Numero 5/2012
Kuntavaalit lähestyvät
Sivut 5-8
Sanomisen halu ja miesenergia yllättivät kesäpäiväohjaajan
Yhteiskunnallinen ote asioihin on Eläkeläiset ry:n kulttuuritoiminnassa voimakas. Minusta on tärkeää, että tekemisestä välittyy oma maailmankuva ja ihmiskäsitys, sanoo teatteri-ilmaisun ohjaaja Hilkka Hyttinen (kuvassa). Yllättävää on myös se, että mukana on noin paljon miehiä, Hyttinen sanoo. Hyttinen vastaa Oulun kesäpäivien ohjelmien suunnittelusta ja ohjauksesta. Hän vetää myös Suuri manifestipaja -kurssin, joka on tarkoitettu askartelijoiden lisäksi kaikille lausujille, juontajille ja muille yksittäisesiintyjille.
Ruotsin eläkkeiden verotus
Sivu 4
Uusia tuulia liikuntaan
Sivut 1011
Varauksia aletaan ottaa vastaan lokakuussa
Kesäpäivävalmistelut edistyvät vauhdikkaasti. Protestilaulukilpailu on ratkennut. Myös valokuvaajat pääsevät osoittamaan taitonsa. Tässä lehdessä julistetaan heille kilpailu, teemana eläkeläisen arki. Varauksia kesäpäivien majoituksiin ja ruokailuihin aletaan ottaa vastaan lokakuun alkupuolella. Niistä vastaa Konffa Oy, suurten tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämiseen erikoistunut yritys.
Kuntorannalla menee paremmin
Sivu 40
Sivut 3 ja 2830
En mästare i smått från Dalsbruk
Sidan 16
Osastonhoitaja Virpi Kuusinen ja Aili Hietanen.
Nokian Vihnuskodissa
Leif-Gunnar Ahlqvist har under sina pensionärsåren bland annat plockat ihop ca. 10 kg stickor till olika föremål, till exempel i herr-
gården i bilden. Leif-Gunnars alster kan man se i Dragsfjärds Arbetarpensionärernas höstfest den 16.10. i Folkets Hus, Dalsbruk.
Asenne ja innostus ovat tärkeintä hyvässä hoitotyössä
Sivut 2425
2 - Nro 5 syyskuu 2012
ELÄKELÄINEN
Pääkirjoitus
HANNU PARTANEN
Kuka haastaa kuntavaaleissa
K
esän taittuessa syksyyn maamme poliittinen ilmapiiri on sähköistymässä. Samalla kun hallituksen ja opposition välinen nokittelu kovenee myös hallituksen sisäiset jännitteet voimistuvat ja nousevat julkisuuteen. Puolueet ajavat itseään asemiin lokakuun kuntavaaleja varten. Suuri osa puolueista hakee kannatusta keskiluokkaisesta äänestäjien suuresta enemmistöstä. Tämä laventaa ja yhdenmukaistaa puolueiden viestiä ja sanomaa. Yhteisen hyvän asialla oleminen merkitsee niille keskiluokkaisten arvojen ja elämäntavan puolustamista ja hyväosaisten aseman turvaamista. Vaikka vaalisanoma kuorrutetaan sosiaalisilla päämäärillä ja huono-osaisten asemasta huolehtimisella, ei näiden puolueiden kannatussyistä ole viisasta edes hämärtää perustehtäväänsä. Tämä valtavirta pyrkii esittämään omat tavoitteensa normaaliutena ja onnistuu usein valtaamaan yhteiskunnallisen toiminnan kentän. Heille politiikka alkaa vasta silloin, kun tämä pelikenttä ja sitä ylläpitävät arvot kyseenalaistetaan. Kyseenalaistaja joutuu tässä tarkastelussa aina haastajan asemaan ja tulee helposti leimatuksi yhteisen veneen keikuttajaksi ja kielteisessä merkityksessä politiikan kantajaksi. Samalla, kun nämä puolueet ajavat yhtei-
sen hyvän nimissä määrittelemätöntä ja kohdentamatonta laveaa hyvinvointia, niillä on myös tarve erottautua toisistaan. Erot rakennetaan taktisesti valikoiden päivän politiikan ajankohtaisista kysymyksistä, kun suurista yhteiskunnallisista linjoista valitsee yhteiset näkemykset. Vaaleihin tarvitaan täkyjä, joihin äänestäjät koukutetaan. Vanhusten asema ja erityisesti viimeistelyä vailla oleva hallituksen esitys vanhuspalvelulaiksi ovat joutuneet päivänpoliittisen kiehunnan ja poliittisten irtopisteiden keräämisen keskiöön. Puolueet evät tietysti voi ummistaa silmiään siltä, että Suomessa on hiukan alle 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa ja että vanhuuseläkettä saavien kansalaisten määrä on jo ylittänyt miljoonan rajan. Puolueet myös hyvin tietävät, että vanhuspalvelujen lukukuisten ja räikeiden ongelmien ratkaiseminen ja tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen ovat tälle väestönosalle erityisen tärkeitä. On kuitenkin tämän äänestäjäkunnan aliarvioimista, jos puolueet kuvittelevat hankkivansa kannatusta pirstomalla vanhustenhuollon kokonaisuuden ja siihen saumatta liittyvät hoito- ja hoivaketjut erillisiksi ja toisilleen vastakkaisiksi toimintatavoiksi ja kehittämislinjoiksi. Vanhustenhuollossa tarvitaan rinnakkain niin kotiin annettavia tukipalveluja kuin laitosmuotoista
hoivaa. Molempiin tarvitaan myös osaava ja motivoitunut henkilökunta. Suosituksilla henkilökunnan määrää ei ole kyetty turvaamaan. Puolueiden keskinäisiä jännitteitä lisäävät viimeisten gallupien puolueille antamat kannatusluvut. Presidentinvaaleihin huipentunut ja jo pitkään jatkunut kokoomuksen myötätuuli on ennusteiden valossa taittunut. Hallituskumppani sosiaalidemokraatit ovat kannatusmittauksissa aivan kintereillä ja kamppailee tosissaan suurimman puolueen asemasta. Vihreiden presidentinvaaleissa keräämä Haavisto-lisä on myös sulanut. Vasemmisto kamppailee samoilla valtakunnallisilla kannatuslukemilla, vaikkakin puolueiden väliset alueelliset kannatuserot ovat suuria. Perussuomalaiset eivät ole kyenneet muuttamaan eduskuntavaaleissa valtaamiaan asemia varsinaiseksi poliittiseksi vaikutusvallaksi. Puolueella on kuitenkin ollut poikkeuksellisen suuri vaikutus yhteiskunnan yleiseen ilmapiiriin sekä muiden puolueiden käyttäytymiseen. Jytkyn seurauksena Suomi on asenteellisesti monta piirua oikeammalla ja yhteiskunnallinen ilmapiiri on nyt kovempi ja kylmempi kuin aikoihin. Vaikka perussuomalaisten kannatus kuntavaaleissa sulanee eduskuntavaalien huippu luvuista, merkitsee jo puolueen nykyi-
sen gallupkannatuksen toteutuminen poikkeuksellisen suurta poliittista uusjakoa kuntakentässä. Se haastaa erityisesti keskustapuolueen aseman kuntapuolueena. Tulos tietäisi väistämättä tappioita myös muille puolueille. Kansalaisjärjestöjen perustehtävä on haastaa poliittista valtaa ja kyseenalaistaa vallitsevia arvoja ja valtarakenteita. Tämä tehtävä kuuluu myös edunvalvojina toimiville sosiaali- ja terveysjärjestöille, erityisen painokkaasti valtakunnallisille eläkeläisjärjestöille. Niiden tehtävä on tuoda poliittiseen keskusteluun jäsenjoukkonsa arjen kokemukset ja tunnot. Järjestöjen on tunnistettava myös yhteiskunnan heikot signaalit, tehtävä ne näkyviksi ja poliittisella kielellä ymmärrettäviksi.
Puheenjohtajan
Määrä ja laatu vanhuspalveluissa
palsta
kautisessa hoidossa on suosituksen mukaan 0,7-0,8 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Ja jos asiakkaan tilanne edellyttää lääketieteellistä hoitoa, hyvä mitoitusluku on 0,8. Näin siis ministeriö ja Kuntaliitto yhdessä arvioivat neljä vuotta sitten. Lain valmisteluun ryhdyttiin siksi, että suositus ei purrut, sitä ei noudatettu. Nyt kun lain valmistelu on loppusuoralla, onkin takki kääntynyt. Kuntaliitto vastustaa nyt jopa sitä, että henkilöstömitoituksesta voitaisiin joskus myöhemmin antaa edes asetus, jos havaitaan, että ilman sitovaa normia ei hoidon laatua saada hyväksyttävälle tasolle. Suosituksen allekirjoittanut ministerikin on vastustanut mitoituksen "betonoimista" lailla peläten sen johtavan laitospainotteisuuteen. Hänen allekirjoittamassaan suosituksessa, jossa yllä mainitut luvut esitettiin, asetetaan kuitenkin tavoitteet eri hoitomuotojen osuudelle ikäihmisten palvelutarjonnassa. Mitään henkilöstömitoitusten aiheuttamaa ristiriitaa eri palvelumuotojen välillä ei siinä vaiheessa nähty. Eikä mitään ristiriitaa asiassa olekaan. On selvää, että koko palveluketjun täytyy toimia. Ketju alkaa kotona asuvista ikäihmisistä, jotka käyttävät "normaaleja" sosiaali- ja terveyspalveluja. Toimintakyvyn heiketessä voi kotona asuminen edellyttää säännöllistä kotihoitoa, johon kunnan tulee osoittaa riittävästi henkilökuntaa. Osa näistä ikäihmisistä saa hoidon omaisiltaan, usein puolisoltaan tai lapsiltaan, joille tulisi ehdottomasti taata riittävä ja yhdenmukainen tuki koko maassa. Mikäli toimintakyky on heikentynyt niin, ettei kotona kyetä enää asumaan, voi avun saada tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Ja ne joiden toimintakyky on heikentynyt niin, että huolenpitoa tai lääketieteellistä hoitoa tarvitaan vuorokauden ympäri, tarvitsevat luonnollisesti voimaperäisintä hoitoa. Vaikka keskustelu on nyt keskittynyt tähän ryhmään, on lain yhteydessä turvattava kaikkien muidenkin hoitomuotojen toimivuus. Ja vaikka tämän ryhmän suhteellinen osuus kaikista ikäihmisistä on pieni, ei heidän tarvitsemissaan palveluissa ole kyse mistään sivuseikasta, kuten yhden suuren eduskuntaryhmän puheenjohtaja asiaa luonnehti. Kysymys on kaikein heikoimmassa asemassa oleville kuuluvasta inhimillisestä perusoikeudesta. Ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitusta koskevaa normia on vastustettu myös väittämällä sen johtavan laitospainotteisuuteen. Ongelma on kuitenkin useimmissa kunnissa siinä, että toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset joutuvat odot-
Kalevi Kivistö
Tätä kirjoitettaessa maan hallituksen budjettiriihi on vielä lämmitysvaiheessa, tätä luettaessa ainekset on puitu ja tulos on tiedossa. Eniten odotetaan sitä, tuleeko valmisteilla olevaan vanhuspalvelulakiin normia henkilöstön määrästä vanhuksia hoitavissa laitoksissa. Taustalla on kokemukseen perustuva vahva luottamus siihen, että määrä muuttuu laaduksi. Erilaisissa vanhuksia hoitavissa laitoksissa työskentelevät ovat vakuuttuneita siitä, että laadukas hoito vaatii mahdollisuutta paneutua hoidettavan tarpeisiin ja se taas on mahdollista vain, jos henkilökuntaa on riittävästi niin, että hoitajien ei tarvitse koko ajan juosta "pää kolmantena jalkana" hoidettavan luota toisen luo. Lakia ovat edeltäneet kaksi ikäihmisten palvelujen laatusuositusta, joista viimeisimmän sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat yhdessä antaneet vuonna 2008. Tässä suosituksessa, jonka ovat allekirjoittaneet ministeri Paula Risikko ja toimitusjohtaja Risto Parjanne, annetaan varsin monipuolisesti henkilöstön mitoitusta koskevia suosituksia. Sen mukaan ympärivuorokautisessa hoidossa vähimmäismitoitus on 0,5-0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden vuorokaudessa. Hyvä henkilöstön mitoitus ympärivuoro-
tamaan hoitoon pääsyä aivan liian pitkään. Kukaan näistä vanhuksista ei hakeudu ympärivuorokautiseen hoitoon "ilkeyttään" tai suosiakseen laitospainotteisuutta vaan todellisen, useimmiten lääkärien toteaman hoidon tarpeen vuoksi. Tilanteissa, joissa ympärivuorokautinen valvonta ja huolenpito on todettu välttämättömäksi, saattaa kotihoidon idealisoiminen merkitä käytännössä hoitoa tarvitsevan jättämistä oman onnensa nojaan suurimmaksi osaksi vuorokautta. Tätä luettaessa olemme toivottavasti viisaampia ja tiedämme, saammeko vanhuspalvelulain, jossa koko palveluketjun toimivuus turvataan. Se edellyttää toimivia sosiaali- ja terveyspalveluja, riittävää tukea omaishoidolle ja laadun varmistamista niin kunnallisessa kotihoidossa, palveluasumisessa kuin ympärivuorokautisessa hoidossakin. Laadun varmistamiseen tarvitaan monipuolisesti ammattitaitoista henkilökuntaa, hyvää työn organisointia ja johtamista ja ennen kaikkea riittävän monia käsipareja tekemään työtä, joka takaa arvokkaan ikääntymisen myös toimintakyvyn heiketessä.
ELÄKELÄINEN
Nro 5 syyskuu 2012 - 3
Syyskokousilmoitukset lehteen
Eläkeläinen-lehti julkaisee yhdistysten ja aluejärjestöjen syyskokousilmoituksia seuraavassa, lokakuun 10. päivä ilmestyvässä numerossa. Lehteen tarkoitetut ilmoitukset on toimitettava Erja Isakssonille sähköpos-titse tai puhelimitse 24.9. mennessä. Sähköpostiosoite erja.isaksson@elakelaiset.fi Puhelimitse puh. 020 743 3614 Muutamia ilmoituksia on jo tässä lehdessä.
Eläkeläiset ry:n valokuvauksen harrastajat ovat siirtyneet viime vuosina digikameroihin. Kilpailuun voi kuitenkin lähettää myös paperikuvia. Kuva Kaamoksen kaatajaisten kamerapajasta.
S. 38
Teemana arki
Valokuvauskilpailukin osana kesäpäivävalmisteluja
Eläkeläiset ry järjestää jäsenilleen valokuvauskilpailun osana valmistautumista Oulun kesäpäiviin. Kilpailusta on päättänyt Eläkeläiset ry:n hallitus. Hallitus on päättänyt myös kesäpäivien virallisesta nimestä ja tunnuksesta. Se on Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen Eläkeläiset ry:n kesäpäivät Oulussa 25.27.6.2013. Valokuvauskilpailu alkaa välittömästi ja päättyy 31.3.2013. Kilpailuun hyväksytään tuohon päivämäärään mennessä Eläkeläinen-lehden postiosoitteeseen tai sähköpostiosoitteeseen toimitetut kuvat. Kilpailun teema on Eläkeläisen arki. Kilpailuun halutaan siis kuvia, jotka kertovat eläkeläisten elämästä ja asemasta, asumisesta ja asuinympäristöstä eläkeläisten kannalta sekä aivan arkisista toimista. Kilpailun ulkopuolelle rajataan tällä kerralla kaikki kuvat Eläkeläiset ry:n ja sen jäsenjärjestöjen toiminnasta. Kilpailun tuomariston puheenjohtajaksi on lupautunut valokuvaaja, valokuvauksen opettaja ja kirjailija Martti Lintunen. Pitempään mukana olleet järjestön jäsenet tuntevat hänet varmasti myös Eläkeläiset ry:n lukuisista tilaisuuksista, joita hän takavuosina kuvasi sekä Kansan Uutisille että Eläkeläinen-lehdelle. Muut tuomariston jäsenet kerrotaan Eläkeläinen-lehden lokakuun numerossa. Kilpailua tuetaan yhdistyksille tarjotulla koulutuksella. Vaasan Eläkeläiset ry:n digikamerakerhon aktiivit ovat luvaneet järjestää yhdistysten pyynnöstä lyhyita koulutustilaisuuksia digikuvauksesta ja erityisesti kuvien ideoinnista. Yhdistysten kustannukset koulutustilaisuuksista ovat hyvin kohtuulliset, koska digikamerakerhon jäsenet ovat mukana talkoohengessä ja rakkaudesta valokuvaukseen. Yhdistysten maksettaviksi jäävät matkakulut ja päivärahat sekä mahdollisesti kurssista aiheutuvat muut pienet kustannukset. Kouluttajien yhteystiedot lähetetään yhdistyksille yhdistyspostissa lokakuun alussa. Kilpailuun osallistuvista kuvista järjestetään näyttely kesäpäivillä. Sen yhteydessä ja/tai sähköisesti järjestetään myös äänestys yleisön suosikkikuvasta. Lisätietoja:tiedotussihteeri Pekka Isaksson, puh. 040 742 2754, ja järjestösihteeri Anu Mäki, puh. 040 839 7699.(P.I.)
Kuntavaaliehdokkaiden nimet lehteen 2.10. mennessä
Kunnallisvaaliet järjestetään lokakuun neljäntenä sunnuntyaina eli tällä kertaa 28.10. Eläkeläinen-lehti julkaiseen perinteiseen tapaan kaikkien niiden Eläkeläiset ry:hyn kuuluvien ehdokkaiden nimet ja numerot, jotka yhdistykset ilmoittavat lehteen 2.10. mennessä. Tiedot on ilmoitettava lehden toimitussihteeri Pekka Isakssonille joko sähköpostiosoitteeseen pekka.isaksson@elakelaiset. fi tai puhelimitse numeroon 040 742 2754.
Eläkeläisen arki -valokuvauskilpailun säännöt
1. Kilpailun teema on Eläkeläisen arki. Kilpailuun ei hyväksytä kuvia Eläkeläiset ry:n tai sen jäsenjärjestöjen toiminnasta. 2. Kilpailuun voi lähettää sekä digikuvia että paperikuvia. Kuvat voivat olla värikuvia tai mustavalkoisia. Niiden tulee olla uusia: vain vuoden 2012 ja 2013 aikana oteteut valokuvat hyväksytään kilpailuun. 3.Jokainen kilpailija saa lähettää kilpailuun korkeintaa kolme (3) kuvaa. 4. Kilpailuun tarkoitetut kuvat on lähetettävä 31.3.2013 mennessä joko Eläkeläinen-lehden postiosoitteeseen tai sähköpostiosoitteeseen. Postiosoite on Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki 10 Sähköpostiosoite on eläkeläinen-lehti@elakelaiset.fi Kirjekuoreen on kirjoitettava kilpailun nimi, siis sanat Eläkeläisen arki. Sama tunnus on kirjoitettva sähköpostiviesteihin, joilla lähetetään sähköisessä muodossa olevat kuvat. 5. Kirjeissä ja sähköpostiviesteissä on kerrottava kuvaajan täydelliset yhteystiedot, nimimerkki sekä kuvien nimet ja niiden ottamisajankohta päivän tarkkuudella. 6. Lähettämällä kuvan kilpailuun sen ottaja hyväksyy kuvan julkaisuoikeuksien siirtymisen Eläkeläiset ry:lle, joka voi käyttää kuvaa korvauksetta omissa painotuotteissaan ja verkkosivuillaan.
Joulutervehdyslista sivulla 38
Sivulla 36 on lehden joulutervehdyslista. Listoja on lähetetty yhdistyspostissa myös yhdistysten kirjeenvaihtajille.
Protestilaulukilpailun voitto Kotkaan
Palkitut kertovat eläkeläisen kiireistä, ympäristöasioista ja vanhushuollon ongelmista
Eläkeläiset ry:n yhteiskunnallisesti kantaaottavien laulujen sanoitus- ja sävellyskilpailu päättyi viime keväänä toukokuun alkuun mennessä. Kilpailuun osallistui yhteensä 14 kilpailutyötä 12 eri tekijältä. Kilpailutuomaristo, johon kuuluivat ohjaaja Aune Lind, Director musices Reino Bäckström sekä koulutussihteeri Tiina Rajala, päätti yksimielisesti kolmesta parhaasta kilpailutyöstä seuraavasti: 1. sija: Iiro Lempinen, Kotka (sanoitus ja sävellys "Rotestiksi haluaisin hetkeksi huilahtaa", nimimerkillä Säästöhöylä) 2. sija: Martti Heikkinen, Koirakoski (jenkan tahtiin suunniteltu sanoitus "Ollaan suomalaisia", nimimerkillä Ukko) 3. sija: Suvi Almgren, Vihti (sanoitus "Arvoa ikäihmiselle", Väliaikainen-nuotilla esitettäväksi, nimimerkillä Suvei) Kilpailun voittajille tarjotaan palkinnoksi mahdollisuus osallistua maksutta yhdelle haluamalleen Eläkeläiset ry:n Kuntorannassa järjestämälle kurssille. Ensimmäiselle sijalle valitussa Iiro Lempisen "Rotestiksi haluaisin hetkeksi huilahtaa" -kappaleessa kerrotaan humoristisesti siitä, miten kiireiseksi eläkeläisen elämä saattaa yltyä, kun pitää alvariinsa risteillä, tanssia tai hoitaa lastenlapsia. Martti Heikkinen ottaa "Ollaan suomalaisia" -sanoituksessaan kantaa ympäristöasioihin ironisoiden muun muassa villieläinten vainoamisintoa. Suvi Almgrenin tekstissä "Arvoa ikäihmiselle" puhutaan ajankohtaisista vanhustenhuollon ongelmista. Kaikki kilpailutyöt eivät sopineet protestilauluteemaan, vaikka sinänsä olisivatkin olleet onnistuneita. Parhaita kilpailutöitä esitetään mahdollisesti Eläkeläiset pinnalla -risteilyllä sekä Oulun kesäpäivillä 2013. Eläkeläiset ry kiittää lämpimästi kaikkia kilpailuun osallistuneita. TIINA RAJALA
4 - Nro 67 lokakuu 2011
ELÄKELÄINEN
Tieto mennyt vähitellen perille
Kelan hoitotukea saa 230 000 eläkeläistä
Eläkkeensaajan hoitotukea sai vuoden 2011 lopussa 230 000 henkilöä, mikä on 15 prosenttia kaikista eläkeläisistä. Koko 16 vuotta täyttäneestä väestöstä hoitotukea sai viime vuoden lopussa 5 prosenttia. Saajien määrä on lisääntynyt kymmenen vuoden aikana 44 prosenttia. Hoitotukea maksetaan avun, ohjauksen ja valvonnan tarpeen sekä erityiskustannusten määrän perusteella porrastettuna kolmeen ryhmään. Perushoitotukea maksettiin 40 prosentille, korotettua tukea kolmannekselle ja ylintä tukea viidesosalle saajista. Veteraanilisää maksetaan niille, jotka saavat Kelasta korotettua tai ylintä eläkkeensaajan hoitotukea sekä ylimääräistä rintamalisää. Veteraanilisän saajia oli 7 500.
Ruotsista ja Suomesta saatuja eläkkeita verotetaan Suomessa yhdenvertaisesti
vero. Tämän tavoitteena on saattaa kaikki tulo yhdenvertaisesti verotetuiksi, Päivi Kaari sanoo. Yhdenvertaisuusperiaatetta tähdensi myös eduskunnan valtiovarainvaliokunta käsitellessään vuonna 2008 uutta pohjoismaista verosopimusta ja sen aiheuttamia muutoksia lainsäädäntöön. Päivä Kaari vertaa kahdesta maasta eläkettä saavan tilannetta sellaisen eläkeläisen tilanteeseen, joka saa eläkettä kahdesta suomalaisesta lähteestä, esimerkiksi Ilmariselta yksityisistä työsuhteistaan ja Kunnalliselta eläkevakuutukselta Kevalta julkisen hallinnon työsuhteistaan. Eläketulot lasketaan yhteen, tehdään lakisääteiset vähennykset ja sitten veronalaisesta tulosta määrätään vero. Ruotsin ja Suomen eläke lasketaan yhteen, tehdään lakisääteiset vähennykset, määrätään vero veronalaisesta tulosta ja vähennetään siitä Ruotsiin maksettu vero. Lopputulos on aivan sama, ovatpa eläketulot Suomesta tai Ruotsista, yhdestä tai useammasta lähteestä. Ratkaiseva on eläketulon yhteismäärä. Myös verotuksen yhteydessä määrättävä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu on samansuuruinen Suomen ja Ruotsin eläkkeille. Sen suuruus on tänä vuonna eläkeläisillä 1,39 prosenttia kunnalliverotuksen verotettavasta tulosta.
Suomessa asuvien Ruotsissa saatuja eläkkeitä ei kohdella verotuksessa epäoikeudenmukaisesti. Niiden verotus on samansuuruinen kuin Suomen eläkkeiden verotus. Muutamissa tapauksissa se on jopa pienempi. Näin on joillakin sellaisilla, jotka ovat asuneet Suomessa 4.4.2008 tai sitä ennen ja jotka saavat Ruotsista eläkettä, sanoo Veronmaksa jain Keskusliitto ry:n johtava lakimies Päivi Kaari.
Veronmaksajain Keskusliiton johtava lakimies Päivi Kaari kertoo, että yhteydenotot liiton lakimiehiin ovat viime vuosina vähentyneet. Päivi Kaari arvioi, että valitukset Ruotsin eläkkeiden kohtuuttomasta verotuksesta Suomessa johtuvat väärinymmärryksestä. Vanha, ennen vuotta 2009 käytössä ollut Ruotsin eläkkeiden verovapautusmenettely oli vaikeatajuinen. Toinen syy valituksiin on ehkä se, että verotus on kiristynyt, kun eläkettä jo Ruotsissa saanut ja siellä siitä veroa maksanut on muuttanut Suomeen. Syynä on maiden erilainen veroaste, ei se, että Suomi kohtelisi Ruotsin eläkkeitä toisin kuin Suomessa saatavia eläkkeitä. Yhteydenotot Ruotsin eläkkeistä ovat viime vuosina vähentyneet. Jonkin verran niitä edelleen tulee Veronmaksajain Keskusliiton neuvontaan. Eläkeläisjärjestöiltäkin asiasta silloin tällöin kysytään, mutta ei enää niin useasti kuin takavuosina. Myös verotusta koskevat oikaisuvaatimukset verotuksen oikaisulautakunnissa ovat ilmeisesti vähentyneet. Lautakunnat ovat verovirastokohtaisia. Päivi Kaari on yhden lautakunnan jäsen. Olen keskustellut asiasta myös tällaisessa oikaisulautakunnassa olevan kollegani kanssa, ja hänen arvionsa on sama. Oikaisuvaatimuksia ei tule yhtä paljon kuin aikaisempina vuosina, Kaari kertoo. Sen verran sitkeä käsitys Ruotsin eläkkeiden kahdenkertaisesta verotuksesta on ollut, että siitä on vedottu Euroopan parlamentin vetoomusvaliokuntaan 2000-luvun alussa. Se on yksiselitteisesti todennut vetoomusten perustuvan väärinkäsitykseen ja olevan perusteettomia. kanto-oikeus, jonka alueella saatavista tuloista myös eläketuloista on kysymys. Jotta tämä ei johtaisi kahdenkertaiseen verotukseen, on valtioiden välillä solmittu kahden- tai monenkeskisiä verosopimuksia. Näin on tehnyt myös Suomi, joka muutenkin verolainsäädännössään noudattaa yhdenvertaisuusperiaatetta. Sen mukaan samassa tilanteessa olevia on kohdeltava tasavertaisesti, Kaari sanoo. Muutos ei kuitenkaan koskenut niitä, jotka asuivat Suomessa ja saivat ruotsalaista eläkettä muutoksen allekirjoituspäivänä eli 4.4. 2008. Vanhan menetelmän mukaan Suomen veroprosentti lasketaan kokonaistulojen mukaan (Suomebn tulo + Ruotsin tulo), mutta prosentin mukainen vero peritään vain Suomen tulosta. Sen ansiosta joillakin Ruotsin eläkettä saavilla kokonaisvero on ollut jopa alhaisempi kuin niillä, jotka saavat eläkettä vain Suomesta. Uudessa menetelmässä Ruotsin eläkettä verotetaan Suomessa, mutta Ruotsin vero hyvitetään eli vähennetään Suomen verosta. Vähennys ei voi olla suurempi kuin Ruotsin eläkkeestä Suomessa menevä
Hermostosairauksia ja mielenterveyshäiriöitä
Hoitotuen saajista 161 000 sai kansaneläkettä. Heistä vanhuuseläkkeellä oli 68 prosenttia ja työkyvyttömyyseläkkeellä noin kolmannes. Yleisin hoitotuen sairausperuste vanhuuseläkettä saavilla oli hermoston sairaudet (28 prosenttia). Työkyvyttömyyseläkeläiset saivat hoitotukea yleisimmin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella (56 prosenttia). Alle 30-vuotiaista kaksi kolmasosaa sai hoitotukea mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella. Hoitotuen saajista 65 vuotta täyttäneitä oli 73 prosenttia ja yli neljännes oli täyttänyt 85 vuotta. Naisia hoitotuen saajista oli 62 prosenttia.. Eläkkeensaajan hoitotukea maksettiin vuonna 2011 yhteensä 421 miljoonaa euroa, mikä oli lähes 80 prosenttia kaikista vammaisetuusmenoista.
Oikeus verottaa, mutta yhdenvertaisesti
Johtava lakimies Päivi Kaari vastaa Veronmaksajain keskusliitossa muun muassa ulkomailta saatujen eläkkeiden verotusta koskeviin kysymyksiin. Yleisperiaate on se, että asuinvaltioilla on oikeus verottaa kaikista tuloista. Toinen periaate on se, että myös sillä valtiolla on veron-
Vapauttamisesta hyvittämiseen
Pohjoismaista verosopimusta muutettiin vuoden 2009 alusta. Kun aikaisemmin Suomessa asuvan Ruotsista saatuun eläkkeeseen sovellettiin vapautusmenetelmää, nyt siihen alettiin soveltaa hyvitysmenetelmää.
PEKKA ISAKSSON
Veroilmoitus syytä tarkistaa
Kuten kaikessa ihmisen toiminnassa, voidaan verotuksessa tehdä virheitä. Verovelvollisen onkin syytä tarkistaa, että hänen tulojaan koskevat tiedot ovat oikein veroilmoituksessa. Ensinnäkin tulee laittaa talteen vuoden alussa Ruotsin eläkelaitokselta saatava selvitys (kontrolluppgift). Kontrolluppgift kaivetaan esille, kun tarkistetaan Suomen esitäytettyä veroilmoitusta huhtikuussa. Silloin tarkistetaan, että verotuspäätöksen "Ulkomaan tulot" -kohdassa Ruotsin eläkkeiden yhteismäärä on oikea. Jos määrä on virheellinen tai puuttuu kokonaan, merkitään veroilmoituksen kohtaan "Ulkomaan eläketulot" euroina oikea yhteismäärä. Kohtaan "Ulkomaiset verot" merkitään Ruotsin verojen yhteismäärä. Niiden, jotka ovat asuneet Suomessa 4.4.2008 ja saaneet silloin Ruotsin eläkettä. on syytä tarkistaa, että ilmoituksessa lukee "vapautusmenetelmä". Jos siinä lukee "hyvitysmenetelmä", ei ole käytetty oikeaa menetelmää. Asian korjaamiseksi "Lisätiedoissa"kohdassa pitää kertoa asuneensa Suomessa 4.4.2008 ja saaneensa Ruotsin eläkettä. Tulon määrä on merkittävä asianomaiseen kohtaan "Ulkomaan tulot".
ELÄKELÄINEN
Nro 5 syyskuu 2012 - 5
Lääkäripula harmina Pohjois-Karjalassa
Kimmo Vartiainen (vas.), Esko Turunen, Mauri Kinnunen, Ossi Haatainen, Vilho Korhonen ja Teuvo Oinonen kokoontuivat ryhmäkuvaan pohdittuaan Joensuun seudun terveyspalvelujen tilaa ja mahdollisten kuntaliitosten etuja ja haittoja. Kuntien yhteistyöllä pyritään parantamaan terveyspalveluja lääkäripulasta kärsivällä Joensuun seudulla. Vuoden 2013 alussa alkaa Joensuun kaupungin ja Kontiolahden kunnan välinen laaja terveys- ja sosiaalialan yhteistyö. Sitä tulee hallinnoimaan neljän ensimmäisen vuoden ajan yhteinen sosiaali- ja terveyslautakunta. Neljän vuoden kuluttua Joensuu alkaa toimia isäntäkuntana ja Kontiolahti saa lautakuntaan kaksi seuraajajäsentä. Budjetista päättää Joensuun sotelautakunta ja Kontiolahti ostaa Joensuulta sote-palvelut päivähoito pois lukien. Joensuun seutua on vaivannut lääkäripula jo pidemmän aikaa. Kuntien yhteistyön uskotaan parantavan lääkäritilannetta. Joensuulainen veteraanivaltuutettu, Joensuun Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Ossi Haatainen pitää ratkaisua "toiseksi parhaana". Paras ja järkevin ratkaisu olisi ollut se, että Joensuu ja Kontiolahti olisivat sopineet kuntaliitoksesta. Kolmanneksi liittyjäksi Haatainen olisi toivonut Liperin kuntaa. Perusteluina Haatainen toteaa että noin 14 000 asukkaan Kontiolahdelta käy päivittäin Joensuussa töissä noin 4000 ihmistä. Eli enemmän kuin omassa kunnassa työskenteleviä. Lähes samanlainen on työssäkäyntisuhde myös Liperin osalta. Tällaista liitosta ei kuitenkaan ole näköpiirissä koska Keskustapuolue vastustaa kuntaliitoksia "kynsin hampain". Haataisen mukaan alueella on hyviä kokemuksia kuntaliitoksista. Vuonna 2005 Joensuuhun liittyivät Tuupovaara ja Kiihtelysvaara, vuonna 2009 Eno ja Pyhäselkä. Liitosten jälkeen suurentuneen Joensuun asioiden hoito on sujunut pääpiirteissään hyvin. Koulujen säilyttämisestä ja terveyspalvelupisteistä on ollut pientä jälkiselvittelyä mutta nekin hoituvat ajallaan. palvelut sekä erityisesti vanhusväestöä koskevat asumispalvelut. Joensuussa on käyty kovasti keskustelua erityisesti palveluasuntojen lisätarpeesta. Kaupungilla on tällä hetkellä 474 tehostetun palveluasumisen hoivapaikkaa. Niistä kaupungin omia on 141 ja loput ovat ostopalveluina yrityksiltä ostettuja paikkoja. Tehostetun palveluasumisen paikkoja tarvitaan todella kiireellisesti lisää sillä yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyy vuosittain 100200 henkilöllä. Yleinen mielipide on että kaupungin omia hoivapaikkoja on saatava lisää. Muuten ostopalvelujen tarjoajat pääsevät sanelemaan hoivahinnat, Vartiainen sanoo. Vilho Korhonen mietiskelee, että millaisiksi hinnat näissä yksityisissä hoitokodeissa muodostuvatkaan. Raha seuloo asiakkaat sillä ei tavallisella pieneläkeläisellä ole varaa maksaa sataa euroa vuorokaudessa asunnosta ja hoidosta. Vilho Korhosella on omakohtaista kokemusta lääkäriin pääsyn vaikeudesta. Jouduin jonottamaan korvapolille viime vuonna yli puoli vuotta. Jonotuksen aikana jouduin syömään särkylääkkeitä. Tuntui siltä, että meistä jonottavista potilaista on tehty pörssifirmojen lääkesilppureita. Se on tunnustettava, että hoito on hyvää kunhan pääset jonosta hoitoon. Teuvo kysyy, että mistä tässä oikein kiikastaa kun terveyspalvelut on viety näin huonoon tilaan? Terveyskeskuksessa jo pelkkä reseptin uusiminen voi viedä viikkoja. Jonotin yli puoli vuotta polvileikkaukseen ja ihmettelen miksi Kontioniemen sairaala myytiin pois pilkkahinnalla. Nyt se olisi tarpeellinen jonojen purkupaikkana. Kontiolahtelainen Esko Turunen on saanut terveyskeskuksesta sähköisen reseptin joka lähetetään suoraan apteekkiin. Esko toteaa, että tämä on myönteinen uudistus joka säästää potilaalta jalkavaivoja. Tämäkin porukka odottaa mielenkiinnolla vanhuspalvelulain valmistumista ja voimaan tuloa. Toivottavasti se tuo selkeyttä vanhusväestön kaikkiin palveluihin. Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato.
Rahanahneus vie yksityistämisen tielle
Kontiolahtelainen Mauri Kinnunen sanoo, että rahanahneus on vienyt lääkäri- ja hoivapalvelut yksityistämisen tielle. Mauri kysyy myös kuinka paljon yksilö voi vaatia asumismukavuutta hoitokodissa? Mauri valittelee myös tekemisen puutetta kun on vaimonsa kanssa muuttanut omakotitalosta rivitaloon asumaan. Rivitalossa kaikki tulee valmiina lämmitystä myöten toisin kuin omakotitalossa. Mauri Kinnunen korostaa, että mikäli ei olisi harrastuksia niin elämä tuntuisi tässä tilanteessa kaksin verroin vaikeammalta. Siksipä onkin mukava lähteä touhuamaan Joensuun Eläkeläisten kerhoihin ja muihin toimintoihin. Liperiläinen Teuvo Oinonen sanoo, että Liperi kieltäytyy yhteistyöstä Joensuun kanssa koska kuntaliitos ei tee autuaaksi.
Kaupungin omia hoivapaikkoja lisättävä
Kimmo Vartiainen on Vasemmistoliiton edustajana 73 700 asukkaan Joensuun sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Kimmon sydäntä lähellä on kaikkia kuntalaisia koskevat terveys-
Teksti ja kuva: JUHA DRUFVA
6 - Nro 5 syyskuu 2012
ELÄKELÄINEN
Eläkeläiset ry:n hallitus esittelyssä
E
läkeläiset ry:n uuden hallituksen yhteystiedot julkaistiin kesäkuun numerossa. Nyt esittelemme hallituksen jäsenet hieman perusteellisemmin. Hallituksen jäseniltä kysytiin 1) tärkeintä luottamustoimea yhdistyksessä tai aluejärjestössä, 2) minkä toimintalohkojen kehittämistä Eläkeläiset ry:n toiminnassa pitää erityisen tärkeänä (sai mainita kaksi toimintalohkoa) sekä 3) eläkeläisten kannalta tärkeintä kunnallispoliittista tavoitetta omassa kotikunnassa terveydenhoitopalveluja koskevia tavoitteita lukuun ottamatta. Terveyspalvelut rajattiin pois, koska edustajakokous hyväksyi kannanoton juuri terveydenhoitopalveluista. Hallituksen jäsenten lisäksi esitellään myös valtuuston puheenjohtajat. Heillä on läsnäolo-, puheja esitysoikeus hallituksen kokouksissa.
Kalevi Kivistö, järjestön puheenjohtaja, 71 v., Espoo, KarakallionViherlaakson Eläkeläiset ry: 1) Tärkein luottamustoimi on järjestön puheenjohtajuus. 2) Edunvalvonta. 3) Vanhustenhoito.
Irmeli Mandell, järjestön varapuheenjohtaja, 69 v., Vaasa, Vaasan Eläkeläiset ry 1) Yhdistyksen puheenjohtaja. 2) Edunvalvonta, Kuntorannan talous. 3) Omaishoitajien aseman parantaminen, Ikääntymispoliittisen asikirjan tavoitteiden sisällyttäminen kaupungin budjettiin.
Martti Anttonen, hallituksen jäsen, 76 v., Eura, Eura-SäkyläKöyliön Eläkeläiset ry: 1) Aluejärjestön puheenjohtaja. 2) Toimintaympäristön tuntemus, jäsenhankinta. 3) Yhteiskuntamoraalin nostaminen käytännön politiikkaan, hajaasutusalueiden huomioiminen.
Raimo Heikkinen, hallituksen jäsen, 68 v., Varkaus, Varkauden Eläkeläiset ry: 1) Aluejärjestön puheenjohtaja. 2) Musiikin opetuksen uudistaminen. 2) Julkisen liikenteen kehittäminen, liikuntapalvelujen kehittäminen.
Arvi Mara, hallituksen jäsen, 70 v., Heinola, Heinolan Eläkeläiset ry: 1. Varapuheenjohtaja. 2. Terveys- ja liikuntatoiminta sekä kerhotoiminta.. 3) Kokoontumistilojen järjestäminen.
Maija Nurminen, hallituksen jäsen, 72 v., Oulu, Oulun Työväen Eläkeläiset ry: 1) Yhdistyksen johtokunnan jäsen. 2) Edunvalvonta, opintokerhoohjaus ja opintomateriaalit. 3) Toimintapaikkojen järjestäminen koko Suur-Oulun alueella, vanhusneuvoston perustaminen.
Pekka Saarnio, hallituksen jäsen, 67 v., Helsinki, Kontulan Eläkeläiset ry 1) Aluejärjestön puheenjohtaja. 2) Edunvalvonta, kulttuuritoiminnan monipuolisuus ja laatu. 3) Asunto-olojen parantaminen ja vanhusneuvoston aseman vahvistaminen.
Kyllikki Vilander, hallituksen jäsen, 73 v., Rovaniemi, Rovaniemen Eläkeläiset ry: 1) Aluejärjestön sihteeri. 2) Kerhotoiminnan sisältö, kulttuuriharrastusten tukeminen. 3) Vanhusneuvoston roolin selkeyttäminen, yksityistämisen torjuminen.
Ulla-Maija Kurka, hallituksen varajäsen, 72 v., Lieto, Piikkiön Eläkeläiset ry. 1) Aluejärjestön matkavastaava. 2) Koulutus, erityisesti tiedotukseen ja edunvalvontaa liittyvä koulutus. 3) On tuettava ikäihmisten aktiivista kansalaisuutta. Tämä pitää sisällään tavallaan kaiken tärkeän.
Ossi Haatainen, hallituksen varajäsen, 76 v., Joensuu, Joensuun Eläkeläiset ry 1) Yhdistyksen puheenjohtaja ja aluejärjestön puheenjohtaja. 2) Johtokuntien toimintavalmiuksien parantaminen, harrastusryhmien vetäjien kouluttaminen. 3) Palvelutalo-asuntoja tulee rakentaa lisää, järjestöjen toimitilojen turvaaminen myös keskustaajaman ulkopuolella.
Eeva Hänninen, hallituksen varajäsen, 72 v., Kouvola, Anjalankosken Eläkeläiset ry 1) Yhdistyksen puheenjohtaja. 2) Edunvalvonta, yhteistyö muiden aläkeläisjärjestöjen kanssa. 3) Julkisen liikenteen vuorojen lisääminen, tilavuokrien poistaminen ikäihmisten kerhotiloista.
Teuvo Näätänen, hallituksen varajäsen, 62 v., Haapavesi, Haapaveden Eläkeläiset ry 1) Yhdistyksen ja aluejärjestön puheenjohtaja. 2) Alueellista koulutusta paikallisiin tarpeisiin. 3) Kuljetusalvelujen ja asiointimahdollisuuden järjestäminen kotona asuville, ruokahuolto (erityisesti sen hinta)
Esko Kotilainen, hallituksen varajäsen, 75 v., Vantaa, Tikkurilan Eläkeläiset ry: 1) Aluejärjestön varapuheenjohtaja. 2) Jäsenrekisteri, jäsenmaksujen perinnän kehittäminen. 3) Alennusliput julkiseen liikenteeseen, uimahallien ja kuntosalien ilmaispalvelujen ikärajan alentaminen 70:stä 65 ikävuoteen.
Arja Jauhiainen, hallituksen varajäsen, 66 v., Paltamo, Paltamon Eläkeläiset ry: 1) Yhdistyksen sihteeri. 2) Koulutuksen kehittäminen enemmän yhdistysten toimintaa palvelevaksi, yhteistyö muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa. 3) Viihtyisän ja virikkeellisen kotiympäristön tukeminen niin, että voi asua mahdollisimman pitkään kotona.
ELÄKELÄINEN
Nro 5 syyskuu 2012 - 7
Marja Leena Makkonen, valtuuston puheenjohtaja, 52 v., Jyväskylä, Jyskän Eläkeläiset ry: 1) Aluejärjestön sihteeri. 2) Paikallisyhdistysten toiminta, siihen liittyen jäsenhuolto. 3) Kuntien omien palveluiden kehittäminen, omaishoitajien tukeminen kaikin tavoin.
Toivo Keränen, valtuuston varapuheenjohtaja, 70 v., Nokia, Nokian Eläkeläiset ry: 1) Aluejärjerstön varaedustaja. 2) Koulutus myös alueellinen, jäsenhankinta. 2) Lisää palveluasuntoa ikääntyneille, kotipalvelun kehittäminen muun muassa henkilöstä lisäämällä.
Valtuuston jäsenet edellisessä lehdessä Eläkeläiset ry teki yhdistyksille kuntavaaliohjeen
KUNTAVAALIT 2012
Kuntavaalien tärkeät päivämäärät
Vaalipäivä 28.10.2012 Ennakkoäänestys kotimaassa 17.23.10.2012 Ennakkoäänestys ulkomailla 17.-20.10.2012
Ehdokasasettelu vahvistetaan torstaina 27.9.2012.
Yhdistyksiin kuuluvien ehdokkaiden nimet ja numerot on ilmoitettava lehdelle 2.10. mennessä
Eläkeläiset ry on tehnyt yhdistyksille kuntavaaliohjeen, joka on lähetetään yhdistyksien kirjeenvaihtajille aivan syyskuun alussa. Kuntavaaliohjeita toivottiin kyselyssä, jonka Eläkeläiset ry teki edustajakokoukseen osallistuneille toukokuussa. Edustajille ja seuraajille jaetussa lomakkeessa kysyttiin muun muassa, kuinka vastaajat toivovat järjestön tukevan yhdistysten ja jäsenten osallistumista kuntavaaleihin. Ohjeessa annetaan vihjeitä kuntavaaliteemoista ja kerrotaan vaalien aikataulun tärkeimmät päivämämäärät. Myös kotiäänestyksestä annetaan ohjeet. Lisäksi ohjeessa on omat osiot vaalitilaisuuksien järjestämisestä ja tiedottamisesta sekä yleisrtä taustatietoa kunnista ja kuntavaaleista. Eläkeläinen-lehden aikataulu on laadittu niin, että myös ehdokkaiden numerot ehtivät lokakuun lehdessä mahdollisesti julkaistaviin vaalimainoksiin. Yhdistyksien ja jäsenten vaalimainontaa ja -ilmoittelua koskee sama jäsenalennus, 50 prosenttia, kuin muutakin ilmoittelua. Muillekin ehdokkaille tarjotaan alennuksia vaalimainonnassa. Lisäksi Eläkeläinen julkaisee ilmaiseksi kaikkien niiden Eläkeläiset ry:hyn kuuluvien ehdokkaiden nimet ja numerot, jotka yhdistykset ilmoittavat lehdelle 2.10. mennessä. Ilmoitus tulee tehdä joko lehden toimitussihteerin sähköpostiin, pekka.isaksson@elakelaiset.fi tai hänen puhelinnumeroonsa 040 742 2754.
Ehdokashakemukset jätettävä viimeistään tiistaina 18.9.2012 ennen klo 16.
Maalaus: Meeri Reutsalo,2011
Eläkeläiset ry ja kuntavaalit
Eläkeläiset ry ja sen jäsenyhdistykset tuovat vaalien alla keskusteluun ikäihmisille tärkeitä asioita. Eläkeläiset ry:n jäsenyhdistykset järjestävät joko yksin tai yhdessä muiden eläkeläis- ja sosiaalialan järjestöjen kanssa vaalipaneeleja ja kyselytilaisuuksia, joihin kutsutaan ehdokkaita kaikista poliittisista ryhmistä. Eläkeläiset ry ja sen jäsenyhdistykset kannustavat kaikkia äänioikeutettuja äänestämään. Paikallisyhdistykset avustavat vanhimpia jäseniään äänioikeuden käyttämisessä. Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistysten henkilöjäseniä kannustetaan asettumaan ehdolle kuntavaaleissa. Kukin valitsee oman harkintansa mukaan, missä poliittisessa ryhmässä toimii. Eläkeläiset ry ei tue mitään poliittista ryhmittymää tai yksittäistä ehdokasta.
Kuntavaaliohjetta toivoivat edustajakokouksen osanottajat.
Eläkeläiset ry oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen
8 - Nro 1 helmikuu 2004
ELÄKELÄINEN
Kimmoke Eläkeläinen-lehden pääkirjoituksesta
Nokialla tehtiin aloite terveyskeskusmaksujen poistamisesta jo keväällä
Eläkeläiset ry:n edustajakokous 23.5.2012
K
un Nokian Eläkeläiset ry:n aktiivi ja Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Toivo Keränen luki tämän vuoden ensimmäistä Eläkeläinenlehteä, hän ryhtyi kirjoittamaan kaupungille aloitetta terveyskeskuksen vuosi- ja käyntimaksujen poistamisesta. Lehden pääkirjoituksessa oli käsitelty erittäin hyvin tulotasosta riippuvia terveysja kuolleisuuseroja ja niiden kasvamista, Keränen kertoo. Nokialla oli Eläkeläiset ry:n yhdistyksessä ja ainakin Vasemmistoliiton valtuustoryhmässä pohdittu terveyskeskusmaksua. Sain hyvää taustatietoa ja innostuin tekemään kirjallisen aloitteen, Keränen kertoo. Niin syntyi aloite, jonka Vasemmistoliiton valtuustoryhmäkin tunsi omakseen ja otti nimiinsä.
Terveyserot ovat kasvaneet
Aloitteessa esitystä terveyskeskusmaksun poistamisesta perustellaan Terveydenja hyvinvointilaitoksen 1.12. 2011 julkaisemalla tutkimuksella terveyseroista. Sen mukaan mukaan rikkaimpaan viidennekseen kuuluvat suomalaiset 35-vuotiaat miehet voivat odottaa elävänsä 82-vuotiaiksi, kun köyhin samanikäinen vii-
dennes kuolee 69,5 vuoden iässä. Varakkaiden ja köyhien miesten elämien pituuksissa on 12,5 vuoden kuilu. Rikkaimpaan viidennekseen kuuluvat 35-vuotiaat naiset voivat odottaa elävänsä 86,2-vuotiaiksi ja köyhimpään viidennekseen kuuluvat samanikäiset .79,4 vuotiaiksi. Varakkaiden ja köyhien naisten elämien pituuksissa on siis 6,8 vuoden kuilu. Tutkimus osoittaa, että ylimmän ja alimman tuloviidenneksen välillä elinajanodotteen ero kasvoi 1990luvun alun vuosista miehillä 7,4 vuodesta 12,5 vuoteen ja naisilla 3,9 vuodesta 6,8 vuoteen. Julkaistun tutkimuksen hätkähdyttävät tulokset vahvistavat jälleen kuvaa suomalaisesta yhteiskunnasta kasvavien erojen ja jakojen maana. Tulo- ja varallisuuserojen kasvun myötä ovat myös väestöryhmien elämänpiirit- ja tavat eriytyneet aiempaa enemmän toisistaan. Kehityksen suunta näkyy kasvaneina eroina terveydentilassa, terveyspalvelujen käytössä ja suoraan myös elinajanodotteessa.
Kahden kerroksen väkeä
Varakkaimmat ja terveimmät ihmiset käyttävät eniten terveydenhuollon yhteisiä
voimavaroja. Työelämässä ja hyvän työterveyshuollon piirissä olevat saavat jonottamatta itselleen maksuttomat terveyspalvelut.Palveluja hankitaan yhä enemmän yksityisiltä työterveysasemilta. Ne ovat laajentuneet osittain koskemaan myös sairaanhoitoa. Sen sijaan työelämän ulkopuolella olevat, kuten eläkeläiset, työttömät ja heihin verrattavat ovat säästöjen kohteena olevan julkisen terveydenhuollon varassa tai joutuvat hankkimaan palvelut kovalla hinnalla yksityisestä terveysbisneksestä. Väestöryhmien välinen räikeä eriarvoisuus terveydenhuollossa tunnustetaan yleisesti. Ongelmaan puuttuminen tuntuu kuitenkin olevan perin vaikeaa, vaikka tavoitteet terveys- ja hyvinvointierojen tasaamisesta löytyvät valtion erilaisista toimintaohjelmista. Nyt tarvitaan konkreettisia päätöksiä, joilla tiedossa olevia ongelmia voidaan nopeasti edes lievittää. Kuntien, myös Nokian, tulee poistaa terveyskeskuksenvuosi- ja käyntimaksut. Näin ainakin me nokialaiset, voimme kantaa osavastuumme edellä esitetyn eriarvoistavan kehityksen pysäyttämisestä, aloitteessa todetaan.
Eläkeläiset vaikuttamaan kunnalliselämään
Järjestö kehottaa omia jäsenyhdistyksiään ja kaikkia eläkeläisiä osallistumaan aktiivisesti syksyn kunnallisvaaleihin. Julkiseen keskusteluun on ponnekkaasti nostettava eläkeläisten ja ikäihmisten asiat. Rohkaisemme jäseniämme asettumaan ehdokkaiksi ja vaalien jälkeen kunnallisiin luottamustehtäviin. Vaaleissa ja kunnallisessa päätöksenteossa ratkaistaan ikääntyneiden hyvinvoinnin kannalta tärkeitä asioita. Päättäjiksi tarvitaan eläkeläisten ja ikääntyneiden arjen tuntevia ja heidän hyvinvointinsa edistämiseen sitoutuneita ihmisiä. Ihmisten sujuvalle ja turvalliselle elämänkululle on tärkeää, että kunnat huolehtivat hyvin vastuullaan olevista peruspalveluista. Kunnan on turvattava niiden saatavuus ja hyvä laatu. Palvelut on tarjottava joko maksutta tai kohtuuhintaisina niin, että kaikkein pienituloisimmatkin saavat ne. Palvelurakenteen on oltava väestöllisesti ja alueellisesti kattava niin, että ikäihmisten erityistarpeet otetaan painokkaasti huomioon. On kehitettävä lähipalveluja. mintaa on kehitettävä. Jotta kynnys terveyskeskusten palvelujen käyttöön madaltuu, on terveyskeskusmaksu poistettava. Tavoitteenamme on, että esitys maksun poistamisesta tehdään mahdollisimman monessa kunnassa jo ensi vuoden talousarviota valmisteltaessa. Kuntien tulee tuottaa itse peruspalvelut Kuntien tulee itse tuottaa peruspalvelunsa. Peruspalvelut isommissakin kokonaisuuksissa on toteutettava lähipalveluina. Ulkoistaminen ja kilpailutus sopivat erityisen huonosti sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kilpailutus johtaa hinnan yksipuoliseen korostumiseen palvelun laadun kustannuksella. Tästä kärsii asiakkaiden lisäksi henkilökunta. Kilpailutuksen mahdolliset lyhyen aikavälin kustannussäästöt menetetään yleensä muutamassa vuodessa, kun markkina- ja kilpailutilanne yksipuolistuu. Voittajia ovat keskittymällä kasvua hakevat, aggressiivisesti voittoa tavoittelevat liikeyritykset ja kansainvälisessä omistuksessa olevat monialaiset pörssiyhtiöt. Häviäjiä ovat palveluja tarvitsevat kuntalaiset, veronmaksajat ja oman palvelutuotantonsa riisuneet kunnat. Kunnilla on ollut perinteisesti vankka asema osana julkista valtaa. Sen perustana on itsehallinto, jota on hoidettu kansanvaltaisesti. Markkinaehtoinen ulkoistaminen ja siihen liittyvä kunnan oman toimialan aktiivinen kaventaminen murentavat itsehallintoa ja kaventavat demokratiaa ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia lähiyhteisössään. Demokratia edellyttää vahvaa kansalaisyhteiskuntaa. Eläkeläistoiminta on yksi osa sitä. Kuntien on tuettava ja parannettava eläkeläistoiminnan edellytyksiä muun muassa toimitilojen, harrastusmahdollisuuksien ja toiminta-avustusten muodossa.
Terveyskeskusmaksu on poistettava
Eläkeläisten hyvinvoinnille ovat erityisen tärkeitä kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut sekä vanhuspalvelut. Kun ikääntyneen väestön osuus kasvaa, on kuntien erityisesti panostettava näihin palveluihin. Palveluketjut ennaltaehkäisyn, hoidon, hoivan ja kuntoutuksen välillä on saatava toimiviksi. Tämä edellyttää erimuotoisten avopalvelujen, kotipalvelujen ja laitospalvelujen rinnakkaista kehittämistä. Väestön terveyserojen kaventaminen vaatii lisää voimavaroja perusterveydenhuoltoon. Terveyskeskusten resursseja on tuntuvasti lisättävä ja terveyskeskusten toi-
Kuntavaalien tärkeät päivämäärät
Vaalipäivä 28.10.2012 Ennakkoäänestys kotimaassa 17.23.10.2012 Ennakkoäänestys ulkomailla 17.-20.10.2012
Ehdokasasettelu vahvistetaan torstaina 27.9.2012. Ehdokashakemukset on jätettävä viimeistään tiistaina 18.9.2012 ennen klo 16.00. Yhdistykseen kuuluvat ehdokkat on ilmoitettava Eläkeläinen-lehdelle viimeistään 2.10. Ilmoituksessa tulee olla ehdokkaan nimi, numero ja puolueen (ja mahdollisen vaaliliiton), valitsijayhdistyksen tai yhteislistan nimi
.
Kotiäänestys
Jos henkilö ei pääse ilman kohtuuttomia vaikeuksia äänestyspaikalle, hän voi äänestää kotona ennakkoäänestysaikana. Kotiäänestykseen pitää ilmoittautua kotikunnan keskusvaalilautakunnallle viimeistään tiistaina 16.10.2012 ennen kello 16. Samassa taloudessa asuva omaishoitaja voi tietyin edellytyksin äänestää samalla kertaa. Keskusvaalilautakunnan puhelinnumero on äänestäjälle kotiin saapuvassa ilmoituskortissa.
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2004 - 9
Ylilääkäri Juha Hännisen tuore kirja luo lisävalaistusta eutanasiaan
Juha Hänninen: Eutanasia DUODECIM 2012 Terhokodin johtajana ja ylilääkärinä vuodesta 1993 toimineen Juha Hännisen artikkelikokoelma "Eutanasia" (DUODECIM) avaa uusia näkökulmia eutanasiaan. Hännisen kirja julkistettiin elokuun lopulla. Se on saattohoidon johtavan suomalaisen asiantuntijan tärkeä puheevuoro asiasta, joka on jälleen ajankohtaistunut, osittain juuri Hännisen omien kannanottojen ansiosta. Käsite tarkoittaa potilaan elämän tietoista ja tarkoituksellista lopettamista lääkeaineella potilaan omasta pyynnöstä tilanteessa, jossa kärsimys on sietämätöntä. Hännisen mukaan kuoleman sanotaan olevan äärimmäisen kustannustehokas potilashallintojärjestelmä. Sairaaloiden tehtävä ei kuitenkaan ole tuottaa säästöjä: "Jos haluttaisiin yksinomaan säästää rahaa, elämän lopun hoidoista tulisi luopua. Tämä on yksi pelko, joka liittyy eutanasiakeskusteluun. En kuitenkaan näe tätä pelkoa oikeutetuksi. Kuoleman suosiminen elämän lopussa muuttaisi koko yhteyskunnallisen arvomaailman. Eutanasiassa kyse on yksilön kärsimyksestä, ei siitä, että karsitaan tuottamattomia kansalaisia." Hänninen korostaa, että merkittävä osa koko elämänmittaisista sairastamiskuluista tulee viimeisen elinvuoden aikana akuutista sairaanhoidosta. Esimerkiksi Englannissa yli 20 prosenttia sairaalavuoteista on elämän viimeistä vuotta viettävien potilaiden käytössä. sille, että potilas kuolee tai että keuhkosyövän takia tukehtuminen on mahdollista tai neurologinen rappeutuminen ei valitettavasti pysähdy edes siihen, kun läheinen ei pysty kertomaan tuntemuksistaan eikä liikkumaan. Jos en ajattelisi, että potilaiden nukuttaminen tai erityisissä tilanteissa kuolemaan nopeuttaminen on mahdollista, en voisi nukkua enkä katsoa potilaitani silmiin." Teksti: JUHA DRUFVA
Yhdeksän kysymystä omasta elämästä
Lähes 20 vuotta Terhokodin johtajana toiminut Juha Hänninen tiivistää oman tunteensa kirjoittamalla, että elämä on hauras, mutta kiitos kuitenkin siitä. Kuva: Petteri Kitti. lisesti lääkeaineiden huumaamana? Kun ihminen nimenomaan haluaa kuolla, kun elämällä ei ole hänen mielestään mitään tarjottavaa, pitäisikö ihmistä auttaa omaan kuolemaansa? Hännisen mukaan moni lääkäri pakenee sen taakse, ettei se ole luvallista tai että se on vastoin jonkun korkeamman voiman perimmäistä tarkoitusta: "Kuolevia ihmisiä hoitaessa aina silloin tällöin törmää tähän epätietoisuutta aiheuttavaan pulmaan." Hännisen mukaan ihminen on useimmiten kuollessaan riisuttu paljosta turhasta, ja kohtaaminen kuolevan kanssa palvelee potilaan lisäksi myös lääkäriä: "Kohtaamisesta vain tulee poistaa epätasapainoisuus. Lääketieteestä tulee enää vain yksi elementti lääkärin työssä. Tunteita herättävät eletty ja nykyinen elämä." Kuolevaa ihmistä kutsutaan ambivalentiksi. Hän haluaa samanaikaisesti elää ja kuolla. Hoito johtaa kuitenkin helposti siihen, ettei kuoleva voi tehdä kumpaakaan: "Myös lääkäri on hoitosuhteessaan ristiriitaisten tunteiden vallassa. Mutta näin se vain on. Josko elämä on vaikeaa, niin on kuoleminenkin. Päällimmäinen oma tunteeni on, että elämä on hauras mutta kiitos kuitenkin siitä." taan. Jos hän kykenee juomaan ja haluaa nestettä, sitä annetaan hänelle. Loppuvaiheen syöpäpotilaan kudokset kuihtuvat, vaikka ravintoa tarjottaisiinkin. Ravinto ei imeydy ja aiheuttaa tukalan olon. Nesteen ja ravinnon annosta tulee kärsimystä lisäävä tekijä. Kivut lisääntyvät, hengitys muuttuu raskaammaksi eikä elämä näidenkään hoitojen avulla jatku sen pidempään: "Kuolevaa ihmistä ei näännytetä ravinnon ja nesteen puutteeseen, vaan syöpä tai muu pahanlaatuinen sairaus tekee sen." Vuosien myötä Hänninen on muuttanut kantaansa eutanasian suhteen. Hän sanoo kohdanneensa 20 vuoden aikana noin 6 000 kuolevaa ihmistä, joista osa kärsi ajoittain suuresti. Työpöytiensä takaa eri virastoista eutanasiaan kantaa ottaville Juha Hänninen lähettää terveisiä: "Älä tule minulle selittämään, ettei tällaista inhimillistä kärsimystä ole! Tule itse kertomaan omaiJuha Hänninen korostaa, että omaa kuolemaansa kohdatessaan jokainen arvioi elämäänsä ja luo käsikirjoituksen sille, mikä on arvokas kuolema. Hännisen mukaan jokainen voi esittää itselleen seuraavat yhdeksän kysymystä: 1 )Mieti elämääsi (ja kerro siitä), erityisesti siitä hetkestä, jolloin tunsit olevasi eniten "elossa." 2 )Onko joitakin asioita, joita haluaisit läheistesi erityisesti tietävän ja muistavan sinusta? 3) Mitkä ovat olleet elämäsi tärkeimmät roolit (perheessä, ammatillisesti, muuten)? Miksi ne ovat tärkeitä ja mitä niissä arvelet saavuttaneesi? 4) Mistä saavutuksistasi olet ylpein? 5) Onko joitakin tiettyjä asioita, joista haluaisit kertoa läheisillesi? 6) Mitä toivot tai unelmoit läheistesi suhteen? 7) Mitä olet oppinut elämästä? Onko jotain, mitä haluaisit välittää eteenpäin? 8) Onko sinulla neuvoja, ohjeita läheisillesi (muille) tulevan elämän varrelle 9) Jos tästä tehtäisiin kirjallinen dokumentti, mitä haluaisit vielä lisätä.
Älä tule minulle selittämään!
Epätoivoinen ihminen hakee irrationaalisiakin hoitomahdollisuuksia. Hännisen mukaan ei ole helppoa sanoa, ettei anna kuihtuvalle kuolevalle potilaalle ravitsemushoitoa tai kuivuvalle nestehoitoa: "Kuitenkin näiden hoitopäätösten tekeminen on juuri sitä, mikä auttaa ihmistä irtautumaan elämästä mahdollisimman tuskattomasti. Suonensisäisen kanyylin laitto saattohoitoon lähettämistä edeltävänä päivänä sairaalassa on itsensä ja potilaan pettämistä ja vastuun siirtoa." Kuolemaa tekevän elimistö ei enää ota ravintoa tai nesteitä vas-
Ei voi elää eikä kuolla
Hännisen mukaan jako luonnolliseen ja joudutettuun kuolemaan ei ole kovinkaan hedelmällinen. Mitä luonnollista on kuolemisessa sairaalassa vatsa auki leikattuna, ravintoa letkusta saaden sekä kykenemättä vaihtamaan asentoa? Mitä epäluonnollista on kuolemisessa omasta pyynnöstään rauhal-
Eutanasia muissa maissa
ollannissa (1985), Belgiassa (2002) ja Luxemburgissa (2008) eutanasia ei ole rangaistava teko, jos noudatetaan sovittua menettelyä. Näissä maissa painotetaan kärsimystä keskeisenä eutanasian oikeuttavana syynä. Sveitsin Gignitas-klinikka avustaa kärsiviä ja kuolemaan johtavaa sairautta potevia ihmisiä tekemään itsemurhan, vaikka Sveitsissä eutanasia ei ole sallittua. Suomessakaan itsemurhassa avustamisesta ei tuomita rangaistukseen, toisin kuin muissa Pohjoismaissa. Yhdysvalloissa Oregonissa (1997) ja Washingtonissa (2009) potilailla on mahdollis-
Keskustelemme eutanasiasta!
Yhdysvalloissa tehtiin Oregonissa 65 ja Washingtonissa 51 lääkärin avustamaa itsemurhaa vuonna 2010. Taloustutkimuksen kyselyssä 2004 myönteisesti eutanasiaan suhtautuvia oli suomalaisista 75 prosenttia, kielteisesti 17 ja loput eivät vastanneet. Lääkäreistä kahdeksan prosenttia ilmoitti hyväksyvänsä eutanasian kivuliasta ja parantumatonta syöpää sairastaville potilaille. Kunhan saattohoito taataan kaikille, Hännisen mukaan vain kenties 100200 ihmistä vuosittain jää Suomessa tilanteeseen, jossa riittävää apua ei saada. (JD)
H
ta saada lääkäriapua itsemurhan tekemisessä. Yhdysvalloissa korostetaan kärsimyksen sijaan itsemääräämisoikeutta ja vapautta valita. Hollannissa valtaosa eutanasia tai avustetun itsemurhan kuolemista oli seurausta levinneestä syövästä. Suuri osa heistä sairasti maha-suolikanavasyöpää tai keuhkosyöpää. Eutanasialakia seuranneiden viiden vuoden aikana raportoitiin Hollannissa yhteensä 10 319 eutanasiaa (väkiluku 16,6 milj.) ja Belgiassa 1 917 (väkiluku 10,8 milj.). Hollannissa vajaat 40 prosenttia ja Belgiassa vajaat 50 prosenttia eutanasiapyynnöistä toteutuu.
E
läkeläiset ry:n 18. edustajakokous päätti, että Eläkeläinen-lehdessä käydään keskustelu eutanasiasta. Päätös oli vastaus kuuden helsinkiläisyhdistyksen aloitteeseen tällaisesta keskustelusta järjestössä. Edustajakokous totesi, että hyvä pohja keskustelulle ovat järjestön Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen -ohjelman teesit ihmisarvosta, oikeudesta arvokkaaseen kuolemaan ja valinnanvapaudesta. Edustajakokous tähdensi, että oikeus arvokkaaseen kuolemaan ei merkitse vain eikä ensisijaisesti eutanasiaa. Saattohoitoa on lisättävä niin, että jokainen sitä tarvitseva voi sitä saada. Kokouksen mielestä on tarkoin harkittava, ottaako Eläkeläiset ry
järjestönä kantaa eutanasiaan vai toteutuuko aloitteen tarkoitus niin, että järjestö ohjaa ja tukee jäseniään osallistumaan keskusteluun. Keskustelu käynnistyy oheisella ylilääkäri Juha Hännisen kirjan esittelyllä. Yhdistyksille on viime viikolla lähetetty myös edustajakokouken aloitevastaukset, niiden joukossa laaja vastaus eutanasiaaloitteeseen. Eläkeläinen-lehden toimitus toivoo tiiviitä, asiallisia puheenvuoroja eutanasiasta ja saattohoidosta. Keskustella voidaan myös siitä, tuleeko järjestön ottaa asiaan kantaa vai ei. Kirjoitukset voi lähettää joko postitse tai sähköpostina. Lehden yhteystiedot löytyvät sivulta 37.
10 - Nro 5 syyskuu 2012
ELÄKELÄINEN
FolkJam liikuttaa ikäihmisiä rennosti perinteen voimiin
Raili Ranta (eturivissä keskellä) halua kokeilla folkjamin oppeja yhdistyksen liikuntakerhossa. Kuvassa Rytikarin Eläkeläiset ry:n esiintyvä ryhmä Pääkaupunkiseudun yhdistysten liikunnan- ja tanhuryhmien ohjaajat saivat toukokuussa kokea liikkumisen riemua Malmin työväentalolla järjestetyssä FolkJam koulutuksessa. Koulutus järjestettiin osana Eläkeläiset ry:n liikuntahanketta jota opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa. FolkJam on Oulun seudun ammattikorkeakoulun tanssinopettajaopiskelijoiden kehittämä tanssiliikunnan muoto, jossa pohjana on suomalaisuus. Musiikki ja liikemateriaal on kerätty suomalaisesta tanssiperinteestä ja kehitetty kuntoliikunnan muotoon. FolkJa sai alkuunsa vuonna 2004 kahvipöytäkeskusteluissa, joissa tulevat tanssinopettajat pohdiskelivat tuontitavarana tulevien ryhmäliikuntamuotojen suosiota, kuten esimerkiksi Suomea valloittanutta zumbaa. Onhan meilläkin oma rikas tanssiperinne, josta voimme olla ylpeitä ja jolla voisi ihmisiä liikuttaa, valaisi FolkJam -idean syntyä kouluttajamme Hilppa Herd. Vuonna 2008 alettiin tutkia liikkeitä ja ensimmäiset FolkJam-tunnit saatiin käyntiin vuonna 2010. Nyt on jo ohjaajakoulutuskin aloitettu, ja keväällä 2013 saamme ikäihmisille sovelletun FolkJamin valmiiks Syvälle suomalaisuuden ytimeen menevä FolkJamin liikekieli kehittyi arkistoissa tehdyn perusteellisen tutkimustyön avulla.Suomi sijaitsee idän ja lännen rajapinnalla ja se näkyy myös meidän kansantansseissa, kertoi kouluttaja. Liikkeissä löytyy slaavilaisuutta, vaikutteita pohjoismaiden tansseista sekä Euroopasta. FolkJam-tunneilla eri tyylit myös näkyvät. Koulutuksessa tutuksi tulivat Itä-Suomen ja Karjalan tassien tyypilliset liikkeet, sottiisi-askeleet, valssisovellukset sekä polska. Esimakua saimme myös Pohjolan fantasiamaailmasta. Vaikka saamelaisten omaa liikekieltä tunneilla ei käytetä heidän kulttuuriperinteensä jääköön heidän käyttöönsä tarjottiin meille liikkeitä, jotka luovat mielikuvia revontulista, poroista, joutsenista ja muusta, mitä pohjoisesta löytyy.
FolkJam emäntä ja kouluttaja Hilppa Herd ohjasi yhdistysten liikunta- ja tanhuohjaajia suomalaiseen jammailuun. Taitavasti rakennettu kokeilutunti sai paidat hikisiksi ja hymyn kasvoille. Ohjaaja kuljetti varmalla mutta lempeällä otteella ryhmää ympäri salia ja yleensä jumpissa totuttu "oma paikka"-asetelma rikottiin heti alkuun. Tunti sisälsi sekä nopeita ja mukaansatempaavia osuuksia että rauhallisempaa tunnelmointia. Kolmijakoiset askelet ja erilaiset rytmitykset saivat liikkujat keskittymään, jotta jalat pysyisivät musiikissa. Tömähdykset sekä runsaat vartalokierrot huolehtivat siitä, että selkärankakin tuli sopivasti kuormitetuksi. Jokainen osallistuja sai liikkua juuri hänelle sopivalla tavalla ja tulkita liikkeitä itselleen kotoisaksi. Tunnin jokainen osuus alkoi opetettavan askeleen kokeilulla, johon lisättiin myöhemmin käsiliikkeitä tai "makupaloja". Aikaisempi kansantanssitaito ei ollut tarpeen, sillä jokainen tunti rakennetaan niin, että uusikin tulija pärjää. Kahvitauolla todettiin, että tällaisella tunnilla kunto kasvaa ja samalla tulee harjoiteltua tanhussa käytettäviä askeleita.
Aitoa iloa tanssista
Hakunila-Vaaralan yhdistyksen Heikki Rekkinen muisteli,miten 70-luvulla heitettiin kassit lattialle ja hypittiin siinä ympärillä. Tässä FolkJamissa tulee samanlainen ilo liikkumisesta. Sitä se kansan oma tanssi on ennen ollut, kylän
Mitä minun pitikään muistaa liikunta ja muisti
Kuinka monesti olen itselleni tämän hokenut tai kuullut läheisteni sen sanovan. Huoli omasta muistista on tullut ajankohtaiseksi, vaikka työvuosia on vielä runsaasti jäljellä. Johtuneeko tilapäinen muistikatko aivojen ylikuormittamisesta, joka minulla on usein vapaaehtoinen valintani. Muistiongelmat voivat stressin lisäksi johtua aineenvaihduntahäiriöistä, kuten korkeasta verensokerista, kilpirauhasen toimintahäiriöstä, B1-vitamiinin puutostilasta ynnä muusta. Näissä tapauksissa apua saa, kun omaa elimistöä säädetään taas tasapainoon. Joskus muutokset elimistössä ovat meille epäedullisia ja unohtamisen takana onkin etenevä muistisairaus. Väestötutkimuksen mukaan 125 000 suomalaista kärsii muistisairaudesta, joka 70 prosentin todennäköisyydellä on Alzheimerin tauti. Sairauden syy voi olla myös verenkiertohäiriössä. Sairaus johtaa dementiaan, ja silloin tarvitsemme apua selviytyäksemme arjesta. Muistisairaudet ovat kansantauti, joka lisääntyy vanhenemisen myötä ja koskee erityisesti monisairaita ja hauraita vanhuksia. Kaisu Pitkälä toteaa lehtihaastattelussa, että Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan kävely suurentaa hippokampusta. Se on meidän aivojemme muistikeskus. Mitä enemmän kävelet keski-iässä, sitä epätodennäköisemmin sairastut dementiaan vanhana. Vanhustyön Keskusliitossa on selvitetty liikunnan vaikutuksia muistisairaille. Muistisairaiden ihmisten lihaksisto ja aivot tarvitsevat liikettä ja virikkeitä aivan samalla tavalla kuin muidenkin ihmisten. Yksilöllisiin tarpeisiin räätälöidystä liikkuminen auttaa Alzheimerin taudin kaikissa vaiheissa. Se hidastaa toiminnanvajeen etenemistä, todetaan nelivuotisessa tutkimuksessa. Muistisairauksien ennaltaehkäisyä liikunnan avulla tehdään myös Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:ssä, kertoo UKK -instituutin terveysuutisista. Fyysisen kunnon ja muistitoiminnan kohoamisen lisäksi muistisairaat hyötyvät sosiaalisesta kanssakäymisestä. Pienryhmissä kaverin kanssa tehdyt liikkeet saavat toiminnaltaan heikotkin jumppaajat liikkeelle. Pirkanmaan muistiliikuntahanketta ohjaa sosiaali- ja terveysministeriössä vuonna 2012 valmistunut kansallinen muistiohjelma, joka tähtää ennaltaehkäisyyn ja yksilön tarpeiden mukaiseen avohoitoon.
Syksyllä tavataan taas
Kohta käynnistyvät taas yhdistyksien kerhot, myös liikuntakehot. Tavoitteita tälle toimintakaudelle riittää. Monissa paikoissa on tulossa syksyn liikuntapäiviä, liikuntaesiintymisiä omissa sekä naapuriyhdistyksien juhlissa. Kauempana häämöttävät Oulun kesäpäivät ja voimistelu-, senioritanssisekä tanhuryhmien yhteisesitykset. Oman yhdistyksen jumppakaverit ja innostava vetäjä ovat riittävän hyvä syy tulla harjoituksiin, vaikka lonkka tai polvet vaatisivat pysymään nojatuolissa. Esitysohjelmien harjoittelu antaa sopivasti haastetta aivoille ja pitää muistia virkeänä. (E.R.)
Lääke myös aivoille Elämäntavat vaikuttavat muistiin
Ennen kun tilanne kehittyy dementiaan saakka, voimme itse auttaa itseämme. Terveissä aivoissa "asuu" yleensä hyvin toimiva muisti. Jos haluat pitää huolta aivoistasi, nuku riittävästi, syö monipuolisesti ja pysy liikkeessä. Yksikään liike ei tapahdu ilman aivoista tulevaa käskyä, joten jo pelkkä käveleminen on mainiota aivojumppaa. Helsingin yliopiston professori Liikunnan yleisiä terveysvaikutuksia tunnetaan Suomessa ja niistä puhutaan paljon. Harvemmin tuodaan esille liikunnan hyötyjä aivoille. Aivot tarvitsevat neljännesosan elimistön verenkierrosta. Liikkuessa aivojen hapensaanti rikastuu ja verenkiero tehostuu, erityisesti niillä alueilla, joissa meillä on älyllistä toimintaa. Lisäksi liikunta vähentää stressihormonia ja säännöllisesti harrastettuna nopeuttaa nukahtamista ja syventää unta.
ELÄKELÄINEN
Nro 5 syyskuu 2012 - 11
raitilla kun tavattiin sitä tanssittiin. Eikä kukaan sanonut mitään, jos joillakin meni kuvio sekaisiin, naurettiin ja jatkettiin vaan. Kehuja kouluttajalle ja tälle liikuntamuodolle tuli koko ryhmältä. Suurin osaa tulijoista ei tiennyt, mitä he oikeasti tulevat kokemaan. Monella oli tanssikengät mukana ja perinteinen tanhu kenties mielessä. Sirkka Kuivala oli käynyt nettisivuilta katselemassa, mistä FolkJamissa on kyse. Hauska, erilainen ja mukaansa tempaava, oli monen kommentti. Alussa tuntui että lonkka oireilee ja polvet eivät kestä mutta hyvin ne kestivät. Nopeampien osuuksien jälkeen kävelyt ja rytmiharjoitukset toivat lepoa ja ihmeellisesti sitä jaksoi koko tunnin, kun nauru oli läsnä. Jotkut osallistujat löysivät jopa "uusia lihaksia" ja toiset totesivat, että itse pitää osata myös helpottaa, kun vauhti tahtoo viedä mukaan. Tuolijumppana tehdyt liikkeet ovat sopivia myös iäkkäämmälle yhdistysväelle ja vanhainkoteihin vietäväksi. Runsas palaute kerättiin myös kouluttajalle ja FolkJamin taustakehittäjille. Ovathan he ensi kesäksi soveltamassa tätä liikuntamuotoa ikäihmisille ja meidän yhdistysten liikuntaryhmät ovat mainio kokeiluporukka suomalaisen liikekielen testaamiseksi. Moni koulutukseen osallistunut kertoi kokeilevansa opittuja liikkeitä omassa ryhmään. Yhteisesti todettiin koulutuspäivän jälkeen, että ensivuoden kesäpäivillä halutaan liikkua ja yleisöäkin liikuttaa FolkJamin tahtiin.
Kaikkialla eivät asiat ole yhtä hyvin kuin Kontulassa. Kuvassa yhdistyksen zumbaryhmä esiintyy ohjaajansa kanssa Kontulan ostoskeskuskuksessa kevätkesällä.
Eläkeläiset ry teki liikuntakyselyn: suurin osa yhdistyksistä tekee parhaansa
Ongelmana ohjaajien ja tilojen puute
Eläkeläiset ry sai Opetus- ja kulttuuriministeriöltä avustusta terveyttä edistävän liikunnan hankkeeseen. Hankkeessa on järjestetty koulutusta ja tuettu maahanmuuttajaliikuntaa. Vuoden vaihteessa tehtiin liikuntakysely järjestön jäsenyhdistyksille niiden liikuntatoiminnasta. Kyselykaavakkeita lähetettiin 300 kappaletta, joihin saatiin 110 vastausta. Yhdistyksiltä tiedusteltiin kaikkia liikunnallisia harrastusryhmiä voimistelusta tanssiin sekä muita mahdollisia liikuntamuotoja. Lisäksi kysyttiin liikuntaryhmien esiintymisvalmiuksia ajatellen vuoden 2013 kesäpäiviä. Vastauksissa ilmoitettiin 168 liikunnallista ryhmää, joten joissakin yhdistyksissä niitä näyttää toimivan useampiakin. Esiintymään valmiita ryhmiä ilmoitettiin 41. Vaikka yhdistyksissä ei toimisi erillistä liikunnallista ryhmää, niissä harrastetaan yhdessä erilaisia liikuntamuotoja. 68 yhdistystä ilmoitti harrastavansa jotain seuraavista lajeista: tuolijumppa, tasapainoharjoittelu, sauvakävely, hiihto tai muu ulkoilu, uinti, kuntosaliharjoittelu sekä erilaiset pelit. Nelisenkymmentä yhdistystä ilmoitti, ettei niissä harrasteta liikuntaa lainkaan. Kyselyn avulla selvitettiin myös syitä liikuntatoiminnan puutteeseen tai vähäisyyteen. Suurin osa vastanneista ilmoitti syyksi koulutetun ohjaajan ja ohjausaineiston puutteen. Lisäksi mainittiin varojen puute: ohjaajakoulutus matkoineen tulee liian kalliiksi. Osalla yhdistyksistä liikunnan esteenä on sopivien tilojen puute tai pitkät matkat harjoittelupaikalle. Liikuntaharrastus jää vähälle yhdistyksissä, joilla on pieni, iäkäs ja huonokuntoinen jäsenistö. nöllisesti, saattaa esiintymiskynnys olla liian korkea. Kurssit ovat hyvä ja tehokas keino kynnyksen madaltamiseen. Valitettavasti monen yhdistyksen talous on niin tiukalla, ettei ohjaajien kurssittamiseen riitä voimavaroja, vaikka kurssihinnat pidetään alhaisina. Eläkeläiset ry on järjestänyt OKM:n hanketuella kaikille jäsenille tarkoitettuja liikuntapäiviä ympäri Suomen. Hankkeessa on otettu maahanmuuttajat huomioon. monessa tapahtumassa eri maista ja kulttuureista tulleet ikäihmiset ovat iloisesti liikkuneet yhdessä. Alueilla järjestetyt liikuntatapahtumat ovat olleet erittäin suosittuja ja keränneet salin täydeltä osallistujia. Näistäkin tapahtumista on saatu uusia ideoita yhdistysten kerho-ohjelmiin. Tällaiseen helposti saavutettavaan liikuntatoimintaan tarvittaisiin lisärahoitusta. töstä, joka on suurten valtakunnallisten hankkeiden, kuten esimerkiksi Voimaa vanhuuteen -ohjelman kohderyhmänä. Paikallisyhdistysten liikuntatoimintaa kunnissa kannattaisi arvostaa ja antaa niiden käyttöön kohtuuhintaiset tai maksuttomat liikuntaan soveltuvat tilat. Eläkeläisjärjestöt ovat iäkkäiden liikuttajia paitsi paikallistasolla, myös valtakunnallisia liikuntapoliittisia vaikuttajia. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU antoi viime vuonna lausuntonsa kahdesta laajasta tutkimustietoon pohjautuvasta liikunnan kehittämisohjelmasta: Kunto ry:n toimittamasta Kunto- ja terveysliikunnan visio 2020 sekä OKM:n, STM:n, Valtion Liikuntaneuvoston ja Ikäinstituutin toimittamasta Ikäihmisten liikunnan kansallisesta toimenpideohjelmasta. Eläkeläisjärjestöt ovat kuitenkin liikuntatoimijoina aliarvostettuja. Tämän totesi painokkaasti Opetus- ja kulttuuriministeriön erityisliikunnan suunnittelija Kari Koivumäkikin. Koivumäki puhui keväällä Iäkkäät liikkeelle järjestöissä -seminaarissa ja huomautti, että eläkeläisjärjestöjen toiminta pitäisi noteerata paremmin Valtion Liikuntaneuvostossa sekä myös liikunnan valtionapua jaettaessa. TIINA RAJALA
Lisäoppeja FolkJamin synnyinseudulta
Toukokuun jammailujen jälkeen lisäoppeja käytiin elokuussa hakemassa Oulun ammattikorkeakoulussa järjestetyssä ohjaajakoulutuksessa. Allekirjoittaneen lisäksi FolkJamin tuntikonseptiin ja askelkuvioihin oli tutustumassa Rytikarin Eläkeläiset ry:n liikunnasta vastaava Raili Ranta. Olen todella tyytyväinen, että sain osallistua tähän FolkJam-koulutukseen ja aion käyttää soveltaen saamiani oppeja oman ryhmäni kanssa. Me eläkeläisethän olemme tanssillista porukkaa, joten meiltähän tämä käy. Mutta olisi mukavaa, jos yhteistyö kouluttajien kanssa jatkuisi niin, että senioreille kehiteltäisiin omaa folkjamia hieman helpottaen ja vauhtia hidastaen. Tanssi, kuten muukin liikunta, on edullisin ja vaivattomin tapa edistää terveyttä! Raili sanoi. Järjestön syksyn liikuntakurssilla Kuntorannassa saavat toisetkin liikuntaryhmien ohjaajat kokeilla, miltä jammaaminen suomalaisittain maistuu.
Koulutuksesta tukea liikuntaan
Eläkeläiset ry panostaa liikunnallisten ryhmien tukemiseen järjestämällä säännöllisesti koulutusta niiden ohjaajille. Tämän syksyn elokuussa on jo järjestetty kansantanssikurssi, lokakuun 1.5. järjestetään liikuntaryhmien ohjaajakurssi ja 31.10.2.11., pidetään senioritanssikurssi Kuntorannassa. Kaikilla syksyn liikunnallisilla kursseilla harjoitellaan ensi kesänä järjestettävien Oulun kesäpäivien esiintymisohjelmia. Tämän lisäksi ohjaajille tarjotaan monipuolisesti tietoja, taitoja ja vinkkejä kerholiikunnan ohjaamiseen. Ohjaajat saavat kursseilta mukaansa laadukkaan kurssiaineiston ja valmiuksia sen soveltamiseen omissa ryhmissään. Kuten liikuntakyselystä käy ilmi, esiintymään valmiita ryhmiä on melko vähän suhteessa liikuntaryhmien kokonaismäärään. Vaikka liikuntaryhmä harjoittelisi sään-
Eläkeläisjärjestöt aliarvostettuja
Selvitysten mukaan eläkeläisjärjestöillä on huomattava rooli ikäihmisten liikuttajina, suurempi kuin varsinaisilla urheiluseuroilla. Suurimmilla eläkeläisjärjestöillä on kattava valtakunnallinen paikallisyhdistysten verkosto, jossa liikuntaharrastus on osa perustoimintaa. Paikallisyhdistyksillä on edellytyksiä tavoittaa juuri se osa väes-
EVA RÖNKKÖ
12 - Nro 5 syyskuu 2012
ELÄKELÄINEN
Tangon lähettiläs
Viisikymmentä vuotta tangon lähettiläänä toiminut Markus Allan on kovassa iskussa yhä maassa ja maailmalla. Hän konsertoi taannoin legendaarisessa Carnegie Hallissakin New Yorkin Manhattanilla sielukkaan tangomusiikin merkeissä. New Yorkin konsertissa viime vuoden lopulla Markus Allania säesti Avanti! kamariorkesteri Hannu Linnun johdolla nyt tyylikkäästi tangoorkesteriksi muuntautuneena. Konsertti sai yleisöltä innostuneen vastaanoton ja kiittävät arvostelut New York Times-lehdessä.
Ensimmäisen kerran taisin laulaa iskelmiä julkisesti koulussa. Olin kymmenvuotias ja hyvin ujo, Markus Allan muistelee. Kuva: Kari Kumpulampi.
Lauloin Carnegie Hallissa suomalaisia tangoja. Se oli ikimuistoinen esiintyminen ja kertakaikkisen upea mahdollisuus minulle. Olen kiitollinen, että sain tehdä tuon keikan säveltäjä Kaija Saariahon kutsumana, Allan kertoo. New Yorkin lisäksi hän laulanut maineikkaan kamariorkesterin solistina tällä vuosituhannella myös muun muassa Pariisissa, Tokiossa, Berliinissä, Hampurissa ja Lontoossa. Hän on vieraillut myöskin Lappeenrannan, Joensuun, Mikkelin ja Vaasan kamariorkestereiden solistina. Mistä kaikki voima kiertämiseen ja esiintymiseen pitkin poikin maailmaa, Markus Allan? Kyllä kaikki voima tulee sieltä lähipiiristä, perheen parista. Kun asiat ovat kotona kunnossa, sitä jaksaa sitten lähteä myös liikenteeseen, laulaja kertoo. Allan pitää jaksamisensa perus-
tana myös hyvää terveyttään. Ahkeroin sopivasti harrastusteni parissa eli liikuttuakin tulee. Pientä ylipainoa tosin kertyi, kun lopetin tupakoinnin kahdeksankymmentäluvun alussa, mutta olo nyt noin kokonaisuudessaan oikein hyvä. Jokaisesta päivästä olen kiitollinen. Laulu jatkuu. Hänellä on runsaasti energiaa ja tulevaisuuden suunnitelmia liittyen artistin työhönsä. Toiveeni on, että saisin esiintyä tavallisilla tanssikeikoillakin ympäri maata. Muitakin suunnitelmia minulla on. Lähes sata levyttämääni laulua odottaa vielä siirtämistä cd-muotoon.
Tangon taikaa ja brittihuumaa
Hemmi Allan Isbergin ura käynnistyi kunnolla vuonna 1963, kun hän voitti Suomen iskelmämesta-
Uudellamaalla Pukkilassa asuva ruuden. Voiton myötä hän käväiAllan toteaa. si silloisessa kotikaupungissaan Vuonna 1964 hän ryhtyi kiertäHelsingissä levyguru Toivo Kärmään maamme tanssipaikkoja jen luona koelaulussa. Pitkän istunoman bändinsä kanssa. Hänestä tuli non päätteeksi hän sai Kärjeltä pian olennainen osa valtaisaa, suolevytyssopimuksen sekä uuden taimalaista tangobuumia, jota kesti teilijanimen. maakuntien lavoilla kymmenisen Tästä lähtien sinä olet sitten vauhdikasta Markus Allan, " Toiveeni on, että saisin esiintyä vuotta. Suomalaiset kuuluisa tavallisilla tanssikeikoillakin tangoyhtyeet musiikympäri maata." esiintyivät kuukiguru ja sikymmentälutuottaja vulla samoilla sanoi keikkapaikoilla sopuisasti rokkitulevalle lavojen suosikkilaulajalbändien kanssa. le. Kun pidimme soitossa taukoa, Allanin ensilevytys on marrasDanny ja Islanders nousivat lavalkuussa 1963 ilmestynyt Toivo Kärle ja hoitivat oman osuutensa. Se jen ja Kerttu Mustosen tangoklasoli sellaista tasaista sotua sulassa sikko Liljankukka. sovussa, Allan muistelee. Liljankukka on kantanut näihin Hän muistaa hyvin myös 1960päiviin asti. Laulusta on tullut osa luvun brittisensaation, Yhdysvalidentiteettiäni ja esitän sen keikoiltain ratsuväen univormuja muislani vähintään kerran illassa,
tuttavissa asuissa esiintyneen The Renegades-yhtyeen. Kiersimme maakuntien lavoja myöskin Renegadesin kanssa. Kim Brown ja kumppanit tulivat usein turvaan mei dän hotellihuoneisiimme, koska fanien piiritys oli niin armotonta bändin ympärillä. Oli se menoa. Faneja kiipeili hotellien katoilla ja heitä oli tulossa huoneisiin ikkunoistakin. Vuosien varrella, 1960-luvulta alkaen, moni on tullut kysymään Allanilta neuvoja, kuinka päästä laulajan ammattiin. Olen tehnyt selväksi, ettei tälle alalle noin vaan päästä. Yrittäjiä riittää, ja mitään et saa ilmaiseksi. Rehellinen pitää olla. Kannattaa ensin selvittää itselleen, onko ylipäätään lahjoja alalle. Mikäli palaute on myönteistä ja laulajan ammatti kiinnostaa edelleen, siihen pitää sitten panostaa usein koko elämä.
Markus Allan
Syntynyt 3.6. 1945 Orimattilassa. Asuu Uudellamaalla Pukkilassa. Laulaja, valtion taiteilijaeläkkeellä. Opiskeli Helsingissä laulua Tuure Aran ja Heikki Teittisen johdolla, ensimmäiset laulukokeilut orkesterin edessä 1960-luvun alussa Malmin Työväentalolla Helsingissä. Ura alkoi virallisesti loppukesällä 1961 Aarne Liukkosen ja Raimo Sirkiän yhtyeen solistina. Levytystuotanto käsittää noin kaksisataa laulua, maamme pisimpään levyttänyt romanilaulaja. Tunnetuimpia hittejä mm. Liljankukka, Sokeripala, Elämän valtateillä, Ajomies ja Meren kuisketta. Tullut tunnetuksi myös yhteistyöstään ohjaaja Aki Kaurismäen kanssa. Maamme ainoa kevyen musiikin solisti, joka on esiintynyt kahdessa maineikkaassa paikassa: sekä Lontoon Barbican Hallissa että New Yorkin Carnegie Hallissa. Perheellinen, vaimo, kolme lasta, neljä lastenlasta. Kasvattaa hevosia ja harrastaa raviurheilua, on ajanut muutaman lähdön itsekin. Markus Allan ja avovolkkari ikuistettuina 1960-luvun alussa silloin, kun laulaja vielä aloitteli uraansa. Kuva: Markus Allanin arkisto.
ELÄKELÄINEN
Nro 5 syyskuu 2012 - 13
TUULA-LIINA VARIS Uutta nostetta uralle
Seitsemänkymmentäluvun alusta lähtien Markus Allan on toiminut menestyksekkäästi vierailevana solistina ja hän on koonnut ympärilleen orkesterin lähinnä vain kiertueita varten. - En ole kiinnityksissä ohjelmatoimistoihin, mutta olen valmis tekemään oikeaa ja luotettavaa yhteistyötä sopivien tahojen kanssa, hän sanoo. Uutta nostetta Allanin uralle toi 1980-luvun puolivälissä alkanut yhteistyö ohjaaja Aki Kaurismäen kanssa. Aluksi laulaja oli mukana Kaurismäen tuottamassa ja osin käsikirjoittamassa, Veikko Aaltosen esikoiselokuvassa Tilinteko (1987). Allan muistaa yhteistyön alun hyvin. Muistan, miten Aki soitti minulle yllättäen erään kerran aamuyöllä. Hän tiedusteli, olisinko halukas laulamaan uudessa elokuvassa muutaman tangon ja mieluummin kuusikymmentäluvun vaatteissa, haitarisäestyksellä. Sanoin Akille, että tehtävä on mieluinen minulle ja menin vielä samana päivänä kuvauksiin Kankaanpäähän. Tango, jonka esitän Aaltosen elokuvassa, on Henry Theelin vanha kappale Syyspihlajan alla, Allan kertoo. Hän on mukana myös vuonna 1996 ensi-iltaan tulleessa Kaurismäen elokuvassa Kauas pilvet karkaavat. Tämän kansainvälisen menestyselokuvan tiimoilta Allan kiersi laulukeikoilla ympäri Eurooppaa ja esiintyi Cannesin elokuvajuhlillakin Taisto Wesslinin orkesterin solistina. Sittemmin Kaurismäki tuotti Allanin vuosina 1997 ja 1998 ilmestyneet tango- ja iskelmäalbumit Tangon kotimaa ja Kohtalon tuulet. Allanin ääntä kuullaan myös Kaurismäen elokuvassa Mies vailla menneisyyttä (2002).
Desimaalia tärkeämpää
J
ulkinen ja poliittinen keskustelu vanhuspalvelulaista juuttui laitoshoidon hoitajamitoitukseen. Mediaa se kiinnostaa erityisesti, koska kaksi hallituksen ministeriä on asiassa napit vastakkain, ja henkilöiden välisessä riitelyssä on aina mehevää dramatiikkaa julkisuudessa mutusteltavaksi. En ota kantaa hoitajamitoitukseen, siihen ei asiantuntemukseni riitä. Kiistanalaista desimaalia tärkeämpää olisi tietää, mitä muuta vanhuspalvelulaki sisältää. Mitä muita vanhusten oikeuksia se takaa kuin hoitajamitoituksen? Miten kurjassa jamassa olevia avohoidon palveluja parannetaan käytännössä? Miten vanhusten yksilöllisyys ja persoonalliset tarpeet otetaan huomioon eri hoitomalleissa? Mitä asennetta vanhusikäluokkaan laki ylipäätään ilmentää? Ovatko vanhat ihmiset lain näkökulmasta lähinnä passiivisia objekteja, joihin toisten ihmisten toimet kohdistuvat? Vai annetaanko heille arvoa oman elämänsä eläjinä, omien valintojensa tekijöinä? Korulauseet eivät riitä, niitä on kyllä kuultu, tarvitaan laki, joka konkreettisesti myös toteuttaa kauniit periaatteet. Kaikenkattava kysymys kuuluu: mitä voidaan lainsäädännön tasolla tehdä kaikilla elämisen ja toiminnan aloilla pelot-
tavasti lisääntyvän ikäsyrjinnän estämiseksi? Tämä ei ole vain Suomen vaan koko nuoruutta hysteerisesti palvovan läntisen kulttuurin ongelma. Tulevaisuus on painajaismainen, jos kansalaiset iän perusteella marginaaliin työntävä ikäsyrjintä saa jatkua ja lisääntyä. Ikäsyrjintä on yhtä tuomittavaa kuin etninen syrjintä. Ymmärtääkseni lakiesitys painottaa avohoidon kehittämistä. Mutta millaisen avohoidon? Jatkuuko nykyinen tilanne, jossa avohoidon piirissä olevat vanhukset laitostetaan koteihinsa? Sitähän käytännössä merkitsee se, että päivittäin vanhuksen luona hyppää neljä viisi eri ihmistä hoitamassa omaa eriytynyttä tehtäväänsä. Vanhuksen on sopeuduttava heidän aikatauluunsa ja kiireisiinsä, tyydyttävä siihen, mitä kukin ovissa pyörähtävä ehtii tekemään tai mikä tarkasti rajattuun tehtäväkenttään kuuluu. Painopiste on systeemissä ja sen sujuvassa pyörittämisessä. Ja kustannuksissa tietenkin: budjetissa on pysyttävä. Minimihoitajamitoitusta on puolustettu sillä, että laitoksiin päätyy entistä huonokuntoisempia ihmisiä. Miksi he ovat entistä huonokuntoisempia? He ovat entistä vanhempia, vastataan. Se on tietysti totta. Mutta miten heidän huonoon kuntoonsa vaikuttaa avohoidon mekaanisuus,
virikkeiden ja kuntoutuksen puute? Kotiinsa laitostettu on kotinsa vanki ja menettää omatoimisuuttaan ja fyysisiä ja henkisiä kykyjään siinä kuin laitoksen sänkyyn kumottukin. Ja kärsii yksinäisyydestä vielä enemmän kuin laitoksen asukas. Nuorisolaki edellyttää nuorten kuulemista tärkeissä heitä koskevissa ratkaisuissa. Onko vanhuspalvelulaissa jokin vastaava pykälä? Kuinka paljon ikäihmisiä ja heidän organisaatioitaan on lain valmistelussa kuultu? Ainakaan julkiseen keskusteluun ikäihmiset eivät paljon osallistu, vaikka heissä on viisasta, kokenutta ja kaikin puolin täyspäistä väkeä siinä kuin muissakin ikäluokissa. Aina ja aina pitäisi jaksaa muistuttaa siitä, että vanhuus ei ole sairaus eikä tee ihmisestä pöpiä. Sairaita ja avuttomia on kaikissa ikäluokissa, ei vanhuus ole poikkeustila vaan normaali vaihe elämänkulussa. Vanhuspalvelulaki koskee kaikenikäisiä kansalaisia, sillä vanhaksi tulee jokainen, joka ei kuole nuorena. Lainsäädäntöä ei tehdä vain muutamaksi vuodeksi. Ainakin nykyisten keski-ikäisten on syytä varautua siihen, että nyt laaditaan säädöksiä, jotka tulevat vaikuttamaan konkreettisesti heidän elämäänsä. Tiedämme liian vähän muiden pohjoismaiden vanhuslainsäädännöstä ja niiden asennoi-
tumisesta vanhuuteen, vaikka pohjoismaat sekä kulttuuriin että resurssien kannalta ovat meille luontevin vertailukohde. Vuosia sitten televisiossa esitettiin sarja pohjoismaiden vanhusten hoidosta. Se todisti, että erot ovat valtavat, ja kaikkein valtavimmat juuri asenteissa. Mukavinta vanhojen ihmisten elämä tuntuu olevan Tanskassa ja Islannissa: ei holhoamista eikä mitätöivää paapomista vaan aitoa yksilön kunnioitusta. Näissä maissa ymmärretään, että laitosmaisessa hoidossa ihminen hoidetaan entistä hoidettavammaksi, vaikka "laitos" pantaisiin pystyyn ihmisen kotiin. Eli kuten tanskalainen lääkäri tv-ohjelmassa totesi: Vanhuus ei ole mikään syy panna ihmistä sänkyyn makaamaan. Sänkyyn jäädään vain kuolemaan.
Porvoon Eläkeläiset risteilivät Viipuriin
Porvoon Eläkeläiset ry:n Viipurin-matka oli ensimmäinen järjestämäni ulkomaan matka. Aloin kasata sitä alkutalvesta. Heti lähdössä aamutuimaan tuli ongelma, kun nimenhuudossa puuttui yksi matkalainen. Pena oli heti tilanteen tasalla ja otti numerotiedustelusta numeron selville, ja saatiinhan mies matkaan. Saimaan kanavalla oli kahdeksan sulkua. Jänniä paikkoja, allekirjoittanut videoi yhden sulkuunmenon. Löytyy Youtubesta nimelläni. Viihdytystäkin oli laivalla, mainio trubaduuri George laulatti yhteislauluja ja myös me yksinlaulajat pääsimme esiintymään mennen tullen. Meillä piti olla opastettu linnakäynti, mutta se oli omituisesti muuttunutkin kiertoajeluksi. Osa porukasta kävi illalla syömässä Pyöreässä tornissa, jotkut söivät omia eväitään ja loput pikaruokaa terassillaa olevalla grillillä. Illalla lauloimme yhteislauluja ulkoterassilla, jotkut ulkopuolisetkin osallistuivat.
Suomalaisuutta ja maailmanhenkeä
Markus Allanilta ilmestyi viime kesäkuun alussa uusi albumi, Rio de la Plata. Tällä nostalgisella, erittäin tyylitajuisella äänitteellä on laulajan levytyksiä vuosilta 1974-2012 ja levy sisältää myös artistin pravuurin, Liljankukan. Levy todistaa jälleen kerran Allanin pitkälle viedyn näkemyksellisyyden tangojen syvällisenä tulkitsijana. Tämä äänite välittää kuulijalle suomalaista kaihoa ja kaipuuta sekä sopivasti myös maailmanhenkeä. Allanin uusimman levyn nimikappale sekä laulut, kuten Pohjoinen taivas ja Menneitä muistellessa ovat tangotaidetta parhaimmillaan. Levyn julkaisijalle turkulaiselle kulttipajalle Artie Musicille kaikki kunnia kotimaisen kevyen musiikkikulttuurin ylläpitämisestä.
Matkalaiset jonottavat Viipurin tullissa. Toisena päivänä aamiaisen jälkeen oli vapaata oleilua kaupungilla. ja jotkut kävivät Viipurin linnassa. Klo 16 saimme passit, jotka opas oli kerännyt pois. Viipurissa aika oli tunnin edellä, mutta laivalla elettiin Suomen aikaa, niinpä jouduttiin vähän odottamaan ruokaa nälissämme. Ruoka oli taas maittavaa ja sitä oli riittävästi. Naapurimaassa oli hidasta odottelua tullissa, syynättiin todella tarkasti ja läpivalaistiin kaikki. Kotimatkalla ei puuttunut ketään ja porukka oli niin väsynyt, ettei odottanut mitään viihdytystä. Olimme kotona kello yksi. Itse olin ainakin tyytyväinen matkaamme. Lisää matkasta voi lukea kotisivuiltamme www.porvoonelakelaiset.fi Birgit Hast
KARI KUMPULAMPI
14 - Nro 5 syyskuu 2012
ELÄKELÄINEN
Vain kaksi maailmassa
Eläkeläinen kokosi ainutlaatuisen museon
Putkiasentaja Toivo Vartiainen Kontiolahdelta jäi 1980-luvun puolivälissä eläkkeelle. Taakse oli yli 30 vuoden vaativa työskentely rakennuksilla ja remonttikohteissa. Edessä uusi urakka: Topi rakensi ja kokosi kotitalonsa piharakennukseen, vanhaan puimalaan putkimuseon. Maailmassa on tiettävästi vain kaksi alan museota, toinen Kontiolahden Jakokoskella Suomessa, toinen Massachusettissa Yhdysvalloissa. Vartiainen meni 1946 Joensuussa ammattikouluun, sen ensimmäiselle metallialan kurssille. Valittavaksi tuli autonasentajaksi tai putkiasentajaksi erikoistuminen. Topi valitsi putket, kun hänelle vakuutettiin, että alalla riittää töitä. Niitä varmaan olisi riittänyt myös autoalalla. Työuransa aikana mies näki alan isot muutokset. Työ, välineet, materiaalit kaikki oli erilaista loppuaikoina verrattuna koulussa saatuun oppiin ja alkuaikoihin. Siitä syntyi oivallus, että jälkipolville tulisi jättää jotain siitä, mitä itse on kokenut. Topi ryhtyi keräämään putkialan esineistöä, työkaluja, välineitä, venttiilejä, sekottimia, liittimiä, hanoja, pumppuja, keskuslämmityskattiloita, saniteettiposliineja itse asiassa kaikkea sitä mitä putkiasentaja tekee, millä tekee ja mistä tekee. Alan perinteeseen uppoutuminen johti Putkimuseon syntyyn. Ja kun tieto museosta kiiri eteenpäin lähinnä putkimiesten keskuudessa mutta myös alan firmoissa , Jakokoskelle alkoi kertyä muidenkin keräämää tavaraa. Jonkun verran esineistöä on tuotu myös ulkomailta. 1990-luvun taitteessa museossa oli jo noin 3000 eri nimikettä. Nyt niitä on reippaasti yli 5000. Kokoelma on varsin kattava. Välillä rakennusta on laajennettu. Museoesineistö on kahdessa kerroksessa, jälleen ahtaiksi käyneissä tiloissa ja vähän syrjässäkin.
Aikansa kierrätystä. Joensuun torin laidan pankkitaloon tehtiin vesikourut tykin ammusten hylsyistä, kertoo Kimmo Vartiainen. neistön luettelointiin ja järjestämiseen sekä rakennuksen laajentamiseen. Avustuksia on tullut Rakennusliitolta ja Kontiolahden kunnalta. Opetusministeriön avustuksella museossa on valmistettu kolmen tunnin video putkityön perinteestä. Se on tallennettu Kansan arkistoon, mutta tiedossa ei ole onko se myös saatettu digitaaliaikaan. Reilu vuosi sitten Topi Vartiaisen terveys heikkeni ja mies joutui luopumaan arkisesta aherruksesta. Sairaus vei miehen hoitokotiin. Usein kävelylenkeillä hän sanoo hoitajille menevänsä "museota kahtomaan" sen verran sitkeässä asia on. Museoesineistö on siirtynyt Joensuun seudun putkimiesten ammattiosaston hallintaan. Heillä on alan asiantuntemus, jota huolenpito kokoelmista edellyttää. Osastossa on myös virinnyt keskustelu siitä, voisiko museon siirtää syrjäkylältä Joensuuhun tai lähitaajamaan, jossa sen ylläpito, mutta myös saavutettavuus olisi helpompaa. Vaikka Vartiaisen Topi ei enää opasta museovierasta, siihen voi ja pääsee tutustumaan. Museokäynnistä pitää sopia ennakkoon, jotta ovet avautuvat ja opastus onnistuu; ilman opastusta putkimuseoon tutustuminen alaa tuntemattomalle ei anna juuri mitään ja kokenutkin putkimies saa käynnistä enemmän irti, kun paikalla on eri esineisiin liittyvät tarinat tunteva opas. Teksti ja kuvat: MATTI RONKAINEN
Ammattiosasto vaalii putkialan perinnettä
Putkimuseo on Toivo Vartiaisen uutteruuden ja sitkeyden tulos, osoitus, että eläkkeelläkin saa paljon aikaan. Tukea hän on saanut paitsi kokoelmien kartuttamisessa myös esi-
Toivo Vartiaisen ammattikoulukaverin, Kanadaan muuttaneen Veini Perttulan museolle tuoma putken pätkä.
Museokäynti onnistuu ennakkoon ilmoittamalla
Putkimuseoon tutustuminen edellyttää ennakkoilmoitusta. Samalla saa ajo-ohjeen, jos seutu ei ole tuttu. Museoon pääsee Romon tietä Joensuu-Lieksa tai JoensuuNurmes teiltä. Ilmoittautumisen voi tehdä seuraaville henkilöille, jotka myös hoitavat kävijöiden opastuksen: Kimmo Vartiainen (0503061524), Toivo Appelberg (0509110885), Tuomo Tormulainen (043-2181200). Museoon ei ole pääsymaksua, mutta vapaaehtoista tukea ei kielletä antamista.
Harvinainen hana, jota kääntämällä vesi tulee suoraan tai suihkusihdin kautta.
Putkiasentaja Toivo Vartiaisen eläkepäivillään kokoama musea on ainutlaatuinen. Toista mokomaa saa etsiä ison veden takaa Ameriikasta saakka.
ELÄKELÄINEN
Nro 5 syyskuu 2012 - 15
Runopysäkki
Papan katkeruus
Elää olen saanut melko pitkään. Mua masentaneet ei vastukset mitkään. Se oli elämää, se oli työtä. Rakas elämänkumppani, ihanat lapset, lastenlapsetkin rakkaat, kultahapset. Elämän onni noiden kaikkien myötä. Sainko liikaa onnea elämältä? Varmaan Luojasta tuntui tältä, kun koston tielle hän läksi. Vai miksi Hän lapsenlastani kaksi tuomitsi tulemaan sokeaksi elämänsä myös lyhyemmäksi? ----------Silloin, kun ei vielä ollut kylkeni avoin pyysin ristillä riippuvan Jeesuksen tavoin: "Isä, ota tämä malja multa. Menköön kaikki kuitenkin tahtosi mukaan, Sinuahan ei voi vastustaa kukaan. Minkä saamme, kaikki tulee Sulta." Olavi Viikki Hankasalmi
Olen(ko)Suomalainen
Puhkeaako Suomi-kupla onko valuutta euro, markka vai rupla johtajille maksetaan bonuksena hyvän miehen lisää ihmetyttää kovasti duunari-isää osa ei maksa suomeen veroja näin syntyy luokkaeroja työtä tehdään välillä talkoilla ei juhlita suurilla palkoilla hoitajilla liikaa työtä osastolla yksin, valvottua yötä puuhataan eläkeiän nostoa työttömille tämä on kostoa kadulla kiertää hiljaiset leipäjonot ennen jaettiin tarpeeseen monot perheillä pinna on tiukalla toimeen tultava budjetilla niukalla suomineidolla on huono olo paraneeko, vai loppu nolo mihin olet menossa, veikkaan et kai Kreikkaan. Lea Nieminen Inkeroinen
Suuntana Malmin työväentalo
Vai kaipaat nyt takaisin, kun ensin jätit minut ja läksit sen jätkän matkaan. Eikö uusi elämä miellytäkään sinua enää? On tämäkin miehesi roikale, roisto ja hunsvotti? En joutunut katuojaan, vaikka sinä niin ennustit. En näet ota kuppia enää. Miten sinulla muuten menee? Onko kemiasi edelleen hyvä, mutta fysiikkasi huono? Vieläkö sinut kannetaan kotiin? Minulla on nykyään mielessä Lulubell - salanimi - Wikileaks on nopea. Löysin sen Malmin työväentalolta, siellä niitä lulubellejä riittää. Rakkaus itää jo. Eilen juotiin yhdessä kahvit ja jaettiin pullasiivu tasan. Kohta alkaa päivätanssit. Siispä otan suunnaksi työväentalon. Luulen, että tänään lyödään sambassa lonkkia yhteen. Jos sinulla on vaikeaa, soitapa Amerikkaan! Siellä auttaa se Doctor Phil. Nyt minua vartoo Lulubell. Toivo "Topi" Berg Helsinki
Suven aamu
Niin kaunis on kasteinen niitty, sinitaivas yllä on sen. Sadepilvet tielt' poudan liikkuu, on aamu suvinen. Nyt ihmismielis on kiitos, tää kauneutta päällä on maan. Näin maa ja taivas on liitos, sen kauneutta katsella saan. Kuin tähtinä kaste loistaa, helmet lehdillä vehreän maan. Kauneus mielestä katkeran poistaa, tuon ihmeen nähdä taas saa. Ei lauluin kertoilla voisi, ei tuoksut sointuja soi. Tuon kaikille nähtäväks' soisi, vain silloin sen kokea voi. Toivo "Topi" Tuukkanen Jyväskylä
Taas syys saa
M
inun oli pakko jäädä ihastelemaan kirjoittamaani otsikkoa, koska siinä näkyy Suomen kielen vokaalivoittoinen kauneus. Mikä on sinun mielestäsi suomen kielen kaunein sana? Entä rumin? Millä perusteella? Äänteen vai merkityksen vai molempien? Kirjoittavan, luovan ihmisen kannattaa maistella sanoja ja leikitellä niillä. "Alavilla mailla hallanvaara" on joskus äänestetty kauneimmaksi suomenkieliseksi lauseeksi. "Aja hiljaa sillalla" samoin. Molemmissa on pehmeitä konsonantteja ja paljon vokaaleja. Mutta myös merkitys vaikuttaa. "Avohakkuualue" kuulostaa äänteellisesti kauniilta, mutta on merkitykseltään ruma. Samaa voi sanoa vaikkapa sanasta "jalkasilsa" Sana "rakkaus" on äänneasultaan aika kova ja töksähtävä, mutta merkitykseltään kaunis. Laulaahan Ismo Alankokin, että "rakkaus on ruma sana, kaipuu soi kauniimpana". Kirjoittajalle on hyvää ajatusleikkiä ja sormiharjoittelua laatia erilaisia sanalistoja: voi kokeilla laatia vaikka rumien ja kauniiden sanojen listat. Siis nimenomaan sellaisten, jotka ovat ovat omasta mielestä rumia tai kauniita, ei jonkun toisen tai jonkin normiston mukaan. Listoja tehdessään oivaltaa, miten sanojen rumuus tai kauneus on sidoksissa tiettyyn yhteyteen sekä kunkin ihmisen omiin muistoihin ja kokemuksiin. Oma eräs inhosanani on "purnukka". Inhoan myös sanaa "siistijä", joka kuulostaa hutiloivalta siivoojalta. Sen sijaan pidän kovasti sanoista "yösähkösopimus" ja "solisluu".
Hengellisyyttä ja leipäjonoja
Olavi Viikin runo Papan katkeruus on rankkaa luettavaa, koska se pureutuu inhimillisesti käsittämättömään eli kärsimyksen ongelmaan. Runossa on vaikuttava kaari; ensimmäisessä säkeistössä pohjustetaan tilanne elämä on ollut hyvää. Toisessa säkeistössä esitellään kärsimyksen aihe ja kysytään kysymyksiä, joihin ei voi saada vastausta. Viimeisessä säkeistössä tunnelma seestyy, runon puhuja ainakin jollakin tasolla hyväksyy sen, ettei voi ymmärtää vallitsevaa todellisuutta. Viimeinen säkeistö tuo runoon hengellisen aspektin. Hengellinen aspekti onkin varsin mielenkiintoinen, koska runossa puhutaan Luojan lähteneen "koston tielle" ja todetaan: " sinuahan ei voi vastustaa kukaan". Itse ainakin kuulen tässä jonkinlaista Luojan toiminnan kyseenalaistamista, mikä lisää runon ja sen teemojen kiinnostavuutta. Asia, joka meitä kaikkia ihmisiä takuuvarmasti yhdistää, on kärsimys. Kiitos Olavi Viikille rohkean avoimesta runosta, jossa tätä suurta mysteeriä käsitellään. Lea Niemisen Olen(ko) suomalainen runo vyöryttää lukijan eteen ajankohtaisia ongelmia. Runon rytmi ja muoto tukevat hienosti sen sisältöä. Koska säkeet ovat aika lyhyitä ja riimillisiä, syntyy napakka kokonaisuus. Tästä runosta saisi toimivan räpin! Lea Nieminen käyttää runossaan hyviä yksityiskohtia: on leipäjonoja ja hoitajia yövuoroissa. Näin lukija pääsee sisään tunnelmaan, runoilija antaa todistuksen niille teeseille, joita esittää. Olen(ko) suomalainen -runon kruunaa sen loppu, jossa tiukka riimittely sulkee kokonaisuuden raik-
kaasti ja yllättävästi.
Malmille ilman johdantoa
Toivo Bergin runossa Suuntana Malmin työväentalo on hyvää menoa ja meininkiä. Runo sopii vakavien ja kantaaottavien runojen jälkeen kevennykseksi, mutta hyvin taitavasti kirjoitetuksi sellaiseksi. Suuntana Malmin työväentalo alkaa hauskasti suoraan tilanteesta, in medias res, ilman johdantoa. Runossa on ihanaa huumoria: "Onko kemiasi edelleen hyvä,/mutta fysiikkasi huono?" Doctor Philkin on saatu mukaan, siitä ei voi seurata muuta kuin komiikkaa! Toivo Bergin innoittamana aloin ajatella, että olisi hauskaa lukea enemmänkin runoja eri paikkoihin liittyen. Tamperelaisrunoilija Juhani Ahvenjärvellä on Liituvarjo-kokoelmassaan runoja Tampereen kaupunginosista. Alkakaapa kirjoittaa runoja merkityksellisistä ja kiinnostavista paikoista!
kisa taisi kirjoittaa eräässä runossaan jotakin siihen tapaan, että hän ken näkee kauneuden, ei voi olla julma. Toivo Tuukkasen runossa on samaa hienoa filosofiaa: "Kauneus mielestä katkeran poistaa,/ tuon ihmeen nähdä taas saa." Runosyksy saatiin taas käyntiin. Aivan kuten sienikoriin on kiva poimia kantarelleja, tatteja ja mustia torvisieniä, on runopysäkille hyvä saada monenlaisia runoja. Laittakaa siis runoja postiin kaikkein mieluiten kuitenkin sähköpostiin. Muistakaa vinkki eri paikoista: antakaa runojen myötä elämä tärkeille paikoille. Kesäkuun runopysäkillä kirjoitin runokamerasta. Runoilija voi "valokuvata" eri paikkoja runoillaan. Odotan runovalokuvianne. Runoja voi lähettää entiseen tapaan:
Kauneuden näkevä ei voi olla julma
Tämän lehden ilmestyessä suvi alkaa olla jo muisto vain. Mutta ehkäpä juuri siksi on hyvä lukea Toivo Tuukkasen runo Suven aamu. Olkoon se jäähyväisruno kesälle. Toivo Tuukkasen runo on oikea kesäidylli, maisemamaalaus. Runo tuo mieleen monet tutut laulut ja myös Aaro Hellaakosken jotkin runot. Toivo Tuukkanen kirjoittaa runonsa kaihtamatta vanhan runouden keinoja. Sanalyhennykset heittomerkkeineen ovat Tuukkasen oma "tavaramerkki". Kaarina Hela-
Niina Hakalahti Kukkolankatu 16 33400 Tampere niina.hakalahti@sci.fi
16 - Nro 5 syyskuu 2012
ELÄKELÄINEN
Modeller, andra hantverk och målningar kräver samarbete av hjärna, öga och hand.
Modellen av Västanfjärds gamla kyrka i vintermiljö.
Leif-Gunnar, en mångsysslare i smått
L
eif-Gunnar Ahlqvist, född 1949, bor i Dalsbruk tillsammans med sin hustru Kristna, född 1950. Lokalen består av två rum och kök. Två katter Kajsa och Mysan försöker tappert hålla ordning på hushållet. Paret Ahlqvist har fyra barn och hela 18 barnbarn att vara stolta över. Det är tidsfråga när barnbarnsbarnen ser dagen ljus. Leif-Gunnar med sina rötter i Västanfjärd har arbetat hela livet. Han började som mycket ung tillsammans med sin far i skogen. På sommaren arbetade han i lokalbutiken Knallis i Västanfjärd. Före militärtjänsten arbetade Leif-Gunnar på Helkama Radio och TV i Hangö. En tid arbetade han också på Wärtsilä Porslin i Ekenäs. Därefter följde militären på 8 månader. Den 1.6.1970 flyttade paret Ahlqvist till Dalsbruk. Leif fick jobb på järnbruket Wärtsilä koncernen, närmare bestämt i "putseriet". Arbetet gick ut på att putsa bort sand och gjutrester från båtpropellrar och -kölar, motorcylindrar till dieselmotorer, ankare samt delar till pappersmaskiner mm. Många av dessa produkter är i bruk än i dag. Det bevisar att Leif Leif-Gunnar Ahlqvist blev bekant med skogsarbete som en ung man. Några av de minsta modeller, jämförda med en tänsticksask. I modellen av Hitis kyrka finns det 8 000 stickor.
och hans kamrater gjorde ett mycket noggrant arbete. Så blev det byte av avdelning; LB-ugnen (Ljusbågsugnen). Här smalt han järn i närmare 10 år. Arbetet vid LB-ugnen var både bullrigt, smutsigt och tungt. Sedan blev det valsverket och drageriet där han arbetade som betare och truckförare. Efter det blev LeifGunnar blev förtidspensionerad. Natur, kultur samt histo-
ria har alltid intresserat honom. Sedan Leif-Gunnar blev pensionär fick han tid att ägna sej åt detta. Med jämna mellanrum tittar han in till biblioteket i Dalsbruk. Där finns ett mycket rikligt utbud av böcker. De duktiga bibliotekarerna vet vilka böcker de ska rekommendera. En sak som förenar makarna Ahlqvist är intresset för matlagning. Leif-Gunnar gillar speciellt att göra smör-
gåstårtor och att experimentera med olika kryddor. Ett av Leif-Gunnars stora intresse är konst. Han har gjort många tavlor som nu pryder väggarna i lokalen. Ja, det är i det närmaste omöjligt att säga vilket mönster som tapeterna har. Naturen och speciellt vintern spelar en stor roll i Leifs konst. Han är självlärd då det gäller att rita och måla. Pärlan i samlingen hans tavla som visar skogsbruk med
häst vintertid. Hästen på bilden kämpar hårt för att ta sej fram i skogen. Leif-Gunnar orkar inte nuförtiden, som i sin ungdom att slänga med vedhalvor. Så han har skaffat ett lättare surrogat, nämligen tändstickor. Med stickorna bygger han detaljrika modeller i rätt skala. Ett av tändstickshusen föreställer en kombinerad mangelbod, tvättstuga och bastu. Taket är avtagbart så alla små
detaljer blir synliga. Bastun är komplett med bastuugn, hink, och lave. Tvättstugan är komplett utrustad med bykbunkar, tvättgryta mm. I mangelboden finns förstås en mangel. Allt är tillverkat enbart av tändstickor. Pärlan i hussamlingen är, enligt Leif-Gunnar, en loftbyggnad. Leif har inte brist på idéer. Hans nyaste passion är att göra kyrkor, förstås i tändstickor. Två kyrkor, Hitis och Västanfjärds gam-
ELÄKELÄINEN
Nro 5 syyskuu 2012 - 17
LIMPAN
Om att göra bort sig
D
la kyrka är redan färdiga. Detaljrikedomen är det inget fel på. Dragsfjärds Kyrka blir sannolikt nästa bygge. "Arkitekten" arbetar med planeringen. Virkesåtgången är rätt stor. Under åren har han plockat ihop ca. 10 kg stickor till olika föremål. Modellen av Hitis kyrka förbrukade ca. 8 000 stickor och en arbetstid på fyra månader. Modellen av Västanfjärds gamla kyrka förbrukade bara ca. 5 000 stickor och gick mycket snabbare, bara två månader. Här talar vi om minst 8 timmars arbetsdagar. Virket, d.v.s. tändstickorna kommer i påsar på 100 gram och innehåller ca. 700 st. För att få det rätta mönstret och färgen på föremålen bränner han en delvis av stickorna, andra blir målade. Det är inte bara hus och kyrkor som Leif-Gunnar har pysslat i tändstickor. För att bara nämna en bråkdel som han gjort: klockor, grytunderlag, modell av skottkärra (komplett med vattenså!) och mycket, mycket annat. I samband med en månadsträff tyckte Leif-Gunnar att Arbetarpensionärernas grytunderlag borde förnyas. - Det här ska åtgärdas, sa han, och donerade fem nya underlag till föreningen. En sådan donation tas givetvis emot med stor tacksamhet. Dragsfjärds Arbetarpensionärerna har höstfest den 16.10.2012 i Folkets Hus, Dalsbruk. Bland mycket annat program på festen har LeifGunnar lovat ta med några av sina alster till utställning och försäljning. Text: Stig Österberg Olof Österberg Foto: Leif-Gunnar Ahlqvist Olof Österberg
å vi gamla garvade fackföreningsgubbar i tiderna efter våra möten satt på krogen och poku... - förlåt diskuterade - brukade vi ofta berätta för varandra om situationer där vi hade gjort bort oss. Efter att vi skrattat färdigt brukade någon av oss alltid säga: Ja, ja. När man gör mycket kan man allt som oftast göra bort sig. På försommaren gjorde jag bort mig med min gamla Honda. I fjol blev den på grund av min bypassoperation okörd, men i år beslöt jag att åter en sommar tuffa runt på traktens småvägar. Den som inte har kört motorcykel vet säkert inte hur fint det känns att köra med öppet visir, känna farrtvindens tryck, doften av barrskog, rypsblom, nyslaget hö och mycket annat. Man upplever landskapet på ett helt annat sätt än bakom bilrutan. Är liksom en del av naturen. Förlåt, nu blev jag riktigt lyrisk, men tillbaka till den krassa verkligheten. Efter att ha skruvat fast den nyladdade ackumulatorn, kollat oljan och att allt fungerar öppnade jag bensinkranen och choken, kopplade på strömmen, vred litet på gashandtaget och trampade ned kickstarten. När motorn hade stått oanvänd i nästan två år trodde jag att jag skulle få trampa länge, men till min stora förvå-
ning gick den igång redan vid tredje kicken. Jag lät motorn gå varm på tomgång medan jag drog på mig hjälmen, sade åt frugan att jag tar en sväng till bensinstationen och kollar trycket i ringarna, tryckte in kopplingen, sparkade in ettan, vred på gashandtaget och dundrade iväg som i fornstora dar. Först ute på stora vägen märkte jag att det mörka molnet, som skymtat bakon åsens höga barrskog, var mycket närmare än jag hade trott. Jag beslöt att gina hem via den gamla stockvägen gemom skogen innan det började regna, men som salig mormor brukade säga: " Det går ju inte alltid som man tänker." Regnet började ösa ned och vägen var i mycket sämre skick än jag hade trott. Man har väl kört motocross, tänkte jag, reste mig på fotpinnarna och vred på gasen. Visst är det ju fint att ha sitt självförtroende kvar, men jag hade tyvärr alltför mycket av det goda. På ett lerigt ställe slirade cykeln under mig och jag fann mig själv liggande i det blöta diket. De gamla reaktionerna sitter ännu kvar, tröstade jag mig med. Om de inte hade gjort det skulle jag med största sannolikhet ligga på vägen under cykeln. Efter att ha kravlat mig upp kunde jag konstatera att alla kroppsdelar nännu fungerade, men hjärtat
bankade som en stångjärnshammare och andhämtningen frustade som ett gammalt ånglok i uppförsbackarna. Om jag försöker resa upp Hondan nu får jag nog hjärtslag, tänkte jag och stängde bensinkranen och och strömmen. Sedan satte mig på den liggande hojen, som säkert var omgivningens torraste plats att sitta på. Regnet strömmade ned, men vad hjälpte annat än att sitta och vänta på att de höga varven på hjärta och andhämtning skulle gå ned. Jag var våt ända in på bara kroppen innan jag kände mig kapabel att att resa upp cykeln. När den stod på rätt köl var jag litet andfådd igen, men det gick fort över och Hondan startade vid första kicken. Men nu hade jag lärt min läxa. Jag krypkörde på ettans växel sittande bredbent i sadeln för att genast kunna parera eventuella slirningar. Det regnade fortfarande. men det gjorde detsamma, man kunde inte bli blötare än jag var. Hur ni herrans namn kunde du köra i det här vädret? Jag trodde att du hade tagit regnskydd någonstans, undrade frugan när hon hjälpte mig av med de vattenfyllda stövlarna på verandan. När jag efter en varm dusch i bastun satt insvept i min badrock med en kopp varmt kaffe framför mig och berättade om mitt äventyr, var hon av den åsikten
att det var hög tid för mig att sluta köra motorcykel. Om du ännu vill åka ut och lukta på landskapet borde du nog byta ut Hondan mot en mopedskooter, som en skröplig gubbe som du orkar hantera, tyckte hon. Inte är jag ännu så in i helvetet gammal, replikerade jag. Den tiden kommer först om dom tar körkortet av mig. Jag fyller ju åttio nästa år och då måste jag igen klara läkarundersökningen för att få behålla kortet. PS. När jag korrekturläste ovanstående började jag fundera om stooryn är tragisk eller komisk. Det får du själv bästa läsare avgöra, men i mitt tycke är den närmast tragikomisk. Det är tragiskt att man som gammal inte klarar samma saker som yngre, men blir ofta komiskt när man ännu försöker.
Eläkeläiset pinnalla -risteily
HelsinkiTallinnaHelsinki 9.10.10.
Risteilylle mahtuu vielä mukaan! Mukaan voi tulla niin pienellä kuin isommallakin joukolla. Risteilyllä tarjoamme jo paljon tietoa Oulun kesäpäivistä!
Lisätietoja ja varaukset Matka-Vekka Oy
Puh. 020 120 4000 tai www.matkavekka.fi/erikoislahdot Yli 10 hengen ryhmät puh. 020 120 4090
18 - Nro 1 helmikuu 2004
ELÄKELÄINEN
Auringon kultaa ja elämäntuskaa
Helene Schjerfbeckin kauneuden loputon kaipuu
sen tavoin, niinpä lahjakas tyttö hyväksyttiin jo yksitoistavuotiaana Helsingin Taideyhdistyksen piirustuskouluun. Opinnot jatkuivat yksityisessä taidekoulussa, ja stipendien turvin hän matkusti saamaan oppia ja vaikutteita Pariisista, Italiasta, Venäjältä, Hollannista ja Englannistakin. Kansainvälinen taide-elämä sai kuitenkin väistyä, kun velvollisuudentuntoinen tytär vuonna 1902 muutti Hyvinkäälle ja sittemmin Tammisaareen hoitamaan äitiään. Suhde ei ollut helpoimpia herkälle taiteilijalle. Vasta parinkymmenen vuoden kuluttua, äidin kuoleman jälkeen hän pystyi keskittymään maalaamiseen ilman arjen velvoitteita. Helene Schjerfbeckin taide luonnollisesti heijastelee myös hänen kipeän kauniita ja tuhoon tuomittuja rakkausnuhteitaan nimettömäksi jääneeseen englantilaiseen kihlattuun, taidekauppias ja ystävä Gösta Stenmaniin ja metsänhoitaja Einar Reuteriin. Reuter maalasi itsekin, ja heidän ystävyytensä säilyi aina Helenen kuolemaan saakka. Näyttely tuo hyvin esille suruimelyydestään tunnetun taiteilijan ilmaisun laajuuden. Schjerfbeckin töissä on myös huumoria ja itseironiaa, hän ei suinkaan ollut tosikko. Hän tähdensikin, että vaikka hänen elämänsä oli murheen saartamaa, iloa riitti sittenkin enemmän. Schjerfbeck kävi töillään myös dialogia maailmantaiteen mestareiden kanssa. Hän oli kosmopoliitti, jonka kotimaa oli universaali taiteilijoitten maailma. Hän tarttui myös yhteiskunnallisiin epäkohtiin kuvaten realistisesti myös köyhää kansaa. Pikkusiskoaan ruokkiva poika (1881) närkästytti taidemaailman hienohelmoja. "Noin mitätön aihe ja suuri teos ja vielä noin rumia lapsia", teosta paheksuttiin. "Luulen, että vain paluu yksinkertaisuuteen ja rauhaan, vaatimattomuuteen voi pelastaa maailman. Mutta eikö kaikki lopulta ole sisäistä elämää, ulkoinen jää tietoisuudestamme pois", kirjoitti Schjerfbeck ystävälleen vuonna 1932. Ehkä tässä ajatuksessa tiivistyy kauneimmin ja viisaasti Ateneumin upean, koskettavan näyttelyn ja Helene Schjerfbeckin taiteen syvin sanoma. SISKOTUULIKKI TOIJONEN
"Oi, jospa olisi koko elämä edessä saada maalata. Maalata hätäilemättä, se on onnea", huokasi Helene Schjerfbeck. Vaikeuksista huolimatta hän kykeni toteuttamaan toivettaan maalaamalla elämänsä aikana yli tuhat teosta. Helene Schjerfbeckin (18621946) syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Juhlan kunniaksi Ateneumin taidemuseo on järjestänyt kaikkien aikojen laajimman hänen taiteensa näyttelyn oheistoimintoineen. Esillä on yli 300 teosta hänen tuotantonsa kaikilta kausilta, 1880-luvun historiamaalauksista myöhäiskauden pelkistettyyn modernismiin. Erityisen kiinnostavaa on nähdä sellaisia yksityiskokoelmista esille tuotuja teoksia, jotka ovat ensi kertaa suuren yleisön ulottuvilla.
Helene Schjerfbeckin taide viiltää syvältä kauneudellaan ja puhuttelevuudellaan. Jotain taianomaista hänen töidensä myötätuntoisessa, surumielisessä herkkyydessä ja omakohtaisessa tilityksissä on. Mutta, vaikka useimmat hänen töistään ovat tavattoman kauniita, pelkkä kauneus ei riittänyt taiteilijalle. Hänen tavoitteenaan oli pureutua asioiden, ihmisten ja ilmiöiden sielun syvimpään. Ilmaisun pohjavirtoina ovat tunne, läheisyys, inhimillisyys ja erinomainen tekninen taito. Hänen kuvaamansa ihmiset ovat useimmiten vaipuneet ajatuksiinsa, joiden verkostoihin taiteilija tavoittelee. Varhaistuotannon historiallisia tapahtumia kuvaavien naturalististen maalauksien, oheen on ripustettu niistä myöhemmin tehtyjä toisintoja, jotka kuvaavat kiinnostavasti Schjerfbeckin taiteen kaarta vaihe vaiheelta yhä pelkistetympään ilmaisuun, sielun hauraille avohakuille. Taiteilijan ikääntyminen toi mukanaan yhä enemmän pelkistymistä, hillitympiä värejä ja synkkääkin ilmaisua, usein kuitenkin toivonpilkahduksen omaisen väripilkun koristamana.
Helene Schjerfbeck: Mustataustainen omakuva (1915), Ateneumin taidemuseo.Kuva: Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto, Hannu Aaltonen. teon aika. Näyttelyssä on esillä myös Omakuva- teoksen luonnos, jossa näkyy reikiä ja viivoja. Ne kuvaavat, kuinka elämä häntä naarmutti ja millaisin visuaalisin viestein hän on halunnut sielunsa karikoita kuvata. Helene Schjerfbeck ei halunnut kaunistella. Kaiken kaunistelijat olivat hänestä ikäviä tapauksia. Itse hän etsi uupumatta olennaista "Ei, unelmointi ei sovi minulle, tehdä työtä, elää työn kautta, se on minun tieni", hän kirjoitti ystävälleen Einar Reuterille. Teosten ohella näyttely piirtää Helene Schjerfbeckin elämänkaaren lapsuuden traumoista elämän ehtoopuolen hiljaisuuteen. Isän vararikko romahdutti perheen taloudellisen perusturvallisuuden, ja siskon kuolema jätti suruvaipan Helenen ollessa pikkutyttö. Kohtalokas putoaminen kotiportailta rampautti hänet loppuiäkseen aiheuttaen niin fyysisiä kuin henkisiäkin kipuja. Mutta piirtää hän osasi ihmelap-
Helene Schjerfbeck: Toipilas (1888,) Ateneumin taidemuseo. Kuva: Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto, Hannu Aaltonen. Riipaisevimmillaan Schjerfbeckin taide näyttäytyy Omakuvien sarjassa, jossa hän riisuu sisimpäänsä kuva kuvalta punahehkuisesta kaunottaresta viimeisen kuvan taustaan sulautuvaksi, hauraaksi, tummasävyiseksi ihmisen varjoksi. Sen paljaammaksi ei voi tulla kulkiessaan kohti kuolemaa. On tilin-
Näyttelyluettelo Helene Schjerfbeck 150 vuotta. (Ateneum2012). Toimittanut Leena Ahtola-Moorhaus ja Anu Utriainen. Helene Schjerfbeck Ateneumin taidemuseossa 14.10 asti.
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2004 - 19
" Matkat olivat kohokohta"
Martta Kolehmainen, 105 vuotta, on touhunnut Eläkeläiset ry:ssä monenmoista
Martta Kolehmainen ja jutun kirjoittaja syntymäpäiväkahveilla. Kotkan Eläkeläiset ry:n ja Eläkeläiset ry:n vjäsen Martta Kolehmainen täytti 23. heinäkuuta kunnioitettavat 105 vuotta. Eläkeläiset ry:n jäsen hän ollut 1.1.1968 lähtien eli yli 44 vuotta. Martta asuu nykyään Pihkapolun hoivakodissa. Hän on edelleen hyväkuntoinen ja iloinen, seurustelee mielellään muiden asukkaiden ja vierailijoiden kanssa ja muistelee menneitä. Muistoja suuriruhtinaanmaassa vuonna 1907 syntyneellä riittää. sekä lapsuudestaan että nuoruudeestaan, työvuosistaan rakennuksilla ja sokeritehtaalla sekä tietysti Eläkeläiset ry:n aktiivijäsenenä viettämästään ajasta. Martta oln ollut Eläkeläiset ry:n toiminnassa mukana laidasta laitaan. Hän lauloi kuorossa ja tanssi kansantanssiryhmässä ja teki lukemattomia talkootunteja myös emännöidessään yhdistyksen kesäpaikoissa ensin Koivulahdessa ja sitten Mäenpäässä. Mutta kokousasiat taisivat jäädä minulta painamatta mieleen, vaikka muuten touhusinkin yhdistyksessä. Matkat olivat kohokohtia. Matkoja järjestettiin paljon, ja monella matkalla olin mukana, muun muassa Murmanskissa, vaikka eläkkeet olivatkin pieniä. Martta Kolehtmainen kertoi yhdistyksen 50-vuotishistoriikissa neljä vuonna sitten. Kukat ovat olleet Martalle erityinen sydämen asia. Kun yhdistys joutui luopumaan asuntomessualueen alle jääneetä Koivulahdesta, piti Martan saada istuttamansa ja hoitamansa kukkaset mukaan. Ja niinpä me ne siirrettiin Mäenpäähän, ja siellä Martta vielä hoiteli niitä muutaman vuoden. Nyt Martta ei enää kukkia hoitele, mutta siellä ne kasvavat edelleen muiden silmän ilona. Martta Kolehmaisen synttäreitä juhlittiin Pihkapolulla, ja olihan meitä Kotkan Eläkeläiset ry:n jäseniä useampiakin syntympäiväkahveilla. Toivotamme Martalle vielä lisää vuosia! Jorma Ahvenainen
äOsaston matkavastaava Sinikka Siekkinen (oik.) ja puheenjohtaja Tuula Nieminen kiittelivät pienen lahjan kera isäntpariskuntaa, ja olipa Tuula kirjoittanut heille sopivan runonkin.
Laukaan eläkeläiset muikunkeittoretkellä
Elinvoimaa ystävyydestä ja yhdessäolosta
Laukaan eläkeläiset tekivät jo perinteeksi muodostuneen muikunkeittoretken Kynsiveden Vyöniemeen heinäkuun viimeisenä päivänä. Kaisa ja Eino Liimataisen kutsua eläkeläisystävät ovat noudattaneet jo parisenkymmentä vuotta. Toistakymmentä kertaa Vyöniemen pihassa on muikkukeitto keitetty. Vyöniemen talo sijaitsee Kynsiveden rannalla, kolmekymmentä kilometriä Laukaan kirkolta. Järvi näkyy molemmilta puolilta. Lahden takaa näkyy jylhä Vyövuori. Pihapiiriä koristavat monet Kaisan vaalimat kukat. Aitta ja navettarakennus rajaavat pihan. Talossa on asunut käsistään taitavia tekijöitä. Aitasta löytyy museollisen verran vanhoja käyttötavaroita: siansuolausastia, sahtikuurna, kirnuja ja erilaisia taloudessa tarvittavia tavaroita, jotka on tehty Vyöniemessä. Onpas osattu! Ja kauniita olivat, kuin taideteoksia. Vyöniemessä mieli lepää ja virkistyy. Asfalttiteiden varsilla asuville eläkeläisille paikka on kuin paratiisi. Ja taas se useamman kokin valmistama muikkukeitto maistui. Itsekin kolme kertaa kävin padalla eikä pohja vielä paistanut. Näköjään nuoren nahka venyy, kun riittävän hyvää muikkukeittoa tarjotaan. Enkä ollut ainoa: yksi ja toinenkin kävi santsaamassa. Välillä arvat-
Eino Liimataisen tuohitöitä. tiin lohen painoa ja ostettiin Kumpulaisen Paulan kauppaamia arpoja. alkanut syntymään. Näin tuli todistetuksi, että "työ tekijäänsä neuvoo". Tietysti sitä luontaista käsien taitoa tarvitaan. "Mänkeäpäs tuonne vinttiin,siellä ontyttöjen´sekatavarakauppa´",opastaa Kaisa. Ja todella: Mahtava rivi maustepurkkeja, kahvipaketteja, keksi- ja karamellirasioita sekä erilaista muuta tavaraa eri vuosikymmeniltä. Tuttuja ovat! Joukossa on myös komea rivi isännän kauniita tuohitöitä. Osastomme puheenjohtaja Tuula Nieminen ja matkavastaava Sinikka Siekkinen kiittivät Kaisaa ja Einoa siitä, että eläkeläisten porukka on saanut nauttia Vyöniemen iloisesta ja miellyttävästä hengestä. Koko nelikymmenpäinen eläkeläisten ryhmä yhtyi sydämestään kiittämään isäntäväkeä. Kiitokseksi annettiin muistoksi pieni lahja. Olipa Tuula sommitellut tunnelmaan sopivan runonkin muistoksi Vyöniemen Kaisalle ja Einolle.
Elli Aaltonen Vanhustyön keskusliiton puheenjohtajaksi
Vanhustyön keskusliiton uudeksi puheenjohtajaksi vuoden 2013 alusta alkavalle kolmivuotiskaudelle on valittu ylijohtaja, YTT Elli Aaltonen. Hänellä on monipuolinen kokemus sosiaali- ja terveydenhuollosta, erityisesti vanhustenhuollosta ja omaishoidosta. Aaltonen seuraa puheenjohtajana professori emeritus Reijo Tilvistä, joka on johtanut liittoa vuodesta 1995 lähtien. Keskusliiton valtuuston puheenjohtajaks valittiin liittokokouksessa VTT Markku Lehto. Hänen virkauransa sisältää mm. kauden sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkönä. Liiton valtuustoon valittiin 24 jäsentä varajäsenineen kautta Suomen. Liittokokous nosti seuraavan kolmivuotiskauden teemaksi Hyvän vanhuuden puolesta. Teeman kautta keskusliitto haluaa korostaa, että sen kaiken toiminnan tärkein päämäärä on ikäihmisten hyvinvoinnin parantaminen ja korkeatasoisen vanhustyön toteuttaminen.
"Ku aekan mykräsin"
Kaisa kertoo tuoneensa Einon sairastumisen jälkeen Einolle tyttären pojan keskenjääneen tuohityön ja sanoneensa "Tie tuo työ loppuu, nii aekas kulluu". Eino sanoi: "Ku aekan tuohia mykräsin, niin tulhan se valamiiks". Sen jälkeen vähitellen on tullut tehtyä paljon muutakin. Mitään kurssia Eino ei ole tuohitöihin tarvinnut, on vain tuohia "mykrännyt" ja niin niitä on
Pentti Pietiläinen
20 - Nro 5 syyskuu 2012
ELÄKELÄINEN
Pohjoisten aluejärjestöjen juhla henki vireää ikääntymist
E
läkeläiset ry:n pohjoiset aluejärjestöt, Kainuu, Jokilaaksot ja Lappi, juhlivat komeasti Kajaanissa. Kainuun Aluejärjestö oli Kajaanin Eläkeläiset ry:n avustuksella järjestänyt sekä ohjelmaltaan että puitteiltaan napakankauniin kesäjuhlan. Juhla on jo perinne. Järjestämisvuoro kiertää. Kainuulaiset selvisivät paremmin kuin hyvin omasta vuorostaan, joka ajoittui kesäkuun 13. päiväksi. Juhlan aloitti Kosken Laulu. Aluejärjestön puheenjohtajan Hilkka Pulkkisen tervehdyssanojen jälkeen musisoi Koskenpojat-trio. Suomussalmen Eläkeläiset esitti hauskan pienoisnäytelmän isännistä naistenhakumatkalla. Pappikin oli otettu mukaan, jotta esiavioliitto sai siunauksen. Suomussalmen näytelmäkerhon toivoisi esiintyvän enemmän myös valtakunnallisissa Eläkeläiset ry:n tapahtumissa. Kaikessa näkyi pitäjän vahva näyttämöperinne. Sama toivomus pätee Kuhmon Eläkeläiset ry:n reippaaseen Kuhmon kööri -mieskuoroon: tämmöinen kööri pitää saada myös muiden eläkeläisten ilmoille. Juhlassa näytettiin pieni, mutta edustava siivu Eläkeläiset ry:n laajasta harrastustoiminnasta esiintyvässä taiteessa, kun vielä Helmi Heiskanen lausui Elvi Sinervoa ja Kajaanin Eläkeläisten ryhmä tanssi nimikkovalssinsa. Juhlaan oli oivaltavasti luotu sekä aktiivista ikääntymistä että sukupolvien välistä solidaarisuutta, siis eurooppalaisen teemavuoden henkeä. Eläkeläisten omien ryhmien ohella seitsemänsataiselle yleisölle esiintyivät Kajaanin tanssin pojat ja miehet: mainioita ryhmiä nekin.
Kolmen polven miesenergiaa: Kuhmon kööri sekä Kajaanin tanssin pojat ja miehet (yläkuvat). Yleisöä riitti sekä pääkatsomoon että sivukatsomoon (alla).
Kivistö: ikäsyrjintä kieltää ihmisarvon
Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö käsitteli juhlapuheessaan vanhuspalvelulain ja indeksin lisäksi ikäsyrjintää. Se ilmenee monin tavoin. Se on tarkoituksellista silloin, kun esimerkiksi vakuutusyhtiöt rajoittavat ikääntyvien ihmisten oikeutta vakuuttaa itsensä esimerkiksi matkalle lähtiessään. Se ilmenee myös tarkoittamattomana mm. pankkien, liike-elämän ja yhteiskunnallisten laitosten viedessä palvelujaan lisääntyvässä määrin tietotekniikalla hoidettavaksi, Kivistö totesi. Emme ole suinkaan mitään kehruu-Jennyjen särkijöitä ja teknisen edistyksen vastustajia, mutta edellytämme, että henkilökohtainen palvelu on aina vaihtoehto, josta ei myöskään pankkien tavoin saa kohtuuttomasti veloittaa. Sukupolvien taidot ja tottumukset ovat erilaisia ja se on otettava palveluja järjestettäessä huomioon. Samalla on muistettava, että ongelma ei koske ainoastaan ikäihmisiä vaan monia muita ryhmiä, joiden toimintakyky on eri syistä rajoittunut.
ELÄKELÄINEN
Nro 5 syyskuu 2012 - 21
tä, miesenergiaa ja sukupolvien solidaarisuutta
Ikäsyrjinnän taustalla on Kivistön mukaan yleisempi asenne, joka näkee pitenevän eliniän ja ikääntyvän väestön lisääntymisen ongelmaksi, talouden kestävyysvajeen aiheuttajaksi. Tällaisen ajattelutavan taustalla näkyy ikääntyvien ihmisten ihmisarvon kieltäminen. Viime aikoina paljon esillä olleen kansanedusta-
ja Jussi Halla-ahon taannoinen kirjoitus, jonka mukaan ihmisen arvo määräytyy suoraan hänen hyödyllisyydestään yhteiskunnalle, on yksi osoitus tällaisesta ikääntyvän ihmisarvon kieltävästä ajattelusta. Tai siellä näkyy pankkiiri Björn Wahlroosin esitys äänioikeuden poistamisesta tai vähintään rajoittamisesta ikääntyviltä ihmisiltä ja heidän
terveyspalvelujensa karsimisesta, "koska heillä on kuitenkin niin vähän elinvuosia jäljellä". Kivistö sanoi.
Vahva vastalause
Järjestömme esitti vahvan vastalauseen tällaisille puheille omassa ikääntymispoliittisessa ohjelmas-
saan. Ohjelman punaisena lankana on jokaisen ihmisen ihmisarvon ehdoton kunnioittaminen "riippumatta ihmisen asemasta, sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta tai 'hyödyllisyydestä' yhteiskunnalle. Kaikilla on oikeus saada osakseen arvostusta ja hyvää kohtelua." Ihmisten välinen tasa-arvo merkitsee oikeutta turvattuun toimeentu-
loon, sosiaaliturvaan, hoivaan ja huoltoon. Solidaarisuus, jonka haluamme ulottuvan yli sukupolvien, edellyttää huolehtimista yhteiskunnan heikommista jäsenistä ja siitä, että jokaisella on mahdollisuus elää ihmisarvoista elämää. Kivistö sanoi. PEKKA ISAKSSON
Suomussalmen Eläkeläisten näytelmäkerho kertoi eräästä naisenhakureissusta.
Helmi Heiskanen lausui Elvi Sinervoa.
22 - Nro 5 syyskuu 2012
ELÄKELÄINEN
Vie vanhus Jäsenmäärän kasvukin juhlistaa Paraisten 50-vuotisjuhlavuotta ulos -kampanja toisen kerran
Tänä syksynä ja ensi talvena järjestetään jo toisen kerran Vie vanhus ulos -haastekampanja. Kampanja alkaa 4.10. Kampanjan tavoitteena on, että mahdollisimman moni ikäihminen eri puolilla Suomea voi ulkoilla säännöllisesti ja turvallisesti, myös syys- ja talvikautena. Kampanjan järjestää Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen -ohjlema, jossa on mukana myös Eläkeläiset ry. Haastekampanja käynnistyy 4.10.2012 jatkuen 6.1.2013 asti. Talvikausi on erityisen haastavaa aikaa ulkoiluun ja asiointiin - tarvitaan paljon turvallisia ulkoiluystäviä. Kampanjassa haastetaan järjestöjä, yhteisöjä ja yksityishenkilöitä ulkoilemaan ikäihmisten kanssa ja kirjaamaan ulkoilukerrat verkkosivuille. Tehdään iäkkäiden ulkoilu näkyväksi! Ulkona liikkuminen vaikeutuu monella 75 80 vuoden iässä. Syinä voivat olla heikentynyt lihasvoima ja tasapaino sekä ympäristön haasteet. Moni pelkää kaatumista. Ulkoilun loppuminen ennustaa lyhyessä ajassa turvautumista koti- tai laitoshoitoon. Erityisesti talviajan ulkoilu ja asiointi on haastavaa monelle vanhukselle. Liukkaat kelit, hiekoittamattomat ja auraamattomat tiet ovat esteenä ikäihmisten ulkona liikkumiselle. Ulkoiluystävän puute jättää iäkkään ihmisen kotinsa vangiksi, vaikka moni ikäihminen haluaisi päästä ulos raittiiseen ilmaan myös syksyllä ja talvella. Kuka tahansa meistä voi ilmaista välittämistään ja arvostustaan viemällä oman vanhuksensa tai iäkkään naapurinsa ulos. Myös palvelutaloista voi tiedustella ulkoiluystävän tarvetta. Kampanja pidettiin ensimmäisen kerran 19.4.6.10.2011, ja se onnistui loistavasti. Ulkoilukertoja vanhusten kanssa saatiin kerättyä 23 286 yli 70 paikkakunnalla. Tavoitteena on päästä yhtä hyvään tulokseen tänäkin vuonna, tai jopa ylittää se. www.vievanhusulos.fi Lisätietoja myös: Minna Säpyskä-Nordberg suunnittelija puh. 040 5968 792, Heli Starck, suunnittelija puh. 040 5968 799 ja Elina Vuorjoki-Andersson suunnittelija, puh. 040 7438 465
Juhlijoita: kutsuveiraita ja omaa väkeä. Paraisten Eläkeläisten 50vuotisjuhla Palokunnan talolla aloitettiin nostamalla salkoon Eläkeläiset ry:n lippu. Juhlijoita oli noin 80 henkeä. Juhlaa terästettiin lohikeitolla,joka sai kiitosta jälkeenkin päin. Varsinainen juhla alkoi puheenjohtajan tervetulotoivotuksin. Eino Leinon ja Tommi Tabermanin runoja lausui Tuulikki Värtö, .Historiikista otteita luki Sinikka Sausvaara. Historiikin oli kirjoittanutr Sirpa Hamunen, hauskasti yleisön naurunremahduksista päätellen. Juhlassa jaettiin Eläkeläiset ry:n ansiomerkit Soilikki Laaksoselle, Leena Westerlundille, Irma Silkalle, Pekka Silkalle ja Heikki Hoppendorffille. Yksin laulua esitti reipas koululainen Jemina Holopainen. Tilaisuuden musiikista vastasi Rautalanka Äijät :Hannu Meristö ja Vesa Suominen. .Kakkukahvit juotiin musiikin ja puheensorinan sääestyksellä. Käsityökerho oli tuonut tuotteitaan myyntiin.Historiikkikin oli saatavilla. Yhdistyksemme jäsenmäärä on kasvusuunnassaToiminta on vilkasta. Olemme tehneet paljon teatteri reissuja ja matkoja sekä yhdistysvierailuja moneen suuntaan. Syksyllä Tallinnan reissun jälleenken matkavastaava Marja-Liisa Lepistö pitää meidät liikkeellä. Uusia harrastusryhmiä ovat allasjumppa ja keilaaminen paikkakunnalle on tullut keilahalli. Myös käsityökerho alkanut tänä vuonna. Kiitos aktiivisille"hihastavetäjille" uusista jäsenistä. Kiitos kaikille, tervetuloa uudetkin jäsenet. Sinikka Sausvaara Juhlassa myytiin yhdistyksen käsityökerhon tuotteita.
Tampereen Eläkeläiset voitokas bocciaturnauksessa
Tampereen Eläkeläiset voitti molemmat sarjat Viialan Eläkeläisten keväällä järjestämässä bocciaturnauksessa Viialan Sampolassa. Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan yhdistyksille järjestettyyn turnaukseen osallistuivat Tampereen lisäksi Lempäälän ja Viialan Eläkeläiset. Naiset pelasivat kaksinkertaisen sarjan. Tampere kulki voitosta voittoon häviten vain viimeisen ottelun Lempäälää vastaan. Viialan naiset puolestaan saivat ainoan voittonsa Lempäälältä myös toisen kierroksen ottelusta. Yleisessä sarjassa Viialan ykkösjoukkue voitti selvästi kolme peliä. Kun Tampere menetti pisteen tasapelillä Viialan kakkosta vastaan, oli turnauksen viimeiseen otteluun Tampere-Viiala I lähdettäessä tilanne tosi jännä. Tampere oli pisteen jäljessä, joten Viialalle olisi riittänyt tasapeli turnausvoittoon. Ottelu alkoi tasaisena Tampereen saadessa yhden pisteen voitot kolmessa ensimmäisessä erässä. Ratkaisevaksi muodostui neljäs erä, jossa Tampere onnistui ottamaan neljä pistettä. Vaikka Viialan peli kahdessa viimeisessä erässä alkoi sujua, ei takaa-ajo täysin onnistunut ja Tampere voitti ottelun pistein 75 ja koko turnauksen seitsemällä pisteellä Viialan (6 p.) ollessa hyvänä kakkosena. Yleinen sarja: 1. Tampereen Eläkeläiset ,7 p., 2. Viialan Eläkeläiset I, 6 p., 3. Lempäälän Eläkeläiset I, 4 p., 4. Lempäälän Eläkeläiset II, 2 p., 5. Viialan Eläkeläiset II 1 p. Naiset: 1.Tampereen Eläkeläiset, 6 p., 2. Lempäälän Eläkeläiset, 4 p., 3.Viialan Eläkeläiset. 2 p. Tuomo Huhtala Tampereen voittajajoukkue yleisessä sarjassa: Kaarlo Seppälä (vas,) , Pauli Siltanen ja Olli Mikkola.
ELÄKELÄINEN
Nro 5 syyskuu 2012 - 23
Oululaiset nauttivat teatterista keskellä korpea
Oulun Työväen Eläkeläiset ry:n matkalaiset saivat nauttia mitä ihastuttavimmasta esityksestä keskellä Kainuun korpea Suomussalmelle 12.8. tehdyllä teatterimatkalla. Metsässä sijaitsi iso penkkirivistö ja katsojiakin oli toista tuhatta ja ilma mitä ihanin elokuisena lämpimänä sunnuntai-iltapäivänä. Saimme kokea nautinnollisen elämyksen Eero Schroderuksen kirjoittamasta näytelmästä "Vapauden Kaiho". Se kertoi Venäjän vallankumouksesta v.1917, joka johti myös Suomessa surulliseen kansalaissotaan. Näytelmä perustuu kirjallisuuteen, aikalaisten kokemuksiin ja muistiinpanoihin. Dramaattinen tulkinta vaatii myös kesäteatteriin kuuluvaa rakkautta ja romantiikkaa. Suomussalmelaiset harrastajateatterilaiset olivat rehevän Kainuun murteen aitoina tulkitsijoina ja aatten palon innostamina onnistuneet luomaan todellisen tuntuisen kokonaisuuden. Kukkaset näyttelijöille. Matka kesti kellon kiertämän, mutta se ei tunnelmaa latistanut. Haitarin ja maniskan säestyksellä laulu onnistui, porukkaa oli kuutisenkymmentä ja joukossa myös useita kuorolaisia, joten laulunlyömiä oli monia ja kivaa oli. Arpajaiset kuuluivat asiaan ja Arvi toimi juoksupoikana palkintojen saajille, liekö kupeet mustelmilla. Päivi ja Veikko olivat reissun onnistuneesti hoitaneet ja hintakin oli todella sopiva. Kuljettajalle lausutut kiitokset poikivat Muhoksella liikenneympyrässä meille ylimääräisen "kierroksen". Kiitokset kaikille mukana olleille. Terttu Siekkinen Sirkka Itäniemi
Tulo Savonlinnaan.
Klaukkalan Eläkeläiset sinisellä Saimaalla
Juhannuksen jälkeisenä maanantaiaamuna istui joukko iloisia eläkeläisiä linja-autossa matkalla Savon suuntaan. Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Varkaudessa Kylpylähotelli Kuntorannassa, jossa nautittiin hyvästä ruuasta. Hyvissä ajoin illan suussa oltiin Kuopiossa, asetuttiin yöksi hotelli Puijonsarveen. Suurin osa matkalaisista käväisi ihailemassa maisemia Puijon tornista. Illalla oli vielä mahdollisuus tutustua lähiympäristöön, mm. Tuomiokirkkoon ja sen kauniiseen puistoon. Aamiaisen jälkeen matka jatkui satamaan, josta entinen puutavaran kuljetusalus Puijo lähti kohti Savonlinnaa.Tuhansien saarien ja lukuisten kanavien Saimaa. maamme suurin järvi näyttäytyi edukseen kauniissa kesäsäässä.Kyllä tämä meidän Suomi on kaunis maa! Moniin kameroihin tallentuivat upeat maisemat parhaat kuvat jäivät kuitenkin varmasti jokaisen matkaajan omiin muistilokeroihin.
Kahvi maistui ja maisema kiehtoi. Laivan lupsakat savolaiset tarjoilijat lisäsivät palveluillaan matkan viihtyvyyttä, tunnelma oli suorastaan mahtava! Pöydän antimet maistuivat ja välillä laulu raikui. Illaksi tultiin Savonlinnaan Hotelli Tottiin,joka on aivan sataman tuntumassa. Aamulla oli aikaa pistäytyä torilla, sieltä monet ostivat jotain matkansa muistoksi sekä nautiskelivat savolaisia lörtsyjä , muikkujakaan unohtamatta. Kotimatkalla poikettiin Mäntyharjulla syömässä Ravintola Rosmariinissa ja sen jälkeen Taidekeskus Salmelassa. Siellä olisi mennyt aikaa enemmänkin, oli niin paljon katsomista, mutta kotiinkin piti illaksi joutua. Oli kerta kaikkiaan onnistunut reissu, sään haltijakin oli hyvällä päällä, vaikka ennusteet näyttivät toisin, vasta kotimatkalla oli sadetta.
Myönteinen suhtautuminen omaishoivaan ei välttämättä näy käytännössä
Tuore väitöstutkimus kertoo, että keski-ikäisten periaatteessa myönteinen suhtautuminen ikääntyvien hoivaamiseen ei takaa hoivasuhteen toteutumista käytännössä. Yhteiskuntatieteiden maisteri Pirjo Knifin yhteiskuntatieteiden väitöskirjan "Keski-ikäiset ikääntyvien omaistensa auttajina? Tutkimus sukupolvien välisestä informaalista hoivasta" tarkastustettiin 31.8. Jyväskylän yliopistossa. Epävirallisella hoivalla on ollut vahva, joskin näkymätön, asema läpi hyvinvointipolitiikan historian. Väestön ikärakenteen ennakoitu kehitys on nostanut ikääntyvistä huolehtimisen esille. Keski-ikäiset ovat olleet hyvinvointiyhteiskunnassa tärkeitä ikääntyvien hoivaajia ja avunantajia. Pirjo Knif tutki keski-ikäisten halukkuutta, asenteita ja edellytyksiä antaa hoivaa ikääntyville omaisilleen. Knif havaitsi keski-ikäisten suhtautuvan myönteisesti hoivan antamiseen ikääntyville. Sukupolvien välisen hoivan antamisessa keskeistä on vastavuoroisuus, jonka pidentynyt elinikä mahdollistaa. Hoivan antaminen perustuu yksilöiden ja sukupolvien väliseen aiempaan elämänkulkuun. Hoivasuhde vaikuttaa myös perheen suhteisiin ja lisää perheyhteisöjen pääomaa, vaikka käytännössä se on usein vain yhden perheenjäsenen vastuulla. Myönteinen suhtautuminen hoivan antamiseen ei silti takaa sukupolvien välisen hoivan toteutumista. Liberalistinen vaikutus yhteiskunnassa ilmenee keski-ikäisten halussa itse päättää sitoutumisestaan hoivasuhteeseen. Lisäksi suhdetta ei suunnitella etukäteen, vaikka tiedettäisiin ikääntyvän omaisen kasvavista avuntarpeista. Ikääntyvän näkökulmasta tämä on riski. Hoivasuhteen aloittaminen ei ohentuneiden sukulaissuhteiden vuoksi ole enää samalla tavalla luontevaa kuin ennen, Knif kertoo. Keski-ikäiset odottavat myös julkisen sektorin osallistumista omaishoivaan. Hoivasuhde, joka aikaisemmin on ollut perheen sisäinen, on siis muuttumassa julkisen ja yksityisen yhdessä toteuttamaksi. Esimerkiksi työn joustavuuden sekä palvelujärjestelmän neuvonnan ja ohjauksen lisääminen voivat tukea keski-ikäisten ikääntyville antamaa hoivaa. Knif havaitsi keski-ikäisten olevan kiinnostuneita ikääntyville järjestettävästä yhteisöllisestä hoivasta, jossa perhesukupolvisuus ei vaikuta hoivavastuuseen. Moderni elämäntapa, muuttunut perhe ja työn mukaan liikkuminen selittävät osaksi kiinnostusta yhteisöhoivaan. Keski-ikäiset pitävät tärkeänä, että yhteisöllisen hoivan toteutuksessa on myös mahdollista neuvotella vastuusta, johon sitoutuu. Tulokset perustuvat keski-ikäisten haastatteluihin.
24 - Nro 5 syyskuu 2012
ELÄKELÄINEN
Kerttu Korkeamäki kehuu muuttoa neljän asukkaan huoneesta yksinasujaksi.
Tehostetun palveluasumisen yksikkö on pakasta vedetty.
Vihnuskoti Nokialla on Suomen nuorin hoivakoti
N
okian vanhainkoti, Vihnuskoti, sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Vihnusjärven rannalla, lähellä Nokian kirkkoa ja keskustaa. Vihnuskoti tarjoaa nokialaisille vanhuksille pitkä- ja lyhytaikaista laitoshoitoa sekä päiväkeskustoimintaa. Tammikuussa avattiin Vihnuskodin tehostettua palveluasumista tarjoavat yksiköt Marian pirtti sekä Oskarin tupa. Yhteensä kahdessa yksikössä on 64-hoivapaikkaa. Oskarin tupa sai nimensä siitä, että vanhainkoti rakennettiin 1950luvulla Oskari Anttilan maille. Marian pirtti on nimetty ensimmäisen ylihoitajan Maria Lahden mukaan. Kaikkiaan Nokian Vihnuskodin vanhainkodissa on 138 asukaspaikkaa. Vihnuskodin tehostetun palveluasumisen yksikkö on Suomen nuorin hoivakoti. Se on teknisesti varustettu hoitajakutsujärjestelmällä sekä hoitotyötä helpottavalla teknologialla. Ovissa on koodilukot ja portaikkojen porteissa magneettilukot. Vuoteestanousuhälytin ilmoittaa hoitajan kännykkään, milloin asukas nousee ja lähtee vuoteesta. Kolme yökköä on Oskarin tuvassa ja Marian pirtissä yhteensä joka yö. Naiset elävät keskimäärin 84-vuotiaiksi ja miehet 78-vuotiaiksi. Sukupuolten eliniän eroista kertoo se, että Vihnuskodin tehostetun palveluasumisen yksikön 32:sta asukkaasta vain viisi on miehiä. Hoivakodin rakennutti Nokia Oy:n ja Nokian kaupungin omistama Vihnusrinne-säätiö ja Nokian kaupunki vuokrasi sen 50 vuoden vuokrasopimuksella. Matti Haapala on Nokian Eläkeläiset ry:n edustajana Vihnusrinne-säätiön hallituksessa kahden muun nokialaisen eläkeläisjärjes-
tön edustajan kanssa. Lisäksi säätiön hallituksessa on kaupungin sekä Nokia Oy:n edustaja. Haapalan mukaan alun perin oli suunnitteilla vanhainkoti, mutta säätiön saadessa ARA-rahoitusta, se edellytti tehostettua palveluasumista. Osastonhoitaja Virpi Kuusisen mukaan suunnittelussa on pyritty pois laitosmaisuudesta kodinomaiseksi ympäristöksi. Vanhassa talossa asuttiin neljän hengen huoneissa. Nyt jokaisella asukkaalla on oma huone, jossa on
wc sekä suihku. Huoneet ovat kooltaan 20 neliömetriä. Osastoilla on tilavat saunat, ruoka jaetaan asukaskohtaisesti. Jos on yksin turvatonta, kahden hengen huoneeseen on mahdollisuus sijoittaa kaksi asukasta. Myös pariskunnilla on mahdollisuus asua samassa huoneessa. Näitä huoneita on kummassakin yksikössä yksi.
Villasukat tulivat tarpeeseen
Pitää muistaa, että emme raken-
na ainoastaan tälle ajalle, vaan tämä rakennus tulee toimimaan hoivakotina vähintään seuraavat 50 vuotta. On hyvä olla mieluummin ajasta edellä kuin jäljessä. Ennustetaan, että vuosina 197577 syntyneistä naisista noin joka viides elää vähintään 100-vuotiaaksi, miehistä joka viides vähintään 95-vuotiaaksi. He ovat täällä meidän asukkainamme joskus 45 vuoden kuluttua, eli ei niinkään pitkän ajan kuluttua, Kuusinen muistuttaa. Kuusinen kertoo, että tammikuussa muutto osui kovien pakkasten
aikaan. Nokian Eläkeläiset ry lahjoitti villasukat jokaiselle hoivakodin asukkaalle, ja ne tulivat silloin todella tarpeeseen, kun kaikki ei uudessa rakennuksessa vielä ollut aivan valmista ja lämmöt rakennuksessa eivät olleet tasaantuneet. Kesän aikana uuden rakennuksen koneellisen viilennyksen puute on aiheuttanut yleisönosastoissa kirjoittelua. Rakennuttaja on puutteesta tietoinen. Yhdystunneli vanhalta puolelta uudelle puolelle valmistui vastikään. Hissiltä hissille on käytä-
Osastonhoitaja Virpi Kuusinen sanoo, että jos ei näe työssään mitään hyvää, se alkaa nopeasti uuvuttaa.
ELÄKELÄINEN
Nro 5 syyskuu 2012 - 25
Aila Hietanen kehuu Vihnuskotia elämänsä parhaaksi asuinpaikaksi.
vämatkaa 165 metriä. Potkulaudalla hoitajat ajelevat yöaikaan talon toiselta puolen toiselle puolelle, koska uuden rakennuksen myötä pinta-ala lisääntyi. Ennen hoidimme yhdessä huoneessa neljä asukasta, nyt kävelyä on enemmän huoneesta toiseen, kun jokainen asuu omassa huoneessaan. Laitoshuoltajien työssä muutos oli suuri, koska huollettavia tiloja tuli entiseen verrattuna moninkertaisesti lisää. Laitoshuoltajien työn mitoitus on käynnissä. Virpi Kuusinen on ollut Vihnuskodissa töissä kuusi vuotta. Sitä ennen vierähti 20 työvuotta Koukkuniemen vanhainkodissa Tampereella. Täytyy myöntää, että tämä työ on raskasta. Vuosi vuodelta hoivakotiin tulevat ikäihmiset ovat kun-
noltaan huonokuntoisempia, muistihäiriöistä kärsiviä on paljon. Ikäihmisten kotiin hoitamista tuetaan yhä enemmän ja kauemmin. Tänne asumisyksiköihin tulevat ne, jotka eivät enää tule kotona toimeen. Haluan korostaa, että viime vuosina vanhusten hoitaminen on mennyt paljon eteenpäin, ja hoitomenetelmiä kehitetään jatkuvasti.
Jalkatyö lisääntyi
Vihnuskodissa omahoitajapari on linkki omaisten ja asukkaan välillä. Omahoitajuus on tärkeä osa hoitoa, kun samat hoitajat hoitavat samoja asukkaita, tuttuus luo turvallisuutta. Virpi Kuusinen korostaa, että hoitajan on pidettävä työstään. Oma asenne ja innostus ovat tärkeimpiä perustekijöitä työssä jaksamisessa. Jos ei näe työssään mitään hyvää, se
Tiukka järjestys 70 vuotta sitten
Vihnuskodin seinällä on menneestä muistuttamassa kunnalliskodin päiväjärjestys, jonka Nokian kauppalan kunnalliskodin johtokunta hyväksyi 13. tammikuuta 1941. Nykypäivän mittapuilla se vaikuttaa melkoisen ankaralta: Nouseminen kautta vuoden klo 7.00. Aamukahvi klo 7.00. Silloin tulee hoidokkien olla pukeutuneita ja siistittyjä. Työnteko klo 8.00-10.00. (Vuoteitten laitto y.m. aamusiivous). Aamiainen ja aamiaislepo klo 10.00-11.30. Päiväkahvi klo 13.30-14.00. Päivällinen klo 17.00-17.30. Hoidokkien kahvinkeittoajat ovat klo 7.30-9.00 ja klo 14.00-16.00. Levolle meno tapahtuu kesäkuukausina klo 22.00 ja talvella klo 21.00. jolloin valot huoneissa sammutetaan ja kaikki tarpeeton liike laitoksessa lakkaa. Vähintään yhtä ankara on köyhäinhoitolautakunnan hyväksymä Ohjeita kunnalliskodissa kävijöille, toki vielä varhaisemmalta ajalta (kuva yläpuolella).
alkaa nopeasti uuvuttaa. Henkilökunnan vaihtuvuus on meillä ollut aika vähäinen. Tosin tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat ammatissamme yleisiä, ja ne aiheuttavat ajoittain henkilökunnallemme pitkiäkin sairauslomia. Sijaisten saaminen on ajoittain vaikeaa äkkipoissaoloihin. Mitä mieltä olet vanhuspalvelulaista? Tarvitaanko sellaista? Miksei se ole hyväkin asia, mutta pitääkö lailla määrätä, että hoitaja tekee työnsä hyvin? Kyllä hyvän hoidon lähtökohta on oltava hoitajan ajatuksissa ja työn tekemisen periaatteissa ilman lakiakin. Henkilökunnan resurssien suhteen laki voisi olla hyväkin, jos se antaa meille mahdollisuuden toimia lain mukaisesti, ja lisätä hoitohenkilökuntaa tarpeen mukaan. Kunnille laki tuo varmaan lisää menoja. Miten työsi on muuttunut 26 vuoden aikana? Kyllä ikäihmisiä kunnioitetaan enemmän. Enää ei tehdä työtä hoitajien ehdoilla vaan asukkaan ehdoilla. Se on ollut mielestäni erittäin syvällinen ja hyvä muutos. Nokian uudessa hoivakodissa vuokra on 460 euroa kuukaudessa, ruokakulut 12 euroa vuorokaudessa ja pyykinpesu 20 euroa kuukaudessa. Lääkkeet asukkaat maksavat itse, lääkkeet toimittaa apteekki. Asukkaille myönnetään hoito- ja asumistukea. Sosiaalityöntekijällä on oikeus päättää alennetuista maksuista. Virpi Kuusinen on tyytyväinen uuteen rakennukseen sekä työskentelytapojen uudistumiseen. Moduulityöskentely on onnistunut ratkaisu. Meillä on hyvä porukan yhteishenki. Teksti: JUHA DRUFVA Kuvat: PEKKA ISAKSSON
Kerttu Korkeamäki ja Aili Hietanen viihtyvät hyvin
Kerttu Korkeamäki on ollut kaksi vuotta Vihnuskodissa. Hän syntyi 30.11.1923 Lavian pitäjässä. Nokian kumitehtaalla hän työskenteli 34,5 vuotta. Välillä olin poissa töistä lasten takia, kun niitä syntyi peräkanaa kolme. Olisin saanut vain vaivat palkakseni, jos olisin kolmea lasta kuljettanut päivähoidossa sen aikaa. Täällä Vihnuskodissa on minulla nyt useita työkavereita. Vanhalla puolella meitä asui neljä samassa huoneessa. Nyt kun asumme kukin omissa huoneissamme, käymme toistemme luona ahkerasti kyläilemässä. Se on meille uusi harrastus. Minusta on hyvä asustella yksin. Neljän hengen huoneessa oli joskus öisin rauhatonta. Nyt ei tarvitse valvoa. Yhtenä yönä kyllä kesällä valvoin, kun oli niin hirveän kova ukonilma, salamoi kovasti, että oikein välillä pelotti. Kerttu on opetellut kännykän käyttämisen : Hän kertoo soittelevansa ahkerasti lapsilleen ja lapset soittavat hänelle. Vanhin tyttö asuu Nokialla, poika Keravalla ja nuorin tyttö Lahdessa. Kaikki ovat lentäneet eri puolille maata, mutta onneksi sentään asuvat Suomessa ja käyvät minua säännöllisesti katsomassa. Kerttu muistelee, että hän oli kovin kipeä kun tuli kaksi vuotta sitten Vihnuskotiin. Kotona asuminen ei enää luontunut. Muuten olisi nyt ihan hyvin, mutta oikea käsi on kipeä, kahta sormea pistelee ja pakottaa ja toinen sormista on sellainen koppura. Onneksi kuitenkin vielä saan omin käsin ruoan suuhuni. Ja se on mukavaa, kun ei ole minnekään mitään kiirettä. Yksin pääsen liikkumaan rollaattorilla ja fysioterapeutti hoitaa kipeita jäseniä. Aili Hietanen syntyi 4.10.1927 Vesilahdella. Hän tuli maaliskuussa 1963 työnhakuun Nokialle. Olin tuolloin vasta 36-vuotias, mutta Nokian tehtaalle eivät töihin ottaneet kun pitivät minua jo Liian vanhana tehtaan työhönottajan mielestä, vaikka olin elämäni parhaassa kunnossa. Tein sitten kaikenlaisia töitä rakennuksilla ja mitä työtä milloinkin tarjolla oli. Aili sanoo, että hänellä ei ole vielä paljon ikää, mutta valitettavan paljon on ollut sairautta. Vihnuskotiin hän tuli 27. maaliskuuta 2008. Parempaa paikkaa en voi toivoa, mitä tämä Vihnuskoti on. Sairaus minut tänne toi, kun en enää voinut asua kotona. Voin sanoa rehellisesti, että tämä on paras paikka, missä olen asunut. Aili valittelee sitä, että näkö on mennyt niin huonoksi, ettei hän näe enää lukea eikä pysty tekemään käsitöitä. Muuten ei ole valittamista paitsi se on surullista, kun vanhoja tuttavia ei ole enää montakaan elossa. Poikakin asuu Vesilahdella saakka. Onneksi hän käy usein katsomassa minua täällä. Teksti: JUHA DRUFVA Kuvat: PEKKA ISAKSSON
26 - Nro 5 syyskuu 2012
ELÄKELÄINEN
Keskisuomalaiset eläkeläiset juhlivat kansainvälisesti hellesäässä
Oli hellettä ja kansainvälistä tunnelmaa, kun Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen aluejärjestön kesäjuhlasta nautittiin nyt jo toisen kerran Säynätsalon Juurikkasaaren upeissa maisemissa. Tasokkaista ja hauskoista ohjelmista vastasivat eri yhdistykset, lisäksi oli Monikko ry:n Kalina-ryhmän esitys tuomassa oman värinsä juhlaan Juhlapuhetta pitämään oli saatu entinen keskisuomalainen kansanedustaja Inger Hirvelä- Lopez. Hän oli jättänyt kansanedustajatyönsä jo 25 vuotta sitten, asui sitten 5 vuotta Nigaracuassa, jonka jälkeen toimi kiertävänä suurlähettiläänä. Nyt hän tapasi Juurikkasaaressa monta hyvää ystävää kansanedustaja-ajaltaan. Puheessaan Hirvelä-Lopez kertasi, miten elämä oli monin puolin kovaa sodan jälkeisen ajan Suomessa. Oli puutetta ja eriarvoisuutta. Harvalla nuorella oli mahdollisuutta päästä keskikouluun ja lukioon. Työhön jouduttiin 1516-vuotiaina, tytöt kaupunkiin piikomaan ja pojat tehtaisiin oppipojiksi tai maalaistalojen rengeiksi. Siihen aikaan oli kuitenkin työtä, joka kuitenkin oli raskasta. Monet eläkeläiset kärsivätkin tänään tämän raskaan työn seurauksista. Kehitystä tapahtui koulutuksen osalta 1970-luvulla, kun lopultakin saatiin laki peruskoulusta, jota ensin nimitettiin yhtenäiskouluksi. Puitteet samanarvoisiin koulutusmahdollisuuksiin ja sen kautta ikäsyrjintään, kun kaikki palvelut siirretään internetiin. Vielä pahemmalta tuntuu ja on tuntunut kaikki vähemmistöihin kohdistetut vihapuheet, jopa eduskuntatasolla. On henkisesti köyhää kun kielteisessä mielessä etsitään ihmisistä erilaisuuksia kulttuurin, kielen tai ihonvärin perusteella. Puheensa lopuksi Inger Hirvelä-Lopez esitti, että eläkeiässä olevia tarvitaan vielä mukaan politiikkaan tasapainottamaan yhteiskunnallista kehitystä. Hän toivotti onnea ja jaksamista kaikille niille, jotka ovat lähteneet mukaan ehdokkaina tuleviin kunnallisvaaleihin. Lisäksi hän muistutti myös siitä, että meilläkin on oikeus ja lupaa nauttia omasta elämästämme Tämän ovat Eläkeläiset ry:ssä toimivat hyvin oivaltaneet. Hauskimmat ja iloisimmat juhlat taitaakin nykyään olla juuri meillä. Iloista loppuelämän ensimmäistä päivää, kuten lauluryhmä Puolikuukin meille äsken laulussaan toivotti!
Mokikko ry:n Kalina-ryhmä toi juhlaan monikulttuurisen säväyksen. parempaan elämään olivat siis olemassa jo melkein 40 vuotta sitten. Mutta nopealla taloudellisella kehityksellä on ollut kova hinta. Kovempi kuin arvasimmekaan Yhteiskunnan arvot ovat koventuneet ja ulkoisesta hyvinvoinnista huolimatta monella, erityisesti lapsilla ja nuorilla, on paha olla. Eihän näin pitänyt käydä! Minne yhteiskunnallinen solidaarisuus on hävinnyt? Kanssaihmisistä huolehtiminen ja toisista välittäminen? Vauraus on lisääntynyt, mutta entä hyvinvointi? Puheessaan IHirvelä- Lopez puuttui myös erilaisen syrjintään, kuten
Tahvo Eronen
Hankalaa Oululaiset ongella "edistystä"
Korteilla maksaminen on yleistynyt, pankkipalveluja karsitaan ja käteisen rahan nostaminen on vaikeutunut varsinkin syrjäseuduilla. Uhkana on, että itsepalvelun ja sähköisten palvelujen yleistyessä ikääntyneet jäävät syrjään. Tämä käy ilmi Käyttäjälle kätevä teknologia -projekti) tutkimuksesta Automaatit ja maksupäätteet ikäihmisten näkökulmasta. Ikäihmisten näkökulmasta automaattien ja maksupäätteiden käyttöön liittyy monia ongelmia. Monen on hankala käyttää pienikokoisia maksupäätteitä, heikkolaatuiselta näytöltä ohjeiden lukeminen on vaikeaa ja pienten, erityisesti jäykkien näppäinten käyttämisessä on monia ongelmia. Laitteiden toimintojen, termien ja näppäimistöjen yhdenmukaistaminen helpottaisi laitteiden käytön oppimista ja muistamista, toteaa suunnittelija Päivi Aro, toinen tutkimuksen tekijöistä. Onginta on ikiaikainen kotitarvekalastustuksen muoto, josta on kehittynyt laajalti suosittu kilpailulaji. On SMkilpailut, lukemattomien seurojen, yhteisöjen, järjestöjen ja erilaisten porukoiden kilpailuja. Suosio on taattu. Niinpä myös Oulun läkeläiset ry järjesti perinteiset rantaonginta kilpailut heinäkuulla. Kilpailut kärsivät osaanottajapulaa erinäisten yhteensattumien vuoksi, mutta taso ja laatu ratkaisevat paljon. Kilpailupaikkana oli Oulujoen suistoalue, joka oli tasapuolinen kaikille kilpailijoille. Miehet tekivät hiljaisuudessa, toisiaan vilkuillen totisena suoritustaan ja naiset, nuo hiukan lajia vierastavat, olivat ainakin osa, varautunut kilpailuun avustajalla, joka irroitti siiman pehkoista, tarvittaissa myös omista tia avustajan vaatteista. Oikoi sen käyttökuntoon, laittoi madon koukkuun ja irroitti saaliskalat koukusta. Ja saalistahan sitä tuli. Suurimmat kalat painoivat yli puoli kiloa. Ne oli lahnoja mutta oli myös isoja ahvenia.
Kilpailua suosi pilvipoutainen lämmin sää ja vaikka kilpailuaika oli vain kaksi tuntia suurin yksittäinen saalis oli melkein kaksi kiloa. Kaikki osanottajat saivat saalista. Naisten sarjan voittajaksi selvisi Britta Tervo-Mikkola joka uhkasi käydä testaamassa kilpailupaikan uudestaan ja vetäistä muutaman suuren lahnan. Hyvä, hyvä. Miesten sarjan voitti Olavi Peltoniemi, toinen oli Toimi Nissinen ja kolmas Erkki Savilaakso mutta myös naljänneksi tullutToivo Orava ja emännät palkittiin. Näin varmistettiin ruokapuoli seuraavillekin kalakilpailuille. Taloudenhoitaja Pentti Erkkilä oli reilulla tuulella. Ritva Mörönen toimi kilpailun juontajana. Olipahan hyvän mielen iloinen, leikkimielinen tapahtuma. Vuoden päästä uusitaan. Olavi Peltoniemi
Onnellinen onkimies.
ELÄKELÄINEN
Nro 5 syyskuu 2012 - 27
Näyttely Lenin-museossa 23.9. saakka
Pravda muuttui sananvapauden sanansaattajasta tiedon pimittäjäksi
Leninin maanpaossa Wienissä perustama Pravda täyttää tänä vuonna sata vuotta. Lenin-museossa on 23.9. saakka näyttely, jossa neuvostoliittolaisen totuuden torven taivalta esitellään. Näyttelyplansseissa totuus on esillä reteemmällä otteella kuin mihin neuvostoaikoina totuttiin. Näyttelyn koonnut museoassistentti Antti Siika-aho syntyi kaksi viikkoa ennen Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuutta 10. huhtikuuta 1986 Haapajärvellä. Hänen mukaansa Pravda oli Neuvostoliiton aikana totuutta säästävä lehti. Tärkeiksi mielletyt päämäärät sivuuttivat usein tosiasiat. Tilastoja ja yksityiskohtia pimitettiin suurten päämäärien nimissä. Tosiasioiden vääristelyllä yleisöä johdettiin harhaan. Esimerkiksi amerikkalaisten käynti kuussa 1969 ei yltänyt etusivulle, omat avaruusohjelmat kyllä. Siika-ahon mukaan Pravda ei antanut Suomelle erityisasemaa, mutta harva valtio oli yhtä usein näyttävästi esillä kuin Suomi. Idea näyttelystä syntyi viime kesänä. Kun Tampereen yliopiston kirjasto tarjosi käyttöömme 50 vuoden ajalta Pravdojen numerot, päätimme järjestää näyttelyn. Pravda sopii hyvin aikaamme, jossa median roolista käydään keskustelua. Leninin mukaan sanomalehti on kollektiivinen organisaattori, jonka tulee käsitellä tavallisten ihmisten arkipäiväisiä asioita ideologisen pohjan kautta. Ennen vallankumousta Pravda oli aikansa facebook, jossa lukijat voivat tuoda omia näkemyksiään ja ajatuksiaan julki. Tämän päivän suurten mediatalojen julkaisuissa pienen ihmisen ääni katoaa. Useimmiten kaupalliset julkaisut ovat uutisköyhiä. Siika-aho muistuttaa, että Pravda myi omistajansa aatetta kuten kaupalliset lehdet myyvät kaupalVuosina 1912-17 Lenin kirjoitti Pravdaan yli 500 juttua, pakinaa ja asiakirjaa. Toukokuussa 1917 Lenin vaati Pravdassa Suomen itsenäisyyden tunnustamista. Pravdan tarina päättyi, kun Boris Jeltsin lakkautti lehden Neuvostoliiton vallankaappausyrityksen jälkeen 22. elokuuta. Lehden toimittajat perustivat parin viikon kuluttua samannimisen lehden, joka on nykyisin tabloid-tyyppinen ja kohu-uutisiin keskittyvä. Internetissä ilmestyvän Pravda Onlinen perustivat 1991 sanomalehdestä eronneet toimittajat tammikuussa 1999. Myös Venäjän federaation kommunistinen puolue julkaisee samannimistä lehteä Leninin Pravda jäi historiaan, mutta totuudelle on edelleen kysyntää. Eräs kysymys kuuluu, kenellä voisi olla yksinoikeus totuuteen samaan tapaan kuin Pravdalla oli?
Urpo Lahtinen halusi ostaa Pravdan
Museonjohtaja Aimo Minkkinen kertoi vierailustaan Pravdan toimituksessa 1970-luvulla. Hänen ihmetellessään miksi niin kaposen kuusisivuisen lehden valtavassa toimituksessa oli satoja työntekijöitä, hänelle vastattiin, että suurin osa toimittajien ajasta meni lukijakirjeisiin vastaamiseen. Kirjeitä ei julkaistu lehdessä vaan kaikkiin kirjeisiin vastattiin kirjallisesti. Esimerkiksi faktojen tarkistajia oli paljon. Minkkinen kertoi olleensa 1990luvun alussa Kremlissä lehtikeisari Urpo Lahtisen tulkkina, kun tämä neuvotteli Pravdan kustannusoikeuksien ostamisesta. -Urpon edelle ehti kuitenkin kreikkalainen kustantaja ja hanke raukesi, Minkkinen totesi.
Kuvittelen, että Pravdan toimittajan työpöytä oli tämänoloinen, sanoo Lenin-museon museoassistentti Antti Siika-Aho. lisuuden ideologiaa. Kysymys molempien suhteen on monopoliaseman tuomasta vastuusta suurta yleisöä kohtaan. Mekin joudumme kysymään, mikä uutisointi on ihmisten enemmistön elämän kannalta tarpeellista tai hyödyllistä, mikä pelkästään hyödyttää kaupallisia arvoja. Tässä näyttelyssä ei kuitenkaan haluta väittää, mikä on totuus. -Aika näyttää, oliko Neuvostoliitto yksittäistapaus tiedonvälityksensä suhteen vai saako se jatkossa seuraajia. Sananvapauden merkityksestä keskustelu tuskin lakkaa niin kauan kuin tiedonvälitystä on olemassa.
Teksti ja kuva: JUHA DRUFVA
Joensuun kevätjuhlassa esiintyivät omat ja vieraat
Joensuun Eläkeläiset ry. vietti toukokuun 8. päivänä kevät- ja äitienpäiväjuhlaa Kerhotalolla eli Ruplassa. Monipuolisessa ohjelmassa oli muun muassa runonlausuntaa ja senioritanssia. Esiintyjävieraina olivat pianisti Natalia Kabanen sekä laulajat Galina Petukhova ja Natalia Paijonen. He esittivät keväästä ja äidistä kertovia venäläisiä lauluja. Laulussa "Äiti kerro minulle" todetaan, että keväällä kaikki kukat ovat kauniita mutta tytöt ovat vielä kauniimpia. Annan johtama Senioritanssiryhmä esitti "Belgialaisen tanssin" sekä "Viva Espanjan." Tilaisuuteen osallistui yli 50 yhdistyksen jäsentä.
Pianisti Natalia Kabanen (vas.) sekä laulajat Galina Petukhova ja Natalia Paijonen toivat musiikkitervehdyksen Joensuun Eläkeläiset ry:n kevätjuhlaan. Yhdistyksen puheenjohtaja Ossi Haatainen kukitti vieraat. (Kuva: Juha Drufva)
28 - Nro 5 syyskuu 2012
ELÄKELÄINEN
Heikki Patomäki paljastaa kitupiikin aarrekammiossaan suorittaman rahanlaskennan koukerot
Heikki Patomäki: Eurokriisin anatomia Mitä globalisaation jälkeen? Into Kustannus, 2012 Lauri Viita kysyy romaanissaan "Moreeni", mikä oli pula-aika: "Pula-aikana oli puute nimenomaan työn hedelmistä, sillä niitä ei jaettu. Talousjärjestelmä oli nimeltään se maallinen hyvän- ja pahantiedonpuu, johon ei ollut lupa kajota. Talousjärjestelmä oli sen pelin nimi, joka oli tärkeämpi kuin elämä. Kaikkivaltias liikemies-virkamies-poliisi-upseerineuvosto turvasi itselleen majan, muonan ja vaatteet turvaamalla määrättyä yhteiskuntajärjestystä, ei yhteiskuntaa." Holtiton 1920-luvun finanssikeinottelu johti tuhoisaan lamaan 1930-luvulla. Myöskään viimeiset 30 vuotta kerrotulla uusliberalistisella taloussadulla ei tule olemaan onnellista loppua. Sammakosta ei tule prinssiä eikä rumasta ankanpoikasesta joutsenta, saatikka että Tuhkimon jalkaan löytyisi sopivaa kenkää, joka johdattaisi hänet palatsiin ja rikkaisiin naimisiin. Uusliberalismi tarkoittaa globaalia pääoman kasaamista. Heikki Patomäki toteaa tuoreessa kirjassaan "Eurokriisin anatomia," että uusliberalistisia käytäntöjä ja rakenteita muokataan nopeita voittoja etsivän rahoituksen intressien mukaiseksi. Tähän kuuluu esimerkiksi se, että eläkkeet kerätään rahastoihin, joiden varat sijoitetaan arvopapereihin. Näin keinottelutalouden käytberalistisen talousajattelun suomalaisen politiikan ainoaksi totuudeksi. Lipposen lausunnosta kului tasan neljä kuukautta, kun yksi maailman suurimmista rahoitus- ja sijoitusyhtiöistä, Lehman Brothers, ajautui vararikkoon ja ajoi koko maailman lamaan, tapahtuma, jota Patomäki oli omassa kirjassaan aavistellutkin. Lipposelle Patomäki vastasi, että hän on omasta mielestään aika hyvä yhteiskuntatieteilijä, eikä siihen kuulu salaliittoteorioiden esittäminen. Patomäen uusin teos on jatkoa vuonna 2007 ilmestyneelle teokselle "Uusliberalismi Suomessa," jonka vuoksi Paavo Lipponen poltti päreensä. Eurokriisin anatomia teoksen lopussa Patomäki hahmottelee tulevaa uusliberalimista vapaata maailmaa. Hänen mukaansa nykyisenkaltainen finanssirahoitukseen perustuva velkatalous tuli tiensä päähän globaalin rahoituskriisin yhteydessä vuosina 200809. Maailmantalouden kokonaiskysyntää ei voida enää ylläpitää Yhdysvaltain ylikulutuksen, finansialisaation ja maailmanlaajuisen velkaantumisen avulla. miljardia. Yhden miehen lompakosta löytyi enemmän käteistä kuin maailman poliisina häärivän valtion kassasta! Patomäen mukaan yrittäjähenkisen uusliberalismin kohtalokas virhepäätelmä on ollut olettamus, että se mikä on mahdollista yhdelle tiettynä hetkenä, on mahdollista monille tai kaikille yhtä aikaa: "Esimerkiksi jos maassa on 30 000 työpaikkaa avoimena ja 300 000 työtöntä, voi työpaikan saaminen ainakin periaatteessa olla kullekin heistä mahdollista tiettynä hetkenä, mutta samanaikaisesti vain joka kymmenes heistä voi työllistyä edes teoriassa. Työttömyysongelma koskee myös kokonaisuutta, ei vain yksityisiä työnhakijoita. Kaikki eivät voi työllistyä, ellei työpaikkojen määrä lisäänny." Tämä yksinkertaisin mahdollinen tapaus ei vain tunnu uppoavan uusliberalismin rikastumishaaveisiin sotkeutuneiden poliitikkojen ja talouseliitin todellisuustajuun.
Heikki Patomäki jatkaa uusliberalismin arviointia. Kuva: Into Kustannus Oy töön ohjautuu lisää likviditeettiä. Myös vakuutusyhtiöt voivat liiketoiminnallaan tuottaa rahavaroja sijoitusrahastoihin: "Mitä enemmän erilaisia asioita vakuutetaan yksityisesti, sitä enemmän syntyy sijoitettavaa rahapääomaa. Samalla myös raha- ja finanssipolitiikan päämäärät muuttuvat. 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä kehkeytyi alhaista inflaatiota tavoitteleva kilpailuvaltio, joka yrittää tehdä itsensä houkuttelevaksi nopeasti liikkuvan poikkikansallisen pääoman näkökulmasta. Media ympäri maailmaa raportoi, miten "markkinat reagoivat" kuhunkin talouspoliittiseen päätökseen tai pelkkään keskustelualoitteeseen," Patomäki tiivistää uusliberalistisen talousideologian tavoitteet.
Lipponen poltti päreensä
Uusliberalismia voisi kuvata kitupiikin aarrekammiossaan suorittamaksi rahanlaskennaksi. Paavo Lipponen kurmuutti kirjansa "Järki voittaa - suomalainen identiteetti globalisaation aikakaudella" julkistamistilaisuudessa 15.5.2008, että Heikki Patomäki on Suomen johtava anti-intellektuelli, uusliberalismilla pelotteleva salaliittoteoreetikko, jonka puheet hyvinvointivaltion alasajosta eivät perustu tosiasioihin ja jonka tulevaisuudenkuva on paranoidi. Lipposta itseään harmitti Patomäen näkemyksissä se, että Lipposen kahden hallituksen katsottiin vuosina 19952003 runnoneen uusli-
Gatesilla enemmän käteistä kuin USA:lla
Viime vuoden heinäkuussa Yhdysvaltain käteisvarannot olivat 54 miljardia dollaria. Samaan aikaan Bill Gatesin käteisvarat olivat 56
JUHA DRUFVA
Ihminen on tarkoitettu elämään rauhallisesti keskustellen
Lasse Berg: Kalaharin aamunkoitto Miten ihmisestä tuli ihminen. Suom. Riikka Toivanen. Into Kustannus Oy 2012 Vuonna 1650 irlantilainen Armaghin protestanttinen arkkipiispa James Ussher laski Vanhan testamentin sukututkimuksellisista tiedoista, että Jumala loi maailmankaikkeuden sunnuntaina 23. lokakuuta 4004 eKr. Päivämäärä lisättiin englanninkielisen Raamatun virallisen version marginaaliin. Ussherin ajanlaskun mukaan kadonneet heimot lähtivät kävelemään Israelista 721 eKr. Amerikan mantereelle, josta Kolumbus sitten heidät vuonna 1492 löysi. Lasse Berg on ruotsalainen kirjailija, toimittaja ja dokumenttiohjaaja. Hän on asunut pitkään muun muassa Etelä-Afrikassa ja Etiopiassa. Hänen teoksensa "Kalaharin aamunkoitto" kertoo, miten pieni alle 20 000 hengen joukko Homo sapiens -nimistä lajia eli Afrikassa 150 000 vuotta sitten ja miten he levittäytyivät lopulta koko maapallolle muuttaen sen täysin. Berg pitää ihmistä yhteistyökykyisenä, laiskana, tarinoita kertovana, tanssivana, maalaavana ja kauniina eläimenä, mutta ei halua korottaa homo sapiensia luomakunnan kruunuksi. Ihminen on tarkoitettu elämään rauhallisesti keskustellen. Mutta kaipuumme saada ryhmän hyväksyntää voi kaupallisessa yhteiskunnassa helposti kääntyä meitä vastaan, kun saamme päivittäin tietää, ettemme kelpaa, emme ole riittävän kauniita emmekä älykkäitä, emme omista sitä, minkä ansiosta meitä arvostettaisiin. Berg korostaa, että ihminen on tarkoitettu muuhun kuin pelkkään kilpailuun lajitoveriensa kanssa tai yksinäiseen television tuijotteluun. Ihmissuku on elänyt satatuhatta sukupolvea keräilijänä. Se on muovannut ruumiimme, aivomme ja niiden ajatukset sekä synnynnäiset moraalitunteemme. nyt mukautua alle 500 sukupolvea sitten maatalouden ja karjanhoidon myötä tapahtuneeseen ensimmäiseen suureen ravintomullistukseen. Bergin mukaan ainakin 70 prosenttia ravinnostamme koostuu sellaisista raaka-aineista, jotka eivät kuulu luonnolliseen ravintoomme: "Elimistömme on tarkoitettu erilaisille juurille, hedelmille ja pähkinöille sekä lihalle, luuytimelle, sisälmyksille ja ennen kaikkea ravinnolle, joka on peräisin merestä ja joista." Mutta mitä tapahtui seitsemän miljoonaa vuotta sitten ihmisen ja apinan teiden erotessa? Noin 7-9 miljoonaa vuotta sitten elänyt eteläeurooppalainen apina Oreopithecus bambolii oli nähtävästi kaksijalkainen. Miksi sitten ihmisapinat nousivat kahdelle jalalle? Pystyasennolle on toistakymmentä perusteltua mutta ristiriitaista selitysyritystä. Juokseminen on hallittua kaatumista eteenpäin. Selkäpuolen pakaralihaksia, gluteus maximus, tarvitaan, jotta jaksaisimme juostessa pitää yläruumiin pystyssä. Berg muistuttaa, että ihminen on luonnostaan laiska. Metsästäjäkeräilijöiden päivittäiseen ravinnonsaantiin kului parin kolmen tunnin työmäärä: "Mukavuudenhalu on perintöosamme, sillä selviytymisen kannalta tärkeintä on omistautua vahvistamaan solidaarisuutta ja rakkautta, ja se ei vaadi työtä vaan puhetta. Sitä puhetta varten olemme vuosimiljoonien evoluutiossa hankkineet aivomme, pysyäksemme yhdessä ja ollaksemme sotimatta. Symboleja ja myyttejä tarvitaan ajattelun ja mielikuvituksen ravinnoksi, mutta ei välttämättä yksioikoista yhtä totuutta julistavaa uskontoa," Berg opastaa. "Kalaharin aamunkoitto" kuuluu ehdottomasti ihmisen ymmärtämisen perusteoksiin.
JUHA DRUFVA
Salaisuus hivenaineissa ja vitamiineissa
Tärkein tekijä nykyihmisen syntyyn oli aivojen koon kaksinkertaistuminen edeltäjäämme Homo erectukseen verrattuna. Aivot kasvavat parhaiten korkealaatuisilla omega-3-rasvahapoilla ja sen dokosaheksaeenihapoilla (DHA). Niitä erityisesti raskaana olevien naisten on saatava säännöllisesti. Puolet DHA-tarpeestamme on saatava sikiöaikana, ja pääosa lopusta ensimmäisenä elinvuotenamme, jolloin aivot kasvavat lähes valmiiksi. Varhaiset Homo-lajit saivat 1-2 miljoonaa vuotta sitten näitä rasvahappoja eläinten aivoista ja luuytimestä. Näillä esi-isillämme ja äideillämme on täytynyt olla tarjolla korkealaatuista ravintoa, josta he saivat tarvitsemansa valkuaisaineet, vitamiinit ja hivenaineet. Ilman niitä aivot olisivat jääneet kehittymättä ja ihmislaji syntymättä.(JD)
Vasta 500 sukupolvea maataloutta
Jos ihmissuvun historia tiivistetään vuoteen, olemme olleet keräilijöitä 1. tammikuuta alkaen. Yht´äkkiä, kun aamu koittaa uudenvuodenaattoa edeltävänä päivänä, aloimme elää ja syödä täysin toisin ja viljelemään maata. Elimistömme ei vielä ole ehti-
30 - Nro 5 syyskuu 2012
ELÄKELÄINEN
Hilkka Hyttinen on Eläkeläiset ry:n uusi kesäpäiväohjaaja
Hilkka Hyttinen vastaa Oulun 2013 kesäpäivien ohjelmien suunnittelusta ja ohjauksesta. Hän tulee vetäjäksi myös syksyn Suuri manifestipaja -kurssille, joka on tarkoitettu askartelijoiden lisäksi kaikille lausujille, juontajille ja muille yksittäisesiintyjille. Opetusala ja eri taiteenalojen harrastaminen on Hilkalla osa lapsuudenkodin perintöä. Ukki ja äiti ovat molemmat olleet opettajia. Kotona ovat olleet aina vahvasti läsnä kuvataide ja musiikki. Tällä hetkellä näyttää, että 15-vuotias tyttäreni Miina saattaa myös suunnata tälle alalle. nan kulttuuri- ja retkeilypäivillä. Miltä meidän porukkamme vaikuttaa? Täällä yhteiskunnallinen ote asioihin on voimakas, siitä olen yllättynyt. Minusta on tärkeää, että tekemisestä välittyy oma maailmankuva ja ihmiskäsitys. On vaikuttavaa, että ihmisellä on asenne: "minulla on sanottavaa, haluan sanoa sen ja haluan sille tilan". Tämän minä koen myös itselleni läheiseksi. Yllättävää on myös se, että mukana on noin paljon miehiä.
Kesäjuhlat ovat hyviä tapahtumia
Vaikka Hilkka asuu nyt Tampereella, hän vietti Oulussa koko lapsuutensa. Hänen on ollut helppo lähteä suunnittelemaan Eläkeläiset ry:n kesäpäiväohjelmia tutun kaupungin tapahtumapaikoille. Hilkka pitää tämänkaltaisia suuria tapahtumia tärkeinä. Kesäjuhlat ja isot tapahtumat ovat hyviä. Ne ovat voimaannuttavia ja mieltä kohottavia. Osallistujat näkevät ja kokevat, että meitä on täällä näin monta. Ne ovat eläkeläisten omat festarit, niin kuin vaikka Ilosaarirock nuoremmille. Elämysten lisäksi voi syntyä vaikka uusia ihmissuhteita.
Monipuolista teatteriosaamista
Hilkka valmistui viime keväänä filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta. Pääaineena oli teatterin ja draaman tutkimus. Ennen maisteriksi valmistumista Hilkalla oli teatterialan tutkintoja valmiina jo kaksi: Hilkka suoritti näyttelijän tutkinnon Tanskassa vuonna 1992 ja teatteri-ilmaisun opettajan tutkinnon Teatterikorkeakoulussa vuonna 2000. Maisterin tutkinto valmistui viimeisenä, vaikka juuri yliopisto-opinnot ensimmäisenä aloitinkin, Hilkka naureskelee. Valmistumisajalla ei ole merkitystä, sillä töitä olen tehnyt koko ajan. Tavoitteenani on ymmärtää kokemuksellisesti ja kehollisesti, mitä teen. Pidän kulttuuriympäristössä kehittymistä ja oppimista tärkeänä. Hilkka on tehnyt monenlaisia näyttämötaiteen töitä. Hän on työskennellyt tuntiopettajana, lehtorina ja koulutusohjelman johtajana muun muassa avoimessa yliopistossa ja eri kansanopistoissa. Viiden vuoden ajan hän toimi Satakunnan läänintaiteilijana alanaan näyttämötaide .
Teatteri-ilmaisun ohjaaja Hilkka Hyttinen (vas.) ja ohjaustoiminnan artenomi, virikeohjaaja Terhi Martikainen. Terhi on töissä Koukkuniemen vanhainkodissa Tampereella ja vetää Suuri manifestipaja -kurssia yhdessä Hilkan ja Sisko Rönkön kanssa. itseään vanhempien ihmisten kanssa ennenkin. Eläkeläiset ry:n porukka ei sikäli ole outoa. Hilkan äiti perusti Pytinki-nimisen eläkeläisten laulukuoron Ruukkiin toimiessaan siellä kansalaisopiston musiikinopettajana. Hilkka opetti kuorolaisille ilmaisua. Muuallakin on tullut kohdattua ikäihmisiä. Harrastajateatteripiireissä on mukana kaikenikäisiä. Olen aina viihtynyt vanhempien ihmisten kanssa. On koskettavaa, kun ihmisessä näkyy elämän jäljet. Ikäihmisissä on syvyyttä, sellaista karismaa, jota nuoremmissa ei ole. Tämän aistii ja toiminta heidän kanssaan on luontevaa. Olen tehnyt paljon hommia erilaisten ihmisten kanssa eri ympäristöissä. Hermoilu ei kannata, koskaan ei ole tarvinnut paiskata hanskoja tiskiin. Pidän tärkeänä herkkyyden ja avoimuuden säilyttämistä esitystilanteessa. Kun ihmisistä on kyse, esiintyminen ei voi olla mekaanista toistoa. Esimerkiksi runon sävyt voivat vaihdella esiintyjän mielialan mukaan.
Järjestöeläkeläisten ominaisuuksia
Hilkka on ollut vetämässä paria Eläkeläiset ry:n esiintymistaidon kurssia yhdessä ohjaaja Aune Lindin kanssa. Lisäksi Hilkka on kävi tutustumassa järjestömme kulttuuritoimintaan viime kesänä pidetyillä Savonlin-
TIINA RAJALA
Syksyn kursseilla tehdään kesäpäiväohjelmia
Senioritanssi mukaan kesäpäiväesityksiin
Kesäpäivillä on perinteisesti ollut mukana kuoro- ja muita musiikkiesityksiä, lausuntaa ja sketsejä. Liikunnasta ja kansantanssista on myös nähty suuret liikunta- ja tanssiryhmien kenttäohjelmat. Niin on ensi kesän Oulun kesäpäivilläkin. Syksyn kursseilla harjoitellaan näitä ohjelmia. Uutta on näillä päivillä se, että senioritanssista tehdään myös oma esitys. Sitä opetellaan Kuntorannan kurssilla 31.10.-2.11. Kurssin vetäjät Aira-Liisa ja Juhani Sorsa ovat aiemmilta kursseilta monille tuttuja opettajia. He ovat suunnitelleet hauskan tanssisikermän kesäpäivillä esitettäväksi. Kurssille osallistuminen ei edellytä erityisiä senioritanssin taitotasoja. Mikään kurssi ei keskity aivan pelkästään kesäpäiväohjelmiin vaan niistä jokainen sisältää muutakin mukavaa ohjelmaa. Ohjaajat saavat varmasti uusia ideoita ja taitoja ryhmiensä ohjaamiseen. Liikuntakurssia vetävät Raija Puumalainen ja Eva Rönkkö rohkaisevat kaikkia halukkaita osallistumaan: jokainen ehtii vielä oppimaan Oulun kenttäohjelman. Lisäksi makupalana tarjotaan esimerkiksi iloisen vapaamuotoista folkjamia. Tämän lehden ilmestyessä syksyn kansantanssikurssi on jo pidetty, mutta mukaan esityksiin voi vielä päästä. Keväällä pidetään ainakin alueellisia harjoituksia ympäri Suomea. tipajan (15.18.10.) tärkein tehtävä on ideoida ja valmistaa rekvisiittaa Oulun kesäpäivien mielenosoituskulkueeseen. Banderolleja ja muuta näyttävää materiaalia askarrellaan ja osa siitä voi tulla näytteille myös kesäpäivien tapahtumapaikkojen somisteeksi. Kurssi sopii myös sellaisille askartelijoille, jotka haluavat valmistaa myyntituotteita esimerkiksi yhdistyksensä joulumyyjäisiin. Kädentaitoja ohjaavat viime syksyn kurssilta tuttu Sisko Rönkkö ja artenomi, virikeohjaaja Terhi Martikainen. Sama kurssi on tarkoitettu myös esiintyjille ja muille aktivisteille. Teatteri-ilmaisun opettaja Hilkka Hyttinen ohjaa lausujia, näyttelijöitä ja muita yksittäisesiintyjiä. Kurssilla kirjoitetaan nasevia iskulauseita eläkeläisten yhteistä mielenilmausta varten. Digikamerakurssi Digikamerakurssi on aiemmin sisältynyt kurssitarjontaan mutta ei ole toteutunut. Digikuvauksesta tuli sen sijaan suosittu ohjelma viime talvena Kuntorannassa pidetyssä Kaamoksen kaato tapahtumassa. Nyt on tilaisuus kokeneen vaasalaisen kuvaajan ja kerhonvetäjän Raimo Vahteran opastuksella digikuvausta. Kurssi sopii vasta-alkajille mutta atk:n perustaidot ovat tarpeen. Tästä kurssista saattaa olla iloa, jos haluaa osallistua nyt alkavaan Eläkeläiset ry:n Eläkeläisen arki valokuvakilpailuun. (T.R.)
Vanhempien ihmisten kanssa luontevaa
Tänä syksynä Hilkka on aloittanut lehtorina Kokkolassa, Keski-Pohjanmaan Centria-ammattikorkeakoulussa. Hänen vastuualueensa on esittävän taiteen ohjelma hyvinvoinnin ja kulttuurin yksikössä. Hilkka reissaa nyt Kokkolan ja kotikaupunkinsa Tampereen väliä. Lisäksi hän ehtii tehdä erilaisia keikkatöitä, kuten ohjaus- ja opetustöitä Eläkeläiset ry:ssä. Hilkka on tehnyt hommia
Kurssiuutuuksia
Suuri manifestipaja Kurssiuutuuksista Suuren manifes-
ELÄKELÄINEN
Nro 5 syyskuu 2012 - 31
SYKSYN 2012 KOULUTUSKALENTERI KURSSIT KUNTORANNASSA
Liikuntaryhmien ohjaajakurssi (4 vrk) 1.-5.10.
Oulun kesäpäiväohjelmat ja monipuolisesti muuta musiikki- ja kuntoliikuntaa. Uusille ja vanhoille liikuntaryhmien ohjaajille. Vetäjinä Raija Puumalainen ja Eva Rönkkö. Hinta: 275,00 euroa (ph) / 320,00 (th) Ilmoittautuminen 10.9. mennessä tautuminen 1.10. mennessä.
Digikamerakurssi (2 vrk) KURSSIUUTUUS 31.10.-2.11.
Digikuvauksen perusteet. Sopii vasta-alkajille mutta edellyttää atk:n perustaitoja. Kurssista on iloa muun muassa Eläkeläiset ry:n valokuvauskilpailuun osallistuville ja yhdistysten kotisivujen laadintaan. Opettajana Raimo Vahtera. Hinta: 130,00 euroa (ph) / 150,00 euroa (th) Ilmoittautuminen 8.10. mennessä.
Kursseille ilmoittautuminen
Kursseille ilmoittaudutaan kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä, viimeistään kuukautta ennen kurssia, osoitteeseen Eläkeläiset ry; Tuija Aali, Mechelininkatu 20 A; 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: tuija.aali@elakelaiset.fi Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: www.elakelaiset.fi/sähköiset lomakkeet/kurssihakemus Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. Kuntorannan kurssien osalta on ilmoitettava, valitseeko kurssilainen puoli- vai täysihoidon.
Musiikkikurssi laulajille ja soittajille (4 vrk) 1.-5.10.
Oulun kesäpäiväohjelmat ja muuta musisointia. Yksinja kuorolaulajille sekä säestäjille ja orkestereille. Vetäjinä Sauli Malinen ja Reino Bäckström Hinta: 275,00 euroa (ph) / 320,00 (th) Ilmoittautuminen 10.9. mennessä
Senioritanssikurssi (2 vrk) 31.10.-2.11.
Senioritanssiryhmien ohjaajille. Harjoittelemme esitettävän ohjelman Oulun kesäpäiville. Opettajina Arja-Liisa ja Juhani Sorsa. Hinta: 130,00 euroa (ph) / 150,00 euroa (th) Ilmoittautuminen 8.10. mennessä.
taan myöhemmin. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussihteeri Tiina Rajalalta, puh. 020 743 3617 tai 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa.
Suuri manifestipaja askartelijoille, esiintyjille ja sanailijoille (3 vrk) KURSSIUUTUUS 15.-18.10.
Näyttävän mielenosoituskulkueen suunnittelu ja rekvisiitan askartelu Oulun kesäpäiville. Maalaamme banderolleja, erilaista rekvisiittaa ja askartemme värikkäitä esineitä kukista lintuihin. Suunnittelemme iskulauseita ja harjoittelemme draamallisia protestiesityksiä. Kurssi sopii myös niille, jotka haluavat tehdä värikkäitä käsitöitä esimerkiksi yhdistyksen joulumyyjäisiin. Vetäjinä Hilkka Hyttinen, Terhi Martikainen ja Sisko Rönkkö. Hinta: 215,00 euroa (ph) / 250 euroa (th) Ilmoittautuminen 24.9. mennessä.
Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen (2 vrk) 31.10-2.11.
Kansalaisvaikuttamisen ja edunvalvonnan kurssi eläkeläisille; kurssin yhteydessä vanhusneuvostojen jäsenten neuvottelupäivät. Vetämässä Hannu Partanen. Hinta: 130,00 euroa (ph) / 150,00 euroa (th) Ilmoittautuminen 8.10. mennessä.
KSL järjestää alueelliset kurssit:
Opintokerhoohjaajien peruskurssi
7.10. Kaakkois-Suomen yhdistyksille
Yhdistystoiminnan jatkokurssi (4 vrk) 12.-16.11.
Lisää osaamista kaikille yhdistysten johtokuntien jäsenil le ja muille kiinnostuneille. Sopii peruskurssin käyneille tai yhdistystoiminnassa jonkin verran kokeneille. Opettajina Martti Vaattovaara ja Anu Mäki. Hinta: 260,00 euroa (ph) / 300,00 euroa (th). Ilmoittautuminen 15.10. mennessä.
Matkavastaavien opinto- ja neuvottelupäivät (3 vrk) 15.-18.10.
Kesäpäivät ja muita matkoja sekä retkiä. Opettajana Anu Mäki.Hinta: 215,00 euroa (ph) / 250 euroa (th) Ilmoittautuminen 24.9. mennessä.
Kurssituki
Pienet ja vähävaraiset yhdistykset voivat hakea kurssitukea, joka kattaa puolet kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä. Kurssikalenteriin voi tulla vielä muutoksia. Kalenteri julkaistaan myös Eläkeläinen-lehdessä, josta näkee mahdolliset muutokset. Alueellisista kursseista ilmoite-
Kulttuurikuntopiirien ohjaajakoulutus
3.-4.12. Nokian ja Tampereen alueen yhdistyksille. Kurssiin sisältyy käynti katsomassa tanssiteosta "Sopimaton". Ohjaajat voivat sisällyttää kurssimaksun opintokerhokustannuksiin. Ilmoittautuminen ja lisätiedot näistä kursseista: KSL:n opintokerhosihteeri Tiina Huhtala, puh. 050 5900 709, sähköposti: tiina.huhtala@ksl.fi
Atk-vertaisohjaajien kurssi (2 vrk) 22.-24.10.
Vahvistusta niille, jotka osaavat jo aika paljon ja jotka haluavat tukea toisia tietokoneen käytössä: tekstinkäsittely-, esitys- ja laskentaohjelmia sekä internetin käyttöä. Opettajana Petra Åhlström. Hinta: 130,00 euroa (ph) / 150,00 euroa (th). Ilmoittautuminen 1.10. mennessä.
Yhdistyksen taloudenhoidon jatkokurssi (4 vrk) 12.-16.11.
Taloustaitojen täydennystä, vastauksia kysymyksiin, tietokone avuksi kirjanpitoon; sopii peruskurssin käyneille tai muuten taloudenhoidon perusteet osaaville. Opettajana Anitta Koski. Hinta: 260,00 euroa (ph) / 300,00 euroa (th). Ilmoittautuminen 15.10. mennessä.
Kotisivukurssi (3 vrk) 24.-27.10.
Laadimme helppokäyttöiset kotisivut yhdistykselle. Kurssi edellyttää atk:n perustaitoja. Opettajana Petra Åhlström. Hinta: 195,00 euroa (ph) / 225,00 euroa (th) Ilmoi-
Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen -ohjelma tutuksi
Eläkeläiset ry:n ikääntymispoliittinen ohjelma Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen hyväksyttiin järjestön valtuuston kokouksessa keväällä 2011. Jäsenistö on ottanut ohjelman hyvin vastaan ja hyödyntänyt sitä toiminnassaan. Ohjelmavihkosesta on ollut kova kysyntä. Tarkoitus onkin, että koko jäsenistö perehtyy ohjelmaan ja käyttää sitä tukena omassa ikääntymispolitiikassaan. pohjalta laadittiin opintoaineisto Ajatusten helminauha. Sen on määrä autAjatu sten taa ohjelmaan Eläk helm eläis tutustumisessa inau et ry :n op ha sekä herättää ajaintoa ineis tuksia ja keskusto telua meidän Opin ihmisten to tutus aineiston tu arvok a Eläkelä avulla vo omista asioiskaase i is -ohje en ik et ry:n O lm valtu aan, jon ääntymis ikeus ta. Aineisto usto on hy ka järjestöeen väksy n nyt 1 sopii opintokerhoil8.5.2 011. le ja yhdistyksen toiminnan virkistämiseen. Se on otettu muutamissa kerhoissa käyttöön ja mie-
Ajatusten helminauha
Ikääntymispoliittisen ohjelman
lenkiintoista toimintaa on käynnistynyt, kuten esimerkiksi Haukiputaalla, josta kerromme lokakuun Eläkeläinen-lehdessä. Opintoaineisto sisältää ryhmä- ja yksilötehtäviä sekä lukuvinkkejä keskustelun virikkeeksi. Opintoaineistoa käyttävien kerhojen ohjaajat voivat tilata lisälukemistoja Eläkeläiset ry:n toimistolta. Aineisto riittää 20 tai useampaan oppituntiin. Aineiston hinta on viisi euroa / kappale ensimmäiseltä kymmeneltä kappa-
leelta. Lisäkappaleiden hinta on vain kaksi euroa, joten vaikkapa aluejärjestön kannattaisi tehdä kimppatilaus useammalle yhdistykselle. Opintoaineisto on valtionapuun oikeuttavaa opintokerhokulua.
Tilaukset:
Eläkeläiset ry / Tuija Aali Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki tuija.aali@elakelaiset.fi , puh. 020 743 3610.
32 - Nro 1 helmikuu 2004
ELÄKELÄINEN
Ilmoittautumisia ja varauksia aletaan ottaa vastaan lokakuun alkupuolella
Oulu odottaa Eläkeläiset ry:n kesäpäiviä virkistämään katukuvaa
E
läkeläisten Kesäpäivien järjestelyt Oulussa etenevät mukavassa tahdissa majoituksia ja tiloja järjestettäessä ja moninaisia muita valmistelutöitä tehtäessä. Yhdessä Eläkeläiset ry:n järjestelyvastaavien kanssa Konffan henkilökunta on jo yli vuoden ajan paneutunut tehtäviin, jotka tähtäävät huippumukaviin ja onnistuneisiin kesäpäiviin ensi kesäkuussa juhannuksen jälkeen. Meistä oli aivan valtavan mukavaa päästä tekemään kesäpäiviä, ja vieläpä tänne kotikonnuillemme Ensitapaaminen järjestösihteeri Anu Mäen kanssa jo puolitoista vuotta sitten on jäänyt mieleeni paitsi hänen innostuneen asenteensa myös mielenkiintoisen tapahtuman ansiosta. Silloin ajattelin että olisipa onnenpotku, jos tämä järjestö valitsisi meidät toteuttamaan suuria yhteisiä tapahtumiaan nyt ja myöhemminkin. Kesäpäivien ohjelmatoimikunnan tutustumismatkoilla Ouluun tunne mukavista aktiivisista ikäihmisistä on vahvistunut kerta kerralta. Oulu odottaa Eläkeläiset ry:n kesäpäiviä virkistämään katukuvaa ensi kesänä ja samalla muistuttamaan kaikkia tapahtuman ajankohtaisesta teemasta: "Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen".
Kauniissa Ainolan puistossa Karoliina Pirhonen (vas.), Pia Hanski ja Annaliina Lehtonen. sa. On jännittävää muuttaa iso urheiluhalli varsin toimivaksi esiintymispaikaksi lavoineen, valaistuksineen ja tarjoiluineen. Kuljetusten ja ruokailuiden organisoiminen sekä erilaiset viranomaisten kanssa hoidettavat asiat ovat Konffassa arkipäivää maininnut myös ystävilleen 'mummukerhoissa', kuten hän itse niitä kuvaa. Siellä on melkoinen liuta monessa mukana olevia eläkeläispariskuntia, joita Pia on kehottanut osallistumaan kesäpäiviin. Hänen mielestään on upeaa, että ikäihmiset näkyvät yhteiskunnassa vahvasti. Järjestelytiimin tehopakkaus Annaliina on aivan innoissaan siitä, että on päässyt läheltä tutustumaan eläkeläisten toimintaan ja tekemisiin työssään. Kun minä olen vasta parikymppinen, niin onpa ollut kiva huomata, että kaikenlaista tekemistä on tiedossa vielä vuosikymmentenkin päästä. Isovanhempiani Tampereelta ja Kemistä olen kannustanut tulemaan ensi kesänä tänne Ouluun. Kesäpäiville ja tietenkin minua tapaamaan, toteaa pirteä Annaliina, joka taitaa tietää tästä tapahtumasta ihan kaiken. pirteät naiset Annaliina ja Pia kertovat kaiken tietämisen arvoisen Oulun kesäpäivien järjestelyistä, ohjelmista, paikoista ja majoituksista. Kaikkinainen kesäpäiviin liittyvä informaatio on siis laivalla tutustuttavana. Risteilyllä on Konffan varauspisteen lisäksi myös OuluOn, ja Oulun matkailun aina iloinen asiantuntija Karoliina kertoo mielellään kaikki mahdolliset asiat Oulun seutuun liittyen, tarjolla on kaikenlaista tietoa ja materiaalia Oulun tarjonnasta matkailijoille. Me haluamme tehdä kaikkemme, että kesäpäivien viettäjillä on ikimuistoisen mukava reissu tänne Ouluun, iloitsee Karoliina.
Konffa Oy hoitaa varaukset ja tukee valmisteluja
Tapahtuman paikallisia järjestelyitä hoitaa Konffa, jonka ydintehtävänä on huolehtia suurten kokousten ja tapahtumien käytännön tehtävistä ja avustaa järjestöä kaikissa mahdollisissa tilaisuuteen liittyvissä asioissa ympäri Suomen. Eläkeläiset ry:n kesäpäiviä ajatellen Konffan yksi tärkeä tehtävä on ilmoittautumispalveluiden lisäksi kaikkien tapahtumapaikkojen tekeminen sellaisiksi että ne varmasti täyttävät esiintyjien ja osallistujien tarpeet. Oulun Jäähalli on tullut tutuksi tässäkin projektis-
Konffalaiset
Eläkeläisten kesäpäivien järjestelyissä Konffassa ovat tiiviisti mukana Paula Kustula, Annaliina Lehtonen ja Pia Hanski. Olemme sellaisia ammattiorganisaattoreita, jotka hoksaavat hoitaa kuntoon sellaiset pienet jutut, joita vähemmän asian kanssa painineet eivät välttämättä huomaa. Tapahtuman viihtyisyys ja onnistuminen ovat viime kädessä juuri niistä kiinni, arvelee Paula. Pia on kertonut tulevasta tapahtumasta omalle äidilleen, joka on tilaisuudesta
Ilmoittautuminen ja majoitus
Ilmoittautuminen Kesäpäiville Eläkeläiset pinnalla risteilyllä , reilulla tavalla kaikille yhdistyksille samanaikaisesti. Matkavastaavat saavat ilmoittautumisaineiston postitse juuri risteilyä ennen. Konffa vastaanottaa matkavastaavilta kesäpäivien ilmoittautumiset, ateria- ja majoitusvaraukset kirjallisilla lomakkeilla, mutta mahdollisuus on tehdä varaukset myös Internetissä jos haluaa.
Projektipäällikkö Paula Kustula on Kesäpäivien järjestelyissä tiiviisti mukana, vaikkei pääse mukaan lokakuun risteilylle. Valinnanvaraa kaikenlaisille laatuvaatimuksille ja kukkaroille tulee olemaan. Onneksi Oulu on niin iso kaupunki että majapaikat riittävät ja ovat lähellä. Kulkeminen täällä paikallisesti tosi näppärää, sanoo majoitusjärjestelyitä tiiviisti hoitanut Annaliina Lehtonen lähtiessään tarkistamaan erään majoituspaikan tarjontaa ja palveluita. Majoitusta on tarjolla suurten keskustahotellien lisäksi mm. idyllisissä kartanoissa ja hosteltyyppisissä majapaikoissa riittävästi ja kohtuuhintaan! Kun risteily alkaa löytyvät ilmoittautumisohjeet ja majoitusvaihtoehdot myös Eläkeläiset ry:n www-sivuilta. PIA HANSKI
Konffa Oy on oululainen suurkokousten, verkostoitumistapahtumisen ja tavoitteellisten yritystilaisuuksien järjestämiseen erikoistunut yritys, joka palvelee asiakkaitaan ympäri Suomen. www.konffa.fi
OuluOn on Oulun Matkailu Oy:n brändi, jonka tärkein tehtävä on huolehtia Oulun Seudun matkailumarkkinoinnista valtakunnallisesti. www.ouluon.fi
Oulu tutuksi lokakuun risteilyllä
Lokakuussa Tallinnaan suuntautuvalla Eläkeläiset pinnalla -risteilylle tulee näyttävä OULU-piste, jossa varmasti kannattaa käydä matkan aikana. Laivalle mukaan lähtevät Konffan
Kirjoittaja on Konffa Oy:n toimitusjohtaja
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2004 - 33
Lenfilmin ahkerat eläkeläiset
"Näyttelijä ei jää eläkkeelle, vain roolit vaihtuvat"
enäjän ensimmäinen elokuvastudio, "Kinofabrika Lenfilm" perustettiin pian vallankumouksen jälkimainingeissa, keväällä 1918. Aikaisemmin samalla paikalla, aivan Pietarin keskustassa, sijaitsi teatteri Akvarium, missä jo 1896 esitettiin ensimmäiset elokuvat Venäjällä. Sen ympärille kasvoi pian ainutlaatuinen elokuvakylä monine paviljonkeineen. Valtavissa studiotiloissa on tehty elokuvahistoriaa pian sata vuotta. Tällä hetkellä Lenfilmin kaikki rakennukset kaipaavat kovasti remonttia. Historian havina tuntuu paikan atmosfäärissä ihmisissä, arkkitehtuurissa, studion halleissa, lavasteissa ja puvustovaraston tuoksuissa sekä elokuvaveteraanien tarinoissa. Elokuvia tehdään Venäjällä nykyisin harvakseltaan esimerkiksi vieraillessani keväällä Lenfilmin tiloissa, siellä oli valmisteilla vain pari pitkää näytelmäelokuvaa sekä Sherlock Holmesaiheinen televisiosarja. Elokuvatuotanto on pirstaloitunut projektiluontoiseksi ja tiloja, kalustoa ja henkilökuntaa palkataan usein vain hetkellisesti. Vain sellaiset Lenfilmin mestariohjaajat kuten Aleksei German tai Aleksandr Sokurov voivat olla suht rauhallisin mielin uusien hankkeidensa raha-anomuksia kirjoitellessaan.
V
Kuukausieläke alle 200 euroa
Suojasään sukupolvesta...
Viktor Terehov on täyttänyt jo 77, mutta käy ahkerasti Lenfilmin studioilla kuvauksissa. Hänen ulkoinen olemuksensa ja mimiikkansa kielii ammatista, joka on vuosikymmenien saatossa lyönyt leimansa liikehdintään ja ilmeisiin. Viktor on kysytty sivuosien näyttelijä, vieraillut filmauksissa Helsingissäkin. Näyttelijä ei jää eläkkeelle, vain roolit vaihtuvat. Oli mukava päästä viisi-kuusi vuotta sitten filmauksiin Helsinkiin. Voin ylpeänä kertoa lapsenlapsilleni, että olen päässyt samaan filmiin kuuluisan Ville Haapasalon kanssa. Se oli vielä Villen ja sen ohjaajan kirjoittama tarina Suomen venäläisistä. Siinä oli strippareita, mutta myös terveen elämän tavoittelijoita, siis kunnon venäläisiä Helsingissä, Terehov kertoo. Pienen selvittelyn jälkeen löytyy tuon lyhytelokuvan ironinen nimikin - "Luonto ja terveys" (2006) ohjaajana Panu Heikkilä ja näyttelijäkaartissa Ville Haapasalon lisäksi itse Viktor Terehov. Viktor Terehovin elokuvaura on kestänyt reilut 50 vuotta. Hän muistaa hyvin Lenfilmin maineikkaat vuosikymmenet, erityisesti niin sanotun suojasään eli kulttuuriliberalismin elokuvataiteessakin. Stalinin kuolema (1953) vapautti monet hienot elokuvaprojektit sensuurista ja näyttelijöillä riitti töitä. Terehov aloitti pitkän elokuvauransa juuri tuolloin, vielä opiskelijana. Hän on alan ammattilainen sikälikin, että opiskeli nimenomaan elokuvanäyttelemistä Moskovan kuuluisassa elokuvakoulussa (VGIK). Koulun jälkeen hän päätyi Lenfilmille töihin, missä oli mukana muun muassa kuuluisan, myöhemmin sensuroidunkin ohjaajan, Vladimir Motylin filmeissä.
Viktor Terehov on työskennellyt yli 50 vuotta Lenfilmin studioilla. Nyt niitä uhkaavat rappio ja markkinatalous. määräistä, sillä näyttelijän eläke ei hänen mukaansa riitä juuri mihinkään. Kesällä 2012 pieni rooli oli luvassa myös Suurta Terroria käsittelevässä ja vuotta 1937 kuvaavassa näytelmäelokuvassa. Siinä minut on ahdettu Krestyn tutkintavankilan selliin viidenkymmenen muun poliittisen kanssa. Olemme kuin sillit suolassa, vailla toivoa ja kuljetusta Siperiaan odottelemassa... Saapa nähdä missä tuo uusi elokuva lopulta valmistuu. Pietarin kaupungilla on nimittäin pahaenteisiä suunnitelmia purkaa vanhat arvorakennukset ja siirtää koko Lenfilm pois keskustasta. Tilalle nousisi venäläisen markkinatalouden mukaisia kaupparakennuksia ja konttoreita. Teksti: PENTTI STRANIUS Kuvat: SAMI PARKKINEN
Vakinainen henkilökunta on supistettu minimiin ja esimerkiksi valtavia pukuvarastoja tai muuta rekvisiittaa hoitaa muutama eläkeläinen. Myöskin lavastajina ja restauroijina näytti työskentelevän etupäässä eläkeiän ohittaneita, mutta aina yhtä rautaisia ammattilaisia. He tekevät työtä osin intohimosta elokuvataiteeseen, osin syystä, että alle parin sadan euron kuukausieläke ei riitä kunnolla edes vaatimattoman asunnon vuokraan. Eri ikäisiä näyttelijöitä tarvitaan silti miltei missä hyvänsä elokuvatarinassa. Myös eläkeläiset ovat tästä syystä silloin tällöin kysyttyjä, mutta valitettavan usein vain sivuosiin. Nuorekkuutta, kiireistä ja rahakasta elämäntyyliä imitoidaan monissa uusissa venäläiselokuvissakin. Vanhat babushkat ja dedushkat on siksi usein siivottu pois kameran edestä.
... venäläiseen markkinatalouteen
Viime vuosina Terehov on näytellyt satunnaisesti pieniä episodeja, usein ohjaajaopiskelijoiden harjoitustöissä. Pääsipä hän kerran Ludvig van Beethovenin rooliin, koska "...muka muistutan naamaltani suurta säveltäjää". Näin Viktor Terehov saa tienattua vähän yli-
34 - Nro 1 helmikuu 2004
ELÄKELÄINEN
Me näytimme epäilijöille, sanoo talkoovetaraani Toivo Lindroos.
Rakentajan käsi Kulttuuritalon talkooveteraanit muistelemassa
H
elsingin Kulttuuritalon vapaaehtoiset rakentajaveteraanit työstivät yhdessä kahden espanjalaistaiteilijan kanssa Rakentajan käsi -näyttelyn. Näyttely oli esillä Helsingin Kaapelitehtaalla kuluneena kesänä. Näyttely jatkaa matkaansa Euroopassa, mutta kopiot haastatteluista ja kuva-aineistosta jäävät Kansan Arkistoon ja sitä kautta kaikkien kiinnostuneiden käyttöön. Kansan Arkiston ja Eläkeläiset ry:n kutsusta näyttelyprojektiin ilmoittautui toistakymmentä Kulttuuritalon rakennustalkoisiin osallistunutta vapaaehtoista, heistä suurin osa Eläkeläiset ry:n jäseniä. Kollektiivisen muistelun myötä muistot heräsivät eloon ja näyttelyyn saatiin koottua koskettavia ja kiinnostavia kertomuksia haastatelluilta vapaaehtoisilta.
arkkitehtuurin muistomerkiksi, jonka aatteellinen tausta on unohtunut. Rakennuksen piirtänyt kuuluisa arkkitehti Alvar Aalto tunnetaan kaikkialla, mutta ei talon rakentajia. Espanjalaistaiteilijat halusivat palauttaa unohdetun historian ihmisten mieliin, nostaa Kulttuuritalon vapaaehtoiset rakentajat heidän ansaitsemaansa arvoon ja kunniaan. He halusivat talkoolaisten muistojen kautta kuvata kollektiivista rakentamisen prosessia ja yhteistyön voimaa.
Satoja tunteja vapaaehtoistyötä
Haastateltavilta kysyttiin, mitä kautta he olivat tulleet mukaan talkooporukoihin ja mitä hommia he talkoissa tekivät. Lisäksi heitä pyydettiin kertomaan tunnelmista rakennustalkoiden aikana sekä Kulttuuritalon valmistumisen jälkeen. Talkoolaiset tulivat mukaan enimmäkseen vasemmistolaisen työväenliikkeen järjestöjen kautta, kuten nuorisoliiton tai SKDL:n osastojen kautta. Osa tuli työpaikkansa ammattiosaston porukassa. Vapaaehtoiset eivät enimmäkseen olleet rakennusalan ammattilaisia vaan tekivät mitä osasivat, enimmäkseen hanslankarin töitä. Rakennusalan ammattilaiset tekivät myös talkootöitä ja toimivat nokkamiehinä muille vapaaehtoisille. Rakennustarpeista oli kova pula, joten esimerkik-
si perustuksiin käytettyjen lautojen puhdistaminen ja naulojen poistaminen niistä oli vaatimatonta mutta arvokasta työtä. Monet talkoolaiset tekivät yhteensä satoja tunteja vapaaehtoistyötä oman ansiotyönsä jälkeen. Muistan, kun saavuimme työpäivän jälkeen Kulttuuritalolle. Siellä odotti eräs iäkäs, oikein mukava mies, joka kirjoitti talkootyötunnit ylös
Espanjalaiset innostuivat talkoista
Näyttelyidea syntyi, kun kaksi espanjalaista kuvataitelijaa, Domènec Kataloniasta ja Jon Irigoyen Baskimaasta, halusi löytää esimerkkejä vapaaehtoisvoimin toteutetuista rakennusprojekteista. Vasta Suomessa onnisti: Kulttuuritalo ja sen rakennustalkoot oli ainutlaatuinen tutkimuskohde. He kiinnostuivat Kulttuuritalosta aikakautensa symbolina ja suomalaisen työväenliikkeen ikonina. Rakennus on nykyisin muuttunut
tuntikirjaan. Talkoolaiset jaksoivat tehdä töitä heille tarjotun keiton voimin jopa iltayhdeksään asti. Näin muistelee Toivo Lindroos, joka teki toistasataa
tuntia vapaaehtoistyötä ja sai siitä hyvästä ansiomerkin. Irja Pesonen teki myös pitkälti toistasataa talkootuntia kahvi- ja leipäpalkalla. Irja kävi oman vuorotyönsä jälkeen talkoissa iltaisin ja viikonloppuisin. Hänen tehtäviinsä kuului muun muassa ikkunapokien ja portaikon päällysteiden viimeistelyä. Työt oli hyvin järjestetty ja ammattilaiset neuvoivat meitä vapaaehtoisia. Petteri Sosoi marssi rakennuspaikalle pioneerijoukon mukana suoraan kansainväliseltä leiriltä yli Kulosaaren sillan. Lapset tekivät oman osuutensa keräämällä ylimääräisiä kiviä pois rakennustyömaalta. Toiset siivosivat, maalasivat ja kärräsivät betonia. Silloinen nuorisoliittolainen Riitta Suhonen muisteli olleensa keittiöhommissa, jotta rakentajille saatiin ruokaa. Toisinaan talkoisiin saapui eri puolilta Suomea bussilasteittain talkoolaisia, joskus hiukan yllättäenkin. Työt osattiin organisoida
kuitenkin niin, että kaikille riitti tekemistä.
Tanssi piti polvet kunnossa
Antero Koski toimi talkoiden aikaan aktiivisesti Suomen Demokraattisessa Nuorisoliitossa. Talkootyön lisäksi hän vastasi myöhemmin pitkälti Kulttuuritalon kulttuuriohjelmistosta, muun muassa talon avajaistilaisuudesta. Lisäksi hän veti tanssiryhmää, jonka kautta moni löysi tiensä talkoisiin. Elbe Novitsky oli yksi tanssiryhmäläisistä. Työ oli rankkaa, kun oman päivätyön jälkeen piti kuljettaa tiiliä ja muita rakennustarvikkeita korkealle rakennustelineille. Onneksi tanssi piti polvet hyvässä kunnossa. Työmaalle oli aina mukava tulla, koska tunnelma oli viihtyisä ja kaikki olivat ystävällisiä. Ihmiset tervehtivät toisiaan ja kysyivät aina, mitä kuuluu. Osmo Halenius kävi talkoissa ison nuorisoliittolaisporukan kanssa. Hän muistelee raskasta työtä lämmöllä, vaikka kerran hänelle sattui paha tilanne: voimien loppuessa oli kerran päästettävä täysinäinen betonikärry putoamaan 10 metriä alas. Kulttuuritalon talkoista on vain hyviä muistoja, siellä oli hyvä henki.
Ylpeys omasta talosta
Matti Lääperi toimi Käpylän Demokraattisissa Nuorissa. Nuo-
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2004 - 35
Irja Pesonen (vas.) viimeisteli ikkunapokia ja portaiden päällysteitä, Elbe Novitsky kuljetti tiiliä ja muita rakennustarvikkeita telineille.
Tapio Rajala (vas.), Antero Koski ja Petteri Sosoi ovat muiden tavoin ylpeitä mukanolosta.
Matti Lääperi käsissään talon pienoismalli.
Kulttuuritalon rakentamisesta lyhyesti
risoliittolaisia oli paljon, talkoisiin osallistuminen oli meille kunniaasia. Meillä oli kaikilla mahtavat tuntemukset, kun talo oli valmis. Myöhemmin talkoolaiset osallistuivat siellä järjestettyyn poliittiseen ja harrastustoimintaan. Talo oli järjestöille tärkeä, sillä kokoontumistiloista oli ollut puutetta. Kulttuuritalosta tuli monille kuin toinen koti. Matti kohtasi myös tulevan vaimonsa pyörähdellessään talon tanssilattialla. Kulttuuritalon rakennusprojektia seurattiin uteliaisuudella myös työväenliikkeen ulkopuolella. Julkisuudessa esitettiin epäilyjä, että mahtaako tuollainen kommareiden talkooprojekti valmistua ikinä. Myöhemminkin taloon suhtauduttiin epäluuloisesti ja siihen viitattiin halventavilla nimityksillä, kuten esimerkiksi "sirppiliiteri". Me näytimme näille epäilijöille, totesi Toivo Lindroos. Myöhemmin uteliaisuus voitti monen ennakkoluulot. Kulttuuritalossa esiintyi monia tunnettuja taiteilijoita ja orkestereita, joiden konsertit vetivät salit täyteen yleisöä. Talon hyvä akustiikka sai veroisensa maineen. Elbe Novitsky muistaa siitä esimerkkinä, miten hän itse oli esiintymislavalla tanssiryhmänsä kanssa, kun täpötäydestä katsomosta kajahti kuuluviin hänen pienen tyttärensä ääni: "katso, mummi, äiti on tuolla". Kaikki haastatellut kertoivat tuntevansa surua ja haikeutta siitä, että työväenliike joutui myöhemmin luopumaan Kulttuuritalon omistuksesta. Raha-asioiden hoito ei tainnut kuulua liikkeen parhaisiin vahvuuksiin. Katkeruutta ei ollut kenenkään mielessä, vaan hieno muisto ja ylpeys siitä, että oli saanut olla mukana. Tähän juttuun haastateltujen lisäksi tietoja Rakentajan käsi näyttelyä varten antoivat talkoisiin osallistuneet Kerttu Laine, Sisko Salonen, Eine Kauppila, Veijo Sinisalo, Tapio Rajala ja Typy Tapiovaara. TIINA RAJALA Talon rakentaminen oli tarpeen, koska sotien jälkeen nousseen kansandemokraattisen liikkeen oli vaikea löytää kokoontumispaikkoja. Muun muassa järjestöjen valistustyö kärsi tästä. Helsingin Kulttuuritalo Oy:n yhtiökokous antoi hallinnolle tehtäväksi rakennuspiirustusten ja kustannusarvioiden teettämisen 1954. Professori Alvar Aallon kanssa solmittiin sopimus pää- ja työpiirustusten laatimisesta 1955. Aallon apuna toimi useita työmaa-arkkitehteja: M. Kitunen, M. Vatara, M. Pöyry ja H. Tarkka ym. Rakennustyöt alkoivat 1955 ja talo valmistui 1959. Talkooöillä oli suuri merkitys rakennustöiden alusta alkaen. Talkootöinä tehtiin huomattava määrä mm. rappaus- ja maalaustöitä. Talkootöiden osuus oli kolmannes tehdyistä työtunneista eli noin 120 000-150 000 työtuntia, yli 10 000 työpäivää. Talkootöistä vastanneen jaoston kortistossa oli yli 5000 talNäyttelyn englanninkielinen juliste. koolaisen nimet. Heidän työpanoksensa vaihteli muutamasta tunnista 300-400 työtuntiin. Järjestöt ja yksittäiset ihmiset kilpailivat keskenään talkootuntien määrillä. Talkootöiden mestarina toimi Leo Sinisalo, talkootoimikunnan sielu oli Toivo Vuorela. Talkookorttiin kirjattiin tehdyt työtunnit. Talkoolaiset saattoivat saada työtuntien mukaan pronssisen, hopeisen tai kultaisen ansiomerkin. Rakennusmateriaalia säästettiin kaikessa. Kulttuuritalon sisääntuloaulassa on Tapio Tapiovaaran mosaiikki Päivän päästö. Kulttuuritalolla esiintyi sinfoniaorkestereita ja kuuluisia viihdeorkestereita, kuten Kullervo Linnan orkesteri ja Dallapé. Talolla esiintyneitä artisteja olivat mm. Oistrach, Emil Guilles, Ella Fizgerald ja Mikis Theodorakis. Kulttuuritalon korjaustyöt ovat parhaillaan meneillään.
36 - Nro 5 syyskuu 2012
ELÄKELÄINEN
Uusia näkökulmia naapurimaihin
Uudenmaan eläkeläiset reissasivat Virossa ja Venäjällä
Eläkeläiset ry:n Uudenmaan Aluejärjestö järjesti kesällä kiertomatkan, Helsinki-Tallinna-Narva-Pietari-ViipuriTikkurila-Helsinki. Yli neljäkymmentä matkalaista kokoontui Helsingin Länsisatamaan. Matka saattoi alkaa kohti ensimmäistä kohdetta Tallinnaa. Tallinnan satamassa odotti kiertomatkan opas ja bussi kuljettajineen. Ei muuta kuin tavarat bussiin ja matka alkoi. Ensimmäinen pysähdyspaikka oli Kiiun puolustustorni jossa nautittiin kahvit, piirakka ja lasilliset munalikööriä. Matka jatkui ja mainio oppas kertoi koko matkan ajan reitin varrelle osuneista nähtävyyksistä. Alkuillasta saavuimme Narvaan, Viron kolmanneksi suurimpaan kaupunkiin. Kaupunki sijaitsee Narvajoen rannalla Itä-Virun maakunnassa Viron ja Venäjän rajalla. Joen läntisellä rannalla kohoaa Hermannin linnoitus ja vastarannalla Venäjän puolella Iivanan linnoitus sekä kaupunki. Majoittuminen keskustassa sijaitsevassa Narva-hotellissa ja tutustumiskierros Narvan kaupungissa. Aamiaisen jälkeen tavarat bussiin ja kohti Viron-Venäjän rajaa. Viron tullista heilahtamalla yli, mutta Venäjän tulliviranomaiset vaativat laukut ulos bussista ja tarkastus oli perusteellisempi. Virkailijat tuntuivat vähän turhautuneilta, mutta verkkaisasti ja tunnollisesti työnsä tekivät. Matka kohti Pietaria huonokuntoista, kapeaa ja kuoppaista tietä Iivananlinna Volosovo Hatsina Pietari. Tien varressa oli laajoja peltoaukeita, joilla kasvoi vain jättiputkea asemaa. Tarkastus Venäjän puolella oli perusteellinen. ja bussista oli laukut raijattava tullikamarin kautta. Suomen puolella lakut saivat olla bussissa ja tarkastus nopean sujuvaa. Taxfreemyymälässä tehtiin viimeiset ostokset. Kotkan ABC:lla tarjottiin oppaalle ja kuljettajalle aluejärjestön laskuun kahvit ja sämpylät. Heille kerättiin rahaa kiitokseksi hienosti sujuneesta matkasta. Osa porukasta jäi Tikkurilan asemalle ja loput Helsingin keskustassa. Hieno matka oli päättynyt. Opas ja kuljettaja olivat todella mahtavia, hyvin ammattitaitoisia ja heitä kiitettiin lämpöisesti ja toivotettiin kaikkea hyvää. Suuret kiitokset myös mainiolle matkanjohtajalle Risto Pulkkiselle, joka jaksoi pitää hyvää ja reipasta mielialaa yllä koko matkan ajan! Heimo Liimatainen Jokiristeilyllä Nevalla. Jokiveneeltä katsottuna muostui vähän erilainen kuva Pietarista ja sen nähtävyyksistä. silmän kantamattomiin. Matkaoppaamme kertoi Inkerinmaasta. Hatsina on 84 900 asukkaan kaupunki keskellä Inkerinmaata. Hatsina on tullut kuuluisaksi Venäjän keisarien asuinpaikkana ja se on Hatsinan piirin keskus. Hatsinan lähellä on Kupitsan inkerinsuomalainen kirkko, missä pysähdyttiin katselemaan ja syömään kevyt lounas. Pappi kertoi kirkostaan ja vihjaisi, että kirkon kunnostustyöhön tarvitaan rahaa. Alkuillasta retkikunta saapui miljoonakaupunkiin Pietariin ja sen huomasi mm. siitä, että kadut olivat tungokseen saakka täynnä autoja ja eteneminen kohti hotellia oli hidasta. Majoituttiin Ladoga-hotelliin, joka ei ollut se johon alun perin piti majoittua. Putin-nuoret olivat sen vallanneet, mutta tämäkin hotelli oli hyvätasoinen ja siisti. Jotkut valittivat vatsasairaudesta jonka alkuperästä ei ollut varmuutta. Tiistaina aamupalan jälkeen oli tutustumisajelu Pietarissa katsellen keskeisiä nähtävyyksiä. Kierroksen jälkeen oli omaa aikaa tutustua kaupunkiin ja tehdä ostoksia. Turistimyymälässä tuputettiin vodkaa ja likööriä ja maksuksi kelpasivat eurot. Rupliakin piti vastaisen varalle vaihtaa, että voi tehdä muissa kaupoissa ostoksia. Ongelmia syntyi rahanvaihdossa kun ei tiedetty heti mistä nappulasta pitäisi painaa että pääsee oikeaan jonoon, koska opastetekstit olivat venäjäksi, mutta onnistuihan sekin sitten lopulta. Kovin etäälle hotellista ei uskaltauduttu ja vähitellen palattiin hotellille ja otettiin pikku torkut. Illallinen nautittiin Nevajoella ja sen kanavissa risteillen. Risteily oli kiinnostava, koska sen aikana nähtiin kaupunki aivan eri perspektiivistä Keskiviikko-aamuna jätettiin hyvästit Pietarille ja bussin keula suunnattiin kohti Viipuria. Yhteisen lounaan söimme Pyöreässä tornissa ja sen jälkeen oli puolitoista tuntia ostosaikaa kaupungilla ja tilaisuus käyttää viimeiset ruplat. Kauppahallissa kelpasivat myös eurot ja se oli edullinen ostospaikka, mm. käsinmaalattuja laseja ja kristallia sai halvalla. Tori oli suljettu, mutta vanhempia naisia oli sen reunamilla nyytteineen myymässä tuotteitaan. Viimeinen etappi Venäjällä vei kohti Vaalimaan raja-
Yhdessä muisteltu
Tikkurilan eläkeläisten puheenjohtajapariskunta Leila ja Risto Pulkkinen kutsuivat minut ja muutaman matkakumppaninsa kahville viihtyisälle terassilleen. Kahvin ja hyvän kahvileivän kirvoittamana virisi innostunut keskustelu yhteisestä kiertomatkasta. Yritin parhaani mukaan tehdä muistiinpanoja monivivahteisen matkan kokemuksista ja kirjoitin tämän jutun. (H.L.
ELÄKELÄINEN
Nro 5 syyskuu 2012 - 37
Täyden palvelun toimisto
Forum Hakaniemi Töölö Malmi Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää puh. 010 76 66620 puh. 010 76 66500 puh. 010 76 66530 puh. 010 76 66630 puh. 010 76 66590 puh. 010 76 66610 puh. 010 76 66570 puh. 010 76 66560 puh. 010 76 66600 puh. 010 76 66550 puh. 010 76 66580
95 vuotta 10.9. Elma Santala Pori 91 vuotta 20.9. Hilkka Koponen Porvoo 90 vuotta 1.8. Antti Havela Pello 26.8. Elli Siviä Heikkilä Anjalankoski 23.9. Eeva Koskela Pori 2.10. Toini Kangas Kokkola 85 vuotta 27.7. Aino Koivisto Tapuli 3.8. Maija-Liisa Nysten Kirkkonummi-Siuntio 26.8. Esko Vittikko Pello 10.9. Eila Kaunisto Nakkila 4.10. Irja Juopperi Pello 80 vuotta 20.6. Martti Juhani Urpala Kiveriö-Kärpänen 9.8. Severi Sivula Tapuli 25.8. Sisko Uusitalo Pori 29.8. Maria Tuovila Pori 4.9. Lauri Leino Hyrylä 18.9. Laila Loukkola Pihlava 19.9. Veera Malo Kajaani 20.9. Eino Vainio Kello 21.9. Elvi Majander Porvoo
25.9. Liisa Lagerroos Pori 27.9. Allan Huhta Porvoo 29.9. Irja Salama Pyhtää 1.10. Eino Järvinen Kajaani 9.10. Oili Välitalo Malmi 75 vuotta 10.8. Esko Romakkaniemi Pello 26.8. Pauli Piispanen Pello 8.9. Pertti Huovinen Porvoo 14.9. Liisa Sulonen Pori 16.9. Annikki Muukkonen Tikkurila 18.9. Aira Anna-Liisa Liias Kalajoki 18.9. Pekka Ahlroth Kuru 27.9. Soile Kaitala Pori 70 vuotta 4.9. Ulla Koivunen Porvoo
9.9. Marja-Liisa Rantamäki Pori 12.9. Ritva Kantoniemi Kuusamo 12.9. Seppo Vesanen Pihlava 14.9. Hemmo Sakari Suhonen Savonranta 20.9. Lauri Runnakko Kokkola 27.9. Antti Koivisto Aavasaksa 4.10. Salli Viherlehto Nakkila 10.10. Viljo Kyllönen Kajaani 65 vuotta 2.10. Marja-Leena Salonen Lohja 60 vuotta 16.9. Pekka Rinkinen Savonranta 28.9. Raimo Pajunen Pihlava 30.9. Riitta Hokkala Porvoo
Tapulin Eläkeläiset Toini Penttinen Irja Virsu Forssan Eläkeläiset Voitto Tuomola Malmin Eläkeläiset Anni Ylönen Himangan Eläkeläiset Veli Jukka Aulis Puutio Huittisten Seudun Eläkeläiset Olavi Tahvanainen Haukiputaan Eläkeläiset Jorma Henrikki Greus Kalajoen Eläkeläiset Kalevi Huhtala Pentti Haanpää Paltamon Eläkeläiset Martti Johannes Koskela Lahden Eläkeläiset Impi Järvinen Teuvan Eläkeläiset Veera Anneli Runsala Elle Koppelomäki Sorsakosken Eläkeläiset Hannes Ilmari Soininen Sylvi Tellervo Karjalainen Kuusamon Eläkeläiset Martti Sihveri Sova Halikon Eläkeläiset Kauno Kanerva Koukonen Piikkiön Eläkeläiset Jari Juhani Lindqvist Hugo Aho Lapinlahden Eläkeläiset Kaiho Jaloniemi Pauli Komu Rauman Eläkeläiset Aira Annikki Selin Helena Maria Lammela Heikki Johannes Laihi Anna-Liisa Laina Lindfors Pertti Armas Salonen Pyhäjärven Eläkeläiset Arvo Kalevi Murtomäki Kleemes Marjoniemi Toivo Johannes Tikkanen
Sallan Eläkeläiset Yrjö Antero Myllykangas Kaarlo Matias Kotala Veikko Lahtela Ruben Simeon Saija Rovaseudun Eläkeläiset 2000 Siviä Schroderus Tornionseudun Eläkeläiset Erkki Tauno Jalo Sonkajärven Eläkeläiset Eija Helena Huttunen Ivalon Eläkeläiset Väinö Manninen Himangan Eläkeläiset Eeva Kaattari Antti Lauri ViherlaaksonKarakallion Eläkeläiset Reino Kalervo Haapala Karkkilan Eläkeläiset Tauno Koskinen Leppävirran Eläkeläiset Kauko Ylermi Pitkänen Salme Pitkänen Pirkkalan Eläkeläiset Sinikka Niittylahti Jyväskylän Eläkeläiset Liisa Annikki Jäntti
(0,0828 /puh + 0,1199 /min)
hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi
PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555
Tiedot kuntavaaliehdokkaista lehteen 2.10. mennessä
Eläkeläinen-lehti v. 2012
Ilmestyy Nro 67 lokakuu 10.10 Nro 8 joulukuu 10.12. Aineisto toimitukseen 19.9. 19.11.
Kevät- ja syyskokousilmoitukset on lähetettävä Erja Isakssonille osoitteeseen erja.isaksson@elakelaiset.fi, puhelin 020 743 3614.
Eläkeläiset ry
Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki IBAN IBAN IBAN IBAN FI11 1012 3000 0714 70 FI80 8000 1900 1086 56 FI89 5541 2820 0116 00 FI11 8000 1800 3273 56 BIC NDEAFIHH BIC DABAFIHH BIC OKOYFIHH BIC DABAFIHH Jäsenmaksutili Erja Isaksson toimistosihteeri yhdistysrekisteri syntymäpäivät ja poisnukkuneet syys- ja kevätkokous-ilmoitukset 020 743 3614 erja.isaksson@elakelaiset.fi Pekka Isaksson tiedotussihteeri 020 743 3618; 040742 2754 pekka.isaksson@elakelaiset.fi Julkaisija Eläkeläiset r.y Päätoimittaja Hannu Partanen Toimitussihteeri Pekka Isaksson Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tuija Aali puh. 020 743 3610; tuija. aali@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Tilaushinta 20 /vsk Pohjoismaat 30 /vsk Muut ulkomaat 35 e/vsk Ilmoitushinnat Mustavalkoinen 1,70 e/pmm Väri-ilmoitukset sopimuksen mukaan Toimitus ja toimisto: Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610, fax 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti: Marja-Leena Laitinen puh. 050 5323 444 sähköposti: m-leena.laitinen@kolumbus.fi; osoite: Maauunintie 14 D 34 01450 Vantaa Järjestöaineisto: Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (Painettu) ISSN 2242-3338 (Verkkolehti)
Puh. 020 743 3610 vaihde, fax. 020 743 3619 Sähköpostiosoite:elakelaiset@elakelaiset.fi Kotisivut osoitteessa:www.elakelaiset.fi Kalevi Kivistö puheenjohtaja Hilkka Pulkkinen varapuheenjohtaja Hannu Partanen toiminnanjohtaja 020 743 3615; 0400570 951 hannu.partanen@elakelaiset.fi Anu Mäki järjestösihteeri 020 743 3616; 040839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi Tiina Rajala koulutussihteeri 020 743 3617; 040582 4319 tiina.rajala@elakelaiset.fi Tuija Aali toimistonhoitaja jäsenrekisteri materiaalitilaukset 020 743 3610 tuija.aali@elakelaiset.fi Anitta Koski taloussihteeri laskutus maksatus osto- ja myyntireskontra 020 743 3611; 050307 1952 anitta.koski@elakelaiset.fi
Teemmme yhdessä -hanke
Eva Rönkkö projektikoordinaattori 040 501 3599 eva.ronkko@elakelaiset.fi
Kuntorannantie 14 78400 Varkaus Puh. 017 560 1100/vaihde Myyntipalvelu ja inf: puh. 017 560 1403 myynti@kuntoranta.fi
Puhelun hinta 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta on 8,21 snt/min + 6,9 snt/min (alv 23%), matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 14,9 snt/min (alv 23%)
38 - Nro 5 syyskuu 2012
ELÄKELÄINEN
V i c t o r H u go Ro m a n t t i n e n m u s i k a a l i Victor Hugo Romanttinen musikaali
ESITYKSET 2012-2013 to 22.11. 18.30 E la 24.11. 15.00 E-I la 1.12. 15.00 su 2.12. 15.00 su 9.12. 15.00 su 13.1. 15.00 su 20.1. 15.00 su 27.1. 15.00 su 3.2. 15.00 su 10.2. 15.00 su 17.2. 15.00 su 24.2. 15.00 su 3.3. 15.00 su 10.3. 15.00 su 17.3. 15.00 to 21.3. 18.30 su 24.3. 15.00
Sävellys Carlos Sedano Sovitus Anu-Maaria Tuominen, Kari Jokisaari Ohjaus Heli Pitkänen
Liput: 18/16/9 eur Kylmänojankatu 3, Nokia Puh. 010 292 2422 www.nokianteatteri.fi
Eläkeläiset pinnalla -risteily Tallinnaan 9.10.10.2012
Löydä Summassaari ... Nauti syksystä . . . . . . . 149 /3 vrk/hlö/2 hh Rentoudu kylpylässä 289 /5 vrk/hlö/2 hh
Hinta sis. sis. aamiaiset ja päivälliset. Hinta sis. aamiaiset, päivälliset, puolihieronnan, käsiparafiinin sekä yrttiporekylvyn tai automaattisen vesihieronnan. Lomiin sisältyy myös: kylpylän ja kuntosalin käyttö, lomaohjelmaa ja tanssiliput.
Joulu- ja uudenvuodentervehdys Eläkeläinen-lehteen
Hyvä Eläkeläinen-lehden lukija! Yhdistyksissä kerätään parhaillaan nimitervehdyksiä lehtemme joulukuun numeroon. Jos tervehdysten kerääjä ei ole tavoittanut sinua, voit lähettää tervehdyksesi postin välityksellä suoraan toimitukseen. Tähän listaan voit kerätä myös tuttaviesi tervehdykset. Kunkin tervehdyksen hinta on 5 . Kirjoita tervehtijöiden nimet selvästi TEKSTATEN ja maksa tervehdykset tilille FI11 1012 3000 0714 70 BIC NDEAFIHH käyttäen viitenumeroa 1818. Julkaisemme vain maksetut tervehdykset. Postita tervehdyslista ja tilitä rahat viimeistään 7.11.2011 Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1 00100 HELSINKI
Voimassa 31.10.2012 asti, vain uudet varaukset. 1 hh-lisä 29 /vrk. Mainitse koodi: "ELÄ".
KYLPYLÄHOTELLI · SPA HOTEL
tai myynti@summassaari.fi
Puh. 030 608 50
VARAA NYT!
P. 030 608 50 · Summassaarentie 180, Saarijärvi
Syyskokouksia
Aavasaksan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 2.10.2012 Aavasaksan kansantalossa kello 10.00. Esillä syyskokoukselle määrätyt ja muut esille tulevat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________
Toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2013 Eläkeläinen-lehden lukijoille
Henkilönimi Paikkakunta á5
Rovaseudun Eläkeläiset 2000 ry:n sääntömääräinen syyskokous 17.10.2012 kello 10.00 Eläkeläistilassa, kokoussali Tervas. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Kempeleen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous 25.10.2012 kello 12.00 Kempeleen Työväentalossa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Korson Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 21.11.2012 kello 15.00 Korsossa Metsokodissa, Metsotie 23. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________
Leikkaa irti ja postita 7.11.2012 mennessä
Yhteensä
Varmistaaksesi, että kevät- ja syyskokousilmoitus on lehdessä, on se ehdottomasti toimitettava Erja Isakssonille joko sähköposti osoitteeseen erja.isaksson@elakelaiset.fi tai puhelimitse, puh. 020 743 3614. Lokakuun lehteen tarkoitetut ilmoitukset on lähetettävä 24.9. mennessä.
ELÄKELÄINEN
Nro 5 syyskuu 2012 - 39
Leskirouva Katiska
Edellisen ristikon ratkaisu
Krypto
Onnetar suosi Ristikko 4/2012 oikein ratkaisseista Veijo Karppista Kivesjärveltä ja Jorma Lindelliä Raumalta. Yllätyspalkinnot ovat lähteneet ja tässä vielä onnittelut!
Krypto 5/2012:n ratkaisut on lähetettävä 19.9. mennessä osoitteella Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki
Kuoreen on kirjoitettava sana KRYPTO. Kuoreen ei saa panna muuta postia lehdelle tai järjestölle.
Ratkaisijan nimi:.................................................................................................................. Osoite:.................................................................................................................................. .............................................................................................................................................. Postitoimipaikka:.................................................................................................................
40 - Nro 5 syyskuu 2012
ELÄKELÄINEN
Yöpymiset kasvoivat 18 ja liikevaihto 15 prosenttia vuoden alkupuoliskolla ja voittoakin syntyi
Kuntorannan asiakasvirta ja talous kääntyivät nousuun
Kylpylähotelli Kuntorannan asiakasvirta ja talous ovat kääntyneet nousuun. Heinäkuun lopun talousraportti kertoo, että viime vuoden samaan aikaan verrattuna liikevaihto on kasvanut tuntuvasti ja käyttökate vielä enemmän. Voittoakin on syntynyt. Kuntorannan pitkä ahdinko näyttää siis viimein helpottuvan. Viime vuosina talousluvut ovat näyttäneet yleensä miinusta. Erityisen vaikea oli viime vuosi, jolloin yhtiö teki pahasti tappiollisen tuloksen. Tärkeintä on kuitenkin se, että Eläkeläiset ry:n jäsenten suhtautumisessa on tullut esille hyvin myönteinen vire. Kuntoranta koetaan omaksi paikaksi, sanoo helmikuun alusta kylpylähotellia johtanut toimitusjohtaja Jarmo Ikäheimonen. Myönteinen suhtautuminen näkyy kävijämäärissä. Tästä on hyvä jatkaa. Myös lomajärjestöjen käyttöaste on kasvanut. Syksyksikin ne ovat tehneet varauksia tuettujen lomien ryhmille. Kuntoranta jatkaa siis viime vuodenvaihteessa tehtyjen sopimusjärjestelyjen turvin eläkeläisten omana loma- ja virkistyskeskuksena, jossa on tilaa myös muille käyttäjille, kuten perheille, erilaisille kokouksille ja tilaisuuksille sekä ammattiliittojen jäsenille ja karavaanareille. Taloustilanteen ja talon hengen parantuminen on näkynyt ulospäin. Ympäristön tilaan on kiinnitetty huomiota ja rantaa on raivattu niin, että talo aukeaa paremmin Saimaalle. Tärkeä parannus on myös pihaalueiden ja tiestön korjaukset. YIT ja Skanska ovat elo-syyskuun vaihteessa pohjanneet, asfaltoineet ja päällystäneet kivituhkalla pihaaluetta ja teitä. Näin on saatu korjauksi pihaa ja tiestöä runnelleet routavauriot. Pihatyöt kuuluvat kiinteistön omistajan, eli Eläkeläiset ry:n vastuulle. Ne pystyttiin toteuttamaan samassa yhteydessä, kun YIT ja Skanska kunnostivat ja järjestivät Kuntorannantietä ja lähistön kevyenliikenteen väyliä kaupungin laskuun. Myös kylpylähotellin ohjelmaa on uudistettu. Muutokset tuntuvat sinänsä pieniltä, mutta niillä on parannettu asiakkaiden viihtymistä. Orkesteritanssit ovat nyt keskiviikkoisin ja perjantaisin. Aikaisemmin niiden toinen ilta oli lauantai. Nykyinen käytäntö palvelee paremmin esimerkiksi Eläkeläiset ry:n kursseja muita ryhmiä, jotka lähtevät Kuntorannasta usein juuri lauantaina, Ikäheimonen kertoo. Tavoitteena on ollut, että Kuntorannassa on jatkuvasti tekemistä, jos haluaa osallistua järjestettyyn ohjelmaan. Olemme ohjelmoineet taloa niin, että päivisin on tarjolla liikuntaa ja iltaisin karaokea, tanssia tai vaikkapa lettukestejä. Muutakin uutta on luvassa. Kuntorannassa tarjottavien hoitojen valikoima laajenee tänä syksynä. Kylpylähotelli on tehnyt Kymen kurssiyhdistys ry:n kanssa sopimuksen terveyspysäkkipalveluista. Kurssiyhdistys tarjoaa sen perusteella erilaisia terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä palveluja ja hoitoja Kuntorannassa. kuluneen vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden tilannetta. Tärkeää on, että asiakasmäärän kasvu näkyy nyt selvästi yhtiön talousluvuissa. Liikevaihto on kasvanut ja tulostakin on syntynyt. Nokka on nyt pinnalla, kun viime vuonna samaan aikaan sukellettiin todella syvällä. Kuluvan vuoden taloudellinen tulos oli heinäkuun lopussa plussalla 35 000 euroa, kun vuosi sitten se oli lähes 110 000 euroa miinuksella. Nyt on keskityttävä ponnistuksiin, joilla nykyinen myönteinen kehityssuunta saadaan vakiinnutettua, korostaa Kuntoranta Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimiva Partanen. Se on erittäin haastavaa nykyisessä toimintaympäristössä. Onnistumiseen tarvitaan paljon työtä, hyvää yhteishenkeä ja myönteistä meininkiä niin Kuntorannassa kuin järjestössäkin. Järjestön jäsenet yhdessä Kuntorannan muiden asiakkaiden kanssa viime kädessä ratkaisevat Kuntorannan tulevaisuuden. Mitä paremmin asiakasvirrat ja talous kyetään pitämään alkaneella nousu-uralla, sitä vakaammin Kuntoranta Oy:n osake-enemmistö ja Kylpylähotellin kiinteistöt eli maaalueet ja rakennukset pysyvät Eläkeläiset ry:n omistuksessa,, Partanen sanoo. (P.I.)
Nyt on saatu nokka pinnalle
Lähes 3000 majoitusvuorokauden kasvu edellisestä vuodesta on ilahduttavaa. Myönteistä myös on, että järjestön omien jäsenten käyttö on nousussa, summaa Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen
Lomareissuista suurempi osa Kuntorantaan
Eläkeläiset ry:n hallitus oli silmin nähden helpottunut saadessaan pitkästä aikaa kuulla myönteisiä uutisia Kuntorannasta. Katsaus kylpylähotellin taloustilanteeseen kuultiin hallituksen kokouksessa elokuun loppupuolella. Myönteistä tilannetta on osattava käyttää hyväksi. Se edellyttää, että jäsenet ja yhdistykset jatkavat aktiivisesti kylpylähotellin käyttämistä. Myönteinen viesti on saatava jatkumaan ja leviämään, sanoi hallituksen jäsen Arvi Mara Etelä-Hämeestä. Samaa mieltä oli valtuuston varapuheenjohtaja Toivo Keränen, joka on myös Kuntoranta Oy:n hallituksen jäsen. Päätökset uudelleenjärjestelyistä on tehty ja niitä on jo ehditty toteuttaa. Ne ovat myös purreet. Meidän, jäsenten ja yhdistysten, on nyt vuoro tehdä parhaamme. Uskon että mielellämme sen teemme, koska se merkitsee vain loma- ja kylpylämatkojen suuntaamista entistä tiiviimmin omaan paikkaan, Keränen sanoi.
Hemmottelua ja tanssin taikaa!
Eläkeläisten tapahtumakalenteri 2012:
Syyskuu 2012 Iloa Eläkeikään Maaseudun terveys lomajärjestön loma 3.-8.9. Uusien Eläkeläisten tukiloma 11.-16.9. Solariksen ryhmäloma 17.-22.9. Solariksen Varhaiseläkeläiset 24.-29.9. Lokakuu 2012 Solariksen Ikäihmisten hyvinvointiloma 1.-6.10. Solariksen ryhmäloma 8.-13.10. Tanssii tähtiin loma 17.-22.10. Marraskuu 2012 Starat tanssittaa pe 2.11. Kaija Pohjola & Paratiisi Pikkujoululomat 2.-4.11., 16.-18.11. ja 30.11.-2.12. Aktiviteettiloma 6 vrk 13.-19.11. Starat tanssittaa pe 16.11. Kari Piironen & Caminato Starat tanssittaa pe 30.11. Anneli Mattila Joulukuu 2012 Aktiviteettiloma 6 vrk 4.-10.12. Uusien eläkeläisten tukiloma 4.-9.12. Starat tanssittaa pe 7.12. Tommi Soidinmäki Pikkujoululoma 7.-9.12 ja 14.-16.12.
(Pidätämme oikeuden ohjelmamuutoksiin.)
Lähde lämpimään kylpylälomalle keskelle tanssin riemuja. Iloinen viihdeohjelma tansseineen tempaa mukaan lomatunnelmaan. Virkistäydy hellivissä hoidoissa ja rentoudu kylpylässä. Monipuolista toimintaa Saimaan rannalla keskellä Itä-Suomea.
6 vrk
alk. 329
Täysihoito /hlö/2hh 13.-19.11.
Aktiviteettiloma
1 vrk
2 vrk
alk. 65
Sis. teatterilipun Varkauden teatteriin
Teatteripaketti
3 vrk
Orkesteritanssit keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 20, liput 7 /hlö. Karaoketanssit lauantaisin klo 20, vapaa pääsy.
UUTTA!
alk. 165
Puolihoito /hlö/2hh
Lepoloma
alk. 109
Aamiaismajoitus hlö/2 hh
Sis. tanssilipun
Starat tanssittaa
Aamiaismajoitus hlö/2 hh
Kysy ryhmätarjoukset ja erikoislomat myyntipalvelusta (017) 560 1403
Helposti hyvälle tuulelle!
kuntoranta.fi
Nyt varaukset myös verkosta:
Lisätiedot ja varaukset myyntipalvelusta (017) 560 1403
Kuntorannantie 14, Varkaus myyntipalvelu (017) 560 1403 myynti@kuntoranta.fi
www.kuntoranta.fi