1– 2/ 20 21 TY Ö H Y V IN V O IN TI AMMATTILEHTI: TAPAHTUMAT I KOHTAAMISET I ELÄMYKSET 1–2/2021 eventolehti.fi H IN TA 8, 90 € Etätyössä inhimillinen palkinto jää saamatta Alaa uhkaa osaajapula Kriisinhallinta vaatii riskinottoa Edunvalvonta perustuu luottamukseen Valentina Voronova nostaa esiin uudet ansaintamahdollisuudet HYBRIDI Tapahtumien tulevaisuus on
2 1–2/2021 Tervetuloa messuja tapahtumakeskus Paviljonkiin! Tapahtumia suurella sydÄmellÄ TÄmÄ voi olla sinunkin tilaisuutesi! www.paviljonki.fi Parhaita asiakaskokemuksia suurella sydÄmellÄ jokaiselle asiakkaalle joka pÄivÄ Monipuoliset tilat kaikkiin tapahtumiin Kohtaamispaikka keskelLÄ Suomea C M Y CM MY CY CMY K Evento-230x297-print.pdf 1 21.2.2020 11.45
KANNESSA 1–2/2021 Business Finlandin tuet Uusien ratkaisujen toteuttaminen on vaatinut tuen lisäksi yrittäjien riskinottokykyä, tiimityötä ja omaa rahoitusta. Edunvalvonnan ytimessä on luottamus Kati Kuusisto ja Maria Sahlstedt täydentävät toisiaan tapahtumateollisuuden edunvalvontatyössä. 18 24 28 38 10 38 Etäisyys lisää asiakeskeisyyttä Hyvinvointi lähti laskuun etätyössä kriisin pitkittyessä. Tapahtuman tulevaisuus on hybridi SVV:n myyntipäällikkö Valentina Voronona painottaa, että hybriditapahtumassa kasvaa työmäärän lisäksi ansaintamahdollisuudet. Osaajapula edessä Kun fyysisten tapahtumien järjestämisestä tuli mahdotonta, moni alan ammattilainen joutui etsimään töitä muualta. 18 28 1–2/2021 3
DIGITAALISUUS mullistaa työelämää ja kulttuuria. Tapahtumia on pakon edessä siirretty virtuaalisiksi, mikä on edellyttänyt uudenlaisten osaajien rekrytointia. Myös me toimittajat olemme joutuneet opettelemaan uusia vuorovaikutuksen ja kuuntelun tapoja, kun kohtaamme haastateltavia näyttöjen takaa. Haastattelin tähän lehteen Baronan Jaana Kaarelaa ja Maria Nymania sekä Eezyn J uuso Puustista, jotka pohtivat kanssani, uhkaako tapahtuma-alaa osaajapula. Livekohtaamisten ja -tapahtumien kaipuu on suuri. Baronan ja Eezyn ammattilaiset osasivat hienosti sanoittaa tapahtuma-alan osaajien huolia ja pelkoja, mutta heistä kaikista välittyi toivo. He uskovat, että uudet kokemukset rikastuttavat alaa, ja muistuttavat, että tapahtuma-alaa on pidettävä esillä – tapahtumien vähyydestä huolimatta. Tapahtumateollisuuden moninainen ammattilaisjoukko vetää kerta toisensa jälkeen hiljaiseksi. Kriisi on syvä, mutta on tärkeää, että alan nousuun uskotaan. Oli ilahduttavaa huomata, kuinka vahvoja ja visionäärisiä ammattilaisia työskentelee päivittäin sen eteen, että alan osaajat työllistyvät nyt mutta löytävät kriisin jälkeen paikkansa uudelleen tapahtumien parista. Maarit Krok, toimittaja Anna palautetta: toimitus@eventolehti.fi eventolehti.fi facebook.com/eventolehti eventolehti 10 TYÖKEIKALLA SISÄLTÖ 1–2/2021 PINNALLA Etätyössä inhimillinen palkinto jää saamatta _________________ 10 Bisneksen ytimessä: Tapahtumien tulevaisuus on hybridi _____ 18 Helsingin Messukeskus tekohengittää padelin, pääsykokeiden ja koronarokotusten avulla ___________________ 23 Ilmiö: Virtuaalisen tapahtuman järjestäminen vaatii uudenlaista osaamista _______________________________ 24 Business Finlandin häiriötilannerahoitus on mahdollistanut innovoinnin ____________________________ 28 Poikkeustilanne pakotti yritykset miettimään vaihtoehtoisia tapoja pakollisten kokousten järjestämiseksi ____ 34 VAKIOT Pääkirjoitus ________________________________________________ 7 Ajassa ___________________________________________________ 10 Ytimekkäästi: Tärkeimmät tekijät tulevaisuuden työnantajan valinnassa ____________________________________ 27 Jyrki Aittolan vieraskynä: Pullon henki on päässyt irti _________ 33 Podcast: Studiossa Christopher Weiss ja ammattipuhuja ______ 37 Parivaljakko: Tapahtumateollisuus ry:n käynnistäjät Kati Kuusisto ja Maria Sahlstedt _________________ 38 Kolmen kopla: Miten työntekijöiden hyvinvoinnista on huolehdittu? ____________________________ 41 Pykäläviidakko: Vaikuttajamarkkinoinnin pelisäännöt _________ 42 Tapahtumateollisuus ry:n sivut _____________________________ 44 Kahvilla: Toimistokulttuuri on uuden äärellä __________________ 48 BtoB ____________________________________________________ 50 MAALISKUU 2021 I Tapahtumateo llisuus ry tiedottaa Yhdessä, koko tapahtumaelin keinon voimalla ästä numerosta käynnistyy yhteistyö Tapahtumateo llisuuden ja Eventon välillä. Tapahtumateollisuus on viime kesänä perustettu tapahtumaelin keinon keskusjärjestö ja Suomen vaikuttavin tapahtumien puolestapuhu ja. Tapahtumateo llisuus edustaa koko tapahtumaelin keinoa, kaikenlaisia tapahtumasis ältöjä ja kaikkia niitä yrityksiä, joiden liiketoiminta syntyy tapahtumista. Järjestön jäsenenä on jo yli 200 yritystä ja tapahtuma-al an yhdistystä, joiden kaikkien tehtävä on tuoda ihmiset yhteen kokemaan elämyksiä, saavuttamaan tuloksia, kasvamaan ja virkistymään. Tapahtumateo llisuus syntyi keskelle koronakriisiä ja toiminnan alkutaival on painottunut vahvasti alan edunvalvontaan. Järjestön ensimmäinen tehtävä on ollut koko tapahtumatoi mialan tunnetuksi tekeminen ja päätöksenteko a vaativien asioiden vieminen valtakunnan ylimpien päätöksenteki jöiden pöytiin. Tapahtumateo llisuus toteutti kesällä 2020 toimialatutkim uksen, josta selvisi että tapahtuma elinkeinon vaikutukset ovat valtavat ja merkittävät, mutta vielä ennen viime kesää nämä vaikutukset olivat yhteiskunnass amme tunnistamattomissa ja hajallaan. Edunvalvonna n rinnalla järjestössä on luotu tapahtuma-al alle vaikuttavaa verkostoa. Tapahtumateo llisuuden jäsenet pääsevät verkostoituma an ja kohtaamaan toisensa monenlaisessa järjestötoimin nassa, jossa on mahdollisuus luoda uusia kontakteja, kasvattaa ja kehittää liiketoimintaa ja saada tukea sekä näkemystä alan kollegoilta. Tapahtumateo llisuuden tehtävänä on vahvistaa tapahtumaelin keinoa ja sen arvoa suomalaiselle yhteiskunnalle . Lähiajan tavoitteina on varmistaa toimialan selviytyminen koronakriisistä ja luoda edellytykset sille, että ala palaa kannattavan kasvun uralle, jolla se on viime vuodet ollut. Tapahtumaelin keinon yhtenäisyyttä on lisättävä ja tehtävä toimiala tunnistetuksi ja tunnustetuksi yhteiskunnassamme. Näissä tavoitteissa onnistumalla Tapahtumateo llisuus uskoo tapahtumatoim ialan olevan yksi Suomeen kasvua, elinvoimaa ja osallisuutta luovista tulevaisuuden avainaloista. Edunvalvonna n rinnalla järjestössä on luotu tapahtumaalalle vaikuttavaa verkostoa. Lippupiste Oy LIPPUPISTE OY täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Näiden vuosien aikana olemme pystyneet vakiinnuttama an paikkamme toimialamme markkinajohta jana Suomessa. Myymme lippuja vuosittain kaikkiaan yli 25 000 tilaisuuteen. Vuonna 2019 palvelimme Suomessa yli 800 tapahtumanjä rjestäjää kulttuurin, urheilun ja viihteen saralla. Kulttuurisekto rilla palvelemme mm. yhdeksää Suomen kymmenestä suurimmasta teatterista. Viihteen puolella olemme myyneet liput kolmeen suurimpaan Suomessa koskaan järjestettyyn keikkaan. Viimeisimpänä Ed Sheeranin keikalle Malmin Lentokentälle myimme liput yli 100 000 fanille. Urheilun puolella vastaamme lipunmyynnist ä Olympiastadio nille, joka tunnetaan mm. Suomen jalkapallomaa joukkueen, tutummin Huuhkajien kotikenttänä. Toinen ”kotikenttämm e” Tampereen UROS -Live areena valmistautuu joulukuussa 2021 ottamaan vastaan Tapparan ja Ilveksen lisäksi mittavan konserttikatta uksen, kuten myös Jääkiekon MM-kisat 2022. Meille on elintärkeää, että suomalainen tapahtumateo llisuus menestyy ja voi hyvin. Kun koronakriisi keväällä 2020 iski toimialallemme, pidimme velvollisuutena mme osallistua keskellä kriisiä perustetun Tapahtumateollisuus ry:n toimintaan heti alusta asti yhtenä järjestön perustajajäsen enä. Olemme ylpeitä, että olemme saaneet osaltamme olla vaikuttamassa siihen merkittävään työhön, jota Tapahtumateo llisuus tekee. Ne huomattavat saavutukset, joita järjestömme on lyhyen historiansa aikana saanut aikaan, alleviivaa sitä merkitystä, joka järjestöllämme on meille myös tulevaisuudes sa. T K uv a: A ki R as k JÄSENISTÖN PALSTA Ari Palhamo, toimitusjohtaja , Lippupiste Oy. 6_Tapahtumateollis uus_sivut_4.indd 42 6_Tapahtumateollis uus_sivut_4.indd 42 4.3.2021 14.24 4.3.2021 14.24 33 44 4 1–2/2021
BRIGHT VIRTUAALITAPAHTUMIEN JOHTAVA ASIANTUNTIJA SUOMESSA Bright Studiot tarjoavat ratkaisun, kun tarvitset laadukkaan ja luotettavan kumppanin virtuaalitapahtuman toteutukseen. Vuosikymmenten kokemuksella ja korkealaatuisella tekniikalla olemme rakentaneet pohjoismaiden parhaat puitteet, jotka mahdollistavat niin turvallisen työskentelyn, onnistuneet lähetykset kuin tyytyväiset osallistujat mistä päin maailmaa tahansa. Brightilla on pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella yhteensä yhdeksän studiota, lisäksi Ruotsissa kolme ja Norjassa yksi. Pystymme rakentamaan uusia ja eri tarpeisiin skaalattuja kuvauspaikkoja virtuaalisiin tapahtumiin nopeallakin aikataululla. Tarjolla on monia teknisiä ratkaisuja mihin tahansa tilaisuuteen. Esimerkiksi Green screenja XR-teknologioiden ansiosta lavasteita ei tarvitse rakentaa, vaan juuri sopiva ilme ja taustat luodaan tietokoneella tapahtumaa varten. www.brightgroup.fi/palvelut/bright-studiot +358 10 201 5000 info.fi@brightgroup.com Ota rohkeasti yhteyttä ja kysy lisää, autamme sinua rakentamaan tarpeitasi vastaavan, parhaan mahdollisen virtuaalitapahtuman!
6 1–2/2021 all stars äänestys Suomen puhuja-alan pioneeri Speakersforum on toiminut suomalaisen puhujakulttuurin edistäjänä ja vaikuttavan puheen jakajana kahden vuosikymmenen aikana. Tämän kunniaksi tunnettu Vuoden Puhuja -äänestys on ottanut uuden muodon. Käy tutustumassa ehdokkaisiin ja antamassa äänesi osoitteessa www.speakersforum.fi 20 vuotta, 20 huippupuhujaa
10. vuosikerta Tapahtuma-alan ammattilehti Tapahtumateollisuus ry:n jäsenlehti Aikakauslehtien Liiton jäsen KUSTANTAJA JA JULKAISIJA Mediatalo Keskisuomalainen Aikakauslehtiryhmä Nina Harlin, liiketoimintajohtaja, 0400 629 400 TOIMITUS Mediatalo Keskisuomalainen Aikakauslehtiryhmä / Evento PL 350, Väritehtaankatu 8, 4. krs, 01301 Vantaa etunimi.sukunimi@eventolehti.fi eventolehti.fi facebook.com/eventolehti Heli Koivuniemi, vastaava päätoimittaja, 0400 133 955, Miia Manner, toimituspäällikkö, 040 530 9141, Maaret Launis, toimittaja, (vanhempainvapaalla), Juha Peltonen, toimittaja, 050 554 6426, Maarit Krok, toimittaja, 040 679 0896, Eemeli Sarka, toimittaja ja valokuvaaja, 044 050 5890 Mia Weckström, toimittaja TÄMÄN NUMERON AVUSTAJAT Johanna Flythström, Laura Hujanen, Maria Paldanius ja Jukka Salminen TOIMITUSNEUVOSTO Ines Antti-Poika, Elina Havu, Juho Hiidenmaa, Antti Karjalainen, Kalle Keskinen, Reija Könönen, Mette Lindroth, Jukka Mäkelä, Nina Numminen, Tarja Pajamäki, Petra Peltovako, Maria Sahlstedt, Mika Smolander, Susanna Suorsa, Sari Viljamaa ja Michael Weckström ILMOITUSMYYNTI JA MARKKINOINTI Anja Moilanen, myyntipäällikkö, 040 537 4272, Marke-Riitta Knuts, projektipäällikkö, 040 546 7906, Jonina Korander, tapahtumakoordinaattori, 040 844 4448, Niko Torniainen, markkinointi-, myyntija tapahtumaassistentti, 040 673 2883 Hinnasto pyydettäessä. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata vain toimituksen luvalla. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyn aineiston palauttami sesta, eikä painovirheiden aiheuttamista taloudellisista menetyksistä. Ulkoasu: Hanna-Mari Jaakkola Kannen kuva: Eemeli Sarka Kirjapaino: Painotalo Plus Digital ISSN 2489-9380 Tähän lehteen käytetty puu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä, valvotuista kohteista tai on kierrätettyä. 4041 0089 Kriisin jälkeen jylläävät uudet voimat Elämme poikkeustilassa jälleen. Kokoontumisrajoitukset ovat kiristyneet, ja ulkonaliikkumiskiellon käyttöönottoakin on väläytelty. Woltti Groupin toimitusjohtaja Jyrki Aittola kirjoittaa Vieraskynä-palstalla osuvasti kriisin vaikutuksista tapahtuma-alalle: Osaaminen synnyttää pullonkauloja, mutta pullon henki on päässyt jo irti. Digitalisoituminen on lähtenyt käyntiin. Mitä sitten käy, sitä ei tiedä kukaan. Aittolan mukaan vanha ei palaa enää takaisin. Muutos on vasta alkamassa, ja se on väistämätöntä. Nyt jos koskaan ennakoinnilla ja intuitiolla on merkitystä. Uskon, että alalla pärjäävät visionääriset ja näkemykselliset tahot ja henkilöt, jotka kykenevät aistimaan muuttuneen toimintaympäristön tarpeet ja muovautumaan ketterästi sen edellyttämällä tavalla. Aivan kuten Tapahtumateollisuus ry:n Maria Sahlstedt kuvaa kollegaansa Kati Kuusistoa, jolla on kyky nähdä tulevaa ja asioiden välisiä riippuvaisuuksia. Sellaisiakin, joita valtaosa ei näe. Rinnalleen tuollainen henkilö tarvitsee hänet, joka hahmottaa, kuinka reitti sinne rakennetaan. Tällaisen parivaljakon varaan tapahtuma-alan tulevaisuuden on tukeva nojata. Sanotaan, että kaikella on aikansa ja paikkansa. On tullut aika kiittää Eventon lukijoita. Kuluneet seitsemän vuotta ovat olleet värikkäät sekä elämysrikkaat, ja ehkä jopa antoisimmat vuodet koko tähänastisella elämänpolulla. Aloittaessani Eventon päätoimittajana tapahtuma-alaa ei oikeastaan edes tunnustettu alana. Nousu on ollut hurjaa ja kuumenemisen merkkejä oli ilmassa, kunnes yhtäkkiä kaikki pysähtyi. Uskon, että monet minun tavoin ovat pakkopysähdyksen aikana miettineet, mitä vielä haluaisivat tehdä. Katseet ovat kääntyneet etätöiden ja lomautusten myötä kotiin ja lähiympäristöön. Osa löytää sieltä uuden polun. Niin minäkin. Siirryn konsernimme paikallislehden Länsiväylän päätoimittajaksi Espooseen, kotikaupunkiini. Aion seurata sieltä käsin tapahtuma-alan ja sen ammattilaisten osaamisharppauksia. Tiedän, että alalla on edelleen sitä paloa, joka vie eteenpäin silloinkin, kun on toimittava himmennetyin lyhdyin. Kun hetki on oikea, liekki syttyy eri puolilla Suomea ja maailmaa jälleen. Voimakkaampana ja entistäkin kirkkaampana. Kaikkea hyvää, Heli Koivuniemi vastaava päätoimittaja TILAUSHINNAT Jatkuva säästötilaus 12 kk / 75 € Määräaikaistilaus 12 kk / 95 € Irtonumero 8,90 € Eventon voi tilata diginä! eventolehti.fi/digilehti Irtonumero 5,90 € ja 12 kk 29 €. TILAUKSET (09) 273 00 200, evento@media.fi PÄÄTOIMITTAJALTA ”Tiedän, että alalla on edelleen sitä paloa, joka vie eteenpäin.” 1–2/2021 7
M A I N O S M A I N O S SUNBORN EVENTSISTÄ LOGOMON PÄÄOMISTAJA – kaikki Sunbornin palvelut helposti tapahtumajärjestäjälle S unborn Events teki keskellä koronapandemiaa rohkean siirron ja osti Hartelan osuuden Logomosta. Kaupan myötä jo aiemmin Sunbornin hoitamat Logomon ravintolaja cateringpalvelut yhdistettiin talon ydinliiketoimintaan. – Yrityskauppa tässä ajassa kertoo siitä, miten vahva usko meillä on tapahtuma-alaan, Logomon toimitusjohtaja Päivi Rytsä sanoo. Päivi Rytsä jatkaa Logomon asiantuntijatiimin, tilavuokrauksen ja ravintolaja catering-toiminnan toimitusjohtajana. Sunborn Eventsin operatiivisena johtajana Rytsä vastaa lisäksi Kulttuuritalon toiminnasta. Logomon mallissa keskeistä on ketterä oma asiantuntijatiimi ja laaja kumppanuusverkosto ammattilaisia. – Ammattilaisten määrä tapahtumien taustalla on iso: yhden illan aikana töissä voi olla 150 henkeä. Hienoa, että artistit ovat nostaneet alan vaikuttavuutta esille. Suurelle yleisölle ei ole selvää, kuinka paljon hiljaista asiantuntijuutta tarvitaan onnistuneen tapahtuman valmisteluihin, Rytsä kertoo. useita välivaiheita jää pois, kun kaikki palvelut saa samalta yritykseltä. Tunnistan, että tämä on ollut usean toimijan talossa haaste, ja haluamme muuttaa tämän, Rytsä toteaa. Jossain asioissa Rytsä pitää kiinni vanhasta: asiakasta kuunnellaan edelleen tarkalla korvalla. Vaatii tapahtumatalolta taitoa lukea asiakkaita, ja sen taidon Rytsä laskee Logomon eduksi. Jokainen tilaisuus – kokous, kongressi, valtakunnallinen yritystilaisuus, keikkakiertue, kansainvälinen keikka – on omanlaisensa. Turun Logomo sai marraskuussa Sunborn Eventsistä uuden pääomistajan. Sunbornilla on nyt tarjolla tapahtumapaikka niin Turun kuin Helsinginkin paraatipaikoilla, kun Logomo ja Kulttuuritalo ovat saman yrityksen suojissa. sa kuten Tall Ships Races ja Paavo Nurmi Games. Lisäksi Sunborn Eventsin oma tuotantoyksikkö järjestää keikkoja ja festivaaleja, esimerkiksi Kesärauhan Turussa. Sunborn Events pyörittää ravintolatoimintaa myös Turun linnassa ja Suomen vanhimmassa ravintolassa Pinellassa. Rytsä kertoo, että asiakkaat toivovat yhä selkeämpää asiakaspolkua. Tavoitteena on tarjota kokonaisvaltaista palvelua, joka tukee asiakkaan tarpeita. – Asiakkaiden tarpeet ovat erilaisia, ja toimimme asiakkaan tarpeista käsin ensikohtaamisesta jälkihoitoon. Prosessi on ajateltava kokonaan asiak kaan näkökulmasta. Mitä asiakkaamme todella tarvitsevat? Mikä on heille merkityksellistä? Mitä paremmin asiakas viihtyy, sitä paremmin kaikki onnistuu, Rytsä toteaa. Jos tilan lisäksi on tarve muille palveluille, voidaan hyödyntää talojen laajoja verkostoja ja kumppanuuksia. – Tapahtumaan Logomossa on entistä ketterämpää yhdistää esimerkiksi iltajuhla Turun linnassa tai majoitus Sunbornin niin ikään operoimissa kylpylöissä Naantalissa tai Ruissalossa. Logomolla on vahvat verkostot paikallisesti ja valtakunnallisesti, ja meille on tärkeää jatkaa yhteistyötä kaikkien hotellioperaattoreiden kanssa, vaikka pystymmekin poimimaan konsernin sisältä palveluita helposti. Asiakkaalle tämä kaikki näyttäytyy yhtenä prosessina, johon kuuluvat majoitus, kuljetus, toimiva tila ja oheispalvelut, Rytsä kertoo. Joskus saatetaan pallotella valintaa kahden kaupungin välillä, tai tarvita esimerkiksi roadshow’lle paikka sekä Turusta että Helsingistä. Molemmissa tapauksissa Sunborn Events palvelee. Tapahtumapaikkoina Logomo ja Kultsa ovat eri tyyppisiä. Kulttuuritalo on Alvar Aallon suunnittelema suojeltu kokousja konserttitalo, Logomo taas VR:n entisen konepajan tiloihin luotu tapahtumakeskus. Kummassakin talossa on erityyppisiä tapahtumatiloja. Kummallakin talolla on vahvuutensa ja ominaispiirteensä, mutta jatkossa yhteistä niille on se, että palvelu lähtee asiakkaalle merkityksellisistä asioista. – Molemmissa taloissa on sama yritysrakenne: tilojen vuokrausta ja ravintolatoimintaa. Talojen välillä on paljon synergiaetuja, ja tähtäämme myös talojen vuorovaikutukseen. Tavoitteena on hyödyntää toimivia käytäntöjä – voimmeko viedä jotain Logomosta Kultsalle tai päinvastoin. Kaikki uudistukset tähtäävät yhä parempaan palveluun, ja henkilökunta on tässä kaikessa avainroolissa, Rytsä sanoo. HELPOSTI LOGOMOSSA Suomen suurimman tapahtumapaikan Logomon tapa toteuttaa tapahtumia on asiakaslähtöinen ja ihmisläheinen. Elämystaloissa ruoka ja juoma on keskeinen osa palvelua. – Kaikki sujuu ilman ylimääräisiä mutkia, kun cateringja ravintolapalvelut ovat nyt samaa firmaa. Se nopeuttaa palvelua asiakkaan kannalta, ja – Asiakas kokee olonsa turvalliseksi talossa, jossa monet käytännön asiat on jo ratkaistu. Ammattilaisen ottaessa tapahtuman tekijän vastaan, on helppo lähteä rakentamaan onnistunutta tilaisuutta, Rytsä kertoo. Alun perin VR:n käytössä olleen kiinteistön muuttaminen tapahtumakäyttöön aloitettiin selvittämällä, millä asioilla on oikeasti merkitystä niille ihmisille, jotka tapahtumia ammatikseen tekevät. Logomo on avautumisestaan lähtien pysynyt tapahtumajärjestäjien suosikkipaikkana, koska se ottaa huomioon kaikki ne ihmiset, jotka tekevät onnistuneen tapahtuman, ei pelkästään yleisöä vaan myös ammattilaiset keikkabussin kuljettajasta alkaen. Logomo on lupaus kohteliaisuudesta ja huomioon ottamisesta. KATSE TULEVAISUUDESSA Epävarmuus rassaa, mutta sen sietämisessä auttaa, kun katsoo riittävän pitkälle tulevaisuuteen. – Pidämme katseen tulevaisuudessa. Kun korona hellittää, olemme valmiina, uudet palvelut käytössä ja prosessit hiottuna viimeisen päälle, Rytsä toteaa. Toistaiseksi syksyn kalenteri on täynnä, mutta samaan aikaan töitä tehdään 3–5 vuotta eteen päin. Kansainväliset kongressit edellyttävät pitkäjänteistä tekemistä, Rytsä huomauttaa. Viime vuoden ja tämän kevään osalta suurin osa tilaisuuksista on siirretty tulevaisuuteen, jopa vuoteen 2025 asti. Rytsä nostaa esiin huolen, joka vaivaa kaikkia elämysalan toimijoita: kun toiminta on ollut pysähdyksissä vuoden, riittääkö alalla vielä tekijöitä, kun tapahtumat taas käynnistyvät. – Miten paljon alalta lähtee ammattitaitoa pois? Nyt pitäisi jo miettiä Suomen exit-strategiaa pandemian jälkeen. Logomossa katsotaan joka tapauksessa valoisin mielin tulevaan, sillä syksyllä talo juhlii kymmenvuotisjuhliaan. Kymmeneen vuoteen mahtuu muun muassa kaksi voittoa Evento Awardsissa. Esimerkiksi Logomosta parhaillaan lähetettävien The Voice of Finland -televisiointien taustalla puhutaan aina isosta määrästä työpaikkoja. – Monesti nähdään vain punainen matto ja laseihin kaadetut kuohuvat. Taustalla on tehty paljon duunia ennen kuin on päästy siihen pisteeseen! Lisäksi itse tapahtumassa toteutuksesta vastaa valtava joukko ammattilaisia. LOGOMO JA KULTSA SAMALLA ASIAKASPOLULLA Päivi Rytsä johtaa jatkossa myös Helsingin legendaarisen Kulttuuritalon eli Kultsan toimintaa. Hän on liekeissä mahdollisuuksista, joita kaksi tapahtumataloa yhdessä voivat tarjota. – Uuden omistajan myötä meillä on mahdollisuus palvella entistä paremmin, kun meillä on toimipisteet sekä Helsingissä että Turussa. Koronan myötä on mietitty uusia palveluja ja tapoja yhdistää niitä olemassa oleviin palveluihin, Rytsä toteaa. Logomon ja Kultsan lisäksi Sunborn Events huolehtii cateringista erilaisissa yleisötapahtumis”Tapahtumat ovat yksityiskohtien taidetta, ja niitä on tekemässä todeksi valtaisa joukko ammattilaisia.” Logomon toimitusjohtaja Päivi Rytsä
M A I N O S M A I N O S SUNBORN EVENTSISTÄ LOGOMON PÄÄOMISTAJA – kaikki Sunbornin palvelut helposti tapahtumajärjestäjälle S unborn Events teki keskellä koronapandemiaa rohkean siirron ja osti Hartelan osuuden Logomosta. Kaupan myötä jo aiemmin Sunbornin hoitamat Logomon ravintolaja cateringpalvelut yhdistettiin talon ydinliiketoimintaan. – Yrityskauppa tässä ajassa kertoo siitä, miten vahva usko meillä on tapahtuma-alaan, Logomon toimitusjohtaja Päivi Rytsä sanoo. Päivi Rytsä jatkaa Logomon asiantuntijatiimin, tilavuokrauksen ja ravintolaja catering-toiminnan toimitusjohtajana. Sunborn Eventsin operatiivisena johtajana Rytsä vastaa lisäksi Kulttuuritalon toiminnasta. Logomon mallissa keskeistä on ketterä oma asiantuntijatiimi ja laaja kumppanuusverkosto ammattilaisia. – Ammattilaisten määrä tapahtumien taustalla on iso: yhden illan aikana töissä voi olla 150 henkeä. Hienoa, että artistit ovat nostaneet alan vaikuttavuutta esille. Suurelle yleisölle ei ole selvää, kuinka paljon hiljaista asiantuntijuutta tarvitaan onnistuneen tapahtuman valmisteluihin, Rytsä kertoo. useita välivaiheita jää pois, kun kaikki palvelut saa samalta yritykseltä. Tunnistan, että tämä on ollut usean toimijan talossa haaste, ja haluamme muuttaa tämän, Rytsä toteaa. Jossain asioissa Rytsä pitää kiinni vanhasta: asiakasta kuunnellaan edelleen tarkalla korvalla. Vaatii tapahtumatalolta taitoa lukea asiakkaita, ja sen taidon Rytsä laskee Logomon eduksi. Jokainen tilaisuus – kokous, kongressi, valtakunnallinen yritystilaisuus, keikkakiertue, kansainvälinen keikka – on omanlaisensa. Turun Logomo sai marraskuussa Sunborn Eventsistä uuden pääomistajan. Sunbornilla on nyt tarjolla tapahtumapaikka niin Turun kuin Helsinginkin paraatipaikoilla, kun Logomo ja Kulttuuritalo ovat saman yrityksen suojissa. sa kuten Tall Ships Races ja Paavo Nurmi Games. Lisäksi Sunborn Eventsin oma tuotantoyksikkö järjestää keikkoja ja festivaaleja, esimerkiksi Kesärauhan Turussa. Sunborn Events pyörittää ravintolatoimintaa myös Turun linnassa ja Suomen vanhimmassa ravintolassa Pinellassa. Rytsä kertoo, että asiakkaat toivovat yhä selkeämpää asiakaspolkua. Tavoitteena on tarjota kokonaisvaltaista palvelua, joka tukee asiakkaan tarpeita. – Asiakkaiden tarpeet ovat erilaisia, ja toimimme asiakkaan tarpeista käsin ensikohtaamisesta jälkihoitoon. Prosessi on ajateltava kokonaan asiak kaan näkökulmasta. Mitä asiakkaamme todella tarvitsevat? Mikä on heille merkityksellistä? Mitä paremmin asiakas viihtyy, sitä paremmin kaikki onnistuu, Rytsä toteaa. Jos tilan lisäksi on tarve muille palveluille, voidaan hyödyntää talojen laajoja verkostoja ja kumppanuuksia. – Tapahtumaan Logomossa on entistä ketterämpää yhdistää esimerkiksi iltajuhla Turun linnassa tai majoitus Sunbornin niin ikään operoimissa kylpylöissä Naantalissa tai Ruissalossa. Logomolla on vahvat verkostot paikallisesti ja valtakunnallisesti, ja meille on tärkeää jatkaa yhteistyötä kaikkien hotellioperaattoreiden kanssa, vaikka pystymmekin poimimaan konsernin sisältä palveluita helposti. Asiakkaalle tämä kaikki näyttäytyy yhtenä prosessina, johon kuuluvat majoitus, kuljetus, toimiva tila ja oheispalvelut, Rytsä kertoo. Joskus saatetaan pallotella valintaa kahden kaupungin välillä, tai tarvita esimerkiksi roadshow’lle paikka sekä Turusta että Helsingistä. Molemmissa tapauksissa Sunborn Events palvelee. Tapahtumapaikkoina Logomo ja Kultsa ovat eri tyyppisiä. Kulttuuritalo on Alvar Aallon suunnittelema suojeltu kokousja konserttitalo, Logomo taas VR:n entisen konepajan tiloihin luotu tapahtumakeskus. Kummassakin talossa on erityyppisiä tapahtumatiloja. Kummallakin talolla on vahvuutensa ja ominaispiirteensä, mutta jatkossa yhteistä niille on se, että palvelu lähtee asiakkaalle merkityksellisistä asioista. – Molemmissa taloissa on sama yritysrakenne: tilojen vuokrausta ja ravintolatoimintaa. Talojen välillä on paljon synergiaetuja, ja tähtäämme myös talojen vuorovaikutukseen. Tavoitteena on hyödyntää toimivia käytäntöjä – voimmeko viedä jotain Logomosta Kultsalle tai päinvastoin. Kaikki uudistukset tähtäävät yhä parempaan palveluun, ja henkilökunta on tässä kaikessa avainroolissa, Rytsä sanoo. HELPOSTI LOGOMOSSA Suomen suurimman tapahtumapaikan Logomon tapa toteuttaa tapahtumia on asiakaslähtöinen ja ihmisläheinen. Elämystaloissa ruoka ja juoma on keskeinen osa palvelua. – Kaikki sujuu ilman ylimääräisiä mutkia, kun cateringja ravintolapalvelut ovat nyt samaa firmaa. Se nopeuttaa palvelua asiakkaan kannalta, ja – Asiakas kokee olonsa turvalliseksi talossa, jossa monet käytännön asiat on jo ratkaistu. Ammattilaisen ottaessa tapahtuman tekijän vastaan, on helppo lähteä rakentamaan onnistunutta tilaisuutta, Rytsä kertoo. Alun perin VR:n käytössä olleen kiinteistön muuttaminen tapahtumakäyttöön aloitettiin selvittämällä, millä asioilla on oikeasti merkitystä niille ihmisille, jotka tapahtumia ammatikseen tekevät. Logomo on avautumisestaan lähtien pysynyt tapahtumajärjestäjien suosikkipaikkana, koska se ottaa huomioon kaikki ne ihmiset, jotka tekevät onnistuneen tapahtuman, ei pelkästään yleisöä vaan myös ammattilaiset keikkabussin kuljettajasta alkaen. Logomo on lupaus kohteliaisuudesta ja huomioon ottamisesta. KATSE TULEVAISUUDESSA Epävarmuus rassaa, mutta sen sietämisessä auttaa, kun katsoo riittävän pitkälle tulevaisuuteen. – Pidämme katseen tulevaisuudessa. Kun korona hellittää, olemme valmiina, uudet palvelut käytössä ja prosessit hiottuna viimeisen päälle, Rytsä toteaa. Toistaiseksi syksyn kalenteri on täynnä, mutta samaan aikaan töitä tehdään 3–5 vuotta eteen päin. Kansainväliset kongressit edellyttävät pitkäjänteistä tekemistä, Rytsä huomauttaa. Viime vuoden ja tämän kevään osalta suurin osa tilaisuuksista on siirretty tulevaisuuteen, jopa vuoteen 2025 asti. Rytsä nostaa esiin huolen, joka vaivaa kaikkia elämysalan toimijoita: kun toiminta on ollut pysähdyksissä vuoden, riittääkö alalla vielä tekijöitä, kun tapahtumat taas käynnistyvät. – Miten paljon alalta lähtee ammattitaitoa pois? Nyt pitäisi jo miettiä Suomen exit-strategiaa pandemian jälkeen. Logomossa katsotaan joka tapauksessa valoisin mielin tulevaan, sillä syksyllä talo juhlii kymmenvuotisjuhliaan. Kymmeneen vuoteen mahtuu muun muassa kaksi voittoa Evento Awardsissa. Esimerkiksi Logomosta parhaillaan lähetettävien The Voice of Finland -televisiointien taustalla puhutaan aina isosta määrästä työpaikkoja. – Monesti nähdään vain punainen matto ja laseihin kaadetut kuohuvat. Taustalla on tehty paljon duunia ennen kuin on päästy siihen pisteeseen! Lisäksi itse tapahtumassa toteutuksesta vastaa valtava joukko ammattilaisia. LOGOMO JA KULTSA SAMALLA ASIAKASPOLULLA Päivi Rytsä johtaa jatkossa myös Helsingin legendaarisen Kulttuuritalon eli Kultsan toimintaa. Hän on liekeissä mahdollisuuksista, joita kaksi tapahtumataloa yhdessä voivat tarjota. – Uuden omistajan myötä meillä on mahdollisuus palvella entistä paremmin, kun meillä on toimipisteet sekä Helsingissä että Turussa. Koronan myötä on mietitty uusia palveluja ja tapoja yhdistää niitä olemassa oleviin palveluihin, Rytsä toteaa. Logomon ja Kultsan lisäksi Sunborn Events huolehtii cateringista erilaisissa yleisötapahtumis”Tapahtumat ovat yksityiskohtien taidetta, ja niitä on tekemässä todeksi valtaisa joukko ammattilaisia.” Logomon toimitusjohtaja Päivi Rytsä
AJASSA 10 1–2/2021 Hybridi on tulevaisuuden musta – myös työelämässä ETÄTYÖSSÄ korostuu entisestään työyhteisössä vallitseva luottamus siihen, että ihmiset haluavat tehdä työnsä niin hyvin kuin osaavat ja pystyvät. Luottamuksen kylkeen tarvitaan muitakin työkaluja. Merkittävä rooli on toimivalla vuorovaikutuksella ja työskentelykäytännöillä, sillä toimistossa vallitsevaa työkulttuuria ei voi siirtää suoraan virtuaaliseksi. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen kertoo, että Miten suomi voi -tutkimuksen kaikki indikaattorit kertovat työhyvinvoinnin heikentymisestä. – Viime keväänä tehdyssä tutkimuksessa työn imu oli noussut ja väsymys vähentynyt. Vaikutti siltä, että korona-aika oli aiheuttanut etätöissä myös myönteisiä asioita. Esiin nousi muun muassa se, että autonomia oli lisääntynyt ja oli opittu uutta. Kun tutkimus tehtiin uudelleen tämän vuoden alussa, kokemus etätyöstä oli kääntynyt laskuun. Tulosten perusteella näyttää siltä, että pitkään jatkunut etätyöskentely on vaikuttanut negatiivisesti työhyvinvointiin ja koettelee ihmisten kestävyyttä, sanoo Hakanen. – Tulos ei kuitenkaan ole häkellyttävän huono, työn imu on säilynyt suunnilleen samalla tasolla kuin ennen korona-aikaa. Kääntöpuolena on se, että työyhteisön tuki, esimiehen tuki, reiluuden kokemukset eli organisaatioon liittyvät voimavarat vähenivät ja heikensivät hyvinvointia. Vuorovaikutus, tuen saaminen ja yhteisöllisyyden väheneminen ovat tekijöitä, jotka ovat heikentäneet työhyvinvointia. Nyt keskustellaan myös jo siitä, mikä on työpaikkojen ja toimistotilojen tulevaisuus, kun pandemia helpottaa. – Jatkavatko ihmiset etänä työskentelyä vai vetävätkö toimistot ihmisiä puoleensa. Näyttää siltä, että hyvinvoinnille olennainen tekijä on se, että meillä on fyysistä kanssakäymistä ja epävirallista kommunikaatiota työyhteisössä. – Myös työtoverisuhteiden ylläpitäminen on etätyöskentelyssä vaikeutunut. Ihmiset ovat etätyössä kotona, siinä samassa tilassa, missä vietetään myös vapaa-aika. Työ tehdään yhden Miten suomalaiset voivat kuukaudesta toiseen jatkuvassa etätyössä? Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan viime keväänä etätyöntekijöiden hyvinvointi parani osittain, mutta vuoden käännyttyä loppua kohti mittarit värähtivät alaspäin. Työssä tylsistyminen lisääntyi viime vuoden aikana, kuten myös työssä uupuminen. välineen kautta ja sitä kautta syntyy mielekkyysvajetta. Työmotivaatiokin on saattanut laskea. Tutkimuksemme mukaan ihmiset pitävät vähemmän taukoja. Mahdollisuuksia olisi säätää omaa työpäivää siten, että taukoja olisi enemmän, mutta taukojen puute kotikonttorilla on yksi todella iso haaste. Tilanne ei ole kuitenkaan muuttunut olennaisesti huonompaan vuoden 2020 kevään ja loppusyksyn välillä. – Mitä enemmän ihmisillä on liikkumatilaa ja mahdollisuuksia oppia uusia asioita, sitä tyytyväisempiä työhön ollaan. Hyvinvointiin liittyy kuitenkin olennaisesti se, että ihmisillä on mahdollisuus myös epävirallisiin kohtaamisiin ja kommunikointiin. Vuorovaikutus köyhtyy Ihmisten välinen vuorovaikutus ei ole niin rikasta kuin lähityössä, vaikka työtä tehtäisiin pääasiassa samalla tavalla, mutta virtuaalisesti. Työskentelytapoja onkin syytä tarkastella, ja muokata niitä digitaaliseen ympäristöön soveltuvaksi. – Digitaalisessa kohtaamisessa jää helposti inhimillinen palkinto saamatta. Kun olemme TEKSTI MIIA MANNER ”Ihmisten väliset kohtaamiset energisoivat.” Jari Hakanen. H EN RII KK A SE PP Ä LÄ IS TO C K.C O M /F IZ KE S Ulla Vilkman.
AJASSA 1–2/2021 11 ihmisten kanssa tekemisissä kasvotusten, saamme jatkuvasti pientä palautetta kohtaamisessa. Hakasen mukaan ihmisten väliset kohtaamiset energisoivat. – Näkisin myös ihmisten johtamisella valtavan merkityksen. Hyvään johtamiseen kuuluu olennaisesti ihmisistä välittäminen ja myönteinen palaute. Toimistoympäristössä hyväksyntää ja arvostusta on helppo välittää epävirallisissa kohtaamisissa. Etänä se vaatii aina yhteydenottoa. Yhteyden ottamiseen voi olla kynnys, molemmin puolin. – Yhteydenottamisen kynnyksen pitäisi olla mahdollisimman matala. On tärkeää, että esimies viestittää, että on käytettävissä ja huolehtii kuulumisten kyselystä. Teams-kahvitteluissa ei välttämättä tule nostettua omia kokemuksiaan tai huoliaan, joten olisi hyvä järjestää kahdenkeskisiä mikrokeskusteluja, joissa voi luottamusta ja arvostusta peilata. Hakanen painottaa hyvän johtajan peruskysymystä: voinko tehdä jotain, mikä auttaisi sinua työssäsi. – Välittäminen, myötätunto ja arvostuksen välittäminen ovat todella tärkeitä myös etänä johtaessa. Nuoret kärsijöinä Kiinnostavatkin työtehtävät voivat alkaa tuntua haaleilta kuukausia jatkuvassa etätyössä. – Erityisen tärkeää tämä on nuorille, sillä tutkimuksen mukaan he kokevat erityisesti jäävänsä vaille tukea. Uransa alussa oleville ihmisille tuen tarjoaminen on erittäin tärkeää. – Hyvä puoli on se, että monet ihmiset ovat tehneet ensimmäistä kertaa etätyötä ja on huomanneet, että työt ovat sujuneet. Se on näkynyt työn imun ja työtyytyväisyyden kasvuna. Hakanen arvioi, että etätyö ja hybriditekeminen yleistyvät tulevaisuudessa. – Toimistossa tehdään tehtäviä, joissa muiden ihmisten kohtaamisesta on hyötyä ja kotona tehdään keskittymistä vaativia tehtäviä. Hakanen toivoo, että tulevaisuuden toimistotilat muotoituisivat sellaisiksi, että niihin halutaan palata. – Se, että ihmiset haluaisivat palata työpaikalle, vaatisi mielestäni toimistotilojen uudelleen ajattelua. Hälyisät avokonttorit saisivat jäädä menneisyyteen. Nähtäväksi jää, millaiseksi tulevaisuus muodostuu. – Ideaalitilanteessa käyttöön saadaan parhaat puolet sekä etäettä lähityöskentelystä. Asiakeskeisyys lisääntyy Työelämän kehittäjä Ulla Vilkman kertoo, että tutkimusten mukaan työ muuttuu asiakeskeisemmäksi etäisyyden lisääntyessä. –Mukava jutustelu, joka voi olla huumorilla höystettyä, joka ei sinänsä kuulu työhön, on jäänyt pois. Vapaamuotoinen kommunikaatio on ihan hirveän tärkeä osa siinä, miten me jaksamme, miten me viihdymme ja miten meidän yhteishenki toimii. Vilkmanin mukaan yksinäisyyden tunne etätyössä on tunnistettu jo ennen korona-aikaa. – Tässä ajassa on kuitenkin tärkeä muistaa, että kaikki negatiiviset tunteet eivät johdu työstä vaan korona-ajan erityispiirteet nostavat myös tunteita pintaan. Sosiaalinen kanssakäyminen on kadonnut lähes kokonaan myös muilta elämän osa-alueilta. Vilkman sanoo, että etätyöskentelyn sujuvuuteen on vaikuttanut paljolti se, onko organisaatiossa ollut jo olemassa etätyökäytäntö. – Jos olemassa oli jo viime keväänä raami etätyöskentelylle, niin se varmasti helpotti. Myös Vilkman on sitä mieltä, että digitaalinen työympäristö pitää ottaa paremmin osaksi organisaation yhteistyökäytäntöjä. – Esimerkiksi sähköposti on huono väline kommunikointiin. Se sopii tietyn tyyppiseen viestintään, mutta jos kaikki työyhteisön kommunikointi hoidetaan etätyössä sähköpostilla, muun muassa lyhyet kysymykset ja kommentit, jotka normaalisti huikataan kollegalle toimistolla, niin kyllähän se sähköposti silloin räjähtää ja kuormittaa. – Tilanteet ja johdettavat ihmiset ovat hirveän erilaisia, mutta se mikä on hyvä tiedostaa, niin etäisyys lisää työn itsenäisyyttä eli silloin tarvitaan selkeät tavoitteet ja tieto siitä mitä minulta odotetaan, ja selkeät pelisäännöt, miten ollaan esimerkiksi tavoitettavissa ja miten kommunikoidaan sisäisesti. Jos asiaa mietitään hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta, niin me suomalaisethan olemme äärimmäisen tunnollisia ihmisiä ja työmoraali on korkea. – Olen usein kuullut sanottavan koronavuoden aikana, että onpas kiva, kun joku sanoo ääneen, että taukojen pitäminen on sallittua eli koneen ääressä istutaan liiankin tunnollisesti. Toisaalta, tarvitsemme myös keskeytyksetöntä työaikaa. Kokousten määrä riistäytynyt käsistä Toinen ilmiö, joka nyt korostuu, on kokouskulttuuri. – Nyt kun kenenkään ei tarvitse matkustaa yhtään mihinkään kokouksia varten vaan jokainen voi hypätä edellisestä palaverista seuraavaan yhdellä klikkauksella, niin ihmisillä on kokouksia aivan valtava määrä. Varsinaiselle työnteolle ei jääkään aikaa, eikä kokousten välissä ehdi välttämättä edes hengähtää. Vilkmanin mukaan teams-kokouksen helppous voi olla yksi syy siihen, että kokousten määrä on monille lähtenyt käsistä. – Olen puhunut viime aikoina siitä, että organisaatioiden kokouskulttuuri vaatii nyt kriittistä tarkastelua: onko jokainen kokous todella tarpeen, entä onko siihen kutsuttava niin sanotusti kaikki. Ennen koronaa osallistujia tarkasteltiin siltä kannalta, etenkin jos kokoukseen osallistuminen vaati matkustamista, kenen todella kannatti siihen osallistua. Teams-palaveriin voi kutsua monta osanottajaa, ilman että syntyy suoria kustannuksia. Kustannuksia syntyy kuitenkin ihmisten työajasta ja henkisestä kuormituksesta. Jos kuvitellaan tilanne ennen koronaa, jossa olisi pitänyt osallistua esimerkiksi kahdeksaan kokoukseen päivässä, niin se ei olisi ollut mitenkään mahdollista. – Kun kokoukset ovat teamsissa, ei fyysiseen siirtymiseen tarvitse varata lainkaan aikaa. Viestintää voi aina parantaa Autuaaksi tekeviä asioita ei ole, mutta organisaation sisäistä viestintää voi aina parantaa, jos se ei toimi digitaalisessa työskentely-ympäristössä. – Keskustelualustat lisäävät avoimuutta. Tieto ei kulje silloin kahden ihmisen välillä vaan useampi henkilö saa tiedon samaan aikaan. Ehkä pitäisi myös herkemmin tarttua puhelimeen tai soittaa videopuhelu. Kun soitat spontaanisti kollegalle, se on tietyllä tapaa sama asia kuin se, että kävelet kollegan työpisteen viereen toimistolla. – Kun on tutkittu hyvin toimivia hajautettuja tiimejä jo ennen korona-aikaa, niin siellä on tunnistettu kahdenlaisia prosesseja: on luotu käytäntöjä siihen, miten tuetaan toinen toisiamme työssä. Asiasta on käyty keskustelua ja luotu käytännöt, miten voidaan varmistaa, että kollegani onnistuu työssään ja miten itse voin onnistua omassa työssäni siltä osin, kun tehdään tiimityötä. Sitten siellä on sosioemotionaalisia prosesseja eli huolehditaan siitä, miten vapaamuotoinen vuorovaikutus hoituu, sillä sehän jää etätyössä herkästi pois. – Asiapitoisen kokouksenkin voi aloittaa kuulumisten vaihdolla. Isojen kokousten sijaan kokoustetaan kahden kesken tai pienissä ryhmissä. Silloin syntyy enemmän keskustelua ja saadaan enemmän asioita aikaiseksi. Työn tekemisen tapoja pitää Vilkmanin mukaan kehittää ja monissa organisaatioissa on näin tehtykin. – On myös huomattu, että joistain työskentelytavoista kannattaa pitää kiinni jatkossakin. ”Sähköposti on huono väline kommunikointiin.”
MAINOS MAINOS Seinäjoki ja Areena: Ihmisen kokoinen tapahtumapaikka Kesän suurtapahtumista tunnettu Seinäjoki yhdistää laadukkaat puitteet ihmisläheiseen palveluun ja ympäristöön. Seinäjoki Areenan toimitusjohtaja Esa Alajoki ja Seinäjoki Congress Oy:n myyntipäällikkö Jenniina Palmu kertovat keskeisen sijainnin omaavan kaupungin eduista. S einäjoella tapahtumien järjestäminen on helppoa, koska kaupungin johtoa myöten on sitouduttu järjestelyjen toimivuuteen. Tästä kertoo esimerkiksi Suomen Yrittäjien toteuttama Yrittäjien kuntabarometri -kysely, jonka Seinäjoki on voittanut jo kolme kertaa peräkkäin. – Yrittäjähenkisyys heijastuu myös tapahtumiin esimerkiksi investoinneissa, kuten Seinäjoki Areenan laajennuksessa vuonna 2017, kertoo Seinäjoki Areenan toimitusjohtaja Esa Alajoki. Seinäjoki on ollut tunnettu kesätapahtumista kuten Provinssista, Vauhtiajoista, Solar Sound Festivalista ja Tangomarkkinoista, mutta sisätapahtumiin sopivien tilojen kehitys on tehnyt kaupungista ympärivuotisen tapahtumien kodin. Seinäjoki Areena on ollut tässä suuressa roolissa. Muuntautuva ja kustannustehokas tapahtuma-areena Seinäjoki Areenan kahden hallin varustelu on viimeisen päälle. Vaikka ulospäin Areena näyttäytyy urheiluhallina, on sen suunnittelu ja toteutus tehty yritysten ja tapahtumien tarpeet edellä. Tämä näkyy esimerkiksi isoina nostoovina, joista pääsee ajamaan halliin sisään rekalla, siirrettävinä katsomoina sekä kestävinä trussilinjoina. Myös sähkötyksissä on otettu huomioon tapahtumien vaatima kapasiteetti. – Areenan urheiluominaisuuksia voi myös käyttää luovasti erilaisissa tapahtumissa: miten olisi tiimien välinen jalkapalloturnaus kesken tykypäivän tai pukutilojen hyödyntäminen messuhenkilöstön taukopaikkana? ideoi Seinäjoki Congressin Jenniina Palmu. Sekä Aettä B-hallissa on kaksi sisäänkäyntiä ja useita vessaryhmiä, minkä vuoksi mutta Areenalla ei ole myöskään kokonaan kahlittu järjestäjää vain näiden palveluiden käyttöön. – Myös järjestäjän omien toimijoiden hyödyntäminen on mahdollista, kun Areenan tiloja vuokrataan järjestäjän käyttöön. Areenan palvelut ruokaja juomatuotteiden osalta tuottaa Suomen johtava alan toimija Compass Group Suomi. Areenalla on kaksi ravintolaa: Miitti ja Eventti. Ravintolatiloista löytyy erikokoisia kabinetteja sekä Miitistä 100 hengen eteläterassi. Anniskeluoikeudet Areenassa on yli 12 000 hengelle. Ateriointi esimerkiksi päivällä järjestettävän kokouksen yhteydessä onnistuu joustavasti, koska Miitti toimii arkisin myös kaikille avoimena lounasravintolana. Vehreä ympäristö tuo tapahtumalle lisäarvoa Miten usein tapahtuma-areenalle voi kävellä vehreän puiston läpi luonnonkaunista jokimaisemaa ihaillen, ollen samalla aivan kaupungissa? Areenan ympäristö tuokin tapahtumalle lisäarvoa ja mahdollistaa erilaisten aktiviteettien ja oheistoiminnan järjestämisen: joella voidaan kokouksen lomassa suppailla, ja onpa pihamaalle tuotu joskus pihasaunojakin. Areenan vieressä sijaitseva teknologiakeskus Frami puolestaan pitää sisällään alueen parhaat auditoriotilat, ja joen toisella puolella sijaitseva Seinäjokisali parantaa palveluita entisestään. Seinäjoki sijaitsee pääradan varrella Helsingin ja Oulun puolivälissä. Alle kolmen tunnin junamatka on kätevä ja ekologinen tapa matkustaa tapahtumaan. Myös paikan päällä vihreiden arvojen toteuttaminen on helppoa, sillä juna-asema sijaitsee aivan kaupungin ytimessä, ja esimerkiksi Seinäjoki Areenalle on keskustan hotelleilta matkaa kilometrin verran. Kävely onkin hyvä vaihtoehto Seinäjoella liikkumiseen. Seinäjoki Congress tarjoaa ilmaista, henkilökohtaista palvelua Seinäjoella palvelu pelaa, eikä vähiten kaupungin markkinointija myyntiyhtiö Seinäjoki Congressin takia. Tapahtumajärjestäjille ilmaista kartoituspalvelua tarjoava yhtiö etsii alueen kattavasta palveluverkostosta sopivat toimijat, pyytää kootusti tarjoukset ja toimii linkkinä kohteen ja asiakkaan välillä. Toimintaa vetävää Jenniina Palmua kutsutaankin Seinäjoen sisäänheittäjäksi. – Meillä on alueen kumppanikohteiden kanssa tiivis yhteistyö, joka tähtää siihen, että asiakas saa tarvitsemansa palvelun. Verkostomme ovat hyvät ja tunnemme toisemme. Kun henkilökuntakin on alueen yrityksissä pysyvää, on yhteistyön tekeminen helppoa. Palmu katsoo tulevaisuuteen luottavaisesti, ja kannustaakin tapahtumajärjestäjiä ennakoimaan nyt jo tulevaa. Alustavia varauksia kannattaa tehdä, jotta mieleinen ajankohta ei mene sivu suun. – Kontaktointi ja suunnittelu ei meillä maksa mitään. Silloin tiedetään puolin ja toisin, mitä on tulossa. Seinäjoki Areena Kirkkokatu 23 Aja B-hallit kerrosala yht. 21 800 m 2 , tapahtuma-alusta 14 300 m 2 n A-halli 7 800 m 2 n B-halli 3 700 m 2 n Muut tilat yht. 2 800 m 2 Kapasiteetti yht. 13 500 hlö n A-halli 7 100 n B-halli 3 600 n Muut tilat yht. 2 800 Kokousja muut oheistilat 27 kpl n Kokoustilat 11 kpl n Pukutilat 13 kpl Ravintolapalvelut n Ravintola Miitti 250 n Ravintola Eventti 80 n Muut tilat 10–6 500 n Anniskelupaikat yht. 12 263 P-lähialue n 670 autopaikkaa Sijainti keskusta Seinäjoki n Matkakeskus 1,5 km www.seinajokiareena.fi tiloja voidaan käyttää joustavasti erilaisiin tilaisuuksiin. Itse hallien lisäksi Areenalta löytyy lukuisia ryhmätyötiloja, jotka toimivat tapahtumapaikkana sellaisenaan tai isomman tilaisuuden ohessa yksityisenä suljettuna tilana. – Esimerkiksi valtakunnallisissa seminaareissa on näillä usein käyttöä, Alajoki kertoo. Ryhmätiloihin kuuluvat esimerkiksi A-hallin aulassa sijaitsevat 1 000 neliön kokoustilat, joista voidaan siirtoseinien ansiosta rakentaa erilaisia kombinaatiota. Alajoen mukaan Seinäjoki Areenan etuja ovat kansalliset ja kansainväliset kriteerit täyttävien puitteiden lisäksi kilpailukykyiset hinnat, muuntautuvuus sekä alihankintaketjun joustavuus. Esimerkiksi paikallisen messuja tapahtumatuotantoyhtiö Etelä-Pohjanmaan Pytinki Oy:n toimipiste sijaitsee Areenalla. Paikalliset palvelut ovat laadukkaita, Seinäjoki Areenan Esa Alajoki ja Seinäjoki Congressin Jenniina Palmu tekevät tiiviistä yhteistyötä tapahtumien eteen. Seina?jokiAreena-addu_Evento_121.indd Kaikki sivut Seina?jokiAreena-addu_Evento_121.indd Kaikki sivut 24.2.2021 15.41 24.2.2021 15.41
MAINOS MAINOS Seinäjoki ja Areena: Ihmisen kokoinen tapahtumapaikka Kesän suurtapahtumista tunnettu Seinäjoki yhdistää laadukkaat puitteet ihmisläheiseen palveluun ja ympäristöön. Seinäjoki Areenan toimitusjohtaja Esa Alajoki ja Seinäjoki Congress Oy:n myyntipäällikkö Jenniina Palmu kertovat keskeisen sijainnin omaavan kaupungin eduista. S einäjoella tapahtumien järjestäminen on helppoa, koska kaupungin johtoa myöten on sitouduttu järjestelyjen toimivuuteen. Tästä kertoo esimerkiksi Suomen Yrittäjien toteuttama Yrittäjien kuntabarometri -kysely, jonka Seinäjoki on voittanut jo kolme kertaa peräkkäin. – Yrittäjähenkisyys heijastuu myös tapahtumiin esimerkiksi investoinneissa, kuten Seinäjoki Areenan laajennuksessa vuonna 2017, kertoo Seinäjoki Areenan toimitusjohtaja Esa Alajoki. Seinäjoki on ollut tunnettu kesätapahtumista kuten Provinssista, Vauhtiajoista, Solar Sound Festivalista ja Tangomarkkinoista, mutta sisätapahtumiin sopivien tilojen kehitys on tehnyt kaupungista ympärivuotisen tapahtumien kodin. Seinäjoki Areena on ollut tässä suuressa roolissa. Muuntautuva ja kustannustehokas tapahtuma-areena Seinäjoki Areenan kahden hallin varustelu on viimeisen päälle. Vaikka ulospäin Areena näyttäytyy urheiluhallina, on sen suunnittelu ja toteutus tehty yritysten ja tapahtumien tarpeet edellä. Tämä näkyy esimerkiksi isoina nostoovina, joista pääsee ajamaan halliin sisään rekalla, siirrettävinä katsomoina sekä kestävinä trussilinjoina. Myös sähkötyksissä on otettu huomioon tapahtumien vaatima kapasiteetti. – Areenan urheiluominaisuuksia voi myös käyttää luovasti erilaisissa tapahtumissa: miten olisi tiimien välinen jalkapalloturnaus kesken tykypäivän tai pukutilojen hyödyntäminen messuhenkilöstön taukopaikkana? ideoi Seinäjoki Congressin Jenniina Palmu. Sekä Aettä B-hallissa on kaksi sisäänkäyntiä ja useita vessaryhmiä, minkä vuoksi mutta Areenalla ei ole myöskään kokonaan kahlittu järjestäjää vain näiden palveluiden käyttöön. – Myös järjestäjän omien toimijoiden hyödyntäminen on mahdollista, kun Areenan tiloja vuokrataan järjestäjän käyttöön. Areenan palvelut ruokaja juomatuotteiden osalta tuottaa Suomen johtava alan toimija Compass Group Suomi. Areenalla on kaksi ravintolaa: Miitti ja Eventti. Ravintolatiloista löytyy erikokoisia kabinetteja sekä Miitistä 100 hengen eteläterassi. Anniskeluoikeudet Areenassa on yli 12 000 hengelle. Ateriointi esimerkiksi päivällä järjestettävän kokouksen yhteydessä onnistuu joustavasti, koska Miitti toimii arkisin myös kaikille avoimena lounasravintolana. Vehreä ympäristö tuo tapahtumalle lisäarvoa Miten usein tapahtuma-areenalle voi kävellä vehreän puiston läpi luonnonkaunista jokimaisemaa ihaillen, ollen samalla aivan kaupungissa? Areenan ympäristö tuokin tapahtumalle lisäarvoa ja mahdollistaa erilaisten aktiviteettien ja oheistoiminnan järjestämisen: joella voidaan kokouksen lomassa suppailla, ja onpa pihamaalle tuotu joskus pihasaunojakin. Areenan vieressä sijaitseva teknologiakeskus Frami puolestaan pitää sisällään alueen parhaat auditoriotilat, ja joen toisella puolella sijaitseva Seinäjokisali parantaa palveluita entisestään. Seinäjoki sijaitsee pääradan varrella Helsingin ja Oulun puolivälissä. Alle kolmen tunnin junamatka on kätevä ja ekologinen tapa matkustaa tapahtumaan. Myös paikan päällä vihreiden arvojen toteuttaminen on helppoa, sillä juna-asema sijaitsee aivan kaupungin ytimessä, ja esimerkiksi Seinäjoki Areenalle on keskustan hotelleilta matkaa kilometrin verran. Kävely onkin hyvä vaihtoehto Seinäjoella liikkumiseen. Seinäjoki Congress tarjoaa ilmaista, henkilökohtaista palvelua Seinäjoella palvelu pelaa, eikä vähiten kaupungin markkinointija myyntiyhtiö Seinäjoki Congressin takia. Tapahtumajärjestäjille ilmaista kartoituspalvelua tarjoava yhtiö etsii alueen kattavasta palveluverkostosta sopivat toimijat, pyytää kootusti tarjoukset ja toimii linkkinä kohteen ja asiakkaan välillä. Toimintaa vetävää Jenniina Palmua kutsutaankin Seinäjoen sisäänheittäjäksi. – Meillä on alueen kumppanikohteiden kanssa tiivis yhteistyö, joka tähtää siihen, että asiakas saa tarvitsemansa palvelun. Verkostomme ovat hyvät ja tunnemme toisemme. Kun henkilökuntakin on alueen yrityksissä pysyvää, on yhteistyön tekeminen helppoa. Palmu katsoo tulevaisuuteen luottavaisesti, ja kannustaakin tapahtumajärjestäjiä ennakoimaan nyt jo tulevaa. Alustavia varauksia kannattaa tehdä, jotta mieleinen ajankohta ei mene sivu suun. – Kontaktointi ja suunnittelu ei meillä maksa mitään. Silloin tiedetään puolin ja toisin, mitä on tulossa. Seinäjoki Areena Kirkkokatu 23 Aja B-hallit kerrosala yht. 21 800 m 2 , tapahtuma-alusta 14 300 m 2 n A-halli 7 800 m 2 n B-halli 3 700 m 2 n Muut tilat yht. 2 800 m 2 Kapasiteetti yht. 13 500 hlö n A-halli 7 100 n B-halli 3 600 n Muut tilat yht. 2 800 Kokousja muut oheistilat 27 kpl n Kokoustilat 11 kpl n Pukutilat 13 kpl Ravintolapalvelut n Ravintola Miitti 250 n Ravintola Eventti 80 n Muut tilat 10–6 500 n Anniskelupaikat yht. 12 263 P-lähialue n 670 autopaikkaa Sijainti keskusta Seinäjoki n Matkakeskus 1,5 km www.seinajokiareena.fi tiloja voidaan käyttää joustavasti erilaisiin tilaisuuksiin. Itse hallien lisäksi Areenalta löytyy lukuisia ryhmätyötiloja, jotka toimivat tapahtumapaikkana sellaisenaan tai isomman tilaisuuden ohessa yksityisenä suljettuna tilana. – Esimerkiksi valtakunnallisissa seminaareissa on näillä usein käyttöä, Alajoki kertoo. Ryhmätiloihin kuuluvat esimerkiksi A-hallin aulassa sijaitsevat 1 000 neliön kokoustilat, joista voidaan siirtoseinien ansiosta rakentaa erilaisia kombinaatiota. Alajoen mukaan Seinäjoki Areenan etuja ovat kansalliset ja kansainväliset kriteerit täyttävien puitteiden lisäksi kilpailukykyiset hinnat, muuntautuvuus sekä alihankintaketjun joustavuus. Esimerkiksi paikallisen messuja tapahtumatuotantoyhtiö Etelä-Pohjanmaan Pytinki Oy:n toimipiste sijaitsee Areenalla. Paikalliset palvelut ovat laadukkaita, Seinäjoki Areenan Esa Alajoki ja Seinäjoki Congressin Jenniina Palmu tekevät tiiviistä yhteistyötä tapahtumien eteen. Seina?jokiAreena-addu_Evento_121.indd Kaikki sivut Seina?jokiAreena-addu_Evento_121.indd Kaikki sivut 24.2.2021 15.41 24.2.2021 15.41
14 1–2/2021 AJASSA BISNESFESTIVAALI SHIFT BUSINESS FESTIVAL VIE TAPAHTUMAN HOTELLI KAKOLAAN mus. Lavaja taideohjelman kuratoi taideja yritysmaailman moniosaaja Elsa Ervasti. Shiftillä ja Kakola Yhtiöillä on takanaan pitkä yhteinen historia: Shiftin after partyt on järjestetty Kakolassa vuosina 2016 ja 2017, ja 2018 koko kaksipäiväinen festivaali pidettiin vanhan lääninvankilan alueella. – Tänä vuonna viemme Kakola-kokemuksen uudelle tasolle: Executive-lipun ostaneiden festivaalivieraiden on mahdollista yöpyä hotellissa ja sukeltaa näin 48 tunnin Shiftkokemukseen. Shift on aina ollut enemmän kuin yritystapahtuma. Tänä vuonna avaamme mahdollisuuden immersiiviseen elämykseen ja eräänlaiseen innovaatioretriittiin, sanoo Shift Events oy:n toimitusjohtaja Sini Toivonen. Hotelli Kakola Kakolanmäen harjalla toimii myös tapahtuman virtuaalisten osien tuotantokeskuksena. – Olemme todella iloisia päästessämme jatkamaan Shiftin kanssa yhteistyötä välivuosien jälkeen, samalla toivotamme kaikki vieraat tervetulleeksi tutustumaan Hotel Kakolaan. Tehdään tästä taas perinne, sanoo Kakola Yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Olli Ojala. Shift Business Festival järjestetään 25.– 26.8. Kakolassa ja sen piha-alueilla tai täysin virtuaalisesti, jos koronatilanne niin vaatii. KOKOONTUMISRAJOITUKSET moukaroivat tapahtuma-alaa, eikä loppua näy. Samaan aikaan hotellit kamppailevat vähäisen kävijävirran kanssa erityisesti arkipäivinä, kun työmatkailu on pudonnut käytännössä katsoen nollaan. Shift Business Festival ja Hotel Kakola löivät hynttyyt yhteen hankalassa tilanteessa. Tänä vuonna Shift Business Festival -tapahtuman osallistujat voivat yöpyä tapahtumapaikalla Hotelli Kakolassa. Tavoitteena on luoda kokemuksellinen ja osallistava tapahtuma koronarajoitukset huomioiden. Tapahtuman teemana ovat kiertotalous, ruokateknologia, tekoäly ja digitaalinen luottaJÄRJESTÖT SKILLA RY JÄSENISTÖN SUOSIKKI UUDEKSI NIMEKSI AITO HSO:n nimi muuttuu 18. maaliskuuta Skilla ry:ksi. Yhdistyksen kevätkokous valitsi uuden nimen syyskuussa, ja PRH hyväksyi nimen 7. lokakuuta. Uudet verkkosivut aukeavat maaliskuussa osoitteessa skillary.fi. Samalla avataan myös uusi jäsenlehti, Verkkolehti Skillan. Aito HSO järjesti viime huhtikuussa neuvoaantavan jäsenäänestyksen järjestön uudesta nimestä. Kyselyyn vastasi yhteensä 621 jäsentä. Kyselyn vastausprosentti oli 29 prosenttia. Äänestys tarjosi jäsenille aikaa tutustua nimiin sekä mahdollisuuden valita suosikkinsa ja esittää kommenttinsa jo ennen varsinaista äänestystä. Äänestyksessä mukana olleet neljä vaihtoehtoa olivat pisimmälle työstetyt ehdotukset ja työpajaosallistujien suosikit. Vastaajat asettivat nimivaihtoehdot järjestykseen yhdestä neljään yhden ollessa paras ja nelosen huonoin. Kyselyyn vastanneiden selkeä suosikki oli Skilla ry, jonka valitsi ensimmäiseksi tai toiseksi vaihtoehdoksi 82 prosenttia äänestäneistä. Toiseksi suosituin oli Clavis ry, joka oli ensimmäinen tai toinen vaihtoehto 62 prosentilla äänestäneistä. Kolmantena oli Hybs ry ja viimeisenä BUPRO ry. Äänestyksessä mukana olleet vaihtoehdot ja niiden selitykset Clavis ry (latin. avain) ”Key to success.” Olemme avainhenkilöitä; yhdistyksemme on avain työelämään. BUPRO ry ”Understanding business.” BU = business, PRO = professionals. Hybs ry ”Työelämän moniosaajat.” Hybri skills; Hyb = hybridi = monimuotoinen, S = skills = osaaminen/taidot. Skilla ry ”Taitoa työelämässä.” Skills = osaaminen/taidot; taipuu samalla tavalla kuin kilta, joka tuo mieleen osaamisen ja verkostot. Nimivaihtoehdot olivat kolmen keväällä 2020 järjestetyn työpajan tuotosta. Työpajat olivat avoimia kaikille Aito HSO:n jäsenille, ja niihin osallistui myös opiskelijoita ja sidosryhmien edustajia. Työpajojen mittaan osa ehdotuksista karsiutui pois sen vuoksi, etteivät ne vedonneet jäsenistöön tai vastaavan niminen yhdistys oli jo olemassa. ”Skilla = Taitoa työelämässä. Nimi tuo mieleen osaamisen ja verkostot.” PUISTO Kiitotielle tapahtumaja urheilukenttä HELSINGIN Malmin Lentoasemanpuiston kansainvälisen ideakilpailun voittaja on ratkennut. Voittajaksi on valittu ehdotus Crossing Horizons. Suunnitelman takana ovat maisemaarkkitehtitoimisto Maanlumo oy ja Collaboratorio oy. Puisto jakautuu voittajatyössä neljään osaan. Alueita ovat laidunalue Fallkullan kotieläintilan vieressä, arkeologinen risteys eli kiitoteiden risteysalue Lentoasemanpuiston keskustaosassa, avointen urbaanien kenttien alue ja metsäkäytävä, joka yhdistää puiston Helsingin itäisiin viheralueisiin. Puiston uudet aktiviteetit ja rakenteet sijoittuvat neljälle Malmin lentokentän kiitotielle. Puistoon rakennetaan kenttä tapahtumaja urheilukäyttöön. Tuomaristo piti ehdotusta onnistuneesta kytkeytymisestä ympäristöönsä. – Ehdotus kiinnittyy vahvasti paikkaan ja alueen historiaan, joita se tulkitsee onnistuneesti. Puistossa säilyvä avoin niittymaisema saa idyllisen luonteen. Kentän rosoista materiaalimaail maa vahvistetaan uusin veistoksellisin elementein, toteaa arkkitehti Salla Hoppu.
1–2/2021 15 AJASSA KERÄYS KERÄYS KORONASTA KÄRSINEEN TAPAHTUMA-ALAN IHMISTEN AUTTAMISEKSI TAPAHTUMAT ovat koronapandemian vuoksi olleet Suomessa kiellettyjä tai voimakkaasti rajoitettuja jo yli vuoden ajan. Suuri osa alalla työskentelevistä ihmisistä on yksinyrittäjiä tai freelance-työntekijöitä, minkä vuoksi he ovat koronakriisin aikana olleet taloudellisten tukijärjestelmien väliinputoajia. Alalla työskentelevien ammattilaisten toimeentulo on lakannut ja ajanut ihmisiä vakavaan taloudelliseen kriisiin, joka vaikuttaa heidän itsensä lisäksi myös heidän perheidensä arkeen. Kirkkopalveluiden Kotimaanapu on aloittanut keräyksen tapahtuma-alan ihmisten auttamiseksi. – Tällä keräyksellä tuetaan tapahtuma-alan kriisin vuoksi vaikeaan taloudelliseen ahdinkoon joutuneita ihmisiä ja heidän perheitään. Jos mahdollista, lahjoita sopivaksi katsomasi summa ja auta. Keräyksen tuotolla tuetaan apua tarvitsevien ihmisten arjen hankintoja. Kaikkien avunsaajien tilanne selvitetään ensin paikallisen ammattilaisen toimesta, sanotaan Kirkkopalveluiden Kotimaan avusta, joka on keräyksen toteuttaja. Lisätietoja ja osallistumisohjeet: lahjoitaapua.fi YHTEISTYÖ Akun Tehdas ja Uros Live yhteistyöhön AV-ALAN yrityskeskittymä Akun Tehdas on solminut yhteistyösopimuksen Uros Live -areenan kanssa. Sopimus pitää sisällään areenalle tuotettavat AV-palvelut. Osapuolet sitoutuvat kehittämään yhdessä areenan tapahtumatoimintaa ja löytämään parhaat mahdolliset ratkaisut teknisiin tarpeisiin kaiken kokoisiin tapahtumiin. – Hienoa olla mukana Tampereen uuden maamerkin toiminnassa Akun Tehtaan ydinosaamisen merkeissä, iloitsee Aku Syrjä. Joulukuussa valmistuva Uros Live on ensimmäinen kaupungin ydinkeskustaan nouseva elämysareena Euroopassa. Areenalle mahtuu yli 15 000 katsojaa. – Jotta areenalla on paras tekninen tietotaito ja osaaminen, on hienoa saada kumppaniksi valtakunnallisesti toimiva paikallinen kumppani, jolla on kansainvälinen osaaminen, sanoo Uros Live -areenan toimitusjohtaja Marko Hurme. Akun Tehdas vastaa myös keväällä 2022 Suomessa järjestettävien jääkiekon MM-kisojen AV-palveluista Tampereella ja Helsingissä. KONGRESSIT Korona tyhjensi kongressikalenterin: Ennätysluvuista toiseen äärilaitaan SUOMESSA järjestettiin viime vuonna 74 prosenttia vähemmän kansainvälisiä kongresseja kuin ennätysvuonna 2019. Vuosi 2020 oli kongressien kannalta surullinen: vain 220 kansainvälistä järjestökongressia pystyttiin toteuttamaan jossakin muodossa. Osallistujia oli noin 50 000. Ennätysvuonna 2019 kongresseja oli 835 ja osallistujia yli 136 000. Poikkeusvuosi aiheutti muutoksia myös kongressien tilastointiin. Viime vuoden osalta tietoja pyrittiin keräämään myös virtuaalikongresseista sekä peruutetuista ja siirretyistä tapahtumista. Finland Convention Bureaun koostamassa tilastossa on mukana 411 kongressia, mikä on 51 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Näistä 220 pystyttiin toteuttamaan joko suunnitellusti paikan päällä tai virtuaalisena toteutuksena. Osa kongresseista, jotka peruutettiin tai siirrettiin myöhempään ajankohtaan, ei ole kirjautunut vuoden 2020 tilastoon. Peruutettujen ja siirrettyjen tapahtumien osalta tiedonkeruu on ollut haastavaa, joten niiden osalta luvut ovat suuntaa antavia. Syys–lokakuussa tapahtumien määrä nousi hieman, kun virtuaalitapahtumien suosio kasvoi. Koko vuoden osalta tilastossa on mukana 142 virtuaalikongressia ja 13 hybriditapahtumaa. 65 kongressia pystyttiin järjestämään suunnitelmien mukaisesti. 191 kongressia peruutettiin kokonaan tai siirrettiin myöhempään ajankohtaan. Kuten aiempinakin vuosina, kongresseista suuri osa järjestettiin pääkaupunkiseudulla. 74 % vähemmän järjestettiin Suomessa kansainvälisiä kongresseja 2020 kuin 2019. Helsingissä ja Espoossa järjestettiin yli sata kongressia. Tampereella kongressien määrä oli 27. Tampereella järjestetyt virtuaalikongressit houkuttelivat runsaan osallistujamäärän, lähes 10 000 osallistujaa. Myös Espoossa toteutetut virtuaalikongressit olivat osallistujamäärällä mitattuna menestyksekkäitä. Lisäksi Jyväskylässä, Turussa, ja Oulussa toteutui useita kongresseja, jotka keräsivät runsaslukuisen joukon virtuaaliosallistujia. Koko Suomen osalta osallistujamäärä oli 64 prosenttia alhaisempi kuin edellisenä vuonna: osallistujia tilastoitiin yhteensä 49 666. Kansainväliset kongressialan järjestöt eivät poikkeuksellisesti tule julkaisemaan kaupunkien ja maiden vertailuja vuoden 2020 kansainvälisten kongressien osalta, vaan keskittyvät raportoimaan peruutusten ja siirtojen taloudellisista vaikutuksista maailmanlaajuisesti. Koko vuoden 2020 kattavat raportit valmistuvat kesäkuussa. Vuoden 2019 vertailussa Suomi on Pohjoismaiden suosituin ja maailman 12. suosituin kongressimaa.
M A I N O S M A I N O S K iinteistöpäällikkö Marko Koivisto tuntee Tampere-talon koko elinkaaren. Hän on avainhenkilö myös hiilineutraalin kiinteistön luomisessa, jonka myötä Tampere-talo muodostaa hiilineutraalin korttelin yhdessä viereen rakentuneen Courtyard by Marriott Tampere City -hotellin kanssa. Koivisto kertoo, että havahtuminen ympäristöasioihin tapahtui käytännössä heti talon valmistuttua vuonna 1990. Tampere-talosta tuli vuoden 2019 lopussa hiilineutraali kiinteistö, jossa voi helposti järjestää hiilineutraalin tapahtuman. Millaiset valinnat ovat johtaneet kongressitalon suunnannäyttäjäksi ympäristökysymyksissä? Tampere-talo vastuullisuuden edelläkävijänä – katon täydeltä ympäristöystävällisiä ratkaisuja – Meillä oli jo vuonna 1992 ympäristöohjelma. Olimme edelläkävijä: se oli mahdollisesti maailman ensimmäinen virallinen ympäristöohjelma. Talon käyttöpäällikkö Raimo Putkonen ja kongressipäällikkö Anja Aarnio olivat hyvin aktiivisia ja haastoivat kongressitalojen maailmanjärjestöä AIPC:tä: pitäisikö kongressitalojen olla suunnannäyttäjiä, Koivisto kertoo. Ympäristöajattelua vauhditti omalta osaltaan 90-luvun alun lama, joka pakotti miettimään, miten uusi hieno rakennus voisi olla vähemmän kuluttava. – Energiansäästö oli yksi kannattavuuden palanen. Olemme vähentäneet energiankulutuksemme lähes puoleen vuodesta 1991, vaikka samaan aikaan talo on kasvanut tuhansilla neliöillä. Vuonna 2019 talon energialuokka nousi E:stä C:hen, mikä on tämän ikäiselle rakennukselle kova luokitus, Koivisto kertoo. Hiilineutraali tapahtuma – luotettavasti ja läpinäkyvästi Tampere-talo on jo luonut hiilineutraaleja kuluttajaja yritystuotteita. Ensimmäiset hiilineutraalit yritystapahtumat on järjestetty, samoin ensimmäinen hiilineutraali yleisötapahtuma, klassisen musiikin festivaali, on lanseerattu. – Vastuullisuus on nykyään tärkeässä roolissa yritysten arvoissa, ja valitsemalla Tampere-talon kaltaisen vastuullisen kumppanin asiakas saa tukea omille arvoilleen. Tapahtuman hiilijalanjäljen kompensointi ei enää ole kallista, kun meillä on kaikki jo kunnossa kiinteistön puolelta ja asiakasliiketoimintaan soveltuvat tuotteet, kiinteistöpäällikkö Marko Koivisto rohkaisee. Tapahtuman hiilineutraaliuteen vaikuttavat muun muassa osallistujien matkustaminen, hotelliyöpymiset ja tilaisuuden ruokavalinnat. Kaikille tekijöille jyvitetään laskennassa osuudet. Laskennan perusteella määritetään tilaisuuden hiilijalanjälki, joka kompensoidaan istuttamalla taimia Tampere-talon hiilinieluun Lempäälässä. Metsäalueen istutus joutomaalle alkoi toukokuun 2020 lopulla. Sadan vuoden sopimus kertoo pitkäjänteisyydestä. – Toteutamme hiilineutraalit tapahtumat yhteistyössä Puuni Oy:n kanssa, jonka valinta kumppaniksi oli helppo – heidän toimintansa on aidosti läpinäkyvää. Taimien istutuksella kompensoimme sitä, mitä ei muuten saa nipistettyä, tarvittaessa myös oman liiketoimintamme osalta, Koivisto kertoo. Hän toteaa, että Puuni toivottaa tervetulleeksi katsomaan, miten metsä kasvaa. – Päästökompensaatioista ja siitä, puhdistetaanko niillä vain omaatuntoa, keskustellaan paljon, mutta tässä teoria kohtaa käytännön – asiakkaamme voivat halutessaan mennä paikan päälle katsomaan, miten yhteinen metsämme kasvaa, Koivisto ynnää. Suomen Jazzliiton toiminnanjohtaja Maria Silvennoinen kertoo, että asiakkaan näkökulmasta kompensaatio on helppo toteuttaa. – Järjestimme sääntömääräisen syyskokouksemme Tampere-talossa syksyllä 2020. Järjestelyvaiheessa Tampere-talo tiedusteli kiinnostustamme tilaisuuden hiilijalanjäljen kompensointiin, ja koska ekologinen vastuullisuus on yksi arvoistamme, tartuimme mahdollisuuteen. Tampere-talon laskelmiin perustuva kompensaatiohinta oli yllättävän kohtuullinen, enkä usko sen muodostuvan kynnyskysymykseksi minkään kokoiselle organisaatiolle. Asiakkaalle tilaisuuden kompensaatiota ei olisi voitu tehdä helpommaksi Tamperetalon hoitaessa kaiken työn. Kompensaatiomahdollisuus tuo ehdottomasti lisäarvoa tapahtumien järjestämiseen ja sai paljon positiivista palautetta myös jäsenistöltämme! Koivisto kertaa isoja askelia: Tamperetalo on siirtynyt sähkönkäytössä koskivoimaan eli täysin uusiutuvaan sähkönlähteeseen, käyttää uusiutuvaa lämmönlähdettä, sertifioitua metsäteollisuuden biohaketta sekä tuottaa kahden aurinkosähkövoimalan avulla itselleen energiaa. Vuodesta 2015 Tampere-talo on jäähdytetty ympäristöystävällisesti Näsijärven syvänteiden viileällä vedellä. – Tampereen Sähkölaitos on ollut meille merkittävä kumppani tällä matkalla, ja Tampereen kaukojäähdytysverkon järjestyksessään ensimmäinen sopimus on meillä, Koivisto kertoo. Vuonna 2014 Tampere-talo sai uuden merkistön mukaisen Joutsenmerkin ensimmäisenä pohjoismaisena kongressitalona. Merkin uudistuessa ensi vuonna talo on jälleen mukana kehitystyössä kriteeristön lausuntaryhmässä. Katto ympäristön kannalta keskeisessä roolissa Kiinteistöpäällikkö Marko Koivisto rohkaisee muitakin toimimaan ympäristöä säästäen ja kertoo esimerkkinä, miten paljon ympäristölle hyviä ratkaisuja saa luotua yhdelle katolle. – Kiinteistön katto jää usein hyödyntämättä, vaikka se voisi olla todella isossa roolissa. Meillä on katolla ilmaa puhdistava pinnoite, kaksi aurinkovoimalaa, kasvihuone ja neljä yhdyskuntaa mehiläisiä, Koivisto kertoo. Katon peruskorjauksen yhteydessä materiaaliksi valittiin Suomessa poikkeuksellinen vaalea noxite-pinnoite, joka puhdistaa ilmasta typen oksideja. – Katollamme on yli 7 000 neliötä huopakermiä, joka puhdistaa ilmasta typen oksideja enemmän kuin henkilökunnan vuotuinen työmatkaliikenne aiheuttaa, Koivisto kertoo. Lisäksi vaalea kate vähentää kiinteistön jäähdytystarvetta. Koivisto harmittelee, ettei sen käyttö ole yleistynyt. Kaukojäähdytykseen liittymisen myötä katolta poistettiin isot lauhdutinyksiköt ja saatiin tilaa kasvihuoneelle. Kasvihuoneen rakentamista edelsivät kaupunkiviljelykokeilut pihamaalla vastuullisuustyöstä vuonna 2019 PRO-palkinnolla palkitun keittiöpäällikkö Juhana Paturin johdolla. – Kun oivalsimme, että mittakaava voisi olla viljelylaatikoita isompi, päätimme toteuttaa Juhana Paturin haaveen kasvihuoneesta. Kyseessä on Tampereen talousalueen ainoa kattokasvihuone, jonka satoa hyödynnetään lähiruokana omassa ravintolassa. Sadon rooli on merkittävä satokauden loppupuolella, ja Korpikuusikon Hunajan Teemu Aittamaa. kasvihuoneesta on tullut suosittu käyntikohde, Koivisto kertoo. Paturin kädenjälki näkyy kasvihuoneessa, jossa on monta erikoisuutta, muun muassa kumppani Biolanin kasvualustaksi tuomat biohiili ja rahkasammal. Lisäksi kasvihuone on varustettu ilmalämpöpumpulla, joka pidentää kasvukautta molemmista päistä. Kasvihuone on ollut myös tutkimushanke: erikoisvalmisteisten eristelasien ansiosta ei tarvita varjostuksia. – Sitten ovat vielä alivuokralaisemme, 200 000 mehiläistä. Pölyttäjät ovat vaarassa hävitä kaupunkien keskustoista, joten myös tässä on ekologinen näkökulma: 2,5 kilometrin lentosäteellä liikkuvat mehiläiset pölyttävät koko keskusta-alueen kukkivat kasvit. Satomme paljastaa, että mehiläisillä on paljon syötävää, kuulemma harvoin saadaan tällaista tuottoa, Koivisto kertoo. Hunajaa riittää ravintolan käyttöön ja myyntiin, ja mehiläisvahasta tehdään muun muassa huulirasvaa. Isossa talossa on tehty paljon muitakin teknisiä uudistuksia ja kokeiluja. – Seuraamme kokonaisenergiatehokkuutta ja etsimme koko ajan uusia ratkaisuja hyödynnettäviksi. Kokonaistaloudellisuus ja elinkaariajattelu ovat sysääviä voimia, Koivisto summaa. Nyt kun hiilineutraaliudesta puhutaan paljon, Tampere-talo voi jälleen kerran näyttää mallia. – Olemme olleet 2020 lähtien hiilineutraali koko korttelin voimin. Moni vielä tavoittelee sitä, ja on hienoa olla matkalla. Matkaa joutuu kuitenkin juoksemaan, jos vasta nyt lähtee liikkeelle. Yhteinen tavoite on päästä keinolla tai toisella hiilineutraaliuteen, Koivisto sanoo. Vastuullisuuden kolmijalka Tampere-talo on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelmaan, jossa sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristövastuu kuuluvat yhteen. Koivisto näkee, että talo on hyvin ajassa mukana ja jo pitkällä vastuullisuuden matkalla. Vastuullisuus on oleellinen osa talon viestiä, jonka tavoitteena on innostaa muitakin. – Olemme suunnannäyttäjä, emmekä ole kitsaita ideoistamme. Maapallo on meidän kaikkien yhteinen – jos me voimme tehdä jotain, muutkin pystyvät. Ympäristö ja vastuullisuus ovat juttuja, joita jokaisen kannattaa tukea. Ku va : Je nn i Ru ots alo Tampere-talo_addu_Evento121.indd Kaikki sivut Tampere-talo_addu_Evento121.indd Kaikki sivut 2.3.2021 14.33 2.3.2021 14.33
M A I N O S M A I N O S K iinteistöpäällikkö Marko Koivisto tuntee Tampere-talon koko elinkaaren. Hän on avainhenkilö myös hiilineutraalin kiinteistön luomisessa, jonka myötä Tampere-talo muodostaa hiilineutraalin korttelin yhdessä viereen rakentuneen Courtyard by Marriott Tampere City -hotellin kanssa. Koivisto kertoo, että havahtuminen ympäristöasioihin tapahtui käytännössä heti talon valmistuttua vuonna 1990. Tampere-talosta tuli vuoden 2019 lopussa hiilineutraali kiinteistö, jossa voi helposti järjestää hiilineutraalin tapahtuman. Millaiset valinnat ovat johtaneet kongressitalon suunnannäyttäjäksi ympäristökysymyksissä? Tampere-talo vastuullisuuden edelläkävijänä – katon täydeltä ympäristöystävällisiä ratkaisuja – Meillä oli jo vuonna 1992 ympäristöohjelma. Olimme edelläkävijä: se oli mahdollisesti maailman ensimmäinen virallinen ympäristöohjelma. Talon käyttöpäällikkö Raimo Putkonen ja kongressipäällikkö Anja Aarnio olivat hyvin aktiivisia ja haastoivat kongressitalojen maailmanjärjestöä AIPC:tä: pitäisikö kongressitalojen olla suunnannäyttäjiä, Koivisto kertoo. Ympäristöajattelua vauhditti omalta osaltaan 90-luvun alun lama, joka pakotti miettimään, miten uusi hieno rakennus voisi olla vähemmän kuluttava. – Energiansäästö oli yksi kannattavuuden palanen. Olemme vähentäneet energiankulutuksemme lähes puoleen vuodesta 1991, vaikka samaan aikaan talo on kasvanut tuhansilla neliöillä. Vuonna 2019 talon energialuokka nousi E:stä C:hen, mikä on tämän ikäiselle rakennukselle kova luokitus, Koivisto kertoo. Hiilineutraali tapahtuma – luotettavasti ja läpinäkyvästi Tampere-talo on jo luonut hiilineutraaleja kuluttajaja yritystuotteita. Ensimmäiset hiilineutraalit yritystapahtumat on järjestetty, samoin ensimmäinen hiilineutraali yleisötapahtuma, klassisen musiikin festivaali, on lanseerattu. – Vastuullisuus on nykyään tärkeässä roolissa yritysten arvoissa, ja valitsemalla Tampere-talon kaltaisen vastuullisen kumppanin asiakas saa tukea omille arvoilleen. Tapahtuman hiilijalanjäljen kompensointi ei enää ole kallista, kun meillä on kaikki jo kunnossa kiinteistön puolelta ja asiakasliiketoimintaan soveltuvat tuotteet, kiinteistöpäällikkö Marko Koivisto rohkaisee. Tapahtuman hiilineutraaliuteen vaikuttavat muun muassa osallistujien matkustaminen, hotelliyöpymiset ja tilaisuuden ruokavalinnat. Kaikille tekijöille jyvitetään laskennassa osuudet. Laskennan perusteella määritetään tilaisuuden hiilijalanjälki, joka kompensoidaan istuttamalla taimia Tampere-talon hiilinieluun Lempäälässä. Metsäalueen istutus joutomaalle alkoi toukokuun 2020 lopulla. Sadan vuoden sopimus kertoo pitkäjänteisyydestä. – Toteutamme hiilineutraalit tapahtumat yhteistyössä Puuni Oy:n kanssa, jonka valinta kumppaniksi oli helppo – heidän toimintansa on aidosti läpinäkyvää. Taimien istutuksella kompensoimme sitä, mitä ei muuten saa nipistettyä, tarvittaessa myös oman liiketoimintamme osalta, Koivisto kertoo. Hän toteaa, että Puuni toivottaa tervetulleeksi katsomaan, miten metsä kasvaa. – Päästökompensaatioista ja siitä, puhdistetaanko niillä vain omaatuntoa, keskustellaan paljon, mutta tässä teoria kohtaa käytännön – asiakkaamme voivat halutessaan mennä paikan päälle katsomaan, miten yhteinen metsämme kasvaa, Koivisto ynnää. Suomen Jazzliiton toiminnanjohtaja Maria Silvennoinen kertoo, että asiakkaan näkökulmasta kompensaatio on helppo toteuttaa. – Järjestimme sääntömääräisen syyskokouksemme Tampere-talossa syksyllä 2020. Järjestelyvaiheessa Tampere-talo tiedusteli kiinnostustamme tilaisuuden hiilijalanjäljen kompensointiin, ja koska ekologinen vastuullisuus on yksi arvoistamme, tartuimme mahdollisuuteen. Tampere-talon laskelmiin perustuva kompensaatiohinta oli yllättävän kohtuullinen, enkä usko sen muodostuvan kynnyskysymykseksi minkään kokoiselle organisaatiolle. Asiakkaalle tilaisuuden kompensaatiota ei olisi voitu tehdä helpommaksi Tamperetalon hoitaessa kaiken työn. Kompensaatiomahdollisuus tuo ehdottomasti lisäarvoa tapahtumien järjestämiseen ja sai paljon positiivista palautetta myös jäsenistöltämme! Koivisto kertaa isoja askelia: Tamperetalo on siirtynyt sähkönkäytössä koskivoimaan eli täysin uusiutuvaan sähkönlähteeseen, käyttää uusiutuvaa lämmönlähdettä, sertifioitua metsäteollisuuden biohaketta sekä tuottaa kahden aurinkosähkövoimalan avulla itselleen energiaa. Vuodesta 2015 Tampere-talo on jäähdytetty ympäristöystävällisesti Näsijärven syvänteiden viileällä vedellä. – Tampereen Sähkölaitos on ollut meille merkittävä kumppani tällä matkalla, ja Tampereen kaukojäähdytysverkon järjestyksessään ensimmäinen sopimus on meillä, Koivisto kertoo. Vuonna 2014 Tampere-talo sai uuden merkistön mukaisen Joutsenmerkin ensimmäisenä pohjoismaisena kongressitalona. Merkin uudistuessa ensi vuonna talo on jälleen mukana kehitystyössä kriteeristön lausuntaryhmässä. Katto ympäristön kannalta keskeisessä roolissa Kiinteistöpäällikkö Marko Koivisto rohkaisee muitakin toimimaan ympäristöä säästäen ja kertoo esimerkkinä, miten paljon ympäristölle hyviä ratkaisuja saa luotua yhdelle katolle. – Kiinteistön katto jää usein hyödyntämättä, vaikka se voisi olla todella isossa roolissa. Meillä on katolla ilmaa puhdistava pinnoite, kaksi aurinkovoimalaa, kasvihuone ja neljä yhdyskuntaa mehiläisiä, Koivisto kertoo. Katon peruskorjauksen yhteydessä materiaaliksi valittiin Suomessa poikkeuksellinen vaalea noxite-pinnoite, joka puhdistaa ilmasta typen oksideja. – Katollamme on yli 7 000 neliötä huopakermiä, joka puhdistaa ilmasta typen oksideja enemmän kuin henkilökunnan vuotuinen työmatkaliikenne aiheuttaa, Koivisto kertoo. Lisäksi vaalea kate vähentää kiinteistön jäähdytystarvetta. Koivisto harmittelee, ettei sen käyttö ole yleistynyt. Kaukojäähdytykseen liittymisen myötä katolta poistettiin isot lauhdutinyksiköt ja saatiin tilaa kasvihuoneelle. Kasvihuoneen rakentamista edelsivät kaupunkiviljelykokeilut pihamaalla vastuullisuustyöstä vuonna 2019 PRO-palkinnolla palkitun keittiöpäällikkö Juhana Paturin johdolla. – Kun oivalsimme, että mittakaava voisi olla viljelylaatikoita isompi, päätimme toteuttaa Juhana Paturin haaveen kasvihuoneesta. Kyseessä on Tampereen talousalueen ainoa kattokasvihuone, jonka satoa hyödynnetään lähiruokana omassa ravintolassa. Sadon rooli on merkittävä satokauden loppupuolella, ja Korpikuusikon Hunajan Teemu Aittamaa. kasvihuoneesta on tullut suosittu käyntikohde, Koivisto kertoo. Paturin kädenjälki näkyy kasvihuoneessa, jossa on monta erikoisuutta, muun muassa kumppani Biolanin kasvualustaksi tuomat biohiili ja rahkasammal. Lisäksi kasvihuone on varustettu ilmalämpöpumpulla, joka pidentää kasvukautta molemmista päistä. Kasvihuone on ollut myös tutkimushanke: erikoisvalmisteisten eristelasien ansiosta ei tarvita varjostuksia. – Sitten ovat vielä alivuokralaisemme, 200 000 mehiläistä. Pölyttäjät ovat vaarassa hävitä kaupunkien keskustoista, joten myös tässä on ekologinen näkökulma: 2,5 kilometrin lentosäteellä liikkuvat mehiläiset pölyttävät koko keskusta-alueen kukkivat kasvit. Satomme paljastaa, että mehiläisillä on paljon syötävää, kuulemma harvoin saadaan tällaista tuottoa, Koivisto kertoo. Hunajaa riittää ravintolan käyttöön ja myyntiin, ja mehiläisvahasta tehdään muun muassa huulirasvaa. Isossa talossa on tehty paljon muitakin teknisiä uudistuksia ja kokeiluja. – Seuraamme kokonaisenergiatehokkuutta ja etsimme koko ajan uusia ratkaisuja hyödynnettäviksi. Kokonaistaloudellisuus ja elinkaariajattelu ovat sysääviä voimia, Koivisto summaa. Nyt kun hiilineutraaliudesta puhutaan paljon, Tampere-talo voi jälleen kerran näyttää mallia. – Olemme olleet 2020 lähtien hiilineutraali koko korttelin voimin. Moni vielä tavoittelee sitä, ja on hienoa olla matkalla. Matkaa joutuu kuitenkin juoksemaan, jos vasta nyt lähtee liikkeelle. Yhteinen tavoite on päästä keinolla tai toisella hiilineutraaliuteen, Koivisto sanoo. Vastuullisuuden kolmijalka Tampere-talo on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelmaan, jossa sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristövastuu kuuluvat yhteen. Koivisto näkee, että talo on hyvin ajassa mukana ja jo pitkällä vastuullisuuden matkalla. Vastuullisuus on oleellinen osa talon viestiä, jonka tavoitteena on innostaa muitakin. – Olemme suunnannäyttäjä, emmekä ole kitsaita ideoistamme. Maapallo on meidän kaikkien yhteinen – jos me voimme tehdä jotain, muutkin pystyvät. Ympäristö ja vastuullisuus ovat juttuja, joita jokaisen kannattaa tukea. Ku va : Je nn i Ru ots alo Tampere-talo_addu_Evento121.indd Kaikki sivut Tampere-talo_addu_Evento121.indd Kaikki sivut 2.3.2021 14.33 2.3.2021 14.33
BISNEKSEN YTIMESSÄ ”Olen ylpeä siitä, kuinka nopeasti tapahtumajärjestäjät lähtivät kokeilemaan uutta teknologiaa.” SVV:llä on Helsingin Messukeskuksessa kolme studiota, joista kahdessa green screen -tausta. Kolmas on iso halli, jolla Valentina Voronovan mukaan varaudutaan jo hybriditapahtumien tekoon. 18 1–2/2021
TEKSTI JUHA PELTONEN KUVAT EEMELI SARKA VIRTUAALIN JÄLKEEN TULEE HYBRIDI Tapahtumajärjestäjät voivat hyödyntää virtuaalitapahtumien kuvavirtaa myös striimauksen jälkeen. Hybriditapahtumien mahdollistuessa se on keino rahoittaa budjettien väistämätön kasvu. 1–2/2021 19
K orona on muuttanut Valentina Voronovan työnkuvaa Suomen Videoviestintä SVV:llä tuntuvasti. Myyntipäällikkö on virtuaalitapahtu mien tuotannossa paljon enemmän apuna kuin aiemmin, jolloin hänen vastuullaan oli paikan päällä järjestettäviä messuja ja koulutuksia. – Aika usein asiakkaat tulevat meille nyt suoraan, eikä heillä ole tietoa, millainen alusta sopii juuri heidän online-tapahtumalleen parhaiten. Jos välissä on tapahtumatoimisto, on sillä yleensä myös jokin suositus alustasta, tai toimisto voi pyytää vinkin av-yritykseltä, Voronova kertoo. Messukeskuksen tytäryhtiö SVV on toteuttanut korona-aikana jo yli sata tapahtumastriimia. Kyseessä on uusi palvelu, joka on aloitettu vasta korona-aikana. – Se toimii tosi hyvin, ja jää osaksi tulevaisuuden palveluita, kun koronan jälkeen hybriditapahtumat tulevat taas mahdollisiksi, Voronova sanoo. Hän uskoo, että hybriditapahtumat, joihin voi osallistua sekä paikan päällä että etäyhteydellä, ovat koronan jälkeisen ajan suunta. Korona on pakottanut koko toimialan digiloikkaan. – Olemme vielä siinä prosessissa, miten voimme järjestää elämyksellisiä virtuaalitapahtumia. Samaan aikaan pitää kuitenkin jo miettiä ensi syksyä ja ensi vuotta, eli miten järjestämme hybriditapahtumia. Periaatteessa se tarkoittaa tuplatyötä tapahtuman järjestäjille, kun tapahtuma pitää suunnitella sekä paikalla että verkossa toimivaksi ja varmistaa, että molemmat yleisöt on otettu huomioon. Koronan aikana osa tapahtumayleisöstä on jäänyt kaipaamaan paikan päällä osallistumista, osa on huomannut kotonakin katsottavan sisällön toimivan. – Tietenkin järjestämme face-to-face tapahtumia heti, kun se on mahdollista, mutta digielementti jää pysyväksi, Voronova ennustaa. Uusi formaatti tuonut uusia ajatuksia Koronan pakottama digiloikka on vapauttanut tapahtuma-alalle paljon luovuutta, kun perinteiset tapahtumat on pitänyt siirtää virtuaalisiksi. – Monet asiakkaat ovat sanoneet tehneensä jotakin tapahtumaa monta vuotta samalla tavalla. Korona on ollut syy, ja tietysti pakkokin, tehdä eri tavalla. Uusi formaatti tuo aina jotakin uutta. Voronova sanoo olevansa ylpeä siitä, kuinka nopeasti tapahtumajärjestäjät lähtivät kokeilemaan uutta teknologiaa. Virtuaalisuus ei kuitenkaan vähennä tapahtuman tarvitsemaa työmäärää. Hänellä on pitkä check list alkukeskusteluihin asiakkaiden kanssa. – Usein ajatellaan, että online-tapahtuma on helpompi tehdä kuin f-to-f, mutta se ei ole totta. Paikan päällä järjestettävän tapahtuman agendaa ei voi suoraan kopioida virtuaalitapahtumaksi. Online-tapahtumassa osallistujille näkyviä elementtejä ovat vain kuva ja ääni. Siksi visuaalisuus on todella tärkeää. Esimerkiksi miten tapahtuma alkaa, käytetäänkö taustamusiikkia, mikä on ensimmäinen kuva ja millä tavalla esitellään puhujat, Voronova luettelee. ”Virtuaalisuus ei vähennä tapahtuman tarvitsemaa työmäärää.” Hybriditapahtuman järjestäminen on kalliimpaa kuin paikan päällä tai pelkästään virtuaalisesti tapahtuvan. BISNEKSEN YTIMESSÄ 20 1–2/2021
Virtuaalitapahtumassa on myös oltava taukoja. Myös tauko-ohjelma on ennalta suunniteltava; näytetäänkö tauoilla mainosvideoita, vaihdetaanko studion kalusteet vai onko osallistujille ohjattu jumppatuokio. Käytännössä SVV tekee tapahtumalle ”ajolistan” asiakkaalta saadun ohjelmaluonnoksen perusteella. Siitä selviää, mitä online-yleisölle näkyy vaikkapa juontajan ollessa lavalla, mitä hänen poistuessaan ja mitä silloin, kun seuraavaa puhujaa odotellaan kameran eteen. Yhtiöllä on Helsingin Messukeskuksessa kolme studiotilaa, joista kahdessa on niin sanottu vihreä tausta eli taustakuvaksi voi laittaa minkä tahansa still-, videotai animoidun kuvan. – Kolmas studio on iso halli, jossa voidaan järjestää isot onlineja hybriditapahtumat, koska ajattelemme jo seuraavaa steppiä, Voronova kertoo. SVV tekee paljon kansainvälisiä konferensseja ja isoja messuja, joten käytössä oleva tekniikkakin on laadukasta. Tekniseen tuotantoon markkinoilla on paljon palveluntarjoajia. Asiakkaan valittavaksi jää, kuinka korkealaatuinen tuotanto halutaan. Voronovan mukaan kuvaja äänitekniikan laatu näkyy myös online-tapahtumien osallistujille. Monikameratekniikalla pienryhmän paneelikeskustelu on kiinnostavampi seurata kuin yhdellä kiinteällä kameralla. – Samoin datateknikon ammattitaito on tärkeässä roolissa virtuaalitapahtumissa. Hän miksaa osallistujille näkyvää kuvasignaalia; vaihtaa taustakuvia ja tuo etäpuhujat mukaan. Meillä on oma tapamme varmistaa etäpuhujien nettiyhteys ja testata se etukäteen. Alusta tarpeen mukaan Virtuaalitapahtuman alusta on periaatteessa mikä tahansa nettisivu, jolle tapahtuma striimataan. Se voi olla vaikka tapahtumajärjestäjän oma web-sivu. Tarkoitukseen suunnitellut alustat tuovat lisää mahdollisuuksia varsinkin vuorovaikutukseen, verkostoitumiseen ja sponsorointiin. Tarpeen määrittää tapahtuman tavoite, eli miksi ja kenelle tapahtuma järjestetään. Siitä riippuu, millaisia vuorovaikutusmahdollisuuksia tarvitaan; onko oltava chat, ryhmäkeskustelu tai kyselymahdollisuus. – Kun tiedetään nämä ja tapahtuman budjetti, järjestäjä valitsee alustan ja kumppanin, Voronova neuvoo. Jos järjestäjä tekee yhteistyötä suoraan avyrityksen kanssa, täytyy ottaa huomioon myös järjestäjän oma resursointi. Onko esimerkiksi tapahtuman moderoija ja studion ohjaaja talon omaa väkeä, vai kutsutaanko heidät paikalle ostopalveluna? Erilaisia tapahtuma-alustoja on listattu esimerkiksi eventmanagerblog.com-sivustolla. Niitä on satoja, puolen tusinaa suomalaistakin. Käytetyimpien kotimaisten kärjessä ovat Brella, Prospectum ja Liveto. SVV:n väkeä on koulutettu käyttämään muutamaa alustaa, mikäli asiakas haluaa ostaa heiltä myös alustan konfiguroinnin ja moderoinnin. Tapahtuma-alustan voi ottaa käyttöön kertaluonteisesti tai kuukausimaksulla, hinnoittelumalleja on paljon. – Ei ole ideaalialustaa, vaan aina pitää ottaa kohderyhmä huomioon. Mikä on heille tutuin työkalu, ja millainen on osaamisen taso, Voronova toteaa. Tapahtuma-alustat eivät yleensä edellytä osallistujilta sovellusten lataamisia, vaan toimivat selaimessa linkin kautta. Maksullisissa tapahtumissa salasana tai henkilökohtainen 1–2/2021 21
kirjautumislinkki toimii pääsylippuna, mutta kirjautumista saatetaan edellyttää ilmaistapahtumienkin yleisöltä. Ainakin nimen ja sähköpostiosoitteen antamalla voi osallistua tapahtuman keskusteluareenoille omalla nimellään. Online-tapahtumasta paljon dataa Kirjautumisen ansiosta online-tapahtuman järjestäjällä on käytössään paljon dataa alkaen siitä, kuka on oikeasti osallistunut tapahtumaan. Jos alustalla on eri sessioita eli tapahtumalavoja samaan aikaan, suosituimmat ohjelmanumerot ja puhujat on helppo todeta. Myös sponsoreilla on mahdollisuus nähdä todelliset kontaktimääränsä. – Virtuaalitapahtumasta dataa saa monipuolisemmin kuin paikan päällä järjestettävästä, mutta alustat kehittyvät koko ajan. Nyt jo mietitään, miten vastaavaa voisi kerätä f-to-t tapahtumissa. Sovelluksessa voi olla erilaisia crowd control -toiminnallisuuksia, joista näkee esimerkiksi suosituimman alueen karttakuvalla, tai jolla näytteilleasettajat voivat kerät liidejä. Uskon, että teknologia mullistaa myös messuja ja muita f-to-f tapahtumia. Tapahtuma-alustojen erot liittyvät tällä hetkellä vuorovaikutustapoihin. Osa on supersimppeleitä, joissa on vain striimi-ikkuna ja chatti. Sellaiset ovat helppoja kenen tahansa käyttää. – Jos kyseessä on enemmänkin koulutus, ja halutaan vuorovaikutuksen toimivan vain moderoidun chatin ja kyselyn kautta, sellainen toimii ihan hyvin. Mutta jos tapahtuman päätavoite on verkostoituminen, ovat siihen liittyvät toiminnallisuudet tärkeitä. Kannattaa tutkia, ovatko ne tekoälyohjattuja, ja miten hyvin ne palvelevat verkostoitumista, Voronova sanoo. Osassa alustoista on videoryhmäkeskustelu, jossa voi olla omilla mikrofoneillaan ja kameroillaan kymmeniä osallistujia, ja vielä useampi voi kommentoida chatin kautta. Videokeskustelu voi olla myös kahdenvälinen. Alusta liittää yhteen samoja avainsanoja ilmoittaneet, tapahtuman ohjelman kannalta sopivana ajankohtana. Budjetit paisuvat Kun korona joskus hellittää, osa yleisöstä haluaa osallistua tapahtumiin edelleen etänä, osa paikalla. Eri ihmistyypit preferoivat erilaisia osallistumistapoja esimerkiksi verkostoitumisessa: – Toiset saavat energiaa kasvokkain tapaamisista, toiset ovat rohkeampia verkossa. Hybriditapahtuma tarkoittaa tapahtumajärjestäjälle kasvavaa työmäärää ja sitä kautta paisuvaa budjettia, mutta myös mahdollisuutta lisätuloihin. – Järjestäjä voi myydä luentoja ja puheenvuoroja tapahtuman aikana reaaliajassa striimattuina, tai on demand -palveluna tapahtuman jälkeen. Niitä voi käyttää myöhemmin myös seuraavan tapahtuman markkinoinnissa. Kun luentojen ja muiden puheiden laatutasoa halutaan nostaa, ne voidaan kuvata ja editoida jo etukäteen, ja ajaa tapahtuman striimiin. Yhtä helppo niitä on myydä yleisöille myöhemminkin. Voronovan mielestä tapahtumajärjestäjien kannattaa miettiä yhteistyössä näytteilleasettajien ja sponsoreidensa kanssa, miten tapahtuman striimauksessa kuvattua materiaalia voidaan hyödyntää paremmin. – Se kannattaa tehdä kaikessa rauhassa nyt, jotta on valmiina sitten, kun hybriditapahtumat tulevat. Tapahtumia myös tapahtumajärjestäjille Pietarista kotoisin oleva Valentina Voronova tuli Suomeen opiskelijaksi Kuopioon. Sosiaa lialan opinnoista huolimatta hän päätyi ensin seitsemäksi vuodeksi myymään ja kehittämään kuopiolaisen Data Prisman tapahtumahallintajärjestelmää. SVV:llä on vierähtänyt jo kolme ja puoli vuotta, joten hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus tapahtuma-alalta. Yhtä kauan hän on järjestänyt tapahtumia myös vapaa-ajallaan. Ne liittyvät irlantilaiseen tanssiin, jota hän harrastuksenaan opettaa. – On ihanaa, että sama intohimo ja intressi toteutuu vapaa-ajalla ja työn kautta, Voronova sanoo. Korona-aika on yhdistänyt myös tapahtumajärjestäjiä. – Olen itse osallistunut useisiin online-tapahtumiin, joissa puhutaan alan tulevaisuudesta. On hienoa, että myös meidän alan ihmisille on mahdollisuuksia verkostoitua ympäri maailmaa. Yksi verkostoitumisen kanava on MPI Finland (Meeting Professionals International), jonka presidenttinä Voronova toimi viime vuoden. Hän kuvailee presidenttiyden olleen kuin toinen työ päivätyön rinnalla. – MPI on järjestänyt hybriditapahtumia omille jäsenilleen USA:ssa jo vuonna 2016. Jäsenenä olen saanut paljon tukea koronan aikana ja pystynyt tutustumaan uusiin ihmisiin ympäri maailmaa. Haastava aika on tuonut ammattilaiset yhteen ja näyttänyt, miten paljon voi oppia verkoston kautta, Voronova kertoo. BISNEKSEN YTIMESSÄ ”Ihmiset preferoivat erilaisia tapoja verkostoitumisessa.” 22 1–2/2021
Liiketoiminnan tekohengitystä Koronapandemian aiheuttama poikkeustila tyhjensi Helsingin Messukeskuksen isot hallit, kokoustilat, ravintolat ja läheisen hotellin. Isojen yhtiökokousten, kongressien ja messujen tilalle on etsitty korvaavaa toimintaa – jopa yllättävistä asioista. HELSINGIN MESSUKESKUKSEN muutamasta esimiehestä, projektija myyntipäälliköstä koostuvan kriisiryhmän on pitänyt kiireisenä mitä erilaisimmat työt. Eteen on tullut tehtäviä, kuten lounassalaattien hakua asiakkaille ja pulpettien desinfiointia, jotka eivät katso titteliä. – Poikkeusaika on opettanut näkemään konkreettisesti palveluketjun kulun ja sujuvuuden alusta loppuun asti. Teemme työtä asiakkaan eteen isolla sydämellä, kertoo Messukeskuksen liiketoimintajohtaja Kristina von Konow. Ideoita uuden liiketoiminnan etsimiseen tarvitaan kipeästi. Messukeskuksessa on järjestetty poikkeustilan aikana lukuisia virtuaalitilaisuuksia ja muutamia isompia hybriditapahtumakin. Niihin osallistui paikan päällä 50–250 osallistujaa. Toukokuun 2021 lopussa on tarkoitus järjestää pitkän tauon jälkeen isompi kongressi hybridinä. – Mikäli nykyiset kuuden henkilön rajoitukset poistuvat siihen mennessä, von Konow tarkentaa. Syyskuusta lähtien Messukeskuksen parkkihallissa on tehty Mehiläisen koronavirustestauksia. Marraskuussa testauspaikkoja laajennettiin, kun HUS:in drive in -testauspisteet rakennettiin halli 7:ään. Helmikuusta lähtien Messukeskus on toiminut Helsingin kaupungin koronavirusrokotuspisteenä. Haastatteluhetkellä rokotuksia annettiin päivässä noin 400 riskiryhmäläiselle ja vanhukselle. Helsingin yliopiston ja Laurea-ammattikorkeakoulun pääsykokeet olivat syksyn 2020 järjestettävistä tapahtumista mittavimmat. Kaikkiaan lähes 5 000 oppilaskokelasta suoritti pääsykokeet Messukeskuksen tiloissa. Se edellytti muun muassa puolentoista metrin turvavälin varmistamista, riittävän määrän käsidesejä ja kulkujärjestelyjä. – Touko–kesäkuussa 2021 on tulossa Helsingin yliopiston ja Laurean pääsykokeet, jotka täyttävät lähes kaikki hallimme. Olemme suunnitelleet pulpetit niin, että ne sijoittuvat kahden metrin turvavälein. Pulpetit rakentaa osittain Messukeskuksen oma rakennuspalvelu, joka on rakentanut myös koronatestaukseen ja -rokotukseen tarkoitetut kopit. Nykyisten rakenteiden hinnoittelussa on käytetty pohjana vastaavaa tasoa kuin messukoppien hinnoittelussa. – Asiakas tilaa kopin vain pidemmäksi aikaa. Me teemme asiakkaille tilat täysin valmiiksi tietokonevalmiuksia myöten ja varmistamme, että käytössä on riittävä määrä wcja pukutiloja. Tiloissa kulkevien ihmismäärien ohjaamiseen on työllistetty jonkin verran palveluvastaavia. SOL siivoaa tiloja asiakkaan toivomusten mukaan. Securitaksen vartijat ovat varmistaneet, että mahdolliselta satunnaiselta häiriköinniltä vältytään. Heidän tehtävänään on myös vartioida arvokkaita rokotteita. Yhteistyötä viereisen hotellin kanssa on tehty niin, että henkilöstöä käytetään ristiin. – Ei ole järkevää, että kolmen asiakkaan tähden pidetään useita henkilöitä työvuorossa. Vastaanottovirkailijat hoitavat pienten kokousten asiakkaat hyvässä yhteistyössä kanssamme. Padel-kentät ylittivät uutiskynnyksen Helmikuussa uutisoitiin, että Messukeskus avaa kahdeksan liikuteltavaa, itsenäisinä yksikköinä toimivaa padel-kenttää. Kolme kenttää on vielä tulossa. Useampi padel-yrittäjä oli yhteydessä Messukeskukseen. Se kertoo lajin suosion kasvusta. – Nelinpelinä toimivaan lajiin ei tarvita huippukuntoa tai -taitoa, ja silti saa hyvän pelin aikaiseksi, von Konow kertoo. Hän on tavannut padel-kentän laidalla pelaajia, jotka ovat olleet jo vuoden lomautettuna. Jokapäiväinen peli pitää mielen vireänä ja täyttää työstä jäänyttä sosiaalista tyhjiötä. TEKSTI HELI KOIVUNIEMI Padel-yhteistyöhön valikoitui yrittäjäksi Ville Palola, jolla oli rahoitus kunnossa ja valmis suunnitelma. Compass Groupin operoima Café 5 toimii kenttien kassana, ja sinne työllistyi yksi henkilö, joka vastaa kahvilan toiminnasta kenttien kiireisimpinä aukioloaikana. Hanke kiinnosti myös läheistä hotellia. Von Konow kertoo, että Holiday Inn aikoo brändätä yhden kentän nimikkokentäkseen. Nykyinen toiminta saattaa kuulostaa vilkkaalta. Se on kuitenkin vain liiketoiminnan tekohengitystä. Yksi kolmipäiväinen kongressi tuo kolme kertaa enemmän tilavuokraa kuin kuukauden padel-vuokra. Kongressien lisäpalvelut, kuten tekniikka, ravintola ja majoitus, kasvattavat sekä Messukeskuksen että sen ympärillä toimivien tahojen liiketoimintaa merkittävästi. Rokotusmäärät ratkaisevat syksyn tilanteen Pandemian aiheuttaman poikkeustilanteen edetessä messujen näytteilleasettajat ja yhteistyökumppanit tulivat yhä varovaisemmiksi. Tilat olisivat Messukeskuksen mukaan sallineet virusturvallisen toiminnan. Moni pelkäsi mainekriisiä. Useita messuja oli lopulta siirrettävä tai peruttava viime hetkellä, osittain siitä syystä, että näytteilleasettajat halusivat siirtää messuja myöhempään ajankohtaan. – Viranomaisten päätökset tulevat kaksi viikkoa aikaisemmin, mikä vaikeuttaa tapahtumien järjestämistä. Henkilöstö tekee jo ohjelman, suunnittelee ja piirtää osastot ja hoitaa markkinoinnin hyvissä ajoin ennen tapahtumaa. Kuukautta ennen tapahtumaa on tehty 70 prosenttia työstä, von Konow harmittelee. Messukeskuksessa uskotaan – ja toivotaan, että syksyllä tapahtumatuotanto saataisiin jo normalisoitua. Elokuu käynnistyy Kongressimessuilla, sitten on Habitare-messut ja Nordic Business Forum. – Rokotustilanteen eteneminen on ratkaisevassa roolissa syksyn tapahtumien kannalta. Rokotettujen määrän hidas kasvu näyttää huolestuttavalta, von Konow toteaa. EE M EL I SA RK A 1–2/2021 23
ILMIÖ 24 1–2/2021 Kun fyysisten tapahtumien järjestämisestä tuli mahdotonta, moni alan ammattilainen joutui etsimään töitä muualta. Nyt pelkona on, että merkittävä osa ammattitaidosta jää pysyvästi muualle. TEKSTI MAARIT KROK EDESSÄ OSAAJA PULA? IS TO C K.C O M
1–2/2021 25 T ekninen ohjaaja, kuvaaja, ääniteknikko, videotuottaja… Barona Luovan johtaja Jaana Kaarela luettelee ammattiryhmiä, joille on nyt kysyntää. – Suomi taitaa olla niitä huippuja, joilla on aina livetapahtumien tekniikka ja teknologia ollut näkyvää. Teknologiaa on nostettu esille ja onnistuttu tekemään kansainvälisiä huipputapahtumia, Kaarela sanoo. Monipuoliselle teknologiaosaamiselle on nyt tarvetta, kun ihmiset osallistuvat tapahtumiin kotisohvalta käsin. Siirtyminen fyysisistä tapahtumista virtuaalikohtaamisiin tapahtui viime keväänä nopealla aikataululla. Kaarelan mukaan erityisesti yritystapahtumien järjestäjät olivat nopeasti mukana uudessa trendissä. Fyysisten tapahtumien muuttaminen pikaisella aikataululla virtuaalisiksi vaati järjestäjiltä ketteryyttä ja samalla aivan uusien ammattiryhmien rekrytointia. – Silloin kaikki teknologiaosaajat kaivettiin esiin. Alettiin myös kulkea yli ammattiryhmien rajojen, Kaarela sanoo. Tapahtumateollisuuden parissa työskenteleekin tällä hetkellä paljon sellaisia ammattiryhmiä, jotka ovat aiemmin työllistäneet itsensä esimerkiksi television parissa tai IT-taloissa. Kun virtuaalitapahtumiin siirryttiin kertarysäyksellä, on selvää, että syntyi täysin uudenlainen osaajapula. – Kun tapahtuman päivämäärä lyödään lukkoon, joudumme tosi ajoissa varaamaan teknisen ryhmän, jotta varmasti saamme heidät, Kaarela sanoo. Vuoden aikana virtuaalikohtaamisista on tullut meille jo arkea. Monet kuluttavat päivänsä Teamsja Zoom-palavereissa, toiset tapaavat sukulaisiaan ja ystäviäänkin etäyhteyksin. Sekä kuluttajat että tapahtumajärjestäjät haluavatkin nyt erottaa arjen ja juhlan toisistaan. Siksi verkossa odotukset ja vaatimukset verkossa järjestettäville tapahtumille ovat nousseet huimasti. – Monet yritykset lähtivät heti kehittämään alustoja itse ja rekrytoivat devaajatiimejä. Syntyi myös uusia startupeja, Kaarela sanoo. Erilaiset kokemukset rikastuttavat alaa Ravintolaja tapahtuma-ala on perinteisesti mielletty aloiksi, joilla on aina töitä tarjolla. Näin on ollutkin. Kun koronapandemia iski täydellä voimalla ja rajoitukset estivät fyysisten tapahtumien järjestämisen, moni pitkän linjan ammattilainen joutui aivan uudenlaisten haasteiden eteen: Miten hakea töitä? Miten kirjoittaa CV? Miten markkinoida itseään? Tapahtumia järjestetään yhä, mutta ne ovat muuttaneet muotoaan. Samalla osaamisvaatimukset ovat muuttuneet. – Ison virtuaalitapahtuman tuottaminen vaatii aika paljon uutta osaamista. Se vei alkuun enemmän aikaa, että ymmärsi, miten tällainen tuotetaan, Kaarela sanoo. Virtuaalitapahtumien määrän lisääntyessä koulutusta uudenlaisten tapahtumien järjestämiseen on paremmin saatavilla. Toisaalta myös uusi työyhteisö ja uudet työskentelytavat antavat käytännön oppia. Kokemukset virtuaalitapahtumien järjestämisestä rikastuttavat alaa, ja ammattilaisetkin saattavat löytää itsestään uudenlaista potentiaalia. – Eräs teknikko on tehnyt urallaan paljon liveä, rakentanut lavatekniikkaa ynnä muuta. Pandemian myötä hän on työllistynyt suurten yritysten toimistojen muutostöissä, kun yritykset rakentavat esimerkiksi studioita. Kun sitä osaamista saa tuotua takaisin tapahtuma-alalle, tässä on myös paljon mahdollisuuksia, Baronan hotellija ravintola-alan palvelujohtaja Maria Nyman muistuttaa. Kuka tekee tulevaisuuden tapahtumat? Virtuaalitapahtumat työllistävät uusia ammattiryhmiä, mutta moni pitkään alalla töitä tehnyt ei uudesta formaatista hyödy. Töitä ei ole nyt, eikä kukaan tiedä, milloin niitä on seuraavaksi luvassa. – Alan tulevaisuus pelottaa nuoria, Nyman sanoo. Hän pitää kuitenkin tärkeänä, että eri toimijat pitävät yllä positiivista mielikuvaa alasta, jotta ammattitaitoisia tekijöitä löytyy sitten, kun tapahtumabisnes lähtee kunnolla käyntiin. ”Pandemian jälkeen olemme entistä suuremmassa vastuussa siitä, että pitää luoda positiivista kuvaa alasta.”
26 1–2/2021 – On täysin tunnistettu, että osa tulee jäämään muille aloille. Sitten olemme pahemmassa tilanteessa kuin ennen pandemiaa. Pandemian jälkeen olemme entistä suuremmassa vastuussa siitä, että pitää luoda positiivista kuvaa alasta, perehdyttää, kouluttaa ja opastaa, Nyman sanoo. Henkilöstövuokrausyritys Eezy on auttanut monta tapahtuma-alan ammattilaista uusille urille. – Me olemme koettaneet tukea ihmisiä kokeilemaan rohkeasti uutta. Suurin osa niistä, jotka ovat pitkän aikaan tapahtumapuolella työskennelleet, ovat meidän kauttamme työllistyneet suurtalouden ja asiakaspalvelun puolelle, Eezyn palvelutoimialojen myyntijohtaja Juuso Puustinen sanoo. Hän uskoo, että tapahtuma-alaltakin löytyy vetovoimatekijöitä vielä pandemian jälkeenkin. – Jos puhutaan tapahtumatyöntekijöistä, jotka ovat työskennelleet esimerkiksi kesätapahtumissa ja festareilla, niin sinne varmasti palataan. Se on tietynlainen elämäntapa ollut monille, Puustinen kuvailee. Työntekijäkatoa ennakoidaan eniten messutapahtumiin sekä ravintolapuolelle. Nymanin mukaan erityisesti ravintolapuolella alan tulevaisuus huolettaa työntekijöitä ja moni miettii alan vaihtoa. Myös moni asiantuntijatehtävissä ollut tapahtuma-ammattilainen on löytänyt uusia työtehtäviä, mutta liikkuvuus on ollut huomattavasti vähäisempää. – Vaikka vuosi sitten olisi ollut aivan valmis vaihtamaan työpaikkaa, nyt uskallus puuttuu. Jos löytyy vakituinen työpaikka, sitä ei ehkä halua lähteä vaarantamaan, Nyman toteaa. Kaipuu näyttää ja olla näkyvillä Vaikka työtä vastaanottoja ravintolapalveluissa ei ole tällä hetkellä tarjolla, tapahtumakulttuuri elää silti vahvasti – tällä hetkellä tosin virtuaalisena. – Virtuaalitapahtumien tuottajat ja tekniset osaajat ovat keskiössä nyt, kun tapahtumia tehdään valtava määrä. Se on harmillista, että heidän työnsä ei ole niin näkyvää, kun taas livetapahtuma näkyy isosti, Kaarela sanoo. – Meidän pitäisi saada näkyville se, että tapahtumia tehdään paljon. On hirveän hyvä, että postataan somessa, jotta nähdään, että tapahtumateollisuus elää. Siellä tapahtuu valtavasti tälläkin hetkellä, hän jatkaa. Kaarela, Nyman ja Puustinen uskovat, että virtuaalitapahtumat ovat tulleet jäädäkseen, mutta ne eivät syrjäytä fyysisiä kohtaamisia. – Muutos olisi tapahtunut varmaan joka tapauksessa, mutta nyt vahvemmin ja lyhyemmässä ajassa. Silti livet eivät tule katoamaan, vaan nämä tulevat kulkemaan nätisti käsi kädessä. Ihmiset myös kaipaavat kokemuksia livetapahtumista, Nyman sanoo. Jos loppuvuoden tilanne heijastelee tulevaa, pandemian jälkeisissä livetapahtumissa tarvitaan entistä enemmän työvoimaa. Nyman kertoo, kuinka viime vuoden lopulla järjestetyt fyysiset tapahtumat työllistivät aiempaa suuremman määrän ihmisiä. Poikkeusolosuhteissa tarvitaan enemmän hygieniaosaamista ja asiakkaiden ohjausta, mutta ruutujen takana kyyhöttäneet asiakkaat kaipaavat aidosti myös kohtaamisia ja palvelua. – Jos on osallistunut useisiin tapahtumiin verkon kautta, odotukset ovat korkealla. Kaipuu näyttää ja olla näkyvillä on varmasti järjestäjienkin puolelta suurta, Puustinen sanoo. Tapahtuma-alan työllisyyden mittaaminen on hankalaa, sillä työntekijöiden luokittelussa ei ole selkeästi yhdeksi toimialaksi määrittelevää luokittelua. TE-palveluiden luokittelusta ei löydy kategorioita, joissa voi ilmoittautua tapahtuma-alan työn tarjoajaksi tai tapahtuma-alan työntekijäksi, puhumattakaan siitä että tätä osaamista voisi täsmentää vielä tapahtumateollisuuden alatoimialoihin. Systeemissä on siis kehitettävää tältäkin osin.” Maria Sahlstedt, Tapahtumateollisuus ry Alan 20 000 kokoaikaisesta työntekijästä puolet oli ollut lomautettuna. Alan 175 000 työpaikasta lähes 140 000 jäi kokonaan syntymättä. Lähde: Tapahtumateollisuus ry, 09/2020 ”Kaipuu näyttää ja olla näkyvillä on varmasti järjestäjienkin puolelta suurta.” KOMMENTTI
YTIMEKKÄÄSTI TOP 6 tärkeimmät tekijät tulevaisuuden työnantajan valinnassa 1 2 3 4 5 6 Hyvä työilmapiiri Turvattu työpaikka ja vakaat tulevaisuuden näkymät Vaikutusmahdollisuudet työnkuvaan ja työn määrään Mahdollisuus itsenäiseen työhön Työnantajan joustaminen eri elämäntilanteissa Työnantajan hyvä imago ja tunnettuus N: 1 470 LÄ H D E: M M A :N M YY N TI & M A RK KIN O IN TI 20 20 -B A RO M ET RI 95 % MYYNNIN JA MARKKINOINNIN AMMATTILAISISTA Pitää erittäin tai melko tärkeänä, että työnantajan arvot vastaavat tulevaisuudessa omia arvoja. N: 1 468 Vuosien 2020 ja 2021 tapahtumat loistavat Evento Awardsissa 2022! Dokumentoi tapahtumasi nyt ja ilmoita ne mukaan lokakuussa, kun Evento Awards 2022 starttaa. Evento Awards kehittyy ajassa: digiloikka tuo kisaan monia uusia sarjoja. Evento Awards -kilpailu nostaa esiin tapahtuma-alan ammattilaisten osaamista. Palkintoja tavoittelevat omissa sarjoissaan lukijoidemme suosittelemat tapahtumaosaajat ja -paikat sekä tapahtumatoimistot omilla töillään. Seuraava Evento Awards järjestetään vuonna 2022. Kisaan voi ilmoittaa työt vuosilta 2020–2021.
28 1–2/2021 TEKSTI LAURA HUJANEN KUVAT LAURA HUJANEN JA LIVETO Kriisin keskeltä KUMPUAA INNOVAATIOITA Business Finlandin häiriötilannerahoitus on mahdollistanut innovaatioiden syntymisen alan synkästä tilanteesta huolimatta. Uusien ratkaisujen toteuttaminen on vaatinut lisäksi yrittäjien riskinottokykyä, tiimityötä ja omaa rahoitusta. Samalla koronatuet ovat herättäneet ajatuksia alan rakenteiden uudistamisesta. L ivemusiikin asiantuntijayritys AV Pro oy sai Business Finlandin häiriötilannerahoituksen projektille, jossa suunnitellaan uusia palveluita esiintyvien artistien tarpeisiin erityisesti musiikin luomisen ja esittämisen väliseen vaiheeseen. Musiikin tuottaminen on muuttunut AV Pron perustajien, Antti Patrosen ja Ville Häivälän pitkän uran aikana: ennen bändit kasvoivat yhteen treenikämpillä vietettyjen vuosien aikana, kun nykyään esiintyvän artistin albumi luodaan tuottajan kanssa studiossa, ja livebändi astuu kuvioon vasta vision valmistuttua. Patronen korostaakin, että on eri asia luoda musiikkia ja esittää sitä, ja näiden välisen kuilun kuromiseen he haluavat projektillaan tuoda uusia ratkaisuja. – Kun musiikkia tehdään pienessä studios sa tai kotona, se ei ole vielä millään tavalla valmis vietäväksi estradille. Esityskelpoisuuden aikaansaaminen vasta silloin, kun ollaan menossa ensimmäiselle keikalle yhdessä uuden bändin kanssa, ei myöskään palvele ketään, Patronen summaa. Business Finlandin rahoituksella onkin suunniteltu bändeille ja musiikkiproduk tioille räätälöity tuotantotila, jossa studiossa tuotettu musiikki saadaan saman katon alla muunnettua live-esitykseen sopivaan muotoon niin, että se säilyy uskottavana ja artistin alkuperäistä ajatusta palvelevana. – Tämä on studion ja lavan välinen aasinsilta: paikka, josta löytyy artistille, tuottajalle ja bändille tutut elementit, mutta soittohuone on oikean lavan kokoinen. Rakenteellisia muutoksia tarvitaan AV Pron tila ei palvele pelkästään yrityksen omia asiakkaita, vaan siellä on käynyt treenaamassa myös ulkopuolisia artisteja jo viime kesänä ennen rakennustöiden valmistumista. Lisäksi Patronen ja Häivälä näkevät, että tila voisi toimia paikkana, jossa pystytään jakamaan niin omille työntekijöille kuin muille alan toimijoille hyväksi havaittuja käytäntöjä ja kokemuksia. Kesken kiireisen kiertueen ei voida jakaa tietotaitoa kollegoille, mutta keikkalavaa vastaavassa tuotantotilassa se onnistuu. – Meille on tulossa myös AV Prolle oma Youtube-kanava, johon liittyy markkinoinnin lisäksi myös alan koulutuksellinen puoli. Paljon on sellaisia juttuja, joista meillä on firmassa sata vuotta kokemusta, ja paljon siitä kannattaisi jopa jakaa ihan julkisesti. Vaikka koronakriisi on pistänyt livetuotantoihin keskittyvän yrityksen varsinaisen liiketoiminnan täysin jäihin, ei yrittäjäkaksikko ole jäätynyt kiinni jaloistaan. Katse on tiukasti tulevaisuudessa, jossa Häivälä ja Patronen näkevät teknologisen kehityksen lisäksi suuren tarpeen alan rakenteelliselle muutokselle. Heidän mukaansa viihdeja tapahtuma-ala on jäänyt koronakriisissä nuolemaan näppejään, koska kyseessä on vahvasti freelance-pohjainen ala. – Koska jokainen toimija on jonkinasteinen
1–2/2021 29 yrittäjä, ei ole ollut yhteistä edustajaa, joka voisi yhdistää alaa ja suojata iskuilta. Tapahtumateollisuus ry:kin perustettiin vasta, kun ovet olivat jo säpissä, Häivälä toteaa. AV Prolla tehtiin periaatteellinen päätös, että koronakriisin vuoksi ei irtisanota työntekijöitä, ja myös uusia kuukausipalkkaisia tekijöitä on palkattu niin viime kuin tämän vuoden aikana. Riskit tällaisessa taloudellisessa tilanteessa ovat suuret, mutta yrittäjät näkevät alan tietotaidon häviämisen suurempana riskinä. Vaikka Business Finlandin rahoitusta ei ole suoraan käytetty uusiin rekrytointeihin, on sillä rahoitetun suunnittelutyön myötä voitu taata mielekästä tekemistä niin vanhoille kuin uusille työntekijöille. – Olemme halunneet tarjota ihmisille ihan oikean työn, joka johtaa muilla aloilla normaaleihin asioihin kuten urakehitykseen. Oikea työ vaatii myös oikeat työvälineet ja tilat, ja siihen keväällä valmistuva livetreenitila on tarkoitettu. Kohti oikeaa työtä ”Oikea työ” on toistunut keskusteluissa erityisesti alan ulkopuolisten suulla lausuttuna. Alan esittämät vaatimukset riittävistä kor vauksista on ohitettu käskemällä valittajat “oikeisiin töihin”. Patronen on tulkinnut kommentointia niin, että tavallisessa palkkatyössä olevat ihmiset eivät näe freelancerina toimimista pätevänä tapana elannon ansaitsemiseen. – Olen itse pikkuhiljaa tullut siihen tulokseen, että niillä ”oikeilla töillä” ei ole itse asiassa tekemistä työn sisällön kanssa, vaan sillä tarkoitetaan sellaista työtä, jossa on joka kuukausi sama palkka. Näille ihmisille työttömäksi joutuminen ei ole sitä, että ei pysty laskuttamaan työpäivistä keikkapohjaisesti. He varmaan kokevat, ettei tällainen henkilö ole ikinä ollutkaan töissä. Ongelmaksi muodostuu Patrosen mukaan se, että myös valtiollisella tasolla asia nähdään vähän samalla tavalla. – Taideteollisten ihmisten näkökulmasta päättäjät eivät tee oikeanlaisia ratkaisuja, ja tämä johtuu siitä, että valtion näkökulmasta ei ole alaa, johon apua pitäisi kohdentaa. Yritykset voivat saada apua, koska niiden auttamiseen on jo olemassa mekanismit, mutta tällä alalla ihmiset eivät ole yrityksissä töissä vaan he ovat freelancereita. Tämä johtaa siihen, että suurtakin liikevaihtoa pyörittävä yritys saattaa jäädä ilman tukia: kun yrityksessä ei ole kuukausipalkkaisia työntekijöitä, tuettavia kustannuksiakaan ei ole. Toiminimiyrittäjät ovat vielä oma lukunsa. – Tämä on se valtiollisen toiminnan ja tämän alan ongelma: valtiolla ei ole tämmöiseen ”hassuttelualaan” mekanismeja, koska on totuttu siihen, että kun on yritys, niin siellä on ihmisiä töissä. Täällä ei ole, ja sen on pakko muuttua. Me haluamme olla tekemässä tätä muutosta ja firmana ajaa tämän alan ihmisten asioita. ”Olemme halunneet tarjota ihmisille ihan oikean työn, joka johtaa muilla aloilla normaaleihin asioihin kuten urakehitykseen.” AV Pron yrittäjät Ville Häivälä (vas.) ja Antti Patronen ovat palkanneet koronakriisin aikana muun muassa Janne Röningin (oik.), joka on yksi Suomen arvostetuimmista ääniteknikoista ja miksaajista. Rakenteilla oleva livemusiikin treenija tuotantotila valmistuu keväällä.
Liveton toimitusjohtaja Antti Korhonen. 30 1–2/2021 Kulttuurista ja rahallista arvoa AV Prolla onkin koettu yrityksen omaksi vastuuksi muuttaa asioita. Vaikka kyseessä ei ole suuri yritys, on yrittäjillä ollut tarpeeksi halua ja hulluutta lähteä tukemaan alalle arvokkaita freelancereita tarjoamalla heille kuukausipalkkaisen työn sen sijaan, että olisi odotettu tilanteen laukeavan ja työllistetty samoja tekijöitä jatkossa kestämättömällä tavalla. – Koska olemme pitäneet porukan töissä ja myös palkanneet lisää väkeä, olemme päässeet myös kustannustuen piiriin, Häivälä muistuttaa. Kun yrityksen ydinliiketoimintaa ei ole saanut harjoittaa, on keskitytty kehittämistoimintaan ja tulevaisuuden suunnitteluun yhdessä työntekijöiden kanssa. – Korona on aiheuttanut sen, että tässä tähyillään tulevaisuuteen aika tiiviisti. Olemme ajatelleet, että miksei nyt tehtäisi näitä juttuja, joita jo vuosia on suunniteltu. Näin valmistaudutaan siihen, että otetaan iso askel kohti tulevaisuutta. Patrosen ja Häivälän mielestä tulevaisuuden kannalta on nyt erityisen merkityksellistä pitää huolta siitä, että kulttuurisesti arvokkaat tekijät eivät poistu alalta koronakriisin takia. Siitä syystä Business Finlandilta saadun 100 000 euron tuen lisäksi yrittävät ovat ottaneet henkilökohtaista lainaa ja hakeneet muitakin tukia, jotka ovat mahdollistaneet arvokkaiden tekijöiden palkkaamisen sekä livetreenitilan toteuttamisen. Business Finlandin tukea kun saa käyttää ainoastaan suunnitteluja kehittämistyöhön, ei esimerkiksi rakennusmateriaalien hankintaan. Kokonaisuudessaan projektin toteuttamiseen on upotettu arviolta toinen 100 000 euroa. – Meillä on kuitenkin todella vahva usko, että se raha tulee meille jossain vaiheessa takaisin ja auttaa meitä kasvattamaan toimintaa kaikenlaisilla mittareilla: on se sitten henkilökunnan palkkaamista tai liiketoiminnan tai fasiliteettien kasvua. Patronen huomauttaa, että myös valtio haluaa jakamalleen rahalle vastinetta. Hän näkee, että Business Finlandin rahoituksen myötä syntyvä livetreenitila tulee olemaan koko kentälle eduksi ulkomaisia asiakkaita myöten. Lisäksi rahoituksen mahdollistamat rekrytoinnit pitävät huolta alan jatkuvuudesta. – Vaikka näitä rekryjä ei olekaan tehty Business Finlandin rahalla, on tämä projekti yhdessä meidän henkilökohtaisen riskinoton kanssa mahdollistanut sen, että voimme palkata meidän mielestä relevantteja ihmisiä alan tulevaisuuden kannalta, ja se on nyt jo ruvennut maksamaan itseään takaisin. Sen lisäksi, että alan tietotaidon taso ei laske, valtion ei myöskään tarvitse käyttää resursseja alalta poistuvien ihmisten työttömyystai uudelleenkoulutuskuluihin. – Nämä asiat ovat pitkässä juoksussa aika paljon kallisarvoisempia kuin se kuukausipalkasta valtiolle tilitettävä veroprosentti. Tapahtumamyyntipalvelusta tapahtumien kasvualustaksi Myös tapahtumien kasvualustana toimivassa Livetossa tehtiin koronakriisin alkuun päätös siitä, että henkilökunnasta tullaan
1–2/2021 31 ”Tulevaisuutta silmällä pitäen täytyy nyt rakentaa omaa työkalupakkia niin, että voidaan varautua erilaisiin skenaarioihin.” pitämään kiinni, eikä lomautuksia tai palkkaheikennyksiä tehdä. Ennen koronakriisiä Liveton liiketoiminta oli keskittynyt tapahtumamyyntiin, ja viime keväänä keikkojen peruunnuttua suureksi haasteeksi osoittautui jo ostettujen lippujen palautuksen järjestäminen. Muun muassa uusien massapalautustyökalujen suunnitteluun haettiin Business Finlandin häiriötilannerahoitusta, joka saatiinkin täysimääräisenä. Liveton toimitusjohtaja Antti Korhonen kertoo, että rahoitus mahdollisti kymmenien tuhansien lippujen palautuksen alle kahdessa kuukaudessa. – Kriisityökalujen lisäksi lähdimme kehittämään työkaluja tapahtumajärjestäjien ja ravintoloiden avuksi, jotta he pystyivät myös koronan keskellä tekemään myyntiä. Yksi ensimmäisistä työkaluista oli lahjakorttien myyntiä helpottava ratkaisu. Lahjakorttikauppaa vielä merkittävämmäksi työkaluksi muodostuivat striimauspuolen ratkaisut, joiden ansiosta Liveton alustalla on mahdollista toteuttaa kaupallistettuja livekeikkoja. – Kaupallistimme keikat niin, että niihin pystyi ostamaan katseluoikeuksia. Mahdollistimme myös oheistuotteiden ja kannatuspohjaisten ostojen tekemisen. Näiden ansiosta järjestäjille saatiin aikaiseksi kymmenien tuhansien eurojen myyntejä, mistä saimme suuret kiitokset. Jatkumona striimipalveluihin siirryttiin myös virtuaalitapahtumien kehitystyöhön, minkä myötä Liveton liiketoiminta on laajentunut myös b2b-tapahtumien puolelle. – Tämän kehitystyön myötä kasvoimme tapahtumamyyntipalvelusta tapahtumien kasvualustaksi. Alustamme tarjoaa työkalut tapahtumamyyntiin, ilmoittautumiseen, striimitapahtumien tekemiseen sekä virtuaalitapahtumien toteuttamiseen. Kasvua kriisistä huolimatta Liveto on pystynyt koronavuonna kasvamaan ja jopa palkkaamaan uusia työntekijöitä. Korhonen korostaa, että tällaiset asiat eivät ole mahdollisia, jos kriisitilanteisiin ei suhtaudu perustavanlaatuisesti mahdollisuutena. – Nämä ovat hirveitä tilanteita meille kaikille, ja henkilökohtaisesti en muista viime kevättä ihan päivälleen, koska tuli tehtyä niin paljon töitä. Mutta se miten siihen hommaan lähtee, on merkittävää: tilanteen voi nähdä pelkästään negatiivisesti tai voi yrittää etsiä jotain positiivista. Korhosen mukaan koronapandemian tyylistä kriisiä voi purkaa erilaisilla strategioilla. Livetolla lähdettiin ratkaisemaan asiaa tiiminä ja kasvamaan niihin vaatimuksiin, joita tilanteen keskellä toimiminen vaati. – Myös tulevaisuutta silmällä pitäen täytyy nyt rakentaa omaa työkalupakkia niin, että voidaan varautua erilaisiin skenaarioihin. Emme mekään olleet varautuneet siihen, että fyysiset tapahtumat voidaan kieltää. Mutta nyt mietitään, miten voidaan toimia siinä tilanteessa myös tulevaisuudessa. Meillä on myös työkaluja meidän asiakkaille, jotta he pystyvät operoimaan. Tämä on tiimipeliä. Korhonen uskoo, että koronakriisin aikana kehitetyt innovaatiot tulevat auttamaan alaa myös jatkossa. Esimerkiksi striimaus sekä virtuaalitapahtumat tulevat mahdollistamaan uusia tulolähteitä hyvin erilaisille tapahtumille. – Vaikka tämä on ollut äärimmäisen haastavaa aikaa kaikille tapahtuma-alan toimijoille, niin uskon, että tästä syntyy paljon uutta ja hyvää, mitä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa. Ei tukea ilman vastuuta Suunnitteluja kehitystyöhön tarkoitetun Business Finlandin häiriötilannerahoituksen lisäksi Liveto on saanut myös muita tukia erilaisiin projekteihin, joiden toteutuminen on aina vaatinut vastapainoksi omarahoitusosuuden takaamisen. Niiden ansiosta on voitu keskittyä omin voimin yrityksen liiketoiminnan pohjana toimivan ohjelmiston kehittämiseen. Ostopalveluiden kautta on puolestaan haettu tukea sellaisiin teknisen työn osa-alueisiin, joihin ei suoraan ole löytynyt osaamista talon sisältä. Tukien lisäksi mukana olevat sijoittajat ja hyvä omistajaporukka ovat mahdollistaneet myös oman rahoituksen luomisen yhtiölle kriisinkin keskellä. Korhonen muistuttaa, että saatuja tukia ei saa pitää itsestäänselvyytenä, vaan niihin liittyy aina myös suuri vastuu. – Jos ei pystytä tekemään kasvua ja hyvää kehitystä niillä tukitai lainarahoilla, niin on hyvin todennäköistä, että niiden määrärahoja joudutaan supistamaan tai leikkaamaan pitkällä aikavälillä. Kasvuun, kehittymiseen ja kansainvälistymiseen tähtäävät tuet ovat äärimmäisen arvokkaita yrityksille, mutta niiden kautta saadaan tuotettua hyötyä myös tuet mahdollistavalle valtiolle. – Jos kotimaiset yritykset pystyvät niiden kautta kasvamaan ja tekemään kansainvälistä liiketoimintaa, se on hyvin arvokasta pitkällä tähtäimellä myös Suomen valtiolle, mistä rahoitus esimerkiksi Business Finlandin kirstuun kumpuaa. Sellaisia yrityksiä kannattaa tukea, jotka pystyvät tukien ansiosta tarjoamaan jatkossa enemmän työpaikkoja ja tuomaan myyntiä jopa ulkomailta. – Toivomme, että pystymme tulevaisuudessa antamaan myös takaisin sitä tukea vastaan, mitä olemme saaneet. Siten saadaan hyvä kiertämään, ja myös muut voivat hyötyä rahoituksesta tulevaisuudessa.
Teollisuus, kaupan ala ja rakentaminen häiriötilannerahoituksen kärjessä BUSINESS FINLANDIN kautta häiriötilannerahoitusta myönnettiin yhteensä 994 miljoonaa euroa 20 164 projektille. Tuen määrässä mitattuna eniten tukea saivat teollisuus, kaupan ala ja rakentaminen. Business Finland oy:n rahoituksen johtaja, häiriötilannerahoituksesta vastaava Kari Komulainen arvioi tuen jakautumisen johtuvan useista syistä. Ensinnäkin Business Finlandin kautta häiriötilannerahoitusta myönnettiin pääasiassa yrityksille, joissa työskentelee ihmisiä kuudesta hengestä ylöspäin, jolloin tapahtumaalalle tyypilliset toiminimiyrittäjät, freelancerit ja muutaman hengen yritykset eivät kuuluneet tämän tuen piiriin. Pienempiä yrityksiä rahoitettiin elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten sekä kuntien kautta. Lisäksi häiriötilannerahoitus oli tarkoitettu nimenomaan toiminnan kehittämiseen, ei operatiivisen toiminnan pyörittämiseen tai laiteinvestointien tekemiseen. Eniten tukea saaneilla aloilla on tyypillisesti suuria kehityshankkeita, mikä osaltaan selittää tuen jakautumista juuri niille. – Tämän rahoituksen myöntämiseen oli samanlaiset kriteerit toimialasta riippumatta. Rahoituksen myöntämisen edellytykset ovat, että yrityksellä on ollut ennen koronaa liiketoimintaa, liiketoiminta on koronan vuoksi häiriintynyt ja että rahoitus käytetään sellaisten uusien ratkaisujen aikaansaamiseen, jotka antaisivat yritykselle mahdollisuuden selviytyä tästä häiriöstä. Tapahtumateollisuudelle myönnettyjen tukimäärien kokonaisuuden tarkastelu on monimutkaista, koska alalle ei ole olemassa yhtenäistä toimialaluokitusta. Tapahtumateollisuus ry:n teettämässä toimialatutkimuksessa kyselyyn vastanneet toimijat edustivat 24 eri virallista toimialaa. 55 prosenttia vastanneista koki, että heidän virallinen toimialaluokituksensa ei kuvannut heidän todellista toimintaansa. Business Finlandin kautta jaetussa häiriötilannerehoituksessa painotettiin koronasta nopeasti kärsineitä matkailuyrityksiä ja luovaa alaa, mutta rahaa ei varsinaisesti korvamerkitty millekään toimialalle. – Sellaista tilannetta ei ollut, että rahoituksen kysyntä vaikka teollisuusyritysten tai hyvinvointiyritysten parissa olisi vähentänyt rahoitusmahdollisuutta esimerkiksi tapahtuma-alan puolella. Jokainen projekti arvioitiin yksi kerrallaan, ja jos rahoituskriteerit täyttyivät, rahoitus myönnettiin. Apua yrityksille myös häiriötilannerahoituksen jälkeen Häiriötilannerahoituksen haku päättyi viime vuonna, ja osa kehittämisprojekteista on jo saatu päätökseen. Business Finlandin kautta myönnetään kuitenkin toukokuun puoliväliin asti tutkimus-, kehitysja innovaatiolainaa, johon Komulainen kehottaa tutustumaan. – Meidän tavanomaiset rahoituspalvelut on suunnattu yksinomaan yrityksille, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille tai kansainvälisten asiakkaiden palvelemiseen. Mutta tätä lainamuotoista häiriörahoitusta myönnetään myös sellaisille yrityksille, joiden toiminta tapahtuu kotimarkkinoilla ja jotka palvelevat kotimaisia asiakkaita. Koska kyseinen rahoitus on tarkoitettu kehittämistoimenpiteisiin, joihin sisältyy riskejä ja mahdollisuus siihen, että kehittämistoimenpiteet eivät johda toivottuun uuteen liiketoimintaan, ovat lainan ehdot normaalia pankkilainaa kevyemmät. Kansainvälistymistä hakeville yrityksille Business Finlandilla on jatkuvasti tarjolla neuvontaa ja rahoitusta. – Rahoitusja asiantuntijapalvelut ovat käytössä myös sellaisille yrityksille, jotka haluavat saada asiakaskuntaansa kansainvälisiä asiakkaita tai pyrkivät tuomaan kansainvälisiä asiakkaita kotimaahan käyttämään palveluita. Fyysisesti ei siis tarvitse lähteä kansainvälisille markkinoille näitä palveluita hyödyntääkseen. Lähteet: Tapahtumateollisuuden toimialaraportti 2020 Business Finland 32 1–2/2021
1–2/2021 33 VIERASKYNÄ Pullon henki on päässyt irti ja muutos vasta alkaa Takana on vuosi korona-aikaa, ja epävarmuus jatkuu. Rokotusten ajatellaan palauttavan meidät takaisin vanhaan maailmaan. Paluuta entiseen ei kuitenkaan ole, sillä korona-arjessa on myös paljon sellaista, josta halutaan pitää kiinni. Etätyöläinen nauttii, kun siirtymiin ei kulu aikaa. Kriisin jälkeen jylläävät aivan uudet voimat. Mitä tämä tarkoittaa tapahtuma-alan kannalta, paitsi epävarmuuden jatkumista? Meillä on kaipuu ihmisten ilmoille, mutta mitään muuta ei tiedetä vielä. Miten arki muuttuu ja missä vaiheessa se taas muuttuu? Milloin voidaan epidemiologisesti päätellä, että laumasuoja on syntynyt? Missä vaiheessa saavutetaan henkinen laumasuoja, roh keus ja kyky elää aiemman kaltaista vapaata elämää? Luovutaanko sitten jatkuvasta käsien pesusta ja maskeista vai ovatko ne tulleet jäädäkseen? Elpyminen ei ole paluuta entiseen. Suhtautuminen koronaan vaihtelee ääripäästä toiseen: yhdelle virus on osa elämää ja toiselle äärimmäinen uhka. Kun ihmisiä rokotetaan, alkaa osa mennä ja tehdä, mutta osa on pelokkaita vielä hyvinkin pitkään. Kohderyhmäajattelun uusi akseli on suhtautuminen koronaan. Osa tapahtuma-alan toimijoista on jäänyt odottamaan, mitä koronan jälkeen tapahtuu, osa taas lähtenyt tutkimusmatkaajan logiikalla aktiivisesti määrittämään ongelmaa ja sitä, miten asioita voitaisiin jatkossa tehdä. Digitaaliset ratkaisut ovat joutuneet painetestiin, ja nyt on jo nähty, että ne tulevat myös pärjäämään testissä. Tutkimusmatkaajan asennetta tarvitsee koko tapahtumateollisuus. Pitää olla ennakkoluuloton, etsiä uusia ratkaisuja ja kehittää uutta, sillä ala muuttuu nyt väistämättä monipuolisemmaksi. Tilanne on sama kuin muillakin toimialoilla: digitaalisuus murtaa tapahtumia samalla tavalla kuin verkkokauppa kaupan alaa ja suoratoisto musiikkibisnestä. Se vapauttaa tietystä kellonlyömästä ja paikasta, mutta mahdollistaa silti kokemuksen. Mitä tapahtuu kun patoutunut kysyntä kohtaa nykyisen, väliaikaisen uuden arjen? Kun palaamme vanhaan, jossa pohjavire onkin olennaisesti muuttunut. Varmaa on vain, että muutos haastaa alan osaamista ja jokaisen yksilön omaa suhdetta digitalisoituviin livekokemuksiin. Murroksen edessä uusia toimijoita nousee ja toisia laskee, osaamiseen syntyy pullonkauloja. Siihen nähden keskustelua siitä, mitä elämä on koronan jälkeen, on nähty vielä aika vähän. Pullon henki on päässyt irti ja tapahtuma-alan keskiössä olevan livekokemuksen digitalisoituminen lähtenyt käyntiin. Miten se etenee, sitä ei tiedä kukaan. Mutta vanha ei enää palaa takaisin. Jyrki Aittola toimitusjohtaja Woltti Group ”Ala muuttuu nyt väistämättä monipuolisemmaksi.” A KI RA SK
34 1–2/2021 TEKSTI HELI KOIVUNIEMI Yhtiökokoukset turbulenssissa Pörssiyrityksissä elettiin keväällä 2020 hyvin epävarmassa tilanteessa. Koronapandemian aiheuttamat rajoitukset ja siitä syntynyt poikkeustilanne pakottivat yritykset miettimään vaihtoehtoisia tapoja yhtiökokouksensa järjestämiseksi. Y htiökokouksen järjestäminen oli konseptina ollut vuosikymmeniä muuttumaton. Osa alan edustajista kokee, että yrityksen toiminnan valvominen ja päätösvallan käyttäminen äänestämällä eivät toteutuneet täysimittaisesti poikkeustilanteessa. Viisas Raha -lehdessä haastateltavat kertovat, että valtiovallan reagointia ja ohjeistuksia seurattiin tiiviisti. – Vaihtoehtoja pohdittiin tarkkaan. Monilla oli yrityksen johto ja keskeiset henkilöt paikalla ja muu yleisö seurasi kokousta etänä. Äänestykset tehtiin ennakkoon. Kutsussa huolehdittiin siitä, että äänestäminen oli ohjeistettu. Vuorovaikutus puuttui kuitenkin osin, Suomen IR-yhdistyksen puheenjohtaja Tommi Järvenpää kertoo. Suomessa on suhtauduttu hybridikokouksiin varovaisemmin kuin muualla maailmassa. – Koska Suomessa järjestetään yhtiökokoukset hyvin aikaisin keväällä, suomalaisille yrityksille jäi koronakriisin puhjettua vähemmän aikaa reagoida ja moni yritys joutuikin tekemään päätöksensä nopeasti, kuvailee Euroclear Finlandin liiketoimintajohtaja A nu Saarinen. Osakkeenomistajien toimitusjohtaja Victor Snellman ei esimerkiksi halua väheksyä virusturvallisuutta, mutta toteaa, että johdon päätöksenteon kyseenalaistaminen on nykyisellä tyylillä mahdotonta. Hänen mielestään juuri harvaan asutun Suomen pitäisi ottaa hyviä käytäntöjä haltuun eturintamassa. – Käsittääkseni juridiikka tai mikään muukaan ei estä, että virtuaaliseen kokoukseen tehdään esimerkiksi vahva tunnistautuminen. Anu Saarinen toteaa, että osalla yrityksistä oli lain tulkinnassa haasteita, mutta toteutustapoja mietittiin laajassa piirissä. Keskustelu yritysten välillä on jatkunut keväästä tähän päivään saakka. Olennaisin kysymys on, miten sijoittajaviestintä saadaan palvelemaan tarkoitustaan poikkeustilanteessa. – Veikkaukseni on, että jatkossa nähdään uudenlaisia konsepteja ja uskon, että osallistumismahdollisuudet vahvistuvat. Pakko toi myös monia positiivisia uudistuksia yhtiökokouskäytäntöihin. Haastateltavat toivovat, että moni niistä jää vakiintuneiksi toimintatavoiksi kriisin hellitettyä. Järvenpää pitää hyvänä mallina sitä, että johdolle voi esittää kysymykset etukäteen ja äänestys tehdään, kun vastaukset on saatu. Sijoittajaviestinnän näkökulmasta olisi Järvenpäästä mielekästä tavata yhä kasvotusten varsinkin uudet sijoittajat. Vaikka tekniikka toimiikin jo, se ei korvaa täysin inhimillistä, luontaista kanssakäymistä. Myös Osakkeenomistajien Timo Rothovius näkee hybridimallissa useita hyviä puolia, kunhan äänestämismahdollisuudesta ja vuorovaikutuksellisuudesta pidetään huolta. – Nyt tiedetään, että se on teknisesti mahdollista. Turhalta matkustamiselta vältytään ja kokouksen kulun seu”Harvaan asutun Suomen pitäisi ottaa hyviä käytäntöjä haltuun eturintamassa.” IS TO C K.C O M /R O M EO C A N E1
1–2/2021 35 raaminen silti on mahdollista. Johdon ja hallituksen olisi oltava paikan päällä antamassa oma katsauksensa. Kokouskäytännöt ja terminologia vaativat täsmennystä Anu Saarinen kertoo, että Euroclear on jo pitkään pyrkinyt löytämään alalle muun muassa yleistä kansainvälistä sanastoa. Kun puhutaan merkittävästä murroksesta, on tiedettävä, mistä täsmälleen puhutaan ja millä termeillä. Mitä virtuaalisella kokouksella tarkoitetaan? Pitääkö se sisällään mahdollisuudet seurata kokousta reaaliajassa, keskustella siellä ja äänestää. Onko se pelkkä videostriimaus ja onko äänestys tehty jo ennakkoon. – Tärkeintä on, että kotimaisten omistajien lisäksi otetaan huomioon myös kansainvälisten omistajien oikeudet. Eri maissa on hyvin monimutkaiset käytännöt ja tasapuolisuudesta on pidettävä huolta. Me sovimme esimerkiksi pankkien kanssa ulkomaisten osallistujien äänestämis
36 1–2/2021 ohjeista siten, että pankkien edustajien ei tarvinnut tulla paikan päälle. Vaikka kriisistä selvittäisiinkin, virtuaalisuuden ei pidä Saarisen mielestä poissulkea kokouspaikalla tapahtuvaa kohtaamista. – Siinä on tietty tunnelma ja on tärkeää, että omistajat tapaavat myös toisiaan. Online-yhtiökokoukset eli aidoksi verkkokokouksiksi kutsutut yhtiökokoukset ovat yleistyneet Saarisen mukaan maailmalla. Euroclear järjestää maailmanlaajuisesti 3 500 tällaista kokousta vuosittain. Suomessa yhtiöt ovat edenneet varovaisesti ja tehneet muutoksia ennen koronaa pala kerrallaan. Poikkeustilanne haastaa Saarisen mielestä myös osakkeenomistajia: heidän on oltava entistä aktiivisempia ja seurattava asioita. Kaikilla ei ole myöskään samanlaiset lähtökohdat osallistua kokouksiin virtuaalisesti. – Tämäkin on seikka, joka yritysten pitää huomioida. Miten sankoin joukoin suomalaiset omistajat todellisuudessa haluavat ja kykenevät käyttämään eri osallistumiskanavia. Aina on ihmisiä, jotka eivät edes halua virtuaalista vaihtoehtoa. On pidettävä huolta siitä, ettei yritysmaailma aja käytännöillään tämän joukon ylitse. Uusi tilanne synnyttää hänen mukaansa tilauksen monikanavaista päätöksentekokulttuuria tukevalle koulutukselle. Teknologia-alusta demokratisoi omistamista Osakkeensijoittajien analyysipalvelu ja yhteisö Inderes ryhtyi kehittämään jo nelisen vuotta perusliiketoimintansa rinnalle uudenlaista teknologista ratkaisua, yhtiökokousten järjestämiseen tarkoitettua virtuaalialustaa. Yrityksen tavoite, omistamisen demokratisoiminen, saattaa kuulostaa idealistiselta. – Alustan ideana on yhdistää pörssiyritykset ja sijoittajat ja tehdä näiden välisestä kommunikoinnista saumatonta, perustelee Inderesin teknologiasta vastaava Yu Gong. Korona vauhditti palvelun lanseeraamista. Palvelun käyttöä varten Inderesin hankkimien studioiden käyttöastekin nousi hetkessä. Lopulta viime keväänä jonossa oli 60 yritystä, joilla oli akuutti tarve saada yhtiökokouksensa toteutettua poikkeuslain tilanteen edellyttämällä tavalla. – Tämä oli toki globaali ilmiö. Studiota löytyy eri puolilta, mutta sopivan virtuaalipalvelun löytäminen on haaste. Meidän ei tarvinnut varsinaisesti myydä tuotettamme, koska olimme ajoissa liikkeellä. Luottamussuhde asiakkaan kanssa syntyi heti. Gong kertoo, että tuotekehittelyssä oli alusta pitäen ollut mukana merkittäviä lakitoimistoja ja yritysten lainsäädäntöpuolen edustajia. Juridiikan yhdistäminen alustaan mahdollisti sen, että alustassa oli huomioitu muun muassa hallintarekistereiden oikeudet. Gongin arvion mukaan virtuaalisuudessa on yrityksille monia etuja. – Pienet ja keskisuuret yritykset saavat enemmän silmäpareja ja saavuttavat yleisönsä paremmin. Isommille yhtiöille virtuaalisuus tuo säästöä, sillä virtuaalinen sisältö skaalautuu paremmin kuin fyysinen tila. Yu Gong näkee, että tulevaisuudessa saavutettavuus nousee olennaisimmaksi osaksi yrityksen yhtiökokouksia. Tähän mennessä Inderesin kehittämän virtuaalialustan ominaisuuksista on otettu käyttöön vain puolet. – Jos yhtiökokoukset muuttuvat täysin virtuaalisiksi, tilanne on toinen. Inderesissä seurataan tilanteen kehittymistä tiiviisti. – Paljon on kiinni siitä, miten lainsäätäjä määrittelee tulevaisuudessa yhtiökokousten järjestämisen yksityiskohdat. ”Kun puhutaan merkittävästä murroksesta, on tiedettävä, mistä täsmälleen puhutaan ja millä termeillä.” VINKKEJÄ VIRTUAALISEN YHTIÖKOKOUKSEN SUUNNITTELUUN Mieti etukäteen, onko yhtiökokousstriimisi kaikille avoin, vai onko se suojattu esimerkiksi vahvalla tunnistautumisella. Ota huomioon osakkaiden etukäteisohjeistus virtuaalialustan käytössä ja teknisen tukinumeron tarve yhtiökokouspäivänä. Huomioi, että striimauksen toteuttamiseen tarvittava tilamäärä on riittävä, sillä jokaiselle on taattava mahdollisuus turvaväliin. Hallituksen jäsenten sekä henkilökunnan lisäksi myös tekninen tiimi vie tilaa. Teknikoita saattaa olla kahdesta kuuteen riippuen toteutuksesta. Jos kokouksessa käytetään tulkkausta, laske tulkit mukaan kokonaislukuun. Hyödynnä etäpuhujia. Osa puheenvuoroista voidaan tallentaa etukäteen, jolloin ne ajetaan live-tilanteessa siinä asiakohdassa, kun puheenvuoro olisi tarkoitus pitää. Tekniikkaa tarvitaan virtuaalikokouksessa yhtä paljon kuin livetilanteessa. Huomioi, että virtuaalialustan sekä striimauksen käyttöönotto tuo lisäkustannuksia. Tapahtumatuottajan palkkaamista kannattaa myös miettiä. Hänen tehtävänä on toisaalta huomioida osakkaiden ohjeistus paikan päällä ja toisaalta askelmerkit virtuaalituottamisessa. Vinkit: Messukeskus.com
1–2/2021 37 TEKSTI TOIMITUS KUVA CHRISTOFFER WEISS PODCAST Mikä sai sinut aloittamaan tämän podcast-sarjan? Suomessa on todella monta hyvää, sekä ammatikseen että ammatissaan puhuvaa, mutta ei ole ollut yhtään podcastia joka käsittelisi sitä mielenkiintoista taitoa ja maailmaa. Näyttelijänä, esiintymisvalmentajana, tapahtumatuottajana ja ammattipuhuja-kouluttajana minun laaja-alainen intohimo, ymmärrys ja kokemus oli juuri sopiva tällaisen podcastin tuottamiseen ja hostaamiseen. Monen asiakkaan ja kollegan huomautettua tästä minulle, laitoin tuumasta toiseen ja aloin tuottamaan viikottaista Ammattipuhujapodcastia. Sitouduin tekemään 100 jaksoa. Lisäksi olen kirjoittamassa Ammattipuhujakirjaa ja kerään tämän projektin kautta materiaalia siihen tuotantoon. Ketkä kaikki ovat jo olleet mukana keskustelussa/tulossa mukaan? Kahdessa ensimmäisessä kaudessa vieraina on ollut Suomen eturivin puhujia sekä nousevia tähtiä. Jatkossa kuullaan myös politiikkoja, näyttelijöitä, myyjiä ja muita puhetta ammatissaan hyödyntävistä, sekä mahdollisesti joitain aivan yllättäviä henkilöitä. Erityismaininnan ansaitsevat mielestäni Evento Awardsien voittajat Perttu Pölönen, Antti Merilehto, Lauri Salovaara ja Jarkko Tamminen. Miksi luovalla alalla työskentelevän pitäisi kuunnella tätä podcast-sarjaa? Hyvät puhelahjat ovat tärkeimpiä ominaisuuksia luovalla alalla työskentelevälle. Jokainen meistä välittää viestiä, myy, inspiroi, kouluttaa ja/tai pitchaa. Lisäksi jokainen puhujia ja esiintyjiä tapahtumiin palkkaava saa jaksoista valtavasti sisäpiirin tietoa, joka varmasti auttaa tekemään parempia valintoja ja siten parempia tapahtumia. Minkälaista palautetta olet saanut podcastista? Vierailta on tullut todella hyvää palautetta mielenkiintoisista kysymyksistä, laadukkaasta tuotannosta sekä podcastin meta-tasosta, koska vieraat harvoin pääsevät puhumaan puhumisesta. Kuulijoilta olen kuullut erittäin kannustavaa ja kehittävää palautetta, liittyen vieraisiin, konseptiin ja sisältöön. Puhuminen selkeästi kiinnostaa suomalaisia. Haluatko sanoa podcastista tai sen tekemisestä jotain muuta? Ensimmäistä kautta tuotettiin pääasiassa etänä, paitsi Tom Pöystin jaksoa, koska hän halusi ehdottomasti, että nauhoitamme kasvokkain. Toista kautta tuotetaan muutamaa jaksoa lukuunottamatta livenä ja kolmanteen kauteen tuomme videot mukaan, joita tuotetaan mahdollisuuksien mukaan minun omassa studiossa Karjaalla. Laadukkaan podcastin tekeminen on todella haastavaa ja vaativaa, mutta samalla äärettömän mielenkiintoista ja palkitsevaa. Jos harkitset omaa podcastia, pidä huolta että sinulla on itsellä syvä kiinnostus aiheeseen ja vieraisiin, sekä hanki tarvittaessa konsultaatiota konseptointiin ja/tai tuotantoon. Eventon ja Tapahtumateollisuus ry:n yhteistyö syventää ja monipuolistaa Eventon sisältöä entisestään. Päivitä osaamistasi säännöllisesti: tilaa kohtaamisalan rautainen ammattilehti eventolehti.fi/evento-tilaus TA PA H TU M AT 49 € /vuosi Normaalihinta 75 euroa. Säästät heti 26 euroa! Christoffer Weiss ja keksijä, kirjailija, futuristi Perttu Pölönen. Christoffer Weiss ammattipuhuja.fi/podcast
38 1–2/2021 PARIVALJAKKO TEKSTI MIA WECKSTRÖM KUVAT JUKKA SALMINEN Tapahtumateollisuus ry:n käynnistäjät Kati Kuusisto sekä Maria Sahlstedt tutustuivat Tampereella kymmenisen vuotta sitten sikäläisessä tapahtumatuotantoyhtiössä. Sittemmin työpolut ovat ristenneet, kunnes tapahtuma-alan järjestäytymisen tarve toi kaksikon jälleen yhteen, johtamaan valtakunnallisen edunvalvontajärjestön päivittäistä, vauhdikasta toimintaa. TAPAHTUMA-ALAN SANANSAATTAJAT
1–2/2021 39 MARIA SAHLSTEDT Tapahtumateollisuus ry:n johtaja, yrittäjä Kun irtauduin viimeisimmästä työsuhteestani Tampere-talon liiketoimintapäällikkönä, päätin toteuttaa pitkäaikaisen unelmani ja perustaa oman yrityksen. Yritykseni rekisteröinti meni läpi samana päivänä, kun Suomen hallitus kielsi tapahtumat. Olin siis tuore tapahtuma-alan yrittäjä, kun koronapandemia jysähti niskaan. Sitten soitti Kati ja sanoi, että nyt on tapahtuma-alan järjestäytymisen aika. Koko tapahtuma-alan yhteinen edunvalvontajärjestö oli Katin ajatus, joka oli ollut olemassa jo useamman vuoden ajan ja josta olimme monesti yhdessä puhuneet. Viimeistään nyt oli syytä pistää tapahtuma-alan yritykset saman voiman alle. Katin ja minun lisäkseni Tapahtumateollisuus ry:tä olivat käynnistämässä Mirva Merimaa ja Juho Hiidenmaa. Saimme pian 44 perustajajäsentä, jotka sitoutuivat tapahtuma-alan edunvalvontajärjestön perustamiseen. Nyt jäseniä on yli kaksisataa. Olemme tehneet kenties edunvalvonnan Suomen ennätyksen siinä, kuinka nopeasti ja kuinka laajaksi edunvalvontajärjestö on muodostunut. Kriisi on yhdistänyt tapahtuma-alan toimijoita ennennäkemättömällä vauhdilla yli sisältörajojen. Tahti on kova ja työtä tapahtumateollisuuden eteen tehdään seitsemänä päivänä viikossa. Näin se tulee myös olemaan niin kauan, kun akuutti kriisi on päällä ja asioihin pitää reagoida. Uutta edunvalvontaa luodessa on tärkeää osata hahmottaa sekä suuret kokonaisuudet että merkitykselliset yksityiskohdat. Tarpeen mukaan on osattava katsoa asioita sekä isosti että pienesti, aivan kuten tapahtuma-alallakin. Pitkästä kokemuksesta monenlaisissa vaativissa tilanteissa tapahtuma-alalla onkin ollut hyötyä nyt, kun olen ollut ottamassa uutta roolia haltuun. Asioidessa viranomaisten ja päättäjien kanssa täytyy pystyä esiintymään uskottavasti. Kun luottaa omaan itseensä ja omaan asiaansa, sillä pystyy vakuuttamaan myös muut, vaikka nyt käsittelemiimme asioi hin liittyykin paineita monelta suunnalta. Kati on omien sanojensa mukaan tapahtumanörtti, ja mielestäni se on oivallinen nimike kuvaamaan häntä. Kati näkee asioita, jotka ovat meille muille tuttuja vasta jonkin ajan kuluttua. Hänessä on visionäärisyyttä ja näkemyksellisyyttä. Kun Kati on se, joka näkee kauas, niin minä olen se, joka hahmottaa, kuinka reitti sinne rakennetaan. Katin pitkä ura ja monipuolinen kokemus alalta ja se, millä tavalla hän yhdistelee asioita – ei pelkästään tapahtuma-alan sisällä vaan laajemmin liittäen ne yhteiskuntaan – on äärimmäisen kiehtovaa. Olen hyvällä tavalla kateellinen siitä, minkälainen kyky hänellä on nähdä tulevaa ja asioiden välisiä riippuvaisuuksia, joita meistä valtaosa ei näe. Keskinäinen kommunikaatiomme on vapautunutta. Välillä käymme tiukkojakin keskusteluita, mutta pysymme asiassa. Tämä on mielestäni äärimmäisen tärkeää, sillä teemme ensimmäistä kertaa asioita, joihin ei ole olemassa valmiita vastauksia. Olemme saaneet äänemme yhteiskunnassa ja poliittisessa päätöksenteossa kuuluviin, mikä on osoitus siitä, että olemme onnistuneet tehtävässämme. Tämän on mahdollistanut hyvä hallitus ja laaja jäsenpohja. Voimme oikeasti sanoa edustavamme koko alaa. Olemme niin ikään käyneet keskustelua sosiaalija terveysministeriön kanssa ja olleet konkreettisesti vaikuttamassa uuteen tartuntatautilakiin. Sinne on saatu paljon asioita, joita nostimme esille ja jotka ovat tapahtuma-alan kannalta hyvin oleellisia. Myöskään sellaiset päätökset kuten ministerin toimesta tapahtuma-aloille luvattu takuutuki eivät synny itsestään. Tapahtumateollisuus ry:ssä tehtävämme on saada yhteiskunnassa aikaan laajaa ymmärrystä tapahtumaelinkeinon vaikuttavuudesta ja toisaalta perustella alan yrityksille, miksi alalle tarvitaan kattavaa edunvalvontaa. Tämän ymmärryksen synnyttämisessä olemme vasta alussa. ”Välillä käymme tiukkojakin keskusteluita, mutta pysymme asiassa.”
40 1–2/2021 KATI KUUSISTO Tapahtumateollisuus ry:n johtaja, yrittäjä Ennen Tapahtumateollisuuden perustamista olin käynyt puhumassa alan kattojärjestön tarpeesta useille ihmisille ja tahoille, joiden ajattelin ymmärtävän ja tarvitsevan sitä. Kaikki olivat sitä mieltä, että asia on tärkeä ja ajatus hyvä. Sillä hetkellä kaikkien bisnekset kuitenkin luistivat ja töitä oli paljon. Ilman koronapandemiaa Tapahtumateollisuus ry olisi luultavasti muodostunut paljon hitaammin, koska tarvetta ja syytä ei olisi pystytty alan jatkuvan kasvun aikana näkemään yhtä selkeästi kuin nyt. Tapahtumia ja tapahtuma-alaa on tähän saakka hahmotettu sisältöjen ja formaattien kautta, mutta ei vielä laajasti elinkeinona. Elinkeinonäkökulman on tultava niin vahvasti esille, että se ei enää koskaan unohdu. Vuodessa olemmekin saaneet asiamme hyvin nopeasti päättäjien ja virkahenkilöiden tietoisuuteen, ja meidät selkeästi tunnistetaan. Olemme saaneet kiitosta ministeritasolla siitä, että ala on järjestäytynyt ja pystyy puhumaan yhdellä äänellä. Joka viikko motivoi se, että uusia ovia aukeaa ja uudet tahot haluavat kuulla meidän asiamme. Toimiminen tapahtuma-alan sanansaattajana on hyvin pitkälle samaa kuin tapahtuma-alan erilaiset tuotannon tehtävät: agitoida ihmisiä jonkin yhteisen hankkeen taakse toteuttamaan yhteistä päämäärää. Marian ehdoton voimakkain ominaisuus on selkeys ja tietynlainen kristallinkirkkaus. Minulla on paljon näkemyksiä ja visioita. Kun tapailen niitä ja kerron ajatuksiani ja hahmotuksiani maailmasta ja siitä, miten mikäkin asia näyttäisi minun näkemyksestäni toimivan, Maria pystyy äärettömän nopeasti kirkastamaan ajatukseni niin, että muutkin sen voivat ymmärtää. Tämä on yksi syy, minkä vuoksi Tapahtumateollisuus ry on syntynyt niin nopeasti ja tehokkaasti. Näemme molemmat isoja, eri näköisiä kokonaisuuksia, joista syntyy toisiaan täydentävä vielä isompi kokonaisuus. Menemme Marian kanssa ikään kuin selkä vasten selkää ollen jatkuvasti toistemme tukena. Liikumme koko aika alueel la, missä ei ole oikeita vastauksia eikä tuttuja rutiineja, joista voisimme ammentaa tekemiseemme. Kaiken ytimenä on keskinäinen voimakas luottamus, mikä liittyy vahvasti myös tapahtumateollisuuden ja -alojen vallitseviin toimintamekanismeihin. Aina kun tapahtumaa tehdään, kaikilla on selkeä yhteinen päämäärä ja tieto siitä, että olemme tässä yhdessä ja back-uppaamme toisiamme, ilman että sitä tarvitsee erikseen sopia. Sama jatkuu myös meidän tekemisessämme. Työmme jakautuvat Tapahtumateollisuus ry:ssä sen mukaan, mitkä ovat omia intressejä ja minkä tyyppisissä asioissa kokee olevan enemmän osaamista ja ymmärrystä. Jaamme työt ikään kuin hankkeittain. Maria on vastannut esimerkiksi kaikesta tartuntatautilakiin liittyvästä, ja minä puolestani olen vastannut tukien hakemiseen ja perustelemiseen ja niistä käytävään keskusteluun liittyvistä kokonaisuuksista. En ollut tehnyt päivääkään edunvalvontatyötä ennen Tapahtumateollisuuden perustamista. Kuntapolitiikkataustastani on ollut varmasti hyötyä, mutta uskon, että voimakas palo alaa kohtaan on auttanut ja vienyt asioita kaikista eniten eteenpäin. Nopeassa aikataulussa olemme ottaneet haltuun melkoisen määrän hyvin monenlaisia asioita ja tehneet paljon yhteistyötä oman järjestömme puheenjohtajiston sekä jäsenja kollegajärjestöjen kanssa. Samaan aikaan on kehittymässä hyvää yhteistyötä alan eri järjestöjen kesken ja tietoa jaetaan yli sektorirajojen. PARIVALJAKKO ”Kaiken ytimenä on keskinäinen voimakas luottamus.”
1–2/2021 41 Kaisa Heinonen Lataamo Group oy Lataamo on tekojen toimisto, joka suunnittelee ja toteuttaa ratkaisuja kaikkiin markkinoinnin tarpeisiin. Lataamolaisia on yhteensä noin 30. Itse toimin yrityksen talousja HR-johtajana. Korona-ajan alussa ilmeisin vaihtoehto olisi ollut lomauttaa valtaosa työntekijöistä. Lyhyen aikavälin optimointi ei kuitenkaan ollut arvojemme mukaista, joten rakensimme huolenpitomallin, jossa sekä henkilöstö että yritys tulivat toisiaan vastaan. Mallissa ketään ei tarvinnut lomauttaa, työt jatkuivat ja kaikkien toimeentulo turvattiin. Näin pystyimme edelleen keskittymään asiakastyöhön ja kehittämään palvelujamme tilanteeseen sopiviksi. Olemme myös järjestäneet yhteisiä koulutushetkiä ja etäkahveja. Slackin kautta pystymme onneksi kiittämään ja kehumaan kollegoitamme entiseen tapaan. Vaikka työskentely on ollut tehokasta etäajasta huolimatta, kommunikointi ja viestintä ovat kuitenkin olleet suurimpia haasteita – samoin työntekijöiden jaksamisen seuraaminen etänä. Jokaisen on täytynyt opetella valtavasti uutta. Vaikeimpinakin aikoina olemme uskoneet, että yhdessä tehden pärjäämme. Haastava vuosi on hionut meistä yhteen hiileen puhaltavan joukon. Olen todella ylpeä jokaisesta lataamolaisesta. Jutta Vatanen American Express Meetings & Events Luotsaan American Express Meetings & Events -yrityksen liiketoimintayksikköä täällä Suomessa. Liiketoiminnassamme oli jo pitkään ollut käynnissä isompia muutoksia ja korona mahdollisti muutosten toteuttamisen lyhyessä ajassa. Pakko on paras muusa! Ihmisten johtaminen etänä on ollut positiivinen haaste. Heti, kun pandemia puhkesi, teimme toimenpidesuunnitelman loppuvuodelle. Selkeät ohjeet helpottivat kaaosta. Globaalilla tasolla tar joamme tukea aina puhelinapplikaatiosta terveydenhuollon palveluihin asti. Haasteita on kuitenkin riittänyt. Kaikki eivät aluksi innostuneet aamuisista Zoom-nimenhuudoista. Myös työergonomiasta huolehtiminen on ollut haaste. Kukin on järjestänyt työolosuhteet niin hyvin kuin mahdollista. Nykyään Zoom-kohtaamiset ovat yhteinen henkireikä: Näemme toisemme, jaamme ilot ja surut, ja pystymme reagoimaan työntekijöiden huoliin matalalla kynnyksellä. Meistä on tullut perhe. Työhyvinvoinnin edistäminen on muutakin kuin työergonomiaa, virikeseteleitä ja tiimipäiviä. Se on pieniä, arkisia tekoja nollabudjetilla. Koen, että olemme käyttäneet korona-ajan tehokkaasti. Yhteistyö on helpompaa nyt, kun tunnemme toisemme paremmin. Mirva Merimaa Tiketti Aloitin Tiketin yrittäjänä vuonna 2008. Yritykseni työllistää tällä hetkellä 30 tapahtuma-alan ammattilaista ympäri Suomen. Ala on kriisissä koronan takia, mikä heijastuu myös Tikettiin. Olemme pitäneet kiinni yhteisöllisyydestä digitaalisin keinoin. Kriisin alussa aloimme kerätä vitsejä, musiikkia ja reseptejä työntekijöiden Facebook-ryhmään. Aloitimme myös säännölliset Zoom-kahvitauot ja Zoom-get2getherit, ja aloimme järjestää tapahtumia yhdessä työterveyden kanssa. Olemme kannustaneet ihmisiä hyödyntämään myös työntekijöille otettua terapiavakuutusta. Korona-aikana etäpalaverien määrä on lisääntynyt. Se on myös tehostanut työntekoa, kun esimerkiksi asiantuntijoita voidaan pyytää etäkokouksiin vaikka vartiksi jakamaan tietojaan. Haastavinta on ollut työergonomia. Etätyöskentelyohjeissamme kehotetaan muun muassa käymään kävelyllä ennen työpäivän alkua. Toimiston sähköpöydän ja näytön on myös saanut viedä kotiin. Johtaminen on vaatinut enemmän hereillä oloa. Kehityskeskustelukäytänteitä muutettiin, koska työntekijöillä on erilaisia tarpeita. Maaliskuussa aloitamme tiimeittäin kuukausittaiset läsnäolohetket. Silloin tiimit tapaavat esimerkiksi kävelypalaverin merkeissä – turvavälein, tietenkin. KOLMEN KOPLA TEKSTI MARIA PALDANIUS KUVAT HAASTATELTAVAT Miten olette huolehtineet työntekijöiden hyvinvoinnista korona-aikana? Tällä palstalla kolme asiantuntijaa kertoo mielipiteensä ajankohtaisesta aiheesta. ”Työergonomiasta huolehtiminen on ollut haaste.” ”Johtaminen on vaatinut enemmän hereillä oloa.” ”Olemme myös järjestäneet yhteisiä koulutushetkiä.” EE M EL I SA RK A
IS TO C K.C O M /IL LU ST RA TIO N Sosiaalisen median voima markkinoinnissa on merkittävä: digikampanjoilla voidaan saavuttaa nopeasti laajaa näkyvyyttä ja vaikuttajamarkkinointi on tehokas tapa kohdentaa markkinointia haluttuun kohderyhmään. Markkinointi on kuitenkin oltava tunnistettavaa kanavasta riippumatta ja sallitun markkinoinnin pelisäännöt markkinoijalla hallussa. PYKÄLÄVIIDAKKO ”Markkinointi on rakennettava niin, että kulut taja tietää, milloin on kyse kaupallisesta vaikuttamisesta.” Vaikuttajamarkkinoinnin pelisäännöt M arkkinointia koskeva sääntely on asetettu suojaamaan kuluttajia ja se soveltuu käytetystä alustasta ja markkinointitavasta riippumatta. Lähtökohtaisesti samat yleisperiaatteet on pidettävä mielessä niin perinteisissä medioissa kuin esimerkiksi digitaalisten medioiden vaikuttajamarkkinoinnissa. Keskeinen lähtökohta kaikessa markkinoinnissa on, että markkinointi ei saa olla hyvän tavan vastaista eikä siinä saa käyttää kuluttajien kannalta sopimatonta menettelyä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kuluttajia ei saa johtaa markkinoinnissa harhaan esimerkiksi antamalla väärää tietoa tai muutoin antamalla (oikeaakin) tietoa tavalla, joka johtaa siihen, että kokonaiskuva on harhaanjohtava. Markkinoijan on myös annettava kuluttajalle tarjoamastaan olennaiset tiedot. Lisäksi muun muas sa aggressiiviset menettelyt, kuten esimerkiksi suoramarkkinointi sen kieltäneelle henkilölle, on kielletty. Kaikesta markkinoinnista on käytävä selkeästi ilmi sen kaupallinen tarkoitus sekä se, kenen lukuun markkinoidaan. Markkinointi on rakennettava niin, että kuluttaja tietää, milloin on kyse kaupallisesta vaikuttamisesta. Piilomainonta Tässä juttusarjassa käsitellään tyypillisimpiä haasteita, joihin työpaikoilla tänä päivänä törmätään. Tämän jutun kirjoitti immateriaalioikeusjuristi, asianajaja Johanna Flythström asianajotoimisto Roschierilta. on siten – myös kolmansien kautta tapahtuvassa sosiaalisen median markkinoinnissa – kielletty. Markkinointia suunniteltaessa on myös juridisesta näkökulmasta huomioitava markkinoinnin kohderyhmä: Markkinoinnin sopivuus arvioidaan aina sen kohderyhmän näkökulmasta, jolle markkinointi on suunnattu. Esimerkiksi alaikäisille suunnattua tai alaikäiset yleisesti tavoittavaa markkinointia arvioidaan tiukemman linssin läpi kuin aikuisille suunnattua markkinointia. Näin siksi, että aikuisten ja alaikäisten elämänkokemuksessa, tiedoissa ja taidoissa kulutusmarkkinoilla on tavanomaisesti eroja. Alaikäisten katsotaankin olevan aikuista alttiimpia markkinoinnin tehokeinoille ja mainonnan vaikutuksille. Vaikuttajamarkkinoinnin nyansseissa onkin syytä olla tarkka erityisesti lasten ja nuorten kohdalla. Mainostaja kantaa vastuun mainonnan tunnistettavuudesta Sosiaalisessa mediassa mahdollisten markkinointiin osallistujien joukko on monimuotoinen ja vaikuttajamarkkinoinnin merkitys kasvaa jatkuvasti. Markkinointiin osallistuvien joukon monimuotoistuessa nousee kysymys siitä, kuka vastaa markkinoinnin sääntöjenmukaisuudesta? 42 1–2/2021
KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ Vaikuttajamarkkinoinnissa läpinäkyvyys on olennaista ja markkinoinnin luonne on alustasta riippumatta tunnistettava ensisilmäyksellä. Arvioitaessa vaikuttajamarkkinoinnin sallittavuutta olennainen kysymys onkin: tunnistaako kohderyhmän keskivertokuluttaja julkaisun markkinoinniksi? Käytännön askeleina markkinoijan on hyvä ohjeistaa ja edellyttää vaikuttajaa varmistumaan muun muassa siitä, että: Vaikuttajan julkaisun alussa on selkeästi kerrottu, että kyseessä on mainos (ilmaisu ”mainos” tai ”kaupallinen yhteistyö”). Vaikuttajan julkaisusta käy selvästi ilmi mainostava yritys tai muu tunnistettava kaupallinen nimi (esimerkiksi tuotemerkki). Vaikuttajan julkaisun alussa käy selvästi ilmi, mikäli yritys maksaa vaikuttajalle mainoslinkeistä esimerkiksi jaettujen linkkien klikkauksien perusteella (ilmaisu esimerkiksi ”sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty *-merkillä”). Myös tilanteissa, joissa muodollista yhteistyötä ei ole, vaikuttajan julkaisun alussa selvästi ilmaistaan, että tuote tai palvelu on saatu (ilmaisu esimerkiksi ”saatu ilmaistuote” tai ”saatu ilmaispalvelu”). Lähtökohta on, että se yritys, jonka markkinointi on kyseessä, vastaa markkinoinnistaan – markkinoinnin toteuttajasta ja markkinointikanavasta riippumatta. Mitä markkinoijan tulisi sitten käytännössä tehdä sen varmistamiseksi, että sen hyödyntämä vaikuttajamarkkinointi on tunnistettavaa? Markkinointia toteuttavan yrityksen on ohjeistettava ja edellytettävä, että vaikuttaja toimii siten, ettei piilomainontaa harjoiteta. Kuluttajan on vaivatta tunnistettava myös vaikuttajaviestintä markkinoinniksi. Periaate pätee riippumatta siitä, onko vaikuttajan ja markkinoijan välillä nimenomainen yhteistyösopimus vai onko markkinoija lähestynyt epämuodollisemmin vaikuttajaa kanavanäkyvyyden toivossa. 1–2/2021 43
MAALISKUU 2021 I Tapahtumateollisuus ry tiedottaa Yhdessä, koko tapahtumaelinkeinon voimalla ästä numerosta käynnistyy yhteistyö Tapahtumateollisuuden ja Eventon välillä. Tapahtumateollisuus on viime kesänä perustettu tapahtumaelinkeinon keskusjärjestö ja Suomen vaikuttavin tapahtumien puolestapuhuja. Tapahtumateollisuus edustaa koko tapahtumaelinkeinoa, kaikenlaisia tapahtumasisältöjä ja kaikkia niitä yrityksiä, joiden liiketoiminta syntyy tapahtumista. Järjestön jäsenenä on jo yli 200 yritystä ja tapahtuma-alan yhdistystä, joiden kaikkien tehtävä on tuoda ihmiset yhteen kokemaan elämyksiä, saavuttamaan tuloksia, kasvamaan ja virkistymään. Tapahtumateollisuus syntyi keskelle koronakriisiä ja toiminnan alkutaival on painottunut vahvasti alan edunvalvontaan. Järjestön ensimmäinen tehtävä on ollut koko tapahtumatoimialan tunnetuksi tekeminen ja päätöksentekoa vaativien asioiden vieminen valtakunnan ylimpien päätöksentekijöiden pöytiin. Tapahtumateollisuus toteutti kesällä 2020 toimialatutkimuksen, josta selvisi että tapahtuma elinkeinon vaikutukset ovat valtavat ja merkittävät, mutta vielä ennen viime kesää nämä vaikutukset olivat yhteiskunnassamme tunnistamattomissa ja hajallaan. Edunvalvonnan rinnalla järjestössä on luotu tapahtuma-alalle vaikuttavaa verkostoa. Tapahtumateollisuuden jäsenet pääsevät verkostoitumaan ja kohtaamaan toisensa monenlaisessa järjestötoiminnassa, jossa on mahdollisuus luoda uusia kontakteja, kasvattaa ja kehittää liiketoimintaa ja saada tukea sekä näkemystä alan kollegoilta. Tapahtumateollisuuden tehtävänä on vahvistaa tapahtumaelinkeinoa ja sen arvoa suomalaiselle yhteiskunnalle. Lähiajan tavoitteina on varmistaa toimialan selviytyminen koronakriisistä ja luoda edellytykset sille, että ala palaa kannattavan kasvun uralle, jolla se on viime vuodet ollut. Tapahtumaelinkeinon yhtenäisyyttä on lisättävä ja tehtävä toimiala tunnistetuksi ja tunnustetuksi yhteiskunnassamme. Näissä tavoitteissa onnistumalla Tapahtumateollisuus uskoo tapahtumatoimialan olevan yksi Suomeen kasvua, elinvoimaa ja osallisuutta luovista tulevaisuuden avainaloista. Edunvalvonnan rinnalla järjestössä on luotu tapahtumaalalle vaikuttavaa verkostoa. Lippupiste Oy LIPPUPISTE OY täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Näiden vuosien aikana olemme pystyneet vakiinnuttamaan paikkamme toimialamme markkinajohtajana Suomessa. Myymme lippuja vuosittain kaikkiaan yli 25 000 tilaisuuteen. Vuonna 2019 palvelimme Suomessa yli 800 tapahtumanjärjestäjää kulttuurin, urheilun ja viihteen saralla. Kulttuurisektorilla palvelemme mm. yhdeksää Suomen kymmenestä suurimmasta teatterista. Viihteen puolella olemme myyneet liput kolmeen suurimpaan Suomessa koskaan järjestettyyn keikkaan. Viimeisimpänä Ed Sheeranin keikalle Malmin Lentokentälle myimme liput yli 100 000 fanille. Urheilun puolella vastaamme lipunmyynnistä Olympiastadionille, joka tunnetaan mm. Suomen jalkapallomaajoukkueen, tutummin Huuhkajien kotikenttänä. Toinen ”kotikenttämme” Tampereen UROS -Live areena valmistautuu joulukuussa 2021 ottamaan vastaan Tapparan ja Ilveksen lisäksi mittavan konserttikattauksen, kuten myös Jääkiekon MM-kisat 2022. Meille on elintärkeää, että suomalainen tapahtumateollisuus menestyy ja voi hyvin. Kun koronakriisi keväällä 2020 iski toimialallemme, pidimme velvollisuutenamme osallistua keskellä kriisiä perustetun Tapahtumateollisuus ry:n toimintaan heti alusta asti yhtenä järjestön perustajajäsenenä. Olemme ylpeitä, että olemme saaneet osaltamme olla vaikuttamassa siihen merkittävään työhön, jota Tapahtumateollisuus tekee. Ne huomattavat saavutukset, joita järjestömme on lyhyen historiansa aikana saanut aikaan, alleviivaa sitä merkitystä, joka järjestöllämme on meille myös tulevaisuudessa. T K uv a: A ki R as k JÄSENISTÖN PALSTA Ari Palhamo, toimitusjohtaja, Lippupiste Oy. 6_Tapahtumateollisuus_sivut_4.indd 42 6_Tapahtumateollisuus_sivut_4.indd 42 4.3.2021 14.24 4.3.2021 14.24
MAALISKUU 2021 I Tapahtumateollisuus ry tiedottaa Liity jäseneksi! Jäsenenämme olet mukana vahvistamassa tapahtumaelinkeinon yhteistä ääntä ja pääset osaksi alan vaikuttavaa verkostoa. Yhteystiedot www.tapahtumateollisuus.fi PÄÄKIRJOITUS K uv a: A ki Lo po ne n Takamatkalta eturiviin Kun kilpailijat istuvat keskenään samassa pöydässä, yhteisen edun nimissä ja sisältörajat ylittäen, olemme yhdessä vahvempia. Tapahtumien tutkitut numerot ja faktat vaikuttavat ja vakuuttavat yhteiskunnan päätöksentekijöitä. Aloitimme takamatkalta, mutta olemme siirtyneet vauhdilla eturiviin – viestimme kuuluu nyt aina eduskunnan suuressa salissa saakka. Kriisi on edelleen käynnissä. Siitä kuitenkin selvitään ja ulospääsy häämöttää. Kriisin jälkeiseen jälleenrakennukseen ja kasvuun tarvitaan mukaan koko toimiala. Meidän on suunnattava katseita aikaan, jolloin rakennetaan tapahtumateollisuuden ja Suomen uutta tulevaisuutta. Tapahtumateollisuus on toimiala, joka pystyy kasvamaan, työllistämään ja tuottamaan Suomeen hyvinvointia. Uskomme vahvasti, että olemme jatkossa yksi Suomen avainaloista. Toimialajärjestömme työ on vasta alussa. Tapahtumateollisuus tuotiin mukaan yhteiskunnan päätöksentekoon ja samalle viivalle muiden toimialojen kanssa vain kahdeksassa kuukaudessa. Nyt meitä ”Tapahtumateollisuuden tulee ottaa paikkansa merkittävien teollisuustoimijoiden joukossa. Tehdä elinkeinostamme tunnettu ja tunnistettu, huolehdittava siitä, että alamme elinvoima ja toiminnan mahdollisuudet palaavat ja että yhteiskunta tekee osansa alamme eteen.” Tapahtumateollisuuden perustamissanat 10.6.2020 TAPAHTUMATEOLLISUUS RY perustettiin viime kesäkuussa koko tapahtumaelinkeinon etujen valvojaksi. Saimme heti lähdössä mukaan laajan rintaman erilaisia toimijoita – tapahtumajärjestäjiä, tapahtumapaikkoja, kaluston ja palveluiden toimittajia, lipunmyyjiä – koko tapahtumakentän viihteestä urheiluun, yritystapahtumista hengellisiin kohtaamisiin, messuista teatteriin. Koronakriisi on alan historian suurin kriisi, mutta samalla se synnytti uutta yhteistä voimaa. Toimialan yhdistyminen oman järjestön alle on jatkunut ennennäkemättömällä vauhdilla. kuunnellaan. Kun pidämme huolta siitä, että yhteinen etumme vie meitä eteenpäin kriisin jälkeenkin, niin mihin voimmekaan päästä seuraavien kahdeksan kuukauden aikana? Tervetuloa kaikki tapahtuma-alan yritykset mukaan yhteiseen toimintaan! Pekka Timonen puheenjohtaja Tapahtumateollisuus ry 3 200 yritystä 195 000 työpaikkaa 2,35 miljardia euroa Tapahtumateollisuuden toimialat ja numerot Tapahtumajärjestäminen Tapahtumatilojen vuokraus Esiintyjäja ohjelmapalvelut Tapahtumateknologian palvelut, myynti ja vuokraus Tapahtumarakentamisen palvelut, myynti ja vuokraus Lipunmyyntipalvelut Tapahtumien oheispalvelut Suunnittelu ja konsultointi Digitaaliset tapahtumapalvelut Muut tapahtuma-alan erityispalvelut 6_Tapahtumateollisuus_sivut_4.indd 43 6_Tapahtumateollisuus_sivut_4.indd 43 4.3.2021 14.24 4.3.2021 14.24
MAALISKUU 2021 I Tapahtumateollisuus ry tiedottaa Vaikuttamistyöllä tehdään näkymätöntä näkyväksi apahtumat ovat yhteiskunnan hyvinvoinnin moottori, jotka luovat talouskasvua, elinvoimaa ja osallisuutta. Tämä on viesti, jota Tapahtumateollisuus on välittänyt päät täjille tutkittujen lukujen ja muiden faktojen tukemana. Tapahtumien rajoittaminen on ollut läpi koronakriisin liian helppoa. Sen on mahdollistanut tapahtumista syntyvän elinkeinon näkymättömyys niin virallieissa tilastoinnissa kuin yleisötilaisuuksia koskevassa lainsäädännössä. Koska tapahtumateollisuuden vaikutukset eivät piirry esiin tilastotai tietokantahauista täytyy ymmärrystä kokonaisuudesta luoda muuta kautta. Tapahtumat ovat kaikille tuttu asia ja niihin liittyy siksi vahvoja olettamuksia. Olemassa olevien käsitysten ja mielipiteiden muokkaaminen on hidasta. Se vaatii toistoa, toistoa ja toistoa. Nyt kun tätä työtä on tehty hieman yli puoli vuotta, päättäjiemme ymmärrykseen on vihdoin piirtymässä se, kuinka laajoja vaikutuksia tapahtumilla todellakin on. Toimialamme ahdinkoon halutaan nyt löytää ratkaisuja, jotka toimivat laajalle kirjolle alamme yrityksiä sekä auttavat niitä selviämään kriisin yli ja palaamaan kannattavan, kasvavan liiketoiminnan uralle. Tapahtumateollisuus käy parhaillaan tiiviitä keskusteluita ministeriöiden johtavien virkamiesten kanssa siitä, kuinka alamme tulevaisuus voitaisiin parhaiten varmistaa. Jo aiheutuneiden menetysten korvaamiseksi ei tule syntymään erillistä mekanismia, joten vaikuttamisen tavoitteet on käännetty kohti tulevaa. Nyt pyritään varmistamaan yritysten kyky suunnitella ja käynnistää tulevaa toimintaa. Tämän toteuSelvityksessä tapahtuma-alan ekosysteemit ja tulevaisuus T Tapahtumateollisuus tekee töitä, jotta ala saataisiin palautumaan ja elpymään vauhdikkaasti. TAPAHTUMATEOLLISUUS on uusi toimiala kansantaloutemme kartalla. Koronakriisin vauhdittamana se on muotoutunut ja alkanut ottaa paikkansa yhteiskunnassamme varsin nopeasti. Tammikuun alussa työja elinkeinoministeriön alainen Creative Business Finland tilasi Tapahtumateollisuudelta ekosysteemiselvityksen, jonka tavoitteena on piirtää auki yleiskuva siitä, millainen toimialamme on. Selvitykseen tuotetaan läpileikkaus tapahtuma-alan päätoimiNyt pyritään varmistamaan yritysten kyky suunnitella tulevaa toimintaa. aloista, toimintamalleista ja liiketoiminnallisista rakenteista. Selvityksessä tullaan myös avaamaan koronan vaikutuksia sekä alan tulevaisuuden näkymiä ja mahdollisuuksia. Tapahtumateollisuus järjesti helmikuun alussa kaksipäiväisen työpajan, jossa yhdessä toimialan edustajien kanssa rakennettiin näkymää niin nykytilasta kuin tulevaisuudesta. Työpajasta syntynyttä tietoa koostetaan ja jäsennetään parhaillaan. Selvityksen perustana toimii Turun Yliopiston Kauppatumiseksi on myös oleellisen tärkeää saada viralliset skenaariot siitä, missä tilanteessa ja kuinka rajoituksista yhteiskunnassamme voidaan luopua. Yritysten on voitava perustaa tulevaisuuden suunnittelunsa jonkinlaiseen näkymään siitä, mitä on odotettavissa. Tapahtumat ovat yhteiskunnan moottori. Tapahtumat työllistävät valtavan määrän ihmisiä, nyt ja tulevaisuudessa – ja aina täällä Suomessa. Tapahtumateollisuus tulee sekä toimialan sisällä että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ymmärtää yhdeksi Suomen tulevaisuuden ja kasvun avainaloista. korkeakoulun viime kesänä tekemä toimialatutkimus. Selvitys valmistuu maaliskuun loppuun mennessä. K uv a: M ar ia Sa hl st ed t K uv a: iS to ck .c om / To m as Si m ku s 6_Tapahtumateollisuus_sivut_4.indd 44 6_Tapahtumateollisuus_sivut_4.indd 44 4.3.2021 14.24 4.3.2021 14.24
MAALISKUU 2021 I Tapahtumateollisuus ry tiedottaa Tapahtumateollisuus ry:llä on jo yli 200 jäsentä. Tule mukaan vaikuttamaan! Merkkaa kalenteriisi! Vuosikokous ja Tapahtumateollisuus NYT -seminaari pe 27.5.2021 9RTurva Oy Aboa kongressija tapahtumapalvelut Oy ACE-Production Oy Ahola Mixing Service Oy Ltd AJK-Jatkokoulutus Oy AKK Sports Oy Alarauta Oy / NBDG Amanda´Eye Oy amepa Oy AMJ Turku Audio Oy Atemark Palvelut Oy Atomcom äänentoistopalvelut AV Pro Band Age Oy Beaver City Restaurants Oy / Suvilahti TBA Blackout Lighting Finland Oy Bom Oy Bright Finland Broadway Finland Oy Brändipuu Comusic Management Oy ContactMate Events / AIDC Finland Oy CoreGo Cosa Nostra Crew Oy Creperie Oy Dark Visual Oy Demande Oy DJ Proteus / Rebel Hell Entertainment East Coast Events Oy Element Lab Oy Elevent Group Oy Event Company Rami Lehtinen Oy Eventgear Oy Eventlink Promotions Oy Evento Events 365 Oy Eventual Oy Exposet Oy Factor Nova Oy Fair Factory Oy Fantastico Production Oy Ltd Feelbeat Oy – Opens ohjelmistot Finnish Metal Events Oy Fire Factory Oy Fullsteam Agency Oy Geronimo Events Oy Gigle Oy GU-ohjelmat Hartwall Arena / Helsinki Halli Oy Helppari Oy Helsingin Musiikkitalo oy Helsingin Tapahtumatuotanto Augmented Events Oy Helsinki Rock and Roll Hugedelay Oy (Big Wheels Events) Hög Light & Sound Oy Ilmapallokeskus Balloon Center Oy Ilmiö-Tuotanto Oy IluSound Oy Isomäki Areena Oy (Kiinteistö Oy Porin Jäähalli) JL Event Service Oy JL-Viihdetuotanto Oy Jubilee Oy Jämsän Discofix Oy Jääkiekon SM-liiga Oy Kampin Karuselli Oy Kids Factory Oy Kiinteistöosakeyhtiö Kuhmon kulttuuritalo Kirkkopalvelut ry K-Light Oy KMU Live Oy KOKO Tapahtuma OSK Konffa Oy Kotkan tapahtumakeskus Oy Kulttuurija taidealan keskusjärjestö KULTA ry Kymi-karjalan Komediatuotanto oy Kymiring Oy Lahden seutu – Lahti Region Oy Lataamo Group Oy Lexperience Oy Linda Nilsson/ Nillin Consulting Live Nation Finland Oy LiveFIN ry Livelaboratorio Oy Livelaboratorio Tampere Oy / G Livelab Tampere Lively Entertainment Oy Loud 'N Live Promotions Oy Ltd. Lounais-Suomen Vuokrakaluste Oy Love me do Oy Lumiere Production MagnumLive Oy (konserni) Mainostoimisto Värikäs Oy Maiseri Oy Management Events Studio Oy Manager´s Forum Finland Marketing & Communication Group Marco Oy Marteaux Oy Messuja somistusalan liitto ry Messua Oy MeTa ry Mikkelin Mikaeli Oy Mind & Design Villa Roos MKTG Finland Oy MP-Viihde Oy MySpeaker Oy Nelonen Media Live Oy Noise House Oy Nordic Business Group Oy Nordic Live Productions OY Northern Sound Nuori Petri Oy Ohjelma-akseli Oy Ohjelmatoimisto Kristalli Oulun Kongressitekniikka Oy Oy Aku`s Factory Ltd / Akun Tehdas Oy Bandercom Ltd Oy NetTicket Finland Ab Panda Turva Oy Pato Events Oy Pekka Olava Oy Pink Eminence Oy Pirkanmaan festivaalit ry (Pirfest) Posetiivi Oy Prime Event Oy PRO Kaakon kirjamessut ry ProAgria Tapahtumat Oy ProBasket Oy Profilight Oy PuskaPromotion osk. Raikuli Productions Oy Ramirent Finland Oy RCFF Elokuvafestivaali Oy Redberg Agency Oy Retoriikan kesäkoulu Oy Rivents Oy Rockhopper Agency Roudaamo Event Warehouse Oy Ltd Ruusunen Consulting Oy Saamelaiskäräjät/ Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Salkapuu Oy Securitas Events Oy Silent Entertainment SILENT ENTERTAINMENT ja ShowPro Finland Sisters & Company Oy Slow Rocket Oy Sound Engine Sponsorointi & Tapahtumat ry Stadion-säätiö sr Stereo:ID Ltd Oy StillArt Ab Stopteltat Oy Storia Productions Oy Sun Effects Oy Sunborn Events Oy Suomen Hippos ry Suomen Ilotulitus Oy Suomen kansallisooppera ja -baletti Suomen kulttuuritalot ry Suomen Musiikkiteollisuus Osakeyhtiö Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry Suomen Palloliitto ry Suomen Tanssipuoti Oy Suomen Teatterit T:mi Vesa Sytelä T4B Distribution Oy Taika ja Tuli Taikalyhty Oy Tampere-talo Oy Tapahtumallinen Oy Tapahtumapalvelu Järjestys Tapiolan Monitoimiareena Oy Teatteri Eurooppa Neljä Teatteri Toivo / Teatteriyhdistys Toivo ry The Best Crew Ever Oy Tiketti Oy Tilaisuuksien ideointija toteuttamistoimisto Tapaus Oy Tirehtööripalvelu Liukkonen Ti-Ti Tuotanto Oy Torija markkinakaupan keskusjärjestö Toriklubi Oy Torikorttelit / Helsingin Leijona Oy Torvinen Showtekniikka Trap Factory Oy Tuotantoja työntekoyhtiö Pågå Oy Turku Food and Wine Fest Oy Tuulensuun Palatsin Ravintolapalvelut Oy Tuusulanjärven tapahtumat Oy (Krapin Paja) Valova Oy Vanaja Event Solutions Oy Vantaan Festivaalit Oy Verkatehdas Oy Viking Pro oy Visuaalinen Pinta Oy Warner Music Live Wayment Oy Welldone L.R. Oy White Label Company Oy WS-Expogroup Oy Ltd XYZ Dezigns Oy Yucca Group Oy Äänirasia Tapahtumantekijä Oy JÄSENET Tavoitteena tapahtumien exit ja nopea elpyminen TAPAHTUMATEOLLISUUDEN yli vuoden kestäneen kriisin päättyminen häämöttää horisontissa. Kuinka ala palautuu, miten yleisöjen luottamus voitetaan ja millaisia ovat tapahtumat vuonna 2021? Tapahtuma-alan exit-suunnitelman tarpeesta on uutisoitu pitkin alkuvuotta. Suunnitelmaa rakennetaan OKM:n nimittämän tapahtuma-alan ja viranomaisten yhteisen työryhmän työnä, jossa myös Tapahtumateollisuus on edustettuna. Työryhmän luoma suunnitelma menee maamme hallitukselle, joka päättää sen hyväksymisestä. Suunnitelman voidaan ennakoida valmistuvan pian – se on ehkä jo valmis siinä kohtaa, kun tätä lehteä luetaan Selkeä exit-suunnitelma mahdollistaa sen, että alalla voidaan taas käynnistää tulevien tapahtumien suunnittelua. Samanaikaisesti on tehtävä töitä myös yleisöjen ja asiakkaiden luottamuksen palauttamiseksi. Ammattilaisten toimesta järjestetyt tapahtumat ovat kärsineet rajoitusten lisäksi myös julkisuudessa esitetyistä, kaikenlaiset tapahtumat niputtavista ja leimaavista lausunnoista. Turvallisten tapahtumien viestiä vahvistamaan suunnitellaan siksi kampanjaa, joka alkaa näkymään loppukeväästä. Pitkän ja syvän kriisin jälkeen tapahtuma-alan yritykset tarvitsevat elpymisen vauhdittamiseen myös taloudellista tukea. EU:n luoma elpymisväline on käytettävissä myös tapahtuma-alan hankkeisiin, jotka vastaavat eduskunnan hyväksymän Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaisiin tavoitteisiin. Tapahtumateollisuus tarjoaa jäsenistölleen tietoa elpymisvälineeseen liittyen ja auttaa alan yrityksiä löytämään toisensa sekä koordinoimaan yhteisiä, vaikuttavia hankkeita. Alan sisäisen innovoinnin lisäksi toimialan uuden menestyksen rakentamisessa on tärkeää olla aktiivisessa yhteistyössä muiden toimialojen, julkisen sektorin sekä yhteiskunnallisen päätöksenteon kanssa. Tapahtumateollisuus katsoo vahvasti tulevaan yhdessä jäsenistön sekä tulevaisuuden tutkijoiden kanssa, jotta alalla on hyvät edellytykset reagoida muuttuneisiin asiakasodotuksiin ja -tarpeisiin sekä hyödyntää erilaisten nousevien tai vahvistuvien trendien, kuten digitalisaation luomat mahdollisuudet nopean elpymisen tukena. 6_Tapahtumateollisuus_sivut_4.indd 45 6_Tapahtumateollisuus_sivut_4.indd 45 4.3.2021 14.24 4.3.2021 14.24
Petra Erätuli-Kola kiittelee Innovation Homen yhteisömanagereita luovasta ongelmanratkaisukyvystä korona-aikana. Kallion coworkingkeskukseen on rakennettu lasinen ”kasvuhuone”, jossa työntekijät voivat olla läsnä jäsenille turvallisuudesta tinkimättä. 48 1–2/2021 ”Levillä on edellytykset olla maailmanlaajuisesti edelläkävijä etätyölokaationa.”
Tällä palstalla jututamme ammattilaista työnsä äärellä. Kahvihetken tarjoaa Meira. 1–2/2021 49 Kohtaamisen tarve ei poistu työelämän murroksessa Koronapandemia on tuonut toimistokulttuuriin ennennäkemättömiä mullistuksia. Joustavilla toimitilaratkaisuilla, virtuaalisilla tapahtumilla ja luonnon lähellä olevilla etätyömahdollisuuksilla voidaan luoda jatkossakin mahdollisuuksia kohtaamisille sekä parantaa työntekijöiden hyvinvointia. K oronapandemian myötä annetut etätyösuositukset ovat mullistaneet toimistokulttuuria. Petra ErätuliKola on nähnyt muutamassa kuukaudessa niin työkulttuurissa kuin digitalisaatiossa suuremman muutoksen kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Erätuli-Kola on toimistopalveluita tuottavan Innovation Homen toimitusjohtaja ja toinen perustajista. Digiloikasta ja etätyön lisääntymisestä huolimatta ihmisten tarve kohtaamisille ei kuitenkaan ole kadonnut. Innovation Homen coworking-keskuksissa tärkein tekijä ovat olleet jäsenten väliset kohtaamiset, joita pyritään avittamaan myös keskuksia pyörittävien yhteisömanagerien toimesta. – Niin sanotun työelämän leirinuotion ylläpitäminen on työntekijöidemme päätehtävä. Haluamme mahdollistaa jäsenten välisen jakamisen niin osaamisen, verkostojen kuin kokemuksien saralla. Korona on kuitenkin pakottanut sulkemaan Innovation Homen yleiset tilat jäsenten turvallisuuden takaamiseksi. Kohtaamisia on tämän vuoksi täytynyt luoda uudella tavalla. – Mietimme silloin pandemian tultua, miten voimme aidosti ylläpitää yhteisöllisyyttä. Siihen työkaluksi koodattiin yhdessä erään jäsenyrityksemme kanssa sovellus, johon rakennettiin kaikki palvelumme virtuaalisesti. Sovelluksessa voi myös tehdä matchmakingiä ja hakea kontakteja. Lisäksi kohtaamisia on järjestetty virtuaalitapahtumien muodossa. – Virtuaalisilla aamukahveilla meillä on usein alustamassa upeita asiantuntijoita, kuten Supercellin Ilkka Paananen ja yrittäjä Peter Vesterbacka. Etätyön ja loman yhdistäminen tulevaisuutta Erätuli-Kola uskoo, että tulevaisuudessa yritysten täytyy kilpailla siitä, miten työntekijät saadaan paikan päälle työpisteille. Etätyön tuomat vaihtoehdot mahdollistavat myös luonnon läheisyydessä oleilun ja työn yhdistämisen tavalla, joka tulee edistämään työhyvinvointia. – Jos työnantaja pystyy tarjoamaan työskentelymahdollisuuksia esimerkiksi Lapista, tulee se olemaan suuri voimavara. Itsekin paljon Lapissa aikaa viettävälle Erätuli-Kodalle olikin luonteva jatkumo perustaa Innovation Homen uusin yksikkö Leville. Idea lähti alun perin omasta tarpeesta, kun perheen kanssa mökissä etätöiden ja -koulun toteuttaminen muodostui haasteelliseksi sekä palavereihin tarvittavan rauhallisen ympäristön että riittävien tietoliikenneyhteyksien takia. Keskustelut paikallisten yrittäjien kanssa sytyttivät kipinän myös auttaa koronasta kärsivää aluetta etätyökulttuuria rakentamalla. – Näen, että Levillä on edellytykset olla maailmanlaajuisesti edelläkävijä etätyölokaationa. Yhteistyössä Visit Levin kanssa toteutetut koronaturvalliset privaattitoimistot sekä coworking-tila on otettu Levillä hyvin vastaan. Erätuli-Kola uskookin, että myös perheen kanssa lomailun ja etätyön yhdistäminen onnistuu Levillä uusien palveluiden ansiosta. – Olen itsestäni huomannut, että tuottavuuteni ja hyvinvointini on parantunut, kun olen päässyt työskentelemään Levin pisteellemme. Työn jaksottaminen onnistuu luonnon keskellä kotitoimistoa paremmin, kun työn lomassa ulkoilemaan lähteminen tapahtuu luontevasti. TEKSTI JA KUVA LAURA HUJANEN KAHVILLA KUKA? Petra Erätuli-Kola Kautta työuran uskonut siihen, että ihmisistä huolta pitämällä saadaan myös yrityksen kassaan euroja. Tällä hetkellä Innovation Homen toimitusjohtaja. Ennen sitä työskenteli 14 vuotta lentokenttäpalveluita tuottavassa Airprossa, verkostoitui kansainvälisesti äitiysloman aikana Singaporessa ja Suomeen paluun jälkeen edisti työhyvinvointia kehityspäällikkönä suuryritysasiakkaiden parissa Eläkevakuutusyhtiö Varmassa.
TAPAHTUMAT JA TILAT Ota yhteyttä! BTOB HAKEMISTO Tapahtumia suurella sydämellä www.paviljonki.fi Järjestä yhteinen keittiöseikkailu Team Kitchenin interaktiivisessa oneline kokkikoulussa. www.teamkitchen.fi www.finlandiatalo.fi PIKKU-FINLANDIA UUSI UPEA TAPAHTUMAKESKUS AVAUTUU TAMMIKUUSSA 2022 Varaukset: sales@finlandiatalo.fi www.seinajokiareena.fi Tilat ja puitteet Tervetuloa! Turun Messukeskuksessa on tilaa järjestää turvallinen tapahtuma! Tervetuloa! www.turunmessukeskus.fi 50 1–2/2021
TAPAHTUMAT JA TILAT BTOB HAKEMISTO Ota yhteyttä! TAPAHTUMATEKNIIKKA UUS I! TURVALLISEN TILAISUUTESI KUMPPANI TAMPERE-TALO.FI/KOKOUKSET VASTUULLISIA KOHTAAMISIA TAMPERE-TALOSSA Meillä voit järjestää hiilineutraalin tapahtuman – luotettavasti ja läpinäkyvästi! TILAA UUTISKIRJE! eventolehti.fi/uutiskirje TÄSSÄ VOISI OLLA SINUN ILMOITUKSESI Soita! Anja Moilanen, 040 537 4272 1–2/2021 51
No Problem -tekstiilejä käyttävät tuhannet yritykset ympäri Suomen. Likaa hylkivien pöytäliinojen, laadukkaiden peittojen, tyynyjen, froteiden ja kylpytakkien lisäksi löydät meiltä nyt myös ammattimaiset kalusteja tarvikeratkaisut. Import Numero 1 Oy | Lautamiehentie 1, 02770 ESPOO | p. 010 321 4000 | noproblem@nro1.com | www.nro1.com alkaa meiltä! Tie kohti parempaa asiakaspalautetta Ota yhteyttä ja tule tutustumaan myyntinäyttelyymme Espooseen. ”Hotellimme asiakaspalaute ja mm. TripAdvisor -arvostelut ovat entisestään parantuneet hankittuamme No Problem -sängyt ja -vuodevaatteet.” – Päivi Laine, General Manager, Hotel Haaga Central Park hotellisängyt • vuodesohvat • kylpyhuoneja hotellitarvikkeet majoitusja sisustustekstiilit • minibaarit • viinikaapit • tallelokerot Aliseo kylpyhuonetarvikkeet No Problem -sängyt ja -tekstiilit Indel B minibaarit ja tallelokerot Tefcold ImportNro1-ilmo_Aromi230x297uusi_IsoCoat.pdf 1 12/10/2018 15.49 No Problem -tekstiilejä käyttävät tuhannet yritykset ympäri Suomen. Likaa hylkivien pöytäliinojen, laadukkaiden peittojen, tyynyjen, froteiden ja kylpytakkien lisäksi löydät meiltä nyt myös ammattimaiset kalusteja tarvikeratkaisut. Import Numero 1 Oy | Lautamiehentie 1, 02770 ESPOO | p. 010 321 4000 | noproblem@nro1.com | www.nro1.com alkaa meiltä! Tie kohti parempaa asiakaspalautetta Ota yhteyttä ja tule tutustumaan myyntinäyttelyymme Espooseen. ”Hotellimme asiakaspalaute ja mm. TripAdvisor -arvostelut ovat entisestään parantuneet hankittuamme No Problem -sängyt ja -vuodevaatteet.” – Päivi Laine, General Manager, Hotel Haaga Central Park hotellisängyt • vuodesohvat • kylpyhuoneja hotellitarvikkeet majoitusja sisustustekstiilit • minibaarit • viinikaapit • tallelokerot Aliseo kylpyhuonetarvikkeet No Problem -sängyt ja -tekstiilit Indel B minibaarit ja tallelokerot Tefcold ImportNro1-ilmo_Aromi230x297uusi_IsoCoat.pdf 1 12/10/2018 15.49 No Problem Protect -antimikrobinen suojakäsittely kaikille pinnoille No Problem Shield -antimikrobiset kasvomaskit Teho säilyy jopa 60–90 vrk! Suodatusteho >75 % (VTT:n testi). Ota yhteyttä ja kysy lisää! Suuren suosion saaneet No Problem Shield -antimikrobiset kasvomaskit pysyvällä antimikrobisella ominaisuudella. • Antimikrobinen materiaali 100 % polyesteria, jossa liukenematon ja kestävä polymeeripinnoite. • Mitattu (VTT) suodatusteho >75 %. • Tehoaa heti, kun mikrobi koskettaa kankaan kuitua. • Miellyttävä pehmeä kangas, joka ei ärsytä ihoa. • Ei hiosta eikä höyrystä laseja. • Viruksia ja bakteereita torjuva ominaisuus, materiaali testattu koronavirusta vastaan. • Voidaan pestä 60–90 asteessa. Varastomallit harmaa ja grafiitti 4,50 € / kpl ja omalla logollanne painettuina 5,90 € / kpl (alv %). No Problem -tekstiilejä käyttävät tuhannet yritykset ympäri Suomen. Likaa hylkivien pöytäliinojen, laadukkaiden peittojen, tyynyjen, froteiden ja kylpytakkien lisäksi löydät meiltä nyt myös ammattimaiset kalusteja tarvikeratkaisut. Import Numero 1 Oy | Lautamiehentie 1, 02770 ESPOO | p. 010 321 4000 | noproblem@nro1.com | www.nro1.com alkaa meiltä! Tie kohti parempaa asiakaspalautetta Ota yhteyttä ja tule tutustumaan myyntinäyttelyymme Espooseen. ”Hotellimme asiakaspalaute ja mm. TripAdvisor -arvostelut ovat entisestään parantuneet hankittuamme No Problem -sängyt ja -vuodevaatteet.” – Päivi Laine, General Manager, Hotel Haaga Central Park hotellisängyt • vuodesohvat • kylpyhuoneja hotellitarvikkeet majoitusja sisustustekstiilit • minibaarit • viinikaapit • tallelokerot Aliseo kylpyhuonetarvikkeet No Problem -sängyt ja -tekstiilit Indel B minibaarit ja tallelokerot Tefcold ImportNro1-ilmo_Aromi230x297uusi_IsoCoat.pdf 1 12/10/2018 15.49 Uutuus! Suojaa asiakasja henkilökuntatilojenne kosketuspinnat uudenlaisella antimikrobisella polymeeripinnoitteella. Se tehoaa kaikenlaisiin bakteereihin ja viruksiin – testattu myös koronaa vastaan! Tuote on vesipohjainen, hajuton ja myrkytön. Tuhoaa jopa 99,999 % mikrobeista. Testien mukaan ominaisuus säilyy pinnoilla jopa 60–90 päivän ajan! Aine on helppo levittää sumutinlaitteella tai spraypullolla. Viroclean akkukäyttöinen sumutinlaite on helppokäyttöinen uutuuslaite, jolla käsittelet isotkin alueet ja kaikki pinnat nopeasti ja tehokkaasti. VTT:n testin mukaan sumuttimella saa parhaan tuloksen. PAL. VKO 2021-19 30 04 91 -2 10 1