EETU otti kantaa budjettiin 14 | Nyt etsitään uusia retkikohteita 16 | Verkkokurssit täydentävät syksyn lähikoulutusta 20 ”Toimivalle demokratialle oleellista on tiivis yhteys kansalaisiin.” 2 Edustajakokous suuntasi kohti tulevaa 4 5/2021 | 15. lokakuuta 2021 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Yhteistyössä on voimaa Eläkeläiset ry:n uuden puheenjohtajan Matti Huutolan mielestä Suomeen tarvitaan nyt oikeudenmukainen eläkeuudistus. 12
Jotta kehitymme yhteiskuntana, on vältettävä keinotekoista ja tarkoitushakuista ikäryhmien vastakkainasettelua. Esimerkiksi riittävä toimeentulo, sosiaalija terveyspalvelut, syrjäytymisen estäminen, demokratian vahvistaminen ja puhdas ympäristö ovat asioita, joiden edistäminen kuuluu meille kaikille. Eläkeläistoiminta tarjoaa lukemattomille ihmisille tärkeän vaikuttamisen ja osallistumisen kanavan. Yhteisömme on kuitenkin kehityttävä jatkuvasti. Jäsenhankinnankin kannalta oleellista on monipuolinen ja aktiivinen paikallistoiminta. Toimeliasta syksyä! S uomi saa uuden demokratian tason ensi vuonna, kun aluehallintouudistus astuu voimaan. Kunnallisen ja valtakunnallisen päätöksenteon rinnalle tulevat hyvinvointialueet, joille siirtyy kunnilta vastuu sosiaalija terveyspalveluista. Kyse on demokratian kannalta yhdestä itsenäisyyden ajan merkittävimmistä uudistuksista. Mutta lisääkö uudistus demokratiaa? Se riippuu uudistuksen toteuttamistavasta. Toimivalle demokratialle oleellista on tiivis yhteys kansalaisiin. Suomessa luonteva tapa yhteyden toteuttamiseen on antaa kansalaisjärjestöille mahdollisuus kommentoida ja lausua mielipiteensä. Kunnissa voidaan esimerkiksi hyödyntää vanhusneuvostoja sekä ylläpitää yhteyksiä järjestöjen ja kunnanvaltuutettujen välillä. Mitä aikaisemmassa vaiheessa päätösten valmistelua ja mitä monipuolisemmin kansalaisyhteiskuntaa kuullaan, sitä varmemmin saadaan kaikki oleelliset näkökohdat huomioitua. Jos tärkeitä näkökohtia sivuutetaan, voidaan epähuomiossa tehdä huonoja ratkaisuja, joita joudutaan jälkikäteen korjaamaan. Tämä voi tulla kalliiksi ja heikentää luottamusta päätöksentekoon. SUOMESSA KANSALAISET – ja myös kansalaisjärjestöt – ovat tottuneet kunnalliseen ja valtakunnalliseen vaikuttamiseen. Näin ei ole laita alueellisen vaikuttamisen osalta. Eläkeläisjärjestöt ovatkin huomauttaneet, että alueellinen kansalaisyhteiskunta ei synny itsestään. Hyvinvointialueiden on huolehdittava siitä, että niiden päätöksenteossa säilyy yhteys alueen kansalaisiin. Tarvitsemme lisää kansanvaltaa, emme lisää byrokratiaa. Eläkeläisten osalta hyvä malli olisi ottaa alueellisiin vanhusneuvostoihin mukaan alueella toimivien valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen edustus. Kuntien on puolestaan huolehdittava siitä, että järjestöillä on hyvät toimintaedellytykset. SUOMEN HISTORIAN ensimmäiset aluevaalit järjestetään tammikuussa 2022. On tärkeää, että eläkeläisväestö osallistuu vaaleihin aktiivisesti niin ehdokkaina, tukiryhmissä, osallistumalla keskusteluihin ja äänestämällä. Vaalien jälkeen kansalaisyhteiskunnan on seurattava tarkkaan uudistuksen toteuttamista, ja vaadittava kansanvaltaa. JAN KOSKIMIES, PÄÄTOIMITTAJA VASTA VALITTUNA Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana on ilo ja suuri kunnia ryhtyä edunvalvontaja järjestötyöhön! Kuopiossa kokoontuneessa edustajakokouksessa henki oli hyvä ja eteenpäin katsova. Vapaa-aikakeskusteluissa korostuivat henkilökohtaiset suunnitelmat ja tulevaisuus. Erityisesti isovanhemman tärkeästä tehtävästä ja roolista juteltaessa ryhti koheni ja kasvoille piirtyi ylpeitä isovanhempien ilmeitä. Yhteiskunnassa tarvitaan voimia, jotka tuovat vahvasti esille eläkeläisten ja ikääntyneiden ihmisten asiaa ja toimivat rakentavasti niiden hyväksi. Näin meidänkin on toimittava, yhdessä muiden kanssa. Kansanvallan ytimessä vai ulkokehällä? Yhdessä kulkien ja rakentaen 5/2021 Kannen kuva Tuomas Talvila SENNI JA SAFIRA POIMINTA Tarvitsemme lisää kansanvaltaa, emme lisää byrokratiaa.” PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA PÄÄKIRJOITUS ”Pääsin puolisoni innostamana kuntosalihikoilussa hyvin alkuun.” Jorma Pikkarainen Kävelypässit-blogissa Lue blogejamme: elakelaiset.fi/blogit Ensi syksynä risteillään Kulje kanssain -risteily on Eläkeläiset ry:n päätapahtuma 18 Käsityö ottaa kantaa "Minkälasien jalanjäljen jätän jälkipolville" 22 Onnellinen näyttelijä Eläkkeelle jäänyt Aliisa Pulkkinen näyttelee täyttä häkää 24 Joulutervehdysten aika Keräysaika yhdistyksissä on nyt parhaimmillaan 29 Eläkeläiset koehuoneessa Lämpöviihtyvyystutkimus etsii ratkaisuja kuumuuteen 34 Vakiot Kalevin kynästä 17 Kurssikalenteri 21 Pensionären 28 Runopysäkki 30 Suolaista ja makeaa 32 Ristikko ja Krypto 46 EETU otti kantaa budjettiin 14 | Nyt etsitään uusia retkikohteita 16 | Verkkokurssit täydentävät syksyn lähikoulutusta 20 ”Toimivalle demokratialle oleellista on tiivis yhteys kansalaisiin.” 2 Edustajakokous suuntasi kohti tulevaa 4 5/2021 | 15. lokakuuta 2021 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Yhteistyössä on voimaa Eläkeläiset ry:n uuden puheenjohtajan Matti Huutolan mielestä Suomeen tarvitaan nyt oikeudenmukainen eläkeuudistus. 12 2 Eläkeläinen 5/2021
AJASSA Aihetta varovaiseen iloon Lempäälässä toiminta on viriämässä ja yhdistys saa uusia jäseniä. Koronan aiheuttaman katkon jälkeen eläkeläisyhdistyksissä ollaan nyt uuden nousun alussa. PEKKA ISAKSSON L empäälän Eläkeläiset ry:n puheenjohtajalla Jorma Kilpiöllä on pitkästä aikaa syytä iloita yhdistyksensä puolesta. – Toiminta on nyt viriämässä koronan aiheuttaman katkon jälkeen, ja aivan viime päivinä olemme saaneet myös uusia jäseniä, Kilpiö kertoo. Yhdistyksen matkavastaava Marja-Liisa Salminen arvelee, että silti kestää vielä pitkään ennen kuin toiminta saadaan rullamaan samalla tavalla kuin ennen koronaa. – Pitkä katko toiminnassa passivoittaa ihmisiä. Pitää kehitellä mielenkiintoisia avauksia, jotta väki saadaan sohvalta ylös. Nyt kaivataan yhdessäoloa Koronapandemian aina vain jatkuessa on kannettu huolta erityisesti lasten ja nuorten harrastustoiminnasta. Harrastusten katkeamisesta ovat kuitenkin kärsineet myös ikäihmiset. Pahimpaan korona-aikaan käytännössä kaikki eläkeläisyhdistysten perinteinen toiminta hiipui ja loppui. Jorma Kilpiö sanoo, että jäsenillä on suuri halu palata perinteisiin harrastuksiin ja kokeilla myös uusia toimintamuotoja. Erityisesti halutaan viettää aikaa yhdessä. Se on lääke ahdistukseen, kun piti olla tapaamatta muita. Erityisen pahaksi koettiin se, että tartuntariskin vuoksi ei voinut tavata lapsia ja lapsenlapsia ja muita sukulaisia normaalisti. Tehtiin se vähä, mitä voitiin Lempäälän Eläkeläisten toiminta kuihtui niin, että viime marraskuussa pidetyn syyskokouksen jälkeen kaikki toiminta jouduttiin peruuttamaan jouluruokailua myöten. Alkuvuodesta yhdistyksessä kokeiltiin boccian pelaamista ja lauluryhmän kokoontumisia rajoitusten suomissa ankarissa rajoissa. Tapahtumiin liittyvät riskit rassasivat mieltä, ja yhdistyksen johto katsoi parhaaksi pitää taukoa siihen asti, että rokotukset yleistyvät. Loppukeväästä ja kesän alussa päästiin vähän pelailemaan bocciaa ja petankkia. Yhdistyksen toimihenkilöt pyrkivät koronakurimuksen aikana pitämään yhteyttä jäseniin soittamalla ja kysymällä, mitä kuuluu ja onko kaikNyt halutaan erityisesti viettää aikaa yhdessä. ki hyvin. Kilpiö piti yhteyttä jäseniin myös nettisivujen ja Lempäälän-Vesilahden Sanomien järjestöpalstan avulla. – Minulta kysyttiin usein, koska yhdistyksen toiminta voidaan aloittaa. Kun piti mennä terveys edellä, niin ei voitu. Kuulin monesti, että pitää vaihtaa yhdistystä, kun teillä ei ole mitään toimintaa. Ehkä sitten toLempäälän Eläkeläiset pelaavat keskiviikkoisin bocciaa Kuljun työväentalossa. Jorma Kilpiö ja Eila Haukioja (oik.) seuraavat tarkasti, kuinka Tuula Salo onnistuu heitossaan. tesivat, että muillakin on kaikki toiminta seis. Marja-Liisa Salminen muistuttaa, että puhelin ei koskaan korvaa fyysistä läheisyyttä. Hän toivoo, että koronasta on opittu kuuntelemaan ja olemaan jollain tasolla lähellä niin nuoria kuin ikäihmisiä. Koronan aikana on nähty, kuinka vakavia ongelmia aiheutuu tukiverkon puuttumisesta tai pettämisestä. Retkiä, teatteria, matkoja, ensiavun alkeita ja nettioppia Lempäälän Eläkeläiset on syyskuussa käynnistänyt toimintansa perusmuodot. Lauluryhmä kokoontuu maanantaisin, keskiviikkoisin pelataan bocciaa ja torstaisin jumpataan. Joka toinen keskiviikko on toimintapäivä, jolloin harrastetaan myös muita pelejä ja vietetään aikaa rattoisasti yhdessä. Marja-Liisa Salminen kertoo, että syyskuussa pidetyssä jäsenkokouksessa toivottiin matkoja, teatterikäyntejä, päiväretkiä ja teemapäiviä. Teemoista kärkeen nousivat pienimuotoinen perehdyttäminen ensiapuun ja hieman laajempi nettija älylaitteiden koulutus. Ensiapupäivältä kaivattiin sellaisia perusohjeita, että ei tule tehneeksi tapaturmissa ja sairaskohtauksissa mitään väärää ennen kuin ammattilaiset saapuvat paikalle. Eläkeläinen 5/2021 3
EDUSTAJAKOKOUS Kuopion edustajakokous katsoi eteenpäin Uusi strategia antaa "tienviitat järjestön kehittämiselle". Kokousväeltä tiekartta sai kiitosta. EDUSTAJAKOKOUKSEN TEKSTIT JA KUVAT TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry:n Kuopiossa pidetty 21. edustajakokous katsoi vahvasti eteenpäin. Se hyväksyi järjestölle uuden strategian, jossa ”esitetään tienviitat järjestön kehittämiselle”. – Strategia-asiakirjan perusajatus on se, että saamme sekä itsellemme että järjestön ulkopuolisille selvitettyä mahdollisimman tiiviissä ja lyhyessä muodossa, keitä me olemme, mihin me tähtäämme ja mitä me teemme, totesi strategian edustajakokoukselle Kuopiossa esitellyt Kalevi Kivistö. Kokousväki hyväksyi strategian kiitoksin. Asiakirjan merkitystä korosti mm. Pertti Keränen Tervolan Eläkeläisistä. – Se on tie kohti tulevaisuutta, punainen lanka. – Todella harkittu ja mietitty, kiitos valmistelutyöstä, totesi Olli Salin Kallion-Vallilan Eläkeläisistä. Oulun Työväen Eläkeläisten Hannu Alakontiola vahvisti, että eläkepolitiikka ja hoivapolitiikka ovat sitä 4 Eläkeläinen 5/2021
EDUSTAJAKOKOUS ETEENPÄIN EDUSTAJAKOKOUS katsoi myös kannanotossaan, jonka otsikko on Alueellista demokratiaa vahvistettava. Edustajakokous vaatii järjestöjen ottamista vahvasti mukaan aluehallintouudistuksen toteuttamiseen. Suomi saa uuden päätöksenteon rakenteen aluevaltuustojen valinnan jälkeen ensi vuoden alussa, mutta uudistuksen onnistunut juurruttaminen luontevaksi osaksi maamme demokratiaa alkaa vasta silloin, kokous muistutti. Vanhusneuvostojen rooli nousee entistäkin tärkeämmäksi, keskustelussa todettiin. Tuula Telin Satakunnan Aluejärjestöstä kertoi, kuinka heidän maakuntansa yhteistyöelin Satakunnan Eläkeläisjärjestöjen Neuvottelukunta vastikään käsitteli hyvinvointialueiden vanhusneuvostoasiaa. – Päätettiin laatia Satakuntaliitolle kirje, jossa korostetaan kuinka tärydintä, johon pitää oikeasti paneutua. – Lisäksi strategiassa on yksinkertaisia, selkeitä osatavoitteita, jotka ovat varsin helposti toteutettavissa yhdistyksissämme. Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa, aktiivisuuden vahvistaminen: itse kukin voi tätä tehdä omalla alueellaan, Alakontiola kannusti. Strategiasta tarkemmin sivulla 10. Kokonaisuudessaan se löytyy kotisivuiltamme osoitteesta elakelaiset.fi/jarjesto/strategia Osallistutaan ja vaikutetaan ehdokkaina ja äänestäjinä." Edustajakokous hyväksyi järjestölle uuden strategian. Kokouksen julkilausumassa korostetaan järjestöjen roolia alueellisen demokratian toteuttamisessa. Porilainen Tuula Telin painotti puheenvuorossaan vanhusneuvostojen roolia. Telin valittiin kokouksessa Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtajaksi. keitä eläkeläisjärjestöt ovat maakunnan kehittämiselle. Olen kovasti tyytyväinen, että juuri samoja asioita tulee esille meidän kannanotossamme. Yritetään tavalla tai toisella saada uuteen maakunnalliseen vanhusneuvostoon eläkeläisjärjestöt mukaan. Marja-Leena Kärkkäinen Savosta muistutti, että kunnallisten vanhusneuvostojen toiminnassa on nykyisellään suuria eroja. Hän kuitenkin vakuutti, että ”kahvittelukerhoksi” alun perin leimaantuneen neuvostonkin on mahdollista kohota todelliseksi edunvalvojaksi ja tiedonantajaksi. – Se on hidas ja kivinen työ mutta siihen pääsee kyllä kun tekee kovasti töitä. Kärkkäinen painotti, että vanhusneuvostoille kertyvää tietoa on saatava levitettyä eteenpäin. – Se ei riitä, että niitä asioita vain siellä pohditaan. Pertti Keränen totesi että alueuudistus vie kunnilta pois ”puolet tehtävistä ja euroistakin”. – Kunnassa pitää kuitenkin toteutua turvallinen arki, jossa palvelut ovat hyvällä mallilla ja kuntalaisilla mahdollisuus vaikuttaa parempaan tulevaisuuteen yhdessä kuntapäättäjien kanssa. Olli Salin totesi, että kuntalaki velvoittaa opastamaan ja neuvomaan asukkaita kuntien palveluissa. – Helsingissä se oli tarkoitus tehdä digitaalisesti, verkossa. Vanhusneuvostossa vaadimme, että ikääntyneiden palveluopas julkaistaan myös paperisena versiona. Kun se nyt jälleen elokuussa saatiin tehtyä, painos loppui heti. Me vaadimme lisäpainosta. Kotihoidon asiakkaina olevat ikäihmiset saavat sen suoraan kotiin, muut saavat tilattua sen kotiinsa soittamalla seniori-infoon. Tornion Eläkeläisten Olavi Stoor visioi aluepolitiikan uutta nousua. – Koronan aikana ihmiset menivät mökille tekemään töitä. Muuttoliikettä pois ruuhka-Suomesta voitaisiin vauhdittaa maaseutuverohelpotuksella. Kaupunkien ruuhkat ja ongelmat vähenisivät ja maaseutu saisi virkeitä ihmisiä myös eläkeläisjärjestöjen toimintaan. Antero Kyllönen Kajaanista kannusti eläkeläisyhdistyksiä aktivoitumaan hyvinvointialueiden vaalien lähestyessä. – Nehän ovat jo tammikuussa. Osallistutaan ja vaikutetaan ehdokkaina ja äänestäjinä. Eläkeläiset ry:n 21. edustajakokous pidettiin 21.–22. syyskuuta Kuopiossa, Kylpylähotelli Rauhalahdessa. Kolmen vuoden välein pidettävä edustajakokous on Eläkeläiset ry:n ylin päätöselin. Päätösvaltaa siellä käyttävät jäsenyhdistysten edustajat. Kokouksessa oli mukana runsaat 120 edustajaa. Edustajakokous on ylin päätöselin Eläkeläinen 5/2021 5
EDUSTAJAKOKOUS E läkeläiset ry:n uudeksi puheenjohtajaksi edustajakokous valitsi rovaniemeläisen Matti Huutolan. Valinta oli yksimielinen, eikä Huutolalla ollut vastaehdokkaita. Huutola jäi viime syksynä eläkkeelle SAK:n hallituksen varapuheenjohtajan tehtävästä. Ennen SAK:ta hän oli työuransa aikana ensin kirvesmiehenä, sitten Rakennusliiton Lapin alueen toimitsijana ja vasemmistoliiton kansanedustajana. Huutola on Rovaniemen Eläkeläiset ry:n jäsen. Eläkeläiset ry:n vastavalitun puheenjohtajan mielestä Suomeen tarvitaan nyt oikeudenmukainen eläkeuudistus. – Tavoitteena on oltava eläkeläisköyhyyden poistaminen Suomesta niin nykyisiltä kuin tulevilta eläkeläisiltä, Huutola totesi linjapuheessaan. Lue uuden puheenjohtajan haastattelu sivulta 12. ELÄKELÄISET RY:N varapuheenjohtajaksi valittiin edustajakokouksessa Tuula Telin Porin Eläkeläiset ry:stä. Eläkeläiset ry:n aiemman puheenjohtajan, oululaisen Martti Korhosen yhtäjaksoinen kuuden vuoden toimikausi tuli täyteen. Korhonen valittiin edustajakokouksessa nyt valtuuston puheenjohtajaksi. Valtuuston varapuheenjohtajaksi valittiin Sirkka Kuivala helsinkiläisestä Kontulan Eläkeläiset ry:stä. Eläkeläiset ry:n hallituksen ja valtuuston toimikausi on kolmivuotinen. Matti Huutola uudeksi puheenjohtajaksi Tuula Telin on hallituksen uusi varapuheenjohtaja. Martti Korhonen johtaa seuraavan kolmivuotiskauden valtuustoa, valtuuston varapuheenjohtajaksi Sirkka Kuivala. Suomeen tarvitaan nyt oikeudenmukainen eläkeuudistus.” Martti Korhonen avasi edustajakokouksen kiitoksilla MARTTI KORHONEN avasi järjestön 21. edustajakokouksen Kuopiossa. Väistyvänä puheenjohtajana Korhonen esitti kiitoksensa kuusivuotisesta kaudestaan järjestön johdossa. – Haluan kiittää omasta ja hallituksen puolesta näistä vuosista joina olemme yhdessä saaneet viedä järjestöä eteenpäin. Luottamustoimien hienous on siinä että saamme tavata toisiamme ja tehdä yhdessä asioita. Sillä tavalla luomme järjestön sisimmän ytimen, ihmiset tekevät järjestön. Jäsenistölle kuuluu iso kiitos. Toimisto on ollut valtavana apuna tässä työssä, Korhonen sanoi. – Kun kuuden vuoden ajan tiivistän niin paras puoli on ehdottomasti tämä, että olen saanut teitä kohdata eri puolilla maata ja että olemme saaneen olla yhdessä. Edunvalvonnassa olemme myös tehneet kovasti töitä, alkaen näyttävästä Helsingin Kansalaistorilla pidetystä mielenosoituksesta. Siinä vastustimme suunnitelmia leikata eläkeläisten asumistukea. Sillä me saimme estettyä leikkauksen, joka olisi todella pahasti osunut kaikkein pienituloisimpiin. – Tässä kiteytyy toimintamme ydin: Pitää olla heikoimman, pienimmän ihmisen asialla. Ihmiset tekevät järjestön. Siinä on järjestötyön ydin.” Matti Huutola piti edustajakokouksessa ensimmäisen puheensa Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana. Edustajakokouksen lopuksi kukitettiin luottamushenkilöitä. Martti Korhonen kiitti jäsenistöä. 6 Eläkeläinen 5/2021
Eläkeläiset ry:n hallitus 2021–2024 Puheenjohtaja Matti Huutola, Rovaniemen Eläkeläiset, Lappi Varapuheenjohtaja Tuula Telin, Porin Eläkeläiset, Satakunta Jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä Leena Salo, Varkauden Eläkeläiset, Savo – Aimo Ruusunen, Imatran Eläkeläiset, Kaakkois-Suomi Heikki Mäkinen, Klaukkalan Eläkeläiset, Uusimaa –Vuokko Kautto, Lahden Eläkeläiset, Etelä-Häme Antti Perkkalainen, Kauhavan Eläkeläiset, Pohjanmaa – Pertti Keränen, Tervolan Eläkeläiset, Lappi Lahja Hanhela, Kiimingin Eläkeläiset, Jokilaaksot – Arja Jauhiainen, Paltamon Eläkeläiset, Kainuu Raija Raittio, Kaarinan Eläkeläiset, Varsinais-Suomi –Matti Ruokolainen, Lieksan Seudun Eläkeläiset, Pohjois-Karjala Ilkka Kotiranta, Nokian Eläkeläiset, Pirkanmaa – Marja-Leena Kytölä, Hankasalmen Eläkeläiset, Keski-Suomi Eläkeläiset ry:n valtuusto 2021–2024 Puheenjohtaja Martti Korhonen, Oulun Työväen Eläkeläiset, Jokilaaksot Varapuheenjohtaja Sirkka Kuivala, Kontulan Eläkeläiset, Helsinki Jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä aluejärjestöittäin JOKILAAKSOT Anja Sarajärvi , Raahen Eläkeläiset – Jaakko Pyy, Raahen Eläkeläiset Risto Nuutinen, Muhoksen Eläkeläiset – Liisa Hirvasniemi, Kiimingin Eläkeläiset Hilkka Myllykangas, Oulun Työväen Eläkeläiset – Terttu Taajoranta, Oulun Työväen Eläkeläiset Kauno Moilanen, Kuusamon Eläkeläiset – Pentti Kyyhkynen, Kuusamon Eläkeläiset UUSIMAA Simo Hyökki, Hyrylän Eläkeläiset – Anja Parviainen, Keravan Eläkeläiset Eino Huotari, Karkkilan Eläkeläiset – Antero Krekola, Etelä-Espoon Eläkeläiset Marja-Liisa Viljamaa, Etelä-Vantaan Eläkeläiset – Liisa Paasela, Porvoon Eläkeläiset LAPPI Veikko Rautio, Aavasaksan Eläkeläiset – Seppo Maijala, Kolarin Eläkeläiset Eila Kiviniemi, Rovaniemen Eläkeläiset – Tuomo Haurunen, Sallan Eläkeläiset PIRKANMAA Vilho Ponkiniemi, Hämeenkyrön-Viljakkalan Eläkeläiset – Marja-Liisa Salminen, Lempäälän Eläkeläiset Maire Kauhanen, Tampereen Eläkeläiset – Mirjami Paakeli, Ylöjärven Eläkeläiset SAVO Kirsti Puurunen, Iisalmen Eläkeläiset – Kalevi Tuovinen, Sonkajärven Eläkeläiset Sirkka Jeulonen, Kuopio-Kallaveden Eläkeläiset – Hannu Hyvärinen, Tuusniemen Eläkeläiset KAINUU Antero Kyllönen, Kajaanin Eläkeläiset – Sakari Korhonen, Sotkamon Eläkeläiset Anna Maija Sutinen, Puolangan Eläkeläiset – Arja Heikkinen, Hyrynsalmen Eläkeläiset SATAKUNTA Oili Lehtinen, Kankaanpään Eläkeläiset – Keijo Järvenpää, Huittisten Seudun Eläkeläiset Isto Helo, Rauman Eläkeläiset –Tuomo Viitahalme, Eura-Säkylä-Köyliön Eläkeläiset KESKI-SUOMI Tarja Leinonen, Laukaan Eläkeläiset – Matti Pöppönen, Vaajakosken Eläkeläiset Hannu Kaarlo Hukka, Jyväskylän Eläkeläiset – Väinö Aho, Pihtiputaan Eläkeläiset HELSINKI Marjatta Järvi, Vartiokylän Eläkeläiset – Maija-Liisa Suuronen, Pihlajamäen Eläkeläiset Olli Salin, Kallion-Vallilan Eläkeläiset – Heikki Hietanen, Kaarelan Eläkeläiset POHJANMAA Irmeli Mandell, Vaasan Eläkeläiset – Anita Peltola, Jurvan Eläkeläiset Henrik Fågelbärj, Vasabygdens Pensionärer – Juhani Kolppanen, Kokkolan Eläkeläiset VARSINAIS-SUOMI Aarre Lehtonen, Raision Seudun Eläkeläiset – Eira Nurmi, Kaarinan Eläkeläiset Raija Alanko, Uudenkaupungin Eläkeläiset – Ari Löytömäki, Loimaan Eläkeläiset ETELÄ-HÄME Viljo Leppänen, Lahden Eläkeläiset – Sirkka Toivonen, Lopen Eläkeläiset Juhani Lehto, Hämeenlinnan Eläkeläiset – Hely Alakokkare, Heinolan Eläkeläiset POHJOIS-KARJALA Kimmo Vartiainen, Joensuun Eläkeläiset – Sirpa Savolainen, Joensuun Eläkeläiset Viljo Pulkkinen, Lieksan Seudun Eläkeläiset – Aaro Ruokolainen, Lieksan Seudun Eläkeläiset KAAKKOIS-SUOMI Aimo Röpetti, Lauritsalan Eläkeläiset – Eija Kiviharju, Kotkan Eläkeläiset Eläkeläiset ry:n toimielimet ovat edustajakokous, valtuusto ja hallitus. Edustajakokous pidetään kolmen vuoden välein. Se valitsee järjestön valtuuston ja hallituksen. Edustajakokousten välisenä aikana päätösvaltaa käyttää valtuusto. Järjestön toimeenpaneva elin on hallitus, jossa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi kuusi muuta jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Hallituksen puheenjohtajaa nimitetään Eläkeläiset ry:n puheenjohtajaksi ja hallituksen varapuheenjohtajaa Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtajaksi. Alla olevissa hallituksen ja valtuuston tiedoissa on puheenjohtajiston, jäsenten ja varajäsenten nimien lisäksi ilmoitettu heidän aluejärjestönsä ja paikallisyhdistyksensä. Valtuuston ja hallituksen toimikausi alkoi heti edustajakokouksen suorittaman vaalin jälkeen. Tässä ovat Eläkeläiset ry:n uusi hallitus ja valtuusto Eläkeläinen 5/2021 7
EDUSTAJAKOKOUS "Ilmastokysymys on myös meidän kysymyksemme" MINKÄLAISEN MAAILMAN jätämme lapsille ja lapsenlapsille? Tämä kysymys mielessään hämeenlinnalainen Juhani Lehto oli kaksi vuotta sitten perustamassa Ilmastoisovanhemmat-järjestöä. – Meitä oli muutama ikätoveri jotka totesimme, että ilmastotoimintaa yleensä tuodaan esille nuorten juttuna. Halusimme kertoa, että se on vanhempien ihmisten juttu myös. Meillä on pieni yhdistys ja verkosto jossa on ehkä parisataa ihmistä. Ja kun nuoret ovat Greta Thunbergin esimerkin mukaisesti joka perjantai eduskuntatalolla osoittamassa mieltään, meillä on aina paikalla myös vähintään yksi Ilmastoisovanhempien banderolli. Isovanhemmille on luonnollisesti erittäin tärkeää se, millainen tulevaisuus annetaan lapsille ja lapsenlapsille. – Jos asiaa katsoo sitä kautta, niin ilmastonmuutos on todella synkkä tulevaisuus. Näin se on myös isovanhempien ja eläkeläisten kysymys. Juhani Lehto on Hämeenlinnan Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana nostamassa ilmastokysymystä myös Eläkeläiset ry:n asialistalle. Edustajakokoukselle tekemässään aloitteessa Hämeenlinnan Eläkeläiset esitti mm. eläkeläisjärjestöille tehokkaampia esiintymisisä ilmastotekojen vaatimiseksi paikallisella, valtakunnallisella, eurooppalaisella ja globaalilla tasolla. Aloitteessa esitettiin yhteistyötä muidenkin ilmastoaktiivien järjestöjen, esimerkiksi juuri Ilmastoisovanhemmat ry:n kanssa. Edustajakokous kehotti vastauksessaan järjestön hallitusta toimimaan sen hyväksi, että Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n järjestöt tekisivät yhteistyötä tehokkaiden ilmastotekojen vaatimiseksi. Kokous kannusti paikallisyhdistyksiä osallistumaan kampanjointiin tehokkaiden ilmastotekojen vaatimiseksi ja tekemään yhteistyötä muiden ilmastoaktivismin piirissä toimivien järjestöjen kanssa. Lehto sanoo, ettei edes halua eläkeläisjärjestöjen laajenevan kaikkien mahdollisten yhteiskunnallisten kysymysten piiriin. – Mutta tämä lasten ja lastenlasten näkökulma on sellainen, jonka isovanhemmat tuovat esiin ihan perhepiirissäkin, niin miksei myös yhteiskunnallisena toimintana. "On tärkeää pitää meidän eläkeläisten puolta" – POSITIIVISET kokemukset. Kokous oli äärimmäisen hyvin valmisteltu, joten se sujui kiitettävästi. Ihmiset saivat keskustella riittävästi. Näin toteaa edustajakokouksen jälkitunnelmissa hankasalmelainen Marja-Leena Kytölä. Hän on Hankasalmen Eläkeläiset ry:n ja Keski-Suomen Aluejärjestön puheenjohtaja. Kokoukseen hän osallistui aluejärjestönsä edustajana. Kokouksen päätöksistä Kytölä nostaa esiin mm. sääntöuudistuksen aloittamisen. – On hienoa että uudistus nyt lähtee käyntiin, se on kuitenkin pitkä prosessi. Ajan hengessä pitää pysyä mukana. Paljon etukäteenkin puhuttanutjäsenmaksun korottamispäätös ( jäsenmaksua nostettiin 18 eurosta 20 euroon) oli Kytölän mukaan oikeaan osunut kompromissi. – Alkuperäisen esityksen mukainen neljän euron korotus olisi ollut liikaa. Kaikki varmasti tiedostivat sen, että järjestö tarvitsee tuloja, mutta siinä on myös toinen puoli. Nyt kannattaa uusien jäsenten hankkimisen lisäksi keskittyä vanhojen jäsenten hyvinvointiin ja siihen, kuinka saamme heidät pysymään mukana. Kokous sujui hyvin, mutta kokoustila ei Kytölältä täysiä pisteitä saa. – Oli ahtauden tuntua, ja penkkirivin keskeltä oli äärimmäisen hankala päästä liikkumaan minnekään. HANKASALMEN ELÄKELÄISIÄ edustaneen Leila Puntasen kokemus edustajakokouksesta oli niin ikään hyvin myönteinen. Hän oli kokousedustajana ensikertalainen. – Oli hienoa olla mukana ja tavata ihmisiä. Uutta näkemystä löytyi varmasti. Kokouksessa todella huomasi, miten tärkeää on pitää meidän eläkeläisten puolta. Tavallisen duunarin työeläkkeet eivät päätä huimaa. Leila Puntanen on ollut eläkeläistoiminnassa mukana pari vuotta. Hän on yhdistyksensä varapuheenjohtaja. – Ensimmäistä kertaa lähdin kokoukseen 89-vuotiaan äitini ja muutaman muun tutun naisen seuraksi. Olen ilolla mukana. Vaikka olemme pieni paikkakunta, niin ihan hyvin saamme väkeä liikkeelle. Ja tässä saan työskennellä aivan ihanien ihmisten kanssa. – Ja toimintaahan meillä riittää. Maanantaina lähdemme eläkeläisporukalla Leivonmäelle viettämään ulkoilupäivää. Luvassa on pannukahvia ja ryynimakkaroita porosta. Ihan hyvä, täytyy sanoa näin, Puntanen nauraa. Jäsenmaksuun kahden euron korotus ELÄKELÄISET RY:N jäsenmaksu vuodelle 2022 on 20 euroa. Edustajakokous päätti korottaa maksua kahdella eurolla nykyisestä 18 eurosta. Alkuperäisen hallituksen esityksen mukaan jäsenmaksua olisi korotettu neljällä eurolla, jonka jälkeen se olisi ollut 22 euroa. Jäsenmaksusta, sen merkityksestä ja siitä, kuinka korotukset vaikuttavat yhdistysten arjessa keskusteltiin tiistaina vilkkaasti. Neljän euron korotusta moni piti liian rajuna, joskin sillekin löytyi kannatusta. Samoin käytettiin puheenvuoroja, joissa esitettiin jäsenmaksun pitämistä entisellään eli 18 eurossa. Tiistai-iltana kokoontunut talousvaliokunta päätyi yksimielisesti esittämään jäsenmaksun korotusta 20 euroon vuodelle 2022. Sen kokous hyväksyi keskiviikkona yksimielisesti. JÄSENMAKSUN KOROTUKSEN taustalla on tarve vahvistaa järjestön taloutta. Korona-aika aiheutti järjestölle vakavia talousvaikeuksia. Tämä liittyi ennen kaikkea järjestön puoliksi omistamaan Lomakeskus Kuntorantaan, jolta katosivat asiakkaat ja joka jouduttiin sulkemaan pitkäksi ajaksi. Lopputulemana järjestö kuluvan vuoden keväällä irtautui Kuntorannasta kokonaan. – Kuntorannan myynti oli raskas toimenpide, mutta järjestön toiminnan turvaamiseksi se oli välttämätön. Meillä ei olisi ollut taloudellisia mahdollisuuksia sitä enää ylläpitää, toteaa Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies. Hän huomauttaa myös, että järjestöjen julkisen rahoituksen tulevaisuudessa on epävarmuutta muun muassa Veikkauksen tuottojen pienennyttyä. – Etsimme aktiivisesti keinoja talouden vahvistamiseksi ja uusien rahoituskanavien löytämiseksi. – Kun järjestön talous on vakaa, pystymme parhaiten tukemaan jäsenyhdistyksiämme mm. koulutuksella ja tiedotuksella. Tällöin jäsenyhdistykset puolestaan pystyvät toteuttamaan yhdessä päätettyä strategiaamme, Koskimies sanoo. Juhani Lehto kuvattiin edustajakokoustauolla Kylpylähotelli Rauhalahden aulassa. Taustalla Tapio Tapiovaaran mosaiikkiteos Eskon häämatka. Leila Puntanen (vasemmalla) ja Marja-Leena Kytölä tulivat edustajakokoukseen Hankasalmelta. 8 Eläkeläinen 5/2021
Y leiskeskustelu kävi vilkkaana edustajakokouksen ensimmäisenä päivänä. Päivi Posti kemiläisestä Rytikarin Eläkeläisistä vaati eläkkeisiin tasokorotuksia ja työeläkkeissä paluuta ns. puoliväli-indeksiin, jota käytettiin vuoteen 1995 saakka. – Olemme jääneet selvästi jälkeen yleisestä palkkakehityksestä. Ehdotankin: kaikki eläkeläiset Helsinkiin osoittamaan mieltä ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Lapin Aluejärjestön torniolainen puheenjohtaja Olavi Stoor kannatti Postin indeksiesitystä. – Me eläkeläiset olemme ainoa ryhmä, jonka elintasoa pudotetaan lainsäädännöllisesti. Armi Sundström Vihdin Eläkeläisistä esitti kattoa suurille eläkkeille. – Eläkeläisjärjestöjen tulee lähteä ajamaan eläkekattoa yhteistyössä ammattiyhdistysliikkeen kanssa. HÄMEENKYRÖN-VILJAKKALAN Erkki Moision mielestä työeläkeläisistä on tehty koronan maksajia. – Vähävaraiset saivat ilmaiset maskit, työntekijät saivat ilmaiset maskit työnantajalta ja verovähennyksen, työeläkeläiset eivät saaneet mitään. Taloudellisesti tämä ei ole merkittävä asia, mutta tasa-arvon kannalta kyllä on. Kaija Kiessling Turun Työväen Eläkeläisistä toi esille huolen omaishoidosta, kuntien budjetoinnista ja hoitajamitoituksesta – Viesti uusille valtuutetuille kunnissa on, että varsinkaan soten kohdalla ei saa alibudjetoida vaan budjetoinnin on oltava todellisen tarpeen mukainen – Kaikkein suurin asia on kysymys henkilökuntamitoituksesta. Riittämätön hoitohenkilökunta ylikuormittuu, mikä lisää myös potilaiden tyytymättömyyttä. Ilkka Kotiranta Nokian Eläkeläisistä kiitti sitä, että uusi valtakunnallinen vanhusasiavaltuutettu aloittaa työnsä marraskuun alussa. – Täytyy nostaa maan hallitukselle hattua, että se teki tämän työn ja perusti valtuutetun viran. MAILA HÖLTTÄ Keravan Eläkeläisistä sanoi, että ympäristöongelmat ja oikeus terveelliseen ja turvalliseen ympäristöön tulisi tuoda esitettyä vahvemmin esiin myös järjestön strategiassa. – Olemme tekemässä työtä ihminen edellä. Ihminen on kuitenkin osa luontoa, ja se pitäisi ottaa huomioon. Yhteistyö myös ympäristöjärjestöjen kanssa on tärkeää. Leo Ruotsalainen Hyrylän Eläkeläisistä totesi, että monet jäsenet ovat pahassa pulassa digitaalisten laitteiden ja palveluiden kanssa. – Järjestö on paljon asian hyväksi tehnytkin muun muassa koulutuksilla, mutta silti tarvittaisiin digiasioista enemmän tietoa ja tukea kentälle. Digiasioissa tarvittaisiin entistä enemmän tietoa ja tukea kentälle." Eläkkeet ja hoiva puhuttivat Vanhusasiavaltuutetun virka sai kiitosta, ympäristökysymyksille haluttiin lisää painoa. E dustajakokous vaatii järjestöjen ottamista vahvasti mukaan aluehallintouudistuksen toteuttamiseen. Suomi saa uuden päätöksenteon rakenteen aluevaltuustojen valinnan jälkeen ensi vuoden alussa, mutta uudistuksen onnistunut juurruttaminen luontevaksi osaksi maamme demokratiaa alkaa vasta silloin. Pohjoismainen demokratiamalli nojautuu vahvaan, alhaalta ylös rakentuvaan kansalaisyhteiskuntaan. Siihen kuuluu, että järjestöjä kuullaan ja otetaan mukaan päätöksentekoon jo varhaisessa vaiheessa. Järjestöillä on suora yhteys ihmisiin ja laaja käytännön asiantuntemus. Näin saadaan oleellisimmat näkökohdat mukaan päätöksiin, eikä niitä tarvitse jälkikäteen niin usein korjata KUNNISSA DEMOKRATIALLA on pitkät perinteet ja useassa kunnassa hyvät toimintatavat, joilla kansalaisyhteiskunnan osallisuus varmistetaan. Niitä toteutetaan muun muassa vanhusneuvostojen kautta antamalla eläkeläisjärjestöjen rooli niiden kokoonpanossa, sekä ylläpitämällä yhteyksiä valtuutettujen ja järjestöjen välillä. Jatkossa hyviä toimintatapoja pitää edelleen soveltaa sekä kuntatasolla että hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueet tarvitsevat rinnalleen alueellisen kansalaisyhteiskunnan. Sellainen ei synny itsestään, vaan sen kehittymistä on tuettava yhteiskunnan voimin. Aluevaltuustojen on varmistettava vanhusneuvostojen valinnassa kansalaisyhteiskunnan osallisuus, ja valittava niiden jäsenet alueella toimivien valtakunnallisten eläkeläisjärjestöjen esittämistä henkilöistä. Kuntien tehtävä puolestaan on tukea eläkeläisjärjestöjä toiminta-avustuksilla ja tarjoamalla korvauksetta esteettömiä toimitiloja. EDUSTAJAKOKOUS KANNUSTAA kaikkia eläkeläisyhdistyksiä keskinäiseen ja järjestörajat ylittävään yhteistyöhön alueellisen demokratian vahvistamiseksi. Hyvinvointialueiden päätöksenteossa on varmistettava kansalaisyhteiskunnan osallisuus, jotta aluehallintouudistus vakiinnuttaa paikkansa osana demokratiaamme. ELÄKELÄISET RY:N 21. EDUSTAJAKOKOUS 21.-22.9.2021 Alueellista demokratiaa vahvistettava KANNANOTTO Yleiskeskustelu kävi edustajakokouksessa vilkkaana. Puhevuorossa Vappu Miinalainen Lohjan Seudun Eläkeläisistä. Eläkeläinen 5/2021 9
EDUSTAJAKOKOUS E läkeläiset ry:n edellinen, vuonna 2018 pidetty edustajakokous antoi tehtäväksi valmistella järjestölle strategisen asiakirjan. Valmis strategia hyväksyttiin nyt Kuopiossa pidetyssä 21. edustajakokouksessa. – Strategia-asiakirjan perusajatus on se, että saamme sekä itsellemme että järjestön ulkopuolisille selvitettyä mahdollisimman tiiviissä ja lyhyessä muodossa, keitä me olemme, mihin me tähtäämme ja mitä me teemme, totesi strategian edustajakokoukselle Kuopiossa esitellyt KaEläkeläiset ry sai strategian: ”Tienviitat järjestön kehittämiselle” levi Kivistö. Strategia-asiakirjan alussa todetaan, että Eläkeläiset ry perustettiin ajamaan eläkeläisten etuja eläkejärjestelmien syntyvaiheessa. ”Perustamisesta lähtien olemme puolustaneet eläkeläisväestön etua ja vaatineet ikääntyvien palveluiden parantamista. Haasteinamme ovat muun muassa kansalaistoiminnan murros ja teknologian kehitys. Strategiassa esitämme tienviitat järjestön kehittämiselle.” – Strategian valmistelussa käytiin laaja järjestökierros yhdistysverstaissa, aluejärjestöjen kokouksissa ja muissa koulutustilaisuuksissa. Kalevi Kivistö totesi. – Näissä tilaisuuksissa kerättiin jäsenistön ajatuksia siitä, minkälaisia ovat toimintamme suurimmat haasteet, millä tavalla toimintaympäristön muutos tulisi ottaa huomioon, minkälaisia vahvuuksia ja toisaalta minkälaista korjattavaa ja puutteita he näkevät järjestössämme. Entä minkälaisia mahdollisuuksia ja uhkia näemme tulevaisuudessa. Kivistö huomautti, että strategian tekeminen on jatkuva prosessi. – Tässä meillä on nyt hyvä lähtökohta. Sitä mukaa kun toimintaympäristömme muuttuu ja tavoitteita saavutetaan tai ilmaantuu uudenlaisia haasteita, voimme strategiaa tarkistaa. Kuopion edustajakokous hyväksyi myös sääntöjen mukaisen toimintaohjelman edustajakokouskaudelle 2021–24. Se toimii strategian toimenpidesuunnitelmana. Eläkeläiset ry:n strategia ja toimintaohjelma 2021–2024 löytyvät kotisivultamme osoitteesta elakelaiset.fi/jarjesto/strategia Ihmisoikeuksien ja ihmisarvon turvaaminen Tasa-arvon edistäminen Solidaarisuus Mikä on meille tärkeää? ARVOT Keitä me olemme? IDENTITEETTI Mitä me teemme? MISSIO Mitä tavoittelemme? VISIO Eläkeläiset ry on Suomen ensimmäinen valtakunnallinen eläkeläisjärjestö. Olemme kehittyvä, yhteiskunnallisesti kantaaottava, tasa-arvon ja kaikkien yhtäläisten ihmisoikeuksien puolesta toimiva, puolueisiin sitoutumaton eläkeläisjärjestö. Olemme valtakunnallinen eläkeläisten oma osallistumisen kanava, avoin ja demokraattinen eläkeläisten yhteenliittymä ja pienituloisten puolestapuhuja. Edistämme eläkeläisten ihmisarvon turvaamista tukemalla toimenpiteitä, joilla edistetään eläkeläisväestön aineellista, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Tarjoamme eläkkeellä oleville vaikuttamis-, osallistumisja harrastusmahdollisuuksia. Edistämme yhteisöllisyyttä ja torjumme syrjäytymistä. IKÄYSTÄVÄLLINEN SUOMI joka turvaa ikääntyville kohtuullisen toimeentulon, laadukkaat palvelut ja turvallisen elämän. 10 Eläkeläinen 5/2021
Aloitteita tehtiin yli 60, sote-palvelut suurin ryhmä ELÄKELÄISET RY:N jäsenyhdistykset tekivät 21. edustajakokoukselle yhteensä 65 aloitetta. Tekijöinä on 29 yhdistystä ja seitsemän aluejärjestöä. Määrä oli huomattavasti pienempi kuin edellisessä edustajakokouksessa (182 kpl), minkä voi katsoa suurelta osin johtuvan vallitsevasta koronapandemiasta, joka on estänyt kokoontumisia ja siten aloitteiden valmistelua. Aloitteista valtaosa jätettiin nettilomakkeen kautta, kaksi aloitetta sähköpostitse ja loput perinteisesti paperipostilla. Lisäksi edustajakokous käsitteli kokoukseen tuotuja sekä kokousedustajien tekemiä aloitteita. Edellisten edustajakokousten tapaan runsaimmin aloitteita oli jätetty liittyen sosiaalija terveyspalveluihin (16 kpl) sekä eläkkeisiin ja toimeentuloon (12). Ajankohtainen soteja aluehallintouudistus näkyy huolena eläkeläisväestön vaikutusmahdollisuuksista tulevilla hyvinvointialueilla, minkä vuoksi etenkin vanhusneuvostojen asemaan ja kokoonpanoon liittyviä aloitteita oli jätetty suhteellisen monta (7 ). Ajankohtaisia aiheita ovat myös digitalisaatio, liikkuminen ja ilmastonmuutos. Järjestöllisiä aloitteita oli 12. Ne koskivat mm. koulutusten monipuolisuutta, selkokielistä tiedotusta, sääntöjen selkiyttämistä sekä järjestön taloutta. Kaikki jäsenyhdistysten lähettämät aloitteet käsiteltiin edustajakokouksen aloitevaliokunnissa. Aloitteista tehdyt päätökset ohjaavat Eläkeläiset ry:n edunvalvontaa, järjestötoimintaa ja strategian toimeenpanoa. Kootut aloitevastaukset on lähetetty kaikille paikallisyhdistyksille yhdistyspostissa 14.10. Sääntöuudistus käynnistyy ELÄKELÄISET RY käynnistää sääntöuudistuksen. Kuopion edustajakokous hyväksyi esityksen, jonka mukaan vuonna 2024 kokoontuva seuraava edustajakokous saa päätöskäsittelyyn esityksen järjestön ja sen jäsenyhdistysten säännöiksi. Edustajakunta sai selonteon sääntöuudistuksesta. Sen mukaan Eläkeläiset ry:n ja sen jäsenyhdistysten säännöt täytyy päivittää vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä sekä muuttuvaa yhdistyslakia. Koska uudistusprosessi on työläs, ja hintavakin, on kattavan uudistuksen oltava perusteltu. Yhdistyslakia on vuosien saatossa uudistettu. Lisäksi juuri nyt on meneillään laaja yhdistyslain muutoshanke. Tekeillä olevalla soteja maakuntahallintouudistuksella on silläkin vaikutus sääntöihin: voidakseen toteuttaa mielekästä ja vaikuttavaa alueellista edunvalvontatyötä on Eläkeläiset ry:n aluejärjestökartan vastattava tulevia uusia maakuntarajoja ja hyvinvointialueita. Valmisteltavaksi tuleekin mm. esitys aluejärjestöjen uusista toiminta-alueista. Valmistelun pohjana ovat uudet hyvinvointialueet. Viimeisin Eläkeläiset ry:n kaikkia järjestön tasoja koskeva sääntömuutos tehtiin vuonna 2006. 2018-2021: Juhlavuosi, korona, digitalisaatio EDELLISTÄ EDUSTAJAKOKOUSKAUTTA 2018-21 sävyttivät järjestön 60-vuotisjuhlavuosi 2019, maaliskuussa 2020 Suomeen levinnyt koronapandemia, järjestötyön digitalisaatio ja lomakeskus Kuntorannan myynti. Näin totesi Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies toimintakatsauksessaan. – Toimintaohjelman mukaisesti Eläkeläiset ry on tavoitellut laajempaa yleisöä ja ylisukupolvisuutta mm.matalan kynnyksen toiminnassa, josta esimerkkeinä juhlavuoden 2019 keskustelutilaisuudet, juhlanäyttely sekä yhteislaulutilaisuudet. Matalan kynnyksen toimintaa ovat edustaneet myös liikuntahankkeet Liikummetanssien ja Liikumme luonnossa. – Olemme laajentaneet näkyvyyttä ja toimintaa digitaalisessa maailmassa mm. Verkottuvat yhdistykset -hankkeessa sekä ottamalla käyttöön uusia viestintäkanavia. Kaikki jäsenyhdistykset ovat saaneet mahdollisuuden omiin kotisivuihin. Edunvalvonnan osalta valtuusto hyväksyi vuonna 2019 uuden ikääntymispoliittisen ohjelman ”Ikäystävälliseen Suomeen”. Sen tavoitteiden täytäntöön panemiseksi on suunnattu jäsenistölle edunvalvonnan koulutusta, kampanjoitu ikäystävällisen kunnan puolesta ja vaikutettu eduskuntaja eurovaaleissa 2019, Koskimies totesi. Edustajakokous käynnistettiin Kuopion Eläkeläisten lauluryhmän esittämällä Kulje kanssain -laululla. Laulamassa kuopiolaiset Sirkka Jeulonen, Kirsti Tuovinen ja Mervi Höylä sekä Anu Mäki ja Jan Koskimies Eläkeläiset ry:n toimistolta. Säestäjänä Matti Tissari. Kulje kanssain -laulun on säveltänyt ja sanoittanut porilainen jäsenemme Reijo Westerholm. Laulu on kahden vuoden takaisen Eläkeläiset ry:n sanoitusja sävellyskilpailun voittaja. Ilmoittautumisen jälkeen pyhäjärveläisellä Armas Niemellä (etualalla) ja kuusamolaisella Kauno Moilasella oli ennen kokouksen alkua aikaa pelihetkeen Kylpylähotelli Rauhalahden aulassa. Kirjailijat. Ada Juvonen Mänttä-Vilppulasta ja Aimo Ruusunen Imatralta esittelivät kokoustauolla teoksiaan. Ikääntymisen monet kasvot. Kokoussalin eteistä reunusti Satu Juvosen valokuvanäyttely, joka on syntynyt yhteistyössä monikulttuurista vanhustyötä tekevien järjestöjen kanssa. Eläkeläinen 5/2021 11
EDUSTAJAKOKOUS KUKA Matti Huutola › Syntynyt 1959 Rovaniemen mlk:ssa. › Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja › Työura: kirvesmies 19761984, mittakirvesmies 1984-1989, Rakennusliiton aluetoimitsija Lapissa 19901998, Vasemmistoliiton kansanedustaja 1.6.199818.3.2003, SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja 2004-2020 › Perhe: Vaimo Raili, kolme lasta ja seitsemän lastenlasta › Harrastukset: "Yhteiskunnallisten asioiden ohella kovahko hikiliikunta: kuntosali, painonnosto, juoksu, hiihto ja pyöräily. Lukeminen." Matti Huutola kuvattiin Kuopion Rauhalahden maisemissa, Jätkänkämpän edustalla. 12 Eläkeläinen 5/2021
Lapin mies, heikomman puolella Eläkeläiset ry:n tuore puheenjohtaja Matti Huutola iloitsee siitä, että järjestötyö kiinnostaa eläkeläisiä ja että se työ myös osataan. Hän painottaa yhteistyön voimaa ja muistuttaa, että ajassa elävän eläkeläisjärjestön asialistalle kuuluvat myös mm. ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen torjumisen edellyttämät toimenpiteet. TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA M atti Huutola syntyi ja varttui Rovaniemen maalaiskunnan Lehtojärven kylässä. Huutola lähti Lehtojärveltä, mutta Lehtojärvi ei koskaan lähtenyt hänestä." Näin alkaa toimittaja Vesa Sompin kirjoittama kirja Matti Huutola Heikomman puolella (Otava 2020) – Kyllähän se noin on. Kotiseutu ja Lappi ovat minulle aina olleet se voimauttava paikka, missä on akut ladattu, Matti Huutola, tuore Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja, vahvistaa. Kuluvan vuoden alussa, jäätyään eläkkeelle SAK:n kakkospuheenjohtajan tehtävistä, Huutola myös palasi Lehtojärvelle. – V uonna 1982 rakennettu talo odotti siellä synnyinkylässä koko ajan paluumuuttoa etelästä. Siellä on näiden vuosien aikana kaikki mahdollinen vapaa-aika vietetty MATTI HUUTOLA valittiin Eläkeläiset ry:n puheenjohtajaksi Kuopion edustajakokouksessa. Kokouksen sujuvuudesta ja positiivisesta hengestä Huutola sanoo olleensa vaikuttunut ja hieman yllättynytkin. – Kokous näytti sen, että järjestötyö kiinnostaa eläkeläisiä ja se työ myös osataan. Henki oli hyvä ja eteenpäin katsova. Kokouksen hyväksymä tulevaisuuteen suuntaava strategia kehittää järjestötoimintaa nykyajan vaatimusten mukaan. Huutolan mukaan on komeaa, että samalla kun Eläkeläiset ry on Suomen vanhin valtakunnallinen eläkeläisjärjestö, se on aina ollut myös eteenpäin katsova liike. – Meidän on tänäkin päivänä elettävä ajassa ja jatkuvasti mietittävä kuinka parhaiten ajamme eläkeläisten asiaa. – Edustajakokous linjaa uudessa strategiassa keskeisiksi tavoitteiksi toiminnan avoimuuden, ruohonjuuritason osaamisen vahvistamisen sekä tiiviimmän yhteistyön järjestömme sisällä ja järjestörajat ylittäen. On hienoa lähteä hallituksen puheenjohtajana edistämään kokouksen linjauksia. UUSI PUHEENJOHTAJA Huutola on Rovaniemen Eläkeläiset ry:n jäsen. Syvempi perehtyminen eläkeläistoimintaan on nyt alkanut. Edunvalvonnan asiaosaamista entisellä kansanedustajalla ja pitkäaikaisella SAK:n kakkosmiehellä kyllä riittää. Huutola on mm. ollut mukana kahden viimeisimmän eläkeuudistuksen neuvotteluissa. – Yhteiskunnallinen kontaktiverkostoni on aika laaja. Huutola arvioi, että Suomessa valmistaudutaan tällä hetkellä jo seuraaviin eläkeuudistusneuvotteluihin työmarkkinaosapuolten toimesta. – Sanoisin, että nyt ollaan ovella. Kun on seurannut viimeaikaista keskustelua eläkejärjestelmästämme, tämä näyttää selvältä. HÄN ITSE toteaa, että Suomeen tarvitaan nyt oikeudenmukainen eläkeuudistus. Tavoitteena on oltava eläkeläisköyhyyden poistaminen Suomesta niin nykyisiltä kuin tulevilta eläkeläisiltä. Ensinnäkin vähimmäiseläkkeiden on noustava selvästi, Huutola listaa. – Toiseksi sukupuolten palkkaero työelämässä ei saa kertautua eläkkeellä. Jos vuonna 2021 naisen euro on 84 senttiä, eli naisten palkat ovat 16 prosenttia miesten palkkoja pienemmät, ovat sukupuolten erot eläkkeissä vieläkin suuremmat. Naisen eläke-euro on vain 80 senttiä. – Kolmanneksi on otettava huomioon lyhyttä ja katkonaista työuraa tehneet, joilla työeläkettä on ehtinyt kertyä vain vähän: pienyrittäjät, freelancerit, itsensä työllistäjät, maahanmuuttajat. – Kaikki nämä ryhmät ovat tulevaisuudessa kasvavia ryhmiä. Jos heillä ei ole tulevaisuuden näkymää oikeudenmukaisesta eläkkeestä, tulee järjestelmämme nauttima oikeutus murenemaan. Huutola painottaa, että Suomessa on vuosien saatossa kyetty yhdessä sopimalla muokkaamaan eläkejärjestelmäämme ajan vaatimusten mukaan. Näin on tehtävä jatkossakin YKSI SANA toistuu Matti Huutolan puheessa ja linjauksissa taajaan. Yhteistyö. – Sen olen ay-puolella oppinut, että yksin on vaikea saada mitään merkittävää aikaan. – Yhteisen näkemyksen löytäminen vaatii myös kompromisseja. Mutta lopputulos on parempi kuin silloin, jos jokainen erikseen yrittää olla voittaja ja törmää seinään. Huutola kannattaa eläkeläisjärjestöjen yhteistyön tiivistämistä edunvalvonnassa. Eläkeläiset ry:n yhteistyön kättä hän tarjoaa myös muualle. – Tavoitteidemme etenemiseksi teemme yhteistyötä ay-liikkeen kanssa, mutta myös kaikkien muiden kanssa, jotka sitä kanssamme haluava tehdä. Ei pidä sulkea pois myöskään työnantajien organisaatioita. – ON KIVA palata yhteiskunnallisen vaikuttamisen pariin Eläkeläiset ry:n puheenjohtajana, Matti Huutola sanoo. – Toivottavasti voin omasta kokemuksestani antaa pienen palasen heikompien hyväksi tehtävään työhön. – Ei eläkeläisköyhyys poistu vain eläkkeillä. Tarvitaan myös yhteiskunnan toimia siinä, että kaikki saavat tarvitsemansa palvelut ja ihmisarvoisen ikääntymisen. Ei voi olla niin, että riittävät palvelut on varattu suurituloisille, joilla on varaa täydentää julkisia palveluita yksityisillä palveluilla. – Eläkeläisten tuloerot eivät saa näkyä terveyseroina. Kenenkään ei tule joutua pelkäämään eläkevuosia ja sitä, että häntä ei hoideta. Kaikkien on voitava luottaa siihen, että työuran jälkeen eläkevuodet ovat säällisiä. – Eläkeläiset ry on perustamisestaan lähtien ajanut pienituloisille eläkeläisille parempaa toimeentuloa. Tämä vaatimus on tänään yhtä ajankohtainen kuin se oli 60 vuotta sitten. HUUTOLA PAINOTTAA, että Eläkeläiset ry on ajassa elävä eläkeläisjärjestö, joka ottaa kantaa yhteiskunnallisiin ilmiöihin ikääntymispolitiikan näkökulmasta. – Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen torjumisen edellyttämät toimenpiteet ovat ihmiskunnan yhteinen haaste. Suomi vaikuttaa omilla toimillaan osana Euroopan unionia siihen, että me vauraat maat täällä Euroopassa teemme tässä osamme. Kehittyyneen maan täytyykin olla esimerkkinä siitä, miten ilmastoa ja maapalloa suojellaan. Ilmastotoimet on Huutolan mukaan kuitenkin tehtävä niin, että niiden vaikutukset ikääntyneeseen väestöön otetaan huomioon. – Ikääntyneiden kannalta myönteistä on esimerkiksi joukkoliikenteeseen ja raideliikenteeseen satsaaminen. Eläkeläisyhdistykset tekevät hänen mukaansa usein jo nyt ilmaston kannalta hyviä ratkaisuja: tehdään asiat itse kertakäyttökulutuksen sijaan, kuljetaan kimppakyydeillä. – Nämä ovat pieniä mutta tärkeitä tekoja. Tästä meidän on hyvä parantaa vauhtia: näytetään muille järjestöille mallia siinä, että järjestötoiminta voi olla myös ilmastotekoja. Kokous näytti, että järjestötyö kiinnostaa eläkeläisiä ja että se työ myös osataan.” Eläkeläinen 5/2021 13
E läkeläisjärjestöt vaativat eduskunnalta päätöksiä, joilla määrätietoisesti jatketaan eläkeläisköyhyyden torjuntaa. Pienimpiä eläkkeitä on korotettava, ja otettava huomioon päätösten vaikutukset väestön ikääntymisen ja toimeentulon näkökulmasta. Näin todetaan Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n kannanotossa valtion talousarvioon 2022. Verolinjauksissa on erityisesti huomioitava se, että välillisten verojen korottaminen kohdistuu kaikkein kipeimmin pienituloisiin. Niiden korotuksista tulee pidättäytyä välttämättömyyshyödykkeiden osalta. EETU:n mukaan vähimmäiseläkkeet eivät nykyisellään ole riittävällä tasolla, ottaen huomioon eläkeläisten ikääntymisestä johtuvat suuremmat menot. Eläkeläisköyhyys on myös sukupuolittunutta, koskettaen voimakkaasti vanhimpia naisia. VUODELLE 2022 ehdotettujen veromuutosten arvioidaan kasvattavan tuloeroja hieman: käytettävissä olevat tulot kasvavat kaikissa tuloluokissa pienituloisinta kymmenystä lukuun ottamatta, joilla käytettävissä olevien tulojen arvioidaan pysyvän ennallaan. Etenkin välillisten verojen korottaminen kohdistuu pienituloisiin. Mikäli niitä korotetaan, on esimerkiksi sähkön, ruuan ja polttoaineiden hinnankorotukset kompensoitava pienimpien eläkkeiden korotuksella, kannanotossa todetaan. EETU huomauttaa, että hoivahenkilökuntaa ei ole riittävästi hallitusohjelmassa luvatun 0,7 hoitajamitoituksen toteuttamiseksi. Hoitajamitoituksen toteutuminen on varmistettava riittävällä ja ennakoivalla hoivahenkilöstön koulutuksella. Alan palkkojen ja työolojen on oltava houkuttelevia. Myönteisenä EETU kirjaa sen, että vanhusasiavaltuutetun toimisto on saamassa tarvitsemansa resurssit. KOTITALOUSVÄHENNYKSEEN EETU vaatii oikeudenmukaisuutta. Vähennyksen keskeinen ongelma on, että siitä eivät hyödy pienituloiset kuten kansaneläkkeellä olevat. Heillä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia hankkia vähennykseen oikeuttavia palveluita, eikä riittävästi verotuloja, joista vähennyksen voisi tehdä. Vähennys on myös epätasa-arvoinen asuntokunnan koosta riippuen, sillä pariskunta saa remontistaan tuplasti enemmän vähennystä kuin yksin asuva. Lisäksi kotitalousvähennys ei ulotu nykyisessä muodossaan taloyhtiössä tehtäviin korjausja kunnossapitotöihin ja tämä asettaa osakkaat eriarvoiseen asemaan omakotiasujiin nähden. EETU kannattaa kaksivuotista kokeilua, jossa hoiva-, hoitoja kotitaloustyön enimmäisvähennystä ja vähennettävää osuutta nostetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een on kannatettava. Myös öljylämmityksen korvaamisen osalta kotitalousvähennystä korotetaan vastaavasti vuosille 2022–27. SADAN EURON omavastuuosuuden poistaminen on erittäin tärkeää ja se tulee toteuttaa. Asia edesauttaa pientä työeläkettä saavien mahdollisuutta käyttää vähennystä. Kotitalousvähennyksen rinnalle tarvitaan EETU:n mukaan kotitalousavustus, joka vastaa perusteiltaan ja määrältään kotitalousvähennystä ja on suunnattu niille, jotka eivät nykymallin mukaan voi vähennystä käyttää. Tämä tukisi ihmisten kotona asumista ja sillä olisi positiivisia työllisyysvaikutuksia. Ilmastotoimissa on otettava ikääntyneet huomioon. Tätä toteutettaisiin mm. sellaisilla joukkoliikenteen ostoilla, jotka turvaavat ikääntyneiden mahdollisuus edulliseen liikkumiseen koko maassa. Kotien ja palveluasumisen jäähdytykseen on suunnattava korjausavustuksia ja julkista tukea. VEIKKAUKSEN TUOTTOJEN pieneneminen uhkaa monien järjestöjen rahoituksen tulevaisuutta. Vapaa kansalaistoiminta on kannanoton mukaan turvattava. EETU ry edellyttää valtiovallalta päätöksiä, joilla turvataan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset valittavasta rahoitusmallista riippumatta. Veikkauksen tuottojen mahdollinen siirtäminen yleiskatteellisesti valtion budjettiin ei saa vaarantaa vapaata kansalaistoimintaa osana demokratiaamme. Rahoitus ei saa olla riippuvaista taloussuhdanteista tai poliittisista suhdanteista. › Kannanotto kokonaisuudessaan: eetury.fi YHTEISKUNTA www.dreamcare.fi | Vanajantie 4, 13110 Hämeenlinna asiakaspalvelu@dreamcare.fi | 050-5230080 AP UA JO NE UV O .f i LIIKKUMISEN APUVÄLINEET TARJOUS 280 € (ovh 560€) Dietz Tomtar Basic PYÖRÄTUOLI kokoontaittuva 48 cm avustajan jarrulla info@apuajoneuvo.fi 040 124 4282 Maahantuonti, myynti ja vuokraus: Kuusiluoto Oy Kehittäjänkatu 16, 04440 Järvenpää Ta rjo us vo im as sa va in ra joi te tu n er än ASIAKASNEUVOTTELIJA Työaika: 6-40 h/vko. Kiinteä tuntipalkka +tuloslisät+päiväbonus+lounasetu Taloontulo bonus jopa 1500 € Myös mahdollisuus tehdä etänä kotoa www. .fi EETU ry: Ikääntyneiden toimeentulo ja vaikuttamismahdollisuudet turvattava valtion talousarviossa ELAKELAISET.FI ELAKELAISET.FI 14 Eläkeläinen 5/2021
JÄRJESTÖ Liikumme luonnossa -hanke korvaa yhdistyksille matkoista ja vaikkapa retkieväistä aiheutuneita kuluja. EVA RÖNKKÖ JA TIINA RAJALA K ymmenkunta henkeä kokoontui syyskuun loppupuolella Tampereelle Urheiluopisto Varalaan luontoliikuntakurssille. Kurssilaiset olivat enimmäkseen Tampereen seudulta, mutta oli Uudestakaupungista ja Helsingistäkin osallistujia. Kurssin nimeksi oli annettu Luonto antaa voimaa tämän vuoden Vanhustenviikon teeman mukaisesti. Kurssi järjestettiin osana Liikumme luonnossa -hanketta. Onneksi kurssin ajaksi sattui enimmäkseen hyvä ulkoilusää, sillä kurssiohjelmaan kuului sisäliikunnan lisäksi metsäja luontokävelyä, metsä-taijita ja -lavista. Lisäksi kurssilla puhuttiin luontoliikunnan terveysvaikutuksista ja siitä, miten luonto toimii rentoutusympäristönä. Kurssin vetäjä Mari Lehikoinen kannusti kurssilaisia etukäteen korostamalla, että liikuntaryhmät sopivat kaikenkuntoisille, kaikenikäisille ja kaikenkokoisille ja kaikki ”pärjäävät” aivan varmasti vaikkei olisi säännöllisesti kuntoillut. Kannustus pätee useimpiin muihinkin liikuntaryhmiin ja -kursseihin, kuten seuraavaan Varalassa pidettävään Kulje kanssain -kurssiin. Tämäkin kurssi liittyy osittain Liikumme luonnossa -hankkeeseen. Kurssin vetäjät Eva Rönkkö ja Hannele Pitkä-Liukkonen kertovat kurssin sisällöstä sivulla 20. Yhdistyksille tukea Tuemme Liikumme luonnossa -hankkeessa yhdistystemme omaa ulkoliikuntatoimintaa. Suosittelemme yhdistyksille uusien retkikohteiden etsimistä. Erityisesti kannatamme tutustumista kansallispuistoihin, retkeilyalueisiin ja muihin luontokohteisiin. Yhdistystemme tehtävänkuvaan sopii myös selvittää kohteiden esteettömyys. Voimme korvata yhdistyksille esimerkiksi retkikohteisiin matkustamisesta syntyneitä linja-autoja muita kuljetuskuluja, mahdollisista opastai koulutuspalveluista tai vaikkapa retkieväistä aiheutuneita kuluja. Korvaus myönnetään kulutositteiden perusteella. Tarkoitus on, että tuki jakautuu tasapuolisesti aluejärjestöittäin. Eva Rönkkö ja Tiina Rajala kertovat asiasta mielellään lisää ja heidän kanssaan kannattaa neuvotella etukäteen yhdistyksen luontoliikuntasuunnitelmasta. Hankkeellamme on myös seitsemän tukihenkilöä eri puolilta Suomea. Heiltä voi tiedustella toimintavinkkejä ja kokemuksia. Heidän yhteystietonsa löytyvät Eläkeläiset ry:n verkkosivuilta. Koulutusta Hankkeessa on suunniteltu järjestettäväksi tapaamisia, joihin liittyy pienimuotoisia koulutuksia. Tälle syksylle on kaavailtu parisen koulutusta Itä-Suomen suunnalle ja ensi kevääksi kolmisen koulutusta Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen sekä pohjoiseen eli Jokilaaksojen ja Lapin alueille. Kurssiuutuudeksi on suunniteltu verkkokurssia, joka tutustuttaa luonNyt kannattaa etsiä uusia retkikohteita Xxxxxxxxx xxxxxxxxx xxxxxxxxx xxxxxxx xxxxxxx xxxxx. Xxxxxx xxxxx xxxxx xxxx xxxx xxxxx xxxxxx xxxxxx xxxxxx xxxxxx. Helsingin Aluejärjestön eläkeläiset viettivät perjantaina 17.9. aurinkoista ulkoilupäivää Salmen ulkoilualueella sienestyksen, pihajumpan, kahvittelun ja iloisen yhdessäolon merkeissä. Katso kuvia osoitteessa https://elakelaiset.fi/toiminta/liikumme-luonnossa/ TU O M A S TA LV IL A 16 Eläkeläinen 5/2021
E duskunnan kyselytunti lähestyi päättämistään. Puhemies totesi, että hän antaa vielä puheenvuoron edustajille Huutola, Karjula ja Kiljunen ja lopuksi edustaja Hyssälä. MATTI HUUTOLA, joka kertoo puhemiehen nokkeluudesta Vesa Sompin kirjoittamassa kirjassa Heikomman puolella (Otava 2020), valittiin juuri Eläkeläiset ry:n uudeksi puheenjohtajaksi. Matin ei ole tarvinnut ryhtyä sukunimensä edellyttämiin toimiin tuodessaan selkeästi esille linjaansa, jonka sisällön kirjan nimi tuo osuvasti esille. Työtovereidensa puolustajana työmailla ja Rakennusliiton tehtävissä ja lopuksi SAK:n toisena puheenjohtajana hän on voinut toteuttaa linjaansa nojautuen siihen voimaan, jonka järjestäytyminen työntekijöiden edunvalvojalle antaa. Kansanedustajana tuon linjan puolustaminen ulottui koko kansaan. Nyt järjestömme sai peräsimeensä Matin toteuttamaan linjaansa eläkeläisväestön toimeentulon ja elämän laadun parantamiseksi. VIIME VUOSIKYMMENINÄ tehdyt työeläkejärjestelmän uudistukset on suurelta osin neuvoteltu työmarkkinajärjestöjen kesken. Niissä neuvotteluissa Matti on edustanut työntekijäpuolta SAK:n neuvottelijana. Uudistuksilla on ennen kaikkea pyritty turvaamaan eläkkeiden rahoitus. Viimeisimmän uudistuksen arvioitiinkin turvaavan eläkkeet 2080 –luvulle asti. Näiden uudistusten jälkeen puheet ”eläkepommista” ovat vaimenneet, joskin rahoituksen ongelmia nostetaan herkästi esille – viimeksi ennustettua pienempään syntyvyyteen vetoamalla. Rahoituksen pitkän tähtäimen ongelmat nostettiin ainoana asiana mediassa esille myös juuri julkaistussa, tanskalaisen professori Torben M. Andersenin Suomen eläkejärjestelmää koskevassa arviossa. Itse arvio on monipuolinen ja se nostaa esille myös niin pieniä eläkkeitä saavien kuin indeksijärjestelmänkin ongelmia. ON TODENNÄKÖISTÄ, että suunnilleen kymmenen vuoden sykli eläkejärjestelmän tarkistuksissa toteutuu myös jatkossa, siksi on hyvä valmistautua uuteen kierrokseen hyvissä ajoin. Niinpä Matin kokouksen päätöspuheenvuorossaan ehdottama uusi eläkeuudistus tulee ajankohtaiseksi. Uudistuksen keskeiseksi tavoitteeksi tulee nostaa eläkeläisköyhyyden torjuminen. Vaikka eläkejärjestelmän kehittyminen on vähitellen tilannetta kohentanut, on muistettava, että edelleen on suuria eläkeläisryhmiä, joilla on vakavia toimeentulo-ongelmia. Heitä ovat ennen muuta ikääntyneimmät, joiden eläke ei ollut eläkkeelle siirryttäessä vielä ehtinyt karttua lain tavoitteiden edellyttämälle tasolle. Heitä ovat yksin asuvat, joiden jokapäiväisiä elinkustannuksia ei ole puolison eläke jakamassa. Yksin asuvista suurin osa on naisia, joiden työura on jäänyt katkonaiseksi tai sitä ei ole ollut. Heistä monien eläke koostuu pienen työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhdistelmästä. Kansaneläkkeen nopea pieneneminen työeläkkeen karttuessa vaikeuttaa kohtuullisen eläketurvan saavuttamista. Tähän ongelmaan myös eläkejärjestelmäämme arvioinut tanskalaisprofessorikin kiinnitti raportissaan huomiota – sen sijaan suomalainen media ei. ONNEA TEHTÄVÄÄN, Matti! Eläkeläisten edunvalvonnassa Huutola on ihan hyvä nimi. Hyssyttelyn voi jättää taka-alalle, vaikka Hyssälän Liisa onkin mukava ihminen. Huutola Onnea tehtävään, Matti! KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta. KALEVIN KYNÄSTÄ nossa retkeilyyn. Kurssilla saa ideoita uusien reittien suunnitteluun, retkien valmisteluun, sisällön suunnitteluun sekä tietoa ”retkietiketistä” eli siitä, miten luonnossa on soveliasta toimia. Toimintatiedot talteen Meille on hyvin tärkeätä saada tietää yhdistystemme järjestämästä ulkoja luontoliikunnasta. Erityisesti korona-aikana toteutettua toimintaa on jäänyt kartoittamatta. Tarvitsemme tietoa hankkeemme rahoittajaa, Opetusja kulttuuriministeriötä varten – mutta tieto on hyödyksi myös meille kaikille. Hankkeelle on tehty webropol-kyselylomake, johon pääsee vastaamaan verkkosivuillamme olevan linkin kautta. Kaavakkeessa kysytään yhdistysten järjestämien ulkoliikuntatilaisuuksien määrää, osallistujamäärää sekä säännöllisesti kokoontuvien ulkoliikuntaryhmien ja niihin osallistuvien määrää. Olemme kiinnostuneita yhdistyksen aloittamista uusista luontoliikunnan toiminnoista sekä ”omista innovaatioista”. Jos sähköisen lomakkeen käsittely ei jostain syystä onnistu, lähetämme yhdistykselle pyynnöstä lomakkeen paperisena. Muistutamme vielä yhdistyksille ja henkilöjäsenille tarkoitetusta liikuntavihosta: vihkoon merkityistä suoritteista on tarkoitus tehdä kooste, joka lähetetään Eläkeläiset ry:hyn vuoden loppuun mennessä. Koosteiden perusteella yhdistys voi osallistua palkintojen arvontaan. Lähetämme tarkemmat ohjeet myöhemmin yhdistyspostissa. › elakelaiset.fi/toiminta/liikumme-luonnossa/ › luontoon.fi/etusivu Nyt kannattaa etsiä uusia retkikohteita Hyvä ulkoilusää suosi Varalan urheiluopistolle Tampereelle syyskuun loppupuolella kokoontuneita luontoliikuntakurssilaisia. › LUONTOON.FI antaa ajantasaiset tiedot kansallispuistojen ja muiden Metsähallituksen retkikohteiden palveluista. Sieltä löytyy tietoa myös esteettömyydestä. Metsähallitus ylläpitää kymmeniä esteettömiä ja helppokulkuisia retkikohteita, jotka soveltuvat myös apuvälineillä liikkuville tai helppoja reittejä hakeville. Sairauksien, vammojen, pienten lasten kanssa liikkumisen tai esimerkiksi ikääntymisen mukanaan tuomien haasteiden ei tarvitse olla este luonnossa liikkumiselle ja ainutlaatuisille elämyksille. TI IN A R A JA LA Eläkeläinen 5/2021 17
• Lähtö Helsingin Länsisatamasta tiistaina 13.9.2022 klo 18.30 -Tallinnassa mahdollisuus nousta maihin 14.9.2022 klo 8–12.00 • Paluu Helsingin Länsisatamaan keskiviikkona 14.9.2022 klo 16.00 TULE MUKAAN! Kulje kanssain -risteily on Eläkeläiset ry:n vuoden 2022 päätapahtuma. Risteilylle ovat tervetulleita kaikki jäsenemme ja toimintamme ystävät. Tule kokemaan yhdessäolon iloa, nauttimaan monipuolisesta risteilyohjelmasta, maistelemaan herkullista ruokaa ja vierailemaan kauniissa varhaissyksyisessä Tallinnassa. Risteilyn monipuolisesta ohjelmatarjonnasta jokainen löytää itselleen mukavaa ajanvietettä. Tarjolla on mm. jäsenistömme esittämää ohjelmaa, yhteislaulua, visailuja, ajankohtaisia luentoja, yhdistysten avainhenkilöiden tapaamisia ja tanssia elävän musiikin tahtiin. Tärkeät yhteiskumppanimme tulevat myös mukaan esittelemään toimintaansa ja palveluitaan. RISTEILYLLE PORUKALLA! Paikallisyhdistysten matkavastaavat tiedottavat matkajärjestelyistä, ottavat ilmoittautumiset vastaan sekä keräävät maksut. Innostuitko? Innosta muitakin yhdistyksessäsi ja lähipiirissäsi. Jos matkapäätöstä ei vielä ole yhdistyksessäsi tehty niin sinä voit kavereittesi kanssa kannustaa sen tekemiseen. MUKAAN PÄÄSEE MYÖS YKSITTÄINEN LÄHTIJÄ! Tee oma varauksesi suoraan Matkapojille. RISTEILYN MYYNTI ON AVATTU! Tutustu hinnastoon ja varaustietoihin viereiseltä sivulta. Kulje kanssain -risteily 13.-14.9.2022 Helsinki-Tallinna-Helsinki Silja Europalla Tälle risteilylle lähdetään porukalla! MAKSUAIKATAULU YHDISTYKSILLE Ennakkomaksu 20 €/matkustaja erääntyy maksettavaksi 28.2.2022. Ajalla 1.3. – 30.5.2022 tehdyistä varauksista ennakkomaksu erääntyy maksettavaksi 7 päivän sisällä varauksen tekemisestä. Loppumaksu erääntyy 31.5.2022. MATKALIPUT/LÄHTÖSELVITYS Lähtöselvitys klo 16:00-18:00. Siirtyminen laivaan ja majoittuminen hytteihin klo 17:30 alkaen. Laiva lähtee Helsingistä klo 18:30. Lähtöselvitys tapahtuu terminaalin 2. kerroksessa lähtöselvitysluukuilta klo 16:00 – 18:00. Silja Europa lähtee Länsisataman vanhasta terminaalista T1. Tarkemmat tätä risteilyä koskevat matkaehdot Matkapojat Oy:n sivuilla www.matkapojat.fi/kuljekanssain 18 Eläkeläinen 5/2021
Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuh.19,2 snt/min. Hinnat ovat alk-hintoja /hlö. Alkaen-hintaisia paikkoja rajoitetusti. matkapojat.fi/kuljekanssain • puh. 010 2323 200 • ma-pe 9-16 Kulje kanssain -risteily 13.-14.9.2022 Silja Europalla • Lähtö Helsingin Länsisatamasta tiistaina 13.9.2022 klo 18.30 -Tallinnassa mahdollisuus nousta maihin 14.9.2022 klo 8–12.00 • Paluu Helsingin Länsisatamaan keskiviikkona 14.9.2022 klo 16.00 MERK ITSE JO NYT PÄIVÄ T ALLAK KAAS I! Eläkeläiset ry:n vuoden 2022 jäsentapahtuma VARAUSTEN TEKEMINEN › Varaaminen alkaa jo tänä syksynä › Paikallisyhdistyksissämme kootaan lähtijät yhteen ja matkavastaavat tekevät ryhmiensä varaukset › hytit valinnan mukaan › ateriat laivalla valinnan mukaan › Eläkeläiset ry lähettää kaikille yhdistyksille tarkempia tietoja risteilystä 16.9.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilyn hinnasto ja varausohjeet postitetaan 14.10.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilylle voi osallistua myös pienellä porukalla tai yksin: seuraa ilmoittelua Eläkeläinen-lehdessä Merkitkää päivät kiireesti yhdistyksen ensi vuoden toimintakalenteriin! TULE MUKAAN! Tule kokemaan yhdessäolon iloa, nauttimaan monipuolisesta risteilyohjelmasta, maistelemaan herkullista ruokaa ja vierailemaan kauniissa varhaissyksyisessä Tallinnassa. Risteilyn monipuolisesta ohjelmatarjonnasta jokainen löytää itselleen mukavaa ajanvietettä. Tarjolla on mm. jäsenistömme esittämää ohjelmaa, yhteislaulua, visailuja, ajankohtaisia luentoja, yhdistysten avainhenkilöiden tapaamisia ja tanssia elävän musiikin tahtiin. Tärkeät yhteiskumppanimme tulevat myös mukaan esittelemään toimintaansa ja palveluitaan. Vastuullinen matkanjärjestäjä: … Eteenpäin, pystypäin, muistot kantaa, voimaa antaa, kulje kanssain näin… Sävellysja sanoituskilpailumme voittaja Kulje kanssain (säv. ja san. Reijo Westerholm) ELÄKELÄISET RY JÄSENTAPAHTUMA Kulje kanssain -risteily 13.-14.9.2022 Silja Europalla Risteilyhinnat Henkilöhinta määräytyy hyttiluokan ja sen mukaan montako henkilöä hytissä majoittuu Executive 1:lle 415 € Executive 2:lle 215 € DeLux 1:lle 290 € DeLux 2:lle 145 € A 1:lle 140 € A 2:lle 69 € A 3:lle 49 € A 4:lle 39 € B 2:lle 59 € B 3:lle 43 € B 4:lle 35 € B2s 1:lle (kerrosvuode) 75 € B2s 2:lle (kerrosvuode) 44 € C 1:lle 89 € C 2:lle 49 € C 3:lle 36 € C 4:lle 29 € Hintaan sisältyy: • Eläkeläiset ry:n risteily valitussa hyttiluokassa • Monipuolinen ohjelmatarjonta • Laivan viihdetarjonta Laivaruokailut lisämaksusta. Kaikki kattausajat vahvistetaan myöhemmin. Teemme pöytävaraukset yhdistyksittäin. Alla olevat hinnat ovat voimassa vain etukäteen ostettaessa. Suosittelemme aterioiden ostamista etukäteen. Grande Buffet Buffet -illallinen sis. buffetjuomat 34 €/hlö Meriaamiainen 13 €/hlö Buffet-lounas sis. buffetjuomat 26 €/hlö Grill House ja Tavolata á la carte -ravintolat Illalliskuponki 34 €/hlö Lounaskuponki 26 €/hlö Kuponki käy maksuna laskun loppusummasta Laivaruokailut Kulje kanssain -risteily 13.-14.9.2022 Silja Europalla • Lähtö Helsingin Länsisatamasta tiistaina 13.9.2022 klo 18.30 -Tallinnassa mahdollisuus nousta maihin 14.9.2022 klo 8–12.00 • Paluu Helsingin Länsisatamaan keskiviikkona 14.9.2022 klo 16.00 MERK ITSE JO NYT PÄIVÄ T ALLAK KAAS I! Eläkeläiset ry:n vuoden 2022 jäsentapahtuma VARAUSTEN TEKEMINEN › Varaaminen alkaa jo tänä syksynä › Paikallisyhdistyksissämme kootaan lähtijät yhteen ja matkavastaavat tekevät ryhmiensä varaukset › hytit valinnan mukaan › ateriat laivalla valinnan mukaan › Eläkeläiset ry lähettää kaikille yhdistyksille tarkempia tietoja risteilystä 16.9.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilyn hinnasto ja varausohjeet postitetaan 14.10.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilylle voi osallistua myös pienellä porukalla tai yksin: seuraa ilmoittelua Eläkeläinen-lehdessä Merkitkää päivät kiireesti yhdistyksen ensi vuoden toimintakalenteriin! TULE MUKAAN! Tule kokemaan yhdessäolon iloa, nauttimaan monipuolisesta risteilyohjelmasta, maistelemaan herkullista ruokaa ja vierailemaan kauniissa varhaissyksyisessä Tallinnassa. Risteilyn monipuolisesta ohjelmatarjonnasta jokainen löytää itselleen mukavaa ajanvietettä. Tarjolla on mm. jäsenistömme esittämää ohjelmaa, yhteislaulua, visailuja, ajankohtaisia luentoja, yhdistysten avainhenkilöiden tapaamisia ja tanssia elävän musiikin tahtiin. Tärkeät yhteiskumppanimme tulevat myös mukaan esittelemään toimintaansa ja palveluitaan. Vastuullinen matkanjärjestäjä: … Eteenpäin, pystypäin, muistot kantaa, voimaa antaa, kulje kanssain näin… Sävellysja sanoituskilpailumme voittaja Kulje kanssain (säv. ja san. Reijo Westerholm) Hinta/hlö Tiedustelut sekä varaukset 12.10.2021 alkaen Matkapojat Oy p. 010 2323 200 (ma-pe 9-16) ryhmat.tampere@matkapojat.fi www.matkapojat.fi/kuljekanssain Bussi (max 13m) + kuljettaja laivaan 290 € • Pelkkä kuljettajalippu laivaan 73 € / kuljettaja Hinta sisältää hyttipaikan sekä ateriat laivalla Eläkeläinen 5/2021 19
JÄRJESTÖ Verkkokurssit täydentävät syksyn lähikursseja YLÖS, ULOS ja Eläkeläiset ry:n liikuntakurssille! On aika tavata ja vaihtaa kuulumisia siitä, miten liikuntatoiminta teidän yhdistyksessänne on tauon jälkeen lähtenyt käyntiin. Kulje kanssain -liikuntakurssilla 19.-22. lokakuuta tarjoamme perustietoa kuntoliikunnasta, hyödynnämme uusimpia Luontoa aistien -materiaaleja sekä tanssihankkeessamme tuotettuja helppoja pikkutansseja. Oletko uusi ohjaaja yhdistyksessänne? Tältä kurssilta saat mukaasi pieniä taukoliikuntatuokioita, joilla kerhossa pääsee heti alkuun. Opetusmateriaalina käytämme Eläkeläiset ry:n monipuolista liikunta-aineistoa ja Työväen Urheiluliitto TUL:n kanssa yhteistyössä tuotettua Ikiliikuttaja-koulutusaineistoa. Ensi vuoden syyskuussa, Kulje kanssain -jäsenristeilyllä (lue siitä sivulta 18), voimme taas seistä vieri vieressä ja iloita yhdessä liikkumisesta. Risteilyn Esiintymisohjelma sopii myös uusille liikuntaryhmille. Riittää, jos sinulla on parisi, silläkin pääsee esiintymisohjelmaan mukaan. Tule kurssille oppimaan liikuntaesityksiä niin risteilylle, kuin myös omiin paikallisyhdistyksiin. Käytännön tekemisen ohella keskustelemme ohjaajan roolista iäkkäiden liikunnan innostajina ja kannustajina. Pohdimme yhdessä, missä eri muodossa liikuntaa voi yhdistyksissä toteuttaa, mitkä asiat askarruttavat. Tule mukaan ja teemme yhdessä liikunnasta iloisen asian. EVA RÖNKKÖ HANNELE PITKÄ-LIUKKONEN Lokakuun liikuntakurssi kokoaa yhdistysten ohjaajia yhteen ja suuntaa katseen kohti ensi syksyn risteilyä Nyt päästään taas liikuntakurssille! Kuva kurssilta muutaman vuoden takaa. SYYSKAUDEN KURSSIT jatkuvat. Tulossa ovat vielä Kulje kanssain -liikuntakurssi, musiikkija esiintymistaidon kurssit sekä viestintäja kotisivukurssit. Lähikurssit pidetään Tampereen Urheiluopisto Varalassa ja Kuopion Rauhalahdessa. Lähikurssien lisäksi ohjelmassa on verkkokursseja. Verkkokurssien aiheita ovat yhdistystoiminta ja taloudenhoito. Tarjoamme lisäksi kursseja, jotka tutustuttavat verkkoympäristössä opiskeluun. Näillä kursseilla opetellaan etäyhteysohjelmien sekä pilvipalvelujen käyttöä yhdistystoiminnan apuna. Yhdellä verkkokurssilla ideoidaan, miten etäyhteyksien avulla voi tuoda uutta ohjelmaa yhdistyksen kerhoon. Ohjelmaan kuuluu myös vertaisopastajien foorumi. Syyskauden kurssit löytyvätviereiseltä sivulta. Yhdistykset itse järjestämään kursseja Monet aluejärjestömme ja paikallisyhdistyksemme ovat tottuneet järjestämään kursseja itse. Eläkeläiset ry kannustaa muitakin jäsenyhdistyksiään kurssijärjestämiseen. Omien kurssien järjestämisessä on hyviä puolia: yhdistys voi valita itselleen parhaiten sopivan sisällön; valita jäsenistölle mieluisimman ajan ja paikan; itse järjestetty kurssi innostaa kaikkein parhaiten jäseniä osallistumaan. Kursseille voi hakea kurssitukea Kansan Sivistystyön Liitto KSL -opintokeskuksesta. Kurssituki on 30 € / jokaiselta 45 minuutin oppitunnilta. Tuki kattaa korkeintaan 50 % valtionapuun oikeuttavista kurssikustannuksista. Sellaisia ovat esimerkiksi koulutustilavuokrista, opintoaineistoista, tarjoiluista johtuvat tai kouluttajan matkaja palkkiokustannukset. Kurssituen saamiseksi koko ensi vuoden suunniteltujen kurssien kurssitunnit varataan yhdellä kertaa opintokeskuksesta 1.-30.11. Kurssitunteja varattaessa riittää, että suunniteltujen kurssien aihe ja kesto ovat selvillä. Kurssin tarkkaa ajankohtaa ei vielä tässä vaiheessa tarvita. Kurssin keston pitää olla vähintään neljä oppituntia ja osallistujia vähintään kahdeksan henkeä. Kurssiasiointi hoidetaan KSL:n sähköisessä Tiramisu-palvelussa. Sinne pääsee verkkosivujen osoitteesta ksl.fi/tukea-jarjestoille/kurssituki/ Kurssisuunnittelija Ksenia Peltovuori neuvoo, miten kurssin järjestämisessä edetään. Ksenia Peltovuori, puh. 040 725 6171, sähköposti: ksenia.peltovuori@ksl.fi Toimintatonnikin sopii kurssitoimintaan Niin sanottu Toimintatonni-avustus sopii myös kurssitoimintaan. Avustuksella voi hankkia koulutuspalveluita KSL:stä tai muilta toimijoilta. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi KSL:n tuottamat tilauskoulutukset tai avoimet kurssit. Toimintatonnia ei voi sen sijaan käyttää kursseilla, joille haetaan kurssitukea eikä Eläkeläiset ry:n tuottamaan toimintaan. Tänä syksynäkin ehtii järjestämään kurssin Kursseja ehtii järjestämään vielä tämänkin vuoden puolella, jos siihen on halua ja tarvetta. Jos yhdistyksen tarvitsemat kurssitunnit ovat jääneet varaamatta, niistä voi sopia Eläkeläiset ry:n kanssa. Järjestömme käyttöön on varattu tavanomainen kurssituntimäärä, josta korona-ajan vuoksi suurehko osaa jää käyttämättä. Asiassa kannattaa olla yhteydessä järjestön koulutussuunnittelija Tiina Rajalaan. Neuvomme ja opastamme mieluusti muutenkin yhdistysten kurssiasioissa. TIINA RAJALA Iloa ja hikeä uudesta pallopelistä UUTENA KOKEILUNA pelattu ”pehmeä lentopallo” sai suuren suosion ulkoliikuntapäivässä Vantaan Kuusijärvellä. Tapahtuman järjesti Tikkurilan Eläkeläiset yhdessä Vantaan maahanmuuttajapalveluiden kanssa. Pehmeämmässä sovelluksessa palloa lyöntien sijasta palloa heitetään joukkuetovereille tai verkon yli. Pallo otetaan joka kerta kiinni ja heitetään rauhassa pelikaverille. Pehmeä pallo on iäkkäämmillekin turvallinen tapa harrastaa joukkuepeliä. Aivan ihana peli, tätä voisi kyllä pelata meillä salissakin, kommentoi Margareetta Lindfors pelin jälkeen Myös Aila Moilaselle uusi peli oli hyvä kokemus. Vaikka ei olisi aikaisemmin lentopalloa pelannut, tämä onnistuu, sillä tätä peliä voi pelata alussa hitaammin. Kun pallon kanssa tulee tutuksi ja tietää, miten kentällä toimitaan, muuttuu peli myös nopeammaksi. Tikkurilan yhdistyksen puheenjohtaja Matti Savolainen lupasi ottaa selvää, löytyisikö Puistokulman isosta salista tilaa, jotta uutta peliä päätäisiin kokeilemaan uudestaan. Peliä oli opettamassa Sporttia kaikille ry:n Marina Robush. EVA RÖNKKÖ Itse järjestetty kurssi innostaa kaikkein parhaiten jäseniä osallistumaan.” 20 Eläkeläinen 5/2021
Syyskauden 2021 kurssikalenteri Lähikurssit Kurssipaikkoina ovat Varalan urheiluopisto Tampereella ja Kylpylähotelli Rauhalahti Kuopiossa. Kulje kanssain -liikuntakurssi 19.-22.10. Varalan Urheiluopisto. Ilmoittautuminen heti. Monipuolinen liikuntakurssi, joka sisältää sekä ulkoettä sisäliikunnan teemoja. Kurssilla harjoitellaan muun muassa esitysohjelmaa ajatellen ensi vuoden Kulje kanssain -jäsenristeilyä. Vetäjinä Eva Rönkkö ja Hannele Pitkä-Liukkonen. Kurssin hinta: 220 €. Musiikkikurssi 21.-23.10. Varalan urheiluopisto. Ilmoittautuminen heti. Yhdessä soittamista ja laulamista sekä musiikin teoriaa. Vetäjinä Sauli Malinen ja Ahti Sepp. Kurssin hinta: 220 €. Ilmaisutaidon kurssi 21.-23.10. Varalan urheiluopisto. Ilmoittautuminen heti. Ilmaisutaitoa, improvisaatiota ja ohjelmaideoita. Vetäjänä Annikka Kaistinen. Kurssin hinta: 220 €. Verkkokurssit Verkkokurssit sisältävät yhdistystoiminnan ja taloudenhoidon teemoja sekä verkkoympäristön käytön opetusta. Kurssit pidetään Jitsi Meet -etäyhteysohjelmalla. Kunkin verkkokurssin kesto on yhteensä neljä oppituntia. Ikääntymispolitiikan kuulumisia 19.10. kello 10-11.30 Ilmoittautuminen 18.10. mennessä: edunvalvonnan ja ikääntymispolitiikan ajankohtaisasioita. Vetäjänä Jan Koskimies. Pidä hyvä kokous 20.-21.10. kello 10-11.30. Ilmoittautuminen 18.10. mennessä: kevätja syyskokousten valmistelu, kokouksen läpivienti, vaalit ja äänestykset. Vetäjänä Anu Mäki. Etäyhteydet vasta-alkajille (Jitsi Meet ja TEAMS) 6. ja 27.10. kello 10-11.30. Ilmoittautuminen 19.10. mennessä: etäyhteyden ominaisuudet, kokouskutsun lähettäminen, tiedostojen jakaminen. Vetäjänä Maarit Fred. Etäyhteysohjelmien jatkokurssi 4.-5.11. kello 10-11.30. Ilmoittautuminen 27.10. mennessä: aineiston jakaminen omalta koneelta sekä pilvestä; yhdistysasiakirjojen yhteinen muokkaaminen. Vetäjänä Maarit Fred. Vaihtelua kerho-ohjelmiin etäyhteydellä 9.-10.11. kello 10-11.30. Ilmoittautuminen 2.11. mennessä: mitä uutta sisältöä ja miten voi tuoda yhdistyksen kerhoon etäyhteyksiä ja tietotekniikkaa käyttäen. Vetäjänä Maarit Fred. Vertaisfoorumi 16. ja 17.11. kello 10-11.30. Ilmoittautuminen 9.11. mennessä: millaista Kurssihinnat ja ilmoittautuminen Lähikurssipaikkoina ovat Varalan urheiluopisto Tampereella ja Kylpylähotelli Rauhalahti Kuopiossa. Kurssihinnat sisältävät opetuksen, majoituksen kahden hengen huoneissa sekä kurssiohjelman mukaiset ateriaja kahvitarjoilut Osallistujille ei makseta matkakustannusten korvauksia. Sen sijaan voimme myöntää harkinnanvaraista kurssitukea vähävaraisille yhdistyksille. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti ilmoittautumisen yhteydessä. Tuki kattaa puolet yhden kurssilaisen osallistumismaksusta. Kursseille ilmoittaudutaan määräaikaan mennessä kirjallisesti, joko Eläkeläiset ry:n kotisivuilla olevaa sähköistä ilmoittautumislomaketta käyttäen tai sähköpostitse Jukka Mustakalliolle, sähköposti: jukka.mustakallio@elakelaiset.fi Lisätietoja kursseista ja kurssituesta antaa Tiina Rajala, puh. 040 582 4319, sähköposti: tiina.rajala@elakelaiset.fi Perimme 20 euron peruutusmaksun, jos kurssille osallistuminen peruutetaan myöhemmin kuin kolme viikkoa ennen kurssin alkua. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä Kansan Sivistystyön Liitto KSL-opintokeskuksen kanssa. Yhdistysviestinnän kurssi 2.-4.11. Kylpylähotelli Rauhalahti. Ilmoittautuminen heti. Tiedottamisen perusasiat, sähköinen ja verkkoviestintä. Vetäjänä Tuomas Talvila. Kurssin hinta: 220 €. Verkkosivukurssi 2.-3.11. Varalan urheiluopisto. Ilmoittautuminen heti. Tule tutustumaan Eläkeläiset ry:n uuteen verkkosivualustaan ja opi ylläpitämään yhdistyksesi sivuja. Huomio: kurssilla ei käsitellä Kotisivukoneen verkkosivuja. Vetäjänä Anna Eskola. Kurssin hinta: 110 €. Jäsenrekisterikurssi 2.-3.11. Varalan urheiluopistossa. Ilmoittautuminen heti. Kurssilla koulutetaan yhdistyskäyttäjiä (nykyinen tai tuleva puheenjohtaja tai jäsensihteeri) yhteisen jäsenrekisteriohjelmistomme käyttöön. Koulutetut henkilöt saavat pääsyn oman yhdistyksen jäsentietoihin ja voivat muokata niitä. Jäsenrekisteriohjelmisto tarjoaa yhdistysten käyttöön työkaluja muun muassa sähköpostitse tapahtuvassa jäsenviestinnässä. Vetäjänä jäsenvastaava Anna Autio. Kurssin hinta: 110 €. digiopastusta voi antaa etäyhteydellä, esimerkiksi laiteneuvonta, hyvät käytännöt ja tietosuoja. Vetäjänä Maarit Fred. Taloudenhoidon verkkokurssi 18. ja 19.11. kello 10-11.30. Ilmoittautuminen 9.11. mennessä: yhdistystalouden vuosikello, taloudenhoitajan tehtävät, toiminnantarkastus. Vetäjänä Heli Grönroos. Eläkeläinen 5/2021 21
TEKSTI ANU KORHONEN KUVAT OULUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET JALANJÄLKENI-KAMPANJASSA pohditaan käsityöaktivismin keinoin, miten omilla valinnoilla ja päätöksillä voi vaikuttaa parempaan tulevaisuuteen ja maapallon hyvinvointiin. KSL-opintokeskus kannustaa perustamaan opintokerhoja, joissa huovalle kirjaillaan langalla jalanjälkiä yhdessä muiden kanssa. Osallistujat saavat maksuttoman materiaalipaketin ja rahallisen tuen opintokerhon järjestämiseen. Voimaannuttava, yhdistävä ja virkistävä kokemus Oulun Työväen Eläkeläiset tarttuivat tarjoukseen varapuheenjohtaja Hannu Alakontiolan luotsaamana. – Ajatus Jalanjälkeni-opintokerhosta syntyi Eläkeläinen-lehdessä olleesta KSL:n kutsusta osallistua uudenmuotoiseen toimintaan. Sain muutamassa Käsityöaktivismia harjoitettiin ryhmässä Oulun Työväen Eläkeläisten kesäkoti Kympissä Oulun Hietasaaressa. ”Panihan tämä ajattelemaan, minkälaisen jalanjäljen itse jätän jälkipolville” päivässä koottua mukaan 20 henkilön porukan. Jokainen kirjaili oman askeleensa kohti luontoa, eläimiä ja ihmisiä kunnioittavaa maailmaa. Käsityöaktivismia harjoitettiin ryhmässä kesäkoti Kympillä Oulun Hietasaaressa sekä kotona. KSL lähetti osallistujille maksuttomat materiaalipaketit, jotka sisälsivät tarvikkeet ja ohjeet käsityön tekemiseen. Lisäksi KSL maksoi opintokerhoille rahallisen tuen. – Keskusteluissa ja ajatuksissa olivat yhteiskunnallisestikin puhuttavat asiat, kuten ilmastonmuutos, sosiaalinen kanssakäyminen ja yhdessäolo. Käsittelimme koronaa, luonnon hyvinvointia sekä monia muita mieltä askarruttavia asioita, Hannu kertoo. Ryhmä suunnitteli yhteisen seinävaatteen, johon jalanjäljet kiinnitettiin. Seinävaate ripustettiin toukokuussa kesäkodin seinälle. – Prosessi oli koronan keskellä tehtynä voimaannuttava, yhdistävä ja mieliä virkistävä kokemus, Hannu summaa. Helppo lähteä mukaan Terttu Taajoranta otti osaa Jalanjälkeni-opintokerhoon. – Innostun helposti lähtemään mukaan kaikenlaisiin yhteisöllisiin juttuihin. Opintokerhoon oli helppo osallistua, kun Hannu oli järjestänyt kaikki tarvikkeet valmiiksi. Tykkään tehdä muutenkin käsitöitä. Asiaan vaikutti myös yhdistykselle maksettava palkkio, OTE:n kirjanpitäjänä toimiva Terttu kertoo. – Tein nappipyörillä kulkevan auton sekä salaman, joka viittaa sähköautoon. Kirjailin kukkia kasvamaan auton eteen ja taakse. Tahdoin ilmaista, että haluan suojella luontoa, vaikka autoilen. Oli mukava tutustua toisten töihin ja siihen, mitä aiheita kukin oli käsitellyt. Ja panihan tämä ajattelemaan, minkälaisen jalanjäljen itse jätän jälkipolville. Ai noinkin voi tehdä! Onpa ihana! Päivi Saloranta, OTE:n jäsensihteeri, piti käsitöiden tekemistä yhdessä mukavana toimintana. – Kaikki olivat uteliaita toistensa töitä kohtaan. Oli mielenkiintoista nähdä, kuinka eri ihmiset keksivät pienelle huovan palaselle niin erilaisia ideoita, toteutuksia ja tekniikoita. Joku tekee tosi tarkasti, toinen suurpiirteisemmin. ”Ai noinkin voi tehdä! Onpa ihana!”, kuului usein tekemisen ja keskustelun lomassa, muistelee Saloranta. – Ainahan me parannamme keskusteluissamme maailmaa. Mutta Jalanjälkeni-opintokerho ja käsityöaktivisPerusta Jalanjälkeniopintokerho › Jalanjälkeni-opintokerho on oikeutettu 150 euron tukeen, mikäli siinä on vähintään viisi yli 15-vuotiasta jäsentä. Opintokerhon tulee kokoontua vähintään viisi kertaa ja vähintään 10 tunnin ajan. › Lue lisää: www.ksl.fi/perusta-jalanjalkeni-opintokerho › Tiedustelut: koulutustuottaja Tiina Flygare, 050 5900 709, tiina.flygare@ksl.fi. Kulttuuriaktivismia käsityön keinoin mi oli ensimmäinen kerta, kun teimme sitä tällä tavalla organisoidusti. Itse kirjailin työhön vadelmanoksan ja toiseen kiinnitin aiemmin virkkaamani pupujussin, auringon ja puun. 22 Eläkeläinen 5/2021
Jätä perintö joka säilyy. Tekemällä testamentin metsiensuojelun hyväksi olet mukana ylläpitämässä elämän jatkumista ikimetsissä ja lahjoituksestasi jää pysyvä jälki. Lisätietoja: www.luonnonperintosaatio.fi Toiminnanjohtaja Pepe Forsberg, p. 040 866 9696 pepe.forsberg@luonnonperintosaatio.fi Luonnonperintösäätiö suojelee suomalaista luontoa. Pysyvästi. LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 / Po lii si ha lli tu s Kaipaatteko iäkkäille kokousohjelmaa? Ratkaisuna tarjoamme esitelmän HYVÄ ELÄMÄNLAATU IÄKKÄÄNÄ Esitelmöitsijä: Pertti Aaltonen, 80 v, huippukuntoinen, vertaisliikuttaja ja senioriohjaaja Tavoite: Aktivoida iäkkäitä pitämään huolta kunnostaan Videoesittely: Pyydä sähköpostilla Luentomonisteet: Jaettavat monisteet ovat pohja osallistujien kunto-ohjelmalle Pyydä lisätietoja ja tarjous: 0400 222155 pertti.aaltonen@a-innovation.fi Motto ”Kiva olla olemassa” Kotimainen interaktiivinen tukipohjallinen Tutustu ja tilaa www.ortomalli.com Kunnista etsitään taas ikäystävällisiä tekoja Osana Eläkeläiset ry:n Ikäystävällinen kunta -kampanjaa järjestö palkitsee vuosittain jonkin Suomen kunnan ”Ikäystävällisestä teosta”. Ehdokkaiden etsimiseksi Eläkeläiset ry kannustaa jäsenyhdistyksiään ”ilmiantamaan” sellaisia kuntia, jotka ovat teoillaan vuoden mittaan esimerkillisesti edistäneet ikäystävällistä Suomea. Ehdotusten perusteella Eläkeläiset ry valitsee joulukuussa palkittavan teon ja kunnan. Hyvistä esimerkeistä kerrotaan myös Eläkeläinen-lehdessä. Vuoden ikäystävällisen teon valinnalla Eläkeläiset ry korostaa sitä, että väestön ikääntyminen edellyttää kunnilta ajattelutapojen muutoksia ja uusia valmiuksia. Ikäihmisten osallisuus, demokraattiset vaikutusmahdollisuudet, palvelut, asuminen ja liikkuminen ovat esimerkkejä asioista, joissa ikäystävällisyys on tulevaisuudessa yhä merkityksellisempää. Ikäsyrjintä ja ikäsyrjäytyminen on estettävä. Ikäystävällisessä teossa kyse voi olla kunnan tekemistä suurista tai pienistä, mutta esimerkillisistä teoista, joilla ikäihmisistä ja heidän osallisuudestaan pidetään huolta. Palkinnon ovat saaneet: 2019 Rautalampi (kunnan liikuntapalvelut ja penkkilenkki), 2020 Tampere (kotihoidon pysäköinti). Ehdotuksia perusteluineen voi toimittaa Eläkeläiset ry:lle postitse tai sähköpostitse osoitteeseen elakelaiset@ elakelaiset.fi 30.11.2021 mennessä. Toimintatonnin haku vuodelle 2022 Eläkeläiset ry jakaa vuodelle 2022 hakemusten perusteella paikallisyhdistyksilleen ja aluejärjestöilleen sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAlta saatua kohdennettua toiminta-avustusta. Näiden ns. Toimintatonnien hakua on uudistettu. Avustusta voi vuodelle 2022 hakea kolmeen tarkoitukseen: matalan kynnyksen toiminnan tai tapahtuman/tapahtumien järjestämiseen tietotekniikkahankintojen tekemiseen koulutuksen järjestämiseen Näistä hakija valitsee yhden. Haettava avustussumma voi olla 1000 euroa, 1500 euroa tai 2000 euroa. Suosittelemme ensisijaisesti sähköisen hakulomakkeen käyttöä. Se löytyy Eläkeläiset ry:n kotisivuilta Aineistoa yhdistyksille -sivulta. Ennen lomakkeen täyttämistä kehotamme lukemaan hakuohjeen tarkasti. Hakuaika päättyy 30.11.2021. Silloin hakemusten tulee olla perillä. Myöhästyneitä hakemuksia ei huomioida. › Lisätietoja: https://elakelaiset.fi/toiminta/toimintatonni-avustukset/ Eläkeläinen 5/2021 23
N äyttelijä Aliisa Pulkkinen ei ole koskaan noussut teattereiden lavoille vain näyttelemään, vaan löytääkseen esitysten sielun, niiden syvimmän sanoman. Kirjailija Anneli Kanto totesi taannoisessa Kansan Uutisten haastattelussa olevansa ”onnellinen kirjailija”. Yleisön rakastama ja kriitikoiden hemmottelema, elokuussa Tampereen Teatterista eläkkeelle jäänyt Aliisa Pulkkinen hehkuttaa hänkin olevansa onnellinen näyttelijä ja onnellinen ihminen. Niin paljon kun Pulkkinen työtään on rakastanut ja rakastaa yhä, hän ei ole milloinkaan elänyt pelkästään teatterille. Hän suree niiden kollegoiden kohtaloa, jotka antaessaan kaikkensa teatterille ovat menettäneet valtaosan itse elämästä. Eläkkeelle heistä moni jää onnettomana ja yksinäisenä. Pulkkisella sen sijaan menee niin sanotusti lujaa. Viriili näyttelijä uhkuu elämäniloa ja näyttelee täyttä häkää. Hän esittää puolisonsa Jotaarkka Pennasen ohjaamaa riemastuttavaa Joutsenlaulua täysille katsomoille Tampereen Teatterin Kivi-näyttämöllä. Tulevista elokuvarooleistaan Pulkkinen ei vielä hiisku sen tarkemmin, mutta niitäkin on tulossa. JOUTSENLAULUSSA ALIISA Pulkkinen tulkitsee 18 eri roolia Ihaa-aasista alkaen Niskavuoren Ilonaan ja Aarneen, Kleopatraan ja Macbethiin. Roolihahmo on hullunkurinen, mutta kovin traaginen ikääntynyt näyttelijätär Ainailona Hopea, joka on linnoittautunut kotiinsa esittääkseen kameralle niitä rooleja, joita olisi aikoinaan halunnut näytellä ja niitäkin, jotka sai tehdä. Mitä suositeltavin esitys pyörii Tampereen Teatterin Kivi-näyttämöllä vielä marraskuun aikana ja ensi keväänä. Toivottavasti myös kiertueilla myöhemmin. – Teatterin ohella elämässäni on paljon muutakin, erityisesti läheiset ihmiset, Pulkkinen korostaa ja luo hehkuvan katseen puolisoonsa Jotaarkka Pennaseen. Pariskunta viettää paljon aikaa yhdessä muun muassa keskustellen heitä molempia kiinnostavista asioista ja tietenkin taiteesta ja kulttuurista ylipäätään. Pulkkinen kertoo olevansa myös väsymättä uutisvirtaa seuraava uutishullu joka haluaa tietää, miten maailma makaa. Yhteiskunnallinen tiedostaminen on yksi pariskuntaa yhdistävä asia ja keskustelun aihe. Aliisa uumoilee rakastuneensa Jotaarkkaan hänen terävään yhteiskunnalliseen ajatteluun ja toimintaan huumautuneena. Tärkeitä pariskunnalle ovat myös yhteiset ystävät. NÄYTTELIJÄNÄ PULKKISELLE ovat olleet mieluisia ja tärkeitä yhteiskunnallisiin kipupisteisiin tähdänneet näytelmät, tarve sanoa jotakin merkittävää, puhua esityksissä pienen ihmisen puolesta. Hyvänä esimerkkinä on laajalti esitetty Anja Vammelvuon novelleihin ja runoihin perustuva Valkoinen varis -esitys, jossa käsitellään vanhuusajan ihmisarvoista elämää. Tärkeä ja vaativa on myös ollut yhdessä Jotaarkka Pennasen kanssa kirjoitettu Särkynyt neitsyt, kuvaus perheväkivallasta. Palkitsevinta Pulkkiselle näyttelijäntyössä on, jos hän kykenee heijastamaan, vaikkapa vain yhdelle katsojalle, häntä koskettavan tunteen. Parhainta palautetta työstään hän on saanut, kun on tultu kertomaan Pulkkisen esittämän roolin ”pelastaneen teatterikävijän elämän” tai saanut katsojan ajattelemaan roolin myötä jotakin asiaa eri tavoin kuin aikaisemmin. Parhaiten Pulkkinen kertoo viihtyneensä pienillä näyttämöillä esittämiensä pienimuotoisten esitysten tulkitsijana. ALIISA PULKKISTA kiitellään herkäksi ja impulsiiviseksi näyttelijäksi, joka hallitsee kaikki teatterin osa-alueet. Hän ottaa kiitokset vastaan, mutta toteaa aina olleensa näyttelijänä outo lintu, kummajainen, jolle itsensä korosOnnellinen näyttelijä Aliisa Pulkkinen jäi eläkkeelle elokuun alussa ja näyttelee täyttä häkää. Hän esittää puolisonsa Jotaarkka Pennasen ohjaamaa riemastuttavaa Joutsenlaulua täysille katsomoille Tampereen Teatterin Kivinäyttämöllä. Tulevista elokuvarooleistaan Pulkkinen ei vielä hiisku sen tarkemmin, mutta niitäkin on tulossa. TEKSTI SISKOTUULIKKI TOIJONEN KUVAT ANNINA MANNILA Teatterin ohella elämässäni on paljon muutakin, erityisesti läheiset ihmiset.” KULTTUURI 24 Eläkeläinen 5/2021
KUKA Aliisa Pulkkinen › Syntynyt 1956 Ylitorniolla. › Kävi lukion Oulussa ja valmistui näyttelijäksi Tampereen yliopiston näyttelijäntyön koulutusohjelmasta. › Kiinnitys Kotkan kaupunginteatterissa 1981–1985. Tampereen Teatterissa 1985– 2021. › Opiskeli vuoden Kaliforniassa näyttelemistä. Saanut kaksi kertaa yksivuotisen taitelija-apurahan. › Harrastaa sienestystä, uintia, ruoanlaittoa. › Asuu Pispalassa puolisonsa teatteriohjaaja, tietokirjailija Jotaarkka Pennasen kanssa. Heillä on viisi lasta, Pennasella kolme edellisistä liitoista, Pulkkisella yksi ja yksi pariskunnan yhteinen. Neljä lastenlasta. Teatteri ei kaikkoa Aliisa Pulkkisen elämästä eläkkeelläkään. Eläkeläinen 3/2021 25
taminen enempää näyttämöllä kuin muissakaan riennoissa ei ole luontaista. HÄN VÄITTÄÄ olevansa aivan liian vähän diiva näyttelijäksi. Jotaarkka Pennanen ehättää kommentoimaan sivummalta jokaisen näyttelijän olevan jossain määrin narsisti. Vaimonsa esityksiä paljon ohjanneena hän kiittelee Aliisan olevan erittäin huomaavainen näyttelijä, jonka näyttelijäntyössä diivailun sijaan korostuu älyllisyys. Pelkkä viihteellinen teatteri ei pariskuntaa innosta. Pennanen sureekin teatteritarjonnan viihteellistymistä kaupallisuuden ehdoin. Pulkkinen ei ole halunnut olla esillä näyttämöillä itsensä vaan esitettävän asian vuoksi. Aina se ei vakituisella kiinnityksellä olevalle näyttelijälle ole ollut mahdollista. Jos esitys on alun pitäen luokaton, on siinä näytteleminen raastavaa ja myötähäpeää tuottavaa, hän huokaa. YLITORNIOLTA PIKKUISESTA kylästä kotoisin olevan Pulkkisen mummo jo uumoili mitä tulevan pitää. ”Herranjumala tuo kläppi on yks näyttelijä!”, mummo tuskaili ja antoi tukkapöllyä villille ja kurittomalle tyttöselle tuon tuostakin. Teatteriharrastus työväennäyttämöillä on kulkenut mukana Pulkkisen suvussa pitkään. Kurittoman kläpin taiteellinen tuotanto alkoi jo lapsena runoja rustaamalla. Vanhemmat eivät vastustaneet hänen valitsemaansa näyttelijän uraa. Tosin isien tapaan Pulkkisenkin isä toivoi tyttärestään ekonomia. Tampereen yliopiston Näty-teatterikouluun lahjakas Pulkkinen pääsi ensiyrittämällä. Ensimmäinen kiinnityksen hän sai Kotkan Kaupunginteatteriin, josta Tampereen Teatterin tuolloinen hallintojohtaja Esko Roine nappasi Pulkkisen Tampereen Teatteriin. Siellä Pulkkinen näytteli yli kolmekymmentä vuotta tehden koko ajan myös omia esityksiään ja televisiosekä elokuvarooleja. ELOKUUN ALUSSA Aliisa Pulkkinen jäi eläkkeelle hieman ristiriitaisissa tunnelmissa. – Olihan se toki outoa, mutta monestakin syystä tunnen siirtyneeni aivan oikeaan aikaan syrjään joitakin nykyajan kotkotuksia vierastaen. Vaikka ikää on karttunut, Pulkkinen karsastaa puhetta ”ikäihmisistä”. – Sehän on aivan pöhköä. Jokainen ihminen, vauvakin on ikäihminen. Miksi ei puhuta ”vanhemmista ihmistä” tai ”eläkeläisistä”. Ikään kuin niiden mainitsemisessa olisi jotain hävettävää! Kulttuurissamme lähes kaikki vanhat ihmiset kategorisoidaan hoidettavaksi ja huollettaviksi taakoiksi. Eivät vanhat ihmiset ole mitään samankaltaista massaa, joka ansaitsisi lähinnä armokuoleman, Pulkkinen tuohtuneena jo korottaa ääntään. Hän muistuttaa, kuinka paljon juuri eläkeläiset kuluttavat kulttuuria ja omaavat henkistä kapasiteettia ja toimivat aktiivisesti yhteiskunnassa muun muassa kolmannen sektorin toimijoina. – Eläkeläisissä on valtava kapasiteetti, jota ei ymmärretä riittävästi käyttää hyväksi. Ei riitä, että meidät mainitaan vain vaalija juhlapuheissa. ELÄKELÄISET OVAT kiireellistä väkeä harrastuksineen, niin Pulkkinenkin. Minkä näyttelemiseltä ehättää hän polskuttelee maauimalassa, mökkikaudella luonnonvesissä ja joogaa. Vatsatanssiryhmäänkin pitäisi päästä. Ruuanlaitto on yksi hänen intohimonsa. Herkullista sapuskaa, hurttia huumoria viljelevä Pulkkinen kertoo loihtivansa, vaikka jääkaapin valoista. Varmimmin hänet näin syksyisin tapaa sienimetsästä. Teatteri ei kaikkoa Aliisa Pulkkisen elämästä, mutta sitäkin rakkaampi hänelle on oma perhe, erityisesti puoliso. – Elämäni tukipilari, rakas aviopuolisoni, Jotaarkka on auttanut minua eheytymään ja olemaan juuri sellainen kuin olen. Elämässä tärkeintä on tuntea olevansa rakastettu ja kuulla se myös sanottavan. Aliisa Pulkkinen näyttämöllä Mielenkiintoisia töitä esimerkiksi: Margit Granqvist näytelmässä Särkelä itte, Valkoinen varis -esitys, Karoliina näytelmässä Pikku Pietarin piha sekä Jotaarkka Pennasen Porin Rakastajat-teatteriin ohjaama Pietarin Romeo ja Julia. Herranjumala tuo kläppi on yks näyttelijä!” Pariskunta Aliisa Pulkkinen ja Jotaarkka Pennanen viettää paljon aikaa yhdessä muun muassa keskustellen heitä molempia kiinnostavista asioista ja tietenkin taiteesta ja kulttuurista ylipäätään. 26 Eläkeläinen 5/2021
Haloo Helsinki kuuluu monelle MUSIIKKI Haloo Helsinki: Älä Pelkää Elämää. Vallila Music House/Sony 2021. YKSI VUODEN odotetuimpia kotimaisia levyjä julkaistiin syyskuun alussa, vieläpä sillä tempulla, että levynjulkaisukeikka oli paikkana salainen, vain faneille tietyin ehdoin kerrottu. Mutta sali tuli täyteen, olihan Haloo Helsinki-yhtyeen seitsemäs albumi Älä pelkää elämää niin odotettu. Jo ennakkoon kiekolta julkaistut singlet Lady Domina, Piilotan mun kyyneleet ja Tulikärpäset veivät albumin myynnin kultalevyrajan yli. Tuo akustisella pianolla kauniisti alkava ja loppuva Piilotan mun kyyneleet on hallinnut maan radiolistoja viikkotolkulla ja ollut jo vuonna 2006 aloittaneen yhtyeen uran isoin radiohitti. Se on aika paljon se, sillä Haloo Helsingin kuutta aiempaa albumia on myyty yhteensä noin 300 000 kipaletta. EDELLISESTÄ Hulluuden highway -älppäristä on nelisen vuotta ja keikoille yhtye palasi vasta viime juhannuksena. Uutta levyä on tehty vuosi eikä turhaan, hiottu kokonaisuus ja sillä tavalla vähän erilainen, että kun vaikkapa korona voisi johtaa suureen synkistelyyn niin nimensä mukaisesti tämä kiekko on kuitenkin toiveikas. Levyn osin puhelauluna etenevä nimikappalekin puuttuu niin rasismiin kuin väkivaltaankin, mutta sanoo kuitenkin, että ääripäät tulevat toimeen keskenään ja vaikka eri suuntiin niin kuitenkin samaa köyttä kiskotaan. Ei niin etteikö ilmiselviä ongelmia sivuta. Esimerkiksi komeasti kulkevassa Lady Dominassa ruoska sivaltaa ja meillä lattiaa lakaistaan, mutta jonkun lateksiasuisen hahmon sijaan asialla on luonnon luoma Lady Domina, siis vaikka ilmastonmuutos. RADIOSOITTO JA hittipotentiaalia on muissakin kuin jo makupaloina julkaistuissa biiseissä kuten Tahdon, jossa "tahdon olla sun kunnes tuulen sekaan sulaudun". Loppusoinnut eivät ole minnekään kadonneet. Mukava on uudenlainen kansanmusiikkivaikutteita omaava rauhanlaulu Kerran Kuussa. Niinpä jos kerran kuussa joku käynyt on niin ei rauha maassa ole mahdoton. Yhtyeen laulaja-basisti Elli Haloo teki bändin tauon aikana rokkaavan soololevyn Ellips-nimellä ja laulaa nyt tosi hyvin saatuaan enemmän tilaa kuin Haloo Helsingin aiemmilla. Panostuksesta kertoo sekin, että tämä lopullisessa muodossaan 11 kappaleen, 47 ja puolen minuutin levy miksattiin USA:ssa ja mittakaavasta, että Helsingin Olympiastadion on buukattu Haloo Helsingin keikalle ensi kesälle 18. kesäkuuta. AKI RÄISÄNEN Elli Haloo ja muu Haloo Helsinki. IKÄÄNTYMISEN MONET KASVOT -valokuvanäyttely on nähtävissä Jyväskylän pääkirjaston näyttelytilassa (Vapaudenkatu 39-41, 40100 Jyväskylä, jyvaskyla.fi/kirjasto) 25.10.-14.11. Kuvataiteilija Satu Juvosen näyttely esittelee valokuvin ja kertomuksin 20 ikäihmistä, jotka ovat tulleet Suomeen omanlaisin poluin. Nyky-Suomessa yhä useamman juuret ulottuvat maan rajojen ulkopuolelle. Suomessa asuu n. 54 500 yli 55-vuotiasta vieraskielistä ihmistä ja määrä kasvaa merkittävästi lähivuosina. Kuinka he ovat löytäneet paikkansa, millainen on heidän arkensa ja mistä he unelmoivat – siitä kertoo tämä näyttely. Näyttely syntyi Satu Juvosen ja monikulttuurista vanhustyötä tekevien järjestöjen yhteistyönä. Mukana ovat Eläkeläiset ry, Suomen monikulttuurinen muistikeskus, Jade yhteisö ry, Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry, Monikko ry, Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry. Syys-lokakuussa näyttely oli esillä Hervannan kirjastossa, johon näyttelyn oli järjestänyt Tampereen Eläkeläiset ry. Eläkeläiset ry kannustaakin yhdistyksiään tilaamaan näyttelyä omalle paikkakunnalleen. Näyttelystä on saatavissa kaksi vaihtoehtoista kokoonpanoa: 20 roll up -kuvaa tai 20 ripustettavaa kuvaa, 45 x 100 cm. Aikataulusta ja näyttelyn kuljettamisesta voi sopia monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkön kanssa, eva.ronkko@elakelaiset.fi, puh. 040 501 3599 Ikääntymisen monet kasvot seuraavaksi Jyväskylässä HELSINKILÄISEN KALLION-VALLILAN Eläkeläisten valokuvakerho palaa koronaevakosta Kinaporin palvelukeskukseen (Kinaporinkatu 7-9, 00500 Helsinki). Siellä kerho kokoontuu keskiviikkona 27.10. klo 14. Kerhon Eläkepäiviä-valokuvanäyt tely on parhaillaan Kulttuurikeskus Caisassa (Kaikukatu 4 B, 00530 Helsinki) ja esillä perjantaihin 29.10. saakka. Näyttelykävijä voi samalla reissulla tutustua myös viereisessä galleriassa olevaan Aistikkaat K60-burleski -näyttelyyn. Kesäkauden kuva-aiheena kerholla oli Pilvet maisemassa. Syys-lokakuun aihe oli Ruska. Kuvasatoa on nähtävänä netissä, linkkejä kuviin ja lisätietoa kerhon toiminnasta löytyy osoitteesta: kallio-vallila-el.net/digikuvakerho2 Kallion-Vallilan valokuvakerholla näyttely ja paluu evakosta Martin Holm: Kuutamolla. Kallion-Vallilan Eläkeläisten valokuvakerhon kuvasatoa. Mirja, 82 "Mie rakastan kukkasii ja maata, sienes käyn, tatis, se on miun elämä. 6-vuotiaana kävimme Siperiassa mummon kans metsässä. Me kaik sienet opettelimme. Siellä oli valtavat metsät taigaa ja marjaa oli paljon." KUVA JA TEKSTI: SATU JUVONEN M A R EK S A B O G A L Eläkeläinen 5/2021 27
PENSIONÄREN LEDARE JAN KOSKIMIES Chefredaktör D en finländska demokratin utökas nästa år med en ny nivå då regionförvaltningsreformen träder i kraft. Vid sidan av beslutsfattande på kommunal och nationell nivå tillkommer nu välfärdsområden som tar över ansvaret för socialoch hälsovården från kommunerna. Från ett demokratiperspektiv sett är det fråga om en av de största reformerna under hela vår självständighet. Men innebär reformen ökad demokrati? Det beror helt på hur reformen genomförs. För en fungerande demokrati är en tät kontakt med medborgarna av central betydelse. Ett naturligt sätt för oss i Finland är att organisera denna kontakt genom att ge medborgarorganisationerna en möjlighet att kommentera och yttra sig i olika frågor. I kommunerna kan exempelvis äldreråden vara till nytta samtidigt som även kontakterna mellan organisationerna och fullmäktigeledamöterna upprätthålls. Ju tidigare under beslutsprocessen och ju mer mångsidigt man samverkar med civilsamhället, desto mer troligt är det att de mest relevanta aspekterna även tas i beaktande. Om man ignorerar viktiga synpunkter kan det av misstag leda fram till dåliga lösningar. Dessa måste sedan åtgärdas i efterhand, vilket ofta blir dyrt och minskar förtroendet för beslutsfattandet. I FINLAND är medborgarna och även medborgarorganisationerna vana vid att kunna påverka, både i kommunerna och på riksplan. Så är dock inte fallet med påverkan på det regionala planet. Pensionärsorganisationerna har därför påpekat att ett regionalt civilsamhälle inte uppstår av sig självt. Välfärdsområdena måste sörja för att kontakten med medborgarna kvarstår inom beslutsfattandet i områdena. Vi behöver mer folkvälde, inte mer byråkrati. För pensionärernas del vore en bra modell att ta med lokala representanter för de nationella pensionärsorganisationerna i de regionala äldreråden. Kommunerna måste å sin sida sörja för att organisationerna ges goda verksamhetsförutsättningar. DET FÖRSTA områdesvalet i Finlands historia ordnas i januari 2022. Det är viktigt att pensionärsbefolkningen aktivt deltar i valet både som kandidater, inom stödgrupperna, genom att delta i diskussioner och genom att rösta. Efter valet måste civilsamhället noggrant följa upp hur reformen genomförs och kräva att folkets röst blir hörd. › Översättning: Anne Lindfors-Shaban I demokratins kärna eller på ytterbanan? Vi behöver mer folkvälde, inte mer byråkrati." I mitt kåseri i förra numret skrev jag en liten bisats om den utomparlamentariska verksamhet som var den stora drivkraften i utvecklingen mot välfärdssamhället. Det vore viktigt att när dagens högervindar blåser, så många som möjligt visste att den finska välfärden inte är en gåva från ovan, utan har kommit till då det var vänstermajoritet i riksdagen, trots att de folkdemokratiska delen av vänstern på den tiden var utesluten från regeringsarbetet. EFTER GENERALSTREJKEN 1956 blev jag vald till ordförande för Helsingfors gummireparatörers fackavdelning. En liten avdelning med knappa 200 medlemmar. Genom det uppdraget kom jag också med i den 68. fack-avdelningars sammanslutning som arrangerade stora, ibland upp till tiotusenhövdade demonstrationer, utanför riksdagshuset, när där inne behandlades för arbetarklassen viktiga lagförslag. När jag sedan på hösten 1959 blev anställd som svenskspråkig sekreterare i Helsingfors och Nylands partidistrikt, hade jag tillfälle att också vara med om att organisera demonstrationerna på dagstid. Vanligtvis brukade jag hjälpa en elektriker med att ställa upp högtalarna och dra ledningarna framför riksdagshuset, men en gång fick jag i uppdrag att med min till arbetet hörande farmarmosse kuska plakat och banderoller till fältet utanför gamla Mässhallen, som var en av de tre platser varifrån demonstrationstågen startade. De två andra var Hagnäs torg och Sandvikstorget. JAG PARKERADE min, som man på den tiden kallade bilen i god tid på planen och när folk började strömma till litet över fyra, började jag dela ut min last. Den gick åt som smör, men den breda röda häroldsbanderollen ville ingen ha. Alla var av den åsikten att det var mitt jobb, när jag nu ändå var från upprorscentralen, som man på den tiden på skoj kalllade Kulturhuset för. Vad hjälpte, jag låste bilen, slängde banderollen över poplinsrockens högra axel och fäste den med säkerhetsnålar så att den kom tvärs över bröstet, började organisera gänget i fyra led och såg till att banderoller och plakat kom på jämna mellanrum. Det blev ett långt och ståtligt led, längre än självständighetsparaden i Dragsvik, som jag i början av femtitalet hade marscherat i. Jag minns att jag var rätt stolt när jag kvart före fem spände ut bröstet och kommenderade framåt marsch. Trafiken på Djurgårdsvägen var inget problem, men på Mannerheimvägen var en jämn ström av bilar på väg ut från stan. Jag lyfte handen för at stanna ledet och funderade febrilt hur jag skulle kunna stoppa trafiken så, att vi kunde komma över på den lugnare sidan gatan och fortsätta mot riksdagshuset, när jag såg en vithandskad polishandflata framför mig. Polisen blåste i sin villepipa och röt: "Stop! Ni har inte ansökt om lov till det här demonstrationståget". Jag var mycket nära att reagera såsom vi gatpojkar hade lärt oss: “när polisen ryter så tar man till harvärjan”, men nu hade jag ett långt led människor bakom mig, så jag samlade mig och röt tillbaka: "Enligt grundlagen har vi i det här landet rätt att fritt demonstrera för våra åsikter. Din plikt är att stoppa trafiken så att vi kan fortsätta vår marsch mot riksdagshuset på andra sidan gatan". Jag medger att jag hade litet darr på rösten och polisen stirrade först på mig som gourmeten på billig korv, men sedan blåste han i sin visselpipa och stoppade trafiken. Jag kände mig nog som en stor revolutionär när jag lyfte handen och signalerade framåt marsch. Sedan dess har jag aldrig mera sprungit undan polisen. Jag övervann rädslan för polisen LIMPAN RUDOLF LINDBLAD Skribenten är pensionär, bosatt i Helsingfors. Jag kände mig nog som en stor revolutionär." 28 Eläkeläinen 5/2021
Apua jalkavaivoihin Detria Relaxant® Jalkavoide tukee laskimoverenkiertoa Detria Oy | Rovaniemi | p. 016 311 225 | www.detria.fi Kotimaiset Relaxant-voiteet löydät apteekeista, luontaistuotekaupoista sekä kauppa.detria.fi + hoitaa ja rauhoittaa väsyneitä, turvonneita ja pakottavia jalkoja + helpottaa suonenvetoja, jalkojen laskimovaivoja ja pakotusta sekä suonikohjukipuja + lämmittää palelevat jalat Eläkeläinen-lehteä kannattaa kaupata muillekin Eläkeläiset ry:n jäsenille Eläkeläinen-lehti tulee jäsenmaksuun sisältyvänä jäsenetuna, kotiin kannettuna kuusi kertaa vuodessa. Mutta lehden tilausten hankkiminen muualtakin on tärkeätä työtä niin lehden kuin koko toimintamme tunnetuksi tekemisessä. Mahdollisimman laaja tilaajajoukko myös vahvistaa lehden taloutta. Yhdistyksen jäsenet voivat esimerkiksi tilata sen joulutai syntymäpäivälahjaksi ystävilleen. Useat yhdistykset ovat tilanneet lehteä palvelutaloihin, vanhainkoteihin, terveyskeskuksiin ja kirjastoihin. Parhaat kiitokset tästä! Valittavana on vuoden määräaikainen tilaus ja kestotilaus. Tilaushinta vuodelle 2022 on 30 euroa. Lisätietoja lehden tilaamisesta jäsenpalvelustamme, puhelin 020 743 3610 (soittoaika arkisin) kello 9-12, tai sähköpostitse: jasenet@elakelaiset.fi E läkeläiset ry:n yhdistykset keräävät edellisvuosien tapaan jäseniltään ja lähiyhteisöiltään joulutervehdyksiä Eläkeläinen-lehden joulukuun numeroon 2021. Useassa yhdistyksessä joulutervehtijöiden nimien keruu jäsenlehdessä julkaistavaksi on pitkä ja iloinen perinne. Sillä on myös jäsenille ja mikseipä muillekin eläkeläistoiminnan ystäville tärkeä yhteisöllinen merkitys. Näin on esimerkiksi porilaisessa Pihlavan Eläkeläisissä. Viime vuoden joululehteen yhdistys lähetti lähemmäs sata henkilönimeä ja muutaman liiketervehdyksen päälle. – Pihlava on mahtava tiivis yhteisö. Siellä ei ole pitkä matka mihinkään ja ihmisetkin ovat hyvin likellä toisiaan, kertoo Pihlavan Eläkeläisten puheenjohtaja P entti Taronoja. – Iltapäiväkerhossa on aina keräyslistat esillä ja ihmiset laittavat mielellään nimensä ja maksavat vitosen. Kaikki ovat kauhean posiitivisella mielellä, kun niitä kerätään. – Mutta on jäseniä, jotka eivät kerhoissa käy. Silloin me menemme heidän luokseen. – Minullakin on jo vuosien varrelta tuttu piiri ihmisiä, voisi sanoa vakioasiakkaita. Ne vartoo oikein, ja soittavatkin etukäteen että muista tulla sit käymään, pannaan kaffeet päälle. Kerääjälle se ei ole nopeata hommaa, ei se niin mene että käydään vain ottamassa nimi ja vitonen ja lähdetään. Kyllä siinä vaihdetaan sana ja kaksikin. Mutta niin se kuuluu ollakin. – Meillä on yhdistyksessä niin hyvä porukka, kaikki tekevät osansa. Itse olen puheenjohtajana ollut useamman vuoden. Ajattelen niin, että on etuoikeus, kun saan tässä porukassa olla mukana. TUOMAS TALVILA Joulutervehdys Eläkeläinen-lehteen on iloinen asia Keräysaika yhdistyksissä on nyt kuumimmillaan. Takaraja on 5.marraskuuta. Näin keräät tervehdyksiä › Paperisia keräyslistoja on lähetetty kaikille yhdistyksille yhdistyskirjeessä 16.9. Listoja voi tilata Eläkeläiset ry:n toimistolta tai tulostaa osoitteesta elakelaiset.fi/ jarjesto/joulutervehdykset › Henkilötervehdys maksaa 5 euroa › Toimita tervehtijöiden nimet Eläkeläinen-lehdelle viimeistään 5.11. Lähetyksessä kannattaa käyttää osoitteesta elakelaiset.fi/jarjesto/joulutervehdykset löytyvää sähköistä joulutervehdyslomaketta. Silloin yhdistyksenne saa vähentää hankintakuluvähennyksenä 20 prosenttia keräämistänne tervehdystuotoista! › Paperisen keräyslistan / -listat voi lähettää kirjepostissa: Eläkeläiset ry / Joulutervehdykset, Mechelininkatu 20 A 2, 00100 Helsinki. Siinä tapauksessa saatte vähentää hankintakuluvähennyksenä 15 prosenttia keräämistänne tuotoista. › – Tilitä rahat 5.11. mennessä järjestön tilille FI11 1012 3000 0714 70 käyttäen viitenumeroa 1818. Pihlavalla on joulutervehdysten keräämisessä into päällä, sanoo Pentti Taronoja. Eläkeläinen 5/2021 29
KULTTUURI NIINA HAKALAHTI Lähetä runosi osoitteeseen Niina Hakalahti, Kukkolankatu 16, 33400 Tampere tai niina.hakalahti@sci.fi. RUNOPYSÄKKI T ämän lehden ilmestyessä Runografi-sivuston pitäisi olla jo avautunut. ”Runografi on suunniteltu matalan kynnyksen sillaksi runouden kentän ja kirjallisuudesta kiinnostuneen yleisön välille”, kerrotaan sivuston esittelytekstissä. Runografilla on kunnianhimoinen tavoite yhdistää eri runotoimijoita, kritiikkiä, runokirjojen seurantaa ja keskustelua. Ja täältä se sitten aikoinaan löytyy: https://www.runografi.fi/. Suomen kulttuurirahasto on rahoittanut hanketta. Synkkyydestä… Heleena Keskisen Teoria x² + C = X -runossa pohditaan eksistentiaalisia kysymyksiä. Runo alkaa visuaalisella kuvalla, josta sitten edetään abstraktimpaan pohdintaan. Otsikossakin on tavallaan kysymys ratkaisemattoman yhtälön muodossa. Runon tunnelma on tummasävyinen, mutta lopun arvoituksellinen kysymys hieman kuitenkin kyseenalaistaa lohduttomuutta. Retorinen kysymys sekä sen jälkeinen toteamus jäävät melko hermeettisiksi, mutta se lienee tarkoituskin. Runon muoto on miellyttävä ja yhtenäinen. Eero Räisäsen Minut on sidottu -runo tuo synkkyydessään mieleeni kaksi runoilijaa: yhden kotimaisen ja yhden ulkomaisen. Räisäsen runon sävy on nimittäin kuin Kaarlo Kramsulta ikään. Kramsuahan on joskus tituleerattu Suomen synkimmäksi runoilijaksi. Toisena hyvänä esikuvaehdokkaana olisi Jaakko Hämeen-Anttilan suomentama Abul-Alâ’ al-Ma’arrî ja hänen teoksensa Runoja elämän tarpeettomuudesta. Tämä Kramsun arabisielunveli kirjoitti runonsa noin tuhat vuotta sitten. Vaikka ei voida varmuudella osoittaa, että al-Ma’arrî olisi vaikuttanut meilläkin tunnettuun Omar Khaijamiin, on Hämeen-Anttilan mukaan yhteys kuitenkin nähtävissä. Myös Dante Alighierin Jumalainen näytelmä on saanut vaikutteita al-Ma’arrîlta. Eli on sitä ennenkin osattu! Kaikenlaisia ja -sävyisiä runoja tarvitaan ja niille on tilaa, koska lyriikan valtakunta on ääretön. Räisäsen runon loppusoinnuttelu muistuttaa Otto Mannisen riimejä. Sanaston raamatullisuus ja ikiaikaisuus tekevät oman säväyksensä: paasi, Mooseksen laki, kyynelten virrat. Jäin miettimään viimeisen säkeistön sanaa ”jutut”. Mielestäni se poikkeaa runon muuten pateettisjuhlavasta tyylistä, jonka kirjoittaja hyvin hallitsee. ”Kuoleman kehto”-metafora jää mieleen; yhdistyväthän siinä elämän loppu ja alku. … kohti valoisampaa Jaakko Raittilan Ihminen ilmassa -runon ilmaisu on leikkisää, mutta rivien väleissä on vakavaa asiaa. Napakka kaksisäkeistöinen runo onkin yhtä aikaa keveä ja raskas. Riimittely on luontevaa ja sopii hyvin runoon tehostamaan näennäistä kepeyttä. ”Edettiin varoittavaa ääntä nopeammin” on yksittäisenä säkeenä hieno, se kun synnyttää assosiaation sekä lentokoneen vauhdista että ihmisen tuhotoimien nopeudesta. Jaakko Raittila on kirjoittanut tärkeästä ja ajankohtaisesta aiheesta ajatuksia herättävän runon – huumoria unohtamatta. Otsikon monimerkityksisyys on osa onnistunutta runoa. Pentti Syväsen Elämän kunnioitus -runo muistuttaa meitä arvostamaan elämää. Runo assosioitui mielessäni Wis?awa Szymborskan Runsaudessa-runoon, joka alkaa näin: ”Olen kuka olen. Käsittämätön sattuma kuten jokainen sattuma. ” Szymborskan runo löytyy kokonaisuudessaan Ihmisiä sillalla -teoksesta, jonka on suomentanut Jussi Rosti. ”Muista oma loistosi,/sitä voit kirkastaa.” Nuo säkeet voisi irrottaa omaksi, itsenäiseksi aforismikseen. Ja kahden viimeisen säkeen elämänviisaus on sekä puhutteleva että kauniisti muotoiltu. Kiitollisuus lisää tunnetta elämän mielekkyydestä. Eeva-Helena Inomaan runossa on vahvaa elämisen ja olemassaolon riemua. Runossa on hieno crescendo: ensin kuljetaan kohti syksyä, sitten itsessä on syksy ja lopuksi itse on syksy. Runo on runsas ja hehkuva aivan kuten syksyinen ruskavärien ilotulitus. ”Potkin pudonneita lehtiä/kuin täyttymättömiä toiveita ja mahdollisuuksia” – hieno vertaus. Syksy ja ihminen sulautuvat, syksy on syksy, mutta myös metafora elämänkaaren tietystä kohdasta. Ja tässä runossa ei ihannoida nuoruutta ja idealisoida menneitä aikoja: ”Mitä oli kevät?/Pelokkaita pastellin sävyjä,/hauraita, haavoittuvia,/mahla pusertui koivusta kuin kyynel.” Eeva-Helena Inomaan runo on kuin todistus Pentti Syväsen runon teesille. Raimo Pasasen runo on runokuvien juhlaa. Jokainen kuva on kuin pieni maalaus. Voiko syksyn alkua paremmin kuvata kuin se tässä kuvataan: ”Kuihtuva kesä puristaa vetistä multaa/ryppyisissä kourissaan”. Retorinen kysymys kuvien välisRunouden valtakunta on ääretön Syksy ja ihminen sulautuvat, syksy on syksy, mutta myös metafora elämänkaaren tietystä kohdasta. Teoria X² + C = X Alla maan vaippa, yllä sininen seitti – välissä minä ihminen – muurahainen. Ympärillä sakeana muita muurahaisia, jotka yrittävät puhkoa reittiään vaikeakulkuiseen maastoon, laavaan, jonka tuli polttaa askel askeleelta kaiken. Kukaan ei tunne mitään, kuule ketään. Jäljelle jää vain kestävin, ei parhain. Tilalle tulee uusia muurahaisia – ehkä he ovat suurempia syntyessään – tavoittavat parhaan. Olemmeko? kun hansikas käännetään. HELEENA KESKINEN, RAISIO Ihminen ilmassa Ihminen tahtoi saada lintuperspektiivin. Hän nousi korkealle uljain tekosiivin. Lajille sellainen ei kyllä oikein sovi ja luonnon kestävyyteen tuli iso lovi. Keinoja kehitettiin yhä joutuisammin, edettiin varoittavaa ääntä nopeammin. Vain harva ymmärsi, vain harva kaukaa näki mikä on laskeutumisreitti: pyllymäki. JAAKKO RAITTILA, KOTKA 30 Eläkeläinen 5/2021
”Muista oma loistosi,/sitä voit kirkastaa.” sä on hyvä pysäyttäjä. (Pilkun voisi ”punnitaan”-verbin jälkeen napata pois.) Nyt keskivaiheilla on kahta persoonamuotoa. Mitä jos käyttäisi vain sinä-muotoa ja lisäksi preesensiä: Joko punnitaan vai tyydytkö jo tähän apatian määrään? Kun kysyn sinulta sielun salaisuutta, sydämistyt toistamiseen. Kirjoittaja yksin tietää, muuttuisiko merkitys tuon ehdotuksen myötä liikaa. Nykyinenkin versio toimii! On tehokasta, kun vertauksessa yhdistetään erilaisia havaintoja, kuten ääni ja näkö: ”Linnunlaulu loppuu kuin taulun ulkopuolelle/ lentävä viimeinen tikka.” Raimo Pasasen runokuvat ovat niin persoonallisia ja eläviä, että jokainen niistä on kuin pieni runo itsessään. Improvisoinnin vapaus Loppukesästä Helsingin Sanomissa oli juttua uudesta soitonopetuksen metodista. Metodin kehittäjä on amerikkalainen Alice Kay Kanack, Suomeen menetelmän on tuonut hänen ystävänsä, Kirsi-Marja Alanen. Kiinnostuin artikkelista, vaikka en ole muusikko. Mitä pidemmälle artikkelia luin, sen selvemmäksi kävi, että sovellettavuus kirjoittamiseen oli ilmeinen. Metodissa nimittäin on keskeistä se, että saa soittaa mitä haluaa. Ja kun soittaja improvisoi, ei voi tehdä virheitä, koska kaikki on vain valintoja. Improvisaation myötä soitto-oppilaat alkoivat soittaa puhtaammin, paremmin ja luovemmin. Aivan sama pätee kirjoittamiseen ja sen opettamiseen. Kun saa tilaa, eikä tarvitse pelätä virheitä, alkaa tapahtua hyvää. ”Jos et tiedä, minne olet menossa, mikä tahansa tie vie sinut perille”, sanoi Lewis Carroll, Ihmemaan Liisastaan tunnettu kirjailija. › ” Unta ja valvetta ” Lokakuun Runopysäkki-blogin runoilijat ovat Helena Koponen, Salli Kajosmäki ja Toivo Berg. Lue osoitteessa elakelaiset.fi/blogit Kuljen kohti syksyä, potkin pudonneita lehtiä kuin täyttymättömiä toiveita ja mahdollisuuksia niin kauniita ja värikkäitä, mutta valmiina kuivumaan, rypistymään, maatumaan, kuuntelen tuulta, siedän sadetta, odotan värien vaihtumista talven siniseen, viileään valkoiseen... Niinkö? Minussa on syksy, vielä räiskyy ruska sisälläni punaista, keltaista, ruskeaa, oranssia Mitä oli kevät? Pelokkaita pastellin sävyjä, hauraita, haavoittuvia, mahla pusertui koivusta kuin kyynel Mitä oli kesä? Vahvoja värejä, jotka särkivät hennot unelmat, Mutta jokainen läpi elettyä antoi uutta voimaa. Rakastan syksyä, piiskatkoot sateet, repikööt myrskytuulet, tunnen itseni vahvemmaksi kuin koskaan kesästä vahvistuneena piehtaroin värikylläisessä lehtikasassa, annan tuulten tulla ja mennä minä ELÄN syksyä, minä olen syksy! EEVA-HELENA INOMAA, ESPOO Elämän kunnioitus Et voinut valita isääsi et äitiäsi. Elämäsi on huima sattuma. Ainutkertainen elämäsi on kunnioituksen arvoinen, olet sen velkaa. Ei ennen Sinua eikä Sinun jälkeen tule Sinua. Eivät kaikki tähdet loista yhtä kirkkaina, loistavat kumminkin. Muista oma loistosi, sitä voit kirkastaa. Usko mahdollisuuteesi, voit olla Kirkkain tähti, tee päätös jo tänään. Elämä tulee palkitsemaan Sinut Ruhtinaallisesti. Saat pyyhkiä ilon kyyneleitä. Toiset eivät kiitä kirkkainakaan päivinä, Sinä kiität silloinkin, kun pilvet luovat varjojaan. PENTTI SYVÄNEN, JYVÄSKYLÄ Kuihtuva kesä puristaa vetistä multaa ryppyisissä kourissaan. Joka yö naulataan taivaan kanteen uutta tähteä. Joko punnitaan,vai tyydytkö jo tähän apatian määrään? Kun kysyin häneltä sielun salaisuutta, sydämistyi hän toistamiseen. Linnunlaulu loppuu kuin taulun ulkopuolelle lentävä viimeinen tikka. Ensilumi matkustaa jäähyväisvirttä veisaavan kurkiauran siivellä. RAIMO PASANEN, ESPOO Minut on sidottu Joskus niin vaikea raahata raskasta elämän taakkaa. Mukana murheena perintö Kainin, alkuihmisen kavala työ, seurana tunnon tuskaisen yö. Minut on sidottu tuhansin sitein, ylläni paatena tuska ja paino. Lisänä Mooseksen laki ja vaino. Raskasta työ, otsalla hiki. Suo siunaus ylleni yö, anna hetkeksi huolien helpottaa, niiden unessa kaikota kauemmaksi, että rauhan sais sydämen työ. Maailman vaalitko vaihtoehto, raskautetulle, alistetulle, unohdetulle. Onnettomalle, jolle on säädetty pienet murut ja suuret surut. Miksi niin vuolaat kyynelten virrat, kurjan kannettaviksi? Miksi sydän ain rauhaton lyö? Maailman vaalitko vaihtoehto, vai profeetat vuorilta tulleet? Vaikka ois profeetat tutut, lunnaita vaativat kaikkien jutut. Tarjouksen tekevät, siinä on ehto. Valhetta vaalit on vapaudesta. Vapaus on vasta kuoleman kehto. EERO RÄISÄNEN, PUDASJÄRVI Eläkeläinen 5/2021 31
ELÄMÄ Syksyn sienisato jatkuu ensilumen tuloon saakka. PIIA RANTALA-KORHONEN K otimaiset omenat ovat yksi hyvä syy odottaa syksyä. Nyt ne on kerätty puista, keitetty soseeksi ja hilloksi, kauneimmat yksilöt on varastoitu kellariin tai jääkaapin vihanneslokeroon odottamaan herkutteluhetkeä. Omena viihtyy kanelin, vaniljan, kauran ja pähkinöiden seurassa, ne tukevat toinen toistensa parhaita ominaisuuksia. Tujaus rommia sopii niin ikään moniin omenaruokiin. Tässä kertaa valmistetaan omenoista helppoa struudelia ja mehevää puuroa. Omenariisipuuro oli isoäitini Tyynen suosikkeja, mutta herkullinen puuro syntyy myös omenoista ja isoista kaurahiutaleista. Omenapuuro maistuu haaleana tai jääkaappikylmänä ripauksella vaniljaa maustetun maidon tai kaurajuoman kera. Isovanhempieni rintamiestalon piha oli laidasta laitaan hyötyja koristepuutarhana, omenapuiden satoa riitti loppukesän valkeakuulaista lokakuun alun talviomenoihin. Syksyn sienisato jatkuu ensilumen tuloon asti. Suppilovahveroita voi poimia vielä huurteesta kohmeisinakin, pakkasen puraisu ei niitä säikäytä. Sienistä saa herkullisen täytteen kesäkurpitsoihin, jotka kypsyvät samassa vuoassa punajuurten kanssa. Samalla uuninlämmöllä kypsyvät struudeli, punajuuret ja kesäkurpitsa. Omena viihtyy kanelin, vaniljan, kauran ja pähkinöiden seurassa. Omenoita, omenoita! SUOLAISTA JA MAKEAA 32 Eläkeläinen 5/2021
Omenastruudeli (8-10 annosta) 500 g valmista lehtitai voitaikinaa noin kilo kotimaisia omenoita 1 dl rusinoita + 1,5 dl kiehuvaa vettä 0,5 dl siirappia (tujaus tummaa rommia) 2 rkl appelsiinimarmeladia tomusokeria Pane rusinat turpoamaan kuumaan veteen, sekoita siirappi ja appelsiinimarmeladi mukaan. Leikkaa omenat neljään osaan, poista siemenkodat ja viipaloi omenat ohuiksi viipaleiksi. Kaada rusinaseos paistinpannulle ja kuumenna kiehuvaksi. Keitä kymmenisen minuuttia niin, että nestettä haihtuu. Lisää omenat ja esikypsennä omenoita muutaman minuutin ajan, kääntele lastalla. Lisää halutessasi pari ruokalusikallista rommia. Kauli taikina uunipellillä leivinpaperin päällä uunipellin kokoiseksi tai hieman suuremmaksi levyksi. Struudelista tulee yhtä pitkä kuin uunipellin pidempi sivu on. Levitä omenatäyte 2/3 levyn päälle niin, että toiselle reunalle jää noin 5 cm kaistale ilman täytettä ja toiselle reunalle enemmän. Taita lyhyt reuna omenien päälle, ettei täytteen neste valu struudelista pois. Taita toinen reuna myös omenoiden päälle, sen jälkeen taita tämä kaksinkertainen taitos puolittain edellisten päälle. Voit auttaa taittelua leivinpaperin avulla. Tavoitteena on saada aikaan kääretorttumainen käärö, jonka sisällä omenatäyte kypsyy lopullisesti. Kypsennä struudelia uunin keskitasolla 200 asteessa puolisen tuntia. Siivilöi tomusokeria valmiin struudelin päälle. Omena-viikunapuuro (2-3 annosta) 2-3 omenaa 6 dl vettä 0,5 sokeria 0,5 tl kanelia 2 dl suuria kaurahiutaleita 4 kuivattua viikunaa Leikkaa omenat neljään osaan, poista siemenkodat. Leikkaa omenat kuutioiksi tai raasta karkeaksi raasteeksi. Kaada kattilaan vesi, omenat, silputut viikunat ja sokeri. Keitä 10 minuutin ajan, lisää sitten kaneli ja kaurahiutaleet. Kypsennä vielä toiset 10 minuuttia, ota kattila liedeltä ja jätä puuro kannen alle hautumaan. Sienillä täytetty kesäkurpitsa ja uunipunajuuria (2-4 annosta) 1 litra suppilovahveroita 1 iso sipuli 2 valkosipulinkynttä 2 kukkurallista lusikallista pähkinävoita suolaa, pippuria tuoretta persiljaa tai basilikaa silputtuna 1 kesäkurpitsa 500 g pieniä punajuuria oliiviöljyä pannulle ja uunivuokaan 30 g raastettua pecorinoa tai parmesania Punajuuret vaativat pidemmän kypsymisajan, aloita niiden käsittelyllä. Leikkaa kuoritut punajuuret neljäksi lohkoksi, levitä ne öljyttyyn uunivuokaan. Voit pirskottaa oliiviöljyä niiden pinnallekin. Mausta suolalla ja pippurilla, pane vuoka 225 asteiseen uuniin ritilän päälle uunin keskitasolle siksi aikaa, kun valmistat sienitäytteen. Silppua sienet, sipuli ja valkosipuli. Halkaise kesäkurpitsa ja koverra hieman sen sisusta pois. Leikkaa koverrettu osa silpuksi. Lorauta öljyä pannulle, kypsennä kesäkurpitsasilppua, sieniä ja sipuleita pannulla, kunnes sienten kosteus on haihtunut ja sipulit ovat pehmenneet. Lisää lopuksi pähkinävoi täytteen joukkoon, sen ansiosta täyte on helposti koossa pysyvää. Mausta seos suolalla, pippurilla ja silputuilla yrteillä. Jaa täyte kesäkurpitsanpuolikkaille, ota vuoka hetkeksi uunista ja asettele kurpitsat punajuurilohkojen lomaan. Kypsennä vielä 20 minuuttia, lisää juustoraaste kurpitsojen pinnalle ja kypsennä uunin yläosassa vielä viitisen minuuttia. Sienillä täytetty kesäkurpitsa ja uunipunajuuria. Omegat – elimistösi vahvat voiteluöljyt! Via Naturale Oy, Kalliotie 2, 04360 Tuusula info@vianaturale.fi | www.vianaturale.fi | (09) 8709 856 Omegat 3-6-7-9 Ravintolisä, joka sisältää kalaöljyn lisäksi neljää erilaista siemenöljyä. Helokki-, mustaherukka-, tyrnija pellavaöljyjen ansiosta kapseleissa on ihanteellinen omega-3ja -6 -rasvahappojen suhde. Omegat 3-6-7-9 on jokapäiväinen rasvahappojen lähde, jossa on runsaasti monityydyttymätöntä rasvaa sekä Eja D-vitamiinia. Muista myös tukija liikuntaelinten hyvinvointi – luusto, lihakset ja nivelet. Suomalaisten suosikki, aito ja alkuperäinen Nokkos-Kalkki Inkivääri + Vihersimpukka nyt säästökoossa! ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON tutkijat ovat kehittäneet uuden tilastollisen menetelmän, jolla voidaan mallintaa ravintoaineiden yksilöllisiä vaikutuksia. Yli sadan henkilön ruokapäiväkirjojen ja verikoetulosten analyysi osoitti, että eri henkilöiden välillä voi olla suuria eroja esimerkiksi siinä, miten energiansaanti rasvasta ja sokerista vaikuttaa veren insuliinipitoisuuksiin. – Tällaisia menetelmiä voitaisiin jo lähitulevaisuudessa käyttää yksilöllisen ravitsemusterapian apuvälineenä. Yleiset ravitsemussuositukset ovat hyvä lähtökohta, mutta henkilökohtaisten erojen huomioiminen tekee ravitsemusohjauksesta tehokkaampaa ja motivoivampaa, sanoo väitöskirjatutkija, data-analyytikko Jari Turkia. Turkia analysoi väitöstutkimuksessaan yli sadalta henkilöltä kerättyjä ruokapäiväkirjoja, taustatietoja sekä laboratoriokokeiden tuloksia. Nyt julkaistussa analyysissä tarkasteltiin 20 eri ravintoaineen sekä kolesterolia alentavan lääkityksen yksilöllisiä vaikutuksia veren kolesteroli-, insuliinija sokeritasoihin. Suurimmat erot löydettiin ruokavalion energiasisällön ja erityisesti rasvan ja sokerin vaikutuksissa veren insuliinipitoisuuksiin. Osalla tutkituista potilaista energiasisältö vaikutti selvästi enemmän insuliinipitoisuuksiin kuin toisilla. Erityisesti kertatyydyttymättömien rasvahappojen osalta löydettiin suuri ero. Yleisesti ne suurensivat insuliinipitoisuuksia, mutta ryhmällä, johon erottui 17 prosenttia tutkituista henkilöistä, vaikutus oli liki olematon tai jopa hieman pienentävä. Pienempiä eroja havaittiin myös tyydyttyneen rasvan, omega-3-rasvahappoihin kuuluvan EPA:n sekä Cja D-vitamiinien vaikutuksissa insuliinitasoon. Vaikutukset voivat näidenkin osalta olla eri henkilöillä jopa vastakkaiset. – Pitkäaikaisesti kohonneella veren insuliinitasolla on yhteys muun muassa tyypin 2 diabeteksen sekä sydänja verisuonitautien riskiin. Ihanteellista olisi, jos sen taustalla olevat yksilölliset syyt voitaisiin ottaa huomioon ja kannustaa potilasta juuri hänelle sopiviin ruokavalintoihin, Turkia toteaa. Uusi menetelmä mallintaa ravintoaineiden vaikutuksia Eläkeläinen 5/2021 33
ELÄMÄ Pitosukka liukastumisen ehkäisyyn 2 parin pakkaus 23,00 € + postituskulut p. 050 524 7559 sales@carecare.fi www.carecare.fi TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA – NYT ON menossa adaptaatiovaihe, sanoo laboratorioinsinööri Simo Kilpeläinen. On maanantaiaamu, kello on puoli yhdeksän. Ollaan Aalto-yliopiston LVI-laboratorion koehuoneessa Espoon Otaniemessä. Koehuoneessa istuu Tuula Kivijärvi. Hän on yksi 25:stä tutkimushenkilöstä Aalto-yliopistossa meneillään olevassa seniori-ikäisten lämpöviihtyvyyystutkimuksessa. Tuula Kivijärvi on Etelä-Vantaan Eläkeläisten jäsen. Tutkimukseen osallistuu muitakin yhdistyksen jäseniä. Tänä aamuna Kivijärvi on kuitenkin koetilassa yksin. – No niin, aletaanpa töihin, hymyilee sairaanhoitaja Yusuf Ibrahim. Hän mittaa Kivijärveltä lämmön ja sykkeen ja varmistaa että kaikki on hyvin. Hyvin se onkin. Adaptaatiovaihe tarkoittaa sitä, että Kivijärvi totuttelee tutkimuspäivän aluksi ensin 40 minuuttia olosuhteisiin eli huoneen lämpöön( joka tänä maanantaiaamuna on säädetty 23 asteeseen) ja kosteuteen. Sitten alkaa testaus. Eri puolille Kivijärven kehoa on kiinnitetty 12 anturia. Ne mittaavat lämpötilaa ja kosteutta. Kymmenen minuutin välein otetaan kasvoista kuva lämpökameralla. Tutkimushenkilö myös kirjaa tuntemuksiaan ylös tasaisin väliajoin. PÄIVÄN TUTKIMUSJAKSO kestää neljä tuntia. Lämpöviihtyvyystutkimuksessa selvitetään kuinka ikääntyneiden ihmisten fysiologia muuttuu korkeamLämpöä ja jäähdytystä Lämpöä ja jäähdytystä Aalto-yliopiston lämpöviihtyvyystutkimuksessa selvitetään kuinka ikääntyneiden ihmisten fysiologia muuttuu korkeammissa lämpötiloissa. Samalla testataan paikallisia jäähdytysratkaisuja. missa lämpötiloissa. Tutkimuksessa testataan myös erilaisten jäähdytyslaitteiden tehoa ja vaikutusta. Kokeiltavina ovat perinteinen pöytätuuletin, puhallintakki ja kostuttava jäähdytyslaite. Koehenkilöt ottavat niistä viilennystä ja antavat arvioita omista tuntemuksistaan sekä laitteista. Tutkimuksessa siis saadaan uutta tietoa siitä, kuinka paljon paikallisilla ratkaisuilla voidaan parantaa koettua lämpötilaa. – On tärkeä testata helposti käyttöönotettavia paikallisia jäähdytysratkaisuja, joilla voidaan parantaa mukavuutta ja edelleen mahdollisia terveysriskejä. Kansantaloudellisesti tämä on tärkeää, koska ei voida olettaa, että kaikki asunnot varustetaan jäähdytyksellä, tutkimusta johtava professori Risto Kosonen sanoo. – Kaikkea tietoa käytetään kun luodaan matemaattinen malli ikääntyneen ihmiset lämpötilan säätelystä. Sillä voidaan sitten myöhemmin analysoida erilaisten tulevaisuuden jäähdytysratkaisujen toimintaa ja tehokkuutta. TUTKIMUKSELLE ON tarvetta. – Ilmastomuutoksen takia on odotettavissa pitempiä hellejaksoja, jolloin huonelämpötilat kohoavat korkeiksi jäähdyttämättömissä tiloissa kuten asunnoissa ja hoitolaitoksissa, Kosonen toteaa. Ylilämpeneminen on viihtyvyysja myös terveysriski erityisesti ikääntyneille ihmisille, joiden aineenvaihdunta on hidastunut. Hellejaksojen vaikutuksesta on arvioitu Suomessa olevan 300-400 ennenaikaista kuolemaa. Se on enemmän kuin esimerkiksi tulipalot vuosittain aiheuttavat. TÄNÄÄN KOETILAN lämpötila on maltillinen 23 astetta. Edellisellä viikolla Kivijärvi oli istunut 32 asteen lämmössä. Sen korkeammalle ei tutkimus mene. – Olosuhteet ovat sellaisia joita periaatteessa saattaa olla asunnoissakin helleaallon aikana, Simo Kilpeläinen toteaa. – Itse ensin vähän jännitin tuota korkeinta lämpötilaa, Tuula Kivijärvi tunnustaa. – Viime kesän helteet ottivat todella voimille. Mutta en huomannut mitään ongelmaa tutkimustilanteessa. KOSKA KOKEESSA mukana olevat ovat ikäihmisiä, mittausten aikana paikalla on aina sairaanhoitaja. Tutkittavien oloa tarkkaillaan jatkuvasti mittausten aikana ja heitä pyydetään Laboratorioinsinööri Simo Kilpeläinen, sairaanhoitaja Yusuf Ibrahim ja tutkimushenkilö Tuula Kivijärvi valmistautuvat testipäivään LVI-laboratorion koehuoneessa. 34 Eläkeläinen 5/2021
Tukea kotona asumiseen jo 30 vuotta Korjausneuvonta on avustanut sotainvalideja, veteraaneja ja muita ikääntyneitä ihmisiä asunnossa tarvittavien muutostöiden kartoittamisessa, suunnittelussa ja korjausavustusten hakemisessa jo 30 vuoden ajan. Vanhustyön keskusliitolla on 14 alueellista korjausneuvojaa eri puolilla Suomea. vtkl.fi/korjausneuvonta Tutkimus on osa HEATCLIM-projektia Aalto-yliopiston seniori-ikäisten lämpöviihtyvyystutkimus on osa HEATCLIM-tutkimusprojektia. Sen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa korkeiden kesäajan ulkolämpötilojen vaikutuksista terveyteen pohjoisilla alueilla, sekä arvioida millaiset keinot sopeutua muuttuvan ilmastoon olisivat kustannustehokkaita ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä. Konsortioprojektia koordinoi professori Timo Lanki Itä-Suomen yliopistosta (UEF). Muut osallistujat ovat Aalto-yliopisto, Ilmatieteen laitos (IL) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Projektia rahoittaa Suomen Akatemia ja se kuuluu Ilmastonmuutos ja terveys (CLIHE) -tutkimusohjelmaan. keskeyttämään tutkimus, mikäli olo heikkenee. Suurin haaste on ollut aikataulujen sovittamisessa niin, että tutkimushenkilöt ehtivät paikalle. – Ikäihmiset kun ovat niin aktiivista ja kiireistä väkeä, laboratorioinsinööri Kilpeläinen toteaa. Tuula Kivijärvelle tutkimuspäivä on tiennyt aikaista herätystä ja lähtöä Vantaalta puoli seitsemältä. – Mutta mitä me emme olisi valmiita uhraamaan tieteen hyväksi, Kivijärvi nauraa. – Tämä on oikein kivaa ja mielenkiintoista nyt kun on tutustunut asiaan. Yusuf Ibrahim mittaa Tuula Kivijärven lämmön ja sykkeen ja varmistaa että kaikki on kunnossa. Eläkeläinen 5/2021 35
K ävelypässit ovat kävelleet puolitoista vuotta paria pientä poikkeusta lukuun ottamatta yksin. Ilo on ollut sitäkin suurempi, kun koronarajoitusten hellittäessä ja rokotusten laajetessa on tänä syksynä voitu tavata pari-kolme kertaa. TUL:n Askelkisaan kävelypässit osallistuivat kahdella joukkueella. Kumpikin joukkue käveli yli miljoona askelta ja saavutti mitalisijat 65 + -sarjassa. Tapaamiset ja muu toiminta on järjestetty tietenkin terveysturvallisesti: miltei huutovälein ja sisätiloissa tiukasti maskitettuina. Se ei ole haitannut, kyllä maskienkin takaa on pässi pässin tuntenut. Syyskuun loppupuolella pässit järjestivät yhteisen kaupunkikäppäilyn Helsingissä. Käppäilemässä olivat myös tilapäispässeiksi nimitettyinä Helsingin kaupungin uusi apulaispormestari Paavo Arhinmäki ja Kansan Uutisten uusi päätoimittaja Jussi Virkkunen. – Tosi mukava päivä. Liikunnan lisäksi oli kulttuuria ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Voiko pässiporukalle parempaa ajatella, arvioi käppäilyä Jorma Pikkarainen. Jorma on pässijoukon sekä iältään että virkaiältään nuorin jäsen. Hän liittyi joukkoon koronapandemian aikana. LIIKUNTAA KERTYI pitkähköstä kävelystä, joka alkoi Kansan Uutisten toimituksesta Hermannista nyrkkeilijämestari Gunnar Bärlundin patsaalle Vallilaan ja jatkui sieltä Kallioon Ehkäisevän päihdetyö EHYT ry:n Elokoloon. Elokolossa viivähdettiin hetki, joka tarvittiin tilapäispässien testaamiseen. Hyvä oli sekä Arhinmäen että Virkkusen tulos. Kuntonsa puolesta he voivat vallan mainiosti hoitaa tärkeitä virkojaan ja toimiaan, eivätkä pässit muutenkaan epäile heidän kelpoisuuttaan. Matka jatkui kohti Laterna Magica -galleriaa, jossa tutustuttiin valokuvaaja Erkki Raskisen Neljä presidenttiä -näyttelyym. Urho Kekkosen, Mauno Koiviston, Martti Ahtisaaren ja Tarja Halosen virkavuosista riitti puhetta ja uskomattomia kokemuksia sekä monella pässillä että mukana olleella kävelykaksikolla. KUINKA OLLAKAAN ja kun kävelypässejä ollaan, niin päätettiin käydä vilkuttamassa opetusministeri L i Anderssonille, jonka työhuone sattuu olemaan siinä kulmilla. Vaikka emme usko vaihtoehtoisiin faktoihin, niin tästä mukavasta tapaamisesta syntyi toinenkin tulkinta. Sen kuultuaan ei voi vannoa, kuka kellekin alkoi vilkuttaa: – Li Andersson vilkutteli iloisesti meille koristeellisen virkatalon työhuoneen ikkunasta! Joku ihan pässi sivullinen saattoi luulla, että me vilkuteltiin ministerille. Minun mielestäni ministeri kuitenkin vilkutti ensin eli fanitti meitä k-pässejä, jonka innostuksen toki ymmärrämme ja ilolla kestämme, arveli Antti Honkonen. Yhteinen käppäily päättyi Senaatintorille, jonne kaupunkilaispässit jäivät osallistuakseen Julkisen ja hyvinvointialojen liitto JHL:n mielenosoitukseen HKL-liikennelaitoksen yhtiöittämistä vastaan. Maalaispässit lähtivät rautatieasemalle ehtiäkseen hyvissä ajoin nukkumaan ja uneksimaan uusista pässiseikkailuista. TEKSTI JA KUVA PEKKA ISAKSSON TUL:n Askelkisa viritti Kävelypässit toimintasyksyyn Kruununhaassa koettiin mysteeri: kuka vilkutti ensin, ministeri vai pässit? Tuima kisa mitalisijoista Eläkeläiset ry:n jäsenjärjestöjä ja yhteistyökumppaneita osallistui ponnekkaasti Työväen Urheiluliitto TUL ry:n perinteiseen syyskuun Askelkisaan. Kävelypässien joukkueet sijoittuivat toiseksi ja kolmanneksi. Ykkössijan vei Kaskisten Vedon joukkue : Annikki Tuisku, Meeri Sankala, Eila Pohjanvesi, Elmeri Koivisto = 1 176 692 askelta kahdessa viikossa. Kisan neljäntenä oli Kemin Eläkeläiset ry: Raija Siirilä, Elina Paloniemi, Eila Väntti, Tuulikki Hurtig = 511 191. Askelkisassa oli useita eläkeläistuttuja, kuten esimerkiksi sijalle 8 sijoittunut Keravan misut ja kolli: Paula Valonen, Tapio Valonen, Maila Hölttä, Aira Hangasmaa = 294 308 askeleella. › https://tul.fi/tapahtumat/aikuisliikunta/askelkisa/ Näin iloisiksi Kävelypässit ja vierailevat kävelijät Paavo Arhinmäki (keskellä) ja Jussi Virkkunen (toinen oikealla) tulivat, kun opetusministeri Li Andersson vilkutti heille työhuoneensa ikkunasta. 36 Eläkeläinen 5/2021
HELSINGIN ALUEJÄRJESTÖN eläkeläiset viettivät perjantaina 17.9. aurinkoista ulkoilupäivää Salmen ulkoilualueella Vihdissä sienestyksen, pihajumpan, kahvittelun ja iloisen yhdessäolon merkeissä. Retkeläisiä oli yli 80. – Päivä on ollut hieno. Tällaista määrää porukkaa ei meillä ole ollut koolla pitkään aikaan, iloitsi aluejärjestön puheenjohtaja Sirkka Kuivala. Ahkera sienestäjä Lempi Mentunen kävelee aikansa metsätietä pitkin ja lähtee sitten kapuamaan rinnettä metsän siimekseen. Salmen maasto on paikoin epätasaista, mutta metsän herkkuja etsivälle antoisaa. Kauan ei kestäkään, kun Mentusen kori alkaa täyttyä. – Ensimmäinen herkkutatti löydetty, se on pelastus, Mentunen iloitsee. Lähistöllä Ulla Salmela poimii keskittyneesti. – Muutaman suppilon olen löytänyt, ja suolasieniäkin pussin pohjalle. Saaliina on muun muassa orakkaita ja koivunpunikkitatteja. – Mustarouskujakin on ollut aika paljon. Erittäin hyvä sieni, eikä katoa pannulla, Salmela kehuu. Tällä välin Sisko Salonen veti Salmen pihapiirissä jumppaa niille retkeläisille, joita sienimetsä ei houkutellut. Lopuksi päivän saalista tutkittiin porukalla Olli Salinin opastuksella. Grillimakkara ja kahvi maistuvat retkipäivän päätteeksi. TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA Katso lisää kuvia osoitteessa elakelaiset.fi/toiminta/liikumme-luonnossa "Tällaista määrää porukkaa meillä ei ole ollut koolla pitkään aikaan." Sää suosi aluejärjestön sieniretkeä ” Koti palveluiden keskellä Taloissamme on korkeatasoisten palveluiden ja asuntojen lisäksi tarjolla omanikäistä seuraa sekä monipuolista harrastusja kulttuuritoimintaa. Tutustu kauniisiin palvelutaloihimme tilaamalla kattavat esitteet hintatietoineen tai varaa yksityinen esittely! Kiinnostuitko? Varaa yksityisesittely tai kysy lisää: maksuton puh. 0800-06116 (ark. klo 8-16) myynti.saga@sagacare.fi | www.sagacare.fi ”Tämä on kiva ja turvallinen paikka.” Pirkko, Vantaa Saga-palvelutalot tarjoavat turvallista, viihtyisää ja laadukasta vuokra-asumista ikäihmisille palveluiden keskellä. Talomme sijaitsevat Turussa, Raumalla, Helsingissä, Vantaalla, Lahdessa, Lappeenrannassa ja Seinäjoella. Ulla Salmela (vasemmalla) ja Jatta Mononen Laajasalon Eläkeläisistä vertailivat saaliitaan metsän siimeksessä. Grillimakkara ja kahvi maistuivat Salmen pihapiirissä. Päivän saalista tutkittiin yhdessä Olli Salinin opastuksella. Lempi Mentunen ja herkkutatti. Eläkeläinen 5/2021 37
YHDISTYKSET TURUN ELÄKELÄISET ry vietti 3.10. 65-vuotisjuhlaansa Turussa Rientolan urheilutalossa. Juhlapuheen piti Eläkeläiset ry:n tuore puheenjohtaja Matti Huutola. -Jotta kehitymme yhteiskuntana, on vältettävä keinotekoista ja tarkoitushakuista ikäryhmien vastakkainasettelua. Esimerkiksi riittävä toimeentulo, sosiaalija terveyspalvelut, syrjäytymisen estäminen, demokratian vahvistaminen ja puhdas ympäristö ovat asioita, joiden edistäminen kuuluu meille kaikille, Huutola sanoi. Sosiaalija terveyspalveluita käsitellessään Huutola painotti tammikuussa pidettävien maakuntavaalien merkitystä. Juhlaväkeä oli paikalla noin 80 henkilöä, joista parikymmentä oli kutsuvieraita Turun lähialueen eläkeläisyhdistyksistä. Säpinä-tanssiryhmä ja Köörin pojat esiintyivät. Tilaisuuden juontajana toimi Petri Rajala. Yhdistyksen syksy on alkanut ripeällä virkistyskerhotoiminnalla. Suunnitelmissa on muun muassa Tallinnan-matka marraskuussa, ja mahdollisesti vielä ennen joulua risteilymatka Ruotsiin, kertoi Turun Eläkeläisten puheenjohtaja Olavi Mäkinen. › turunelakelaiset.com Turun Eläkeläiset juhli, tanssi ja lauloi M IK A O K KO /S TI LL -K U VA S TU D IO Yhdistyksen omat Säpinä-tanssiryhmä ja Köörin pojat esiintyivät. Matti Huutola piti ensimmäisen juhlapuheensa Eläkeläiset ry:n uutena puheenjohtajana. Turun Eläkeläisten syksy on alkanut ripeällä toiminnalla, kertoi yhdistyksen puheenjohtaja Olavi Mäkinen (vasemmalla). 38 Eläkeläinen 5/2021
PIHLAVAN ELÄKELÄISET ry:n 60-vuotisjuhlaa vietettiin 3. syyskuuta kutsuvieraiden ja yhdistyksen jäsenten kesken Yyterin Virkistyshotellissa. Juhla aloitettiin onnittelumaljalla, ja puheenjohtajan tervetulotoivotuksella. Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies, Porin kaupunginvaltuutettu Mika Aho ja Satakunnan aluejärjestön puheenjohtaja Tuula Telin pitivät hyvin tiivistetyt puheet ajankohtaisista ja menneistä asioista. Yhdistyksen historiikin luki puheenjohtaja Pentti Taronoja. Historiikkiin oli koottu lyhyt katsaus vuosikymmenten ajalta. Historiikin koAnsiomerkin saajat kukitettiin. Pihlavan Eläkeläiset juhli Yyterissä Pihlavan juhlassa vallitsi iloinen tunnelma. Ote historiikista "Hyvät kutsuvieraat ja jäsenistö, ennen kuin menemme historiassa eteenpäin, niin muistakaamme, seisomaan nousten, hetken hiljaisuudella niitä ystäviämme, jotka ovat matkansa loppuun kulkeneet." "Joulujuhla Kalevassa 1962 oli mieleen painuva, tarjolla oli riisipuuroa ja rusinasoppaa. Jäseniä pyydettiin tuomaan oma lautanen ja lusikka, sekä pieni paketti pukinkonttiin. Tällä tavalla silloista joulujuhlaa vietettiin." kosi Anja Turunen. Ohjelmaa oli monenlaista: kuoro lauloi, murteella pakinoitiin, haitaria soitettiin. Huumoriosastosta vastasi ei ”Tanhupallon”, vaan ”Lesu Pilkon” haastattelu. Musiikista huolehti hanuristi Jussi Henttonen. Ansiomerkin saajia oli 15 jäsentä. Buffet-ruokailu ja täytekakkukahvit kruunasivat antoisan päivän ja iloisen tunnelman. Tästä on jälleen hyvä jatkaa yhdistyksen toimintaa seuraavalle vuosikymmenelle. › yhdistykset.elakelaiset.fi/pihlava HELSINKILÄINEN KAARELAN Eläkeläiset vietti 15. syyskuuta keskiviikon kerhopäivää Mätäjoen varrella. Alueen stadiluotsi Kirsti Kallansalo kertoi Kaarelan alueen kuulumiset. Marita Henriksson esitteli yhdistyksen syyskauden toimintaa. Makkaraa grillattiin ja muitakin herkkuja oli tarjolla. Poikkeava kerhopäivä ulkoilun merkeissä kiinnosti, ihmisiä tuli paikalle yli 40. – Mahtaakohan makkaroita riittää kaikille, aprikoi varapuheenjohtaja Pentti Leppänen ennen tilaisuuden alkua. Totta kai Leppänen oli tyytyväinen väkimäärään. – Se on enemmän kuin on pitkään aikaan saatu koolle, kun ei ole koronan takia pystytty kunnolla kokoontumaan. – Nyt ruvetaan toimintaan taas toden teolla. Väkimäärä rupeaa varmaan lisääntymään tästäkin, kun päästään yhdessä tekemisessä kunnolla alkuun. TUOMAS TALVILA › kaarelanelakelaiset.fi Kaarelan Eläkeläiset kerhoili grillaten Kaarelan Eläkeläiset kokoontuivat keskiviikkokerhoon ulkogrillipaikalle. Eläkeläinen 5/2021 39
K aarinan Eläkeläiset ry teki iloisen retken Mathildedaliin maanantaina 6.9.2021. Matkaan osallistui 30 korona-ahdistusta karkottamaan lähtenyttä kerholaista ja ystävää. Tunnelma oli helpottuneen iloinen. Menomatkalla poikkesimme Sauvossa ja kävimme korkean kumpareen päällä Maalun muistomerkillä. Muistomerkki on vanha vartiotorni (ilmatorjunta), jossa sodan aikana lotat omalta osaltaan turvasivat aluetta hyökkääjiltä. Tutustumisen ja patikoinnin jälkeen nautittiin kahvit metsän siimeksessä. Matkamme jatkui Mathildedaliin, jossa kiertelimme pajoissa ja puodeissa, tutustuimme alpakoihin ja nautimme maittavan lounaan Rantaravintolassa. Paluumatkalle lähdettiin suklaapuodin ja panimon kautta. Kesän ruuhka-aika oli ohi ja alue oli melko rauhallinen. Kotimatkalla poikkesimme vielä korkean mäen päällä olevaan Teijon pieneen, idylliseen kirkkoon. Paikallinen eläkeläisaktiivi esitteli meille kirkon värikkään historian. Tämän tutustumiskäynnin jälkeen suuntasimme kotiin Kaarinaan. RAIJA RAITTIO Kotimatkalla poikettiin ihailemaan maisemia Teijon kirkon edustalla. Kaarinalaiset karkottivat korona-ahdistusta kauniissa maisemissa Himangalla kokoonnuttiin kesäisiin nyyttikesteihin Himangan Eläkeläiset kokoontuivat koronan jälkeen kesäkuun alkupuolella. Anneli Junkalan kotipihapiirissä meren rannalla vietettiin iltapäivää nyyttikestien merkeissä. Paikalle saapuessamme olivat jo grillit kuumana joten makkaranja lättyjenpaisto saattoi alkaa. Päälle joimme pullakahvit. Kalajoen kaupungin ikäystävällinen kaupunki -projektipäällikkö Elina Niskanen oli paikalla kuulemassa murheitamme ja ilojamme. Haitarinsoittajat viihdyttivät meitä kauniissa merimaisemassa. Mukana oli kaksikymmentä henkilöä. AR S yksyisenä poutapäivänä 18.9. Loimaan Eläkeläisten noin 30 hengen porukka kiipesi työväentalon pihassa bussiin iloisen odotuksen merkeissä. Rajoitusten liennyttyä ja tuplarokotettuina rohkenimme lähteä matkaan. Alunperin kiertomatkan idea lähti Aaltosen Eskon ehdotuksesta ja matkanjohtajana ansiokkaasti toiminut Heinosen Usko oli nähnyt suuren vaivan matkan käytännön järjestelyissä. Suuntasimme ensin kohti Muurlaa, jossa tutustuimme lasitehtaan myymälään. Hyllyt täynnä kauniita sisustusja käyttöesineitä. Kotiinviemisiksi etsittiin tuliaisia ahkerasti ja monta pakettia näyttikin kertyvä mukaan. Kahvilassa nautittiin makoisat kahvit ennen matkan jatkumista. Sammattia kohti ajaessamme saimme tietoiskun Elias Lönnrotin valtavasta elämäntyöstä suomen kielen ja kulttuurin hyväksi. Lönnrot oli kävellyt, soutanut, hiihtänyt tuhansia raskaita kilometrejä kerätessään kymmeniätuhansia runosäkeitä, joista hän rakensi Kalevalan ja Kantelettaren. Lönnrotin synnyinmökki, Paikkarin torppa Sammatissa, oli jo kesän turistikauden jälkeensuljettu, mutta pysähdyimme toviksi torpan pihapiiriin. Kurkistelimme torpan sisätiloihin ikkunoista ja ihmettelimme, miten yhdeksänhenkinen perhe oli siellä mahtunut asumaan. Köyhistä oloista huolimatta Elias Lönnrot oli ponnistellut kouluihin ja yliopistoon ja valmistunut aikanaan sekä lääkäriksi että suomen kielen professoriksi. Karjalohjalla nautitun hyvän lounaan jälkeen jatkooimme uudistunein voimin jatkoimme kohti Fiskarsin ruukkikylää. Fiskarsin kylä on kasvanut 1650-luvulla perustetun rautaruukin ympärille. Vanhat, kauniit teollisuusrakennukset on kunnostettu ja ne ovat täynnä käsityöläisten ja taiteilijoiden pajoja ja myymälöitä. Myös ruokapaikkoja ja kahviloita on useita. Kylä ei ole pelkkä turistipaikka, vaan ihmiset asuvat ja työskentelevät siellä ympäri vuoden. Pienen matkan päässä kylän keskustasta on koulu ja toria vastapäätä ruokakauppa. Kylää halkoo uoma, jonka koskista ruukin laitokset ovat aikoinaansaaneet vesivoimaa. Nyt vesistön ympäristössä on kävelyja pyöräilyreitistöt sekä asukkaiden ja matkailijoiden palvelut. Iltapäivän lopuksi poikkesimme vielä Billnäsin ruukkialueelle. Billnäsin tehtaisssa on valmistettu mm. työkaluja ja saksia. Nykyään ainakin osa tehdasrakennuksista on kunnostettu kokousja juhlatiloiksi. Paluumatkalla poikkesimme vielä kahville ja Loimaalla, työväentalon pihassa olimme klo 18, niinkuin matkanjohtaja Usko oli suunnitellutkin. Lämpimät kiitokset mukavasta matkaseurasta kaikille mukana olleille. MARJA KOSKENMÄKI Mahdottoman mukava kiertomatka Loimaalta REISSUSSA 40 Eläkeläinen 5/2021
Rokkimimmit villitsivät yleisön Rovaniemen 60-vuotisjuhlassa TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA ROKKIMIMMIT-RYHMÄN ROLLATANSSI villitsi yleisön Rovaniemen Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa. Juhlien monipuoliseen ohjelmistoon kuului lisäksi niin puheita kuin esityksiäkin. Yhdistyksen kuoro ja tanssiryhmä esiintyivät, Maria Fagerström esitti Lapin äidin kehtolaulun koltansaameksi, Kari Puolakka loi katsauksen historiaan. Lopuksi Saarenkylän Nuorisoseuran parketilla pyörähdettiin juhlatanssit Kunnan Poikien tahtiin. ROVANIEMEN ELÄKELÄISET on perustettu maaliskuun 12. päivänä 1961. – 60-vuotisjuhlat oli alunperin suunniteltu pidettäväksi alkukesästä, kun luonto puhkeaa kukkaansa, kertoi yhdistyksen puheenjohtaja Eila Kiviniemi. – Korona tahtoi toisin, ja nyt ollaan lokakuussa. Mutta se ei tahtia haittaa. Kuoro esittää meille alun perin harjoittelemiaan reippaita kevätja kesälauluja. Päätimme että näillä mennään nyt. Ja kuorohan pani parastaan. ”Hiukset hulmuten, vauhdista nauttien, jatkamme eteenpäin laulajan tietä näin”, kaikui komeasti salissa. – Rovaniemen Eläkeläisten jäsenyys usein periytyykin. Minä itse olen kolmannen polven Eläkeläiset ry:n jäsen. Edesmennyt pappani Viljami Riipi toimi Sodankylän Eläkeläisissä, äitini Irma Yliaska on toiminut pitkään aktiivisesti Rovaniemen Eläkeläisissä. Nyt hän sanoo jääneensä eläkkeelle eläkeläistoiminnasta ja seuraa tätä juhlaa yleisön joukossa, Eila Kiviniemi totesi avauspuheenvuorossaan. › rovaniemenelakelaiset.com Rokkimimmit-ryhmä rokkasi Saarenkylän Nuorisoseuran talolle kokoontuneen yleisön riemuksi. Maria Fagerström esitti Lapin äidin kehtolaulun koltansaameksi. Säestäjänä Heikki Ahola Komeat tilkkutyöt värittivät juhlapaikan aulaa. ”Hiukset hulmuten, vauhdista nauttien, jatkamme eteenpäin laulajan tietä näin.” Eläkeläinen 5/2021 41
YHDISTYKSET KOKOUKSIA Paikallisyhdistykset › OULUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 25.10.2021 klo 13.00 alkaen Aleksinkulmassa, Aleksanterinkatu 9, Oulu. Kokouksessa käsitellään säännöissä syykokouksen käsiteltäväksi määrätyt asiat. Kahvitarjoilu kokouksen edellä. Jäsenet, tervetuloa! Johtokunta › KORSON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 26.10.2021 klo 14 Vantaan kaupungin Korson Asukastilassa, Korsontie 2, 01450 Vantaa, sisäänkäynti Urpiaisentien puoleisesta päädystä. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat mm. johtokunnan ja puheenjohtajien valinta ja toimintasuunnitelman sekä talousarvion vahvistaminen vuodelle 2022. Jäsenet tervetuloa! Johtokunta › KAARINAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous keskiviikkona 27.10.2021 klo 12.00 Vaparissa (Kyynäräkatu 3, Kaarina) Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Johtokunta › LIMINGAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous 27.10. 2021 klo 12.00 Limingan Työväentalolla. Esillä sääntöjen määräämät ja kokousväen esilletuomat asiat. Ruokaja kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › YKSPIHLAJAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään Ykspihlajan toimitalolla keskiviikkona 27.10. klo 13.00 alkaen. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Jäsenet sydämellisesti tervetulleita, kahvitarjoilu. Johtokunta. › KEMPELEEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 28.10.2021 klo 12.00 Kempeleen Työväentalolla. Koskelantie 24. Esillä sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa Johtokunta. › KIIMINGIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous 28.10.2021. klo. 13.00, Jäälin kappeli, Rivitie 9, Jääli. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › KOKKOLAN ELÄKELÄISET ry:n syysvuosikokous pidetään 28.10.2021 alkaen klo 12.00 Snellmankodilla, Rantakatu 27, Kokkola. Tervetuloa! Johtokunta › RAISION SEUDUN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 28.10.2021 klo 12.00 Tornilassa, Tornikatu 9 Raisio. Käsitellään kevätkokoukselle määrätyt asiat. › RAISION SEUDUN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 28.10.2021 klo 13.00 Tornilassa, Tornikatu 9 Raisio. Käsitellään syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa, kahvitarjoilu. Johtokunta. › LAHDEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 2.11.2021 klo 12.00. Tietotupa, Hämeenkatu 15, 4. krs., Lahti. Sääntömääräiset syyskokousasiat. Tervetuloa kokoukseen. Johtokunta. › LOHJAN SEUDUN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous järjestetään tiistaina 2.11.2021 klo 12 Lohjan työväentalolla, Kalevankatu 1, Lohja. Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Johtokunta › UIMAHARJUN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous tiistaina 2.11. klo 10. Villa Koivurannan alakerrassa, Keskustie 5, 81280 Uimaharju. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Jäsenet tervetuloa. Johtokunta › RYTIKARIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 3.11.2021 alkaen klo 11.00 Rytikarin Työväentalolla, Rytikatu 27, 94830 Kemi. Kahvitarjoilu alkaa klo 10.30! Jäsenet tervetuloa kokoukseen! Johtokunta › TURUN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous on keskiviikkona 3.11.2021 klo 13.00 Rientävän Urheilutalossa, Pulmussuonkatu 86, Turku. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa. Johtokunta › HAUKIPUTAAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 4.11.2021 klo 11.00 Heiton talossa, Törmäntie 15, Haukipudas. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › IVALON ELÄKELÄISET ry:n syyskokous torstaina 4.11.2021 klo 11.00 alkaen Tökärillä, Yhdyskuja 4, Ivalo. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › NOKIAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään 4.11.2021 kello 12 Nokian Kerholassa. Käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Tervetuloa. Kahvitarjoilu. Johtokunta › UUDENKAUPUNGIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 4.11.2021 klo 12.00 Uudenkaupungin Työväentalolla, Alinenkatu 12, 23500 Uusikaupunki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › KUOPIO-KALLAVESI ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään maanantaina 8.11 klo 9.30 Suokadun Toimintakeskuksen ruokalassa, Suokatu 6. Käsitellään sääntömääräiset asiat, kuten toimintasuunnitelma ja talousarvio v. 2022. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › TERVOLAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous tiistaina 9.11.2021 klo 11.00 Tervolan järjestötalolla, Paakkolantie 1245, Tervola. Käsitellään syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › TIKKURILAN ELÄKELÄISET ry: n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 9.11.2021 klo 11.00 Puistokulman alasalissa, Talkootie 4, Vantaa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › JÄRVENPÄÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous 10.11.2021 klo 15 Järvenpään Seuratalolla, Kartanontie 20. Esillä syyskokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › KALAJOEN ELÄKELÄISET ry järjestää sääntömääräisen syyskokouksen 10.11.2021 klo 12.00 Tähtelässä, Santaholmantie 3, 85100 Kalajoki. Kaikki jäsenet tervetuloa. Johtokunta › SEINÄJOEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 10.11.2021 kello 15.00 Jouppilan kerhotalolla, Jouppilantie 23, Seinäjoki. Esillä on syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › TORNION ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään keskiviikkona 10.11. 2020 klo 12.00 alkaen Tornion Järjestötalolla, Kemintie 53. Käsitellään säännöissä syyskokoukselle kuuluvat asiat. Osallistujille tarjotaan lounas klo 11.30 alkaen. Tervetuloa! Johtokunta. › YLÖJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 10.11.2021 klo 11.00 Varikolla, Teollisuustie 24. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu 10.30. Tervetuloa. Johtokunta › HAKUNILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 11.11.2021 klo 11.00 Hakunilan nuorisotalossa, Laukkarinne 4, Vantaa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta › RAAHEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 11.11.2021 klo 13.00 Raahen Työväentalolla, Asemakatu 14. Raahe. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 12.00. Jäsenet joukolla tervetuloa! Johtokunta. › ULVILAN ELÄKELÄISET ry sääntömääräinen syyskokous perjantaina 12.11.2021 klo 13.00 osoitteessa Lauttaranta 7, Ulvila. Johtokunta › HALIKON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 15.11.2021 kello 12.00 Ikäkeskus Majakassa, Hornintie 3. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › HEINOLAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään 15.11.2021 klo 10 Järjestötalolla, Tehtaantie 8, Heinola. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! › KERAVAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 15.11.2021 klo 12 Sampolan palvelukeskuksessa, os. Kultasepänkatu 7. Kokouksessa esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kokouskahvit klo 11.30. Tervetuloa. Johtokunta. › LOIMAAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään 15.11.2021 alkaen klo 12.00. Loimaan Työväentalolla. Tule päättämään yhteisistä asioista. Kahvitarjoilu. Johtokunta › TAMPEREEN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään maanantaina 15.11. kello 13, Tapiolassa, Karhunkatu 71. Esillä sääntöjen määräämät asiat, kahvitarjoilu. Kaikki jäsenet tervetulleita. Johtokunta. › AAVASAKSAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään 16.11.2021 klo 11.00 alkaen Kisanmajalla, Antunojankuja 3, 95600 Ylitornio. Johtokunta › ETELÄ-VANTAAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous tiistaina 16.11.2021 klo 11.30 Arkissa, osoite Liesitori 1, kolmas kerros, Iso-Myyrin talo. Esillä sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › JOENSUUN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous 42 Eläkeläinen 5/2021
16.11. 2021 klo 12 Kerhotalolla, Sairaalakatu 27, Joensuu. Käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu klo 11 alkaen. Tervetuloa! Johtokunta. › KALLION-VALLILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 16.11.2021 klo 14-16 Kinaporin seniorikeskuksessa, Hämeentie 58-60, Helsinki tai Hermannin kerholla, Hämeentie 67, koronaepidemian tilanteen mukaisesti. Käsitellään kokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa! Johtokunta › RAJAKYLÄN-LÄNSIMÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 16.11.2021 klo 11.30 Länsimäen Asukastilassa. Osoitteessa Kilpakuja 1 (käynti sisäpihan puolelta). Esillä syyskokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu! Tervetuloa päättämään yhdistyksemme toiminnasta. Johtokunta. › SONKAJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous Sonkajärven kirjaston alakerrassa tiistaina 16.11.2021 klo 10.00. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › UTAJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous on 16.11.2021 klo 12 Hyvinvointitalon Kyöstinkorvikkeessa. Sääntöjen syyskokoukselle määrätyt asiat. Johtokunta › IIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 17.11.2021 klo 12.15 Iin Järjestötalolla, Laurintie 3, 91100 Ii. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › IISALMEN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään keskiviikkona 17.11.2021 klo 11.00 Työväentalolla, Pohjolankatu 11, Iisalmi. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › MALMIN Eläkeläiset ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 17.11.2021 klo 12.00 Malmin VPK-talolla, Askartie 8. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › KEMIN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään Pruntsilla (Kauppakatu 28) torstaina 18.11. klo 13. Kokoukseen osallistujille on tarjolla kahvit klo 12 lähtien. Tule mukaan suunnittelemaan ja päättämään ensi vuoden toiminnasta. Kokouksessa käsitellään mm. toimintasuunnitelma ja talousarvio ja valitaan johtokunta ensi vuodeksi. Johtokunta › RAUMAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous torstaina 18.11.2021 klo 11.00, TulesTalo, Aittakarinkatu 14, Rauma. Johtokunta › ROVANIEMEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 18.11.2021 klo 11.00. osoitteessa Piekkari, Pohjolankatu 2 A, eläkeläistilat Potkuri, Isomussalissa. Käsitellään syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 10.30. Tervetuloa. Johtokunta. › ETELÄ-ESPOON ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään maanantaina 22.11.2021 klo 12.00 Matinkylän Monitoimitalolla, Matinraitti 17, 02230 Espoo. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Kahvitarjoilu alkaa klo 11.30. Tervetuloa! Johtokunta › JAKOMÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 23.11.2021 klo 11.30 i-talon kerhotilassa, Kankarepolku 5, 00770 Helsinki. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 11.00 alkaen. Tervetuloa! Johtokunta › JYVÄSKYLÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous tiistaina 23.11.2021 klo 11.00 Sepänkeskuksen Reaktori-salissa Kyllikinkatu 1. Esillä: Sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › VAASAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous 23.11.2021 klo 12 Arbetets Vänner, Ajurinkatu 14. Sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu alkaen klo 11.30. Johtokunta › HIMANGAN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään 24.11.2021 klo 12 Toimintakeskus Kuunarin yläkerrassa. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › KLAUKKALAN ELÄKELÄISETry:n sääntömääräinen syyskokous keskiviikkona 24.11.2021 klo 11.00 Klaukkalan Työväentalo Männikössä, Kiikkaistenkuja 21, Klaukkala. Esillä sääntömääräiset syyskokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › KONTULAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 24.11.2021 alkaen klo 11.00. Kontulan Nuorisotalo Luuppi, Ostostie 4, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräävät asiat. Tervetuloa. Johtokunta › PORIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 24.11.2021 kello 10.00 Porissa, Satakunnan Vas:n kokoustilassa, Eteläpuisto 14, 28100 Pori. Käsitellään syyskokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › VAAJAKOSKEN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous 24.11.2021 klo 13.00 Vaajakosken Urheilutalo, Savonmäentie 9, Vaajakoski. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta. › PIIKKIÖN ELÄKELÄISET ry:n syyskokous pidetään torstaina 25.11.2021 klo 11.30 Pontelassa, Pontelanmäki 5. Esillä sääntömääräiset syyskokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › PIHLAJAMÄKI-PIHLAJISTON ELÄKELÄISET ry:n syyskokous 29.11.2021 klo 10.30 nuorisotalolla, Moreenitie 2. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Johtokunta › VARTIOKYLÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous maanantaina 29.11.2021 klo 12.00 Vartiokylän Työväentalolla, Rusthollarinkuja 3, 00910 Helsinki. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta. Aluejärjestöt › ELÄKELÄISET RY:N VARSINAIS-SUOMEN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 9.11.2021 klo 11.00. T-talo, Vanha Hämeentie 29, Turku. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 10.30. Tervetuloa. Aluetoimikunta › ELÄKELÄISET RY:N JOKILAAKSOJEN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskokous perjantaina 19.11.2021 klo 12.00 Kempeleen Työväentalossa, Koskelantie 24, Kempele. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus klo 11.00 alkaen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Aluetoimikunta › ELÄKELÄISET RY:N KAINUUN ALUEJÄRJESTÖN sääntömääräinen syyskokous pidetään maanantaina 22.11.2021 klo 11.00 Puolangalla Ravintola Esterissä. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Aluetoimikunta › ELÄKELÄISET HELSINGIN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään tiistaina 23.11.2021 klo 14.00 Kinaporin Palvelukeskuksessa, Kinaporinkatu 7-9, Helsinki. Esillä sääntöjen määräävät asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta › ELÄKELÄISET RY:N POHJOIS-KARJALAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskokous 24.11.2021 klo 12 Hotelli Puustellissa Hovileirinkatu 3, Lieksa. Käsitellään aluejärjestön sääntöjen 7 §:n syyskokoukselle määräämät asiat. Tervetuloa! Aluetoimikunta. › PIRKANMAAN Aluejärjestö ry:n sääntömääräinen syyskokous 25.11.2021 klo 11. Valtakirjat klo 10.30. Tapiola, Karhunkatu 71, Tampere. Esillä syyskokoukselle kuuluvat asiat. Tervetuloa! Työvaliokunta › POHJANMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään torstaina 25.11.2021 klo 12.00 alkaen Kokkolan Snellman-kodissa osoitteessa Rantakatu 27. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Kokoukseen on mahdollisuus osallistua myös etänä aluejärjestön Jitsi-linkin kautta. Aluetoimikunta › ELÄKELÄISET RY:N LAPIN ALUEJÄRJESTÖ ry:n syyskokous pidetään perjantaina 26.11.2021 klo 13.00 alkaen Tornion Järjestötalolla, Kemintie 53 Tornio. Käsitellään säännöissä syyskokoukselle kuuluvat asiat. Valtakirjojen tarkastus ja ruokailumahdollisuus alkaa 11.30. Ennen syyskokousta klo 12.00 kuullaan Lapin hyvinvointialueen valmistelevan toimielimen varapuheenjohtaja Riitta Luosujärven esitelmän valmistelusta. Luosujärven selonteko on kaikille avoin. Aluetoimikunta. › ELÄKELÄISET RY:N SAVON ALUEJÄRJESTÖ RY:N syyskokous järjestetään Varkauden Kuntorannassa 27.11.2021 klo 13.00. Osoite Kuntorannantie 14, 78400 Varkaus. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa! Aluetoimikunta. › ELÄKELÄISET RY:N KESKI-SUOMEN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään 29.11.2021 klo 10.00 alkaen Työväentalo Tarmolassa, Tarmolantie 1, Palokka. Esillä syyskokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta › ELÄKELÄISET RY:N UUDENMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n syyskokous maanantaina 29.11.2021 alkaen klo 10.00. Puistokulma, Talkootie 4 01350 Vantaa. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 9.00. Esillä sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen osanottajille tarjotaan joululounas. Aluetoimikunta. › ELÄKELÄISTEN Satakunnan Aluejärjestö ry:n syyskokous perjantaina 3.12.2021 kello 11.00 Porissa, Yhteisötalo Otavan Taivas-salissa, Otavankatu 5, 28100 Pori. Valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoilu klo 10.30 alkaen. Käsitellään sääntömääräiset syyskokoukselle kuuluvat asiat. Tervetuloa! Aluetoimikunta. Eläkeläinen 5/2021 43
YHDISTYKSET KEMIN ELÄKELÄISET ry oli 11.9. mukana Liikkeelle!-tapahtumassa, jota yhdistys oli järjestämässä yhdessä TUL:n Lapin piirin kanssa. Torilla mitattiin nopeuksia heitetyistä ja potkaistuista palloista ja TUL-salissa pelattiin mm. bocciaa ja mitattiin puristusvoimia ja rasvaprosentteja. Kemin Eläkeläisten syksyn jumppat alkoivat 7.9. ja jatkuvat joka tiistai TUL-salissa. Elokuun lopulla pidettiin perinteiset syyskauden avajaiset Ajoksen Hannukselanrannassa yhdessä TUL:n veteraanien kanssa. Liikunnan lisäksi paljon muutakin tapahtuu. Kemin Eläkeläiset ry:n toimitilana on vanha Pruntsin talo. Pruntsin toiminta käynnistyi kesätauon jälkeen viikolla 36. Yhdistys pyörittää talossa kahvilaa keskiviikosta perjantaihin. Näinä päivinä talolla on myös jotain ohjelmaa, esimerkiksi keskiviikkoisin lauletaan yhdessä. TAPIO SIIRILÄ Kemissä runsaasti liikuntaa ja muuta toimintaa Pallo sai kyytiä torilla Kemin Eläkeläisten ja TUL:n Lapin piirin yhdessä järjestämässä Liikkeelle!-tapahtumassa. Sisätiloissa mm. mitattiin puristusvoimia ja rasvaprosentteja. Laukaan Leirikeskuksessa ulkoiltiin Laukaan Eläkeläiset ry. isännöi Keski-Suomen Aluejärjestön liikuntaja ulkoilupäivää sateettomana syyspäivänä 16.9. Tapahtuma alkoi Viljon keittämällä nokipannukahvilla ja naisten tekemillä voileivillä. Aluejärjestön jo perinteiseksi muodostunutta liikuntapäivää oli jouduttu siirtämään koronapandemian vuoksi useampaan kertaan. Pitkään kaivattu tapahtuma voitiin nyt järjestää, paikalle saapui 45 jäsentä. Osa liikkui luonnossa, osa kiipesi 304 porrasaskelmaa 105 metrin korkuiselle Multamäen näköalatasanteelle. Osa porukasta pelasi biljardia, pienoisgolfia ja antoi kyytiä ”nokialaiselle” eli heitti saapasta. Ulkoilupäivään kuului myös makkaran grillaus sekä mukavaa jutustelua ja yhdessäoloa. Paikalle saapuneesta väestä huokui selvästi, että yhdessäoloa oli kaivattu jo pitkään. Tapahtumaan osallistui Laukaalaisten lisäksi väkeä Hankasalmen, Sumiaisten, Vaajakosken ja Muuramen Eläkeläiset ry:stä. Alujärjestön puheenjohtaja Marja-Leena Kytölä kertoi tulevista tapahtumista, mm. tuolloin lähestyneestä Kuopion edustajakokouksesta. VILJO KUMPULAINEN › elrykeskisuomialj.kotisivukone. com/ PA U LA K U M P U LA IN EN Halikon Eläkeläiset vietti aurinkoista syyspäivää ja vaihtaa nimeä Varsinaissuomalainen Halikon Eläkeläiset vietti syksyisen aurinkoisessa päivässä Ikäihmisten virkistyspäivää. Tarkoituksena oli tehdä toimintaamme tutuksi ja innostaa mahdollisia uusia jäseniäkin mukaan. Mukaan pippaloihin oli kutsuttu myös muutama muu eläkeläisporukka. Hauskaa riitti, kahvittelun ja makkaranpaiston lomassa laulettiin, pelattiin pihapelejä ja Raision Seudun Eläkeläiset pitivät tunnelmaa yllä ohjelmallaan. Toiminta jatkuu reippaana, mutta uuden nimen alla. Halikon Eläkeläiset on nimittäin vaihtamassa nimeä Salon alueen Eläkeläisiksi. KIRSTI LINDHOLM › halikonelakelaiset.yhdistysavain.fi/ Raision Seudun Eläkeläiset pitivät tunnelmaa yllä ohjelmallaan. Keskiviikkoisin lauletaan yhdessä.” › www.keminelakelaiset.fi Useampaan kertaan siirretty tapahtuma voitiin nyt järjestää. 44 Eläkeläinen 5/2021
Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Jan Koskimies Toimitussihteeri Tuomas Talvila Tilaukset ja osoitteenmuutokset Anna Autio puh. 020 743 3610 anna.autio@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 6 kertaa vuonna 2021. Tilaushinta kotimaahan 30 euroa/vuosikerta Muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk Toimitus ja toimisto Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki puh. 020 743 3610 elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti Tmi Johanna Pelto johannapelto.fi 040 9030 141 johanna@johannapelto.fi Syntymäpäivät ja poisnukkuneet, syysja kevätkokousilmoitukset osoitteeseen: elakelainen-lehti@ elakelaiset.fi ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (painettu) ISSN 2242-3338 (verkkolehti) Botnia Print, Kokkola 2021 Puheenjohtaja Matti Huutola Varapuheenjohtaja Tuula Telin Toimisto Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9–15. Jäsenpalvelu jasenet@elakelaiset.fi Soittoaika kello 9–12, puh. 020 743 3610: jäsenmaksut, osoitteen muutokset, kurssienja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, materiaalitilaukset, Eläkeläinen-lehden tilaukset. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Kaikki maksut (mukaan lukien jäsenmaksut) IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies puh. 040 747 0776 Jäsenvastaava Anna Autio puh. 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistysrekisteri Henkilöstöja talousvastaava Heli Grönroos puh. 050 529 0399 Aluetyön suunnittelija Anna Eskola puh. 044 751 1031 Järjestösuunnittelija Anu Mäki puh. 040 839 7699 Koulutussuunnittelija Tiina Rajala puh. 040 582 4319 Toimistoassistentti Jukka Mustakallio puh. 044 751 1032 Monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö puh. 040 501 3599 Monikulttuurisen toiminnan ohjaaja Evgeniya Mazurova puh. 044 7631 482 Tiedottaja Tuomas Talvila puh. 050 570 9716 SYNTYMÄPÄIVIÄ POISNUKKUNEITA 96 vuotta 1.10 Alli Myllyniemi, Etelä-Vantaa 94 vuotta 5.11. Veikko Mäkitalo, Loimaa 1.12. Armas Arvonen, Kaarina 92 vuotta 10.11. Eino Koivikko, Raisio 90 vuotta 5.10. Ritva Vennonen, Halikko 85 vuotta 6.9. Eila Uhlbeck, Pori 12.10. Mauri Kivijärvi, Etelä-Vantaa 13.11. Osmo Toivanen, Hyrynsalmi 19.11. Aili Kortesluoma, Hyrylä 3.12. Voitto Moilanen, Suomussalmi 8.12. Heikki Mäkelä, Pihlava 80 vuotta 15.8. Marja-Leena Nurmi, Kokkola 11.10 Seppo Rantanen, Etelä-Vantaa 19.10. Pentti Reunanen, Pihlava 30.10. Artturi Knuutinen, Korso 1.11. Leena Vihavainen, Jyväskylä 4.11. Esko Karjula, Reisjärvi 12.11. Reijo Kinnunen, Suomussalmi 22.11. Eila Vuollet, Hyrylä 75 vuotta 22.11. Esko Haanpää, Lohja 25.11. Pirjo Raanoja, Anjalankoski 70 vuotta 6.10. Anna Seppänen, Suomussalmi 25.10. Raimo Pennanen, Kajaani 25.10. Harri Schultz, Pihlava 28.10. Jarmo Koski, Pihlava 28.10. Kaija Liikaoja, Korso 29.10. Simo Korhonen, Kajaani 1.11. Salme Peltonen, Loimaa 4.11. Marja-Leena Bark, Oulu 7.11. Tuomo Tiitinen, Kirkkonummi 14.11. Reino Juntunen, Suomussalmi 21.11. Heikki Lonka, Anjalankoski 65 vuotta 25.10. Arja Kangas, Pello 26.10 Ritva Helim, Loimaa 5.11 Antti Karjalainen, Kuusamo Hyrylän Eläkeläiset Raili Kumpulainen Järvenpään Eläkeläiset Onni Olavi Vattukallio Korson Eläkeläiset Markus Saari Kokkolan Eläkeläiset Matti Olavi Seppälä Kotkan Eläkeläiset Ahti Kansa Laukaan Eläkeläiset Lea Riikonen Oulun Työväen Eläkeläiset Kerttu Aliina Jokikokko Paltamon Eläkeläiset Kari Markku Tapani Rautiainen Veikko Juhani Leinonen Pihlavan Eläkeläiset Esa Rauhamaa Sodankylän Eläkeläiset Pentti Olavi Niemelä Ykspihlajan Eläkeläiset Elvi Maria Torppa Airi Sisko Maria Karjala Iin Eläkeläiset ry:n kunnallisvaaliehdokkaat kiittävät äänestäjiään saamastaan luottamuksesta. KIITOKSET Kuntorannassa vietetään perinteistä joulua Monille Eläkeläiset ry:n jäsenille tutussa Lomakeskus Kuntorannassa Varkaudessa vietetään tänäkin vuonna perinteinen joulu. Ohjelmallinen joulun aika sisältää muun muassa joulun valmisteluja joulukuusen koristeluineen, joulusaunat, jouluruokailut. Joulun juhlistaa tietenkin joulupukki lahjoineen. Joulupäivänä käydään joulumessussa, illalla otetaan jo rennommin yhteislaulun ja musiikin merkeissä, kertoo Kuntorannan toimitusjohtaja Jarmo Ikäheimonen. Joulun vietossa korostuu Ikäheimosen mukaan yhteisöllisyys: joulua valmistellaan yhdessä perinteisiä joulutraditioita kunnioittaen. Jouluna Kuntorannassa ei tarvitse stressata, sillä kaikki on tehty valmiiksi henkilökunnan toimesta ja ohjelmiin voi osallistua oman mielenkiinnon mukaan. Vuodenvaihteen jälkeen Kuntorannassa on luvassa mm. perinteinen Kaamoksen kaato -tapahtuma 22.-27.2.2022. › kuntoranta.fi, puh. 040 507 1625 Eläkeläinen 5/2021 45
YHDISTYKSET S A H A K A T O S T U P A S U U S I A V U S T A J A K A A R A O R J U U S S O S E L A S S E K I P P O O N K I L I A T V A A A T U S E U S T I U T I M A T R A R A S S U R U I S P K U R U K A A L I V I R T A R E L E K U I V A A H I T S A A M O V A R A S I S T A T A A S I I S I T O T U U S T U S S A T T U I N T E U R A T A I N A K A A N S O L I S T I T K L S U A I K A V A T K A A D O T M O K A T A O P A A L I A L U S T A K I R V A T K E S T I T A N N I K A S A K E A T T A I D E N A U T I N T O OIKEA TIETO ELG VÄRITETTY VASTAAN hupaisia -kokous A3 A4 A5 vilpitöntä isä Bowie koskipaikka VENÄLÄINEN LIHAVARRAS RATSUVÄKEÄ TYYNTYVÄ KALPEITA MAKSAESSA MUKAVA VALMISTAJAN MYÖNTÄMÄ KÄSITELLYT TUOTANNOSSAAN JUUTALAISUUTTA LAPSUKAISILLA KÄÄRITÄÄN FOLIOON -VILLA KÄYTTÄMÄTÖN KANSANEDUSTAJALLA JAHTI ALISTAVAA KATTILASTA LEHTINEN PYYTÄJÄLLÄ PUNTARIT RUNSAUS MUNISTA SISÄMAATA POLOINEN -LEIPÄ JÄLKELÄINEN KULJETTAJA LANKUISTA SAKSASSA TUNTURIROTKO AGAAVESTA PIIRISSÄ NÄKÖMETALLIPAJA VOHKII HINNASTOSSA VIIHTYI LAVOILLA TOISTAMISEEN "VAIVATON" KUMMINKAAN RUOHOMAINEN LAULAJIA IKÄVÄN VIILEITÄ NOJAUTUEN HALKOVAT VESIÄ KIVINEN HITAITA OHJUS MUNIA KEILATESSA HYÖNTEISIÄ PIRSKEET SAARIKKO LUMIPYRYT www.sanaris. / laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen RISTIKKO 4/2021 Ratkaisijan nimi, osoite ja postitoimipaikka Merkkipäiväjuhlintaa perinteisesti Klaukkalan Eläkeläiset ry juhli 8.9 vuoden aikana pyöreitä ja puolipyöreitä merkkipäiviä viettäneitä ja vielä viettäviä ohjelmallisten esitysten ja kakkukahvien merkeissä. Tänä vuonna heitä yhteensä yhdistyksessämme on 15 henkilöä 95 ja 65 ikävuoden väliltä.Tilaisuudessa heistä paikalla oli viisi yhdistyksemme aktiivista jäsentä. 80-vuotispäiviään viettävät: Yhdistyksen sihteeri Armi Backman joka on vastannut myös Nurmijärveläisten Eläkeläisjärjestöjen Yhteistyötoimikunnan toiminnasta. Nurmijärven Vasemmistoliiton, urheiluseura Perttulan Tähden ja Klaukkalan Eläkeläisten historiikki on osittain myös Armin aikaansaannosta Myöskin yhdistyksen varapuheenjohtajana, kotisivuja arpavastaavana toiminut Sirkka Itäniemi joka facebook-sivuillaan musamuorin seikkailuista aina silloin tällöin kertoilee sekäyhdistyksemme kuoron ohjaamisesta ja säestyksestä vastaava Teuvo Halonen. 75-vuotismerkkipäivää viettää yhdistyksen pitkäaikainen puuhanainen Irja Terho joka on aktiivisesti hoitanut niin liikunnallista kuin keittiö palveluakin. 70 vuotta täyttävä Helena Krigsholm aktiivisen SPR-ihmisenä on ohjannut eläkeläisjärjestöjä viime aikoina sydäniskurin käyttämisessä. Sydäniskuriin tutustumista ja käytön opettelemista yhdistyksemme hän suosittelee myös muille yhdistyksille. HEIKKI MÄKINEN Valokuvassa kukitetut sankarit Teuvo Halonen, Armi Backman, Sirkka Itäniemi, Irja Terho ja Helena Krigsholm 46 Eläkeläinen 5/2021
KRYPTO TUPLASTI RATKAISTAVAA Lehtemme edellisessä numerossa julkaistusta ristikosta 4/2021 oli lehden taittovaiheessa tapahtuneen teknisen virheen vuoksi tullut täysin lukukelvoton. Pahoittelemme virhettä ja julkaisemme tuon saman ristikon 4/2021 uudestaan viereisellä sivulla. Tällä sivulla on tuore Krypto 5/2021. Pienten tehtäväpalkintojemme arvontaan pääset mukaan lähettämällä jomman kumman tai molemmat ratkaisut 15. marraskuuta mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 2 00100 Helsinki Kuoreen ei saa panna tehtävän/tehtävien ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana TEHTÄVÄ. 5/2021 Ratkaisijan nimi Osoite Postitoimipaikka Eläkeläinen-lehden numero 6 ilmestyy 10. joulukuuta Joulutervehdykset lehdelle viimeistään 5.11. Muu lehteen tarkoitettu aineisto viimeistään 15.11. Eläkeläinen 5/2021 47
Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.fi/liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia helpomman arjen etuja Tradekan jäsenille. -25 % Kotisiivouksesta ja muista kodin palveluista jopa