Numero 1/2009
Eläkeläiset ry:n tulevaisuusvertaassa puursivat muun muassa Inger Hirvelä, Kati Peltola ja Jouko Kajanoja.
Aluepalaverit ja tulevaisuusverstas
Edustajakokous saa paljon puitavaa
Eläkeläiset ry:n 17. edustajakokouksella on tavallista juhlavammat puitteet. Kokous järjestetään Jyväskylässä 15.16.6. eli rinnan kesäpäivien kanssa ja juuri ennen järjestön 50-vuotisjuhlien päätapahtumaa. Kokous on kuitenkin ennen muuta työkokous. Sen tehtävänä on muun muassa päivittää Eläkeläiset ry:n ikääntymispoliittinen asiakirja. Asiakirjan ja muiden edustajakokousasioiden valmistelu käynnistettiin joulukuussa pidetyssä tulevaisuusverstaassa ja tammihelmikuun vaihteen aluepalavereissa. Myös henkilövalinnoista tulee kiinnostavia. Järjestölle valitaan uusi puheenjohtaja. Muitakin jänniteitä on ilmassa, jos Savon aluepalaveri antoi yhtään osviittaa mielialoista muuallakin. Lehdessä on tuhti paketti edustajakokouksesta ja juhlavalmisteluista.
Lisää naisia Eläkeläiset ry:n johtotehtäviin toivoo järjestön uusi jäsen, kuopiolainen Mervi Höylä, joka osallistui Savon alueapalaveriin.
Sivut 38, 32
Paavo Niskanen, 73, väitteli tohtoriksi luokista ja puolueista
Muurari, sosionomi, yhteiskuntatieteiden kandidaatti Paavo Niskanen jäi eläkkeelle vuonna 1998 Porin kaupungin henkilöstöhallinnon tehtävisä. Ensin hän nautti vapaudestaan. Jonkin ajan kuluttua aloin tuntea oloni päämäärättömäksi. Seuratessani nuoren polven yliopisto-opintoja hain Tampereen yliopiston jatko-opiskelijaksi. Opinnoista tuli eläkepäivieni pääasiallinen harrastus, opinhaluinen Eläkeläiset ry:n jäsen kertoo. Viime marraskuussa Niskanen väitteli tohtoriksi puolueista luokkaetujen vaalijoina Suomen eduskunnassa 1960-luvulta 1990luvulle. Väitöskirjan taustateoria on marxilainen. Kyllä varmaan luokkaedut tulisivat hoidetuksi, vaikka meillä olisi puolta vähemmän puolueita. Ehkä tämä näin lukuisa monipuoluejärjestelmä kertoo kansallisluonteestamme. Sanotaanhan, että me suomalaiset olemme itsekeskeisiä ja omapäisiä, Niskanen vastaa kysymykseen tarvitaanko Suomessa niin paljon puolueita kuin niitä nyt on.
Sivut 1617
Kriittisiä arvioita Sata-komitean välimietinnöstä Sivu 9
2 - Nro 1 helmikuu 2009
ELÄKELÄINEN
Pääkirjoitus
HANNU PARTANEN
Työnantajat ulos Kelan rahoituksesta
T
yömarkkinajärjestöt toimivat kätilönä operaatiossa, jolla hallitus pikavauhtia toteutti työnantajien ikiaikaisen vaatimuksen poistaa työnantajien kansaneläkevakuutusmaksu. Päätös maksaa 1,1 miljardia euroa. Päätös toteutettiin tilanteessa, jolloin maan talous syöksyy asiantuntijoiden mukaan kansainvälisen talouskriisin painamana pitkäkestoiseen taantumaan ja lamaan. Kun valtiovarainministeri Jyrki Katainen ensimmäisiä kertoja liputti julkisuudessa työnantajien Kela-maksun poistolle, hän luonnehti sitä yhdeksi vaikuttavaksi elvytystoimeksi. Sittemmin hän on viisaasti korjannut perustelujaan, koska ratkaisu ei täytä ainuttakaan hallituksen omista elvytysehdoista. Kela-maksun poistolla kun ei ole nopeita työllisyysvaikutuksia, se ei ole väliaikainen, eikä se luo uusia työpaikkoja. Tämä on todettu myös hallituksen sisältä. Nyt toimenpiteen perusteluksi käy rohkea rakenteellinen uudistus, jolla madalletaan tulevaisuuden työllistämisen esteitä. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se
rakenteellinen "uudistus", jolla kansalaisten sosiaaliturvan rahoitukseen revittiin hetkessä yli miljardin euron aukko. Vasta vuoden alussa voimaan tullut Kelan rahoitusta koskeva lainmuutos tarkoitti, että valtio kattaa jatkossa Kelan rahoituksesta noin 53 prosenttia. Nyt, työnantajien maksuosuuden poiston vuoksi, valtion on katettava Kelan rahoitus kokonaan. Kelan automaattinen maksutulo loppuu työnantajien Kela-maksun poiston myötä ja Kela jää pelkästään verotulojen varaan. Samalla kansaneläke menettää kokonaan sosiaalivakuutusluonteensa ja siitä tulee osa yleistä sosiaaliturvaa. Vaarana on, että Kela joutuu aiempaa enemmän poliittisista suhdanteista riippuvaiseksi, budjettikampailun ja erilaisten poliittisten intohimojen kohteeksi. Kelan rahoitukseen tarvittava valtion puuttuva miljardi katetaan tilapäisesti lainalla. Laina tulee aikanaan maksuun korkojen kera ja se maksetaan viime kädessä veroilla. Tuoreita ovat vielä joulukuun budjettipäätökset, joihin sisältyi suurituloisia suosivat miljardiluokan tuloverojen kevennykset. Nyt esillä ovat kulutus-,
ympäristö- ja energiaverojen korotukset. Keskustelussa on väläytetty myös pääomaverojen korotusta. Porvarihallitus ei kuitenkaan pääomaveroon koske. Kulutusverojen korotukset toteutetaan siten jossakin muodossa. Ne kaatuvat lopulta tavallisten kuluttajien syliin. Näin tavalliset kansalaiset, Kelan asiakkaat, saadaan maksamaan aiemmin työnantajille kuulunut Kelan rahoitusosuus. Huonoin vaihtoehto on, jos rahoitusvajeen kattamiseen ei löydy kestävää mallia. Sen tien päässä odottavat sosiaaliturvan ja erityisesti perusturvan leikkaukset. Outoa on se, että Kelan aseman horjuttaminen ja sosiaaliturvan rahoituksen heikentäminen tehdään tilanteessa, jolloin Sata-komitea viimeistelee hallituksen kunnianhimoista ja historialliseksikin mainostettua sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Komitean vastikään julkistamat peruslinjaukset antavat viitteitä siitä, että uudistus tulee käytännössä jäämään huomattavan vaatimattomaksi. Suurin pettymys on komitean lähes täydellinen kyvyttömyys kattavan ja riittävän tasoisen perusturvan kehittämisessä. Esitetyillä linjauk-
silla köyhyys ei rikkaasta Suomesta poistu. Taas kerran tuli täysin selväksi, ettei perusturvalla Suomessa ole montakaan ystävää. Sosiaaliturvan uudistamisen yksityiskohdat, toteutuksen aikataulu ja kustannukset ovat vielä täysin avoinna. Komitea jatkaa työtään. Rahoituksen järjestäminen sosiaaliturvan kehittämiseen voi osoittautua nykyiselle hallitukselle ylivoimaiseksi tehtäväksi. Työnantajien Kela-maksun poisto ei tilannetta ainakaan helpottanut.
Sananen toimittajalta
Toivomuksia
JYVÄSKYLÄN SUURTAPAHTUMA ja edustajakokous saavat tässä lehdessä paljon palstatilaa. Laajahkoissa jutuissa kerrotaan myös Alzheimerin taudin tutkimuksesta ja Eläkeläinen ry:n jäsenestä Paavo Niskasesta, joka väitteli 73-vuotiaana tohtoriksi: hatunnoston ja kunnon jutun arvoinen suoritus. Monet yhdistysten tiedottajien ja kirjeenvaihtajien lähettämät kokous- ja retkijutut ovat jääneet odottamaan seuraavaa lehteä. Toimittaja toivoo pitkämielisyyttä. Kesäpäiviä, 50-vuotisjuhlaa ja edustajakokousta käsitellään kevään muissakin lehdissä. Siitä huolimatta toimittaja ja lehden muut tekijät yrittävät saada lehteen sopimaan myös muuta kiinnostavaa ja ajankohtaista lukemista. Seuraavassa, maaliskuussa julkaistavassa lehdessä on teemana yksinäisyys. Se kuuluu sekä tutkimusten että arkikokemusten mukaan ikäväkeä pahimmin vaivaaviin ongelmiin. Lehden lukijat ja avustajat voivat osallistua asian käsittelyyn. Toivomme, että kirjoitatte lyhyesti omista kokemuksistanne, sekä yksinäisyyden kokemuksista että toimista, joihin yhdistykset ja yksittäiset jäsenet ovat ryhtyneet ongelman käsittelemiseksi ja yksinäisyyden helpottamiseksi. Kirjoitukset voidaan julkaista joko sinällään tai niitä voidaan käyttää aineistona teemanumeron juttuja kirjoitettaessa. Kirjoitusten tulee olla lehdessä 23.2. mennessä. Poikkeuksellisesti julkaisemme myös nimimerkillä kirjoitettuja juttuja, kunhan kirjoittajan nimi on toimituksen tiedossa. SAMALLA PIENI TOIVOMUS yhdistysten toimihenkilöille, jotka lähettävät kokous- ja muita ilmoituksia lehteen. Yrittäkää pitää kiinni aineiston viimeisistä lähetyspäivistä. Ne löytyvät jokaisesta lehdestä takaosasta, yleensä Syntymäpäiväja Poisnukkuneita-palstojen vierestä tällä kerralla kuitenkin edelliseltä sivulta.Siellä on lehden ilmestymisaikataulu ja siinä jokaisen tulevan lehden aineistopäivä. Toimittaja ja muut lehden tekijät ovat suhtautuneet joustavasti pieniin, ja joskus vähän suurempiinkiin, myöhästymisiin. Ne aiheuttavat kuitenkin kitkaa lehdenteossa, koska valmiiksi taitettuja sivuja joutuu jatkuvasti korjailemaan. Sama toivomus koskee luonnollisesti muutakin aineistoa, lehteen tarkoitettuja juttuja ja valokuvia. Kaikesta huolimatta: oikein hyvää ja toiminnallista juhlavuotta kaikille yhdistysten jäsenille, toimihenkilöille ja lehden lukijoille! PEKKA ISAKSSON
Vapaaehtoistyöhön ulkomaille?
Tänä vuonna käynnistyy uusi eurooppalainen senioreiden vapaaehtoistyön projekti. Se on osa Euroopan unionin Grundtvig -aikuiskoulutusohjelmaa. Projektin tarkoituksena on avata ikäihmisille uusia vaihtoehtoja aktiiviseen elämään ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Vapaaehtoistyö tarjoaa myös oppimiskokemuksia. Samalla halutaan siirtää ikäihmisten tietoja ja taitoja seuraaville sukupolville. Vapaaehtoistyö järjestetään kahden eri maassa toimivan organisaation yhteistyönä. Vapaaehtoistyö on kahden välistä ja vastavuoroista: kumpikin osapuoli sekä lähettää että vastaanottaa 2-6 vapaaehtoista työntekijää kaksivuotisen rahoituskauden aikana. Vapaaehtoistyön kesto on 38 viikkoa. Vapaaehtoisille työntekijöille tarjotaan yleishyödyllistä työtä. Työn kesto on päivittäin noin 5 tuntia. Vapaaehtoistyöhön lähtevien pitää olla vähintään 50-vuotiaita. Projektissa halutaan rohkaista erityisesti syrjäseudulla asuvia sekä etnisiä vähemmistöjä mukaan. Naisten ja miesten tasapuolinen osallistuminen on toivottavaa. Projektissa voi hakea tukea vapaaehtoisten matka- ja oleskelukuluihin. Tukea myönnetään myös järjestävien organisaatioiden suunnittelu- ja järjestelykuluihin. Koulutustarve lisääntyy Euroopan väestön ikääntyessä. Aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelman tavoitteena on vastata tähän tarpeeseen. Aikuisille halutaan tarjota koulutusvaihtoehtoja, jotta he voisivat parantaa tietojaan sekä pätevyyttään. Ohjelman tarkoitus on lisätä aikuiskoulutukseen osallistuvien liikkuvuutta sekä eurooppalaista yhteistyötä. Lähtökohtana on, että yhteiskunnan heikoimmassakin asemassa oleville kansalaisille voidaan tarjota koulutuspalveluja. Grundtvig on osa Euroopan unionin Elinikäisen oppimisen ohjelmaa. Grundtvig-ohjelma on nimetty tanskalaisen papin ja filosofin, Nikolai Frederik Severin Grundtvigin (1783-1872) mukaan. Grundtvig edisti pohjoismaista elinikäisen oppimisen aatetta. Hänen perustamissaan kansanopistoissa periaatteena oli, että kaikilla ihmisillä on oltava mahdollisuus koulutukseen. Koulutuksen pitää myös olla monipuolista ja ihmisen persoonallisuutta kehittävää.
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2009 - 3
Aloitteet ja esitykset edustajakokoukselle14.4. mennessä
Ikääntymispolitiikka ja luottamushenkilöiden valinta kärkiasioita
Ikääntymispolitiikka ja henkilövalinnat nousevat kärkiasioiksi Eläkeläiset ry:n 17. edustajakokouksessa. Kokous järjestetään kesäkuun 15.16. päivinä Jyväskylässä, eli samaan aikaan järjestön kesäpäivien ja 50vuotisjuhlien kanssa. Edustajia kokoukseen odotetaan yli 200. Suurtapahtuman aikataulut on laadittu niin, että myös edustajat voivat osallistua kesäpäivien ja 50-vuotisjuhlien päätapahtumiin, kuten kuorokonserttiin, iltamiin ja pääjuhlaan.
KUTSU Eläkeläiset ry:n 17. edustajakokoukseen
Eläkeläiset ry:n 17. sääntömääräinen edustajakokous pidetään 15. - 16.6.2009 Jyväskylän Paviljongissa (Messukatu 10, Jyväskylä). Kokous alkaa maanantaina 15.6. kello 12.00. Edustajakokouksessa on äänivaltainen edustusoikeus paikallisyhdistysten valitsemilla edustajilla. Aluejärjestön edustajalla on puhe- ja esitysoikeus. Paikallisyhdistykset saavat lähettää edustajakokoukseen yhden edustajan kutakin alkavaa 300 jäsentä kohden, kuitenkin enintään kolme edustajaa. Aluejärjestöt saavat kukin yhden edustajan. Kunkin paikallisyhdistyksen edustajamäärä määräytyy 31.12.2008 Eläkeläiset ry:n ATK:lla olevan jäsenrekisterin perusteella. Valittujen edustajien valtakirjat osoitetietoineen pyydetään toimittamaan Eläkeläiset ry:n toimistoon 3.4.2009 mennessä. Kokouksessa käsitellään järjestön sääntöjen 8. pykälän määräämät asiat.
Edustajakokouksen merkitystä korostaa juhlavuoden lisäksi se, että nyt kokous sujuu kokonaisuudessaan järjestön uusien sääntöjen mukaisesti. Edellisessä edustajakokouksessa uusia sääntöjä päästiin soveltamaan henkilövalintoja tehtäessä. Järjestödemokratian laajentuminen näkyy yksinpä kokouksen aikatauluttamisessakin niin, että kokous keskeytetään valiokuntien työskentelyn ajaksi. Näin valiokuntien jäsenet kuulevat kaikki kokouksessa pidettävät puheenvuorot ja evästykset, ja toisaalta hekin pääsevät osallistumaan kaikkiin kokouksen vaiheisiin, kertoo järjestön toiminnanjohtaja Hannu
Ikääntymispoliittinen asiakirja on ollut ahkerassa käytössä, mutta kaipaa päivitystä. Partanen. Eläkeläinen-lehti julkaisee jäsenkäsittelyn pohja-aineiston maaliskuun numerossa. Järjestön hallitus arvioi edustajakokousta käsitellessään, että ohjelmaa ei tarvitse kirjoittaa kokonaan uusiksi. Ohjelma on ollut erittäin hyvä ja tarpeellinen ohjenuora yhdistyksille ja yhdistysten edustajille, jotka ovat toimineet maakunnallisissa ja kunnallisissa luottamustehtävissä. Se ei ole vieläkään vanhentunut, mutta kaipaa varmaankin päivittämistä, arvioi hallituksen jäsen Teuvo Vuorenpää. helpottaa kokousaineiston mukana lähetetetty lomake. Aloite ei ole mikä tahansa mielipide, vaan edellyttää asioihin perehtymistä ja perustelujen esittämistä, sanoo järjestösihteeri Anu Mäki.
Esityksiä edustajakokoukselle voivat tehdä kaikki jäsenyhdistykset sekä valtuusto ja hallitus. Edustajakokoukselle tarkoitetut aloitteet tulee toimittaa kirjallisesti vähintään kahta kuukautta ennen kokousta, viimeistään 14.4.2009 hallitukselle. Esitykset hallituksen puheenjohtajasta, joka on myös Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja ja varapuheenjohtajasta, valtuuston puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta, valtuuston varsinaisista jäsenistä ja heidän henkilökohtaisista varajäsenistään sekä hallituksen jäsenistä ja heidän henkilökohtaisista varajäsenistä pyydetään toimittamaan kirjallisesti järjestön toimistoon 14.4.2009 mennessä. Kokousedustajien majoitus järjestetään Jyväskyläläisissä majoitusliikkeissä. Edustajien toivotaan majoittuvan mahdollisen oman yhdistyksen kesäpäiväryhmän mukana. Päiväruokailut ja kahvit ovat kokouspaikalla. Kustannuksista vastaavat edustajien yhdistykset. Valtakirjojen tarkastus aloitetaan Paviljongissa ensimmäisenä kokouspäivänä 15.6.2009 kello 9.00. Eläkeläiset ry Vappu Simula varapuheenjohtaja Hannu Partanen toiminnanjohtaja
Aineisto maaliskuun lehdessä
Yhdistykset valitsevat edustajat edustajakokoukseen kevätkokouksissa. Yhdistykset voivat lähettää kokoukseen jäsenmäärästään riippuen 13 edustajaa, joilla on äänivaltainen edustusoikeus. Aluejärjestön valitsemilla edustajilla on kokouksessa puhe- ja esitysoikeus. Edustajakokous päivitää kuusi vuotta sitten hyväksytyn Eläkeläiset ry:n ikääntymispoliittisen asiakirjan.
Kokous valitsee järjestölle uuden puheenjohtajan
Henkilövalinnat ovat aina kuuluneet kiinnostavimpiin asioihin. Niin tälläkin kerralla. Mielenkiintoa lisää varmasti se, että kokous valitsee järjestölle uuden puheenjohtajan, kun Timo Laaksosen kausi jäi valitettavan lyhyeksi. Esitykset puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta, hallituksen muista jäsenistä ja varajäsenistä sekä valtuutetuista ja valtuuston puheenjohtajista on toimitetteva kirjallisesti järjestön toimistoon 14.4. mennessä.
Aloite on perusteltu esitys
Maksa jäsenmaksu ajoissa ja osallistut juhlapaketin arvontaan
Eläkeläiset ry kannustaa jäseniään maksamaan jä-senmaksun heti alkuvuodesta. 31.3. mennessä maksunsa maksaneet (tilille maksetut, käsikannossa maksetut ja tilitetyt) osallistuvat Jyväskylän tapahtumapaketin arvontaan. Paketti sisältää hotellimajoituksen 15.17.6. aamiaisineen, kolme aterialipuketta, kolme kahvilipuketta sekä maksuttoman sisäänpääsyn Paviljonkiin 15.17.6.
Yhdistykset ja aluejärjestöt voivat tehdä aloitteita ikääntymispoliittiseen asiakirjaan huhtikuun 14. päivään saakka. Silloin myös edustajakokoukselle tarkoitettujen muiden aloitteiden on oltava järjestön toimistosssa. Kaikki aloitteet on tehtävä kirjallisesti. Aloitteiden laatimista
PEKKA ISAKSSON
4 - Nro 1 helmikuu 2009
ELÄKELÄINEN
Uutuutena juhalapostimerkki ja leima
Kesäpäivien askelmerkkejä asetellaan jo
Eläkeläiset ry julkaisee 50vuotisjuhliensa kunniaksi juhlapostimerkin. Merkin ennakkomyynti alkaa maaliskuussa. Kesäpäivien osanottajat voivat saada Jyväskylässä juhlapaikalla kortteihinsa ja kirjeisiinsä myös leiman, joka nostaa postimerkin keräilyarvoa. . Postimerkki on Itellan Omakuvamerkki. Se on tarrapohjainen ikimerkki, ja sitä voi käyttää 1. luokan postimerkin tapaan. Tieto omasta postimerkistä on otettu innostuneesti vastaan. Mahtava juttu, tämmöistä on toivottu, sanoo Eläkeläiset ry:n Hyvinkään yhdistyksen tiedottaja Jouko Parkkonen, joka on innokas postimerkkeilijä. Parkkosen mielestä postimerkki on mainio tapa tehdä järjestöä tunnetuksi. Yhdistykset voivat tilata merkkiä ainakin juhlavimpiin lähetyksiinsä, kuten vuosipäiväkutsuihin, sanoo Iisalmen Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Aimo Mursu. Postimerkkiä täydentää perinteinen kesäpäiväkortti, joka tulee ennakkomyyntiin niin ikään maaliskuussa. Valmistautuminen Jyväskylän kesäpäiviin ja Eläkeläiset ry:n 50-vuotisjuhliin on avautumassa loppusuoralle. Vauhti on kova sekä yhdistyksissä että järjestössä. Tilaisuuksien ohjelmat ovat viimeistä silausta vaille valmiit. Pääjuhlan ohjelma on käytännössä jo aivan valmis, samoin vuoden 1959 hengessä vietettävät iltamat ja historiasalin esitykset, kertoo Eläkeläiset ry:n koulutussihteeri Tiina Rajala. Myös jyväskyläläisiin vanhusten hoitolaitoksiin on saatu runsaasti esiintyjäryhmiä. Mukaan mahtuu enää korkeintaan joitakin pienimuotoisia esityksiä. Yhteisesiintyjille järjestetään kevään aikana yhteensä 14 alueharjoitukset. Tiedot niistä löytyvät muun muassa tässä lehdessä julkaistavasta kurssikalenterista sivulta 15.(P .I.) Kesäpäivien ja 50-vuotisjuhlien juliste: uutta ja vanhaa.
Myös iltamien parhaasta puvusta kilpaillaan
Perinteiset kesäpäiväiltamat saavat Jyväskylässä poikkeuksellisen ilmeen ja sisällön. Tiistaina 16.6. kello 19 Paviljongissa alkavat iltamat vietetään Eläkeläiset ry:n perustamisvuoden, vuoden 1959, tunnelmissa. Ja asuissa. Juhlakansaa kehotetaan pukeutumaan tuon ajan asuihin, sanoo koulutussihteeri Tiina Rajala. Asu voi olla alusvaatteita myöten vuodelta 1959 tai ainakin mukailla sen vuoden mallia, mutta se voi olla viitteellinenkin: esimerkiksi hattu tai huivi tai muu yksityiskohta. Asun ei tarvitse olla juhlapuku, vaan esimerkiksi ajan työvaatteet tai arkivaatteen käyvät hyvin. Mikäpä estää pukeutumasta vaikkapa lapseksi tai ajan nuorisomuotiin.. Iltamissa palkitaan paras puku. Kilpailuohjeet julkaistaan maaliskuussa ilmestyvässä Eläkeläinenlehdessä. Paras puku -kilpailuun kuuluu esikarsinta, jonka tekee asiantuntijaraati ennakolta lähetettävien valokuvien perusteella. Valtteja kilpailussa ovat ajan henki ja kekseliäisyys.
Kesäpäivillä kisataan tarinaniskennässä ja historiatiedoissa
Jyväskylän kesäpäivien ohjelmaan kuuluu kaksi ankaraa, mutta iloluonteista kilpailua. Aluejärjestöittäin valittavat tarinankertojat kilvoittelevat Eläkeläiset ry:n parhaan tarinaniskijän tittelistä. Kolmehenkiset joukkueet kilpailevat Suomen historiaa koskevilla tiedoilla. Molemmat kilpailut järjestetään päätapahtumapaikalla, Paviljonki-messuhallissa ja tarkemmin sanoen kesäpäivien historiasalissa. Tietokilpailuun voivat ilmoittautua kolmehenkiset joukkueet, jotka edustavat jotakin yhdistystä, yhdistyksen kerhoa tai alkuejärjestöä ta i muodostuvat vapaasti ystävyystai tuttavuussuhteiden pohjalta.Tietokilpailun alkukarsinnat ovat maanantaina 15.6. kello 13.30 eli heti avajaisten jälkeen. Loppukilpailuun pääsee kolme parasta joukkuetta, jotka ottavat yhteen samana päivänä kello 15.30. Parhaan tarinaniskijän löytäminen on hieman mutkikkaampi juttu. Mikä tahansa tarina ei käy. Kilpailussa kerrottavien tarinoiden on liityttävä eläkeläisten elämään tai eläkeläistoimintaan. Aluejärjestöt voivat joko valita edustajan kilpailuun tai järjestää alueellisen karsinnan. Kesäpäivillä aluejärjestöjen edustajat kilpailevat tiistaina 17.6. ensin kahdessa alkuerässä, josta kummastakin valitaan kolme parasta jatkoon. Samana päivänä kello 17 järjestettävässä loppukilpailussa on siis kuusi osanottajaa. Alkukilpailujen aikataulu ilmoitetaan myöhemmin. Molemmissa kilpailuissa suoritukset/vastaukset arvioi asiantuntijoista koostuva raati/tuomaristo. Ilmoittautumisia pohdittaessa ja tarinaiskijöitä valittaessa on syytä huomata, että edustajakokoukseen valittavat eivät voi kokousaikataulun vuoksi osallistua kilpailujen alkukarsintoihin ja -eriin eivätkä siten myöskään loppukilpailuihin. Sekä tietokilpailun alkukarsintoihin että tarinajiskentäkilpailuun alkueriin on ilmoittauduttava kirjallisesti 30.4.2009 mennessä Eläkeläiset ry:n tiedotussihteerille Pekka Isakssonille. Osoite on Eläkeläiset ry Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Kilpailuihin ilmoittaudutaan erikseen, joten samaan kirjekuoreen ei saa panna ilmoittautumista molempiin kilpailuihin. Kirjeessä on kerrottava tietokilpailujoukkueen kokoonpano/tarinaniskijän nimi ja yhteystiedot sekä se mitä yhdistystä, aluejärjestö tai muuta yhteisöä kilpailijat edustavat. Kirjekuoreen on kirjoitettava kilpailulajista riippuen joko sana TIETOKILPAILU tai TARINAKILPAILU.
Tuhti pino tekstejä ja lisää sähköpostissa.
Historiakirjaan tulvi tarinoita
Eläkeläiset ry:n kutsu jäsenilleen kertoa tarinansa tai muistelunsa kuului kauas. Määräajan lähestyessä posti ja sähköposti suorastaan tulvivat tekstejä. Teksteissä on runsaasti omakohtaisia ja elämäkerrallisia kertomuksia lapsuudesta, nuoruudesta ja työvuosista, mutta myös tarkkoja havaintoja eläkkeelle jäämisestä ja eläkkeellä olosta. Eläkeläiset ry julkaisee ensi joulukuussa historiakirjan, johon valitaan parhaat järjestölle lähetetyista tarinoista ja muisteluksista. Kirjan toimituskunta, johon kuuluvat Kauko Aaaltonen, Pirjo Rosengren, Matti Mäkinen ja Pekka Isaksson, ryhtyvät käymään tekstejä läpi maaliskuussa. Lopullisen toimitustyön tekee kirjalle valittava toimittaja. Eläkeläiset ry kiittää jo tässä vaiheessa kirjoittajia sekä valokuvien ja muun aineiston lähettäjiä.
Lisätietoja antaa Pekka Isaksson Puh. 040 742 2754 Sähköposti: pekka.isaksson@elakelaiset.fi
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2009 - 5
Kalle Keränen vetää yhdistyksen kerhoa järjestötalon juhlavassa kirjastohuoneessa.
Tornionseudun Eläkeläiset lähtee juhlimaan Jyväskylään
On loppiaisen jälkeinen päivä. Pakkanen on kireähkö, rajakaupungin mittarit näyttävät karvan verran alle 20 astetta. Pakkasta on syyttäminen siitä, että Tornionseudun Eläkeläisten keskiviikkokerhossa on tavallista vähemmän väkeä. Polkupyörillä kulkevat eivät ole lähteneet pakkaseen, arvelee yhdistyksen sihteeri Veijo Tikkala. Kerhoissa käydään myös Haaparannasta, jossa asuu Suomesta aikoinaan työn perään lähteneitä ja Ruotsissa eläkkeelle päässeitä. He ovattulleet Haaparantaa odottelemaan verotuskohtelun muuttumista. Rajantakaisten määrä yhdistyksessä on vähentynyt, sillä monet ovat palanneet alkuperäisille kotiseuduilleen, Tikkala kertoo. Väen jääminen pakkasen vangiksi ei estä kerhoa pohtimasta matkaa Jyväskylän suurtapahtumaan. Pähkäilyn jälkeen päätetään varata aluksi 20 majoituspaikkaa. Matkaan lähdetään pikkubussilla. Nyt mennään juhlimaan omalla porukalla, sanoo puheenjohtaja Kalle Keränen. Tornionseudun Eläkeläiset on vireä yhdistys. Sillä on kaksi kerhopäivää: maanantaisin kokoonnutaan Åströmillä, keskiviikkoisin järjestötalolla. Kerhot myös opiskelelvat: luemme kirjoja ja lehtiä. Hyvin suosittu on terveystiimi, jossa käydään läpi terveyslehtien, kuten sydäntaututiliiton lehden, artikkeleita, sanoo Veijo Tikkala. Kerhoissa kuullaan myös Tornion kunnallispolitiikasta suoraan päättäjiltä. Syksyn kunnallisvaaleissa valittiin kaksi yhdistyksen jäsentä valtuustoon, Ilkka Kapraali ja Olavi Stoor, molemmat pitkän linjan kunnallismiehiä. Kalle Keränen on ylpeä kertoessaan hyvistä yhteyksistä kunnalliselämään. Se pitää yhdistyksen jäsenet ajan tasalla ja tuo eloa kerhoihin. Tornionseudun Eläkeläiset täyttää ensi vuonna 40 vuotta. Valmisteilla on yhdistyksen historiikin jatko-osa, jonka kirjoittaminen on yhdistyksen sihteerin Veijo Tikkalan tehtävä. Viime vuosina jäsenmäärä on hieman vähentynyt luonnollisen poistuman vuoksi, mutta edelleen yhdistyksessä on yli 220 jäsentä. Mikä tärkeintä, toiminta on vilkasta, Keränen ja Tikkala iloitsevat. (P. I.)
Eva Rönkkö esittelee kesäpäivien voimisteluasua. Asuun kuuluu lisäksi punainen, vyöhön kiinnitettävä sifonkihuivi.
Kesäpäivien voimisteluasu on tyylikäs kokonaisuus
"Aurinko, joka on kaiken elämän lähde, suo valonsa kukkakunnaalle, jossa on kukka jokaiselle vanhukselle." Taiteilija Tapio Tapiovaara kuvasi näin Kuntorantaan tekemänsä mosaiikin aihetta. Mosaiikki on antanut vaikutteita myös kesäpäivien kansantanssi- ja voimisteluesityksiin. Mosaiikki räiskyvine väreineen sekä siinä kuvattu kultainen lyhde, Eläkeläiset ry:n perinteinen tunnus, näkyy myös voimisteluasun värityksessä. T-paita on oranssi, samoin naisten asuun kuuluvan hameen kiilat. Hameen toinen väri on vaalean ruskea, joka on myös miesten esiintymishousujen väri. Voimisteluasuun kuuluu lisäksi kullanvärinen vyö, jonka alle sujautetaan punainen sifonkihuivi. Tossut ovat valkoiset ja naiset sonnustautuvat lisäksi ihonvärisiin sukkahousuihin. T-paitoja ja hameita on saatavissa S-, Mja L-kokoa. Miesten Lkokoinen t-paita sopii myös naisille, joille naisten koko ei riitä. Puvut voi tilata Eläkeläiset ry:n toimistosta. Tpaidan hinta on 15 euroa ja hameen 25 euroa. Vyön ja huivin yhteishinta on 5 euroa. Projektikoordinaattori Eva Rönkkö kertoo, että myös Yhdessä-hankkeesta osallistuu 16 hengen ryhmä voimisteluesitykseen. He kuulemma jo osaavat ohjelman aika hyvin. Ohjaajat sekä ohjelmaa jo harjoitelleet kannustavat vielä uusiakin voimistelijoita mukaan. Ohjelman ehtii ensikertalainenkin vielä oppia muiden mukana. Sekä kansantanssi- että voimisteluesitysten osallistujamäärät pyydetään ilmoittamaan Eläkeläiset ry:n toimistolle mahdollisimman pian. Ohjaajat tarvitsevat näitä tietoja pikaisesti. Tiedot voi ilmoittaa yhdistyksiin ennen joulua lähetetyllä kyselykaavakkeella.
Matakavastaava Leila Timonen.
Sihteeri Veijo Tikkala.
6 - Nro 1 helmikuu 2009
ELÄKELÄINEN
Vasta Eläkeläiset ry:hyn liittyneen Mervi Höylän toiveet edustajakokoukselle:
Lisää naisia järjestön johtoon ja myös "nuorille" eläkeläisille sopivaa ikäpolitiikkaa
Raimo Heikkinen huomautti, että keskustelua edustajakokousasioista voidaan jatkaa myös aluejärjestön kokouksessa. Kuopion Eläkeläiset ry:hyn vast´ikään liittynyt ja eläkeläisenäkin vielä tuore Mervi Höylä toivoo järjestön edustajakokouksen valitsevan lisää naisia järjestön johtoon. Jäsenistä enemmistö on naisia, ja naisten asema eläkeläisenäkin on erilainern kuin miesten, Höylä perusteli toivomustaan Savon aluejärjestön edustajakokouspalaverissa. Mikään 4060 -periaate ei riitä, vaan yhtä paljon miehiä ja naisia, hän terästi esitystään, kun toiminnanjohtaja Hannu Partanen kertoi, että sukupuolten tasa-arvosta on yritetty huolehtia valintoja tehtäessä. Vaikka Höylän esitystä ymmärettiin, koska "toiminnasta vastuu on naisten kapeilla, mutta sitkeillä harteilla", se ei saanut aivan jakamatonta kannatusta. Minä en ole koskaan välittänyt siitä, mitä alapäässä on, vaan siitä, että ihminen on sitoutunut ja tekköö hommia yhdistyksen hyväksi, sanoi eläkeläistoiminnan veteraani Kerttu Voutilainen.
Mervi Höylä haluaa lisää naisia järjestön johtoon. kokouksen valmistelu, kuten muissakin tammi-helmikuun vaihteessa järjestetyissä aluepalavereissa. Mielipiteitä herätti muun muassa ikääntymispolittisen asiakirjan päivittäminen edustajakokouksessa . Siitäkin Höylällä oli sanomista: Olen lukenut sen huolelisesti ja lukepaaka muutkin sillä silmällä, että monet jäävät eläkkeelle suhteellisen nuorina ja hyväkuntoisina. Ikääntymispoliittisessa asiakirjassa pitää ottaa huomioon myös heidät. Savolaisten mielestä asiakirjassa on erityisesti tähdennettävä kunnollisten ja edusllisten toimitilojen saamista yhdistyksille, kuntoliikuntaa sekä vanhusneuvostojen aseman lakisääteistämistä ja vanhusasiamiehen viran perustamista. Edustajakokouspalavereihin on kutsuttu edustajat kaikista yhdistyksistä. Päätöstai esitysvaltaa palavereilla ei ole, mutta niissäkin on voinut nostaa esille tärkeinä pitämiään asioita. Keskustelua ja edustajakokousasioiden sorvaamista jatketaan myös Savon aluejärjestön vuosikokouksessa, joka pidetään 26.3. Kuntorannassa, vakuutti aluejärjestön puheenjohtaja Raimo Heikkinen. PEKKA ISAKSSON
Toimitiloja, kuntoliikuntaa, vanhusasiamies...
Savon palaverissa ei puhuttu ainoastaan naisista, vaan käyttiin läpi koko edustaja-
Mietteliääksi vetää.
Osa Savon edustajakokouspalaverin osanottajista.
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2009 - 7
Mietittävää riitti tauoillakin. Taisto Terävä (vas.), Pirjo Rosengren, Inger Hirvelä-Lopéz, Jouko Kajanoja ja Tutta Tallgren.
Tulevaisuusverstas aloitti ikääntymispolitiikan päivittämisen
Raati ja Internet-barometri lääkkeeksi päättäjien välinpitämättömyyteen
Eläkeläiset ry:n tulevaisuusvertas esittää valtakunnallisia ja kunnallisia raateja, joiden tehtävänä on seurata ja pisteyttää politiikkojen päätöksiä ja laatia Internetissä toimiva seurantabarometri. Raadit ovat verstaan lääke suomalaisen kulttuurin ja poliittisen eliitin välinpitämättömyyteen ja haluttomuuteen ratkaista yhteiskunnan ongelmia, joista pahimpia on vanhustenhuollon laiminlyöminen. Verstaan mielestä suuria ongelmia välinpitämättömyyden ohella ja sen vuoksi ovat kunnallisen palvelujärjestelmän hallitsemattomuus ja yhteiskunnan voimavarojen suuntaaminen väärin. Tulevaisuusverstas kokoontui viime vuoden lopulla Helsingissä. Sen työskentelyyn osallistuivat Inger Hirvelä-Lopéz, Jouko Kajanoja, Outi Ojala, Kati Peltola, Pirjo Rosengren, Tutta Tallgren ja Taisto Terävä. Sairaustapauksen vuoksi pois jäänyt Jorma Hentilä osallistui pohdintaan muille verstaalaisille jaetulla kirjoituksella, josta hän muokkasi oheisen kolumnin Eläkeläinen-lehteen. Verstaan tavoitteena oli tuoda yhteen kokeneita poliitikkoja, yhteiskunnallisia keskustelijoita ja tutkijoita. Samalla verstas aloitti Eläkeläiset ry:n ikääntymispoliittisen asiakirjan päivittämisen. Sekä verstaan osanottajat että järjestäjät olivat tyytyväisiä työskentelyyn, jota ohjasi KSL:n kouluttaja Tarja Muukkonen. Verstas seuloi suuresta joukosta haasteita ja ongelmia yhteiskunnan kipupisteet ja esitti niihin myös korjauskeinoja, arvioi Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen. Palvelujen hallitsemattomuuten vertas esitti korjauskeinoksi yleisiä, kunnallisia, kohtuuhintaisia ja maksuttomia peruspalveluja. Esitys ei ole uusi, mutta sen toteuttamiseksi verstas esitti mallikunnan/mallikun tien etsimistä. On olemassa paljon tietoa siitä, millaiset kunnat toimivat parhaiten. On kuvattava tarkemmin lähipalvelut ja kuntalaisten oikeudet ja kerrottava niistä, verstas totesi. Ehkä tuorein esitys syntyi pohdittaessa eliitin ja yleisemmin kulttuurin välinpitämättömyyttä. Vertas esitti, että kunta- ja valtakunnallisella tasolla kootaan raadit, jotka seuraavat ja pisteyttävät poliittisten toimijoiden päätöksiä vanhustenhuollon näkökulmasta. Näin syntyvä mittari, barometri, viedään Internetiin. Barometrin tehtävänä on arvioida päätökset ja kannustaa muutokseen, ei syyllistää. Barometrin toteuttavat yhdessä Eetun kanssa eläkeläisjärjestöt, jotka valitsevat myös raatien jäsenet. Raateihin valitaan lisäksi asiantuntijoita, verstas linjasi. Verstaan mielestä vastuu hyvinvointipalvelujen toteuttamisesta ja rahoituksesta on valtiolla. Yhteiskunnan taloudellisten voimavarojen suuntaaminen oikein edellyttää lainsäädäntöä, jolla perustuslain säätämät kansalaisten perusoikeudet tarkennetaan ja toteutetaan. (P. I.)
Ettei elämäänsä tarvitse piilottaa
I
käihminen on elänyt elämän, joka on hänen näköisensä ja joka leimaa hänen kotiaan. Mutta voiko hän antaa tuon elämän näkyä silloin, kun hän joutuu ottamaan kotiinsa vastaan ulkopuolista apua? Vai onko hänen varmuuden vuoksi siivottava näkyvistä jotakin elämästään? Tekeydyttävä niin neutraaliksi, niin "tavalliseksi", ettei vieraan silmä osu mihinkään erityiseen? Toisin sanoen: voiko ikäihminen ulkopuolisen avun vastaanottajana olla varma siitä, että häntä ja hänen elämäänsä ja ihmisarvoaan kunnioitetaan? Vai onko hänen oltava varpaisillaan, jottei hän joutuisi syrjin karein kohdelluksi? Uskonnolliset tai poliittiset ennakkoluulot eivät ole kadonneet mihinkään yhteiskunnasta ja ihmisen etniseen taustaan liittyvät ovat entisestään vain pahentuneet. Ahdasmielinen uskonnollisuus aiheuttaa monesti ongelmia arkielämässä ja ihmisten kesken, varsinkin, jos se liittyy kapeakatseiseen poliittiseen näkemykseen. Hylly täynnä vasemmistolaista kirjallisuutta, Kansan Uutiset tai Kansa Tahto pöydällä kertovat, mitä ihminen poliittisesti ajat-
telee. Vartiotornin vuosikerrat kirjahyllyssä osoittavat, että avunsaaja on Jehovan todistaja. Vapaa-ajattelija näkyvillä taas kertoo ateistista. Myös valokuvat ja taulut kertovat paljon talon asukkaasta. Kaapin päällä kehystettyinä kuvia kahdesta naisesta tai kahdesta miehestä, ei naisesta ja miehestä. Niistä kävijä voi päätellä hyvin paljon asukkaan ihmissuhteista. Tai mitä se kertoo, kun avunsaajan kanssa samassa huoneistossa asuu toinen nainen tai toinen mies. Ja kamarissa sänky on parisänky. Miettimään voi joutua sitäkin, mitä vieraan kanssa sopii puhua. Vain käytännön asioista, säästä ja muusta vaarattomasta? Varsinkin jokapäiväistä puhekumppania vailla olevan saattaa tehdä mieli kommentoida maailmanmenoa, uutisia Lähi-idästä tai edellisen illan tv-ohjelmaa. Mutta entä jos vieras loukkaantuu, kun moittii Vanhasen-Kataisen hallitusta köyhien unohtamisesta tai Israelia sotarikoksista Gazassa? Useimmiten ulkopuolinen auttaja varmaan on valistunut ja ammattitaitoinen ihminen, jonka suhtautumiseen ikäihmisen henkilöön, vakaumukseen, ihmissuhteisiin tai
muihin seikkoihin liittyvät tekijät eivät vaikuta. Mutta miten sen voi tietää etukäteen? Tulija saattaakin olla ääriuskovainen, joka kokee velvollisuudekseen pelastaa "synnissä elävä" ikäihminen helvetin tulelta.
***
En ole itse vielä joutunut turvautumaan terveyssyistä ulkopuoliseen kotiapuun. Lonkkaleikkauksesta toipuminen oli hankalien jälkiseurausten vuoksi tavallista vaivalloisempaa, mutta selvisin siitä elämänkumppanini avulla. Omakohtaista kokemusta on vain putkimiehistä ja ikkunoiden korjaajista, joista yksi toistuvasti kommentoi kirjojen määrää. Vanhainkodissa asuneiden tai palvelutalojen palveluja käyttäneiden tuttavieni, kolmen neljän miehen ja naisen, kautta olen saanut kuvaa siitä, mitä tällaisissa yhteisöissä eläminen on. He kertoivat harkinneensa tarkkaan sitä, mitä itsestään ja elämästään muille näyttävät, ja välttäneensä sellaista, jota ei ehkä hyväksyttäisi. He siis typistivät itseään elämänsä viimeisinä vuosina. Saamani vaikutelman mukaan varsin pitkälle menevä yhdenmukaisuuden vaatimus
ja hetero-oletus ovat vanhainkodeissa vallitsevia piirteitä. Enemmänkin ne aiheutuvat asukkaista kuin henkilökunnasta. En tiedä, miten sosiaalialan ja terveydenhoidon ammateissa toimivia koulutetaan kohtaamaan elämän moninaisuus ja kunnioittamaan yksilön oikeutta omaan elämäänsä. Vastaavanlaisia ammatteja on muitakin: opettajat, poliisit, papit ja monet muut. Etniseltä taustaltaan erilaisten ihmisten määrän kasvu korostaa osaltaan tällaisen koulutuksen tarvetta. Ulkopuolista apua vastaanottavan on voitava luottaa siihen, ettei hänen asiallista kohtelua saadakseen tarvitse pitää yllä kulisseja tai piilottaa kirjoja, lehtiä, valokuvia, tauluja, sellaisia piirteitä itsestään, jotka mahdollisesti aiheuttavat ennakkoluuloista suhtautumista. Ikäihmisen on voitava itsekunnioituksensa säilyttäen antaa elämänsä ja itsensä ihmisenä näkyä sellaisina kuin ne todellisuudessa ovat. Syrjimättömyys ja ihmisen oikeus elää omana itsenään ovat loukkaamattomia arvoja. JORMA HENTILÄ
8 - Nro 1 helmikuu 2009
ELÄKELÄINEN
Muistojen Talon mollamaijat herättivät vierailijoissa iloisia muistoja.
Maahanmuuttajat ja pääkaupunkiseudun eläkeläiset kävivät hakemassa vauhtia historiahankkeeseen Muistojen Talosta
Eläkeläiset ry:n Yhdessä-hankkeessa arvostetaan järjestön historiahanketta ja yhdistysten omaa historiantutkimus- ja muistelutyötä. Hanke on rohkaissut maahanmuuttajiakin oman historian tutkailemiseen. Joulukiireiden alla ryhmä maahanmuuttajia ja pääkaupunkiseudun yhdistysaktiiveja kävi Kotkassa tutustumassa muistelutyöhön. Matkan kohteena olivat Kotkan Muistojen Talo ja monikulttuurinen toimintakeskus Mylly. Mylly tarjosi viihtyisän kohtaamispaikan. Saimme ihailla Kotkan yhdistyksen historialakanaa, vaikka puheenjohtaja Jorma Ahvenainen ja sihteeri, "lakanamestari" Taisto Tyyskä huomauttivatkin, että työ oli vielä keskeneräinen. Yhdistyksen oma toimitila on lakanan pääaihe. Kadehtivalla tarkkuudella oli lakanamestari suoriutunut päärmeiden ompelustakin. Myllyn kahvilassa ryhmämme otti vastaan maahanmuuttajatyön konkari Maija-Liisa Pohjalainen. Vaihdoimme kuulumisia monikulttuuristen eläkeläisten pärjäämisestä. Kotkalaisia kiinnosti, mitä kaikkea Eläkeläiset ry Yhdessä-hankkeessa on saatu aikaan. Myllyn vierailun piste i:n päällä oli Pietarin venäläisen taiteen virtuaalimuseo. Taideteoksiin sisältyi kooste venäläisistä Kalevala-aiheisista tauluista. johon kuuluu kokemus toisesta maailmansodasta, väestön liikkuvuudesta ja siirtolaisuudesta. Muistorasioiksi valittiin armeijan vanhat ammuslaatikot, jotka näin pääsivät rakentavaan ja rauhanomaiseen käyttöön. Sekä Muistojen Talon että muistorasiatyöskentelyn mallina on Lontoossa toimiva muistelutyön luovien menetelmien kehittämiskeskus. Tässä kansainvälisesti tunnetussa keskuksessa on kehitetty monikulttuurisia ja ikäpolvirajat ylittäviä vanhustyön menetelmiä vuodesta 1987. Muistojen Talon Kannatusyhdistys vetää parhaillaan RAY:n tuella kolmivuotista Muistojen verstas-projektia (2007 -2009). Projektissa kehitetään luovia muistelutyön menetelmiä sekä koulutetaan vapaaehtoistyöntekijöitä ja asiantuntijoita. Verstaan toiminta keskittyy Muistojen Talolle. Muistojen Talo on oiva vierailukohde myös Eläkeläiset ry:n yhdistyksille, etenkin nyt, kun käynnissä on järjestömme oma, kollektiivisen sekä omakohtaisen muistelun historiahanke. Teksti: EVA RÖNKKÖ JA TIINA RAJALA Kuvat: EVA RÖNKKÖ ja RAIMO POUTANEN
Muistojen talon toiminnasta kertoi tohtori Leonie Hohenthal-Antin. Myllyn tiloista siirryimme pihan poikki Muistojen Taloon. Kotkalaissyntyinen yhteiskuntatieteiden tohtori Leonie Hohenthal-Antin esitteli meille talon toimintaa. Muistojen talossa järjestetään kulttuuri- ja taidetoimintaa kaikenikäisille. Siellä kaikki voivat olla kulttuurin tuottajia. Ikääntyneet ovat oman historiansa asiantuntijoita, lähihistorian oppaita, jotka voivat välittää muistojansa nuoremmille taiteen keinoin. Luovan muistelun menetelmä tukee myös muis-
Kotkan Eläkeläiset ery:n lakanamestari Taisto Tyyskä esitteli Myllyn kahvilassa yhdistyksen historialakanan runkoa. ti- ja dementiahäiriöisten ihmisten elämää. Talo perustettiin Hohenthal - Antinin aloitteesta 2005. Kotkan kaupunki, vanhusneuvosto, ammattiopisto ja eläkeläisjärjestöt osallistuivat hankkeeseen. Talossa järjestetään erilaisia tapahtumia, näyttelyitä ja kursseja. Siellä voi harrastaa teatteria sekä käsitöitä ja valmistaa henkilökohtaisia muistorasioita. Muistorasiat rakennetaan muistelutyön pohjalta. Ne ovat kuin eletyn elämän pienoisnäyttämö, visuaalinen elämäntarina. Rasioissa voi kuvata eri elämänjaksoja tai yksittäisiä teemoja, kuten työ ja harrastukset. Muistojen Talossa näkemistämme rasioista jäivät mieleen varsinkin sotalapsen ja kalastajan elämästä kertovat rasiat. Muistorasiatyöskentely sai alkunsa kansainvälisestä Voimaa muistoista -projektista (2005-2007), johon osallistui seitsemän Euroopan maata. Suomea projektissa edusti Kotka. Rasiat kertovat eurooppalaisesta identiteetistä,
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2009 - 9
Eläkeläiset ry:n hallituksen jäsen Hilkka Pulkkinen Sata-komitean välimietinnöstä
Miksi takuueläkkeen toteuttamiseen ei riitä kansaneläkejärjestelmä?
Valtioneuvosto asetti toukokuussa 2007 Sosiaaliturvan uudistamiskomitean eli Satakomitean valmistelemaan sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Puheenjohtajaksi nimitettiin valtiotieteen tohtori Markku Lehto. Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena oli: 1) työn kannustavuuden parantaminen, 2) köyhyyden vähentäminen ja 3) riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Lisäksi tavoitteeksi asetettiin tukien saajien aseman parantaminen yksinkertaistamalla ja selkeyttämällä järjestelmää. Sata-komitea esitteli tammikuun lopussa pidetyssä tiedotustilaisuudessa esitykset sosiaaliturvan uudistamisen peruslinjauksista. Puheenjohtaja Markku Lehto toteaa yhteenvedossaan, että tulevina vuosiana sosiaaliturvan tärkein tehtävä on parantaa ihmisten kykyä pärjätä itsenäisesti ja antaa paremmat välineet elämän hallintaan toimeentuloturvan parantaminen on tärkeää, mutta ei yksin riitä. Hänen mukaansa muutos vaatii jäntevää ja pitkälle tähtäävää uudistustyötä, johon on investoitava rahaa ja osaamista. Kun lukee komitean mietintöä, jään miettimään, kin vesittämässä kansaneläkemaksun poistamisella työnantajilta. Millä senjälkeen turvataan kansanekäkkeiden rahoitus. Tästä asiasta Kela:n pääjohtaja Jorma Huuhtanen on oikeutetusti huolissaan. Hän varoittaa, että kun kansaneläke nyt menettää kokonaan sosiaalivakuutusluonteensa, siitä tulee yleistä sosiaaliturvaa, jonka rahoitukseen liittyy aina poliittisia intohimoja. Perustuslakimme 19 §:n mukaan meillä on subjektiivinen oikeus välttämättömään toimeentuloon elämämme kaikissa olosuhteissa. Ongelmana on vain tämän lakisääteisen toimeentulon taso. Tasokorotus vaatii vain rahaa. Perusturvajärjestelmät ovat jo olemassa. Kun perusturvaan aletaan rakennella taas uusia koukeroita, ei välty ajatukselta, että tahto puuttuu perusturvan korottamiseen sellaiselle tasolle, että ihminen pärjäisi itsenäisesti ja saisi paremmat välineet elämän hallintaan. Jos tähän tavoitteeseen halutaan ihan vilpittömästi päästä, sosiaaliturvauudistusta on kehitettävä kansalaispalkka-ajatuksen suuntaan.
Hilkka Pulkkinen pähkäilee Sata-komitean mietintöä yhdessä Marketta Semin (oik.) ja Vappu Simulan kanssa. missä ovat nämä pitkälle tähtäävä uudistustyö ja raha. Komitea rakentaa perusturvan kolmelle tasolle: 1) Kansaneläke voi olla ainoa tulolähde koko aikuisiän korkein turvan taso, 2) vähimmäispäiväraha (sairaus, työttömyys, vanhemmuus) keskenään samalla tasolla, lyhytkestoisimpina eläkkeitä alempana, 3) toimeentulotuki on tilapäinen, täydentävä ja tarveharkintaan perustuva. Missä on muutos? Esityksissä tärkeimpinä perusturvan uudistuksina näyttäytyvät takuueläke ja lapsilisien indeksisidonnaisuus. Takuueläkkeestä komitean väliraportissa sanotaan: " Pienempien eläkkeiden tason turvaamiseksi kohtuullisena otetaan käyttöön takuueläke, joka turvaisi nykyistä paremmin erityisesti lapsuudesta saakka sairaiden ja vammaisten toimeentulon. Sen määrä olisi kansaneläkkeen täyttä määrää korkeampi eikä se muuttaisi muutoin kansaneläkejärjestelmän ja työeläkejärjestelmän yleisiä periaatteita". Väliraportin mukaan takuueläke toteutettasiin maksamalla eläkkeeseen lisä, jos kokonaiseläke (ansioeläke ja kansaneläke) jäisi alle tavoitellun tulorajan (takuueläke). Tällainen tuloraja päätetään erikseen. Eläkelisä olisi itsenäinen etuus. Nyt kyllä heti nousee kysymys, että tätäkö oli komitean työlle asetettu tavoite yksinkertaistaa ja selkeyttää järjestelmää. Miksi ihmeessä takuueläkkeen toteuttamiseen ei riitä meidän hyväksi koettu kansanelkejärjestelmämme. Mutta pääinvastoin kansaneläkejäejestelmää ollaan-
HILKKAPULKKINEN
Professori Asko Suikkanen:
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto:
Peruseläke tulisi nostaa 1 000 euroon kuukaudessa
Vähimmäisturvaa on parannettava etuisuuksien tasoa nostamalla
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL vaatii, että Satakomitean työn jatkuessa vähimmäisturvaan saadaan parannus etuuksien tasoja nostamalla. Liiton kannanoton mukaan kyse on kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevien ihmisten elämisen edellytysten korjaamisesta. STKL pitää välttämättömänä toimeentulotuen perusosan siirtoa Kelaan ja tulotakuun toteuttamista. STKL:n mielestä komitean ehdotukset ovat tärkeitä ja monilta osin onnistuneita. Liitto pitää kuitenkin välttämättömänä, että jatkotyössä haetaan määrätietoisesti ratkaisuja vähimmäisturvan parantamiseen Vain sitä kautta voidaan vaikuttaa komitean työn tavoitteena olevaan köyhyyden vähentämiseen. Sosiaaliturvan keskusliitto kiinnittää erityistä huomiota työttömien, lapsiperheiden ja eläkeläisten asemaan. Sata-komitean ehdotttoma eläketakuu pelkän kansaneläkkeen varassa eläville tulee helpottamaan pienimpien eläkkeiden varassa elävien, esimerkiksi syntymästään saakka sairaiden ja vammaisten tilannetta, kannanotto toteaa. STKL:n helmikuussa julkaistavan Kansalaisbarometrin ennakkotulosten mukaan suomalaiset kokevat hyvin laajasti sosiaaliturvaetuuksien tason liian alhaisena. 81 prosenttia kantaa ottaneista pitää yhden tai useamman etuuden tasoa liian pienenä. Väestöön suhteutettuna tämä merkitsee sitä, että runsas kolme miljoonaa täysi-ikäistä suomalaista näkee sosiaaliturvaetuukseien korottamisen välttämättömänä. Kannanotto arvioi tuloksen merkittäväksi. Se luo kansalaispaineen sille, että sosiaaliturvaetuuksien taso uudistamistyön tuloksena todella kohenee. Sen tulisi näkyä kunnolla komitean jatkotyössä perusturvan, erityisesti vähimmäisturvan parantamisena.
L
apin yliopiston sosiologian professori Asko Suikkasen mielestä Sosiaaliturvan uudistuskomitean (Sata) esitykset eivät ole kovinkaan isoja uudistuksia laajemmassa mitassa, vaan pikemminkin korjausten korjausten korjauksia. Mitä olennaisia uudistusesityksiä siitä mielestäsi puuttuu tai on jätetty pois kenties tietoisesti? Näkemykseni mukaan taustalla ei ole ollut 1960- ja 1970-luvuilla luodun yhteiskuntapolitiikan muuttaminen nykyisiä yhteiskunnallisia ja työmarkkinallisia oloja vastaaviksi. Edessä on suuria haasteita, kuten esimerkiksi työmarkkinoiden epävarmuus, nopeat muutokset ja toistuvat yksilötasoiset siirtymät työmarkkinatilanteista ja -asemista toisiin. Suikkasen mukaan komitea ei ole ottanut kantaa neljännen sukupolven yhteiskuntapoliittisten jär-
jestelmien luomiseen eli sosiaalisisiin investointeihin. Samoin puuttuu nykyisten sosiaalipalvelujen alan ja integroinnin laajentaminen muihin palveluihin ja asiakkaan aseman vahvistaminen yleensä ja erityisesti pidempien selviytymisprosessien (työttömyys, työkyvyttömyys, kuntoutus, eläköityminen) yhteydessä. Samoin perusturvan ja ansioturvan määräytymisen suhde pidetään ennallaan eli jos perusturva nousee, nousee automaattisesti ansioturva. Suhteellisen köyhyyden ja esimerkiksi yli sadan tuhannen pienellä eläkkeellä elävän toimeentulon parantaminen käy vaikeaksi. Mielestäsi perusturvaan ei tule kummoistakaan muutosta. Millainen olisi perusturvan suhteen oma esityksesi? En kuulu perusturvajaostoon.
Olen muualla ja pidempään esittänyt vähimmäiseläkkeiden nostamista kohti tuhannen euron kuukausitasoa. Perusturvan huono taso lisää toimeentulotukimenoja. Ymmärtääkseni pieni osa vähimmäiseläkeläisistä on kuntien toimeentulotukiasiakkaita ja siten meillä on toimeentulotuen alikäyttöä. Perusturvan jälkeenjääneisyydellä valtio on lisännyt kuntien menoja ja vaikeuttanut aikuissosiaalityötä. Totesit, että Suomessa peruseläkkeet ovat noin puolet siitä, mitä ne useimmissa muissa Euroopan maissa ovat. Kuinka suuri peruseläke Suomessa pitäisi tämän pohjalta olla? Suomessa peruseläke tulisi nostaa ainakin tuhanteen euroon kuukaudessa vuoteen 2012 mennessä, Suikkkanen toteaa. (JD)
10 - Nro 1 helmikuu 2009
ELÄKELÄINEN
Ahvenainen jatkaa Kotkassa
Jorma Ahvenainen jatkaa Kotkan Eläkeläisten puheenjohtajana, Sirkka Moberg varapuheenjohtajana. Sihteeriksi on valittu Taisto Tyyskä, taloudenhoitajaksi Pirkko Rantavuo. Syyskokous totesi, että yhdistyksen tärkein toimintatehtävä tänä vuonna ovat Eläkeläiset ry:n 50-vuotispäivät Jyväskylässä ja niiden yhteydessä järjestettävät kesäpäivät.
Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:n puheenjohtajaksi Irkku Kilpinen
Etelä Espoon Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja vaihtui syyskokouksessa. Irkku Kilpinen otti vastaan puheenjohtajan nuijan Risto Tienhaaralta. Osa Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:n vuoden 2009 johtokuntaa esittäytyy oheisessa kuvassa. Takarivissä vasemmalta ovat Erkki Eriksson, Risto Tienhaara, Paavo Kurkela, Erkki Galkin. Keskirivissä ovat Irja Rönnberg, Terttu Viinanen, Kristiina Härkönen, Rauha Kuortti sihteeri ja tiedottaja. Alarivissä Aira Ahokas-Nieminen matkavastaava, Irkku Kilpinen puheenjohtaja, Eila Esko taloudenhoitaja ja jäsenvastaava Kuvasta puuttuvat: Unto Luukkanen varapuheenjohtaja, Tuula Kasari, Anneli Nöyränen, Seppo Patrikainen, Anna Piitulainen, Maiju Pynnä ja Eila Repo.
Mielipiteeni kerhotoiminnasta
Kannattaa panostaa
O
nnistuneilla henkilövalinnoilla on ratkaiseva merkitys kerhotoiminnan sisältöön. Puheenjohtaja on avainasemassa. Jo pienenkin uuden asian läpivieminen kerhotoimintaan tuottaa vaikeuksia. Johtokunta tehtävien jakajana on tärkeässä asemassa, yleinen käytäntöhän on esim.hoida sinä "Late se ohjelmapuoli, sinultahan se onnistuu". Late ottaa tehtävän vastaan ymmärtämättä asiasta höykäsen pöläystä, siksi ohjelmat ja toiminta vuodesta toiseen pyrkii olemaan samankaltaista. Miksi Late otti tehtävän vastaan? Ollakseen mieliksi johtokunnalle. Yksi tärkeimmistä tehtävistä on talouden hoito, lepsu taloudenhoito on kukkaron tuho. Rahan keräyksessä tulevat kuvaan "jokapaikan höylät", jotka toiminnallaan pitävät tulopuolta kunnossa. Hyvinkin paperille suunnitellulla toiminnalla ei ole mitään merkitystä eikä se tuo rahaa, jos sen ympärille ei saada aktiivista ja toimivaa ryhmää.
Matkavastaavan asema on varsinaista nuoralla tanssimista, monikymmenpäisen "ohjaajaryhmän"opastamana. Kaikista siihen ei ole ja kuka sen homman ottaa vastaan, voi vain toivoa että edeltäjä antaa taustatukea ja kaikin mahdollisin keinoin helpottaa uudessa tehtävässä. Onhan hyväksi todettu keino niin sanottu "saattohoito", jolla uusi saatetaan tehtävään. Sihteerin työ on oma lajinsa (tietää kaikki asiat). Sihteerin on hyvä olla täysin lojaali. Jos tälläinen persoona on löytynyt, ryhmä voi olla onnellinen. Otan vielä esille ne jokapaikan höylät. Pyteettömästi nämä henkilöt luovat ryhmään yhteis- talkoohenkeä rivijäsenten sitä huomaamatta. Mietitään jokainen kohdallamme olenko minä se ryhmän hyväksymä henkilö. Ja sitten vielä ne yhteiset
juhlat ja tapahtumat, joita vietämme ja joissa vierailemme. Onhan ihan mukavaa tavata tuttuja ja vaihtaa kuulumisia, siispä vaihdamme kuulumiset ja ne tärkeääkin tärkeämmät juorut väliajalla ja kahvitauolla.
U
Muistetaan se tosiasia, että joku on harjoitellut kovastikin esitettävien ohjelmien vuoksi ja me omalla käytöksellämme annamme sille suuren arvon kuuntelemalla ja katselemalla hiljaa, samaahan toivomme omallekin kohdalle.
Reijo Elovirta tiedottaja Haukiputaan Eläkeläiset ry
udet valtuustot ja lautakunnat ovat aloitelleet toimintaansa. Kansantalouden syvä kriisi ei näiden tehtävien hoidosta helppoa tee. Oikeudenmukaisuuden säilyttäminen esimerkiksi ikäihmisten palveluissa on kaikkea muuta kuin itsestään selvyys. Toiminnoissa on selvästi nähtävissä kaksijakoisuuden mielipuolisuus. Puhutaan ja kirjoitetaan kuinka tärkeätä on ikäihmisten mahdollisimman pitkään omassa asunnossa asuminen. Ongelmalliseksi periaatteen toteuttamisen tekee se, että ainakin täällä Porvoossa on tarkoitus karsia kaupungin palveluista ikäihmisten kotipalveluja. Tätä me vanhusneuvostossa emme ole hyväksyneet. Valtuustokauden vaihtumien merkitsee myös uusien vanhusneuvostojen asettamista. Vanhusneuvostojen rooli ja merkitys on kaiken aikaa kasvanut. Nyt, jolloin uhkana on erityisesti pyrkimys heikentää ikäihmisille tarkoitettuja palveluja, neuvoston merkitys lisääntyy. Hyvin ja aktiivisesti toimiva neuvosto pystyy ainakin jossain määrin tätä kielteistä kehitystä jarruttamaan. Vanhusneuvostojen toimivuus on voimakkaasti sidoksissa sen jäseniin. Neuvostoihin
tulisi valita yhdistyksen edustajat harkiten. Neuvostot eivät ole hiljaisten joo, joo-naisten tai -miesten paikkoja. Ne ovat sellaisten henkilöiden paikkoja, joilla on etuudestaan kokemusta edusvalvonnasta. Jäseniltä edellytetään myös hyvää yhteistyökykyä. Ellei tätä ole, homma karahtaa hyvin äkkiä kiville. Jäsenyys edellyttää asioihin paneutumista ja uusien tietojen hankkimista sekä niiden hyödyntämistä. Vanhusneuvostoon valittu Eläkeläiset ry:n jäsenyhdistyksen jäsen edustaa yhdistystä. Hän on yhdistyksen näkyvä vaikuttaja kunnan ikäihmisten politiikkaan ja täten ikäihmisten palveluihin. Jäsenen tulisi olla aktiivinen myös omaan yhdistykseensä päin. Vuorovaikutus on tärkeätä. Millainen on vanhusneuvoston arvostus toiminta-alueellaan, riippuu neuvostosta itsestään. Arvostusta ei kukaan sille anna. Se on neuvoston itsensä toiminnallaan hankittava. Neuvoston toiminnan tuloksellisuus riippuu hyvin monista tekijöistä. Yksi ja tärkeimmästä päästä on se, millaiset suhteet neuvostolla ja sen jäsenillä on kunnallisiin poliittisiin päättäjiin. Nyt on hyvä yhdistyksissä tiedostaa vanhusneuvostojen toiminnan tukemisen välttämättömyys. Nyt pitää ja kannattaa vanhusneuvostojen toimintaan panostaa sekä toimintaa käytettävissä olevin keinoin tukea ja aktivoida. Kalevi Väisänen Porvoo
Kunnalliset päättäjät vastaamaan
Keskustelimme Helsingin eläkeläisten yhteistyöjärjestön vuoden ensimmäisessä kokouksessa jälleen kerran pääkaupungin eläkeläisten ongelmista. Listasta tuli taas pitkä ja tuttu. Olimmehan käsitelleet asioita moneen kertaan, käyty lähetystöinä päättäjien luona, lähettäneet kirjelmiä niin vastuussa oleville virkamiehille kuin kaupunginvaltuustolle ja lautakunnille. Meitä kuunnellaan ja ymmärretään aina kohteliaasti, joskus jopa kirjeisiinkin vastataan, mutta mitään ei tapahdu. Tällä kertaa listattiin mm. seuraavia asioita: Kokoustilojen puute ja korkeat tuntivuokrat Liikuntatilojen korkeat vuokrat ja käyttömaksut. Todettiin, että joissakin kunnissa esim. uimahallien käyttö on eläkeläisille maksutonta Kotipalveluiden alasajo. Omaishoidon tuen alhaisuus. Hoivapalveluiden alibudjetointi, oka on johtanut hoivapaikkojen puutteeseen ja olemassaoloevien alimiehitykseen . Julkinen liikenne ja sen hinnoittelu. Eläkeläiset liikkuvat yleensä ruuhka-aikojen ulkopuolella, joten halvempi eläkeläislippu lisäisi jopa käyttöastetta. Keskustelun laineet kävivät korkeina. En tiedä sainko kaiken listattua Mietin jo mielessäni, että taas olisi sama tulokseton rumba edessä, kunnes joku toi esille kuningasajatuksen: Meitä eläkeläisiä on melkoinen prosentti äänestäjistä. Mehän olemme ne päättäjät valinneet. Kutsutaan ne tänne tekemään tiliä suunnitelmistaan. Päätettiin, ettemme tällä kertaa tyydy rivijäseneen, vaan tulkoon kunkin ryhmän puheenjohtaja henkilökohtaisesti tekemään tiliä pyrkimyksistään. Ellei asiantuntemusta riitä sallimme tietysti avustajan, mutta ryhmän korkean päättäjän tulisi kuitenkin olla paikalla vastaamassa. Päätimme kutsua yhden valtuustoryhmän vetäjän kerrallaan, ryhmien suuruusjärjestyksessä, kuukautisiin kokouksiimme. Helmikuussa pitäisi siis valtuuston kokoomusryhmän vetäjän olla paikalla. Uskon ja toivon, että on, ja uskon myös, että tämä on paras tapa painostaa päättäjiä huomioimaan eläkeläisten ongelmia. Kotimatkalla kokouksesta rupesin miettimään, että tällaista menettelyä kannattaisi kokeilla kaikissa maamme kunnissa joissa eläkeläisjärjestöjä on. Niissä kunnissa, joissa yhteisjärjestöä ei ole, olisi syytä sellainen kiireesti perustaa. Onhan tietysti asioita joissa kuntien päättäjät pääsevät vetäytymään eduskunnan ja jopa Brysselin päättäjien taakse. Näiden instanssien painostamisesta huolehtikoon eläkeläisten keskusjärjestöjen yhteistoimintaelin EETU. Senkin toimintaan olisi meidän rivijäsenten syytä paneutua nykyistä aktiivisemmin. Suurin osa meitä koskevista päätöksistä tehdään kuitenkin kunnissa Siksi uskoisin, että meidän helsinkiläisten ideaa kannattaisi kokeilla kaikissa kunnissa joissa eläkeläisjärjestöjä on. Edunvalvontaterveisin
Rudolf Lindblad Eläkeläisten Helsingin aluejärjestön sihteeri.
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2009 - 11
Kymen aluejärjestö:
TUULA-LIINA VARIS
Terveydenhuollon peruspalvelut säilytettävä omassa kunnassa
Kuntalaki lähtee siitä, että kunnan tehtävänä on edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Suomen tasavallan perustuslain 9 § kirjaa kansalaisille subjektiivisen oikeuden sosiaaliturvaan, huolenpitoon ja lakisääteisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Erityisen tärkeää on julkisen vallan vahva vastuu näiden oikeuksien toteuttamisesta, palvelujen rahoittamisesta verovaroin ja järjestämisestä kuntien omana toimintana. Kuntavaalien alla käydyissä vaalikeskusteluissa nousi esille, että Kymen sairaanhoitopiirissä olisi sovittu sairaanhoitopiirin jaottelu ja pohjoinen osa siirtyisi Kuusankoskelle ja eteläinen osa Kotkaan ja alueelliset päivystykset siirrettäisiin näiden yksiköiden alaisuuteen, kuten Kotkan keskussairaalan yhteyteen rakennettavaan uuteen päivystysyksikköön. Mielestämme terveyskeskusten päivystystoiminta kuuluu perustus- ja kuntalain tarkoittaman kuntalaisten terveyttä edistävien kunnan tehtävien piiriin. Vaadimme, että nykyiset sairaalat, terveyskeskukset ja terveyskeskusten päivystystoiminnat tulee säilyttää edelleen toiminnassa. Vain näin voidaan turvata tarvittava terveydenhoidon saatavuus Kymenlaaksossa.
Uutta hoivakulttuuria
P
Eläkeläiset ry:n Kymen aluejärjestö ry:n Syyskokous 1.12.2008
Aluejärjestön valinnnat
Eläkeläiset ry:n Kymen aluejärjestö ry:n syyskokous ja sen uusi johtokunta on tehnyt seuraavat valinnat. Varsinaiset jäsenet: Yrjö Kauris (puheenjohtaja / tiedottaja), Raimo Väisänen (varapuheenjohtaja), Jorma Ahvenainen ( sihteeri), Matti Lehtinen ( matkavastaava), Seppo Sinisalo, Birger Landen, Eeva Hänninen, Martti Kovanen. Varajäsenet: Heikki Laine, Alpo Kiviaho, Sylvi Hakulinen, Pirkko Rantavuo (taloudenhoitaja), Timo Kasurinen, Marja Töyrylä.
Karhulan Eläkeläisten johtokunta
Matti Lehtinen puheenjohtaja, Alpo Kiviaho varapuheenjohtaja, Raimo Väisänen sihteeri , Aulikki Väisänen taloudenhoitaja / jumppavastaava / jäsenkirjuri, Sirpa Karppi matkavastaava, Liisa Kaikkonen keittiövastaava, Aili Heikkilä keitrtiövastaava, Aira Leppänen, Raija Muuri Varajäsenet: Arvi Kronqvist, Irja Tikkanen ja Tauno Tikkanen. Raimo Väisänen
erinteisten painajaismaisten laitoskuvausten lisäksi lehdissä on viimeaikoina näkynyt pari toiveita herättävää juttua vanhustenhoitokulttuurin muuttumisesta. Kotiliedessä (1/2009) esiteltiin Lempäälän terveyskeskuksen vuodeosastoa, joka on saanut Suomen Lääkäriliiton laatupalkinnon toiminnastaan. Terveyskeskusten vuodeosastoja kuulee nimitettävän "kuoleman odotushuoneiksi", mutta Lempäälässä potilaat kuntoutuvat ja kotiutuvat nopeasti. Osastolle on hankittu kuntosali, eikä potilaita muutenkaan makuuteta petin pohjalla eikä kärrätä pyörätuoleissa, jos liikuntakykyä on vähänkin tallella. Eikä vähänkään omatoimisia syötetä sänkyyn. Myös voileivän voiteleminen voi olla kuntouttava päivittäinen askar. Tulokset ovat häikäisevät. Kun vielä vuonna 2001 potilaita hoidettiin keskimäärin 31 päivää, tällä hetkellä hoitoaika on keskimäärin 12 päivää. Lempäälässä ei terveyskeskuksen vuodeosastolle tarvitse jonottaa, vaikka paikat ovat vähentyneet ja kuntalaisten ikärakenne vanhenee. Nopean kotiutumisen apuna on myös tiivis yhteistyö sosiaali- ja vanhuspalvelujen esimiesten kanssa niin, että potilaan tuleva kotihoito on suunniteltu valmiiksi jo ennen kotiutumista, eikä tukitoimia aleta suunnitella vasta potilaan osastolta lähdön jälkeen. Koska terveydenhuollon päättäjien piirissä raha on se kieli, jota ymmärretään, kerrottakoon sekin, että uusi hoitokulttuuri tuo kunnalle huomattavaa säästöä, osastonlääkärin laskelmien mukaan yksistään lonkkaja polvinivelleikkauspotilaiden hoidossa 70 000 euroa vuodessa verrattuna erikoissairaanhoitoon. Hesari (HS 4.1.) puolestaan nosti esiin Marttilassa sijaitsevan hoivakoti Raijamaijan, jossa virikkeel-
listä toimintaa vanhuksille pidetään tärkeämpänä kuin esimerkiksi pikkutarkkaa siivousta. Kun vanhuksia tanssitetaan ja laulatetaan, heidän mielialansa pysyy korkealla ja aktiivisuus lisääntyy. Kuntouttava hoito vie aikaa, mutta on varmaan myös henkilökunnalle palkitsevaa. Luulisi hoitajan saavan runsaasti iloa ja energiaa työhönsä, kun näkee hoidettavan elpyvän ja voimaantuvan. "Pakettihoidossa" tämä palkinto jää taatusti saamatta. Lempäälän terveyskeskuksen vuodeosasto tai Marttilan Raijamaija eivät toivoakseni ole ihan ainoita hoitopaikkoja, joissa potilas ja hänen hyvä olonsa ovat tärkeämpiä kuin byrokratia ja henkilökunnalle vähiten vaivaa tuottavat hoitotavat. Ehkä vielä nousee se päivä, jolloin ylilääkittyjen vanhusten "pakettihoito" edustaa samanlaisia menneisyyden kauhuja kuin jääkylmät suihkut, pakkopaidat ja turraksi lääkitseminen muinoisissa "hullujenhuoneissa". Vaikeinta on asenteitten muuttaminen, tiedetään siellä, missä asenteita on muutettu. Viime vuoden vanhustenhoitokeskustelun säälitty uhri on ollut ennemmin hoitaja kuin hoidettava. Kukaan ei kiistä, ettei työ olisi raskasta ja ettei väkeä olisi liian vähän. Mutta huono työkulttuuri, joka ei anna onnistumisen kokemuksia, tekee siitä vielä raskaampaa. Turha on kiistää sitä, ettei vanhustenhoidossa olisi huonoa, epähumaania, byrokraattista työkulttuuria, kun sitä on kaikissa muissakin työyhteisöissä. Nimenomaan laitosmaisissa, hierarkisesti rakentuneissa työyhteisöissä, sairaaloissa, hoitolaitoksissa, kouluissa, armeijassa tuppaa unohtumaan, ettei laitos ole olemassa sen takia, että sen henkilökunnalla olisi työpaikka, vaan toiminnan keskiössä, sen tärkeimpänä henkilönä on ihan joku muu.
Myös koululaitosta on viime aikoina herätty kritikoimaan siitä, että sitä on kehitetty enemmän opettajien kuin oppilaitten parhaaksi. Ei sekään kritiikki ole vailla pohjaa. Kunpa vielä päättäjätkin saataisiin uskomaan, että esimerkiksi vanhustenhoitolaitoksen tulos ei ole se, mikä näkyy euroina viivan alla vaan vanhuksen hyvinvointi ja elämänhalu. Mahdollisimman korkeaan ikään omatoiminen vanhusikäluokka tuottaa vähemmän kustannuksia myös yhteiskunnalle. Sen takia on parempi hankkia kuntosali kuin lisää petejä, parempi tanssittaa ja laulattaa kuin puunata lattioita, parempi kävelyttää ruokapöytään ja vessaan kuin syöttää sänkyyn ja vaihtaa vaippoja. "Vanhuus ei ole mikään syy joutua sänkyyn", sanoi taannoin tanskalainen lääkäri pohjoismaista vanhustenhoitoa esittelevässä tv-ohjelmassa. Lause painui tulikirjaimin mieleeni. Niin kauan kun hoitolaitoksia johdetaan kivikovassa bisneshengessä ja terveydenhoitoa ja hoivaa viedään pörssiin kyltymättömän ahneita osakkeenomistajia hyödyntämään, humaanin hoivan päivännousu on kyllä kaukana.
Lohjalta lähdetään innokkaina Jyväskylään
Lohjan Seudun Eläkeläiset ry :n jäsenet valitsivat syyskokouksessa puheenjohtajaksi Leila Ahmaojan ja varapuheenjohtajaksi Erkki Hämäläisen. Johtokuntaan valitiin Tuula Mårdh, Matti Ollikainen, Raili Juutilainen, Heikki Viljanen, Ulla Lassila, SirkkaLindholm,Mirjami Kela ja Anna-Liisa Kumpulainen. Varalle valittiin Aini Salminen, Terttu Hietala ja Sisko Moilanen. Taloudenhoitajana jatkaa Tuula Mårdh hänellä on myös tanhuryhmän ohjaus. Sihteerinä toimii Ulla Lassila, matkavastaavana Leila Ahmaoja. Hän hoitaa myös jäsenkirjurin tehtävät. Emännän tehtäviä jatkaa Sirkka Lindholm apunaan Aini Salminen ja Terttu Hietala, ohjelmavastaavana Mirjami Kela, kuuluttajana Matti Ollikainen. Arpojen myynnistä vastaavat Kaarina Lehtamo ja Tuula Mårdh. Keppijumpan vetäjänä aloittaa Kiira Nikkari. Vuosi 2008 oli yhdistyksessämme muistorikas: olihan meillä maaliskuussa 25vuotisjuhla, johon olimme harjoitellet laulunäytelmän slaavilaisen kylän elämästä. Ohjaajamme Mirjami Kela sai ihmeitä aikaan opettaessaan meitä esintymisen ja laulamisen taidoissa. Laulujen sanojen muistaminen ja lavalla liikkuminen ei niin helppoa ole kuin luulisi. Ylitimme siinä itsemme ja olemmekin saaneet esityksestä paljon kiitosta. Teimme myös kesäretken Baltiaan, meille tuli tutuksi niin Latvia kuin Liettuakin. Kesäkuu oli kauneimmillaan, kun ihastelimme Vilnan kauniita puistoja ja komeita kirkkoja. Vielä jäi kaipuuta kauniiseen Riikaan jonne toivottiin vielä joskus palattavan. Myös risteilyt Tallinnaan ja Tukholmaan sekä vierailut muihin yhdistyksiin ovat rikastuttaneet kerhomme toimintaa. Tänä vuonna olemme lähdössä kesäjuhlille Jyväskylään, onhan mahtavaa olla mukana, kun keskusjärjestö täyttää 50-vuotta. Odotamme innolla mukavaa tapahtumaa ja ystäviemme tapaamisia ympäri suomea. Uusia tuulia on myös kerhomme toimintaan tullut: olemme luopuneet toisesta kerhopäivästä. Tapaamme tiistaisin klo 915.30 Lohjan työväentalolla. Koko päivä toimintaa kerran viikossa on katsottu edullisemmaksi tässä jatkuvasti kallistuvien kulujen maailmassa.Toivotamme jäsenemme tervetullieksi toimintaan mukaan ja aina uusien jäsenten mukaan saaminen on yhdistyksemme yksi tärkeimmistä asioista. Toivotamme kaikille mukavaa vuoden alkua ja riemukkaita tapaamisia viimeistään kesäjuhlilla.
Hämeenlinnan Eläkeläiset ry:n toimihenkilöt
Eila Koskinen puheenjohtaja, Airi Kalinainen-Jäppinen varapuheenjohtaja. Johtokunnan jäsenet: Irja Kulmala opintosihteeri, Raili Kuosa jäsensihteeri, Annikki Levälampi ohjelmakerhon vetäjä, Irja Makkula, Matti Nieminen, Ritva Ruusunen, Maire Saario, Ritva Suolaakso, Terttu Tammi emäntä ja Alice Tiainen matkavastaava. Varajäsenet: Sinikka Kumpulainen, Reijo Martikainen sihteeri ja tiedottaja, Hilkka Niskanen taloudenhoitaja ja Jarmo Röksä.
Leila Ahmaoja
12 - Nro 1 helmikuu 2009
ELÄKELÄINEN
ULLA LEHTONEN
Hyötytarhat tulossa takaisin
Fenkoleita syysauringossa.
S
uomalaiset kotipihat ovat alkaneet muuttua puu- ja kivirakenteisiksi kukkatarhoiksi samalla, kun hyötyviljelyn osuus on pienentynyt. Tuoko lama ja ympäristötietoisuus meillä tähän muutosta, jää nähtäväksi. Millaista ruokaa haluamme tulevaisuudessa syödä? Tuodaanko se kaukaa vai läheltä? Biodynaamisen viljelyn, ravitsemuksen ja luonnonhoidon lehti Demeter kertoi joulun alla englantilaisten suhtautumisesta lähiruokaan ja kestävään kehitykseen. Lontoossa viljelypalstojen kysyntä on kasvanut huimaa vauhtia ja joissakin osissa Lontoota palstaa saattaa joutua odottamaan jopa kymmenen vuotta. Viljelypalstoja halutaan nyt lisää, ja seuraaviin olympialaisiin mennessä niitä onkin tarkoitus lisätä parilla tuhannella. Keinoja tähän on useita: Lontoolaisia muun muassa rohkaistaan muuttamaan tasakattonsa hyötypuutarhoiksi. Valtuustoja, kouluja, sairaaloita, asuntoalueita ja laitoksia kehotetaan etsimään käyttämättömiä maa-alueita puistoista, joutomailta, kanavien varsilta ja tekojärvien rannoilta. Lontoolaiset viherpeukalot muuttaisivat näitä sitten viljelypalstoiksi. Palstaviljelyn lisäämisen myötä ihmisten toivotaan saavan uudelleen yhteyden paikkaan, mistä heidän kasviksensa ja vihanneksensa tulevat. Näin myös vähennetään ruuhkia ja hiilipäästöjä, jotka aiheutuvat ruoan kuljettamisesta kaukaa kaupungin ulkopuolelta. Myös helsinkiläiset näyttävät rakastavan puutarhapalstojaan. Minulla on tapana käydä pari kertaa kesässä Arabian puutarhaalueella Helsingissä. Alue on hyvin vanhaa, ja palstojen haltijat ovat enimmäkseen ikäihmisiä, jotka hoitavat palstaansa voimiensa mukaan. Poikani viljelee aarillaanperunaa, sipulia ja punajuuria. Mustaherukkapensaat ja vadelmat ympäröivät palstaa. Kun viime kesänä poimin siellä vattuja, poikani sanoi, että älä missään nimessä ota vattuja niiltä oksilta, jotka kasvavat naapurin puolelle. Ne oksat naapuri on ominut itselleen! Olen houkutellut poikaani viljelemään myös salaatti- eli vihannes- eli mukulafenkolia, sillä sitä on helppo viljellä ja se
toisi myös vaihtelua viljelykiertoon. Salaattifenkoli on maustefenkolin viljelymuoto, jossa paksuuntuneet lehtiruodit muodostavat mehevän ja miedonmakuisen lehtikantakimpun. Tämä voi olla pyöreähkö ja lyhyt tai litteä ja pitkänomainen, sekä väriltään vihertävä vai valkoinen. Salaattifenkolilla on syvälle tunkeutuva, voimakas juuri, ontot varret ja hienoliuskaiset tilliä muistuttavat lehdet. Salaattifenkoli on kotoisin Välimeren alueelta ja Etu-Aasiasta, missä se muinoin oli lääke- ja maustekasvi. Siementen ja lehtien uskottiin lisäävän maidoneritystä, juurten taas virtsaneritystä. Italialaisille salaattifenkoli on tärkeä vihannes, finocchio, jota viljellään paljon loka-toukokuun välisenä aikana ja viedään myös muihin Euroopan maihin. Salaattifenkoli on arvokas, vähäenerginen vihannes ja siinä on runsaasti kalkkia ja rautaa. Myös Aja C-vitamiinia on runsaasti. Mauste- ja salaattifenkoleissa on samaa aromiainetta, anetolia, kuin aniksessa. Salaattifenkoli on hyvä tuoreravintovihannes, maukasta salaateissa ja hengenohuina viipaleina myös leivän päällä. Salaatti, jossa on raakaa fenkolia, savukinkkua tai salamimakkaraa on maistuvaa ja erikoista. Kaalisalaatti ei mausteekseen muuta kaipaa kuin pieneksi silputtua salaattifenkolia ja sen tillimäistä lehtisilppua. Fenkoli sopii myös keittoihin, erityisesti kalakeittoihin, ja myös muhennoksiin ja laatikkoruokiin. Italiassa salaattifenkolia käytetään kana- ja muissa pataruoissa sekä höysteruokana öljyssä kypsennettynä. Ranskassa salaattifenkolia syödään vihanneslisäkkeenä kala- ja sisäelinruokien kanssa. Grillattuna salaattifenkoli on erityisen maukasta. Mukula leikataan pituussuuntaan leveiksi viipaleiksi, keitetään pari minuuttia ja marinoidaan öljyn, balsamietikan, valkosipulin ja yrttien seoksessa. Grillataan kevyesti ja tarjotaan muiden, samaan tapaan grillattujen kasvisten kanssa. Keitettyä salaattifenkolia voi tarjota myös kuorrutettuna. Halkaistut mukulat ladotaan vuokaan, valkosipulia puristetaan tai lisätään silppuna pinnalle, vuoka peitetään tomaattiviipaleilla ja lopuksi vielä juustoraasteella. Fenkolin keitinvettä saa olla
ruoassa hiukan mukana. Salaattifenkolissa kaikki, juurta lukuun ottamatta, on syötävää. Tillimäiset lehdet sopivat tuoreena, kuivattuna ja pakastettuna teejuomiin ja leivontaan. Lehdet ovat hyvin mietoja, ja litran leipä- tai sämpylätaikinaan voi hyvin piilottaa 1,5 2 dl tuoretta tai pakastettua lehtisilppua. Kuivattuna lehdet sopivat lehtivihreäjauheeksi muitten vihreitten kasvien tapaan. Maustefenkolia on helppo viljellä. Minä kylvän toukokuun puolivälissä kaksi siementä 10 cm:n välein paikkaansa. Jätän vain yhden taimen kasvamaan, sillä riittävä taimiväli on kasvun edetessä välttämätön. Liikalannoitusta samoin kuin liikaa kastelua ja kuivuutta on vältettävä. Sato korjataan ajoissa, kun mukulat ovat vielä meheviä. Vanhemmiten kasvusto puutuu, mukulat halkeilevat ja alkavat kasvattaa kukkavartta. Satoa korjattaessa juuri poistetaan aivan mukulan alapuolelta. Sato pakastetaan ryöpättynä. Joko olet yrittänyt pitää yhden kasvisruokapäivän viikossa, kuten nykyisin neuvotaan. Yhdistä silloin aterialla täysjyväviljaa ja palkokasveja. Niitten valkuaisaineet täydentävät toisiaan ja ravinto on täysipainoista. Viljat ja pavut muodostavat lämpimillä seuduilla ravinnon perustan. Söin Helsingissä nigerialaisen aterian, jossa tarjottiin keitettyä, mausteista riisiä, paksua papumuhennosta ja öljyn kanssa grillattuja ruokabanaaneja ja perunalohkoja. Juomana oli raikasta vettä. SITRUUNARISOTTO 1 sitruuna 1 l kasvislientä kuutioista 1-3 sipulia silputtuna 2 rkl öljyä 5 dl avorioriisiä 1 dl persiljasilppua 1 dl juustoraastetta, mieluiten parmesania 1 tl suolaa 0,5 tl valkopippuria Pese sitruuna huolella ja kuori hyvin ohuelti ilman valkoista osaa. Leikkaa kuoret kapeiksi suikaleiksi. Purista sitruunamehu talteen ja kiehauta kasvisliemi. Kuullota sipulisilppua hetki öljyssä, lisää riisi
ja hämmentele hetki. Lisää kasvislientä niin, että se peittää riisin. Kiehauta ja laske lämpöä niin, että riisi hiljalleen kiehuu. Hämmennä silloin tällöin ja lisää kasvislientä. Keitä riisi kypsäksi. Lisää sitruunamehu ja -kuori sekä juusto. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää persilja. PAPU-FENKOLISALAATTI 0,5 dl öljyä 2 rkl sitruunamehua 1 tl sinappia 1 tl suolaa puolikas fenkolia 3 dl keitettyjä papuja (esim. soijapapuja, mustasilmäpapuja ja kahvihernettä sekaisin) rukola-salaattia ohuina suikaleina Sekoita öljy, sitruunamehu, suola ja sinappi kastikkeeksi. Marinoi papuja yön yli kastikkeessa. Voit käyttää purkitettuja papuja huuhdottuina tai keitä pavut itse. Pese ja pieni fenkoli. Keitä juuri ja juuri pehmeäksi ja valuta. Sekoita papuihin. Lisää rucolasilppua. Salaatin voi tarjota myös lämpimänä ruokana. Siivilöi silloin pavuista kastike, kiehauta se nopeasti ja kaada salaatin joukkoon. Kuumenna kaikki hiljalleen. Silppua rucolaa salaattikulhon pohjalle ja kaada lämmin papu-fenkoliseos joukkoon. FUL MEDAMES EGYPTILÄISET RUSKEAT PAVUT 500 g ruskeita papuja 2-4 valkosipulin kynttä 1 kovaksi keitetty kananmuna ruokailijaa kohti silputtua persiljaa öljyä sitruunalohkoja suolaa, mustapippuria Papuja liotetaan puolisen vuorokautta ja liotusvesi kaadetaan pois. Keitetään kypsiksi ilman suolaa ja keitinvesi kaadetaan pois. Valkosipulisilppu lisätään papujen joukkoon. Pavut kaadetaan tarjoilukulhoon, hakatut kananmunat ja persiljasilppu lisätään pinnalle. Ruoka valellaan öljyllä ja koristetaan sitruunalohkoilla. Pinnalle sirotellaan suolaa ja maustepippuria.
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2009 - 13
Runopysäkki
Eläkkeelle
Työpaikan oven perässäni suljen tuttuja katuja kotiini kuljen huominen on täynnä tyhjää ja toinen töitäni nyhjää On olo kumman haikeaa kunnes lipan alla raksuttaa Tässähän vain kävi niin että jätkä vapaaksi päästettiin ja rahaa ilmaiseksi saa on aikaa elää, harrastaa.
Ihme kerrassansa
Aurinkoinen armajainen kultakelta kehräjäinen. Kävit siellä kääntymässä päiväntasaajan takana kääntöpiirillä kauniin kauriin. Sinua täällä odotamme haaveet hauraat rinnassamme unelmat ajatuksissamme. Kuulas taivas, ilma kirkas valo, lämpö, pitkät illat. Jäiden lähtö, kahleet murtuu kevään hohde, talvi turtuu. Tuuli liitää latvuksissa ikikuusten korkeuksissa. Ääni huojuu, vedet kuohuu aalto nousee, toinen laskee. Vuodenajat vaihtuu meillä Pohjan lapsen elonteillä. Uutta aikaa odotamme talven jälkeen vartoamme. Joko päivä lämmin kevään ensimmäinen, että herään uuteen aamuun keväimen? Kohti kesän korkeutta vehreyttä, kauneutta. Ihme kerrassansa! Tuula Nieminen Laukaa, Leppävesi
Lumikukkaset
Lumikukkaset kädelleni lensivät, vain hetken ne nähdä sain. Ne syntyivät lumesta ensi, nyt lentonsa tehneet on. Niin kauniina niiden kimmellys loisti, hetkeksi mukaansa veivät. Multa arjen aatokset poistui, kun katselin, kirkkaus ne vei. Lumikukkaset kädelleni lensi, hennonut heittää niitä en pois. Niiden syntyä lumesta ei kauan kestää voi. Hetkessä pisaraksi muuttuvat, loiste ja kimmellys tuo. Multa hetkeksi aatokset poistaa, ja silmiini kauneuden suo. Martti Hämäläinen Kuopio
Samaa stadiksi
Maailman meno
Kädessäin on toivelista Joudun ruuhkaan joulun alla Tyrmää hyllyt hirviöineen Puistattavat tappopelit Lapsenlapsen lelukaupan On niin outo ollakseni Kuten ennen Eino Leino Kirjatonna karjatonna Kahvi tuoksuu - puikot heiluu Kerällä on lampaanvilla Jalkojansa lämmittämään Kun hän pelaa pleikkarilla Anja Sundberg, Vantaa
Bussissa
Se nousi bussiin, asteli peremmälle ja jäi seisomaan. Baskeri sopivasti kallellaan hiusten peittona, kasvot päiviä nähneenä. Katse selaili maisemaa. Napinpainallus ja seuraavalla ulos. Se oli Salaman Hannu, kaiken kansan riepottama ja kiitelty. Jatkoi matkaansa vakaasti kohteeseen. Riitta Suhonen Helsinki
Eläkkeelle
Duunin dörtsin boseen stikkaan tuttuja gartsoha himaan dallaan huominen on täynnä tyhjää ja toinen duunejani nyhjää on fiilis snadisti haikeaa kunnes lipan alta raksuttaa tässähän vaan kävi niin että starbu leediks laskettiin ja slabaa ilmaiseksi saa sen kun elää porskuttaa Rudolf Lindblad HelsinkI
Runo pysäyttää hetken
P
yhät on vietetty, mutta Anja Sundbergin Maailman meno -runon myötä palataan vielä hetkeksi jouluun. Runo kuvaa hyvin outoutta, jonka kohtaa nykyajan lelukaupoissa nehän tuntuvat melkeinpä kidutusväline- ja asekaupoilta. Runon kahdessa viimeisessä säkeistössä ydin tiivistyy: isoäiti hylkää kammottavat leluhirviöt, kutoo perinteiseen tapaan sukat, mutta ottaa huomioon myös nykyajan todellisuuden: sukathan tulevat lämmittämään PlayStationilla pelaajaa. Vanha ja uusi kohtaavat sopusoinnussa. Luen runon lopusta myös hienoista ironiaa. Ihan muotoseikkana toistettakoon vielä varmaan ennenkin mainittu asia: runon säkeitä ei kannata välttämättä aloittaa isolla kirjaimella, eikä ainakaan sen vuoksi, että tietokoneessa sattuu olemaan asetus, joka tarjoaa automaattisesti ison kirjaimen rivin alkuun. Kun jokainen säe alkaa isolla kirjaimella, syntyy vähän töksähtävä vaikutelma. Kannattaa aina miettiä, missä kohtaa iso alkukirjain on todella tarpeellinen ja missä se vain turhaan keskeyttää ajatuksen. Rudolf Lindbladin Eläkkeelle-runossa kuvataan hyvin elämän yhtä käännekohtaa. Ensin tulee haikeus, sitten ymmärrys uuden alkamisesta ja vapaudesta. Molemmat versiot toimivat yleiskielinen ja slangilla kirjoitettu. On oikeastaan aika mielenkiintoista katsoa, mitä tapahtuu, kun runo kääntyy yleiskielestä slangiksi tai toisinpäin. Onko runoissa erilainen tunnelma, vaikka ne puhuvat samasta asiasta? Suomen tunnetuin murteella runoilija, Heli Laaksonen, on sanonut, että hänen murrerunonsa voisi hyvin kääntää myös yleiskielelle. (Joku oli kai skeptisesti sanonut, että Laaksosen runojen ainoa juju on murteessa.) Tosin Laaksosen mukaan lopputulos saattaisi olla hieman
kalvakampi kuin alkuperäinen, murteella kirjoitettu runo. Näinhän usein lyriikkaa kääntäessä tapahtuu.
Konkreettisuuden voima
Riitta Suhonen lähtee kuvaamaan arkista bussimatkaa runossaan, joka sitten osoittautuukin eräänlaiseksi Hannu Salaman henkilökuvaksi. Säkeet "kasvot päiviä nähneenä" vähän mietityttää loogisuuskannalta. Näkevätkö kasvot päiviä? Voisiko ilmauksen korvata jollakin toisella? Runokuvienkin on oltava sisäisesti loogisia, ja aivan erityisesti on varottava tahatonta komiikkaa ("työmiehen käteen ei jäänyt muuta kuin vatsahaava"). Runon viisi viimeistä säettä rakentavat varsinaisen henkilökuvan, jota alkusäkeet ovat jo pohjustaneet. "Jatkoi matkaansa - vakaasti kohteeseen" on monimerkityksisyydessään hieno kohta. Miten sitä sanotaankaan, karavaani kulkee, vaikka koirat haukkuvat. Riitta Suhonen osaa tärkeän taidon: hän osaa kirjoittaa niin, että runossa on yhtä aikaa konkreettinen ja symbolinen merkitys. Eleettömyydellä ja konkreettisuudella saadaan yleensä vahvaa runoutta aikaiseksi. Hyvä esimerkki eleettömyydestä, konkreettisuudesta ja monimerkityksisyydestä löytyy mm. runoilija Sinikka Tirkkosen viimevuotisesta Unohdus-kokoelmasta. Tirkkosella on taito kirjoittaa abstraktiutta välttäen ja luoda moneen suuntaan avautuvaa kuvastoa. Tirkkonen kirjoittaa säälimättömästi, muttei kuitenkaan lohduttomasti. Suosittelen Unohdus-kokoelmaa!
Luonto ihastuttaa
Martti Hämäläisen runo Lumikukkaset
keskittyy tarkkailemaan lumihiutaleiden kauneutta. Lumihiutale on lyriikan rakastama kuva, ehkä juuri hetkellisyytensä ja katoavaisuutensa tähden. Joskus riimitetty runous saa kirjoittajan hakemaan monimutkaisia ilmauksia tai sanajärjestyksiä riimin vuoksi. "Ne syntyivät lumesta ensi, nyt lentonsa tehneet on" on ehkä hieman tällainen hankala ilmaus. "Hetkessä pisaraksi muuttuvat, loiste ja kimmellys tuo" säkeessä voisi käyttää "tuo"sanan tilalta sanaa "nuo". Muuten Lumikukkaset on herkkä hetkeen tallentuva runo, jossa pysytellään perinteikkään runouden hengessä. Runoushan on yleensäkin mitä suurimmassa määrin hetkien pysäyttämistä, hetkiin tarkentamista, ja näin Lumikukkaset-runossa juuri tapahtuu. Lumesta on muutenkin tullut ylellisyyttä, joten Lumikukkaset on samalla kunnianosoitus uhanalaiselle lumelle. Tuula Nieminen kirjoittaa Ihme kerrassansa -runossaan vuodenajoista ja kevään saapumisesta. Runon otsikko ja päätös muodostavat toimivan symmetrian. Ihme kerrassansa -runossa keskeistä on äänteellisyys, sanoista nautiskellaan, niitä maistellaan ("Aurinkoinen armajainen/kultakelta kehräjäinen", " uuteen aamuun keväimen", "kääntöpiirillä kauniin kauriin"). Käänteinen sanajärjestys tuo runoon kalevalamittaisen runon tunnelmaa. Rytmi on toimiva ja se tukee runon sisältöä: "Kuulas taivas, ilma kirkas/ valo, lämpö, pitkät illat./Jäiden lähtö, kahleet murtuu/kevään hohde, talvi turtuu". Ilmauksen, "Pohjan lapsen elonteillä", korvaisin jollain toisella, varsinkin tuo "elontie" on jo aika lailla loppuun käytetty vertaus. Kaikkiaan Tuula Niemisen runossa on riemua, runo on kuin ylistys elämisen ihanuudelle ja olemassaolon merkityksellisyydelle. Ja tietenkin keväälle.
Maiseman eri puolet
Taide, mukaan luettuna runous, on koskaan tyhjenemätön aarre. Aina syntyy uutta. Sama runo uudelleen luettuna tarjoaakin äkkiä ihan toisenlaisen maiseman. Tässä on taiteen, myös sanataiteen, kiehtovuus. Odotankin innolla, millaisia maisemia tulevilla runopysäkeillä nähdään. Tässä yhteydessä sallittakoon myös tärkeä käytännön huomautus: jos olet lähettänyt runon kauan aikaa sitten joko postilla tai sähköpostilla, eikä sitä ole lehdessä näkynyt, on hyvä lähettää se uudelleen. Runot kannattaa lähettää myös aina suoraan minulle, joskus saan runoja, jotka ovat ensin kiertäneet Helsingin kautta. Siispä, odottelen postianne jälleen! Yhteystiedot ovat samat vanhat. PS: Muistakaa syödä laskiaispullia ja tietenkin mennä pulkkamäkeen, jos lunta on. Laskiaisrunonkin voisi kokeilla kirjoittaa...
Niina Hakalahti Kukkolankatu 16 33400 Tampere niina.hakalahti@sci.fi
14 - Nro 1 helmikuu 2009
ELÄKELÄINEN
Aluejärjestöjen kehittämiskokeilu Savossa alkanut poikia jo tuloksia
Neljä yhteistyörinkiä levittää tietoa ja taitoa
Aluejärjestön kehittämiskokeilu Savossa on jotuottanut tuloksia, vaikka kokeiluaikaa on jäljellä miltei vuosi. Savossa testataan mallia, jossa aluejärjestö on jaettu neljään yhteistyörinkiin ja jokainen yhdistys kuuluu johonkin rinkiin. Tavoitteena on parantaa yhdistysten yhteistyötä ja sitä kautta piristää yhdistysten toimintaa, sanoo kokeilua vetävä Raija Puumalainen. Ajatuksena on, että nyt pannaan tieto ja taito levitykseen. Jos jollakin yhdistyksellä on hyvä liikunnanohjaaja, niin hänen taitonsa saadaan myös muiden rinkiin kuuluvien yhdistysten käyttöön. Ohjjaaja voi vierailla toisessa yhdistyksessä tai sitten toisen yhdistyksen väki tulee hakemaan oppia ohjaajalta. Sama pätee musiikkiin, lauluun tai mihin tahansa toimintaan.
Tieto ja taito luovat pysyviä tuloksia
Puumalainen sanoo, että levittämällä tietoa ja taitoa saadaan pysyviä tuloksia. Kokeilu lähti liikkeelle viime syksynä. Aluejärjestöön muodostettiin ohjausryhmä , johon kuuluvat aluejärjestön ja muutamien isompien yhdisten edustajat sekä järjestön edustajana järjestösihteeri Anu Mäki. Ohjausryhmä jakoi alueen neljään rinkiin: Ylä-Savo, Pohjois-Savo, Sisä- Savo ja Etelä-Savo. Jokaisella ringillä on puolestaan oma työryhmänsä, johon kuuluu edustaja jokaisesta yhdistyksestä. Eikä mikään estä parinkin edustajan osallistumista kokouksiin. Jokaisessa ringissä on pidetty yksi suunnittelupalaveri, Sisä-Savon ringissä jo kaksikin. Työryhmät kokoontuvat niin, että isäntä- tai emäntäyhhdistystä vuorotellaan. Sekin on hyväksi kokemusten ja tietojen vaihdossa. Kokeilu jatkuu vuoden loppuun, mutta Raija Puumalainen arvelee jo tämänhetkisten kokemusten perusteella, että hyväksi havaittua topimintatapaa jatketaan. Yhtenä vaihtoehtona oli aluejärjestön jakaminen, mutta tämä on paljon parempi malli. Tässä säilyy aluejärjestön suuruudesta saatava etu rinnan suuraluekohtaisen yhteistyön hyötyjen
Leena Venäläinen, Raija Puumalainen ja Veikko Ryynänen pohtivat rinkikokeilun tuloksia Kuntorannan talvisissa maisemissa. kanssa. Savo on Eläkeläiset ry:n suurimpia aluejärjestöjä. Yhdistyksiä on 32. ylläpitää myös pienemmissä yhdistyksissä. Vehmersalmi kuuluu Pohjois-Savon rinkiin. Yhdistyksen puheenjohtaja Leena Venäläinen kertoo, että ensimmäinen hyvin käytännönläheinen yhteistyötapahtuma ovat Vehmersalmella pidettävät yhteiset lauluharjoitukset. Meillä kun on aika hyviä soittajia, Venäläinen toteaa vaatimattomasti. Sekä Sisä-Savon että Pohjois-Savon ringin alueella järjestetään tänä keväänä ja ensi kesänä yhteiset alueelliset tapahtumat. Ja tietysti Jyväskylään valmistautuminen ja sinne matkustaminen: se hoidetaan yhdessä, vakuuttavat sekä Ryynänen että Venäläinen. Leena Venäläinen kertoo, että ringin ansiosta pienehkö Tuusniemen yhdistys on tullut vireästi mukaan yhteisiin rientoihin. Yhdesssä käytiin jo Eino Puumalaisen muistokonsertissa Varkaudessa ja yhdessä lähdetään myös kesäpäiville. Ringit varmaan kykenevät murtamaan sisäänpäinkääntyneisyyden, joihin joillakin pienillä yhdistyksillä voi olla taipumusta, Veikko Ryynänen arvelee. Raija Puumalainen odottaa rinkien piristävän myös kerhotoimintaa. Tarkoitan semmoisia viikko- tai kuukausikerhoja, joit a jokaisella yhdistyksellä on. Niiden ohjelmasta voidaan vaihtaa hyviä ideoita. Puumalainen pitää tällaista yleiskerhojen toimintaa erittäin täkreänä, koska niihin tulevat nekin, jotka eivät osallistu harrastuskerhojen ja ohjelma- ja liikuntaryhmien toimintaan, vaan haluavat vain tavata ikäisiään ja rupatella heidän kanssaan. PEKKA ISAKSSON
Kokeilusta ei moitteen sanaa
Raija Puumalainen ei ole yksin myönteisissä arvioissaan. Sisä-Savon rinkiin kuuluvan Jäppilän Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Veikko Ryynänen kehuu, että mallista ei ole tullut yhtään moitteen sanaa. Raija Puumalainen pitää sitä jopa yllättävänä, kun kysymyksessä ovat kriittisyydestään tunnetut savolaiset. Perusidea on omaksuttu täällä hyvin. Ryynänen kertoo, että Jäppilän pienehkössä yhdistyksessä mietittiin jo Pieksämäen yhdistykseen liittymistäkin kuntaliitoksen jälkeen. Sitten totesimme, että niin kauan kuin on jäseniä, toimitaan itsenäisesti. Tähän saumaan yhteistyörinki tuli juuri sopivasti. Se antaa uskoa, että mielekästä toimintaa voidaan
Yhdistykset, muistakaapa hakea kunnalta avustusta kesäpäiväkuluihin
Raija Puumalainen muistuttaa kaikkia Eläkeläiset ry:n yhdistyksiä, että kunnat voivat tukea Jyväskylään valmistautumista ja osallistumista joko kulttuuri- tai muista kohdemäärärahoista. Monet yhdistykset ovat aikaisemmin saaneet avustusta. Asia kannattaa ainakin selvittää. Kunnat voivat avustaa matkoja tai myöntää tukea esiiintyjäryhmille. Muuten Puumalainen ei ole huolissaan kesäpäiville osallistumisesta ja kesäpäivien onnistumisesta. Kunhan nykyinen into saadaan pidetyksi yllä ja kunhan se myös tuottaa osallistumispäätöksiä ja matkavarauksia. Kesäpäivät kyllä onnistuvat.
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2009 - 15
KEVÄÄN 2009 KOULUTUSKALENTERI
Alueelliset kurssit
27.2. Pääkaupunkiseudun lakanaverstas Hiekkaharjun Puistokulmassa Vantaalla
Kurssilla ideoidaan ja valmistetaan yhdistysten ja kerhojen omia "historialakanoita" Eläkeläiset ry:n kesäpäivien historianäyttelyä varten. Kurssilla voi aloittaa lakanan teon aivan alusta tai jatkaa jo käynnistettyä työtä. Omat lakanat mukaan! Muut tarvikkeet saat paikan päällä käyttöösi. Kurssi alkaa klo 9.30 ja päättyy klo 16. Kurssi on maksuton. Kurssille voidaan ottaa enintään 25 osallistujaa. Kurssin järjestää Eläkeläiset ry ja Yhdessä -hanke. Kurssin vetää Raili Laitinen. Ilmoittautuminen 16.2. mennessä Eläkeläiset ry:n toimistoon (Tuija Aali, puh. 020 743 3610; sähköposti: tuija.aali@elakelaiset.fi). II. 28.3. klo 10-17, Kemi, Kemin pirtti: Kauppakatu 5; soittajille ja muille esiintyjille Pohjois-Suomesta. Kouluttamassa ovat Reino Bäckström, Sauli Malinen ja Aune Lind. Ilmoittautuminen 13.3. mennessä. III. 29.3. klo 10-17, Pietarsaari, Toimitalo: Ahlströminkatu 10; lähialueiden laulajille ja soittajille. Reino Bäckström on vetäjänä. Ilmoittautuminen 13.3. mennessä. IV. 3.4. klo 10-17, Hyvinkää, Järjestötalo: Munkinkatu 49; pääkaupunkiseudun laulajille ja soittajille sekä muille esiintyjille. Vetäjinä ovat Reino Bäckström ja Aune Lind. Ilmoittautuminen 20.3. mennessä. V. 8.4. klo 10-17, Varkaus, Kuntoranta: Kuntorannantie 14; lähialueiden laulajille, soittajille ja muille esiintyjille. Vetäjinä ovat Reino Bäckström ja Aune Lind. Ilmoittautuminen 25.3. mennessä.
Kansantanssin ohjaajat ja tanssijat
Kaikki harjoitukset vetää Sinikka Mäkelä pelimannin säestyksellä. I. 21.2. klo 10-16, Rauma, urheilutalo Ooperi: Vanha Turuntie 56; Ilmoittautuminen 13.2. mennessä. II. 7.3. klo 10-16 Kuopio, Työn kulma: Maaherrankatu 25; Ilmoittautuminen 20.2. mennessä. III. 28.3. klo 10-15, Kemi, Tervahalli: Tervaharjuntie 16; Ilmoittautuminen 13.3. mennessä. IV. 25.4. klo 14-20, Helsinki, Helsingin urheilutalo: Helsinginkatu 25; Ilmoittautuminen 9.4. mennessä.
8.4. Tiedottajakurssi pohjanmaalaisille Vaasassa
tarkka paikka ilmoitetaan myöhemmin. Kouluttajana toimii Pekka Isaksson.
Eläkeläiset ry:n Jyväskylän kesäpäivien alueharjoitukset:
Kaikki harjoitukset ovat maksuttomia. Osallistujat maksavat itse matka- ja mahdolliset majoituskulunsa. Harjoituspaikoilla saa ostaa kahvia ja syötävää edullisesti (noin 8 euron yhteishintaan). Tarjoilun järjestämiseksi ryhmien ohjaajia/yhdistyksiä pyydetään ilmoittamaan keskitetysti osallistujamäärä viimeistään määräaikaan mennessä Eläkeläiset ry:n toimistoon (Tuija Aali, puh. 020 743 3610; sähköposti: tuija.aali@elakelaiset.fi).
Voimistelun ohjaajat ja voimistelijat
Terttu Nenonen ja Raija Puumalainen vetävät harjoituksia. I. 21.2. klo 10-16, Rauma, urheilutalo Ooperi: Vanha Turuntie 56; Ilmoittautuminen 13.2. mennessä. II. 7.3. klo 10-16, Kuopio, Suokadun palvelukeskus: Suokatu 6; Ilmoittautuminen 20.2. mennessä. III. 28.3. klo 10 15, Kemi, Tervahalli: Tervaharjuntie 16; Ilmoittautuminen 13.3. mennessä. IV. 4.4. klo 1015, Tampere, Tapiola: Karhunkatu 71: ilmoittautuminen 20.3. mennessä. V. 25.4. klo 14-20 Helsinki, Helsingin urheilutalo: Helsinginkatu 25; Ilmoittautuminen 9.4. mennessä.
Laulajat, soittajat, säestäjät, lausujat, juontajat ja muut esiintyjät:
I. 19.-20.2. klo 10-17, Jyväskylä, Kivistön työväentalo: Vaajakoskentie 29; Keskisuomen ja lähialueiden laulajille sekä muille esiintyjille. Pentti Ilmonen, Reino Bäckström ja Aune Lind opettavat. Ilmoittautuminen 11.2. mennessä.
LIMPAN
Att beskåda sitt inre
R
ubriken låter fin och filosofisk, eller hur? Det är inte alla förunnat att beskåda sitt inre, men jag har gjort det redan två gånger. Båda gångerna har föregåtts av ett långt lidande. Den här gången började det hela på stugans bastutak i somras Sotaren sade att det börjar vara dags att byta ut den fabriksgjorda skorstenen som börjar vara genomrostad. Försäljaren i samma järnhandel från vilken jag köpte skorstenen på sjuttitalet bläddrade i sina mappar och sade, att med en veckas väntetid kan du få en precis likadan. Jag beställde den och följande vecka gick till att såga, klippa, borra, skärslipa, hamra, bräcka och säga fula ord. Jag hör ju till den gamla stammens människor som bygger för evigheten och var därför tvungen att avlägsna den gamla skorstenen i mycket små bitar. Slutligen hade jag i alla fall en fin öppning genom såväl yttersom innertaket, isoleringen och asbestskivan som lagen stipulerar att bör finnas ovanför bastuugnen. Den nya skorstenen var fin, men vägde i mitt tycke mycket mer än den gamla. Det beror nog på att du börjar bli gammal och skröplig, tyckte frugan. Det kunde jag förstås inte medge, utan baxade upp skorstenen på taket, tog ett ordentligt famntag på den och lyfte in den i taköppningen. Den stod litet snett och gick inte ända ned, så jag försökte lufta upp den en bit och vrida den rätt. Den jäkeln satt fast och jag tog i ordentligt. Då knakade det till i mitt vänstra knä
och gjorde ont så det gnistrade för ögonen. Jag tog mig småsvärande nedför stegen med på två händer och ett ben, hoppade på det bättre benet in i stugan, lade mig på soffan och sade åt frugan, att av förekommen anledning fortsätter jobbet någon gång i framtiden Följande dag var knät svullet, men gick i alla fall att försiktigt stöda på. Jag spikade ihop en ställning inne i bastu och lyfte med domkraft upp skorstenen och lyckades vända på den så, att den trillade planenligt på sin plats. Sedan återstod ännu att kravla sig upp på taket för att montera skorstenens plåtkrage på sin plats. Det var inget lätt jobb med ett rakt bakben, men vad hjälpte. Väderlekstanten spådde åskregn och blöt isolering betyder mögelskador. Ett par dagar senare satt jag med Diakonissa- anstaltens sjukhus ortoped och tittade på röntgenbilder av mitt onda knä. Yttre menisken är sprucken, sade han och fortsatte: - Vi kunde förstås ställa dig i kö till Universitetssjukhuset, det tar nog ännu trots vårdgarantin litet över halvåret. Privat kan jag operera dig fast nästa vecka, men det kostar ungefär tusensjuhundra Som tredje alternativ kan jag skriva ut litet smärtstillande piller. Det kan ju hända att det går över av sig själv Jag valde förstås det tredje alternativet och svalde snällt tre piller om dagen. Några dagar senare haltade jag redan så smärtfritt att frugan tyckte, att jag när jag nu en gång börjat jobba med bastun, kunde jag
på samma gång byta ut väggarnas sotiga paneler. Eftersom det inte mera gjorde särskilt ont i knät skaffade jag några hundra meter panel och satte igång. Efter ett par veckors möda var bastun som ny. Frugan till och med berömde mig, tror jag Hon sade nämligen, att det inte var så illa gjort av en skröplig gammal man. Under höstens lopp seglade jag ännu tre veckoslut på gamla MS Orbiit det gick bra. Jag stod till rors, skötte såväl ankarspel, förtöjningar och maskinronder som om jag aldrig skulle ha haft ont i knät. När mitt pillerrecept tog slut litet före jul kom smärtan tillbaka Visst fick jag nytt recept, men inte tusan kan man ju äta smärtstillande resten av livet, tänkte jag och - i skrivande stund för en vecka sedan - låg jag på operationsbordet och betraktade mitt inre. Nämligen insidan på mitt knä, som var lokalbedövat Jag fick titta på samma bildskärm som läkaren, vilken genom två små hål i mitt knä opererade bort överlopps brosk och benskärvor från den röda köttgrotta som var insidan av mitt knä. Det där med att beskåda sitt inre var alltså en rätt prosaisk grej, som jag fåttt vara med om en gång tidigare, nämligen när mitt högra knä opererades för tio år sedan. Visst kan man förstås också studera sitt inre genom att fundera och minnas saker och ting. Nu när det är "lama" igen, vad tusan det nu heter på svenska, och uppsägningar och permitteringar är vardagsmat,
började jag minnas hur det var förra gången. Det är väl tjugo år sedan jag skrev en kolumn i förbundstidningen om hur dumma beslutsfattarna måste vara, när dom trodde att välståndet ökar när så många som möjligt säljer och köper övervärderade värdepapper av varandra tom. för lånade pengar. Någon humorist, jag tror det var Povel Rammel, hade ett program i Sveriges radio som hette Pippi i kvadrat. Jag skulle tro att det vore den rätta diagnosen på de amerikanska bankirer som startade dagens världsvida elände. Jag tittade på TV-programmet från maktbytet i USA. Barack Obama höll ett fint och klokt linjetal, men hur tusan skall han lyckas reda ut den härva som hans företrädare har lämnat honom i arv. Hela världen hoppas säkert att han skall lyckas.
16 - Nro 1 helmikuu 2009
ELÄKELÄINEN
Sotalapsesta tohtoriksi
Paavo Niskanen väitteli 73-vuotiaana kansakoulupohjalta
Eläkeläiset ry:n jäsen Paavo Niskanen väitteli yhteiskuntatieteiden tohtoriksi Tampereen yliopistossa viime marraskuun lopulla 73-vuotiaanan. Pitkä opintie sai pontta sotalapsen kokemuksista Ruotsissa, jonne Paavo lähetettiin yhdessä 3-vuotiaan veljensä kanssa, koska vanhempainkodissa 9lapsisessa perheessä elämä oli sota-aikana puutteellista. Suomen kielen unohtaneet pojat palasivat kotiin kesällä 1947. Suoritettuaan kansakoulun Paavo avusti vanhempiaan pientilan töissä ja meni sitten muurarin oppiin Ouluun Pohjois-Pohjanmaan Keskusammattikouluun. Paavo Niskanen työskenteli rakennustöissä ja kokeilipa paluuta Ruotsiin, mutta kotimaa kutsui takaisin. Rakennusalan työttömyys 1961 sai Paavon aloittamaan opiskelun Sirolaopistossa ja sen jälkeen Tampereen yliopistossa. Opiskeluaan hän rahoitti muurarin tilapäisillä töillä. Niskanen valmistui ensin sosionomiksi 1968 ja sitten yhteiskuntatieteitten kandidaatiksi. Paavo Niskasen tohtoritien on kulkenut lyhykäisyydessään niin, että vuonna 1962 hän meni Sirola-opiston yhteiskunnallisen linjan peruskurssille, ja kävi vuosina 1964-65 Sirolan opintolinjan, jonka suoritettuaan pääsi Tampereen yliopiston yhteiskunnalliseen opetusjaostoon. Sosionomiksi hän valmistui keväällä 1968. Virkamiehen ura alkoi 1972 Nokian kauppalassa ja jatkui Porin kaupungissa keväästä 1975 lähtien henkilöstöhallinnossa aina eläkkeelle siirtymiseen 1998 saakka. Porissa viettämieni eläkepäivien alussa nautin vapaudesta, mutta jonkin ajan kuluttua aloin tuntea oloni päämäärättömäksi. Seuratessani nuoren polven yliopisto-opintoja hain pääsyä Tampereen yliopiston jatkoopiskelijaksi. Näin tohtorin tutkinnon opinnoista tuli eläkepäivieni pääasiallinen harrastus.
vuonna 1955. H jansa nimi oli " nuorison koulut
Puolueita
Pitkä opintie
Valtio-opista Paavo Niskanen valmisti väitöskirjan marxilaisen materialistisen teorian perustalta nimellä "Puolueet luokkaetujen vaalijoina Suomen eduskunnassa 1960-luvulta 1990luvulle." Sen mukaan kansalaiset on jaettavissa tuotannollisen asemansa ja ammattinsa mukaan luokkiin, joita ovat porvaristo, keskiluokka, työväestö ja talonpojisto. Yhteiskuntaluokilla on yhteisten etujensa lisäksi taloudellisia, poliittisia ja ideologisia erityisetuja. Luokkaetujen ylläpitämistä marxilaiset tutkijat nimittävät luokkataisteluksi, jota valtiovalta nykyisin säätelee niin, että se säilyy sivistyneenä eikä uhkaa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Niskasen vastaväittäjänä oli emeritusprofessori Olavi Borg, joka muisteli väitöstilaisuudessa Niskasen saaneen gradunsa valmiiksi vuonna 1972. Samoihin aikoihin Borg lähti eduskuntaan liberaalien kansanedustajaksi. Niskasen aihe oli gradussa sama kuin väitöskirjassakin. Niskanen on akateemisella tiellä pitkän tien kulkija, mutta ei kuitenkaan ensimmäinen kansakoulupohjalta tohtoriksi
Paavo Niskanen Tammerkosken maisemissa vanhassa opiskelukaupungissaan, jossa hän myös väitteli. väitellyt. Vuonna 1925 perustetulla Yhteiskunnallisella Korkeakoululla, joka sittemmin muutti Helsingistä Tampereelle muuttuen 1966 Tampereen yliopistoksi, on ollut merkittävä rooli etenkin työläisnuorison, ei-ylioppilaiden sivistyspyrintöjen edistajänä. Ensimmäisenä opetusjaostolaisena ja ei-ylioppilaana väitteli YKK:ssa Kosti Huuhka
Luokkien talou puolustajina ja v vat poliittisia et lueet sekä etujä sen mukaan pu valvonta ja luok jen puolustami tynyt ja yleisen nen on suhteell nyt. Tämän keh puolueista on tu paa enemmän y joiden välisiä tavoitteellisia er eivät helposti h teiden yhtäläisyy ta on kuitenkin h että jokaiselle pu luokan edut ov Niinpä kokoom kustalle ovat por sit tärkeimmät. K ja ovat liberaal pitäneet ensisija tuminen talonpo voimakkainta SM suomalaisilla j Työväestön edu mistopuolueille, raateille ja vase olleet ensisijais Tutkimustulos la Paavo toteaa, samankaltaistu keuttanut kans erottaa heidän e ajava puolue. Tästä huolim toiminta ei ole " vaan yhteiskun kannalta vä yhteiskunnallis
V
äitöskirjassaan Pa Niskanen piirtää lyh vedoin "kasvot" SDP:lle, kokoomukselle, ke le kuin vasemmistoliitolle Aineistona ovat puoleuiden ta teohjelmat ja lakialoitteet ed kunnassa vuosina 1965, 19 1988 ja 1999. Monissa kohdin lupauste tekojen välinen ero on melkoi Niskasen mukaan kiinnostus veydenhoidon ja kulttuuriin puolueiden tavoiteohjelmissa seenkin samaa heikkoa tasoa k lakialoitteiden aiheorentaatio vaikka kokoomus, keskust vasemmistolittto ovat antan kin niille tilaa ohjelmissaan.
O
Kansalaissodan 50-vuotispäivän vastamielenosoitus Tampereen Ratinan kentällä. Keskellä Paavo Niskanen, vasemmalla Timo Typpö. Sirolan viestihiihtojoukkue 1962. Vasemmalla Paavo Niskanen, Terttu Rautarinta, Erik Risberg, Aino Mäkilä ja Paavon velipoika Pekka Niskanen
hjelmateksteissä kokoom sella kolme keskeistä po tisen toiminnan aluetta o sosiaaliturva, hallinto ja kou
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2009 - 17
Hänen väitöskir"Talonpoikaistie."
tarvitaan
dellisten etujen vaalijoina toimituja ajavat puoärjestöt. Niskauolueiden edunkkien erityisetuinen on vähenn edun vaalimilisesti lisäänty-
aikaan saamiseksi. Tämän vuoksi kansalaisten ja poliitikkojen yhteyksiä tulisi parantaa, esimerkiksi siten, että puolueet nimittäisivät luottamustehtäviin tähänastista enemmän puolueisiin kuulumattomia kansalaisia ja vähentäisivät luottamustehtävien kasautumista niin sanotuille "vaikuttajille".
Luokkataistelu jatkuu
Paavo Niskanen on syntynyt 11.11.1935. Hän eli nuoruutensa Haukiputaalla. Niskanen on pienestä pitäen ollut kiinnostunut politiikasta. Pienviljelijäperheessä kasvaneena hän omaksui vasemmistolaisen maailmankatsomuksen. Hän on toiminut SKP/SKDL:n ja Vasemmistoliiton rivijäsenenä Paavo asustaa nykyään Kuopiossa ja osallistuu Eläkeläiset ry:n toimintaan. Hän on kiitollinen entisen Sirola-opiston johtajalle Erkki Salomaalle ja Tampereen yliopiston ensimmäiselle rehtorille Paavo Kolille, jotka aikanaan vaikuttivat siihen, että ei-ylioppilaat saivat oikeuden suorittaa yliopisto-opintoja. Niskasen väitöskirjan aihe on laaja. Tarkastellaanhan siinä suomalaisten eduskuntapuolueiden vuosina 1965, 1972, 1988 sekä 1999 puolueohjelmia sekä puolueiden valtiopäivien lakialoitetoimintaa sekä vuoden 1996 hallituksen esityksiä. Niskasen mukaan Suomen poliittinen järjestelmä elää nykyisin konsensuksen aikaa. Poliittisten puolueiden toiminnassa on ominaista se, että toisistaan poikkeavien jopa vastakkaisten tavoitteiden rinnal-
hityksen myötä ullut aikaisemyleispuolueita, ideologisia ja roja kansalaiset avaitse. Tavoitydestä huolimathavaittavissa se, uolueelle jonkin vat ensisijaisia. mukselle ja kesrvariston intresKeskiluokan etuit ja kokoomus aisina. Suuntauojistoon on ollut MP:lla ja perusja keskustalla. ut ovat vasem, sosiaalidemokemmistoliitolle ia. stensa perusteelettä puolueiden uminen on vaialaisten kykyä etuaan parhaiten
le on ilmaantunut entistä enemmän yhteisiä tavoitteita. Ne ovat tuoneet luokkataisteluun uusia piirteitä ja vaimentaneet luokkien vastakkainasettelua. Poliittisessa toiminnassa luokkien erityisetujen rinnalla on luokkien yhteisetu eli yleinen etu saanut aikaisempaa merkittävämmän osan. Väitöskirjansa alussa Niskanen antaa luettavaksemme tietynlaisen "laiskanläksyn" siitä, miten marxismin mukaan luokka on joukko ihmisiä, joilla on yhteinen suhde työhön ja tuotantovälineisiin. Kapitalistisen yhteiskunnan luokkasuhteet
Porvarillisen yhteiskunnan kahta keskeisintä luokkaa, porvaristoa ja työväenluokkaa, on pidettävä keskeisten ja vastakkaisten luokka-asemien haltijoina jokaisessa edellä mainitussa tapahtumassa. Tässä onkin Niskasen mukaan se työväenliikkeen menestyksen tai häviön solmukohta. Poliittisesti työväenliike sai poliittista vaikutusvaltaa jo 1900-luvun alussa, mutta tuotantovälineiden omistussuhteisiin eivät enempää vasemmistoliitto kuin sosiaalidemokraatitkaan ole viime vuosikymmenten aikana uskaltaneet kajota.
sitä yhteiskunta kaatuu. Porvarillisen yksityisomistukseen perustuvan taloudellisen vallan murtaminen on välttämätöntä. Tuotannon sääntely esimerkiksi työaikaa radikaalisti lyhentämällä on mitä ajankohtaisin kysymys aikana, jolloin työpaikkoja tuhotaan ylituotannon vuoksi. Niskanen kertoo seuranneensa mielenkiinnolla oikeiston "kolmannen tien" etsimisyrityksiä. Luulen, että oikeistokin tajuaa, että ilman yhteiskunnallisia muutoksia ja muutoksia omistussuhteissa yhteiskunta ei pysy pystyssä. Kenties 1990luvun alussa tapahtuneet sosialistimaiden romahdukset antoivat oikeistolle ja porvarillisille omistussuhteille hieman jatkoaikaa. Mutta Marxin suuri opetus oli se, että tietty yhteiskuntamuoto ja siihen liittyvät tuotanto- ja omistussuhteet poistuvat historian näyttämöltä vasta sitten, kun ne ovat käyttäneet loppuun kaikki kehitysmahdollisuutensa.
Viljelijäväestön asema muuttunut eniten
Niskasen mukaan esimerkiksi vuoden 1965 jälkeen viljelijäväestön asema yhteiskunnallisessa tuotannossa on muuttunut rajusti. Viljelijäväestön tuotannon osuus Suomen bruttokansantuotteesta on alle 2 prosenttia. Maanviljelys on muuttunut pienyrittäjyyden suuntaan, jossa on paljon sivuelinkeinoja perinteisen maanviljelyksen
Paavo Niskanen perehtyy Leninin teoksiin Sirola-opiston opiskelijaboksissaan vuonna 1962. perustuvat aineellisten tuotantovälineiden hallintaan, työvoiman kontrolliin ja investointien sekä tuotantoresurssien hallitsemiseen. Taloudellisesta vallasta käytävän kamppailun asettaminen vasemmiston tavoitteissa etusijalle tulee olemaan pitkä, mutta välttämätön kamppailu. Ilman
ohessa. Kokoomus puolestaan esiintyy työväestön etujen ajajana, koska "valkokaulustyöväki" merkittävä äänestäjäryhmä. Vasemmistolla on mielestäni pallo hukassa, koskapa kokoomus on ottanut yhteiskunnallisen aloitteenteon käsiinsä. Tämä johtuu tietenkin luokkavastakohtaisuuksien laimentumisesta. Mitä mieltä olet tutkimustulostesi perusteella, tarvitaanko Suomessa näin paljon puolueita? -Kyllä varmaan luokkaedut tulisi hoidettua, vaikka meillä olisi puolta vähemmän puolueita. Ehkä tämä näin lukuisa monipuoluejärjestelmämme kertoo kansallisluonteestamme. Sanotaanhan, että me suomalaiset olemme itsekeskeisiä ja omapäisiä. Toisaalta eri luokkien sisällä on paljon erillisintressejä. Kuuluhan porvaristoon teollisuusporvaristoa, finanssiporvaristoa, pienporvaristoa, virkamiehiä ja keskiluokkaisia hyvin koulutettuja ammattikuntia. Kepulla ja kokoomuksella on perinteisesti ollut suuriakin intressiryhmäeroja. Eikä työväenluokkakaan yhtenäinen ole, ja meillä on myös 1,3 miljoonaa eläkeläistä, eikä eläkeläisetkään ole luokkaeduiltaan tasavertaisia. Paavo Niskasen väitöskirjaa on saatavissa Tiedekirjakauppa Tajusta: taju@uta.fi tai puh. 033551 6055 tai paavonin@nic.fi.
matta poliittinen "likaista peliä", nnan toiminnan älttämättömyys sten päätösten
Teksti ja kuvat: JUHA DRUFVA PAAVO NISKASEN perhealbumi
Neljä suurinta puoluetta kasvokuvassa
tus. Eduskunnassa kokoomuslaiset kansanedustajat ovat tehneet eniten lakialoitteita taloudesta ja sosiaaliturvasta. Julkisessa hallinnossa kokoomus ajaa voimakkaasti tilaa yksityiselle palvelutuotannolle. Sosiaaliturvasta kokoomus on tehnyt muita puolueita vähemmän lakialoitteita. Heikon mielenkiinnon alueisiin kokoomuksella kuuluvat kansainvälisyys, terveydenhoitoa, kulttuuri ja kansalaisoikeudet. Kansalaisoikeuksista ei kokoomuksen tavoiteohjelmassa ole yhtään lausumaa. Kulttuurista ja kansainvälisyydestä ei kokoomuslaiset kansanedustajat tehneet kyseisinä vuosina lakialoitteita. Keskustan puolueohjelmassa tärkeimpiä ovat hallinto, kulttuuri ja koulutus. Kepun kansanedustajien lakialoitteissa kolme keskeisintä aihetta ovat talous, sosiaaliturva ja hallinto. Kepun yleisohjelmissa kulttuuri on paljon esillä, mutta lakialoitteiksi saakka ne eivät ole kantaneet. Myös terveydenhoitoon on keskustalla riittänyt vähän mielenkiintoa samoin kansalaisoikeuksiin, kansainvälisyyteen sekä ympäristönsuojeluun. salaisille tärkeistä palveluista huolehtimista. Ympäristönsuojelu on saanut vähän huomiota SDP:n niin lakialoitteiden teossa kuin ohjelmalausumissa. SDP:llä heikon orientaation piiriin kuuluvat myös terveydenhoito, kulttuuri ja kansainvälisyys. asemmistoliiton poliittisen tavoiteohjelman mukaan puolueen Edellisen kerran Paavo Niskanen kävi kolme tärkeintä aiheTampereen Tillikassa joskus 60-luvun aluetta ovat talous, lopussa. kansainvälisyys ja lyttää verotulojen oikeudenmukansalaisoikeudet. Eduskunnaskaista keräämistä ja kaikille kansa puolueen kansanedustajat ovat nostaneet tärkeimmiksi aiheiksi lakialoitteiden teossa talouden, sosiaaliturvan ja hallinnon. Kansainvälisyys ja kansalaisoikeudet ovat paljolti unohtuneet. Puolueen ohjelmateksteissä kansainvälisyyttä käsitellään runsaasti, mutta lakialoitteita VL:n edustajat ovat tehneet yhden. Vain perussuomalaiset ja vihreät ovat kiinnittäneet yhtä vähän huomiota koulutukseen kuin vasemmistoliitto. Niskanen tiivistää, että VL.n aktiivisuus on ollut heikkoa elinkeinojen, kulttuurin ja terveydenhoidon käsittelyssä, joissa kaikissa lakialoitteita on vähemmän kuin ohjelmalausumia. (JD)
aavo hyin niin pulkin. avoidus972,
n ja nen. tern on jokkuin ossa, ta ja neet-
S
mukoliitovat ulu-
DP:n kolme keskeisintä politiikan aihetta ovat hallinto, sosiaaliturva ja työmarkkinat. Sosiaalidemokraattiset kansanedustajat ovat lakialoitteita tehdessään vaalineet eniten sosiaaliturvaa, taloutta ja hallintoa. SDP on ainut puolue, jolla talous ei ole kahden tärkeimmän poliittisen toiminnan piirissä. SDP korostaa talouden yleisten kehittämistoimien lisäksi oikeudenmukaisuutta tulonjaossa sekä edel-
V
18 - Nro 1 helmikuu 2009
ELÄKELÄINEN
Yhteistä toimintaa alueilla
Helsingin Aluejärjestö
Yhteistä toimintaa alueilla
Pohjanmaan Aluejärjestö
pu 0400-602968. Radion aiheista tarkemmin Eläkeläinen-lehdessä. KIRJOITTAJAPIIRI Kirjoittajapiirin jatkuu HTS:n kanssa. Tied. Limppu 0400-602 968 TAIDEKERHO ZUTI Kuvaamataidon harrastajat jatkavat Hermannin Kerholla. Aikataulusta voi tied. Meeri 040-585 3490 NÄYTELMÄ HARJOITUKSET Näytelmäpiiri jatkaa vanhojen näytelmien esittämisilla ja uusien harjoittamisella Tied. Leena 050-5011810 SIENIRETKI Sieniretki järjestetään pe 25.9 Luukin ulkoilualueella Espoossa. KUNTOLIIKUNTA Kuntokampanja jatkuu 1.1.-15.5 ja 16.5 14.12 jaksoina. Tied Antti 040 527 6425 TANSSIRYHMÄ TALLUKAT Harjoitukset jatkuvat perjantaisin klo 13.00 Kinaporin juhlasalissa. Tied. Hilkka 0500 506 167 NAISKUORO HELOKIT Harjoitukset jatkuvat Kinaporissa torstaisin klo 9.00. Tied. Meeri 040 585 3490 TALVILIIKUNTAPÄIVÄ SEINÄJOELLA Pohjanmaan Aluejärjestö ry :n talviliikuntapäivä järjestetään Seinäjoen Eläkeläiset ry:n kanssa to 12.3.2009 Peräseinäjoen Kalajärvellä. Kisaillaan lumikenkäkävelyssä, tandem-hiihdossa, tikkakisassa ym. mukavan parissa. Pilkkikilpailu. Ääntäkin mitataan karaoke-kisassa. PILKKIKISAT JURVASSA Jurvan Eläkeläiset ry:n perinteiset pilkkikilpailut 22.2.2009 klo 10.00-14.00 Jurvan Kivi- ja Levalammella. Sarjat: veteraanit 60v, miehet, naiset, nuoret alle 16v. Kilpailukala ahven. Lisäpalkintona suurimman kalansaaliin saanut eläkeläinen palkitaan pokaalilla! Yhteyshenkilö Kalevi Männikkö p. 0400-806982 PILKKIKISAT PIETARSAARESSA 26.3 klo 10-13 Alholmanlahdella, kisa on ahvenkilpailu. Onkikilpailu to 9.7. klo 10-13 Ristikarin lahdella, sarjoja on 1. Lisätietoja Seppo Pietilä p. 050-5947570 HUHTIKUUN MYYJÄISET Perinteiset myyjäiset pidetään huhtikuussa
Yhtei toimintaa aluei
2009. Tarjolla maukasta lihakeittoa sekä paljon myytäviä tuotteita. KEVÄTRIEHA TOUKOKUUSSA Vaasan yhdistys järjestää kevätriehan toukokuussa. Paikka ja aika vielä avoin. Lisätietoja Sulo Ruohoniemi p. 044-0325554 KEVÄTTUPSAUS YKSPIHLAJASSA Ykspihlajan Eläkeläiset ry:n " Kevättupsaus" ti 5.5.2009 klo 12.00 alkaen ruokailulla, juhla alkaa klo 13.00 Monipuolista ohjelmaa ja lopuksi tanssia tähtien kanssa. Ilm. ja lisätietoja Mikko Vehniäinen p. 0405330344 Tai m.vehniainen@luukku.com ALUEEN KESÄ/SYYSJUHLA Koko alueen yhteistä kesä/syysjuhlaa vietetään elo- syyskuun vaihteessa. Paikka ja aika vielä avoin, mah dollisesti Pietarsaaressa. Lisätietoja Irmeli Mandell p. 0500367685 VAASAN ELÄKELÄISTEN 50-VUOTISJUHLA Vaasan Eläkeläiset ry:n 50-vuotis juhla Vaasan Kaupungintalolla 28.11.2009. Tilaisuudessa julkistetaan myös Vaasan yhdistykse n 50-v. historiikki.
Puheenjohtaja Pekka Saarnio Ruutikuja 5 D, 00940 Helsinki. Puh. 040 743 1622 LASKIJAISRIEHA Vartiokylän Ty:talolla ma 23.2 alkaen klo 11.00. Rieha on monikulttuurinen Tied. Eeva 050 321 8837 TANSSIKAVALKADI Tallukat järjestää la 28.3 alk. klo 14.00 tanssikavalkadin Kinaporin juhlasalissa Jyväskylän juhlien merkeissä. Tied. Hilkka 0500 506 167 KEVÄTJUHLA Aluejärjestön kevätjuhla pidetään to 16.4 alk. klo 13.00 Kinaporin juhlasalissa. Tied. Leena 050 501 1810 HELOKKIEN KONSERTTI Helokki-kuoron kevätkonsertti pidetään Kinaporin juhlasalissa la 25.4. klo 14.00 Tied. Meeri 040 -585 3490 ULKOILUPÄIVÄ Aluejärjestö järjestetään perinteisen ulkoilupäivänsä 15.5 alk. klo 11.00. Paikka on avoin. Tied. Veli 040 543 9702. JYVÄSKYLÄN MATKA Aluejärjestö järjestää matkan Jyväskykylään 15.-17.6 ja 17.6. Matkoista voi kysyä: Pirkko 044 349 5110 tai Antti 040 527 6425 ELÄKELÄISRADIO Radio kuultavissa taajuudella 100,3 Mhz joka toinen torstai klo 15.30. Tied. Limp-
Kymen Aluejärjestö
TANSSIT VOIKKAAN SEURANTALOSSA Kuusankosken Eläkeläiset ry järjestää ohjelmalliset tanssit Voikkaan seuratalossa 18.2.2009 klo 1216.00 alkaen kahvituksella kello 11.00. KESÄPÄIVÄT LAHJARANNASSA Kesäpäivät Lahjarannassa myöhemmin ilmoitettavana aikana, liittyen Tallinnan Eläkeläisten vierailuajankohtaan. KEVÄTJUHLA PYHTÄÄLLÄ Pyhtään Eläkeläiset ry:n kevätjuhla seurantalo "Hemmetissä" tiistaina 7.4.2009 kello 12.0016.00 alkaen kahvituksella kello 11.00. Omaa ja vieraiden ohjelmaa, puhe: järjestösihteeri Anu Mäki. Musiikista vastaa Myllykylän Pelimannit SYYSKAUDEN ALOITUS Syyskausi aloitetaan Lavatansseilla Pyhtään VPK:n lavalla keskiviikkona 26.8.2009 kello 12.00- 16.00VMusiikista vastaa Ruotsinpyhtään Pelimannit
Satakunnan Aluejärjestö:
EDUSTAJAKOKOUSSEMINAARI: "Kohti edustajakokousta" 12.02.2009. Pori Viikkarin Valkama. Anu Mäki vierailee. RISTEILY MAALISKUUSSA Aluejärjestön kevätristeily Tallinnaan 1617.3. 2009. Ilmoittautumiset yhdistysten matkavastaaville 15.2. mennessä. LIIKUNTAPÄIVÄ TOUKOKUUSSA Järjestetään Rauman Urholassa 06.05.2009 alkaen kello 10.00. Ohjattua liikuntaa, sauvakävelylenkki meren rannoilla, opastusta liikuntaan. Verenpainemittausta ennen ja jälkeen kävelylenkin. Ilmoittaudutaan yhdistysten matkavastaaville Vappuun mennessä. PYHÄJÄRVEN RANTAAN KESÄKUUSSA Eura-Säkylä-Köyliön Eläkeläisten kutsu puolenpäivän tapaamineen 19.06.2009 Pyhäjärven rantamaisemissa Euran Myllyojan lahdella ns. Paperin majalla. Leppoisan olemisen ohessa terveiset Jyväskylästä. Ilmoittautua voi Simo Leino puh. 044 -0722036 ja 8669297 tai Tuomo Viitahalme 0509123650 tai 8652003. ELOJUHLA EURASSA Eurassa 12.08.2009 Onnelan Työväentalossa Aluejärjestön ja Eura-Säkylä-Köyliön yhdistyksen yhteistyöllä. JÄSENHANKINTAKAMPANJA Koko juhlavuoden kestävä jäsenhankintakampanja ja siihen liittyvä yhdistysten ja jäsenhankkijoiden kilpailu on käynnistynyt. Yhdistysten sarjat ovat alle sata-, sata-, kolmesataa- ja yli 300-jäseniset yhdistykset. Palkintoina m.m. matkoja. KUNTORANTAAN ELOKUUSSA Aluejärjestö on varannut 17-22 .08.- 09 Kuntorantaan 40 lomapaikkaa. Niistä osa on tuetteja lomia. Varausten vastaanotto käynnistyy välittömästi. Hakuilmoitukset joko yhdistysten matkavastaava, tai Pauli Liekari, Rauma puhelin. on 8235459 tai 0443547424.
Lapin Aluejärjestö
PELLON ELÄKELÄISTEN JUHLA 13.3.2009 klo. 14.00 Pellon Eläkeläiset ry:n 35v.-juhla Pellon Ponnen talossa. HUOM! Auejärjestön kevätkokous palvelutalo Kyllin Keitaassa kello 11.00. TALVIPÄIVÄT SALLASSA 4.4.2009 klo. 11.00 Lapin Eläkeläiset ry:n väki jutaa talvipäivätapahtumaan Sallaan. Huhtikuussa paneudutaan edustajakokousvalmisteluihin
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2009 - 19
Yhteistä toimintaa alueilla
Uudenmaan Aluejärjestö
ALUEJÄRJESTÖN ULKOILUPÄIVÄ 13.5. Hyrylän Metsäpirtissä. Päivä ulkoilun, pelien ja leikkien parissa, ruokatauko ja jälleen menoksi. Bussikuljetus. Ilmoittautumiset Tuula Kivijärvelle 6.5. mennessä puh 050 3429019 tai tuulakivi@hotmail.com. SYYSJUHLA 12.10. Aluejärjestön perinteinen syysjuhla, johon yhdistykset valmistavat omaa ohjelmaa, on tanssia ja arpajaiset. Ohjelmasta pyydetään ilmoittamaan samoin Tuula Kivijärvelle syyskuun aikana. LASKIAISTANSSIT Etelä-Vantaan Eläkeläiset Laskiaistanssit tiistaina 24.2. klo 13.00 Arkissa (Isossa Myyrissä), Liesikuja 1 Myyrmäki Avoin tilaisuus myös alueen asukkaille, elävää musiikkia, vapaa pääsy. ILOINEN ILTAPÄIVÄ Havukosken Eälkeläiset järjestää 25.2., 25.3. ja 29.4. klo 12.00 Kotiapusäätiön kerhotilassa Paimenentie 4 Vantaa. Tervetuloa myös kaikki alueen ikäihmiset! PÄIVÄILTAMAT Järvenpään Eläkeläisten "Päiväiltamat" 18.2., 18.3. ja 15.4. klo 12.00 Järvenpään seurojentalolla os. Kartanontie 20 Järvenpää. Kahvitarjoilu aloitetaan 11.00. Avoimet tilaisuudet myös alueen asukkaille, arpajaisia, kahvilippu pääsymaksuna. KEVÄTJUHLA KOROSSA Korson EläkeläisTEN Kevätjuhla 1.4. klo 12.00 Metsokodissa. Avoin tilaisuus eläkeläisille, vapaa pääsy. Porvoon Eläkeläiset PORVOON AVOIMET JUHLAT Kaikki seuraavat, kaikille avoimet tilaisuudet järjestetään Hamarin työväentalolla os. Hamarintie 22 Porvoo 12. 2. klo 12.00 Ystävänpäivän juhlat, lopuksi tanssia. 11.00 alkaen kahvit á 5 e. 26. 3. klo 12.00 Manunpäivän pirskeet, 11.00 alkaen kahvit á 5 e. 16.4. klo 1418 Jalonpäivän tanssit, kahvilippu 7 e, elävää musiikkia tahdittaa Repe&Rape. 14.5. klo 12.00 Kevätjuhlat kahvit alkaen 11.00 á 5 e, lopuksi tanssia Repen&Rapen tahdissa. Tiedustelut Kalevi Väisäseltä 0400-602417 tai Inkeri Niiraselta 040-7303887.
Pirkanmaan aluejärjestön oikeat toimihenkilöt vuonna 2009
Tietokonepaholainen sotki perusteellisesti Pirkanmaan aluejärjestön syyskokousjutun lehdessä 8/2008. Lehteen tulivat lopulta muutaman vuoden takaiset valinnat. Toimitus yhtyy kaikkiin tapauksen vuoksi esitettyihin pahoitteluihin ja valituksiin. Oikaisuna julkaisemme aluejärjestön sihteerin jutun, jossa kerrotaan järjestön oikeat toimihenkilöt: Puheenjohtajaksi valittiin Ilkka Järvelä Tampereelta, varapuheenjohtajaksi Matti Tolvanen Lempäälästä. Toimikunnan jäseniksi Jouko Pesonen (Vesa Ruokeenniemi) Martti Vartiainen (Pirkko Rantala) Valkeakoski, Riitta Korpela (Anna Haataja) Voitto Palin (Raili Riekkola) Esko Ylinen (Ilkka Kotiranta) Nokia, Irma Rantanen (Veikko Järvinen) Ruovesi, Taavi Lintunen (Marita Kiuru) Vuokko Mikkola (Hilkka Hakamaa) Tampere, Tapani Laurila (Pirkko Haapanen) Pekka Ahlroth Kuru, Ritva Nurmikolu (Anja Sundell) Kalle Viitanen (Heimo Vesterbacka) Ylöjärvi, Matti Tolvanen (Airi Palm) Airi Leppänen Lempäälä, Timo Heino (Anja Mäkelä) Tuomo Huhtala (Pirkko Halonen Viiala, Sinikka Heino (Irma Ahonen) Hämeenkyrö-Viljakkala, Heikki Ahlstedt (Pentti Aittokallio) Pauli Väyrynen Pirkkala, Ada Juvonen (Pirkko Helander) Mänttä-Vilppula ja Yrjö Hakomäki (Immo Järvinen) Kangasala. Järjestäytymiskokouksessa valittiin sihteeri / taloudenhoitajaksi Sinikka Heino ja työvaliokuntaan Kalle Viitanen, Ilkka Järvelä, Matti Tolvanen, Airi Leppänen ja Sinikka Heino. Pirkanmaan Eläkeläispiiriyhdistysten neuvottelukuntaan varsinaisiksi edustajiksi Ilkka Järvelä ja Sinikka Heino varalle Matti Tolvanen ja Pentti Aittokallio. Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan Aluejärjestön yhteistyöryhmän edustajat ovat Tapani Laurila ja Pekka Ahlroth sekä varalla Sinikka Heino. Sinikka Heino Aluejärjestön sihteeri
Kiuruveden Eläkeläiset puuhaa omillaan ja Ylä-Savon ringissä
Kiuruveden Eläkeläiset ry valitsi edelleen puheenjohtajaksi Martti Tikkasen ja varapuheenjohtajaksi Liisa Pietikäisen. Erovuorossa olleet Aaro Pietikäisen, Kalle Ruotsalaisen ja Elsa Sivosen valitsimme uudelleen, uusina Elina Blombergin ja Aune Ruotsalaisen, erovuoroisista varajäsenistä Kaarina Veteli ja Anja Aho uudelleen, uutena Esa Kärkkäinen. Muut johtokunnan varsinaiset jäsenet ovat Anja Mikkonen, Laina Niskanen, Aino Kumpulehto, Kirsti Tenhunen, Anneli Ohtonen, Heikki Ruotsalainen, Terttu Saano ja Varajäsenet Eini Keränen ja Reino Tossavainen. Johtokunta järjestäytymiskokouksessaan valitsi sihteeriksi Elsa Sivosen, joka toimii myös matkavastaavana ja taloudenhoitajaksi Anneli Ohtosen, joka toimii myös jäsensihteerinä. Kerhot jatkuvat keskiviikkoisin vetäjänä Liisa Pietikäinen apulaisineen, tanhut jatkuvat Aune ja Heikki Ruotsalaisen johdolla, lauluryhmä Laina Niskasen johdolla, Ake Pääkkö käy omien hommiensa lomassa säestämässä haitarilla. Viime vuosi oli vilkasi: kerhot, laulut, tanhut, lentopallo, kuntosalit viikoittain. Juhlittiin kevätkarkeloiden, äitien- ja isienpäivien merkeissä, vierailtiin naapuriyhdistysten juhlissa, tehtiin konsertti- ja teatteriretket, kesällä oltiin torilla, vappuna sekä yhtenä tori-iltana kahvin, munkkien ja makkaran myynnissä yhdessä Teräksen kanssa. Tehtiin yhdessä Vieremän ja Iisalmen eläkeläisten kanssa
Yhteiskuva otettiin miltei kotinurkilla. syysretki Sallan Takkavalkeaan. Teimme isännän opastuksella mielenkiintoisia tutustumisreissuja. Porukka oli innostunutta ja niin liikkuvaa, ettei meinannut yhteiskuvan aikaa ja paikkaa löytyä. Kotimatkalla oli jo Kajaani ohitettu, ja kuva oli vielä ottamatta. Matkavastaava oli jollakin reissullaan tutustunut Sukevan lähellä olevaan Puuparatiisiin ja antoi autokuskille käskyn, että Puuparatiisissa pysähdytään kuvausta varten ja muutenkin se paratiisi olisi näkemisen arvoinen. Jokaisella alkoi olla jo kiire kotiin, oli soitettu Iisalmesta hakumiehiä ja nopean tutustumisen jälkeen porukka pakkautui autoon ilman kuvan ottoa. Matkavastaava komensi kuitenkin matkalaiset autosta kylmästi ulos kuvauksen ja niin saatiin yhteispotretti. Ensi vuoden tärkein tapahtuma Eläkeläiset ry:llä on järjestön 50vuotisjuhla Jyväskylässä ja meidän tanhuryhmä harjoittelee uutterasti juhlan yhteistanhujen ohjelmaa varten. Savon aluejärjestö on kokeiluluontoisesti jakanut alueensa neljään rinkiin, tarkoituksena toiminnan tehostaminen pienemmissä yksiköissä. Kuulumme Ylä-Savon rinkiin yhdeksän muun yhdistyksen kanssa. Ringin on tarkoitus järjestää loppukesästä Kiuruvedellä ohjelmallinen kesätapahtuma tansseineen, paikkana Puistorinne. Elsa Sivonen
Iissä asetettiin jäsenhankintatavoite
Iin Eläkeläiset ry:n syyskokous pidettiin 24.11.08 Iin Järjestötalossa. Puheenjohtajaksi vuodelle 2009 valittiin edelleen Juhani Siurua, varapuheenjohtajaksi Rauha Piukkula. Johtokuntaan Anneli Veijola, Paula Komminaho, Eila Alasimonen, Kaarina Niskanen, Pirkko Mäkitalo, Toivo Putaansuu, Arvo Viinamäki ja Veijo Viik. Varajäseniksi Meeri Taskinen, Paavo Tolonen, Pekka Salminen, Ossi Junes ja Eevi Viinamäki. Jäsenmaksuksi päätettiin keskusjärjestön päätöksen mukaisesti 12 euroa. Tämä vuosi on yhdistyksen 40vuotisjuhlavuosi. Perustetaan toimikunta ja valitaan matkailujaosto. Musiikki-jumppa-käsityökerhot toimivat edelleen. Pyritään hankkimaan 20 uutta jäsentä. Järjestetään juhlia ja n. 10 vierailua ym. virkistysretkeä. Kurssitetaan 3-4 jäsentä keskus- ja aluejärjestön kursseilla. Mennään kesäkuussa Eläkeläiset ry:n 50vuotisjuhlaan Jyväskylään. Tehdään aloitteita kuntaan ja ikäihmisten neuvostoon vanhuksille tärkeistä asioista. Ilmoitukset julkaistaan Rantapohja-lehdessä. Ikäihmisten neuvostoon esitetään Rauha Piukkula. Taloudenhoitajana jatkaa Anja Mäkipaaso. Tiedottajaksi tulee Paula Komminaho ja matkavastaavaksi Kaarina Niskanen. Jäseneksi alueloimikuntaan esitetään Juhani Siurua.
Yhteistä toimintaa
Eevi Viinamäki
20 - Nro 1 helmikuu 2009
ELÄKELÄINEN
Pilailu auttaa sietämään
Jari Elsilä: Stailausta. Pilapiirroksia Kalevassa 3.11.07-8.11.08, Kaleva Kustannus Oy Henrik Muste & Kari Kallis: Suomen parhaat vitsit 2009, Gummerus 2008 Pilapiirtäjä ei ole silmänkääntötemppujen tekijä. Hän kääntää yleisön silmät näkemään tosiasiat sellaisina kuin ne todellisuudessa ovat, eikä sellaisina kuin niiden kuvitellaan olevan. Piirtäminen on poisjättämisen taitoa. Piirros pelkistää ja pilakuva karsii kohteesta kaiken sen koreuden ja korskeuden, jolla kohde yrittää hämätä ja tehdä silmänkääntötemppunsa. Mikä siinä sitten lienee, että asioita on vaikeampi hyväksyä sellaisina kuin ne ovat. Harvat katsovat asioiden ytimeen ja useimmat mieltyvät sädehtivään ulkokuoreen. Pilapiirtäjän onkin näytettävä totuus alastomana ilman koreita vaatteita. Pilapiirros pakottaa katsomaan toisella tavalla, epäilemään sitä, miten se on meille puoli yhdeksän uutisissa kerrottu. Pilapiirros kysyy aina, onko meille kerrottu koko totuus. Jari Elsilän Oulussa ilmestyvässä sanomalehti Kalevassa ajalla 3.11.07-8.11.08 julkaistut pilapiirrokset ilmestyivät kirjan muodossa nimellä "Stailausta." Kirja on ratkiriemukas muistinpalautus menneen vuoden niin koti- kuin ulkomaidenkin tapahtumiin. Siinä mielessä vitsi on kertakäyttötavaraa, että sitä ei voi kertoa monta kertaa peräkkäin samalle yleisölle. Vitsi naurattaa vain kerran. Vaikka Suomen kansa on ulkoisesti totista, suomalainen kuitenkin nauraa hekottelee ainakin sisäänpäin. Gummeruksen vitsikilpailun sato on ollut jälleen runsas ja "Suomen parhaat vitsit 2009" kokoelman vitsailun aiheina 320 sivun verran ovat kaikki elämänalueet, samoin politiikan ja talouselämän edustajien henkilögalleria on laaja. Miljonäärin poika kysyi isältään: Mitä tarkoittaa noususuhdanne? Jaa poikani, se tarkoittaa suuria komeita autoja, lentomatkoja, sampanjaa ja kauniita naisia. Entä sitten mitä tarkoittaa laskusuhdanne? Se tarkoittaa juna- ja bussimatkoja, mineraalivettä ja vaimoa. Eläkkeelle jäänyt vuorineuvos iloitsi vaimolleen: Nyt kun olen eläkkeellä, niin aina aamuisin, kun olen ajanut partani, tuntuu kuin olisin 10 vuotta nuorempi. Ah! Etkö voisi ajaa partaasi iltaisin? Mutta onko huumori alun perin kotoisin idästä, kysyvät vitsikirjan toimittajat. Idässä kun sananlaskut, kaskut, pilkka ja vitsit kukkivat hiukan erilaisina kuin meillä, koska niillä on enemmän yhteiskunnallista purevuutta ja sitä kautta älyllistä salakavaluutta. Kiinalaisten pyhä Konfutse totesi: "Kultainen sääntö on kenellä kulta, se tekee säännöt. Ja kenellä valta, sen jutuille nauretaan.." Jonkinlainen totuus piilee varmaan tokaisussa: Muistakaa olla kilttejä lapsillenne aikanaan he valitsevat teille hoitopaikan. Ilman vitsejä ja pilapiirroksia olisi elämä vieläkin tylsempää ja ohimenevämpää. JUHA DRUFVA
"Sielussani harmaata ei hiukkaakaan"
Bengt Jangfeldt: Panoksena elämä. Vladimir Majakovski ja hänen piirinsä. WSOY 2008. Ruotsalaisen Bengt Jangfeldtin, venäläisen kirjallisuuden kääntäjän ja tutkijan teos Panoksena elämä, Vladimir Majakovski ja hänen piirinsä on ensimmäinen länsimaissa julkaistu Majakovski-elämäkerta. Se on ainutlaatuinen teos jo senkin takia, että Jangfeldtilla on ollut käytössään uusia lähteitä, mm. teoksen keskeisten henkilöiden julkaisemattomia muistelmia. Ainutlaatuista on sekin, että vuonna 1948 syntynyt Jangfeldt on henkilökohtaisesti tuntenut lukuisia Majakovskin lähipiiriin kuuluneita henkilöitä. Heistä tärkein on Majakovskin "elämän nainen" Lili Brik, jonka rooli on niin keskeinen, että teos tavallaan on myös Lili Brikin elämäkerta. Radikaalilla 60-luvulla nuoruutensa eläneelle lukijalle, joka hartaudella luki runoelmaa Pilvi housuissa, Neuvostopassia ja muita Arvo Turtiaisen Majakovski-suomennoksia, Jangfeldtin kirja on hämmentävä elämys. Majakovski paljastuu ihan muuksi kuin se kaunisteltu virallinen muotokuva, joka hänestä Neuvostoliitossa maalattiin. Totta on, että Majakovski käytti sekä kuvataiteilijan että runoilijan lahjansa vallankumouksen palveluksessa, omisti sille sekä elämänsä että tuotantonsa, mutta puolueen uskollinen soturi hän ei ollut. Hän oli aina kapinassa kulttuuribyrokraatteja vastaan, aina kriittinen, raivoon asti kiihkeä ilmaisemaan omat mielipiteensä. Neuvostoihmisen ihannemittoihin hän oli liian iso ja elämäntavoiltaan liian epäsovinnainen. Sosialistisen realismin aitaukseen niin omapäistä runoilijaa ei olisi ikinä saatu suljetuksi. "Ääneni sametista ompelen itselleni parin mustia housuja", runoili Majakovski ovelasti, mutta lopulta hänet ahdistettiin nurkkaan, josta hänen jumalaiset puhujanlahjansa eivät häntä enää pelastaneet. Kun myös ihmissuhteet ajautuivat umpikujaan, tuloksena oli se, mikä oli: itsemurha. Elämäkerran perusteella voi pitää varmana, että jos Majakovski vuonna 1930 ei olisi tappanut itseään, Stalinin terrori olisi tuhonnut hänet niin kuin niin monta muuta vallankumouksen sukupolvea innoittanutta kirjailijaa. Majakovski eli ylikierroksilla: hän oli vimmaisen kilpailuhenkinen himopelaaja, ketjupolttaja, bakteerikammoinen hysteerisyyteen asti, seksuaalisesti superaktiivinen naistenmies, jolle votka maistui, mutta joka dominoi seuraa kuin seuraa ilman votkaakin. Röyhkeän käytöksen takana oli ylettömän ujo, herkkätunteinen ja usein synkkämielinen mies. Vaikka Pravda kirjoitti pääkirjoituksessaan Majakovskin kuoleman jälkeen, että hänen kuolemansa oli "täysin eriparinen hänen elämänsä kanssa", ja kulttuuribyrokraatit ja proletaarikirjailijat veisasivat samaa virttä, ystävät tiesivät paremmin: Majakovski oli henkiseltä rakenteeltaan itsetuhoinen ihminen. Majakovskin sielunveljekseen kokenut runoilija Marina Tsvetajeva sanoi: "Kaksitoista vuotta yhteen menoon ihminen Majakovski yritti tappaa runoilija Majakovskin sisällään, kolmantenatoista runoilija nousi ja tappoi ihmisen." Hellä kuin pilvi housuissa "Sielussani harmaata ei hiukkaakaan", kirjoittaa Majakovski, "kaunis kaksikymmentäkaksivuotias" runoelmassa Pilvi housuissa, jossa hän esittelee sekä persoonansa että runoilijanohjelmansa: "Jos tahdotte - / lihastanne tulen hulluksi / tai hempeäksi niin kuin väri taivaalla, /jos tahdotte - / moitteettoman helläksi, / ei niin kuin mies vaan niin kuin pilvi housuissa." Vallankumouksen jälkeen Majakovski luonnehti itse runoelman neljän jakson sanomaa: "Alas teidän rakkautenne, alas teidän taikovski julistettiin siitä paikasta suureksi runoilijaksi, vaikka hän ei enää kirjoittaisi riviäkään. Ja Volodjan ja Lilin välille syttyi rakkaus, joka ei koskaan sammunut. Vuonna 1893 pienessä georgialaiskylässä syntynyt Volodja oli muuttanut äitinsä ja kahden sisarensa kanssa Moskovaan isän kuoleman jälkeen vuonna 1906. Poika aikoi taiteilijaksi ja opiskeli taidekoulussa. Jo varsin varhaisella iällä hän osallistui illegaaliin poliittiseen toimintaan, istui sen takia lyhyitä tuomioitakin. Naisista hän hankki nopeasti monipuolista kokemusta. Kun hänen runoilijanlahjansa huomattiin, hän liittyi futuristeihin. Aika kaipasi uutta, ja futuristit olivat juuri oikea ryhmä Majakovskille, jota menneisyys ahdisti. Hän halusi heivata Pushkinit, Dostojevskit ja Tolstoit "mereen Nykyajan laivasta", kuten hän kirjoitti varhaisessa runossaan futuristien yhteisteoksessa Korvapuusti yleiselle maulle. Volodja ei ollut mikään untuvikko tavatessaan Lilin, joka myös oli hankkinut sangen monipuolista seksuaa-
teenne, alas teidän järjestelmänne, alas teidän uskontonne." Vuonna 1915 elettiin Moskovassa harvinaisen intensiivinen ja herkkä hetki, kun Majakovski lausui runoelman säkeitä aviopari Lili ja Osip Brikille heidän kotonaan. Vaikutus oli mykistävä. Pilvi housuissa oli juuri sitä, mitä oli kiihkeästi odotettu nuorten futuristirunoilijoiden piirissä. Maja-
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2009 - 21
Valkoisen vallan vahtikoira
Matti Lackman: Esko Riekki jääkärivärväri, Etsivän Keskuspoliisin päällikkö, SS-pataljoonan luoja, SKS 2007. Itsenäisen Suomen ensimmäisen valtiollisen poliisin päällikkö Esko Riekki syntyi vauraaseen oululaiseen kauppiasperheeseen vuonna 1891. Nuorena Riekki osallistui Suomen itsenäisyyttä ajaneiden aktivistien toimintaan. Jo tässä salapuuhassa hän pääsi hajulle ohranoinnin aakkosista. Hän värväsi esimerkiksi jääkäreitä Saksaan koulutettavaksi. Homma oli maanpetoksellista, koska Suomi kuului Venäjän valtakuntaan ja Saksa oli tuolloin Venäjän vihollinen, käynnissä olleessa ensimmäisessä maailmansodassa. Riekki paloi ja joutui lusimaan Spalernanajan vankilaan Pietariin. Kiven sisällä hän oppi lisää: alituiset kuulustelut kouluttivat Riekkiä taidossa lypsää tietoja pidätetyiltä. Voi sanoa Riekkiä hiillostaneen valtioneuvos Maskevitsin olleen hänen oppimestarinsa isonkytän virkaan. Riekki istutettiin EKP:n pampuksi vuoden 1923 alussa. Syksyllä 1923 oululaisen työväenlehden Kansan Tahdon päätoimittajan Yrjö Mäkelinin elämä päättyi Etsivän Keskuspoliisin sellissä. Vielä äskettäin Mäkelin ja Riekki olivat samalla puolella, jääkäriliikkeen kannattajina. Mäkelin oli sosialisti, mutta lähellä jääkäriliikettä. Hänen poikansa Leo Mäkelin jopa meni jääkäriksi Saksaan. Toisaalta Riekki oli kovasti isänmaallinen mies, mutta oliko hän syvimmiltään pelkuri? Tätä Lackman ei alleviivaa, mutta Riekin varovaisuus kaikessa mihin hän ryhtyi voidaan näinkin tulkita. Vaikka Mäkelinin arvellaan tehneen itsemurhan, totuus hänen kuolinsyystään jäänee ikuisesti historian hämärään. esimerkiksi työväenmies Väinö Kujalan väitettiin kuolleen oman käden kautta EKP:n sellissä, mutta osoittautui, että hän menehtyi pahoinpitelyn seurauksena. Jatkosodan lopulla EKP:n papereita kannettiin nuotioon. Niissä katosi ehkä oleellistakin tietoa Riekin tekemisistä. Riekki haistoi vain vasemmalla sieraimellaan. Hän jahtasi kommunisteja, mutta suhtautui vapaamielisesti oikeiston kähmintöihin. Tunnetustihan täkäläinen oikeisto vehkeili vuodesta 1918 aina pitkälle 1930 luvulle demokratiaa vastaan. Johtajakin lymysi kulisseissa C.G.E. Mannerheim, salanimellä "Andersson". Esimerkiksi lapuanliikkeen hilluessa Riekki istui kahdella jakkaralla. Hän tiesi ajankohdan kaappausvehkeilyistä ja seurasi katseella kenelle valta tipahtaa, tulevalle marsalkalleko? Lackman toteaa, ettei Riekki ollut aidosti demokratian kannalla. Mutta sinänsä valtiollisen poliisin päänä hän oli pätevä, vaikka istui virassa ilman asianmukaista koulutusta ylioppilaan papereilla. Ainakin virallisella tasolla Riekki vastusti väkivaltaisia kuulustelukeinoja. Jatkosodan aikana Riekki toimi SS-pataljoonan kokoajana. Hän oli Suur-Suomimies. Heimoaatteelle salakyttä nosti koipensa, mutta kauppiaan vesana tajusi ItäKarjalan anastamisen tuomat mahtavat taloudelliset näkymät. Tosin Riekille ei olisi vähä riittänyt, hän piti Uralia sopivana Suomen itärajaksi. Myös historiaa Riekki luki vain toisella näköelimellään, oikealla. Talvisodan alla hän ei ymmärtänyt, että Neuvostoliitossa muistettiin paremmin kuin hyvin heimoretket täältä sinne ja Mannerheimin horinat Pietariin hyökkäämisestä. Tätä "tikarinpistopolitiikkaa" Riekki piti jotenkin luonnollisena, Lackman kirjoittaa. Lackmanin liki 600-sivuista teosta lukiessa mielenkiinto ei herpaannu. Riekistä juuri mitään tietämättömänä jännitin koko ajan, miten äijän käy. Lackman on takuuvarma ammattihistorioitsija, ei tarvitse pelätä mitään Tellervo Koivistot sekoittavaa seppistelyä tai kylmän sodan voittajien näkökulmasta tapahtuvaa menneisyyden ennustamista. Kirja on samalla mitä mainioin johdatus tuon ajan Suomen historiaan.
Konferenssien tiedot ja salaisuudet
Markku Reimaa: Kekkosen katiska, Suomi Etykissä 1968-1989. Edita 343 s. Sana konferenssi on yleisesti tunnettu. Joku varmaan arvelee, että konferensssit ovat täysin julkisia. Itse epäilen asiaa. Entä pitäisikö kaikkien konferenssien olla täysin julkisia? Tuskin. Konferenssien kirjo on valtava ja ehkäpä hyvä niin. Suurlähettiläs Markku Reimaa on kirjoittanut kirjan konferenssidiplomatiasta. Sen keskeinen anti koskee Urho Kekkosen, Max Jakobsonin ja Risto Hyvärisen ponnisteluja, jotka alkoivat 5.5.1969 Etyk-aloitteesta. Tehtävä ei ollut helppo. Sen epäonnistuminen olisi varmaan alentanut Suomen arvovaltaa maailmanpolitii- kassa? Vai olisiko? Paljonko? Jopa Urho Kekkonen taisi hieman epäröidä ennen kuin ryhtyi toimeen. Reimaan kirja ei suinkaan kerro kaikesta, mistä olisi voinut. Sellaista diplomatiaa ei ole eikä se ole edes tulollaan. Toisaalta rauhan rakentaminen Etyk-keinoin oli riskaabelia, mutta lopulta se kannatti. Reimaan mukaan vuoteen 1989 saakka vallalla oli suuri varovaisuus. Se loppui tai loppuiko? tuona vuonna. Salainen diplomatia kai jatkui ja jatkuu yhä, totta kai. Ehkä tuo diplomatian muoto on kuiten- kin menettänyt osan merkityksestään? Reimaan kirja käsittelee Urho Kekkosta ja hänen aikakauttaan, olkoonkin että valtionpäämiehemme vanheni vanhenemistaan. Muistan lentomatkan Islannista vuonna 1981, jolloin presidenttimme luhistui ja jou- tui kohta luopumaan virastaan. Muuan Helsingin Sanomien toimittaja hihkui koko lennon ajan ihastustaan. Salainen diplomatia on salaista. Sellaista maailmaa, jossa kaikki olisi julkista tuskin koskaan tulee. Suurta viisautta on kyky erotella salaiset ja julkiset asiat. Nyt elämme aivan toisenlaista aikaa, mutta ongelmat ja salaisuudet pysyvät. PERTTI HEMÁNUS
JUHANI RANTALA
lista kokemusta. Aika suosi seksuaalista vapautta, ja muutakin vapautta. 20-luvun alussa, aineellisesti ankeimpinakin sotakommunismin vuosina, elämäntunto nuorissa kulttuuripiireissä oli optimistinen ja riehakas. Maailma oli uusi, kaikki oli mahdollista, kaikkea sai tehdä ja kokeilla, niin taiteen kuin elämäntavan alueella. Hyvin pian Majakovski Lilin rakastajana liittyi kolmanneksi jäseneksi Brikin perheeseen. Sitä halusivat kaikki kolme, ja "työnjakokin" syntyi kuin itsestään: Volodja runoili, Osip oli kulttuurikriitikko ja Lili oli pääideologi perheen elämäntavan linjauksissa. Lilin ideologian mukaan kukin sai olla päivällä, missä halusi ja tehdä mitä halusi, mutta yöt on vietettävä yhdessä kotona. Kaikilla kolmella oli muitakin suhteita, erityisesti omaa vapauttaan vaalivalla Lilillä, joka toisaalta oli hanakka torppaamaan Volodjansa naissuhteita, jos ne alkoivat kääntyä vakaviksi. Volodjalle Lili oli elämän suurin rakkaus ja tärkein nainen, minkä hän avoimesti kertoi muillekin naisilleen.
20-luku tuntui kaikkine ristiriitaisuuksineenkin olleen yhtä juhlaa perheelle. Rahaa tuli runoista ja varsinkin niitten esittämisestä laajoilla kiertueilla. Ulkomailla, Berliinissä, Pariisissa, jopa Amerikassa matkustettiin taajaan sekä yhdessä että erikseen ja tuliaisina tuotiin lasteittain vaatteita, hajuvesiä, moninaisia ylellisyystuotteita, jopa autoja. Parhaina vuosina Majakovski ansaitsi satakertaisesti teollisuustyöläisen vuosipalkan verran. Olojen vakiintuminen merkitsi niiden tiukkenemista 30-lukua lähestyttäessä. Oma ironiansa on siinä, että neuvostokansalaisuutta ylistävän Neuvostopassi-runon julkaisemista pantattiin Komsomolskaja Pravdan toimituksessa Majakovskin kuolemaan asti, koska Majakovskilta oli samaan aikaan evätty "rahtikirja tuo paras mainen". Volodjan ulkomaanmatkat oli matkusteltu, ja suhteet niillä tavattuihin ihaniin naisiin katkesivat. Niitä ehti syntyä: Amerikkaan emigroituneen venäläissyntyisen Ellyn kanssa syntyi tytärkin, Majakovs-
kin ainoa lapsi. Isyys paljastui vasta 1980-luvulla, perestroikan aikana, kun tytär kirjoitti Majakovskista äitinsä muistelmiin perustuvan kirjan.
Kulttikirjailijaksi Stalinin käskystä
Volodjan, Lilin ja Osipin "avioliitto" oli aikanaan Moskovassa kuuluisa, mutta kun Majakovski-kulttia 30-luvun puolivälissä alettiin luoda, kaikki tällainen moraalisesti arveluttava pyyhittiin Majakovskin elämästä pois. On elämän ironiaa, että kulttuuribyrokratian ja proletaarikirjailijoiden epäsuosioon joutunut Majakovski kanonisoitiin Stalinin käskystä. Aloite tosin tuli Lililtä, joka viisi vuotta Majakovskin kuoleman jälkeen kirjoitti Stalinille henkilökohtaisen kirjeen, jossa pahoitteli ja paheksui Majakovskin kohtelua kuoleman jälkeen: vallankumouksen suurimman runoilijan tuotantoa ei julkaistu, ja virkavalta halusi painaa unohduksiin hänen muistonsakin. Siitä paikasta Stalin kirjoit-
ti suoraan Lilin kirjeen tekstin päälle, kirjassa on siitä kuvakin käskyn puolueen kontrollikomitean puheenjohtajalle Nikolai Jezhoville: "Majakovski oli ja on meidän neuvostoaikamme paras, lahjakkain runoilija. Välinpitämätön suhtautuminen hänen muistamiseensa ja työhönsä on rikos. --- Pitäkää huoli, että kaikki laiminlyöntimme korjataan..." Vipinää syntyi välittömästi. Alkoi Boris Pasternakin sanoin "Majakovskin pakkosyöttö niin kuin perunoiden pakkoviljely Katariina Suuren aikoina." Majakovskin asema virallistettiin, patsaita pystytettiin, elämäkerta sopeutettiin sosialistisen realismin normeihin, runot valittiin tendenssimäisesti valikoimiin, joita julkaistiin valtavina kansanpainoksina, sopimattomat ihmiset, etunenässä Lili pyyhittiin pois hänen elämästään. Paljon jätettiin julkaisematta, mm. näytelmiä Lude ja Sauna saatiin esittää vasta Stalinin kuoleman jälkeen. Sama lienee ollut Majakovskin käsikirjoittamien elokuvien kohtalo, niiden avantgardea
ei millään saa sopimaan sosialistisen realismin muottiin. Kanonisointi oli Majakovskin toinen kuolema, sanoivat hänen ystävänsä. Ja kolmas kuolema, sanoo Jangfeldt, tapahtui Neuvostoliiton lakkauttamisen jälkeen, kun kirjallisuushierarkia taas pantiin uuteen uskoon: Majakovski katosi niin koulujen opetusohjelmista kuin kirjakauppojen myyntipöydiltä.
M hän elää!
Majakovskin kohtalo tuo mieleen episodin hänen aikalaisensa Anatoli Mariengofin Sergei Jeseninistä kertovasta kirjasta Romaani vailla valhetta. Kirjailija kyseli moskovalaiselta ajurilta, keitä kirjailijoita tämä tuntee. Ajuri sanoi tuntevansa Pushkinin. Entä keitä eläviä? "En ketään herra. En eläviä. Me tunnetaan vain valurautaisia." Bengt Jangfeldtin elämäkerrassa Volodja on taatusti elossa. Hän puree ja potkii, on rakastettava ja raivostuttava, lahjakas ja lumoava kokonaan ihminen. Ja
koko nuori neuvostovaltio intellektuelleineen, kulttuurisine ilmapiireineen, riesoineen ja riemuineen kuohuu elävänä hänen ympärillään. Teosta rikastuttaa runsas kuvasto, Majakovskin mainos- ja muuta taidetta, aikalaismuotokuvia, intiimejä kuvia yksityiselämästä, harvinaisia, ennen näkemättömiä kuvia. Järkyttävimpinä kaksi: Sergei Jesenin kuvattuna heti itsemurhansa jälkeen ja Vladimir Majakovski kuvattuna samassa tilanteessa. Jangfeldt on kirjoittanut avomielisen, rehellisen, hienon runoilijan arvoisen elämäkerran, ja niin vetävästi, ettei kirjaa millään malttaisi laskea käsistään. Suomalaisen lukijan nautinnon täydellistää Juhani Lindholmin erinomainen suomennos.
TUULA-LIINA VARIS
22 - Nro 1 helmikuu 2009
ELÄKELÄINEN
VoikoAlzheimerin tautia ehkäistä?
Vanhenevan väestön ongelmat nousevat tutkimuksen kärkeen
T
iedenainen, takana jo 30-vuotinen tutkijanura, tällä hetkellä laajan, kymmenien tutkijoiden, tutkimusryhmien ja kansainvälisen projektin johdossa. Vaatimattoman oloinen, tummaan ja harmaaseen pukeutunut professori Hilkka Soininen nousee puhujakorokkeelle Pohjolan ja Suomi-yhtiön palkitsijoiden ylitsevuotavien arvostusten saattamana. Neurologian professori Hilkka Soininen Kuopion Yliopistosta otti Lääkäripäivillä vastaan arvostetun Suomen Lääketieteen Säätiön palkinnon. Vaikka palkinto luovutettiin jo 29. kerran, on Hilkka Soininen vasta neljäs nainen tässä arvostetussa kavalkadissa! Mistä hänet palkittiin? Kenties lääketieteen tämän hetken kuumimmasta ongelmasta. Hän on tehnyt vuosikymmeniä monipuolista tutkimustyötä muistisairauksien ehkäisyn syiden selvittämisessä, hoidon ja diagnostiikan kehittämisessä. Tutkimuksen merkitystä korostaa, että muistisairauksiin liittyvän Alzheimerin taudin syiden selvittäminen on noussut Euroopan Neuvoston ensisijaiseksi tutkimuskohteeksi, jossa myös Hilkka Soininen tutkimusryhmineen on mukana.
ta kun on tullut jo miltei tavaksi, että julkisuuden henkilöiden "taistelu syöpää vastaan" on noussut lööppeihin ja monenlaisten sankaritarinoiden aiheeksi lehdistössä. Viimeistään tässä yhteydessä on kuitenkin jo selvinnyt, että syöpä ei aina merkitse kuolemantuomiota. Eri syöpälajeissa paranemisprosentit eroavat toisistaan, mutta ne ovat yhä paranemaan päin. Samaa ei voi sanoa muistisairauksien, erikoisesti Alzheimerin taudin tilanteesta. Syöpää sairastavat ja hoidoissa olevat henkilöt saattavat useissa tapauksissa jatkaa toimintaansa, työtään ja harrastuksiaan kuten ennenkin. Mutta muistisairauksien piirissä potilaat joutuvat olosuhteiden pakosta nopeasti pois työelämästä eivätkä paranemisen ennusteetkaan ole lainkaan syöpätautien luokkaa. Kysymys on hyvin suuresta joukosta. Tällä hetkellä Suomessa on jo 120 000 dementiapotilasta, heistä yli puolella vakavin Alzheimerin tauti. Vuosittain löydetään yli 13 000 tautiin sairastunutta lisää.Väestön vanhetessa määrän ennustetaan nousevan vuoteen 2050 jo yli nelinkertaiseksi, yli 50 000:een vuodessa! On selvää että tutkimuksella on edessään suuret haasteet.
Missä syyt ja riskit?
Muistisairauksien hoitojen kehittämisellä on suuri merkitys vanhenevan väestön kannalta henkilökohtaisesti, mutta se on myös merkittävä kansantaloudellinen tekijä. Niinpä viime aikoina on monien muiden tehtävien ohella keskitytty siihen, voidaanko Alzheimerin tauti pystyä toteamaan aikaisemmin, sanoo Hilkka Soininen. Tähän onkin jo löydetty uudet kriteerit. Ensimmäinen tekijä on tapahtumamuistin heikkenemisen varhainen toteaminen. Sen jälkeen tulevat tiedot aivojen kuvantamisesta, jotka antavat asiasta selviä viitteitä. Muita vastaavan tason tutkimuksia on useita. Mitkä sitten ovat ne riskitekijät, jotka altistavat muistisairauksille? Yllätys ei ole suuri, kun Hilkka Soininen toteaa, että ne ovat niitä, jotka monissa muissakin sairauksissa ovat etusijalla: geeniperimä ja elintavat. Tutkijat ovat jopa löytäneet kolme geeniä, jotka saattavat aiheuttaa taudin puhkeamisen. Muita yleisiä riskejä ovat korkea ikä, verenpaine, korkea kolestroli ja tupakointi. Aika tuttuja tekijöitä.
Lääkäripäivien yhteydessä eri toimijat esittelevät tuotteitaan, tietojaan ja taitojaan. täjä, viime vuonna Nobelpalkittu saksalainen Harald zur Hausen, niin juhlaesitelmäänsä pitävä Hilkka Soinen saattoi puolestaan todeta, että ensimmäinen lääke Alzheimeriin saatiin vasta 10 vuotta sitten. Rokotetutkimuskin jouduttiin keskeyttämään vuonna 2002 havaittujen vakavien sivuvaikutuksien vuoksi. Tällä hetkellä on käytettävissä neljä lääkettä, sanoo Hilkka Soininen, donepetsiili, galantamiini ja rivastigmiini, jotka lisäävät aivojen vireystilaa ja aktiivisuutta. Neljäntenä valmisteena on toisentyyppinen memantiimi. On tutkittu useita muitakin lääkkeitä, mm. kolesterolin hoitoon käytettyjä statiineja. Tulehduskipulääkkeet ja estrogeeni on todettu tehottomiksi. Edelleen on meneillään useita kokeiluhoitoja. Vaikka tälläkin hetkellä tehdään uusia tutkimuksia, tosiasiana pysyy, ettei dementiaa eikä myöskään Alzheimerin tautia voida parantaa, vain mahdollisesti hidastaa sen etenemistä ja paran- taa potilaan oloa. Tässä on myös sen suurin ero kohtalokkaisiin syöpäsairauksiin.
Ainutlaatuinen tutkimus
Mitä sitten olisi tehtävissä? Miten pitäisi elää? Tässäkin törmätään moniin muiden sairauksien yhteydessä esitettyihin aiheisiin. Vaikka monet esitetyistä
Syöpä vai Alzheimer?
Syöpätaudit ovat olleet suuri ja dramaattinen uhka jo pitkään. Ne ovat saaneet viime aikoina suurta julkisuut-
Ensimmäinen lääke vasta 10 vuotta sitten
Kun Lääkäripäivillä esiintyi myös erään syöpäviruksen löytäjä ja rokotteen kehit-
Piikkiön Eläkeläisille on tulossa toiminnallinen vuosi
Viime vuonna 45-vuotista taivaltaan viettänyt paikkakunnan vanhin eläkeläisyhdistys, Piikkiön Eläkeläiset ry, jatkaa toimintaansa täysin palkein. Tänä vuonna yhdistys juhlii 50-vuotista keskusjärjestöä, Eläkeläiset ry:tä, joka on maamme vanhin eläkeläisten järjestö. Juhlavuosi huipentuu kesäkuussa Jyväskylässä vietettäviin kesäpäiviin. Päivien keskeisenä teemana ovat historian lakanat, joiden valmistamiseen yhdistykset eri puolilla maatamme osallistuvat. Alkanut vuosi on muutoksen vuosi. Kunnalliset yhteydet tapahtuvat nyt Kaarinan kaupungin kanssa Piikkiön ja Kaarinan liityttyä yhteen vuoden 2009 alusta. Piikkiön Eläkeläiset ry:n syyskokous valitsi Onni Lehtosen jatkamaan puheenjohtajana ja Pirkko Oksan varapuheenjohtajana. Johtokunnan muiksi jäseniksi valittiin Mirja Juntunen, Anneli Koski, Salme Kyllönen, Tuula Lehtilä, Anneli Lehtonen, Maija Lehtonen, Aimo Takala, Pentti Varjonen ja Heljä KarjalainenManninen. Juhlavuosivalmistelujen ohella Piikkiön Eläkeläiset jatkaa toimintaansa monella alueella. Retket ja matkat ovat näkyvänä osana yhdistyksen toimintaa. Tammikuussa retkeily aloittiin vierailulla Turussa, helmikuussa osallistutaan aluejärjestön Tukholman-risteilylle jne. Myöhemmin tulevat esille teatteriesitykset, esim. Kuusiston linnan raunioilla esitettävän näytelmän "Ilves kielekkeellä" näytös. Esitys on 700-vuotisjuhlaansa viettävän Kaarinan kaupungin juhlanäytös. Yhdistyksen kerhotoiminta jatkuu. Askartelukerho, lauluryhmä ja tanssikerho kokoontuvat säännöllisesti. Uudet jäsenet ovat tervetulleita osallistumaan kaikkiin edellä mainittuihin kerhoihin. Kokoontumisista tiedotetaan paikallislehtien Yhdistykset-palstoilla. Kokoontumispaikkoja ovat Piikkiön Pontela ja Nunnan kerhotalo. Tavoitteena on, että tilojen käyttökertojen hoito sujuu Kaarinan kaupungin hyvinvointipalvelujen kanssa yhtä sujuvasti kuin aiemmin Piikkiön vapaa-aikatoimen kanssa.
Leena Rönkkö palasi Hyrylän Eläkeläisten puheenjohtajaksi
Syyskokouksessa uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Leena Rönkkö vuoden tauon jälkeen. Muut johtokunnan jäsenet ovat: varapuheenjohtaja Raili Kumpulainen, sihteeri Hilkka Lindroth, taloudenhoitaja Kerttu Viirtala, matkavastaava Sirkka Korhonen, jäsensihteeri Hilkka Lindroth, tiedottaja Riitta Saukkola, leikekirjanhoitaja Toini Andersson, liikuntavastaava Veijo Oksala, bocciavastaava Reino Viirtala, ohjelmavastaavat Maija Oksala ja Roosa Pirinen, emännät Helmi Tiilikainen, Vuokko Jokela ja Toini Taipola. Myös Pertti Pöllänen,Toivo Rönkkö, Toivo Sotala ja Heikki Stenvall jatkavat edelleen johtokunnassa. Aluejärjestön tilaisuuksiin osallistuvat Erkki Jokela ja Reino Viirtala. Yhdistyksen toiminta jatkuu edelleen vilkkaana. Kokoonnumme joka torstai klo 11.00 Harjulassa. Bocciaa pelataan perjantaisin uimahallin alakerrassa klo 11.00.-13.00.
Heljä KarjalainenManniner
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2009 - 23
Mittava ura tiedenaisena
tekijöistä saattavat johtaa joko positiivisiin tai negatiivisiin tuloksiin, on useita yleisiä tekijöitä, joilla on merkitystä. Muistisairauksissa on 6kertainen riski, jos korkea verenpaine, kolestroli ja lihavuus vaivaavat. Säännöllinen liikunta vähentää riskiä ja kohtuullinen alkoholin käyttö niin ikään. Ehkäisyssä tärkeällä sijalla pidetään edelleen elintapoja, "välimerellistä dieettiä", verenpainelääkkeitä niitä tarvitseville ja antioksidantteja. Tällä alueella ohjeita suorastaan satelee - vähemmän lihaa enemmän kalaa, pehmeitä rasvoja, viiniä, oliiviöljyä, meillä rypsiä, sanoo Hilkka Soininen. Niinpä Hilkka Soininen on mukana tänä vuonna alkavassa uudessa tutkimushankkeessa, joka on laatuaan ensimmäinen maailmassa. Tässä Finger-tutkimuksessa kokeillaan tehostetun neuvonnan merkitystä muistin heikentymisen kannalta. pääpaino kohdistuu ravintoon, liikuntaan, sosiaaliseen ja älylliseen aktiivisuuteen sekä sydän ja verisuonitautien riskitekijöiden tarkkaan seurantaan ja vähentämiseen. Näillä tekijöillä odotetaan olevan suotuisia vaikutuksia muistitoimintoihin. Tällöin myös dementian ilmentymisen odotetaan myöhentyvän merkittävästi. Kuka Hilkka Soininen? "Yli kolmesataa julkaisua muistisairauksien ehkäisyn, hoidon ja diagnostiikan kehittämisestä. Hänen töitään on siteerattu 10 000 kertaa yhä lisääntyvässä määrin: yksin viime vuonna viittauksia oli yli 1200", totesi neurologian professori ja Suomen Lääketieteen Seuran puheenjohtaja Tomi P. Mäkelä esitellessään Pohjolan ja Suomi-yhtiön lääketieteen vuoden 2009 palkinnon saajan Lääkäripäivien yhteydessä järjestetyssä tilaisuudessa. Yksityiskohtaisen saavutusten esittelyn ohella kävi ilmi, että työ jatkuu mittavana: Kuopion Yliopiston neurologian osasto ja kliinisen tutkimuksen keskuksen Alzheimerin tutkimusohjelma ovat muodostuneet Hilkka Soinisen johdolla kansainvälisesti merkittäväksi keskukseksi, jossa toimii nykyisin yli 60 tutkijaa ja josta syntyy yli 50 tieteellistä julkaisua vuosittain. Hilkka Soininenvalmistui lääkäriksi Helsingin yliopistosta 1975, mutta siirtyi väistökirjan tekoa varten Kuopioon. Hän väitteli tohtoriksi 1981 dementian kliinisestä kuvasta, etiologiasta ja neurokemiasta. Hän valmistui neurologian lääkäriksi kaksi vuotta myöhemmin 33 vuoden iässä. Vuosina 1988-2008 Kuopiossa on valmistunut 60 väitöskirjaa Alzheimerin taudista ja siihen liittyvistä perustutkimuksista. Tällä hetkellä Kuopiossa on meneillään kuusi laajaa tutkimusohjelmaa, joissa on mukana myös ulkomaisia tutkimuslaitoksia. Soininen on lisännyt kansainvälisyyttä Kuopion seudulla Alzheimer-kokouksilla. Ensi kesänä pidettävässä kokouksessa esiintyy 24 kansainvälistä tutkijaa. Uranaisen yllätykset eivät tähän lopu. "Kolmen lapsen äitinä Soinisen saavutukset lääketieteessä on tehty merkittävän kasvatusurakan ohella ja ovat epäilemättä vaatineet suuria uhrauksia", totesi palkinnonsaajan esittelijä, professori Tomi P. Mäkelä.
Professori Hilkka Soininen on kehittänyt yhdessä kollegojensa kanssa Kuopion yliopistosta kansainvälistä arvostusta saaneen dementian ja Alzheimerin taudin tutkimuskeskuksen.
Laaja yhteistyö Euroopassa Alzheimerin nujertamiseksi
Dementian lisääntymisestä ja Alzheimerin taudista on tullut eurooppalaisille yhteiskunnille merkittävä haaste. Euroopan neuvosto kehottaakin Euroopan maita ryhtymään yhteisesti laajaan kampailuun hermoston rappeutumissairauksien, erityisesti Alzheimerin taudin, torjumiseksi. Neuvosto hyväksyi viime vuoden lopulla laajan toimenpideohjelman asiasta. Kaksitoistakohtaisessa päätöksessä esitetään yksityiskohtaisia ohjeita tällaisen yhteistyön toteuttamisesta kiireellisesti. Päätöksessä kehotetaan valmistelemaan nopeasti tutkimustoimia näiden sairauksien "ymmärtämiseksi, jäljittämiseksi, ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Neuvoston mielestä on syytä laatia "ehkäiseviä kansallisia tutkimus- ja kehitysstrategioita, joilla pyritään lykkäämään sairauksien alkamista. Mahdollisimman monen valtion on koordinoitava toimintansa yhdessä, jotta niillä olisi riittävästi toimintatapoja ja varoja näiden sairauksien tutkimiseen. Neuvoston päätöksen perusteluissa todetaan, että rappeutussairauksien kasvu on sidoksissa Euroopan väestön vanhenemiseen. Erityisesti huomioidaan Alzheimer, jonka osuus dementiatapauksissa sanotaan olevan 70 prosenttia. Neuvosto korostaa näiden sairauksien aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä, sosiaalista ja terveydenhoidollista taakkaa ja niiden ehkäisemiseen ja hoitamiseen vaadittavien toimien monipuolisuutta. Neuvosto suosittelee luomaan eurooppalaisen tutkimusfoorumin, joka kokoaisi yhteen alan toimijat, Niinikään kehotetaan ottamaan huomioon jo tällä alalla tehdyt kansalliset suunnitelmat ja kehittämään jäsenvaltioiden yhteistyötä. On myös käynnistettävä tutkijoiden mobilisointi ja uusien asiantuntijoiden kouluttaminen, jotta Alzheimerin tauti ja muut hermon rappeutumissairaudet saataisiin vähenemään.
Tänä vuonna lääkäripäivillä oli osallistujia runsaat 4 000. joiden tavoitteena on Alzheimerin taudin tietämyksen lisääminen ja tautia torjuvien hoitojen kehittäminen.
Tekstit: SAKARI SELIN Kuvat: KUOPION YLIOPISTO JA SAKARI SELIN
Jouko Pesonen jatkaa Valkeakosken yhdistyksen puheenjohtajana
Valkeakosken Eläkeläiset ry:n syyskokous pidettiin Sampopankin tiloissa. Kokouksen alussa pankinjohtaja Koskinen kertoi ajankohtaisia pankkiasioita. Syyskokous oli valintakokous, ja valintoja tehtiinkin melkoinen määrä. Vuodelle 2009 yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin jatkokaudelle Jouko Pesonen ja varapuheenjohtajaksi Martta Kuronen. Johtokunnan varsinaisiksi jäseniksi valittiin Paavo Järvenpää,Tuure Hietanen,Sisko Manninen, Hellin Lahti, Pentti Maijala, Marjatta Salokivi,Vesa Ruskeeniemi(u), Pirkko Rantala, Raili Kivikko,Aura Berg(u), Martti Vartiainen ja Antti Vikman. Varajäseniksi tulivat valituiksi Raija Isoherranen(u), Antti Keränen ja Marja-Leena Vuori. Tilintarkastajina jatkavat Riitta Suokas ja Reijo Heinonen. Matkavastaavaksi valittiin Martti Vartiainen. Pirkanmaan Eläkeläisten aluetoimikunnan jäseniksi ehdotettiin Jouko Pesonen ja Martti Vartiainen,jotka järjestön kokouksessa valittiin ko.paikalle. Johtokunnan järjestäytymiskokouksessa valittiin sihteeriksi Paavo Järvenpää ja taloudenhoitajaksi Marjatta Salokivi. Jäsenkirjuriksi valittiin Pirkko Rantala, kuoron johtajaksi Tuure Hietanen, senioritanssijat valitsevat vetäjän keskuudestaan, käsityökerho Raili Kivikko, arpojen myynti Marja-Leena Vuori ja Hellin Lahti, onnittelut Hellin Lahti, emäntien esimiehenä toimii Marjatta Salokivi, tiedottajana Martti Vartiainen, rahastajina toimivat Pentti Maijala ja Sisko Manninen. Eläkeläisten neuvottelukuntaan valittiin Paavo Järvenpää varalle Jouko Pesonen. KSL:n kokouksiin valittiin Paavo Järvenpää ja SRP:n Martta Kuronen. Hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaan toiminta jatkuu monimuotoisena. Kerhot jatkavat toimintaa, järjestämme vierailuja ja koti-ja ulkomaanmatkoja. On Laskiaisrieha Viialan Metsälinnassa sekä edelleen valmistelemme yhdityksemme 50-vuotisjuhlaa, joka on vuonna 2010. Edelleen otamme vastaan vanhoja valokuvia, joita yhdistyksen toiminnasta ja tapahtumista on otettu .
Myös Kallavedellä on kokemuksessa vara parempi
Kallaveden Eläkeläiset ry:n syyskokous pidettiin Suokadun palvelutalossa 19.11.08. Kokouksessa valittiin puhenjohtajaksi edelleen Sirkka Jeulonen, varalle Erkki Nissinen. Todettiin tilien ja muiten asiain olevan ensiluokkaisessa kunnossa. Jäsenmaksun suuruudeksi päädettiin 12 euroa. Johtokunta valitsi toimihenkilöt keskuutestaan myöhemmin: Sihteerinä jatkaa Hilkka Iivarinen, taloudenhoitajana/jäsenrekisterin pitäjänä Kirsti Joki, matkavastaavana Martti Hämäläinen, lomavastaavina Elma Räsänen ja Sirkka Jeulonen Tiedottaja on Martti Hämäläinen. Kuulutukset hoitavat Ritva ja Aulis Holopainen. Liikunnasta vastaa Aarne Holopainen, sketsiryhmää vetää Maria Räsänen, runoryhmää Ritva ja Aulis, lauluryhmää Erkki Nisssinen. Emännät Taimi ja Asta Järjestyksestä vastaavat Erkki ja Pauli Äänilaitteet Olavi Joki. Päädettiin Jyväskylän Kesäpäiville osallistua 15 16 17 pnä 06.2009.
Martti Vartiainen
Martti Hämäläinen
24 - Nro 1 helmikuu 2009
ELÄKELÄINEN
Kevätkokouksia
Turun Työväen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 16.3.2009 kello 11.00 T-talossa, Vanha Hämeentie 29. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Etelä-Espoon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 12.2.2009 kello 12.00 Matinkylän korttelitilassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Joensuun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 17.2.2009 kello 12.00 Kerhotalossa, Sairaalakatu 27. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Jäsenet tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Laajasalon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 17.2.2009 kello 14.00 Palvelutalo Rudolfin ruokasalissa, Rudolfintie 17-19, Laajasalo. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Sallan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 23.2.2009 kello 10.00 Vapaa-aikatalo Sallansuussa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Imatran Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 25.2.2009 kello 10.00 Kerhotalo Koskiksessa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Järvenpään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 25.2.2009 kello 12.00 Nuorisotiloissa, Myllytie 3. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat sekä edustajakokousedustajan valinta. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Kalajoen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 25.2.2009 kello 12.00 Teatteritalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Kontulan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 25.2.2009 kello 11.00 Keinulahdenkuja 4 F 2. kerros. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Malmin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 25.2.2009 kello 12.00 Malmin työväentalossa, Takaniitynkuja 9. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Johtokunta ____________________________________________ Aavasaksan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 3.3.2009 kello 10.00 Aavasaksan Kansantalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Forssan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 3.3.2009 kello 12.00 Forssan järjestöjen talossa, Kuhalankatu 17. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Johtokunta kokoontuu kello 10.30 samassa paikassa. Jäsenet joukolla kokoukseen. Johtokunta ____________________________________________ Jakomäen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 3.3.2009 kello 11.30 Kerhohuoneessa, Jakomäentie 6. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ____________________________________________ Muhoksen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 3.3.2009 kello 12.00 Muhoksen työväentalon kerhohuoneessa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat sekä edustajakokousedustajan valinta. Kahvitarjoilu. Jäsenet tervetuloa. Johtokunta Tikkurilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 3.3.2009 kello 11.00 Puistokulmassa, Talkootie 4, Hiekkaharju. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Halikon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 4.3.2009 kello 12.00 Franssintalossa, Halikossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Klaukkalan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 4.3.2009 kello 11.00 Klaukkalan työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Ylöjärven Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 4.3.2009 kello 11.00 Ylöjärven työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Kemin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 6.3.2009 kello 13.00 Leipätehtaassa, Sankarikatu 7, Kemi. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 12.00. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Hämeenlinnan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 9.3.2009 kello 12.00 Palokunnassa, Palokunnankatu 18. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Sodankylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 9.3.2009 kello 10.00 Veikkolassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Pyhtään Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 10.3.2009 kello 10.00 Siltakylän seurakuntatalon kahviossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Korson Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 11.3.2009 kello 15.00 Metsokodissa, Metsotie 23. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Jäsenet tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Rauman Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 11.3.2009 kello 11.00 Isokatu 17, Rauma. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Savonlinnan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 11.3.2009 kello 11.00 Ilolassa, Ilokallionkatu 13. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Palokan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 12.3.2009 kello 12.00 Tarmolassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Kaikki jäsenet tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Rovaniemen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 12.3.2009 kello 11.30 Eläkeläistiloissa, Valtakatu 31. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta
Tornionseudun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 16.3.2009 kello 11.30 Åströmin kartanossa, Keskikatu 26, Tornio. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Vartiokylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 16.3.2009 kello 12.00 Vartiokylän työväentalossa, Rusthollarinkuja 3, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa joukolla mukaan päättämään tärkeistä asioista. Johtokunta ______________________________________________ Etelä-Vantaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 17.3.2009 kello 13.00 Myyrmäen Arkissa, Liesitori 1 A. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Jyväskylän Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 17.3.2009 kello 10.00 Kivistön työväentalossa, Vaajakoskentie 29. Esillä kevät- kokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Kaarelan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 18.3.2009 kello 13.00 Kaarelantie 86, c-portaan vieressä. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Kallaveden Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 18.3.2009 kello 13.00 Suokadun Pt. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Nokian Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 18.3.2009 kello 12.00 Nokian Kerholassa, Souranderintie 13. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kokouksen jälkeen kerho-ohjelmaa ja kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Salpakankaan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 18.3.2009 kello 12.00 Hedelmätarhantie 9, Hollola. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Turun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 18.3.2009 kello 12.00 Jyrkkälän Nuorisotalossa, Suikkilankatu 8, Turku. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 11.30. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Turun Kuntoeläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 18.3.2009 kello 12.00 Tarmon Talo, Virusmäentie 10, Turku. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Kempeleen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 19.3.2009 kello 12.00 Työväentalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Kiimingin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 19.3.2009 kello 14.00 Jäälissä, Kotirinteen kerhohuoneessa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Porvoon Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 19.3.2009 kello 14.00 Lundintalossa, Aleksanterinkatu 11. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat sekä edustajakokousedustajan ja varaedustajan valinta. Kahvitarjoilu ennen kokousta. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Vaarala-Hakunilan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 19.3.2009 kello 12.00 Hakunilan nuorisotilassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat sekä johtokunnan luottamuksesta äänestäminen ja mahdollisesti uuden johtokunnan valitseminen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Oulun Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 23.3.2009 kello 10.00 Aleksinkulmassa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2009 - 25
Tikkakosken Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 24.3.2009 kello 15.00 Tikkakosken Veteraanitalossa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Vampulan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 26.3.2009 kello 12.00 Vampulan Osuuspankin kerhohuoneessa. Esillä kevätkokoukselle mää rätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Keravan Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 30.3.2009 kello 11.30 Keravan nuorisotila Areenan yläkerrassa, Asemanaukio 5. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Tampereen Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 30.3.2009 kello 13.00 Nordea pankin tilassa, Kuninkaankatu 26, 6. krs. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kello 12.30. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pohjois-Karjalan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 12.3.2009 kello 12.00 Kansantalossa, Kiviharjuntie 14, Uimaharju. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Lapin Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 13.3.2009 kello 11.00 Palvelutalo Kyllin Keidas, Pello. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.30. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Varsinais-Suomen Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 17.3.2009 kello 11.00 Loimaan työväentalossa, Satakunnantie 57, Loimaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.30. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Uudenmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 23.3.2009 kello 10.00 Puistokulmassa, Talkootie 4, Vantaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 9.00. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 26.3.2009 kello12.00 Kerhola, Polon-sali, 2 kerros, Soudanderintie 13, Nokia. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 11.00. Keitto ja kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläiset ry:n Savon Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous 26.3.2009 kello 12.00 Kylpylähotelli Kuntorannassa, Kuntorannantie 14, Varkaus. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Aluetoimikunta kokoontuu kello 10.00 Kuntorannassa. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Eläkeläisten Satakunnan Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen kevätkokous perjantaina 27.3.2009 kello 11.00 Viikkarin Valkamassa, Juhana Herttuankatu 17, Pori. Esillä kevätkokoukselle määrätyt ja ajankohtaiset asiat. Valtakirjojen tarkastus kello 10.00. Kokouksen alussa alustus, Ay-liike ja eläkeläiset. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ______________________________________________ Porin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 19.3.2009 kello 12.00 Viikkarin Valkamassa, sali Saarelma. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kokouksen jälkeen iloinen iltapäivä. Tervetuloa. Johtokunta ______________________________________________ Tapulin Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen kevätkokous 23.3.2009 kello 10.00 Ajurinaukio 5, 2 krs. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta
Uusia etuja jäsenille Kuntorantaan
Eläkeläiset ry ja Kylpylähotelli Kuntoranta ovat uudistaneet jäsenistölle tarjottavia etuja saadun asiakaspalautteen perusteella. Eläkeläiset ry:n Ray:n tuella toteuttamat lomat jatkuvat Kuntorannassa vuonna 2009. Niiden lisäksi jäsenillä on mahdollisuus nauttia ClubKuntorannan eduista sekä uusista järjestölomista. keläiset ry:n toiminnanjohtaja Hannu Partanen. Se antaa hyvän mahdollisuuden edulliseen lomailuun määrältään rajoitettujen Ray:n tukilomien lisäksi. Tavoitteemme on kääntää jäsenistön lomailu Kuntorannassa jälleen kasvuun. nasta. Mutta olisi silti tärkeää, että tuetut lomalaiset pääsisivät yhteisellä bussilla tulemaan, jotta lomalle tulo olisi kaikille mahdollista.
ClubKuntoranta myös jäsenille
Uusi ClubKuntoranta on kanta-asiakaspalvelu, jonka edut koskevat myös Eläkeläiset ry:n jäseniä. Clubin jäsenenä saa aina vähintään 5 prosentin edun majoituksesta ja sen yhteyteen etukäteen tilatuista noutopöytäruokailuista. Lisäksi klubijäsenille lähetetään sähköpostilla ClubLoma -tarjouksia, jotka ovat vain klubilaisten käytettävissä. Majoittautumisen yhteydessä käytössä on ClubEdut ravintola-, ohjelma-, viihde- ja hoitopalveluista. Eduista saa lisätietoa Kuntorannan www-sivuilta osoitteesta www.kuntoranta.fi. Eläkeläinen-lehti kertoo edelleen Kuntorannan tarjouksista ja jäsenille tulevista eduista.
Tuettuja lomia vuonna 2009
Haettavana ovat nyt myös Eläkeläiset ry:n Ray:n tuella toteuttamat lomat. Lomat on tarkoitettu Suomessa asuville eläkeläisille ja heidän perheilleen. Rayn lomat ovat hieno juttu, ikävää vaan ettei niiden saama tuki ole kasvanut kustannuskehityksen kanssa samaa tahtia. Jouduimme jo lyhentämään loman keston viiteen vuorokauteen, jotta lomia riittäisi useammalle. Lomia on jaossa tänä vuonna alle 900 ja hakijoita moninkertainen määrä. Tästä syystä ei ole mahdollista, että koko bussilasti saisi tuetun loman", valittelee Tuija Rahikainen Kuntoran-
Järjestölomissa etua jopa 40 prosenttia
Järjestölomat on tarkoitettu eläkeläisten lomailuun ja niihin Eläkeläiset ry on neuvotellut jäsenilleen tuntuvat edut. Lomat on suunniteltu erilaisiin tarpeisiin niin että aktiivisille liikkujille, hemmottelua kaipaaville, viihteestä nauttiville ja muuten vaan lomailevalle löytyy sopiva vaihtoehto. Pääsimme neuvotteluissa jäsenistömme kannalta hyvään ratkaisuun ja saimme lomiin tuntuvia alennuksia. Järjestölomien hinnat ovat nyt 2540 prosenttia alle listahintojen, kertoo Elä-
Kuntoranta talviasussa.
Satakuntaan perustattaneen tänä keväänä vanhusvaltuutetun toimi ja vanhusneuvosto
Alkanut vuosi saattaa olla satakuntalaisen vanhustyön kannalta merkittävä.Tänä keväänä päätetään mahdollisesti niin vanhusvaltuutetun toimen kuin myös maakunnan vanhusneuvoston perustamisesta Satakuntaliiton yhteyteen. Eläkeläiset ry:n Aluejärjestö ja Satakunnan Eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta SENK esittävät, että valtuutetun toimi ja neuvoston "koti" olisivat Satakuntaliitossa. Liitto olisi luonteva ja myös kaupallisista pyrkimyksistä vapaa ja yhteiskunnalliset arvostusta nauttiva foorumi valtuutetun työlle. On kysymys isosta askeleesta ikääntyvän väestön tarpeet huomiovassa työssä, toteaa Eläkeläisten Satakunnan Aluejärjestö syyskokouksensa kannanotossaan. Hankkeesta neuvoteltiin eläkeläisjärjestöjen ja maakunnan kansanedustajien kanssa vuoden 2007 syksyllä. Tuolloin ajatuksena oli, että Satakuntaan laaditaan vanhuspoliittinen stategia. Valtuutetun ja maakunnallisen neuvoston eteen tulisi näin mittava tehtäväkenttä, sanoo Aluejärjestö. Sekä SENK että Eläkeläiset ry:n Aluejärjestö edellyttävät, että eläkeläisjärjestön edustus huomioidaan neuvoston kokoonpanossa. Syyskokousta seuranneessa seminaarissa puhuttiin Aluejärjestöjen kehittämisestä. Todettiin, että paljon on tehtävää ja erityisen paljon sitä ilmenee suhteissa yhdistyksiin. Satakunnassa pyritään siihen, että aluejärjestön työvaliokunta pitää yllä aktiivisia yhteyksiä yhdistyksiin. Niinpä aluejärjestön pu-heenjohtaja osallistui kaikkiaan kahdeksan yhdistyksen syyskokoukseen. Tapaa jatketaan ja myös työvaliokunnan kokouksia siirretään soveltuvin osin Porista muualle Kun 16. edustajakokous nosti aluejärjestöjen osuutta jäsenmaksuista, Satakunnassa on päätetty siirtää siitä osa, tänä vuonna 500 euroa, pienten yhdistysten toiminnan tukemiseen. Tukea annetaan kurssimaksujen osatukena ja jäsenhankintaan. Martti Anttonen
Onnellista Vuotta 2009
Jaakko Holappa, Oulu
26 - Nro 1 helmikuu 2009
ELÄKELÄINEN
Tikapuita myöten avartuvaan ihmisyyteen:
Jussi Helminen teatterin kattopalkeilla
T
eatterinjohtaja, teatteritaiteen monissa liemissä marinoitunut Jussi Helminen on aloittanut kevätkauden Espoon kaupungin teatterissa hyvissä, mutta myös hieman jännittyneissä tunnelmissa. Viime syksynä valmistunut oma tuotantomme Mika Waltarin Myöhästynyt hääyö on osoittautunut yleisön suosikiksi, ja monen muunkin esityksen ennakkokysyntä on huipussaan. Yleisömme on fiksua ja "ymmärtää hyvän päälle". Kun komediassa näyttelevät Pirkko Mannola, Oiva Lohtander, Miia Nuutila ja Jukka Rasila, oli jonkinasteinen kiinnostus tietenkin ennakoitavissakin. Helminen iloitsee, että esityksestä tuli hyvä ja hieno. Hän kiittelee vuolaasti myös sen ohjaajaa Hannu Raatikaista ja lavastaja Reija Hirvikoskea sekä teatterinsa omaa henkilökuntaa. Jännitystä aiheuttaa Espoon kaupunginhallituksen ja valtuuston tänä keväänä tekemä päätös siitä, minkälainen teatteri Tapiolaan nousee vuonna 2013. Jussi Helminen on keskeisimpiä suomalaisen teatteritaiteen takojia. Hän on toiminut monien teatterien ja festivaalien johtajana, työskennellyt ohjaajana ja käsikirjoittanut useita näytelmiä. Helminen tunnetaan myös johdonmukaisena ja tinkimättömänä kulttuurivaikuttaja suomalaisen taiteen kentällä ja kansainvälisestikin. Uskoa työhön valaa ennen kaikkea yleisö. Teatterin tekemisestä hän on aina pitänyt ja pitää edelleenkin. Siitä alkaen kun vaihdoin ohjaajan työni teatterin johtamiseen vuonna 1986 Oulun Kaupunginteatterissa, olen ajatellut, että teatterin ohjelmiston tulisi olla eräänlaiset teatterinkatsojan tikapuut. Ohjelmistossa on aina oltava esitys, joka on se alin porras, jolle ensikertalaisen on helppo astua. Siitä on helppo aloittaa teatterinkuluttajan pitkä kipuaminen kohti haastavampia ja taiteellisesti erilaisia esityksiä. Kerran kahdessa vuodessa teatterinjohtaja asentaa näiden tikapuiden yläpäähän uuden tikkaan, jolle hänen itsensäkin on ehkä hivenen hankala nousta, mutta jolta näkee kauas avartuvaan ihmisyyteen. Kunkin katsojan oma asia on, kuinka korkealle haluaa kavuta.
kan Helsingin kaupunginteatterille 70-luvun puolivälissä ohjaamasta Siinä näkijä missä tekijästä. Nyt kerronta alkaa olla "sallittua" ja yleisö alkaa pitää sitä "normaalina". Pienet näyttämöt ja teatterit toimivat edelleen tuotekehityslaboratorioina. Teatteri Siperia Tampereella, Kiasma-näyttämö Helsingissä, turkulaiset performancekokeilut ym. etsivät ja löytävät uutta ilmaisua, joka ajan myötä siirtyy parhailta osiltaan suurille näyttämöille. Jumalan teatteristakin tuttu ohjaaja Jari Halonen provosoi, että taide on kuollut. Jari Halonen itse ei uudistu, hän on yhtä tyhmä kuin aina. Hän on tappanut taidetta jo yli 20 vuotta eikä ole siinäkään onnistunut, Oulun kaupungin teatterin johtajana paskanheitto-performancen aikainen teatterinjohtaja tuhahtaa. Teatteritaiteen professori YrjöJuhani Renvall väittää, että teatterin sisällöistä päätetään lippujonoissa. Se on totta joidenkin esitysten kohdalla. Vaan kun Väinö Linna kirjoitti Tuntematonta sotilastaan, vaikuttivatko tulevat myyntiluvut hänen kirjansa sisältöön? Vai olisiko sittenkin toisin päin, sisältö vaikutti kirjan myyntiin ja siitä tehtyjen esitysten lippujonoihin? Ei sellainen teatterinjohtaja, ohjaaja tai näytelmäkirjailija, joka ajattelee lippujonoja ole taiteilija. Hän on kauppias.
Muutosta kohti
Helminen tähdentää, että ohjelmistovalinta ja ohjaajan sekä ohjattavan näytelmän valinnat ovat aina täynnä toivetta, että esitys löytäisi katsojia. Useimmiten valinnan motiivina on taiteilijan moraalinen pakko kertoa jotain, ja vain odottaa, että tämä viesti halutaan kuulla. Katsojamäärät eivät ole teatterin olennaisin mittari. Tärkeämpää aina on, että esitys koskettaa niitä katsojia, jotka sen näkevät, tekee heistä piirun ihmisempiä, jonka he sitten vievät ympäristöönsä ja elämäänsä. Minusta yleisö, joka koostuu luista, lihasta, verestä, ajatuksista ja tunteista on rakenteeltaan oikea. Jussi Helminen uskoo ohjaustensa ja näytelmiensä kautta ainakin piirun verran muuttavansa maailmaa. Hän on kautta uransa pitänyt teatterissa ja sen tekemisessä siitä, että esitys katoaa ja jäljelle jää vain se pieni muutos, jonka se on katsojassa saanut aikaan. Teatterin tärkein tendenssi on olla teatteria, toteuttaa tehtäväänsä ainoaa taidemuotoa, jossa tekijät ja kokijat ovat samassa tilassa ja ajassa, ja josta sen jälkeen jää vain sen vaikutus. SISKOTUULIKKI TOIJONEN
Yleisö, joka koostuu luista, lihasta, verestä, ajatuksista ja tunteista on rakenteeltaan oikea, Jussi Helminen sanoo. Kuva: Robert Seger. Helminen uumoilee, että suomalaiset teatterintekijät seuraavat Eurooppaan ja muun maailman teatteria laiskasti, eivätkä etsi virikkeitä ja vaikutteita omaan työhönsä riittävän ahneesti. Monesti esityksiä valmistaessa ollaan ylivarovaisia ja pelätään yleisön reaktioita. Raikkaita poikkeuksiakin on, eritoten ohjaajan ammattikoulutuksen saaneissa ohjaajissa, vaikkapa teatteri Siperiassa Tampereella ja monissa muissakin teattereissa. Espoon teatterissa on keväällä neljä ulkomaista vierailua. Helminen matkustaa ahkerasti maailmalla tuntosarvet herkkänä. Katson vuodessa yli 150 esitystä ja kutsun parhaat Espooseen kylään, jos ne vain tänne mahtuvat, ja rahani riittävät. Tikapuuni siis kasvavat kaiken aikaa, mutta alinkin porras kestää.
Teatteri kansallisen identiteetin rakentajana
Tarjonta ja kysyntä teatterin alueella kohtaavat Helmisen mielestä melko hyvin. Kun maassa myydään yli kolme miljoonaa lippua ammattiteattereihin vuodessa, yleisö on äänestänyt jaloillaan ja kukkaroillaan taiteen puolesta. Teatterin täytyy olla kansan teatteria, eli kansanteatteria, muuten väkeä ei kävisi niin paljon. Esitysten laadullisesta tasosta tai sisällöstä tämä ei kerro juuri mitään. Parempi peili suomalaisen teatterin tilaan on teatteritaiteemme lähes olematon kansainvälinen kysyntä. Suomalaisia esityksiä kutsutaan erittäin harvoin ulkomaisille festivaaleille tai vierailuille. Meidän tekijöillemme tuntuu riittävän koti-
Typerää yleisön kosiskelua
Kevään valtakunnallisia teatteriohjelmistoja silmäillessään Helminen pahoittelee monien teattereiden kovin lyhyitä tikkaita tukevine alatikkaineen. Häntä harmittaa aliarvioiva yleisön kosiskelu helpoiksi luulluilla komedioilla ja musiikkinäytelmillä. Toki näitäkin tarvitaan ja ne tulee tehdä hyvin. Kaipaan kuitenkin niiden rinnalle uusia kotimaisia näytelmiä ja uutuustekstejä maailmalta.
mainen kysyntä, koska sitä on runsaasti. Helminen muistuttaa, että kulttuurin yhtenä tehtävänä on rakentaa ja ylläpitää kansallista identiteettiä, siitä teatterimme osana kulttuuriamme suoriutuu hyvin. Eri asia on, miltä tuollainen suomalaisuus muualta katsottuna näyttää.
Teatterin uusia tuulia
Teatteri on Helmisen mukaan aina murroksessa. Eräs viime aikojen piirre on ollut, että suurillakin näyttämöillä, eritoten Smedsin ohjaamaa Tuntematonta sotilasta Suomen Kansallisteatterissa ja Roihan ohjaamaa Seitsemää veljestä Tampereen Työväen Teatterissa esimerkkeinä käyttääkseni, on alettu uudistaa perinteistä realistista ilmaisua. Murros alkoi mielestäni Jouko Tur-
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2009 - 27
Turistina sodassa
Laura Ruohonen: Sotaturistit. Ensi-ilta oli Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä 26.11.2008. Ohjaus: Åsa Kalmér, lavastus; Åsa Kalmér ja Ann Bonander-Looft, puvut; Ann Bonander-Looft, musiikki; Daniel Hjorth. Pääosissa: Ulla Raitio, Kristo Salminen, Markku Maalismaa, Jussi Lehtonen, Jaakko Kytömaa, Seela Sella, Veikko Honkanen, Sari Puumalainen ja Samuli Niittymäki. Se Oolannin sota oli niin kauhia, lauletaan laulussa. Sotaturistit näytelmä Kansallisteatterissa osoittaa, että siitä sodasta revittiin irti myös huvia ja hyötyä. Elokuussa 1854 lähti Tukholmasta viisi höyryristeilijää täynnä ruotsalaisia sotaturisteja huviretkelle Suomeen, katsomaan kuinka liittoutuneiden armeija pommitti naapurikansaa. Turistien matkaohjelmaan kuului paitsi eturivin paikka kansainväliset mitat täyttävässä taistelussa muun muassa mahdollisuus ruokkia sotavankeja. Sää oli myös loistava, jotta kaikki hirveydet nähtiin selkeästi. Laura Ruohosen käsikirjoittama ja Åsa Kalmérin ohjaama näytelmä "Sotaturistit" Kansallisteatterissa ennakoi meidän televisiokeskeistä aikaamme, kun istumme olohuoneissamme ilta illan jälkeen "sotaturisteina" todistamassa maailman kauheuksia eri sotanäyttämöillä. Noihin 155 vuoden takaisiin sotaturisteihin nähden meillä on se etu, että meidän ei tarvitse enää kiikaroida huteroilla kaukoputkilla tapahtumien yksityiskohtia, koska ammattitaitoiset tapahtumia paikan päällä kuvaavat kameramiehet tekevät sen puolestamme niin, ettei mikään yksityiskohta jää meiltä huomioimatta. Kauhu taltioidaan tarkasti uteliaiden silmiemme herkkuruoaksi. Jo Walter Benjamin hoksasi 80 vuotta sitten, millainen voima elokuvakameralla on. Hän korosti, miten elokuva ottaa lähikuvia, tuo julki tuttujen esineiden salattuja yksityiskohtia ja miten kamera tekee kekseliäitä tutkimusretkiä arkipäiväiseen ympäristöömme. Näin elokuvakamera auttaa meitä ymmärtämään elämäämme ohjailevia välttämättömyyksiä ja vakuuttaa meitä valtavista ja arvaamattomista toimintamahdollisuuksistamme. Kameralle avautuu aivan erilainen luonto kuin paljaalle, näkökyvyltään rajoitetulle paljaalle silmällemme. Elokuvakamera paljastaa meille näkymättömissä olevia salaisuuksia. Miksi ihminen sitten haluaa katsoa pahaa, vaikka haluaa hyvää? Jos ihminen haluaa olla täysin huoleton maailman suhteen, hän tuskin ottaa kaikenvaran vakuutusta. Kuitenkin sotauutisista on tullut samantapaisia kulutustavaroita, viihdettä, kuin mainoksistakin. Sotauutiset antavat jokapäiväisiä puheenaiheita siinä missä sääennusteetkin. Molempien yhteydessä voi ilmaista myös sopivasti moraalista närkästystään. Heikot sortuu elon- tai elostelun tiellä. Sotaturistit näytelmä avaa keskustelun ja ajattelun portteja moneen suuntaan juuri aiheensa ansiosta. Valitettavasti näytelmän toteutus kärsii sekavuudesta, jossa alun erinomaisen ajankohtainen juonikuvio kadotetaan turhiin kliseisiin, kun tarinan päähenkilöitä ei näyttämölle ilmaannu. Onko siis vanhakantaisesti kysyttävä, mihin nykynäytelmistä on kadonnut tarina, siis päähenkilö tai -henkilöt, joiden kautta tietyt tapahtumat esitetään. On oltava se tai ne, jotka kokevat sen, mistä tapahtumissa on kyse. Ilman subjektia ei ole objektia ja päinvastoin. Ristiriita tuntuu syntyvän siitä, että mitä enemmän kulttuurissamme korostetaan yksilöllisyyttä, yksityistämistä tai henkilökohtaisten valintojen merkitystä, sitä etäämmälle näyttävät katoavan yksilöt ja heidän tarinansa, myös teatterin näyttämöltä. Kyllä Sotaturistit kannattaa kuitenkin käydä katsomassa, koska se on kuitenkin avaus monenlaiseen näkemyssuuntaan niin teatterimaailmassa kuin elävässä todellisuudessakin.
i eatter T
PostScript kuva (3531)
JUHA DRUFVA
Kritiikkiporttinettisivusto taiteen ystäville
Suomessa on avattu uusi Internet-sivusto, Kritiikkiportti, joka on kaikille avoin portaali suomalaisten sanomalehtien verkkosivuilla julkaistujen taidearvostelujen pariin. Sivusto tuo näkyville ensimmäistä kertaa taiteen koko valtakunnallisen kirjon taidekritiikin kautta. Kritiikkiportin tarkoituksena on vahvistaa ja demokratisoida taiteen, sen kritiikin ja kriitikoiden asemaa sekä taide- ja kritiikkikeskustelua. Kritiikkiporttia ylläpitävät Suomen arvostelijain liitto SARV, Suomen Kulttuurirahasto ja hankkeeseen osallistuvat sanomalehdet. Kritiikkiporttia hallinnoi kuuden henkilön ohjausryhmä, jossa on edustajat Suomen Kulttuurirahastosta, SARVista ja hankkeessa mukana olevista lehdistä. Kritiikkiportin päätoimittja on Eläkeläinen-lehden lukijoille tuttu toimittaja Siskotuulikki Toijonen. Kritiikkipotti löytyy osoitteesta www.kritiikkiportti.fi
Kirpeänhauska draamakomedia perhesuhteista!
TEATTERI
KOUVOLAN
Sunnuntaina 5.4. päivänäytös klo 14 !
05-7400330, 05-7400300 Liput 17/15/11
28 - Nro 1 helmikuu 2009
ELÄKELÄINEN
Kylpylän talvitarjoukset... Virkistysloma 198
Hemmotteluloma 319
(norm. 237¤, säästä 39¤) 3 vrk / 1 hlö / 2 hh Sisältää savihoidon, puolihieronnan ja yrttikylvyn. 5 vrk / 1 hlö / 2 hh (norm. 399 ¤, säästä 80 ¤) Sisältää savihoidon, puolihieronnan, automaattisen vesihieronnan, yrttikylvyn ja jalka- tai kasvohoidon tai kokohieronnan.
Tarjoukset sisältävät myös: aamiaiset, päivälliset, kylpylän ja kuntosalin käytön & lomaohjelmaa. 1 hh-lisä 28 ¤ / vrk. Voimassa 10.4.09 saakka. Mainitse: »Tarjous 198 tai Tarjous 319». Vain uudet varaukset.
Kysy myös PÄÄSIÄISLOMIA!
4 030 608 50
Soita ja varaa:
Summassaarentie 180, Saarijärvi 4 030 608 5100 6 www.summassaari.fi
Eläkeläinen-lehden ilmestyminen vuonna 200
Ilmestyy Aineisto toimitukseen 23.2. 15.4 8.6 21.8. 21.9 19.10. 23.11.
Pomarkun Eläkeläiset ry kiittää
Kiitoksemme kaikille 25-vuotisjuhlaamme osallistumisesta ja muistamisesta. Teitte juhlastamme muistorikkaan. Toivotamme järjestötovereille toiminnallista Uutta vuotta 2009!
Nro 2 maaliskuu Nro 3 toukokuu Nro 4 kesäkuu Nro 5 syyskuu Nro 6 lokakuu Nro 7 marrasku Nro 8 joulukuu
16.3 4.5. 29.6. 7.9. 12.10 9.11. 14.12.
Sopivan kokoinen kotivakuutus
Vakuutusyhtiö Turvan palvelunumero 01019 5110
Lehden toimitus toivoo kirjoittajien noudattavan näitä aikatauluja. Lehti ei palauta tilaamatta lähetettyä aineistoa. Lähetetyssä aineistossa tulee aina olla nimi ja osoite sekä puhelinnumero mahdollista yhteydenottoa varten. Nimettöminä tai nimimerkillä lähetettyjä kirjoituksia ei julkaista. Emme voi valitettavasti tilan puutteen vuoksi edelleenkään julkaista syntymäpäiväjuttuja ja muistokirjoituksia.
VANHUSTEN JA OMAISTEN TUKIPUHELIN
Mieluiten digitaaliaineistoa
Tietokoneen ja internetin käyttö on suomalaisten ikäihmisten keskuudessa selvästi yleisempää kuin EU-maissa keskimäärin. Näitä tietoja ja taitoja lehden toimitus toivoisi käytettävän myös lehteen tulevan materiaalin toimittamisessa.
Puheluusi vastaa sosiaali- ja terveysalan vanhustyön asiantuntija
www.netikka.net/tukipuhelin Senioriluuri, Sahatie 218, 61270 LUOPAJÄRVI
Päivystys arkisin klo 16-21, lauantaisin klo 9-14 TIETOA, TUKEA, APUA, NEUVONTAA, YSTÄVÄSI LINJOILLA
SENIORILUURI 0600 - 39 39 38(
1,95e/min.+pvm)
Jyväskylä 15.17.6.2009
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2009 - 29
SUUR-HELSINGIN ELÄKELÄISRADIO 100.3. MHz
Viikolla 8
94 vuotta 5.3. Maire Jalonen Huittisen Seutu 93 vuotta 9.3. Martta Pylvänäinen Salpakangas 85 vuotta 1.1. Väinö Pitkänen Hyrylä 8.1. Eino Voutilainen Kotka 2.2. Eila Taula Rovaseutu 17.2. Kerttu Vihersaari Pihtipudas 24.2. Dagny Leinonen Kokkola 2.3. Taimi Hentilä Utajärvi 4.3. Kaarlo Kulju (matkoilla) Pyhäjärvi 16.3. Veikko Niemelä Liminka 80 vuotta 1.1. Helmi Suhonen Savonranta 3.1. Jussi Jaskari Seinäjoki 9.1. Saara Möttönen Kokkola 8.2. Eivor Koivisto Kokkola 9.2. Edvin Tokola Kalajoki 13.2. Kalle Jurkko Utajärvi 18.2. Taisto Viuhkola Kittilä 1.3. Lilja Vesanto Hyrylä 2.3. Hilja Lampinen Kirkkonummi-Siuntio 75 vuotta 12.1. Iikka Hämäläinen Utajärvi 13.1. Teuvo Pelkonen Utajärvi 14.1. Erkki Jokela Hyrylä 15.1. Anja Saranpää Seinäjoki 25.1. Olli Suonpää Nakkila 8.2. Alpo Hintsanen Kotka 13.2. Taavi Myllykangas Huittisten Seutu 16.2. Heikki Stenvall Hyrylä 1.3. Veli Tuovinen Kittilä 5.3. Eino Rutanen Porvoo 5.3. Laila Partanen Korso 70 vuotta 27.1. Toini Laine Korso 30.1. Eero Hirsikangas Kokkola 3.2. Ritva Niemelä Rovaseutu 11.2. Niilo Kumpulainen Pihtipudas 15.2. Pertti Heikkonen Korso 17.2. Aarne Tomminen Huittisten Seutu 17.2. Toivo Rintala Parkano 24.2. Alli Salmi Seinäjoki 26.2. Lahja Alhonen Lohja 5.3. Alpo Juutinen Kittilä 6.3. Terttu Tuomola Huittisten Seutu 15.3. Martti Koivisto Kokkola 65 vuotta 1.1. Kyllikki Stenbäck Rovaseutu 16.1. Taisto Hasanen Rovaseutu 28.1. Aila Nykänen Porvoo 12.2. Ismo Hallapuro Lieksan Seutu 2.3. Osmo Olavi Kuha Rovaseutu 14.3. Pirjo Valkeinen Kokkola 60 vuotta 25.1. Anneli Suuniitty Huittisten Seutu 20.2. Kaija Koso Tapuli Pihtiputaan Eläkeläiset Niilo Janhunen Nakkilan Eläkeläiset Matti Lindholm Kalajoen Eläkeläiset Erkki Alho Kiimingin Eläkeläiset Arvo Oinas Olavi Ojala Ykspihlajan Eläkeläiset Veikko Niemi Sonkajärven Eläkeläiset Silja Veteli Sumiaisten Eläkeläiset Martta Sormunen Sallan Eläkeläiset Oiva Armas Kunnari Niilo Jaakkonen Kallaveden Eläkeläiset Jussi Immonen Tornionseudun Eläkeläiset Matti Jooseppi Heikkinen Kauko Miettinen Olavi Rajala Anna Lyyli Alajärvi Kemijärven Eläkeläiset Osmo Imponen Elma Salla Sotkamon Eläkeläiset Toivo Karppinen Salli Mirjam Polvinen Himangan Eläkeläiset Eeva Eggers Vilho Harmaala Heimo Anttiroiko Anni Savela Pudasjärven Eläkeläiset Marja-Leena Viikinen Montolan Eläkeläiset Kalle Savolainen Pyhäjärven Eläkeläiset Kaino Onerva Tikkanen Rauni Artturi Tuoriniemi Tervolan Eläkeläiset Raili Amalia Kraatari Veikko Huovinen Parkanon Eläkeläiset Juho Korjansalo Lahden Eläkeläiset Eino Pietola Kajaanin Eläkeläiset Signe Josefina Kurkinen Lauri Tikkunen Paltamon Eläkeläiset Veikko Leinonen Sorsakosken Eläkeläiset Timo Turunen Unto Nissinen Kittilän Eläkeläiset Sulo Toivanen Laila Köngäs Alma Ylitalo Savonrannan Eläkeläiset Väinö Honkanen Turun Eläkeläiset Oiva Kuusisto Raahen Eläkeläiset Eino Tuomaala Raision Seudun Eläkeläiset Inko Merivirta Reisjärven Eläkeläiset Laina Niemi Kontulan Eläkeläiset Kerttu Lindstedt Haukiputaan Eläkeläiset Saara Hekkala Vaarala-Hakunilan Eläkeläiset Aulis Sahlberg Huom! Varmista syntymäpäivänsankarilta ja omaisilta, että tietojen julkaisemiseen Syntymäpäiviä- ja Poisnukkuneita-palstoilla on lupa. Torstaina 19.2 klo. 14.00 Merkkihenkilöt Helsingin katunimistössä. Studiovieraana Leif Söderlund
Viikolla 10
Torstaina 5.3 klo. 14. Eläkeläiset ja kunnallispolitiikka Studiovieraana kaup. valtuutettu Pekka Saarnio
Viikolla 11
Torstaina 12.3 klo. 14.00 Hoivapalvelujen kilpailuttaminen Studiovieraana kaup. valtuutettu. Kati Peltola
Isosyöte kelomökkejä
kaikilla mukavuuksilla. 2 laskettelukeskusta, valaistut ladut suoraan mökiltä, hyvät ulkoilumaastot. Pasin ja Sarin Mökit 0400 876439
Vietä vapaa-aikaasi Saariselällä, Laanilassa
Kaksi tasokasta huoneistoa 45 ja 75 m2,hyvä sijainti, reitit lähtevät vierestä. Hinnat alkaen 210/370 e. Yhteys ja lisätiedot 040/5191262.
Eläkeläiset r.y.
Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Nordea 101230-71470 Sampo 800019-108656 Puh. 020 743 3610 vaihde Fax. 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelaiset@elakelaiset.fi Kotisivut osoitteessa: www.elakelaiset.fi Tiina Rajala koulutussihteeri 020 743 3617; 040582 4319 tiina.rajala@elakelaiset.fi Tuija Aali toimistonhoitaja jäsenrekisteri materiaalitilaukset 020 743 3610 tuija.aali@elakelaiset.fi Anitta Koski taloussihteeri laskutus maksatus osto- ja myyntireskontra 020 743 3612; 050307 1952 anitta.koski@elakelaiset.fi Erja Peitsaho toimistosihteeri yhdistysrekisteri syntymäpäivät ja poisnukkuneet syys- ja kevätkokousilmoitukset 020 743 3614 erja.peitsaho@elakelaiset.fi Pekka Isaksson tiedotussihteeri 020 743 3618; 040742 2754 pekka.isaksson@elakelaiset.fi
Julkaisija Eläkeläiset r.y Päätoimittaja Hannu Partanen Toimitussihteeri Pekka Isaksson Tilaukset ja osoitteenmuutokset Tuija Aali puh. 020 743 3610; tuija. aali@elakelaiset.fi Toimitusneuvosto: Martti Anttonen (pj.), Helena Hölttä, Inkeri Niiranen, Jouko Parkkonen ja Jaakko Tiainen Lehti ilmestyy 8 kertaa vuodessa Tilaushinta 18 e/vsk Pohjoismaat 25 e/vsk Muut ulkomaat 35 e/vsk Ilmoitushinnat Mustavalkoinen 1,70 e/pmm Väri-ilmoitukset sopimuksen mukaan Toimitus ja toimisto Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610, fax 020 743 3619 Sähköpostiosoite: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Pankit: Nordea 10123071470, Sampo 800019108656 Jäsenmaksutili: 800018-327 356 Ilmoitusmyynti: MARKKINALUURI, Päivi Metsämaa, puh. 0415838 114 Osoite: Siltapuistokatu 25 as 2, 28100 Porii Tiliyhteys: Eläkeläiset r.y. Pankit: Nordea 10123071470, Sampo 800019108656 Järjestöaineisto: Eläkeläiset r.y. Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki ISSN 03558290
Yhdessä-hanke
Eva Rönkkö projektikoordinaattori 040501 3599 eva.ronkko@elakelaiset.fi
Vappu Simula varapuheenjohtaja hoitaa puheenjohtajan tehtäviä vuoden 2009 edustajakokoukseen asti Timo Laaksosen poismenon vuoksi Hannu Partanen toiminnanjohtaja 020 743 3615; 0400570 951 hannu.partanen@elakelaiset.fi Anu Mäki järjestösihteeri 020 743 3616; 040839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi
Kuntorannantie 14 78400 Varkaus Puh. 017 560 1100/vaihde Myyntipalvelu ja info Puh. 017 560 1403 myynti@kuntoranta.fi
Puhelun hinta 0207-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta on 8,21 snt/min + 6,9 snt/min (alv 22%), matkapuhelimesta 8,21 snt/min + 14,9 snt/min (alv 22%)
30 - Nro 1 helmikuu 2009
ELÄKELÄINEN
- risteilyt aikuiseen makuun Viking Linen risteilyt aikuiseen makuun ovat kaikille 60 vuotta täyttäneille erityisen edullinen tapa risteillä. Tule kokemaan itse!
Helsinki-Tukholma -reitillä Kevään 2009 Erikoislähdöillä on luvassa runsaasti tanssia, upeita esiintyjiä ja mielenkiintoista ohjelmaa: 7.4. Fredi & Kaikko Band 22.4. Nilzons, ruotsinkielinen risteily 5.5.Anita Hirvonen Helsinki-Tallinna -reitillä Viking XPRS:llä nautit hyvästä ruoasta ja juomasta, pyörähdät tanssiparketeilla, shoppailet edullisesti merimyymälässä sekä viihdytViking tunnelmassa! Risteilyn myötä pikkuloma tuntuu pidemmältä kuin onkaan. Tanssiristeilyt ma-ke -lähdöillä 12 e/henkilö. Hytit lisämaksusta.Tuotetunnus FKGYLP.
Turku-Tukholma -reitillä Luvassa hauskaa yötäpäivää! Amorella ja Isabella kutsuvat sinut ja ystäväsi Itämeren iloisimmille risteilyille. Kultaisen Linjan Erikoisristeilyillä luvassa mm. 8.4.Amorella Tippavaaran vanha isäntä -show, artistina Kai Hyttinen 25.5.Amorella PAF Bingoristeily, artistina Katri Helena Kesädiiva-show Mirja Pyykkö Talkshow Upeita vieraita jututettavana tiistaisin kerran kuussa. Isabellalla tähtiartisteja joka ilta, kuten esimerkiksi Annika Eklund, Matti&Teppo,Yölintu ja Maria Lund.
Hintaesimerkkejä kevään Erikoislähdöille Helsingistä 80 /B-hytti (FKGYLK) Turusta 46 /B-hytti (FRNGLI) Varaukset lähimmästä matkatoimistosta tai www.vikingline.fi/risteilyvaraukset puh. 0600 - 41577 (1,64 /vastattu puhelu + pvm/mpm) Paikkoja rajoitetusti. Pidätämme oikeudet muutoksiin.
ELÄKELÄINEN
Nro 1 helmikuu 2009 - 31
Leskirouva Katiska
Edellisen ristikon ratkaisu
Ristikko
Onnetar suosi Ristikko 8/2008:n oikein ratkaisseista Aino Hounia Ylöjärveltä ja Rauni Kerästä Hyrynsalmelta. Yllätyspalkinnot ovat lähteneet voittajille ja tässä tulevat vielä onnittelut!
Uusi vuosi alkaa ristikolla. Ratkaisut on lähetettävä 23.2. mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Kuoreen on kirjoitettava
sana RISTIKKO. Kuoreen ei saa panna muuta postia lehdelle tai järjestölle. Onnetar odottelee ristikon ratkaisevia!
Ratkaisijan nimi:.................................................................................................................. Osoite:.................................................................................................................................. .............................................................................................................................................. Postitoimipaikka:.................................................................................................................
32 - Nro 1 helmikuu 2009
ELÄKELÄINEN
Yritykset ja yhteisöt voivat onnitella 50-vuotiasta Eläkeläiset ry:tä lehden toukokuun numerossa
Suomen ensimmäinen valtakunnallinen eläkeläisjärjestö, Eläkeläiset ry, täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Yritykset, yhteisöt ja järjestöt voivat tervehtiä juhlivaa järjestöä Eläkeläinen-lehden toukokuun numerossa 2009. Nimitervehdykset (pelkkä yhteisön tai yrityksen nimi) maksavat 20 euroa. Yritykset ja yhteisöt voivat tervehtiä myös logolla ja/tai lyhyellä tekstillä varustetulla tervehdyksellä. Tällöin tervehdyksen koko voi olla jokinvieressä olevasta kolmesta vaihtoehdosta. Tervehdykseen tuleva logo ja/tai teksti on pantava samaan kirjekuoreen tervehdyslistan kanssa tai lähetettävä sähköpostitse Eläkeläinen-lehteen (elakelainen-lehti@elakelaiset.fi). Tervehdysten kerääjien on huolehdittava, että kirjeessä lähetetty logo on painokelpoinen: sanomalehdestä leikattu logo ei riitä. Eläkeläiset ry voi laskuttaa logo/tekstitervehdyksen, jolloin kerääjän on liitettävä mukaan tarkat yhteystiedot Alla olevia tervehdyslistoja on lähetetty tammikuussa Eläkeläiset ry:n yhdistyksille. Jotta kaikki halukkaat Eläkeläiset ry:n jäsenet ja lehden lukijat voivat osallistua tervehdfysten keräämiseen, julkaisemme keräyslistan myös lehdessä. Ohje kerääjille Kirjoita tervehtijöiden nimet selvästi ja painokirjaimin. Palauta tervehdyslista ja rahat viimeistään 6.4.2009 yhdistyksenne pääasiamiehelle, jonka tulee lähettää lista viimeistään 14.4.2009 mennessä osoitteella: Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 HELSINKI. Rahat tilitetään Eläkeläiset ry:n Sampo Pankki-tilille nro 800019108656 samoin 14.4.2009 mennessä. Tervehdysrahoista paikallisyhdistys saa vähentää 15 % posti- ym. kulujen korvaukseksi.
A
Laatikko A: 25 x 84 mm (2 palstaa) eli 50 palstamm Hinta 75 euroa Iso laatikko A + B: 75 mm x 84 mm (2 palstaa) eli 150 palstamm Hinta 200 euroa Laatikko B: 50 mm x 84 mm (2 palstaa) eli 100 palstamm Hinta 140 euroa
B
Leikkaa irti
ellä mppis aksiky stä ele k Onnitt iisikymppi v
Onnittelemme 50 vuotta täyttävää Eläkeläiset ry:tä ja toivotamme menestystä työssänne eläkeläisten hyväksi!
Arvokk aas ja/tai te ti logolla kstillä
Paikkakunta: __________________________________________________________
Yhdistys: __________________________________________________________ Yhteisön nimi (logo- ja/tai tekstitervehdys) Summa
Yhteisön nimi (pelkkä nimitervehdys)
Summa
Nimitervehdykset yhteensä euroa Logo- ja tekstitervehdykset yhteensä euroa Kaikki tervehdykset yhteensä euroa josta summasta 15 % yhdistykselle
Siirto euroa
TILITETÄÄN ELÄKELÄISET RY:LLE EUROA