jakt och fiske NUORISOLUPA MAJAVA PIENPEDOT Pienpetojen metsästys on hyödyllistä riistanja ympäristönhoitoa. Sen vuoksi pienpetolupa on edullinen. Luvan hinta: 10 € / kausi Lupa voimassa: 1.8.–30.4. Pienpedot Pienpetoluvalla metsästettäviä pienpetoja ovat kettu, supikoira, minkki, näätä, kärppä, hilleri ja mäyrä. Muut saaliseläimet Pienpetoluvalla saa metsästää myös villisikaa, piisamia, oravaa sekä seuraavia rauhoittamattomia lintuja: korppi (poronhoitoalueella), varis, harakka, harmaalokki ja merilokki. Myynti • Puhelinpalvelu 020 69 2424. Arkisin 9–16. • Verkkokauppa Eräluvat.fi Majavametsälle pääset erillisellä majavaluvalla. Majavia ei saa metsästää pienriistatai pienpetoluvalla. Majavaluvalla voi sen sijaan metsästää myös pienpetoja, piisamia, oravaa, villisikaa sekä rauhoittamattomista linnuista varista, harakkaa, harmaalokkia, merilokkia ja poronhoitoalueella korppia. Luvan hinta 20 € / kausi Lupa voimassa 20.8.–30.4. Myynti • Puhelinpalvelu 020 69 2424. Arkisin 9–16. • Verkkokauppa Eräluvat.fi Metsähallitus haluaa tukea nuorten eräharrastusta tarjoamalla nuorille edullisen ja helposti saatavan metsästysluvan. Jokainen alle 18-vuotias metsästyskortin omistaja pääsee metsästämään nuorisoluvalla. Lupa oikeuttaa metsästämään majavaa lukuun ottamatta kaikkea pienriistaa, myös kanalintuja. Alle 15-vuotias voi metsästää pienriistaa 18 vuotta täyttäneen, aseen hallussapitoluvan omaavan henkilön saaliskiintiöön tämän välittömässä valvonnassa. Luvan hinta 10 € Metsästysaika 1–7 vrk Saaliskiintiö ks. aikuisten päiväkiintiö Myynti • Puhelinpalvelu 020 69 2424. Arkisin 9–16. • Verkkokauppa Eräluvat.fi Metsähallituksella on 124 aluetta pienriistan metsästykseen. Lisäksi valtion alueilla voit pyytää suurriistaa. Kun olet hankkinut metsästyskortin, tarvitset vielä maanomistajan luvan metsästää. Valtion maille luvan saat Metsähallitukselta. Lupien hintaan vaikuttaa kaksi asiaa: lupien myynnistä aiheutuvat kustannukset ja metsästettävän riistan kannanhoidon arvioidut kustannukset. Tulot ohjataan siis riistan hyväksi. Metsästysluvat on kiintiöity lupaalueittain. Kiintiöinnillä varmistetaan riistakantojen kestävyys. Esimerkiksi huonona lintuvuonna lupia myydään vähemmän. Pohjois-Suomessa henkilöllä, jonka kotipaikka on metsästyslain 8 §:n osoittamalla alueella, on oikeus metsästää kotikunnassaan valtion mailla ilman erillistä maksua. Metsästysluvat Kaikki eräluvat netistä. Eräluvat.fi 29 Eräluvat.fi
Vesilintuja jänislupa oikeuttaa metsästämään kaikkea muuta pienriistaa kuin kanalintuja ja majavaa. Metsästäjät voivat hankkia tämän edullisemman pienriistaluvan myös kanalintukaudelle esimerkiksi jänisjahtia tai sorsastusta varten. LYHYET LUVAT Luvan kesto 1 vrk Hinta 10 € Kiintiö 3 saaliseläintä / vrk. Myynti Luvat tulevat myyntiin 18.6.2018 klo 9.00. • Puhelinpalvelu 020 69 2424. Arkisin 9–16. • Verkkokauppa Eräluvat.fi KAUSILUVAT Lupatyyppi Hinta Osakausilupa (1.11.–30.4.) 55 € Kausilupa (1.8.–30.4.) 80 € Jousimetsästäjän kausilupa (1.8.–30.4.) 40 € Kiintiö 15 saaliseläintä / kausi (ei sisällä kanalintuja eikä majavaa). Sama päiväkohtainen kiintiö kuin lyhyissä luvissa. Myynti Kausiluvat tulevat myyntiin 18.6.2018 klo 9.00. • Puhelinpalvelu 020 69 2424. Arkisin 9–16. • Verkkokauppa Eräluvat.fi HUOMAA! Kausiluvan vesilintujen ja jäniksen metsästykseen voi nykyisin hankkia kuten lyhyet pienriistaluvat. Lupahakujärjestelmästä haetaan ainoastaan kanalinnustuksen kausilupia. VESILINNUT JA JÄNIS KANALINNUT Kanalintulupa kattaa kaiken pienriistan metsästyksen majavaa lukuun ottamatta. LYHYET KANALINTULUVAT Luvan kesto 1 vrk Hinta 17 € Lyhyen luvan voi ostaa enimmillään 7 vuorokaudeksi kerrallaan. Jokaisen vuorokauden hinta on 17 €. Kiintiö 4 saaliseläintä / vrk. Enintään kuitenkin 2 kanalintua / vrk, joista korkeintaan 1 metso / vrk. Yksi metsästäjä saa yhden kauden aikana metsästää enintään kaksi metsoa. Ylä-Lapin lupa-alueilla 1601-1605, 1607-1609 ja 1613-1616 kanalintukiintiö on 3 riekkoa / vrk. Myynti • Puhelinpalvelu 020 69 2424. Arkisin 9–16. • Verkkokauppa Eräluvat.fi Myynnin aloitus 2018 Metsästysalueen sijainti Kesä Syksy Etelä-, Länsija Itä-Suomen alueet ma 11.6. ma 27.8. Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi ti 12.6. ti 28.8. Pohjanmaa, Kainuu ke 13.6. ke 29.8. Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio, Posio to 14.6. to 30.8. Enontekiö, Inari, Utsjoki pe 15.6. pe 31.8. Tarkista myyntipäivät Eräluvat.fi. Myynti alkaa mainittuna päivänä kello 9 aamulla. Kesäkuussa asetetaan myyntiin noin 50 % suunnitellusta kiintiöstä. Loput kiintiöstä tulee myyntiin elokuussa riistakanta-arvioiden mukaisesti. KAUSILUVAT Lupatyyppi Hinta Kausilupa 130 € Jousimetsästäjän kausilupa 65 € Lapin kaupunkilaisten kausilupa (Kemi ja Tornio) 67 € Kiintiö • 20 saaliseläintä / kausi (ei sisällä majavaa), joista korkeintaan 10 metsäkanalintua. • Lisäksi sama päiväkohtainen kiintiö kuin lyhytaikaisissa kanalintuluvissa. • Enintään kaksi metsoa / syksy. Kausiluvan hakeminen Haku huhtikuussa lupahakujärjestelmällä lupahaku.eraluvat.fi. Kausilupia ei ole saatavilla kaikille alueille. Tarkemmat ohjeet ja haettavissa olevat alueet Eräluvat.fi. Lupahakujärjestelmästä ei voi ostaa lyhyitä kanalintulupia. LATVALINNUSTUS Urosteeren metsästys on mahdollista tammikuussa, ellei maaja metsätalousministeriö rajoita sitä asetuksellaan. Mahdollisesta lupamyynnistä tammikuulle ilmoitetaan myöhemmin Eräluvat.fi-sivustolla. Tarkistathan aina tarkemmat lupaehdot ja toimintaohjeet Eräluvat.fi-palvelusta! Eräluvat.fi 30 Eräluvat.fi
HIRVI SUURPEDOT KARHULUPA PORONHOITOALUEELLE Metsästyslain 8 §:n alueella ei oman kunnan alueelle tarvita erillistä karhunmetsästyslupaa. Ulkopaikkakuntalainen metsästäjä sen sijaan tarvitsee Metsähallitukselta aina henkilökohtaisen karhunmetsästysluvan. Luvan tarvitsevat myös ne paikalliset, jotka asuvat poronhoitoalueella, mutta 8 §:n alueen ulkopuolella. Lupa maksaa 50 € kaudelta ja 25 € vuorokaudelta. Karhunmetsästys poronhoitoalueella jatkuu, kunnes Suomen riistakeskuksen myöntämä kiintiö on täynnä tai metsästysaika päättyy. Jokaisesta kaadosta on jätettävä lakisääteinen saalisilmoitus Oma riista -verkkopalvelussa. Myynti • Mobiililupa Kausilupa 0600 55 1616 (49,99 € + mpm) Vuorokausilupa 0600 55 1617 (25,12 € + mpm) • Puhelinpalvelu 020 69 2424. Arkisin 9–16. • Verkkokauppa Eräluvat.fi KARHULUPA PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLE Poronhoitoalueen ulkopuolella karhu on täysin rauhoitettu, ja sen metsästykseen tarvitaan aina Suomen riistakeskuksen myöntämä poikkeuslupa. Valtion alueet ovat yleensä aina mukana yhteislupa-alueessa, jolle poikkeusluvat myönnetään. Valtion alueille pääsee karhumetsälle maksamalla Metsähallituksen henkilökohtaisen metsästysluvan ja ilmoittautumalla yhteislupaan. Lisätietoja Eräluvat.fi-sivuilta tai alueen eräsuunnittelijalta. Myynti • Puhelinpalvelu 020 69 2424. Arkisin 9–16. SUSIJA ILVESLUPA Suden ja ilveksen metsästys vaatii aina Suomen riistakeskuksen myöntämän poikkeusluvan. Valtion alueet ovat yleensä mukana yhteislupa-alueessa, jolle poikkeusluvat myönnetään. Poikkeusluvan hakijan on hankittava Metsähallituksen aluelupa, ellei suurpetojen metsästystä ole jo sisällytetty alueella voimassa oleviin vuokrasopimuksiin. Alueluvan alueella valtion mailla metsästävä henkilö tarvitsee lisäksi henkilökohtaisen metsästysluvan, ellei alueluvan hinta ole pinta-alaperusteinen. Metsästyslain 8 §:n alueella omassa kunnassa metsästävä ei tarvitse erillistä Metsähallituksen lupaa. Lisätietoja Eräluvat.fi-sivuilta tai alueen eräsuunnittelijalta. Myynti • Puhelinpalvelu 020 69 2424. Arkisin 9–16. HUOM! Metsästyslupa Suomen riistakeskuksen poikkeusluvalla tapahtuvaan, vahinkoa aiheuttavan tai turvallisuutta vaarantavan suurpedon metsästykseen seuruelupana maksaa 5 € henkilöltä. Valtion maiden hirvenmetsästysalueita haetaan aina tammikuun aikana. Seuraava haku on tammikuussa 2019. Alueluvan saaneet hakevat erikseen pyyntilupaa Suomen riistakeskukselta huhtikuun loppuun mennessä. ALUELUVAN HAKU Lupahakujärjestelmä: lupahaku.eraluvat.fi (31.1.2019 klo 16 mennessä). Alueet: www.eraluvat.fi Lupahakujärjestelmässä hakija voi hyödyntää edellisvuonna jättämäänsä hakemusta uuden hakemuksen pohjana. Kun hakemusaika on päättynyt (31.1. klo 16), hakemukseen ei enää voi lisätä ampujia. Hakemusta voi täydentää vain puutteellisten tai muuttuneiden tietojen osalta (esim. osoite). Myynti Hakija saa laskun päätöksen mukana. Metsästyslain 8 §:n alueella kauden hinta on 42 € jokaisesta ulkopaikkakuntalaisesta metsästäjästä. 8 §:n alueen ulkopuolella hinta on 0,25–0,40 € hehtaarilta (+ alv.). HIRVIJAHDIN VIERAAT Hirviseurue, joka on saanut alueluvan, voi ottaa vieraita mukaan metsälle syksyllä. Vieraiden on hankittava henkilökohtainen vuorokausilupa, joita voi ottaa enintään 10 vuorokaudelle. Myynti • Kännykkälupa 24 h 0600 55 1618 – 1 vrk:n lupa (11,77 € + mpm) 0600 55 1619 – 2 vrk:n lupa (24,12 € + mpm) 0600 55 1620 – 3 vrk:n lupa (35,22 € + mpm) Puhelun aikana näppäillään aluelupahakemuksen viisinumeroinen tunniste, jonka saat alueluvan haltijalta, ja metsästäjänumeron kahdeksan numeroa. Kännykkälupa tulee voimaan heti. • Lupahakujärjestelmä Hyväksyttyyn hakemukseen voi järjestelmässä lisätä vierasluvan, joka maksetaan verkkopankkitunnuksilla. Lisätietoja Eräluvat.fi 31 Eräluvat.fi
Lupamyyjät vastaavat numerossa 020 69 2424, arkisin 9–16. Erätarkastajat Jari Liimatainen 0400 392 726 Ylä-Lappi Mika Seurujärvi 040 771 4692 Länsi-Lappi Heikki Säkkinen 040 833 1656 Itä-Lappi Markus Aho 040 158 8820 Pohjanmaa, Pohjanlahti Heikki Taipale 040 664 7325 Eteläja Länsi-Suomi Jyrki Turpeinen 0400 950 482 Itä-Suomi Juha Ahonen 0206 39 7060 Erävalvonnan ylitarkastaja Asiakaspalvelu ja viestintä Asiakaspalvelu Ritva Aho Palvelupäällikkö, Haapajärvi Outi Huhtala Suunnittelija, lupamyynti, Salla Virpi Lepistö Suunnittelija, lupamyynti, Savonlinna Järjestelmät Nelli Kihniä Suunnittelija, verkkoviestintä ja järjestelmät, Kuusamo Jyri Jokiranta Suunnittelija, lupamyynti, Rovaniemi Irina Vaattovaara Suunnittelija, lupamyynti, Oulu Peppi Sarkkinen Suunnittelija, lupamyynti Oulu Viestintä Tanja Vallo Erikoissuunnittelija, verkkoviestintä, Oulu 0206 39 6207 Laura Ticklén Suunnittelija, viestintä, Vantaa 040 480 6832 (perhevapaalla) Ilkka Numminen Suunnittelija, viestintä, Vantaa 0206 39 4060 Vesa Ihalempiä 040 701 5136 Etelä-Lappi Jani Suua 040 631 2655 Koillismaa Seppo Toikkanen 040 178 9632 Kainuu Tommi Suonpää 040 186 2001 Etelä-Suomi, Suomenlahti, Selkämeri Metsähallituksella on 11 erätarkastajaa, jotka valvovat metsästystä, kalastusta ja maastoliikennettä yhdessä mm. poliisin ja rajavartioiden kanssa. Erätarkastajilla on poliisiin verrattavat valtuudet, ja suurin osa heistä onkin koulutukseltaan poliiseja. Me palvelemme metsästysasioissa Metsähallitus palvelee sinua metsästysasioissa valtion mailla. Apuna metsästyksen asiantuntijoilla on joukko hanketyöntekijöitä, kausivalvojia ja yksityistä työvoimaa. Erävalvonnasta vastaavat erätarkastajat. 34 Eräluvat.fi
Tino Jansson Hankkeet Sakari Mykrä Projektipäällikkö, MetsäpeuraLIFE, Pori 040 7527800 Milla Niemi Suunnittelija, MetsäpeuraLIFE, Pori Yhteystiedot Sähköpostit etunimi.sukunimi@metsa.f i Puhelin vaihde 0206 39 4000 Henkilökohtaiset numerot 0206 39 + henkilökohtainen alanumero Erälupien palvelunumero 020 69 2424 Luonnossaliikkujan valtakunnallinen puhelinpalvelu 0206 39 4020 Eräluvat netistä ja muut tiedot eräasioista: www.eräluvat.fi Osan metsästysluvista voi ostaa kännykällä numeroista, jotka löytyvät sivuilta 30–31 tai osoitteesta www.eräluvat.fi. Pohjanmaa–Kainuu Erkki Turtinen Erätalouspäällikkö, Oulu 0206 39 6616 Eräsuunnittelijat Mikko Rautiainen Pohjanmaa, Oulu 0206 39 6001 Heikki Väyrynen Kainuu, Kajaani 0206 39 6355 Timo Eskola Riistanhoito, Pudasjärvi 0206 39 6523 Kalavedenja riistanhoitajat Matti Kela Kainuu, Suomussalmi 0206 39 6482 Pekka Kilpeläinen Metsäpeura-asiat, Kuhmo 040 7285150 Johtoryhmä Jukka Bisi Erätalousjohtaja, Puolanka 0206 39 6611 Ahti Putaala Ylitarkastaja, metsästysja riistanhoito, Oulu 0206 39 6619 Aku Ahlholm Viestintäpäällikkö, Kiepin päätoimittaja, Oulu 0206 39 4660 Hannaleena Aarnio Erikoissuunnittelija, verkkoviestintä, Oulu 0206 39 6621 (perhevapaalla) Jari Haarala Tietohallintopäällikkö, Oulu 0206 39 6239 Pirjo Halme Erikoissuunnittelija, talousasiat, Oulu 0206 39 6623 Lappi Pirjo Ilvesviita Erätalouspäällikkö, Rovaniemi 0206 39 7123 Eräsuunnittelijat Pasi Kamula Sodankylä, Savukoski, Salla, Pelkosenniemi, Kemijärvi ja Rovaniemi Toimipaikka: Rovaniemi 0206 39 7691 Aki Kiiskinen Kittilä, Kolari, Muonio, Pello ja Ylitornio Toimipaikka: Rovaniemi 0206 39 7063 Nilla Aikio Ranua, Simo, Tervola, Keminmaa ja Posio Toimipaikka: Rovaniemi 0206 39 7629 Sami Pääkkö Ylä-Lappi Toimipaikka: Ivalo 040 6603779 Etelä-Suomi Jarmo Väisänen Erätalouspäällikkö, Savonlinna 0206 39 5917 Eräsuunnittelijat Kalervo Timonen Itä-Suomi, Kuopio 0206 39 5576 Juha Tuomola Länsi-Suomi, Hämeenlinna 0206 39 5344 Samuli Karppinen Länsi-Suomi, Jyväskylä 040 6515292 Madeleine Nyman Etelä-Suomi, Tammisaari 0206 39 4685 Markus Pekkinen Kaakkois-Suomi, Riistanhoito, Kuopio 0206 39 5045 Tiina-Maria Siipola Projektipäällikkö, Riistasuunnittelun tietojärjestelmä, Oulu 35 Eräluvat.fi
Julkaise Instagramissa, Twitterissä tai Facebookissa kuva erähistoriakohteelta tunnisteella #erähistoria ja #eräluvat! Metsähallituksen erähistoriakohteet löydät osoitteessa Eraluvat.fi/erahistoria. Tuomarit Mikko Peltsi Peltola ja maastokuvaaja Mika Viitanen valitsevat parhaan 1. kevätkuvan, 2. kesäkuvan ja 3. syyskuvan 2018. Jokaiselle kolmelle voittajalle annetaan iPad palkinnoksi. Lisäksi muita palkintoja. #erähistoria #eräluvat Suuri kuvakisa: Ota kuva, voita iPad! Eräluvat.fi