Anteeksi – siinäkö kaikki? 9 | Eläkejärjestelmään luotetaan edelleen 11 | Ålderdomen är ingen fröjd 27 2023 | 1. syyskuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Kuopio-Kallavesi Eläkeläisten päiväretki Hietasaloon ja paljon muita kesän tapahtumia. 32 Laivalla kaupunkipuistoon 4 Liikuntaverstaat alkavat kiertää 3
P etteri Orpon (kok) hallitus on kompuroinut kohusta toiseen, vaikka varsinaisen hallitusohjelman toteuttamista ei ole edes aloitettu. Kriisiytymisen taustalla on arvojen ristiriita perussuomalaisten ja muiden hallituspuolueiden välillä. Myös hallitustyöskentelyn edellyttämä kompromissikyky näyttää kyseenalaiselta ja puolueiden välinen luottamus heikolta. Nähtäväksi jää, selviääkö hallitus edes ensimmäisestä syksystään, johon kuuluu budjettiriihi mittavine leikkauslistoineen. ITSE HALLITUSOHJELMA näyttäytyy eläkeläisten näkökulmasta ensi silmäyksellä jopa lempeältä. Etenkin verrattuna työikäisiin ja opiskelijoihin kohdistuviin rajuihin leikkauksiin. Hallitusohjelmaan on kuitenkin piilotettu miinoja myös eläkeläisille. Ensinnäkin eläkeläisille tärkeistä sote-palveluista haetaan mittavia säästöjä, vaikka tiedämme että väestön ikääntyessä tarve olisi päinvastainen. Asiakasmaksujen ja alennettujen arvonlisäverokantojen korotukset heikentävät eläkeläisten toimeentuloa. Toiseksi eläkeläisten toimeentuloa uhkaa eläkeuudistus, jonka lähtökohdaksi on asetettu säästöt. Pelkkä eläkerahastojen riskinoton lisääminen tuskin riittää, vaan myös eläkeindeksien leikkaukset tulevat neuvottelupöydälle. Eläkkeiden leikkaajille sanomme: näpit irti! Myönteistä hallitusohjelmassa on eläkeläisten työssäkäynnin helpottaminen sitä haluaville, sekä pyrkimys helpottaa hoitoon pääsyä ja sote-alan henkilöstöpulaa. Toivottavasti tässä onnistutaan. HALLITUSOHJELMAN KESKEISIN tavoite on talouden vahvistaminen. Tämän uskottavuutta kuitenkin syö se, että keinovalikoimasta on lähes täysin suljettu pois verotulot, esimerkiksi veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun suitseminen. Kovan ja ristiriitaisen arvopohjan hallituksella on vaikea polku edessään. Jakolinjojen lisääminen eri taustoista tulevien ihmisten välille sekä leikkauspolitiikan aiheuttama eriarvoisuus ja köyhyys syövät talouden edellytyksiä. Hallituksen toivoisi ymmärtävän, että kestävää yhteiskuntaa rakennetaan vain yhdessä sopimalla ja ottamalla kaikki ihmiset huomioon. JAN KOSKIMIES, PÄÄTOIMITTAJA KESÄ ON varautumisen ja voimien keräämisen aikaa. Alkukesästä huolehditaan tulevan talven polttopuiden tekemisistä ja kuivaamisesta. Viime talven energiahinnat antavatkin varautumiselle perusteita niille, jotka voivat puuta hyödyntää. Kasvimaan ylläpitäminen ja marjastus ovat nykyihmiselle miellyttävää ja voimauttavaa puuhaa. Ne kuitenkin periytyvät ajoilta, jolloin oli välttämätöntä kasvattaa ja kerätä itse syötävää talvikuukausille. VARAUTUMINEN TULEVAAN on osin sukupolvikysymys. Ikäihmisten matkalla on tapahtunut sellaista, että varautumiselle on perusteita. Työttömyys, sairaudet, huoli siitä miten oikeasti selviää pohjoisen kylmän talven on varsin monen muistissa. HUOLI POLIITTISESTA epävakaudesta ja ennustettavuuden puutteesta saattaa myös nakertaa mieltä. Kun maamme uusi hallitus nyt on lähdössä toteuttamaan muutoksia niin sosiaaliturvaan kuin työelämäänkin, moni kokee huolta tulevaisuudesta ja varautuu muutosten aikaan. Suomen hyvinvointi, vakaus ja ennustettavuus on tehty konsensuksen ja sopimisen voimalla. Eläkeläiset ry on mukana joukoissa, jotka haluavat vakautta, ennustettavuutta ja iloista varautumisen tulevaisuutta Suomeen. Hallituksella vaikea polku edessään Varautumista ja voimien keruuta 4 | 2023 Kannen kuva Ritva Hoffren Anteeksi – siinäkö kaikki? 9 | Eläkejärjestelmään luotetaan edelleen 11 | Ålderdomen är ingen fröjd 27 2023 | 1. syyskuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Kuopio-Kallavesi Eläkeläisten päiväretki Hietasaloon ja paljon muita kesän tapahtumia. 32 Laivalla kaupunkipuistoon 4 Liikuntaverstaat alkavat kiertää 3 SENNI JA SAFIRA POIMINTA PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA PÄÄKIRJOITUS ”Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa terveellistä elämäntapaa.” Antti Honkonen Kävelypässien blogissa Lue: yhdistykset.elakelaiset.fi/ nokia/blogit Kestävää yhteiskuntaa rakennetaan vain yhdessä sopimalla.” Monessa roolissa Eläkeläisten kaikki kyvyt kannattaa ottaa käyttöön. 4 Oikeutta ilman valtiota? Kalevi Höltän kirjan tutkimus tehtävät ovat kunnianhimoiset. 10 Tukea ja kanavia Digipalveluiden käyttötaidoista on tullut uusi hyvinvointiero. 14 Kielen asema Englannin kieli leviää, jääkö suomi jalkoihin? 18 Kalevin kynästä 13 Koulutuskalenteri 16 Runopysäkki 22 Suolaista ja makeaa 28 Ristikko 39 2 Eläkeläinen 4/2023
AJASSA iäkkäiden liikuntaan, sillä ikääntyneet miehet liikkuvat naisia vähemmän ja muuttotaustaiset iäkkäät ovat liikunnallisesti passiivisempia kuin valtaväestö. Yhteistyötä liikunnallisen tasa-arvon edistämiseksi teemme Kävelypässit-ryhmän sekä järjestömme monikulttuurisen toiminnan kanssa. Pässit tekevät vierailuja yhdistyksiin ja ulkomaalaistaustaisia iäkkäitä kutsutaan soveltuvin osin mukaan verstaisiin. Hankkeessa järjestämme myös viestintäkampanjan. Julkaisemme kuukausittain vaihtuvia, kuntoliikuntaan kannustavia teemoja Eläkeläiset ry:n nettisivuilla, Eläkeläinen-lehden uutiskirjeessä, yhdistyspostissa sekä Eläkeläiset ry liikkujat -Facebook-ryhmässä. Postauksia kampanjassa osallistumisesta toivomme julkaistavaksi Eläkeläiset ry liikkujat -Facebook-ryhmässä. Liikuntaverstaat-kiertue käynnistyy syksyllä 2023 viidellä paikkakunnalla. Pilottiverstas on pääkaupunkiseudulla ja kiertue jatkuu Kaakkois-Suomen, Varsinais-Suomen, Satakunnan sekä Savo/Pohjois-Karjalan aluejärjestöissä. Kevättalvella 2024 verstaat tulevat Lapin, Jokilaaksojen, Keski-Suomen, Pohjanmaan sekä Pirkanmaan aluejärjestöihin. Kutsumme liikuntaverstaisiin yhdistysten nykyisiä sekä tulevia liikunta-aktiiveja ja ohjaajia. Hanke päättyy toukokuun loppuun mennessä. Liikuntaverstaat kiertävät ja innostavat liikkumaan Hankkeella haetaan uutta potkua yhdistysten liikuntatoimintaan. Erityistä huomiota kiinnitetään miesten sekä ulkomaalaistaustaisten iäkkäiden liikuntaan.” SYYSKUUN kampanjateemana on Roskat talteen -kävely. Roskapussikävely on jatkoa Ylen Miljoona roskapussia -keräilyyn johon osallistui keväällä myös Eläkeläiset ry:n yhdistyksiä. Kannustamme yhdistyksiä järjestämään yhteiskävelyjä ja samalla keräämään reitin varrelta roskia. Lisäksi kutsumme yhdistyksiä järjestämään roskien keräämisen talkoot 16.9. osana maailman siivouspäivää. Tietoja osallistujien määrästä ja siivoustempauksien paikkakunnista pyydetään lähettämään sähköpostilla liikuntahankkeen vastaavalle Eva Rönkölle eva.ronkko@elakelaiset.fi. Kuvia siivoustalkoista voi jakaa Facebook-ryhmässä Eläkeläiset ry liikkujat. Uutena liikuntamuotona on tarjolla ”helppolentis”. Siinä riittää, että osaa heittää palloa ja ottaa siitä kopin. TEKSTI JA KUVA EVA RÖNKKÖ O petus ja kulttuuriministeriö myönsi Eläkeläiset ry:lle hankeavustusta iäkkäiden liikunnallisen elämäntavan kehittämiseen. Avustuksen turvin pääsemme syksyn 2023 ja kevään 2024 aikana kiertämään aluejärjestöissämme ja tapamaan yhdistysten liikunta-aktiiveja. Liikuntaverstaat-hankkeesta vastaa Eläkeläiset ry:n moninaisuustyön suunnittelija, liikunnanopettaja Eva Rönkkö. Hankkeen tavoitteena on voimaannuttaa yhdistysten liikuntatoimintaa tarjoamalla ideoita ja kokeilemalla yhdistyksiin sopivaa liikunnallista tekemistä. Uutena liikuntamuotona tarjoamme sovellettua lentopalloa, ”helppolentistä”, josta moni sai esimakua Kalajoen retkeilypäivillä. Helppolentiksessä ei tarvitse osata lentopalloa, riittää, kun osaa heittää palloa ja ottaa siitä kopin. Peli sopii kaikille ja yhdistää mukavasti naisia ja miehiä yhteisen tekemisen äärelle. Liikuntaverstaissa tutkaillaan myös yhdistysten liikuntakerhojen tilannetta. Syytä siihen on, sillä viimeisten vuosien, erityisesti koronasulun aikana järjestömme liikuntakerhojen määrä on merkittävästi laskenut: kun vuonna 2018 toimi järjestössä 372 liikuntakerhoa, oli vuonna 2021 toiminnassa enää 74 kerhoa. Yhdistysverstaiden tavoin käydään myös liikuntaverstaissa keskusteluja kipukohdista ja ideoidaan uutta tekemistä. Verstaiden lisäksi tietoa yhdistysten liikuntatoiminnasta haetaan myös syyskuussa lähtevällä liikuntakyselyllä. Kyselyllä kartoitamme liikuntatoiminnan laajuutta, sisältöjä, ohjaajien tilannetta sekä yhteistyöverkostoja. Kyselyn tuloksia esitellään verstaissa keskustelujen siivittämiseksi. LIIKUNTAVERSTAAT -hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota miesten sekä ulkomaalaistaustaisten Mukaan Roskat talteen -kävelylle Eläkeläinen 4/2023 3
YHTEISKUNTA enemmän, kun työskentelee pitempään, erityisesti pientä eläkettä saaville tämä on tärkeää, Lauri Lyly totesi. Päivi Topo kysyi, miten turvataan työterveyshuolto keikkaa tekeville eläkeläisille. Pääsevätkö he kouluttautumaan ja kehittämään ammattitaitoaan? Kari Hiltusta häiritsi puhe eläkeläisten työvoimareservistä. – Ei pidä ajatella, että eläkeläisen on pakko tehdä töitä. Mutta jos on kykyä ja halua, voi tehdä, Hiltunen muistutti. Varallisuudessa eroja Päivi Timonen epäili, että eläkeläisten työnteon suuntaan on liian suuria odotuksia. Työ ei ole ainut asia, jolla päiviä halutaan täyttää. Kulutusyhteiskunta mahdollistaa eläkeläisille todella paljon: voi pitää huolta itsestään ja perheestään. – Kulutus loppuu 80-vuoden paikkeilla. Alkoholija terveysmenot kasvavat. Tapahtuu sellaisia asioita, että ei itse enää pääse vaikuttamaan, mihin kuluttaa. Ainakin kolmannes eläkeläisistä on Timosen mukaan todella varakkaita. Mutta samaan aikaan toisilla on tosi pienet eläkkeet. – On paljon sellaisia, joilla on tuhannen euron eläke. He tarvitsevat jokaisen euron pärjätäkseen arjessa. Ei pääse kulutushysteriaa syntymään, Lyly totesi. Päivi Topo muistutti, että yli 65-vuotiaita on 1,3 miljoonaa. Jokaisella on oma tarinansa. Heistä vain 70?000 saa säännöllisesti kotihoitoa ja vain 50?000 asuu hoivan piirissä. – Valtaosa pärjää aivan hyvin. Onko tässä kriisin ainekset kasassa? Vai onko kyse poliittisesta tahdosta ymmärtää, että jokainen meistä vanhenee? Topo kysyi. Tärkeitä rooleja eläkeläisille löytyy niin työmarkkinoilta kuin niiden ulkopuoleltakin. Näin todettiin Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n keskustelutilaisuudessa, joka pidettiin kesäkuun lopulla Suomiareenalla Porissa. ELÄKELÄISISTÄ ON MONEEN ROOLIIN TEKSTI JA KUVA VESA TOIKKA E ETUn keskustelutilaisuuden otsikkona oli ”Kaikki kyvyt käyttöön – eläkeläisten monet roolit 2020-luvun ikäystävällisessä Suomessa”. Keskustelijoina olivat eläkeläinen Kari Hiltunen, kansanedustaja Lauri Lyly (sd.), puheenjohtaja Antti Palola (STTK), erikoistutkija Anu Polvinen (ETK), tutkimusjohtaja Päivi Timonen (Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskus) ja vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo. Tilaisuuden avasi EETUn puheenjohtaja Raimo Ikonen ja keskustelun veti toimittaja Jari Torkki. Paikan päällä keskustelua seurasi vajaa 100 kuulijaa. Keskustelua oli mahdollisuus seurata suorana myös MTV Katsomon kautta. – Tutkimusten mukaan 20 prosenttia eläkeläisistä työskentelee, kun on taloudellinen pakko, Anu Polvinen kertoi. – Kaikki eivät työtä saa, vaikka haluaisivat. Sopivaa työtä ei ole tarjolla tai ikää pidetään esteenä. Työnantajien suhtautuminen ikääntyviin työntekijöihin on muuttunut positiivisemmaksi, mutta ikäsyrjintää on edelleen ainakin jonkin verran. Erityisesti opettajat, terveydenhoitoalan ammattilaiset ja yrittäjät tekevät töitä eläkkeellä. Myös remonttija kirvesmiehille on kysyntää. – Yrittäjiä on monenlaisia. Osa kokee, ettei voi lopettaa, kun eläke on niin pieni. Moni maksaa uransa alussa liian pientä eläkettä, Kari Hiltunen kuvaili. Eläkeuudistus sopiva Antti Palola muisti, että 30 vuotta varsin nuoria ihmisiä työnnettiin eläkkeelle. Nyt tilanne on muuttunut. – Eläkeputki on poistunut. Se on ihan hyvä asia. Tarvitsemme entistä enemmän ihmisiä työelämään. On pidennettävä työuria ja kannustettava jo eläkkeelle siirtyneitä tekemään töitä, Palola tähdensi. Hän haastoi työnantajia asennemuutokseen ja palkkaamaan myös ikääntyneempiä ihmisiä töihin. – Olemme Antin kanssa olleet neuvottelemassa viimeistä eläkeuudistusta. Se vastaa aika hyvin nykyiseen tilanteeseen. Eläkettä karttuu Työnantajien suhtautuminen ikääntyviin työntekijöihin on muuttunut positiivisemmaksi, mutta ikäsyrjintää on edelleen ainakin jonkin verran.” 4 Eläkeläinen 4/2023
EETUn keskustelutilaisuus toi esille, että merkittävää työtä eläkeläiset tekevät paitsi työpaikoilla myös mm. omaishoitajina, vertaisohjaajina ja isovanhempina. ELÄKELÄISLIITTOJEN etujärjestö EETU – PIO ry järjestää syys-lokakuussa kuusi alueellista eläkeläisparlamenttia, joiden aiheena ovat eläkeläisten ja ikääntyneiden tarpeet ja odotukset uusilla hyvinvointialueilla. Tilaisuuksissa kuullaan kulloisenkin hyvinvointialueen edustajan katsaus sotepalveluiden järjestämiseen ikääntyneiden kohderyhmän näkökulmasta. Lisäksi EETU:n edustaja pitää oman kommenttipuheenvuoronsa. Samalla myös yleisöllä on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja kommentteja. Tilaisuudet on suunnattu EETU:n jäsenjärjestöjen alueellisille luottamushenkilöille sekä hyvinvointialueiden vanhusneuvostojen jäsenille. Alueelliset eläkeläisparlamentit vuonna 2023: 7.9. Rovaniemi (Lapin hyvinvointialue), 4.10. klo 13–15 Tampere (Pirkanmaan hyvinvointialue), 11.10. Sipoo (svenskspråkig), 12.10. Salo (Varsinais-Suomen hyvinvointialue), 18.10. Rauma (Satakunnan hyvinvointialue) ja 31.10. Joensuu (Pohjois-Karjalan hyvinvointialue) Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön yhteistyöelin. Sen jäsenjärjestöt ovat Eläkeliitto, Eläkeläiset, Eläkkeensaajien Keskusliitto, Kansallinen senioriliitto, Kristillinen Eläkeliitto ja Svenska pensionärsförbundet. Hyvinvointialueet EETU:n alueparlamenttien keskiössä Kesällä mediatila haltuun K esällä eduskunta ei kokoonnu ja siksi valtakunnallinen yhteiskunnallinen keskustelu on yleensä tavallista hiljaisempaa. Järjestöjen tiedotuksessa työskentelevät tietävät hyvin, että kesällä kannanotot menevät helpommin läpi mediassa, kun toimituksissa aiheet ovat muuten tiukassa. Kesän vapaampaa mediatilaa osasi hyödyntää jo vuonna 1968 Ruotsin pääministeri Olof Palme, joka piti Gotlannin Almedalissa heinäkuussa kuorma-auton lavalta puheen. Siitä lähtien on heinäkuun ensimmäinen viikko houkutellut runsaasti poliitikkoja ja mediaa Gotlantiin, varsinkin 2000-luvulta alkaen. Tapahtuma vetää tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia ihmisiä – ruotsalaista debattia parhaimmillaan. Suomessa vastaava ”politiikkanörttien” festivaali on SuomiAreena Porissa kesäkuun lopussa. Kaupunki täyttyy poliitikoista, järjestöjen edustajista, vaikuttamistyötä tekevistä yritysten edustajista ja tiedotusvälineistä. Ero Ruotsin Almedaliin on se, että puolueet eivät näytä lähettävän Poriin ykköskaartiaan. Sen sijaan SuomiAreenassa näkyy yritysten edustus: eri keskusteluilla on omat sponsoriyritykset, joiden edustajat ovat mukana kommentoimassa. Vaikka dialogi liike-elämän kanssa on sinänsä tervetullutta, ei taloudellisten intressien mukanaolo aina tee keskustelulle hyvää. SUOMIAREENAN SIJAAN puolueiden ykköskaarti kokoontuu eduskuntaryhmien kesäkokouksissa, jotka ajoittuvat elokuulle. Niissä kokoontuvat puoluejohto, kansanedustajat ja muut vaikuttajat tekemään linjauksia tulevalle eduskunnan istuntokaudelle. Kesäkokoukset ovat kuitenkin hajallaan eri puolilla Suomea, ja ehkä osin siksi niiden saama mediahuomio on rajallinen. Jotta saataisiin Almedalenin kaltainen tapahtuma Suomeen, pitäisi kaikkien eduskuntaryhmien järjestää kesäkokouksensa Porissa. Suomessa puoluepolitiikka on Ruotsiin verrattuna huonossa huudossa ja puolueiden jäsenmäärät ovat alhaisempia. Puolueita ei nähdä osana kansalaisyhteiskuntaa, vaan pikemminkin vapaan keskustelun kahleina. Mediakin kiinnostuu enemmän sellaisista keskusteluista, joissa puoluepolitiikka on sivuroolissa. Tästä esimerkkinä sinänsä tervetulleet ja mielenkiintoiset tasavallan presidentin isännöimät turvallisuuspolitiikan Kultaranta-keskustelut. TÄNÄ VUONNA Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU järjesti SuomiAreenassa hyvän tilaisuuden eläkeläisten työssäkäynnistä. Samalla jäi aikaa myös EETUn sisäiseen keskusteluun. Tilaisuus veti hyvin väkeä niin paikan päällä kuin verkon välityksellä. EETUn vahvuus on nimenomaan puoluepolitiikan ylittäminen, ja sen toimintaan voisi kuulua enemmänkin yhteisiä keskustelutilaisuuksia ja kannanottoja. Ne voisivat myös houkuttaa medioita. KOMMENTTI JAN KOSKIMIES Eläkeläinen 4/2023 5
YHTEISKUNTA TEKSTI PENTTI STRANIUS KUVAT ERJA PAKARINEN I hmisoikeudet ovat jakamattomat ja kuuluvat YK:n julistuksen mukaan kaikille. Silti niitä loukataan kaikkialla, Suomessakin. Sodat, väkivalta ja rasismi ovat ihmisoikeuksien kannalta pahimmat rikokset, mutta silti yhteiskunnan marginaalissa elää paljon kansalaisia, jotka kokevat jatkuvasti esimerkiksi ammatillista, sosiaalista ja taloudellista syrjintää. Esimerkiksi erilaisista vammoista kärsivät ja sosiaalija eläke-etuisuuksia saavat ovat hyvin haavoittuvassa asemassa, kaikenlaisten leikkausten Suomessa. Joensuun Parafest on erilainen kulttuurifestivaali. Se tuo joka syyskesä aisti-, kehitysja liikuntavammaisten omaa taidetta tunnetuksi tavalla, mikä ei jätä ketään kylmäksi. Tänäkin vuonna (16.–19.8.2023) Parafest kokosi monipuolisia kulttuurilähettiläitä, jotka näkyivät ja kuuluivat kaupungilla ja taidemuseon festivaaliteltalla. Valitettavasti alueellinen ja paikallinen media ei tunnu arvostavan ainutlaatuista tapahtumaa riittävästi. Kantaaottavaa musiikkia ja tanssia Musiikki ja tanssi ovat olleet Parafestin ohjelmistossa joka vuosi, useimmiten jo avajaisissa. Niin nytkin. Joensuun torilla esiintyi jo 16.8. keskiviikkona aamupäivästä monia Parafest-muusikkoja ja upeaa tanssia nähtiin myös iltapäivällä teltalla. Uudenmaan pyörätuolitanssijoiden esitys Me myös oli selkeästi harkittua kriittistä teatteria tanssin keinoin. Neljän hengen ryhmätanssi osoitti millaista on kun sinua ei huomata arkipäivässä – ja kuinka käy, kun tuoliinsa sidottu ihminen jää yksin makaamaan lattialle yrittäen nousta takaisin pyörätuoliinsa. Tunteet näkyivät ja taas kerran sai huomata, miten kokonaisvaltaista ja kehollista tanssi voi olla, vaikka jalkoja ei käytetäkään. Joensuulainen Risto Lång ei ollut tänä vuonna mukana tanssimassa, mutta hänhän on alan varsinaiTarinayhtye Tarukki yhdistelee kansanperinnettä ja miltei kalevalaista runoutta. Parafest – ihmisoikeuksien ja kulttuurin juhlaa Joensuun erilainen kulttuurifestivaali tuo joka syyskesä aisti-, kehitysja liikuntavammaisten omaa taidetta tunnetuksi. nen palkittu pioneeri. Torstaina 17.8. festivaaliteltalla elettiin todellista musiikin juhlaa, jonka aloitti puoliltapäivin yhtye nimeltä Kamala sotku. Sen musiikillinen tyyli oli lakonista, mutta myös kantaaottavaa suomipoppia. Kitarat soivat kirkkaasti ja tietyllä tavalla ”eleetön” laulusolisti miellytti yleisöä. Joensuun osuutta edusti Rantakylästä kotoisin oleva duo Nata ja Pimeä Valo, joka on tehnyt levylle myös uutta musiikkia. Nata sanoittaa laulunsa osaavasti ja nytkin uusi kappale Kun rakkaus kuolee oli vakavaa tekstiä. Illalla Villiklubi-teltalla olivat vauhdissa DJ Miki ja raivokas kuuden hengen räppäriporukka Herkkuräbäri. Asennetta ja sanomaa piisasi! Villiklubi jatkoi iltamyöhään myös Joen yössä 18.8., jolloin kuultiin ja nähtiin reippaita ralleja, räppiä ja punkkia. Queen Rebeccan burleskinumero oli aivan jotakin uutta Para6 Eläkeläinen 4/2023
Matti Huutola: Säästöjen sijaan tulisi uudistuksella tavoitella oikeudenmukaisuutta. TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA T ulevassa eläkeuudistuksessa tulisi säästöjen sijaan tavoitella oikeudenmukaisuutta. Tämä vahvistaisi kaikkien luottamusta yhteiskuntaan ja lisäisi kaikkien hyvinvointia, sanoo Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola. Hän puhui 14.8. Rakennusliiton valtakunnallisessa veteraanitapaamisessa Kauhavalla sijaitsevassa Härmän Kylpylässä. Petteri Orpon hallitus haluaa uudistaa eläkejärjestelmämme. Tarkoituksena on säästää tulevaisuuden eläkemenoista siten, että vältytään eläkemaksujen nostamiselta. Hallitus antaa eläkeuudistuksen työmarkkinaosapuolten valmisteltavaksi. Mikäli säästöjä ei synny, on hallitus kuitenkin ilmoittanut tekevänsä muutokset lainsäädännöllä. Hallitus on Huutolan mukaan hakoteillä. – On hyvä asia, että eläkeuudistus halutaan, mutta lähtökohta on väärä. Eläkeläisten keskinäiset tuloerot ovat nykyisin suuremmat kuin työssäkäyvillä. Tuloerot tarkoittavat liian usein myös terveyseroja. Ei ole oikein, että aikaisempien elämänvaiheiden eriarvoisuus ja epävarmuus siirtyvät mukana myös eläkkeelle. Usein heillä, joilla menee huonosti lapsena, menee huonosti myös työelämässä ja myöhemmin eläkkeellä. – Eikö oikeudenmukaisempaa olisi, että tuloerot ja terveyserot kaventuisivat edes eläkkeellä? KÄYNNISTETTÄVÄN eläkeuudistuksen osana on Huutolan mielestä siksi selvitettävä, onko mahdollista muuttaa alkavan eläkkeen määräytymistä siten, että myös pienipalkkainen tai katkonaisen työuran tehnyt saisi kunnon eläkkeen. Myös raskaan työuran tehneille tarkoitetusta työuraeläkkeestä tulee tehdä todellista totta. Nyt se on ani harvan oikeus. – Uudistuksen yhteydessä on myös selvitettävä, voiko eläkkeiden ostovoimaa turvaavia indeksejä muuttaa siten, että nimenomaan pienija keskituloiset eläkeläiset niistä hyötyisivät? Nyt työeläkkeissä ei tunneta kuin prosenttikorotuksia. Euromääräiset korotukset eläkkeisiin lisäisivät oikeudenmukaisuutta, koska ne hyödyttäisivät suhteessa eniten pienituloisia, Huutola toteaa. Eläkemaksujen nostopaine johtuu työvoiman vähenemisestä suhteessa eläkeläisväestöön, kun syntyvyys pysyy alhaisena ja maahanmuuttokaan ei kasva. – Toinen syy haluun hillitä eläkemaksuja löytyy sekin hallitusohjelmasta: kun eläkemaksut eivät nouse, voidaan verotusta helpommin keventää. Veronalennukset eivät kuitenkaan kohdentuisi oikeudenmukaisesti. Veroja halutaan alentaa paitsi suurista palkkatuloista, myös omistajilta, osinkoja pääomatuloja nauttivilta ja sijoittajilta, Matti Huutola huomauttaa. ”Hallitus hakoteillä eläkeuudistuksessa” Matti Huutola Eikö oikeudenmukaisempaa olisi, että tulo erot ja terveys erot kaventuisivat edes eläkkeellä?” Arja Ahtaanluoman oma kohtainen Puolinainenkirja on toisenlainen elämäntarina. Uudenmaan pyörätuolitanssijat esittävät selkeästi harkittua kriittistä teatteria tanssin keinoin. festin historiassa. Dominaa leikkivä Rebecca oli pukeutunut viettelevästi ja hallitsi ilmeet ja eleet myös pyörätuolitanssissaan. Taustamusiikki oli taiten valittua. Koko festivaalin musiikkiesitykset päätti Suomen kuuluisin ”laulava talonmies” eli Sepi Kumpulainen yhtyeineen ja Armotonta menoa oli todistamassa täysi teltallinen hyvin erilaista festivaaliyleisöä. Tarinatuokio ja koskettava elämäkerta Joensuun Taidekeskus Ahjon salissa esiintyi keskiviikkoiltana 16.8. Tarinayhtye Tarukki – Iiris Brocke, Riikka Hänninen ja Minsku Tammela. Kyseessä oli kansanperinteen ja miltei kalevalaisen runouden yhdistämä taru noitanainen ”Maanasta”, joka elää metsän siimeksessä. Sokeiden artistien yhteispeli toimi ja silmät kiinnikin pystyi tavoittamaan tarinan ytimen. Laulu, kitara, kantele ja jouhikot soivat heleästi ja sopivat hyvin runolliseen esitykseen, joka oli monin paikoin aivan hypnoottinen. Ahjon yleisö istui hiirenhiljaa: todistimme selvästi Parafestin parasta antia! Iiris Brocke on ollut festivaalilla mukana jo vuosia hienoine esityksineen. Päävastuu koko ohjelmasta oli tälläkin kertaa ohjelmistosuunnittelijoiden työtä: vuosikymmeniä toimineet Parafest-aktivistit Arto Pippuri ja Tuija Vartiainen-Gomez myös juonsivat festivaaliteltassa eri ohjelmanumerot. Joensuun pääkirjastossa kuultiin torstaina 17.8. toisenlainen elämäntarina, Puolinainen. Se oli tavallaan myös Arja Ahtaanluoman omakohtaisen kirjan esittely. Ahtaanluoma sai vuonna 2017 verenmyrkytyksen ja vammautui sitten hoitovirheen seurauksena: herätessään nukutuksesta häneltä oli amputoitu kaikki raajat. On vaikea kuvitella kuinka hän selvisi siitä shokista ja oppi käsittelemään vammansa. Viesti kuulijoille oli selvä: ”En usko, että olisin selvinnyt henkisesti näin vahvaksi ilman kirjoittamista”. Erilainen faktateos, ei mikään autofiktio, lähti liikkeelle kuntoutusajan päiväkirjasta. Kirja antaa voimia ja vahvan viestin myös päättäjille siitä, miten erilaisista vammoista ihminen voi yhtäkkiä joutua kärsimään – ja kuinka niistä selvitäänkin. Elokuvaa ei tänä vuonna ollut mukana Parafest-ohjelmistossa. Muistutan silti, että vammaisena syntyneen nuoren brittiohjaaja Ella Glendiningin juuri valmistunut dokukumentti Onko täällä ketään? (2023) on paljonpuhuva yhteiskunnallinen pamfletti vammaisten oikeuksista. Siinä kaavakuvat ja stereotypiat rapisevat! ? joensuunparafest.org Erilaisista vammoista kärsivät ja sosiaalija eläkeetuisuuksia saavat ovat hyvin haavoittuvassa asemassa.” Eläkeläinen 4/2023 7
YHTEISKUNTA RIITTA GULLMAN TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA S uurin osa suomalaisista eläkkeensaajista saa työeläkettä. Heidän vanhuustai työkyvyttömyyseläkkeensä on joko kokonaan työeläkejärjestelmästä maksettavaa eläkettä tai niin, että työeläkkeen lisäksi maksetaan kansaneläkettä. Yli 90 prosenttia tästä pian 1,6 miljoonan suomalaisen joukosta saa työeläkettä. Työeläkettä ovat myös muun muassa osittain varhennettu vanhuuseläke ja perhe-eläkkeet. Maksupäivä on vahvasti lain määrittämä. – Työntekijän eläkelaissa sanotaan, että eläke tulee maksaa kuukausittain. Jos eläke maksettaisiin edellisen kuukauden puolella, lainkohta ei täyttyisi. Jonain kuukautena eläkettä maksettaisiin kaksi kertaa ja sitten tulisi kuukausi, että eläkettä ei maksettaisi ollenkaan. Maksuun tulisi silloin yli kuukauden tauko, aloittaa Tarja Syvälä, Varman eläkepalvelujohtaja. Eläkkeensaaja voisi myös joutua joissain tilanteissa maksamaan lisäveroja, jos eläkettä olisikin maksettu edellisen kuukauden puolella. Näin kävisi, jos eläkettä olisi maksettu vuodessa 13 kertaa 12 sijasta, eikä eläkeläinen olisi huomannut korjata veroprosenttiaan suuremmaksi. Ennen kaikkea kyse on eläkeoikeudesta, joka koskee aina kalenterikuukautta. Jos eläkkeensaaja on elossa kuukauden 1. päivänä, hänellä on oikeus kyseisen kuukauden eläkkeeseen. Tästäkään syystä eläkkeenmaksua ei voida aikaistaa edellisen kuukauden puolelle. Eläkettä ei saa maksaa ennakkoon Työeläkeyhtiöiden maksamien työeläkkeiden maksupäivä on kuun ensimmäinen pankkipäivä. Näin ollen niiden kädet ovat sidottuja. – Asia on yksiselitteinen: eläketTyöeläkeyhtiöiden maksamien työeläkkeiden maksupäivä on kuun ensimmäinen pankkipäivä. Eläke kerran kuussa, vaikka ei aina ensimmäinen päivä Joitain kertoja vuodessa kuukauden ensimmäinen pankkipäivä osuu viikonlopulle tai arkipyhälle. Seuraavan kerran niin käy lokakuussa, kun 1.10. on sunnuntai. Se tarkoittaa, että tietyt työeläkkeet tulevat tilille maanantaina 2.10. Miksi on näin? Eikö maksuja voisi aikaistaa parilla päivällä? ELÄKKEIDEN MAKSUA säädellään tarkkaan monen lain kautta. Näitä ovat työntekijän eläkelaki ja julkisten alojen eläkelaki. ? Työeläkkeiden maksamisesta säädetään työntekijän eläkelain 112 pykälässä. Lain mukaan eläke maksetaan kuukausittain siten, että eläke on eläkepäätöksessä ilmoitettuna eräpäivänä nostettavissa eläkkeensaajan tililtä Suomessa toimivassa rahalaitoksessa. Eläke voidaan maksaa myös eläkkeensaajan ulkomailla olevalle tilille. ? Julkisten alojen eläkkeiden maksamisesta säädetään julkisten alojen eläkelain 123 pykälässä. Sen mukaan ”eläke maksetaan kuukausittain Kevan päättämänä aikana eläkkeensaajan ilmoittaman Suomessa toimivan rahalaitoksen välityksellä. Eläke voidaan maksaa myös eläkkeensaajan ulkomailla olevalle tilille.” ? Myös muissa eläkelaeissa on säädetty maksupäivästä. Eläkeyhtiöiden toimintaa eläkkeen maksun yhteydessä ohjaa myös velkakirjalain pykälä, jossa puhutaan maksujen ajoittamisesta. ? Velkakirjalain 5 pykälän 2 momentissa todetaan: ”Jos eräpäivä tai maksuajan viimeinen päivä on arkilauantai, pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä taikka joulutai juhannusaatto, maksu saadaan suorittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen…”. Kansaneläke on oma lukunsa. Kela maksaa niitä aina kuukauden 7. päivänä. Jos pankit ovat kiinni maksupäivänä, eläke maksetaan edeltävänä aukiolopäivänä. Moni laki määrittää maksua Vuosikymmenten takaiset päätökset näkyvät Mistä sitten erilaiset maksupäivät juontavat juurensa? Miksi kaikkia eläkkeitä ei maksettaisi esimerkiksi 3. päivänä? Kyse on vuosikymmeniä sitten, työeläkejärjestelmän alkuaikoina tehdyistä päätöksistä. – Kaikilla suurilla yksityisen alan eläkeyhtiöillä eläkkeen maksupäiEläkkeiden maksupäivät syksyllä 2023 ? Yksityisten alojen työeläkeyhtiöt 1. syyskuuta, 2. lokakuuta, 1. marraskuuta, 1. joulukuuta ? Kunnat ja hyvinvointialueet 1. syyskuuta, 3. lokakuuta 3. marraskuuta, 1. joulukuuta ? Kirkon, Kelan ja Suomen Pankin henkilöstö 1. syyskuuta, 2. lokakuuta, 1. marraskuuta, 1. joulukuuta ? Valtio 20. syyskuuta, 20. lokakuuta, 20. marraskuuta, 20. joulu kuuta Lähteet: Keva, Varma tä ei saa maksaa ennakkoon. Lokakuun eläkettä ei voi maksaa syyskuussa, selittää Kevan eläkeyksikön johtaja Eija Korhonen. Keva maksaa eläkkeitä kuntien ja hyvinvointialueiden, valtion, Kelan, kirkon ja Suomen Pankin henkilöstölle. Jos maksupäivä on hieman myöhemmin, joustovaraa on paremmin. Näin on kuntien ja valtion eläkkeissä. Kunnilla ja hyvinvointialueilla eläkkeet maksetaan kuukauden 3. päivä ja valtiolla 20. päivä. – Keva maksaa eniten eläkkeitä kuukauden 3. päivä. Pystymme tarvittaessa siirtämään maksupäivää aiemmaksi – esimerkiksi kesäkuussa 3. päivä osui lauantaille. Maksoimme silloin eläkkeet perjantaina 2. kesäkuuta, Korhonen kertoo. Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melalla eläkkeet maksetaan kuukauden 2. pankkipäivänä, Merimieseläkekassassa kuukauden viimeisenä päivänä. Eläkesäätiöiden ja -kassojen maksupäivät vaihtelevat toimijoittain kuukauden ensimmäisestä päivästä viimeiseen, siten kuin säätiön tai kassan säännöissä on määritelty. vä on ollut kuukauden 1. pankkipäivä niin kauan kuin muistetaan. Ei ole tiedossa, ovatko yhtiöt sopineet sen yhdessä. Kaikilla yksityisten alojen yhtiöillä on sama päivä, kertoo Varman Syvälä. – Kunnilla maksupäivä on ollut iät ja ajat kuukauden 3. päivä, ja valtiolla 20. päivä. Valtiolla ja kunnilla ajoitus liittynee siihen, miten rahat siirretään ja että ne on varmasti ehditty siirtää. On ehkä laskettu, että siirtoihin tarvitaan kaksi pankkipäivää. Maksuthan eivät ole liikkuneet nopeasti kovin kauan aikaa, uumoilee Kevan Korhonen. – Valtiolla ja kunnilla on tehty aikoinaan aika onnekkaita päätöksiä eläkkeiden maksupäivistä. Valtiolla ei tule oikeastaan koskaan vastaan tilannetta, että eläkkeiden maksua jouduttaisiin odottamaan. Sitä voidaan aina aikaistaa. Kuntien eläkkeissä tammikuun 3. päivä osuu joskus sunnuntaille, joten silloin eläke maksetaan maanantaina. Onko yksityisten alojen maksupäivän muuttamista joskus pohdittu? – Ainakaan Varmassa ei ole. Kuukauden 1. pankkipäivällä on pitkä perinne. Sitä paitsi asiakkaille luvataan eläkepäätöksissä, että maksupäivä on juuri tuo. Päivän muuttaminen aiheuttaisi myös merkittäviä tietojärjestelmätöitä. Se voisi aiheuttaa sekaannustakin. Asiakkaat ovat tottuneet siihen, että kuukauden alku on eläkepalkkapäivä, Tarja Syvälä vastaa. Työeläkkeen maksupäivä on vahvasti lain määrittämä.” 8 Eläkeläinen 4/2023
M enneen kesän julkinen keskustelu mediassa ja somemaailmassa on ollut hämmentävää ja surullista seurattavaa. Mutta myös rohkaisevaa. Joukkovoimalla on osoitettu, että raja ei-hyväksyttävän puheen kohdalla on ylitetty. Monet ilmaisut, joilla kanssaihmisiä nimitelty tai kuvailtu eivät yksinkertaisesti sovi meidän yhteiskuntaamme. Puheen rajoja on venytetty ja uutta normaalia tarjottu jo toista vuosikymmentä. Piste tuli vastaan, kun sanojiksi osoittautuivat valtion keulakuvat, ministeriasemassa olevat. Hämmennystä kesän kuohunnassa herättää moni asia. Nostan tässä esille yhden minua mietityttäneen kysymyksen: tavan pyytää anteeksi ja ajatuksen siitä, että jos ilmaisee katuvansa sanomisiaan, kaikki on kuitattu. Mieleeni tulee Martti Luther ja reformismi. Syitä uskonpuhdistukseen oli monia, keskeisenä niistä oli anekauppa eli rahalla ostettu syntien anteeksi saaminen. Onko niin, että kun muistaa pyytää anteeksi, saa sananvapauden nimissä puhua mitä vaan? Voiko perustavanlaatuisen toiseuttamisen kuitata sanomalla: En ole rasisti ja kannatan nollatoleranssia? Synnytettyä turvattomuutta se ei lievitä. KUN TOIMITAAN väärin toista ihmistä kohtaan on syytä pyytää anteeksi. Tämän kesän anteeksipyytämisten ryöppy ei kuitenkaan näytä aidolta. Julkisen paineen alla pahoitellaan yksittäisiä ilmaisuja, mutta ei osoiteta katumusta ajattelutavasta, jossa ihmisiä jaetaan syntyperään viitaten omiksi ja vieraiksi ja annetaan ”omille” sädekehä ja ”toisille” roiston rooli. Omassa ylemmyydentunnossa riistetään osalta Suomessa asuvilta ihmisyys nimittämällä kanssakulkijoita eläimiksi tai esineiksi. Sellainen retoriikkaa on paitsi yksilöille loukkaavaa ja halventavaa, myös yhteiskunnalle vaarallista. Holokaustia edeltäneissä julkisissa puheissa riistettiin juutalaisilta ihmisyys rinnastamalla heitä halveksittuihin eläimiin. Tällaisilla puheilla mahdollistettiin tavallisen kansan ohikatsominen ja hyväksyntä massiiviselle joukkotuholle. PELKO PUHEEN siirtymisestä tekoihin ei ole aiheeton. Helsingin yliopistossa tehdyn vuoden 2016 rikollisuustilanteen katsauksen mukaan etnisiin vähemmistöihin kuuluvilla ihmisillä voi olla jopa kaksinkertainen riski joutua väkivallan uhriksi. Piilotetumpi erottelu – rakenteellinen syrjintä – näkyy kielija kulttuurivähemmistöihin kuuluvien syrjintänä työhönotossa sekä asuntomarkkinoilla. THL:n vuoden 2020 tutkimuksen mukaan eniten syrjintää kokevat Suomessa Afrikan maista muuttaneet miehet. Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan syrjinnän aliraportointi on merkittävä ongelma. Orpon hallitus ilmoitti laativansa ohjelman, jolla puututaan rasismiin ja edistetään syrjimättömyyttä. Sellainen ohjelma, jolla puretaan ihmisten luokittelemista lähtökohtaisesti ja pysyvästi vieraaksi ja siten suomalaiseen yhteiskuntaan sopimattomaksi, on enemmän kuin tervetullut. Anteeksi – siinäkö kaikki? Onko niin, että kun muistaa pyytää anteeksi, saa sananvapauden nimissä puhua mitä vaan?” EVA RÖNKKÖ Eläkeläiset ry:n moninaisuus työn suunnittelija SIVUSTA POIMITTUA Soita 050 068 9545 Hammasproteesin korjaus ja valmistus Hammasteknikko Timo Kasurinen valmistaa korkealaatuiset proteesit Kajaanissa. Eläkeläinenlehden lukijoille -10% Kylpylähotelli Rauhalahti, KUOPIO, P. 030 608 30, rauhalahti.fi PUHELUN HINTA: Lankapuh. 0,032 €/min. + 0,0835 €/puhelu, matkapuh, 0,192 €/min sis. alv 24 %. JÄSENTARJOUS KUOPIOSSA MYÖS TASOKAS TEATTERI JA MUSIIKKIKESKUS. HYVIÄ OSTOSPAIKKOJA! UPEAT ULKOILUMAASTOT HOTELLIN VIERESSÄ. KYLPYLÄLOMA 2 VRK 140 € / HLÖ / 2 HH Tulopäivä maanantai, tiistai tai keskiviikko. Tarjous sis. majoituksen hotellissa, huoneistoissa tai studioissa, aamiaiset, päivälliset sekä kylpylän ja kuntosalin käytön. Varaa ennakkoon myös hemmottelevat hoidot. Varaus koodilla “ERY” myyntipalvelusta p. 030 608 30, s-posti myynti@rauhalahti.fi tai nettivaraamosta. SYKSYN OHJELMAA: • Maanantaisin noin joka 2. viikko musiikki-iltamat • Tiistaisin perinneja savusaunailta Jätkänkämpällä • Ke ja la tanssit, perjantaisin teemailtoja. Ma-la karaokea. Katso esiintyjät: rauhalahti.fi/ohjelmisto Lähtöjä joka viikko 24.10. asti! 19. 26.09. alk. 895€ sis. liittymäkuljetukset viitostien varrelta Kaikkiin matkoihin kuuluu käynti Dubrovnikin vanhassa kaupungissa Katso lisätietoja: www.tilausmatkat.info Adrianmeren tuntematon helmi... Adrianmeren tuntematon helmi... MO MONT NTENEGRO ENEGRO +DUBROV +DUBROVNIK NIK!! TILAUSMATKAT OY puh. 017 26 333 23 toimisto@tilausmatkat.info www.tilausmatkat.info *Unkarin matka Budapest+kylpylä 01.-06.10. *Kylpylämatka Pärnuun 02.-08.10.,13.-19.11. *Tallinnan matka 13. 15.10. ,01.-03.12. *Kolmen maan JOULUTORIT 01.-05.12. matkat sis. bussikuljetuksen viitostien varrelta tai mukaan voi lähteä Helsingistä! Ilmoita Eläkeläinen-lehdessä Myyntipäällikkö Timo Lepistö, puh. 044 534 9878, timo.lepisto@saarsalo.fi Eläkeläinen 4/2023 9
YHTEISKUNTA PEKKA ISAKSSON K uukausi ennen Suomen eduskuntavaaleja valtiovarainministeriön virkamiehet tulivat julkisuuteen laajalla listalla julkisten menojen leikkauksista. Kokoomukselle listat tulivat kuin tilauksesta. Ne muodostivat pohjan neuvotteluissa oikeistohallituksen muodostamisesta ja sen ohjelmasta. Tapahtumien kulku näyttää vahvistavan oikeustieteen tohtori, dosentti Kalevi Höltän kriittisen arvion valtiosta hänen kevättalvella julkaistussa kirjassaan Järjestys – Oikeutta ilman valtiota? Kirjan tutkimustehtävät ovat kunnianhimoiset: ensiksikin Hölttä haluaa selvittää järjestyksen ja oikeusjärjestyksen käsitteet ja sitten muodostaa teorian valtioista ja sen vaihtoehdoista. Onneksi hän tekee varauksen, että hänen esityksensä on vain alustava ja kysymysten asettelu, koska aihe on äärimmäisen vaikea. Höltän mukaan valtion ydinosan, todellisen valtion, muodostavat ”julkista valtaa käyttävät virkamiehet, kuten ministerit, virastojen johtajat, tuomarit omalla alueellaan, oikeuskansleri, armeijan ja poliisin johto sekä muut täytäntöönpanoon ja siten myös väkivallan käyttöön oikeutetut virkamiehet”. Siis lopulta hyvin suppea ryhmä, johon Hölttä myöhemmin laskee myös talouselämän johtajia. Eduskunnalla on lopulta hyvin vähän jakoa tässä porukassa. HÖLTÄN VALTIOTEOREETTINEN viitekehys on marxilainen visio yhteiskunnasta, jossa ei olisi valtiota erillisenä pakkovaltana ja alistamisvälineenä. Valtion katsotaan tässä opissa syntyneen ja kehittyneen omaisuuden suojaksi ja hallitsevan luokan vallan välineeksi. Hölttä edustaa sikäli maltillista kantaa, että hänen mukaansa valtio voi toimia ajoittain itsenäisenä ja myös vastustaa omistavan luokan pyrkimyksiä. Perustehtävän lisäksi valtiolla on muita tehtäviä, kuten koulutus, infrastruktuurin ylläpito, Ajatuskoe saa kysymään utopioiden järkevyydestä Kalevi Höltän kirjan tutkimustehtävät ovat kunnianhimoiset: ensiksikin Hölttä haluaa selvittää järjestyksen ja oikeusjärjestyksen käsitteet ja sitten muodostaa teorian valtioista ja sen vaihtoehdoista. KIRJA Kalevi Hölttä: Järjestys – Oikeutta ilman valtiota? Into Kustannus oy, 2023. 227 sivua. sosiaaliturva ja lukemattomat muut toimet. Hölttä kuitenkin palaa yhä uudelleen keskeiseen väitteeseen valtiosta omistavan luokan välineenä ja koneistona. Oleellista on, että valtio ei ole kansa eikä yhteiskunta, vaan niiden yläpuolelle asettuva mahti, joka ottaa ohjeensa ”johdolta”, kaikesta päätellen suurpääomalta ja viime kädessä kansainväliseltä suurpääomalta ja sen järjestöiltä. Tässä ei puhuta mistä tahansa omaisuudesta, vaan tuotantovälineiden omistuksesta. Kun niiden yksityisomistus kumotaan, käy valtio tarpeettomaksi. Se joko lakkautetaan, peräti ”murskataan”, kuten muistelen Leninin Valtio ja vallankumous -kirjassa esittäneen, tai se kuoleutuu ja kuihtuu vähitellen tarpeettomana. Kun Hölttä näkee valtion, ainakin sen ydinosan, väkivaltakoneiston eli poliisin ja armeijan, kuoleutumisen suotavana, hän lukeutuu ja tunnustautuu sosialistisen ja kommunistisen utopian kannattajaksi. Käsittääkseni hänen kuvauksensa marxilaisesta valtiokäsityksestä, sen teoreettisista variaatioista ja myös sen toteuttamisyritysten epäonnistumisesta niin sanotussa reaalisosialismissa on kohdallinen, oikeaan osuva. MITÄ TULEE oikeusjärjestykseen ja sen suhteeseen valtioon, Hölttä toteaa, että oikeusjärjestys ei ole valtion osa eikä sitä pidä samastaa valtioon, vaan valtio on osa oikeusjärjestystä. Tosin valtion ja oikeusjärjestyksen suhde jää hieman avoimeksi, sillä hän kirjoittaa myös, että oikeusjärjestys on osa valtiokoneistoa, mutta vain osittain. Oikeusjärjestys on sääntöjen eli lakien, oikeusperiaatteiden ja niiden vallitsevien tulkintojen, vakiintuneen oikeuskäytännön muodostama kokonaisuus, johon kuuluvat myös oikeusja valtiotieteilijöiden yleisesti hyväksytyt kannanotot. Höltän kirjasta voi siilata hyvän nyrkkisäännön: valtiota ei ole ilman oikeusjärjestystä, mutta oikeusjärjestys tulee hyvin toimeen ilman valtiota. Se on jo valmiina vastaus, kun hän kirjan toisessa osassa pohtii, onko ja millä tavalla valtioton oikeusjärjestys mahdollinen. Pohjustukseksi hän toteaa, että sekä kommunistien että anarkistin valtiokritiikki on vanhentunutta, vajavaista eikä aina osu lainkaan kohteeseensa. Hölttä käy tarverationaalisesta näkökulmasta läpi, mitä ihmiset tarvitsevat turvatakseen olonsa ja hyvinvointinsa aineellisesti ja henkisesti ja onko valtio välttämätön näiden tarpeiden vuoksi. Menemättä yksityiskohtiin tässä riittänee todeHöltän valtioteoreettinen viitekehys on marxilainen visio yhteiskunnasta, jossa ei olisi valtiota erillisenä pakkovaltana ja alistamisvälineenä.” 10 Eläkeläinen 4/2023
ta, että valtiota ei tarvita, mutta järjestys ja nimenomaan oikeusjärjestys tarvitaan. Se syntyy joka tapauksessa välttämättömän työnjaonkin vuoksi. Ubi societas, ibi ius -oppilausetta (Missä yhteiskunta/yhteisö, siellä oikeus) Hölttä täydentää lauseella Missä yhteisö, siellä järjestys. YHTEISKUNTA EI toimi itsevirtauksen varassa, vaan sen toiminta pitää suunnitella ja siksi on määrättävä ja määriteltävä riittävästi oikeuksia ja velvollisuuksia. Höltän optimistisen, tai sanoisiko yltiöoptimistisen, käsityksen mukaan yhteisön normien ja niitä ilmaisevien lakien noudattamiseen voi ohjata sosiaalinen paine ja jos se ei riitä, päätöksen noudattamisesta kieltäytyvä voidaan vaihtaa K LA U S W EL P / IN TO KUKA Kalevi Hölttä ? Oikeustieteen tohtori ja työoikeuden dosentti. ? Väitöskirja Toiminta oikeudet ja työtaisteluva paus (2012) valtiosääntöoikeuden alalta. ? Toimi ennen tutkimustyö tään työmarkkinajuristina, ammattiyhdistystehtävissä sekä asianajotoimistossa. ? Julkaissut mm. kirjat Työ taisteluopas (Into 2011), Kan salaistoiminta – lailliset oi keudet (Into 2013) ja Kuri (Into 2018). ? Helsinkiläisen KallionValli lan Eläkeläiset ry:n jäsen. siinä tehtävässä, jota päätös koskee. Hallintoa tarvitaan, mutta suurimmaksi osaksi valtion voi korvata itsehallinto ja edustuksellisen demokratian välitön demokratia. Joillakin yhteiskunnan sektoreilla edellytetään tehtäväkohtaista keskitettyä suunnittelua ja hallintoa. Tämän pitemmälle ei ole syytä paljastaa kirjan koko juonta. Höltän kirja on mielenkiintoinen ajatuskoe ja teoreettisena hahmotelmana hän itsekin sitä pitää, koska sanoo, että ”kommunismi jää utopiaksi varmaan pitkäksi aikaa, mutta se ei poista ihannetta eikä estä siihen pyrkimästä”. Ajatuskokeena se on kuitenkin niin yksityiskohtainen ja suurimmaksi osaksi niin tarkka, että se selventää oikeusjärjestyksen käsitteen ja antaa näkökulmia oivaltaa oikeusjärjestyksen ja valtion keskinäissuhteen mutkikkuuden. KIRJAN HISTORIALLINEN katsaus valtiota koskeviin teorioihin on ohut ja sivuuttaa Jean-Jacques Rousseauta lukuun ottamatta sopimusteoreettisen perinteen. Kun kirja ei ole tarkoitettukaan historiateokseksi, siitä ei ole suuremmin haittaa. Ehkä omistusoikeuden pyhyyttä ei ole syytä laskea ainoastaan Ranskan vallankumouksen saavutukseksi – vahvisti se sitä toki. Somen, sananvapauden ja niin sanotun valtamedian keskinäissuhteista voi olla perustellusti toista mieltä kuin Hölttä, joka näkee somen liian ruusuisena ja valtamedian liian piikikkäänä sananvapauden kannalta. Vakavampi kysymys nousee kirjan sitoutumisesta kommunistiseen utopiaan. Hölttä toteaa, että demokraattinen oikeusvaltio on kapitalismin oloissa pisimmälle kehitetty muoto kansanvallan kannalta ja ”Suomi on toistaiseksi melko lähellä demokraattista oikeusvaltiota”. Onko melkein hyvää syytä lähteä korjailemaan utopialla, jonka toimivuudesta ei ole mitään takeita ja jonka toteuttamisyritykset ovat päätyneet kertakaikkisiin katastrofeihin niin kansanvallan kuin yksilöidenkin kannalta. Se toki näyttää olevan kaikkien, ei ainoastaan kommunististen utopioiden kohtalo. On tavoiteltu parempaa järjestystä, mutta on hajotettu yhteisö. Kuten Hölttä toteaa, järjestys vallitsee siellä, missä on yhteisö. ELÄKETURVAKESKUS S uomalaisten luottamus eläkejärjestelmään on säilynyt korkealla tasolla, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) heinäkuussa julkaisemasta Eläkebarometrista. Luottamus on kuitenkin laskenut hieman edellisvuotisista Eläkebarometri-tutkimuksista. Kaksi kolmasosaa vastaajista luottaa eläkejärjestelmään ja lähes yhtä moni ajattelee, että eläkevaroja hoidetaan luotettavasti. Suomalaisista 66 prosenttia luottaa eläkejärjestelmään, mikä on 6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Lähes 50 prosenttia vastaajista arvioi, että eläkkeet pystytään maksamaan tulevaisuudessa. Edellisessä kyselyssä hieman suurempi osa, 55 prosenttia, ennakoi, että eläkkeet kyetään maksamaan tulevaisuudessakin. Lisäksi noin puolet on sitä mieltä, että nuoremmat sukupolvet joutuvat liiaksi eläkkeiden maksajiksi. – Yleinen epävarmuus tulevaisuudesta ja talouden kehityksestä, hintojen ja korkojen nousu sekä sijoitusmarkkinoiden heilahtelut heijastuvat todennäköisesti kokemukseen eläkejärjestelmän luotettavuudesta, pohtii ekonomisti Sanna Tenhunen ETK:sta. Luottamuksen lasku ei kuitenkaan näytä heijastuvan arvioihin toimeentulosta omana eläkeaikana. Lähes 60 prosenttia suomalaisista arvioi tulevansa kohtuullisesti toimeen eläkeaikanaan, mikä on yhtä suuri osuus kuin vuotta aiemmin. ELÄKETURVAN ARVIOI tuntevansa hyvin tai melko hyvin 45 prosenttia vastaajista. Eläketurvan kokee sen sijaan tuntevansa huonosti tai melko huonosti lähes 30 prosenttia vastaajista. Osuudet eivät poikkea viimevuotisesta tutkimuksesta. Kun tutkimuksessa selvitettiin eläketurvan perusasioiden tuntemusta väittämien avulla, parhaiten tiedettiin se, että jos työeläke jää matalaksi, maksetaan kansaneläkettä tai takuueläkettä. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista tiesi myös, että vanhuseläkkeen ikäraja ei ole kaikille sama. Lähes kolmannes kuitenkin uskoo toisin. Reilut 60 prosenttia tietää, että suurin osa eläkemaksuista käytetään nykyisten eläkeläisten eläkkeiden rahoittamiseen. Lähes joka kolmas uskoo, ettei tämä pidä paikkaansa. ENITEN EPÄTIETOISUUTTA on siitä, miten eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen vaikuttaa eläkkeeseen. Noin puolet vastaajista tietää, että eläkettä korotetaan pysyvästi lykkäyskorotuksella, jos aloittaa vanhuuseläkkeen vasta alaikärajan jälkeen. Hieman useampi kuin joka kolmas ajattelee, ettei tämä pidä paikkaansa. – Vaikka enemmistö vastaajista tuntee eläkejärjestelmän perusperiaatteita, monella on väärinkäsityksiä ja puutteita tiedoissa. Olisi toivottavaa, että mahdollisimman suuri osa tietäisi eläkkeen myöhentämisen parantavan työeläkettä. Silloin jokainen voisi tehdä päätöksen eläkkeelle siirtymisen ajankohdasta oikean tiedon varassa, Tenhunen toteaa. ELÄKEBAROMETRISSA KYSYTTIIN myös suomalaisten suhtautumista eläketurvan keskeisiin periaatteisiin. Valtaosa – 80 prosenttia – suhtautuu myönteisesti siihen, että korkeampia ansiotuloja saavat maksavat euromääräisesti enemmän eläkemaksuja. Toukokuussa 2023 Kantar Publicin toteuttamaan kyselyyn vastasi tuhat 18–79-vuotiasta suomalaista. Eläkebarometri: Kaksi kolmasosaa suomalaisista luottaa eläkejärjestelmään Eläkeläinen 4/2023 11
JÄRJESTÖ TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA P äättäjät eivät ole ottaneet riittävästi vastuuta siitä, että kaikki pystyisivät yhdenvertaisesti toimimaan digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Tarvitsemme osaavaa ja maksutonta digitukea, selkeyttä puolesta asioinnin lainsäädäntöön, mutta myös toimivia asiointikanavia heille, jotka eivät käytä digitaalisia palveluja ollenkaan, vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo toteaa. Topo esitteli vanhusasiavaltuutetun toimenpide-ehdotuksia Kuopiossa 23. toukokuuta kokoontuneelle Eläkeläiset ry:n valtuustolle. Hänen mukaansa on yhä keskeisempi kysymys, miten ihmiset pärjäävät digitaalisessa asioinnissa – ja miten he pärjäävät ilman sitä. – Nykyinen systeemi, jolla ikäihmisiä yritetään pitää mukana digiyhteiskunnassa on tosi hutera. Järjestöt tekevät siinä valtavasti työtä. Mutta meiltä puuttuu kansallinen ohjelma jolla varmistettaisiin, että kaikilla jotka ovat kiinnostuneita ja jotka kynnelle kykenevät, olisi mahdollisuus oppia ja ylläpitää digitaitoja. Tämä asia ei kuulu oikein kenellekään mutta samalla se kuuluu meille kaikille. KOLMASOSALLA YLI 65-vuotiaista on Tilastokeskuksen tietojen mukaan vaikeuksia käyttää digiä. – Digipalveluiden käyttötaidoista on tullut uusi hyvinvointiero, joka noudattaa muita hyvinvointija terveyseroja. Ongelmat kasaantuvat niille ihmisille, joiden koulutustaso on matalin. Tilastojen mukaan digin käyttö lisääntyy myös perusasteen koulutuksen saaneiden keskuudessa. Siellä se kuitenkin keskittyy enemmän sosiaalisten yhteyksien ylläpitoon, ei niinkään asiointiin. Vanhusasiavaltuutetun mielestä kuntien velvollisuudesta koordinoida digitukea alueellaan olisi säädettävä laki. Näin voidaan varmistaa, että tarjolla on riittävästi tukea digitaalisten laitteiden ja palveluiden käyttöön kaikissa kunnissa. – Tämä olisi myös edullinen ratkaisu ja moni kunta jo näin tekeekin ilman mitään erillisrahoitusta, Topo totesi. Vuonna 2021 65–74-vuotiaista 10 % ja 75–89-vuotiaista 36 % ei Tilastokeskuksen mukaan ollut koskaan käyttänyt internetiä. Yli 90-vuotiaiden digin käytöstä ei juurikaan ole tutkittua tietoa TOPON MIELESTÄ olisi korkea aika ottaa myös myös digittömien asia vakavasti. – Digipalveluja käyttämättömille tulisi luoda kansallisesti keskitetty asiointikanava. Sieltä saisi perustietoa ja neuvoja ja esimerkiksi paperisia lomakkeita tilattua. Sen avulla turvattaisiin itsenäinen asiointi, vaikuttamismahdollisuudet ja osallistuminen myös niille, jotka eivät käytä sähköisiä palveluita. Topo mainitsi, että Digija väestötietovirastossa on jo kansallisesti keskitetty digiasioinnin tukipalvelu (dvv.fi/digituki). Se auttaa asioimaan sähköisesti ja vahvistamaan digitaitoja. – Mutta vastaavaa neuvontapalvelua ei ole niille, jotka eivät käytä digiä. Lainsäädäntöön tarvitaan Topon mukaan selkeyttä myös siihen, kuinka toisen puolesta voi asioida digitaalisesti. – Puolesta asioinnissa on paljon hankaluuksia ja epäselvyyksiä sekä apua tarvitsevan että auttajan näkökulmista. Tuettua sähköistä asiointia ei juurikaan tunnisteta lainsäädännössä, vaikka arviolta kolmasosa iäkkäistä tarvitsee tukea sähköiseen asiointiin. He pystyvät hoitamaan asioitaan itse, mutta heillä on vaikeuksia digitaalisten laitteiden ja palveluiden teknisessä käytössä, Topo sanoi. ”Tarvitaan sekä lisää digitukea että asiointikanavia digittömille” Eläkeläiset ry:n valtuustolle puhuneen vanhusasiavaltuutetun mukaan nykyinen systeemi, jolla ikäihmisiä yritetään pitää mukana digiyhteiskunnassa on todella hutera. Eläkeläiset ry:n toukokuisessa valtuuston seminaarissa käsiteltiin digitaalisuuden haasteita. Etualalla valtuuston jäsenet Irmeli Mandell Pohjanmaalta ja Maire Kauhanen Pirkanmaalta. 12 Eläkeläinen 4/2023
K esän murheellisimpia uutisia oli tieto rypäleaseiden käytöstä Ukrainan sodassa. USA ja Iso-Britannia kertoivat toimittaneensa niitä Ukrainalle vastapainoksi venäläisten käyttämille vastaaville aseille. Kansainvälinen humanitaarinen lainsäädäntö on pyrkinyt eliminoimaan sodankäynnistä sen julmimpia ja eniten siviileille aiheuttavia tuhoja. Tässä tarkoituksessa on kielletty mm. kemialliset ja biologiset aseet ja viimeksi henkilömiinat. Dublinissa neuvoteltiin toukokuussa v. 2008 rypäleaseiden käytön, valmistamisen ja myymisen kieltävä kansainvälinen sopimus. Sopimus allekirjoitettiin yli sadan hallituksen voimin Oslossa saman vuoden joulukuussa. Tähän mennessä sopimuksen on hyväksynyt 123 maata. Allekirjoittajien joukosta puuttuvat mm. Venäjä, USA, Kiina, Israel – ja Suomi. KANSAINVÄLINEN HUMANITAARINEN laki kieltää myös umpimähkäisen aseellisen toiminnan. Rypäleaseiden käyttö on ristiriidassa myös tämän periaatteen kanssa. Ongelma johtuu näiden aseiden epätarkkuudesta. Tytärammukset, joita yhdessä pommissa voi olla 600, leviävät sääolosuhteista riippuen laajalle alueelle, usein myös siviiliasutuksen pariin. Osa tytärammuksista (5–40 %) jää räjähtämättöminä maastoon ja ne pysyvät siellä toimintakykyisinä vuosia, jopa vuosikymmeniä. Lähi-idän viime sodan aikana kuoli Libanonissa näiden ammusten räjähdyksissä yli 200 siviiliä, heistä suurin osa lapsia. Sitä ennen aseita on käytetty siviileille tuhoisin seurauksin mm. Kosovossa, Irakissa, Afganistanissa ja Laosissa. Punaisen Ristin Kansainvälisen komitean laskelmien mukaan näiden aseiden siviiliuhrien määrä nousi jo ennen Ukrainan sotaa kymmeniin tuhansiin. NYKYISIN PYRKIMYS suojella siviilit sodan tuhoilta on entistä ajankohtaisempaa. Kun vielä ensimmäisessä maailmansodassa sodan kaikista uhreista oli siviilejä 10–20 %, on suhde tämän päivän sodissa päinvastainen: sotien uhreista siviilejä on 80–90 %. Esimerkiksi Lähi-idän sodassa v. 2006 kuoli Libanonissa enemmän lapsia kuin sotilaita. Ukrainan sodassa taistelut käydään pääasiassa Ukrainan alueella, siksipä sodan kummankin osapuolen – myös Ukrainan käyttämien rypäleaseiden pitkän ajan tuhot tulevat kohdistumaan nimenomaan ukrainalaisiin siviileihin ja lapsiin. Rypäleaseiden saastuttamilla alueilla paluu normaaliin elämään on riskialtista ja hidasta. Myöskään kansainväliset rauhanturvaajat eivät voi niiden saastuttamilla alueilla toimia. YK:n humanitaarisesta avusta vastannut alipääsihteeri, norjalainen Jan Egeland kirjoitti kokemuksistaan kertovassa kirjassaan (Det Nytter – Rapport fra frontlinjene), että ”rypäleaseet kuuluvat historian roskatunkiolle yhdessä kemiallisten aseiden ja henkilömiinojen kanssa”. Rypäleaseet kieltävän sopimuksen ulkopuolelle jättäytymisestä kertomassaan tiedotteessa hallitus totesi, että ”Suomi tukee Oslon sopimuksen tavoitteita ja pyrkimyksiä”. Kunpa tukisikin – myös käytännössä. Rypäleaseet ja Ukraina Pitkän ajan tuhot kohdistuvat siviileihin ja lapsiin.” KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta. KALEVIN KYNÄSTÄ ELÄKELÄISET RY:N jäsenet saavat järjestön omien etujen (lehti, kou lutukset, jäsentoiminta) lisäksi etu ja seuraavilta yhteistyökumppa neilta. Lisäksi paikallisyhdistyksillä on omia jäsenetuja, joista löytää tietoa omasta yhdistyksestä. Matkailu ja majoitus ? GREEN STAR HOTELLIT GreenStar Hotellit tarjoavat vuon na 2023 Eläkeläiset ry:n jäsenille 13 %:n alennuksen edullisimmasta päivän huonehinnasta. GreenStar Hotellit ovat Joensuussa, Jyväs kylässä, Lahdessa, Oulussa ja Vaa sassa. Hinnan saa varatessaan ma joituksen osoitteessa greenstar.fi käyttämällä varauskoodia GSLIIT TO tai suoraan hotelleista. Hotellil la on oikeus tarkastaa jäsenyys. ? IKAALINEN SPA & RESORT Ikaalisten kylpylä tarjoaa jäsenil lemme 20 %:n alennuksen majoi tuksesta suke, ja 15% tola koodil la ELA1959. Koodia ei voi yhdistää muihin tarjouksiin, varaukset ikaa linenspa.fi tai 03 4511 / myynti@ ikaalinenspa.fi. Mainitse varatessa jäsenyytesi. Kaikkiin majoituksiin kuuluvat aamiainen sekä kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. ? KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI Kuopio Eläkeläiset ry:n jäsentarjous 2 vrk 140 € / hlö / 2 hh, 125 € / hlö / 3 hh, 117 € / hlö / 4 hh sisältäen ma joituksen, aamiaiset, päivälliset se kä kylpylän ja kuntosalin käytön. Yhden hengen hotellihuoneessa 198 €. Lapset 4–12 v –50 % aikui sen hinnasta. Tarjous on voimassa 31.12.2023 asti, tulopäivä ma, ti, ke. Varattavissa koodilla ERY nettikau pasta osoitteesta rauhalahti.fi se kä myyntipalvelusta puh 030 60 830 tai sähköpostilla myynti@ rauhalahti.fi ? LOHJA SPA & RESORT Eläkeläiset ry:n jäsentarjous 1 vrk kahdelle 139 € (norm. 198 €) sisäl täen majoituksen päätalon huo neessa, puolihoitoruokailun, elä myskylpylän ja kuntosalin käytön. (Yhdelle tarjous 109 € yhden hen gen huoneessa päätalossa). Tarjo us on voimassa ma–to 31.12.2023 asti (ei juhlapyhinä). Varattavissa koodilla ERY osoitteesta lohjaspa. fi sekä myyntipalvelusta puh 030 60 840 tai myynti@lohjaspa.fi ? TALLINK SILJA Tallink Silja tarjoaa jäsenillemme Club One Silverin jäsenyyden veloi tuksetta. Kampanja on voimassa 31.12.2023 asti. Club One on palkit seva kantaasiakasohjelma, jos sa on kolme tasoa: Bronze, Silver ja Gold. Liittyminen on sinulle ilmais ta, ja nyt pääset jäsenetuna suo raan Club One Silver tasolle. Lisää vain liittyessäsi 142273 :n sopimu setunumero sille varattuun kent tään liittymislomakkeella. Liity nyt Club One kantaasiakkaaksi osoit teessa tallinksilja.fi/liityjaseneksi. Käytä liittyessäsi sopimusetunu meroa 142273. Lisätietoja: clubone.fi Kulttuuri ? INTO-KUSTANNUS Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat Into Kustannuksen verkkokaupasta intokustannus.fi 25 %:n alennuksen kaikista myytävänä olevista kirjois ta. Alennuskoodi verkkokaupassa on Eläkeläiset. ? ROCKWAY.FI Rockway.fi on Suomen suurin mu siikinopetuksen verkkopalvelu, joka tarjoaa sinulle kaiken soittoharras tuksesi aloittamiseen, ylläpitämi seen ja kehittämiseen. Palvelu si sältää maan parhaat opettajat ja yli 15?000 opetusvideota mm. kita ralle, pianolle ja laululle. Voit myös opetella vaikkapa tekemään mu siikkia tai viihtyä artistihaastat teluiden parissa. Eläkeläiset ry:n jäsenenä saat palveluun 1 kk ilmais kokeilun ja 20 % alennuksen pal velun täysversiosta. Edun voi lu nastaa osoitteessa rockway.fi/ eläkeläiset. Muut ? KOTIRINKI Eläkeläiset ry:n jäsenille säännölli nen kotisiivous tai kotiapu jäsen etuhintaan. Alennus säännöllisen kotisiivouksen ensisiivouksesta tai kotiavun ensikerrasta (2.–4 krt/ kk) on –25 % ja kertasiivouksesta 10%. Siivouksen todellisen hinnan voi laskea nettikaupasta kotirinki. fi. Kampanjakoodi: Elakelaiset, etu voimassa 31.3.2024 asti. Tilaukset verkossa kotirinki.fi liittämällä ti laukseen kampanjakoodi, tai puh. 010 425 3905 / myynti@kotirin ki.fi mainitsemalla kampanjakoo din tilauksen/tarjouspyynnön yh teydessä. ? RUOHONJUURI Eläkeläiset ry:n jäsenille 5 % alen nus Ruohonjuuressa. Koodi on ELÄKELÄISET ja se toimii verkko kaupassa ruohonjuuri.fi ja myymä löissä. Lisäksi kaikille eläkeläisille annetaan 10 % alennus ensimmäi senä aukiolotuntina tehdyistä os toksista. Jäsenedut Eläkeläinen 4/2023 13
JÄRJESTÖ TIINA RAJALA ELÄKELÄISET RY on tuottanut kulttuurivihon yhdistystensä ja henkilöjäsentensä käyttöön. Sen on tarkoitus innostaa jäseniämme harrastamaan kulttuuria monin tavoin, sekä yksin että yhdessä. Vihko on otettu käyttöön tämän vuoden alusta. Jos ette ole jostain syystä vielä ehtineet hankkia vihkoa, tehkää vain tilaus toimistollemme osoitteeseen jasenet@elakelaiset.fi tai puhelimitse numeroon 020 743 3610 (Jäsenpalvelun soittoaika kello 9-12). Vihon käytön ehtii vielä hyvin aloittaa. Yhdistyksemme ja jäsenemme voivat jatkaa Eläkeläiset ry:n kulttuurivihon käyttöä kaikessa rauhassa tämän vuoden loppuun saakka. Vihossa on kalenteri, johon voi kerätä ”kulttuurisuorituksiaan”. Kalenteriin sopivat täydennykseksi esimerkiksi kaikenlaiset festarit,teatterit ja -konsertit, joista jäsenemme ovat kesän aikana nauttineet – unohtamatta lukemista. Yhdistyksen kerhossa voi yhdessä vertailla kesän kulttuurikokemuksia. Vielä ehtii ilmoittautua mukaan marraskuussa Jyväskylässä pidettävään kulttuurikatselmukseenkin. Vihossa on ohjeita ja vinkkejä henkilöjäseniä ja yhdistyksiä varten. Tarkoitus on lopuksi selvittää aktiivisesti kulttuuria harrastaneiden jäsentemme määrä. Pyydämme yhdistyksiä keräämään tiedot talteen. On myös kiinnostavaa tietää, mitä kaikkia kulttuurin lajeja meillä harrastetaan. Tiedonhankinta sopii hyvin esimerkiksi yhdistyksen kulttuurivastaavan tehtäväksi. Toivomme, että yhdistyksemme kertovat henkilöjäsentensä kulttuuriaktiivisuuden lisäksi, millaisia kulttuuririentoja ne ovat itse järjestäneet. Kertomuksen voi laatia monin tavoin, vaikkapa kuvin ja sanoin. Ohjeistamme vasta loppuvuodesta tulosten keräämistä, jotta saamme ne talteen heti ensi vuoden alusta. Lähetämme sitä varten erillisen lomakkeen yhdistyksille. Kulttuuritoiminnastaan raportoineiden yhdistysten keskuudesta on tarkoitus valita vuoden kulttuuriyhdistys. KULTTUURIVIHKO Eläkeläiset ry:n Henkilöjäsenille ja yhdistyksille Muistutus kulttuuri vihon käytöstä 1. Jurvan Eläkeläiset ry 16,05 2. Paltamon Eläkeläiset ry 14,80 3. Laajasalon Eläkeläiset ry 14,65 4. Pihtiputaan Eläkeläiset ry 12,65 5. Teuvan Eläkeläiset ry 11,87 6. Vaajakosken Eläkeläiset ry 11,40 7. Rytikarin Eläkeläiset ry 11,13 8. Klaukkalan Eläkeläiset ry 10,74 9. Rovaniemen Eläkeläiset ry 10,27 10. Valkeakosken Eläkeläiset ry 10,19 11. Lahden Eläkeläiset ry 10,17 12. Himangan Eläkeläiset ry 9,95 13. Keiteleen Eläkeläiset ry 9,94 14. Leppävirran Eläkeläiset ry 9,71 15. Iin Eläkeläiset ry 8,57 16. Porvoon Eläkeläiset ry 8,43 17. Salpakankaan Eläkeläiset ry 8,23 18. Nakkilan Eläkeläiset ry 7,78 19. Tikkurilan Eläkeläiset ry 7,71 20. Lieksan Seudun Eläkeläiset ry 7,43 21. Hyrylän Eläkeläiset ry 7,41 22. Ulvilan Eläkeläiset ry 7,38 23. Iisalmen Eläkeläiset ry 7,11 24. KuopioKallavesi Eläkeläiset ry 6,92 25. Kiuruveden Eläkeläiset ry 6,75 26. Loimaan Eläkeläiset ry 6,57 27. Kaarinan Eläkeläiset ry 6,55 28. KarjaanPohjan Eläkeläiset ry 6,45 29. Piikkiön Eläkeläiset ry 6,15 30. Tuusniemen Eläkeläiset ry 5,97 31. Säynätsalon Eläkeläiset ry 5,77 32. Nokian Eläkeläiset ry 5,41 33. Raision Seudun Eläkeläiset ry 5,30 34. Pihlavan Eläkeläiset ry 5,18 35. Kempeleen Eläkeläiset ry 4,69 36. Hämeenlinnan Eläkeläiset ry 4,65 37. EteläVantaan Eläkeläiset ry 4,43 38. Pudasjärven Eläkeläiset ry 4,42 39. Suomussalmen Eläkeläiset ry 3,97 40. Kajaanin Eläkeläiset ry 3,77 41. Pietarsaaren Eläkeläiset ry 3,70 42. Laukaan Eläkeläiset ry 3,63 43. Kolarin Eläkeläiset ry 3,59 44. Porin Eläkeläiset ry 3,49 45. Kemin Eläkeläiset ry 3,30 46. Keravan Eläkeläiset ry 3,28 47. Ykspihlajan Eläkeläiset ry 3,28 48. Kontulan Eläkeläiset ry 3,26 49. Heinolan Eläkeläiset 3,25 50. Vaasan Eläkeläiset ry 3,23 51. Jakomäen Eläkeläiset ry 3,18 52. Uudenkaupungin Eläkeläiset ry 3,07 53. Raahen Eläkeläiset ry 3,04 54. Hakunilan Eläkeläiset ry 2,86 55. Ivalon Eläkeläiset ry 2,75 56. Ylöjärven Eläkeläiset ry 2,39 57. Joensuun Eläkeläiset ry 2,38 58. Oulun Eläkeläiset ry 2,36 59. Hyrynsalmen Eläkeläiset ry 2,25 60. Varkauden Eläkeläiset ry 2,11 61. Kokkolan Eläkeläiset ry 2,08 62. EuraSäkyläKöyliön Eläkeläiset ry 1,23 63. Turun Eläkeläiset ry 0,99 64. Karkkilan Eläkeläiset ry 0,65 Jurvan Eläkeläiset ry oli Eläkeläiset ry:n liikkuvin yhdistys maalisja huhtikuun aikana toteutetussa haastekampanjassa. A N IT A P EL TO LA Kevään haastekampanja sai yhdistykset liikkeelle P ohjalainen Jurvan Eläkeläiset ry saavutti Eläkeläiset ry:n yhdistysten ykkössijan Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n järjestämässä liikunnan haastekampanjassa. Kakkostilalle tässä äärimmäisen tasaisessa kisassa kiri kainuulainen Paltamon Eläkeläiset ry. Kolmanneksi tehokkain liikuntasaldo oli helsinkiläisellä Laajasalon Eläkeläiset ry:llä. Haastekampanjassa kerättiin päivittäisiä liikuntasuorituksia maalisja huhtikuun ajan. Tulokset on laskettu niin, että kunkin yhdistyksen kampanjaan osallistuneiden jäsenten liikuntasuoritusten yhteismäärä on jaettu yhdistyksen jäsenmäärällä loppuvuoden 2022 jäsentilanteessa. EKL:N VUOSITTAIN järjestettävän liikunnan haastekampanjan tavoitteena on innostaa ja kannustaa liikkumaan ja huolehtimaan kunnostaan. Eläkeläiset ry oli nyt kutsuttu mukaan ensimmäistä kertaa. Mukaan innostui 64 Eläkeläiset ry:n yhdistystä, ja vaikka kokonaistuloksissa EKL:n yhdistykset veivätkin vakuuttavasti kärkisijat, liikunnan iloa koettiin varmasti kaikissa yhdistyksissä tuloslistoista riippumatta. Kokonaistulokset löytyvät EKL:n verkkosivuilta osoitteesta ekl.fi/ Eläkeläiset ry:n yhdistysten tulokset liikunnan haastekampanjassa 2023 toiminta/liikunnan-haastekampanja/tulokset-2023. LIIKUNTASUORITUKSIA kerättiin Eläkeläiset ry:n yhdistyksissä kahden kuukauden aikana kaikkiaan 47?410. ”Oli mukavaa osallistua, merkitä ylös ja seurata kuinka paljon tulee liikuttua arkiasioissa ja kuntoilumielessä”, kuului eräs kommentti. Kiitos kaikille osallistujille ja onnittelut voittajille! 14 Eläkeläinen 4/2023
Tämän sivun uutuudet tilattavissa Via Naturalen kautta. Hyvän Olon Luomu Kylmäpuristettu Aloe Vera juoma Luomu, kylmäpuristettu ja pastöroimaton Aloe Vera juoma – ravintolisä. Hyvän Olon Aloe Vera juoma on valmistettu luomuviljeltyjen Aloe Barbadensis Miller kasvin kuorittujen lehtien sisäosista. Patentoidun valmistusmenetelmän ansiosta aaloemassaa ei kuumenneta, jolloin Aloe Veran luonnolliset vaikuttavat aktiiviaineet säilyvät parhaiten tallella, kuten mm. polysakkaridit. Juoma sisältää Aloe Vera -massan kuituja, jotka näkyvät juomassa. Valmiste on makeuttamaton ja laktoositon. Ei sisällä hiivaa eikä maidon tai soijan ainesosia. Suositushinta 14,90 €. Alkuperämaa Espanja • Ruoansulatus • Suolisto • Vastustuskyky Hyvän Olon Luomu Kylmäpuristettu Aloe Vera juoma 1000 ml tuotenumero 1451, ME: 6 Nivele – Kollageeni-Glukosamiini Magnesium-C& B-vitamiinijuoma Monipuolinen Kollageeni-Glukosamiini-vitamiini-mineraalivalmiste. Nestemäinen ravintolisä. Makeutettu sukraloosilla. Ihmisessä on luontaisesti kollageenia ja glukosamiinia, joiden määrä vähenee elimistössä ikääntymisen myötä. Kollageenit ovat yleisimpiä solujen ja kudosten rakennusproteiineja jotka antavat luu-, rusto-, jänneja sidekudokselle tukea, lujuutta, kimmoisuutta ja liikkuvuutta. Glukosamiini on elimistössä esiintyvä aminomonosakkaridi, jota on luonnostaan nivelissä, nivelnesteessä, rustoissa, jänteissä ja sidekudoksessa. Valmiste on laktoositon ja gluteeniton. Suositushinta 14,90 €. Valmistettu Suomessa. Nivele Kollageeni-Glukosamiini-Magnesium-C& Bvitamiinijuoma tuotenumero 1256, ME: 6 • Nivelrustot • Lihakset, luusto • Iho, hermosto ja immuunijärjestelmä Nokkonen 300 mg Nokkosta sisältävä ravintolisä. Nokkonen on monipuolinen luonnonkasvi. Sen polttavat lehdet sisältävät useita vitamiineja, kivennäisaineita, aminohappoja, flavonoideja, klorofylliä eli lehtivihreää ja kuitua. Kuvatussa nokkosenlehdessä on kuitua ja rautaa enemmän kuin pinaatissa. Valmiste on makeuttamaton, gluteeniton ja laktoositon. Ei sisällä hiivaa eikä maidon tai soijan ainesosia. Suositushinta 8,50 €. Valmistettu Suomessa. Kurkuma 500 mg Kurkumaa sisältävä ravintolisä. Kurkuma on inkiväärin sukuinen monivuotinen ruohokasvi. Rohdoskäytössä käytetään sen voimakkaan keltaista juurakkoa, joka sisältää luontaisesti kurkuminoideja. Kurkuminoidi polyfenolit ovat kurkuman pääantioksidantteja ja kurkumiini on näistä merkittävin. Kurkuma voi ehkäistä hiljaista tulehdusta, lievittää kipuja ja ehkäistä flunssaa. Valmiste on makeuttamaton ja laktoositon. Ei sisällä hiivaa eikä maidon tai soijan ainesosia. Suositushinta 8,50 €. Valmistettu Suomessa. Nokkonen 300 mg 60 tabl tuotenumero 1220, ME: 6 • Luusto, nivelet • Aineenvaihdunta • Ruuansulatus Kurkuma 500 mg 60 tabl tuotenumero 1221, ME: 6 • Tulehduksien esto • Vastustuskyky • Sappi ja maksa Nivelejuoman sisältämät vitamiinit: • C - edistää normaalia kollageenin muodostumista rustojen toimintaa varten • Magnesium edistää lihaskunnon ja luuston normaalia toimintaa • B2 edistää ihon pysymistä normaaleina • B5 auttaa vähentämään väsymistä ja uupumista ja edistää normaalia henkistä suorituskykyä • B1 edistää hermoston normaalia toimintaa • B6 edistää normaalia energiaaineenvaihduntaa UUTUUDET Sähköpostilla info@vianaturale.fi tai puhelimella (09) 8709 856. Candida Forte Turvottaako tai kuriseeko vatsa, kärsitkö ilmavaivoista? Kiusallisten vatsavaivojen takana on usein suoliston hiivan liikakasvu. Candida Forte on suoliston puhdistamiseen, suolistohiivan hillintään ja hiivasyndrooman torjuntaan tarkoitettu greipinsiemenuute-insuliinivalmiste. Muista myös maitohappobakteeri Candida Forten aikana. Luomu Aloe Vera juoma Hyvän Olon Aloe Vera juoma on valmistettu luomuviljeltyjen Aloe Barbadensis Miller -kasvin kuorittujen lehtien sisäosista. Patentoidun valmistusmenetelmän ansiosta aaloemassaa ei kuumenneta, jolloin Aloe Veran luonnolliset vaikuttavat aktiiviaineet säilyvät parhaiten tallella. Juoma sisältää Aloe Vera -massan kuituja. 99% Aloe Vera –kylmäpuristettu ja pastöroimaton. Koko 1000 ml. Suoliston hyvinvointiin OSANA ELÄKELÄISET ry:n Ikäystävällinen kunta -kampanjaa järjestö palkitsee vuosittain jonkin Suomen kunnan ”Ikäystävällisestä teosta”. Ehdokkaiden etsimiseksi Eläkeläiset ry pyytää jäsenyhdistyksiään kertomaan kunnista, jotka ovat tehneet vuoden aikana esimerkillisiä tekoja ikäystävällisyyden edistämiseksi. Ehdotusten perusteella Eläkeläiset ry valitsee joulukuussa palkittavan teon ja kunnan. Hyvistä esimerkeistä kerrotaan myös Eläkeläinen-lehdessä. Vuoden ikäystävällisen teon valinnalla Eläkeläiset ry haluaa korostaa kuntien roolia ikäihmisten osallisuuden ja palveluiden edistämisessä ja ikäsyrjinnän ehkäisemisessä. Aiempina vuosina Ikäystävällinen teko -tunnustuksen ovat saaneet: 2022 Ulvilan kaupunki (ikäihmisten palveluliikenteen edistäminen), 2021 Vaasan kaupunki (poikkihallinnollinen yhteistyö ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseksi), 2020 Tampereen kaupunki (kotihoitajien pysäköintitunnus), 2019 Rautalammin kunta (ikäihmisten liikuntatoiminta). Ehdotuksia perusteluineen voi lähettää osoitteeseen elakelaiset@elakelaiset.fi lokakuun loppuun 31.10. mennessä. Etsimme kunnista ikäystävällisiä tekoja! ULLA VIRTANEN aloitti elokuun ensimmäisenä päivänä työn Eläkeläiset ry:n jäsenvastaavana. Virtanen valittiin tehtävään Anna Aution siirryttyä Eläkeläiset ry:n toimistolta uusiin tehtäviin. Ulla pääsi jatkamaan Annan työtä sujuvasti, sillä hän on työskennellyt Eläkeläiset ry:n toimistolla jo runsaan vuoden ajan koulutussopimuksella. Opinnot jatkuvat työn ohessa, ja tavoitteena on liiketalouden ammattitutkinto ensi vuoden tammikuussa. – Jäsenvastaavan pestin otin vastaan isolla innolla ja mielenkiinnolla. Järjestö ja monet sen jäsenistä ovat jo ehtineet tulla tutuiksi, ja tätä työtä on hienoa päästä jatkamaan, Ulla sanoo. JÄSENVASTAAVAN VASTUULLA ovat jäsenyyteen liittyvät asiat, kuten jäsenrekisterin ja Eläkeläinen-lehden tilaajarekisterin ylläpito, useiden jäsentapahtumien ilmoittautumiset ja materiaalitilaukset. Jäsenvastaava myös palvelee yhdistyksiä yhdistysrekisteri-ilmoituksissa. Ulla on myös se henkilö, joka vastaa ensimmäisenä järjestön jäsenpalvelun puhelimeen 020 743 3610 (soittoaika arkisin kello 9–12). Uuden jäsenvastaavamme sähköpostiosoite on ulla.virtanen@ elakelaiset.fi ja puhelin 044 751 1030. Jäsenvastaava Ulla Virtanen työskentelee Eläkeläiset ry:n toimistolla Helsingin Malmilla. Muun henkilökunnan tavoin hän tekee välillä myös etätöitä. Ulla Virtanen aloitti uutena jäsenvastaavana Hae tukea opintokerhollesi Opintokerhotuen ehdot – vähintään viisi osallistujaa – kokoontuu vähintään 10 tunnin ajan (esim. 5 x 2 tuntia) – tositteet toimitetaan kuluvan vuoden lokakuun loppuun mennessä Näin haet Hae tukea uudessa KSL-koti -järjestelmässä. Pyydä tunnuksia koulutustuottaja Tiina Flygarelta. Tarvitsetko apua? Järjestämme ohjausta KSL-koti -järjestelmän käyttöön verkossa 8.10.2023 klo 10-12. Ilmoittaudu Tiina Flygarelle. Lisätietoa Tiina Flygare, tiina.flygare@ksl.fi, 050 590 0709 www.ksl.fi/järjestöille/opintokerhotuki Millaiset asiat ja tapahtumat herättävät teissä keskustelua? Perusta opintokerho, niin tuemme sitä 100 eurolla/vuosi/kerho. www.ksl.fi Eläkeläinen 4/2023 15
JÄRJESTÖ Syksyn 2023 koulutuskalenteri Jatko-opintoja matkavastaaville, tuoretta tietoa tarjoiluvastaaville, ikääntymispolitiikka yhdistysaktiiveille. TIINA RAJALA S euraavat koulutukset alkavat pian tämän lehden ilmestyttyä. Niille kuitenkin ehtii, jos toimii nopeasti. Järjestämme Ikaalisten kylpylässä samanaikaisesti kaksi kurssia: matkavastaavien opintoja neuvottelupäivät sekä tarjoiluvastaavien opintopäivät. Kurssit pidetään 12.–14.9. Kurssit alkavat ensimmäisenä kurssipäivänä kello 14.30 ja päättyvät lopetuspäivänä kello 12. MATKAVASTAAVIEN koulutukseen kuuluu matka-, retkija tapahtumatoiminnan kehittäminen. Ohjelmassa on myös tutustuminen uuteen kurssipaikkaamme, Ikaalisten kylpylään. Yhteistyökumppanimme Matkapojat käy esittelemässä tarjontaansa. Kurssi sopii peruskurssin käyneille tai muuten kokeneille matkavastaaville sekä heidän työpareilleen. JÄRJESTÄMME TAUON jälkeen koulutuksen yhdistysten tarjoiluvastaaville. Kurssi on tarkoitettu kaikille heille, jotka järjestävät kahvija muuta tarjoilua juhlissa, kerhoissa ja muissakin yhdistyksen tilaisuuksissa. Heille on luvassa päivitettyä tietoa ikääntyneiden ravitsemuksesta, ruokavalioista sekä elintarvikkeiden oikeasta käsittelystä. Lisäksi on luvassa ehdotuksia uusiksi tarjoiluvaihtoehdoiksi. Osallistujille tarjotaan lyhyt valmennus, jonka jälkeen he voivat suorittaa hygieniapassikokeen. Uusina kouluttajina toimivat elintarvikealan ammattilaiset Tarja ja Tauno Kaskela. IKÄÄNTYMISPOLITIIKAN opintopäivät pidetään myös Ikaalisissa, heti aluejärjestöjen neuvottelupäivien jälkeen 27.–29.9. Luvassa on monipuolinen ohjelma liittyen asumiseen, ikääntyneitä koskevan lainsäädännön uudistamiseen sekä hyvinvointitalouteen. Koulutus on tarkoitettu hyvinvointialueitten ja kuntien vanhusneuvostoissa toimiville jäsenillemme sekä heidän varajäsenilleen. Ohjelma sopii myös muille kiinnostuneille yhdistysaktiiveille. Koulutuksista voit lukea lisää koulutuskalenterista viereiseltä sivulta. Pitkästä aikaa järjestettävä Tarjoiluvastaavien kurssi on tarkoitettu kaikille heille, jotka järjestävät kahvija muuta tarjoilua juhlissa, kerhoissa ja muissakin yhdistyksen tilaisuuksissa. Syyskauden koulutuksia MAAMME UUDEN hallituksen ohjelmassa kaavaillaan isoja leikkauksia vapaan sivistystyön ja aikuiskoulutuksen valtionapuun. Leikkausuhka kohdistuu koko vapaan sivistystyön kenttään, alkaen kansalaisja työväenopistoista kansanopistoihin ja sivistysliittojen opintokeskuksiin. Suunnitelmien mukaan opintokeskusten valtionapu vähenisi 39 prosenttia. Leikkausten aiheuttamat muutokset vaikuttavat myös Eläkeläiset ry:n järjestämään koulutukseen, koska se tuotetaan yhteistyössä Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry:n kanssa. Petteri Orpon hallitus katsoo vapaan sivistystyön opintojen olevan pelkkää harrastustoimintaa, josta on varaa leikata. Opintokeskusten tuottama koulutus tarjoaa kuitenkin monille ihmisille polkuja tuleviin opintoihin, työelämään, järjestötoimintaan; se tuottaa yhteiskunnallisia vaikuttamistaitoja. Suurin osa opintokeskusten tuottamasta koulutuksesta toteutetaan yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa. Hallitusohjelman demokratiatavoite näyttää jääneen vaille toteutuspyrkimystä. Vapaan sivistystyön järjestöt yrittävät yhteistyössä vaikuttaa hallitukseen, jotta valtionavun leikkausta ei toteutettaisi ainakaan suunnitellussa laajuudessa. Vasta tämän vuoden lopussa selvinnee, kuinka leikkaukset vaikuttavat KSL-opintokeskuksen ja sen jäsenjärjestöjen koulutustoimintaan. Leikkaukset uhkaavat vapaata sivistystyötä P IX A B AY Kurssihinnat ja kurssituki Ilmoitamme kurssihinnat kun kin kurssin kohdalla, koska ne riippuvat kurssipaikasta. Hin nat sisältävät majoituksen kah den hengen huoneessa. Mikäli kurssilainen haluaa majoituksen yhden hengen huoneessa, hä nen tulee suorittaa lisämaksu kurssipaikalla. Puolihoitohinnat sisältävät aamiaisen, iltapäiväkahvin ja Matkavastaavien opintoja neuvottelupäivät 12.–14.9. (2 vrk) Ikaalisten kylpylä Koulutus on tarkoitettu perus kurssin käyneille tai muutoin kokeneille matkavastaaville se kä heidän varahenkilöilleen. Sen teemana on matka, retki ja tapahtumatoiminnan kehit täminen muuttuvassa toimin taympäristössä sekä jäsenistön toiveet ja odotukset. Kurs sin vetäjät: Tiina Hestad ja Tii na Rajala. Kurssin hinta: 220 € (puolihoito) ja 240 € (täysihoito) Ilmoittautuminen heti. Yhdistyksen tarjoiluvastaavien opintopäivät 12.–14.9. (2 vrk) Ikaalisten kylpylä Opintopäivät on tarkoitettu yh distysten kahvi ja muiden ti laisuuksien tarjoiluista vastaa ville ihmisille. Koulutus sisältää tietoja ikääntyneiden ravitse muksesta, elintarvikkeiden kä sittelystä sekä ideoita uusiksi tarjoiluvaihtoehdoiksi. Kurssil la on mahdollisuus suorittaa hygieniapassikoe. Kurssin kou luttajat: Tarja ja Tauno Kaske la ja Tiina Hestad. Kurssin hinta: 220 € (puolihoito) ja 240 € (täysihoito) sekä lisämaksu hygieniapassikokeesta. Ilmoittautuminen heti. Ikääntymispolitiikan opintopäivät 27.–29.9. (2 vrk) Ikaalisten kylpylä Koulutus sopii erityisesti aluei den ja kuntien vanhusneuvos toissa toimiville jäsenillemme sekä heidän varajäsenilleen. Opintopäivien ohjelma tarjoaa mielenkiintoisia aiheita muille kin aktiivijäsenillemme. Aihei 16 Eläkeläinen 4/2023
Syksyn 2023 koulutuskalenteri ta ovat muun muassa asuminen, ikääntyneitä koskevan lainsäädän nön uudistaminen sekä talousky symykset. Kurssin hinta: 220 € (puolihoito) ja 240 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 4.9. mennessä. Yhdistysviestinnän kurssi 11.–13.10. (2 vrk). Seinäjoki, hotelli Alma Kurssi on tarkoitettu yhdistys ten tiedottajille sekä kaikille, jot ka tarvitsevat viestintätaitoja toiminnassaan. Tiedottamisen pe rusasioiden lisäksi aiheina ovat sähköinen tiedonvälitys ja media: esimerkiksi toimivien kotisivujen ominaisuudet. (Varsinainen kotisi vukurssi pidetään erikseen.) Kou luttajat: Tuomas Talvila ja Aaron Kallinen. Kurssin hinta: 300 €. Ilmoittautuminen 18.9. mennessä. Jäsenrekisterikurssi 11.–13.10. (2 vrk). Seinäjoki, hotelli Alma Kurssi on tarkoitettu yhdistys ten puheenjohtajille ja jäsensih teereille. He saavat kurssin jälkeen jäsenrekisterin käyttäjätunnuk sen. Kurssilla opitaan käyttämään ja hyödyntämään jäsenrekiste riohjelmaa sekä tarpeellista tietoa koskien henkilötietojen käsitte lyä. Kurssin vetäjät: Aaron Kalli nen ja Ulla Virtanen. Kurssin hinta: 300 €. Ilmoittautuminen 18.9. mennessä. Musiikkikurssi soittajille ja laulajille 13.–16.10. (3 vrk) Ikaalisten kylpylä Koulutus on yhdistysten musiikki ryhmien vetäjiä, laulajia ja soitta jia varten. Osallistujat harjoittele vat yhdessä musisointia ja saavat uutta ohjelmistoa omaa ryhmään sä varten. Vetäjinä Sauli Malinen ja Ahti Sepp. Kurssin hinta: 315 € (puolihoito) ja 360 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 18.9. mennessä. Yhdistystoiminnan jatkokurssi 24.–27.10. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Sopii peruskurssin käyneille tai muutoin kokeneille yhdistystoimi joille. Aiheita ovat muun muassa johtokuntatyö, yhdistysasiakirjat sekä kokouskäytännöt. Vetäji nä Aaron Kallinen ja Tiina Rajala. Osittain yhteistä ohjelmaa talous kurssin kanssa. Kurssin hinta: 255 € (puolihoito) ja 300 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 2.10. mennessä. Yhdistystalouden jatkokurssi 24.–27.10. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Sopii peruskurssin käyneille ta loudenhoitajille sekä toiminnan tarkastajille. Aiheita ovat muun muassa yhdistyksen vuosikello, ta loussääntö, tilinpäätös, toimin nantarkastus sekä kirjanpidon pe rusteiden kertaus. Vetäjinä Heli Grönroos ja Kaisu Rämet. Osittain yhteistä ohjelmaa yhdistystoimin nan kurssin kanssa. Kurssin hinta: 255 € (puolihoito) ja 300 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 2.10. mennessä. Alueelliset kurssit Rivitanssikurssi Espoossa Ikääntyneille sovitetun rivitanssin (SENIOrivitanssi) kurssi Espoos sa: 12 kokoontumiskertaa ja kak si oppituntia keskiviikkoisin 13.9.– 29.11. klo 9–10.30. Kurssipaikka on nuorisoseurantalo Valhalla, jo ka sijaitsee Espoon Kauklahdes sa, osoitteessa Valhallantie 14, Es poo. Rivitanssimenetelmään voi tutustua YouTubekanavalla ole villa Seritatevideoilla: youtube. com/@seritate5388. Kouluttaja: KirsiMarja Vinberg. Kurssin hinta: 40 €. Ilmoittautuminen heti. Kulttuuriaktivismin kurssi, Tornio Koulutus pidetään 7.9. klo 10–15 Tornion Järjestötalolla. Se on tar koitettu niille, jotka ovat innostu neita ihmisten kanssa toimimises ta, yhdessä tekemisestä ja jotka haluavat tehdä maailmasta pa remman paikan elää. Mikä teitä yhdistyksessä puhut taa? Miten kertoisitte muillekin ajatuksistanne käsityöaktivismin keinoin tai pienen performanssin avulla? Järjestä omalla paikkakun nallasi iloisia pajoja, jotka tekevät asianne tutuksi muillekin. Yhdessä tekeminen ja puhuminen on voi makas keino tuottaa iloa, yhteisöl lisyyttä ja osallisuutta. Koulutuksessa opit ryhmän oh jaamistaitoja, jotka osallistavat kaikki mukaan yhteiseen tekemi seen. Sisällöt: ? Mitkä ovat oman paikkakuntani yhteistyökumppanit? ? Ryhmän kuunteleminen ja yhtei sen aiheen ideoiminen (mm. Erä taukomenetelmä) ? Viisi erilaista menetelmää ryh män asian esille tuomiseen (per formanssi, askartelu, aikakapse li, viestit tuntemattomalle, flash mob) ? Aiheesta tapahtumaksi (suun nittelu ja toteutus), paremman maailman unelmia ? KSL:n opintokerhotuki ”aktivis mipajoille” Vetäjänä Tiina Flygare. Hinta 20 €, joka sisältää lounaan. Ilmoittautuminen heti. Liikuntaverstaat Uudessa Liikuntaverstaat hank keessamme (katso tämän lehden sivu 3) järjestetään työpajatyyp pisiä liikuntakursseja. Niistä ker romme hankeasioiden yhteydessä myöhemmin lisää. YHDISTYKSET JA aluejärjestöt voi vat tilata järjestöltä muun muassa ? alueellisia verkkosivukursseja ? alueellisia jäsenrekisterikursseja ? alueellisia yhdistystoiminnan ja taloudenhoidon kursseja Muita koulutuksia Vanhusneuvostopäivät 11.–13.10. Virroilla Koulutus järjestetään yhteistyös sä Eläkekensaajien Keskusliitto EKL:n kanssa ja se on tarkoitet tu kuntien ja alueiden vanhusneu vostoissa toimiville jäsenillemme. Teemoina alueiden ja kuntien van husneuvostojen rajapinta, järjes töjen toimintaedellytykset sekä ajankohtaista eläketietoa. Voim me ottaa kurssille enintään 20 osallistujaa. Ilmoittautuminen 18.9. Eläkeläiset ry:hyn Jukka Mus takalliolle. Verkosta virtaa Eläkeläiset ry:n ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n välisen sopi muksen mukaan jäsenemme voi vat osallistua EKL:n Verkosta vir taa toiminnan koulutuksiin. Niihin pääsee tutustumaan verkostavir taa.fi sivuilla. Lisätietoja voi ky syä myös Juha Viitaselta, puh. 050 408 3376, sähköposti: juha. viitanen@ekl.fi päivällisen. Täysihoitohinnat sisäl tävät lisäksi lounaan. Vähävaraiset yhdistykset voi vat hakea kursseille kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilai sen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssil le ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikä teen. Tukihakemus tulee merkitä selkeästi hakemuskaavakkeeseen tai sähköpostiilmoitukseen. Asiasta voi tiedustella koulutus suunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kir jallisesti määräaikaan mennes sä Jukka Mustakalliolle: jukka. mustakallio@elakelaiset.fi Voit il moittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämäl lä sähköisen lomakkeen: www.ela kelaiset.fi/sähköiset lomakkeet/ kurssihakemus. ? Ilmoittautuessa on aina ilmoi tettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. ? Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaa ko sen yhdistys. ? Pyydämme ilmoittamaan myös, valitseeko kurssilainen puoli vai täysihoidon, jos vaihtoehto on. Peruutusehdot ? Veloitamme 50 % kurssin hin nasta, jos kurssiosallistuminen pe ruutetaan myöhemmin kuin kolme viikkoa ennen kurssin alkua. ? Veloitamme koko kurssin hin nan, jos peruutus tehdään myö hemmin kuin viikkoa ennen kurs sin alkua. ? Sairaustodistusta vastaan veloi tamme ainoastaan 30 euron toi mistomaksun. ? Yhdistys voi vaihtaa osallistujan toiseen veloituksetta. Kurssikalenteri julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n kotisivuilla, joilta näkee mahdolliset muutokset. Li sätietoja kursseista voi kysyä kou lutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjeste tään yhteistyössä KSLopintokes kuksen kanssa. Eläkeläinen 4/2023 17
KULTTUURI Täysipainoista elämää Suomessa suomen kielellä TIINA RAJALA S uomi on ainoa maa maailmassa, jossa suomen kieli on virallinen kieli. Tämä luo valtiovallalle erityisen vastuun kantaa huolta kielen elinvoimaisuudesta.” Näin lausui Anna-Maja Henriksson toimiessaan maamme edellisen hallituksen oikeusministerinä. Lausuma liittyi Sanna Marinin hallituksen kansalliskielistrategiaan (2021). Kansalliskielistrategialla on kolme päätavoitetta: oikeus palveluihin omalla kielellä, kansalliskielten aseman turvaaminen sekä elävä kaksikielisyys. Tavoitteeksi asetettiin myös, että maahanmuuttajat pääsevät kieliyhteisön jäseneksi ja voivat kotoutua molemmilla kansalliskielillä. Strategian mukaan valtiovallalla on vastuu kansalliskielistä ja siitä, että suomen ja ruotsin kielen käyttäjät voivat elää täysipainoista elämää omalla kielellään. Strategian yhtenä päämääränä on vahvistaa suomen kielen elinvoimaisuutta. Suomen kielellä on vahva asema yhteiskunnassa eikä kielellä ole vakavaa uhkaa. Kielen asema on kuitenkin viime vuosikymmenten aikana muuttunut. Suomen kielen käyttöala on kaventunut muun muassa tieteessä, tietotekniikan alalla sekä elinkeinoelämässä. Suomen kielen asema yhteiskunnan kaikkien alojen kielenä ei ole enää itsestään selvä. Käyttöalan kaventuminen johtuu erityisesti englannin kielen laajentuneesta käytöstä. STRATEGIAN TOTEUTTAMISEKSI oikeusministeriö asetti selvityshenkilön, jonka tehtävä on kartoittaa suomen kielen tilaa ja esittää tarvittavia kielipoliittisia toimia. Tehtävään nimitettiin Helsingin yliopiston suomen kielen professori ja suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja Tiina Onikki-Rantajääskö. Tehtävä jatkuu 30.4.2024 saakka, jolloin selvityshenkilö raportoi työnsä tuloksista. Raportti perustuu kuulemisiin, haastatteluihin ja taustatietoihin. Viime toukokuussa pidettyyn kuulemistilaisuuteen kutsuttiin yhteisöjen edustajia ja tutkijoita. Sain osallistua siihen Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n edustajana. Selvitystyön teemoja ovat muun muassa suomen kielen taitojen opintopolku, palvelujen ja työpaikkojen kieli, viranomaiskieli ja lainsäädäntö. Selvitettäviä aiheita ovat myös tietotekniikan ja digitaalisten palvelujen erityiskysymykset sekä kansalaisten arjen ja vapaa-ajan kieliympäristö. Kansalliskielistrategian mukaisesM ES U T TU R A N / LE H TI K U VA Suomen kielen asema yhteiskunnan kaikkien alojen kielenä ei ole enää itsestään selvä. Käyttöalan kaventuminen johtuu erityisesti englannin kielen laajentuneesta käytöstä. 18 Eläkeläinen 4/2023
Suomen kielen asema yhteiskunnan kaikkien alojen kielenä ei ole enää itsestään selvä. Käyttöalan kaventuminen johtuu erityisesti englannin kielen laajentuneesta käytöstä. Isänpäivän mainoksia Kampin kauppakeskuksessa Helsingissä marraskuussa 2018. ti on toteutettu kaksi muutakin hanketta: Itä-Suomen yliopiston englannin kielen professori Mikko Laitisen hankkeessa on tutkittu englannin kieltä Suomen kansalliskielten rinnalla; dosentti Janne Saarikivi on selvittänyt kansalliskielten asemaa yliopistoissa ja tutkimuksessa. OLEN OLLUT kesäleskenä ja välillä haluton kokkailemaan itsekseni. Päätin yhtenä iltana poiketa baariin syömään. Osuin paikkaan, jossa tarjottiin espanjalaistyyliä jäljitellen tapaksia eli pieniä naposteluannoksia. Kukaan baarimikoista ei puhunut suomea tai ruotsia – eikä edes espanjaa, vaikka tapaksia myivät. Tilanne harmitti periaatteesta mutta myös siksi, etten mieluusti puhu ”tankeroenglantiani”. Nälkä sai kumminkin nöyrtymään. Tapaus lienee ainakin Helsingissä tavallinen ja sinänsä pikkuasia. Se kuuluu silti suomen kielen selvityshenkilön teemoihin kansalaisten arjen ja vapaa-ajan kieliympäristö. Kielitieteilijä Janne Saarikivi on kritisoinut kehitystä, jossa englannin annetaan vallata alaa suomen kustannuksella. Hän kiukutteli osittain leikillään siitä, että oli erääseen haastatteluohjelmaan tullessaan saanut rintaansa napin, jossa luki ”special guest”. Mikä suomen kielen käytöstä tekee niin vaikeata? Saarikivi haluaa erottaa toisistaan selkeästi kaksi asiaa. On kokonaan eri kysymys, käytetäänkö suomen kielessä englannista lainattuja sanoja, kuin se, annetaanko englannin syrjäyttää suomi koulutuksen, hallinnon, tiedonvälityksen ja työelämän kielenä. Sanoja tulee ja menee, jotkut niistä vakiintuvat. Kielen muuttuminen ei häntä huolestuta. Todellinen uhka suomen kielen säilymisen kannalta on, jos se menettää asemansa koulutuksen ja työn välineenä. OSANA kansalliskielistrategiaa selvitettiin suomen ja ruotsin kielen asemaa korkeakouluopetuksessa ja tieteellisessä tutkimuksessa. Janne Saarikivi toimi selvityshenkilönä. Opiskelijoille tehdyn kyselyn perusteella 82 prosenttia suomenkielisistä opiskelijoista haluaa kurssin suomeksi, jos on mahdollista valita suomen ja englannin välillä. Saarikiveä huolettaa, että englanti on opetuskieli monilla aloilla. Hänen uhkakuvassaan suomi jää syrjäseutujen duunareiden kieleksi ja hallitseva eliitti puhuu englantia. Opetusja kulttuuriministe riön linjauksen mukaan yliopistojen kansainvälisten opiskelijoiden määrä tulisi kolminkertaistaa. Saarikivi ihmettelee englannin suosimista opetuskielenä, koska opiskelijoita tulee Vietnamista, Kiinasta ja Intiasta. Muutenkin maahanmuuttajista enemmistö on Venäjältä, Virosta, Irakista ja Somaliasta. Noin kolmasosa valmistuneista opiskelijoista sijoittuu julkiselle sektorille. Siellä on vaikea toimia ilman kansalliskielten taitoa. KIELENHUOLTO ON tarpeen, jotta suomen kielellä voisi elää täysipainoista elämää. Ulla Tiililä on Kotimaisten kielten keskuksen eli Kotuksen virkakielen erityisasiantuntija. Hän on myös selkokielen neuvottelukunnan puheenjohtaja ja kertonut paljon työstään virkakielen kehittämiseksi. Hän antoi hiljattain Helsingin Sanomille haastattelun aiheesta. Hallintolain yhdeksänteen pykälään sisältyy hyvän kielenkäytön vaatimus. Sen mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Lakipykälä ei kuitenkaan näytä aina toteutuvan. Viranomaisten käyttämä kieli koetaan usein vaikeaselkoiseksi ja vieraaksi, niin sanotusti kapulakieliseksi. Viranomaiset voivat vaikuttaa töykeiltä viestintäkumppaneilta. Epäselvyys aiheuttaa ikäviä tunnekokemuksia. Ihminen tuntee itsensä nöyryytetyksi ja harmistuu. Syntyy luottamuspula. Tiililä sanoo tietävänsä, etteivät viranomaiset ole vaikeaselkoisia pahuuttaan. Virkakielen hankaluuteen on useita syitä. Joskus ehkä halutaan tuoda esiin omaa pätevyyttä ja ammattitaitoa käyttämällä asiantuntijakieltä, jota muut eivät hallitse. Toinen syy on tietojärjestel mien käyttö: esimerkiksi Kelan etuuspäätökset tehdään puoliautomaattisesti valmiista fraaseista, joita saattaa olla tietojärjestelmässä satoja yhtä etuutta kohti. Etuuspäätöksiä tehdään niin paljon, ettei yhden päätöksen tekemiseen jää kuin hetki aikaa. Valmiiden fraasien vuoksi teksteistä ei synny yhtenäistä ja ymmärrettävää kokonaisuutta. Virkakielen ongelmana eivät välttämättä ole hankalat virkkeet tai sanat vaan koko keskustelun rakentuminen. Ongelmia tulee lisää samalla kun uusia tekstejä tuotetaan esimerkiksi sote-alalla ja tietojärjestelmien käyttö lisääntyy. Kieliteknologit olisi saatava mukaan järjestelmien tekoon. Digitalisaation onnistuminen on pitkälti kielen varassa. Silti siihen ei panosteta. Digitalisaation edistämiseen on halukkuutta mutta kieleen ei. Kotusta supistetaan. Valtakunnalliselle kielenhuollolle ei valitettavasti näy jatkuvuutta, Tiililä harmittelee. Todellinen uhka suomen kielen säilymisen kannalta on, jos se menettää asemansa koulutuksen ja työn välineenä.” Eläkeläinen 4/2023 19
TEKSTI JA KUVA TUOMAS TALVILA S uomalainen harrastajateatterikenttä on ilahduttavan laaja ja moni-ilmeinen, sanoo Työväen Näyttämöiden Liitto TNL:n toiminnanjohtaja Annukka Ruuskanen. – Esimerkiksi ylioppilasteattereista moni viistää sisällöltään ja taiteelliselta tasoltaan ammattilaisuuden tasoa. Osa harrastajaryhmistä taas palvelee enemmänkin ihmisten sosiaalista tarvetta ja kokoontumisen iloa, eikä niillä ole tavoitteenakaan tuottaa samalla tavalla kunnianhimoisia esityksiä. Ja sitten on kaikkea mahdollista siltä väliltä. – Minusta kentän kuuluukin olla juuri tällainen, kaikkien kukkien kukkamaa. Me haluamme TNL:ssa tukea harrastajateattereiden taiteellista kunnianhimoa. Mutta kaikkien ei tarvitse tavoitella ammattitasoa. Työväen Näyttämöiden Liitto ry on toiminut vuodesta 1920 ammattija harrastajateattereiden yhteisenä valtakunnallisena järjestönä. Se on alan ainoa liitto, jossa ammattilaiset ja harrastajat ovat saman katon alla. Mukana on 22 ammattiteatteria – Helsingin ja Turun kaupunginteattereiden ja Tampereen Työväen Teatterin kaltaisista isoista näyttämöistä lähtien – ja toistasataa harrastajateatteria. – Rajoja ylittävä harrastajien ja ammattilaisten yhteistyö on meille voimavara, Ruuskanen sanoo. Kärkiesimerkki tästä on Nuori Näyttämö -konsepti, jonka meneillään olevalla neljännellä kierroksella on mukana 27 nuorten ryhmää, 16:lta eri paikkakunnalta. Nuori Näyttämö tulee tavoittamaan koko maassa lähes 500 nuorta teatterinharrastajaa ja yli 10 000 nuorta katsojaa. Hanketta varten on valmistunut kolme uutta kotimaista nuortennäytelmää ja yksi käännösteksti. Kaikki hankkeeseen valitut ryhmät esittävät yhden näistä uusista teksteistä. – Nuoret saavat vahvaa tukea teatteriharrastukselle pääsemällä työskentelemään uusien, korkeatasoisten tekstien parissa ja ammattiteattereiden kanssa yhteistyössä, kertoo TNL:n tuottaja Mikko Väänänen. SATAVUOTIAALLE TYÖVÄEN Näyttämöiden Liitolle kuuluu sisällöllisesti tosi hyvää, Ruuskanen ja Väänänen toteavat. – Meillä on virkeää toimintaa ja aika paljon uuttakin perustettu viime vuosien aikana. Tästä esimerkkinä Suomussalmella 21.–24. syyskuuta viidennen kerran järjestettävä Pakko sanoa -festivaali. Keväinen Kuulas-festivaali puolestaan on lasten teatteritapahtuma Kouvolan seudulla. Koulutuksia järToiminnanjohtaja Annukka Ruuskanen ja tuottaja Mikko Väänänen luotsaavat Työväen Näyttämöiden Liittoa Helsingin Töölössä sijaitsevalta toimistolta käsin. Teatteria kaikille Työväen Näyttämöiden Liiton toiminnanjohtaja Annukka Ruuskasen mielestä on tärkeää, että taide ei lähde elitisoitumaan kauas ihmisten todellisuudesta. ”On esitettävä ymmärrettävää tavaraa.” Mikä TNL? ? TYÖVÄEN Näyttämöiden Liitto r.y. (TNL) on toiminut vuodesta 1920 ammatti ja harrastajateattereiden yhtei senä valtakunnallisena järjes tönä. ? TÄNÄ PÄIVÄNÄ liiton toi minnassa painottuvat koulu tustoiminta, teatteritapah tumat, jäsenteattereiden edunvalvonta, tiedotus ja kansainvälinen toiminta. ? LIITON satavuotisjuhla vuonna 2020 julkaistiin histo rioitsija Mikko-Olavi Seppälän teos Parempi ihminen, pa rempi maailma – suomalaisen työväenteatterin päättymä tön tarina (Vastapaino) ? TNL.FI KULTTUURI 20 Eläkeläinen 4/2023
NIINA HAKALAHTI Lähetä runosi osoitteeseen Niina Hakalahti, Kukkolan katu 16, 33400 Tampere tai niina.hakalahti@sci.fi. RUNOPYSÄKKI K esän aikana on tullut luettua mieleenjääviä kirjoja. Kaunokirjallisia elämyksiä on ollut paljon, haluan tässä kuitenkin mainita kaksi tietokirjaa, joista olen suuresti nauttinut. Molemmat ovat vielä osittain lukemattakin, koska säästelen niitä. Janne Saarikiven Rakkaat sanat kiinnostaa varmasti kaikkia, jotka haluavat tutustua sanojen etymologiaan ja merkityskerroksiin. Saarikiven tapa kirjoittaa muistuttaa hieman Juha Hurmeen älykästä letkeyttä. Toinen teos, jota olen samaan aikaan ahminut ja säästellyt, on Marja-Liisa Honkasalon ja Kaarina Kosken toimittama Mielen rajoilla, arjen kummat kokemukset. Kirjassa kahdeksan eri tieteenalan tutkijaa pureutuu arkiymmärryksen ylittäviin kokemuksiin, joita siis kuvataan ”kummina”. Marja-Liisa Honkasalo pitää yliluonnollinen-termiä ongelmallisena, koska siihen sisältyy jo (länsimainen) valta päättää siitä, mikä on luonnollista ja mikä ”yliluonnollista”. Artikkelikokoelman päättävät kirjailija Riitta Jalosen kirjoittamat Taiteilijan jälkisanat. Surusta kauniisti Siru Airaksisen Yllättäin-runo kuvaa surua luonnon ja kehokokemuksen kautta. Vuodenajat kehystävät yksilön tunteita. (Runoudessa sallitaan sanojen muuntelu, joten virallisen yllättäen-muodon korvaaminen on ok.) Käytössä on monia lyyrisiä keinoja kuten personifikaatio: ”Järvi lainein puhuu vielä/ kesän lämpimiä sanoja”. Haikeus on käsinkosketeltavaa, ja runosta tihkuu kaipaus ja suru. Voisiko ”metsä itkee myös menetettyä väriloistoa” olla ehkä muodossa ”metsä itkee menetettyjä värejään”? Nämä säkeet jäävät aavistuksen epäselviksi: ”tuulen saattelemana ja tikkalinnun/naputus nokallaan koivun kylkeen/kertoo ruokailuhetkestä.” Jään pohtimaan subjektia, kuka tuossa on toimija tai tekijä? Mutta vaikka runo saattaisi hyötyä vielä yhdestä kirjoituskierroksesta, tunnelma on jo nyt eheä. ”Surullinen on kaunista sekin”, kuuluu itselleni tuntemattoman ajattelijan sitaatti. Minua jäävät erityisesti koskettamaan säkeet: ”Syksyn värit puen lohdutukseksi” tai ”Menen läpi metsän”. Pentti Lopinan Elämän askeleet sopii hyvin Airaksisen Yllättäin-runon jälkeen. Lopinan runossa käydään seitsemässä säkeistössä läpi elämänkaari, mikä havahduttaa miettimään, kuinka lyhyt elämä onkaan. Näkökulma on yksilön suhde toisiin. Nopeat liikkeet saavat myös symbolisen merkityksen: on kiire toisten luo, kiire tulla hyväksytyksi. Myös elämällä itsellään on kiire, se etenee vääjäämättömästi. ”Askele oli joustavaa ja rentoa. / Kuin tanssivan perhosen lentoa” – persoonalliset säkeet jättävät muistijäljen. Aloitin jutun kirjavinkeillä. Lopinan ja Airaksisen runojen jälkeen tekee mieli mainita Kristiina Harjulan Sammonkatu-romaani. Se on rakkaustarina, jota puolison muistisairaus ja lopulta kuolema sävyttävät. Harjula on kirjoittanut leskeydestä myös tietokirjan: Suru, jollaista en tiennyt olevan. Ihmeellinen elämä Arja Mikkosen runossa on niin elämäniloa kuin ymmärrystä muutoksen ja luopumisen vääjäämättömyydestä. Aistihavainnot ja toistorakenne tuovat runoon jämäkän alun. Ensimmäinen säkeistö näyttää mitä kaikkea on nähty ja koettu, toinen puolestaan tuo lukijan tähän hetkeen, jossa ”viiletetään”. Kolmannessa säkeistössä on synteesin vuoro, ja säkeistön lopussa, kahdessa viimeisessä säkeessä lukija vielä yllätetään: ”ja sentään säilytimme/heille kesän tämänkin.” (Olisiko muuten roskat-sana kontekstiin sopivampi kuin saasteet?) Arja Mikkosen runo on dynaaminen ja hieno, sen alku sai minut muistelemaan Kalevi Seilosen mainiota, lyhyttä Mitä minä olen nähnyt runoa. Eila Kangaslammen Värejä on monitulkintainen ja persoonallinen runo, joka kutsuu lukijaa tekemään tulkintoja. Jo alku kiehtoo: ”Olen täällä väreissä, tulkaa katsomaan.” Runossa yhtä aikaa sekä ollaan väreissä että maalataan niitä. Kangaslampi luo runoon välittömyyden tunteen: ”Tuosta sivelen keltaista, se auringon on lapsi. /Punaista tuolta ja ruusut puhkee purppuraan.” Luen runoa sekä elämänilon että katoavaisuuden kuvauksena. Me ihmiset vanhenemme ja ”kukimme”. Myös runon viimeinen säe tuo vivahteen muutoksesta, ”oma, uusi koti” voi olla yhtä hyvin uusi elämäntilanne kuin konkreettinen asuinsijakin. Värejä on kiehtova ja hyvällä tavalla hieman salaperäinen runo, jonka ensimmäisen säkeen sanoja löytyy myös Runopysäkin otsikosta. Huomio kiinnittyy myös käytettyyn ” Olen täällä väreissä” Runoilija Mirkka Rekola sanoi kerran, että ”parhaat runot lisäävät aikaa”. Jälleen yksi hyvä syy lisää lukea runoja. KULTTUURI Yllättäin Suru saapui syksyllä Varjo lankesi, kun valo mailleen häipyi. Sinun käsi kädestäni irtosi ja suru silmääni kirposi. Tuuli puhaltaa päivettyneelle iholleni Järvi lainein puhuu vielä kesän lämpimiä sanoja Lokakuun, syksyn ruskassa en unohda kesän suloista lämpöä metsäpolulla kulkiessani Hiljaisuus kulkee vierelläni surullisin silmin, verkkaisin askelin, kun talven taite lähestyy ja silloin metsä itkee myös menetettyä väriloistoa Kävelen kuin unessa polkua pitkin, hiljaisten kyyneleiden kera Metsäpolun varrella lammen laituri on saanut keltaisen lehtipuvun ylleen tuulen saattelemana ja tikkalinnun naputus nokallaan koivun kylkeen kertoo ruokailuhetkestä Keltaiset lehdet koskettavat kauneudellaan ja hentoiset satavat pisarat sulavat poskilleni kuin puro joka johdattelee pisarat solisten metsälammelle Syksyn värit puen lohdutukseksi, sieluuni kirkkaiksi muistoiksi Menen läpi metsän Katson laskevaa iltaauringon loistetta sateen harson läpi ja surun syli kantaa minut kotiin sinua rakkaudella muistaen nousen uuteen päivään SIRU AIRAKSINEN, LOHJA 22 Eläkeläinen 4/2023
Hankkeeni rakentaa kaihon mittari kariutuu.” ym.-lyhenteeseen, sillä lyhenteet ovat epätyypillinen näky runossa. Lyriikassa lyhenne on yleensä tietoinen tehokeino, kuten vaikkapa Henriikka Tavin runokokoelman nimessä: Esim. Esa. Raimo Pasasen Lonesome muistuttaa jazzimprovisaatiota luontevine assosiaatioketjuineen: ”Silmut puhkeavat sanoiksi/päivä lojuu joutilaiden pilvien peitossa.” Nuo kaksi säettä välittävät hienosti paitsi tunnelman, myös tietoa vuodenajasta ja puhujan mielialasta. ”Elämänliukas” on oivallinen uudisadjektiivi. Mainiota on myös asioiden kiepauttaminen totutusho jäykkään hanke-sanaan. (Eräässä vanhassa runossani olen muuten kirjoittanut kaipausindeksistä.) Runon aika Heinäkuussa menetettiin kaksi hienoa kirjailijaa; Miki Liukkonen ja Sari Peltoniemi. Liukkosen tunnetuin runo on hänen syöpään kuolleelle äidilleen kirjoitettu Elisabet, mutta hänen tuotannostaan löytyy paljon muitakin loistavia runoja, joiden asteikko vaihtelee hauskasta traagiseen. Eräs mieleeni jäänyt hauska ja satiirinen runo on nimeltään Neuvoja. Traagisista runoista taas muistan etenkin Samin. Sari Peltoniemi oli lasten -ja nuortenkirjoistaan tunnettu ja palkittu kirjailija, mutta myös laululyyrikko. Kuuluisin biisi oli Pikkuveli, jonka hän sanoitti Noitalinna huraa -bändilleen. Elämä on lyhyt, joskus todella lyhyt. Runoilija Mirkka Rekola sanoi kerran, että ”parhaat runot lisäävät aikaa”. Jälleen yksi hyvä syy lisää lukea runoja. Nimimerkit kuuluvat runouteen ? Syyskuun Runopysäkkiblogin ru noilijat ovat Nyyrikki Karjalainen, ”Olli Matti” ja Pentti Syvänen. Lue osoitteessa elakelaiset.fi/blogit Elämän askeleet Hän syntyi tänne toivottuna. Isän ja äidin pitkään odotettuna. Otti ensi askeleen, kun vuoden täytti. Mutta vaikealta se ensin näytti. Hän lapsena usein juoksi. Juuri niitten kiireittensä vuoksi. Että ehtisi leikkeihin mukaan. Luuli, ettei häntä odottaisi kukaan. Hän nuorukaisena käveli rivakasti Heitti jalkaa nopeaan pitemmästi Askele oli joustavaa ja rentoa. Kuin tanssivan perhosen lentoa. Hän tapasi polulla kulkiessa tyttösen. Poimi hänelle niityltä kukkasen. He molemmat toisiinsa ihastuivat Ja myöhemmin myös rakastuivat. Hän avioitui sitten sen tytön kanssa. Heillä oli yhteinen onni odottamassa. He rakensivat yhdessä talon lapsilleen. Ja myös koko perheen onnelleen. Hän vanheni ja askel kävi lyhyeksi. Hiukset muuttuivat hopean harmaaksi. Kävi niin, että vaimo tuli sairaaksi. Ja kuolo tuli hänelle kohtaloksi. Hän yksin kulkee askeltaen polkujaan. Muistelee elämäänsä ajatuksissaan. Rakkaan vaimon haudalle kulkee tie. Sinne hän kauniit kesäkukkaset vie. PENTTI LOPINA, KARKKILA Olen nähnyt jo leskenlehden sinivuokon ja narsissin. Olen kuullut mustarastaan yön laulavan, kiihkeimmin. Olen aistinut uuden kevään suven tulevan lupauksin. Kun moottoriväylän vartta, minä viiletän pyörälläin, näen kuinka vihreä versoo ja saasteet piilottaa. Älä ystävä riiputa päätäs ja mieti mitä et saa. Meidän jälkeemme tulevat nuoret, jotka pystyvät parempaan. Me olemme tarpeeksi tehneet ja joskus liikaakin, ja sentään säilytimme heille kesän tämänkin. ARJA MIKKONEN, KAJAANI Lonesome Silmut puhkeavat sanoiksi päivä lojuu joutilaiden pilvien peitossa kuljen autioita elämänliukkaita teitä tuuli vierittää sateensuojaa asumattoman talon varjoon lampaat kaitsevat päihtynyttä paimenta lapsi kummeksuu linnun asumusta: ”Koska tekee katon?” omaisuuden huvetessa menettää vahtikoira toimensa hankkeeni rakentaa kaihon mittari kariutuu kysyn sinulta kuinka lonesome lausutaan. RAIMO PASANEN, ESPOO Värejä Olen täällä väreissä, tulkaa katsomaan. Sinistä, punaista, keltaista, vihreää, kerrankin ”värejä minussakin”. Tähtien asunnoissa liekö värikkäämpää. Tuosta sivelen keltaista, se auringon on lapsi. Punaista tuolta ja ruusut puhkee purppuraan. Sinisestä taivaan sinen löysin, sen sivelenkö kattoon kamarin? Niin että taivas lähempänä oisi ja kilpaa sinisilmäis kanssa loistaisi. Vihreästä maton lattiaan , kuin ruohomaton kevään vihreän, niin, että talven pakkasella muistan kesän lämpimän…. Värejä, niin niitä on jo minussakin ”kukkina”. Sinistä, punaista, keltaista, vihreää ym. Saan kerrankin leikkiä väreillä, omassa uudessa kodissani. EILA KANGASLAMPI, FORSSA ta poikkeavasti: ”lampaat kaitsevat päihtynyttä paimenta.” Lapsen tekemät havainnot ovat aina raikkaita ja runollisia, niin tässäkin. ”Hankkeeni rakentaa kaihon mittari kariutuu” on ihana, siinä yhdistyy perinteinen lyyrinen sana kaiK S EN IA S EN KO VA / K U V IA S U O M ES TA .F I Eläkeläinen 4/2023 23
TEKSTI JA KUVAT EIJA LAAKSO S uomussalmen kesäteatterissa esitettiin kesällä 2023 näytelmää Käärmeöljyn kauppias. Mitä se sellainen käärmeöljy on? No se on asia, jota ei ole olemassakaan. Tässä huijaritarinassa pieni kunta on taloudellisen kriisin partaalla kun kuntaan saapuu konsultti, joka visioi pelastukseksi kuntaa Pohjolan Hollywoodina. Näytelmän ovat kirjoittaneet taattuun tyyliin Ulla ja Eero Schroderus ja Ulla ohjasi näytelmän. KoreograKULTTUURI 27.7. oli Suomussalmen kesäteatterin katsomossa 1?050 katsojaa. Kahvituvan edessä ryhmiä hoitaneet edessä oikealta Tuula M, Aune, Eija, Sirpa, Tuula ja Helvi. Käärmeöljyn kauppias ja eläkeläistalkoot Suomussalmen kesäteatterin esitykset olivat menestys, ja Suomussalmen Eläkeläisten 35-päinen talkooporukka kunnostautui taas kerran yleisön palvelussa. fi ja tanssinopettaja Liisa Karppinen suunnitteli ja ohjasi näytelmään useita hauskoja tanssikohtauksia. Liisa Karppinen on yli kymmenen vuoden ajan tehnyt yhteistyötä teatteri Retikan kanssa, innostanut ja monipuolistanut näyttelijöitä. Tästä työstä teatteri luovutti hänelle Riika-palkinto näytelmän ensi-illassa. Olosuhteet teatterissa ovat loistavat: katettu katsomo ja esiintymislava, hyvät äänentoistolaitteet, jotka takaavat sen, että sateenropina ei haittaa kuuluvuutta. Näyttelijät ovat puoliammattilaisten tasoa ja mukaan on saatu kaksi mainiota lapsinäyttelijää. Kahdeksanvuotias Vihtori Heikkinen on opiskellut viulunsoittoa Musiikkiopistossa jo useamman vuoden ja yhdeksänvuotias Aku Moilanen on soittanut haitaria vuoden Kianta-opiston harmonikkapiirissä. Pojat soittivat ja tanssivat näytelmässä sekä paljastivat huijareiden juonet näppärinä salapoliiseina. Raikuvimmat aplodit ja sympatiat saivatkin juuri he yleisöiltä. Toinen ajankohtainen juoni näytelmässä oli netissä tapahtunut hurmurihuijaus, jonka uhriksi joutui kunnanjohtajan sihteeri. Tämänkin huijauksen jäljille pääsivät pienet salapoliisit. SUOMUSSALMEN Eläkeläisten 35päinen talkooporukka kunnostautui taas kerran yleisön palvelussa: liikennettä ohjattiin yhdessä reserviläisten kanssa sujuvasti silloinkin, kun yleisöä pärähti katsomo täyteen. 1?050 katsojaa saapui eri puolilta Pohjois-Pohjanmaata, Kainuuta, Koillismaata ja Pohjois-Karjalaa. Kahvion toimivuutta paransi uusi Kahvitupa, joka aiemmin oli ollut näyttelijöiden pukeutumispaikka. Me eläkeläiset kunnostimme tilan, verhot ikkunaan – ja siinä meillä oli 50-paikkainen, kodikas kahvila erityisesti ryhmiä varten. Hyväkuntoiset pöydät ja tuolit saatiin Suomussalmen kunnalta, käytöstä poistetulta koululta. Eräs katsoja ihmetteli kahvijonossa, kuinka meillä on näin paljon vapaaehtoisia talkoolaisia. Kerroin, että tämä on sellainen mukava perinteinen kesätapahtuma, jolla keräämme varoja vuoden toimintaa varten. Syksyllä käymme virkistysmatkalla talkoolaisten kanssa jossainpäin, tänä vuonna Rokualla. MAKKARATELTASSA OLI koko ajan vipinää ja asiakkailta saatiin palautetta, että näin hyvin paistettuja makkaroita ei olla saatu mistään! Suomussalmen Eläkeläiset saivat joukkoonsa ilahduttavasti muutamia reippaita talkoolaisia. Heidän mielestään talkootyö on ollut oikein mukavaa, kun asiakkaat tulevat kesäteatteriin hyväntuulisina, iloisina ja kiitosta satelee hyvin toimivista järjestelyistä. Isossa talkooporukassa saattaa toisinaan olla pientä keskinäistä kähinää, mutta suurempia ongelmia ei ole ilmennyt. Työlistatkin on opittu täyttämään yksiköittäin paremmin kuin viime kesänä. Monikulttuurisuutta yhdistyksessä edusti syyrialaisperhe, joka oli kerran myymässä teltassa perheen äidin leipomia herkkuja. Huumoriakin porukasta löytyy – kerran yksi emännistä palasi läheiseltä kankaalta hameenhelmassa nyytissä ihania herkkutatteja. Kommentti kuului: onko sulla siinä sinun helmasyntisi? Käärmeöljykauppiaan viimeinen näytös oli 13.8. Kesän aikana näytelmä keräsi yhteensä 7?799 katsojaa eli keskimäärin 557 katsojaa/esitys. 24 Eläkeläinen 4/2023
Osta liput Tampere-talon lipunmyynnistä tai Lippu.fin myyntikanavista. Yhteystiedot: lipputoimisto@tampere-talo.fi, lippu.fi puh. 0600 900 900 (2 €/min+pvm) KYSY TARJOUSTA RYHMÄLLESI! Ryhmämyynti puh. 03 243 4501 ryhmamyynti@tampere-talo.fi @TAMPERETALO TUTUSTU KULTTUURITARJONTAAN: TAMPERE-TALO.FI ELÄMÄSI TILAISUUS TAMPERE-TALOSSA! TAMPEREEN OOPPERAN HÄIKÄISEVÄ ENSI-ILTA TAMPERE-TALOSSA 2.3.2024 Pe 1.9. Edu Kettunen: City by the Sea La 16.9. Minna Leinonen: Hello from the Planet Earth -sävellyskonsertti Pe 22.9. Santiago Lara: La Guitarra en el Tiempo (ESP) Ke 27.9. Osmo Ikonen feat. Petteri Sariola Pe–la 6.–7.10. Suomen kansallisbaletti & Tampere Filharmonia Tšaikovski: Joutsenlampi (3 esitystä) To 12.10. Ilmavoimien Big Band: Planeetat Ke 18.10. Tero Saarinen Company & Helsingin Barokkiorkesteri: Third Practice Pe–su 20.–22.10. Blue Man Group (USA) La 4.11. Ami Aspelund: 50 vuotta elämää estradilla Su 5.11. Pirkko Mannola & Eino Grön: Edelleen estradilla Su 19.11. Carminho (POR) To 30.11. Simon & Garfunkel Story (UK) La–su 2.–3.12. Tampere Kirjafestarit 2023 To 14.12. Whitney – Queen of the Night (UK) La 16.12. Henri Kemppainen: Suuri Taikashow Su 17.12. Anna Eriksson: Gloria POIMINTOJA TAMPERE-TALON OHJELMISTOSTA: Su 5.11. Pirkko Mannola & Eino Grön Pe–la 6.–7.10. Tšaikovski: Joutsenlampi To 14.12. Whitney – Queen of the Night (UK) Rooleissa mm. Marjukka Tepponen ja Arttu Kataja Musiikinjohto Giancarlo Andretta Ohjaus Samuel Harjanne Tampere Filharmonia Tampereen Oopperan kuoro Kuorokapellimestari Heikki Liimola Osta liput: tampere-talo.fi Pe 22.9. Johanna Försti & Nokia Big Band Ti–to 28.–30.11. Saikkua, kiitos! Osa 1 -komedia: Rooleissa Jukka Rasila, Ville Keskilä ja Kalle Pylvänäinen To 14.12. Linda Lampenius & Perttu Kivilaakso TUULENSUUN PALATSISSA: Hämeenkatu 30, Tampere MUSIIKKKI Paleface: Autofiktio. Sony Music Finland 2023. P uhelaulu on aina ollut osa musiikkia, siinä taustat ja melodiat ovat toissijaisia kerrottuun tarinaan nähden. Ilmiö on hyvin tuttu sotia edeltänyttä bluesia tai vaikka joitakin Bob Dylanin varhaisempia kappaleita kuunteleville. Uudempana mutta jo usean vuosikymmenen ilmiönä on meillekin jo sitten aikoja rantautunut hiphop-räppääminen. Tyyliin alkujaan kuulunut kapinallisuus ja yhteiskunnallisten epäkohtien kritiikki on meillä jo suuresti sulanut pepsodentti-hymyihin tai naurettavaan kisaan siitä kuinka paljon lapsellisia rivouksia pystyy muka lauluteksteinä latelemaan. Ja kansa maksaa. Näkyvin ja yksi harvoja poikkeuksia on jo 13 vuotta sitten Helsinki-Shangri-La-levyllä julkisuuteen noussut Karri ”Paleface” Miettinen. Hän oli jo aiemmin tehnyt kolme kiekkoa englanniksi, mutta suomeksi tehty Shangri-La oli aito läpimurto. Rahastamisen sijaan Paleface on sittemmin kulkenut toista tietä. Laulaa ja räppää suomeksi, ottaa tiukasti kantaa myös poliittisissa keskusteluissa, on menneenä kesänäkin esiintynyt festareilla klassisen musiikin juhlista lastenkonsertteihin, suomentanut lokakuussa ilmestyvää jenkkiräppäri Tupac Shakurun elämäkertaaa ja koko ajan säilyttänyt katu-uskottavuutensa. PALEFACE ON ollut mukana useilla äänitteillä, elvyttämässä amerikansuomalaisia työväenlaulujakin, mutta loppukeväästä ilmestynyt Autofiktio on soololevy kahdeksan vuotta edellisen, Luovan tuhon jälkeen. Se jatkaa tinkimättä kantaaottavalla linjalla, tarjoaa sanallisia koukkuja ja vaikka painopiste on teksteissä, tyylikkäät taustat jopa Joonas Wideniuksen flamencokitaraa myöten. Kiekon avaavassa nuorten pahoinvoinnin syitä pohtivassa Malmin ääntä -biisissä on jännä uutistenlukijaintro. Tiedolla oman isän kuolemasta käynnistyvä Miehet ei itke on soinnillisesti kevyt, kiekon ehkä tartJO N I S A R K K I Räppäri ottaa kantaa tuvin kappale, tosi osuva kuvaus suomalaisten miesten ja poikien puhumattomuuden ja tunteiden piilottelun kulttuurista. Jonain päivänä tilittää kahdeksasluokkalaisen Pasin yksinäistä elämää, mutta lupaa kaiken kuitenkin järjestyvän. Palefacen omia suorituksia väritetään vierailevilla äänillä. Esimerkiksi Ylva Haru käy kuiskailemassa Miettisen rapin lomaan omaa vanhemmuutta ruotivalla Mikä susta tulee isona -kappaleella ja Palefacen tyttären Rebecca Miettisen ääni soi nätisti Etitään onnee -biisin kertosäkeessä. KUN NIIN MONI nykyhetken suosikkikappale on tyyliin korvasta sisään ja toisesta ulos, niin Karri Miettisen sanallinen osaaminen tekstityksissä on niin ylivoimaisen osuvaa, ettei siitä edes halua mitään yksittäistä koukkua nostaa esille, koska niitä osuvia ilmaisuja on levyn jokaisessa kappaleessa. Autofiktio ei varmaan nouse myyntilistoille, koska myös musiikkibisneksessä halutaan myydä pakoa arjesta eikä juuri käsitellä sitä todellisuutta, jota Paleface väliin myös lempein soinnein kuvaa. Hyvä, että tämäkin, sanoitusten kuuntelemista edellyttävä, vaihtoehto on tarjolla. AKI RÄISÄNEN Paleface. Eläkeläinen 4/2023 25
Kirpeät taidemuistelmat KULTTUURI Käsikirjoitus: Mika Waltari Käsikirjoitus: Mika Waltari Ohjaus: Rami Saarijärvi Ohjaus: Rami Saarijärvi Lavastus: Tapio Huilla Lavastus: Tapio Huilla NOKIAN TYÖVÄEN TEATTERI 2023-2024 www.nokianteatteri.fi www.nokianteatteri.fi Liput: 25€/22€/12€ puh: 050 346 8464 050 3475 102 Omena putoaa Omena putoaa To 9.11.2023 klo 18.30 La 11.11.2023 klo 15.00 Su 19.11.2023 klo 15.00 Su 26.11.2023 klo 15.00 Su 14.1.2024 klo 15.00 Su 21.1.2024 klo 15.00 Su 4.2.2024 klo 15.00 Su 18.2.2024 klo 15.00 Su 25.2.2024 klo 15.00 Su 3.3.2024 klo 15.00 La 9.3.2024 klo 15.00 Su 10.3.2024 klo 15.00 La 16.3.2024 klo 15.00 Su 17.3.2024 klo 15.00 Su 24.3.2024 klo 15.00 Mika Waltarin Veijarikomedia F ilosofian tohtori Tuula Karjalainen (s. 1942) on tehnyt monipuolista jälkeä taiteen kentillä. Hän on johtanut Helsingin kaupungin taidemuseota ja Nykytaiteen museo Kiasmaa, tutkinut taidetta ja opettanut yliopistolla ja kirjoittanut merkittäviä taiteilijaelämäkertoja. Pitkä urapolku, painavia saavutuksia. Mainiota, että Karjalainen kertoo ja jakaa ajatuksiaan tästä kaikesta Taiteesta suoraan -nimisessä omaelämäkerrassaan. Paitsi omia työuran käänteitään hän tuo esiin myös avarampia kulttuurija yhteiskuntanäkymiä. Teos on persoonallista tyyliä, informatiivinen ja selväsanaisesti kantaa ottava. Karjalainen painottaa paria keskeistä näkövinkkeliä. Hänen aloittaessaan kaupungin taidemu seon johtajana – vuosi oli 1993 – taide oli varsin voittopuolisesti miehistä aluetta ja miestaiteilijamyytit kukoistivat, naiset pysyivät lähinnä avustavissa tehtävissä. Tilanne muuttui vain vähä vähältä, ja Karjalainen kuvaa kohtaamiaan esteitä ja ennakkoluuloja. Raivattavaa riitti. NAISTAITEILIJOIDEN aliarvostusta Karjalainen torjui konkreettisesti. Hän järjesti Helsinkiin upean KIRJA Tuula Karjalainen: Taiteesta suoraan. Siltala 2023. 320 sivua. sarjan naistaidetta – monet meistä muistanevat Frida Kahlon, Louise Bourgeoisin tai Ana Mendietan… Kaikki Karjalaisen hankkimia näyttelyitä, yleisön kansoittamia ta pauksia. Hän myös kuvaa lennokkaasti tunnusteluja hankintamatkojaan, usein intendentti Maija Tannisen kanssa. Paljon piti improvisoida, kosolti oli sattumia ja onnenkantamoisia. Useimmiten maailmalta heltisikin laatutaidetta, ja kohtuuhinnoin. Hyvä muistaa, että kansainvälisessä kilpailussa Helsingin taidemuseo oli pikkutekijä pienin budjetein. Hän myös katsahtaa siihen, millaista oli mitellä kaupungin byrokratian kanssa. Varsinkin kulttuurilautakuntaa johtaneesta urheilutoimittaja Raimo Häyrisestä (kok, sit) koitui kohtuutonta rasitusta, Höyry-Häyrisessä kun ehtymätön itseriittoisuus limittyi yhtä selvään taidediletantismiin. Helsingin taidemuseo oli silti Karjalaiselle onnela – verrattuna kauteen 2001–2006 nykytaiteen museo Kiasman johdossa. Kiasmassa oli kuoppaisempaa, hän upposi useampiin repiviin julkisiin kärhämiin (syitä itse aiheuttamattakaan), joihin kului aikaa ja energiaa, jopa tappouhkauksia saaden. Kiasman asema ja kävijämäärät tosin vankistuivat Karjalaisen aikana. Hän saattoi rauhallisin mielin jäädä talosta eläkkeelle. KARJALAINEN ARVIOI reippaasti taidekentän ”oikeistopoikia”, opponenttejaan Berndt Arellia, Janne Gallen-Kallela-Siréniä ja Osmo Rauhalaa. Ainakin Rauhalasta on sivullisen lukijan helppo olla samaa mieltä Karjalaisen kanssa: kaverien ja itsensä ylistämä maailmanluokan taiteilija, jota ei tosin maailmalla tunneta. Keräsivätpä nämä suuren Rauhalan tueksi nimilistan vaikutusvaltaisia ”huippumiehiäkin”. Tekemissään taiteilijoiden, kuten Tyko Sallisen ja Tove Janssonin, elämäkerroissa Karjalainen palasi tutkijaksi – ja viihtyi. Kuitenkin niistä töistä saa syvemmän käsityksen tutustumalla suoraan biografioihin. Taiteesta suoraan -kirjasta piirtyy sävykkäitä ja pisteliäitä sisäkuvia taidemaailmastamme. Karjalainen valottaa sellaisiakin katvealueita, joita on pitkään vältelty traditionaalisessa puheessa ”puhtaasta taiteesta”. Kuten valta-asetelmista ja rahasta, naisten ja miesten epätasa-arvosta. Tervetullutta tekstiä. VELI-PEKKA LEPPÄNEN Tuula Karjalainen törmäsi ennakko luuloihin – ja pöllyttää taidemaailmaa. LEHDEN ILMESTYMIS AIKATAULU 5 6 lokakuu 13.10. 18.9. joulukuu 8.12. 13.11. aineisto lehdelle viimeistään ilmestyy numero 26 Eläkeläinen 4/2023
LEDARE JAN KOSKIMIES chefredaktör S amlingspartistiske Petteri Orpos regering har stapplat framåt från skandal till skandal trots att man inte ens påbörjat förverkligandet av det egentliga regeringsprogrammet. Krisen bottnar i värderingskonflikter mellan sannfinländarna och de övriga regeringspartierna. Den förmåga till kompromisser som arbetet i regeringen kräver ser tveksam ut och tilliten partierna emellan förefaller svag. Det återstår att se om regeringen ens klarar sin första höst med budgetmanglingar och omfattande nedskärningslistor på agendan. VID EN FÖRSTA anblick ser själva regeringsprogrammet ut att behandla pensionärerna rentav välvilligt. Framför allt om man jämför med de hårda nedskärningar som riktar sig till studerande och personer i arbetsför ålder. Men i regeringsprogrammet finns också dolda minor som drabbar pensionärerna. Främst av allt strävar man efter omfattande inbesparingar inom den för pensionärer så viktiga socialoch hälsovården trots att vi vet att behovet tvärtom ökar i takt med att befolkningen åldras. De höjda klientavgifterna och höjningar av de sänkta momssatserna försämrar pensionärernas utkomst. Därutöver hotas pensionärernas utkomst av en pensionsreform som har inbesparingar som utgångspunkt. Det räcker knappast med att öka pensionsfondernas risktagning utan även en sänkning av pensionsindexen kommer åter att finnas på förhandlingsbordet. Till dem som vill skära i pensionerna säger vi: bort med tassarna! En positiv sak i regeringsprogrammet är målsättningen om att underlätta förvärvsarbete för den som vill arbeta samt en strävan efter att förbättra tillgången till vård och att ta itu med bristen på personal inom socialoch hälsovården. Förhoppningsvis lyckas regeringen med detta. REGERINGSPROGRAMMETS viktigaste mål är att stärka ekonomin. Trovärdigheten kan dock ifrågasättas i och med att skatteinkomsterna så gott som helt utelämnats ur verktygslådan, till exempel tyglande av skattesmitning och aggressiv skatteplanering. Denna regering, som står på en hård och konfliktfylld värdegrund, har en svår väg framför sig. De allt djupare skiljelinjerna mellan människor med olika bakgrund, och nedskärningspolitiken med fattigdom och bristande jämlikhet som följd, tär på de ekonomiska utsikterna. Det vore önskvärt om regeringen förstod att ett hållbart samhälle endast kan byggas genom gemensamma överenskommelser och genom att ta hänsyn till alla människor. Översättning: Anne LindforsShaban Regeringen står inför en svår väg Krisen bottnar i värderingskonflikter.” PENSIONÄREN F ör närmare trettio trår sedan blev jag avlägsnad från samhällets produktionslinje, som en ännu välfungerande men till årsmodellen föråldrad maskin. Sedan dess har jag sakta rostat på samhällets sidospår. Oljan i mina gamla lager har torkat och min rörelseförmåga har blivit nedsatt, men mina kontroller fungerar ännu helt nöjaktigt. Mina reläer tickar kanske litet långsammare än nutidens datastyrning, men ändå alldeles tillfredsställande. Om jag vore en riktig maskin skulle jag för länge sedan ha blivit skrotad, men jag är ju människa, en finsk pensionär. Jag har varit med och byggt upp den välfärd man nu strävar till att skrota ned. Därför tänker jag själviskt leva vidare och njuta mitt otium tills min tid kommer, att via krematoriets smältugn avlägsna mig från livets scen. Ovanstående är översättning av en prosadikt som jag skrev för längesedan, när de makthavande diskuterade pensionsproblem i riksdagen. Det pratades om oss pensionärer som om vi vore någon slags samhällets problemavfall. ÅLDERDOMEN HAR kommit ifatt lilla mig. Med ont vänsterknä kunde jag inte längre kuta undan. Titthålsoperationen i januari verkade inte räcka till för att kurera det. För tillfället går jag på s.k. fysioterapi, men trots att redan hälften av kuren är avklarad linkar jag fram stödjande på en käpp och grinar illa. Som gammal tekniker har jag redan gjort diagnosen att servicen inte hjälpte, utan att man borde byta ut hela den felaktiga delen. Visst finns det reservdelar till knät. Många av mina bekanta går redan omkring med knäleder av metall, men sådana kostar skjortan och köerna till den kommunala hälsovården är långa. Det är väl bara att ställa sig i kön och ge upp de planerade sommaraktiviteterna. När jag ännu jobbade och någon frågade vad jag skall syssla med när jag blir pensionerad, brukade jag svara att jag skall skaffa en spatserkäpp med silverkrycka och bli flanör. Nu har jag käpp, men utan silverkrycka och inte tusan vill jag flanera heller med det här knät. Så där rök också den framtidsdrömmen. NÅJA, VISST HAR jag ännu en massa aktiviteter på gång hela tiden. Ibland vill det bli för mycket av det goda, som i onsdags när jag bandade ett radioprogram i studion kl. 9, en diktkaraoke på Hermanstadsklubben två timmar senare och på eftermiddagen ännu stod på Folkets hus scen i Malm. Där uppförde vi en skets som jag också skrivit texten till. Mitt arma bakben var på slutet så in i norden styvt att jag inte ville få in det i bilen. När jag sedan äntligen var hemma och hade svårt att få av mig skorna, tyckte min fru Sirkka att det kanske vore tid att sluta med pensionärsverksamheten. När jag sedan öppnade datorn och min E-post hade försvunnit någonstans i cyberrymdens svarta hål, och med den ett papper som jag behövde följande dag, var jag nästan överens med henne. I skrivande stund är jag trots allt av den åsikten, att hur skröplig man än blir så kan man inte pensionera sig från livet. Som avslutning passar kanske ett gammalt finskt ordstäv som jag bättrade på med en ny rad: Det man lär sig som ung / man som gammal kan / om man bara orkar. Ålderdomen är ingen fröjd LIMPAN RUDOLF LINDBLAD Skribenten är pensionär, bosatt i Helsingfors. Hur skröplig man än blir så kan man inte pensionera sig från livet.” Eläkeläinen 4/2023 27
ELÄMÄ Kultaista kanttarellikeittoa, kinuskista marjakakkua SUOLAISTA JA MAKEAA Metsien aarteet ovat jokaisen poimittavissa. PIIA RANTALA-KORHONEN V uoden paras aika on taas käsillä, metsien sienija marja-aarteet ovat jokaisen poimittavissa. Puolukka-aika on vasta aluillaan, jutun kirjoittamisen hetkellä pohjoisessa oli mustikan paras poiminta-aika. Ukrainan Lvivissa syntynyt, Ruotsissa asuva Elle Nikishkova kuvaa ihastuttavassa kirjassaan Herkuttelijan sienikirja”(suomeksi toimittanut Mikko Lamminpää, suomennos Hanna Sunnari, Calazo 2021) suhdettaan sieniin: ”Synnyin entisessä Neuvostoliitossa venäläiseen perheeseen, ja lapsuudessani sienet kuuluivat sekä ruokapöytään että lastenkirjoihin, lauluihin, pyjamani kuvioihin tai pieniin makeisiin kekseihin. Sieniretkeni alkoivat varhain ja kehittyivät ja laajenivat myöhemmin Ruotsissa.” Elle muistelee isoäitinsä keittiökomeroa, joka oli täynnä kesän ja syksyn aikana sienistä, marjoista ja kasviksista umpioimalla valmistettuja herkkuja. Ne olivat tarpeeseen, kun talvella oli pulaa tuoreista hedelmistä ja vihanneksista. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Ellen perhe muutti 1995 talvella Pohjois-Ruotsiin Uumajaan, jossa kaikki tuntui Ellen mielestä herttaiselta, puhtaalta, miniatyyrimäiseltä ja valkoiselta. Ensimmäisenä syksynä Ellen äiti hurmioitui: ympäröivä metsä oli täynnä sieniä, eikä ruotsalaisia kiinnostanut niiden poimiminen. ”Oikea paratiisi”, äiti sanoi. Tämä haltioitunut asenne on vangittu kirjan resepteihin, esimerkiksi tähän sienisalaatin ohjeeseen: Venäläinen sienisalaatti 2 dl hienonnettua sipulia 2 dl porkkanaraastetta 5 dl hienonnettuja sekasieniä 3 rkl tomaattisosetta 3 rkl viinietikkaa 1 dl hienonnettua persiljaa 3 rkl hienonnettua tilliä vettä, suolaa ja pippuria öljyä paistamiseen ”Yleensä käytetään tattien se koitusta, mutta voit valita muita kin sieniä. Kuullota sipulia ja pork kanaa runsaassa öljyssä, kunnes ne saavat väriä. Lisää sienet ja ve sitilkka. Kun neste on haihtunut, siirrä seos pannun reunoille, lisää hieman öljyä ja paista tomaattiso setta muutama minuutti, jotta so seen makeus tulee esiin. Sekoita ja lisää viinietikka, suola ja hieman vettä ja keitä seosta varttitunti kannen alla, kunnes se on paksun pastakastikkeen kaltainen. Lisää lopuksi persilja ja tilli, se koita ja anna vetäytyä muuta ma minuutti. Koostumuksen pitää muistuttaa enemmän tahnaa kuin pastakastiketta. Anna liian löysän seoksen kiehua hetki ilman kantta. Maista, lisää hapokkuutta tarpeen mukaan. Tahna säilyy jääkaapissa puh taassa lasipurkissa useita viikkoja. Voit säilöä sienisalaattia steriloi malla purkit uunissa 100 asteessa.” Keltainen kanttarellikeitto neljälle Kanttarellien löytäminen Paltamon sienimaastoissa on Tapaus, johon on suhtauduttava kunnioituksella. Ison apajan olen löytänyt kahdesti Kanttarellikeitto. 28 Eläkeläinen 4/2023
16 vuoden aikana – voi sitä riemua, kun lehtien alta pilkottavat kantta rellien aurinkoiset lakit! noin litra kanttarelleja 3 porkkanaa 1 sipuli 4 rkl rypsiöljyä 1 dl punaisia linssejä 1 litra vettä 4 dl kauratai kevytkermaa 2 liemikuutiota 1 tl kurkumaa, ½ tl valkopippuria, 2 tl savupaprikaa Puhdista ja paloittele sienet, pais ta niitä pannulla öljytilkkasessa, kunnes sienistä irronnut neste on haihtunut. Jätä odottamaan. Lorauta öljy kattilaan, lisää sil putut sipulit ja kuoritut porkka nat paloiteltuina. Kuullota niitä pa ri minuuttia, lisää kurkuma ja anna sen kuumentua. Lisää vesi, linssit ja liemikuutiot. Keitä soppaa noin 20 minuuttia, kunnes porkkanat ovat aivan pehmeitä. Lisää kerma ja mausteet, aja sauvasekoittajal la sileäksi keitoksi. Lisää kypsenne tyt kanttarellit, jatka kypsentämis tä vielä viitisen minuuttia. Basilikaöljy: ¾ dl rypsiöljyä 1 tl suolaa pari kourallista tuoreita basilikanlehtiä 3 valkosipulinkynttä Annostele keitto lautasille, valuta muutama teelusikallinen basilikaöl jyä keiton pinnalle. Saat pyörylöis tä sydämiä, kun piirrät veitsen kär jellä yhden viivan, joka halkaisee jokaisen ympyrän. Helppo kanttarellikastike neljälle noin litra kanttarelleja 1 sipuli 1 rkl rypsiöljyä 2 rkl punaisia linssejä 1 kasvisliemikuutio mustapippuria 4 dl kauratai kevytkermaa Lorauta öljy pienen kattilan pohjal le, lisää puhdistetut ja pilkotut sie net. Kuumenna sienet ja kypsennä niitä kunnes neste melkein haihtu nut. Lisää sipulit ja kuullottele se osta muutaman minuutin ajan. Li sää kerma ja linssit, kuumenna kastike ja keitä sitä loivalla lämmöl lä noi 15 minuuttia, kunnes linssit Pane uuni lämpenemään 200 as teeseen. Leikkaa pyöreän kakku vuoan pohjan kokoinen pala lei vinpaperia ja asettele se vuoan pohjalle, tipauta paperin alle muu tama vesipisara paperin kiinnittä miseksi paikalleen. Sekoita jauhot keskenään, voit halutessasi lisätä leivinjauhetta mukaan, mutta kunnolla vaahdo tettu taikina ei sitä välttämättä tarvitse. Vaahdota huoneenläm pöiset munat ja sokeri tukevak si vaahdoksi. Siivilöi jauhot mu navaahtoon varovasti nuolijalla. Kaada taikina vuokaan nuolijal la, tasoita pinta. Pane vuoka ritilän päälle uunin alimmalle tasolle. Kyp sennä noin 35–40 minuuttia. Ko keile kypsyyttä puutikulla, kypsäs tä kakusta ei tartu mitään tikkuun. Anna kypsän kakun levätä 10 mi nuuttia. Irrota terävällä veitsel lä kakku reunoista ja kumoa kakku pohja tarjoiluvadille. Anna pohjan jäähtyä täysin, ennen kun halkaiset sen vaakatasossa kahdeksi levyksi. Nosta päällimmäinen levy sivuun odottamaan. Täytteeksi 5 dl marjoja 1 dl kinuskikastiketta 1 dl omenamehua kostutukseen Kakun väliin pieni purkillinen val mista kinuskia tai itse keitettyä: 1,5 dl kuohukermaa ja 1,5 dl fariini sokeria keitetään kattilassa välillä sekoittaen, kunnes seos sakenee, noin 5–7 minuutin ajan. Anna kinuskin jäähtyä hieman, ennen kun kaadat sen kakun pääl le. Voit kokeilla sopivaa sakeutta tipauttamalla kinuskia kakun pin nalle, sen ei pidä imeytyä kakku pohjaan. Kakun väliin ja koristeluun 2 dl vaahdotettua kuohukermaa tai kauravispiä + 2 tl vaniljasokeria Kakun kokoaminen Kostuta alimmainen kakkulevy me hulla. Sekoita marjoihin kinuskikas tike ja levitä seos kakkupohjalle. Vaahdota kerma, mausta vanilja sokerilla. Levitä 3 kukkurallista lu sikallista vaahtoa marjojen pääl le. Nosta toinen kakkulevy edellisen päälle. Levitä valmis kinuski kakun pin nalle, anna lämpimän kinuskin jääh tyä ennen kermakoristelua. Levi tä lastalla kermavaahtoa reunoille, pursota reunoille pienet ruusuk keet. Koristele kakku samoilla mar joilla, mitä käytit täytteeksi. ovat saostaneet kastikkeen. Maus ta mustapippurilla. Tarjoa kastike perunoiden tai pastan kanssa. Kaali-sienilaatikko 6–8:lle Kaalilaatikko vaati pitkän kypsen nysajan, jotta siitä tulee suussa su lavaa. Kannattaa tehdä iso annos ja pakastaa osa myöhempiin kaa linhimon hetkiin noin kilo keräkaalia 1 sipuli 2 varsisellerin vartta pari kourallista kuivattuja sieniä tai litra tuoreita sieniä ½ dl riisiä tai kokonaista kauraa 1 prk papusekoitusta öljyä tai margariinia vuoan voiteluun 1 liemikuutio 7–8 dl kiehuvaa vettä 3 rkl siirappia 1 tl mustapippuria 1 tl suolaa 2 dl kaurakermaa Voitele vuoka. Pane uuni lämpene mään 175 asteeseen. Suikaloi puo let kaalista ja tasoittele ne vuoan pohjalle. Silppua sipuli ja varsisel leri, ripottele ne kaalien päälle. Jos käytät tuoreita sieniä, pilko ne ai ka pieniksi ja kiehauta omassa nes teessään pannulla. Lisää sienet, riisit ja valutetut pavut vuokaan. Suikaloi loput kaalista ja peitä laa tikon pinta kaalisuikaleilla. Mittaa vesi pieneen kattilaan, murustele liemikuutio sekaan, se koita mukaan siirappi, pippuri ja suola. Kaada liemi vuokaan. Kun laatikko on ollut uunissa puoli tun tia, valuta sen pinnalle kauraker maa. Kypsennä laatikkoa uunin keskitasolla yhteensä 1,5–2 tunnin ajan. Painele pintaa välillä niin, että pinnalla olevat kaalinsuikaleet ei vät kärähdä. Tarjoile kevyesti soke roidun puolukkasurvoksen kanssa. Kinuskinen marjakakku 8–10:lle Marjakakun täytteeksi voit käyttää yhtä marjaa tai marjojen sekoitus ta. Isommat marjat voi viipaloida, hapokkaiden marjojen rakennetta voi hieman murskata, niin kinuskin makeus sekoittuu niihin. Pohja 4 munaa 1,5 dl sokeria 1dl perunajauhoja 1 dl vehnäjauhoja (+1 tl leivinjauhetta) Venäläisen sienisalaatin raaka-aineet. Kakun täytteeksi voi käyttää yhtä marjaa tai marjojen sekoitusta. Eläkeläinen 4/2023 29
ELÄMÄ ANU MÄKI Kirjoittaja on vuosi sitten eläkkeel le jäänyt järjestötyöntekijä. IHAN PIHALLA käyttöön, rakennusmaaksi ja lisäksi niiden on annettu kasvaa umpeen. Hyönteismyrkyillä pyritään maataloudessa turvaamaan mahdollisimman suuri sato. Niiden vaikutukset eivät kuitenkaan rajoitu vain epätoivottuihin hyönteisiin, myös pölyttäjät altistuvat niille; pölyttäjät kuolevat ja niiden lisääntymiskyky heikkenee. Tuore Suomessa tehty tutkimus kertoo lisäksi, että kimalaisille välttämätön kyky tunnistaa niille soveltuvien ravintokasvien kukkia heikkenee, kun ne altistuvat torjunta-aineille. Rypsija rapsisatomme ovat jo pienentyneet, samoin mustaherukan ja kuminan sadot. Pölyttäviin hyönteisiin liittyvät uhat sekä maataloudelle että luonnon ekosysteemeille ovat saaneet myös Suomen laatimaan oman pölyttäjästrategian: Kansallinen pölyttäjästrategia ja toimenpidesuunnitelma, Suomen ympäristöministeriö 2022. On hyvä, että asian vakavuuteen on havahduttu. Toimenpidesuunnitelman vaikutukset riippuvat kuitenkin aina siihen suunnatuista voimavaroista ja kyvystä sovittaa yhteen eriäviä intressejä. Peukut pystyyn! KALTAISENI PIHASTELIJA voi myös omilla toimillaan vaikuttaa pörriäisten hyvinvointiin. En käytä pihallani torjunta-aineita ja kaikki oman perennapenkkini kasvit tarjoavat mettä mesipistiäisille, kukkakärpäsille ja perhosille. Olen istuttanut penkkiin isotähtiputkea, hajulaukkaa, ukkolaukkaa, Kasvukauden iloja Niityt ja kedot ovat mesipistiäislajeille ja perhosille todella tärkeitä. M aaliskuun ensimmäisinä aurinkoisina päivinä hankkiuduin paksuun toppatakkiin, pipoon ja villasukkiin kääriytyneenä ulos lukemaan ja kevään ensivihjeitä haistelemaan. Jokainen pieni lumen alta paljastuva pälvi ilahdutti, ne kun merkitsivät uuden kasvukauden alkua, lintujen ja pörriäisten paluuta sekä luonnon äänimaailman rikastumista. Pörriäisistä onkin hyvä sanoa muutama sananen, ne kun ovat mahtavia ja ihan ehdottoman välttämättömiä kumppaneita kaikelle elolliselle maapallolla. Tärkeimpiä pölyttäjiä ovat lentävät lajit, mesipistiäiset (mehiläiset ja kimalaiset), kukkakarpäset ja perhoset, sekä lisäksi vähäisemmässä määrin lentokyvyttömät hyönteiset kuten muurahaiset ja kovakuoriaiset. Kautta koko maailman, myös Suomessa on havahduttu siihen, että erilaisten pölyttäjien määrä on hälyttävästi vähentynyt. Siihen ovat syynä niille sopivien elinympäristöjen väheneminen, hyönteismyrkyt, vieraskasvilajit ja ilmastonmuutos. Sukupuutto uhkaa jopa yli 40 prosenttia pölyttäjähyönteisistä. Luku on huima kun samalla tiedämme, että 75 prosenttia viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä ja myös satokasveille, marjoille ja hedelmille, hyönteispölytys on välttämätöntä. Lisäksi hyönteispölytteiset luonnonkasvit ovat välttämätönta ravintoa ja korvaamaton elinympäristö huimalle joukolla luonnonvaraisia eliölajeja. Ilman hyönteispölyttäjiä maailmaa uhkaa ruokapula. NIITYT JA KEDOT ovat mesipistiäislajeille ja perhosille todella tärkeitä. Nyt ne ovat Suomessa kuitenkin uhanalaisimpia elinympäristöjä niiden määrän vähettyä 50 vuoden aikana murto-osaan entisestä. Niittyjä ja ketoja on otettu tehomaatalouden Ukkolaukka röyhistää. Ruokailija punahatulla. Piha vehreänä heinäkuun lopulla. Hajulaukan kuivuva kukinto. 30 Eläkeläinen 4/2023
Nälkä! loistosalviaa ja tähtitädykettä. Ukkolaukka on sipulikasvi ja se aloittaa perennapenkkini kukkakauden toukokuussa. Laukalla on iso pallomainen violetti kukinto ja kukka kasvaa hyvinkin 80 senttiä korkeaksi. Tänä vuonna penkkiin nousi vain kolme ”ukkoa” aikaisemman kymmenen sijaan. Mahdollisesti kukkasipulit kärsivät liiallisesta märkyydestä viime talvena? Nuokkuvakukkainen hajulaukka kasvoi tänä vuonna reilun metrin korkuiseksi. Perhoset pitävät siitä. Juhannuksen jälkeen hajulaukan kukinnot kuivuivat kauniisti pystyyn enkä ole raaskinut leikata niitä alas, siinähän töröttävät. Hennon valkoinen ja vaaleanpunainen isotähtiputki on menestynyt penkissäni mukavasti. Yksi pari vuotta sitten istutettu taimi on kylväytynyt hyvin ja nyt se kasvaa jo pensasmaisesti. Loistosalvian (voimakkaan violetti) ja tähtitädykkeen (valkoinen) istutin rinnatusten, ne kun ovat olemukseltaan hyvin samanlaisia ja niiden väritykset täydentävät toisiaan. Myös nämä kasvit ovat siementäneet kiitettävästi ja pitäneet kasvuston rehevänä. Viimeisimpänä penkissäni puhkeavat kukkaan pinkit punahatut. Kasvukorkeutta niillä on jo pitkälti yli metrin verran. Kimalaiset ovat erityisen ilahtuneita hattupäistä, onkin hauskaa seurata niiden touhukasta hyörinää kukinnoilla keittiön ikkunasta. Ja ilo jatkuu parhaimmillaan lokakuulle! P öllöt poikkeavat monista muita linnuista siinä, että harva on niitä nähnyt luonnossa. Ne kun liikkuvat vain öisin. Menetys on melkoinen, koska nämä pyöreäpäiset vihaisesti tuijottavat ja aavemaisesti huhuilevat linnut eroavat myöskin ulkoiselta olemukseltaan muista siivekkäistä. Kirjan kaksi huippukuvaajaa Jari Peltomäki ja Matti Alasaarela ovat kuitenkin onnistuneet vangitsemaan upeisiin ja ihmeelliset yksityiskohdat paljastaviin kuviin kaikki Suomessa pesivät kymmenen pöllölajia. Yksi syy oli hyvä myyrävuosi, joka houkuttelee piilossa viihtyvät yön saalistajat liikkeelle myös päiväsaikaan. Huuhkaja, tunturipöllö, lapinpöllö, viirupöllö, lehtopöllö, suopöllö, sarvipöllö, hiiripöllö, helmipöllö, varpuspöllö esitellään niin kuvin kuin sanoinkin. Jälkimmäisistä vastaa emeritusprofessori Esa Hohtola, joka seikkaperäisesti valaisee pöllöjen fysiologiaa ja käyttäytymistä. Hän kertoo esimerkiksi, miksi pöllö pystyy kuulemaan hiiren liikkuvan hangen alla jopa sadan metrin päästä. Ja miksi pöllö pystyy lentämään pilkkopimeässä törmäilemättä puihin. Myöskin pöllöjen kulttuurisia merkityksiä avataan. NÄITÄ MYSTISIÄ petoja on pidetty usein pahan merkkeinä, jopa paholaisen sanansaattajina. Japanissa taas pöllö nähdään hyvää tuovana jumalallisena olentona. Yhtäältä pöllöä pidetään viisauden symbolina, toisaalta tyhmää ihmistä voidaan pilkata pöllöksi. Pöllöihin, kuten usein muihinkin tuntemattomiin ja outoihin asioihin, on liitetty ristiriitaisia käsityksiä. Teoreettista tekstiä täydentävät mainiosti kuvaajien päiväkirjamaiPerusteellisesti pöllöistä Kaltaiseni pihastelija voi myös omilla toimillaan vaikuttaa pörriäisten hyvinvointiin. ” KIRJA Matti Alasaarela, Esa Hoh tola, Jari Peltomäki: Pöllöt – metsiemme hiljaiset saalista jat. Docendo 2023. 203 sivua. set kertomukset kuvaamisretkistään. Kommelluksiltakaan ei vältytä, kun kuvaaja saa yllättäen nokaniskun takaraivoonsa ja kohta toisen, jonka ehtii väistämään. HUOLELLISESTI JA perusteellisesti tehdyssä kirjassa olisi voinut enemmän kuin viittauksen omaisesti käsitellä näiden ainutlaatuisten eläinten kohtaloa ilmastonmuutoksen ja muiden ihmisen luontoa turmelevien toimien kannalta. Niiden tulevaisuus ei näytä hyvältä. Esimerkiksi Harry Potterin velholintuna tunnetuksi tullut tunturipöllö on uhanalainen monissa maissa ja Suomessa jo kadonnut entisiltä pääasuinsijoiltaan Enontekiöstä. Kirjan paljonpuhuvien kuvien tärkein puoli onkin, että kuvat näyttävät havainnollisesti miten kallisarvoisesta ja korvaamattomasta menetyksestä on kyse, jos näiden maagisten eläinten annetaan kuolla sukupuuttoon. PEKKA WAHLSTEDT Varpuspöllön poikanen. Kirjan kuvitusta. M A TT I A LA S A A R EL A Eläkeläinen 4/2023 31
YHDISTYKSET Perinteinen kesäkauden avaus keräsi Vuotinaisten leirikeskukseen yli 300 virkeää eläkeläistä. HEIKKI MÄKINEN U udenmaan aluejärjestö on perinteisesti järjestänyt vuosittain päivän tilaisuuden, johon on kutsuttu osallistumaan kaikki aluejärjestön alueella toimivat yhdistykset. Viime vuonna yhdistys yhdisti viivästyneet 50-vuotisjuhlan ja ulkoilupäivän Kisakeskuksessa ja tänä vuonna järjestimme ulkoilupäivän Karkkilan Vuotinaisten leirikeskuksessa. Torstai 25.5. aamu valkeni hieman sateisena ja koleana kun kahdeksan bussilastillista ja niiden lisäksi suuri joukko henkilöautoja lähti suunnistamaan tämän vuotista tapaamispaikkaa Karkkilassa. Perille päästyä oli ilmakin seljennyt ja lämpötilakin saavutti keväiset lukemat. Ulkoilualueelle saapui kaikkiaan 320 virkeätä eläkeläistä kaikkiaan 16:sta yhdistyksestä. Aluejärjestön puheenjohtaja Heikki Mäkinen kiitti tervetuliaispuheessaan erityisesti Karkkilan Eläkeläiset ry:n puuhaajia jotka olivat antaneet mahtavan panoksen aluejärjestön toiminnalle organisoimalla ulkoilupäivän. Karkkilan Eläkeläisten puheen johtaja Eino Huotari ja tilaisuuden järjestelyistä vastannut Tarja Salminen toivottivat kaikki tervetulleeksi ja kertoivat päivän tapahtumista ja antoivat käytännön ohjeet osallistujille. Karkkilan kaupungin liikuntaviraston ohjaaja Anne Paananen jumppautti koko joukon ”notkeaksi” päivän tapahtumiin. KLAUKKALAN ELÄKELÄISTEN kansantanssi ryhmä Mokomat esitti Grand Square -neliötanssin, jonka jälkeen erilaiset pihapelit olivat ahkerassa käytössä koko päivän ajan. Leikkimielellä pelattiin mölkkyä, heitettiin tikkaa ja ketjuja, pidettiin arpajaiset ja osallistuttiin tarpeettoman tiedon tietokilpailuun. Luontopolku visaisine kysymyksineen lisäsi tietoa Suomen luonnosta. Uudenmaan aluejärjestö ulkoilemassa Alueelle oli rakennettu myös luontopolku kiperine kysymyksineen. Polkua kierrettiin innolla. Ruokahuollon hoiti todella näppärästi Hiidenveden pitomestareiden Mikko Artjoki. Hernekeitto jaeltiin soppatykistä, kyytipokana ”vanikkaa” ja mehua, jälkiruokana kahvit ja pulla. Lettuja ja hilloa oli myös saatavilla samoin kuin Vihdin Eläkeläisten paistelemaa grillimakkaraa. Saunat olivat lämpiminä koko päivän ja välillä pääsi pulahtamaan Vuotinaisten järvessä. Se olikin lämmennyt uimakelpoiseksi, joten tosi moni käytti tilaisuuden hyväkseen ja heitti talviturkin pois. Leppoisa ja viihtyisä päivä seurusteluineen päätettiin karkkilalaisen JJ Karaoken karaokeisäntä Jari Jääskeläisen johdolla karaoken ja pihatanssien merkeissä jonka jälkeen jäsenistö hajaantui virkistävää kesää toivotellen omien yhdistystensä kesätoimintojen pariin. Karkkilan kaupungin liikunnanohjaaja Anne Paananen alkujumppautti osallistujat ulkoilupäivän alkajaisiksi. 32 Eläkeläinen 4/2023
Raision tanssipaviljongissa nautittiin kulttuuripitoisesta ohjelmasta. AARON KALLINEN ELÄKELÄISET RY:N Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen aluejärjestöt ovat viettäneet perinteistä kolmen aluejärjestön yhteistä juhlaa jo parinkymmenen vuoden ajan. Tapahtuma järjestettiin nyt ensi kertaa vuoden 2019 jälkeen, kun korona katkaisi vuotuisten juhlien perinteen. Tänä vuonna järjestämisvuorossa oli Varsinais-Suomen aluejärjestö, joka oli kutsunut eläkeläiset Raision Tanssipaviljonki Huvilintuun. Aurinkoisessa kesäpäivässä juhlaan saapui osanottajia usealla linja-autolla kolmen aluejärjestön alueelta. Juhlan juonsi Raision seudun Eläkeläisten puheenjohtaja Seppo Kalliotie. Aluksi Varsinais-Suomen aluejärjestön puheenjohtaja Pertti Haverinen toivotti vieraat tervetulleiksi ja lausui muutaman sanan juhlapaikasta ja päivän ohjelmasta. Sen jälkeen alkoi kulttuuripitoisesta ohjelmasta nauttiminen, jonka aloitti Turun Eläkeläisten lauluryhmä Köörin pojat. Varsinaissuomalaisten esitykset jatkuivat Raision Seudun Eläkeläisten tanssiryhmä Toisaikaisten ja Piikkiön Eläkeläisten kolmen naisen Gunborgin, Anjan ja Riitan esitysten myötä. Terveiset pääkallonpaikalta toi Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies, joka painotti puheessaan eläkeläisjärjestöjen yhteistyötä ja kertoi järjestön valtakunnallisesta vaikuttamistyöstä. Puheen ja kahvitauon jälkeen estradille nousivat Satakunnan ja Pirkanmaan aluejärjestöt. Ensin oli vuorossa raumalaisten tanhuryhmä Ikinuoret ja lauluryhmä Nuotittomat. Pirkanmaalta esiintyivät Hämeenkyrön-Viljakkalan Eläkeläisten Kosken laulajat, joilta kuultiin Suviserenadi ja Luotan auringon nousuun. Tampereen Eläkeläisten kuoro Taipumattomat esitti Juha Vainion Ääretön aava ympärilläin sekä kansanlaulun Linjaalirattaat. Airi Vaske Nokian Eläkeläisistä esitti monologiesityksen Hierojalla. Lopuksi päästiin vielä tanssimaankin, olihan paikalla neljä taitavaa hanuristia. Ensi vuonna aluejärjestöjen juhla järjestetään Satakunnassa. Satakunnan aluejärjestön puheenjohtaja Tuula Telin toivottikin tilaisuuden lopuksi kaikki tervetulleiksi myös ensi vuoden juhlaan. Laukaan Eläkeläiset ry:n 55-vuotisjuhlaa vietettiin Laukaan Tupaswillassa. VILJO KUMPULAINEN TOUKOKUUN kymmenentenä päivänä kokoontui reilu satapäinen joukko juhlistamaan Laukaan Eläkeläiset ry:n 55-vuotista toimintajuhlaa. Laukaan perinnekylä tarjosi hyvät puitteet juhlaamme, monelle juhlaan osallistuvalle käynti Tupaswillassa oli ensimmäinen. Laukaan kunnan tervehdyksen toi sivistysjohtaja Jussi Silpola. Juhlapuheen piti Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola. Huutola mainitsi puheessaan eläkeläisten aseman yhteiskunnassamme. Hän korosti, kuinka yhdistyksissämme järjestetään monimuotoista toimintaa ja tehdään näin arvokasta työtä ikäihmisten yksinäisyyden torjunnassa. Juhlassa kuultiin runonlausuntaa, sekakuoro Iltatähdet esiintyi ja muusta musiikista vastasi Sumiaisseudun harmonikat. Seija Majuri esitti muistelot viiden viime vuoden toiminnastamme. Toukokuinen sää suosi juhlaamme. Suuret kiitokset yhdistyksille jotka ovat meitä eri tavoin muistaneet. Kirjoittaja on Laukaan Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja. Juhlan ohjelmasta vastasi muiden muassa sekakuoro Iltatähdet. Perinnekylä tarjosi hyvät puitteet Kolmen aluejärjestön juhla järjestettiin nyt ensi kertaa vuoden 2019 jälkeen, kun korona katkaisi vuotuisten juhlien perinteen. Kolme aluejärjestöä koolla Kemin kesässä kokoonnuttiin laavulle Kemin Eläkeläiset ry:n toiminta keskittyy paljolti talkoovoimin pyö ritettävän Pruntsikahvilan ympärille. Kesällä kahvilaa ei pidetä au ki. Jotta yhteys jäsenten kesken ei vallan katoa, keräännyttiin kerran kuussa Mansikkanokan laavulle paistelemaan makkaraa ja pelaamaan mölkkyä. Kuva on elokuun tapaamisesta 8.8. TAPIO SIIRILÄ Juhlassa nautittiin kulttuuripitoisesta ohjelmasta. A A R O N K A LL IN EN Eläkeläinen 4/2023 33
YHDISTYKSET Kuopio-Kallavesi Eläkeläisten retkipäivä Hietasaloon. TEKSTI JA KUVAT RITVA HOFFREN KUOPIO-KALLAVESI eläkeläiset ry:n 35 jäsentä teki heinäkuisen päiväretken Hietasaloon. Iloset jäsenemme olivat saapuneet hyvissä ajoin Kuopion satamaan, josta Koski-laiva kuljetti meidät Kuopion Rivieraksikin tituleerattuun Hietasaloon. Kuopion kansallisen kaupunkipuiston alueella sijaitseva saari on suosittu ja monelle tuttu paikka. Matkaa vesiteitse Kuopion satamasta on viisi kilometriä. Sää oli mitä mainioin, järvi oli aivan tyyni ja aurinkokin pilkahteli pilvien takaa. Laivamatkalla saimme ihailla Kallaveden upeita maisemia. Reilu vuosi sitten Kuopion kaupunki rakennutti Hietasaareen 45 hengen kodan ympärivuotiseen kaikkien retkeilijöiden käyttöön. Elokuussa 2022 emerituspiispa Wille Riekkinen vihki kodan käyttöön. Juhlapuheensa pohjana hän käytti Kallavesj-laulua. Ohjelmassa oli myös pienimuotoinen frisbeegolf-kisa. Kodan upealla terassilla oli tilaa leikkiä mm. ”Mörkö se lähti piiriin”. Koski-laivan kyydissä Kuopion Rivieralle Nyt tuo upea kota odotti meitä retkeilijöitä. Kodalle on laiturilta asti esteetön kulku. Kota on 100 neliön suuruinen, sen edustalla olevalla terassilla, jonka reunoja kiertävät penkit, on laajuutta 120 neliötä Mukavan puheensorinan siivittämänä Väinö Ovaskainen touhusi kahvit tulille. Kylläpä nokipannukahvit maistuikin makealle luonnonhelmassa pitkopullan ja kanelikorppujen kera. OSA PORUKASTA KIERSI saaren ympäri tutustuen itärannalle sijaitseviin Turusen ja Varisen mökkeihin. Tumi Turunen kertoi saaren historiasta asiantuntevasti ja mielenkiintoisesti. Sopivassa hiilloksessa paistettiin grillimakkarat Väinön ja Veijon toimesta. Emäntinä toimivat Paula, Ritva A, Ritva H, Maija ja Helena. Sirkka Jeulonen kertoi tulevista tapahtumista. Juttua riitti, laulettiin ja leikittiin mm. Mörkö se lähti piiriin ja järjestettiin pienimuotoinen frisbeegolf-kisa. Aika meni siivillä. Mukavan päivän päätteeksi Koski-laiva kuljetti meidät takaisin Kuopion satamaan. Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa. Kainuun yhdistysten yhteisen kesäpäivän pitopaikka oli osallistujille yllätys. TEKSTI ARJA JAUHIAINEN KUVA ERKKA KERÄNEN KAINUUN YHDISTYSTEN yhteinen kesäpäivä järjestettiin Hyrynsalmen Ukkohallassa. Paikkaa ei tosin etukäMölkkypeli veti puoleensa ulkotiloissa, kun sadekin lakkasi. Sokkotreffit Ukkohallassa teen moni tiennyt, sillä tapaaminen toteutettiin sokkotreffit-periaatteella: Kaikki kiinnostuneet saivat lähteä mukaan, mutta osallistujat eivät tietäneet mihin heitä vietiin. Etukäteen oli kerrottu vain se, kuinka heidän tuli matkalle varustautua. Kuljetukset järjestettiin jokaisen yhdistyksen alueelta. Linja-auto lähti Kajaanista noutaen paltamolaiset ja niinpä bussi oli täysi viimeistä paikkaa myöten. Auto ajoi kohti Puolankaa ja poikkesi pienelle kylätielle. Kyydissä olijat jo alkoivat kuhisemaan, että minne korpeen heitä viedään ja että kun sateleekin, niin sitähän kastutaan läpimäräksi. Toinen linja-auto lähti Puolangalta noutaen kyytiin Hyrynsalmelta lähtijät. Niinpä meitä oli koossa satakunta eläkeläistä. UKKOHALLAN RAVINTOLA täyttyi iloisista läsnäolijoista ja tulokahvien myötä päästiin vaihtamaan kuulumisia. Käyttöömme oli varattu keilahalli, liikuntasali sekä kabinetti. Keilaamista ei monikaan ollut aiemmin kokeillut, mutta se sai suuren suosion. Liikuntasalissa saatiin ohjattua kehon huoltoa ja harjoiteltiin bocciaa, niin että Kainuun joukkue olisi valmis taistelemaan voitosta Kalajoen Retkeilypäivillä. Järjestimme myös kasvien tuntemiskilpailun ja testasimme tietokilpailulla, kuinka hyvin muistamme nuotiolauluja. Niitähän laulettiin koulussa, ja monissa iskelmissä lauletaan nuotiotunnelmista. Näin valmistauduimme Retkeilypäivillä odottaneeseen nuotiotapahtumaan. Mölkkypeli veti myös puoleensa ulkotiloissa, kun sadekin lakkasi. Syötyämme lounaan siirryimme pubin puolelle, jossa oli mahdollisuus saada liikuntaa tanssin tahdissa. Tanssimusiikki saa liikettä kroppaan ja tuntemaan mielihyvää. Käytiinhän sitä jytäämässä Käärijän Chacha-chaata. Tapahtuma oli onnistunut ja sai runsaasti kehuja ja osallistujat hyvälle mielelle. Kaiken tämän jälkeen oltiin valmiita jäämään kesätauolle toiminnallisen kauden jälkeen, vaikka olihan meillä monenlaista kesätapahtumaa tulossa. 34 Eläkeläinen 4/2023
ARJA HEIKKINEN HYRYNSALMEN ELÄKELÄISET järjestivät kaiken kansan Rantatapahtuman uudistuneessa Saukkoniemessä. Vaikka sää oli kolea ja sateinen, tapahtumassa oli kävijöitä lapsista eläkeläisiin. Tapahtumassa tarjoiltiin ilmaiseksi kuhakeittoa, joka tuntui olevan ihmisten makuun. Pientä maksua vastaan oli nokipannukahvia, muurinpohjalettuja ja makkaraa, sekä arpajaiset. Pieniä kilpailuja oli myös, kuten tikanheittoa, pallonheittoa tonkkaan, luontopolku, jossa oli rasteja, taisipa joku heittää hevosenkenkääkin. Onkikilpailussa oli myös osanottajia mukavasti. Kolme parasta sarjoissa olivat: Miehet: Hannu Jauhiainen, Jorma Heikkinen, Martti Heikkinen. Naiset: Raija Holappa, Leena Heikura-Tolonen, Toini Parkkinen ja Nuoret: Kasperi Tolonen, Petteri Tolonen, Eeli Heikkinen. Musiikista huolehtivat HyrynHurma ja Rytmihäiriö-orkesteri, pistipä joku sorakentällä jalalla koreastikin. Kävijät olivat tyytyväisiä, että tällaista järjestetään ja toivoivat enemmänkin tapahtumia, jonne on helppo tulla. Kaiken kansan rantatapahtuma Hyrynsalmella Etelä-Vantaan Eläkeläiset nauttivat jälleen mukavista yhteisistä kesähetkistä Buldersin pihapiirissä. TEKSTI JA KUVA MARJA-LIISA VILJAMAA ETELÄ-VANTAAN Eläkeläiset ovat jälleen saaneet viettää mukavia kesähetkiä Vantaan kaupungin eläkeläisten virkistystoimintaan luovuttamassa Buldersin mökissä ja enimmäkseen sen pihapiirissä. Lehtevien puiden suhinassa ja alkukesän lintujen liverrystä kuunnellen, kesän tuoksuja aistien. Tiistai on meidän oma päivämme, sen kaikki muistavat ja saapuvat paikalle omien kesämenojen salliessa. Kahvitellaan, kisataan kesäpeleissä ja ennen kaikkea viihdytään yhdessä. Kun Varma lähtee liikkeelle mölkkypelin kanssa muodostuu polulle jonoa, kun innokkaat kapulan heittäjät lähtevät kisaamaan. Tämän kesän uutuus oli frisbeegolf, jonka heittoa myös harjoiteltiin. Vanha tuttu kettinginheitto piti edelleen pintansa ja siinäkin saatiin mukavasti liikuntaa ja pientä kisaakin. Tänä kesänä ilmastonmuutos, vai oliko meteorologinen sattuma, vaikutti yleensä poutaisiin tiistaipäiviin kaksi kertaa ja ajoi meidät ulkoilmaihmisetkin sisätiloihin. Kova myrskytuuli vavisutteli pikkumökkiä ja väki seurasi ikkunoista kun jättiläispuutkin taipuivat lähes vaakatasoon. Loppukesän sadepäivänä kahviteltiin sisällä ja juttu luisti. Älynystyrät pääsivät liikkeelle, kun Varma vetäisi taskustaan kysymyspaperin ja veti väelle tietovisan. Kesäkausi päätetään perinteisesti runsain eväin, nautitaan maistuvaa lohisoppaa ja herkutellaan kesäisellä marjapiirakalla. Kesätoiminta niin kuin muukin eläkeläistoiminta vaatii aina vapaaehtoisia toimijoita. Onkin annettava suuret kiitokset kaikille mukana olijoille, kimppakyydin tarjoajille, kahvin keittäjille, kauppakassien kantajille ja ideoijille. Buldersin mökin pihapiirissä kahvitellaan, kisataan kesäpeleissä ja ennen kaikkea viihdytään yhdessä. Kesämuistot johdattavat syksyn toimintaan Kittiläläiset risteilivät Inarijärvellä Kittilän Eläkeläiset teki 14. ke säkuuta retken Inariin. Lounas syötiin museo ja luontokeskus Siidassa ja sitten veneristeilyl le Inarijärvelle. Matkan varrella laulettiin säestyksen kera. Pa luumatkalla poikettiin pullakah ville Tievabaariin. Retken aika na kuului iloista puheensorinaa ja naurua. MAIJA-LIISA SAVOLAINEN ULVILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous perjantaina 20.10.2023 klo 13 Kohtaamispaikka Santrassa, osoite Lauttaranta 7, 28400 Ulvila. Tervetuloa. Johtokunta KOKKOLAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään 24.10.2023 alkaen klo 12.00 Snellmankodilla, Rantakatu 27, Kokkola. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta KOKOUKSIA Eläkeläinen 4/2023 35
YHDISTYKSET KAUNIISSA järvimaisemassa, Ruotsalainen-järven rannalla sijaitsee Heinolan Eläkeläisten kesäpaikka Hopearanta. Hopearanta tarjosi hienot puitteet Etelä-Hämeen aluejärjestön liikunnallisille kesäpäiville tämän viikon keskiviikkona. Paikalle tuli satakunta eläkeläistä Etelä-Hämeen alueelta. Kesäpäivät alkoivat kävelyä harrastavan eläkeläismiesten porukan, Kävelypässien ohjelmalla. Kävelypässit kertoivat oman liikuntaharrastuksensa alusta ja vetivät sisätiloissa ja pihalla vetreyttäKävelypässien opastuksella tehtiin lenkki Heinolan Vasikkasaaren veh reässä luonnossa. Hopearannassa juhlittiin kesää vän jumppatuokion. Sen jälkeen käveltiin pieni kävelylenkki Heinolan Vasikkasaaren vehreässä luonnossa. Halukkaat saivat lisäksi tehdä Kävelypässien koordinaatiota testaavan testin, josta vireät eläkeläiset saivat luonnollisesti kiitettävät tulokset. Liikunta on kuitenkin kaikille, ei ainoastaan himoliikkujille. Jokainen voi liikkua oman kykynsä mukaan, kuuluu Kävelypässien viesti. Ikäihmisten liikunnasta ei kuulu ottaa stressiä tai tuntea huonoa omaatuntoa tekemättömistä kävelylenkeistä, vaan liikkua voi luontevalla ja rennolla tavalla. Eläkeläiset ry:n terveiset juhlaan toi järjestösuunnittelija Aaron Kallinen, joka kertoi järjestön ajankohtaisista asioista. Lounaan jälkeen Kirsti Korhonen ja Vuokko Kautto esittivät oivaltavan sketsinäytöksen, joka kertoi hykerryttävällä tavalla ikääntyvien naisten kokemuksista yhä miesvaltaisen yhteiskunnan rattaissa. Esityksen jälkeen kuultiin vielä heidän runojaan. Ykspihlajan eläkeläiset ry täyttää 60 vuotta tänä vuonna Juhlimme 16.9.2023 Ykspihlajan toimitalolla klo 12.00 alkaen Ennen juhlaa mahdollisuus omakustanteiseen ruokailuun klo 10.30 alkaen, ilmoittautumiset Sirpa Nygren, puh. 040 8436050. Tervetuloa! OULULAISEN PATENIEMEN Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlia vietettiin 11. toukokuuta yhteisötalo Honkapirtillä. Yhdistys perustettiin 7.4.1963 Pateniemen työväentalolla, puheenjohtaja Aarno Saarela kertoi historiakatsauksessaan. Aluksi kokoonnuttiinkin työväentalolla, jonka jälkeen siirryttiin Honkapirtille. Nyt jäseniä on 265 ja määrä on nousussa. Viime vuonna Pateniemen Eläkeläiset oli eniten jäsenmääräänsä kasvattanut yhdistys Jokilaaksojen aluejärjestön alueella. SUOSITTUA TOIMINTAA ovat muun muassa torstaikerho ja kuntojumppa. Maanantaisin harjoittelee soitinyhtye Segnoset, joka vastasi myös 65-vuotisjuhlan musiikista. Muistipiiri kokoontuu Suvikulmassa Oulun keskustassa, samoin käsityökerho ? yhdistykset.elakelaiset.fi/ pateniemi TU O M A S TA LV IL A Segnosetsoitinyhtye vastasi Pateniemen Eläkeläisten juhlan musiikista. Jäsenmääräänsä kasvattava Pateniemen Eläkeläiset vietti 60-vuotisjuhliaan 36 Eläkeläinen 4/2023
Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Jan Koskimies Tilaukset ja osoitteen muutokset Ulla Virtanen puh. 020 743 3610 ulla.virtanen@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa Tilaushinta kotimaahan 30 euroa/vuosikerta Muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk Toimitus ja toimisto Kauppakaarre 1, 6. krs 00700 Helsinki puh. 020 743 3610 elakelainenlehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Timo Lepistö, myyntipäällikkö puh. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Niina Tuulaskoski, myynti päällikkö, puh. 041 313 1047 niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Syntymäpäivät ja pois nukkuneet, syysja kevätkokousilmoitukset: elakelainenlehti@elakelaiset.fi Ulkoasu Tuomas Nikulin ISSNL 03558290 ISSN 03558290 (painettu) ISSN 22423338 (verkkolehti) Paino Sanoma Manu, Tampere 2023 Puheenjohtaja Matti Huutola puh. 044 493 9010 Varapuheenjohtaja Tuula Telin Toimisto Kauppakaarre 1, 6 krs. 00700 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9–15. Jäsenpalvelu jasenet@elakelaiset.fi Soittoaika kello 9–12, puh. 020 743 3610: jäsen maksut, osoitteen muutokset, kurssien ja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, materiaali tilaukset, Eläkeläinenlehden tilaukset. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Kaikki maksut (mukaan lukien jäsenmaksut) IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies puh. 040 747 0776 Henkilöstöja talousvastaava Heli Grönroos puh. 050 529 0399 Jäsenvastaava Ulla Virtanen puh. 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistys rekisteri Järjestösuunnittelija Aaron Kallinen puh. 044 751 1031 Koulutussuunnittelija Tiina Rajala puh. 040 582 4319 Toimistoassistentti Jukka Mustakallio puh. 044 751 1032 Moninaisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö puh. 040 501 3599 Moninaisuustyön ohjaaja Evgeniya Mazurova puh. 040 132 7307 Tapahtumasuunnittelija Tiina Hestad puh. 044 493 8247 Tiedottaja Tuomas Talvila puh. 050 570 9716 SYNTYMÄPÄIVIÄ POISNUKKUNEITA Jyväskylän Eläkeläiset Hanna Asikainen Kalajoen Eläkeläiset Hilkka Hietala Kemijärven Eläkeläiset Antti Kylmänen Pellon Eläkeläiset Heino Saukkoriipi 101 vuotta 26.8. Elli Heikkilä, Anjalankoski 97 vuotta 21.9. Kerttu Koho, Anjalankoski 96 vuotta 13.8. Toivo Lindroos, PihlajamäkiPihlajisto 95 vuotta 2.10. Toini Annikki Tapio, Kajaani 94 vuotta 25.9. Esko Jokinen, EteläVantaa 93 vuotta 14.7. Julia Jokinen, EteläVantaa 92 vuotta 5.10. Ritva Vennonen, Salo 91 vuotta 29.9. Nadja Laine, EteläVantaa 90 vuotta 11.7. Irja Keränen, Hyrynsalmi 17.8. Aira Lehtinen, Klaukkala 28.8. Viljo Viertola, EteläVantaa 26.9. Irma Komulainen, Kolari 4.10. Elsa Pyykkönen, Suomussalmi 85 vuotta 28.6. Meeri Romppainen, Hyrynsalmi 11.8. Sylvi Sirainen, EteläVantaa 1.9. Manu Kieleväinen, Reisjärvi 1.9. AnnaLiisa Nummikorpi, Reisjärvi 15.9. Taisto Kinnunen, Suomussalmi 15.9. Matti Peltonen, Tikkurila 19.9. Elli Jokinen, Kaarina 26.9. Aino Annikki Nipuli, Heinola 28.9. Eila Kolu, Loimaa 1.10. Maire Johansen, Hollola 80 vuotta 17.7. Martti Heikkinen, Hyrynsalmi 7.8. Heikki Lang, Heinola 29.8. Arja Anita Kohtaniemi, Sievi 2.9. AnnaLiisa Kotanen, Pietarsaari 10.9. Sinikka Kaven, Kaarela 18.9. Marjatta Hyttinen, Kolari 19.9. Ritva Salonen, Loimaa 22.9. Toivo Kyllönen, EteläVantaa 3.10. Pekka Sormunen, Pietarsaari 4.10. Reino Hietala, Kolari 9.10. Pentti Hakkarainen, Hollola 75 vuotta 23.7. Pentti Taronoja, Pihlava 3.8. Terttu Mikkola, Heinola 7.8. Tuula Leppähaka, PihlajamäkiPihlajisto 16.8. Aulis Laakkonen, Heinola 16.8. Seija Nisumäki, EteläVantaa 2.9. Aino Maija Tuhkanen, Kajaani 9.9. MajBritt Gustafsson, EteläVantaa 13.9. Toini Ronkainen, Hyrylä 14.9. Taisto Sirviö, Suomussalmi 20.9. Timo Manninen, Pello 21.9. Anja Turunen, Pihlava 22.9. Kirsti Immonen, Tikkurila 24.9. Tuula Mutka, Heinola 27.9. Veijo Loven, Pihlava 29.9. Pirkko Hämäläinen, Loimaa 8.10. Sisko Parikka, Heinola 10.10. Maija Kujala, Anjalankoski 10.10. Birgit Nokelainen, Kaarela 17.10. Jouko Huhta, Suomussalmi 70 vuotta 30.7. Leila Mänty, Kolari 20.8. Keijo Jauhojärvi, Kolari 11.9. Tuomo Karjalainen, Kajaani 14.9. Marketta Kähkönen, Kajaani 22.9. Erja Hellman, Pihlava 22.9. Aini Leinonen, Suomussalmi 23.9. Marit Korhonen, Tikkurila 30.9. Pirkko Patola, Pihlava 10.10. Jorma Rytkönen, Heinola 13.10. JuhaPekka Saarinen, Heinola 21.10. Maire Taavila, Heinola 65 vuotta 10.8. Heikki Suomies, Heinola 60 vuotta 14.6. Ari Eerik Hautala, Hyvinkää Pihlavan Eläkeläiset Matti Rinne Utajärven Eläkeläiset Kaisa Kreeta Holappa Aili Kyllikki Pikkarainen Varkauden Eläkeläiset Pirkko Asikainen Sirpa Rossi Eläkeläinen 4/2023 37
Tra deka jä senedu t
RISTIKKO KRYPTON 3/2023 RATKAISU RISTIKON 4/2023 ratkaisut on lähetettävä 18. syyskuuta mennessä osoitteella: Eläkeläinenlehti Kauppakaarre 1, 6.krs. 00700 Helsinki Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana RISTIKKO. Krypton 3/2023 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Margareeta Virtanen, Vampula ja Seppo Orajärvi, Kemi Onnittelut voittajille! 4/2023 Ratkaisijan nimi Osoite Postitoimipaikka SEURAAVASSA NUMEROSSA Eila Roineen sympaattinen elämäkerta Teema: Terveys ja hyvinvointi, matkailu Eläkeläinen 5/2023 ilmestyy 13. lokakuuta. Eläkeläinen 4/2023 39