Numero 67/2010
Kulttuuri, liikunta ja Saimaa vetävät
Savonlinnaan jo yli tuhat varausta
Eläkeläiset ry:n yhdistykset ja jäsenet ovat ottaneeet innostuneesti vastaan tiedon Savonlinnasta kulttuuri- ja retkeilypäivien paikkana. Varauksia on tehty ensimmäisen kuukauden aikana yli 1 000. Savonlinnaan tuleville on kulttuuri- ja retkeilypäivien monipuolisen ohjelman lisäksi tarjolla runsaasti mahdollisuuksia omatoimisiin retkiin. Risteilykautensa päättäneet höyrylaivat odottavat Savonlinnan satamassa uusia retkeilijöitä. Risteilykausi alkaa kesäkuun 1. päivänä eli juuri sopivasti ennen kulttuuri- ja retkeilypäiviä, jotka järjestetään 7.9.6.2011. Eläkeläinen-lehti esittelee talven aikana Savonlinnan ja sen ympäristön retkikohteita. Ensimmäisenä ovat vuorossa juuri Saimaan risteilyt, joille opastaa risteily-yrittäjä Kari Leinonen, alan grand old man, savolaisittain piällikkö.
Kari Leinonen on seilannut Saimaalla 60 vuotta,ensimmäisen kerran isän ja äidin mukana hinaajalla kuukauden ikäisenä.
S. 4
Suurin ongelma on eläkkeiden pienuus
Eläkeasioissa luotetaan Kelaan ja järjestöihin, ei eduskuntaan
Iäkkäiden ihmisten selvästi suurin ongelma tämän päivän Suomessa on eläkkeiden pienuus. Tämä ilmenee tuoreesta Eläke-läisliittojen etujärjestö EETU ry:n teettämästä tutkimuksesta. Huomisen kynnyksellä -tutkimus esiteltiin lokakuun alussa EETU:n järjestämässä eläkeläisparlamentissa, ja se on lähetetty myös Eläkeläiset ry:n yhdistyksille ja järjestön luottamushenkilöille Kyselystä selviää, että enemmistö vastaajista pitää Kansaneläkelaitosta luotettavimpana tahona eläkeasioissa. Vastaajista 59prosenttia sanoo luottavansa Kelaan joko erittäinitai melko paljon. Myös eläkevakuutusyhtiöihin, eläkeläisjärjestöihin ja palkansaajajärjestöihin luotetaasn kohtuullisen paljon. Luottamusmittarin tyveen vastaajat rankkasivat työnantajärjestöt, maan hallituksen ja eduskunnan.
Mitä on vasemmisto ilman tasa-arvon tavoitetta? kysyy tutkimusprofessori Sakari Hänninen.
Tammikuussa kaadetaan kaamosta Kuntorannassa
S. 3.
Poliitikot väistelevät vastuuta eriarvoisuuden kasvusta
Suomalaiset jakaantuvat yhä pienempiin ja keskenään yhä eriarvoisempiin ryhmiin. Jakojen taustalla on tasa-arvon tavoitteesta luopuminen ja eriarvoisuuden salliminen ja jopa sen suosiminen myös sosiaalipolitiikassa Keskeinen toimija on ollut valtio, mutta poliitikot väistelevät vastuuta ja piiloutuvat markkinavoimien taakse. Tutkimusprofessori Sakari Hänninen julkaisi viime keväänä yhdessä muiden tutkijoiden kanssa Mikä meitä jakaa -kirjan, jossa tarkastellaan sosiaalipolitiikan merkityksen vähenemistä ja sen liittämistä kilpailukykypolitiikkaan.
S. 1617
2 - Nro 67 lokakuu 2010
ELÄKELÄINEN
Pääkirjoitus
HANNU PARTANEN
Yhdistystoiminnan vilkas syksy
S
yystoimintakausi Eläkeläiset ry:n jäsenyhdistyksissä on vilkkaimmillaan. Kirjava joukko toimintaryhmiä niin kulttuuri- ja ohjelmatoiminnan, kädentaitojen, opiskelun kuin liikunnankin merkeissä kokoontuu viikoittain eri puolilla maata. Yhdistykset vierailevat ahkerasti toisissaan. Retkiä ja matkoja rikastutetaan monenlaisilla kulttuurikohteilla ja nähtävyyksillä unohtamatta myöskään itsensä ja ystävien hemmottelua erilaisten elämysten parissa. Välillä kokoonnutaan pienemmällä, välillä suuremmalla ryhmällä, välillä arkisemmin, välillä sonnustaudutaan juhlaan. Kun yhteen tullaan, niin kuulumisten lomassa keskustellaan ja vaihdetaan mielipiteitä myös ajankohtaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä ja hiotaan yhteistä linjaa edunvalvontaan. Oman toiminnan arvoa ja merkitystä vahvistaa tieto ja kokemus siitä, että eläkeläisyhdistysten toiminnassa on viikoittain mukana tänäkin syksynä kymmeniä tuhansia eläkeläisiä. Samalla, kun monipuolinen eläkeläistoiminta tarjoaa mielekästä tekemistä toimintaan osallistuville, heijastuvat sen myönteiset vaikutukset yhdistysten toimintaympäristöön. Edunvalvonnan tuloksista hyötyvät jäsenten rinnalla kaikki eläkeläiset ja ystävätoiminta yltää omaa yhdistystä laajemmalle. Eläkeläistoiminta on vastuun
ottamista lähiyhteisöistä, välittämistä ja solidaarisuutta toisia eläkeläisiä ja ikääntyneitä kohtaan. Yhdistyksissä ja aluejärjestöissä valmistaudutaan parhaillaan syyskokouksiin. Vaikka selkeänä tavoitteena onkin pitää yhdistysten hallinto mahdollisimman kevyenä ja painottaa kokousten sijaan jäsenistön tarpeista lähtevää toimintaa, tarvitaan myös sääntöjen mukaiset kokoukset. Jäsenkokoukset ovat yhdistystoiminnan demokraattinen perusta. Vastuuta ottavat, yhdistyksen tehtäviä hoitavat ja toimintaa järjestävät luottamushenkilöt ovat vapaaehtoisen yhdistystoiminnan keskeisimpiä voimavaroja. Ilman toimivia puheenjohtajia, sihteereitä, taloudenhoitajia, johtokuntien jäseniä ja muita vastaavia ei toiminta pitkälle kanna. Heidän vapaaehtoinen työnsä tuottaa ja ylläpitää puitteet, joissa yhteinen toiminta voi toteutua. Siksi henkilövalinnat ovat syyskokousten yksi tärkeimmistä tehtävistä. Ihmisten löytäminen keskeisiin luottamustehtäviin edellyttää sitä, että jäsenistö arvostaa ja tukee aidosti valittavien luottamushenkilöiden työtä ja että heidän jaksamiselleen luodaan edellytyksiä muun muassa toimivalla työnjaolla ja koulutuksella. Kun väki yhdessä ennakkoluulottomasti asiaa pohtii, niin yhdistysväestä kyllä löytyy toimintaan sitoutuvia ja
monella tavalla taitavia ja osaavia luottamushenkilöitä. Eläkeläisyhdistykset ovat siinä onnekkaita, että niiden pariin tulevilla uusillakin ihmisillä on usein kokemusta yhdistystoiminnasta muista yhteisöistä. Yhdistystoiminnan järjestämistä auttaa toiminnan suunnittelu ja ennakointi. Tätä varten syyskokouksiin valmistellaan toimintasuunnitelmat, joihin kirjataan tulevan toimintakauden keskeiset tehtävät. Suunnitelmia laadittaessa on syytä tutustuta myös järjestön toimintasuunnitelmaan, jotta kaikki ne yhteiset tehtävät, joiden on tarkoitus käydä läpi eri järjestötasot, tulevat osaksi yhdistystoimintaa. Järjestön tuore toimintasuunnitelma vuodelle 2011 on jo postitettu jäsenyhdistysten käyttöön. Järjestö asettaa ensi vuoden toimintasuunnitelmassaan yhdeksi keskeiseksi lähiajan tehtäväksi vuoden 2009 edustajakokouksessa aloitetun järjestön ikääntymispoliittisen asiakirjan uudistaminen loppuun saattamisen. Uusi asiakirja on tarkoitus hyväksyä valtuuston kokouksessa ensi keväänä. Asiakirjan vuorovaikutteista valmistelua jatketaan edelleen yhdistyksiin toimitettavien virikeaineistojen avulla. Lisäksi kunkin aluejärjestön alueella järjestetään tammihelmikuussa ikääntymispoliittinen työpäivä, johon kutsutaan edustajat kaikista jäsenyhdistyksistä. Tuolloin käydään avoin lähetekeskustelu järjestö-
käsittelyyn lähtevästä asiakirjan ensimmäisestä luonnoksesta. Toimintasuunnitelmaan on koottu järjestön keskeiset edunvalvonnan tavoitteet lähivuosille. Niiden poikkeuksellinen merkitys ja ajankohtaisuus korostuvat huhtikuussa pidettävien eduskuntavaalien vuoksi. Järjestölliset ponnistukset erityisesti koulutuksessa, kulttuuri- ja ohjelmatoiminnassa sekä terveysliikunnassa valmistelevat tietä eläkeläisten valtakunnallisille kulttuuri- ja retkeilypäiville Savonlinnassa kesäkuun 7.-9. päivinä. Yhteen tuleminen ja yhdessä tekeminen ovat eläkeläistoiminnan suola ja pippuri. Ne ovat helppo, edullinen ja tehokas lääke kalvavaa kansantautia, yksinäisyyttä vastaan.
Puheenjohtajan
Totta joka sana
palsta
nimen Siperiaksi (ja jätti etunimen pois). En ehtinyt ennen puheen pitämistä edes lukea tekstiä läpi. Yleisön ilmeet olivat harvinaisen mieleenpainuvia, kun kerroin Siperian hienoista näytelmäteksteistä. * * *
Kalevi Kivistö
Kalevi Sorsa kertoi joskus hymyssä suin tilanteesta, joka tapahtumahetkellä ei paljon naurattanut. Hän oli virkamiehenä opetusministeriössä, jossa Ele Alenius toimi sijaisministerinä Reino Oittisen toipuessa liikenneonnettomuudesta. Elellä oli tehtävänä puhua opetusministeriön puolesta Oulun yliopiston juhlassa. Kalevi oli kaivellut huolellisesti tilastoja saadakseen puheeseen vankkaa asiapohjaa. Tilastoja siteeratessaan hän ei ollut huomannut, että luvut oli esitetty tuhansina markkoina ja kolme viimeistä nollaa oli niistä jätetty pois. Valtiovarainministeriössä varsinaista ministerintyötään tekevä Ele ei luonnollisestikaan ollut ehtinyt paneutua tekstiin niin perusteellisesti, että olisi lukuja voinut tarkistaa. Hänelle ominaiseen hillittyyn tapaansa hän antoi valmistelijalle palautetta todeten, että "kyllä ne vähän ihmeissään toisiinsa katsoivat, kun minä niitä lukuja esitin". Ministeri on puheita pitäessään ja lausuntoja antaessaan valmistelijoidensa armoilla. Muistan itse elävästi erään teatterialan tilaisuuden, joka sattui erittäin kiireiselle päivälle. Silloin ministerin puheet kirjoitettiin konekirjoittamossa, jossa yksi työntekijöistä harrasti omaehtoista tekstien korjailua. Hän oli muuttanut Lauri Siparin
Valmistelijoiden vastuu tuli mieleen myös, kun kuuli valtiovarainministerin lausuntoja Venäjän taloudesta. Valuuttakursseihin perustuva vertailu antoi hänelle ensin verrokiksi Hollannin, sitten Espanjan. Sen jälkeen itse vertailuperustekin osoittautui ongelmalliseksi ja niinpä mm. Kansainvälisen valuuttarahaston näissä yhteyksissä käyttämä, ostovoimapariteettiin perustuva vertailu tuotti lopulta verrokiksi Saksan. Ministeri yritti selvitä tilanteesta syyttämällä virheellisiä tietoja oikaisseita kriitikoita, joiden keskustelun tasoa hän kertoi häpeävänsä. Ensin olisi varmaan ollut syytä katsoa, miten huolellisesti omat avustajat ovat tietoja tarjoillessaan toimineet ja kenen loppujen lopuksi pitäisi hävetä. Oman avustajakunnan vai itse puhujan, joka aina on lopulta vastuussa puheistaan. Vähän vastaavanlainen on myös entisen pääministerin ongelma raha-automaattivarojen jakopäätöstä tehtäessä. Asiahan val-
mistellaan ensin RAY:n hallituksessa, joka toimittaa esityksensä sosiaali- ja terveysministeriölle. Siellä esitykseen tehdään tarvittavat muutokset ja käydään mahdolliset neuvottelut. Lopuksi tämä noin 800 päätöksen paketti tuodaan valtioneuvoston istuntoon, jossa se yleensä yhdellä nuijan kopautuksella hyväksytään. On selvää, ettei pääministeri ehdi jokaista päätöstä erikseen käymään läpi. Mutta avustajien se on tehtävä. Ministerit tietenkin itse vastaavat kaikista puheistaan ja päätöksistään. Vanha lakitekstikin sanoo, että joka tuntee itsensä jääviksi, "astukoon uulos itsestänsä". Avustajienkin pitäisi kuitenkin ymmärtää, millaiseen vastuuseen heidän mahdollinen huolimattomuutensa esimiehen asettaa. * * *
Jos Laatunen olisi ollut omassa päättelyssään johdonmukainen ja vaatinut viisi vuottaa keskimääräistä elinikää korkeampaa eläkeikää, olisi hänen pitänyt vaatia miehille 82 vuoden ja naisille 87 vuoden eläkeikää. Miesten keskimääräinen eliniän odotehan on noin 77 vuotta ja naisten 82 vuotta. Kun näihin lisätään tuo Bismarckin ajan 5 vuoden erotus, saadaan edellä mainitut luvut. Minunkin anoppini, joka juuri kuoli 96-vuotiaana, olisi ehtinyt nauttia eläkettä sentään muutaman vuoden. Laatusen esitykseen liittyy hyvin monia väestötilastojen ymmärtämiseen liittyviä ongelmia, joihin voidaan tarpeen vaatiessa palata. Luulisi EK:n avustajakunnassa löytyvän parempaakin tilastotieteen ymmärrystä. * * *
Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Lasse Laatunen esitti taannoin Kansan Uutisten haastattelussa, että Suomen eläkeikää määrättäessä tulisi ottaa vauhtia Bismarckin ajan Saksasta. Siellähän eläkeikä oli 70 vuotta silloin, kun ihmisten keskimääräinen eliniän odote oli 65 vuottaa. Eläkeikä oli siis 5 vuotta keskimääräistä elinikää korkeampi.
Pohjalaisisäntä totesi syntymäpäivänsä onnittelupuheita kuunnellessaan, että "totta joka sana". Ehkä ministerien ja muiden johtajien usein avustajien valmistelemiin puheisiin kannattaa välillä suhtautua samalla sarkasmilla.
ELÄKELÄINEN
Nro 67 lokakuu 2010 - 3
KAAMOKSEN KAATO -tapahtuma 26.-30.1.2011 Kuntorannassa
Tapahtuman ohjelmassa Keskiviikkona 26.1.
klo 14.30 alk. klo 15.00 Tulokahvit Tervetuloa! Tapahtuman ohjelmaan ja vetäjiin tutustumista klo 15.30 Pajojen tulet sytytetään! · Liikuntapaja, vetäjänä Raija Puumalainen kumppaneineen · Kädentaitojen paja · Tarinateatteripaja, vetäjänä Anu Mäki klo 1420 Allasosasto ja kuntosali avoinna, vapaata ulkoilua klo 16.30 alkaen Päivällinen klo 19.00 alkaen Yhteislaulua ja karaoketanssit
Lauantaina 29.1.
klo 7.00 alkaen klo 913 klo 720 Aamiainen Pajat avoimina kaikille! Allasosasto vesijumppaa, uimakoulu ym. ohjattua vesiliikuntaa klo 10-12 Ohjattua ulkoilua klo 13.3016.30 Sisäbocciaturnaus joukkueet kisailevat edustuspaikasta klo 12.0016.00 Rantasauna ja avanto halukkaille klo 16.30 Päivällinen klo 19.30 Illanvietto pajojen ja muitten osallistujien esittämää ohjelmaa klo 21.00 alkaen Orkesteritanssit
Torstaina 27.1.
klo 7.00 alkaen klo 9.0012.00 klo 7-20 Aamiainen Pajoissa taotaan! Allasosasto vesijumppaa, uimakoulu ym. ohjattua vesiliikuntaa klo 1012 Ulkoliikuntaa ohjatusti klo 12.3013.30 Pitkää ikää ja terveyttä -luento klo 13.30 Iltapäiväkahvi klo 1417 Pajoissa taotaan! klo 16.30 alkaen Päivällinen klo 19.00 Liikuntapaja viihdyttää kaikille avoin ohjelmatuokio klo 2021 Runo, mulle, heti! tunti runojen ystäville klo 20.00 alkaen Tanssit
Sunnuntaina 30.1.
klo 7.00 alkaen klo 910.00 klo 10.00 klo 11.00
Kaikille Eläkeläiset ry:n jäsenille ja heidän ystävilleen avoin talvinen yhdessäolotapahtuma. Mukaan voi tulla yhden hengen tai sitä isommalla porukalla!
Aamiainen Pajojen tulet sammuvat! Kaamoksesta kohti kevättä: tapahtuman loppulaulut Kotiinlähtökahvi
Päivittäin kokoontuvia toimintapajoja:
Liikuntapajassa saat uusia ideoita omaan ja eläkeläisyhdistyksesi liikuntatoimintaan. · Suosittelemme sekä himoliikkujille että liikuntaa aktiivisesti vältteleville. Kädentaitojen pajassa tekemisen mahdollisuuksia omaksi iloksi ja kavereitten ilahduttamiseksi. · Suosittelemme uusien käsityövinkkien haistelijoille ja niille, joilla on levottomat kädet. Tarinateatteripajassa tutustutaan uuteen improvisaatiotekniikkaan. · Suosittelemme kaikille itseilmaisusta kiinnostuneille, vähentää talviväsymystä! Pajoihin osallistuminen ei edellytä aikaisempaa kokemusta, ne sopivat kaikille joilla on kykyä innostua ja vähän hullutellakin! Varkauden Eläkeläisten joukkue haastaa kaikki 3-jäseniset sisäbocciajoukkueet mukaan tapahtumassa järjestettävään turnaukseen! Pelaajien parhaimmisto pääsee edustamaan Eläkeläiset ry:tä loppuvuonna 2011 TUL:n organisoimaan kulttuurikatselmukseen!
Perjantaina 28.1.
klo 7.00 alkaen Aamiainen klo 912 Pajoissa taotaan! klo 12.3013.30 Valehtelijoitten klubi kokoontuu kaikille avoin ohjelmatuokio klo 13.30 Iltapäiväkahvi klo 7-20 Allasosasto vesijumppaa, uimakoulu ym. klo 1012 ja 1416 Ohjattua ulkoliikuntaa klo 1417 Pajoissa taotaan! klo 16.30 Päivällinen klo 19.00 Tarinateatteripaja viihdyttää kaikille avoin ohjelmatuokio klo 20.00 alkaen Karaoketanssit
Järjestäjät, Eläkeläiset ry ja Kylpylähotelli Kuntoranta,pidättävät oikeuden ohjelman muutoksiin.
Hinta199 euroa/hlö: sis. majoitus kahden henkilön huoneessa puolihoidolla (ohjelmassa mainitut ruokailut). Varaukset 15.12.2010 mennessä: Tuija Rahikainen, puh. 017 560 1403 Huom. Ilmoita varatessasi mikäli haluat/ryhmäsi jäsenet haluavat osallistua jonkin pajan työskentelyyn.
EETU ry eduskuntaryhmille:
Asumisustannusten nousu on korvattava pienituloisille
Valtioneuvoston esitys energiaveron korottamiseksi ensi vuonna aiheuttaa toteutettuna kohtuuttomia lisäkuluja pienituloisille eläkeläisille. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry edellyttää duskuntaryhmille luovutetussa kannanotossa, että veronkorotuksesta aiheutuva asumiskustannusten nousu korvataan eläkeläisille ja pienituloisille. Tämä tapahtuisi parhaiten asumistukea korottamalla siten, että asumistukilain nykyistä 85 prosentin korvauskattoa nostetaan. Samalla olisi eläkkeensaajien asumistuessa huomioitavien hyväksyttyjen asumiskustannusten enimmäismääriä korotettava. Verotukseen liittyen EETU ry edellyttää tämän lisäksi että kunnallisen perustulovähennyksen rajan korottamista jatketaan suunnitelmallisesti. EETU ry edellyttää myös kannanotossaan että lakisäätäisen eläkejärjestelmämme perusta turvataan ja että järjestelmää kehitetään vastuullisesti eläkeajan toimeentulon riittäväksi turvaksi. Kansaneläkkeen tasokorotuksia on takuueläkkeen voimaantulosta huolimatta jatkettava suunnitelmallisesti. Eläkeläisjärjestöt muistuttavat edelleen vaatimuksestaan jonka mukaan ansioindeksin paino työeläkeindeksissä on lisättävä nykyisestä 20 prosentista. Vastaavaan indeksirakenteeseen olisi siirryttävä myös kansaneläkkeessä. Talousarvoehdotuksessa ehdotettu kuntien peruspalvelujen valtionosuuksien korottaminen 21,25 miljoonalla eurolla ei EETU ry:n mielestä riitä laadukkaiden palvelujen turvaamiseen. Valtionosuuksiin olisi näin ollen panostettava ehdotettua enemmän. Kannanotossa kiirehditään myös vanhustenpalvelulain säätämistä. Laissa olisi määriteltävä vanhusten oikeudet palveluihin, palvelujen järjestämisvastuu, ohjaus, valvonta ja rahoitus.
Eläkeläiset ry:n entinen puheenjohtaja Anna-Liisa Korpinen on kuollut
Eläkeläiset ry:n entinen pitkäaikainen puheenjohtaja Anna-Liisa Korpinen on kuollut. Korpinen kuoli 20.9.2010 syntymä- ja kotikuntansa Keminmaan terveyskeskuksen vuodeosastolla. Korpinen oli syntynyt vuonna 1929 pienviljelijä Jaakko Tiekson ja kansakoulunopettaja Lempi Nivan esikoisena. Hän kävi koulunsa Kemissä miltei tiettömän taipaleen takaa ja kirjoitti ylioppilaaksi v.1949. Oikeustieteen opinnot Helsingin yliopistossa keskeytyivät vuonna 1951, jolloin hänet valittiin SKDL:n listoilta eduskuntaan sen siihen asti nuorimmaksi kansanedustajaksi. Korpinen valittiin vuonna 1974 Rautaruukki Oy:n työsuojeluasioista vastaavaksi apulaisjohtajaksi. Hän oli sosiaaliministerinä Koiviston I hallituksessa v. 19681970 ja sosiaali- ja terveysministerinä Karjalaisen II hallituksessa v. 19701971. Kansanedus-
Anna-Liisa Korpinen puhumassa eläkeläisten suurmielenosoituksessa vuonna 1991 eduskuntatalolla. tajana, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajana ja ministerinä Korpinen osallistui suuriin lainsäädäntöhankkeisiin, joilla rakennettiin suomalainen hyvinvointivaltio. Eläkeläiset ry:n puheenjohtajaksi Korpinen valittiin vuonna 1985. Siinä tehtävässä hän oli yhdeksän vuotta. Parhaita jaksoja elämässäni on ollut toiminta Eläkeläiset ry:ssä. Siellä varmasti tapaa yhä edelleen aktiivisia, yhteiskunnan parantamiseen ja ihmisten elinolojen kohentamiseen pyrkiviä jäseniä. Mitä enemmän heitä on, sitä varmemmin saadaan vieläkin aikaan myönteisiä uudistuksia, Korpinen sanoi Eläkeläinenlehden haastattelussa vuonna 2004, jolloin Eläkeläiset ry täytti 45 vuotta. (P.I.)
På svenska, s. 14 EETU ry:n kirjelmä sivulla 12
4 - Nro 67 lokakuu 2010
ELÄKELÄINEN
Risteily-yrittäjä Kari Leinonen on miltei syntynyt Saimaalla.
Lähes puolet Suomen höyrylaivoista seilaa Saimaalla
Piällikkö Kari Leinonen on syntynyt sisävesilaivuriksi
Yksi Savonlinnan vahvoista puolista Eläkeläiset ry:n kulttuuri- ja retkeilypäivien paikkaa valittaessa oli oheisohjelman tarjonta. Siihen kuuluvat myös ja ennen kaikkea Saimaan risteilyt. Talvilepoon asettautuneet moottoriristeilijät ja höyrylaivat odottavat ensi kesäkuussa Savonlinnan satamassa. Hyvin todennäköisesti satamassa odottaa myös Saimaan risteilyjen grand old man, savolaisittain piällikkö Kari Leinonen. Kari Lerinonen on pitkän linjan sisävesilaivuri. Hän työskennellyt lähes kaikissa töissä laivoilla. Ensimmäiset opit hän sai pienen pollarin korkuisena isältään ja sedältään, jotka olivat hinaajien päälliköitä Kaukaalla. Saimaalla olen seilannut ensimmäisen kerran eväät mukana kuukauden ikäisenä: isä oli silloin hinaaja Pokun perämiehenä ja äiti keittäjänä. Nyt Leinosia on vesillä jo viidennessä polvessa. Saimaa ja sisävesiliikenne on verissä, Leinonen sanoo. Ensimmäiset varsinaiset pestinsä Leinonen sai 13-vuotiaana hinaajalle ensin kansimieheksi, sitten lämmittäjäksi ja nuoremmaksi ajomieheksi. Laivayrittäjänä hän on ollut vuodesta 1987. Siinä välissä hän hankki kokemusta matkailusta työskentelemällä muun muassa paikallisen hotellin vastaanotossa. Ensimmäinen risteilyalukseni oli moottoriristeilijä Quo Vadis, joka on yhä edelleen kolmantena omana laivana liikenteessä. Mutta varsinaisesti meidän juttumme ovat höyrylaivat. Aluksi tämä oli enemmän harrastus, mutta nyt siitä on tullut meille bisnestä. Työtä on tehtävä paljon ja monenlaista, jotta tämä lyö leiville, sanoo Leinonen, joka esittäytyy sekä toimitusjohtajaksi ja yrityksensä ainoaksi konttoristiksi että juoksupojaksi. Perinteisiä höyrylaivoja Leinosen Vip Cruise-yrityksellä on kaksi: vuonna 1905 Savonlinnan konepajan telakalla rakennettu S/S Punkaharju ja hieman nuorempi, vuonna 1919 Varkaudessa A. Ahlströmin telakalla rakennettu Paul Wahl, ensimmäiseltä nimeltään Paasikivi. Lisäksi Leinonen liikennöi kesäisin Savonlinnan kaupungilta vuokraamillaan museolaivoilla, tervahöyry Mikolla ja S/S Savonlinnalla. Niillä tehdään pelkästään tilausristeilyjä. minen ja parantuminen ympäristönsuojelumääräysten ansiosta. Saimaa on nyt vielä parempi paikka liikkua suomalaisessa järvimaisemassa kuin se oli 25 vuotta sitten tätä aloitettaessa.
Vähitellen eläkkeelle
Leinosen työura Saimalla ja matkailussa on kestänyt 47 vuotta. Nyt hän sanoo vähitellen harjoittelevansa eläkkeelle siirtymistä. Yrityksessä on menossa sukupolvenvaihdos: poika jatkaa sekä laivapiällikkönä että risteily-yrittäjänä. Olen onnellinen, kun olen saanut hieman eremmän vapautta. Vapaa-aikoina olen yrittänyt matkustella, ja tulevaisuudessa saan siihen paremmat mahdollisuudet. Se on minun unelmani, Leinon en sanoo. Ja kun kerran on kerrottu unelma. niin kerrottakoon risteilylaivurin pahin painajainenkin. Joskus heräilin yöllä semmoiseen painajaiseen, että minulla oli laivat partaita myöten täynnä ja arvaapa mitä: savumuikkua ja perunoita. Painajainen on ymmärrettävä. Monesta on risteilylaivurin huolehdittava: myös asikkaiden ruumiin ravinnosta. Parhaina päivinä Leinosella on ollut vastuullaan 300 ruokailijaa neljällä laivalla eri puolilla Saimaata.
Ryhmät pienentyneet, vaatimustaso kasvanut
Risteilyillä on tärkeä, jopa keskeinen sija Savonlinnan matkailussa. Vuosittain niillä käy kymmeniä tuhansia turisteja, sekä ulkomaalaisia että suomalaisia. Monet tulevat vuosi vuoden jälkeen ja perheittäinkin niin, että nyt ovat mukana jo lapsenlapsetkin, Leinonen kertoo. Leinosen laivoilla oli viime vuonna noin 20 000 kävijää. Tänä vuonna määrän arvioitiin jo elokuussa ylittyvän reilusti. Ryhmät ovat pienentyneet ja samalla vaatimustaso on kasvanut. Asiakkaista pidetään mahdollisimman hyvää huolta ja jatkuvasti pyritään parantamaan palveluja. S/S Punkaharjun ja S/S Wahlin tekemien päivittäisten maisemaristeilyjen lisäksi Vip Cruisen valikoimassa on kymmenkunta erilaista tilausristeilyjä. Niitä voidaan räätälöidä aivan asikkaiden toivoiden ja tarpeiden mukaan. Toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia. Myönteistä on ollut Saimaan vesiluonnon säily-
Vip Cruisen höyrylaivat
S/S Paul Wahl on yksi viimeisistä Suomessa rakennetuista valkokylkisistä höyrylaivoista Se on rakennettu Varkaudessa vuonna 1919 kuuluisalla A. Ahlströmin telakalla. Laivan suunnittelussa on selvästi kehitytty vuosisadan alun laivoista. Rungon mallin ansiosta Paul Wahl on yksi nopeimmista sisävesihöyrylaivoista. S/S Punkaharju on rakennettu Savonlinnan konepajan telakalla vuonna 1905 ja se onkin ainut jäljellä oleva Savonlinnassa rakennettu matkustajahöyrylaiva. Laivan perinteiset, entisöidyt salongit henkivät historiaa. Laivalla voi tuntea aitoa nostalgiaa viimeisen 100 vuoden ajalta. 1900- luvun alku oli höyrylaivat kukoistusaikaa. Laivaliikennettä tuli aikaisemmin rakennettua Saimaan kanavaa pitkin myös mereltä. Jo silloin tehtiin turistimatkoja Saimaalla suomalaisille ja ulkomaalaisille, lähinnä venäläisille, turisteille.
PEKKA ISAKSSON
ELÄKELÄINEN
Nro 67 lokakuu 2010 - 5
Tietokone kuuluu myös eläkeläisille
T
ietokone ja nettiyhteys kuuluvat nykyään jokaiseen kotitalouteen, myös eläkeläisillä kuten kaikilla muillakin. Kuluttajatutkimus on osoittanut, ettää asioitten hoitaminen tulee paljon vaikeammaksi ja aikaavieväksi ilman verkossa asioimista. Moni asia helpottuu, kun ei tarvitse juosta ja jonotella asioita, vaan voi tilata aikoja, tapaamisia ja vastaavia pankkiasioita myöten suoraan kotoa. Säästyy aikaa ja rahaa. Samalla netti antaa mahdollisuuden pitää yhteyttä esisukulaisten, tuttavien ja muiden kanssa sähköpostin ja skypen välityksellä ilman kustannuksia. Verkkotiedonvälitys jopa kuvien kera on tosi vaivaton ja helppo tapa pitää yhteyttä vaikkapa jouluna, nimipäivinä, syntymäpäivinä, ystävänpäivänä ja milloin vain. Tämänpäivän nuorille netti on jo arkipäivää. Nuoret oppivat sen käytön hyvin helposti viimeistään koulussa. Teknistyvä aikakausi tavoitti useimmat keski-iän sivuuttaneet vasta eläkeiässä, ja se asetti kovat rajoitukset vanhenevalle väestölle lähteä mukaan oppimaan tietokoneen käytön ja sen suomat monipuoliset mahdollisuudet. Netti on myös valtava tietopankki ja oppimisväline, jossa on vastaukset melkein mihin vain. Sillä voit katsella esim. vieraa kaupungit,
kartat, kadut ja talot. Voit hakea puuttuvat osoitteet ja puhelinnumerot. Lomamatkat voit suunnitella ja tutkailla kohteet, minkälaista siellä on aina asuntoja myöten. Nyt kun Eläkeläiset ry:ssä on lähdetty tavoittelemaan jokaiseen yhdistykseen kotisivuja ja sähköpostiyhteyttä keskeisimpiin toimihenkilöihin, on jokaisen yhdistyksen paneuttava asiaan ja pyrittävä saattamaan mahdollisimman paljon eläkeläisiä verkkoyhteyden käyttäjäksi. Ennakkoasenteet on heitettävä pois. Kaikki oppivat sen käyttäjäksi, joskin se vie hiukan enemmän aikaa kuin nuorilta. Kaikki oppivat. Se on vain asenteista kiinni. Yksi hyvä esimerkki ennakkoasenteista: Eräs järjestömme jäsen ilmoitti painokkaasti mielipiteenään, että kaikilta yli seitsemänkymmentä täyttäneiltä pitäisi kieltää tietokoneen käyttö. Perustelut jäivät epäselviksi. Juuri tällaiset asenteet tulisi saada kitkettyä, sillä kaikki eläkeläiset tarvitsevat verkkoyhteyttä ja sen käytön oppivat kaikki.Monelta se kynnys vaatii rohkeaa askelta, mutta kun sen astuu, huomaa kuinka helppoa tietokoneen ja netin käyttö ovat , Avarampaa näkemystä verkkoyhteyden välityksellä. Olavi Peltoniemi Oulun Eläkeläiset ry
Vielä kerran Tervon eläkeläisten terveiset
T
Eläkeläiset ry järjestää kursseja nettisivujen tekijöille ja atk-tukihenkilöille
Eläkeläiset ry järjestää tänä syksynä kaksi Yhdistykselle kotisivut -kurssia Kuntorannassa: 5.-7.11. ja 23.25.11. Kurssit ovat samansisältöisiä ja niiden hinta on 192 euroa puolihoidossa ja 220 euroa täysihoidossa. Toivomuksena on, että ensimmäiseen koulutukseen osallistuvat Lapin, PohjoisKarjalan, Jokilaaksojen, Kainuun, Pohjanmaan, Savon ja Keski-Suomen aluejärjestöjen edustajat. Toinen kurssi on tarkoitettu Satakunnan, Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, EteläHämeen, Kaakkois-Suomen, Uudenmaan sekä Helsingin aluejärjestöille. Kurssille odotetaan jokaisesta aluejärjestöstä kaksi osallistujaa. Niitä aluejärjestöjä, jotka eivät vielä ole ilmoittaneet edustajiaan kurssille, pyydetään hoitamaan asia mahdollisimman pian. Kurssilla esitellään yhdistysten kotisivuprojekti, jota toteutetaan Ideakone oy:n ja Eläkeläiset ry:n yhteistyönä. Kurssiin sisältyy myös kotisivujen laatimisen kannalta tärkeiden tekstin ja kuvankäsittelyn opetusta. Kurssin vetäjinä toimivat Ideakoneen ja Lahden Tietotuvan kouluttajat. Kansan Sivistystyön Liiton kanssa on neuvoteltu projektista, jossa järjestetään lisää atk-koulutusta yhdistysten tarpeisiin kevätkaudella 2011. Tarkoitus on kouluttaa "atk-tutoreita", jotka voivat antaa vertaistukea alueilla tietokoneen perustaidoissa. Koulutus toteutuu, mikäli projektiin saadaan rahoitus KSL:stä. Tiina Rajala koulutussihteeri
erveiset Tervosta oikein pitkästä aikaa. Vuosi sitten järjestettiin syyskauden alkajaisiksi oma juhlamme. Tulihan sitä porukkaa sekä esiintyjiäkin. Ohjerlmaa esittivät Kuopiosta, Suonenjoelta sekä Jäppilästä. Omasta takaa lauleltiin ja kuultiin juontajan sananhelinää. Puheen piti juhlassa Savon aluejärjestön puheenjohtaja Raimo Heikkinen. Vieraaksi oli saatu myös Eläkeläinen-lehdestä Perkka Isaksson juttua tekemään. Juttuhan oli hyvä ja teki kuvien kanssa meille oikeutta. Tuntui hyvältä, kun koko Suomi näkee meidän juhlat. Pettymys. Sehän ei ollutkaan normaalissa Eläkeläinen-lehdessä, vaan pienessä ylimääräisessä numerossa, joka tuli vaan Yhdessäryhmän nähtäväksi. Tähän sopii sananlasku "Maasta se pienikin ponnistaa". Sanonpa sanasen Kuntorannastakin. Olen ollut siellä monen monta kertaa kursseilla. Yksinlukien 7 kurssia. Lisäksi useilla neuvottelu-
päivillä. Kursseista mieliinpainuvimmat ovat kirjoittajien, ohjelmatoiminnan ja lehtivastaavien kurssit. Toinen mieliinjäävä asia on ollut tunne siitä, että jokainen on tullut sinne sitä varten, että tekee asioita täysin rinnoin. Kerran olen ollut myös "luennoitsijana". Aiheena oli ystäväpalvelu. Silloin olin todella haltioissani. Joka kerran on ollut päällimmäisenä kotoinen tunne. Ruoka on ollut hyvää ja hieno on tulla valmiiseen pöytään. Kotonahan ei sellaiseen ole mahdollisuutta. Asuminen ja vapaa-aika kerta kaikkiaan mainiota... Nyt tuntuu sitten pohja putoavan alta, kun meidän osasto vetää viimeisiään. Jäsenyyteni olen päättänyt kyllä pitää. Toivottavasti ei tule pakkorakonen eteen. Tähän loppuun pieni ajankohtaan sopiva ja todeksi huomattu runo:
Ikä se ihmmeestä runteloo tekköö uusija urija nuamaa, ja kuv vielä saeraattaa kuunteloo tulloo uusia urija suamaa. Vuan siitäpä sitte huomookii onko elännä joutev vae työssä, päevät ruatanna ilima huilinkii vähä tuntija nukkunna yössä. Ne urat meillä sitä rikkaatta on kuv vuam pysys ilonem mieli Voes huonomminnii olla ja onneton eikä kiitoseen taepusj kieli. Inkeri Nuutinen
Hyvä Inkeri!
Pettymys on ollut sikäli aiheeton, että juttu Tervon yhdistyksen juhlasta julkaistiin Eläkeläiset ry:n esittelylehdessä, jota yhdistykset jakoivat ympäri maata erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa järjestön ulkopuolisille lähes 10 000 kappaletta. Kuten yhdistyspostissa kerrotiin,yhdistykset saivat tilata sitä ennakkoon tai mikseipä jälkikäteenkin tätä tarkoitusta varten. Juttu Tervon juhlasta oli lehdessä siksikin, että siinä haluttiin kertoa myös pienehkön maaseutuyhdistyksen iloisesta toiminnasta. Mistähän lie syntynyt käsitys, että lehti olisi jaettu vain Yhdessä-hankkeessa mukana oleville? Tähän sopii sananlasku: "Kysyvä ei tieltä eksy." Älkääkä nyt hiiskatissa ruvetko hyvää yhdistystä hautaamaan. Niin surullisesta uutisesta tulloo uusija urija nuamaa, monille. Pekka Isaksson
Oikaisu Rauni ja Heikki Ontrosen olki- ja kaislatöistä
Kysymys toimitukselle
A
mmattimme yli 50 vuotta kukkakauppiaana ja hautauspalvelu yrittäjinä oli tosi kovaa työtä jopa viikonloput aamusta aamuun puhumattakaan ruuhkaajoista. Näin ollen ei tullut mieleenkään olki- ja kaislatyöt. Vasta 12 vuotta sitten jäätyämme eläkevuosia viettämään, kiinnostuimme viljojen kylvöstä ja sirpillä leikkuusta. Suunniteltiin mallit ja Heikki kehitteli pukit rukiintähkistä ym. Vasta eläkeaikana järjestimme kolme isoa näyttelyä. Tämä tieto siksi, kun joku töiden tekijä tuli sanomaan, että ammattilaisten töitä ei olisi saanut ottaa näyttelyyn arvioitavaksi toisten kanssa.
Artikkelista saa sellaisen käsityksen, että olisimme tehneet näitä töitä jo viisikymmentä vuotta. Kunnioituksella Rauni ja Heikki Ontronen JK. Toimittajalle: Olisi ollut kiva jos olisi haastatellut ja kirjoittanut faktat lehden palstalle.
K
uka tai mikä taho määrää julkaistavat asiat, koska palstatilaa riitti oikein kuvien kanssa sellaisille henkilöille, jotka ei olleet kolmen joukossa missään lajissa Syystärräysten I ja II
osassa? Toivosimme seuraavalla kerralla asiaan muutosta. Syksyisin terveisin
Eräs mukana ollut pitkäaikainen jäsen
Hyvä kysymys
Minäkin olen kohta 40 vuotta kestäneen lehtimiesurani ajan ihmetellyt, mikä kumma taho saa toimittajat aina valitsemaan vääriä haastateltavia, ottamaan kuvia vääristä henkilöistä ja ylipäänsä sekoittamaan selvät asiat. Koska näin näyttää vääjäämättä tapahtuvan, en uskalla luvata asioiden korjaantuvan tulevaisuudessakaan. Tuo oli asian teoreettinen puoli. Käytännössä minä olen se taho, joka täällä Eläkeläinen-lehdessä hääräilen ja itseäni määräilen valitsemaan ottamistani tai minulle lähetetyistä kuvista tuon tai tämän kuvan ja kirjoittamaan tuon tai tämän jutun.
Toimittajalta
Asia on selvitetty Ontrosten kanssa ja todettu, että jutuntekotilanteessa oli väärinkäsityksiä puolin ja toisin.
Pekka Isaksson
Pekka Isaksson Toimitussihteeri-toimittaja
ELÄKELÄINEN
Nro 67 lokakuu 2010 - 7
palvelujen huononeminen edelleen
asioissa. Luottamus maan hallitukseen eläkeasioissa ei ole kovin suurta edes hallituspuoluei-den kannattajien keskuudessa. Työssä käyvät luottavat eläkeläisjärjestöihin eläkeasioissa enemmän kuin eläkkeellä olevat. Työelämässä mukana olevien luottamus eläke-läis¬järjestöihin on eläkeasioissa jopa hieman suurempaa kuin usko palkansaajajärjestöjen kykyihin. kysymyksenasetteluja kuin kansainvälisessä European Values-tutkimuksessa. Vastaajat ottivat kantaa omaan elä¬määnsä yleensä, omaan taloudelliseen tilanteeseensa, vaikutusmahdollisuuksiin oman elämänsä kulkuun sekä onnellisuuden tunteeseen. Kantaa otettiin jokaiseen kysymyk¬seen 10-portaisella asteikolla. Tulosten mukaan valtaosa (85 %) ikääntyvistä kokee olevansa enemmän tai vähem¬män tyytyväi¬nen omaan elämäänsä nykyisin (arvosana vähintään seitsemän asteikolla 1-10). Yleistyytyväisyys omaan elämään on suurempaa kuin onnellisuuden tunne, tyy¬tyväisyys taloudellisiin olosuhteisiin tai vaikutusmahdolli¬suudet oman elämän kulkuun. Myös kaikissa viimemainituissa asioissa näkemykset kuiten¬kin asettuvat enemmän asteikon myönteiseen kuin kielteiseen päähän. Vähiten tyyty¬väisiä ikääntyvät ovat siihen, missä määrin he tulevat kuulluksi yhteis-kunnas¬samme. Kuulluksi tulemisessa vastaukset asettuvat näkyvässä määrin asteikon kielteiseen päähän. Enemmän tai vähemmän tyytymättömiä löytyy 58 pro¬senttia. Tulokset ovat muuttuneet vuodesta 2007. Tyytyväisyys elämään, onnellisuuden tunne, vaikutusmahdollisuudet ja kuulluksi tulemisen tunne ovat kaikki heikentyneet aiem¬masta. 55-79-vuotiaat kokevat voivansa vaikuttaa oman elämänsä kulkuun vähemmän kuin väestö keskimäärin Tulokset eivät kuitenkaan vielä sellaisenaan kerro paljonko on paljon. Tämän takia tuloksia verrataan kahden kysymyksen osalta siihen, mitä suomalaiset täysikäiset il¬maisivat vuoden 2009 European Values -tutkimuksessa. Vertailu osoittaa, että 55-79-vuotiaat ovat yleisesti ottaen tyytyväisempiä omaan elä¬määnsä kuin koko väestöön keskimäärin. Kuitenkin oman elämänkulkuun vaikuttami¬sessa ero on päinvastainen. Ikääntyvät ja ikääntyneet ovat vähemmän tyytyväisiä. Tulosten mukaan iäkkäät yli 70vuotiaat, heikommin koulutetut, yksin eläjät sekä kau-pun¬kien lähiöissä asuvat ovat keskimäärää tyytymättömämpiä siihen, missä määrin he tulevat kuulluksi yhteiskunnassamme. käydä ansiotyössä vanhuuseläkkeellä. Nuorimmista (55-59-vuotiaista) enemmistö voisi harkita osa-aikatyön tekemistä vanhuuseläkkeellä ollessaan. Kiinnostus ansiotyötä kohtaan ymmärrettävästi vähentyy iän myötä. Kuiten¬kin yli 70-vuotiaistakin noin neljännes pitää osa-aikaista ansiotyötä mahdollisena omal-la kohdallaan. Nykyisistä eläkeläisistä noin kolmannes voisi olla kiinnostunut osa-aikatyöstä.
Kela selvittää tänä syksynä kansaneläkkeitä
Kela tarkistaa syksyn kuluessa, että kansaneläkkeet maksetaan oikean suuruisina. Eläkkeensaajien ei itse tarvitse tehdä mitään, ellei Kelasta oteta heihin yhteyttä. Tänä vuonna selvitettiin tietokoneajoilla kaikkiaan 104 416 eläkkeensaajan eläketulot. Näistä noin 1 600 eläkkeensaajan tiedot siirtyivät Kelan toimistoihin tarkasteltavaksi yksityiskohtaisemmin. Aiempien vuosien kokemuksella heistä noin vajaalle puolelle kansaneläke on maksettu joko liian suurena tai pienenä. Vuosittain tehtävien tietokoneajojen avulla verrataan kansaneläkkeen saajien muualta kuin Kelasta maksettuja eläkkeitä ja korvauksia niihin tietoihin, joiden perusteella kansaneläke maksetaan. Nyt vertailuun on otettu mukaan ne eläkkeensaajat, jotka ovat alkaneet saada kansaneläkettä syksyllä 2008 tehdyn vastaavan vertailun jälkeen tai joiden eläketiedoissa on tapahtunut sen jälkeen muutoksia. Jos eläkkeensaajan muut eläkkeet ja korvaukset eivät vastaa kansaneläkkeen perusteena olevia tietoja, Kelan toimistot tutkivat tarkemmin, mistä erot ohtuvat. Kela ottaa yhteyttä eläkkeensaajaan, jos kansaneläkkeen määrä on syytä korjata joko suuremmaksi tai pienemmäksi. Lisätietoja asiakkaalle: Eläkeasioiden palvelunumero 020 692 202 arkisin klo 818.
Harrastusjärjestöt kiinnostavat eniten
Koko joukolta tiedusteltiin, minkä tyyppiset järjestöt vaikuttavat heidän mielestään kiin¬nosta¬vilta tulevaisuudessa. Vastaajilla oli valittavana 15 erilaista järjestöä ja nämä poimivat listasta kaikki kiinnostavina pitämänsä. Kiinnostuneisuus määriteltiin siten, et-tä pyydettiin nimeämään kaikki ne järjestöt, joiden toiminnassa kiinnostaisi olla mu¬kana tulevaisuudessa. Eniten kiinnostusta herättävät harrastusjärjestöt. Kaikista 5579-vuotiaista 27 % il¬moittaa, että olisi kiinnostunut harrastamaan musiikkia, tanssia, käsitöitä, taiteita tms. jossakin jär¬jestössä. Toiseksi eniten kiinnostusta kohdentuu eläkeläisjärjestöihin (19 %). Näky¬vässä määrin mielenkiintoa kohdentuu myös hyväntekeväisyys- ja avustus¬järjestöihin (14 %) ja urheiluseuroihin (10 %). Kiinnostuksen kohteet ovat 5579vuotiaiden keskuudessa säilyneet kutakuinkin en¬nallaan verrattuna vuoteen 2007. Hyväntekeväisyysjärjestöjen vetovoima saattaa kui¬tenkin olla kasvussa. Yksi kuudesta osallistuu varmasti eläkeläisjärjestöjen toimintaan Kiinnostusta eläkeläisjärjestöistä selvitettiin myös erillisellä kysymyksenasettelulla. Sii-nä vastaajien tehtävänä oli neliportaisella asteikolla ilmaista, kuinka varmoja tai epä¬varmoja he ovat eläkeläisjärjestöjen toimintaan osallistumisesta tulevaisuudessa. Vastaajista 15 % kertoo osallistuvansa varmasti. Tämä luku on yhden prosenttiyk¬sikön pienempi kuin nykyisellään eläkeläisjärjestöissä toimivien osuus. Mikäli edelliseen lii¬tetään mukaan ne, jotka sanovat luultavasti osallistuvansa (27 %), liikutaan kokonais¬potentiaalin osalta 42 prosentissa. Tulokset kielivät siitä, että eläkeläisjärjestöillä on mahdollisuuksia saada lisää ikäihmi¬siä mukaan toimintaansa. Tulokset ovat hieman muuttuneet vuodesta 2007. Osallistumispotentiaali on hieman vä¬hentynyt kolmen vuoden takaisesta.
Joustava eläkeikä saa tukea
Tutkimuksessa vastaajat ottivat myös kantaa nykyiseen vanhuuseläkeikärajaan, jossa eläkkeelle voi jäädä joustavasti 63-68 vuoden iässä. Kolme neljästä (76 %) ilmoittaa, että nykyinen alaikäraja 63 vuotta on sopiva. Liian al¬haisena sitä pitää vain joka kymmenes. Yksi kymmenestä sanoo, että 63 vuoden ikä on liian korkea. Jotain työelämästä kielii se, että eläkeikää lähestyvistä 5559-vuotiaista selvästi keskimäärää useampi arvioi 63 vuoden iän olevan liian korkea.
Takuueläkettä haetaan helmikuussa
Takuueläkettä voi hakea Kelasta helmikuusta 2011 alkaen. Helpottaakseen hakemista Kela lähettää tammikuun lopulla kirjeen ja esitäytetyn hakemuslomakkeen kaikille täyden kansaneläkkeen saajille, joita on noin 86 000. Takuueläkettä voi 1.2.2011 alkaen hakea myös soittamalla Kelan eläkeasioiden palvelunumeroon. Takuueläkkeessä on lain mukaan 6 kuukauden takautuva hakuaika. Niinpä eläke voi alkaa maaliskuusta, vaikka sitä haetaan vasta syyskuussa. Kela pyrkii monin tavoin varmistamaan, että kaikki takuueläkkeeseen oikeutetut saavat eläkkeen. Maahanmuuttajan erityistuki lakkaa kokonaan 1.3.2011. Kela alkaa maksaa takuueläkettä nykyisille erityistuen saajille ilman hakemusta. Heitä on lähes 6 000. Maahanmuuttaja voi saada takuueläkettä asuttuaan Suomessa vähintään kolme vuotta. Myös maahanmuuttajien erityistuen saajista valtaosa on naisia.
Joka toinen uskoo eläkkeitä leikattavan
Puolet (49 %) iäkkäistä suomalaisista tyrmää ajatuksen, että eläkejärjestelmämme tarjoaisi kymmenen vuoden kuluttua tarpeeksi kattavan tuen eläkeläisille. Vain viiden¬nes (20 %) on luottavainen. Melko moni (31 %) ei kykene arvioimaan asiaa tai ei halua tehdä sitä. Vastaajilla ei ole selvää kantaa siihen, tuleeko eläkejärjestelmämme olemaan liian kallis yhteiskunnan kannalta. Reilu neljännes (28 %) otaksuu eläkejärjestelmän tulevan liian kalliiksi suomalaiselle yhteiskunnalle ja noin kolmannes (32 %) kiistää ajatuksen. Ansiotyössä olevat ja lähivuosina eläkkeelle siirtyvät ovat keskimäärää useammin tai¬puvaisia otaksumaan eläkejärjestelmämme kantokyvyn ylittyvän tulevaisuudessa. Puolet (48 %) iäkkäistä suomalaisista arvioi, että eläkkeitä tullaan alentamaan olennai¬sesti nykyisestä tasosta kymmenen vuoden kuluessa. Keskimäärää vakuuttuneempia tästä ovat työelämässä mukana olevat ja lähivuosina eläkkeelle jäävät sekä hyvin koulutetut. Enemmän kuin kaksi viidestä (43 %) on luottavainen ajatellen oman eläkkeen tulevai¬suutta. Loput ovat epätietoisia tai avoimesti varauksellisia. Luottavaisia ovat muita useammin hyväosaiset, johtavassa asemassa olevat, ylemmät toimihenkilöt ja hyvin koulutetut. Merkillepantavaa tuloksissa on se, että luottavaisia oman eläkkeensä suhteen löytyy niiden keskuudesta, jotka uskovat eläkkeitä tultavan leikkaamaan tulevaisuudessa.
Senioreille ilmainen sisäänpääsy Suomen Urheilumuseoon vuoden loppuun
Suomen Urheilumuseo panostaa syksyllä 2010 eläkeläiskävijöihin tarjoamalla lokakuusta vuoden loppuun senioreille/eläkeläisille ilmaisen sisäänpääsyn kaikkiin museon näyttelyihin. Samalla museon palvelutarjonta ikäihmisille laajenee kohderyhmälle suunnitellulla Senioriopastuksella. Opastuksella puheenvuoro on ennen kaikkea siihen osallistuvilla vierailla. Kävijöiden omat urheilumuistot palaavat mieleen vanhojen esineiden ja valokuvien kautta. Näyttelykierroksen ajaksi museon tiloihin on varattu tuoleja pitempiäkin muisteluhetkiä varten. Seniorikävijöiden erityisellä huomioimisella Suomen Urheilumuseo haluaa edistää senioreille tarkoitettujen kulttuuripalvelujen saavutettavuutta sekä tuottaa kohderyhmälle virkistystä, iloa ja mukavaa yhdessäoloa. hin ajalla 1.10.31.12.2010. Ilmainen yleisöopastus eläkeläisille joka tiistai 5.10.14.12.2010 klo.12.00. Kesto 30 min. Senioriopastus Suomen Urheilumuseon perusnäyttelyyn. Opastuksen hinta 40 euroa, kesto 1 tunti (enintään 25 henkilöä / opas). Veikkaus 70 vuotta -juhlanäyttely. Veikkauksen 70-vuotisen taipaleen kunniaksi Suomen Urheilumuseo järjestää 7.10.2010 9.1.2011 näyttelyn Veikkaus 70. Se käy läpi veikkaustoimintaa ja sen kehittymistä vuosikymmenien aikana. Senioriryhmät voivat varata näyttelyyn opastuksen. Opastuksen hinta 20 euroa, kesto 30 minuuttia (enintään 25 henkilöä / opas). Suomen Urheilumuseo sijaitsee Helsingin Olympiastadionilla siipirakennuksessa torninpuoleisella sivulla ja on avoinna arkisin klo 1117 sekä viikonloppuisin klo 1216. Lisätietoja: Jonna Kokkola, puh. (09) 434 22519.
Kolmannes kiinnostunut osa-aikatyöstä
Vastaajilta tiedusteltiin tutkimuksessa kiinnostusta ansiotyössä käymiseen vanhuus¬eläkkeellä ollessaan. Ikääntyvistä ja ikääntyneistä vain muutama prosentti (2 %) voisi harkita kokopäiväisesti työssä käymistä. Sensijaan osa-aikaista työssä käymistä har¬kitsisi kaksi viidestä (42 %). Ikä on yhteydessä kiinnostukseen
Usko vaikutusmahdollisuuksiin vähentynyt
Tutkimuksessa haettiin tietoa myös siitä, missä määrin ikääntyvät ihmiset kokevat hallitsevansa omaa elämäänsä. Tässä käytettiin samoja
Senioriviikkojen ohjelma:
Ilmainen sisäänpääsy eläkeläisille kaikkiin museon näyttelyi-
8 - Nro 67 lokakuu 2010
ELÄKELÄINEN
Ikääntym ispoliittinen virikeaineisto V
Eläkeläiset ry uudistaa Ikääntymispoliittisen asiakirjan, joka on tärkein järjestön toimintaa ohjaava ohjelmallinen asiakirja. Uuden asiakirjan hyväksyy järjestön valtuusto keväällä 2011. Uusi ohjelma valmistellaan demokraattisesti ja keskustellen. Keskustelun pohjaksi laaditaan virikeaineistoja, jotka lähetetään yhdistyksille yhdistyspostissa ja julkaistaan hieman lyhennettyinä Eläkeläinen-lehdessä. Ohessa julkaistaan virikeaineistoista viides. Aineisto on lähetetty myös yhdistykteisen oleskeluluvan saaneiden ihmisten perheenjäseniä. Vuonna 2009 maahanmuuttovirasto myönsi perhesiteeseen perustuvan oleskeluluvan 508 somalialaiselle ja 286 irakilaiselle. Perheenjäseniksi lasketaan avioja rekisteröity puoliso, alaikäinen lapsi ja ala-ikäisen huoltaja. Avopuoliso voi saada luvan, jos puolisot ovat asuneet yhdessä kaksi vuotta tai heillä on yhteinen lapsi. Muu omainen voi saada luvan vain poikkeustapauksessa. Paluumuuttajat Paluumuuttajina Suomeen ovat saaneet tietyt ulkomaiden kansalaiset, joilla on suomalainen syntyperä tai muuten läheinen yhteys Suomeen. Suurin tällaisten paluumuuttajien ryhmä ovat inkerinsuomalaiset ja muut entisen Neuvostoliiton alueella asuneet, jotka ovat kansallisuudeltaan suomalaisia. He eivät ole koskaan itse olleet Suomen kansalaisia, mutta ainakin yksi heidän vanhemmistaan tai kaksi isovanhemmistaan on tai on ollut syntyperäinen Suomen kansalainen. Luvan voivat saada myös ne henkilöt, jotka toisen maailmansodan aikana vuosina 1943 ja 1944 siirrettiin Suomeen ja sittemmin palautettiin Neuvostoliittoon. Lisäksi luvan voi saada henkilöt, jotka palvelivat Suomen armeijassa toisen maailmansodan aikana vuosina 19391945. Inkerinsuomalaisille paluumuuttajille on asetettu kielitaitovaatimus. Tällaisia, lähinnä inkerinsuomalaisia paluumuuttajia on Suomeen tullut 30 000. Eniten inkerinsuomalaisia muutti Suomeen 1990luvulla. Sen jälkeen muuttotahti on hidastunut niin, että vuosina 20042008 paluumuuttajia muutti Suomeen keskimäärin noin 500 vuodessa. Suomi aikoo sulkea paluumuuton tietyn, noin 5 vuotta kestävän siirtymäkauden jälkeen. Hallitus on luvannut valmistella asiasta lakiesityksen eduskunnan syysistuntokaudelle 2010. Kiintiöpakolaiset Suomeen otetaan pakolaiskiintiössä YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n pakolaisiksi katsomia henkilöitä tai muita kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ulkomaalaisia uudelleen sijoitusta varten. Pakolaiskiintiö vahvistetaan valtion kunkin vuoden talousarviossa. Vuodesta 2001 Suomen pako-
Maahanmuutto ja ikääntyneet maahanmuuttajat
sille, jotka ovat saaneet myös tarkemmat ohjeet sen käsittelystä. Yhdistykset voivat lähettää mielipiteensä ja esityksensä Eläkeläiset ry:n toimistoon. Jos haluat osallistua keskusteluun, seuraa yhdistyksesi ilmoituksia ja käy kerhoissa ja muissa tilaisuuksissa. Voit lähettää mielipiteesi ja esityksesi myös suoraan sähköpostitse osoitteella anu.maki@elakelaiset.fi tai kirjeessä osoitteella Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki. Kuoreen tulee kirjoittaa sana Ikäpolitiikka.
seen, mitä oleskelulupa edellyttää muilta kuin EU/ETA-maiden sekä Sveitsin ja Lichtensteinin kansalaisilta. Jotta muualta kuin EU-maista sekä Norjasta, Islannista, Sveitsistä ja Lichtensteinistä tuleva ikäihminen/vanhus saa oleskeluluvan Suomessa, hänen tulee nykyisen ulkomaalaislain muykaan täyttää jompikumpi seuraavista ehdoista: 1) Hänen tulee olla täysin riippuvainen Suomessa asuvista omaisistaan. 2) Hänen terveydentilansa, Suomeen syntyneiden siteiden tai muiden yksilöllisten syiden pitää olla sellaiset, että luvan epääminen on kohtuutonta. Ulkomaalaislain perusteluissa viranomaisia kehotetaan soveltamaan kohtuullisuusharkintaa suppeasti. Ikääntyneille maahanmuuttajille EU-maiden sekä Norjan, Islannin, Sveitsin ja Lichtensteinin ulkopuolelta onkin Suomen lainsäädännössä ja sitä soveltavassa käytännössä asetettu tiheä seula. Esimerkiksi Venäjältä hakee noin sata isovanhempaa vuodessa oleskelulupaa Suomesta. Vuonna 2008 lupa myönnettiin 23 isovanhemmalle. Parhaillaan on vireillä ulkomaalaislain 50 pykälän muutoshanke, jonka maahanmuuttoministeri Astrid Thors käynnisti keväällä, kun keskustelu maahanmuuttajamummoista oli kiivimmillaan. Muutosluonnoksessa tarkennetaan Suomen kansalaisuuden saaneiden täysi-ikäisten lasten vanhempien oleskelulupakäytäntöä. Oleskeluluvan myöntäminen edellyttää että hakija (siis vanhempi) tarvitsee huomattavissa määrin Suomessa asuvan Suomen kansalaisen hoivaa ja huolenpitoa ja että Suomen kansalaisella on käytössään asunto itseään ja hakijaa varten. On mahdollista, että lakiehdotus ei etene edes eduskuntaan saakka.
Ikääntymispoliittista ohjelmaa uudistettaessa on syytä pohtia ikääntyneiden maahanmuuttajien asemaa ja yleensä suhtautumista maahanmuuttajiin. Se tärkeää erityisesti siksi, että eskustelu Suomen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta on viime vuosina kiihtynyt ja saanut yhä kärjekkäämpiä sävyjä, joissa on nähtävissä ja kuultavissa rasistisia painotuksia. Maahanmuuttaja-käsite kattaa suuren joukon erilaisissa elämäntilanteissa Suomeen saapuneita ihmisiä, joista erottuu 45 pääryhmää: 1) työhön ja opiskelemaan tulleet ja heidän perheenjäsenensä sekä Suomeen avioituneet ulkomaalaiset 2) turvapaikanhakijat 3) paluumuuttajat 4) kiintiöpakolaiset 5) suojeluperusteisen oleskeluluvan (turvapaikka eli pakolaisasema, muu suojeluperuste) saaneiden perheenjäsenet, jotka saapuvat Suomeen perheenyhdistämisen kautta. Lisäksi Suomeenkin on viime vuosina pyritty salakuljettamaan ihmisiä. Tästä usein muuhun rikolliseen toimintaan (prostituutio, velkavankeus) liittyvästä kansainvälisestä ihmiskaupasta ja siihen kuuluvasta ihmisten hyväksikäytöstä ja sen uhkasta tutkijat varoittivat Suomen viranomaisia jo vuosituhanne vaihteessa Kaikkea maahanmuuttoa ja turvapaikkapolitiikkaa säätelevät Suomen lainsäädäntö ja Suomen solmimat kansainväliset sopimukset. Näistä tärkeimmät ovat perustuslaki, ulkomaalaislaki, laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta, laki asumisperusteisen sosiaaliturvan soveltamisalasta, yhdenvertaisuuslaki, vuonna 1951 hyväksytty YK:n pakolaissopimus (Geneven sopimus) ja sitä täydentävä vuonna 1967 hyväksytty pöytäkirja. Maahanmuuttoon ja maastamuuttoon vaikuttavat myös EUjäsenyyden myötä Suomeakin koskeva vapaa liikkuvuus EU-maiden välillä sekä Pohjoismaiden väliset sopimukset.
van Suomeen sai työn, elinkeinonharjoittamisen, opintojen, avioitumisen tai muiden perhesiteiden perusteella 15 217 henkilöä. Turvapaikka ja muu suojelu Turvapaikkapäätöksiä tehtiin viime viime vuonna 4 335. Myönteisen päätöksen sai 1 373 (32 prosenttia päätöksistä) henkilöä. Luku sisältää pakolaisaseman (turvapaikka, 116) sekä toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneet sekä ne henkilöt, jotka saivat tilapäisen oleskeluluvan tai oleskeluluvan yksilöllisistä, inhimillistä syistä. Ns. Dublin-päätöksiä tehtiin 1 488 kappaletta eli 34 prosenttia kaikista päätöksistä. Jos turvapaikkahakemuksen jättävä on aiemmin hakenut turvapaikkaa jostain muusta Dublin-maasta, tämä maa on velvollinen ottamaan hakijan takaisin ja käsittelemään hänen hakemuksensa Ulkomaalaislain mukaan turvapaikka annetaan, jos hakijalla on riittävän vakavien oikeudenloukkausten (vainon) vaara syistä, jotka voivat liittyä alkuperään, uskontoon, kansallisuuteen tai tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumiseen tai poliittiseen mielipiteeseen. Oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella annetaan, jos on merkittäviä syitä uskoa, että turvapaikanhakijaa uhkaa alkuperämaassa teloitus tai kuolemanrangaistus, kidutus tai mielivaltainen väkivalta. Humanitaarista suojelua voivat saada henkilöt, joiden alkuperämaata on kohdannut ympäristökatastrofi tai alkuperämaan turvallisuustilanne on huono aseellisen selkkauksen tai vaikean ihmisoikeustilanteen vuoksi. Turvapaikanhakijoiden määrä vaihtelee vuosittain. Tänä vuonna se on laskenut huomattavasti. Maahanmuuttoviraston mukaan Suomesta on hakenut elokuun loppuun mennessä kansainvälistä suojelua 2 700 turvapaikanhakijaa, 31 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Yksin Suomeen saapuneita alaikäisiä turvapaikanhakijoita on tullut elokuun loppuun mennessä pari sataa, yli 50 prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2009. Maahanmuuttovirasto aikookin vähentää turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuspaikkoja. Perheenyhdistäminen Perheenyhdistämisen kautta saapuu Suomeen myös suojeluperus-
laiskiintiö on ollut vuosittain 750 henkeä, mutta otetut määrät ovat jääneet hieman sen alle. Kiintiöpakolaisten valinnat perustuvat yleensä pakolaisleireillä tehtäviin haastatteluihin, joissa perusteet oleskeluluvan myöntämiselle selvitetään. Haastatteluihin osallistuu myös suojelupoliisin edustaja.
Ulkomaiden kansalaisten määrä
Vuoden 2009 lopussa Suomessa asui yhteensä 155 660 ulkomaiden kansalaista eli n. 2,9 prosentia koko väestöstä. Kymmenen suurinta pysyvästi Suomessa asuvien ulkomaan kansalaisten ryhmää ovat maittain Venäjä: 28 214,Viro: 25 416, Ruotsi:8 568,Somalia:5 549,Kiina: 5 065, Thaimaa: 4 498, Irak: 3 956, Turkki: 3 820, Saksa: 3 597, Iso-Britannia: 3 375 Muuttoliike Suomeen ollut suhteellisesti EU-maiden pienimpiä. Lukuja voi myös verrata Suomesta siirtolaisina lähteneiden määrään. Vuosina 18811914 Suomesta lähti siirtolaisina Yhdysvaltoihin ja Kanadaan noin 280 000 henkeä. 1960-luvulla Suomesta muutti Ruotsiin noin 300 000 henkeä. Pakolaisina (turvapaikka, muu suojeluperuste, kiintiöpakolaiset) on Suomeen muuttanut vuodesta 1973 lähtien noin 35 500 henkilöä. Heistä osa kuuluu edellä olevaan tilastoon ulkomaiden kansalaisista, osa on saanut Suomen kansalaisuuden, osa muuttanut muualle ja osa kuollut.
Ikääntyneet maahanmuuttajat
Vuonna 2008 Suomessa asui 7 447 yli 65 vuotiaista ulkomaiden kansalaista. Määrä on alle 1 prosenttia, koko tuonikäisen väestön määrästä, 884 621:sta. Suurin osa ikääntyneistä maahanmuuttajista asuu pääkaupunkiseudulla. Ikääntyvät maahanmuuttajat ovat taustaltaan monenkirjava ryhmä. He nousivat viime keväänä keskusteluun erityisesti venäläismummona ja egyptiläismummona tunnettujen Irina Antonovan ja Eveline Fadayelin oleskelulupien epäämisen ja käännytyspäätösten vuoksi. Maahanmuuttovirasto, Helsingin hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus perustelivat päätöksiä sillä, että ulkomaalaislain mukaan ikääntyneiden vanhempienkaan ei lasketa kuuluvan lastensa perhee-
Maahanmuuttajien sosiaaliturva
Suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän perusturva pohjautuu maassa asumiseen. Tämä perustuu Suomen perustuslakiin, lakiin asumisperusteisen sosiaaliturvan soveltamisalasta ja yhdenvertaisuuslakiin. Myös Suomeen pakolaisena tullut ja täältä oleskeluluvan tai turvapaikan saanut henkilö pääsee Suomen sosiaaliturvan piiriin, mikäli hänen tarkoituksenaan on
Maahanmuuttajaryhmät
Työperäinen maahanmuutto, siirtolaisuus Selvästi suurin maahanmuuttajien ryhmä. Vuonna 2009 oleskelulu-
ELÄKELÄINEN
Nro 67 lokakuu 2010 - 9
jäädä Suomeen vakinaisesti asumaan ja hänellä on vuoden oleskeluun oikeuttava lupa. Kiintiöpakolaiset pääsevät Suomen sosiaaliturvan piiriin muutosta lukien. Sen sijaan tilapäisen suojelun tarpeen tai muun vastaavan syyn takia oleskeluluvan saaneita ei pidetä maahan vakinaisesti muuttavina, eivätkä he kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin, kuten eivät kuulu myöskään turvapaikkapäätöstä odottavat turvapaikanhakijat. Näiden ryhmien toimeentulotuesta on säädetty laissa maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta. Turvapaikan (pakolaisstatuksen) ja muun suojelun tarpeen perusteella vähintään vuoden oleskeluluvan saaneet saavat siis samat perusturvaan kuuluvat sosiaalietuudet kuin syntyperäiset Suomen kansalaiset. Turvapaikkapäätöstä odottavat ovat saaneet alennettua toimeentulotukea. Sitä supistettiin edelleen sisäasianministeriön asetuksella 1.2.2010 lukien. Turvapaikanhakijan toimeentulotuki on 30 prosenttia pienempi kuin muilla Suomessa asuvilla. Esimerkiksi aikuisen, yksinasuvan turvapaikanhakijan toimeentulotuki on 292,22 euroa kuussa (muilla perusosa on 417,45 euroa). Turvapaikanhakijat maksavat toimeentulotuella ruokansa, vaatteensa ja mahdolliset terveydenhuoltomenonsa. Jos turvapaikanhakija saa vastaanottokeskuksessa kaikki päivittäiset ateriat, vähennetään toimeentulotuen perusosasta 79 prosenttia, jolloin tueksi jää 87,66 euroa kuukaudessa.
Ikääntyneiden maahanmuuttajien erityistuki
Ikääntyneitä maahanmuuttajia koskee Kelan maksama maahanmuuttajan erityistuki. Sen tarkoitus on turvata maahanmuuttajan toimeentulo vanhuuden ja työkyvyttömyyden aikana. Tuen saaminen ei edellytä Suomen kansalaisuutta. Maahanmuuttajan erityistukea voi hakea, jos on 65 vuotta täyttänyt tai työkyvytön 16-64 -vuotias ja on asunut Suomessa vähintään 5 vuotta 16 vuotta täytettyään yhtäjaksoisesti ja välittömästi ennen erityistuen alkamista ei saa täysimääräistä kansaneläkettä, koska ei ole asunut Suomessa riittävän pitkää aikaa on hakenut Suomesta ja
ulkomailta kaikki eläkkeet ja muut etuudet, joihin voi olla oikeus. Erityistuen täysi määrä on sama kuin kansaneläkkeen täysi määrä eli yksinäisellä 584,13 euroa/kk ja avio- tai avoliitossa olevalla 518,12 euroa/kk. Erityistuen täydestä määrästä vähennetään nettomääräisinä hakijan muut jatkuvat tai vuosittain toistuvat tulot, kuten alkuperäisestä kotimaasta saadut eläkkeet. Viime vuoden lopussa keskimääräinen erityistuki oli Kelan tilastojen mukaan 365,20 euroa kuukaudessa. Helmikuussa 2010 sitä sai 5 543 henkeä. Kelan tilastojen mukaan erityistukea maksettiin vuonna 2009 yhteensä hieman vajaat 24 miljoonaa euroa. Erityistukea saaville maksettuja asumistukia ja hoitotukia ei ole eritelty asianomaisissa tilastoissa. Turvapaikkapolitiikkaa säätelevissä laeissa on ollut muutamia selviä ongelmia, kuten EU-maista tulleiden turvapaikanhakijoiden kuuluminen vastaanoton piiriin. Suomeen on viime vuosina tullut kasvava joukko turvapaikanhakijoita Romaniasta ja Bulgariasta, joita pidetään EU-maina turvallisina alkuperämaina. Viime vuonna Suomesta haki turvapaikkaa 739 Bulgarian kansalaista ja 54 Romanian kansalaista. Maahanmuuttovirasto käsitteli kaikki hakemukset nopeutetussa käsittelyjärjestyksessä ja poikkeuksetta kaikki hakemukset hylättiin. Päätökset pantiin lain mukaan toimeen aikaisintaan 30 päivän päästä päätöksen tiedoksiantamisesta, kun vastaava aikaraja on muiden turvallisina pidettyjen alkuperämaiden kansalaisilla seitsemän vuorokautta. Tämän ajan käännytyspäätöksen saaneet ovat voineet asua vastaanottokeskuksissa ja saaneet myös turvapaikanhakijan toimeentulotukea. Se on aivan ilmeisesti houkutellut Suomeen perusteettomia turvapaikkahakijoita Bulgariasta ja Romaniasta. Eduskunta muutti kesäkuussa kotouttamis- ja vastaanottolakia niin, että vastaanoton piiriin eivät enää kuulu unionin kansalaiset ja heihin rinnastettavat turvapaikanhakijat, jotka ovat saaneet tiedon maahanmuuttoviraston kielteisestä päätöksestä hakemukseen. Tavoitteena on vähentää perusteettomia turvapaikkahakemuksia, vähentää kustannuksia ja ohjata resursseja muiden turvapaikkahakemusten käsittelyyn sen nopeuttamiseksi.Ns. kerjäläisongelmaa lain muutos ei ole poistanut.
Ongintakilpailussa palkittiin Pirkko Halonen (vas.), Anja Mäkelä ja Erkki Lahti.
Viialassa toimittiin kesälläkin huippuna lomamatka Kuntorantaan
Petanque, vihdanteko, Arajärven Kesäpäivä ja mato-ongintakisa olivat Viialan Eläkeläisten kesäohjelmassa. Perinteinen Pyryn soittokunnan Pihasoitto" järjestettiin ja huippuna oli lomamatka Kuntorantaan elokuussa. Petanque/bocciakerho kokoontui viikoittain Viialan Sampolassa. Sampolan tilava pihamaa on mainio pelipaikka, ja sateen sattuessa voidaan heittää bocciaa Sampolan salissa. Viime kesänä ei sateen takia juurikaan tarvinnut sisäpeliin turvautua. Nyt ovat pelaajat siirtyneet talvikaudeksi sisätiloihin. Vuosi sitten ostettiin viralliset bocciapelipallot ja keväällä järjestettiin Pirkanmaan aluejärjestön yhdistyksille tutustumisturnaus, johon yhteensattumista johtuen vieraiksi saatiin vain Tampereen Eläkeläiset. Tampereen naiset muuten näyttivät ukoille taivaan merkit voittamalla kaikki pelinsä. Vihtoja talven myyjäisiin tehtiin kahtena päivänä yhteensä runsaat 30 paria. Myyjäiset järjestetään Sampolassa lauantaina 11.12. yhdessä Vasemmistonaisten kanssa. Myynnissä on vihtojen ohella askartelukerhon tuotteita ja leivonnaisia. Viialan Pyryn soittokunnan Pihasoitto järjestettiin kesäkuun ensimmäisenä torstaina. Vapaaehtoinen kahviraha annettiin soittokunnalle. Elokuussa vietettiin jälleen Kesäpäivä-tapahtumaa puhdasvetisen Arajärven retkeilymajalla. Vieraita saatiin Kylmäkoskelta, jonne myös meni mölkkypelin voitto Lauri Haaviston päästyä ensimmäisenä tasan 50 pisteeseen. Kaunis kesäpäivä vietettiin muuten saunomisen, uinnin, kahvittelun ja makkaranpaiston merkeissä. Elokuun alussa mentiin bussillakolmen päivän lomalle Kuntorantaan. Koko ajan mukana olleella bussilla käytiin Varkauden torilla. Kuntorannan lomaohjelmasta jäi mieleen karaoketanssit ja frisbeegolf. Mato-ongintakilpailut järjestettiin syyskuussa Luttusen uimarannassa. Saalista ei punnittu, vaan kalojen lukumäärä määräsi palkinnonsaajat. Eniten onnistui kaksituntisen aikana kaloja nostelemaan Erkki Lahti. Naisista paras oli Pirkko Halonen, ja suurimman kalan palkinnon sai Anja Mäkelä. Syyskuun mukana alkoi jälleen toiminta täydellä teholla. Boccia ja askartelu on Viialan Sampolassa torstaisin klo 10. Tiistaisin Sampolassa kokoontuu laulukerho klo 11.45 ja tiistaikerho klo 13. Tiistaikerhossa lauletaan yhdessä, suunnitellaan tulevia retkiä ym. ohjelmia ja juodaan kerhokahvit. Kuukauden toisena tiistaina pelataan bingoa ja kuukauden viimeisenä tiistaina pidetään arpajaiset. Viialan Eläkeläiset pyrkii järjestämään ikääntyneille erikaista mukavaa ajankulua. Kenenkään ei kannata jämähtää kotiinsa ikävöimään. Rohkeasti vaan mukaan toisten samanlaisten porukkaan harrastamaan tai muuten vain mukana olemaan. Tuomo Huhtala
10 - Nro 67 lokakuu 2010
ELÄKELÄINEN
Yhteisöasuminen on antoisaa
Maailma tulee meille kotiin, sanoo yhteisöasumisen veteraani
Ruoanlaitto yhdessä on hauskaa erityisesti syksyisin, kun väki saa loihtia omasta sadosta keksimiään ruokalajeja yhteiseen pöytään. Nyt ateria syntyy naisvoimin, vas. Kirsti Kauhanen, Jenni Ristkari ja Kaarina Porkkala.
S
uomessa on yhteisökyliä ja ekoyhteisöjä, jotka toivottavat tervetulleiksi myös eläkeläiset. Kaarina Porkkala on yhteisöasumisen veteraani. Kasvimaasta juuri nostetut porkkanat ovat muhkeita ja herkullisen näköisiä. Hedelmällinen maa ei kaipaa lisäravinteita, joten porkkanat ovat taatusti luomua. Vaikka meillä on aika suuret yhteiset kasvimaat, sato ei kuitenkaan riitä koko talven omavaraisuuteen. Välillä meillä on ruokailijoita aika paljon, Kaarina sanoo. Kaarina Porkkala asuu osa-aikaisesti Katajamäen yhteisössä Vilppulassa. Yhteisön kotina on tila, joka käsittää kaksikerroksisen hirsisen päärakennuksen ja muutaman pienemmän asuinrakennuksen. Talot rakennutti vuonna 1904 tohtori Edward Wilhelm Lybeck, joka perusti tänne uudenlaisen luonnonja hermotautiparantolan. Lybeckin hoitomenetelmät perustuivat ajatukseen, että ihminen on osa luontoa, ja luonnon rauha ja kauneus ovat parantavia elementtejä. Hänen luonaan vierailivat muun muassa Akseli Gallen-Kallela, Järnefeltit, Juhani Aho ja Ilmari Kianto. Myöhemmin rakennukset ovat toimineet muun muassa kunnalliskotina ja kesäsiirtolana, kunnes Katajamäen yhteisö sai ne käyttöönsä vuonna 1993. Yhteisö sitoutuu säännöissään vaalimaan Lybeckin henkistä perintöä, jonka pääsisältö on yksinkertainen elä-
mä ja luonnon kunnioittaminen.
Yhteisö on kuin perhe
Kaarina Porkkala on ollut Katajamäki-yhteisön jäsen sen perustamisesta lähtien. Tämä upea ja monimuotoinen luonto ympärillä on valtavan hoitava. Minulle yhteisöasumisessa ovat tärkeintä kuitenkin nämä eriikäiset ja erilaiset ihmiset ympärilläni. Heistä on tullut minun per-
heeni, sanoo Kaarina. Katajamäen yhteisössä asuu vakinaisesti kymmenkunta ihmistä pidemmän tai lyhyemmän aikaa. Kaarina ja kaksi muuta asukasta ovat yhteisön alkuperäisjäseniä. Asukkaat ovat eri-ikäisiä, ja jonain vuonna Katajamäki sai olla jopa vastasyntyneen vauvan syntymäkotina. Tämä on riittävän pieni yhteisö, että ehtii tutustua toisiin kunnolla ja voi jakaa ilot ja surut.
Lyhytaikaisistakin asukkaista jää hyvä ystävyyssuhde, sillä he ovat olleet hetken aikaa minun perhettäni.
Yhteisö on moniarvoinen
Usein Katajamäkeen asettuu asumaan nuoria, jotka etsivät paikkaansa elämässä. Yhteisö tarjoaa heille rauhoittumisen ja pysähtymisen mahdollisuuden. Nuoret saa-
vat tutustua kädestä pitäen maanläheiseen elämään ja taitoihin, joita eivät opi koulussa. Nuoret kertovat minulle omista pyrkimyksistään ja unelmistaan. He ovat mielestäni hienoja ihmisiä ja kantavat huolta monista globaaleista asioista. Minusta tuntuu, että ei minun nuoruudessani sellaisia pohdittu, Kaarina sanoo. Kaarina Porkkala on yhteisönsä vanhin, ja nuoret arvostavat hänen elämänkokemustaan. Työelämäs-
Yhteisöjä Suomessa:
Keuruun Ekokylä, puh. 050435 1250 www.keuruunekokyla.fi Gaija-yhteisö, puh. 045-113 9787 www.gaija.org Livonsaaren yhteisökylä, puh. 040-723 7002 www.yhteisokyla.net Kivisalon yhteisökylä, puh. 040-820 1889 www.kivis.fi Katajamäen yhteisö, puh. 0400646 242 ks.myös: http://rihmasto.fi/yhteisot Kaarinalla on pihatalossa viihtyisä huone, johon voi tarpeen tullen vetäytyä omaan rauhaan.
ELÄKELÄINEN
Nro 67 lokakuu 2010 - 11
Kaarina Porkkala
käisenä ruokapöytään, Kaarina miettii.
Yhteisö on yksityisyyttä
Päätalossa on keittiön lisäksi yhteinen iso sali, ja kaikilla asukkailla on oma tilava huone. Yksityisyyttä ja rauhaa kaipaava voi vetäytyä huoneeseensa vaikka koko päiväksi. Mutta syömään käydään hakemassa huoneesta asti, jos ei muuten ole ilmaantunut sieltä. Yhteisössä onkin hienointa, että saa olla ihmisten kanssa tai yksin ihan oman tarpeensa mukaan.
Kun Kaarina Porkkala jäi eläkkeelle vanhainkodin osastonhoitajan työstä, hän suunnitteli muuttavansa pysyvästi asumaan Katajamäkeen. Hän sai kuitenkin lyhyen ajan sisällä kolme omaa lapsenlasta, joiden hoitaminen on noussut nyt tärkeimmäksi. Yhteisössä hän viettää aikaansa edelleenkin mahdollisimman paljon. Nyt Katajamäestä on tullut enemmänkin kesämökkini, jonne toivon voivani joskus tuoda myös lapsenlapseni, kunhan vähän kasvavat. Yhteisöelämään sopeutuminen vaatii Kaarinan mielestä erityises-
ti joustavuutta ja suvaitsevaisuutta. Hän suosittelee sitä lämpimästi muillekin eläkeläisille, jotka kaipaavat ympärilleen sekä ihmisiä että rauhaa. Myös kaikki yhteisöt toivovat asukkaikseen eri-ikäisiä ja erilaisia ihmisiä.
Kuvat ja teksti: IITA KETTUNEN
TUULA-LIINA VARIS
Kimpassa on kivempaa
L
Katajamäen tilalla riittää viljeltävää maata. Kasvimaiden tuotto ei vielä riitä ihan täyteen omavaraisuuteen. sä ollessaan Kaarina oli yhteisöstä myös ainoa, joka oli vakinaisessa työsuhteessa. Hänen työpaikkansa oli sadan kilometrin päässä, ja siksi hän on ollut aina myös ainoa osa-aikainen asukas. Olin työssä hoitoalalla, joten minut on varmaan koettu arvokkaana myös siksi, että edustan toisenlaista elämää. Omalta osaltani minäkin lisään yhteisön moniarvoisuutta.
Yhteisö on puuhakas
Yhdessä tekeminen on Kaarinan mielestä kaikkein antoisinta yhteisön elämässä. On jonkinlainen sosiaalinen pakkokin osallistua yhteiseen puuhaamiseen. Yhdessä saadaan aikaan jotakin, mitä ei yksin voisi tehdä. Ja tekemistä riittää, sillä talossa ei ole mukavuuksia, vain yksi vesipiste yhteiskeittiössä. Huoneet ovat isoja, ja niissä kaikissa on puulämmitys, joten mittavia puutalkoita järjestetään tämän tästä. Jotta ruokaa saataisiin pöytään, on osallistuttava sen kasvattamiseen ja oltava mukana koko kasvukauden eri vaiheissa sadonkorjuuseen ja säilömiseen asti. Lähin kauppa on viidentoista kilometrin päässä, mutta maitoa saamme naapuritilalta, kun autamme heinätöissä, ja perunoita toiselta naapurilta, kun osallistumme perunannostoon. Yhdeltä tilalta ostamme viljan, jonka he jauhavat ja pussittavat itse. Yhteinen ruoka valmistetaan kerran päivässä, ja kukin tekee sen vuorollaan. Astiat tiskataan käsin, mutta vesivaraajasta juoksee lämmin vesi. Yhdessä rakennettu savusauna lämpiää pari kertaa viikossa, ja saunoessa ratkotaan usein tärkeitä asioita. Joskus työpäivät venyvät pitkiksi, mutta yhdessä tekeminen antaa voimia. Onni on sitä, kun väki kevätkesällä kylvö- ja istutuspäivän jälkeen kerääntyy tyytyväisenä ja näl-
Yhteisö on kansainvälinen
Monet yhteisön asukkaista ovat luonto- ja ympäristöaktivisteja. Heidän kanssa keskustellessaan Kaarina saa tietoa asioista, jotka eivät välttämättä muuten aukeaisi. Lisäksi yhteisöllä on laajat kontaktit ympäri maailmaa, ja Katajamäessä järjestetään usein erilaisia kansanperinteitä vaalivia tapahtumia, myös kansainvälisiä. Minun ei tarvitse matkustaa kaukomaille, kun maailma tulee meille kotiin, Kaarina nauraa. Eräässä tapahtumassa Kaarina tutustui nuoreen suomalaiseen pariskuntaan, joka alkoi vierailla Katajamäessä usein ja järjesti siellä myös hääjuhlansa. Kun parille syntyi ensimmäinen lapsi, he pyysivät Kaarinaa tämän mummiksi, koska kummallakaan ei ollut enää omia vanhempia. Nyt heillä on kaksi lasta, jotka ovat minun ensimmäiset "lapsenlapseni". He kutsuvat minua mumskuksi.
ieksalainen sosiaalijohtaja Soile Syrjäläinen ihmetteli taannoin Hesarin yleisönosastossa, miksei Helsinki ota yhä ongelmallisemmaksi käyvässä vanhustenhuollossaan esimerkkiä niistä ratkaisuista, joita muualla Suomessa on tehty. On muitakin vaihtoehtoja kuin laitospaikat ja yksityiset kodit. Yksi hyvä esimerkki olisi juuri Syrjäläisen kotimaakunta Pohjois-Karjala ja erityisesti siellä hänen kotikaupunkinsa Lieksa. Siellä on hyvällä menestyksellä toteutettu ryhmäkotimalli, jossa useampi vanhus asuu tilavassa asuinhuoneistossa. Jokainen maksaa osuutensa vuokrasta ja palveluista, joista pääosin huolehtii kunnallinen kotihoito. Lisää voidaan ostaa yksityiseltä hoivayritykseltä. Pääateriat tuodaan ulkoa, muut ateriat valmistetaan asunnon omassa keittiössä. Tiedetään ja tutkimuksinkin on todettu, että yksinelävien vanhusten suurin ongelma ei ole vilu eikä nälkä eikä unen puute. Suurin ongelma on yksinäisyys. Tätä moneen kertaan ilmaistua ja koko ajan pahenevaa ongelmaa ei kuitenkaan hoideta. Vilua (vaatteilla ja peitteillä), nälkää (ruokapalvelulla) ja unen puutetta (pillereillä) kyllä ja tarmokkaasti. Mitä useamman yksiöönsä eristetyn vanhuksen fyysisiä tarpeita hoitaja juoksee tyydyttämässä, sitä vähemmän hän ehtii hoitaa yksinäisyyttä. Mikä ajan ja työvoiman säästö syntyisikään, jos neljä, viisi kotihoidon varassa elävää vanhusta asuisi ryhmäkodissa isossa asunnossa, jossa on sekä yksityistä että yhteistä tilaa. Yksi käynti ryhmäkodissa vie merkittävästi vähemmän aikaa kuin
viisi erillistä käyntiä yhteensä. Eikä tarvitsisi kantaa huonoa omaatuntoa siitä, ettei taaskaan jäänyt edes kahta minuuttia aikaa seuranpitoon vanhuksen kanssa. Ryhmäkodin asukkaat pitävät seuraa toisilleen ja vähentävät näin toistensa yksinäisyyttä ja turvattomuuden tunnetta. Yhdessäolo ja pienikin yhteinen puuhailu voimaannuttaa asukkaita sekä henkisesti että fyysisesti, kun taas yksinäisyys, kommunikaation ja kontaktien puute taannuttaa ja vie elämänhalun, romauttaa kunnon, lisää apatiaa ja tylsistymistä. Tämä on tieteellisesti todistettu. Tämä on todistettu jopa eläinkokein. Sosiaaliset eläimet kuten sudet, koirat, apinat ja ihmiset tarvitsevat kaikenikäisinä elävän yhteyden lajitovereihinsa, muuten ne näivettyvät sekä henkisesti että fyysisesti. Kimppakämppä on tietysti asukasta kohti verrattomasti halvempi kuin yksittäinen yksiö. Vielä on yksi etu: se hoidon kontrolli, joka ryhmäkodissa toimii ihan automaattisesti. Vanhusta ei voi kohdella välinpitämättömästi, tylysti eikä kaltoin, jos ympärillä on useita silmäpareja näkemässä ja korvia kuulemassa. Yksinäisten vanhusten yksiöissä ei valvovaa silmää ole. Varkauksista on jo raportoitu, ja pahemmastakin. En halua leimata enkä lietsoa pelkoa, mutta mitä sellaista tapahtuu, mistä emme vielä tiedä? Soile Syrjäläinen suosittelee Lieksan mallia Helsingille, jonka vanhustenhuollosta hän sanoo olevansa hyvin huolissaan. Niin olen minäkin ja varmaan jokainen, joka lähes päivittäin saa tiedotusvälineistä lukea, millä tavalla pää on taas vanhustenhoidon päätöksissä lyöty sei-
nään, mikä moka tehty, miten kustannuksia kasvatettu järjettömillä ratkaisuilla, vaikka säästää piti. Jokainen "uudistus" näyttää vievän vanhustenhoitoa hoidon kohteiden kannalta epähumaanimpaan suuntaan. En usko, että lieksalainen ryhmäkotimalli kelpaa Helsingin päättäjille. Onhan jo arvovaltasyistä mahdotonta, että pääkaupunkiseudulla otettaisiin esimerkkiä jostakin korpiprovinssin pikkukaupungista. Siksi suosittelen, että Helsingin vanhushuollon suunnittelijat ja päättäjät piipahtaisivat muiden pohjoismaiden pääkaupungeissa tutustumassa vanhusten kommuunityyppisiin asumis- ja hoitoratkaisuihin. Erityisesti kannattaisi mennä iloiseen Tanskaan, joka on kuuluisa siitä, ettei siellä ole meikäläistyyppisiä vanhusten hoitolaitoksia ollenkaan, mutta vanhusten kimppakämppiä ja kokonaisia kommuunejakin aivan tavallisissa kerrostaloissa. "Vanhuus ei ole mikään syy pitää ihmistä sängyssä", sanoi tanskalainen lääkäri eräässä tvohjelmassa. Se olisi Suomessakin hyvä lähtökohta vanhustenhuollon tulevaisuuden suunnittelulle.
12 - Nro 67 lokakuu 2010
ELÄKELÄINEN
Oulun Työväen Eläkeläisillä oli hauskaa Kuntorannan aktiivilomalla
Kuten moni tietää, ovat yhdistyksemme toiminta ja tapahtumat Aleksinkulmassa ja kesäkoti Kympissä vilkkaita, iloisia ja toverillisia. Tätä aktiivista joukko käväisi 34 henkeä viikon mittaisella aktiivilomalla Kuntorannassa 28.6.4.7.2010. Toiveet olivat korkealla ja uskottiin, että ainakin masut pysyvät täynnä, kun kyseessä oli täyshoitoloma. Mielissä oli hiukan epäilyksiäkin, koska moni oli kuullut ongelmista Kuntorannan palveluissa. Ongelmat, joita matkalla havaittiin, olivat kuitenkin onnistumisiin verrattuina varsin vähäisiä. Toki vanhassa kiinteistössä löytyy "korjaamisen tarpeita", joihin toivomme ja uskomme kohtuullisessa ajassa saatavan parannuksia. Varsinainen palvelu toimi henkilökunnan tiukasta mitoituksesta huolimatta mallikkaasti: muutamat pienet ongelmat muun muassa huonejaossa selvisivät luontevasti keskustellen. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi, kuten vanha kulunut sanonta kuuluu. Yleistunnelmaa nosti myös mahtava sää, joka helli meitä jokaisena lomapäivävä. Ohjelmassa oli aamulenkkiä, vesijumppaa, voimistelua, makkaranpaistoa, mölkkyä, järviuintia yms. Omatoiminen retki Mekaanisen musiikin museoon oli monelle ensikertalaiselle mieliinpainuva tapaus. Mukaan museoretkelle saimme myös pariskunnan Helsingin Kontulasta. Kiitokset heille seurasta! Kivaa oli myös katsella sisäsavolaista rantamaisemaan lyhyellä risteilyllä, jonka teimme. Ravintolaan kaipailimme joinakin iltoina repäisevämpää musiikkitarjontaa ja olimme ylen iloisia keskiviikon ja perjantain karaokeilloista ja ennen muuta lauantai-illan elävästä musiikista. Saimma paljon uusia tuttuja, kun talossa oli samaan aikaan porukkaa Suomen joka kolkasta. Matkaa teimme Sorsan bussilla ja mennen tullen matka sujui mainiosti. Olihan mukana olevalla joukolla mukanaan iloinen mieli ja lisäksi Penalla kitara, Veikolla mandoliini ja Eerolla kuplettien sanoituksia. Yhteenvetona: Erittäin kiva reisuus, mutta tulipahan tehtyä!
Mielen veti vähän apeaksi vain kotiinlähtö
Kalevi ja Veikko
EETU ry kirjelmöi eduskunnassa eläkkeistä, verotuksesta ja palveluista
Kansaneläkkeiden tasokorotuksia on jatkettava takuueläkkeestä huolimatta
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n edustajat luovuttivat syyskuun puolivälissä eduskuntaryhmille kirjelmän, jossa esitetään eläkeläisjärjestöjen yhteiset tavoitteet eläketurvasta, verotuksesta ja sosiaali- ja terveyspalveluista. Kirjelmä oli samalla puheenvuoro hallituksen esitykseen valtion ensi vuoden talousarvioksi, jota eduskunta on alkanut käsitellä. Julkaisemme ohessa kirjelmän kokonaisuudessan. nen eläketulo ilman, että ihmiset joutuvat toimeentulonsa turvaamiseksi hankkimaan ylimääräisen lisäeläkkeen. EETU ry edellyttää, että lakisääteisen eläkejärjestelmämme perusta on turvattava ja järjestelmää on kehitettävä vastuullisesti eläkeajan toimeentulon riittäväksi turvaksi. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry suhtautuu takuueläkkeen toteuttamiseen myönteisesti. Se on suhteellisen edullinen tapa parantaa pieneläkeläisten taloudellista asemaa. Takuueläkkeen ulkopuolelle jää kuitenkin yli 550 000 sekä työeläkettä että kansaneläkettä saavaa eläkeläistä, joiden eläke ylittää 685 euron rajan. EETU ry korostaakin, että kansaneläkkeen tasokorotuksia on takuueläkkeen voimaan tulosta huolimatta jatkettava suunnitelmallisesti. Pidämme edelleen kiinni tavoitteistamme, että työeläkeindeksissä ansioindeksin painoa lisätään nykyisestä 20 prosentista ja että kansaneläkkeessä siirrytään vastaavaan indeksirakenteeseen. tuksessa todetaan, että eläketulon veroaste on korkeintaan vastaavan palkkatulon veroasteen tasolla. Eläkkeensaajien ja palkansaajien verotuksen on oltava samalla tasolla myös tulevaisuudessa. Pienten eläkkeiden verovapaus on perusteltua. Kunnallisen perustulovähennyksen rajan korotus 50 eurolla on oikean suuntainen mutta riittämätön. EETU ry edellyttää, että kunnallisen perustulovähennyksen rajan korottamista jatketaan suunnitelmallisesti. EETU ry:n TNS-Gallupilla teettämän Huomisen kynnyksellä 2010 -selvityksen mukaan eläkeläisten suurimpia huolia on eläkkeen riittävyys. EU:n mittauksen mukaan Suomessa elää noin 700 000 köyhää henkilöä. Heistä noin 85 prosenttia on eläkeläisiä. Valtioneuvoston talousarvioehdotuksessa vuodelle 2011 sisältyy esitys energiaveron korottamisesta. Sen myötä pienituloisten eläkkeensaajien asumis- ym. kustannukset nousevat kohtuuttomasti. EETU ry edellyttää, että eläkeläisille ja pienituloisille asumiskustannusten nousu korvataan korottamalla asumistukea siten, että nostetaan asumistukilain nykyistä 85 prosentin korvauskattoa tukeen oikeuttavissa asumismenoissa. Samalla on korotettava eläkkeensaajien asumistukeen hyväksyttävien asumiskustannusten enimmäismääriä. ti. Vanhusten palvelujen turvaamiseksi on maahamme saatava vanhustenpalvelulaki. Lain valmistelu on käynnissä ministeriössä ja sitä tulee jatkaa niin, että eduskunta saa lakiesityksen käsittelyyn vuoden 2011 aikana. Laissa on määriteltävä vanhusten oikeudet palveluihin, palvelujen järjestämisvastuu, ohjaus, valvonta ja rahoitus. Kunnille on taattava riittävät taloudelliset resurssit palvelujen toteuttamiseen. Ikääntyneiden tarpeet on huomioitava myös sosiaalihuoltolain uudistamisessa.
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Huomisen kynnyksellä -tutkimuksen mukaan pääosa suomalaisista toivoo, että kunnat ja valtio ottavat nykyistä suuremman vastuun ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalveluista. Tulevaisuudessa vastaajia huolestuttaa eniten hoitopalvelujen riittävyys. Vanhuspalvelut on turvattava. Kunnat ovat ensisijaisesti vastuussa palveluista. Jos palvelut eivät täytä laatukriteereitä, käytössä on oltava selkeät ja sitovat sanktiot kunnille velvollisuuksien laiminlyömisestä. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia esitetään korotettavaksi 21,25 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveyspalvelujen parantamiseksi. Korotuksesta huolimatta rahoitus ei ole riittävä laadukkaiden palvelujen turvaamiseksi. EETU ry edellyttää, että palvelujen turvaamiseksi kuntien valtionosuuksia korotetaan riittäväs-
Eläketurva
Koko eläkejärjestelmämme (työeläke, kansaneläke) on oltava uskottava. Järjestelmään kuuluva, yli sukupolvien ulottuva yhteisvastuullisuuden toteutuminen edellyttää, että sitä kehitetään pitkäjänteisesti ja eläkejärjestelmän eri osapuolia kuunnellen. Kehitystyössä on myös eläkkeensaajien ääni heitä edustavien järjestöjen kautta tultava kuulluksi. Eläketurvan perustana olevan työeläkejärjestelmän kehittämisen on jatkossakin tapahduttava siten, että siitä päättävät tahot kehittävät järjestelmää yhdessä. Lakisääteisen eläkejärjestelmän tulee taata riittävä ja ostovoimai-
Raha-automaattiyhdistyksen tuotto
Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toiminnalla on kansalaisten hyvinvoinnille ja myös kansantaloudelle tärkeä ja kasvava merkitys. Järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseksi EETU ry edellyttää, että Raha-automaattiyhdistyksen tuotto suunnataan leikkaamattomana sosiaali- ja terveysjärjestöille.
Verotus
Valtioneuvoston talousarvioehdo-
ELÄKELÄINEN
Nro 67 lokakuu 2010 - 13
Runopysäkki
Haikeat hyvästit päättyneelle kesälle!
Viimeiset tavarat; ennen talven tuloa haettiin pois kesämökiltä. Päivä oli aurinkoinen ja tyyni, syksyinen. Olen laittanut jo kaikki talvikuntoon. Istuin kuistilla juoden vielä kahvit. Katsoin haikeana järven peilityyntä pintaa, jossa vastarannan puiden kuvajainen. Syksyn hehkun menettäneenä tuulen jo lehtiä riipineenä. Niin rauhoittuneen keltaruskean sävyisenä Tätä maisemaa olen katsellut jälleen tämän kesän. Aina samaa rauhoittavaa onnea tuntien. Tunnen sydämessäni samanlaista rauhallisuutta, kuten luontokin, joka rauhoittuu ennen talven tuloa MITÄ? Sorsapoikue ui rantaan, kuten niin monesti, kerjäämään ruokaa. Nyt ne ovat jo kasvaneen isoiksi. Ihanaa, ne luottaa vielä ihmisiin, vaikka metsästysaika on ollut jo pitkään. Kääntyvät pettyneenä pois Ei ollut mitään niille antaa, vai halusivatko kiittää kesästä. Turvallista muuttomatkaa. Toivottavasti keväällä tavataan Kiitän LUOJAANI tästä hetkestä, sekä kauniista hetkistä tältä kesältä. Halaan vielä halauspuuni Kiitän mökinhaltiaa ja saunatonttua. NYT voin jättää tämän kesän ja voimieni latauspaikan 1/2 vuodeksi. TERVETULOA TALVI TUISKUINEEN. Terttu Liimatainen Jyväskylä
Välissä elämä
Ne ovat liian lähellä pimeät kylmät ikkunat vieri vieressä ja aikaisin aamulla siinä välissä elämä en näe ihmisiä ei tervehditä nuoruus menee töissä vanhuus nuoruutta muistellessa. Lea Nieminen Inkeroinen
Lummehuone
totta se on järvi saapuu huoneeseen huoneen sisällä lumpeet vahvoina, vihreinä yli maiseman elokuun illan vaalea valo kalpean kuun kuvajainen kaukana tumma saari metsän levollinen siluetti viilenevän illan sumut korkealla leijuvat pilvenhattarat, päivän jäänteet viihdyn tauluni tunnelmassa lapsi, tahtoisin siirtää sieluusi kesäillan kuulauden, kauneuden kokemisen kullanhohtoisen kuun taian pilvenkevyet, tavoiteltavat unelmat lumpeen juurien vahvuuden voimaa kohdata elämän totuudet, varjot metsän sylissä sielun lepohetki Aili Lipponen Oulu
Sun kanssas oon!
Tämä laulu on sinulle lapseni, kun mä täältä lähtenyt oon Luo luontoäidin tai jonnekin. Älä ole onneton Isä ei jätä sua vaikka lähtikin. Sinä luonnosta löydät mun. Katso kuuta ja taivaan tähtiä, aina silloin, kun muistat mun. Tunne tuuli taivas ja aurinko, siellä kanssas olen sun. Haista metsän tuoksu ja nuotion. Sieltä varmasti löydät mun. Meren äärellä oon sekä järvien. Joen kuohuista kuulet sen. Ritinästä iltanuotion, havinasta ruohikon. Mene talven taikaan sinä lumien aikaan. Tee rannalle nuotio. Et arvanne lainkaan kenet vierelle saitkaan. Tee rannalle nuotio. Isä ei ole siellä haudassa, minne majani peitetty on. Vaan kanssasi maailman tuulissa, minne polkusi johtanut on. Siis näkemiin mun lapseni. Teitä varmasti vastassa oon, kun joskus teidän vuoronne täältä poistua on. Aarne Mikael Ryttyläinen Ruovesi
Tuli hiipui jo takassa. Päivä alkoi hämärtyä. On aika lähteä ja jättää hyvästit tälle kesälle. Kesäni oli hyvä, niin paljon hyviä muistoja. En pystynyt vielä lähtemään. Oli pakko mennä istumaan laiturin päähän. Luonto on aivan hiljaa, niin minäkin. Vedän itseeni vielä tämän kaiken. Kuvajainen on kaunis. Rantojen ja puiden värit rauhallisen keltaisen ruskeat ja pehmeät. Vielä silmäys auringonlaskun suuntaan.
Luopumisia
T
ämän runopysäkin monessa runossa sivutaan luopumisen teemaa. Se onkin meitä jokaista koskettava. Kuten monet kerrat aiemminkin olen kirjoittanut, runossa edetään aina yksityisestä yleiseen. Tällä tarkoitan sitä, että kun kirjoittaa konkreettisesti, "rivienvälitaso" tulee kuin itsestään mukaan. Sanasato-kustantamon luotsaajan Erkki Kiviniemen sanoin, "kyllä se sielu sieltä perässä tulee", kun kirjoittaa aistien kautta. Näin juuri tapahtuu runossa Haikeat hyvästit päättyneelle kesälle!, jonka Terttu Liimatainen kertoo kirjoittaneensa palattuaan kesämökiltä muutama vuosi sitten: "Tunne oli niin voimakas, että piti jotenkin se taltioida." Runo on pitkä ja kertova. Jonkin verran olisi tiivistysmahdollisuuksiakin. Esimerkiksi säkeissä: " Aina samaa rauhoittavaa onnea tuntien./ Tunnen sydämessäni samanlaista rauhallisuutta." Toisto voi olla runossa totta kai tehokeino, mutta runontekijän kannattaa opetella kuulostelemaan, milloin toisto luo sanamagiaa ja intensiteettiä ja milloin se taas syö tehoja runosta. Olen varmaan aikaisemminkin kirjoittanut tästä, mutta itse en suosisi runoissa lauseenvastikkeita. Säe "Istuin kuistilla juoden vielä kahvit" olisi minusta toimivampi, jos siinä käytettäisiin ihan aktiivista verbimuotoa. Samalla aikamuodonkin voisi vaihtaa nykyajan aikamuotoon, preesensiin, joka on usein runossa se toimivin aikamuoto: " Istun kuistilla ja juon vielä kahvit". Näin pienillä muutoksilla sanottava tehostuu ja saa lisää voimaa. Huutomerkkiä kannattaa käyttää varoen, varsinkin otsikossa. Runo ei myöskään
yleensä kaipaa isoin kirjaimin kirjoitettuja sanoja. Lyhenteitä ja numeroilmaisuja käytetään runoissa yleisimmin ironisessa merkityksessä, mutta tässä ilmaisu "? vuodeksi" ei ole ironisessa yhteydessä, joten numero on parempi kirjoittaa kirjaimin. Sitten vielä pääasiaan. Runon pituus ja tavallaan hidas eteneminen kertovat oivasti luopumisen vaikeudesta. Runon muoto siis korostaa sisältöä; millään ei haluttaisi päästää irti kesästä ja mökkielämästä. Vasta viimeisillä riveillä tilanne lempeästi hyväksytään. Tähän luopumisen haikeuteen lukija pääsee hyvin mukaan.
Välissä elämä
Aarne Mikael Ryttyläisen runo Sun kanssas oon! on varsin liikuttava ja kaunis. Juuri edellä kirjoitin, että huutomerkkien suhteen on syytä olla säästeliäs. Mutta tässäpä tapahtuukin heti poikkeus: runon tunnelmaan sopii, että otsikko on huudahdus. Rytmi on kohdallaan, sen huomaa myös runoa ääneen lukiessa. Lyhyet lauseet ja toisto toimivat. Tässä siis toisto on nimenomaan tehokeino, jolla luodaan maagista tunnelmaa. Esimerkiksi viidennen säkeistön lause "Tee rannalle nuotio" on hyvin pysäyttävä toistuessaan kahteen kertaan. Tunnelma on lohdullinen. Emme tiedä, minne lähdemme, runossa se todetaan nöyrästi ja hyväksyvästi: " Luo luontoäidin tai jonnekin." Aina välillä kootaan runoantologioita, joissa on teemoja, kuten rakkaus, menetys, suru jne. Aarne Mikael Ryttyläisen runo Sun kanssas oon! antaisi lohdun sanat monelle. Kannattaa tarjota runoa vaikka Positiivareille tai seurata, kaivattaisiinko
johonkin antologiaan lohdutuksesta kertovia runoja. Lea Niemisen runo Välissä elämä on tummasävyinen. Runo ottaa eleettömästi kantaa siihen, että työ haukkaa suuren osan ajasta ja energiasta. Runosta voikin lukea jopa yhteiskuntakritiikkiä, vaikkei sitä millään muotoa suoraan ilmaistakaan. Kirjoittaja osaa luoda jännitteistä tunnelmaa, osaa näyttää selittämisen sijaan. "Siinä välissä elämä" on tehokas ilmaus Runon kapea muoto tiivistää tunnelmaa. Asiat ikään kuin pudotellaan lakonisesti lukijan eteen. Säkeisiin " en näe ihmisiä/ ei tervehditä" on ehkä vahingossa lipsahtanut minämuoto, kolmas persoona toimisi tässä paremmin. Mutta tästä ei paljon eleetön, lakoninen ilmaisu tehostu:" nuoruus menee töissä/ vanhuus nuoruutta /muistellessa."
Lumpeita, taiteen kauneutta
Aili Lipposen Lummehuone on kirjoitettu maalauksen innoittamana. Runo kuvaa kauneuden ja taiteen olemusta, sitä, mitä taide voi meille antaa. Runossa on seesteinen ja hallittu muoto, ja kirjoittaja osaa käyttää runon keinoja; " järvi saapuu huoneeseen" näin juuri runon logiikka toimii Voisiko toisen säkeistön ensimmäinen säe ehkä olla vaikka muodossa "lapsi, tahtoisin antaa sinulle"? Lukijahan lukee silloin rivien välistä, että antaminen on juuri "sieluun siirtämistä". Silloin ei tarvitsisi toistaa "sielu"-sanaa kahta kertaa. Useinhan runoissa sana "sielu" tai "elämä" tai "sydän" ovat sellaisia, että ne voi hyvin jättää poiskin, ja silti lukija tavoittaa saman tunnelman jopa paremmin. Kaikkiaan
Lummehuone on kuulas ja raikas runo, kuin oodi taiteen ja elämän kauneudelle. Kirjailija Torsti Lehtinen on sanonut, että mistä tahansa pääsee mihin tahansa. Moni kirjoittaja miettiikin ihan turhan paljon aihetta. Kannattaa kirjoittaa siitä, mikä tuntuu hyvältä ja kiinnostavalta, siten tärkeät asiat tulevat varmasti ilmaistuiksi. Banaanista pääsee avaruuteen, vasarasta Chileen, huopatossuista rakastamisen dilemmaan. Yksi asia johtaa toiseen, rakentuu mielleyhtymien polku. Oikeastaan voisin tässä taas heittää haasteen kaikille kirjoittajille. Haastan teidät kirjoittamaan rakkausrunon, jossa ei kertaakaan mainita sanaa rakkaus, mutta sen sijaan siinä pitää esiintyä seuraavat sanat: lihaliemikuutio, moottorisaha, saapassukka, leskenlehti, pannukahvi ja kirjasto. Muita sanoja saa olla niin paljon kuin kirjoittaja ikinä tahtoo! Kaunista syksyä ja hyviä, onnellisia luopumisia.
Niina Hakalahti Kukkolankatu 16 33400 Tampere niina.hakalahti@sci.fi
14 - Nro 67 lokakuu 2010
ELÄKELÄINEN
Småinkomsttagare måste få kompensation
Statsrådets proposition om höjd energiskatt nästa år förorsakar om det förverkligas oskäliga tilläggskostnader för pensionärer med små inkomster. Pensionärsförbundens intresseorganisation PIO rf har överlämnat ett ställningstagande om budgetförslaget till riksdagsgrupperna. Organisationen förutsätter att pensionärerna och andra småinkomsttagare får ersättning för den ökning av boendekostnaderna som skattehöjningen förorsakar. Det här sker bäst genom en justering av bostadsstödet så att det nuvarande ersättningstaket på 85 procent i lagen om bostadsstöd höjs. Samtidigt bör de godtagbara boendekostnadernas maximibelopp i bostadsstödet höjas. Beträffande beskattningen förutsätter PIO rf utöver detta att gränsen för grundinkomstavdraget i kommunalbeskattningen även i fortsättningen höjs på ett planmässigt sätt. PIO rf förutsätter också i sitt ställningstagande att grunden för vårt lagstadgade pensionssystem tryggas och att systemet på ett ansvarsfullt sätt vidareutvecklas så att det ger ett tillräckligt utkomstskydd under pensionstiden. Folkpensionen bör oberoende av att garantipensionen träder i kraft även i fortsättningen bli föremål för nivåförhöjningar på ett planmässigt sätt. Vidare påminner pensionärsförbundens intresseorganisation om sitt redan tidigare upprepade gånger framförda krav på att förtjänstindexets tyngd i arbetspensionsindexet måste ökas från nuvarande 20 procent. Motsvarande indexstruktur bör införas i folkpensionen. I budgetförslaget ingår ett förslag om höjning av statsandelarna för kommunernas basservice med 21,25 miljoner euro. Den här höjningen är enligt PIO rf:s uppfattning inte stor nog för att en högklassig service skall kunna garanteras. Statsandelarna bör därför bli föremål för en större satsning. I ställningstagandet påskyndar PIO också beredningen av en lag om äldreservice. Lagen bör definiera de äldres rätt till service, ansvaret för organiseringen av tjänsterna, styrningen, övervakningen och finansieringen.
En välbesökt tillställning bland sommargäster och Korpobor. Årets Korpo filosofidagar 27-28.7 lockade en diskussionsglad publik som deltog flitigt under seminariedagarnas fyra föredrag.
Folkets Bildningsförbund folkbildning för alla
F
olkets Bildningsförbund (FBF) har sedan 1946 arbetat med fri folkbildning bland den finlandssvenska allmänheten. Vi är en obunden bildningsorganisation som vill erbjuda ett forum för diskussion om samhälleligt och mänskligt viktiga frågor. Ett rum där man tar sig tid att tänka efter och tänka sig för. Det grundläggande syftet med verksamheten är, som det står så käckt i våra stadgor "att bland Finlands svenska befolkning genom partipolitiskt obunden bildningsverksamhet på demokratisk grund fostra socialt och kulturellt medvetna medborgare". Förbundet är sedan 1992 en ideell organisation och själva föreningen består av en styrelse och en deltidsanställd verksamhetsledare. Det senare arbetet sköts sedan årsskiftet av Jonas Ahlskog från föreningens kontor i Åbo. Förutom medlemsorganisationer, varav Pensionärerna r.f. är en, har förbundet också enskilda medlemmar.
Vad gör FBF?
Tyngdpunkten i vår verksamhet i dag ligger på att ordna seminarier och diskussionstillfällen och därigenom ge människor en möjlighet till personlig bildning. För tillfället ordnar FBF ingen kursverksamhet. De viktigaste evenemangen är filosoficaféet i Åbo, seminarier med olika teman under höst och vår, samt filosofidagarna i Korpo. Från och med januari 2006 ger FBF också ut tidskriften Ikaros. Filosoficafé i Åbo har vi ordnat åtminstone en gång i månaden sedan 1997, och tillfället är idag ett etablerat diskussionsforum bland Åbostads- och Åbolandsbor. Syftet med caféet är att erbjuda en diskussionsglad och samhällsintresserad allmänhet ett ställe var de kan möta intressanta föreläsare och personer som deltar i den offentliga debatten. Korpo filosofidagar är ett välbesökt sommarevenemang som i år ordnades för fjortonde året i rad ute bland sommargäster och skärgårds-
bor på Korpo. Seminarierna under höst och vår ordnas runtom i Svenskfinland, men under de senaste åren har tyngdpunkten varit i Åbo och Helsingfors. Alla våra evenemang är gratis och öppna för alla. Vår målgrupp är kort och gott "den finlandssvenska allmänheten", och mångfalden i detta begrepp visar sig tydligt under våra seminarier och diskussionskvällar. Vi har deltagare från alla ålderskategorier och yrkesgrupper; från tonåringar till pensionärer, från studenter och universitetspersonal till folk i förvärvslivets alla grenar. Tematiskt har förbundet inga begränsande ramar, utan vi strävar till att ta upp frågor som finns i den aktuella offentliga debatten. Att välja tema för ett seminarium är naturligtvis inte lätt, men vi har ofta strävat efter en gyllene medelväg. Med det här menar jag att vi ofta försöker kombinera två saker som inte alltid går lätt ihop; nämligen att välja teman som både är fördjupande och tillgängliga för alla. Därför försöker vi ofta låta så många ämnesområden som möjligt korsbefrukta varandra.
Varför behövs bildningsarbete idag?
Folkbildningsarbetets verklighet är idag mycket annorlunda jämfört med den tid när många bildningsförbund grundades. I efterkrigstidens Finland var bildningsarbete i praktiken en skola som skulle fostra goda medborgare av republiken. Till verksamheten hörde på den tiden allt från upplysning om medborgerliga rättigheter och skyldigheter till information om moderskapsvård. De flesta av bildningsförbundets uppgifter har alltså numera tagits över av grundskolan och andra statliga organisationer.
Dagens bildningsförbund, och speciellt FBF, har inte mera dessa praktiska "skolningsuppdrag". Istället arbetar vi för medborgarsamhället fortbestånd genom befrämjandet av den deltagande, resonerande och öppna samhällsdebatten. Enligt min åsikt är bildningfsförbundets huvuduppgift i dagens värld att livnära och sporra det redan tynande offentliga samtalet. Vi skall arbeta för att återta diskussionen om samhällets grundvärderingar, som idag ofta förs enbart bakom lyckta dörrar på regeringskanslier och partipolitiska mötesrum. Medborgarsamhället behöver öppna forum var vi kan utreda och begripliggöra fenomen i vår samhälleliga och politiska vardag. Genom diskussionstillfällen och seminarier försöker vi föra ut den öppna, eftertänksamma och kritisk diskussionen till allmänheten. Forum för samtal och debatt är också speciellt viktiga som offentliga svensktalande rum i den ofta finskspråkiga politiska vardagen. Modersmålet är av central vikt för det offentliga samtalet, och samhälleliga frågor har ofta den komplexitet och mångtydighet att vi behöver modersmålets alla språkliga resurser. Det är därför FBFs uttalade syfte att erbjuda den svenska allmänheten ett forum där man kan diskutera på sitt eget modersmål. Vårt program för hösten finns snart på vår webbsida: www.fbf.fi Välkomna!
Engagerat samtal. Joel Backström ställer en fråga till chefredaktör Torbjörn Kevin som nyss talat om medias makt.
Jonas Ahlskog Verksamhetsledare Folkets Bildningsförbund Hagsgatan 12, 20540 Åbo Fbf@kaapeli.fi
ELÄKELÄINEN
Nro 67 lokakuu 2010 - 15
LIMPAN
Dit for den här sommaren
D
en varmaste sommaren på mannaminne börjar vara över. I skrivande stund är det rimfrost på stugans gräsmatta. Innan vi åker hem skall jag tömma vår sommarvattenledning för att rädda rören, pumpen ock varmvattenboilern från frostsprängning. Rubriken blev bevingade ord i släkten en midsommar för många är sedan. Årtalet minns jag inte, men den sommaren var den blötast i mitt mannaminne. Det var på den gamla, inte alltid så goda tiden, när jag körde motorcykel till jobbet och var blöt in på bara kroppen var och varannan dag. Orden sade min svåger på midsommarafton efter den traditionella midsommarbrasan med grillkorv, lemonad åt barnen och Koskenkorva åt oss vuxna vid våra svärföräldrars strand i Suonenjoki. Fruarna och barnen hade redan gått och lagt sig, men vi gubbar hade ännu litet Kossu kvar. Fram på småtimmarna, när elden hade falnat och flaskorna var tomma, började det regna. Vi masade oss sakta upp mot frugornas föräldrahem då min svåger Osmo sade de bevingade orden: - Ja, ja gubbar. Dit for den här sommaren. Den här sommaren var förutom torr och het speciell för mig också på annat sätt. Det var nämligen första sommaren på många år som jag inte var till sjöss. Det var bara att konstatera fakta, jag har blivit av med mina sjöben. Trots att sjörövaren Jim Silver i Skattkammarön klarade sig med träben och krycka på däcket, var jag tvungen att konstatera att jag inte gör det med två dåligt fungerande knän och en käpp. Det blev bara att svettas på landbacken och svalka sig på motorcykeln eller med kalldusch. Där tillkom ännu ett spänningsmoment, hur länge skulle vattnet i brunnen räcka till? Jag har alltid varit stolt över min brunn, som jag egenhändigt grävde i början på förra århundradets sjuttiotal och
fördjupade med tre ringar en torr sommar några år senare. Trots att vattenytan var lägre än någonsin tog vattnet inte slut, men en annan motgång blev jag utsatt för redan i juni. Det kom en kallelse till en knäoperation som jag redan väntat länge på. I den förberedande undersökningen konstaterades det, att min så kallade sänka är uppe i hundrafem. Den normala siffran för en gubbe i min ålder skall enligt läkaren ligga på omkring tio. Det blev alltså inga nya knäleder men en jäkla massa undersökningar, som tyvärr inte gav svar på frågan vad den höga siffran beror på. Trots att den så småningom sjönk till litet över femtio, så blev det ingen operation. Nåja, jag har ju vant med att gå och stöda mig på käppen och när det inte mera gör särskilt ont i knäna, så tog jag saken med ro och började vänta på sista augusti. Då skulle nämligen en kryssning som vi beställde redan på vårvintern börja. Någon gång i februari damp nämligen ett erbjudande om en kryssning på Kristina Cruises nya flaggskepps MS Katerinas jungfruresa från Helsingfors till Gibraltar. Erbjudandet innehöll hundra euros rabatt per person och gratis matkuponger för en tvåveckors resa via alla Europas viktiga hamnstäder, så vi nappade på erbjudandet. Sex tidigare resor med rederiets gamla båt Kristin Regina hade lärt oss, att bästa platsen på en båt på öppet hav är, mitt i båten och så lågt ned som möjligt. När vår favorithytt dessutom ligger lägst på prisskalan, så rymdes resan mycket väl i vår årsbudget. När dagen D kom bordade vi båten i Södra hamnen och konstaterade genast, att trots att båten var ny för rederiet, bestod personalen i stort sätt av gamla bekanta. Det kändes nästan som att komma hem. När det dessutom fanns en fungerande hiss från vår hyttvåning till restaurangdäck, såg vi genast fram mot en lyckad resa. När
vi sedan satt i baren med kaffe och konjak framför oss och såg Sveaborg glida förbi sade jag åt frugan: - Det där kallas nordens Gibraltar, men när vi är framme vid det riktiga skall vi ta en whisky on the rock. Gibraltar går nämligen under benämningen The Rock. Nåja, det gick inte riktigt så, men annars var resan mycket lyckad. De två första dagarna på Finska viken och Östersjön var inte mycket att skriva om, men Kielkanalen var speciell. Tänk er oceangående båtar som forsar fram i ett smalt dike omgivet av lummig lövskog och ängar med betande boskap. Om den hundra kilometer långa kanalens historia kunde man skriva mycket mera, men när man skall få hela resan att rymmas i ett kort kåseri så kanske någon annan gång. Det samma gäller Amsterdam, med sina kanaler och flodbåtar, Oostende i Belgien, Cherbourg med sina paraplyer, Normandiets landstigningskust, franska hamnstaden Brest. Den blåsiga Biskayabukten, spanska Vigo, Portugals storstad Lissabon och spanska Cadiz. Jag har alltid hyst stort intresse för Englands sista kronkoloni och Europas sydligaste udde Gibraltar, men tyvärr verkade det , som om vi inte skulle få tillfälle att bekanta med varken klippan, sundet eller det gytter av bebyggelse som fyllde uddens 6.5 kvadratkilometer. Också den whisky on the rock, som jag lovade frugan vid resans begynnelse, var vi tvungna att byta till whisky by the harbour i båtens bar. Vi hade nämligen fått influensa med en jäkla hosta och hög feber. Trots allt fick vi en verkligt fin sightseeing på vägen till flygfältet. Flyget var nämligen försenat och paviljongen smäckfull med folk. Så vi blev bjudna på en verkligt fin rundtur med luftkonditionerad buss medan vi väntade. Samhället som, förutom klippan, såg ut som England i miniatyr, men med en skotertrafik som var värre än i
Rom. Busschauffören talade en tydlig engelska och vi fick också en sakkunnig guidning om uddens historia och sevärdheter. En av de konstigare var, att stora vägen till Spanien går över flygfältets startbana och stängs av med bommar son på en banövergång när planen landar eller startar. Hemresan på flyget var, trots att flygvärdinnan hade förbarmelse med oss och placerade oss i första bänkraden, ett enda lidande. När vi äntligen fram på småtimmarna lyckades släpa oss hem från taxin var vi i stort sett halvdöda. När vi sedan ett par dagar senare orkade åka taxi till privatläkare på Diacor i Östra Centrum. På hälsostationen i Gårdsbacka fans nämligen inga läkartider, fick vi veta när vi äntligen kom fram per telefon. Läkarna sade, vad vi redan visste, att vi hade influensa och luftrörsinflammation, men att vi bägge dessutom hade lunginflammation var en nyhet för oss båda. Sedan var det bara att ligga sjuka, äta våra antibiotika och hostmediciner. Lyckligtvis hade vi färdig mat i frysen de första dagarna och sedan gick vi turvis till närbutiken. Lärdomen av det hela var väl, att nu vet vi hur det är när vi blir riktigt gamla. Nåja, nu är vi tillbaka till det normala igen. Stugan börjar vara i vinterskick, höstens första radioprogram är bandat, snart klickar jag iväg det här kåseriet, om ett par dagar sammanträder skrivarklubben osv. Som plåster på såren har vi dessutom tjänat pengar på valutaspekulation. Vi behövde aldrig de pund som jag växlade för Gibraltar och nu har pundet gått upp eller euron ner, så jag fick mera euron när jag växlade tillbaka punden än vad jag betalade för dem. Ja, ja. Ibland kan det gå uppåt i stället för nedåt.
Små pensioner största problemet för de äldre
Det klart största problemet för de äldre i dagens Finland är att pensionerna är så små. Det framgår av en färsk undersökning, som kartlade 5579-åringarnas uppfattningar om såväl dagens situation som framtiden. Små pensioner klassades som det största problemet också bland dem som ännu inte gått i pension. De övriga största problemen är enligt enkätresultaten de njuggt tilltagna social- och hälsovårdstjänsterna samt ensamheten. Den sistnämnda förfaller att vara ett större hot för 5559-åringarna än för de äldre årsklasserna. Svaren på en fråga om vilka de största problemen är om 10 år gick i så hög grad i sär att inget enskilt problem framträdde som det i särklass största. Knappt mest oroar man sig för att tillräcklig vård inte går att få om tio år. Av enkätsvaren framgår vidare att en klar majoritet ser Folkpensionsanstalten (FPA) som den pålitligaste institutionen i pensionsfrågorna. Av dem som besvarade enkäten sade sig 59 procent ha ett mycket eller ganska stort förtroende för FPA. Anstalten åtnjuter ett klart större förtroende än någon annan institution. Efter FPA har de äldre i hygglig utsträckning förtroende också för pensionsförsäkringsbolagen, pensionärsorganisationerna och löntagarorganisationerna. Längst ner på förtroendemätaren placerar sig arbetsgivarorganisationerna, landets regering och riksdagen. Det ser ut som om en majoritet inte har något förtroende för regeringen och riksdagen när det gäller pensionsfrågorna. Förtroendet är inte särskilt stort bland regeringspartiernas anhängare heller. De tillfrågade ombads vidare ge sin syn på bland annat vilka pensionärsorganisationernas viktigaste uppgiftsområden är. Den viktigaste uppgiften är enligt svaren att trygga social- och hälsovårdstjänsterna. Hela 72 procent nämnde det här som en av de tre viktigaste uppgifterna. Andra viktiga uppgifter är att trygga pensionsförmånerna (62 procent) och att få beskattningen av pensionärer lindrad (51 procent). Av pensionärsorganisationerna väntar man sig sålunda uttryckligen intressebevakning och inverkan på beslutsfattandet på olika nivåer. Det här förfaller dock att vara mindre viktigt för dem som redan deltar I pensionärsorganisationernas verksamhet. Enligt dem är pensionärsorganisationerna till stor del någonting annat än intresseorganisationer, de ses mera som arrangörer av aktiviteter av olika slag än som stödorganisationer. Framför allt ser man pensionärsorganisationerna som "behövliga också i framtiden". De flesta av de tillfrågade kräver ändå mera aktivitet och ettrighet av dem i intressebevakningen. De tillfrågade uppmanades också att ge sin syn på antalet pensionärsorganisationer. Den här frågan gav dock inget entydigt svar. Mindre än hälften av dem som svarade 46 procent anser att det kunde räcka med en organisation som sköter pensionärernas angelägenheter. Totalt 42 procent hade här en annan syn på saken. Efter litet begrundan anser ändå en majoritet 56 % att det är bra att det finns flera organisationer, eftersom pensionärerna har olika behov. Undersökningen försökte ytterligare utreda i vilken mån de äldre anser sig ha kontroll över sitt eget liv. Det framgår att 85 procent av de äldre anser sig vara mer eller mindre nöjda med hur de har det för närvarande. Mest missnöjda är de beträffande sina möjligheter att bli hörda i dagens samhälle. 5579-åringarna anser att deras möjligheter att påverka sina liv är sämre än vad de är för befolkningen i medeltal. Av enkätsvaren framgår vidare bland annat att bara 2 procent av de tillfrågade skulle kunna överväga att ta ett heltidsjobb efter pensioneringen medan 42 procent kunde tänka sig deltidsarbete. Den nuvarande flexibla övergången i pension i åldern 6368 år anses allmänt vara bra och hela 76 procent tycker att den nedre åldersgränsen på 63 år är lämplig. En av tio anser att denna åldersgräns är alltför hög och andelen personer som hyser denna åsikt är större i åldersgruppen 5559 år än i övrigt. Varannan tror att pensionerna kommer att beskäras väsentligt inom de närmaste tio åren. Enkäten genomfördes i majjuni på uppdrag av Pensionärsorganisationernas intresseorganisation PIO rf. Antalet svarande i åldern 5579 år var totalt 1 191 personer.
16 - Nro 67 lokakuu 2010
ELÄKELÄINEN
Huono-osaiset maksavat toimeentulollaan ja vasemmisto kannatuksellaan
Tuloeroja tasoittavasta jakovaltiosta on siirrytty köyhiä kurittava
S
uomi on jakojen ja erojen maa. Yhteiskunnalliset erot ovat Suomessa kärjistyneet 1990-luvun alusta niin jyrkästi ja niin paljon, että suomalaisen hyvinvointivaltion luonne on muuttunut, jollei sen voi katsoa jo lakanneen olemasta. Eriarvoisuutta on Suomessa kasvattanut myös ja erityisesti valtio. Se on tukenut menestyjien menestystä ja kurjistanut huono-osaisten toimeentuloa ja palveluja. Päätöksenteossa näytetään nojaavan linjaan, jonka mukaan taloudellisen eriarvoisuuden kasvu on välttämätöntä taloudellisen tehokkuuden, tuottavuuden ja kilpailukyvyn kannalta. Teesit ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime keväänä julkaisemasta Mikä meitä jakaa kirjasta. Ne ovat kirjassa vain lähtöteesejä. Kirjan tavoitteena on kertoa, mitä suomalaisen yhteiskunnan suuren muutoksen taustalla on ja mitä tämä muutos pohjimmiltaan on. Siinä kysytään, miksi ja miten suomalaiset ovat jakaantuneet niin nopeasti niin eriarvoisiin ryhmiin. Kun takavuosina oli olemassa sellainenkin tutkijoiden projekti kuin Kuka kuuntelee köyhää, niin nyt lähestymme suomalaisessa yhteiskunnassa tilaa, jossa voi kysyä, kuka tarvitsee köyhää, sanoo THL:sta virkavapaalla oleva tutkimusprofessori Sakari Hänninen, yksi kirjan toimittajista ja kirjoittajista. Tutkimustietoa eriarvoisuuden lisääntymisestä ja myös siihen liittyvästä köyhyydestä on runsaasti. Sitä on tutkijoilla, siitä on kertonut media Helsingin Sanomia myöten ja sitä on erityisesti asianosaisilla.
Vain teot puuttuvat, Hänninen sanoo. Asianosaisia ovat muun muassa ne 700 000 suomalaista, jotka elävät köyhyysriskirajan alapuolella. Hänninen puolestaan on tuottanut paljon eriarvoisuutta, köyhyyttä ja huono-osaisuutta koskevaa tietoa., erityisesti pohdiskelevaa teoreettista tietoa. Mikä meitä jakaa -kirja kertoo, että suomalainen yhteiskunta ei ole jakaantunut ja eriarvoistunut yht´äkkiä. Se ei ole tapahtunut sattumalta eikä niin, että Suomi olisi ajopuuna ajelehtinut markkinavoimien armoilla.
Kattavan sosiaalipolitiikan sijasta pullaussättejä
Kirjassa eriarvoisuuden kasvu liitetään sosiaalipoliittisen ajattelutavan muutokseen ja se vielä laajempaan talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa koskevaan muutokseen. Sosiaalipolitiikan merkitys on pienentynyt ja se on liitetty osaksi kilpailukykypolitiikkaa. Jakovaltiosta on tullut kilpailuvaltio. Sosiaalipolitiikassa on luovuttu universaalisuuden kattavuuden, yleisyyden periaatteesta, jonka mukaisesti toteutettiin kaikkia kansalaisia koskevia sosiaalipoliittisia uudistuksia. Tasa-arvosta sosiaali- ja yhteiskuntapoliittisena tavoitteena ei puhu kukaan, ei edes vasemmisto. Hyvinvointia yritetään rakentaa sallimalla ja suosimalla eriarvoisuutta. Menestyjiä ja supertähtiä palkitaan. Syrjäytymisvaarassa olevia kannustetaan ja aktivoidaan. Huono-osaisimmille heitellään köy-
hyyspaketteja kuin muinoin pullaussättejä savotan korttiringissä tienestinsä menettäneille. Suomessa köyhiä on nöyryytetty ottamalla vastaan EU:n ruoka-apua ja sallimalla leipäjonot, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa. Muutos näkyy selvästi erilaisissa ohjelmissa ja strategiapapereissa ja myös yleisessä puheenparressa. Tasa-arvon lisäämisen sijasta tavoitteeksi kelpaa syrjäytymisen estäminen. Kun ei voida olla ylpeitä kuulumisesta pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden joukkoon, kehutaan Suomen edustavan "hyvää eurooppalaista keskitasoa". Viime vuosina on ryhdytty puhumaan köyhyyden periytyvyydestä ja ylisukupolvisesta köyhyydestä. Sillä vakiinnutetaan käsitys erojen luonnollisuudesta ja pysyvyydestä. Nyt eriarvoisuus ja jaot ollaan tuomassa takaisin jopa koululaitokseen. Se onkin kaikkein kipeintä, jakojen ja eriarvoisuuden ulottaminen nuorten keskuuteen, Hänninen sanoo.
Kilpailukykypolitiikkaa ja monetaristista vallannkäyttöä
Tulo- ja muiden erojen kasvu alkoi 1990-luvun alkuvuosina. Silloin Suomi koki monta toisiinsa liittyvää murrosta ja muutosta: itävienti romahti, pankkikriisinä alkanut taloustaantuma syveni nopeasti lamaksi, maa liittyi EU:n jäseneksi ja avautui maailmanmarkkinoille, talousajattelussa tapahtui ideologinen käänne. Kansainvälisen talouden ja ennen kaikkea taloudellisen ajattelun suhdanteet vaikuttavat Suomeen
suuresti, mutta kuitenkin niin, että ne saavat Suomessa tietystä talousja sosiaalihistoriallisesta perinteestä johtuvan muodon, Hänninen sanoo. Siksi hän sanoo vierastavansa löysää puhetta uusliberalistisesta talouspolitiikasta. Suomessa toteutuu pikemminkin ristiriitainen sekamalli, jossa valtion toimenpiteillä on ollut ja on yhä tärkeä sija. Suomessa vallitsee tarjontatalouden politiikka. Valtio on tukenut ja tukee aktiivisesti talouselämää ja erityisesti vientiteollisuutta. 1990-luvulla tukipolitiikan kohteet muuttuivat. Perinteisen vientiteollisuuden rinnalle ja sen ohi nousi tieto- ja muuta ns. korkeaa teknologiaa. Tämä tukipolitiikka on ristiriidassa puhtaan uusliberalismin kanssa. Hännisen mukaan Suomessa sovellettuun pohjoismaisen hyvinvointipolitiikan versioon on liittynyt ajattelu, että se on myös taloudellisesti järkevää ja kohentaa kilpailukykyä. Kolmas tekijä on monetaristinen politiikka, joka toteuttaa elinkeinoelämän etuja rahapolitiikan avulla. Keskeinen väline on korkotaso. Monetaristisessa päätöksentekomallissa keskuspankki ja yksityisten rahoituslaitosten sekä elinkeinoelämän vaikuttajat ohjaavat ja valvovat talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa.
talouden avainhenkilöiden ja supertähtien kannustaminen erilaisilla palkkioilla, kuten optioilla. Sosiaalipolitiikka on liitetty kilpailukykypolitiikkaan näiden samojen välineiden avulla: sosiaalipolitiikankin avainsanoja ovat aktivoiminen ja kannustaminen. Tässä olivat mukana myös demarit, eikä Suvi-Anne Siimeksenkään ajattelu kovin kauaksi siitä poikennut, Hänninen sanoo. Suomalaisessa sovelluksessa valtiovalta on ottanut monia tehtäviä yritysten kilpailukyvyn ja markkinayhteiskunnan tukemisessa. Se toimii "aktiivisena globalisaatioon sopeuttajana, markkinaesteiden purkajana, yritysten kumppanina, yritysten riskien takaajana, yksilöiden kannustajana ja aktivoijana, supertähtien palkitsijana, uusien käytäntöjen kokeilijana, innovaatioiden tuottajana, ideoiden testaajana", Hänninen kirjoittaaa Mikä meitä jakaa -kirjassa. Samanaikaisesti valtio luopui omasta yritystoiminnastaan sitä yksityistämällä: tavoitteena oli tehdä tilaa ja kannustaa yksityistä yritystoimintaa. Hännisen mukaan sitä tavoiteltiin myös valtion tuottavuusohjelmalla, jossa valtio sitoutui vähentämään palveluksessaan olevaa työvoimaa. Yhtenä erityisenä tavoitteena oli turvata työvoimaa yksityiselle sektorille, koska väestön ikääntymisen katsottiin uhkaavan sen työvoiman tarjontaa.
Valtio tukee, sopeuttaa ja raivaa tilaa yksityisille
Monetaristiseen kilpailukykypolitiikkaan kuuluu tuotteistaminen, yksilövastuun vahvistaminen sekä
Poliitikot sysäävät vastuun oletetulle talousihmiseselle
Suomalainen talouspolitiikka on eräänlainen sekamalli, mutta sillä on kuitenkin johtolankansa, jonka ympärille se on rakennettu. Kyse on viime kädessä luottamuksesta talousihmisen järkiperäisyyteen, toisin sanoen siihen, että ihmiset tekevät tekoja ja valintoja, jotka ovat heille itselleen taloudellisesti edullisia, Hänninen sanoo. Tätä mikrotaloudellista oletusta sovelletaan makrotalouteen eli kansan- ja kansainväliseen talouteen. Näin on syntynyt talouspolitiikan malli, jolle osuvin nimitys on omistajalähtöinen kilpailukykypolitiikka. Sen tehtävänä on taata ja tukea vapautta toimia markkinoilla, mikä tarkoittaa nimenomaan vahvojen vapautta, Hänninen kirjoittaa. Oletus talousihmisestä ja hänen järkiperäisyydestään on keskeinen ja kriittinen tekijä myös sikäli, että sillä uuden talouspolitiikan toteuttajat ovat perustelleet politiikan tehottomuutta markkinavoimien edessä. Tällainen oletus rationaalisuudesta sisältää väitteen, että järkiperäiset taloudenpitäjät, kotitaloudet ja yritykset, voivat aina kumota rahapoliittisten päätösten ja yleensä poliittisten päätösten reaalivaikutukset. Toisin sanoen väitetään, että markkinat ovat aina poliittisia päätöksentekijöitä voimakkaampia.
"Meillä on vastuu myös jälleenrakentajien sukupolvesta"
K
un sosiaalipolitiikka perustuu tasa-arvontavoitteen sijasta kannustamiseen, aktivoimiseen ja eriarvoisuuden sallimiseen, uhkaavat niin sanottuun aktiiviväestöön kuulumattomat ryhmät joutua miltei automaattisesti sen reunoille ja lopulta ulkopuolle erilaisten tilapäistoimien ja köyhyyspakettien varaan. On erikoista, että talouden ja yhteiskunnan riskeiksi mielletään lapset ja vanhukset, Sakarei Hänninen sanoo ja viittaa esimerkiksi löysään puheeseen eläkepommista. Se on rajua politikointia. VVM:n ennusteet siitä, minkälainen Suomen tilanne on vuonna 2030, ovat pelkkää potaskaa. Ei yhteiskunnan kehitystä voi yksinkertaisesti ennustaa niin pitkälle, Hänninen sanoo. Vuoden 2005 eläkeuudistusta, jossa vanhuuseläkkelle siirtyminen tehtiin joustavaksi, voi pitää esimerkkinä aktivoivasta ja samalla jakavasta sosiaalipolitiikasta. Siinähän pyritään muun muassa eläkekarttuman prosenttia nostmalla myöhentämään eläkkeelle siirty-
mistä. Kaikki ihmset eivät kuitenkaan ole tasaveroisia, vaan jakoja tapahtuu väistämättä muun muassa koulutuksen, ammatin, työn rasittavuuden ja terveydentilan perusteella. Kun työnantajat ja poliittinen eliitti ovat ryhtyneet puuhaamaan työurien pidentämistä lakisääteistä vanhuuseläkeikää nostamalla, halutaan siirtyä astetta kovempiin keinoihin, keppiin porkkanan sijasta. Suomessa puhutaan aivan syystä, että meillä on vastuu tulevista sukupolvista. Meillä on kuitenkin vastuu myös jälleenrakentajien sukupolvesta, joka rakensi Suomesta hyvinvointivaltion. Se on ikääntynyt ja tarvitsee hoivaa. Tässäkin näkyy nykyisyyden despotia, nykyisyyden yksinvalta, joka leimaa yhteiskunnallista keskustelua ja hallinnointia. Päätöksiä tehdään vain nykyhetken näkökulmasta ja aktiiviväestön ehdoilla. Se tekee todellisen politiikanteon mahdottomaksi.Politiikan tekemisen mahdollistaa se, että on olemassa silta menneisyydestä ja kokemuksista tulevaisuuteen ja odotuksiin. (P.I.)
VVM:n ennusteet ovat rajua politikointia, Sakari Hänninen sanoo.
ELÄKELÄINEN
Nro 67 lokakuu 2010 - 17
aan ja menestyjiä palkitsevaan kilpailuvaltioon
Paras maa?
Erot kasvavat kohisten
Rikkaassa Euroopan unionissa noin 84 miljoonaa ihmistä elää köyhyysriskirjan alapuolella. Suomessa köyhyysriskirajan alapuolelle eläviä on 700 000. Pienituloisten määrä on Suomessa nyt yli kaksinkertainen verrattuna 15 vuoden takaiseen tasoon. Lapsiköyhjyys alkoi Suomessa kasvaa vuonna 1994 ja on kasvanut siitä lähtien lähes kolminkertaiseksi. Tuloerot kasvavat yhä nopeammin. Vuonna 2007 pienituloisimman kymmenyksen tulot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 1,6 prosenttia ja suurituloisimman kymmenykset tulot peräti 7,5 prosentti ja kaikken suurituloisiman väestöprosentin peräti 13,1 prosenttia. Tuloerojen kasvu on ollut Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeampaa kuin missään muussa OECD-maassa. Sekä kaupungeissa että maaseudulla nuorten pienituloisuus on tilapäisempi ilmiö kuin ikääntyneiden, joista monet joutuvat tulemaan toimeen hyvin pienillä tuloilla koko loppuelämänsä. Tuloerojen lisäksi suomalaisia jakavat sosioekonomiset terveyserot. Korkea-asteen koulutuksen saaneet ylemmät toimihenkilöt ovat huomattavasti terveempiä ja elävät pitempään kuin perusasteen koulutuksen saaneet työntekijäasemassa toimivat ja pientuloiset. OECD on tutkinut terveydenhuollon oikeudenmukaisuutta. Suomi jää OECD-maista viimeiseksi, kun on mitattu lääkärissä käyntien jakaantumista oikeudenmukaisuusindeksin avulla tuloryhmittäin. Edellä ovat jopa Yhdysvallat ja Portugal. Eriarvoisuus on tässäkin suhteessa vain kasvanut. Terveydenhuollon estettävissä olevassa kuolleisuudessa ero on nyt nelinviisinkertainen alimman ja ylimmän tuloryhmän välillä. 1990-luvun alussa se oli 2,5-kertainern. Myöskään sukupuolten väliset palkka- ja muut erot eivät ole paljosta puheesta huolimatta kaventuneet. Koulutetut naiset kokevat, että sukupuolesta johtuva haitta työelämässä on kasvanut seitsemässä vuodessa 25 prosentista 40 prosenttiin. Vaikka Suomen koululaitoksen arvioidaan olevan maailman huipputasoa, ovat erot alkaneet kasvaa sielläkin. Koulupudokkaita on 1824-vuotiaista 61 000 ja heidän määränsä kasvaa.
Edustukselliseen demokratiaan liittyvä yllätysmomentti on haluttu tukahduttaa rahan ja markkinoiden voimalla. Tällaisessa talouspolitiikassa suuryritysten ja niiden omistajien luottamuksen säilyttämisestä tulee ensisijainen päätöksentekoa ohjaava kriteeri. Poliitikot katsovat tehtäväkseen niiden voitto-odotusten toteuttamisen, koska eivät oikeastaan katso muuhun pystyvänsäkään. Olin 1980-luvun puolivälissä mukana Euroopan vasemmiston teoreetikkojen konferenssissa Italiassa. Siellä esitettiin epäilys, että vasemmisto oli liian sitoutunut tasaarvon ajatukseen. Italialainen veteraani nousi ylös ja sanoi, että jos vasemmisto ei aja tasa-arvoa, niin hän ei tiedä, mitä vasemmisto on. Minä olen samaa mieltä, Hänninen sanoo. Vasemmisto maksaa nyt laskua tasa-arvosta luopumisesta. Eikä se ole edes käynyt läpi sitä, mitä tuli tehdyksi tuolloin. ta muotoutuu sen mukaan, miten uudet ihmisryhmät joita hän kutsui euromenestyjiksi, sinnettelijäiksi ja syrjäytyneiksi tulevat toimeen keskenään. Yhdessä Heinosen esittämässä mallissa syrjäytyneet ja sinnittelijät ryhtyvät yhteistyöhön pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Mikä meitä jakaa -kirjan kirjoittjat toteavat, että syrjäytyneet ja sinnittelijät eivät näytä asettuvan euromenestyjien vastavoimaksi, vaan sekä hiljainen syrjäytyminen että hiljainen sinnttely jatkuu. Kirjassa ei kuitenkaan esitetä tarkempaa poliittista anlyysiä, koska se ei kuulu kirjan teemoihin. Kyllä perimmäinen syy hiljaisuuteen on itse jaoissa. Niissä toteutuu vanha roomalainen ohje hallitsijoille: divide et impera siis hajoita ja hallitse, Hänninen sanoo. Poliittista aktiivisuutta ei suosita, vaikka äänestysprosentin alhaisuutta murehditaankin. Enää ei edes puhuta kansalaisista siis ihmisistä poliittisessa mielessä vaan väestöstä. Hänninen ei ole kokonaan menettänyt toivoaan kansalaisen paluusta, kuten eräät muut tutkijat ovat tehneet. Hän asettaa toivonsa sukupolvien väliseen vuoropuheluun ja nimenomaan iäkkäimpien ja nuorimpien ikäryhmien vuoropuheluun yli keski-ikäisen ns. aktiiviväestön, joka Hännisen silmissä on eräänlainen kadotettu sukupolvi. Nuorissa löytyy uutta ajattelua, joka hedelmöityäkseen tarvitsee jälleenrakennuskauden ihmisten sosiaalista prgagmatismia, järkevää ja arkista uudistusmyönteisyyttä ja kokemusta uudistuksista. Toinen ehto kansalaisuuden ja politiikan paluulle ovat aktiivisesti toimivat kansalaisryhmät, jotka voisivat ottaa tehtäväkseen vallankäytön ja yhteiskunnan toiminnan jokapoäiväisenseurannan ja omavalvonnan, Ja lopulta on kysymys edustuksellisen demokratian arvostamisesta. Viime vuosina ja vuosikymmeninä siihen aina liittyvä yllätysmomentti ja satunnaisuus on pyritty tukahduttamaan rahan ja markkinoiden voimalla, Hännin sanoo. Yksi tärkeimmistä tavoista arvostaa edustuksellista demokratiaa on edelleen halu käyttää äänioikeuttaan.
Mitä on vasemmisto ilman tasa-arvon tavoitetta
Vaikka kansainväliset suhdanteet vaikuttavat Suomeen, eivät poliitikot voi väistää vastuutaan, ei vasemmistokaan eikä erityisesti se. Yksi talous- ja yhteiskuntapolitiikan merkittävimmistä käännekohdista oli 1990-luvun puolivälissä, jolloin Paavo Lipposen johtama hallitus aloitti perusturvan leikkaukset. Sen taloudellista ja sosiaalista laskua sadattuhannet suomalaiset maksavat yhä. Perusturvan leikkauksiin kiteytyi suuri luopuminen: luopuminen koko hyvinvointivaltion rakentamista kantaneesta tavoitteesta vähentää eriarvoisuutta. Aina 1990luvun alkuun Suomessa, kuten myös muissa Pohjoismaissa, oli tasa-arvoisuuspyrkimyksessä onnistuttu kansainvälisesti katsottuna hyvin, mikä näkyi muun muassa tuloerojen pienenemisenä.
Kansalaisista tullut kuluttajia
Jakojen ja eriarvoisuuden politiikka on yhdessä muiden tekijöiden kanssa muuttanut ja miltei murskannut poliittisen järjestelmän ja ihmisten suhteen. Suomalaiset ovat menettäneet luottamuksensa poliittiseen järjestelmään. Se ei ole kaiken tapahtuneen jälkeen ihme, kun kilpailuvaltio on omaksunut markkinoiden ihmiskuvan ja ryhtynyt kohtelemaan suomalaisia tuotantoja kulutusyksiköinä eikä kansalaisina. Tutkija Jari Heinonen arvioi jo yli kymmenen vuotta sitten, että suomalainen hyvinvointiyhteiskun-
Haastattelu: PEKKA ISAKSSON HANNU PARTANEN Teksti ja kuvat: PEKKA ISAKSSON
18 - Nro 67 lokakuu 2010
ELÄKELÄINEN
Kalevi Kivistö: taitettu indeksi vie eläkeläisiltä 100 miljoonaa euroajoka vuosi
Seinäjoen Eläkeläiset ry:llä vaikuttava 25-vuotisjuhla
Seinäjoen Eläkeläiset ry:n 25-vuotisjuhlasta tuli vaikuttava. Juhlan ohjelma oli arvokas, kiinnostava ja monipuolinen. Juhlassa kuultiin kaksi merkittävää puhetta, puheenjohtaja Kalevi Kivistön juhlapuhe ja apulaiskaupunginjohtaja Harri Jokirannan esittämä kaupungin tervehdys. Jokirannan puheessa kuvastui kaupungin ylimmän johdon myönteinen suhtautuminen eläkeläisiin ja ikääntyneisiin toisin kuin valtionhallinnon puolella. Haasteet ovat suuret, mutta periksi ei ole mahdollista antaa. Tänään, jälleen kerran, tehdään ratkaisuja, joilla luodaan tulevaisuutta pitkällä aikavälillä. Ikääntyvien palvelut ovat keskeinen osa hyvin toimivaa kaupunkia. Seinäjoella on pitkäjänteisesti kehitetty vanhustyön toimintatapaa ja palvelurakennetta. Kantavana ajatuksena on ollut kotiin annettavien palvelujen vahvistaminen, kotona asumisen tukeminen ja laitospalveluiden tarkoituksenmukainen käyttäminen, Jokiranta totesi. Jokirannan mukaan tärkeä rooli tässä työssä on vanhusneuvostolla eli nykyisin ikäneuvostolla. Jokiranta toivoi, että uusi ikäneuvosto ottaa uudessa ajassa oman vahvan roolinsa ja tuo esille niin tarvittavia uudistuksia kuin mahdollisia toimintapaojakin. Ei siis ihme, että juontaja kiittäessään Jokirantaa tervehdyksestä totesi, että on eräällä tavalla turvallista asua Seinäjoen kaltaisessa kaupungissa, jossa suhtautuminen eläkeläisiin on myönteistä. Sitä osoittaa myös se, että yli 65-vuotiaat saavat kulkea paikallisliikenteen busseilla ilmaiseksi. Puheenjohtaja Kalevi Kivistö laan Ystävälle. Lavalle asteli viiden polven muurareista se neljäs polvi, Heikki Ojanen. Hän esitti monologina Elias Tiikkajan repliikkejä Kivenpyörittäjän kylästä. Lavalle kutsuttiin Alavuden Aino Aho. Hän lausui runoja ja kertoi tarinoita elämästä ennen ja nyt ja tulevaisuudessa. Juhlassa esiintyi useaan otteeseen kisälliryhmä, johon kuuluvat Martti Peräsalo, Aarre Luomala ja Tapani Lilja. Välillä saatiin ihailla naiskauneutta ja naisellista liikehdintää, kun Kurikan oma tyttö Riitta Kallio tanssi itämaisia tansseja. Tervajoelta lähtöisin oleva Risto K. Hakala johdatti yleisön monologissaan 1900-luvun alkuvuosikymmenille ja Pentinkulmaan, jossa Akseli Koskela selvitteli herkkiä tunteitaan rakkaisiin läheisiinsä. Juhlan kohokohtia oli veteraanien kukittaminen Lavalle kutsuttiin Aune Niemi, Telma Niemi, Milja Kivioja, Jussi Jaskari ja Aino Männistö. Heidät kukitettiin punaisilla ruusuilla. Vointinsa vuoksi paikalle eivät voineet saapua Eino Laksola, Pirkko Vettenranta ja Ellen Mäki. Perustajäsenistä Aune, Telma ja Milja ovat toiminnassa edelleen mukana, Aune jopa varapuheenjohtajana. Veteraanien kunniaksi duo Muano Kuusisto ja Vuokko Koskiniemi lauloivat Kultaiset vuodet ja Minä katson tätä maata. Välillä juontaja selaili laatimaansa 42-sivuista historiikkia. Siitä paljastui monia asioita, jopa julkaisemattomia kannanottoja. Sauli Majaharju
Veteraanit Aino Männistö (vas.), Telma Niemi, Aune Niemi, Milja Kivioja ja Jussi Jaskari kukitettavina. peräsi poliittista tahtoa nykyeläkeläisten tilanteen parantamiseksi. Poliittisesta tahdosta on ollut kysymys myös niissä heikennyksissä, joita 1990-luvun lamasta lähtien on tehty niin eläketurvaan kuin muuhunkin perusturvaan. Perusturva on indeksisuojan puuttumisen vuoksi heikentynyt 90-luvulta lähtien noin 3040 prosenttia. Osansa näistä heikennyksistä on saanut myös eläketurva. Joka vuosi valuu taitetun indeksin vuoksi eläkeläisille tarkoitettuja varoja noin 100 miljoonaa euroa muihin tarkoituksiin, Kivistö totesi. Kivistö puuttui myös keskusteluun työurien pidentämisestä. Hänen mukaansa siinä on usein unohdettu olennaisin asia eli työllisyys. Huoltosuhdetta ei ainakaan paranna se, että niin suuri osa työikäisistä joutuu olemaan työttöminä. Kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana Suomen 15 vuotta täyttäneen väestön työlliset vuodet ovat lisääntyneet keskimäärin noin 5,4 ja yli 50 vuotiaiden noin 2,7 vuodella. Viimeksi kuluneen vuoden aikana yleistyneet joukkoirtisanomiset ja tehtaiden lopettamiset ovat kääntäneet tämän kehityksen laskuun, Kivistö sanoi. Kivistöä kiitettiin kajauttamalla laulu, jossa arvellaan, että reissumiehen olisi mukavampi palata kotio, jos sais kerran reissullansa nättiä tyttöä halata. Valtavien aplodien saatteleman kaksi seinäjokista seitsemänkymppistä nättiä tyttöä kävi ojentamassa halausten kera kumpikin punaisen ruusun Kivistölle.
Monipuolinen ohjelma
Alkusoittona ohjelmassa kuultiin kauhajokisen Mauno Kuusiston esittämä Merimiesvalssi. Tervehdyssanat esitti puheenjohtaja Erkki Myllymäki. Sitten esiintymään kutsuttiin Tuomisen perheen lapset Oskari, Viljami, Orvokki ja Helmi. He hurmasivat yleisön laulul-
Riitta Kallion itämainen tanssi.
ELÄKELÄINEN
Nro 67 lokakuu 2010 - 19
Ruskaretkestä tulikin kulttuuriretki
S
Halikossa muistetitin ansimerkein ja kukkasin pitkään toimineita.
Halikon Eläkeläiset ry täytti 40 vuotta
Me juhlimme 40-vuotistaivaltamme 11.8. Halikon hehkun majalla. Juhlaan olimme kutsuneet vieraita eri eläkeläisyhdistyksistä. Yhdistyksemme perustettiin 25.6.1970. Sen syntysanat lausuttiin Halikon Paavolan koulussa. Ennen juhlan alkua muistimme edesmenneitä jäseniämme laskemalla muistokukat kaikkien vainajien muistokivelle Halikon hautausmaalla. Puheenjohtaja Juhani Kolppanen piti avajaispuheen juhlassa. Puhujaksi olimme saaneet Eläkeläiset ry:n järjestösihteeri Anu Mäen. Hän muistutti, miten maassamme on jatkuvasti eläkepommista puhumalla tietoisesti lietsottu epävarmuutta kasvavien eläkeläisjoukkojen keskuudessa. Keskustelussa on milloin väläytelty tarvetta alentaa eläkkeitä, milloin kohottaa eläkeikää. Monesti jää sanomatta, että vuoden 2005 työeläkeuudistuksen myötä käyttöön otettu elinaikakerroin leikkaa tulevia eläkkeitä melkoisesti. Samoin taitettu indeksi heikentää jo nyt eläkkeiden ostovoimaan ansiotasoon verrattuna, Mäki totesi. Mäen mukaan nyt olisi mielekkäämpää kiinnittää huomiota työllisyyspolitiikkaan. Hän pelkäsi myös sitä, että takuueläkkeen käyttöönoton jälkeen osittaista kansaneläkettä ja hyvin pientä työeläkettä saavat aktiivisesti unohdetaan. Meitä viihdytti kansanmusiikkiyhtye Möttöset. Oma lauluryhmämme esitti lauluja. Ritva Vennonen lausui runoja. Sirpa Koski kertoi yhdistyksen historiasta. Juhlassa jaettiin kultaiset ansiomerkit pitkään toiminnassa mukana olleille jäsenille. Kiitämme kaikkia juhlaan osallistuneita ja meitä muistaneita yhdistyksiä. Toivotamme kaikille hyvää syksyn jatkoa.
Juhani Kolppanen Sirpa Koski
Nokialaiset nauttivat Saarenmaalla kylpylälomasta
Nokialaisporukka eläkeläisiä lähti nauttimaan kylpylän iloista. Matka suunnattiin 31 hengen ryhmällä Eestiin, Saarenmaan Merikylpylään. Odotuksia oli uusilla kävijöillä paljon, joten aikaisemmin käyneitten kertomuksia oli kiinnostava kuunnella linja-autossa Nokialta Helsingin satamaan. Satamassa heitimme matkatavarat kuljetusautoon ja käsimatkatavaroiden kanssa lähdimme kävelemään Tallink Star -laivaan. Kyllä oli tosi pitkä kävely. Tuntui kilometriltä. Huonompijalkaiset jo alkoivat ihmetellä, että jalkaisinko sinne Tallinnaan nykyisin mennään. Nopeasti laivamatka sitten meni. Kaksi tuntia ja taasen linja-autoon, ja matka Saarenmaalle alkoi. Muhun saaren ja Saarenmaan välissä on puolen tunnin lauttamatka. Pääsi jaloittelemaan kannelle. Aamulla oli lääkärintarkastus jokaiselle. Sellainen nopea pintapuolinen, mutta kuitenkin hoitojen laatu ja tarve tule jokaiselle selväksi. Jokaiselle kuului kaksi hoitoa päivässä. Lisähoidoista
yksy on tullut ja eläkeläistenkin uusi toimintakausi on käynnistynyt vilkkaana.Me Haukiputaan Eläkeläiset ry:ssä suunnittelimme jo keväällä ruskaretkeä ja valitsimme kohteeksi Lapin sijasta Kainuun. Onhan sitä ruskaa sielläkin. Koska vain harvat meistä olivat käyneet Kuhmossa,oli se tietysti valintamme kohde ja hinta ja matkan pituuskin tuntuivat kohtuullisilta. Se oli onnistunut valinta. Menomatkalla oli jo näkemistä,kun maisemat olivat vaihtelevan mäkisiä kun meillä täällä on vain "laakeeta aakeeta"ja ruskaakin jo oli. Perillä oli järjestetty ohjelmaa yllin kyllin ja saatiin paljon tietoa kaupungista nimeltä Kuhmo. Jo ensimmäisenä iltana saimme tutustua Juminkekoon, Kalevalaiseen kulttuurikeskukseen,jossa oli asiantunteva esittelijä paikalla. Esittelyvideo näytettiin meille auditoriossa,jonka jälkeen tutustuimme taloon. Seuraavana aamuna matkailuopas tuli hotellilta mukaan kierrättäen ja esitellen Kuhmoa. Paljon oli näkemistä ja paljon jäi näkemättäkin. Tutustuimme Kuhmon kirjastoon. Se on todella suuri ja upea,tuskin löytysi isoistakaan kaupungeista yhtä komeaa kirjastoa.Entä sitten Kuhmo-talo,joka toimii kaiken kansan olohuoneena ympäri vuoden. Kuhmohan on kuuluisa kamarimusiikkipäivistään. Kyllä kelpaa konsertteja järjastää, kun on noin upea
konserttisali. Saliin mahtuu 680 henkilöä. Kaikissa näissä,Juminkeossa, kirjastossa ja Kuhmo-talossa, on rakentamisessa on käytetty kainuulaisia raakaaineita, Kainuun puuta ja kiveä. Näin on saatu aikaan tosi näyttäviä ja varmasti toimivia rakennuksia. Kuhmo-talon esittelyn jälkeen jatkettiin vielä linja-autolla Lentuan koskille. Vesi oli aika vähänä,mutta olihan elämys patikoida vielä kosketkin katsomassa. Sitten olikin jo aika lähteä hotellille syömään ja etsimään, josko löytyisi jostakinkaupasta kainuun herkkua rönttösiä ja löytyihän niitä. Illalla vielä tanssimaan ja seuraavana aamuna haikein mielin kotimatkalle. Paljon jäi vielä näkemättä,mutta saimme kuitenkin runsaasti tietoa vajaan 10 000 asukkaan Kuhmosta. Paluumatkalla Suomussalmen kautta näimme vielä runsaasti sota-ajan muistomerkkejä. Ruska oli todella värikästä ja sitä oli paljon vaarojen ja vesistöjen varrella. Aikaa olisi pitänyt olla enemmän, mutta jäipä jotakin seuraavaan reissuun. Oli todella antoisaa tehdä retki,josta tulikin yhdistetty ruska-ja kulttuurimatka ja jokainen jaksoi olla mukana kaikissa kohteissa.
Kaarina Nisula
Tuulimyllyravintolassa nautittiin tanhuista ja "sikahyvästä" illallisesta. joutui maksamaan lisää. Oli monenlaisia hierontoja ammeissa ja pöydillä. Kylpyjä, laserhoitoja, suolakamareita... Merikylpylä sijaitsi kauniilla paikalla merenrannassa. Rannassa kuuluisa patsas: Suuri kalansaalis. Siinä Ruur Töll ja Piret kantoivat veneellistä kaloja. Kaikki saivat tarvitsemansa hoidot, paitsi yksi henkilö,joka sai pahan selkäkivun ja joutui siirtymään pyörätuoliin. Matka ei varmaankaan ollut nautinto hänelle. Yksi porukka osallistui Tuulimyllyravintolan iltajuhlaan. Siellä heille esitettiin kansantansseja joihin nokialaisetkin pääsivät osallistumaan. Ruokana tarjottu villisika oli "sikahyvää". Oli myöskin kaupunki- ja saarikierroksia. Viikko kului nopeasti.. Tullessa opas kertoi Saarenmaahan liittyviä asioita, historiaa ja yhteiskuntarakennetta. Kylpylästä hän kertoi useiden ihmisten saaneen avun. Olivat joskus ihmetelleet kun joltain oli unohtunut tekojalka kylpylään, että kyllä ne hoidot korjaavat monia asioita. Kroppa notkeana ja mieli iloisena saavuttiin Helsinkiin, missä taas se tosipitkä kävely laivasta linja-autoon otti päähän. Siihen asiaan saisivat matkanjärjestäjät ideoida parannuksen.
n tora kunelposti hllyev! älle
H tuule
N y k set : u Vara erkosta v myös ta.fi
t!
Ilkka Kotiranta
20 - Nro 67 lokakuu 2010
ELÄKELÄINEN
Angela Davis jatkaa taistelua ihmisoikeuksien puolesta rasismia vastaan
Afroamerikkalainen Angela Davis on nykyään 66-vuotias Kalifornian yliopiston (UCLA) eläkkeellä oleva professori. Hän on ollut 1960-luvulta asti kotimaassaan yksi johtava vasemmistoaktivisti, feministi ja kansalaisoikeusliikkeen toimija. Angela Davisistä tuli 1970luvulla kansainvälisen vasemmistolaisen ja naisoikeus- sekä rasisminvastaisen liikkeen symbolihahmo. Nykyään Angela Davis on edelleen yhteiskunnallisesti aktiivinen erityisesti Yhdysvaltojen vankilaoloja kritisoivassa ja kuolemanrangaistuksen vastaisessa liikkeessä, jossa hän on yksi johtohahmoista. . ta ymmärtämään, että valkoiset kykenivät unohtamaan ihonvärinsä ja toimimaan myös mustien ihmisoikeuksien puolesta. He jaksoivatkin rasististisesta väkivallasta huolimatta teroittaa Angelalle, ettei valkoisten sodankäynti mustia vastaan ollut mikään luonnonjärjestyksen asia Democracy and Socialism). 1990-luvun lopulla Angela Davis oli perustamassa Critical Resistance (kriittinen vastarinta) -järjestöä, joka harjoittaa perustavanlaatuista kritiikkiä Yhdysvaltojen kasvavaa vankilateollisen kompleksin suhteen. Liikkeen tunnuksen mukaan se on "2000-luvun orjuuden vastainen liike". Yhdysvalloissa vankilalaitos on kasvanut teollisuudenhaaraksi, joka ahmaisee sisäänsä suuremman osan väestöstä kuin diktatuureiksi moititut Iran ja Kiina. Angela Davisin mukaan "globaalin kapitalismin nousun myötä rangaistusjärjestelmästä on lisääntyvässä määrin tullut voittoa tuottava yritys". Toisaalta vankilajärjestelmän ylläpitäminen maksaa USA:lle 68 miljardia dollaria vuodessa ja syö siten resursseja, joiden avulla olisi mahdollista parantaa esimerkiksi koulutus- ja sosiaalijärjestelmää. Sen lisäksi kritiikin kohteena on rangaistus- ja vankilajärjestelmän rasistinen luonne. Rangaistukset kasautuvat mustien, latinojen sekä intiaanien ja alaskalaisten osalle. Kriminologien selitys tähän on pidätysten kohdentaminen asunnottomiin, köyhiin ja kouluttamattomiin ihmisiin, joilla ei ole varaa palkata yksityisiä asianajajia. Tässä joukossa vähemmistöt ovat enemmistönä. Toisena tärkeänä 2000luvun liikkeenä Angela Davis nostaa taistelun maahanmuuttajien oikeuksien puolesta. Hänen mielestään niiden puolesta taisteleva liike on 21.vuosisadan kansalaisoikeusliike. Siihen liittyen hän nostaa myös yhdeksi keskeiseksi haasteeksi terrorisminvastaisen sodan aikana islaminvastaisuuden, jonka Angela luokittelee yhdeksi rasismin ja ulkomaalaisvastaisuuden muodoksi.
Helsingin festivaalilla
Angela Davis toimi aktiivisesti mustien kansalaisoikeusliikkeessä ja Vietnamin sodan vastaisessa liikkeessä 1960-luvulla. Vuonna 1962 hän osallistui myös Helsingin 8. nuorisofestivaalille. Elettiin kylmän sodan aikaa ja Helsingistä palauttaan Angela joutui elämänsä ensimmäiseen FBI-kuulusteluun, jossa häneltä kysyttiin: "Mitä te siellä kommunistinuorten festivaaleilla teitte?" ja jatkettiin: "Ettekö tiedä miten me suhtaudumme kommunisteihin? Ettekö tiedä mitä me teemme kommunisteille?" Tuolloin Angelan kosketus kommunistisen puolueen jäseniin oli lähes olematon. 1960-luvun lopulla Angela Davis oli aktiivinen mustien Black Power -liikeessä. "Black Power ei ollut erillinen ilmiö. Se on osa siitä mitä tapahtuu latinalaisessa Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa... Ydysvaltain mustien kamppailu ei ole erotettavissa kolmannen maailman kamppailusta. Se on luonnollinen liitto - sellaisten ihmisten liitto jotka tietävät olevansa riistettyjä", kirjoitti liikkeen y johtava teoreetikko Julius Lester. Angela Davis osallistui myös Mustien pantterien toimintaan, jonka johtohahmo Bobby Seale kirjoitti liikkeen tavoitteista, että "pääongelmamme on luokkajärjestelmä, joka ylläpitää rasismia ja käyttää rasismia kapitalistisen riiston välikappaleena." 1960-luvun lopulla Angela Davis liittyi Yhdysvaltain kommunistiseen puolueeseen. Davis pidätettiin vuonna 1970. Yhdysvaltain keskusrikospoliisi (FBI) oli asettanut hänet kymmenen vaarallisimman rikollisen listalle. Hän vietti 16 kuukautta tutkintovankeudessa syytettynä osallistumisesta salaliittoon, kidnappaukseen ja avunannosta murhaan. Vuosien 1970 ja 1972 välisenä aikana Angela Davis istui tutkintovankeudessa ja taisteli elämästään. Tuolloin kansainvälinen solidaarisuus oli merkittävä henkisten voimavarojen lähde. Aluksi hän
Tie kansalaisaktivistiksi
Angela Davisin lapsuus oli rasismin leimaamaa. Hän syntyi tammikuun 26 päivänä vuonna 1944 Alabamassa. Osavaltio oli ja on edelleen yhdysvaltalaisen rasismin vankin linnake. Laki mustien ja valkoisten avioliittokiellosta kumottiin Yhdysvalloissa perustuslain vastaisena Kalifornian osavaltiossa vuonna 1948. Alabaman osavaltiossa laki oli voimassa virallisesti aina vuoteen 1999 asti. Davisin perhe muutti Birminghamin kaupungissa vuonna 1948 valkoisten asuma-alueen viereen. Tuolloin Angela oppi tuntemaan rasismin väkivaltaisen puolen. Mustien ja valkoisten asuntojen välisenä rajalinjana oli Center Street -katu. Valkoiset ilmoittivat, että mustien astuminen valkoisten puolelle merkitsee sodan julistusta. Keväällä 1949 Davisin taloa järisytti räjähdys. Rasistit olivat räjäyttäneet valkoisten puolella olleen mustan papin perheen omakotitalon taivaan tuuliin. Pommiräjähdyksistä tuli tavallinen ilmiö ja mustien asuttamaa kukkulaa alettiin kutsua Dynamiittikukkulaksi.
Angela Davis esiintyi kesällä Linke-puolueen lehdistöjuhlassa. sai selliinsä muutamia solidaarisuuskortteja ja vankeutensa loppuvaiheessa hänelle solidaarisuusposti jouduttiin kantamaan usealla postisäkillä. Oikeudenkäynti päättyi Angelan vapauttamiseen kaikista syytteistä. Ensimmäinen syytekohta oli murha, johon oikeus totesi "syytön". Toinen syytekohta oli ihmisryöstö ja jälleen valamiehet julistivat "syytön". Myös salaliittoon hänet todettiin syyttömäksi.. Oikeudenkäynnin aikana toimineesta laajasta solidaarisuusliikkeestä kasvoi rasismin ja poliittisen sorron vastainen liitto (NAARPR). -yliopistossa. Angela Davis opiskeli filosofiaa ja sosiologiaa 1960luvulla Ranskassa ja Saksan liittotasavallassa keskeisten vasemmistolaisintellektuellien kuten Herbert Marcusen, Max Horkheimerin ja Theodor Adornon johdolla. He olivat ns. frankfurtilaisen koulukunnan edustajia, jotka analysoivat yhteiskuntaa kriittisesti marxilaisesta ja psykoanalyyttisestä näkökulmasta. Hän työskenteli vuodesta 1969 lähtien professorin assistenttina filosofian osastolla Kalifornian yliopistossa. 1960-luvun lopun Kuuban-matka, joka hänelle itselleen oli omassa elämässä tärkeä virstanpylväs, oli lopettaa yliopistonuran. Eräs FBI:n agentti oli julkaissut Angelan ollessa Kuubassa kampuksen sanomalehdessä jutun kommunistista, joka oli valittu filosofian osaston opettajaksi. Tämän vuoksi yliopiston johtokunta oli kuvernööri Ronald Reaganin toimeksiannosta kehottanut yliopiston kansleria tiedustelemaan Angelalta, oliko hän kommunistisen puolueen jäsen. Hänet erotettiin ja poliisien painostustoimet koko perhettä kohtaan saivat väkivaltaisia piirteitä. Kuitenkin tuomioistuin totesi kommunistien työhönoton kieltävän säännön perustuslain vastaiseksi. Vuodesta 1975 lähtien Angela Davis on toiminut monissa Yhdysvaltain yliopistoissa professorina ja luennoitsijana ja julkaissut useita teoksia rasismista ja naisten oikeuksista.
Orjuuden pitkä varjo
Orjuuden pitkä varjo ulottui myös Angela Daviksen elämään. Hänen isoäitinsä oli syntynyt vain muutama vuosi orjien vapautuksen jälkeen ja hänen vanhempansa olivat olleet orjia. Isoäidiltä Angela on jo lapsena kuullut, millaista orjuus oli ollut. Angelan vanhemmat olivat opiskeluaikoinaan osallistuneet rasisminvastaisiin liikkeisiin ja oppineet sitä kaut-
2000-luvun poliittiset kansalaisliikkeet
Sosialismin romahdus vuonna 1989 aiheutti voimakkaan käymistilan myös Yhdysvaltojen kommunistisen puolueen sisällä. Tuolloin ideologis-poliittiset erimielisyydet johtivat siihen, että Angela Davis erosi monien muiden keskeisten aktivistien kanssa puolueesta. He perustivat demokratian ja sosialismin puolesta toimivan poliittisen järjestön (Committees of Correspondence for
Yliopisto- ja tiedeelämän demokratian puolesta
Vuonna 1976 Kalifornian silloinen kuvernööri Ronald Reagan julkisesti totesi, että Angela Davis ei tule koskaan opettamaan osavaltion julkisissa laitoksissa. Nykyisin hän eläkeläisenäkin pitää luentoja Kalifornian yliopistoon kuuluvassa Santa Cruz
JOUKO JOKISALO Juttu perustuu osittain Angela Davisin esiintymiseen Linke-puolueen pää-äänenkannattajan Neues Deutschland -lehden lehdistöjuhlassa 19.6.2010 Berliinissä..
ELÄKELÄINEN
Nro 67 lokakuu 2010 - 21
Uutta tietoa presidentti K.J. Ståhlbergin kyydityksestä
Suomen Lukko -järjestön sihteerinä toiminut tuomari Mikko Jaskari, joka antoi määräyksen presidentin kyyditsemisestä 13. lokakuuta. Määräyksen otti vastaan Valvojain kerhon puheenjohtaja Jukka Janné, joka ajoi autoa presidenttipari kyydissään. ri käski Jaskaria toteuttamaan kyydityssuunnitelmat.
Kiihkon vuosi 1930
Lehtolan kirjan alaotsikko on K. J. Ståhlberg, Martti Walenius ja kiihkon aika 1930. Vaikka itse kyydistystapahtuma osoittautuukin ennen kaikkea harkitsemattomiksi päähänpistoiksi ja huonosti suunnitelluiksi toimiksi, vuoden 1930 jännitteet suomalaisessa yhteiskunnassa tekevät niistä kiinnostavia vielä vuosikymmenten jälkeenkin. "Eri leireissä kehiteltiin tapahtumien pohjalta vaikka minkälaisia salaliittoteorioita", Lehtola toteaa. Ståhlberg ei ollut pidetty henkilö niin sanotun valkoisen Suomen edustajien keskuudessa, sillä hän oli kannattanut Suomen itsenäistyessä valtiomuodoksi tasavaltaa ja ollut myöhemmin armahtamassa kansalaissodan punaisten puolelle osallistuneita. Lapuan liikkeen muilutusten yleistyessä hänen joutumistaan kohteeksi osattiin jopa odottaa. Mutta miksi tutkijat ovat olleet niin varmoja Walleniuksen syyllisyydestä? Lehtolan mielestä se liittyy osaksi vieläkin vahvaan käsitykseen, että Suomessakin suunniteltiin mussolinimaista sotilasvallankaappausta. "Tätä paniikkia sosialidemokraattinen lehdistö aikanaan rummutti kovasti. Kuussaaren yhteys esimieheensä näytti niin ilmeiseltä, että kiihko sai lähes kaikki tekemään johtopäätöksiä. Tämä kuva on säilynyt sittemmin sitkeästi. Wallenius on saanut toimia myös Suomen poliittisen historian "pahana poikana", jonka päälle on surutta voinut vierittää mitä vain. Minusta tuntuu myös, että monet tutkijat eivät ole edes lukeneet asiakirjoja kunnolla läpi." ANNA NIEMINEN
Presidentti Ståhlbergin kidnappaus ja kyyditys olivat isoja tapahtumia kahdeksan vuosikymmentä sitten. Syyllisten ja motiivien pohtiminen alkoi välittömästi, eikä se ole päättynyt vieläkään. Tuorein tutkimus aiheesta julkistetaan tänä syksynä.
Loppuvuodesta 1930 Suomessa kohistiin presidentti K. J. Ståhlbergin kyydityksestä. Presidentti oli lähtenyt vaimonsa Esterin kanssa aamukävelylle Helsingin Kulosaaressa 14. lokakuuta mutta jättänyt palaamatta takaisin. Päivän mittaan huhuttiin kyydityksestä Pohjanmaalle ja epäiltiin Lapuan liikkeen olevan sen takana. Illalla poliisi antoi tiedotusvälineille uutisen, joka varmisti kyydityksen. Seuraavana aamuna saatiin tieto, että Ståhlberg puolisoineen oli Joensuussa suojeluskunnan piiripäällikön luona ja valmistautumassa kotimatkaan. Hän itse kertoi neljän miehen kidnapanneen heidät ja lähteneen autolla kohti tuntematonta määränpäätä. Joensuussa kyyditsijät olivat odottaneet toista autoa, ja kun sitä ei tullut, lähteneet pakoon. Ensimmäinen mies vangittiin jo seuraavana aamuna ja toiset osallisetkin varsin pian. Epäilys siitä, että tapauksen taustalla oli merkittävämpiäkin tahoja, näkyi vahvana pitkään. Pidätettyjen joukossa olivat yleisesikunnan päällikkö ja vt. sotaväen päällikkö, kenraali Martti Wallenius, hänen alaisensa everstiluutnantti Eero Kuussaari ja
Syyllisyys ja todisteet
Ståhlbergin kyyditys oli aikanaan isosti esillä. Myöhemmin aihepiiristä on tehty useita tutkimuksia, eivätkä keskustelu ja pohdinnat ole vieläkään ohi. Otava julkaisee tänä syksynä Veli-Pekka Lehtolan kirjan nimeltä Presidentin kyyditys. Oulun yliopistossa professorina työskentelevä Lehtola kutsui kirjaa työskentelyvaiheessa "tietodekkariksi", sillä hän koki tarjoavansa lukijalle useita tulkintoja Martti Walleniuksen osallisuudesta. "Yllättävintä itselleni oli varmaan se, että tutkimuskirjallisuudesta muodostui niin varma kuva Walleniuksen syyllisyydestä. Lähes kaikille oli selvää, että Wallenius oli varsinainen takapiru. Itsekin uskoin tähän tulkintaan ja lähdin tutkimaan kuulustelu- ja oikeuspöytäkirjoja vain saadakseni väriä omaan kuvaukseeni. Kun olin muutaman kerran lukenut asiakirjat läpi, ihmettelin, missä ne todisteet olivatkaan", Lehtola kertoo Mitä enemmän hän luki, sitä selvemmin alkuperäiset asiakirjat puhuivat jopa Walleniuksen syyllisyyttä vastaan kuten sitten Korkein oikeus totesi. "Walleniuksen osuutta on selitetty kovalla juopottelulla, jolle ei asiakirjoista löytynyt tukea. Varsinainen ahaa-elämys oli Sotaylioikeuden tutkimus ja päätös, jossa Wallenius vapautettiin kokonaan syytteistä, kun hänen alaisensa everstiluutnantti Eero Kuussaari tuomittiin upseerille sopimattomasta käytöksestä." Lehtolan mukaan juuri Kuussaa-
Äärioikeistolaisia järjestöjä
Lapuan liike oli vuosina 19291932 vaikuttanut suomalainen oikeistoradikaali kommunisminvastainen kansanliike. Liikkeen ensisijainen tavoite oli kommunistisen toiminnan kieltäminen. Alkuvaiheen jälkeen liike radikalisoitui. Suomen Lukko perustettiin 15. maaliskuuta 1930 Lapualla kommunismin vastaista toimintaa varten. Järjestöä on pidetty Lapuan liikkeen varhaisena, järjestäytyneenä muotona. Valvojain kerho oli epämääräinen, Jukka Jannén kokoama ryhmä, joka syntyi hajonneen Helsingin rintamamiesyhdistyksen raunioille 1930. Uusi järjestö luotiin "estämään työmaaterroria", toisin sanoen terrorisoimaan lakkolaisia. Ennen kyyditystä se oli osallistunut vain vaalijulisteiden jakamiseen, vaikka miehet kehuskelivat Ståhlbergille kyydityksillään.
Joensuun eläkeläiset ruskamatkalla Iso-Syötteellä ja Rukalla
Ruskamatka alkoi volttauksella. Mukana oli monet tutut, siskot, veljet ja kumminkaimat. Matka meni mukavasti, kun tauot sattuivat sopivasti. Matkalla kuultiin monet laulut ja vitsit. Ruskaakin jo katseltiin. Syötekeskus löydettiin sitten matkan takaa. Ilta sujui rattoisasti laulamalla Tokassa karaokea. Kone löysi sanat ja rytmit askeliin. Aamu-usvaan herätessä mieli oli korkealla. Patikoimme Iso-Syöteelle ja luontokeskukseen. Kuljimme kunnon mukaan, joten matkan pituus ei haitannut. Illanvietto ohjelmineen jaksoi vielä kiinnostaa, arpajaiset matkakassaa vielä vähän kasvattaa. Aamu, toisto eilisestä, sumu peitti maan. Kuusamoon, Kuusamoon; ei kun autoon vaan ja viiletetään teillä. Rukan kaupat shoppailtiin ja kylpylässä piipahdettiin, ehkä uusi reissun aihe. Iltasella harjoiteltiin senioritanssia. Hiki siinä tuli, mutta sauna pelasti meidät. Posiolle lähdettiin pilvisellä säällä, mutta iloinen mieli oli meillä päällä. Vanhan ajan museossa oli katsottavaa, mieleen muistuivat vanhat ajat, esineet olvat tuttuja. Aurinkokin viimein löytyi Iso- Syötteen päällä. Läksiäiset olivat Tokkabaarissa. Vaikka väsymästäkin jo saattoi joku tuntea, vielä siellä laulu raikui. Kontiomäellä oli tauon paikka, kahvit saatiin pyytämättä, sekä vielä pullatkin. Hilkka yllätt meidät ja yllätykset jatkuivat, kun nurmeslaiset tarjosivat makkaraa ja muuta mukavata. Siellä oli hauskaa käyskennellä pihapiirissä: siitäkin kiitos.
Maisema Iso-Syötteellä.
Eeva Surakka
22 - Nro 67 lokakuu 2010
ELÄKELÄINEN
Viimeinen päivä, koko elämä
Hannu Mäkelä: Kivi. Romaani. Tammi 2010. Hannu Mäkelän romaanista Kivi syntyy lukijan mieleen kuva: mies kuin pimennetty talo, ikkunat umpeen laudoitettu, ovi lukossa. Mutta lukkojen ja laudoituksen takana palavat valot, siellä eletään kokonainen elämä, puhutaan kaikki koettu, onnen ajat ja ylpeyden hetket, tappion ja häpeän vaiheet. Ripustaudutaan haaveisiin, joita tällä lähtöpaikallakin vielä on. Ulkomaailmaan ei sanaakaan tästä tapahtumisesta välity. Lukitusta talosta kantautuu ihmisten korviin vain hullun mölinää ja suoraa huutoa. Mies on Aleksis Kivi, joka elää nöyryytyksensä pohjimmaista vaihetta veljensä Alpertin mökissä Tuusulassa. Hän on enemmän vanki kuin hoidokki, vielä kurjimmillaankin riistetty, "omaishoitajansa" väkivaltaisten raivonpuuskien kohde. Kivi on intensiivinen, väkevästi myötäelävä yhden päivän romaani Aleksis Kiven viimeisestä elinpäivästä. Se on kirjoitettu Aleksis Kiven kielellä, ei pikkutarkasti jäljitellen vaan taitavasti mukaillen. Se on kaunis ja kauhea teos, niin kaunis ja kauhea kuin elämä voi olla, ja Aleksis Kiven elämä oli. Lukijan se vangitsee niin, etteivät ajatukset lukemisen väliaikoinakaan irtoa sen maailmasta. suurin lohtu oli haave omasta kodista, jossa hän eläisi vaatimatonta, raitista ja työteliästä elämää vanhuuteensa asti. Ehkä löytäisi myös naisen, mutta ilmankin olisi hyvä. "Ja sitten me ryypättiin", sanoi Seitsemän veljeksen TaulaMatti. Viinaan karahtivat Kiven kotihaaveet ja muutkin hyvät aikeet, niin toteutumaan mahdollisilta kuin ne juuri juovuksissa näyttivätkin. Mäkelä näyttää kaunistelemattomasti Kiven Kansi: Markko Taina. Kuva: Tammen arkisto. parantumattolinen köyhyys merkitsi katajanokman viinanhimon vaivaamana kalaisia murjuja, majailua toisten kroonisena alkoholistina, jonka nurkissa, pysyttelemistä Charlotta kyky itsepetokseen on suuri. Lönnqvistin luona Fanjunkarsissa, Romaanin kuvaaman viimeisen "jonne hätä ajoi koiran" ja jossa elinvuorokautensa mittaan Kivi kirjailija tunsi hengittävänsä kuin varastaa veljeltään kolme viinapu"tukehtuvan povesta", vaikka telia ja on perusteellisesti juovukromaani seitsemästä miehestä edississa kolmasti aika saavutus kuotyi hyvin. Lapinlahden mielisairaalemankieliin heikentyneeltä mielassa potilasta parannettiin rääkheltä. käämällä, ja niin tehtiin myös Alpertin surkeassa mökissä. Lotta ja muut naiset "En löydä kotoani", valitti mielisairas Kivi. Tuntuu luonnolliselKun Veijo Meri 1970-luvulla teokta, että Kiven viimeisten aikojen sessaan Aleksis Stenvallin elämä todisteli, että Kivellä ja Charlotta Lönnqvistillä oli lihallinen suhde, nousi aikamoinen äläkkä. Pidettiin pyhäinhäväistyksenä esittää, että Kivellä ylipäätään oli sukupuolielämää tai edes semmoiseen haluja. Mäkelän romaanissa lihallista suhdetta Lotan ja Aleksin välillä ei ole. Ei moraalisyistä, vaan siksi, että Kivi koki huomattavasti itseään vanhemman, miesmäisen Lotan eroottisesti vastenmieliseksi. Tilannetta tukaloitti se, että hän tajusi Lotan juuri eroottista suhdetta toivovan. Kivi oli rakastunut mm. tanssijatar Alina Frasaan ja ystävänsä sisareen Albina Palmqvistiin, mutta tunteisiin ei vastattu. Niinpä hänen oli tyytyminen halvimpiin ja inhottavimpiin porttoihin. Tai sitten hän masturboi, kuten toistuvasti tekee Alpertin mökissäkin, kunhan saa sen verran yksityisyyttä, että "Oonanin syntiä" voi harjoittaa. Mäkelä kuvaa Kiven seksuaalielämää paljon kaihtelemattomammin kuin Meri aikoinaan. Mutta ajat ovat toiset; ihmettelisin, jos Mäkelän kirjasta tässä suhteessa nousisi älämölöö. Karuista kokemuksistaan huolimatta Kivi arvostaa naista, kuten Alpertin tyrannisoimaa lempeää vaimoa Karoliinaa ja toki myös Lottaa, kunhan häntä ei tarvitse koskea. Yli kaiken nousee oma, yhtä aikaa hellä ja tiuskea äiti ja nuorena kuollut sisar Agnes, Aleksin suojelusenkeli viimeiseen henkäykseen asti. koko kirjailijanuransa, sen toiveikkaan alun, menestyksen hetket ja nopean syöksyn pohjille. Syylliseksi hän jäännöksettömästi kokee professori A. Ahlqvistin, tuon pirun ja perkeleen, joka kaiversi reiän hänen sieluunsa ja tuhosi hänen aivonsa. Mäkelän siteeraamat pätkät Ahlqvistin tekstiä mm. Seitsemän veljeksen arvioinneista ovat karmeaa luettavaa. Harvoin näkee nykyisinkään yhtä raakaa kirjailijan teilausta. Mutta Ahlqvistille Kivi ei ollutkaan kirjailija vaan "hullu viinanjuoja vaan". Kiven kirjoittamisesta, Kiven suhteesta luovaan työhönsä, Kiven taiteilijaneetoksesta kirjoittaessaan Mäkelä on empaattisimmillaan, voimakkaimmin samaistuva. Aleksis Kiven elämä oli ainutlaatuinen ja äärimmäinen, mutta hänen kohtalossaan on myös paljon yleispätevää, universaalia. Taide tulee "tyhjästä", ei jäljentämään maailmaa vaan lisäämään sitä, ja siinä on taiteellisen luomistyön ikuisen problemaattisuuden ydin. Kiven elämän kautta Mäkelä osoittaa satuttavasti sen, että tavalla tai toisella taiteilija on aina riidoissa sen matalan maailman kanssa, jota määrittävät arkijärki, konkretia ja niin sanottu realismi.
En löydä kotoani
Mäkelän tulkinnassa Kivi oli koditon aina siitä lähtien, kun hänet paremman elämän toivossa lähetettiin Helsinkiin kouluun. Tuskal-
Se piru ja perkele
Kivi käy romaanin mittaan läpi TUULA-LIINA VARIS
Ryssänä Suomessa ja suomalaisena Neuvosto-Venäjällä
Suomeen naitu pietarilainen Inna Latiseva herätti huomiota kirjallaan "Ryssänä Suomessa". Hän oli pettynyt avioliittoonsa ja kokenut joutuneensa täällä pahantahtoisen ryssittelyn kohteeksi. Vaikka maassamme ovatkin viime aikana lisääntynyt venäläisvastaiset ja yleisimmin muukalaisvastaiset tai, kuten sanonta kuuluu, maahanmuuttokriittiset mielialat ja ilmaisut, on silti liioiteltua väittää, että se olisi hallitsevin piirre kansalaistemme keskuudessa. Osaltaan näihin mielipiteisiin ovat vaikuttaneet nykyisen laman aiheuttama työttömyyden kasvu ja pelko, että maahanmuuttajat vievät kansalaisiltamme työpaikat. Timo Soinin perussuomalaiset vetoavat juuri näihin tunteisiin väittämällä lisäksi, että maahanmuuttajat elävät täällä suomalaisten veronmaksajien kustannuksella. Tänne on tulossa ihmisiä etsimään työtä, kuten tuhannet suomalaiset tekivät aikoinaan lähtiessään maastamme. Monien selvitysten mukaan meillä on jo nyt eräillä aloilla työvoimapulaa ja ennusteiden mukaan se tulee kasvamaan. Samalla esiintyy myös epätervettä kilpailua työpaikoista, kun maahanmuuttajia käytetään työnantajien taholta polkemaan maamme palkkatasoa ja työehtoja. Kansojen historiaa rasittaa myös menneiden vuosien virheet ja suorastaan rikollinen suhtautuminen kansallisiin vähemmistöihin. Suomalaisilla on siitä omakohtaista kokemusta naapurimaamme Neuvostoliitto-Venäjän osalta. Neuvostoliiton aikana eivät tietenkään pelkästään suomalaiset joutuneet stalinilaisen terrorin uhreiksi. Lukumääräisesti eniten kärsivät venäläiset. Suomalaisten kohtalot liittyivät erityisesti 30luvun lopulla lähestyvän sodan synnyttämään vakoilu- ja tuholaispelon hysteriaan. Erityisesti Neuvostoliiton rajojen läheisyydessä eläviä vähimmistökansallisuuksiin kuuluvia oli helppo leimata vihollisen potentiaalisiksi agenteiksi ja kansanvihollisiksi. Näin alkoivat vainot Leningradin alueen inkeriläisiä vastaan. Vainojen epämääräisyyttä kuvaa ylhäältä annetut lukumääräiset tavoitteet siitä montako kansanvihollista on pidätettävä ja tuomittava korkeimpaan rangaistukseen teloitettavaksi. Paikalliset turvallisuus- ja puolue-elimet ymmärsivät nämä ylhäältä annetut ohjeet samoin kuin muutkin vastaanvanlaiset "sosialistisen kilpailun" luontoisiksi, joissa tavoitteiden ylittämisestä seuraa lisäpalkkioita. Niinpä monet paikalliset elimet alkoivat oma-aloitteisesti korottaa kiintiötavoitteitaan. Seurauksena oli vainojen kiihtyminen.
Inkerinsuomalaiset
Inkeriläisen Urho Postosen muistelmat sisältävät runsaasti yksityiskohtaista asiatietoa perheensä ja samalla laajemminkin inkeriläisten kohtalosta. Hänen isänsä ja setänsä vangittiin ja teloitettiin 1938 suomalaisina vakoilijoina. Saksalaisten hyökätessä Leningradia kohti Molotov, Voroshilov, Kosygin ja Zhdanov lähettivät 29. elokuuta 1941 Stalinille salaisen ehdotuksen, että alueen inkerinsuomalaiset ja saksalaiset pakkosiirrettäisiin Kazakstaniin, Siperiaan ja muille alueille. Pakkosiirrettäviä laskettiin olevan yhteensä 96.000 henkeä. Mutta Leningradin saarron alkaessa syyskuussa oli
ehditty siirtää vasta 3.000 henkeä. Näin huomattava osa inkeriläisistä jäi saksalaisten valtaamille seuduilla, sieltä heitä alettiin siirtää pakkotyöhön Saksaan ja myöhemmin Saksan ja Suomen välisen sopimuksen mukaisesti Suomeen. Suomeen inkeriläisiä saapui Postosen mukaan 63.200 henkeä. Sodan päätyttyä inkeriläiset palautettiin Neuvostoliiton vaatimuksesta takaisin. Vastoin heille annettuja lupauksia inkeriläisjunat jatkoivat ohi Leningradin suoraan uusille leiripaikkakunnille, josta he saivat luvan palata vasta 50-luvun lopulla Stalinin kuoleman jälkeen Karjalaan ja Viroon mutta ei vanhoille asuinalueilleen Leningradiin tai Leningradin alueelle. "Kansa vihollisten" jälkeläisille oli huomattavia rajoituksia koulutuksen, asuinpaikan ja jopa työnsaannissa. Monet pyrkivätkin salaa-
ELÄKELÄINEN
Nro 67 lokakuu 2010 - 23
Senni ja Safira viihtyvät ja viihdyttävät hyvin myös kirjassa
kaiken. Vanha ihminen osaa ottaa etäisyttä asioihin. Huumoria löytyy monesti vakavistakin asioista tai ehkä peräti juuri niistä; huumorilla terävätkin kulmat pyöristyvät, Goldberg sanoo. Goldberg on asunut pitkään Wienissä. Sinne hän palasi myös viime syksynä Moskovasta, jossa hänen miehensä työskenteli kaksi vuotta. Minä lentelin kahden kaupungin väliä ja oleskelin välillä Wienissä, jossa kaksi poikaamme opiskelee.Moskovassa kävin kielikurssia, jatkoin aloittamani kirjan käsikirjoitusta se on vieläkin kesken suunnittelin ja piirtelin omia juttujani. Kirjallisten töiden lisäksi Goldberg tekee Itävallassa tulkkauskeikkoja Suomesta tuleville opintomatkalaisille ja muille ryhmille ja toimii niin ikään tarpeen vaatiessa tulkkina sikäläisiin yrityksiin asioimaan tuleville suomalaisasiakkaille. Vakituisiin freelancer-töihini kuuluu myös hotelli-ja ravintolaalan asiakaslehti Meira Novaan kirjoittamani Euroopan keskeltä -palsta, jota olen kirjoittanut ja kuvittanut vuodesta 1995 lähtien. Kerron siinä keskieurooppalaisista tavoista sekä täkäläisistä hotelllija ravintola-alan trendeistä ja tuulahduksista. Yksityiselämään kuuluu myös sellaista uutta, että olemme hankkineet pienen talon Unkarista, läheltä Itävallan rajaa. Matkaa mökille ei ole Wienistä kuin 120 km, joten sinne voi mennä viikonlopuksikin. Puutarha ja kasvimaa saavat sormeni syyhyämään. Kukissa ja kukkivissa pensaissa silmä lepää, Goldberg kertoo. (P.I.) Kaarina Goldberg: Senni ja Safira. Vanhus ei tule yksin. Karisto Oy 2010.
Eläkeläinen-lehdestä tutut Senni ja Safira seikkasilevat nyt myös kirjassa. Kaarina Goldberg on koonnut sarjakuvastaan kirjan, joka on vastikään ilmestynyt Kariston kustantamana. Kirjassa on lähes 80 kolmen kuvan sarjakuvastrippiä. Mukana on sekä Eläkeläinen-lehdessä aikaisemmin julkaistuja että uusia seikkailuja. Kirjassa lukija voi tutustua myös uuteen henkilöhahmoon, Arvo Makkoseen, Safiran naapuriin ja poikamieheen. Arvi ei kuitenkaan sotke vanhojen ystävysten välejä, vaan pistäytyy vain muutamassa sarjakuvassa. Iki-ihanat rouvat ovat viihdyttäneet Eläkeläinen-lehden lukijoita kaksi vuotta. Ensimmäinen Senni ja Safira ilmestyi lehdessä lokakuussa 2008. Sarjakuvasta on pidetty, ja se jatkuukin näillä näkymillä hamaan tulevaisuuteen. Kaarina Goldberg kertoo, että myös hänen saamansa palaute on ollut myönteistä. Tuntuu nololta puhua saamastaan kiitoksesta. Mutta koska kysyt, olen sanut kuulla Senni ja
Safira-hahmojen olevan sympaattisia ja todellisen tuntuisia. Palaute tuntuu hyvältä ja kivalta, koska hahmojen tuttuus ja tavanomaisuus olikin alunperin tarkoitukseni sarjaa miettiessäni. Uskoin suunnitteluvaiheessa meidän kaikkien tuttavapiiristä löytyvän Sennin ja Safiran kaltaisia ihmisiä, jotka ovat laulun arvoisia olematta supersankareita. Arkielämän kommervenkeistä selviäminen vaatii kykyä nimittäin sekin. Goldber sanoo, että hän ei ole missään vaiheessa halunnut tekopirteästi nauraa vanhuksille, pilkata tai osoitella iäkkäitä ihmisiä tai aliarvioida heitä ulkopuolelta, mukamas parempana. Olen halunnut kertoa ja hymyillä yhdessä heidän kanssa. Toivon onnistuneeni siinä edes joten kuten. Kaarina Goldberg kertoo, että sarjakuvan piirtäminen ei ole muuttanut hänen suhtautumistaan ikäihmisiin ja vanhuuteen. Olen tainnut jo aikaisemmin kertoa, että olen vanhojen vanhempien nuorin lapsi ja aina tottunut olemaan tekemisissä melko iäkkäiden ihmisten kanssa. En siis pidä
korkeaa missä raja? ikää minään erikoisuutena tai outona olotilana, koska lähipiirissäni on aina ollut vanhoja ihmisiä. Nyt , kun itselläkin on jo ikää sen verran, että omia ystäviä, omaan ikäpolveeni laskemiani tuttavia ja sukulaisia on jäänyt tai jäämässä eläkkeelle, ikääntymisestä on tullut , jos mahdollista, vieläkin ,,luonnollisempi" asia. Itsehän ei huomaa vanhenevansa toki ulkoisesti- mutta muuten sitä tuntee olevansa se sama vanha itse kuin ennen muinoin. Siksipä vanheneminen ei enää tunnu miltään. Vanhenemista ei oikeastaan ole olemassakaan. Goldberg tähdentää, että vanhuutta ei jonkinlaisena kummallisena ominaisuutena ole olemasssa. Siksi hän pitää jopa erittäin tärkeänä tehtävänäään yrittää viestittää sanomaa muillekin. Ja etenkin nuoremmille sukupolville, jotka asiaa eivät tajua. En nimittäin kestä enkä hyväksy sitä, että iältään vanhat ihmiset luokitellaan jonkinlaiseksi tasapäiseksi, persoonattomaksi ryhmäksi, jota tulee jopa ,,sääliä".
Kaikki me olemme yksilöitä, eivätkä vanhukset suinkaan ole mitään surkuteltavia tapauksia, joilta elämä ja kaikki kiva on ohitse. Nuoret eivät naiivisuudessaan vielä tajua, että ihmiselämän eri vaiheissa toiveet ja tarpeet muuttuvat, mutta eivät välttämättä tylsemmiksi, vähemmän ,,muodikkaiksi" tai,,makeiksi". Goldberg ei voi sietää myöskään sellaista keinotekoista nuoruuden perässä juoksemista, jolloin ikäihmiset yrittävät kaikin keinoin leikkiä nuorempia kuin ovat ja vitaalisina harmaina panttereina näyttää seuraavalle sukupolvelle, etteivät edes ulkoisesti vanhene. Ei. Pidän luonnollisesta suhtautumisesta elämään.Vanha ihminen saattaa tarvita lääkitystä kroonisiin vaivoihinsa, mutta se ei estä häntä elämästä. Joskus saattavat kivut ja säryt saada yliotteen. Myös melankolia, apeus ja yksinäisyyden tunne yllättävät. Mutta vanha ihminen tietää kokemuksesta elämän olevan aaltoliikettä. Asiat muuttuvat. Nuoret ovat usein kovin itsevarmoja mielipiteissään ja tietävät
maan syntyperänsä, muuttivat sukunimensä, käyttivät hyväkseen lastentarhasta saamiaan papereita, hankkiutuivat armeijaan ja sitä tietä koulutukseen. Näin teki myös Urho Postonen, joka onnistui näillä keinoin kouluttautumaan konerakennusalan insinööriksi ja saamaan työpaikan. Armeijassa hänelle tehtiin selväksi, ettei "kansan vihollisen" pojalla ole neuvostoarmeijassa ylenemismahdollisuuksia. Mutta joidenkin ymmärtäväisten esimiesten suosituspapereilla hän pääsi sentään jatkamaan koulutustaan. Jäätyään lopulta eläkkeellä 1991 Urho Postonen vaimonsa ja poikansa kanssa päättivät käyttää hyväkseen presidentti Mauno Koiviston lupausta päästä paluumuuttajan asemassa Suomeen. Täällä hän löysi sukulaisiaan sekä isänsä että äitinsä puolelta ja on ilmeisesti jo kotoutunut.
Suomen kielen he ovat joutuneet opettelemaan täällä. Vasta Suomessa ollessaan hån on pitkän kamppailun jälkeen saanut Venäjän viranomaisilta virallisen todistuksen isänsä kuolemasta. Rehabilitoinnista tuli ilmoitus jo 1956. Tuomion oli allekirjoittanut ns. erikoistroika, jossa yhtenä allekirjoittajana on silloinen Leningradin puoluesihteeri A. Zhdanov!
Muilutetun tytär
Oman lukunsa muodostavat ne suomalaiset, jotka siirtyivät Neuvostoliittoon luokkasodan jälkeen 1918 ja 1930-luvulla Suomesta loikkareina tulleet sekä Yhdysvalloista ja Kanadasta värvättyinä lähinnä Karjalaan saapuneet suomalaiset. Lisäksi lapualaiset muiluttivat rajan taakse arviolta noin 250-400 henkeä. Tähän joukkoon
oli vähältä joutua jopa maamme ensimmäinen presidentti K.J. Ståhlberg puolisonsa kanssa. Loimaalainen Yrjö Mäkelä joutui lapualaisten kyyditsemäksi 1930. Hänen kutsustaan nuori vaimo seurasi perässä virallisen passin turvin. Aluksi nuoren parin elämä lähti sujumaan vaatimattomissa oloissa, töitä riitti, intoa opiskella ja osallistua uuden yhteiskunnan rakentamiseen oli omasta takaa. Suomalaisten osuus ammattitaitoisina, työteläinä ja järjestötoimintaan tottuneina oli suuri uuden Karjalan Työkansan kommuunin rakentamisessa. Sen johdossa oli Leninin varta vasten pyytåmänä Edvard Gylling. Vuonna 1923 Kommuunin nimi muutettiin Karjalan Autonomiseksi Sosialistiseksi Neuvostotasavallaksi (KASNT). Sen toiminta perustui bolshevikki-
puolueen julistaman kansallisen itsemääräämisoikeuden periaatteelle. Myöhemmin tästä periaatteesta luovuttiin käytännössä. Karjala menetti huomattavan osan alueellisen itsehallinnon valtaoikeuksistaan, kun budjetti- ja finanssiasioiden ylin päätäntävalta siirrettiin Moskovan keskushallinnolle. Samaan aikaan aloitettiin kampanja nationalismia vastaan. Suomenkieli julistettiin pannaan. Suomenkieliset koulut suljettiin ja lehdet lakkautettiin. Karjalassa kansanvihollisten määräkiintiöksi annettiin Moskovan ohjeissa 10.000, joista 4.000 oli määrä teloittaa. Tavan mukaan kiintiöt tietenkin ylitettiin roimasti. Noin 20.000 suomalaisen määrä Karjalassa putosi vuodesta 1934 elokuuhun 1939 mennessä noin 4.700 . Tämän puhdistuksen yhteydessä teloitettiin myös loimaalainen lapualaiskyydityksen
uhri Yrjö Mäkelä kuukausi ennen tyttärensä Raija-Liisan syntymää. Karjalan Työkansan Kommuunin ensimmäinen johtaja Edvard Gylling erotettiin tehtävistään jo 1935 ja teloitettiin 1937. Raija-Liisa Mäkelän kirja "Minä, muilutetun tytär" on koskettava kertomus perheen ja laajemminkin Petroskoin suomalaisten kohtaloista sekä Neuvostoliiton hajoamisesta. Raija-Liisa Mäkeläkin siirtyi eläkepäivinään Suomeen. OIVA BJÖRKBACKA Kirjallisuutta: Inna Latiseva Ryssänä Suomessa. Otava 2010. Urho Postonen Vospominanija. Aleteija. 2008. Raija-Liisa Mäkelä, Minä muilutetun tytär. Minerva. 2009.
24 - Nro 67 lokakuu 2010
ELÄKELÄINEN
Jääräpäinen järjen ääni
Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja. WSOY 2010. Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja on kahdeksankymppinen ukko, jolle ei kelpaa melkein mikään nykymaailman asia, ilmiö tai tavara. Nokkansa kun ovesta ulos pistää, aihetta mielen pahoittamiseen löytyy yllin kyllin. Miten ihmeessä tällainen marmattaja voi olla niin tavattoman kiehtova henkilö? Siksi, että kirjailija vetää huikeasti överiksi kaikki kliseet vanhoista kävyistä, joiden on vaikea hyväksyä mitään, mitä ei ollut "mun nuoruudessani". Mutta oma nautintonsa on myös siinä, että huomaa olevansa tämän jäärän kanssa melkein kaikesta samaa mieltä. Eikä turhanaikaisuuksien tuomitseminen iästä riipu. Teoksen takasivuilla 36vuotias kirjailijakin mainitaan sukupolvensa johtavaksi mielensäpahoittajaksi. Hän esittäytyy: "Kyllä minä niin mieleni pahoitan, kun sanotaan nuoreksi kirjailijaksi. Ennen tässä iässä saatiin lapsenlapsia tai reuma. Henkinen ikäni on vähintään 83." Mielensäpahoittaja on satiiria, mutta koska satiiri pohjaa todellisuuteen, teoksessa kuuluu järjen ääni. si. Ruoasta tehdään "likhtia" imemällä siitä rasva ja toisella imurilla maku. Ja sitten lyödään sellaiset suojamyrkyt, että "vaikka tulisi hirmumyrsky taikka maailmanpalo, niin varmasti säilyy tyhjiöpakattua lihaa, saksalaisia paahtoleipiä ja hunajamaustettuja suikalelihoja kaikille kellariporukoille ja rotille". Hankitaan energiansäästölamppuja, mutta ei osata sammuttaa valoja. Terveyskeskuslääkärin korvaa reppulääkäri, pojankloppi, joka ei kättele mutta sinuttelee. Mieskansanedustajat menevät sekaisin sutturoitten tisseistä. Tarpeettomat moottoritiet pilaavat maisemat ja tuhoavat hillasuot. Ihmiset eivät ylipäätään ymmärrä, että elämän päivien kanssa on sama kuin maailmantalouden kanssa: jos ahnehtii liikaa niin se on muilta pois. Mielensäpahoittajan marinan aiheet ovat tuttuja, mutta iskut ovat napakoita. Osuvimmillaan Kyrön ukkelin purkaukset ovat hillittömän hauskoja. Hakematta tulee mieleen mainio brittisarja Crumpy old men (Äreät vanhat miehet). Ehkä se on tullut Kyrönkin mieleen.
Mäeltä tuulee
ANU MÄKI
Yhteisvastuulla uusia voimia ja tyytyväisiä jäseniä
M
Karhea, hellä
Satiiri saa väistyä, kun mielensäpahoittajan sydämen sulattavat lapsenlapset. Jouluvierailulta on haikea lähteä. "Vaikka omat nurkat jo houkuttavat, niin lapsissa ei haluaisi luopua niitten perusrakennusmateriaalista. Joka on ilo. Lapsilla ei ole sellaista velvollisuuksien ja väsymyksen aiheuttamaa kumaruutta vaan niille tämä maailma on joka päivä uusi, ei se pelota tai ahdista niitä." Myös suhde vaimoon on ujostelemattoman tunteikas. "Katselin niitä emännän täriseviä luuksi ja nahaksi menneitä käsiä, joiden puristus on aina ollut hänen kokoonsa suhteutettuna hurja. Se lämmön virta, se kuinka hän avasi minun lukkoni ja mitä kaikkea ne kädet ovat pidelleet. Nyt minä pitelin niitä." Karhea, hellä, semmoinen on mielensäpahoittaja, jäärä ja järkimies. Aika edustava suomalainen ikämies epäilemättä.
Kyllä ei
"Kyllä ei" rakentuu lause mielensäpahoittajan monologissa. Maailma on täynnä asioita, joita hän "kyllä ei" ymmärrä ja "kyllä ei" hyväksy. Mielensäpahoittaja asuu yksin omakotitalossaan taajaman ulkopuolella, dementoitunut vaimo on hoitokodissa ja ainut ystävä Yrjänä kuollut. Poika asuu perheineen pääkaupunkiseudulla, yksi lapsi ulkomailla. Ukolla on aikaa paneutua maailman menoon. Ihmisseuran puutteessa sydäntä on purettava yleisönosastoon. Mielenpahoittamiseen löytyy laaja skaala syitä sopimattomasti sattuvasta lumentulosta miniän petaamiin pussilakanoihin ja pojan väkisin lahjoittamaan kännykkään. Monessa suhteessa maailma kulkee kummaan suuntaan. Arvi Lindin lähtö televisiosta vei melkein uskon ihmiseen. Ihmiset ahmivat hyvän kotoperäisen ruoan sijaan "tapletteja ja penekolia". Syödään riisiä vaikka perunaa pitäi-
onessa paikallisyhdistyksissä pohditaan näinäkin syksyn kuukausina, mistä löytää vetäjä jollekin harrastusryhmälle, miten järjestää matkoja tai koulutustilaisuuksia kun osallistumishalukkaita on vähän ja pienelle porukalle järjestämien tulee kalliiksi, tai miten järjestää juhlatilaisuus kun omasta joukosta ei oikein esiintyjiä löydy? Edellä luetellut pulmat ovat tuttuja kaikilla Suomen kolkilla, myös Savossa. Eläkeläiset ry:n Savon aluejärjestöllä on 28 jäsenyhdistystä, pieniä ja suuria, kaupungeissa ja maaseutupaikkakunnilla. Ratkaisujen löytämiseksi kuvattuihin ongelmiin käynnistettiin Savossa vuonna 2008 Tieto ja taito levitykseen -nimeä kantanut toiminnallinen kokeilu. Kokeilun tarkoituksena oli kehittää paikallisyhdistysten välistä yhteistoimintaa ja sen myötä lisätä ja rikastuttaa henkilöjäsenten toimintamahdollisuuksia. Kokeilun käynnistämiseen päädyttiin Savossa myös siksi, että maantieteelliset etäisyydet aluejärjestössä ovat melkoiset, satoja kilometrejä pohjoisimmasta eteläisimpään jäsenyhdistykseen. Aluetoimikunta koki, että yksin sen voimavaroin jäsenyhdistysten tukeminen jää puutteelliseksi. Osana kokeilua Savon aluejärjestön jäsenyhdistykset sopivat jakautumisesta neljään yhteistoimintarinkiin. Rinkien kokoonpanoon vaikuttivat luonnollisesti maantieteelliset etäisyydet ja myös aiemmat kokemukset yhdistysten välisestä yhteistyöstä. Kuhunkin rinkiin valikoitui erikokoisia ja toimintavalmiuksiltaan erilaisia yhdistyksiä. Alusta alkaen kaikille yhdistyksille oli selvää, että rinkitoimintaan osallistuminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Käynnistämisvaiheessa lisäksi korostettiin, että hallinnollisesti ja organisatorisesti ringit eivät ole aluetoimikunnalle rinnakkaisia tai jopa kilpailevia organisaatioita. Rinkitoi-
minnan ei myöskään haluttu lisäävän paperinmakuisten kokoontumisten määrää vaan kirkkaana tavoitteena oli käytännönläheisyys, osallistujien vapaaehtoisuus ja kaikkien osapuolien hyötyminen toiminnasta. Kun yhteistoimintakokeilu alkoi, oli yhdistyksissä käynnissä valmistautuminen Eläkeläiset ry:n 50-vuotisjuhlatapahtumaan Jyväskylässä. Tästä valmistautumisesta tulikin kokeilun ensimmäinen käytännönläheinen tehtävä. Yhdistykset sopivat mm. yhteisistä kuljetusjärjestelyistä ja ohjelmaharjoituksista. Kokemusten kartuttua ja toiminnan muututtua vuoden 2010 alusta vakiintuneeksi osaksi Savon aluejärjestön toimintaa, on yhteistyölle asetettu vaativampiakin tavoitteita. Nyt joissain ringeissä sovitaan vaikkapa ohjelman tuomisesta naapuriyhdistyksen juhliin. Pohjois-Savon ringin piirissä on jopa viritelty useamman yhdistyksen yhteistä kuorotoimintaa. Esiin on väläytelty mahdollisuutta käyttää yhteistä vetäjää useamman yhdistyksen jossain harrastusryhmässä. Vast´ikään Kuntorannassa koolla olleilla aluejärjestöjen neuvottelupäivillä kuultiin savolaisten itsensä kertomana rinkitoiminnan kokemuksista. Vaikka se ei jäsenyhdistysten kaikkia pulmia (vetäjien väsymistä ja suoranaista puutetta, vähenevää jäsenmäärää) olekaan ratkaissut, kokivat savolaiset yhteistoiminnan kuitenkin tuoneen voittopuolisesti hyviä asioita tullessaan: ajoin hyvinkin yksin puurtavat vastuuhenkilöt ja toiminnan vetäjät voivat jakaa kokemuksiaan, toiminta on käytännönläheistä ja jäsenistölle on rinkitoiminnan myötä voitu tarjota enemmän tai peräti uusia toimintamahdollisuuksia. Yhteistoimintarinkien tapaamisissa on päästy sopimaan sellaisista toiminnan järjestämisen yksityiskohdista, joihin aluetoimikunnan kokousaikaa ei ole ollut mielekästä käyttää. Ringit ovat järjestäneet
yhdessä mm. koulutustilaisuuksia. Yhdellä yksittäisellä yhdistyksellä ei olisi sellaisen järjestämiseen ollut mahdollisuuksia, mutta useamman yhdistyksen yhteistyönä se on ollut mahdollista. Vastuu järjestämisestä ja kuluista on sekin ollut yhteinen. Tiedot ja taidot ovat olleet yhteisessä käytössä. Voittajia ovat olleet jäsenet, joille muuten ei olisi tarjoutunut tilaisuutta päästä koulutukseen mukaan joko pitkien etäisyyksien ja liian korkeaksi nousevien osallistumiskustannusten takia. Aluejärjestöjen neuvottelupäivillä pohdittiin, voisiko rinkitoiminnasta ottaa oppia muuallakin, olisi se sovellettavissa osaksi muidenkin aluejärjestöjen toimintaa. Päätöksiä tästä ei tietenkään tehty, mutta aika monen aluejärjestön vastuuhenkilö osoitti kiinnostusta yhteistoimintarinkejä kohtaan. Monet lupasivat ottaa asian esille aluetoimikunnan kokouksessa. Yhteistoimintarinkien onnistumisen edellytys on, että ringin jäsenet l. mukana olevat paikallisyhdistykset ovat valmiita työskentelemään omaa yhdistystä laajemmalla alueella ja tavoittelemaan usean yhdistyksen etua. Pitemmällä katsannolla hyötyjiä ovat kaikkia kun jäsenten tyytyväisyys toimintaa kohtaa kasvaa lisääntyneitten toimintamahdollisuuksia myötä.
Testamentin voi tehdä myös eläkeläisten yhteistoiminnan hyväksi
Mikäli sinulla ei ole lähiomaisia, omaisuutesi menee kuolemasi jälkeen valtiolle. Tekemällä testamentin voit päättää jo elinaikanasi, miten omaisuutesi käytetään. Eläkeläiset r.y:n keskeisenä tarkoituksena on sääntöjensäkin mukaan eläke- ja sosiaaliturvan kehittäminen sekä eläkeläisten harrastustoiminnan järjestäminen. Tekemällä testamentin olet tukemassa yhteistä arvokasta työtämme. Lisätietoja ja tarvittaessa käytännön apua testamentin laatimisessa.
Eläkeläiset r.y. Toiminnanjohtaja Hannu Partanen puh. 020 743 3615 hannu.partanen@elakelaiset.fi
TUULA-LIINA VARIS
ELÄKELÄINEN
Nro 67 lokakuu 2010 - 25
Syksyn 2010 koulutuskalenteri
Kurssit Kuntorannassa
Matkavastaavien opinto- ja neuvottelupäivät (4 vrk) 25.-29.10.
Kurssi on tarkoitettu peruskurssin käyneille tai matkavastaavina toimineille. Kurssilla keskitytään sekä matkavastaavien työn että yhdistysten matkojen ja retkien kehittämiseen. Erityisteemana on kulttuurimatkailu ja ensi kesän Kulttuuri- ja retkeilypäivät. Kurssilla opettaa Anu Mäki. Erikoishinta: 230 (ph)/ 271 (th) ILMOITTAUTUMINEN VÄLITTÖMÄSTI
Yhdistykselle kotisivut (2 vrk) Kaksi samansisältöistä kurssia: 1) 5.-7.11. ja 2) 23.-25.11.
Kurssilla perehdytään kotisivujen laatimiseen sekä sen kannalta tarpeellisiin taitoihin. Kurssi edellyttää atk:n perusteiden hallintaa. Kursseille odotetaan osallistujia Eläkeläiset ry:n kaikista aluejärjestöistä. Tarkemmat ohjeet lähetetään aluejärjestöille. Hinta: 135 (ph)/155 (th) ILMOITTAUTUMINEN 15.10. ja 29.10. MENNESSÄ
Liikuntaryhmien ohjaajakurssi (4 vrk) 1.-5.11.
Kurssi on tarkoitettu kaikille liikuntaryhmien ohjaajille. Kurssi tarjoaa monipuolista liikuntaohjelmaa naisille ja miehille: kuntoliikuntaa, venytyksiä ja voimistelua. Kurssi valmistelee pienimuotoista voimisteluesitystä kesän 2011 Kulttuuri- ja retkeilypäiville. Kurssia vetävät Raija Puumalainen, Raimo Kantanen ja Eva Rönkkö. Hinta: 270 (ph)/ 310 (th) ILMOITTAUTUMINEN 8.10. MENNESSÄ
Onnellinen yhdistys (2 vrk) 23.-25.11
. Uskallusta vastuutehtäviin, työn jakamista ja supliikkitaitoja. Tätä kaikkea tarvitaan yhdistystoiminnan kehittämiseksi. Asiaa lähestytään muun muassa kulttuurin keinoin. Vetäjinä ovat Martti Vaattovaara, Veikko Väntänen sekä Anu Mäki. Hinta: 135 (ph)/155 (th) ILMOITTAUTUMINEN 30.10. MENNESSÄ
Esiintymistaitoa ja ohjelmia (4 vrk) UUSI SISÄLTÖ 1.-5.11.
Kurssi on tarkoitettu näyttelijöille, lausujille ja muille esiintyjille. Kurssi pidetään samanaikaisesti kirjoittajakurssin kanssa. Osallistujat valmistautuvat improvisoimaan ja esittämään kirjoittajakurssien tuottamia tekstejä. Vetäjänä on Aune Lind. Hinta: 270 (ph)/ 310 (th) ILMOITTAUTUMINEN 8.10. MENNESSÄ
Jatkokurssi yhdistyksen johtokunnan jäsenille ja varajäsenille (4 vrk) 29.11.-3.12.
Kurssi on tarkoitettu peruskurssin käyneille yhdistyksen johtokunnan jäsenille ja varajäsenille. Kurssilla perehdytään yhdistystoiminnan kehittämiseen, yhdistyslakiin ja kokouskäytäntöön. Kouluttajina ovat Martti Vaattovaara ja Anu Mäki. Hinta: 255 (ph)/292 (th) ILMOITTAUTUMINEN 29.10. MENNESSÄ
Kirjoittajakurssi UUSI SISÄLTÖ 1.-5.11.
Kurssin teemana on sketsien ja pienimuotoisten esitysten käsikirjoitukset sekä runot. Kirjoittajien kanssa samaan aikaan pidetään ohjelmatoiminnan ja esiintymistaidon kurssi. Kurssilaiset valmistautuvat esittämään ja improvisoimaan kirjoittajakurssilaisten tuottamaa tekstiä. Pekka Isaksson ja runoilija Kristiina Wallin ovat vetäjinä. Hinta: 270 (ph)/ 310 (th) ILMOITTAUTUMINEN 8.10. MENNESSÄ
Talousklinikka peruskurssin käyneille taloudenhoitajille (4 vrk) Uusi sisältö 29.11.-3.12.
Kurssi on tarkoitettu peruskurssin käyneille yhdistysten taloudenhoitajille. Kurssilla käsitellään yhdistyksen taloudenhoitoa, kirjanpitoa sekä etsitään ratkaisuja taloudenhoidon ongelmiin. Osallistujat voivat lähettää kysymyksiä etukäteen. Kurssilla perehdytään atk-pohjaiseen kirjanpitoon. Kurssin erityisteema on yhdistyksen varainhankinta. Ossi Viljakainen ja Anitta Koski ovat opettamassa. Hinta: 255 (ph)/292 (th) ILMOITTAUTUMINEN 29.10. MENNESSÄ
Käsin tehtyä kuvataide- ja askartelukurssi (2 vrk) 5.-7.11.
Kurssilla suunnitellaan ja tehdään koriste- ja käyttöesineitä sekä kortteja kierrätysmateriaalista, tekniikkana muun muassa huovutus. Kurssin teemana on muistelu mutta kurssilaiset voivat tuoda mukaan muitakin omia aiheitaan. Kurssin vetävät kuvataideopettajat Raili Laitinen, Mervi Hokkanen sekä monikulttuurisuuspedagogi Eva Rönkkö. Hinta: 135 (ph)/155 (th) + materiaalimaksu ILMOITTAUTUMINEN 15.10. MENNESSÄ
Musiikkikurssi (4 vrk) 29.11.-3.12.
Kurssi on tarkoitettu kaikille yhdistyksille, sekä soittajille että laulajille. Kappaleita kesän 2011 Kulttuuri- ja retkeilypäiville sekä muuta mukavaa. Tarkemmat tiedot myöhemmin. Hinta: 255 (ph)/292 (th) ILMOITTAUTUMINEN 29.10. MENNESSÄ
Alueelliset kurssit
Kansantanssikurssi (1 pv) 13.11.
Vantaa, Hiekkaharjun Puistokulma: Kansantanssijoille pareineen. Kurssin hinta: 20 (Sisältää opetuksen lisäksi aamukahvin ja keittolounaan.) Ilmoittautuminen 22.10. mennessä.
Kursseille ilmoittautuminen
Kursseille ilmoittaudutaan kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä osoitteeseen Eläkeläiset ry; Tuija Aali, Mechelininkatu 20 A; 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: tuija.aali@elakelaiset.fi Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: www.elakelaiset.fi/sähköiset lomakkeet/kurssihakemus Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. Kuntorannan kurssien osalta on ilmoitettava, valitseeko kurssilainen puoli- vai täysihoidon. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussihteeri Tiina Rajalalta, puh. 020 743 3617 tai 040 582 4319. nille ja vähävaraisille yhdistyksille ja se kattaa puolet kurssimaksusta. Etusijalla ovat ne yhdistykset, joille ei aiemmin ole tukea myönnetty. Yhdistyksiä kannustetaan myös selvittämään, onko aluejärjestöllä mahdollisuuksia osallistua kurssikustannuksiin.
Kurssilaisten matkakorvaukset
Kuntorannan kursseille osallistuville korvataan matkakustannukset 20 euroa ylittävältä osalta. Alueellisille kursseille osallistuville korvataan matkakustannukset 20 euroon saakka.
Kurssille osallistumisen peruutus
Jos kurssille ilmoittautunut joutuu peruuttamaan osallistumisensa, siitä pyydetään ilmoittamaan välittömästi Eläkeläiset ry:n toimistoon. Jos osallistuminen peruutetaan myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen kurssin alkua (ilman lääkärintodistusta), joudumme perimään 20 euron peruutusmaksun.
Kurssituki
Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa.
Eläkeläiset ry voi hakemuksesta myöntää kurssitukea Kuntorannan kursseille osallistumiseksi. Tuki on tarkoitettu pie-
26 - Nro 67 lokakuu 2010
ELÄKELÄINEN
Syyskokouksia
Yhdistykset
Pihlajamäki-Pihlajiston Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 18.10.2010 kello 10.30 Pihlajamäen Nuorisotalossa, Moreenitie 2. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Raision Seudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 18.10.2010 kello 12.00 Tornilassa, Tornikatu 9, Raisio. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Rovaseudun Eläkeläiset 2000 ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 20.10.2010 kello 10.00 Rovaniemen kaupungin eläkeläistilassa, Valtakatu 31. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Ykspihlajan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 20.10.2010 kello 13.00 Ykspihlajan Toimitalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Alavieskan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 21.10.2010 kello 13.00 Alavieskan Vanhustenkotiyhdistyksen kerhohuoneessa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Tornionseudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 25.10.2010 kello 11.00 Åströmin kartanossa, Keskikatu 26, Tornio. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Iisalmen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 27.10.2010 kello 11.00 Nuorisotalossa, Kirkkopuistonkatu 25, Iisalmi. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Järvenpään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 27.10.2010 kello 10.00 Myllytie 3:n nuorisotilassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Kemijärven Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 27.10.2010 kello 13.00 Kemijärven Työväentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Kittilän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 27.10.2010 kello 11.00 Kittilän työväentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt ja muut esille tulevat asiat. Kahvi ja voileipätarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Rytikarin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 27.10.2010 kello 12.00 Rytikarin työväentalossa, Rytikatu 27. Esillä syyskokouk selle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta Tampereen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 1.11.2010 kello 13.00 Tapiolassa, Karhunkatu 71, Kissanmaa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Lohjan Seudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 2.11.2010 kello 12.00 Lohjan Työväentalossa, Kalevankatu 1. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.00. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Tikkurilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 2.11.2010 kello 11.00 Puistokulman alasalissa, Talkootie 4, Vantaa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Nokian Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 3.11.2010 kello 12.00 Nokian Kerholassa, Souranderintie 13. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kokouksen jälkeen kerho-ohjelmaa ja kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Ylöjärven Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 3.11.2010 kello 11.00 Ylöjärven työväentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Rovaniemen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 4.11.2010 kello 11.00 eläkeläistiloissa, Valtakatu 31. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Oulun Työväen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 8.11.2010 kello 13.00 Aleksinkulmassa, Aleksanterinkatu 9, Oulu. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 12.30. Jäsenet tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Pohjois-Helsingin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 9.11.2010 kello 12.00 Pakinkylän VPK:n talossa, Pakilantie 64. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Pyhtään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 9.11.2010 kello 10.00 seurantalo Hemmetissä, Harjuntie 54, Pyhtää. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Kaarelan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 10.11.2010 kello 13.00 kerhohuoneessa, Kaarelantie 86. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Kallaveden Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 10.11.2010 kello 13.30 Suokadun palvelutalossa, Suokatu 6. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Klaukkalan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 10.11.2010 kello 11.00 Klaukkalan Työväentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
Vaarala-Hakunilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 18.11.2010 kello 10.00 Hakunilan nuorisotilassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Oulun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 15.11.2010 kello 9.00 Aleksinkulmassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa kaikki jäsenet. Johtokunta ______________________________________________ Rauman Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 10.11.2010 kello 11.00 Isokatu 17. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Pullakahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Turun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 10.11.2010 kello 12.00 Jyrkkälän monitoimitalossa, Suikkilankatu 8, Turku. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Vaajakosken Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 10.11.2010 kello 12.00 Vaajakosken nuorisotiloissa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Vehmersalmen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 10.11.2010 kello 10.00 Vehmersalmen Osuuspankin kerhohuoneessa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Palokan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 11.11.2010 kello 12.00 Tarmolassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kokouksessa mukana valtuuston puheenjohtaja Marja Leena Makkonen. Kahvitarjoilu. Kaikki jäsenet tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Martinniemen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 15.11.2010 kello 12.00 Martinniemen Kylätuvassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Heinolan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 15.11.2010 kello 11.30 WPK:n talossa, Kymenkartanonkatu 2. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Hämeenlinnan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 15.11.2010 kello 12.00 Palokunnassa, Palokunnankatu 18. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Kokkolan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 15.11.2010 kello 12.00 Snellmankodissa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Kemin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 15.11.2010 kello 13.00 Leipätehtaassa, Sankarikatu 7. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 12.00. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Tapulin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 15.11.2010 kello 10.00 Tapulin nuorisotalossa, Ajurinaukio 5, Helsinki.Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu.Tervetuloa. Johtokunta. _____________________________________________ Turun Työväen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 15.11.2010 kello 11.00 T-talossa, Vanha Hämeentie 29. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
ELÄKELÄINEN
Nro 67 lokakuu 2010 - 27
Jakomäen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 16.11.2010 kello 11.30 Jakomäentie 6 B. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Jyväskylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 16.11.2010 kello 10.00 Sepänkeskuksessa, Kyllikinkatu 1. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Simon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 16.11.2010 kello 11.00 Malinin toimintakeskuksessa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Muhoksen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 16.11.2010 kello 12.00 Muhoksen Työväentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta. ______________________________________________ Laajasalon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 16.11.2010 kello 14.15 Palvelutalo Rudolfin ruokasalissa, Rudolfintie 1719, Helsinki. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Himangan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 17.11.2010 kello 12.00 entisessä Pankintalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Hyvinkään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 17.11.2010 kello 11.00 Hyvinkään Järjestötalossa, Munckinkatu 49. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Johtokunta ______________________________________________ Kalajoen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 17.11.2010 kello 12.00 Tähtelässä. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Kontulan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 17.11.2010 kello 11.00 Vanhassa Postissa, Keinulaudankuja 4. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Korson Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 17.11.2010 kello 15.00 Metsokodissa, Korsossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Lahden Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 17.11.2010 kello 9.30 Kasisali, Sammonkatu 8, Lahti. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Malmin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 17.11.2010 kello 12.00 Malmin Työväentalossa, Takaniitynkuja 9. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Salpakankaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 17.11.2010 kello 12.00 Hedelmätarhantie 9. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Savonlinnan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 17.11.2010 kello 11.00 Ilolassa, Ilokallionkatu 13. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Viherlaakson-Karakallion Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 17.11.2010 kello 14.00 Viherlaakson palvelutalossa, Kievarinpolku 1, 3 krs. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 18.11.2010 kello 11.00 Matinkylän kerhotilassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
Kuopion Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 18.11.2010 kello 11.00 Sampo Pankin tiloissa, Puijonkatu 35. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Raahen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 18.11.2010 kello 13.00 Raahen työväentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa jäsenet vaikuttamaan yhdistyksen toiminnan sisältöön. Johtokunta ______________________________________________ Eura-Säkylä-Köyliön Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 22.11.2010 kello 15.30 Kauttuan Kylätuvassa, Kirjalankatu 4, Eura. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Vartiokylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 22.11.2010 kello 12.00 Vartiokylän työväentalossa, Rusthollarinkuja 3. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Aavasaksan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 23.11.2010 kello 10.00 Aavasaksan Kansantalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt ja muut esille tulevat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Joensuun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 23.11.2010 kello 12.00 Kerhotalossa, Sairaalakatu 27. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Limingan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 23.11.2010 kello 12.00 Nuorisotalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Pihlavan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 23.11.2010 kello 12.00 Nuorisotalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Tikkakosken Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 23.11.2010 kello 15.00 Tikkakosken Veteraanitalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Vampulan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 23.11.2010 kello 12.00 Vampulan Osuuspankin kerhohuoneessa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa kaikki jäsenet. Johtokunta ______________________________________________ Varkauden Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 23.11.2010 kello 10.00 Tori-Torpassa, Petroskoinkatu 18. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Seinäjoen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 24.11.2010 kello 13.00 Seinäjoen Seuralassa, Huhtalantie 53. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kokouksessa mukana tiedotussihteeri Pekka Isaksson. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Haukiputaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 25.11.2010 kello 11.00 Heiton talossa, Törmäntie 15. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 25.11.2010 kello 13.00 Hermannin kerholla, Hämeentie 67, Helsinki. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Myllypuron Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 25.11.2010 kello 13.00 Ylä-Sampolassa, Yläkiventie 2, Helsinki, I-rapun kerhohuoneessa (kulman takana). Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Piikkiön Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 25.11.2010 kello 11.00 Pontelassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Keravan Eläkeläiset ry:nsääntömääräinen syyskokous maanantaina 29.11.2010 kello 11.30 Areenan toimitilassa, Asemanaukio 5, 2 krs. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
Rajakylän-Länsimäen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 30.11.2010 kello 12.00 Järjestötilassa, Kilpakuja 2 (käynti sisäpihan puolelta). Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Porvoon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 2.12.2010 kello 14.00 Lundintalossa, Aleksanterinkatu 11. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu ennen kokousta. Jäsenet, nyt joukolla päättämään vuoden 2011 toiminta- ja taloussuunnitelmasta, henkilövalinnoista ym. Tervetuloa. Johtokunta
Aluejärjestöt
Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 15.11.2010 kello 10.00 Vehniän työväentalo Himmassa, Jokihaarantie 29, Vehniä. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Varsinais-Suomen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 23.11.2010 kello 11.00 Tarmon Talossa, Virusmäentie 10, Turku. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.30. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pohjois-Karjalan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 24.11.2010 kello 12.00 Pielisen Osuuspankin kerhohuoneessa, Porokylänkatu 19, Nurmes. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 25.11.2010 kello 11.00 Tervolan Järjestötalossa, Paakkolantie 1245. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.00. Kahvitarjoilu ja lounas. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Savon Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 26.11.2010 kello 12.00 Kylpylähotelli Kuntorannassa, Kuntorannantie 14, Varkaus. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Aluetoimikunta kokoontuu kello 10.00 Kuntorannassa. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Jokilaaksojen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 26.11.2010 kello 12.00 Raahen työväentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 11.00. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pohjanmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 29.11.2010 kello 12.00 Palosaaren Järjestötalossa, Vapaudentie 27, Vaasa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus ja ruokailu kello 11.00. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 1.12.2010 kello 12.00 Tapiolassa, Karhunkatu 71, Tampere. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 11.00. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta. ______________________________________________ Eläkeläisten Satakunnan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 10.12.2010 kello 11.00 Viikkarin Valkamassa, Juhana Herttuankatu 17, Pori. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoilu kello 10.00. Tervetuloa. Aluetoimikunta
Kokousilmoitus oikeaan paikkaan!
Varmistaaksesi, että kevät- ja syyskokousilmoitus on lehdessä, on se ehdottomasti lähetettävä Erja Peitsaholle osoitteeseen erja.peitsaho@elakelaiset.fi puhelin 020 743 3614
28 - Nro 67 lokakuu 2010
ELÄKELÄINEN
Sotkamolaiset reissaavat omalla linjurilla
Sotkamolainen Elma Huusko kertoo, että hänet laitettiin meijerin siivoojan työstä 55-vuotiaana "hiihtoputkeen" ja 60-vuotiaana hän pääsi eläkkeelle. Koska hän joutui olemaan viimeiset viisi vuotta työttömyyseläkeputkessa, eläke jäi pieneksi. Sotkamon eläkeläisten kannattajajäseneksi Alma liittyi 1983. -Kun 800 euron eläkkeestä maksaa 13-15 prosenttia veroa, eipä ole vaikeuksia miettiä, mihin rahansa laittaa. Elmalla on meneillään "toinen virkavuosi" Sotkamon Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana. Jäseniä yhdistyksessä on yli 200. Sotkamossa on 10 700 asukasta, heistä yli 3 000 eläkeläistä, joten uusia jäseniä on vara saada lisää. -Vanhin yhdistyksemme jäsen Reeta Tervo täytti keväällä 102 vuotta, nuorin jäsenemme on kolmikymppinen. Olen laittanut itselleni pohjaksi sata vuotta, silti päivä vaan ja hetki kerrallaan periaatteesta pidän kiinni, Elma naurahtaa. Lilja Nyman liittyi Sotkamon eläkeläisiin1991. Hän on ollut yhdistyksen taloudenhoitajana 13 vuotta. Lilja sanoo pitäneensä taloudenhoidossa kovan linjan, ja saaneensa jopa vihamiehiä. -Enemmistö on kuitenkin sitä mieltä, että pidä vain kukkaron nyörit tiukalla. Yhdistyksemme ylpeyden aihe on oma linja-auto. Kuskikin on. Ensimmäinen linjaauto ostettiin 70-luvulla. Tämä kolmas auto haettiin Kiuruvedeltä. Nopeat lähdöt ovat meille mahdollisia. Viime vuonna oli yli 400 retkeläistä. -Vanhaintukisäätiön tiloissa kokoonnumme, työväentalolla pidämme tanssit. Tilapula on vaivannut, mutta nyt kunta rakentaa nuorisotiloja, joita yhdistyksemme saanee tulevaisuudessa vuokrata. Perustoimintaan osallistuu säännöllisesti 20-30 henkeä. Elma muistuttaa, että Sotkamo on vireä paikkakunta. On hiihtoputket ja Katinkullat. -Sotkamossa on ympäri vuoden toimintaa. Kajaani haluaisi viedä meiltä Vuokatin, mutta ei me sitä anneta. Elman ja Liljan mielestä Sotkamossa on terveydenhuolto aika hyvin järjestetty. Pitkiä odottamisia ei lääkäreille ole, paitsi jos on oikein äkäinen tarve, on mentävä Kajaanin keskussairaalaan. Elman ohje on, että liikkuu, liikkuu ja vielä kerran liikkuu. -Itse liikun, tanssin, jumppaan ja teen käsitöitä. Ikäni olen tehnyt ruumiillista työtä. Kun ei ota stressiä, elämässä pärjää sairauksienkin kanssa. Tuo Lilja tykkää pelata tietokoneiden kanssa. Itse en osaa kuin suuta soittaa ja toiset saavat sitten kirjoittaa puhtaaksi. Työskentelen myös ongelmanuorten ja muorien kanssa, joten puuhaa kyllä riittää. Asun Sapsokosken kylässä 13 kilometriä keskustasta. Olen mukana myös kylämme kesäteatterin toiminnassa.
Teksti ja kuva: JUHA DRUFVA
Lilja Nyman (vas.) on Sotkamon eläkeläiset ry:n taloudenhoitaja ja Elma Huusko puheenjohtaja.
Tule jouluksi Lamminniemeen!
Tule nauttimaan perinteisestä, rauhallisesta joulusta. Ohjelmassa mm. joululauluja, musiikkiesityksiä, vanhanajan piparien paistoa ja koristelua, tunnelmallinen lyhtyretki... Joulupaketti sisältää: majoitus 4 vrk 2 hh täysihoitoruokailut kuntosalin käyttöoikeus runsaasti jouluista ohjelmaa
439
Oikeudet muutoksiin pidätetään.
/hlö
Tutustu Lamminniemen monipuolisiin virkistysja kuntoutuspaketteihin osoitteessa www.lamminniemi.fi!
Varaa nyt retkipäivät ensi talveksi!
Soita heti 02-77 990 ja pyydä tarjous omalle ryhmällesi! Jänistie 1, 31400 Somero Puh. 02-77 990 neuvonta@lamminniemi.fi www.lamminniemi.fi
Suuntana Savonlinna 7.9.6.2011
ELÄKELÄINEN
Nro 67 lokakuu 2010 - 29
Täyden palvelun toimisto
Hakaniemi Töölö Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää
puh. 010 76 66500 puh. 010 76 66530 puh. 010 76 66590 puh. 010 76 66610 puh. 010 76 66570 puh. 010 76 66560 puh. 010 76 66600 puh. 010 76 66550 puh. 010 76 66580
(0,0828 /puh + 0,1199 /min)
95 vuotta 14.9. Saina Junttila Turun Työväen Eläkeläiset 13.11. Irma Saikkonen Kallavesi 94 vuotta 25.10. Bruno Lintula Porvoo 91 vuotta 26.11. Hannes Heikkilä Porvoo 85 vuotta 29.9. Yrjö Kaltti Pirkkala 28.10. Aino Harsunen Hyrylä 28.10. Hinne Havanna Martinniemi 31.10. Aino Toivonen Kokkola 2.11. Maiju Ranta Kalajoki 5.11. Anna Liisa Suontakanen Malmi 20.11. Anna Kasurinen Pielavesi 11.12. Eila Lehto Huittisten Seutu 9.12. Pentti Leinonen Porvoo 80 vuotta 10.10. Helena Long Kirkkonummi-Siuntio 10.10. Bertta Kangas Pello 22.10. Elvi Iivonen (matkoilla) Malmi 22.10. Elvi Iivonen
Malmi 23.11. Elvi Päivärinta Porvoo 27.11. Antti Pasanen Pihtipudas 75 vuotta 13.9. Wäinö Pietikäinen Vaasa 14.10. Elvi Nissinen Utajärvi 17.10. Hely Salo Tikkurila 18.10. Antero Kärkkäinen Pielavesi 1.11. Ritva Kaartoaho Malmi 21.10. Sirpa Lehti Tikkurila 2.11. Eila Liitiäinen Porvoo 2.11. Pirkko Rissanen Pihlava 11.11. Paavo Niskanen Kuopio 20.11. Tauno Viiri Pello 28.11. Eeva Pöyhönen Porvoo 28.11. Hilkka Pääkkönen Pielavesi 10.12. Leena Matinlompolo Pello 70 vuotta 17.10. Aili Pikkarainen Utajärvi 19.10. Leila Sjöman Porvoo 13.11. Lasse Aro Porvoo 14.11. Matti Riikonen (Matkoilla)
Martinniemi 24.11. Leila LaaksonenHaapakoski Tornionseutu 4.12. Erkki Viitanen Porvoo 65 vuotta 4.11. Veikko Taikina-aho Utajärvi 11.11. Maj-Brit Eriksson Porvoo 15.11. Tuula Kukkonen Porvoo 18.11. Esko Karjalainen Kuusamo 27.11. Tuula Isokytö Pello
Kemin Eläkeläiset Anna-Liisa Korpinen Ruoveden Eläkeläiset Martta Viitanen Etelä-Vantaan Eläkeläiset Aino Tuominen Varkauden Eläkeläiset Ilmari Johannes Tarvainen Vieremän Eläkeläiset Lauri Ilmari Kortelainen Irja Annikki Kauhanen Uimaharjun Eläkeläiset Reino Tahvanainen Vammalan Eläkeläiset Matti Aukeala
Savonlinnan Eläkeläiset Elsa Kuurne Toini Järvinen Kalajoen Eläkeläiset Elma Konu Pirkkalan Eläkeläiset Sirkka Anneli Saarinen Turun Eläkeläiset Maija Hannukainen Kemijärven Eläkeläiset Taimi Kauhanen Jämsänkosken Eläkeläiset Eero Tikkanen Raahen Eläkeläiset Rauha Esteri Kunnasmäki Mikko Matias Rautio
hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi
PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555
Eläkeläinen-lehden ilmestyminen vuonna 2010
Ilmestyy Aineisto toimitukseen 22.11. Nro 8 jouluk. 13.12.
SUUR-HELSINGIN ELÄKELÄISRADIO 100.3. MHz
Paras kuuluvuusalue kehä III sisäpuolella ja suorastaan maailman-laajuisesti internetissä osoitteesta www.kslradio.fi
Koska tämä numero oli kaksoisnumero 67, ei marraskuussa ilmesty lehteä, vaan seuraava numero ilmestyy joulukuussa. Lehti ei palauta tilaamatta lähetettyä aineistoa. Lähetetyssä aineistossa tulee aina olla nimi ja osoite sekä puhelinnumero mahdollista yhteydenottoa varten. Nimettöminä tai nimimerkillä lähetettyjä kirjoituksia ei julkaista. Emme voi valitettavasti tilan puutteen vuoksi edelleenkään julkaista syntymäpäiväjuttuja ja muistokirjoituksia. Tietokoneen ja internetin käyttö on suomalaisten ikäihmisten keskuudessa selvästi yleisempää kuin EU-maissa keskimäärin. Näitä tietoja ja taitoja lehden toimitus toivoisi käytettävän myös lehteen tulevan materiaalin toimittamisessa.
Viikolla 41 torstai 14.10
klo 14.00 ja uusinta lauantai 16.10 klo. 15.30. Ikääntyvän liikunta. Studiossa projektityöntekijä Minna Ekman.
Viikolla 43 torstai 18.10
klo.14.00 ja uusinta lauantai 30.10. klo 15.30 Runokaraoke Hermannin Kerholta.
Viikolla 46 torstai 18.11
klo. 14.00 ja uusinta lauantai 20.11 klo 15.30 Välirauhan aika. Studiossa Leif Söderlund
Eläkeläiset r.y.
Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Nordea 101230-71470 Sampo 800019-108656 Puh. 020 743 3610 vaihde Fax. 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelaiset@elakelaiset.fi Kotisivut osoitteessa: www.elakelaiset.fi Anu Mäki järjestösihteeri 020 743 3616; 040839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi Tiina Rajala koulutussihteeri 020 743 3617; 040582 4319 tiina.rajala@elakelaiset.fi Tuija Aali toimistonhoitaja jäsenrekisteri materiaalitilaukset 020 743 3610 tuija.aali@elakelaiset.fi Anitta Koski taloussihteeri laskutus maksatus osto- ja myyntireskontra 020 743 3611; 050307 1952 anitta.koski@elakelaiset.fi Erja Peitsaho toimistosihteeri yhdistysrekisteri syntymäpäivät ja poisnukkuneet syys- ja kevätkokousilmoitukset 020 743 3614 erja.peitsaho@elakelaiset.fi Pekka Isaksson tiedotussihteeri 020 743 3618; 040742 2754 pekka.isaksson@elakelaiset.fi
Julkaisija Eläkeläiset r.y Päätoimittaja Hannu Partanen Toimitussihteeri Pekka Isaksson Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tuija Aali puh. 020 743 3610; tuija. aali@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Tilaushinta 18 e/vsk Pohjoismaat 25 e/vsk Muut ulkomaat 35 e/vsk Ilmoitushinnat Mustavalkoinen 1,70 e/pmm Väri-ilmoitukset sopimuksen mukaan Toimitus ja toimisto Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610, fax 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Pankit: Nordea 10123071470, Sampo 800019108656 Jäsenmaksutili: 800018-327 356 Ilmoitusmyynti: Marja-Leena Laitinen puh. 050 5323 444 sähköposti: m-leena.laitinen@kolumbus.fi; osoite: Maauunintie 14 D 34 01450 Vantaa Tiliyhteys: Eläkeläiset r.y. Pankit: Nordea 10123071470, Sampo 800019108656 Järjestöaineisto: Eläkeläiset r.y. Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki ISSN 03558290
Kalevi Kivistö puheenjohtaja Hilkka Pulkkinen varapuheenjohtaja Hannu Partanen toiminnanjohtaja 020 743 3615; 0400570 951 hannu.partanen@elakelaiset.fi
Kuntorannantie 14 78400 Varkaus Puh. 017 560 1100/vaihde Myyntipalvelu ja info Puh. 017 560 1403 myynti@kuntoranta.fi
Puhelun hinta 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta on 8,21 snt/min + 6,9 snt/min (alv 22%), matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 14,9 snt/min (alv 22%)
30 - Nro 67 lokakuu 2010
ELÄKELÄINEN
Liity NYT!
Utajärven Eläkeläiset ry:n lomanen Kuntorannassa
V
alpun bussi keräsi kyytiinsä 23 matkalaista. Aurinkoisessa syyssäässä m,atka taittui mukavasti, ja olimme perillä jo iltapäivällä. Kun jokainen oli saanut "kotiosoitteensa", oli jännittävä ryhtyä tutkimaan, mitä paikka tarjoaa ainakin näin ensikertalaisen näkökulmasta. Osa meistä oli ollut siellä jo lukuisia kertoja. Kuntoranta sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Savon sydämesäs. Lwenkkipolut kiersivät pitkin järven rantaa, ja saimme huomata, että tietyt ihmiset olivat jo aamuaikaisesta menossa lenkille. Ulkona pelattiin mälkkyä, makkaraa paistettiin ja kuunneltiin
hanurimusiikkia, jota tarjosi muknamme ollut soittaja. Osa meistä kävi risteilyillä, saimme ihailla kauniita rantoja parituntisen ajan ihan veden päältä.. Bussiyhteys keskustaan oli hyvä, joten kävimme Varkauden torilla kielikurssilla: siellä onneksi kuulee aitoa savon murretta. Iltaisin karaoketanssit ja levytanssit alkoivat jo kello 19. Innokkaita laulajia joukostamme löytyi monta. Ja jos tuntui liian laimealta, otti hanuristi kurtun esille ja soitteli vanhaa tanssimusiikkia, sillä se jos mikä saa tanssijalan vipattamaan. Ohjelmaa ja hauskanpitoa löytyi omasta takaa eikä tarvinnuty houkutel-
la ketään naurukurssille. Osattiin ihan ite. Kylpyläosasto oli uusittu, oli höyrysaunaa ja monenlaista poretta, iso uimaallas, jossa mahtui uimaan ja jumppaamaan. Hieronnat ja terapiahoidot sai kukin varata makunsa mukaan itse. Ruoka oli maittavaa. Eipä siellä juuri soraääniä kuulunut. Porukkahenki oli mahtava, minkä totesimme monta kertaa. Mukavia muistoja jäi mieleen, mitäpä muuta reissulta voi toivoa.
Sis. puolihieronnan, turvejalkahoidon tai kasvohoidon 30 min, aamiaiset ja päivälliset Voimassa 23.12.10 saakka Varauskoodi EL 300.
Syyshemmottelu 300 5 vrk / hlö / 2 hh (norm. 407,50 ¤, säästä 107,50 ¤)
Saarijärven Kylpylään...
sis. jouluohjelman Päivi Kautto-Niemen ja Jussi Niemen johdolla sekä jouluiset ruokailut ja kahvit.
Joululoma 288hh 23 26.12.10 3 vrk / hlö / 2
Lomiin sisältyy myös:
kylpylän käyttö & lomaohjelmaa. 1 hh - lisä
Varaa heti! 4 030 608 50
Marjatta Kaitasuo
28 ¤ / vrk
myynti@summassaari.fi
Summassaarentie 180, Saarijärvi 4 030 608 5100 6 www.summassaari.fi
ELÄKELÄINEN
Nro 67 lokakuu 2010 - 31
Leskirouva Katiska
Edellisen krypton ratkaisu
Ristikko
Krypto 5/2010:een tuli taas mukava määrä vastauksia. Onnetar suosi oikein ratkaisseista Leevi Tuomisojaa Tampereelta ja Alpo Ojalaa Martinniemestä. Yllätyspalkinnot ovat lähteneet ja tässä vielä onnittelut!
Ristikko 67/2010:n ratkaisut on lähetettävä 22.11.2010 mennessä osoitteella Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki
Kuoreen on kirjoitettava sana RISTIKKO. Kuoreen ei saa panna muuta postia lehdelle eikä järjestölle.
Ratkaisijan nimi:.................................................................................................................. Osoite:.................................................................................................................................. .............................................................................................................................................. Postitoimipaikka:.................................................................................................................
32 - Nro 67 lokakuu 2010
ELÄKELÄINEN
LÄHDE 22 h -RISTEILYLLE BALTIC PRINCESSILLÄ TALLINNAAN!
STUDIO55-RISTEILYT JOKA TIISTAI!
Ohjelma on räätälöity erityisesti aikuiseen makuun. Teemaristeilyillä viihdytään hyvän musiikin ja tunnettujen suomalaisten artistien parissa.
Huolehdi kodistasi
Kun rakennus on kunnossa ulkoa, sisälläkin on helpompi hengittää. Perustarkastuksen ja kunnostuksen voit tehdä ilman ammattilaisen apua. Ennakoiva perushuolto tulee edullisemmaksi kuin laajempien vaurioiden korjaaminen. Rakenteisiin imeytyvä vesi aiheuttaa ensin kosteus- ja sitten homevaurioita. Homevaurion kuluja ei enää lasketa vain euroissa vaan myös terveydessä, muistuttaa sisäilma- ja korjausneuvonnan päällikkö Tuula Syrjänen Allergia- ja Astmaliiton ja Hengitysliiton yhteisestä sisäilma- ja korjausneuvontapalvelussa. Pudonneet puiden lehdet kerätään pois ränneistä, kouruista ja kaivojen suilta. Näin vesi virtaa paremmin oikeaa reittiä pois rakennuksen tuntumasta. Katolla tarkistetaan pinnan yleinen kunto ja läpivientien saumaukset sekä mahdollisten kattokaivojen toimivuus. Puutteet on korjattava mahdollisimman pian, jotta sadevedet eivät valu rakenteisiin ja sisätiloihin, Syrjänen sanoo. Myös salaojat on syytä tarkistaa vuosittain.
36
/henkilö*
Esim.
12.10. 19.10. 26.10. 2.11. 9.11. 16.11. 23.11. 30.11. 7.12. 14.12. 21.12.
Ajan Sävel Dallapé ja Markku Veijalainen Ajan Sävel Nat Newborn Big Time Ajan Sävel Markku Veijalainen Ajan Sävel Markku Veijalainen Ajan Sävel Nat Newborn Big Time Ajan Sävel
Lisää esiintyjiä www.tallink.fi/viihde
VARAUKSET JA TIEDUSTELUT MATKATOIMISTOSTASI TAI TALLINKIN KOKOUS- JA RYHMÄMYYNNISTÄ, PUH. 010 804 123 (MA-PE 8-17).
010-puhelut: Kiinteän verkon liittymästä 8,32 snt/puh + 5,98 snt/min, matkaviestinverkon liittymästä 8,32 snt/puh + 17,12snt/min. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Paikkoja rajoitetusti. * Hinta sis. risteilyn A-luokan kahden hlön hytissä, Buffet-lounaan ruokajuomineen. Voimassa ma-ti-lähdöillä 22.12.2010 asti, kun ryhmässä vähintään 10 täysin maksavaa henkilöä.
Taloussihteerin tarinoita taloudesta
L
ehtien havinaa keltaisten ja punaisten. Sitä syksy on, vihreät maisemat vaihtuvat keltaiseksi, oranssiksi, punaiseksi. Syksyisen tuulen mukana värimaailma häviää nopeasti ja vain ikivihreät havupuut jäävät odottamaan vehreänä talvea ja uutta kevättä. Meitä hellittiin suvena pitkällä lämpimällä ja syksykin on pitkälti ollut lämpimämpi kuin aikoihin. Kuitenkin pikkuhiljaa viileys saapuu ja pimentyvät illat ovat lähempänä kuin huomaammekaan. Silloin on syytä kaivaa laatikoiden pohjilta heijastimet, jotta näymme mahdollisimman hyvin, kun kuljemme hämärtyvillä teillä ja tantereilla. Vuosi on jälleen loppusuoralla, yhdistyksissä on toiminta käynnistynyt huimalla vauhdilla kesän jälkeen. Kurssit Kuntorannassa sekä alueilla kirittävät pitkälti meitä ensi kesänä järjestettäville kulttuuri- ja retkeilypäiville Savonlinnaan. Ilmoittautuneita päiville on jo sangen runsas joukko, joka tarkoittaa että kulttuuri ja retkeily sekä tietenkin Savonlinna todella kiinnostavat jäsenistöä.
Syksy on tuonut tullessaan myös niille jäsenille karhukirjeen, joiden jäsenmaksu ei ole näkynyt maksettuna jäsenrekisterissä. Olethan huolehtinut maksun maksamisesta, sillä silloin varmistat jäsenyytesi jatkuvuuden sekä lehden tulon katkeamatta. Ensi vuoden alusta jäsenmaksu nousee 2 eurolla, joten jäsenmaksuna peritään 14 euroa. Myös niiden yhdistysten, jotka perivät jäsenmaksun käsikantona, kannattaa huolehtia, että perityt jäsenmaksut olisivat järjestön tilillä ajoissa (myös nimilista ). Jäsenmaksuja on mahdollista kerätä jo joulukuun puolellakin, jolloin ne on mahdollista tilittää järjestölle hyvissä ajoin. Jäsensihteerillämme menee oma aikansa tallentaa maksut, jotta ei jäsenelle turhaan lähde jäsenmaksulaskua helmikuussa. Turhien laskujen postittaminen säästää todella järjestön postimaksuja, sillä posti ei kulje tai toisin päin kusti ei polje halvalla tänä päivänä. Itella laskuttaa järjestöä jäsenmaksuista postimaksulaskuilla, joihin hujahtaa reilun 1700 jäsenen jäsenmaksut. Kulujen säästäminen on jokapäiväistä eikä aina ole helppoa eikä mahdollistakaan.
Postimaksuja voisimme kuitenkin pienentää, jos osoitteisto olisi meillä mahdollisimman oikea. Jäsenen kannattaa heti muutettuaan ilmoittaa uusi osoite yhdistyksen jäsensihteerille. Postin kautta lähetettyjä vääriin osoitteisiin menneitä kirjeitä palautuu yllättävän paljon vuosittain. Näistäkin vääriin osoitteisiin menneistä kirjeistä joudumme postimaksun maksamaan. Osoitteenmuutos ei tule meille automaattisesti, sillä meillä ei ole käytössä jatkuvaa väestörekisteripäivitystä, juuri korkeiden kulujen vuoksi. Yhdistyksissä kannattaa myös pitää jäsenluettelo mahdollisuuksien mukaan ajan tasalla, sillä ajantasainen luettelo takaa todellisen jäsenistön oikeine osoitteineen ja muine tietoineen. Ajantasainen oikeat
tiedot sisällään pitävä jäsenluettelo tarkoittaa ajantasaista jäsenrekisteriä, siitä on hyötyä meille kaikille rekisteriä tarvitseville. Yhdistykset ovat enenevässä määrin käyttäneet sähköistä lähestymistä eli tietokoneet valtaavat alaa. Sähköposti on monille jo tuttu ja meillekin järjestölle tulee paljon tietoa, kysymyksiä ja kurssille ilmoittautumisia sähköisesti. Sekin säästää kuluja sekä aikaakin. Vielä emme kuitenkaan uskalla lähettää jäsenmaksulaskuja sähköisesti, mutta varmaankin sekin vuosi vielä koittaa. Odottelemme vielä useamman jäsenen liittyvän tietokonetta käyttävien joukkoon, silloin järjestökin voi aloittaa sähköisen lähestymisen jäsenistön suuntaan oikein kunnolla. Näillä ajatuksilla ja toivomuksillakin käymme eteenpäin, kohti tulevaa. Vielä on aikaa, tehdä jotain, sytyttää vaikka kynttilä, nauttia liekin lepatuksesta. Mutta muistamme, ettemme jätä liekkiä yksikseen, olemme aina varovaisia tulen kanssa.