Numero 1/2012
Kaatajaiset saivat väen jälleen kokoontumaan
Kaamoksen kaatajisista näyttää muodostuvan mukava keskitalven perinne Eläkeläiset ry:n ja Kylpylähotelli Kuntorannan toiminnassa. Nytkin kaatajaiset piti järjestää kahdessa erässä. Väkeä Kuntorantaan houkuttelee paitsi hauska yhdessäolo, myös kaatajaisten toiminnallisuus. Pajoissa on hyvä perehtyä uusiin asioihin, kuten tänä vuonna muun muassa digikuvaukseen. Suosittuja olivat muutkin pajat, joissa liikuttiin, tehtiin tarinateatteria, opiskeltiin espanjan alkeita ja kirjoitettiin.
Sivu t 1617
Kuntoranta Oy:lle uusi toimitusjohtaja
Kuntoranta Oy on saanut uuden toimitusjohtajan. Hän on lappeenrantalainen kauppatieteiden maisteri ja perheyrittäjä Jarmo Ikäheimonen. Hänen yrityksensä tuli samalla Kuntoranta Oy:n vähemmistöosakkaaksi.
Kuva: Raimo Vahtera Vapise, kaamos!
Sivu 3
Toripolliisi ja Osmo Hekkala:
Tuu nääki Ouluun!
Eläkeläiset ry:n seuraviin kesäpäiviin on vain puolitoista vuotta. Ne pidetään vuonna 2013 Oulussa, tuossa tervaporvarien kaupungissa, joka nyt kehuu itseään kovasti korkean teknologian kaupungiksi. Hyväntahtoiset oululaiset ja Oulun naapurikuntien yhtä hyväntahtoiset asukkaat ovat päättäneet juhlistaa Eläkeläiset ry:n kesäpäiviä suurella kuntaliitoksella. Vaatimattomasti Oulussa nyt puhutaan Uudesta Oulusta. No, kuntaliitokset ovat perinne kesäpäivien yhteydessä. Edelliset kesäpäivät pidettiin vuonna 2008 Jyväskylässä, ja kuntaliitostahan sielläkin silloin hiottiin. Oulussa on kolme vireää Eläkeläiset ry:n yhdistystä, jotka huolehtivat monin tavoin jäsentensä ja muiden ikäihmisten henkisestä ja ruumiillisesta kunnosta. Eläkeläinen-lehti tapasi Oulun-vierailulla myös Toripolliisin ja entisen MM-tason painijan, nykyisen runoilijan ja kulttuurin monitoimimiehen Osmo Hekkalan (kuvassa vasemmalla) .
Sivut 1821
2 - Nro 1 helmikuu 2012
ELÄKELÄINEN
Pääkirjoitus
HANNU PARTANEN
Eläketalouksien toimeentulovaikeudet ja kansaneläke
T
ilastokeskuksen tuore Tulonjakotilasto 2010 osoittaa, että toimeentulovaikeuksissa on maassamme 200 000 eläkeläistaloutta. Lukumäärä on kasvanut 26 000 taloudella edellisvuodesta. Kehityssuunta on huolestuttava. Huolta lisää vielä se, että kasvaneet ovat erityisesti vakava-asteiset toimeentulovaikeudet. Tähän ryhmään tilastointijaksolla kuului jo 65 000 eläkeläistaloutta. Tilastot vahvistavat sen arkisen havainnon, että eläkeläisköyhyys on merkittävä ongelma ja että suuri osa eläkeläisistä on edelleen pienituloisia. Yli puolet eläkeläisistä saa alle 1 250 euroa kuukaudessa eläkettä ennen veroja. Alle tuhannen euron eläketulolla elää noin 450 000 eläkeläistä. Vähimmäiseläke on nyt täyden takuueläkkeen kanssa 714 euroa kuukaudessa. Takuueläkkeen suuruuteen vaikuttavat kaikki muut eläkkeet Suomesta ja ulkomailta. Ne vähennetään takuueläkkeen täy-
destä määrästä sataprosenttisesti. Eläkkeen varhennusvähennys vähentää takuueläkettä pysyvästi. Takuueläkettä voi saada vain, jos muut eläkkeet jäävät alle 707,27 euroon kuukaudessa. Takuueläkkeen varassa elää noin 116 000 suomalaista. Täysimääräinen kansaneläke on nyt yksni asuvalle 608,63 euroa ja parisuhteessa asuvalle 539,85 euroa kuukaudessa. Pelkällä kansaneläkkeellä elävät ovat oikeutettuja takuueläkkeen täyteen määrään. Kansaneläke leikkaantuu kokonaan pois muiden tulojen ollessa yksin asuvalla 1 257 euroa ja parisuhteessa asuvalla 1 120 euroa kuukaudessa. Jos kansaneläkkeen määrä jää pienemmäksi kuin 6,47 euroa kuukaudessa, sitä ei makseta. Pelkkää kansaneläkettä sai vuoden 2010 lopussa 80 000 henkilöä ja kansaneläkettä pienen työeläkkeen täydennykseksi 545 000 henkilöä. Kansaneläkkeen saajia oli kaikkiaan 625 000 henkilöä. Pelkää työeläkettä sai 690 000 henkilöä. Vaikka kansaneläkettä saavien suhteelli-
nen määrä kaikista eläkkeensaajista onkin viime vuosikymmenien aikana selvästi vähentynyt, tullaan kansaneläkettä tarvitsemaan aina osana perusturvaa ja täydentämään työeläkejärjestelmää. Kansaneläke antaa suojaa vammautumisen ja sairastumisen aiheuttamalle työkyvyttömyydelle. Lisäksi se tasoittaa eläketurvassa työuran ansiokuoppia, joita aiheutuu työttömyydestä, erilaisista vapaista sekä silppu- ja pätkätöistä. Työelämän matalat palkat ja isot palkkaerot lisäävät kansaneläkkeen merkitystä. Kansaneläke on kelpo keino, jos halutaan poistaa ja estää eläkeläisten köyhyyttä ja tasata myös eläkeläisten kasvavia keskinäisiä tuloeroja. Kansaneläke on työkyvyttömyyden ja vanhuuden turva yhteiskunnan kaikkein heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa oleville. Sen vuoksi sitä tulee kehittää. Eläkeläiset ry onkin esittänyt, että sekä takuueläkkeen että kansaneläkkeen tasoa on tuntuvasti korotettava ja että kansaneläkkeestä on poistettava puolisovähennys. Takuueläkkeen tulee olla aidosti
vähimmäiseläke, niin että eläkkeen varhennusvähennys ei vähennä takuueläkkeen enimmäismäärää enää vanhuuseläkeiässä. Kansaneläkkeen vanhuuseläkeikä on laskettava työeläkeiän alarajalle eli 63 ikäikävuoteen. Kansaneläke on sidottava työeläkeindeksiä vastaavaan indeksiin.
Kuusi suurinta ja varteenotettavinta eläkeläisjärjestöä perusti kesäkuussa vuonna 2006 Eläkeläisliittojen etujärjestö EETUn yhteistyönsä foorumiksi. Vetovastuu vuorottelee vuosittain jäsenjärjestöjen välillä ja vuonna 2011 oli Eläkeläiset ry:n vuoro. Puheenjohtajana toimii vuorossa olevan järjestön puheenjohtaja ja sihteerinä toiminnanjohtaja. Vuosi oli yllättävän työllistävä. Yhteisiä asioita oli paljon ja ilahduttavan hyvin tavoitteista päästiin yhteisymmärrykseen. Vaalivuosi toi tavoitteiden esittämiseen vielä erityistä särmää. Tärkeimmät asiat koskivat vanhuspalvelulakia, eläkeindeksin korjaamista, eläkkeiden verotusta, sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuutta ja kansalaistoiminnan tukemista raha-automaattivaroista. Kävimme esittelemässä tavoitteita eduskunnalle, maan hallituksen jäsenille ja pyrimme mahdollisuuksien mukaan saamaan tavoitteemme myös julkisuuteen. Vaaleista varmaan johtui, että valtakunnan päälehti Helsingin Sanomat haastatteli minua näistä teemoista, vaikka lehti muutoin suhtautuu eläkeläisiä koskeviin asioihin nuivasti.
Puheenjohtajan
EETU-vuosi
palsta
Kalevi Kivistö
Vaalikeskustelussa ehdokkailta tivattiin kantoja myös meidän esittämiimme tavoitteisiin. Sen verran täsmällisiä lupauksia vaalikentillä joutuivat ehdokkaat antamaan, että jatkoakin on seurannut. Hallitus on asettanut kaksi keskeisiä eläkeläisväestön asioita käsittelevää työryhmää ja molemmissa niissä on myös EETUn edustus mukana. Ensimmäinen työryhmistä muokkaa keväällä julkistettua vanhuspalvelulain luonnosta kentältä saadun palautteen perusteella uuteen uskoon. Ei ole vaikea arvata, että hoidon laadun valvonta ja lain vaatima rahoitus ovat keskeisimpiä ongelmia. Kunnollinen, selkeästi normitettu valvonta ja riittävä valtion rahoitus ratkaisevat lain merkityksen. Toinen työryhmä käsittelee työeläkkeiden ns. taitettua indeksiä. EETU ja sen jäsenjärjestöt ovat toistuvasti vaatineet ansiotason nousun painoarvon lisäämistä eläkeindeksissä ja kansaneläkkeen sitomista samaan indeksiin, nykyisinhän kansaneläkkeeseen vaikuttaa vain elinkustannusindeksi. Laajassa työryhmässä on kaksi EETUn edustajaa. Työryhmän koko ja koostumus viittaavat siihen, että EETUn edustajilla on mel-
koinen kädenvääntö edessään. EETU järjestää myös laajempia kokouksia, kevätkokouksen ja syksyisin eläkeläisparlamentin, jossa on yhteensä toistasataa osanottajaa eri järjestöistä. Viime syksynä parlamentissa käsiteltiin työeläketurvan kehitystä pitkällä aikavälillä, työeläketurvaa koskevien lakien kiemuroita ja pääministerin valtiosihteerin alustamana eläketurvan tulevaisuuden näkymiä. Viime mainitusta teemasta sukeutuikin vilkas keskustelu, koska lakisääteisen eläkeiän alarajan nostaminen sisältyi valtiosihteerin puheenvuoroon. Pekka Saarnio kysyikin, onko alustaja keskustellut teemasta niiden vuorineuvosten kanssa, jotka puskevat väkeä ennenaikaiselle eläkkeelle saneeraamalla ja lopettamalla tuotantolaitoksia ja siirtämällä niitä muualle maailmaan. Kunnollinen vastaus jäi saamatta. Syksyllä lähetimme "vihaista postia" Itellalle, pankeille, VR:lle ja Kelalle. Syynä oli palveluverkon harventaminen ja käteisen rahan saamisen vaikeuttaminen pankeissa jota vielä täydentää pankkiautomaattien lopettaminen monilta paikkakunnilta. Huo-
mautimme, että "tilanne, jossa perus- ja lähipalvelut eivät ole aidosti kaikkien kansalaisten saavutettavissa, on perustuslain vastainen. Vaikka Suomi onkin Euroopan kärkimaita internetin käytön yleisyydessä, ei sillä perusteella ja pelkkiin talouslukuihin vedoten saa karsia lähipalveluja ja rangaista niitä, joilla ei ole taitoja tai välineitä nettipalvelujen käyttöön." Ainoa, joka vastasi meille, oli Kela. Yksi radioasema (Radio Dei) järjesti asiasta keskustelun, jossa saatoin keskustella asiasta yhden suurpankin edustajan kanssa. Kun pankit ovat saaneet palkan- ja eläkkeensaajat asiakkaikseen, ovat ne kaiken aikaa heikentäneet niiden kansalaisten palveluja, jotka eivät käytä tietokoneita ja internettiä. Tähän asiaan EETUn tulee jatkossakin puuttua. EETU-vuosi oli työntäytteinen mutta hyvin mielenkiintoinen. Mielenkiintoisia olivat myös eri puolilla maata järjestetyt yhteiset tilaisuudet. Järjestäytyneet eläkeläiset ovat voima, jota päätöksentekijöiden on kuunneltava entistäkin herkemmällä korvalla.
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2012 - 3
Kuntorannan toimitusjohtaja vaihtuu
Eläkeläiset ry saa kylpylähotellin pyörittämiseen kokeneen kumppanin
Kuntoranta Oy:n hallitus on nimittänyt yhtion uudeksi toimitusjohtajaksi maanantaina 30.1. kauppatieteiden maisteri Jarmo Ikäheimosen Lappeenrannasta. Ikäheimonen otti tehtävän vastaan välittömästi. Samalla aiempi toimitusjohtaja Tommi Impivaara jättää Kuntorannan. Kuntoranta Oy vastaa liiketoiminnasta Kylpylähotelli Kuntorannassa, jonka omistaa Eläkeläiset ry. Toimitusjohtajan vaihtuminen liittyy yhtiön toiminnan uudelleen organisointiin. Eläkeläiset on hakenut kumppania Kuntorannan toiminnan kehittämiseen. Nyt tehtyjen järjestelyjen ansiosta Kuntoranta Oy:n vähemmistöosakkaaksi tulee Ikäheimosten perheyritys Sun Aurinko Oy. Kuntorannan kiinteistöt säilyvät edelleen yksin Eläkeläiset ry:n omistuksessa. Eläkeläiset ovat tulevaisuudessakin yksi Kuntorannan tärkeimmistä asiakasryhmistä. Kuntorannan vahvuuksia on, että sillä on poikkeuksellisen paljon kokemusta ja osaamista juuri eläkeläisten kanssa työskentelystä. Kuntorannan nimi tunnetaan ympäri Suomea, ja sillä on hyvä kaiku erityisesti eläkeläisten keskuudessa. Tämä on valtava haaste ja samalla mahdollisuus uudelle toimitusjohtajalle, sanoo Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen. Partasesta tuli uudelleenjärjestelyisssä Kuntoranta Oy.n hallituksen puheenjohtaja. Eläkeläiset ry:n hallituksen jäsen Toivo Keränen jatkaa Kuntoranta Oy.n hallituksen jäsenenä.
Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö, Kuntorannan uusi toimitusjohtaja Jarmo Ikäheimonen ja Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen osakkuussopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. ryhmämatkailu, monipuoliset toiminnalliset lomat, teemat ja tapahtumat ovat jatkossakin tärkeitä. Hotelli-, kylpylä- ja ravintolapalvelut ovat ryhmien rinnalla perhekuntien ja yksittäisten matkailijoiden käytössä. Sun Aurinko tuo lisää pontta myös Kuntorannan myönteisesti kehittyvään leirintämatkailuun, Partanen sanoo. Nyt tety järjestelu perustuu Eläkeläiset ry:n valtuuston viime toukokuussa tekemään päätökseen, jolla järjestön hallitukselle annettiin valtuudet ryhtyä Kuntorannan aseman uudelleenjärjestelyihin järjestön yhteydessä ja hakea uusia toimijoita ja omistajia joko järjestön kumppaniksi tai yksin toimijoiksi. Päätöksen tavoitteen on kääntää tappiolliseksi jäänyt tulos voitolliseksi ja turvata siten Kuntorannan säilyminen eläkeläisten käytössä. Nyt tehty järjestely palvelee juuri tätä tavoitetta, Hannu Partanen sanoo.
Lisää yhteyksiä alan liiketoimintaan
Pääasiassa Itä-Suomessa hotelli- ja leirintätoimintaa harjoittava Sun Aurinko Oy ottaa vastatakseen Kuntorannan liiketoiminnan operatiivisen johtamisen. Toimitusjohtajana aloittava Ikäheimonen toimii Sun Aurinko Oy:n hallituksen puheenjohtajana. Hannu Partasen mukaan järjestelyllä haetaan lisää edellytyksiä Kuntorannan kehittämiseksi monipuolisena matkailukeskuksena. Kuntorannan myyntiin ja markkinointiin tarvitaan lisää vauhtia sekä laatua ja tehoa hotelli- ja kylpylätoiminnan järjestämisessä. Tavoitteena on Kuntorannan käyttöasteen nostaminen muutaman vuoden alamäen jälkeen. Sitä kautta vahvistetaan Kuntorannan taloutta ja luodaan lisää edellytyksiä toiminnan puitteiden kehittämiselle. Näillä toimenpiteillä varmistetaan toiminnan ja työpaikkojen jatkuminen Varkaudessa, Partanen sanoo
Valtuuston valtuuttama järjestely
Kuntorannan toiminnan perusideoihin ei ole tulossa suuria muutoksia. Toimintaa kehitetään eri asiakasryhmien tarpeista. Perinteinen
Kuntoranta säilyy eläkeläisten loma- ja koulutuskeskuksena. Niilo Ruotsalainen Jyväskylän Eläkeläisistä ottaa kuvan Kuntorannan pihalta Kaamoksen kaatajaisissa digikamerapajan harjoitustehtävänä.
4 - Nro 67 lokakuu 2011
ELÄKELÄINEN
KUTSU Eläkeläiset ry:n 18. edustajakokoukseen
Eläkeläiset ry:n 18. sääntömääräinen edustajakokous pidetään 22. - 23.5.2012 Kylpylähotelli Kuntorannassa, Varkaudessa. Kokous alkaa tiistaina 22.5. kello 12.00. Edustajakokouksessa on äänivaltainen edustusoikeus paikallisyhdistysten valitsemilla edustajilla. Aluejärjestön edustajalla on puhe- ja esitysoikeus. Paikallisyhdistykset saavat lähettää edustajakokoukseen yhden edustajan kutakin alkavaa 300 jäsentä kohden, kuitenkin enintään kolme edustajaa. Aluejärjestöt saavat kukin yhden edustajan. Kunkin paikallisyhdistyksen edustajamäärä määräytyy 31.12.2011 Eläkeläiset ry:n ATK:lla olevan jäsenrekisterin perusteella. Valittujen edustajien valtakirjat osoitetietoineen pyydetään toimittamaan Eläkeläiset ry:n toimistoon 13.4.2012 mennessä. Kokouksessa käsitellään järjestön sääntöjen 8. pykälän määräämät asiat. Esityksiä edustajakokoukselle voivat tehdä kaikki jäsenyhdistykset sekä valtuusto ja hallitus. Edustajakokoukselle tarkoitetut aloitteet tulee toimittaa kirjallisesti vähintään kahta kuukautta ennen kokousta hallitukselle. Aloitteiden tulee olla toimistolla viimeistään 21.3.2012. Esitykset hallituksen puheenjohtajasta, joka on myös Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja ja varapuheenjohtajasta, valtuuston puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta, valtuuston varsinaisista jäsenistä ja heidän henkilökohtaisista varajäsenistään sekä hallituksen jäsenistä ja heidän henkilökohtaisista varajäsenistä pyydetään toimittamaan kirjallisesti järjestön toimistoon 21.3.2012 mennessä. Kokousedustajien majoitus järjestetään Kylpylähotelli Kuntorannassa. Päiväruokailut ja kahvit ovat kokouspaikalla. Kustannuksista vastaavat edustajien yhdistykset. Valtakirjojen tarkastus aloitetaan Kuntorannassa ensimmäisenä kokouspäivänä 22.5.2012 kello 9.00. Eläkeläiset ry Kalevi Kivistö puheenjohtaja Hannu Partanen toiminnanjohtaja
Edustajakokousvalmisteluja on käsitelty aluepalavereissa. Kuva Pohjois-Karjalasta.
Aluepalavereista vauhtia valmisteluihin, Kivistölle toinen kausi
Edustajakokous terästää tiedottamista
Tämä vuosi on Eläkeläiset ry:n toiminnassa edustajakokousvuosi. Järjestön korkein päättävä elin kokoontuu Kuntorannassa 22.23.5.2012. Kokouksessa valitaan järjestön hallinto eli puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä hallitus ja valtuusto sekä päätetään toiminnan päätehtävistä ja -tavoitteista seuraavan kolmen vuoden aikana. Edustajakokous valitsee erittäin todennäköisesti Kalevi Kivistön toiselle kaudelle järjestön puheenjohtajana. Kivistö on kertonut olevansa valmis jatkamaan, jos hänellä on edelleen kannatusta. tyisesti järjestön ja sen paikallisyhdistysten tiedottamista ja hyväksytään järjestölle viestintästrategia eli viestinnän pääperiaatteet. Järjestön hallitus on hyväksynyt luonnoksen, jonka pohjalta asiaa käsitellään kokouksessa. Kansalaisjärjestöjen viestintä ja tiedottaminen on muuttunut entistä haasteellisemmaksi. Huomiosta kilpailevien viestien määrä on lisääntynyt. Tietokoneiden ja niiden välisen verkoston, internetin, kehittyminen on synnyttänyt uusia tiedonvälityskanavia, muun muassa paljon puhutun sosiaaliden median. Siksi on erityinen tarve käsitellä tiedottamista, sanoo järjestön tiedotussihteeri Pekka Isaksson. Tiedotusstrategian luonnoksessa tähdennetään, että puhuttu ja painettu sana säilyvät Eläkeläiset ry:n viestinnän perusvälineinä. Eläkeläinen-lehti, yhdistysposti ja muut painotuotteet säilyvät ykkösvälineinä, vaikka järjestö aikoo kokeilla myös sosiaalista mediaa. Muita kärkiasioita luonnoksessa ovat ikäihmisten sananvapauden turvaaminen sekä paikallisen ja alueellisen tidottamisen tukeminen.
Esityksiä ja aloitteita voi tehdä 21.3. saakka
Luonnos viestinnästä lähetetään jäsenyhdistysten käsiteltäväksi ja se julkaistaan myös toisaalla tässä lehdessä. Yhdistykset ja aluejärjestöt voivat tehdä siihen muutos- ja korjausesityksiä, jotka on lähetettävä kirjallisina järjestön toimistoon 21.3.2012 mennessä. Samaan päivämäärään mennessä yhdistykset ja aluejärjestöt voivat tehdä edustajakokoukselle myös aloitteita ja esityksiä henkilövalinnoista. Edustajakokousposti eli edustajakokouskutsu, valtakirjalomakkeet sekä vietintästrategian luonnos ja muut tarvittavat paperit lähetetään yhdistyksille helmikuun puolivälissä. Edustajat edustajakokoukseen valitaan yhdistysten ja aluejärjestöjen kevätkokouksissa. Aluejärjestöt voivat lähettää kokoukseen yhden edustajan, yhdistykset yhden edustajan aina alkavaa 300 jäsentä kohti. Edustajien valtakirjat on lähetettävä järjestön toimistoon 13.4.2012 mennessä.
Painotuotteet säilyttävät paikkansa
Kokousvalmisteluaja ovat vauhdittaneet perinteiseen tapaan kaikissa aluejärjestöissä järjestettävät yhdistysten edustajien tapaamiset. Edustajakokouksen lisäksi niissä on puhuttu jäsenhankinnasta sekä Oikeus arvokkaaseen ikääntymisen -ohjelman käyttämisestä järjestötyössä. Edustajakokouksessa käsitellään eri-
Eläkeläiset ry:n tukimaksupäätös poiki jo haasteita
Valtuuston ponteen perustuva päätös Eläkeläiset ry:n tukimaksusta on synnyttänyt ensimmäiset kannanotot. Klaukkalan Eläkeläiset ja Ulvilan Eläkeläiset ovat kokouksissaan suhtautuneet myönteisesti tukimaksuun ja jopa haastaneet muiden yhdistysten jäsenet tai yhdistykset osallistumaan tämän vuoden aikna tukimaksuun. Asian tärkeyden vuoksi Eläkeläinen julkaisee molempien yhdistysten kirjeet kokonaisuudessaan:
Ulvilan Eläkeläiset ry:n syyskokouksessa käytiin pitkä ja perusteellinen keskustelu tukimaksusta. Kaikki ne jäsenet, joiden talous antaa mahdollisuuden tukimaksun suorittamiseen, osallistuvat jäsenmaksun yhteydessä tukimaksuun, joka kirjataan erikseen. Kokous päätti haastaa kaikki yhdistykset tukimaksuun 2 / jäsen vuoden 2012 aikana parhaaksi katsomallaan ajankohtana. Haasteterveisin Ulvilan Eläkeläiset ry. Jouko Vuohiniemi puheenjohtaja maksut, tukimaksujen kerääminen tuottaa melkoisen lisätyön. Taloudenhoitaja joutuisi tilittämään tukimaksut omalla viitenumerolla järjestölle. Johtokunnassa päätettiin, että yhdistys maksaa kaksi euroa jäseneltä tukimaksua järjestölle. Klaukkalan Eläkeläiset ymmärtää järjestön taloudellisen tilanteen, joten toivomme muiden yhdistysten sekä jäsenten ottavan tämän hasteen vastaan. Eläkeläise ry:n t ensi vuoden jäsenmaksu kannattaisi nostaa esimerkiksi kahdella eurolla talouden turvaamiseksi Erkki Lehtinen taloudenhoitaja
Klaukkalan Eläkeläiset ry:n johtokunnassa keskusteltiin ylimääräisen tukimaksun keräämisestä jäseniltä sekä tilittämisestä järjestölle. Sellaisissa yhdistyksissä, joissa jäsenkirjuri kerää jäsen-
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2012 - 5
Jäsenhankintakampanja lähti räväkästi liikkeelle
Useita satoja uusia jäseniä jo ensimmäisen kuukauden aikana
Eläkeläiset ry:n toimistonhoitaja Tuija Aalin tietokoneen näppäimistö on saanut viime viikkoina kyytiä. Jäsenhankintakampanja on tuottanut jo tulosta: uusia jäseniä on pitänyt kirjoittaa jäsenrekisteriin poikkeuksellisen paljon. Useita satoja jo tähän mennessä. Mutta tämä on tosi mukavaa puuhaa, erityisesti kun sitä vertaa valitettavan tavalliseen tehtävään poistaa jäseniä rekisteristä, Aali sanoo
Aalin tehtäviin on viime viikkoina kuulunut uusien jäsenten kirjaamisen ohella heille lähetettyjen kirjeiden kokoaminen ja osoitteistaminen. Jokaiselle uudelle jäsenelle lähtee puheenjohtaja Kalevi Kivistön allekirjoittama tervetulotoivotus ja järjestön Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen -ohjelma. Ja mikä tärkeintä: 800 ensimmäiselle tänä vuonna liittyneelle lähtee kirjeessä myös Tallinkin lahjakortti, joka oikeuttaa risteilyyn Baltic Princessilla. Eikä tarvitse lähteä yksin. Mukaan voi ottaa 13 kaveriaan, Tuija Aali kertoo. Lahjakortti on uusi jäsenhankinnan kannustin, mutta kampanjassa on paljon muutakin uutta. Jäsenhankintakilpailu on paitsi yhdistysten myös yksilöiden välinen. Kuntoranta antaa uusille jäsenille normaalien jäsenetujen lisäksi erityisedun: todella edullisen tutusmisvisiitin kylpylähotelliin.
Kutsut työväentalolla
Kaunis syksyinen päivä ja Ylöjärven Eläkeläiset ry:n kutsut talolla. Työväentalo täyttyi eläkeläisystävistä ääriä myöten. Vieraskirjaan kertyi yli 120 vierailijan ja oman jäsenen nimet. Aamusta hyvissä ajoin oli talkooporukka jo tekemässä voileipiä ja laittamassa paikkoja. Miehet perinteisesti kuorivat perunat. Porukalla oli kaikki hyvissä ajoin valmista vieraiden tulla. Kyllä hyvä perunakeitto tekikin kauppansa, ja niin tekivät myös voileivät kahvin kera. Ohjelmaa oli paljon, ja mielestäni se oli hyvää ja hauskaa: sai taas nauraa sydämensä pohjasta kivoille sketseillekin. Myös vierailijat toivat ohjelmaa. Oli iso kuoro laulamassa ja yksi runonlausuja. Aina tuntuu kivalta saada tilaisuuksiin ohjelmaa muiltakin. Ohjelmassamme oli myös runonlausuntaa, ja päästiinpä tutustumaan arkeen vanhainkodissakin, jonka mummoja ja muutamaa pappaakin haastateltiin. Selvisi pitkän iän salaisuuskin: kaikilla mummoilla oli ollut kovaakin kovempi elämä ja lapsuus. Papoista yksi oli nauttinut rikkaasta, värikkäästä ja kaiketi kosteastakin elämästä ja oli jo päätynyt vanhainkotiin, vaikka viidenkympin raja oli kaukana tulevaisuudessa. Oli monenlaista lauluakin. Vanhojenpiikojen kosioreissu ei oikein onnistunut, kyllä laulun puolesta niinkin, mutta muuten ei. Manujen upea kuoro lauloi muutamia lauluja, ja tietysti heidät lopuksi taputettiin esittämään Pikkusyntinen. Arpapöytä pullisteli hyvien palkintojen painosta. Arpoja paljon ostettiinkin, kun kaikki palkinnot kuitenkin löysivät uuden kodin itselleen ja pöytä jäi tyhjäksi. Vielä oli vartalonmyötäistä hyvän musiikin tahdissa. Kyllä lattia täyttyikin tanssivista pareista.
Eläkeläiset ry:n jäsenmäärä hiukan vajaa 41 000
Liekö näiden kannustimien ansiota, mutta joka tapauksessa jäsenhankintakampanja ja -kilpailu on otettu yhdistyksissä hyvin vastaan. Kampanjan tavoitteena on aktivoida jäsenyhdistykset tekemään jäsenhankintatyötä, lisätä paikallisen toiminnan näkyvyyttä ja saada paikallisyhdistyksiin uusia jäseniä. Eläkeläisjärjestöille ominainen luonnollinen poistuma on viime vuosina verottanut myös Eläkeläiset ry:n jäsenmäärää niin, että se on pysynyt sitkeästi 40 000 tuntumassa, hieman sen paremmalla puolella. Viime vuoden viimeisenä päivänä tarkka jäsenmäärä oli 40 950. Siinä on muutama sata laskua edelliseeen vuoteen verrattuna. Poistuma ei ole suuri, mutta jäsenhankintakampanja tuli siinäkin suhteessa hyvään aikaan, että tämä hienoinen laku voidaan kääntää nousuksi, sanoo järjestösihteeri Anu Mäki. Eläkeläiset ry on toteuttanut aikaiToimistonhoitaja Tuija Aali kokoaa kirjeitä uusille jäsenille. Niihin tulee tervetulokirje, järjestön ohjelma ja 800 ensimmäiselle myös Tallinkin lahjakortti risteilylle. semminkin menestyksekkäitä jäsenhankintakkampanjoita ja -kilpailuja, edellisen kerran vuonna 2007. Uusia jäseniä tuli tuona vuonna runsaat 3 000. le kaverilleen. Kolmas palkitaan yhdellä risteilylipulla aterioineen. Yhdistykset jaetaan neljään sarjaan koon mukaan. Jokaisessa sarjassa palkitaan kolme parasta yhdistystä eripituisilla ja laajuisilla kursseilla joko kotipaikkakunnalla tai Kuntorannassa. Uusille jäsenille on luvassa lisäetuja jo voimassa olevien, kaikille Eläkeläiset ry:n jäsenille kuuluvien jäsenetujen lisäksi. Tällaisia uuden jäsenen liittymiskannusteita ovat kolmen vuorokauden Tutustumisvisiitti Kylpylähotelli Kuntorantaan 180 eurolla sekä 800 ensimmäiselle vuonna 2012 liittyneelle annettava Tallinkin lahjakortti, joka oikeuttaa Baltic Princessin 22 tunnin risteilyyn Helsingistä Tallinnaan 1-4 henkilölle AB -luokan hytissä, suke lähdöillä 22.12.2012 asti, 1 hytti/lahjakortti. Eläkeläiset ry julkaisee kampanjan tueksi esitteen ja Eläkeläinen-lehden erikoisnumeron. Esitettä on jo lähetetty yhdistyksiin. Sitä on vielä pienehkö määrä toimistossa yhdistyksen tilattavaksi. Eläkeläinen-lehden erikoisnumero ilmestyy maaliskuun alussa ja on yhdistyksillä 11. viikolla, Lehdessä esitellään järjestön ja yhdistysten monipuolista toimintaa ja kerrotaan eläkeläisiä kiinnostavista asioista. Paikallisyhdistykset voivat tilata lehteä maksutta käyttöönsä tilauslomakkeella, joka on toimitettu niille tammikuun 2012 yhdistyspostissa. Yhdistykset voivat tilata maksutta myös järjestön yleisesitettä. PEKKA ISAKSSON
Myös henkiläkohtainen jäsenhankintakilpailu
Kampanjaa vauhdittaa yhdistysten välinen ja henkilökohtainen jäsenhankintakilpailu. Yhdistysten välinen kilpailu kestää koko vuoden, mutta henkilökohtainen kilpailu vain kevätkauden eli 31.5. saakka. Syy on hyvin yksinkertainen. Henkilökohtaisen kilpailun kolme parasta palkitaan Eläkeläiset pinnalla -risteilyillä. Paras jäsenhankkija saa risteilyn aterioineen itselleen ja kolmelle kaverilleen, toiseksi paras risteilyn aterioineen itselleen ja yhdel-
Ritva Pajunen
6 - Nro 1 helmikuu 2012
ELÄKELÄINEN
Ansiokkaan uran tehnyt Eila Roine sen hyvin tietää
Yleisö sytyttää näyttelijän
Rakastettu näyttelijä, teatterineuvos Eila Roine on tehnyt näyttämöllä unohtumattoman, kuusikymmenvuotisen uran. Hän työnsä on jatkunut teatterin parissa täysipainoisesti eläkepäivilläkin. Kyllä se on yleisö, joka sytyttää, Eila Roine sanoo, kun on puhetta, mikä näyttelijää on innoittanut kaikki nämä vauhdikkaat vuodet teatterityössä. Tampereen Työväen Teatterissa elämäntyönsä tehnyt Roine painottaa, että ammattinäyttelijä osaa lukea yleisöään ja on tarkoin perillä sen kulloisistakin tunnetiloista; aistit ja vaistot toimivat valppaina. Näyttelijä aistii kaiken, mitä yleisössä tapahtuu. Yleisöltä saa voimaa joskin se myös vie sitä. Joku nauraa näytelmässä ulkoisille tapahtumille, joku toinen hoksaa samassa esityksessä jotain aivan muuta. Hänen naurunsa on oivaltavaa. Roineen mukaan yleisön välinpitämättömyyden aistii hyvin näyttämölle. Senkin voi aistia, seuraako yleisö esitystä todella ja aidosti vai odotteleeko se vain kärsivällisesti väliaikaa. Työn mielenkiinto on juuri tässä yleisön kanssa pelaamisessa ja siinä, ettei lähde tekemään roolia helpoimman kautta. Komedia ja farssi ovat ne vaikeimmat näyttelemisen lajit. Yleisö joko viihtyy katsomossa tai sitten ei. Näin se on. Palaute on suoraa. Tragedioissa yleisö ei kovin selvästi näytä tunteitaan. Istutaan hiljaa. Tampereen Työväen Teatterista 63-vuotiaana syksyllä 1994. Palkkaus muuttui tietysti eläkkeellä, mutta muuten työni teatterissa jatkui normaalisti. Toki ikä tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin itse kullakin. Se asettaa näyttelijälle omat rajoituksensa, Roine toteaa. Omien sanojen mukaan hän ei ole viime vuosina "niin hirveästi liikkunut ja juossut näyttämöllä". Vielä yli seitsemänkymppisenä tappelin poikien kanssa lavalla Pitkäjärveläisissä. Se oli kyllä melko rankkaa. Hän ei ole niitä teatterintekijöitä, jotka potevat kovaa ramppikuumetta ennen ensiiltaa. Jännitys kuuluu asiaan ilman muuta, ja jonkin sortin ramppikuumetta on varmasti jokaisella, mutta minua se ei ole vaivannut pahemmin. On näyttelijöitä, joilla on niin kova ramppikuume, että he oksentavat koko ensi-iltapäivän. Roine kotiutui hiljattain kuvauksista Etelä-Pohjanmaalta Tuurin kunnasta. Hän näyttelee Mika Kaurismäen uudessa elokuvassa Tie pohjoiseen pääosan esittäjän, Vesa-Matti Loirin äitiä. Tämä osin Pohjanmaalla kuvattu road movietyylinen elokuva tulee ensiiltaan Suomessa vuoden 2012 aikana. Kuvauksia tehtiin Tuurissa Keskisen kyläkaupan pihalla. Roolini on pieni, mutta elokuva on silläkin tavalla hieno, että siinä kaikissa osissa ovat aidot näyttelijät.
- Aina on katsojia, jotka jaksavat nauraa sille, kun näyttelijä menee sieltä, missä aita on matalin. Teatterissa pitäisi tehdä asioita hieman vaikeamman kautta, toteaa Eila Roine. reella niin sanottuun Salmelaisen kouluun, 18-vuotiaana. Opinahjon tavoitteena oli kouluttaa Tampereen Työväen Teatterille pätevää iltahenkilökuntaa ja saada nuoria mukaan toimintaan. Tätä kautta sain sitten vähitellen pieniä rooleja, koska teatterissa oli pulaa nuoresta naisnäyttelijästä. Oman ammattinäyttelijän uransa viime marraskuussa 80 vuotta täyttänyt Eila Roine laskee alkaneen virallisesti keväällä 1951. Silloin hän sai näyttelijän välikirjan, ja hänen ensimmäinen ammattilaisroolinsa oli samana vuonna Pirkon rooli Minna Canthin klassikossa Anna-Liisassa, TTT:n silloisessa 50-vuotisjuhlanäytelmässä. Sittemmin Roine on tehnyt kuusikymmenvuotisella urallaan unohtumattomia töitä teatterin ja elokuvankin parissa. Tampereen Työväen Teatterin kuusikymmentäluvun menestysnäytelmässä Täällä Pohjantähden alla 1-2 hän näytteli ikimuistoisesti Alman ja Elinan roolit, hän on näytellyt urallaan äidillisiä, traagisia ja koomisia osia. Shakespearea olen näytellyt aika vähän, hän sanoo. Koko kansan tietoon hän tuli miehensä Vili Auvisen kanssa vuosina 1961-1971 suositussa tv-sarjassa Heikki ja Kaija. Suosittu oli myös seitsemänkymmentäluvulla nähty toinen tv-sarja Rintamäkeläiset, jossa Roineella oli Helmi Honkosen osa. Käytännössä kaikki Heikin ja Kaijan jaksot olivat suoria lähetyksiä. Kukin jakso harjoiteltiin etukäteen kuin teatteriesitys. Sarja lopetettiin aikoinaan, koska miehelläni alkoi olla niin paljon muita töitä. Roine ei osaa nimetä suosikkirooliaan pitkällä urallaan. Rooli, jota olen kulloinkin tekemässä, on minulle se mieluisin. Näyttelijä ajattelee aina eteenpäin, koska vanhan päälle ei voi mitään rakentaa. Hän pahoittelee, että kuunnelmia tuotetaan nykypäivänä niin vähän hyvä jos lainkaan. Radio on kiinnostava väline. Se vapauttaa näyttelijän. Radiossa ei ole ikäeikä kokorajoituksia. Ja mitä kaikkea näyttelijä pystyykään äänellä ilmaisemaan!
Salmelaisen koulu avasi portit
Tuleva suosikkinäyttelijä Eila Roine muutti Pirkanmaalle Turusta perheensä mukana syksyllä 1936. Hänen isänsä Eero Roine näytteli ensin yhden kauden Tampereen Teatterissa, kunnes siirtyi Kosti Elon luotsaamaan Tampereen Työväen Teatteriin. Teatterin hengessä sain kasvaa. Näytelmiä kävin katsomassa pienestä pitäen. Istuin orkesterimontussa, ja koulussa minulla oli oma kirppusirkus. Minulla oli muka kirppu, joka aina karkasi minulta milloin minnekin. Esitin kirppusirkusta kuulemma opettajillekin. Olin sellainen alkava koomikko, Roine muistelee. Hänet hyväksyttiin keväällä 1949 ensimmäisten opiskelijoiden joukossa Tampe-
Palkkaus muuttui, työt jatkuivat
Eila Roine jäi eläkkeelle Teksti ja kuvat: KARI KUMPULAMPI
Eila Roine
Syntynyt 26.11. 1931 Turussa, asuu Tampereella. Työskennellyt ammattinäyttelijänä vuodesta 1951 lähtien, ura jatkuu edelleen. Kaksi lasta, kuusi lastenlasta. Vuoden isovanhempi 2004. Näytellyt myös isänsä Eero Roineen, miehensä Vili Auvisen sekä miniänsä Teija Auvisen kanssa. Vieraillut Tampereen Teatterissa, Tampereen Komediateatterissa ja Valkeakosken Kaupunginteatterissa. Näytellyt elokuvissa ja televisiossa ja ollut mukana monissa kuunnelmatuotannoissa. Monille tuttu TV2:en Pikku Kakkosen Eila-mummona. Teatterineuvos 1994, Ida Ahlberg-mitali 1997, Jalmari Finne-palkinto 2004, Pro Finlandia-mitali 2006 monipuolisesta näyttelijän työstä. Harrastaa liikuntaa, sauvakävelyä ja vesijumppaa.
Eila Roine kutoo villasukkia lapsenlapselle. Eikös tämä ole sellainen mummin perinteinen tehtävä, hän sanoo
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2012 - 7
Etelä-Vantaan puheenjohtajana jatkaa Raili Sarvi
Syyskokouksessa valittiin Raili Sarvi jatkamaan puheenjohtajana ja Pertti Vuorio varapuheenjohtajana. Muut johtokunnan jäsenet: Kaarina Jokelainen, Tuula Kivijärvi, Raine Mäkinen, Ulla Palenius, Eila Puhakka, Enni Räsänen, Sauli Sarvi, Sylvi Sirainen, Anja Sundberg, Anneli Varis ja Pekka Varis. Varajäsenet: Esko Hämäläinen, Pirkko Mäkinen, Martti Parttimaa ja Manu Pellinen. Johtokunta valitsi kokouksessaan yhdistyksen sihteeriksi Tuula Kivijärven, taloudenhoitajaksi Pertti Vuorion ja matkavastaavaksi Pekka Variksen. Tanhuryhmä, johon toivotaan lisää uusia jäseniä, jatkaa vetäjänään Enni Räsänen. Ulla Palenius, joka leipoo aivan ihanaa pullaa, jatkaa emäntänä Anneli Variksen kanssa. Käsityöryhmää ohjaa innostuneesti Kaarina Jokelainen kerran viikossa noin kolme tuntia kerrallaan. Sauli Sarvi vetää edelleen lauluryhmää, jonka kanssa hän käy useassa lähialueella sijaitsevassa vanhusten hoitokodissa vierailulla. Kuntosalivastaavana jatkaa Manu Pellinen, jäsensihteerinä Eila Puhakka ja liikuntaohjaajana Raili Sarvi. Ohjelmavastaavaksi saimme Sylvi Siraisen, joka haluaisi ohjata mm. sketsityyppisiä esityksiä kerhon tilaisuuksiin. Tiedottajana parin vuoden tauon jälkeen on Anja Sundberg, joka toivoisi saavansa lisäoppia tietokoneen käytössä. Puurojuhlassa ennen joulua muistettiin erityisesti Ritva Ronkaista, joka jättää matkavastaavan tehtävät hoidettuaan niitä toistakymmentä vuotta. Hän on aina pitänyt huolen hyvästä mielialasta bussissa ja ollut tarvittaessa myös napakka. Jokaisen matkan jälkeen on lähdetty kotiin hyvillä mielin. Muun ohjelman lisäksi kukitettiin jälleen tasavuosia täyttäneet, seitsemänkymppisistä yli yhdeksänkymppisiin. Allekirjoittaneella oli kunnia saada ruusu ensimmäisten, seitsemänkymppisten joukossa. Seisottiin siinä ruusut käsissä, kun alettiin kutsua seitsenviitosia. Eräs heistä, herrasmies, tuli ja asettautuessaan takariviin sanoi: "Minä menenkin tänne nuorison taakse".
Raahessa toimintaa lähes joka päivä
Raahen työväentalolle kokoontuu melkein joka päivä joukko vireitä eläkeläisiä eri kerhoihin. Maanantaina kokoontuu liikuntakerho ja laulukuoro, tiistaina ATK-kerho ja keskiviikkona käsityökerho. Viikon päätapahtuma on torstain porinakerho, johon kokoonnumme tapaamaan ja vaihtamaan ajatuksia ystävien kesken. Kerhon ohjelmassa on keskustelun lisäksi mm yhteislaulua ja pienimuotoisia esityksiä sekä eri aloilta esittelijöitä ja muita asiantuntijoita. Uutena kerhona aloitamme vuoden alussa muistikerhon, jossa on tarkoitus pitää yllä mielen ja muistin vireyttä lauta- ja korttipelien avulla. Vuoden aikana pidettävät juhlat, matkat eri kohteisiin sekä sunnuntain iltapäivätanssit noin kerran kuussa tuovat lisävirikkeitä toimintaamme. Ikäihmisten ja muiden eläkeläisten edunvalvonta koetaan yhdistyksemme erittäin tärkeäksi tehtäväksi, jota tulee tehdä määrätietoisesti yhdessä muiden eläkeläisyhdistysten kanssa sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Tämä yhteistyö toteutuu mm vanhusasiain- ja vammaisneuvostossa. Yhteydenpito kunnan päättäjiin ja kansanedustajiin koetaan myös tässä tehtävässä tärkeäksi. Yhdistyksemme puheenjohtajana jatkaa Sarajärvi Anja ja varapuheenjohtajana Ruohomäki Eero. Syyskokous valitsi johtokuntaan varsinaisiksi jäseniksi v. 2012 Haverinen Ulla, Kankaala Sirkka, Komulainen Ritva, Kunnasmäki Pentti, Kurula Aila, Lehmusketo Viljo, Pasanen Irma, Pyy Jaakko, Siuvatti Antero, Taskila Eila, Törmäkangas Veera ja Virnes Urho varalle Jokela Martti, Lepola Jaakko, Nyman Tarja, Pekuri Viljo ja Pelkonen Martti. Sirkka Kankaala
Anja Sundberg
Vehniäinen jatkaa puheenjohtajana Ykspihlajassa
Ykspihlajan eläkeläisten puheenjohtajana jatkaa Mikko Vehniäinen, varapuheenjohtajana sekä matkavastaavana Olavi Ström. Sihteerinä Aila Tuominen ja taloudenhoitajana Kirsti Stranius. Syyskokouksen kannanotossa otettiin voimakkaasti kantaa eläkeläisten asemaa parantavaan vanhusten palvelulakiin.Yhdistyksen mielestä se on saatava voimaan vuoden 2013 alussa, kuten hallitusohjelmassa on sovittu. Lakiin tulee sisällyttää henkilöstömitoitus sekä sanktiopykälä, jolla varmennetaan, että laki kohtelee vanhuksia tasapuolisesti, riippumatta asuinpaikkakunnasta. Lisäksi on luvattu selvittää eläkeindeksin muutostarvetta, jota on kiirehdittävä tasa-arvoisempaan suuntaan. Esille tuli myös, että verottoman eläkkeen alarajaa on nostettava. Ansioverotukseen annettavat huojennuksen tulee tasapuolisesti koskea myös eläkkeellä olevia.
Niilo Piukkula Iin puheenjohtajaksi
Mikko Vehniäinen johtaa Ykspihlajan yhdistystä. Iin Eläkeläisten puheenjohtajaksi vuodelle 2012 valittiin Niilo Piukkula ja varapuheenjohtajaksi valittiin Paavo Tolonen Johtokuntaan valittiin: Juhani Siurua, Paavo Halonen, Martti Liedes, PaulaKomminaho, Kaarina Niskanen, Rauha Piukkula, Anneli Veijola, Maria-Liisa Halonen, Pirkko Mäkitalo ja Eila Alasimonen sekä varajäseniksi Martta Meriläinen, Reijo Wiik, Valma Jakola ja Eetu Liedes. Aluetoimikuntaan jäseneksi Paavo Halonen ja varajäseneksi Niilo Piukkula. Ikäihmisten neuvostoon Rauha Piukkula ja varalle Juhani Siurua. Toimintasuunnitelman mukaan toiminta jatkuu edellisvuosien tapaan tuttujen musiikki-, jumppa- ja käsityökerhojen parissa. Virkistysmatkat ja retket kuuluvat edelleen toimintaamme. Pyritään vaikuttamaan eläkeläisiä ja ikäihmisiä koskeviin päätöksentekoihin tekemällä mm. aloitteita kuntaan ja ikäihmisten neuvostoon. Järjestäytymiskokouksessaan uusi johtokunta valitsi vuodelle 2012 taloudenhoitajaksi Anja Mäkipaason, sihteeriksi Maria-Liisa Halosen, matkavastaavaksi Kaarina Niskasen ja tiedottajaksi tuli Paula Komminaho. Paula Komminaho
Satakunnassa kärkitehtäväksi Jämsänkoskella pidetään pienituloisista huolehtiminen yllä talkoohenkeä
Yhteiskunnan eri tasoilla tapahtuu merkittäviä asioita, joihin Eläkeläiset ry:n jäsenistö ja järjestöt voivat vaikuttaa. Valmistelussa on sellaisai asioita, joiden suhteen välinpitämättömyys on täysin väärä suhtautumistapa. Aktiivisuus on arvossaan ja eläkeläisten mielipiteillä on merkitystä. Eläkkeellä olevien vähävaraisten ja syrjäytyneitten aseman parantaminen on järjestötyön kärjessä. Jokaisella järjestötasolla voi etsiä nykyistä parempia vaihtoehtoja eläkeväen arkeen ja myös lapsiperheiden, työttömien, sairaiden ja pienituloisten arkeen. Muutamia esimerkkejä voidaa kuntapäättäjille aina esittää. Eläkeläisjärjestöt katsovat, että kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon talousarvioissa ei ole kiristämisen varaa. Säästöt on löydettävä muualta. Sosiaalista moraalia osoittaisi kuntapäätös siitä, että terveyskeskusmaksut poistetaan. Kunnan taloudessa se on pieni, mutta vanhuksille, vähävaraisille ja lapsiperheille merkittävä, varakkaille ja yksityiseen hoitoon turvautuville merkityksetön. Tämän vuoden budjettien terveyskeskusmaksut voidaan "jäädyttää" ja käsitellä uudelleen. Asia on kokonaan kuntahallinnon tahdonalaisen päätöksen varassa. Löytyykö kanttia. Jämsänkosken Eläkeläiset ry:n toimintasuunnitelmassa aiotaan pitää yllä talkoohenkeä ja kutsua päättäjiä ja tiedottajia esiintymään kokouksissamme. Tuloja hankitaan luutia ja vihtoja myymällä, perinteelliset tanssit Ilveslinnassa pidetään keväällä.Tehdasyhtiö tukee Jämsänkosken Eläkeläisten toimintaa antamalla Ilveslinnan tansseja varten ilman korvausta. Yhteistoimintaa muiden eläkeläisjärjestöjen pyritään tiivistämään. Totuushan on, ettei eläkeläisten etuja aja muut kuin eläkeläiset. Olisi ennenkuulumaton tapahtuma, jos SAK uhkaisi lakolla, ellei taitettua indeksiä korjata. Ensi vuosi on jäsenhankinnan kilpailuvuosi. Tarkoitus on aktivoida jäsenyhdistykset tekemään jäsenhankintatyötä,lisätä paikallisen toiminnan näkyvyyttä ja saada paikallisyhdistyksiin uusia jäseniä .Jäsenmaksumme on kohtuullinen ,14 euroa vuosi. Valinnat suoritettiin yksimielisesti. Puheenjohtajana jatkaa Eero Peutere,varapuheenjohtajana Teuvo Vuorenpää.Varsinaiset jäsenet ovat Kyllikki Kangas,Saara Saarikoski,Pertti Tavilampi, Pirjo Tavilampi,Tuula Tikka, Mirja Welling, Reino Welling, Marja-Liisa Vilenius, Alli Virtanen ja Raija-Liisa Virtanen. Varalle valittiin Kaija Karuveha, Markus Kyyrä, Eila Oinas, Helly Saarikoski ja Liisa Vuorenpää Nimettiin edustajat paikallisiin toimikuntiin ja KeskiSuomen aluejärjestön kevätkokoukseen. Johtokunnan kokoukset pidetään kuukauden ensimmäisenä tiistaina, kesäkuukausia lukuun ottamata. Paikallislehti Vekkaria käytetään ilmoitusvälineenä, kiireellisissä asioissa puhelinta ja sähköpostia. Lokakuussa vieraanamme oli eläkeläisiä Kontupohjasta. Yhteyksiä on tarkoitus jatkaa ja tiivistää. Reino Welling
Ikälaista huoli
Eläkeläisten Satakunnan Aluejärjestön syyskokous käsitteli erityisesti valmisteilla oleva ikälakia, jonka tulee turvata tarvittavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Kokous piti tärkeänä kuntavaaleihin osallistumista, oman organisaation vahvistamista, hyvää jäsenkehitystä ja mahdollisten uusien yhdistysten perustamista
Turun Kuntoeläkeläiset paneutuu jäsenhankintaan
Turun Kuntoläkeläisten puheenjohtajana jatkaa Marjatta Nieminen, sihteerinä Aulis Almja taloudenhoitajana sekä jäsensihteerinä Aino Suvitie. Matkavastaavana toimii edelleen Sulo Järvinen. Muiksi johtokunnan jäseniksi on valittu Kaarina Leino, Anna-Liisa Jokinen, Antti Palanen ja Aulikki Litovuori. Syyskokouksessa päätettiin ottaa jäsenhankinta ykkösasiaksi. Yhdistys kokoontuu kaksi kertaa kuukudessa. Toimintaa elävöittää tänä vuonna yhdistyksen 35-vuotsijuhla. Turun vanhusneuvostoon kokous ehdotti Marjatta Niemistä, varalle Sulo Järvistä. Marjatta Nieminen
Martti Anttonen
8 - Nro 1 helmikuu 2012
ELÄKELÄINEN
Sosiaalineuvokseksi nimitetty Antti Honkonen jatkaa hyvän elämän rakentamista ikäihmisten päihdehankkeessa
Eläkkeelle siirtyneelle tulee paljon lisäaikaa. On monta syytä täyttää arki uusin ajoin ja tavoin. Myönteinen asia eli lisääntynyt vapaa-aika tarjoaa uusia mahdollisuuksia, mutta myös riskejä. Samaan elämänvaiheeseen sijoittuu myös fyysinen vanheneminen, jolloin entiset toiminta- ja kestokyvyt kyseenalaistuvat. Näin sanoo Elämäntapaliiton prohektipäällikkö Antti Honkonen, joka vetää liiton Onks´ uutta tietoo? -hanketta. Sen tavoitteena on ehkäistäikäihmisten päihdehaittoja yhteistyössä Eläkeläiset ry:n ja Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ry:n kanssa. Emme silmä kiiluen etsi "huonona käytäntöjä" ja syyllisiä, joita ei tietoomme ole merkittävästi edes tullut. Päinvastoin haluamme löytää järjestötoiminnoista hyviä käytäntöjä ja sankareita, joita jo syksyn aikana tehty kartoitus on tuonut runsaasti esiin, Honkonen sanoo. Elämäntapaliitto on yhteistoiminta- ja kansalaisjärjestö, joka edistää terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia päihdehaittoja ehkäisemällä jana ja päätoimittajana. Honkonen sanoo, että päätökseen jatkaa työuraa näin pitkään vaikutti tilaisuus päästä Elämäntapaliiton uuden ikähankkeen projektisihteeriksi. Siinä yhdistyy kaksi hänelle tärkeää asiaa: toiminta järjestöihmisten parissa ja päihdehaittojen ehkäisy terveellisiä elämäntapoja edistämällä. Erikoinen painovirhe tuli hankkeen työsopimukseeni sillä se olisi päättynyt vasta vuonna 3013. Kotijoukkojeni komentaja rakas Eeva-vaimoni ei sentään tuhatvuotiseen iltalomaan suostunut. Osaavana työparinani on Heidi Mäenpänen, joka omaa geronominkin koulutuksen. Tunnustamme hankkeessa sen tosisasian, että ikäihmisille alkoholin käyttö voi aiheuttaa suurempia terveysriskejä kuin nuoremmille aikuisille. Ikääntyessä kehon nestepitoisuus pienenee ja nautittu alkoholi vaikuttaa voimakkaammin. Ikääntyessä sairauksien riski kasvaa, eivätkä useimmat lääkitykset sovi alkoholin kanssa yhteen. Näihin asioihin toivomme yhteistyössä voivamme vaikuttaa jakamalla uusinta tietoa.
Sosiaalineuvos tykkää mainiosta meiningistä
Tasavallan presidentti myönsi joulun alla Antti Honkoselle sosiaalineuvoksen arvonimen. Nimistystä perusteltiin erityisesti hänen toiminnallaan Asunnottomien yö -kampanjan vetäjänä. Sellaisena Honkonen on toiminut kampanjan alusta lähtien, vuodesta 1998. Vaikka Honkonen on tehtynyt vuosien mittaan satoja ja taas satoja vapaaehtoistunteja asunnottomien hyväksi, hän ei pidä Asunnottomien yötä elämänsä tärkeimpänä järjestö- ja vapaaehtoistehtävänä. Edelleen tärkeimmältä tuntuu se työ, jota sain tehdä vasemmistolaisessa nuoriso- ja pioneerityössä sekä jäsenenä että työntekijänä. Siitä on jo vuosikymmeniä. Hyvät muistot eivät ole haalistuneet, ja onneksi myös nykyinen työ lietsoo niiden lämpöä. Kun olen viime syksynä voinut työni vuoksi kierrellä eläkeläisjärjestöjä, olen ilokseni huomannut niiden mainion meiningin. Siinä on ollut samaa mukaansa tempaavaa hehkua kuin omalla
Oikeudenmukaisuus ja ihmisen arvo
Kun Antti Honkosen sosiaalineuvoksen arvonimeä juhlittiin joulun alla hänen perustamassaan Kallion Ekokolossa, nousivat puheissa myös Honkosen omassa kiitospuheessa esille ehdoton oikeudenmukaisuus, jokaisen ihmisen kunnioittaminen ja tasaarvo.
Antti Honkonen esittlee Elämäntapaliiton päihdehankkeen pinssiä Hakanimen torilla. Erilaisia pinssejäkin hän ehtinyt suunnitella ja teettää satakunta monissa järjestötehtävissään. 60- ja 70-lukujen nuoruusvuosien innostuksen ajoilla. Erityisen hauskaa on ollut todeta monien silloin lasten järjestötoiminnan parissa olleiden tovereiden olevan nykyeläkeläisten kanssa muita palvelemassa ja samalla itseään toteuttamassa, Honkonen sanoo. Honkonen sanoo, että sellaiseen touhuun mukaan pääseminen kiehtoo häntä itseäänkin. Niinpä Eläkeläiset ry voi odottaa Honkosesta aktiivijäsentä, kun hän parin vuoden jälkeen jää eläkkeelle, täysin työelämää palvelleena 68-vuotiaana. Eläkeläiset ry:ssä on Suomessa ensimmäisenä oivallettu, kuinka suuri taitekohta eläkkeelle jääminen on. Siksi se syntyi lajinsa ensimmäisenä, Honkonen sanoo. Eläkeläiset ry on Honkoselle tuttu pitkältä ajalta. Hän sai seurata jo kotonaan sen toimintaa, kun isä-Adiel oli Heinolan Eläkeläiset ry:n pääpuuhamimes. Siinä näin läheltä, mitä arvokasta tärkeä ja mielekäs toiminta voi osallistujilleen ja laajemmin myös yhteiskunnalle tarjota on aina liikaa -hankkeeseen. ta puhuvien märkä uni. Hänen työuraansa on kestänyt jo 50 vuotta,ensin paperityöläisenä Heinolassa, sitten monenlaisissa järjestötehtävissä, välillä toimitta-
Työuraa piisaa
Tuore sosiaalineuvos on työuran pidentämisen puoles-
Vastuuntuntoa ikävisssä asioissa
Myöhemminkin Honkonen on voinut seurata läheltä eläkeläistoimintaa ja osallistua siihen Eläkeläiset ry:n yhteistyökumppanina. Eläkeläiset ry on Elämäntapaliiton merkittävimpiä jäsenjärjestöjä. Siihen liittyen olen voinut olla mukna muun muassa Eläkeläiset ry:n retkeilypäivillä ja kesäpäivillä ikään kuin "pikkuapulaisena". Eläkeläiset ry on ollut vastuuntuntoinen myös vähemmän mukaviin ilmiöihin, kuten päihdeongelmiin, suhtautumisessa. Siitä on esimerkkinä osallisuus viime vuonna päättyneeseen Liika
Monena mies, tässä juontamassa ja vetämässä ukonkantoa Eläkeläiset ry:n retkeilypäivillä Tahkolla v. 2007.
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2012 - 9
Näiden arvojen sisäistämisessä ovat Honkosen kertoman mukaan olleet hyvin ratkaisevia tekijöitä yksi kirja ja muutamat tiukat kokemukset työ- ja järjestöelämässä. Kirja on oikeustieteen tohtori Ensio Hiitosen vuonna 1953 julkaisema Vääryyttä oikeuden valekaavussa. Siinä hän kertoi muun muassa Suomessa 1920- ja 1930-luvuilla käydyistä poliittisista oikeudenkäynneistä sekä ns. kuutosten vangitsemista jatkosodan alussa. Se teki suuren vaikutuksen nuoreen paperityöläiseen. Toinen ratkaiseva kokemus oli lopputili paperitehtaalta, kun Honkonen syyskesällä 1969 paljasti tehtaan päästöjen menevän suoraan Kymijokeen. Lopputilin saatuaan Honkonen lähti ajamaan moottoripyörällä kohti Työväen akatemiaa tarkoituksena pyrkiä sinne opiskelemaan. Kun matkalla sattui pienen koukkauksen takana olemaan Sirola-opisto, hän päätti käväistä varmuuden vuoksi myös siellä kysymässä opiskelupaikkaa. Ovelle tuli koputusten jälkeen Erkki Rautee, joka kertoi että hakuaika on kyllä päättynyt, mutta lupasi sitten keskustella muun opettajakunnan kanssa tilanteesta. Kun menin aamulla uudestaan opistolle, niin Rautee kertoi. että minut oli hyväksytty ylimääräiselle paikalle pitkälle kurssille. Kolmas tärkeä taitekohta ajoittui 80-luvun alkuun, jolloin Honkonen terveyslautakunnassa saamiensa kokemusten ja tietojen perusteella käynnisti kampanjan lääkärien ja lääketehtaiden välisen korruption paljastamiseksi. Kun terveyslautakunnassa oli joukko lääkäreitä, niin ne olivat kyllä oikeita korppien kokouksia. Kampanja johti valitukseen eduskunnan oikeusasiamiehelle Kai Korttelle ja asian käsittelyyn myös eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Se että valitus ei johtanut suurempaan tulokseen, opetti miinullepaljon suomalaisista oikeuskäytännöistä tai oikeastaan sen puutteista, Honkonen sanoo.
Keskustelutunti. Vasemmalla kotouttamiskoulutuksen opettaja Riikka Kulonen, keskellä Maire Kauhanen Tampereen Eläkeläisistä.
Kotouttamista tamperelaisittain
Tampereen Eläkeläisten Teemme yhdessä -ryhmä toimii suomen kielen opetuksen tukijoukkona
Tampereen Eläkeläiset saivat marraskuussa puhelun Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen opettajalta Jarkko Valkeajärveltä. Maahanmuuttajien kotouttamisryhmässä kaivattiin opiskelijoille puheharjoituksia ja kontakteja syntysuomalaisten kanssa. Yhtenä mahdollisuutena vieraileviksi keskustelijoiksi olivat opettajalle tuleet mieleen eläkeläiset. Pohdiskelin, että aktiivisina, elämässä monenlaista kokeneina eläkeläiset voisivat olla arvokas apu koulutuskeskuksen omille opettajille, Valkeajärvi kertoo. Nettiselailussa vastaan tuli Tampereen Eläkeläiset ry. Valintaa helpotti nettisivuilta saatu tieto, että Eläkeläiset ry on vanhin eläkeläisjärjestö. Valinta osui järjestön Tampereen yhdistykseen. Se oli onnekas valinta. Syksyllä 2011 Tampereen Eläkeläisiä oli kutsuttu mukaan Eläkeläiset ry:n Teemme yhdessä -hankkeeseen. Sen tavoitteena on vapaehtoisten eläkeläisten voimin tukea ikämaahanmuuttajien arkea ja tarjota uussuomalaisille heille sopivaa tekemistä. Vaikka aikuiskoulutuskeskus kutsui tapamaan nuorempia maahanmuuttajia, osui kutsu sopivaan maaperään ja vasta perustettu Tampereen Eläkeläisten maahanmuuttajatyöryhmä otti kutsun vastaa. innottamana ehdottanut keskustelua presidenteistä Suomessa ja ryhmäläisten kotimaissa. Pohtia sai sitäkin, mitä oppilaat tekisivät toisin, jos olisivat Suomen presidenttejä. Keskustelua virittivät koulun järjestämät varjovaalit. Oppilaat kysyivät eläkeläisten mielipiteitä ehdokkaista ja kertoivat itse, minkälaisia käsityksiä he olivat mainosten pohjalta kilpailijoista saaneet. Valinnoissa arvostettiin nuoruutta, vihreyttä ja naisehdokkaita. Yhteen ehdokkaaseen suhtauduttiin monessa ryhmässä torjuvasti hänen taustavoimiensa maahanmuuttokriittisten kantojen takia. Oppilaille oli jaettu myös moniste aikaisemmista Suomen presidenteistä. Tarja Halonen oli koettu myönteisenä ja hymyilevänä. Hänen arveltiin tulevan ihmisten kanssa hyvin toimeen ja pitävän tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia esillä. Kekkosen pitkää presidenttiaikaa tunnettiin jonkun verran mutta Ahtisaaren rauhanpalkinto ei ollut yhden ryhmän Lähi-idästä tulleille miehille tuttu, kertoivat Tampereen yhdistyksen keskustelijat kokemuksista.
Työstä, kokemuksista arjesta ja tavoista
Koulutuspäällikkö Osmo Moilasen mukaan maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksessa on tarkoitus perehdyttää opiskelijoita kaikenlaisiin ilmiöihin. Eläkeläiset ovat monen alan ammattilaisia, heillä on elämänkokemusta ja työhistoriaa sekä omakohtaisia muistoja muutoksista yhteiskunnassa sekä valtavasti tietoa erilaisista tavoista kouluttautua. Tampereen Eläkeläisten puheenjohtajan Timo Mustosen mielestä tällainen ystävätoiminta sopii eläkeläisille hyvin. Kun kysyin yhdessä keskustelussa poikaporukan turkkilaiselta, mitä työtä hän tekee, sain vastaukseksi että hän on ammattijalkapalloilija. Tuleva työnantaja oli hyvin tunnettu jalkapalloseuraa ja juttua riitti urheilun ympärillä, Timo Mus-
tonen kertoo. Usein keskustelut vievät suomalaisiin tapoihin: mitä merkitse joulu, mitä silloin syödään, miten suhtaudutaan yhdessä asumiseen, vaikka ei olla vielä naimisissa, onko todella sopiva puhutella vanhempaa ihmistä ilman titteliä täti tai setä tai miten sähkötyöt Suomessa tehdään. Kerran nousi keskusteluun se, mitä tarkoittavat yt-neuvottelut, kun yksi oppilas oli juuri irtisanottu. Meidän opettajat eivät osaa läheskään kaikkia työelämään liittyviä termejä eikä heillä ole omakohtaisia kokemuksia aikaisemmilta ajoilta. Maahanmuuttajille termit ja käsitteet ovat vaikeita. Maailma josta Suomeen tullaan, on usein hyvin erilainen. Kun keskustellaan arkikielellä, historiaa huomioiden, voi Suomi tuntua monelle kotoisammalta, kiteyttää koulutuspäällikkö Osmo Moilanen eläkeläisten arvon uussuomalaisten kotouttamisessa. EVA RÖNKKÖ
Puhetta presidenteistä
Tammikuun puolessa välin ovat Tampereen Eläkeläiset taas tapaamassa kotouttamiskoulutuksen oppilaita. Ryhmä vaihtuu joka kerta ja keilen taitmisen tasokin vaihtelee. Tämä on jp kuudes tapaaminen ja taas ovat uudet ryhmäläiset vastassa. Kymmenen kuukautta kestävä koulutus oli tällä ryhmällä loppuvaiheessa. Opettaja Riikka Kulonen oli lähestyvien presidenttivaalien
PEKKA ISAKSSON
Koulutuspäällikkö Osmo Moilnen (kesk.) ja eläkeläisten vapaaehtoisryhmä.
10 - Nro 1 helmikuu 2012
ELÄKELÄINEN
Muusikkoina seitsemällä vuosikymmenellä
Mai-Lis ja Lasse Könösen elämän on täyttänyt musiikki
Mai-Lis ja Lasse Könösen elämässä on musiikilla suuri rooli.Takavuosien tunnettu muusikkopariskunta säveltää, soittaa ja sovittaa edelleen, vaikka keikkailu on vähentynyt esiintymisiksi laitoksissa ja yhteislaulutilaiuuksissa. Tärkeitä tilaisuuksia nekin. On hieno nähdä, kuinka pitkään puhumattomana ollut potilas rupeaa tapailemaan laulun sanoja kun musiikki alkaa soida, Lasse Könönen sanoo. Lasse Könönen aloitti hanurinsoittajan uransa pikkupoikana Joensuussa isoveljensä Esko Könösen myötävaikutuksella. Ilomantsin Jerusalemissa syntynyt Mai-Lis lauloi Joensuussa kouluaikanaan kuorossa. Toisensa pariskunta huomasi, kun Mai-Lis meni serkkunsa kanssa tansseihin, joissa Lasse oli sattumoisin soittamassa. Olin kyllä nähnyt Lassen pari kertaa aikaisemmin ja ajatellut, että tuon minä haluaisin. Tauolla jäin ovelle seisomaan, että tulisipa hakemaan, mutta eihän tämä ujo poika uskaltanut. Myöhemmin kaupungin kadulla rohkeni sitten tulla juttelemaan. Että oikein antoisa tanssireissu se lopulta oli, MaiLis muistelee. Lasse soitti monta vuotta Pielishovissa Joensuussa veljensä Eskon yhtyeessä. 1950-luvun lopulla yhtye laajensi reviiriään ja vastavihityn nuorenparin kiertolaiselämä alkoi. Omaan kotiin hankitut huonekalut pistettiin säilöön vanhempieni saunan vintille ja lähdettiin maailmalle, Mai-Lis kertoo. Esko Könösen yhtyeellä oli keikkoja ja ravintolakiinnityksiä ympäri Suomea. Yhtye kävi Itä-Saksassa keikkamatkalla pari viikkoa Berliinin muurin pystytyksen jälkeen. Saksankielentaitoinen Mai-Lis toimi matkalla tulkkina. Yhtye esiintyi Itä-Saksan televisiossa ohjelmassa, jonka Mai-Lis juonsi. suuksissa, Mai-Lis lisää.
Äänitysstudiolla yhä käyttöä
Oma äänitysstudio on Könösillä ahkerassa käytössä. Lasse säveltää ja sovittaa, Mai-Lis säveltää ja sanoittaa. Molemmat ovat alansa arvostettuja taitajia. Jatkuvasti tulee pyyntöjä sävellyksistä ja sovituksista, Lasse kertoo. Lasse on tehnyt noin 50 sävellystä. Yksi tunnetuimmista on Hurmaava kimalainen, jota on parina viime vuonna kuultu Kultainen harmonikka -kilpailun finaalissa. MaiLis on säveltänyt yli sata kappaletta ja sanoituksia on 300400. Häneltä on tilattu paljon eri aiheisiin liittyviä sanoituksia. Könösten tuotannosta löytyy myös lastenlauluja. Riihimäen pääsiäislaulukilpailuissa tuli palkintosija kappaleella Noitain yö. Vuoden 2010 Salon lastenlaulu-kilpailussa laulu Karhuvaarin hammassärky pääsi finaaliin. Könösten tekemisten perusteella on helppoa huomata, että musiikki on heille olennaisen tärkeä osa elämää. - Minun musiikkihommat lähtivät oikeastaan siitä, että en halunnut odotella yksin kotona, kun Lasse oli keikoilla. Ei siitä elämästä olisi tullut mitään. Jos meillä joskus on ollut jotain pientä kränää, niin se on unohtunut yhdessä musiikin kanssa touhutessa, Mai-Lis selvittää. Minulle musiikki on kaikki kaikessa, pienestä lähtien olen sen kanssa ollut tekemisissä. Ilman sitä en voisi kuvitella eläväni, Lasse tiivistää.
Veijo Vaaknainen, Lasse Könönen Mai-Lis Könönen ja Pertti Penttinen.
Jouten ei saa olla
Musisoinnin lisäksi Könöset käyvät 34 kertaa viikossa kuntosalilla ja ulkoilevat ja lenkkeilevät paljon. Lasse harrastaa myös videokuvauskerhoa. Mai-Lis on käsityöihminen, joka kehrää niin pellavaa, koiran karvoja kuin pässin villojakin. Kudonnaisia syntyy kangaspuilla ja koneella matoista liinoihin. Myös puikoilla ja virkaten tulee tehtyä kaikenlaista. Ompelukoneella MaiLis on tehnyt muiden muassa miesten puvun. Kaisloista hän on kutonut verhoja ja seinävaatteita. Kahvipussit jalostuvat matoiksi ja video- ja kasettinauhat pöytäliinoiksi ja seinävaatteiksi. Käsityötaito ja muukin aktiivisuus on perua lapsuudesta. Lapsena kun vietin kesiä Jerusalemissa, minun töihini kuului kaikenlaisten mattojen, pyyhkeiden ja lakanoiden kutominen. Jo lapsesta asti opetettiin, ettei jouten saa olla, Mai-Lis muistelee.
Vanna, häkkisänky ja soittimet mukana
Vuoden 1961 syksyllä pariskunta perusti oman yhtyeen Mai-Lis laulusolistina. Ravintolakiinnitykset olivat 12 kuukauden mittaisia. Esiintymisiä oli tavallisesti joka päivä ja sunnuntaisin lisäksi päivämatinea. Kun kiinnitys loppui siirryttiin uuteen paikkaan ja kaupunkiin. Perheen ensimmäinen lapsi oli matkassa mukana Meillä oli pieni auto, jossa kulkivat pojan vanna ja häkkisänky ja soittimet ja kaikki muut tavarat. Sanoinkin, että olen pakkauksen epävirallinen maailmanmestari. Koskaan ei tiennyt, mistä pojalle hoitaja, kun mentiin uuteen paikkaan. Aina se jostain löytyi, mutta tällä järjellä ei enää niin toimisi, Mai-Lis nauraa. Vuoden 1963 paikkeilla Rovaniemellä Könöset tapasivat Unto Monosen. Tuon tapaamisen seurauksena sai sanat yksi Monosen ikivihreistä sävellyksistä. MonoMai-Lis laulaa ja Lasse soittaa hanuria Lassen 70-vuotispäivien juhlakonsertissa. sella oli kaunis sävelmä, johon hän ei keksinyt sopivia sanoja. Mai-Lis lupasi yrittää. Kappaleella ei ollut vielä edes nimeä, eli periaatteessa se olisi voinut kertoa ihan mistä vain. Kun Lasse soitti minulle samana iltana sen melodian, niin sanoin hänelle heti, että sehän on selvästi Lapin tango. Yritin tehdä sanoja, mutta en tiennyt Lapista mitään, eikä Rovaniemellä saanut siitä oikeaa kuvaa. Meillä oli yksi vapaailta viikossa. Niinpä minä, Lasse ja ravintolan hovimestaripariskunta lähdimme ajamaan pohjoiseen, melkein Utsjoelle asti. Vietimme yön taukomajalla ja ihailimme Lapin luontoa. Automatkalla takaisin Rovaniemelle kirjoitin Lapin tangon sanat saman tien paperille.
Tauko ja uusi alku
1960-luvun puolivälissä toisen lapsen syntymä lopetti Könösten kiertolaiselämän. He asettuivat Lahteen ja Mai-Lis piti taukoa laulukeikoista lasten ollessa pieniä. 1970-luvun lopulla Mai-Lis aloitti keikkailun uudestaan. Lasse oli hanuristina Teuvo Valon yhtyeessä. Teuvo pyysi minua mukaan toiseksi laulusolistiksi, jotta ohjelmasta tulisi monipuolisempaa. Teuvo lauloi sellaista vanhempaa musiikkia ja minun ohjelmistossani oli sitten hiukan uudempaa ja nuorekkaampaa. Se oli oikein hyvin toimiva kokonaisuus, Mai-Lis muistelee. 2000-luvun alussa yhtye kävi Australiassa esiintymässä. Samalla reissulla Mai-Lis ja Lasse olivat
tuomareina Suomi-seuran järjestämissä tangolaulukilpailuissa. Könöset lopettivat tanssimusiikkikeikat muutama vuosi sitten. Esiintymisiä on kysytyllä taiteilijapariskunnalla silti riittänyt. Teemme Lassen kanssa eräänlaisia hyväntekeväisyysjuttuja. Esiinnymme sairaaloissa, vanhainkodeissa ja yhteislaulutilaisuuksissa. Ne ovat tärkeitä tapahtumia, Mai-Lis sanoo. On hieno nähdä, kuinka sängyssä makaavalla liikuntakyvyttömällä alkaa jalkaterä heilahdella tai pitkään puhumattomana ollut potilas rupeaa tapailemaan laulun sanoja kun musiikki alkaa soida, Lasse kuvailee. Lauletaan Viittoen -kuoron äänenä olemme olleet jo useita vuosia lukuisissa konserteissa ja tilai-
TOIVO KOKKO
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2012 - 11
Vanhuspalvelulaki askarruttaa Savossa
Eläkeläiset ry Savon Aluejärjestö ry:n puheenjohtajana jatkaa Raimo Heikkinen Varkaudesta ja varapuheenjohtajana Seppo Voutilainen Suonenjoelta. Valmisteilla oleva vanhuspalvelulaki askarrutti syyskokousväkeä. Riittävän ja laadukkaan palvelutason saavuttaminen vaatii varoja ja henkilöstöä tehtävää hoitamaan. Pelkona on, että kustannussäästöjen ja yritysten voittojen turvaamiseksi jätetään määritykset laissa avoimiksi yksinomaan palvelun tuottajien harkintaan. Näin ei saa tapahtua, vaan laissa tulee määritellä henkilömitoitukset ja varojen turvaaminen. Palvelun tulee olla tarvitsijan tarpeiden mukainen, hyvää eettistä tasoa noudattava. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ripeä yksityistäminen huolestutti kovasti kokousväkeä. Näiden palveluiden tuottamista pörssiyhtiöiden ja globaalien yritysten toimintana ei pidetty hyvänä tapana. Voitontavoittelu ei saa olla hinnoittelussa mukana. Riittämätön selvitys edullisuudesta ja resurssien määrästä johtaa ratkaisuihin, joiden toimivuudesta ei ole varmuutta. Palveluiden tuottamista kuntien omana toimintana, hallinnoimana ja valvomana pidettiin parhaana muotona. Palveluiden tuottaminen kuntayhtymien avulla etäännyttää kuntien päättäjiä arkitodellisuudesta. Tämän suuntainen kehitys on todella huolestuttavaa.
TUULA-LIINA VARIS
Ikävää ikärasismia
Kulttuuritapahtuma Kuntorannassa
Savon Aluejärjestön ja yhdistysten tavoitteena on monipuolinen, jäseniä kiinnostava ja heitä liikkeelle saava toiminta. Ohjelmassa on kursseja, koulutustapahtumia ja muuta monimuotoista toimintaa. Huhtikuussa kokoonnutaan kulttuuritapahtumaan Kuntorannassa. Eläkeläiset pinnalla risteily lokakuussa saa yhteen jäseniä suuret määrät. Toimintakalenterissa on mm:ssa yhdistysten juhlia ja retkiä, joihin jäsenet voivat osallistua. Valmistautuminen vuoden 2013 Oulun kesäpäiville aloitetaan jo tänä vuonna. Aluejärjestön yhdistykset ovat jakautuneet kolmeen toiminta-alueeseen seutukunnittain, mikä lyhentää matkoja yhdistysten välillä ja helpottaa yhteistyötä. Kaikkiaan Eläkeläiset ry:n Savon Aluejärjestössä toimii 27 yhdistystä. Aimo Mursu
P
Rauman Eläkeläisiin 101 uutta jäsentä
Rauman Eläkeläiset ry:n syyskokous oli vetänyt tuvan täyteen. Uusia jäseniäkin liittyi viime vuonna peräti 101. Eri tapahtumissa ja matkoilla ollut yli 5000 henkilöä vuoden aikana. Huolen aihe on Raumalla vanhus- ja vammaispalveluiden kilpailuttaminen jopa yhtiöillä, joilla ei ole vielä edes toimipaikkaa kaupungissa. Myös hoidon laatu ja palvelut huolestuttavat. valituiksi, Elisa Merenkivi, Elli Heino, Seppo Virtanen, Tapio Nieminen ja Raimo Palonen. Matkavastaavina toimivat Riitta Pietilä, Anneli Mäkinen. Jäsenasiat hoitaa Tellervo Virtanen Taloudenhoitaja on Seppo Virtanen, Urholan isännistöön kuuluvat Seikko Pajunen, Raimo Palonen ja Jorma Uusitalo. Tanhuohjaajana toimii Leena Laine, laulunohjaaja Untamo Kiela. Käsityökerhoa vetää Elli Heino, arvat myy Kyllikki Suoniemi, ruoka- ja kahviliput Seikko Pajunen. Tiedottaja on Pauli Liekari, leikekirjaa pitää Kyllikki Suoniemi, joka huolehtii myös onnitteluista.
residentinvaalin ensimmäisestä kierroksesta, joka tätä kirjoitettaessa on juuri ratkennut, voi sanoa, että kaikki ehdokkaat pärjäsivät hyvin, mutta jotkut loistavasti. Kuten Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki, joka aloitti vaalityön viimeisenä ja ministerin virkatoimien ohella, mutta menestyi yli odotusten ainakin kaikissa tv-tenteissä sekä yksin että porukassa. Nuori mies todisti fiksuutensa ja sai vaalitaiston myötä lisää painoarvoa ministerinä ja yleensä poliitikkona. Kannatti osallistua. "SKDL:llä on hyvä herraonni", myönsivät poliittiset vastustajat takavuosina ja tarkoittivat Ele Aleniusta ja Kalevi Kivistöä. Kun Vasemmistoliitto perustettiin, Claes Andersson edusti samaa hyvää herraonnea. Kiva nähdä, että tuuri jatkuu myös Arhinmäessä. Ehdokkaat kykenivät kunnon keskusteluihin, kommunikaatioon toistensa kanssa. Paitsi tietysti Timo Soini; hän ei keskustellut vaan puheenvuoron saatuaan paasasi fraseologista propagandaansa suoraan katsojille. Taktiikka oli tietysti harkittu, sillä asiakysymyksissä Soini oli heikoilla, muita ehdokkaita selvästi huonommin perehtynyt. Järvenpään lukiossa järjestetty keskustelu ja tv-ykkösen viimeinen suuri vaalikeskustelu olivat hyviä. Toimittajat olivat korrekteja ja pitivät homman hanskassa. Mutta yleensä journalistien panosta tässä vaalitaistelussa ei tee mieli kehua. Varsinkin ehdokkaitten henkilökohtaiset tentit olivat ärsyttävää kuultavaa toimittajien ylimielisen ja epäasiallisen käytöksen takia, joskus sitä ihan kiemurteli myötähäpeästä kotikatsomossa. Poikkeuksen teki ruotsinkielinen FST5, jonka vaalitentissä toimittajat osasivat käyttäytyä, vaikka olivatkin napakoita. Jotkut heidän suomenkielisistä kollegoistaan eivät kyenneet olemaan kumpaakaan. Vähän nöyrempi asenne ja korrekti keskittyminen henkilöön, jota haastattelee, olisi saattanut pelastaa Maikkarin tenttaajankin siltä munauksel-
ta, että kiitteli haastattelusta aivan eri ehdokasta kuin sitä, jonka kanssa oli puhunut. Pahinta oli eräiden toimittajien puheista paistava ilmiselvä ikärasismi, joka häpeämättömimmin kohdistui Paavo Lipposeen. Että seitsenkymppinen voikin olla ikäloppu rahjus, kun samassa taistossa häntä viisi vuotta nuorempi on tosi kovaa luu ja seitsemän vuotta nuorempi todellinen tulevaisuuden mies ja tuore voima. Toimittajat jankuttivat jankuttamasta päästyään Lipposen iästä, mutta vaali-iltana sitten annettiin ymmärtää, että eihän media vaan "kansa" koki Lipposen vanhaksi. Kyllä se asenne oli kansalle tehokkaasti mediassa syötetty. Nuorimmalle äänestäjäkunnalle tietysti kaikki ehdokkaat Arhinmäkeä lukuun ottamatta olivat ikäloppuja käpyjä. Haastatteluissa haastattelija dominoi, hän päättää teemoista, laatii kysymykset ja esittää ne. On hyvä muistaa, että tämä on nykyaikaisen journalismin ykkösperiaate, USA:sta omaksuttu: haastateltavaa ei saa päästää niskan päälle, vaan aloitteen ja tilanteen hallinnan on oltava koko ajan toimittajan käsissä. Tätä periaatetta noudatetaan erityisesti poliittisissa haastatteluissa, joissa tavoitteena ei niinkään ole selvittää haastateltavan näkemyksiä kuin saada hänet "kiinni" jostakin. Se on vallankäyttöä, sitä mediavaltaa, jota media ei myönnä olevan olemassakaan. Presidenttikeskustelun pohjat veti Pressiklubissa Maikkarin poliittinen toimittaja, joka vaalimainoksia arvioidessaan repesi kiukkuamaan Sari Essayahin ehdokkuudesta. Mitä tämä nainen kisassa tekee, kun itsekin tietää, ettei mene läpi? Onpa ihme näkemys demokratian peruselementistä täyspäisen kirjoissa kulkevalta politiikan toimittajalta. Pitäisikö vaaleissa olla vain ehdokkaita, joilla on mahdollisuus mennä läpi? Eikö ole päinvastoin erittäin tärkeää ja demokratiaa vahvistavaa, että vaaleissa pääsevät esille kaikki yhteiskunnassa vallitsevat poliittiset suuntaukset? Vaalien yhteydessä käydään Suomessa
kaikkein merkittävimmät ja kattavimmin kansalaisia tavoittavat yhteiskunnalliset keskustelut juuri siksi, että näkemykset pääsevät laajasti esille. Se on vähintään yhtä tärkeää kuin jännätä sitä, kuka päihittää kenet. Tiedetään, ettei Euroopan sivistysmaissa 70 vuoden ikää koeta korkeassa poliittisessa asemassa toimivalle minkäänlaiseksi ongelmaksi. Ei se ongelma ole muissakaan vaativissa tehtävissä. Minäkin täytän tänä vuonna 70 ja johdan vielä kolme seuraavaa vuotta kirjailijoiden liittoa, jossa kymmenet 70- ja 80-kymppiset harjoittavat ammattiaan täysissä luovuuden voimissa. On niitäkin, jotka vasta yli 70-vuotiaina, vanhempinakin, aloittavat määrätietoisen kaunokirjallisen työn. Kaikilla taiteen aloilla voidaan todistaa, että vaativa henkinen työ pitää pään skarppina, mielen luovana ja ihmisen aktiivisena hyvin korkeaan ikään asti. Myös poliittinen ajattelu on vaativa laji. Pitkä kokemus siinä on ansio, ei haitta. Ikärakenne vanhenee koko läntisessä maailmassa, ja Suomessa erityisen nopeasti. Sitä henkistä potentiaalia, joka terveissä vanhoissa ihmisissä on, yhteiskunta tarvitsee vielä kipeästi. Olisiko syytä aloittaa kansalais- ja mediakasvatus sydämettömän ja sivistymättömän ikärasismin kitkemiseksi kansakunnan keskuudesta?
Nurmes uusi johtoaan
.Nurmeksen Eläkeläisten syyskokouksessa vaihtui johtokunta lähes kokonaan. Yhdistystä johtanut ja matkavastaavana toiminut Aila Okkonen jätti tehtävän ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Pentti Pääkkönen, varapuheenjohtajaksi Eila Jussila, joka toimii myös matkavastaavana. Sihteeriksi Helmi Purkunen, joka on myös jäsenasiain hoitajana. Muut johtokunnan jäsenet ovat Sisko Meriläinen, Sanni Pääkkönen, Seppo Mölsä ja Erkko Ingnatius. Varajäseninä ovat Irma Sormunen, Taimi Kuvaja ja Aila Okkonen. Taloudenhoitaja on Heli Kuvaja. Aluejärjästön kevätkokoukseen Pentti Pääkkönen ja Sanni Pääkkönen, aluejärjestön toimikuntaan Pentti Pääkkönen ja varalle Eila Jussila. Aila Okkonen teki pitkän ja kunnioitettavan työn Nurmeksen Eläkeläisten johdossa, mistä suuri kiitos hänelle. Aila johti yhdistystä 19 vuotta eli lähes puolet sen olemassaoloajasta. Nyt on meidän vuoro yrittää ja me teemme sen tietenkin omalla tavallamme.
Malmin valinnat
Erkki Mattila, puheenjohtaja; Kyllikki Montonen, sihteeri; Eeva Airola, varapuheenjohtaja, kirjanpito: Ritva Kaartoaho, jäsensihteeri ja taloudenhoitaja: Pertti Korhonen, kuoron yhdyshenkilö, tiedottaja; Anni Vahlström, emäntä; Mirja Leppälä, ohjelmatoiminnan vastaava; Hilja Kettunen, senioritanssin- ja tuolijumpan vastaava; Veikko Mäntynen, kalakerhon vastaava; Annikki Koli, käsityökerhon vastaava; Anja Kokko, englannin kieliryhmän vastaava; Kalle Karjukoski, kansantanssin vastaava; Seija Voutilainen, emäntä Johtokunnan varajäsenet: Elsa Juntunen, Pirjo Karjukoski ja Liisa Kosonen. Matkavastaava: Maila Vento.
Liekari jatkaa
Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Pauli Liekari ja varapuheenjohtajaksi valittiin Arvo´Pietilä Johtokuntaa valittiin Riitta Pietilä, Tellervo Virtanen, Sisko Pajunen , Anneli Mäkinen, Kirsti Hannukainen, Kyllikki Suoniemi, Jaakko Kulmala, Mauri Laine, Esko Leino, Jorma Uusitalo, Seikko Pajunen., Lars Erkkilä Varalle johtokuntaa tulivat
Pauli Liekari
Pentti Pääkkönen
12 - Nro 1 helmikuu 2012
ELÄKELÄINEN
Muistisairaudet lisääntyvät ja aiheuttavat suuria ongelmia
Muistisairaudet, dementia ja sen suurin ryhmä Alzheimerin tauti, lisääntyvät luonnostaan väestön ikääntyessä. Ne aiheuttavat suuria yhteiskunnallisia ongelmia. Niiden ratkaisemiseen terveydenhoidon järjestelmämme ei läheskään aina kykene. Tämä kävi ilmi Helsingissä Lääkäripäivien muistisairauksia käsittelevissä esitelmissä.
Ei vain lääkkeitä
Viime vuosina on tullut käyttöön 3-4 uutta lääkettä, joilla on pystytty muistioireiden osittaiseen ehkäisemisen. Onko luvassa uusia vielä tehokkaampiakin lääkkeitä? Nyt ei vielä ole tulossa, mutta tutkimus on erittäin vilkasta ja varmasti tulee. lääkkeiden ohella on hoidettava kuitenkin myös muut tilat, esim. mieliala, käytösoireet ja hoidettava vaaratekijät ja siivitettävä kokonaisvaltainen potilaan tarpeista lähtevä kuntoutus. SAKARI SELIN
Hoidoissa vain puolet!
Vuonna 2007 maassamme joka kolmas yli 65-vuotias kärsi jonkinasteisista muistihäiriöistä. Diagnosoituja oli silloin 120 000, joista keskivaikeasta dementiasta kärsiviä 85 000. Se oli neljä vuotta sitten. Miten väestön ikääntyminen ja vanhempien ikäluokkien kasvu vaikuttaa näihin lukuihin? Kysyn asiaa muistipulmia käsitelleen esitelmän pitäjältä, Helsingin Yliopiston neurologian professorilta, alan tunnetulta asiantuntijalta Timo Erkinjuntilta. Väestön vanhetessa määrät kasvavat. Se näkyy erityisesti 80-85vuotiaissa ja sitä vanhemmissa ikäryhmissä, joissa muistisairauksien esiintyminen on yli 25 prosenttia. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan yksinomaan keskivaikeasta sairaudesta kärsiviä oli viime vuonna jo 95 000 ja vuonna 2020 heitä oletetaan olevan 131 000. Suurin ongelma lienee kuitenkin se, että hoidon mahdollisuudet jäävät usein käyttämättä, kun muistisairaat eivät etsiydy tutkimuksiin. Lievistä sairauksista on diagnoosi ehkä 10 prosentilla ja kaikista vain 50 prosentilla. Alzheimerin tautia potevista on asianmukaisella lääkityksellä ehkä 25 prosenttia, toteaa prof. Erkinjuntti. Eli melkoinen tukkisuma tarjota hoitoa sitä tarvitseville jo nykyisillä pätevillä lääkkeillä.
Professori Timo Strandberg luennoi Lääkäripäivillä muistisairauksien ehkäisystä.
"Aivoja pitää hoitaa läpi elämän"
Ihmisen älyllinen suorituskyky alkaa heiketä jo 45 vuoden iässä, toteaa Lontoon Yliopiston ja Suomen Työterveyslaitoksen tutkimus, joka uutisoitiin juuri ennen Lääkäripäivien avajaisia. Tutkijat seurasivat 7000 englantilaisen henkistä suorituskykyä kymmenen vuoden ajan. Ja tuloksia voisi sanoa myös sensaatiomaisiksi. Esimerkiksi 45-49-vuotiaiden päättelykyky heikkeni 3,5 prosenttia ja muisti 3 prosenttia kymmenen vuoden aikana. Mitä tällaisesta tutkimuksesta sanoo Oulun Yliopistosta professori Timo Strandberg, joka Lääkäripäivillä esitelmöi muistisairauksien ehkäisystä. Tuo tutkimus lähinnä tarkentaa sitä mitä jo aiemmin on uumoiltu, eli aivoja pitää hoitaa läpi elämän. eli siis jo ennen 45. ikävuottakin. Yleiset ohjeet ovat ne, mitä olen Lääkäripäivien esitelmässäni kirjannut, vastaa Strandberg. kehittymiseen ja dementian taudinkuvaan. Valtaosa tapauksista on monien syiden summa, toteaa prof. Timo Strandberg. Toimenpiteet on hänen mukaansa on aloitettava kuitenkin ajoissa, mieluiten viimeistään keski-iässä. Suomalaisen tutkimuksen mukaan myöhäisiän muistisairauden riskiä voidaan arvioida keski-iässä todettujen riskitekijöiden perusteella. Tavallisimmat vanhuusiällä etenevän muistisairauden syyt ovat ns. Alzheimerin tauti ja aivoverenkierron häiriöön liittyvä muistisairaus sekä niiden sekamuodot. Näiden on yhdessä katsottu kattavan yli 90 % tapauksista. Verisuoniperäisten syiden merkitystä korostaa se, että myös Alzheimerin tautia on pidetty yhä selvemmin valtimosairautena. Myös yleisillä terveellisillä elintavoilla on merkitystä muistisairauksien ehkäisyissä. Läpi elämän kannattaa käyttää aivoja aktiivisesti ja monipuolisesti, kuitenkaan ylen määrin rasittamatta. Näin aivojen voidaan ajatella olevan vastustuskyisempiä muistisairauksille altistavia tekijöitä vastaan. Lääkkeellisen ehkäisyn osalta erityinen mielenkiinto on kohdistunut verenpainelääkkeisiin. Toistaiseksi vain verenpaineen hoidon hyödystä on kontrolloiduista tutkimuksista saatu näyttöä. Etenkin Alzheimerin taudin syntyyn ja kehitykseen kohdistuva perustutkimus voi tuottaa aivan uudenlaisia ehkäisy- ja hoitomuotoja.
Pohjois-Suomi etenee
Miten Pohjois-Suomi on päässyt osalliseksi pätevästä muistisairauksien hoitohenkilökunnasta? Pohjois-Suomen alueelle on tasaiseen tahtiin valmistunut geriatrian erikoislääkäreitä ja heidän myötään muistipoliklinikoitten verkostoakin. Sodankylässä on pohjoisin, Oulun ympäristössä lisäksi mm. Raahessa, jossa toimii v.
Paljon kehitettävää
Lääkäripäivien esitelmissä korostettiin hoidoissa potilaiden jatkuvan seurannan merkitystä ja lueteltiin erilaisia hoitopaikkoja, mm. muistiklinikoita, joihin potilaita ohjataan. Millaiset mahdollisuudet esimerkiksi Alzheimer -potilailla on päästä tällaiseen seurantaan Helsingin-Uudenmaan sairaanhoitopiirissä? Ja onko ikääntyvän väestön erikoislääkäreitä geriatreja riittävästi? Suomessa on n.400 neurologia ja n.380 geriatria, jotka hoitavat paljon muitakin kuin muistisairaita. Diagnostiikassa neurologeilla ja geriatreilla on avainasema. Niukkuutta heistä on. Muistipoliklinikoilla, joissa on muistilääkäreitä, on myös neurologien ja geriatrien ohella erikoistuneita yleislääkäreitä ja jopa työterveyslääkäreitä. Tähän hoitoketjuun tarvitaan paljon perusterveydenhuollon yleislääkäri-osaajia. Nyt seuranta on avohoidossa omalääkärillä.
2011 Vuoden Geriatri Maisa Karjula. Hän on tehnyt paljon muistiasioiden hyväksi alueellaan. Kajaanissa, Torniossa, Kemissä/Keminmaalla, Rovaniemellä ja Kuusamoonkin on tuloillaan, Pudasjärvellä konsultaation kautta jatkossa varmaan sinnekin. Muistipoliklinikkaa kohden on usein katsottu tarvittavan n. 20 000 30 000 asukkaan väestöpohja. SAKARI SELIN
Huomio riskeihin jo keski-iässä
Lähes mikä tahansa aivoja vaurioittava tekijä voi johtaa muistisairauden
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2012 - 13
Runopysäkki
Tunti
Tunti odottelua asemalla junat tulevat ja lähtevät, kiirettä, kasvoja, kohtaamisia. Äiti lapsia saattamassa, painavat reput koululaisilla, Isän luo ovat menossa syyslomalla. Iltapäivälehtien ostajia R-kioskilta kova kiire juna ei odota. Venäläisen pojan puhelu kestää, iso suksipussi mukana lokakuussa, lumileirille matkustaa. Neljä, ei enää nuorta miestä keskellä päivää laitamyötäisessä, vielä janottaa, kiipeävät asemanvintille hetki ja nyrkit puhuvat, Romani mies siististi pukeutunut erottaa taistelijat. Nuoret opiskelijamiehet vihreissä maihareissa, veikkaavat tappelijoista harmaapään puolesta. Pulska nainen pukeutunut kireisiin farkkuihin, kestääkö saumat perille. Nuoripari rakastuneita, eivät nää muita. Vanha nainen tarkistaa lippuaan kolmatta kertaa. Säpsähdän junani lähtee, joko tunti meni. Lea Nieminen Inkeroinen
Kaupunkini, kiven värinen kuin kirkko Myrsky
Kuin vauhko orhi, harja hulmuten, myrsky laukkaa, puita kaataen, katkoen langat sähkölinjojen, pimentäen valot kotitalojen. Ärjyy meri, aallot pauhaa, tulvii kadulle, ei kulkijalla rauhaa. Vain hetkisen raju myrsky kesti, tuhot muistoissa säilyy ikuisesti. Pertti Korhonen, Helsinki Harmaa köyhempi muoto sinisestä likaisempi sävy valkoisesta alakuloisempi osa keväästä ensimmäinen aavistus vihreästä, lumesta viimeinen jälki Harmaasta kuin lika ja lämpö johon kietoudutaan yömajan lattialla kuin toivo joka karkottaa nälän pelastusarmeijan leipäjonosta Harmaasta kuin kirkko varjona taivasta vasten Harmaa sinä olet väri joka yhdistää kokemukseni ja unelmat sinä olet mustan värin myönteisin vivahde mustan varjo valkoisen päällä Harmaa värien airut, matkalainen mustan ja valkoisen välissä Harmaa ensimmäinen vivahde surusta viimeinen valon edellä se kertoo aamusta yöllä sen hiljaisuus halkaisee tuskan huudon se on tummin pinta johon lyijy voi surusta kirjoittaa Tauno Tuomivaara, Helsinki ta, ja jokainen painottaa karttaansa tavallaan. tisia käsityksiä, kieltämisiä, epäilyksiä, väitteitä, rasituksia...." Tuomivaara käyttää runossaan toistoa tehokeinona. Runo tuntuu sanamaalaukselta, jossa sanojen toistolla ja rytmityksellä luodaan tunnelma ja kuva. Kirjoittaja saa harmaasta irti paljon, oikeastaan koko elämän kirjon. Varsin komea runo!
Myrskyn enkeleitä
Kun Luonto on tyyni ja hiljainen, voi tulla myrsky hirmuinen. Luonto kuuntelee hiljaa vavisten, mitä onkaan eessä tulevan. Aurinko sammuu kultainen, on kylmää kolkkoa ilma sen. Linnut on poissa piilossaan, kukat nuokkuu kylmissään. On ihminen pieni päällä maan, ei tehdä voi mitään Luojalleen. Kirsti Hiltunen Pello
Tänäkin vuonna runoja
K
un nyt tätä lehteä luemme, tiedämme jo, kuka on Suomen uusi presidentti. Sen sijaan emme tiedä, millaiset kuusi vuotta meille on tulossa. Ihmisenä olemiseen kuuluu aina epävarmuus. Maailma on kaoottinen paikka, emmekä oikeasti edes tiedä, mitä puolen tunnin päästä tapahtuu. Silti tarvitsemme turvaa, järjestystä ja tunnetta, että voimme vaikuttaa elämään. Tätä kaikkea edellä mainittua meille tarjoaa kirjallisuus: lukeminen ja kirjoittaminen. Kuten Leena Krohn on hienosti sanonut: "Elämä koetaan tarinoina, vaikka todellisuus on fragmentaarinen ja päättymätön." Olen varmasti aiemminkin käyttänyt tällä palstalla samaa sitaattia, mutta hyvät sitaatit ovat parhaita matkamuistoja, joihin voi palata aina uudelleen ja uudelleen. Me tarvitsemme sanoja ja kertomuksia. Filosofi Wittgensteinin kuuluisien sanojen mukaan: "Kieleni rajat ovat maailmani rajat." Olen nyt toimittanut tätä palstaa vuodesta 2006 lähtien. Olen vastaanottanut paljon runoja, julkaissut niistä satoja. Valitettavasti moni runo on jäänyt myös julkaisematta, yleensä tilanpuutteen vuoksi. Minusta jokainen runo on arvokas. Ajattelen, että tälläkin palstalla julkaistuilla runoilla on erilaisia tehtäviä. Runo voi lähestyä kaskua, runo voi ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin, runo voi olla viesti läheisille, runo voi sisältää kirjoittajansa pienoiselämäkerran, runo voi koskettaa, runo voi jäsentää maailmaa, runo voi kysyä tai muistuttaa ja niin edelleen lähes loputtomiin. Ei haittaa, vaikka muoto ja ilmaisu eivät olisikaan täysin hiottuja jokainen runo auttaa meitä näkemään jonkin kulman yhteisestä todellisuudestamme. Siksi jatkan ylpeänä ja mielelläni tämän
palstan toimittajana myös vuonna 2012.
Runoilijan kartta
Vuoden ensimmäiselle palstalle mahtuu tällä kertaa neljä runoa. Kaksi kirjoittajista keskittyy paljon puhuttaneisiin sääilmiöihin molemmat kirjoittavat myrskystä. Pertti Korhosen Myrsky-runossa luodaan tunnelmaa riimeillä. Myrskyä verrataan vauhkoon orhiin. Kirjoittaja saa tunnelman hyvin esiin, sen, miten hallitsematon luonnonvoima on kyseessä. Runossa ensin näytetään havaintojen kautta, tarjotaan lukijalle todistusta, ja lopuksi tämän pohjalta tehdään yhteenveto, synteesi. Kaksi viimeistä säettä: "Vain hetkisen raju myrsky kesti,/tuhot muistoissa säilyy ikuisesti" voisivatkin olla vaikka ihan omana säkeistönään. Toisin sanoen "rauhaa"-sanan jälkeen voisi runoon jättää yhden tyhjän rivin. Näin lopun toteamus korostuisi vielä paremmin. Runo tuo vahvasti esiin sen, miten luonnonilmiöt päihittävät ihmisen kuusi-nolla. Kirsti Hiltusen runossa Myrskyn enkeleitä on myös lähtökohtana myrsky, mutta toisella tavalla kuin Pertti Korhosen runossa. Yhdistävänä seikkana kummassakin runossa on riimien lisäksi se, että ihminen nähdään pienenä ja luonnonvoimat mahtavina. Pertti Korhosen runossa ote on kuitenkin selvästi rationaalisempi, kun taas Kirsti Hiltusen runossa havainnointiin sekoittuu tunteita ja maailmankatsomustakin ("On ihminen pieni päällä maan,/ei tehdä voi mitään Luojalleen"). Nämä runot osoittavat hienosti, miten kaksi eri kirjoittajaa kirjoittaa samasta lähtökohdasta eri tavoin, oman "karttansa" mukaisesti. Kirjoittaminenhan on tavallaan aina kartan tekemistä todellisuudes-
"Runous epäpuhdas kuin vaatekappale..."
Lea Inkeroisen runo Tunti kuvaa hienosti sekä havainnointia että ajan suhteellisuutta. Runoa lukiessa tuntuu, että pääsee itse rautatieaseman penkille istumaan ja katselemaan ihmisiä Runoilija ikään kuin lainaa aistinsa lukijalle. Tunti muistuttaa myös siitä, että mistä tahansa voi kirjoittaa kiinnostavan runon Joissakin kohtaa runoa voisi ilmaisua ehkä vielä tehostaa. Esimerkiksi säkeet: "Äiti lapsia saattamassa,/painavat reput koululaisilla,/Isän luo ovat menossa syyslomalla" voisivat tiivistyä muodossa: Äiti saattamassa lapsia, painavat reput, isän luo syyslomaksi. Oheinen on luonnollisesti vain ehdotus, mutta tuonkaltaisella pienellä hiomisella runosta tulee vieläkin toimivampi Tunti on hyvä, havaintoon pohjautuva runo, jota lukee mielellään. Tauno Tuomivaaran runo Kaupunkini, kiven värinen kuin kirkko on jylhä, lyyrinen runo. Runo tuo mieleen Pablo Nerudan oodit, joita Neruda kirjoitti niin särkyneille esineille kuin sipulillekin. Neruda tulee mieleen varmasti myös siksi, että Tuomivaara käyttää runokielessään sanoja laidasta laitaan; samassa harmoniassa ovat niin yömaja, leipäjono kuin valo ja surukin. Nerudahan nimenomaan painotti, että runouteen kuuluu kaikki, yksi sana ei ole toista parempi: ..."runous epäpuhdas kuin vaatekappale, kuin ihmisruumis: ruokatahroja ja häpeällisiä asentoja, ryppyjä, havaintoja, unta ja valvetta, profetioita, vihan- ja rakkaudenjulistuksia, villejä eläimiä, puistatuksia, idyllejä, poliit-
Runoilua toinen jalka ilmassa
Näin saatiin uusi runovuosi käyntiin. Runoiluhan on siitä mahtava harrastus, että sen voi yhdistää toiseen hyvään harrastukseen: liikkumiseen. Runoilija Kari Aronpuro on sanonut kävelevänsä runonsa valmiiksi. Kirjailija, filosofi Torsti Lehtinen muistutti taannoin eräällä luennollaan, että me vietämme paljon aikaa toinen jalka ilmassa. Ja hyvä niin: kävellään reippaita lenkkejä ja annetaan samalla runojen hautua mielessä.
Niina Hakalahti Kukkolankatu 16 33400 Tampere niina.hakalahti@sci.fi
14 - Nro 1 helmikuu 2012
ELÄKELÄINEN
Taiteilijaprofessori Ralf Långbacka:
Teatterin tulee avata ihmisenä olemisen peruskysymyksiä
Taiteilijaprofessori, teatteriohjaaja ja kirjailija Ralf Långbackan kiinnostavan muistelmateoksen, Tarttua kohtalon tuuliin, odotettu toinen osa Taiteellista teatteria etsimässä (Siltala 2011) sukeltaa teatterisodan melskeisiin Turun "kotkien kaudella" ja syväluotaa suomalaisen teatteritaitteen ja kulttuuripolitiikan kiihkeitä kausia tekijän elämänkaaren kautta. Kirja kuvaa kiinnostavasti teatteri ja kulttuurihistoriaa peilaten teräväpiirtoisesti aikansa yhteiskunnallista ja poliittista ilmapiiriä.
Kuva: Siltala / Laura Malmivaara
"Omalta osaltani: ovi oli apposen auki epämääräiseen tulevaisuuteen" Ralf Långbacka kirjoittaa muistelmateoksessaan. Långbackan päämäärät, yksityiselämän kuvaukset ja kehitys taiteilijana sekä esitysten luonnehdinnat ovat kiehtovaa luettavaa kenelle tahansa, ja ammattilaisille kirja on teatteritaiteen ja kulttuuripolitiikan sampo. Päiväkirjoista, kalentereistaan, muistivihkoista ja ohjauksiensa kritiikeistä yms. dokumenteista ja elävistä muistoista hän on kirjoittanut elämänmakuisen, koskettavan ja hauskankin teoksen. Långbacka kirjoittaa elämästään pohdiskelevasti, omia valintojaan kriittisestikin arvioiden, mutta kriitikoita hän vihaa aina huvittavuuteen saakka. Kirjan monipuolinen kuvitus tukee elämäkerrallista kokonaisuutta ja tuo monille meille muistoja Turun teatterireissuilta ja esitysten taltioinneista. terä, vasemmistolainen kultteipä surkuhupaisaa luettatuuripoliitikko, joka ei väsy vaa tuon ajan henkisestä korostamaan taiteen syvinilmapiiristä ja politiikan koutä merkitystä. "Taiteellista keroista. teatteria" intohimoisesti etsiSivistystä ja vä ja sitä työssään toteuttatraditioita nut, sivistynyt herrasmies. Pyrkimys muuttaa vallitJo 27-vuotiaana Långbacka sevaa teatterikäsitystä jo kapusi ohjaajan tuolille brechtiläisyyden hengessä Åbo Svenska Teaternissa, oli ohjenuorani, johon jo Suomen nuorimpana teatnuorena miehenä Berliinisterinjohtajana. Sen jälkeen sä opiskeluni ja oleskeluni hän niitti mainetta muun jälkeen tarrasin. Enkä ole muassa Kansallisteatterissa siitä hellittänyt. ja GöteborBrechtin lisäksi gin kaupun- Pakonomainen ginteatteris- viihdyttäminen, ja Långbackan teatsa. orjallisuus muotien terinäkemykseen Aivan oma suhteen, johtaa ovat keskeisellä lukunsa tie- hampaattomaan tavalla vaikuttatenkin on teatteriin neet myös muiden hänen kaumuassa Anton tensa Turun kaupunginteatTshehov, William Shakesterissa, jossa he Kalle Holmpeare sekä Georg Bühner. bergin kanssa 1970-luvulla Laitosteatteri oli jo 70rakensivat "suomalaisen luvulla tullut tiensä päähän. Ensemble-teatterin" johdonTaiteellinen teatteri oli oppomukaisine ohjelmistopoliisitiossa vanhaa, kivettynyttikkoineen. Teatterin katsotä teatteria vastaan. Se jaluvut ja maine nousivat sanoutui irti teatterin luukohisten, mutta nuoret teattuneista ideologioista, tuoterigurut saivat sapiskaa ja tantomuodoista, kaavamaivaltavaa huomiota mediassista tyyli-ihanteista ja luksa "kauhean poliittisen prokiutuneista asenteista. Se oli pagandan lietsojina". TuliTurun kaudella Kalle Holmlinjalle he joutuivat jopa bergin ja minun tavoitteeni ohjelmalehtisessä lainatusta Taiteellisen teatterin metoMarxin tekstistä. Nuo vaidi on prosessi, joka muotouheet ovat kiinnostavaa, miltuu alinomaan uudelleen. Olennaisinta on taiteellisen prosessin helpottaminen ja kokonaisnäkemys teatterista, eikä laitoksen jäykän organisaation ylläpito, Långbacka tähdentää. Tähän teatterin prosessiin kuuluvat sivistys, traditio ja yhteiskunnallisuus sekä jatkuva uudistuminen. Todellisuuden kimppuun pääsee parhaiten ja sitä voi haastaa ja kritisoida klassikko-teosten myötä. Mutta, mikä ihme sai uppiniskaiset laitosteatterin vastustajat lähtemään Turkuun? Turku teatterikaupunkinakin oli tuolloin kovin marginaalinen, jotenkin jälkeenjäänyt teatterikaupunki. Kiinnostuksemme lähteä Turkuun juonsi juurensa syvemmältä: Suomessa vallinneesta yleisestä teatteritilanteesta ja ajanhengestä. Minusta leivottiin teatterinjohtaja ja Kallesta pääohjaaja. Toivomaamme jaettuun johtajuuteen teatterilautakunta ei suostunut. Turun teatterilautakunta otti kuin ottikin riskin ja hyväksyi meidät, kun eivät muitakaan saaneet, Långbacka vitsailee. Kaudesta ei tullut helppo, työtä oli valtavasti ja riidat uuvuttivat fyysisestikin. Toimin jatkuvien paineiden ja painostustoimien keskellä aikamoisilla ylikierroksilla. Yhtenä päivänä maailma vinksahti kallelleen, fysiikkani petti totaalisesti. Maailma vinksahti kallelleen, sain hankalan tajuttomuuskohtauksen. Se toistui muutaman kerran, ja pikkuhiljaa ymmärsin hieman hellittää paineitani. symyksiä. Yleisön parasta palvelemista on haastavien esitysten rakentaminen, ei populismi eikä perässä hiihtäminen. Tämä on useimmissa teatterissa unohtunut tyystin. En halua olla mikään vanha räyhäävä ukko, joka räksyttää nurkassa. Tekemäni ja tulevat työni puhukoot puolestaan, imtä ajattelen. Mutta pakonomainen viihdyttäminen, ja orjallisuus muotien suhteen, johtaa hampaattomaan teatteriin, älylliseen laiskuuteen ja katsojan aliarvioimiseen. Ikääntymiseen Långbacka suhtautuu letkeästi, mutta ole istahtanut kiikkustuolin. Kirjansa epilogissa Kun tiet päättyvät hän kirjoittaa: "Kaksi tilintekoa, yksi teatterin, toinen itseni kanssa. Teatterin osalta taiteellisen teatterin etsintä on päättynyt. Omalta osaltani: ovi oli apposen auki epämääräiseen tulevaisuuteen." SISKOTUULIKKI TOIJONEN Ralf Långbacka: Taiteellista teatteria etsimässä. Suomentanut Hannimari Heino. Kustannusosakeyhtiö Siltala 2011. 536 s.
Nykyteatterin historiattomuus
Yrjö Juhani Renvall on viisaasti todennut, että teatterien ohjelmistot määritellään tarkkailemalla lippujonoja, ja talousjohtajat päättävät ohjelmistoista, ei taiteelliset johtajat. Nykyistä teatterikenttää Ralf Långbacka ei suostu haastattelussa kritisoimaan, vaikka aihettakin olisi. Mutta kirjassaan hän kertoo olevansa kriittisessä suhteessa nykyteatterin historiattomuuteen ja sen kyvyttömyyteen nähdä arkipsykologian ulkopuolelle. Tämän aavamaisen psykologian murtamiseksi tarvitaan klassista kirjallisuutta, näytelmiä, jotka avaavat ihmisenä olemisen perusky-
Vastavirtaan vasemmistolaisittain
Arvostettu, jos kohta parjattukin suomenruotsalainen Långbacka (s.1932) on aina ollut teatteritaiteen vastarannan kiiski ja oman tiensä kulkija. Hän on uskalias ja tiit-
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2012 - 15
Imatran Eläkeläisten kuulumiset
Imatralla jatkaa puheenjohtajana Anneli Haimakainen, varapuheenjohtajana Rose Kaipainen. Sihteeri on Irma Happonen, taloudenhoitaja Eine Kurronen ja matkavastaava Liisa Rahkonen. Jäsenkortistoa hoitaa Juhani Lahtinen. Yhdistyksen asiat tiedottaa lehtiin Anneli Haimakainen, arpajaisvastaavina puuhaavat Tuula Karlsson ja Laila Iisvirta. Kerho- ja lauluvastaavana toimii Irma Happonen. Käsityövastaava on Aune Kauhanen. Emäntävuoroja on viisi, kukin vastaa omasta vuorostaan. Palvelutaloyhdistykseen valittiin edustajaksi Juhani Lahtinen, Rauhanpuolustajiin Jussi Sallinen ja Rose Kaipainen. Suunnitelmissa on kuukaisittaiset pelipäivät ja jumpat sekä paljon muuta ohjelmaa. Myös retkiä suunnitellemme tehtäväksi pitkin vuotta.
Järvenpäästä kirje peruspalveluministerille
Kiinnostaako kirjoittaminen?
Vanhuspalvelulakiin on saatava henkilöstömitoitus
Järvenpään Eläkeläiset ry:n johtokunta lähetti peruspalveluministerille avoimen kirjeen, jossa esitetään valmisteilla olevaan vanhuspalvelulakiin sisällytettäväksi palvelujen hyvän laadun ja riittävyyden turvaava henkilöstömitoitus. Mitoituksen tulisi olla vähintään 0,8 työntekijää hoidettavaa vanhusta kohden. Lakiin kirjattu henkilöstömitoitus mahdollistaa reilumman kilpailun alan toimijoiden kesken. Vanhuspalvelulaissa pitää olla myös tiukat säännökset erilaisten fyysisten ja kemiallisten pakkokeinojen käytöstä. Johtokunta antoi tukensa Finanssivalvonnan selvitykselle, jossa kiinnitetään huomio pankkien palvelumaksujen kohtuuttomuuteen. Syyskokouksessaan ja johtokunnan järjestäytymiskokouksessa Järvenpään Eläkeläiset ry valitsi puheenjohtajakseen edelleen Taisto Putouksen ja varapuheenjohtajaksi Leo Hramoffin. Muut johtokunnan jäsenet: Marjatta Holmberg (aluetoimikunta, arpavastaava), Kalle Kortetjärvi (matkavastaava, jäsenasiat), Veikko Laine (tiedottaja, talousvastaava), Leena Nortes (sihteeri), Antero Nylund (kerhoisäntä), Reino Åman (aluetoimik. vara) Johtokunnan varajäsenet: Anna-Liisa Ringblom ja Pentti Storm. Ohjelmavastaavat: Airi Hramoff ja Annikki Virtanen. Edustajaksi Järvenpään Eläkeläisneuvostoon valittiin Leo Hramoff ja Kivipuiston hallintoneuvostoon Veikko Laine (Leena Nortes, vara). Seurisiltamien emänniksi: Kaarina Lappalainen ja Orvokki Putous. Kerhon kahvittajiin lisäksi Ella Nylund ja Terttu Vattukallio.
O
lisiko mukava kirjoittaa asioita muistiin lapsille ja lapsenlapsille, mutta ei vaan ole tulluut aloitettua? Kirjoitatko pöytälaatikkoon, etkä oikein kehtaa näyttää tekeleitäsi kenellekään - kun ne nyt on vain tällaisia? Jos vastaat myönteieesti johonkin tai kaikkiin ylläoleviin kysymyksiin sinun kannattaisi tulla mukaan Helsingin aluejärjestön kirjoittajakerhoon. Kerho on ollut olemassa jo yli yksitoista vuotta ja olemme julkaisseet yhden ÄLÄ TALLAA TARINOITA nimisen antologian. Kerhoon on kuulunut keskimäärin yli kymmenen jäsentä. Aina välillä on joku poistunut porukasta liikuntakyvyn huononemisen tai muihin harrastuksiin siirtymisen vuoksi ja nyt olisi taas tilaa uusille jäsenille. Olemme kokoontuneet joka kolmas viikko KSL:n toimistossa Hämeentie 36 ja osallistuminen on maksuton. Työskentelytapamme on yleensä, että sovimme jonkin yhteisen otsikon, josta jokainen kirjoittaa oman tarinansa. Siitä syntyy hyvinkin erilaisia tarinoita ja herää monenlaisia mielenkiintoisia keskusteluja. Vetäjämme Maippi Tapanainen on kirjoittamisen ammattilainen joka tarvittaessa neuvoo tyyli- ja tekniikkakysymyksissä. Joskus olemme myös käyttäneet vierailevia asiantuntijoita. Jos Sinua kiinnostaa. niin ota yhteys allekirjoittaneeseen. Rudfolf Lindblad, puh. 0400-602968 Sähköposti: rudolf.lindblad@gmail.com
Anneli Haimakainen
Veikko Laine
LIMPAN
Guggenheimare och gaggiga gamyler
N
i blev nog litet förvånade över vad jag menade med den här rubriken. När jag för många år sedan gick på en facklig skrivarkurs poängterade läraren att rubriken skall väcka läsarens nyfikenhet, men också syfta på textens innehåll. Guggenheimare är mitt skällsord för dem som vill ödsla stadens medel på ännu ett dyrt museum för modern konst. Gamyl skulle jag tro vara stockholmslang och betyda jäklig gammal människa. Och jäklig blir jag när beslutsfattare som sparar på barnoch åldringsvård vill spendera pengar på ett dyrt Guggenheim-museum. I detta, årets första kåseri, kan det också vara skäl att fundera litet över vad det gamla året gav och detta nya lovar giva. Det är många år sedan jag personligen slutade göra nyårslöften. Det var väl när jag läste någonstans, att vägen till helvete är stenlagd med goda föresatser. Detta oaktat har vi de senaste åren suttit med frugan på nyårsafton och funderat hur det gamla egentligen gick och vad vi har att vänta av det nya året. I år orkade vi, på grund av en hejdundrande influenssa, inte ens gå ut och se på fyrverkeriet utan satt framför TV:n och stirrade på Helsingfors stads nyårsfest på Stortorget. Programmet var i åtminstone i mitt tycke rätt futtigt, och stadsdirektörens stora ord om världens blivande designstad tillsammans med någon ljuskonstnärs osmakliga festbelysaning verkade närmast göra narr av torgets gamla fina design. Alla jäkla guggenheimare, morrade jag för mig själv. När jag några dagar senare i TV:n såg att också vänsterförbundet ställer sig positivt till att staden skall satsa på ett guggenheim-museun, började jag fundera om jag kanske betalar
min medlemsavgift till fel parti. Kanske jag är en gaggig gamyl, men allt som har med modern konst att göra får mig att se rött. Vi har ju för tusan redan ett fult och dyrt Kiasma i den här stan! Det borde väl räcka till! När jag sedan läste i Husis att pengarna till museet kommer från olika moment i budjeten, och därför imte tävlar med vårdpengarna, rabblade jag alla de fula ord jag någonsin har lärt mig. Hur urbota dum kan en person, jag tror hon hette Laura Kolbe, som häver ur sig sådana dumheter vara? Mina skattepengar är i alla fall inte öronmärkta till olika moment i budjeten. Det är nog stadens beslutsfattare som delar ut dem till både vård- och kulturmomenten. Nåja, kanske det vore skäl att gå tillbaka till våra egna små bekymmer och glädjeämnen . Till de sist nämnda hör att jag efter min kranskärlsoperation inte mera blir så lätt andfådd som tidigare, att jag har kunnat lämna tillbaka lånerollatorn och orkar i maklig takt gå rätt långa sträckor utan att behöva sätta mig ned och vila. Visst har jag svårigheter med knäna i trappor och upp- och nedförbackar, men med käppens hjälp går det rätt bra. Frugan å sin sida har inga problem med benen, men med sina handlovar. När vi går till butiken bär jag alltid de tyngre kassarna och vi brukar skoja ned, att sammanräknade motsvarar vi en alldeles frisk person. När vi åker till köpcentrumets snabbköp går frugan in och samlar varor medan jag parkerar bilen. På så sätt har hon kärran nästan full när jag kommer in. I kassan sköter jag betalningen medan hon packar varorna i kassarna, som jag sedan i min egen takt bär till bilen medan hon läm-
nar tillbaka kärran. På så sätt brukar vi klara köprundan nästan lika fort som i vår krafts dagar. Mina dagliga hemmasysslor är rätt fort överstökade. Frugan sköter hushållet med glans och säger att jag är närmast i vägen när jag försöker hjälpa till. Pensionärsdistriktets möten och sekreterarjobb har blivit rena rutinen. Mitt dagliga äventyr är numera att pulsa genom drivorna till närbutiken och jag känner mig allt oftare som en föredetting, som inte mera upplever något nytt att skriva om. Bäst som jag sattt vid datorn ochn tyckte synd om mig själv ringde telefonen. Det var barnbarn nummer fem: - Det där bok-konceptet som du printade ut åt mig till julklapp var jäkla bra, sade han. Du har varit med om mycket och kan skriva intressant on allting. När får vi se det i tryck? Grabben, som studerar till lantmätaringenjör och just har flyttat ihop med sin fästmö, bjöd också in oss på födelsedagskaffe i sitt nya hem. Jag tackade ja till inbjudan och beslöt samtidigt lägga ett bidrag till studiepengarna mellan gratulationskortet. Telefonsamtalet fick mig på gott humör. Visst har man en massa minnen som man kunde skriva om, men det värsta är att jag inte alltid kommer ihåg vad jag redan har skrivit om. Fan också, jag håller kanske på att bli dement, tänkte jag. I andanom såg jag mig sitta framför datorn med idel gamla tankar snurrande i skallen som en utsliten gramafonskiva. Jag kände mig åter nedstämd, men sedan kom en snilleblixt: - Heureka! Jag har ju ett minne i datorn, jublade min gamla själ. Den glädjen blev inte långvarig innan
beslutsamhetens friska hy gick i eftertankens kranka blekhet över, som Shakespeare skrev. Det är ju bara ett år sedan jag slängde ut min gamla lata dator och i den nyas minne finns bara de åtta senaste kåserierna. Vasst har jag en diger bunt gulnande papper liggande i skrivbordets nedersta låda. De skulle bli en urklippsbok, beslöt jag när jag blev pensionerad. Kanske det nu vore tid att skaffa ett par mappar och ta itu med den saken. Åt dig, som tycker om att läsa, och det gör du säkert om du orkat läsa igenom den här jeremiaden så här långt, skulle jag rekommendera Bo Carpelans sista bok Blad ur höstens arkiv. I den sitter författarens pensionerade alter ego i sin skäristuga och funderar över sitt. Jag fick den till födelsedagsgåva av min dotter, men hon hade tyvärr hittat den endast på finska i bokhandeln. Hur som haver så var boken, i fin översättnigen av Caj Westerberg, en mycket läsvärd beskrivning om livet och åldrandet.
16 - Nro 1 helmikuu 2004
ELÄKELÄINEN
Tarinateatterin pajaan osallistui muutama rohkea mieskin: mukavaa oli.
Aimo Mursu (vas.) Iisalmesta ja Kalle Karjukoski Malmilta perehtyvät kamera
Kaamos kaatui rytisten Kuntorannan riennoissa,
Jos kaamos tuntuu ja näyttää hellittäneen, niin eipä ihme. Kuntorannassahan se lopullisesti selätettiin tammikuun loppupuolella järjestetyissä kaatajaisissa. Kaatajaisia oli oikeastaan kahdet, kun kaikki halukkaat eivät mahtuneet kerralla mukaan. Kaatajat olivat kovin tyytyväisiä Kuntorannan rientoihin ja Eläkeläiset ry:n järjestämiin työpajoihin. Tapahtumasta jäi hyvin myönteinen vaikutelma, se oli paikallaan ja sopivasti ohjelmaa. Kommentit joita kuulin oman yhdistyksen väeltä, olivat myönteisiä, väki oli tyytyväistä, sanoi ensimmäisiin kaatajaisiin osallistunut Iisalmen Eläkeläisten puheenjohtaja Aimo Mursu. Mursun mielestä tämmöisiä tapahtumia tarvitaan jatkossakin. Uskon että lähtijöitä aina löytyy, eihän kaikista yhdistyksistä esimerkiksi Ylä-Savosta ollut osallistujia. Keskitetysti järjestetyt tapahtumat saavat väkeämme Kuntorantaan, mistä on hyötyä sekä jäsenille että Kuntorannalla. Mursu osallistui kaatajaisten uutuuden, digikamerapaja, työskentelyyn. Olin myönteisesti yllättänyt tapahtumsta ja se vain parani loppuaan kohti. Vaikka en ryhtyisikään tuskinpa tässä enää ehtii luontokuvauksen harrastajaksi, niin muuhunkin kuvaukseen ja kuvien jatkokäsittelyyn sain hyvän alkukipinän. Voin opiskella itsekseni edelleen. Sekä Mursu että pajan vetäjä, vaasalainen Raimo Vahtera uskovat nyt saadun myönteisen kokemuiiksen perusteella, että digikamerakurssillekin saattaisi olla kysyntää, jos sellainen otetaan järjestön kurssitarjontaan. Vaikka olin nyt mukana, niin ilmeisesti tulisin kurssille. Kamera ja tietokoneen käyttö kuvien käsittelyyn pitää olla mielestäni yhdessä. Kurssihan olisi oivallinen keino opastaa yhdistyksiä historiansa taltioinnissa myös kuvien osalta ja avulla, Aimo Mursu arvelee. Raimo Vahtera lupasi, että Vaasan yhdistyksen kamerakerho voi auttaa kurssin järjestämisesä. PEKKA ISAKSSON
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2004 - 17
pajan vetäjän Raimo Vahteran (kesk.) opastuksella järjestelmäkameraan.
Kaatajaispäivät aloitetitiin reippalla aamujumpalla
uutena digikamerapaja
Pietarsaaresta syysmatka Kuntorantaan
Rauhallista, rentouttavaa, ihanaa
Ykspihlajasta napattiin kyytiin vielä neljä uskollista Kuntoranta-lomailijaa. Lusikka pohjaan ja matkaan. Tervetuliaiskahvia nauttiessamme Lari esitteli meille Kuntorantaa ja alkavan viikon taphtumia. Illalla karaokessa saimme kuulla monen tasoista laulantaa. Alli kyllä lupasi: "Ensi kerralla menee paremmin". Jäämme innolla odottamaan ensi kertaa. Aamulla alkoivat lattariharjoitukset. Useita tunteja meidänkin väki oli mukana. Kilpailuun ei kuitenkaan osallistuttu. Olisikin ollut noloa, jos lähes ammattilaiset olisivat meille hävinneet, tuumittiin. Senioritanssi, sepä meille sopiva laji. Jumppaa aivoille sekä keholle päästä varpaisiin. Kun vain löytyy sopivaa musiikkia. Koreagrafioita on. Meidän valssia, Kuja-sambaa, Huiskutusta... Ainakin Henny ja Rhea sekä Ykspihlajan tytöt olivat joka aamu jonossa kylpylän ovien avautumista odottamassa. Allasvoimistelussa oltiin joukolla mukana. Ja kylmäallas niin kylmä, niin ihana. Erilainen aamuvoimistelu, välineenä pallo. Rauhallinen musiikki, rauhalliset liikkeet, niin rentouttavaa. Keppivoimistelu kostella muhkuraisella nurmikolla oli jo toista, mukavaa sekin, eikä kukaan mennyt kumoon. Frisbee-golfissa oli vain kuusi osanottajaa. Henny tuli ensin maaliin, sitten Reijo ja minä tietysti viimeisenä. En nähnyt korejakaan, heitin sinne päin, mihin toisetkin, jaksoivat sentään odottaa viimeistäkin. Lenkkeilyyn ja ulkoiluun on Kuntorannassa hienot mahdollisuudet. Ainakin Gunnel ja Seppo kiersivät Vattuvuoren. Jotkut paistoivat makkaraa tuulisella järven rannalla. Me nautimme ravintolassa herkulliset piirakkakahvit. Yksityinen iltahetkemme ravintolan kaukaisimmassa nurkassa sujui mallikkaasti. Punaviinillä skoolattiin. Laulettiiin, kuultiin muutama vitsi, puhuttiin vakavasti rahasta. Pilleridelegaatio kävi Varkaudessa. Melkein jokaisella oli pientä kremppaa. Mutta hauskaa oli. Kuntoranta on hyvä lomapaikka. Ruoka on hyvää, huoneet ovat siistit. Vapaa-ajan toimintaa on monenlaista, nytkin joutui valitsemaan, ei tahtonut aika riittää. Kiitokset kaikille matkalla olleille iloisesta seurasta ja Allille vielä matkan järjestelyistä. TYYNE AHONEN
Kaamosta kadettiin myös laulamalla ja tanssimalla (vas.) Kamerapajassa oli parikymmentä osallistujaa ja varmaan miltei yhtä monta kameramallia (yllä). Moni tutustui pajassa ensimmäisen kerran kunnolla kameransa toimintaan.
18 - Nro 1 helmikuu 2012
ELÄKELÄINEN
Aleksinkulman salissa on maanataisin miltei koko päivän Eläkeläiset ry:n oululaisyhdistysten toimintaa, ja muinakin päivinä toimintakeskus on vilkkaassa käytössä. Kuva on Oulun Eläkeläisten kerholaisten taukojumpasta.
Vuoden 2013 kesäpäiväkaupunki muuttuu ensi v
E
läkeläiset ry:n on päättänyt, että järjestön seuraavat kesäpäivät järjestetään Jokilaaksojen aluejärjestön kotipesässä Oulussa. Ratkaisussa painoi moni tekijä, ei vähiten se, että kaupungissa on kolme isoa ja vireää Eläkeläiset ry:n yhdistystä. Kun eläkeläiset kaikkialta Suomesta kokoontuvat Pohjolan valkeaan kaupunkiin 25.27.6.2013, on yhdistyksiä enemmän. Niin käy suuren kuntaliitoksen ansiosta. Vuoden 2013 alusta Oulu. Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii panevat lopullisesti hynttyyt yhteen. Liitosta jo valmistellaan muun muassa palveluja yhdenmukaistamalla. Suurkuntaa oululaiset vaatimattomaan tapaansa kutsuvat Uudeksi Ouluksi molemmat sanat tietysti isolla alkukirjaimella ja Pohjolan metropoliksi. Asukkaita Oulussa on kuntaliitoksen jälkeen reilut 180 000 eli 40 000 enemmän kuin nyky-Oulussa. Suomalaisittain sitä voi siis pitää suurkaupunkina. Perinteeksi näyttää muuten muodostuvan, että Eläkeläiset ry:n kesäpäiväkaupungit ovat juuri kokeneet tai kokemassa kuntaliitoksen. Niinhän kävi Jyväskylässäkin.
Paljasjalkaisia, tullista tulleita ja uusoululaisia
Eläkeläinen-lehden toimittaja kävi heti loppiaisen jälkeen tutustumassa pikaisesti kesäpäivien isäntä- tai emäntäkaupunkiin ja Eläkeläiset ry:n yhdistyksiin. Kaupunkioppaaksi valikoitui miltei itsestäänselvästi Osmo Hekkala, joka kotikaupungissaan tunnetaan sekä järjestö-, urheilu- että kulttuurimiehenä, MMtason painijana raskaassa sarjassa ja runoilijana. Valintaa ei estänyt se, että Hekkala ei ole paljasjalkainen oululainen, vaan Haukiputaan Kellon Piimäperän poikia. Siis tullista tullut, kuten muinaisessa maakaupungissa tavataan vieläkin vieraspaikkakuntalaisia nimittää. Avioliiton kautta Ouluun tullut, Hekkala määrittelee itseään oululaisena, mutta tähdentää pitäneensä Oulua aina kotikaupunkinaan. Isä aina sanoi, että lähe poika naismetsään Kokelankylään, siellä on hyviä naisia. Kyllä isä tiesi. Valintaan vaikutti sekin, että Hekkalalta ilmestyi syksyllä uusi runoteos, nimeltään Kylmää oli aamusaikka. Ja onko sillä paljasjalkaisuudella niin väliä, kun viimeistään ensi
vuoden alussa piimäperäläisetkin lasketaan uusoululaisiksi. Hekkala on Oulun Työväen Eläkeläisten jäsen, mutta kertoo kiertäneensä mielellään myös muissa oululaisissa ja Jokilaakson aluejärjestön yhdistyksissä kertomassa runokirjastaan.
Merta ja kulttuuria
No, paljasjalkaisuus ja piimäperäläisyys sikseen. Kaupunkioppaamme istuu tukevasti kauppahallin kahviossa ja saa vastata kysymykseen, miksi Oulu on hyvä paikka pitää Eläkeläiset ry:n kesäpäivät. Oulussa on vahvaa veteraani- ja eläkeläistoimintaa, mutta samalla paljon nuoria ja lapsia, koska tämä on koulu- ja korkeakoulukaupunki, Hekkala sanoo. Oulu on työväen kaupunki, niin tervaporvarien maineella kuin se ratsastaakin. Oulun työväenseurasta tuli työväenyhdistys jo 1898. Työväenliikkeen ryhmät valtuustossa ovat suuret, eikö tilanne siitä muutu syksyn kunnallisvaaleissakaan, Hekkala povaa. Kulttuuria ja urheilua on aina arvostettu ja harrastettu Oulussa. Kaupungissa on muun muassa Suomen suurin kesäteatteri, Toppilan Möljä vanhalla telakka-alueella, 2
Osmo Hekkalan kolmas, oululaisen Vihreän Ketun kustantama runokirja on juuri tullut painosta.
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2012 - 19
Oulun eläkeläiset huolehtivat kunnosta, kulttuurista ja toisistaan
Oululaiset eivät turhaan kehu kaupungin vireää eläkeläistoimintaa. Oulun kolmessa Eläkeläiset ry:n yhdistyksessä on yhteensä 1 300 jäsentä. Pieninkin yhdistyksistä, Pateniemen Eläkeläiset on 280 jäsenellään Eläkeläiset ry:n hyvää keskitasoa. Oulun Eläkeläisissä on hieman runsaat 500 jäsentä ja Oulun Työväen Eläkeläisissä hieman vajaat. Kun yhdistysten toiminta on vielä monipuolista ja vireää, voi huoletta sanoa, että ainakin jokaisena arkipäivänä Oulussa on tarjolla Eläkeläiset ry:n toimintaa. OTE ja Oulun Eläkeläiset kokoontuvat enimmäkseen Aleksinkulmassa keskellä kaupunkia, mutta liikunraharjoituksia on myös Urheilutalossa. Pateniemen yhdistyksen kokoontumispaikat ovat Honkapirtti ja Suvikulma. on mainiot kuorot, Oulun Työväen Eläkeläisillä peräti kolme: Iltarusko, Varttuneet ja Sinitaivas. Myös Oulun Eläkeläiset tunnetaan ympäri Suomea vahvasta kuorostaan. Kaikissa yhdistyksissä harrastetaan liikuntaa ja tanssitaan, tehdään käsitöitä, järjestetään retkiä ja matkoja, harjoitellaan sketsejä ja pienoisnäytelmiä, esiinnytään palvelutaloissa ja muissa laitoksissa sekä tietysti erilaisissa tilaisuuksissa ympäri kaupunkia ja maakuntaa. Ei tarvitse kuitenkaan harrastaa mitään erityistä pystyäkseen osallistumaan yhdistysten toimintaan. Ne tarjoavat jäsenilleen tilaisuuden viihtyisään yhdessäoloon kerhoissa, retkillä ja matkoilla. Todellinen Eläkeläiset ry:n päivä Aleksinkulmassa on maanantai. Silloin sekä Oulun Eläkeläisillä että Oulun Työväen Eläkeläisillä on siellä kerho. Vaikka syys- ja kevätkausi ovat vilkkainta toimintakautta, ei kesälläkään tarvitse olla toimettomana. Oulun Eläkeläisten vetonaula on kesäkoti Vaaskela Hietasaaressa. OTE on puolestaan pyörittänyt kesäkoti Kymppiä niin ikään Hietasaaressa.
Kova ponnistus
OTE:n puheenjohtaja Veikko Kettunen ja Oulun Eläkeläisten puheenjohtaja Olavi Peltoniemi ovat silmin nähden tyytyväisiä Oulun valitsemiseen kesäpäiväkaupungiksi reilun 20 vuoden tauon jälkeen. Kova ponnistushan se tietysti on, mutta me olemme siihen valmiit, sanoo Veikko Kettunen. Olavi Peltoniemi huomauttaa, että Oulussa on aivan erityisiä valmiuksia. Kaupungissa on järjestetty kolmen pohjoisen aluejärjestön kesätapahtumia, ja niihin on aina kuulunut kulkue. Semmoinen järjestetään pitkän tauon jälkeen myös kesäpäivillä: Sekä isännillä että vierailla on mitä esitellä. (P..I.)
Arvanmyyntiä Oulun Eläkeläisten kerhossa.
Kuoroistaan kuulu
Oululainen erikoisuus on Eläkeläiset ry:ssäkin poikkeuksellisen vahva musiikkiharrastus. Kaikilla yhdistyksillä
Leppoisaa jutustelua Oulun Työväen Eläkeläisten kerhossa.
vuonna uudeksi Ouluksi
700 istumapaikkaa ja 50 000 kävijää kesässä, mainostaa kesätatteria ylläpitävän Meri Oulun Kulttuuriseuran hallituksen jäsen. Merikaupunkihan Oulu maineikkaana kauppaporvareiden kaupunkina ja tervan vienstisatama on. Kävijätkin pääsevät pienille risteilyille sekä merellä että Oulujokivartta. Oulua on syystä kutsuttu norjalaisten Rivieraksi. Hietasaaressa sijaitseva Nallikari on heille mainio rantaloman kohde. Oulusta ehkä tule ensimmäisenä mieleen lähidemokratia, mutta tässiitäkin oululaiset voisivat röyhistää rintaansa. jos heillä sellaiseen olisi taipumusta. Asukastoiminnan ja lähidemokratian pioneereja on Jukka Lappalainen, nykyään Meritulli-Heinäpään asukasyhdistyksen puheenjohtaja. Hän kertoi tammikuun alussa Oulun Työväen Eläkeläisten kerhossa asukastoiminnasta ja asukastupien tarjoamasta, pienellä rahalla saatavasta atk-opetuksesta, neuvonnasta ja tuesta. Kerhossa innostuttiin niin, että asiasta pidetään toinenkin kerho tänä keväänä. Paljon muitakin palveluita asukastuvat tarjoavat. Työnantajanakin ne ovat merkittävä. Työntekijöitä on yhteensä noin 400, Lappalainen kertoi. Asukastoiminta on poikinut myös yhteiskunnallista yritystoimintaa. Asukasyhdistykset ja kaupunki ovat vastikään perustaneet Ektakompus Oy -nimisen yrityksen, joka tarjoaa kotiapupalveluita kaikille tarvitseville. OuluSuomiOulu -sanakirjaasta saa tullista tullut ja sen kautta palaava selville, että ekta tarkoittaa tässä kelpoa ja kompus yhtymää. PEKKA ISAKSSON
Rösyyspottuja ja mojovaa murretta
Vielä Hekkala kehuu oululaisten luonteen. Oululaiset suhtautuvat hänen mukaansa mukavasti kanssaihmisiin. Mojovaa keskustelua syntyy niin kauppahallissa, torilla kuin Rotuaarillakin, mainiolla kävelykadullamme. Keskustelua helpottaa, jos etukäteen tutustuu murteeseen ja joihinkin avainlauseisiin, kuten hieman kulahtaneeseen, mutta aina ajankohtaiseen Ookko nää Oulusta, pelekääkkö nää polliisia? sekä ikivihreään Ookko nää pölijä? Sillä pääsee pitkälle. Kun Hekkala pääsee alkuun, niin
Ektakompus Oy:n toimitusjohtaja Sirkka-Liisa Virtanen ja asukastoiminnan grand old man Jukka Lappalainen kävivät tammikuun alussa Oulun Työväen Eläkeläisten kerhossa. Heidän keskellään OTE:n puheenjohtaja Veikko Kettunen. hän kehottaa vielä kesäpäivävieraita tutustumaan oululaiseen lohikeittoon ja ennen kaikkea noihin ikiihaniin rössypottuihin. Näin perhelehdessä, jonka lapsetkin saavat helposti käsiinsä, ei voi paljastaa rössypottujen koostumusta. Ruokalajiin tutustuneen vakuutamme, että hyvää on. Kun sitä lusikoi parikaan lutasellista, niin loppuu hikka ja hiuspohjan kutina. ja sen seitsemää it-alan yritystä Muutakin maininnan arvoista kaupungissa on syntynyt. Semmoinen kumma on laaja asukastoiminta ja lähidemokratia, jonka kokeilu alkkoi oululaisessa Korvensuoran kaupunginosassa 30 vuotta sitten ja joka on laajentunut koko Oulua koskevaksi lähidemokriatoiminnaksi.
Lähidemokratiaa
Oululaiset mainostavat mielellään kotikaupunkiaan myös korkean teknologian kaupunkina, ja sitähän se on. On teknologiakylää ja Nokiaa
20 - Nro 1 helmikuu 2012
ELÄKELÄINEN
Naisten jumpassa völineeksi käy vaikkap tiukasti rullattu sanomalehti.
Kesäpäivät saa Pateniemestä kunnostaan hyvin huolehtineita talkoolaisia. Yhdistyksen viikko käynnistyy reippaalla jumpalla Honkapirtissä.
Viikko käyntiin reippaalla jumpalla
Pateniemen Eläkeläiset juhlii 50-vuotissynttäreitään kesäpäivillä
Pateniemen Eläkeläisillä on aivan erityinen syy iloita, että Oulun vuoro toimia kesäpäivien isäntäkaupunkia ajoittuu ensi vuodelle. Tosi mukavaa, että eläkeläiset ympäri Suomea kokoontuvat tänne meidän 50-vuotissynttäreille, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Raimo Mustikainen. Pateniemen Eläkeläiset ry on perustettu siis vuonna 1963. Pohjois-Oulun sahayhdyskunnan ympärille silloin syntynyt yhdistys on kasvanut 280-jäseniseksi, virkeästi toimivaksi edunvalvonta- ja harrastusjärjestökseksi. Eläkeläiset ry:llä on ollut alueellisestikin järjestäytynyttä toimintaa Jokilaaksoissa, siis PohjoisPohjanmaalla, ensi vuonna 50 vuotta. Kesäpäivät säväyttää mukavasti yhdistyksen juhlavuotta, mutta kyllä Oulussa hyvin tiedetään, että töitähän päivät teettävät. Talkoolaisia tarvitaan monelaisiin tehtäviin. Oululaisissa yhdistyksissä on jo tehty päätökset osallistumisesta järjestelyissä ja itse päivillä tarvittaviin töihin, Mustikainen sanoo. Pateniemen yhdistyksestä onkin tulossa kunnostaan huolehtineita talkoolaisia, niin naisia kuin miehiä. Yhdistyksen viikko alkaa maanantaina kello 9.30 Honkapirtissä järjestettävällä jumpalla. Sekä Honkapirtin ylä- että alasali ovat silloin käytössä, alasali naisilla ja yläsali miehillä. Yhteensä jumppareita on nelisenkymmentä, miehiä yleensä muutama vähemmän kuin naisia.
Mukavaa, että tulette Ouluun juuri ensi vuonna, toivottaa Pateniemen Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Raimo Mustikainen kesäpäivävieraat tervetulleiksi jo nyt. Pateniemen eläkeläiset ovat jumpanneet alun toistakymmentä vuotta. Erityiskiitoksen saa Oulun kaupunki, joka tarjoaa tilat niin jumppatunteihin kuin muuhunkin toimintaan maksutta. Miesten ohjelmassa vuorottelevat keppijumppa ja punttijumppa. Välillä käytetään kuminauhoja, kertoo Mustikainen, joka on myös jumpan vetäjä. Myös naisten jumppa on monipuolista. On kuntopiiri, tasapainoharjoitteita ja venytysharjoitteita. Välineinä käytetään vaikkapa tiiviisti rullattuja sanomalehtiä, kuten kevään ensimmäisessä jumpassa tammikuun alussa.
Monipuolisesti muutenkin
Yhdistyksen toiminta on monipuolista, kuten Eläkeläiset ry:n yhdistyksillä yleensäkin. Naiset kokoontuvat tiistaisin Suvikulmaan tekemään käsitöitä, keskiviikkoisin harjoittlevat haitaristit ja kuoro, torstaisin on kerho. Matkoja on säännööllisesti: parhaillan suunnitellaan Viipurin-matkaa kesäkuuksi. Raha-automaattiyhdistyksen tukemaa kuntolomaa vietetään Kivilipassa Pohjanmaalla. PEKKA ISAKSSON Pateniemessä jumpataan monipuolisesti sekä lihaskunnosta että tasapainosta huolehtien.
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2012 - 21
Veikko Kettunen jatkaa Oulun Työväen Eläkeläisten puheenjohtajana
Lapinlahden Eläkeläisillä monipuolista toimintaa
Lapinlahden Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana jatkaa Pekka Korhonen, varapuheenjohtajaksi valittiin uusi Anna-Liisa Juutistenaho, sihteerinä jatkaa Veikko Lämsä ja taloudenhoitaja / matkavastaavana Leo Ruotsalainen. Johtokuntaan valittiin lisäksi Sohvi Kynäkoski, Marja-Leena Leppälä, Onni Rastiola, Kaija Rönkkö ja Heikki Suhonen. Yhdistyksen edustajiksi Eläkeläiset ry:n Savon Aluejärjestön kokouksiin valittiin Pekka Korhonen, AnnaLiisa Juutistenaho ja Leo Ruotsalainen. Lapinlahden vanhusneuvoston jäseneksi valittiin Veikko Lämsä. Yhdistyksentoiminnn runko on viikottainen kerho syys- ja talvikaudella. Kerhoissa pidetään pienimuotoisia arpajaisia ja pelataan bingoa, kohokohtana emäntien keittämä myky- tai hirvikeitto. Kerhoihin pyydetään alustajia mm. terveyskeskuksesta ja kunnasta selvittämään ikäihmisiä kiinnostavia asioita. Toukokuussa pidetään äitienpäiväkerho ja syksyllä yhteinen syntymäpäiväkerho pyöreitä vuosia täyttäville jäsenille. Kevättalvella järjestetään teatteriretki. Kesällä järjestetään perinteinen kolmepäiväinen kesäretki jollekin puolelle Suomea. Syksyllä tehdään ulkoilupäivän retki jollekin paikkakunnan kodalle tai laavulle. Keväällä pilkitään kilpaa ja kesällä ongitaan rannalta. Joulun alla tehdään pikkujouluretki johonkin lähiseudun kylpylähotelliin. Myyjäis- ja kirpputoritoimintaan osallistutaan Yhdistyksen laulu-ohjelmaryhmä harjoittelee ohjelmia mestaripelimanni Kalevi Kainulaisen johdolla ja esiintyy muutaman kerran vuodessa erilaisissa paikkakunnan juhlatilaisuuksissa. Eläkeläinen-lehti tilataan terveyskeskukseen, kirjastoon ja Päiväkeskus-Jussinpihaan. Ylä-Savon ringin toimintaan otetaan osaa. Eläkeläiset ry:n järjestämille kursseille lähetetään osanottajia. Veikko Lämsä
O
ulun Työväen Eläkeläiset ry:n syyskokous valitsi Veikko Kettusen jatkamaan puheenjohtajana. Varapuheenjohtajana aloittaa Kalevi Hyvönen, taloudenhoitajana jatkaa Elsi Suomela, sihteerinä Paula Häppäri,jäsenkirjurina Elsa Pajuluoto. Johtokunnan muina varsinaisina jäseninä toimivat Terttu Siekkinen, Helmi Hartikainen, Maija Nurminen,Arvi Kostekivi, Arvo Pietilä ja Eino Vaikko.Varajäseninä Anja Mustonen, Seija Revonoja, Pentti Kellokoski ja Mirja Tapio. Kokous oli huolissaan, miten ikääntyvät ihmiset voivat turvallisesti katsoa tulevaisuuteen silloin, kun kotona asuminen ei enää luonnistu. Hallituksen tavoitteena on, että vanhuslaki saadaan voimaan v. 2013. Lain sisältöön tulee eläkeläisjärjestöjen ottaa kantaa sen puolesta, että hoitavissa laitoksis-
sa on tarpeellinen määrä hoitavia käsiä,niissä voi asua laadukkaasti ja turvallisesti, terveydenhuolto on hyvällä tolalla ja asukkaita kohdellaan kaikin puolin inhimillisesti. Hoitoon pääsyn ehtona iän lisäksi on huomioitava ihmisen terveydentila. Lain tulee määrätä sanktiot,jos määräyksiä rikotaan.Valvonnan tulee olla tarpeeksi kattava. Vanhusneuvostoa ei täällä Oulussa vielä ole. Oulun Eläkeläistyön Neuvottelukunta on ollut aktiivinen sen aikaansaamiseksi.Asian liittyen on kaupunginhallitus nimennyt vaikuttajaryhmän, jossa on edustus kaupungin eri suuralueilta.Se toimiii v. 2012 loppuun. Omaishoitajat ovat eriarvoisessa asemassa asuinpaikasta johtuen, koska kunnat maksavat erisuuruisia korvauksia. Olisi toivottava, etttä heidän korvausasiansa siirretttäisiin Kelan hoidettavaksi, tällöin myös kriteerit yhte-
näistyisivät. Omaishoitajat tekevät korvaamatonta työtä yhteiskunnan hyväksi.Tänä päivänä on suurena huolena valelääkärit ja hoitajatkin. Tämä huolestuttaa,ei vain meitä ikäihmisiä, vaan koko yhteiskuntaa. Kokouksessamme vieraillut kansanedustaja Martti Korhonen oli huolissaan kansamme nopeasta ikääntymisestä. Hän totesi, että nyt vihdoin ollaan saamassa vanhuslaki, jolla autetaan ihmsiä, joilla kyky toimia itsenäisesti on heikentynyt. Samalla hän huomautti, että niiden ihmisten lukumäärä vähenee, joiden pitäisi sitä hoivaa ja huolta pystyä työkseen antamaan. Kun nyt yli 75-vuotiaita on 420 000, vuonna 2030 heitä on jo 750 000. Vaikka yhä useampi vanhus säilyy toimintakykyisenä, kasvaa myös huollettavien ja hoivattavien määrä. Terttu Siekkinen
Bocciaturnaus Viialan juhlavuoden ohjelmassa
Viialan Eläkeläiset ry tulee helmikuussa toimineeksi 40 vuotta. Pyöreitten vuosien juhliminen päätettiin järjestää huhtikuussa, jolloin päivä on jo huomattavasti pidempi. Ennen synttärijuhlaa järjestetään Pirkanmaan Aluejärjestön yhdistyksille järjestyksessä toinen bocciaturnaus todennäköisesti maaliskuussa. Viime keväänä järjestetty ensimmäinen turnaus sai hyvän vastaanoton, joten Viialan turnauksesta taitaa tulla jokavuotinen tapahtuma. Yhdistyksen syyskokous valitsi yhdistyksen puheenjohtajaksi edelleen Timo Heinon. Varapuheenjohtajana jatkaa Anja Mäkelä. Johtokuntaan valittiin Liisa Haapalehto (taloudenhoitaja), Pirkko Sulander (sihteeri), Pirkko Halonen (jäsensihteeri), Tuomo Huhtala (tiedottaja), Eila Kuusinen (matkavastaava), Raili Huhtala, Terttu Laaksonen Erkki Lahti, Paula Toivola ja Vento Töppärä. Varajäseniksi valittiin Kaarina Heino ja Eeva Rantala. Viialan Eläkeläiset on Viialan vanhin eläkeläisyhdistys. Viialan Sampolassa kokoontuvat viikoittain tiistaisin tiistaikerho ja laulukerho, torstaisin askartelu ja boccia. Kesällä pelataan "petankia" tai bocciaa ja tehdään vihtoja talven myyjäisiin. Tuomo Huhtala
Oulun Eläkeläisten vapaa-ajanviettopaikka Vaaskela on tänäkin vuonna ahkerassa käytössä.
Oulun Eläkeläisissä äänestettiin puheenjohtajasta
Oulun Eläkeläiset ry valitsi äänestyksen jälkeen puheenjohtajaksi vuodelle 2012 Olavi Peltoniemen ja varapuheenjohtajaksi Anneli Raution. Johtokunnan jäsenistössä tapahtui jonkin verran vaihtuvuutta ja valituksi tulivat seuraavat jäsenet: Esko Tervo, Pentti Erkkilä, Ritva Mörönen, Toini Väyrynen, Ulla Hassila, Marja-Liisa Varjonen, Jaakko Holappa, Asser Mikkola ja varajäseniksi Pirjo Annunen, Briitta Tervo-Mikkola sekä Aino Kuusiniemi. Oulun eläkeläiset ry kiittää Eläkeläiset ry:tä ja kaikkia jäsenjärjestöjä yhteisten tavoitteiden eteen tehdystä työstä ja toivottaa menestyksekästä vuotta 2012. Olavi Peltoniemi Toini Väyrynen
Etelä-Hämeen valinnat
Etelä-Hämeen Aluejärjestön puheenjohtajaksi on valittu Veijo Jankkila Salpakankaan yhdistyksestä ja varapuheenjohtajaksi Anja Haapasalmi Kiveriön-Kärpäsen yhdistyksestä. Muut jäsenet aluetoimikunnassa ovat Sirpa Huokonen Salpakankaalta, varalle Veikko Heinänen Salpakankaalta, Keijo Ruotsalainen, Ritva Saarinen ja Raija Lipponen Heinolasta, Marja Ampuja, Helvi Korhonen ja Tauno Nieminen Lahdesta, Jarmo Röksä ja Airi Kalinainen Hyvinkäältä, Sirkka Toivonen Lopelta. Paula, Kattainen, Allan Siljander ja varalla Helmi Hietikko Hämeenlinnasta, Anja Haapasalmi ja Irja Laitinen Kiveriön -Kärpäsestä. Veikko Heinänen
Tiernatytöt pikkujoulun ohjelman kohokohta
Oulun Eläkeläiset ry:n jäsenet viettivät pikkujoulua Aleksinkulmassa suurella ja innokkaalla joukolla, väkeä oli noin 150. Ohjelmaa oli runsaasti, muun muassa Kunnon Lähteen senioritanssijat esittivät Mirja Päkkilän ohjaamana tonttuleikkejä senioritanssin muodossa. Oman yhdistyksen jäsenet lausuivat runoja. Liikuntajaosto esitti keijukaisleikin, joka sai yleisön suuren suosion, ohjelmaan lähti mukaan muutama rohkea mieskin. Liikuntajaoston tytöt esittivät Tiernatytöt-ohjelman, jota harjoteltiin pitkin syksyä. Murjaanien kuninkaana oli Ritva Savilaakso, Knihtinä Elma Alajarva, Mänkkinä Katri Soini, Herodeksena Ritva Mörönen. Tähden ja miekat teki Reijo Rautio. Joulupukkina edellisten joulujuhlien tapaan oli Jorma Pellikka, joka jakoi lahjoja juhlijoille. Keittiön väki keitti riisipuuron ja sopan sekä taikoi kahvit ja joulutortut jäsenille. Juhla oli erittäin onnistunut. Niistä oli mukava lähteä joululomalle. Ritva Mörönen
22 - Nro 1 helmikuu 2012
ELÄKELÄINEN
Nimeltään Kekkonen ja takapirut
Raija Oranen, Nimeltään Kekkonen, Teos. 2011, 597 sivua. Timo J. Tuikka Kekkosen takapiru. Kaarlo Hillilän uskomaton elämä, Otava. 2011. 591 sivua. Raija Orasen kirja on historiallinen romaani, jossa tarkastelun ajankohta on sodan päättymisestä noottikriisiin ja Novosibirskin neuvotteluihin syksyllä 1961. Aika on Kekkosen poliittisen uran rakentamisen viriiliä kautta. Kekkosen poliittisen uran tutut merkkitapahtumat Oranen kirjaa henkilökuvansa taustaksi. Ne eivät sisällä sinänsä mitään uutta jo monissa yhteyksissä ja Kekkos-elämäkerroissa esiin tuotuihin. Lukijoita kiinnostanevat eniten Kekkosen naissuhteita koskevat kuvaukset. Kekkosen miniä Brita Kekkonen (os. Fagerholm) tosin vakuutti, että Kekkosella oli vain yksi nainen ylitse muiden vaimonsa Sylvi. Tämä pitänee paikkansa ainakin siinä mielessä, ettei tiedetä Kekkosen koskaan miettineen Sylvinsä jättämistä, vaikka erilliset makuuhuoneet olivat tulleet käytäntöön kaksospoikien syntymän jälkeen. Sylvi oli UKK:n varma tukipiste ja henkevä ja älykäs keskustelija, tilanteiden ja tapahtumien huomioitsija, jonka mielipiteitä Urho kuunteli tarkasti. Fyysisesti hauras Sylvi ei enää kyennyt tyydyttämään Urhonsa seksuaalisia tarpeita, niinpä tämä ajautui etsimäån viihdykettä muualta. Eikä komean ja vaikutusvaltaisen miehen tarvinut nähdä suurta vaivaa löytääkseen halukkaita kumppaneita. Avoimeen flirttiinkin taipuvainen Kekkonen tarvitsi kuitenkin syvempää ystävyyttä. Sellaiseksi muodostui toimittaja everstinleski Anne-Marie Snellman useamman vuoden ajaksi. Anne-Marien häivyttyä kuvioista tilalle tuli diplomaatin rouva Anita Hallama, jonka kanssa Kekkonen ystävystyi 1963 Jugoslavian matkalla. Anita Hallama julkaisi omat muistelmansa 2001 Sydämen kieltä sydämelle suhteestaan presidentti Kekkoseen. tyy vielä kansatiedettä lukeva Kustaa Vilkuna ja kielitieteilijänä tunnetuksi tuleva Lauri Posti. Tärkein Kekkosen taustavaikuttaja opiskelu- ja ohrana-aikainen ystävä ja kämppäkaveri. Molemmat valmistuivat juristeiksi. Kekkonen suuntautui aktiivisen urheilukautensa jälkeen politiikkaan pyrkien kansanedustajaksi maalaisliiton riveistä. Tämä onnistuikin toisella yrittämisellä Karjalan vaalipiiristä. Hillilä jatkoi poliisiuraa v.t. nimismiehenä ja sittemmin Oulun EK:n osastonpäällikkönä. Kommunismin ja ryssänvastaisuus johti kaverukset myös Akateemisen Karjala-Seuran riveihin ja valajäseniksi 20-luvulla. Myöhemmin AKS:n jyrkän oikeistolainen henki ja Lapuan liikkeen väkivaltaisuudet karkoittivat ystävykset liikkeen piiristä. Kekkonen nimitettiin nuorena kansanedustajana oikeusministeriksi. Hän ryhtyy poliittiseen uhkapeliin Lapuanliikkeen jatkoksi perustetun puolueen IKL:n lakkauttamiseen. Yritys epäonnistuu. Siitä on seurauksena, että talvisodan alkaessa Kekkonen ei enää mahdu hallituksen riveihin ja hän jää rivikansanedustajana seurailemaan sivusta sotahallituksen toimia. Sisäministeri Kekkosen myötävaikutuksella maalaisliittolainen presidentti Kallio nimittää Hillilän uuden perustetun Lapin läänin maaherraksi. Jatkosodan aikana Hillilä kestitsee Lappiin saapuneiden saksalaisjoukkojen päällystöä ystävystyen kenraali Dietlin kanssa. Kohentaakseen arvovaltaansa saksalaisten silmissä Hillilä keksii kääntää tittelinsä saksaksi Landenspräsident, kun sanakirjan mukainen käännös Landenshauptmann ei sointunut riittävän arvovaltaiselta hänen korvissaan esiteltäessä korkea-arvoisille saksalaisupseereille. Saksalaisystävät kunnioittavat Lapin presidenttiä tituleeraamalla häntä pelkästään presidentiksi. Saksan salamasotaretki hidastui. Leningrad ja Moskova jäivät valtaamatta, Stalingradissa rintamalinja pysähtyi ja lopulta Hitler uhrasi 300.000 miestä Stalingradin motissa. Marraskuun lopulla 1942 Rovaniemelle kokoontuu Hillilän luokse kaveripiiri: Kekkonen, Hillilä, Vilkuna ja Säippä pohtimaan pakolaishallituksen muodostamista Englantiin. Siitä oli kuulunut huhuja Suomen rauhanoppositioporukoissa. Lähes viikon kestäneen ryyppyputken ja pohdintojen tuloksena syntyy kolmen kohdan ohjelmatiivistelmä: 1. Saksa häviää sodan. 2. Suomen on heti irrottauduttava sodasta ja tehtävä rauha. 3. Suomen on rauhan jälkeen luotava hyvät suhteet Neuvostoliittoon. Tämä muodostui käännekohdaksi ystävysten poliittisessa tavoitehahmottelussa ja oli Kekkosen kohdalta hänen poliittisen tulevaisuutensa kannalta keskeinen seikka. Kesti kuitenkin vielä lähes kaksi vuotta ennen kuin Suomi oli kypsä välirauhan tekoon ja sen seurauksena saksalaisten poisajamiseen Lapista. Sodasta irtautuminen edellytti Rytin eroamista ja Mannerheimin valintaa presidentiksi. Tässäkin puuhassa kaverukset olivat aktiivisesti mukana. Kekkosesta tuli uuden hallituksen oikeusministeri, jonka raskaaksi tehtäväksi muodostui sotasyyllisoikeudenkäynnin junailu. Kekkosta olivat Hillilä ja kumppanit ajaneet jo kauan pääministeriksi, mutta se ei onnistunut vieläkään. Pääministeriksi tulee SKDL:n Mauno Pekkala. Kekkonen nimitetään Suomen Pankin johtokuntaan. Hilliläkin putoaa hallituksesta, mutta hänet nimitetään Kansaneläkelaitoksen (Kela) hallituksen väliaikaiseksi jäseneksi. Kelan johtajaksi nimitettynä Hillilä ilmoittaa eroavansa Lapin maaherran virasta, jota Uuno Hannula oli hoitanut v.t:nä Hillillän ministerikauden ajat. Vuoden 1948 eduskuntavaalien voittaja Maalaisliitto kammetaan hallituksen ulkopuolelle ja Fagerholm muodostaa hallituksen. Lopulta ankara kamppailu johtaa tulokseen ja Kekkonen muodostaa ensimmäisen hallituksensa 17. maaliskuuta 1950. Kekkonen osoittautuu hyvin lojaaliksi ja huomaavaiseksi uskollisia ystäviään kohtaan, mutta hän on myös pitkävihainen niille, joiden katsoi pettäneen hänen luottamuksensa. Tälle listalle joutuivat mm. Tauno Jalanti, Sakari Tuomioja ja eräät muut. Juopottelusta moitittu Kekkonen auttoi juopottelun takia usein vaikeuksiin joutunutta Kalle Hillillää saamaan uusia virkapaikkoja: Hillilä ehti nähdä ystävänsä nousun presidentiksi ja saavuttavan laajan hyväksynnän peitoten sitkeimmät poliittiset vastustajansa takapirujen Hillilän, Vilkunan, Korsimon ja muiden tuella. Kekkonen piti tiukasti kiinni Rovaniemellä 1942 tehdystä suunnitelmasta hyvien ja luottamuksellisten suhteiden rakentamisesta Neuvostoliittoon. Timo J. Tuikan teksti on jouhevaa luettavaa. Rikkaan kielen taustalla on osin myös Hillilän muistiinpanojen ja kirjeiden omaperäiset sanonnat ja suorasukaiset sutkautukset. OIVA BJÖRKBACKA
Kekkosen takapirut
Timo J. Tuikka on tehnyt suurtyön etsiessään arkistoista ja kirjallisuudesta aineistoa Kekkosen ystävyyssuhteista ja niiden vaikutuksesta hänen poliittiseen uraansa. Pohjalaisen Osakunnan Ostrobotnialla muotoutui ystäväpiiri. johon kuuluivat Kekkonen Kaarlo (Kalle) Hillilä, ylitorniolainen lainlukija Paavo Säippä, oululainen Aaro Pakaslahti, kuopiolainen Tauno Jalanti, Myöhemmin joukkoon liit-
Oton sisäinen ja ulkoinen elämä
Claes Andersson: Oton elämä. Aikalaisromaani. Suom. Liisa Ryömä. WSOY 2011. Otto on peittelemättömästi ystävämme Anderssonin näköinen mies: ikääntyvä kirjailija, lääkäri, jazz-pianisti, entinen aktiivipoliitikko, puoluejohtaja ja ministeri. Romaani Oton elämä on kuitenkin fiktiivinen tarina, jossa päähenkilön toiveet ja haaveetkin voivat saada ihmisen muodon. Unelmien nainen piipahtaa kuin toisesta todellisuudesta hyvästelemään Ottoa hänen työhuoneeseensa, ja samanlainen mielikuvituksen luomus lienee samassa talossa vastaanottoaan pitävä lastenpsykiatri Tuula, joka ei ole eroottisten tunteiden kohde vaan ennemmin uskottu ja sielun sisar. Tuulan terapiametodikin on erikoinen: hän haluaa saada lapset purkamaan tunteitaan itkemällä. Terapia tepsii myös Ottoon. Maallikkolukija jää miettimään, onko tällainen itkuterapia ihan oikeasti käytössä. Oton pitkä suhde kaikin tavoin nuorekkaammaksi kuvattuun "elämänkumppaniin" on rutinoinut ja viilentynyt. Kumppani "on ottanut globalisaation tosissaan" ja matkustaa paljon, joten Oton elämää leimaa fyysinenkin yksinäisyys. Ajoittain sitä lieventävät hänen vilpittömimmän rakkautensa kohteet, lapset ja lapsenlapset. Suurinta iloa Otolle tuottaa musiikki, erityisesti se pianojazz, jota hän itse soittaa. Otolla on ongelma: pelihimo. Se on yhtenä syynä siihen, että hänen raha-asiansa ovat jatkuvasti sekaisin. Otossa on kaksi tahtoa, se joka haluaa pelata ja se, joka ei. Joskus pelihallin imua on mahdoton vastustaa. "Otto tunsi, miten veri kohosi päähän, koko ruumis kuumeni ja muuttui jotenkin malttamattomaksi. Myös suoli, hyvin koulutettu vihikoira, oli saanut vainun ja muistutti hänelle, että rahapeli on lievästi laksatiivista: 'Mene heti vessaan ja tyhjennä itsesi niistä jätöksistä, jotka Freudin mukaan edustavat rahaa, kultaa ja rikkautta', komensivat paksu- ja peräsuoli." Oton pelihimo saa kasinolla dramaattisen lopun, samalla kun hän tajuaa menettäneensä Tuulan ja hyvää tekevät, traumoja purkavat terapiasessiot hänen luonaan. Työhuoneelleen saapuva Otto tuntee talon portaikossa hämmästyksekseen, että hänellä ei ole lainkaan pulssia... totuudet ja moraali. Sitä vaati myös sotien jälkeisen maailman tila. Otto ei silti haikaile menneisyyteen; hänestä 60-luvun muistokirjoituksiin on tungettu liikaa nostalgiaa ja tunteilua. "Moni asia, ellei peräti kaikki, oli ennen huonommin", sanoo Otto usein. Elinikä on pidentynyt, elintaso ja elämänlaatu parantunut, mutta ennen kaikkea auktoriteetit ja hierarkiat ovat romuttuneet. "Autoritaarinen perhe ja yhteiskunnan kovat hierarkkiset instituutiot koulut, työelämä, sairaalat, vankilat, julkinen keskustelu olivat asteittain pehmenneet ja demokratisoituneet. Lapset ja nuoret eivät enää alistuneet varuskunnissa oppinsa saaneiden, pelottavien ja karjuvien isien kuriin ja komentoon, vaan esittivät vastaväitteitä, oppivat ja ottivat selvää asioista, useasti netin kautta, niin että vanhempien huonosti perustellut ja usein vanhentuneet väitteet menettivät suuren osan uskottavuuttaan." Otto on saanut nähdä yhteiskunnan muutoksen korkealta politiikan näköalapaikalta ja voinut aktiivipoliitikkona vaikuttaa siihen. Ei hän ole sokea sen paremmin omille kuin muidenkaan virheille. Kovinta kritiikkiä saa yhteiskunnan kova kapitalisoituminen, markkinoiden diktatuuri, demokratiaa rappeuttava eriarvoistuminen. Kyytiä saa myös omaa poliittista liikettä rampauttanut osapuolijako, joka pahimmillaan torppasi monet edistykselliset pyrkimykset. Politiikka on lisännyt Oton skepsisyyttä, mutta se ei ole kyynistänyt häntä. Yhä hän on tunteineen järkineen "pienen ihmisen" puolustaja, idealisti. Eikä hän edes kykene ohittamaan kadulla kyhjöttävää romaanikerjäläistä pudottamatta rahaa tämän kuppiin, vaikka itse maan pääministeri on kehottanut kansalaisia kävelemään kylmästi ohi. Vanhuuden yksinäisyydessä Otto palaa yhä syvemmälle muistoihinsa, lapsuuttaan traumatisoineeseen sotaan. Miten paljon se loppujen lopuksi vaikutti hänen, koko hänen sukupolvensa elämään? Miten pitkät ovat tekojemme jäljet? Vanhuus ei turruta tunteita. Otto on kiukkuinen, haikea, lempeä, lapsellisen iloinen, aidosti närkästynyt, vihainen... Hän on yhä levoton sielu, yhä se "palava pensas", mikä nuorenakin. Huumorintajuaan hän ei ole menettänyt, itseensäkään hän ei suhtaudu tosikkomaisesti tai pateettisesti vaan ennemminkin lempeällä itseironialla. Saman sukupolven lukija kokee noita samoja tunteita Oton elämään paneutuessaan. On kuin omaa elämäänsä seuraisi, vaikka onkin pyörinyt paljon pienemmissä ympyröissä kuin Otto voimiensa vuosina. TUULA-LIINA VARIS
Kaikki oli ennen huonommin
Otto kuuluu 60-luvun radikaalisukupolveen ja toimi nuorena aktiivisesti sen kulttuuriälykköjen piirissä. Vanhana hän näkee, että tuolloinen auktoriteettikapina oli välttämättömyys: nuorisolla oli miltei biologisperäinen tarve kyseenalaistaa edellisten sukupolvien arvot,
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2012 - 23
Susinartut ja pikku immet
Selliin sullotut, vaienneet ja vaiennetut
Tuhansien naisten ja lasten kokemukset vuoden 1918 sisällissodan kaaoksessa on kielletty ja peitelty. Naiset häpäistiin ja vaiennettiin kantamaan häpeänsä yksin. Heitä syytettiin lähes kaikesta muusta paitsi oman varjonsa varastamisesta, sanoo Tuulikki Pekkalainen kertoessaan kirjastaan Susinartut ja pikkuimmet, sisällissodan tuntemattomat naiset. Kirja sai alkunsa runosta Sotavangit nro 7, eli naiset huoneessa nro 7 Hämeenlinnan vankileirillä. Helsinkiläiset Martta Sinisalo ja Anna Kiukkonen sen runon kirjoittivat. Ilmari Kiannon "susinartuiksi" leimaamien naisten arki leirillä oli karu, mutta keskinäinen toveruus kuvautuu runossa lämpimänä. porvarillista järjestelmää vastaan ja esiintyneen uhkaavasti." Syyttäjä vaatii rangaistusta "pitäen raskauttavana asianhaarana sen, että syytetty on kansanedustaja". Herrala sai kahdeksan vuoden kuritushuonetuomion ja kuusi vuotta ilman kansalaisluottamusta sen lisäksi. Tampereen suojeluskunta määritteli kuuden lapsen äidin Anna Huotarin kapinaan kiihottajaksi. Hän oli kansanedustaja ja Kansan Lehden päätoimittajan Anton Huotarin vaimo. Lausunnon mukaan hän oli esiintynyt puhujana suurlakon aikana Tampereen torilla ja Tampereen piirityksen aikana Tammelan torilla, Itse hän kertoi oleensa koko ajan Helsingissä. "Suurpunikiksi" nimettyä naista oli "rangaistava lain kaikella ankaruudella." Armonanomuksesta huolimatta Valtiorikosylioikeus tuomitsi Huotarin kahdeksaksi vuodeksi kuritushuoneeseen. dentuhannen naisvangin olot olivat viheliäiset. Ruokaa oli niukasti, ja sen aineksista tutkijalla on kirjalliset, kammottavat todisteet. Naisia ja lapsia kuoli nälkään ja kurjuuteen, mutta tilastojen mukaan myös rajuihin tulehduksiin, isorokkoon ja muihin kulkutauteihin.tkin. Virallisten tilastojen mukaan "punaisia" naisia teloitettiin 364, mutta Tauno Tukkisen selvitys ilmoittaa luvuksi 460. Moni katoaminen ja kuolema on yhä epäselviä. Osa naisista kirjattiin "kuolleeksi tuntemattomalla leirillä". Moni tiedettiin syyttömäksi. Silti teloitus toteutettiin. Virolainen vapaussoturi Hans Kalm johti Lahdessa teloituskomppaniaa. Kalmin miehet kylvivät omin säännöin kuolemaa kymmenille myös Kuhmoisissa ja Hämeenlinnassa, jossa he toimivat vartiointitehtävissä touko-kesäkuussa. Valkoiset vaikenivat näistä teoista, sillä joulukuussa 1918 heille taattiin täysi koskemattomuus, kuten tuhansille nimettömiksi jääneille teloittajillekin. Armahduksen kumoaminen ei eduskunnassa onnistunut. Tuulikki Pekkalainen kysyy, mitä tarkoittaa arkistotieto "kuollut tuntemattomalla leirillä"? Onko se peitenimi jollekin vielä salatummalle? Teloitukset kiellettiin jo 23.5.1918, mutta jatkuivat vielä viikkoja. Miksi ja miten viidentoista ikäinen Naimi ja hänen sisarensa kuudentoista vanha Lydia kuolivat Hämeenlinnan kasarmilla vartijoiden nimenhuudon jälkeen? LEENA NIKULA Lähteet: Tuulikki Pekkalaisen haastattelu 13.10.2011 Työväenliikkeen kirjastossa Helsingissä Tuulikki Pekkalainen 2011: SUSINARTUT JA PIKKUIMMET, sisällissodan tuntemattomat naiset, Tammi
Aatteen vuoksi ja leivän perässä
Osa tytöistä ja naisista oli vangittu pakolaisjonoista. Osa oli kerännyt kaartille ruokatarvikkeita, osa rahaa sairaanhoitoa varten.Kuulustelupöytäkirjat kertovat miten pientä palkkaa ja vähäistä vaatetta "lautaspesijäksi" ja ruuanlaittajaksi pestautunut nainen kaartissa sai. Arkistoista paljastui sisällissodan raadollisuus. Pekkalainen kertoi etsineensä leirioloista tietäviä myös lehti-ilmoituksella. Olen saanut talteen korvaamatonta muistitietoa, kun vankien lastenlapset tai muut sukulaiset soittavat tai lähettävät kirjeitä. Esimerkiksi Hämeen Sanomissa julkaistun artikkelin jälkeen minulle soitti nainen, joka kertoi runossa mainitun Alastaron Helmin olleen hänen tätinsä. Olen häneltä saamistani muistakin tiedoista syvästi kiitollinen. En missään tapauksessa olisi itse löytänyt tätä Helmiä, joka sai nyt sukunimen. Koukkuniemen vanhainkodissa Pekkalainen tapasi 101 vuotiaan Anna Mäkisen, joka oli yhdeksän vuoden ikäisenä siskonsa kanssa
Kuolemaan tai kuritushuoneeseen
Kulkupuhetta punaisten naisten kuolemanpartioista levittivät erityisesti suojeluskuntalaiset. Uusimman tutkimuksen mukaan partioita ei perustettu, mutta tiedetään, että sodan sitkeimmät asemiensa puolustajat löytyivät naisista. Visusti vartioituja punaisia naisvankeja oli lähes 5 000. Heidät oli koottu leireille ympäri Suomen 64 eri paikkaan. Sieltä heidät suunniteltiin siirrettäviksi Santahaminaan. Keskittäminen yhdelle suurleirille ei toteutunut, sillä pian pysyviksi muodostetut 13 leiriä tarvitsivat ilmaista työvoimaa. Lähes kaikki Santahaminaan tuodut yli tuhat noin 1520 vuotiasta naista selvisivät hengissä. Leiri rakennettiin saksalaisen mallin mukaan ja sitä pidettiin kuin näyteikkunaa. Ruokaa riitti naisvangeillekin. Hämeenlinnaan koottujen yli kah-
Naiset vaiettiin kantamaan häpeänsä yksin, Tuulikki Pekkalainen sanoo. Kuva: Tammi. auttanut äitiään keittiössä kantelemalla astioita ja muuta. Leirille äiti oli pakko-otettu, ja lapset seurasivat perässä. Kaartiin äiti ei kuulunut. Leiriluetteloissakaan ei äidin nimeä ole, mutta muisto hänestä elää nyt kirjassa. ta naisia vastaan. Valtaosa mieseliitistä ja rahavallan haltijoista oli vastustanut vuosikymmeniä säätynsä naisten itsenäistymispyrkimyksiä. Naisten siveellisyys politisoitiin ja poliittisuus seksualisoitiin. Kemin suojeluskunnan esikunnasta annetun lausunnon todistajiksi oli saatu "luotetuista luotetuimpia", kun ompelijatar, kansanedustaja Hilda Herralan väitettiin "akiteerausmatkoillaan hyökkäilleen kiihkeästi yhteiskuntaa ja sen
Miesten sota ja naissota
Tuulikki Pekkalainen tulkitsee sisällissodan luokkasodaksi, mutta myös sodaksi emansipoitunei-
Joulumieltä Pyhäjärvellä
Naiset aamulla nousivat anivarhain keittämään riisipuuroa, ja Hakosen Anni keitti sekahedelmäsoppaa. Pikkujoulu aloitettiin puurolla ja sopalla. Puurokattilat tyhjenivät ja soppakattila myös. Oli iloinen porina ja vatsat täynnä. Multalan Pekka tuli säestämään joululauluja, ja välillä Murtomäen Kalevi luki ihanan runonsa " Monta ystävää". Lopuksi juotiin torttukahvit. Meitä oli noin 50 henkeä. Tunnelma oli lämminhenkinen, ihan käsin kosketeltavissa ja joulumieli taisi tulla jokaiselle. Pikkujoulu lopetettiin yhteislauluun Maa on niin kaunis. Kaija Huttunen Lopuksi laulettiin yhdessä Maa on niin kaunis.
24 - Nro 1 helmikuu 2004
ELÄKELÄINEN
Kevään 2012 kurssikalenteri
Kurssit Kuntorannassa
Liikuntakurssi (4 vrk) 13.-17.2.
Kesäpäivien 2013 liikunnan pääohjelman opettelua sekä alku- ja päätösohjelmien ideointia ja musiikkiliikuntaa. Lisäksi ulkoilua, lihasten tasapaino- ja liikkuvuusharjoituksia sekä ohjaustaitoja. Opettajina Raija Puumalainen ja Eva Rönkkö. Kurssin hinta: 245 (ph) / 285 (th). Mukaan mahtuu vielä, ilmoittautuminen heti.
Peruskurssi yhdistyksen hallituksen jäsenille (4 vrk) 5.-9.3.
Yhdistystoiminnan perusteet toimihenkilöille: toimihenkilöiden tehtävät, yhdistyslaki, asiakirjojen laadinta. Kurssin hinta: 285 (ph) / 330 (th). Ilmoittautuminen välittömästi.
Musiikilla on tärkeä sija Eläkeläiset ry:n toiminnassa ja koulutuksessa.
Kevään kursseille mahtuu vielä!
Kursseilla luodaan kesäpäiväohjelmia
Kevään kursseilla Kuntorannassa ideoidaan ja harjoitellaan Oulussa 2013 järjestettävien kesäpäivien ohjelmia. Musiikki- ja liikuntakurssilaiset kokoontuvat samanaikaisesti 13.-17.2. Kesäpäivät ovat molempien kurssien pääteemana, vaikka monipuolisiin kursseihin kuuluu paljon muutakin. Musiikkikurssi on tarkoitettu sekä laulajille että soittajille. Tuttuun tapaan opiskellaan hiukan musiikin teoriaa käytännön musisoinnin lomassa. Kurssin vetäjinä ovat Sauli Malinen ja Reino Bäckström. Liikuntakurssilla päästään harjoittelemaan valmista kesäpäiväohjelman pääosaa sekä ideoimaan aloitus- ja päätösosia. Ohjelmaan kuuluu lisäksi lihasten tasapaino- ja liikkuvuusharjoituksia, musiikin tulkintaa sekä ulkoilua. Kurssin vetäjinä toimivat Raija Puumalainen sekä Eva Rönkkö. sekä vasta-alkajille että jo aiemmin tanssia harrastaneille. Matkavastaavien peruskurssi siirretään pidettäväksi samanaikaisesti yhdistystoiminnan ja talouskurssin kanssa 5.-9.3. Aikataulumuutokset johtuvat kurssiilmoittautumisten hitaudesta. Tarvitsemme tiedon kurssilaisista viimeistään kolme viikkoa ennen kurssin alkua.
Musiikkikurssi laulajille ja soittajille (4 vrk)13.-17.2.
Yksin- ja kuorolaulajille sekä orkestereille. Kesäpäivät 2013 tähtäimessä. Sauli Malinen ja Reino Bäckström vetäjinä. Kurssin hinta: 245 (ph) / 285 (th). Mukaan mahtuu vielä, ilmoittautuminen heti.
Esiintymistaidon kurssi (4 vrk) 12.-16.3. HUOM.! AIKATAULUMUUTOS
Esiintymistaitoa kaikille: suunnittelun ja harjoitusten merkitys, esiintymistilanteeseen valmistautuminen. Näkökulmana erityisesti kesäpäivät 2013. Lisäksi tekstien tulkinta: vuorovaikutus kirjoittajakurssilaisten kanssa. Aune Lind vetämässä. Kurssin hinta: 275 (ph) / 320 (th). Ilmoittautuminen 13.2. mennessä
Yhdistyksen matkavastaavan peruskurssi (4 vrk) 5.-9.3. HUOM.! AIKATAULUMUUTOS
Matkavastaavan tehtävät ja vastuut. Retki- ja matkajärjestelyjen perusteet. Kurssin hinta: 285 (ph) / 330 (th). Ilmoittautuminen välittömästi.
Kirjoittajakurssi (4 vrk) 12.-16.3. HUOM.! AIKATAULUMUUTOS
Uusia tuotoksia ja valmiiden hiomista. Esitettäviä tekstejä: vuorovaikutus esiintymistaidon kurssin kanssa. Kurssin vetäjinä toimivat Pekka Isaksson sekä Veikko Väntänen. Kurssin hinta: 275 (ph) / 320 (th). Ilmoittautuminen 13.2. mennessä
Yhdistyksen taloudenhoidon peruskurssi (4 vrk) 5.-9.3.
Yhdistyksen taloudenhoidon perusteet taloudenhoitajille. Kurssilla käydään läpi mm. tilinavaus, kirjauksia, tilinpäätös. Jos halukkuutta löytyy, käydään yhdessä läpi järjestön välittämä kirjanpito-ohjelma. (Mielellään oma kannettava tietokone mukaan, mikäli mahdollista). Vetäjänä Anitta Koski. Kurssin hinta: 285 (ph) / 330 (th). Ilmoittautuminen välittömästi.
Protestilaulukilpailu käynnissä
Kaikille jäsenille ja ystäville tarkoitettu protestilaulukilpailu on käynnissä. Kilpailu julkistettiin viime vuoden viimeisessä Eläkeläinenlehdessä ja kilpailu jatkuu tämän kevään, vappuun saakka. Kilpailun aiheena ovat kantaaottavat laulut ja tekstit. Kilpailuun voi osallistua tekemällä valmiin laulun sanoineen ja sävelineen tai esimerkiksi pelkän tekstin. Kilpailutöiden on oltava aiemmin julkaisemattomia. Kilparaati, jota johtaa Dir. Mus. Reino Bäckström, valitsee kilpailutöistä parhaat palat. Kilpailun järjestäjä varaa oikeuden kilpailutöiden ensiesitykseen ja julkaisuun. Töitä voidaan käyttää järjestön tilaisuuksissa, kuten syksyn kursseilla ja Eläkeläiset pinnalla risteilyllä 9.-10.10. Tarkoitus on myös tuottaa kantaaottavaa ohjelmaa Oulun kesäpäiville 25.-27.6. Parhaat työt palkitaan. Tuotokset lähetetään paperi- tai äänitallenteina nimimerkkiä käyttäen. Liitä lähetykseen mukaan suljettu kirjekuori, jossa on erillisellä paperilla nimesi ja yhteystietosi. Kirjoita kuoren päälle käyttämäsi nimimerkki. Jos lähetät useampia kilpailutöitä, käytä kaikissa samaa nimimerkkiä. TIINA RAJALA
Senioritanssikurssi (4 vrk) 12.-16.3.HUOM.! AIKATAULUMUUTOS
Kurssi sopii sekä vasta-alkajille että jo aiemmin tanssia harrastaneille. Kurssi on tarkoitettu ohjaajille tanssipareineen sekä kaikille tanssijoille. Kurssin hinta: 275 (ph) / 320 (th). Ilmoittautuminen 13.2. mennessä
Alueelliset kurssit
Kansantanssikurssi ohjaajille ja tanssijoille (2 pv) 31.3.-1.4. Oulussa
Pateniemen Honkapirtti. Kurssi on tarkoitettu PohjoisSuomen kansantanssijoille. Vetäjinä Sinikka Mäkelä ja Tapani Luhtaranta. Ilmoittautuminen 1.3. mennessä.
Kurssituki
Pienet ja vähävaraiset yhdistykset voivat hakea kurssitukea, joka kattaa puolet kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Kurssikalenteriin voi tulla vielä muutoksia. Kalenteri julkaistaan myös Eläkeläinen-lehdessä, josta näkee mahdolliset muutokset. Alueellisista kursseista ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussihteeri Tiina Rajalalta, puh. 020 743 3617 tai 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa.
Kirjoittajia ja esiintyjiä kaivataan lisää
Esiintymistaidon ja kirjoittajakurssin ajankohta on muuttunut: kurssi pidetään viikolla 11 eli 12.-16.3. Esiintyjät toimivat yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa kirjoittajien kanssa. Tarkoitus on tuottaa tulkittaviksi sopivia tekstejä kesäpäiviä varten. Kurssilla keskitytään erityisesti sketseihin, pienoisnäytelmiin ja runoihin. Kirjoittajilla on mahdollisuus myös hioa keskeneräisiä tekstejään. Aikataulumuutoksia Esiintymis- ja kirjoittajakurssien lisäksi kurssikalenteriin on tullut seuraavat muutokset: senioritanssikurssi siirretään viikolle 11 yhdessä esiintymis- ja kirjoittajakurssin kanssa. Senioritanssin kurssi sopii
Tiedottajakurssi (1 pv) 29.3. Kouvolassa
Klo 9.30-16.00 Kouvola, Rakennusliiton Kymen aluetoimisto, Salpausselänkatu 60 C. Erityisesti KaakkoisSuomen aluejärjestön yhdistyksille. Kouluttajana Pekka Isaksson. Ilmoittautuminen 8.3. mennessä. Liikunnallisia kursseja eri puolilla Suomea, tarkemmat tiedot ilmoitetaan myöhemmin.
Kursseille ilmoittautuminen
Kursseille ilmoittaudutaan kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä, viimeistään kuukautta ennen kurssia, osoitteeseen Eläkeläiset ry; Tuija Aali, Mechelininkatu 20 A; 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: tuija.aali@elakelaiset.fi Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: www.elakelaiset.fi/sähköiset lomakkeet/kurssihakemus Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. Kuntorannan kurssien osalta on ilmoitettava, valitseeko kurssilainen puoli- vai täysihoidon.
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2004 - 25
Eläkeläiset ry:n uuteen ohjelmaan voi tutustua Ajatusten helminauha -opintoaineiston avulla
Eläkeläiset ry on julkissut uuden opintoaineiston, jonka nimi on Ajatusten helminauha. Se perustuu Eläkeläiset ry:n Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen - ikääntymispoliittiseen ohjelmaan, joka on hyväksytty järjestön valtuustossa 18.5.2011. Aineisto auttaa ikääntymispoliittiseen ohjelmaan tutustumisessa. Sen on tarkoitus herättää ajatuksia ja uteliaisuutta, synnyttää uusia kysymyksiä ja ennen kaikkea keskustelua ihmisten omista asioista. Aiheet kiertyvät eräänlaiseksi ajatusten helminauhaksi. Ensimmäinen helmi sisältää omakohtaisia kokemuksia ihmisen arjesta ja elämästä. Helminauha kiertää kautta yhteiskunnan ja arvojen. Viimeiset helmet, jotka sisältävät ajatuksia jäsenestä omassa yhdistyksessään, sulkevat ympyrän. Aineisto on suunniteltu ryhmätyöskentelyyn ja sopii hyvin opintokerhoille. Se jakautuu yhdeksään opintokokonaisuuteen, jonka otsikot myötäilevät Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen -ikääntymispoliittista ohjelmaa. Opintotapaamisten otsikot ovat: 1. Ihmisarvoisen ja hyvän arjen puolesta - miten ikääntymispolitiikka koskettaa juuri minua? 2. Erilaiset eläkeläiset yhteiskunnan voimavarana 3. Eriarvoistuva Suomi 4. Sosiaalipolitiikka sallii eriarvoisuuden 5. Eläkeläiset ry:n arvot 6. Kunnon eläke ja palvelut hyvän arjen edellytyksinä 7. Palvelut hyvän arjen edellytyksinä 8. Eläkeläiset ry - elävää kansalaistoimintaa 9. Aktiiviset ihmiset puolustavat tehokkaasti oikeuksiaan Ajatusten helminauha sisältää ryhmä- ja yksilötehtäviä, ohjeita ohjaajalle ja lukuvinkkejä keskustelun virikkeeksi sekä palautelomakkeen. Aineiston arvioidaan kattavan noin 20 oppituntia tehtävistä, oheislukeholomakkeet lähetetään Tiina Huhtalalle osoitteeseen Mieslahdentie 8 B 3, 91910 Tupos. Kerhoilmoittautuminen on tehtävä viimeistään kuukauden kuluttua kerhon toiminnan alkamisesta. Opintokerhon voi perustaa, jos siinä on vähintään viisi jäsentä. Opintokerhon on kokoonnuttava vähintään viisi kertaa ja 10 tunnin ajan.
KaakkoisSuomen valinnat
Kaakkois-Suomen Aluejärjestö on valinnut puheenjohtajakseen Aimo Röpetin Lauritsalasta ja varapuheenjohtajakseen Matti Vesalisen niin ikään Lauritsalasta. Aluetoimikunnan jäsenet ovat Irma Tiainen Joutsenosta (varalla Liisa Solja, Joutseno), Eeva Hänninen Anjalankoskelta (Markus Seppälä, Anjalankoski), Pirkko Poka Karhulasta (Sirpa Karppi, Karhula), Birger Landen Kuusankoskelta (Hilkka Mustonen, Kuusankoski), Anneli Haimakainen Imatralta (Jussi Sallinen., Imatra) Markus Niemi Kotkasta (Eeva Dufva, Kotka), Seppo Sinisalo Pyhtäältä (Marja Töyrylä, Pyhtää). Taloudenhoitajana toimii Taisto Leinonen Anjalankoskelta. Kymen Eevan valitiin edustajiksi Aimo Röpetti ja Taisto Leinonen. Jorma Ahvenainen
Muita opintokerhoaineistoja
Ajatusten helminauhan lisäksi on saatavilla muitakin tuoreita opintoaineistoja: Uusin KSL:n tuottama aineisto on nimeltään Iloa ja virkistystä yhdistyksessä. Se on suunniteltu yhteistyössä Eläkeläiset ry:n Nokian yhdistyksen kanssa. Kuten nimi kertoo, aineisto tarjoaa toiminnallisia virikkeitä yhdistysten tarpeisiin. Intohimon punainen - ikänaisen seksuaalisuus on suosittu aineisto. KSL on tuottanut sen yhteistyössä Rytikarin Eläkeläiset ry:n kanssa. Tämä aineisto on herättänyt paljon keskustelua. Sitä opiskeleviin kerhoihin on kuulemma pyrkinyt myös miehiä. Näitä aineistoja voi tilata KSL:stä. Käytössä on edelleen Koti Suomessa -opintoaineisto, joka on tuotettu Eläkeläiset ry:n Yhdessä-hankkeessa yhteistyössä KSL:n kanssa. Aineisto on tarkoitettu ensisijaisesti monikulttuurisille ryhmille mutta sopii virkistykseksi kaikenlaisiin ryhmiin. Aineisto on selkokielinen ja sen voi ladata Eläkeläiset ry:n kotisivuilta internetistä. Eläkeläiset ry:n tuottamaa runoaineistoa Elämä soitti minulle voi tilata Eläkeläiset ry:stä. Aineisto sisältää runoantologian, runouden opintovihkosen sekä kaksi cd-levyä. Tämä aineisto sopii sekä ryhmille että itseopiskeluun.
Ajatusten helminauha on alusta loppuun omaa työtä. Aineiston on laatinut opintosihteeri Tiina Rajala ja kansikuva on Eeli Väisäsen (Kajaanin Eläkeläiset ry) puureliefistä. mistoista ja keskustelun määrästä riippuen. Opintokerho voi opiskella aineistoa kymmenessä tai useammassakin opintotapaamisessa omien tarpeidensa mukaan. Opintoaineiston on tuottanut Eläkeläiset ry yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Aineisto on valtionapuun oikeuttavaa opintokerhokulua. Aineistoa voi tilata Eläkeläiset ry:n toimistosta: Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki, puh. 0207433610, sähköposti: tuija.aali@elakelaiset.fi
Vireää toimintaa Kolarissa
Kolarin Eläkeläiset on valinnut yhdistyksen puheenjohtajana jatkamaan Annikki Rantakokon. Varapuheenjohtaja on Anja Koivumaa, sihteerinä ja matkavastaavana toimii Sulo Kylmämaa ja taloudenhoitaja / jäsensihteerinä Reijo Raappana. Muut johtokunnan jäsenet ovat Terttu Vanha ja Tauno Nätynki. Edustajiksi Lapin Aluejärjestöön valittiin Annikki Rantakokko, Sulo Kylmämaa ja Anja Koivumaa. Aluejärjestön aluetoimikunnassa yhdistystä edustaa Annikki Rantakokko. Toimintasuunnitelmansa mukaisesti yhdistys toimii eläkeläisten etujen puolustajana ja harrastaa ystäväpalvelutoimintaa, järjestää tansseja ja myyjäisiä sekä hankkii aktiivisesti uusia jäseniä. Yhdistys toivoo jäsentensä osallistuvan vireästi voimiensa mukaan toimintaan myös tänä vuonna. Elämän rikasta vuotta 2012 kaikille! Sulo Kylmämaa
KSL-opintokeskuksen opintokerhoksi ilmoittautuminen
Opintokerhoksi voi ilmoittautua sähköisellä lomakkeella, joka löytyy osoitteesta www.ksl.fi/opintokerhot Kerholomakkeita saa tilata myös KSL:n opintokerhosihteeriltä Tiina Huhtalalta, puh. 050 590 0709, sähköposti: tiina.huhtala@ksl.fi Ker-
TIINA RAJALA
Sulo Soinista uusi puheenjohtaja
Aavasaksalla vietettiin vuosipäivää ja pikkujoulua
Vuoden 1971 lopulla, 28. joulukuuta, 28 ylitorniolaista eläkeläiste kokoontui Aavasaksan Kansantalolle. Aikomuksena oli perustaa eläkeläisille oma yhdistys. Puhetta kokouksessa johti Aleksi Kusmin, yksi hankkeen alullepanijoista. Sihteerinä toimi toinen Aleksi, Aleksi Flygare. Aikomukseksi ei hanke jäänyt, vaan siltä istumalta perustettiin yhdistys, ja mikä olisi ollut sopivampi sen nimeksi kuin Aavasaksan Eläkeläiset ry. Nyt tästä 28-jäsenisestä perustajoukosta on kasvanut 240-jäseninen eläkeläisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia vaaliva pirteä yhdistys. Yhdistyksen 40-vuotisjuhla vietettiin hieman etuajassa 3.12., koska ei haluttu häiritä kenenkään joulu- ja uudenvuodenrauhaa. Meitä oli saapunut onnittelemaa ystäviä ympäri laajaa Lappia. Ohjelma oli monipuolinen, ja siitä vastasivat yhdistyksen omat jäsenet. Oli kuorolaulua, oli Kosken Paavon yksinlaulua Kari Haajasen säestyksellä, oli senioritanssia ja huumoria, jota hersyttivät Alma ja Kustaa (Tuula ja Pentti). Juhlapuhujaksi oli kutsuttu Kittilän Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Rauni Räsänen. Raunille oli esitetty toivomus, että hän kertoisi Lapin aluejärjerjestön tehtävistä ja toiminnasta. Ja kyllä Rauni kertoikin, seikkaperäisesti hän kävi läpi kaikki Lapin yhdistykset ja niiden toiminnan. Kenellekään ei jäänyt epäselväksi, kuinka aluejärjestö toimii. Ohjelman lopuksi luovutettiin Eläkeläiset ry:n ansiomerkit seuraaville yhdistyksen aktiivijäsenille: Jouni Rautio, Maire Heikka, Voitto Korhonen, Maija Pasma, Niilo Kollin, Matti Jaakko, Senni Jaakko, Raija Mäkikyrö ja Veikko Mikkola. Seija ja Mikset-yhtye huolehtivat illan tanssimusiikista. Tanssijoita riitti tungokseksi asti. Mutta kun juhlimaan alettiin, niin päätettiin pitää myös pikkujoulu. Kansantalon juhlasali oli jälleen täynnä eläkeläistonttuja. Joulupuuron ja torttukahvin lomassa seurattiin pientä ohjelmaa, jonka kruunasi tietysti joulupukin vierailu. Kaikki saivat pienen yllätyspaketin. Ennen näitä juhla pidettiin marraskuun lopulla yhdistyksen syyskokous. Yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Sulo Soini, sihteeriksi Tuula Keurulainen, taloudenhoitajaksi Raili Huhtanen. Jäsensihteerinä toimii Annikki Rantakallio, matka- ja kuntoiluvastavana Veikko Mikkola. Toimintasuunnitelman tärkeimpinä asioina pidettiin jokatiistaista kerhoa sekä virkistäytymismatkoja.
Veikko Mikkola
26 - Nro 1 helmikuu 2004
ELÄKELÄINEN
Kevätkokouksia
Rajakylän-Länsimäen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 14.2.2012 kello 12.00 Länsimäen järjestötilassa, Kilpakuja1 (käynti sisäpihan puolelta). Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Laajasalon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 21.2.2012 kello 14.15 Palvelutalo Rudolfin ruokasalissa, Rudolfintie 17-19, Laajasalo. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Arpajaiset. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Myllypuron Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 23.2.2012 kello 13.00 Asukastalo Myllärissä, Kiviparintie 2 J, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat ja toisen toiminnantarkastajan valinta. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Eura-Säkylä-Köyliön Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 27.2.2012 kello 15.30 Kauttuan Kylätalossa, Kirjakuja 4. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Jakomäen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 28.2.2012 kello 11.30 Jakomäentie 6 B. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Kalajoen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 29.2.2012 kello 12.00 Tähtelässä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Kittilän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 29.2.2012 kello 11.00 Kittilän työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat ja toisen toiminnantarkastajan valinta. Kahvi ja voileipätarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Klaukkalan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 29.2.2012 kello 11.00 Klaukkalan työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Etelä-Vantaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 6.3.2012 kello 13.00 Arkissa, Liesitori 1 A, 3 krs. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Joensuun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 6.3.2012 kello 12.00 Rakentajien kerhohuoneessa, Torikatu 5, Joensuu. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Pyhtään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 6.3.2012 kello 10.00 Siltakylän seurakuntatalon kahviossa, Ilvestie 1, Siltakylä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Tikkurilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 6.3.2012 kello 11.00 Puistokulman alasalissa, Talkootie 4, Vantaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Halikon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 7.3.2012 kello 10.00 Hehkun Majassa, Sotilasmestarintie 12, Märynummi. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Aamujumppaa Kaamoksen kaatajaisissa Kuntorannassa. Rytikarin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 7.3.2012 kello 11.00 Veitsiluodon Työväentalossa, Rytikatu 27. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valitaan edustaja järjestön edustajakokoukseen. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Turun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 7.3.2012 kello 12.00 Jyrkkälän Monitoimitalossa, Nuorisotalokuja 2, Turku. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Vehmersalmen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 7.3.2012 kello 10.00 Osuuspankin kerhohuoneessa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Savonlinnan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 7.3.2012 kello 11.00 Kansantalossa, Karjalantie 9, Savonlinna. Esillä kevätkokoukselle määrättyjen asioiden lisäksi yhdistyksen puheenjohtajan valinta. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Ylöjärven Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 7.3.2012 kello 11.00 Ylöjärven Työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Kallaveden Eläkeläiset ry:nsääntömääräinen kevätkokous torstaina 8.3.2012 kello 13.30 Suokadun palvelutalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Kiimingin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 8.3.2012 kello 13.00 Kolamäen kerhohuoneessa, Kiiminki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat ja toisen toiminnantarkastajan valinta. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Palokan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 8.3.2012 kello 12.00 Tarmolassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kokouksessa mukana kaupunginvaltuutettu Matti Pöppönen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Piikkiön Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 8.3.2012 kello 11.00 Pontelassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Kemin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 12.3.2012 kello 13.00 Leipätehtaassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 12.00. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Martinnimen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 12.3.2012 kello 12.00 Martinniemen vanhustentalon kerhohuoneessa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Raision Seudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 12.3.2012 kello 12.00 Tornilassa, Tornikatu 9, Raisio. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Tornionseudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 12.3.2012 kello 11.00 Åströmillä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta Oulun Työväen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 12.3.2012 kello 13.00 Aleksinkulmassa, Aleksanterinkatu 9, Oulu. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kokouksen alussa. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Aavasaksan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 13.3.2012 kello 10.00 Aavasaksan Kansantalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat ja varapuheenjohtajan valinta. Tarvittaessa täydennetään johtokuntaa. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Tervolan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 13.3.2012 kello 12.00 Järjestötalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Hämeenlinnan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 14.3.2012 kello 12.00 Palokunnan talossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Johtokunta kokoontuu kello 10.00. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Järvenpään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 14.3.2012 kello 10.00 Nuorisotilassa, Myllytie 3. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Kemijärven Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 14.3.2012 kello 12.00 Kemijärven Työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Rauman Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 14.3.2012 kello 11.00 Isokatu 17. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Turun Kuntoeläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 14.3.2012 kello 12.00 Tarmo talossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat ja edustajakokousedustajan valinta.. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 15.3.2012 kello 13.00 Hermannin kerhossa, Hämeentie 67, Helsinki. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Kempeleen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 15.3.2012 kello 12.00 Kempeleen Työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Kuopion Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 15.3.2012 kello 11.00 Suokadun Palvelutalon ryhmähuoneessa, Suokatu 6, 2 krs, Kuopio. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
ELÄKELÄINEN
Heinolan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 19.3.2012 kello 11.30 WPK:n talossa, Kymenkartanonkatu 2. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Tapulin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 19.3.2012 kello 10.00 Tapulin nuorisotalossa, Ajurinaukio 5 (kirjaston hissi käytössä). Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Jyväskylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 20.3.2012 kello 10.00 Sepänkeskuksessa, Kyllikinkatu 1. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat ja toisen toiminnantarkastajan valinta. Tervetuloa. Johtokunta. _____________________________________________ Limingan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 20.3.2012 kello 12.00 Limingan Nuorisotalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Simon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 20.3.2012 kello 11.00 Virastotalon nuorisotilassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Vampulan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 20.3.2012 kello 12.00 Vampulan Osuuspankin kerhohuoneistossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Hyvinkään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 21.3.2012 kello 11.00 Hyvinkään Järjestötalossa, Munckinkatu 49. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Iisalmen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 21.3.2012 kello 11.00 Nuorisotalossa, Kirkkopuistonkatu 25, Iisalmi. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat ja toisen toiminnantarkastajan valinta. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Imatran Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 21.3.2012 kello 10.00 Kerhokeskus Koskiksessa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Kontulan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 21.3.2012 kello 11.00 Vanhassa Postissa, Keinulaudankuja 4. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Korson Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 21.3.2012 kello 15.00 Metsonkodilla Korsossa, Metsontie 23. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Lahden Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 21.3.2012 kello 9.30 Kasisalissa, Sammonkatu 8, Lahti. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Malmin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 21.3.2012 kello 12.00 Malmin Työväentalossa, Takaniitynkuja 9. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Nakkilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 21.3.2012 kello 11.30 Osuuspankin kokoustilassa. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Rovaseudun Eläkeläiset 2000 ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 21.3.2012 kello 10.00 eläkeläistiloissa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Salpakankaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 21.3.2012 kello 12.00 Hedelmätarhantie 9. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Porvoon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 22.3.2012 kello 14.00 Lundintalossa, Aleksanterinkatu 11. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Jäsenet, nyt isolla joukolla päättämään asioista. Kahvitarjoilu ennen kokousta. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Raahen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 22.3.2012 kello 13.00 Raahen Työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa jäsenet. Johtokunta _____________________________________________ Rovaniemen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 22.3.2012 kello 11.30 Rovaniemen kaupungin eläkeläisten toimintatilassa, Pohjolankatu 2. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.00. Tervetuloa. Johtokunta Kirkkonummi-Siuntion Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous perjantaina 23.3.2012 kello 14.00 Kirkkonummen Palvelukeskuksessa, Rajakuja 3. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Keravan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 26.3.2012 kello 11.30 Areenassa, Asemanaukio 5, 2 krs. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat, toisen toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan valitseminen sekä yhdistyksen edustajan valinta järjestön edustajakokoukseen. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Oulun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 26.3.2012 kello 10.00 Aleksinkulmassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Jäsenkirjat mukaan. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Sodankylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 26.3.2012 kello 10.00 Kitisenrannassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt sekä muut esille tulevat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Tampereen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 26.3.2012 kello 12.00 Tapiolassa, Karhunkatu 71. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Turun Työväen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 26.3.2012 kello 11.00 T-talossa, Vanha Hämeentie 29. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Voileipätarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Vartiokylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 26.3.2012 kello 12.00 Vartiokylän työväentalossa, Rusthollarinkuja 3, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Himangan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 28.3.2012 kello 12.00 entisessä Pankintalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Kaarelan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 28.3.2012 kello 13.00 kerhohuoneessa, Kaarelantie 86. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________ Nokian Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 21.3.2012 kello 12.00 Nokian Kerholassa, Souranderintie 13. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunt. Kokouksen jälkeen kahvitarjoilu, kerho-ohjelmaa ja tanssit.Viherlaakson-Karakallion _____________________________________________ Viherlaakson-Karakallion Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 14.3.2012 kello 14.00 Viherlaakson palvelutalossa, Kievarinpolku 1, Espoo. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta Vaajakosken Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 21.3.2012 kello 12.00 Vaajakosken nuorisotilassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta _____________________________________________
Nro 1 helmikuu 2004 - 27
Kokkolan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 19.3.2012 kello 12.00 Kokkolan Snellman kodissa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
Aluejärjestöt
Eläkeläiset ry:n Jokilaaksojen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous lauantaina 17.3.2012 kello 11.00 ravintola Lounatuuli, Tulolantie 22, Ylivieska. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.00. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 19.3.2012 kello 10.00 Kivistön työväentalossa, Vaajakoskentie 29, Jyväskylä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat ja toisen toiminnantarkastajan valinta vuodelle 2012. Tervetuloa. Aluetoimikunta _____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pohjois-Karjalan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 19.3.2012 kello 12.00 Päiväkeskus Karpalossa, Jokikatu 2, Lieksa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta Eläkeläiset ry:n Varsinais-Suomen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 20.3.2012 kello 12.00 Forssan Järjestötalossa, Kuhalankatu 17, Forssa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 11.30. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta _____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 23.3.2012 kello 12.00 Tapiolassa, Karhunkatu 71, Tampere. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 11.00. Keitto ja kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta _____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Savon Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 23.3.2012 kello 12.00 Kylpylä Hotelli Kuntorannassa, Kuntorannantie 14, Varkaus. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 11.00. Aluetoimikunta kokoontuu samassa paikassa kello 10.00. Tervetuloa. Aluetoimikunta _____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pohjanmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 26.3.2012 kello 12.00 Palosaaren Järjestötalossa, Vapaudentie 27, Vaasa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus ja ruokailu kello 11.00. Tervetuloa. Aluetoimikunta _____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Uudenmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 26.3.2012 kello 10.00 Puistokulmassa, Talkootie 4, Vantaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat sekä toisen toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan valinta. Valtakirjojen tarkastus kello 9.00. Tervetuloa. Aluetoimikunta _____________________________________________ Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous perjantaina 30.3.2012 kello 10.00 Saarenkylän Nuorisoseuran talossa, Napapiirintie 10, Saarenkylä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 9.30. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta _____________________________________________ Eläkeläisten Satakunnan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous perjantaina 30.3.2012 kello 11.00 Viikkarin Valkamassa, Juhana Herttuankatu 17, Pori. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.00. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta
Salpakankaan valinnat
Sirpa Huokonen pj, Veijo Jankkila varapj., Pasi Rytkönen sihteeri, Maire Patronen matkavastaava, Veikko Heinänen taloudenhoitaja, Anna-Liisa Melto varath., Muut johtokunnassa: Eeva Juntunen, Hillervo Malinen, Merja Launiainen, Seija Syrjänen ja Pirkko Soininen-Heinänen. Varajäsenet: Salme Laukkanen, Väinö Piippo; Sirkka Räsänen, Viljo Juntunen ja Reijo Kämpjärvi.
28 - Nro 1 helmikuu 2012
ELÄKELÄINEN
Mukavaa yhdessäoloa Baltic Princessillä!
Teemaristeilyllä viihdytään joka tiistai hyvän musiikin ja tunnettujen suomalaisten artistien parissa. Esim. Kari Salmelaisen Seniorisenssit
(14.2., 13.3., 10.4., 15.5.) Katso tarkat ohjelmatiedot www.tallink.fi/viihde.
Kouvolassa kerhoillaan kovasti
Kouvolan Eläkeläiset ovat aloittaneet uuden vuoden uusin riennoin. Martti Kovasen puheenjohtaja luotsaama yhdistys järjestää kerhotoimintaa peräti kolmessa palvelutalossa ja yhdessä palveluasuntotalossa. Joka kuukauden 1. viikolla keskiviikkona klo 14 on kerho Marjoniemen palveluasuntojen kerhohuoneessa klo 14. Joka kuukauden toisen viikon keskiviikkona kerho on klo 14 Kotiharjun palvelutalon kerhohuoneessa. Käpylän palvelutalon kerhohuoneessa kokoonnutaan kerhoon joka kuukauden 3. viikon maanantaina klo 14 ja Marjolan palvelutalon kerhohuoneessa joka kuukauden 4. viikon torstaina klo 12.00.
22 h -viihderisteily Baltic Princessillä
Sis. uudistuneen Buffet-lounaan & ruokajuomat
Hinta sis. 22 h -viihderisteilyn B2-hytissä ja buffet-lounaan ruokajuomineen suke-lähdöillä 13.6.2012 asti (ei 16.17.5.), kun ryhmässä matkustaa vähintään 10 henkilöä.
esim.
TIEDUSTELUT JA VARAUKSET MATKATOIMISTOSTASI TAI TALLINK SILJAN KOKOUS- JA RYHMÄMYYNNISTÄ PUH. 010 804 123 MAPE 817
010-puhelut kiinteästä verkosta 8,32 snt/puh + 5,98 snt /min, matkapuhelimesta 8,32 snt/puh + 17,12 snt/min. Oikeudet muutoksiin pidätetään.
42
/hlö
Taloussihteerin tarinoita
Vireää ja vilkasta vuotta 2012
V
iimeksi kirjoittaessani palstaa marraskuun pimeänä päivänä, vesipisarat takoivat ikkunaa. Nyt on valkoista ja lumihiutaleet leijailevat ikkunan takana. Ovat leijailleet muutaman viikon ja sen huomaa töihin tullessaan, lumikasat ovat muistuttamassa, etteivät aura-autot ehdi samaan tahtiin putsata teitä, kun uutta lunta tulee taivaan täydeltä. Mutta on hyvä, kun kumisaappaat sai laittaa odottamaan kevättä ja pääsee laittamaan kunnon pakkaskengät ja talvitakin päälle. Mahtavaa talven tuntoa. Uusi vuosi tuo tullessaan usein uutta, mutta nyt tänä vuonna tuntuu että uusi vuosi vie myös mennessään. Palstani otsikossa on ollut kuva euroseteleistä, jotka taitavat olla kohta häviävää luonnonvaraa. On nimittäin tuotava esille epäkohta, joka useita meistä kohtaa tai on jo kohdannut. Monet ovat lukeneetkin lehdistä ja kuunnelleet uutisista pankkien palveluista, jotka pikkuhiljaa vähenevät, suorastaan häviävät. Käteinen raha alkaa olla harvinaista, näin kertovat useiden eri pankkien aluejohtajat ja myyntipäälliköt. Pankit perustelevat esim automaattien karsimista vähentyneellä käteisen käytöllä. Käteisen käyttö on vähentynyt kuulemma erään Nordean johtajan mukaan siten että vuonna 2000 noin 8 kymmenestä käytti käteistä maksaessaan ruokaostoksia, kun tänä päivänä vain noin 2 henkilöä kymmenestä turvautuu käteiseen kaupan kassalla. Suomen suurimmat pankit omistavat Automatian, joka on automaatteja ylläpitävä yhtiö. Monessa kaupungissa ja kirkonkylässä on automaatti poistouhan alla,
koska nostoja on liian vähän kuukaudessa. Esim Kaskisissa kaupunki päätti kustantaa automaatin, joten käteistä saa vielä. Sen sijaan Ristijärven kunnanhallituksen puheenjohtaja ihmettelee, onko todella kunnan velvollisuus tukea tällaista pankkitoimintaa nykypäivänä. Kunnassa on lehtitietojen mukaan Osuuspankki avoinna 2 päivää viikossa ja seuraavalle Otolle on 25 km. Lähtöuhka on monessa muussakin pitäjässä, esim Sukevalta automaatti vietiin pois pimeän turvin mainitsematta asiakkaille mitään etukäteen. Viranomaiset eivät voi karsimiselle mitään, koska Suomen laki ei velvoita pankkeja ylläpitämään automaatteja. Pankinjohtaja OPPohjolasta ehdottaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten syrjäseutujen palvelut pitäisi jatkossa järjestää. (missä menee syrjäseudun raja...) Nordea on ehkä johtoasemassa pankkien kesken, sillä useassa pankin konttorissa voi nostaa tai tallettaa rahaa vain keskipäivällä tai tiettyinä päivinä viikossa. Sampo pääsee
samaan kastiin lehtitietojen ja uutisten mukaan. Nordean konttoreista viidenneksessä ei käsitellä rahaa enää lainkaan, sillä yhä suurempi osa väestöstä on siirtynyt kortteihin ja nettiin. Kuitenkin TOTUUS on että kassapalvelujen katoamisesta kärsii vanhempi väki, jolla ei ole pankkikortteja eikä mahdollisuutta internetin käyttöön. Suomen Pankki vastaa käteisen saatavuudesta, mutta sieltä kerrotaan ettei pankkien päätöksiin käteispalvelujen saatavuudesta aiota puuttua. Finanssivalvonnan toimistopäällikkö kuitenkin kertoo että kuuntelevat herkällä korvalla, mitä on tapahtumassa. EU:n komissiokin on huomauttanut Suomea siitä, että pankeissa laskujen maksaminen on kallista. Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosasto seuraa pankkien palveluiden saatavuutta. Pankeissa on menossa murrosvaihe ja tulevaisuus näyttää mihin suuntaan mennään, arvioi lainsäädäntöneuvos valtiovarainministeriöstä.
Äskettäin on muutettu luottolaitostoimintalakia, jotta esimerkiksi haja-asutusalueilla asuvat voisivat nostaa käteistä suoraan kaupan yhteydessä toimivasta pankista. Näin siis ikääntyneilläkin olisi kaupassa asioidessaan mahdollisuus nostaa samalla käteistä rahaa tai maksaa laskujaan. Kaupan liiton asiamies sanoo kuitenkin, etteivät kaupat ole muutoksesta kovin innoissaan. Nostopalvelu lisäisi kustannuksia ja turvallisuusriskiä. S-ryhmällä on käytössään järjestelmä, jossa tiliasiakkaat voivat nostaa rahaa kaupan kassalta. Myös Luottokunta on tuomassa Suomeen "osto ja nosto"-palvelua, jossa ostoksen yhteydessä kaupan tiskiltä voi nostaa käteistä rahaa Visa- ja Mastercard-korteilla. Onko nyt todella niin että me käteisen nostajat pankissa tuomme vain hiekkaa pankin lattialle, vai pitäisikö KESKUSTELLA vaiko tehdä jotain vielä näkyvämpää ja kuuluvampaa. Jos jätämme päätökset pankille, onko meillä tulevaisuudessa kukkarossa senkään vertaa käteistä, etteivät koirat p...i kintuille. Onko meillä käteisen käyttäjillä puhevaltaa...kysyy pankkikirjaa käyttävä taloussihteeri muilta pankkikirjan ja käteisen käyttäjiltä. ANITTA KOSKI
Kuvassa Osuuspankin Sukevan konttori, jonka pankkiautomaatin tilalle on naulattu peltilevy.
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2012 - 29
Eläkeläiset ry:n hallitus 1.12.2011
Luonnos Eläkeläiset ry:n viestintästrategiaksi
Eläkeläiset ry:n 18. edustajakokouksessa 22.23.5.2012 käsitellään ja hyväksytään järjestölle viestintästrategia. Hallituksen hyväksymä luonnos lähetetään järjestökäsittelyyn yhdistyspostissa. Se julkaistaan myös ohessa. Korjausesitykset ja ehdotukset on lähetettävä 21.3. mennessä järjestön toimistoon, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki. Kansalaisjärjestöjen viestintä on muuttunut yhä haasteellisemmaksi muun muassa uusien internet-pohjaisten viestintävälineiden vuoksi. Kehitys on otettava huomioon, mutta eläkeläisjärjestössä painettu ja puhuttu sana säilyvät viestinnän perusvälineinä. Eläkeläiset ry:n toiminta perustuu sen jäsenjärjestöjen ja jäsenten aktiivisuuteen. Menestyminen eläkeläisten etujen ajamisessa, omaehtoisessa harrastustoiminnassa ja yhteisöllisyyden edistämisessä riippuu siitä, kuinka hyvin toimijat ja tavoitteet tunnetaan paikallisesti ja alueellisesti. Järjestön viestintästrategia on käsitelty ja hyväksytty järjestön edustajakokouksessa. Strategia perustuu Eläkeläiset ry:n Oikeus arvokkaaseen ikääntymiseen ohjelmaan. tukea Eläkeläiset ry:n arvojen toteutumista myös järjestön omissa käytännöissä.
Sisäinen ja ulkoinen viestintä
Järjestön sisäiseen viestintään kuuluu kaikki tiedonkulku ja vuorovaikutus järjestön jäsenten välillä, järjestön johdon ja jäsenten sekä järjestön toimielinten, kuten hallituksen ja valtuuston sekä jaostojen ja työryhmien välillä. Ulkoinen viestintä on järjestön ja sen yleisöjen välistä vuorovaikutusta ja tiedonkulkua. Tiedottaminen on se osa viestintää, jossa järjestö kertoo jäsenille ja yleisöille tärkeinä pitämistään asioista. Eläkeläiset ry:n sisäiseen viestintään kuuluu päivittäiseen toimintaan liittyvien tietojen kertominen jäsenistölle, yhteisön sisäinen suhdetoiminta, joka luo ja ylläpitää hyviä ja toimivia suhteita järjestön jäsenten välillä sekä järjestön johdon ja jäsenten välillä järjestön toiminta-ajatuksen ja arvojen saattaminen kaikkien järjestössä toimivien tietoon, järjestön myönteisen yhteisöidentiteetin rakentaminen ja toimintaan liittyvien myönteisten arvojen vahvistaminen ja konfliktien hoitaminen ja niiden ehkäiseminen. Ulkoisessa viestinnässä tavoitteena on luoda ja pitää yllä järjestön ja sen yleisöjen välistä yhteisymmärrystä ja luottamusta. Eläkeläiset ry:n yleisöjä ovat muun muassa suomalaiset ikäihmiset, muut eläkeläisjärjestöt sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan järjestöt ja vanhustyötä tekevät järjestöt, viranomaistahot ja poliittiset päättäjät, työmarkkinajärjestöt sekä media. Viime aikoina on myös potilasjärjestöjen rooli mahdollisina yhteistyökumppaneina ja samalla viestinnän yleisönä korostunut. Järjestön lehden, esitteiden, painotuotteiden ja www-sivujen ilme vaikuttaa mielikuvaan, joka järjestöstä syntyy sekä sen jäsenille että ulkopuolisille. Painetun materiaalin ja www-sivujen ulkoasun on puhuteltava niin ikääntyneempää jäsenistöä kuin suuria ikäluokkiakin, jotka lähestyvät eläkeikää. Järjestö pyrkii saattamaan omat kannanottonsa, kommenttinsa ja näkökohtansa toiminta-alueensa ajankohtaisista asioista yleisön tietoon eri tiedotusvälineiden kautta.
teä vanhustenhoidon laitoksiin, kirjastoihin ja vastaaviin julkisiin tiloihin. Lehti arvioi kriittisesti yhteiskunnallisia ilmiöitä ja poliittisia päätöksiä eläkeläisväestön ja ikääntymispolitiikan näkökulmasta. Lehden jutuissa luodaan ja ylläpidetään myönteistä ikäidentiteettiä. Eläkeläinen kertoo järjestön monipuolisesta toiminnasta, hallinnon päätöksistä ja linjauksista sekä ikääntymispolitiikan ajankohtaisista kysymyksistä. Lehti tiedottaa eläkeläisille tärkeistä kysymyksistä, kuten eläkkeistä, sosiaali-, terveysja kulttuuripalveluista. Lehdessä otetaan huomioon myös ruotsinkieliset jäsenet. Lehti seuraa kulttuuria ja viihdettä unohtamatta harrastuksia. Lehden tavoitteena on tarjota tarpeellista tietoa ja kiinnostava lukuelämys. Lehden kehittämisessä otetaan huomioon lukijapalaute. Paikallis- ja alueyhdistyksiä ohjataan käyttämään lehteä jäsenhankinnassa ja muussa järjestötyössä. Samalla jäsenistöä rohkaistaan juttujen kirjoittamiseen. Sähköisten välineiden käyttämättömyys ei estä juttujen julkaisemista.
Viestintäkäytännöt ja tasa-arvo
Eläkeläiset ry:n viestinnässä on otettava huomioon jäsenistön ja muiden suomalaisten ikäihmisten mediataidot ja median käyttötottumukset. Nopea muutos viestinnässä ja tiedonvälityksessä on lisännyt erityisesti iäkkäimpien ja vähän koulutusta saaneiden ikäihmisten ahdinkoa. Painotuotteiden merkitys on tämänkin vuoksi suuri. Järjestö julkaisee kahdeksan kertaa vuodessa jäsenetuna jaettavaa Eläkeläinen-lehteä ja kiinnittää huomiota painotuotteidensa laatuun ja sisältöön. Yhdistysposti säilyttää tärkeän sijan sisäisessä tiedottamisessa. Maailmanlaajuisen tietokoneiden välisen tietoverkon, internetin, kehittyminen on synnyttänyt uusia tiedonvälityskanavia. Niitä on yhteisellä nimellä ryhdytty kutsumaan sosiaaliseksi mediaksi. Siinä jokainen käyttäjä voi olla sekä viestien vastaanottaja että niiden tuottaja. Painotuotteiden rinnalla Eläkeläiset ry kokeilee sosiaalista mediaa ja rohkaisee myös jäsenistöä siihen.
Kotisivut
Järjestön kotisivuilla internetissä julkaistaan järjestön esittely, yhteystiedot, jäsenyhdistysten yhteystiedot, järjestöä ja eläkeläisten asemaa koskevia uutisia sekä järjestön ajankohtaiset kannanotot ja puheenvuorot. Sivuilta on linkit jäsenjärjestöjen ja Kylpylähotelli Kuntorannan kotisivuille sekä eläke-, vanhuus- ja ikääntymispolitiikan keskeisiin viranomaisiin, laitoksiin ja järjestöihin. Kotisivuilla ovat myös järjestön sähköiset lomakkeet ja linkki Eläkeläinen-lehden sähköiseen näköispainokseen lehtiluukku.fi -sivuilla.Valtakunnallisista tapahtumista ja kampanjoista sekä Eläkeläiset ry:n hankkeista laaditaan aina omat sivunsa osaksi kotisivuja. Eläkeläiset ry tukee yhdistyksiä ja aluejärjestöjä kotisivujen tekemisessä muun muassa järjestämällä koulutusta, mitä myös järjestön aikaisemmat edustajakokoukset ja valtuusto ovat edellyttäneet vastatessaan yhdistysten ja aluejärjestöjen aloitteisiin
Sananvapautta ikäihmisille
Eläkeläiset ry:n viestinnän tärkein tavoite on luoda välineitä, joilla järjestön jäsenet ja muut eläkeläiset ja ikäihmiset saavat äänensä kuuluville. Hyvä viestintä vahvistaa ikä- ja yhteisöidentiteettiä, rakentaa luottamusta järjestön ja sen yleisöjen välillä, lisää järjestön näkyvyyttä ja edistää eläkeläisten edunvalvontaa. Se vahvistaa järjestötyötä ja -demokratiaa. Erityisen haasteen viestinnälle asettaa eläkeläisiin ja ikäihmisiin kohdistuvien asenteiden ristiriitaisuus. Yksilöinä eläkeläiset ja ikäihmiset saatetaan nähdä joko vireinä yhteiskuntaan osallistuvina toimijoina tai lähes toimintakyvyttöminä vanhustenhoidon laiminlyöntien uhreina. Ryhmänä ikäihmiset ja eläkeläiset nähdään helposti kasvavana uhkana kansantaloudelle. Haasteeseen voidaan vastata lisäämällä reagointiherkkyyttä niin, että järjestön kannanotot ja muut viestit liittyvät ajankohtaisiin puheenvuoroihin, tapahtumiin ja kehitysvirtauksiin. Eläkeläiset ry:n kansalaisjärjestötehtävän mukaisesti viestinnän tavoitteena on: tuoda esille ikääntyneiden arjen ongelmia ja toivei-ta ja muokata ne sellaiselle kielelle, että poliittinen järjestelmä ymmärtää ne lisätä suomalaisen yhteiskunnan tietoisuutta niistä haasteista ja mahdollisuuksista, jotka liittyvät yhteiskunnan ikääntymiseen tukea sellaisten taitojen oppimista, jotka edistävät ikääntyvien osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun ja poliittiseen päätöksentekoon
Paikallisesti ja alueellisesti
Järjestön tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että sen yhdistykset ja niiden jäsenet osallistuvat monipuolisesti oman ympäristönsä arkeen. Yhdistykset ja aluejärjestöt käsittelevät tiedottamista ja viestintää säännöllisesti ja sisällyttävät toimintasuunnitelmiinsa niitä koskevan osion. Ne valitsevat tiedottajan tai määrittelevät muuten selvästi, kuka vastaa tai ketkä vastaavat tiedottamisesta. Eläkeläiset ry:n toimisto laatii yhdistyksille tarkemmat ohjeet viestintäsuunnitelmista ja päivittää ne tarpeen vaatiessa. Yhdistysten ja aluejärjestöjen tiedottamisessa tavoitteet ja tehtävät ovat samanlaiset kuin valtakunnallisessa tiedottamisessakin. Parhaat tulokset saavutetaan siellä, missä paikallisiin tiedotusvälineisiin on luotu hyvät henkilökohtaiset yhteydet ja missä yhteydenpito on säännöllistä. Eläkeläiset ry tukee yhdistyksiä ja aluejärjestöjä järjestämällä alueellista ja valtakunnallista koulutusta tiedottajille, tiedottamisesta vastaaville toimihenkilöille ja Eläkeläinen-lehden avustajille. Vuosittain järjestetään 23 alueellista kurssia. Koulutusta täydennetään henkilökohtaisella neuvonnalla. Kampanjoista ja valtakunnallisista tapahtumista laaditaan tiedotemallit.
Viestinnän suunnittelu ja arviointi
Järjestön viestinnästä vastaa järjestön hallituksen ja toiminnanjohtajan alaisuudessa tiedotussihteeri. Sisäisessä viestinnässä myös muilla työntekijöillä, erityisesti järjestö- ja koulutussihteerillä sekä toimistosihteerillä, on tärkeä rooli. Järjestön viestinnän vuosisuunnitelmat hyväksyy valtuusto osana järjestön toimintasuunnitelmaa hallituksen esittelyn pohjalta. Suunnitelmat konkretisoidaan kaksi kertaa vuodessa pidettävissä työntekijäpalavereissa tiedotussihteerin valmistelun pohjalta. Kampanjoita ja valtakunnallisia tapahtumia varten laaditaan omat tiedotussuunnitelmansa. Suunnitelmien toteutumista arvioivat hallitus ja valtuusto.
Eläkeläinen-lehti
Eläkeläiset ry julkaisee kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvää Eläkeläinenlehteä, joka lähetetään jäsenetuna jokaiselle jäsenelle tai jäsenperheelle. Myös järjestöön kuulumattomat voivat tilata lehteä. Jäsenjärjestöt ovat tilanneet ja niitä kehotetaan edelleen tilaamaan leh-
30 - Nro 1 helmikuu 2012
ELÄKELÄINEN
Klaukkalan Eläkeläisten johtokuntaa yhteiskuvassa.
Klaukkalan Eläkeläiset sai uuden puheenjohtajan
Klaukkalan Eläkeläiset ry:n syyskokous sujui sutjakasti Pertti Halosen toimiessa puheenjohtajana. Sirkka Jauhiainen oli sihteerinä. Yhdistykselle saatiin uusi, naisenemmistöinen johtokunta, jossa on sekä uusia että entisisiä jäseniä. Allan Hyytiäinen luovutti puheenjohtajan nuijansa Irja Terholle. Muut johtokunnan jäsenet tehtävineen: Allan Hyytiäinen, varapuheejohtaja, Eva Lahtinen, sihteeri, Erkki Lehtinen, taloudenhoitaja, Maila Huovari, matkavastaava, Soile Marrasmaa, emäntä, Maija Petrell, varaemäntä, Sirkka Itäniemi, tiedottaja ja Arja Serenius, jäsenkirjuri. Johtokunnan varajäsenet: Pertti Halonen, Taisto Lahtinen ja Toivo Malassu. Arpavastaavana jatkaa Jorma Serenius, varalla Seppo Itäniemi. Eero Finnilä on lahjoitusten vastaanottaja. Merkkipäivien muistaminen on Maija Petrellin vastuulla. Lisäksi yhdistyksellä on edustajat vanhusneuvostossa, aluejärjestössä ja Nurmijärven eläkeläisyhdistysten yhteistyötoimikunnassa. Näillä mennään vuosi 2012. Toki jokainen yhdistyksen jäsen voi vaikuttaa aktiivisella toiminnallaan sekä ehdotuksillaan ja mielipiteillään kerhon toimintaan. Mainittakoon vielä, että Klaukkalan Eläkeläisillä on internetissä uusi kotisivu, jonka osoite on www.klaukkalanelakelaiset.fi Sirkka Itäniemi
Terveisiä Siilinjärveltä
Kertausta, muistelua, kurkotusta...
Hyvää alkanutta vuotta meille kaikille. Eikö? Sitä sopii ainakin toivoa. On vierähtänyt vuosi, kaksikin, kun viimeksi kerroin kuulumisia täältä Siilinjärveltä. Talvi tuli sittenkin Savoonkin, tammikuussa. 9.1.pyörähti Eläkeläiset ry:n kevätkausi uusin voimin käyntiin. Tosin päämäärä sama. Eläkeläisten ja ikääntyneiden edunvalvonta. Samalla se on toimiessaan avain rikkaaseen elämään. Mennyt vuosi oli hiljaista. Liikuntaa, sauvakävelyä ja jokaviikkoista maanantaikerhoa. Muutamia piipahduksia toisissa aluejärjestön yhdistyksisä vierailuilla. Suurin tapahtuma kuitenkin omat 35-vuotisjuhlat. Savonlinnan kesäpäivät sai koko linja-auto lastillisen väkeä taipaleelle. Sääkin suosi. Hyvät oli juhlat. Kiitos Savonlinnan väki näin jälkikäteen. Tallinnahan aina kutsuu kulkijansa ja kävijänsä. Edes kerran vuodessa, onhan se jo perinne melkein. Pikkujoulu on taas useamman juhla. Vuoteen mahtui muutamia syntymäpäiviä kuin myös hautajaisia. Tosihan on että väki vanhenee ja siirtyy rajan taa. Loput uupuu ja väsyy. Uusia jäseni aina mukanaan itsekukin tuo. Enemmän olis toivomus. Perustajajäseniäkin on vielä riveissä. Kurkotetaan sitten hiukan tulevaisuuteen. Toimintasuunnitelmahan tehtiin jo syksyllä. Jos kaikki menee niin kuin suunniteltiin niin vipinää on. Meitä luotsailee uusi puheenjohtaja. Hänellä on visioita, toiveita, ideoita runsaasti. Siellä siintää jo seuraavat valtakunnalliset juhlat. Niitä odotellaan ja tulevaa suunnitellaan Siinäpä haastetta jokaiselle järjestölle. Paljon voimia itsekullekkin. Kurkotetaan kevääseen. Lopuksi vielä syyskokouksen henkilövalinnat Puheenjohtaja Helen Sihvonen, sihteeri ja varapuheenjohtaja Riitta Jauhiainen, taloudenhoitaja Pertti Leskinen joka hoitaa myös jäsenasiat. Matkavastaava on Helen Sihvonen. Lisäksi johtokunnnass ovat Maija Lilja, Aino Pylkkänen,Raija Antikainen, Heikki Räsänen, Heikki Lilja. Varajäsenet Eila Mustonen, Veikko Taskinen, Annikki Berg ja Aili Jokinen. Siilinjärven vanhusneuvostossa puheenjohtaja Tuulikki Julkunen. sihteeri Riitta Jauhainen, jäsen Heikki Räsänen ja varajäsen Raija Antikainen. Aluejärjestöedustajat ovat Helena Sihvonen ja Pertti Leskinen. Hyvää kevättä kaikille!
Kiimingin valinnat
Kiimingin Eläkeläisten puheenjohtajaksi vuodelle 2012 valittiin Sirkka Vengasaho, varapuheenjohtajaksi Liisa Vesa, sihteeriksi Sisko Kuopusjärvi, taloudenhoitajaksi Elma Siekkinen. Jäsenasioita hoitaa Liisa Vesa, matkavastaava Liisa Vesa ja varalle Sirkka Vengasaho. Muut johtokunnan jäsenet: Anneli Moilanen, Sylvi Haarahiltunen, Antti Hamarinaho, Toivo Siekkinen ja Matti Perttunen.Varajäsenet: Ulla Timonen ja Orvokki Siekkinen. Toiminta jatkuu edellisvuosien tapaan, kokoonnutaan kahden viikon välein, Jäälissä Kotirinteen kerhohuoneessa ja Kiimingissä Kolamäen kerhohuoneessa. Päivä on torstai. Laulukööri kokoontuu tiistaisin Jäälin koululla. Virkistysmatkat ja retket kuuluvat edelleen toimintaan. Vierailijoita kutsutaan kerhoihin vastaisuudessakin. Anneli Moilanen
$UPDDQNDQVVDDXULQNRUDQQDOOH" 5RXYLHQNHVNHQ7DOOLQQDDQ"
(XURRSSDODLVHOOD VDLUDDQKRLWRNRUWLOOD
P´´SET HOITOON JULKISEEN TERVEYDENHUOLTOON
JOS SAIRASTUT %UROOPASSA -AKSAT HOIDOSTA SAMAN VERRAN KUIN MAAN OMATASUKKAAT 4ILAAILMAINENKORTTIITSELLESI VERKKOPANKKITUNNUKSILLA
ZZZNHODïDVLRLQWL TAISOITTAMALLA
/LV¦WLHWRMDZZZNHODïHKLFMD ZZZNHODïVDLUDDQDXONRPDLOOD
Eila Mustonen
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2012 - 31
Toivo Keränen huomautti juhlapuheessa, että monet eläkeläiset ovat kunnilleen tienestiä, eivät rasite.
Kuva: Juhani Latoniemi
Kurun Eläkeläiset 25-vuotiaaksi
Syksyinen torstai Kurun Seuratalon pihamaalla: lippu salossa ja piha täynnä linja- ja henkilöautoja. Vieraita yli 200 ympäri Pirkanmaata mutta myös Keski-Suomesta ja Satakunnasta. Useimmat yhdistykset toivat vielä ohjelmaakin mukanaan. Tanssihaluisimmat alkoivat jo pelätä, päästäänkö tanssiin asti ollenkaan. Juhlapuheen pitäjä, Eläkeläiset ry:n hallituksen jäsen Toivo Keränen käsitteli laajasti valmisteilla olevaa vanhuspalvelulakia, jota on odotettu pitkään. Sen tarpeesta ja sen tuomista mahdollisuuksista Keränen sanoi muun muassa: On myös väitelty ikärajoista. Tulisiko subjetktiivinen oikeus hoitoon taata 75 vai 80 vuotta täyttäneille? Tässä asiassa hoidon tarve on ikää tärkeämpi peruste. Me vanhenemme eri tahdissa ja eri tavalla. Joillakin meistä toimintakyky saattaa mennä jo ennen eläkeikää ja joillakin se säilyy 90-vuotiainakin. Siksi oikeus hoitoon pitäisi ratkaista toimintakyvyn eikä kaavamaisesti iän perusteella. Keränen muistutti myös kuntatalouden tulopuolesta. Eläkeläisetkin maksvat kunnallisveroa ja sitä paitsi kunta saa sosiaali- ja terveydenhoitoon valtionosuutta 23 000 euroa jokaista yli 85-vuotiasta asukasta kohden ja jokaista 7584vuotiasta asukasta kohden vastaavasti 10 000 euroa. Niistä kuntalaisista, jotka eivät vielä tarvitse vanhuspalveluja, kunta siis tienaa. Omishoito, eläkeläisten työpanos kolmannella sektorilla ja talkooluontoisesti sekä taitetun indeksin ja tuloerojen kasvun vaikutukset tulivat valaisevassa juhlapuheessa myös käsitellyiksi.
Jokaiselle ansioidensa mukaan
Vuosijuhlassa kun oltiin, niin juhlapuhujan tehtävänä oli myös merkittävien merkitseminen. Keränen jakoi Eläkeläiset ry:n ansiomerkit Anja Ilvekselle, Martti Syväselle ja Aini Tienarille. Kukkia saivat yhdistyksen läsnä olleet perustajäsenet, nykyinen puheenjohtaja Alli Kuusisto ja nykyinen sihteeri Lyyli Lukula sekä perustamisasioissa avittanut eteläisen Ylöjärven yhdistyksen jäsen Heimo Vesterbacka ja nykyisen hallituksen
loppuporukka. Muun ohjelman esittäjät palkittiin runsain taputuksin. Orkesterina toimi pitkin juhlan kulkua Arvi Saarisen orkesteri ja Kanta-Ylöjärven mieskuoro esiintyi. Jämsänseudulta tuli mainio huuliharppuduo, jossa Kalevi Otteölin ja Ahti Virtanen mittelivät huuliensa kestävyyttä. Takuuvarma nokialainen nelikko Kuivumattomat soitti jälleen iloksemme kolme tunteikasta kappaletta. Tamperelaisten klassisen tanssin parit toivat tuulahduksen ihan Madame Pompadourin ajoilta. Arto Juurakko puolestaan esitti Runoja rakkaudesta ja Aino Nummi Tuulen sinfonian. Ainon lisäksi omasta porukasta esiintyivät Valentina Ontto Ystä-
vän laulullaan, Anni Tienari Toimintarunollaan ja aina odotettu SiskoMetso Syrjäkyän Santra -jutuillaan.
Perustettiin yhdistys
Nykyinen puheenjohtaja Alli Kuusisto kertoi perustavasta kokouksesta ja yhdistyksen talkoohenkisestä toiminnasta yhdistetyssä tervetuliais- ja historiikkipuheessaan. Toiminta on ollut ja on vireää, vaikka ongelmana onkin viime vuosina ollut suurten ikäluokkien vähäinen harrastuneisuus yhdistystoimintan. Ilmiö ei liene pelkästään kurulainen. Pekka Ahlroth
Porvoon Eläkeläiset ry piti sopuisan syyskokouksen
Porvoon Eläkeläiset ry:n syyskokous hyväksyi yksimielsiesti johtokunnan valmisteleman laajan toimintasuunnitelman ja siihen liittyvän talousarvion. Toimintasuunnitelma todettiin varsin haasteelliseksi. Sen toteuttamisessa tarvitaan merkittävää määrää yhdistyksen noin 250 jäsenestä. Yhdistyksen toiminta suuntautuu merkittävästi ulospäin mm. avoimien ovien päivänä ja kaikille ikäihmisille avoimina muina tilaisuuksina. Myös henkilövalinnat sujuivat yksimielisesti. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Kalevi Väisänen ja varapuheenjohtajana Leena Nurmikumpu. Muiksi johtokunnan varsinaisiksi jäseniksi kokous valitsi Anneli Kelometsän, Eero Julkusen, Pirkko Frimanin, Pirkko Rissasen, Irma Isoahon, Pentti Koposen, Birgit Hastin, Helena Mattilan, Yrjö Toivolan, Allan Huhdan, Seppo Alenin ja Saija Penttisen. Johtokunnan kokouksiin puhe- ja esitysoikeudella osallistuviksi varajäseniksi valittiin viiden sijasta kolme. Valituiksi tulivat Kaino Kukkonen, Ilona Räsänen ja Kalevi Peisala. Pois johtotehtävistä jäivät mm. veteraanijäsenet Pauli Leino ja Eero Pirttimaa. Yhdistyksen toiminnan tarkastajaksi kokous valitsi Kalevi Pellisen ja varatarkastajaksi Inkeri Keskinivan
Halikon valinnat
Halikon Eläkeläisten puheenjohtajana jatkaa Juhani Kolppanen. Varapuheenjohtajaksi ja matkavastaavaksi syyskokoksessa valittiin Jarmo Jokinen, sihteeriksi ja jäsensihteeriksi Sirpa Koski. Taloudenhoitaja on Vilho Mäkelä. Johtokuntaan valittiin Paula Jokinen, Sirpa Koski, Maija Lehtonen, Lilja Lehtonen ja Tellervo Järvinen, varajäseniksi Tuovi Hyypiä, Kauno Koukonen ja Terttu Vennonen. Yhdistyksen edustajiksi Varsinais-Suomen Aluejäjestön kevätkokoukseen valittiin Juhani Kolppanen ja Sirpa Koski, vaarlle Jarmo ja Paula Jokinen. Aluetoimikuntaan ehdotettiin Jarmo ja Paula Jokista. Salon kaupungin vanhusneuvostossa jatkavat nelivuotiskauttaan Veikko Vennonen ja Sirpa Koski.
Kalevi Väisänen
32 - Nro 1 helmikuu 2012
ELÄKELÄINEN
Yhteistä toimintaa alueilla
Eläkeläisten Helsingin Aluejärjestö ry
Puheenjohtaja Pekka Saarnio,Ruutikuja 5 D 00940 Helsinki, puh. 040 743 1622, sähköposti: psaarnio@welho.com
LASKIAISRIEHA Laskiaisrieha pidetään 21.2 klo 11.00 Vartiokylän työväentalolla, Ruusthollarinkuja 3. Tied. Suhis 040 741 3121. ALUETOIMIKUNTA Aluetoimikunnan kokoukset pidetään Hermannin Kerholla 10.2, 9.3, 13.4 ja 11.5 alk. klo 12.0, Tied. Antti 045 3499 994. KEVÄTKOKOUS Kevätkokous pidetään 26.3 klo 12.00 Hermannin Kerhollla. Tied. Antti 045 3499 994. KEILAOTTELU Yhdistyksien välinen keilaottelu järjestetään 24.4 Myllypuron keilahallissa. Tied. Sirkka 040 561 9494. ULKOILUPÄIVÄ Perinteellinen ulkoilupäivä järjestetään Maunulan majalla 18.5 klo 10.00. Tied. Pekka L 050 432 7031 TALLUKAT Harjoitukset Kontulan Vanhustenkeskuksessa tiistaisin klo 8.30. Tied. Tarja 040 5567 917. HELOKIT Helokit harjoittelevat Hermannin Kerholla torstaisin klo 9.00 Tied. Eeva 050 321 8837 ZUTI Maalauskerho Zuti maalailee Hermannin Kerholla ti klo 10 13. Tied. Raili 050 358 0040 KIRJOITTAJAPIIRI Kirjoittajapiiristä voi tiedustella Limpulta 0400 602 96. SKETSIRYHMÄ Näyttelemisestä kiinnostuneet ottakaa yhteys Leenaan 050 5011 810 ELÄKELÄISRADIO Eläkeläisradio jatkaa lähetyksiään aaltopituudella 100,3 Mhz. Radion vastaavana toimittajana jatkaa Limppu 0400 602 968
Työttömälle oikeus vanhuuseläkkeeseen 62-vuotiaana
Vuoden 2012 helmikuun alusta pitkäaikaistyötön on voinut saada vanhuuseläkkeen 62-vuotiaana ilman varhennusvähennystä. Tämä oikeus koskee arviolta 3 000:ta pitkäaikaistyötöntä vuoden 2012 aikana. Vanhuuseläke voi koostua työeläkkeestä, kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä. Kansaneläkettä ja takuueläkettä voi saada, kun työeläke jää pieneksi. Oikeus vanhuuseläkkeeseen koskee työtöntä, joka täyttää kaikki alla mainitut ehdot. Hän on syntynyt vuonna 1950 tai sen jälkeen täyttänyt 62 vuotta saanut ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa lisäpäiviltä eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana vähintään yhdeltä päivältä. Työttömyyspäivärahaa maksetaan lisäpäiviltä, kun työtön on täyttänyt 59 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä ja hänellä on enimmäisajan täyttyessä työeläkkeeseen oikeuttavia ansioita vähintään viideltä vuodelta 20:n viime vuoden aikana. Vanhuuseläkettä on haettava. Hakemuslomakkeen saa työeläkelaitoksesta, Kelasta, Eläketurvakeskuksesta sekä näiden verkkosivuilta. Hakemuksen voi jättää työeläkelaitokseen, Kelaan tai Eläketurvakeskukseen.
Ystävän palsta
58-vuotias leski hakee raitista 6065vuotiasta miesystävää!! Puh. 045 877 9830
Menestyksekästä vuotta 2012!
Kajaani
Matti Mustonen
Karhula
KARHULAN ELÄKELÄISET ry
Oikaisu juttuun Rovaseudun Eläkeläiset 2000 ry:stä
Olinpas onnistunut tekemään viime numerossa julkaistuun juttuun Rovaseudun Eläkeläiset 2000 ry:stä ennätyksellisesti virheitä. Yhdistyksen nimestä oli pudonnut pois vuosiluku 2000. Sihteeri on Helene ( ei Helena) Ainasoja. Tuula Luiro hoitaa myös jäsenasiat (ei Pentti Luiro) ja johtokunnan jäsenenä on Heleena Jokkala (ei Helena). Pahoittelen virheitä. PEKKA ISAKSSON
Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestö ry
Puheenjohtja Kapraali Kaarina, Kansankatu 11 B 4, 96100 Rovniemi, puh. 050 598 2493, sähköposti: kaarina.kapraali@pp1.inet.fi
YSTÄVÄNPÄIVÄN TANSSIAISET Väki kokoontuu 18.2. Ystävänpäivän tanssiaisiin Pellossa. TALVIPÄIVÄTAPAHTUMA 30.3. on talvipäivätapahtumn vuoro. Samalla pidetään aluejärjestön kevätkokous Ravaniemellä Saarenkylän nuorisoseurantalossa. KOLMEN ALUEJÄRJESTÖN KESÄPÄIVÄT 12.13.6. kokoonnutaanJokilaaksojen, Kainuun ja Lapin aluejärjestöjen kesäpäiville Kajaniin.
ALUETOIMIKUNTA 24.2. työstää talvipäivätapahtumaa ja valmistele kevätkokousasioita.
Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestön
Turun Eläkeläiset valitsi uusia toimihenkilöitä
TALVIPÄIVÄTAPAHTUMA
Rovaniemellä 30.3.2012 klo 11.00 Saarenkylän nuoriseurantalossa, Napapiirintie 10, Saarenkylä * KILPAILUJA HIIHTO, PILKKI *PIHALEIKKEJÄ ..... * OHJELMAA YHDISTYKSILTÄ *ARPAJAISET *LOPUKSI TANSSITAAN *RAVINTOLASTA keittoa tykötarpeineen kahvia pullaa voileipää Tarkempaa tietoa myöhemmin
Yhdistyksen ryhmät vierailevat viikottain esiintymässä laitoksissa
Turun Eläkeläiset ry:n syyskokouksessa valittiin yhdistyksen uudeksi varapuheenjohtajaksi Maila Kalsi. Myös yhdistyksessen jäsensihteeri on uusi. Hän on Sirkka Aho. Liikuntavastaavaksi valitiin uutena Aili Asikainen. Johtokunnassa toimivat seuraavat henkilöt: puheenjohtajana ja tiedottajana jatkaa Eira Nurmi, varapuheenjohtaja Maila Kalsi, sihteeri Pertti Nurmi, taloudenhoitaja Ritva Kaskinen, jäsensihteeri Sirkka Aho, matkavastaava Sirkka Tutti, liikuntavastaava Aili Asikainen, Raimo Timonen, Ulla Toljander ja Veikko Salonen. Johtokunnan varajäsen on Pauli Suomi. Turun Eläkeläisillä on aktiivista toimintaa, kuntovoimistelijat kokoontuu joka maanantai Jyrkkälän Monitoimitalolla sekä miesten lauluryhmä Kööri kokoontuu joka keskiviikko Jyrkkälässä ja lauluryhmä Iki-Pirteät harjoittelee aina kerhopäivinä ja kerho kokoontuu parillisen viikon keskiviikkona ja askartelukerho parittoman viikon keskiviikkona Jyrkkälässä. Tanssiryhmä Säpinä kokoontuu joka perjantai Tarmon Talolla ja Säpinän uusi ohjaaja on Tauno Sula. Lauluryhmä Kööri ja tanssiryhmä Säpinä vierailevat eri palvelutaloissaja päiväsairaaloissa viikottain ja Iki-Pirteät esiintyy kerhossa sekä teemme retkiä ja matkoja ja vierailuja toisiin yhdistyksiin, sekä kutsumme myös muita yhdistyksiä meidän vieraiksemme. Kiitokset kaikille harrastajille ja kerhossa kävijöille aktiivisuudesta ja oikein hyvää alkanutta vuotta kaikille.
Täyden palvelun toimisto
Forum Hakaniemi Töölö Malmi Itäkeskus Leppävaara Tapiola Tikkurila Myyrmäki Kerava Hyvinkää puh. 010 76 66620 puh. 010 76 66500 puh. 010 76 66530 puh. 010 76 66630 puh. 010 76 66590 puh. 010 76 66610 puh. 010 76 66570 puh. 010 76 66560 puh. 010 76 66600 puh. 010 76 66550 puh. 010 76 66580
(0,0828 /puh + 0,1199 /min)
Eira Nurmi
hok-elannonhautauspalvelu.fi perunkirjoitustoimisto.fi
PÄIVYSTYS 24 h: 050 347 1555
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2012 - 33
HELSINGIN ELÄKELÄISRADIO 100.3. MHz Paras kuuluvuusalue kehä III sisäpuolella ja suorastaan maailmanlaajuisesti joka päivä internetissä osoitteesta www.kslradio.fi Huom! Uudet lähetysajat
90 vuotta 26.2. Anna Kouvalainen Vieremä 85 vuotta 5.2. Maire Virtanen Nakkila 24.3. Heta Raatikainen Sonkajärvi 28.3. Otto Mustonen Lohja 80 vuotta 3.1. Marjatta Aaltonen Pori 10.2. Pauli Ollikkala Reisjärvi 13.2. Keijo Semenius Lohja 15.2. Altti Hanhinen Porvoo 19.2. Mirja Kandelberg Rovaseutu 25.2. Matti Lehti Tikkurila 27.2. Aune Kyllikki Niemi Seinäjoki 15.3. Toivo Lindstedt Lohja 20.3. Aarre Schroderus Rovaseutu 75 vuotta 6.1. Eira Ylimikkotervo Tervola 15.1. Niilo Pulkkinen Pihtipudas 5.2. Sulo Ronkainen Sonkajärvi 1.3. Paavo Penttinen Raision Seutu 11.3. Toivo Sotala Hyrylä 16.3. Irja Huhta Porvoo
20.3. Olavi Armas Lehtinen Korso 26.3. Aaro Leino Halikko 70 vuotta 4.1. Kirsti Marjatta Martikainen Vieremä 21.1. Eila Marjatta Soisalo Savonranta 7.2. Sakari Vuorijärvi Kotka 8.2. Pasi Mylly Pori 18.2. Taisto Vänskä Havukoski 25.2. Mikko Salovaara Havukoski 6.3. Jorma Korvela Kalajoki 13.3. Raili Kyllikki Rintamäki Seinäjoki 65 vuotta 13.1. Pirkko Säiniö Vammala 19.1. Raija Mäkitalo Vammala 14.2. Elsi Metsälä Pyhäjärvi 9.3. Seija Nieminen Lohja 23.3. Anja Patjas Nakkila 60 vuotta 20.3. Jorma Rönkkö Sonkajärvi 45 vuotta 12.1. Susanna Hautaviita Pori
Tervolan Eläkeläiset Olavi Tapsa Lohjan Eläkeläiset Eila Aune Unelma Vainikainen Haukiputaan Eläkeläiset Arvo Henrikki Hekkala Pielaveden Eläkeläiset Kalle Venäläinen Aino Koponen Pyhäjärven Eläkeläiset Matti Antero Saaranen Kemin Eläkeläiset Taimi Paaso Ivalon Eläkeläiset Keijo Kauko Juhani Leppänen Lapinlahden Eläkeläiset Sohvi Kynäkoski Rauman Eläkeläiset Liisi Orvokki Lehti Kaarin Lehtonen Taisto Lamminen Jorma Uusikartano Matti Kriikkula Lapuan Eläkeläiset Armas Vuorensyrjä
Savonlinnan Eläkeläiset Ahvo Korhonen Mauri Tanskanen Iisalmen Eläkeläiset Anna Kääriäinen Laajasalon Eläkeläiset Manu Valtonen Lahden Eläkeläiset Pentti Haaparanta Ylöjärven Eläkeläiset Laina Niemi Ervo Raski Malmin Eläkeläiset Aune Tolvanen Varkauden Eläkeläiset Kaisu Vepsäläinen Erik Juhani Kudjoi Raahen Eläkeläiset Taimi Perikangas Lempi Kettunen Savonrannan Eläkeläiset Tapio Einari Pesonen Turun Eläkeläiset Urho Luovikari Kurikan Eläkeläiset Svante Mikael Tuomisto
Kolarin Eläkeläiset Sinikka Niva Oulaisten Eläkeläiset Kauko Toivo Aukusti Laitala Reisjärven Eläkeläiset Laimi Saarela Etelä-Vantaan Eläkeläiset Raimo Arvit Partanen Sonkajärven Eläkeläiset Kauko Elfing Kontulan Eläkeläiset Maire Valkonen Jurvan Eläkeläiset Ahti Kasper Rajala Leppävirran Eläkeläiset Raili Muikku Palokan Eläkeläiset Ahti Aukusti Pyyhkälä Anja Tuulikki Kuivalainen Loimaan ja Ympäristön Eläkeläiset Anna Koskenmäki Leppävirran Eläkeläiset Väinö Kalevi Pitkänen
Viikolla 6
Torstai 9.2 klo 13.00 ja uusinta torstai 16.2. klo 13.00. Mikä nosti J L Runebergin kansakunnann kaapin päälle? Asiaa pohtivat Leif Söderlund ja Rudolf Lindblad
Viikolla 8
Torstai 23.2 klo 13.00 ja uusinta torstai 1.3 klo 13.00. Ikäihmiset, lääkkeet ja alkoholi. Studiovieraana Antti Honkonen
Eläkeläinen-lehden ilmestyminen v. 2012
Ilmestyy Nro 1 Nro 2 Nro 3 Nro 4 Nro 5 Nro 6 Nro 8 6.2. 26.3 7.5. 11.6 3.9. 10.10 10.12. Aineisto toimitukseen 16.1. 5.3. 16.4 21.5 17.8. 19.9. 19.11. Lehti ei palauta tilaamatta lähetettyä aineistoa. Lähetetyssä aineistossa tulee aina olla nimi ja osoite sekä puhelinnumero mahdollista yhteydenottoa varten. Nimettöminä tai nimimerkillä lähetettyjä kirjoituksia ei julkaista. Emme julkaise syntymäpäiväjuttuja ja muistokirjoituksia. Kevät- ja syyskokousilmoitukset on lähetettävä Erja Isakssonille osoitteeseen erja.isaksson@elakelaiset.fi, puhelin 020 743 3614.
Viikolla 10
Torstai 8.3 klo 13.00 ja uusinta torstai 15.3 klo 13.00. Keritäänkö kadun yli ennen kuin valot vaihtuvat? Ikäihmiset liikenteessä.
Viikolla 12
Torstai 22.3 klo 13.00 ja uusinta torstaina 29.3 klo. 13.00 Ohjelma vielä auki.
Eläkeläiset ry
Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki IBAN IBAN IBAN IBAN FI11 1012 3000 0714 70 FI80 8000 1900 1086 56 FI89 5541 2820 0116 00 FI11 8000 1800 3273 56 BIC NDEAFIHH BIC DABAFIHH BIC OKOYFIHH BIC DABAFIHH Jäsenmaksutili Erja Isaksson toimistosihteeri yhdistysrekisteri syntymäpäivät ja poisnukkuneet syys- ja kevätkokous-ilmoitukset 020 743 3614 erja.isaksson@elakelaiset.fi Pekka Isaksson tiedotussihteeri 020 743 3618; 040742 2754 pekka.isaksson@elakelaiset.fi Julkaisija Eläkeläiset r.y Päätoimittaja Hannu Partanen Toimitussihteeri Pekka Isaksson Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tuija Aali puh. 020 743 3610; tuija. aali@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Tilaushinta 20 /vsk Pohjoismaat 30 /vsk Muut ulkomaat 35 e/vsk Ilmoitushinnat Mustavalkoinen 1,70 e/pmm Väri-ilmoitukset sopimuksen mukaan Toimitus ja toimisto: Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610, fax 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti: Marja-Leena Laitinen puh. 050 5323 444 sähköposti: m-leena.laitinen@kolumbus.fi; osoite: Maauunintie 14 D 34 01450 Vantaa Järjestöaineisto: Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (Painettu) ISSN 2242-3338 (Verkkolehti)
Puh. 020 743 3610 vaihde, fax. 020 743 3619 Sähköpostiosoite:elakelaiset@elakelaiset.fi Kotisivut osoitteessa:www.elakelaiset.fi Kalevi Kivistö puheenjohtaja Hilkka Pulkkinen varapuheenjohtaja Hannu Partanen toiminnanjohtaja 020 743 3615; 0400570 951 hannu.partanen@elakelaiset.fi Anu Mäki järjestösihteeri 020 743 3616; 040839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi Tiina Rajala koulutussihteeri 020 743 3617; 040582 4319 tiina.rajala@elakelaiset.fi Tuija Aali toimistonhoitaja jäsenrekisteri materiaalitilaukset 020 743 3610 tuija.aali@elakelaiset.fi Anitta Koski taloussihteeri laskutus maksatus osto- ja myyntireskontra 020 743 3611; 050307 1952 anitta.koski@elakelaiset.fi
Teemmme yhdessä -hanke
Eva Rönkkö projektikoordinaattori 040 501 3599 eva.ronkko@elakelaiset.fi
Kuntorannantie 14 78400 Varkaus Puh. 017 560 1100/vaihde Myyntipalvelu ja inf: puh. 017 560 1403 myynti@kuntoranta.fi
Puhelun hinta 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta on 8,21 snt/min + 6,9 snt/min (alv 23%), matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 14,9 snt/min (alv 23%)
34 - Nro 1 helmikuu 2012
ELÄKELÄINEN
TORJU STÄ KAAMOSVÄSYMY
KYLPYLÄSSÄ!
Tarjoukset koskevat vain uusia varauksia ja ovat voimassa 5.4.2012 asti. Varaa heti, paikkoja rajoitetusti!
Varaa at hemmottelev hoidot etukäteen!
2 vrk/1 hlö/2 hh alk.
Sis. aamiaiset, päivälliset, osahieronnan, kylpylän ja kuntosalin käytön sekä lomaohjelmaa ma-la.
130
3 vrk/2 hlö/2 hh alk.
Sis. aamiaiset, päivälliset, suolahuonehoidon molemmille, kylpylän ja kuntosalin käytön sekä lomaohjelmaa ma-la.
342
LIPUT: 18/16/8 eur Kylmänojankatu 3, Nokia
Puh. 010 292 2422
www.nokianteatteri.fi
Keskustie 121, 09120 Karjalohja puh. 030 608 40, www.paivakumpu.fi
Vain tunti Helsingistä ja Turusta.
Puhelut lankaliittymistä: 0,032 /min. + 0,0821 /puh. matkaviestinliittymistä: 0,19 /min.
Loiko Zobarin roolissa JARI VÄLIMÄKI
Haluatko sinäkin mukaan Punaisen Ristin toimintaan? Haluatko tutustua erilaisiin ihmisiin ja samalla tehdä jotain, josta on iloa sinulle ja toisille? Tule
Saarijärven Teatteriin...
Agapetuksen klassikkokomedia:
LÄKSYKERHON OHJAAJAKSI
Uusille ohjaajille järjestetään kahden illan koulutus tiistaina 6.3. ja torstaina 8.3. klo 17.3020.15 Helsingissä. Ohjaajilta ei edellytetä aiempaa ohjaamiskokemusta. Kaikenikäiset ovat tervetulleita ohjaajiksi. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: saara.oksanen@punai-
Asessorin Naishuolet
Muut esitykset pääosin sunnuntaisin ja perjantaisin 15.4. saakka.
alk.
Ensi-ilta pe 10.2. klo 19.00.
65 /hlö
Kiitos
Kurun Eläkeläiset ry kiittää lämpimästi 25-vuotisjuhlaamme osallistuneita ja ohjelman suorittajia. Kiitos juhlapuhuja Toivo Keräselle sekä teille, jotka muistitte meitä onnitteluin ja lahjoituksin.
Johtokunta
4 030 608 50
4 03060851006
Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen Aluejärjestön
PILKKIKILPAILUT
Pidetään 21.3.2012 Säynätsalon Salorinteellä. Ilmoittautuminen alk. klo 9.00, onkiaika klo 10 - 14. Osallistumismaksu 5 /hlö ja joukkue 10 . Ilmoittautumiset 14.3.2012 mennessä Mauri Hyvärinen puh. 040-523 7126TERVETULOA
Eläkeläiset pinnalla -risteily 910.10.2012
Aavasaksan Eläkeläiset ry
kiittää Lapin eläkeläis yhdistyksiä saamastamme huomiosta 40 -vuotisjuhlassaja toivottaa kaikille toimintarikasta vuotta 2012 Aavasaksan Eläkeläiset ry:n koko jäsenistö
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2012 - 35
Leskirouva Katiska
Edellisen Krypton ratkaisu
Krypto
Onnetar suosi Krypto8/2011 oikein ratkaisseista Matti Keinosta Kurusta ja Laila Heinoa Raumalta. Yllätyspalkinnot tulevat postissa, tässä parhaat onnittelut. Kryptolla jatketaankin. Sen
ratkaisut on lähetettävä 5.3.2012 mennessä osoitteella Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki
Kuoreen on kirjoitettva sana Krypto. Kuoreen ei saa panna muuta postia lehdelle tai järjestölle.
Ratkaisijan nimi:.................................................................................................................. Osoite:.................................................................................................................................. .............................................................................................................................................. Postitoimipaikka:.................................................................................................................