Pohjoismaiden eläkeläisillä yhteiset haasteet 6 | Liikkeelle lähiluontoon 10 | Ystävämme Andersson 36 Joulutervehdysten aika 22 6/2020 | 10. joulukuuta 2020 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Presidentti Tarja Halosen mukaan on entistä tärkeämpää huomata oma osuutemme ilmastokysymyksissä ja kestävässä kehityksessä. 18 Kehitystä kohti parempaa elämää
kerralla pois ja jatkossa työeläkettä ei olisi pakko maksaa. Muistelen, että joskus nuoruudes sani tehtiin Suomessa merimiesten eläkejärjestelmässä samanlainen rat kaisu. Lopputulos oli laulua mukael len se, että mikä seilaten tuli se myös seilissä meni. Ei toki kaikilla, mutta liian monella. Eläkejärjestelmän kestävyyden ja rakenteiden on oltava sellaisella mal lilla, että ne kestävät, kantavat, ovat oikeudenmukaisia ja pitävät kaikki järjestelmässä mukana. Suomen jär jestelmä on hyvä. Siitä meidän tulee kantaa huolta ja kehittää niin, että emme anna sen ränsistyä. E läkeläiset ry on eläkeläisten etujärjestö ja eläke läisten yhteisö. Nämä kaksi puolta ovat olleet järjestömme toiminnassa mukana alusta alkaen: ajamme eläkeläisten asiaa valtakunnallisesti ja paikallisesti, ja samalla tarjoamme eläkeläisille yhteisön, johon kuulua. Eläkeläiset ry:n hallitus on edustajakokouksen toimek siannosta luonnostellut järjestölle uuden strategian, joka tullaan esittelemään ensi kesäkuussa kokoontuvalle edus tajakokoukselle. Myös siinä edunvalvonta ja yhdessäolo määritellään ydintehtäviksemme. Edustajakokouksen käsittelemä ja hyväksymä strategia tulee ohjaamaan järjestön toimintaa pitkälle tulevaisuuteen. Siksi strategian poh jaksi on käyty perusteellinen jäsenkeskustelu jäsenyhdistysten kanssa. STRATEGIALUONNOKSESSA päätavoitteek semme asetetaan ihmisarvoisen ikääntymisen edistäminen. Tätä toteutamme molempien ydintehtäviemme kautta: toisaalta edistäm me sellaista yhteiskuntaa, joka ottaa päätök senteossa huomioon ikääntymisen ja ikäänty neet, toisaalta tarjoamme eläkeläisille yhtei sön, johon kuulua, ja sen mukanaan tuomat mahdollisuudet toimia ja osallistua. Strategialuonnokseen kirjattuja tavoitteitamme ovat myös avoimuuden edistäminen, jotta tavoitamme jäse nistöä laajemman yleisön, sekä ruohonjuuritason toi minnan tukeminen. Kolmanneksi korostamme yhteis työtä niin jäsenyhdistystemme kesken kuin muiden jär jestöjen kanssa. TÄRKEIMPIÄ YHTEISTYÖTAHOJAMME ovat valta kunnalliset eläkeläisliitot, eli niin sanotut EETUjär jestöt. Ensi vuonna on Eläkeläiset ry:n vuoro toimia Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n puheenjoh tajana. Ajankohtaisena kysymyksenä EETUssa on alueellinen vaikuttamistyö sotepalveluiden siir tyessä kunnilta sotemaakunnille. Vuosi 2021 on myös kuntavaalivuosi. Kannustamme kuntia ikäystävällisyyteen ja nostamme esiin niitä kuntia, joissa on esimerkillisesti tehty ikäystävällisiä te koja. Huhtikuun kuntavaalit ovat meille tärkeä paikka haastaa ehdokkaita toimi maan kunnissa ikäystävällisyyden ja ih misarvoisen ikääntymisen puolesta. JAN KOSKIMIES, PÄÄTOIMITTAJA ELÄKKEET, NIIDEN maksaminen ja saamisen ehdot ovat jatkuvien muu toksien kohteena. Olennaista on, et tä eläkejärjestelmästämme on sopi malla sovittu. Nimenomaisesti siksi, että järjestelmän on kestettävä ajan paine. Kun vertaamme eläkejärjestel määmme esimerkiksi eteläisen naa purimme Viron vastaavaan, huo maamme valtavan eron, ja se ero on meidän eduksemme. Viron eläkeläi sistä köyhyysriskissä on 54 prosent tia kun muiden EU maiden keskiarvo on 15 prosenttia. Nyt ilmeisesti Viros sa on suunnitteilla muutos joka mah dollistaisi työeläkekertymän noston Ihmisarvoisen ikääntymisen puolesta Eläkejärjestelmät ja ajan paine 6/2020 Kannen kuva Annina Mannila Pohjoismaiden eläkeläisillä yhteiset haasteet 6 | Liikkeelle lähiluontoon 10 | Ystävämme Andersson 36 Joulutervehdysten aika 22 6/2020 | 10. joulukuuta 2020 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Tarja Halosen mukaan on entistä tärkeämpää huomata oma osuutemme ilmastokysymyksissä ja kestävässä kehityksessä. 18 Kehitystä kohti parempaa elämää Ikäystävällinen teko Tampere helpotti kotihoitajien pysäköintiä. 4 Uudistuksia tarvitaan EETU ry otti kantaa valtion talousarvioesitykseen. 6 Elämäntaito esiin Tutkimushanke etsii yli 70-vuotiaita naisia haastateltavaksi. 8 Varoitus digihuijareista Jos jokin viesti tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta. 14 Säynäjäjärven mysteeri Taisto Tammelan romaani on rakkaus tarina ja 1500-luvun kuvaus. 32 Vakiot Kalevin kynästä 11 Kurssikalenteri 17 Limpan 21 Runopysäkki 34 Tuula-Liina Varis 37 Ristikko 47 SENNI JA SAFIRA POIMINTA Strategian pohjaksi on käyty perusteellinen jäsenkeskustelu jäsenyhdistysten kanssa.” PUHEENJOHTAJALTA MARTTI KORHONEN PÄÄKIRJOITUS ”Millainen minusta tuli? Mitä olen saanut aikaan? Mitä on jäänyt tekemättä?” Irmeli Mandell Kirjeitä mummolasta -blogissa Lue blogejamme: elakelaiset.fi/blogit 2 Eläkeläinen 6/2020
AJASSA TEKSTI TUOMAS TALVILA KUVAT AARNO JALONEN H yvinkään Eläkeläiset ry:n oli tarkoitus järjestää 60vuotisjuhla 24.10. Ko ronatilanteen vuoksi juhla siirrettiin tulevaisuuteen, mutta tuo na päivänä pidettiin Hyvinkään Eläkeläiset 1960–2020 – 60 toiminnan vuotta historiikkikirjan julkistamistilaisuus. Historiikin on kirjoittanut Jouko Parkkonen, yhdistyksen jäsenistä kootun pienen ryhmän avustuksella. – Kesä kului kirjoitustyössä mökin parvella, en kerennyt paljon päivet tyä, Parkkonen kertoo. Pohjana on Hyvinkään järjestö talon kellarista kannetut puolitois ta metriä yhdistyksen arkistoja. Pari kansiollista löytyi lisäksi Kansan Ar kistosta. Siitä se sitten lähti: arkistot ensin ajalliseen järjestykseen ja sen jälkeen tekstiä kansien väliin – riippuen siitä, miten kunkin ajan sihteeri oli saanut kirjattua asiaa näkyviin. – Tämä on varmasti monelle muul lekin historiikin tekijälle tuttua: sen mukaan mennään miten aineistoa on säilynyt. Meidän tapauksessam me 60luvulta puuttui aika paljon tietoja. Parkkonen painottaa, kuinka tär keää historiankirjoituksen näkökul mastakin on, että esimerkiksi yhdis tysten toimintasuunnitelmat ja ker tomukset säilytetään tallessa. Hän haluaa myös rohkaista kaikkia yhdistyksiä tarttumaan kiinni arvok kaaseen historiaansa. – Minä en ole ammattikirjoitta ja eikä meillä ollut kukaan muu kaan, mutta tämmöisen historiakir jan saimme kasaan. Kun se meiltä onnistui niin onnistuu se muiltakin. Kuuluu asiaan, että historiikki on yh distyksen näköinen ja elämänmakui nen. Jouko Parkkonen kuvattiin Hyvinkään Eläkeläisten historiikkikirjan julkistamistilaisuudessa 24.10. ”Nostan hattua kaikille toiminnassa puurtaneille” Hyvinkään Eläkeläiset julkaisi 60-vuotishistoriikkinsä. Jouko Parkkonen rohkaisee kaikkia yhdistyksiä kirjaamaan tehtyä järjestö työtä talteen. EI JOUKO PARKKONEN silti ihan ensimmäistä kertaa ollut kirjoitus hommissa. Hän on julkaissut oma kustanteena elämäntarinansa nimellä Näin sen muistan ja kertonut laajem mallekin lukijakunnalle elämästään ja urastaan Rakennusliiton toimitsi jana kirjassa Liiton mies (Into Kustan nus 2019) – Eläkkeelle jäin vuonna 2002, ja kun olen muutenkin ollut järjestö hommissa pienen elämäni, Hyvinkään Eläkeläiset oli luonnollinen valinta. Parkkonen oli kymmenkunta vuot ta Hyvinkään yhdistyksen johtokun nan jäsen. – Juttua ja kannanottoa tuli huh kittua, hän muistelee. Hyvinkäällä Parkkonen vaimoi neen asui 54 vuotta. Nyt pariskun ta on asunut kuusi vuotta Kärkölän Järvelässä, PäijätHämeessä. Yhte ydet Hyvinkäälle ovat kuitenkin tii viit, siitä pitävät eläkeläistoiminnan lisäksi huolen lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. MITÄ KIRJOITTAJAN omaan mieleen jäi päällimmäisenä kun hän kävi läpi kuusi vuosikymmentä eläkeläisyhdis tyksen historiaa? Parkkonen sanoo, että arvostus ja kunnioitus toiminnassa puurtanei ta ihmisiä kohtaan nousi uudelle ta solle. – Nostan hattua äärimmäisen vas tuuntuntoisille ihmisille jotka yh distyksessä ovat tehneet hämmäs tyttävän työmäärän. He ovat lähte neet liikkeelle ja yhteisiä asioita hoi tamaan keliin katsomatta, joskus pie nessä kuumeessakin, kun on sovittu, että hommat hoidetaan. – Historiikissa on paljon nimiä, jo ku nimi on saattanut jäädä poiskin, mutta olen halunnut tehdä kunniaa kaikille näitä vaativia hommia teh neille. Ja tekemistä riittää edelleen, Park konen muistuttaa. – On hienoa että ihmiset kokoon tuvat keskenänsä ja myös vaativat etujaan. Niin edunvalvonta kuin har rastukset ja sosiaalinen kanssakäy minenkin ovat äärimmäisen arvokas ta toimintaa. ”Suhtautukaamme tulevaisuuteen avoimin mielin ja ylpeinä yhdistyk semme täyttäessä 60 vuotta. Toimin nan eteenpäinviemiseksi toivomme saavamme joukkoomme uusia toi mivia jäseniä”, kirjoittaa Hyvinkään Eläkeläisten nykyinen puheenjohta ja Olavi Kanerva kirjan tervehdyssa noissaan. Hyvinkään Eläkeläiset 1960–2020 – 60 toiminnan vuotta historiikkikirjan toimituskuntaan ovat kirjoittaja Jou ko Parkkosen lisäksi kuuluneet Olavi Kanerva, Tarja Hietikko, Aarno Jalonen, Juhani Kouhia, Liisa Salo ja Paula Siljander. › hyvinkaanelakelaiset.fi Älkää surko vaikka joka päivä vanhenemme. Onpahan meillä nyt aikaa harrastaa mieleisiämme asioita.” Sihteeri Helga Rossi Hyvinkään Eläkeläiset ry:n 30-vuotisjuhlassa vuonna 1990 Eläkeläinen 6/2020 3
YHTEISKUNTA Pysäköintiuudistus helpottaa asiakastyötä TEKSTI TUOMAS TALVILA KUVA ANNINA MANNILA E läkeläiset ry palkitsee vuoden 2020 ikäystävällisenä tekona Tampereen kaupungin kokei lun kotihoitajien pysäköinti luvasta. Tieliikennelain 1.6.2020 voi maan astunut uudistus on tehnyt asian mahdolliseksi, ja kotihoidon pysäköintiluvan käyttöönotto on nyt kuntien harkinnassa. Varsinkin suurissa kaupungeissa kotihoitajalta voi kulua jopa enem män aikaa pysäköintipaikan etsimi seen kuin varsinaiseen kotikäyntiin. Pysäköintiongelmat ovat aiheutta neet vaivaa ja kustannuksia niin kun nille kuin pysäköintisakkoja saaneil le työntekijöille. Ennen kaikkea pysä köintivaikeudet ovat vieneet arvokas ta aikaa hoitajaa tarvitsevilta ikäihmi siltä. – Tampere toimii tiennäyttäjänä puuttuen ripeästi pitkään puhutta neeseen ongelmaan. Suomen mui Pysäköintilupa kunnossa. Mikko Vessari Tampereen Lielahden kotihoidosta paikoitti autoaan joulukuun ensimmäisellä viikolla. Tampereen kotihoitajien pysäköinti tunnus on vuoden ikä ystävällinen teko. ”Kotihoidon työn tekijöiden työn helpottaminen on tärkeää, jotta vanhukset saavat palveluihin tarvitsemansa ajan”, todetaan Eläkeläiset ry:n jakaman palkinnon perusteluissa. IKÄYSTÄVÄLLINEN TEKO 2020 4 Eläkeläinen 6/2020
TAMPERE LIITTYI vuonna 2012 ensimmäisenä suomalaisena kau punkina Maailman terveysjärjes tö WHO:n ikäystävällisten kunti en verkostoon (Age Friendly Cities and Communities). Eläkeläiset ry kannustaa kaikkia Suomen kuntia osoittamaan sitou tumisensa ikäystävällisyyteen liit tymällä WHO:n verkostoon. Järjes tö on myös kannustanut paikallis yhdistyksiään tekemään aloitteita asiasta omissa kunnissaan. Aloitteita onkin tehty, ja parin viime vuoden aikana päätöksen liit tymisestä ovat tehneet ainakin Ke rava, Lieksa, Oulu, Raahe ja Vaasa. Viisi kuntaa on vastaavasti käsitel lyt aloitteen ja päätynyt siihen, et tä ei liity verkostoon. Tällä hetkellä aloitteen käsittely on kesken aina kin yhdessätoista kunnassa. WHO:n verkostoon liittyminen ei synnytä kunnalle suoria velvoit teita. Kunta määrittelee itse, mi ten se toteuttaa ikäystävällisyyttä. WHO:n verkosto voi kuitenkin ar vioida mukana olevia kuntia tiet tyjen kriteereiden pohjalta. Ikäys tävällinen kunta huomioi väestön ikääntymisen päätöksenteossaan ja asiakirjoissaan. Ikäystävällinen verkosto: Aloitteet tuottaneet tulosta ”Ikäystävällinen kunta kuuntelee ikäihmisiä” ELÄKELÄISET RY:N Satakunnan Aluejärjestö ry kannustaa Satakun nan kuntia liittymään WHO:n Ikä ystävällisten kuntien verkostoon. ”Ajankohta on nyt otollinen, ol laanhan valmistautumassa uu teen kuntavaalikauteen. Keskeisek si tavoitteeksi tulee asettaa se, et tä ikäihmiset voivat aidosti osallis tua ja vaikuttaa oman kotikuntansa päätöksentekoon. Heillä on asian tuntemusta ja kokemusta”, tode taan aluejärjestön syyskokouksen kannanotossa. ”Verkostoon kuuluminen on kunnalle maksutonta ja parhaim millaan se innostaa ja kannustaa kehittämään ikäihmisten palve luita ja tarjoaa myös vertaistukea. Kunnat ovat mm. lisänneet ikäih misten säännöllisiä terveystarkas tuksia, palkanneet vanhusasiamie hiä ja kehittäneet monenlaisia neu vonta ja opastuspalveluita. Nämä toimet ovat aktivoineet ikäihmisiä ja lisänneet heidän osallistumis taan, vaikuttamistaan ja oman elä män hallintaa”. ”Ikääntyneeseen väestöön myönteisesti suhtautuvassa kun nassa ikäihmiset koetaan merkittä vinä paikkakunnan toimintojen vi reyttäjinä ja elinkeinoelämän tuot teiden ja palveluiden ahkerina käyt täjinä. Tällainen kunta tarjoaa van huksilleen osallistumis ja vaikut tamiskanavia ja tukea yhdistystoi mintaan esimerkiksi maksuttomia toimitiloja osoittamalla”, kannan otossa sanotaan. Ikäihmisiä ehdokkaiksi Satakunnan Aluejärjestö kehot taa yhdistystensä jäseniä ja aktii visia toimijoita asettautumaan eh dolle kevään kuntavaaleihin. ”Elä keläisjärjestöissä toimivat seuraa vat herkällä korvalla yhteiskunnan muutoksia ja reagoivat tarvittaes sa nopeasti tekemällä aloitteita tai kannanottoja valmistelussa oleviin asioihin. Heitä tarvitaan nykyistä runsaammin uusissa valtuustois sa.” Aluejärjestön mielestä ikäihmi siin kohdistuvia väheksyviä asen teita on reippaasti tuuletettava. ”Ikäihmiset eivät muodosta kunnil le ’tuottavuusongelmaa’, ovathan he pitkän elämänsä aikana tuotta neet oman osuutensa yhteiskun nan varallisuuteen. Monet ikäihmi set ovat edelleen aktiivisia ja val miina tarjoamaan apuaan kun mui den ikäpolvien kanssa rakennetaan ’ikäystävällistä’ kuntaa. Kuntien on kuitenkin luotava kehittämistyölle innostava, kannustava ja yhteishen keä parantava perusta.” Pysäköintitunnuksen käyttöönotto on helpottanut kotihoidon työntekijöiden arkea ja antanut enemmän aikaa asiakastyöhön.” Soittokierroksia ja asiointiapua Muita esillä olleita ehdotuksia vuoden ikäystävälliiseksi teoksi olivat muun muassa: › KOKKOLAN ystävänpäivän juhla eläkeläisille › JYVÄSKYLÄSSÄ koronan aikana tehty soittokierros kaikille yli 70-vuotiaille › RAUMALLA ikäihmisten soittokierros › KAARINAN kaupungin palvelut ikääntyneille, kuten senioripuisto › KAJAANIN iäkkäiden asiointipalvelut › MIKKELIN kaupungin kenkien liukuesteiden lahjoittaminen ikäihmisille › SEINÄJOEN kauppa-apu ikäihmisille koronan vuoksi. den kaupunkien kannattaa ottaa mal lia Tampereesta, jotta hyvä käytäntö laajentuisi koko maahan, sanoo Elä keläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies. Käytännössä Tampereen kotihoita jat hoitavat pysäköinnin kännykkäso velluksen avulla, jolloin tieto tavoit taa myös pysäköinnin valvojat. Uudistusta on Tampereella valmis telllut moniammatillinen työryhmä, jossa on ollut edustajia muun muas sa sosiaali ja terveyspalveluista, lii kennejärjestelmän suunnittelusta, pysäköinninvalvonnasta ja konserni hallinnosta. – Halusimme Tampereella ot taa kotihoidon pysäköintitunnuksen käyttöön heti, kun tieliikennelaki sen mahdollisti eli 1.7. alkaen. Pysäköinti tunnuksen käyttöönotto on helpotta nut kotihoidon työntekijöiden arkea ja antanut enemmän aikaa asiakas työhön. Meillä on myös aikomuksena laajentaa pysäköintitunnusten käyt töönottoa nopealla aikataululla kau pungin ulkopuolisille palveluntuotta jille ja näin taata myös niiden työnte kijöille yhdenvertaiset mahdollisuu det, toteaa Tampereen apulaispor mestari Johanna Loukaskorpi. ELÄKELÄISET RY palkitsee vuosit tain jonkin Suomen kunnan tekemän teon, joka on esimerkillisellä tavalla edistänyt ikäystävällisyyttä. Tampe re kuuluu maailman terveysjärjestö WHO:n ikäystävällisten kuntien ver kostoon. Eläkeläiset ry arvostaa si tä, että ikäystävällisyyttä edistetään Tampereella konkreettisilla teoilla. – Laadukkaan ja riittävän kotihoi don merkitys on suuri ihmisarvoi sen vanhuuden turvaajana. Kotihoi don työntekijöiden työn helpottami nen on tärkeää, jotta vanhukset saa vat palveluihin tarvitsemansa ajan. Nyt kun vanhuspalveluiden hoitaja mitoitusta parannetaan ja resursseja lisätään, on myös kotihoidon palve lut turvattava, toiminnanjohtaja Jan Koskimies toteaa. Ikäystävällinen teko 2020 tun nustus luovutettiin Tampereen apu laispormestari Johanna Loukaskorvel le etäyhteyden välityksellä Eläkeläiset ry:n syntymäpäivänä 3. joulukuuta. Eläkeläinen 6/2020 5
YHTEISKUNTA JAN KOSKIMIES P ohjoismaiden eläkeläisjär jestöjen verkosto NSK (Nor diska samarbetskommittén) kokoontui syyskokoukseen sa 28.10. Ensimmäistä kertaa etä yhteydellä järjestetyssä kokoukses sa vaihdettiin tietoja ja kokemuksia koronaepidemian vaikutuksista yh teiskunnissa ja järjestötoiminnassa. Ruotsalaisen eläkeläisliitto PRO:n (Pensionärernas riksorganisation) koordinoimaan verkostoon kuuluu eläkeläisjärjestöjä kaikista Pohjois maista. Suomesta kokoukseen osal listuivat Eläkeläiset ry:n ja Eläkkeen saajien Keskusliitto EKL:n edustajat. Korona-rajoitukset puhuttivat Maaliskuun puolivälissä Pohjoismai hin levinnyt koronaepidemia ai kaansai eri maissa samankaltaisia ra joitustoimia, joilla onnistuttiin myös hidastamaan ja rajaamaan epide miaa. Ruotsi muodostaa poikkeuk sen suurella tautiin kuolleiden mää rällä. Ruotsalaisten eläkeläisjärjestö jen mukaan eräs ongelma oli se, et tä epidemian alkuvaiheessa päähuo mio kiinnitettiin sairaanhoitoon, eikä vanhustenhoidon laiminlyönteihin puututtu. Näin tauti pääsi leviämään useissa vanhusten hoivayksiköissä, joiden asukkaat eivät aina päässeet ajoissa sairaalahoitoon. Toinen ääripää on Färsaaret, jos sa ei toistaiseksi ole ollut yhtään suo raan koronaan kuollutta. Rajoitukset ovat kuitenkin sielläkin välillisesti vaikuttaneet vanhusten terveyteen. Kaikissa Pohjoismaissa vanhusten eristäminen on lisännyt ahdistusta ja yksinäisyyttä, vaikka toisaalta monet rajoituksista on nähty välttämättö minä. Ruotsissa ikääntyneet ovat al kaneet varoa jopa ulkona tapahtuvia fyysisiä tapaamisia. Monet vanhukset eivät myöskään uskalla käyttää jouk koliikennettä tartunnan pelossa. Aktiivista edunvalvontaa Eläkeläisjärjestöt ovat olleet huolis saan yhteiskunnan rajoitusten vai kutuksista ikääntyneiden elämään ja terveyteen. Järjestöt ovat osallistu neet aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja järjestöjen media näkyvyys on ollut epidemian aikana suurta muun muassa Ruotsissa ja Is lannissa. Suomessa eläkeläisjärjestöt ovat vaatineet vanhainkotien vierailujen Pohjoismainen yhteistyötoimikunta Nordiska samarbetskommittén on kahdeksan eläkeläisjärjestön yhteistyöelin. Järjestöt toimivat kuudessa eri pohjoismaassa. NSK:n jäsenjärjestöjä ovat: Faglige Seniorer (Tanska), Landsfelag Pensjónista (Färsaaret), Landssamband eldri borgara (Islanti), Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL (Suomi), Pensjonistforbundet (Norja), Eläkeläiset ry (Suomi), Svenska Kommunal Pensionärernas Förbund (Ruotsi) ja Pensionärernas Riksorganisation PRO (Ruotsi). NSK:n jäsenjärjestöillä on yhteensä noin miljoona jäsentä. NSK on AGE Platform Europen yhteisöjäsen. AGE:lla on kaikkiaan 165 eurooppalaista jäsenjärjestöä. AGE:n tehtävänä on vaikuttaa EU:n päätöksentekoon ikäihmisiä koskevissa kysymyksissä. Mikä NSK? Pohjoismaiden eläkeläisillä yhteiset koronahaasteet Färsaaret on selvinnyt koronapandemian ankarimmilta vaikutuksilta. Rajoitukset ovat kuitenkin sielläkin välillisesti vaikuttaneet vanhusten terveyteen. V W P IC S / LE H TI K U VA NSK: Kaikissa Pohjois maissa vanhusten eristäminen on lisännyt ahdistusta ja yksinäisyyttä, vaikka toisaalta monet rajoituksista on nähty välttämättöminä. helpottamista ja korostaneet yhtey denpidon tärkeyttä, kuten esimerkik si Eläkeläiset ry:n elokuussa kokoon tunut valtuusto. Färsaarilla eläkeläis järjestön kanssa käytyjen keskustelu jen jälkeen viranomaiset helpottivat vanhusten luona vierailuja. Islannis sa puolestaan eläkeläisliitto LEB:n aloitteesta vanhainkoteihin hankit tiin lisää tabletteja, jotta asukkaat voivat olla yhteydessä omaisiinsa. Myös television ikääntyneille suun nattuja liikuntaohjelmia lisättiin. Järjestöissä pysyvä digiloikka Etäyhteysvälineiden omaksuminen ja ”digiloikka” kokousten ja koulu tusten järjestämisessä voidaan nähdä koronaepidemian merkittävimpänä positiivisena seurauksena. Tämä on kaikissa Pohjoismaissa helpottanut ja tukenut ennen kaikkea keskeisten järjestötoimijoiden ja työntekijöiden välistä yhteydenpitoa. Sen sijaan alu eellisella ja paikallisella vapaaehtois toimijoiden tasolla digitaalisten väli neiden omaksuminen on jäänyt rajal lisemmaksi. Fyysisiä kokoontumisia kaivataan Kaikissa Pohjoismaissa paikallistason eläkeläistoiminta pysähtyi lähes ko konaan keväällä maalishuhtikuussa epidemian ollessa kiivaimmillaan. Pe rinteinen fyysisiin kohtaamisiin pe rustuva toiminta on vain osittain voi tu korvata muilla toimintamuodoilla. Kesällä kun epidemiatilanne oli hie man helpompi, voitiin toimintaa osit tain käynnistää, ja muun muassa Is lannin eläkeläisjärjestö LEB piti liit tokokouksen kesäkuussa ja Suomes sa Eläkeläiset ry valtuuston kokouk sen elokuussa. Paikallistoiminnan keskeytyminen on heikentänyt järjestöjen järjestöde mokratiaa, sillä eläkeläistoiminnan luonteeseen kuuluu, että kaikilla on mahdollisuus olla mukana. Myös jä senhankinta on vaikeutunut, kun kes keinen jäsenhankintakanava eli fyysi set tilaisuudet ovat jääneet pois. Järjestöjen talous kärsinyt Koronaepidemia on vaikuttanut monien Pohjoismaisten eläkeläisjär jestöjen talouteen, kun koulutustoi minta on ollut jäissä ja kurssimaksu ja ei ole siksi saatu. Monet järjestöt myös omistavat erilaisia kurssi ja lo mapaikkoja, jotka ovat olleet suuris sa talousvaikeuksissa. Toisaalta rahaa on säästynyt ko kousten matkakuluissa ja tilavuok rissa. Maanlaajuisissa keskusjärjes töissä tämä on merkittävää, jos etäi syydet ovat suuria, kuten Ruotsissa ja Norjassa. Myös valtionavustukset ovat tuoneet järjestöille helpotusta monissa maissa. › NSK:n uutiskirje (ruotsiksi) on luettavissa kotisivullamme osoitteessa elakelaiset.fi/svenska › NSK:s nyhetsbrev finns på vår hemsida: elakelaiset.fi/svenska 6 Eläkeläinen 6/2020
KUNTIEN JA valtion rahoittamia terveyspalvelujamme, eläkkeitämme ja koulutustamme pidetään arvossa, jopa Yhdysvalloissa. Täällä kotiSuomessa riidellään kuitenkin siitä, mitkä ovat valtion ja muiden julkisten toimijoiden tehtäviä ja miten ne pitäisi rahoittaa. Kaikenlaiset Suomen hallitukset aikovat vähentää työt tömyyttä. Huolta kannetaan siitä, että elämme entistä pitempään, mutta synnytämme lapsia yhtä vähän kuin 1800luvun nälkävuosina. Eläkkeet ja muut sosiaalietuu det rahoitetaan pääosin työntekijöiden palkan tai yrittä jätulon suuruuteen sidotuilla eläke ja sosiaalivakuutus maksuilla. Niinpä Suomessa tehty ansiotyö näyttää pal jon kalliimmalta kuin maapallon köyhissä maissa, joissa sosiaaliturvaa ei ole. IHMISTYÖN KORVAAMINEN koneilla parantaa tuotta vuutta. Työn teettäjille se on kannattavaa siksikin, että koneet eivät maksa sotu eikä eläkemaksuja. Eläkkeiden hintaa ei ole mukana köyhistä maista ostetuissa tuotteis sa. Koneiden kulumisen saa myös vähentää verotuksessa. Koneet ja automaatio tekevät tarpeettomiksi yhä enemmän työtehtäviä eivätkä ne kartuta eläkerahasto jakaan. Seurauksena on kasvava työttömyys. Työttömi en uudelleenkoulutukseen ja heille sopivien työpaikkojen luomiseen ei käytetä tarpeeksi varoja. Koneinvestointien kuitenkin katsotaan kasvattavan bruttokansantuotetta. Tähän menestyksen mittariin sisällytetään vahingollis takin tuotantoa, kuten hiilen poltto tai aseteollisuus. Sen sijaan kotona tehty työ ei merkitse bkt:n kannal ta juuri mitään, ei edes metsämarjo jen tai sienien poimiminen. Lasten kasvatus ja hoiva ovat bkt:n kannal ta toisarvoisia, vaikka yhteiskuntien elämä on lasten varassa. Nykyiset eläke ja muut sosiaali vakuutusmaksut ovat luonteeltaan kotimaisen työvoiman käytön ylelli syys tai rangaistusvero. Työansioi hin sidotut sosiaalivakuutusmaksut heikentävät kotimarkkinatuotannon kilpailukykyä halpa työvoiman maista tulevan tuonnin kanssa. Se kannustaa työnantajia korvaamaan Suomessa asuvia työntekijöitä konejärjestelmillä ja halpamaista tuoduilla välituotteil la. Niistä kun ei makseta joka kuukausi sosiaalivakuutus maksuja. Työntekijöiden ja työnantajien vakuutusmaksut suh teutetaan työntekijän ansiotuloihin. Mitä enemmän työntekijöitä palkataan, sitä isommaksi kasvaa työn ve rotuksen osuus tuotannon kokonaiskustannuksista. SUOMESSA PITÄISI siirtyä rahoittamaan lakisääteinen sosiaaliturva yleisellä arvonlisäverolla, joka kohdistui si yhtäläisesti kaikkeen kotimaassa ostettavaan tuotan toon. Ansiotyön hintaa rasittavat erilliset eläke ja muut sosiaalivakuutusmaksut pitää poistaa. Perusalv kohdis tuisi kaikkiin kotimaassa myytäviin tuotteisiin samalla prosenttiosuudella. Sitä voisi kuitenkin korottaa haital listen tuotannontekijöiden osalta. Nyt myös vientituotannon työntekijäkustannuksista peritään eläke ja muita sosiaalivakuutusmaksuja. Nekin kannattaisi muuttaa vaikka yleiseksi myydyn tuotannon vientiveroksi. Yleistä arvonlisäveroahan viennistä ei saa EU:n nykysäännöillä periä. Työn rangaistusverosta kestäviin eläkkeisiin VIERASKYNÄ KATI PELTOLA Menestyksen mittariin sisällytetään vahingollistakin tuotantoa.” ”KORONA-PANDEMIASTA johtu en maailmantaloudessa on nyt pal jon taloudellisia epävarmuustekijöi tä. Vahvistaessaan vuoden 2021 bud jettia eduskunta joutuu varautumaan myös suuriin menoeriin elinkeinora kenteen ja työllisyyden ylläpitämi seksi. Tästä huolimatta on uskalletta va tehdä uudistuksia, jotka ovat elä keläisten kannalta tarpeellisia”, tote aa Eläkeläisliittojen etujärjestö EE TU ry kananotossaan valtion vuoden 2021 talousarvioesitykseen Kunnes toimiva koronarokote on saatu kehitettyä ja rokotukset toi meen pantua, EETU edellyttää val tiovallan ryhtyvän kaikkiin vaaditta viin toimenpiteisiin jotta vanhusvä estön terveys voidaan turvata ja vi ruksen leviäminen hoitokoteihin voi daan estää. ”Toimenpiteet eivät saa olla van huksien vapauksia rajoittavia muu ta väestöä tiukemmin vaan suojau tumissäännöksiä luomalla koko väes töä koskevina. Tarvittaessa on lain säädäntöä tarkistettava jos suosituk set eivät anna riittäviä tuloksia tau din hillitsemisessä”, kannanotossa todetaan. Eläkeläisköyhyys poistettava Eläkeläisliittojen etujärjestö on sään nöllisesti muistuttanut päättäjiä sii tä, että erityisesti pienituloisten ja paljon sosiaali ja terveydenhuollon palveluita käyttävien ikääntyneiden kansalaisten asema on heikentynyt. EETU pitää myönteisenä vuodelle 2020 tehtyjä korotuksia ta kuueläkkeeseen (50 euroa) ja kansaneläkkeeseen (34 euroa). Järjestöt kuitenkin muis tuttavat, että eläkeläisköy hyyteen vaikuttavat tulo jen lisäksi menot: asumis menot, palvelumaksut, ruu an, lääkkeiden, liikkumisen ja energian hinta vievät suu ren osan eläkeläisten tulois ta. ”Pidämme tärkeänä, että Suo meen laaditaan pikaisesti eläkeläis köyhyyden vähentämisohjelma. Val tiovarainministeriön budjettiesityk sen tunnuslukujen perusteella noin 9 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä miehistä ja vajaa 12 prosenttia naisis ta on joutunut rahanpuutteen vuoksi tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lää kärinkäynneistä. Pelkkä kansaneläk keeseen ja takuueläkkeeseen tehtävä korotus ei ole riittävä toimenpide.” ”Kannatamme hallitusohjelman mukaisesti, että tehdään kolmikan tainen selvitys siitä, miten voidaan parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa. Tehtäessä korotuksia takuu ja kansaneläkkeeseen on sa malla pidettävä huoli siitä, että suo malainen työeläkemalli on oikeuden mukainen kaikkia kohtaan. Työeläke järjestelmän on kannustettava työky kyisiä olemaan työelämässä mahdol lisimman pitkään”. EETU myös toteaa, että eläkkeitä ei saa verottaa muita tuloja kireäm min Vanhustenhoidon laatuun on saatava parannus Hallituksen on EETU:n mukaan et sittävä viivyttelemättä ratkaisu kas vavaan hoitohenkilöstövajeeseen. ”Hoitajamitoituksen nostaminen 0,7 hoitohenkilöä/ hoidettava nostaa palvelutasoa keskitetyissä hoitoyksi köissä mutta avopalveluiden laatu tu lee nostaa samalle tasolle. Tällä het kellä kotihoidossa on suuria ongel mia, eikä perusterveydenhuolto toi mi toivotulla tavalla. Eliniän nous tessa ja lääketieteen kehittyessä yhä iäkkäämpiä on mahdollista hoitaa laadukkaasti kotona, erimuotoisissa palvelu ja hoitoyksiköissä sekä ter veydenhuollon piirissä”, kannanotos sa todetaan. Tukea asumiseen ja esteettömiin palveluihin EETU esittää myös terveyspalve luiden, lääkkeiden ja Kelamatkojen asiakasmaksukattojen yhdistämistä tasolle, joka on korkein taan kuukaudessa makset tavan takuueläkkeen suu ruinen. Kotona asumista on EETUN mielestä tuettava mm. kotitalousvähennys tä uudistamalla. EETU kiinnittää huo miota myös mm. asumi seen sekä esteeetömiin lii kunta aj a kultturupalve luhihi. EETU jätti budjettikannanottonsa 9. lokakuuta. › Kannanotto kokonaisuudessaan: eetury.fi Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön yhteistyöelin. Sen jäsenjärjestöt ovat Eläkeliitto, Eläkeläiset, Eläkkeensaajien Keskusliitto, Kansallinen senioriliitto, Kristillinen Eläkeliitto ja Svenska pensionärsförbundet. Kohtuus kaikessa – Kestävän talouden Suomi -kirjan kirjoittaja EDUNVALVONTA Eläkeläisköyhyyden vähentämisohjelma laadittava pikaisesti.” EETU ry: On uskallettava tehdä tarpeellisia uudistuksia Eläkeläinen 6/2020 7
YHTEISKUNTA Oletko huolissasi omasta tai läheisesi päihteidenkäytöstä tai rahapelaamisesta? Haluatko tietää, miten alkoholi vaikuttaa ikääntyessä? Tutustu EHYT ry:n tietopakettiin verkossa: ehyt.fi/tukea I kääntyneiden naisten elämän ai kana kertynyttä viisautta ja koke musta selvitään lokakuussa käyn nistyneessä tutkimushankkees sa. Työn toteutuksesta vastaa tutki musprofessori (emerita, THL) Marja Holmila, jonka työn tukena on mo nitieteinen tutkimuslaitos e2 Tutki mus. Tuloksista raportoidaan ensim mäisen kerran loppuvuodesta 2021. Elämänviisautta seuraaville sukupolville Hankkeen tavoitteena on kerätä ikääntyvien naisten elämänviisautta ja siirtää sitä seuraaville sukupolvil le. Lisäksi on tärkeää kuulla, millä ta voin naisten itsensä mielestä elämän taito siirtyy sukupolvelta toiselle. Työssä pohditaan myös, mitä ikääntyneiden elämäntaito kertoo naiseuden kuvastosta: jäävätkö nai set hiljaisen rooliin vai saavatko ään tään kuuluviin. Hankkeella halutaan välittää ikään tyneiden naisten elämänaikaist a tie tämystä eteenpäin niin, että edes osa siitä muuttuisi yhteiseksi kulttuuri seksi pääomaksi. Tutkimusidea heräsi Hesarin kolumnista ”Hiljaisten naisten näkemykset an taisivat perspektiiviä yliviritettyyn elämäämme ja muistuttaisivat, mi kä polullamme on arvokasta ja kes tävää”, näin kirjoitti e2 Tutkimuksen johtaja Karina Jutila Helsingin Sanomien kolumnissa (11.8.2020). Marja Holmila luki kolumnin ja ha vahtui pohtimaan, miten ikääntyvien naisten äänen saisi esiin ja miten ai hetta voisi tutkia. Holmila otti yh teyttä e2 Tutkimukseen ja keskuste luista syntyi hanke. Aihe esiteltiin keskeisille eläkeläis järjestöille, muun muassa Eläkeläiset ry:lle, jotka pitivät sitä tärkeänä ja ajankohtaisena. Ikääntyneiden näke myksiä ei kuunnella riittävästi, Suo messa esiintyy ikäsyrjintää ja monet ikääntyvät kokevat olevansa syrjäs sä yhteiskunnallisesti keskustelusta. Hanke vahvistaa naisten ja ikäänty neiden asemaa. Aineisto kerätään haastattelemalla Marja Holmila kerää tutkimusaineis ton haastattelemalla naisia. Haastat teluissa selvitetään, millaiset tapah tumat ovat naisten omien näkemys ten mukaan edesauttaneet elämän taidon kertymistä ja millaiset ovat olleet viisauden saavuttamisen vai heet. Haastattelut kerätään niin sanotul la lumipallomenetelmällä eri puolilta maata. Tämä tarkoittaa, että haasta teltavia etsitään tutkijan omista ver kostoista ja yhteistyökumppaneiden kautta. Hanketta hallinnoi riippumaton yleishyödyllinen e2 Tutkimus, joka toimii Helsingissä. E2 Tutkimus tar joaa asiantuntijapalveluja ja tuottaa monitieteistä tutkimustietoa järjes töille, yrityksille, hallintoon, politiik kaan ja julkiseen keskusteluun. JENNI SIMONEN tutkija, VTT, e2 Tutkimus Ikääntyneiden naisten elämäntaito esiin Elämän aikana kertynyttä viisautta ja kokemusta selvitään lokakuussa käynnistyneessä tutkimushankkeessa. Eläkeläisjärjestöt ovat taustalla tukemassa hanketta. Hankkeen tässä vaiheessa kaivataan haastateltavia. Voit ilmoittaa halukkuudesta haastatteluun allekirjoittaneelle, jolta saa myös lisätietoa tutkimushankkeesta. Haastateltavien tulee olla yli 70-vuotiaita naisia. Aineiston keräämisessä ja käsittelyssä noudatetaan hyvää tieteellistä käytäntöä. Yksittäiset ihmiset eivät ole tunnistettavissa tutkimuksesta. Jenni Simonen tutkija, VTT jenni.simonen@e2.fi 050 3465 021 e2 Tutkimus e2.fi Ilmoittaudu haastateltavaksi Eläkeläisjärjestöt pitivät hanketta tärkeänä ja ajankohtaisena. Ikääntyneiden näkemyksiä ei kuunnella riittävästi.” ONKO TIEDOSSASI yhdistysten tai työväentalon papereita tai kansioi ta, jotka vievät tilaa, tai joiden säily vyydestä on hankala huolehtia? Pö lyttyykö työväentalon ullakolla yh distysten pöytäkirjat, toimintaker tomukset, säännöt, ohjelmat, ka lenterit, historiikit, julisteet, lento lehtiset tai valokuvat? Entä nykyis ten ja entisten aktiivien päiväkirjat, muistelmat, kirjeenvaihto, muistiin panot tai käsikirjoitukset? Nämä kaikki voivat olla tulevalle historiantutkimukselle arvokasta ai neistoa. Kansantalojen liitto ja Kansan Ar kisto käynnistivät syksyllä 2020 pro jektin, jossa kartoitetaan erilaisia yhdistysten ja järjestöjen aineistoja. Olosuhteiltaan vaihtelevissa ti loissa säilyttäminen voi olla riski ai neistojen säilymiselle, tai aineistot voivat tuhoutua muulla tavoin. Ai neistot olisi hyvä toimittaa arkis toon, jossa ne säilyvät jälkipolville ja ovat tutkijoiden käytettävissä. Aineistot ovat yhteistä kulttuu riperintöä ja muisti, joka kannattaa säilyttää! Mikäli tiedossasi on aineistoja, ota yhteyttä tutkija Kari Määttä seen. Aineistojen lähetyskulut korva taan kuittia vastaan. › Lisätietoja › tutkija Kari Määttänen p. 044 721 0320 kari.maattanen@kansanarkisto.fi › projektityöntekijä Anu Järveläinen, p. 050 381 3218 › Kansan Arkisto Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki kansanarkisto.fi/palvelut/ palvelut-luovuttajille/ Arkistot talteen -projekti kerää aineistoja 8 Eläkeläinen 6/2020
Valtuusto kokoontui turvavälein 4 | Moni jättää etuuksiaan hakematta 16 | Unohtumaton Anna Ahmatova 26 Nyt alkoi Toimintasyksy 2020 8 4/2020 | 10. syyskuuta 2020 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Kun koronakevät peruutti kerhot, teatterit ja matkat, Sirkka Itäniemi päätti, että sohvaperunak si hän ei jää. Lenkkeilyn kautta hän oppi uudella tavalla nauttimaan pienistäkin asioista. 10 Luonnosta löytyi uusi elämäntapa ”Nyt on välittämisen aika” 8 | Uuden jäsenen muotokuva 10 | Kaihon karavaani kulkee 25 Korona pysäytti toiminnan 3 2/2020 | 2. huhtikuuta 2020 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Kuutti Lavosen mukaan kaiken taiteen pohjalla on aina suurin tunteista: rakkaus. 26 ”Vaikeina aikoina taiteen merkitys kasvaa” Tunturien lumoa 24 | Vaiettua historiaa näyttämöllä 28 | ”Eläkeläisjärje stöt tuovat syvyyttä ja laatua palveluihin” 40 Marraskuussa tarjoamme verkkokoulutusta 17 5/2020 | 15. lokakuuta 2020 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Historioitsija Henrik Meinander painottaa, että suomalaisten perinteinen elinkaari on kokenut suuria muutoksia sodan jälkeen. 4 Kurkistuksia historian kaleidoskoopp iin Martti Korhonen: Olemme yhtenäinen joukkue 4 | Historiaa kannattaa tallentaa 16 | Ekotekoja puutarhassa 44 ”Meidän laulumme” -kilpailu käynnistyy 22 3/2020 | 28. toukokuuta 2020 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Tanssija Reijo Kela, 68, myöntää, ettei oikein malta painaa jarrua. 24 ”Tanssin vimmalle ei mahda mitään” Syystärräykse t tulevat taas 4 | Kostamus oli ennennäkemä tön hanke 6 | Arkkipiispa Tapio Luoma 18 Tule mukaan Eläkeläiset ry:n toimintaan! 21 1/2020 | 13. helmikuuta 2020 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Leena Railimo-Saare ksen ensimmäinen työtehtävä Punaisen Ristin matkassa alkoi 40 vuotta sitten Kambodzhan ja Thaimaan rajalla sijaitsevalta pakolaisleiriltä . 34 Maailmalla auttamassa Ainutlaatuinen kolmivaikutteinen silmätippa kuivien silmien hoitoon Thealoz Duo kostuttaa silmää jopa kuusi kertaa pitempään kuin tavallinen silmätippa. Ainutlaatuinen yhdistelmä sisältää silmää kuivuudelta suojaavaa trehaloosia sekä kosteuttavaa hyaluronihappoa. THEALOZ DUO ® 5 ja 10 ml: CE-merkitty lääkinnällinen valmiste kohtalaisen tai vaikean kuivasilmäisyyden hoitoon. Trehaloosi 3 g, natriumhyaluronaatti 0,15 g natriumkloridi, trometamoli, kloorivetyhappo, injektionesteisiin käytetty vesi ad 100 ml. Fosfaatiton. Hypotoninen. Säilytysaineeton. Yksi tippa kumpaankin silmään tasaisesti pitkin päivää aina tarvittaessa. Tutustu pakkausselosteeseen ennen käyttöä. Oireiden pahentuessa käänny lääkärin puoleen. Saatavana apteekeista. ThFi20201105-398 TREHALOOSI 3 % | HYALURONIHAPPO 0,15 % Pohjoismainen kuivasilmäisyyden hoitosuositus suosittaa säilytysaineettomien ja hypotonisten tuotteiden käyttöä. • Hypotoninen • Säilytysaineeton • Fosfaatiton • Sopii piilolinssien käyttäjille • Ei sumenna näköä • Säilyy 3 kk avaamisesta SILMÄLÄÄKÄRIEN ENITEN SUOSITTELEMA Korjaa Kostuttaa Suojaa Huolehdi säännöllisesti silmäluomen hygieniasta kuivien silmien hoidon yhteydessä. NYT MYÖS 5 ml PULLO SSA 20 PYYHETTÄ 10 ML PEHMEÄ PULLO Vaikeaan ja erittäin vaikeaan kuivasilmäisyyteen Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry piti syyskokouksensa etäyhteyden välityksellä torstaina 26.11. SVENSKA pensionärsförbundetin Ole Norrback luovuttaa EETUn pu heenjohtajan nuijan vuodenvaihtees sa Eläkeläiset ry:n Martti Korhoselle. Puheenjohtajuutta hoitaa vuoroin jokin kuudesta jäsenliitosta. EETU ry:n vaikuttamistyön erityi siä painopisteitä vuonna 2021 ovat ikäihmisten vaikutusmahdollisuuk sien turvaaminen sotemaakuntauu distuksessa sekä vaikuttaminen kun tavaaleissa. Vaikuttamistyön tueksi EETU laatii omat kuntavaalitavoit teensa ja järjestää kuntavaalitilaisuu den. EETUn yhteiskunnallisia tavoit teita ovat muun muassa eläkeläis köyhyyden torjunta, riittävät ja laa dukkaat sosiaali ja terveyspalvelut, ikäihmisten osallisuus ja demokraat tiset vaikutusmahdollisuudet, digita lisaation haasteisiin vastaaminen se kä kaikin puolin ikäystävällinen yh teiskunta ja elinympäristö. Syksyn eläkeläisparlamentin aihee na on sotemaakuntauudistuksen vai kutus EETUjärjestöjen alueelliseen yhteistyöhön ja vaikutusmahdolli suuksiin. Parlamentissa käsitellään alueellisten yhteistoimintaelinten ja vanhusneuvostojen jäsenille lähete tyn kyselyn tuloksia. Parlamenttiin kutsutaan hallituksen ja neuvottelu kunnan lisäksi alueellisten yhteistoi mintaelinten edustajia. Eläkeläiset ry johtaa Eläkeläisliittojen etujärjestöä ensi vuoden ELÄKELÄISET RY:N Uudenmaan Aluejärjestö ry:n syyskokous edellyt tää, että siirtyminen kehittyviin digi palveluihin ei lisää kustannuksia koh tuuttomasti. Järjestelmät on syysko kouksen kannanoton mukaan myös luotava sellaisiksi, ettei ikäihmisten heikentynyttä kykyä huolehtia omis ta asioistaan, itsestään, terveydes tään ja taloudestaan voi väärinkäyt tää. Aluejärjestö toivoo erityisesti Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n vaikuttavan asiaan. ”Laajamittaiset tietoturvavuodot suurissa terveydenhoitoalan yrityk sissä ja maksuvälinepetokset pankis sa ovat osoituksia siitä, että yksityi nen henkilö on mahdottoman edessä oman tietosuojansa kanssa”, kannan otossa todetaan. ”Kun huoli tietoturvallisuuden ta sosta suurissa yrityksissä on nous sut yhteiskunnan puheenaiheeksi, on olemassa vaara siitä, että yksittäinen ihminen jää huomion ulkopuolelle.” Aluejärjestö muistuttaa, että ikäih miset ovat jo vuosia olleet huolestu neita kehityksestä, joka on poistanut lähipalvelut ja mahdollisuudet hoitaa omia asioitaan kasvotusten ja jäljel le jääneet palvelut on pääsääntöises ti hinnoiteltu sellaisiksi, että pienitu loisille ne aiheuttavat kohtuuttoman suuret kustannukset vuositasolla. Uudenmaan Aluejärjestö: Digipalvelut edullisiksi ja turvallisiksi Nro ilmestyy aineisto lehdelle viimeistään 1 helmikuu 5.2. 18.1. 2 huhtikuu 9.4. 15.3. 3 kesäkuu 18.6. 24.5. 4 syyskuu 10.9. 16.8. 5 lokakuu 15.10. 20.9. 6 joulukuu 10.12. 15.11. Eläkeläinen-lehden ilmestymisaikataulu 2021 Eläkeläinen 6/2020 9
JÄRJESTÖ SENIORI, KAIPAATKO KUULIJAA JOULUN PYHINÄ? Aamukorvaan voit soittaa, kun tunnet itsesi yksinäiseksi tai tarvitset muuten vain juttuseuraa. Kuulolla joka aamu klo 5-8. Puhelun hinta operaattorisi hinnoittelun mukainen. SOITA 045 341 0504 EVA RÖNKKÖ L uonnossa liikkuminen on ko ronaaikana kasvattanut suo siotaan kohisten. Kevään, ke sän ja syksyn mittaan mittaan on raportoitu merkittävässä määriin kävijämäärien nousua luontopoluil la ja kansallispuistoissa. Niinpä jär jestömme uusin liikuntatoimintaa kehittävä hanke Liikumme luonnossa osuu juuri sopivaan aikaan. Mitä hankkeessa on sitten tarkoi tus tehdä? Jos kahden vuoden kulut tua voimme todeta, että yhdistyksis sämme on käynnistynyt uusia ulko liikuntaryhmiä, kävijämäärät ovat jo toimivissa ryhmissä lisääntyneet tai oman yhdistykseen liikunnassa on otettu käyttöön uusia juttuja, niin olemme saavuttaneet tavoitteet. HALUAMME HANKKEESSA hyödyn tää esimerkiksi Suomen monipuolis ta kansallispuistoverkostoa Eri puo lilla maata löytyy upeita maisemia ja kutkuttavia reittejä, joita voisi yhdes sä mennä tarpomaan. Tukea reiteil le pääsemiseksi saa hankkeelle myön netyistä resursseista. Uutta tekemis tä voisi löytää myös vaikkapa vaikka yhteistyöstä Bird Life järjestön pai kallisyhdistysten kanssa. Mukana ku vioissa ovat myös hankekumppanit TUL ja Suomen latu. sivulta. Yhdistysten käyttöön tulee muun muassa hankekumppani Psy komotoriikkayhdistyksen kanssa ku vattuja pieniä videoklippejä aistihar joituksista metsässä. Eri vuodenaiko ja esittelevät videot saavat rinnalleen myös pienen oppaan siitä, miten har joituksia voi ryhmässä toteuttaa. UUDET IDEAT saadaan parhaiden yhdistyksiin silloin, kun ideoinnis sa ovat mukana omat aktiivimme ak tiivit kentiltä. Monissa yhdistyksissä löytyy jo henkilöitä, joiden kanssa on nistuu etäyhteyksien kautta kokous ten pitäminen. Olemme jo koonneet Liikumme luonnossa hankkeelle tu kiryhmän. Teams ohjelmaa käyttäen pidimme ensimmäisen palaverin, jo hon osallistui kahdeksan jäsentäm me: Raija Raittio Kaarinasta, Sirkka Kuivala Helsingin Kontulasta, Mauri Blomster Kemistä, Kimmo Vartiainen Joensuusta, Leena Salo Varkaudesta, Hannele PitkäLiukkonen Espoosta ja Juhani Kolppanen Kokkolasta. Tukiryhmäläisillä oli monia kiin Eläkeläiset ry:n hankekumppanin Psykomotoriikkayhdistyksen kanssa kuvattiin videoklippejä aistiharjoituksista syksyisessä metsässä. Myöhemmin on tulossa uusia jaksoja tekemisistä talvisessa, keväisessä ja kesäisessä luonnossa. EV G EN IY A M A ZU R O VA Liikkeelle lähi luontoon Liikumme luonnossa -hanke kannustaa järjestämään kävelyretkiä ja katsomaan ja kuuntelemaan luontoa. Eivätkä retkeily ja reippailu ulkona välttämättä vaadi merkittyjä luonto reittejä tai kansallismaisemakohteita. Riittää, että lähtee ulos, katsoo ym pärilleen ja kuuntelee, mitä lähiluon to kertoo. Ryhmästä saa tässäkin toi minnassa voimaa. Ideoita luontohavaintojen tekoon saa ensi vuoden alusta lähtien Lii kumme luonnossa hankkeen koti nostavia ideoita siitä, mitä eri paik kakunnilla jo nyt tehdään. Päätimme kerätä toimivia käytäntöjä talteen ja jakaa toisillekin. Toki koronatilanteesta riippuu, päästäänkö ulkoliikuntatoimintaa alueilla tarkemmin suunnittelemaan ja voimmeko ensi vuoden alussa jär jestää kokoontumisia. Keskeinen työ muoto hankkeessa ovat aluejärjestö pohjaiset koulutus ja ideointipajat. Niissä pääsisimme yhdistysten lii kuntaaktiivien kanssa ideoimaan toimintaa. Tällä hetkellä joudumme olemaan vielä varovaisia tilaisuuk sien järjestämisessä. Kuitenkin yh distyksissä tehdään jo nyt paljon. In toa ja jaksamista vetäjille! 10 Eläkeläinen 6/2020
OLIMME TAANNOIN ikätoverini 70vuotispäivillä. Päivänsankari sai onnistuneista juhlista palautetta, jonka yksi vieraista puki sanoiksi todeten, että ”oli niin mukava nähdä monia vanhoja ystäviä ja kuulla tarinoita itse kunkin vaivoista ja krempoista”. Sen jälkeen omatkin vaivat tuntuvat lievemmiltä tai ai nakin siedettäviltä. Vanhuus ei todellakaan tule yksin. Se tuo muka naan vaivoja, eikä niitä tarvitse kestää yksin. KAUNIS JA TASAINEN käsiala alkaa monilla hor jua ja tehdä sahalaitaa iän karttuessa. Monilla vapi see käsi, toisilla levossa, toisilla käsillä jotain teh dessä. Lepovapina on usein Parkinsonin taudin oi re. Toinen, ns. kannatusvapina tai essentiaalinen (itsesyntyinen) vapina taas tuntuu lihaksia käytet täessä, usein käsissä, joskus muuallakin kropassa. Se hankaloittaa varsinkin käsin kirjoittamista tai tietokonetyössä hiiren käyttöä. Sitä esiintyy jo 40 ikävuoden jälkeen noin 5 %:lla, ja noilla yllä maini tun syntymäpäiväsankarin iän ylittäneistä joka vii dennellä, 20 %:lla. Kannatusvapinan tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta pikkuaivoista oireet kuulemma tulevat. Siksi lääkkeenkin löytäminen on vaikeaa. Beettasal paajaa yleensä suositellaan, joskus muutakin, esimerkiksi epilepsian hoidossa käytettyjä. Vaikuttavin lääke tiedetään, mutta sitä ei helposti suosi tella. Se on nimittäin alkoholi. Sen jälkeen käsin kirjoittami nen voi sujua, mutta tekstin sisällöstä ei voi mennä takuu seen. MIKSI MINÄ tällaisesta kirjoi tan? Siksi että ikävuodet eivät ole tulleet minullekaan yksin. Pi täessäni juhlapuhetta ItäSuo men aluejärjestöjen juhlassa yritti Aimo Röpetti ottaa puheen pidosta kuvaa ja ihmetteli, kun puhujan käsi vispasi niin, ettei kuvakulmaa tahtonut löytyä. Ongelma meni jännityksen piikkiin. Sitäkin var maan oli, pieni jännittäminen osoittaa, että ottaa tehtävänsä vakavasti. Suurin syy oli kuitenkin yllä mainittu vaiva. Sen vuoksi klarinettikin on pysynyt viime vuodet laatikossa. Siksipä juhlapaikalle tullessani tarkistan aina ensimmäiseksi, että paikalla on puhujapönttö tai alusta, jolle paperit voi laskea. Ja että mikrofoni on jalallinen. VAIKKA VAIVAN SYYTÄ ei tunneta, tiedetään, et tä se on vahvasti perinnöllinen, geenit sitä muka naan kuljettavat. Antti Tuurin pohjalaisromaanista tehdyssä elokuvassa vanhaa isäntää näyttelevä Esko Nikkari kuulee lehteä lukiessaan poikien puhuvan gee nien välittämästä perimästä. Siihen isäntä tokaisi vahvalla murteellaan: ”Ne geenit, ne on kans yksiä perkelehiä. Ne pitääs hävittää!” Isännän suosittelemalla keinolla vain voisi hävi tä paljon muutakin. Harmi. Ne geenit Vaikuttavin lääke kannatusvapinaan tiedetään, mutta sitä ei helposti suositella. Se on nimittäin alkoholi.” KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. KALEVIN KYNÄSTÄ OILI LIUKKONEN IKÄIHMISET OVAT joutuneet ou toon tilanteeseen. Aikaisemmin pys tyimme tapaamaan toisiamme yhdis tyksen järjestämissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa – nyt niitä ei ole lähes lainkaan. Joillekin nämä yhteiset ti laisuudet ja harrastuskerhot ovat ol leet oikea henkireikä ja kaikille valta van hieno mahdollisuus tavata ystä viä ja kanssakulkijoita. Keravan Eläkeläiset ry on koko ajan pyrkinyt järjestämään jäsenilleen yh dessäolon hetkiä. Viime talvena aloi timme omakustanteiset vesijumpat – Keravallahan on uusi, hieno uimahal li. Nyt syksyllä uimahallin taas auet tua vesijumpparyhmä on kaksi kertaa viikossa kokoontunut hallille. Viikoittain kokoontuu myös ns. terveysliikunnan ryhmä, joka on yh distyksen vanhin säännöllisesti toi miva harrastusryhmä. JOKUNEN VUOSI sitten jo testasim me ulkoliikuntaa, mutta sillä kerral la ryhmä jäi kovin pieneksi, ja sen ko koontumiset kuihtuivat. Nyt saim me kattojärjestön Eva Rönkön tuke maan meitä uuden ulkoliikuntaryh män toiminnassa. Perjantaina 16.10. Eva kävi koulut tamassa muutamaa yhdistyksen lii kuntapuolen vertaisohjaajaa ja oh jaamassa kuntopiirin. Vertaisohjaajat kokoontuivat Keravan senioripuis tossa uimahallin ja jäähallin takana. Liikuntaryhmien lisäksi osallistu jamääriltään tavallisesti alle 10 hen gen kerhoja yhdistyksellämme on useita: laulu ja musiikki, näytel mä, käsityö, peli ja puutyökerho. Niiden toiminta on nyt vaikeaa tilo jen osalta – miten Keravan kaupun gin tiloja saa käyttöön ja mikä on nii den kustannusvaikutus yhdistyksen talouteen. NYT KUN näyttää siltä, että syksyn ja tulevan talven aikana sisätiloissa jär jestettävät tilaisuudet ovat osallistu jamääriltään rajoitettuja, on pohdit tava ulkoilmatapaamisia. Säännöllisesti kokoontuvien ns. kerhojen lisäksi yhdistys järjestää useamman ns. ulkoilupäivän vuodes sa. Kokoonnumme silloin joko Kera van KisaVeikkojen majalla, Keinu kallion liikuntaalueella tai kaupun gin keskustassa sijaitsevalla entisel lä urheilukentällä. Keravan Eläkeläiset ry paneutuu ulkoliikuntaan ERJA HELLMAN OLEMME KOKOONTUNEET tiis taiaamupäivisin tunnin jumppatuo kioon. Jäseniä paikalla vaihtelevasti: seitsemän ja neljätoista henkilön vä lillä. Jumpan ohjaajina toimivat Anja Turunen ja tämän kirjoittaja. Anjan ohjaus pohjautuu Terve selkä kirjan selkää hoitaviin liikkeisiin. Itse haen koko kropan treenejä ne tistä. Molempien ohjaajien treeneis sä käytetään jumppanauhaa ja jump pakeppiä. Emme unohda myöskään tärkeää venyttelyä jumppatuokion lopuksi. Mukanamme jumppaa 83vuotias Maija. ”Liike on lääke ” pitää paik kansa ainakin meidän ryhmässä. Eläkeläiset ry:n kuntopasseihin 1.4.–30.9. kerättiin ahkerasti liikunta merkintöjä. Ahkeria merkintöjä mai nitsen muutaman: 147, 162, 170, 174... Liikuntaa harrastettiin monipuoli sesti, mm. pyöräilyä, uintia, arkilii kuntaa, kävelyä, sauvakävelyä, jump paa, jopa tanssia. Yhteisiä kävelylenkkejä emme teh neet kesän aikana, mutta syksyn tul len yhdistyksen jäseniä kokoontui Pihlavan Asukastuvan järjestämiin kävelytempauksiin. On käyty käve lytestissä, ja kuntoportaiden kulkua opeteltu. ”Vierivä kivi ei sammaloidu”, näin se vaan on. Pihlavan Eläkeläisille liike on lääke Eläkeläinen 6/2020 11
TUNTURIKEIMIÖN RAUHASTA JA RENNOSTA TUNNELMASTA Tervetuloa nauttimaan Tarjolla viihtyisää majoitusta, maittavaa kotiruokaa sekä yli 250 km liukkaita latuja maan kauneimman latuverkoston äärellä Muoniossa. Puh. 0500 209 630 www.tunturikeimio.fi Olemme myös Facebookissa Kotimainen interaktiivinen tukipohjallinen Tutustu ja tilaa www.ortomalli.com Aja turvallisesti sähköllä, hauskaa ja turvallista liikkumista iästä riippumatta 1560 EMB 1200 Solar ELÄKELÄISET RY:N valtuuston pu heenjohtaja Kalevi Kivistö kom mentoi kuntatason päätösten tärke yttä Eläkeläiset ry:n 4.11. lähetetyn Tärräytämmepä kumminkin videolä hetyksen haastattelussa. Ensi vuosi on kuntavaalivuosi. – Eläkeläisten määrä ja osuus väes töstä lisääntyvät koko ajan. On yhä tärkeämpää, että kunnissa otetaan esimerkiksi palveluissa ja asuntopo litiikassa huomioon eläkeläisten tar peet ja intressit. Näissä asioissa py rimme informoimaan kaikkia kunta vaaliehdokkaita ja toisaalta innosta maan omaa jäsenistöämme ja kaikkia eläkeläisiä ottamaan osaa vaaleihin. Se on se tapa, jolla eläkeläiset pysty vät vaikuttamaan asioihin, Kivistö to tesi. Digitalisaatiossa ”hybridistrategia” Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies totesi Tärräytämme pä kumminkin livelähetyksessä, että Eläkeläiset ry suhtautuu digitalisaa tioon avoimesti, mutta kriittisesti. – Meillä on digitalisaatiossa kak soisstrategia, vai sanotaanko nyt koronaaikana ”hybridistrategia”. Otamme digitaalisia välineitä käyt töön järjestötyössä, mutta arvostam me edelleen kasvokkaisia kohtaami sia. Ymmärrämme sen, että digitaa liset palvelut helpottavat monen elä mää, mutta vaadimme kasvokkai sen palvelun tarjoamista kaikille si tä tarvitseville. Digitalisaation mah dollisesti tuomat säästöt tulee käyt tää henkilökohtaisen palvelun lisää miseen, Koskimies totesi – Digitaalisuus on ollut järjestö työssä suureksi avuksi koronaaika na. Olemme esimerkiksi voineet tar jota koulutuksia jäsenistöllemme sii nä, kuinka pidetään etäkokouksia. Olemme myös lisänneet koulutusma teriaaleja ja yhdistystoiminnan ja har rastustoiminnan materiaaleja netissä. Tämä on auttanut ylläpitämään jär jestöyhteisöämme vaikeana aikana. › 4.11. lähetetyn Tärräytämmepä kumminkin -lähetyksen videotallenne on katsottavissa osoitteessa elakelaiset.fi/toiminta/ toimintasyksy-2020. Raili Koskela (vasemmalla) ja Kaisu Mäkinen haastattelivat Kalevi Kivistöä Tärräytämmpeä kumminkin -livelähetyksessä. Kivistö: Kuntatason päätöksillä kasvava merkitys eläkeläisille PERINTEEKSI muodostuneet Eläke läiset ry:n alueelliset opinto ja työ päivät järjestetään 28.1.–26.2.2021 vä lisenä aikana. Työpäivillä käsitellään mm. edustajakokoukseen, EETUn puheenjohtajakauteen ja kuntavaa leihin liittyviä teemoja sekä ajankoh taisia hankkeita ja tapahtumia. Tapaamisiin kutsutaan kaksi osal listujaa kustakin paikallisyhdistyk sestä ja lisäksi kaksi aluejärjestön edustajaa. Tilaisuudet järjestetään kussakin aluejärjestössä lähiopetuksena, mi käli mahdollista. Koska koronatilan ne voi muuttua nopeastikin, Eläke läiset ry on valmistellut myös etäope tusta hyödyntäviä vaihtoehtoja. Tarkempia tietoja opinto ja työ päiväkierroksen järjestelyistä on lä hetetty yhdistyksille ja aluejärjestöil le yhdistyspostissa 26.11. Mikäli koronatilanne alueella sallii, opinto ja työpäiväkierros käynnistyy Kainuun Aluejärjestön tilaisuudella Kajaanin kansanpirtillä 28.1. Aluekierros jälleen alkuvuodesta 2021 12 Eläkeläinen 6/2020
HAEMME TERVEITÄ 65-80-VUOTIAITA MIEHIÄ JA NAISIA KLIINISEEN LÄÄKETUTKIMUKSEEN Tutkimuksessa arvioidaan tutkimusvaiheessa olevan lääkkeen (AVLX-144) turvallisuutta, siedettävyyttä ja vaiheita elimistössä. Lääkettä kehitetään käytettäväksi aivoinfarktin hoidossa. Osallistumisesta maksetaan veronalainen korvaus. Tämän päivän tutkimus on huomisen hoitoa. TURKU | HELSINKI | www.crst.fi Lisätietoja tutkimuksesta ja osallistumisesta: www.crst.fi/tutkimukset/avilex-tutkimus65-80.html Sähköposti: tutkimus649@crst.fi Puhelin (arkisin klo 12-15): (02) 420 64716 Nivelten hyvinvointiin GLUTEN FREE LACTOSE FREE Saatavilla hyvin varustelluista apteekeista ja luontaistuotekaupoista. Sisältää puhtaina aineina ja tarkkoina pitoisuuksina glukosamiinia, kondroitiinisulfaattia, orgaanisen rikin lähteenä toimivaa MSM:ää ja C-vitamiinia. Näistä rakennusaineista rustosolut voivat muodostaa uusia rustoproteiineja sekä nivelnestettä. Neljän tehoaineen yhdistelmä tukee nivelten hyvinvointia ja auttaa ylläpitämään toimintakykyä läpi elämän. www.arthrobalans.fi Eläkeläinen 6/2020 13
JÄRJESTÖ PEKKA ISAKSSON P sykiatriakeskus Vastaamon tietomurto on Suomessa vii me vuosien näkyvimpiä ja uhriensa haavoittuvuuden vuoksi karmeimpia tietoverkkorikok sia. Sen katveessa rehottaa kokonai nen rikollisten hankkeiden alamaail ma. Liikkuessamme niin sanotussa re aalimaailmassa, jossa paistinpan nut ovat mustia, paloautot punaisia ja vesi märkää, me joudumme har voin rikosten uhreiksi tai edes rikol listen yritysten uhreiksi. Yleensä me osaamme varautua petollisiin hank keisiin. Olen elänyt lähes 70 vuot ta. En tiedä aikaisemmin joutunee ni koskaan petoksen tai vakavan hui jausyrityksen kohteeksi, jos ei laske ta poliittista, uskonnollista ja muuta aatesumutusta. Entäpä nyt. En voi avata tietoko neen sähköpostia olematta varuilla ni. Siellä huseeraa päivä päivältä en tistä enemmän huijareita. He yrittä vät päästä osille eläkeläisen pienistä rahoista tai varastaa henkilötunnuk set ja muut minuuden tunnusmerkit. Tavoite on siinäkin yleensä taloudel linen. Kalasteluviestejä ”pankeilta” ja ”Postilta” Minulle on tullut pitkin syksyä kalas teluviestejä ”Spankilta”, ”Osuuspan kilta”, ”Banca IMI S.P.L:ta”, ”Verkko pankilta” ja joukolta muita pankeiksi esittäytyviä sekä ”Postilta”. Pankeik si esittäytyvien sähköpostiviesteissä pyydetään ottamaan yhteyttä ja/tai päivittämään epämääräisillä kaavak keilla sähköpostitse yhteys ja muut tiedot. ”Posti” puolestaan kertoo puheli men tekstiviestissä lähetyksestä, jon ka kulusta saa tiedon viestissä olevas ta linkistä. Aina puhelimen soidessa joutuu miettimään, vastatako nume roon, joka ei ole yhteystiedoissa tu tulla nimellä. Epäilyttävät sähköpostiviestit ovat menneet miltei poikkeuksetta ros kapostiin, kun olen säätänyt sähkö postin asetukset aika tiukoiksi. Jon kin verran roskapostiin tulee edel leen lupauksia suurista palkinnoista ja muista rahasuorituksista, jos vas taaja ottaa yhteyttä viestin lähettä jään. ”Pankkien” viestit ovat kehitty neempiä kuin edellisen sukupolven huijausviestit, jotka tunnisti heti hoonosta soomesta, todennäköisesti tietokoneohjelmilla tehdyistä kään nöksistä. Tällaisia käännöksiä toki esiintyy vieläkin, mutta selvästi vä hemmän. Huijausyritykset ovat hioutuneet Kielellisesti taitava huijausviesti tu li jokin aika sitten vaimoni sähkö postiin ”Samsungilta”. Siinä kerrot tiin hänen voittaneen viimekesäises sä verkkoarvonnassa uuden puheli men ja annettiin linkki, jonka kautta ottaa yhtyettä. Viesti oli hyvää suomea, mutta säh köpostin lähettäjän nimi oli hälyttä vä, vaikka yritystä oli. Jostakin, ilmei sesti Facebookista aloittelevan käyt täjän varomattomuuden vuoksi oli ongittu tietoon vaimon pojan etuni mi. Sitten oli tullut pieni, mutta pal jastava virhe, sukunimeksi oli laitet tu minun sukunimeni. Ajatuksena oli tietysti saada vastaanottaja ylittä mään ensimmäinen kynnys eli avaa maan sähköposti. Voin kuvitella ti lanteita, joissa kokematon nettipal velujen käyttäjä lankautuu ja avaa yh teyden, pahimmassa tapauksessa vie lä erehtyy antamaan yhteys, henkilö ja muita tietojaan. Onpa meille tullut kaksi kertaa sellainenkin sähköposti, jossa tutun henkilön nimellä ja sähköpostiosoit teella on kerrottu hänen olevan pu lassa vieraassa maassa rahattomana. Tietysti on pyydetty verrattain vaa timatonta rahasuoritusta sille ja sil le tilille. Puhelinsoitto on paljasta nut maailmanmatkaajan puuhaile van kotipuutarhassa kevätkylvöissä tai muissa kotiaskareissa. Luottamus palveluihin horjuu Huijarit eivät tee vahinkoa vain varo mattomille asiakkaille, vaan myös re hellisille palveluntarjoajille, oikeille pankeille, muilla yrityksille ja valtion virastoille ja laitoksille. Verkkopalve lut toimivat asiakkaiden luottamuk sen varassa. Pelko huijatuksi joutu misesta lisää erityisesti ikäihmisten epäluottamusta sekä omiin nettitai toihin että digipalveluihin. Digiloik ka epäilyttää muutenkin monia. Hui jausviestien yleistyminen saattaa es tää edes yrittämästä. Vastaamon kaltaisiin tietomurtoi hin me tavalliset palvelujen käyttäjät emme voi varautua. Niiden torjumi nen on yritysten ja valtion vastuul la. Yritykset on vastuullistettava tie toturvastaan tuntuvilla rangaistuluk silla, jos on todettu laiminlyöntejä. Yhtenä ratkaisuna tietoturvaon gelmiin on esitetty julkista tietoverk koa. Ilmeisesti sillä tarkoitetaan val tion/yhteiskunnan hallitsemaa tie toverkkoa. Tämä meidän tavallisten kansalaisten käyttämä tietoverkko, Internet/internet, on tällä hetkellä enemmän kuin julkinen: se on ylei nen ja kansainvälinen. Sellaisena sen on pysyttävä, jos sen halutaan ratkai sevan tiedon vapaan jakamisen ja saa misen ongelmat. Yleistä tietoverkkoa ei pidä antaa valtioiden hallittavaksi. Yrityksistä on tarpeeksi pahoja esi merkkejä diktatuureista. Sen sijaan valtiot voivat tietysti luoda ja luovat suljettuja tietoverkkoja oman turval lisuutensa kannalta kriittisille alueil le – jos pystyvät. Vanhan maailman varovaisuus pätee myös netissä Meille digimaailman kansalaisille pä tevät vanhan maailman säännöt: Ter vettä järkeä on suotavaa ja välttämä töntä käyttää. Jos jokin viesti tun tuu liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta. Pyyntöihin henkilö ja mui den tunnusten luovuttamisesta ei pi dä vastata koskaan. Puhelimen yhte ystiedot kannattaa pitää mahdolli simman kattavana, koska niin on hel pompi jättää vastaamatta tuntemat tomiin numeroihin. Liikenne ja viestintävirasto Trafi com on julkaissut Kyberturvallisuus keskuksen hyvät ohjesivut huijaus ten välttämisestä. Niillä on myös il moituskaavake huijaussivustoista ja ohjeet mitä tehdä, jos on tullut hui jatuksi. Kannattaa tutustua, vaikka pitäisi itseään varovaisena ja taitava na netinkäyttäjänä. Samalla voi vil kaista Kyberturvallisuuskeskuksen Tietotur va Nyt! sivua, jolla kerro taan viimeisimmissä huijaustavoista ja sivustoista. › Kybertuvallisuuskeskuksen nettisivuja: kyberturvallisuuskeskus.fi/ fi/ajankohtaista/ohjeet-ja-oppaat/ nain-suojaudut-nettihuijaukselta › Postin ja Poliisin ohjeet, kuinka toimia huijausviestien kanssa: posti.fi/fi/asiakastuki/tiedotteet/ 20201008_huijausviestitiedote H EL S IN G IN P O LII S I Esimerkiksi Postin nimissä on liikkunut useammanlaisia huijauksia, sekä tekstiviestiettä sähköpostihuijauksia. Kyberturvallisuuskeskus ja Poliisi painottavat, että jos törmää epäilyttävään viestiin ei pidä ryhtyä mihinkään viestissä pyydettyihin tai edellytettyihin toimenpiteisiin eikä vastata viestiin. Digihuijarit pyrkivät osille eläkeläisen pienistä rahoista Tervettä järkeä on suotavaa ja välttämätöntä käyttää. Jos jokin viesti tuntuu liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta. Pyyntöihin henkilöja muiden tunnusten luovuttamisesta ei pidä vastata koskaan. Huijarit eivät tee vahinkoa vain varomattomille asiakkaille, vaan myös rehellisille palvelun tarjoajille.” 14 Eläkeläinen 6/2020
Suomalainen vanhusväestö on moninaisempi kuin ensi silmäyksellä voisi havaita. EVA RÖNKKÖ KASVAVAN MUUTTOLIIKKEEN li säksi väestön kirjoon vaikuttavat Suomen alkuperäiskansa saamelai set, kielelliset ja etniset vähemmistöt kuten ruotsinkieliset, romanit, tataa rit, juutalaiset sekä seksuaali ja su kupuolivähemmistöt. Vanhusväestön moninaisuutta lisäävät vielä erilaiset vammaisryhmät, kuten esimerkiksi viittomakieliset. Yhden ryhmän, ul komaalaistaustaisten iäkkäiden osal ta, on järjestömme tehnyt vaikutta mistyötä jo toista vuosikymmentä. Lukuisista keskustelutilaisuuksis ta ja muusta vaikuttamistyöstä huo limatta ulkomaalaistaustaiset iäkkäät ovat edelleen näkymättömiä, myös strategisissa asiakirjoissa kuten sosi aali ja vanhuspalveluiden tai kotout tamistoimenpiteiden suunnittelus sa. Myös isoimmissa kunnissa, jois sa ulkomaalaistaustaisia on jo mer kittävä määrä, ei vieläkään muisteta muita kuin suomea ja ruotsia puhu via iäkkäitä. Syitä näkymättömyyteen on mo nia. Tutkimustietoa ulkomaalais taustaisista iäkkäistä tai laajemmin kin vähemmistöistä palveluissa on hyvin niukasti. Myöskään tutkimusta organisaatioiden muutoksesta moni naisuusosaajiksi ei ole iäkkäiden osal ta saatavissa. Monesti syy on jo tut kimusten suunnittelussa, koska val taväestölle sopivilla menetelmil lä ei saada tietoa normista poikkea vista yksilöistä. Tai heidät jopa suo raan suljetaan ulos tutkimusotokses ta, kuten on tehty UKKinstituutin yli 75vuotiaiden liikuntatutkimuksessa, jossa tutkimusotokseen valinnan kri teeri on suomenkielisyys tai Tervey den ja hyvinvoinnin laitos THL:n ul komaalaistaustaisten hyvinvointitut kimuksessa, jossa tutkimus rajautuu korkeintaan 65vuotiaisiin. VOIMIA JA ÄÄNTÄ vähemmistöihin kuuluvien iäkkäiden tueksi tarvitaan lisää. Siksi kuusi kieli ja kulttuurivä hemmistöjen parissa toimivaa järjes töä yhdisti voimansa ja perusti Mo nikulttuurisen vanhustyön yhteen liittymän. Yhteenliittymän päätavoite on yh distää resursseja ja ottaa kantaa yh dessä, samalla tavalla kuin Eläkeläis liittojen etujärjestö EETU ry yhdistää eläkeläisjärjestöjen ääntä päätöksen tekijöiden suuntaan. Yhteinen voimanäyte annettiin jo keväällä, kun yhteenliittymässä mu kana olevat järjestöt sekä Kotkassa toimivan Palvelutaloyhdistys Kos kenrinne ry:n Kotona täälläkin hank keen työntekijät kokosivat raportin Mitä meille kuuluu. Raportissa tehtiin näkyväksi puuttuvat toimintamallit, kun koronaepidemian aikana tukea olisi pitänyt saada myös vieraskieli sille iäkkäille. Sitä aukkoa täydensi vät nyt järjestöt. Raportti on otettu hyvinkin tar peellisena vastaan monissa tutkija piireissä. Myös kesällä lausunnolla ol leeseen vanhuspalvelujen laatusuosi tukseen kirjoitettiin lausunto, sillä ai kaisemmista poiketen vähemmistö jen näkökulmat uupuvat siitä koko naan. Lausunto annettiin yhteistyös sä SETA ry:n seniorityön kanssa. TYÖRYHMÄN PUOLESTA olemme seuraamassa webinaareja ja koulu tustilaisuuksia ja tuomassa tilaisuuk siin vähemmistöjen näkökulmia. Laa jennamme iäkkäistä yleensä esitettä vää julkisuuskuvaa. Nettiavaruuteen siirtyneet ko koukset ja seminaarit luovat uuden, laajemman mahdollisuuden kom mentoida ajankohtaisia teemoja ul komaalaistaustaisten iäkkäiden pal velujen, omaishoidon, muistityön tai vaikkapa liikunnan näkökulmasta. Se ei kuitenkaan riitä, myös paikallisel la tasolla pitää haastaa kuntatoimi joita miettimään palveluiden jous tavuutta vähemmistöihin kuuluvien tarpeiden osalta. Siihen työhön sopi vat mainiosti vanhusneuvostot, val vomaan sekä iästä johtuvaa syrjintää sekä oman kunnan ikäväestön sisäis tä yhdenvertaista kohtelua. Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n monikulttuurisuustyön suunnittelija › Mitä meille kuuluu -raportti on luettavissa Eläkeläiset ry:n kotisivulla elakelaiset.fi kohdassa Monikulttuurinen toiminta. Vähemmistöihin kuuluvien iäkkäiden asemassa on parantamisen varaa › Eläkeläiset ry (valtakunnallinen toiminta) elakelaiset.fi/toiminta/ monikulttuurinen-toiminta › Jade yhteisö ry (valtakunnallinen toiminta) › JADE-toimintakeskus, Käpyrinne ry (pk-seudun toiminta) jadetoimintakeskus.fi › ETNIMU-toiminta, Suomen muistiasiantuntijat ry (valtakunnallinen) etnimu.fi › Omaisneuvo-toiminta, Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry (pk-seudun toiminta) polli.fi › Monikko ry (maakunnallinen, Keski-Suomi) monikkoyhdistys.com AILI VIRTALA KORONAVIRUSTARTUNTAVAARAN vuoksi kemiläisen Rytikarin Eläkeläi set ry:n toimintaa on pyritty järjes tämään ulkoilmatapahtumina, jotta seurustelua ja harrastustoimintaa oli si voitu jatkaa riski minimoiden. Harmillisesti LänsiPohjan sai raanhoitopiirin alueella tartunnat ovat lisääntyneet siinä määrin, et tä on annettu suositus harrastustoi minnan lopettamisesta määräajak si, joten eläkeläiskerhomme toimin takin on keskeytyneenä toistaiseksi. Syyskuussa ehdimme kuitenkin to teuttaa päiväretken Simon Maksnie messä sijaitsevaan Kotieläinpuisto Arkadiaan. Retkelle oli järjestetty lin jaautokuljetus, mutta osa kuntoiluin nostuksen valtaamista ”nuorisojaos ton” jäsenistä teki matkan pyöräillen. Ulkoilupäivää vietettiin 7.10. kä vely ja pyöräilyretkellä Veitsiluodon kalapaikan nimellä tunnetulle makea vesialtaalle. Veitsiluodon Kalamiehet ovat rakentaneet sen rannalle viihtyi sän kodan kalastusmatkailun tarpei siin. Hyväpä siellä oli paistaa mak karat ja nauttia kahvit ja leivät. Au rinkoinen syyssääkin suosi tilaisuut ta, johon osallistui nelisenkymmentä henkilöä. Kerhon perinteinen ohjelmalli nen pikkujoulukin on nyt jouduttu perumaan, mutta oikean joulun har tain lahjatoiveemme Korvatunturil le on toimiva ja turvallinen korona rokote! Ja kunhan tästä koronakurimuk sesta joskus selvitään, niin järjeste tään Veitsiluodon työväentalolla rai lakkaat tanssit, joissa jenkat ja sam bat ovat hitaimpia tahtilajeja. Lokakuussa Rytikarin Eläkeläiset ulkoilivat Veitsiluodon kalapaikan kodalla. Rytikarin Eläkeläiset ovat viihtyneet ulkoilmassa Eläkeläinen 6/2020 15
JÄRJESTÖ Kosteutta ja hyvinvointia silmillesi Puh. 040 5264 207 • s-posti victor.sten@medilensnordic.com • Valmistaja Ursapharm, Saksa www.hyloeyecare.fi Kysy tuotteita apteekistasi tai optikoltasi Säilyy avattuna 6 kk Ilman säilöntäaineita HAIHTUMISTA JA VUOTAMISTA ESTÄVÄT TUOTTEET TEHOKKAASTI KOSTUTTAVAT TIPAT www.dreamcare.? Kiitos, että saamme auttaa. Debora Oy | palvelemme valtakunnallisesti | asiakkaaksi@debora.fi | debora.fi | Soita 010 339 4400 Pieniä ja suuria tekoja. Auttamisen iloa. Debora tuo asiakkaan kotiin kattavat sosiaalija terveyspalvelut kotona asumisen ja arjessa selviytymisen tueksi. Palvelujemme avulla asiakkaamme kuntoutuvat ja voivat paremmin. Turvaamme yksilölliset palvelut kotiin monenlaisille asiakasryhmille sitoutuneen henkilöstön voimin. Ota yhteyttä ja pyydä maksuton kartoituskäynti. S H O P R I D E R ® TIINA RAJALA ELÄKELÄISET RY on hankekump panina Ikäinstituutin koordinoimas sa Elämäni eläkevuodet hankkeessa. Muita kumppaneita ovat Eläkkeen saajien Keskusliitto EKL ry, Sydän liitto ja PohjoisKarjalan kansanter veyden keskus. Hanke on suunnattu vastikään työ elämästä eläkkeelle siirtyneille ihmi sille – sekä jo eläkkeellä oleville va paaehtoisille vertaisvalmentajille. Hankkeessa autetaan työelämästä pois jääneitä ihmisiä sopeutumaan uuteen elämänvaiheeseen. Hanke käynnistyi vuonna 2019 ja jatkuu vie lä vuoden 2021. ”Valmennusryhmät” Hankkeessa perustetaan valmennus ryhmiä, jotka on tarkoitettu hiljattain eläkkeelle siirtyneille ihmisille. Ryh missä valmentaudutaan muutokseen, jonka työelämästä eläkkeelle siirty minen aiheuttaa. Niissä käsitellään monipuolisesti ihmisen hyvinvoin tiin liittyviä kysymyksiä, kuten sosi aaliset suhteet, liikunta ja muut har rastukset. Ryhmät toimivat vapaaehtoisten vertaisvalmentajien johdolla. Par haassa tapauksessa valmennuksesta huolehtii samasta eläkeläisyhdistyk sestä tuleva kahden valmentajan pa ri. Noin kahden tunnin ryhmätapaa misia on tarkoitus järjestää kahdek san. Hanke tarjoaa vertaisvalmentajil le valmiin sisältörungon ja materiaa lin tapaamisissa sovellettavaksi. Oh jelmaan voi sisällyttää oman eläkeläis yhdistyksen toiminnan esittelyä. Kuluneena vuonna korona on vai keuttanut valmennusryhmien pe rustamista. Ensi vuonna hankkeessa on tarkoitus entistä enemmän aut taa valmentajia ryhmän kokoamises sa. Jos yhdistyksen ulkopuolista val mennusryhmää ei löydy, valmentajat voivat hyödyntää valmennustaitojaan omassa yhdistyksessään – tai vierailla naapuriyhdistyksessä. Elämäni eläkevuodet -hanke jatkuu keväällä Koulutusta valmentajille Kutsumme jäseniämme osallistu maan vertaisvalmentajakoulutuksiin, mieluiten valmennuspareittain. Osal listumiseen ei tarvita etukäteis opintoja. Riittää, että on asiasta kiin nostunut ja viihtyy ihmisten parissa. Aiemmasta ohjauskokemuksesta on luonnollisesti hyötyä. Ikäinstituutti järjestää Elämäni eläkevuodet hankkeessa maalis–huh tikuussa 2021 hankekauden viimeiset neljä vertaisvalmentajakoulutusta. Koulutukset ovat jäsenillemme maksuttomia. Kaksipäiväinen koulu tus sisältää ohjaajaaineiston sekä oh jelmaan kuuluvat ruokailut. Eläkeläi set ry korvaa osallistujien matkakus tannuksia sopimuksen mukaan. › Eläkeläiset ry:n puolesta lisätietoja antaa Tiina Rajala, puh. 040 582 4319, sähköposti: tiina.rajala@elakelaiset.fi › Ikäinstituutin puolesta voi kysellä Taru Tanskaselta, puh. 040 579 3729, sähköposti: taru.tanskanen@ikainstituutti.fi Kevään 2021 valmennuskoulutukset › IVALO 4.–5.3.2021 › MIKKELI 18.–19.3.2021 › JYVÄSKYLÄ 15.–16.4.2021 › OULU 27.–28.4.2021 Tähän mennessä hankkeessa on koulutettu 106 vertaisvalmentajaa, jotka edustavat 49 yhdistystä. Valmennusryhmiä on perustettu seitsemän. Valmentajia varten on perustettu verkosto, jossa voi vaihtaa kokemuksia tai etsiä ratkaisuja ongelmiin. Valmennusverkostoon on ilmoittautunut 89 henkeä. 16 Eläkeläinen 6/2020
Kevään 2021 alustava kurssikalenteri Valtakunnalliset kurssit Kurssipaikkana Lomakeskus Kuntoranta Varkaudessa, ellei toisin mainita Musiikkikurssi 11.–15.3. (4 vrk) Kurssi on tarkoitettu kaikille soittajille ja laulajille, aiempia opintoja ei tarvita. Uutta ohjelmistoa yhdistyksen kuorolle ja musiikkiryhmälle. Musiikin teoriaa yhdessä soittamisen ja laulamisen lomassa. Kouluttajat: Ahti Seppo ja Sauli Malinen. Kurssin hinta: 270 € (puolihoito) / 310 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 19.2. mennessä. Näyttämöilmaisun ja ohjelmakurssi 11.–15.3. (4 vrk) Esiintymistaitoa kaikille, ohjelmaideoita kerhoihin ja juhliin. Kouluttajana Annikka Kaistinen. Kurssin hinta: 270 € (puolihoito) / 310 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 19.2. mennessä. Matkavastaavien peruskurssi 22.–26.3. (4 vrk) Tarkoitettu yhdistysten uusille matkavastaaville sekä kaikille hyvien matkojen ja retkien suunnittelusta kiinnostuneille. Muitten aiheitten muassa syksyn Syystärräys-tapahtuma sekä vuoden 2022 Kulttuurija retkeilypäivät. Kurssin hinta: 270 € (puolihoito) / 310 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 1.3. mennessä. Katrilleja laidasta laitaan – Kansantanssin ohjelmistokurssi 10.–13.4. (3 vrk) Ohjaajille tanssipareineen. Kurssin teemana rikas katrilliperinne. Vetäjinä Sinikka Mäkelä ja Antti Huusari. Kurssin hinta: Ilmoittautuminen 19.3. mennessä. 205 € (puolihoito) / 235 € (täysihoito) Kurssi yhdistysten isännille ja emännille 10.–13.4. (3 vrk) Vinkkejä yhdistysten kokousja juhlatarjoiluihin, tietoja ruokavalioista ja elintarvikehygieniasta. Mahdollisuus hygieniapassin suorittamiseen (lisämaksu). Kurssin hinta: 205 € (puolihoito) / 235 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 19.3. mennessä. Yhdistystoiminnan peruskurssi 19.–23.4. (4 vrk) Tarkoitettu uusille puheenjohtajille, sihteereille sekä kaikille johtokunnan jäsenille. Yhdistystoiminnan perustaidot ja tiedot: muun muassa toimihenkilöiden tehtävät ja yhdistyslaki, järjestön tehtävät ja toiminnan suuntaviivat. Kurssin hinta: 270 € (puolihoito) / 310 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 26.3. mennessä. Taloudenhoidon peruskurssi 19.–23.4. (4 vrk) Tarkoitettu uusille taloudenhoitajille ja toiminnantarkastajille. Yhdistyksen taloudenhoidon perustaidot ja tiedot: muun muassa taloudenhoitajan tehtävät yhdistyksessä, kirjanpidon perusteet, sähköisen kirjanpidon ohjelma, talouden suunnittelu ja toiminnantarkastus. Yhteinen osuus yhdistystoiminnan kurssin kanssa. Kouluttaja: Sirpa Halmela. Kurssin hinta: 270 € (puolihoito) / 310 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 26.3. mennessä. Liiku iloksesi 26.–30.4. (4 vrk) Kurssi on tarkoitettu liikuntaryhmien ohjaajille, erityisesti uusille. Teemana ovat tanssit ja pelit, kuten curling, sekä ulkoliikunta. Kurssilta saa uusia ideoita ja ohjelmia liikuntaryhmään ja kerhoon. Kouluttajat: Eva Rönkkö ja Hannele Pitkä-Liukkonen. Kurssin hinta: 270 € (puolihoito) / 310 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 1.4. mennessä. Järjestöviestinnän kurssi 26.–30.4. (4 vrk) Kurssi on tarkoitettu yhdistysten tiedottajille sekä kaikille, jotka tarvitsevat viestintätaitoja toiminnassaan. Tiedottamisen perusasioiden lisäksi aiheina ovat sähköinen tiedonvälitys ja media. Kouluttaja: Tuomas Talvila. Kurssin hinta: 270 € (puolihoito) / 310 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 1.4. mennessä. Kirjoittajakurssi 3.–7.5. (4 vrk) Luovan kirjoittamisen kurssi. Kurssin sisältö ilmoitetaan myöhemmin. Kurssin hinta: 230 € (puolihoito) / 270 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 12.4. mennessä. Alueelliset kurssit Aluejärjestöt ja yhdistykset voivat olla aloitteellisia ja pyytää koulutuksia. Järjestömme voi tarjota koulutusta muun muassa seuraavista aiheista: › taloushallinto, sähköinen kirjanpito › tietotekniikka ja sen hyödyntäminen yhdistystoiminnassa › yhdistystoiminta, yhdistystoiminnan kehittäminen › tiedottaminen › tanssi ja muu liikunta Koulutuksia tilattaessa pyydämme olemaan yhteydessä koulutussuunnittelija Tiina Rajalaan, puh. 040 582 4319, sähköposti tiina.rajala@elakelaiset.fi ”Yhdistysverstas” on koulutus yhdistystoiminnan kehittämiseksi. Siitä vastaa alueellisen työn suunnittelija Anna Eskola, puh. 044 75 110 31, sähköposti anna.eskola@elakelaiset.fi Kurssituki Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea normaalihintaisille kursseille kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Tukihakemus tulee merkitä selkeästi hakemuskaavakkeeseen tai sähköposti-ilmoitukseen. Asiasta voi tiedustella koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Kurssien toteuttamisessa joudutaan varautumaan koronatilanteen mahdollisesti aiheuttamiin muutoksiin. Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä (ilmoitetaan myöhemmin) osoitteeseen Eläkeläiset ry; Anna Autio, Mechelininkatu 20 A; 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: anna.autio@elakelaiset.fi. Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: elakelaiset.fi/sähköiset lomakkeet/kurssihakemus. › Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. › Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. › Kuntorannan kurssien osalta on ilmoitettava, valitseeko kurssilainen puolivai täysihoidon. › Jos kurssiosallistuminen peruutetaan myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen kurssia (ilman lääkärintodistusta), perimme 20 euron peruutusmaksun. Kurssikalenteri julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n kotisivuilla, joilta näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Eläkeläinen 6/2020 17
M e länsiuusimaalaiset olemme aina ol leet hieman omalaatuisia ja itsepäi siä”, vitsailee presidentti Tarja Halonen lokakuussa ilmestyneessä kir jassa Tarja Halonen – Erään aktivistin tarina. Toimittaja Katri Merikallion teos tuo Halosen lukijan lähelle, kohteensa itseironiaa kaan väistämättä. – Alun pitäen kirjan nimeksi piti tulla ”Kansanvallan laaja syli”, onhan Suomi järjestöjen luvattu maa. Tarkoi tuksena oli kertoa siitä tosiasiasta, että lähes kaikki yh teiskunnallisesti merkittävimmät aloitteet ovat syntyneet kansalaisjärjestöjen ja kansalaistoiminnan piirissä. Aloit teista on toki pitkä matka niiden saamiseen poliittiselle agendalle, eduskuntaan, hallitukseen ja tarvittaessa lain säädäntöön, Tarja Halonen sanoo Eläkeläinenlehdelle. Halonen painottaa vahvasti järjestöjen merkitystä suo malaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. – Pitää muistaa, että nykyinen terveydenhoitojärjestel mämme, sosiaalihuolto ja osin koulutusjärjestelmämme kin pohjautuvat kansalaisvaikuttamiseen. Kansalaisjärjes töt ovat toimineet erinomaisella tavalla historiallisesti ja toimivat nykyäänkin. Hän korostaa, että tulevaisuudessa muun muassa kes tävä kehitys tulee tarvitsemaan kansalaistoimintaa yhä enemmän. ERÄÄN AKTIVISTIN TARINA ei ole elämäkerta, eikä sel laista ole näköpiirissä ainakaan kymmeneen vuoteen. Ha lonen kertoo myötäilevänsä äitinsä ohjetta, jonka mukaan on tärkeämpää käyttää aikaansa maailman muuttamiseen kuin vanhan kertaamiseen. Ennen kaikkea Katri Merikallion ansiokas kirja kuvaa Karjalohjan ja Helsingin Kallion kasvatin merkittävää roolia järjestöaktivistina suomalaisen hyvinvoinnin ja ta saarvon rakentamisessa. Koskettavasti käydään läpi sekin, kuinka suuri merki tys sisällissodan tapahtumilla Tarja Halosen suvussa on ollut. Sitä, millaisen ihmisen vaiettu, häpeää ja vääryyttä sisältävä sukutarina hänestä on kasvattanut ja siitä, kuin ka se on vaikuttanut maailmaankuvaan, persoonaan työ hön ja toimintaan. HUIKEAN LUOKKARETKEN vaatimattomista taustois ta tasavallan presidentiksi ja merkittäviin kansainvälisiin tehtäviin tehnyt Tarja Halonen luonnehtii olevansa presi denttikausien päätyttyä eräänlainen nomadi ja vähän yk sinäinen. – Suomalainen yhteiskuntarakenne muuttuu jatkuvas ti. Minulla on vahva työväenluokkainen tausta, mutta re hellisyyden nimissä ja klassisessa mielessä en enää siihen kuulu. En oikein koe kiinnittyneeni siihenkään ryhmään, mihin sosiologit minut määrittelevät. Tarja Halonen on työuransa aikana ollut mukana kym menien suomalaisten ja kansainvälisten yhdistysten ja järjestöjen toiminnassa ja järjestötyö jatkuu edelleenkin. – Järjestötyö on niin selkeää ja myönteisellä tavalla ar keen liittyvää, rauhanomaista toimintaa. Useimmitenhan asiat valitsevat ihmisen, eikä ihminen asioita. Tämä lienee syy ajautumiselleni järjestötyöhön. Halosella on ollut merkittävä rooli myös ihmisoikeus ja yhdenvertaisuuskysymysten puolestapuhujana niin Suomessa kuin maailmalla. Hän on toiminut YK:n huip pukokouksissa ja kestävän kehityksen kokouksissa kol men pääsihteerin aikana. KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ puhutaan paljon. Tällä het kellä Halonen on huolissaan sääntöpohjaisen kansainväli sen politiikan asemasta. Se on hänen mukaansa nyt uha nalaisemmassa asemassa kuin vielä 2000luvun alkupuo lella. – YK:lla oli tärkeä historiallinen merkitys kylmän sodan aikana. Neuvostoliiton hajottua ja Euroopan yhdentyes sä muodostui ylioptimistinen kuva yhteistyöstä ja sovus ta. 1990luku oli erittäin positiivista aikaa. Kansainvälisiä sopimuksia syntyi ja luotiin pohjaa maailmanlaajuiselle ohjelmanjulistuksille muun muassa koko maailmaa kos kevalle oikeudenmukaisuuden julistukselle. – Tämä ei kuitenkaan riittänyt. Kun huoli planeettam me kestävyydestä kulutushysteriassa kasvoi, alettiin ra ”Kansalaisjärjestöt ovat toimineet erinomaisella tavalla” Presidentti Tarja Halonen korostaa järjestöjen vahvaa roolia suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. ”Jos jokin on väärin, pitää tehdä työtä, että asiat muuttuvat paremmiksi”, Halonen kiteyttää äidiltään oppimansa elämänohjeen. TEKSTI SISKOTUULIKKI TOIJONEN KUVAT ANNINA MANNILA ” 18 Eläkeläinen 6/2020
kentaa kestävän kehityksen ohjelmaa. Eri vaiheiden jäl keen saatiin aikaiseksi julistuksia ja tärkeimpänä kansain välinen Pariisin ilmastosopimus. On kuitenkin osoittau tunut aina vain vaikeammaksi solmia kansainvälisiä so pimuksia. Kirjaa tehtäessä Yhdysvallat oli presidentti Donald Trumpin toimesta irtisanoutunut Pariisin ilmastosopi muksesta. Nyt tilanteeseen on näköpiirissä valoa, kun voi daan toivottaa Joe Biden ”takaisin pöytiin” ja saada jäl leen USA:n tuki Pariisin ilmastosopimukselle. VIRKAVUOSISTA ON KULUNUT jo lähes vuosikymmen, presidentti Tarja Halonen täyttää seitsemänkymmentä seitsemän vuotta jouluaattona. Hänessä riittää hämmäs tyttävästi elämänvirtaa ja kärsivällisyyttä, joita epäkoh tien ratkomiseen usein vaaditaan. – Ihmisellä pitää olla oikea kuva maailmasta ja itses tään. On entistä tärkeämpää huomata oma osuutemme vaikkapa ilmastokysymyksissä ja kestävässä kehitykses sä. Me suomalaiset olemme tottuneet sitkeään, rakenta vaan asioiden eteenpäin viemiseen. Iso ja isoisovanhem pamme ovat rakentaneet pohjoismaisen hyvinvointival tion. He eivät ole tehneet sitä itselleen, vaan tuleville su kupolville. –Kysymykseen ”kuinka onnistumme pitämään yllä ja kehittämään maatamme” tapaankin vastata, että jatke taan niin kuin ennenkin. Muutokset kohti parempaa elä mää eivät ehkä ehdi meille, mutta ne tulevat tulevien su kupolvien hyväksi. Tarja Halonen kertoo pitäneensä elämänohjeenaan äi tinsä toteamusta: ”Jos jokin on väärin, pitää tehdä työtä, että asiat muuttuvat paremmiksi”. – Se on aika tiukka ohje! Länsisuomalaisen äitini mie lestä kun ei myöskään pidä tehdä itsestään numeroa, eikä Isoja isoisovanhempamme ovat rakentaneet pohjoismaisen hyvinvointivaltion. He eivät ole tehneet sitä itselleen, vaan tuleville sukupolville.” – Ihmisellä pitää olla oikea kuva maailmasta ja itsestään. On entistä tärkeämpää huomata oma osuutemme vaikkapa ilmastokysymyksissä ja kestävässä kehityksessä, sanoo presidentti Tarja Halonen. Eläkeläinen 6/2020 19
aiheuttaa ongelmia. Pakostihan siitä seuraa ongelmia, jos haluaa muuttaa maailmaa, joten hänen ohjeitaan on pitä nyt hieman soveltaa, Halonen naurahtaa. Kirjassa Halonen toivoo yhteiskunnallisen muutoksen olevan kuin poloneesi. ”Otetaan kaksi askelta eteen ja sit ten yksi taakse, ja joka kerta ympyrä laajenee”. TARJA HALONEN on erinomainen esimerkki siitä, kuin ka ikääntyä hyvin. Hän ei kuitenkaan ryhdy jakelemaan kanssakulkijoilleen mitään vihjeitä siitä, miten hyviä elä kepäiviä vietetään. Ikäihmisten aseman ja eläkeläisyyden globaalissa mit takaavassa hän näkee suhteellisen suotuisana. – Ihmisellä on elämässään alku ja loppu, niiden välillä elämä muuttuu koko ajan. Koronapandemia on hyvä he rätys monessakin mielessä. Keväällä havaittiin yli seitse mänkymmentävuotiaiden tarvitsevan erityistä suojelua. Se osoittautui vaikeaksi. Suuret ikäluokat ovat tottuneet toimimaan itsenäisesti ja kaihtamaan asioihinsa puuttu mista, tyyliin ”kyllä me osataan ja pärjätään”. Miksi ih meessä meitä, jotka porskutamme aivan täysillä, pitäisi suojella? Hyvää tarkoittava suojelu ei oikein toiminut, sillä se tehtiin helpomman kautta, eristämällä yli seitsemänkym mentävuotiaat lääketieteellisesti riskiryhmään kuuluvina, huomioimatta heidän kuntoaan ja sosiaalisen elämän tar peitaan. Hyvä asia Halosen mielestä oli, että eristäminen toi esille sen, että hyvinvointiin liittyy fyysisen terveyden lisäksi vahvasti myös sosiaalinen hyvinvointi. Halonen muistuttaa, että nykyiset seitsemänkymmen tävuotiaat ovat tutkimusten mukaan edellisiä sukupolvia ”kymmenen vuotta nuorempia” monin tavoin. Tämä te kee vaikeaksi erotella, mitkä asiat todellisuudessa muut tuvat ja mitkä eivät. – Kun eläkejärjestelmä 1800luvun lopussa Saksas sa syntyi, laskettiin sen koskevan elämän kymmentä vii meistä vuotta. Nyt, kun suomalaisten keskiikä on nous sut yli kahdeksankymmeneen vuoteen, monelle eläkeikä merkitsee haavetta elämän kolmannesta kaudesta. Pitäisi huomioida se, että kaikkihan me iästä riippumatta olem me kulueriä. Eläkeläiset ovat sosiaalisia investointeja sii nä missä muutkin. Sosiaaliset ja taloudelliset investoinnit eivät poissulje toisiaan. IKÄÄNTYNEEMMÄT IHMISET kokevat kyselytutkimus tenkin mukaan usein, että heitä pidetään toisen luokan kansalaisina. He kokevat olevansa enemmänkin yhteis kunnallinen kuluerä kuin sen voimavara. Ikäihmisten ase man ja tilanteen puolustamiseksi tämän päivän Suomessa Tarja Halonen kehottaa barrikadeille. –Kehottaisin nykyisiä eläkeläisiä erityisen pontevas ti tekemään numeroa hyödyllisyydestään myös kansan taloudellisesti. Yhteiskuntajärjestelmämme mukaan ei ole sallittua leikata mitään ikäryhmää kansantaloudelli sesti tarpeettomana roskana. Olemme ihmisiä alusta lop puun asti. TAIDE JA KULTTUURI ylipäätään ovat kantaneet Tarja Halosta lä pi elämän. Erityisesti teatteri mut ta muutkin taiteet ovat hänelle elä män eliksiiriä. Nyt eläkkeellä olles saan hän saattaa käydä kolmekin ker taa viikossa teatterissa. – Taide on tavattoman tärkeää. Ta valliset ihmiset ovat tajunneet sen aina työväenkulttuurin kautta. Suu rin osa teattereistamme on perus tettu työväennäyttämöiden pohjal le. Tässäkin mielessä kansa on aina ollut edellä valtiovaltaa. – Teoreettisemmin ajateltuna ei riitä, että ihmiset tietävät tosiasiat vaikkapa kestävästä kehityksestä. Asiat eivät käänny käytäntöön pel kän järjen avulla. Niiden eteenpäin viemiseksi pitää sydämen olla muka na. Taide avaa sydämen. Tärkeää on myös taiteesta nauttiminen. Koronatilanne on toki vaikutta nut näyttelyihin ja muihin kulttuuri rientoihin. Pääsääntöisesti turvatoi met koronatartuntojen estämisek si ovat taidelaitoksissa kuitenkin hy vällä tolalla. Eläkeläiset monesti miettivät, onko heillä varaa mennä vaikkapa konserttiin. Halonen korostaa, et tä ei ole varaa jäädä ilman taideelä mystä! Haastattelun lopuksi presidentti kertoo nauraen rakkaan siirtolapuu tarhansa sadon jääneen tänä vuonna melko vaatimattomaksi, mutta eta nat varmaankin olivat tyytyväisiä. Ja viitaten vielä monen odottamaan elämäkertaansa hän napauttaa, että vanhan laulun toteamus ”teit isäin astumaan” ei pidä paikkaansa. – Ajan, joka täällä on annettu, ku lutan mieluummin elämällä kuin muistelemalla sitä! ”Taide avaa sydämen” Suomessa on edelleen suuri joukko hyvin pienituloisia eläkeläisiä, esiin nousee erityisesti naisten eläkeläisköy hyys ja tasaarvovaje. – Työeläkejärjestelmä heijastaa aikaisemman ansioke hityksen ja työolosuhteiden epätasaarvoa muun muassa pienipalkkaisten naisten suhteen , Halonen toteaa. Laajemman humanistisen ajattelun pitäisi hänen mie lestään ulottua myös talouspoliittiseen keskusteluun. – Ymmärrän hyvin, että valtion tulojen ja menojen tulee pi tää tasapainossa, mutta kyllä Suomi on aivan hyvä tyttö tässäkin suhteessa. Eläkeläiset ry:n tavoitteena on kaikin tavoin ”Ikäystä vällinen Suomi”. Olemmeko yhteiskuntana matkalla täs sä mielessä oikeaan suuntaan? – Siihen pitää vastata yhdessä. Kiinnostusta on jo, Tar ja Halonen sanoo. › Katri Merikallio: Tarja Halonen – Erään aktivistin tarina (Into, 2020) Kehottaisin nykyisiä eläkeläisiä erityisen pontevasti tekemään numeroa hyödyllisyydestään myös kansantaloudellisesti.” Asiat eivät käänny käytäntöön pelkän järjen avulla. Niiden eteenpäin viemiseksi pitää sydämen olla mukana.” 20 Eläkeläinen 6/2020
PENSIONÄREN LEDARE JAN KOSKIMIES Chefredaktör LIMPAN RUDOLF LINDBLAD Skribenten är pensionär, bosatt i Helsingfors. P ensionärerna rf är en intresseorganisa tion för pensionärer och en pensionärs gemenskap. Dessa två element har från första början varit en del av vår organi sations verksamhet: vi driver pensionärernas in tressen på riksnivå och lokalt, och samtidigt er bjuder vi pensionärerna en gemenskap att dela med andra. Styrelsen för Pensionärerna rf har på uppdrag av delegatmötet gjort upp ett utkast till ny stra tegi för organisationen. Utkastet pre senteras på delegatmötet som sam manträder i juni nästa år, där också intressebevakning och samvaro kom mer att definieras som vår kärnupp gift. Strategin som ska behandlas och godkännas av delegatmötet kommer att styra organisationens verksam het långt in i framtiden. Medlemskå ren har därför fört en grundlig dis kussion via sina medlemsföreningar kring strategin. I STRATEGIUTKASTET ställer vi som vårt huvud sakliga mål att främja ett människovärdigt åld rande. Detta förverkligas genom våra två kärn uppgifter: dels genom att arbeta för ett samhäl le som i sitt beslutsfattande tar åldrandet och de äldre i beaktande, och dels genom att erbju da pensionärer att vara del av en gemenskap med dess möjligheter till ett aktivt och delaktigt liv. Till våra mål som skrivits in i strategin hör också att främja insyn och transparens så att vi även når ut till den bredare allmänheten utöver vår egen medlemskår, samt att stödja verksam het på gräsrotsnivå. Ett tredje mål vi vill betona är samarbete, både medlemsföreningarna emel lan liksom också med andra organisationer. VÅRA VIKTIGASTE samarbetspartner är de na tionella pensionärsförbunden, de så kallade PIOorganisationerna. Nästa år står Pensionä rerna rf i tur att inneha ordförandeskapet för Pensionärsförbundens intresseorganisation PIO rf. En av de aktuella frågorna inom PIO är det regionala påverkansarbetet då social och hälso vårdstjänsterna överförs från kommunerna till vårdlandskapen. År 2021 är också kommunalvalsår. Vi upp manar kommunerna att agera äldrevänligt och vi lyfter fram de kommuner som föregått med gott exempel genom sina äldrevänliga gärningar. Kommunalvalet i april är för oss ett viktigt forum där vi kan utmana kandidaterna att arbeta för ett äldrevänligt och människovärdigt åldrande i sina respektive kommuner. Rätten att åldras människovärdigt Vi uppmanar kommunerna att agera äldrevänligt.” I vårnumrets kolumn skrev jag om de svårigheter på grund av Nordias grundstötning hade med flyttning en till Åland, men när båten bär gats och vi fick vårt bohag levererat, kunde vi äntligen flytta in i vår nya bostad på Norragatan. Efter flyttningen blev det tid att ta kontakt med konsulatet, som låg bara två kvarter från min nya adress. Jag blev hjärtligt välkomnad av konsul Martynov, som var fd. kom modor i sovjetflottan. Konsulatets sekreterare som talade svenska med rysk accent var tolk och vi pratade rätt länge om vårt kommande sam arbete. Konsulatet hade också en stor motorbåt med vilken konsuln åkte runt i den åländska arkipelagen för att kontrollera att öarna inte blev befästa. Han hoppades att jag i som mar skulle ha tid att följa med på en sådan inspektionstur. Jag blev också bjuden på lunch och när jag med god mat, vin och vodkasup i magen tra vade tillbaka till mitt kontor kände jag mig glad och nöjd. FÖRUTOM ATT anordna möten och föredragstillfällen hörde till jobbet också att visa sovjetiska filmer. I ar kivet hittade jag bl.a. ett par rull lar från Chrutjovs och Bulganins be sök i Indien. De innehöll så in i nor den högtidlig sovjetpropaganda att jag aldrig skulle komma att visa den, men i dem fanns också mycket vack ra vyer, folkdanser och annan in disk kultur så jag klippte bort politi ken. Kvar blev en knapp timme om Indien, som gick hem i de åländska skolorna. Jag skrev en egen text där jag först berättade att filmen var gjord på Hs och Bs statsbesök och sedan vad som visades på duken. Texten fungerade bra när jag lämnade pro jektorns ljudlampa bort och talade i mikrofon via projektorns högtalare. Den våren hann jag visa filmen i ett tiotal skolor och fick ännu några beställningar till höstterminen. En gång i månaden skulle jag skriva rapport till huvudkontoret i Helsingfors och Saisio som skötte SFS filmadminstration ringde och frågade hur jag hade kunnat visa den där jäkla propagandafilmen så många gånger. SOM OMVÄXLING till det mina ti digare funktionärsjobb fick jag ock så delta i olika tillställningar på kon sulatet. På dem blev jag bekant mig med en massa prominenta perso ner i det åländska samhället bla. en många konsuler. Förutom Sovjet ha de bara Sverige egna konsulat på Åland men många sjöfartsländer ha de sk. hederskonsuler, som alla var inbjudna på konsulatets fester. Konsul Martynov brukade hålla sina välkomsttal på svenska. Sekre teraren översatte dem och han bad mig lära sig tala på likadan svenska som ålänningarna. Det blev några trevliga lektioner som började med en flaska konjak och tre glas på bor det. Konsuln sade vad han ville säga och sekreteraren översatte, konsuln läste texten högt och jag korrigerade uttalet. Vi tog en sats i gången och alltid när det lät rätt drack vi en klunk konjak. När den första flaskan var tom kom en ny flaska på bordet och sekreteraren fick gå. Jag kunde ju inte ryska, men konsuln hade efter kriget varit med i den ryska bemanningspersonalen i tyskland och jag hade läst tyska i skolan och lärt mig många ryska ord som ingår i den gamla hesaslangen, så med hjälp av konjak och dessa litet bristfälliga kunskaper klarade vi oss rätt bra. Så bra att när han på följande kon sulatfest höll sitt välkomsttal och folk klappade händer lyfte jag högra tummen. Min elev smålog belåten. NU ÅTERSTÅR bara ett tillönska alla mina läsare en trots coronan god jul och gott nytt år! Konsulatet hade också en stor motorbåt med vilken konsuln åkte runt i den åländska arkipelagen för att kontrollera att öarna inte blev befästa.” I Mariehamn Eläkeläinen 6/2020 21
Joulutervehdykset Rauhallista joulua! ELÄKELÄISET YMPÄRI Suomea toivottavat jälleen leh den lukijoille hyvää joulua joulutervehdyksin. Tervehdys ten suuri määrä kertoo hienolla tavalla yhteisöllisyyden voimasta tänä poikkeuksellisena aikana. Maallemme ja koko maailmalle kulunut vuosi on merkinnyt paitsi koro naviruksen vastaista taistelua, myös korostanut ystävyys suhteiden merkitystä, ja ihmiset ovat oppineet uusia yh teydenpidon tapoja. Monille eläkeläisille järjestötoiminta on nimenomaan yhteisö, johon kuulua. Kaikilla meillä on oma tapamme olla mukana; yhdistyksen jäsenenä, aktii vina tai lehden lukijana. Teille kaikille toivotan järjestön puolesta rauhallista ja turvallista joulua! Jan Koskimies, toiminnanjohtaja / päätoimittaja Fredlig jul! PENSIONÄRER FRÅN hela Finland önskar igen läsar na av vår tidning god jul med sina julhälsningar. Det sto ra antalet hälsningar talar på ett fint sätt om gemenska pens kraft under denna exceptionella tid. Det senaste året har inte bara präglats av kampen mot Coronaviruset utan också vikten av vänskap och sociala kontakter. Människor har även lärt sig nya sätt att kommunicera. Pensionär verksamhet erbjuder för många människor en viktig ge menskap att höra till. Vi har alla vårt eget sätt att vara med; som medlem i lokalföreningen, i förtroendeställ ning, eller som läsare av tidningen. På förbundets vägnar önskar jag er alla en fredlig och säker jul! Jan Koskimies, verksamhetsledare / chefredaktör Etelä-Häme Eläkeläiset ry:n EteläHämeen aluejärjestö Heinola Heinolan Eläkeläiset ry Jokioisten seutu Pirkko Aronen Terttu Viljanen Eini Puolakainen Hellin Reko Mirja Ahonen Maire ja Veijo Ahonen Valma Lepistö Kari Lepistö Terttu Palmu Jukka Palmu Jana Pylkkönen S-L Ågren Jouni Helenius Tarja Kirkkola-Helenius Pentti Kirkkola Eeva Kirkkola Merja Kallio-Nygård Susanna Palmu Jukka Heinämäki Ari Kettunen Ritva ja Pauli Myllyoja Jouko ja Jaana Heinämäki Jokioisten Apteekki Lahti Veijo Jankkila Vuokko Kautto Pekka Kautto Pirjo Savolainen Vuokko Miettinen Vieno Miettinen Eeva Marin Teuvo Keinänen Arja Rautaporras Pekka Rautaporras Antti Holopainen Timo Ansio Viljo Leppänen Anja Ramsi Helsinki Jakomäki Taisto Rossinen Mirjam Alanko Anneli Färm Marja-Liisa Isoniemelä Ulla Halonen Tyyne Finne Reino Könönen Irma Heino Taina Seppälä Terttu Hytönen Helena Räisänen Terttu Tikkanen Liisa Hyvärinen Jokioisten Vedenhankinta Oy Eläkeläiset ry:n Helsingin aluejärjestö ry toivottaa rauhallista joulunaikaa ja ikäystävällistä uutta vuotta KIRSTI IMMONEN 22 Eläkeläinen 6/2020
Kaarela Helena ja Aimo Niiranen Pentti Leppänen Hessu ja Tarja Hietanen Hannele Kinnunen Leena Virta Heikki ja Seija Heimo Luoto Paavo Kekkonen Nina Sankelo Ritva ja Ville Reijo Roine Raija Antikainen Helena Risberg Alvar Risberg Leena Timoskainen Kallio-Vallila Zoja Aalto Kauko Aaltonen Ulla-Liisa Aaltonen Rauni Aaltonen Mirja Arajärvi Maarit Fred Kaarina Gustafsson Maija Halenius Antti Henriksson Pirkko Kaskikorpi Toivo Koivisto Sylvi Luoma Kyllikki Niemi Leena Nikula Ullamaria Pallasmaa Kirsti Palonen Timo Pelto Kati Peltola Olli Salin Sisko Salonen Erkki Tolonen Hannele Salava Kontula Sirkka Aaltonen Oili Eronen Marjo Hänninen Eeva Ilvonen Elli Juntunen Toini Juntunen Elsa Keinänen Marja Leena Keinänen Eila Kohonen Kerttu Koivunen Martti Korhonen Sirkka Korhonen Ilja Koskinen Leena Koskinen Mailis Kouhi Ismo Kuivala Sirkka Kuivala Minna Kuparinen Maija Laaksonen Anneli Lepistö Olavi Lepistö Kristiina Lindberg Rudolf Lindblad Riitta Lindholm Erkki Malmikumpu Seija Malmikumpu Aulikki Mustonen Marketta Rouvinen Vappu Saarela Hilkka Seppä Ulla Suomalainen Anja Terä Maire Törri Matti Vartiainen Terttu Vartiainen Leena Vilonen Raija Virtanen Malmi Malmin Eläkeläiset ry Pirkko Miettinen Kaija Tolvanen Seija Voutilainen Anni Vahlström Mirja Leppälä Airi Heikkinen Soile Kaarnajärvi Pentti Kaarnajärvi Marja-Leena Tuominen Paula Störström Rauni Lappalainen Terttu Koivunen Anja Kokko Reijo Töyrylä Markku Pietilä Sirpa Juoksukangas Juhani Juoksukangas Anneli Pirttiaho Helena Leskinen Helvi Järvinen Anja Luttinen Kerttu Niemi Kaj Blomberg Irja Kortelainen Riitta Kainulainen Aune Kana-aho Elina Kettunen Annikki Luukkonen Kalle Karjukoski Pirjo Karjukoski Vilho Koskinen Maija-Liisa Tiittanen Kaarina Teppo Matti Woltter Inkeri Itkonen Irma Pinola Pirjo Rantanen Hilja Kettunen Helena Haapavaara Eero Taipale Myllypuro Myllypuron Eläkeläiset ry Brita Mollgren Jarmo Koski Anna-Liisa Koski Osmo Tolvanen Helli Tolvanen Pirkko Rajamäki Eila Kortelainen Kati ja Vilho Möykkylä Ritva Idman Seija Roivainen Sirpa Juoksukangas Juhani Juoksukangas Matti Heino Maija Räsänen Juha Hämäläinen Vartiokylä Vartiokylän Eläkeläiset ry Jokilaaksot Alavieska Elvi Kiimamaa Paavo Kääntä Heleena ja Hannu Soukka Sisko Isokääntä Sirpa Savukoski Ii Iin Eläkeläiset ry Aini Autio Jussi Piippo Eeva Kakkonen Juhani Siurua Kauko Goman Marja Keränen Eevi Viinamäki Hannele Mustonen Reijo Ruotsalainen Raija Heinikoski Liisa Ukkola Kaarina Paaso Erkki Saimalahti Esko Paaso Anna-Liisa Meriläinen Eila ja Eero Fäldt Tuula ja Paavo Halonen Pirkko ja Esko Mäkitalo Eeva Isosomppi Ulla Muhonen Seija ja Tapani Teppo Helvi ja Ossi Junes Meeri Taskinen Eija ja Eero Teppo Ritva Paaso-Rantala Anja Mäkipaaso ja Pauli Paaso Maija-Liisa Kemppainen Urpo Ronkainen Kalajoki Airi Vierimaa Terttu Hietala Teuvo Hietala Inkeri Lounatjoki Hilkka Siironen Heli Alho Jorma Männikkö Matti Ekonkari Aarne Samanen Raili Hietala Väinö Hietala Vesa Laaksonen Elli Krapu Eliisa Koivisto Hilkka Hietala Raimo Hietala Esko Ahola Arvo Moilanen Martta Lahtinen Esko Siermala Ritva Siermala Leena Vatunki Eila Huhtala Inkeri Luoto Rauni Heininen Pekka Siironen Laura Siironen Kempele Pärkkä Martti Veikko Kylmänen Veikko Keränen Inka ja Tauno Saikkonen Elsi Kovalainen Mirja Aho Erkki Hyvärinen Hille ja Eeva Kauttio Eemeli Liimatainen Pirjo ja Matti Myllylä Raimo Kitti ja Hilkka Meeri ja Pekka Joensuu Rauni Henell Raimo Pellikka Pentti Partanen ja Ritva Auli ja Jaakko Penttilä Elvi ja Osmo Hilli Anna-Liisa ja Matti Lassila Marjatta ja Kalevi Kerttula Eero Laava Eila Pietilä Sonja Hepo-Oja Ulla ja Paavo Kokko Kuusamo Aira ja Pentti Kyyhkynen Ilmari Määttä Taisto Heikkinen Irma ja Kauno Moilanen Irene ja Pentti Käsmä Suoma ja Veikko Ervasti Seppo Veteläinen Sinikka Leinonen Eila ja Leevi Uhlbeck Elli ja Hannu Hietala Aulis Saapunki Marjatta ja Tarmo Polojärvi Kaarina ja Paavo Salo Impi Kultanen Liminka Limingan Eläkeläiset ry Muhos Tuulikki Erkkilä Arvo Erkkilä Irja Lotvonen Toivo Lotvonen Terttu Oikarinen Risto Nuutinen Seppo Leinonen Terttu Leinonen Anna Nilosaari Eino Pudas Asta ja Tauno Laihiainen Helena ja Martti Törmänen Meimi Karjalainen Aune Touru Kerttu Leskelä Annikki Roininen Rauni Kesti Sirkka Raappana Keijo Jaakola Timo Lotvonen Eino Siekkinen Kontulan Eläkeläiset ry: Joulun aikaa rauhaisaa, vuotta hyvää alkavaa. Pihlajamäki-Pihlajiston Eläkeläiset ry toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Eläkeläiset ry:n Jokilaaksojen aluejärjestö ry Hyvää ja rauhaisaa joulun aikaa ja onnellista ja parempaa vuotta 2021 Eläkeläinen 6/2020 23
JOULUTERVEHDYKSET Pekka Ojamaa Reino ja Aune Tapio Eeva Jokitalo Tuula Mourujärvi Marjatta Säävälä Oulainen Anneli Rajaniemi Helinä Törmäkangas Osmo Törmäkangas Marjatta Kolppanen Raimo Kolppanen Aino Mäyrä Mauri Mäyrä Vieno Vuoti Sulevi Salmi Urho Hyytiäinen Heleena Hyytiäinen Ritva Kilpeläinen Eila Laurila Aira Kotka Oulu Arvo Kärkkäinen Pekka Nokia Heikki Kangas Pirkko Käräjäoja Ritva ja Veli Siivola Pirjo Annunen ja Tauno Sunila Elma Sakko Viivi Latola Ritva ja Martti Eilola Oulun Työväen Eläkeläiset ry Marja Leena Bark ja Janne Körkkö Eila Ruottinen Elsi ja Jorma Suomela Hilkka Myllykangas Terttu Taajoranta Viivi Latola Eeva Toivola Eva Reinikka Sanni Kauppi Eeva Stålnacke Kaija Vaara Onerva Markoulakis Marjatta Kaitasuo Maija Nurminen Aimo Kullberg Anni ja Urho Koistinen Raija Haikonen Tuomo Jussinniemi Kauko Maikkola Antero Mikkonen Outi Mäkelä Anja Mustonen Hilkka ja Erkki Kukkonen Katariina Rissanen Marja-Liisa Orava Ritva Buljugin Kaisu Hurskainen Seija Revonoja Elsa Pajuluoto Jorma Nevala Pekka Vuollet Hilkka Hartikka Sirkka Jämsä Ritva ja Raimo Kemppainen Hannu Alakontiola ja Annikki Kronbäck Arvi Kostekivi Elli-Maarit Rasmus Veikko Kettunen ja Päivi Saloranta Haukiputaan Eläkeläiset ry Kaarina ja Matti Nisula Erkki Röntynen Elli Ukkola Raili ja Taisto Korvala Salli ja Reijo Jämsä Armi ja Esa Laine Tapio Kärenaho Raili ja Jorma Jämsä Anna-Maija ja Tapio Barck Airi ja Reima Ritapuu Pirjo ja Aulis Kropsu Taisto Sutela Eila ja Veli-Pekka Anttila Helena ja Rauno Kurkela Aino ja Antti Timonen Paula ja Pekka Sarkkinen Pirkko ja Esko Kanniainen Taisto Tammela Enne-Liisa ja Tapio Soininen Aili ja Timo Vilppola Kiimingin Eläkeläiset ry Sylvi Haarahiltunen Anna-Liisa ja Timo Heikkinen Marketta ja Eero Timonen Toivo Putaansuu Sirkka Vengasaho Ulla ja Reijo Timonen Liisa Vesa Sinikka ja Raimo Piri Marianne ja Tauno Honkanen Eila ja Kauko Salmela Arto Kouri Seppo Hanhela Eila ja Raimo Mykkänen Sirpa Ämmänpää Kalevi ja Ritva Kuha Sisko Kuopusjärvi Oulunsalon Eläkeläiset ry Markku ja Maija Kaltio Anneli Stefanius Pirkko ja Paavo Piispanen Anneli Salo Kaino ja Esko Soile Ulander Riitta ja Olavi Laakso Timo Hirvonen Eila Ja Aarre Anttonen Lahja ja Jaakko Kangastalo Sirkka Mattila Elsa Kukkonen Mirja ja Esko Vahera Pateniemen Eläkeläiset ry Kaarina Närhi Eila Honkanen Ilkka Niemelä Paavo Kilvelä Annikki Nissinen Hilkka ja Allan Korhonen Hanna ja Esa Mahosenaho Kaarina ja Pentti Logren Aarno Saarela Tuula ja Väinö Suorsa Sylvia Hanhela Taimi ja Rauno Anttila Hilkka ja Reino Järvelä Toini ja Antero Piri Matti Kilvelä ja Eeva Kielo Karvonen Pyhäjärvi Pyhäjärven Eläkeläiset ry Armas Niemi Liisa Lapinkoski Eeva Jääskeläinen Toivo Huhmarniemi Anna Marjoniemi Eeva-Liisa Kauranen Tapani Kauranen Maija Kittilä Antero Kittilä Iines Ahola Kauko Ahola Taisto Jormalainen Raili Tuoriniemi Sakari Tuoriniemi Iida Sutinen Pauli Sutinen Kerttu Lohva Aarno Lohva Teuvo Väätti Kalervo Siljander Arvo Kauranen Martti Hautamäki Anja Siljander Kauko Siljander Kaarina Siljander Saara Piiroinen Ville Piiroinen Seija Tuoriniemi Raahe Raahen Eläkeläiset ry Anja ja Vesa Mattila Eila Taskila Hilkka Antinoja Anja Vikman Ritva Lukkari Veera ja Matti Törmäkangas Anja Sarajärvi Sirkka Kankaala Pauli Nikula Irma Pasanen Vuokko ja Alpo Pirneskoski Pekka Korpi Eila ja Olavi Koskela Aila ja Tenho Kurula Samuli Ketola Antero Impola Leena Kopisto Ritva Komulainen Vesa Flink Risto Rautio Hely ja Olavi Muikkula Sinikka ja Viljo Lehmusketo Irja Ylimattila Irma ja Viktor Liete Terttu ja Lauri Honkanen Reisjärvi Reisjärven Eläkeläiset ry Sievi Sievin Eläkeläiset ry Terttu Väntänen Veikko Väntänen Sanni ja Voitto Myllyoja Kaarina Honkala Aino Koski Heidi Herranen Tapio Virkkala Sirkka Porkola Raili Järvelä Aili Ahvenjärvi Anneli Hietala Eija Anttila Tarja ja Toivo Torvikoski Tyrnävä Tyrnävän Eläkeläiset ry Utajärvi Utajärven Eläkeläiset ry Kaisu Rämet Matti Rämet Toivo Perttunen Inkeri Perttunen Leo Saarenpää Sirkka-Liisa Saarenpää Kaisa Holappa Ellen Karen Aili Pikkarainen Matti Hiltunen Aino Hiltunen Eero Mustikka Vieno Krekilä Matti Holappa Veli Holappa Jorma Holappa Teuvo Moilanen Eero Väisänen Kerttu Siira Terho Savaloja Veijo Keinänen Vappu Keinänen Seppo Härkönen Päivi Härkönen Kaakkois-Suomi Anjalankoski Ritva Pakkanen Pekka Pakkanen Eeva Hänninen Elli Heikkilä Kaarina Pässilä Liisa Kultanen Pirjo Seppälä Markku Seppälä Imatra Aimo Ruusunen Johannen Sallinen Rose Kaipainen Säde Koivunen Anneli Haimakainen Pirjo Dufva Eine Kurronen Eila Lehikoinen Kotka Kotkan Eläkeläiset ry Jorma Ahvenainen Hannu Ahvenainen Kai Kujala Kainuu Hyrynsalmi Hyrynsalmen Eläkeläiset ry Kajaani Kajaanin Eläkeläiset ry Perttu Parviainen Arvo Huttunen Sylvi Moilanen Tellu ja Veli Sisi Tamminen Annikki Widgren Sisko Pelkonen Pertti Mankinen Aira ja Veli Nyyssönen Sirkka ja Väinö Heikkinen Terttu ja Urho Hyyryläinen Kaija ja Juhani Leinonen Raili Myllylä Toivo Huttunen Jarmo Munter Leino Heikkinen Tuula ja Pentti Väyrynen Laila Lukander Siiri ja Timo Erkki Kemppainen Irma ja Arvi Pääkkönen Ritva Härkönen Maire Haverinen Tuula Juppi Anja Koskelo Teppo Mankinen ja Onerva Ohinmaa Kuhmo Kuhmon Eläkeläiset ry Hilja Mikkonen Oiva Heikkinen Kauko Kilponen Eelis Komulainen Eläkeläiset ry:n Kainuun aluejärjestö ry toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! 24 Eläkeläinen 6/2020
Liudmila Kornilova Maija-Liisa Pääkkönen Arvo Karppinen Erkki Malinen Maija Ryynänen Matti Ryynänen Paltamo Paltamon Eläkeläiset ry Sisko Laukkanen Olavi Leinonen Puolanka Puolangan Eläkeläiset ry Anneli ja Toivo Heikkinen Raija Sutinen Helena ja Aarne Kehänen Terttu ja Erkki Kähkönen Veijo ja Raija Kyllönen Toini ja Eero Parkkinen Taina Hämäläinen Leena Karvonen Mirja Messi Marjatta Mikkonen Seija Laamanen Keski-Suomi Hankasalmi Hankasalmen Eläkeläiset ry Pirjo Pellinen Tapio Pellinen Helvi Api Seppo Api Pirjo Hult Eila Hänninen Hannu Vilokkinen Osmo Vilokkinen Liisa Markkanen Reijo Markkanen Jouko Siitari Maija Nykänen Martti Nykänen Pirjo Kumpu Antti Kumpu Raili Janhonen Sirkka Manninen Leena Virtanen Kirsti Kovanen Marja-Liisa Silvasti Eila Pietiläinen Aino Sirkka Vieno Pietiläinen Hilja Paasolainen Terttu Honkonen Kerttu Häkkinen Särkkä Aino Vekki Jouko Lehtimäki Anja-Riitta Inkinen Mauno Raivio Ritva Viinikainen Antti Viinikainen Saimi Huisko Raili Hietala Anna-Leena Oksanen Irma Nupponen Helka Rajala Aulis Minkkinen Mauri Suuronen Malla Kytölä Jari Kytölä Veikko Häkkinen Kerttu Häkkinen Juhani Tiitinen Anna Petrilä Pekka Petrilä Hellevi Halttunen Sisko Kolehmainen Reino Kolehmainen Juhani Åkerman Veikko Tarvainen Kyllikki Tarvainen Simo Tissari Jyväskylä Mirja Solla Aila Pöyhönen Kari Jokinen Olli Turpeinen Raili Turpeinen Raimo Niininen Marja-Leena Makkonen Airi Ilomäki Tahvo Eronen Irma Jokinen Sylvi Mäkinen Mirja Lantinen Vilho Mäkinen Martti Vornanen Tarja Oksanen Osmo Oksanen Vuokko Sorsa Kauko Virtanen Aarne Jäntti Toivo Tuukkanen Eila Kauppinen Pentti Friman Anja Muhonen Jorma Muhonen Veikko Rantala Kaija Villman Eila Saukkonen Irja Yksjärvi Pirkko Jauhiainen Juha Jauhiainen Nalle Kallio Helena Hukka Hannu Hukka Leena Tervakangas Heikki Tervakangas Aino Löppönen Anja Sandelin Hilkka Salminen Anneli Silvennoinen Riitta Tynjä Seija Halinen Hannele Kivistö Katri Savolainen Sirpa Katainen Satu Satuaho Tapio Kunnela Raija Rajalin Leena Härkönen Raija Rauhala Seija Muhonen Eliisa Korpikannas Palokka Liisa Tenhunen Mirja Rutanen Aura Peltonen Kirsti ja Raimo Koivunen Raija ja Pertti Meriläinen Pirkko ja Risto Rissanen Pirjo ja Pentti Mähönen Mirja ja Martti Meriläinen Anita Puumalainen Saara Putkonen Kari Lyhty Margit Altti Säynätsalo Raili Flinkman Mari Tuura Kalevi Rannila Pertti Rantanen Helena Rantanen Seija Vihinen Karin Oikari Seppo Oikari Tuula Leppänen Toivo Heinonen Olavi Tuominen Maija Tuominen Vaajakoski Vaajakosken Eläkeläiset ry Jämsänkoski Kaija Karuveha Sinikka Lindeman Raimo Lindeman Kyllikki Kangas Marja-Liisa Vilenius Veikko Vilenius Laila Vilenius Eino Vilenius Liisa Vuorenpää Teuvo Vuorenpää Eila Salonen Mirja Welling Reino Welling Laukaa Seija Majuri Sinikka Siekkinen Tuula Nieminen Pentti Nieminen Väinö Hytönen Raija Teittinen Paula Kumpulainen Viljo Kumpulainen Lea Riikonen Kaarina Vesterinen Ulla Viinikainen Tarja Leinonen Aija Räsänen Anna-Liisa Malinen Terttu Hannula Riitta Valtoaho Erkki Valtoaho Sirpa Heinonen Liisa Pynnönen Carita Korhonen Arja Hujanen Muurame Muuramen Eläkeläiset Liisa Lepola Lauri ja Annukka Hautanen Sinikka Hokkanen Kerttu Hietala Äänekoski Äänekosken Eläkeläiset ry Lappi Eläkeläiset ry:n Lapin aluejärjestö ry Aavasaksa Sulo Soini Kaisu ja Veikko Mikkola Tuula Keurulainen ja Pentti Vesterinen Anja ja Veikko Rautio Marita Rissanen ja Pekka Rajaniemi Arja ja Eugen Parviainen Sirpa Alahuhta Sinikka Lantto ja Viljo Orre Mauno Tofferi Einari Rousu Milja Rautio Salli Alahannu-Horneman ja Paavo Horneman Ivalo Ivalon Eläkeläiset ry Sisko ja Armas Aalto Aila Ahola ja Timo Väisänen Irja Jefremoff Katri Jefremoff Eija Jääskeläinen Osmo Karvonen Elsa ja Terho Kinisjärvi Leila ja Ville Kiviniemi Esko ja Eira Oikarinen Yrjö Rensujeff Tapani ja Eija Miranda Silventoinen Ritva Taskila Kemi Kemin Eläkeläiset ry Maisa Lahnajärvi Mauri Blomster Pirkko Pehkonen Asta ja Mauno Alasuutari Terttu Pohjanen Lauri Pohjanen Saara ja Erkki Dianoff Timo Salonpää Marja-Leena Laiti Tuulikki Hurtig Esko Toivanen Pirjo ja Jouni Oiva Pikkarinen Elina Paloniemi Tapani Kolmonen Anja Peltoniemi Maija-Leena Koivuaho Hilkka Kumpuoja Suoma Perkaus Raija Siirilä Tapio Siirilä Paavo Miettinen Maija Pietarila Pekka Aho Ritva Niskala Sanni Dianoff Inkeri Kangas Eila ja Heikki Lyttinen Hilkka Saari Eine Timonen Kaarina Pistokoski-Tikkala Esko Tikkala Vaalan Eläkeläiset ry Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2021 Sotkamon Eläkeläiset ry toivottaa eläkeläisystäville hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Suomussalmen Eläkeläiset ry toivottaa jäsenille ja yhteistyökumppaneille rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2021 Eläkeläinen 6/2020 25
JOULUTERVEHDYKSET TUL:n Lapin piiri ry Rytikari Päivi Posti Aki Ojala Aili ja Olavi Virtala Sirkka ja Kauko Mäkivuoti Aune ja Veikko Hautala Marjatta Ojala Risto Mononen Eija ja Mikko Saariniemi Esko Kallio Pirkko Mattila Toini Hiltunen Leena ja Väinö Ranta Rauha Tokola Pirkko ja Markku Raili Kinnunen Raija ja Markku Kinnunen Seija ja Erkki Kusmin Esko Leppänen Kemijärvi Kemijärven Eläkeläiset ry Kittilä Kittilän Eläkeläiset ry Rauni Räsänen Aarne Ylitalo Viljo Koskamo Annikki Niskasaari Mauno Lompolo Maija-Liisa Savolainen Maija Säärelä ja Olli Keskitalo Ilta Uusisalmi Kirsti Joensuu Leena Partio Hilkka ja Veikko Pääkkölä Päivi ja Risto Pantsar Tuula Rantala Maire ja Matti Kurtakko Yrjö Takala Reima Yrttiaho Matti Takala Kolari Voitto Vaattovaara Pello Leena ja Heino Matinlompolo Eeva Virtanen Sirkka-Liisa ja Kari Pentti Pakisjärvi Iisakki Harju Oili-Marja Sirkka Kaarina Alatalo Anneli Korteniemi Taina Juopperi Tauno Matinlompolo ja Tuula Koskela Raija Raaterova Hanna Matinlompolo Posio Irja Sulin Anja Karjalainen Seija ja Taisto Tuomivaara Sirkka L. ja Jorma Lehikoinen Kalle Sulin Lauri Iivari Maire ja Martti Mulari Saara ja Ahti Moilanen Seija ja Kullervo Huotari Erkki Karasti Rovaniemi Helene Ainasoja Voitto Alaoja Marketta Alakurtti Jouni ja Meeri Sirkka Jääskö Hilkka Kangas Kaarina Kapraali Jorma Karvonen Hilkka Kelottijärvi Linnea Kilpeläinen Eila ja Tapio Kiviniemi Soile Koivuaho Leila Kolppanen ja Heikki Piirainen Kässärit Aila Lankinen Marjatta ja Vilho Annikki Nevalainen Aatos Nätynki Sinikka Nätynki Sirkka Ollila Seija Paadar ja Jukka Vaara Kaisu Pesonen Kari Puolakka Pirkko Riissanen ja Lippo Tuula Ruotsalainen Senioritanssijat Esko Yliaska Rovarauta Oy Salla Sallan Eläkeläiset ry Marjatta ja Asko Tiikkaja Irja Kalliaisenaho Tuomo Haurunen Eila Myllykangas Kirsti Tallqvist Elsa ja Antero Schroderus Matti Maaninka Marja-Leena ja Aaro Rontti Toivo Kellokumpu Valtteri Selkälä Urho Jokela Kerttu ja Pentti Arola Esa Vainio Leena ja Matti Salmijärvi Leena ja Veikko Lehikoinen Saara Kujala Raija ja Heikki Kiiskinen Simo Reijo Ylikärppä Pirkko Ylikärppä Markus Ylikärppä Liisa Kaivosoja Marjatta Hakala Terttu Kalmakoski Jouni Kalmakoski Hilja Kukkonen Raimo Kemppainen Aila Kemppainen Pentti Hiltula Aila Hiltula Sodankylä Sodankylän Eläkeläiset ry Toivo Riipi Alli Riipi-Pääkkö Kaisa Lesonen Pekka Pettersson Olavi Laukkanen Alli ja Teuvo Alamaunu Hilkka ja Asko Apukka Kalevi Peuna Raija Bergdahl Salli Naalisvaara Mirja Vaara Sirkka-Liisa Maunula Aarne Mäntylä Ritva Kivelä Tervola Tervolan Eläkeläiset ry Salme ja Pertti Keränen Pertti Tauriainen Eeva Honkanen ja Alvi Rensujeff Hilkka ja Mauno Ollikkala Oiva Ranta Rainer Kolmonen Sirkka-Liisa Ranta Aino Kyngäs ja Alpo Kyngäs Hilkka Haapakoski Eira Ylimikkotervo Eila Hast Aila Hoikka Leena Ranta Marja-Leena ja Tauno Kähkönen Marjatta Selin Milja Salminen Sirkka ja Osmo Pulkkinen Laila Tapio Pirjo ja Raimo Puikko Mirja ja Heikki Juusola Maija Ekorre Susanna Kultapuro Maikki Kultapuro ja Kauko Tauriainen Pirkanmaa Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan aluejärjestö ry Lempäälä Lempäälän Eläkeläiset ry Mänttä-Vilppula Mänttä-Vilppula Eläkeläiset ry Ruovesi Helena Peltoniemi Pirjo Pajunen Riitta ja Matti Rasinen Sinikka Jokinen ja Matti Sirkka ja Aarne Jalonen Pirjo ja Erkki Viitanen Tatjaana Huhtala Anja Ahonen Aune ja Matti Tolppanen Tampere Tampereen Eläkeläiset ry Maija-Leena Pullinen Vieno Ruohonen Pirkko Lindholm Pekka Luodes Aino Björksten Risto Björksten Anja Kivipensas Eila Mathlin Erkki Hildén Väinö Leivo Seija Leivo Sakari Mäkinen Kalevi Turkka Lasse Oino Marja-Liisa Ruohonen Pekka Ruohonen Pentti Katajisto Ulla Lehmuskoski Marita Kiuru Elisa Nordberg Mira Kauhanen Maija-Liisa Kaukoranta Eeva Lindqvist Merja Reiman Aarno Karjalainen Pirkko Ollonen Ritva Keskinen Airi Karjalainen Valkeakoski Valkeakosken Eläkeläiset ry Martti Vartiainen Paula Vartiainen Ritva Martikainen Seppo Martikainen Pirkko Rantala Reino Rantala Harri Asikainen Helli Lahti Sirkka Helenius Jouko Pesonen Riitta Juhela Seija Ojala Irja Petterqvist Mirja Salminen Reijo Puhilas Maritta Ruskeeniemi Vesa Ruskeeniemi Vammala Vammalan Eläkeläiset ry Esko Lilja Marja Nieminen Juhani Nieminen Jouni Alanen-Karhu Tuula Hakanen Salme Pihlava Leena Nurmi Raija Mäkitalo Maija-Liisa Soro Mauno Soro Eero Hakari Viiala Viialan Eläkeläiset ry Pirkko Halonen Allan Heino Kaarina Heino Timo Heino Tuula Heino Heikki Hietala Sisko Hiltunen Raili Huhtala Tuomo Huhtala Jukka Katajisto Erkki Lahti Matti Pentti Määttänen Juho Niiranen Leena Niiranen Raili Pukarinen Tuovi Pukarinen Pekka Renfors Kari Sulander Pirkko Sulander Paula Toivola Eero Väinölä Kuru Kurun Eläkeläiset ry Ylöjärven Eläkeläiset ry toivottaa jäsenilleen ja eläkeläisystävilleen hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2021 26 Eläkeläinen 6/2020
Pohjanmaa Himanka Taimi Kangas Iiris ja Esa Hakkarainen Eeva Lauri Pirkko ja Erkki Vähärautio Maija Hilli Kerttu ja Tapio Boren Terttu Ala-Tainio Tuulikki Spak Anna-Liisa Räisänen Inkeri ja Heikki Spak Sirkka Kordelin Eila Rahkonen Maija ja Väinö Spak Aira Rauhala ja Pentti Uusitalo Liisa Tilus Elsa ja Eero Tuorila Seija Tikkanen Pirkko ja Esko Kaikkonen Maire Yli-Parkas ja Matti Särkilä Enni Ainali Armi ja Tenho Tuominen Ulla ja Veikko Vähärautio Ritva Heiskanen Tarja ja Arvo Keiski Minna Sipilä Raili Kinare Eero Kinare Eero Akolahti Ellen Viitamäki Alpo Akolahti Tuomo Santala Irja Hietamäki Raimo Hietamäki Kauhava Kaisu Peltoniemi Ritva Antila Eila Kankaanpää Elli Piri Tauno Okkonen Sinikka Hauta Reetta Leiviskä Pirkko Hauta Aila Hauta Marja Latvakoski Lauri Nikula Aino Korpimäki Altti Kankaanpää Kaino Kankaanpää Kokkola Kokkolan Eläkeläiset ry Juhani Kolppanen Irja Heikkinen Sirpa ja Jörgen Forsström Ulla ja Alpo Nordlund Raija ja Pekka Mäki Tuula ja Matti Myllymäki Pirkko ja Reino Honkaperä Matti ja Maija Seppälä Elvi ja Reino Hakola Pirkko Kultalahti Leena Leväniemi Satu ja Tapio Kangas Arja Anttiroiko-Peltonen Aili Mäntymäki Sisko ja Ahti Kolppanen Irma Huhta-aho Tanja Sillanpää Juhani Sillanpää Tuula ja Tenho Syrjälä Liisa ja Juhani Jäntti Ykspihlajan Eläkeläiset ry Maria ja Rauno Isoaho Raija ja Timo Isoaho Irmeli ja Heikki Anttiroiko Veera ja Eino Päivärinta Airi ja Pauli Karjala Kirsti Stranius Pirkko Raivio Mikko Vehniäinen Ritva Luosa Anneli ja Lauri Koponen Helena ja Heikki Kippo Aune ja Matti Kettunen Sirpa ja Jan Nygren Eija ja Pauli Emmes Anna-Liisa Fagernäs Aino Jokela Agneta ja Eino Hietikko Liisa Hassinen Pirkko Hirvikoski Ritva ja Fjalar Nygren Aili Paavolainen Vuokko Kultalahti Runar Lillqvist Eira Ahola Kaino Railovaara Kurikka Pirkko Kallio Aila Laine Kyllikki Latvala Pentti Latvala Airi Korkiamäki Antti Korkiamäki Raija Myllyniemi Reima Myllyniemi Sirkka Liikala Sisko Luomala Kaarina Korkiamäki Ilmari Korkiamäki Riitta Kallio Eino Korpilahti Veikko Myllyniemi Eila Juvonen Alpo Juvonen Kurikan Työväentaloyhdistys Voimisteluja urheiluseura Visa Laihia Alpo Multisilta Raimo ja Irja Kinnari Sisko Tamsi Hannu ja Tuula Nieminen Jouko ja Kaija Ranta Heleena Kallio Jorma ja Hellevi Niemistö Toivo ja Sisko Pihlajamaa Ulla Syrjänen Leila Peltokoski ja Reijo Marjatta Oravasaari Pietarsaari Pietarsaaren Eläkeläiset ry Ulla-Maj Fagerholm Taina ja Matti Tulima Hilkka ja Liisa Aira Tilus Gunnel ja Seppo Pietilä Rhea ja Reijo Koskinen Mirjam Koskinen Alli Bro Reino Tuikkanen Terttu Raunio Tarja ja Esa Ahonen Tuula Öhman Aino Valkonen Kalevi Timonen Anja Koskinen Eila ja Tuomo Syri Sisko ja Lauri Lehto Anna-Liisa Kotanen Aino ja Reijo Hakola Kerttu Lappi Tuula ja Jorma Hanhikangas Pirkko Kalliosaari Vaasa Heikki Lilja Salme Kuusisto Raija Tuomaala Terho Tuomaala Seija Ossi Irmeli Mandell Taina ja Antti Haarala Pirjo Hakoniemi Juhani Hakoniemi Martti ja Kaarina Urpiola Eila Halmesmäki Tuula ja Antero Ainasoja Anna-Maija ja Jaakko Mäki Terttu Männikkö Sirpa Evwaraye Marjatta ja Erkki Åsvik Vuokko Ryytty Seija ja Erik Risberg Eeva Laaksoharju Marketta Semi Pirkko ja Kalervo Haapamäki Raimo Hietikko Pirkko ja Kauko Peltonen Ylivieska Markku ja Helena Jylkkä Aarre ja Sirkka Oivo Maarit Tokola Aimo Törmälehto Simo ja Marja-Liisa Tuomikoski Aimo Vähäkangas Reino Anttila Valto ja Raija Myllykoski Kauko ja Anja Leppälä Terho ja Tuula Löytynoja Kaarlo ja Vuokko Lehtonen Paavo Raudaskoski ja Aulikki Puumala Pohjois-Karjala Joensuu Sirpa Savolainen Anja Peltonen Seija Murtonen Matti Murtonen Anita Vartiainen Kimmo Vartiainen Aune Marjamaa Hilkka Korhonen Vilho Korhonen Eeva Surakka Reino Surakka Kerttu Asplund Martti Asplund Seppo Raassina Eila Nevalainen Hipsu Saarelainen Kaija Leinonen Mirja Ratilainen Matti Ratilainen Sirkka Mustonen Seppo Mustonen Onni Vänskä Raija Tahvanainen Heimo Tahvanainen Tarja Miettinen Kirsi Lavikainen Arvi Lavikainen Viljo Tallus Aune Ilves Esteri Kinanen Eevi Martikainen Anneli Peltonen Urho Peltonen Uimaharjun Eläkeläiset ry Tuulikki ja Raimo Nuutinen Ilma ja Matti Nieminen Irene Ristimäki Irma Penttinen Leena Laukkanen Pauli Laukkanen Marjatta Piitulainen Tuula ja Erkki Ekman Lilja Ryhänen Jouko Turpeinen Lauri Piitulainen Hannu Sorjonen Jaakko Juvonen Irja Huovinen Irma Pitkänen Pirkko Romppanen Terttu ja Taisto Mäkelä Pauli ja Merja Tahvanainen Antti Saastamoinen Maija Saharinen Veli Saharinen Pentti Hämäläinen Erkki Räty Maija Mökkönen Pirjo Silvennoinen Tero Silvennoinen Anja Liimatta Erkki Ajakainen Erkki Frondelius Eila Pussinen S-Market Uimaharju K-Market Kotiharju Lieksan Seutu Lieksan Seudun Eläkeläiset ry Tauno Nevalainen Matti Ruokolainen Salli Turpeinen Aaro Ruokolainen Kari Kiiskinen Olli Kähkönen Tyyne Räisänen Marja Turpeinen Marjatta Turunen Anneli Moilanen Irma Kettunen Vesa Puoskari Viljo Pulkkinen Urho Vallius Maija Ullgrén Jouko Laamanen Pirjo Heikkinen Irja Puumalainen Raili Pylkkönen Ruusu Kärkkäinen Jouko Kärkkäinen Eläkeläiset ry:n Pohjanmaan aluejärjestö ry: Toivotamme eläkeläisystäville hyvää joulua ja onnellista vuotta 2021! Jurvan Eläkeläiset ry Hyvää joulua ja uutta vuotta kaikille eläkeläisiille Eläkeläinen 6/2020 27
JOULUTERVEHDYKSET Satakunta Eläkeläiset ry:n Satakunnan aluejärjestö Eura-Säkylä-Köyliö Heimo Juhola Juhani Kouttinen Raimo Salo Vappu Leino Raija Virtanen Ari Puisto Marja-Liisa Puisto Antti Sakari Maire Tanninen Tuomo Viitahalme Anja Viitahalme K-Supermarket Eura K-Market Viso Säkylän Sähkö-Puisto Oy Huittisten Seutu Keijo Järvenpää Eija Kivimäki Annikki Vainio Marjatta Stolt Marja Raikunen Anneli Suuniitty Pirkko Lintunen Ritva Rantanen Marita Heikkilä Risto Mäkinen Hilkka ja Mikko Laine Saara Räikkä Pirkko ja Hemmo Ketonen Harri Syrjälä Hannu Ketonen Jukka Kivimäki Hilkka ja Heikki Ketonen Marja-Liisa Jalo Kankaanpää Kankaanpään Eläkeläiset ry Kirsti Vienola Veijo Vienola Antti Piittala Irja Heiniluoma Eino Heiniluoma Vappu Kangas Tuula Lehtiniemi Elma Heikkilä Anja Lalli Kauko Jussila Annikki Jussila Asta Kierikka Paavo Kierikka Pirkko Hakala Mauno Halmela Kokemäki Kokemäen Eläkeläiset ry Aino Salminen Aila Myllymäki Tuija Virta Kauko Virta Kerttu Perttula Lea Hakanen Kalevi Ranta Raimo Erkkilä Anni Selin Irene Järvinen Anelma Reinikainen Irmeli Mäkelä Tarmo Mäkelä Olli Lehtivuori Juhani Oksanen Anneli Oksanen Valli Paula Valli Mikko Ritva Mäenpää Mikko Vallin Anja Ylinen Mikko Ylinen Ritva Juutilainen Olli Nurmi Anja Lavonen Seija Kilkku Markku Nieminen Tarja Savinen Pirkko Vertanen Aino Savinen Anja Virta Seija Korkeasalo Helvi Ruohonen Esko Saari Hillervo Talvitie Irmeli Mäki Kari Laine Raija Suominen-Peltonen Sirpa Kivessilta Jorma Kivessilta Einar Grundström Marjo Wahlström-Riihimaa Tarja Pitkänen Lassi Haapanen Nakkila Nakkilan Eläkeläiset ry Pirkko ja Keijo Murro Irmeli Suomi Tarja ja Pentti Ranta Leila ja Seppo Salmi Pirjo Westergård Terttu ja Reijo Viinamäki Pori Porin Eläkeläiset ry Kirsti Lehtola Antti Lehtola Jussi Salmela Anja Heikkilä Kyösti Sakari Anja Haapanen Pirkko Raitaniemi Annikki Rosenqvist Tauno Kovanen Taisto Rantanen Pentti Hakola Tuula Telin Airi Räsänen Hilkka Rauäng Tarja Korhonen Jorma Fagerdahl Aila Viitala Tauno Viitala Tuire Salmela Anja Mäkelä Kalevi Mäkelä Ella Harjunen Aira Hietanummi-Nikula Raimo Nikula Esko Pirttijärvi Pirkko Lindblom Markus Aaltonen Helena Heiniluoma Esko Heiniluoma Pihlava Merja Koski Raimo Koski Anne-Marie Palmu Kari Palmu Katja Koivuviita Kalle Formunen Seija Stark ja flikat Arto Prehti Raimo Pajunen ja Elviira Harri Laakso Esa Santikko Pihlavan Asukastupa Sirpa Kivimäki Voitto Santala Olavi Lehtinen Ritva Wallin Erkki Wallin Maija-Liisa Jokinen Pentti Taronoja Tanja Viitanen Tapio Valtanen Vuokko Rinne Matti Rinne Irja Häyrynen Matti Kalliomäki Kaija Kalliohultti Esa Kalliohultti Jorma Koivisto Tapani Rönnqvist Kari Mäkirinta Pentti Reunanen Irma Lamminen Lauri Lamminen Tuula Sjöblom Terttu Karvonen Sauli Vanhatalo Päivi ja Viivi Davidsson Markku Davidsson Liisa Pietilä Anne Pietilä Leena Väkiparta Tauno Väkiparta Raila Aho Risto Jokisuo Ritva Karinen Hilkka Kulmala Antti Kulmala Terttu Valtonen Harri Schultz Eila Laihanen Matti Laihanen Tuula Erkkilä Reijo Hyyrönmäki Mirja Gröndahl Anja Turunen Kalevi Turunen Kaarina Kuparinen Niilo Kuparinen Jarmo Kuparinen Maija Kuusiluoto Reino Kuusiluoto Tauno Joensuu Pirkko Pulkkinen Ritva Kolminniemi Aili Koskinen Tiina Nissi Matti Nissi Liisa Arto Erja Hellman Matti Hellman Irmeli Vuori Rauno Huhmarniemi Aila Anoschkin Greeta Valtala Alpo Valtala Jukka Danielsson Hilkka Koivisto Toivo Koivisto Maija Koivisto Seija Pajunen Ritva Stenros Kirsti Vähähaka Timo Vähähaka Mirjami Laakso Hilkka Salokangas Ilse Rosnell Armi Hiltunen Anne-Maj Ruusunen Irma Halonen Pirkko Ruusunen Hannele Joensuu Irmeli Lepistö Erkki Lepistö Maija Törnqvist Raimo Törnqvist Meriporin Kukka Parturi-Kampaamo Kirsti Mannila Pihlavan Aarreaitta Pihlavan Autohuolto Ay/ Pihlavan Baari Rauma Rauman Eläkeläiset ry Simo Koskela Anneli Tammioja Jorma Uusitalo Jarmo Grundström Johanna Viskari-Grundström Anna-Liisa Kekäläinen Liisa Okkonen Eila Lehtonen Pauli Liekari Anneli Liekari Pirjo-Riitta Lindholm Raimo Lindholm Kirsti Hannukainen Leila Suominen Annikki Aaltonen Anna-Liisa Virtanen Seppo Virtanen Lars Erkkilä Pirjo Laine Juha Poimio Ulvila Margit Suominen Kirsti Lehto Irja Mikkola Anja Halenius Kalle Tamminen Pirjo ja Taisto Silanen Irmeli ja Jouko Vuohiniemi Vuokko ja Jouko Lanne Seija Pyssysalo Seija Vidlund Toini Raune Terttu Palomäki Raija Letonsaari Tuulikki ja Kauko Pihlajamäki Alpo Myllymäki Tuula ja Jarmo Heinäluoto Sinikka Fallström Aila Fallström Pekka Fallström Pertti Multisilta Marja Sandberg Marja ja Matti Salonen Eira ja Jukka Salonen Timo Selin Anneli Salminen Vasemmistoliiton Ulvilan yhdistys ry Savo Iisalmi Iisalmen Eläkeläiset ry Anja Väätäinen Toivo Väätäinen Liisa Rikkilä Tauno Rikkilä Aino Tikkanen Anja Kattainen Maija Ruokangas Eini Partanen Irja Eloranta Vilho Kouvalainen Sirkka Korhonen Pentti Korhonen Arja Komulainen Anneli Kauppinen Sanni Mursu Aimo Mursu Kaarina Korhonen Pirjo Tuovinen Eila Leskinen Martti Kortelainen Leena Hiltunen Eeva Komulainen Väinö Antikainen Kirsti Puurunen Reino Puurunen Kaija Lappalainen Timo Hiltunen Veikko Korhonen Maila Aronen Timo Knuutinen Seppo Rönkkö Pirjo Rönkkö Iisalmen Priima Apteekki Huonekaluliike M-Kalusto Ky 28 Eläkeläinen 6/2020
Iisalmen Konekymppi O.K.Auto Oy TTJ-Kuljetus Sonkajärvi Hius-Soppi Iisalmi Kukkaja Hautauspalvelu Bovellan Iisalmi Iisalmen Keskusapteekki Iisalmen Kuva Iisalmesta Käsin Sähkötoimisto Murtola Oy Hankkija Iisalmi K-Citymarket Iisalmi Martti Vinni Oy K-Rauta Masa Toimi-TyövalmennussäätiöSr Kahvila Hilla Oy Pukinetalo Asukulma Oy Keitele Kalle Karhunen Juhani Kolari Irja Laukkanen Reijo Laukkanen Silja Luukkonen Ritva Puusaari Eeva Räty Matti Vesterinen Paula Vesterinen Raili Vesterinen Ulla Ylitalo Salme Qvick Kiuruvesi Kiuruveden Eläkeläiset ry Pirjo ja Seppo Piippo Pirjo ja Erkki Pennanen Kaisa Hyvönen Väinö Kuljukka Pentti Pursiainen Jouko Pääkkö Eino Tikkanen Helmi ja Vilho Kesti Anja Reinikainen Kaarina ja Olli Ruotsalainen Anna -Liisa Härkönen Ritva Kononen Irma ja Esko Hiltunen Anneli Ohtonen Elsa Sivonen Juho Laukkanen Lauri Hyvönen Leena Tikkanen Reino Kumpulainen Hanna ja Martti Tikkanen Pirjo ja Pekka Fält Marja-Leena ja Erkki Kärkkäinen Aili ja Pentti Saastamoinen Elina ja Tauno Blomberg Kuopio Risto Asikainen Heikki Kasanen Paula Tarvainen Vieno Tuomela Heimo Seppänen Leena Toivanen Leena Pölkki Juhani Tanski Mervi Höylä Veijo Kekkonen Paavo Svenn Sirkka Jeulonen Satu Siponen Anja Hartikainen Kirsti Joki Olavi Joki Seppo Räsänen Tuula Räsänen Hannu Vartiainen Katriina Hyvärinen Maija Ovaskainen Väinö Ovaskainen Pirjo Lappalainen Vehmersalmen Eläkeläiset ry Leppävirta Leppävirran Eläkeläiset ry Siilinjärvi Siilinjärven Eläkeläiset ry Sonkajärvi Ritva Rönkkö Teijo ja Seija Lokka Veikko Heikkinen Kyllikki Rönkkö Matti Makkonen Eila Mikkonen Juhani Hujanen Kalevi Tuovinen Marja-Leena Tuovinen Väinö Karppinen Asko Julkunen Eila Hujanen Irma Kauppinen Kalle Kauppinen Vieno Partanen Erkki Rönkkö Martti Kettunen Jouko Köttö Rauta-Maatalous J. Suutarinen Oy Ravintola Hollivoot Sonka-Huolto Oy Parturi-Kampaamo Henna K-Market Marjapaikka Suonenjoki Suonenjoki-Iisvesi Eläkeläiset ry Tuusniemi Tuusniemen Eläkeläiset ry Varkaus Varkauden Eläkeläiset ry Anja Varis Olli ja Leena Matti Semi Jukka Häyrinen Erkki Aali ja Marita Risto Eklund Raija Puumalainen Jouni Bordi Sinikka Kortte Mirja Tsupari Matti Potila ja Annikka Kaistinen Sirpa ja Esko Rossi Meeri ja Milja Matti Mäkelä Marketta Palkeinen Leo ja Arja Vihanne Liisa ja Matti Soininen Tuula Rautio Pertti Laakkonen Seija ja Pentti Huisko Aino ja Pauli Pirjo Tavi Ulla ja Kalevi Pirkko ja Antero Pirkko ja Irma Heiskanen Lea ja Unto Warkauden Vasemmisto ry Vieremä Pirkko Kettunen Toivo Mehtonen Leena Nissinen Reino Kauppinen Asta Kauppinen Uusimaa Espoo Hannele Pitkä-Liukkonen Maija-Liisa Pitkä Marja-Liisa Laurén Hanko Hangon Eläkeläiset – Hangö Pensionärer ry Hyrylä Hyrylän Eläkeläiset ry Raili Kumpulainen Simo Hyökki Marjatta Sibakow Maija ja Veijo Oksala Helmi Tiilikainen Sylvi Jarhia Veikko Kunnari Sylvi Syrjämäki Riitta ja Juha Saukkola Virva Takala Sirkka ja Matti Korhonen Kerttu ja Reino Viirtala Hyvinkää Kaarina Salo Terttu Järvinen Olavi Kanerva Kerttu Kallinen Aarne Lindgren Jouko Parkkonen Toini Parkkonen Liisa Virtanen Juhani Kouhia Paula Siljander Matti Ojanen Marketta Rissanen Kaisa Naatti Matti Eskelinen Pirkko Keihäsjärvi Liisa Salo Sulevi Salo Pirkko Nieminen Jukka Nieminen Tenho Lindström Helena Joutsalo-Kanerva Yrjö Hujanen Pekka Kaihevaara Eila Ervasti Järvenpää Ella ja Antero Nylund Leo Hramoff Sinikka ja Taisto Ojamaa Antti Salomaa Ritva Lehtinen Marjatta Holmberg Einar Holmberg Anneli Kelometsä Marika ja Jouko Saarinen Viljo Heikkinen Kalle Kortetjärvi Liisa Kortetjärvi Lea Foudila Vieno Mansikkamäki Orvokki Putous Taisto Putous Onni ja Terttu Vattukallio Aino Koponen Raili Hellberg ja Tapsa Veikko Laine Karjaa-Pohja Karjaan-Pohjan Eläkeläiset ry Karkkila Ulla Ahjoniemi Pentti Ahjoniemi Irma Laakso Ritva Toivonen Ismo Nikander Tarja Salminen Matti Salminen Terttu Hellsten Eino Hellsten Eini Frosterus Pekka Frosterus Pirkko Leinonen Artturi Leinonen Eino Huotari Tellervo Vepsäläinen Esa Vepsäläinen Terttu Koivunen Tauno Koivunen Jarmo Koivunen Reino Vepsäläinen Kirsti Lopina Pentti Lopina Kerava Keravan Eläkeläiset ry Ulla Jalkanen Raimo Jalkanen Shamsul Alam Lauri Saloriutta Johanna Korhonen Päivi Suovuo Juhani Lohikoski Jonna Weckström Kalevi Eskelinen Markku Liimatainen Mikko Raunio Kuopio-Kallavesi Eläkeläiset ry toivottaa eläkeläisystäville hyvää joulua ja onnea vuodelle 2021 Lomakeskus Kuntoranta kiittää kuluneesta vuodesta ja toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta Eläkeläiset ry:n Uudenmaan aluejärjestö ry: Toivotamme joulun iloa ja rauhaa kaikille! Etelä-Espoon Eläkeläiset ry: Toivotamme kaikille hyvää joulua ja onnellista alkavaa vuotta 2021 Eläkeläinen 6/2020 29
JOULUTERVEHDYKSET Pia Lohikoski Marja-Liisa Tukio Anja Parviainen Ritva Katajisto Anja Raninen Kaisu Anne Ståhle Pirjo Pohjanlehto Reijo Savolainen Kikka Karanen Pirjo Sandberg Pekka Niklander Tarja Ruotsalainen Matti Savolainen Keijo Kyyhkynen Tellervo Varinen Osmo Varinen Asko Korhonen Tilma Liukkonen Oili Liukkonen Ilmari Heinonen Tuulikki Heinonen Ritva Leinonen Eila Tallus Ritva Saarinen Pauli Saarinen Paavo Timonen Ritva Innala Asser Peltonen Taimi Ollila Anna-Liisa Kalinen Ulla Karppinen Sylvi Torvinen Else Eskelinen Riitta Törmänen Arvo Visti Ritva Salo Maila Hölttä Ritva Vallius Heikki Komokallio Kirsti Karhu Anneli Värttiö Esko Pursiainen Kerttu Mehtonen Jukka Toikander Ilona S Tuula C Kirkkonummi-Siuntio Sirkka Salminen Pentti Hämäläinen Klaukkala Klaukkalan Eläkeläiset ry Tarja Anttila Risto Anttila Armi Backman Anita Boudaoud Pertti Halonen Vappu Halonen Maila Huovari Airi Ilola Seppo Itäniemi Sirkka Itäniemi Outi Kanerva Aarne Kyllönen Anneli Kyllönen Saila Laine Aira Lehtinen Erkki Lehtinen Unto Luokkala Merja Lönnqvist Lea Mäkinen Heikki Mäkinen Rauni Pelkonen Arja Serenius Jorma Serenius Irja Terho Liisa Tikkanen Hannu Toikkanen Sirkka-Liisa Toikkanen Saara Toikkanen Aimo Törrönen Toini Törrönen Pirkko Vertti Tuomo Vasenius Esko Vuorenmaa Pirjo Vuorenmaa Porvoo Tapio Ruuskanen Eero Julkunen Heikki Ronkainen Inkeri Keskiniva Tuula Kukkonen Kaino Kukkonen Helena Mattila Liisa Paasela Martta Väisänen Eila Eenilä Mirjam Laine Kirsti Hiltunen Ilona Räsänen Reijo Penttilä Kari Winqvist Birgit Hast Margit Wallenius Jussi Mård Raili Vuorinen Ritva Karvonen Eila Lehmonen Raimo Järvelä Anneli Järvelä Hannu Pahla Eila Jussila Irma Isoaho Airi Ekman Ruth Laakso Irma Haverinen Reino Pitkänen Kalevi Pellinen Paula Ojala-Ruuth Aulis Ruuth Erkki Virtanen Valma Kalliomäki Hilkka Id Kristina Pellinen Vantaa Helena Grönqvist Oskar Lahdenperä Ritva Ronkainen Manu Pellinen Eila Järvi Sirkka Santala Tuula Kivijärvi Mauri Kivijärvi Pirkko ja Raine Mäkinen Pertti Vuorio Ari Martinaho Airi Pantsu Kristiina Linna Elvi Tylli Aila Silvennoinen Varma Silvennoinen Kauko Niemelä Marja-Liisa Viljamaa Havukosken Eläkeläiset ry Korso Kirsti Forsell Maj-Britt Gustafsson Esko Kanerva Sirkka-Liisa Kanerva Meeri Kiukas Esko Koivula Marja Koivula Ari Kolehmainen Maire Kolehmainen Toini Laine Kaija Liikaoja Pentti Liikaoja Mauri Pessi Simo Ronkainen Leila Saari Markus Saari Sirpa Syrjänpää Eija Tarvainen Sirkka Tervonen Rajakylä-Länsimäki Tuula Saastamoinen Tuomo Saastamoinen Matti Lahtinen Sirkka-Liisa Lahtinen Kirsti Halenius Kyllikki Heikkilä Sirkka Ahlstedt Mirjam Viitanen Merja Räsänen Merja Järvenpää Olli Rissanen Tikkurila Anneli Elo Leila Renfors Mari Lindfors Sirkka Vilokki Rauha Kuortti Irmeli Koponen Urho Kumpulainen Liisa Tossavainen Irja Vaittinen Veijo Kaikula Risto Pulkkinen Leila Pulkkinen Heimo Liimatainen Aimo Immonen Kirsti Immonen Jouko Paalanen Lilly Laine Matti Savolainen Veikko Ratilainen Vihti Martti Korhonen Seija Korhonen Arto Viherkanto Seija Vilkman Soili Suikkanen Eero Hiidenvesi Helvi Heikonen-Hellgrén Raine Hellgrén Virpi Juvonen Jaakko Laitinen Kirsti Laitinen Sisko Halén Varsinais-Suomi Dragsfjärd Dragsfjärdin Työväeneläkeläiset – Dragsfjärds Arbetarpensionärer ry Ole Sjöblom Kenneth Dunder Senja Dunder Nancy Hagelberg Maj-Britt Gustafsson Ilse Hellström Salme Jäntti Dolores Mickelsson Ethel Österberg Olof Österberg Guy Gustafsson Raili Fagerström Raimo Sahlgren Kerttu Heikkilä Carola Sjöblom Benita Hellström Satu Sjöblom Paavo Hautapaakkanen Ritva Hautapaakkanen Markku Palviainen Gunilla Johansson Leo Pakarinen Inger Antikainen Esko Antikainen Solbritt Antikainen Eino Antikainen Elvi Antikainen Helmer Andersson Birger Fagerlund Sven-Olof Holmström Kaj-Erik Lindblom Henrik Lindholm Ralf Lindroos Karita Nyman Börje Nyman Kauko Pietikäinen Bengt Uggeldahl Kristina Hakola-Wass Tomy Wass Annalisa Söderholm Sven-Erik Söderholm Sonja Rantanen Rauli Rantanen Britte Ollila Timo Ollila Christer Ollila Georg Nyman Katri Lindroos Aulis Lindroos Marianne Karlsson Else Strömsund Ingmar Strömsund Lisa Lagerström Love Lagerström Maila Fröberg Osve Karlsson Berit Valtonen Lise Lindström Krister Lindström Gun Maj Lindström Kirkkonummi-Siuntion Eläkeläiset ry toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Lohjan seudun eläkeläiset ry: Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Etelä-Vantaan Eläkeläiset ry kiittää jäseniään jaksamisesta. Suunnataan yhdessä tulevaan. Toivotamme eläkeläisystäville hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta Hakunilan Eläkeläiset ry toivottaa hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Eläkeläiset ry:n Varsinais-Suomen aluejärjestö ry toivottaa hyvää joulua jäsenilleen ja yhteistyökumppaneille 30 Eläkeläinen 6/2020
Leif Lehtinen Inger Leppänen Jorma Leppänen Majvor Sjöholm Sune Sjöholm Inge-Maj Färm Diana Keränen Paavo Keränen Marja-Leena Lindroos Kristina Ahlqvist Leif Gunnar Ahlqvist Forssa Forssan Eläkeläiset ry Maila Avila Päivi Honkala Raimo Honkala Elmi Huusela Ossi Huusela Juhani Hyvärinen Olavi Kari Juhani Kataja Hilkka Koivula Markku Koski Martti Koski Hilkka Lundell Unto Lundell Heimo Mattila Marja-Liisa Paunila Anneli Pyykkö Olavi Rassi Liisa Simola Veijo Simola Pirkko Vellamo Halikko Kirsti Lindholm Paula Jokinen Jarmo Jokinen Raimo Nieminen Jerita Havia Raija Riski Paavo Rantsi Kaija Toivonen Veli Toivonen Hilkka Lindholm Harri Lindholm Kirsti Vilen Sirpa Koski Anja Liiman Jouko Leppälahti Ritva Vennonen Veikko Vennonen Raili Suontausta Kaarina Kaarinan Eläkeläiset ry Eila Mäkelä Anna-Liisa Hettula Ilmi Saapola Pekka Virtanen Leena Laitinen Raija Raittio Tellervo Keskinen Alpo Keskinen Riitta-Leena Leinonen Aulis Leinonen Marja-Leena Töyry Marja Uunimäki Leena Karjalainen Terttu-Leena Pyyhtiä Sirpa Asklöf Marja Laiho Kari Laiho Marja Kuusto Jarmo Kuusto Jouko Soini Piikkiö Ulla Kurka Maija Lehtonen Onni Lehtonen Seija Peltonen Kari Peltonen Heljä Karjalainen-Manninen Tapio Manninen Marjatta Helin Juhani Helin Raija Ekman Ilkka Ekman Riitta Hyytiä Anita Hermansson Paula Nurmi Ritva Halinen Pirjo Niemi Ari Niemi Eila Lindroos Gunborg Suominen Matti Suominen Irma Kaukiainen Martti Majuri Tuija Pyökäri Paavo Pyökäri Terttu Lindfors Marja-Liisa Teräväinen Kari Teräväinen Loimaa Ari Löytömäki Raimo Kuusisto Simo Jalovaara Simo Kulmala Eila Kolu Tuula Aalto Ritva Ihamäki Usko Heinonen Maija Virtanen Heimo Virtanen Helvi Laine Lemmikki Jääskeläinen Lea Merta Hannu Kojo Paula Suojanen Seppo Saurio Eila Rautanen Eino Mattila Anni Mattila Sinikka Hörkkö Marja Koskenmäki Olavi Vainio Tarja Vainio Pentti Hakala Pirkko Hämäläinen Sirkka Mikkola Parainen Jorma Lehtonen Anja Lehtonen Eija Remes Soilikki Laaksonen Raision Seutu Raision seudun Eläkeläiset ry Matti Småträsk Helge Laaksonen Aarre Lehtonen Vappu Lehtonen Mirjam Suni Seppo Suni Eira Roiha Reijo Tuomi Arto Rossi Terttu Kuusinen Liisa Petäjistö Aimo Ruisniemi Sirpa Ruisniemi Eija ja Pauli Järvinen Mauri ja Anita Salmela Pentti Karppinen Pentti Levonen Anja Kontio Timo Ranki Raija Koivisto Lea Pietiläinen Kari Pietiläinen Kaarina ja Eino Koivikko Jussi Mäkitalo Turku Turun Työväen Eläkeläiset ry Kurt Laine Eva Holm Martti Leppänen Ken Helenius Kirsti Kaire Raili Lehtelä Tuula Ek Kaija Kiessling Sirpa Aaltonen-Veikkolainen Sorjo Heinonen Anna-Liisa Kurki Uusikaupunki Uudenkaupungin Eläkeläiset ry Päivikki Mäkirinta Pertti Haverinen Anja Toikkanen Irmeli Kangas Raija Alanko Lilja Ruopsa Margareeta Saarni Iris Koistinen Pirjo Rantanen Hilkka Hakkarainen Osmo Korhonen Helena Luoto Esko Rintala Raimo Heikkala Seija Wahlbäck Sinikka Virtanen Tauno Virtanen Veikko Koistinen Muut Kävelypässit Toivo Berg Esko Grekelä Hannu Hurme Antti Honkonen Pekka Isaksson Aarno Jalonen Heimo Liimatainen Jorma Pikkarainen Pentti Ruutikainen Pertti Vuorio Hallinto ja henkilökunta Eläkeläiset ry:n hallitus Martti Korhonen Marja Leena Makkonen Sirkka Kuivala Antti Holopainen Maija-Liisa Ekorre Antero Kyllönen Pauli Liekari Maire Kauhanen Eläkeläiset ry:n henkilökunta Jan Koskimies Anna Autio Heli Grönroos Anna Eskola Onni Kari Evgeniya Mazurova Jukka Mustakallio Anu Mäki Tiina Rajala Eva Rönkkö Tuomas Talvila Turun Eläkeläiset ry toivottaa kaikille eläkeläisystäville hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta Eläkeläinen 6/2020 31
KULTTUURI PEKKA ISAKSSON P ohjolan poika Taisto Tammela on tarttunut sykähdyt tävään aiheeseen, jo nuoru kaisena kuulemaansa tari naan Peräpohjolan ja Lapin rajoil ta. Tarinoiden pohjalta hän on pu nonut monisäikeisen rakkaustarinan 1500luvulla Säynäjäjärven saame laiskylässä eläneistä Pierasta ja Na gusta. Sen verran Tammela avaa tarinan tapahtumapaikkaa, että loppusanois sa toteaa yhden nykySuomen 13 Säy näjäjärvestä sijaitsevan KeskiLapis sa. Kun säynäjä voi olla joillekin tä män jutun lukijoista outo kapistus, niin kerronpa, että se on särjen sukui nen ja särkeä isompi kala, ruotoinen totta kai sukunsa tavoin. Joku saattaa tuntea sen säynävänä tai säyneenä. Mysteeri syntyy tarinasta, jonka kulkua en tässä ryhdy kirjailijan toi vetta kunnioittaen kertomaan. Säy näjäjärvi tosin jo sinällään on mysti nen: kaksipohjainen seitajärvi, jonka keskeltä uhkuu lämpimämpää vettä. Seita taas oli saamelaisten pyhä paik ka, uhripaikka. Sen verran pitää kirjan teemasta sentään sanoa, että se kuljettaa Pie ran ja Nagun tarinan ohella ja siihen tiiviisti liittyen toista tarinaa. Se on kertomus metsäsaamelaisen yhtei sön elämästä ja sitä kohdanneesta myllerryksestä uuden ajan alkuvuo sikymmenillä. Kielen tasolla hyvin kuljettaakin, Tammelan kirjoittajan taidoista ei ole kahta sanaa. Kirjan ra kennetta ja eräitä historiallisia seik koja hän olisi voinut vielä pohtia ja ehkä hioakin. TAMMELA KUVAA mainiosti Lapin luontoa, sekä maastoa että eläimiä. Se ei ole yllätys. Taitonsa luonnonku vaajana hän osoitti jo novellikokoel massa Suon neljä vuodenaikaa (2016), jonka Kalle Päätalo instituutti pal kitsi viime vuonna Möllärimesta ritunnustuksella. Minulle jäi maittavasta säynäjä sopasta ruodoksi kurkkuun vain yk si kysymys: eikö myös Säynäjäjärven alueella käki lopeta kukuntaansa en nen hillojen kypsymistä. Etelämpä nä Suomessa vanha kansa väitti, et tä käelle jää jo juhannuksen tienoille vihne kurkkuun, se vaikenee ja muut tuu haukaksi. No, tämä lie jo vihneen viilausta. Nähdäkseni myös kuvaukset met säsaamelaisten elinkeinojen harjoit tamisesta ovat kohdallisia. Ne ovat kiinnostavia, mutta niitä on niin run saasti ja ne ovat niin perusteellisia, että juonen lukijat saattavat pitkäs tyä. Tarina ei kaikin paikoin etene ri peästi, vaikka teksti soljuu hyvin. Ikuinen rakkaustarina ja 1500-luvun saamelaiskylän kuvaus Taisto Tammela kuljettaa romaanissaan kielen tasolla hyvin kertomusta metsäsaamelaisen yhteisön elämästä ja sitä kohdanneesta myllerryksestä uuden ajan alkuvuosikymmenillä. KIRJA Taisto Tammela: Säynäjäjärven mysteeeri. Väyläkirjat, 2020. väästä syksyyn omilla alueillaan ja kokoontuivat talven pimeimpään ai kaan talvikylään. Toki myöhemmin lapinkylänä on alettu yleiskielessä pitää mitä tahansa Lapin kylää. Ehkä kirjoittaja on katsonut tarinan vaati van sellaista ratkaisua, että sen ku vaamat ihmiset ovat jokapäiväisessä kanssakäymisessä toistensa kanssa. Tällaiset ongelmat ovat tuttuja muistakin historiallisista romaaneis ta. Oman pulmansa muodostaa myös henkilöiden puhekieli. Tammela on pannut väkensä puhumaan suomea lievästi h:n päältä, niin kuin keskisen Lapin murteeseen kuuluu. Minusta ratkaisu toimii, kun toisena mahdolli suutena olisi ollut suomen yleiskieli. Se olisi tuntunut kovin teennäiseltä. ROMAANIN saamelaisyhteisö elää siis 1500lukua, jolloin Kustaa Vaa sa hallitsi Ruotsia ensin valtionhoi tajana ja sitten kuninkaana. Kustaa Vaasa alkoi muokata Ruotsista his toriallisessa mielessä modernia val tiota. Saamelaisten elämään hän vai kutti kaksijakoisesti. Hän aloitti kehi JÄIN LUKIESSANI miettimään, mik si Tammela nimittää Säynäjäjärven pientä ja tiivistä, viiden kammin (tur vekodan) kyläyhteisöä siitaksi (poh joissaamessa siida) eli lapinkyläk si. Minulla on sellainen käsitys, että lapinkylä on tarkoittanut laajempaa aluetta, jonka maat ja vedet oli jaet tu nautintaalueiksi siitaan kuuluville suvuille ja perheille. Siita on tarkoit tanut sekä yhteisöä että sen hallitse maa aluetta. Kirjan siita ei elä metsäsaamelai suuteen kuuluneessa vuotuiskierros sa, jossa suvut ja perheet olivat ke Säynäjäjärven mysteeri on Taisto Tammelan ensimmäinen romaani. Aiemmin hän on julkaissut mm. novellikokoelman Suon neljä vuodenaikaa ja muita kertomuksia. 32 Eläkeläinen 6/2020
tyksen, joka laajensi ja lujitti valtion otetta valtakunnan pohjoisista alu eista ja saamelaista. Keinona oli en nen muuta verotus, joka muuttui sää dellyksi ja tehokkaaksi ja sen myötä ankarammaksi. Sen sijaan uudisasutuksen leviä misestä lapinkylien maille ei voi syyttää Kustaa Vaasaa, eikä Tamme la sellaista teekään kuin ohimennen muutamassa lauseessa. Kirjan taka kansi väittää tosin, että Kustaan ho vin ”päätökset johtavat uudisasutuk sen leviämiseen ja yhteiskunnalliseen haltuunottoon”. Tämä on sekä his toriallisen tiedon että kirjan sisällön kannalta outo väite. Päinvastoin Kustaa Vaasa antoi vuonna 1543 saamelaisille oikeuden metsästää ja kalastaa lapinrajan mo lemmin puolin, mutta kielsi talon poikia ja uudisasukkaita ylittämäs tä rajaa. Luvattomia tunkeutujia ja metsästäjiä tietysti tuli etelästä rajan yli, kuten käy Tammelan kirjassakin. Näitä tapauksia puitiin käräjillä, jotka olivat varsin johdonmukaisia tuomi tessaan tapauksia lapinkylien eduksi. Uudisasukkaiden tulo Lappiin al koi 1600luvulla. Valtion tuen se sai vasta runsas sata vuotta kirjan ta pahtumia myöhemmin, niin sanotus sa Kalmarin plakaatissa vuonna 1673. Henkilönäkin Kustaa Vaasa jää kir jassa ohueksi, jotensakin paperisek si verevien ja toimeliaiden säynäjä järveläisten rinnalla. Hänet Tamme la olisi voinut jättää kokonaan pois, eikä kirja olisi siitä kärsinyt, vaan pi kemminkin parantunut. OLEN LUKENUT ja tässä arvioinut kirjaa sen tiedon valossa, joka mi nulla on Lapin historiasta. Suuressa katsannossa, kuvatessaan saamelais ten suhdetta valtaväestöön, Tamme la ei ole väärässä, vaikka historialli sesti kaikki yksityiskohdat eivät ken ties ole ihan viimeistä pilkkua myö ten kohdallaan. Mikä tärkeintä, kirjaa lukee mielik seen. › Kirjaa saa muun muassa Suomalaisen, Adlibriksen ja Väyläkirjojen sekä Prisman verkkokaupoista. Halvin löytämäni hinta on Väyläkirjan nettimyynnissä, jossa kirja maksaa 35 euroa + 3 euron toimituskulut. Mikä tärkeintä, kirjaa lukee mielikseen.” VIIHDELAULUKILPAILUJEN kautta nousee päiväperhoja, jotka katoavat yhtä nopeasti. Jotkut kuten vuoden Idolsvoittaja, viimeksi TV2:n Elämäni biisi sarjassa loistanut Diandra an saitsisivat sinkkujen sijaan taas oman albumin tekemisen. Toista tietä on kulkenut jo nelikymppinen Laura Närhi, joka marraskuulla sai julki seitsemän vuotta kypsytellyn Vastavoimatal buminsa. Kemopetrolyhtyeessä jo 20 vuotta sitten tunnetuk si tulleella Laura Närhelä on musiikin kotitausta. Isä Seppo Närhi muistetaan 1970luvun käännöshittien Prinsessa 65 ja Randevuu esittäjänä. Isäpuoli, mai nosmusiikin ammattilai nen Kim Kuusi taas mm. sävelsi Suomen vuoden 1975 euroviisun Viulu-ukko. Kemopetrolin mentyä telakalle Laura Närhi te ki kaksi suosittua soo lokiekkoa Suuri sydän (2010) ja Tuhlari (2012) al kaen vääntää kolmatta Matti Mikkolan kanssa. Se jäi kesken kun tuli ero, uu si puoliso ja lapsikin. VUOSIEN HILJAISUUDEN on kat kaissut vain pari singleä. Mutta nyt Laura Närhi on takaisin ja omakoh taisen, parisuhdeteemaisen levyn myötä, jolla kaikki kappaleet ovat hä nen itsensä tai hänelle tehtyjä. Tekstit kuvaavat tunnetiloja lu pauksista ja sitoutumisesta petty Laura Närhi. Seitsemän vuoden odotus mysten ja surun kautta toivoon. Rak kautta, parisuhdetta jota vastavoimat keikuttavat. Esimerkiksi Pidä hyvänä kuvaa her kästi tilannetta, jossa puolison ja sen mukana koko elämän menettää toisel le. Äidin ja lapsen suhdetta taas Sinä kaunein lintunen. Levyllä ei jyrätä eikä re vitellä, erilaisia tehokeino ja ja rytmiikoita on toki tar jolla, Närhen lauluääni on puhdas, laulelmallinen ei kä sitä rääkätä. Suurimman osan kap paleista on tuottanut Atso Soivio, joka on järjes tänyt taustat aika täyteen tavaraa. Jos jostain syystä laulujen sanoitus ei purai se niin erilaisten efektien kuuntelu ehkä. KOKONAISTUOTOS ON virheetön, jopa liiankin. Voin olla vanhakantainen, mutta Laura Närhen osin herkät laulut suorastaan kaipaavat eläviä soittajia pikkuvirheineen ta sokkaan konetyön sijaan. Joulukuinen neljän konsertin kirk kokiertuekin jouduttiin koronan vuoksi perumaan. Vastavoimat – albumin nimikappa le on Iisa Pajulan kirjoittama – on tarjolla parina pakettina eli 11 kappa leen digiversiona, jonka kesto on 39 minuuttia ja 21 sekuntia sekä cdlevy nä, jolla bonuksena Supersankarikap pale vuodelta 2016. AKI RÄISÄNEN MUSIIKKI Laura Närhi: Vastavoimat. Warner Music Finland 2020. JU H A M U S TO N EN ARTIE MUSICIN tuottama Suomalainen elokuvamusiikki cdsarja esittelee kronolo gisesti suomalaisen elokuvan laulu ja instrumentaalimus iikin gramofonilevytyksiä ai na 1930luvulta äänielokuvan alusta 1950luvulle asti. Sarjassa on tähän mennes sä julkaistu 8 levyä, jotka si sältävät noin 230 kappaletta, joista suurinta osaa ei ole jul kaistu 1930–1950lukujen jäl keen. Musiikkikirjo ulottuu klassi sesta musiikista suosittuihin tanssi rytmeihin. Levysarjassa kyse on suomalaisen äänilevy ja elokuvahistorian har vinaisten taltiointien tarkasta res Levysarja esittelee vanhaa suomalaista elokuvamusiikkia tauroimisesta ja tuomisesta yleisön saataville. Suuri osa 1900–1950lukujen äänilevy tuotannosta on vielä arkisto jen kätköissä yleisön ulottu mattomissa. Jokaisessa levyssä on mu kana Juha Seitajärven kir joittama 24sivuinen esitte lykirjanen aikakauden eloku vista, niiden musiikkikappa leista levytyksineen ja nuot tijulkaisuineen. › Levyjä voi tiedustella Artie Musicin Ari Hakuliselta ari.hakulinen@fiftyrecords.com, puh. 0400 524 814. fiftyrecords.com/ kauppa/indexamcd1054.htm Eläkeläinen 6/2020 33
KULTTUURI NIINA HAKALAHTI Lähetä runosi osoitteeseen Niina Hakalahti, Kukkolankatu 16, 33400 Tampere tai niina.hakalahti@sci.fi. RUNOPYSÄKKI S uuret aiheet hallitsevat Runopysäkillä ja Runopysäk kiblogissa. Planeetastamme on runo sekä tällä palstalla että blogissa – samoin koronasta. Li säksi Runopysäkillä käsitellään luon toa ja vuodenaikoja. Kari Jokisen Sininen planeetta ku vaa Maan ainutkertaisuutta. Runo lähtee liikkeelle kaukaa sekä ajalli sesti että etäisyydellisesti. Jokinen käyttää persoonallisia ilmauksia ku ten ”tähdet kuumat, vastanaineet” tai ” syntyi kyynelvettä/komeetoiksi koostuen”. Runo on yhtä aikaa sekä lyyrinen että tieteellinen. ”Avaruu den aamunkoitto” on hieno metafo ra, samoin ”kosmoksen kohtu”. Olen usein tällä palstalla siteeran nut Markku Toivosen kehittämää runokameraajatusta. Tässä vielä pi kainen muistiinpalautus: lyyrinen zoomaus merkitsee sitä, että runoi lija muuttaa perspektiiviään tai siir tää ”kameransa” toiseen paikkaan. Runoilija on kameran käyttäjä, runo ottaa kuvat. Jokisen runossa zoomausta tapah tuu sekä ylhäältä alas että yleisku vasta lähikuvaan. Avaruudesta siir rytään keskusteluun lapsen kanssa. Runon kolme viimeistä säettä (rep liikkimuodossa) ovat mielestäni hy vin kauniit. Riimittely on luontevaa ja pakotonta. Armas Merisalmen Yön äänet illoissa toipua on tunnelmaltaan tiheä ja jännitteinen runo. Runossa men nään fyysisen kautta psyykkiseen, tä mäkin on yksi runokameran toimin tatapa. Havainnot synnyttävät ajatuksia, ja ajatukset puolestaan tunteita, si säinen maisema vuorottelee ulkoi sen kanssa. Runon otsikko on hieman krypti nen, mutta toisaalta sekin sopii koko naistunnelmaan. Vaikka Merisalmen runossa on ais tihavaintoja ja kuvausta miljööstä, on paikka tavallaan ”sumennettu” ja keskiöön nousee tunnelma, ”jo kin henkinen”. Ikään kuin kuuntelisi laulua, jonka taustavideolla välähtäi si nopeasti kuvia pellosta, taivaasta ja puista. ”Öiden väreissä”, ”elokuisten sirkkojen/liikehtelevissä sirinöissä”, ”varsien tärinöissä” – omaperäisiä ja elliptisiä rajattuja havaintoja, joiden tehtävänä on pohjustaa runon ydintä. Toivoa (korona-)aikaamme Oiva Björkbacka käyttää Kutsumaton vieras runossaan personifikaa tiota tehokeinona. Toisin sanoen elo ton elollistetaan ja sille annetaan ih misen tai jonkin elävän asian ominai suuksia. Personifikaatiota pidetään metaforan alalajina. Kutsumaton vieras on tietoiskumai nen runo, joka toi mieleeni runoile vana poliisina tunnetun Ilkka Iivarin tiedotteet. Nyt jo eläköitynyt Hä meenlinnan rikoskomisario tuli tun netuksi runollisista ja värikkäistä tie dotteista. Omaperäinen kielenkäyttö johti ensin siihen, että hän sai polii sijohdolta huomautuksen. Myöhem min Helsingin yliopiston suomen kie len ja kotimaisen kirjallisuuden laitos valitsi Iivarin kielenkäytön vuoden kielihelmeksi. Kutsumaton vieras runossa on kro nikkamaisia piirteitä. Runomuotoi nen kronikkahan on ”kronologises ti etenevä historiallinen esitys”, ku ten kirjallisuuden dosentti Yrjö Hosiaisluoma Kirjallisuuden sanakirjassa määrittelee. Björkbackan runossa tehdään virusten suhteen historiallis ta katsausta. Runo valaa toivoa, mikä onkin tar peen. Toivonäkökulman korostami seksi voisi toiseksi viimeisen ja vii meisen säkeen paikkoja vaihtaa ja ”jo ten”sanan jättää pois: kiitos parantuneen terveydenhoidon selviämme tästäkin! Salli Kajosmäen runon syksy pitää sisällään myös kevään. Vuodenaikaa ei oikein voikaan ajatella ilman toisia vuodenaikoja. Runossa syksy piirre tään lukijan eteen muutamin vedoin: kurkien jättämät jäljet, keltainen leh ti. ”Päivä sovittu” – kahden sanan säe on yllättävä, tehdään oletus lintujen keskinäisestä sopimuksesta. Syksyssä näkyy kevät: ”Vesisade polun tarkastanut,/kevättä varten./ On hyvä muuttajien palata.” Istutamme syksyllä kevääksi kuk kasipuleita. Näin kannamme kevättä mukanamme syyspimeällä. Tästä Ka josmäen kaunis, hieman tankahenki nen, Syksyruno puhuu. Anja Säkkisen Ihana talvi runos sa haetaan tietoisesti vastaiskua pi meän ajan manaamiseen. Säkkinen tarjoaa runossaan näkökulmia, jotka harvemmin tulevat heti mieleen. Lo petussäkeen (Talvi on ihanaa aikaa!) voisi myös korvata huudahduksella ”Ihanaa! Ihanaa!”, mikä sopisi ehkä rytmisesti vielä paremmin runon ko konaisuuteen. Raikkaita näkökulmia aina tarvi taan, kiitos niistä Anja Säkkiselle. Ahaa ja hahaa Kosmologian professori Kari Enqvist totesi eräässä Helsingin Sanomien haastattelussa kehumisen saavan Syyspimeässä häämöttää kevät Toivoa tarvitaan aina eikä se ole koskaan turhaa. Sininen planeetta Avaruuden aamunkoiton atomit ja alkuaineet, energian purkaukset, tähdet kuumat, vastanaineet etääntyivät kylmeten ja pimeyteen kadoten. Elämää jäi vielä vaille kohtu kylmän kosmoksen. Ihmekö lie ollut, että silloin syntyi kyynelvettä komeetoiksi koostuen ja Oortin pilveen kertyen. Komeettojen tarkoitus on perimmäinen arvoitus, kun kohteekseen ne otti Maan ja ryhtyi vettä kantamaan. Miks’ Maa on kaukaa sininen ja miksi itkee ihminen? Vesi, laillas, lapsonen on pyhää vettä taivaasta, pyrstötähden vaipasta. KARI JOKINEN, JYVÄSKYLÄ Yön äänet illoissa toipua Keltaisten talojen latojen vieressä. Viljat huojuen öiden väreissä. Elokuisten sirkkojen liikehtelevissä sirinöissä. Tuuleet huokuen väreissä varsien tärinöissä. Vehnäisten tähkien Taivaan hopeassa. Kiitosta rukoillen sinertävässä illassa. Isien ja äitien kuiskaukset illoissa. Viheriäisten puiden yön äänissä. ARMAS MERISALMI, HELSINKI 34 Eläkeläinen 6/2020
Runoilija on kameran käyttäjä, runo ottaa kuvat.” opiskelijoista esiin parhaat puolet. ”Vaikka kykyjä ei alkuun olisikaan, ne kasvavat ajan myötä.” Samassa jutussa Enqvist kertoi merkittävistä kohtaamisistaan toisten tutkijoiden kanssa ja pohti, miten tärkeää on ta pa, jolla ihmiset kommunikoivat. Enqvistin sanat kolahtivat, koska olen omien empiiristen tutkimuste ni kautta huomannut aivan samoja seikkoja. Joskus esimerkiksi kirjoitta jaryhmissä kohtaa ihmisiä, jotka vaa tivat ”kunnon palautetta” ja tarkoit tavat sillä nimenomaan negatiivisia huomioita tekstistään. Tutkimusnäyttö kuitenkin osoit taa, että ihminen oppii parhaiten myönteisessä ilmapiirissä ja että ”ahaa ja hahaa”elämykset ovat lä hellä toisiaan. Noora Ekström on kirjoittanut kirjoittamisen oppimis ta edistävästä palautteesta hyvän ar tikkelin, joka löytyy teoksesta Luova laji, näkökulmia kirjallisuuden tutkimukseen. ”Ei pidä miettiä liikaa sääntöjä ja onko jokin oikein, kunhan tekee. Se on sitä leikkisyyttä. Kaikki käy, eikä tyylipisteitä jaeta”, sanoi professori Enqvist haastattelussaan. Muistan myös lukeneeni katkel man, jossa pohdittiin, onko” turha toivo” itse asiassa absurdi käsite. Mi ten toivo voisi olla turhaa? En vali tettavasti saa mieleeni, kuka noin vii saasti pohti, mutta olen samaa miel tä; toivoa tarvitaan aina eikä se ole koskaan turhaa. › ”Alati alussa, jatkuvasti perillä” Joulukuun Runopysäkki-blogin runoilijat ovat Iiri Heinilä, Eeva-Maija Nousiainen ja Seppo Koskima. Lue osoitteessa elakelaiset.fi/blogi. Ihana talvi Talvi saapuu sateineen illat pimenee! Ihanaa! Ihanaa! Kesän tuoksut heikkenee. Valon voima vähenee. Allergisen elämä helpottuu. Auringolle herkistynet uskaltautuu ulos. Talvi on ihanaa aikaa! ANJA SÄKKINEN, SOTKAMO Syksy Kurjet jättäneet jälkensä suonreunaan. Keltainen lehti pudonnut polulle. Päivä sovittu. Kaikki valmiina matkalle. Vesisade polun tarkastanut, kevättä varten. On hyvä muuttajien palata. SALLI KAJOSMÄKI, KEURUU Kutsumaton vieras Vieras tuli taloomme, kutsumaton. pieni, näkymätön eipä jäännyt juttusille lienee kova kiire jotain jäi jälkeen vierailustaan, outo kuumetauti kaatoi monet sänkyyn tohtorit tutkivat tautia nimesivät Covint-19, uusi koronaviirus lienee sukua aiemmille SARS-cov-2, MERS? kiinalaisia? espanjantaudin muistivat vielä isovanhempamme. Vilkas viirus ei piittaa kansallisista rajoista ei viisumeista, vanhat rokotteet ja lääkkeet eivät tehoa. Pandemia leviää nopeasti kaikkialle Mitä neuvoksi ovet säppiin, pese kädet saippualla, ulos mennessäsi peitä kasvot naamarilla, vältä ihmisjoukkoja, kaksi viikkoa karanteenia estänee viruksen leviämisen. Rokotetta kehitellään, saataneen ehkä vuoden päästä. Tilanne silti hallinnassa paljon paremmin kuin edellisen pandemian espanjantaudin aikaan joten selviämme tästäkin! kiitos parantuneen terveydenhoidon OIVA BJÖRKBACKA, HELSINKI R O IN E P IIR A IN EN / K U V IA S U O M ES TA .F I Eläkeläinen 6/2020 35
KULTTUURI LUKUNURKKA Ystävämme Andersson Riitta Kylänpään suurenmoinen ja perusteellinen elämänkerta esittelee terävän ja humaanin moniosaajan. T apasin Claes Anderssonin ensimmäisen kerran 60lu vun alkupuolella. Tai en oi keastaan edes tavannut, hän vain sattui olemaan samaan aikaan samassa ravintolassa – se oli Elite – jossa istuin Pentti Saarikosken ja Arvo Salon seurassa. Tarjoilija toi Ar volle kirjelappusen, jossa luki: ”Vip paa kakskymppiä, niin pääset edus kuntaan.” Arvo naurahti ja kaivoi ku vetta ja sama tarjoilija vei setelin pöy tään, jossa Cladon kavereineen istui. Ja niin vain Arvo pääsi eduskuntaan. Ihme mies tuo Andersson. Siihen aikaan Anderssonia kaveri piireissä nimitettiin Cladoniksi, Cla su hänestä tuli vasta, kun hän nousi politiikkaan. Pienessä Suomessamme on valta va määrä lahjakasta väkeä, tuhansia erinomaisia muusikkoja ja hienoja kirjailijoita, tuhansittain hyvin kou lutettuja ja osaavia lääkäreitä, taita via, oikeasti kansan parhaaksi työs kenteleviä poliitikkoja, empaatti sia sosiaalialan työntekijöitä ja mui ta huonoosaisten auttajia. Ja var maan kymmenin tuhansin eriikäi siä urheilulle omistautuneita ihmi siä. Mutta että yhteen ja samaan hen kilöön mahtuvat nämä kaikki lahjak kuudet, se on tosi harvinaista ja häm mästyttävää. Joka suuntaan utelias, toimelias ja aikaansaapa lääkärikir jailijamuusikkopoliitikkofutiksen pelaajasosiaalinen persoona on sen tään harvinaisuus. Claes Andersson oli porukkaihmi nen aivan nuoresta asti. Hänellä oli futisporukat, muusikkoporukat, kir jailijaporukat, teatteriporukat, köy hien ja kurjien elämän parantamisek si toimivat porukat, politiikan poru kat ja tietysti porukkaa olivat myös lääkärikunta ja vapaaehtoistyötä ter veys ja sosiaalialalla tekevät. Kesän kin hän vietti porukoissa, ystäväpiirin kesäkommuunissa, monen perheen yhteisessä vuokrahuvilassa, jossa yh teiseen ruokapöytään istui joskus pa rikymmentäkin syöjää, porukalla sau nottiin ja sen jälkeen yömyöhään ju teltiin. Hän kävi luennoimassa erilaisis sa tilaisuuksissa, pienen kylän Mart tapiiristä kansainvälisiin konferens seihin. Uskomaton suoritus jo sen kin takia, että Cladon kärsi pahasta paniikkihäiriöstä, hän saattoi tutista ja täristä ja hukata sanoja esitelmää pitäessään. Hän kertoo kirjassa, että paniikki ja kauhu eivät iskeneet niin kään isoissa konferenssissa kuin vaik kapa juuri maalaiskylän pienessä lu kupiirissä. UTELIAS MIELI on kerrassaan osuva nimi Anderssonin elämäkerralle. Eh kä juuri uteliaisuus päihitti pelon ja oli ”kivijalkana” monitahoiselle toi mintakentälle. Hän julkaisi 26 runo kokoelmaa, kahdeksan proosateosta, tietokirjoja, kolumneja, kymmeniä näytelmiä ja kuunnelmia. Lääkärin työssään hän mullisti koko aiemman, vankilamaisen psykiatrisen hoidon, ymmärtäväinen keskustelu ja hoi va olivat hänen menetelmänsä. An derssonilla oli poikkeuksellisen vah va sosiaalinen omatunto, joka sai hä net toimimaan 60luvun moninaisis sa radikaaleissa liikkeissä, kuten Mar raskuun liike. Riitta Kylänpää sai Pentti Linkolan elämänkertateoksesta ansaitusti tietokirjallisuuden Finlandiapalkin non. Claes Anderssonin elämäkerran kirjoittajana hän on ollut yhtä perus teellinen. Kylänpää käy Cladonin elämää läpi tarkasti, hän tutkii tuotantoa, mutta käy myös antoisia keskusteluja, viisas ja avoin haastateltava innosti häntä. Claes kertoi avomielisesti myös han kalista puolistaan, joita niitäkin tie tysti oli: avioliitot ja muut rakkaus suhteet eivät tahtoneet kestää, mutta eivät toisaalta päätyneet lopulliseen vihanpitoon, paniikkiahdistus muis tutti vielä vanhanakin olemassaolos taan, hän pelkäsi AIDSia, poti kuole mankauhua ja kirjoittamisahdistusta. Vuosikausien pahe olivat rahape lit. Tupakkaa paloi jopa kolme askia päivässä ja alkoholiakin kului joskus enemmän kuin riittävästi. VUONNA 1986 Anderssonin elämään tuli politiikka. Ystävä professori Lars D. Eriksson sai houkuteltua hänet kansandemokraattien ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin. Moinen ei ollut ikinä tullut hänen mieleensäkään ja hän epäröi, mutta ”Lala” vakuutti, et tä mitään pelkoa läpimenosta ei olisi. Mutta Andersson tuli valituksi 2 952 äänellä, vaikka vaalibudjetti oli pieni. Andersson oli silloin 50vuotias. Politiikan kieli oli hänen mielestään skitsofreenista, lakiluonnoksien ym märtäminen vei aikaa. Uuden työn imu oli vahva, ristiriitoja oli omas sa eduskuntaryhmässäkin ja vaati va työ paljasti alkavan diabeteksen. Eduskunnan saunasta ja kuntosalista sai voimaa ja niitä hän käyttikin ah kerasti. Sitten alkoi uuden puolueen Va semmistoliiton perustaminen. An dersson voitti puheenjohtajavaalin yli tuhannella äänellä. Olin itsekin siinä puoluekokouksessa, enkä kos kaan elämässä ole politiikassa nähnyt enkä kokenut sitä hurraata ja riemua kuin oli tuossa täpötäydessä kokous salissa. Ja ura senkun nousi: Anders son oli ehdokkaana presidentinvaa lissa 1994, seuraavien eduskuntavaa lien jälkeen hänestä tuli uuden halli tuksen kulttuuriministeri. KOVAN JA HENKISESTI raskaan työn lisääntyessä Claes Anderssonin terveys heikkeni, diabeteksen lisäksi alkoivat sydänoireet, joiden takia hä nelle tehtiin kaksi kertaa pallolaajen nus ja kerran ohitusleikkaus. Poliit tinen elämä oli jäänyt jo kauas taak se, mutta soittamista ja kirjoittamis ta hän jatkoi viimeiseen asti. Viimei set romaanit olivat omaelämäkerral liset Oton elämä v. 2011, Hiljaiseloa Meilahdessa ja Seuraavaksi Jätkäsaari. 2000luvulla ilmestyivät myös tieto kirjat Luova mieli, kirjoittamisen vimma ja vastus sekä Hulluudesta ja hulluudestamme. Viimeinen runokokoel ma on Maanalainen näkötorni, joka il mestyi 2018. Claes Andersson kuoli 24. heinä kuuta 2019 aamuyöllä klo 3.41. Hän oli sairastanut pitkään, viesti ei ollut yllätys, mutta suuri järkytys se oli. Mutta kirjoissaan, teoissaan, pu heissaan, soitossaan hän elää. Ja Riit ta Kylänpään suurenmoisessa kirjas sa. Teos on niin runsas ja monitahoi nen, ettei ole mahdollista kritiikis sä käydä läpi edes kaikkia olennaisia asioita. Politiikasta on olemassa ihan oma kirjansa Kaksitoista vuotta politiikassa. Kannattaa lukea tämäkin pel käämättömän kriittinen teos. Elämäkerran lisäksi kaikki hänen omat kirjalliset teoksensa kertovat hänestä itsestään. Niin kaikkien kir jailijoitten kirjat tavalla tai toisella ai na kirjoittavat. ”Kirjailijat kirjoittavat aina itsestään”, sanoi Andersson. Ja niin he tekevät – onneksi lukijoille ai nakin Claes Andersson teki. TUULA-LIINA VARIS KIRJA Riitta Kylänpää: Utelias mieli. Claes Anderssonin elämä. Kustannus Oy Siltala, 2020. Se, että yhteen ja samaan henkilöön mahtuvat nämä kaikki lahjakkuudet, on tosi harvinaista ja hämmästyttävää.” 36 Eläkeläinen 6/2020
V anhus ei tuu yksin, se tua puita tullesans”, sanoi taiteilija Alpo Jaakolan isä Väinö ja romautti sylyksen kyökin hellan eteen. Isän sarkastinen huumori periytyi myös Alpolle ja siskolle, kan sakoulutoverilleni Pirkko Jaakolalle, joka on kirjailija, hauskojen runojen ja sarkastishumorististen näytelmi en ja lehtitekstien kirjoittaja. Lapsuuteni Loimaalla Väinö Jaakola oli kuuluisa huu morintajustaan. Hän teki vaikeuksistakin huumoria. Kun köyhä taiteilija valitti vaikeuksistaan, isä lohdutti: ”Älä välitä, pahempaa on tulossa”. Niin kuin tulikin, mutta myöhemmin myös parempaa. Loimaalainen kansan luonne on aika hymytön, ihmisistä juoruttiin enemmän pahan kuin hyväntahtoisesti. Eikä niitä nyt ainakaan kehumaan ruveta, ei ainakaan julkisissa tilaisuuksissa. Taiteilijan ”turhanaikaisia” tauluja takavarikoitiin maksamattomista veroista, ja huutokaupasta ilmoi tettiin sähkötolpissa: ”Myytävänä Alpo Jaakolan seinätauluja, joukossa arvokkaitakin.” Koulutoverini Raija Kourin kokoamissa loimaalaista puhetta esittelevissä kirjoissa Väinö Jaakolan juttuja on paljon. Tässä pari. ”Miäsporukka puhu torilla ja Väinö Jaakola ajo siutte. Miähet huusi perrään, et ’mihes Jaakolalla tommonen hönkä on?’ Jaakolla vastas, et ’mener Rairam pajallet teettämään lusikkaan apukahvaa, et pärjään syämisesä, ko pääsin trenkiks.’ ”Jaakolan Väinö sano, et ’mää sentääm pelastuin siittä Kuru-laivan onnettomuuresta.’ ’Kuis sää siittä pelastuit, ko siinä melkein kaikki hukku?’ ihmetteli toiset. ’No, ko mää satuij juur sillä hetkellä olemaan Alastarolla tukkimettäsä’. ” 1980-LUVUN LOPPUPUOLEN talvella sairastuin oikein pahaan flunssaan. Kuume nousi, nenä vuoti ja yskä rys ki. Sain lahjaksi Raija Kourin kokoaman kirjan Paljo piretyt, kaskuja Loimaalta. Nauroin lukiessa niin voimallises ti, että kuume laski ja paranin. Nauroin itseni terveeksi. Vanhuus ei tule yksin, sehän on totta, mutta ei sen tarvitse merkitä vain kaikkea pahaa: rappeutumista, kipuja ja kärsimyksiä, masennusta, yksinäisyyttä, toisten varaan joutumista. Hyvinvoivassa Suomessa sekä ny kyisyys että tulevaisuus nähdään useimmiten synkässä valossa. Vanhuus pelottaa, vaikka ikäihmisissä on suuren elämänkokemuksen ansiosta paljon voimaa ja iloa. Kun olen käynyt lukupiireissä ja muissa tapahtumissa puhu massa kirjoista ja kirjallisuudesta, kaikkein iloisimpia ja puheliaimpia ovat juuri ikääntyneet ihmiset, eritoten naiset. VANHUUDEN HYVÄT puolet näkyvät arjessakin. Kun pääsin eläkkeelle, tunsin suurta vapaudentunnetta. Saa nukkua niin myöhään kuin nukuttaa ja valvoa niin myö hään kuin jaksaa. Ei haittaa, onko sää hyvä vai huono, kun voi viettää päivänsä lämpimissä sisätiloissa. Saa it se rakentaa itselleen päiväjärjestyksen – tai olla raken tamatta. Voi lukea, tehdä käsitöitä, kuunnella musiik kia, syödä sitä mikä maistuu, katsoa telkkarista niitä ai ka vähäisiä ohjelmia, joissa ei ole vä kivaltaa, jossa ei ennusteta kamalaa tulevaisuutta, jossa ei kiljuta kurk ku suorana niin että vanhalta menee korvat lukkoon. On parasta pitää älynsä korvien välissä ja pysyä pois somesta, jossa yhä enemmän esiintyy valtavaa mainostusta, loukkaavaa nimittelyä ja parjaamista, suoranaista rikolli suuttakin. Vanha saa olla vapaa oma itsen sä, aina siihen asti, kunnes kotona eläminen osoittautuu sairauksien takia mahdottomaksi. Silloin on löydyttävä paikka, jossa palvellaan eikä komennella. Hyvä olisi, jos huumori siinäkin vaiheessa kuuluu elämään. SISKONI MIES joutui vanhoilla päivillään sairaalaan ja hoitokoteihin. Hän oli hankala, karkailemaan pyrki vä potilas, mutta oireet helpottivat, kun hän sai huone kaverin. Ja oikein onnelliseksi hänet ja muutkin poti laat teki se päivä, jona laitoksen pihaan tuotiin hevonen. Se oli iso asia potilaille, joista suuri osa oli viettänyt elä mänsä maalla, hevosten ja muun karjan seurassa. Oma elämän eliksiirini on kirja. Usein myös vanha kirja, moneen kertaan luettu, mutta vielä lukemaan hou kuttava. Vanhat Aku Ankat, 20–30luvun Suomen Kuvalehdet, Pieni runotyttö, mikä kirja vain, mikä miellyttää ja vie lähemmäksi niitä aikoja, kun kirjan luki ensimmäisen kerran. TUULA-LIINA VARIS Kirjoittaja on Joensuussa asuva toimittaja, kolumnisti ja kirjailija. KOLUMNI Vanhuus ei tule yksin Usein kaikkein iloisimpia ja puheliaimpia ovat ikääntyneet ihmiset, eritoten naiset.” ” Eläkeläinen 6/2020 37
ELÄMÄ SUOLAISTA JA MAKEAA Sydämellisen herkullista joulua! TEKSTI JA KUVAT PIIA RANTALA-KORHONEN P erinteiset suomalaiset jou luherkut ovat itse asiassa varsin kevyttä ruokaa: laa tikot, rosolli ja joulupöydän kalat. Joulupöydästä tulee helpos ti liian raskas, jos kaikkea on tarjol la samalla aterialla. Pienessä talou dessa syntyy myös ruokahävikkiä, jos ruokamäärä on inhimillisesti kat soen liian suuri nautittavaksi joulun pyhinä. Ruokia voi hyvin jakaa use ammalle päivälle, osan lounaista tai iltapaloista voi korvata helpoilla ja kevyillä salaateilla. Jälkiruoassa yhdistyvät jouluiset maut hieman uudella tavalla. Glögi luumut ovat herkkua myös jäätelön kanssa, ne säilyvät jääkaapissa rei lun viikon. Puolukkavaahto valmis tetaan kerman sijaan sydänystäväl lisemmästä kasvipohjaisesta vispis tä, joista Floran 100 % kasvipohjai nen vispi ja Oatlyn kauravispi ovat omat suosikkini. Juhlapyhinä vatsa saattaa joutua koville. Riittävä kuidun ja nesteen nauttiminen on tärkeää vatsan hy vinvoinnille. Meidän terveydellem me tärkeät suolistomikrobit tarvit sevat monipuolisia kuituja voidak seen hyvin. Sanotaan, että viikon ai kana pitäisi saada 30 erilaista kasvi kunnan tuotetta, jotta tämä toteu tuu. Kauran kuitu beetaglukaani aut taa pitämään kolesterolin alhaal la, koska se sitoo itseensä sappihap poja, joiden valmistukseen elimistö tarvitsee kolesterolia. Uuden sap pihapon valmistukseen elimistö ot taa kolesterolia verenkierrosta. Näin beetaglukaani siivoaa kolesterolia verenkierrosta. Pähkinöissä ja ca melinaöljyssä on erityisen terveelli siä rasvahappoja, ne antavat salaat teihin ja sämpylöihin myös muka vaa makua. Helpot ja kevyet salaatit voivat korvata osan lounaista tai iltapaloista. Jälki ruoassa yhdistyvät jouluiset maut hieman uudella tavalla. Raikas kasvissalaatti ¼ kerä amerikansalaattia lohko keräkaalia 1 punainen paprika ½ hunajameloni 1 dl vihreitä pakasteherneitä 1/3 kurkku 0,5 dl (suola)pähkinöitä rouhittuina 2 rkl rypsitai camelinaöljyä + 1 rkl viinietikkaa Suikaloi salaatti, kaali ja paprika ohuiksi suikaleiksi. Poista melonista siemenet, leikkaa se lohkoiksi ja kuori ne. Paloittele meloni ja suikaloi kurkku. Sekoita kaikki ainekset isossa lasikulhossa, herneet voi lisätä salaattiin jäisinä. Sekoita öljy ja viinietikka kastikkeeksi ja lorauta salaatin joukkoon. Kylmäsavulohisalaatti 2 isoa porkkanaa 8 keskikoista perunaa 1 sipuli 3 venäläistä suolakurkkua 1 valkosipulinkynsi raastettuna 250 g kylmäsavulohta 1 sitruunan raastettu kuori ja mehu 2 dl vihreitä pakasteherneitä Kolmen viljan neliöt 20 kpl 3 dl kiehuvaa vettä 3 dl kaurahiutaleita ½ dl kauraleseitä 1 rkl tummaa siirappia 3 rkl rypsitai camelinaöljyä ½ rkl mineraalisuolaa (Seltin, Pansuola) 1 pussillinen kuivahiivaa tai ½ palaa tuorehiivaa 4 dl kylmää vettä 2 dl ruisjauhoja 7 – 8 dl vehnätai hiivaleipäjauhoja Mittaa kaurahiutaleet ja leseen isoon kulhoon, kaada kiehuva vesi päälle. Anna turvota vartin ajan. Sekoita kuivahiiva ruisjauhoihin ja Glögiluumujen kanssa tarjottava psuolukkavaahto valmistetaan kerman sijaan sydänystävällisemmästä kasvipohjaisesta vispistä. 38 Eläkeläinen 6/2020
lisää ne sekä vesi kulhoon. Liuota tuorehiiva kylmään veteen, jos käytät sitä. Mausta taikina siirapilla ja suolalla, lisää sen jälkeen öljy ja jauhoja niin, että saat pehmeän taikinan. Taikinaa ei tarvitse erityisesti vaivata. Levitä syvälle uunipellille leivinpaperi reunoille asti. Kaada taikina leivinpaperille, ripottele vähän jauhoja tai kaurahiutaleita sen päälle ja taputtele tasaiseksi levyksi. Peitä pelti liinalla ja jätä tunniksi kohoamaan huoneenlämpöön. Paina veitsellä jakoviivat taikinalevyyn niin, että saat 20 neliötä. Kuumenna uuni 225 asteeseen, kypsennä pellillistä uunin keskiosassa puolisen tuntia, kunnes se on kauniin vaaleanruskea. Taittele palat irti toisistaan hieman jäähtyneinä. Voit halutessasi lisätä taikinaan auringonkukansiemeniä, kuivattuja karpaloita tai kevyesti rouhittuja pähkinöitä. Puolukkavaahtoa, glögiluumuja ja piparimurua Glögiluumut: 1 pussillinen kuivattuja luumuja 0,5 dl vaahterasiirappia 2 dl glögiä Puolukkavaahto: 2 dl kuohukermaa tai kasvipohjaista vispiä 2 dl soseutettua puolukkasurvosta 2 tl vaniljasokeria sokeria maun mukaan 2 piparia murennettuna + 1–2 piparia jokaiseen annokseen Pane luumut 0,5 litran lasipurkkiin, kaada siirappi niiden päälle. Kuumenna glögi ja kaada luumujen päälle. Sulje purkki ja anna luumujen tekeytyä seuraavaan päivään asti. Vaahdota kerma tai kauravispi pehmeäksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon sauvasekoittajalla soseutettu puolukkasurvos. Mausta sokereilla, sokerimäärä riippuu survoksen sokeripitoisuudesta. Jaa luumut liemineen jalallisiin laseihin. Lusikoi tai pursota puolukkavaahtoa luumujen päälle. Ripottele piparimurskaa annosten päälle, koristele ne kokonaisilla pipareilla. Kirjavinkki Reijo Laatikainen, Verensokeri haltuun. Kirjapaja, 2020. Noin miljoonalla suomalaisella arvioidaan olevan esidiabetes. Omilla elintavoilla voi onneksi estää sen muuttumisen 2-tyypin diabetekseksi. Ikääntyminen valitettavasti altistaa diabeteksen puhkeamiselle, koska iän myötä lihasmassa pienenee, insuliiniherkkyys laskee ja haiman insuliinintuotanto vähenee. Laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen kertoo, kuinka käytännössä voi ehkäistä diabeteksen puhkeamisen jokapäiväisillä ruokavalinnoilla ja liikunnalla. Mitään kalliita erikoisvalmisteita ei tarvita, herkkujakin voi syödä silloin tällöin. Kasvissalaatti ja kylmäsavulohisalaatti maistuvat joulupöydässä. MINUN TARINANI Kuvausharrastus ja netti lievittivät koronahuolia KATERINA ZAIKA OLEMME MIEHENI kanssa asuneet Suomessa suhteelli sen vähän aikaa. Kun ystävämme kyselivät, tunnemmeko ikävää ja nostalgiaa, vastasin, etten ymmärtänyt mitä se on. Halutessamme olemme hypänneet bussiin ja käyneet kotikaupungissamme Pietarissa. Mutta se oli ennen ko ronaa ja Venäjän ja Suomen välisen rajan sulkemista. Nyt kaikki on erilaista… Kun kuulimme rajojen sulkeutumisesta, tuli kiire. Mie heni, joka oli juuri käymässä Venäjällä, piti muuttaa no peasti suunnitelmia ja palata heti, koska hänen terveyten sä riippui Suomessa meneillään olevista hoidoista. Niille, jotka jäivät rajan taakse, eivätkä pääs seet palamaan kotiin, tuli monenlai sia ongelmia. KORONAKEVÄÄNÄ INTERNET, van ha tabletti ja puhelimen kamerat pe lastivat perheemme monilta huolil ta. Teimme kävelyretkiä syrjäisille alueille ja otimme valokuvia herää västä luonnosta. Kuvasimme niin ul kona kuin myös kotona, pääsiäiseen valmistautumista sekä herkkuja, joi den kokkaamista Vladimir rakastaa. Valokuvausharrastus sai lisävauh tia, kun ystävämme Maarit KotkaKymin seurakuntayh tymästä ja Galina ”Kotona täälläkin” hankkeesta kutsui vat meidät valokuvausryhmän jäseniksi. Ryhmämme ko koontui virtuaalisesti Teamsin kautta. Saimme joka viik ko tehtävän ottaa valokuva tietystä aiheesta ja kertoa tun teista ja ajatuksista, jotka koimme hetkessä ennen kuvan ottamista. Kuvaaminen it sessään sujui, mutta tuntei den ja ajatusten sanominen suomeksi oli minulle ja mie helleni jo huomattavasti vai keampi tehtävä. Mutta em me ole niitä, jotka luovutta vat helposti. Kuin huomaa matta tuli tällaisen tehtävän parissa puhuttua ryhmämme kanssa suomea ja aika kului koronaeristyksessä nopeasti. KORONA VAIKUTTI siihen, että meistä tuli parempia ystäviä tietokoneen kanssa. Hallitsimme uudet ohjelmat ja teimme jopa ensimmäisen virtuaalihankinnan tilaamal la verkkokaupasta kuuloko jeiden lisävarusteita. Olem me maksaneet onnistunees ti laskuja, ilmoittautuneet verikokeisiin ja tehneet paljon muuta Internetin ansiosta. Yhteen se ei kuitenkin auta: kaipuuta Pietariin se ei vä hennä. Mutta voimme kuitenkin nähdä hymyileviä kasvo ja videolinkin kautta. Perhe ja ystävät käyvät hoitamas sa vanhempien hautoja. Sinne emme netin kautta pääse, mutta usko ja toivo säilyvät, että ennemmin tai myöhem min tämä pandemia päättyy. › Lisää kirjoituksia korona-ajasta kotisivullamme elakelaiset.fi/toiminta/toimintasyksy-2020 Voimme kuitenkin nähdä hymyileviä kasvoja video linkin kautta.” Eläkeläinen 6/2020 39
ELÄMÄ TIINA RAJALA J okainen lukija on luultavasti joskus yrittänyt saada selvää tämäntyyppisestä tekstistä: ”Elinkeinonharjoittajien on hyvä huomioida, että ennen lain voimaantuloa sen, joka lain voimaan tullessa on harjoittanut kaupallisessa tarkoituksessa ampuma-aselain 14 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua aselain elinkeinoa aseen osilla, jotka eivät olleet säännösten mukaan aiemmin voimassa olleen lain soveltamisalaan kuuluvia, on hankittava toiminnan harjoittamiseen oikeuttava aselain elinkeinolupa vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.” (Kieliesimerkki julkaistu Helsingin Sanomissa 11.10.2020) Moni on jättänyt kesken lakiteks tin, viranomaisen tekemän päätök sen, ohjeen tai tiedotteen lukemisen, koska ei yrityksestä huolimatta saa siitä mitään tolkkua. Lukijaa saattaa vähintäänkin harmittaa, koska nämä viranomaistekstit koskevat usein juu ri häntä itseänsä. Pitäisi saada selvää verohallinnon ohjeista, avustus ja lupahakemuksista ja vaikkapa koro naajan matkustusrajoituksista. Jos kus lukija valitettavasti tuntee itsen sä tyhmäksi, kun ei ymmärrä, mitä vi ranomainen tärkeästä asiasta lausuu. Selkeä kieli on kuitenkin lakisäätei nen perusoikeus, joka kuuluu meille kaikille. VAIKEASELKOISTA JA kankeaa kiel tä sanotaan usein kapulakieleksi. Sil lä on Suomessa pitkät perinteet, kos ka lainsäädäntömme on pitkälti pe räisin Ruotsin vallan ajalta. Lakiteks tit kirjoitettiin ruotsiksi, josta niitä suomennettiin. Suomentajien oma suomen kielen taitokaan ei aina tain nut olla ihan kiitettävä. Ainakin osit tain siksi heidän käännöksensä laeis ta, asetuksista ja muusta virkakieles tä tuottivat usein hankalaa ja vaikeas ti luettavaa kieltä. Lakitekstien kapulakieli on siirty nyt viranomaisten antamiin ohjei siin ja tiedotteisiin. Viranomaisten on pakko tavoitella lainsäädännöllis tä tarkkuutta. Tiivis ja täsmällinen muotoilu on avuksi, kun asiat halu taan sanoa varmasti oikein. Tulokse na voi kuitenkin olla lukijalle vaikea selkoinen kapulakieli, jos kirjoittaja ei ota huomioon tekstin vastaanotta jaa: onko teksti hallinnon asiantunti jaa vai niin sanottua tavallista ihmis tä varten. Vuoden selväsanainen 2020-palkinto myönnettiin aluehallintovirastoille. Tiedottajat Sonja Tanttari ja Taina Taskinen vastaanottivat työryhmiensä puolesta palkinnon eduskunnan oikeusasiamieheltä Petri Jääskeläiseltä. Muuttuuko virkakieli selkeämmäksi? Selkeä kieli ja selkokieli SELKEÄLLÄ KIELELLÄ tarkoitetaan selkeää yleiskieltä, joka ei sisällä erityissanastoa. Selkeää kieltä ei ole tarkoitettu mitään erityistä ryhmää varten. SELKOKIELI ON suomen kielen muoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea ja/tai ymmärtää yleiskieltä. Sen tarkoituksena on tukea osallistumista, oppimista, tiedon omaksumista ja toimia väylänä yleiskielen käyttöön. Selkokeskuksen arvion mukaan yli puoli miljoonaa ihmistä hyötyy selkokielestä. › saavutettavasti.fi (Saavutettavan kirjasto Celia) › Selkokieli – saavutettavan kielen opas (Leea-Laura Leskelä 2018) Moni jättää kesken lakitekstin, viranomaisen tekemän päätöksen, ohjeen tai tiedotteen lukemisen, koska ei yrityksestä huolimatta saa siitä mitään tolkkua. tavat viranomaiskielen ymmärrettä vyyttä: ”Keskiviikkona 14.10. arviointineuvostolle lähetetyssä lakiluonnoksessa kaikki vaikutusarviointia koskevat asiat eivät olleet tallentuneet tiedostoon. Sote-ministerityöryhmä on käynyt läpi sote-uudistuksen lausuntokierroksella 15.6.–25.9.2020 saadut lausuntopalautteet ja tehnyt linjauksia sekä muutoksia hallituksen esitysluonnokseen.” Pitkät sanat taivutusmuotoineen sekä yhdyssanat kuuluvat suomen kieleen. Sanoista syntyy helposti pit kiä määriteketjuja lauseen pääsanan eteen: lainsäädännön arviointineu voston päätösten jälkeen; lausunto kierroksen keskeiset muutosesityk set. Luettavuustutkimusten mukaan ne kuormittavat lukijaa, varsinkin jos tekstissä käsitelty aihe on vieras. Selkeän kielen pitäisi sisältää enemmän tuttua sanastoa verrattu na vierasperäiseen tai esimerkiksi hallinnon erikoisalan sanastoon. So teuudistus on kuitenkin tuonut kie leemme paljon suunnittelijoiden am mattisanastoa. SANNA MARININ hallitus on otta nut ohjelmaansa julkisen hallinnon strategian. Selkeä ja selkokieli on otettu siihen mukaan osana saavu tettavuutta. Syksyn uutinen on, että Vuoden selväsanainen 2020 palkinto myön nettiin aluehallintovirastoille. Pal kinnon perusteena on, että AVI on kouluttanut henkilöstöään nykyistä selkeämpään viestintään tavoittee naan hyvä asiakaspalvelu. AVI:n hen kilöstöä on kannustettu viestimään suoraan asiakkaalle ja välttämään hankalia elementtejä kirjoitetussa kielessä. Kotimaisten kielten keskus myöntää Vuoden selväsanaisen pal kinnon joka toinen vuosi. Voittajan valitsi neljän loppukilpai luun päässeen joukosta eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen. Hänen mukaansa aluehallintoviras toissa on onnistuttu isossa kielipro jektissa hyvin. Virastoissa on vaikut tavalla ja esimerkillisellä tavalla pa neuduttu asiallisen, selkeän ja ym märrettävän virkakielen kehittämi seen. Hän pitää huomionarvoisena myös sitä, että kaikki projektin sisäl löt on toteutettu sekä suomeksi että ruotsiksi. Tänä vuonna AVI:n lisäksi Tervey den ja hyvinvoinnin laitos, Verohal linto ja Kelan koronaohje pärjäsivät selkeän kielen kilpailussa hyvin. Lakitekstien kapulakieli on siirtynyt viranomaisten antamiin ohjeisiin ja tiedotteisiin.” Pitkät virkkeet ja mutkikkaat lau serakenteet haittaavat luettavuut ta. Luettavuustutkimusten mukaan passiivi ja lauseenvastikkeet vaikeut H A N N E S A LO N EN / ED U S K U N TA 40 Eläkeläinen 6/2020
HOITOHENKILÖSTÖN PULA laittaa miettimään kuinka vanhusten hoito saadaan jatkossa hoidettua, kun hoidet tavien määrä kasvaa kiihtyvällä vauhdilla. Jokainen kunta käyttää siihen ratkaisuna laitoshoitoon ohjaamisen viivy tystaistelua, kun edes hoitopaikkoja ei ole tarpeeksi. Tä mä on luonut sitten edellytykset bisnespohjaisille hoito yrityksille. Sama pula sielläkin on kuitenkin hoitajista. Nämä ongelmat yhdessä hoidonlaadun kanssa ovat tot ta edelleen. Olisi kyettävä löytämään uudenlaisia ratkaisuja kehit tyvään ongelmaan. Ehkä pitäisi lähestyä vanhusten koto naasumisen tukea myös sosiaalisen asunto ja rakenta mispolitiikan näkökulmasta. Nykyiset vanhusten asuintalot ja kerrostalot suunnitel tiin ja rakennettiin kiivaimpaan yhteiskunnan kasvun ai kaan nuorille aikuisille. Rakentamisen laatu, vaatimukset talon/huoneiston toimivuudelle olivat sen mukaisia ja ai kaisia. Nyt niissä pitäisi pystyä asumaan heikosti liikku van, huonovoimaisen vanhuksen. Heillä pitäisi olla jo nyt nykyaikaista asumistekniikkaa apunaan, hissit, liikkeen mukaan avautuvat ovet ja syt tyvät valot. Turvakeittiöt, liukastumattomat ja esteettö mät kynnykset, portaat, leveät sängyllä kuljettavat ovet. Eikä vaan asumista vaan muuhun toimintaan kuten lii kuntaan, yhteisölliseen toimintaan ja harrastamiseen ti loja. Kukaan ei halua olla yksiön erakkona edes vanhana. LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN palveluja digitalisoidaan, mi ten sekin on mahdollista vanhukselle ja vanhaan asun toon? Tarvitaan varmaan digitaitajahoitajia ja kotiin help poa tekniikka ja älyympäristö sitä varten. Muutama vuosi sitten yritettiin löytää ratkaisua siilin järveläiselle senioreiden talolle. Homma tukehtui ymmär tääkseni siihen, ettei kunnastamme löytynyt siihen kiin nostusta ja edes osatoteuttajaa. Nyt tänä vuonna on kuolleiden määrä ylittämässä useimmissa kunnissa syntyvien määrän. Se kertoo hyvin sen koruttoman tilan, että vanhusten määrä kasvaa kohis ten. Asumisen suunnittelu ja rakentaminen ei ole pelkkää teknistä toimea, sen on tultava osaksi sosiaalitoimea. Vain siten meillä saattaa olla mahdollisuus siihen, että selviäm me kunnialla niiden ihmisten vanhuuden olosuhteista, jotka loivat ja rakensivat tämän maan hyvinvoinnin. RAUNO JÄÄSKELÄINEN puheenjohtaja Siilinjärven eläkeläiset ry Vanhus-ja vammaisneuvoston jäsen Runoradio-podcastissamme esitetään Eläkeläinen-lehden Runopysäkki-palstalla julkaistuja runoja. Marraskuussa julkaistussa kolmannessa jaksossa runoja lausuu ja runoudesta keskustelee Soile Kaarnajärvi helsinkiläisestä Malmin Eläkeläiset ry:stä. Soile Kaarnajärvi lausuu Runoradion tuoreessa jaksossa. Kuuntele Runoradiota osoitteessa elakelaiset.fi/jarjesto/podcastit Kuuntele Eläkeläiset ry:n Runoradiota! MIELIPIDE OULUN KAUPUNGIN ikäpoliitti sessa ohjelmassa on tilastoitu, et tä yli 75 vuotta täyttäneistä 46 % asui yksin vuonna 2018 ja naisia oli 58,5?%. Asuntokannan kunto kosket taa ikääntyneitä merkittävästi. Erityi sesti naisia, joiden eläkekertymä on miesten kertymää huonompi. Asumi sen hinnan muutokset ovat suuri ikä poliittinen ja taloudellinen kysymys. Esimerkiksi vuonna 2014 ikäihmi set asuivat yleisimmin l970 ja 2000 lukujen rakennuksissa. Omistusasun noissa asui 65–74vuotiaista 66 %, 75–84vuotiaista 70 % ja yli 85vuo tiaista 65 %. Monet ovat sijoittaneet kovin uh rauksin elämänsä säästöt omakotita loihin. Viime vuosina on alettu levit tää väitteitä nimenomaan tämän ikä luokan talojen riskirakenteista ja kos teusongelmista, vaikka ongelmia on kaikkien vuosikymmenten taloissa. Rakennusvalvonta määräsi viral lisesti, miten talot aikanaan tuli ra kentaa. Vasta myöhemmin on havait tu rakennustavasta syntyneet riskit. Rakennusviranomaiset ovat nyt vail la vastuuta. Sen sijaan näiden talojen mainetta on alettu tahrata ylimitoi tetuilla riskipuheilla. Riskien liioit telusta on tullut maan tapa mm. il talehdissä. Moni on kuitenkin kerto nut tehneensä turhiakin remontteja kun on käynyt ilmi, ettei mitään kun totarkastajien epäilemiä virheitä löy tynytkään. TODELLISIIN ONGELMIIN on puu tuttava, mutta valistus riskeistä ei ole sama asia kuin tarkoitushakuinen on gelmien liioittelu ja pelottelu. Onnis tuneista kaupoista ja hyväkuntoisista sokkelikodeista ei kerrota. Talonosta jiin on iskostettu yliampuvan negatii vinen asenne. Siksikö, että remontti firmat hyötyvät pelottelustrategias ta? Niiden kotiovilla kiertävät edus tajat ovat jopa yrittäneet saada yksi nasuvia mummoja suostumaan mit taviin remontteihin silmämääräisten ”kuntotarkastustensa” perusteella. Onko sattuma, että juuri l970lu vun taloja demonisoidaan ja myy jiä pelotellaan käräjäriskillä, joka on saanut monet myymään kotinsa pur kukuntoisina. Moni ei edes tiedä, että halvalla myyty purkukuntoinen talo voi silti vielä johtaa käräjöintiin. Toi saalta, harva tietää, että yli 65vuoti aat voivat saada Asumisen rahoitta mis ja kehittämiskeskus ARAn tukea ja neuvontaa remontteihinsa. MONI EI uskalla panna vanhaa ta loaan myyntiin. Remontti ja raken nusfirmat sen sijaan hyötyvät: uusi rakennuskanta käy paremmin kau paksi. Kaupungista mista (ei kaupungis tumista) edistetään päätöksillä tiiviim mästä yhdyskunta suunnittelusta ja hei kentämällä maaseu dun palveluja; sekin on johtamassa elä keläispommiin. Kun hyväkuntoisillekaan vanhoille taloille ei löydy ostajaa, me nettävät suuret ikä luokat näin säästönsä. Hyvät kodit mätänevät oikeasti purkukuntoisik si propagandan tähden. Vanhuksista tehdään näin elämän ehtoopuolella uudestaan ”torpparei ta”. Kun vanhaa talokantaa ei saada myytyä, vanhus on oman kotinsa van kina ja rapistuu kilpaa kotinsa kans sa. Veronmaksajat saavat ottaa kon tolleen ahdinkoon ajettujen suurten ikäpolvien taloudelliset ongelmat. Suomen arvomaailma on vanhusten suhteen purkukuntoinen. KAARINA KAILO, Oulu Eläkepommi synnytti piilosokkelipommin Kun hyväkuntoisillekaan vanhoille taloille ei löydy ostajaa, menettävät suuret ikäluokat säästönsä.” Joko olisi aika senioritaloille? Eläkeläinen 6/2020 41
YHDISTYKSET TEKSTI VILJO LEPPÄNEN KUVA TIMO ANSIO L ahden Eläkeläiset ry:n syysko kouksesta 3.11. muodostui yh distyksen 60vuotijuhlavuoden merkeissä tavallista juhlavampi. Ko ronapandemia on estänyt yhdistyk sen suunnitellun vuosijuhlan pitämi sen. Kevään aikana juhlan aikataulua jouduttiin siirtämään kahdesti, ja lo pulta se päätettiin perua tältä vuodel ta kokonaan. Mutta juhlakokous aloitettiin kah vitarjoilulla. Sen jälkeen odotti Tieto tuvan isossa kokoustilassa uunituo reen juhlavideon esitys. Video on katsottavissa yhdistyksen kotisivuil la lahdenelakelaiset.com Eeva Sollon runot Nyt on toiset linnut ja Talvipäivä hämärtyy lausui Vuokko Kautto. Lauluryhmä esitti Teuvo Keinäsen johdolla kappaleet Oi niitä aikoja ja valssin Meren aalloilla. Lauluryhmää säesti Jan Dobrowoliski. – ELÄKELÄISTOIMINTAKIN on jou tunut koronapandemian vuoksi so peutumaan uusiin olosuhteisiin, to tesi Lahden Eläkeläisten puheenjoh JUHANI KOLPPANEN KOKKOLAN KAUPUNKI perustet tiin vuonna 1620 eli 400 vuotta sit ten. Sen kunniaksi pystytettiin nyt juhlavuoden syyskuussa kaupungin perustajan Kustaa II Adolfin patsas puistoon. Sitä kävimme Kokkolan Eläkeläiset ry:n porukalla ihastele massa, kun suuntasimme retken tuo ta Suntin eli kaupunginsalmen vart ta pitkin kohti merta ja Brita Marian puistoa. Puistosta on tehty oikein toimiva liikunta ja harrastuspaikka nuorisol le ja meille varttuneille. Paikan nimi on hienosti Hollyhaka. Nautimme sii nä sitten oikein piirakkakahvit. Jatkoimme ihastelemaan Halko karin uutta liikenneympyrää. Sen ra kentaminen oli kyllä erittäin tarpeel linen ja toimiva ratkaisu, kunhan kansalaiset oppivat siinä oikein aja maan. Tämä lähes tunnin kestänyt liikun taretki poiki ainakin sen, että pää timme jatkaa tätä hyvin alkanutta matkaa. Tyytyväisin mielin korona vapaalla alueella liikkuen kohti uusia seikkailuja. Kokkolan Eläkeläiset liikuntatreffeillä Kustaa Adolf II:n patsaalla. Kokkolan Eläkeläisten matka jatkuu Ansiomerkkien saajat kuvassa oikealta: Eeva Marin, Antti Holopainen, Pirjo Saarinen, Pirkko Maija Vaittinen ja Viljo Pitkänen. Kuvasta puuttuvat Ensio Saarinen ja Pekka Rautaporras. Ansiomerkit jakoivat varapuheenjohtaja Marja Leena Leinonen ja yhdistyksen jäsen, pitkän päivätyön yhdistyksen hyväksi tehnyt ja jo aiemmin palkittu Tauno Nieminen. JUHLAN AIKA 60-vuotias Lahden Eläkeläiset piti juhlavan syyskokouksen taja Antti Holopainen puheessaan. – Alkuun meidät ikäihmiset ju listettiin karanteeniin. Meitä vaanii edelleen viruksen uhka. Se rajoittaa monin tavoin toimintaamme, myös juhliemme järjestelyjä. Nyt juhlis tamme toimintaamme niin, että jäse nistömme ja ystävämme voivat juhlia kotisohvilta käsin katsomalla videoi mamme ohjelmatiivistelmän. Näin viestimme myös siitä, että myös elä kejärjestöillä on valmiuksia siirtyä di giaikaan. Holopainen muistutti, että kun valtakunnallinen eläkeläisliike läh ti liikkeelle 60 vuotta sitten, olivat lahtelaiseläkeläiset hyvin aktiivises ti mukana. – Niinpä yhdistyksessämme oli al kuaikoina yli tuhat jäsentä. – Eläkeläisten edunvalvonta on ol lut järjestömme yksi tärkeimpiä teh täviä koko toiminnan ajan. Tällä het kellä eläkeläisten yhteistoiminta ka navoituu valtakunnan päättäjien suuntaan kahta tietä. Toinen on Elä keläisliittojen etujärjestö EETU ry, toinen Sosiaali ja terveysjärjestöjen yhteiselin SOSTE ry. Eläkeläiset ry on jäsenenä myös ehkäisevän päihde työn valtakunnallisessa yhteisjärjes tössä EHYT ry:ssä ja monissa muissa kansalaisjärjestöissä. – Eläkeläisliike on siis varsin hyvin verkostoitunut ja valtakunnallinen keskusjärjestömme tukee paikallis yhdistysten toimintaa monin tavoin. Mm. digiaikaan siirtymisen tukihank keet ovat olleet keskeinen toiminta muoto, Holopainen totesi. LAHDEN ELÄKELÄISET ry on vii meksi kuluneen kymmenen vuoden aikanakin kehittänyt toimintaansa monin tavoin. Se on muun muassa ol lut muutamien muiden kansalaisjär jestöjen ja yksityishenkilöiden kans sa perustamassa Osuuskunta Elmaa, joka on auttanut eläkeläisiä retkien ja matkojen järjestämisessä niin Suo messa kuin ulkomaillakin. Matkoja yhdistys on – toki koro naa edeltäneellä ajalla – tehnyt muun muassa Espanjaan, Roomaan ja Venä jälle. – Olemme myös saaneet suhteem me Lahden kaupunkiin sellaiseen kuntoon, että yhdistyksemme edus taja on vanhusneuvostossa ja olemme päässeet kaupungin toimintaavus tusten piiriin, Holopainen mainitsi. Puheensa lopuksi Antti Holopai nen kiitti kaikkia yhdistyksen aktiivi jäseniä yhteisistä toiminnan vuosista. Samalla hän onnitteli ansiomerkein palkittuja ja kannusti kaikkia yhdes sä jatkamaan arvokasta työtä ja kehit tämään uusia toimintamuotoja. Puheen jälkeen kokousväki siirtyi varsinaiseen kokoussaliin, jossa suo ritettiin ansiomerkkien jako. › Juhlavideo on katsottavissa yhdistyksen kotisivuilla lahdenelakelaiset.com Korona peruutti yhdistyksen varsinaisen vuosi juhlan. Video koosteen kautta kotisohvaltakin pääsee juhlatunnelmaan. 42 Eläkeläinen 6/2020
LIIKUMME LUONNOSSA YHDISTYKSET Hankalimmassa nousussa kaverin käsikynkkä tarjosi tukea.” Työaika: 6-40 h/vko Kiinteä tuntipalkka +tuloslisät+päiväbonus+lounasetu Voit myös tehdä etänä kotitoimistolta Suomussalmen Eläkeläiset aikovat jatkaa kimppa kävelyä koko talven ja kevään. EIJA LAAKSO PATIKKARETKI Varisjärvelle 30.9. ja Kimppakävelyryhmä Ämmänsaa ressa 5.11. alkaen – näillä keinoin on Suomussalmen Eläkeläiset ry akti voinut jäseniään liikkuman ulkona tänä syksynä. Normaaliaikaan kävisimme retkil lä naapuripitäjien juhlissa, mutta nyt ei voi korona pandemian takia. Siksipä pitää järjestää muuta toi mintaa ja mikä sen muka vampaa ja terveellisempää kuin liikkua ulkona muka vassa seurassa. Varisjärven retkelle osallistui 21 reipasta elä keläistä. Kävelimme, ku kin vointinsa mukaan noin 8 kilometriä kauniissa rus kamaisemassa. Sen jäl keen paistettiin makkaraa nuotiolla ja laulettiin yhdessä muu tama laulu. KUN KIMPPAKÄVELYRYHMÄ ko koontui ensimmäisen kerran 5.11., taivas oli harmaa ja sataa tihuutti ko Suomussalmen Eläkeläisten ensimmäinen Kimppakävely kulki Jalonuoman maisemissa. Korona-aikaa selättämässä ko päivän. Se lienee rajoittanut osal listujien määrää, seitsemän uskalik koa lähti mukaan. Aluksi venyteltiin jäseniä torilla, sitten suunnattiin Ja lonuoman kävelyreitille. Jalonuoman paikkeilla on aika naan kohissut Jalonkoski, jota pitkin uitettiin tukkia Kiantajärvestä Emä joen vesistöön. Valtakunnallisia tuk kilaiskisoja siellä pidettiin aina vuo teen 1958 asti, jolloin kisoissa yksi tukkilainen putosi veteen ja hukkui. Kohta tämän jälkeen koski padottiin ja se muuttui Jalonuomaksi. Nyt Jalonuoman varrella on hy vä kävelyreitti mahtavien kuusten katveessa. Tal vella kävelytien vierel lä pidetään auki hiihtola tua. Uoman yli on raken nettu muutama sieviä pik kusiltoja, joita pitkin me kin kuljimme ja saimme kuunnella veden solinaa ja ihailla kaunista maise maa tihkusateesta välittä mättä. OLI ILO HUOMATA , että ikä ei todellakaan ole mi kään este liikkumiselle – näin tote sivat myös kaksi 85vuotiasta muka na ollutta reipasta eläkeläistä. Välillä pysähdyimme huilaamaan ja hanka limmassa nousussa polulla ylöspäin kaverin käsikynkkä tarjosi tukea. Kimppakävelyä aiomme jatkaa ko ko syksyn, talven ja kevään aina tors taisin klo 10 Ämmänsaaren torilta lähtien. Toivotaan, että useammat ikäihmiset tohtisivat lähteä ulkoile maan mukavassa seurassa! Muuten, tätä juttua kirjoitettaes sa (9.11.) Suomussalmella ei ollut todettu ainoatakaan koronavirusta pausta, ei keväällä eikä syksyllä. Kontulan Eläkeläiset mukana elektronisissa tunnelmissa LOKAKUUN LOPULLA Helsingin Kontulan ostoskeskus sähköistyi. Keväällä peruutetun Kontula Electronic -festivaalin uusi muoto oli koronaturvallisten ulkoilmakeikkojen sarja. Torstaina 29.10. klo 11–12 kirjailija Minna Lindgren luki suositun Ehtoolehto-sarjansa tekstejä Kontulan ostarin katolla lasikaapissa. Tekstiä kyyditti Atheer Shootin ambient-äänimaisema. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Kontula Electronic ja Kontulan Eläkeläiset ry. Kontula Electronicin Facebook-sivulla esityspaikasta kerrotaan seuraavasti: ”Vuonna 1967 Kontulan ostoskeskuksen kattorakenteisiin rakennettiin kaksi lasikoppia, joissa oli tarkoitus esitellä ostarin kauppiaiden tuotteita. Tähän tarkoitukseen lasikoppeja ei kuitenkaan koskaan käytetty. Sen sijaan vuodesta 2017 toinen lasikopeista on palvellut kokeellisen elektronisen musiikin näyttämönä aina Kontula Electronic -festivaalin aikaan.” Hakunilan Eläkeläiset onnittelee toukokuun jälkeen tänä vuonna 85, 80, 75 ja 70 vuotta täyttäneitä/ täyttäviä jäseniään. 85 vuotta Jorma Hatakka, Urho Jämsén ja Lahja Mikkonen 80 vuotta Liisa Lehikoinen 75 vuotta Mikko Jokinen, Paula Latvaniemi, Risto Niemi, Maija Olsbo-Hartikainen ja Taimi Tuliniemi 70 vuotta Pirjo Jokinen ja Antero Tyni Porvoon Erkki Virtaselle parhaimmat onnittelut täyttäessäsi 80 vuotta. Toivoo piparinpaistaja Keravalta HELSINGINSEUDUN eläkeläisten kirjoittajakerhoon mahtuisi uusia jäseniä. Kerho on toiminut jo yli nel jännesvuosisadan ja kokoontuu joka kolmas viikko. Luetaan luemme yh teisesti sovitusta aiheesta kirjoitet tuja tekstejä ja käydään mielenkiin toisia keskusteluja niiden sisällöstä. Kerho ei ole mikään oppilaitos vaan yhdessä viihtyvien ihmisten mukava harrastus, jossa toimittaja Maippi Tapanainen tarvittaessa antaa neu voja ja palautetta. Kokoonnumme Hermannin ker hossa Hämeentie 67 . Lähempiä tietoja Rudolf Lindb ladilta puh. 0400602968 tai sähkö postilla rudolf.lindblad@gmail.com Kiinnostaako luova kirjoittaminen? 44 Eläkeläinen 6/2020
Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Jan Koskimies Toimitussihteeri Tuomas Talvila Tilaukset ja osoitteenmuutokset Anna Autio puh. 020 743 3610 anna.autio@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 6 kertaa vuonna 2021. Tilaushinta kotimaahan 30 euroa/vuosikerta Muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk Toimitus ja toimisto Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki puh. 020 743 3610 elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti Tmi Johanna Pelto johannapelto.fi 040 9030 141 johanna@johannapelto.fi Syntymäpäivät ja poisnukkuneet, syysja kevätkokousilmoitukset osoitteeseen: elakelainen-lehti@ elakelaiset.fi Ulkoasu Tuomas Nikulin ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (painettu) ISSN 2242-3338 (verkkolehti) I-Print, Seinäjoki 2020 Puheenjohtaja Martti Korhonen Varapuheenjohtaja Marja Leena Makkonen Toimisto Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9–15. Jäsenpalvelu jasenet@elakelaiset.fi Soittoaika kello 9–12, puh. 020 743 3610: jäsenmaksut, osoitteen muutokset, kurssienja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, materiaalitilaukset Eläkeläinen-lehden tilaukset. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Kaikki maksut (mukaan lukien jäsenmaksut) IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies puh. 040 747 0776 Jäsenvastaava Anna Autio puh. 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistysrekisteri Henkilöstöja talousvastaava Heli Grönroos puh. 050 529 0399 Aluetyön suunnittelija Anna Eskola puh. 044 751 1031 Järjestösuunnittelija Anu Mäki puh. 040 839 7699 Koulutussuunnittelija Tiina Rajala puh. 040 582 4319 Toimistoassistentti Jukka Mustakallio puh. 044 751 1031 Monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö puh. 040 501 3599 Monikulttuurisen toiminnan ohjaaja Evgeniya Mazurova puh. 044 7631 482 Tiedottaja Tuomas Talvila puh. 050 570 9716 Lomakeskus Kuntoranta Kuntorannantie 14 78400 Varkaus Myyntipalvelu puh. 040 040 3669 / (017) 560 1403 myynti@kuntoranta.fi SYNTYMÄPÄIVIÄ POISNUKKUNEITA KOKOUKSIA 94 vuotta 31.12. Kerttu Häkkänen, Etelä-Vantaa 91 vuotta 4.11. Frans Lahdenperä, Etelä-Vantaa 27.1.2021 Eila Rothsten, Kaarina 90 vuotta 17.11. Laimi Johanna Pajunen, Pirkkala 85 vuotta 7.12. Raili Pääskynen, Etelä-Vantaa 15.12. Lauri Koponen, Kokkola 18.12. Olavi Moilanen, Suomussalmi 20.12. Sinikka Piispanen, Pello 22.12. Ahti Hiltunen, Hyrynsalmi 29.12. Sirkka Räisänen, Suomussalmi 80 vuotta 4.12. Erkki Virtanen, Porvoo 22.12. Voitto Ilmari Myllyoja, Sievi 29.12. Veikko Kyllönen, Suomussalmi 2.1.2021 Reijo Aulis Heikkinen, Kajaani 26.1.2021 Matti Ruotsala, Kirkkonummi 75 vuotta 14.10. Juhani Haaranen, Jyväskylä 19.11. Seija Nissinen, Varkaus 21.11. Erkki Manninen, Pyhäjärvi 5.12. Satu Grönlund, Etelä-Vantaa 10.12. Asta Kostamo, Etelä-Vantaa 14.12. Eero Moilanen, Suomussalmi 17.12. Helena Niiranen, Kaarela 17.12. Olli Rissanen, Länsimäki/ Vantaa 22.12. Pertti Mankinen, Kajaani 31.12. Saini Tiala, Kokkola 1.1.2021 Eeva Schroderus, Suomussalmi 5.1.2021 Tuula Lehtiö, Kaarina 17.1.2021 Ilmari Heinonen, Kerava 70 vuotta 8.10. Aira Levonmaa, Nakkila 9.11. Reino Reensalo, Uusikaupunki 15.12. Sisko Koivula, Kaarina 20.12. Kari Palmu, Pihlava 21.12. Sauli Rautio, Pello 23.12. Liisa Haverinen, Suomussalmi 23.12. Risto Nippula, Kotka 16.1.2021 Liisa Ljungman, Pihlava 29.1.2021 Eero Leinonen, Suomussalmi 65 vuotta 24.11. Pirkko Murro, Nakkila 13.12. Matti Kalliomäki, Pihlava 26.1.2021 Hannu Lehtinen, Pihlava 30.1.2021 Sisko Oksanen, Kaarina 60 vuotta 20.12. Hemmo Ruusunen, Pihlava Dragsfjärdin Työväen Eläkeläiset Dragsfjärds Arbetarpensionärer ry Marja-Leena Laaksonen Henrik Gotthard Fagerström Anita Linnéa Gustafsson Lea Olivia Johansson Kaarinan Eläkeläiset ry Kalevi Spinkkilä Kalajoen Eläkeläiset ry Sirkka Fors Kemijärven Eläkeläiset ry Aapo Ylitalo Kurikan Eläkeläiset ry Kaarina Korkiamäki Muhoksen Eläkeläiset ry Jaakko Aulis Niemelä Myllypuron Eläkeläiset ry Liisa Lindroos Seija Manninen Pellon Eläkeläiset ry Laila Vaattovaara Pihlavan Eläkeläiset ry Vuokko Rinne Rauman Eläkeläiset ry Pekka Kivimäki Seppo Kosonen Mauri Laine Sorsakosken Eläkeläiset ry Paavo Ilmari Nyyssönen Paavo Antero Malkki Ykspihlajan Eläkeläiset ry Lea Hotari-Hopia Heidi Sanni Sillanpää Kai Laine Toini Anna-Liisa Tuominen Kaino Mirjam Railovaara › HEINOLAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään maanantaina 21.12.2020 klo 10.00 alkaen Järjestötalolla, Tehtaantie 8, Heinola. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouskahvit ym. tarjoilua. Tervetuloa. Johtokunta. Eläkeläinen 6/2020 45
YHDISTYKSET Lempäälässä toivottiin ja vaadittiin, että alueille on perustettava omat valvontalimet alueellisten vanhusneuvostojen rinnalle. P EKKA ISAKSSON LEMPÄÄLÄN ELÄKELÄISET ry:n syyskokouksessa pohdittiin yhdis tyksen toiminnan ja valintojen lisäk si vanhusten hoitolaitosten valvon taa. Ne nosti esille Pirkanmaan alue järjestön puheenjohtaja Vilho Ponkiniemi. Ponkiniemi kertoi kokoukses sa järjestön valtuuston kokouksesta ja aluejärjestön valmistautumisesta Eläkeläiset ry:n seuraavaan edusta jakokoukseen. Se järjestetään 3.–4.6. 2021 Kuntorannassa. Vanhuspalvelujen tila ja valvonnan retuperä paljastuivat kaikille viimeis tään keväällä 2019, kun Ylen uutiset ja laaja mediakohu käynnistivät val vontaiskut. Monissa laitoksissa to dettiin vakavia, jopa terveyttä ja hen keä uhkaavia puutteita. Ponkiniemi sanoi myös Pirkan maalta saatujen kokemusten perus teella, että asiat eivät ole vieläkään kaikkialla kunnossa. – Soteuudistus on synnyttänyt uu den huolen. Kuinka asiat järjestetään uudistuksen myötä syntyvillä hyvin vointialueilla. Olemme esittäneet, et tä alueille on perustettava omat val vontalimet alueellisten vanhusneu vostojen rinnalle. Eläkeläiset ry on ensi vuonna puheenjohtajavuorossa Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:ssä, ja myös se tulee pitämään vaa timusta vireillä. PONKINIEMI KOMMENTOI puhees saan keskustelua vanhus ja muiden palvelujen tasapuolisuudesta. Alueel lisen ja sosiaalisen tasapuolisuuden tavoite ei saa hänen mukaansa jäädä vain vaatimukseksi määrällisestä ta sapuolisuudesta. – Tavoite on ulotettava koskemaan myös palvelujen laatua: kaikille on turvattava yhtä laadukkaat palvelut. Palvelujen määrästä ja laadusta pu hutaan ja siihen vaikutetaan 18.4. jär jestettävissä kuntavaaleissa, olipa so teuudistuksen valmisteluvaihe mi kä tahansa. Ponkiniemi kehotti yh distyksiä ottamaan yhteyttä ehdok kaisiin ja haastamaan heidät yhdes sä muiden eläkeläisjärjestöjen kans sa järjestettävissä vaalipaneeleissa. YHDISTYKSEN OMA toiminta sujuu vakiintuneessa ja hyviksi havaituissa uomissa, kertoi yhdistyksen puheen johtaja Jorma Kilpiö, joka sai yhdis tykseltä valtuutuksen myös jatkaa teh tävässä. Kilpiö tiivisti varmaan kaik kien mukana olleiden koronaväsymyk sen ja orastavan uuden toiveikkuuden. – Olemme joutuneet rajoittamaan ja muokkaamaan toimintaamme ko ronapandemian vuoksi. Toimimme myös jatkossa terveys edellä. Samalla kun toivomme, että rokotteiden ke hittäminen sujuu niin hyvin kuin vii meaikaiset uutiset kertovat. Valinnoissakin yhdistys toteutti vanhassa vara parempi mallia. Pu heenjohtajaksi valittiin Jorma Kilpiö ja varapuheenjohtajaksi Maija Suhonen. Myös johtokunnan muut jäsenet uusivat paikkansa, joten johtokun nassa jatkavat Leila Mäkinen, Sirkka Nieminen, Ari Palm, Mauri Skaffari, Ahti Joensuu, Marja-Liisa Salminen. Varajäseniksi valittiin uudel leen Kirsti Kallio, Reino Viitala, Eila Haukioja ja Eevi Kankaanranta. Kuljun Työväenyhdistyksen ko koukseen valittiin edustajaksi Ari Palm. Aluetoimikuntaan asetettiin ehdolla Jorma Kilpiö, varaedustajak si Reino Viitala, Ahti Joensuu, varalla Eila Haukioja, MarjaLiisa Salminen, varalla Sirkka Nieminen. SYYSKOKOUKSESSA JUHLAN AIKA ”Vanhuspalvelujen valvonta kuntoon sote-uudistuksessa” Vaajakosken Eläkeläiset juhlivat 60-vuotista taivaltaan syyskokouksessa MATTI PÖPPÖNEN KAIJA HÄNNINEN VAAJAKOSKEN ELÄKELÄISET ry on perustettu 10.4.1960, jolloin kokoontui vaajakoskelaisia eri taa jamista yhteiseen kokoukseen pe rustamaan omaa yhdistystä. Pai kalla oli silloin 23 henkilöä, tänään meitä on moninkertainen määrä. 60vuotisjuhlat oli tarkoitus jär jestää viime keväänä, mutta koro nan vuoksi juhlat jouduttiin peru maan. Johtokunta päätti, että juh litaan syksyllä kevät ja syysko kousten yhteydessä. Kokouksis sa muistettiin synttärisankarei ta, pitkäaikaisia jäseniä sekä ahke ria liikkujia. Kokousten päätteeksi nautittiin täytekakkukahvit. Kerhotoiminta päättyi kevääl lä, kun palvelukeskus Väkkärä sul jettiin ulkopuolisilta. Lopullinen kerhotilan menetys tuli, kun ky seinen rakennus suljettiin lopulli sesti elokuussa. Tämä syksy on alkanut epä tietoisuuden vallitessa. Olemme pystyneet järjestämään yhden ul koilupäivän ja sääntömääräiset ko koukset. Kerhotoiminta on tarkoi tus aloittaa vuoden 2021 alusta, keskiviikkona 13.1.2021 Vaajakos ken Urheilutalolla klo 13–15. Ko koontumiset olisivat joka toinen viikko. Syyskokous teki myös henkilö valinnat vuodelle 2021: puheen johtajana jatkaa Matti Pöppönen, varapuheenjohtajaksi valit tiin Kaija Hänninen, sihteeriksi Marjatta Weckman ja talouden hoitajaksi Ritva Oksanen, muut jäsenet ovat Marja-Leena Krook, Risto Räsänen, Pauli Pöntynen, Veikko Hiekkanen, Pentti Manninen, Eila Ylönen, Tauno Forssell, Irja Ripatti ja Eija Huttunen. Vaajakoskella vietettiin yhdistyksen juhla vuotta kevätja syyskokousten yhteydessä. PENTTI LOPINA KAUNIS SYYSKUUN lopun päivä suo si Karkkilan Eläkeläisten kävelytapah tumaa. Kohteena olivat Karjaajoen kosket. Matka alkoi Karkkilan valimon Componentan (Högfors) luota, jon ka alueen läpi joki virtaa. Tämä Hög forsin valimo täytti tänä vuonna 200 vuotta ja Karkkilan kaupunki on syn tynyt, kasvanut ja kehittynyt sen an siosta. Högforstuotteet – padat, hel lat, liedet, kylpyammeet, keskusläm pökattialat ym. – ovat tulleet tutuiksi meidän ikäluokkamme ihmisille. Kävelimme tehdasalueella joen yli tiilisiltaa pitkin ja näimme kosken, jo ka on tuottanut energiaa masuuniin. Matka jatkui Myllykoskelle, joka on kolme metriä korkea ja upea nähtä vyys. Karkkilan koskireitit ovat viitoi tettuja reittejä yleisölle, joten kannat taa käydä niihin tutustumassa. Retken päätteeksi meille oli mehu tarjoilu ja maistelimme syksyn ome noita. Mukava yhteinen kävelytapah tuma kauniissa alkavan ruskan värit tämässä luonnossa. Kaunis syyssää suosi karkkilalaisten koskikierrosta. Karkkilan Eläkeläisten koskikierros tarjosi teollista historiaa ja luonnonnähtävyyksiä 46 Eläkeläinen 6/2020
RISTIKKO KRYPTON 5/2020 RATKAISU RISTIKON 6/2020 ratkaisut on lähetettävä 11. tammikuuta 2021 mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana RISTIKKO. KRYPTON 5/2020 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Hilkka Heikkinen, Kokkola ja Risto Miettinen, Tampere. Onnittelut voittajille! 6/2020 Ratkaisijan nimi Osoite Postitoimipaikka SEURAAVASSA NUMEROSSA Haastattelussa radiolegenda Päivi Istala Kirja: Talvisodan pimeällä puolella Eläkeläinen 1/2021 ilmestyy 5. helmikuuta. H E N K Ä I S Y R I E K K O I S O T O L I O H A L V A R I R I T O L A R P I E N K O N E K A R S I N A O L L A K Ö L I K I I H O K E K A H V I L A T I A V A A S A K E A T T I U T N A U T A S I K A S K O T T I V A A R I S I S A R N O R M A A L I Ä E T K A M E R A T I E T P Ä Ä L L E A L U S N O T K U V A P I T S I L T A O T S O T K E S I B U S S I N Y L Ä K E R T A A S I A K Y N I Ä N O E T S P A N R K A U P U N G I N T A L O T E L L A N A T O E N O L A R A I T E E T L U O T A I N I N T O T E H O T I T T A vasta häpeää -jauheliha lipaton pässejä antaa alusvaate Anthony TYÖMARKKINANEUVOTTELUISSA SOVITTU ÖLJYMAA BRITTIEN PELAAMIA SYVÄNÄ RAUHOITTAVA KUULAMÖRSSÄRI MIKA MARSSISSA JUOKSI MONTA KULTAA OHUKAISENA SIKALASSA ERKANEVIA MÖLLÖTTÄÄ VAKAUTTAA VENEEN KULKUA ÄRSYKE NIISTÄ LATTEA IKÄVÄN KYLMIÄ RANNIKOLLA ORAVA PAPUKAIJOJA 2X USEIN OPETTAVA MUNISTA UKKI KILTISSÄ TAVALLINEN KAZAN JA KAIMA VÄYLIÄ -KÄYVÄ HOITOPAIKKA KORISTAVA RIKKEITÄ RASVALIUKOISIA YHDISTEITÄ SUURPETOJA MARRASHÖYHENTÄÄ RICKMAN GOLDEN KYHÄÄMISIÄ OSAKKEILLE ROISKUVIA ASENTO KANNINEN LÄNSILIITTO SUKULAISKOTI AVARUUSJOKINEN WATEISSA NIILTÄ VOI SUISTUA www.sanaris. / laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen Eläkeläinen 6/2020 47
Osuuskunta Tradeka laskee liikkeelle 7.1.2020 tuotto-osuuksia 18 miljoonan euron arvosta. Kerätyt varat siirretään Tradeka-Yhtiöt Oy:lle käytettäväksi yhtiölle vahvistetun strategian mukaisten omistuskategorioiden sijoituskriteerit täyttäviin sijoituksiin. Tradekan tuotto-osuusanti jatkuu, kunnes kaikki tuotto-osuudet on merkitty ellei antia tätä ennen keskeytetä. Tradekan tuotto-osuuksia voivat merkitä osuuskunnan 18 vuotta täyttäneet henkilöjäsenet ja yhteisöjäsenet 1 – 500 kpl:tta eli 100 – 50 000 euron arvosta huomioiden myös 2019 merkityt tuotto-osuudet. Tradekan tuotto-osuusmerkintää harkitsevan jäsenen tulee huomioida, että tuotto-osuudella ei ole pääomaturvaa eikä se kuulu talletussuojan piiriin. Sijoitukseen sisältyy riski tehdyn sijoituksen menettämisestä kokonaan tai osittain. Tuotto-osuuksille maksettavasta korosta päätetään vuosittain ja tuottotavoitetta voidaan muuttaa. Korkoa 7.1.2020 alkavassa annissa merkittäville tuotto-osuuksille voidaan maksaa ensimmäisen kerran keväällä 2021 pidettävän osuuskunnan edustajiston kokouksen jälkeen. Tradekan tuotto-osuusanti Sijoitusmahdollisuus osuuskunnan jäsenille Tuotto-osuuksien merkintä oma.tradeka.fi Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on osuuskuntalain mukainen sijoitusmahdollisuus osuuskunnan omaan pääomaan. Se on mahdollisuus hyötyä oman osuuskunnan liiketoiminnan tuloksesta. Tradekan tuotto-osuus on tarkoitettu pitkäaikaiseksi sijoituskohteeksi tuottamaan vakaata vuosittaista tuottoa niitä merkinneille osuuskunnan jäsenille. Osuuskunnan hallitus on vahvistanut sen tuottotavoitteeksi 3,5 %:n koron. Yhden tuotto-osuuden hinta on 100 euroa ja osuuskunnan jäsen voi merkitä niitä 1 – 500 kpl:tta eli enintään 50 000 euron arvosta huomioiden vuoden 2019 annissa tehdyt merkinnät. Tuotto-osuuksiin voi tehdä kertasijoituksen tai erissä minimissään 100 euron arvosta kerrallaan. Vuonna 2020 tuotto-osuuksille maksettiin hallituksen vahvistaman tuottotavoitteen mukainen 3,5 % korko. Huomaathan, että tuotto-osuuden historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä. Tradekan tuotto-osuusesitteen, annin ehdot ja lisätiedot sekä ohjeet merkintähakemuksen tekemiseksi löytyvät Tradekan verkkosivuilta osoitteesta tradeka.fi/tradekan-tuotto-osuus Tuottotavoite 3,5 % Pitkäaikainen sijoituskohde