Numero 8/2011
Eläkeläiset ry:n ryhmät menestyivät kulttuurikilpailuissa
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Eläkeläiset ry on lahjoittanut joulukorttirahat Auta mapuche-vanhusta -kampanjaan. Keräystilin numero on 101230-71470. Viite on Auta mapuche-vanhusta. Kampanjasta enemmän sivulla 3.
Seinäjoella luotiin uutta yhteistyötä
Sivut.1619
Joulutervehdykset, s. 2227 ja 3241
Vuonna 2012:
Jäsenhankintakilpailu, sivu 3 Eläkeläiset pinnalla -risteily, sivu 7 Presidentinvaali, s. 811 Protestilaulukilpailu , s. 3
Rajattomat Lapista on aukaissut uraa Eläkeläiset ry:n alueellisessa kulttuuritoiminnassa. Nyt tuli menestystä Seinäjoella pidetyissä kulttuurikilpailuissa, toinen sija ohjelmakokonaisuuksien sarjassa. Eläkeläiset ry:n ryhmät ja yksilöesiintyjät menestyivät muutenkin hyvin.
Marketta Rissanen teki Eläkeläiset ry:n käsityökursseilla elämänsä ensimmäisen puutyön. Eeli Väisänen (iso kuva, takana) opetti kursseilla puutöitä. Hänellä on ensi elokuussa oma näyttely Kajaanin kirjastossa.
Asianajaja Harri Kontturi on kirjoittanut testamenttioppaan.
Houkuttaa ja koukuttaa
Käsityö on taidetta ja terapiaa
Kajaanilainen Eeli Väisänen opetti lokakuun lopulla Kuntorannassa puutöitä Eläkeläiset ry:n käsityökurssilla. Se on hänelle tuttua. Ammatikseen nuoria opettanut mies on opettanut eläkkeellä ollessaan Kajaanin Eläkeläiset ry:n puutyökerhossa, myös ollessaan viisi vuotta yhdistyksen puheenjohtajana. Puu taipuu kajaanilaismestarin käsissä moneksi: käyttö- ja koriste-esineiksi, veistoksiksi, reliefeiksi, tauluiksi. Käsityö on terapiaa, Väisänen sanoo. Samaa mieltä olivat käsityökurssin tai -kurssien oppilaat. Puutöiden lisäksi Kuntorannassa opeteltiin muun muassa huovuttamista iisalmelaisen Sisko Rönkön opastuksella.
Saisiko olla yksi testamentti?
on nimeltään opaskirja, jonka on kirjoittanut joensuulainen asianajaja Harri Kontturi. Tulee pyrkiä läheisten harmonian säilyttämiseen ja siihen, että omaisuus säilyy suvussa, Kontturi sanoo.
Sivut 2830
Sivu 14
2 - Nro 8 joulukuu 2011
ELÄKELÄINEN
Pääkirjoitus
HANNU PARTANEN
Terveyserojen kasvun hillitsemiseksi tarvitaan nopeasti toimenpiteitä
R
ikkaimpaan viidennekseen kuuluvat suomalaiset miehet voivat odottaa elävänsä 82vuotiaiksi, kun köyhin viidennes kuolee 69,5 vuoden iässä. Varakkaiden ja köyhien miesten elämien pituuksissa on 12,5 vuoden kuilu: se on kaksi vuotta pidempi kuin ero suomalaisten ja pohjoiskorealaisten eliniänodotteissa. Vertailuryhmiin kuuluvien suomalaisten miesten eliniän välinen kuilu on kasvanut runsaalla viidellä vuodella 1990-luvun alun vuosista. Lääkärilehdessä julkaistun tutkimuksen hätkähdyttävät tulokset vahvistavat jälleen kuvaa suomalaisesta yhteiskunnasta kasvavien erojen ja jakojen maana. Tulo- ja varallisuuserojen kasvun myötä ovat myös
väestöryhmien elämänpiirit ja tavat eriytyneet aiempaa enemmän toisistaan. Kehityksen suunta näkyy kasvaneina eroina terveydentilassa, terveyspalvelujen käytössä ja suoraan myös eliniänodotteessa. Tulo- ja varallisuuserojen nopea kasvu alkoi 1990-luvun lamasta. Varakkain väestönosa on tehnyt selvän irtioton muusta väestöstä. Heille raha ei aseta minkäänlaisia esteitä unelmiensa toteuttamiselle. Samaan aikaan köyhimmän väestönosan ahdinko on lisääntynyt ja arjesta selviytyminen on ainaista sinnittelyä. Tällöin säästön kohteina ovat myös terveellinen ravinto, tarpeellinen terveyden- ja sairaanhoito ja välttämätön lääkitys. Meillä varakkaimmat ja terveimmät ihmiset käyttävät eniten terveydenhuollon yhtei-
siä voimavaroja. Työelämässä ja hyvän työterveyshuollon piirissä olevat saavat jonottamatta itselleen maksuttomat terveyspalvelut. Lisääntyvässä määrin palvelut hankitaan yksityisiltä työterveysasemilta ja ne ovat laajentuneet osittain koskemaan myös sairaanhoitoa. Työelämän ulkopuolella olevat, kuten eläkeläiset ja työttömät ovat säästöjen kohteena olevan julkisten terveydenhuollon varassa tai joutuvat hankkimaan palvelut kovalla hinnalla yksityisestä terveysbisneksestä. Väestöryhmien välinen räikeä eriarvoisuus terveydenhuollossa ja terveyserojen kasvu tunnustetaan yleisesti. Ongelmaan puuttuminen tuntuu kuitenkin olevan vaikeaa, vaikka tavoitteet terveys- ja hyvinvointierojen tasaamisesta löytyvät val-
tiovallan erilaisista toimintaohjelmista. Nyt tarvitaan kiireesti konkreettisia päätöksiä, joilla tiedossa olevia ongelmia voidaan nopeasti edes lievittää. Kuntien tulee poistaa terveyskeskusmaksu rajaamasta verovaroin rahoitettavien perusterveyspalvelujen käyttöä. Valtion tulee toteuttaa sairauskulujen yhteinen ja selkeästi nykyistä matalampi maksukatto yhdistämällä lääkekulujen, asiakasmaksujen ja matkakulujen omavastuurajat. Yhdessä nämä toimenpiteet kertoisivat siitä, että yhteiskunnassa ollaan valmiita lisäämään tasa-arvoa ja helpottamaan erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämää.
Vireyttä vuoteen 2012
L
ämmin kiitos kuluneesta toimintavuodesta järjestön kaikille jäsenille ja ystäville, kaikille toiminnassamme mukana olleille ja toimintaamme tukeneille ja avustaneille. Eläkeläistoiminta on tekijöittensä näköistä, kotikutoista ja sen lähtökohtana ovat jäsenistön tarpeet ja toiveet. Toiminnan perustana on yhdistysaktiivien vapaaehtoinen työ ja yhdessä tekeminen.
Hyvin ansaitun joululoman jälkeen otamme yhteisen suunnan kohti järjestön 18. sääntömääräistä edustajakokousta. Kokous pidetään toukokuun 22.23. päivinä Kuntorannassa. Tammi-helmikuussa toteutamme alueelliset Kohti edustajakokousta työpäivät. Päivillä vauhditetaan kokousvalmisteluja sekä esitellään järjestökäsittelyyn lähetetty luonnos Eläkeläiset ry:n viestintästrategiaksi ja tuore ikääntymis-
poliittinen opintoaineisto Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen. Joulu on perinteitä ja juhlaa. Siihen liittyy lapsuuteen asti ulottuvia muistikuvia ja tapoja. Joulu tuo parhaimmillaan valoa ja toivoa sekä rauhaa ja lepoa keskelle kaamosta. Maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto siinä on tavoitetta ja suuntaa meille jokaiselle.
Tapio Rautavaara lauloi eräässä viisussaan jokaisen säkeistön loppuun painavasti: "Tämä tarina on tosi." Niin on tämäkin, joka nyt seuraa. PARAS -hankkeen hengessä ovat monet kunnat järjestelleet perusterveydenhoidon useamman kunnan käsittäviksi alueiksi. Yhteistyöllä esimerkiksi päivystyksiä tehdään vuorotelleen alueen kuntien kesken. Eräällä tällaisella alueella kunnan A vanhainkodissa sairastui iäkäs mies. Hänet tuotiin kunnan terveyskeskukseen, jonka lääkäri määräsi hänelle asianmukaisen lääkityksen. Terveyskeskuksessa ei kuitenkaan ollut vapaita vuodepaikkoja, minkä vuoksi potilas lähetettiin kunnan B terveyskeskukseen. Siellä olisi ollut paikka, mutta hoitohenkilöhenkilökunnasta päivysti vain lähihoitaja/perushoitaja, jolla ei ollut oikeuttaa antaa potilaalle lääkärin määräämiä lääkkeitä. Niinpä potilas lähetettiin maakuntakeskuksen keskussairaalaan. Siellä hän sai lääkkeensä, mutta koska erikoissairaanhoidon paikat ovat kalliita, lähetettiin potilas
Puheenjohtajan
Tarina ja sen opetus
palsta
Kalevi Kivistö
takaisiin kunnan A terveyskeskukseen. Siellä oli välillä vapautunut vuodepaikka, johon monista siirroista uupunut potilas pian viimeisen siirron jälkeen kuoli . * * * "Talousviisaat" vaativat tuottavuuden lisäämistä kaikissa julkisissa toiminnoissa ja varsinkin terveydenhuollossa. Tuottavuuden nimissä pikaisia siirtojakin suositaan, jotta hoitovuorokausia olisi mahdollisimman vähän. Yllä kerrotussa esimerkissä näkyy, miten nurinkurisella tavalla säästöjä haetaan. Puheena olevassa tapauksessa potilaan siirtely johtui ensin siitä, ettei vuodeosastolla ollut paikkoja, ja sitten siitä, ettei lähi-/ perushoitajille ei ole annettu oikeutta jakaa lääkkeitä. He ovat kuitenkin saaneet siihen koulutuksen ja heitä kannustetaan jatkuvasti lisäkoulutukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut ohjeet, joiden mukaan tälle nimikesuojatulle ammattiryhmälle voidaan antaa oikeudet jakaa lääkärin määräämät
lääkkeet pistoksina tai luonnollista tietä. Kuitenkin käytäntö vaihtelee terveyskeskuksesta toiseen ja saattaa muuttua yhdessä yössä, kuten perushoitajien (SuPer) ammattijärjestön puheenjohtaja Juhani Palomäki kertoo järjestönsä lehdessä. Tuottavuuden nostaminen potilaiden alituisella siirtelyllä ja vuodepaikkojen vähentämisellä on yritys nostaa tuottavuutta väärästä päästä. Paljon parempi ja samalla potilaalle inhimillisempi tapa nostaa tuottavuutta olisi antaa ammattihenkilöiden tehdä sitä työtä, johon he ovat saaneet koulutuksen. Palomäki toteaakin, että "koulutettu nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö voi tutkinnon antamin valmiuksin osallistua lääkehoitoon". Oikeuksia voidaan vielä laajentaa lisäkoulutuksen ja perehdyttämisen myötä kirjallisella luvalla laajemminkin. Näin koko henkilökunnan osaaminen saataisiin tehokkaasti ja potilaan kannalta mielekkäästi käyttöön. Se vähentäisi kustannuksia monin tavoin: potilaan hoidossa tarvittaisiin vähemmän siirtoja ja samalla myös
ambulanssikuljetuksia tarvittaisiin vähemmän. * * *
Tampereen yliopiston tutkimuksessa todettiin hiljattain, että tuottavuutta metsästettäessä vanhuksia siirrellään kahden viimeisen elinvuoden aikana aivan liikaa: 40 prosenttia joutuu vaihtamaan hoitopaikkaa vähintään kymmenen kertaa, jotkut vielä paljon enemmän. Ja juuri viimeisinä elinvuosina tuttu ja turvallinen hoitopaikka olisi erityisen tärkeä. Mutta kun tuottavuutta tavoitellaan keinolla millä hyvänsä, kotiutetaan potilaat puolikuntoisina ja siirrellään heitä hoitopaikasta toiseen. Hoitotyötä päivittäin tekevä henkilökunta ymmärtää varmasti, että viimeiset elinvuotemme ovat aivan yhtä tärkeitä kuin ensimmäiset tai vuodet siinä välissä. Annetaan siis hoitohenkilökunnan tehdä työtä, johon he ovat saaneet koulutuksen ja varmistetaan silläkin tavalla hoidon inhimillisyys myös elämän loppuvaiheessa.
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2011 - 3
Hallitus vahvisti ajankohdaksi 25.27.6. 2013
Lappi heitti haasteen
Vuoden 2013 kesäpäivät pidetään Oulussa
E
läkeläiset ry:n hallitus on vahvistanut vuoden 2013 kesäpäivien paikan ja ajanjohdan. Seuraavat kesäpäivät järjestetään Oulussa 2527.6.2013. Viime kerroilla kesäpäivät ovat olleet ennen juhannusta, mutta nyt siis juhannusta seuraavalla viikolla. Ajankohtaan vaikutti se, että silloin hotelli- ja muut majoituspaikat ovat edullisempia kuin aikaisemmin kesäkuussa, kertoo järjestösihteeri Anu Mäki. Oulun valintaan vaikuttivat monet tekijät. Eläkeläiset ry:n Jokilaaksojen Aluejärjestö on tehnyt perustellun esityksen Oulusta ja kertonut olevansa halukas ja valmis osallistumaan päivien käytännön järjestelyihin. Niin Pohjois-Suomeen kuin Oulu lasketaan kuuluvankin, se on miltei keskellä Suomea. Oulussa on useita hyviä tapahtumapaikkoja. Kaupungin ydinkeskus on tiivis ja avautuu Oulujoen suistoon ja merelle. Kävelykatu Rotuaari ja tori ovat mainioita paikkoja esitellä Eläkeläiset ry:n yhdistysten ja jäsenten osaamista, Mäki sanoo. Oulussa ja muualla Jokilaaksojen aluejärjestön alueella on monia erittäin hyvin toimivia Eläkeläiset ry:n yhdistyksiä. Sekin puolsi van-
han terva- ja nykyisen it-kaupungin valitsemista kesäpäivien emäntäkaupungiksi. Kesäpäivien teema on järjestön uuden ohjelman mukaisesti Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen. Kaikki kesäpäivien tapahtumat ja niissä esitettävät ohjelmat liittyvät tavalla tai toisella teemaan, jolla halutaan kertoa eläkeläisten asemasta Suomessa ja Eläkeläiset ry:n toiminnasta sen parantamiseksi. Kesäpäivillä elvytetään myös
kulkueperinne. Muutamilla viimeisillä kesäpäivillä kulkueita ei ole nähty, mutta nyt sellainen järjestetään. Kaikki Eläkeläiset ry:n yhdistykset kutsutaan myös sen valmisteluun, muun muassa tekemään tunnuksia ja banderolleja, kulkueasuja ja muuta kulkuerekvisiittaa. Koulutussihteeri Tiina Rajala kertoo, että kesäpäivien ohjelmien suunnittelu on jo käynnistetty, vaikka tapahtumaan on aikaa 1,5
vuotta. Ohessa julkaistaan kesäpäivien teemaan liittyvä protestilaulukilpailu Eläkeläiset ry:n jäsenille ja ystäville. Tammihelmikuussa on Kuntorannassa neljä kurssia, joilla ryhdytään hiomaan kesäpäiväohjelmia. Kansantanssijat kokoontuvat Kuntorantaan heti vuoden alussa. Helmikuun 13.17. päivinä järjestetään rinnakkain musiikkikurssi, liikuntakurssi ja esiintymistaidon kurssi, Rajala sanoo.
Mapuchekampanjassa kirikuukausi
Eläkeläiset ry:n Auta mapuche-vanhusta -kampanjassa alkaa kirikuukaisi. Keräys päättyy tammikuun lopussa. Keräystä kirittävät sekä järjestö itse että Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestö. Eläkeläiset ry on lahjoittanut joulukorttirahat keräykseen ja toivoo, että järjestön jäsenet, jäsenyhdistykset ja yhteistyökumppanit muistavat jouluna chileläisiä hyvin huonoissa oloissa eläviä vanhuksia. Lapin aluejärjestön syyskokous haastaa kaikki Eläkeläiset ry:n yhdistykset 30, 50 tai 100 eurolla keräykseen. Aluejärjestöille lappilaiset heittävät 100 euron haasteen. Kampanjaan ovat osallistuneet myös Kaarelan Eläkeläiset ja Turun Kuntoeläkeläiset sekä Kansan Uutiset. Keräyksen chileläiseltä yhteistyökumppanilta Pidee-järjestöltä on tullut viesti, että aikaisemmin syksyllä toimiteut keräysrahat on saatu Chilessä kampanjatilille ja niillä on jo ryhdytty korjaamaan autettavaksi valittujen vanhusten asuntoja ja hankkimaan tarvikkeita.
Eläkeläiset ry kutsuu jäseniään ja ystäviään protestilaulukilpailuun
Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen
Tällä kertaa kilpateemana ovat kantaaottavat laulut, sanoitukset ja muut tekstit. Voit tehdä valmiin laulun eli sekä sävelen että sanoituksen tai kirjoittaa pelkän tekstin. Kilpailu alkaa nyt ja päättyy 1.5.2012 mennessä. Lähetä kilpailutyösi osoitteella Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A, 00100 Helsinki. Kuoreen tulee kirjoittaa tunnus "protestilaulut". Tuotokset lähetetään paperitai äänitallenteina ja niiden pitää olla ennen julkaisemattomia. Lähetä kilpailutyösi käyttäen nimimerkkiä. Liitä lähetyksen mukaan suljettu kirjekuori, jossa on erillisellä paperilla nimesi ja yhteystietosi. Kirjoita kuoren päälle käyttämäsi nimimerkki. Jos lähetät useampia kilpailutöitä, käytä kaikissa samaa nimimerkkiä. Parhaat työt palkitaan ja niitä esitetään Eläkeläiset ry:n tilaisuuksissa, kuten esimerkiksi Eläkeläiset pinnalla -risteilyllä 2012 ja kesäpäivillä 2013. Kilpailun järjestäjä varaa oikeuden kilpailutöiden ensiesitykseen ja -julkaisuun. Arviointiraadin päätuomariksi on lupautunut dir. mus. Reino Bäckström. Arviointiraadin kokoonpano ilmoitetaan myöhemmin tarkemmin.
Mapuche-keräystilin numero on 101230-71470.
Palkintoja yhdistyksille ja parhaille jäsenhankkijoille, kannusteita uusille jäsenille
Uusi vuosi käynnistyy jäsenhankintakampanjalla ja -kilpailulla
Eläkeläiset ry:ssä käynnistyy vuoden alussa koko vuoden 2012 kestävä jäsenhankintakampanja ja kilpailu. Eläkeläiset ry:n hallitus päätti joulukuussa kampanjasta ja hyväksyi kilpailusäännöt. Kampanjan tavoitteena on aktivoida jäsenyhdistykset tekemään jäsenhankintatyötä, lisätä paikallisen toiminnan näkyvyyttä ja saada paikallisyhdistyksiin uusia jäseniä. Kampanjaa vauhdittaa yhdistysten välinen ja henkilökohtainen jäsenhankintakilpailu. Yhdistysten välinen kilpailu kestää koko vuoden, mutta henkilökohtainen kilpailu vain kevätkauden eli 31.5. saakka. Syy on hyvin yksinkertainen. Henkilökohtaisen kilpailun kolme parasta palkitaan Eläkeläiset pinnalla -risteilyillä. Paras jäsenhankkija saa risteilyn aterioineen itselleen ja kolmelle kaverilleen, toiseksi paras risteilyn aterioineen itselleen ja yhdelle kaverilleen. Kolmas palkitaan yhdellä risteilylipulla aterioineen. Yhdistykset jaetaan neljään sarjaan koon mukaan. Jokaisessa sarjassa palkitaan kolme parasta yhdistystä eripituisilla ja laajuisilla kursseilla joko kotipaikkakunnalla tai Kuntorannassa. Uusille jäsenille on luvassa lisäetuja.jo voimassa olevien, kaikille Eläkeläiset ry:n jäsenille kuuluvien jäsenetujen lisäksi. Tällaisia uuden jäsenen liittymiskannusteita ovat kolmen vuorokauden Tutustumisvisiitti Kylpylähotelli Kuntorantaan 180 eurolla sekä 800 ensimmäiselle vuonna 2012 liittyneelle annettava Tallinkin lahjakortti, joka oikeuttaa Baltic Princessin 22 tunnin risteilyyn Helsingistä Tallinnaan 14 henkilölle AB -luokan hytissä, suke lähdöillä 22.12.2012 asti, 1 hytti/lahjakortti. Eläkeläiset ry julkaisee kampanjan tueksi maaliskuussa Eläkeläinen-lehden erikoisnumeron, jossa esitellään järjestön ja yhdistysten monipuolista toimintaa ja kerrotaan eläkeläisiä kiinnostavista asioista. Paikallisyhdistykset voivat tilata lehteä maksutta käyttöönsä tilauslomakkeella, joka toimitetaan tammikuun 2012 yhdistyspostissa. Yhdistykset voivat tilata maksutta myös järjestön esitettä.
Vapaan sivistystyön rahoitusta ei saa vähentää
E
Eläkeläiset ry:n yhdistyksissä on paljon monipuolista toimintaa, jota kelpaa esitellä myös jäsenhankintakampanjan aikana ja erityisesti silloin. Kuva on helsinkiläisen Kontulan Eläkeläiset ry:n jokaviikkoisesta keilakerhosta.
läkeläiset ry arvostelee hallituksen suunnitelmia vähentää vapaan sivistystyön rahoitusta. Vähennysaie on uhka myös sivistysliittojen ja opintokeskusten jäsenjärjestöjen toimintaedellytyksille. Eläkeläisjärjestössä koulutus tukee ikääntyneen terveyttä ja toimintakykyä, elinikäistä oppimista ja aktiivista kansalaisuutta, järjestö toteaa opetusministeriölle lähettämässään kannanotossa. Koulutukseen kuuluu terveyttä edistäviä aineita, kuten liikuntaa, kulttuuri- ja taideopintoja sekä järjestötaitoja, jotka ovat yhdistystoiminnan edellytyksiä. Koulutus sisältää valmennusta vapaaehtoistyöhön, esimerkiksi vertaisohjaukseen ja ystävätoimintaan. Eläkeläiset ry on Kansan Sivistystyön Liiton jäsenjärjestö ja järjestää omaa koulutustaan KSL -opintokeskuksen asiakkaana. Eläkeläiset ry paikallisyhdistyksineen on ylivoimaisesti suurin KSL:n opintokerhotuntien käyttäjäyhteisö. Eläkeläiset ry hakee järjestämilleen kursseille valtionapua KSL-opintokeskuksen kautta. Kansalaisjärjestöjen sivistystyö on vaarassa, jos opintokeskusten opetustuntimäärää, LAKE-rahoitusta tai sivistysjärjestöjen ylläpitämisrahoitusta huononnetaan.
4 - Nro 67 lokakuu 2011
ELÄKELÄINEN
Eläkeläisparlamentille tuhdisti tietoa työurista ja -eläkkeistä
Käsipareja voi lisätä vain työuria pidentämällä
Pääministeri Jyrki Kataisen valtiosihteeri Velipekka Nummikoski markkinoi EETU:n tämänvuotisessa eläkeläisparlamentissa ansiokkaasti työurien pidentämistä. Nummikoski pelkisti reagointivaihtoehdot Suomen ikääntymisen ja ikämenojen kasvun aiheuttamiin haasteisiin niin, että työurien pidentäminen nousi kuin itsestään pehmeimmäksi ratkaisuksi. Muut vaihtoehdot ovat maksujen korotus ja etuuksiin puuttuminen, joka on hankalin ratkaisu. Tarvitaan lisää käsipareja. Siihen voidaan vaikuttaa parhaiten työuria pidentämällä, koska syntyvyyden lisääminen on liian pitkä tie ja ilmapiiri on epäsuotuisa maahanmuuton lisäämiselle, Nummikoski totesi. mässä sellaisia paineita, joita meillä ei ollut.
Urat jo pidentyneet
EETU:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö huomautti parlamentin päätössanoissa, että kaikki ei sittenkään ole niin huonosti kuin monesti annetaan ymmärtää. Joustava eläkeikä on nostanut tosiasiallista eläkkeelle siirtymisikää runsaan vuoden. Myös työjan odote kasvaa. Vuoden 2030 jälkeen Suomen ikärakenteen muutos tasaantuu. Kivistö myös varoitti syyllistämästä suuria ikäluokkia eläköitymisestä. On muistettava, että suuret ikäluokat ovat myös kartuttaneet työeläkevaroja ja osallistuneet muutenkin ratkaisevasti suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen, Kiivstö sanoi.
Työura keskimäärin 33 vuotta
Tällä hetkellä suomalaisten keskimääräinen työura on 33 vuotta. Nummikosken esittämien laskelmissa työurien pidentäminen yhdellä vuodella lisää työllisten määrää 3 prosenttia ja parantaa valtion budjetin tasapainoa 2,5 miljardilla eurolla. Työurien pidentämisen tapaan Nummikoski ei alustuksessaan puuttunut, eikä siihen kajottu myöskään yleisöpuheenvuoroissa. Siitä parlamentissa oltiin yhtä mieltä, että hyvä työllisyys on oleellisen tärkeä tekijä myös eläkejärjestelmän kestävyydelle. Eläkeläiset ry:tä edustava Pekka Saarnio sanoi, että työurien pidentämisestä melua pitävien sanat ja teot ovat usein ristiriidassa. YriToivo Keränen arveli töissä olevan nyt sellaisia paineita, joita hänen sukupolvensa ei kohdannut. tykset ovat 90-luvulta alkaen irtisanoneet sumeilematta eläkeikää lähestyviä. Nummikoski vakuutti itsekin kokevansa ongelmaksi sen, että niin monet jäävät varhain eläkkeelle, vaikka puhuvat työurien pidentämisestä. Toivo Keränen niin ikään Eläkeläiset ry:stä kysyi, mitä vikaa suomalaisessa työelämässä oikein on, kun jo 30vuotiaat alkavat tuntea työuupumusta. Itse olin töissä 45 vuotta. Nykynuorilla on työeläVelipekka Nummikoski (vas.) ja Kalevi Kivistö säätävät mikkiä.
Lähes 100 edustajaa
Eläkeläisparlamentti järjestettiin lokakuun loppupuolella Eläke-Tapiolan pääkonttorissa Espoossa. EETU:n jäsenjärjestöt olivat nimenneet parlamenttiin lähes 90 edustajaa. Osallistujat saivat Nummikosken alustuksen ja TELA:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimeksen puheenvuoron lisäksi kuulla TELA:n johtajan Pekka Piispasen hyvän katsauksen suomalaisen työeläkejärjestelmän historiaan ja EläkeTapiolan lakiasianpäällikön Roope Norosen yhtä mainion alustuksen tel-etuuksista ja eläkkeen määräytymisestä. PEKKA ISAKSSON
Siimes haluaa kasvattaa luottamusta
TELA:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimestä motivoi uudessa tehtävässä erityisesti mahdollisuust kasvattaa luottamusta. Pidän tärkeänä, että voin olla kasvattamassda sukupolvien välistä luottamusta ja nuorten luottamusta siihen, että he aikanaan saavat ansaitsemansa eläkkeet. Jokainen sukupolvi tarvitsee seuraavan sukupolven luottamuksen, Siimes sanoi käydessään esittäytymässä eläkeläisparlamentille. Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja siirtyi TELA:n toimitusjohtajaksi Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtajan paikalta syyskuun alussa. Puheenjohtajavuosinaan hän toimi kulttuuriministerinä v. 19981999 ja 2. valtiovarainministerinä 19992003. TELA:a Siimes luonnehti ennen muuta tiedottajaksi, taustoittajaksi ja tulkitsijaksi, jonka tehtävä on kertoa ihmisille, mitä maalmassa, Suomessa ja eläkejärjestelmässä tapahtuva heille merkitsee. Tällä hetkellä se merkitsee muun muassa tietoa siitä, että työeläkerahastojen sijoitusten arvon lasku on sen kokoinen, että järjestelmän vakavaraisuuspuskurit pystyvät ottamaan sen vastaan, Siimes arvioi. Viikko Siimeksen esittämän arvion jälkeen Helsingin Sanomat uutisoi, että Eläketurvakeskuksen työryhmässä mietitään työeläkeyhtiöiden tuottotavoitteen alentamista 0,5 prosenttiyksikköä, koska sijoitusten pitkäaikainen reaalituotto on jäänyt alle 4 prosentin. Vajeen kattamisen lasketaan uutisen mukaan vaativan työeläkemaksujen korottamista ja/tai tulevien eläkeläispolvien eläkkeiden leikkaamista. Eläketurvakeskus on kiistänyt laativansa mitään tavoitteita.(P.I.)
Suvi-Anne Siimes siirtyi TELA:n toimitusjohtajaksi syyskuun alussa.
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2011 - 5
EETU ry:n puheenjohtaja Kalevi Kiviistö (oik.) esitteli järjestön kannanoton eduskuntaryhmille. Lähetystössä oli edustustus kaikista EETU:n jäsenjärjestöistä.
Kannanotto eduskuntaryhmille
EETU kiirehtii vanhuspalvelulakia voimaan vuonna 2013
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry kiirehtii vanhuspalvelulain valmistelua ja lain saattamista voimaan viimeistään vuonna 2013. Järjestön lähetystö kävi lokakuussa eduskunnassa luovuttamassa eduskuntaryhmille kannanoton asiasta. Kannanotossa kiirehditään myös hallitusohjelmassa luvattua selvitystä työeläkeindeksin muutostarpeesta. EETU:n lähetystöä olivat kuulemassa kaikki muut ryhmät paitsi Perussuomalaisten ryhmä ja Vasemmistoliiton ryhmästä erotettujen muodostama Vasenryhmä. Eläkeläisliittojen mielestä palvelujen todellinen tarve ja niiden kiireellisyys ovat vanhusten kannalta aina mekaanisia ikärajoja tärkeämpiä. Vanhuspalvelulakiin onkin syytä kirjata vanhusten subjektiivinen oikeus tarpeen edellyttämään hoitoon ja tukeen. Kannanotossa tähdennetään, että lain tulee kattaa myös kotiin annettavat palvelut sekä omais- ja läheishoitajien asema ja heille kuuluvat palvelut. Omaishoidontuen maksaminen on perusteltua siirtää Kelalle. Rinnan palvelujen riittävyyden kanssa on huolehdittava palvelujen laadusta. Tutkimusten mukaan laatu riippuu muun muassa henkilömitoituksesta. Laadun lähtökohdat on säädettävä laissa, ja tarvittaessa niistä on annettava yksityiskohtaisemmat velvoitteet muilla säädöksillä. Lain ja säädösten toteutumista on valvottava tehokkaasti. Valvonta ei voi nojata yksin henkilökunnan toteuttamaan valvontaan. Lakiin on kirjttava selkeästi valvontaan liittyvät velvoitteet, valvovien viranomaisten toimivalta ja laiminlyönneistä seuraavat sanktiot. Jotta lailla taataan tarpeen mukaiset laadukkaat vanhuspalvelut, on siihen kirjattava selkeä vastuu palvelujen järjestämisestä ja siihen on osoitettava riittävät voimavarat. 2010 ansiotasoindeksi on noussut kaksi kertaa enemmän kuin työeläkeindeksi. EU maissa köyhyysraja on 60 prosentissa väestön käytettävissä olevasta keskitulosta (mediaanitulosta). Palkkojen lähes jatkuva, reilusti eläkkeitä nopeampi kasvu johtaa siihen, että eläkkeensaajien suuri enemmistö kulkee eläkevuosinaan kohti tätä köyhyysrajaa, kannanotossa eduskuntaryhmilel arvioidaan. Mielestämme palkkojen painoarvoa on työeläkeindeksissä nostettava. On myös selvitettävä vaihtoehtoja, miten pienet työeläkkeet voidaan indeksitarkistuksissa huomioida nykyistä paremmin. EETU pitää tärkeänä, että hallitusohjelmaan on kirjattu työryhmän asettaminen arvioimaan työeläkeindeksijärjestelmän mahdollisia muutostarpeita. Ohjelmassa luvataan huolehtia siitä, että eläkkeensaajien edustus on mukana selvitystyössä. Kiirehdimme selvitystyön käynnistämistä. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on oikea taho edustamaan työryhmässä eläkkeensaajia. Kannanotossa puututaan myös verotukseen ja edellytetään, että verotus osaltaan edistää sosiaalista tasa-arvoa. Verottoman eläkkeen alarajaa on mielestämme nostettava. Eläkkeiden verotus ei saa millään tulotasolla olla palkkatulon verotusta ankarampaa. Palkkaverotukseen mahdollisesti annettavat huojennukset on tasavertaisesti annettava myös eläkkeensaajille, EETU vaatii. Eduskuntaryhmien vastauspuheevuorojen perusteella vanhuspalvelulaki saataneen, mutta indeksin korjaamisesta käydään vielä aikamoinen vääntö. EETU:a ryhmien edustajat pitivät oikeana tahona edustmaan eläkeläisiä indeksityöryhmässä. (P.I.)
EETU indeksityöryhmään
EETU:n mielestä indeksijärjestelmä ja indeksin rakenne ovat ensiarvoisen tärkeitä eläkkeen ostovoiman kehittymiselle. Nykyinen työeläkkeiden ns. taitettu indeksi ei kohtele eläketuloja oikeudenmukaisesti. Eläketulon kehitys jää liikaa ansiotulojen kehityksestä. Vuodesta 1995 vuoteen
Palvelujen supistaminen ja siirtäminen nettiin suututti eläkeläisjärjestöt
EETU:lta kiukkuista postia Itellalle, VR:lle, Kelalle ja pankeille
Itella, VR, Kela ja pankit ovat saaneet kiukkuista postia Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:ltä. EETU arvostelee niitä kirjeitse palveluverkoston heikentämisestä ja palvelujen siirtämisestä nettiin ikäihmisten suuren osan tavoittamattomiin. EETU ry pitää perustuslain vastaisena tilannetta, jossa perus- ja lähipalvelut eivät ole aidosti kaikkien kansalaisten saavutettavissa. Kirje on lähetetetty tiedoksi myös kaikille eduskuntaryhmille. Läheskään kaikilla kansalaisilla ei ole mahdollisuutta hoitaa asioitaan internetin kautta. Lähi- ja konttoripalveluja tarvitaan Suomessa vielä pitkälle tulevaisuuteen, EETU ry toteaa syyskokouksensa hyväksymässä kirjeessä Itellalle, Kelalle, VR:lle ja pankkeja edustavalla Finanssialan keskusliitolle. Vaikka Suomi onkin Euroopan kärkimaita internetin käytön yleisyydessä, ei sillä perusteella ja pelkkiin talouslukuihin vedoten saa karsia lähipalveluja ja rangaista niitä, joilla ei ole taitoja tai välineitä nettipalvelujen käyttöön. Kirjeessä arvostellaan Itellaa palveluverkoston karsimisesta maaseudulta ja useista kaupunginosista. Se hankaloittaa ihmisten arkea suuresti. Kela on saanut tunnustusta nettipalveluidensa kehittämisestä, mutta EETU:n kirjeessä huomautetaan, että samalla se on heikentänyt omaa konttori- ja palveluverkostoaan. Pankit ovat harventaneet konttoriverkostoa ja vähentäneet myös pankki- ja maksuautomaattien määrää. Monista pankkikonttoreista on lopetettu kokonaan mahdollisuus käteisen rahan nostamiseen. Pankkien rinnalla VR on siirtynyt hinnoitteluun, jolla asiakkaat yritetään ohjata verkko- ja automaattipalvelujen käyttäjiksi. Eläkeläiset ry:n puheenjohtajkausi EETU:ssa päättyy vuoden lopussa. Vuoro siirtyy Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ry:lle. (P.I.)
6 - Nro 8 joulukuu 2011
ELÄKELÄINEN
Näyttelijänä kahdeksalla eri vuosikymmenellä
Ismo Kallion uskomaton ura
Se, että jaksanko ja pärjäänkö yhä näyttämöllä, antaa näyttelemiseen mielenkiintoisen lisäpanoksen, Ismo Kallio sanoo.
K
otimaisen näyttämötaiteen grand old man Ismo Kallio on tehnyt yli kuusikymmentä vuotta kestäneellä urallaan unohtumattomia rooleja. Hän on syntynyt, kuollut ja rakastanut lavalla. Hänen työnsä teatterissa jatkuu tänä päivänä. Monien roolien mies Ismo Kallio tunnetaan ehkä parhaiten imitaatioistaan presidentti Mauno Koiviston alter egona, Vara-Manuna, 1980-luvulla. Maailman menoa verkkaisesti pohdiskeleva VaraManu valloitti tv-katsojien sympatiat Hangosta Nuorgamiin, eikä presidentti Koivistollakaan ollut mitään kaksoisolentonsa fundeerauksia vastaan. Olemme vaihtaneet Mauno Koiviston kanssa ajatuksia meitä molempia kiinnostavista aiheista. Vara-Manustakin on hieman puhuttu. Presidentti ei ole koskaan sanonut poikkinaista sanaa kaksoisolennostaan. En enää palaa tähän rooliin. Presidentti Koivisto on jo eläkkeellä ja niin on Vara-Manukin, Kallio kertoo. Viime aikoina hän on näytellyt Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä Idiootissa sekä Tampereen Komediateatterissa Kultalammessa. Mistä pitkän linjan näyttelijä ammentaa voimaa nousta lavalle yleisön eteen yhä uudestaan? Teatterin täytyy olla minulle jonkinlainen kutsumus ja intohimo. Sinänsä tämä on mielipuolista hommaa, mennä näyttämölle esittämään jotain toista. Jos teet työsi hyvin, ihmiset uskovat
sinuun, jos huonosti, sanotaan, että ho hoijaa. Näytteleminen merkitsee Kalliolle hyvin paljon. Yleisölle esityksiä tehdään, ja kun pystyy jollakin tavalla liikuttamaan ihmisen sisintä, herättämään ajatuksia, on se erittäin palkitsevaa. Hän ei ole eläessään tehnyt muuta työtä kuin näytellyt. Mitään toiverooleja minulla ei ole koskaan ollut. Olen saanut näytellä ihmiskohtaloita laidasta laitaan. Joskus kysyn itseltäni, että ei kai se oma elämä ole unohtunut näytellessä. Menevätkö fakta ja fiktio sekaisin? Toisaalta jokaiseen rooliin on laitettava aina likoon oma, sisäinen tuntemus. Näytteleminen on useimmiten ryhmätyötä. Hyvän porukan kanssa vähän heikommastakin tekstistä voi tulla kelpo esitys. Ikävin on käsikirjoitus, jossa miellyttävä nuori mies astuu ovesta sisään. Jos ovesta astuukin perkeleitä, on se jo paljon mielenkiintoisempaa.
maan Turkuun Mika Waltarin Kallio olin tuolloin ensimmäisen sotien jälkeiseen menestyskomevuoden opiskelija Suomen Teattediaan Omena putoaa. rikoulussa. Kallio muistaa hyvin kuuluisan, Sinunkaupat olivat ennen vansuomalaisten suuresti ihannoiman haan harvinaisia, kova juttu. Ansa näyttelijättären. Ikosella oli päärooli Venetsian Ansa Ikonen oli vaalea ja kaukauppiaassa ja minä olin samassa nis elokuvanäyttelijä. Kun häntä näytelmässä hänen palvelijansa. maskeerattiin, keksin mennä pyyKallio on tehnyt urallaan töitä tämään muidenkin häneltä nimi- " Mitään toiverooleja minulla legendaariskirjoitusta. ten näytteliei ole koskaan ollut. Olen Esittelin sitä jöiden kanssaanut näytellä ihmissitten ylpeäsa: Siiri kohtaloita laidasta laitaan." nä kavereilAngerkosleni. Hekin ken, Ella Erohalusivat tähden nimikirjoituksen sen, Eeva-Kaarina Volasen, Aku papereihinsa. Korhosen, Joel Rinteen ja monen Poika, et kai sinä vaan myy näimuun. tä, Ansa Ikonen sanoi minulle Siiri Angerkoski oli suuri prilopulta, kun olin pyytämässä hänelmadonna Turun teatterissa jo koltä nimikirjoituksia lappusiin kolmekymmentäluvulla. Hän oli hiematta tai neljättä kertaa. no vastanäyttelijä, avulias ja autAnsa Ikonen teki sinunkaupat tavainen ihminen nuorempaa näytIsmo Kallion kanssa Suomen Kantelijää kohtaan. Näyttelin hänen sallisteatterissa kevättalvella 1955. kanssaan Eemeli- ja Puupää-elo-
kuvista lähtien.
Esitykset tehdään yleisölle
Oman näyttelijänuransa Ismo Kallio laskee alkaneen virallisesti heinäkuussa 1957. Hän oli valmistunut juuri Suomen Teatterikoulusta ja pääsi tositoimiin Pyynikin kesäteatteriin Tampereelle. Näytelmä oli Kalervo Nissilän ohjaama Pohjalaisia, jossa Kalliolla oli Antin rooli. Nuorena sitä vaan meni, opetteli roolinsa ja otti yleisön. Nyt näyttämölle ei noin vaan mennä, Kallio toteaa. Roolin sisäistäminen on hänelle usein työn ja tuskankin takana, kovaa raatamista kolmisen kuukautta. Roolihenkilö kulkee harjoituksissa vierelläsi ja kuiskii, että eihän sinusta ole mihinkään, hommasta ei taida tulla mitään. Tämä tuntemus pitää vain nujertaa harjoitusvaiheessa. Yleisölle kaikki esitykset joka tapauksessa tehdään. Jos yleisöä ei olisi, tuskin me näyttelijät siellä näyttämöllä kovin pitkään keskenämme näyteltäisi. Tulevista töistään Ismo Kallio on mielellään puhu etukäteen. Niistä on parasta jutella vasta sitten, kun ne ovat ajankohtaisia. Kun joku soittaa ja kysyy mukaan johonkin juttuun, harvoin olen siitä kieltäytynyt.
Elämä ei juuri muuttunut eläkkeellä
Ismo Kallio jäi eläkkeelle Suomen Kansallisteatterista tammikuun ensimmäinen päivä 2003. Ei elämäni siitä kovinkaan paljon muuttunut. Työt jatkuvat. Olen ollut mukana näytelmissä, tavannut kollegoita ja muuta tuttua teatteriväkeä, näyttelijä toteaa. Mielenkiintoinen episodi Kallion elämässä on sekin, että hän anoi aikoinaan neljä kertaa valtion taiteilijaeläkettä, mutta sitä ei ole myönnetty hänelle tähän päivään mennessä. Hän tiedusteli eräänä päivänä syytä tähän. Kysyin, että onko taiteilijaeläke ehkä jokin sosiaaliavustus. Minulle kerrottiin, että ei ole. Eläke myönnetään vain erittäin pitkään alalla toimineille taiteellisista ansioista.
Ne ikimuistoiset kollegat
Peräti kahdeksalla ei vuosikymmenellä esiintynyt Ismo Kallio aloitti näyttelemisen kotikaupunkinsa Turun lapsiteatterissa kymmenvuotiaana syksyllä 1946. Pian hänet napattiin lasten ryhmästä avustajaksi Turun kaupunginteatteriin, missä hän sai sittemmin tavata itse Ansa Ikosen. Suuri tähti oli saapunut Tauno Palon kanssa vieraile-
Teksti ja kuvat: Kari Kumpulampi
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2011 - 7
Ismo Kallio
Syntynyt Turussa 1935. Asuu Helsingissä, vaimo ja kaksi lasta, kuusi lastenlasta. Valmistui näyttelijäksi Suomen Teatterikoulusta 1957. Näytellyt vakituisella kiinnityksellä Turun Kaupunginteatterissa, Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterissa, Helsingin Kaupunginteatterissa, Suomen Kansallisteatterissa. Lukuisia vierailuja eri teattereihin, näytellyt tv-näytelmissä ja sketsisarjoissa. Esiintynyt muun muassa Shakespearen, Ibsenin ja Dostojevskin klassikkonäytelmissä. Tehnyt runsaasti musiikkiteatteria, uusin levytys vuodelta 2010, EP-levy Hiihtäjän hyräily. Toiminut Suomen Teatterikoulussa improvisaation opettajana 1960-1980-luvuilla. Näytellyt noin parissakymmenessä elokuvassa, kuten Yö vai päivä (1962), Akseli ja Elina (1970), Pohjantähti (1973), Runoilija ja muusa (1978), Niskavuori (1984). Solja Kievari on toimittanut näyttelijästä kirjan: Ismo Kallio kaikkea alaan kuuluvaa (Tammi 2005).
TUULA-LIINA VARIS
Päätä kannattaa käyttää
E
i päivää, ettei vanhuus olisi esillä mediassa. Useimmiten uutiset ovat masentavia, jopa pelottavia, mutta joskus sentään hyviäkin. Viime kuussa kertoi Itä-Suomen yliopiston professori Raimo Sulkava, että käsitys vanhojen ihmisten aivotoiminnan väistämättömästä rappeutumisesta hermosolujen kuoleman myötä joutaa vanhentuneena romukoppaan. "Aivot pienenevät iän myötä, mutta sieltä häviää vain tarpeettomiksi käyneitä hermosoluja. Solut ja yhteydet, joita ei käytetä, karsiutuvat pois. Toisaalta kokonaan uusia hermosoluja syntyy ja solut voivat rakentaa keskenään myös uusia hermoyhteyksiä", toteaa professori Sulkava maakuntalehti Karjalaisen haastattelussa (8.10.11). Aivot voivat säilyä notkeina läpi elämän, ja oppiminen on elinikäistä. Edellytyksenä on tietenkin se, että pysyy valppaana ja antaa aivoilleen ponnisteltavaa. Päätään kannattaa käyttää. Tämän tietävät omasta kokemuksestaan tuhannet ja tuhannet eläkeikäiset ihmiset, nuo ahkerat opiskelijat ja liikkujat, kulttuurin suurkuluttajat ja harrastajat. Aivoille tuhoisaa on jatkuva stressi, joka urauttaa ajattelua. Vahingoksi on myös ajautuminen liian nuorena yksipuoliseen uraputkeen. Yli 75-vuotiaalle alipaino ja laihtuminen ovat terveysriski. Lievä ylipaino taas suojaa muistisairauksilta. Ravinnossa pitää olla runsaasti energiaa ja proteiineja. Liikunnassakin monia eri aisteja hivelevät harras-
tukset, kuten tanssi, marjastus ja sienestys ovat parhaita. Todellista aivojumppaa on lukeminen, varsinkin ääneen lukeminen. Laulamisen on tutkitusti todettu suojaavan muistisairauksilta, mutta pelkkä musiikin kuuntelukin lisää aivojen muovautuvaisuutta. Kun tämä tiedetään, tuntuu uskomattomalta, että juuri elinvoiman ja aivotoiminnan kannalta välttämättömät aktiviteetit lähes tyystin laiminlyödään vanhusten hoidossa. Vanhuksia ei makuuteta tylsistymässä ainoastaan laitoksissa vaan myös kotihoidossa, jossa ei ehditä ulkoiluttaa eikä harrastuttaa, ei edes keskustella, saati lukea ääneen, laulaa tai laulattaa. Laitoksissa vanhusten henkinen huolto on tunnetusti retuperällä, vaikka sen avulla ylläpidettäisiin omatoimisuutta ja vireyttä ja näin helpotettaisiin myös hoitohenkilökunnan työtaakkaa. Vanhuksia kohdellaan hoitolaitoksissa esineinä, ilmenee Sanna Järnströmin tuoreessa väitöskirjassa, jossa tutkitaan ns. asiakaslähtöisyyden toteutumista eteläsuomalaisessa geriatrisessa sairaalassa. Vanhus ei ole asiakas vaan massaa, objekti, ei aktiivinen subjekti, toteaa Järnström Helsingin Sanomien haastattelussa (27.9.11). Hoitohenkilökunnan asenne on yliolkainen, lääkäri ei puhuttele vanhusta vaan hoitajaa, tietoa sairauksista ei anneta potilaalle itselleen, hoitajat ovat ilkeitä. Hyväkuntoisetkin vanhukset makaavat tylsistymässä sängyissään. Hoitolaitosten yksitoikkoista ja anke-
aa menoa ei elähdytä edes huumori, jota tutkitut vanhukset kovasti kaipasivat. Sanna Järnströmin mukaan vanhusten hoitolaitosten suurin ongelma onkin juuri henkilökunnan asenne. Hän ei niele perusteluksi resurssipulaa; kysymys on tahdosta kohdata vanhus ja kuunnella häntä. Ylenkatsova asenne ei voi jatkua. "Tämä sukupolvi saattaa vielä mennä massana, mutta jatkossa se ei käy. Palveluja on pakko alkaa kehittää vanhusten, ei instituutioiden tarpeista käsin." Näin on. Ja päätä kannattaa tosiaan käyttää. Myös yksilöllisyytensä ja oikeuksiensa turvaamiseksi, siihen että pysyy mahdollisimman pitkään oman elämänsä subjektina silloinkin, kun tarvitsee arkeensa toisten apua.
Eläkeläiset pinnalla -risteily Tallinnaan 9.10.10.2012
Risteilyltä on varattu jo 940 paikkaa. Varmista nyt oma paikkasi/ryhmäsi paikat Eläkeläiset ry:n suurimmassa yhteistapahtumassa vuonna 2012.
Aikataulu:
Lähtö Helsingistä tiistaina 9.10. klo 18.30, laiva saapuu Tallinnaan klo 22.00 Paluu Tallinnasta keskiviikkona 10.10. klo 13.00, laiva saapuu Helsinkiin klo 16.30 Maissaoloaika Tallinnassa keskiviikkona 0.10. klo 8.30-12.45
Retket Tallinnassa
Sakun olutpanimo ja maistajaiset, kesto 3 tuntia, hinta 23/hlö Kiertoajelu kaksi erilaista Tallinnaa: Kalamaja & Koplin ja Viimsin niemimaat, kesto 3 tuntia, hinta 22/hlö
Ennakkovaraukset
Matka-Vekan kaikki toimipisteet ottavat vastaan ennakkovarauksia Matka-Vekka laskuttaa ennakkovaraukset syyskuusta 2011 alkaen. Laskussa ennakkomaksu on 30/varattu paikka, eräpäivä 2.1.2012. Ryhmien nimilistat tulee toimittaa Matka-Vekkaan 15.8.2012 mennessä. Loppulaskun eräpäivä yhtä kuukautta ennen lähtöä
Hinnasto hyttiluokittain, hinta /henkilö
Suite, parveke Suite Lux A-luokka B-luokka Hytti 1:lle 370 340 253 165 125 Hytti 2:lle Hytti 3:lle Hytti 4:lle 213 190 153 109 103 90 89 89 80
Bussikuljetukset Helsingin satamaan
Matka-Vekalla laaja liityntäkuljetusverkosto, tiedustele asiaa varausta tehdessäsi ryhmät yli 40 henkilöä pyydä tarjous omasta bussista ryhmälle
Hintaan sisältyy
Ismo Kalliosta tuli koko kansan silmäterä VaraManu- imitaatioillaan kahdeksankymmentäluvulla. Vieläkin ihmiset tulevat kadulla kysymään häneltä, mitä Manulle kuuluu. Risteily Helsinki-Tallinna-Helsinki valitussa hyttiluokassa Buffet-illallinen ja buffet-aamiainen Eläkeläiset ry:n ja laivan risteilyohjelma
Varaukset
Matka-Vekka Oy puh. 020 120 4000 tai www.matkavekka.fi/erikoislähdöt ryhmät (yli 10 henkilöä) puh. 020 120 4090 tai ryhmamyynti.pasila@matka-vekka.fi kaikki Matka-Vekan toimipisteet eri puolilla Suomea
Lisämaksusta
Lounas paluumatkalla 22/hlö, kattaukset klo 12.15 ja 14.45 (hinta toukokuun 2011 mukaan, pidätämme oikeuden muutoksiin)
Vastuullinen matkanjärjestäjä Matka-Vekka
8 - Nro 8 joulukuu 2011
ELÄKELÄINEN
Tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki:
Presidentti voi saada paljon aikaan ekologisessa ulkopolitiikassa
Saharan aurinkovoimalahanke voisi olla osa suurta uudenlaista rauhanprosessia, Risto Isomäki sanoo.
T
ieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäen (s.1961) mielestä presidentillä olisi hyvät mahdollisuudet harjoittaa menestyksellistä ekologista ulkopolitiikkaa. Ympäristö- ja ilmastokysymyksissä voi saada paljon aikaan pienilläkin ponnistuksilla.Isoissa
kysymyksissä voi pieni maa tehdä paljon, jos vain tekee riittävän tarkkoja ja selkeitä esityksiä, Risto Isomäki sanoo. Esimerkiksi mittavassa Desertec-hankkeessa ovat mukana melkein Saksan suurimmat yritykset. Se on koalitio, jonka tavoitteena on rakentaa Saharaan suuria aurinkovoimaloita. Aurinkovoimaloilla voitaisiin tuottaa kolmannes Euroopan sähkönkulutustarpeesta. Isomäen mukaan sähkön siirtäminen on tullut halvemmaksi. Esimerkiksi 4 000 kilometrin matkalla hävikki on vain 10 prosenttia, jos käytetään uutta korkeajännite- ja tasavirtatekniikkaa (HVDC). Saharan aurinko-
voimalahanke on nykyajan tekniikalla mahdollista toteuttaa. Myös aurinkopaneelien hinnat laskevat koko ajan. Suomen kannattaisi ajoissa mennä mukaan tähän suurhankkeeseen johon liittyy myös älykäs sähkönsiirtoverkko. Tulevaisuudessa sähkön kulutusta voi jokainen kotitalous seurata reaaliajassa. Sähköstä tulee eräänlaista kioskitavaraa, jota jokainen voi ostaa ja myydä sen mukaan mitä kuluttaa ja millainen markkinahinta sähköllä kulloinkin on. Tämän mahdollistavat uudet, yksittäisten kotitalouksien käyttöön soveltuvat sähkön tuotantotavat kuten halvat ohutkalvoiset aurinkopaneelit sekä suuret akut, joihin sähköä voi varastoida. -Aurinkovoimalahanketta jarruttaa tällä hetkellä Saharan alueen maiden kuten Tunisian, Egyptin ja Libyan kantojen epäselvyys. Suomen presidentti voisi tehdä aloitteen, jotta neuvottelut asiasta aloitettaisiin asiallisessa ja tasapuolisessa hen-
gessä EU:n ja Saharan alueen valtioiden välillä. Tämä voisi olla osa suurta uudenlaista rauhanprosessia, jonka ytimenä olisi rauhanomainen yhteistyö, jolla voitaisiin hidastaa ilmastonmuutosta sekä merien happamoitumista. Hanke toisi töitä nuorille miehille, joiden suurtyöttömyys ylläpitää epävakautta arabimaissa.
Raamatullisia puita
Toisen konkreettisen esimerkin Isomäki kertoo toiminnastaan Suomalainen Ympäristö ja kehitys ry:stä, jossa hän on ollut mukana vuodesta 1987 lähtien. Vuonna 1994 Isomäki osallistui Israelin Beer Shevassa pidettyyn kokoukseen, joka perusti kuivien alueiden ruokaa tuottavien kasvien kotiuttamiseen ja jalostukseen liittyvän verkoston, Ipalacin. Toiminnan alkuvaiheessa se oli löyhä, eri puolilla maailmaa sijaitsevien tutkimuslaitosten ja kansalaisjärjestöjen verkosto. Ympäristö ja kehitys
ry:llä oli bostwanalaisen Veld Products Research and Development järjestön kanssa erityinen hanke, jonka tavoitteena oli tehdä kuudesta erityisen mielenkiintoisesta, Kalaharin autiomaassa kasvavasta villistä hedelmä- ja pähkinäpuusta uusia viljelykasveja maailman kuiville alueille. Israelin Beer Shevassa pidetyn kokouksen seurauksena Ympäristö ja kehitys ry ehdotti Suomen tuolloiselle kehitysyhteistyöministerille Pekka Haavistolle, että Suomi alkaisi tukea Ipalacin toimintaa valtiollisin kehitysyhteistyövaroin. Haaviston ja häntä seuranneen Satu Hassin ansiosta Suomesta tuli Ipalacin päärahoittaja vähän yli kymmeneksi vuodeksi. Yksi Suomen rahoittamista Ipalacin pilottiprojekteista käynnisti taatelipalmun viljelyn Sahelin maissa. Esimerkiksi Etiopiassa aloitettiin kaikkien Raamatusta tuttujen puiden, kuten Johanneksen leipäpuun viljely. Ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri Paula
Lehtomäki halusi karsia tällaiset rönsyt kehitysyhteistyöstä ja hankkeen rahoitus lakkautettiin. Tuleva presidentti voisi mielestäni nostaa asian uudelleen esiin. Presidenttiehdokkaiden halukkuuteen kehittää kehitysyhteistyötä Isomäki suhtautuu varovaisen toiveikkaasti. Väyrysellä on pitkän ajan kokemus jo 70-luvulta kehitysyhteistyöstä niin ulko- kuin ulkomaankauppaministerinä. Paavo Arhinmäki on pitkään ollut aktiivisesti kiinnostunut etelän ongelmista ja globaaleista ympäristökysymyksistä ja pitänyt yhteyttä asioiden parissa työskenteleviin kansanliikkeisiin ja kansalaisjärjestöihin. Lipponen ei ole ollut kiinnostunut kehitysyhteistyöstä enempää kuin ympäristökysymyksistäkään. Niinistöllä on kokemusta EU:n keskuspankista kansainvälisistä kysymyksistä. Soini ja perussuomalaiset ovat kehitysyhteistyön suhteen hyvin ristiriitaisia. Jos ja kun perussuomalaiset vastustavat maahanmuuttoa
ja pakolaispolitiikkaa, eikö silloin kehitysyhteistyön lisääminen ja ongelmien ennaltaehkäiseminen kehitysmaissa olisi paras ratkaisu? Ongelmien ratkaisemisessa pakolaisten ottaminen pohjoismaihin on kallein ja ongelmallisin ratkaisu. Ennaltaehkäisy on halvinta, sen varmistaminen ettei yhteiskuntien epävakautuminen mene liian pitkälle. Tässä asiassa presidentin pitäisi olla erittäin aloitteellinen kansainvälisillä areenoilla.
Maahanmuutto ei lisää työttömyyttä
Isomäki muistuttaa, että kehitysyhteistyö on yleiskäsite kaikelle mahdolliselle, koska se kattaa kaikki yhteiskunnan sektorit. Siksi siitä keskusteleminen on huomattavasti vaikeampaa kuin rasismilla höystetty pakolaispuhe. Kehitysyhteistyössä tapahtuneet onnistumiset ja epäonnistumiset pitäisi tuoda avoimesti esille. Esimer-
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2011 - 9
kiksi OECD-maissa työskentelevät siirtolaiset ja siirtotyöläiset lähettävät joka vuosi kolmannen maailman maihin noin 900 miljardia dollaria. Tämä on kymmenen kertaa kansainvälistä kehitysapua enemmän ja summa menee kokonaisuudessaan vähävaraisille perheille ja suvuille. Kehitysavusta iso siivu käytetään konsulttiyhtiöiden, teollisuusmaiden omien vientiyritysten ja suuripalkkaisten byrokraattien elättämiseen. Isomäen mukaan kokonaiskuvan luominen maahanmuutosta on vaikeaa. Tutkimusten mukaan se ei kuitenkaan lisää työttömyyttä vaan pikemminkin vähentää sitä sekä vaikuttaa myönteisesti palkkojen nousuun. Seuraavassa romaanissaan Isomäki käsittelee Suomeen kohdistunutta maahanmuuttoa 10 000-5000 vuoden aikaperspektiivistä. Muuttoaaltoja on ollut monta sekä Suomeen että Suomesta pois.
Hetkeksikään katkeamattomassa muistioiden ja kokousten virrassa elävien poliitikkojen ja suuryritysten johtajien on vaikeaa mieltää asioita loppuun saakka. Etäisten uhkakuvien kuvitteleminen on vaikeaa kiireiselle ihmiselle. Romaanin lukeminen pakottaa kuvittelemaan. Silloin joutuu rakentamaan mielikuvansa tapahtumista itse, toisin kuin televisiota katsellessa. Mielestäni tässä on romaanin voima ja siksi kirjoitan niitä. Isomäki antaa tulevalle presidentille vision. EU:lle olisi edullisinta maksaa Indonesialle miljardi euroa vuodessa metsäalueiden suojelemiseen, joissa on turvetta. Se estäisi kuivien alueiden turvepalot, jotka ovat uhka ilmastolle. Vastikään ilmestyneessä pamfletissaan "Öljypalmukysymys" (Into Kustannus) Isomäki visioi, miten öljypalmuista tuotettava biopolttoaine voisi olla paras tapa kestävään kehitykseen,.
Merihirviöt ja maailman tila
Risto Isomäki: Con rit. Tammi 2011 Risto Isomäki testaa uusimassa romaanissaan "Con rit" vanhaa filosofista kiistakysymystä, voiko todellisena pitää sellaista, jota ei ole, siis olematonta? Romaanin päähenkilö on kansainvälisesti tunnettu meribiologi Martti Ritola. Hän on kiinnostunut merihirviöistä kertovien tarinoiden todenperäisyydestä. Tätä kautta Isomäki nostaa lukijan eteen peilin, johon katsomalla voi arvioida, missä menee normaaliuden ja tärähtäneisyyden, toden ja tarun raja. Tai kuinka vino lukijan itsensä käsitys todellisuudesta on. Martti ei viihdy suurissa kaupungeissa. Ne ovat hänestä kuin muurahaiskekoja, hyönteisten kaupunkeja, joista muiden älykkäiden lajien vaikutus on karsittu pois. "Myös ihmisten järjestämät kulttuurielämykset, kuten taidenäyttelyt, konsertit ja elokuvat, olivat Martista tietyllä tavalla vain osa samaa valtavaa, ihmisten itselleen ja lajikumppaneilleen rakentamaa ja pahimmillaan kovin klaustrofobista labyrinttia." Con rit -romaanin keskipisteessä on merten heikentyvä tila ja sen vaikutukset suuriin merieläimiin. Con rit on vietnamilaisen taruston nimitys merihirviölle. Martti saa vietnamilaiselta tutkijaystävältään yllättävän viestin, että kalastajat ovat löytäneet Hanoin lähellä sijaitsevalta saarelta kuolleen con ritin ruhon. Tästä alkaa seikkailu, jonka peruskysymys kuuluu: Ihmisiä on miltei mahdotonta vakuuttaa asiasta, jota he eivät halua ottaa vakavasti. Erityisesti silloin, kun ihmisellä on riittävän hyvä syy nähdä asiat jollakin tavalla, hän kykenee kääntämään kaikki tuntemansa tosiasiat ällistyttävällä tavalla täysin päälaelleen. Yksi tällainen asia on ilmastonmuutoksen aiheuttamat seuraukset koko maapallon eliö- ja eläinlajeille. Kun asioiden looginen järjestys sotketaan mahdollisimman epäselväksi, asiat näyttäytyvät epäselviltä ja monimutkaisilta. Välinpitämättömyys ja tietämättömäksi heittäytyminen astuvat etummaisiksi selviytymiskeinoiksi. Syyn ja seurauksen laki kumoutuu arkisten huolien tieltä. Näin on käynyt romaanin toiselle päähenkilölle, Camillalle, joka ei halua myöntää, että hänen omistamansa yhtiöt tuhoavat Indonesian sademetsiä. Vauhtiin päästyään Isomäki lataa rankkojen tapahtumien ja täpärältä piti -tilanteiden lomaan lukijalle sellaisia rätinkejä Telluksemme tilasta, että välillä joutuu avaamaan ikkunan saadakseen jännityksen vuoksi henkeään haukkoessaan ilmaa. Ovatko asiat todella tällä tolalla? Miksi lohikäärmeellä on niin tärkeä asema kiinalaisessa ja vietnamilaisessa kulttuurissa? Tämä kysymys askarruttaa Camillaa, vaikka hän haluaa pitääkin merihirviöt loitolla päivätajunnastaan. Kuitenkin Kiinassa oli 1400-luvulle asti julkaistu kymmenen tuhatta kirjaa jokaista Euroopassa kirjoitettua teosta kohti. Spengleriläisittäin voisi sanoa, että merihirviöt kuuluvat kulttuurin kevääseen, kun tarun ja toden välinen raja on häilyvä. Suuret miehet ovat pikemminkin romanttisia sankareita kuin kylmästi laskelmoivia toimen ihmisiä. Asiallinen harkinta ei vielä ole yleisesti hyväksytty totuuden mittapuu. Tämän tosiasian eteen Isomäen Con rit lukijan asettaa esittäen kysymyksen: Voimmeko selvitä nykyisestä maapallon pahoinvoinnista pelkästään taloudellisia rahassa mitattavia pikavoittoihin perustuvia hyötylaskelmia tekemällä? JUHA DRUFVA
Äänestämällä presidentinvaaleissa vaikutat Suomen suuntaan
Kansanvaltaisessa ja parlamentaarisessa Suomessa Tasavallan Presidentti valtionpäämiehenä on arvojohtaja, jonka suora valta koskee ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Vaaleihin liittyvä julkisuus esittää vaalin voittopuolisesti henkilövaalina, jossa ehdokkaiden persoona ja henkilökohtaiset ominaisuudet korostuvat, vaali viihteellistyy ja keskustelu Suomen tulevaisuuden linjasta ja paikasta maailmassa jää taka-alalle. Haluamme tuoda vaalikeskusteluun keskeiset arvomme, joiden pohjalta suuntaamme muuttuvassa maailmassa. Jokaisella ihmisellä on luovuttamaton oikeus ihmisarvoon. Ihmisillä yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä on yhtäläinen arvo. Tasa-arvo toteutuu vain demokratian oloissa. Ihmisten keskinäisen solidaarisuuden tulee ohjata yhteiskuntaa. Se merkitsee, että yhteiskunta huolehtii erityisesti heikoimmista jäsenistään. Arvoista lähtien korostamme vaaleissa ihmisten oikeutta maailmanlaajuisesti rauhanomaiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen, hyvinvointiin ja yksilönä kunnioitukseen ja arvostukseen. Mielestämme näitä tavoitteita tukee Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus, Suomen vahva ja aktiivinen rooli maailmalla kriisien sovittelijana, hyvät suhteet naapureihin ja muihin maihin sekä oman maan kehittäminen yhteisvastuun ja ihmisten kunnioittamisen ja huolehtimisen periaatteilla. Kannustamme eläkeläisiä seuraamaan vaalikamppailua ja osallistumaan siihen. Kansanvalta toteutuu, kun mahdollisimman moni äänioikeutetuista käy vaaliuurnilla. Omalla äänellämme voimme nyt vaikuttaa Suomen suuntaan. Eläkeläisyhdistyksiä kehotamme toimimaan niin, että yhdistystemme jäsenet ja muutkin eläkeläiset käyttävät äänioikeuttaan. Eläkeläiset ry:n hallitus
Romaani pakottaa kuvittelemaan
Isomäen romaani "Sarasvatin hiekkaa" oli Finlandiapalkintoehdokkaana vuonna 2005. Romaanin tarinan kontiolahtelaiselle Ropsuutto-ryhmälle ohjannut Hanna Kirjavainen totesi HS:ssa (12.10.11), että ryhmän tavoitteena on luoda Isomäen romaanin jäätikköjen sulamiskuvauksista ja sen aiheuttamasta hyökyaaltojen uhasta ydinvoimalaitoksille myytti, joka leviää tuleville sukupolville ja estää ekokatastrofin toteutumisen. Tehoaako myytti ja fiktio jykevämmin kuin puhdas rationaalinen harkintaan ja järkeilyyn pohjautuva faktatieto? Järkeä ja tunnetta on vaikea erottaa, koska ihminen on kaikenaikaa molempien vallassa. On arvioitu, että kivikaudella noin prosentti ihmisistä kuoli vuosittain väkivaltaisesti. Pääkaupunkiseudulla se tarkoittaisi tuhatta ihmistä vuosittain. Kyllä kai väkivallan vähentyminen on tapahtunut järjen, ration avulla. Siksi valistusajattelua ei pidä hylätä. Toinen seikka ovat uhkakuvat, joilla ei ole mitään tekemistä arkielämän kannalta. Tuskinpa se meitä kovinkaan paljon tänään huolettaa, jos uhkana on hirmumyrskyjen ja hyökyaaltojen vyöry sadan vuoden päästä ilmaston lämpenemisen seurauksena.
Teksti: JUHA DRUFVA Kuvat: PEKKA ISAKSSON
Risto Isomäki
Tieteis- ja tietokirjailija syntyi 8. kesäkuuta 1961 Turussa. Hänen romaaneissaan toistuvat ekologiset ja maailmanlopun teemat. Isomäen tietokirjat käsittelevät globalisaatioon ja kehitysmaihin liittyviä kysymyksiä. Hän on toiminut samojen teemojen parissa eri kansalaisjärjestöissä, mm. Ympäristö ja kehitys ry:ssä ja Kehitysyhteistyön palvelukeskuksessa. Isomäki sai European Science Fiction Associationin palkinnon lupaavimpana tieteiskirjailijana vuonna 1994. Sarasvatin hiekkaa (2005) oli Finlandia-palkintoehdokas ja voitti vuoden 2006 Tähtivaeltaja-palkinnon. Vuonna 2009 julkaistussa romaanissa Jumalan pikkusormi Egyptiin rakennettua suurta aurinkotuulivoimalaa uhataan terrorilla. Isomäki suunnittelee Litium 6:lle ja Jumalan pikkusormelle jatko-osia. Hän hahmottelee jännäriä hyvin korkealla lentävistä suihkukoneista, jotka pahentaisivat ilmastonmuutosta. (JD)
Risto Isomäen romaaneissa toistuvat ekologiset ja maailmanlopun teemat.
10 - Nro 8 joulukuu 2011
ELÄKELÄINEN
Valtio-opin professori Heikki Paloheimo:
EU ja kansalliset edut pääosissa
Tarja Halonen on ensimmäinen Suomen presidentti, joka ei saa enää asettua ehdolle suoraan heti toisen toimikautensa päätyttyä. Tulevissa vaaleissa on mukana kahdeksan ehdokasta, joista kaksi on naisia. Tampereen yliopiston valtio-opin professori Heikki Paloheimo seuraa mielenkiinnolla, miten tammikuun 22. päivänä pidettävien vaalien ensimmäinen kierros kehittyy. Toinen kierros on jo heti 5. helmikuuta. Miten kuvailisit vuoden 2012 presidentin vaaleissa mukana olevien ehdokkaiden "aatteiden kirjoa?" Ovatko erot kovinkaan suuria? Ainakin on selvää, että EU:n liittyvät asiat nousevat vahvasti esiin meneillään olevan Euroopan laajuisen talouskriisin vuoksi. Presidenttivaalien alla keskustellaan yleensä paljon sellaisista asioista, jotka eivät juurikaan kuulu presidentin vallankäytön piiriin. Paloheimon mukaan selkeimmät ehdokkaiden näkemyserot ovat suhtautumisessa EU:n. Soini ja Väyrynen edustavat kriittistä leiriä EUja globalisaatiokysymyksissä. Sisäpolitiikassa samantyyppistä vastakkainasettelua ilmentää Etelä-Suomen väestörikkaat taajamat ja maaseudun harvaan asutut alueet. Elintaso-Suomi vastaan kehitysalue-Suomi jakaa Lipposen, Niinistön ja Väyrysen näkemykset. Onhan keskusta ollut kuntauudistuksessa eri linjoilla kokoomuksen kanssa. Mielenkiintoista on, millaisen asenteen Soini ottaa tässä vastakkainasettelussa. Mitä eroja näet vuosien 2000 ja 2006 presidentinvaaleihin verrattuna olevan odotettavissa? Tulevatko ulko- tai sisäpolitiikan painotuserot muuttumaan vaalitaiston loppuerissä? Perinteiset vasemmistooikeisto -teemat eivät nouse näissä presidentinvaaleissa niin vahvasti esiin kuin aikaisemmissa vaaleissa. Luulen, ettei myöskään yrittäjyys, vapaat markkinat, verotus ja valtion sääntely saa paljoa palstatilaa. Onko Niinistö vai Lipponen "aidompi" työväen presidentti, kun Lipposen verotettavat tulot ovat suuremmat kuin Niinistön? Luulen, että Niinistön kannanotot miellyttävät myös osaa perinteisiä vasemmiston kannattajista.
Johtamiskyvykkyys tärkein valintaperuste
Olet todennut, että eduskuntavaaleissa äänestetään yleisesti ehdokasta, jonka ammattistatus on korkeampi kuin äänestäjän. Tämä asetelma on mielestäsi johtanut poliittiseen vieraantumiseen. Mikä on mielestäsi eduskuntavaalien ja pre-
Haluanpa nähdä ja kuulla, kuka presidenttiehdokkaistamme uskaltaa vaatia vaalikampanjansa aikana presidentin valtaoikeuksien pienentämistä, professoti Heikki Paloheimo saoo.
Politiikan tutkija Jaana Kuusipalo:
Naispresidentti on osoittanut, että myös nainen voi tulkita ja
Jaana Kuusipalon kesäuussa Tampereen yliopistossa tarkastetun väitöskirjan "Sukupuolittunut poliittinen edustus Suomessa" yksi perusteema on, että naiset keskittyivät 1900-luvulla hyvinvointipolitiikkaan ja miehille jäivät mm. presidentin, pääministerin ja eduskunnan puhemiehen tehtävät. Voiko ajatella, että politiikassa hoidettavat asiat lankeavat miesten ja naisten osalle kuten kotioloissa keittiön ja autotallin väliset työtehtävät? Herää myös kysymys, onko 1800-luvun sääty-yhteiskunnan sosiaalisia, taloudellisia- ja sukupuolisia rakenteita purettu Suomesta juuri lainkaan? JK: Vastaus on kyllä ja ei: On toki purettu ja kyseenalaistettu kaksijakoisen sukupuolikäsityksen raameissa. Ensimmäinen naisministeri oli Miina Sillanpää (1926), mutta seuraava valittiin vasta toisen maailmansodan jälkeen Hertta Kuusinen. odan jälkeen naisia alettiin ottaa mukaan yhä useampaan hallitukseen sosiaali- tai opetusministereiksi. Näin naiset pääsivät hiukan vaikuttamaan sosiaaliturvaa parantaneisiin uudistuksiin eli hyvinvointivaltion rakentamisen ensivaiheisiin. 1960-luvun tasa-arvoliike (Yhdistys 9) riitautti miesperheenelättäjä -mallin, jossa isällä ajateltiin olevan päävastuu perheen elatuksesta ja äidillä taas kodin- ja lastenhoidosta. Suomessa tämä teollistuneille yhteiskunnille tyypillinen perhemalli ei kuitenkaan oikein päässyt käytännössä vakiintumaan. Agraariyhteiskunnassa, jollainen Suomi paljolti oli vielä 1940-luvulla, pientilan töihin osallistuivat molemmat vanhemmat. Suomen kohdalla onkin puhuttu "heikosta miesperheenelättäjämallista". Ideologisella tasolla miesperheenelättäjämallia pidettiin vielä 1950-luvun Suomessa modernin yhteiskunnan tunnusmerkkinä. Työläisäitien työssäkäynti nähtiin yhteiskunnallisena ongelmana. Paremmissa piireissä oli varaa palkata kotiapulainen, jos äiti kävi töissä. 1960-luvun lopun suuressa muutossa naisetkin lähtivät kaupunkeihin palkkatyöhön, jota kasvava palveluala tarjosi. Naisten koulutustason noustessa perheellisetkin naiset halusivat tehdä koulutustaan vastaavaa työtä. Suomalaisesta kahden perheenelättäjän mallista on tullut myös Euroopan Unionin työvoimapoliittinen tavoite. tuksillaan ja poliittisilla mielipiteillään. Missimalli Tanja Karpela yleni jopa kulttuuriministeriksi. Voisiko siis ajatella, että naisten suosimilla tv-ohjelmilla ja lukemistoilla (media) on yhä merkittävämpi rooli keitä eduskuntaan tai presidentiksi valitaan? 1980-luvulla feministisen liikkeen keskeiseksi tavoitteeksi tuli purkaa sukupuolen mukaista vallanjakoa politiiKuva: Tampereen yliopiston viestintä kassa. Esimerkiksi 1990Suomalaisesta kahden perheenelättäjän mallista on tullut luvun alun myös Euroopan Unionin työvoimapoliittinen tavoite, sanoo Kuuskoskitutkija Jaana Kuusipalo. ilmiö ja Elisamukaan vielä sotien jälkeen talaisetkin, ja varsinkin naibeth Rehnin yllättävä suosio politiikkaan kouliuduttiin set, ovat päässeet eduskun1994 presidentinvaaleissa pikkuhiljaa kunnallispolitiitaan ensiyrittämällä. Suuolivat alkusoittoa 'naispresikan kautta ja usealla kansanrin osa on ollut nuoria naidenttiliikkeelle', jonka tulokedustajaehdokkuudella. sia, jotka ovat saaneet kohsena Suomeen valittiin 1990-luvun alusta ensikertuullisesti julkisuutta harrasensimmäinen naispresident-
Kaksijakoinen sukupuolikäsitys
Kuusipalon mukaan illuusiota suomalaisesta tasaarvosta on pitänyt yllä kaksijakoinen sukupuolikäsitys, jossa nais- ja miestapaisen työn ja toiminnan on ajateltu täydentävän toisiaan samalla kun tämän järjestelyn on ajateltu koituvan koko yhteiskunnan parhaaksi. -Sukupuolijärjestys kyseenalaistettiin todella vasta 1990- ja 2000-luvuilla, jolloin alkoi muuttua käsitys naisista ja miehistä yhtenäisenä sosiaalisena ryhmänä ja identiteettinä. Naiset ovat tällä vuosituhannella päässeet poliittisen järjestelmän ylimpiin asemiin, kuten presidentiksi (2000), pääministeriksi (2003) ja ensimmäiseksi valtiovarainministeriksi (2011). Heikki Paloheimon
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2011 - 11
tulevissa presidentinvaaleissa
sidentinvaalien tärkein ero tässä suhteessa? Presidentinvaalit ovat monessa suhteessa hyvin erilaiset kuin eduskuntavaalit. Presidentinvaaleissa oman alueen ehdokas ei ole tärkeä enempää kuin se edustaako hän omaa ammatti- ja ikäryhmääni tai tarkalleen ottaen omaa puoluettani. Kyvykkyys johtaa maata nousee keskeiseksi valintakriteeriksi. Paloheimon mukaan reilu kolmasosa suomalaisista haluaisi lisätä presidentin tehtäviä ja valtaoikeuksia. Kansanedustajiin verrattuna presidentti saa olla etäisauktoriteetti, eräänlainen etäinen monarkki, jota Kekkonen ja osittain vielä Koivistokin edustivat. Ahtisaaren kaudella alkoi presidentin asema arkipäiväistyä. Hän osallistui paljon maakunnallisiin tapahtumiin ja median suhtautuminen presidenttiin muuttui arkipäiväisemmäksi. Presidentistä tehtiin kansanedustajiin ja kunnallispoliitikkoihin verrattava tavallinen kuolevainen, kun presidentin valtaoikeuksia kavennettiin vuonna 2000. Haluanpa nähdä ja kuulla, kuka presidenttiehdokkaistamme uskaltaa vaatia vaalikampanjansa aikana presidentin valtaoikeuksien pienentämistä? Niinistö on jo selkeästi vaatinut valtaoikeuksien lisäämistä. Tässä suhteessa Niinistö on puolueensa kanssa aivan eri linjoilla. Onhan kokoomus vaatinut jo kauan presidentin valtaoikeuksien minimoimista. tymisen muistopäivä. Kannattaisiko tulevan presidentin pitää kyseisiä tapahtumia esillä varoittavina esimerkkeinä? Lankeaako tulevalle presidentille näissä muisteloissa lääkärin vai tuomarin rooli? Voisi sanoa, että tulevalla presidentillä on näiden muistopäivien suhteen vara valita, millaisen näkökulman hän kuhunkin tuo. Leikillisesti voisi sanoa, että Soini varmaan mielellään vertaisi Titanicin uppoamista EU:n rahaliiton hajoamiseen. Väyrynen varmaan korostaisi kansallisen itsenäisyyden tärkeyttä suhteessa EU:n. Lipponen ja Niinistö puolestaan korostaisivat EU-yhteistyön tärkeyttä ja sitä, miten me suomalaiset toimimme EU:ssa itsenäisen valtion tavoin. Haavistolle globaalit kysymykset konflikteineen lienevät pääosissa.
PAAVO ARHINMÄKI PRESIDENTIKSI
Presidenttiehdokas, kulttuuri- ja urheiluministeri
Paavo Arhinmäki:
vapaus, tasa-arvo ja kestävä kehitys. Niiden puolesta pitää toimia Suomessa ja maailmassa. Hyvinvointivaltio on tulevaisuutta. Eläkkeellä jatkossakin. Jokaiselle vanhukselle kuuluu inhimillinen hoiva ja hoito. hyvän yhteiskunnan edellytys. pitää olla perusoikeuksia. rauhassa. Sotilasliittoja parempi
Lukuisia historian satavuotismuistopäiviä
Tulevan kuuden vuoden presidentin virkakauden aikana on luvassa lukuisia historian satavuotismuistopäiviä, joista jo huhtikuussa ensimmäisenä Titanicin uppoaminen. Vuonna 1914 on sata vuotta 1. maailmansodan syttymisestä, vuonna 1917 on Suomen itsenäistymisen ja Venäjän vallankumouksen satavuotispäivät sekä tammikuussa 1918 Suomen kansalaissodan syt-
Teksti: JUHA DRUFVA Kuva: ERKKI KARÉN
www.paavoarhinmaki.fi
Paavo Arhinmäki
edustaa kansantahtoa
ti 2000, Kuusipalo sanoo. Tämän liikehdinnän ansioksi voidaan laskea myös tasa-arvolain muutos 1995 sekä hallituksen naisedustuksen nousu 22 prosentista (1987) 41 prosenttiin (1991). Tuona vuosikymmenenä nainen sai myös ensimmäistä kertaa hoitaakseen puolustusministerin (1990) ja ulkoministerin (1995) tehtävät. Mielestäsi politiikan tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat valta, demokratia, edustus ja kansalaisuus. Onko valta pelkkää talouselämän valtaa, demokratia median lumetietovisailua ja mielipidekyselyjä? Nämä ovat olleet politiikan tutkimuksen keskeisiä käsitteitä, mutta niiden merkitys ja sisältö ovat aina olleet ja ovat poliittisen kamppailun kohteena. Miten kansalaisuus poliittisen yhteisön jäsenenä määritellään? Ketkä ovat sisällä ja ketkä ulkona? Tätä keskustelua ei käydä vain kansallisvaltiossa, vaan myös Euroopan Unionissa. Samalla tavalla on tärkeää, ketkä visioissa "globaalista demokratiasta" ovat globaalin poliittisen yhteisön täysivaltaisia jäseniä ja ketkä eivät. Poliittinen edustus käsitteenä on ollut tärkeä myös puhuttaessa poliittisesta osallistumisesta ja osallistuvan tai osallistavan demokratian kehittämisestä. Miten poliittisen keskustelun ja toiminnan ulkopuolelle jääneet ryhmät/identeetit saavat äänensä kuuluville eli tulevat edustetuiksi. Mitä naispresidenttiys on tuonut sellaista, mikä kenties menetetään kun tilalle astuu eläkeikäinen mies? Tuleeko presidentistä pelkkä kulissi? Naispresidentin merkitys on enemmänkin siinä, että se on osoittanut, että myös nainen voi tulkita ja edustaa kansantahtoa. Joskin samaan aikaan voi olla, että "yleistahtoa" tulkitaan nyt enemmänkin ylikansallisilla kuin kansallisilla areenoilla. Selvästikään näissä presidentinvaaleissa mikään puolue ei tosissaan ehdota naista seuraavaksi presidentiksi. Sauli Niinistön ennakkosuosikkiasemaa on varsin määrätietoisesti rakennettu mediassa jo edellisistä presidentinvaaleista alkaen. Naisehdokkaiden näkyvyys ja ääni on näissäkin vaaleissa tärkeää, jotta ei unohdettaisi 1990-luvun naispresidenttiliikkeen sanomaa - nainen on vallan pätevä valtion päähenkilö ja valtiohenkilö - ihan siinä missä mieskin voi olla.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja kansanedustaja Helsingin vaalipiiristä. Syntynyt 1976 Helsingissä avopuolison ja suomenajokoiran kanssa
"Tämän päivän eläkeläiset ovat rakentaneet Suomen pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi. hyvinvointimme kehityksestä. Eläkeläisille kuuluvat tarvitsemaansa julkisen vallan järjestämää hoitoa joko kotonaan tai laitoksessa. Hoidon laatu tulee turvata lailla." Kalevi Kivistö, Eläkeläiset ry.:n puheenjohtaja
Media piilottaa enemmän kuin paljastaa
Politiikkaa esittelevä mediajulkisuus on Kuusipalon mukaan viihteellistynyt. Iltapäivä- ja naistenlehtien konseptiin kuuluva kuvasto ja tyyli on siirtynyt myös aikaisemmin tiukasti "asialinjalla" pitäytyneeseen politiikan uutisointiin. Ihmiset luulevat saavansa lisää tietoa vallankäytöstä, mutta itse asiassa trivialiteetteihin keskittyvä ja skandaalinhakuinen politiikan uutisointi piilottaa enemmän kuin paljastaa, samalla kun se vähentää luottamusta edustukselliseen demokratiaan ja poliitikkoihin.
Tue kampanjaa!
Voit osallistua kampanjaan maksamalla haluamasi tukisumman tilille FI25 1521 3000 0014 63 viitenumerolla 1025 (muistathan mainita viitenumeron). Jokainen euro käytetään vaalikampanjaan!
Vasemmistoliiton keräysluvan numero: 2020/2011/2232
Tervetuloa kampanjatalkoisiin!
Sirpa Puhakka: sirpa.puhakka@vasemmistoliitto.fi puh. 045 7731 3000 vas@vasemmistoliitto.fi vas@vasemmistoliitto.fi vas@vasemmistoliitto.fi
JUHA DRUFVA
12 - Nro 8 joulukuu 2011
ELÄKELÄINEN
60+ -vuotiaat miehet panivat tanssiksi
Tamperelaiset Pekka Tommila ja Jorma Virtanen näkivät elokuun lopulla televisiosta ohjelman yli 60-vuotiaille miehille tarkoitetusta yhteisötanssista. Heidän mielenkiintonsa heräsi, ja vaimojen rohkaisemina he lähtivät mukaan. Tommila ei harrastanut urheilua, mutta tiesi tarvitsevansa liikuntaa. Sillä mielellä päätin osallistua, kunnon kohotuksen tähden, Tommila sanoo. Virtanen kävi jo miesten voimisteluryhmässä, eikä kavahtanut ajatusta liikunnan lisäämisestä. Tanssista minulla on aiempaa kokemusta lähinnä tanssilavoilta, Virtanen kertoo. Tuomo Hakkaraisen tanssihistoria ennen yhteisötanssia sisälsi lähinnä paritanssimista. On hän käynyt kokeilemassa senioritanssiakin, joka on ikäihmisille kehitetty rento seuratanssi. Hän haluaa liikkumalla huolehtia terveydestään. Sairastan tyypin 2 diabetesta, ja se jo yksinään pakottaa ylläpitämään kuntoa, Hakkarainen sanoo. Ryhmän konkaritanssija on Jorma Varpukoski, joka on harrastanut yhteisötanssia jo pidempään, ja lisäksi senioritanssia. Varpukoski jäi työttömäksi vuonna -93, ja päätti ottaa elämäntavakseen liikunnan. Siitä lähtien hän on harrastanut sitä monipuolisesti. Liikunnan ilon tähden olen mukana yhteisötanssissa, mutta myös tunteiden ilmaisun. Eläydyn musiikkiin niin, että pitää pakottaa itsensä takaisin maan pinnalle, Varpukoski kertoo. Varpukoski miettii, että ei hän olisi nuorempana lähtenyt yhteisötanssiin. Sen lisäksi, että oli kiire, myös ujous olisi tullut esteeksi. Muiden kuin oman vaimon fyysinen läheisyys olisi pelottanut. Iän myötä sitä on tullut rohkeammaksi. Ja tanssin myötä uskaltaa nykyään hyvin olla vieraampiakin ihmisiä lähellä. Hakkarainen on samoilla linjoilla. Kyllä sitä tähän ikään mennessä pitää rohjeta jo mennä mukaan oudoiltakin vaikuttaviin asioihin. sa myös tässä tanssissa. Tosin rohkeuden lisäännyttyä ei sitä enää samassa määrin tarvita liikkeelle lähtemiseksi. Käytän musiikkia laidasta laitaan, klassisesta rokkiin, kansanmusiikkia ja jazzia. Pyydän ryhmäläisiltä myös heidän lempimusiikkiaan soitettavaksi harjoituksissa. 60+ miesten kanssa aloitin saamelaisartisti Wimmellä. Ajattelin hänen voimakkaana, syvällisenä ja samalla karkean miehisenä laulajana sopivan hyvin ryhmälle. Hämäläinen ohjaa edelleen Tampereella myös sekaryhmää 60+ -vuotiaille. Lisäksi hänen perustamassaan Tampereen Tanssivassa Yhteisössä on mukana ikäihmisiä. Ryhmä kokoontuu tanssimaan viikoittain tai kuukausittain. Siinä on tällä hetkellä mukana noin kolmekymmentä 2570-vuotiasta miestä ja naista. 60+ ryhmät on perustettu Sisä-Suomen tanssin aluekeskuksen tuella. Myös kolmevuotisapurahakauteni on mahdollistanut työskentelyni. Toistaiseksi en tiedä, mitä ryhmille tapahtuu apurahani loputtua. Voisikohan kaupunki tulla apuun ja ottaa yhteisötanssin kansalais- tai työväenopistonsa tarjontaan?
60+ -vuotiaat miehet yhteisötanssiharjoituksissa. Vasemmalla Tuomo Hakkarainen Tommila sanoo. Jorma Virtanen on huomannut lyhyenkin yhteisötanssikokemuksen aikaan saaneen jo myönteisiä tuntemuksia. Mieli on virkeämpi, ja oma keho tuntuu tutummalta, Virtanen pohtii. sitaiteilija Marjo Hämäläinen. Hän perusti Tampereella puolitoista vuotta sitten yhteisötanssiryhmän yli 60vuotiaille henkilöille. Sinne tuli kaksi miestä, joten mietin, haluaisivatkohan miehet mieluummin olla keskenään. Ainakaan iäkkäämmille miehille ei ole myöskään ollut kovin paljon mahdollisuuksia harrastaa tanssia. Miesten ryhmässä on nyt mukana seitsemän, ja tuntuu, että kyselyt lisääntyvät koko ajan, Hämäläinen kertoo. Hämäläinen luotti siihen, että iäkkäämmät miehet ovat jo tarpeeksi rohkeita kokeilemaan jotain uutta. He osaavat arvostaa muunkinlaista urheilua kuin kilpailu- tai suorittamishenkistä. Eivätkä pelkää tunteitakaan esiin nostavaa liikuntaa. Yli 60-vuotiaat miehet eivät enää ole niinkään ennakkoluulon vankeja, että tosi mies ei tanssi. Hämäläinen räätälöi tunnit miesten mukaan. Koetan löytää juuri heidän elämästään asioita, joiden parissa voisimme tanssien työskennellä. Minulla ei ole teemoja valmiina mielessäni, sillä en niitä tiedä. Itsekin mielenkiinnolla odotan, mitä tuleman pitää.
Lisännyt myös ammattilaisten vaihtoehtoja
Marjo Hämäläinen ajautui puolivahingossa yhteisötanssin pariin. 90-luvun loppupuolella hänellä oli takanaan pitkä ura tamperelaisessa tanssiteatterissa Mobitassa. Hän oli vielä mukana yhdistämässä sitä sekä toista tamperelaista ryhmää Tanssiteatteri MD:ksi vuonna 1997. Siinä vaiheessa hän oli kuitenkin päättänyt, että lopettaa tanssin ammattilaisena. Ehdin kartoitella muita ammattivaihtoehtoja, kunnes menin sattumalta Teatterikorkeakoulun yhteisötanssikoulutukseen. Koin yhteisötanssin heti minun jutukseni, ja ymmärsin, että minulla on vielä paljon annettavaa tanssin ammattilaisena. Haluan edelleen kehittää yhteisötanssia Suomessa, sillä se tuo myös uusia työtilaisuuksia tanssin ammattilaisille. Olin juuri Englannissa täydentämässä taitojani: Brittiensaarilla yhteisötanssi työllistää monia, ja he tekevät upeita asioita, Hämäläinen sanoo. Lisää yhteisötanssista http://www.yhteisotanssi.fi MIA HEMMING
Rohkeasti itsensä likoon
Miehiä opettaa Yhteisö tanssii ry:n puheenjohtaja, tans-
Liikkeelle perusasioista
Ensimmäisillä tunneilla Marjo Hämäläinen ei pyri herättelemään tunteita tai houkuttelemaan käsiteltäviä teemoja esiin. Hän aloittaa tanssin perusasioista, kuten liikkeiden tekniikoista. Tutkimme myös hengitystä, ja kuuntelemme, miten se kulkee. Mutta näissäkin harjoituksissa voi nousta jo jotain omasta elämästä, esimerkiksi harjoiteltaessa liikekommunikaatiota kuvitteellisen parin kanssa. Halukkaat saavat kertoa, kuka pari oli, ja siitä voi syntyä keskustelua, Hämäläinen kertoo. Toisaalta ei oikein voi estää tunteiden nopeaakaan esiin tuloa. Pelkästään se, että liikkuu eri tavalla mihin on tottunut, herättää jo monenlaisia tuntemuksia. Niitä ei tarvitse hakemalla hakea. Musiikilla on tärkeä sijan-
Tanssi tekee iloiseksi
Miesten mielestä tanssiminen ei ole tuntunut vaikealta. Jorma Varpukoski miettii, ettei siitä sellaista tulekaan, jos ei aseta rimaa liian korkealle. Pekka Tommila on tyytyväinen jo nyt. Se on suuri saavutus itsessään, että lähti mukaan,
Yhteisötanssi on tanssia, johon kuka tahansa voi tulla mukaan, Marjo Hämäläinen kertoo.
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2011 - 13
Runopysäkki
BINGO
Honkapirtillä runoja päästelin, kipakkaasti kohta kylmä "kaiku" vastasi: Lopeta jo jorinasi, bingo alkaa...
P. MUSTAPÄÄN MUISTOLLE: LINDBLADIN KESÄ
Oi, Lindblad, Lindblad, Rudi, Rudolf...siinä Sinä nukut nurmella, syyspäivä paistaa, helottaa ja Sinä nukut, näet oikein unta, unta kesästä menneestä onnekkaasta.... Et päässyt merelle,- siis ei päästetty yksin. Förstikin oli poissa pelistä, sairasteli. Mutta mökille, rannalle pääsit. Oli haettava helpotusta kuumasta kaupungista. Ja sitten tuli juhannus, kukkivat pihlajat, lehmänkielot ja kirsikkapuu. Ja Lindblad, Sinä nautit kesästä, laistoit kaikki pakolliset, - siis pakolliset kuviot. Menit ongellekin, istahdit perätuhdolle, meloit luodon kupeeseen, otit purkista muovimadon, ensin keltaisen sitten vihreän. Ja kun kohot oli vedessä, sytytit sikarin niin kuin ennen vanhaan ja tupruttelit Sirkaltasi salaa kuin entinen koulupoika ja korkkasit kaljapullon, janoosi joit. Muttei käynyt onkeen ei särki ei ahven, muttei se mitään, siinä Sinä tuumiskelit elämän arvoitusta... kunnes muistit: rannalla odotti pöllien pilkkominen, - siis haaveet nurkkaan. ....näinhän se Sinun kesäsi kului, leppoisasti. Oli mustikkaa, syksyllä sientäkin, mutta kukapa niitä kumartelemaan. Mutta kuule, Lindblad, herää jo, havahdu naapurissa on latotanssit, siellä sirmakka soi ja illalla syyskuinen täysikuu.
SYKSY
Pihapiirissä vaahteranlehtien ruskamatto, varttikatolla kulmapeltien myrskyjytinä Ahti Sala, Oulu
Availin piirongin laatikoita etsin jotain vanhaa, lämmintä kielemme hyviä sanoja: hinkki, kortteeri, virsut.. Palttoo auttaisi talvella ja perperi tuo vapun lähelle. Mielikuvia elämän varrelta. Ovatko jonnekin kadonneet? tilalla jotain outluukkia ja fuutfastia ja meiliä. Kun ne sanat taas löytäisin, herkuttelisin ja muistelisin. Käyttäisin taajemmin. Riitta Suhonen Helsinki
Leif Söderlund, Helsinki
Tuokio
Elämä meille on annettu kerran hetkeä lähdön tietää ei saa. Miksi siis surisit hetkenkään verran kun elää saa ja rakentaa. Vielä on voimia tehdä työtä, päiviä raataa levätä yötä. Iloitse vähästä, unohda vaivas, kaunis on maa ja niin kirkas on taivas. Martti Heikkinen, Koirakoski
Kilpailunkirous, kaverikin jätetään. Raha: yleisavain moniin lukkoihin, tiirikka luvattomiin. Voitto otetaan aina hävinneiltä Veikko Varjus, Helsinki
Kohti uutta runovuotta
O
n kissa- ja koiraihmisiä, ulkomaanmatka- ja kotimaanmatkaihmisiä ja joulu- ja antijouluihmisiä. Yhdelle joulu on vuoden kohokohta, toinen odottaa sen vain menevän ohi. Kuulun jälkimmäisiin. Mutta olipa sitten jouluihminen tai ei, on tämä hyvä aika vuodesta kenelle tahansa: jouluihmisen odotus palkitaan pian samoin joulusta eroon haluavan. Veikko Varjus on lähettänyt aforismeja, niitähän kaipailin syyskuun lehdessä. Veikko Varjuksen aforismeista kuultaa kriittinen yhteiskunnallinen ajattelu. Kaikki kolme aforismia voikin lukea kannanottoina ajankohtaisiin tapahtumiin; voittoa tuottavat yritykset laittavat väkeä pihalle, mystiset "markkinat" määräävät, yhteiskunnan kilpailuhenkisyys on liikaa monelle... Napakoita aforismeja, jotka jäävät sopivasti mieltä vaivaamaan. Ahti Salan runo Bingo kertoo ironisesti siitä, miten kulttuuri häviää viihteelle. Toki nämä kaksi joskus myös onnellisesti kohtaavat, mutta eivät suinkaan aina. Salan runossa viehättää itseironian taju: esimerkiksi "runoja päästelin" -ilmaus luo lempeää komiikkaa. Salan toinen runo Syksy rakentuu yhden sanan säkeistä. Syksy-runo on lyriikan minimalismia. Kiinnostavaa on, että ihminen puuttuu näyttämöltä. Syksy on pääosassa ja tuntuu "jytinänä" ihmisen ympäristössä.
Hellahuone ja eurobondi
Riitta Suhosen runossa kuvataan kielen kautta todellisuutemme muuttumista: "Availin piirongin laatikoita/etsin jotain vanhaa, lämmintä/kielemme hyviä sanoja:/hinkki, kortteeri, virsut.." Sanoilla voi todella herkutella: nautitaan
siis vanhoista hyvistä sanoista parahultaisesti siinä siis heti yksi vanha, ihana sana! Sympaattinen runo muistuttaa, että ihmisen koti on kielessä. "Kieleni rajat ovat maailmani rajat", kuuluu filosofi Ludwig Wittgensteinin tunnettu ajatus. Kesäkuun lehdessä esitin, että kirjoittajan on hyödyllistä miettiä erilaisia sanaryhmiä ja vetreyttää näin kieli-instrumenttiaan. Voi lähteä vaikka kolmijaosta: 1) arkaaiset tai retrosanat, 2) vallitsevat, huomaamattomat sanat ja 3) "orastavat" uudissanat. Riitta Suhosen innoittamana haastankin kaikki miettimään näitä eri sanaryhmiä. Kieli kertoo aina todellisuudesta, jossa elämme. Esimerkiksi hellahuone-sanan merkitystä ei moni enää käsitä, koska hellahuone viittaa sellaiseen sosiaaliseen todellisuuteen, jota ei enää ole. (Opiskelijabokseissakin voi nykyään olla oma sauna tai astianpesukone.) Olen aiemminkin intoillut Hölynpölynimuri-kirjasta. Suosittelen lämpimästi tuota Vesa Heikkisen ja Tuure Hurmeen kirjaa. Hölynpölynimurissa pöyhitään kieltä, käydään läpi virkakielen käsittämättömyyksiä ja vallankäyttöäkin. Jos ihminen ei vaikeiden sanavalintojen ja lauserakenteiden vuoksi ymmärrä, mitä Kelan kirje tarkoittaa, hänen oikeusturvansa on vaarassa. Riitta Suhosen runo muistuttaa viisaasti sanojen voimasta. Runous on mahtava vastaisku sumealle kielenkäytölle. Mikä on muuten karmein tai vastenmielisin sana, jonka olette viime aikoina lukeneet tai kuulleet? Minulla on montakin ehdokasta, mutta tämän päivän inhokkisana olkoon vaikka eurobondi! Martti Heikkisen Tuokio-runo sopii hyvin vuoden viimeiseen lehteen. Tuokios-
sa tehdään välitilinpäätöstä, mietitään syntyjä syviä. Martti Heikkinen muistuttaa meitä jalosta hetkessä elämisen taidosta. Työ ja lepo siinä yksinkertaiset hyvän elämän ainekset. Runo muuten noudattaa riimikaavaa ABABAAAA. Tällä tarkoitan, että ensimmäinen ja kolmas sekä toinen ja neljäs säe riimittyvät keskenään, ja sitten taas viides ja kuudes sekä seitsemäs ja kahdeksas keskenään. Tästä tulee hyvää rytmin vaihtelua runoon, juuri näin kirjoittajan kannattaa hyödyntää variaatioita riimittelyssä. "Iloitse vähästä, unohda vaivas,/kaunis on maa ja niin kirkas on taivas." Hyvä motto alkavalle vuodelle ja samalla esimerkki siitä, miten runossa voi zoomata sisäisestä maisemasta ulkoiseen. Jos haluaa opiskella zoomaustekniikoita ja lyyrisen kameran käyttöohjeita, löytyy niitä lisää Markku Toivosen ja Risto Ahdin Runouden kuntokoulu-teoksesta.
tapään runojen maailmaan. Kirjalliset viittaukset ovatkin osa runouden keinovalikoimaa ja perinnettä. Tässä hengessä Leif Söderlundin runo juuri toimii. Tämän vuoden viimeisenä runo-oppikertauksena vielä muistutettakoon, että proosaruno siis tarkoittaa runoa, joka ulkoisesti näyttää kertovalta tekstiltä, mutta käyttää kuitenkin runon keinoja. Nyt on aika laittaa jälleen yksi runovuosi purkkiin ja valmistautua uuden avaamiseen. Kiitän kaikkia runoja lähettäneitä ja palstaa lukeneita. Jos runoanne ei ole näkynyt lehdessä, ei kannata lannistua, vaan lähettää runoja uudelleen ja mahdollisesti laittaa vielä sähköpostia perään, jos mitään ei kuulu. Hyväkin runo saattaa hautautua postien joukkoon. Ja vielä tuli mieleen, että jos joskus haluatte tällä palstalla antaa palautetta jollekin runon kirjoittajalle, niin lähettäkää palaute minulle. Runoilemisiin.
Kesä!
Leif Söderlundin Lindbladin kesä -runon myötä voi joko palata menneen kesän tunnelmaan tai alkaa haaveilla uudesta. (Eikös kesään valmistautuminen ala heti joulun jälkeen?) Kirjoittaja kertoo runon syntyneen KSL:n kirjoittajapiirin tehtävästä "kesän muistot", ja innoittajana on ollut P. Mustapää sekä hänen Lindbladinsa. Runossa on mahtavan intensiivinen kesän tunnelma. (Ja sana "sirmakka" on mainio.) Puhuttelumuoto on tehokas. Runoilijan onkin aina välillä hyvä vaihdella persoonamuotoja, kokeilla mikä muoto parhaiten missäkin runossa toimii. Lindbladin kesä on hieno proosaruno, jonka avulla lukija pääsee kesän kuumuuteen ja vieläpä mielikuvamatkalle P. Mus-
Niina Hakalahti Kukkolankatu 16 33400 Tampere niina.hakalahti@sci.fi
14 - Nro 8 joulukuu 2011
ELÄKELÄINEN
Tehkää hyvät ihmiset testamentti!
Rakkautta ei mitata rahassa eikä romuissa
Lapsuudenkotini naapurissa, punaisessa mummonmökissä asui leskeksesi jäänyt suutari. Elämänsä loppusuoralla hän saattoi kääntyä parikin kertaa viikossa isäni puoleen ja laittauttaa testamenttinsa uuteen uskoon. Joensuulainen asianajaja Harri Kontturi pistää paremmaksi. Yhdenkin sairasvuoteen äärellä hän laati testamentin saman päivän aikana puolen kymmentä kertaa vanhuksen toiveesta. Viimein se tyydytti häntä ja myöhemmin omaisiakin, ja perintöriidoilta vältyttiin. Maakunnan miehenä ja kauppakeskusjuristinakin tunnetulle joensuulaiselle "maalaisasianajaja" Kontturille on vuosien mittaan karttunut ehtymätön tarinalaari kokemuksistaan niin perunkirjojen laatijana kuin muidenkin toimiensa myötä. Niitä sämpläämällä, kenenkään yksityisyyteen puuttumatta hän on kirjoittanut mainion ja viisaan opaskirjan Saisiko olla yksi testamentti? (Tammi 2011). Kontturi kirjoittaa hyvin ja selvittää värikkäin kääntein kirjassaan, millaisiin tilanteisiin jälkipolvi voi joutua, jos vanhemmat eivät ole laatineet selkeää testamenttia.. Kirjaa lukee kuin trilleriä tai kuin Veijo Meren tai Pentti Haanpään tragikoomisia juttuja. Välistä on tikahtua nauruun, niin raadollisia jos kohta hullunkurisiakin perintöriidat voivat olla. Niin kuin nyt sekin, että mummiparan ruumis jähmettyy pakastimessa kuukausiutolkulla, kun omaiset eivät pääse yhteisymmärrykseen mille hautausmaalle isoäiti pitäisi saatella. Joensuussa hän on tullut suuren yleisön tutuksi hoitamalla asianajotehtäviään paikallisen S-marketin hedelmähyllyjen katveessa. Onpa Kontturi noussut saarnastuoliinkin, ei tosin liperit kaulassa, puhumaan kaikkia koskevista lakiasioista. Ajatus kansan pariin menemisestä kumpusi siitä, että ihmiset tarvitsevat kiinteistöjen kauppakirjoja, lahjakirjoja ja avioehtosopimuksia, perunkirjoja ja muita lakimiespalveluja, mutta kynnys juristin luo on korkea. Kun asianajaja jalkautuu kansan pariin, herranpelko karisee ja vaikeistakin asioista on helppoa puhua. Eikä karjalaisesta välittömyydestäkään ole haittaa. Kun asiakasta itkettää, annan itkun tulla ja kuuntelen. Asianajajan työ onkin usein myötäelämistä, terapeutin, papin ja lääkärin virka. Empatien ja assiantuntevuuden lisäksi huumoriakin tarvitaan, se on verraton työkalu vaikeiden asioiden hoitamisessa. Juristien jähmeällä toimialalla moinen toiminta on mullistavaa. Ammattipiireissä Kontturin tapa hoitaa asianajotehtäviä on herättänyt vilkasta keskustelua. Konservatiivisimmat kollegat ovat pitäneet asianajopalveluiden markkinointia pöyristyttävänä, mutta se ei Kontturia ja hänen asiakkaitaan haittaa. Kontturi & Co on edelleenkin ainoa asianajotoimisto, jonka palveluista osuuskaupan asiakasomistajat saavat bonuksen kaltaisen hintaedun. Ihmiset alkavat oppia, että asioista kannattaa sopia virallisesti. sen vuoksi. Tulisi pyrkiä läheisten harmonian säilyttämiseen ja siihen, että omaisuus säilyisi suvussa. Kannattaa myös yrittää selvitä perintörytäkästä mahdollisimman pienin veroin ja pirstoa omaisuus pienempiin osiin, Konturi opastaa.
Rakkaus ja metsärahat
Lesken pitää saada nukkua yönsä rauhassa perunkärkkyjien vaanimatta ovella. Tärkeää on myös, etteivät lapset riitaantuisi keskenään perintöjen vuoksi, niin kuin usein käy. Kuolemansuru nostaa usein patoutuneet tunteet pinnalle, ja sisarusten välit voivat katketa loppuelämäksi perintöraamatun, hirvensarvien tai ryijyn vuoksi. Äidin kansallispukuakaan kun ei voi pilkkoa kolmeen osaan. Useimmiten kysymys on rakkauden tai toteutumattomien toiveiden kaipuusta. Sisko tai veli kun on saanut kaikkea enemmän. Kontturi suosittelee myös hoitotakuutestamentin tekemistä nuoremmillekin ihmisille. On tärkeää, että omainen on itse päättänyt, pidetäänkö hänen elintoimintojaan yllä esimerkiksi hengityskoneessa. Se helpottaa läheisten vaikeaa ratkaisua omaisen elämän päättämisestä, eikä ketään voida syyttää murhamieheksi. Myös muistisairauksia pitäisi yrittää ennakoida. Testamentti pitäisikin tehdä "hyvän sään aikana". Vaikkapa Alzheimeriakin sairastava voi olla täysin ristiriitainen, eikä enää arvostelukykyinen. Harri Kontturi on tullut tutuksi melkein omana itsenään asianajaja Asikaisena Markku Pölösen Karjalan kunnaat -televisosarjassa. Minähän vain viuhahdan sarjassa. Miikkula on niin onnellinen kylä, ettei siellä juurikaan ole juridisia ongelmia. Oikein laadittu testamentti on paras keino turvata läheisten loppuelämä, Kontturi vielä muistuttaa ja rientää töidensä pariin. Viikonloppuna hän vetäytyy laavulleen ihailemaan jääriitteistä Höytiäisen pintaa ja seuraamaan lintujen syyspuuhia.
Kuolema ja vakava sairaus ovat tilanteita, joihin kannattaa aina varautua, Harri Kontturi sanoo. paa. Hän viihtyy Joensuun seudulla maalaisjuristin manttelissaan. Konturi on myös kysytty luennoitsija ja esitelmöitsijä niin yliopistotasolla kuin tupailloissakin. Täällä on marjametsät ja kalaisat järvet lähellä. Aina kun on mahdollista, karkaan luonnon helmaan lintuja bongailemaan ja laavulle. Nuorena Kontturi haaveili nimismiehen työstä Lapissa. Siinähän olisi saanut saapastella poliisina, hoitaa monenmoisia hommia ja päässyt syyttäjäksi tuomioistuimeen. Aurinkoisena kesäpäivänä olisi voinut onki kädessä tarkistella kalastuslupia. Alunpitäen Kontturista piti tulla biologian opettaja, hän haaveili työstä rakkaaksi käyneen lintu- ja luontoharrastuksensa parissa. Hän valmistuikin biologian opettajaksi ja rahoitti oikeustieteen opintonsa tekemällä opettajan sijaisuuksia. Valmistuessani kauppakoreakoulusta olin velaton mies, ja tyytyväinen, etten sotkenut harrastusta ja ammattia keskenään. tamentti tulisi tehtyä ennen omaisen kuolemaa. Sen vonkaaminenhan voi vaikuttaa siltä, että omaisen poisnukkumista peräti kytätään perujen toivossa. Asia on tietyllä tavalla arkaluonteinen, mutta testamentti kyllä kannattaa tehdä, ettei jää sisarelle tai leskiäidille joulukortti laittamatta, Kontturi keventää. Kuolema ja vakava sairastuminen ovat tilanteita, joihin kannattaa aina varautua. Monesti lapset tiedostavat, että testamentti olisi tuiki tarpeen, mutta häveliäisyyssyistä eivät esitä vanhemmilleen sen eivätkä edunvalvontakirjan tekemistä. Edunvalvontakirjassa määritellään, kuka hoitaa omaisen raha- ym. asioista. Kontturi korostaa, että aviopuolisoiden kannattaa ehdottomasti tehdä sellainen testamentti, jolla lesken asema turvataan, niin ettei asuntoa tai tynnyrisaunaa tarvitse myydä perujen maksami-
Kurkkujaa ja asianajopalveluja
Kontturi on suosittu ja töitä riittää. Hän on uranuurtavalla tavalla rantautunut kansan pariin ja mediaankin.
Maalaisjuristin matkassa
Innovatiivista, arvostettua ja kansanomaista juristia on toki houkuteltu etelän maalikylien bisneskortteleihin, mutta Kontturi ei sinne kai-
Asiantunteva "maalaisjuristi" Harri Kontturi
· Syntynyt 1955 Joensuussa. · Saanut Lakimiesliiton yrittäjyyspalkinnon ensimmäisenä ruuhka-Suomen ulkopuolella. · Varatuomarin perheeseen kuuluvat vaimo ja neljä lasta, yksi kaksi on valmistunut juristiksi, ja kolmaskin uhkaa valmistua alalle. "Yksi heistä on järkevä, ja valmistui lääkäriksi." · Harrastaa lintujen bongaamista ja luontokuvausta ja lipsuu asiatekstien kirjoittajasta kaunokirjallisuudenkin pariin. · Motto: "Elämä ei suo sinulle iloa, ellet todella tahdo sitä. Elämä antaa vain ajan. Sen käyttö riippuu sinusta."
Läheisten harmonia
Mutta miksi pitäisi huolehtia siitä, että asiallinen tes-
Teksti: SISKOTUULIKKI TOIJONEN Kuvat:: MATTI RONKAINEN
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2011 - 15
LIMPAN
Niin maailma muuttuu mikä muuttuu ja mikä ei
Var nu sen fosterländsk
K
N
är den här texten kommer ut, har vi redan självständighetsdagen och därmed också min egen sjuttioåttaårsdag överstökad. Själv har jag aldrig firat varken födelsedags- eller självständighetsdagsfester. Nåja, den obligatoriska femtioårsfesten när jag jobbade på förbundet och i fjol, när jag blev övertalad att kåsera över självständighet och fosterländskhet på vänsterförbundets självständighetsdagsfest på folketshus i Malm. Poängen i kåseriet, som jag hade skrivit för Helsingfors pensionärsdistrikts finskspråkiga skrivarklubb, gick ut på att trots att vi vänstermänniskor har lämnat självständighetsoch det fosterländska festandet åt högerkrafterna, är vi betydligt mera fosterländska än de giriga borgare, som i dag flyttar sina finska fabrikers produktion till länder där arbetskraften är billigare. Frugan och jag har varit fosterländska på det lilla anspråkslösa sätt man som pensionär förmår. Vi har alltid när det är möjligt köpt i Finland tillverkade produkter, främst livsmedel. Trots att jag i förbundsjobbet lärde känna många danska slaktare, och ännu i dag är god vän med deras förbunds pensionerade ordförande Anton, har vi aldrig fallit för de betydligt billigare danska julskinkorna. Såsom de flesta livsmedelsjobbare och landsbruksproducenter var jag emot såväl EU som euron, och skrev rätt många kåserier om de risker en anslutning skulle innebära. Inom livsmedelsbranschen har det sedan dess skett så stora förändringar och förlorats så många arbetsplatser, att jag i dag jag i mångt och mycket skadeglatt kunde säga, att vad var det jag sade. Utländska storföretag har köpt upp finska företag, lagt nad dem eller flyttat välrenomerade märkesprodukter utomlands, såsom tex.
Åbo senap först till Uppsala och senare till Polen. Den enda finska märkesprodukt, som vi livsare efter en väldig kampanj lyckades hålla kvar i Finland är brännvinet Koskenkorva. Det tillverkas än i dag i byn med samma namn. Även finska storföretag har köpt utländska företag och flyttat delar av sin produktion utomlands, vilket har gjort det allt svårare att kunna köpa fosterländskt. Trots attt jag vid årsskiftet har varit pensionerad redan i aderton år, får och läser jag ännu förbundstidningen Elintae, som jag skrev rätt flitigt i både på svenska och finska under mina krafts dagar. I det senast numret av tidningen hittde jag en artikel, som rubbade min barnatro på fosterländsk inhemskhet. Under rubriken "Importvaror tvättas till inhemska" stod att läsa hur många finska företag helt eller till en del tillverkar produkter man tror vara inhemska utomlands. Var nu sen fosterländsk! Visst står tillverkningslandet på förpackningen, men vem tusan går omkring med förstoringsglas i butikerna för att kunna läsa alla de små bokstäverna. För er bästa läsare, som kanske i likhet med mig inte längre är så skarpsynta, kan det vara skäl att publicera ett axplock ur artikelns faktaruta på företag, produkter och tillverkningsländer: Atria, finsk bacon. - Sverige, köttet är från Finland. Fazer Oululainen, Reilu och Reissumies. - Estland. Herkkumaa, smörgåsgurka. - Tyskland. HK, Amerikansk bacon. - Polen, köttet från Finland. Jokilaakso. gräddost. - Litauen. Ingman, Ville Vallaton -glass. Litauen. Jyväshyvä, Pauskex. - Tshekkien eller Frankrike.
Kantolas kex, Ballerina, Choklad, Havre mm. - Sverige. Koff, 24 burkars öllåda. - Estland. Leaf, Jenkkituggummi. - Turkiet. Panda, Toffemix. - Estland. Pouttu, Lasagne. - Frankrike. Raisio, Elovenaflingor. - Tyskland. Taffel, Herrgårds potatischips. Sverige. Vasabröd, Rågrostbröd. - Estland. Vasabröd, Isopahto rostbröd. - Estland. Vasabröd, Isoäitilängden. - Degen i Lettland, gräddad i Finland. Och jag, som i tiderna, när jag talade om det multinationella företaget Unilever brukade skoja om den äkta svenska Dronningholmsylten, som var tillverkad i Finland av polska jordgubbar! Nu för tiden lär väl också tillverkningen ske i Polen. Ja kära läsare, det var det för det här året. Nu återstår bara att tillönska er alla en god jul och ett gott nytt år. Julen tänker i alla fall frugan och gamla jag fira tillsammans med barn och barnbarn, med finsk skinka och Koskenkorva matsup.
Testamentin voi tehdä myös eläkeläisten yhteistoiminnan hyväksi
Mikäli sinulla ei ole lähiomaisia, omaisuutesi menee kuolemasi jälkeen valtiolle. Tekemällä testamentin voit päättää jo elinaikanasi, miten omaisuutesi käytetään. Eläkeläiset r.y:n keskeisenä tarkoituksena on sääntöjensäkin mukaan eläke- ja sosiaaliturvan kehittäminen sekä eläkeläisten harrastustoiminnan järjestäminen. Tekemällä testamentin olet tukemassa yhteistä arvokasta työtämme. Lisätietoja ja tarvittaessa käytännön apua testamentin laatimisessa.
Eläkeläiset r.y. Toiminnanjohtaja Hannu Partanen puh. 020 743 3615 hannu.partanen@elakelaiset.fi
un olen seurannut maailman menoa kahdeksan vuosikymmenen verran, en voi olla toteamatta, että maailma on muuttunut ja muuttuu jatkuvasti. Samalla en voi olla kysymättä, onko sitten jotain pysyvää, joka ei muutu ja pysyy voimassa muutoksesta huolimatta? Otan esimerkkejä: Eilen oli Neuvostoliitto, se hajotettiin ja lakkasi olemasta. Eilen olivat olemassa kansandemokraattiset maat, ne myös hävisivät ja niiden sosialismin tilalle on astunut voimaan kapitalistinen järjestelmä. Ennen sanottiin, että Neuvostoliitossa eletään hyvin, nyt siitä löydetään monia puutteita ja vajavaisuuksia. Mikä on totuus? Mitkä asiat Neuvostoliitossa olivat hyvin ja minkäläisiä virheitä siellä tapahtui sosialismin rakennustyössä? Onko kansainvälisen marxilaisen työväenliikkeen oppi yhteiskuntamuotojen kehityksestä ollut virheellinen ja väärä? K. Marx aloittaa Pääomateoksessa kapitalismi-tutkimuksensa ensimmäisen luvun otsikolla "Tavara ja raha". Ne ovat tuotantotavan perussoluja ja niiden liike hallitsee kaikkea: jopa ihmisen työvoima muuttuu tavaraksi, jota ostetaan ja myydään markkinoilla muiden tavaroiden tapaan. Tuotantotavan perustana on siis voiton ja rahan teko. Rahaa ja voittoa pyritään "tekemään" ja hankkimaan pimeitäkään keinoja kaihtamatta. Onko tämä peruslaki muuttunut? Ei ole muuttunut ja niin tullaan johtopäätökseen, että kapitalismissa on jotain pysyvää, vaikka se ulkonaisesti näyttää hyvinkin modernisoituneelta. On olemassa Euroopan Unioni, on olemassa kapitalistinen maailmanjärjestelmä ja maailmanmarkkinat sekä ylikansallisten yhtiöitten monopolivoittojen saalistusjärjestelmä. Se saalistus, niin uskomattomalta kuin se kuullostaakin, ulottuu jopa suomalaiseen yksityiseen sairaala- ja terveydenhuoltojärjestelmään. Kun maksaa yksityissairaalan laskun, osa laskusta kilahtaa niin sanottujen veroparatiisipankkien kautta kansainvälisten yhtiöitten pohjattomaan kirstuun. Marx ja Engels aikanaan totesivat: "Jatkuvat mullistukset tuotannossa, kaikkien yhteiskunnallisten olojen alituinen järkkyminen, iänikui-
nen epävarmuus ja liikkeellä oleminen erottavat porvariston aikakauden kaikista muista". Niin oli eilispäivänä. Onko tämäkään laki muuttunut uudeksi? Porvariston vastavoimana ovat työläiset, työväenluokka ja sen järjestäytyminen kansainväliseksi työväenliikkeeksi. Onko tämäkään liike ja voima kadonnut? Työväestöä ei voida kapitalimissa hävittää, se pysyy ja se on todellinen vastavoima porvaristolle. Työväenliike on tosin kokenut viime vuosikymmeninä raskaita takaiskuja ja hajotusta, mutta työväenliike "syntyy aina uudestaan, voimakkaampana, lujempana ja mahtavampana.", niin vakuuttivat aikansa kokemuksen perustalta Marx ja Engels. Ihmiskunta elää tällä hetkellä tärkeän ja kohtalokkaan kysymyksen edessä: syntyykö vielä uusi maailmansota vai ei? Pystytäänkö hirveä tuhoava sota estämään? Tiedetään Hiroshiman ja Nagasakin pommitusten jälkeen minkälaista tuhoa ydinaseilla saadaan aikaan. Ne olivat eilispäivän pommeja ja niiden sijaan nykypäivinä kehitetään monenlaisia moderneita uusia "parempia" aseita. Uutisissa on kerrottu, että: USA:ssa valmistetaan pommikoneita, jotka USA:sta avaruuteen lähetettyinä pystyvät tunnin sisällä iskemään pomminsa hyvin tarkasti mihin kohtaan tahansa maapallolla. Siis kohdepaikassa on tunti aikaa hakeutua suojaan - mihinkä siinä ajassa ehtii? Onko tässä tilanteessa rauhanaate käynyt vanhanaikaiseksi tai muuttunut toiseksi? Pitäisikö työväenliikkeen ja muiden rauhanliikkeiden luopua rauhanaatteesta? On varmaa, että rauhanliike on ja pysyy ilman sitä maailman kansoilla ei ole valoisan elämän tulevaisuutta. Toimikaamme Eläkeläisetjärjestössämme ennen kaikkea rauhan puolesta! Suomi rauhan maaksi! Rauhanliike ei saa pysähtyä! Ihmisoikeudet ja elämänarvot, myös ikäihmisten kohdalla, kunniaan! Rauhan Joulua ja parempaa Uutta Vuotta kaikille ystäville ja eläkeläistovereille!
Kalle Kuittinen Pohjois-Helsingin yhdistys
16 - Nro 8 joulukuu 2011
ELÄKELÄINEN
Monipuolista ja tasokasta
Seinäjoen kulttuurikilpailuissa tapailtiin uusia yhteisiä säveliä
Eevi Kaasisen (kesk.) ohjaama Malmin Eläkeläiset ry:n musiikkiliikuntaryhmä esitti Juorutanssin. Se oli aivan omaa luokkaansa ryhmätassien sarjassa.
E
läkeläisten ja TUL:n veteraanien kulttuurikilpailussa Seinäjoella toivottiin yhteistoiminnan laajenevan ja jatkuvan. Niin teki muun muassa kilpailujen avajaisissa Työväen urheiluliiton tervehdyksen esittänyt TUL:n kunniapuheenjohtaja Matti Ahde. Kaunopuheisemmin asian sanoi kilpailuihin osallistunut pitkän linjan musiikkimies Lauri Luttinen Kemijärveltä: Toivottavasti tapahtuman myötä löydetään yhteisiä säveliä myös järjestöjen muuhun toimintaan, Luttinen sanoi. Seinäjoen kulttuurikilpailuihin marraskuun alussa osallistui kilpailijoina, kannustusjoukkoina ja seuraajina yli 1 000 eläkeläistä ja TUL:n veteraania. Tapahtuman taustalla on TUL:n, Eläkeläiset ry:n ja Eläkeläisten keskusliitto EKL ry:n vuosi sitten solmima yhteistyösopimus. Järjestelyihin tulivat TUL:n, Eläkeläiset ry:n ja EKL:n lisäksi myös Työväen Näyttämöiden Liitto ja Suomen Työväen Musiikki-
liitto. Yhteiset kulttuurikilpailut järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa, ja tällä kerralla järjestelyistä vastasi TUL:n Pohjanmaan piiri. Eläkeläiset ry:n ryhmät ja
yksinesiintyjät menestyivät kilpailuissa mainiosti. Voittoja ja palkintosijoja suorastaa ropisi. Mutta hyviä ryhmiä ja voittajia oli myös muilla, joten kilpailu toivot-
tavasti vain lisää halua hioa omia ohjelmia vielä paremmiksi. Vaikka minulla pitäisi olla jo kokemusta eläkeläisten laajasta harrastustoiminnas-
ta, sen taso ja monipuolisuus yllättävät aina. Niin täällä Seinäjoellakin, sanoo koulutussihteeri Tiina Rajala, joka edusti Eläkeläiset ry:tä kilpailujen järjestelytoimi-
kunnassa. Kilpailijoiden suuri määrä taisi yllättää järjestäjätkin, sillä se aiheutti peintä aikapulaa osassa sarjoista. Siitä huolimatta tapahtuma onnis-
Kemijärven Työväen Viihdeorkesteri kilpaili orkesterisarjassa ja säesti yksinlaulussa kilpaillutta Tanja Zagalskajaa. Lauri Luttinen kuvassa äärimmäisenä oikealla.
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2011 - 17
tui niin hyvin, että epävirallisesti Seinäjoella puhuttiin vastaavan tapahtuman tai kilpailujen järjestämisestä jopa joka toinen vuosi.
Rakkaudesta musiikkiin
Lauri Luttisen johtama Kemijärven Työväen Viihdeorkesteri osallistui Seinäjoella musiikkiryhmien sarjaan ja soitti tapahtuman iltamatansseissa. Luttinen itse ehti vielä säestämään kahta yksinlaulukilpailuun osallistunutta Eläkeläiset ry:n jäsentä. Luttisen asemaa orkesterissaan ja yleisemmin työväen musiikissa kuvaa orkesterille annettu lempinimi Lauri Luttinen Big Band. Seinäjoella orkesteri esiintyi lähes täydessä kokoon-
panossa. Rakkaus musiikkiin, vastaa Luttinen kysymykseen, mikä sai kemijärveläiset tulemaan vielä Seinäjoellekin poikkeuksellisen työteliään vuoden lopulla. Orkesterin normaaliin vuosirytmiin kuuluvien keikkojen lisäksi isohko osa kokoonpanosta soitti kesäkuussa Savonlinnassa pidettyjen Eläkeläiset ry:n kulttuuri- ja retkeilypäivien orkesterissa. Tietysti Seinäjoen tapahtuman luonnekin veti puoleensa. On aina hyvä olla yhteydessä uusiin musiikinharrastajiin. Aina saa virikkeitä ja uusia ideoita, ja ehkä voi antaa jotakin toisillekin, Luttinen sanoo. PEKKA ISAKSSON Kaino ja Tuula Kokkonen paritanssin pyörteissä. Pirkka Lalli ja Teuvo Kempus voittivat näytelämäsarjan.
Valokuvia Vaasasta
Seinäjoella oli esillä myös Vaasan Eläkeläiset ry:n valokuvia, muun muassa yli 60 kuvan näyttely, jonka Eläkeläsiet ry:n kulttuuri- ja retkeilypäiville osallistuneet saattoivat nähdä viime kesäkuussa Savonlinnassa.
Kiitokset järjestäjille ja osallistujille
Eläkeläiset ry kiittää Seinäjoen Eläkeläiset ry:n väkeä ja kaikkia kilpailujärjestelyihin osallistuneita. Kiitokset kaikille upeille esiintyjille!
Teemme yhdessä -ryhmät menestyivät, rohkaistuivat ja saivat uusia yhteyksiä
Seinäjoella esiintyivät menestyksekkäästi myös Eläkeläiset ry:n Teemme yhdessä -hankkeen ryhmät. Helsingin ryhmä voitti ohjelmakokonaisuuksien sarjan ja Jyväskylän ryhmä tuli ryhmätansseissa kolmanneksi. Molemmat ryhmät innostuivat suunnittelemaan ja harjoittelemaan esityksiä Seinäjoen kilpailuun, kun niiden jäseniä osallistui Eläkeläiset ry:n liikuntakoulutukseen Kuntorannassa. Opimme siellä kaksi ohjelmaa ja myös sitä, miten ohjelmia tehdään. Kysyin kahdelta ryhmältä, minkälaisia ideoita niillä on esitykseksi, kertoo inkeriläisistä koostuvan Helsingin ryhmän vetäjä Eila Klykova. Hankkeen tuella kehittelimme idoista esityksen. Perusajatukseksi muotoutui, että tulemme toisesta kulttuurista, jota emme unohda, mutta haluamme ottaa vastaan myös tämän maan kulttuurin. Olemmehan juuriltamme suomalaisia. Näin syntyi kaksikielinen esitys ja myös ryhmän nimi, Ystävyyden laulajat. Halusimme puvuissakin näyttää jotakin venäläisestä kulttuurista ja jokaisella oli PavlovoPosatskie-huivit. Ne ovat venäläisille kulttuurille ominaisia ja myös suomalaisille tuttuja. Klykova sanoo Seinäjoen kilpailun antaneen ryhmälle uusia tuttuja, uusia ideoita ja intoa toimia kantaväestön kanssa rinnakkain. Tuntui että meidät huomioitiin ja saimme monta onnittelua. Saimme kutsun singin kaupungilta eikä projektirahoitusta RAY:ltä. Se on vaikeuttanut oman kulttuuritoiminnan jatkamista. Siksi tällainen mahdollisuus luoda ryhmätoimintaa, jossa saamme jatkaa meidän perinnettämme ja jakaa sitä kantaväestön kanssa, piristää kovasti yhdistyksen ihmisiä ja auttaa arjessa, Klykova sanoo. lista, kävimme kirpputorilta etsimässä sopivia tavaroita. Hameet syntyivät kirpputorilta löydetyistä verhoista. Myös pöytäliinoista saatiin osia pukuihin. Päähineiden pohjat teimme muovisista tapleteista. Kaikkien ideat otettiin huomioon ja jokainen sai olla mukana yhteisten asujen tekemisessä. Oli hienoa seurata, kuinka ryhmä innostui. Monikko ry järjestää asuinalueilla yhteisiä juhlia suomalaisten kanssa ja keskustelutilaisuuksia, miltä tuntuu olla maahanmuuttaja ja mitä kokemuksia suomalaisilla on ollut ulkomailla asuessa. Monikko ry:ssä on paljon jäseniä entisen Neuvostoliiton alueelta, ja myös suomalaisia, ranskalaisia ja englantilaisia. Toimintaan osallistuu jäsenten ystäviä, asuinalueiden toimijoita, asukkaita sekä maahanmuuttajia. Seinäjoelta saimme lisää yhteyksiä muihin jyväskyläläisiin. Saimme rohkeutta ja potkua kehittää toimintaa eteenpäin. Jo näinkinn lyhyessä ajassa, minkä olemme tehneet yhteistyötä, olemme saanet työkaluja. Toivottavasti nimenomaan eläkeläisille järjestetään vastaavia yhteisiä tapahtumia, joissa saamme tuntea itsemme tärkeiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. Seuravaksi esitämme tanssimme Jyväskylän Eläkeläisten pikkujoulussa, Ahtamo kertoo.
Tietoa ja vuorovaikutusta
Myös jyväskyläläiset saivat kimmokkeen Varkaudessa, kertoo Jyväskylän monikulttuurisuusyhdistyksen Monikko ry:n aktiivi ja esiintymisryhmän kokoaja Alina Ahtamo. Puhuin kulttuurikilpailuista yhdistyksen hallituksessa ja myös jäsenten kanssa. Yksimielisesti haluttiin osallistua. Halusimme esitellä suomalaisille meidän kulttuuriamme ja luoda kulttuurien vuorovaikutusta, jotta saisimme enemmän tietoa toisistamme. Musiikista tuli mieleen kansanlaulu joka on suomennettukin, Heisipuu. Liikkeitä kokeilimme yhdessä. Muistelimme, mitä Neuvostoliiton aikainen tanssiryhmä Berjozka teki ja mitä nuorena olimme tehneet. Harjoitusten aikana naisilla syntyi halu tehdä puvut kunnolla. Hanketuella saimme hankkia kankaita ja viikon aikana ompelimme puvut. Viimeiset helmikoristeen ompelimme pukuihin edellisenä iltana hotellissaa. Kun varojen käyttö oli rajal-
Jyväskylän Teemme yhdessä -ryhmä. Ryhmän jäsenet ovat suunnitelleet ja tehneet myös esiintymisasut itse. esiintyä työväenopistolla 25. tammikuuta. Kontulan eläkeläiset ry pikkujoulujuhlaan olemme myös menossa esiintymään. Klykova kertoo, että ryhmän jäsenistä monet jännittivät. Olemme niin lyhyessä ajassa oppineet ohjelman ja muutenkin olimme ensimmäistä kertaa kantaväestön toiminnassa mukana. Nuorisotalolla jouduimme esiintymään yllättäen aikaisemmin, kun ohjelmaan oli merkattu. Naiset selvisivät siitäkin ja olimme äärettömän iloisia, kun saimme kuulla voittaneemme oman sarjan. Klykova harmittelee, että inkeriläisten ikäihmisten toiminta ei ole enää kahteen vuoteen saanut tukea Hel-
EVA RÖNKKÖ
18 - Nro 8 joulukuu 2011
ELÄKELÄINEN
Virkeät harjoittelemassa ennen esiintymistä.
Kokkolan Virkeät elvyttää nuoruusvuosien harrastusta ja viihtyy yhdessä
Kokkolan Eläkeläiset ry:n kansantanssiryhmä Virkeät herättää hienoista kateutta monissa muissa ryhmissä. Ei ainoastaan taidoillaan, vaan siksi, että ryhmän kokoonpano on Eläkeläiset ry:n kansantanssiryhmäksi poikkeuksellinen. Siinä on yhtä paljon miehiä kuin naisia. Meillä on pariskuntia, selittävät ryhmän jäsenet Pirkko Kultalahti, Tarmo Jutila ja Ritva Luosa. Nyt pareja on kuusi. Tavoitteena on saada ryhmään vielä kaksi paria. Seinäjoellakin Virkeät menstyi hyvin, toinen sija kovatasoisessa kilpailussa. Yksi taustatekijä ryhmän menestykseen saattaa hyvän ohjaajan ja taitavien yksilöiden lisäksi olla sekin, että osa ryhmän jäsenistä tuntee toisensa todella kaukaa, nuorisoliittolaisvuosisiltra 1950luvulta ja 1960-luvun alusta. Osa meistä tanssi jo silloin yhdessä. Sitten perustettiin perheet ja kansantanssi nuorisoliiton harrastustoiminnassa hiipui. Jotkut lähtivät Ruotsiin, ja työelämä otti kaikilta oman veronsa, kertoo Pikko Kultalahti. Hän oli aloitteentekijöitä, kun entiset nuorisoliittolaiset ryhtyivät 20082009 elvyttämään kansantanssia, nyt eläkeläisinä. Se johti Virkeiden perustamiseen. Miehensä kuoleman jälkeen Kultalahti sanoo olevansa ryhmässä "heittopussi", joka täydentää pareja silloin, kun jollakin muista naisista on este. Mutta tosi mielelläni. Ryhmästä ja tästä hararstuksesta on ollut myös valtava apu vaikeana aikana, Kultalahti sanoo..
Yhdessä muutenkin
Ryhmä harjoittelee tavallisesti kerran viikossa, noin 23 tuntia kerrallaan, mutta tapaa mielellään myös muuten toisiaan. Tänäkin syksynä on muun muassa oltu yhdessä karpalosuolla. Talkoilemme kovasti, koska harrastukseen tarvittavat varat on kerättävä suu-
reksi osaksi itse. Vaikka Eläkeläiset ry maksoi meille tänne matkan Savonlinnan katselmuksessa menestymisen ansiosta, niin talkoillakin piti. Hyvää mieltä Virkeidän jäsenet haluavat jakaa ympäristöönsäkin. Ryhmä esiintyy Eläkeläiset ry:n ja muiden järjestöjen tilaisuuksien lisäksi paljon alueensa vanhuslaitoksissa.Sen jäsenet osallistuvat myös ulkoiluystävä- ja muuhun ystävätoimintaan. Kun Virkeillä on niin ilmi-
selvästi hauskaa ja uusia tanssijatarjokkaita jonoksi asti, niin paikallaan on kysyä, mikä tuossa kansantanssissa niin vetää. Hyvä porukka ja erinomainen yhteishenki. Tanssiminen on erinomaista liikuntaa ja todellista aivojumppaakin. Mainio tapahtuma, vaikka eihän tässä iässä enää niin kilpailuhenkeä ole, sanoo Tarmo Jutila, ryhmän kuopus. (P.I.)
Aune Lind tuomaroi alkuun päästyään yleisönkin: pulisijat ulos!
Tuomaristo arvosti rohkeutta ja iloa, kunnianhimoa ja ilmaisullisuutta
Ohjelma-, näytelmä- ja skeysiryhmien sekä lausujien tuomarina toiminut ohjaaja-näyttelijä Aune Lind sanoo tuomariston olleen aivan äimänä erityisesti lausujien korkeasta taspsta. Me olimme yllättyneitä lausujien ilmaisuvoimasta. Mukana oli vaina parikolme hieman hengettömämpää esitystä, mutta muuten taso oli kauttaaltaa mainio. Lind kehuu lausujia erityisesti tekstivalintojen rohkeudesta. Siellä lausuttiin Härköstä, Hellaakoskea ja Viitaa... ja muitakin sellaisia runoilijoita, joiden tekstit ovat todella vaativia. Lausujia voi siis kehua myös kunnianhimoiksiksi. Lind avaa sen verran tuomariston työtä, että lausujien kilpailu oli hyvin tasainen. Voittaja Airi Vaske kyllä erottui muusta joukosta selvästi, mutta sitten erot olivatkin äärimmäisen pieniä. Ohjelma-, näytelmä- ja sketsisarjat eivät kokonaisuudessaan yltäneet aivan lausujien tasolle. Näytelmätkin olivat enemmän sketsityyppisiä, mutta se on aivan ymmärrettävää. Kokonaisen näytelmän tekeminen vaatii niin paljon aikaa ja muita voimavaroja, että se ei ehkä onnistu aluejärjestönkään puitteissa, Lind sanoo. Mutta oikein hyvä, että sketsejä ja pikkunäytelmiä tehdään. Yleensä esitykset olivat varmaotteisia ja rutinoituneita. Siitä pidän erityisesti, että sketsairyhmät tekevät kaiken itse, käsikirjoitusta myöten. Esiintymisjännityksestä tai muista tekijöistä johtuvia muistikatkoksia ja -virheitä murehtiville Lindillä on pieni lohdutuksen sana.. Ne eivät todellakaan vaikuta arviointiin, koska tällaiset kömmähdykset ovat aivan luonnollisia. Ne eivät vaikuta ilmaisellisuuteen suuntaan taikka toiseen. Niinpä ryhmissä on aivan turha ryhtyä senkään vuoksi miettimään, kuka töpeksi. Tiedän, että eläkeläisryhmissä ja mikseipä muissakin saatetaan sanoa aika nopeasti ja jyrnaisuus on hyvä. Tuomaristo arvosti tällä kertaa sen edelle Teemme yhdessä -hankkeen ryhmän, koska sen esitys suorastaa pursusi iloa ja rohkeutta, ja se myös otti yleisön mukaansa. paremmin. Kun on kerran alkuun päässyt tuomaroinnissa, niin Aine Lind tuomaroi myös päätösjuhlan yleisön. Kaikki siihen kuuluneet eivät saa pisteitä. Jos on tuollainen ylöspäin nouseva kartsomo, niin kaikki pienetkin hälyäänet ylhäällä kuuluvat todella voimakkaasti näyttämölle ja sotkevat esitystä. Nyt ylhäällä pulistiin. Minä siitä kävin sähisemässä ja jalkaakin polkemassa, että olkaa hiljaa. Jos on pakko pulista, niin menkää ulos! Kunnioittakaa esiintyjiä, he ovat tehneet suuren työn, menestyneet hyvin ja haluavat nyt näyttää esityksensä teillekin, Aune Lind sanoo pulisijoille.
Tarkkana kuin Aune Lind. Tuomarit joutuivat Seinäjoella todella uurastamaan. kästi. Olen aina neuvonut ryhmien ohjaajia, että ei kannata ruveta esityksen jälkeen tämmöisiä muistelemaan. Elämään ja taiteeseen kuuluvat virheet ja kömmähdykset. Lind haluaa myös perustella tuomariston päätöstä ohjelmakokonaisuuksien sarjan paremmuudesta, koska moni kysyi siitä häneltä paikan päälläkin. Seinäjoella oltiin yllättyneitä, että Rajattomat Lapista tuli vasta toiseksi. Rajattomat on hyvä ryhmä ja heidän esittämänsä ohjelmakoko-
PEKKA ISAKSSON
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2011 - 19
Kalevi Kivistö Seinäjoella:
Aktiiviset eläkeläiset ovat parhaita edunvalvojia
Tulokset
Senioritanssi: 1.Seinäjoen Eläkkeensaajien Seniorikerho 2. Senioritanssiryhmä Malmin Viike, Eläkeläiset ry 3. Vipeltäjät, Eläkeläiset ry, Ykspihlaja Tanhut/kansantanssi: 1. Kansantanssiryhmä Tallukat, Helsingin Eläkeläisten Aluejärjestö ry 2. Kansantanssiryhmä Virkeät, Eläkeläiset ry, Kokkola 3. Turun Eläkkeensaajat, Vanhat Tanssit -ryhmä Paritanssi: 1.Markku ja Ritva Hankosaari, Eläkeläiset ry, Vaasa 2.Jouko Tukiainen ja Ritva Lautala, EKL ry, Vantaa 3.Kaino ja Tuula Kokkonen, Porvoon Eläkeläiset ry Musiikkiryhmät: 1. Kemijärven Työväen viihdeorkesteri, Eläkeläiset ry 2. Orkesteri Sällit, Ilmajoen EKL ry 3. Musikantit, Kuopion varhaiseläkkeensaajat ry
Sointukuoro Jyväskylästä tuli toiseksi kuorojen sarjassa. Aktiiviset eläkeläiset ovat myös parhaita edunvalvojia, totesi Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistön esittäessään järjestön tervehdyksen kulttuurikilpailun avajaisissa. Paljon puhutussa "etelän mediassa" on viime päivinä käyty keskustelua eläkeläisjärjestöjen toiminnasta ja niiden harjoittaman edunvalvonnan tehokkuudesta. Järjestöjä on jopa syytetty siitä, että monipuoliset kulttuuri- ja liikuntaharrastukset, joita kirjoittajat halventaen kutsuvat "sirkushuveiksi", olisivat syrjäyttäneet edunvalvonnan. Tällaisen sanoman levittäjille voi painavasti todeta, että monipuolisesti aktiiviset eläkeläiset ovat myös parhaita edunvalvojia, Kivistö sanoi. Toiseltakin suunnalta on esitetty kritiikkiä. Oppinut ystäväni totesi taannoin, että eläkeläisille ei pitäisi järjestää aktiviteetteja, mahdollisuutta kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin, koska sen ansiosta ikäihmiset elävät vain entistä pidempään "yhteiskunnan rasituksena", niin kuin hän asiaa luonnehti. me. Sen ajan, jonka elämme toimintakykyisinä, olemme yhteiskunnalle valtava voimavara, resurssi. Ajatelkaamme vaikka sitä panosta, jonka ikäihmiset antavat vapaaehtoistoimintaan tai vaikkapa omais- ja läheishoitoon. Jos 200 000 omaisiaan hoitavan ikäihmisen työpanos jouduttaisiin korvaamaan palkkatyöllä tai laitoshoidolla, liikuttaisiin miljardiluokan kustannuksissa. Ikäihmisten pyyteettömästi ja useimmiten vailla tukea tekemä työ on niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin mittaamattoman arvokasta. töjen toimintaan ja ystävien tapaaminen, kulttuuriharrastukset ja säännöllinen liikunta ylläpitävät ja luovat aktiivista elämänotetta. Sen avulla voimme parantaa oman elämämme laatua. Monipuolisesti aktiiviset eläkeläiset pystyvät myös parhaiten puolustamaan ikäihmisten oikeuksia yhteiskunnassa. Aktiivisina olemme yhteiskunnalle - emme rasite vaan kasvava voimavara. TUL on perustamisestaan lähtien ymmärtänyt syvällisesti liikunta- ja kulttuuriaktiivisuuden kiinteän yhteenkuuluvuuden. Siksi on luontevaa, että eläkeläisjärjestöt ja TUL ovat löytäneet toisensa kulttuurin merkeissä, Kivistö sanoi.
Lauluryhmät: 1. Likat, EKL ry, Pori 2. Laulu ja tanssiryhmä Seiskat, EKL ry, Nummela 3. Mieslauluryhmä Iltarusko, Eläkeläiset ry, Oulu Kuorot: 1. Varttuneet, Eläkeläiset ry, Oulu 2. Sointukuoro Jyväskylä, EKL ry 3. Tähkä -kuoro, Eläkeläiset ry, Vaasa Solistit: 1.Tapio Jokela, Ykspihlajan Reima 2.Aimo Ruisniemi, Eläkeläiset ry, Raisio Laulu: 1.Aarne Jäntti. Eläkeläiset ry, Jyväskylä 2.Reino Peltoharju, Eläkeläiset ry, Vaasa 3.Antero Kujanen, EKL ry, Pietarsaari Ryhmätanssi: 1.Malmin Eläkeläiset ry 2.Mankujat, Eläkeläiset ry, Ykspihlaja 3.Teemme Yhdessä -hanke , Eläkeläiset ry, Jyväskylä Kantri/rivitanssi: 1.Jazzbox 2.Seinäjoen Eläkkeensaajat kantrikerho 1 3.Turun Eläkeläiset ry:n tanssiryhmä Säpinä Näytelmät: 1.Pirkka Lalli ja Teuvo Kempus, EKL ry, Merikaarto 2.Varkauden Eläkeläiset ry 3.Jouko Piittala, EKL ry, Korkeakoski Sketsit: 1.Ulla Lassila ja Silja Ojansuu, Eläkeläiset ry 2.Flikat, EKL ry, Pori 3.Puolikuu, Eläkeläiset ry, Jyväskylä Ohjelmakokonaisuus: 1.Teemme yhdessä -hanke , Eläkeläiset ry, Helsinki 2.Rajattomat Lapista, Eläkeläiset ry 3.Runorentukat, Työväen Näyttämöiden Liitto, Mänttä Lausunta: 1.Airi Vaske, Eläkeläiset ry, Nokia 2.Maire Finning, EKL ry , Myllymäki ja Edvin Mattila, TULn veteraanijaosto, Haukipudas 4. .Leo Karetvaara, EKL ry, Vantaa
Valtava voimavara
Kivistö huomautti, että nykyisin joka tuutista tunkeva puhe eliniän pitenemisestä, vanhushuoltosuhteen muuttumisesta ja eläkevarojen hupenemisesta toistavat samaa teemaa. Kaikissa näissä puheissa unohdetaan olennaisin kysymyksenasettelu, kysymys siitä, ovatko ikääntyvät ihmiset yhteiskunnalle voimavara vai rasite. Vastaus kysymykseen ei riipu eliniän pituudesta sinänsä. Se riippuu siitä, kuinka pitkä on toimintavajauksista vapaa aika elämästämme ja kuinka pitkään taas toimintavajaukset rajoittavat elämääm-
Elämän laatu paranee
Kivistön mukaan toimintakykyä voidaan ylläpitää ja toimintavajauksia torjua parhaiten aktiivisella elämänotteella. Sosiaalinen aktiivisuus, osallistuminen järjes-
Ulla Lassila ja Silja Ojansuu Lohjan Seudun Eläkeläisistä voittivat sketsisarjan.
Varkauden Eläkeläiset sijoittui toiseksi näytelmäsarjassa. Kuvasta puuttuu Raimo Heikkinen, kertoja.
20 - Nro 8 joulukuu 2011
ELÄKELÄINEN
Siirtotyöläisen unelma eläkepäivät kotiseudulla
Serbi Milos Peric uneksii eläkepäivistään kotikylässään Triscissä, joka sijaitsee lähellä nykyistä Bosnian rajaa. Hänen kotiseutuaan leimaavat vuoristoisuus, metsät ja vehmaat niityt. Talot sijaisevat etäällä toisistaan vuorten rinteillä. Milos on työskennellyt lähes 40 vuotta iirtotyöläisenä Saksassa. Hän on matkustanut aina tilaisuuden tarjoutuessa kotiseudulleen, jossa hän rakentaa omaan taloa vuorenrinteelle tulevia eläkepäiviä varten. Miloksen kotiseutu on Serbian historian kannalta merkittävää aluetta. Siellä on serbialaisen Lönnrotin Vuk Karadcicin syntymäpaikka. Vuk (1787 1864) loi serbien kirjakielen ja hänen kynästään on syntynyt myös serbian kielen ensimmäinen kielioppi. Milos on tästä ylpeä, sillä hänen isoisänsä oli perustamassa 1930-luvulla Vukin elämäntyölle omistettua museota. vaivattomasti. Veli oli järjestänyt omalta työnantajaltaan kutsun. Ajankohta oli otollinen, sillä siirtotyöläiset olivat äärimmäisen tervetulleita maahan. Saksalaiset työnantajat arvostivat jugoslavialaisia työntekijöitä, koska he oppivat helposti kielen ja sopeutuivat hyvin työn asettamiin vaatimuksiin. Saksan liittotasavallan hallitus kielsi talouskriisin ensimmäisten merkkien ilmaantuessa vuoden 1973lopulla siirtotyöläisten värväämisen. Ennen kieltoa Miloksen vaimoehtii muuttaa miehensä luokse. Perheen kaksi pikkulasta jäivät Jugoslaviaan appivanhempien hoitoon.
Väliaikaisuus muuttui pysyväksi
Milos ajatteli kuten muutkin siirtotyöläiset ja Saksan liittotasavallan johto ja työnantajapiirit, että siirtotyö olisi vain väliaikaista. Hänen aikomuksenaan oli työskennellä viisi vuotta Saksassa ja muuttaa sen jälkeen takaisin Jugoslaviaan. Tavoiteena oli säästää rahaa omaa taloa ja autoa varten. Toisin kävi, kuten monelle muullekin Jugoslaviasta tulleelle siirtotyöläiselle. Jugoslavian alueelta tulleiden keskimääräinen oleskelu on kestänyt viimeisten tilastojen mukaan 19 vuotta. Tutkimusten mukaan heistä 97 prosenttia halusi palata muutaman vuoden työskentelyn jälkeen kotiseudulleen. Suurimmalta osalta tämä jäi unelmaksi. Miloksen ensimmäinen vaimo kuoli vuonna 1976. Hänen nykyinen vaimonsa on myös serbi, joka oli tullut siirtotyöläiseksi Bielefeldiin. Milos on työskennellyt 19 vuotta saman yrityksen palveluksessa. Hän on edennyt työssään hyvin. Vuonna 1980 hänellä oli mahdollista käydä 30-vuotiaana ammattikoulu Saksassa. Milos on nykyisessä työssään tehnyt yli 150 parannusehdotusta tuotanto- ja työprosessiin. Saksan kielen taito on kehittynyt erinomaiseksi. Hän haluaisi mielellään sekä Saksan että Serbian passit, mutta Saksan lainsäädäntö estää sen. Niinpä hän on säilyttänyt itsellään Serbian kansalaisuuden. `Milos Peric on tyytyväinen elämäänsä ja odottaa eläkepäiviä rakenteilla olevassa omakotitalossa Serbian vuoristoseudulla. KERSTIN JOKISALO
Kaivoksia ja köyhyyttä
Alueen arkipäivään kuuluivat Miloksen syntymän aikaan vuonna 1950 kaivosteollisuus, köyhyys ja korkea lapsikuolleisuus. Pericin perheessä oli kahdeksan lasta. Hänen isänsä työskenteli kaivoksessa seitsemän kilometrin päässä. Isän kohtalo oli sama kuin monen muunkin kaivosmiehen. Vuonna 1953 lääkäri totesi hänet pölykeuhkojen vuoksi invalidiksi. Isä yski yöllä verta. Lääkäri antoi hänelle tylyn tuomion: elinaikaa 5 kuukautta. Tosin lääkäri jatkoi lieventävästi, että isällä on mahdollisuus elää pitempään. Se edellytti täydellistä elämäntavan muutosta. Hänen tuli juoda vain vuohenmaitoa ja syödä paljon hedelmiä sekä vihanneksia. Tätä Miloksen isä noudattikin koko elämänsä. Hän kuoli vuonna 1992 79-vuotiaana. Elämäntavan muutoksella tuli 39 vuotta elinikää lisää. Miloksen lapsuutta varjosti äidin varhainen kuolema. Raskaana ollut äiti kuoli hänen ollessa puolentoista vuoden ikäinen. Äiti oli loukannut jalkansa pahasti. Oli kevät ja lumi suli. Hänet oli vietävä 7 kilometriä härän vetämillä vaunilla kaupunkiin. Matka kesti vuoristopolkuja pitkin niin kauan, että äiti menehtyi. Lapsi pelastui. Viranomaiset antoivat lapsen välittömästi syntymän jälkeen sijaisperheeseen hoitoon. Elämä sairaseläkeellä olevalle miehelle seitse-
Milos (vas.) ja hänen koulukaverinsa nauttivat slivovitsia. män lapsen yksinhuoltajana oli tarpeeksi vaikeaa. Lapsi tuli perheeseen täyttäessään seitsemän vuotta. Isä meni melko pian uusiin naimisiin Uusi puoliso, Milanka, oli 28-vuotias ja eronnut. Avioliitto vanhemman miehen kanssa, jolla oli yhteensä kahdeksan lasta, oli pitkään kyläläisten hampaissa. Milankalle se oli niin rankka kokemus, että hän haluaa edelleen, 87-vuotiaana, asustaa yksin vuorenrinteellä omassa talossaan kaukana palveluista.Sukulaiset tuovat hänelle päivittäin ruokaa ja muutenkin katsovat, että kaikki on kunnossa. hin. Välillä päivittäinen koulumatka saattoi olla 32 kilometriä, koska Miloksen oli käytävä kesken koulupäivän kotona syömässä. Hänellä ei ollut rahaa ostaa itselleen ruokaa kaupungissa. Tuolloin hänestä olisi voinut tulla hyvä pitkän matkan juoksija. Kaupungin lapset olivat aineellisesti paremmassa asemassa, mutta maalaislapset olivat voimiltaan heihin verrattuna ylivoimisia, painottaa Milos. Kansakoulun jälkeen hän kävi vielä yhden vuoden ammattikoulua. Työnantajan avulla hän sai ilman vaikeuksia oleskeluja työluvan. Milos meni naimisiin vuonna 1971 ja vielä samana vuonna perheeseen syntyi ensimmäinen tytär. Hänen työpaikkansa oli aluksi 12 000 työläisen Viskoza-Kombinat -tehtaassa. Ongelmana oli vain se, että tehdas maksoipalkkaa milloin sattui. Kombinaatti ehti lyhyessä ajassa mennä viisi kertaa konkurssiin. Samoihin aikoihin siirtotyöläisistä oli tullut Jugoslavian ensimmäinen vientiartikkeli. Siirtotyöläiset tuottivat vuonna 1975 noin 40 prosenttia Jugoslavian valuuttatuloista. Tämä oli osa Jugoslavian silloisen valtiojohdon "työttömyysongelman humaania sosialistista ratkaisua". Milos liittyi siirtotyöläisten joukkoon. Hän muutti laillisesti Saksan liittotasavaltaan 1970-luvun alussa. Vaimo ja tytär jäivät kotiin. Siirtyminen siirtotyöläiseksi Saksaan Milokselta sujui
Koulumatka 16 kilometriä
Miloksen koulu ei käynnistynyt onnellisten tähtien alla. Koulunkäynti päättyi aluksi ensimmäiseen päivään. Virkamiehet olivat unohtaneet rekistöröidä hänet virallisiin syntyneiden kirjoihin. Huolimattomuus maksoi Milokselle yhden kouluvuoden. Hän aloitti koulunkäynnin vasta vuotta myöhemmin. Milos kävi kyläkoulua neljä vuotta. Tuolloin ruumiillinen rangaistus oli vielä yleistä. Opettajalta tuli usein karttakepistä sormille. Myöhemmin hän siirtyi lähikaupungin kouluun neljäksi vuodeksi. Matkaa kouluun tuli yhteen suuntaan kahdeksan kilometriä. Koulumatka oli käveltävä, koska perheellä ei ollut rahaa bussimatkoi-
Osana "humanistista sosialistista ratkaisua"
Jugoslaviassa toteutettiin suuri ulkomaakaupan uudistus vuonna 1965. Se merkitsi lukuisten tehtaiden sulkemista. Ne eivät kyenneet kilpailemaan ulkomailta virtaavien tuotteiden kanssa. Tuloksena oli työttömyyden hyppäyksenomainen nousu. Saksan liittotasavalta oli alkanut houkutella vuodesta 1955 lähtien Italiasta, Espanjasta, Kreikasta ja Turkista siirtotyöläisiä. Miljoonan siirtotyöläisen raja meni rikki vuonna 1964. Miloksen veli siirtyi Saksan liittotasavaltaan ennen Jugoslavian ja Saksan liittotasavallan virallista sopimusta siirtotyöläisten värväämistä vuonna 1968. Hän ylitti maiden rajat laittomasti. Se ei ollut tuolloin ongelma.
Milos ja Milenka-äiti.
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2011 - 21
Ryszard Augustyniakin lapsuus päättyi tulimereen ja keskitysleireille
Varsovan kansannousun veteraani on tyytyväinen eläkeläinen
Varsovan kansannousu on Puolan historian ja koko toisen maailmansodan järkyttävimpiä tapahtumia. Huonosti varustautuneet puolalaiset nousivat kapinaan hyvin aseistettuja ja koulutettuja saksalaisia tappajia vastaan. Suositussa puolalaisessa laulussa lapset käyvät hyökkäykseen vihollista päin. Todellisuudessa näillä lapsilla saattoi olla aseinaan vain katukiviä.. Tapaan 85-vuotiaan Ryszard Augustyniakin Varsovan kansannousun museon edessä lukemassa muistolaatasta taistelussa kuolleiden sotilaiden nimiä. Vuonna 1926 syntynyt Augustyniak on pienikokoinen, pirteältä näyttävä vanhus. Hän kertoo sairastelevansa vain vähän. Hänellä on hoitopaikka Varsovan kansannousun sotilaille perustetussa sairaalassa. Joskus hänellä on kuitenkin ollut pahoja univaikeuksia, joihin hän on joutunut ottamaan unilääkkeitä. Tupakan polttamisen hän lopetti viime vuonna. Alkoholia hän ei käytä lainkaan. monsa elämiseen, vaikka Puolassa hinnat nousevatkin kovaa vauhtia. Rahaa riittää jopa tyttären avustamiseen. Hänen tyttärensä ansaitsee pitämällä kauppaa. Tällä on kuitenkin vaikeuksia italialaisen miehensä kanssa, koska mies ei käy työssä.
Eläke lähellä keskipalkkaa
Augustyniakin eläke ei jää juuri jälkeen Puolan keskipalkasta, joka on 2700 zlotya kuukaudessa. Augustyniakin vaimo ei ole käynyt työssä, vaikka Varsovan jälleenrakentamiseen osallistuivat myös naiset. Miehen tulot riittivät hyvin koko perheen elättämiseen ja Puolassa vielä viime vuosikymmeninä naiset tekivät työtä pääasiassa kotona. Ryszard Augustyniak on tyytyväinen eläkkeeseensä ja keskitysleirikorvauksiin. Hän on kuitenkin tyytymätön siihen, että hän saa hyvin vähän tukea veteraanijärjestöiltä. Hän ei myöskään hyväksy sitä, että hänen lääkärinsä ei ole myöntänyt hänelle edes ilmaista käyntiä sanatoriossa. Vaimo Ewa kertoo, että Puolassa kaikkein huonoiten hoidettu asia on terveydenhuolto. Paikkaa sairaalassa saattaa joutua odottamaan kauan. Työllisyys on maassa myös huonosti hoidettu. Heidänkin lapsenlapsiaan on työssä ulkomailla. Yksi on Englannissa. Kommunismin aikakana kaikilla oli töitä. Ihminen saatettiin määrätä pakolla työhön, kun puuttui työntekijöitä.
Saksaan keskitysleirille
Ryszard Augustyniakille Varsovan kansannousu alkoi vuonna1939 saksalaisten lentokoneiden pommittaessa Varsovan tulimereksi. Hän oli silloin 13-vuotias. Myöhemmin hänet ja muut lapset vietiin junalla turvaan Pruszkowiin Varsovan lähelle. Hänen isänsä, joka oli poliisi, ei kansannoususta enää koskaan palannut, ei myöskään hänen äitinsä. Pruskowista Augustyniak karkotettiin tuhansien muiden puolalaisten tavoin Saksaan keskitysleirille. Sieltä hän palasi yksin ilman omaisia Varsovaan vuonna 1945. Kaupunki oli silloin täysin hajalla ja töitä jälleenrakentamisessa riitti tekevälle. Ryszard työskenteli rakennusalan yrityksessä, oli sähkömiehen apulaisena ja korjaili sotilasparakkeja venäläisten jäljiltä. Vuonna 1953 hän tapasi hienon tytön nimeltään Ewa, jonka kanssa hän meni naimisiin ja jonka kanssa hän sai tyttären. Nyt Ewa pitää huolta veteraanistaan. Vaimo on tärkein Augustiniakille, jolla veteraanitovereita on ollut vähän. Hän kertoo, että ennen veteraaneilla oli tapaamisia Varsovan Vanhassa kaupungissa. Jostain syystä ne kuitenkin loppuivat. Hän jatkaa, että hänen palattuaan vuonna
Ryszard Augustyniakilla on keskitysleiriin joutuneena kansannousun veteraanin status. 1945 Saksasta keskitysleiriltä vanhat toverit suhtautuivat häneen jotenkin varauksellisesti. tya kuukaudessa ja keskitysleiriajalta korvauksia 900 zlotya kuukaudessa. Auschwitsin keskitysleiriltä hänellä on mitali, jota hän näyttää ylpeänä. Eläke, yhteensä 2100 zlotya kuukaudessa, riittää hyvin hänen ja hänen vaiTeksti: JUHA JÄRVINEN Kuva: JACEK SOWICKI
Hyvä terveys auttoi kestämään
Ryszard Augustyniak on selvinnyt hengissä Varsovan kansannoususta, jossa kuoli 170 000 ihmistä, ja keskitysleiriltä, jolla heitä kuoli 100 000. Hän on ikäisekseen melko terve eläkeläinen, paljolti elämäntapojensa ansiosta. Jos hän olisi alkanut polttaa ketjussa kuten monet sodan käyneet miehet tai alkanut ryypätä murheisiinsa, hän luultavasti olisi jo haudassa tai kuolemansairas. Eläkettä hän saa 1200 zlo-
Varsovalaiset tarttuivat aseisiin useasti
Varsovalaiset nousivat natsien miehitysaikana useasti aseisiin. Suurimmat aseelliset taistelut käytiin huhtitoukokuussa 1943 (Varsovan geton kansannousu) ja elolokakuussa 1944 (Varsovan kansannousu). Varsovan geton kansannousussa juutalaiset nousivat aseellisesti vastustamaan natsi-Saksan aikeita tuhota Varsovan geton loputkin asukkaat Taistelu getosta alkoi huhtikuun 19. päivänä 1943 ja keski kolme viikkoa. Varsovan kansannousu alkoi 1. elokuuta 1944 Armia Krajowan organisoimana. Vastarintajoukot yrittivät vapauttaa kaupungin ja asettaa itsenäisen hallituksen ennen kuin Neuvostoliiton puna-armeijan saapuu Varsovaan. Puna-armeija oli jo Veiksel-joen toisella rannalla. Vastarintaa kesti 63 päivää. Sitä seuraavina kolmena kuukautena saksalaiset käytännössä hävittivät kaupungin maan tasalle. Puolalaisia sotilaita kuoli 18 000 ja haavoittui 25 000. Siviilejä menehtyi yli 250 000. Saksalaisia kuoli 2 000 ja haavoittui 9 000. Puna-armeija ylitti Veiksel-joen vasta 17. tammikuuta 1945. Kansannousuista on kirjoitettu paljon, ja niitä on kuvattu myös elokuvissa. Eläkelänen-lehden lukijoista moni tuntenee Leon Uriksen kirjan Mila 18 geton kansannoususta ja Andrzej Wajdan sotatrilogian keskimmäisen osan Kanal kirottujen tie, joka kertoo vuoden 1944 kansannoususta. Takavuosina TV:ssä esitetty Polttouhrit-sarja pohjautui amerikkalaisen Gerald Greenin samannimiseen romaaniin, jonka taustalla on geton kansannousu. (P.I.)
22 - Nro 8 joulukuu 2011
ELÄKELÄINEN
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Savonlinnan kulttuuri- ja retkeilypäiviltä 2011 lähdettiiin kohti Oulun kesäpäiviä 2013.
Etelä-Häme
ETELÄ-HÄMEEN ALUEJÄRJESTÖ
Heinola
HEINOLAN ELÄKELÄISET ry Raili Mattila Veikko Outinen Pertti Matilainen Harri Virtanen
Esa Harju Niilo Salmi Antti Matikainen Raili Saarelainen Matti Poutanen Jarmo Virta Eerika Asikainen Airi Lehtinen Inkeri Moilanen Tuula Jetsu Hannu Jokinen Katri Väänänen Pauli Väänänen Aila Sievänen Anneli Kaikkonen Terttu Junttila Simo Lehtinen Pentti Parviainen Matti Vilhunen Eila Harju Anja Rautniemi Helmi Tarhanen Raija Lipponen Olavi Lipponen
Airi Hynninen Eeva Kärkkäinen Anita Laine Tapio Laine Ritva Järvinen Aino-Kaisa Pekonen Antti J Matikainen Arvi Mara Hilkka Mara Martti Iivari Aira Iivari Seija Leivo Aini Pilvinen Eila Kousa Arvo Hurmeranta Veikko Vuorela Inkeri Tähkänen Maija Järvinen Marjukka Mattila Sirkka Toivanen Kerttu Laine Kerttu Ruotsalainen Arvo Ruuskanen
Hämeenlinna
Airi Kalinainen Lea Timonen Alpo Timonen Paavo Aro Aune Korhonen Mailis Lehtonen Raili Kuosa Kerttu Viertola Maire Saario Enne Valtanen Riitta-Liisa Stolt Veikko Stolt Eine Stolt Alise Tiainen Oiva Lahti Sinikka Kumpulainen Erkki Kumpulainen Reijo Martikainen Meeri Jalonen Hilkka Niskanen Sirkka Liisa Koivukoski
KiveriöKärpänen
KIVERIÖNKÄRPÄSEN ELÄKELÄISET ry
Lahti
Sinikka Jokinen Helvi Korhonen Uuno Korhonen Teuvo Keinänen Saara Numminen Veijo Jankkila Aino Forsander Eino Sireni Anja Störlöpare Esko Störlöpare Tauno Sundman Aino Sundman Eeva Silvennoinen Kaija Ryhänen
Jokaisella on oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen!
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2011 - 23
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Matias Kasper Anneli Berghem Pirjo Saarinen Vuokko Pusenius Sulo Tuominen Anja Ramsi Hannu Kokkonen
Riihimäki
RIIHIMÄEN ELÄKELÄISET ry Irma Sohlman Toivo Sohlman Helmi Hietikko
Veli-Matti Hietikko Eino Saapunki Sylvia Huotari Pekka Huotari Väinö Kerava Allan Siljander Paula Kattainen Anna-Liisa Autio Elli Haapanen Irja Nuutinen
Salpakangas
SALPAKANKAAN ELÄKELÄISET ry
Helsinki
ELÄKELÄISTEN HELSINGIN ALUEJÄRJESTÖ ry Rudolf Lindblad Antti Henriksson
Jakomäki
JAKOMÄEN ELÄKELÄISET ry Vuokko Suomenranta Tyyne Finne Ulla Halonen Hannu Korhonen Anneli Färm Anja Matsinen Raija Sokura Liisa Hyvärinen Anneli Kantokorpi Pirkko Pöri Aino Säilä Anja Muukka Mirjam Alanko Taina Seppälä Alli Forsström Reino Könönen Liisa Vornanen Gunnel Mutka Aino Haataja Irja Siren Marja Liisa Isoniemelä Aaro ja Raili Taponen Taisto Rossinen
Sirkka ja Unto Sirkiä Nina Sankelo Leena Virta Rauha Keino Sirkka-Liisa Lehtovaara Aune Määränen Aulis Kohonen Veikko Savolainen Ahti Ojanen Marjatta Saarinen Kerttu Laine Kerttu Peltonen Heikki Hietanen Väinö Ahola Heljä Lindström Veikko Lindström Ritva Lindholm
Toini Juntunen Ahti Taipalinen Anita Kostamo Raili ja Kalevi Kaateri Elli Juntunen Seija ja Kauko Hirviniemi Sirkku Partanen Esko Kosonen Elsa Keinänen Anne Ruikka Marjatta Jokinen Helga Laakso Aura Mäkinen Maija Rosma Riitta Lindholm Ismo Kuivala Sirkka Kuivala Pekka Saarnio Onni Määttä Salme Sarivaara Vappu Tolonen Sirkka Korhonen Martti Korhonen Eila Kohonen Pirkko Tolland Aili Saarela Marjatta Oiva Marjanen Tellu Jäppinen Pirkko Helenius Terttu ja Matti Vartiainen Ilona Vasara Eino Vikman Onni Saarela Kaarina Saarinen Marjatta ja Seppo Saha
Maire Ilona
Laajasalo
LAAJASALON ELÄKELÄISET ry Leo Lindholm Hilkka Laakso Toini Höök Hilkka Tarpila Maija Juuri Liisa Suominen Armi Leinonen Marjatta Tiainen Marja-Liisa Koistinen Ulla Salmela Laila Jäntti Antti Jäntti Veli Koistinen Lea Talja Annikki ja Ola Matilainen Marjatta Tiainen Tapani Luhtaranta Lilja Koistinen Ilmari Karppinen
Malmi
VIHERTALO LINTUMÄKI OY MALMIN OPTIIKKA Anni Vahlström Ritva Kaartoaho Saara Laine Anni Rintamäki Johannes Kolonen
Kallio-Vallila
KALLION-VALLILAN ELÄKELÄISET ry Mirja Arajärvi Meeri Reutsalo Elbe Novitsky Kauko Aaltonen Ulla-Liisa Aaltonen Maija Halenius Kaarina ja Ove Gustafsson Irja Pesonen Ritva Sairanen Inkeri Saarinen Erkki Turunen Leif Söderlund Kyllikki Niemi
Arvo Tolvanen Auli Tolvanen Pekka Lautala Annikki Luukkonen Vilho Koskinen Eeva-Maija Haapala Veikko Mäntynen Irma Mäntynen Helena Leskinen Ensio Leskinen Kyllikki Montonen Elvi Iivonen Liisa Kosonen Jorma Immonen Kalevi Hälinen Eino Voutilainen Ritva Sulanterä Reino Viitala Raimo Kinnunen Esa Salminen Kalle Karjukoski Taina Seppä Eevi Kaasinen Liisa Marttinen Liisa Väisänen Eeva Airola Kaija Teppo Pauli Halonen Seija Halonen Pertti Korhonen Helga Kukkonen Erkki Virta Gunborg Ollila Vieno Hiltunen Irja Etholen Aino Vepsäläinen Kaija Tolvanen Seija Voutilainen Mikko Raikunen Urho Sahlman Salme Sonninen Olavi Sonninen Anni Nuutinen Aila Nuutinen Maija Rainio Pentti Rainio Saara Lindholm Eeva Hakala Sulo Hakala Helvi Järvinen Aune Kana-aho Inkeri Kolehmainen Laina Härkönen Rauha Palviainen Erkki Mattila Kirsti Laitinen
Kuvat:
Juha Drufva Mikko Koski Pekka Isaksson
Tervehdyssivujen tekstinkäsittely
Erja Isaksson
Esiintyjä- ja yleisökuvat ovat Eläkeläiset ry:n kulttuuri- ja retkeilypäiviltä Savonlinnassa kesäkuussa 2011
Raine ja Kaarin Kangas
Tapuli
TAPULIN ELÄKELÄISET ry Sirkka Runsala Helmi Åström Esko Saarinen Taimi Honko Vuokko Ruotsalainen Sirpa Antila Pirkko Piiroinen Aino Koivisto Marjatta Korpi Helvi ja Pertti Hörkkö Helvi Aaltonen Eeva Kuusimurto Kaisa Lehtonen Terttu Paija Annikki Töyrylä Liza ja Kio Mehraein Laila Tolvanen Elvi Lehtonen Kaija Koso Hilkka Turula Annikki Kaunismäki Eino Kaunismäki Severi Sivula Toini Penttinen Erkki Puurunen Sirkka Ikonen
Myllypuro
MYLLYPURON ELÄKELÄISET ry Osmo Tolvanen Helli Tolvanen Juha Hämäläinen Kake ja Elle Heikkinen Maija Julin Eila Kortelainen Liisa Lindroos Tauno Lindroos Annikki Moliis Ella Harju Liisa Palin Irja Massinen Maiju Salo Maija Räsänen Soila Sunikka Rauha ja Martti Laukkanen Raili Suominen Jouni Harju
Vartiokylä
VARTIOKYLÄN ELÄKELÄISET ry
Kaarela
Aimo Niiranen Helena Niiranen Helena ja Alvar Risberg Niilo Luoto Heimo Luoto Ritva Pekkola Ville Schuvalow
Kontula
KONTULAN ELÄKELÄISET ry Maire Valkonen Olavi Lepistö Mailis Kouhi Anna-Liisa Saarela
Paavo ja Liisa Perälä Airi Salminen Riitta Väisänen Sirkka ja Raimo Aaltonen Leila Pyykkö Pauli Pyykkö Airi Kirveslahti Maija Laaksonen Anna-Liisa Lehtinen Ilja Koskinen Anja ja Risto Sirkka ja Aulis Lehti
Eero Haverinen Esko Kokko Eini Kokko Eeva Siren Raija Rantanen Anna Torniainen Erkki Torniainen Anneli Utriainen Leena Lautala Kalervo Kuisma Anja Luttinen Anna Liisa Suontakanen Kerttu Marja Partanen Olavi Partanen
Jokaisella on oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen!
24 - Nro 8 joulukuu 2011
ELÄKELÄINEN
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Jokilaaksot
Alavieska
ALAVIESKAN ELÄKELÄISET ry Elvi ja Veikko Kiimamaa Markku Alatalo Heleena ja Hannu Soukka Irja Tauriainen Elna Aarnio Aili Partala Reino Huttunen Timo Takkunen Titta Nikula Tauno Hautamäki Raimo Mikkola Seija ja Timo Saari Rauni Kippola Risto Murto Kalle Mikkola Kauko Saari Aarno Eerola Pentti Vähäkangas Paavo Laitala Jaakko Pehkonen Katri Rönn Kimmo Ventelä Raineri Vasankari Juhani Tuura Saila Valle Martti Pyy Pentti Björkbacka Arto Saari Leila Heikkinen Mauno Anttila Sirpa ja Rauno Anttila Hannu Kerttula Aarno Rajala Anja Ranta Raimo Mäenpää Sirpa Savukoski
Haukipudas
HAUKIPUTAAN ELÄKELÄISET ry Eila ja Martti Nisula Elsa ja Veli Kurkela Raili ja Taisto Korvala Sirkka ja Heino Virta Tuula Karvinen Tuulikki ja Kalevi Siltala Airi ja Reima Ritapuu Taisto Sutela Raija Ervasti Jukka Huttu Kaarina ja Matti Nisula Raili ja Martti Vedman Aili ja Timo Vilppola Eila Korvala Tauno Ritapuu
Anna-Liisa Meriläinen Eino Meriläinen Toivo Hauru Martta Meriläinen Martti ja Taina Backman Veikko ja Eija Kakko Liisa Haapaniemi Timo Haapaniemi Veikko ja Anneli Veijola Paula Luukela Kaarina Niskanen Eino ja Hilkka Kalliorinne Valma Jakola Paavo Tolonen Eetu Liedes Terttu Mäntyniemi Väinö Mettovaara Pekka ja Marja-Liisa Halonen Eila Alasimonen
Laura Siironen Pekka Siironen Toini Ketola Julia Heininen Hilkka Siironen Lauri Seikkula Pentti Haanpää Alpo Siipo Raimo Hietala
Anja Venäläinen Raisa ja Lauri Vihavainen
Kuusamo
Aira ja Pentti Kyyhkynen Suoma ja Veikko Ervasti Ilmari Määttä Irma ja Kauno Moilanen Aili ja Veele Pesonen Mauno ja Hilja Ronkainen Seppo Veteläinen Elli ja Taisto Heikkinen Esko Karjalainen Marjatta ja Tarmo Polojärvi Eila ja Leevi Uhlbeck Aulis Saapunki Heino Lämsä Irja ja Unto Saapunki Helli Moilanen
Aune Juusola Veikko Ruotanen Senja ja Tarmo Ukkola
Muhos
Terttu ja Esko Oikarinen Lahja Kokko Jenni Kukkonen Seppo Alalauri Meimi ja Erkki Karjalainen Eila Hongisto ja Lauri Irja ja Toivo Lotvonen Elna Oikarinen Aune Mäkinen Aune ja Reino Tapio Anja Väliaho Anna Nilosaari Irja ja Sakari Kukkonen Elvi Puhakka Raili Retsu Saija Hienovirta Enni Karhula Eino Pudas Marjatta Säävälä Veikko Juntunen Aulis Niemelä Olavi Niemelä Aune Touru Kerttu Leskelä Martta Pulliainen Sylvi Juntunen Eino Siekkinen
Kempele
Eila Alaräihä Anna-Liisa ja Jorma Inkeri ja Olavi Haapakoski Kaija ja Heikki Halleen Marjatta Heikkinen Irja ja Heikki Hepo-oja Erkki Holappa Antti Juntunen Kaino ja Esko
Martinniemi
MARTINNIEMEN ELÄKELÄISET ry Anna-Maija ja Tapio Barck Hely Enckell Sylvi ja Pauli Hannus Tuula ja Pekka Hannus Helga Huhtamäki Raili Järvelä Pirkko ja Antero Jakku Saara Kehusmaa Tauno Kosunen Irma ja Toivo Kiventerä Aini Katiska Raija ja Veijo Kurikka Laila ja Heino Luukinen Eira ja Jyrki Mehtälä Eine ja Eino Mustonen Helli ja Vesa Myllymäki Anita ja Veikko Nikkinen Eino Olkoniemi Marjatta ja Aatos Pussinen Esko Pussinen Tellervo ja Pentti Pussinen Pirkko ja Oiva Sihvonen Aino ja Antti Timonen Helena ja Esko Tuomaala Elli ja Sanelma Ukkola Rauha ja Mauno Ukkola Elma ja Hannu Vesala
Oulainen
Arja Suvanto Aarne Suvanto Ahti Mattila Raili Mattila Aarno Rajaniemi Inkeri Peltola Aino Goman Toivo Myllylä Helena Hyytiäinen Urho Hyytiäinen Arvi Myllylä Erkki Nevasaari Linnea Nevasaari Martti Mäkelä Terttu Härö Maija Aitto-oja Airi Juusola Raili Luiskala Aili Aaltonen Tellervo Isokangas Ilmari Tikkanen Marjatta Kolppanen Raimo Kolppanen Kisa Putila Maire Pihlajaoja Eila Laurila Eero Laurila Bertta Malmberg Aimo Malmberg Anna Jylkkä Aira Isokivelä Vieno Vuoti Sulevi Salmi
Ii
Juhani ja Helga Siurua Erkki ja Eeva Isosomppi Paavo ja Tuula Halonen Kyllikki Liedes Toivo Putaansuu Pentti Lalli Eeva Mäkipaaso Elvi Mäkipaaso Rauha Mäkipaaso Veikko Huovinen Väinö Huovinen Toini Huovinen Eeva Teppo Lauri ja Salme Hekkala Mirja Rasi Impi Perttula Anja Mäkipaaso Eino ja Hillevi Koivikko Rauha Piukkula Niilo Piukkula Paavo Salminen Raili Hakala Hilkka Pekkala Esko Pekkala Anni Hanhisalo Ossi Junes Lauri Komminaho Paula Komminaho Irja Partanen Väinö Partanen Helvi Mikkonen Esko ja Pirkko Mäkitalo Pekka ja Aini Salminen Matti Liedes Kauko Jakku-Hiivala Martti Liedes Pentti Matila Jukka ja Terttu Backman Eeva Kakkonen Paavo ja Salli Backman Ritva Keltamäki Katri Kaakinen Terttu ja Tuure Karkulahti Leena ja Pentti Kauranen Liisa ja Veikko Keränen Ulla ja Paavo Kokko Anja ja Kalle Korento Oili Korjonen Kaisa ja Eero Laava Leena Laava Eemeli Liimatainen Inkeri ja Timo Loukkola Hilkka Mathlin Anni Männikkö Elma ja Reino Nurro Arvi Palosaari Senja Parkkisenniemi Auli ja Jaakko Penttilä Marjatta ja Mikko Ranta Siiri Rautio Eila ja Taisto Riepula Terttu ja Lauri Tikkanen Laina ja Matti Valtakorpi
Haapajärvi
HAAPAJÄRVEN ELÄKELÄISET ry Antti Heikkilä Toivo Raappana Kauko Raappana Armas Tervakoski Saini Vainio
Kalajoki
KALAJOEN ELÄKELÄISET ry Maiju Ranta Raija Luoto Rauni Heininen Heli Alho Asta Fors Terttu Hietala Teuvo Hietala Airi Vierimaa Veikko Vierimaa Sauli Konu Eila Himanka Inga Vetoniemi Martta Lahtinen
Haapavesi
HAAPAVEDEN ELÄKELÄISET ry
Oulu
OULUN ELÄKELÄISET ry Eila Moilanen
Jokaisella on oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen!
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2011 - 25
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Annikki Soini Paavo Hyvönen Teuvo Jalopaasi Taina ja Olavi Peltoniemi Juhani Helin Sinikka Haapala Ulla ja Veikko Hassila Tuula Karjalainen Elma Sakko Taisto Markuksela Ritva Siivola Veli Siivola Eino Ruonala Anna ja Esko Kukkonen Jorma Pellikka Aino Kuusiniemi Eila Leinonen Anneli Rautio Ritva Mörönen Pirjo Annunen Pentti Erkkilä Taimi Mustonen Anna-Liisa Nissinen Tauno Paakkonen Irja Kurra Yrjö Dahl Linnea Erkkilä
Oulu
OULUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET ry OULUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET ry:n VARTTUNEETKUORO Linnea ja Arvo Pietilä Yrjö Lamminparras Tuomo Jussinniemi Jorma Hartikka Vilho Kärnä Hilkka Ahvenlampi Terttu Siekkinen ja Terho Helmi Kemi ja Oiva Anneli ja Reino Korpela Raija ja Arvo Heikkinen Anja ja Eero Mustonen Maija Nurminen Seija Urpilainen Annikki ja Pentti Kemppainen Mirja Tapio Katarina Rissanen Kauko Maikkola Arvo Mattila Antero Mikkonen Elsa Pajuluoto Seija Revonoja Anneli Inkeröinen Lea Suorsa Elsi ja Jorma Suomela Kalle Nisula Maija ja Arvi Heino Seppälä Pentti Behm ja Helena
Salo Kerttu ja Ensio Piirainen Maija ja Markku Kaltio Raili ja Tauno Korhonen Meeri ja Pentti Väliheikki Elvi Holappa Martta Kuusinen Timo Lehtinen Riitta ja Olli Laakso Eino ja Ritva Teräs Eila ja Olavi Siekkinen Saara ja Kauno Metso Lahja ja Jaakko Kangastalo Elsa ja Erkki Kukkonen Soile Ulander Eila Mård Anneli Stefanius Anna-Liisa Kukkonen Paavo Piispanen Helena ja Eero Hirvonen
Airi ja Aaro Hyvönen Sylvi ja Arvo Bimberg Marjatta Mettovaara Elli ja Taisto Pietilä
Pyhäjärvi
EK-SÄHKÖ OY KYLÄRENGIT HOTELLI PYHÄSALMI Iines ja Kauko Ahola Kauko Korpimäki Sakari ja Raili Tuoriniemi Impi Laukkanen Vappu ja Pentti Aho Helena ja Reino Laitinen Anja ja Pekka Lohvansuu
Olavi Pesonen Kalevi Murtomäki Anna ja Kleemes Marjoniemi Irmeli Kärenaho Irma ja Tauno Pietikäinen Helmi ja Anto Tapaninaho Valma Mykkänen Martta Ruippo Elsi ja Reima Metsälä Arvo Kauranen Toivo Huhmarniemi Annikki ja Esko Särkioja Liisa Lehtinen Pirkko Toivanen Helvi Särkiniemi
Raahe
RAAHEN ELÄKELÄISET ry Anja Vikman Eila ja Harri Taskila
Annikki ja Pentti Kiilakoski Helvi Tiainen Leena ja Esa Peltomaa Rauni ja Ahti Kiilakoski Anna Repo Aila ja Tenho Kurula Sirkka ja Eero Ruohomäki Veikko Lassila Pentti Kunnasmäki Edvin Lämsä ja Taimi Tähjä Raili Saarnio Irja Ylimattila Hilkka Antinoja Irma ja Tuomo Pasanen Martti Jokela Anja Sarajärvi Irma ja Viktor Liete Terttu ja Lenne Mattila Jaakko Pyy Veera ja Matti
Törmäkangas Tarja ja Esko Nyman Esko ja Sirkka-Liisa Savolainen Kaarina ja Sampo Mähönen Seppo Punkkinen Ritva ja Juhani Vähäkangas Hely ja Olavi Muikkula
Reisjärvi
REISJÄRVEN ELÄKELÄISET ry Reijo Honkaperä Irja Torvikoski Veikko Saukko Einari Moilanen Asko Kukkola Hanna Särkelä Erkki Ollikkala
Pateniemi
PATENIEMEN ELÄKELÄISET ry Hanna ja Esa Mahosenaho Sylvi ja Eero Hanhela Kaarina ja Pentti Logrèn Raimo ja Taimi Anttila Kaarina Närhi Reijo ja Maire Salin Paavo Kilvelä Sirkka ja Matti Heinikoski Eeva Holappa Aarno Saarela Saini ja Erkki Rajanen Soile ja Arvo Pesonen Sirkka ja Allan Korhonen Liisa ja Juhani Heikkinen Marja-Liisa Vainio Helli Heikkinen Kalevi Possakka ja Eila Eero ja Pirkko Pietilä Anja ja Lauri Papinaho Eila ja Kalevi Possakka Eero ja Leena Heikkinen Aune Vuoti Hilkka ja Reino Järvelä Sinikka ja Raimo Mustikainen Liisa ja Oiva Mattila Leila ja Leo Leila Kinnunen Lea Vuoti
Kaakkois-Suomi
Anjalankoski
ANJALANKOSKEN ELÄKELÄISET ry Taisto Leinonen Eeva Hänninen Taisto Hänninen Pentti Aaltonen Kerttu Koho Maija-Liisa Torniainen Anneli Sorsa Tellervo Häkkinen Jorma Tuittu Terttu Tuittu Elli Heikkilä Rauno Malminen Taina Mänttäri Jaakko Ruohola Annikki Laine Osmo Toivola Onni Pitkonen Jussi Sallinen Eine Kurronen Pentti Lehikoinen Eila Lehikoinen Salme Ahokas Pertti Hellgren Eeva Dufva Tuula Virtanen Ritva Jokinen Pauli Hömppi Osmo Iskanius Markus Niemi Jorma Ahvenainen Pirkko Rantavuo Aulis Salin Aimo Röpetti Osmo Kontinen Kauko Oksanen Seija Ahtiainen Armi Kohonen Seija Vesalainen Matti Vesalainen
Joutseno
JOUTSENON ELÄKELÄISET ry Armi Nironen Aune Mäntykangas Allan Luostarinen Hilkka Luostarinen Tuovi Kultanen Saima Tyrmi Irma Tiainen Kerttu Myllärinen Anja Ojaniemi Iida Loisa Liisa Solja Leena Hyökki Martti Nylund Saimi Tuuhea Inkeri Tauschi Maija Väisänen Veikko Väisänen Oili Gröhn Eila Rautio Aili Kiesi Helga Pellinen Laina Mattinen
Pyhtää
Yrjö Kauris Irja Kauris Esko Koskinen Seppo Sinisalo Nils Fransas Martti ja Lea Kanninen Paula Järvinen Elma Merilä Ritva Hinkkuri Jouko Nikander Erkki Miettinen Airi Häggblom Terttu Järvinen Keijo Mattila Terttu Sinisalo Veikko Viberg Maj-Britt Viberg Marja Töyrylä
Kuusankoski
KUUSANKOSKEN ELÄKELÄISET ry Irja Hallikas Hilkka Oksanen Seppo Simpura Tuulikki Kasurinen Timo Toivonen Salli ja Olavi Birger Landèn Risto Välimaa Hilkka ja Paavo
Imatra
IMATRAN ELÄKELÄISET ry Tuula Karlsson Maila Piirainen Urho Piirainen Eira Rita Erkki Rita Anneli Haimakainen Helvi Väisänen Rose Kaipainen Kirsti Honkasalo Laura Peltonen Maila ja Jorma Vanninen Matti Miettinen
Lauritsala
LAURITSALAN ELÄKELÄISET ry Elma Mikkonen Eeva Björkholm Margit Hirvisaari Saimi Pukki Eila Koskela Leena ja Paavo Rinkinen Onni ja Anneli Varis
Oulunsalo
OULUNSALON ELÄKELÄISET ry Anneli ja Aimo
Kotka
KOTKAN ELÄKELÄISET ry
Jokaisella on oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen!
26 - Nro 8 joulukuu 2011
ELÄKELÄINEN
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Kainuu
Hyrynsalmi
HYRYNSALMEN ELÄKELÄISET ry
Kuhmo
KUHMON KAUPUNKI KUHMON APTEEKKI AUG. KORHONEN OY KUHMON OSUUSPANKKI KUHMOLAINEN Eino Kyllönen Raili Pulkkinen Tauno Piirainen Marjatta ja Teemu Kyllönen Hilkka ja Eino Määttä Matti Huotari Onni Heikkinen Maija ja Matti Ryynänen Anna Harkonen Sisko ja Viljo Heikkinen Arvo Karppinen Riitta Holopainen Katri ja Erkki Malinen Anneli ja Väinö Heikkinen Sirkka ja Oiva Heikkinen Sinaida Maslovskaja Eila ja Ville Juha-Pekka Lehto Tapani Sutinen Sirkka S ja Seppo
Kajaani
Eeva Kurvinen Pirkko Snickeri Sirkka ja Väinö Heikkinen Irma ja Jorma Sivonen Sisko Kollatsuo Pertti Uutela Leo Tirkkonen Arvi Pääkkönen ja Irma Nikolai Happo Toivo Huttunen Jarmo Munter Siiri Määttä Laila Lukander Matti Leinonen Vuokko ja Perttu Parviainen Aune ja Veikko Kehänen Kaija ja Juhani Leinonen Tyyne ja Kauko Immonen Ester Säkkinen Kirsti Kyllönen Aaro Mustonen Helmi Heiskanen Sirkka-Liisa Laukkanen Erkki Holappa Kalevi Putkonen Anja ja Erkki Koskelo Matti Repo ja Ritva Salli Putkonen Mikko ja Laina Haataja Pentti Väänänen Ritva Määttä Aimo ja Hilkka Pulkkinen Irmeli Leinonen Eeli Väisänen Maire ja Pentti Mattila Ritva Härkönen Annikki Juntunen Sylvi Keränen Rauha Piirainen
Eeva Moilanen Liisa Niemi Terttu Moilanen Elma ja Timo Elma Tervo Hilja Korhonen Eila ja Urho Aila ja Lauri Komulainen Osmo Polvinen Anja ja Atso Anna Korhonen Liisa ja Pentti Sirviö Helga Vitikka Helli ja Tauno Lilja Nyman Sirkka ja Seppo Klemetti Pertti Niskanen Sirkka ja Esko Heikkinen Aino ja Yrjö Partanen Vieno ja Reino Mustonen Toini ja Eljas Tolonen Toini ja Eetu Komulainen Helka ja Kalevi Lukkari Nimetön Nimetön Lehden kannattaja Lehden kannattaja
Keski-Suomi
Aluejärjestön syyskokous Veikko Häkkinen Osmo Vilokkinen Liisa Markkanen Tahvo Eronen Terttu Siekkinen Marja Leena Makkonen Annikki Jäntti Kaija Kaipainen Viljo Kumpulainen Tuula Nieminen Mari Tuura Toivo Heinonen Kari Jokinen Kauko Ojala Lauri Hautanen Aimo Miettinen Pertti Meriläinen Seija Hämäläinen Kaija Kaipainen Maija-Liisa Rantanen Sauli Rantala Aatto Virtanen Irja Virtanen Antti Einola Arvi Oksa Juha Jauhiainen Jorma Muhonen Kauko Ojala Sakari Jaatinen Arvo Koskinen Tahvo Eronen Irma Jokinen Helka Viikki Pentti Viikki Kalevi Pihlainen Esko Pynnönen Pauli Lindgren Tyyne Lindgren Seija Kolppo Mirja Kohonen Erkki Rautiainen Raini Kajander Sekakuoro Iltatähdet Vesa Hämäläinen Salli Ahonen Aili Matilainen Sinikka Siekkinen Kauko Virtanen Hilkka Hoskonen Hugo Koistinen Toivo Tuukkanen Tarja Poutiainen Osmo Korhonen Hannu Hukka Erik Tikkanen Aatto Virtanen Viola Kallio Saara Penttinen Annikki Vehkonen Olga Kallio Hellevi Ilmola Aarne Jäntti Kirsti ja Raimo Koivunen Vuokko Siik Leila Aro Suuronen Riitta ja Reijo Lehtonen Leena Järvelin Mirja ja Urho Hämäläinen Alli ja Veikko Hepojoki
Jämsä
Kaarina ja Veikko Rantanen Lyyli Soikkeli Terttu Uotila Aune ja Sakari Auvinen Elisa Hokkeri Jaakko Vuorinen Kalevi Ottelin Eira Rantanen Inkeri Ronko Sinikka ja Heikki Pasanen Helena Johansson Eila ja Reijo Jokinen Aira Seppälä Paavo Koiranen Elma Salminen Osmo Koivuranta Eila Strandman
Hankasalmi
Risto Niemi Helvi Halttunen Osmo Vilokkinen Vieno Pietiläinen Veikko Pietiläinen Veikko Häkkinen Kerttu Häkkinen Eila Pietiläinen Jussi Pietiläinen Liisa Markkanen Armas Hänninen Hellevi Halttunen Kerttu Häkkinen Arvo Taavitsainen
Suomussalmi
SUOMUSSALMEN ELÄKELÄISET ry Pertti Karhapää Vappu Kemppainen Elsa Pyykkönen Sirkka Heikkinen Tuula Heikkinen Taisto Mustikka Airi Moilanen Tarmo Raappana Valpas Kemppainen Taisto Kinnunen Unto Kemppainen Aarne Manninen Eila Karhapää Maire Heikkinen
Jämsänkoski
JÄMSÄNKOSKEN ELÄKELÄISET ry Veikko Salonen Liisa Vuorenpää Teuvo Vuorenpää Kari Vuorenpää Reino Welling Mirja Welling Tuula Tikka Väinö ja Senja Marja-Liisa Vilenius Veikko Vilenius Erkki Laaksonen Saara ja Eino Raija-Liisa ja Ahti Virtanen Alli Virtanen Markku Kyyrä Pirjo ja Pertti Tavilampi Ritva Salo Taija Lehtonen Yrjö Virtanen Kerttu Ruupunen Liisa ja Jouko Kaija Karuveha Arvo Mäkinen Raimo Sainio Irja Salminen Ilmari Salminen Kyllikki Kangas Mirjami ja Arvo Lahtinen
Jyväskylä
Anja Sandelin Anja Honkonen Hanna Asikainen Eeva Saukkonen Vesa Oksanen Hannu Hukka Raija Pietiläinen Paavo Pietiläinen Laura Kilpiö Rauha Hyvönen Liisa Kekkonen Kari Jokinen Annikki Jäntti Vuokko Sorsa Sinikka Mujunen Lahja Mutanen Margit Kaarijoki Pertti Kaarijoki Ensio Oksanen Matti Sivonen Pekka Luominen Toimi Friman Leila Kaukonen Toivo Tirri Katri Lepistö Esko Lepistö Saku Rennicke Hellä Rennicke Helka Takalainen
Paltamo
PALTAMON ELÄKELÄISET ry Eino Mikkonen Eeva Moilanen Taisto Paloniemi Hillevi ja Reijo Koskela Arja ja Hannu Jauhiainen Klaara Kemppainen
Vaala
VAALAN VASEMMISTO VAALAN ELÄKELÄISET ry Kerttu Jurvelin Elsa Leiviskä Aila ja Kauko Moilanen-Matila Seija ja Johannes Räisänen Sisko ja Taisto Paloniemi Kerttu Karjalainen Arvi Moilanen Aune Kovalainen Teuvo Moilanen
Jyskä
Saara Penttinen Ellen ja Kalevi Rinne Anja Ikonen Terttu ja Tapio Siekkinen Ritva Kauppinen Irja Vääränen Ilma Valkama Seija Tuovinen Sylvi Mäkinen Marja Leena Makkonen Arja ja Hannu Hokkanen Raili Leistiö Pentti Honkonen Rauni ja Kauko
Puolanka
PUOLANGAN ELÄKELÄISET ry
Sotkamo
Jaakko ja Kirsti Klemetti Katri ja Erkki Sirviö
Jokaisella on oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen!
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2011 - 27
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Tapio Hakanen Martti Leppänen Seppo Lampinen Tapio Vuorenpää Eino Vilenius Laila Vilenius Pertti Mäkinen Hannele Mäkinen Erkki Kalliomaa Päivi Riikonen Eero Peutere Leila Mäkinen Pekka Saarinen
Helvi Vilèn Unto Kuukkanen Anna-Liisa Malinen
Muurame
MUURAMEN ELÄKELÄISET ry Lea Kilponen Meeri ja Tapio Suhonen Hilja ja Reijo Kulmala Kerttu Hietala Sinikka Hokkanen Annukka ja Lauri Hautanen Sirkka Pellinen Anna ja Aulis Hanhinen Liisa ja Heikki Salmijärvi Katja Huhtanen Matti ja Maija Lappi
Laukaa
Paula ja Viljo Kumpulainen Marjatta ja Kari Jokinen Tuula ja Pentti Nieminen Leena ja Erkki Valkonen Ritva ja Pentti Valkonen
Pertti Meriläinen Anita Puumalainen Margit Altti Viljo Valkonen Salli Niskanen Liisa Tenhunen Mirja Rutanen Kaarlo Valkonen Martti Meriläinen Sirpa Kehusmaa Liisa Huhtinen Raili Hartikka Sakari Hartikka Kerttu Sarviranta Salli Keskinen Heikki Eklin
Pihtipudas
Väinö Aho Kyllikki Aho Tapio Saastamoinen perh. Jaakko Uitto Maire ja Olavi Kananen Sanelma Teerimäki
Närhit Sirkka ja Jouko Häkkiset Elli Mäkelä Aino Suominen Ritva ja Aatos Kautto Elvi Lustig Hannes ja Ritva Kaukometsä Pekka Laitinen Olavi Kainulainen Savolaiset Atte Tolmunen Maija Korhonen Esteri Roininen
Lappi
ELÄKELÄISET ry:n LAPIN ALUEJÄRJESTÖ ry
Säynätsalo
Mari Tuura Anja Renlund Toivo Heinonen Karin Oikari Vuokko Nieminen Alpo Pajunen Anna-Liisa Pajunen Seija Vihinen Elli Riikonen Sisko ja Erik Tikkanen Anja Lukkarinen Maija Tuominen
Aavasaksa
AAVASAKSAN ELÄKELÄISET ry Ritva ja Paavo Koski Aune Väystäjä Maire ja Jouni Eeva ja Kalevi Joona Kaisu ja Veikko Mikkola Bertta ja Aimo Kallijärvi Sanni ja Matti Jaako Sirkka ja Olavi Rautio Ale Hiltunen Raili ja Lauri Huhtanen Kerttu ja Aatami Saara ja Juho Pasma Ritva ja Pietari Juuso Anni ja Helge Vaaraniemi Ella Maijanen Martti Alaviippola Meeri ja Arvo Raija Heikka Ritva Heikka Salme Palmu Elsa ja Lauri Niska Marjatta ja Kalle Mirja Keskitalo Kirsti ja Jouko Lahti Marjatta ja Raimo Karjalainen Sofia Stålnacke Veijo Flygare Hilkka ja Kaarlo Stålnacke Annikki Rantakallio ja Risto Pentti Eila ja Risto Hokkanen Leila ja Voitto Korhonen Maija Pasma Leena ja Kalervo Taavettila Sulo Soini Niilo Kollin Iida Tervahauta Marjatta ja Eero Koivumaa Salli Alahannu ja Paavo Horneman Jorma Mäki Salme ja Esko
Jalonen Marja ja Paavo Lantto Nanni ja Väinö Marjeta Laina Lakkapää Mirja ja Reino Huhtanen Kyllikki Mäntyranta Airi Lakanen Sinikka Lantto ja Viljo Orre Kauko Juustovaara Annikki ja Ahti Rantakeisu Mauno Tofferi Timo Hasa Rauni Hokkanen
Tikkakoski
TIKKAKOSKEN ELÄKELÄISET ry Arja Finne Aino ja Veikko Soini Eino Aksela Irma Lahtinen Reijo Kanerva Aune Taipaleenmäki Nalle K Elvi Paananen Irene ja Viljo Mikkonen Raili ja Rauno Lepistö Irja Huttunen
Ivalo
IVALON ELÄKELÄISET ry Osmo Karvonen Sisko ja Alpi Koponen Raimo Kitti Irja Kukkala Kalervo Päkkilä Timo Ratavaara Paavo Huttunen T Ritva ja Mikko Taskila Katri Jefremoff Elsa Linna Vilho Leppäkangas Paula ja Riku Letoff Hilda Korhonen Aino Keränen Usko Luostarinen Hilja ja Yrjö Metsokumpu Maarit Kiviniemi Viljo Välitalo Helvi ja Juho Kiviniemi Oili Hirvasvuopio Eila ja Erkki Risto Taimi ja Vilho Seurujärvi Sinikka S ja Veikko H Briitta A ja Kaarlo H Lahja Ranta Sisko Akujärvi Seppo Kola perh. Matti Kola Irma ja Valtteri Nykänen Irja Moksunen
Vaajakoski
VAAJAKOSKEN ELÄKELÄISET ry
Äänekoski
Kalervo Toffer Airi Majava Pertti Majava Liisa ja Reino Paananen Sisko Kautto Mikko Hänninen Leila Savola Marjatta ja Erkki Honkonen Pirkko Pekkarinen Hilkka Rajala Sirkka Honkonen Helvi Niinisalo Marja-Leena Haimakainen Pirkko Koivu Pekka Juko Ritva Kankainen Hellin Raatikainen Eila Partanen Eero ja Hilkka Kovanen Inkeri Pykälinen
Seija Seppänen Helena Koivisto Martta Saarinen Valma Autio Sinikka Siekkinen Kyllikki Pitkämäki Väinö Hytönen Leo Koskinen Aino Vahlman Eila Arkko Elsa Tervo Eila Malino Toini Hannonen Kaarina ja Veikko Vesterinen Martti Puttonen Veikko Ahonen
Liisa Lepola Raili ja Aimo Miettinen Anna Mäkelä Riitta ja Ari Frilander Aune Liiman
Palokka
Eeva Autio Antero Autio Aura Peltonen Erkki Peltonen Kirsti Koivunen Raimo Koivunen Raija Meriläinen
Senja Kumpulainen Marjatta Suvanto Maire ja Lasse Varis Hilkka Koljonen Salli Ruuska Mikko Selin Toini Selin Liisa ja Toivo Nuutinen Niilo ja Maija Pulkkinen Maila Tyvimaa
Sumiainen
SUMIAISTEN ELÄKELÄISET ry
Jokaisella on oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen!
28 - Nro 8 joulukuu 2011
ELÄKELÄINEN
Näyttely Kajaanissa ensi kesänä
Eeli Väisänen muotoilee puusta sepät ja metsot, naiset, su
Nainen, lehtisaha.
Eeli Väisänen työhuoneessaan kotona. Työn alla on ensi kesän näyttelyyn tuleva Onkijat. Aikaisemmin kuljin paljon luonnossa, lenkkeilin ja hiihdin. Liikkuessaankaan, ja varsinkaan silloin, ihminen ei voi olla ajattelematta. Parhaat ideat ovat syntyneet siellä, sanoo kajaanilainen puutyön mestari Eeli Väisänen. Väisänen on toiminut viisi vuotta Kajaanin Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana. Tänä syksynä hän teki tilaa nuoremmille. Tokkopa kaikki yhdistyksenkään jäsenet tietävät, kuinka käsistään taitava mies heillä on puheenjohtajana ollut, vaikka hän on vetänyt kymmenen vuoden ajan yhdistyksen puutyökerhoa. Ensi kesän jälkeen nykyistä useampi kajaanilainen tietää. Väisäsellä on elokuun kestävä puuveistosten ja reliefien näyttely Kajaanin kaupungin kirjaston kahviossa. Näyttely on ensimmäinen Väisäsen puutöistä. Esillä on 1215 teosta, joista täysin valmiina on yhdeksän. Vaatimattomuuttani, Väisänen vastaa kysymykseen, miksi töitä ei ole aikaisemmin nähty julkisesti esillä. Niitä hän on tehnyt 15 vuoden ajan. Väisänen jäi eläkkeelle 18 vuotta sitten. Ennen puuveistoksia innokas metsästäjä täytti muutaman vuoden ajan eläimiä. Tympeää puuhaa, verinen ruho ja nahka, ja melkein yhtä linttaa piti tehdä, seisaallaan syödäkin, Väisänen kuittaa ne tekemiset. Eläimet ovat kuitenkin säilyneet Väisäsen suosimina aiheina, vaikka materiali on tyystin vaihtunut. Puuta Väisänen muokkaa myös käyttö- ja koriste-esineiksi. Niiden joukossa todellinen innovaatio on yhdestä kappaleesta tehty hedelmävati, joka menee tarvittaessa kokoon. Puutyötaiteessaan Väisänen käyttää monipuolisesti työvälineitä. Isot eläinhamot vaativat moottorisahaa, puureliefit talttoja, silhuetit lehtisahaa. Usvahaukku-taulussa hän on käyttänyt polttamista wolframilangalla, joka kehittää 1 300 asteen kuumuuden.
Sukuvika
Sukuvika, sanoo Väisänen puutyötaitonsa juurista. Hänen vanhempi veljensäkin teki itse huonekalut rokokoo-tyylisiä myöten. Sukuvialla saattaa olla jokin osuus myös ammatinvalintaan tai ammatilla sukuvian edelleen kehittymiseen. Materiaali ja työkalut tulivat ainakin tutuiksi. Materiaalin ominaisuuksien ymmärtäminen on veistämisen helpoin osuus. .Reliefien ja taulujen kuvallinen suunnittelun sen sijaan on ollut vaikeampaa. Sen teen lyijykynäpiirroksena. Veistäessä vain on pidettävä tarkka huoli, missä järjestyksessä työskentelee, ettei hävitä piirrosta ennen aikojaan.
Metso ja karhu, moottorisaha.
Eelin seppä takoo uuden ohjelman kannessa
Eeli Väisänen ei ole pitänyt suurta ääntä tekmisistään, vaikka esitteleekin kysyttäessä mielellään töitään. Niitä oli muutama esillä vuonna 2010 Kuntorannassa Eläkeläiset ry:n syystärräyksissä. Siellä hänellä oli mukana myös puureliefi sepästä. Työstä otettu kuva on saanut ansaitsemansa paikan Eläkeläiset ry:n uuden ikääntymispoliittisen ohjelman kansikuvana. Yksityiskohtia työstä on esillä myös ohjelmakirjasen sisäsivuilla. Seppä-reliefi oli helppo valita Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen -ohjelman kanteen. Työ itsessään on taidokas ja kaunis, mutta se sisältää myös sellaista symboliikkaa, joka sopii ohjelmaan ja koko Eläkeläiset ry:n ikääntymispoliittiseen ajatteluun, sanoo Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen. Tekijä on Eläkeläiset ry:n aktiivinen jäsen, suuren yhdistyksen puheenjohtaja. Seppä on vanha ja arvostettu ammatti, ja yhdessähän me myös ikääntymiuspolitiikkaa taomme.(P.I.)
Oppilaina ensin nuoria, nyt eläkeläisiä
Väisänen kävi yksityisesti lukion 60-luvun alkuvuosina ollessaan vielä töissä Kajaani Oy:ssä. Oulussa käydyn teknisen opiston ja Hämeenlinnan opettajaopiston kautta hän valmistui ammattikoulun-
Eläkeläiset ry:n uusi ohjelma, jonka kannessa Eeli Väisäsen seppä takoo oikeutta.
ELÄKELÄINEN
det ja suojelusenkelit
opettajaksi. Rakennuspuolelle, joten aikamoisen joukon kirvesmiehiä ja muurareita olen elämäni aikana ammattiin opettanut, Väisänen sanoo. Liekö opettaminen jäänyt veriin, vai rakkausko puun käsittelyyn on saanut miehen opettamaan harrastuksekseen myös eläkepäivinä. Hän on opettanut kymmenen vuotta Kajaanin Eläkeläiset ry:n puutyökerhoa. Ohjauksessa on ollut parhaimmillaan neljäkin ryhmää. Nyt kerhon toiminnassa on tauko, kun kerholle opetustilat tarjonnut koulu on remontissa. Puutyökerhossa on tehty enimmäkseen pienimuotoisia töitä, mutta suosittuja ovat olleet myös könninkellot. Puutyöoppia Väisänen antoi myös lokakuun lopulla Kuntorannassa pidetyllä Eläkeläiset ry:n käsityökurssilla. Oppilaita oli kymmenkunta. Osa oli omien yhdistystensä käsityö- ja askartelukerhojen vetäjiä, mutta olipa joukossa jokunen vasta-alkajakin. Mielellään kurssin naisetkin kävivät tutustumassa puutöihin, sen kun huovutukselta ehtivät. Yksi naisista juuttui kokonaan puutöiden pariin. Yhden muutoksen Väisänen sanoo opettajana havainneensa itsessään. Kun ihmiset tulivat ennen kysymään esimerkiksi, kuinka olen tehnyt kokoonpainuvan hedelmävadin, niin minäpä en kertonut. Vastasin, että ei sitä kukaan minullekaan ole opettanut. Nyt jaan sumeilematta taitoja.
Hermot lepäävät
Kun ikääntyvät ja ikämiehet harrastavat puutöitä tai mikseipä mitä tahansa muutakin mielekästä syntyy harrastamisesta vähän samanlaisia sivuhyötyjä kuin huomattavasti nuorempienkin miesten harrastuksista. Jos elämässä ei ole mitään tällaista kiinnekohtaa, käy helpoisti niin, että vain yksi ja sama lihas, kyynärvarren koukistajalihas, alkaa ylikehittyä, Väisänen naurahtaa. Käsityö on terapiaa. Kun meneillään on pitkä projekti, hermot lepäävät. Toinen puoli asiassa on se, että käsityöt eivät käy juuri niille, joiden pitäisi niitä eniten harrastaa: kiireisille ja stressaantuneille. Väisänen harmittelee, että kiinnostus puutöihin näyttää muutenkin hiipuvan. Kerhossakin väki ikääntyy, eivätkä nuoremmat rupea tekemään. Vaikuttaa siltä, että nuorille ei mikään käy.
PEKKA ISAKSSON
Suojelusenkeli, puureliefi.
Usvahaukku, poltettu, wolframilanka. Hylätty, puureliefi.
Seinävalaisin, kelo, raudoitettu kipsi, n. 100 cm leveä.
Kaamossudet, maalattu puureliefi
30 - Nro 8 joulukuu 2011
ELÄKELÄINEN
Annikki Koli (oik.) ja Kaaarina Jokelainen huovutuspajassa.
Siskö Rönkkö näyttää mallia.
Kuntorannassa opeteltiin huovutusta ja puutöitä
Käsityö on parasta huuumetta ja terapiaa
Parasta huumetta. Terapiaa. Hermolepoa. Siinä vain muutama käsityön ylistyksistä, joita kuultiin Kuntorannassa lokakuun lopulla, kun kylpylähotellissa järjestettiin Eläkeläiset ry:n käsityö- ja askartelukurssi. Kurssilla opeteltiin hovutusta, neuletöitä ja puutöitä kahden taitavan opettajan, kajaanilaisen Eeli Väisäsen ja iisalmelaisen Sisko Rönkön johdolla. Kurssilaisia oli yhteensä alun neljättäkymmenettä. Suuri osa kurssilaisista oli pitkäänkin käsityötä harrastaneita, mutta oli joukossa vasta aloittaneitakin. Mukana oli monia Eläkeläiset ry:n yhdistysten käsityö- ja askartelukerhojen vetäjiäkin. Kerhovastaavia ovat myös huoheiltä itseltäänkin kuluu kaikki vapaa-aika käsitöiden parissa, yhdeksänkin tuntia kerrallaan. Joskus sattaa havahtua vasta aamuyöllä ajan kulumiseen Käsityö on parasta huumetta. Sille miehetkin häviävät, naiset naureskelevat. Kuntorannassa kurssilla molemmille oli uutta huovutus. Ainakin ensituntuma siihen oli semmoinen, että naiset arvelivat jäävänsä siihenkin koukkuun. Kaikki oppi ei tullut kurssien vetäjiltä, vaan uusia ideoita ja työtapoja saatiin myös muilta kurssilaisilta. Tällainen uusi idea ovat tuohityöt, joita täällä on näyttänyt Hyvinkään Eläkeläiset ry:n kerhoohjaaja Matti Eskelinen, Kolo ja Jokelainen kertovat Eskelinen löytyy Eeli Väisäsen vetämästä puutyöpajasta. Siellä on myös samasta yhdistyksestä jouluista ikkunakoristetta viimeistelemässä Marketta Rissanen, puutyökurssin ainoa nainen. Tosin pajassa on käynyt puutöihin tutustumassa moni muukin kurssin nainen, mutta huovutus on tällä kerralla kiinnostunut enemmän. En ole ikinä aikaisemmin tehnyt, paitsi pilkkeitä, Marketta Rissanen sanoo puutöistä. Matti Eskeliselle puu on sitäkin tutumpi materiaali ja monella tavalla, metsuri kun ammatilitaa on. Työvuosina ei tullut käsitöitä niinkään tehdyksi, kun aika ei riittänyt. Nyt sitäkin enemmän, Eskelinen sanoo. Hyvinkäällä on yhdistetty askartelu- ja käsityökerho, jossa käyvät sekä miehet että naiset. Materiaaleissakin on iso kirjo tuohesta ja korukivistä kaikenlaiseen uusiomateriaaliin. Se minua käsityössä erityisesti kiehtookin, että vanhat materiaali joulukortteja myöten voi kierrättää, Rissanen sanoo. Eskeliselle käsityö on ennen muuta hermolepoa. Parasta se on silloin, kun alkaa saada jotakin aikaiseksi. PEKKA ISAKSSON
vutuspajassa rinnakkain ahertaneet Annikki Koli Malmin Eläkeläisistä ja Kaarina Jokelainen Etelä-Vantaan Eläkeläisistä. Molemmat naiset kertovat, että
Huovutuspajassa syntyneitä tonttuja ja muita hauskoja koriste-esineitä.
Matti Eskelinen työstää Eeli Väisäsen suunnittelemaa kokoonpainuvaa hedelmävatia.
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2011 - 31
Yhdistysten kotisivujen määrä kasvaa nopeasti
Monipuolista koulutusta tietokonetaidoissa
Teemme yhdessä
Älä runno ihmistä
K
Petra Åhlström (keskellä) opastaa kotisivukurssilla Kari Puolakkaa /vas.) Heikki Liljaa ja Kaija Huttusta. Eläkeläiset ry jatkaa atk-tukihenkilöiden ja kotisivujen tekijöiden koulutusta. Lokakuun lopulla järjestettiin kurssit sekä tukihenkilöiksi aikoville että kotisivujen tekijöille. Tukihenkilöiksi aikovat olivat tällä kerataa Oulusta, Espoosta, Vaasasta, Pyhäsalmelta, Haapavedeltä ja Kuopiosta. Yhdistyksissä on kysyntää tietokoneen käyttötaidoilla. Tutoreista osalla on jo ohjauskokemusta. Teuvo Näätänen Haapavedeltä kertoi, että ATK-kerho ehti kokoontua muutaman kerran, mutta sitten kerhotilasta jouduttiin luopumaan. Kaija Huttunen Pyhäsalmelta sanoi olevansa odottavalla kannalla. Koska nämä paikkakunnat ovat aika lähellä toisiaan, on mahdollista, että yhdistykset rupeavat yhteistyöhön. Jokilaaksojen aluejärjestön Ritva Mörönen totesi, että osa jäsenistöstä käyttää tietokonetta ja opintokerho voisi olla paikallaan. Samaa arveli Timo Typpö Etelä-Espoon Eläkeläisistä. Toisaalta hänen yhdistyksessään on jo käytettävissä taitava yhdistystoveri, joka osaa opastaa muitakin. Osa kurssilaisista jaksoi vielä jatkaa heti tutoreiden kurssin jälkeen alkaneelle kotisivukurssille. Koultus on Ideakone Oy.n kanssa tehty sopimus ovat tuottaneet tulosta. Yhdistyksien kotisivujen määrä on kasvanut reilusti yli 50 prosenttia vuodessa. TIINA RAJALA
Kuntoranta järjesti Tanssii tähtiin -loman
Kylpylähotelli Kuntoranta täydensi Eläkeläiset ry:n tiivistä kurssiviikkoa lpkakuun lopulla järjestämällä samanaikaisesti Tanssii tähtiin -loman. Sen ohjelmaan kuului paritanssien opetusta, tanssiliput orkesteritansseihin sekä tanssikilpailut. Mukana oli myös Seinäjoen kulttuurikilpailuihin osallistuvia, jotaka halusivat viimeistellä taitojaan ennen kilpailuja. Opettajan toimi kunto-ohjaaja Riitta Keurulainen Kylpylähotelli Kuntorannasta. Kuntoranta jatkaa vastaavien aktiviteettilomien järjestämistä. Seuraava Tanssii tähtiin -lomakin on jo suunniteltu ensi kevätkaudelle. Myös muita teemalomia on luvassa.
ävimme isänpäivänä katsomassa lastemme kanssa Tintin seikkailuja valkokankaalla. Kohta jo piirroshahmona itsekin ikäihmisten iässä oleva toimittaja ratkaisi yhdessä merikapteeniystävänsä kanssa kadonnen aarteen salaisuutta. Ratkaisun jäljille he pääsivät noudattamalla merikapteenin ohjetta: kun törmät seinään, niin runno siitä läpi. Itsellekin nousee aika ajoin seinä vastaan. Viimeksi kun luin Helsingin Hanomissa julkaistua gallupia asenteista maahanmuuttajia kohtaan. Kolmannes vastaajista oli sitä mieltä, että jotkut ihmiset eivät vaan sovellu elämään tässä yhteiskunnassa. Vastaajat ilmeisesti eivät usko muualta tulleiden kykyyn oppia elämässä uusia asioita ja soveltaa aikaisempaa elämänkokemusta uuden kotimaan tapoihin ja vaatimuksiin. "Me" uskomme elinikäiseen oppimiseen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin mutta "he" eivät siihen kykene. Mitä, jos ottaisimme "heidät" rinnalle oppimaan? Marraskuun alussa kokoontui Varkauden Kuntorannassa toistakymmentä Eläkeläiset ry:n jäsentä pohtimaan, miten yhteistoimintaa ikämaahanmuuttajien kanssa omalla alueella saisi aikaiseksi. Keskusteluissa kerrottiin monenlaisista muureista, joista Teemme yhdessä hankkeen koulutukseen osallistujien on runnottava läpi. Yksi muureista olivat muukalaisvihamieliset asenteet omissa yhdistyksissä. On hämmentävää ja epämiellyttävää kohdata omassa yhdistyksessä, omassa tutussa joukossa, asenteellisuutta toisia ikäihmisiä, niin muun kuin omankielisiäkin kohtaan. Jyrkkien mielipiteiden kanssa kasvokkain oleminen on pelottavaa ja luo turvattomuutta. Miten käyttäytyä silloin, kun kanssatoveri ärhentelee, että ei näitä tänne tarvita? Antaako sananvapauden nimissä kaikkien kukkien kukkia, nostaako esiin suvaitsemattomuuden kortin, lyökö toista "faktoilla" tai lukee ohjelmastamme yhteisiä arvojamme? Toimittajaamme Pekka Isakssonia lainaten: erityisen ongelmalliseksi asian tekee se, että vihapuheeseen ja äärimielipiteisiin eivät tosiasioihin
perustuvat vastaväitteet tehoa. Yhteisesti sovitut säännöt tuovat turvallisuutta. "Yhteisesti sovitut" tarkoittaa. että sopijat noudattavat niitä. Järjestömme arvoiksi on Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen -ohjelmassa sovittu ihmisarvo, tasa-arvo ja solidaarisuus. Koskettavatko ne arvot meitä yhdistyksissä silloinkin, kun joku jäsen tuo esille huolen Lähi-idän vanhuksesta naapuritalossa tai vaikkapa romani-ikäihmisten yksinäisyydestä? Olemmeko myös heitä varten? Muureja on koko yhteiskunnassa, ja vielä korkeampia, paksumpia ja pelottavampia. Suomi on sitoutunut noudattamaan jakamattomia ihmisoikeuksia sekä perustuslaissaan että kansainvälisissä sopimuksissa. Silti Suomen presidenttiäkin pelottavat Hesarin gallupin tulokset eikä pääministeri tunnista "sitä suomalaisuutta, jota gallupeissa näkyy". Näkymättömät säännöt, jotka ovat ohjanneet hyviä käytöstapoja, ovat karisseet suhdannekuoppiin. Tilalle on noussut lupa riepotella erilaisuutta, lupa luokitella ihmisiä, lupa olla aggressiivinen. Vaikka Tintti ei saanut seikkailuissa naarmuakaan, voi joskus, jos oikein kovasti runnoo, satuttaa itseäänkin. Jossakin kohtaa myös muuri loppuu ja sen takana raivoavaa, maahanmuuttajia vihaavaa voi koputtaa olkapäälle ja kysyä, onko sinulla paha olla, voinko auttaa? Jotta näin olisi turvallista kysyä, tarvitsemme niin johtajia kuin kanssakulkijoita selvästi ja yksiselitteisesti muistuttamaan, minkälaisiin sääntöihin maamme on sitoutunut ja minkälaisia käytöstapoja ne edellyttävät meiltä jokaiselta.
EVA RÖNKKÖ
Tanssiin tähtiin -lomat ovat osa Kuntorannan uutta ohjelmaa.
32 - Nro 8 joulukuu 2011
ELÄKELÄINEN
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Sylvi Västilä Leila ja Ville Kiviniemi Raija ja Jussi Koutonen Salme ja Heimo Pennanen Sisko ja Armas Aalto Kerttu ja Martti Kangasniemi Lea Pernu Aili Hujanen Sofia ja Oiva Puolakka Kaisa ja Jaakko Rauhala Irja ja Lauri Siivikko Seija ja Aaro Mannermaa Eila Portti Yrjö ja Moona Titola Seija Liuska Jysky Raija ja Mikko Vuorinen Mirjam ja Heikki Kiviniemi Kerttu Nissi Väinö Manninen Elsa Guttorm Timo Väisänen Leena ja Kalervo Maununen Eeva ja Jaska Kemppainen Maria ja Niilo Alatalo Paula Ojaniemi Kaarina ja Timo Kola Annikki ja Jouko Palokangas
Eila Väntti Lyyli Puikko Aino Isoherranen Paula Nurkkala Rauno Pulkkinen Rauni ja Matti Rapo Terttu Hiltunen Terttu ja Lauri Pohjanen Aune Huutoniemi Veikko Hautasaari Inkeri Lakso Leila ja Tapani Kolmonen Asta ja Mauno Alasuutari Vesa Kolmonen Suoma Perkaus Eeva ja Reijo Aarne Mylly Taimi Paaso Kalevi Kiuttu Salme ja Jyrki Javanainen Vieno ja Mauno Salme Nietula Ritva Niskala Ritva ja Kalevi Koskinen Vilma ja Allu Eila ja Heikki Lyttinen Olli Saviaro Aila ja Jouko Lauri Maija Pietarila Eeva Maikkunen Helmi Vaitinen Hellevi ja Seppo Kurttila Aila ja Eero Peura
Paula Sirkka Korhonen Terttu Suutari Maila ja Vihtori Huikuri Reima Yrttiaho Aino Vuorinen Kosti Kuosmanen Hellen Rauhala Martta Paloranta Lauri Bäck Maire Koskenniska Pentti Köngäs Urho Kokko ja Aila Koivumaa Leena Partio Eeva ja Aaro Markuksela Erkki Hietaniemi Tytti Uusisalmi Vesa Uusisalmi Anja ja Veikko Alatalo Matti ja Tiina Takala Mirja ja Kalevi Takala Yrjö ja Eila Takala
Raakel Matinlompolo Irja Juopperi Senja ja Heino Saukkoriipi Eeva ja Riku Laitamaa Elli Mäki Anneli Korteniemi
USIASTI UNOHTAVAT ROVANIEMEN ELÄKELÄISET ry LAULURYHMÄ ROVANIEMEN ELÄKELÄISET ry TANHURYHMÄ Ossi Riipi Vieno Teräsniska Paavo Vuorentola Irma Yliaska Tuula Ruotsalainen Markku Artman Hilkka Kelottijärvi Eeva Niemi Kaarina Kapraali Senja Ollila Yrjö Ollila Ulla Martikainen Heino Martikainen Liisa Koskinen Antti Juopperi Antero Huhtala Samuli Niemelä Hellevi Pikkusilta Erkki Räsänen
Posio
Irja ja Erkki Sulin Kalle Sulin Reeta Tuomivaara Seija ja Taisto Tuomivaara Laimi Tennilä Helga Törmänen Asla Pesiö Lauri Iivari Kirsti ja Onni Oikarainen Ahti Särkisaari Erkki Karasti Tellervo Kankaanpää Marjatta ja Veikko Tiihonen Saara ja Ahti Moilanen
Sirkka ja Kauko Mäkivuoti Eila ja Paavo Pietarila Anna ja Niilo Parsiala Marja ja Tauno Ristimäki Leena ja Väinö Ranta Pirkko ja Markku Sankala Irma ja Pertti Tolonen Elsa ja Pentti Värttö Aili ja Olavi Virtala Hilja ja Alvar Uusitalo
Salla
AKKAVAARA OY S-MARKET ERÄTULI SALLAN APTEEKKI JAANAN KENKÄ SIWA SALLA SALLAN AUTO JA TARVIKE SPORTIA SALLA HUONEKALUMYYNTI PETRI HAKKARAINEN TUNTSA - KAUPPA SALLAN TAKSIAUTOILIJAT ry TAKKA - VALKEA SALLAN RANTATORI OY
Kemijärvi
KEMIJÄRVEN ELÄKELÄISET ry Anja Säynäjäkangas ja Timo Salme Kunnari Elli ja Olli Keiju Pääkkö Sirkka Romppainen ja Jussi Kerttu ja Uuno Ylitalo Valpu ja Mauri Karjalainen Lauri Luttinen Heino Karjalainen Matti Narkiniemi Elli ja Kauko Pääkkö Sirkka Moilanen Uolevi Vilander Aira ja Veikko Iivari Aapo Ylitalo Martti Silventoinen Aira ja Urpo Alakurtti Paavo ja Kaarina Tarkiainen Ritva ja Ali Salmela Eila ja Pertti Annikki Säkkinen
Kemi
KEMIN ELÄKELÄISET ry Kaarina ja Arvo Sunnari Saara ja Erkki Dianoff Jouni Tuovinen Toini ja Mikko Ekorre Soile Lukkarinen Esko Halme Kerttu ja Paavo Miettinen Elsa Oikarinen Kaarlo Aho Esko Tikkala Mauno ja Annikki Palo Aili Valta Raija ja Tapio Siirilä Eeva Posti Erkki Pekkinen Eero Rantala Kerttu Flink Maija-Leena Koivuaho
Salli Korhonen Alli Saiho Alba Jylhä
Ranuan Seutu
RANUAN SEUDUN ELÄKELÄISET ry Timo Manninen Raija Puurunen Ossi Kinnunen Anneli ja Rauno Illikainen Elsa ja Olavi Sarajärvi Eila Turpeinen Maila Nurmela
Pello
PELLON ELÄKELÄISET ry Kirsti ja Sirkka-Liisa Taina ja Osmo Juopperi Sointu Vanhatalo Bertta ja Esko Siiri Niva Maire Tirroniemi Raakel Lantto Eeva ja Kalle Piippola Pentti Mukka Akseli Niva Mauri Alatalo ja Maire Anja ja Juho Elvi Tapio Anja Harri Salli Leppäniemi Martta Saukkoriipi Leena ja Heino Matinlompolo
Vilho Lassila Veikko Koskinen Terttu Heino Lyyli Frantti Hilkka Kangas Impi Hiukka Airi MantovaaraPuolakka Kerttu Kulppi
K-MARKET PUOLUKKA SALLAN OSUUSPANKKI SALLAN KUVAAMO KY KONEVINKKI OY MATKISKIOSKI M. JÄRVELÄ LVI - SALLA OY Leena ja Matti Salmijärvi Elsa ja Hugo Jaakkonen Eila ja Martti Niskala Kaarlo Kotala Jouko Törmänen Impi ja Pekka Kultanen Maija-Liisa ja Antero Mustonen Aili ja Olli Alatalo
Rytikari
Liisa ja Olavi Aaltonen Heikki ja Toini Dianoff Aune ja Veikko Hautala Helge Hourula Toini ja Ahti Hiltunen Eeva ja Eero Jussila Ritva ja Arvo Kenttä Seija ja Erkki Kusmin Lasse Klasila Valma ja Teuvo Kaniin
Rovaniemi
NISU JA KAKKUPUOTI EILA KIVINIEMI JALKINEKORJAAMO KIVINIEMI ROVANIEMEN ELÄKELÄISET ry KOMELJANTTARIT ROVANIEMEN ELÄKELÄSIET ry
Kittilä
KITTILÄN ELÄKELÄISET ry Rauni Räsänen Uljas Välimaa Aatu Säärelä ja
Jokaisella on oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen!
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2011 - 33
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Eila ja Yrjö Myllykangas Kirsti ja Simo Tallqvist Impi ja Eevi Ellen Rintala Kerttu Kotala Laila Ylitalo Irja ja Unto Kalliaisenaho Hilkka ja Kauko Heikkinen Alli Anttila Eira ja Pentti Seppänen Ossi Kantola Elma Väisänen Marjatta ja Asko Tiikkaja Riina ja Arttu Leskinen Sirkka Iivari Aulikki Majava Liisa Tapio Maija ja Veijo Imponen Martti Jokela Matti Leinonen Lenna Tennilä Sauli Suvistola Aune Kääntä Annikki ja Viljo Eskelinen Eila ja Unto Schroderus Paavo Luukkonen Pekka ja Leila Kellokumpu Enni ja Ilmari Auer Eeva Mällinen Urho Jokela Maire Jaakkola Elsa ja Antero Schroderus Valtteri ja Anja Ritva ja Pentti Vesterinen Kerttu Kotala Jouko Törmänen Veikko Väinölä
Vappu Simula Aino ja Mauno Uimaniemi Ossi Riipi Sirkka-Liisa ja Valto Maunula Elvi Romppainen Mirja Vaara Alli Riipi Tauno Salmela Kerttu Sääskilahti Viljo Heinikoski Ahti Virtanen Martti Kaakkurivaara Salli Naalisvaara Alli Leinonen Aarne Mäntylä Edvin Leppäjärvi Auno Ollila Heikki Myllymäki Hilkka ja Asko Apukka Onerva Kauppi Eeva ja Vilho Siirtola Elsa Uusitalo Aila Moilanen Alli ja Teuvo Alamaunu Ilmi Välitalo Sirkka ja Tarmo Hirvonen Marja Toivola Vilma Strand
Veikko Mäkelä Taimi Aho Matti Sillanpää Aimo Jokinen perh. Mikael Lehtonen Margit Lehtonen
Pirkanmaa
Pirkkala
Helena Väyrynen Laimi Pajunen Sylvi Toiva Aino Kuoppa Pentti Aittokallio Anneli Aittokallio Aune Viitanen Eila Vuorenmaa Heikki Ahlstedt
ELÄKELÄISET ry:n PIRKANMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry
HämeenkyröViljakkala
HÄMEENKYRÖNVILJAKKALAN ELÄKELÄISET ry
Kangasala
KANGASALAN ELÄKELÄISET ry Yrjö Hakomäki Irma Hakomäki Sanni ja Immo Järvinen Sulo Rantanen Vappu Rantanen
Aarne Helander Maija-Liisa Rimmi Inkeri Ylinen Aune Saarinen Esa Aittonen Anja Ylä-Ajos Oili Järvinen Ada Juvonen Iris Kantola Toivo Aamuranta Mauri Pohjalainen Elsa Rapatti Helmi Aronen Leena Mäkinen Anja Sorvoja
Ruovesi
Ritva Viitanen Lasse Viitanen Aune Tolppanen Matti Tolppanen Rauha Nieminen Ritva T. Majala Helmi Moisio Ritva M. Majala Mirjam ja Eino Ruokkeinen Matti ja Maija Hartman Sirkka ja Aarne Jalonen Elli ja Keijo Maire ja Matti Lukula Aili ja Pauli Mäkinen Sirkka Rauhasalo Maria ja Eino Lahtinen Irma Rantanen Anja Ahonen Hannu Viitanen Riikka ja Mauno Jussila Anna-Liisa Luomaharju Mary Tuominen Pentti Tuominen Tatjaana Huhtala Simo Viitanen Liisa ja Allan Niskonen
Nokia
Pirjo-Riitta Pajusalo Aila Pekkola Olavi Nurminen Seija Nurminen Eila Martikainen Toivo Leppämäki Hilja Leppämäki Reima Hietikko Martti Karvinen Anja Karvinen Seija Sorsa Raimo Sorsa Terttu Mustikkamaa Antti Vainikainen Riitta Korpela Pauli Haataja Anna Haataja Tapio Wigelius Sirkka Wigelius Eeva Vihanta Voitto Vihanta Helge Nurmi Ilkka Kotiranta Pirjo Kotiranta Raili Riekkola Pauli Riekkola Ritva Haapala Voitto Palin Airi Vaske Hannes Veijalainen Aila Tuominen Anneli Kangasniemi Helge Nurmi Inga Katajisto Eeva Ronkainen Asko Kainus Eeva Kainus Kaarina Korniloff Seppo Sunila Aune Myllymaa Toivo Keränen Marja Keränen Leena Jaskari Matti Jaskari Martti Koivula Aila Laine Ester Kauppila Hilkka Salonen Tauno Rajasilta
Eine Grönfors Marita Kiuru Pirkko Lindholm Marja-Leena Järvelä Orvokki Tuurala Irja Luhtanen Pirpana Aira Paavola Väinö Leivo Lauri Lautamäki Raimo Parviainen Terhikki Parviainen Tauno Järvelä Pekka Luodes Urpo Tirkkonen Heikki Saarinen Kari Leppänen Pekka Mäkinen Niilo Vuori Pekka Ruohonen Tuulikki Lindèn Vieno Ruohonen Pentti Ajoksenmäki Aira Majaniemi Eila Mathlin Reijo Siimes Tuula Siimes Auli Neejärvi Sinikka Korventausta Airi Grönroos Vuokko Mikkola Pirkko Rastas Markku Lahtinen
Tervola
Eine Lintula Hilja Hautamäki Eeva Alaraatikka Taisto ja Anja Huhtaniska Liisa Vaara Maija Ekorre Eila ja Heimo Hast Laila Tapio Leena Ranta Eira Ylimikkotervo Hilkka ja Heimo Kähkönen Maija-Liisa Anttonen ja Kauko Tauriainen Vieno ja Eino Tauriainen Aune ja Jorma Kolmonen Sirkka ja Osmo Pulkkinen Pertti ja Salme Keränen Ella ja Eino Hiukka Aino Kyngäs Aino Hurtig Erkki Kiimalainen
Viiala
VIIALAN ELÄKELÄISET ry Oili Väljä Paula Toivola Terttu Laaksonen Taina Hell Matti Hell Rauha Tanskanen Raili Huhtala Tuomo Huhtala Toini Haapalehto Eila Kuusinen Kaarina Heino Timo Heino Liisa Haapalehto Anja Mäkelä Pentti Mäkelä Heikki Mikkonen Jarmo Mäkinen Helvi Helin Tuula Heino Allan Heino Vento Töppärä Aira Töppärä Pirkko Sulander Toivo Savikko Terttu Hagel Anja Vatka Maria Luttinen Pirkko Halonen
Kuru
KURUN ELÄKELÄISET ry Sisko Metso Soini Metso Eila Ruusunen
Simo
Raimo Kemppainen Aila Kemppainen Erkki Parpala Maija Parpala Lauri Mikkola Mauno Soini Anneli Soini Marjatta Hakala Maila Kemppainen Taneli Kemppainen Pertti Mäcklin Liisa Kaivosoja Erkki Åman Reijo Ylikärppä Ritva Ahola Rauni Kiiskinen Paavo Kiiskinen Edna Hiltula Esko Hiltula Olavi Hamari Lauri Väätäjä Eero Tikkanen Ritva Koskela Hilkka Niskala Tauno Anttila
Tampere
TAMPEREEN ELÄKELÄISET ry Hilkka Hakamaa Timo Mustonen Margit Mustonen Anja Kuuskoski Toivo Virtanen Ilkka Järvelä Kyllikki Komulainen Maire Kauhanen Elisa Nordberg Pirjo Salmivuori Markku Salmivuori Leo Leppänen Eeva Lindqvist Aune Miettinen Risto Björksten Aino Björksten Seija Kettunen Seija Leivo Soile Karvinen Eeva Pynnönen Eila Nieminen Väinö Nieminen
Tornio
TORNIONSEUDUN ELÄKELÄISET ry
Paavo Ruusunen Martti Lettoniemi Toini Murtola Anni Tienari Anja Ilves Valentiina Ontto Aino Nummi Matti Keinonen Pekka Ahlroth Lyyli Lukula Alli Kuusisto
Ylöjärvi
YLÖJÄRVEN ELÄKELÄISET ry
Lempäälä
LEMPÄÄLÄN ELÄKELÄISET ry
Sodankylä
SODANKYLÄN ELÄKELÄISET ry
Mänttä-Vilppula
Pirkko Helander
Jokaisella on oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen!
34 - Nro 8 joulukuu 2011
ELÄKELÄINEN
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Pohjanmaa
ELÄKELÄISET ry:n POHJANMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry Marketta Semi Tyyne Ahonen Aino Valkonen Olavi Metsäranta Mauno Kauranen Heikki Lilja Alli Bro Pirkko Kultalahti Jörgen Forsström Heikki Anttiroiko Edvard Saalop Irmeli Mandell Senja Honkonen Ulla-Maija Lehtokumpu Iiska ja Kaarina Rahkola Taisto Haapaniemi Eila Juvonen Anna Ketonen Antti Laine Raimo Lyyluoma Tauno Lehtinen
K-MARKET HIMANKA KENSAPUU OY MT-PEITE OY HIMANGAN KULJETUS OY KOKKOLAN ILMASTOINTI OY HIMANGAN ELÄKELÄISET ry Aira Herrala Sinikka Koivula ja Jaakko Jokela Juhani Potinoja Aino ja Eino Mattila M ja J Mattila Hilkka Partanen Niilo Partanen Raili ja Väinö Potinoja Kaarina ja Martti Mattila Elsa ja Eero Tuorila Maire ja Kauko Harmaala Anna-Liisa ja Simo Borèn Taimi ja Mauno Kangas Aira Rauhala Eeva ja Torsten Tuliniemi Simo Lehtimäki ja Tuulevi Borèn Tuulikki ja Mauri Spak Arja Nurro ja Mauri Tuomarmäki Briitta ja Aimo Tuorila Anja ja Veikko Lindberg Kaino ja Pauli Rönnqvist Eeva ja Antti Lauri Maija ja Urho Hilli Raili Kinare Viljo Ågren Anja Korpi Hilkka ja Pentti Lehtinen Armi ja Tenho Tuominen Vesa Veijalainen Raili ja Erkki Kuusisto Anja Paananen Maire Yli-Parkas ja Matti Särkilä Ahti Spak
Eila ja Eero Rahkonen Sirkka Kordèlin Ellen Akolahti Kerttu Koivunen Aune ja Simo Jokela Inkeri ja Yrjö Uunila Martta Uusitalo Kaija Kästämä Maija ja Jukka Kääntä Pirkko ja Esko Kaikkonen Liisa Tilus Rauha ja Raimo Ainali Inkeri ja Heikki Spak Rauni ja Heikki Ontronen Pirkko ja Veikko Yli-Parkas Arja ja Osmo Paananen Elvi Koski
Kirsti ja Aarno Tuorila Katja ja Juha Tuliniemi Eeva Kaattari Pirkko ja Erkki Vähärautio Tuula Kupila Mikko Kivelä Lea ja Jukka Puutio Tuulikki ja Tapani Mattila Liisa ja Olli Simonen Tarja ja Arvo Keiski Irma Vähäoja Alli ja Heikki Lyly
LEPPINIEMI KY JURVAN HALPPIS JURVAN HAUTAUSJA KUKKAPALVELU KAHL OY JURVAN ELÄKELÄISET ry Sylvi Blomsten Eila Vierikko Kerttu Pihlajamäki Leena Elomaa Marja-Liisa ja Arvo Elomaa Sylvia ja Torsti Terttu ja Matti K Terttu ja Matti J Helena ja Pauli Elomaa Carina Heinioja Markku Hautala Helvi ja John Lönnqvist Anna Ketonen Tyyne ja Heikki Parviainen Ritva ja Pentti Purtola Ritva ja Heino Mukari Liisa ja Juhani Hautala Anneli ja Aatto Hannula Esko Hakala Raili ja Erkki Seppälä Anneli Haapaluoma Keijo Terho Ilmari Haapaluoma Pentti ja Kaija Salme ja Voitto Välimaa Katri Närvä Reijo Ruutiainen Raimo ja Sirkka Ruutiainen Helvi ja Reijo Jokela Jaakko ja Sari Ketonen Markku Rantamäki Ulla Ketonen Anna Liisa Jyrä Inkeri Seppänen Eevi Wiik Eeva Seppälä Erkki ja Anneli Katajamäki Manne ja Taimi Koski Antti Lyyluoma Eero Palomäki Pertti ja Elmi Katajamäki Osmo ja Marjatta Peltola Simo ja Anita Peltola Kari ja Hilkka Pukkila Aini Marttila Aili Jäntti Henne ja Paavo Kerttu Santikko Kerttu ja Raimo Lyyluoma Annikki ja Kari Majasaari Pentti Lintula Helvi Neuvonen
Jurva
PENTTILÄN PUUTYÖT LIIKENNE P. KOIVISTO
Seija ja Unto Lintula Emmi ja Erkki Lintula Hilkka ja Lasse Peltola Anna Liisa ja Jarmo Koski Arja ja Sakari Kentta Kaarina Mäenpää Meeri ja Jarmo Kalliomäki Tellervo Peltola Taisto Kahl Raili Hautamäki Raili ja Mauri Hietanen Antero Peltola Toivo Hällström Kalevi Hällström Erkki Lahola Aale Vierikko Anni Peltoniemi ja Kalevi Airi ja Reima Lyyluoma
Kauhava
Pirkko Hauta Sylvi Hauta Eira ja Esko Rintanen Elma Vuorenmaa Elli Piri Sinikka Hauta Aino Korpimäki Ritva Antila Kirsti ja Esko Finni Pentti Jokela Aila Hauta Anna Kivinen Salli ja Lasse Nikula Kaino ja Altti Kankaanpää Vieno Rajamäki Eila Kankaanpää Jouko Kuikka
Himanka
HIMANGAN TEBOIL HIMANGAN APTEEKKI TILITOIMISTO TILIKATTI KAUNEUSHOITOLA FACE & YOU HIMANGAN OSUUSPANKKI KAUNEUSKOSMETIIKKA SEIJA LVI - KIVELÄ OY PIRKON KOTILEIPOMO POHJANMAAN POISTOPISTE RAVINTOLA KOSKI - HOVI PSTK ry
Kokkola
KOKKOLAN ELÄKELÄISET ry Tanja Sillanpää Tuula ja Tenho Syrjälä Helena Anttila Jörgen Forsström Aira ja Paavo Vuorinen Kaarina ja Veikko Tikkakoski Irja Heikkinen Leo ja Margit Saario Elvi Tofferi Tuula ja Matti Myllymäki Marja-Leena ja Pertti Nurmi Aino Toivonen Lilli ja Olavi Luomala Dagny Leinonen Annikki ja Paavo Kujanen Pirkko Kultalahti Liisa ja Jussi Jäntti Erkki Kankaanpää
Elma Tuikka Aino ja Aapo Kallio Esko Autio Selma Tanska Kaarina Lauri Pirkko ja Reijo Mäkelä Terttu ja Paavo Ala-Tainio Enni Ainali Sanni Saastamoinen Helvi Sipi Kaisa ja Mikko Kääntä Ulla ja Veikko Vähärautio Sirkka ja Eero Mattila Iiris ja Esa Hakkarainen
PUUSEPÄNLIIKE YRJÖ LINTULA HIEROJA MIKKO HAUTALA PELTOLA OY JURVAN HARRASTAJANÄYTTELIJÄT ry KRK OY KURIKAN RAKENNUSKORJAUS LISAN MOPPI TARINA RAVINTOLA
Jokaisella on oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen!
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2011 - 35
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Erkki ja Terttu Alpo ja Ulla Nordlund Ulla ja Lauri Runnakko Elvi ja Reino Hakola Pekka ja Raija Mäki Ritva Luosa Martti ja Eivor Koivisto Fanny Kniivilä Irja Sivonen Markus Dhal Marja Liisa Prittinen Unto Aho
Kurikka
KURIKAN VISA KURIKAN ELÄKELÄISET ry Asta Hautaluoma Erkki Hautaluoma Aila Laine Antti Laine Kaarina Korkiamäki Ilmari Korkiamäki Maija Lammi Saara Pihlaja Sirkka Liikala Eero Liikala Kyllikki Latvala Pentti Latvala Eila Juvonen Alpo Juvonen Saini Mäkelä Veikko Mäkelä Sanna-Maija Tuomisto Svante Tuomisto Eeva Ranta Sisko Luomala
Martti Mäntynen Eeva-Liisa Paavola Jussi Paavola Annikki Kangasluoma Tapani Saarimäki Kyllikki Koski Voitto Koski Rauha Koivula Kerttu Saarela Osmo Saarela Meeri Kangasluoma Kerttu Koivuluoma Maija Holma Kerttu Berg Maija Luomala Aarne Luomala Maija Suokko Pentti Suokko Laura Arola Raili Hietala Irma Huhtamäki Elma Mikkilä
Pietarsaari
PIETARSAAREN ELÄKELÄISET ry Ria ja Hannu Salomäki Tyyne Ahonen Aino Valkonen Kerttu ja Tauno Lappi Kaisu Leppänen Gunnel ja Seppo Pietilä Reijo ja Aino Hakola Kaarina Hyyppä Reino Tuikkanen Terttu Backlund Ritva Iso-Kungas Mirjam Koskinen Maija Autio Wivi Strömsholm Alli Bro Henny Lintunen Heikki Paananen ja Anna-Liisa Anna-Liisa Hyyppä Liisa ja Hannu Kauppala Mauri Korkeamäki Jukka ja Annukka Oja
Laihia
LAIHIAN YLIPÄÄN JÄRJESTÖYHDISTYS KIVIPIRTTI LAIHIAN ELÄKELÄISET ry Eino Peltoharju Jorma ja Hellevi Niemistö Auli ja Aaro Kallio Matti Keto Leila Peltokoski Reijo Viljanmaa Pirkko Niemistö Hilma Lehto Eila Puikkonen Aila Saksa Lauri Korpela Aatto Lehtimäki Rauha ja Eino Santtila Raimo O Kinnari Kaarina Iipponen
Sulo Ruohoniemi Tarja-Maija ja Mikko Sparf Seija Ossi Viljo Alanen O.K. Ahtola Mariitta Järvinen Seija ja Reijo Jouppi Heikki Peltola Kirsti Mäkinen Anni ja Niilo Kaatikko Eeva Kangas Jorma Toija Ritva Mustonen Marja ja Juhani Österberg Ritva ja Veikko Rintamäki Rauha Risfors Senja Honkonen Salme ja Heikki Eini ja Väinö Lajunen Leena ja Juhani Mäenpää Lilja Saarinen Pirkko Vallivuori Sinikka Skog Antero ja Tuula Ainasoja Anna-Maija ja Jaakko Mäki Eino Kaatikko Paula ja Reino Korpela Martti ja Kaarina Urpiola Jorma ja Helena Hankanen Veikko Keltaniemi Yrjö Honkonen Raija Kulmala Jorma Latva-Aijö Irmeli Mandell Anneli Hautaketo Eero Turpeinen Esteri Takala Tuula ja Helge Rimmi Eila Halmesmäki Terttu Katajamäki
Malla Kellokoski Irma Jokiniemi Eino ja Veera Päivärinta Ensio ja Anja Hietikko Aino Sundbäck
Antti Tornikoski Impi Salmela Maija Jokela Olavi ja Eeva Hautala Aura Vallin Pauli Björkbacka
Niilo ja Mirja Puoliväli Alli Haaponiemi Ritva Haapasaari Kirsti Stranius
Pohjois-Karjala
Joensuu
JOENSUUN ELÄKELÄISET ry Aili ja Ossi Haatainen Onni Kiiskinen Kerttu Mustonen Pauli Eronen Anna-Liisa Pekkala Liisa ja Pentti Kinnunen Matti Murtonen Meeri ja Veijo Sotikov Anna-Liisa Kontkanen Urho Kolehmainen Anja ja Aimo Vihavainen
Seija ja Timo Hiltunen Aari Leppänen
Lieksan Seutu
LIEKSAN SEUDUN ELÄKELÄISET ry Ismo Hallapuro Eila Honkanen Kalevi Tahvanainen Lempi Mattila Sulo Rieppo Oiva Partanen Kalevi Honkanen Matti Ruotsalainen Irja Puumalainen Marjatta Saarelainen Raimo Timonen
Hilkka Heikkinen Eila Kuivalainen Ari Kuivalainen Heikki Ahola Toivo Hämäläinen Liisa Myller Jouko Turpeinen Veikko Lavikainen Ilma ja Matti Nieminen Irja Huovinen Maija Sorjonen Aarre Virolainen Irene Ristimäki Keijo Riissanen Aimo ja Lilja Ryhänen Pirkko Romppanen Aino Mielonen Helvi Laatikainen Vappu ja Kalevi
Ykspihlaja
Terttu Laitala Aili Tuominen Eila Hietala Esko Tuliniemi Anna-Liisa Fagernäs Aura Rokala Ludmila Staudinger Eino ja Agnette Hietikko Liisa Niemi Martta Olkkola Pentti ja Pirkko Hirvikoski Eira Ahola Irja Pohjola Mauri Pohjola Toini Vehniäinen Mikko Vehniäinen Irmeli Anttiroiko Heikki Anttiroiko Edvard Saalop Eila Saalop Anneli Koponen Lauri Koponen Toini Tuominen Liisa Hassinen Elvi Torppa
Teuva
TEUVAN ELÄKELÄISET ry
Vaasa
VAASAN ELÄKELÄISET ry Pirkko ja Kauko Peltonen Ritva ja Markku Hankosaari Saima Kulju Rakel ja Erkki Ketelinmäki Mailis ja Roni Uppgård
Lapua
LAPUAN ELÄKELÄISET ry Kaisa Holstikko Laura Prinkkilä Anja Pouttu Pirkko Mäntynen
Hilkka ja Vilho Korhonen Sirkka-Liisa Saukkonen Kirsti Kinnunen Kerttu ja Martti Aspelund Juhani Alastalo Kerttu Soininen Sinikka Simonen Eeva ja Reino Surakka Raili ja Teuvo Oinonen Aino Lankinen Raili ja Väinö Saukkonen Aune Marjomaa Ester Kinanen
Vilho ja Veera Hynynen Toini Laitala Salli Turpeinen Tyyne Räisänen Martti Vallius Vesa Puoskari Terttu Kohtavaara Bertta Eskelinen Tauno Nevalainen
Viljanen Leena ja Veijo Soikkeli Taina Ikonen Vieno Muranen Erkki Fordelius
Uimaharju
UIMAHARJUN ELÄKELÄISET ry Esko Turunen Maija Saharinen Veli Saharinen
Jokaisella on oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen!
36 - Nro 8 joulukuu 2011
ELÄKELÄINEN
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Satakunta
Eila Rintala Annikki Vähämaa Matti Lehtonen Jukka Kivimäki Harri Syrjälä Keijo Järvenpää Toini Kaunismaa Leena Kaunismaa Aili ja Antti Vienonen Hilkka ja Heikki Ketonen
Kankaanpää Eura-SäkyläKöyliö
K-SUPER MARKET EURA CARA FASHION/ VAATE VINHO EURAN PUTKI JA LVI-PALVELU EERO JOKELA OY KENKÄ EXPERTTI/ JR-KENKÄ VINHO EURAN OSUUSPANKKI LÄNNEN LÄHIVAKUUTUS VEIKO VÄRI OY KUNTOPISTE KARI VALTONEN M. ÄÄRILÄ OY EURAN KONEPISTE OY NORDEA PANKKI SUOMI OYJ EURAN SÄHKÖPALVELU OY EURAN LASI EURAN SEMENTTIVALIMO EURAPE OY SÄHKÖ PUISTO KAUTTUAN KIPSA KY GALLERIA RAILIN TAULUT EURA-SÄKYLÄKÖYLIÖN ELÄKELÄISET ry Pekka Leino Simo Leino Eila Poutanen Raili Anttonen Martti Anttonen Lahja ja Antti Eila ja Pekka Luusalo Seija ja Martti Torkkeli Maire Tanninen Asta Mikola Juhani Kouttinen Heimo Juhola Eeva Männistö Esko Härkälä Terttu Lepistö Helvi Syvärinen Pirjo Itkonen Jouko Jakonen Aino Nurminen Tuomo Viitahalme Anja Viitahalme Ari Puisto Tellervo Peltola Matti Sedig Esa ja Riitta Taisto Eklund Joop Wassanaar Esko Korhonen Petri Salminen Simo Lähteenmäki KANKAANPÄÄN ELÄKELÄISET ry Mauno Halmela Vappu Kangas Onerva Jokela Anja Lalli Mailis Koivisto Anna-Liisa Kangas Toivo V. Kangas Eila Raukola Pauli Viitala Pirkko Hakala Helmi Kulmala Maila Saarijoki Terttu Kaukola Ritva Mesiniemi Matti Mesiniemi A ja P Kierikka Irja Heiniluoma Eino Heiniluoma Antti Piittala Kirsti Vienola Veijo Vienola Annikki Jussila Kauko Jussila
Heljä Heino Arto Prehti Sirkka Kangas Ulla Korhonen Osmo Korhonen Matti Nissi Tapani Rönnqvist Lahja Rautiainen Antti Kulmala Asukastuvan tontut Kauko Salokangas Jarmo Koski Terttu Koski Timo Äimälä Raimo Pajunen
Reino Salo
Pomarkku
Aimo Aaltonen Taimi Heino Irja Hellin Tauno Kovanen Maija Kuusisto Hely ja Olavi Lepistö Hilkka Rauäng Eila Viljanen
Pori
Helena Lehtiranta Raili Mansikka-aho
Rauma
LIIKENNE PIHLAVAMÄKI RAUMAN ELÄKELÄISET ry Marja-Liisa Laine Kyllikki Malmberg Esko Leino Jorma Uusitalo Olavi Katajisto Heljä Jalonen Kirsti Hannukainen Kaarina Häsänen Annikki Malinen Anna-Liisa Lindfors Heikki Kaukkila Hellevi Nurminen Aira Selin Matti Selin Kaija ja Ossi Kylänpää Helka Setälä Henry Virtanen Veikko Aho Olavi Pylkkönen Liisa ja Seikko Pajunen Raimo Palonen Anna-Liisa Kekäläinen Irja ja Teuvo Johansson Erkki Roininen Helena Lammela Marja-Leena Vuori Mikko Frang Terttu Julku Raimo ja Liisa Järvi Elisa Merenkivi Auli Leppänen Hannu Leppänen Ritva Merenkivi Pirkko Nieminen Tapio Nieminen Anneli Liekari Pauli Liekari Alpo Sundvall perh. Sirkka-Liisa Aaltonen Helena Lahtinen Anna-Liisa Virtanen Seppo Virtanen Timo Elonen Terttu Lamminen Taisto Lamminen Eila Leino Reino Leino Ulvila VASEMMISTOLIITON ULVILAN YHDISTYS ry
Kauko Pihlajamäki Tuulikki Pihlajamäki Tuovi ja Alpo Myllymäki Seppo Järvenpää Saima Järvenpää Margit Suominen Margit Raitaniemi Rainer Raitaniemi Pertti Multisilta Raili ja Rauli Suominen Eira ja Jukka Salonen Eila Takala Sinikka Fallström Kirsti ja Tauno Lehtonen Jouko ja Irmeli Vuohiniemi Toini Raune Seija ja Pekka Vidlund
Vammala
VAMMALAN ELÄKELÄISET ry Pirkko Säiniö Marita Pohja-Sato Salme Pihlava Reijo Pihlava Aila Lilja Esko Lilja Raija Mäkitalo Marja Nieminen Anja Säiniö Aune Hannula Jouni Alanen Tuula Hakanen
Vampula
VAMPULAN OSUUSPANKKI VAMPULAN KAUPPAKESKUS Tuovi Siili Eeva Lundèn Matti Lundèn Anne Henttonen Olavi Ojaniitty Kerttu Ojaniitty Aune Helminen Anja Karsikas Kauko Kärkäs Kaino Hakala Mirja Hakala Uuno Huhta Pekka Lehto Mirja Varis Helvi Jalonen Helena Salola Liisa Hettula Hilja Mäkinen Sirkka Taipale Sylvi Eloranta Anna-Liisa Vainio Sylvi Kiviranta Hilkka Kultavirta Reino Kultavirta Aimo Polo Raija Korpela Margareetta Virtanen Seppo Virtanen Anja Kajakivi Veikko Salola Seija Arminen Raimo Kuusisto Arvo Ristolainen Anna-Liisa Niinikorpi
Harjavalta
HARJAVALLAN ELÄKELÄISET ry Simo Keinonen Anna-Liisa Keinonen Helvi Heikkonen Pentti Mäkelä Lahja Kinnunen Olavi Nurminen Anja ja Kari Lavonen Pirkko Vertanen Kalevi Ranta Esa Joutsenlahti Ritva Kuusisto Aino Savinen Kaija ja Tahvo Rännäli Aino ja Urpo Koponen Teuvo Nupponen Heikki Sulin Raili Järvinen Kustaa ja Anita Keinonen Leena ja Simo Vahala
Nakkila
NAKKILAN ELÄKELÄISET ry Terttu ja Reijo Viinamäki Reetta ja Antti Alisaari Helvi Saarni Pirkko ja Keijo Murro Sirkka ja Pentti Tähti Marja-Leena ja Mikko Lind Heimo Timonen ja Elina Maire Virtanen Pirjo Westergård Irmeli Lindqvist Liisa Alisaari Anja Jokisuo Pentti Reunanen Veikko Lehtonen Anja ja Kalevi Turunen Maija Mirtola Kaisa Pulliainen Helena Laakso Pirkko Rissanen Esko Elonen Liisa Heini Seija Stark Voitto Santala Irma Halonen Sirkka Kuparinen Irja Paulakangas Kaarina ja Niilo Kuparinen Eino Jalonen Pirkko Rissanen Aarne Johansson Hannes Saarela Seija Pajunen Irja Järvinen Sirkka Joensuu Hilkka Kulmala Ritva Karinen Greeta Valtala Alpo Valtala Raila Aho Risto Jokisuo Ilse Rosnell Reino Kuusiluoto Maija Kuusiluoto Irma ja Lauri Lamminen Irja Häyrynen Matti Kalliomäki Aili ja Antero Koskinen
Pihlava
RAKENNUSTYÖ OLLI MÄKELÄ Antero ja Seija Mäkelä Ilmo Pudas Matti Rinne Vuokko Rinne Liisa ja Jorma Pietilä + Eetu Tuula ja Pentti Sjöblom Maija ja Pentti Taronoja Antti Aalto ja Lahja Mäkelä Veikko Valtala Kauko Keipilä Taisto Keipilä
Huittisten Seutu
Eine Raikunen Eila Salminen Tuulikki Ketola Hannu Saarinen Marja Raikunen Marjatta Stolt Eero Vigren Olavi Tahvanainen Toivo Suominen Asteri Aihonen
Jokaisella on oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen!
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2011 - 37
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Raisa Hiltunen Kalle Ryhänen Rauha Ryhänen Maija Väisänen Liisa Rikkilä Elvi Heiskanen
Savo
Kallavesi
KALLAVEDEN ELÄKELÄISET ry Anja Hartikainen Kaija Korhonen Maria Räsänen Hilkka ja Pauli Iivarinen Taimi Tilles Eija Tuovinen Heikki Kasanen Viljo Miettinen Asta Kauppinen Alli Niiranen Anna Korhonen Jouko Hämäläinen Pentti ja Anja Kolari Maija Hartikainen Erkki Nissinen Kirsti Joki Olavi Joki Sirkka Jeulonen Sonja ja Aarne Holopainen Veera Savolainen Tekla Kotilainen Toivo Leskinen Aino Rokosa Seppo ja Tuula Räsänen
Kalevi Paulus Matti Ritvanen Timo Karhunen Sirkka Tuovinen Liisa Eronen Eila Forsberg Sisko ja Sulo Karttunen
Keitele
KEITELEEN ELÄKELÄISET ry
Tikkanen Elina ja Tauno Blomberg Eini Keränen Tyyne Ratinen Teuvo Ratinen Liisa ja Aaro Pietikäinen Reino Kärkkäinen
Lauluryhmä
Savonlinna
SAVONLINNAN ELÄKELÄISET ry Ahvo Korhonen Irja Korhonen Mervi Koskinen Kauno Villberg Irja Kaskinen Airi Kohonen Ensio Kohonen Eeva Karttunen Eino Laukkanen Helli Kosunen Sisko Karhu Iiris Pennanen Leo Ryhänen Lauri ja Vieno Luostarinen Eila Turunen Annikki Kosonen Arja Rask
Kuopio
Mervi Höylä Ritva ja Erkki Ikäheimonen Rauha Tuovinen Hilkka Isokallio Helmi ja Unto Räsänen Paavo Svenn Heimo Seppänen Leena Kannassalo Leena ja Paavo Niskanen Pirjo ja Paavo Korhonen Esko Heikkinen Toini M Miettinen Helvi Tiihonen Vieno ja Emil Poutiainen Kaino Kirjavainen
Heinävesi
Aimo Piironen Aila Kolari Seppo Pasanen Esko Jaakkila Liisa Lehvonen Hilkka Venäläinen Elna Luostarinen Toini Juutilainen Otto Heiskanen Aili Räsänen Aune Kankkunen
K-MARKET LIPPIS KUMIKIMMO K-RAUTAMASA IISALMEN KONEKYMPPI POHJOLAN MATKA IISALMEN KIRKKOPUISTON APTEEKKI IISALMEN I APTEEKKI Eini Partanen Leena Hiltunen Pekka Korhonen Ritva Korhonen Veikko Korhonen Anja Kattainen Väinö Kattainen Anja Väätäinen Toivo Väätäinen
Kiuruvesi
KUKKAKAUPPA JA HAUTAUSPALVELU LAULUMAA KIURUVEDEN APTEEKKI TAPIOLA RYHMÄ KIURUVESI SUOMEN LÄHIKAUPPA SIWA LÄHIVAKUUTUSYHDISTYS SAVONMAA Anneli Ohtonen Jussi Saastamoinen Kaisa Hyvönen Elsa Sivonen Seija Riepponen Tuula Kumpulainen Anja Mikkonen
Savonranta
Ida Pesonen Kauko Hyvönen Toimi Rinne Sirpa Rinne Tyyne Kastikainen Veikko Kastikainen Elvi Pärkinen Sampo Pesonen Katri Laamanen Martti Laamanen Marja-Liisa Männysalo Arto Laamanen Maire Reinikainen Jouki Laamanen Kaino Mohell Helmi Suhonen Elli Makkonen Tapio Pesonen Eila Soisalo Eero Soisalo Arvo Keronen Eeva Hyvärinen Johannes Aimasmäki Helmi Koistinen Maire Mutikainen Kari Pitkonen
Iisalmi
BETANIA - KOTI KY KORU AIKA T:MI MUOTITALO KIISKINEN JAANAN LAHJATUPA KAHVILA HEIKKINEN ASUKULMA KELLO & KULTA LYYTIKÄINEN KUKKASET PEHKONEN BOVELLAN KY WANHA KUKKAKAUPPA JA HAUTAUSTOIMISTO SÄÄSTÖPANKKI OPTIA LÄNSIVUORI KUKKAKAUPPA JA HAUTAUSTOIMISTO JULKUNEN KELLO - KULTA OPTIIKKA PARTURI-KAMPAAMO ELISA SAVON LAATURAKENNUS OY AUTOKORJAAMO M. RYHÄNEN LAPINLAHTI AUTOTALO HARTIKAINEN K-CITYMARKET H & S PIIPPONEN OY
Lapinlahti
LAPINLAHDEN ELÄKELÄISET ry Irma Hämäläinen Heikki Suhonen Anna-Liisa Juutistenaho Toini ja Kalevi Kainulainen Eeva Kananen Anna ja Teuvo Kokkarinen Pekka Korhonen Sohvi Kynäkoski Kaarina ja Kauko Kääriäinen Veikko Lämsä Onni Rastiola Seija Ruotsalainen Sirkka ja Leo Ruotsalainen Seija Räisänen Reino Vatanen Hilkka Sutinen Aili ja Tauno Toivanen Veikko Toivanen
Siilinjärvi
SIILINJÄRVEN ELÄKELÄISET ry
Sonkajärvi
Saara Ulmanen Erkki Partanen Veikko Heikkinen Tapio Hälinen Seija Nuutinen Martti ja Anja Heikkinen P. Saarelainen Kalevi Tuovinen Marja-Leena Tuovinen Eero Kärkkäinen Helli Martikainen
Leppävirta
LEPPÄVIRRAN ELÄKELÄISET ry Elma ja Heikki Räsänen Elsa ja Tapio Kröger Toini ja Oiva Sutinen Taisto Pursiainen Leena Rantonen Väinö Riikonen Tyyne Venäläinen Vieno ja Eino Blomberg Pentti Rajakangas Ritva ja Lauri Väisänen Irja ja Reino Tossavainen Pirjo ja Pekka Fält Maija Asikainen Vieno Rytkönen Esa Kärkkäinen Hanna ja Martti
Viljo Kauppinen Tuovi Ryhänen Eino Huttunen Aimo Mursu Maija Ruokangas Helga Väisänen Veikko Jyrkinen Vilho Kouvalainen Aimo Sairanen Maija-Liisa Junnilainen Maija Lappalainen Anja Mähönen Sanni Mursu Maija Kettunen Kaarina Korhonen
Pieksämäki
Unto ja Kerttu Äijö Ellen Eronen Sirkka ja Eino Tikkanen Aili Riipinen Marita ja Ossi Puranen Eila Nykänen Irja Taavitsainen Veikko Jehkinen Tyyne Koskelo Hilja Nuutinen
Karttula
KARTTULAN ELÄKELÄISET ry Aino ja Keijo Markkanen Aune Tuovinen Anneli Miettinen
Jokaisella on oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen!
38 - Nro 8 joulukuu 2011
ELÄKELÄINEN
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Heta Raatikainen Asko Julkunen Juha Rönkkö Lasse O Partanen Seija ja Teijo Lokka Yrjö Juntunen Sisko Iljin Kyllikki Rönkkö
Sorsakoski
SORSAKOSKEN ELÄKELÄISET ry
SuonenjokiIisvesi
SUONENJOKIIISVESI ELÄKELÄISET ry Väinö Heiskanen Seija ja Seppo Rissanen Aino Lindman Esko Lindman Kerttu ja Veikko Jäppinen Aino Suhonen Veli Vauhkonen Aino Jalkanen Helvi Kukkonen Sirkka Voutilainen Seppo Voutilainen Sakari Lappi Kaija Lappi Helvi ja Olavi Jauhiainen Anita ja Erkki Turunen Pirkko ja Raimo Pykäläinen Tuulikki ja Raimo Huuskonen
Mirja Tsupari Unto Myllynen Lea Itkonen Elli ja Pentti Manninen Pertti ja Anni Laakkonen Raija Puumalainen Riiakaisa ja pojat Veikko Sollo Marketta ja Paavo Palkeinen Seija Tiainen Elvi ja Reino Heikkinen Pena ja Elli Raimo ja Anja Teuvo ja Seija Makkonen Seija ja Arvo Tenhunen Anne ja Jari Kourunen Pentti Pöllänen Aili ja Erkki Niiranen Anna Liisa ja Terho Helena Korhonen
Uusimaa
ELÄKELÄISET ry:n UUDENMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry
Espoonlahden liikkuvat
Christer Hägg Ilse Jaatinen Jorma ja Anna-Liisa Leena Korhonen Marja Loukkola Pekka Manninen Sinikka Paavilainen Kalevi ja Maija-Liisa Pitkä Hannele ja Toca Pitkä-Liukkonen Tuula Rajala Airi Riikonen Hilkka Rinkinen Maija Salokoski Aarne Simonen Kati ja Roope Sironen Pirkko Turo Anneli ja Kari Wikström Kai Nilsson
Jenny Rajakangas Olavi Waltzer Tamara Waltzer Ros-Mari Suojoki Sulo Suojoki Tapio Rajala perh. Kerttu Korhonen Terttu Nissinen
Maija ja Veijo Oksala Sirkka Korhonen Annikki Sinkkonen Sonja Rönkkö Kirsti ja Väinö Pitkänen Aune ja Pentti Aino Harsunen Erkki ja Vuokko Jokela Kerttu ja Reino Viirtala Sinikka ja Pertti Pöllänen Helmi Tiilikainen
Rauha Jokela Aune Kaihevaara Pekka Kaihevaara Sanna-Liisa Korpela Kirsti Komu Toini Parkkonen Jouko Parkkonen Hilkka Rautio Seija Pulkkinen Eila Ervasti Kerttu Nauha
Järvenpää
JÄRVENPÄÄN ELÄKELÄISET ry Annikki ja Tauno Virtanen Pentti Storm Sylvia Vainionpää
Hyvinkää
Olavi Kanerva Sirpa Aalto Veikko Ceder
Etelä-Vantaa
ETELÄ-VANTAAN ELÄKELÄISET ry Elsa Pakarinen Anneli Dahl Ritva Ahrovaara Esko ja Julia Jokinen Mauri Kivijärvi Elvi Tylli Tuula Kivijärvi Raili ja Sauli Sarvi Raili Paavola Nadja Laine Jalmari Rokkonen Aune Taipale Orvokki Sormunen Pertti Vuorio Anja Kärkkäinen
Vehmersalmi
Salli Holopainen Hilma ja Lauri Huuskonen Eila Koponen Pertti Kumpulainen Veli-Matti ja Vuokko Kärkiö Elsa Lundström Pirkko Malmi Kauno ja Ritva Pietilä Kauko ja Leena Piiroinen Helena ja Kyösti Savolainen Martta ja ArviSavolainen Saara Savolainen Tuula ja Kalevi Soininen
Tuusniemi
Etelä-Espoo
ETELÄ-ESPOON ELÄKELÄISET ry Erkki Eriksson Aira Ahokas-Nieminen Irja Rönnberg Eeva Nieminen Terttu Viinanen Ismo Mikkonen Eila Mikkonen Antero Krekola Aimo Hirvonen Erkki Galkin Seppo Patrikainen Matti Rintala Tuomo Paasirova Unto Luukkanen Otto Soininen Timo Typpö Kiti Lehtonen Maiju Pynnä Sirkka Kukkonen Kristina Härkönen Sirkka Ahola Kristina Puukko Raili Eskolin Erkki Kokko Eila Repo Irma Hämäläinen Anneli Nöyränen Eila Esko Irkku Kilpinen Sirkka Rekanen Anna Piitulainen Birgitta Salo Tuula Kasari Matti Kasari
Hanko
Aira Montonen Anni Rantala Arvo Pitkänen Raija Laitinen Eva Manner Raili Peni Hilkka Lakkamies Marita Ahonen Pirkko Lindberg
TUUSNIEMEN KUNTA
Anja ja Lauri Tarasmaa Anja Voutilainen Aune Voutilainen Eino ja Leena Voutilainen
Espoonlahden Liikkuvat Eläkeläiset ELE ry järjesti joulumyyjäiset 1. adventtina. Ritva Mähönen Paavo Mähönen Terttu Muistola Lauri Muistola Helmi Halme Pauli Uitto Reino Heinonen Pirkko Keihäsjärvi Kaarina ja kumppanit orkesteri Kerttu Kallinen Aarne Lindgren Veikko Helminen Liisa Leminen Anneli Lindroos Helena Joutsalo-Kanerva Pirkko Allinen Yrjö Hujanen Matti Ojanen Heli Ojanen Urpo Karvonen Eero Niskanen Jaakko Saarteinen Marketta Rissanen Raimo Kantanen Keijo Jokela Siiri Salmi Lempi ja Reino Åman Kalle Kortetjärvi Veikko Laine Terttu ja Onni Vattukallio Eila ja Kauko Lehtinen-Eskola Anneli ja Aimo Sälpölä Ella ja Antero Nylund Viktor Boehme Aarno Tornberg Sirkka ja Kalervo Särkelä Reima Kervinen Aino Koponen Marjatta ja Einar Holmberg Anna-Liisa Sundvall Soini Sundvall Orvokki ja Taisto Putous Kaarina Lappalainen Ilmi Pynttäri Hilkka ja Reijo
TUUSNIEMEN ELÄKELÄISET ry
Havukoski
Varkaus
VASEMMISTOLIITON VARKAUDEN KUNNALLISJÄRJESTÖ ry VARKAUDEN ELÄKELÄISET ry Kerttu ja Raimo Voutilainen Väinö Antikainen Sirpa Rossi Raimo ja Helena Heikkinen
Vieremä
VIEREMÄN0 ELÄKELÄISET ry Lauri Turunen Marjatta Malinen Leila Partanen Olavi Partanen Pirkko Kettunen Irja Lappalainen Irene Rönkä Saimi Karppinen Anni Kouvalainen Keijo Virta Toini Virta Esko Martikainen Marjatta Martikainen Jouko Ryytty Anu Martikainen Pasi Kauppinen Paula Martikainen
HAVUKOSKEN ELÄKELÄISET ry
Hyrylä
HYRYLÄN ELÄKELÄISET ry Raili Kumpulainen Simo Hyökki Riitta ja Juha Saukkola Roosa Pirinen Olavi Pietikäinen
Jokaisella on oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen!
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2011 - 39
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Salomaa Airi ja Leo Hramoff
Karjaa-Pohja
KARJAAN-POHJAN ELÄKELÄISET ry
Karkkila
Ulla ja Pentti Ahjoniemi Ritva ja Veikko Alho Sinikka ja Arvi Backman Eini ja Pekka Frosterus Mirja Gröndahl Heino Gröndahl Anne Järvistö Martti Kenttälä Terttu ja Tauno Koivunen Aino Kokkonen Sirpa ja Mauri Laakso Vienoja Eino Laine Kauko Laine Aino Landen Lauha Meri Ritva ja Ismo Nikander Seija ja Eino Paakkunainen Erkki Puisto Tuovi Ranne Veikko Raunio Anneli ja Keijo Saikanmäki Aune Shemeikka Liisa Suomi Maija ja Otto Turunen Tellervo ja Esa Vepsäläinen Reijo Vesander Elina ja Erkki Vikström
Maila Hölttä Inkeri Savolainen Juhani Saastamoinen Mailis Boman Kaisu Mäkinen Ritva ja Arvo Raija ja Reino Kerttu ja Jukka Aulis Kuismin Anja Raninen Kirsti Karhu Osmo ja Tellervo Tilma Liukkonen Ritva Pennanen Erkki Pennanen Eino Pylkkänen Heikki Rissanen Mervi Rissanen Kalevi Heiskanen Vuokko Korpi Pekka Paappanen Raimo Väänänen Heidi Väänänen Ritva Tiittanen Kaarina ja Uolevi Savolainen Jaakko Leppä Pirkko Laaksonen Sinikka Peltonen Aino Lång
KirkkonummiSiuntio
Helli Jolkkonen Eva Böckerman Arvi Salo Irja Puhakka Vieno Kärkkäinen Lauri Kärkkäinen Eila Huittinen Anja Helskä Eini Kokki-Sevon Pekka Määttä Jorma Junno Ritva Laiho Antti Laiho Tuula Loimijoki Aino Heiskanen Martti Sollo Alina Martiskainen Anja Ollikainen Raija Pernu Matti Ruotsala Lilja Hotti Raija Mäki Olli Mäki Irma Härkönen Armi Lehtonen Tero Lehtonen Erkki Rinne Maire Jauhiainen Ritva Leppimäki Ensio Itkonen
Pirkko Latva-Äijö Kullervo Latva-Äijö Keijo Lindholm Eila Lindholm Aira Lehtinen Erkki Lehtinen Maija Petrell Olavi Petrell Rauni Pelkonen Toivo Pelkonen Eeva Malassu Toivo Malassu Saara Toikkanen Arja Serenius Jorma Serenius Aili Salonen Maija Ekroos Vappu Ekholm Kaija Kataja Liisa Kulmala Eva West Anja Virtanen Sirkka Itäniemi Seppo Itäniemi Terttu Hyytiäinen Allan Hyytiäinen Verneri Nyman Birgitta Pirttimäki Iris Ilola Lauri Ilola Els-Maj Rosvall Irja Terho Kauko Koivisto Pertti Halonen Reino Suokas Sirkka Lehtonen Eila Lehtonen Pirjo Vuorenmaa Esko Vuorenmaa Terttu Pietilänaho Jorma Pietilänaho
Lohja
Simo Halmela Toivo Reijonen Aino Koski Keijo Kinnunen Taina Lahtinen Anja Antikainen
LOHJAN ELÄKELÄISET ry Toivottaa hyvää joulua ja onnellista vuotta 2012 eläkeläisystävilleen!
VaaralaHakunila
VAARALAHAKUNILAN ELÄKELÄISET ry
Vihti Lohjan Seutu Rauhallista ja hyvää joulua kaikille! TOIVOTTAA LOHJAN SEUDUN ELÄKELÄISET ry Malminiitty
MALMINIITYN ELÄKELÄISET ry Pertti Halèn Sisko Halèn Soili Suikkanen Raija Heinonen Pentti Heinonen Maija Salminen Matti Stenholm Seija Vilkman Anja Terä Arto Viherkanto Aira Luusua Ritva Koimäki Jorma Koimäki Antti Uusitalo Sirkka Raunio Martti Korhonen Raineri Tupala Sirkka Huhtinen Terttu Vikström Pentti Vikström Silja Ekström Martti Lindroos Eila Idman Maila Kettunen Helmi Mäkinen Eero Hiidenvesi Pentti Aittola Elna Karhunen Terttu Laakso
RajakyläLänsimäki
RAJAKYLÄNLÄNSIMÄEN ELÄKELÄISET ry Tuula Saastamoinen Tuomo Saastamoinen Olli Rissanen Sirkka Mäkinen Eero Mäkinen Martti Helenius Matti Lahtinen Sirkka-Liisa Lahtinen Veijo Sinisalo Sirkka Ahlstedt Kirsti Halenius
Porvoo
Tuula Kukkonen Kaino Kukkonen Martta Väisänen Kalevi Väisänen Reijo Huhta Irja Huhta Ilona Räsänen Olavi Frondelius Elvi Majander Toini Tolmunen Aino Ruotsalainen Pauli Leino Toini Huhta Allan Huhta Helena Mattila Eila Jussila Kalevi Peisala Irma Isoaho Eero Julkunen Eila Pirttimaa Eero Pirttimaa Seija Koponen Yrjö Toivola Raija Forsblom Ruth Junkkila Pirkko Friman Valma Kalliomäki Leena Nurmikumpu Pirkko Rissanen Seppo Alèn Anja Alèn Jussi Mård Lahja Aho Pentti K Koponen Lea Palomäki Anneli Kelometsä Ulla Lindroth Hilkka Montonen Maj-Britt Eriksson Saija Penttinen Riitta Hokkala Arja Nurmi Terttu Miettinen Pertti Maukonen
Korso
Sirkka-Liisa Kanerva Esko Kanerva Meeri Kiukas Toini Laine Sirkka Tervonen Olavi Tervonen Leila Saari Markus Saari Maire Maria Ronkainen Simo Ronkainen Eija Tarvainen Elma Kettunen Vesa Kettunen Erkki Latvasalo Olavi Lehtinen Hilkka Takala Mirja Ojanen Maj-Britt Gustafsson Bo Gustafsson Christine Apell Alpo Konttinen
ViherlaaksoKarakallio
VIHERLAAKSONKARAKALLION ELÄKELÄISET ry Tatjana Leppänen Aulis Leppänen Tuomo Juutinen Ritva Kieksi Ingegärd Kivi Irma Kemppainen Eine Kosonen Aino Salmivuori Pirkko Törmänen Anna-Liisa Kallio Alli Savinen Viktoria Hellsten Raija ja Reino Haapala Eeva ja Urpo Suoniemi Hilkka Klemola Aarne Sipilä Sylvi Jokinen Irja Koskela Esa Hänninen Kisu Lindgren Katri Savinen Karin Helo
Tikkurila
Lauri Kehlo Risto Pulkkinen Leila Pulkkinen Esko Kotilainen Aili Kotilainen Heimo Liimatainen Sirpa ja Matti Lehti K ja A Norring Ritva Rötkö Paavo Rötkö Anja Karlsson Ritva Väyrynen Heimo Liimatainen Majlis Saarelma Anja Lamberg Sirkka Kortelainen Ritva Nordlund Birgitta Peltonen Matti Peltonen Liisa ja Seppo Tossavainen Marjatta ja Esko Rönkkö Raili Saarto Veikko Saarto Irmeli Koponen Urho Kumpulainen Marja-Leena Nordlund Leila Mäkelä
Kerava
KERAVAN ELÄKELÄISET ry Marjatta Lille Kaarlo Lille Hannu Järvinen Anna-Liisa Pitkänen Teuvo Pitkänen Ritva Vallius Asser Peltonen Matti Savolainen Seppo Ronkonen Seppo ja Marja Kauhanen Aarno Mäkinen Unto Sorvisto Sinikka ja Martti Tolvanen Seija Johansson Ritva ja Erkki Masalin Kaija Sotikov Taimi Ollila Kari Kuulas Eila Tallus Anna Klemetti Ritva Leinonen Sirkka Telavuori Anna-Liisa Kalinen
Klaukkala
KLAUKKALAN ELÄKELÄISET ry Anja Mustonen Jaakko Mustonen Maila Huovari Airi Huovari Heikki Halonen Terho Hirviniemi Vilho Ollikainen Unto Luokkala Taisto Lahtinen Eva Lahtinen Kaarina Lönnqvist Matti Lyijynen
Tuomarila
TMI KINO TUOMARILA KINO KIRKKONUMMI
Jokaisella on oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen!
40 - Nro 8 joulukuu 2011
ELÄKELÄINEN
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Tuula Saari Raili Nieminen Ritva Vennonen Veikko Vennonen
Kaarina
Varsinais-Suomi
KAARINAN ELÄKELÄISET ry Leila Lahtinen Tuula Virtanen Tauno Virtanen Karin Järvenranta Taisto Järvenranta Matti Virtanen Eija Hassinen Hilkka Nätti Sakari Kallio Raimo Kallio Anneli Kallio Atte Aaltonen Marja-Leena Heiskanen Eila Keihäs Leena Laitinen Tuomo Laitinen Anna-Liisa Hettula Leena Karjalainen Veini Leppänen Tuula Leppänen
Dragsfjärd
DRAGSFJÄRDIN TYÖVÄEN ELÄKELÄISETDRAGSFJÄRDS ARBETARPENSIONÄRER ry Bengt Uggeldahl Bo Stèn Tarja Stèn Marianne Karlsson Ossi Söderström Sven-Olof Holmström Kitty Holmström Arne Nyman Olaug Nyman Leif-Gunnar Ahlqvist Kristina Ahlqvist Gou Gustafsson Anita Gustafsson Sven-Erik Hellström Benita Hellström Ove Hagelberg Nancy Hagelberg Börje Nyman Carita Nyman Helmer Andersson Anita Andersson Esko Välimaa Soile Välimaa Kurt Tuominen Solveig Tuominen Ines Johansson Maj-Britt Gustafsson Kurt Gustafsson Olof Österberg Ethel Österberg Rut Telenius Osve Karlsson Ilse Hellström Senja Dunder Paavo Hautapaakkanen Ritva Hautapaakkanen Lea Johansson Leo Pakarinen Raili Fagerlund Maila Fröberg Ritva Laitinen Love Lagerström Lisa Lagerström Railo Sahlgren Lidia Friskopf
Aili Aaltonen Tuovi Aaltonen Erkki Haavisto Hilkka Hakola Ritva Hellsten Sakari Hellsten Heikki Henriksson Elmi Huusela Ossi Huusela Simo Hyrsylä Ulla Hyrsylä Pertti Jaakkola Raili Jaakkola Yrjö Jansson Toini Järvinen Anja Koskenranta Vilho Koskenranta Markku Koski Martti Koski Eino Laakso Kalle Laine Aino Lehtomaa Väinö Lehtomaa Simo Leino Marjatta Lintula Taisto Lintula Unto Lundell Eeva Mattila Heimo Mattila Veikko Mäntylä Maija Nyman Toivo Nyman Seija Oras Reino Pajunen Terttu Pajunen Raili Palèn Marja-Liisa Paunila Sisko Poikkipuoli Anneli Pyykkö Seppo Raitanen Olavi Rassi Arvo Toivola Reetta Toivola Hilkka Toivonen Elvi Tuomola Viljo Tuomola Pirkko Vellamo
Helvi Laine Kerttu Lilja Kaapo Lilja Eino Mattila Anni Mattila Urho Syrjälä Raimo Kuusisto Tarja Piilinen Simo Kulmala Marja Salminen Hilkka Suominen Vappu Leppänen Pauli Heinonen Pentti Hakala Ulla-Maija Mäkinen Helena Nummela Lasse Lehtonen
Arja Lindberg Ahti Lindberg Marja Lindholm Marja-Liisa Lepistö Maj-Lis Leino Raija Männikkö Tuula Nyholm Sinikka Sausvaara Laina Suominen Hilkka Tuukkanen Ulla Valkeapää Leena Westerlund
Raision Seutu
Pentti Jokinen Kosti Mäntynen Raimo Helander Leena ja Martti Mäkinen Matti ja Sirpa Småträsk Paavo Penttinen Aarne Keipi Reijo Tuomi Pertti Helander Matti Merisaari ja Ritva Taisto Lehtimäki Kauko Nyrhinen Vilho Siikakoski Paavo Turpeinen Anja Kontio Pentti Levonen Jorma ja Anna-Liisa Koskela Anneli ja Väinö Mäkeläinen Laila Hämäläinen Savolainen Anja Teros Taimi Ruusumo Risto Mäkelä ja Terttu Toini ja Kalle Hakala Katri Lehtinen Viljo Häkkilä Elma Leppäniemi Lea Pietiläinen Terttu ja Kalevi Jalonen Lasse Minkkinen Kaarina ja Eino Koivikko Aarre Numminen Erkki I Suikki Rauni Mattila Anna Häkkinen Leila Kivilä Mauri ja Anita Salmela E ja A Kautiainen Urho Alho Esteri ja Erkki Järvi Irja ja Olavi Sjöblom
Piikkiö
Tuula Lehtilä Onni Lehtilä Aino Rinne Mirja Juntunen Sirkka Aho Hugo Aho Marjatta Kauppinen Pirkko Oksa Irene Seppä Matti Seppä Tyyne Gustafsson Terttu Lindfors Anja Leino Rauha Skyttä Seija Vahlroos
Mietoinen
Miira Salminen Asser Salonen Martta Salonen Sinikka Salminen Arto Salminen Terttu Ollikainen Helga Ahtiainen Maili Virtanen Maire Suominen
Salo
Ilmi Saapola Aila Koskinen Pasi Mäkelä Eila Mäkelä Simo Martin Kaija Martin Riitta Virtanen Oiva Lukkala Helmi Torikka Tuula Lehtiö Marjatta Kesäläinen Marjatta Rousku Keijo Laine Seija Anttila Matti Anttila Liisa Laine Antti Anttila Anneli Pilpola Toivo Heiskanen Aune Peltonen Sisko Kaskinen Kalevi Vahlroos Terttu Nieminen Oili Fält Marja-Liisa Teräväinen Kari Teräväinen Lahja Skyttä Taisto Roima Ester Åke Heljä KarjalainenManninen Tapio Manninen Maija Lehtonen Onni Lehtonen Ari Niemi Pirjo Niemi Irja Duffner Eila Lindroos Elvi Kallioinen Tapani Kallioinen Anne Linnavuori Juhani Linnavuori Pirjo Katajainen Salme ja Tauno Kyllönen Markku ja Pirkko Laaksonen Veikko Hämäläinen Alice Oksa SALON ELÄKELÄISET ry Anna-Liisa ja Pentti Lindstedt Anja ja Pentti Virta Marjatta Saarinen Raila Ylikoski Unto Koli Thea Korkalainen Raili Suontausta Sirkka Virtanen Irja Oksanen
Halikko
HALIKON ELÄKELÄISET ry Maija Lehtonen Tuovi Hyypiä Yrjö Hyypiä Terttu Vennonen Tellervo Järvinen Maija-Liisa PohjonenKolppanen Juhani Kolppanen Sirpa Koski Tyyne Rannikko Onni Rannikko Lilja Lehtonen Paula Jokinen Jarmo Jokinen Ulla Mäkelä Vilho Mäkelä
Parainen
Ritva Forsman Kaija Hoppendorff Heikki Hoppendorff Sirpa Hamunen Maire Jakobsson Aila Johansson Esko Johansson Maj-Lis Jalonen Marita Jansson Anna-Liisa Konsell Marja Kataja Maria Keihäs Jorma Keihäs Soilikki Laaksonen Leila Lagerroos Tor Lagerroos
Forssa
FORSSAN ELÄKELÄISET ry
Loimaa ja ympäristö
Marjatta Aronoja Eila Kolu Ritva Ihamäki Seppo Saurio Maija Virtanen Heimo Virtanen Jaakko Laaksonen Anna-Liisa Karbin Lemmikki Jääskeläinen Aino Raitanen Veikko Mäkitalo
Turku
TURUN ELÄKELÄISET ry:n TANSSIRYHMÄ SÄPINÄ TURUN ELÄKELÄISET ry Eira ja Pertti Nurmi Veikko Salonen Ulla ja Ahti
Jokaisella on oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen!
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2011 - 41
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Suominen Tarja Verho Raili Teinikivi Ritva Kaskinen Jukka Kaskinen Seija Vasama Pauli Suomi Anja Suomi Pentti ja Lilja Viitanen Leila Polanne Aili Asikainen
Anja Mäkilä
Turku
TURUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET ry Kaisu Nurmi Pekka Ekmark Veikko Koskinen Leena Jalonen Hellin Tähtinen Raili Laakso Matti Laakso Ken Helenius Kirsti Kaire Alpo Vuorinen Raili Lehtelä Tuula Ek Eila Huhtala Pertti Huhtala Ensio Laine Terttu Laine Eva Holm Rauno Holm Hillevi ja Kaarlo Tuusa Kaisa ja Pekka Isomaa Kurt Laine
Turku
TURUN KUNTOELÄKELÄISET ry Arja Rantala Aino Suvitie Aulikki Litovuori Marjatta Nieminen Anni Parikka Antti Palanen Aulis Alm Anna-Liisa Jokinen Kaarina Leino Lea Virtanen Oiva Virtanen Anita Lehtonen Lea Hellman Eila Utriainen Aune Kökkö Maila Kontto Betty Laaksonen Eevi Nummenpää Eine Salo Seppo Suvitie Voitto Laitila Leo Jokinen Sulo Järvinen Marja Karjalainen
Harto Forss Birgit Valtonen Hannu Aarnio Hely Rantapaju Pekka Saari Aili Suominen Leila Laikko Meeri Valli Elsa Lorjo Raija Jurttila Sipi Jurttila Airi Tamminen Airi Marila Reino Marila Arvo Hakkarainen Tauno Virtanen Sinikka Virtanen Esko Rintala
Hallinto ja henkilökunta
Eläkeläiset ry:n hallitus
Kalevi Kivistö Hilkka Pulkkinen Raimo Heikkinen Eeva Hänninen Toivo Keränen Ulla-Maija Kurka Ossi Haatainen Pekka Saarnio
Kylpylähotelli Kuntorannan henkilökunta
Tommi Impivaara Raija Räsänen Seija Ihalainen Hannele Keinänen Minna Nissinen Erja Vänttinen Ilpo Issakainen Jani Liljavirta Eija Niemelä Tatiana Rybakova Ida Wallin Lari Kilpeläinen Pertti Puustinen Harri Laitinen Tuija Rahikainen Riitta Kettunen Maarit Hämäläinen Leena Hyvärinen Kannika Naruedee-Penttinen
Surahammar Ruotsi
Salme Westerholm Niilo Westerholm Hilkka Hosiasluoma Väinö Hosiasluoma
Eläkeläiset ry:n henkilökunta
Hannu Partanen Anu Mäki Tiina Rajala Pekka Isaksson Anitta Koski Tuija Aali Erja Isaksson Eva Rönkkö
Uusikaupunki
UUDENKAUPUNGIN ELÄKELÄISET ry Anna-Liisa Lehti Anneli Valmunen Ritva Varjonen Muisto Varjonen Anja Toikkanen Pertti Haverinen Irmeli Kangas
Jos yhdistykseltäsi oli unohtunut joulutervehdysten kerääminen, ennättää kerätä vielä uuden vuoden tervehdyksiä, jotka julkaistaan helmikuun lehdessä.
Jokaisella on oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen!
Täyden palvelun toimisto
Forum Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää puh. 010 76 66620 puh. 010 76 66500 puh. 010 76 66530 puh. 010 76 66590 puh. 010 76 66610 puh. 010 76 66570 puh. 010 76 66560 puh. 010 76 66600 puh. 010 76 66550 puh. 010 76 66580
Ilkka Koivisto:
Kuihtuneita kielikukkasia
Naisvaltikka Reisjärvellä
Reisjärven Eläkeläiset ry:n puheenjohtajaksi valittiin Rauha Jauhiainen ja varapuheenjohtajaksi Elli Laakso. Johtokuntaan valittiin Kirsti Kukkola, Martta Niskanen, Veikko Saukko, Linnea Remesaho, Kerttu Happo, Hanna Särkelä ja Reijo Honkaperä.Varajäseniksi valittiin Erkki Ollikkala, Asseri Lakkos ja Einari Moilanen. Taloudenhoitajana toimii Asko Kukkola. Yhdistys jatkaa laulu- ja kahvitilaisuuksien järjestämistä eri kylillä sekä osallistuu muiden järjestöjen tilaisuuksiin ja muuhun eläkeläisiä piristävään toimintaan. Asko Kukkola
(0,0828 /puh + 0,1199 /min)
Niin Rovaseudullakin
hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi
PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555
Eläkeläiset pinnalla -risteily 9.10.10.2012
Rovaseudun Eläkeläiset ry:n puheenjohtajaksi on valittu Mirja Kandelberg, varapuheenjohtajaksi ja jäsensihteeriksi Pentti Luiro, sihteeriksiHelena Ainasoja ja taloudenhoitajaksi Kalevi Viitala. Johtokunnan muut jäsenet ovat Helena Jokkala ja Toivo Lintula, varajäsenet Elli Vesa, Seppo Tähtisaari ja Laina Narva. Tuula Luiro
42 - Nro 8 joulukuu 2011
ELÄKELÄINEN
Kaiken takana on kivi
Kuituisen kalsiitin kidekimppuja Korsnäsin kaivoksesta. Näytteestä tulevat mieleen kaivosgeologin kivettyneet aivot. Näyte Th.G. Sahaman kokoelmasta. Kuva Geologian museon arkistosta.
P
alosaaren kansakoulussa Vaasassa opin 1940-luvulla, että luonnossa on kolme suurta kuntaa: kivikunta, kasvikunta ja eläinkunta. Myöhemmin olen liittänyt kivikuntaan vielä aurinkokunnan planeettoineen ja kuineen. Onhan meillä näytteitä Kuusta, Marsista ja asteroidivyöhykkeeltä Marsin ja Jupiterin väliltä. Näytteet on saatu Maahan meteoriitteina ja Kuusta myös kuumatkojen tuloksina. Ne koostuvat samoista alkuaineista ja pääosin samoista mineraaleistakin kuin Maan kivet. Meteoriiteista tiedämme myös Maan ja aurinkokunnan iän: runsaat 4,5 miljardia vuotta. Taivaskivet eli meteoriitit ja suuret asteroidit ovat aiheuttaneet katastrofeja ja vahvasti vaikuttaneet elämään maapallolla. Tulivuoret, maanjäristykset ja maankuoren laattojen liikkeet ovat muokanneet ja muokkaavat ympäristöämme; Maa on elävä planeetta. Pappisvirasta eläkkeelle jäänyt rovasti Lauri Lehtola (1906-1990) suoritti geologian peruskurssin Helsingin yliopistossa. Lopputentin jälkeen menin rovastin juttusille ja kysyin, miltä geologia teologista tuntui. Hän kertoi kurssin olleen hyvin kiinnostava ja opettavainen ja totesi rovastimaisesti sanojaan painottaen: "Jos minä saisin nyt määrätä uusien teologian opiskelijoiden opetuksesta, niin minä pistäisin heille tämän geologian peruskurssin pakolliseksi!" Hän piti pienen tauon ja jatkoi: "Tämä on niin yleissivistävää.." Kivessä on maailmankuvamme perusteet, sillä se muistaa syntynsä, ikänsä ja
kokemansa kovat vaiheet. Kivistä, erityisesti meteoriiteista, tiedämme, että aurinkokuntamme ja maapallomme synty alkoi noin 4570 miljoonaa vuotta sitten. Kivi opettaa ja antaa ajantajua. Maa on yhä elävä planeetta: vaikka Suomen ja samalla EU:n vanhimman kiven ikä on 3 500 miljoonaa vuotta, ei maapallolla ole valtameren pohjaa, joka olisi vanhempaa kuin 180 miljoonaa vuotta. Pinnan mantereiset ja merelliset laatat liikkuvat, repeilevät irti toisistaan, törmäävät toisiinsa, työntyvät toistensa alle ja päälle. Syntyy uutta ja katoaa vanhaa. Esim. Helsingin ja New Yorkin välimatka kasvaa reilut 2 cm vuodessa. Se tuntuu pieneltä, mutta kun PohjoisAtlantin synty (repeäminen) alkoi 150 miljoonaa vuotta sitten, 150 miljoonaa x 2 cm on 3000 km. Se on jo valtameri, Pohjois-Atlantti. Riippuu koulusta ja ennen kaikkea opettajasta, miten paljon oppilaille kivikunnas-
ta (maankamarasta eli maaja kallioperästä, mineraaleista, kivilajeista, maalajeista, malmeista jne.) opetetaan. Vaasan lyseossa ei 1950luvulla opetettu näistä luon-
tettä) oli siirretty Pohjanmaan museoon. Juuri ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä sain vanhana lyseolaisena kunniatehtävän tutkia ja luetteloida kokoelman, jonka vanhimmat näytteet oli kerätty Siperiasta tai ostettu Saksasta jo 1880-luvulla koulun perustamisen aikoihin. Kun rehtori ei kiviä tuntenut, kokoelmaa ei osattu käyttää hyväksi, vaan ikään kuin siirrettiin tietämättömyyttä kivistä 'perintönä' eteenpäin. Siinä yksi syy, miksi opiskelin geologiaa ja mineralogiaa. Olin Turussa 2000-luvun alussa kertomassa kivestä. Mukanani oli epätavallisen kauniita kuutiomaisia rikkikiisukiteitä, "hupsun kultaa", särmäpituus noin 5 cm. Luokseni tuli vanha herra, joka kiteet nähdessään kysyi Turun murteella: "Miten sää noita teet?" Kerroin, etten ole niitä tehnyt, vaan ne ovat luonnossa kasvaneet sellaisiksi. Hän kiivastui: "Älä
Punainen korundikide (rubiini, läpimitta n. 1 cm) Madagaskarista. Kuva Geologian museon arkistosta. non perusasioista yhtään mitään. Koulussa oli huomattava kivikokoelma, mutta sen oli rehtori piilottanut koulun ullakolle. Myöhemmin kokoelma (n. 750 näy-
mies valehtele, eiväthän kivet voi kasvaa!" Kerroin hänelle, miten rikkikiisukide kasvaa, kun rauta- ja rikkiatomit järjestyvät, eli kuinka kiveen kätkeytyvän kauneuden takana tai sisällä on äärimmäisen tiukka kuri ja järjestys. Siitä seuraa ulkoinen kauneus. Mies lähti ja sanoi lähtiessään: "Kyllä mää nyt alan uskoa, ettet ole tehnyt näitä." Mies palasi iltapäivällä uudestaan n. 50-vuotiaan rouvan kanssa, joka osoittautui tyttäreksi. Mies kertoi tyttärelleen minua osoittaen: "Kato, mitä olen tuolta mieheltä tänään oppinut. Ei hän ole näitä kiviä tehnyt, ne ovat kasvaneet tällaisiksi." Suorastaan liikutuin, kun hän sanoi tyttärelleen: "Minä vanha mies sain vielä ennen kuolemaani oppia tällaisen luonnon ihmeen, kivet kasvavat!" Vanhoissa Intian ja idän uskonnoissa ja uskomuksissa mineraalit ja kivet, erityisesti jalokivet ovat tärkeäs-
sä asemassa. Intiasta, Himalajalta ja Thaimaasta löydetään yhä hienoja jalokivimineraaleja. Monet jalokiviin liittyvät nimet tulevat Intian suunnasta. Tällaisia nimiä ovat mm. korundi, (rubiini ja safiirini), jaspis, berylli (ja smaragdi), opaali, topaasi, zirkoni ja turmaliini. Itämainen mystiikka ja uskonnot, salaperäiset chakrat, eetterikehot, parantavat kivet ja onnenkivet kiehtovat järkiperäistä länsimaista ihmistä. Tästä esimerkkejä ovat 1960-luvun lopun hippilike, Beatles-yhtyeen sekoilu, kiinnostus intialaiseen kansanmusiikkiin, itämaisiin uskontoihin ja huumeisiin. Taikausko (mitä vähemmän tietoa, sen helpompi uskoa tai tulla huijatuksi) levisi Suomeenkin. Uskottiin mineraalien parantaviin voimiin, luultiin, että tietyillä mineraaleilla voitiin estää, jopa parantaa tiettyjä sairauksia. Oulun koneessa sattui viereeni nuori nainen, joka uskoi parantaviin kiviin ja mainosti "hoitojaan". Hän loukkaantui syvästi, kun selitin, että geologina ja mineraalitutkijana olen sitä mieltä, että lämmin lehmänlanta parantaa paremmin kuin jalokivi. Loppumatkalla hän ei puhunut minulle enää mitään. Kivestä (malmikivistä) saamme kaikki metallit ja tärkeät alkuaineet kuparista kultaan ja natriumista fosforiin. Kivikunnasta tulee monia mineraaleja, joita käytetään raaka-aineina, kuten vuorisuola, kvartsi, apatiitti tai kalsiitti eli kalkkikivi, kipsi, maasälpä, kiilteet ja talkki. Kaikki rakentamisen materiaalit kuten betoni, tiilet ja laasti, kaakelit, lasi, kivilaatat, lannoitteet, muovit, monet maalit, vuori- ja lasivilla, kaikki rakennusmateriaali puuta lukuun ottamatta, saadaan kivestä tai
'Porrassiivooja'. Kirjoittaja imuroimassa 'villakoiria vuonna 1987 ennen geologikongressin alkua Helsingin yliopiston geologian laitosrakennuksen rautaportaikossa. Kuva Tapani Rämö, geologian museon arkistosta.
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2011 - 43
kivikunnasta. Kalliosuojat ja kalliorakentaminen on hyvin yleistä, kun rakennusmaa on kallista ja louhintatekniikka parantunut. Tiet kannattaa rakentaa kalliolta kalliolle tai louhia läpi kallioiden ja käyttää murskattu kivi betoniin, tienpohjaan tai täyttömaana. Kallioon louhituissa tiloissa on lähes vakio lämpötila (maalämpö). Siksi monet varastot, urheiluja uimahallit, metrot ja liikennetunnelit, kaukolämpö- ja viemäritunnelit louhitaan kallion sisään. Kaikki tärkeimmät polttoaineet saamme kivestä: vuoriöljyn, kivihiilen ja maakaasun. Niistä ja suolakerrostumista löytyvät monet kemian- ja lääketeollisuuden raaka-aineet ja elämän kehityksestä kertovat fossiilit. Kiviä ja niihin liittyviä luonnonvaroja tutkiva geologi myös näkee, miten ja miksi jatkuva kasvu on mahdottomuus.
Kevään 2012 alustava koulutuskalenteri
Kurssit Kuntorannassa
Kansantanssin ohjaajien ohjelmistokurssi (3 vrk) 2.-5.1.
Ohjaajille tanssipareineen. Kesäpäivät 2013 tähtäimessä. Sinikka Mäkelä opettajana. Kurssin hinta: 215 (ph) / 260 (th). Ilmoittautuminen välittömästi. (th). Ilmoittautuminen 13.1. mennessä
Yhdistyksen matkavastaavan peruskurssi (4 vrk) 20.-24.2.
Matkavastaavan tehtävät ja vastuut. Retki- ja matkajärjestelyjen perusteet. Kurssin hinta: 285 (th) / 330 (ph). Ilmoittautuminen 20.1. mennessä
Liikuntakurssi (4 vrk) 13.-17.2.
Pääosassa musiikkiliikunta: liikekuvioiden ja musiikin yhteen sovittaminen: tahdit ja musiikilliset lausekkeet liikunnassa. Yhteistyö musiikkikurssin kanssa. Aihioita 2013 kesäpäiväohjelmaan. Lisäksi kuntoliikuntaa sekä ohjaustaitoja. Opettajina Eva Rönkkö ja Raija Puumalainen. Kurssin hinta: 245 (ph) / 285 (th). Ilmoittautuminen 13.1. mennessä
Senioritanssin perusteet ja alkeiskurssi (4 vrk) 20.-24.2.
Tarkemmat tiedot kurssista myöhemmin. Kurssin hinta: 285 (th) / 330 (ph). Ilmoittautuminen 20.1. mennessä
Musiikkikurssi laulajille ja soittajille (4 vrk) 13.-17.2.
Yksin- ja kuorolaulajille sekä orkestereille. Kesäpäivät 2013 tähtäimessä. Sauli Malinen ja Reino Bäckström vetäjinä. Kurssin hinta: 245 (ph) / 285 (th). Ilmoittautuminen 13.1. mennessä
Peruskurssi yhdistyksen hallituksen jäsenille (4 vrk) 5.-9.3.
Yhdistystoiminnan perusteet toimihenkilöille: toimihenkilöiden tehtävät, yhdistyslaki, asiakirjojen laadinta. Kurssin hinta: 285 (th) / 330 (ph). Ilmoittautuminen 3.2. mennessä
Esiintymistaidon kurssi (4 vrk) 13.-17.2.
MARTTI LEHTINEN Kirjoittaja on 'kivitohtorina' tunnetuksi tullut, vanhuuseläkkeellä oleva Helsingin yliopiston geologian museon yli-intendentti. Esiintymistaitoa kaikille: suunnittelun ja harjoitusten merkitys, esiintymistilanteeseen valmistautuminen. Näkökulmana erityisesti kesäpäivät 2013. Lisäksi tekstien tulkinta: vuorovaikutus kirjoittajakurssilaisten kanssa. Aune Lind vetämässä. Kurssin hinta: 245 (ph) / 285 (th). Ilmoittautuminen 13.1. mennessä
Yhdistyksen taloudenhoidon peruskurssi (4 vrk) 5.-9.3.
Yhdistyksen taloudenhoidon perusteet taloudenhoitajille. Vetäjänä Anitta Koski. Kurssin hinta: 285 (th) / 330 (ph). Ilmoittautuminen 3.2. mennessä
Kirjoittajakurssi (4 vrk) 13.-17.2.
Uusia tuotoksia ja valmiiden hiomista. Esitettäviä tekstejä: vuorovaikutus esiintymistaidon kurssin kanssa. Kurssin hinta: 245 (ph) / 285
Kuntorannan kurssiohjelmaa täydennetään mahdollisesti atk-koulutuksella
Kursseille ilmoittautuminen
Kärnäiittiä Lappajärveltä. Kuva on otettu polarisaatiomikroskoopin avulla. Pienet värikkää kiteet ovat pyrokseenia, keltaiset kiteet maasälpää Luonnossa maasälpäkiteet ovat n. 0,1 mm pitkiä. Kuva kirjoittajan ottama. Geologian museon arkisto. Kursseille ilmoittaudutaan kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä, viimeistään kuukautta ennen kurssia, osoitteeseen Eläkeläiset ry; Tuija Aali, Mechelininkatu 20 A; 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: tuija.aali@elakelaiset.fi Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: www.elakelaiset.fi/sähköiset lomakkeet/kurssihakemus Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. Kuntorannan kurssien osalta on ilmoitettava, valitseeko kurssilainen puoli- vai täysihoidon.
Kurssituki
Alueelliset kurssit
Kansantanssikurssi ohjaajille ja tanssijoille (2 pv) 31.3.-1.4. Oulu, Pateniemen Honkapirtti.
Kurssi on tarkoitettu Pohjois-Suomen kansantanssijoille. Vetäjinä Sinikka Mäkelä ja Tapani Luhtataranta. Ilmoittautuminen 1.3. mennessä.
Pienet ja vähävaraiset yhdistykset voivat hakea kurssitukea, joka kattaa puolet kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Kurssikalenteriin voi tulla vielä muutoksia. Kalenteri julkaistaan myös Eläkeläinen-lehdessä, josta näkee mahdolliset muutokset. Alueellisista kursseista ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussihteeri Tiina Rajalalta, puh. 020 743 3617 tai 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa.
Tiedottajakursseja (2 pv)
Jokilaaksojen ja Kaakkois-Suomen aluejärjestöt, maaliskuu/huhtikuu Tarkempi paikka ja aika ilmoitetaan myöhemmin. Kouluttajana Pekka Isaksson.
Liikunnallisia kursseja eri puolilla Suomea, tarkemmat tiedot ilmoitetaan myöhemmin.
44 - Nro 8 joulukuu 2011
ELÄKELÄINEN
Hyvinkään Eläkeläisillä toistakymmentä harrasteryhmää
Yhdistys aikoo puuttua aktiivisesti hoitopaikkojen ja hoitajien määrään
Laajan harrastustoiminnan lisäksi Hyvinkään Eläkeläiset ry:n ensi vuoden toimintasuunnitelmassa on myös monia vanhusten ja ikäihmisten edunvalvontaan liittyviä tehtäviä. Vanhainkotipaikkoja on Hyvinkäällä edelleen riittämättömästi. Sama tilanne on hoitajien määrässä. Syyskokous kehottikin yhdistystä näissä asioissa aktiivisuuteen ja antoi velvoitteen esittää Hyvinkään päättäjille vaatimuksen, että hoitopaikkoja ja hoitajia tulee saada tarvetta vastaava määrä. Syyskokous kantoi huolta myös siitä, että vanhusten hoivatyö on yhä enemmän luisumassa voittoa tavoittelevien yritysten käsiin. Vanhusten alistamisen voitontavoittelun välineiksi arveltiin vaarantavan inhimillisen hoidon tason. Syyskokous kehotti toiminasta vastaavia seuraamaan myös sitä, että valmisteilla olevan vanhuspalvelulain puuttet korjataan ja laki saatetaan voimaan. Yhdistys valitsi puheenjohtajakseen yhdistystä viisi vuotta johtaneen Olavi Kanervan. Varapuheeenjohtajaksi valittiin jo viidennentoista kerran Lauri Muistola. Sihteerinä jatkaa Marketta Rissanen ja taloudenhoitajana Raimo Kantanen. Johtokuntaan tulivat lisäksi Kerttu Kallinen, Rauni Myllymäki, Matti Ojanen sekä Toini ja Jouko Parkkonen. Johtokunnan varajäsenenä jatkaa Helena Joutsalo-Kanerva. Eläkeläiset ry:n Uudenmaan Aluejärjestön kevätkokouksessa yhdistystä edustavat Kerttu Kallinen, Matti Ojanen, Veikko Ceder ja Jouko Parkkonen. Aluetoimikuntaan esitetään Kallista ja Ojasta. Hyvinkään Eläkeläistuki ry:n edustajistoon menevät Leena Kotamäki, Lauri Muistola, ja Keijo Jokela. Vanhusneuvostoon esitetään Leena Kotamäki ja Lauri Muistola. Jäsensihteeriksi valittiin Anneli Lindroos ja pääemännäksi Katri Muhli, apunaan Aune Järvinen. Erilaisia harrastusryhmiä toimii tulevalla kaudellakin toistakymmentä. Ryhmien vetäjinä toimivat Pirkko Keihäsjärvi, Reino Nyyssönen, Vappu Savolainen, Martti Turunen, Kerttu Kallinen, Matti Eskelinen, Helena Joutsalo-Kanerva, Taisto Seppänen, Aila Sutinen, Raimo Kantanen, Pirkko Hyvärinen, Pekka Kaihevaara, Eero Niskanen ja Rauni Myllymäki. Jouko Parkkonen
Uusi puheenjohtaja Jorma Muhonen ja sihteeri Raakel Savolainen.
Jyväskylän Eläkeläisille uusi puheenjohtaja
Jyväskylän Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana seitsemän vuotta toiminut Tahvo Eronen oli jo aiemmin ilmoittanut, että nyt on uuden puheenjohtajan valinnan aika. Ehdolla oli kaksi pitkän järjestötuntemuksen omaavaa henkilöä, Jorma Muhonen ja Kauko Ojala. Esittelyn jälkeen Kauko Ojala luopui ehdokkuudesta. Näin Jorma Muhonen valittiin yksimielisesti Jyväskylän Eläkeläiset ry:n puheenjohtajaksi vuodelle 2012. Hänellä on monipuolinen kokemus niin poliittisissa järjestöissä kuin ammattiyhdistystoiminnan puolella ja myös kunnallispolitiikassa Varapuheenjohtajana jatkaa Kari Jokinen, sihteerinä Raakel Savolainen ja taloudenhoitajana Anneli Silvennoinen. Johtokuntaan valittiin samoin kuin aikaisemminkin maksimimäärä jäseniä, eli puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 12 varsinaista ja 5 varajäsentä. Jäsenmaksujen osalta todettiin keskustelussa, että olisi erinomaisen hyvä asia, jos jäsenistö osallistuisi varojen keräämiseen järjestöllä maksamalla vaikka pienenkin summan tukimaksuna jäsenmaksun yhteydessä. Yhdistyksen toimintasuunnitelmassa on osallistuminen niin Eläkeläiset ry:n kuin aluejärjestönkin tapahtumiin. Omaa kerhotoimintaa on joka viikko maanantaista torstaihin, lisäksi monet jäsenistä ovat mukana sekakuoro Iltatähtien harjoituksissa perjantaisin. Vaikka yhdistys on kohtalaisen suuri, kaivataan toimintojen kehittämiseen nykyistä laajemmin jäsenistön panosta etenkin tiistaikerhojen ohjelmien turvaamiseksi Tahvo Eronen
Vanhusneuvolatoiminta terveydenhuollon painopisteeksi
Suomi on terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan pysynyt taloudellisen kasvunkin aikana terveyserojen luokkayhteiskuntana. Tämä heikentää tarpeettomasti terveydenhuoltojärjestelmän tavoitteenmukaista kustannusvaikuttavuutta, siis "hyötysuhdetta". Uhkaava resurssien niukkeneminen ja väestön ikärakenteen muutos edellyttävät tietoista päätöstä tuuliajolle päästetyn terveydenhoitojärjestelmän suunnasta. Terveydenhuollon painopiste on viime vuosina siirtynyt perusterveydenhuollosta ja sairauksien ennaltaehkäisystä erikoissairaanhoidon suuntaan. Valinnanvapaus, keskittyminen, erikoistuminen ja uusien tekniikoitten käyttöönotto eivät tuota sellaista kansanterveydellistä selviytymisohjelmaa, jota väestön tahto ja tarpeet sekä kokonaisvaltainen kustannusten hallinta tulevaisuudessa edellyttävät. Ikääntyneitten palvelutarpeen on pelätty uhkaavan yhteiskunnan kantokykyä. Keskeiseksi kysymykseksi nousee tällöin vanhenevan väestönosan toimintakyvyn ylläpitäminen. Se edellyttää laaja-alaista vanhusneuvolatoimintaa, joka keskittyy kansanterveysnäkökulmaan ja varhaiseen kuntouttavaan otteeseen, on kynnyksetön ja ohjaa aktiivisesti tarkoituksenmukaisiin eriytyneempiin palveluihin. Keski-Suomessakin meneillään oleva palvelurakenteen muutos tuottaa tyhjeneviä tiloja syrjäseuduilla ja jopa keskikokoisissa väestökeskittymissä. Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen aluejärjestön mielestä tämä valitettava kehitys on käännettävissä mahdollisuudeksi lisäämällä paikallisia, vanhusneuvolatoiminnaksi kehitettäviä ensi linjan palveluja. Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen Aluejärjestö ry:n syyskokous
Mäkivuoti jatkaa Rytikarissa
Rytikarin Eläkeläiset ry: syyskokouksessa valittiin puheenjohtajaksi edelleen Kauko Mäkivuoti ja varapuhennjohtajaksi Mirja Paavola. Johtokuntaan valittiin Toini Hiltunen, Aune Hautala, Raili Ranta, Terttu Välitalo, Valma Kaniin, Helge Hourula, Seppo Ruottu ja Pertti Tolonen. Varajäseniksi valitiin Anneli Jaakkonen, Tauno Ristimäki, Veikko Hautala ja Pirkko Sankala. Tiedotussihteeri on Seija Kusmin ja opintosihteeri: Aili Virtala. Kokoksessa vaadittiin, että vanhuspalelulain valmistelua tulee kiirehtiä ja saattaa laki voimaan viimeistään vuoden 2013 alusta. .Ikärajaa ei tule nostaa ministerin kaavailemalla tavalla. Lain rahoitus kunnille tulee saada valtion budjetista. Julkista ja kunnallista terveydenhuoltoa tulee kehittää. Jäsenet esittivät kritiikkiä erityisesti terveyskeskusja yhteispäivystyksen lääkäriin pääsystä. Kunnallisia palveluasuntoja ikäihmisille on saatava lisää ja henkilökunta on mitoittettava niin, että sitä on riittävästi. Kotona yksin asuvien turvallisuudesta tulee huolehtia.
Matkavastaavan tehtävät tasattiin Porissa johtokunnalle
Porin Eläkeläiset ry uuteen johtokuntaan valittiin puheenjohtajaksi valitun Markku Leinon ja varapuheenjohtajaksi valitun Reijo Mäkisen lisäksi Tarja Korhonen,Veikko Leino, Ritva Mattila, Aila Viitala ja Tauno Viitala. Varajäseninä Markus Aaltonen,Pirkko Lindblom, Raimo Liljeroos, Pirkko Raitaniemi ja Liisa Söderman. Järjestäytymiskokouksessa yhdistykselle valittiin seuraavat vastuuhenkilöt: Tarja Korhonen; taloudenhoito ja jäsenkirjuri, Ritva Mattila; sihteeri. Matkavastaavan tehtävistä vastaa ja hoitaa koko johtokunta yhteisvastuullisesti tehtäväkohtaisesti. Edustajat aluejärjestön syyskokoukseen ovat: Korhonen T., Lindblom P., Mäkinen R., Rosenqwist A. ja Leino M.
Yhteistyö ei suju kuin tanssi Nurmeksessa
Nurmeksen Eläkeläiset ry:n tämäkin vuosi alkaa olla jo elettyä elämää ja minulla ensimmäinen vuosi eläkkeellä ja Eläkeläisten toiminnassa mukana. Viime syyskokouksessa teimme päätöksen, että yritetään viritellä yhteistä toimintaa muiden eläkeläisjärjästöjen kanssa. Mutta ilman tuloksia on jääty ainakin toistaiseksi.Yhteistyön tekeminen taitaa olla yhtä kovan työn takana kuin puolueiden yhdistäminen. Olisikohan meidän eläkeläisten jo aika siirtyä tälle vuosituhannelle. Olemme tehneet yhteistyötä lähinnä Lieksan Eläkeläisten kanssa, käyneet tansseissa ympäri Pohjois-Karjalaa, kiertäneet sitä kuin Jerusalemin suutarit. Kävimme myös Savonlinnassa Eläkeläisten kesäpäivillä, missä Pohjoi-Karjalan osaamista esitti Lieksan Eläkeläisten tanhuryhmä. Nurmeksen Eläkeläiset järjästivät jo perinteeksi tulleet heinäkuun tanssit Nurmeksen Kajasteella. Tanssien suosio näyttää jatkuvan. Siellä oli vieraita ympäri Pohjois-Karjalaa ja Kainuuta ja tietenkin nurmeslaisia ja kesälomalaisia. Järjestelyistä kiitokset mahtavalle talkooporukalle. Kajaste on yksi PohjoisKarjalan parhaista tanssipaikoista, maisemat ovat mahtavat. Valitettavasti porukka alkaa ikääntyä eikä tarvittavia toimihenkilöitä tahdo löytyä. Jos toiminnan pyörittäminen jää yksien heikoille harteille, siitäkään ei tule mitään. Mutta jokatapauksessa lauhaa javähälumista talvea kaikille eläkeläisille. Liikutaan ja pidetään kunnostamme huolta. Pentti Pääkkönen Nurmeksen Eläkeläiset ry Metsuri evp
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2011 - 45
Myllypurosta kirje eduskuntaryhmille
Myllypuron Eläkeläiset ry:n syyskokous lähetti eduskuntaryhmille kirjeen vuoden 2012 valtion tuloja menoarviosta. Kirjeessä todetaan, että hallitus esitti melkoisia määrärahoja uusien tuhoaseiden hankintaan. Samanaikaisesti hallitus esitti nuorten opiskelupaikkojen supistamista ja kuntien valtionosuuksien leikkaamista,, jolloin kunnat joutuvat vaikeuksiin vanhusten palvelujen hoitamisessa. Kirjeessä toivottiin eduskuntaryhmiä toimimaan niin, että uusien aseiden hankintamäärärahoja supistetaan, rauhankasvatukseen lisätään määrärahaa, sillä rauhankasvatus vahvistaa parhaiten turvallisuuden nuorten kouluspaikkojen määrärahaa lisätään, kunnille turvataan riittävä määräraha,, jotta ne voivat hoitaa vanhuspalvelut.
RSE:n valtuuskuntaa isännöi toiminnanjohtaja Hannu Partanen (kesk.) Vieraat oikealta Onni Mustonen, Helena Kivisaari, Ulla Posti, Riitta Kilpinen, Eino Björn ja Ritva Järvinen.
Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset RSE:n valtuuskunta tutustui Eläkeläiset ry:hyn
Ykkösasia on suomenkielisen hoivan ja hoidon järjestäminen
Ruotsinsuomalaiset Eläkeläiset RSE:n valtuuskunta kävi lyhyellä tutustumisvierailulla Eläkeläiset ry:ssä marraskuun puolivälissä. Vierailun aikana esiteltiin puolin ja toisin järjestöjen toimintaan ja kerrottiin tärkeimmät ajankohtaiset uutiset. RSE pitää ykkösasianaan tällä hetkellä suomenkielisen vanhustenhoidon järjestämistä mahdollisimman monelle Ruotsissa asuvalle suomenkieliselle eläkeläiselle. Suomenkielisiä laitoksia on tällä hetkellä kolme ja suomenkielisiä hoitopalveluja tarjotaan kaikkiaan 20 kunnassa. Määrä on vielä vähäinen suomenkieisten eläkeläisten määrään verrattuna, kertoi Helena Kivisaari, joka on vastikään siirtynyt eläkkeelle ja RSE:n aktiivijäseneksi työstään RSE:n toimitsijana. Muutama vuosi sitten voimaan tullut laki vähemmistökielistä mahdollistaa suomenkielisten palvelujen järjestämisen, mutta ei velvoita kuntia siihen. Kunnat voivat liittyä ns. suomenkieliseen hallintoalueeseen. Tällaisia kuntia on tällä hetkellä 32 reippaasti yli 200 kunnasta. Tavoite ei koske ainoastaan vanhustenhoitopalveluja, vaan myös terveyden- ja sairaanhoitopalveluja, Kivisaari sanoo. Suurista kunnista esimerkiksi Luulaja on vielä hallintoalueen ulkopuolella, kertoo RSE:n puheenjohtaja Ulla Posti, joka itsekin asuu Luulajassa. Posti arvioi, että kuntien halukkuus tai haluttomuus liittyä suomenkielelle vähemmistöaseman antavaan hallintoalueeseen ei riipu poliittisista voimasuhteista. Hänen mukaansa suhtautuminen suomen kieleen näyttää olevan aivan henkilökohtainen kysymys. Asia on joka tapauksessa erittäin tärkeä, koska suomenkielisten eläkeläisten määrä kasvaa lähivuosina nopeasti, Posti sanoo. Vuoden 2009 lopussa Ruotsissa asui 66 000 vanhuuseläkeläistä, joilla oli suomenkielinen tausta. Heidän määränsä arvioidaan nousevan 70 000:een vuonna 2020. Ruotsinkieliset Eläkeläiset RSE:hen kuuluu noin joka kymmenes suomenkielinen eläkeläinen. Viime vuoden lopussa jäsenmäärä oli 6 150. Jäsenjärjestöjä on 20, ja kun mukaan laskee Ruotsinsuomalaisten keskusliiton eläkeläisjaostot, on RSE:ssä noin 80 alayhdistystä ympäri maata. RSE on Ruotsinsuomalaisten keskusliiton erityisliitto. Sen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kuuluvat myös Ruotsin hallituksen asettamaan eläkeläiskomiteaan. RSE on myös harrastus- ja kulttuurijärjestö, jonka toiminta on hyvin samanlaista kuin Eläkeläiset ry:n. Meillä voisi olla opittavaa esimerkiksi siinä, että RSE antaa myös eläkkeellesiirtyymisvalmennusta. Suurin osa ensimmäisen polven ruotsinsuomalaisista kuuluu 1960luvun muuttoaallon maahan tuomiin. Niinpä Eläkeläiset ry:n vieraana olleen valtuuskunnankin Ruotsinvuosien alku ajoittui vuosien 1964 ja 1970 väliin. Uteliaat isännät sitäkin kysyivät. Lähtöpaikkakunnat Suomessa vaihtelivat: Kemi, Kalajoki, Tyrnävä, Pihlajavesi, Tampere, Kontiolahti.
Rovaniemellä iloinen syysrömppä
Lokakuun sumuisena päivänä kokoonnuimme virkistämään tunnelmaa ja keventämään syksyistä harmautta työväentalon tiloihin. Reippain mielin kilpailimme ulkona saappaan- ja kettinginheitossa. Oli tasokas ja tasaväkinen kilpailu: oli turvauduttava uusintaheittoihin, että parhaat heittäjät saatiin palkituiksi. Lähes raitisilmamyrkytyksen saaneina siirryimme sisätiloihin herkuttelemaan emäntien keittämällä makoisalla hernekeitolla. Läskiäkin oli laitettu toivomusten mukaan. Pikku Kaijan leipomat voipullat maistuvat kahvin kera jälkkäriksi. Tunnelma oli leppoisa: kyseltiin kuulumiset, kuunneltiin soittoa ja laulua, jota meidän musikanttimme Ossi Riipi veti. Tässä ja nyt -sketsiryhmä viihdytti meitä "Ameriikan serkkutyttö visiitillä". Yllätyksenä siihen pyörähti "primadonnamme" viettelevänä ja houkuttelevana tyttönä laulamaan silmät säihkyen Rotunaisesta. Eipä poikienkaan tarvinnut lähteä kylmin tuntein kotipolulle. Eeva Niemi
PEKKA ISAKSSON
Turun Työväen Eläkeläiset:
Eläkerahastot on otettava erityistarkkailuun
Turun Työväen Eläkeläiset on valinnut Kurt Laineen jatkamaan yhdistyksen puheenjohtajana. Syyskokouksessa tähdennettiin erityisesti, että eläkeläisten edunvalvonnan ja vanhustenhuollon on oltava vahvasti näkyvillä toiminnassa, sillä ne koskettavat kaikkia eläkeläisiä. Kokous hyväksyi kannanoton eläkerahastoista. Eläkeläinen-lehti julkaisee sen kokonaisuudessan: Syvenevä talouskriisi on pohjimmiltaan kapitalisitiseen järjestelmään erottamattomasti kuuluva ja toistuvasti ilmenevä ja syvenevä ominaisuus. Kriisien välit lyhenevät ja jyrkkenevät. Nykyisessä kriisissä oleellista on kapitalismin rakenteellinen muutos jyrkemmin keinottelutaloudeksi. Se tarkoittaa sitä, että reaalitaloudesta yhä nopeammin irrotetaan rahaa niille, jotka elävät rahalla keinottelulla, tekevät rahaa korkokeinottelun ja osakeomistuksen kautta. Systeemi merkitsee, että työväestön tuotannossa luomista arvoista jatkuvasti paisuva osa menee koroilla eläjien käyttöön. Samalla näin keinottelua paisutetaan. Tässä myös ilmenee riiston uusien muotojen kasvu. Kun pääomatuotot mahdollistavat keinottelijoiden loismaisen kulutuksen, vastaavasti työväestön osalta tilanne johtaa jatkuvaan köyhtymiseen. Heidän mahdollisuutensa työnsä tuotteiden käyttöön vähennetään. Kansantuotteesta työväestön osuuus pienenenee jatkuvasti. Monet elävät köyhyydessä, jossa joutuu tinkimään kaikista elämän perusasioista. Eläkerahastot ovat meidän omaisuuttamme ja meidän työstämme koottouja rikkauksia. Ne ovat nyt alttiina joutua keinottelijoiden omaisuudeksi. Eläkerahastoja on sijoitettu edelleen moniin suurempiin sijoitusrahastoihin suurten sijoitustuottojen toivossa. Nyt jo on nähtävissä, että pankkien häikäilemätön pelaaminen pääomansa lisäämiseksi merkitsee myös todellista vaaraa eläkerahastoille. Niiden varojen sijoittaminen pitkäaikaisina lainoina suurille yrityksille merkitsee kiihtyvän inflaation kautta niiden siirtymistä kapitalistien käsiin. Turun Työväen Eläkeläiset ry vaatiikin eläkerahastoja käyttämään omaisuuttaan eläkkeiden nostoon ja indeksisysteemistä johtuvaan jälkeenjäneisyyden korvaamiseen. Näin eläkevarannot tulisivat kulutuksen kautta reaalitalouden piiriin. Se loisi lisää työmahdollisuuksia ja samalla kartuttaisi uusia eläkevaroja. On järjetöntä koota valtavia eläkevarantoja,tavoitteena saada niin korkeita korkotuottoja, että niillä maksettaisiin eläkkeet koskematta milloinkaan koottuun pääomaan. Meidän on muistettava, että rahan poikimisella emme elä. Kaikki lähtee työstä. Kootut pääomat on aina koottu siitä osasta työtämme, jonka me luovutamme kapitalisteille. Olemme oravanpyörässä, josta on päästävä ulos.
46 - Nro 8 joulukuu 2011
ELÄKELÄINEN
Kalevi Kivistö Salpakankaan Eläkeläiset ry:n 40-vuotisjuhlassa:
Eläkejärjestelmän "kriisin" tavoitteena on eläkkeiden leikkaaminen
Eläkejärjestelmän tulevaisuuden ylle on Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana Kalevi Kivistön mukaan jo vuosia rakennettu kriisiä ja nostatettu kriisitietoisuutta. Kun kriisiä on tarpeeksi kauan ja tarpeeksi voimakkaasti hehkutettu, saadaan se vaiheeseen, jossa poliittisesti mahdottomasta eli eläke-etujen leikkaamisesta tehdään mahdollinen, Kivistö arvioi puhuessaan Salpakankaan Eläkeläisten 50-vuotisjuhlassa. eläkelaitosten liiton TELAn kuukausi sitten julkaisemien lukujen kanssa. TELAn tilaston mukaan sijoitusten tuotto on 1990luvun puolivälistä lähtien vuoteen 2010 ollut reilusti yli 4 prosentin tavoitteen eli 5,7 % ja vuosien 2006-2010 välillä, johon kauteen sisältyy myös talouden syvä taantuma, edelleen yli tavoitteen eli keskimäärin 4,4 %. Tuotot heilahtelevat vuosittain paljon, esimerkiksi vuonna 2008 oltiin reilusti miinuksella, kun taas viime vuonna työeläkkeet olisi voitu lähes kokonaan maksaa sijoitusten tuotoilla. Tänä vuonna tilanne on talouden epävarmuuden vuoksi hyvin erilainen ja siksi onkin tärkeää, ettei enempää hyvinä kuin huonoinakaan vuosina tuijoteta vain yhden vuoden lukuja, Kivistö sanoi.
Outoja uutisia
Kivistö viittasi puheessaan Helsingin Sanomien uutiseen, jonka mukaan Eläketurvakeskuksen salainen työryhmä olisi asettamassa uudet, aikaisempaa alemmat tavoitteet työeläkeyhtiöiden sijoitustuotoille. Lehti päätteli, että joko eläkkeitä pitää alentaa, eläkeikää nostaa tai eläkemaksuja korottaa. EK:n johtaja Lasse Laatunen ja STTK:n edunvalvontajohtaja Markku Salomaa jatkoivat keskustelua esittämällä, että eläke-etuudet ja koko eläkejärjestelmä on käytävä läpi uudelleen. Eläketurvakeskus itse kiisti kotisivullaan uutisen:
Salpakankaan Eläkeläiset ry:n ansiomerkin saajat yhteiskuvassa järjestön puheenjohtajan ja ansiomerkkien jakajan Kalevi Kivistön kanssa.
sillä ei ole eläkeyhtiöiden tuottotavoitteiden tiimoilta minkäänlaista salaista tai julkista työryhmää eikä sen tehtävänä ole asettaa yhtiöille tuottotavoitteita, Kivistö hämmästeli.
TELA laskee toisin
Hämmästyttävänä Kivistö piti myös sitä, että Helsingin Sanomien esittämät luvut eivät sovi yhteen Työ-
Juhlassa esiintyi muun muassa yhdistyksen kerhon kuoro.
Kun on tunteet
Juhani Aho: Papin tytär. I p. 1885, Yksin. I p. 1890, Papin rouva. I p. 1893. WSOY pokkarit. 150 vuotta sitten syntyneen ja parhaillaan merkkivuottaan viettävän Juhani Ahon pääteoksensa pidetään romaania Rautatie, jota ainakin vielä kaikki minun sukupolveni oppikoululaiset pänttäsivät päähänsä. Ehkä pakkoluettamisesta johtuen tuo kelpo tarina, hauskakin, ei minun mielessäni nouse Ahon tuotannon parhaimmistoon. Sen yli menee mm. vaikuttava kolmiodraama Juha, jonka luin vasta nuorena kirjallisuudenopiskelijana. Juhasta on vuosikymmenten mittaan tehty useita dramatisointeja. Tuoreimman näyttämödramatisoinnin on ohjannut Mikko Roiha. Viimeisin elokuva on Aki Kaurismäen mykkäversio, joka todistaa, että Ahon sanataide kestää myös nykyaikaan siirtämisen ja sellaisenkin dramatisoinnin, jossa itse teoksesta ei ole sanaakaan. Trilogiaksi rakentuvaa romaanisarjaa Papin tytär, Yksin ja Papin rouva pidetään Ahon modernistisimpana kokonaisuutensa, jonka myöhemmän ajan kirjallisuuden tyylituomaritkin hyväksyvät. Erityisesti on kiitelty Ahon kykyä tutkia ja tulkita naisen sielua ja tuoda rohkeasti esille se vapauden kaipuu ja eroottinen ikävä, joka naisen tiukasti napitettuun, miehelle alisteiseen säädyllisyyteen 1800luvun lopulla ja tietysti paljon myöhemminkin kätkeytyy. Teoksissa ovat näyttävästi esillä myös miehen halut ja haaveet. Eroottista vapautta Aho toteutti omassa elämässään ottaessaan rakastajattarekseen vaimonsa Vennyn sisaren Tilly Soldanin. Suhteesta syntyi poika. Hienon taiteilijan ja rakkaudessaan raudanlujan Vennyn voimaa todistaa se, että hän otti Tillyn pojan kotiinsa kasvattaakseen hänet omien poikiensa veljenä. 1800-luvun lopun säätyläispiireissä Juhani Ahon romaanitrilogia herätti suurta pahennusta. Naispäähenkilöiden esikuviksi oltiin tunnistavinaan kuvernöörin rouva Elisabeth Järnefelt ja hänen tyttärensä Aino, myöhemmin Sibelius. Ankaraa pahennusta herätti myös romaanissa Yksin se, että suurkaupungin yksinäisyydessa, rakkaudesta saamiaan haavoja parannellessaan minä-kertoja iskee jouluiltana Pariisin Moulin Rougesta ilmielävän maksullisen naisen, joka niin sanotusti "lahjoittaa hänelle lempensä". kilöistään aika vahvoja, kapinallisia persoonallisuuksia, jotka eivät sopeudu latteaan, pikkuporvarilliseen elämään. Siihen pakotettuina he tulevat perin onnettomiksi, kuten Papin tyttären Hanna, jonka haaveellinen ensirakkaus hurmaavaan ylioppilas Olavi Kalmiin saa pahan kolhun. Hän nai rahvaanomaisen papinapulaisen saatteenaan äitinsä tylyt elämänohjeet: harva tyttö saa sen, jota rakastaa, useimmiten on otettava se, jota voi sietää. Kun tyttö ihmettelee, miten sillä tavalla voi elää, äiti toteaa tylysti omaa elämäänsä tarkoittaen: "Näkyy vain voivan". Papin rouvassa Hanna elää korpipappilan yksinäisenä, miestään hädin tuskin sietävänä, "suureen" maailmaan palavasti kaipaavana nuorena vaimona. Hän on helppoa "riistaa" Olavi Kalmille, joka saapuu pappilaan kesää viettämään pitkän ulkomailla oleskelun jälkeen. Myös Olavi kokee hurjasti rakastuneensa, mutta hänen intonsa laimenee, kun käy ilmi, ettei Hanna missään tapauksessa suostu mihinkään fyysiseen suhteeseen. Pelkkä hengenheimolaisuus ja tunteen ylevöittäminen ei miehelle riitä, hän haluaa mennä "loppuun saakka". Sinne hän ei pääse, ja lähtee. Näin saa Papin tyttäressä alkanut tarina apean päätöksensä. Yksin on oma episodinsa. Itseään 15 vuotta nuorempaan Annaan rakastunut minä-kertoja matkustaa Pariisiin, jossa koettaa toisaalta ylläpitää haavettaan tytöstä toisaalta torjua sitä. Kotimaan lehdessä nähty ilmoitus Annan kihlauksesta murskaa toiveet. Epätoivoinen mies hakeutuu jouluyönä Moulin Rougeen ja poimii sieltä uhman vallassa kokotin, jonka kanssa viettää tulisen lemmenyön. Asiaankuuluvasti hänessä jälkeenpäin herää suunnaton inho naista ja tapahtunutta kohtaan. Aho kuvaa Pariisia viehkeästi. Eletään Pariisin maailmannäyttelyn aikoja. Kertoja vierailee siellä, mutta enemmän hän kuvaa yksinäisiä vaelluksiaan Pariisissa ja istuskelua sen bistroissa. Kun Aho kuvaa valtavaa liikenteen tulvaa Bulevardeilla ja Pariisin loistavia valoja, nykylukijan pitää oikein muistuttaa itseään, että tuo pysähtymätön tulva koostui hevosajoneuvoista ja jalankulkijoista. Suurenmoiset valot olivat enimmäkseen sihiseviä ja lepattavia kaasuvaloja ja ensimmäisiä, vielä heikkotehoisia sähkölamppuja. Olivatpa nyt spekulaatiot Annan esikuvasta oikeaan osuvia tai ei, kuvaus tytöstä tuo eittämättä mieleen erään aika tunnetun valokuvan Aino Järnefeltistä: "hieno hipiä, puhdas profiili ja kihara korvan juuressa". Vaikeampaa on kuvitella Ainon äitiä, Ahoa parikymmentä vuotta vanhempaa, yhdeksän lapsen äitiä ja kuvernöörskää esikuvaksi Papin rouvan Hannalle.
Jussi ponnahti pinnalle
Venny Soldan-Brofeldt on viime vuosikymmeninä kiinnostanut kulttuuripiirejä enemmän kuin omana aikanaan suuresti arvostettu Juhani Aho. Riitta Konttisen teos Boheemielämää avaa näkökulmaa Jussin ja Vennyn kummalliseen avioliittoon. Vennystä on tehty ainakin yksi näytelmä, ja Tillyn sielunelämää avattu ainakin yhdessä romaanissa. Televisioon tuotettiin jokin vuosi sitten Ahojen avio- ja rakkauselämästä tv-sarja, tosin karkeudessaan ja ymmärtämättömyydessään epäonnistunut tekele. Nuoren sukupolven näyttää olevan mahdotonta ymmärtää, että kypsän naisen ja häneen ihastuneen nuoren miehen välillä voi olla eroottinen lataus, vaikka ei suorinta tietä hypättäisikään sänkyyn. Juhani Aho ponnahti merkkivuotensa kunniaksi pinnalle, mitä tietysti avitti myös Panu Rajalan kirjoittama elämäkerta Juhani Aho, aatteiden mies ja naisten. WSOY:n pokkarisarjassaan julkaisemissa romaaneissa Aho pääsee itse ääneen. Kyllä sitä ääntä kelpaa vieläkin kuulla, ihan nautinnokseen. TUULA-LIINA VARIS
Elävää, herkkää, kilttiä
Nykyajan lukijan on vaikea löytää näistä eläväkielisistä, herkistä kirjoista mitään epäsiveellistä. Enemmän ehkä aikalaisia loukkasikin se, että Aho tekee naispuolisista hen-
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2011 - 47
Hopeatähdet -elokuvafestivaali oli menestys Kuopiossa
Kuopiossa järjestettiin 7.-13. marraskuuta Suomen ensimmäinen eläkeläisten elokuvafestivaali kymmenen elokuvan voimin nimellä Hopeatähdet. "Eläkeläiset ovat oman elokuvafestivaalin ansainneet" kuului työmottomme, ja niin yleisömme myös totisesti teki, loi hyväntuulista festivaalihenkeä tulemalla sankoin joukoin paikalle ja ottamalla aktiivisesti osaa mm. yleisökeskusteluihin taiteilijavieraiden kanssa, iloitsee ISAK ry:n toiminnanjohtaja Saija Nissisen. Kävijämäärä näytännöissä oli yli 1 400 henkeä, keskimäärin 140 henkeä per esitys. Suosituimmat tilaisuudet olivat avajaiset, 319 kävijää, sekä kotimainen uutuusdokumentti "Tuntematon emäntä." Elokuva kertoo niistä elinehdoista, joiden varassa maaseudulla asuneet äitimme ja isoäitimme ponnistelivat sotavuosina 1939 -45. Suomea puolusti talonpoikaisarmeija: noin 75 prosenttia maatilojen työvoimasta oli rintamalla ja maataloudesta vastaaminen jäi lähes kokonaan naisten varaan, Nissinen sanoo. Festivaali pidettiin 330-paikkaisessa Kino Kuvakukossa. Vuonna 1939 perustettu elokuvateatteri siirtyi 1987 Kuopion kaupungille. Elokuvafestivaali oli jatkoa syksyllä 2008 Kuopiossa aloitetulle eläkeläisten Hopeatähti-elokuvakerhotoiminnalle. Kerhon vetäjä Ritva Kolehmai-
Ensimmäinen eläkeläisten elokuvafestivaali Kuopion Kuvakukossa oli menestys. nen kertoo, että tietä eläkeläisten elokuvatoiminnalle viitoitti Joensuussa pari vuotta aiemmin kehitetty eläkeläisten elokuvakerho, jonka vetäjänä toimii Mikko Varis. Kerhomme nopeasti kasvanut menestys tuli meille yllätyksenä. Aivan selvästi päivänäytöksiä oli kaivattu. Saimme kuulla, että katsojissa oli sellaisia, jotka eivät ole vuosikymmeniin käyneet elokuvissa. Lähteminen toisten joukkoon television äärestä oli mukavaa. Viime vuoden lopulla syntyi päätös festivaalin järjestämisestä, Kolehmainen sanoo. Festivaaliohjelmiston valintoja tehtiin myös kirjallisuuden ystäviä silmällä pitäen. Monet festivaaleilla esitettävistä elokuvista perustuivat kaunokirjallisuuteen. Esimerkiksi 12. marraskuuta esitetty Jörn Donnerin ohjaama Miestä ei voi raiskata elokuvan esityksen vieraana oli kirjailija Märta Tikkanen, jonka romaaniin elokuva pohjautuu. Nissen mukaan kyseessä on myös kansainvälisesti ottaen erikoislaatuinen elokuvafestivaali, joka hakee vertaistaan. Yksi sukulaisfestivaali on Soulissa Etelä-Koreassa järjestettävä "Senior Film Festival", jonka pääideana on esittää iäkkäiden amatöörien tekemiä lyhytelokuvia Festivaalia luotsaa Pohjois-Savon alueellinen elokuvakeskus ISAK ry. Se on toiminut Kuopiossa vuodesta 1995 lähtien järjestäen myös mm. jokasyksyisen Kuopion Vilimit-tapahtuman, joka juhlii ensi vuonna 25-vuotisjuhlavuottaan Hopeatähdet -festivaali järjestetään jälleen ensi vuonna 5-11. marraskuuta 2012. Ohjelmiston suunnittelu on jo käynnissä.
Elokuvafestivaalia luotsaa Saija Nissinen.
JUHA DRUFVA
Uusia tavoitteita ja nimiä Jokilaaksojen aluejärjestössä
Eläkeläiset ry:n Jokilaaksojen aluejärjestö ry:n syyskokoukseen Haapavedelle Korkatin kartanoon oli saapunut kattava edustus paikallisyhdistyksistä. Haapavesi sijaitsee alueen eteläosassa ja matkaa esim. Kuusamon edustajille tuli runsas 350 km yhteen suuntaan,. Kokouksen asiantuntevana puheenjohtajana toimi Viljo Saukko isäntäyhdistyksestä. Kokous alkoi hetken hiljaisuudella Eläkeläiset ry:n valtuuston jäsenen, aluejärjestön puheenjohtajan Martti Saarelan ja samalla muiden keskuudestamme poistuneiden jäsenten arvokkaan työn muistamiseksi. Aluejärjestön uudeksi puheenjohtajaksi kokous valitsi Teuvo Näätäsen Haapavedeltä ja varapuheenjohtajaksi Anja Sarajärven Raahesta. Jäseniksi aluetoimikuntaan tulivat Veikko Kiimamaa Alavieskasta, Kauko Raappana Haapajärveltä, Timo Kallio Haapavedeltä, Reima Ritapuu Haukiputaalta, Paavo Halonen Iistä, Lauri Seikkula Kalajoelta, Eila Riepula Kempeleestä, Sirkka Vengasaho Kiimingistä, Kauno Moilanen Kuusamos-
Veikko Mäkiseltä uusi romaani Nuuskakairasta
Ylinorniolaiselta Veikko Mäkiseltä on ilmestynyt uusi romaani Nuuskakairasta eli Tornionjokilaaksosta. Edeltäjänsä, vuonna 2005 ilmestyneen Puutteentien tavoin Harkävankkurien kylä kuvaa sodanjälkeistä elämää syrjäseutujen savotoilla ja tiloilla. Kirjan on kustantanut ruotsalainen Barents Publisher. Mäkinen on Aavasakan Eläkeläiset ry:n jäsen.
Hekkalalta runokirja
Syyskokouksen puheenjohtajan Viljo Saukon valvonnassa uusi puheejohtaja Teuvo Näätänen luovuttaa Irma Kiventerälle arvonnan tuloksena palkinnon vietäväksi Martinniemeen. ta, Erkki Pellikka Limingasta, Aino Timonen Martinniemestä, Erkki Karjalainen Muhokselta, Urho Hyytiäinen Oulaisista, Annikki Rautio Oulun eläkeläisistä, Markku Kaltio Oulunsalosta, Arvi Kostekivi Oulun työväen eläkeläisistä, Aarno Saarela Pateniemestä, Ensio Takkinen Pudasjärveltä, Pentti Aho Pyhäjärveltä, Eero Ruohomäki Raahesta, Asko Kukkola Reisjärveltä, Matti Tervo Sievistä, Tuula Kallinen Tyrnävältä ja Aimo Törmälehto Ylivieskasta. Kokous hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion, joiden mukaan tavoitteena on vahvistaa uusia tuulia yhdistysten paikallistoiminnassa. Sitä tukeva koulutus sekä vuoden 2013 kesäpäivien valmistelut tuovat uutta toimintaa. Edustajakokous ja kolmen aluejärjestön yhteinen kesäjuhla Kajaanissa muodostavat merkittäviä osia vuoden 2012 tapahtumakentästä. Kokous huokui yhtenäisyyttä ja tahtoa viedä eläkeläisten asiaa eteenpäin ja kasvattaa järjestömme voimaa uusin jäsenhankinnoin. Veikko Meriläinen Takavuosien raskaansarjan mestaripainijalta, oululaiselta "Piimäperän pojalta" Osmo Hekkalalta julkaistiin itsenäisyyspäivän aattona uusi runoteos "Kylmää oli aamusaikka". Kirjan on kustantanut oululainen kustantamo Vihreä Kettu. Oulun Työväen Eläkeläisiin kuuluva Osmo Hekkala on julkaissut aikaisemmin kaksi runokirjaa ja yhden romaanin.
48 - Nro 8 joulukuu 2011
ELÄKELÄINEN
Etelä-Vantaan Eläkeläiset täytti 40 vuotta
Etelä-Vantaan Eläkeläiset ry:n neljänkymmenen vuoden merkkipaalua juhlittiin lokakuun alussa Myyrmäessä ammattioppilaitos Variassa. Yhdistys perustettiin Helsingin maalaiskuntaan 16 päivä elokuuta vuonna 1971. Sen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Toivo Pellinen. Kuluneena aikana on jäsenmäärä viisinkertaistunut ja vakiintunut nykyiseen noin 200 jäseneen. Juhlan aluksi nautittiin maukasta lohikeittoa, oltiinhan Vantaalla. Ruokailun jälkeen siirryttiin salin puolelle, jossa juhlavieraita tervehti Tapani Luhtaranta soittamalla sävelmän "Kerran viel". Sen jälkeen esiintyi vantaalainen kuoro Työläis-
Juhlayleisöä, etualalla puheenjohtaja Raili Sarvi; runoaan lausumassa Hilja Heikkinen. laulajat. Sen ohjelmistona olivat vanha taistelulaulu "Työläislaulajat", hieno sodanvastainen laulu "Mamajevin muisto" sekä monien irtisanomisuutisten vuoksi ajankohtainen laulu "Viimeinen savu". Seuraavaksi yleisöä ilahduttivat lapset ja nuoret Helsingin pitäjän tanhuajista ja spelareista. Joukon nuorin esiintyjä oli viisivuotias. Kansallispukuiset tanssijat saivat innostuneet taputukset. Yhdistyksen oma tanhukerho esitti sikermän savolaisia tanhuja. Ryhmän jälkeen esiintyneen Hilja Heikkisen runoista olemme yhdistyksessä saaneet nauttia jo kaksikymmentä vuotta ja aina ne ovat olleet raikkaita ja ajankohtaisia. Näin oli nytkin. Hänen jälkeensä esitti Sylvi Sirainen, toinen suosittu vakioesiintyjämme, taitavasti hauskan runon " peilin epäluotettavuudesta". Juhlapuhujaksi olimme saaneet Eläkeläiset ry:n puheenjohtajan ministeri Kalevi Kivistön. Hän keskittyi puheessaan ajankohtaisiin kysymyksiin eläkeiästä ja työhistorian pidentämisestä, ikääntyneiden toimeentulon turvaamisesta ja vanhuspalvelulain sisällöstä ja voimaantulosta. Yleisö kuunteli puhetta hiiren hiljaa, mutta tilaisuuden jälkeen virisi aiheista vilkas keskustelu, joka on jatkunut edelleen kerhotapaamisissa. Julia Jokinen, Mauri Kivijärvi, Anja Kärkkäinen, Martti Parttimaa, Anja Sundberg ja Aune Taipale saivat tilaisuudessa ansiomerkit kiitoksena aktiivisesta ja pitkäaikaisesta toiminnasta yhdistyksessä. Toiminnassa pitkään mukana ollut Helena Grönqvist täytti 85- vuotta samana päivänä. Siksipä yhdistyksen seniorilaulajat muistivat syntymäpäivä sankaria hänelle omistetulla laululla. Ohjelmaosuus päätettiin yhdessä laulettuun eläkeläisten Juhlamarssiin. Lopuksi nautittiin kahvi- ja kakkutarjoilusta ja tuttujen kanssa porisemisesta.
Pertti Vuorio
Lempäälän Eläkeläisillä juhlavuosi
Lempäälän Eläkeläiset valitsivat 40-vuotisjuhlavuodekseen entiset vastuuhenkilöt. Matti Tolvanen jatkaa puheenjohtajana. Osaston toimintaan uutena alueena on tullut terveysliikunta, kuntosalivuorot ja jumppa. Boccian pelaaminen Viialan osaston kanssa on käynnistynyt. Painopiste toiminnassa on vanheneva jäsenistö. Teemapäivät eri aiheilla, kuten vanhuspalvelut ja kuulonhuolto apuvälineineen, ovat kiinnostaneet jäsenistöä. Loppuvuodesta 40- vuotisjuhla teettää töitä niin juhlatoimikunnalla kuin myös jäsenistöllä. Eevi Kankaanranta
Rytikarilaiset ryhmäkuvassa Aaavasaksan-reissullaan.
Rytikarilaisilla hauska vierailu Aavasaksalle
Linja-auto kiersi hakemassa Rytikarin eläkeläisiä ja auto tulikin täyteen iloisia matkalaisia. Olimme matkalla vierailulle Aavasaksan eläkeläisten luo. Veimme heille lämpimät terveiset Kemin Rytikarista ja onnittelut heidän nuorelle puheenjohtajalle. Vastaanotto oli lämmin, aivan kuin olisi tullut tuttuun joukkoon. Kahvittelun jälkeen oli monelle mieluinen tuokio bingon peluuta. Yhteinen laulutuokio kirvoitti kaikkien kielet ja uskaltautuipa muutama pari myös tanssilattialle. Soittajat ja solistit löytyivät molemmista ryhmistä ja siitä huomasi, kuinka monipuolista toiminta on. Oli aika lähteä kotimatkalle. Toivotimme heidät meille vieraiksi keväällä järjestettävään työväenlaulupäivään ja kiitimme mukavasta päivästä. Ylitorniolla kävimme vielä syömässä hyvän poronkäristyksen. Autossa oli mukava puheensorina ja arpoja myymällä kartutimme matkakassaamme. Seija oli jälleen hoitanut matkajärjestelyt hyvin, siitä kiitos. Toivomme myös meille vierailijoita nauttimaan yhdessäolosta. Kiitos vielä Aavasaksan eläkeläisille ja kaikille mukana olleille. Matkailu avartaa.
Toini Hiltunen Mirja Paavola
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2011 - 49
Pyhäjärvellä toimintaa lomamökkien vuokrauksesta varhaisnuorten diskoon
Pyhäjärven Eläkeläisillä Oulun läänin eteläosassa on todella vilkasta ja monipuolista toimintaa. Ideoita on riittänyt ja riittää. Yhdistys muun muassa ylläpitää ja vuokraa talkoilla raeknnettuja lomamökkejä. Onpa kokeiltu 812-vuotiaiden diskonkin järjestämistä, kun muut eivät ottaneet sen ikäisiä tosissaan, kertoo yhdistyksen matkavastaava Kaija Huttunen.
Pentti Aho ja Kaija Huttunen yhdistyksen kerhotilassa.
T
avanomaisempaakin toimintaa yhdistyksellä on: kerho kokoontuu joka tiistai yksityiseltä vuokratuissa toimitiloissa kuntakeskuksessa Pyhäsalmella. Aloitamme aina puolen tunnin tuolijumpalla. Ohjaajan maksaa kaupunki. Sitten kahvitellaan ja rupatellaan, pelataan huvikseen bingoa pikkupalkinnoilla. Kerhossa on kävijöitä noin 30:n korvilla, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Pentti Aho. Yhdistyksellä on ystävätoimintaa. Vanhusten palvelutalojen asukkaita käy ulkoiluttamassa myös Kaija Huttunen. Kun henkilökuntaa on niin vähän, niin mummut eivät pääse kahteenkaan viikkoon käymään ulkona. Tarve ystävätoimintaan on suuri.
sataa euroa kuukaudessa, Aho toteaa. Mutta hyvin on selvitty: kassaa kartuttavat muun toiminnan ohella joka toinen sunnuntai Hotelli Pyhäsalmessa järjestettävät tanssit. Niissä soittaa vuorotellen 67 orkesteria, kolme paikallista ja loput lähipitäjistä. Tanssijoiden määrä vaihtelee kolmestakymme-
nestä sataan, Aho sanoo.
Lomamökkejä maakuntajärvellä
Pyhäjärvisten erikoisuus on yhdistyksen oma kesäpaikka, jossa on kolme mökkiä. Niitä vuokrataan myös ulkopuolisille. Yöpyjiä mahtuu kerrallaan puolentoistakymmentä. Talkoilla tehtiin. Siihen
aikaan, ja vielä minunkin aikana, yhdistyksessä on ollut talkoohenkeä, Aho sanoo. Kesämökkejä mainostetaan myös Eläkeläiset ry:n yhdistyksille vuosittain ilmestyvässä matkavastaavaluettelossa. Pian markkinointi paranee, kun yhdistys saa omat kotisivut. Matkavastaava Kaija Huttunen on käynyt sitä varten Eläkeläi-
set ry:n kotisivukursseilla. Mikäpä mainostaessa. Kävi nimittäin niin, että juuri jutuntekopäivänä saatiin mainio uutinen: kaunis ja kalaisa Pyhäjärvi oli valittu yleisöäänestyksessä Pohjois-Pohjanmaan maakuntajärveksi. Kauaksi taakse jäivät muun muassa kuulut Kitkajärvet. Mainio uutinen, vaikka vähän yllättävä, ei tosin siksi, etteikö Pyjäjärvi olisi ollut paras. Hyvä kun on huomattu muuallakin, kommentoivat yhdistyksen puuhaihmiset.
sa otetaan etuottoa kesästä matkustamalla yhdessä Turkin Alanyaan.
Nuorisodiskosta tuli menestys
Ensi vuosi on EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi. Pyhäjärven Eläkeläisille kuten muillekin Eläkeläiset ry:n yhdistyksille se sopii kuin lusikka puuroon. Pyhäjärvisillä on näyttöä sukupolvien välisestä yhteisyydestä. Yhdistyksen puuhaihmiset kuulivat viime keväänä varhaisnuorten valittavan, että kukaan ei järjestä heille mitään. Päätimme tempaista ja järjestimme 812-vuotiaille koulunpäättäjäisdiskon nuorisotiloissa. Tarjosimme popcornia ja limsaa. Nuorilla oli niin hauksaa, että meiltä on kysytty, koska on seurrava disko. Kyllä järjestämme, mukavaa oli meilläkin lupaa Kaija Huttunen.
Kuntorantaan ja Alanyaan
Vaikka siis Pyhäjärvi tai ainakin sen Pyhäjärvi on todistetusti mitä mainioin paikka, raaskivat pyhäjärviset eläkeläiset pistäytyä muuallakin. Tänä vuonna tehtiin hillaretki Saariselälle hilloja tosin ei löydetty. On käyty Kaustiset ja Reisjärvet, Pärnut, teatterit ja kesäteatterit. Jaakko Tepon Mallorca-musikaali kuuluu ohjelmaan, Huttunen listaa. Meno jatkuu ensi vuonnakin. Kaamosta lähdetään kaatamaan Kuntorantaan tammikuussa ja huhtikuus-
Tanssit joka toinen sunnuntai
Yhdistys on vuokrannut toimitilat yksityiseltä muun muassa sen vuoksi, että näin saatiin askarteluun ja käsitöihin sopivat tilat. Yhdistyksessä ovat nimittäin kunniassa kädentaidot. Onhan tämä yhdistykselle suhteellisen kallis, toista-
Kaija Huttusen ottama kännykkäkuva viimekeväisestä diskosta.
PEKKA ISAKSSON
50 - Nro 8 joulukuu 2011
ELÄKELÄINEN
Jäsenmäärä kasvaa Haukiputaalla
Haukiputaan Eläkeläiset ry:n syyskokous päätti jatkaa eläkeläisten hyvinvoinnin turvaamista ja kehittämistä kunnalliseen päätöksentekoon vaikuttamalla sekä järjestämällä itse monipuolista liikunta- ja kulttuuritoimintaa. Juhlavuonna myös uusia jäseniä on tullut toimintaan. Syyskokouksessa valittiin Reima Ritapuu jatkamaan puheenjohtajana sekä Matti Nisula varapuheenjohtajana. Muut johtokunnan jäsenet ovat Timo ja Aili Vilppola, Taisto ja Raili Korvala, Taisto Sutela, Martti Nisula, Tuulikki Siltala ja Kaarina Nisula. Varajäseniksi valittiin Leena Elovirta ja Eila Korvala. Eläkeläiset ry:n aluejärjestön syyskokouksen edustajiksi valittiin Reima Ritapuu, Matti Nisula ja Timo Vilppola. Haukiputaan eläkeläisjärjestöjen neuvottelukuntaan valittiin Reima Ritapuu ja Heino Virta sekä aluetoimikuntaan Reima Ritapuu ja varalle Matti Nisula. SuomiVenäjä -seuran Haukiputaan yhdistyksen vuosikokousedustajaksi valittiin Heino Virta.
SuonenjokiIisvesi juhli täysin salein
Seppo Voutilainen (vas.) ja Kalevi Kivistö skoolasivat yhdistyksen kunniaksi. Vanhamäen Syketalo täyttyi juhlaväestä, kun yli 300 eläkeläistä eri puolilta maakuntaa ja kauempaakin oli noudattanut kutsua ja saapunut juhlimaan SuonenjokiIisvesi Eläkeläiset ry:n 50-vuotissynttäreitä 13.10. Aluksi puheenjohtaja Seppo Voutilainen kertoi yhdistyksen alkuvaiheista ja toiminnasta. Yhdistys perustettiin tasan 50 vuotta sitten Iisveden Kolikkoinmäellä. Perustavassa kokouksessa yhdistys sai nimekseen Iisveden Eläkeläiset. Toiminnan painopisteen siirryttyä 80-luvulla kaupungin keskustaan yhdistyksen nimi muutettiin vuonna 1992 Suonen-
Juhlan ohjelmaan kuului myös Savolaene naene -lauluesitys.
jokiIisvesi Eläkeläiset ry:ksi. Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö käsitteli juhlapuheessaan työurien pidentämistä, vanhuspalvelulakiluonnosta ja taitettua eläkeindeksiä. Kaupungin tervehdyksen juhlaan toi valtuuston varapuheenjohtaja Pentti Huus-
konen, seurakunnan tervehdyksen pastori Osmo Koskinen ja Savon aluejärjestön tervehdyksen puheenjohtaja Raimo Heikkinen. Eläkeläiset ry:n ansiomerkin saivat Raimo Huuskonen, Tuulikki Huuskonen, Helvi Hämäläinen, Kerttu Jäppinen, Esko Lindman
ja Seppo Voutilainen. Muusta ohjelmasta vastasivat laulu- ja tanhuryhmät, lausujat ja Savolaene naene -lauluesitys. Lopuksi pistettiin jalalla koreasti.
Seppo Voutilainen
Ikähankkeessa kysytään:
Lohjan valinnat
Lohjan Eläkeläiset ry:n puheenjohtajaksi on valittu Kirsti Gröndahl ja varapuheenjohtajaksi Esko Haanpää. Johtokunnnan muut jäsenet ovat Marita Lönnqvist, Raija Aaltonen, Irma Pietikäinen, Pekka Moukolainen ja Maija Nikander. Varajäseniksi valittiin Pekka Ikävalko, Heli Salovaara, Annel Helotie, Anita Iivonen ja Seija Juvonen. Yhdistys kokoontuu Harjulassa torstaisin kello 12.00.
"Onks' uutta tietoo?
Eläkeläiset ry ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry ovat Elämäntapaliiton jäsenjärjestöinä mukana eläkeikäisten päihdehaittojen ehkäisyn yhteistyöhankkeessa. "Onks' uutta tietoo?" ikähanke toteutetaan vuosina 20112013. Eläkkeelle jääminen on yksi elämänkaaren suurimpia muutosvaiheita: usein työpainotteisten sosiaalisten verkostojen tilalle on löydettävä uusia, arki on täytettävällä muulla kuin palkkatyöllä. Joutenolo tarjoaa samanaikaisesti vaaroja ja mahdollisuuksia. Samaan muutoskauteen sijoittuu myös fysiologinen vanheneminen. Ikä tuo mukanaan osaamista myös alkoholinkäytön suhteen, mutta ylivoimainen elämäntilanne, suru ja yksinäisyys voivat altistaa alkoholin riski- tai ongelmakäytölle. Iäkkäänä alkavan alkoholin riskikäytön taustalla on usein suuria elämänmuutoksia, kuten menetyksiä ihmissuhteissa tai toimintakyvyssä. Ikääntyville terveyden ja toimintakyvyn säilyttämisen ja sitä ylläpitävän toiminnan ohella tärkeitä ovatkin ihmisnetään eläkeläisjärjestöjä laajassa mitassa koulutuksen ja viestinnän kanavana. Hankkeen lopputuloksena tavoitellaan hyviä käytäntöjä, joiden kautta eläkevuosiin saadaan hyvinvointia ja elämäniloa vähemmillä terveysongelmilla. Kuluneen syksyn aikana hankkeessa haettiin Eläkeläiset ry:n jäsenjärjestöistä kahta paikalliskumppania, joihin Nokian Eläkeläiset ja Oulun Työväen Eläkeläiset ovat vahvasti sitoutuneet. Lisäksi hanketoimijat palvelevat mahdollisuuksiensa mukaan myös muitakin eläkeläisjärjestöjä. Elämäntapaliitto ry, Elämä On Parasta Huumetta ry ja Terveys ry yhdistyvät vuodenvaihteessa. Vuoden 2012 alusta ikähanke siirtyy Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnaksi. Lisätietoja osoitteesta ehytry.fi ja www.elamantapaliitto.fi
Karhulan valinnat
Karhulan Eläkeläiset on valinnut puheenjohtajaksi Raimo Väisäsen, varapuheenjohtajaksi Matti Lehtisen ja sihteeriksi Pirkko Pokan. Aulikki Väisänen on taloudenhoitaja, jumppavastaava ja jäsenkirjuri. Sirpa Karppi on matkavastaava ja Liisa Kaikkonen keittiövastaava. Johtokunnan muut jäsen ovat Aili Heikkilä, Aira Leppänen, Raija Muuri ja Anneli Laakkonen. Varajäseniksi valittiin Irja Tikkanen, Tauno Tikkanen ja Marja-Leena Puolakka.
Uusi ikähanke oli esillä kulttuuripäivillä Seinäjoella. Seinäjoen Eläkeläisten puolesta päihdekyselyyn vastasi mm. Alli Salmi, seuranaan hankekaksikko Heidi Mäenpänen ja Antti Honkonen. (Kuva: TUL/Ismo Alhoniemi) suhteita ylläpitävät sosiaaliset verkostot sekä mahdollisuus mielekkääseen tekemiseen, omien voimavarojen käyttöön ja osallistumiseen. Hankkeen viimekätisenä tavoitteena on eläkeikäisten keskuudessa ilmenevien päihdehaittojen ennaltaehkäisy. Tavoite toteutetaan hyödyntämällä eläkeikäisten yhteisöjen omaa toimintaa elämään voimavaroja luovana tekijänä ja mallintamalla se hyviksi, levitettäviksi kokemuksiksi ja käytännöiksi. Lisäksi hyödyn-
Yhteistyöterveisin: Antti Honkonen ja Heidi Mäenpänen Onks´uutta tietoo? -hanketyöntekijät
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2011 - 51
Sota-ajan lastensiirrot olivat myös politiikkaa
S
ota-ajan lastensiirtoja on pidetty humanitaarisena toimintana, jota leimasi ruotsalaisten vilpitön halua auttaa ja suomalaisten hädänalainen asema. Historioitsija Pertti Kavén piirtää tapahtumista ja niiden taustoista aiempaa monipuolisemman kuvan väitöskirjassaan. Tutkimus paneutuu Ruotsiin tehtyjen lastensiirtojen poliittisiin taustatekijöihin, joilla oli suuri merkitys. Kavén ei kiistä tutkimuksessaan sitä, että lapsia vastaanottaneet ruotsalaisperheet halusivat todella vilpittömästi auttaa. Näitä perheitä oli suuri joukko, ja lastensiirroilla oli selvästi humanitaarinen puolensa. Mutta sen rinnalla vaikuttivat samalla poliittiset tekijät. Sotalasten lähettäminen maasta toiseen sopi sekä Suomen että Ruotsin poliittisen johdon tavoitteisiin. Ajatus suomalaislasten siirtämisestä Ruotsiin syntyi eroamaan joutuneen ulkoministeri Rickard Sandlerin perheessä. Sandler keskittyi vaimonsa Majan kanssa Suomen auttamiseen humanitaarisesti sen jälkeen, kun hänen ulkopoliittiset suunnitelmansa kariutuivat ja ulkoministerin pesti oli jätettävä joulukuussa 1939. Ruotsin poliittinen johto koki mielekkääksi ja tarpeelliseksi tukea Suomen sodan käyntiä, toimihan itäinen naapurimaa puskurina Neuvostoliittoa vastaan. Kysymys ei ollut kuitenkaan niin tärkeä, että ruotsalaiset olisivat olleet valmiita tarttumaan aseisiin suomalaisten rinnalla. Lastensiirrot koettiin hyväksi keinoksi tukea Suomea, sillä toiminnan ajateltiin vahvistavan kotirintamaa vapauttaessaan äidit työhön ja parantavan sotilaiden suorituksia heidän tietäessään lastensa olevan turvassa. Suomalaislasten kohtalo herätti ruotsalaisissa huolta ja sääliä, ja maan lehdistö ylläpiti tätä mielikuvaa kirjoittaessaan jatkosodan alkuvaiheessa nälkäkuoleman uhkaamista pikkulapsista. Kavénin mukaan vallinneet mielikuvat olivat todellisuutta huomattavasti synkempiä, mutta niitä ei edes yritetty oikoa Suomesta käsin. Lastensiirrot saivat Suomessa kannatusta, koska niiden nähtiin voimistavan siteitä Pohjoismaihin. Tiiviimpi yhteistyö erityisesti Ruotsin kanssa tuntui hyvältä vaihtoehdolta sotaa käyvässä maassa. "Itselleni oli yllätys, kuinka suuri merkitys poliittisilla tekijöillä oli. Suomi vastasi ensin näihin avuntarjouksiin kieltävästi mutta muutti sitten mieltään ja ryhtyi varsin laajamittaiseen toimintaan sen riskeistä huolimatta", Kavén kuvailee.
SS Arcturus Helsingin etelä-satamassa. Se kunnostettiin lastenkuljetuksia varten rakentamalla sen ruumaan laverit. teri Juho Koivisto suhtautui lasten siirtämiseen kriittisesti. Siirrot saivat kuitenkin niin vahvaa poliittista tukea, että niihin ryhdyttiin riskeistä huolimatta. Toiminnan keskeiset linjat luotiin jo talvisodan aikana, ja näihin lähtökohtiin palattiin uudestaan jatkosodan vuosina. Alkuvaiheessa ratkaiseva merkitys oli muutamilla keskeisillä suomenruotsalaisilla vaikuttajilla, joista Kavén nostaa esiin erityisesti poliitikot Ernst von Bornin, Eljas Erkon ja KarlAugust Fagerholmin sekä sotamarsalkka Mannerheimin. Talvi- ja jatkosodan aikana Suomesta siirrettiin yhteensä lähes 80 000 lasta, joista noin 90 prosenttia päätyi Ruotsiin ja pienempi osa Tanskaan ja Norjaan. Jo talvisodan kokemukset osoittivat, etteivät ruotsalaisvanhemmat ja uusiin oloihin tottuneet lapset olleet aina valmiita eroamaan toisistaan. Talvisodan sotalapsia jäi Ruotsiin 926. Kavénin mukaan sosiaaliministeri Fagerholmin täytyi olla tästä perillä, mutta siitä huolimatta hän toimi aktiivisesti jatkosodan lastensiirtojen toteuttamiseksi. Toinen tutkijan yllättänyt seikka oli se, miten kriittinen keskustelu lastensiirroista rinnastettiin aikanaan suoraan Ruotsin arvosteluun. "Kuvaava piirre Suomen kannalta oli nöyryys. Ruotsalaisten avusta tuli olla kiitollisia, eikä siitä saanut puhua kielteiseen sävyyn. Edes talvisodan aikaisista lastensiirroista ei tehty koskaan kriittistä arviota, koska sillä olisi loukattu ruotsalaisia."
Tietoista hiljaisuutta
Kysymyksen poliittinen luonne ja sen herkkyys näkyivät päätöksessä käyttää valtiollista sensuuria vaientamaan lastensiirtoihin kohdistunutta kritiikkiä Suomessa. Hiljaisuus jatkui sodan jälkeenkin Suomen ja Ruotsin hyvien suhteiden nimissä.
"Kokemusten ja lopputulosten jälkipuinnista olisi ollut opittavaa vastaavanlaisten kriisien varalle. Mielestäni lastensiirroista vaikeneminen oli tietoinen valinta ja se johtui siitä, etteivät odotukset kaikilta osin täyttyneet", Kavén toteaa. Pelot lasten menettämisestä pysyvästi eivät olleet aiheettomia, sillä siirretyistä lapsista kaikkiaan noin 15 500 jäi Ruotsiin. Joissakin tapauksissa suomalaiset ja ruotsalaiset vanhemmat peräsivät haluamaansa ratkaisua oikeusteitse. Oikeudenkäynnit herättivät suurta katkeruutta Suomessa. Lasten paluu Suomeenkaan ei sujunut aina ongelmitta. Alkuperäinen lapsuudenperhe saattoi tuntua täysin vieraalta, juuri sodan päättäneen maan olot olivat usein ankeammat ja suomen kieli oli jo unohtunut. Kieliongelmat hankaloittivat koulun käyntiä, vanhemmat eivät useinkaan osanneet auttaa sopeutumisvaikeuksissa ja ikävä Ruotsiin saattoi olla kova. "Paluu Suomeen oli monelle sotalapselle kaikkein vaikein kokemus. Lapsen nopeaa kiintymistä uusiin hoitajiin ja heistä irrottautumisen kipeyttä ei osattu etukäteen ennakoida. Asioista vaikenemista tapahtui myös perheissä, sillä monet äidit tunsivat syyllisyyttä ratkaisustaan eikä tapahtumiin haluttu palata enää jälkikäteen. Monille sotalapsille jäi Ruotsin ajastaan myös onnellisia muistoja, ja heidän suhteensa Skandinaviaan on tavallista lämpimämpi."
Teksti ANNA NIEMINEN Kuvat PERTTI KAVÉNIN ARKISTO
Tutkijan ja sotalapsen näkökulmista
Historioitsija Pertti Kavén alkoi tutkia lastensiirtoja Suomesta Ruotsiin osaksi henkilökohtaisista syistä. Hän syntyi vuonna 1941 Helsingissä perheeseen, jossa isä oli rintamalla ja äiti kävi ansiotöissä. 2,5-vuotiaana poika lähetettiin Ruotsiin noin vuodeksi. "Palatessani en puhunut sanaakaan suomea. Jotakin oli mennyt pysyvästi rikki minun ja äitini välisessä suhteessa. Kesät 19461950 vietin ruotsalaisten vanhempieni luona, ja ne olivat onnellista aikaa. Aloitin kouluni ruotsalaisessa koulussa, koska vanhemmat toivoivat ruotsin taitoni säilyvän. Taito oli kuitenkin ruostunut, ja kielivaikeudet aiheuttivat hankaluuksia." Sotalapsikokemukset painuivat taka-alalle mutta nousivat voimakkaina esiin Kavénin luettua erään sotalapsen kokemuksista 1970-luvulla. Nykyään hän osallistuu aktiivisesti sotalasten yhdistystoimintaan ja esitelmöi väitöskirjansa aiheesta. "Usein esitelmien jälkeen luokseni muodostuu pieni jono. Tarve keskustella kahden kesken kertoo mielestäni kokemusten henkilökohtaisuudesta. Niitä ei niin vaan jaeta julkisessa tilanteessa koko ryhmälle. Monet kuitenkin haluavat kertoa oman tarinansa ääneen jollekin. Väitöskirjatyössäni ohjaajallani professori Henrik Meinanderilla oli suuri merkitys: hän huolehti siitä, ettei omakohtaisuus päässyt vaikuttamaan liikaa tutkimukseeni." Kavénin väitöskirja on ensimmäinen kokonaisvaltainen selvitys lastensiirroista. Pääosin hän on saanut myönteistä palautetta, vaikka muutamissa kriittisissä mielipidekirjoituksissa on todettu, ettei lastensiirroille ollut aikanaan vaihtoehtoja. Pertti Kavén on kirjoittanut myös väitöskirjaansa Humanitaarisuuden varjossa Poliittiset tekijät lastensiirroissa Ruotsiin sotiemme aikana ja niiden jälkeen pohjautuvan teoksen Sotalapset Toiveet ja todellisuus. Sotalapsiin liittyvää tietoa, toimintaa ja keskustelua internetissä: www.sotalapset.fi
Poliittista tahtoa
Lastensiirrot eivät saaneet Suomessa kaikkien kannatusta. Joukkokuljetuksilla oli sodan oloissa tietysti omat riskinsä, osan lapsista pelättiin jäävän pysyvästi Ruotsiin ja perheiden hajottamisella arvioitiin olevan kielteisiä seurauksia. Muun muassa maalaisliittolainen minis-
Sotalasten osoitelappuja. Ongelmaksi saattoi muodostua, kun pienimmät pureskelivat lappunsa rikki ja saattajien piti jotenkin selvittää lapsen henkilöllisyys.
52 - Nro 8 joulukuu 2011
ELÄKELÄINEN
Lahjaidea: lumiloma Lapissa!
Lasten elämää Rudolf Koivun kuvittamana -teemanäyttely 10.11.20113.3.2012
Kuva: Amerin Kulttu urisää tiö
Näyttely kertoo lasten elämästä Suomessa 1900-luvun alkupuoliskolla. Esillä on taiteilija Rudolf Koivun alkuperäisiä töitä, postikortteja ja aikakauden esineitä. Nostalginen näyttely virittää keskustelua ja herättää muistoja. Tule yksin, lapsen tai lapsenlapsen kanssa! Katso näyttelyn runsas oheisohjelma www.postimuseo.fi tai hae esite.
Loma, jossa kaikki sujuu kuten pitääkin, on joulun halutuin paketti satsaa laatuaikaan yksin tai yhdessä!
Tule nautiskelemaan itse tai anna lahjaksi kevään riemukas loma Lapissa. Ikimuistoiset hetket kiteytyvät vaikkapa rentoutumiseen upeissa maisemissa, herkutteluun hyvällä ruualla tai hauskoihin harrastuksiin rinteessä tai ladulla.
Uutuutena eläkeläisen peruutusturva
Lapland Hotelsin peruutusturva on tukenasi, jos matkasi peruuntuu yllättävän esteen vuoksi. Kysy meiltä lisää! Henkilön tulee olla Eläkeläiset ry:n jäsen.
Postimuseo shopista
Kuin silloin ennen -kirja ja muita muistoja herättäviä tuotteita. kirja
Levi
Lapland Hotel Sirkantähti
Saariselkä Ylläs
Lapland Hotel Riekonlinna
Lisäet uja!
RAVIN 10,- / h TOLASETEL I HISSIL uone/ vrk PUT Ylläs S 10 % k VÄLIN i, Äkäslom polo EVUO K 10 % Ylläs S RA Äkäslo ki, HIIHT mpolo OKOU 10 % LU Äkäslo Ylläs Ski, mpolo
Luosto
Postimuseo
Helsingin pääpostitalo, Asema-aukio 5 H Avoinna mape 1018, lasu 1217 Uudet aukioloajat 2012 alkaen make 1118, to 1120, pe 1118 ja la 1217 www.postimuseo.fi
Lapland Hotel Luostotunturi, Ametistikylpylä
Lapland Hotel Äkäshotelli Lapland Hotel Ylläskaltio
Tarjous ajalla 12.12.1110.3.12 ja 9.4.1.5.12. Huoneita rajoitetusti. Hintaan sisältyy majoitus aamiaisella. Varaustunnus ELÄKELÄINEN.
alk.
160,hlö / 2 hh / 4 vrk
Lisäedu t ovat saa majoit uksen y tavilla hteyde ssä.
Palvelemme sinua numerossa 016 3232. Osta lomasi online: Laplandhotels.com
YLLÄS SAARISELKÄ LEVI OLOS ROVANIEMI PALLAS KILPISJÄRVI HETTA LUOSTO
Pirita Top Spa
VaaralaHakunilan Eläkeläiset
onnittelevat toukokuun jälkeen 80, 75 ja 70 vuotta täyttäneitä jäseniään. Tervetuloa kerhotapahtumaan 15.12.2011! 80 vuotta Elli Hietaharju Aini Okkonen 75 vuotta Anna Hatakka Riitta Henriksson Eila Partanen Kerttu Virkkula 70 vuotta Heikki Piiparinen Sirkka Piiparinen Jouko Räsänen Johtokunta
8.1.-29.1.
Kylpylämatkalle Tallinnaan!
Terveys- ja wellness-kylpylähotelli meren rannalla 5 km Tallinnan keskustasta!
Syyskekkerit Himangalla
Emännät olivat aloittaneet lohi- ja lihakeiton keittämisen jo kuudelta aamulla. Kotikalja oli valmistettu jo viikolla. Pöydillä liinat ja kesän viime kukkasista asetellut maljakot.Vanha rakennus oli laitettu juhla-asuun. Olimme valmiina juhlaan. Pian kymmenen jälkeen alkoi vieraita saapua. Ohjelma oli perinteinen: laulua, lausuntaa, senioritanssia ja pieni näytelmä ja arpajaiset. Kotihoidon palveluohjaaja Liisa Hassinen puhui vanhushoidon tulevaisuudennäkymistä Himangalla. Lopuksi oli tanssia hanuriyhtyeen säestyksellä. Juhlaväkeä saapui melkein tuvan täydeltä. Juhla onnistui hyvin. Aira Rauhala
Ainutkertainen huipputarjous!
Kaksi yhden hinnalla 5 vrk
yht.
Minispa su-ti, ti-to, pe-su Joulumatkat 3 pv 145 22.-26.12. 5 pv 315 22.-29.12. 8 pv 449 Virkistyslomat 18.-26.12. 9 pv 485 8.1.-29.1. su-to 5 pv 235 Joulumatkojen hintaan sisältyy lisäksi 12.1 -26.1. to-su 4 pv 199 jouluillallinen.
8.1.-29.1.
Kylpylälomat
Katso lisää:
1 vko
349
www.sagamatkat.fi/joulu
vesivoimistelu, suolahoito tai valohoito
Sis. 2hh-majoitus, kuljetus, puolihoito, allas- ja saunaosaston vapaa käyttö sekä 2 hoitoa/päivä. *etu tammikuun lähdöillä koodilla: lisähoito
Lisäetu: 1 lisähoito*
Piritan erikoispaketteja:
Hemmottelupaketti Hoikistava paketti Virkistävä paketti Suklaahemmottelu Kauneuspaketti Katso lisää:
www.sagamatkat.fi/pirita
292,50 (norm. 585
020 155 6650 www.sagamatkat.fi
Lankapuh. 8,21 snt/puh+6,9 snt/min, matkapuh. 8,21 snt/puh+14,9 snt/min. T.maksu 9,-/tilaus, online 0,-
VARAA ONLINE!
4 030 608 50
4 03060851006
Kokemäen Eläkeläiset ry
kiittää 40-vuotisjuhlaan osallistuneita ja meitä muistaneita. Johtokunta
ELÄKELÄISET RY:N EDUSTAJAKOKOUS 22.23.5.2012
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2011 - 53
HELSINGIN ELÄKELÄISRADIO 100.3. MHz Paras kuuluvuusalue kehä III sisäpuolella ja suorastaan maailmanlaajuisesti joka päivä internetissä osoitteesta www.kslradio.fi
95 vuotta 1.12. Hilja Martikainen Lapinlahti 92 vuotta 26.11. Hannes Heikkilä Porvoo 90 vuotta 15.12. Eero Lehto Pori 85 vuotta 3.10. Yrjö Välilä Pori 7.11. Anni Kivioja Pori 30.11. Aadolf Norring Tikkurila 9.12. Rento Antero Peltola Jurva 28.12. Sulo Suojoki Etelä-Espoo 80 vuotta 11.10. Helmi Hietikko Riihimäki 28.10. Yrjö Toivola Porvoo 16.12. Terttu Korpinen Pori 22.12. Eini Suominen Kaarina 6.1.2012 Olavi Siekkinen Oulunsalo 12.1.2012 Toini M Miettinen Kuopio 13.1.2012 Rauni Heininen Kalajoki 31.1.2012 Airi Toivonen Porvoo 75 vuotta 3.10. Hemmo Mäkinen Pori 26.10. Aune Harjula Pori
23.11. Matti Lupunen Pori 2.12. Raili Tikka Tapuli 2.12. Heikki Huhtanen Pori 3.12. Veijo Oksala Hyrylä 22.12. Rauni Heikki Pori 25.12. Veli Jauhiainen Pielavesi 26.12. Olli Mäki Kirkkonummi-Siuntio 6.1.2012 Inkeri Luoto Kalajoki 20.1.2012 Erkki Lönnqvist Porvoo 70 vuotta 21.11. Erkki Juhola Kokkola 26.11. Seppo Mölsä Nurmes 6.12. Seija Vänskä Havukoski 24.12. Tauno Pietikäinen Pyhäjärvi 25.12. Taisto Karppinen Halikko 26.12. Kaija Kauhanen Kirkkonummi-Siuntio 29.12. Irma Sutinen Pihtipudas
2.1.2012 Eila Repo Porvoo 4.1.2012 Seija Helin Porvoo 10.1.2012 Pirkko Friman Porvoo 15.1.2012 Sirkka-Liisa Kanerva Korso 19.1.2012 Liisa Rytkönen Pyhäjärvi 27.1.2012 Anita Kangas Kuopio 65 vuotta 7.10. Pirjo Merimaa Pori 3.12. Marjatta Ikonen Sodankylä 4.12. Eero Hakari Vammala 28.12. Seija Vidlund Ulvila 60 vuotta 15.12. Pirkko Nieminen Kokkola 5.1.2012 Sirpa Repo Porvoo 16.1. Ritva Pakkanen Anjalankoski
Kiitämme kaikkia
jotka muistivat meitä juhliessamme 40-vuotista toimintaamme ja siten omalla osallaan auttoivat juhlamme onnistumisessa. Etelä-Vantaan Eläkeläiset ry
Pihtiputaan Eläkeläiset Tyyne Pulkkinen Kuhmon Eläkeläiset Irma Leväsalmi Rauman Eläkeläiset Ahti Vilhelm Merenkivi Vieno Kosti Kalevi Roslöf Liisa Maria Nykänen Paltamon Eläkeläiset Esa Armas Kilpeläinen Tyyne Sanelma Mikkonen Mikkelin Eläkeläiset Osmo Penttinen Puolangan Eläkeläiset Lauri Hyyryläinen Jämsänkosken Eläkeläiset Jukka Veli Virtanen Muhoksen Eläkeläiset Kalervo Hattara Väinö Kokkonen Kuusamon Eläkeläiset Mikko Korpua Oulun Työväen Eläkeläiset Heimo Siira Allan Lepistö Aimo Mylly Pentti Ryyppö Maria Väänänen Kurun Eläkeläiset Mirja Lettoniemi Taini Savilahti Ivalon Eläkeläiset Liisa Kaarina Portti Toivo Ilmari Hämäläinen Uimaharjun Eläkeläiset Unto Ensio Möller Ykspihlajan Eläkeläiset Erkki Kalervo Niemi Varkauden Eläkeläiset Osmo Sihvonen Pohjois-Helsingin Eläkeläiset Matti Rönkä Kaarlo Tammela
Jämsän Eläkeläiset Pentti Josef Ahlstedt Kalevi Rantanen Matti Hakojärvi Veikko Heino Ruoveden Eläkeläiset Maria Lahtinen Heinäveden Eläkeläiset Pirkko Eklund Pietarsaaren Eläkeläiset Veli Olavi Tilus Aino Kaarina Asplund Raili Marjatta Kalliosaari Heikki Paananen Sievin Eläkeläiset Eija Riitta-Liisa Honkaperä Kaisu Anneli Korpi Raahen Eläkeläiset Elli Kaarina Flink Haapajärven Eläkeläiset Vieno Anni Marjatta Isokangas Matti Johannes Kananen Aavasaksan Eläkeläiset Aaro Jakku Vaalan Eläkeläiset Annikki Moilanen Pieksämäen Eläkeläiset Antti Nuutinen Mietoisten Eläkeläiset Tauno Mikael Saloaro Korson Eläkeläiset Hans Schwab Myllypuron Eläkeläiset Hilkka Hjortsborg Sorsakosken Eläkeläiset Seppo Ilmari Karvonen Kalajoen Eläkeläiset Alli Junnikkala Pasi Tiinanen Hyrynsalmen Eläkeläiset Veikko Johannes Oikarinen
Viikolla 49
Torstaina 8.12. klo 14.00, uusinta lauantaina 13.12. klo.15.30 Eläkeläisten isänmaallisuus. Studiovieraana Leif Söderlund Viikolla 51 Torstaina 22.12. klo 14.00, uusinta lauantai 24.12. klo.15.30. Joulut ennen ja nyt. Pakinointia joulupukkia odotellessa. Studiovieraana aluejärjestön puheenjohtaja Pekka Saarnio
Seuraava Eläkeläinenlehti ilmestyy 6.2.2012. Lehteen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa 20.1.2012 mennessä.
Eläkeläiset ry
Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki IBAN IBAN IBAN IBAN FI11 1012 3000 0714 70 FI80 8000 1900 1086 56 FI89 5541 2820 0116 00 FI11 8000 1800 3273 56 BIC NDEAFIHH BIC DABAFIHH BIC OKOYFIHH BIC DABAFIHH Jäsenmaksutili Erja Isaksson toimistosihteeri yhdistysrekisteri syntymäpäivät ja poisnukkuneet syys- ja kevätkokous-ilmoitukset 020 743 3614 erja.isaksson@elakelaiset.fi Pekka Isaksson tiedotussihteeri 020 743 3618; 040742 2754 pekka.isaksson@elakelaiset.fi
Julkaisija Eläkeläiset r.y Päätoimittaja Hannu Partanen Toimitussihteeri Pekka Isaksson Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tuija Aali puh. 020 743 3610; tuija. aali@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Tilaushinta 20 /vsk Pohjoismaat 30 /vsk Muut ulkomaat 35 e/vsk Ilmoitushinnat Mustavalkoinen 1,70 e/pmm Väri-ilmoitukset sopimuksen mukaan Toimitus ja toimisto Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610, fax 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti: Marja-Leena Laitinen puh. 050 5323 444 sähköposti: m-leena.laitinen@kolumbus.fi; osoite: Maauunintie 14 D 34 01450 Vantaa Järjestöaineisto: Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki ISSN 03558290
Puh. 020 743 3610 vaihde, fax. 020 743 3619 Sähköpostiosoite:elakelaiset@elakelaiset.fi Kotisivut osoitteessa:www.elakelaiset.fi Kalevi Kivistö puheenjohtaja Hilkka Pulkkinen varapuheenjohtaja Hannu Partanen toiminnanjohtaja 020 743 3615; 0400570 951 hannu.partanen@elakelaiset.fi Anu Mäki järjestösihteeri 020 743 3616; 040839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi Tiina Rajala koulutussihteeri 020 743 3617; 040582 4319 tiina.rajala@elakelaiset.fi Tuija Aali toimistonhoitaja jäsenrekisteri materiaalitilaukset 020 743 3610 tuija.aali@elakelaiset.fi Anitta Koski taloussihteeri laskutus maksatus osto- ja myyntireskontra 020 743 3611; 050307 1952 anitta.koski@elakelaiset.fi
Teemmme yhdessä -hanke
Eva Rönkkö projektikoordinaattori 040 501 3599 eva.ronkko@elakelaiset.fi
Kuntorannantie 14 78400 Varkaus Puh. 017 560 1100/vaihde Myyntipalvelu ja inf: puh. 017 560 1403 myynti@kuntoranta.fi
Puhelun hinta 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta on 8,21 snt/min + 6,9 snt/min (alv 23%), matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 14,9 snt/min (alv 23%)
54 - Nro 8 joulukuu 2011
ELÄKELÄINEN
Maksatko itse laskusi verkkopankissa, vai hankaloittaako palvelujen sähköistyminen elämääsi?
TILITOIMISTOPALVELUITA VIHDOIN MYÖS KOTITALOUKSILLE!
Tarvitsetko apua pankkiasioinnissa tai sähköisten palvelujen käytössä? ASISTIA asioi ja huolehtii puolestasi tarjoamalla tilitoimistojen taloushallintapalveluita ja muita asiainhoidon palveluita kotitalouksille.
Sisältää laskujen maksupalvelun ja talousasiakirjojen hallinnan.
ASISTIAN TALOUSHALLINTAPALVELU ALK. 28/KK
Tilaa esite tai kysy lisää numerosta 010 229 0870 tai info@asistia.fi. Tutustua voit myös osoitteessa www.asistia.fi.
00 Yli y1y0.lip0ua tä p
my
Markku Pölönen:
lla! syyskaude
ONNEN MAA
nostalgiaa! Tenhona nähdään loistava ja tangokuninkaana kuvan . Keväällä 2012 myös:
Lohjan Seudulle uusi puheenjohtaja
Sakari Lehtinen valittiin puheenjohtajaksi Lohjan Seudun Eläkeläisten syyskokouksessa. Johtokuntaan valittiin Tuula Mårdh varapuheenjohtajaksi ja taloudenhoitajaksi ja Vappu Miinalainen sihteeriksi. Muut johtokunnan jäsenet ovat Leila Ahmaoja, Seija Hagelberg, Terttu Hietala, Liisa Höylä, Tuulikki Kinnari, Silja Ojansuu, Matti Ollikainen ja Antero Tiainenn, varalla Ulla Lassila, Matti Nurmesniemi, Airi Pietikäinen, Pirkko Taavitsainen ja Kirsti Vainio. Kerhon käsityö-, tanhu-, laulu- ja opintopiiri kokoontuu tiistaisin klo 9 12 Lohjan työväentalolla.
Ensimmäiset kunnostetut huoneet ovat jo käytössä.
Kuntorannassa kuuluu taas vasaran pauke!
Kuntorannassa on aloitettu huoneiden peruskorjaukset päämajoitustilassa. Ensimmäiset kunnostetut huoneet ovat jo käytössä. Seuraavat huoneet ovat työn alla, ja remonttia tullaankin tekemään tarpeiden mukaan. Päätalon huoneiden perusremontissa ne puretaan sisäpuolelta kokonaan ja kaikki seinien eristyksistä lähtien uusitaan nykyajan vaatimusten mukaisesti, sanoo toimitusjohtaja Tommi Impivaara. Se lisää huoneiden lämpimyyttä ja viihtyvyyttä, ja ainahan se on mukavampi olla uudessa huoneessa. Edellisen kerran huoneiden kylpytilat ja hotellin käytävät uusittiin vuonna 2008. Samassa yhteydessä huoneiden tv:t uusituvat nykyaikaisiksi digi-viritintelevisioiksi, jotka toimivat yhdellä kaukosäätimellä. Pyrimme kuuntelemaan asiakkaidemme toiveita herkällä korvalla ja vuosia jatkuneesta taantumasta huolimatta ehostamaan paikkoja ja kehittämään resurssiemme puitteista, Impivaara sanoo.
iiva D
- ja sen sisko
Ensi-ilta 26.1.2012. Herkullisessa pääosassa nähdään kuvan ! 12-32 P. 05-7400 330
Aineisto seuraavaan lehteen 20.1.2012 mennessä
ELÄKELÄINEN
Nro 8 joulukuu 2011 - 55
Leskirouva Katiska
Edellisen ristikon ratkaisu
Krypto
Ristikko 67|2011 oikein ratkaisseista onnetar suosi Päivi Suomelaa Pohjankurusta ja Mirva Huikuria Tepsasta. Yllätyspalkinnot voittajille ovat lähteneet. Tässä vielä onnittelut!
Krypto 8/201:n ratkaisut on lähetettävä 20.1.2012 mennessä osoitteella Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki
Kuoreen on kirjoitettava sana KRYPTO. Kuoreen ei saa panna muuta postia lehdelle tai järjestölle.
Ratkaisijan nimi:.................................................................................................................. Osoite:.................................................................................................................................. .............................................................................................................................................. Postitoimipaikka:.................................................................................................................
56 - Nro 8 joulukuu 2011
ELÄKELÄINEN
Hemmottelua ja tanssin taikaa!
Eläkeläisten tapahtumakalenteri 2012:
Tammikuu 2012
Aktiviteettiloma 6 vrk 9.-15.1. Uusien eläkeläisten tukiloma 10.-15.1. Kaamoksen kaatajaiset 1. jakso 18.-22.1. Kaamoksen kaatajaiset 2. jakso 25.-29.1.
Lähde lämpimään kylpylälomalle keskelle tanssin riemuja. Iloinen viihdeohjelma tansseineen tempaa mukaan lomatunnelmaan. Virkistäydy hellivissä hoidoissa ja rentoudu kylpylässä. Monipuolistatoimintaa Saimaan reitin varrella keskellä Itä-Suomea.
6 vrk
Heinäkuu 2012
Solariksen lapsiperheet ja isovanhemmat perheloma 9.-14.7.
Elokuu 2012
Ryhmälomajakso 4 vrk 15.-19.8. Solariksen Ikäihmisten hyvinvointiloma 27.8.-1.9.
Helmikuu 2012
Riäppiäiset 1.-5.2. Starat tanssittaa loma 10.-12.2.
Syyskuu 2012
Iloa Eläkeikään Maaseudun terveys lomajärjestön loma 3.-8.9. Uusien Eläkeläisten tukiloma 11.-16.9. Starat tanssittaa loma 14.-16.9. Solariksen ryhmäloma 17.-22.9. Solariksen Varhaiseläkeläiset 24.-29.9.
alk. 329
Täysihoito hlö/2 hh 9.-15.1. tai 13.-19.3.
Aktiviteettiloma
5 vrk
Maaliskuu 2012
Aktiviteettiloma 6 vrk 13.-19.3. Ryhmälomajakso 4 vrk 14.-19.3.
2 vrk
alk. 259
Puolihoito hlö/2 hh 5 vrk/hlö/2hh
Tanssii tähtiin
Huhtikuu 2012
Pääsiäisloma 5.-9.4. Starat tanssittaa loma 13.-15.4. Solariksen Ikäihmisten hyvinvointilomat 20.-25.4. Solariksen loma ryhmäkysyntään 23.-28.4.
Lokakuu 2012
Solariksen Ikäihmisten hyvinvointiloma 1.-6.10. Solariksen ryhmäloma 8.-13.10. Tanssii tähtiin loma 17.-22.10. Starat tanssittaa loma 19.-21.10.
5 vrk
Toukokuu 2012
Tanssii tähtiin 5 vrk 8.-13.5. Starat tanssittaa loma 11.-13.5. Uusien eläkeläisten tukiloma 9.-14.5. Eläkeläiset ry:n Edustajakokous 22.-23.5. Ryhmälomajakso 4 vrk 24.-29.5.
Marraskuu 2012
Aktiviteettiloma 6 vrk 13.-19.11. Ryhmäloma 4 vrk 14.-18.11. Starat tanssittaa loma 16.-18.11. Pikkujoululomat 16.-18.11. Pikkujoulut 22.-24.11. Pikkujoulut 29.11.-1.12.
Kesäkuu 2012
Aktiviteettiloma 6 vrk 4.-10.6. Maaseudun terveys, perheloma + isovanhemmat 4.-9.6. Juhannus 23.-25.6. Solariksen loma ryhmäkysyntään 10.-15.6.
alk. 199
Aamiaismajoitus hlö/2 hh
voimassa 1.1.-31.3.
Kunnon talviloma
alk. 109
Aamiaismajoitus hlö/2 hh
Starat Tanssittaa
Kysy myös peruutuspaikkoja Eläkeläiset ry:n Kaamoksen Kaatajaisiin ja Riäpiäisiin!
Joulukuu 2012
Aktiviteettiloma 6 vrk 4.-10.12. Uusien eläkeläisten tukiloma 4.-9.12. Starat tanssittaa loma 7.-9.12. Pikkujoulut 7.-9.12 Pikkujoulut 14.-16.12. Lisätiedot ja varaukset myyntipalvelusta (017) 560 1403
(Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin.)
Helposti hyvälle tuulelle!
kuntoranta.fi
Nyt varaukset myös verkosta:
Kuntorannantie 14, Varkaus myyntipalvelu (017) 560 1403 myynti@kuntoranta.fi
www.kuntoranta.fi
Sananen toimittajalta
MEITÄ TOIMITTAJIA on syytetty siitä, että me haluamme aina sanoa viimeisen sanan esimerkiksi vastatessamme vastineisiin. Se ei ole pahinta, mitä toimittajista näistä mätämunista, nukkavieruista puolipultsareista ja yleisääliöistä varsinkin tällä perussuomalaisen sanataiteen aikakaudella on sanottu. Mutta onpahan rikkana rokassa. Syytöksessä saattaa olla perää, noin yleensä ottaen, ei tietenkään Eläkeläinen-lehden kohdalla. Tämän lehden toimittaja on niin ällöttävän kiltti, että on jopa luopunut Sananen toimittajalta -palstasta, jotta mahdollisimman paljon myös yhdistysten tiedottajien ja vapaaehtoisavustajien juttuja mahtuu lehteen. Nyt tästä kiltteydestä tuli loppu. Väliaikaisesti. Toimittaja haluaa sanoa tämän lehden viimeiset sanat. Syitä on kaksi. Vaikka toimittaja on parhaansa yrittänyt, ei lehteen mahtunut kaikkia tänne lähetettyjä ja tarjottuja juttuja. Osa yhdistysten tiedottajienkin kokous- ja muista jutuista jäi odottamaan helmikuun numeroa. Siinä ei olisi auttanut tämän pienen palstatilan käyttäminen muuhun tarkoitukseen. Ja toiseksi toimittajalla on nyt tosi painavaa ja tärkeää sanottavaa. Kas näin: Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille Eläkeläinen-lehden lukijoille, avustajille ja ilmoittajille sekä lehden että omasta puolestani! PEKKA ISAKSSON
Taloussihteerin tarinoita
S
ananlaskukin sanoo, että lopussa kiitos seisoo. Vuosi 2011 on muutamaa viikkoa vaille eletty. Toivottavasti vuosi on ollut usealle lukijalle hyvä. Jos olemme säilyneet kutakuinkin terveinä, voimme olla tyytyväisiä. Jos aamulla herätessä on hyvä olo ja mieli, mikä on noustessa uuteen päivään. Pieniä murheita meillä varmaan useimmilla on, mutta silloin ymmärtää sellaisena päivänä iloita, kun murheita ei ole. Vuoden lopussa usein palataan vuoden varrelle, millaista säätä on ollut, onko vuosi ollut tavanomainen. Tämä vuosi oli kesältään lämmin ja vielä syksyltäänkin. Mutta jos vakavammalla mielellä miettii, talous on ollut kovilla tänä vuonna. Media on pitänyt huolen että moni uutislähetys on muistanut asiasta kertoa. Joskus tuntuu että media vielä lisää oman rummutuksensa kovuutta. Kriisit euron ympärillä ja euromaissa eivät jääne keneltäkään huomaamatta, niin usein niistä puhutaan ja kirjoitetaan. Kuten alussa sananlaskua lainasin, lopussa on kiitoksen aika.
Tähän vuoden viimeiselle talouspalstalle haluan laittaa kiitokset Eläkeläinenlehden puolesta. Joulutervehdyksiä tuli todella mukavasti ja erityisesti tänä vuonna moni yhdistys ja aluejärjestökin antoi lehdelle aiemmin itselleen pidättämänsä 15% palkkiot. Se on todella hyvä lahja lehden kassatilanteeseen, jossa mm. jakelukustannukset ovat parin viime vuoden aikana tuplaantuneet. Pienikin ylimääräinen tulo on tervetullut. Lehti järjestölle ja etenkin jäsenistölle on aina yhtä tärkeä. Muutama yhdistys laittoi jopa ylimääräisen tervehdystekstin euroineen, joista niistäkin ISO KIITOS! Valtuuston päätös keväältä 2010 ja järjestön hallituksen päätös kuluvalta vuodelta on ottaa käyttöön vapaaehtoinen tukimaksu ensi vuoden alusta. Tämä on jäsenistölle uudenlainen mahdollisuus taloudellisen tuen osoittamiseen järjestön toimintaan. Koko tukimaksuista kertynyt summa käytetään järjestön sääntöjen mukaiseen toimintaan. Valtuusto ei halunnut korottaa jäsenmaksua, vaan
vapaaehtoinen tukimaksu on jäsenistön taloudellinen tuki taloudellisen toiminnan kustannusten nousuun. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset eivät ole seuranneet kustannusten nousua ja erityisesti tänä vuonna verottaja on ollut monen yleishyödyllisen järjestön niskassa. Eläkeläiset ry on yksi monien joukossa verottajan niskalenkissä. Yhteinen toiminta kuitenkin aina vaatii rahaa ja kukin jäsen voi mahdollisuuksiensa ja oman harkintansa mukaan osallistua tukimaksun maksamiseen. Vapaaehtoisen tukimaksun voi kätevästi maksaa vuoden 2012 jäsenmaksun yhteydessä ja tukimaksullehan ei ole euromääräistä rajaa. Kaikille lukijoille hyvän joulun toivotukset ja kulkekaamme uuteen vuoteen rauhallisin, mutta iloisin mielin.
ANITTA KOSKI