NUMERO 6/2014 Tuhannen roolin mies - Kuvittelin, että eläkkeellä tehdään asioita hissukseen. Viime vuodet ovat kuitenkin olleet aikamoista vipinää, toteaa Ossi Ahlapuro. Reilusti yli tuhat roolia uransa aikana vetänyt laulaja-näyttelijä on yhä iskussa. Kuva: Kari Kumpulampi Sivu 8 ”Vanhusten on korotettava äänensä” Sivu 4 Kävelypasseja ehtii vielä hyvin tilata Sivu 16 Matkavastaavat kokivat Lapin lumon Sivu 6 Kuva: Kari Martiala
2 – Nro 6 lokakuu 2014 ELÄKELÄINEN Pääkirjoitus HANNU PARTANEN O Eläkeikää ollaan nostamassa 65 ikävuoteen ja siitä edelleen dotettu ja pelätty työmarkkinakeskusjärjestöjen eläkesopimus allekirjoitettiin 26. päivänä syyskuuta. Sopimuksen valmistumiseen liittyi poikkeuksellisen suuria poliittisia paineita. Sopimus on ollut työmarkkinajärjestöjen työlistalla vuodesta 2009. Eläkeneuvotteluihin on alusta alkaen sisällytetty eläkejärjestelmää laajemmat poliittiset tavoitteet ja ennakkoehdot. Niistä on sovittu kolmikannassa työmarkkinaosapuolten ja valtion kesken. Tavoitteet on kirjattu myös Kataisen ja Stubbin hallitusten ohjelmiin. Keskeinen tavoite on ollut väestön ikääntymiseen liitetty julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen runsaalla prosenttiyksiköllä. Keinona on ihmisten työurien pidentäminen myöhentämällä eläkkeelle siirtymistä. Samalla varaudutaan elinajan odotteen kasvuun. Tavoitteeksi on kiteytetty eläkkeellesiirtymisiän odotteen nostaminen vähintään 62,4 ikävuoteen vuoteen 2025 mennessä. Eläkesopimuksen mukaan uusi eläkejärjestelmä tulee voimaan vuoden 2017 alussa. Siihen asti eläkettä kertyy nykyisen lainsäädännön mukaan. Tämä kertymä säilyy koskemattomana. Uusi järjestelmä ei vaikuta jo eläkkeellä olevien ja lähivuosina eläköityvien elämään. Vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee asteittain 63:sta 65 ikävuoteen. Eläkeiän nousu koskee kaikkia vuonna 1955 tai sen jälkeen syntyneitä. Nousu on kol- me kuukautta kutakin ikäluokkaa kohden niin, että vuoden 1962 ikäluokasta alkaen alaikäraja on 65 vuotta. Vastaavasti vanhuuseläkkeen yläikäraja nousee 68:sta 70 vuoteen. 65 ikävuotta ei ole vanhuuseläkkeen alaikärajan katto, vaan se tulee edelleen nousemaan elinajan odotteen noustessa. Eläkesopimukseen on kirjattu, että elinajan pidetessä työssäoloajan ja eläkeajan välinen suhde säilytetään vähintään vuoden 2025 tasolla. Tilannetta arvioidaan ensimmäisen kerran vuonna 2027. Eläkejärjestelmää sopeutetaan kasvavaan elinajan odotteeseen jatkossa kahta tietä; nostamalla eläkeiän alarajaa työssäoloajan ja eläkeajan suhdetta vertaamalla ja leikkaamalla eläketasoa elinaikakertoimella. Elinaikakerroin syö edelleen eläkkeen määrää. Viisi vuotta ennen vanhuuseläkkeen alarajaa vahvistetaan tavoite-eläkeikä. Laskennallinen tavoite-eläkeikä on se ikä, johon asti tulisi tehdä töitä korvatakseen elinaikakertoimen kuukausieläkkeeseen tekemän pienennyksen. Elinaikakerrointa lievenee nykyisestä, kun vanhuuseläkkeen alaikäraja on noussut 65 vuoteen. Uutena eläkemuotona tulee työuraeläke. Eläke voidaan myöntää 63-vuotiaalle, jolla on takana vähintään 38 vuotta työuraa fyysisesti tai psykososiaalisesti kuormittavassa työssä. Edellytykset eläkkeeseen ovat lievemmät kuin työkyvyttömyyseläkkeessä. Samalla eläkkeen taso jää työkyvyttömyyseläkkeen tasos- ta, koska siihen ei sisällytetä tulevan ajan osuutta. Eläkkeen yksityiskohdat ovat vielä täysin avoinna. Osa-aikaeläke korvataan osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä, johon työntekijällä on oikeus 61 ikävuoden täyttämisen jälkeen vanhuuseläkkeelle siirtymiseen asti. Ikäraja nousee 62 ikävuoteen 2025 alusta. Eläkettä pienennetään 0,4 prosentin varhennusvähennyksellä jokaista kuukautta kohti, jona eläkettä maksetaan. Eläkesopimus on ensi arvioissa saanut kiitosta lähinnä kestävyysvajeen leikkaamisen ja julkisen talouden näkökulmasta. Vähemmille arvioille ovat jääneet ratkaisun todelliset eläkepoliittiset vaikutukset ja erityisesti niiden merkitys ihmisten arkeen. Ratkaisu on kaukana Eläkeläiset ry:n toukokuun valtuustossa hyväksytyn asiakirjan Eläkeratkaisu – vuosikymmenen tärkein sosiaalipoliittinen päätös tavoitteista. Eläkesovun vaikeudesta kielii se, että Akava jäi sopimuksen ulkopuolelle ja että SAK:n hallitus joutui äänestämään sopimuksen hyväksymisestä. Akavan ulosjääminen liittyy kiistaan työuraan loppuajan eläkekarttumista. Akava olisi halunnut säilyttää työuran loppupäässä korotetun karttumaprosentin. Sopimuksen mukaan jatkossa eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuodessa eläkkeen perusteena olevista tuloista 17 ikävuodesta vanhuuseläkkeen yläikärajaan saakka. Jos työntekijä ei käytä oikeutta vanhuuseläkkee- seen, karttunutta eläkettä korotetaan 0,4 prosentin lykkäyskorotuksella jokaista lykkäyskuukautta kohti. SAK:ssa vastaan äänestäneiden kritiikki kohdistuu vanhuuseläkeiän alarajan nostamiseen ja uuden työuraeläkkeen heikkouksiin. Vastaan äänestäneiden Rakennusliiton edustajien mukaan neuvoteltu eläkeratkaisu heikentää entisestään työelämän heikoimmissa asemissa olevien asemaa. Samalla he kritisoivat myös sopimuskokonaisuutta siitä, että se ei korjaa kestävyysvajetta tai julkisen talouden tilaa vaan se on nykyajan merkittävimpiä tulonsiirtoja pienituloisilta suurituloisten eläkkeisiin. Rakennusliitto sai äänestyksessä tuekseen Suomen Elintarviketyöläisten liiton, ATK:n ja Suomen lentoemäntä- ja stuerttiyhdistyksen. Eläkeläinen -lehti kertoo eläkesopimuksesta lisää joulukuun numerossa ja seuraa tiiviisti uusien eläkelakien valmistelua. Puheenjohtajan palsta KALEVI KIVISTÖ Luottamus ja valvonta Tätä kirjoitettaessa valtakunnan hallitus on saanut uusia ministereitä. Ympäristöministerin kerrottiin saaneen oman hallinnonalansa lisäksi tehtäväkseen johtaa myös kaikkia hallinnonaloja koskevan säätelyn purkua. Etsimättä mieleen nousivat 1980-luvun puolivälissä alkaneet ns. normitalkoot ja muutamaa vuotta myöhemmin käynnistetty vapaakuntakokeilu, joissa tavoitteena oli niin ikään säätelyn purkaminen. Lopputuloksena on tainnut olla normien kokonaismäärän lisääntyminen. Miksi tehtävä on toistuvasti osoittautunut vaikeaksi? Varmaankin siksi, että olemme ottaneet yhteisesti hoidettavaksi entistä enemmän tehtäviä. Yhtenä esimerkkinä on viime vuonna voimaan tullut vanhuspalvelulaki, jossa vanhusten hoitoa säädellään monilla uusilla normeilla ja laatusuosituksilla. Kuntia velvoitetaan varautumaan ikärakenteen muutoksiin. Vanhuksille tarkoitettujen palvelujen riittävyys ja laatu on varmistettava ja iäkkäiden ihmisten oma osallistuminen hoi- toaan koskeviin päätöksiin pyritään varmistamaan. Tämä on sitä säätelyä ja hyvä niin. Sosiaali- ja terveysministeriön keväisessä, palvelurakenteen kehittämistä koskevassa kannanotossa halutaan lisätä laitoshoidon vähentämistä koskevia velvoitteita eli tiukentaa säätelyä. Toisaalta valitetaan, että valvontaviranomaiset ”käyttävät laatusuosituksia norminluonteisesti”. Samassa yhteydessä valitetaan myös sitä, että palvelujen usein yksityiset tuottajat joutuvat laatusuositusten vuoksi tekemään monimutkaisia selvityksiä ennen kuin ne saavat luvan toiminnan aloittamiseen. Eli: silloin kun on kyse palvelujen vähentämisestä, säätelyä tiukennetaan. Ja silloin, kun on kyse hoidon laadun turvaamisesta, säätelyä halutaan väljemmäksi. Säätelystä puhuttaessa olisikin enemmän puhuttava siitä, mihin säätelyllä pyritään, kuin tyytyä leimaamaan säätely ”paholaisen keksinnöksi”. *** Juuri ennen kirjoittamaan ryhtymistä katsoin TV:stä ruotsalaista vanhusten hoitoa koskevan järkyttävän ohjelman. Kun hoitoa on yhä enemmän siirtynyt kansainvälisille ketjuille, on hoidon laatu monessa tapauksessa kärsinyt. Omaisten oli vaikea liikuttumatta kertoa, miten heidän läheisiään oli laitoksissa kohdeltu. Useimmiten syynä oli liian rankka henkilökunnan karsiminen, kun liiketoiminnan voittoja on pyritty kaikin keinoin lisäämään. Miten tämä on ollut mahdollista? Valvonta on olut olematonta, se on useimmiten perustunut liikeyrityksen omiin ilmoituksiin, jolloin suoranaisilta huijauksiltakaan ei ole vältytty. Henkilökunta luetteloon oli lisätty keksittyjä nimiä. Olivat näköjään Gogolinsa lukeneet. Ruotsalaisessa vanhustenhoidossa ongelmana näytti olevan ennen kaikkea puutteellinen valvonta. Myös meidän vanhuspalvelulakimme turvaa suurelta osin ns. omavalvontaan. Oikein käytettynä se onkin hyvä väline. Mutta sen tukena täytyy ehdottomasti olla myös riittävä viranomaisvalvonta, jotta aitaa ei sorruttaisi ylittämään matalimmasta kohdasta kuten Ruotsin esimerkeissä näyttää käyneen. *** ”Luottamus hyvä, kontrolli parempi” kuuluu vanha sanonta. Se pätee edelleen. Palveluja tuottavat kuntien ohella yhä enemmän myös yksityiset. Parhaimmillaan ne voivat tuottaa hyvää palvelua ja jotta siitä voitaisiin varmistua kautta linjan, on valvonnan toimittava. Valvontakaan ei siis ole ”paholaisen työtä”, sen vaikuttimena on nimenomaan estää ikäihmisten huono kohtelu. Sen perimmäisenä tarkoituksena on varmistaa säätelyn tavoite eli taata se hyvän hoidon laatu, johon valtakunnallisilla suosituksilla tähdätään. Entinen kollegani Eva-Riitta Siitonen toivoi facebookissa ”taitoa ja malttia säätelyn purkutalkoisiin”. Toivottavasti nuoret ministerit ottavat kokeneen kollegan neuvosta vaarin.
Nro 6 lokakuu 2014 – 3 ELÄKELÄINEN Puheenjohtaja Curt Persson (seisomassa) johdatteli Pohjoismaisten eläkeläisärjestöjen yhteistyötoimikunnan NSK:n seminaaria päivän teemaan. Muistisairaiden itsemääräämisoikeus ja vanhusneuvostot puhuttivat NSK:n seminaarissa Muistisairaudet ja muistisairaiden itsemääräämisoikeus puhuttivat Pohjoismaisten valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen yhteistyötoimikunnan NSK:n seminaarissa. Nordiska Samarbetskommitte NSK kokoontui seminaariin ja kokoukseensa Espoon Hanasaareen 13.-15. 10. – Suomessa erilaisiin muistisairauksiin sairastuu vuosittain noin 13 000 ihmistä, keskimäärin 36 ihmistä päivässä. Tilanne on samansuuntainen muissakin Pohjoismaissa, mutta vakavin Suomessa, missä ikääntyvien osuus väestöstä kasvaa muita maita nopeammin, totesi seminaarissa alustanut vanhuuden ja vanhustyön etiikan, ikääntymisen ja elämänlaadun sekä etnisen vanhustyön asiantuntija, filosofian tohtori Anneli Sarvimäki. Myös muistisairauksien tutkimus on Sarvimäen mukaan mennyt eteenpäin niin Suomessa kuin muuallakin. – Lääketieteellisesti osataan entistä paremmin erotella eri muistisairaudet toisistaan. Entistä paremmilla lääkkeillä pystytään siirtämään vaikean sairauden kehittymistä, vaikka parantavia lääkkeitä ei olekaan. Myös ennaltaehkäisystä on saatu paljon tietoa, joskin osa muistisairauksista on perinnöllisisä. Sarvimäki toteaa, että nykyajattelun mukaan muistisairaat ovat täysivaltaisia kansalaisia. – Nyt ymmärretään, että muis- tisairailla on ajatuksia, tunteita ja oma tahto, joskin hauraina, ja he ovat yhteiskunnan täysivaltaisia jäseniä. Käsitysten ero on suuri verrattuna ainakin 50- ja 60-lukuihin, Siihen aikaan tieto eri sairauksista oli vielä vähäistä, ja sana dementia kattoi kaiken mahdollisen. ”Itsemääräämisoikeutta erityisesti vaalittava” Sarvimäki korostaa, että muistisairaan oikeutta itsemääräämisoikeuteen pitää erityisesti vaalia ja suojella, koska psyykkinen haavoittuvuus vaikuttaa omaan kykyyn käyttää päätösvaltaa. – Ratkaisu ei ole muistisairaan itsemäärämisoikeuden rajoittaminen. Pikemminkin on mietittävä keinoja, joilla kykyä ja oikeutta itsemääräämiseen voidaan vahvistaa. Tämä on Sarvimäen mukaan lähtökohtana myös parhaillaan valmisteilla olevassa laissa itsemääräämisoikeudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Yksinkertaisia nämä kysymykset eivät missään nimessä ole, Sarvimäki myöntää. – Osa tilanteista on tietysti selkeitä, mutta suuri osa tilanteista hoidossa asettautuu harmaalle alueelle. Muistisairaan ihmisen kuntokin monasti vaihtelee: joskus pystyy ajattelemaan ja toimimaan, ja välillä taas on huonoja päiviä. Muistisairauksien hoidon asiantuntija Helena Ahlers Folkhälsanilta nostaa esiin tiedon jakamisen tärkesyden. – Ihmisten on monasti vaikea hahmottaa, missä vaiheessa hälytyskellojen tulisi soida: mikä on normaaliin vanhenemiseen kuuluvaa esimerkiksi nimien unohtelua, mikä taas oire jokapäiväistä elämää häiritsevästä muistisairaudesta. – Jos asia huolestuttaa, kannattaa hankkia tietoa ja tarvittaessa hoitoa, sitä on nykyisin saatavissa, Ahlers kannustaa. Hän myös huomauttaa, että vaikka muistisairaudet ovat leimallisesti ikääntyvien ihmisten sairauksia, työikäisiäkään ne eivät kokonaayn säästä. – Nuorin tapaamani sairastunut oli vähän päälle kolmenkymmenen. NSK:n toisen seminaaripäivän teemana olivat osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet vanhusneuvostoissa. Eläkejärjestelmiä arvioidaan koko pohjolassa Yhtenä ajankohtaisena aiheena Anneli Sarvimäki (vasemmalla) ja Helena Ahlers alustivat seminaarille muistisairauksista ja muistisairaiden itsemääräämisoikeudesta. NSK:n tapaamisessa puhuttivat eläkejärjestelmiä koskevat suuret muutokset kaikissa Pohjoismaissa. – Ruotsin valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt ovat yksimielisiä siitä, että maan eläkejärjestelmän taloudellista pohjaa on vahvistettava, toteaa ruotsalaisen PRO-eläkeläisjärjestön ja NSK:n puheenjohtaja Curt Persson. NSK:n kokousta ja seminaaria tällä kertaa isännöineen Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö huomauttaa, että Suomessa eläkeläisköyhyys on 1990-luvusta kaksinkertaistunut, ja koettelee erityisen vakavasti naisia. Köyhyys iäkkäiden naisten joukossa on kaksinkertaista saman ikäluokan miehiin verrattuna. -– Eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi tulisi korottaa takuueläkettä ja nostaa verottoman eläketulon alarajaa, sanoo Kivistö. Pohjoismaisen yhteistyötoimikunnan NSK:n jäsenjärjestöt ovat Pensjonistförbundet Norjasta, Faglige Seniorer Tanskasta, Pensionärernas Riksorganisation PRO ja Svenska Kommunalpensionärernas Förbund Ruotsista, Landsfelag Pensionista Färsaarilta, Landssamband Eldri Borgara Islannista sekä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ja Eläkeläiset ry Suomesta. TUOMAS TALVILA
4 – Nro 6 lokakuu 2014 ELÄKELÄINEN Vanhusten on korotettava äänensä ja tuotava osaamisensa näkyviin EETU saa ensi kevääksi valmiiksi laajan selvityksen vanhusneuvostojen käyttöön Vanhusneuvostot Suomen kunnissa tulivat vanhuspalvelulain mukaan pakollisiksi vuoden alussa. Monin paikoin niitä on ollut jo pitkään – Seinäjoella ikäneuvosto perustettiin jo 2001. Puheenjohtaja Kustaa Kujala laski, että neuvosto on esittänyt ainakin 200 toimenpide-ehdotusta. Hän kertoi ikäneuvoston toiminnasta Sitran järjestämässä seminaarissa Seinäjoella. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry ryhtyi vuosi sitten hankkeeseen, jotta saataisiin oikea kuva ikääntymisestä ja löydettäisiin vanhusneuvostoille keinot vaikuttaa päätöksentekoon. Hankkeen rahoittaa Sitra, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto. Puolentoista vuoden hanke päättyy ensi keväänä. Silloin projektipäällikkö Jari Latvalahti – EETU:n ensimmäinen ja ainoa palkattu työntekijä – esittää työn tulokset, joista vanhusneuvostot voivat ammentaa ajatuksia, tietoja ja malleja vanhusväestön elämän tarpeisiin omissa kunnissaan. Tampere ja Turku kaupunkeina osallistuvat hankkeeseen. Tampereella kehitetään toimintamalleja valinnanvapauden lisäämiseksi ja Turussa tapoja osallistumisen ja vaikuttamisen lisäämiseksi. Teuvan mies esitykset kuultuaan kuitenkin totesi: ”Meillä syrjäkylillä on aivan toiset projektit. Etäisyydet ovat kymmeniä kilometrejä ja väki muuttaa kaupunkiin.” Vanhustenkin elämä on yksilöllistynyt Ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi -ajatuksella EETU aloitti keväällä valtavan seminaarikierroksen. Eri puolilla maata järjestetään tämän vuoden loppuun mennessä yhteensä 14 seminaaria. Niistä yhdeksäs pidettiin syyskuun puolivälissä Seinäjoella ja toinen heti seuraavana päivänä Kokkolassa. Koko päivän Seinäjoella vanhusten asiaan paneutui sata henkeä, joista suuri osa oli vanhusneuvoston jäseniä ja alan virkamiehiä. Tähän mennessä seminaareihin on osallistunut ainakin 1 300 ihmistä. Seinäjoen seminaaria Latvalahti kiitti poikkeuksellisen virkeäksi. Seinäjoen valtuustosalissa apulaiskaupunginjohtaja Harri Jokiranta kannusti väkeä puhumaan kovaa, niin että ääni kuuluu naapurihuoneessa kokoontuvan kaupungin johtoryhmänkin korviin. Jokiranta on nähnyt, että myös vanhusten elämä on yksilöllistynyt: standardiratkaisut ovat aikansa eläneet. - Palveluiden ennakointi on tärkeää. Siinä ikäneuvostot voivat valppaasti seurata tarpeita, miettiä keinoja ja koota voimia, niin että vanhukset voivat rikastuttaa kansalaisyhteiskuntaa. Palveluita alettava markkinoida! Tampereella kehitellään mallia, jonka avulla päästäisiin yksilölliseen palvelu- ja hoitosuunnitelmaan. Tarkoitus on, että ihminen saa itselleen oikeaan aikaan sujuvat ratkaisut. Hankejohtaja Mari Patronen puhuu löytävästä työstä. Etsivästä työstä on päästävä eteenpäin. Patronen havainnollistaa ajatusta: koko kaupungin ensi vaiheen ohjaus ja neuvonta keskitetään kotitorille; kaupunginosien palvelut järjestetään lähitoreille. Torit ovat uusi nimi nykyisille palvelukeskuksille. - Ensimmäinen lähitori avataan Härmälässä lokakuun alussa. Toreille kootaan kaikki mahdollinen tieto ja palvelu vapaaehtoistyöstä seniorineuvoloihin, joissa on myös sairaanhoitoa. Asiakastiedot järjestetään niin, että henkilön kaikki tiedot pysyvät koossa ja käytettävissä. Omaishoitajien kanssa Tampereella kokeillaan henkilökohtaista budjettia. Nyt 20 perhettä saa 500 euroa käyttöönsä palveluiden ostamiseksi esimerkiksi omaishoitajan kolmen vapaapäivän varmistamiseksi. – Meidän on aika ruveta markkinoimaan palveluitamme, Mari Patronen painottaa. Tähän asti niistä on paremminkin vaiettu. Tietoa on, mutta se ei tavoita. Turussa on käynyt aivan selväksi, että kunnan ihmiset eivät tunne vapaaehtoistyön järjestöjä eivätkä järjestöt kunnan tapaa toimia ja tarjota palveluita, vaikka monenlaista esitettä ja lehtistä on pinossa. Projektijohtaja Päivi Penkkala kertoo, että Turussa kehitellään muokattavaa karttaa, joka voidaan tulostaa asiakkaalle. Tavoitteena on osallisuuden malli: miten löytää palvelut ja miten tietoa hallitaan. –Jotta kotoa olisi helpompilähteä. Penkkala tietää, että monesti vanhuksen luona käytäessäkin jätetään niin paljon paperia, ettei ihminen niistä lopultakaan löydä tarvitsemaansa. Vanhusneuvostojen toimintaa halutaan Turussa kehittää, niin etteivät ne jäisi vain hyvän mielen kerhoiksi. Penkkala luottaa potilas- ja asiakasraateihin. Liian usein hänestä mennään internetin taakse. Hänkin puhuu markkinointiviestinnän keinojen käyttöön ottamisesta. Hän jättää kysymyksen ilmaan: Onko kaikkein yksinäisimpiin saatu yhteys? Vanhusneuvoston tehtävä: vaikuttaa! Seminaarin iltapäivä käytettiin ryhmätöihin. Jari Latvalahti oli kehittänyt karusellimallin, jonka mukaan ryhmät kiersivät kysymyspöydästä toiseen. Kunkin pöydän puheenjohtaja kirjasi muistiin vastauksia esitettyihin kysymyksiin. Kysymyksiä oli neljä: Vanhusneuvostojen rooli, Liikkuminen kotoa kauemmaksi, Teknologia ja sähköiset palvelut, Ikäihmisten kokemusten ja osaamisen hyödyntäminen. Kaikkien seminaarien ryhmätöistä Latvalahti tekee tiivistelmän EETU:n kotisivuille. Seinäjoellakin saatiin vertailukohdaksi aikaisempien työryhmien pohdintoja. Samat ongelmat näyttivät nousevan esiin, eikä ideoista, tavoitteista ja tarpeista todellakaan ole puutetta. Vanhusneuvostojen rooli tiivistyi sanaan: vaikuttaa. Neuvoksi yleisön joukosta tuli, että pitää lähteä politiikkaan mukaan ja päästä valtuustoon. Siellä ne päätökset tehdään. Liikkumiseen tarvitaan apua esteettömistä kulkureiteistä saattajiin ja toimiviin palvelubusseihin, tai edes tavallisiin linja-autoihin. Varsinkin iltaisin vanhuksen on vaikea päästä liikkeelle. Ajokortin menettäneille pitäisi järjestää sopeutumisterapiaa. Teknologian mahdollisuudet saivat mielikuvituksen lentämään robotteihin asti. Opastus uusien laitteiden käyttöön pitäisi järjestää yksilöllisesti ja mieluiten kotona omilla laitteilla. Teknologia ei kuitenkaan saa korvata aitoa kanssakäymistä, kuului varoituksen ääni. – Sähköinen maailma on ja pysyy. Siellä ollaan! Latvalahti kuitenkin tiivisti. Yksinkin voi olla hyvä olla Seminaarin päätteeksi Jorma Hyyppä Lapualta muistutti, että yhtä totuutta ei ole siitä, mikä on ihmiselle hyvä. Ihmisten on hyvä olla yhdessä, mutta myös yksin. Joku on hyvillään vierailijoista. Toisen luona tulee hetken päästä tunne, että pitää äkkiä lähteä pois. - Ei yksinäinen elämä ole paha, ellei siihen liity ahdistusta ja turvattomuutta, Hyyppä muistutti. Vanhusten tarpeita kartoitettaessa niin Turussa kuin Tampereellakin oli kokeiltu kotikäyntejä, soitettu vanhojen ihmisten ovikelloa ja kysytty, mitä kuuluu, onko kaikki hyvin. Moni suhtautui tähän epäillen. Kaikki seminaariaineisto on luettavissa EETU:n kotisivuilta: www.eetury.fi SIRPA SAINIO Retkipäivä Kuopiossa Syyskauden toiminta Kuopiossa lähti käyntiin syyskuun aurinkoisena maanantaina, kun teimme retken Kuopion Haminalahdessa sijaitsevaan Juttuharjuun. Mukana oli reilu 40 ihmistä Kuopion ja Kallaveden Eläkeläisistä. Juttuharju on vuonna 1927 rakennettu työväentalo. Sen “tuvassa” kokoonnuimme ensin kahvittelemaan oikein pannukahvista ja nauttimaan Annelin ja Mirkun paistamista sämpylöistä. Yhteislaulut raikuivat säestyksenään mandolinin ja huuliharpun soinnut. Joen Kirsti kertoi äskettäin maahanmuuttajien kanssa pidetystä leiristä ja toivoi enemmän valtaväestöä mukaan tähän toimintaan. Heimo ja Vieno esittivät hauskasti ”rakkauven asioita”. Sää ulkona oli mitä hienoin syyssää ja niinpä siirryimmekin pihanurmikolle. Sinne laitetuilla penkeillä oli mukava istuskella ja jutella tuttujen kanssa ja tutustua toisiin. Mukana olivat myös suomen kieltä opettelevat Ludmila, Maija, Jevgeni ja Ludmila. Ovaskaisen Väinö otti esille petanque-pallot, jakoi porukan kahteen joukkueeseen ja opasti pelaamaan. Hauskaa oli. Miehet Vieno ja Heimo esittivät ”rakkauven asioita”. voittivat, mutta naiset antoivat pelissä täyden vastuksen. Sillä aikaa Veijo laittoi nuotioon tulen ja kohta päästiin makkaran paistoon. Kyllä se maistuikin ulkosalla. Järjestelyt tarjoilun suhteen pelasivat hyvin, kun tekijöitä oli riittävästi ja omasta halustaan tarttumassa tehtäviin. Eikä näin syksyn aluksi tarvinnut kenenkään kaivella euroja esille. Päivän aikana pääsimme tutustumaan toisiimme ja tunnelma oli leppoisa. Näin lisäsimme yhteishenkeä ja loimme tietä yhteisiin tekemisiin. Onhan meitä kaksi Eläkeläiset ry:n yhdistystä Kuopiossa. MERVI HÖYLÄ Petanque oli hauskaa. Miehet voittivat, mutta naiset antoivat pelissä täyden vastuksen.
Nro 6 lokakuu 2014 – 5 ELÄKELÄINEN Jevgeni Klementjev on täyttänyt jo 76, mutta huipputiedemiehellä riittää kysyntää työmarkkinoilla. Journalisti Svetlana Tsygankova uskoo, että eläkeikä Venäjällä nousee reippaasti jo lähivuosina. (Kuvat: Inka Kivi-Stranius) Venäjällä eläkeläinen jatkaa työntekoa Moni suomalainen ”neuvostoajan” matkailija muistaa hotellien dezhurnaja-mummot ja katusiivoojat. Valtaosa heistä oli eläkeiässä, mutta yhä työelämässä. Neuvostoliitossa eläke maksettiin, vaikka eläkeläinen teki muutakin työtä. Usein työ oli välttämättömyys, jotta jonkimmoinen elintaso säilyisi. Eläkkeet eivät olleet suuren suuria, mutta peruselintarvikkeet halpoja. Siis 25 vuotta sitten.... Sama tilanne eläkemaksuissa on käytäntönä myös uudella Venäjällä. Vain hinnat ovat toista luokkaa eikä eläkeläisen ole kahvilassa enää varaa syödä yhtä usein kuin ennen. Moni muukin asia on muuttunut: isovanhemmat, babushkat ja dedushkat voivat tätä nykyä auttaa lapsenlapsiaan yhä vähemmän. Eläkerintamallakin on tapahtunut muutos. Aito tehdastyöläinen eli ”proletaari” tai sekatyömies jatkaa työntekoa, vaikka eläke jo napsahtaisikin tilille. Se on niin pieni, että ei riitä oikein elämiseen, ei aina vuokraankaan Pietarin tai edes Petroskoin kokoisessa suurkaupungissa. Eläkeikä on miehillä 60 ja naisilla 55 vuotta koko Venäjän Federaation alueella. Pääsääntöisesti. Mutta säännöstä on kuitenkin lukuisia poikkeuksia. Esimerkiksi Karjalan tasavallan ”pohjoisella vyöhykkeellä” eläkkeelle nainen pääsee jo 50- ja mies 55-vuotiaana. Toimittajan työ ja eläke: Svetlana Tsygankova Eläkeläisen työnteko kannattaa Venäjällä. Usein se on pakkorako. Eläkeiän saavuttanut saa tililleen kuukausittain työeläkkeen, joka määräytyy kuten Suomessakin työuran ja erilaisten työsuhteiden mukaan. Siitä ei makseta veroa. Eläkeläinen on tämän lisäksi täysin vapaa tienaamaan, jatkamaan ammatissaan tai muussa työssä täydellä palkalla ilman että eläke pienenisi tai verot nousisisvat. Eläke on ansaittu ja sillä selvä. Ainut ongelma on siinä, että se ei keskivertokansalaisella riitä toimeentuloon. Alle 10 000 ruplan (noin 250 euroa) kuukausieläkkeellä ei kaupungeissa tule toimeen. Petroskoissa asuva journalisti Svetlana Tsygankova (s. 1956) on yhä työelämässä. Hän tulee toimeen palkallaan ja kritisoi Karjalan alhaista eläkeikää: – Ei ole mitään järkeä siinä, että parhaassa työiässä olevalle naiselle maksetaan eläkettä jo silloin kun hän täyttää 50. Moni on työkykyinen siitä eteenpäin vielä 20-30 vuotta. Nostan itsekin eläkettä jo kahdeksatta vuotta, tätä nykyä 20 000 ruplaa kuukaudessa (Noin 450 euroa kesän 2014 kurssin mukaan). Tai niin.., voihan sen nähdä toisestakin näkökulmasta: eläke maksetaan joka tapauksessa kuukausittain riippumatta siitä tekeekö eläkeläinen työtä vai ei. Tosin työtä tehdään useimmiten sen vuoksi, että sekä eläke että palkka ovat minimaalisia monelle. Itse pärjään palkallani, joten eläkerahat säästän eri tilille. Täysi eläke maksetaan riippumatta eläkeläisen muusta ansiotulosta. Tämä on keskeinen lakipykälä, jota vanheneva väestö hyödyntää Venäjällä. Tienata voi, ja eläke juoksee verottomana. Jos haluaa ja jaksaa tehdä työtä, sitä saa jatkaa vaikka 90-vuotiaaksi eläkkeen koko ajan karttuessa. Tämä on erityisesti naisilla yleinen käytäntö – ja myös niillä, usein keskiluokkaisilla miehillä, joilla on voimavaroja työelämään yli 5- tai 6-kymppisinä. Moni eläkeläinen jatkaa tutkimustyötään esimerkiksi tiede- ja akatemiapiireissä. Ja monelle se on välttämättömyys eikä vain kutsumus. Akateeminen eläkeläinen: Jevgeni Klementjev Journalisti Svetlana Tsygankova pääsi eläkkeelle jo 8 vuotta sitten täytettyään 50. Tutkija Jevgeni Klementjevillä on vielä pitempi eläkeputki. Hän on 76-vuotias ja nauttinut eläkettään jo 20 vuotta. Hän, kuten Svetlanakin jatkaa aika ajoin työelämässä. Jevgeni on sen verran kovan luokan tutkija, että suomalaiset kollegat Joensuun kampukselta ovat palkanneet hänet tänä vuonna uuteenkin tutkimushankkeeseen. Professori Pertti Rannikon ja Jukka Oksan Koivuselkä-projektia, metsätyökylä-tutkimusta toteutetaan rajaseudulla pitkän tauon jälkeen. Jevgeni on ollut sen ensi vaihetta kehittelemässä ja käynnistämässä jo reilut 20 vuotta sitten. Jevgeni Klementjev tulee vähällä toimeen: – Minun sukupolveni, joka on syntynyt juuri ennen sotaa tai sen aikana, on tottunut niukkaan elämään. Me pärjäämme varsin vähällä. Petroskoin kokoisessa kaupungissa myös kunnalliset palvelut toimivat hyvin, mutta maaseudulla on varsinkin talvisin ankeampaa. Huonokuntoinen eläkeläinen on usein pulassa ellei ole omaisia auttamassa. Kaupat ja palvelut ovat kaukana, asunnot kylmiä. – Toisaalta Karjalassa vanheneva väestö hoitaa myös puutarhapalstoja mökeillään ja sitä kautta tulee suuri osa ruokavarannoista. Itse en osta perunoita, porkkanoita, kaalia, sipulia, tomaatteja tai muita vihanneksia koskaan kaupasta. Pieni palstani takaa omavaraisuuden. Kuten monet ikäihmiset Jev- geni ei valita edes eläkkeensä pienuutta. Se on 16 000 ruplaa kuukaudessa ja riittää hänelle sellaisenaan. Lisäansioilla hän voi matkustella ja välillä herkutellakin. Ruuassa ei tarvitse säästää. Harva miespuolinen eläkeläinen tosin ehtii Jevgenin ikään. Mieskuolleisuus on Venäjällä edelleen todella alhainen, keskimääräinen elinikäodote vain 60 vuotta. Jevgeni kritisoi eläkkeensä sijaan pieniä palkkoja, mistä syystä esimerkiksi Petroskoissa asuvat lapsiperheet joutuvat raatamaan useammassakin työsuhteessa selviytyäkseen. Myös opiskelevan nuorison asema on hänen mielestään huonontunut: vanhemmat eivät pysty avustamaan ja sekä asuntola-asuminen että monet opinahjot maksavat maltaita. Ennen opiskelija sai sentään pientä stipendiä, ilmaista opintorahaa. Kuten Svetlana myös Jevgeni ennustaa, että eläkeikä tulee lähivuosina tuntuvasti nousemaan: – Venäjä ei ole mikään supervaltio, ei niin rikas, että se voisi pitkään päästää täysin työkykyiset kanslaisensa eläkkeelle jo 50-55-vuotiaina. Mikäli eläkeikä nousee, toivon tietenkin myös palkkojen nousevan ja eläkkeen karttuvan työvuosien mukaan... PENTTI STRANIUS EETU: Eläkeläiset mukaan päättämään työeläkeyhtiöissä Työeläkeyhtiöiden hallituksissa tulisi olla keskeisten eläkeläisiä edustavien järjestöjen ehdottama edustus, toteaa Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry lausunnossaan työeläkeyhtiölain muuttamisesta. Järjestöä edusti eduskunnan talousvaliokunnan kuulemistilaisuudessa lokakuun alussa sen jäsen Hannes Manninen. EETU ry:n mukaan esitys elä- keläisten vaikutusmahdollisuudesta hallituksissa on oikeudenmukainen ja kohtuullinen, sillä eläkkeellä olevat ovat aikanaan kartuttaneet eläkerahastojen varoja ja kyse on siis heidän omien rahojensa käytöstä. Järjestön mukaan eläkeläisten edustajia tulisi olla vähintään neljäsosa hallintoneuvoston jäsenmäärästä. EETU ry viittaa lausunnossaan kansanedustaja Lars Gästgivarsin (rkp) kesäkuussa jättämään lakialoitteeseen. Sen on allekirjoittanut yli 120 kansanedustajaa. Yleisesti ottaen EETU ry pitää lakiesityksen tavoitteita avoimuuden lisäämisestä ja riippumattomuuden vahvistamisesta oikeina. Esteellisyyden täsmentäminen 10 a pykälässä on tar- peen. Se ei kuitenkaan ole erityisen tiukka, koska se ei huomioi hallituksen jäsenen lähipiiriä kuten esimerkiksi 10 e pykälän liiketoimien osalta on tehty. Gästgivarsin kesäkuussa jättämän lakialoitteen mukaan niillä, jotka ovat koko aktiiviuransa ajan säästäneet osan palkastaan, tule olla vaikuttamismahdollisuus eläkesäästöjensä hoitoon, sijoitukseen ja tuottoon. Eläkeläiset ovat olleet huolissaan siitä, miten eläkerahat riittävät. Gästgivarsin mukaan kaikkien vakuutettujen tulee olla mukana päätöksenteossa. Hän vaati lakialoitteessaan eläkeläisten edustukseksi 25 prosenttia eli neljäsosaa hallintoneuvostojen jäsenistä. ERJA EKHOLM
6 – Nro 6 lokakuu 2014 ELÄKELÄINEN Maaruskaa, korppeja – ja lunta Utelias ja innostunut Eläkeläiset ry:n matkavastaavien joukko retkeili syyskuun viimeisellä viikolla neljän päivän ajan Lapissa. Retki aloitettiin Rovaniemeltä, jossa ensimmäisenä tutustumiskohteena oli Arktikum-talo. Arktikum on yhdistetty museo ja tiedekeskus, ja sijainniltaan mukava: sinne on vaikka jalkamiehenä helppo hankkiutua. Opastettu tutustumiskierros museoon tarjosi melkoisen syväsukelluksen Rovaniemen historiaan. Moni vaikuttui saliin rakennetuista kaupungin pienoismalleista, jotka vavahduttavalla tavalla kuvasivat kaupungin tuhoa saksalaisten hävitysvimman jäljiltä. Hauskuuttakin salista löytyi: mm. aito 70-luvun baari huonekaluineen kaikkineen. Rovaniemelläkin voi kavuta tunturiin. Näin matkavastaavat tekivät. Tunturissa kun oltiin niin tuulihan siellä tuiversi, mutta kylläpä Ounasvaaralta avautuivat upeat näkymät: ruskan kauniisti värittämiä vaaroja, vuolaasti virtaavia jokia ja kaiken kauneuden sydämessä lepäävä Rovaniemen kaupunki. Yhden iltarupeaman ja yön selän matkavastaavat viettivät Pohtimolammen Lapland Hotel Bear’s Lodge -erämaahotellissa. Aina uteliaat ja valppaat korpit kaartelivat lammen maisemissa reviiriään vartioimassa ja etelän ihmeitä kummeksumassa.Ulkotulilla nautittiin lohisopasta ja käristyksestä, ja lappilaisen rummun paukettakin kuultiin. Ettei vain joku olisi saanut otsikkoonsa nokisia taikamerkkejä kutsuksi palata yhä uudestaan Lapin Ulkotulilla nautittiin lohisopasta ja käristyksestä. (Kuva: Kari Martiala) lumoon. Korppien kumea raakunta säesti sekin iltaa. Mitä lienevät korpit tuumineet kotimaisemiin pöllähtäneistä matkalaisista. Saariselältä käsin matkavastaavat tutustuivat Inarissa, Suomen saamelaisalueen keskuksessa sijaitsevaan Siidaan. Ajomatka Inariin oli elämys sekin: Inarin-järven karu mahtavuus tarjoutui nähtäväksi linja-auton ik- kunoista. Siidassa saman katon alla toimii sekä saamelaisten kansallismuseo että Metsähallituksen luontokeskus. Nähtävää ja koettavaa oli Siidassa paljon. Aikapulan vuoksi ulkomuseoalue aitoine asumuksineen jäi tällä matkalla kokematta. Seuraavalla kerralla, kuului joku sanovan. Oman elämyksellisen lisänsä matkaan toi toiseksi viimeisenä matkapäivänä alkanut lumisade. Kasvavista nietoksista huolimatta, ja navakkaa tunturituulta vasten tarpoen urheat matkavastaavat kapusivat Pyhätunturilla sijaitsevaan ametisti-kaivokseen. Olosuhteiden uhmaaminen kannatti: tunturiin kiivenneet saivat kukin kaivaa taskuun oman onnea tuovan ametistinsa. Kauniita kuin peijoonit, nuo arktiset jalokivemme. Retkipäivän kruunasi pulahdus hotelli Pyhätunturin kylpylän lämpimiin altaisiin ja löylyn lämpö. Saunan uudistamana ei sitten ollutkaan hassumpaa katsoa pimentyvää ja täysin talviseksi muuttunutta Lapin maisemaa. Tänne voisi hyvinkin palata ryhmän kanssa, tuumasivat matkavastaavat. taloja. Osaa saattoi myös vuokrata. Angla-käsityökeskus Tuulimyllymuseon kanssa muodostavat hienon kokonaisuuden. Uudisrakennuksessa on kolme kerrosta, alhaalla sepänpajat, savenvalannat ja paljon vanhoja työkaluja, keskikerros toimii kahviona ja opetustiloina, ylimmässä kerroksessa on Saarenmaan historiaa kuvagallerioissa ja kokoustiloja. Tutustuimme myös Karjan kirkkoon, missä alttaritaulu on ulkoseinässä. Kaikkialla matkan varrella sai huomata taideteoksia, joissa helposti työstettävä monoliitti oli materiaalina. Paikallinen oppaamme Marie kuvaili veistosten kertomaa eloisasti. Kirkot pyritään saneeraamaan Virossa, tämäkin kirkko on jo useaan otteeseen ollut korjauksessa rahavarojen salliessa toiminnan. Keskiviikon iltaohjelmaa vietimme viereisessä hotellissa karaoketanssien merkeissä, meidän tytöt lauloivat itsensä kuuntelijoiden sydämiin. Lähtöpäivän aamuna paikallinen tori ja sen reunalla lammastaloutta esittelevä talo kiinnostivat. Alakerrassa lampaan lihat ja jatkojalosteen lihasta olivat myyntitiskissä, toisessa kerroksessa nahkojen ja villojen jatkojalostus oli esiteltynä. Myös paikallisia kansanpukuja oli esillä. Keskus on kehitetty yhteistyössä EU:n, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Ahvenanmaan lampaankasvattajien kanssa. Keskus tukee käsityöläisten tuotteiden markkinointia ja näin seudun työllisyyttä. Käsityökaupasta kadun varrelta sai ostaa valmiita kirjailuja. Askartelukerhoa varten ostimme paikallista käsityötaidetta käsittelevän kirjan, jossa on runsaasti kirjontamalleja myöhempää käyttöä varten. Viro ja erityisesti Saarenmaa on paneutunut matkailuun ja sen ympärillä pienyrittäjien tukemiseen. Matkailu tuottaa eniten työpaikkoja. Kuressaaren suuri sairaala on myös suuri työnantaja. Yleiskuva kaupungista oli siisti, vanhaa rakennuskantaa kunnioittava ja luokseen kutsuva. Palvelu oli kohteliasta ikäihmistä kunnioittavaa. Matkan antiin olimme tyytyväisiä, matkan järjestelyt olivat sujuvia. AM Porvoon Eläkeläiset Saarenmaan matkalla Varhain maanantaiaamuna 43 eläkeläistä lähti bussilla Porvoosta kohti Saarenmaata. Laivamatkan jälkeen jatkoimme matkaa Tallinnasta Saarenmaalle, Kuressaaren kaupunkiin, siellä majoituimme Hotelli Ryytliin. Saarenmaalta kotoisin oleva kuljettajamme Margo Reek toimi myös oppaana tiistain maaseutukierroksella. Kävimme 1. maailmansodan taistelupaikan muistomerkillä merenrannan tuntumassa. Kaatuneiden nimet kertoivat sotilaiden olleen venäläisiä ja virolaisia. Matka jatkui kohden saaren eteläkärkeä, missä sijaitsee Sörven majakkamuseo. Tuulinen merenranta oli kiehtova puuton niemi, siellä kasvoi ainakin yksi mieleenpainuva kasvi: Rohtoraunioyrtti. Rannan läheisyydessä kahvilapalvelut tarjosivat matkailijoille virkistystä. Liikenne oli vähäistä. Ajomatkan aikana maisemassa kiinnittyi huomio toistuviin vanhoihin kiviaitoihin. Ilmeni että Länsi-Saarenmaan naisten töiden symboli on kiviaitojen korjaaminen. Itse kiviaidan rakentamisessa ovat mies ja vaimo Sörven majakkamuseo sijaitsee Saarenmaan eteläkärjessä. yhdessä omassa roolissaan. Seuraava kohde oli Kuken kylässä, Kaarman kunnassa kapean sivutien päässä olkikattoinen maalaistalo ja pihapiirissä tyyliin sopiva kioski matkailijoita palvelemaan. Englantilainen mies ja saarenmaanmaalainen nainen pariskuntana ostivat rappiotilan asuin- ja pienyritystoimintaa varten. He tekevät luomusaippuaa Viroon ja vientiin mm Japaniin. Rakennus on saneerattu. Eläimiä oli myös tilalla. Miehen kertoman mukaan he muuttivat ”ei mihinkään”, kauas liikekeskuk- sista. Aikaa on kulunut 10 vuotta ja työtä jatketaan edelleen. Osa matkalaisista aamuvarhain ennen retkiä tutustui läheiseen Piispanlinnaan ja kaupunkiin. Kuressaaren sairaala oli todella pitkä rakennus, yli kahden korttelin verran. Kaupunkikierroksella sai hyvän käsityksen rakennuksen koosta ja hyvästä kunnosta. Kaupunkiajelulla saimme havaita hyvin saneerattuja pientaloja puutarhoineen. Golf-kentän ympäristössä oli uudisrakennuksia. Suomalaiset myös omistivat Porvoon Eläkeläiset ry
Nro 6 lokakuu 2014 – 7 ELÄKELÄINEN Anna varmisti vauhdin eloriehassa Karkkilan Eläkeläiset kylpylälomalla Pohjanmaan Eläkeläiset nostattivat mieltä ja kuntoa Jurvassa Syyssää ei olisi voinut olla hienompi eikä maasto mainiompi Pohjanmaan Eläkeläisten syysriehalle. Jurvan Säläisjärven rannalla ja mäntykankaalla mieli lepäsi, vaikka tiukka tikkakisa nosti pulssia, eikä onkikilpailun voittoon tarvittu kuin yksi iso kala. Jurvalaisten kalastajamestari Raili Rantala vei voiton tälläkin kertaa 368 gramman saaliilla. Mauri Rantala ja Matti Lehtinen jäivät monin kerroin jälkeen. - Kaikki kalat punnitaan, jotka ovat pussissa – ei järvessä! lupasi tapahtuman juontaja Alpo Juvonen, kun hän lähetti onkijat ”penkalle”. Säläshalli – perinteinen urheiluseuran ylläpitämä tanssilava – oli riittävän tilava arviolta 220 hengen ajanviettoon. Anna Ketosen vauhdittamana ainakin 30 Jurvan Eläkeläisten jäsentä kurikkalaisvahvistuksella olivat leiponeet niin sämpylät kuin kahvileivän, valmistaneet salaatin ja karjalanpaistin. Kauniita, maukkaita perunoita kaikki kiittivät. - Meillä on jäsenenä ammattikokki Eila Juvonen Kurikasta, Anna selitti sen, että näin ison porukan ruokkiminen onnistui talkoovoimin. Laulusta ja tanssista aivovoimisteluakin Jurvan Eläkeläisten laulukuoro on toiminut yhdistyksen perustamisesta lähtien eli jo 37 vuotta. Varsinaista johtajaa kuorolla ei ole, mutta innokkaana laulun harrastajana Anna Ketonen vetää harjoituksia aina joka toinen viikko. Laulajia on viitisentoista. Miehiä Anna toivoisi mukaan useampia, nyt on vain neljä. Kuntorannan kursseilta Anna kertoo saaneensa hyvää opetusta ja ennen kaikkea täydennystä ohjelmistoon. Yksi kuoron miehistä on Kalevi Männikkö. Hän pitää tärkeänä saada uusia jäseniä yhdistykseen ja tietysti myös kuoroon. Tiedot tanssiin yhdistivät Airi Lyyluoma ja Airi Saarela. Piirissä kiersi musiikin tahdissa kysymyspussi. Aina kun soitto loppui, pussinhaltija sai nostaa lapun ja vastata kysymykseen. Airit saivat tehdä todella työtä, että piiriin saatiin tarpeeksi väkeä; kysymykset pelottivat. Ne osoittautuivat kuitenkin helpoiksi malliin: ”Mainitse joku afrikkalainen eläin.” Voitto kysymyspiirileikissä meni Vaasaan. Vaasan Eläkeläisten tanssiryhmässä on kymmenkunta paria. Antti Viklund on ollut mukana vuoden päivät ja kun hän sai parikseen Senja Honkasen alkoivat kuviot sujua. - Tykkään kuin hullu puurosta! Antti hehkuttaa. Säläshalli on hänelle tuttu tanssipaikka nuoruusvuosilta. Hän on kotoisin Jurvan Närvijoelta ja kävi siellä tansseissa poikaporukalla yli 40 vuotta sitten. Salaperäisesti hymyillen hän muistelee niitä aikoja. Enempää hän ei kerro. Kävelyretki luontopolulla Hienolle mäntykankaalle oli syysriehaa varten järjestetty luontopolku. Kymmen tunnistettavaa kuvaa olivat aika vaikeita. Pöllön tunsi jokainen, ja tatinkin, mutta kellertävä pikkulintu jäi arvoitukseksi. Eikä sinirikkoa olisi kukaan arvannut, ellei Suo- Perinteinen ketjunheitto keräsi osanottajia. Heittovuorossa Pentti Suokko, 84, Lapualta. men pohjoisimman kukan nimi olisi paljastunut kuvan reunasta. Polulta silmät hakeutuivat metsään, jossa erilaiset sienet houkuttelivat. Vahinko vain, ettei koppa tullut mukaan. Frisbee golf -rata kulki mäntyjen sokkelossa. Se oli monelle uusi laji ja heittoyritykset herättivät hilpeyttä. Ketjunheitto keräsi perinteisenä lajina ison joukon. Tikkakisa – tai nuolenheitto, niin kuin Jurvassa sanottiin – on jo pitkään ollut Jurvan ja Vaasan joukkueiden kaksintaistelu. Tällä kertaa Jurva vei voiton 125 pisteellä, Vaasa sai 95 pistettä, Himanka 88 pistettä, Lapua 81 pistettä ja Seinäjoki 73 pistettä. Syysriehassa ison työn tekivät arvanmyyjät. Anita Peltola ja Raili Rantala sanoivat myyneensä ainakin 400 arpaa. Varsin moni lähti voitto mukanaan kotimatkalle. SIRPA SAINIO Ruskaretkellä Ylläksen maisemissa Meitä Ykspihlajan eläkeläisiä ja Kemiran eläkeläisiä oli yhteisellä 15. –19.9. Ruskamatkalla Ylläksen Äkäslompolossa. Matka oli hyvin järjestetty ja ilmat suosivat koko retken ajan. Nähtiin kaunista Lapin ruskaa ja maisemia yleensä. Majapaikkamme oli Äkäshotelli. Näimme sekä kuulimme monta Suomen huippuartistia jotka esiintyivät iltaisin hotellissa: Hallikainen, Matti ja Teppo, Anne Mattila, Arja Koriseva, Kuoppamäki, Charles Plogman, ja vielä Suomen Huutokauppakeisarikin. Kuvitelkaapa, neljän päivän aikana tällainen tasokas artistien ryhmä. Ja varmaan hekin olivat ikään kuin Ruskamatkalla. Tiistai-iltana järjestettiin paikalla olleiden kesken frisbeen tarkkuusheittoa ja kolme parasta palkittiin, sekä naisten että miesten sarjoissa. Komeat Lapin maisemat näyttäytyivät Ykspihlajan eläkeläisten ruskaretkellä. Kuva: Mikko Vehniäinen) Vietimme keskiviikkopäivän ulkoilun merkeissä, Luontokeskus Kellokkaassa. Osa porukasta patikoi noin neljän kilometrin Velhonpolkureitin ja osa tutustui näyttelytiloihin, maalauksiin, luontokuviin ym. Paistoimme laavulla makka- raa, annettiin maistiaisia myöskin kuukkelille. Sitten menimme maisematietä Ylläsjärven puolelle ja sieltä oli nousu gondolihissillä Ylläksen huipulle, jossa nautimme päiväkahvit. Tiedoksemme saatettiin, että Ylläksen huipulla oleva Rinneravintola on korkeimmalla paikalla oleva ravintola Suomessa. Kahvit nautittuamme palasimme samalla gondolihissilä alas. Torstaina aamupäivällä alkoi sitten kotimatka, ajoimme Kukkolankosken kautta Tornioon ja sieltä matka jatkui ”ulkomaille” Haaparantaan, ei kuitenkaan Ikeaan, kun epäiltiin että parisänkyjä on vaikea saada mahtumaan ihmisiä täynnä olevaan linja-autoon. ANNA-LIISA FAGERNÄS Ykspihlajan eläkeläisten puheenjohtaja Karkkilan Eläkeläiset ry. järjesti jo perinteiseksi muodostuneen kylpylälomanViron kesäpääkaunki Pärnuun ja siellä Tervis-kylpylähotelliin. Matkalle lähti 23 osanottajaa. Matkanjohtajana toimi tuttuun ja tunnustettuun tapaansa Eino Paakkunainen. Tervis sijaitsee upealla paikalla itämeren rannalla, suurten puistoalueiden keskellä. Aivan hotellin luota alkaa huikaisevan kauniit hiekkarannat, joilla rantaelämä on tosi vilkasta monenlaisine harrastusmahdollisuuksineen. Kylpylän henkilökunta mainostaa työpaikkaansa, että se on kylpylöiden mersu, eikä se ole yhtään liioittelua. Kylpylä on Viron suurin, sillä siellä 494 vuodepaikkaa. Hoitotoiminta alkoi lääkärintarkastuksella, jonka perusteella lääkäri laati hoitosuunnitelman. Pakettiin kuuluu kolme hoitokertaa päivässä. Hoidot ovat hyvin monipuolisia ja yksilöityjä. Perinteisin hoito on varmaankin normaalihieronta. Sitten on magneettihoidot, sähköhoidot, pore-ja yrttikylvyt ja monet muut, joten jokaiselle löytyy sopiva hoitomuoto. Lisäksi on vapaasti käytettävissä uimahallissa saunoja, normaali suomalainen sauna, infrapuna, suolasauna ja turkkilainen sauna. Myös 25 metrin uimarata on käytettävissä, sekä tietenkin poreallas. Aamupäivät kuluivat joutuisasti hoidosta toiseen kulkiessa. Käytävillä tuli vastaan iloisia ja kiireisen näköisiä ihmisiä jotka moikkasivat ja huusivat, että on kiire hoitoon. Myöskin itse maksettuja kauneus-ja hoitopalveluita käytettiin aika runsaasti, koska ne ovat suomalaiseen hintatasoon verrattuna tosi edullisia. Kylpylällä on oma kulttuurikeskus auditorioineen ja tanssiparketteineen. Kulttuuritarjontaa oli hyvin runsaasti. Karkkilalaisilla oli myös oma kulttuuri-ilta joka kului kahvia juoden, laulaen ja vitsejä kertoen. Myöskin puheenjohtajamme Tauno Koivusen synttärit tulivat huomioiduksi ja onnittelulaulut lauletuksi. Kerrottujen vitsien määrä oli huikea ja niillä olisi varmaankin pärjätty myöskin vitsinkerronnan SM-kisoissa. Viikko kului tosi nopeasti ja kotiinpaluu oli 24.8. Kaikkien mukanaolleiden puolesta kiitänmatkanjohtajaamme Eikkaa lämpimästi. Samoin kiitokset kaikille mukanaolleille. M u i s tellaan pikinä talvi-iltoina kuinka kiva oli olla reissussa ja miten mukavaa oli tulla kotiin. ESA VEPSÄLÄINEN
8 – Nro 6 lokakuu 2014 ELÄKELÄINEN Mr Ääni esiintyy laulamisen ilosta Ossi Ahlapuron musikaalisuus periytyi isän puolelta Ossi Ahlapuro Viipurin poika, stadin kundi Ossi Ahlapuro on tehnyt pitkällä urallaan reilusti yli tuhat erilaista roolia. Mr Ääni on iskussa yhä. Uusi albumi on tekeillä ja estradit kutsuvat miestä Kreikkaa myöten. Laulaja-näyttelijä Ossi Ahlapuro syntyi Viipurissa keskellä historian myllerryksiä heinäkuussa 1939 – vain muutamia kuukausia ennen talvisodan syttymistä. – Kun taistelut sitten alkoivat, muutimme Helsinkiin. Talvisodasta en tietenkään muista mitään, mutta Helsingin pommitukset jatkosodassa muistan jo hyvin. Ihmisiä kuoli. Taloja sortui. Pakenimme kaaosta pommisuojiin, Ahlapuro muistelee. Sittemmin hän on käynyt kerran syntymäkaupungissaan Viipurissa vuosituhannen vaihteessa. – Radioteatterin dokumenttiosasto teki minusta ohjelmaa. Kuljin vanhempieni jalanjäljissä Viipurissa ja poikkesimme Eliaankadullekin, jonka varrella asuimme. Ossi Ahlapuron Lempi-äiti (1914-1997), tyttönimeltään Porokuokka, oli kotoisin Kannaksen Uudeltakirkolta. – Äitini oli turkkuri. Hän valmisti Viipurissa turkkeja ja sotien jälkeen hän teki niitä Helsingissä. Minulla on yhä tallella kellarissa äitini turkiskone. Ahlapuron Aarne-isä (19141996) syntyi Pietarissa ja vaikutti pitkään Viipurissa. Hän oli rautatieläinen, puuseppä ja taitava viulisti, pelimanni. Kuuluisaan Wiipurin Soitannolliseen Kerhoon hän liittyi 1931. – Kun Viipuriin pääsi taas sotien jälkeen matkustamaan, vanhempani kävivät siellä myös. Ei olisi pitänyt mennä, he sanoivat. Sellainen tunne minulla on, etteivät vanhempani juurikaan kaivanneet menetettyä Karjalaa. Eläkkeelle jäätyään viulisti ja pelimanni Aarne Ahlapuro rakensi Helsingissä pitkälle toistakymmentä viulua. – Minulla on niistä yksi. Se on rakas muisto minulle. Isältä perin musikaalisuuteni. Isä pisti minut Helsingissä viulukouluunkin ja näitä opintoja kesti kymmenen vuotta. Kun menin töihin kansalaiskoulun jälkeen, lopetin viulunsoiton. Päätös oli hölmö, koska olin taidoissa jo pitkällä. – No, minusta tuli kuitenkin laulaja ja vielä näyttelijäkin. Minulla on ollut onnea, kun olen saanut harrastaa näitä kahta rakastamaani ammattia rinta rinnan, Ahlapuro kertoo. Hän päätyi alalle aikoinaan ”suoraan pystymetsästä ”. – En ole käynyt teatterikoulua. Opin alan työn kautta. Töissä onkin mennyt hyvin, mutta rakkaudessa ei yhtä hyvin. Sydämeni ovi on kuitenkin edelleen auki, – Kyllä se on sisäinen palo, joka pistää minut nousemaan lavoille, sanoo hiljattain 75 vuotta täyttänyt Ossi Ahlapuro. (Kuva: Kari Kumpulampi) jos siitä vaikka joku vielä pujahtaisi sisään. - Kolme hienoa tytärtä minulla on ja heistä olen onnellinen. Maria Isabel siivitti uraa Viisikymmentäluvun lopulla Ossi Ahlapuro työskenteli Helsingissä paikannäyttäjänä elokuvateatterissa ja varastomiehenä Rautatiekirjakaupan lehtivarastossa. Noihin aikoihin hän perusti myös ensimmäisen yhtyeensä – Five Stepsin – joka esiintyi tosin vain yhden ainoan kerran Rautatiekirjakaupan juhlissa. Ensisinglensä, Elämä ei paljon ole enempää, kolmekymppinen Ahlapuro levytti syksyllä 1968. Singlen toisen puolen Yön timantit lauloi Ritva Oksanen. Molemmat oli juuri palkattu ääninäyttelijöiksi Radioteatteriin, mistä heidät keksittiin levylle. Vuonna 1970 Ahlapuro ja Oksanen levyttivät pehmeästi svengaavan iskelmän Maria Isabel, joka oli suuri kesähitti. - Keikkoja alkoi olla nyt melko mukavasti eri puolilla maata, Ahlapuro sanoo. Mainittu vuosi oli hänelle muutenkin merkittävä. Hän aloitti televisiossa suositun Lauantaitanssit -ohjelman juontajana ja levytti samassa nosteessa esikoisalbuminsa Minne kukat kadonneet. Äänite on historiallinen; se on maamme ensimmäinen näyttelijän levyttämä pitkäsoitto. Ahlapuro on levyttänyt myös runoutta. Hänen tulkintansa Aila Meriluodon surullisen kauniista nuoruudenrunosta Jälkeenpäin – kokoelmalla Enkelten laulut 3 – on äärimmäisen koskettava. Runo ilmestyi ensi kerran Meriluodon sittemmin klassikoksi tulleessa esikoiskokoelmassa Lasimaalaus vuonna 1946: Ei mikään kuollut,/ et sinä, en minä,/ ei tuokio rakkauden./ Erään polun vain kuljin,/ minä kuljin ja sinä./ Jäi hymyily surullinen. Ahlapurolla on työn alla Helsingissä uusi albumi. Tuleva levy sisältää hänen omia sävellyksiään ja lainakappaleita. Yksi näistä uudelleen lämmitetyistä lainasävelmistä on Laulaa vielä vapaudelle saan. Se on laulajan esikoisalbumilta vuodelta 1970. – Tässä kappaleessa on sanomaa. Se on mielestäni yhtä hieno laulu kuin Toivotaan, toivotaan. Keikkoja yökerho Elliin Heinäkuussa 75 vuotta täyttänyt Ossi Ahlapuro, Suomen Zorbas, keikkailee tänäkin vuonna kotimaassa ja ulkomailla sekä trubaduurina että orkesterin kera. – Esiintyminen on minulle kutsumus. Laulan aina, kun töitä on tarjolla, hän toteaa. Ahlapuro on esiintynyt Kreikassa 1970-luvulta lähtien joka vuosi; Ateenassa, Kosilla ja eritoten Rhodoksella, missä hänen esiintymispaikkanaan on usein ollut suomalaisten suosima yökerho Elli. Parhaimmillaan hän on keikkaillut Kreikassa kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. – Laulan myös kreikankielellä, mikä on tuonut keikoille turistien lisäksi paikallistakin väkeä. Vaikea sanoa, mikä on todellinen tilanne Kreikassa tänään. Moni taverna on joutunut siellä lyö- Syntyi Viipurissa 18.7. 1939. Asuu Helsingissä Lallukan taiteilijakodissa. Laulaja, näyttelijä. Hittejä mm. Maria Isabel (1970) Azzurro (1970) ja Toiset on luotuja kulkemaan (1970). Levyttänyt kaksi albumia ja kaksi kokoelmaa. Esiintynyt paljon myös ulkomailla, Espanjassa, Kreikassa, Unkarissa ja Yhdysvalloissa. Teki näyttelijänä pitkän uran Radioteatterissa vuosina 1967-2001. Näytellyt myös Punaisessa Myllyssä ja Kotkan Kaupunginteatterissa. Vieraillut mm. Teatteri Jurkassa, Varkauden teatterissa ja Teatteri Provinssissa Salossa. Vieraili keväällä 2009 Salatut elämät -sarjassa, jossa näytteli Salla Mattilan isää Markku Mattilaa. Lukemattomia dubbauksia elokuviin. mään laudat oviin. Radiouran tähtihetki Ossi Ahlapuro teki mittavan uran Helsingissä Radioteatterissa vuosina 1967-2001. Hän näytteli radiossa rooleja laidasta laitaan – karhua ja hevostakin. – Karhu puhuu ja vastailee erilaisilla murinoilla, Ahlapuro mainitsee. Hänen mukaansa suomalaiset kuuntelivat ennen vanhaan kuunnelmia hartaan keskittyneesti koko perheen voimin ja varsinkin maaseudulla. – Itse kukin voi lavastaa mielessään kuunnelman haluamallaan tavalla. Tässä piilee tämän taiteenlajin voima. Radiouransa yhtenä kokokohtana Ahlapuro pitää Timo Humalojan ohjaamaa kuunnelmasarjaa Odysseus. Vuonna 1982 taltioitu viisiosainen Odysseus perustuu James Joycen romaaniin. Humalojan ohjaus on suomalaisen kuunnelmataiteen huipputyö, ja Ahlapurolla on tässä radioteoksessa päärooli, Leopold Bloomin osa. Hänen vaimoaan Marionia näyttelee Rea Mauranen. – Radioteatterin järjestäjä arvioi kerran, että olen tehnyt urallani reippaasti yli tuhat erilaista roolia. Se lienee jonkinlainen Suomen ennätys. Ossi Ahlapuro, Mr Ääni, on kysytty mies myös elokuvien ja piirrossarjojen dubbauksiin eli jälkiäänityksiin. Hänen uusin dubbauksensa on viime keväältä. Kyseessä oli Disney-tuotannon elokuva Planes 2 eli Lentsikat 2. Ahlapuro esittää tässä animaatioelokuvassa autoa. KARI KUMPULAMPI Rimakauhua uran alussa Ossi Ahlapuron ura näyttämöllä alkoi Helsingissä revyyteatteri Punaisessa Myllyssä 1961. Teatterin perusti vuonna 1946 Ossi Elstelä ja se toimi vuoteen 1965 asti. Ahlapuro poti maineikkaassa talossa aluksi kovaa rimakauhua. Paikan perinteetkin olivat melkoiset; Punaisessa Myllyssä olivat laulaneet vuosien varrella mm. legendaariset Olavi Virta ja Henry Theel. – Sanoin Ossi Elstelälle, ettei minusta ole näihin hommiin. Ota joku muu. Elstelä sanoi puolestaan minulle, että et sinä täältä minnekään lähde, kun olet tänne kerran tullut. Ahlapuron ensimmäinen työ Punaisessa Myllyssä oli unkarilainen laulunäytelmä Kylän heittiö. – Muistan hyvin erään päivälehden kritiikin näytelmän tiimoilta. Arvostelija kirjoitti, että Ossi Ahlapuro elehtii lavalla kuin lautapäähärkä. Siitä se ura urkeni.
Nro 6 lokakuu 2014 – 9 ELÄKELÄINEN Runopysäkki Jäljet minussa: Tampereelta kirjat täynnä katsomattomia kuvia halkoliikkeessä ihmisiä joiden kaltaisia et ollut koskaan tavannut Tampereen runoja, ruhjottuja elämänkohtaloita Tämä on lause jota vielä ei ole kirjoitettu Tämä ei ole Talvipalatsi ei ole Tampereella ei Enqvistin tehdas puita pinossa, muistikuvia 2 Tämä on matka, menneisyydessä eletty Kun usva haihtuu, syksyinen hämärä seisot huomisessa, eilisen rajalla Sinä muistatkin ajan joka synnytti kielen, kaltaisesi hyväksyi Haulitornin, OTK:n tikut muokkautumassa olevan sielun, rollikan johdot Mäkelän tallin Maailma oli mahdollisuuksille avoin Tampereen kosket jotka oli kolminkertaisesti padottu Sillat yhdistäneet idän ja lännen, Sammakon suvun Tuntemattomat sotilaat Punaisesta ja valkoisesta syntynyt monta sävyä, tarinoita tosiasioista Punainen vai valkoinen? – Olis muuten hyöryllistä tietää kumpi on kysyjä – Minä olen lausumattomalla etäisyydellä elävästä menneisyydestä Mäkelän tallista, Kirjoitetuista kivistä Peltisistä enkeleistä Sokeain kaupan lasista josta heijastuvat pölyisinä Pietilän kengät Tämä on matka kieleen, naiseen ja menneisyyteen Tämä kaikki on kirjoitettavissa, elossa Eilistä et ole voinut kirjoittaa ennen kuin tänään Tuomo Vaara Kynttilän liekissä kasvosi nään se saa sydämen sykkimään, kätes kosketus lämpöinen kädessäin siitä sielun silmillä unta näin. Sinulta haluan kysyä vaan miten ollaan joskus, jos tavataan. Terveyttä, onnea olkoon elämäsi. Täältä kaukaa, halauksen myötä, käteesi tarttuu ystävän käsi. Vanhalla Hondalla maanteitä kiidän harjanteiden yli melkeinpä liidän kurveissa rajusti kallistan kun keskipakoisvoimaa lannistan kahvaa väännän vauhti kiihtyy tässä hommassa vanha viihtyy kun neljäkymmentä japanin konia pakoputkeen lietsovat jylhää fonia ja pyörien alla asfalttitie aina seuraavan mutkan taakse vie eikä väliä missä on määränpää kunhan vaan matkaa taakse jää Inkeri Nuutinen, Talluskylä Rudolf Lindblad, Helsinki on kirjoitettu limerikki-mittaan. Kerrataanpa säännöt. Limerikissä on viisi säettä ja ensimmäisellä rivillä on aina mainittava paikan nimi. Ja jos oikein tarkkoja ollaan, paikkakunnan nimen pitäisi olla vielä säkeen viimeinen sana, mutta tässä voinee ottaa pieniä vapauksia. Runossa keskenään rimmaavat ensimmäinen, toinen ja viides säe sekä kolmas ja neljäs. Kannon iloisesta ja värikkäästä kirjasta tulee hyvälle tuulelle, ja siitä on tainnut lähteä liikkeelle jo pieni villitys: netissä ihmiset haastavat toisiaan kirjoittamaan limerikkejä. Viime runopysäkillä kyselin, millaisiin runohaasteisiin itse kukin aikoo tänä syksynä tarttua. Kenties limerikkeihin? taa liittyä Sanaston jäseneksi. Sanasto perustettiin vajaa kymmenen vuotta sitten edistämään kirjallisuuden tekijöiden tekijänoikeuksia. Jos kirja on lainattavissa kirjastosta, siitä voi saada lainauskorvausta. Summa on toki pieni, (taitaa olla nykyisin kuusi senttiä yhtä lainaa kohti), mutta pienistä puroista saattaa joskus tulla isompikin virta. Sanaston sivuilla kerrotaan: ”Lainauskorvaukset perustuvat Suomen kirjastoista saatavaan otokseen koko maan lainauksista. Tekijän saaman korvauksen suuruus määräytyy lainakertojen perusteella. Koska lainauskorvaus jyvitetään ISBN-tunnuksille, on erittäin tärkeää, että tekijä listaa teosluetteloonsa kaikkien teostensa ISBN-tunnukset, myös eri painokset.” Tämä palsta voi jatkossa olla myös uusien kirjojen esittelykanava. Runopysäkille kirjoittaneet voivat lähettää minulle tietoa uutuuskirjastaan. Odottelen kirjeitänne, sähköpostejanne sekä tietoa kirjoistanne. Tärkeä ISBN Runopysäkillä on vuosien varrella luettu runoja lukuisilta kirjoittajilta. Pertti Korhonen on yksi, jonka terävää kynää on saatu ihailla. Nyt runoja on luettavissa myös kirjasta: posti toi Korhosen runokokoelman Pitkospuita patikoiden runojen maailmaan. Kirjassa on peräti 178 sivua, joten luettavaa riittää. Korhosenkin kokoelmasta löytyy muuten eri paikkakuntiin liittyviä runoja. Ilahduin siitä, että omakustannekirjassa oli myös ISBN-numero. Vaikka harva sitä tulee ajatelleeksi, ISBN-numero on eräänlainen kirjan sosiaaliturvatunnus, jonka avulla kirja on ”virallisesti olemassa”. Kaikkien kirjoja julkaisevien kannat- Niina Hakalahti Kukkolankatu 16 33400 Tampere niina.hakalahti@sci.fi Ystävälle ”Tämä kaikki on kirjoitettavissa, elossa” T ällä kertaa runopysäkillä tarjoillaan kolme runoa. Runopysäkin uljas otsikko on lainaus Tuomo Vaaran runosta. Rudolf ”Limppu” Lindblad on kirjoittanut oodin moottoripyöräilylle. Limppu kirjoittaa saatteessaan: ” Töikseni jouduin usein ajamaan pitkiä öisiä matkoja väsymystä vastaan taistellen. Kun ajaminen muuttui rutiiniksi, kulutin usein aikaa yrittämällä kuvailla maisemaa ja tunteita sanoin. Näin pysyi mieli virkeänä ja syntyi inspikset moneen pakinaan ja runoon.” Kirjoittajalla on runoja muistakin kulkupeleistä, mutta tässä siis oodia prätkälle. Moottoripyöräilyn vauhti ja hurma välittyvät – runo on kirjoitettu lähes Tulenkantajien hengessä. Kuten moni varmaan muistaa, Tulenkantaja-kirjailijaryhmälle oli tyypillistä sekä teknisten keksintöjen että vauhdin ihailu. ”Kun neljäkymmentä japanin konia/ pakoputkeen lietsovat jylhää fonia” – motoristin tunnelmat saavat siinä runollisen muodon. Kaksi viimeistä säettä paljastanevat moottoripyöräilyn perimmäisen filosofian. Inkeri Nuutisen runo Ystävälle keskittyy aiheeseen, josta varmasti syntyy aina uusia runoja, niin tärkeä ja ikuinen se on. ”Kynttilän liekissä kasvosi nään” – runon alku houkuttelee lukemaan. Kuva on vahva, voi nähdä, kuinka ystävää miettivä istuu yksin kynttilän liekkiä katsellen. Mielenmaisema sekoittuu konkreettiseen, ulkoiseen miljööseen. Runossa on kiintoisa rytminen yksityiskohta: yleensä säkeet riimittyvät pareittain, mutta kolme viimeistä säettä poikkeavat tästä kaavasta. Poikkeama korostaa lopun lämminhenkistä toivotusta. Tuomo Vaaran runo Jäljet minussa: Tampereelta on oikeastaan runoelma, niin pitkä ja jylhä se on. Runo käynnistyy negaatiolla, mikä on tehokas kirjallinen keino ja runon teeman kannalta osuva: täydellinen muistaminen ja menneen tavoittaminen on aina mahdotonta. Runoilija kirjoittaakin: ” Minä olen/ lausumattomalla etäisyydellä/elävästä menneisyydestä.” Runo käsittelee aikaa, sen mystisyyttä ja myös sitä, mistä kokemus paikasta (ja vielä isommin: olemassaolosta) muodostuu. Kielen avulla koetamme saada otteen todellisuudesta: ”tämä kaikki on kirjoitettavissa.” Kirjoittaja sekoittaa taitavasti abstraktia ja konkreettista: ”muokkautumassa olevan sielun, rollikan johdot” ja hallitsee suvereenisti runon retoriset keinot. Jäljet minussa: Tampereelta on kertakaikkisen komea runo, joka vetää suorastaan hiljaiseksi. Tuomo Vaaran runo sai minut miettimään eri paikkoihin liittyviä runoja. Niitä on toki hyvin monenlaisia: osassa paikka on vain sivuasia, toisissa pääasia. Juhani Ahvenjärvellä on Yhä kiihtyvä tauko- kirjassaan Tampereen kaupunginosarunojen sarja, Ilpo Tiihonen on runoillut Stadista, Olli Heikkosen Jakutian aurinko-kokoelma keskittyy nimensä mukaisesti Jakutiaan… On myös runotyyppi, jossa paikka on ”pakollinen”. Olen varmasti joskus aiemminkin tällä palstalla kirjoittanut limerikistä, mutta nyt aihe on taas ajankohtainen. Monipuolinen tamperelaiskirjailija Anneli Kanto on vastikään julkaissut Älytön äyriäinen ja muita eläinriimejä-kirjan, jonka kaikki runot Moottoripyöräilyn ylistys Näyte Anneli Kannolta: Oravaisissa kaksi oravaa/ kiipesi ylös haravaa./ Tähystivät yli aidan/ nähdäksensä maailman laidan. Arvelivat: ”Keravaa!”
10 – Nro 6 lokakuu 2014 ELÄKELÄINEN Mänttä–Vilppulan yhdistys räväytti syksyn käyntiin juhlien Kun kaksi entistä järjestöjyrää tapaa ensikertaa toisensa, mitä siitä saattaa seurata ? Siitä saattaa syntyä uusi eläkeläisten yhdistys, mikäli he asuvat samalla paikkakunnalla ! Näin kävi täällä Mänttä -Vilppulassa noin kymmenen vuotta sitten, kun me Pirkko Helanderin kanssa tutustuttiin. Noita päiviä mistelimme, kun suunnittelimme Mänttä-Vilppula Eläkeläiset ry: n juhlia, Niitä vietimme Mäntän seudun ammattikoululla lauantaina 6. 9. Silloin kymmenen vuotta sitten Pirkko aluksi hieman empi. – Olen viimeaikoina joutunut olemaan vain lopettamassa tärkeinä pitämiäni yhdistyksiä, uskaltaako sitä vielä jotain? Eihän sitä tiedä ennenkuin yrittää, miten voi onnistua , mietiskelin. Kumpikin olimme olleet eläkeläisjärjestöjen jäseniä, mutta melko passiivisia . Kului vuosi, jonka aikana meitä oli kutsuttu naapurikuntien Eläkeläiset ry:n tapaamisiin. Aivan ensimmäinen kutsu tuli Jämsänkoskelle, joka on lähellä, mutta aluejärjestö on Keski-Suomi. Seuraavat kutsut tulivat Ruovedeltä ja Kurusta. Sanoimmekin, että he ovat meidän kummijärjestöjä, kaikki nämä kolme. Huomasimme, että kutsut pitäisi järjestää ja keksimme pitää yksivuotisjuhlat. Niitä ihmiset muistelevat vieläkin, kun muut yhdistykset olivat jo aikuisen iässä ja me vasta ryömimässä, ja jo juhlat! No, ei se mitään. Nyt on kymmenvuotisjuhlat pidetty . Mitähän pitäisi kertoa kaikesta tästä ? 10 vuotta on kulunut kuin sii- villä. Sekä meillä että muualla on tapahtunut paljon ikääntyviäkin sivuavia asioita. Vanhustyölaki on tärkeä ja kaikille tärkeä. Sen myötä vanhusneuvostot pitäisi olla kaikissa kunnissa. Me täällä puuhaamme yhä vanhusneuvolaa, jossain muodossa jo olevaakin. EETU on perustettu ja sen mukana eläkeläisjärjestöjen yhteistyö on varmaan auttanyt ja saanut yhteistä esiintymistä edunvalvonnassa aikaan koko maassa. Vanhusväestön yksinäisyys on lisääntynyt ja on kipeä asia monelle. Sehän on selvää kun varsinkin naiset joutuvat olemaan yksin, kukin eri syistä, usein eläessään kauemmin kuin miehet. Omaishoitajien asioissa on paljon korjaamista. Ja se vaatisi oman tarinansa. Mutta nämä neljä asiaryhmää ovat pienen yhdistyksemme agendalla, kuten viisaasti sanotaan. Vielä juhlaamme! Pirkanmaalaiset Eläkeläiset ry:n yhdistykset ja kaikki oman kuntamme yhdistykset ! Kiitos, että kuulitte kutsumme ja teitte juhlastamme onnistuneen olemalla paikalla. Kannatusjäsenemme, te nuoret , reippaat naiset ja miehet, ilman teitä emme olisi jaksaneet. Ohjelman suorittajat ja juhlapuhujamme, sekä juontaja. Taputukset teille ! Kaikille tämän lukijoille terveyttä ja hyvää elämää, toivoo Ada. *** Mänttä-Vilppula Eläkeläiset yh- distyksen kymmenvuotisjuhlassa kunniamerkit saivat yhdistyksen perustajajäsenet: Ylläolevan syntytarinan kirjoittaja Ada Juvonen, Aarne Helander, Pirkko Helander ja Anni Tiainen. Viirit annettiin 90 ja 95 vuotta täyttäneille mukana jaksaville jäsenille: Inkeri Yliselle ja Maija-Liisa Rimmille. – Asian vakavuus oli mennä huumorin puolelle kun kunniamerkit naisille piti pujottaa kaulalle, siinä pyörittiin kuin kansantanssissa. Kukitusten ja valokuvauksen jälkeen juhla päättyi voimakkaasen Juhlamarssiin, jonka jokainen järjestön jäsen toki sydämestään laulaa, kertoo Pirkko Helander juhlatunnelmista. Kymmenvuotisjuhla oli muutenkin kaikin puolin täysosuma, Helander sanoo. – Porokeittoa söi runsaat 220 henkilöä. Kun tuli aika siirtyä juhlasaliin penkit täyttyivät lähes viimeistä istuinta myöten. Ohjelma oli korkeatasoista ja monipuolista. Juhlapuheen piti Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja, ministeri Kalevi Kivistö. – Juhlakahvit oli katettu ravintolan puolelle. Pihlajanoksin koristettu pöytä mangoleivoskakun kanssa odotti juhlivaa väkeä ja kahvihan maittoi. Vielä oli Karaoke Vote viritellyt musiikkia ja tahteja tanssivalle väelle. Rohkeammat astuivat laulamaan mikrofoniin, olihan karaokea kerran luvattu. – Aika tahtoi karata käsistä ja osa juhlijoista oli ehkä poistunut katselemaan vielä jäljellä olevaa Mäntän taidekesää ja uutta Gösta-museorakennusta ihailemaan, Pirkko Helander arvelee. Möttöset viihdyttivät Loimaalla Opettajanraakile aloittaa työt Pitkäaikaiselta Eläkeläisten jäseneltä Sulo Luirolta, 78, on ilmestynyt jo toinen teos, Tietojen päihinpänttääjäksi. Kirja kertoo nuoren opettajan ensimmäisistä työvuosista kansakoulussa. Alkuunpääsy oli vaikeaa. Aikaisemmin vuokratiloissa toimineen koulun irtaimisto oli kuin kipattu kasaan vanhan maalaistalon pienen kamarin lattialle, eikä johtajaksi määrätty opettajanraakile saanut apua koulun toiselta opettajaltakaan, kun tämä ei omien sanojensa mukaan tiennyt mistään muusta koulutyöhön liittyvästä asiasta kuin omien oppilaittensa opettamisesta. Koulutontilla olleet monenlaiset rakennustarvikkeet viittasivat siihen, että työt olivat kesken. Varsinainen koulurakennus ja opettajan asunto osoittautuivat kyllä valmiiksi, mutta oppilasuntola ei. Monien vaikeuksien jälkeen koulutyö pääsi kuitenkin alkamaan ajallaan. Varsinaisten koulutyöhön liittyvien tehtävien lisäksi tulokas joutui moniin teh- täviin, joita ei olisi luullut opettajantyöhön missään tapauksessa kuuluvan. Heinolalaisen Sulo Luiron esikoisteos, Orpopojasta itsenäiseksi, kertoi kuinka tiettömän taipaleen takana, kouluttomassa kylässä syntynyt ja alle kaksivuotiaana äidistään orvoksi jäänyt poika monien vaikeuksien jälkeen valmistuu opettajaksi. TT Kesäpäivät Fantissa Oli kaunis aurinkoinen elokuun päivä, kun vietimme perinteisiä Kesäpäiviä Fantissa, ammattiosaston majalla meren rannalla. Ilma oli kuin morsian, mukava hellesää menneen kesän tapaan. Aamulla yhdeksän jälkeen mentiin porukalla touhuamaan päivän onnistumiseksi. Ja mikä parasta: Joutsenperhe, äiti, isä ja viisi poikasta olivat rannan hietikolla myös nauttimassa kesäisestä päivästä. Häiriintyivät kuitenkin äänistä ja kolinasta sen verran, että lähtivät uiskentelemaan meren laineille. Kesäpäivän tilaisuus alkoi puolilta päivin Porukkaa tuli runsain mitoin. Naapuriyhdistyksistäkin ihan kiitettävästi. Järjestämissämme kesäpäivissä ohjelma on vapaamuotoista. Kaikenlaisia pihakilpailuja on. Tikkaa, hevosenkenkää ja pulloa heitetään, mölkky oli ensimmäistä kertaa ohjelmassa, näytti olevan heittäjiä siinäkin lajissa. Emännät olivat laittaneet makoisat kahvit pullineen tarjolle ja miehet pitivät huolen makkaran paistosta. Voileipiäkin oli tarjolla pientä korvausta vastaan. Ohjelman virallinen puoli oli, kun uusi raahelainen kansanedustaja Katja Hänninen tuli kertomaan maamme ja kaupunkimme asioista, samalla siinä sivusi tätä maailman tilannettakin. Pihakilpailujen palkinnot jattiin sarjojensa kahdelle parhaalle: Ensimmäisille kaksi riviä lottoa ja karkkipussi, toiseksi tulleille yksi rivi lottoa ja karkkipussi. Siis ei kultamitaleita – leikkimieli pysyköön seuranamme. Arpajaiset jälkeen musiikki jatkui komen haitarin voimin ja tanssijat jaksoivat kuumasta ilmasta huolimatta tunnin-pari. Ihme ja kumma! Joutsenperhe palasi rantahietikolle nauttimaan musiikista. Äiti-joutsen siinä suki itseään tyytyväisenä ja kaulakin oli vaikka millä mutkalla, ikäänkuin olisi esittänyt hänkin jotain tanssia. Luonto on ihmeellinen. Kesäpäivät olivat jälleen kerran onnistuneet. Raahen Eläkeläiset ry Anja Sarajärvi En trevlig utfärd Loimaan ja ympäristön eläkeläiset viettivät 45-vuotisjuhliaan toukokuun lopulla Loimaan työväentalolla. Musiikkia esittivät mm. Möttöset Turun suunnasta (kuvassa). Viirin juhlassa saivat Marjatta Aronoja, Seppo Saurio, Lemmikki Jääskeläinen ja Eila Kolu, ansiomerkin Veikko Mäkitalo sekä Eino ja Anni Mattila. (Kuva: Anneli Tiainen) Vasabygdens pensionär besökte sin författarmedlem Carita Nyström i Korsnäs den 9.10. Hon bjöd på mat, köttsoppa. Verna och Joel Lenlund från Korsnäs anslöt sig också. Verna hade gjort en ”rivipannkako”, som avnjöts med jordgubbssylt. Kaffe med bullalängd satt bra efteråt. Föreningens sånggrupp sjöng några sånger för Korsnäsvärdarna. Korsnäs är Finlands västligaste punkt. För några år sedan var Korsnäs världens mest svenska kommun med 98,9 procent av de drygt 4000 invånarna som hade svenska som modersmål. Inom stickning är den färggranna Korsnäströjan känd vida omkring. Igen en trevlig utfärd till Carita, som en gång var länskonstnär. Hon har gett ur flera böcker och är numera engagerad i en del filmprojekt tillsammans med Terranova i Vasa. En av filmerna har man följt 90-årige Joel Lenlund i sitt fiskarliv ute på havet i världsarvets skärgård. Henrik Fågelbärj Vasa
Nro 6 lokakuu 2014 – 11 ELÄKELÄINEN Tarinat elävät vanhan hirttopaikan ympärillä Oulun Kontinkankaalla seisoo mänty, jota ympäröi ristikoristeinen aita. Aidan reunusta kiertää teksti: ”Tähän puuhun hirttivät ja puun juurelle kuoppaan hautasivat venäläisen sortovallan viranomaiset aktivisti Taavetti Lukkarisen 6.X.1916. Ruumis siirrettiin täältä v. 1917 Oulun hautausmaan siunattuun multaan. Tämä kaamea muisto herättäköön tulevissakin sukupolvissa kammon kaikkea vierasta sortovaltaa vastaan ja kasvattakoon kansassa rohkeutta ja voimaa elää ja kuolla isänmaan itsenäisyyden ja vapauden puolesta”. Tänä syksynä tämä paikka ja tapaus ovat kiinnostaneet Oulun yliopiston arkeologeja. Kaivausten toivotaan tuovan uutta tietoa Taavetti Lukkarisen hirttämisestä sekä siitä, minkälainen on ollut hirttopaikan ja muistomerkin merkitys oululaiselle kaupunkiyhteisölle tapahtumasta kuluneen vuosisadan aikana. Kaivaukset organisoinut arkeologi Janne Ikäheimo kertoo saaneensa idean kohteen selvittämiseen huomattuaan, että nykyisyyden arkeologian kansainvälisessä tutkijatapaamisessa on marraskuussa 2014 teemana terrorin ja sortovallan muistomerkit. – Minua kiinnostaa menneisyyden valjastaminen nykyisyyden käyttöön. Aihe on varsin ajankohtainenkin, sillä pian tulee sata vuotta kuluneeksi Lukkarisen hirttämisestä. astuneita eriä hirttopuulla ja näytetty, miksi isänmaata palvellaan. Ikäheimo arvelee synkkään paikkaan liittyneen myös eräänlaista kauhuromantiikkaa. Hirttopuun viereltä on löytynyt runsaasti pullolasia ja pullonkorkkeja. Ehkäpä on ollut oma hohtonsa kokoontua juomaan viiniä juuri siellä. ANNA NIEMINEN Ensimmäisen maailmansodan aika Suomessa Salakuljettajasta marttyyriksi Nilsiällä vuonna 1884 syntynyt Kemiyhtiön entinen työnjohtaja Taavetti Lukkarinen oli historioitsija, professori Matti Lackmanin mukaan jääkärivärväri, vakoilija, rahtimies ja sotavankien salakuljettaja. Lackman paneutuu hänen tapaukseensa kirjassaan Sotavankien pako Muurmannin ratatyömaalta 1915–1918 (SKS 2012). Lukkarinen houkuteltiin rahallista korvausta vastaan lähtemään marraskuussa 1915 Muurmannin ratatyömaalle, jossa hänen tuli auttaa pakoon saksalaisia sotavankeja. Elettiin ensimmäisen maailmansodan vuosia, Venäjän ja Saksan vihollisuuden aikaa. Lukkarinen yritti salakuljettaa kolme sotavankia, mutta yritys paljastui Tervolan Koivun asemalla joulukuussa 1915. Salakuljettaja pakeni Ruotsiin mutta palasi sieltä koti-ikävän painamana Suomeen kesällä 1916. Hän esiintyi peitenimellä Lauri Korhonen, jäi kuitenkin kiinni ja passitettiin Oulun Lääninvankilaan. Lukkarisen toiminta ja eräs toinen tapaus vakuuttivat viranomaiset siitä, että kyse oli laajasta salaliitosta. Lopulta Lukkarinen sai tuomionsa VI:n Armeijan salaiselta sotaoikeudelta, joka tuomitsi hä- Aktivisti Taavetti Lukkarisen hirttopuuna tunnettu mänty seisoo Oulun Kontinkankaalla. (Kuva: Ville Wittenberg) net kuolemaan hirttämällä. Tuomio pantiin täytäntöön kaupungin ulkopuolella Kontinkankaalla puolen yön jälkeen lokakuussa 1916. Pian valtiolliset ja yhteiskunnalliset muutokset loivat uudenlaisen tilanteen. Venäjällä koettiin vallankumous, jonka jälkeen Lukkarisen ruumis siirrettiin hautausmaalle ja hän sai muistokiven. Vuonna 1935 vapaussodan rintamamiehet pystyttivät hirttopaikalle aidan teksteineen. – Lukkarisesta tuli paikallinen marttyyri, hänen ympärilleen syntyi sankarimyytti. Vastaavanlaisia ilmiöitä on ollut muuallakin. Niissä myöhemmin teloitetut ovat syyllistyneet sotatilan aikana maanpetokseen ja saaneet sotaoikeudelta kuolemantuomion. Sittemmin heistä on tullut marttyyreja. Lukkarisen tuomio oli kova, mutta aikansa oloissa hänen toimintansa oli maanpetoksellista, Lackman toteaa. Ristejä ja kauhuromantiikkaa Tapahtumien kulusta yksityis- kohtineen on kerrottu ja kirjoitettu vajaan vuosisadan aikana monella tavalla ja ristiriitaisestikin. Ikäheimo sanoo arkeologian tarjoavan uudenlaisen näkökulman kohteeseen. – Meitä ovat kiinnostaneet hirttopaikan valinta, paikan merkitys, sen käyttö muistomerkkinä ja hirttopuuna pidetyn männyn iän määrittäminen. Joidenkin lähteiden mukaan oululaiset vierailivat sunnuntaisin hirttopuulla vuosina 1916 ja 1917 riipustaen sen ja viereisten mäntyjen kylkiin ristejä. Ikäheimo osoittaa aidatun männyn runkoa, ja pian silmä erottaa selvästi ristit sen pinnasta. Todennäköisesti yhden hirttopuun sijasta kyse on kahdesta, joiden väliin on asetettu poikkipuu. – Palvotun puun on väitetty olevan väärä ja oikean sijaitsevan 20 metriä itään tästä. Siinä on kuitenkin nyt rakennus. Puuta on myös väitetty liian nuoreksi, mutta arkeologi Titta Kallio-Sepän määrityksen mukaan alueen puusto on noin 140 vuotta vanhaa. Hirttopaikan päätti Oulun poliisilaitos, ja valinta tuntuu luontevalta. Kontinkangas oli silloin syrjäinen sijainniltaan ja venäläisten harjoitusmaastoa, Ikäheimo selittää. Kuvausten mukaan Lukkarinen haudattiin puun viereen. Periaatteessa kuopan voisi löytää arkeologisesti, mutta maasto on niin täynnä monttuja, ettei yhden erottaminen ole mahdollista. Arkeologi Tiina Äikäs on kiinnostunut hirttopaikan käytöstä muistomerkkinä ja siihen liittyvistä kertomuksista. Niitä on kerätty myös kaivauksilla vierailleelta yleisöltä. – Moni oululainen tietää paikan olemassa olosta ja on kuullut Taavetti Lukkarisesta, vaikka ei olisi tarkemmin tästä perillä. Osa pitää tarinaa perättömänä urbaanilegendana, toiset muistelevat lapsena pelänneensä hirttopuuta ja perinnekillat taas haluavat ylläpitää Lukkarisen muistoa, Äikäs kuvailee. Arkeologit kertovat kuulleensa ja varmistaneensa tiedon, jonka mukaan Oulun kasarmilta on aikoinaan käytetty palvelukseen Historioitsija Matti Salon mukaan ensimmäinen maailmansota vuosina 1914–1918 näkyi Suomessa monin tavoin, vaikka maassa ei ollut varsinaisia sotatoimia ennen kansalaissotaa. Suursodalla oli kuitenkin monenlaisia välillisiä vaikutuksia. – Itse asiassa Suomen autonomista asemaa horjuttaneet yhtenäistämistoimet, jotka Suomessa tunnettiin sortovuosina, olivat osa Venäjän strategiaa Saksan oletettua uhkaa vastaan. Suomi oli osa Venäjän keisarikuntaa ja sen oli osallistuttava sotaponnistuksiin. Suomalaiset olivat vastanneet kutsuntalakoilla Nikolai II:n vuonna 1901 vahvistamaan uuteen asevelvollisuuslakiin, minkä seurauksena heidät oli vapautettu sotapalveluksesta Venäjän keisarikunnalle maksettavaa rahallista korvausta vastaan. Suomella ei siis ollut enää lainkaan omia joukko-osastoja. Yksittäisiä suomalaisia taisteli kuitenkin sekä Saksan että Venäjän joukoissa, ja Suomen itsenäisyyteen pyrkinyt toiminta kanavoitui jääkäriliikkeeksi. Sota lisäsi yhteiskunnallista kontrollia Suomessa, erityisesti länsirajan kaupungeissa. Oulun suomalainen varuskunta oli muuttunut jo vuonna 1902 venäläiseksi varuskunnaksi, ja maailmansodan myötä joukkojen näkyvyys oli Oulussa aikaisempaa suurempi. – Sotateollisuustuotteiden kysyntä loi taloudelle hyviä mahdollisuuksia, ja Muurmannin radan rakentaminen tarjosi palkallista työtä tuhansille suomalaisille. Vuoden 1916 aikana elintarviketilanne alkoi kuitenkin heikentyä, seuraavana vuonna tsaarinvalta kukistui ja levottomuudet heijastuivat Suomeenkin. Lopulta kiristynyt yhteiskunnallinen ilmapiiri kärjistyi kansalaissodaksi, Salo toteaa.
12 – Nro 6 lokakuu 2014 ELÄKELÄINEN Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö: Eläkeläisköyhyys jättää lommon hyvinvointivaltiomme julkisivuun Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö toivoo eduskunnasta vielä löytyvän ymmärtämystä takuueläkkeen nostamiseksi 10 eurolla. Vanhusten viikon tilaisuuksissa Jämsässä ja Vantaan Myyrmäessä puhuneen Kivistön mukaan eläkeläisköyhyyden poistaminen on yksi suomalaisen yhteiskunnan suurimmista haasteista. Hän viittasi vanhusten oloista eri maissa tehtyyn kansainväliseen arvioon joka sijoitti Pohjoismaat korkealle, mutta jätti Suomen 15. sijalle. Syynä oli ennen kaikkea ikääntyvien naisten eläkkeiden matala taso. – Haavoittuvimmat ryhmät ovat ikääntyneet naiset ja nuoret, työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneet miehet. Siksi oli valitettavaa, että valtakunnan talousarviota käsiteltäessä luovuttiin takuueläkkeen nostamisesta 10 eurolla, sillähän olisi kompensoitu se menetys, joka eläkeindeksin leikkaamisesta aiheutui. 1000 ja 2000 euron kuukausieläkkeen haarukkaan sijoittu- ville verovähennys paikkaa osan indeksileikkauksen tappiosta, Kivistö totesi. – Budjettiahan ei ole vielä lyöty lukkoon, toivottavasti eduskunnasta löytyy ymmärtämystä tämän epäkohdan korjaamiselle. Eläkeläisköyhyys jättää lommon hyvinvointivaltiomme julkisivuun niin kuin mainittu kansainvälinen tutkimus osoittaa. Kivistö muistutti vanhusten viikon avauksessa, että väestön ikääntymisen haasteet eivät koske vain julkista valtaa, valtiota ja kuntia. – Yksi suurimmista ikäihmisten ongelmista on yksinäisyys ja sen lääkitsemiseksi me kaikki voimme lähipiirissämme tehdä paljonkin. Voimme omalla toiminnallamme ja esimerkillämme parantaa yksinäisten vanhusten elämän laatua ja siinä tehtävässä meitä kaikkia tarvitaan. ”Kotihoitoon ltarvitaan isää voimavaroja” Vanhusten kotihoitoon tarvitaan lisää voimavaroja ja henkilöstöä, painotti puheenjohtaja Kivistö. – Kotihoidon tarve kasvaa voimakkaasti. Mitä pidempään ja mitä huonokuntoisempina ihmiset saavat asua tai joutuvat asumaan kotona, sitä enemmän tarvitaan kotiin tuotavia palveluja ja sitä intensiivisempää kotihoidon tulee olla. Myös kotien kunnostamisessa esteettömiksi on lähivuosina edessä valtava urakka, Kivistö totesi. - Jotta kotona voisi asua silloinkin, kun toimintakyky on jo heikentynyt, täytyy kodin olla sillä tavalla varustettu, että siellä voi toimia. Se edellyttää kotien kunnostamista esteettömiksi. Valtioneuvosto teki asiasta periaatepäätöksen runsas vuosi sitten. Sitä valmisteltaessa arvioitiin, että koko maassa tarvittaisiin vuonna 2030 kaikkiaan miljoona esteetöntä asuntoa. Kun niitä nyt on noin 300 000, täytyisi puolentoista vuosikymmenen kuluessa joko korjata tai rakentaa uudistuotantona esteettömiksi noin 700 000 asuntoa, jotta asuminen kotona olisi mahdollista ja turvallista. Kivistö sanoi, että olisi myös hyvä käyttää uuden teknologian mahdollisuuksia hyväksi esimerkiksi avun hälyttämisessä kaatumistapausten yhteydessä tai erilaisten sähkölaitteiden automaattisessa pois kytkemisessä. – Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että kodeissa – niin kuin vanhusten hoidossa yleensä – tarvitaan ennen muuta ”lämpimiä käsiä”, inhimillistä kontaktia ei minkäänlainen automaatio tai robotisaatio voi koskaan kokonaan korvata. Kivistö totesi, että ikääntyville tarkoitettujen palvelujen kehittämispolitiikassa on jo pitkään – ja viimeksi vanhuspalvelulaissa asetettu tavoitteeksi kotona asumisen osuuden kasvattaminen. Politiikka onkin tuottanut tuloksia niin, että 75 vuotta täyttäneiden laitoshoidoksi tilastoitujen vanhainkotien ja terveyskeskusten pitäaikaisasiakkaiden määrä on laskenut, vaikka ikääntyvien määrä on koko ajan lisääntynyt. – Kodinomaisessa, tehostetussa palveluasumisessa, joka tilastoidaan avohoidoksi, on ympärivuorokautisessa hoidossa olevien asiakkaiden määrä samassa ajassa noin kolminkertaistunut 9 000:sta 27 000:een ja säännöllisen kotihoidon piirissä olevien määrä on kasvanut noin kymmenellä tuhannella yli 70 000:een. Kivistö kuitenkin muistutti, että vaikka ympärivuorokautista hoitoa saavien suhteellinen osuus ikääntyvistä pienenee, ei hoidon määrällinen tarve vähene, koska ikääntyvien määrä kasvaa. – Tämä näkyy jo tapahtuneessa kehityksessä, jossa tehostetun palveluasumisen piirissä olevien määrä on kasvanut selvästi enemmän kuin vanhainkodeissa ja terveyskeskuksissa hoidettujen määrä on laskenut. Ympärivuorokautisen hoidon tarve ei siis vähene vaan se lisääntyy. TT Kolme aluejärjestöä juhli Nokialla – Kerholan suuri sali täyttyi Eläkeläiset ry:n kolmen aluejärjestön – Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen – yhteinen syysjuhla kokosi viitisensataa osallistujaa Nokian Kerholan suureen saliin. Monipuolinen ohjelmakattaus tarjoili niin laulua, soittoa, lausuntaa, tanssia kuin silkkaa huumorin tykitystäkin. – Ollaan me melkoinen kulttuurijärjestö, kaiken muun ohella. Upeita esityksiä, kiitteli Pirkanmaan aluejärjestön puheenjohtaja Timo Mustonen. Juhlapuheen pitänyt Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtaja Irmeli Mandell oli huolissaan sosiaalipolitiikkaa ja terveydenhuoltoa uhkaavista heikennyksistä. – Jalkoihin jäävät juuri eläkeläiset. – Julkisten palvelujen alasajo, sosiaalisten palveluiden karsiminen, terveyspalvelujen keskittäminen ja kilpailuttaminen tuovat mieleen entisaikojen huutolaismarkkinat. – Kuka halvimmalla hoitaa vanhuksemme jatkossa, voittaa tarjouskilpailun. Ylikansalliset yritykset syövät julkisilla varoilla rahoitetut palvelumarkkinat ja loppumittelöissä asettavat hinnat haluamalleen tasolle, Mandell kritisoi. Hän muistutti, että palvelua tarvitseva vanhus maksaa jo nyt huomattavia lisämaksuja perushoitoon aikaisemmin sisältyneestä avusta. – Suunnitteilla oleva sote-malli tuo mieleen tilaaja–tuottaja-mallin, joka ainakin meillä Vaasassa teknisessä toimessa lopulta kuopattiin, kun huomattiin sen Nokian Kerholan suuri sali täyttyi kolmen aluejärjestön syysjuhlaväestä. tuottavan kalliimpaa palvelua. Lieneekö nyt käymässä niin, että vanhukset maksavat jatkossa entistä suurempia summia entistä niukemmista palveluista? Jääkö pieneläkeläinen palveluiden ulkopuolelle, kun maksut nousevat maksukyvyn saavuttamattomiin, Mandell kysyi. – Toisten sairauden ja hädän kustannuksella ei kenenkään pidä rikastua. Suuri ja vireä Nokian yhdistys Aluejuhlaa isännöinyt Nokian Eläkeläiset on iso ja vireästi toimiva yhdistys. – Jäsenmäärältään kirkkaasti Pirkanmaan suurin, kehaisee yhdistyksen puheenjohtaja Matti Haapala. Jäsenmäärä oli syysjuhlapäivänä kivunnut 685:een. Uusia jäseniä on kuluvan vuoden aikana saatu jo kuutisenkymmentä, ja tavoitteena onkin 700 jäsenen rajan rikkominen, Haapala kertoo. Harrastekerhoja toimii parisenkymmentä ja joka toinen keskiviikko kokoontuva jäsenkerho kokoaa säännöllisesti paikalle 200–300 ihmistä, ohjelmasta ja vierailijoista riippuen. Yksi virstanpylväs Nokialla tulee ohitettua, kun yhdistys marraskuussa täyttää 55 vuotta. ”Isompia hippoja” ei sillä kertaa järjestetä, puheenjohtaja Haapala kertoo. – Normaalin kerhotoiminnan yhteydessä pidetään synttärijuhlat. TUOMAS TALVILA
Nro 6 lokakuu 2014 – 13 ELÄKELÄINEN Ajat sitten suljetun sahan historia kertoo edelleen elämäntarinoita Lappeenrannan, entisen Lappeen Lamposaarelle ei nykyäänkään pääse kuin lossilla, mutta silti täällä sahattiin yli kaksi miljoonaa kuutiometriä puuta vuosina 1905–1967. Miten tämä oli mahdollista? Siten, että puutavara voitiin uittaa paikalle laajalta Saimaalta, varsinkin sen pohjoisosista. Ja siten, että lähellä Lamposaarta on Saimaan kanavan alkupää. Sitä pitkin valmiit tuotteet kuljetettiin Viipurin Uuraaseen ja sieltä moniin ulkomaihin. Lauritsalan Eläkeläisten historiaryhmä, parikymmentä kiinnostunutta, kuuli sahan historiasta aihetta tutkineen Martti Rommin suusta. Siivoustalkoidenkin merkeissä lounastettiin ja kahviteltiin työväentalolla. Se on saaren vanhimpia rakennuksia; itse saha paloi kesällä 1967. Monella tilaisuudessa olleella oli jonkinlaista tietoa aiheesta entuudestaan. Esimerkiksi Paavo Rimpinen kertoi olleensa neljä vuotta täällä työssä, niputtamassa tukkeja. Se oli ulkotyötä, jota tehtiin säästä välittämättä. Rommin kirjanakin julkaisema tarina sahasta alkaa ruotsalaisesta J. A. Collinista ja hänen kahdesta pojastaan, jotka aloittivat laitoksen rakennustyöt vuoden 1904 lopulla. Vuonna 1911 sahayrityksen ostivat saksalaisperäisen viipurilaisen yrittäjäsuvun Wahlin jäsenet, ja heidän käsissään laitoksesta tuli keskisuurten sahojen ykkösluokkaa. Koko sahan historian aikana täällä käsiteltiin puuta yhteensä tyy oleellisesti jo 47 vuotta sitten toimintansa lopettaneen sahan vaiheisiin. Ensimmäinen työväentalo oli myöhemmin Neuvosto-Karjalassa toimittajana ja kirjailijana tunnetuksi tulleen Urho Ruhasen isän lahjoittama rakennus. Se paloi elokuussa 1910, mutta siitä ei työväenyhdistyksessä lannistuttu. Nopeasti saatiin uuden rakennuksen tarpeet lahjoituksina. Jo pikkujouluna vihittiin samalla paikalla uusi, nytkin pystyssä oleva talo käyttöön. Historiaa sukujen kautta Paavo Rimpinen oli sahalla työssä vuosina 1958–1962. Martti Rommi esitteli hänelle tekemäänsä historiateosta. noin 2,3 miljoonaa kuutiometriä. Sahan omistajien ja tuhansien sahan palveluksessa olleiden työstä ja elämästä saisi lukemattoman määrän mielenkiintoisia tarinoita. Martti Rommi toivoo, että hänen kokoamansa tieto rohkaisisi esimerkiksi sukututkijoita selvittämään asioita, jotka ovat jääneet historian hämäryyteen. Lamposaaren työväentalo liit- Työväentalo on Lamposaaren vanhimpia rakennuksia, pystytetty muutamassa kuukaudessa syksyllä 1910. Lauritsalan Eläkeläisten historiaan perehtyvä opintokerho on Aimo Röpetin mukaan ottanut lähestymistavaksi sukujen vaiheet: näin päästään lähelle sitä elämää, jota ennen aikaan elettiin. – Kun toiminnassa on mukana myös muualta muuttaneita, tällä tavalla päästään hienosti kiinni paikkakunnan historiaan. Olemme esimerkiksi vierailleet Wolkoffin talomuseossa, mikä kertoo osaltaan Lappeenrannan vaiheista, Röpetti kertoo. Syksyn aikana on tarkoitus perehtyä ainakin Pontuksen kylän vaiheisiin. Asiassa auttaa se, että mukana on kylän hyvin tunteva jäsen. Hautausmaalla ja museoissa käynnit sekä kävelyretki Linnoitukseen avartavat osaltaan 1700- ja 1800-lukujen tapahtumia. AIMO RUUSUNEN Tuula-Liina Varis S iitä on jo 30 vuotta. Aloin lihoa vauhdilla, omaa syytäni, tietysti, kuten silloin ajattelin. Aloin odottaa lasta, ja sen sijaan, että paino olisi noussut, se laski. Synnytyksen aikaan painoin nelisen kiloa vähemmän kuin raskauden alussa. Olin lopen väsynyt, mutta ajattelin, että se johtui vauvasta, jota imetin kellon ympäri kolmen tunnin välein. Lihoin taas, naama turposi merkillisesti, ja kohta silmätkin olivat lähes umpeen muurautuneet. Sitten kotipaikkakunnallemme, pieneen itäsuomalaiseen kuntaan, tuli vieraileva silmälääkäri pitämään vastaanottoa. Tilasin ajan, sillä ajattelin, että ainakin silmien turvotus johtuisi silmistä. Ei johdu silmistä, sanoi lääkäri, vaan joko munuaisista tai kilpirauhasesta. Raskauden takia munuaisten toimintaa oli tarkkailtu jatkuvasti, joten ei ongelma siellä voinut olla. Kilpirauhasen vaivoista minulla ei ollut mitään tietoa. Menin terveyskeskuslääkärille, joka huitaisi kilpirauhaselle. Ei siellä vikaa voi olla, johan se näkyisi mielialassakin, hän sanoi. Kun sitkeästi vaadin, hän lähetti minut labraan, ja Käypää hoitoa? muutaman päivän päästä soitti: kilpirauhasarvot olivat aivan sekaisin. Sain passituksen keskussairaalaan perusteellisiin tutkimuksiin, ja diagnoosin pohjalta tyroksiinilääkityksen pitkään kestäneen annosmäärityksen jälkeen. Söisin lääkettä lopun ikääni. Sitä en surrut, oikealla lääkityksellä sairaus häviää olemattomiin. Tarkastuksissa käyn kerran vuodessa. Oma sairaushistoriani tuli mieleen, kun äskettäin katsoi Ylen MOT-ohjelmaa, joka käsitteli juuri minun vaivaani, kilpirauhasen vajaatoimintaa. Tai ennemminkin ”virallista” lääketieteen kantaa edustavien ja toisin ajattelevien lääkärien välistä kiistaa sairauden lääkityksestä. Ohjelmassa haastatellulta toisinajattelijalta oli kielletty kokonaan kilpirauhaspotilaiden lääkintä. Minussa vahvistui pitkään kalvanut epäilys siitä, että kiistat ovat arvovaltakiistoja, joiden tuoksinassa potilas tuntuu unohtuvan, vaikka hoitamaton tai väärin hoidettu kilpirauhasen vajaatoiminta voi olla kohtalokkaan invalidisoiva, johtaa jopa kuolemaan. Niin kuin väärä diagnoosikin, tiedän tapauksen, jossa kilpirauhasen liikatoi- mintaa hoidettiin vuosikausia vajaatoimintana, ja kun se huomattiin, oli liian myöhäistä: nelikymppinen potilas kuoli. Karmeinta oli MOT-ohjelmassa kuulla sitä ylimielistä virallisen tahon naispuolista asiantuntijaa, joka sumeilematta leimasi toisinajattelijat, koulutetut lääkärit, huijareiksi ja puoskareiksi, joiden toimintaa ohjaa vain rahastus. Potilaan kokemuksilla ei tuntunut olevan hänelle mitään merkitystä, sillä nämä huijarit osaavat manipuloida potilaan uskomaan, että hän voi paremmin, vaikka ei voikaan. Tässä tapauksessa potilas oli lapsi, mikä sai asenteen tuntumaan vielä hyytävämmältä. Kun medikalisaatio on vallannut terveydenhoidon, arvovaltakiistat näyttävät lisääntyneen. Taustalla on lääketeollisuus: mitä yleisempi sairaus, sitä mahtavampi miljoonabisnes. Siksi kiistoja syntyy juuri esimerkiksi kolesterolilääkityksestä ja kohtalaisen yleisten kilpirauhassairauksien hoidosta. Bisnes ei saa olla uhattuna, potilaista ei ole niin väliä. Tiedetään, että lääkäreiden jatkokoulutus, tutkimus ja uusista lääkkeistä informoiminen ovat melkein täysin lääketeollisuuden käsissä: yhteiskunta säästää ja bisnes lihoo. Voiko lääketeollisuuden ohjausnuorassa kulkeva ”virallinen taho” olla puolueeton? Meille syötetään lääkkeitä yhä enemmän, niitä määrätään yhä huolettomammin myös terveille sairauksien ennalta ehkäisemiseksi. Vanhusten ylilääkityksestä tiedetään jo paljon, mutta yhä se jatkuu. Antibiootteja syömme jo ruoassamme, mitä siitä seuraa? Ketä arvovaltakiistat ja lääkäreiden keskinäinen parjaus hyödyttävät? Kenen asialla ollaan, lääketeollisuuden vai potilaan? Ahdistavia kysymyksiä riittää.
14 – Nro 6 lokakuu 2014 ELÄKELÄINEN Ystävän koira käy tarkastamassa Mairen kanssa, olisiko katiskassa kalaa Paavo-kissalle. Liiton tyttö Maire Kauhanen on sydämeltään ja mieleltään aito 60-lukulainen Kaunista puutaloa ympäröi puutarha, ja sauna nököttää rannassa aivan veden päällä. Järvessä on katiska, josta saadaan tuoretta kalaa Paavo-kissalle. ? Puutarha on välillä siistimpikin, mutta ei sitä millään ehdi nyppiä jokaista rikkaruohoa, sanoo touhukas eläkeläinen. Maire Kauhanen jäi eläkkeelle seitsemän vuotta sitten Liikenneturvasta työskenneltyään siellä 37 vuotta ensin toimistosihteerinä ja myöhemmin kouluttajana. Päivät ovat nyt kiireisiä, sillä rouva laulaa lähes kolmekymmentä vuotta sitten perustetussa, naisasiaa huumorilla musisoivassa Raivottarissa, lukee paljon, hoitaa taloa ja puutarhaa sekä aika ajoin kolmea vilkasta lastenlasta ja toimii lisäksi Tampereen Eläkeläisten puheenjohtajana. ? Ajattelin kyllä hieman leppoisempia eläkevuosia, mutta minä olen aina ollut liiton tyttö, joka haluaa liittyä johonkin. Tampereen Eläkeläisten toi- minta on vilkasta. Harrastetaan, järjestetään erilaisia tilaisuuksia, tehdään retkiä ja reissataan paljon. Toimintaa voisi Kauhasen mielestä olla enemmänkin, mutta hallintotyöt vievät paljon aikaa. Kauhasen mielestä yhdistyksen pitäisi kuitenkin jaksaa toimia enemmän myös eläkeläisten edunvalvojana. ? Koen joskus huonoa omaatuntoa, kun se jää niin vähälle, Kauhanen pohtii. Rauhaa ja rakkautta Maire Kauhanen syntyi Viipurissa vuonna 1942. Tyttö oli kaksivuotias, kun perhe pakeni sodan jaloista Hämeenkyröön, jossa isä sai töitä kyröskoskelaisesta sementtivalimosta. Vanhemmat eivät olleet syntyjään karjalaisia, mistä ehkä johtui, että kotona ei hinguttu menetetyn Karjalan perään eikä lietsottu ryssävihaa. Kyröskoskelainen ilmapiiri oli tuohon aikaan pikemminkin vasemmistolainen, mitä Mairekin Maire Kauhanen asuu vanhassa puutalossa keskellä metsää järven rannassa. imi itseensä. Vuonna 1962 Maire kävi lukion viimeistä luokkaa, kun hän meni tansseihin Pyynikin tanssilavalle. Siellä tyttö tutustui tulevaan mieheensä, jo edesmenneeseen Veikko Pietilään. ? Ne ajat alkoivat olla radika- lisoitumisen aikaa, joten mekin puhuimme silloin ensimmäisenä iltana hänen kanssaan politiikkaa ja runoutta. Nuoret menivät naimisiin vuonna 1964, ja seuraavana vuonna syntyi ensimmäinen lapsi Kalle. Vietnamin sota oli laajentunut, ja sen myötä alkoi ilmapiiri Suomessakin radikalisoitua. Myös toisen aallon feminismi nosti päätään. Maire ja Veikko osallistuivat yhteiskunnalliseen liikehdintään. Tampereella kokoontui Yhdistys 9, joka pohti naisten asemaa ja tasa-arvokysymyksiä. Yhdistykseen kuului sekä naisia että miehiä. Kerran kuukaudessa Työväentalon kerhoravintolassa kokoontui vapaamuotoinen seura Särmä, jonka illoissa pidettiin alustuksia ja keskusteltiin tasa-arvosta, filosofiasta ja politiikasta. Siellä nähtiin muun muassa Antti Eskola, Kari Aronpuro, Orvokki Autio, Totte Wadén sekä paljon muita nuoria taiteilijoita ja tutkijoita. Maire sanoo olevansa sydämeltään aina 60-lukulainen. Tuolla vuosikymmenellä hän imi itseensä radikaalia ilmapiiriä ja koki nousevan feminismin myötä sen myös suurena vapautuneisuuden aikana. Oli vahva usko siihen, että rakkaus voittaa kaiken. ? Tyttäreni sanoi joskus kadehtien, että nykyisillä nuorilla ei ole enää lujaa uskoa hyvän voittoon, kuten meillä oli. Julkilausumia ja miekkareita Vietnamin sodan jatkuessa 1970-luvulla voimistui rauhanliike. Kauhanen liittyi Rauhanpuolustajiin, ja kun Tampereelle perustettiin Suomi-Vietnam-Seuran osasto, hänet valittiin sen sihteeriksi. Tämän tästä järjestettiin Vietnamin kansan tueksi lipaskeräyksiä kadulla tai mielenosoituksia. Mairesta tuli myös SNDL:n ja SKP:n jäsen. Myöhemmin hän liittyi Vasemmistoliittoon, jonka
Nro 6 lokakuu 2014 – 15 ELÄKELÄINEN Maire Kauhanen (ent. Pietilä) Syntynyt syyskuussa 1942 Harrastaa lukemista, puutarhanhoitoa, laulua, yhdistystoimintaa ja metsässä kulkemista Luottamustehtäviä vuosikymmenten ajalta: Tampereen kaupungin sosiaalilautakunnan ja sen jaostojen jäsen, koulutuslautakunnan ja sen jaoston jäsen, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäsen, käräjäoikeuden lautamies, Suomi-Vietnam-Seuran Tampereen osaston sihteeri, Suomen Rauhanpuolustajien Tampereen osaston pj, Tampereen Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Motto: Elämä on mielenkiintoista kunnallisvaaliehdokkaanakin oli vuonna 2004. Kauhasta ei valittu valtuustoon, mutta hän on istunut muun muassa sosiaali-, koulutus- sekä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnissa. Järjestötoiminta 1970-luvulla oli Kauhasen mukaan hyvin kurinalaista, mutta ihmiset olivat innostuneita ja heitä yhdisti vahva oikeassa olemisen tunne. Tosin puolueelle oltiin välillä sokeankin uskollisia. Kannanottoja ja julkilausumia laadittiin ahkerasti, ja Maire oli mukana jakamassa lentolehtisiä tai keräämässä kadulla rahaa. ? Kyllähän siitä kärsivät lapsetkin. Kerran Kalle, joka oli silloin alle kymmenen, sanoi minulle kun olin taas lähdössä, että vaikka koko maailmaan tulisi sota, sä et lähde mihinkään. Vaikka Maire kantoi päävastuun lasten hoidosta ja kotitöistä miehensä tehdessä tutkijanuraa, käytiin kotona joskus hyvinkin tiukkoja keskusteluja siitä, kuinka paljon ollaan kotona ja kuinka paljon parannetaan maailmaa. ? Minulla maailmanparantamisen hinku oli niin voimakas, että en jäänyt kotiin. Olen jälkeenpäin ihmetellyt, miten olen jaksanut, mutta se oli sitä nuoruuden voimaa. Kun Maire oli 80-luvun lopussa 3 kuukautta vapaaehtoistyössä UFF:n puunistutusprojektissa Sambiassa, se vahvisti tahtoa ja ymmärrystä kansainväliseen solidaarisuuteen. Nykyisen miehensä Veijo Laitisen kanssa Maire on jakanut elämänsä 24 vuoden ajan. ? Politiikka on osa jokapäiväistä elämäämme. Ymmärrämme toistemme menot, se helpottaa. Raivotar Mairen feminismi vahvistui, kun kommunistit tukivat heidän ajamaansa samapalkkaisuutta. Kauhanen muistelee miestoverien vakuuttaneen, että sosialismin myötä saadaan samasta työstä sama palkka. ? Pidimme kyllä naurettavana sitä miesten uskomusta, että sosialismi auttaisi joka asiaan, Kauhanen sanoo. Naisliike tuli voimakkaammin mukaan Kauhasen elämään 1980-luvulla, jolloin feminismi myös radikalisoitui. Siitä tuli suorastaan fundamentalistista ja joskus jopa miesvihamielistä. ? Mitä minä en kylläkään ollut, Kauhanen nauraa. Tampereella pidettiin ensimmäiset Naiskulttuuripäivät, joiden järjestelyissä oli mukana myös SNDL. Myös SKP:n naisjaosto oli aktivoitunut. Vuonna 1986 pidetyllä naisten tiedostamiskurssilla mietittiin tulevien eduskuntavaalien tilaisuuksiin uudenlaista ohjelmaa. Perustettiin ohjelmaryhmä Raivottaret, joka viettää pian 30-vuotistaiteilijajuhlaansa. Ryhmän laulut kertovat naisen elämän iloista ja suruista, ja ne on itse sanoitettu olemassa oleviin sävelmiin. Maire on erityisen ahkera laulujen sanoittaja. Vakavillakin asioilla hulluttelevaa porukkaa pyydetään usein esiintymään erityisesti yksityistilaisuuksiin. Raivottarien yhdeksästä naisesta kolme on alkuperäisiä. ? Se on minulle tärkeä porukka. Tapaamme säännöllisesti ja keskustelemme kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan väliltä. Nykyisessä maailmanmenossa Kauhasta huolestuttaa muun muassa alati heikkenevä vanhustenhuolto ja vanhusten yksinäisyys. On paljon vanhoja ihmisiä, jotka makaavat heikkoina yksin kotona tai jossakin laitoksessa ja joita ei kukaan käy katsomassa. He tuntuvat edelleen olevan taakkana yhteiskunnalle. ? Heistä minä kannan huolta. Isoäitinä ajattelen usein myös, millaisen ympäristön ja maapallon jätämme seuraaville sukupolville. Mehumaija puhisee puuhellalla. Maire Kauhanen tiristää siitä viimeisen pisaran pulloon. Sitten hän sulkee pullon ja sanoo: ? Mutta muuten elämä on ihanaa, mä pidän elämästä! Teksti ja kuvat: IITA KETTUNEN ”Bisnes hienosti luistaa, kaikkihan toki muistaa, raha pantava on pyörimään. Lisää täytyy sen tuottaa, siihen voimme kai luottaa, että voittoa meille kerätään.” Raivottaret: Ahneuslaulu Tamperelaiset eläkeläiset helteellä monikulttuurisia Tampereen Eläkeläiset käytti kaksi kesän kauneinta päivää monikulttuuriseen toimintaan. Kesäkuun harvoista lämpimistä päivistä valittiin 11.6. linja-autoretkelle Hämeen linnaan ja Aulangolle. Elokuun 4. päivänä aurinko paistoi noin 30 asteen kuumuudella, kun vieraaksi Tampereen Laikunlavalle tuli Maailmantanssi-ryhmä. Yhdessäolo ja yhteiset tilaisuudet maahanmuuttajien kanssa alkavat olla Tampereen Eläkeläisten piirissä jo vakiintunutta toimintaa. Koko talvikauden pieni ryhmä on käynyt Tampereen aikuiskoulutuskes- Tampereen Eläkeläisten salonkitanssiryhmä Laikunlavalla elokuksen järjestämillä maahan- kuun alun helteessä. muuttajien suomen opetuksen keskustelutunnilla. Siellä oppilaat ovat saaneet kuulla tavallisten tamperelaisten elämästä ja ajatuksista, usein myös Tampereen murteella. Kesäkuussa kutsuimme yhteiselle retkelle Hervannan Naistarin ikäihmisiä ja veimme ryhmän tutustumaan Hämeen linnaan ja sen jälkeen Aulangon kansallispuistoon. Naistari on Tampereella lähinnä maahanmuuttajanaisille tarkoitettu tapaamispaikka. Kutsua oli noudattanut yli 20 vierasta, suurin osa inkeriläisiä. Hämeen linnassa oli vastassa kaksi opasta, joista toinen esitteli museo- Omat eväät otettiin Aulangolla esille ja kahvilasta käytiin ta suomeksi, toinen venäjäksi. hakemassa lisää. Retkeläisistä huolehtimassa vasemmalla Eva Mukana oli myös Eläkeläiset Rönkkö Eläkeläisten Helsingin toimistosta ja oikealla Tampereen ry:n monikulttuurisuustyön Eläkeläisten puheenjohtaja Maire Kauhanen. suunnittelija Eva Rönkkö. Linnan karuista vanhoista holveista ja saleista siirryttiin Aulangon lehteviin maisemiin. Useimmat kiipesivät kiviseen näkötorniin katselemaan tyypillistä suomalaista järvimaisemaa. Ja sitten nautittiin puiston pöytien ääressä omista eväistä ja haettiin kahvilasta vähän lisukkeitakin. Aulanko oli alkukesän kukkaloistossa, tekojärvet ja huvimajat piristivät maisemaa ja kaikki kiittivät onnistunutta retkeä ja kaunista säätä. Aulangolla kerrottiin myös hieman Suomen historian vaiheista ja yhtymäkohdista Venäjän historiaan. Olihan Aulangon kansallispuiston rakennuttaja, suomalainen Hugo Standerts- Maailmantanssin kansantanhuryhmä esitti Laikunlavalla kreikkjöld kuuluisa Venäjän ase- kalaisia, bulgarialaisia ja israelilaisia kansantansseja. tehtailija, Tulan kivääritehtaan apulaisjohtaja ja Izhevskin asetehtaan johtaja. Venäjällä ansaitsemallaan omaisuudella Stan- lavalla. Iltaisin hyvin suosittu lut kovin suuri mutta kyllä sekin derskjöld kunnostutti Aulangon esiintymislava varattiin keski- sai aikaan kuuluvat aplodit. puiston, rakennutti näkötornin, päiväksi ja yhdistys kutsui tansMaailmantanssi ry. on tamkaksi huvimajaa, eläintarhan ja sin pyörteisiin Tampereella jo perelainen tanssiryhmä, jossa karhuluolan. Aulangolla taitaa suosituksi tulleen kansantanssi- vetäjinä ja opettajina on monia parasta olla kuitenkin suoma- ryhmän Maailmantanssi. maahanmuuttajia. Tanssiryhlainen järvimaisema metsineen, Tampereen eläkeläisten rei- mään voi tulla mukaan kuka peltoineen ja pikkukylineen. pas salonkitanssiryhmä esitti tahansa, joten maahanmuuttajiensin vanhoja perinnetansse- en lisäksi siinä on paljon myös ja ja sen jälkeen lavalle tulivat suomalaisia. Maailmantanssia maailmantanssijat. He esittivät Tampereen eläkeläiset toiLaikunlavalla rytmikkäitä kreikkalaisia, bul- vovat, että yhteistyö jatkuu ja Elokuun alun helteellä Tampe- garialaisia ja israelilaisia kan- maailmantanssit tulevat tutuiksi reen Eläkeläiset järjestivät pie- santansseja. Hellesää veti ih- ja suosituiksi. nen monikulttuuritapahtuman misiä moniin paikkoihin, eikä kaupungin keskustassa Laikun- yleisöjoukko Laikunlavalla ol- PEKKA LEHTONEN
16 – Nro 6 lokakuu 2014 ELÄKELÄINEN Jyväskylässä liikuttiin yli ikä-, kieli- ja kulttuurirajojen. (Kuva: Olavi Joki) Jyväskylässä liikuttiin joukkovoimalla Valtakunnallinen vanhusten viikko sai Jyväskylässä ikäihmisiä liikkumaan yli kieli- ja kulttuurirajojen. Viime vuonna Turussa aloitettu monikulttuurinen Iloa yhdessä liikkuen -liikuntapäivä toi tällä kertaa Hipposhallille lähemmäs 300 liikkujaa kokeilemaan sekä tuttuja että vieraampiakin lajeja. Kaunis syyspäivä tarjosi hyvät olosuhteet ulkoliikuntaan. Jyväs- kylän Eläkeläiset ry:n liikuntaryhmien vetäjä Ritva Hämäläinen ja Monikko ry:n Alina Ahtamon ohjasivat Olavi Iivosen säestyksellä suomalais-venäläisen alkujumpan josta oli hyvä omatoimisesti jatkaa. Sauvakävelyä, petankkia ja pihaolympialaisia kokeiltiin ahkerasti ja vihtoja lennätettiin aikaisempien saappaiden ja kännyköiden sijasta. Hipposhallissa oli tarjolla tans- sipajoja suomalaisten ja afrikkalaisen ohjaajan johdolla, iäkkäille sopivaa telinejumpparataa, istumalentopalloa ja tasapainorataa. TUL:n ohjaajien ideoima kotikuntosali houkutteli kokeilemaan, miten kotona voi itse lihaksia vahvistaa. Paluumuuttaja Vladimir Ikko oli rakentanut monenlaisia pelejä jossa liikkujat harjoittelivat tarkkuutta ja ketteryyttä. Jyväskylän Ammattikorkeakoulun opiskelijat testasivat iäkkäiden tietoa omasta hyvinvoinnista ja ammattikoulun opiskelijat rentouttivat liikkujia pitkän päivän päätteeksi. Niin kun Turussa, nyt myös Jyväskylässä liikuntapäivä toteutettiin yhteistyöryhmän voimin. Kaupungin liikuntapalvelut tarjosivat ikäihmisille oman liikuntahallin ja ohjaajat käyttöön sekä vanhus- ja vammaispalvelut, kuntoutuspalvelut ja olivat alusta saakka ideoinnissa mukana. Oman värin tapahtumaan toivat vapaaehtoiset myös Keski-Suomen Afrikka-yhdistyksestä. Liikuntapäivä huipentui taas virkkuviestiin, johon saatiin kymmenen ennakkoluulotonta joukkuetta mukaan. Ketjusilmukkaa virkkaamalla viestiä vietiin kävelyaskelilla omille kavereille. Pelmeenejä ja keskusteluja Kallioniemessä Muutamien Kallaveden Eläkeläisten jäsenten ja Kuopiossa asuvien maahanmuuttajien kanssa vietimme syyskuun alussa leiripäiviä Varkaudessa Kallioniemen majalla. Venäjänkielisiä ikäihmisiä leiri kiinnosti ja saimme mukaan kymmenkunta Suomeen muuttanutta inkeriläistä. Mukana oli myös Eläkeläiset ry:n monikulttuurisen työn koordinaattori Eva Rönkkö. Lämpimät ja aurinkoiset päivät houkuttelivat leiriläisiä ulkoilemaan. Tatteja oli noussut runsaasti ja sienikorit täyttyivät nopeasti. Kävimme myös sauvakävelyllä ja pelasimme pelejä ulkona. Illalla saunoimme, rohkeimmat uivat järvessä, lauloimme grillillä, juttelimme elämästä ja pelasimme kortteja. Leiriruokailut hoidimme itse, ja mukavasti se yhdessä sujuikin. Uudet ystävämme inkerinsuomalaiset opastivat meitä, miten leivotaan pelmeenejä ja siinä oli tekemistä kaikille. Näimme monta tyyliä, jolla pieniä lihatäytteisiä nyyttejä muotoillaan ja toistimme oppeja perässä. Kun saimme pelmeenit valmiiksi, vietimme yhdessä pöydän ympärillä mukavan hetken nauttien työmme tuloksesta. Keskustelimme ja tutustuimme toisiimme siinä askareita tehdessämme joka oli mukavaa. Saimme rohkaistu heitä puhumaan suomea vaikka moni tulopäivänä epäili omia kielitaitoja ja turvautui venäjään. Läksimme kotiin tyytyväisenä, ja ihan varmasti jatkamme mukavasti alkanutta yhteistyötä uusien ystävien kanssa. KIRSTI JOKI Sienikorit täyttyivät nopeasti. Pelmeenien valmistuksessa nähtiin monta erilaista tyyliä.
Nro 6 lokakuu 2014 – 17 ELÄKELÄINEN Eläkeläiset ry Syksyn 2014 kurssikalenteri Kurssit Kuntorannassa Alueelliset kurssit Liikuntakurssi 20.-24.10. (4 vrk) Käynnissä Senioritanssikurssi 21.-24.10. (3 vrk) Siirtyy kevätkaudelle Muistikerhojen ohjaajakurssi 21.-24.10. (3 vrk) Siirtyy kevätkaudelle Toimiva yhdistys 27.-30.10. (3 vrk) Peruttu Käsityö- ja askartelukurssi 27.-30.10. (3 vrk) Peruttu Yhdistystoiminnan jatkokurssi 30.10.-3.11. (4 vrk) Arkistointikurssi (1 pv) 28.10. klo 10 -16 Kurssilla kerrataan yhdistyksen toimihenkilöiden tehtäviä ja yhdistyslakia, harjoitellaan kokoustekniikkaa sekä perehdytään arkistointiin. Kurssi on tarkoitettu yhdistysten toimihenkilöille ja muille järjestöaktiiveille. Kurssin vetäjänä on Anu Mäki. Hinta: 275 € (ph) / 310 € (th). Ilmoittautuminen heti. Taloudenhoidon jatkokurssi 30.10.-3.11.2013 (4 vrk) Kurssilla kerrataan taloudenhoidon perusteita sekä mahdollisia kirjanpidon ongelmakohtia ja muita kysymyksiä. Kurssilla perehdytään KP Win –kirjanpito-ohjelmaan ja tehdään runsaasti harjoituksia. Kurssi sopii yhdistysten taloudenhoitajille ja toiminnantarkastajille. Kurssin vetäjänä on Anitta Koski. Hinta: 275 € (ph) / 310 € (th). Ilmoittautuminen heti. Musiikkikurssi 13.-17.11. (4 vrk) Musiikkikurssi on tarkoitettu erityisesti kuo- rojen vetäjille sekä laulajille. Kurssi sisältää laulutekniikan ja äänenmuodostuksen opetusta. Myös säestäjät ja muut soittajat ovat tervetulleita. Kurssilla opetellaan vuoden 2015 Kulttuuri- ja retkeilypäivillä esitettäväksi tarkoitettua ohjelmaa. Kurssia ovat vetämässä Ahti Sepp sekä Sauli Malinen. Hinta: 250 € (ph) / 285 € (th). Ilmoittautuminen heti. Matkavastaavien opinto- ja neuvottelupäivät 24.-27.11. (3 vrk) Kurssilla perehdytään onnistuneiden retkien ja matkojen suunnitteluun. Muita aiheita ovat järjestön valtakunnalliset tapahtumat sekä sosiaalinen lomatoiminta. Kurssin vetäjänä on Anu Mäki. Hinta: 190 € (ph) / 220 € (th). Ilmoittautuminen 31.10. mennessä. Uudenkylän työväentalo Tapiola, Tampere, osoitteessa Karhunkatu 71. Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen aluejärjestöjen yhdistyksille. Lisää arkistointikursseja voimme järjestää muita aluejärjestöjä varten. Kurssilla selvitetään mitä aineistoja tulee arkistoida ja miten niitä tulee säilyttää. Aiheena on myös muistitiedon keruu ja aineistojen luovutus päätearkistoon eli Kansan Arkistoon. Järjestömme viettää 55-vuotisjuhlavuottaan ja historiikin kirjoittaminen on monelle paikallisyhdistykselle ajankohtainen asia. Kouluttajana Kansan Arkiston erikoistutkija Pirjo Kaihovaara. Ilmoittautuminen heti. Kursseille ilmoittautuminen: Kursseille pyydetään ilmoittautumaan määräaikaan mennessä kirjallisesti: joko ilmoittautumislomaketta käyttäen (postitetaan osoitteeseen Tuija Aali, Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki) tai sähköpostitse: tuija.aali@ elakelaiset.fi. Ilmoittautua voi myös sähköisellä lomakkeella, joka on saatavissa järjestön kotisivuilta: www.elakelaiset.fi/koulutus. Ilmoittautuessa tulee yhteystietojen lisäksi ilmoittaa maksaja sekä valitseeko kurssilainen puoli- vai täysihoidon (Kuntorannassa järjestettävät kurssit). Lisätietoja kursseista antaa koulutussihteeri Tiina Rajala, puh. 040 582 4319. Kurssituki Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea Eläkeläiset ry:ltä kurssitukea. Tuki kattaa puolet yhdenkurssilaisen kurssimaksusta (puolihoidossa). Tukea voidaan myöntää, kun edellisestä tuesta on kulunut vähintään vuosi. Tukea on haettava kurssi-ilmoittautumisen yhteydessä. Vapaamuotoinen hakemus voidaan merkitä esimerkiksi ilmoittautumislomakkeeseen tai lähettää sähköpostitse. Ajankohtaisia aiheita, hyviä sisältöjä Kuluvan syksyn lokakuulle oli suunniteltu Muistikerhojen ohjaajakurssi. Kurssiohjelma oli rakennettu sekä muistikerhojen vetäjien tarpeita ajatellen – että myös kaikille niille, jotka haluavat pitää omasta muististaan huolta. Ohjelma sisälsi monia vinkkejä siihen, miten muistisairasta kanssaihmistä voi tukea mutta myös siitä, miten omaa muistiaan voi kehittää ja ylläpitää. Lisäksi se tarjosi monipuolisesti tietoa liikunnan ja ravitsemuksen vaikutuksesta muistiin. Vastaava kurssiohjelma testattiin viime keväänä Vantaalla järjestetyllä alueellisella kurssilla. Osallistujat ovat kertoneet saaneensa ideoita ja uusia ryhmiäkin on syntynyt. Syksyn kurssille olisi tarvittu pari osallistujaa li- sää, jotta kurssi olisi toteutunut. Suunnitelmissamme on yrittää uudestaan kurssin järjestämistä kevätkaudella. Toivomme kiinnostuneiden huomaavan tämän kurssin myöhemmin ilmestyvästä kevään koulutuskalenterista. Muisti on ajankohtainen aihe, joka väestön ikääntyessä koskettaa yhä useampia. Se oli tänä syksynä keskeisenä teemana yh- teistyökumppaniemme kanssa järjestämässämme NSK:n seminaarissa. Aiheesta voi lukea lisää seminaaria koskevasta jutusta tämän lehden sivulta 3. Liikunta ja tanssi tukevat muistia Ihminen voi tukea muistiaan monin tavoin. Muun oppimisen ohessa tanssista ja liikunnasta on tutkitusti apua. Kumpikin on ohjelmassa ensi kevään kurssikalenterissa. Näiden kurssien yhtenä aiheena on valmistautuminen Porin Kulttuuri- ja retkeilypäiviin. Sama pätee sekä tämän syksyn että ensi kevään musiikkikursseihin. TIINA RAJALA Kävellen kohti Poria – ohjeet yhdistysten väliseen kilpailuun Eläkeläiset ry käynnisti kävelykampanjan lokakuun alussa. Kampanja huipentuu Kulttuuri- ja retkeilypäivillä Porissa 11.6.2015. Tuhansia kävelypasseja on jo otettu käyttöön. Eläkeläiset ry on painattanut kampanjan tueksi kävelypasseja, joita paikallisyhdistykset ovat jo jakaneet jäsentensä käyttöön runsain määrin. Kävelypasseja ehtii hyvin vieläkin tilata ja kannustaa ihmisiä liikkeelle. Passi on Eläkeläiset ry:n jäsenille maksuton. A) Yhdistysten välinen kävelykilpailu Paikallisyhdistykset kilpailevat keskenään, kuinka monta jä- sentään ne saavat kuntoilemaan kävellen. Passissa on ohje kävelysuoritusten merkitsemiseksi ja arvontaan osallistumiseksi. Kun passiin on kertynyt vähintään 60 ohjeen mukaista merkintää, se jätetään yhdistyksen ”passintarkastajalle” 1.5.2015 mennessä. Paikallisyhdistys (ei yksittäiset jäsenet) toimittaa tarkastetut passit 15.5. mennessä Eläkeläiset ry:hyn ja ilmoittaa samalla hyväksyttyjen passien määrän. Kilpailuun osallistuneet paikallisyhdistykset jaetaan niiden jäsenmäärän mukaisiin sarjoihin (alle 100 jäsentä - yli 300 jäsentä). Eniten jäseniään ”kävelyttäneet” yhdistykset palkitaan yhdistyksen toimintaa tukevalla koulutuksella. Kerromme kilpailun tuloksista Porissa. B) Kävelytapahtumat Kannustamme jäsenistöämme toimimaan yhdessä. Kävelijöitten määrän lisäksi kilpailemme kävely- ja ulkoilutapahtumien ja -tempausten järjestämisessä. Tähän kilpaan voivat osallistua sekä paikallisyhdistykset että aluejärjestöt. Pyydämme yhdistyksiä kertomaan ajalla 1.10.2014 – 15.5.2015 järjestämistään tapahtumista. Tapahtuma voi olla esimerkiksi ulkoilupäivä tai tempaus, jossa tuettiin apua kaipaavia ihmisiä ulkoilussa. Kertokaa: – millaisen tapahtuman järjestitte, missä, milloin ja kenen kans- sa yhdessä – mikä oli osallistujamäärä ja paljonko osallistujia paikalle odotettiin, miten tapahtumasta tiedotettiin – mikä oli tapahtuman teema, teittekö jonkin hauskan ja hyvän keksinnön, josta toisetkin yhdistykset voivat ottaa mallia Palkitsemme parhaat kävely- tai ulkoilutapahtumat ja -tempaukset. Tuloksista ilmoitamme Porissa 11.6.2015. Muistutamme, että kävelykampanjamme on osa Liikkeellä voimaa vuosiin – toimenpideohjelmaa. Ohjelman verkostoa sivuilla www.liikkeellavoimaavuosiin.fi/verkostot on lisää tietoa ohjelmasta. Ohjelma tarjoaa esimerkiksi tiedotusapua tapahtumia järjestettäessä. TR Kävelypasseja ehtii hyvin vieläkin tilata ja kannustaa ihmisiä liikkeelle.
18 – Nro 6 lokakuu 2014 ELÄKELÄINEN kuntoranta.fi Tule hyvälle tuulelle! Kaksi ryhmää viikot 3 ja 4: Monipuolisia nautintoja: Koko paketti Kaamoksen kruunajaiset 14.-18.1. ja 21.-25.1.2015 Keskiviikko 14 ja 21.1. 14.30 14.30-20 15.00 16.30 18.30 20.00 Majoittautuminen ja tulokahvit Kylpylä- ja allasosasto avoinna Tervetuloa ! Ravintola Aikamies Päivällinen TV:stä tuttu Maalaislääkäri Tapani Kiminkinen luennoi, Eevan salissa Karaoke kilpailu ja karaoketanssit, ravintolassa Torstai 15.1 ja 22.1. 9-11 Joogan alkeiskurssi, ohjaajana Kari Timonen 11.30-13 Venyttely ja rentoutus ryhmä 2. Toimintasali, Samuli Kinnunen 11.30-13 Kehon mittauksia ryhmä 1. Hoito-osasto 11.30-13 Kylpyläjumppa ryhmä 3. Kylpylä 14.00 Iltapäiväkahvit 14.30 Karaokea ja karaoken päivätanssit, ravintolassa 16.30 Päivällinen 18.30 Harjurannan teatteri esittää näytelmän: Suku Kalleudet, Eevan salissa 20.00 Karaokekilpailu ja karaoketanssit, ravintolassa Luentoja, Konsertti, Lausunta iltama, Teatteri ja ohjattua liikuntaa… 264€ / hlö / 2hh Perjantai 16.1 ja 23.1. 9-11 Joogan alkeiskurssi jatkuu, ohjajana Kari Timonen 11.30-13 Kehon mittauksia ryhmä 2. Hoito-osasto 11.30-13 Venyttely ja rentoutus ryhmä 3. Toimintasali, Samuli Kinnunen 11.30-13 Kylpyläjumppa ryhmä 1. Kylpylä 14.00 Iltapäiväkahvit 14.30 Miten muistisairauksia voidaan ennalta ehkäistä. Muistihoitaja Eija Timonen, Eevan salissa 16.30 Päivällinen 18.30 Iltamat: Suomen murremestari 2013-2015 Lauri Andersin, Eevan salissa. 20.00 Karaoken loppukilpailu ja karaoketanssit Sunnuntai 18.1 ja 25.1. 7-16 7-10 10.00 11.00 Kylpylä omatoimisesti Aamiainen Testien tuloksien läpikäynti ja tulokset Kiitoksia ja tervetuloa uudelleen Ruokailut ja kylpylä Aamiainen 7.00-10.00 Päivällinen 16.30-18.00 Kylpylä avoinna 7.00-20.00 Muistikurssi: Opetellaan muistamaan asioita ammattilaisen opastamana. Eevan salissa. Toimintakyvyn mittauksia: Puristusvoima, puhallus, tasapaino, kävely, Hoito-osastolla. Lauantai 17.1 ja 24.1. 9.-11 Joogan alkeiskurssi jatkuu, ohjaana Merja Vihavainen 11.30-13 Kylpyläjumppa ryhmä 2. Kylpylä 11.30-13 Venyttely ja rentoutus ryhmä 1. Toimintasali, Samuli Kinnunen 11.30-13 Kehon mittaus ryhmä 3. Hoito-osasto 14.00 Iltapäiväkahvit 14.30 Yhteislaulu tilaisuus, Eevan salissa 16.30 Päivällinen 18.30 Arja Havakan konsertti, ravintolassa 20.00 Elävää tanssimusiikkia tanssiyhtye Linnut, ravintolassa Kuntorannantie 14, Varkaus • Myyntipalvelu (017) 560 1403, myynti@kuntoranta.? • www.kuntoranta.?
Nro 6 lokakuu 2014 – 19 ELÄKELÄINEN Ordförandes kolumn Översättning: Anne Lindfors-Shaban KALEVI KIVISTÖ Tillitt och kontroll Då detta skrivs har rikets regering fått nya ministrar. Utöver sitt eget förvaltningsområde sades miljöministern fått i uppgift att leda avregleringen av samtliga förvaltningsområden. Jag kom osökt att tänka på det s.k. normtalkot som inleddes i mitten av 1980-talet samt försöket med frikommuner som påbörjades några år senare, även den gången med avreglering som syfte. Slutresultatet torde ha varit en ökning av det totala antalet normer. Varför har denna uppgift upprepade gånger visat sig så svår? Antagligen för att vi gemensamt tagit oss an allt fler uppgifter att sköta. Ett exempel är äldreomsorgslagen som trädde i kraft i fjol, där vården av de äldre regleras med många nya normer och kvalitetsrekommendationer. Kommunerna åläggs att bereda sig på förändringarna i åldersstrukturen. Man bör säkerställa att tjänster avsedda för äldre är tillräckliga och av hög kvalitet. Likaså försöker man se till att äldre personer själva deltar i beslut som gäller den egna vården. Även detta är reglering, i positiv bemärkelse. I social- och hälsovårdsministeriets ställningstagande från i våras om utvecklingen av servicestrukturen vill man öka förpliktelserna som gäller minskad institutionsvård, det vill säga man vill ha en strängare reglering. Å ena sidan klagar man på att tillsynsmyndigheterna använder sig av kvalitetsrekommendationerna normativt, men samtidigt klagar man också över att de ofta privata serviceproducenterna på grund av kvalitetsrekommendationerna ofta måste göra komplicerade utredningar innan de beviljas tillstånd att inleda verksamheten. Med andra ord: då det är fråga om att minska tjänsterna gör man regleringen striktare. Då det däremot är fråga om att trygga vårdens kvalitet vill man minska regleringen. I stället för att diskutera regleringen som sådan borde man snarare diskutera vad man vill åstadkomma med regleringen, i stället för att stämpla regleringen som ett ”djävulens påfund”. *** Alldeles innan jag började skriva denna kolumn tittade jag på ett skakande tv-pro- gram om den svenska äldreomsorgen. Då vården allt mer överförts till de internationella kedjorna har vårdkvaliteten i många fall blivit lidande. Det var svårt för de anhöriga att berätta om den vård deras närstående fått på institutionerna utan att själva bli emotionellt rörda. För det mesta var orsaken en alltför kraftig minskning av anställda medan man med alla medel strävade efter att öka affärsverksamhetens vinster. Hur var detta möjligt? Tillsynen har varit obefintlig, den har vanligen bestått av företagets egna anmälningar och då har inte ens ren bluff och bedrägerier kunnat undvikas. I personalförteckningen hade man lagt till påhittade namn. De hade läst sin Gogol. Problemet i den svenska äldreomsorgen har uppenbarligen främst varit den bristande tillsynen. Även vår äldreomsorgslag utgår huvudsakligen från den s.k. egenkontrollen. Om den används på rätt sätt är den ett gott verktyg. Som stöd måste det dock absolut finnas en tillräcklig tillsyn från myndighetshåll, så att ingen frestas att gå över där staketet är som lägst. Utgående från det svenska exemplet har så uppenbarligen varit fallet i Sverige. *** ”Tillit är bra, men kontroll är bättre” är ett gammalt talesätt som ännu gäller. Förutom av kommunerna produceras tjänster i allt högre grad av privata aktörer. I bästa fall producerar de goda tjänster och för att man ska kunna nå säkerhet om att detta gäller över hela linjen måste tillsynen fungera. Tillsyn och kontroll är alltså inte ett djävulskt påfund, utan dess motiv är uttryckligen att förhindra att äldre människor blir dåligt behandlade. Tillsynens egentliga syfte är att försäkra sig om regleringens mål, det vill säga att garantera den goda vårdkvalitet som eftersträvas med de nationella rekommendationerna. Min före detta kollega Eva-Riitta Siitonen önskade på facebook ”kunnande samt rim och reson i avregleringstalkot”. Förhoppningsvis lyssnar de unga ministrarna på sin erfarna kollegas råd. Poika elää kesäänsä Olli Jalonen: Miehiä ja ihmisiä. Otava 2014. On kesä 1972, ja poika on 17-vuotias. Münchenissa on olympialaiset, joissa Suomen juoksijat menestyvät mainiosti. Kotimaan politiikan merkittäviä tapauksia ovat Urho Kekkosen jatkokauden varmistaminen poikkeuslailla ja alamäkeä syöksyvän SMP:n hajoaminen. Myös pojan kotona Hämeenlinnassa tapahtuu mullistavia asioita. Konepajassa työskennellyt isä jää työttömäksi ja sairastuu vakavasti. Poika joutuu ottamaan osavastuun perheen elatuksesta ja miettimään, pystyykö ja haluaako olosuhteiden muututtua jatkaa koulunkäyntiään lukiossa. Tuona kesänä poika menee ensimmäiseen kesätyöpaikkaansa ja kokee kasvavansa mieheksi. Ja miehenä eläminen vaatii ihan omat selviytymiskeinonsa. Minkälainen siis on mies? Mm. tällainen: ”Ei miestä käsketä kuin töissä ja armeijassa, vanhempi voi käskeä nuorempaa ja ylempi alempaansa, silloin se ei tunnu, siihen on tottunut ja voi totellakin, mutta muuten ei voi koska mies tietää parhaiten itse. Neuvoja voi kuunnella ja noudattaa mutta toisen sanomisen alle ei mies itseään jätä koska muuten on tahdoton ja näyttää muillekin että on.” Tämä poika ajattelee enemmän kuin puhuu. Hän tutkii muita ihmisiä tarkkaan, yrittää ymmärtää, millaisia he ovat, ja miten heihin tulisi suhtautua, jotta asiat sujuisivat. Tänä kesänä pojalle riittääkin tutkittavaa sekä töissä että seuraelämässä. Hän saa ensimmäiset seksikokemuksensa, hän rakastuu, hän aloittaa uhkarohkeasti kaverin kanssa rakentamansa ”merirosvoradion”, keittää kaverinsa kanssa raparperikiljua, hän rakastuu. Hänellä on kotiporukat, työporukat, kaveripiiri ja rakastettu, mutta kaikkein eniten hän kokee elävänsä ”itsensä sisässä”, niin kuin kaikki ihmiset hänen mielestään elävät. Kaikki-Putken porukka Värikkäin ja myös monella tavalla hauskin on kesätyöpaikan, putki- ja peltityöliike Kaikki-Putken työporukka, jossa on poliittista näkemystä joka lähtöön ja suunsoittoa riittää. Poika kuuntelee enemmän kuin keskustelee, se on viisainta. Kuuntelija aistii herkällä korvalla, mitä toisten sanomisten takana on, mitä kunkin tapa olla porukan jäsenenä hänestä kertoo. Työ on välillä raskasta, välillä kevyttä, ja poika asemaltaan kaikkien käskyläinen, mutta porukan jutut ovat mehukkaita, varsinkin kiihkeän smp-läisen kaikentietäjän Ala-Seppälän, jolle Veikko Vennamo on puolijumala. Osa miehistä on pojan tapaan kausityöläisiä, heidät on majoitettu firman vanhoihin asuntovaunuihin, joten he viettävät paljon yhdessä vapaa-aikaansakin. Työt sujuvat joskus hyvin, joskus sohlataan ja sählätään perusteellisesti. Asuinkumppanikseen poika saa isokokoisen, mutta lapsellisen Rekun, persoonallisuuden, joka kehitysvammastaan huolimatta on kova lukija. Häneltä poikakin saa luettavakseen merkitykselliseksi muodostuvan romaanin, John Steinbeckin Hiiriä ja ihmisiä. Rekkua ja häneen suhtautumista tarkkailemalla poika oppii elämästä ja ihmisistä enemmän kuin ehkä elämässään on oppinut. Pojan suhde Rekkuun on kirjan koskettavin ihmissuhde. Myös pojan suhde omiin vanhempiinsa on molemmin puolin lämmin, vaikka mieheksi tulemiseen kuuluukin tietty etäisyydenotto isään ja äitiin. Mies ei kaikkia asioitaan kerro eikä toisten asioita utele. Ahkeruus, aikaansaaminen, lupausten pitäminen ja aloitetun loppuun vieminen ovat perheessä hyveitä, joita poika osoittaa kaivamalla yksin yötä myöten vesijohtokaivannon talosta saunaan, jotta saadaan kunnon suihku. Suihkulla kirja alkaa ja suihkuun se loppuu, ja siinä konkretisoituu koko kirjan teema. Alussa se on ilmassa kulkeva pahainen muoviletku, jonka päässä ei ole edes sekoittajaa, mutta kun mies on tehnyt sen, mikä miehen on tehtävä, putki kulkee maan alla ja vesi on asianmukaisen lämpöistä. Ja suihkuun mennään tytön kanssa. Suomen 70-luku elää Tarinan kehyksenä elää 1970-luvun alun Suomi, maata johtaa Rafael Paasion hallitus, hyvinvointiyhteiskuntaa vasta rakennetaan. Lankapuhelimella soitetaan, DX-kuuntelua harrastetaan, katsellaan kahta mustavalkoista tv-kanavaa, keittiön pöydän ääressä syödään kaalilaatikkoa, lihasoppaa ja verilettuja. Työporukka grillaa makkaraa ja possunkylkeä. Humalat hankitaan oluella ja halvimmalla kirkkaalla, lavatansseissa ja matkaradioissa soivat muskat, pasikaunistot ja purkkapoppi. Tekniikan huippua edustaa pojan ja hänen kaverinsa Jukan itse rakentama radiolähetin, jolla lähetään laittomasti ohjelmaa Yleisradion ohjelmia häiritsemään. Ohjelman sisältö koostuu kasettimankalla nauhoitetusta musiikista ja puheosuudet lähinnä Kekkosen vanhoista uudenvuoden puheista, joita leikataan uuteen uskoon. Teko on uhkarohkea ja herättää poliitikkojen ja lehdistönkin huomion. Olli Jalonen on kirjoittanut ihastuttavan omaelämäkerrallisen romaanin, yhtä koskettavan ja hauskan kuin 2010 ilmestynyt Poikakirja, jossa sama poika eli lapsuuttaan samassa kaupungissa. Mestarin taidolla hän tavoittaa sekä ajankuvan että nuoren ihmisen herkässä muuttumisvaiheessa olevan mielen. Kieli, jota vain harvoin katkotaan pilkuin, on jatkuvassa liikkeessä kuin ihmisen ajatus. Samat ajat nuorena aikuisena eläneelle kirja on muistoja herättävä ja monta naurun ja liikutuksen hetkeä tarjoava lukukokemus. TUULA-LIINA VARIS
20 – Nro 6 lokakuu 2014 Syyskokouksia Aavasaksan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 28.10.2014 kello 10.00 Aavasaksan kansantalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _________________________________ Rajakylän-Länsimäen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 28.10.2014 kello 12.00 Järjestötilassa, Kilpakuja 1, Vantaa (Länsimäessä). Käynti sisäpihan puolelta. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _________________________________ Simon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 28.10.2014 kello 11.00 Virastotalon nuorisotilassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________ Tikkakosken Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 28.10.2014 kello 15.00 Tikkakosken Veteraanitalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Iin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 3.11.2014 kello 12.00 Järjestötalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ________________________________ Pellon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 3.11.2014 kello 11.00 Kyllinkeitaassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Tapulin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 3.11.2014 kello 10.00 Tapulin nuorisotalossa, Ajurinaukio 5, 2 krs. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Tornionseudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 3.11.2014 kello 11.00 Åströmin kartanossa, Keskikatu 26, Tornio. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Joensuun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 4.11.2014 kello 12.00 Rakentajien kerhohuoneessa, Torikatu 5. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Järvenpään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 5.11.2014 kello 10.00 Myllytie 3:n nuorisotilassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Kemijärven Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 5.11.2014 kello 13.00 Kemijärven Työväentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Korson Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 5.11.2014 kello 15.00 Metsonkodissa, Metsotie 23, Vantaa (Korso). Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Nokian Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 5.11.2014 kello 12.00 Nokian Kerholassa, Souranderintie 13. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ELÄKELÄINEN Rytikarin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 5.11. 2014 kello 11.00 Rytikarin Työväentalossa, Rytikatu 27. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Seinäjoen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 5.11.2014 kello 12.00 Nuorisokeskuksen kahviossa, Puskantie 3. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ---------Johtokunta kokoontuu kello 11.00 __________________________________ Turun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 5.11.2014 kello 13.00 Jyrkkälän Monitoimitalossa, Nuorisotalonkuja 2. Turku. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa joukolla päättämään ensi vuoden toiminnasta. Johtokunta __________________________________ Ylöjärven Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 5.11.2014 kello 11.00 Varikolla. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Hämeenlinnan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 10.11.2014 kello 12.00 Järjestösäätiön kerhotilassa, Birger Jaarlin katu 12, Hämeenlinna. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta _________________________________ Jakomäen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 11.11.2014 kello 11.30 I-talon kerhohuoneessa, Jakomäentie 6. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________ Laajasalon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 11.11.2014 kello 14.15 Palvelutalo Rudolfin ruokasalissa, Rudolfintie 17-19, Laajasalo. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Arpajaiset. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Pyhtään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 11.11.2014 kello 10.00 Olkkarissa, Pyhtääntie 13. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Imatran Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 12.11.2014 kello 10.00 Kerhokeskus Koskiksessa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Rovaseudun Eläkeläiset 2000 ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 12.11.2014 kello 10.00 Potkurissa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Salpakankaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 12.11.2014 kello 12.00 Terveystie 8 A, Hollola. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ________________________________ Haukiputaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 13.11.2014 kello 11.00 Heitontalossa, Törmäntie 15, Haukipudas. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _________________________________ Kallaveden Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 13.11.2014 kello 13.30 Suokadun toimintakeskuksen ruokalassa, Suokatu 6. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat sekä yhdistyksen purkamisen toinen käsittely. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Piikkiön Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 13.11.2014 kello 11.30 Pontelassa. Esillä syys- kokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Rauman Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 13.11.2014 kello 11.00 Järjestötalossa, Siikapolku 1. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Hakunilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 13.11.2014 kello 11.00 Hakunilan nuorisotalossa, Laukkarinne 4. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta _________________________________ Eura-Säkylä-Köyliön Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 17.11.2014 kello 13.00 Kauttuan kylätalossa, Kirjakuja 4. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Heinolan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 17.11.2014 kello 11.30 Heinolan WPK:n talossa, Kymenkartanonkatu 2. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Keravan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 17.11.2014 kello 11.30 Sampolan Palvelukeskuksessa, Kultasepänkatu 7. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Turun Työväen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 17.11.2014 kello 11.00 T-talossa, Vanha Hämeentie 29. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvi ja voileipätarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Vartiokylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 17.11.2014 kello 12.00 Vartiokylän työväentalossa, Rusthollarinkuja 3, Helsinki. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Etelä-Vantaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 18.11.2014 kello 13.00 Arkissa, Liesitori 1, Iso Myyri, Vantaa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kokouksen jälkeen kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Vaasan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 18.11.2014 kello 12.30 Arbets Vännerillä. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 12.00. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Himangan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 19.11.2014 kello 13.00 entisessä Pankin talossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Hyvinkään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 19.11.2014 kello 11.00 Hyvinkään Järjestötalossa, Munckinkatu 49. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Kaarelan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 19.11.2014 kello 13.00 Kaarelantie 86 (C-portaan vieressä). Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Lahden Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 19.11.2014 kello 10.00 Kasisalissa, Sammonkatu 8, Lahti. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
Nro 6 lokakuu 2014 – 21 ELÄKELÄINEN Malmin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 19.11.2014 kello 12.00 Malmin Työväentalossa, Takaniitynkuja 9. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Tampereen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 20.11.2014 kello 13.00 Tapiolassa, Karhunkatu 71. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Mänttä-Vilppula Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 19.11.2014 kello 14.00 Kivelän kerhohuoneessa, Mäntylänkatu 2 (ala-ovi). Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Vampulan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 20.11.2014 kello 12.00 Vampulan Osuuspankin kerhohuoneessa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta _________________________________ Nakkilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 19.11.2014 kello 12.00 Osuuspankin kokoustilassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ------- Viikkokerho samassa tilassa kokouksen jälkeen. __________________________________ Loimaan ja ympäristön Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 24.11.2014 kello 12.00 Loimaan Työväentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Pietarsaaren Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 19.11.2014 kello 13.00 TT-hallissa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Vaajakosken Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 19.11.2014 kello 12.00 Vaajakosken nuorisotilassa, Urheilutalon alakerta. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ________________________________ Viherlaakson-Karakallion Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 19.11.2014 kello 14.00 Viherlaakson palvelutalossa, Kievarinpolku 1, 3 krs. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Ylivieskan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 19.11.2014 kello 12.00 kerhotiloissa, Savelantie 1, Ylivieska. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa päättämään tulevan vuoden toiminnasta. Johtokunta __________________________________ Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 20.11.2014 kello 13.00 Matinkylän korttelitilassa, Matinkatu 22, Espoo. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 12.30. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Kempeleen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 20.11.2014 kello 12.00 Kempeleen Työväentalossa, Koskelantie 24. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Kiimingin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 20.11.2014 kello 13.00 Kiimingin valtuustosalissa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Kuopion Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 20.11.2014 kello 11.00 Suokadun Palvelutalossa, Suokatu 6, Kuopio. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat ja päätetään yhdistyksen nimen muuttamisesta. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Palokan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 20.11.2014 kello 12.00 Tarmolassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Raahen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 20.11.2014 kello 13.00 Raahen Työväentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa vaikuttamaan yhdistyksen toiminnan sisältöön. Johtokunta __________________________________ Rovaniemen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 20.11.2014 kello 10.30 eläkeläistila Potkurissa, Pohjolankatu 2. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 9.30. Tervetuloa. Johtokunta Martinniemen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 24.11.2014 kello 12.00 Martinniemen vanhustentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Oulun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 24.11.2014 kello 9.12 Aleksinkulmassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Oulun Työväen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 24.11.2014 kello 13.00 Aleksinkulmassa, Aleksanterinkatu 9, Oulu. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Varaudu todistamaan jäsenyytesi. Kahvitarjoilu ennen kokouksen alkua. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________ Eläkeläiset ry:n Pohjois-Karjalan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 12.11.2014 kello 12.00 POP pankin kerhohuoneessa, Kirkkokatu 22, Nurmes. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta _________________________________ Eläkeläiset ry:n Etelä-Hämeen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 13.11.2014 kello 10.00 Kumppanuustalossa, Kirjastokatu 1, Hämeenlinna. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta __________________________________ Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 21.11.2014 kello 11.00 Kylätalo Kitisessä, Vasantie 9-11, Sodankylä (entinen Kitisenrannan koulu). Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.30. Tervetuloa. Aluetoimikunta _________________________________ Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 24.11.2014 kello 10.00 Kivistön työväentalossa,Vaajakoskentie 29, Jyväskylä. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta _________________________________ Eläkeläiset ry:n Pohjanmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 24.11.2014 kello 12.00 Palosaaren Järjestötalossa, Vapaudentie 27, Vaasa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Omakustanteinen ruokailu kello 11.00. Tervetuloa. Aluetoimikunta __________________________________ Jyväskylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 25.11.2014 kello 10.00 Sepänkeskuksen reaktorisalissa, Kyllikinkatu 1. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Eläkeläiset ry:n Varsinais-Suomen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 25.11.2014 kello 11.00 Tarmon talossa, Virusmäentie 10, Turku. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.30. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ________________________________ Varkauden Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 25.11.2014 kello 10.00 Vammeltalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Eläkeläiset ry:n Kainuun Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 27.11.2014 kello 10.00 Hotelli Kajaanissa (Kuukkeli), Onnelantie 1. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta _________________________________ Kalajoen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 26.11.2014 kello 12.00 Tähtelässä. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 27.11.2014 kello 13.00 Tapiolassa, Karhunkatu 71. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 12.30. Tervetuloa. Aluetoimikunta _________________________________ Kontulan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 26.11.2014 kello 11.00 Wanha Posti, Keinulaudankuja 4, Kontula. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Kittilän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 27.11.2014 kello 12.00 Kittilän Työväentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ---------Kaiken kansan pikkujoulu perjantaina 14.11.2014 kello 14.00-19.00 Kittilän Työväentalossa. __________________________________ Porin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 27.11.2014 kello 11.30 Viikkarin Valkamassa, Juhana Herttuan katu 17, Pori. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Porvoon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 27.11.2014 kello 14.00 Lundintalossa, Aleksanterinkatu 11. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 13.30. Jäsenet joukolla mukaan päättämään yhteisistä asioista. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________ Myllypuron Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 4.12.2014 kello 13.00 Asukastalo Myllärissä, Kiviportintie 2 J, Helsinki. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Eläkeläiset ry:n Jokilaaksojen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 28.11.2014 kello 11.00 Raahen Työväentalossa, Asemakatu 14, Raahe. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.00. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ________________________________ Eläkeläisten Satakunnan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous perjantaina 28.11.2014 kello 11.00 Viikkarin Valkamassa, Porissa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.30. Tervetuloa. Aluetoimikunta ---------Työvaliokunta kokoontuu samassa paikassa kello 9.30. ___________________________________ Eläkeläiset ry:n Savon Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous lauantaina 29.11.2014 kello 13.00 Kuntorannassa, Kuntorannantie 14, Varkaus. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta ____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Uudenmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 11.12.2014 kello 10.00 Puistokulmassa, Talkootie 4, Vantaa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 9.00. Tervetuloa. Aluetoimikunta
22 – Nro 6 lokakuu 2014 ELÄKELÄINEN Tilaongelma painaa puutarhakaupungin eläkeläisiä Ylöjärven Eläkeläiset menettivät toimipaikkansa Työväentalon jossa oli kokoonnuttu jo 45 vuotta. Kaupunki on päättänyt purkaa omistamansa Työväentalon. Muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa yhdistys sai kaupungilta korvaavat tilat Varikolle, entisen ammattikoulun ruokasaliin. Onhan se tietysti tyhjää parempi, mutta emme ole tyytyväisiä tiloihin, jotka ovat kaukana keskustasta, eivätkä linja-autot aja läheltäkään. Työväentalon jälkeen tiesimme jo yhden toimintakauden perusteella, että haasteita riittää keskiviikkokerhomme kiinnostavan ja monipuolisen sisällön kehyksiin saattamisessa. Ryhmämme on useamman kymmenen aktiivin suuruinen, vaikka kukaan sellainen, joka rollaattorin turvin selviytyi entiseen kokoontumispaikkaan, ei ole enää teollisuusalueelle jaksanut tulla. Työväentalon iso sali mahdollisti monenlaiset pelit ja ammattilaisen viikoittain ohjaaman, koko kehon terveyttä ja toimintakykyä tukevan ja elvyttävän tanssi- ja musiikkiliikunnan. Varikolla omien ohjaajiemme vetämät jumpat ovat pääasiassa toistemme ja kalusteiden väistelyä. Matalassa tilassa hapettomalta tuntuva ja monien käryjen kyllästämä sisäilma väsyttää ja tekee huonovointiseksi. Kahden lauluryhmämme harjoitustilat ja suositun opintokerhomme asiallinen kokoontumistila ovat edelleen hakusessa. Viime keväänä pohdimme, minne varastoisimme vielä Työväentalon vintillä säilytyksessä olevat esitystemme puvustukset ja rekvisiitat, koska Varikolla ei ole niille tilaa. Havahduimme kylmään todellisuuteen: onko meillä niille enää tarvettakaan? Ei ole paikkaa missä harjoittelisimme ja ohjelmien esitystilakin on hakusessa. Toimintaamme rikastuttaneiden vastavuoroisten kutsujen pitämiseenkään ei ole Varikolla mahdollisuutta. Tämä vajavainen otos kerhotoimintamme muuttuneista olosuhteista ei ole mikään sopeutumattoman ihmisryhmän valitusvirsi. Ymmärrämme, että maailma muuttuu ja olemme parhaamme mukaan yrittäneet mahtua meille räätälöityihin raameihin. Mutta vaikka miltä kantilta tahansa yrittäisimme ymmärtää puutarhakaupunkimme vallankäyttäjien säästötalkoiden lajivalikoimaa, ei ymmärryksemme riitä. Aloitimme uuden toimintakauden kerhot Varikolla elokuun loppupuolella. Paikalle oli saapunut 58 Ylöjärven eläkeläisten 166:sta jäsenestä. Iloisesta puheensorinasta päätellen kesä oli mennyt hyvin. Oli matkusteltu ja harrastettu kulttuuria, helteinen keskikesä oli hellinyt monella tapaa. Viimeistään Anjan vetämän jumpan mahdollisuudet herättivät kuitenkin posiitivisimmankin mielenlaadun pohtimaan, mikä on kerhomme tulevaisuus. Emäntien tarjoamien pullakahvien noutojonon loppupää ei ollut vielä saanut kuppostaan, kun ensimmäisten oli jo riennettävä ulkorapulle haukkaamaan hapekasta ilmaa. Seuraavan keskiviikon kerho ei enää jaksanut houkuttaa kuin vähän runsaat puolet edellisen kerran kävijöistä. Tällä menolla jo ehkä lähitulevaisuudessa Varikon ruokalassa on hyvin tilaa kaikille keskiviikkokerholaisille. Herää kuitenkin vääjäämättä kysymys, mikä on heidän tilanteensa, jotka eivät enää paikalle tule. Henkinen vireys ja sitä vahvistavat lähteet pitävät meidät elämässä kiinni. Olisi ensiarvoisen tärkeää päästä vähilläkin eväillä voimaannuttavaan seuraan, lataamaan uutta puhtia jolla vastata elämän haasteisiin. Ylöjärven Eläkeläiset ry. Arja Mörsky HOK-ELANNON HAUTAUSPALVELUT Juhlavuoden kunniaksi Laadukas hautalyhty pyhäinpäiväksi S-ETUKORTILLA 9,90 (ovh. 45,–) Joogahuone Tiedotusvälineissä on jälleen kerran ollut esillä puolustuskyvyttömien vanhusten epäasiallinen ja piittaamaton kohtelu hoitolaitoksissa. Vanhustenhoidon epäkohtien vähättelyn on loputtava – ihmiselämä ei voi viime metreilläkään olla vain yksityisten hoitolaitosten voittojen lihottamista varten. Vanhustenviikon teeman mukaisesti: ”Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina.” Ikäihmisiä lyödään jälleen monelta suunnalta. Hallitus antoi eduskunnalle esityksen työeläke- ja kansaneläkeindeksien korottamisesta vuoden 2015 alusta 0,4 prosentilla. Lainmukainen eläkkeiden indeksitarkistus olisi korottanut eläkkeitä 1,1 prosentilla. Näin hallitus maksattaa politiikkansa seurauksia eläkeläisillä. Kaiken lisäksi leikattujen indeksikorotusten vaikutus jäisi pysyväksi ja ne olisivat vuoden 2016 indeksien laskennan pohjana. Yksikään eläkeläisjärjestö ei ole moista eläkeläisten sortoa esittänyt ja hyöty työeläkkeiden indeksiromutuksesta koituu eläkevakuutusyhtiöille. Eläkeindeksin romuttamisesta aiheutuvan pienituloisten eläkeläisten takuueläkkeen kauniit 10 euron nostopuheet muuttuivat epämääräiseksi kunnallisveron eläketulovähennykseksi. Eläketulovähennys ei kuitenkaan lievennä pienituloisten eläkemenetyksiä, koska pienistä eläkkeistä ei makseta kunnallisveroa eikä eläketulovähennystä voi niissä hyödyntää. Hallitus siis lisää köyhyyttä. 917-2100 euron kuukausieläkkeissä eläketulovähennys ei myöskään korvaa eläkeläisen kokonaistappiota; eläkevähennyksen vaikutus on pienempi kuin eläkkeisiin kohdistunut indeksileikkaus. Indeksileikkaus- ja eläkevähennyskikkailu vähentää myös kuntien tuloja, ja lisää kunnallisverojen korotuspaineita. Ja köyhyys kasvaa. Leikattavaksi esitettyyn työeläkeindeksin sidottuja etuuksia ovat myös perhe-eläkkeet, luopumiseläkkeet, eräät kuntoutusetuudet ja tapaturmalain mukaiset korvaukset. Vastaavasti leikattuun kansaneläkeindeksiin on sidottu mm. takuueläke, työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki, vammaisetuudet, opintoraha sekä rintamalisät. Vain toimeentulotuen perusosa nousisi 1,1 prosenttia. Eläkeläisjärjestöjen on järjestettävä näkyvää vastarintaa eläkeläisten etujen ja oikeuksien puolustamiseksi. Porvoon Eläkeläiset ry vetoavat kaikkiin eduskuntaryhmiin, jotta ne eduskuntakäsittelyn yhteydessä kumoaisivat eläkeindeksien leikkaukset ja siihen liittyvät muut heikennykset. Eläkeindeksien leikkaus on torjuttava! Porvoon Eläkeläiset ry:n jäsenkokous Päivystys 24h: 050 347 1555 hok-elannonhautauspalvelu.fi, perunkirjoitustoimisto.fi PIKKUJOULUT & JOULU Suosikkiartistit Summassaaren lavalla! Pe 21.11., 28.11., 5.12. ja 12.12. Teatteri Eurooppa Neljä – ”Illallinen yhdelle” La 22.11. Anita Hirvonen La 29.11. Meiju Suvas La 6.12. Marion La 13.12. Kake Randelin Jouluna 23.-26.12. Päivi Kautto-Niemi ja Jussi Niemi Pikkujouluyö alk. 79 €/hlö/vrk Sis. teatterilipun, jouluruokailun, kylpylän ja aamiaisen. Joululoma 319 €/hlö/3 vrk Sis. jouluohjelman, jouluruokailut & kahvitukset. Hinnat sis. majoitus 2 hh:ssa ja kylpylä. Eläkeläinen -lehti 50 vuotta eläkeläisten asialla Varaa nyt ?030 608 50 tai myynti@summassaari.fi Eläkeindeksien leikkaus on torjuttava! 2 kpl/asiakas. Rajoitettu erä. Ei muita alennuksia. Voimassa 1.–31.10.2014. Lanka 0,0835 €/puh + 0,032 €/min. Gsm 0,192 €/min. Sis. alv 24%. OT T E L L I •- SS P KKYYLLPPYY LL ÄÄ HH O P AA HHOOTTEELL Summassaarentie 180, FI-43100 Saarijärvi +358 (0)30 6085 100 • fax +358 (0)30 6085 200 Summassaarentie 180, Saarijärvi • www.summassaari.fi Lisäansioita Suoramarkkinointi Mega Oy on 1986 perustettu Suomen johtava Talentum-konserniin kuuluva telemarkkinointiyritys. Toimimme Suomessa 17 paikkakunnalla työllistäen yli 400 henkilöä. Aktiivinen eläkeläinen: Kiinnostavatko lisäansiot joustavin työajoin? Työ on puhelimitse tapahtuvaa myyntityötä tarkasti valittuihin kohderyhmiin. Tässä työssä elämänkokemus on eduksi. Soita rohkeasti ja kysy lisää lähimmästä Megasta! Forssa Puh. 045 7731 3801 Hämeenlinna Puh. 045 7731 3781 Kouvola Puh. 045 7731 3689 Oulu Puh. 045 7731 3859 Hamina Puh. 044 335 0736 Jyväskylä Puh. 045 7731 3752 Kuusankoski Puh. 045 7731 3739 Porvoo Puh. 045 7731 3653 Helsinki Puh. 045 7731 3601 Kerava Puh. 045 7731 3723 Lahti Puh. 045 7731 3667 Raahe Puh. 045 7731 3636 Hyvinkää Puh. 045 7731 3769 Kotka Puh. 045 7731 3707 Lohja Puh. 045 7731 3849 Riihimäki Puh. 045 7731 3621 Urjala Puh. 044 434 7318 Hakemuksen voi täyttää myös netissä: www.sm-mega.fi
Nro 6 lokakuu 2014 – 23 ELÄKELÄINEN VIRKISTYSLOMA LAPPIIN Tunturituulen kuiskaus Lomamestari liikuttaa Lapissa hlö / 2 hh / 3 vrk hlö / 2 hh / 3 vrk alk. 241 € alk. 215 € Saatavilla Luosto, Saariselkä, Ylläs ja Levi. Saatavilla Ylläs, Levi, Saariselkä, Luosto ja Rovaniemi. Hinta sisältää majoituksen, aamiaiset, päivälliset, yhden opastetun retken koko ryhmälle ja retkieväät päivittäin sekä kävelysauvat oleskelun ajaksi. Hinta sisältää majoituksen, aamiaiset, päivälliset ja kaksi opastettua retkeä koko ryhmälle sekä retkieväät päivittäin. Voimassa ympäri vuoden. Voimassa ajalla 16.1. - 15.4. sekä 1.9. – 4.10.2015 Virkistysretki Ylläkselle alk. 210 € hlö / 2 hh / 3 vrk Hinta sisältää majoituksen, aamiaiset, päivälliset, tanssiliput sekä Maikun rivitanssikurssin. Ryhmätarjoukset ovat voimassa min. 30 hlöä, joka 17. veloituksetta. Muistathan myös Eläkeläiset ry:lle tarjoamamme edut yksittäisvarauksiin, kysy lisää p. 016 3232. Voimassa ajalla 16.1. - 15.4. sekä 1.9. – 4.10.2015 Varaa paikkasi ryhmälle ensimmäisten joukossa ja tutustu uudistuneeseen lomavalikoimaamme osoitteessa Lapland Hotels.com/ryhmille tai soita numeroon 016 3200 200. LEVI | YLLÄS | ROVANIEMI | OLOS | PALLAS | HETTA | KILPISJÄRVI | SAARISELKÄ | LUOSTO
24 – Nro 6 lokakuu 2014 ELÄKELÄINEN HAUTAKIVI HALVEMMALLA ? 85 € 105 € Kiitos Tilaa kätevästi kotiovellesi asti: Kauniit, edulliset kivet ja pronssit Ritva Nordlund kiittää sydämellisesti Tikkurilan Eläkeläisiä muistamisesta 75-vuotispäivänä. 09 276 360 fennokauppa.fi 480 € 860 € GSM: 045 109 1809 www.HautakiviHalvemmalla.fi ikuistettu@gmail.com LAAJA VALIKOIMA ARJEN APUVÄLINEITÄ CLASSIC -KÄVELYKEPPI Kulttuuri- ja retkeilypäivät Porissa 9.–11.6. 2015 Ergonominen ja tyylikäs. Kolme eri pituutta. 62 TARJOUS 00 norm. 77,50 Voimassa 15.11.2014 asti, ei sis. toimituskuluja. FENNO MEDICAL OY Terveyttä ja hyvinvointia arkeen Täsmennys Eläkeläinen lehden syyskuun numerossa 5 neuvottiin Tyrniomenahillon reseptissä käyttämään 2 omenaa. Reseptin tarkennuksena, että paras hillo syntyy, kun käytetään 2 isoa omenaa tai 3-4 pientä. Tällöin hillon rakenteesta ja koostumuksesta tulee oikeanlainen, sopivasti hillomainen. Joulu- ja uudenvuodentervehdys Eläkeläinen-lehteen Toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2015 Eläkeläinen-lehden lukijoille Henkilön nimi Paikkakunta Hyvä Eläkeläinen-lehden lukija Yhdistyksissä on parhaillaan menossa nimitervehdysten keräys lehtemme joulukuun numeroon. Jos tervehdysten kerääjä ei ole tavoittanut sinua, voit lähettää tervehdyksesi postin välityksellä suoraan toimitukseen. Listaan voit kerätä myös tuttaviesi tervehdykset. Kunkin tervehdyksen hinta on 5 €. Kirjoita tervehtijöiden nimet selvästi TEKSTATEN ja maksa tervehdykset tilille FI11 1012 3000 0714 70 käyttäen viitenumeroa 1818. Julkaisemme vain maksetut tervehdykset. Postita tervehdyslista ja tilitä rahat viimeistään 10.11.2014 osoitteella Eläkeläiset ry Mechelininkatu 20 A 1 00100 HELSINKI. Leikkaa irti ja postita 10.11.2014 mennessä Eläkeläiset ry:n toimistoon. Yhteensä € á5€
Nro 6 lokakuu 2014 – 25 ELÄKELÄINEN 97 vuotta 13.11. Veikko Ojalehto Kempele 93 vuotta 6.11. Katri Pulliainen Pihlava 90 vuotta 8.10. Paavo Grön Loimaa ja ympäristö 21.10. Irja Lindvall Kalajoki 25.10. Sylvi Vesterholm Pori 25.10. Antero Pakisjärvi Pello 23.11. Veikko Armas Viberg Pyhtää 85 vuotta 21.10. Lilja Känsäkangas Kokkola 26.10. Anja Kääriäinen Loimaa ja ympäristö 2.11. Raija Aalto Lohja 10.11. Eino Koivikko Raision Seutu 15.11. Eeva Tikkakoski Kokkola 16.11. Pentti Aarniluoto Pori 17.11. Elvi Tapio Pello 25.11. Akseli Niva Pello 29.11. Pirkko Vettenranta Seinäjoki 8.12. Aino Männistö Seinäjoki 80 vuotta 13.10. Veijo Hirvonen Lahti 25.10. Katri Haverinen Kajaani 28.10. Helmi Lahentaus Pihtipudas 2.11. Einari Moilanen Reisjärvi 7.11.Anne-Maj Forsström Lohja 13.11. Saara Laine Malmi 14.11. Sirkka Mikkola Loimaa ja ympäristö 14.11. Eeva Katri Karppinen Vieremä 1.12. Tyyne Valpuri Huotari Ylivieska 75 vuotta 31.7. Toivo Kiventerä Martinniemi 14.9. Hannu Niiranen Loimaa ja ympäristö 10.10. Silja Saukkonen Tapuli 10.10. Ritva Rötkö Tikkurila 22.10. Erkki Utriainen Martinniemi 25.10. Veikko Mäntynen Malmi 26.10. Pekka Siironen Kalajoki 29.10. Laina Pehkonen Vieremä 7.11. Tapani Niinivaara Pori 7.11. Varpu Soivila Tikkurila 7.11. Eija Nevalainen Tikkurila 10.11. Anja Heinimäki Pori 13.11. Alpo Ruostetniemi Seinäjoki 16.11. Tellervo Pahikka-aho Kalajoki 18.11. Leo Karppinen Pello 19.11. Raili Hirvijärvi Seinäjoki 19.11. Kirsti Lehtola Pori 26.11. Taimi Niiranen Hyrylä 28.11. Aune Savolainen Tikkurila 6.12. Nils Arnold Fransas Pyhtää 70 vuotta 8.10. Pirkko Jakku Martinniemi 23.10. Niva Paavo Pello 3.11. Marja-Terttu Hovi Korso 5.11. Reijo Juhani Elovirta Haukipudas 7.11. Leena Kontio Kajaani 8.11. Anja Kovelahti Tapuli 13.11. Simo Hyökki Hyrylä 16.11. Niilo Matinlompolo Pello 20.11. Soile Nurminen Salo 22.11. Kauno Moilanen Kuusamo 23.11. Ritva Heikkinen Kajaani 28.11. Liisa Järvinen Kuru 4.12. Arja Haikkonen Pori 65 vuotta 24.10. Kari Rajala Pihlava 24.10. Paula Kaarina Javanainen Porvoo 4.11. Tarja Häkälä Porvoo 12.11. Sylvi Rouhiainen Loimaa ja ympäristö 3.12. Kirsti Keränen Suomussalmi 50 vuotta 6.11. Leena Saarela Vammala Mechelininkatu 20 A 1 Erja Isaksson 00100 Helsinki toimistosihteeri IBAN FI11 1012 3000 0714 70 BIC NDEAFIHH yhdistysrekisteri IBAN FI80 8000 1900 1086 56 BIC DABAFIHH syntymäpäivät ja poisnukkuneet IBAN FI89 5541 2820 0116 00 BIC OKOYFIHH IBAN FI11 8000 1800 3273 56 BIC DABAFIHH Jäsenmaksutili syys- ja kevätkokousilmoitukset 020 743 3614 erja.isaksson@elakelaiset.fi Puh. 020 743 3610 vaihde, fax. 020 743 3619 Sähköpostiosoite:elakelaiset@elakelaiset.fi Tuomas Talvila Kotisivut osoitteessa:www.elakelaiset.fi tiedottaja-toimitussihteeri 020 743 3618; 050–570 9716 Kalevi Kivistö 020 743 3617; 040–582 4319 tuomas.talvila@elakelaiset.fi puheenjohtaja tiina.rajala@elakelaiset.fi Irmeli Mandell Eva Rönkkö varapuheenjohtaja Tuija Aali monikulttuurisuustyön toimistonhoitaja suunnittelija Hannu Partanen jäsenrekisteri 040 501 3599 toiminnanjohtaja materiaalitilaukset eva.ronkko@elakelaiset.fi 020 743 3615; 0400–570 951 020 743 3610 hannu.partanen@elakelaiset.fi tuija.aali@elakelaiset.fi Anu Mäki järjestösihteeri 020 743 3616; 040–839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi Tiina Rajala koulutussihteeri Anitta Koski taloussihteeri laskutus maksatus osto- ja myyntireskontra 020 743 3611; 050–307 1952 anitta.koski@elakelaiset.fi Kuntorannantie 14 78400 Varkaus puh. 017 560 1100/vaihde Myyntipalvelu ja info: Puh. 017 560 1403 myynti@kuntoranta.fi Seinäjoen Eläkeläiset Marketta Perä Osmo Kankaanpää Pihtiputaan Eläkeläiset Lauri Johannes Lätti Rauman Eläkeläiset Rauni Kyllikki Lähteenmäki Kemijärven Eläkeläiset Martti Silventoinen Raahen Eläkeläiset Esko Välitalo Varkauden Eläkeläiset Olavi Karjalainen Muhoksen Eläkeläiset Kaarlo Matias Kinnunen Huittisten Seudun Eläkeläiset Esko Juhani Luoti Anja Ruohonen Ruoveden Eläkeläiset ry Siiri Marjatta Keskinen Simo Eerikki Viitanen Pietarsaaren Eläkeläiset Laina Söderena Pirkko Vihtola Oulun Työväen Eläkeläiset Ahti Yrjö Rautio Heikki Kauppinen Kerttu Huovinen Esko Niemi Seuraava lehti: Kalajoen Eläkeläiset Toivo Haanpää Hämeenlinnan Eläkeläiset Sointu Tuulikki Nenonen Rovaseudun Eläkeläiset 2000 Aarre Fredrik Schroderus Piikkiön Eläkeläiset Niilo Rinta-Risku Forssan Eläkeläiset Veikko Raitanen Lohjan Eläkeläiset Jouni Nieminen Pihlavan Eläkeläiset Heikki Juhani Uusitorppa Lahden Eläkeläiset Eeva Maria Malin Esko Ensio Storlöpare Sulo Tuominen Kurikan Eläkeläiset Bertta Peltonen Eero Johannes Liikala Veikko Olavi Mäkelä Kuusamon Eläkeläiset Väinö Taneli Ervasti Jämsänkosken Eläkeläiset Matti Tiilinen Lauritsalan Eläkeläiset Aimo Antero Forsman Kiimingin Eläkeläiset Heimo Veli Kanniainen Eläkeläinen 7/2014 ilmestyy 8.12. Aineisto lehteen on lähetettävä toimitukseen 17.11.mennessä. Julkaisija Eläkeläiset r.y Päätoimittaja Hannu Partanen Toimitussihteeri Tuomas Talvila Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tuija Aali puh. 020 743 3610; tuija.aali@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Tilaushinta kotimaahan 26 €/vsk Muu Eurooppa 36 €/vsk Muut ulkomaat 40 e/vsk Ilmoitushinnat 2,00 € / pmm Toimitus ja toimisto: Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610, fax 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti: Marja-Leena Laitinen puh. 050 5323 444 sähköposti: m-leena.laitinen@kolumbus.fi; osoite: Maauunintie 14 D 34 01450 Vantaa Järjestöaineisto: Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (Painettu) ISSN 2242-3338 (Verkkolehti)
26 – Nro 6 lokakuu 2014 ELÄKELÄINEN Mystinen profiili: kuka hän on? Idea ja teksti: ANDERS PALM Logo: RAIMO VAHTERA P rofiilimme ei ollut suosittu. Päinvastoin. Häntä vihattiin. Nyt hänen asiansa olivat todella huonosti. Suuri kansanjoukko oli kokoontunut hänen kotinsa ulkopuolelle. Poliisi oli kutsuttu paikalle, mutta ei ollut ehtinyt vielä saapua. Äkkiä ihmismassa lähti liikkeelle. Se valtasi Profiilimme kartanon! Melkein kaikki hänen työntekijänsä ajettiin pois. Vain muutamat Profiilimme sukulaiset uskalsivat jäädä paikalle. Profiilimme oli nimeltään Charles. Hänen vaimonsa nimi oli Annie. He istuivat sisällä voimattomina. Kukaan ei tiennyt, mitä tapahtuisi. Kiihtyneet maatyöläiset rauhoittuivat hieman. Seuraavaksi päätettiin yrittää nälkiinnyttämistaktiikkaa. Mutta kuinka se onnistuisi? Charlesilla oli rahaa. Hän pystyi ostamaan tarvitse- mansa ruuan. Mutta jos kukaan ei myisi hänelle mitään, hän joutuisi pahaan pulaan. Tämä oli loistava idea. Sen oli esittänyt Stewart Parnell eräässä puheessaan pari viikkoa sitten. Parnell oli maatyöläisten tärkeimpiä johtajia. Profiilimme kartano oli nimeltään Lough Mask House ja sijaitsi Irlannissa. Mutta hän ei omistanut kartanoa. Hän vuokrasi sitä eräältä rikkaalta suurmaanomistajalta Lough Maskissa asui lukuisia köyhiä torppareita, jotka eivät myöskään omistaneet maataan. Heidän piti maksaa Charlesille vuotuista vuokraa. Mutta nyt Irlantia oli kohdannut kato. Sato oli jäänyt vähiin. Ihmiset näkivät nälkää. Monet torpparit eivät pystyneet maksamaan vuokraansa. Heitä uhkasi häätö. Kokonaiset perheet joutuisivat lähtemään kodeistaan, jossa he olivat saattaneet asua sukupolvien ajan. Ei siis ihme, että tunteet kuumenivat. Stewart Parnell piti kuuluisan ”shun him” - puheensa Ennisin kaupungissa Irlannissa Mystinen profiili on...................................................................................................... Ratkaisijan nimi:.......................................................................................................... Osoite:........................................................................................................................... ...................................................................................................................................... Postitoimipaikka:......................................................................................................... Mystisessä profiilissa vastaajan pitää päätellä, kuka jutussa kuvattu henkilö on tai oli. Henkilö voi olla todellinen tai kuviteltu. Jokainen oikein vastannut osallistuu arvontaan, jossa onnetar valitsee yhden onnekkaan palkinnon saajaksi. Vastauslomake pitää lähettää samaan osoitteeseen kuin Krypton/Ristikon vastaukset. Halutessaan vastaaja voi panna molemmat vastaukset samaan kirjekuoreen. Viiimekertainen tehtävä keräsi runsaasti vastauksia, ja myös runsaasti oikeita sellaisia. Mystinen profiili oli James Kilroy, jonka sukunimestä aikanaan muodostui sanonta ”Kilroy was here”, suomeksi siis ”Kilroy kävi täällä”. Vastanneiden joukosta yllätyspalkinnon saajaksi onnetar valitsi Maija Turusen Palokasta. Onnittelut! 19. syyskuuta 1880. Englannin sanat ”shun him” tarkoittavat ”kaihtakaa häntä”. Puheessaan Parnell antoi joukon hyviä neuvoja siitä, kuinka Profiilimme kaltaisia ihmisiä tuli kohdella. Heidät olisi pantava täydelliseen boikottiin. Kukaan ei saisi työskennellä heille. Heille ei pitänyt myydä mitään. Heitä oli kohdeltavaa kuin ilmaa. Charles oli ensimmäisiä, joihin nämä uudenlaiset protestitoimet kohdistuivat. Se tosin ei ollut aivan oikeudenmukaista, sillä Charles ei ollut mikään paha työnantaja. Hän huolehti alaisistaan. Mutta Charles oli englantilainen. Nuorena hän oli toiminut armeijassa. Jollakin selittämättömälllä tavalla hänet oli sitten nimitetty kapteeniksi. Tällainen yhdistelmä ei Irlannissa ollut suosittu. Sotilaiden vanavedessä seurasi vielä yksi valtiomahti: pieni joukko-osastollinen eri lehtien toimittajia. Läheisen Ballingroben pikku hotelli oli pian täpötäynnä. Dubliniin kulkeva lennätinlinja ei kyennyt välittämään kaikkia viestejä. Ilma oli sakeana huhuista. Yrittäisivätkö paikalliset estää sadonkorjuun? Sadonkorjuu kesti vain kaksi viikkoa. Se saatiin valmiiksi 26. marraskuuta 1880. Ulsterista tulleille vapaaehtoisille myönnettiin ansiomitali ja he palasivat kotiin. Samalla Charles julisti saaneensa tarpeekseen elämästä tilanvuokraajana Irlannissa. Aikaisin seuraavan päivän aamuna Charles, hänen vaimonsa, koira, papukaija ja muutama matka-arkku lähtivät vaunuilla Lough Mask Housesta lähimmälle rautatieasemalle. Sieltä matka jatkui junalla Dubliniin. Pariskunta oli ajatellut jäädä kaupunkiin muutamaksi päiväksi. Mutta se ei onnistunut. Yksikään hotelli ei suostunut majoittamaan heitä. P rofiilimme ja hänen vaimonsa elämästä suuressa kartanossa tuli kovaa. Heidän oli pakko huolehtia kaikesta itse. Kun eräs lehtimies tuli Lough Maskiin lokakuussa, hän tapasi Charlesin paimentamasta lampaitaan bullterrierin kanssa. Lehtimies sääli Charlesia. Hän kirjoitti artikkelin tapahtuneesta. Kirjoitus julkaistiin useissa lehdissä, ja sillä tavoin uutinen levisi maailmalle. Ihmiset ottivat kantaa Charlesin puolesta tai häntä vastaan. Polemiikin seurauksena Profiilimme ja köyhien maatyöläisten kiistasta tuli Britannian hallitukselle kiusallinen poliittinen kysymys. Monet tunsivat myötätuntoa Charlesia kohtaan. Hänen oli saatava apua taakkansa kantamiseen. Irlannin protestanttisessa osassa Ulsterissa aloitettiin keräys, joka oli valtaisa menestys. Viisikymmentä maatyöläistä ilmoittautui vapaaehtoiseksi avuksi Profiilillemme. Heidät lähetettiin Lough Maskiin junalla. Samaan aikaan 900 brittisotilasta marssi Charlesin tiluksille vartioimaan sadonkorjuuta. I rlantilaisten maatyöläisten taistelusta Charlesia vastaan on tullut kuuluisa. Sen yhteydessä tuli tutuksi uusi sana, joka levisi maailmanlaajuiseen käyttöön. Sana saatiin Profiilimme sukunimestä. Se alkoi merkitä jonkun henkilön tai asian täydellistä välttämistä. Se voi myös tarkoittaa sitä, että tiettyä tavaraa ei osteta tai ettei matkusteta tiettyyn maahan. Profiilimme on jäänyt historiaan. Hänen nimensä on tosin jälkipolville tullut merkitsemään asiaa, jota hän ei itse varmaankaan aavistanut. Kuka hän oli?
Nro 6 lokakuu 2014 – 27 ELÄKELÄINEN Leskirouva Katiska Edellisen ristikon ratkaisu Krypto Ristikon 5/2014 oikein vastanneiden joukosta onnetar suosi Sirkka-Kaarina Telimaata Haukiputaan Halosenniemestä ja Pertti Marttista Kotkasta. Onnittelut! Krypto 6/2014:n ratkaisut on lähetettävä 17.11. mennessä osoitteella Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Kuoreen ei saa panna tehtävien ratkaisujen lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana RISTIKKO Ratkaisijan nimi:.......................................................................................................... Osoite:........................................................................................................................... ...................................................................................................................................... Postitoimipaikka:.........................................................................................................
28 – Nro 6 lokakuu 2014 ELÄKELÄINEN HOTELLILOMAT ELÄKELÄISILLE 20,- KYLPYLÄLOMAT ELÄKELÄISILLE yö/huone alk. 40,- yö/huone PARI PÄIVÄÄ IHANAA LOMAA USKOMATTOMAAN HINTAAN OSUUSKUNTA Tradeka ja Rantasipi-hotelliketju tarjoavat Eläkeläiset ry:n jäsenille mahdollisuuden yöpyä poikkeuksellisen edulliseen erikoishintaan. Tervetuloa viihtymään ja rentoutumaan! TUETUT LOMAYÖT HOTELLEISSA 20,-/yö/huone Airport, Vantaa l Sveitsi, Hyvinkää Pohjanhovi, Rovaniemi l Rukahovi, Kuusamo TUETUT LOMAYÖT KYLPYLÄHOTELLEISSA 40,-/yö/huone Laajavuori, Jyväskylä l Tropiclandia, Vaasa Siuntion Kylpylä, Siuntio 50,-/yö/ huone Aulanko, Hämeenlinna l Eden, Nokia Ikaalisten Kylpylä, Ikaalinen l Imatran Valtionhotelli, Imatra Sis. 1 yön majoituksen 1 tai 2 hengen standard-huoneessa, buffet-aamiaisen, saunan, kylpylähotelleissa kylpyläosaston ja kuntosalin vapaan käytön (Vaasassa ei kuntosalia). Voimassa Eläkeläiset ry:n jäsenille 26.3.2014-31.3.2015 hotellikohtaisin rajoituksin. Katso hotellikohtaiset voimassaolot www.rantasipi.fi/osk-tuki. Tarjoushintaisia huoneita on rajoitettu määrä/hotelli/päivä. Varaukset tuotetunnuksella OSKTUKI www.hotellimaailma.fi tai 020 055 055 OSUUSKUNNAN JÄSENILLE EDUT OVAT ARKIPÄIVÄÄ Kilpailukykyiset edut ja palvelut kuuluvat kaikille Osuuskunta Tradekan jäsenille vuoden ympäri. Eduissa painotetaan niin hyvinvointia, rentoutumista kuin monipuolista hemmottelua. Nämä edut saat aina näyttämällä Tradekan jäsenen PINS-korttiasi. Jäsenetuina mm. -30 % alennus päivän huonehinnasta kaikissa Restelin hotelleissa ja kylpylöissä ruokaravintoloissa alennus on -20 % ja pikaruokapaikoissa -10 %. Muista hyödyntää myös arvosetelit, jotka olet saanut jäsenkorttipostituksen mukana. Lisätietoa www.tradeka.fi. www.tradeka.fi alk.