NUMERO 1 – HELMIKUU 2016 Sivu 14 Sivu 8 Sivu 4 Sivu 7 Sivu 19 Evakkotytön tarina Lahden näyttämöllä Seuraa meitä myös Facebookissa: www.facebook.com/elakelaisetry www.elakelaiset.fi Vapaaehtoisen ääneen lukijan on oltava tuntosarvet pystyssä Syystärräykset tulevat taas ”Valitettavan usein poliittisessa päätöksenteossa vaikutusarvioinnit jäävät tekemättä. Ilmeisesti niiden tarvetta ei nähdä, kun tuhansien eurojen kuukausituloilla eläville päättäjille kympin tai kahden muutokset eivät todellakaan tee suurta muutosta.” Kolumnistina europarlamentaarikko Merja Kyllönen Filosofi ja hauenkalastaja Eläkkeelle jäänyt Lapin yliopiston filosofian opettaja Toivo Salonen pitää itseään sikäli onnellisessa asemassa olevana, että voi jatkaa kutakuinkin entistä elämäntapaansa sillä erotuksella, että aikataulu on vapaa. Voi lueskella ja kirjoittaa silloin kuin tuntee omaavansa jotakin tärkeää sanottavaa, ja mennä kalaan vain suotuisilla säillä. Salosen jos kenen mielestä hauki on kala, oikein kalojen kala. ”Eniten pidän rannalta kalastamisesta, koska se on vaikeinta”. Kuva: Timo Lindholm
2 – Nro 1 helmikuu 2016 ELÄKELÄINEN Pääkirjoitus HANNU PARTANEN Puheenjohtajan palsta MARTTI KORHONEN Tätä kirjoittaessa pakkanen paukkuu ulkona. Onneksi kuitenkin näyttäisi siltä, että lauhtumista on tapahtunut työmarkkinakentässä. Työnantajien tiukka asenne on sulanut jonkin verran, onneksi. Olisi järjetöntä ajaa maa tilanteeseen, joka ei voisi johtaa kuin huonoon lopputulokseen: riitelyyn, vastakkainasetteluun, lakkoihin, loputtomiin neuvotteluihin. Mielenkiintoista, joskin epäolennaista, olisi tietää, mikä tähän suunnanmuutokseen johti. Toivottavasti se oli kokonaisuuden ymmärtäminen ja sen myöntäminen, että myös työnantajapuolella on vastuu tulevaisuudesta ja maastamme. Minua skeptisemmät tarkkailijat tosin epäilevät, että miljardiluokkaa olevat kevään osingonjaot ovat perimmäinen syy. Käytännössä tämä osinkojen jako mahdollistui osin niiden verohelpotuksien kautta, joiden piti tukea investointeja ja työllisyyttä. Toisin on tainnut käydä. Mutta joka tapauksessa toivotaan, että kaikille osapuolille hyväksyttävä sopimus syntyy ja näiltä osin tilanne työmarkkinoille normalisoituisi. Tämä on kaikkien etu. Sillä ikävä kyllä sen enempää maailman talous kuin oman maammekaan talous eivät osoita isoja elpymisen merkkejä. Mikäli öljyn hinta laskee edelleen , niin kuin juuri nyt näyttää, niin Venäjän talouden kehitys heikkenee myös edelleen. Kun päällä vielä ovat talouspakotteet, heijastusvaikutus Suomeenkin on merkittävä. Se mikä vaikuttaa maamme talouteen, vaikuttaa myös meihin kaikkiin. Kun jo nyt monet tänä vuonna voimaan astuneet ja astuvat päätökset ovat karuja eläkeläisille ja pienituloisille, niin lisää emme kaipaa ja työskentelemme kaikin keinoin sellaisia päätöksiä vastaan. Talouden kuntoonsaattaminen on ykkösasia. Muutoinkin mielenkiintoisia asioita tapahtuu. Kaupan hintojen halpuuttaminen on aiheestakin esillä. Nyt se on julkisesti sanottava: Oli kyllä hyvä, että saksalainen Lidl-kauppaketju aikanaan tuli Suomeen. Saisi tulla muitakin isoja ulkomaisia toimijoita elintarvikepuolelle. Lidlin vaikutustahan taitaa olla, että muutkin ovat joutuneet tekemään ratkaisujaan ja alentamaan hintoja. On niissä kyllä mistä alentaa. Ruuan hintavertailussa Suomen ja muiden Euroopan maiden erot ovat huimat. Ruoka ja asuminen ovat sellaisia rahastuksen kohteita joihin on saatava muutosta. Nyt meidän kuluttajien tulee olla aktiivisia. Meidän voimamme on käyttäytymisessä ja vaatimuksissamme. Ilman niitä entinen meno jatkuu. Vastarinta tällaista rahastusta vastaan on suotavaa, jopa sallittua. On niitä kyllä pieniäkin murheita. Iso uutinen saatiin aikaan siitäkin, että joukko kotileipureita oli pahoittanut mielensä karjalanpiirakka-aiheisen postimerkin ulkoasusta. Postimerkissä kun on kuvattuna ”teollisia valmispiirakoita”. Arvostan toki käsityötä, mutta postimerkki on postimerkki. Olennaista kai on, että tästäkin aiheesta merkki on tehty, ja kaikista olennaisinta, että karjalanpiirakoitakin on varaa hankkia niillä, jotka niitä haluavat. Mutta jos epäolennaisesta tulee olennainen, niin kehitys vaarantuu ja pysähtyy. Isoja ja pieniä murheita S ipilän hallitus antoi joulukuussa asetukseen, jonka mukaan sosiaalija terveydenhuollon palvelumaksujen enimmäismäärät nousevat noin 30 prosenttia. Päätös koskee muun muassa terveyskeskusmaksuja, poliklinikkamaksuja, maksuja kotipalveluista ja lyhytaikaisesta laitoshoidosta. Korotukset kirpaisevat tavallisia kansalaisia, kipeimmin pienituloisia ja paljon sairastavia. Korotusten voimaan tulo vaihtelee kunnittain. Rankimmin ne koettelevat yleensä köyhimpiä ja syrjäisimpiä kuntia. Korotuspäätöksellä hallitus toimii omaa ohjelmaansa vastaan lisäämällä väestön terveyseroja ja kasvattamalla sosiaalista ja alueellista eriarvoisuutta. Suomi on jo entuudestaan tunnettu siitä, että terveydenja sairaanhoidon omavastuut ovat meillä eurooppalaisessa vertailussa poikkeuksellisen korkeita. Omavastuut kohtelevat myös väestöryhmiä eri tavoin. Eläkeläiset kuuluvat väestöryhmien vertailussa häviäjiin. Hallituksen maksujen korotukset yhdessä Kela-korvausten leikkausten kanssa merkitsevät sairastamisen huomattavaa kallistumista. Ennätyksellisten suurten korotusten läpivienti hallituksen omalla päätöksellä ilman laajempaa keskustelua ja vaikutusten arviointia edustaa kyseenalaista päätöksenteon kulttuuria, korosti järjestömme hallitus 7.12. maksuasiaa koskevassa kannanotossaan. Samoilla linjoilla ovat olleet useat asiantuntijat. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) tutkimusprofessori, johtaja Markku Pekurisen mukaan (HS 25.1.) on oireellista, että nyt keskustellaan siitä, paljonko terveydenhuollon maksuja voidaan korottaa. ”Maksuja ei pitäisi ainakaan korottaa”, Pekurinen linjaa. Jos maksu estää ihmistä käymässä ajoissa hakemassa hoitoa vaivoihinsa, kustannukset ovat moninkertaiset, kun aikanaan haetaan hoitoa pahentuneeseen vammaan, Pekurinen muistuttaa. Perheja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk) väistää omaa ja hallituksen vastuuta ja vierittää sitä kuntapäättäjien niskaan. Rehula on korostanut, että vaikka hallitus on päättynyt korottaa sosiaalija terveyspalvelujen maksujen enimmäismääriä, kunnat voivat halutessaan pitää maksut alhaisimpina. Helsingin sosiaalija terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty ei halunnut kontoilleen ministeri Rehulan tarjoamaa vastuuta maksukorotuksista. Räty linjasi maksuasiaa haastattelussa (HS 25.1.): ”Helsinki maan pääkaupunkina ei toimi valtiovallan tahtoa vastaan. Ja jos toimii, siitä päättää joku muu kuin minä”. Kaupunginhallituksessa maksuasian esittelijänä toimiva kokoomuksen entisen ministeri Räty tulkitsee tässä asiassa kunnallista itsehallintoa ennätyksellisen kapeasti. Valtiovarainministeri Stubbin lähipiiriin kuuluva Räty kuittasi epäröimättä kuntapomona kolmen ässän hallituksen epäsosiaalisen linjan sopeuttaa julkista taloutta terveydenhuollon maksujen korotuksilla. Korotukset tuntuvat olevan rikkaan Helsingin virkajohdolle, kuten maan hallituksen ministereillekin, enemmän ideologinen kuin terveyspoliittinen tai taloudellinen asia. Helsingin kaupungin luottamusmiesjohto teki lopulta hatunnoston arvoisen päätöksen. Kovan poliittisen paineen ja mediakohun saattelemana se yksimielisesti hylkäsi apulaiskaupunginjohtaja Rädyn esityksen ottaa käyttöön valtioneuvoston asetuksen mukaiset jättikorotukset sosiaalija terveyspalvelujen asiakasmaksuihin. Sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksuista päättäminen kunnissa on mitä suurimmassa määrin poliittinen, päättäjien arvoihin perustuva asia. Sitä oli myös Sipilän hallituksen päätös avata kunnille tie maksujen ennätyssuuriin korotuksiin. Vaikka iso osa kunnista, varallisuudesta riippumatta, seuraa maksuista päätettäessä asetuksen mahdollistamaa hinnoittelun ylärajaa, on myös ilahduttavia poikkeuksia. Vastavirtaan kulkevien ja hyviä kokemuksia hankkivien kuntien esimerkkien soisi leviävän yhä useampaan kuntaan. Siinä on tilaa aidolle politiikalle ja oma tehtävänsä myös eläkeläisjärjestöjen vaikuttamistyölle. Sote-järjestöjen tehtävä on suunnata keskustelua ja päätöksentekoa maksujen ja omavastuuosuuksien korotusten sijaan palvelujen laatuun, saatavuuteen ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Maksujen ei pitäisi olla koskaan este terveyden edistämiselle, sairauden hoitamiselle eikä turvalliselle elinympäristölle. Maksujen korotuksen ja uusien maksujen kehittelyn sijaan on selvitettävä maksuttomien ja edullisten palvelujen lisäämistä ja maksujärjestelmien yksinkertaistamista. Maksuja on rohjettava perustellusti myös alentaa ja poistaa. Terveyskeskusmaksujen poistaminen tulisi olla vuoden 2017 kuntavaalien yksi konkreettinen tavoite. Kohoavat terveysmaksut jakavat ja kurittavat kansaa
Nro 1 helmikuu 2016 – 3 ELÄKELÄINEN Koulutuksen kevätkausi on käynnissä. Kansantanssikurssi jo pidettiin, mutta kevään kaikille muille kursseille ehtii ja mahtuu vielä mukaan. Vuokatin kesäpäivät kurssiaiheena Ensi vuonna Vuokatissa pidettävät kesäpäivät liittyy useammankin kurssin teemoihin. Kesäpäivien väljä, ohjelmasisältöä ohjaava otsikko on Suomi 100 – työllä rakennettu . Tapahtuman ohjelmaa suunnitellaan ja harjoitellaan musiikki-, liikuntaja ohjelma-/esiintymistaidon kursseilla. Matkavastaavien peruskurssilla valmennetaan yhdistysten kesäpäiväjärjestelyihin. Kirjoittajaja kuvauskurssitkin sopivat aiheeseen. Järjestämme nimittäin keväämmällä kuvausja kirjoittajakilpailut osana kesäpäivävalmisteluja. Kursseilta saa hyvää vauhtia niihin. Kaikki edellä mainitut kurssit pidetään Kuntorannassa. Musiikkia moneen makuun Musiikkikurssi laulajille ja soittajille pidetään 12.–16.2. Nopeasti toimien ehtii vielä ilmoittautua mukaan. Kurssilla jatketaan kesäpäiväohjelmiston suunnittelua ja harjoitellaan jo valittuja kappaleita. Ohjelmisto ei ole vielä valmis, joten halukkaat pääsevät vielä tekemään ehdotuksia. Kesäpäiväteeman lisäksi kurssilta saa mukaansa muutakin uutta ohjelmistoa yhdistyksen musiikkiporukalle – sekä hyödyllistä harjoitusta ja yhdessä musisoinnin iloa. Liikuntakurssi lykkääntyy Liikuntakurssi siirtyy keväämmälle: 18.–22.4. Kesäpäivien 2017 liikuntaesitys on pääosassa, mutta kurssi tarjoaa paljon ja monipuolisesti muutakin liikuntaohjelmaa. Kirjoittajat ja esiintyjät kimpassa Kirjoittaminen, ohjelman tekeminen ja esiintyminen on ennen kaikkea hauskaa hommaa. 4.–7.3. kirjoittajilla on mahdollisuus saada tekstilleen tulkintaakin, koska ohjelma-/esiintymistaidon kurssi pidetään samaan aikaan. Kurssilaiset voivat halutessaan järjestää ohjelmallisen illanvieton ja kutsua yleisöksi Kuntorannan asiakkaat. Kirjoittajakurssilaisia tulee ohjaamaan Eläkeläinen-lehden Runopysäkistä tuttu kirjailija Niina Hakalahti. Niina kutsuu kaikkia rohkeasti osallistumaan, niin aloittelijoita kuin konkareita. – Väärää tapaa kirjoittaa ei ole! Esiintyjät ja ohjelmanikkarit saavat opettajakseen teatterintirehtööri Hilkka Hyttisen. Ohjelmassa on improvisointia ja tekstien tulkintaa. Vuorovaikutuksessa kirjoittajien kanssa on tilaisuus saada esiintymisestään suoraa palautetta. Kurssilta saa vinkkejä siihenkin, miten vaikkapa juhlan ohjelmisto kannattaa koota. Tämäkin kurssi sopii monenlaisille, sekä enemmän että vähemmän kokeneille esiintyjille. TIINA RAJALA Mukavia kursseja tarjolla Eläkeläiset ry:n kevään 2016 kurssikalenteri sivulla 21 Lausunnan riemua. Maaliskuun alussa on koulutuskalenterissa tarjolla ohjelmaja esiiintymistaidon kurssi. Kuvassa Airi Kalinainen ja Jarmo Röksä esitämässä Sinisiä, punaisia ruusunkukkia Syystärräysten iltamissa 2014. Liikunnan riemua. Liikuntakurssilla 18.-22.4. on pääosassa Kesäpäivien 2017 liikuntaesitys, mutta kurssi tarjoaa paljon ja monipuolisesti muutakin liikuntaohjelmaa. Kuva on viime vuoden lopulla Oulussa pidetystä veteraanien kulttuurikilpailusta, parketilla Ykspihlajan Eläkeläisten Vipeltäjät-ryhmä.
4 – Nro 1 helmikuu 2016 ELÄKELÄINEN Vaasan Eläkeläiset ry oli mukana Selkokeskuksen ja LL-Centerin organisoimassa Lukutuki-hankkeessa. Viisi yhdistysaktiivia osallistui hankkeessa viime vuonna järjestettyyn ensimmäiseen suomenkieliseen koulutukseen, jossa valmennettiin vapaaehtoisia ääneen lukijoita. Useimmat ovat joskus lukeneet pikkulapsille satuja, mutta vapaaehtoisista lukijoista on iloa monille muillekin ihmisille. He voivat antaa lukunautinnon niillekin, jotka eivät itse suoriudu lukemisesta korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Koulutus sisälsi neljä tapaamista, joissa vapaaehtoisia lukijoita opastettiin rauhallisen ja viihtyisän lukuympäristön järjestämisessä ja sopivan lukemiston valinnassa. Heille esiteltiin selkokieltä ja selkokielistä kirjallisuutta. Ohjaaja Aune Lind harjoitutti lukijoilla selkeää, sopivan hidastempoista ja eläytyvää lukutapaa. Lisäksi käsiteltiin vapaaehtoistyön eettisiä kysymyksiä. Vapaaehtoistyö oli vaasalaisille tosin tuttua hommaa jo entuudestaan. He ovat käyneet aiemminkin lukemassa muun muassa Vaasan kaupunginsairaalan intervalliosastolla. Lisäksi he ovat olleet kuljetusja ulkoilutusapuna sekä apuna juhlien järjestämisessä. Marraskuussa he kokoontuivat viidennen kerran yhteen vaihtamaan kokemuksia. Ne olivat enimmäkseen myönteisiä. – Toisen ihmisen kohtaaminen, kuuntelu ja keskustelu on antoisaa . Vapaaehtoisen lukijan on oltava tarkkana, kuin tuntosarvet pystyssä. Lukeminen voi laukaista muistisairaassa äkillisiä tunteita ja vahvoja muistoja. – Joskus tilaongelmat ovat hankaluutena eikä rauhallista lukupaikkaa aina löydy. Hyvältä on tuntunut, että laitoksen henkilökunta on kokenut työn tärkeäksi. Hoitajat ovat kiittäneet vapaaehtoisten työtä kullanarvoiseksi ja tulleet pois lähtiessä ihan ovelle asti saattamaan. Vapaaehtoiset kaipasivatkin enemmän yhteistyötä hoitohenkilöstön kanssa. Selkokirjat sopivat monille Pertti Rajala on työskennellyt vuosikymmeniä selkokirjojen parissa. Hän on sekä muokannut kirjallisuutta selkokielelle että kirjoittanut itse selkokielisiä kirjoja. Hänen kirjallisuusvalikoimansa on laaja: se ulottuu kaunokirjallisuuden klassikoista uutuuksiin ja tietokirjoista taidetta käsitteleviin. Historia on hänen lempiaiheensa. Rajala esitteli vaasalaisille vapaaehtoisille ison määrän selkokirjallisuutta. Selkokirjoissa käytetään yleiskieltä helpompaa kieltä. Ne noudattavat alkuperäisteoksen juonta ja rakennetta, mutta joskus sivujuonia ja -henkilöitä karsitaan. Selkomuokkaus tehdään yhteistyössä kirjailijan kanssa. Vaikka selkokirjoja on alun pitäen tehty vammaisten tarpeisiin, ne sopivat monille muillekin: iäkkäille, muistisairaille, suomea vieraana kielenä opiskeleville sekä harjaantumattomille lukijoille. – Eräs murrosikäinen poika, joka ei ollut koskaan lukenut yhtään kokonaista kirjaa, tuli kiittämään. Hän oli saanut luettua paksun selkokielisen kirjan. Sen jälkeen hänestä tuli oikea lukutoukka. – Se oli parasta palautetta, mitä koskaan olen saanut, Rajala kertoi. Eläkeläiset ry järjestää koulutusta vapaaehtoisille ääneen lukijoille. TIINA RAJALA Lukutuki-hanke Vaasassa ”Eräs murrosikäinen poika, joka ei ollut koskaan lukenut yhtään kokonaista kirjaa, tuli kiittämään. Hän oli saanut luettua paksun selkokielisen kirjan. Sen jälkeen hänestä tuli oikea lukutoukka. Se oli parasta palautetta, mitä koskaan olen saanut.” Pertti Rajala Vapaaehtoiset ääneenlukijat: Marketta Semi (vasemmalla), Leena Mäenpää, Marja-Leena Krushe, Marja Peltoniemi ja Irmeli Mandell. Kuva: Tiina Rajala Maailman ääneen lukemisen päivä 24.2. 2016 Ota vastaan lukuhaaste! Selkokeskus haastaa vapaaehtoiset ääneen lukijat järjestämään ikäihmisille lukuhetken Maailman ääneen lukemisen päivänä 24.2. Levitetään yhdessä lukuiloa ikäihmisille hoivakoteihin! Miten osallistut kampanjaan? 1. Ilmoittaudu kampanjaan mukaan allekirjoittaneelle. Voit samalla kertoa meille, mitä aiot lukea ja missä aiot lukea teemapäivänä. Ilmoittautumisaika kampanjaan on 12.1 11.2. 2. Järjestä Maailman ääneen lukemisen päivänä 24.2. lukuhetki, jossa luet ääneen selkokirjaa tai Selkosanomia. 3. Kerro meille teemapäivän jälkeen järjestämäsi lukuhetken tunnelmasta. Lähetä meille lyhyt kuvaus ja vaikkapa valokuva päivän tapahtumasta, jos mahdollista. Mistä kampanjassa on kyse? Selkokeskus haastaa vammaisja vanhustyön työntekijöitä sekä vapaaehtoisia ääneen lukijoita lukemaan asiakkaille ääneen 24.2. 2016 selkokielisiä aineistoja. Kampanjasivut löytyvät osoitteesta www.selkokeskus.fi Kampanjaa voi seurata myös sosiaalisessa mediassa www.facebook.com/ selkokeskus Mikä on Maailman ääneen lukemisen päivä? Maailman ääneen lukemisen päivää vietetään 24.2. Päivää vietetään jo 100 maassa. Teemapäivän tarkoituksena on kiinnittää huomiota siihen, että kaikilla lapsilla, nuorilla ja aikuisilla on yhtäläinen oikeus lukemiseen. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Minna Salonen minna.salonen@kvl.fi Puh 045 7734 5474 www.selkokeskus.fi Ilmoittaudu mukaan Luetaan ääneen selkokirjaa –kampanjaan!
Nro 1 helmikuu 2016 – 5 ELÄKELÄINEN ”Haluatteko te jättää lastenlapsillemme raskaan velkaperinnön?” Viimeksi eräissä illanistujaisissa minulle esitettiin tämä kysymys, jota tosin toistetaan julkisuudessakin tavan takaa haluttaessa puolustella nykyhallituksen leikkauspolitiikkaa. ° ° ° Perintö ja perintö – sitäkin on monta lajia. 1990-luvulla Suomen valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvoi nopeasti 10:stä 70:een prosenttiin. Silloinkin käytiin samaa keskustelua ja leikattiin niin lapsilta kuin eläkeläisiltä. Jäädytettiin indeksikorotukset lapsilisistä ja eläkkeistä, poistettiin kansaneläkkeen pohjaosa ja lopuksi taitettiin työeläkkeiden indeksi. Monista palveluista leikattiin niin lapsilta kuin vanhuksiltakin. Professori Sixten Korkman, joka johti 1990-luvulla valtiovarainministeriön kansantalousosastoa, on eritellyt silloin harjoitetun talouspolitiikan kokemuksia (Väärää talouspolitiikkaa. Otava 2015). Hänen teesinsä on, että päätöksiin perustuvan julkisen talouden politiikan pitäisi kulkea suhdanteita vastaan. Laman aikana ei pidä leikata, koska leikkaukset vain syventävät lamaa. Valtion talouden alijäämät, jotka katetaan velalla, toimivat automaattisesti suhdanteita hilliten. Päätöksiin perustuva alijäämien kattaminen ja kääntäminen ylijäämiksi kuuluu korkeasuhdanteisiin. Valtion talouden tilaa leikkaukset eivät juuri parantaneet. Sen sijaan ne syvensivät lamaa, kun kansalaisten ostovoima pieneni. Valtion tulot, mm. verotulot pienenivät. Jos leikkauksilla pienennettiin valtion menoja, jäivät tulotkin pienemmiksi. Sen sijaan leikkaukset vaikuttivat kohtalokkaasti niin lapsiin kuin vanhuksiinkin. Heille tarkoitetut tulonsiirrot pienenivät ja palvelut heikkenivät. Pitkittynyt ja aikaisempaa korkeammalle jäänyt työttömyys heikensi pysyvästi nuorten sukupolvien pääsyä työmarkkinoille. Jos ylipäätään työllistyi, oli monille ainoa mahdollisuus sijoittua epävarmoihin pätkätöihin. Pysyviksi jäivät myös eläkeläisten tappiot: indeksijäädytystä ei korvattu koskaan, ns. taitettu indeksi jäi pysyväksi ja kansaneläkkeen pohjaosan eläkeläiset menettivät lopullisesti. Lamasta maksettiin siis kova hinta. Raskain perintö ei ollut velka, joka supistui nopeasti kasvun alettua alle 30 prosenttiin bkt:sta. Sen sijaan niin kasvavalle sukupolvelle kuin eläkeläisillekin aiheutettiin koko eliniän tuntuvia ongelmia. Että sellainen hinta leikkauksista maksettiin. Siitä voi sanoa niin kuin eräs kauppaketju mainoslauseessa: ”Se nyt vain on tyhmää maksaa liikaa.” Siinä sitä oli perintöä lapsille ja lastenlapsille. ° ° ° Nyt ollaan täsmälleen saman valinnan edessä. Leikkauksia on suunnattu varhaiskasvatukseen poistamalla osalta lapsista oikeus kokopäivähoitoon. Erityisen suuria ovat leikkaukset koulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa ja yliopistolaitoksessa. Sosiaalipolitiikan professorina ansioitunut Jorma Sipilä varoitti äskettäin päivähoidon leikkauksista. Ne kohdistuvat erityisesti lapsiin, jotka eniten tarvitsisivat kasvatustukea. Leikkaukset vaikuttavat kielteisesti koko myöhempään elämään. Vastaavalla tavalla leikkaukset vaikuttavat vanhuksiin. Lääkkeiden alkuomavastuut, omavastuiden korotukset lääkärinja hammaslääkärin palkkioista ja terveyspalvelujen matkoista vaikeuttavat palvelujen käyttäjäksi hakeutumista ja hoitoon tarvittavien lääkkeiden hankkimista. Käyntimaksujen nostaminen ja ulottaminen myös hoitajien vastaanotoilla käynteihin vaikeuttavat terveyspalvelujen käyttöä. Vanhustenhoidon maksujen korotukset vaikeuttavat tarvittavan hoidon saamista samalla kun niiden tarve lisääntyy eliniän pidentyessä. ° ° ° Perintö on jäämässä tästäkin lamasta niin kuin edellisestäkin. Raskain perintö ei ole kuitenkaan valtion velka, joka suhteessa kansantuotteeseen on yksi Euroopan pienimmistä. Raskain perintö on se tulevaisuuden näköaloista leikkaaminen, jota budjettileikkaukset tuottavat. Se perintö jää lapsillemme ja lastenlapsille – ja se vaikeuttaa myös elämänsä ehtoopuolelle ehtineiden elämää. Sellaista hintaa tästä politiikasta maksetaan. Se nyt vain on tyhmää maksaa liikaa. KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. Perintö ja perintö Kalevin kynästä Valtuuston sääntöjen 12 §:n mukainen varsinainen kokous pidetään 16.-17.5. 2016 Kylpylähotelli Kuntorannassa Varkaudessa. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 §:n asiat. Lisäksi hallitus valmistelee esityksen määräalan myymisestä Kuntorannasta. Jäsenyhdistykset (paikallisyhdistykset ja aluejärjestöt) voivat tehdä esityksiä valtuustolle. Valtuustolle osoitetut kirjalliset esitykset pyydetään toimittamaan järjestön toimistoon 3.3. 2016 mennessä, kuitenkin viimeistään 14.3. 2016 kello 16.00. Sääntöjen edellyttämä ennakkoilmoitus kokouksesta postitetaan valtuuston jäsenille ja jäsenyhdistyksille 2.2. 2016. Varsinainen kokouskutsu ja kokousasiakirjat lähetetään valtuuston jäsenille 28.4. 2016. Eläkeläiset ry:n hallitus 7.12.2015 Martti Korhonen Hannu Partanen puheenjohtaja toiminnanjohtaja Ennakkotieto Eläkeläiset ry:n valtuuston kokouksesta Eläkeläiset ry:n perinteinen aluekierros toteutetaan tänä vuonna aluetoimikuntien työpäivinä. Keskiössä on aluetyön arvon kohottaminen, valmiuksien parantaminen ja yhteistyön lisääntyminen. Työpäivät järjestetään tammi-helmikuun aikana vuorollaan kussakin aluejärjestössä, joita on 14. Kierros käynnistyi maanantaina 18.1. Kempeleen työväentalolta, jossa pidettiin Jokilaaksojen aluejärjestön työpäivä. Työpäivien pääotsikkoina ovat Aluetoiminnan hyvät käytännöt, Sote ja aluehallinnon uudistaminen tulevaisuuden haasteena ja Koulutus alueellisen toiminnan kehittämisen työkaluna. Lisäksi esitellään mm. järjestön tulevia tapahtumia, kuten elo-syyskuussa Kuntorannassa järjestettäviä Syystärräyksiä (katso tämän lehden sivu 7). Työpäiville on kutsuttu aluetoimikunnan jäsenet sekä edustajat alueen niistä yhdistyksistä, joilla ei ole edustusta aluetoimikunnassa. Aluetoimikuntien työpäivät vauhdissa Aluekierros käynnistyi Kempeleen työväentalolta, jossa pidettiin Jokilaaksojen aluejärjestön työpäivä. Ryhmätyötä tekemässä Pentti Kyyhkynen (oikealla) ja Kauno Moilanen Kuusamon Eläkeläiset ry:stä ja Ritva Mörönen oululaisesta Pateniemen Eläkeläiset ry:stä. Kuva: Tuomas Talvila Muista jäsenmaksu, osallistut arvontaan! Jäsenmaksulaskut tulevat Eläkeläiset ry:n jäsenistölle helmikuun puoleen väliin mennessä. Kaikki 31.3.2016 mennessä jäsenmaksunsa maksaneet osallistuvat 150 euron arvoisen kylpylälahjakortin arvontaan.
6 – Nro 1 helmikuu 2016 ELÄKELÄINEN Käsillä ovat viimeiset hetket kirjoittaa tämä juttu suurista ikäluokista, sillä pian ne ovat historiaa. Tästä eteenpäin nimittäin nuoremmat ikäluokat aina 1960-luvun puolivälissä syntyneisiin saakka ovat yhtä suuria kuin suuret ikäluokat. Väestöennusteen mukaan suurten ikäluokkien vaikutus on jo kokonaan hävinnyt vuoteen 2040 mennessä, ja kaikki ikäluokat 60-vuotiaista alaspäin alkavat olla samansuuruisia. ? Voidaan siis sanoa, että 25 vuodessa ongelma nimeltä suuret ikäluokat on kokonaan hoidettu, Sosiaaligerontologian emeritusprofessori Jyrki Jyrkämä sanoo nauraen. Jyrki Jyrkämä on työskennellyt vanhenemisen tutkijana. Häntä on kiinnostanut ikääntyminen ja eri ikäryhmien erityispiirteet suomalaisessa yhteiskunnassa. Jyrkämän kiinnostus suuriin ikäluokkiin nousee myös siitä, että hän itse on syntynyt vuonna 1947, eli hän kuuluu suurimpaan vuosiluokkaan. Jyrkämä muistuttaa, että tilastot osoittavat suurin piirtein päivän tarkkuudella, jolloin suuret ikäluokat alkoivat syntyä: vuonna 1945 elokuun alussa syntyvyys oli runsaat kaksisataa vauvaa päivässä. Elokuun puolivälissä se pomppasi reilusti yli neljänsadan ja pysytteli pitkään lähellä viittäsataa. Ennätys oli 24.8.1945, jolloin syntyi 495 suomalaista vauvaa. Nyt siis nuo ikäluokat ovat jo kutistuneet muiden kanssa samalle tasolle. ? Osa meistä on jo kuollut ja osa ikäluokastamme muutti Ruotsiin 1960-luvun myllerryksissä, Jyrkämä täsmentää. Vaikka suuria ikäluokkia on syytetty ahneeksi sukupolveksi, on niillä Jyrkämän mukaan myös ansionsa. Jos syntyvyys olisi sodanjälkeisinä vuosina pysynyt normaalilla tasolla, olisi suomalaisia nyt vain noin 4,5 miljoonaa, eli lähes miljoona vähemmän kuin. ? Suuret ikäluokat lisäsivät väestömäärää ja ovat paljoudellaan tuottaneet myös enemmän lapsia. Yhteiskunnallinen sukupolvi? Suurten ikäluokkien nuoruusvuosina tapahtui paljon kulttuurisia muutoksia. Ne olivat ensimmäinen varsinainen nuorisosukupolvi, joka loi uudenlaisen nuorisokulttuurin ja joka osaltaan auttoi Suomea länsimaistumaan. Toisaalta 1960-70 -luvuilla suuret ikäluokat saivat kokea suomalaisen yhteiskunnan nopean elinkeinorakenteen muutoksen ja alueellisen keskittymisen: väki virtasi maaseudulta kaupunkeihin, teollistuminen, kaupungistuminen ja toimihenkilöistyminen kiihtyivät. Varsinkin Pohjois-Karjalasta ja Etelä-Savosta suuret ikäluokat muuttivat työn perässä Ruotsiin ja eteläiseen Suomeen. ? Mutta jos nuoret eivät olisi lähteneet Ruotsiin töihin, Suomessa olisi ollut todella suuri työttömyys. He siis toimivat ikään kuin puskurina, Jyrkämä selittää. Suomeen jääneet nuoret olivat ensimmäinen pitkälle ja hyvin koulutettu sukupolvi, ja heistä suuri osa pääsi myös koulutustaan vastaavaan työhön. Jyrkämä kertoo, että 1900-luvun alun sosiologi Karl Mannheim puhui yhteiskunnallisen sukupolven käsitteestä, joka on usein liitetty suuriin ikäluokkiin. Mannheimin mukaan saman sukupolven edustajat kokevat nuoruudessaan yhtä aikaa ikään kuin yhteisen avainkokemuksen. Näin muotoutuu joukko, joka ajattelee samankaltaisesti eri asioista ja ehkä tunteekin samankaltaisia tunteita. Jyrkämästä on kyseenalaista, että suomalaisilla suurilla ikäluokilla olisi ollut nuoruudessaan sellaisia kaikille yhteisiä avainkokemuksia, että he olisivat muodostaneet oikeasti yhtenäisen joukon, jolla olisi ollut samanlainen arvomaailma ja joka olisi ajatellut maailmasta suurin piirtein samalla tavalla. Toisille 1960-luvun nuorille kun avainkokemus saattoi olla radikalisoituminen tai hippiliike, mutta toisille työttömyys, Ruotsiin muutto ja maaseudun tyhjeneminen. ? Kun opiskelin sosiologiaa Tampereen yliopistossa, katselimme usein maailmaa opiskelijaravintola Tillikan ikkunasta. Se näytti meistä takuulla erilaiselta kuin niistä, jotka samaan aikaan paahtoivat yöjunalla Tampereen läpi kohti Turkua ja Ruotsin laivaa. Jyrkämä muutti Tampereelle Oulusta vuonna 1964. Muutto oli hänen elämänsä suurin kulttuurishokki, sillä Oulussa elettiin tuolloin vielä eri aikaa kuin Tampereella. Jyrkämän mukaan suurista ikäluokista puhuttaessa viitataankin mahdollisesti usein tuon ajan opiskelijoihin ja älymystöön, mutta ei kehitysalueiden peräkylien nuoriin pienviljelijöihin tai Tampereen pumpulitehtaan tyttöihin. ? Kuinka yhtenäinen joukko ne suuret ikäluokat sitten loppujen lopuksi olivatkaan, vai oliko se vain tamperelais-helsinkiläisen opiskelijaelämän tuottama myytti? Hoivan puute uhkaa Nyt suuret ikäluokat ovat jo eläkkeellä, tai kuten nykyisin tavataan sanoa: elävät kolmatta ikää. Ilmaisu sisältää Jyrkämän mielestä ajatuksen, että on moraalinen velvollisuus olla eläkeläisenä aktiivinen ja innostunut, osallistuttava, urheiltava ja matkusteltava. Kolmannesta iästä voi kuitenkin tulla ulkoinen ja sisäinenkin pakkopaita. ? Minusta kolmannen iän käsiSuuret ikäluokat – totta vai tarua? Sosiaaligerontologian emeritusprofessori Jyrki Jyrkämä avaa suurten ikäluokkien myyttisyyttä. Sosiaaligerontologian emeritusprofessori Jyrki Jyrkämän mukaan suurista ikäluokista puhuttaessa ”viitataan usein tuon ajan opiskelijoihin ja älymystöön, mutta ei kehitysalueiden peräkylien nuoriin pienviljelijöihin tai Tampereen pumpulitehtaan tyttöihin.” Kuvassa vuodelta 1978 naiset ompelevat koneidensa ääressä K.P. Ruuskasen uudessa tehtaassa Tampereella. Kuva: Kansan Arkisto Kuka? Jyrki Jyrkämä Syntynyt vuonna 1947 Sosiaaligerontologian emeritusprofessori Tutkinut muun muassa vanhenemista sosiokulttuurisena ilmiönä, vanhusten hoitoa, ikäteknologiaa Harrastaa lintuja, kirjoja, tähtitiedettä, kansatieteellistä kirjallisuutta Asuu Tampereen Pispalassa (kuva oikealla) Motto: Vanheta pitää… Kuva: Iita Kettunen
Nro 1 helmikuu 2016 – 7 ELÄKELÄINEN te on osittain yksi versio aktiivisuusvaatimuksesta ja -ajattelusta. Jyrkämä pohtii, viitataanko kolmannella iällä vain kaupungeissa asuviin hyvätuloisiin, harrastuksesta toiseen juokseviin eläkeläisiin? Entä kuinka eläkkeellä olevat suuret ikäluokat elävät harvaan asutulla maaseudulla, jossa väestörakenne ikääntyy, liikenneyhteydet katoavat ja maaseutuyhteisöjen sosiaalinen elämä usein murenee ja kuihtuu? ? Kun meidän ikäluokkamme kunto romahtaa, siellä harvaan asutuilla seuduilla on vaikea elää, Jyrkämä päättelee. Suurten ikäluokkien ikääntymisessä Jyrkämää ei huolestuta laajasti murehdittu eläkepommi, sillä nykylaskelmien mukaan eläkejärjestelmämme kantaa riittävästi erilaisilla järjestelyillä, joilla eläkkeiden tasoa ja niiden nousua tullaan hillitsemään ja jopa laskemaan. ? Eläkerahastoilla turvataan viime kädessä, että tilanne ei riistäydy katastrofaaliseksi, Jyrkämä muistuttaa. Suurempi ongelma tulee Jyrkämän mukaan olemaan hoivan puute. Nykyarvioiden ja -tutkimusten mukaan hoivan tarve alkaa kasvaa hieman yli 75-vuotiaana. Noin 13 prosenttia 80-vuotiaista dementoituu, ja ihminen saattaa elää muistisairaana raskaan hoidon tarpeessa kymmenenkin vuotta ennen kuolemaansa. Vuonna 1947 syntyneet ovat nyt 69-vuotiaita, ja hyvin moni heistä elää yksinään. ? Suuria ikäluokkia koskien pahin uhkakuva on, että ei tule olemaan hoitopaikkoja ja hoitajia riittävästi. Kuka meidät sitten hoitaa, omaisetko? Mutta ennen kuin hoivan tarve on päällä, on suurten ikäluokkien osattava vielä siirtyä kolmannesta iästä neljänteen ikään eli vanhuuteen. Jyrkämän mukaan ”neljäs ikä” -käsitteen lanseerannut sosiaalihistorioitsija Peter Laslett kirjoitti, että ihmisen pitää osata siirtyä kolmannesta iästä neljänteen ikään ”ennen kuin naapurit alkavat huomautella”. ? Tällä hän viittaa moraaliseen velvoitteeseen elää ensin täysillä kolmatta ikää ja ymmärtää sitten kurottautua vanhuuteen. IITA KETTUNEN Kirjallisuutta: Matti Virtanen (2002). Fennomanian perilliset. SKS. Antti Karisto, toim. (2005). Suuret ikäluokat. Vastapaino. Marja Tuominen (1991). Me kaikki ollaan sotilaitten lapsia. Otava. ”Kuinka yhtenäinen joukko ne suuret ikäluokat sitten loppujen lopuksi olivatkaan, vai oliko se vain tamperelais-helsinkiläisen opiskelijaelämän tuottama myytti?” Eläkeläiset ry:n jäsenistön suositut yhteistapaamiset, SYYSTÄRRÄYKSET, tulevat taas. Tällä kertaa syystärrräyksissä on vahvasti esillä tanssi eri muodoissaan. Tarkemmin tapahumien ohjelmasta tiedotetaan maaliskuussa, jolloin ohjelmatiedot toimitetaan yhdistyksille maaliskuun yhdistyspostissa. Ensi syksyn kolme, ohjelmaltaan yhdenmukaista, Syystärräystapahtumaa on tuttuun tapaan jaettu aluejärjestöjen kiintiöihin. Huomattavaa on, että aiemmasta poiketen kukin mukaan lähtevä yhdistys ilmoittaa tapahtumaan lähtevät jäsenensä aluejärjestön nimeämälle yhteyshenkilölle (tiedot viereisessä listassa). Organisointi l Aluetoimikunnassa sovitaan, miten aluejärjestön paikkakiintiö jaetaan paikallisyhdistysten kesken. Etusijalla ovat ne yhdistykset, jotka edellisellä kerralla eivät päässeet tapahtumaan! l Paikallisyhdistykset ilmoittavat aluejärjestön matkavastaavalle oman ryhmänsä osallistujatiedot: nimet, toive huonekaverista, ruokavalio, liikuntaeste, kenelle paikallisyhdistyksen lasku lähetetään. l Aluejärjestön matkavastaava toimittaa tiedot Kuntorantaan. Aikataulu l Syystärräysten markkinointi on aloitettu tammikuun 2016 yhdistyspostissa ja paikallisyhdistykset alkavat koota omia ryhmiään saamansa osallistujakiintiön mukaan. l Aluejärjestön matkavastaava toimittaa viimeistään 15.6.2016 mennessä Kuntorantaan osallistujatiedot, jonka jälkeen Kuntoranta laskuttaa paikallisyhdistyksiä em.tietojenpohjalta. Huom.Paikallisyhdistyksissä pitää olla maksut koottuna! l Muutokset osallistujatietoihin pitää tehdä 4.8.2016 mennessä Kuntorantaan: paikallisyhdistykset ilmoittavat tätä ennen muutoksista aluejärjestön matkavastaavalle, joka puolestaan välittää tiedot Kuntorantaan. Hinta l 135 €/osallistuja, sisältää: majoitus 2hh, aamiainen x 2, päivällinen x2, kahvi x 2 (tulokahvi, iltapäiväkahvi toisena tapahtumapäivänä), Kylpylän käyttö, kuntosalin käyttö, karaoketanssit karaokekilpailun yhteydessä sekä orkesteritanssit, tärräysten tapahtumat ja muu ohjelma. Majoittuminen 28.-29.8. l 25 €/henkilö, sis. majoitus 2hh aamupalalla. Ruokailu 28.8. l 12 €/ruokailija, sis. ruokailu seisovasta pöydästä ruokajuomineen. Edellyttää vähintään 20 ruokailijaa ja ennakkotilausta. Ruokailun aika sovittavissa. Syystärräykset 2016 Eläkeläiset ry Syystärräysten ajankohdat ja aluejärjestöjen nimeämät matkavastaavat 29.-31.8. Lappi (50 henkilöä): Kari Puolakka, kari.puolakka13@gmail.com, puh. 040 513 2235 Kainuu (50): Antero Kyllönen, antero.kyllonen@saunalahti.fi, puh. 0400 282 763 Jokilaaksot (50): Maija Nurminen, maijaliisa.nurminen@gmail.com, puh. 040 158 450 Kaakkois-Suomi (60): Aimo Röpetti, aimo.ropetti@pp.inet.fi, puh. 0500 550 551 (suluissa aluejärjestöjen asettamat osallistujatavoitteet, osallistujia yhteensä 210 ) 31.8-2.9. Pirkanmaa (50): Elisa Nordberg, Lehtikatu 7 B 7, 33340 Tampere, puh. 040 717 9592 Satakunta (40): Pentti Ranta, Harjavallantie 319, 29250 NAKKILA, puh. 0440 125 318 Varsinais-Suomi (40): Pertti Nurmi, pertti.nurmi@gmail.com, puh. 045 352 3923 Savo (50): Leo Ruotsalainen, Vaihteenkorva 3, 71910 ALAPITKÄ, puh. 050 544 8882 Etelä-Häme (40): Sirkka Toivonen, sirkka.toivonen@pp.inet.fi, puh. 050 549 6219 (suluissa aluejärjestöjen asettamat osallistujatavoitteet, osallistujia yhteensä 220) 2.-4.9. Pohjois-Karjala (40): Tauno Nevalainen, nevtau-2@suomi24.fi, puh. 040 701 3674 Keski-Suomi (50): Viljo Kumpulainen, viljo.kumpulainen1@luukku.com, puh. 040 757 0082 Helsinki (40): Antti Henriksson, antti.henriksson@pp3.inet.fi, puh. 045 3499 994 Uusimaa (40): Marja-Leena Meling, mani.meling@dnainternet.net, puh. 040 768 3404 Pohjanmaa (50): Seija Tikkanen, seija.tikkanen@kotinet.com, puh. 045-1313521 (Suluissa aluejärjestöjen asettamat osallistujatavoitteet, osallistujia yhteensä 220) Kuvat: Syystärräyksissä 2014 kokeiltiin uutuutena Kesän sato talteen -säilöntäkilpailua. Aimo Röpetti esitteli tuotteitaan. Väillä jumpattiin.
8 – Nro 1 helmikuu 2016 ELÄKELÄINEN Eläkeläiset sysätään filosofi Toivo Salosen mielestä ajattelemattomasti normaalin arkielämän ulkopuolelle. Aktivisteja lukuun ottamassa eläkeläiset eivät yksinkertaisesti pääse mukaan yhteiskunnan arkiseen elämänmenoon, vaan heitä kohdellaan suorastaan syrjivästi. Lapin yliopiston filosofian opettaja Salonen, 66, jäi eläkkeelle helmikuun toisena päivänä. Hän on opettanut filosofiaa nelisenkymmentä vuotta monentasoisissa oppilaitoksissa lähtien lukioista ja päätyen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kautta Lapin yliopistoon, jossa hän työskenteli viimeiset 15 vuotta ainoana filosofian päätoimisena opettajana. Ainevalikoima on sisältänyt myös valtio-oppia, sosiologiaa, elämänkatsomustietoa ja jopa taideaineita. Omalla kohdallaan Salonen ei näe sivuraiteelle ajautumista ongelmaksi, mutta selvä ajan merkki se on. – Ylipäätään koko yhteiskunnassa kaikki välineellistetään, mistä suhtautuminen eläkeläisiin on oiva esimerkki. Eläkeläisiä ei oteta automaattisesti mukaan yhteiskunnan eri rientoihin, vaan heidät lokeroidaan nimenomaan eläkeläisiksi omiin kerhoihinsa. Ne ovat tietysti tärkeitä ja luontevia paikkoja, koska työ ei enää rajoita eläkeläisten ajankäyttöä. Toisessa ääripäässä on kuitenkin eristämisen vaara, mikä näkyy erityisesti siinä, millaisiin oloihin ikääntyneitä ja fyysiseltä kunnoltaan heikentyneitä tai sairaita ikäihmisiä tungetaan. – Olen vakuuttunut siitä, että eläkeläisten elämänkokemuksesta ja viisaudesta olisi hyötyä monissa yhteyksissä. Varma olen myös siitä, että eläkeläiset tahtovat osallistua, mutta heitä ei haluta tai päästetä, Salonen korostaa. Ihminen on vain väline Nykyihminen on omasta mielestään vapaa tekemään mitä haluaa, mutta Salosen mielestä tämä on harhaa. Ihminen on vain väline, joka ei ole vapaa asettamaan itse omia päämääriään. – Väitteeni saattaa äkkiä ajatellen kuulostaa kummalliselta tässä materiaalisen vaurauden keskellä, mutta kysyn: kuka tai mikä asettaa lopulta yksilön päämäärät? Vastaan, että yhteiskunnan talousjärjestelmä, Suomen tapauksessa markkinatalous. Eikä kapitalismi kehity tässä suhteessa lainkaan höllempään suuntaan. Ihmisen ajankäyttö jakaantuu kolmeen osaan: työhön, vapaa-aikaan ja lepoon. – Työelämässä valitetaan alasta riippumatta työtahdin kiristymistä, mikä johtaa ajan myötä työpaikan ihmissuhteiden vaikeutumiseen, koska työmaalla ei ehdi muuta kuin tehdä työtä. Vapaa-ajallaan ihmisen olisi Salosen mielestä hyvä pohtia elämäänsä, suhdettaan perheeseensä, toisiin ihmisiin ja ympäröivään yhteiskuntaan tiedostavasti ja kriittisesti. Meneekö kaikki järkevästi? Onko elämäni sellaista kuin haluan? Voinko todella tehdä niitä asioita, joita sisimmässäni toivon? Juuri vapaa-ajan käytön vapaus on suuri harhakuva, jossa ihminen elää alati paisuvan mediakoneiston puristuksessa. – Myönnän kärjistäväni, mutta nykyinen koneisto rassaa joka suunnasta. Pitäisi ymmärtää, että viihde on vain tie viihteen kokemiseen, ei tietoisuuden kasvuun. Se ja päällekäyvä mainonta ja markkinointi tyrkyttävät meille asenteita ja mutta myös tavoitteita, joita sitten toteutamme enemmän ja vähemmän tahtomattamme, mutta lopulta itse kukin samalla tavalla. Toisin oli Salosen mukaan antiikin Kreikassa. Siellä korostettiin sosiaalista vastuuta ja yksilöllistä toimintaa. Päämääränä oli monipuolisesti sivistynyt ihminen, ei huippuunsa trimmattu työelämän tehopakkaus jollakin elämänalalla. Musta aukko Viimeistään nykyisen yleismaailmallisen huolen ilmaston lämpenemisestä ja epävakaudesta luulisi osoittavan viimeisillekin epäilijöille, kuinka typerää on hokea, että ihminen on luomakunnan herra. Innokas luontoharrastaja vie asian pohtimisen kuitenkin maailmojen syleilystä yksilön tekemisiin. – Kohtelemme myös luontoa välineenä. Esimerkiksi turismissa korostuu ihmisen hinku noukkia luonnosta elämyksiä, joita luonto niin sanotusti tarjoaa. Niagaran putouksen tai Kuusamon jokien könkäät nostavat ilmoille riemunkiljahduksia. Syytä riemuun toki on, mutta onko luonto lopulta vain esteettisten elämyksiemme lähde? – Ajatellaanpa sumuista kostean usvan verhoamaa karun köyhää rämeikköä. Voiko äkkiä ajatellen kuvitella tylsempää näkyä? Mutta pysähdypä ja muista, että näön lisäksi meillä on kuulo-, haju-, tunto ja makuaistit. Ei mene kauaakaan kun jokin ääni rikkoo hiiskumattoman hiljaisuuden, sammal tuoksuu, marjanvarvut saavat makunystyrät reagoimaan ja kosteus synnyttää vilunväristyksiä tai niskaan tipahtaa vesipisara. Salonen sanookin olevansa periaatteessa sitä mieltä, että ihminen on eläin yllä kuvatussa mielessä eli luonnosta pitää ottaa oppia. – Eläin pärjää luonnossa juuri aistiensa voimalla, ja niin ihmisenkin pitäisi tehdä eikä kuvitella hallitsevansa sitä. Luonnon hyödyntäminen ihmisen perustarpeiden tyydyttämiseksi ja elinehtojen parantamiseksi on ihan toinen juttu. Nykyistä elintasoamme maapallo ei pidemmän päälle kestä, jos vähäkään pidetään kiinni tasa-arvoisesta maailmasta. Hauki on kalojen kala Toivo Salonen täytti virallisena eläköitymispäivänään 66 vuotta 6 kuukautta 6 päivää. Hän pitää itseään sikäli onnellisessa asemassa, että voi jatkaa kutakuinkin entistä elämäntapaansa sillä erotuksella, että aikataulu on vapaa. Voi lueskella ja kirjoittaa silloin kuin tuntee omaavansa jotakin tärkeää sanottavaa, ja Perusteetonta syrjimistä Eläkeläiset sysätään filosofi Toivo Salosen mielestä ajattelemattomasti normaalin arkielämän ulkopuolelle. Omalla kohdallaan juuri eläköitynyt Salonen ei näe sivuraiteelle ajautumista ongelmaksi, mutta selvä ajan merkki se on. Pitkillä hauen uistelureissuilla pitää välillä pysähtyä murkinoimaan ja tulistelemaan. Luonnossa liikkuminen on Toivo Saloselle elinehto.
Nro 1 helmikuu 2016 – 9 ELÄKELÄINEN Tuula-Liina Varis K atselin telkusta David Attenboroughin luonto-ohjelmaa eläinten elämän alkutaipaleesta. Vaikeaa ja vaarallista on oppia elämään. Valkoposkihanhen vielä untuvaisten poikasten oli pakko hypätä korkeilta jyrkänteiltä alas rannassa odottavan emon luo. Lentotaidottomat höyhenpallerot syöksyivät pää edellä, törmäsivät teräviin kiviin ja kielekkeisiin yhä uudelleen. Kolme selvisi, yksi kuoli. Albatrossin poikasten oli ensimmäisellä lennollaan pysyttävä ilmassa kauan lepäämättä. Jalat hipoivat pintaa, ja pinnan alla vaani hai. Hait vaanivat myös ryhävalasvauvoja, joiden oli pian syntymän jälkeen suoriuduttava pitkästä merimatkasta. Hyönteismaailmassakin elämän ensi hetket ovat vaaroja täynnä. Taitava puolustautumiskoreografiakaan ei pelastanut juuri kuorestaan tullutta orkidearukoilijasirkkaa hämähäkiltä. Eläinvauva osaa kuitenkin toimia ihmeen tarkoituksenmukaisesti, niin kuin sitä suojelevat aikuiset lajitoveritkin. Luonto-ohjelmista oppii, että eläimet osaavat jo elämänsä alussa toimia henkiinjäämisensä kannalta ällistyttävän määrätietoisesti. Osaako ihminen? Joskus sitä epäilee. Saastutamme vettä, ilmaa ja maata, emme pysty pysäyttämään ilmastonmuutosta, vaikka tiedämme, että toimimme omaksi vahingoksemme. Onko ihminen maapallon pahin vahinkoeläin? Uhka myös omalle lajilleen, itse itsensä pahin vihollinen Vuosituhannet ihminen on pitänyt itseään ylivertaisen älykkäänä, luomakunnan kruununa. Eläimillä ei ole älyä, vain vaistot. Näin uskomme, mutta tiede on alkanut horjuttaa tätä uskoa. On havaittu, että eläimet osaavat muutakin kuin syödä, naida ja saalistaa. Ne oppivat ja opettavat, leikkivät, kehittyvät ymmärryksessä. Koira ymmärtää paremmin isäntäänsä kuin isäntä koiraansa, sehän tiedetään. Aiheesta on kirjoitettu paljon populaaritieteellisiä kirjoja, viimeisimpiä on ilmestynyt Tieto-Finlandia -palkittu Helena Telkänrannan teos Millaista on olla eläin? Myös yli kymmenen vuotta sitten ilmestynyt Jussi Viitalan teos Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen on herättävää luettavaa. Emme ole luomakunnassa niin ylivertaisia ja ainutlaatuisia kuin luulemme. Tiedon siitä luulisi olevan omiaan vähentämään lajillemme ominaista hybristä. Mitä on hybris? Käsite tulee antiikin Kreikasta ja tarkoittaa ylimielisyyttä, ”rikollista uhmamieltä”, kuten sivistyssanakirja määrittelee. Antiikin kreikkalaiset pitivät hybristä synneistä suurimpana. Hybris syöksee ihmisen varmaan tuhoon, ajattelivat kreikkalaiset, eivätkä nykynäkökulmasta katsoen väärässä olleetkaan. Kuvittelemme voivamme pysäyttää ilmastonmuutoksen, vaikka kiihdytämme huolettomasti ekologisesti vahingollista elämäntapaamme. Titanic oli uppoamaton neronluoma, mutta upposi jo neitsytmatkallaan. Uskomme pystyvämme rakentamaan ydinvoimalan, joka ei räjähdä, mutta saimme Tshernobylin ja Fukusaman. Haluamme eläinlajien säilyvän, mutta toiminnallamme kiihdytämme sukupuuttoja. Sodimme, vaikka tiedämme, että sota on kaikkein primitiivisin, epätarkoituksenmukaisin ja tuhoisin keino ratkaista ongelmat. Ihminen on kyllä hyvin kekseliäs, mutta onko hän myös sosiaalisesti ja emotionaalisesti älykäs? Tai viisas, tai edes järkevä? Ihmisen kekseliäisyys on luonut mitä hienointa teknologiaa, mutta sosiaalisesti ja emotionaalisesti emme tuhansissa vuosissakaan ole juuri kehittyneet; nykyajan ihminen tunteineen ja tarpeineen löytyy niin antiikin kirjallisuudesta kuin Shakespearen näytelmistä. Perisynneistä ahneus lienee hybriksen hedelmällisin kasvualusta. Vaikka ihmislajin hallussa on koko planeetta, tiedossamme sen ekologinen ja humanitaarinen tila, tulevaisuuden vaarat ja uhat, yhä toimintaamme ohjaa ahneus, joka ei osoita laantumisen merkkejä. Toki myös muut eläimet, kasvitkin, saalistavat, tappavat ja kilpailevat, sillä elävä elää elävällä, muu ei ole mahdollista. Eikä mikään laji tunne rajoja, kuten biologiystäväni Lasse aikoinaan minulle opetti: Jokainen maapallon eliölaji yrittää eskaloitua niin pitkälle kuin suinkin pystyy, vaikka se olisi koko lajin tuho. Mutta olemme me ihmiset silti erityisen kummaa väkeä: me tiedämme, mitä teemme, mutta teemme silti. Kiitos kuitenkin ihmisen verrattoman kekseliäisyyden, meillä on teknologia, jonka ansiosta voimme nähdä näitä television opettavaisia ja ajattelemaan virittäviä luonto-ohjelmia. Vahinkoeläin? mennä kalaan vain suotuisilla säillä. Luennoimaan hän lähtee pyydettäessä, jos aihe on kiinnostava. Salonen on syntynyt Haukiputaalla mutta kemiläistynyt kuusivuotiaana. Isänsä mukana hän tottui kalastamaan, ja harrastus on säilynyt läpi elämän. Salonen on erityisen taitava vapakalastaja, joka aistii minne uistin kannattaa heittää, jotta hauki nappaisi. Joskus opiskelijat kyselivätkin Salosen luennon jälkeen, että montako haukea nousi, niin usein kalajutut värittävät pohdintoja. Salosen jos kenen mielestä hauki on kala, oikein kalojen kala. Hän kalastaa luonnossa liikkumisen ja ponnistelemisen ilosta. Saalista hän nostaa sen minkä jaksaa syödä. – Eniten pidän rannalta kalastamisesta, koska se on vaikeinta. Satunnaisheittelijöille voin kertoa, että lämpimän veden aikaan edes kiloisen hauen nappaaminen rannalta on lähes mahdotonta, isommat hauet vaativat kylmää hapekasta vettä. Veneestä heittely on sikäli mukavaa, että välineitä ja syötävää voi ottaa runsaanpuoleisesti mukaansa. Kymmenen vavan moottoriuistelijat voisivat siirtyä ekologisista syistä verkkokalastukseen, jos saalista pitää kerran saada paljon. Salonen valmistui Jyväskylän yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineenaan filosofia vuonna 1988. Lapin yliopiston virkansa hän sai vuonna 2000, ja muutti perheineen (puoliso ja aikuiset poika ja tyttö) Rovaniemelle vuonna 2005. Lukioaikoina uravaihtoehtoina olivat myös rakennusala tai kuvaamataidon opettajan ammatti. ”Pitkäksi venähtäneenä” lukioaikana filosofia vei nuorukaisen kuitenkin mukanaan. Syksyllä 1976 hän veti ensimmäisen filosofian kurssin Kemin lyseon oppilaille opintojen ollessa vielä alussa. Siitä alkoi päättymätön filosofian opettaminen. Keskikouluajoista lähtien hän työskenteli paljon rakennustyömailla itseoppineena kirvesmiehenä mittakirvesmiesisänsä opissa. Mökki hänellä on Pudasjärvellä, jossa odottaa viime kesänä kesken jäänyt piha-aitan laajennus ja kattoremontti. Teksti: PASI PUUPERÄ Kuvat: TIMO LINDHOLM Toivo Salonen on opettanut filosofiaa noin 40 vuotta. ”Olen vakuuttunut siitä, että eläkeläisten elämänkokemuksesta ja viisaudesta olisi hyötyä monissa yhteyksissä. Varma olen myös siitä, että eläkeläiset tahtovat osallistua, mutta heitä ei haluta tai päästetä.” Toivo Salonen
10 – Nro 1 helmikuu 2016 ELÄKELÄINEN Julkisten palveluiden digitalisoiminen on yksi Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeista. Valtiovarainministeriö johtaa julkisten palveluiden digitaalisen kokonaisuuden rakentamista. EETUn projektipäällikkö Heini Röyskö tapasi ohjelmapäällikkö Maria Nikkilän valtiovarainministeriöstä. Hallituksen julkisten palveluiden digitalisointia edistävien toimien taustalla on Euroopan unionin digitaalistrategia. Sen päätavoitteena on digitaalisten yhtenäismarkkinoiden kehittäminen Eurooppaan. Digitaalisten markkinoiden avulla tavoitellaan EU:n tasolla yli 400 miljardin euron budjettihyötyä. Valtiovarainministeriö johtaa kotimaan julkisten palveluiden digitalisoimiseen liittyviä hankkeita. Yksi keskeisimmistä toimenpiteistä liittyy julkisia digitaalisia palveluita yhteen kokoavan Suomi.fi-palvelusivuston uudistamiseen. Ohjelmapäällikkö Maria Nikkilä kertoo, että verkkosivusto uudistuu vuonna 2017, ja se tulee palvelemaan käyttäjää entistä paremmin. – Luomme nyt perustaa, jonka pohjalle aletaan rakentaa digitaalista Suomea, Nikkilä tiivistää. Uudistuvalla verkkosivulla kansalaista ohjataan ns. elämäntilannemallin avulla. Malli kertoo käytännönläheisesti, millaisia velvollisuuksia kansalaisella on eri elämäntilanteissa tai millaisiin etuisuuksiin kyseisessä elämänvaiheessa on oikeutettu. Loppuvuodesta 2015 julkaistiin Suomi.fi-sivuston rinnalle uusi versio nimellä beta.suomi. fi. Vanha Suomi.fi-sivusto jatkaa ainakin vuoden 2017 alkuun asti. – Reilun vuoden ajan beta-versiota kehitetään, ja siihen julkaistaan kuukausittain uusia ominaisuuksia. Ylimenoajan on siis olemassa kaksi sivustoa rinnakkain, kehittyvä beta ja olemassa oleva Suomi.fi-palvelusivusto, Nikkilä täsmentää. Julkiset palvelut löytyvät pian sähköisestä karttapalvelusta Palvelusta on löydettävissä lähivuosina palveluhaun avulla kaikki Suomen julkiset palvelut. Suomi.fi-sivustolle luodaan palvelutietovaranto, johon kootaan kaikki julkisen hallinnon palvelut metatietotasolla. Nämä palvelut voidaan sijoittaa myös kartalle ja kunnat voivat hyödyntää näitä tietoja. Suomi.fi-palveluun yhdistetään tulevaisuudessa myös Yritys-Suomi–sivusto, joka tarjoaa kootusti tietoa julkisen hallinnon palveluista yrittäjille. Suomi. fi-sivusto muuntuu lähivuosina myös paikaksi, jonne kansalaiset saavat viranomaispostinsa erityiseen sähköiseen postilaatikkoon. Henkilön puolesta asiointi tulossa tulorekisteri toimintaan 2020 Vuoden 2016 alusta Suomi.fi-palvelussa on niin kutsuttu kirjautuvan käyttäjän osuus, jonne kukin kansalainen voi kirjautua esimerkiksi pankkitunnuksia käyttäen. Kirjautumisen jälkeen kansalainen näkee sivun, jolle on koottu eri viranomaisten itsestään ja omaisuudestaan karttuneita tietoja, kuten ajoneuvoihin ja kiinteistöihin liittyviä tietoja. Virheellisiä tietoja voi pyytää korjaamaan Palaute-palvelun kautta. Vuonna 2020 kirjautuvat käyttäjät pääsevät tulorekisteriin, joka kertoo henkilön ajantasaisen tiedon palkkatai muusta tulosta. Tulorekisteri laskee oikean veroprosentin automaattisesti tulojen perustella. STM, THL ja Kela ovat tehneet viime vuosina mittavan työn ROVA-hankkeessa (Roolija valtuutuspalvelun projekti), jossa on pohdittu, kuinka uudistuvassa Suomi.fi-palvelussa voidaan laillisesti hoitaa asioita toisen henkilön puolesta. Esimerkiksi vanhempi voi tulevaisuudessa hallinnoida lastensa tietoja ja ikäihmisen omainen voi asioida ikäihmisen puolesta palvelussa ja hoitaa tämän virallisia asioita ilman, että kenenkään tarvitsee laittomasti antaa omaiselleen pankkitunnuksia. HEINI RÖYSKÖ Artikkeli on viimeinen osa EETUn projektipäällikkö Heini Röyskön artikkelisarjaa verkko-osallisuudesta ja verkkopalveluista. Edelliset osat on julkaistu Eläkeläinen-lehden numeroissa 5/2015 ja 6/2015. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on julkaissut Kohden vuotta 2020 -näkökulmia digitalisaation vaikutuksista ikääntyvien arkeen -verkkojulkaisun. Se keskittyy neljään teemaan: tietoturvan haasteisiin, arkea ja asumista helpottavaan teknologiaan, digitaalisiin terveyspalveluihin sekä ikäihmisten osallisuuteen palveluiden siirtyessä verkkoon. Kunkin luvun päätteeksi on Apua arkeen -osio, joka tarjoaa aiheesta sovelluksen käytännön elämään. Julkaisu on tarkoitettu ikäihmisille ja ikäihmisten oikeuksista ja hyvinvoinnista kiinnostuneille henkilöille kuten poliittisille päätöksentekijöille, virkamiehille ja ikäihmisten omaisille. Sitä voidaan hyödyntää myös EETUn jäsenjärjestöjen paikallisyhdistysten toiminnassa. Verkkojulkaisu valmistui Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran rahoituksella osana Monialainen palvelu, ohjaus ja neuvonta -hanketta 1.2.2015– 31.1.2016. Verkkojulkaisun toteutuksesta vastasi EETUn projektipäällikkö Heini Röyskö. Julkaisun painopisteistä ja sisällöistä käytiin keskustelua EETUn jäsenjärjestöjen paikallisyhdistysten puheenjohtajien tapaamisissa Kuopiossa (23.10.2015), Lohjalla (28.10.2015) ja Turussa (23.11.2015). Projektipäällikkö sai näissä tilaisuuksissa arvokasta tietoa ja toiveita suoraan ruohonjuuritason toimijoilta. Röyskö haastatteli julkaisua varten kaikkiaan yli kahtakymmentä asiantuntijaa. Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen on kirjoittanut esipuheen. Eläkeläiset ry toimii EETU ry:n vuoden 2016 puheenjohtajajärjestönä. Julkaisu on luettavissa EETU ry:n verkkosivuilta (www.eetury.fi), Hankkeet ja seminaarit -osiosta. – Luomme nyt perustaa, jonka pohjalle aletaan rakentaa digitaalista Suomea, ohjelmapäällikkö Maria Nikkilä valtiovarainministeriöstä sanoo. Kuva: Sakari Röyskö EETU ry:ltä verkkojulkaisu digitalisaation vaikutuksista ikäihmisten arkeen Julkiset palvelut siirtyvät digiaikaan Uudistuva sivusto. Julkisia digitaalisia palveluita yhteen kokoava Suomi. fi-palvelusivusto uudistuu. Kansalaista ohjataan verkkosivulla ns. elämäntilannemallin avulla.
Nro 1 helmikuu 2016 – 11 ELÄKELÄINEN –Yleinen ilmapiiri meitä eläkeläisiä kohtaan on hyvin negatiivinen. Meitä pidetään yhteiskunnan taakkana, vaikka ne ovat täysin perättömiä puheita. Olen tottunut soutamaan vastavirtaan ja pidän tärkeänä, että jokainen pyrkii vaikuttamaan omiin ja yhteiskunnan asioihin. Näin totesi Lahden eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Antti Holopainen Lahden seudun eläkeläisten iltapäivätapaamisessa 23. tammikuuta Lahden Tietotuvalla. Holopainen kertoo, että yhdistykseen liittyi viime vuonna yli 30 uutta jäsentä. –Suurin osa uusista jäsenistä liittyi kotisivuillamme olevan liittymislomakkeen kautta. Valitettavaa on, että Lahden kaupunki ei enää myönnä eläkeläisyhdistyksille ilmaisia kokoontumistiloja. Tällä hetkellä toimimme KSL:n tiloissa, mutta KSL:n toiminta loppuu Lahdesta. Holopainen kysyykin, miten tämä julkinen puhe kolmannesta sektorista sopii tähän julkisen vallan määrärahojen näkerryspolitiikkaan, jolla yhdistysten toiminta tehdään mahdottomaksi. Holopaisen mukaan eläkeläisjärjestöjen yhteisten etujen ajamisen aika on tullut. Eläkeläisten pitäisi profiloitua edunvalvonta-asioissasioissa nykyistä selkeämmin. –Vallan kammareihin on vietävä viestiä kansalaistoiminnan kautta. Kunnallispolitiikan valtasuhteisiin tarvitaan vastavoimia. Aktiivinen työelämässä, aktiivinen järjestöissä Lahden Eläkeläiset ry:ssä on 190 jäsentä. Yhdistyksen puheenjohtajana kolme vuotta toiminut Holopainen on myös Eläkeläiset ry:n hallituksen jäsen sekä Etelä-Hämeen aluejärjestön puheenjohtaja. Tuusniemellä syntynyt Holopainen työskenteli ylilääkärinä Järvenpään sosiaalisairaalassa. Hän muutti Lahteen 1990-luvun puolivälissä ja on Lahden kaupunginvaltuuston jäsen. –Olen oppinut olemaan aktiivinen työelämässä, enkä malttanut pysyä erossa järjestötoiminnasta eläkkeelle siirryttyäni. Kai se johtuu vastuuntunnosta, kun olen työskennellyt syrjittyjen parissa. Eeva Marin on Lahden eläkeläiset ry:n sihteeri sekä liikuntavastaava. Hän työskenteli rotaatiopainajana Tuotenauha Oy:ssä yli 35 vuotta. Suomussalmelta syntyisin oleva Lahden eläkeläisten varapuheenjohtaja ja matkavastaava Helvi Korhonen kertoo työskennelleensä Esko Järvinen Oy:ssä yli 20 vuotta. –Suksia tein ja puhelinkeskusta hoidin. Heinolan Hopearannan toiminta vaakalaudalla Heinolan eläkeläisten sihteeri Eino Lepistö on 250 jäsenisen yhdistyksen ylpeyden aiheen, eli kesäpaikka Hopearannan isäntä. Lepistö työskenteli metallialalla kohoten sepänsällistä tuotantopäälliköksi. –Yhdistyksemme toiminta keskittyy paljolti kesäpaikkamme ympärille. Pari kertaa vuodessa pidämme suuremmat noin 200 hengen juhlat, jonne kukin tuo ohjelmaa. Lepistö kertoo, että kaupunki huomasi yhdistyksen pitävän kesäpaikkaansa lähes ilmaiseksi kaupungin omistamalla Vasikkasaaren tontilla, ja korotti 140 euron vuosivuokran yli 50-kertaiseksi, eli 7 800 euroon. –Toistaiseksi maksamme puolet vuokran määrästä. Tekeillä on ainakin tontin koon pienentäminen. Pitemmän tähtäimen suunnittelu talkoilla tehdyn rakennuksen peruskorjauksen suhteen on vaikeaa. Myös aluejärjestö järjestää Hopearannassa kerran vuodessa suuremman syystapahtuman. Yhteisöllisyys ja talkoohenki häviävät, jos joudumme luopumaan Hopearannasta. Hartolan puolelta kotoisin oleva Hely Alakokkare on Heinolan eläkeläiset ry:n puheenjohtaja. –Täytyy myöntää, että minulla järjestötoiminta on jotenkin verissä. Olen tehnyt kaikenlaisia pätkätöitä. Olin postissa töissä yli 10 vuotta, talonmiehenä sekä iltapäiväkerhon vetäjänä. Olen koulutukseltani nuoriso-ohjaaja ja nykyään eläkeläisten ohjaaja. Avomieheni kuoli reilu vuosi sitten, ja haudoin salaa mielessäni, että voisin ryhtyä vaikka Heinolan eläkeläisten puheenjohtajaksi, ja tässä sitä ollaan. Heinolan eläkeläiset ry:n matkavastaava ja kerhoemäntä Leena Leppänen on pesunkestävä heinolalainen. Hän oli UPM:llä töissä 40 vuotta ja tuona aikana firma vaihtui kymmenen kertaa. –Ennen eläkkeelle siirtymistä toimin työnjohtajana. Maire Patronen on Salpakankaan eläkeläisten puheenjohtaja. Yhdistyksessä on 53 jäsentä. –Tulin Lahteen Lieksasta ja olin Askolla töissä yli 35 vuotta. Parhaimmillaan Askolla oli yli tuhat työntekijää. Enää on jäljellä sohvakalustotehdas. Vuonna 1998 jäin pois töistä työttömyysputkeen. Salpakangas on Hollolan kunnan puolella. Yhdistyksemme kokoontuu kerran viikossa. Anja Haapasalmi on ollut Kiveriön-Kärpäsen eläkeläisten puheenjohtajana vuodesta 2007 lähtien. Lahdessa toimivassa yhdistyksessä on 50 jäsentä. –Askolla olin töissä keittiöpiikana, linja-autossa rahastajana ja kotiäitinä 16 vuotta. Sitten menin uudelleen töihin kaupan myyjäksi. Pisimpään olin myyjänä Centrumissa. JUHA DRUFVA Lahden seudun eläkeläiset aktiivisia etujensa puolustamisessa –Kylttien tekstit puhukoot puolestaan sanovat Eeva Marin (vas.), Helvi Korhonen, Anja Haapasalmi, Leena Leppänen, Hely Alakokkare, Eino Lepistö, Maire Patronen ja Antti Holopainen. Lahden eläkeläiset ry. oli kaksi vuotta sitten mukana perustamassa Osuuskunta Lahden Seudun Kulttuurija Elämysmatkailu ELMAa. Osuuskunnan ydintehtävä on edistää paikallista matkailuelinkeinoa Lahden ja Päijät-Hämeen alueella. Antti Holopaisen mukaan 103 000 asukkaan Lahdessa on kolmisen tuhatta venäläistaustaista asukasta. –He ovat ihmetelleet Lahden seudun matkailumainontaa, että se kertoo liian vähän paikallishistoriasta ja kulttuurista. Esimerkiksi Hennalan kasarmi on vanha venäläinen kasarmi, jonka puitteissa on täällä tapahtunut yhtä ja toista. Järjestimme muun muuan muassa vuoden 1918 tapahtumiin liittyvän 170 hengen junamatkan Loviisaan. Kesällä ELMA järjestää 64 vuorokautta kestävän tuhannen kilometrin mittaisen Kalevalakävely -tapahtuman. Tarkoituksena on kävellä 5.6.-7.8. 2016 Sammatista Paikkarin torpalta Uhtualle. Holopaisen mukaan tapahtuman lähtökohtana on kohottaa tietoutta Kalevala-teoksesta ja sen kerääjästä Elias Lönnrotista sekä saada aikaiseksi Via Kalevala -kävelyreitti. Samalla tempaus käynnistää ELMAn kolmivuotisen Muistot ja Muistin Polut -hankkeen, jonka vetäjänä Antti Holopainen toimii. –Kyseessä on suomalaisvenäläisen kulttuurifoorumin hanke, jonka alkuperäisehdotus on tullut Kostamuksesta. Hankkeessamme työskentelee osapäiväisenä pietarilaistaustainen, Lahdessa asuva historian opettaja Nelly Lensu. Maaliskuun alusta alkaen otamme vastaan yksityisten kansalaisten ja pienryhmien ilmoittautumisia Kalevalakävelyn lyhyemmille osuuksille ja paikallisiin tapahtumiin, Holopainen kertoo. Nettisoite on: www.elamysmatkailu.fi (JD) Kävellen Sammatista Uhtualle ”Eläkeläisjärjestöjen yhteisten etujen ajamisen aika on tullut. Vallan kammareihin on vietävä viestiä kansalaistoiminnan kautta. Kunnallispolitiikan valtasuhteisiin tarvitaan vastavoimia.” Lahden Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Antti Holopainen
12 – Nro 1 helmikuu 2016 ELÄKELÄINEN Matkalla maailmassa Jos ihmisellä on nälkä, ei hänellä muuta olekaan, sillä nälkä työntää kaiken muun saavuttamattomiin. Helka, Tampereen Kaukajärveltä Runopysäkki R unopysäkin runot tarjoavat monenlaista ajateltavaa aina maailman kauneudesta arkiliikuntaan. Tapio Kulmala kertoo saatteessaan kirjoittaneensa runonsa Nadesha Elvi Sinervon innoittamana. Sinervo kirjoitti runon vankitoveristaan 40-luvun alussa, Kulmalan runo sijoittuu tähän päivään. Nadesha -runossa on tosiaan sinervolaista henkeä. Lisäksi runo tuntuu siltä, että se sopisi hyvin sävellettäväksi. Kuka tarttuisi haasteeseen? Nadesha on ajankohtainen ja tärkeä runo. Juuri eläytymistä, myötätuntoa ja kuuntelemista nyt tarvitaan. ”On vieras pommittanut sun kotimaasi, / sun silmiesi säihkeen pelko pimentää” , näitä säkeitä kannattaa lukea ja miettiä, kun älämölö pakolaisja turvapaikkakeskustelussa käy oikein kovana. Varsinkin alkuvuosi on monella kunnon kohottamisen aikaa, lunastetaanhan silloin uudenvuodenlupauksia. Eila Kolhasen runo kannustaa iloiseen arkiliikuntaan. Lempeän huumorin kautta houkutellaan liikkumaan arkipuuhien ohessa kuin huomaamatta. Runolla on monia tarkoituksia ja olomuotoja. Historiallisesti katsoen runon tehtäviä ovat olleet esimerkiksi valistaminen, neuvominen ja opettaminen. Kolhasen runo solahtaa tähän perinteeseen. Ehkäpä Eila Kolhanen voisi kirjoittaa koko sarjan runoja, joissa kussakin olisi jokin arjen vinkki? ”Leikkien päivän kirkkauteen” Helka Tampereen Kaukajärveltä on kirjoittanut oodin maailmalle. Maailma-runo on viisas antimaterialismissaan: ”Vaan hengen voimalla ammentaa/ sun aarteitas kaikki saa. ” Maailman muoto ja ilmaisu tuovat mieleen lyriikan ennen 50-luvun runouden murrosta – siis Kailaan, Sarkian ja Harmajan hengen. Pidän erityisesti runon lopusta: ”On aamus autere kuin lapsen tie/ se leikkien päivän kirkkauteen vie. Ne päivät ihminen viettää voi.” Säkeisiin kiteytyy seesteinen ja valoisa elämänasenne. Helka-runoilijalta on runopysäkillä esillä toinenkin taidonnäyte, pieni runo tai aforismi – teksti sopii kumpaan tahansa määritelmään. Ajatus nälästä on pysäyttävä ja tosi. Psykologi Abraham Maslowin 40-luvulla kehittämän tunnetun tarvehierarkian mukaan alemman tason tarpeen täytyy olla tyydytetty ennen kuin voidaan siirtyä seuraavaan. Ajatus on sama kuin Helkan runossa: jos on nälkä, henkisten tarpeiden tyydyttäminen ei onnistu. Urho Alhon runossa on nostalgiaa. Jo sana ”rautatiematka” vie ajatukset vuosikymmenten taakse. Itse asiassa Alhon runo onkin päivätty 80-luvulle. Runon muoto on hyvä ja toimiva, lyhyet säkeet korostavat jokaisen hetken merkityksellisyyttä ja kiihtynyttä tunnelmaa. Puhutaan kuvanveistotekniikasta, toisinaan käytetään myös elokuvatermiä ”leikkaaminen”. Urho Alholla on ollut ymmärrys leikkaamisen tärkeydestä. Pieni kirjain säkeen alussa on hyvä valinta, runo virtaa paremmin eikä töksähtele. Sana ”ihmiskunta” on lopussa kirjoitettu suurella alkukirjaimella, mikä tuntuu harkitulta valinnalta. Junamatkaa kuvannut runo muuttuu lopussa vaivihkaa filosofiseksi ja juhlalliseksi, matka on samalla symbolinen matka. Runoudessa analogiat, vastaavuudet ovat tärkeitä. Usein runoista löytyviä analogioita ovat matkan lisäksi esimerkiksi vuodenkierto, rakennus tai kaupunki. Tekstit liittyvät toisiinsa Viime vuoden viimeisessä lehdessä julkaistiin runopysäkillä Kauko Knuutilan runo. Eräs lukija huomasi, että runon toisessa säkeistössä oli huomattavaa yhtäläisyyttä Joel Hallikaisen Entä sitten -laululyriikan kanssa. Joskushan saattaa käydä niin, että jotkin säkeet jäävät niin sanotusti takaraivoon ja niitä alkaakin pitää ominaan. Välttämättä kyse ei ole tahallisesta plagiaatista vaan työtapaturmasta. Aivan tavallista on, että jokin ilmaus, lause tai säe on sanasta sanaan sama kuin jollakin toisella. Knuutilan runossa Hallikaisen säkeiden kanssa yhteneviä säkeitä oli kuitenkin niin monia, että puhtaasta sattumasta ei voi olla kyse. Uskon työtapaturmavaihtoehtoon. Älköön kukaan jättäkö runoa kirjoittamatta siinä pelossa, että se muistuttaa jonkun toisen runoa. Samasta kattilastahan me ihmiset ammennamme, on vain hienoa huomata synkronisaatio; joku toinen jossakin on ajatellut samaan tapaan kuin itse. Sekä Panu Rajalan I.K. Inhaa käsittelevästä Intoilija -romaanista että Raija Orasen Aurora -romaanista on viime kuukausina käyty tekijänoikeuskeskusNiina Hakalahti Kukkolankatu 16 33400 Tampere niina.hakalahti@sci.fi Maailma Oi maailmani ihana niin paljon sua rakastan. Sun loputtomat antis huikaisee, kun vain tietäis ihminen mitä niistä valitsee. Ei tarvita kultaa, ei kunniaa, että saisi rikkautes omistaa. Vaan hengen voimalla ammentaa sun aarteitas kaikki saa. Sun taivaan sinen kuulaus ja järvien kultakimallus mun sieluani virvoittaa, kun janoissaan se vaeltaa. Ei poies kukkain loistoa voi millään muulla korvata, sun kauneutes mykistää, voi, onko minun kaikki tää. On aamus autere kuin lapsen tie se leikkien päivän kirkkauteen vie. Ne päivät ihminen viettää voi. Helka, Tampereen Kaukajärveltä Nadesha Sä kerro maasta lapsuutesi, Nadesha sua kuuntelen. On vieras pommittanut sun kotimaasi, sun silmiesi säihkeen pelko pimentää, Nadesha sua katselen. Maa outo on, ja vieras kansa sen, Schengenkin sua syrjään sysää, Nadesha sua puistattaa. Vartijaa et sä välttää voi, ovi lasinen takanasi sulkeutuu, Nadesha sä tänne jäät. Nyt sua auttaa voin, Nadesha sua ajattelen... Tapio Kulmala, Porvoo Onko aamusi joskus ankea, sängystä nousu kuin kääntäisi rautakankea. Jalat kuin kaksi kohmeista aidanseivästä. Ota silloin neuvo vastaan fysioterapiaohjaajalta, venyttele, venyttele ja tanssi ja venyttele. Liukuvin tanssiaskelin siirry makuuhuoneesta keittiöön, laita kahvi tippumaan. Nosta toinen jalkasi tiskipöydälle, polvitaipeeseen sattuu vimmatusti, takareidestä kiristää peijakkaasti, laske kymmeneen, kahteenkymmeneen, hampaat irvessä kolmeenkymmeneen, tee toiselle jalalle sama. Tässä vaiheessa on syytä varata ovenkahva, johon voi tarttua ettei mätkähdä permannolle, ettei vaan katkea luita. Näitä kun teet viikon, kaksi, kuukauden, ei aikaakaan kun jalkasi nousee tiskipöydän tasolta kuivauskaapille. Mikä riemu, mikä notkeuden hurma, mikä tanssin taika, ja mikä parasta, et häviä pätkääkään AIRA SAMULINILLE . Eila Kolhanen, Nokia
Nro 1 helmikuu 2016 – 13 ELÄKELÄINEN Rautatiematka ajoissa asemalle hiljaisuutta lipunosto on muitakin matkustajia kaikki matkalla jostakin – jonnekin lapset ja lapsenmieliset – lapsen uteliaisuus odotusta innostusta JUNA TULEE! vaunuihin nousu lähettäjän merkki juna lähtee uteliasta maiseman katselua joku lukee lehteä ravintolavaunu kuulutaan samaan joukkoon sama suunta tavoite? määränpää juna pysähtyy ollaan perillä yhtenäinen joukko hajoaa kullakin oma määränpää ollaan yhteisellä matkalla Ihmiskunta joukkona Urho Alho, Raisio telua. Rajalaa soimattiin siitä, että hän ei ollut selvästi merkinnyt romaaniinsa niitä kohtia, joissa hän oli käyttänyt I.K. Inhan kirjoittamaa tekstiä. Rajalan romaanissa on kaikkiaan noin sata sivua Inhan tekstiä. Vaikka Intoilijan lopussa on lähdeluettelo, siitä ei käy ilmi, että mukana on paljon suoria lainauksia. Oranen sai taas pyyhkeitä siitä, että hän ei ollut pyytänyt Aurora-romaaninsa suoriin lainauksiin lupaa eikä ollut maininnut teoksia, joita hän oli siteerannut. Oranen oli käyttänyt historiallisessa romaanissaan lainauksia Katri Lehdon dokumenttiromanista. Selviä plagiointitapauksiakin on: jokunen vuosi sitten valtakunnallisessa aforismikilpailussa erään palkinnoille sijoittuneen aforismeista suuri osa paljastui plagiaateiksi. Kirjoittaja oli poiminut lauseita sieltä täältä, olipa yksi sitaatti Rosa Liksomin Hytti numero kuusi -romaanistakin. Teksteissä viitataan toisiin teksteihin – se on kirjallisuuden luonne, näin on ollut antiikista lähtien. Tekstienvälisyys eli intertekstuaalisuus on ikivanha ja hyvä kirjallinen keino. Reilun pelin pelisääntöjä on silti noudatettava, ja plagiointi on tietysti aina tuomittavaa. Hyviä kirjoitushetkiä kaikille, innostukaamme toistemme teksteistä! Eläkeläisjärjestöissäkin elämme murrosvaihetta. Käytämmekö sähköisiä vempaimia vai pidämmekö tiukasti kiinni paperitiedotuksesta? No, tietenkin käytämme paperia, mutta samanaikaisesti on katse suunnattava tulevaisuuteen – kukin yhdistys voimavarojensa mukaan. Haluan tällä kirjoituksellani houkutella yhdistyksiä pohtimaan tiedottamisen, viestinnän ja uusien jäsenien saamisen parantamista. Keväällä 2013 kaksi aktiivista jäsentämme innostuivat lähtemään kotisivukurssille Kuntorantaan. Tuomisina heillä oli myöhemmin paljon kiitosta saaneet Laukaan Eläkeläiset ry:n kotisivut. Lämpimät kiitokset ja etähalaukset Pirkkikselle ja Seijalle! Parahiksi, juuri ennen yhdistyksemme 45-vuotisjuhlia meillä oli käytössä aivan uusi viestintäväline – nopein, avoin ja kuvahoukutuksin varustettu. On erinomaisen hyvä, jos koulutukseen lähtee työpari. Hienotkaan kotisivut eivät riitä, niitä on päivitettävä, ts. niiden tulee olla ajantasalla. Ja mieluusti tietoa myös suunnitelmista. Yhdistyksemme kotisivuilla on myös laaja kuvagalleria, jonne olemme taltioineet satoja kuvia matkoilta, laavuretkiltä, vastatalkoista, kalakeittopäiviltä, juhlista, ELRY:n valtakunnallisista tapahtumista jne. Kotisivujen kuvagalleriasta muodostuu vuosien saatossa arvokas ja mielenkiintoinen, ohikiitävien hetkien ja muistojen galleria. (Aivotutkijoiden mukaan kuva iskeytyy 60 000 kertaa tehokkaammin tajuntaamme kuin sana. Juha Drufva: Eläkeläinen-lehti 1/2014, s. 24) Omien kotisivujemme lisäksi meillä on mahdollisuus saada Laukaan kunnan kotisivujen tapahtumakalenteriin yhdistyksemme, omassa kotikunnassa järjestämämme tapahtumat. Viestintästrategiaamme kuuluu lisäksi ilmoitukset paikallislehdessä (Laukaa-Konnevesi-lehti) pitkin vuotta. Tammikuussa jokainen jäsenemme saa kirjekuoren, joka sisältää vuosittaisen jäsenkirjeen ja toimintakalenterin. Käytämme lisäksi sähköpostia, puhelinsoittoja ja tekstiviestejä. Kotisivujen suuresta merkityksestä kertoo se, että parina viime vuotena yli puolet uusista jäsenistämme on liittynyt kotisivujen kautta. Se on paljon se! Ja tosi kiva on selailla muidenkin eläkeläisyhdistysten kotisivuja, saada sieltä vaikkapa vinkkejä omaan toimintaan. Eläkeläisyhdistysten yhteistyö on entistä tärkeämpää ja siinäkin mielessä kotisivut ovat avaamassa aivan uusia mahdollisuuksia. Tuula Nieminen Laukaan Eläkeläiset ry:n pj www.laukaanelakelaiset.com Keski-Suomen aluetoimikunnan jäsen Eläkeläiset ry:n valtuuston jäsen Eläkeläiset näkyville! Lapin eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta järjesti kansanedustajien kuulemistilaisuus 25. tammikuuta Rovaniemellä. Tilaisuuteen saapui viisi kansanedustajaa: Eeva Maria Maijala (alakuvassa vasemmalla), Markus Lohi, Johanna Ojala-Niemelä, Markus Mustajärvi ja Katri Kulmuni.Tilaisuuteen saapui noin 60 asiasta kiinnostunutta eläkeläisjärjestöjen edustajaa eri puolelta Lappia. Tilaisuuden puhetta johti neuvottelukunnan vuorossa oleva puheenjohtaja Eläkeliiton Marja-Liisa Oinas. Vilkkaasta keskustelussa aiheena oli mm. tietoliikenne, eläkeläisten etujen vaaliminen ja miten edustajan voivat vaikuttaa asioihin. Maija Ekorre Eläkeläiset ry Lapin Aluejärjestö ry:n puheenjohtaja Kansanedustajat kuultavina Rovaniemellä
14 – Nro 1 helmikuu 2016 ELÄKELÄINEN Lahden kaupunginteatteri: Evakkotytön tarina. ”Tämä täytyy kertoa, ennen kuin kuolen” kirjailija Eeva Kilpi totesi Etelä-Suomen Sanomien haastattelussa ennen hänen omaelämäkerrallisiin romaaneihin pohjautuvan, Ilkka Laasosen ohjaaman Evakkotytön tarinan ensi-iltaa Lahden kaupunginteatterissa. Näytelmä kuvaa koskettavasti sen ajan pakolaisten, Karjalasta sotaa pakoon lähteneiden evakoiden kohtaloita. Ihmisistä sodan kauhuissa. Toistuvat evakkomatkat, kotoa lähtemiset, vieraisiin paikkoihin asettumiset ja uusien kotien perustaminen kuvataan varhaisnuoren tytön, Eevan tunnoin. Lahden ja muidenkin paikkakuntien evakoille ja heidän jälkeläisilleen näytelmällä on varmasti terapeuttinenkin merkitys. Se saa myös ajattelemaan nykyistä pakolaisvirtaa ja suhtautumista siihen. Mutta, varsinkin ensimmäisellä puoliajalla turhankin verkkaisesti etenevä esitys ei ole pulmaton. Sen historiallisen kontekstoinnin olisi pitänyt olla tarkempaa. Katsoja saa arvailla mistä sodista on kysymys ja mikä olivat sotien syyt. Esitys soljuu historiallisessa umpiossa. Sen pasifistisuus hukkuu ajoittaiseen nationalistiseen uhoon, olkoonkin että tapahtumia kuvataan lapsen näkökulmasta. Optimismia huokuva, perhekeskeinen esitys kertaa synkkiä tapahtumia turhankin kaunopuheisesti, Eeva Kilven Hiitolan onnelaa haikaillen ”Karjala takaisin” -tyyliin. Käsikirjoittaja, dramaturgi Aila Lavaste ja ohjaaja Ilkka Laasonen pysyttelevät turhankin uskollisena Kilven teksteille. Onneksi niin pienempi kuin eritoten isompi Eeva ovat melkoisia sisupusseja ja voimakastunteisia tyttöjä, jotka muita henkilöitä vahvemmin reagoivat tapahtumiin. Kun Eeva peloissaan rukoilee Jumalaltaan ”älä anna sodan syttyä”, lapsen tunnot levottomana aikana tulevat koskettavasti esiin. Mutta, talvisota syttyy, tulee välirauha ja jatkosota. Näitä synkkiä tapahtumia esitys kuvaa lähes seesteisesti yhteenpuhaltavan perheen ja suvun alistuessa kohtaloonsa. Kirjoista ja kirjoittamisesta kiinnostuneen, tulevan kirjailijan kasvaessa pikkutytöstä neidoksi tunnekuohuineen. Hänen suuri rakkautensa ja uskottu on Suomen ajokoira Kaija, mainio Minna Kangas, jonka Eeva joutuu hautaamaan, sodan uhrina senkin. Pikku-Eevan roolissa ensi-illassa nähtiin virtuoosisesti sanaileva ja näyttämöllisesti jo pikkutyttönä lahjakkuuttaan ilmentävä Eeva Karevaara. Isompaa Eevaa näyttelee valovoimainen, ilmeikäs Raisa Vattulainen uskottavasti, humoristisestikin rooliinsa paneutuen. Hänestä irtoaa roolin vaatimaa herkkyyttä ja rajuuttakin. Mikään hauras runotyttö Eeva Kilpi ei näemmä ole ollut, vaikka tämä kukkaistyttö mielikuvitusmaailmoihinsa tarpeen tullen heittäytyykin. On esitys riemastuttavakin, erityisesti taiten puhuttu karjalan murre ja karjalaisen ihmisluonteen kuvaukset huvittavat. Muista näyttelijöistä karismaattisen roolin tekee pastori, Jarkko Miettinen uljaana, suojeluskuntalaisena ”Karjala takaisin” -pastorina ja sotilaana sekä rakkauden pauloihin sukeltavana miehenä. Eevan isää näyttelee sutkisti mainio, leuhutakkinen Aulis Raiskio, äitiä topakka hienosteluun taipuvainen Lumikki Väinämö, hyvin molemmat. Eevan mummo ja Pipitäti, Eeva-Kirsti Komulainen ja Mirja Räty ovat topakoita, suorapuheisia karjalaisnaisia. Ylipäätään roolituksessa ei ole moittimista, joskin väkeä on liian kanssa, jotta he edes jotenkuten personoituisivat. Rintamalla sodan kauhun kokeneiden sotaveteraanien rivien harvetessa sotaa jäävät muistelemaan kotirintamalla lapsuuttaan elänyt sukupolvi. Sota kosketti lähes miljoonaa kasvuikäistä suomalaista. Lasten tuli olla sota-aikana tottelevaisia ja kuuliaisia, heitä ei juurikaan kehuttu. Lasten kuullen ei puhuttu sodasta, koska heidän tarvetta käsitellä sotakokemuksia ei ymmärretty. Lapset jäivätkin sodan aiheuttaman surun kanssa yksin. Lahden kaupunginteatterin, sinänsä tärkeä esitys pureutuu siihen sotasukupolven yhteiseen henkiseen perintöön, jonka erityisesti vanhempi yleisö selvästikin tunnisti käsinkosketeltavasti. Yleisö liikuttui viimeistään Eevan serkun, suloisen Kirstin (ensi-illassa Pinja Vuorinen) laulaessa täydellisen puhtaasti kauniilla äänellään Karjalan kunnailla, yksinään keskellä suurta näyttämöä, kaikkien evakkojen tuntoja herkästi tulkiten. SISKOTUULIKKI TOIJONEN Evakkotytön traaginen taival Porin teatteri: Housut pois. Musikaalikomedian teksti; Terrency McNally, suom: Mikko Koivusalo, sävellys ja sanoitus: David Yazbek, ohjaus ja koreografia: Reijo Wäre. Housut pois ja hoitoon oli suosittu sanonta 60-luvulla. Sillä tarkoitettiin humoristisesti lievähköjä mielenterveysongelmia sekä seksuaalista vapautumista turhista estoista. Porin teatterin Housut pois on monitasoinen musikaalikomedia, joka pureutuu syvälle teollisuuspaikkakuntien viime vuosikymmenien ongelmiin, kun kokonaiset paikkakunnat lakkasivat vuosisataisen kehitysja tuotantohistoriansa, kun tehtaiden tuotanto siirrettiin halvan työn maihin. Tehtaan lopettamisen ja vuosien työttömyyden jälkeen näytelmän päähenkilö Jerry perustaa miestirppausryhmän ja saa houkuteltua sekalaisen miesporukan mukaan hankkeeseen. Tavoitteena on heittää housujen ohella hyvästit myös rahahuolille. Yksi pieni mutka on matkassa, kun kukaan miehistä ei osaa tanssia. Onnellisten sattumien kautta myös tanssitaito alkaa hioutua tanssikursseja käyneen työttömän työnjohtajan johdolla. Lähes kolmituntinen esitys pysyy hyvin koossa ja etenee johdonmukaisesti kohti huippukohtaansa. Tunnelma tiivistyy näytelmän loppua kohden niin, että yleisö alkaa olla jo osa esitystä, kun katsomossa taputetaan rytmikkäästi tahtia ja huudetaan: HOUSUT POIS! Housut pois kehkeytyy loppuaan kohti hulvattomaksi komediaksi, mutta ei menetä todellisuudentajuaan. Kuten Veijo Meri viisaasti totesi jo 55 vuotta sitten: Huumori ei siirrä todellisuutta eikä todellisuudesta pois milliäkään. Lopussa näyttelijät esittävät todelliset tanssitaitonsa joka liippaa jo läheltä akrobatiaa. Lisäksi 130 vuoden ikäinen Porin teatteri on jo itsessään kulttuurihistoriallinen nähtävyys, jossa voi aistia perinteisen teatterin hengen. JUHA DRUFVA Porissa putoo housut Herkkyyttä ja rajuuttakin: Raisa Vattulainen (etualalla) näyttelee Evakkotytön pääroolin uskottavasti. Kuva: Aki Loponen/ Lahden kaupunginteatteri
Nro 1 helmikuu 2016 – 15 ELÄKELÄINEN Ohjaus ja dramatisointi Seppo Heinola Nokian Kesäteatteri 2016 Simpauttaja Esitykset: ke 29.6. klo 18.30 e pe 1.7. klo 18.30 e-i su 3.7. klo 15.00 ke 6.7. klo 18.30 to 7.7. klo 18.30 su 10.7. klo 15.00 ke 13.7. klo 18.30 to 14.7. klo 18.30 la 16.7. klo 15.00 su 17.7. klo 15.00 ke 20.7. klo 18.30 to 21.7. klo 18.30 la 30.7. klo 15.00 su 31.7. klo 15.00 ke 3.8. klo 18.30 to 4.8. klo 18.30 la 6.8. klo 15.00 Lipputoimisto: Kylmänojankatu 3, Nokia. Liput: 22/20/10 e Puh. 010 292 2422 www.nokianteatteri.fi Helsinkiläisen Kallion-Vallilan Eläkeläisten kamerakerholaiset vierailivat Ateneumissa tutustuen ranskalaisen Henri Cartier-Bressonin hienoon valokuvanäyttelyyn. Näyttelyssä oli yli 300 upeata mustavalkokuvaa. Maailmankuulu kuvaaja kiersi ympäri maailmaa ja oli sommittelun mestari. Parituntinen kierroksemme herätti mielenkiintoiset keskustelut ja ideoita tuli roppakaupalla omalle kuvaus harrastukselle. Helmikuussa tutustumme Valokuvataiteen museossa Poliittisen valokuvan festivaalin 2016 näyttelyyn jossa kymmenkunta valokuvaaja syventyy Kotimaa-aiheeseen. Teemana hyvin ajankohtainen Digi-kamerakerhomme kokoontuu kerran kuussa Kinaporin palvelukeskuksen kerhohuoneella. Pohdimme kuvauksen niksejä ja pienet kuvaustehtävät on meille antanut valokuvaaja Harri Ahola Hänen avullaan ja yhteisen kuvauskokemuksen kautta tapaamiset kerhossamme ovat antaneet uuttaa intoa ja iloa harrastukseen. Kuva ja teksti: Toivo Koivisto Kamerakerholaiset kuvan äärellä Eläkeläinenlehti 50 vuotta eläkeläisten asialla
16 – Nro 1 helmikuu 2016 ELÄKELÄINEN Jos emme tiedä, mitä tapahtuu ja miksi, voimmeko sellaisessa maailmassa tehdä oikein tai väärin? Jäävätkö silloin hämillään oleminen ja kummastelu ainoiksi tavoiksi reagoida tapahtumien kulkuun? Tietoa ja informaatiota tuotetaan yhä enemmän, mutta niiden ymmärtäminen vähenee. Oikeusministeriön teettämässä tutkimuksessa raportoitiin (3.12. 2015), että enemmistö suomalaisista kokee politiikan vaikeaksi ymmärtää. Kuitenkin harvat asiat ovat niin vieraita maailman historiassa, ettei niille löytyisi vertailukohtaa lähihistoriasta tai omasta ajasta. Läpi historian ihmiset ovat keskustelleet hyvin samantapaisista asioista ja yrittäneet ratkoa samankaltaisia ihmisten välisiä ongelmia. Ratkaisut, joita yhteiskuntien ongelmiin on eri aikoina kehitetty, poikkeavat toisistaan aika vähän. Opettaja ja tietokirjailija Paula Moilanen (s.1940) heräsi 1990-luvun alkupuolella ihmettelemään kirjakaupan lastenja nuortenkirjojen osastolla dinosauruskirjoja pursuavia kirjahyllyjä. Sensijaan hän ei löytänyt ainoatakaan kirjaa kotoisesta Mansikista. Siitä lähti Moilasen tietokirjailijan ura liikkeelle, ja ensimmäinen, vuonna 1993 julkaistu teos olikin Lehmäkirja . Uurastus palkittiin seuraavana vuonna tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla. Sitä ennen Moilanen oli kirjoittanut opettajan työnsä ohessa yksin ja ryhmissä lähinnä äidinkielen oppikirjoja. –Suomalaisten nuorten tietokirjojen puute on minusta huolestuttavaa. Jokainen nuori tuntee dinosaurukset, avaruuden ihmeet ja ulkomaan eläimet, mutta Suomen oloista ja asioista kertovaa luettavaa ei nuorten ole helppo löytää. Otin tavoitteekseni kirjoittaa tarpeellisista, Suomea koskettavista aiheista ja uudistaa tietokirjaa muodoltaan ja sisällöltään. Näistä lähtökohdista syntyi tietoromaani Herttuan hovissa ” (Lasten Keskus 2007). Finlandia Junior -kirjallisuuspalkintoehdokkaana 2007 ollut teos vie lukijansa elämysmatkalle 1500-luvun Turkuun ja Turun linnaan vuosina 1559–1562. –Tuolloin elettiin Suomen historiassa erityisen mielenkiintoista vaihetta. Tuskin koskaan Suomessa on nähty sellaista kansainvälistä loistoa kuin tulevan Ruotsin kuninkaan Juhana-herttuan (1537–92) Turun linnan hovissa. Turun linnaa rakennettiin renessanssilinnaksi ja ulkomaiset mestarit toivat mukanaan paljon uutta tietoa ja taitoa. Agricolan ansiosta suomesta oli tullut kirjakieli. Samaan aikaan kirjapainotaito, löytöretket sekä vilkkaat kauppasuhteet laajensivat turkulaisten maailmankuvaa. Tieto edellyttää oikeita kysymyksiä Jos maailmalta ei osaa kysyä oikeita kysymyksiä, se paljastaa oudot ja aavistamattomat puolensa ja jättää tarkkailijan hämmennyksen valtaan. Silloin henkilöt lakkaavat vähitellen tietämästä keitä he ovat, mikä on maailma, mikä on totuus, millainen on todellisuus, ja mikä on oikein ja mikä väärin. Tieto ja tietäminen edellyttävät kykyä esittää oikeita kysymyksiä. Muuten hämärtyy myös se, missä tapahtumissa elämässään on mukana ja miksi. Mutta voidaanko kaikki ajateltavissa oleva ilmaista selkeästi? Miten nuoret lukijat voidaan saada innostumaan omaan ajatteluun ja tiedon etsimiseen tietokirjojen avulla? Moilasen mukaan historiaa on kirjoitettu vallanpitäjien saavutusten ja sotatoimien kautta. Vielä 1700-luvun lopulla brittihallitsijat eivät voineet kuvitellakaan, että veroja voitaisiin käyttää muuhunkin kuin laivastojen ja armeijoiden rahoittamiseen. Bertolt Brecht kysyikin, että kai Napoleonilla Venäjää valloittaessaan oli sentään kokki mukanaan? Herttuan hovissa -teoksen näkökulma on etupäässä nuorten, lasten ja naisten. Heidän valtava, vuodenaikoihin sidottu työpanoksensa korostuu kertomuksen perheen selviytymisessä. –Tuolloin suurin osa lapsista Paula Moilanen kirjoittaa nuorille Suomea koskettavista aiheista –Tavoitteenani on ollut kertoa historiasta elämyksen kautta. Se on puolestaan vaatinut sellaisia kertomisen tapoja, jotka yhdistävät elämyksen tosiasiatietoihin, Paula Moilanen sanoo. Kuva: Juha Drufva Kokkolan lähellä Lohtajalla 1940 syntynyt Paula Moilanen on työskennellyt opettajana, kouluttajana ja kirjastonhoitajana sekä tehnyt pitkän uran myös oppikirjailijana. Moilasen viimeisimpien lasten ja nuorten tietokirjojen kuvituksista vastaavat Kirsi Haapamäki (Herttuan hovissa, Vallan varjoissa, Keinuhevonen) ja Ulla Etto (Repun salaisuus). Marraskuussa Suomen tietokirjailijat ry. myönsi Moilaselle lasten ja nuorten tietokirjapalkinto Tietopöllön. Tietopöllö myönnetään tietokirjailijalle tai tietokirjailijaryhmälle, joka on julkaissut ansiokkaasti lapsille ja nuorille tarkoitettuja tietoteoksia. Tietopöllö-palkintoa on jaettu vuodesta 1999, ja se rahoitetaan Kopioston keräämillä tekijänoikeuskorvauksilla. Vuonna 2004 Suomen tietokirjailijat ry. myönsi Moilaselle Oppikirjailijapalkinnon. Suomen tietokirjailijat ry. voisi avustaa vuosittain 25 lastenja nuortenkirjoja kirjoittavaa tietokirjailijaa. Viime vuoden keväällä kelvollisia hakemuksia tuli vain 12 kappaletta. (JD) Paula Moilanen
Nro 1 helmikuu 2016 – 17 ELÄKELÄINEN Toisaalta, kaikkea voi sattua. Venäläisiä novelleja. Suom. Martti Anhava ja Vappu Orlov. WSOY 2015. Olipa suon ympäröimä, köyhä ja kurja Medjankan kylä, joka turpeen noston loputtua siirtyi vaihtoehtotuotantoon: pontikan keittoon. Joka talossa pulputti pontikkapannu, sillä suomarjoja ja suoturpeen kasvattamia hedelmiä ja kasviksia riitti. Kylän miehet joivat joka päivä tajun kankaalle, sen ohessa eivät kyenneet muuhun kuin siittämään lapsia vaimoilleen. Kylän pontikkapannuja korjasivat ja huolsivat teknisesti lahjakkaat ja aikaansaavat Tšerenapovin sisarukset Fjokla ja Mashka. Kun naiset kylään tulleen televisiotoimittajan ansiosta saivat tietää olevansa kuuluisien venäläisten veturinkeksijöitten jälkeläisiä, koko kylän elämä muuttui. Syntyi yhteys muuhun maailmaan: pontikalla käyvä juna. Miehet raitistuivat, lapset pääsivät kouluun, hyvinvointi lisääntyi. Kunnes byrokratia astui peliin. Mutta Tsherepanovin sisaruksilta eivät konstit loppuneet. Olga Slavnikovan Tšerepanovin sisarukset on Toisaalta, kaikkea voi sattua -kokoelman vetävimpiä novelleja, lämmöllä kerrottu, rankka tarina. Mustaa huumoria ei säästellä. Laatutavaraa ovat kaikki muutkin kokoelman novellit, joita on kaikkiaan 14 nykykirjailijalta. Yksi tulee melkein sadan vuoden takaa: Mihail Bulgakov, jonka pirullisen ironinen tarina Mansetteihin merkittyä sijoittuu 1920-luvun alkuun. Päiväkirjamainen juttu on ilmeisen tosipohjainen. Suomalaislukijoille ovat tuttuja Juri Buida, Tatjana Tolstaja ja Mihail Sishkin, joita on suomennettu. Jevgeni Babuškin, Alisa Ganijeva, Boris Jekimov, Aleksander Kabakov, Maija Kutšerskaja, Vladimir Makanin, Anna Matvejeva, Vladislav Otrošenko, Roman Sentšin ja Olga Slavnikova ovat suomalaisille uusia tuttavuuksia. Kimmokkeen kirjan julkaisemiselle antoi Venäjän rooli teemamaana Helsingin kirjamessuilla viime vuonna. Kirjailijoista kolme on WSOY:n kirjailijoita, muut on valikoitu yhteistyössä Venäjän federaation lehdistöja joukkotiedotusviraston kanssa. Kaikki novellit ovat ennen julkaisemattomia. Isot ja pienet avaimet Esipuheessaan Valeria Pustovaja luonnehtii venäläistä nykykirjallisuutta ja erottaa toisistaan novellin ja kertomuksen. Novelli on tarina siitä, mitä on tapahtunut, kertomus siitä, mitä olisi voinut tapahtua, mitä yleensä tapahtuu, mutta nyt ei tapahtunutkaan. Pustovajan mukaan venäläinen kertomus on salaisuuksien taidetta, josta venäläiset itse eivät mielellään puhu. Tolstoi ja Dostojevski ovat ”isoja avaimia” jykeviin lukkoihin, jotka suojaavat kansan historiallisen muistin aittoja. Tshehov on ”pikkuavain” ja sopii kätkettyyn lippaaseen, jonka pohjalla vieriskelee jotain ”sellaista, että kun vain otat sen käteesi, kääntelet sitä, koko sinun elämäsi kiitää silmiesi editse --ja kaiken elävän kohtalo kirkastuu sinulle hetken ajaksi.” Jossain määrin juhlavaksi viritetyn esipuheen jälkeen aukeaa elämä itse kaikessa karuudessaan, hellyydessään ja julmuudessaan, kauneudessaan ja kauheudessaan. Yhä on venäläisellä kirjailijalla väljä ”venäläinen sielu”, huumorinja ironiantajuinen, julma, mutta julmuudessaankin tunteikas ja oudon lämmin. Kaikkea tosiaan saattaa sattua kertomusten omalaatuisille henkilöille, kuten Juri Buidan tarinan älyllisesti jälkeenjääneelle lastenkotilapselle Misha Mentseville, jonka lastenkodin isännöitsijä ottaa suojatikseen. Tai Tatjana Tolstajan venäläiselle kirjailijalle, joka käy läpi raastavan romanssin ja lopettaa sen amerikkalaisen campuksen opiskelijakahvilan pöydästä nousematta. Tai Jevgeni Babuškinin kahdelle kaverukselle, jotka elämänsä tylsyyteen ja toimettomuuteen kyllästyneenä perustavat sukkahousubisneksen: ostavat torilta halpoja, rumia sukkahousuja, tunkevat ne rasioihin ja liimaavat päälle kuvan Marilyn Monroesta. Kauppa käy, kunnes käy toisin. Tai saman kirjailijan toiselle kohtalon potkimalle henkilölle, joka löytää metsästä raiskatun ja tapetun naisen ruumiin tyttöystäväkseen. Absurdi on aina läsnä venäläisessä kertomuksessa, on yksi osa sen viehätysvoimaa. Ainakin tämän kokoelman kirjailijat ovat tavalla tai toisella ”tulleet Gogolin viitan alta”, niin kuin klassikoitten sanotaan tulleen. Olipa tarina kuinka raaka tai julma tahansa, tekstistä huokuu lämpö, kaipaus pois ja takaisin, ja lopulta oman kohtalon hyväksyminen, vaikka olisi kuinka potkittu tutkainta vastaan. Venäläinen henki huokuu myös rautaisten ammattilaisten erinomaisista suomennoksista. Toivoa sopii, että venäläinen nykykirjallisuus alkaa saada vankempaa jalansijaa Suomessa. Sillä on ystävänsä, jopa seuransa, mutta laajaa suomalaista lukijakuntaa se ei ole onnistunut tavoittamaan. Jospa se tästä lähtisi! TUULA-LIINA VARIS Paula Moilanen kirjoittaa nuorille Suomea koskettavista aiheista Tšerepanovin sisarukset ja muita persoonia joutui lähtemään vieraan palvelukseen. Jokainen kynnelle kykenevä teki myös oman osuutensa kodin askareista. Ylhäisten naisten ja lasten tilanne oli eri tavalla säälimätön kuin köyhien. Perheet saatettiin hajottaa esimerkiksi valtapoliittisista syistä. Kukaan ei ollut turvassa vallanpitäjien arvaamattomilta toimilta. Moilanen kertoo kirjoittavansa teoksiinsa iltasadun mittaisia lukuja. –Ajatukseni on, että jokaisessa luvussa olisi sellaisia asioita, joista lukija ja kuuntelija voisivat hetken keskustella. Näin tarinaan syntyy uusia ulottuvuuksia. Historiaa elämysten kautta Usein kuulee sanottavan, että nykyisen maailman tapahtumat ovat sellaisia, ettemme voi tietää niistä vanhan maailman tiedoilla. Olemmeko siis astuneet aivan uudenlaiseen aikakauteen, vai tarjoillaanko meille vain vanhaa viiniä uusista leileistä. Pitääkö tietokirjan sanoa enemmän kuin itse asia edellyttää, siis kertoa värikkäitä tarinoita kuivien faktaja tosiasiatietojen ohessa? Paula Moilanen sanoo, että hänen tavoitteenaan on ollut kertoa historiasta elämyksen kautta. Se on puolestaan vaatinut sellaisia kertomisen tapoja, jotka yhdistävät elämyksen tosiasiatietoihin. –Herttuan hovissa -teoksen pohjana on historialliset tapahtumat Turussa ja Turun linnassa neljän vuoden ajalta. Tarinan keskiössä on Juhana-herttuan sjalkavaimon Kaarina Hannuntyttären kohtalo sekä pikkupiika Bertan perheen tarina. Ihmisten elämää leimasivat 1500-luvulla vuodenkiertoon kuuluvat työt, tapahtumat ja juhlat. Kun jaoin ne neljälle vuodelle, minulla oli jo aika tarkka kuva 1500-luvun elämänmenosta. Sitten levitin vielä yhteiskunnan eri toiminnot sopiviin kohtiin juonta, kuten oikeudenkäyttöön talvikäräjien aikaan ja laitoin henkilöiden tarinat tähän runkoyhdistelmään. Viime vuonna ilmestyneessä Repun tarinassa (Lasten Keskus) Paula Moilanen halusi herättää talvisodassa kaatuneen isänsä elämään onnellista lapsuuttaan Lohtajalla Niemelän talossa. –Isäni oli syntynyt 1915. Hänellä oli kuusi siskoa, ja hän talon ainoana poikana oli tietenkin aina etulyöntiasemassa siskoihinsa nähden. Nämä tätini muistelivat minulle, millaista elämä oli Niemelän talossa 1920-luvulla. Kun tarvitsin erääseen oppikirjaan tietoja 1920-luvun joulunvietosta, Aune-tätini kertoi yksityiskohtaisesti, miten joulua tuohon aikaan vietettiin. Siitä sain alun vuonna 2011 ilmestyneeseen teokseen Keinuhevonen (Lasten Keskus). Kirjassa Repun salaisuus koulu ja penaali ovat historiaa yhdistävä tekijä 1920-luvulta tähän päivään. Minulla oli yhteensä yksitoista tätiä, jotka olivat kovia muistelemaan omaa lapsuuttaan. Siitä kai osittain johtuu kiinnostukseni arjen historiaan. Isäni äiti kirjoitti runoja, yksi tädeistäni pakinoi lehtiin ja toiselta syntyi runoja.. Äidinäidin tarina Filosofi Platonin määritelmän mukaan tietoa ovat maailmaa koskevat totuudet ja hyvin perustelut käsitykset. Aito tieto on totuudenmukaista ja todellisuutta vastaavaa. Totuus voi kuitenkin käydä yhä hämärämmäksi sitä mukaa, mitä harvinaisemmiksi luotettavat tietolähteet, tapausten todistajat, ja silminnäkijät käyvät. Yhä rajumpia kokemuksia tavoittelevassa maailmassa ei saada enää uudenlaista tietoa, vaan ainoastaan toistoa. Moilanen on parhaillaan kirjoittamassa vuonna 1891 syntyneen äidinäitinsä tarinaa. Isoäidin äiti kuoli, kun isoäiti oli kaksivuotias. Isoäidin isä meni Amerikkaan kultaa vuolemaan ja lapsi jäi sukulaisten hoteisiin. –Isoäitini kasvatti minut, kun isäni kaatui talvisodassa ja äitini meni uusiin naimisiin ja muutti Sodankylään. Aloin kirjoittaa isoäitini tarinaa, koska hän on hyvä esimerkki naisesta, jota kaikki Suomen itsenäisyysajan historian tapahtumat ovat koskettaneet henkilökohtaisesti. Hän oli ensimmäisen maailmansodan ja kansalaissodan aikaan synnyttänyt jo monta lasta. Kaikkiaan hänellä oli kaksitoista synnytystä. Hänen kolme poikaansa kaatui viimeisissä sodissa. Moilanen muistuttaa, että nuoret viettävät aikaansa yhä enemmän vain samanikäistensä kaveripiireissä. –Käsitys siitä, mistä olemme kotoisin, on hämärtymässä ja näköalattomuus taaksepäin lisääntyy. Sinne tänne hajonneet perheet ja suvut kadottavat oman historiansa, kun kukaan ei ole siitä lapsille ja nuorille kertomassa. mitä aiemmin suvun jäsenille on tapahtunut, millaista elämä ennen oli, Moilanen sanoo. Voisiko mielestäsi historiaa kirjoittaa draaman ja juonen avulla niin, että sen kautta nuori lukijakin saisi vastauksia häntä askarruttaviin kysymyksiin? –Ilman muuta, sillä lukija samaistuu yleensä kirjan henkilöihin tai ainakin oppii ratkaisemaan omia ongelmiaan kirjan esikuvien avulla. Hän tajuaa lukemisen myötä myös paljon itsestään. Suvun historia aukeaa lapselle parhaiten, jos hän voi jakaa lukukokemuksensa vanhempien tai isovanhempien kanssa. Samalla hän oppii ymmärtämään sekä itseään että kasvattaa juuret omaan sukuunsa. JUHA DRUFVA –Tavoitteenani on ollut kertoa historiasta elämyksen kautta. Se on puolestaan vaatinut sellaisia kertomisen tapoja, jotka yhdistävät elämyksen tosiasiatietoihin, Paula Moilanen sanoo. Kuva: Juha Drufva
18 – Nro 1 helmikuu 2016 ELÄKELÄINEN Var aa NYT ! VAPUN VIETTO 29.4. 1.5.2016 • Hinta alk. 100 € / hlö / 2hh • Hinta alk. 225 € / hlö / perhehuone (Perhehuone 2 aikuista + 1-2 lasta 4-17 v. ) • Sis. majoituksen 2hh tai perhehuoneessa, hyvän olon aamiaiset, 1.5. vappulounaan klo 12.00–15.00, Kuntosalin ja kylpylän käytön aukioloaikoina, lasten leikki ja pelihuoneiden käytön ÄITIENPÄIVÄ KYLPYLÄSSÄ 6. 8.5.2016 • Hinta alk. 80 € / hlö / 1hh • Hinta alk. 100 € / hlö / 2hh • Hinta alk. 225 € / hlö / perhehuone (Perhehuone 2 aikuista + 1-2 lasta 4-17 v. ) Sis. majoituksen 1hh, 2hh tai perhehuoneessa, hyvän olon aamiaiset, 8.5. äitienpäivälounas klo 12.00-15.00, kuntosalin ja kylpylän käytön aukioloaikoina, lasten leikkija pelihuoneiden käytön. MAALAUSKURSSI 26. 31.1.2016 • 5 vrk alk. 150 € / hlö / 2hh (Vain Eläkeläiset Ry:n jäsenille ) Kurssi suoritetaan oppisopimus -periaatteella ja kurssilainen sitoutuu osallistumaan koulutukseen 5 tuntia päivässä. Kurssilla maalataan, työvaatteet mukaan. Kurssille otetaan 20 nopeinta. Sis. majoituksen 2hh, hyvän olon aamiaiset, lounaat ja päivälliset, kuntosalin ja kylpylän käytön aukioloaikoina. TEATTERILOMA • 1 VRK • Aamiasmajoitus alk. 65 € / hlö / 2hh • Puolihoidolla alk. 77 € / hlö / 2hh Sis.majoituksen, hyvän olon aamiaisen, teatterilipun Varkauden Teatteriin, kylpylän ja kuntosalin käytön aukioloaikoina. Katso ohjelmisto: www.varkaudenteatteri.? HIIHTOLOMAT 2016 • 3 vrk hinta alk. 120 € / hlö / 2hh • 3 vrk hinta alk. 279 € / hlö /perhehuone (Perhehuone 2 aikuista + 1-2 lasta 4-17 v. ) Sis. majoituksen 2 hh tai perhehuoneessa, hyvän olon aamiaiset, kuntosalin ja kylpylän käytön aukioloaikoina sekä lasten leikkija pelihuoneiden käyttö. PÄÄSIÄISLOMA 24. 28.3.2016 24.-27.3. tai 25.-28.3.2016 • 3 vrk hinta alk. 240 € / kahdelle / 2hh • 3 vrk hinta alk. 279 € / perhehuone (Perhehuone 2 aikuista + 1-2 lasta 4-17 v. ) Sis. majoituksen 2hh tai perhehuoneessa, hyvän olon aamiaiset, kuntosalin ja kylpylän käytön aukioloaikoina, lasten leikki ja pelihuoneiden käytön. JÄRJESTÖLOMAT 2016 • Puolihoidolla 2 vrk alk. 119 € / hlö / 2hh • Puolihoidolla 3 vrk alk. 159 € / hlö / 2hh • Aamiaisella 5 vrk alk. 189 € / hlö / 2hh 4 vrk Puolihoidolla 240€ / hlö / 2hh Varaa vuoden 2016 lomapakettisi ajoissa: 4 vrk puolihoidolla, ke-su 13.-17.4.2016 KESKIVIIKKO 13.4.2016 14.30 Majoittautuminen alkaa 14.30-20.00 Kylpyläja allasosasto avoinna 15.00 Tervetuloa! Tuloinfo ja -kahvit, Ravintola Aikamies 16.30 Päivällinen 18.30 Mikko Alatalo esiintyy, ravintolassa 20.00 Karaoketanssit, ravintolassa TORSTAI 14.4.2016 09.00-11.00 Joogan alkeiskurssi, ohjaajana Kari Timonen 12.30-14.30 Venyttely ja rentoutuskurssi ohjajana Samuli Kinnunen 15.00Iltapäiväkahvit 15.30-16.30 Yhteislaulu tilaisuus 16.30 Päivällinen 18.30 Stand up koomikko Lauri Jurvanen, Eevan salissa. 20.00 Karaoketanssit, ravintolassa. PERJANTAI 15.4.2016 09.00-11.00 Joogan alkeiskurssi, ohjaajana Kari Timonen 12.30-14.30 Venyttely ja rentoutuskurssi ohjaajana Samuli Kinnunen 15.00Iltapäiväkahvit 15.30-16.30 Karaoke päivätanssit 16.30 Päivällinen 18.00-18.45 Kylpyläjumppa 20.00 Elävän musiikin tanssit ravintolassa. LAUANTAI 16.4.2016 09.00-11.00 Joogan alkeiskurssi, ohjaajana Kari Timonen 12.30-14.30 Venyttely ja rentoutuskurssi ohjaajana Samuli Kinnunen 15.00ltapäiväkahvit 15.30-16.30 Tietovisa Jouni 16.30Päivällinen 18.00Kylpylä omatoimisesti 20.00 Karaoketanssit, ravintolassa. SUNNUNTAI 17.4.2016 08.00Kylpylä omatoimisesti 07.00-10.00 Aamiainen 10.00 Palautekeskustelu 11.00 Kiitoksia ja tervetuloa uudelleen Kaamoksen kruunajaisten ruokailut Aamiainen ke-pe klo 7.00-10.00 ja la-su klo 8.00-10.30 Päivällinen 16.30-18.00 (sisältyvät lomapakettiin) Kylpylä avoinna 08.00-20.00 www.kuntoranta.? Vuoden 2016 tuetut lomat: Hyvinvoitilomat ry • hyvinvointilomat.? Maaseudun Terveysja Lomahuolto ry • mtlh.? Solaris-Lomat ry • solaris-lomat.? Pidätämme oikeuden muutoksiin Kuntorannantie 14, Varkaus myyntipalvelu (017) 560 1403 myynti@kuntoranta.? Iloa ja hyvää oloa joogasta! Toimi pian ja tule mukaan. Sopii myös aloittelijoille! Tule hyvälle tuulelle! Hyvän tuulen lomapaketit tammi-toukokuu 2016 Joogakurssin tähtiesiintyjänä Mikko Alatalo Jooga, venyttely ja rentoutuskurssi 2016
Nro 1 helmikuu 2016 – 19 ELÄKELÄINEN K ansalaiset ottavat hyvin usein yhteyttä ja kertovat kuinka meidän poliitikkojen elämässä rahan arvo on hämärtynyt. Poliitikot kuuluvat hyvätuloiseen väestönosaan, ja hyvätuloisina me emme kuulemma enää ymmärrä mitä 20 euron tai 50 euron leikkaus tavallisen kansalaisen kukkarossa tarkoittaa. Kunpa voisinkin vastata, ettei tämä ajattelu pidä paikkaansa. Tulen ikuisesti muistamaan oman hallitustaipaleemme loppusuoran, jossa indeksien leikkausten yhteydessä puhuttiin vain ”muutamasta hassusta eurosta”. Vasemmistoliiton tie hallituksessa nousi pystyyn, kun emme indeksien leikkausta pystyneet hyväksymään. Tämä johtui siitä, että me tiesimme, että todellisuudessa sekin leikkaus (alle kymppi) tarkoitti osassa lapsiperheitä ja eläkeläisten keskuudessa ison kysymyksen toimeentulosta. Jollekulle muutos ei merkitse mitään, mutta toiselle se voi olla lapsen käytetytkin talvikengät tai useamman päivän ruoka-annokset. Valitettavan usein poliittisessa päätöksenteossa vaikutusarvioinnit jäävät tekemättä. Ilmeisesti niiden tarvetta ei nähdä, kun tuhansien eurojen kuukausituloilla eläville päättäjille kympin tai kahden muutokset eivät todellakaan tee suurta muutosta. Lääkekorvauksien 50 euron omavastuu on esimerkki tällaisesta päätöksestä, jota ei ole voinut olla ihan loppuun asti ajateltu: ei kai tarkoituksena mitenkään voinut olla, että alkuvuodesta elämää ylläpitäviä lääkkeitä jätetään ostamatta, kun ensin pitää raapia kasaan rahat kynnyskysymykseksi nousseeseen omavastuuosuuteen? Ei voi mitenkään sanoa, että nykyinen hallitus olisi helpossa rakosessa säästöpäätöksiä tehtäessä. Muistuttaisin kuitenkin, että kaikkein pienituloisin kansanosa on siitä kiitollinen väestönosa että se laittaa kyllä kaikki euronsa kulutukseen. Etuudet eivät makaa säästötileillä tai siirry sijoitusrahastoihin, vaan pitävät suomalaisen kansantalouden pyörät pyörimässä. Ja jokainen kulutuksesta poissa olevat euro heikentää taas vuorostaan suomalaista markkinaa ja kansantaloutta edelleen, mikä tekee valtiontalouden säästämispakosta lopulta loputtoman kierteen. Inhimillinen näkökulma on kuitenkin tärkein. Suurimmalla osalla eläkeläisistä on kokemusta nuukasta ja niukastakin elämisestä, mutta pitkällä tähtäimellä se on raskasta. Ihmisarvoinen elämä vaatii talouteen hieman joustonvaraa. Jokaikistä puuroannosta tai leipäpalaa ei kukaan jaksa loputtomiin laskea. Koska vain harvalla päättäjällä on henkilökohtaista kokemusta tällaisesta niukkuudesta, on meidän yhdessä tehtävä tämä arkinen kokemus ja elämän realiteetit näkyväksi. Pienistä puroista kertyy suuri virta, sanotaan. Usein tällä viitataan kotitalouden säästämiseen: kuinka sieltä täältä säästetyistä euroista kertyy pidemmän päälle iso summa. Sama toimii myös toisinpäin: kun jokainen lasku ja maksu kallistuu hiukan (tai vähän enemmänkin), saattaa pienituloisella tie nousta kokonaan pystyyn. Jos ihmiset jäävät rahapulassa vaille asianmukaista hoitoa, syövät lääkkeensä vasta sitten kun on rahaa niitä hankkia, saavat asunnostansa häädön tai sinnittelevät vuosikausia ruokajonossa: se se vasta kalliiksi tuleekin. Sekä inhimillisesti, että taloudellisesti, kun ongelmat kasaantuvat. Miten me saisimme yhdessä köyhän osan vieläkin selkeämmin kerrottua? Järjestöt ovat tehneet mittavan työn kertoessaan päätöksentekijöille, missä tilanteessa useat Suomessakin elävät – ja onhan voittojakin tullut. Koska mielenosoituksiinkin on pienituloisilla monta kynnystä, on meidän yhdessä vietävä viestiä niidenkin puolesta jotka eivät itse jaksa enää protestoida. °°° Merja Kyllönen on Euroopan parlamentin jäsen vuodesta 2014 alkaen. Hän oli vasemmistoliiton kansanedustaja 2007–2014 ja liikenneministeri Kataisen 2. hallituksessa 2011–2014. Kyllönen on syntynyt 1977 Suomussalmella ja asuu Suomussalmen Pesiökylässä puolisonsa ja viiden koiran kanssa. Pienistä puroista Kirjoittajavieras MERJA KYLLÖNEN Kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet pienenivät vuodenvaihteessa 0,4 prosenttia. Myös sairaanhoidon Kela-korvaukset pienenivät, ja lääkekorvauksissa otettiin käyttöön uusi alkuomavastuu. Takuueläkkeisiin tuli korotus. Yksityisen sairaanhoidon korvaukset pienenivät Hallitus edellyttää 78 miljoonan euron säästöjä sairausvakuutuksesta maksettaviin sairaanhoidon kustannuksiin vuonna 2016. Säästöjä toteutetaan leikkaamalla lääkärin, hammaslääkärin ja suuhygienistin toimenpidekohtaisia korvaustaksoja sekä lääkärin ja hammaslääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon korvaustaksoja. Hammaslääkärin tekemän suun tutkimuksen korvaus sekä rintamaveteraanien protetiikan toimenpidetaksa jätettiin vuoden 2015 tasolle. Lääkekorvauksiin 50 euron alkuomavastuu Kelan korvaamista lääkkeistä saa tänä vuonna sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen vasta sen jälkeen, kun lääkekustannukset ylittävät 50 euron suuruisen alkuomavastuun. Alkuomavastuu kerryttää kuitenkin lääkkeiden vuosiomavastuuta eli ns. lääkekattoa. Se on tänä vuonna 610,37 euroa. Lääkkeiden peruskorvaus nousi 35:stä prosentista 40 %:iin. Alempi (65 %) ja ylempi (100 %) erityiskorvaus, joita maksetaan tiettyjen vaikeiden ja pitkäaikaisten sairauksien hoitoon käytettävistä lääkkeistä, ovat ennallaan. Ylemmän erityiskorvausluokan lääkekohtaista omavastuuta kuitenkin korotettiin 3 eurosta 4,50 euroon ja vuosiomavastuun (ns. lääkekaton) ylityksen jälkeistä omavastuuta 1,50 eurosta 2,50 euroon. Matkakorvausten omavastuu nousi Kelan korvaamien julkiseen ja yksityiseen sairaanhoitoon tarvittavien matkojen omavastuu nousi 16 eurosta 25 euroon yhteen suuntaan tehdyltä matkalta, Matkakorvausten vuotuinen omavastuuosuus (ns. matkakatto) nousi 272 eurosta 300 euroon. Kela korvaa taksilla tehtyjä matkoja, jos asiakas ei voi käyttää muuta kulkuneuvoa terveydentilansa tai puutteellisten liikenneyhteyksien vuoksi. Kelan korvaama taksimatka tilataan alueellisesti keskitetyistä tilausnumeroista. Muualta kuin keskitetystä tilausnumerosta tilatun taksimatkan omavastuu nousi 32 eurosta 50 euroon. Kela voi myöntää asiakkaalle hänen terveydentilansa tai avun tarpeen perusteella oikeuden ns. vakiotaksin käyttöön. 1.1.2016 alkaen myös vakiotaksiasiakkaiden matkoja voidaan yhdistellään muiden asiakkaiden matkoihin. Matkoja ei yhdistellä silloin, kun terveydenhuolto on antanut vakiotaksiasiakkaalle oikeuden matkustaa yksin lomakkeella SV 67, Todistus matkakorvausta varten . Keliakiaa sairastavien ruokavaliokorvaus poistui vuodenvaihteessa. Takuueläke nousi, muut Kelan eläkkeet pienenivät Hallitus korotti takuueläkkeen määrää, ja täysi takuueläke on tänä vuonna 766,85 e/ kk. Tämä on Suomessa asuvan henkilön vähimmäiseläkkeen bruttomäärä vuonna 2016. Takuueläkkeestä vähennetään henkilön kaikki muut eläkkeet, eikä sitä saa lainkaan, jos muut eläkkeet yhteensä tuovat lähes saman vähimmäisturvan. Kansaneläke ja perhe-eläke pienenivät kansaneläkeindeksin mukaisesti 0,4 % vuoden 2016 alussa. Yksin asuvan henkilön täysi kansaneläke pieneni 2,33 euroa eli 634,30 euroon kuukaudessa. Parisuhteessa olevan täysi kansaneläke pieneni 2,07 euroa eli 562,62 euroon kuukaudessa. Lesken alkueläke on nyt 327,14 e/kk. Lapseneläkkeen perusmäärä on 60,19 e/ kk. Muutokset eläkkeisiin tehdään automaattisesti. Työeläkkeet ovat ennallaan. Eläkkeensaajan asumistuki Eläkkeensaajan asumistuessa sovelletaan vuonna 2016 samoja lämmitys-, vesija kunnossapitokustannuksia, keskimääräisiä asumismenoja sekä asumismenojen enimmäismääriä kuin vuonna 2015 Kuitenkin esimerkiksi eläkkeensaajan asumistuen perusomavastuu, lisäomavastuun rajat ja omaisuusrajat muuttuvat, sillä ne on sidottu kansaneläkeindeksiin. Eläkkeensaajana töissä Eläkkeellä oleva henkilö voi käydä töissä. Jos henkilö saa Kelasta kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä, hän voi ansaita enintään 743,84 e/kk vuonna 2016. Ansioraja on tämä, vaikka henkilö saisi Kelan tuen ja eläkkeen lisäksi työeläkettä, jonka ansioraja on korkeampi. Esimerkiksi yrittäjillä otetaan huomioon palkkatulojen lisäksi yrittäjän eläkelain mukainen työtulo. Jos ansioraja ylittyy, siitä on ilmoitettava Kelaan. Yleensä tällöin kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen keskeytyy. Vuonna 2016 ansioraja on siis 2,73 e/kk pienempi kuin vuonna 2015. Vanhuuseläkettä saava voi olla työssä ilman rajoituksia. Työtulot vaikuttavat kuitenkin eläkkeen verotukseen ja mahdolliseen asumistukeen. Lähde: Kela Vuodenvaihteessa voima n tulleet muutokset, uudet etuusmäärät ja paljon muuta tietoa löytyy Kelan verkkosivuilta, www.kela.fi Kelan etuuksiin tuli muutoksia vuodenvaihteessa
20 – Nro 1 helmikuu 2016 ELÄKELÄINEN Suomessa rahapelaamisen tuotot on valjastettu yhteiseen hyvään ja ne ovat pitkälti pysyneet kotimaassa. Jotta näin jatkuisi internetin muuttamassa pelimaailmassa, tarvitaan yksi vahva suomalainen rahapeliyhtiö, sanoo SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas. Kolmea perinteistä suomalaista rahapelitoimijaa, kahta yhtiötä – Veikkausta ja Fintotoa – sekä Raha-automaattiyhdistystä ollaan yhdistämässä uudeksi rahapeliyhtiöksi. Suomen rahapelimonopoli on ollut jaettu näiden kolmen kesken. RAY:n rootelissa olivat alun perin raha-automaattija myöhemmin kasinopelaaminen, Veikkauksen urheilutulosten veikkaaminen, lotto, erilaiset arvat ja vedonlyönti. Fintoto edeltäjineen taas järjesti raveja ja niissä vedonlyöntiä. Nyt kaikki kolme järjestävät nettipelejä ja juuri nettipelaaminen synnytti muutoksen tarpeen. Monopolin säilyttäminen edellyttää muutoksia – Kolmelle toimijalle jakautuva monopoli oli perusteltu, kun pelit olivat selvästi erilaisia. Nyt esimerkiksi Veikkauksella ja RAY:lla on verkossa pelejä, joita on vaikea erottaa toisistaan”, sanoo sosiaalija terveysjärjestöjen kattojärjestön SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas. SOSTE edustaa meneillään olevassa rahapelijärjestelmän uudistamistyössä RAY-avustusta saavien ja yleisemmin sosiaalija terveysjärjestöjen etua. Rahapeliyhtiöiden valvonnasta vastaa sisäministeriö. Sen mukaan monopoliehdot eivät enää viime vuosina ole täyttyneet: joko yhtiörakennetta pitää muuttaa tai rajata pelejä, joita kukin yhtiö saa tarjota. Tämä heikentäisi suomalaisyhtiöiden mahdollisuuksia kilpailla ulkomaisten yhtiöiden kanssa, koska ne voivat tarjota kaikkia pelejä samoilla sivustoilla. Asiakas ei lähde hakemaan eri pelejä eri sivustoilta. Maailmalla myös kasvattavat suosiotaan sellaiset pelit, jotka ovat Suomessa kiellettyjä, koska ei ole osattu päättää, minkä yhtiön valikoimaan ne voisivat kuulua. – Ulkomaille menee jo nyt arviolta joka neljäs nettipelieuro, 140 miljoonaa euroa vuodessa. Nuo eurot ovat pois suomalaisen yhteiskunnan hyväksi käytettävästä pelipotista, Kiukas muistuttaa. Monopoli ehkäisee haittoja Rahapelejä pelataan kaikkiallaja kaikkialla niistä myös aiheutuu haittoja. Tämän vuoksi niitä myös säädellään jotenkin kaikkialla. Julkinen monopolijärjestelmä pystyy ehkäisemään haittoja tehokkaammin kuin yksityiset yhtiöt. Se vähentää pelaamiseen liittyvää rikollisuutta, kuten rahanpesua. Se pystyy myös tehokkaammin ehkäisemään pelaajille koituvia haittoja sekä takaamaan kuluttajasuojan. Ulkomaisissa nettipeleissä on esimerkiksi epävarmaa, saako voittojaan rahana vai jäävätkö ne vouchereina pelinjärjestäjälle. Juuri nämä seikat ovat monopolin säilyttämisen perusteita. Uusia keinoja puuttua ongelmapelaamiseen Kiukas korostaa, että monopoliyhtiö on ongelmapelaamisen ehkäisyssä tehokkaampi kuin yksityinen yhtiö, jonka ainoana tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman suuri voitto. – Julkisen monopoliyhtiön ei tarvitse repiä katteeseen sitä viimeistäkin pelieuroa. Monopoli poistaa yksityisen voitontavoittelun ja yhdistää vastuullisuuden ja pelien tuotekehityksen hyvällä tavalla. Suomalaiset ovat kovia pelaamaan niin Euroopan kuin maailman mittakaavassa. Yksi syy tähän on ollut peliautomaattien sijoittaminen ihmisten arkisiin asiointipaikkoihin, marketteihin ja huoltoasemille. Suomessa onkin ollut paljon sellaisia pelaajia, jotka pelaavat pari kolikkoa vuodessa, mutta viime vuosina pelaajien määrä on vähentynyt: yhä harvempi pelaa ja yhä enemmän. Noin kymmeneltä prosentilta pelaajista otetaan kolme neljästä pelieurosta. Kiukas korostaa, että tämä suuntaus on kestämätön. Se on saatava käännettyä ja se on yksi uuden yhtiön tavoitteista. – Tarvitaan lisää kohtuullisesti pelaavia ihmisiä. Kun uudessa yhtiössä erilaiset pelit saadaan saman sateenvarjon alle, Kiukas uskoo, että pelihaittoja on helpompi ehkäistä. Nyt kun RAY:n peleissä päivittäinen euroraja täyttyy, voi siirtyä pelaamaan naapuriyhtiöön. Uusi yhtiö tuo yhteisen pelikaton. Uudistus turvaa rahoituksen RAY-avustusta saaville järjestöille uusi peliyhtiö turvaa rahoituksen nykymallia paremmin. Kun ihmiset käyttävät yhä vähemmän käteistä, kolikkoautomaattien pelaaminen on vähentynyt. Nettipelaamisessa taas RAY on tullut Veikkauksen jäljessä. Yksi suomalainen yhtiö, jonka kautta voi pelata kaikkia pelejä, pystyy kilpailemaan suomalaisten pelieuroista ulkomaisten yhtiöiden kanssa ja auttaa pitämään tuotot Suomessa. RAY:n, Veikkauksen ja Fintoton edunsaajat ovat sopineet, että rahapelituottojen nykyiset jakosuhteet säilyvät: sosiaalija terveysjärjestöt ja muut RAY-avustusta saaneet järjestöt saavat vastaisuudessakin 43 prosenttia uuden yhtiön jaettavasta tuotosta. Veikkauksen edunsaajat, kuten urheiluja liikuntajärjestöt ja esimerkiksi kirjastot ja Suomen Akatemia, saavat 53 prosenttia tuotosta. Hevostalous saa 4 prosenttia voittovaroista. Kaikkien rahapelien tuotto on noin 1,2 miljardia vuodessa: Veikkauksen reilut 500 miljoonaa, RAY:n 450 miljoonaa ja Fintoton noin 30 miljoonaa. SOSTE on arvioinut, että viimeistään uuden yhtiön kolmantena toimintavuonna sosiaalija terveysjärjestöjen avustussumma olisi suurempi kuin nyt jaettava RAY:n tuotto. Summaa kasvattaisivat toimijoiden yhdistymisestä saatavat kustannussäästöt ja entistä houkuttelevampien kotimaisten pelien kasvattamat tuotot. Pelit ja avustusten jakaminen erilleen RAY on sekä tehnyt rahaa peleillä että valmistellut järjestöjen avustuspäätökset. Uusi yhtiö pyörittää vain pelitoimintaa. Sen rinnalla rakennetaan uutta avustusjärjestelmää, jonka yksityiskohdat ovat vielä auki. Nykyinen järjestelmä toimii vielä ainakin seuraavat kaksi vuotta. SOSTE on mukana uutta järjestelmää valmistelevissa työryhmissä. Hieman yli vuosi sitten SOSTE vielä puolusti RAY:n säilyttämistä. Tiedot pelimarkkinoiden kehityksestä muuttivat kuitenkin ajattelun: ”Oikein mihinkään muuhun johtopäätökseen ei voinut tulla kuin että rahapelitoimijoiden yhdistäminen on välttämätöntä. Maailma on muuttunut niin, että kolmen toimijan malli on menneisyyttä.” ERJA SAARINEN SOSTE vaikuttaa aktiivisesti rahapelijärjestelmän muutokseen. Asian etenemistä voi seurata SOSTEn verkkosivuilta www.soste.fi > rahapelifuusio Uusi rahapeliyhtiö turvaa järjestöjen rahoituksen SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas: Uusi suomalainen rahapeliyhtiö pyrkii hillitsemään pelituottojen virtaamista ulkomaille: – Rahaa on saatava jäämään kotimaisiin turvallisiin peleihin hyödyttämään omaa yhteiskuntaamme, Vertti Kiukas painottaa. Kuva: Veikko Somerpuro Kolme rahapelitoimijaa Yhdeksän sosiaalija terveysjärjestöä perusti RAY:n vuonna 1938 keräämään varoja sosiaalija terveysjärjestöille. Koko historiansa ajan se on harjoittanut raha-automaattitoimintaa Suomessa yksinoikeudella. Myöhemmin yksinoikeuden piiriin tuli kasinotoiminta. Vuodesta 2010 RAY on järjestänyt rahapelejä myös netissä. Kolmen urheilun kattojärjestön perustama Veikkaus lähti liikkeelle 1940 urheilutulosten vakioveikkauksella. 1950-luvulta lähtien veikkausvoittovaroja on käytetty urheilun ja liikuntakasvatuksen lisäksi taiteeseen, nuorisokasvatukseen ja tieteeseen. Lotto laajensi toimintaa vuodesta 1971 alkaen. Vedonlyönti tuli valikoimaan 1990-luvulla. Ensimmäinen nettipeli aukesi 1996. Totalisaattoripelejä alettiin järjestää raveissa 1928. Hevosalan järjestöt yhdistettiin 1973 Suomen Hippokseksi ja totalisaattoripelin tuottoja alettiin ohjata hevostalouteen. 1980-luvulla valtakunnalliset ravipelit siirtyivät Veikkaukselle. 2001 pelien järjestäminen siirtyi Hippokselta Fintoto Oy:lle. Vuonna 2012 hevospelit siirtyivät Veikkaukselta Fintotolle. Netissä hevospelejä on voinut pelata vuodesta 2002.
Nro 1 helmikuu 2016 – 21 ELÄKELÄINEN Musiikkikurssi 12. 16.2. (4 vrk) Kurssi laulajille ja soittajille: monipuolista uutta ohjelmistoa yhdistysten musiikkiryhmille sekä Vuokatin kesäpäivien (2017) valmistelua. Hinta: 248 PH / 286 TH. Ilmoittautuminen heti. Liikuntakurssi siirretty: 18.-22.4. (4 vrk) Matkavastaavien peruskurssi 15.-19.2. (4 vrk) Tarkoitettu yhdistysten uusille matkavastaaville sekä kaikille hyvien matkojen ja retkien suunnittelusta kiinnostuneille. Muitten aiheitten muassa teemana on Vuokatin kesäpäivät (2017). Hinta: 248 PH / 286 TH. Ilmoittautuminen heti. Kirjoittajakurssi 4.-7.3. (3 vrk) Sopii sekä kokeneille että aloitteleville kirjoittajille. Teemoina ovat muiden muassa järjestön kirjoituskilpailu (2016) sekä runous. Yhteistoimintaa ohjelmaja esiintymistaidon kurssin kanssa. Hinta 210 PH/ 242 TH. Ilmoittautuminen 12.2. Ohjelmatoiminnan ja esiintymistaidon kurssi 4.-7.3. (3 vrk) Sopii sekä aloittelijoille että kokeneille esiintyjille. Yhdistyksen ohjelmatoiminta sekä esiintymistaito. Yhteistoimintaa kirjoittajakurssilaisten kanssa. Hinta 210 PH/ 242 TH. Ilmoittautuminen 12.2. mennessä. Yhdistystoiminnan peruskurssi 7.-11.3. (4 vrk) Tarkoitettu uusille puheenjohtajille, sihteereille sekä kaikille johtokunnan jäsenille. Yhdistystoiminnan perustaidot ja tiedot: muun muassa toimihenkilöiden tehtävät ja yhdistyslaki, järjestön tehtävät ja toiminnan suuntaviivat. Hinta: 248 PH / 286 TH. Ilmoittautuminen 12.2. mennessä. Taloudenhoidon peruskurssi 7-11.3. (4 vrk) Tarkoitettu uusille taloudenhoitajille ja toiminnantarkastajille. Yhdistyksen taloudenhoidon perustaidot ja tiedot: muun muassa taloudenhoitajan tehtävät yhdistyksessä, kirjanpidon perusteet, kirjanpito tietokoneella, talouden suunnittelu ja toiminnantarkastus. Hinta: 248 PH / 286 TH. Ilmoittautuminen 12.2. mennessä. Tiedottajakurssi 14.-16.3. (2 vrk) Kurssi on tarkoitettu yhdistysten uusille tiedottajille mutta sopii myös kokeneille taitojen päivittämiseksi. Tiedottamisen perusasioiden lisäksi aiheina sähköinen tiedonvälitys ja sosiaalinen media. Hinta 142 PH/163 TH. Ilmoittautuminen 15.2. mennessä. Kuvauskurssi 14.-16.3. (2 vrk) Valokuvauksen, erityisesti digitaalisen, perustaitoja ja kuvankäsittelyä. Teemana muiden muassa järjestön kuvauskilpailu 2016. Hinta 142 PH/163 TH. Ilmoittautuminen 15.2. mennessä. Kotisivukurssi 16.-18.3. (2 vrk) Kurssilla opitaan laatimaan helppokäyttöiset kotisivut yhdistykselle. Edellyttää tietokoneen käytön perusteiden hallintaa. Hinta 142 PH/163 TH. Ilmoittautuminen 19.2. mennessä. Muistikerhojen ohjaajakurssi 16.-18.3. (2 vrk) Kurssi on tarkoitettu yhdistysten muistikerhojen vetäjille mutta sopii kaikille muistin tukemisesta kiinnostuneille. Teemoina muiden muassa muistin tukeminen, muistisairauksien ennalta ehkäisy, muistisairaan tukeminen ja vinkkejä muistikerhojen toimintaan. Kurssiin sisältyy ”pelipäivä”, jonka aikana tutustutaan erilaisiin muistia tukeviin peleihin. Hinta 142 PH/163 TH. Ilmoittautuminen 19.2. mennessä. Liikuntakurssi 18.-22.4. (4 vrk) Tarkoitettu sekä uusille että kokeneille liikuntaryhmien ohjaajille. Vuokatin kesäpäivien (2017) valmistelua sekä monipuolista liikuntaa ja liikuntatietoa. Hinta: 278 PH / 320 TH Ilmoittautuminen 18.3. mennessä. Kurssit Kuntorannassa Alueelliset kurssit Liikuntaverkoston tapaamiset (infoa, keskustelua ja liikuntaa) l 9.3. Turku, T-talo klo 10-14 (Varsinais-Suomen aluejärjestölle) l 22.3. Tampere, Tapiola klo 10-14 (Pirkanmaan aluejärjestö) Taloushallinnon kurssi (perusteiden kertausta, sähköinen kirjanpito) l 7.-8.4. Lahti, Tietotupa klo 10-15 (Etelä-Suomi) l 9.-10.5. Rovaniemi, Hotelli Aakenus klo 10-15 (Pohjois-Suomi) Tiedottajakurssi l 12.-13.4. Lahti, Tietotupa klo 10-15 (Etelä-Suomi) Eläkeläisten edunvalvontakurssi (sote ja muita ajankohtaisia aiheita vanhusneuvostojen jäsenille, kurssille voidaan ottaa 20 osallistujaa) l 18.-20.4. Fiskars, Urheiluopisto Kisakeskus l 12.-14.10. Varkaus, Kuntoranta Lukutuki-kurssi vapaaehtoisille ääneenlukijoille l 15.4., 22.4. ja 29.4. klo 10-14, Lahti, Tietotupa Ilmoittautuimnen Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä osoitteeseen Eläkeläiset ry; Tuija Aali, Mechelininkatu 20 A; 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: tuija.aali@elakelaiset.fi Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: www.elakelaiset.fi/sähköiset lomakkeet/kurssihakemus. Jotta ilmoittautuminen tulisi varmasti perille ja kirjattua oikein, pyydämme välttämään puhelimitse ja varsinkin pelkillä puheviesteillä ilmoittautumista. Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. Kuntorannan kurssien osalta on ilmoitettava, valitseeko kurssilainen puolivai täysihoidon. Kurssituki Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea Kuntorannan kursseille kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Lisätietoja Kurssikalenteriin voi tulla vielä muutoksia. Kalenteri julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n kotisivulla www.elakelaiset.fi, josta näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussihteeri Tiina Rajalalta, puh. 020 743 3617 tai 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Kevään 2016 kurssikalenteri
22 – Nro 1 helmikuu 2016 ELÄKELÄINEN Isäntämme Helmut Pöschel levittää voita hapanleipäviipaleille ja viimeistelee ne juustotangosta leikkaamillaan siivuilla. Nuoruudenystäväni Marja Selinin ja saksalaisen ystäväni Regina Illmannin kanssa maistelen ristiriitaisin tuntein punkkien valmistamaa juustoa. Ei tässä nyt auta jänistää. Vierailemme pienessä juustolassa Saksassa, Würchwitzin kylässä. Raikkaan kirpeä maku yllättää myönteisesti, kunhan ei ajattele, että samalla tulee niellyksi tuhansittain mikroskooppisen pieniä ötököitä, joiden ansiota tuo hyvin säilyvä, jopa terveellinen juustoherkku on. Pöschel kertoo, ettei hänen pikkupoikana tarvinnut pestä hampaita, kun hän oli syönyt punkkijuustoa. Punkit nakersivat ne puhtaiksi. Vanha perinne oli kuolla Punkkijuustoa, milbenkäse, on valmistettu ainakin 500 vuoden ajan Saksan Würchwitzissä ja laajemmallakin alueella Saksissa, Saksi-Anhaltissa ja Thüringenissä. Myös Ranskasta, Belgiasta, Alankomaista ja Pyreneiltä löytyy joitakin punkkeja hyödyntäviä juustonvalmistajia. Hämähäkkieläimiin kuuluva vaalea punkki Tyrolichus casei tunnettiin alunperin pelkästään tuhoeläimenä, mutta sitten joku keksikin, että sitä voi hyödyntää juustonvalmistuksessa. Vuosi 1945 merkitsi käytännössä kuoliniskua juustolle, koska tuolloin Saksassa sen valmistus ja myynti hygieniasyistä kiellettiin. Punkkijuustoperinne olikin 1970-luvun tienoilla kuolla. Sitä valmisti enää Liesbeth Brauer -niminen vanhempi nainen. Hätiin tuli samoin Würchwitzissä asuva biologian ja kemian opettaja Helmut Pöschel. Nyt Pöschel pitää yllä samalla paikkakunnalla asuvan Christian Schmelzerin kanssa pientä juustolaa ja sen yhteyteen vuonna 2006 perustettua punkkijuustomuseota. Juuston raaka-aineena käytetään lehmän, vuohen tai lampaan maitoa. Maidosta valmistettu rahka puristetaan kuivaksi, ja siihen lisätään suolan lisäksi kuminaa ja seljankukkaa. Säilöntäaineita ei käytetä. Juusto säilyy syömäkelpoisena vuosikausia. Juustomassasta muotoillaan pieniä kiekkoja tai perunaa muistuttavia tankoja, jotka pannaan laatikoihin miljardien punkkien fermentoitaviksi. Juustoa voi täydellä syyllä kutsua maailman elävimmäksi juustoksi. Juuston kypsymisaika on noin kolmesta kuukaudesta puoleen vuoteen. Jonkun mielestä niiden tuoksu muistuttaa salmiakkia. Maku on miedohko, ilmeisesti punkkienkin. Talvella ötökät ovat kankeita ja lepäävät. Elinikää niillä on muutamia viikkoja. Putkahdettuaan maailmaan jälkeläiset tekevät selvää vanhempiensa ruumiista eli käyttävät ne ravinnokseen. Juustolaatikoihin levitetään punkkien ruuaksi ruisjauhoa, etteivät ne söisi juustomassaa kokonaan. Minulla ei sattunut kotona olemaan ruisjauhoa, ja niin punkit ehtivät kaivaa aikamoisia koloja pariin mukanani tuomaan juustoon. Lisäksi niitä peitti paksuhko pölykerros. Sen karistin leivälle. Päätin olla miettimättä, mitä tulikaan niellyksi. Lisää elinvoimaa Pöschel vakuuttaa, että juusto nostaa elinikää. Sen ansiosta voi elää hyvinkin 100-vuotiaaksi. Esim. Casanova söi punkkijuustoa. Würchwitzin juustolasta toimitetaan lähetyksiä myös Dubain sheikille, jolla on melkoinen haaremi. Würchwitzin keskustaa komistaa suurikokoinen punkkipatsas. Asukkaiden lähetystö, Pöschel siinä mukana, kävi Italiasta hakemassa raaka-ainetta, Carraran vaaleaa marmoria. Viemisinä heillä oli punkkijuustoa ja paikallista viiniä. Italialaiset olivat niin ihastuneita saamiinsa lahjoihin, että antoivat veistokseen tarvittavan kiven ihan ilmaiseksi. Kesäisin patsaan ympärillä vietetään perinteeksi muodostunutta apilaja punkkijuustojuhlaa oman kylän viiniä ja maailman elävintä juustoa nauttien. MAILA HÖLTTÄ Punkkijuusto on maailman elävin juusto Punkkijuusto on maukasta ja terveellistä, vaikkapa leivän päällä, kuten kuvassa. Kuva: Milbenkäsemuseum APUVÄLINEET SUJUVAAN ARKEEN Eläkeläiset ry:n jäsenetu * -10 % ? 09 276 360 FENNO MEDICAL OY TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN *norm.hintaisista tuotteista 2016 Kirjoittaja punkkipatsaan juurella. Kuva Marja Selin
Nro 1 helmikuu 2016 – 23 ELÄKELÄINEN Limpan Ordförandes kolumn MARTTI KORHONEN Översättning: Anne Lindfors-Shaban N är jag för en stund sedan öppnade min E-post hade det kommit en påminnelse från Tuomas, att det börjar vara tid att skriva min kolumn i Eläkeläinen. När han började som redaktör visste han inte om vår överenskommelse med Pekka om att påminna mig när det var dags, och det var det enda numret av tidningen jag inte skrev i, efter det Gunnar Asplund för många år sedan fick mig att överta hans svenska kolumner, så att han skulle få tid att skriva om allvarliga ekonomiska problem på finska. Mina kolumner har ju för det mesta varit någonslags humoresk, så också denna gång. Jag har någon gång skrivit att våra minnen är livets efterrätt, och tänk hur hemskt det skulle vara om man vore totalt minneslös. Om man skulle vara lika tom i skallen som ett vitt papper, och deadline vore i dag eller senast i morgon. Fast mitt namnaminne med åren har blivit rätt skralt, har jag i alla fall en massa händelser kvar i mitt mannaminne, så att jag med olika variationer av dem kan fortsätta så länge ni, bästa läsare, vill och orkar läsa mina skriverier. Namnen på dem jag skriver om kan jag ju oftast fråga av frugan. När hon som möbelförsäljare dagligen skrev en massa namn på forsedlar och kvitton utvecklade hon ett fantastiskt namnminne. Om hon inte kan hjälpa mig får jag försöka googla namnet på datorn, eller skriva så där allmänt om en gammal vän eller bekant. Om man skulle börja filosofera över vad minnet egentligen är, kan man konstatera att de flesta levande varelser har någonslags enkla minnen. Vad man kan äta och var man hitta mat osv. som de på något sätt flyttar över till sina ungar, men minnet så som vi människor uppfattar det började utvecklas först när våra förfäder aporna fattade de första verktygen; käpparna, som de kunde rota efter ätbara insekter och rötter med eller stenarna och vedklubborna, som de drämmde sönder nötter och skaldjur med för att snaska i sig innehållet. Då de sedan ännu kunde lära de andra i flocken göra likadant, och började gå upprätta på sina bakben, var grunden lagd för utvecklingen till människa. När utvecklingen utvecklades vidare och våra förfäder hittade på allt flera verktyg, behövdes nya läten för att förklara saker och ting för flockens medlemmar. Dessa nya läten, som förstås inte var helt likadanna i alla flockar, blev sedan så småningom grunden för alla världens olika tungomål. Allt efter som verktygen blev effektivare, och alla inte behövde göra precis samma saker för att få mat, uppstod arbetsfördelning i tex. odlare, samlare, jägare, verktygsmakare osv. Inom de olika yrkena kom sedan det sk. skråväsendet till, med mästare, gesäller och lärpojkar. Med byteshandeln kom sedan handelsmän, trafik, logistik och småningom för att mäta värdet på bytesobjekten penningarna. För att hålla ordning på kommersen behövdes ännu räkneoch skrivkonsterna. Med den senare kom också historikerna, som med Herodotos i spetsen har plitat ned hela människosläktets historia. För att hålla ordning på samhället och vid behov leda krigen mot andra stammar kom sedan adeln, som med hjälp av präster och profeter höll folken i tukt och herrans förmaning. Förlåt mig snälla läsare, nu började jag predika som den gamla marxist ja egentligen är. Ovanstående är ju nästen rena plagiatet av Karl Marx historieuppfattningar, men eftersom jag lärde mig dem på finska i Kulturhusets partiskola och översättningen är min egen så hoppas jag att ni har överseende och förlåter mig. Men nu tillbaka till mina egna funderingar om minnesproblematiken. Människans minne är ju också ett slags skräpkammare för all den kunskap man under sin livstid har proppat in i sin skalle. Jag själv minns ju en massa tekniska fakta om maskiner, som inte mera finns annanstans än kanske i något tekniskt museum. Trots detta har jag allt som oftast mycket glädje av mina ihågkomster. När jag tex. ser gamla bilar i någon film, vet jag exakt hur de fungerar, hur det kändes att köra dem, och vilka var deras bättre och sämre egenskaper. Detta är ett mycket trevligt sätt att använda sina minnesbilder. Gemensamma minnen binder ju också ihop familjer, släkt och vänner, ja tom. hela folk, men låtom oss filosofera om detta någon annan gång. Det viktigaste sättet att använda mänsklighetens samlade minnen är förstås att föra utvecklingen framåt, men det är nog klokast att låta historikerna träta on hur detta har lyckats, för nu börjar det vara tid att gå över till direktöversättningarnas förunderliga värld. Föregående nummers fråga handlade förstås om ryska Karelens huvudstad Petroskoj, som Finland under fortsättningskriget erövrade och omdöpte till Äänislinna. Den ligger ju på västra stranden av sjön Onega, som på finska kallades Ääninen. Låtom oss ännu hålla oss bakom östgränsen. Vad hette den forna finska staden på riktig svenska som i direktöversättning kunde heta Göksund? Som en liten fingervisning kan man nämna att det rätta svaret börjar med ett rätt torrt bakverk. PS. Innan jag knackade i väg den här texten till redaktionen tog jag en titt på termometern utanför fönstret. Den hade redan ett par veckor legat under minus tjugo grader, men nu var den en halv grad över noll. Antingen är våren tidig eller så måste man börja tro på klimatuppvärmningen. Minneslös Ute smäller kölden i knutarna medan jag sitter och skriver. Lyckligtvis verkar det som om kölden och frosten håller på att avta inom arbetsmarknadsfältet. Arbetsgivarnas stränga attityd har smält något, till all tur. Det vore vanvettigt att driva landet till ett läge som bara kan sluta dåligt: tvister, motsättningar, strejker, ändlösa förhandlingar. Det vore intressant att veta vad som ledde till denna kursomläggning, men kanske det är av mindre betydelse. Förhoppningsvis berodde det på förståelse för en större helhet och bekräftelse på att även arbetsgivarsidan har ansvar för vårt land och dess framtid. Observatörer som är mer skeptiska än jag misstänker dock att den egentliga orsaken står att finna i vårens dividendutdelningar, och då talar vi om belopp i miljardklass. I praktiken möjliggjordes denna dividendutdelning delvis via de skattelättnader som var ämnade att stödja investeringar och sysselsättning. Det verkar inte ha gått på det viset precis. Men vi får hoppas på att man får till stånd ett avtal som samtliga parter kan godkänna och att läget på arbetsmarknaden därigenom normaliseras. Det ligger i allas intresse. Tråkigt nog verkar det som om varken världsekonomin eller den finländska ekonomin tycks visa några större tecken på en återhämtning. Om oljepriset sjunker, vilket just nu förefaller ske, försvagas också den ryska ekonomin ytterligare. I kombination med de ekonomiska sanktionerna kan detta få betydande återverkningar även för Finland. Det som inverkar på vårt lands ekonomi påverkar oss alla. Många beslut som träder i kraft i år, eller som redan trätt i kraft, gör livet kärvt för pensionärer och låginkomsttagare. Några fler beslut av det slaget behöver vi inte och vi kommer med alla medel att kämpa mot sådana beslut. En sanering av ekonomin är av högsta prioritet. Men det finns även andra intressanta frågor. Prissänkningarna inom handeln har fått stor synlighet och med goda skäl. Det må nu sägas rakt ut: visst var det bra att den tyska handelskedjan Lidl etablerade sig i Finland. Andra stora utländska aktörer skulle också vara välkomna inom livsmedelsbranschen. Det förefaller ju vara Lidls förtjänst att även de andra kedjorna varit tvungna att dra sina slutsatser och sänka priserna. Och visst finns det också mån att sänka priserna. Jämförelser mellan matpriserna i Finland och övriga Europa visar att skillnaderna är enorma. Det måste bli en förändring på möjligheterna till stora vinster på maten och boendet. Nu måste vi konsumenter vara aktiva. Vår styrka ligger i vårt beteende och de krav vi ställer. Om vi inte reagerar fortsätter allt som förr. Det är önskvärt, ja fullt legitimt, att bekämpa detta eviga inkasserande. Men visst finns det också mindre problem. Det blev en stor nyhet då ett antal hembagare tog illa vid sig av de nya frimärkena med karelska piroger som motiv. Pirogerna på frimärket var nämligen industriellt tillverkade färdiga karelska piroger. Visst uppskattar jag hantverk men det var trots allt fråga om frimärken. Det viktiga är väl att pirogerna nu även finns på frimärke, och det allra viktigaste, att den som vill äta sin karelska pirog har råd med piroger. Men om det oväsentliga blir väsentligt äventyras utvecklingen och avstannar till slut. Små och stora bekymmer
24 – Nro 1 helmikuu 2016 ELÄKELÄINEN Det är inte alla föreningar i vårt förbund som har ett unikt världsarv inom sitt område. Men det har vi i Vasabygdens pensionärer. Tre av våra medlemmar bor också inom området. Ibland gör vi utfärder till vårt världsarv, Kvarkens skärgård, som är det första och det enda Unescos världsnaturarv i Finland. Vi står uppe på utsiktspunkten, toppen av utsiktstornet Saltkaret, på ca 20 meters höjd. Tornet finns vid vägens ände i Svedjehamnn i Björköby, numera inom Korsholms kommun. I bakgrunden syns de berömda landryggarna, de Geer-moränerna, bildade av inlandsisen för mer än 10 000 år sedan. Här ser man tydligt vid stränderna effekterna av världens kraftigaste landhöjning, nästan en meter på hundra år. Landhöjnngen är en följd av istidens tunga och 3 kilometer tjocka istäcke, just här. Härifrån är det inte långt över till Holmön på den svenska sidan. Postrodden går här över varje sommar, enligt gammal tradition från medeltiden. Mitt i Kvarken finns en fyr, Valsörarnas fyr, som är ritad i ingenjör Eiffels kontor i Paris. Och fyren påminner förstås om Eiffeltornet. Till världsarvet åker man över Finlands längsta bro, Replotbron. Och på vägen dit passerar man avtaget till det numera från nordisk tv välkända Strömsö. Henrik Fågelbärj Vasa Vasabygdens pensionärer i världsarvet På bilden några av våra medlemmar, fr.v. Rudolf Lövdahl, Seija Vestergård, ordförande Christer Eriksson, Sven Westergård, Anne Henriksson och Bengt Vestergård. Bakom mobilkameran stod Henrik Fågelbärj. Toisin kuin joulukuun Eläkeläisessä 7/2015 erheellisesti kirjoitettiin, Eläkeläiset ry:n Jokilaaksojen aluejärjestön syyskokouksen tekemä aluejärjestön puheenjohtajan valinta ei ollut yksimielinen, vaan Paavo Tihinen valittiin puheenjohtajaksi äänestyksen jälkeen. Paavo Tihinen sai äänestyksessä 36 ääntä ja Anja Sarajärvi 24 ääntä. Oikaisu Keiteleen Eläkeläisten yhdistys on toiminut vuodesta 1977. Viimeisten kahden vuoden aikana jäsenmäärässä on ollut pienoista kasvua. Keiteleellä on kolme eri eläkejärjestöä, joitten kanssa on vuosia kestänyttä yhteistyötä , yhteisten retkien ym. toiminnan merkeissä. Vetovastuu vaihtuu vuosittain, alkaneen vuoden vastuuvuorossa on Eläkeläiset. Jäsenistön kerhotoimintaa on talven aikana keskimäärin kerran kuukaudessa. Tällä hetkellä harjoitellaan innokkaasti yhteislauluja sillä kevättalven ja keväänaikaan on lauluryhmällä 2–3 luvattua esiintymistä. Haitarinsoittaja Juhani Kolari (kuvassa) säestää ryhmää, johon osallistuu vaihtelevasti 7-10 laulajaa. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Matti Vesterinen, sihteerinä Eeva Räty taloudenhoitajana Irja Laukkanen. Keitele on Pohjois-Savon pieni kunta, joka kuuluu Itä-Suomen lääniin ja sijoittuu Itäja Länsi-Suomen ja Oulun läänin kulmaukseen. Asukkaita kunnassa on vajaat 2400. Keiteleen Eläkeläisten jäsenmäärä kasvusuunnassa
Nro 1 helmikuu 2016 – 25 ELÄKELÄINEN Joensuun yhdistyksen pitkäaikainen puheenjohtaja Ossi Haatainen ”jäi hyvin ansaituille eläkepäiville”, oltuaan yli viisitoista vuotta luotsaamassa toimintaa eläkeläisten virkistämiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi. Uudeksi puheenjohtajaksi Joensuun Eläkeläiset ry:n syyskokous valitsi Eeva Surakan. Varapuheenjohtajana jatkaa Matti Murtonen, samoin jatkavat taloudenhoitaja Anna Kuivalainen ja sihteeri Sirkka-Liisa Alastalo, joka on myös matkavastaava. Uusi jäsensihteeri on Aune Ilves. Helsingin eläkeläisten kirjoittajakerho kokoontuu keväälla 2016 Hermannin karholla, Hämeentie 67 seuraaavasti: keskiviikko 3.2 klo 14–16, keskiviikko 17.2 klo 14–16, keskiviikko 16.3 klo 14–16, keskiviikko 6.4 klo 14–16, keskiviikko 27.4 klo 14–16. Kaikki kirjoittamista harrastavat eläkeläiset ovat tervetulleita. Kaksi paikkaa pöydän ympärillä on taas vapautunut. Aluksi voi tulla mukaan vaikka vain kuunteluoppilaaksi. Yleensä otamme kotiläksyksi runotai proosatehtävän sovitusta aiheesta. Seuraavan miittingin 17.2. tehtäväotsikko on Ole pienistä hetkistä onnellinen? Lähempiä tietoja Rudolf Lindbladilta puh. 0400 602968 tai sähköpostilla osoitteella rudolf.lindblad@gmail.com Turun Eläkeläiset ry:n koko vuosi 2016 vietetään yhdistyksen 60-vuotisjuhlan merkeissä. Vireä yhdistys jatkaa puheenjohtaja Markku Alajärven johdolla. Juhlavuoden aloitti lauluja tanssi-ilta Rientolassa 22.1. jossa esintyivät omat harrasteryhmät tanssiryhmä Säpinä, kuororyhmä Kööri sekä vierainamme lasten ja nuorten esintyjien ryhmä Katjusha. Tuotto lahjoitettiin Katjusha-ryhmälle esintymisasujen hankintaan Tavoitteenamme on lisätä näkyvyyttä ja tehostaa tiedottamista ja jäsenhankintaa. Siirrymme nykyaikaan kun tekeillä on yhdistyksen omat kotisivut. Ohjelmatyöryhmä on jo hyvässä vauhdissa. Syyskokouksessa valittu johtokunta puheenjohtaja Markku Alajärven tiukoissa ohjaksissa on seuraavanlainen: Veikko Salonen varapuheeenjohtaja, Ritva Varjo sihteeri, Tuula Luoto-Alajärvi, Sirkka Aho, Sirkka Tutti, Aili Asikainen, Raimo Timonen, Rauno Mäkinen, Ulla Toljander, Olavi Mäkinen, Toini Hovi ja varajäsenet Pirkko-Liisa Leinonen (kotisivuvastaava) ja Hilkka Rantala. Toiminnantarkastajaksi valittiin Ritva Kaskinen. Vilkas kerhotoiminta, kuorot ja tanssiryhmät kokoavat jäseniämme yhteen. Raimo Timonen toimii Köörin yhdyshenkilönä,Ulla Toljander sekä Hilkka Rantala toimivat Säpinän yhdyshenkilöinä Turun Eläkeläisillä on edustajat aluetoimikunnassa sekä Turun vanhusneuvostossa. Pyrimme käyttämään kaikkia vaikutuskanavia jäsentemme arvokkaan vanhuuden takaamiseksi. Rauman Eläkeläiset ry:n syyskokous valitsi Jorma Uusitalon kunniapuheenjohtajaksi. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Pauli Liekari, varapuheenjohtajaksi Lars Erkkilä, sihteeriksi Mauri Laine, taloudenhoitajaksi Seppo Virtanen ja jäsenkirjuriksi Kirsi-Marja Rauhamaa. Matkavastaavina toimivat Anneli Mäkinen, Elisa Merenkivi ja Kirsti Hannukainen. Muut johtokunnan jäsenet ovat Seikko Pajunen, Sisko Pajunen, Pekka Helkiö, Kyllikki Suoniemi ja Jaakko Kulmala ja varajäsenet Pekka Kivimäki, Annikki Aaltonen ja Esa Rauhamaa. Turun Eläkeläiset aloitti 60-vuotisjuhlavuoden Kirjoittajakerhoon voi tulla aluksi vaikka vain kuunteluoppilaaksi Eeva Surakka Joensuun Eläkeläisten johtoon Jorma Uusitalo kunniapuheenjohtajaksi Raumalla Rovaniemen Eläkeläiset ry:n vuoden 2016 toiminnan pääpiirteitä ovat ikäihmisten kunnallisten palveluiden saatavuus ja toteutumisen seuranta, yksin kotona asuvien selviytyminen arkiaskareissa sekä kotiin saatavien palveluiden riittävyys. Yhteistyötä eri järjestöjen kanssa jatketaan. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Kaarina Kapraali. Uudeksi varapuheenjohtajaksi marraskuussa kokoontunut syyskokous valitsi Kari Puolakan. Johtokunnan jäsenet ovat Reijo Hannuniemi (uusi), Hilkka Kangas, Aune Merkkiniemi, Eeva Niemi, Eila Kiviniemi, Seija Paadar, Sirkke Ollila (uusi) ja Jouni Ylitalo. Varajäsenet ovat Linnea Kilpeläinen, Liisa Koskinen, Tuula Ruotsalainen, Kyllikki Vilander (uusi) ja Bertta Stark (uusi). Yhdistyksen ohjelmaan kuuluvat myös kulttuuriharrastusten vaaliminen ja vierailut erilaisilla ohjelmakokonaisuuksilla vanhusten palvelukodeissa ja kaupungin alueella toimivien kyläyhdistysten vieraina. Kouluilta jäävän ylijäämäruoan jakelua eläkeläisille jatketaan, tarvitsijoita näyttää olevan paljon. Kerhotoiminnassa on luvassa kansanperinteen juhlia, ja naapuriyhdistyksiä kutsutaan kylään avoimet ovet -periaatteella. Palvelut ja yksin asuvien tukeminen Rovaniemen Eläkeläisten toiminnan pääteemoina Etelä-Vantaan Eläkeläisten perinteistä puurojuhlaa vietettiin jälleen vilkkaan toimintakauden päätteeksi. Myyrmäen Arkkiin oli kokoontunut väkeä tuvan täydeltä, yli 90 henkeä. Riisipuuroa ja sekahedelmäsoppaa riitti kuitenkin hyvin kaikille. Ohjelmaesityksissä saatiin nauttia harrasteryhmien työn tuloksista. Sketsinäytelmä Kuulustelun ovat kirjoittaneet aikoinaan Etelä-Vantaan Eläkeläiset. Tanhuryhmän naiset esittivät Värttinän ohjelmistosta vauhdikkaan esityksen Delekatka . Lauluryhmäläiset lauloivat joululauluja sekä laulattivat yhteislauluja. Saatiin kuulla runoesityksiä ja lopuksi tonttuleikkejä. Tilaisuudessa muistettiin ja onniteltiin punaisten ruusujen kera vuoden aikana pyöreitä vuosia täyttäneitä yhdistyksen jäseniä. Yllätysohjelmana saatiinkin kuulla entisen puheenjohtajan Eino Verkon lausuma jouluinen runo. Laulava joulupukki vieraili juhlassa ja jakoi pienet paketit. Yhdistyksen syyskokouksessa marraskuussa valittiin toimijat vuodelle 2016. Puheenjohtajana jatkaa Marja-Liisa Viljamaa ja varapuheenjohtajana Raine Mäkinen.s Johtokuntaan valittiin Tuula Kivijärvi, Kaarina Heinonen, Pekka Varis, Seppo Helin, Sauli Sarvi, Kari Saukkonen, Raili Sarvi, Kauko Niemelä, Pirkko Lötjönen (uusi) ja Varma Silvennoinen (uusi). Varajäsenet: ovat Pertti Vuorio, Leena Helin (uusi), Raili Pääskynen ja Marita Peltokorpi (uusi). Puurojuhla kruunasi Etelä-Vantaan Eläkeläisten vilkkaan toimintakauden Oulun Työväen Eläkeläiset ry piti syyskokouksen Oulun Aleksinkulmassa 30.11.2015. Kokoukseen oli saapunut ilahduttava määrä ikäihmisiä päättämään vuoden 2016 toiminnasta ja valitsemaan edustajansa hoitamaan yhdistyksen asioita. Puheenjohtajaksi valittiin Veikko Kettunen. Hän jatkaa jo vuosia kestänyttä ansiokasta toimintaansa yhdistyksen johdossa. Varapuheenjohtajaksi valittiin Maija Nurminen. Johtokunnan jäsenet: Paula Häppäri sihteeri/ kotisivut, Elsi Suomela taloudenhoitaja, Elsa Pajuluoto jäsensihteeri, Teuvo Blomster kotisivut, Leena Rasila, Seija Revonoja, Hilkka Myllykangas, Pentti Kellokoski, Arvi Kostekivi ja Erkki Kukkonen. Johtokunnan varajäsenet: Raija Haikonen, Helmi Hartikainen, Yrjö Lamminparras, Maija Lassila ja Eino Vaikko Teuvo Blomster Oulun Työväen Eläkeläiset ry. Oulun Työväen Eläkeläiset ry valitsi ja suunnitteli Etelä-Vantaan Eläkeläisten puurojuhlassa onniteltiin punaisten ruusujen kera vuoden aikana pyöreitä vuosia täyttäneitä yhdistyksen jäseniä.
26 – Nro 1 helmikuu 2016 ELÄKELÄINEN Kevätkokouksia Jakomäen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 23.2.2016 kello 11.30 i-talon kerhotilassa, Kankarepolku 5. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Kalajoen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 24.2.2016 kello 12.00 Tähtelässä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Kempeleen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 25.2.2016 kello 12.00 Kempeleen Työväentalossa, Koskelantie 24. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Järvenpään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 2.3.2016 kello 10.00 Myllytie 3:n nuorisotilassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Rytikarin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 2.3.2016 kello 11.00 Rytikarin Työväentalossa, Rytikatu 27. Esillä kevätkokoukselle määrätyt ja muut esille tulevat asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Iin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 7.3.2016 kello 12.00 Iin Järjestötalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Martinniemen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 7.3.2016 kello 12.00 Martinniemen vanhustentalon kerhohuoneessa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Vieraana kansanedustaja Hanna Sarkkinen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Tampereen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 7.3.2016 kello 13.00 Tapiolassa, Karhunkatu 71. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Tornionseudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 7.3.2016 kello 11.00 Åströmin kartanossa, Keskikatu 26, Tornio. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Pyhtään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 8.3.2016 kello 10.00 Siltakylän Seurakuntatalon kahviossa, Ilvestie 1, Siltakylä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Ylöjärven Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 9.3.2016 kello 11.00 Varikossa, Teollisuustie 24. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Hakunilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 10.3.2016 kello 11.00 Hakunilan nuorisotalossa, Laukkarinne 4. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Kuopio-Kallavesi Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 10.3.2016 kello 13.00 KTY:n kokoustilassa, Käsityökatu 24 B, Kuopio. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Piikkiön Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 10.3.2016 kello 11.30 nuorisotalo Pontelassa, Pontelanmäki 5. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Porin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 10.3.2016 kello 12.00 Viikkarin Valkaman Saarelma-salissa, Juhana Herttuankatu 17. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Korson Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 14.3.2016 kello 14.00 Palvelukoti Vantaan Helmessä, Metsolantie 4, Vantaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Raision Seudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 14.3.2016 kello 12.00 Tornilassa, Tornikatu 9. Raisio. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Etelä-Vantaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 15.3.2016 kello 13.00 monitoimitila Arkissa, Liesitori 1, kolmas kerros, Myyrmäki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Lopuksi kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Joensuun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 15.3.2016 kello 12.00 Kerhotalossa, Sairaalakatu 27. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Jyväskylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 15.3.2016 kello 10.00 Sepänkeskuksen Reaktorisalissa, Kyllikinkatu 1. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Tervolan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 15.3.2016 kello 11.00 Tervolan Järjestötalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Vaasan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 15.3.2016 kello 12.30 eläkeläisten toimintakeskuksessa, Ajurinkatu 14, Vaasa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Klaukkalan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 16.3.2016 kello 11.00 Klaukkalan Työväentalo Männikössä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Lahden Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 16.3.2016 kello 9.30 8-salissa, Sammonkatu 8, Lahti. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Salpakankaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 16.3.2016 kello 12.00 Terveystie 8 A, Hollola (uimahalli/nuorisotilat). Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Malmin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 16.3.2016 klo 12.00 Malmin Työväentalossa, Takaniitynkuja 9. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta. Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 17.3.2016 kello 13.00 Matinkylän korttelitilassa, Matinkatu 22, Espoo. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 12.30. Tervetuloa. Johtokunta Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 17.3.2016 kello 13.00 Kinaporin palvelukeskuksen kerhohuoneessa Kertsi 1, Hämeentie 58-60. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Kiimingin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 17.3.2016 kello 13.00 Kiimingin valtuustosalissa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Raahen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 17.3.2016 kello 13.00 Raahen Työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Rovaniemen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 17.3.2016 kello 10.30-12.00 eläkeläistila Potkurissa, Pohjolankatu 2, Rovaniemi. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu ennen kokousta. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Imatran Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 21.3.2016 kello 10.00 Kerhokeskus Koskiksessa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Oulun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 21.3.2016 kello kello 10.00 Aleksinkulmassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Oulun Työväen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 21.3.2016 kello 13.00 Aleksinkulmassa, Aleksanterinkatu 9, Oulu. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu ennen kokousta. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Sodankylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 21.3.2016 kello 11.00 Kylätalo Kitisellä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Tapulin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 21.3.2016 kello 10.00 Tapulin nuorisotalossa, Ajurinaukio 5, 2 krs, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Turun Työväen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 21.3.2016 kello 11.00 T-talossa, Vanha Hämeentie 29. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Voileipätarjoilu. Kaikki mukaan. Johtokunta __________________________________________ Vartiokylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 21.3.2016 kello 12.00 Vartiokylän työväentalossa, Rusthollarinkuja 3, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta __________________________________________ Aavasaksan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 22.3.2016 kello 10.00 Aavasaksan Kansantalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat ja muut esille tulevat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Yhdistykset, huom! Varmistaaksenne, että kevätja syyskokoukset ovat lehdessä, on ne ehdottomasti lähetettävä Erja Isakssonille, osoitteeseen erja.isaksson@elakelaiset.fi puhelin 020 743 3614
Nro 1 helmikuu 2016 – 27 ELÄKELÄINEN Lieksan Seudun Eläkeläiset ry:n 50-vuotisjuhla ke 2.3.2016 alkaen klo 11.00 kulttuurikeskuksen Brahe salissa Pielisentie 9 – 11, 81700 Lieksa. Juhlapuhujana Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen. Lopuksi tanssia. Kahviliput 5,00 euroa. Onnittelujen vastaanotto alkaen klo 10.30. Mahdolliset muistamiset tilillemme: FI56 5343 3840 0073 54 Tervetuloa juhlimaan kanssamme! Juhlatoimikunta Kiitos! Kurikan Eläkeläiset ry kiittää 40-vuotisjuhlaa muistaneita. Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen Aluejärjestön PILKKIKILPAILUT Pidetään to 17.3.2016 Jämsässä, Hulkkionlahdella Opastus Jämsästä. Ilmoittautuminen alk. klo 8.30, onkiaika Klo 10 13. Osallistumismaksu 5 €/hlö ja joukkue 10 €/kolme henk./ joukkue, yksi eri sukupuolta. Sarjat alle 70 v. ja yli 70 v. miehet ja naiset. Ilmoittautumiset 10.3. mennessä Viljo Kumpulaiselle puh. 040-7570082 TERVETULOA Etelä-Häme Heinola Hellevi Virtakoivu Anja Rautniemi Else Saarinen Eero Ranta Kauko Myllyniemi Sirkka Toivanen Tuula Jetsu Antti Matikainen Raija Lipponen Olavi Lipponen Matti Vilhunen Lappi Kolari KOLARIN ELÄKELÄISET ry Helli ja Sulo Kylmämaa Annikki ja Armas Rantakoko Tuula ja Reijo Raappana Valmu Niva ja Mauri Raili Heikki Toini Satta Eeva Niva Rovaniemi Antti Juopperi Pohjanmaa Ykspihlaja Aili Tuominen Satakunta Eura-Säkylä-Köyliö AUTOMESSI KY SÄHKÖ PUISTO GALLERIA RAILIN TAULUT EURA-SÄKYLÄ-KÖYLIÖN ELÄKELÄISET ry Pekka Leino Anja ja Tuomo Viitahalme Seppo Leino Eine Paajanen Heimo Juhola Raimo Salo Raili ja Martti Anttonen Eeva Männistö Aino Vesala Pirkko ja Jukka Kuusela Eila ja Pekka Luusalo Esko Härkälä Simo Lähteenmäki Juhani Kouttinen Maire Tanninen Seija ja Martti Torkkeli Ari Puisto Alli Puisto Aimo Vaaranen Leena ja Lenni Hakala Asta Mikola Eero Toivonen Eila Poutanen Simo Leino Kalevi Toivonen Savo Iisalmi Vilho Kouvalainen MENESTYKSEKÄSTÄ UUTTA VUOTTA 2016! Kontulan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 23.3.2016 kello 11.00 Wanha Posti, Keinulaudankuja 4. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta Rauman Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 23.3.2016 kello 11.00 Kansalaisopistossa, Aittakarinkatu 10. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta ___________________________________________ Turun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 23.3.2016 kello 13.00 Jyrkkälän Monitoimitalossa, Nuorisotalonkuja 2, Turku. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Hyvinkään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 30.3.2016 kello 11.00 Hyvinkään Järjestötalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 3.3.2016 kello 13.00 Kinaporin palvelukeskuksen kerhohuoneessa Kertsi 1. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta ____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Etelä-Hämeen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 10.3.2016 kello 10.15 TietoTupa, Hämeenkatu 15, Lahti. Esillä kevätkokoukselle määrätyt ja muut esille tulevat asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta ____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Uudenmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 14.3.2016 kello 10.00 Puistokulmassa, Talkootie 4, Vantaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 9.00. Tervetuloa. Aluetoimikunta ____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Varsinais-Suomen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 15.3.2016 kello 11.00 Ystävyystalossa, Orivontie 10, Uusikaupunki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.30. Tervetuloa. Aluetoimikunta ____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Jokilaaksojen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous perjantaina 18.3.2016 kello 11.00 Kempeleen Työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.00. Tervetuloa. Aluetoimikunta ____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 21.3.2016 kello 10.00 Kivistön työväentalossa, Vaajakoskentie 29, Jyväskylä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta ____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 30.3.2016 kello 11.00 Kolarin Työväentalossa, Heikkiläntie 33, Kolari. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.30. Tervetuloa. Aluetoimikunta ____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 31.3.2016 kello 11.00 Tapiolassa, Karhunkatu 71, Tampere. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.00. Tervetuloa. Aluetoimikunta ___________________________________________ Eläkeläiset ry:n Savon Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 31.3.2016 kello 11.00 Kylpylähotelli Kuntorannassa, Kuntorannantie 14, Varkaus. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta Ilmoituksia Eläkeläinenlehden numero 2/2016 Ilmestyy 14.3. Aineisto lehteen 29.2. mennessä Yhdistysten jäsenet Ilmoittaisitteko yhdistyksenne jäsensihteerille muuttuneet puhelinnumerot, sähköpostit ja osoitetiedot. Tämä helpottaisi jäsensihteerin työtaakkaa.
28 – Nro 1 helmikuu 2016 ELÄKELÄINEN Eläkeläinen-lehden aikataulut 2016 Numero Aineisto Lehti toimitukseen ilmestyy Maaliskuu nro 2 29.2. 14.3. Toukokuu nro 3 18.4. 2.5. Kesäkuu nro 4 6.6. 20.6. Syyskuu nro 5 29.8. 12.9. Lokakuu nro 6 3.10. 17.10. Joulukuu nro 7 28.11. 12.12. KEVÄTJA SYYSKOKOUSILMOITUKSET Erja Isakssonille joko sähköpostitse erja.isaksson@elakelaiset.fi tai puhelimitse 020 743 3614 Kevätkokousilmoitukset maaliskuun numeroon 2 viimeistään 29.2. Syyskokoukset: Syyskuu nro 5 aineisto viimeistään 29.8. Lokakuu nro 6 aineisto viimeistään 3.10. Klaukkalan Eläkeläisten kevään kohokohta on huhtikuussa, kun yhdistys täyttää 45 vuotta. Sitten jälleen talkoohenkeä tarvitaan, mutta ”yhteispelillä se sujuu”. Viime vuosikin oli Klaukkalan Eläkeläisillä täynnä toimintaa. On reissattu, kuntoiltu ja keskiviikkoisin kerhossa on viihtynyt noin 40 henkeä. Syksyn ohjelmassa oli mm. teatterimatka Kouvolaan katsomaan Rakkauslaulu -näytelmän, jonka jälkeen menimme Elimäelle Moision kartanoon syömään. Hyvän ruuan lisäksi saimme ihailla siellä olevaa taidenäyttelyä ja emäntä kertoi talon mielenkiintoisesta historiasta. Perinteiset joulumyyjäiset olivat jo marraskuussa. Syyskauden päätökseksi nautittiin maukas jouluateria Klaukkalan kirkon tiloissa. ”Oikea” joulupukki muoreineen oli vieraita vastaanottamassa. Ohjelmassa oli tietenkin joululauluja ja kuultiin Eila Kuvajan esittämiä runoja. Tontutkin innostuivat leikkimään ”Soihdut sammuu”. Tässä lämminhenkisessä tilaisuudessa oli mukana noin 70 iloista eläkeläistä. Heikki Mäkinen jatkaa puheenjohtajana Syyskokouksessa tehtiin henkilövalinnat vuodeksi 2016. Puheenjohtajana jatkaa Heikki Mäkinen ja varapuheenjohtajana Sirkka Itäniemi. Johtokuntaan tulivat uusina jäseninä Armi Backman (sihteeri) Lea Mäkinen (emäntä) ja Pertti Engström. Entisinä jäseninä jatkavat Maila Huovari (matkavastaava) Pertti Halonen (taloudenhoitaja), Aila Välimaa, Pirjo Mustonen ja Marjatta Virtanen. Varajäsenet: Arja Serenius (jäsensihteeri), Kalevi Sillanpää ja Timo Aurassalo. Arpajaisvastaavana on Jorma Serenius, apunaan Seppo Itäniemi. Toisena emäntänä on Kaija Engström, Armi Backman toimii ilmoitusvastaavana ja Sirkka Itäniemi ylläpitää kotisivuja. Pertti Halosen vastuulla on tekniikka ja liikunta. Ystävätoiminnasta huolehtivat Timo Aurassalo ja Maila Huovari, joka on myös vanhusneuvoston edustaja. Lea Mäkinen ja Armi Backman ovat Nurmijärven eläkeläisyhdistysten yhteistyötoimikunnassa. Tekemistä riittää kaikille. Sirkka Itäniemi Klaukkalassa alkoi juhlavuosi Lauluryhmä esiintyi Klaukkalan Eläkeläisten joulujuhlassa. Summassaarentie 180, FI-43100 Saarijärvi +358 (0)30 6085 100 • fax +358 (0)30 6085 200 KYLPYLÄHOTELLI SPA HOTEL Summassaarentie 180, 43100 Saarijärvi www.summassaari.? Varaa 030 608 50 myynti@summassaari.? Lanka 0,0828 /puh + 0,032 /min. Gsm 0,192 /min. Sis. alv 24%. Kylpyläloma 159 1 hlö/3 vrk/2 hh Sis. aamiaiset, päivälliset, kylpylän ja kuntosalin käytön. 1 hh-lisä 30,50 € /vrk. Voimassa 31.3.16 asti. Lisämaksusta: Loma-asunto kahdelle järven rannalla; saunaton 6 € /hlö/vrk ja saunallinen 12 € /hlö/vrk. Varaathan hemmotteluhoidot etukäteen! PS. Järven jäällä luistelurata, myös potkukelkkailuun! Keskellä Suomea – keskellä luontoa Kainuulaisen Puolangan Eläkeläiset ry:n syyskokous pidettiin marraskuun puolivälissä. Paikalle tuli jäseniä ihan mukavasti. Kokouksessa kävimme vilkasta keskustelua tulevan vuoden 2016 toiminnasta. Lisäksi käsittelimme sääntömääräiset asiat ja teimme valinnat eri toimielimiin. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Anneli Heikkinen. Johtokuntaan valittiin myös Sanni Kähkönen, Hellin Seppänen, Helena Kehänen, Anna-Maija Sutinen, Otto Mäkäräinen, Yrjö Seppänen, Erkki Oikarinen ja Toivo Moilanen, joka toimii varapuheenjohtajana. Johtokunnan varajäseniksi valittiin Aino Vyyryläinen, Maire Mäkäräinen, Mirja Messi ja Aili Seppänen. Aluetoimikuntaan valittiin Anneli Heikkinen ja Toivo Moilanen. Taloudenhoitajana toimii Rauni Räisänen ja matkavastaavana Hellin Seppänen. Sihteerinä toimiva Anna-Maija Sutinen hoitaa myös jäsenrekisteriasiat. Yhdistys aloitti syyskuussa bingon pyörittämisen talkoovoimin. Sunnuntaisin Virkkulassa toiminut bingo on kerännyt keskimäärin 34 kävijää. Juhlapyhinä emme ole pelanneet. Pikkujoulua vietimme itsenäisyyspäivänä ruokailun merkeissä. Yhteiselle aterialle paikallisessa ravintolassa osallistui 44 henkilöä. Ohjelmassa oli myös lahjapakettien arvontaa, yksinja yhteislaulua, runoja sekä jouluevankeliumi savoksi. Joulukuun puolivälissä kävimme parinkymmenen ihmisen voimin hoivakoti Tikankontissa ja vuodeosastolla laulamassa. Ohjelman juontajana toimi Eero Parkkinen. Aarne Kehänen veti lauluja, ja lopuksi joimme kahvit torttujen kera. Kokouksessa suunnittelimme kevätkaudelle teatterija uintireissuja. Eläkeläisten kuntosalivuoro on edelleen tiistaisin ja perjantaisin. Uusia jäseniä Puolangan Eläkeläisiin tuli viime vuoden aikana useita. Toivomme, että jäsenet antaisivat vinkkejä ja toiveita toiminnan kehittämiseksi. Esimerkiksi Eero ja Toini Parkkisen aktiivisesta toiminnasta olemme jo saaneet uusia ideoita. Anna-Maija Sutinen Puolangan Eläkeläiset pyörittävät bingoa ja kehittävät toimintaansa ”Uusia jäseniä Puolangan Eläkeläisiin tuli viime vuoden aikana useita. Toivomme, että jäsenet antaisivat vinkkejä ja toiveita toiminnan kehittämiseksi.” ”Tekemistä riittää kaikille.”
Nro 1 helmikuu 2016 – 29 ELÄKELÄINEN Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Hannu Partanen Toimitussihteeri Tuomas Talvila Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tuija Aali puh. 020 743 3610; tuija.aali@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 7 kertaa vuodessa Tilaushinta kotimaahan 26 euroa/vsk Muu Eurooppa 36 e/vsk, muut ulkomaat 40 e/vsk Ilmoitushinnat: 2,00 euroa / pmm Toimitus ja toimisto: Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610, fax 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti: Marja-Leena Laitinen puh. 050 5323 444 sähköposti: m-leena.laitinen@kolumbus.fi; osoite: Maauunintie 14 D 34 01450 Vantaa Järjestöaineisto: Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (Painettu) ISSN 2242-3338 (Verkkolehti) Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani, 2016 Martti Korhonen puheenjohtaja Irmeli Mandell varapuheenjohtaja Hannu Partanen toiminnanjohtaja 020 743 3615; 0400 570 951 hannu.partanen@elakelaiset.fi Anu Mäki järjestösihteeri 020 743 3616; 040 839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi Tiina Rajala koulutussihteeri 020 743 3617; 040 582 4319 tiina.rajala@elakelaiset.fi Tuija Aali toimistonhoitaja jäsenrekisteri materiaalitilaukset 020 743 3610 tuija.aali@elakelaiset.fi Anitta Koski taloussihteeri laskutus, maksatus, ostoja myyntireskontra 020 743 3611; 050 307 1952 anitta.koski@elakelaiset.fi Erja Isaksson toimistosihteeri yhdistysrekisteri syntymäpäivät ja poisnukkuneet syysja kevätkokousilmoitukset 020 743 3614 erja.isaksson@elakelaiset.fi Tuomas Talvila tiedottaja-toimitussihteeri 020 743 3618; 050 570 9716 tuomas.talvila@elakelaiset.fi Eva Rönkkö monikulttuurisuustyön suunnittelija 040 501 3599 eva.ronkko@elakelaiset.fi Kuntorannantie 14 78400 Varkaus puh. 017 560 1100/vaihde Myyntipalvelu ja info: Puh. 017 560 1403 myynti@kuntoranta.fi Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki IBAN FI11 1012 3000 0714 70 IBAN FI80 8000 1900 1086 56 IBAN FI89 5541 2820 0116 00 IBAN FI11 8000 1800 3273 56 Jäsenmaksutili Puh. 020 743 3610 vaihde, fax. 020 743 3619 Sähköpostiosoite:elakelaiset@elakelaiset.fi Kotisivut osoitteessa:www.elakelaiset.fi eläkeläiset ry 90 vuotta 12.1. Sirkka Kortelainen Tikkurila 19.1. Lauri Kehlo Tikkurila 22.1. Hilja Johanna Leinonen Porvoo 23.1. Annikki Töyrylä Tapuli 25.2. Hilkka Hilkamo Pihtipudas 28.2. Onni Rannikko Halikko 6.3. Maija Satokangas Kokkola 85 vuotta 24.1. Lilli Luomala Kokkola 80 vuotta 5.1. Vilma Koivuniemi Kokkola 11.2. Hilkka Anneli Id Porvoo 14.2. Senja Mosnikoff Ivalo 25.2. Helmi Tiilikainen Hyrylä 3.3. Kaarina Helli Kinnunen Suomussalmi 4.3. Hilja Suorajärvi Kuusamo 8.3. Miika Rintala Nakkila 75 vuotta 11.1. Eila Forsell Tervola 27.1. Taisto Korvala Haukipudas 3.2. Anni Lindh Pello 4.2. Laila Vähälä Salo 8.2. Taisto Paloniemi Vaala 12.2. Paavo Karppinen Vaala 13.2. Kaarina Pikkumaa Porvoo 19.2. Leena Raitamaa Korso 3.3. Leila Marjatta Pussinen Martinniemi 5.3. Seija Syrjänen Salpakangas 9.3. Maija Pulkkinen Pihtipudas 10.3. Simo Akseli Haaksluoto Pielavesi 70 vuotta 2.1. Leena Vallin Kauhajoki 17.1. Mirja Meriläinen Martinniemi 22.1. Kaija Jutila Kokkola 24.1. Pekka Mäkilä Loimaa 8.2. Anja Laurila Salpakangas 9.2. Eino Mäntylä Kuru 10.2. Tenho Syrjälä Kokkola 13.2. Liisa Jäntti Kokkola 16.2. Aira Kyyhkynen Kuusamo 1.3. Alpo Valtala Pihlava 3.3. Pentti Nurmi Kokkola 4.3. Pentti Käsmä Kuusamo 5.3. Matti Laukkanen Suomussalmi 5.3. Arto Leppänen Kaarina 15.3. Kaija Leppänen Pihlava 65 vuotta 2.1. Tuula Harriet Koskenlaita Porvoo 6.1. Raakel Repo Porvoo 11.2. Raila Jylänki Suomussalmi 55 vuotta 20.12.2015 Hemmo Ruusunen Pihlava Loimaan Eläkeläiset Anna-Liisa Karbin Palokan Eläkeläiset Aino Maria Pihlainen Kellon Eläkeläiset Eino Jorma Vainio Järvenpään Eläkeläiset Airi Lyydia Hramoff Sallan Eläkeläiset Martti Niskala Leo Aleksanteri Kotala Kalajoen Eläkeläiset Veikko Vierimaa Heikki Korva Kemijärven Eläkeläiset Kerttu Ylitalo Paavo Antero Tarkiainen Raahen Eläkeläiset Eila Saariaho Ruoveden Eläkeläiset Mauno Kauppinen Ulla Niskonen Aili Ruokkeinen Suolahden Eläkeläiset Lea Irene Hartikka Rauman Eläkeläiset Sisko Marjatta Arvola Lahden Eläkeläiset Toini Maria Virtanen Varkauden Eläkeläiset Jorma Westerlund Sorsakosken Eläkeläiset Kauko Olavi Kaukovirta Ykspihlajan Eläkeläiset Mauno Pippola Väinö Johannes Sarpola Vuokko Hopeavuori Teuvan Eläkeläiset Aili Kyllikki Latva Kokkolan Eläkeläiset Heino Möttönen Tornionseudun Eläkeläiset Kalle Valdemar Keränen Myllypuron Eläkeläiset Otto Uuno Aleksander Maasjoki Pudasjärven Eläkeläiset Hugo Törrö Vihdin Eläkeläiset Sirkka Maria Raunio Jämsän Eläkeläiset Saima Johansson Pietarsaaren Eläkeläiset Terttu Sinikka Backlund Merkkipäivien ilmoittajat! Muistakaa kysyä lupa julkaisuun päivänsankarilta.
30 – Nro 1 helmikuu 2016 ELÄKELÄINEN Mystinen profiili: kuka hän on? Numeron 7/2015 Mystinen profiili -tehtävän profiilitehtäväämme oikea vastaus kuuluu: Paavo Nurmi. Toiselta nimeltään Johannes. Syntyi Turussa 13 kesäkuuta 1897. Maailmankuuluu suomalainen keskija pitkänmatkan juoksija. Kuoli Helsingissä 2 lokakuuta 1973. Vastaajien joukosta onnetar valitsi ylllätyspalkinon saajaksi Pirjo Merimaan Porista. Onnittelut! Tuo Mystinen profiili oli toistaiseksi viimeinen Eläkeläinen-lehden palstoilla. Kiitokset vielä kerran kaikille profiileja seuranneille ja vastanneille! Sarjakuva Senni ja Safira puolestaan löytyy tämän lehden sivulta 3. Vanhusten asuntojen muutostöihin on saatavissa yhteiskunnan tukia. Korjausavustusten hakuaika päättyy 24.3.2016. Tukien tarkemmista ehdoista kannattaa soittaa Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojille. Korjausneuvojat avustavat hakemusten tekemisessä. Korjausavustusta haetaan kunnalta, joka saa määrärahat Asumisen rahoitusja kehittämiskeskukselta (ARA). Avustus myönnetään sosiaalisin perustein. Asunnossa asuvan ruokakunnan tulot ja varallisuus eivät saa ylittää asetettavia rajoja. Vanhustyön keskusliitolla on 15 alueellista korjausneuvojaa, jotka avustavat vanhuksia asunnossa tarvittavien muutostöiden suunnittelussa. Korjausneuvoja tekee tarvittavan paperityön eli tekee hankkeen luonnospiirustukset ja kustannusarvion sekä laittaa avustushakemukset liikkeelle. Tarvittaessa korjausneuvoja avustaa myös urakoitsijan löytämisessä. Korjausneuvojan tekemä työ on asiakkaille maksutonta, mutta remontin teko tietysti maksaa. VANHUSTYÖN KESKUSLIITON KORJAUSNEUVOJAT: ETELÄ-KARJALA JA KYMENLAAKSO Pekka Hulkkonen 050 5931277 ETELÄ-POHJANMAA JA POHJANMAA Harri Hietikko 0400 260962 ITÄ-UUSIMAA, HELSINKI Pekka Martikainen 050 9131452 KANTAJA PÄIJÄT-HÄME Kari Tahvanainen 0500 494766 LAPPI Ari Viippola 050 5903637 MERI-LAPPI Teuvo Junes 040 5572550 LÄNSI-UUSIMAA, VANTAA Timo Vänskä 050 4493395 PIRKKA-HÄME Voitto Niska 0400 649199 POHJOIS-KARJALA Lauri Takkunen 050 5407035 POHJOIS-POHJANMAA JA KAINUU Tapio Karhu 040 5166738 POHJOIS-SAVO Pentti Heikkinen 0400 371586 SATAKUNTA Tiina Toivonen 0400 852727 SISÄ-SUOMI Jukka Lampi 0400 162494 SUUR-SAVO Ismo Kortman 0500 651737 VARSINAIS-SUOMI Jani Malminen 0500 908 660 Lisätietoja: Korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso, 040 5023 807 Malmin kauppatie 26, 00700 HELSINKI www.vtkl.fi KORJAUSAVUSTUKSIA VANHUSTEN ASUNTOIHIN Pääkaupunkiseudun näyttelytarjonnasta voi Eläkeläinen-lehden lukija poimia vaikkapa pari seuraavaa. Helsinkiläisen Kallion-Vallion Eläkeläiset ry:n kamerakerhon vetäjänäkin tunnetun Toivo Koiviston valokuvanäyttely Pohjolankatu – Käpylän bulevardi on esillä Käpylän kirjastossa 1.–29.2. Puu-Käpylässä asuva Koivisto on kuvannut Pohjolankadun näkymiä ja tapahtumia kolmisenkymmentä vuotta. Hänen ottamiaan kuvia on julkaistu mm. Kallio-, Käpyläja Oulunkyläinenlehdissä. Jokelan kirjastossa Tuusulassa on helmi-maaliskuussa esillä Antti Honkosen Iloa joutsenista -valokuvanäyttely Jokelan joutsenista. Liikuntaneuvos Antti Honkonen on, monen muun tekemisensä lisäksi, eläkeläisten Kävelypässit-ryhmän perustajajäsen. Honkonen avaa näyttelynsä Jokelan kirjastossa maanantaina 8. 2. kello 14. osana Lainan päivän Kirjastokarnevaalitapahtumaa. Näyttely on esillä maaliskuun loppuun saakka. –Toivotan tervetulleiksi näyttelyyn kaikki (kauempaakin saa tulla) valokuvien, joutsenten, kävelypässien ja muun kulttuurin ystävät, Honkonen toteaa. Toivo Koivisto: Pohjolankatu – Käpylän bulevardi. Helmikuun loppuun saakka Käpylän kirjastossa, Väinölänkatu 5, Helsinki Avoinna ma-to klo 9-20 , pe 9-16 ja la 10-16 Antti Honkonen: Iloa joutsenista. 8.2.–31.3. Jokelan kirjastossa, Jokela-talo, Keskustie 20 05400 Jokela Avoinna: ma, ti, to 13-19, ke 10-19 pe, aatot 10-16, la suljettu, su 12-15 Valokuvissa katunäkymiä ja joutsenia Toivo Koivisto: Pohjolankatu, lokakuu 2015. Lokakuun puolivälin jälkeinen aika on perinteistä ruska-aikaa Käpylän bulevardilla. Eläkeläiset ry on nyt myös Facebookissa, osoitteessa facebook.com/elakelaisetry Käykää katsomassa kuulumisia, tykkäämässä, kommentoimassa ja jakamassa sivua! Kannattaa myös vierailla Eläkeläiset ry:n kotisivulla www.elakelaiset.fi ja tutustua esimerkiksi uuteen Pyörällä päästään -blogiin, jota kirjoittaa Kari “Tumi” Turunen. Kuopiolainen Turunen, 64, on kokenut retkipyöräilijä, joka vuodesta 1993 on kaverinsa kanssa ajanut usean Euroopan maan halki. Venäjä ja Kiinakin ovat tuttuja. ”Tumi” on myös vankkumaton arkiliikunnan puolestapuhuja. Kävelypässien blogi jatkaa myös täydellä höyryllä, sekin löytyy verkkosivultamme www.elakelaiset.fi Eläkeläiset ry nyt Facebookissa – Kannattaa tutustua myös blogeihimme Eläkeläiset ry toimii vuoden 2016 Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n puheenjohtajajärjestönä ja Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen EETUn puheenjohtajana. Eetun sihteerinä ja työvaliokunnan puheenjohtajana toimii Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen. EETUn puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain jäsenjärjestöjen vuorotteluperiaatteen mukaisesti. EETU ry on kuuden järjestön edunvalvontaan keskittyvä yhteistoimintaorganisaatio. Sen jäsenjärjestöt ovat Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Kansallinen senioriliitto ry, Kristillinen Eläkeliitto ry ja Svenska pensionärsförbundet rf. Eläkeläiset ry EETUn johdossa vuoden 2016
Nro 1 helmikuu 2016 – 31 ELÄKELÄINEN Leskirouva Katiska Krypton 7/2015 ratkaisu Krypto 1/2016 Ratkaisijan nimi:.......................................................................................................... Osoite:........................................................................................................................... ...................................................................................................................................... Postitoimipaikka:......................................................................................................... Krypton 7/2015 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Sinikka Pokela, Jyväskylä ja Kyösti Haikara, Pyhäsalmi. Onnittelut! Krypton 1/2016 ratkaisut on lähetettävä 29. helmikuuta mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Kuoreen ei saa panna tehtävien ratkaisujen lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana KRYPTO.