Tavoiteohjelma: Ikäystävälliseen Suomeen 4 | Kulttuuritalolla juhlitaan 4.12. 14 | Väriä pöytään syksyn sadosta 38 4/2019 | 12. syyskuuta 2019 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti |? www.elakelaiset.fi Voimaa ja elämyksiä kulttuurista Ulla-Leena Alpin suurimmat esikuvat löytyvät kirjallisuuden parista 28 Eläkeläisten näkökannat kuuluville 9
Eläkeläiset ry:n parhaita puolia on juuri tämä yhteisen hyvän rakentaminen ja se tapa jolla ihmiset siihen sitoutuvat. Näistä tuhansia ihmisiä kokoavista tilaisuuksista kiitos kuuluu talkoolaisille. Mikä voisi olla parempaa yksinäisyyden torjuntaa kuin yhdessä oleminen ja yhdessä tekeminen. Minusta Eläkeläiset ry:n juhlavuosi kiteytyy tässä. Iloa, lämpöä, yhdessäoloa, toinen toisiamme tukien ja muita huomioiden. Tästä on hyvä jatkaa syyskauden toimintaan ja kohti joulukuista ja 60-vuotispääjuhlaa. EläkEläisEt ry:n UUsi tavoiteohjelma sisältää kattavan paletin toimenpiteitä, joilla rakennetaan ikäystävällinen yhteiskunta. Demokraattisessa ja perusteellisessa järjestökäsittelyssä yhdessä jäsenistön kanssa laadittu ohjelma toimii järjestön edunvalvontatyön keskeisenä pohjana. Toimitimme ajankohtaisen ja tulevaisuuteen katsovan tavoiteohjelmamme esitykset myös kaikille eduskuntapuolueille ja Säätytalossa hallitusohjelmaa laatineille hallitusneuvottelijoille. Näkyykö eläkeläisten asia sitten uudessa hallitusohjelmassa? Antti Rinteen hallituksen monet tavoitteet ovat ikääntyneiden kannalta myönteisiä. Pienten eläkkeiden parantaminen, vanhustenhoivan henkilöstömitoitus, julkisia palveluita vahvistava sote-uudistus, vanhusasiamiehen viran perustaminen sekä ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma ovat hyvää, ikäystävällistä politiikkaa. Se mitä nyt vaaditaan kansalaisyhteiskunnalta – myös eläkeläisjärjestöiltä – on valppautta siinä, että hallitus myös toteuttaa hyvät lupauksensa täysimääräisesti. Korulauseet on tehtävä todeksi. EläkEläisEt ry AJAA tavoitteitaan yhteiskunnassa niillä keinoilla, mitä kansalaisjärjestöillä on: aloitteilla, lausunnoilla ja kannanotoilla. Koulutamme jäsenistöämme ja tarjoamme materiaaleja paikallisen vaikutustyön tueksi. Verkostoidumme yhteiskunnassa ja toimimme yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Tekeekö vaikutustyö järjestöstämme epäilyttävän ”lobbarin”? Lobbareilla on eroa. Vahva kansalaisyhteiskunta, joka ajaa ihmisten etua, vahvistaa demokratiaa, kun taas liike-elämän korostettu valta kaventaa sitä. Kuinka kävikään viime vaalikaudella Sipilän hallituksen sote-uudistukselle, kun yksityisen hoivabisneksen edut laitettiin etusijalle? Tuloksena oli huonoa, perustuslain vastaista lainsäädäntöä, joka olisi toteutuessaan hyödyttänyt lähinnä yritysten voitontavoittelua. Edellisen hallituksen olisi kannattanut kuunnella bisneksen sijaan kansalaisyhteiskunnan ja asiantuntijoiden ääntä. Toivotaan, että nykyinen hallitus on tässä suhteessa viisaampi. JAn koskimiEs päätoimittaja nopEAsti kUlUU kesä. Tuntuu, että vuosi vuodelta nopeammin. Mutta hienosti mahtui tähänkin kesään tapahtumia omassa porukassa. Eri puolilla maata on ollut mahdollisuus tavata ihmisiä ja nauttia hienoista ohjelmista. Kesällä juhlatkin ovat hieman kevyempiä, mutta ohjelma aina tasokasta. Paljon on nähty vaivaa, paljon harjoiteltu. Lopputuloksia voi vain ihailla. On aina yhtä hienoa nähdä esiintyjien ilo ja riemu kun ohjelma napsahtaa kohdalleen. Yleisön aplodit raikaavat ja hyvä mieli on kaikilla. Syytä varovaiseen toiveikkuuteen Kun nyt kesä mennyt on 4/2019 Kannen kuva Annina Mannila Valtuusto koolla 10 Seminaari pohti järjestötoimintaa muuttuvassa ympäristössä. Ikäystävällinen teko 11 Ehdotuksia vuoden ikäystävälliseksi teoksi otetaan vastaan. Verstaskausi käynnissä 12 Yhdistysverstaskoulutuksia jälleen tarjolla, varatkaa omanne. Ranskalaiset korot 24 Tanssipajassa nautittiin klassikoista. Pässit taas tien päällä 40 Kävelypässitkin suuntaava tkohti 60-vuotisjuhlia. Vakiot Kalevin kynästä 13 Kurssikalenteri 23 Runopysäkki 32 Tuula-Liina Varis 37 Tupakatta 41 Ristikko 47 sEnni JA sAfirA poimintA Korulauseet on nyt tehtävä todeksi.” pUhEEnJohtAJAltA mArtti korhonEn pääkirJoitUs ”Turhaan välähti ja turhaan sanoin ajatukseni ääneen.” Topi Berg Kirjeitä mummolasta -blogissa Lue blogejamme: www.elakelaiset.fi/blogit Tavoiteohjelma: Ikäystävälliseen Suomeen 4 | Kulttuuritalolla juhlitaan 4.12. 14 | Väriä pöytään syksyn sadosta 38 4/2019 | 12. syyskuuta 2019 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti |? www.elakelaiset.fi Voimaa ja elämyksiä kulttuurista Ulla-Leena Alpin suurimmat esikuvat löytyvät kirjallisuuden parista 28 Eläkeläisten näkökannat kuuluville 9 2 Eläkeläinen 4/2019
Xxxxx xxxxxx xxxxxxx Yleisö viihtyi Varkauden torilla, jossa käynnistettiin 8. kesäkuuta kolmen aluejärjestön juhla. JUhlAkEsä Xxxxxxxx xxxxxx xxxxxx xxxxxxx xxxxxx xxxxxxxxxx. TUOMAS TALVILA Kesätapahtumat olivat menestys – Eläkeläiset ry:n juhlavuosi jatkuu 60-vuotiasta Eläkeläiset ry:tä on juhlittu kevään ja kesän aikan ympäri maata. Alueelliset juhlat, seminaarija keskustelutilaisuudet sekä yhteislaulutapahtumat ovat koonneet väkeä, ilahduttaneet ja keskusteluttaneet, tehneet järjestöämme tunnetuksi ja houkutelleet myös uusia ihmisiä toimintaan mukaan. Syksyn kuluessa tapahtumien sarja jatkuu, ja huipentuu 4. joulukuuta Kulttuuritalolla Helsingissä järjestettävään koko päivän juhlaan. Näistä tapahtumista, menneistä ja tulevista, kerromme tämän lehden sivuilla 14–19. Tervetuloa mukaan! Eläkeläinen 4/2019 3
yhtEiskUntA E läkeläiset ry:n valtuusto hyväksyi 10.6. järjestölle uuden, monipuolisesti valmistellun Ikäystävälliseen Suomeen -tavoiteohjelman. Tavoiteohjelman perusta on se, että arvokas ja turvallinen ikääntyminen on jokaisen oikeus. Muina päälukuina käsitellään toimeentuloa, palveluita ja ikääntyneiden osallisuutta yhteiskunnan kehittämisessä ja demokraattisessa päätöksenteossa. Ohjelma esittää toimenpiteitä, joilla turvataan kaikille Suomessa riittävä toimeentulo, yhdenvertainen osallisuus ja yhteiskunnan läpileikkaava ikäystävällisyys. Ikääntymispolitiikka koskee kaikkia, sillä tämän päivän työikäiset ovat huomispäivän eläkeläisiä. Sukupolvien vastakkainasettelun sijaan tarvitaan sukupolvet yhdistävää toimintaa, jolla yhteiskuntaan luodaan edellytykset hyvälle ikääntymiselle. ohJElmAn vAlmistElUtyötä vetänyt Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö näkee ohjelmalla kaksi päätavoitetta. – Yhtäältä siihen on tiivistetty järjestömme keskeiset tavoitteet ja se idea, minkä takia olemme olemassa. Toisaalta saadaan jäsenistölle kätevästi käytettävä käsikirja siitä, mitä konkreettisia tavoitteita pyrimme ajamaan. – Yleinen lähtökohta ja yhteinen nimittäjä on: Ikääntyneiden ihmisoikeuksien turvaaminen. Tähän kytkeytyvät Kivistön mukaan sekä eläkepoliittiset tavoitteet, palvelujärjestelmän kehittäminen että se, miten eläkeläisen elinympäristöä voidaan kehittää ikäystävällisemmäksi. Viimeksimainittuun liittyy varautuminen haasteisiin, kuten digitalisaatioon tai ilmastonmuutokseen ja sen aiheuttamiin säiden ääri-ilmiöihin. sUUrin osA tavoitteista ja vaatimuksista kohdistuu yhteiskuntaan. Luonnollisesti eläkepolitiikka ja palvelujärjestelmä riippuvat hyvin paljon viranomaisja poliittisista päätöksistä. – Mutta emme ole unohtaneet myöskään itseemme kohdistuneita tavoitteita. Mitä annettavaa omalla järjestötoiminnallamme on ikääntyneiden elämänlaadun parantamiseen? Ja miten torjua yksinäisyyttä ja ikäsyrjintää ihan käytännön tilanteissa, Kivistö havainnollistaa. – Ohjelman ensimmäinen jakso esittelee yleiset tavoitteet ja keskeiset haasteet. Sitten seuraavat ydintavoitteet: edunvalvonta ja palvelujärjestelmän kehittäminen. Lopuksi keskitytään ikääntyneiden osallistumisen vahvistamiseen ja elinolosuhteisiin parantamiseen. Näistä palikoista ohjelma muodostuu. ikäystävällisEEn sUomEEn -ohjelma määrittelee ikääntymisen myönteiseksi voimavaraksi. Eliniän keskimääräinen piteneminen ja toimintakyvyn säilyminen aikaisempaa korkeampaan ikään ovat osoitus yhteiskuntapolitiikkamme onnistumisesta. Julkisessa keskustelussa saavutus tosin esitetään usein uhkana, joka varjostaa nuorison ja koko kansantalouden tulevaisuutta. Kalevi Kivistö huomauttaa, että puolentoista miljoonan eläkeläisen joukko on tietysti hyvin heterogeeninen joukko. – Suuri joukko varsinkin kaikkein ikääntyneimmistä tarvitsee hyvin intensiivistä hoitoa. Mutta entistä isompi joukko on hyvin toimintakykyisiä. He tukevat monella tavalla yhteiskunnan toimintaa – esimerkiksi seuraavia sukupolvia perhepiirissä. Ja kaikkinaisen vapaan kansalaistoiminnan yhtenä vahvuustekijänä on pidetty sitä, että on yhä enemmän toimintakykyisiä vanhuksia. tAvoittEEnA on ikäystävällinen Suomi. Ollaanko menossa oikeaan suuntaan? – Sekä että, Kalevi Kivistö pohtii. – Jos ajatellaan vanhuspalveluja, niin on hirveän suuria ongelmia, joihin törmättiin viime talvena. Näyttää siltä, että markkinaistumisen Arvokas ja turvallinen ikääntyminen on jokaisen oikeus Eläkeläiset ry:n uusi tavoiteohjelma Ikäystävälliseen Suomeen esittää toimenpiteitä, joilla turvataan kaikille Suomessa riittävä toimeentulo, yhdenvertainen osallisuus ja yhteiskunnan läpileikkaava ikäystävällisyys. teksti ja kuva tUomAs tAlvilA Yleinen lähtökohta ja yhteinen nimittäjä on: Ikääntyneiden ihmisoikeuksien turvaaminen. 4 Eläkeläinen 4/2019
Emme ole unohtaneet myöskään itseemme kohdistuvia tavoitteita. Mitä annettavaa omalla järjestötoiminnallamme on ikääntyneiden elämänlaadun parantamiseen? myötä laatuongelmat ovat kärjistyneet. – Toisaalta varsinkin vähän pidemmällä tähtäimellä katsottuna eläketurva on keskimäärin parantunut. Aina pitää tosin muistaa, mitä keskiarvot peittävät alleen. Hyvin suuri määrä ihmisiä joutuu sinnittelemään ihan minimillä ja köyhyysrajojen alapuolella. EU:n tiukempi köyhyysraja on suunnilleen tuhat euroa kuussa. Niinpä vähimmäiseläkkeen pitäisi olla vähintään sillä tasolla. Vaikka parannuksia on nyt tulossa, paljon jää vielä tehtäväksi tässäkin suhteessa. – Omat haasteensa tuo ilmastonmuutos ja sen heijastuminen vaikkapa asumiseen. Se edellyttää paremmin varusteltuja asuntoja jotka ovat esteettömiä ja joissa on sellaiset jäähdytysja lämmitysjärjestelmät, että säiden ääri-ilmiöihin voidaan varautua. Vanhimmat ihmiset ovat tässäkin haavoittuvimpia. Asuntojen varusteluun ja parannuksiin on saatava riittävästi tukea. Entä kuuluuko ikäihmisten ääni päätöksenteossa? – Entistä enemmän pitäisi rohkaista vanhempia ikäluokkia osallistumaan vaaleihin ja hakeutumaan julkisiin luottamustehtäviin. Muissa pohjoismaissa ollaan minusta tässä selvästi aktiivisempia kuin Suomessa, Kivistö sanoo. – On tietysti erittäin tärkeää, että nuoria sukupolvia tulee koko ajan mukaan päätöksentekoon. Mutta yhtä tärkeää on, että ikähaitari näkyy. Oma elämänkokemus tuottaa parhaimman tiedon siitä, minkälaisia tarpeita eri ihmisryhmillä on. – Myönteistä on se, että suurimmassa osassa kuntia toimii vanhusneuvosto. Niiden tosiasiallisia vaikutusmahdollisuuksia ja toimintaoikeuksia tulisi lisätä. Vielä ne ovat enemmänkin lausunnonantajia. – Ja minkälainen tuleva sote-järjestelmä tuleekaan olemaan, on tärkeää saada vanhusneuvostorakenne myös sote-alueille. EläkEläisEt ry:n Ikäystävälliseen Suomeen -ohjelman valmisteluprosessi oli huolellinen. – Keskustelua käytiin ja aineistoa kerättiin jäsenistöltä, mutta myös suurelta määrältä maan parhaita asiantuntijoita, Kivistö kiittää yhteistyötä. › Ikäystävälliseen Suomeen -ohjelma on lähetetty paikallisyhdistyksille ja aluejärjestöille yhdistyspostissa 27.8. › Ohjelma löytyy kotisivultamme www.elakelaiset.fi kohdasta Järjestö. › Painettu versio on tulossa loppuvuoden aikana. Eläkeläiset ry:n uuden tavoiteohjelman valmisteluprosessi oli huolellinen. – Aineistoa kerättiin jäsenistöltä, mutta myös suurelta määrältä maan parhaita asiantuntijoita, Kalevi Kivistö kiittää yhteistyötä. Eläkeläinen 1/2019 5
yhtEiskUntA E läkkeiden pienuus, hoivapalveluiden heikko laatu, yksinäisyys ja sote-palveluiden heikko saatavuus ovat iäkkäiden suurimmat ongelmat Suomessa. Tämä selviää Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n teettämästä, toukokuussa julkistetusta Huomisen kynnyksellä 2019 -tutkimuksesta, jonka toteutti Kantar TNS Oy. Haastatellut ovat 55–84-vuotiaita. Puolet (51 prosenttia) kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että eläkkeiden pienuus on suurin yksittäinen ongelma. Toiseksi nousee hoivapalveluiden laatu (38 %). Vastaajista peräti 95 prosenttia oli sitä mieltä, että hoivapalveluiden laaturikkomuksiin pitää puuttua nykyistä herkemmin. 81 prosenttia puolestaan totesi, että ikääntyneiden hoivapalveluiden laatu on luvattoman heikko. Eläkkeiden pienuus on ongelmallinen asia varsinkin vähemmän koulutettujen, maatalousyrittäjien, työntekijöiden ja työttömien mielestä. Korkeakoulututkinnon suorittaneista vain 27 % pitää eläkkeiden pienuutta suurimpana ongelmana, johtavassa asemassa työskentelevistä tai työskennelleistä 31 ja ylemmistä toimihenkilöstä 30 %. sAirAstUminEn JA liikuntakyvyn menettäminen ovat suurimmat ikääntyvien kokemat pelot. 79 prosenttia pelkää sairastumista ikääntyessään. Liikuntakyvyn menettäminen huolestuttaa kolmea neljästä (75 %). Läheisen kuolema (45 %) pelottaa selvästi useampaa kuin oma kuolema (15 %) ja taloudelliset murheet (40 %) enemmän kuin yksinäisyys (30 %). Kovinkaan moni ei pelkää kokevansa avioeroa, parisuhdehaasteita tai psyykkisiä ongelmia. Sellaisia ihmisiä, jotka eivät pelkää yhtään mitään, on silti aika vähän, vain viisi prosenttia. Yksin asuvat pelkäävät muita useammin yksinäisyyttä, omaa sairautta sekä liikuntakyvyn menettämistä. Puolison kanssa asuvia askarruttaa läheisen ihmisen (puolison) kuolema tai sairastuminen. Sosiaalinen hyväosaisuus heijastuu tuloksiin. Useimmat asiat pelottavat vähemmän koulutettuja enemmän kuin niitä, joilla on enemmän muodollista koulutusta. pElkoJEn JA ongelmien vastapainoksi tutkimus myös kertoo, että valtaenemmistö 55–84-vuotiaista kokee elämänsä suhteellisen onnelliseksi. Hyvin harva, vain muutama prosentti, tunnustaa olevansa lähes onneton. Mitkä sitten ovat onnellisuuden edellytyksiä? – Hyvä terveys ja toimivat ihmissuhteet, siihen lisäksi jotain mielekästä tekemistä. Siinä se sitten melkein on, kiteytti Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela Huomisen kynnyksellä -tutkimuksen julkistamistilaisuudessa. EEtU ry:n Huomisen kynnyksellä -kyselytutkimus tehdään kolmen vuoden välein, ensimmäinen julkaistiin vuonna 2007. Iästä riippumatta vastaajat olivat tuoreimmassakin tutkimuksessa sitä mieltä, että ikäihmisiä pidetään toisen luokan kansalaisina. Ikääntyneet arvioivat, ettei heitä pidetä voimavarana vaan lähinnä kulueränä, eikä heidän etuja oteta tarpeeksi huomioon päätöksenteossa. – Joka kerta sanoma on ollut yhtä selkeä. Ikäihmiset kokevat, ettei heitä kuunnella, Kantar-TNS Oy:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela selitti. 70 % vastaajista koki, että nuoruutta ihannoidaan liikaa. – Nuoruuden ihannointi on nyky-yhteiskunnalle hyvin selkeä tunnusmerkki. Enpä osaa sanoa, miten tätä voisi korjata. Vanhuus ei ole enää viisautta. nyt sElvitEttiin ensimmäistä kertaa älylaitteiden käyttöä ja sosiaaliseen mediaan osallistumista ikäihPienet eläkkeet ikääntyneiden suurin huoli Huomisen kynnyksellä 2019 -tutkimus: Ikääntyneet tuntevat edelleen olevansa toisen luokan kansalaisia. Valtaenemmistö kokee silti elämänsä suhteellisen onnelliseksi. Nuoruuden ihannointi on nyky-yhteiskunnalle hyvin selkeä tunnusmerkki Kantar TNS Oy:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela esitteli Huomisen kynnyksellä 2019 -tutkimusta julkistamistilaisuudessa 15.5. TU O M A S TA LV IL A 6 Eläkeläinen 4/2019
Vanhusneuvostot maakuntien vaikuttajiksi I käihmisten neuvola, digipalvelut, henkilökohtaiset palvelusuunnitelmat ja edunvalvontavaltuutukset nousivat heinäkuussa Porissa keskeisesti esille, kun Satakunnan Vanhusneuvoston edustajat tapasivat maakunnan kansanedustajia. Evästysja keskustelutilaisuudessa pohdittiin laajalti ikäihmisten edunvalvontaa ja vaikuttamista uuteen sote-valmisteluun. Hallitusohjelmassa mainittu vanhusasiavaltuutettu on hyvä avaus turvaamaan vanhusten tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua. Uusi palaveri kansanedustajien kanssa on tarkoitus järjestää syksyllä. Samaan tilaisuuteen osallistui myös maakunnallisen nuorisovaltuuston, Satanuva, edustajia. Satanuvan toiminta käynnistyi helmikuussa 2019. Maakunnallisen vanhusasiavaltuutetun toimen perustamista pohdittiin Satakunnassa reilut 10 vuotta sitten, jolloin Vasemmistoliiton maakuntavaltuustoryhmä teki asiasta aloitteen. Aloitetta valmisteltiin laajassa yhteistyössä hyvinvointialan toimijoiden kanssa. Vanhusasiavaltuutettu koettiin tarpeelliseksi, mutta kunnilta ei löytynyt sitoutumista kustannuksiin. Ulkopuolista rahoitusta haettiin mm. Raha-automaattiyhdistykseltä ja Tekesiltä. Ei saatu. Hyvä aloite kariutui rahapulaan. SENK eli Satakunnan eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta on toiminut Satakunnassa vuodesta 2005. Eläkeläisjärjestöt ehdottivat maakuntahallitukselle useita kertoja maakunnallisen vanhusneuvoston asettamista, mutta ehdotukset ’merkittiin tiedoksi’. Kun vanhusasiavaltuutettua ei saatu, SENK nosti vanhusneuvostoasian uudelleen neuvottelupöydälle. Vuonna 2010 saatiinkin aikaan myönteinen päätös. Huhtikuussa 2010 maakuntahallitus päätti asettaa vanhusneuvoston ja nimesi siihen jäsenet. Puheenjohtajaksi valittiin maakuntajohtaja. vAnhUsnEUvoston rAkEnnE muodostettiin hyvin yksituumaisesti. SENK:n tuolloiset neljä järjestöä saivat kukin varsinaisen ja varajäsenen paikan. Kuntien vanhusneuvostot nimesivät kolmesta seutukunnasta edustajansa. Lisäksi Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Länsi-Suomen Diakonialaitos nimeävät jäsenet. Maakuntahallitus nimeää samoin oman edustajansa. Pysyvän asiantuntijan paikka on annettu Satakunnan Vanhustuki ry:lle. Sihteerin osoittaa Satakuntaliitto. Tällaisella rakenteella on saatu toimiva, reagointiherkkä vanhusneuvosto. Samanlaista rakennetta SENK ehdotti lakisääteiselle vanhusneuvostolle aiemman sote-valmistelun yhteydessä. Nyt tämä rakenneasia pitää uudelleen nostaa keskusteluun. Vanhusneuvoston toimikausi vastaa kunnallisvaalikautta. Vanhusneuvosto on nimennyt asioiden valmistelua varten sihteerin tueksi ns. pientyöryhmän. Siinä on tällä hetkellä kaksi SENK:n edustajaa ja kolme muuta jäsentä. Työryhmä samoin kuin vanhusneuvostokin toimii vapaaehtoispohjalta eli kokouspalkkioita tai matkakorvauksia ei makseta. Satakuntaliitto osoittaa kokoustilat ja tarjoaa kokouskahvit sekä tarjoaa näkyvyyttä omilla nettisivuillaan. Vanhusneuvosto järjestää 1-2 seminaaria vuosittain. Pääsääntöisesti ne on suunnattu kuntien vanhusneuvostoille. Tarpeen mukaan järjestetään isoja yleisöseminaareja. Seminaarit ovat maksuttomia. Tilaja luennoitsijakustannuksista vastaa Satakuntaliitto. Uutena on otettu käyttöön vanhusneuvoston jäsenten jalkautuminen kuntiin. Tämän vuoden ja ensi vuoden kuluessa on tarkoitus vierailla kaikissa 17:ssa kuntien vanhusneuvostossa. Kierros käynnistettiin toukokuussa Säkylässä. Tällä pyritään saamaan esille niin vanhustenhuollon kipupisteitä kuin hyviä käytäntöjäkin. sAtAkUnnAn vAnhUsnEUvosto ei suinkaan ole tehnyt tarpeettomaksi SENK:n olemassaoloa. Aiempien neljän eläkeläisjärjestön lisäksi ovat mukana parin viime vuoden ajan olleet kristilliset eläkeläiset ja ruotsinkielinen eläkeläisjärjestö. Järjestöt kokoontuvat noin neljä kertaa vuodessa. Puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain. SENK:lle laadittiin viime vuonna esite, jota tänä vuonna päivitettiin. Sitä jaetaan yleisötapahtumissa, esim. tänä kesänä SuomiAreenassa, missä SENK:llä oli yhden päivän ajan kansalaistelttapaikka. SENK:n kokouksiin kutsutaan tarpeen mukaan asiantuntijoita. SENK ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin tekemällä esityksiä kansanedustajille ja muille keskeisille päättäjille ja vaikuttajille. Kannanotot saatetaan tiedotusvälineiden tietoon. Aktiivisesti reagoidaan monenlaisiin alueellisiin ja valtakunnallisiin strategiaja ohjelma-asiakirjoihin, joihin pyritään saamaan mukaan ikäihmisten tavoitteita ja näkökulmaa. mAAkUnnAllinEn vAnhUsnEUvosto toimii parhaimmillaan hedelmällisessä yhteistyössä kuntien vanhusneuvostojen kanssa. Samalla se toimii ikäihmisten äänitorvena. Nyt kun valmisteluaikaa tuli lisää on aktiivisesti syytä osallistua ja seurata valmistelun etenemistä. Erityisen tärkeää on eläkeläisjärjestöjen huolehtia siitä, että vanhusneuvostojen rakenne vahvistetaan sellaiseksi, että eläkeläisjärjestöillä on niissä keskeinen asema. Aiempi malli, jossa jäsenet piti valita kuntien vanhusneuvostoista olisi monilla alueilla johtanut epätasa-arvoisiin valintoihin. Lisäksi niistä olisi isommissa maakunnissa muodostunut mammuttimaisia toimielimiä. Aito osallistuminen ja vaikuttaminen edellyttää tänä päivänä ennen kaikkea ketteryyttä. tUUlA tElin › Kirjoittaja on Eläkeläisten Satakunnan Aluejärjestön edustajana Satakunnan Vanhusneuvostossa ja SENK:ssä. misten keskuudessa. Älypuhelinta käyttää useita kertoja päivässä 64 % haastatteluun osallistuneista. Pöytätietokoneita, kannettavia tietokoneita ja tabletteja käytetään vähemmän. Laitteesta riippuen 24–32 % vastasi käyttävänsä niitä päivittäin. Älylaitteita käytetään monipuolisesti, mutta eniten pankkipalveluiden (80 %) hoitamiseen ja tiedonhankintaan (75 %). Älylaitteiden käyttäjistä 37 % kertoi käyttävänsä säännöllisesti Facebookia. Toisella sijalla sosiaalisen median palveluista oli YouTube (36 %) ja kolmantena Wikipedia (28 %). Haastatelluista 55–59-vuotiaista 80 prosenttia kertoi käyttävänsä älypuhelintaan useita kertoja päivässä, kun vastaavasti 80–84-vuotiaista 28 prosenttia teki näin. Nuoremmissa ikäryhmissä älylaitteilla oli selvästi enemmän käyttötarkoituksia. Huomisen kynnyksellä 2019 -tutkimuksen aineisto kerättiin maalis-huhtikuussa 2019. Tutkimukseen osallistui 996 henkilöä. Haastatellut edustavat hyvin maamme 55–84-vuotiaita, poissuljettuna Ahvenanmaa. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on 3,1 % suuntaan ja toiseen. hAAstAtEllUiltA kysyttiin mm. näkemyksiä ikääntymisestä, onnellisuudesta ja sen osatekijöistä, peloista ja toiveista, eläkeläisjärjestöistä, luottamuksesta eri instituutioita kohtaan ja ikäihmisten asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa. Vastaajilta kysyttiin, mihin asioihin eläkeläisjärjestöjen tulisi erityisesti keskittyä. Tärkeimmiksi mainittiin sosiaalija terveyspalvelujen turvaaminen, eläkeläisten verotus ja heidän eläke-etujensa turvaaminen. Tiedon saaminen eläkeläisiä koskevista asioista oli tärkein eläkeläisjärjestöjen tarjoama jäsenetu. Runsas viidennes vastaajista oli ollut mukana eläkeläisjärjestöjen toiminnassa. Pääosa vastaajista toivoi eläkeläisjärjestöilta enemmän aktiivisuutta ja ärhäkkyyttä edunvalvonnassa. tUomAs tAlvilA › Huomisen kynnyksellä 2019 -tutkimus löytyy osoitteesta www.eetury.fi Eläkeläisjärjestöjen tärkeimmiksi tehtäviksi mainittiin sosiaalija terveyspalvelujen turvaaminen, eläkeläisten verotus ja heidän eläkeetujensa turvaaminen EdUnvAlvontA Maakunnallinen vanhusneuvosto toimii parhaimmillaan hedelmällisessä yhteistyössä kuntien vanhusneuvostojen kanssa
EdUnvAlvontA ”Sairauksien ennalta ehkäiseminen on yhteisiä verovaroja säästävää yhteiskuntapolitiikkaa” Aimo Röpetti kiittelee ikäihmisten, pieneläkeläisten, työttömien ja vammaisten asioiden kohentamisen kirjaamista hallitusohjelmaan. –EtElä-kArJAlAn sosiAAlija terveyspiirin (Eksote) tarjoamista sosiaalija terveyspalveluista on valtaosalla ihmisistä hyviä kokemuksia. Lääkärien vastaanottoajat täsmäävät, eikä lääkärille tarvitse jonottaa pitkiä aikoja. Toiset lääkäriajat on viruneet, koska tällä alueella on todellinen pula lääkäreistä. Edes rahalla ei tahdo tänne saada lääkäreitä houkuteltua. Eläkeläiset ry:n Kaakkois-Suomen Aluejärjestön puheenjohtaja Aimo Röpetti pitää nykyistä sosiaalija terveysalan tilannetta kestämättömänä. Yle uutisoi elokuun alussa, että Eksote on kesän aikana tarjonnut työntekijöilleen mahdollisuutta pitää palkatonta virkavapaata, jos se onnistuu ilman sijaisen palkkaamista. Hyväksytyistä 70 työntekijän vapaapäivistä on kertynyt 30 000 euron säästöt. Tämä on ollut Eksoten yksi keino paikata kehnoa taloustilannettaan. Röpetti muistuttaa, että yhteiskunta maksaa yhteisesti kerätyillä verorahoilla lääkärikoulutuksen. – Olisiko tulevaan suureen sote-uudistukseen asetettava vastavalmistuneille lääkäreille vaatimus yhteiskuntapalveluvastuusta. Valmistumisen jälkeen heidän tulisi työskennellä tietty vuosimäärä julkisessa terveydenhuollossa, ennen kuin voisivat siirtyä yksityisten terveysfirmojen palvelukseen. Lääkärit ovat hanakoita jatko-opiskeluun. Myös hyvät mahdollisuudet jatko-opiskeluun voisi olla sidoksissa tähän yhteiskuntapalveluun. Nyt tarvittaisiin pitkäaikainen yhteiskuntasopimus Röpetin mukaan puolueiden suoranainen velvollisuus on solmia pitkäaikainen, useamman vaalikauden yltävä yhteiskuntasopimus siitä, miten esimerkiksi ikäihmisten palveluissa ilmenevät ongelmat ratkaistaan kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. –Hyvinvointivaltiota on ruvettava rakentamaan parlamentaarisesti ja suunnitelmallisesti, kuten hyvinvointivaltiota rakennettiin 1960–80 -luvuilla. Röpetti muistuttaa, että EU:n määrittelemä köyhyysraja on 1 200 Hyvinvointivaltiota on jälleen ryhdyttävä rakentamaan parlamentaarisesti ja suunnitelmallisesti. euroa kuukaudessa. – Tämän mukaan on aluksi sote-uudistuksessa myös päätöksiä tehtävä. Nykyisessä systeemissä ei ole mitään järkeä, jossa toinen käsi antaa ja toinen ottaa, kun terveydenhuollon palvelumaksut ja lääkekulut jatkuvasti nousevat. Mielestäni EETUn tehtävä on esitellä nämä lähtökohdat päättäjille. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön ( joista Eläkeläiset ry on yksi) yhteistoimintaorganisaatio, joka keskittyy edunvalvontaan. Kela mukaan soteuudistukseen Röpetti linjaa, että kaikkien puolueiden on pidettävä jatkossa nykyistä paremmin pienituloisten puolta. -Minun vaatimaton näkemykseni on, että ongelmien ja sairauksien ennalta ehkäiseminen on järkevää ja yhteisiä verovaroja säästävää yhteiskuntapolitiikkaa. Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana yhteiskuntapolitiikka on ollut ongelmien paikkailua ja epätoivoisia jälkikäteishoitoyrityksiä. – Kela pitää saada mukaan kokonaisvaltaiseen sote-uudistukseen. Kelan pitää saada lisää henkilökuntaa opastamaan kansalaisia, mitä oikeuksia kansalaisilla on saada erilaisia etuuksia kulloisessakin elämäntilanteessaan. Tällä hetkellä kansalaisella on kymmeniä mahdollisuuksia saada Kelalta erilaisia etuuksia, jos osaa vain niitä hakea. Näin totesi perheja peruspalveluministeri Krista Kiuru. – Mutta jos ikäihmisellä ei ole nettiä, eikä kukaan ole häntä neuvomasyhtEiskUntA – Hyvinvointivaltiolle on luotava parlamentaarisesti kestävä suunta, kuten 1960-80 -luvuilla hyvinvointivaltiota rakennettaessa, Aimo Röpetti sanoo Saimaan kanavan rannalla. 8 Eläkeläinen 4/2019
sa, niin etuudet jäävät hakematta ja saamatta. Kelan periaatteena ei voi olla, että sitä saat mitä osaat pyytää, etkä yhtään enempää. Se ei ole demokratiaa. Röpetti kysyykin, kuka nämä edellisten hallitusten suureen ääneen vaatimat budjettisäästöt on maksanut. – Tietenkin työttömät, eniten sairastavat ikäihmiset, vammaiset, vajaatyökykyiset, vanhukset, pieneläkeläiset. Siksi yli vaalikausien ulottuva yhteiskuntasopimus, johon eduskunnassa sitoutuisivat kaikki puolueet, on myös yhteiskuntavastuun edellytys. – Lisäksi on selvitettävä, mihin esimerkiksi vastavalmistuneet sairaanhoitajat ja lähihoitajat katoavat, kun he eivät valmistuttuaan tule julkisen terveydenhuollon palvelukseen? Ihmisen on päästävä siihen työhön, mihin hänet koulutetaan. Työntekijäja työnantajaliittojen tulisi sopia pitempiaikainen sopimus, jolla nostettaisiin alan palkkatasoa ja arvostusta. Ja yhteiskunnan eli meidän veronmaksajien on siedettävä ja hyväksyttävä terveysja sosiaalialan palkankorotukset, jotta lisää käsiä saadaan julkiseen terveydenja vanhustenhoitoon. Silloin myös julkiset sote-palvelut paranevat ja siitä hyödymme me kaikki, eikä vain harvat ja valitut. Teknologian oltava ikäihmisille käyttökelpoista Röpetin mukaan myös Kaakkois-Suomessa kotihoito on iso ongelma, johon tarvittaisiin paljon lisää työntekijöitä. – Ei voi olla niin, että vanhusta piipahdetaan kotona vain hätäisesti katsomassa. On paljon vanhuksia, joiden paikka on muualla kuin kotona. Myös hoitokodeissa on paljon vanhuksia, joiden paikka olisi jo vuodeosastolla. – Ihmisen oikeus on saada olla oikeassa hoitopaikassa ja saada oikeaa asianmukaista hoitoa. Teknologiaa voidaan käyttää apuna, mutta teknologian on kotihoidossa oltava sellaista, että vanhus osaa sitä käyttää ja ymmärtää sen käyttötarkoituksen. Röpetti huokaa, että onneksi Rinteen uusi hallitus on ainakin alkumetreillä muuttamassa politiikan suuntaa siten, että se on huomannut Suomessa olevan yli 1,5 miljoonaa eläkeläistä, ja yli satatuhatta pieneläkeläistä, jotka tarvitsevat pikaista apua. – Mielestäni hyvä alku uudelle hallitukselle ja eduskunnalle on se, että ikäihmisten, työttömien ja vammaisten asioiden kohentaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Rinteen hallituksen ohjelmassa on siis ainakin vielä eväitä näiden esittämieni toiveiden toteuttamiseksi. Mihin aktiivisuus katoaa eläkkeelle jäädessä? Aimo Röpetti sanoo ihmetelleensä pitemmän aikaa, miksi kauan ammattiliitoissa toimineet aktiiviset luottamushenkilöt eivät jatka eläkkeelle siirryttyään edunvalvontaa eläkeläisjärjestöissä. – Minusta eläkeläisenä edunvalvonta on tärkeää sekä itsensä että lasten tulevaisuuden kannalta. Olen melko vakuuttunut, että nyt eläkkeelle siirtyvien lapsilla eläkkeet ovat 20–30 vuoden kuluttua yhtä pienet kuin suurimmalla osalla meistä nykyeläkeläisistä. Eli suurin osa eläkeläisistä on edelleen yhtä tiukoilla kuin nykyäänkin. – Eläkeläisten edut eivät hevin parane eikä indeksejä muutella ilman eläkeläisiltä itseltään tulevaa kovaa painostusta. Yhteistä venettä pitäisi soutaa yhdessä samaan suuntaan, niin ammattiliittojen kuin eläkeläisjärjestöjenkin. Ei palkansaajuus tai työläisyys lopu, kun eläkkeelle jää. Joulukuussa täysi bussilastillinen Kulttuuritalolle Outokummussa syntynyt ja kasvanut Aimo Röpetti teki Helsingissä putkiasentajan töitä vuosina 1964– 82. Lappeenrantaan hän siirtyi vuonna 1982 Rakennusliiton aluetoimitsijaksi ja jäi eläkkeelle vuonna 2007. Hän on Eläkeläiset ry:n hallituksen varajäsen. – Kaakkois-Suomesta meitä lähtee joulukuun neljäntenä päivä täysi bussilastillinen Kulttuuritalolle Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhliin. Kotkan yhdistyksestä kymmenkunta henkeä esiintyy isossa liikuntaesityksessä, Aimo Röpetti sanoo. JUhA drUfvA miksi EläkEläisJärJEstöJä on niin monta? Tähän kysymykseen törmää eläkeläistoiminnassa usein. Suomen vanhimman valtakunnallisen eläkeläisjärjestön Eläkeläiset ry:n lisäksi valtakunnallisia eläkeläisjärjestöjä ovat Eläkeliitto ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Kansallinen senioriliitto ry, Kristillinen Eläkeliitto ry sekä ruotsinkielinen Svenska Pensionärsförbundet rf. Eläkeläisiä on Suomessa kohta 1,5 miljoonaa, mikä on yli neljäsosa Suomen väestöstä. Näin suureen joukkoon mahtuu monenlaisia ihmisiä eri taustoista ja myös erilaisia näkemyksiä. Keskeisin yhdistävä tekijä heillä on elämänvaihe ja iän mukanaan tuomat haasteet ja erityispiirteet elämässä. Moni eläkeläinen toimii eläkeläisjärjestöissä. Eläkeläisten ”järjestäytymisaste” ei kuitenkaan ole läheskään yhtä korkea kuin työssäkäyvillä. Valtakunnallisiin eläkeläisjärjestöihin kuuluu yhteensä noin 300 000 ihmistä. Monet eläkeläiset kuuluvat myös useampaan kuin yhteen järjestöön. Työllisiä on Suomessa noin 2,7 miljoonaa. Ammattijärjestöjä on lukemattomia, ja työntekijöiden keskusjärjestöjäkin kolme: SAK, STTK ja Akava. Yrittäjiä puolestaan on reilu neljännesmiljoona. Myös yrittäjien, yritysten ja työnantajien etujärjestöjä on monia. Sama järjestöjen moninaisuus koskettaa oikeastaan koko kansalaisjärjestökenttää. Yhdistysten luvatussa maassa ei siis pitäisi kenellekään tulla yllätyksenä se, että puolentoista miljoonan eläkeläisen etuja ajamassa on useita järjestöjä, kukin omista näkökulmistaan ja lähtökohdistaan. EläkEläisJärJEstöillä on myös yhteisiä intressejä. Valtakunnalliset eläkeläisjärjestöt ovat muodostaneet yhteisiä tavoitteitaan ajamaan Eläkeläisliittojen etujärjestö EETUn, jonka kautta tehdään suuri osa eläkeläisjärjestöjen valtakunnallisesta edunvalvonnasta. EETU antaa lausuntoja lakihankkeisiin ja valtion talousarvioon, edustaa eläkeläisiä erilaisissa työryhmissä ja toimielimissä ja ylläpitää yhteyksiä päätöksentekijöihin. EETU teettää myös kansalaisten mielipiteitä luotaavia kyselyitä päätöksenteon tueksi sekä järjestää keskustelutilaisuuksia ja seminaareja, kuten vuotuisen eläkeläisparlamentin. EETUn yhteisiä tavoitteita ovat muun muassa eläkeläisköyhyyteen puuttuminen, yhteiskunnan digitalisaation mukanaan tuomat haasteet ikäihmisille, monet vanhustenhoivan kysymykset sekä eläkeläisten demokraattisten vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen esimerkiksi vanhusneuvostojen kautta. Näiden kysymysten parissa riittää valtavasti työsarkaa. EETUssa päätöksenteko tehdään konsensuksella. Joskus ei yksimielisyyttä järjestöjen kesken löydy, ja silloin on hyvä, että eri eläkeläisjärjestöt voivat tuoda itsenäisesti omat näkökantansa esille. Tämä ei tarkoita, että eläkeläisjärjestöt riitelisivät keskenään. Päinvastoin, näin voimme erottavien kysymysten sijaan yhdessä keskittyä niihin asioihin, jotka meitä yhdistävät. Demokratiaan kuuluu kansalaisjärjestöjen moniäänisyys. Laaja järjestökenttä on merkki toimivasta ja aidosti kansalaislähtöisestä demokratiasta. Moniäänistä eläkeläisjärjestöjen joukkoa enemmän pitäisikin olla huolissaan silloin, jos eläkeläisiä edustaisi joka tilanteessa vain yksi järjestö ja yksi mielipide. Eläkeläisten näkökannat kuuluville näkökUlmA JAn koskimiEs Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja. Demokratiaan kuuluu kansalaisjärjestöjen moniäänisyys Eläkeläinen 4/2019 9
JärJEstö E läkeläiset ry:n valtuusto piti toisena kokouspäivänään 11.6. seminaarin, jossa pohdittiin muun muassa järjestötoimintaan osallistumisen muutoksia. Valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö totesi avausesityksessään, että yleisellä tasolla osallistumisaktiivisuus näyttäisi laskevan. Tilastojen valossa kansalaisyhteiskunta rapautuu, sen vetovoima ja mahdollisuudet heikentyvät. Toisaalta esimerkiksi monet sosiaalija terveysalan järjestöt ovat kasvattaneet jäsenmääräänsä. Koko järjestökenttää rapautuminen ei siis koske, Kivistö huomautti. –Osallistumisen muodot myös muuttuvat, eivätkä uudet tavat välttämättä näy tilastoissa. Tätä kautta voi kehityksestä tulla liiankin pessimistinen kuva. Sukupolvien erot osallistumisessa ovat selvät. –Kaikkein korkein järjestöaktiivisuus on vähän yli viisikymppisillä, ennen eläkkeelle siirtymistä. Toiseksi korkein aktiivisuus on eläkeikäisillä. Ikätilastoissa Kivistö näki sekä uhkan että mahdollisuuden. –Jos nuoret polvet eivät opi osallistumaan, perinne uhkaa katketa. Toisaalta, kun suuret ikäluokat ovat siirtyneet ja siirtymässä eläkkeelle, se antaa uusia mahdollisuuksia eläkeläisjärjestöjenkin jäsenhankintaan. EläkEläisEt ry:n aluetyön suunnittelija Anna Eskola alusti yhdistysten tilanteesta muuttuvassa ympäristössä. Hänkin nosti esiin sen, että erilaisia osallistumisen tapoja on lukuisia. – Ei kannata luoda turhaa muuria eikä jumiutua siihen, mikä meidät erottaa. Keskitytään asioihin, jotka yhdistävät. Silloin voimme paremmin rakentaa yhteistä maailmaa. –Maailman muutokset ja tulevien eläkeläisten toiveet kannattaa yhdistyksissä ottaa huomioon. Ei suljeta ovia sellaisilta ihmisiltä jotka olisivat valmiita tulemaan mukaan. m o n i k U l t t U U r i s U U s t y ö n sUUnnittEliJAn Eva Rönkön aiheena oli Ikääntymispolitiikka ja yhdenvertaisuus. – Emme ole normimummoja ja Valtuuston seminaarissa valotettiin järjestötoimintaa muuttuvassa ympäristössä -pappoja, vaan hyvin monenkirjavia ihmisiä – eri-ikäisiä, erilaisista taustoista tulevia, ajatteluja toimintatapamme ja kykymme saattavat olla hyvinkin erilaisia, erilainen etninen tausta, koulutus, varallisuus. Kuitenkin esimerkiksi hyvinvointipalvelut on rakennettu aika paljon ajatellen normimummoja ja pappoja. Omia vähemmistöjämme – esimerkiksi romaneja – ei palvelujen rakentamisessa ole otettu kovin hyvin huomioon. –Samaan aikaan meille on muuttanut yhä enemmän ihmisiä Suomen ulkopuolelta, ja hekin ikääntyvät. Kotouttamispalveluissa ajatellaan pääosin työikäisiä eikä etsitä eikä löydetä iäkkäitä, ulkomaalaistaustaisia ihmisiä. Yhdenvertaisuuskysymyksiä käsitellään Eläkeläiset ry:n Moninaisuus ja yhdenvertaisuus -oppaassa. Opasta voi tiedustella Eläkeläiset ry:n toimistolta. Sähköinen versio löytyy koyisivultamme www.elakelaiset.fi kohdasta Monikulttuurinen toiminta Jyväskylän kAUpUnginhAllitUksEn varapuheenjohtaja Eila Tiainen käsitteli kansalaisvaikuttamisen kanavia. –Ikäihmisten asioita on uutisoinnissa aika vähän ja aika vähän kuullaan ikäihmisiä heidän omissa asioissaan. Millä tavalla saadaan julkisuutta kunnan päätöksenteossa? Miten saada tässä kilpaillussa maailmassa oma viesti esille tiedotusvälineiden ja päätöksentekijöiden kuuluviin. Tiainen kehotti järjestöä ja yhdistyksiä kirkastamaan oman sanomansa ja brändinsä. –Keitä me olemme? Keitä ovat eläkeläiset, mitkä ovat heille tärkeitä asioita, mistä halutaan viestiä. Viestinnän täytyy olla päämäärätietoista toimintaa jossa otetaan huomioon kohderyhmä, viesti, oikeat kanavat ja ajankohta. tUomAs tAlvilA Valtuuston seminaarissa pohdittiin järjestötoiminnan muuttuvia muotoja. Osallistumisen muodot muuttuvat, eivätkä uudet tavat välttämättä näy tilastoissa. TU O M A S TA LV IL A Eläkeläiset ry:n valtuusto oli koolla Varkauden Kuntorannassa 10.–11. kesäkuuta. Kokous käynnistettiin laululla Arvon mekin ansaitsemme. 10 Eläkeläinen 4/2019
Ikäystävällinen kunta -kampanja Valtuuston kannanotto: Hallituksella ainekset rohkeaan ikääntymispolitiikkaan Eläkeläiset ry:n tavoitteena on kannustaa Suomen kuntia liittymään Maailman terveysjärjestö WHO:n ylläpitämään ikäystävällisten kuntien verkostoon (Age Friendly Cities and Communities). Tavoitteen edistämiseksi Eläkeläiset ry:n valtuusto päätti kokouksessaan 10.6.2019 kehottaa paikallisyhdistyksiä aloitteellisuuteen ja lähestymään asiassa omia kuntiaan. Järjestö on laatinut tämän tueksi aloitemallin, joka on lähetetty yhdistyksille yhdistyspostissa 5.9. Mallipohjaa voi täydentää omaa kuntaa koskevilla perusteluilla. Mallipohja on myös saatavissa sähköisessä muodossa järjestön nettisivuilta kohdasta Aineistoa yhdistyksille. Etsitään ikäystävällisiä tekoja! Eläkeläiset ry kannustaa ”ilmiantamaan” tahoja, jotka ovat teoillaan vuoden mittaan edistäneet ikäystävällistä Suomea. Ehdotusten perusteella Eläkeläiset ry valitsee vuoden ikäystävällisen teon, joka palkitaan joulukuussa Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa Helsingissä. Hyvistä esimerkeistä kerrotaan Eläkeläinen-lehdessä. Vuoden ikäystävällisen teon valinnalla Eläkeläiset ry korostaa sitä, että väestön ikääntyminen edellyttää koko yhteiskunnalta ajattelutapojen muutosta ja uusia valmiuksia. Ikäihmisten osallisuus, demokraattiset vaikutusmahdollisuudet, palvelut, asuminen ja liikkuminen ovat esimerkkejä asioista, joissa ikäystävällisyys on tulevaisuudessa yhä merkityksellisempää. Ikäsyrjintä ja ikäsyrjäytyminen on estettävä. Ikäystävällisessä teossa kyse voi olla suurista tai pienistä, mutta esimerkillisistä teoista, joilla ikäihmisistä ja heidän osallisuudestaan pidetään huolta. Ehdottaa voi niin julkisen sektorin, yritysten, järjestöjen ja vapaaehtoisten, kuin yksittäisten ihmisten tekoja. Ehdotuksia perusteluineen voi jättää Eläkeläiset ry:lle postitse tai sähköpostitse osoitteeseen elakelaiset@elakelaiset.fi 30.10.2019 mennessä. ” Hallitusohjelmassa on ainekset rohkeaan ikääntymispolitiikkaan. Siihen on kirjattu monia eläkeläisten vaatimuksia, kuten pienten eläkkeiden korotus, hoitajamitoitus, vanhusasiainvaltuutettu ja ikäystävällinen asuntopolitiikka ja kotitalousvähennyksen etuuden ulottaminen myös pienituloisimmille. Ohjelman henki on täysin toinen kuin edellisellä hallituksella, joka heikensi ikääntyneiden toimeentuloa ja aiheutti suurta epävarmuutta yhdenvertaisten julkisten palveluiden tulevaisuudesta. Nyt tarvitaan rohkeutta näkemysten toteuttamiseen, uudistaminen ei saa jäädä puolitiehen. Ikääntyminen on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa. Hallituksen kaavailema uusi ikäohjelma voi toimia uuden ajattelun käynnistäjänä. Kun lainvalmistelu tehdään huolella, vaikutukset arvioiden ja asiantuntijoita laajasti kuunnellen, saadaan hyvää lainsäädäntöä ja myönteistä kehitystä. hAllitUs lUpAA pieniä eläkkeitä saaville käteen jääviin kuukausituloihin 50 euron korotuksen. Korotuksen tulee olla alku eläkeläisjärjestöjen vaatimalle laajalle eläkeläisköyhyyden torjuntaohjelmalle. Eläkeläiset ry vaatii, että kenenkään ei tulisi joutua elämään köyhyysrajan alittavilla alle 1000 euron kuukausituloilla. Hallitus lupaa myös selvittää pienten työeläkkeiden saajien asemaa. Tämä on tärkeää, sillä nimenomaan pienen työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhdistelmää saavat ovat toimeentulossa väliinputoajia. He ovat myös työelämän muutoksen myötä kasvava joukko. Kotitalousvähennys uudistuu niin, että myös ne, joilla ei tulojen pienuuden vuoksi tule vähennettävää veroa, tulisivat saamaan etuuden suorana avustuksena. Tätä eläkeläisjärjestöt ovat yhdessä vaatineet. Rohkeutta tarvitaan nyt sote-uudistuksen toteuttamiseen julkiset palvelut edellä. Edellisen hallituksen markkinamalli laajoine yksityistämisineen on unohdettava. On pikaisesti tartuttava terveyskeskusten jonojen purkamiseen, vanhusten hoiva on saatava kuntoon ja säädettävä lailla riittävä hoitajamitoitus. Samalla olisi tehtävä periaateratkaisu siitä, että voitontavoittelua vanhustenhoivassa rajoitetaan. myöntEistä on myös ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelma. Entistä iäkkäämmät ja huonokuntoisemmat ihmiset asuvat kotona ja tarvitsevat tukea elämän laadun varmistamiseen. Kotien kunnostamista esteettömiksi, turvallisiksi ja terveellisiksi on luvattu lisätä. Yhteisöllisen asumisen kehittäminen tarjoaa uusia mahdollisuuksia ikääntyvien asumisen kehittämiseen turvalliseksi ja virikkeelliseksi. Selvää on, ettei kaikkia lupauksia voi toteuttaa saman tien, vaan edetään pienin askelin. Kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan on nyt vahdittava, etteivät lupaukset jää puolitiehen. EläkEläisEt ry:n vAltUUsto 10.6.2019 › Kunta voi osoittaa sitoutumista ikäystävällisyyteen liittymällä Maailman Terveysjärjestö WHO:n ikäystävällisten kuntien verkostoon (Age Friendy Cities and Communities). › Verkostoon liittyminen ei synnytä kunnalle suoria velvoitteita. Kunta määrittelee itse, kuinka se toteuttaa ikäystävällisyyttä. WHO:n verkosto voi kuitenkin arvioida verkostoon liittyneitä kuntia tiettyjen kriteereiden pohjalta. › Suomen kunnista verkostoon ovat jo liittyneet Tampere ja Kuopio. Vaasassa ja Keravalla valtuusto on suhtautunut myönteisesti vuonna 2018 tehtyihin aloitteisiin. › Tampereella ikäystävällisyys näkyy esimerkiksi säännöllisinä terveystarkastuksina, iäkkäiden äänestysja osallistumisaktiivisuutena, kahtena kunnallisena vanhusasiamiehenä sekä erilaisina ikääntyneiden neuvontaja palvelupisteinä. Ikäystävällisten kuntien verkosto Ehdotusten perusteella Eläkeläiset ry valitsee vuoden ikäystävällisen teon. – Nyt tarvitaan rohkeutta näkemysten toteuttamiseen, uudistaminen ei saa jäädä puolitiehen, Eläkeläiset ry:n valtuuston kannanotto evästi maan uutta hallitusta. Eläkeläinen 4/2019 11
JärJEstö Milloin olette viimeksi pysähtyneet pohtimaan yhdistyksenne toimintaa? Näppärä tapa ottaa aikaa yhteiselle ideoinnille, on yhdistysverstaan järjestäminen. Yhdistysverstaat ovat tiiviitä koulutuksia, joiden aikana osallistujat pääsevät suunnittelemaan yhdistyksen omaa toimintaa. Tarkat sisällöt muotoutuvat osallistujien toiveiden perusteella. Verstaalle on hyvä varata noin neljä tuntia. Ihanteellinen osallistujamäärä on noin 8–15 henkeä. Yhdistysverstaisiin voi osallistua esimerkiksi johtokunnan edustajia, harrastusryhmien vetäjiä tai muutoin vain yhdistyksen kehittämisestä kiinnostuneita henkilöitä. Yhdistysverstaiden vetäjänä toimii Eläkeläiset ry:n aluetyön suunnittelija Anna Eskola. › Kiinnostuitko? Ota yhteyttä ja kutsu verstas omaan yhdistykseesi: Aluetyönsuunnittelija Anna Eskola, 044 751 1031, anna.eskola@elakelaiset.fi Syksyn yhdistysverstaskausi on pyörähtänyt käyntiin yhdistysvErstAAt Ulvilan Eläkeläiset ideoi monipuolisesti yhdistyksen jäsenhankintaa, suunnitteli ulkoiluretkiä ja keräsi uusia vaihtoehtoja asiantuntijaluennoitsijoista. Hangossa järjestetyssä yhdistysverstaassa osallistujat miettivät muun muassa perinteisiin kuuluneen askartelutoiminnan jalostamista sellaiseksi, että askartelulla voisi ilahduttaa entistä useampia ihmisiä. Lisäksi tilaisuudessa mietittiin yhdistykselle sopivia liikuntaohjaajia ja -muotoja. 12 Eläkeläinen 4/2019
vinkkipAnkki työAikoJA mUistEllEssA selailin opetusministeriön historiaa. Kirjan sivuilla on hauska kuva opetusministeriön pikkujoulusta 1950-luvulta. Mukana oli koko poppoo, yhteensä parikymmentä henkilöä. Vielä 60-luvun alussa ministeriössä oli 22 virkamiestä, neljä vuosikymmentä myöhemmin (2006) heitä oli jo 350. Kehitys oli samanlainen koko valtionhallinnossa. Valtioneuvoston virkamieskunta kymmenkertaistui 1940-luvun lopun muutamasta sadasta 90-luvulle tultaessa noin 6 000:een. Taustalla on ollut valtion muuttuminen vain turvallisuustehtäviä hoitavasta ”yövartijavaltiosta” hyvinvointivaltioksi, jonka tehtävät ovat moninkertaistuneet. 50-luvulla poliittisista avustajista ei ollut tietoakaan. Mahdettiinko heitä tarvitakaan, koska esim. opetusministeriön kansliapäällikkö Arvo Salminen oli samaan aikaan kokoomuksen puheenjohtaja ja kansanedustaja. Ainakin yhden tahon poliittiset intressit tulivat viranhoidon ohella valvotuiksi. 1970-luvulla tilanne alkoi muuttua. Perinteisesti vain pääministerillä oli poliittinen sihteeri. 70-luvun alussa ministeriryhmät saivat poliittista luottamustaan nauttivan sihteerin, ja pian sen jälkeen jokainen ministeri sai sellaisen. Poliittisen valtiosihteerijärjestelmän perustaminen lisäsi heidän määränsä samalla kun ministerin mukana tulevien – ja hänen kanssaan lähtevien –erityisavustajien määrä on kasvanut. onko sittEn ministerien molempien avustajaryhmien – virkamieskunnan ja poliittisten avustajien – määrän kasvu ollut perusteltua? Välillä on paheksuttu hallinnon paisumista, nyt on muotia paheksua sitä, että myös poliittista ohjausta pyritään tehostamaan. Vastausta haettaessa on hyvä muistaa hyvän hallinnon perusteet. Parlamentaarisessa systeemissä hallinto toteuttaa niitä arvoja, joille kansa on vaaleissa antanut tukensa. Tässä onnistumista arvioi eduskunta antaessaan hallitukselle luottamuksen tai evätessään sen. Ministeri ja hänen poliittisesti nimetty esikuntansa kantavat poliittisen vastuun toiminnastaan. Toinen hyvän hallinnon pilari on hallinnon lainalaisuus ja päätösten perustuminen parhaaseen mahdolliseen tietoon päätettävästä asiasta. Päätöksiä valmistelevat ja niitä esittelevät virkamiehet vastaavat osaltaan ministerin päätösten laillisuudesta ja tietopohjan pitävyydestä, heidän vastuunsa on virkavastuuta. Jos he sen rikkovat, voi edessä olla viralta pano. Virkavastuusta he voivat vapautua esittämällä lainvastaisena pitämäänsä päätökseen eriävän mielipiteen. Hallinnon tehtävien lisääntyminen hyvinvointivaltion velvoitteiden lisääntyessä on johtanut virkavastuulla toimivan virkamieskunnan kasvuun. Demokratian vahvistuminen puolestaan edellyttää, että ministeri saa avustajakunnaltaan riittävän tuen poliittisen vastuun kantamisessa. virkAmiEhEllä on kuuliaisuusvelvoite, ministerin ohjeita tulee noudattaa. Rajat ovat laillisuuden rajat. Virkamieskunta on ministerille välttämätön voimavara, kunhan molemminpuolinen luottamus kyetään rakentamaan. Poliittinen avustajakunta voi parhaimmillaan tehostaa tiedonkulkua ja rakentaa luottamusta ministerin ja virkakunnan välillä; ongelmallisimmillaan se voi muodostua palomuuriksi, jonka läpi tieto ministerille kulkee kangerrellen. Muinainen työtoverini ministeriössä totesi mielestäni osuvasti sanoessaan, että ”suomalaisen virkamiehen perushyve on toimiminen niin, että oma (so. oman hallinnonalan) ministeri pärjää”. Luottamusta rakentamalla – puolin ja toisin – tästä hyveestä tehdään todellisuutta. Kaksi vastuuta Virkamieskunta on ministerille välttämätön voimavara. kAlEvi kivistö Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. kAlEvin kynästä koonnut AnnA EskolA syyskokoUstEn AikA alkaa olla käsillä. Jos kokouksessa valitaan uusia vastuuhenkilöitä tulevalle vuodelle, kannattaa kokemustiedon siirtäminen aloittaa pikimmiten. Top 5 Mestarit ja kisällit 1) Käykää yhdessä läpi, mitä kaikkea tehtävään on kuulunut nykyisellä vastuuhenkilöllä. Kalenteri, vanhat vuosikertomukset tai toimintasuunnitelmat toimivat hyvänä apuvälineenä. Läpikäynnin yhteydessä voi samalla luontevasti miettiä, onko tälle tehtävälistalle vuosien varrella ajautunut sellaisia hommia, jotka olisi hyvä vastuuttaa muille tai jotka eivät nykyhetkessä enää ole tarpeellisia. 2) Jos mahdollista, seuraajan kannattaa kulkea nykyisen vastuuhenkilön rinnalla – kisällinä mestarin vieressä – loppuvuoden ajan. Vierellä kulkiessa seuraajan on helpompi hoksata, mitä kaikkea hänen kannattaa kysyä edeltäjältään. Jos mahdollista, edeltäjä voi toimia mentorina seuraajalleen vielä tulevan vuoden aikanakin, vastuun jo virallisesti siirryttyä eteenpäin. 3) Käykää läpi vastuuhenkilön käytössä olleet ”työkalut”. Onko käytössä ollut näppäriä viestipohjia? Tarvitaanko tehtävää hoidettaessa sellaisia sähköisiä järjestelmiä, joiden osalta on tärkeä siirtää käyttäjätunnukset ja salasanat seuraavalle? 4) Huolehtikaa, että uusi vastuuhenkilö pääsee tutustumaan tarvittaviin yhteistyökumppaneihin. Pieni määrä juoruilua ei tässä yhteydessä tee pahaa: jos vanha konkari tietää, kenen kautta asiat saa rullaamaan, nämä vinkit kannattaa jakaa eteenpäin. 5) Muistakaa, että uudet ihmiset tuovat mukanaan uusia tapoja. Uutta tekijää on hyvä tukea antamalla tilaa tälle muutokselle. Vaikka uudet toimintatavat olisivat erilaisia ja vieraita, tämä ei silti tarkoita, että ne olisivat vanhoja tapoja huonompia. Yhdistysrekisteri uudistuu – kaikki yhdistykset saavat Y-tunnuksen Patenttija rekisterihallituksen (PRH) yhdistysrekisteri uudistuu 18.9. Uudistuksen yhteydessä kaikki yhdistykset ja uskonnolliset yhdyskunnat saavat Y-tunnuksen. Lisäksi kaikki tietojärjestelmät ja palvelut uudistetaan, PRH tiedottaa. Yritysja yhteisötunnus eli Y-tunnus korvaa yhdistyksille annetun rekisterinumeron. PRH antaa Y-tunnuksen kaikille yhdistyksille automaattisesti. Jos yhdistyksellä on jo ennen uudistusta Y-tunnus, sama tunnus säilyy. Yhdistyksen ei siis tarvitse tehdä mitään Y-tunnukseen liittyen. Y-tunnus on PRH:n tai Verohallinnon yritykselle tai yhteisölle antama yksilöivä tunnus. Siinä on seitsemän numeroa, väliviiva ja tarkistusmerkki. Se on muotoa 1234567-8. Yhdistykselle annetun Y-tunnuksen voi katsoa yhdistysrekisterin tulevasta tietopalvelusta tai ytj.fi-verkkosivustolta yrityshausta. sähköinEn ilmoittamispalvelu korvataan täysin uudella palvelulla, joka aukeaa 18.9. Sähköisessä ilmoittamispalvelussa voi muun muassa perustaa aatteellisen yhdistyksen, ilmoittaa nimenkirjoittajat ja hallituksen jäsenet sekä ilmoittaa yhdistyksen yhteystietojen, nimen, kotipaikan tai sääntöjen muutoksesta. Uusi yhdistysrekisterin sähköinen tietopalvelu avautuu niin ikään 18.9. Se korvaa nykyisen Yhdistysnetin ja NettiYrekan. Uudessa palvelussa voi hakea yhdistysten perustietoja ja ostaa otteita ja sääntöjä. Samalla myös paperiset ilmoittamislomakkeet uusitaan. Eläkeläinen 4/2019 13
Juhla Kulttuuritalolla 4.12. – tervetuloa mukaan! Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlavuoden pääjuhla järjestetään Kulttuuritalolla Helsingissä 4.12.2019. Tässä tietoja siitä, miten juhlaan pääsee mukaan. JärJEstö › klo 8-10 Aamiainen (edellyttää ennakkotilausta, Kulttuuritalon ravintola Kitchen) › klo 10-15.30 Ovet Kulttuuritalolla avautuvat! Musiikkiesityksiä, näyttelyitä, miniluentoja, discotanssin huumaa, yhteislaulua, musiikkija pukukavalkadi 1950-luvulta nykypäivään, yhdessäolon riemua! › klo 11-12 Tanssin iloa -kavalkadi Aalto-salin näyttämöllä erilaisten tanssien ja tanssijoitten kirjoa) › klo 11-15.30 Päivän ateria (edellyttää ennakkotilausta, Kulttuuritalon ravintola Kitchen) › klo 14-15 Eläke arjen turvana -luento kokoustilassa Kultsa 1-3 ja Alvar-auditoriossa › klo 15.30-17 Eläkeläiset ry 60 vuotta -juhla Aalto-sali › klo 17.15-20 Juhlatanssit elävän musiikin säestyksellä! Aalto-aula › Aulakahvioista saatavilla koko päivän virvokkeita ja haukattavaa Eläkeläiset ry pidättää oikeuden ohjelmanmuutoksiin. Ohjelma Kulttuuritalolla 4.12.2019 Taustatietoja Kullekin Eläkeläiset ry:n aluejärjestölle on jaettu osallistujakiintiö juhlatapahtumaan:: Helsinki 200, Uusimaa 150, Etelä-Häme 100, Kaakkois-Suomi 50, Savo 100, Pohjois-Karjala 50, Kainuu 50, Lappi 100, Jokilaaksot 100, Pirkanmaa 100, Satakunta 100, Varsinais-Suomi 100, Keski-Suomi 100, Pohjanmaa 100 osallistujaa. Huomioittehan, että kiintiöissä ovat mukana myös ohjelmien esittäjät. Paikallisyhdistysten kiintiöistä/paikoista sovitaan/on sovittu aluetoimikunnassa. Paikallisyhdistys lähettää oman paikkatilauksensa aluejärjestön puheenjohtajalle. Ohjeita osallistumiseen Jos haluat tulla Kulttuuritalolle juhlapäivän viettoon, kerro siitä omassa yhdistyksessäsi puheenjohtajalle tai matkavastaavalle! Jos oma yhdistyksesi ei olisikaan keräämässä lähtijöitä juhlaan, voit tiedustella matkaa alueen joltain toiselta paikallisyhdistykseltä. Lisätietoa tästäkin mahdollisuudesta saat oman yhdistyksesi puheenjohtajalta tai matkavastaavalta. Yhdistys tiedottaa juhlasta omille jäsenilleen sekä kokoaa ilmoittautumiset ja maksut juhliin tulijoilta. Ilmoittautumisten pohjalta yhdistys täyttää tilauslomakkeen. Tilauslomake on lähetetty yhdistyskirjeessä 27.8. Tulostettava lomake löytyy myös Eläkeläiset ry:n kotisivulta www.elakelaiset.fi kohdasta Toiminta/Aineistoa yhdistyksille (vaatii yhdistyksen edustajalta salasanan). Yhdistys toimittaa täyttämänsä tilauslomakkeen oman aluejärjestönsä puheenjohtajalle. Näin varmistetaan, että sovitut kiintiöt eivät ylity. Luettelo aluejärjestöjen puheenjohtajista on lähetetty yhdistyksille yhdistyskirjeessä 27.8. Aluejärjestöjen yhteystiedot löytyvät myös kotisivulta www.elakelaiset.fi kohdasta Yhdistykset alueittain. Aluejärjestö toimittaa saamansa tilaukset Eläkeläiset ry:lle. Paikallisyhdistykset ja aluejärjestöt järjestävät yhdessä osallistujien kuljetukset Helsinkiin. Tilauksien laskutus Tilaus on sitova. Tilauksen pohjalta Eläkeläiset ry lähettää laskun paikallisyhdistykselle. Eläkeläiset ry toimittaa tilauksen mukaiset ruokalipukkeet ja osallistumisrannekkeet tilaajalle, kun lasku on maksettu. Laskuun lisätään 5 euron postitusmaksu. Hinnat Osallistumisranneke 15 euroa/henkilö Aamiainen 8,90 euroa/henkilö Päivän ateria 10,50 euroa/henkilö Poimintoja ohjelmasta Discotanssin huumaa! Löydä uudestaan sisäinen Travoltasi ja nauti tanssimisesta! Tanssittajana Tommi Peltonen. Näin Kultsa rakennettiin Kansan Arkiston kuvashow Kulttuuritalon rakentamisesta ja alkuvaiheista Kurkistus tulevaisuuteen Kansan Sivistystyön Liitto KSL –”Eläkeläinen vuonna 2059” – rakennamme yhdessä ”kuvan” tulevaisuuden eläkeläisestä Ristipistoja sivistyneesti! –yhdistyksissä valmistetut ristipistotyöt esillä Kulttuuritalon seinillä Työväenlauluja – yhdessä! – yhteislaulantaa Alvar-auditoriossa Miniluentoja – asiaa tärkeistä ikääntymispoliittisista teemoista Juhlatanssit – Eläkeläiset ry:n omat bändit soittavat ja omat solistit laulavat! Tapahtumassa ovat mukana myös Kävelypässit omine kujeineen. Tule mukaan, Disco-Tommikin tulee! Kulttuuritalon talkoot 9.9.1955. Kuva: Kansan Arkisto Laulamme jälleen yhdessä. 14 Eläkeläinen 4/2019
Juhlakesä käynnistyi Hopearannassa 60-vUotiAstA EläkEläisEt ry:tä juhlittiin 16.toukokuuta Heinolan Eläkeläisten upeassa kesäpaikassa Hopearannassa. Aurinko paistoi ja juhlayleisö kokoontui paikalle kesäiseen tunnelmaan. Heinolan Eläkeläisten ja Etelä-Hämeen Aluejärjestön yhdessä järjestämä tapahtuma käynnisti Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlavuoden alueellisten juhlien sarjan. Heinolan Eläkeläisillä ei enää ole pitkästi matkaa omaankaan tasavuotispäivään – ensi vuonna vietetään yhdistyksen 60-vuotisjuhlaa. – Täällä, talkoovoimin rakennetussa Hopearannassa, on torjuttu jäsenistön yksinäisyyttä, pidetty yllä vireää toimintaa ja kohennettu, totesi Heinolan yhdistyksen ja Etelä-Hämeen Aluejärjestön puheenjohtaja Hely Alakokkare avaussanoissaan. – Arvokas ikääntyminen ja turvallinen vanhuus ovat kaikkien oikeus. Paras lääke yksinäisyyteen on se, että lähdemme liikkeelle ja pääsemme mukavaan yhdessäoloon ystävien kanssa. Tämä yhdistys ja tämä paikka ovat antaneet meille siihen mahdollisuuden. Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen esitti puheessaan huolensa siitä että Suomi on liukumassa kohti piittaamattoman ja kovan yhteiskunnan mallia. – Ahneudelle ja markkinauskolle on annettu liikaa tilaa. Se yhdistettynä yhteiskunnan sääntelyn ja valvonnan romuttamiseen on johtanut surullisiin ja karmeisiin uutisiin vanhustenhoivasta. – Eivät sairaat, vanhukset, vammaiset ja lapset saa olIkivihreät laulut kajahtivat Kontulan kevätjuhlassa Eino Grön oli tähtiesiintyjänä, kun Kontulan, Jakomäen, Myllypuron ja Rajakylän-Länsimäen Eläkeläisten ostaritapahtumassa juhlittiin keskiviikkona 22.5. kevätkauden päätöstä ja 60-vuotiasta Eläkeläiset ry:tä Mukana olivat myös Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö, Kipakat-kuoro, Lavis-ryhmä ja kiinalainen ystävyysryhmä. Aurinkoisessa säässä läpi vietyä tilaisuutta seurasi Kontula-aukiolla noin 350-päinen yleisö. JUhlAvUodEn tApAhtUmiA Heinolan Eläkeläisten ja Etelä-Hämeen Aluejärjestön juhla tempaisi yleisön mukaansa. Tapahtuma myös käynnisti Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlavuoden alueellisten juhlien sarjan. la rahanteon ja keinottelun kohteena. Hyvinvointiyhteiskunta huolehtii myös heikoimmista jäsenistään. Eläkeläiset ry:n perustajat ja lukemattomat ihmiset järjestössämme sen jälkeen ovat olleet rakentamassa juuri tuollaista hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa ei ole huono-osaisuutta ja pahoinvointia. Korhonen huomautti, että eduskuntavaalien alla eläkeläisillä oli paljon ystäviä. – Mutta nyt poliitikkojen puheiden pitää konkretisoitua päätöksiksi, joilla eläkeläisten riittävästä toimeentulosta ja palveluista huolehditaan. Meillä on siihen varaa, Suomi on kuitenkin yksi maailman rikkaimmista maista. Puheiden jälkeen juhlayleisö sai nauttia yhdistysten tarjoamista monipuolisista ohjelmanumeroista. Osana juhlavuoden viettoa ovat yhdistykset ja aluejärjestöt järjestäneet seminaarija keskustelutilaisuuksia ikääntymispolitiikan aiheista. Keski-Suomen Aluejärjestön liikuntapäivä ja juhlaseminaari pidettiin 9.5. Saarijärvellä. Alustajana oli Jyväskylän yliopiston professori Teppo Kröger, joka luennoi aiheesta hoivapalvelut Suomessa. Asiantuntijaseminaareja ja keskustelutilaisuuksia Eläkeläinen 4/2019 15
JärJEstö JUhlAvUodEn tApAhtUmiA Nokialla juhlittiin kolmen alueen voimin pirkAnmAAn, sAtAkUnnAn ja Varsinais-Suomen aluejärjestöt järjestivät yhteisvoimin Nokian Kerholassa torstaina 6. kesäkuuta suurjuhlan Eläkeläiset ry:n keskusjärjestön 60-vuotistaipaleen kunniaksi. Paikalla oli runsaat 500 osallistujaa. Juhlan juontaja Pirkanmaan aluejärjestön puheenjohtaja Vilho Ponkiniemi totesi tervetuliaissanoissaan, että tämä on eläkeläisten kannalta monessa suhteessa ilon päivä. Ensimmäistä kertaa reiluun kymmeneen vuoteen on luvassa hallitusohjelma, jossa eläkeläisiltä leikkausten sijaan panostetaan palvelujen ja eläkkeiden parantamiseen. –Siinä on meille tämän juhlan lisäksi laulun aihetta ja kun vielä luontokin kukkii kauneimmillaan, on todellisen juhlan aika. Ponkiniemi kiitteli Ilkka Kotirantaa, joka oli toiminut yhteyshenkilönä kolmen alueen juhlan järjestämisessä. Nokian kaupungin tervehdyksen juhlayleisölle toi valtuuston puheenjohtaja Piila Paananen. Hän iloitsi myös uudesta hallitusohjelmasta, jossa ikäihmisten asemaa ollaan parantamassa huonontamisien ja leikkauksien sijaan. Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö totesi juhlapuheessaan, että Eläkeläiset ry syntyi tilanteessa, jossa ennen sotia perustettu kansaneläke oli menettänyt täysin merkityksensä. Tuolloin eläkkeellä sai kilon voita. Suuri osa eläkeläisistä eli äärimmäisessä köyhyydessä. Kivistön mukaan vaatimuksia voitiin edistää vain järjestäytymällä, ensin paikallisesti ja sitten kokoamalla paikallisia yhdistyksiä valtakunnallisesti. –Syntyi Eläkeläiset ry, jolle taas syntyi nopeasti maan kattava paikallisja aluejärjestöjen verkosto. Sittemmin valtakunnallisia järjestöjä on syntynyt lisää. Suurimmat Nokian Kerholan yleisöä ylhäältä katsottuna. niistä ovat tehneet yhteistoimintaa edunvalvonnassa EETU:n merkeissä. –EETU:n keskeisin tavoite on edelleen eläkeläisköyhyyden torjuminen. Vaatimus uudelle hallitukselle on eläkeläisköyhyyden torjuntaohjelman valmistaminen ja toteuttaminen. Oma järjestömme esittää kaikille eduskuntapuolueille toimittamissaan ehdotuksissa vielä yksityiskohtaisemmat tavoitteet, jotka kulminoituvat vaatimukseen tuhannen euron vähimmäiseläkkeestä. Uuden hallituksen linjauksella on nyt vihdoin luotu edellytykset sote-uudistuksen toteuttamiselle. Liikkeelle pitäisi päästä mahdollisimman pian, Kivistö totesi. Kivistö muistutti lisäksi, että ympärivuorokautisessa hoidossa tai kotihoidossa on 93 000 seniorikansalaista. Se merkitsee, että hoivan piirissä on 1,7 prosenttia väestöstä. Ympäri vuorokauden hoivaa antavissa yksiköissä heitä on alle prosentti suomalaisista. Ja osalla heistäkin on asiat kunnossa. -Viekö tämän kokoisen väestönosan, alle prosentin, hoidon kuntoon saattaminen tämän maan konkurssiin? No ei varmasti. Tahdostahan tässä on kysymys, Kivistö totesi. JUhA drUfvA Varkauden juhla: Hyvää syntymäpäivää, meille kaikille kolmEn AlUEJärJEstön – Savon, Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen – väki oli lauantaina 8.6. koolla Varkaudessa juhlimassa 60 vuotta täyttävää Eläkeläiset ry:tä. Kuntorannassa järjestetyn iltajuhlan avasi vauhdikas Meille kaikille -liikuntaesitys, SIG-yhtyeen Hyvää syntymäpäivää -kappaleen tahdissa. Lavalla oli Kotkan ja Varkauden Eläkeläisten yhteisryhmä. Eva Rönkön ja Hannele Pitkä-Liukkosen koreografioima ja ohjaama Meille kaikille sai ensimmäiset esityksensä Nokian ja nyt siis Varkauden aluejuhlissa. Se nähdään myös Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlavuoden pääjuhlassa 4. joulukuuta Kulttuuritalolla Helsingissä. Kuntorannan juhlan puolestaan päätti Varkauden Eläkeläisten Yhdessä kaikkina vuodenaikoina -lauluja näyttämökooste. Yhdistyksen puheenjohtajan Leena Salon käsikirjoittamassa ja Annika Koistisen ohjaamassa esityksessä kuultiin ja nähtiin koko vuoden kierto. Meille kaikille -esitys avasi Varkauden juhlan. JU H A D R U FV A TU O M A S TA LV IL A 16 Eläkeläinen 4/2019
Yhteislaulut ovat kaikuneet eri puolilla Suomea EläkEläisEt ry 60 vuotta -tapahtumasarjan yhteislaulutilaisuus keräsi heinäkuussa väkeä Valkeakoskelle, Työväen Musiikkitapahtuman Sananvapauden torille. Työväenlaulut kaikuivat helteisessä säässä, taidokkaan Jonna Pirttijoki-Helasen haitarin säestyksellä (kuva oikealla). Yhdistykset ovat ottaneet juhlavuotemme yhteislauluvihkon ja -tilaisuudet omakseen. Tapahtumia on järjestetty lukuisia eri puolilla maata. Tällä sivulla muutamia poimintoja. › Katso juhlavuoden tulevia tapahtumia sivulta 19 Haapaveden Eläkeläiset kokoontuivat 16.6. kesäiseen yhteislaulutapahtumaan Vatjusjärven rannalle. IIsalmessakin tavattiin torilla. Juontaja Kari Kärkkäinen haastatteli Iisalmen Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kaarina Korhosta laulutilaisuuden alussa. Toritapahtuma oli menestys. Yhteislaulutilaisuus Kuopion matkustajasatamassa 21.7. keräsi väkeä yli sadan laulajan verran. Laulu kantautui komeasti myös Satamatorin ympärillä oleviin ravintoloihin. Ihmisiä pysähtyi ohi kulkiessaan tai risteilylaivalta tullessaan kuuntelemaan ja laulamaan tuttuja lauluja. Oulun Työväen Eläkeläiset ry järjesti yhteislaulutilaisuuden yhdistyksen kesäkoti Kympissä. Sää suosi ja aurinko houkutteli paikalle lähemmäs 100 laulajaa. Koko Hietasaari sai nauttia lauluista. Kaikki 20 Eläkeläiset ry:n lauluvihkon sävelmää välijuontoineen käytiin läpi. A IM O M U R S U TE U V O N Ä Ä TÄ N EN TE RT TU TA A JO R A N TA TI IN A R A JA LA M ER V I H Ö Y LÄ Eläkeläinen 4/2019 17
JärJEstö JUhlAvUodEn tApAhtUmiA Oulussa juhlittiin kadulla ja näyttämöllä k0lmEn pohJoisEn aluejärjestön, Lapin, Kainuun ja Jokilaaksojen, yhteisen kaksipäiväinen kesäjuhla Oulussa elokuun alussa oli täynnä tapahtumia. Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlavuotta juhlistanut tapahtuma käynnistyi aamupäivällä kävelykatu Rotuaarilla monipuolisella ohjelmalla ja jatkui iltapäivällä Toppilan Möljällä Meri-Oulun kesäteatterinäyttämöllä. Illalla Oulun Eläkeläiset ry juhli yhdistyksen 60-vuotista taivalta kesäpaikassaan Vaaskelassa juhlatanssien merkeissä. Pohjoisten aluejärjestöjen 60-vuotistapahtuman pääjuhla oli Toppilan Möljällä keskiviikkona. Tiistai-illan pääesitys oli Lapin Aluejärjestön vaikuttava, sodan ja sitä seuranneen rauhan ajan tapahtumia ja tuntoja peilannut ”Syvät ovat rauhan kaivot päilyvät”. – Ohjelmakokonaisuuden laulujen harjoittelu aloitettiin jo vuoden 2017 syksyllä Reino Bäckströmin vetämillä kursseilla ja kerrattiin Lauri Luttisen johdolla syksyllä 2018, kertoo aluejärjestön puheenjohtaja Kari Puolakka. – Lauri oli koonnut myös säestävän orkesterin. Lausuntaosuudet on kirjoittanut Kyllikki Vilander, joka myös on esityksen ohjaaja. Helmikuun harjoituksissa Kemijärvellä osallistujia oli noin 50, joista suurin osa tietysti kuorolaisia. – Kuutisenkymmentä meitä oli lavalla Lapin alueen seitsemän yhdistyksen soittamisen, laulamisen ja runouden harrastajaa. Jaksoimme rientää harjoituksiin pitkienkin matkojen päästä ja kestää harjoitustunnit aivan uupumiseen saakka, Kyllikki Vilander kiteytti esityksen jälkeen, kaikkia esiintyjiä kiittäen. – Ehkä väsymys heijastui varsinaiseen esitykseenkin, koska siitä jotain jäi uupumaan, vaikka kaikki olivat täysillä mukana. Ei silti haitannut, vaikka ohjelmasta jäi pois alkusanoiksi ja johdatukseksi laatimani kertomus syistä, miksi ohjelma on tehty, ja mitä sillä on haluttu sanoa maailmassa, jossa näyttää unohtaneen sodan – Yhteistyössä on voimaa. Laulakaa, soittakaa ja esittäkää runoja yhdistyksissänne! Näin teette kulttuurisesti arvokasta työtä hyvien arvojen edistämiseksi, Kyllikki Vilander kannustaa. Yleisö seurasi ohjelmaa Oulun Rotuaarilla aurinkoisessa säässä. Lapin Aluejärjestön esitti ohjelmakokonaisuuden sodan ja rauhan teemoista. Turun Eläkeläisten Kööri avasi tapahtuman vetäisemällä merimieslaulusikermän, kun 60-vuotiasta Eläkeläiset ry:tä juhlittiin keskiviikkona 21.8. Keskipäivän juhlassa Turun Varvintorilla. Lähialueen yhdistysten (Turku, Raisio, Kaarina, Piikkiö) yhteisvoimin järjestämässä juhlassa oli ohjelmaryhmien esityksiä, soppatykki ja kahvipiste, arpajaiset ja mukavaa yhdessäoloa. Eläkeläiset ry:n juhlavuoden näyttelykin oli teltan suojissa nähtävänä. Raision Seudun Eläkeläiset vierailivat juhlassa Aina-laivalla. Yhdistyksen puheenjohtaja Aarre Lehtonen hyppäsi kannelle ja kotimatka alkoi. Merihenkiset laulut soivat Turun jokimaisemissa 18 Eläkeläinen 4/2019
H Y V I N V O I N T I M AT K AT ”Kuvittele paikka, missä rannat ovat yhtä safiirisen upeita kuin Kroatiassa, vuoret jylhät kuin Sveitsissä, rotkot melkein yhtä syvät kuin Coloradossa, rakennukset yhtä elegantteja kuin Venetsiassa ja kaupungit yhtä vanhoja kuin Kreikassa..” Lähdöt: 23.9.,30.9.,7.10. 14.10. ja 13.04. 22.06. joka viikko! alk. 630€ /vko sis. retken Dubrovnikiin! LIITTYMÄLENTOJA MAAKUNNISTA! KYSY TARJOUSTA RYHMÄLLE JOKO MONTENEGROON, VENÄJÄLLE TAI VIROON! MONTENEGRO + DUBROVNIK! Venäjän, Karjalan ja Montenegron matkojen erikoismatkatoimisto puh. 017 26 333 23 toimisto@tilausmatkat.info www.tilausmatkat.info V E N Ä J Ä N M AT K AT GRAN CANARIALLA: PUERTO RICO: 28.1. 04.02. JOOGAMATKA alk . 865€ VUORISTO: 26.1. 01.02. MEDITAATIORETRIITTI 1090€ 02. 09.02. KEHO KUNTOON! 1085€ TILAUSMATKAT OY Mukava sti Moilase n Mukana ..... PIETARI 26. 29.09. OV 223€ 17. 20.10. ERÄMESSUT 293€ 05. 08.12., 29.12. 01.01. 293€ PÄRNU kylpylä EMMI 525€ 29.09. 05.10. LEIJONA 1300 Hoida arkiasiat kätevästi! Kehittynyt tekniikka takaa turvallisen liikkumisen. 1 890 € (alk. 64 €/kk) MAX 25 KM/H 100 KM EI KORTTIA UUDIST ETTU ULKONÄ KÖ! TOIMI NOPEA STI! RAJOITE TTU ERÄ! WWW.SKAND.FI ? LISÄTIEDOT JA MYYNTIPALVELU: 02 480 9060 MYYNTI@SKAND.FI | TOIMITUS KAIKKIALLE SUOMEEN ASIAKASNEUVOTTELIJA Työaika: 8-40 h/vko Kiinteä tuntipalkka +tuloslisät+päiväbonus+lounasetu Tutustu ja hae heti! www. .fi Vuodesta 1987. Lisätietoja p. 045 1299089 TOVERILLISIN HINNOIN! • Sähkötyöt, putkityöt • Ilmalämpö asennukset • Maalämpö asennukset LVIS Kylmähuolto HEINO 045 693 7656 matti.heino56@gmail.com Poimintoja juhlavuoden tapahtumista › 17.9. klo 12.00–15.30 Vammala, Seuratalo, Marttilankatu 35. Iloinen iltapäivä laulun, tanssin ja muun ohjelman merkeissä. Järjestää Vammalan Eläkeläiset ry › 23.9. klo 13 Kokkola. Snellmankoti, Rantakatu 27. Keskustelutilaisuus: Palvelut ja toimeentulo eläkeläisen perusoikeudet. Keskustelun käynnistäjänä Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö. Tilaisuuden järjestää Eläkeläiset ry yhteistyössä Pohjanmaan Aluejärjestön ja Kokkolan Eläkeläiset ry:n kanssa. Kahvitarjoilu. › 28.9. klo 12.30-14.30 Kotka, Kumppanuustalo Viikari, Mariankatu 24. Keskustelutilaisuus, teemana eläkkeiden rahoitus. Alustaa tutkija emeritus (Kela) Pertti Honkanen.Järjestäjinä Kaakkois-Suomen aluejärjestö ja Kotkan Eläkeläiset ry › 3.10. klo 11.00 Kerava, Keuda-talon Kerava-sali, Keskikatu 3. Helsinki+Uusimaa aluejuhla › 8.10. klo 12.30 Vaasa, Arbetets Vännerillä, Ajurinkatu 14 Vaasan Eläkeläiset ry järjestää kaikille avoimen yhteislaulutilaisuuden › 10.10. klo 11.00 Vihti, Puistola, Raasakankuja 1. Vihdin Eläkeläiset ry järjestää juhlavuoden yhteislaulutilaisuuden. Tilaisuuden aluksi juodaan kahvit. › 22.10. klo 14 – 16 Yhteislaulutilaisuus Keravan kirjastossa, Paasikivenkatu 12, Kerava. › 24.10. klo 12.30–14.30 Raahe, Raahen työväentalo, Asemakatu 14. Juhlakeskustelu Jokilaaksojen aluejärjestössä: Iäkkäiden sosiaaliturva. Keskustelun alustaa dosentti Jouko Kajanoja. › •14.11. klo 16-18 Pori, Yhteisötalo Otava, Otavankatu 5. Keskustelutilaisuus: Miten turvataan ikäihmisten sosiaalija terveyspalvelut, kun rahasta joudutaan taistelemaan? Alustaja: Sinikka Torkkola, yhteiskuntatieteiden tohtori, tutkija. Eläkeläinen 4/2019 19
JärJEstö U uden tietokoneen hankkiminen saattaa tulla eteen usemmastakin eri syystä. Joillekin uusi tietokone voi olla ensimmäinen oma kone. Joskus uskollinen, vuosia palvellut laite alkaa olla tuskaisen hidas, jolloin se on yksinkertaisesti vaihdettava uuteen malliin. Toisinaan käy niin, että käytössä oleva kone lakkaa toimimasta. Valitettavasti tietokoneiden käyttöikä on huomattavasti lyhyempi kuin vaikka autoilla. Yrityskäytössä tietokoneet uusitaan yleensä 2-4 vuoden välein, omassa käytössä ne kelpaavat joitain vuosia pidempään. Kun kävelee elektroniikkaliikkeeseen tai surffailee kauppojen sivuilla, on tietokoneita ja älylaitteita myynnissä niin montaa sorttia, että niistä on vaikea valita. Lisäksi niiden nimet ja kuvaukset ovat yleensä sekavia, eivätkä kerro tavalliselle käyttäjälle tarpeeksi. Monet eivät edes välttämättä osaa päättää, ostavatko seuraavaksi perinteisen kannettavan tietokoneen vai taulutietokoneen eli tabletin. Mikäli tietokoneet tuntuvat itselle vierailta, kannattaa pyytää joltain tietokoneita tuntevalta tutulta tai perheenjäseneltä mielipide ja valita tietokone jo ennen kauppaan menoa tai pyytää apuhenkilö mukaan ostoksille. Etukäteen kannattaa miettiä sitäkin, että joissain elektroniikkaliikEnnen kaikkea kannattaa miettiä sitä, mitä uudella laitteella aiotaan tehdä. Uuden tietokoneen hankinta tablettia enemmän tallennustilaa kuville, videoille sekä asiakirjoille. Pilvipalvelut tasaavat tallennustilan eroa jonkin verran, mutta monet haluavat säilyttää kuvansa omalla laitteella. Tietokoneeseen saa liitettyä ison näytön, mikäli näkökyky on heikentynyt merkittävästi. Näkövammaisille on olemassa myös ruudunlukuohjelmia, jotka voivat lukea näytöllä näkyvän tekstin ääneen. Älypuhelimissa ja tableteissa nämä helppokäyttötoiminnot ovat vakiovarusteena. Jos laite kulkee paljon mukana liikennevälineissä ja mökkireissuilla, tabletti on selvästi kevyempi vaihtoehto. Tablettitietokoneiden akku kestää myös paremmin kuin perinteisissä tietokoneissa. sAmAstA tAblEtistA on usein kaksi versiota: toiseen saa nettiyhteyden SIM-kortilla aivan kuten puhelimeen, eli internet toimii kaikkialla missä on toimiva matkapuhelinverkko. Nämä mallit tunnistaa 4G tai LTE -merkinnästä. Toinen versio tarvitsee langattoman WiFi-verkon internetiä varten. Näissä malleissa lukeekin WiFi. Jälkimmäiset ovat jonkin verran halvempia. Tablettitietokoneet ovat ohjelmistoltaan yksinkertaisempia kuin kannettavat tietokoneet ja niitä on käytännössä mahdotonta saada sekaisin. Laitteessa on “kotinäppäin”, jolla pääsee aina alkutilaan. Älypuhelimissa on samat ominaisuudet kuin tableteissa, mutta niillä voi lisäksi soittaa ja lähettää tekstiviestejä. Joissain tableteissa on myös tämä mahdollisuus, mutta ison tabletin pitäminen korvalla on pidemmän päälle raskasta. Tietokoneista, älypuhelimista ja tableteista on olemassa erikokoisia vaihtoehtoja. Ruudun koko on yksi tärkeimmistä kriteereistä valintaa tehdessä. Pienempää laitetta on kevyempi nostella, mutta isommalta ruudulta on helpompi lukea tekstiä siristelemättä. pAlJonko tiEtokonEEstA kannattaa sitten maksaa? Tavallinen käyttäjä ei tarvitse tuhannen euron konetta. Aivan halvinta tietokonetta ei myöskään välttämättä kannata ostaa, sillä sen käyttöikä voi heikon laadun vuoksi jäädä lyhyeksi. Alle 500 eurolla voi saada jo hyvän tietokoneen, varsinkin tarjouksesta. Jos paikkakunnallasi on vähän käytettyjä yrityskoneita myyvä liike, kannattaa sekin ottaa huomioon. Monet yritykset vaihtavat tehokkaat koneensa usein uusiin ja peruskäytössä ne voivat kestää vielä useita vuosia. JoUni AhonEn keissä myyjillä on provisiopohjainen palkka ja tehomyyjän kohtaamisen jälkeen ostaja saattaa poistua kaupasta huomattavasti tarvettaan kalliimman tietokoneen kanssa. EnnEn kAikkEA uutta laitetta hankittaessa tulisi miettiä, mitä tietokoneella aiotaan tehdä. Tietokoneita on paljon erilaisia, koska Ihmiset tekevät tietokoneilla eri asioita. Joillekin riittää laskujen maksu sekä satunnainen netissä surffailu. Joku toinen taas saattaa kirjoittaa kirjaa ja päivittää yhdistyksen nettisivuja. Jos laitteella on tarkoitus tehdä jotain työlästä, kuten käyttää vaikka kirjanpito-ohjelmia tai käsitellä kuvia tai videoita, kannettava tietokone on usein tablettia paremmin soveltuva vaihtoehto. Samoin paljon kirjoitusta harrastaville voi suositella kannettavaa, koska kirjoittaminen on helpompaa isommalla fyysisellä näppäimistöllä. Kannettavassa tietokoneessa on digi Valitettavasti tietokoneiden käyttöikä on huomattavasti lyhyempi kuin vaikkapa autoilla “Teknologia kuuluu myös ikäihmisille” –tEknologiA kUUlUU kaikille, myös ikäihmisille. Digitalisaatio ei saa syrjäyttää eikä eriarvoistaa. Siksi tärkeää on nostaa esiin ihmisten ja tarpeiden moninaisuus. Vanhusja lähimmäispalvelun liitto ry:n Ikäteknologiakeskus päällikkö Sari Vapaavuori puhui digiosallisuuden haasteista Eläkeläiset ry:n Savon aluejärjestön järjestämässä keskustelutilaisuudessa Kuntorannassa 30. 8. Hän muistutti että teknologialla toki on paljon myönteisiä vaikutuksia. – Mutta jos ihminen ei osaa, uskalla tai pysty käyttämään digilaitteita, hän voi jäädä hyvin monen palvelun ulkopuolelle. Yhteiskunnan ei tule lähteä siitä olettamuksesta, että kaikki digittää nykyisin ja että kaikki pystyvät käyttämään näitä palveluita. Myönteistä Vapaavuori näki hallitusohjelman suuntaviivoissa, että viranomaispalveluja kehitetään ajatellen myös niitä ihmisryhmiä, jotka eivät asioi sähköisesti. Vapaavuori kannusti ikäihmisiä rohkeasti opettelemaan uutta. – Sinnikkyys palkitaan. Jokainen voi oppia. Mutta pointtini on, että ketään ei pidä pakottaa, jos ihminen ei halua tai ei ole kiinnostunut. Kenenkään ei kuitenkaan tarvitse ajatella olevansa jotenkin erityisen kömpelö tietotekniikan kanssa. –Olkaa armollisia itsellenne. Kaikki meistä joutuvat kipuilemaan digiasioiden kanssa. Se ei ole edes iästä kiinni. tUomAs tAlvilA 20 Eläkeläinen 4/2019
lyhyEsti Toimintatonnit vuodelle 2020 ovat nyt haettavissa Eläkeläiset ry saa kohdennettua toiminta-avustusta käytettäväksi jäsenyhdistystensä perustoiminnan-, vapaaehtoistoiminnan sekä harrastustoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen, toiminnan kehittämiseen sekä toiminnan vetäjien ja toteuttajien kouluttamiseen. Järjestö ohjaa avustuksen hakemusten perusteella ns. toimintatonneina järjestön paikallisyhdistyksille ja aluejärjestöille. Toimintatonnin hakuohje ja -lomake on lähetetty yhdistyspostissa 5.9. Hakulomake tulee palauttaa Eläkeläiset ry:lle 29.11. mennessä. Avustusta voi hakea nyt myös sähköisesti. Löydät sähköisen lomakkeen Eläkeläiset ry:n kotisivuilta www.elakelaiset.fi. Kun olet lähettänyt sähköisen lomakkeen meille, saat siitä sähköpostitse kuittausviestin, että hakemus on vastaanotettu. Lisätietoa ja apua antavat henkilöstöja talousvastaava Heli Grönroos, puh: 050 529 0399, heli.gronroos@elakelaiset.fi ja järjestösuunnittelija Anu Mäki, puh: 040 839 7699, anu.maki@elakelaiset.fi. Veteraanien kulttuurikatselmus Turussa 16. – 17.11. Veteraanien kulttuurikatselmus, jossa Eläkeläiset ry:kin on mukana, järjestetään Turussa 16. – 17.11. Katselmuksen pitopaikka on Turun konservatorio (Linnankatu 60), jossa järjestetään niin ruokailu kuin kaikki tapahtuman päälajit: tanssilajit, musiikkilajit ja näyttämötaiteen lajit. Katselmuslajit esiintyvät lauantaina 16.11. ja sunnuntaina 17.11. järjestetään lauantain esitysten pohjalta koottava loppunäytös konservatorion Sigyn-salissa. Lisäksi tapahtumapaikkana toimii lauantaina oheistapahtumana järjestettävässä karaokessa TSL Turun toimipiste (Itäinen Rantakatu 64). Katselmuksen illallistilaisuus ja tanssit lauantai-iltana järjestetään puolestaan Hansasalissa (Puutarhakatu 45). Kulttuurikatselmuksen toteuttamisessa ovat mukana Työväen urheiluliitto TUL, Eläkkeensaajien Keskusliitto, Eläkeläiset ry, Suomen Työväen Musiikkiliitto ja Työväen Näyttämöiden Liitto. Tapahtuma on avoin kaikille edellä mainittujen järjestöjen 55-vuotta täyttäneille jäsenille, niin yksinesiintyjille kuin ryhmille. Ilmoittautuminen kaikkiin lajeihin on 11.10. mennessä ja se tapahtuu TUL:n verkkosivujen kautta. › www.tul.fi Eläkeläinen vuonna 2059 – KSL tarjoaa tukea tulevaisuutta pohtiville opintokerhoille Eläkeläiset ry:n yhteistyökumppani Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry tulee kanssamme juhlimaan 60-vuotiasta järjestöämme Kulttuuritalolle 4.12. Pystytämme yhdessä kuvanäyttelyn aiheesta ”eläkeläinen vuonna 2059”. Ennen juhlaa KSL tarjoaa yhdistystemme opintokerhoille tekemistä: se kutsuu kerhoja keskustelemaan ja kuvittelemaan, miltä tulevaisuuden eläkeläiset näyttävät. Perustakaa opintokerho, keskustelkaa tulevaisuuden eläkeläisestä ja esittäkää keskustelunne tulos ottamalla kuva, jossa esiintyy eläkeläinen vuonna 2059. Kuvat voitte toimittaa KSL:lle sähköpostin liitetiedostona tai postitse. KSL-opintokeskus maksaa aihetta pohtiville ja kuvan tai kaksi toimittaville ryhmille opintokerhon tukea 100 euroa/kerho. Ehtona on, että opintokerhon tuen hakemiseen tarvittavat tiedot toimitetaan KSL:lle. Lisätietoja KSL:stä: tiina.flygare@ksl.fi tai puhelimitse 050 5900 709. Xxxxxx xxxxxx xxxxxxxxxxx Vapaaehtoistyö ansaitsee tukea ja tunnustusta Xxxx xxxxx xxxx xxxx xxxxx xxxxx xxxxxx. XXXXXXXXX XXXXX xxxx xxxxxxxxx xxxxxxx xxxxxxx xxxxx. Xxxxxx xxxxx xxxxx xxxx xxxx xxxxx xxxxxx xxxxxx xxxxxx xxxxxx. Xxxxx xxxxxx xxxxxx xxxxxx. Xxxxxx xxxxxx xxxxxx xxxxxx xx xxxxxxx xxxxxxxx. Xxxxxxxxx xxxxxxx xxxxxxx xxxxxxx xxxxxx xxxxxx xxx xxxxxx xxxxxxxx. Xxxxx xxxxxx xxxxxxx xxxxxxxx xxxxxx xxxxxx xx xxx xxxxxxx xxxxxx. Xxxxx xxxxx xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxx xxxxx xxxxxxx xxxxxxx. Xxxxxx xxxxxxxx xxxxxxx xxxxx xxxxxx xxxx. Xxxxxx xxxxxx xxxxxxx. Xxxxxxxx xxxxxx xxxxx. Xxxxxxx xxxxxxx xx xxxxxxx xxxxx xxxxxxx xxxxxx xxxxx xxxxxx xxxxx. Xxxxx xxxxx xxxxxxx xxxx. Xxxxxxx xxxxxxxx. Xxxxx xxxxxxx xxxxxx xxx xxxxxxx xxxxx. Xxxxxx xxxxxxxx xxxxx xxxxx xxxx xxxx xxxx xxxxxx xxxxxxx. Xxxxxxxx xxxxxxx xxxxxxx xxxxx xxxxxx. Xxxxxxx xxxxxx xxx xxxxx xxxxxxx xxxxxx xxxxxxx. Xxxxxxxx xxxxxx xxxxxxx xxxxxx xxxxxxxx. Xxxxx xxxxxxx xxxxxx xxx xxxxxxx xxxxx. Xxxxxx xxxxxxxx xxxxx xxxxx xxxx xxxx xxxx xxxxxx xxxxxxx. Xxxxxxxx xxxxxxx xxxxXxxxxxxx xxxxxx xxxxxxx xxxxxx xxxxxxxx. Marja Leena Makkonen: Järjestötoiminta tuottaa hyvinvointia, josta hyötyy koko yhteiskunta. JärJEstöissä JA yhdistyksissä tehtävän vapaaehtoistyön on Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtajan Marja Leena Makkosen mielestä saatava ansaitsemansa tuki ja tunnustus yhteiskunnalta – Onnistuakseen toiminta tarvitsee myös konkreettiset perusedellytykset: on oltava paikka, jossa kokoontua, on oltava toimivat liikenneyhteydet, jotta ihmiset pääsevät toistensa luo ja mukaan toimintaan. On oltava ohjaajia ja heille koulutusta. Toiminnalle on oltava myös riittävät taloudelliset edellytykset. Raha ei saisi koskaan muodostua esteeksi vapaehtoiseen kansalaistoimintaan osallistumiselle, totesi Makkonen puhuessaan Satakunnan Aluejärjestön Elojuhlassa. – Yhdistystoiminta on kansalaisvaikuttamista, ihmisten välistä ystävyyttä ja keskinäistä välittämistä. Se on oppimista, monenlaisia harrastuksia, ystävätoimintaa, liikuntaa ja itse tuotettua kulttuuria. Yhdistykset tekevät vapaaehtoistyötä paikkakunnillaan myös muiden ihmisten hyväksi. Toiminta tuottaa hyvinvointia, josta hyötyy koko yhteiskunta, Makkonen painotti. –Järjestöt rakentavat luottamusta ihmisten välille ikään katsomatta, luovat kiinteyttä yhteisöihin ja vaalivat yhteisvastuun arvoja. Ja monikulttuurisessa Suomessa ne tarjoavat matalan kynnyksen kulttuurien kohtaamiselle ja yhteistoiminnalle. Yhteiskunnan tulisi huomioida tämä monialainen toiminta ja antaa tukensa aidolle vapaaehtoistoiminnalle sekä kansalaisvaikuttamiselle vAnhUsnEUvostot ovAt kunnissa mahdollisuus, eivät itsetarkoitus, Marja Leena Makkonen huomautti. –Kunnat alkavat syksyn kuluessa valmistella vuoden 2020 budjetteja, jotka vaikuttavat palveluihin. Vanhusneuvostot ovat tärkeässä asemassa ja niiden tulee ottaa kantaa vanhuspalveluiden talousarvioon. Hyvinvoinnin ja terveydenhoidon tehtävät ovat kunnissa etusijalla. – Vanhusneuvostojen tulee olla herkällä korvalla ja puuttua tarvittaessa epäkohtiin, Makkonen sanoi. › Iloista puheensorinaa, tuttujen tapaamista, kesäjuhlaan sopivia esityksiä, maukasta ruokaa ja kahvia. Siinä puitteita Satakunnan Aluejärjestön Elojuhlaan. Juhla pidettiin elokuun alussa Porin Eläkeläisten vapaa-ajanviettopaikassa Ahlaisten Suvipirtillä. Aurinkoinen kesäsää suosi ja tapahtuma pidettiin pääosin ulkona. Elojuhla oli Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlavuoden maakunnallinen tapahtuma. Samalla juhlittiin Suvipirtin 30-vuotisjuhlaa. Suvipirtti saatiin Porin yhdistyksen käyttöön kesällä 1989. Elojuhlaan osallistui noin 200 henkeä. Marja Leena Makkonen puhui Elojuhlassa Ahlaisten Suvipirtillä. Eläkeläinen 4/2019 21
Elämäni EläkEvUodEt – liikettä ja mielenvoimaa -ohjelma on Ikäinstituutin koordinoima eläkevalmennusohjelma, jossa Eläkeläiset ry on järjestökumppanina. Hankkeen alkuvaiheessa myös viisi jäsenyhdistystämme ryhtyi hankekumppaneiksi. Uudet yhdistykset ja henkilöjäsenet ovat tervetulleita mukaan. Seuraava koulutus pidetään 30–31.10. Porvoossa. Koulutuksista voi kysyä lisää Ikäinstituutin Taru Tanskaselta, puh. 040 579 3729, sähköposti taru.tanskanen@ikainstituutti.fi Ilmoittautuminen: https://www.lyyti.in/elamani_elakevuodet_Porvoo Eläkeläiset ry:stä yhteyshenkilönä on Tiina Rajala, puh. 040 582 4319, sähköposti: tiina.rajala@elakelaiset.fi Ohjelman yhtenä kohderyhmänä ovat ihmiset, jotka ovat siirtymässä työelämästä eläkkeelle. Toinen kohderyhmä ovat eläkeläiset, joita koulutetaan vapaaehtoisiksi eläkevalmentajiksi. Koulutuksiin etsitään valmentajapareja. Toiminnassa on tilaisuus tutustua uusiin ihmisiin, oppia ryhmänohjausta ja tehdä eläkeläistoimintaa tunnetuksi tulevien eläkeläisten keskuudessa. Valmennuskoulutukset ovat osallistujille maksuttomia. tiinA rAJAlA EläkEläisEt ry:n yhdistykset osallistuivat aktiivisesti Elämäni eläkevuodet -pilottikoulutuksiin, jotka pidettiin toukokuussa Tampereella ja Kuopiossa. Ensimmäisiin koulutuksiin osallistui 11 jäsentämme. Yksi heistä oli karkkilalainen Erkki Hepoaho. Musiikkimies Hepoaho kuuli koulutuksesta sattumalta ollessaan vierailevana soittajana Vantaalla eläkeläisyhdistyksen tapahtumassa. – Ajatus valmennuksesta tuntui järkeenkäyvältä. Olen tavannut paljon ihmisiä jotka eivät työelämän jälkeen oikein pääse mukaan eläkkeellä olemiseen vaan jäävät harhailemaan suuntaa vailla. On näyttänyt siltä, että he eivät voi hyvin. Hepoaho kävi Tampereen koulutuksen innolla läpi, sai harjoitusvalmennusta ja paksun kansiollisen aineistoa oman eläkevalmennusryhmän vetämiseen. Oppeja hän soveltaa käytäntöön juuri nyt toimintaansa käynnistävässä karkkilalaisessa ”äijäryhmässä”. – Joka toinen kokoontumiskerta pidämme kokkikurssia ja joka toinen kerta käymme läpi Ikäinstituutin aineistoa, Hepoaho kertoo. Tilat löytyvät seurakuntatalolta jossa on myös tarvittava keittiövarustus. Mukana on tähän mennessä toistakymmentä henkeä. – Ryhmässä sananmukaisesti opetellaan olemaan eläkkeellä. Kiinnitetään huomiota arkielämän laatuun, liikuntaan, ravitsemukseen, yöuneen. Tarkoitus ei ole, että minä valmentajana vain luennoin, vaan että innostamme porukassa toinen toiErkki Hepoaho Karkkilasta (kuva vasemmalla) ja Riitta Rintamäki ja Pauli Juntunen Hämeenkyrö-Viljakkalasta ovat Elämäni eläkevuodet -valmentajia Äijäryhmä Karkkilassa, hyvinvointia Hämeenkyrö-Viljakkalassa siamme kehittämään omaa eläkkeelläoloaikaamme. – Osallistuja on asiantuntija. Mikä motivoi minut liikkumaan, minkälaiset pienet askeleet sopivat minulle, mitä asioita haluan eläkeellä tehdä, mitkä asiat ovat minulle tärkeitä. Erkki Hepoaho itse jäi eläkkeelle vuonna 2013. Oliko hänellä hankaluuksia sopeutua rooliin? – Ei kyllä lainkaan. Hakeuduin heti eläkeläisjärjestöihin, ensin olin Keravan Eläkeläisissä jossa vedin musiikiryhmääkin. Muutettuani Karkkilaan sama juttu. Olen työväenopiston kautta mukaan useassa musikkiryhmäsää. Lähes joka päivälle löytyy jotakin toimintaa, Hepoaho myhäilee. myös riittA Rintamäki ja Pauli Juntunen Hämeenkyrö-Viljakkalan Eläkeläiset ry:stä kouluttautuivat toukouussa Elämäni eläkevuodet -valmentajiksi. He aloittivat oman valmennusryhmän luotsaamisen heinäkuussa. – 12 osanottajan ryhmässä on käsitelty hyvinvointia, liikuntaa ja vaihdettu mielipiteitä kaikenlaisista asioista. Hyvin vilkkaasti on keskustelua syntynyt. Kaikki ovat tykänneet ja viimeksikin eräs rouva tarjosi kaikille pullakahvit, Riitta Rintamäki kertoo. – Ensi alkuun itseäni jännitti, että loppuvatko minulta sanat, kun ei ole aikaisempaa kokemusta ryhmän vetämisestä. Mutta hyvin on sujunut, ja tästä saa itselleenkin uutta ja innostavaa kokemusta. tUomAs tAlvilA Elämäni eläkevuodet -valmennuksen tavoitteena on herättää hyvinvoinnista huolehtimisen kipinä ja liikkumisen ilo JärJEstö IK Ä IN S TI TU U TT I TU O M A S TA LV IL A 22 Eläkeläinen 4/2019
Kurssit Kuntorannassa Yhdistystoiminnan jatkokurssi 23.27.9. (4 vrk) Tarkoitettu puheenjohtajille, sihteereille sekä kaikille johtokunnan jäsenille. Sopii parhaiten peruskurssin käyneille. Syvennämme yhdistystaitojen tuntemusta, opimme kokoustekniikkaa ja yhdistysasiakirjojen laatimista; yhdistystoiminnan uudet tuulet. Yhteinen osuus taloudenhoidon kurssin kanssa. Vetäjinä Anu Mäki ja Tiina Rajala. Tarjoushinta: 70 € (ph)/ 80 € (th). Ilmoittautuminen heti. Taloudenhoidon jatkokurssi 23.27.9. (4 vrk) Tarkoitettu taloudenhoitajille ja toiminnantarkastajille, mieluiten peruskurssin käyneille. Syvennämme perustaitoja sekä opettelemme käyttämään sähköistä kirjanpito-ohjelmaa. Yhteinen osuus yhdistystoiminnan kurssin kanssa. Vetäjänä Anitta Koski. KURSSI ON TÄYNNÄ Ikääntymispolitiikan opintopäivät 16.-18.10. (2 vrk) Kurssi on tarkoitettu vanhusneuvostojen jäsenille sekä muille ikääntymispolitiikasta kiinnostuneille yhdistysaktiiveille. Pääaiheena on järjestömme uusi Ikäystävälliseen Suomeen -ikääntymispolitiikan tavoiteohjelma. Tarjoushinta: 70 € (ph) / 80 € (th) Ilmoittautuminen 25.9. mennessä. Leppoisa ja lyhyt liikuntakurssi 24.26.10. (2 vrk) Monipuolisesti terveysliikunnan ja toimintakyvyn osa-alueita yhdessä uutta oppien, kokemuksia jakaen ja itse kokeillen. Sisältää tasapainoja lihaskuntoharjoituksia, joogavenyttelyä, taiji, pienpelejä, ja Lavislavatanssijumppaa. Kurssille ovat tervetulleita kaikki terveysliikunnasta ja toimintakyvyn edistämisestä kiinnostuneet eikä mitään erityistä liikunta/kuntotaustaa tai aikaisempaa osaamista tarvita. Vetäjänä liikunnanohjaaja Mari Lehikoinen. Hinta: 135 € (ph)/ 155 € (th). Ilmoittautuminen 1.10. mennessä. Musiikkikurssi 24.-28.10. (4 vrk) Tarkoitettu laulajille ja soittajille. Uutta ohjelmistoa musiikkiryhmille, teoriaa yhdessä laulamisen ja soittamisen lisäksi. Sopii niin aloittelijoille kuin pidempäänkin harrastaneille. Vetäjinä Sauli Malinen ja Ahti Sepp. Hinta: 265 € (ph) / 305 € (th) Ilmoittautuminen 1.10. mennessä. Ohjelmia kerhoon ja esiintymistaitoa 24.-28.10. (4 vrk) Uusia ideoita ohjelmaryhmille. Kurssi sopii myös kaikille, jotka haluavat kehittää esiintymistaitojaan. Vetäjänä teatteri-ilmaisun ohjaaja Pilvi Kallio-Meriläinen. Hinta: 265 € (ph) / 305€ (th) Ilmoittautuminen 1.10. mennessä. Kurssi yhdistysten emännille ja isännille 4.-6.11. (2 vrk) Vinkkejä kätevien, maittavien ja terveellisten tarjoilujen järjestämiseen. Mahdollisuus suorittaa hygieniapassi. Tarjoushinta: 70 € (ph) / 80 € (th). Ilmoittautuminen 1.10. mennessä. Matkavastaavien jatkokurssi 4.6.11. (2 vrk) Tarkoitettu yhdistysten matkavastaaville sekä kaikille hyvien matkojen ja retkien suunnittelusta kiinnostuneille. Kurssi sopii peruskurssin käyneille. Muitten aiheitten muassa teemana on järjestön tulevat tapahtumat ja sosiaalisten lomien hakeminen. Vetäjänä Anu Mäki. Tarjoushinta: 70 € (ph) / 80 € (th). Ilmoittautuminen 1.10. mennessä. Alueelliset kurssit Ikiliikuttajakoulutus Kittilässä 14.9. klo 10-18 (1 pv) Ideoita yhdistyksen sisäja ulkoliikuntaan, muun muassa pienten pelien parissa. Koulutusmateriaalina Ikiliikuttajaopas ja muuta aineistoa. Kurssi on osallistujille maksuton ja sisältää kevyen lounaan ja kahvitarjoilun. Vetäjinä Eva Rönkkö ja Hannele Pitkä-Liukkonen. Matkakuluja emme korvaa. Ilmoittautuminen heti. Tietotekniikkakoulutus Voimme järjestää vertaisopastajakoulutuksen sekä muutamia nettiopastuspäiviä eri alueilla. Tietotekniikkakoulutuksissa pyydämme olemaan yhteydessä Tiina Rajalaan. Yhdistysverstaat: Jos haluatte järjestää yhdistyksessänne ”yhdistysverstas”-opastustapahtuman, pyydämme ottamaan yhteyttä aluetyön suunnittelija Anna Eskolaan, puh. 044 751 1031, sähköposti anna.eskola@elakelaiset.fi Eläkeläiset ry:n syksyn 2019 kurssikalenteri Kurssien hinnat Kurssien hinnat on ilmoitettu kunkin kurssin yhteydessä. Järjestölliset ja viestintäkurssit tarjoamme alennettuun hintaan. Kuntorannassa pidettävien kurssien hinnat vaihtelevat kausihinnaston mukaan. Kurssituki Normaalihintaisille kursseille vähävaraiset yhdistykset voivat hakea kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Tukihakemus tulee merkitä selkeästi hakemuskaavakkeeseen, sähköposti-ilmoitukseen. Sähköisessä lomakkeessa on oma kohtansa tukihakemukselle. Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä osoitteeseen Eläkeläiset ry; Anna Autio, Mechelininkatu 20 A, 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: anna.autio@elakelaiset.fi. Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: www.elakelaiset.fi. › Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. › Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. › Kuntorannan kurssien osalta on ilmoitettava, valitseeko kurssilainen puolivai täysihoidon. › Jos kurssi-ilmoittautuminen perutaan myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen kurssin alkua (ilman lääkärintodistusta), perimme 20 euron peruutusmaksun. Kalenteri myös kotisivullamme Kurssikalenteri julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n verkkosivuilla www.elakelaiset.fi, joilta näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Eläkeläinen 4/2019 23
JärJEstö Liikettä ja tanssia voi ymmärtää monenlaisesta näkökulmasta. Kuntoilu-, viihdeja hyötynäkökulman lisäksi tanssilla voidaan nähdä esteettinen ja kommunikatiivinen ulottuvuus. Liikkuva keho on myös tarinankerrontaväline, jota käytämme huomaamattamme. Eläkeläiset ry:n liikunnan ja esiintymistaidon ohjaajille suunnattu yhden päivän Keho kertojana -kurssi tarjoaa osallistujille sekä käytännöllisiä liikeharjoituksia että mahdollisuuden pohtia ryhmänohjaajan taitoja. Kurssilla käytettyjä työkaluja on mahdollista soveltaa omissa ryhmissä ja käyttää sekä tanssin että liikkeen tutkimiseen. Toisaalta harjoitukset soveltuvat myös erilaisten esitysten rakentamiseen. Kurssin vetää ohjaaja ja yhteisötaiteilija Vilja Itkonen (kuvassa), joka on opiskellut vuosina 2012-2016 erityisesti liikeilmaisua, mimiikkaa, klovneriaa ja fyysista teatteria Buenos Airesissa, Argentiinassa sekä Odin Teatretissa, Tanskassa. Viljalla on pitkä ja monipuolinen syventyneisyys erilaiseen kehoilmaisuun sekä kehon luovaan ja kerronnalliseen käyttöön. Kurssilla perehdytään kehon kykyyn kertoa tarinoita. Yksilö-, parija ryhmäharjoituksissa tutkimme erilaista liikettä ja tanssia keskittyen liikkeiden kertomuksellisuuteen. Rakennamme pieniä koreografioita ja selvitämme, millaisin keinoin liikkumalla voi kertoa elämästä. Mitä eleet, suunnat, rytmi ja kontakti kertovat? Kuinka liike muutttuu tanssiksi? Kuinka tanssien on mahdollista välittää muisto tai luoda tunnelma? Jaettu ja esitetty liike luottamuksellisessa ryhmässä opettaa katsotuksi tulemista. Kun ilmaisukeinona on sanojen sijasta keho, jää myös näkijöille enemmän tulkinnan mahdollisuuksia., Vilja Itkonen kertoo... Kehon tarinat -ohjaajakoulutus on osa Liikumme tanssien-hanketta. Tanssi on iäkkäille hyvä liikuntamuoto, sillä se yhdistää monipuolisesti fyysisen, kognitiivisen sekä sosiaalisen toiminnan. Tanssi vetää puoleensa myös ihmisiä, jotka eivät ole kiinnostuneita varsinaisesta kuntoliikunnasta. Tanssilla on pitkä perinne ja se on suosittu liikuntamuoto jäsenistömme keskuudessa: erityisesti kansantanssia ja Ikäinstituutin lanseeraamaa senioritanssia harrastetaan paljon. Harrastuksen jatkuvuus edellyttää kuitenkin sen kehittämistä ja monipuolistamista. Liikunnan ja esiintymistaidon ohjaajille suunnattu Keho kertojana -kurssi › Paikka: Kuntoranta, Varkaus › Aika: 25.10.2019 klo 10 16.30 › Ilmoittautumiset: Eva Rönkkö, 040 501 3599, eva.ronkko@elakelaiset.fi Tiina Rajala, 040 5824319, tiina.rajala@elakelaiset.fi › Kurssi on maksuton Keho kertojana luovan liikkeen kurssi liikunnan ja esiintymistaidon ohjaajille Näin sävel soi askelten Ja ikkunassa poika jo on… Näitä riimejä lauloi Raimo Järvelä tulevalle vaimolle Annelille Porvoossa 50 vuotta sitten. Nyt pariskunnan hellät muistot heräsivät Liikumme tanssien -pajassa Heinolan Hopearannassa, kun opettaja Tea Geitel tanssitti ryhmää Ranskalaisten korkojen tahtiin. Sopivan tasoinen koreografia ja Helena Siltalan pehmeä laulu innoittivat nauttimaan tanssista ja tulkitsemaan liikkeitä omien tunteiden mukaisesti. Ei Elviksen Heartbreak hotelkaan jättänyt kylmäksi. Tanssijoiden lanteet heiluivat kuin rock and rollin kuninkaalla konsanaan, kun Tean kannustamana sisäinen Elvis pääsi vapautumaan. Tätä ovat Eläkeläiset ry:n maksuttomat Liikumme tanssien -pajat parhaimmillaan. Loistavat opettajat ovat saaneet yhdistystemme väkeä eri puolilla maata liikkumaan hyvin erilaisilla tanssityyleillä ja samalla rohkaisseet tanssimaan juuri niin, kun itsestään parhaalta tuntuu. Heinolan tanssipajaan osallistuttiin Hyvinkäältä ja Porvoosta saakka, yhteensä lähes 30 henkeä. Tanssijoiden yksimielinen kommentti kahvitauolla kuului: Tänne kannatti tulla! EvA rönkkö Heinolan tanssipajassa nautittiin klassikoista Anneli Järvelä, Tea Geitel, Raimo Järvelä ja Lasse Kurki tanssipajan tauolla. Alkuverryttelyksi tehtiin harjoituksia pikkupallolla. › Lue Liikumme tanssien -hankkeesta myös kotisivultamme: www.elakelaiset.fi/toiminta 24 Eläkeläinen 4/2019
liikkEitä JokA lähtöön Ympyröitä Syyskuun saavuttua kerhot käynnistyvät taas. Taukojumpassa tarjoamme tällä kertaa erilaisia ympyröitä. Liikkeet ovat helppoja, mutta saavat veren kiertämään. Tee harjoituksia seisten tai istuen, sisällä tai ulkona, yksin tai isommassakin porukassa. Tee liikettä mahdollisemman laajasti ja niin monta kertaa, kun tuntuu hyvältä. Keksikää lisää ympyröitä!. Liikkeet EvA rönkkö piiRRokset EnE rönkkö › Leikkaa talteen, sarja jatkuu! Liikkeitä joka lähtöön -sarjan aikaisemmat osat löytyvät osoitteesta www. elakelaiset.fi/liikunta. 1. Nosta kädet sivulle ja tee ympyröitä, vaihda suuntaa. 2. Kädet lanteilla, jalat pienessä haarassa. Tee lantiolla isoja ympyröitä, vaihda suuntaa. 3. Kädet polvilla, tee polviympyröitä molempiin suuntiin. 4. Nosta jalka sivulle ja tee ympyröitä molempiin suuntiin. Vaihda jalkaa. 1 2 3 4 Eläkeläinen 4/2019 25
pEnsionärEn pEnsionärErnA rf:s nya målprogram innehåller en heltäckande palett åtgärder med vilka ett äldrevänligt samhälle byggs upp. Programmet som utarbetats tillsammans med medlemskåren och som i demokratisk ordning underkastats en noggrann behandling inom organisationen utgör en central grundval för Pensionärerna rf:s intressebevakningsarbete. Vi skickade också förslagen i vårt aktuella framtidsinriktade målprogram till samtliga riksdagspartier och till regeringsförhandlarna som gjorde upp regeringsprogrammet i Ständerhuset. syns då pensionärsfrågan i det nya regeringsprogrammet? Många målsättningar som Antti Rinnes regering ställt upp är ur ett äldreperspektiv sett positiva. En förbättring av de låga pensionerna, personaldimensioneringen inom äldreomsorgen, en vårdreform som stärker offentliga tjänster, grundande av en tjänst som äldreombudsman samt ett åtgärdsprogram för äldre personers boende är en bra och äldrevänlig politik. Det som nu krävs av medborgarsamhället – inklusive pensionärsorganisationerna – är att man är uppmärksam och följer med att regeringen också förverkligar sina goda löften fullt ut. De vackra fraserna måste också omsättas i praktiken. Pensionärerna rf driver sina samhälleliga målsättningar med de medel som medborgarorganisationerna har till sitt förfogande: initiativ, utlåtanden och ställningstaganden. Vi utbildar våra medlemmar och erbjuder material till stöd för det lokala påverkansarbetet. Vi ingår i samhälleliga nätverk och verkar tillsammans med andra organisationer. gör påvErkAnsArbEtEt vår organisation till en suspekt ”lobbare”? Det finns lobbare av olika slag. Ett starkt medborgarsamhälle som driver människornas intressen stärker demokratin, medan man genom att överbetona näringslivets makt inskränker på demokratin. Hur gick det med regeringen Sipiläs vårdreform under den förra regeringsperioden när de privata vårdföretagens affärer kom i främsta rummet? Det resulterade i dålig lagstiftning som stod i strid med grundlagen, och som endast hade gynnat företagens vinstintressen om reformen hade förverkligats. Den föregående regeringen borde ha lyssnat mer på medborgarsamhället och experterna, och mindre på näringslivet. Låt oss hoppas att den nuvarande regeringen är klokare i detta hänseende. Översättning: Anne Lindfors-Shaban lEdArE JAn koskimiEs Chefredaktör limpAn rUdolf lindblAd Skribenten är pensionär, bosatt i Helsingfors. Skäl till försiktig optimism De vackra fraserna måste också omsättas i praktiken. O vanstående rubrik skrev vi om på Helsingfors pensionärers skrivarklubb i våras när det ännu var snö på marken. Avsikten var förstås att vi skulle skriva någonting om den kommande sommaren. Mina tankar vandrade i alla fall till Jaroslav Haseks romanfigur den tappre soldaten Svejk, som stämde träff med sin gamle vän Vodica på krogen Bägaren i Prag, efter kriget klockan sex. I mitt hushåll finns nuförtiden ungefär tjugo meter överfyllda bokhyllor, men bara två böcker som är skrivna av tjeckiska författare. Den andra är Turek Svatoplucks sarkastiska roman “Det löpande bandet väntar inte” som handlar om familjen Batas tjeckiska skoimperium. Den gavs ut på finska av vänsterförlaget Kansankulttuuri i början av femtiotalet. Ett av de festligaste kapitlen i boken var det i vilket direktör Bata undervisade arkitekten som planerade hans nya fabrik om hurdana wc-utrymmen han vill ha. De skulle vara så otrivsamma att arbetarna inte skulle ödsla bort dyrbar arbetstid när de uträttade sina behov. Wc-stolarna skulle vara högst 30 centimeter breda. Arbetarna är här för att göra skor och inte för att skaffa sig bredare akter. Dessutom skulle mellanväggarna mellan båsen vara så låga att arbetsledarna kunde se att ingen kunde sitta nedböjd och vila sig. Det skulle vara stora glasrutor i dörrarna så, att arbetsledarna kunde se till att kvinnorna inte satt där och begrundade sina hjärtesorger osv… iblAnd hAr jag funderat att det var just den boken som har fått mig att kåsera på den småjävliga stil som jag har gjort redan i över sextio års tid. En gång när vi i skrivarklubben diskuterade varför vi alla skriver på vår egen stil till den grad, att vi knappast skulle behöva signera våra alster för att veta vem som har skrivit vad, och jag berättade om mina så där högtidligt sagt litterära förebilder var de flesta av den åsikten att det var jäkla bra att jag inte hade tagit Kafka till förebild. Förlåt bästa läsare, nu hamnade jag på avvägar igen. Det var ju sommaren klockan sex jag skulle skriva om. Förr var det ju ordning och reda på arbetstiderna: Till sitt arbete gick man då vareviga vardag klockan sju, till sin tjänst gick man klockan åtta, till sitt ämbete klockan nio och till brännvinsbutiken klockan tio. På den tiden var ju också lördagarna arbetsdagar. Då ringde min väckarklocka också på sommarmorgnarna varje vardag klockan sex, förutom under de två veckorna man på den tiden hade semester. Då fick man sova hur länge som helst. Utom då man råkade ha sovrumsfönstret öppet, och bofinkar, trastar, kråkor, gökar och andra förbaskade fåglar förde ett sånt jäkla oväsen som de gör på vårsommarmorgnarna. När jag tittade på klockan så var den också då, vad annat än sex. JAg minns att jag en gång, när jag jobbade på Livsmedelsarbetarförbundet i tidningen Elintae skrev ett kåseri på finska om fåglarnas jäkla kakofoni, som väckte mig i en alldeles okristliga tid, nämligen klockan sex, på en semestermorgon. Någon minnesgod läsare kanske kommer ihåg att jag översatte den till svenska också i den här spalten en sommarmorgon för något år sedan. Till sjöss är klockan sex på morgnarna ofta ett efterlängtat klockslag. Då tar nämligen den så kallade hundvakten slut och man kan fast krypa till kojs. När jag seglade på långa dykar-resor med gamla MS Orbit och vi på nätterna ofta såg för ankar i någon skyddad vik, ringde min väckarklocka ofta på morgonen klockan sex, men nu får de här klockslagsfunderingarna vara slut. Klockan börjar nämligen närma sig sex på eftermiddagen. Eller som man i nutida exakta språkbruk brukar säga klockan aderton. Till sjöss är klockan sex på morgnarna ofta ett efterlängtat klockslag. På sommaren klockan sex 26 Eläkeläinen 4/2019
Ryhmälomatarjoukset myyntipalvelusta! Kuntorannantie 14, Varkaus www.kuntoranta.? Tule hyvälle tuulelle! Varaukset ja lisätiedot (017) 560 1403 tai myynti@kuntoranta.? Pidätämme oikeuden muutoksiin Teatteriloma 1 vrk ..... alk. hlö/2hh 67€ 2 vrk ..... alk. hlö/2hh 115€ Hinta sisältää teatterilipun Kunto rannassa esitettäviin Teatterituotannot.? :n näytökseen tai Varkauden Teatterin näytökseen, aamiaisen ja kylpylän vapaan käytön aukioloaikoina. Kysy myös puolihoitoa. Syysloma 3 vrk ...... alk. hlö/2hh 158€ Puolihoito Sis. aamiaiset ja päivälliset, kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön aukioloaikoina. Voimassa 31.10.2019 saakka. Aktiviteettiloma 4 vrk, ph .....hlö/2hh 220€ • Tervetulokahvi ja tuloinfo klo 15 • Aamiaiset ja päivälliset noutopöydästä • 2 x 45 min. ryhmäliikuntaa • 1 x 45 min. terveysaiheinen luento • 2 x 30 min. vesijumppaa • Minimi 20 hlöä/jakso yksittäisiä lomailijoita tai myös ryhmille 2.-6.10., 9.-13.10. ja 30.10.-3.11.2019 Katso lisää www.kuntoranta.? / ajankohtaistarjouksia JäsEnlEhtEmmE EläkEläinEn on kuluvana vuonna ilmestynyt ulkoasultaan ja sisällöltään uudistuneena. Olemme tahtoneet tarjota entistäkin monipuolisemman ja mielenkiintoisemman lukupaketin jokaiselle eläkeläiselle, eläkeikää lähestyvälle ja muillekin eläkeläisten ja ikäihmisten elämän ehdoista kiinnostuneille. Uudistunutta lehteä on ollut innostavaa tehdä. Toivottavasti ”uusi Eläkeläinen” on miellyttänyt myös sinua lukijana. Oman lehtemme levikkityö on tärkeää. Lehti tekee järjestöämme tunnetuksi ja on hyvä väline jäsenhankintatyössä. Jäsenille lehti tulee tuttuun tapaan jäsenetuna. Mutta Eläkeläistä kehtaa kyllä kaupata myös muille, tutuille ja tuntemattomimmillekin. Yhdistyksen jäsenet voivat esimerkiksi tilata sen joulutai syntymäpäivälahjaksi ystävilleen. Useat yhdistykset ovat tilanneet lehteä palvelutaloihin, vanhainkoteihin, terveyskeskuksiin ja kirjastoihin. Parhaat kiitokset tästä! Vuonna 2020 ilmestyy 6 numeroa. Valittavana on vuoden määräaikainen tilaus ja kestotilaus. Tilaushinta vuodelle 2020 on 30 euroa. Kestotilauksen hinta on sama kuin määräaikaisen tilauksen. Asiamiespalkkio on 15 prosenttia (vähintään 3 tilausta). Tilauslomakkeita olemme lähettäneet yhdistyspostissa 5.9. Lomakkeita saa myös Eläkeläiset ry:n toimistolta tai tulostettua kotisivultamme www.elakelaiset.fi kohdasta Järjestö/ Eläkeläinen-lehti Joulun ja Uuden Vuoden tervehdykset Eläkeläinenlehteen nro 6/2019 Vaikka nyt eletään vasta syksyn alkuviikkoja, olemme lähettäneet yhdistyspostissa 5.9. myös lomakkeita Eläkeläinen-lehden joulutervehdysten keräämistä varten. Perinteiset tervehdykset julkaistaan joulukuun Eläkeläisessä 2019. Niillä on lehdelle ja koko järjestölEläkeläinen-lehti uudistui – nyt on hyvä hetki tehdä levikkityötä! le suuri taloudellinen merkitys. Tervehdysten määrä myös osoittaa järjestöllistä voimaamme. Ja muistattehan, että yhdistys saa osan hankkimiensa tervehdysten tuotosta. Huomaattehan, että kerättyjen joulutervehdysten lähettämiseen on käytettävissä myös sähköinen lomake: sitä käyttämällä yhdistys saa suuremman korvauksen työstään! Lomake löytyy kotisivultamme: elakelaiset.fi/jarjesto/joulutervehdykset Tarkemmat ohjeet keräyslistassa. Listoja voi monistaa tai tilata toimistoltamme tai tulostaa kotisivultamme www.elakelaiset.fi kohdasta järjestö/joulutervehdykset Ystävällisin terveisin Eläkeläinen-lehti Jan Koskimies , päätoimittaja Tuomas Talvila, toimitussihteeri Eläkeläinen-lehden ilmestymisaikataulu Loppuvuoden numerot ilmestyvät seuraavasti: Nro 5 17.10. (aineistot, HUOM. myös syyskokousilmoitukset, viimeistään 23.9. mennessä) Nro 6 19.12. (aineistot viimeistään 25.11. mennessä) Eläkeläinen 4/2019 27
–A rvostan suuresti eläkeläisten järjestötoimintaa. Nykyiset eläkeläiset ovat niitä sukupolvia, jotka ovat hyvinvointivaltion rakentaneet ja pitävät edelleen yllä nykyisin aika harvinaista yhteisöllisyyttä, toteaa entinen kansanedustaja, nykyinen Tampereen kaupunginvaltuutettu (vas.) Ulla-Leena Alppi. Hän on silloin tällöin vieraillut Tampereen Eläkeläiset ry:n riennoissa, pidettynä puhujana. – En muista koskaan kuulleeni Eläkeläiset ry:n tilaisuuksissa katkeruutta, vaikka monet ovat hyvin pienituloisia ja elämä on voinut koetella rankastikin. Arvelen tämän johtuvan siitä, että nämä ihmiset ovat aina tehneet jotakin myös toisten puolesta. Epäitsekäs elämänasenne suojaa katkeruudelta. Maailmankatsomuksensa Alppi omaksui jo työläiskodissaan, sotien, sisällissodankin haavoja kantaneelta isältään. – Kuuntelimme radiosta pienoisparlamenttia ja ihaiUlla-Leena Alppi nääntyisi ilman taidetta Kulttuurista voimaa ja elämyksiä saava Alppi on aina ollut heikoimpien ja vähäosaisten puolustaja. teksti siskotUUlikki toiJonEn kuvat AnninA mAnnilA Ulla-Leena Alpin suurimmat esikuvat löytyvät kirjallisuuden parista. – Taide avartaa maailmankatsomusta, Ulla-Leena Alppi sanoo. 28 Eläkeläinen 4/2019
limme Hertta Kuusista. Rakkautensa kulttuuriin, erityisesti kirjallisuuteen hän omaksui myöskin jo lapsena. Tampereen kaunis kirjastotalo oli tyttösen toinen koti. Sen lastenostolle hän lujahti miltei päivittäin ja uppoutui kirjojen kiehtoviin maailmoihin. Ulla-Leena Alpin ja hänen kuvataitelijapuolisonsa Markku Böökin elämässä taide on tärkeää, arjen yläpuolelle nostattavaa, impulsseja ja voimaa antavaa ja opettavaakin. AlpillA on ollut ja on useitakin elämän ja poliittisen uran esikuvia, kummeja ja kannustajia omasta isästä alkaen. Isä kuoli tyttären ollessa vain 16 vuotias. Se jätti syvän haavan. Tärkeimmäksi idolikseen Alppi hieman yllättäen nimeää kirjailija Eeva Kilven, joka on aivan ratkaisevasti vaikuttanut Alpin luontosuhteeseen. – Eeva Kilpi on teroittanut minulle, että jopa inhoamallani kyykäärmeellä on tilansa ja oikeutensa elää. Hän on vaikuttanut runoudellaan ja muulla kirjallisella tuotannollaan ja ajattelullaan minuun erittäin voimakkaasti. Muutkin Alpin esikuvat löytyvät kirjallisuuden parista, muiden muassa ranskalainen kirjailija, filosofi ja feministi Simone de Beauvoir. Hänen Toinen sukupuoli kirjansa oli merkittävä vaikuttaja Alpin feministisessä heräämisessä kahdeksankymmentä-luvun alkupuolella. Nuorekas ja virkeä Ulla-Leena Alppi täytti hiljattain 70 vuotta. Syntymäpäiviään hän vietti Kuhmon Kamarimusiikissa. Karttuneista vuosista hän ei ole milläänsskään, toteaa vain pilke silmäkulmassa, että eihän rock-sukupolvi vanhene. –Ainahan pieni shokki on, kun vuosikymmen vaihtuu, mutta kun onnekseni olen terve, niin ikääntymistä on vaikea itse oikein huomata ja ymmärtää. EdUskUntAtyössä Alppi oli paljon vartijana, sitten vuoronsa sai vasemmistolainen naisliike ja sen jälkeen Alpin elämäntehtävänä on ollut lastensuojeluasiat ja työ kaupunginvaltuutettuna. Työläistaustainen Ulla-Leena Alppi ponnahti vain 26-vuotiaana Tampereelta eduskuntaan. Politiikasta muodostui hänen tuolloinen elämänsisältönsä. Vuoden 1983 eduskuntavaalien jälkeen, hän ilmoitti, ettei tavoittele paikkaa Arkadianmäellä enää vuoden 1987 eduskuntavaaleissa. Sitä päätöstään hän on saanut selitellä tuon tuostakin. – Syy oli varsin yksikertainen. Eduskuntatyö oli todella kiinnostavaa, mutta myös erittäin hajottavaa. Halusin elää muutakin kuin kansanedustajan vaativaa, hektistä elämää – aivan tavallista arkea. En oikein koskaan ole oppinut pitämään tietynlaisesta jalustalle nostamisesta, mitä kansanedustajan työ vielä tuolloin merkitsi. Olen tasavertaisuuden kannattaja. Alppi Jätti kotikaupunkinsa vuosiksi taakseen ja muutti puolisona kanssa Porvooseen. Siellä pariskunnan pitkäaikainen haave omasta lapsesta toteutui, kun he ryhtyivät pienen tytön sijaisvanhemmiksi. Huoli ja suru suojelua kaipaavista lapsista sai Alpin opiskelemaan ja työskentelemään lastensuojelun piirissä. Lastensuojelusta muodostui hänen ”sydämenasiansa”. ja Alpista kehkeytyi keskeinen sijaisvanhemmuuskouluttaja. Aina se ei ole ollut niin auvoista. vaikeista oloista lähtöisin olevan sijoitetun, myöhemmin adoptoidun lapsen murrosikä oli todella hankalaa aikaa, mutta nyt kaikki on hyvin. Tyttärestä on varttunut omillaan toimeentuleva aikuinen ja pienen Leevi-pojan äiti. porvoon kAUdEllA Alppi debytoi myös kirjailijana. Ja yhtenä päivänä huomasi vastaavansa myönteisesti jo pitkään jatkuneisiin toiveisiin asettautumalla ehdokkaaksi kunnallisvaaleissa. Ja niin hänestä tuli Porvoon Ulla-Leena Alppi › SYNTYNYT 1949 Tampereella. › VALMISTUNUT kokiksi. Pakkaaja ja pääluottamusnainen Valiolla 1970–1973. Sirola-opiston kurssi 1974. Demokraattisten nuorten Tampereen-sihteeri 1974– 1976. Demokraattisen nuorisoliiton varapj. 1976–1980. › SKDL:N kansanedustaja 1976–1987. Presidentin valitsijamies 1978 ja 1982. Tampereen valtuutettu 1973–1980 ja 2013 alkaen, Porvoon valtuutettu 2005– 2009. › SKDL:N varapj. 1979–1988. Vasemmistonaisten puhenainen 1990–1991. › SiJAiSVAnHEMPiKOuLuTTAJA ja sijaisäiti. › JuLKAiSSuT neljä kirjaa ja toimittanut yhden › ASUU Tampereella, naimisissa, yksi tytär, yksi lapsenlapsi. kaupunginvaltuutettu. Sittemmin Alppi perheineen palasi Tampereelle ja istuu edelleen Tampereen kaupunginvaltuustossa. Pitkän uran politiikassa tehneeseen Ulla-Leena Alppiin luotetaan laajasti. Hän kahmii ääniä kerta toisensa jälkeen runsain mitoin. – Kysymys on vuorovaikutuksesta, jonka äänestäjät varmaankin vaistoavat. Olen oikeasti kiinnostunut ihmisten asioista, siitä millaista heidän arkensa on. En ole koskaan ollut minkäänlaisten asemien perään enkä kiinnostunut henkilökohtaisesta vallasta, vaan sisällöistä. vAltAkUnnAn politiikAn nykymenoa Alppi seuraa melko toiveikkaana. – Rinteen hallituksella on selvästikin vahva tahto tehdä Sipilän hallituksesta poikkeavaa politiikkaa, lopettaa köyhien kyykyttäminen ja korjata, mitä korjattavissa on. Mutta tuskin mitään kovin radikaalia voi ainakaan lyhyellä ajanjaksolla tapahtua, sillä hallituskumppani keskusta ei ole valmis niin pitkälle vietyihin uudistuksiin ja päätöksiin, mitä punavihreä koalitio haluaisi. Alppi on todella tyytyväinen, että sote-uudistus kokoomuksen valinnanvapausmallilla saatiin torjuttua. Pieneläkeläisköyhyyden torjumiseen ja ylipäätään eläkeläisten aseman parantamiseen Alppi kaipaisi pikaisia parannuksia. – Elämänkaaren toisessa päässä olevien iäkkäiden ihmisten pitää saada hyvää huolenpitoa ja kaikin puolin arvokas vanhuus, Alppi vaatii. Hän ei myöskään hyväksy hoitajamitoitusten alentamista. – Pienempiin eläkkeisiin pitäisi ehdottomasti saada nykyisiä lupauksia tuntuvampia korotuksia. Myös asumisen kohtuuttoman korkeaan hintaan pitäisi puuttua ja terveyspalveluihin. Helsingissä on luovuttu terveyskeskusmaksuista, mutta Tampereen valtuusto korotti ne ja palvelutalojen asumiskustannukset lain sallimaan maksimiin osana järjetöntä säästöohjelmaa. kUkA? Eläkeläisköyhyyden torjumiseen tarvitaan pikaisia toimenpiteitä. Alpista on järkyttävää, että vauraassa Suomessa ihmiset jättävät menemättä lääkäriin ja lääkkeet ostamatta, koska niihin ei yksinkertaisesti ole varaa. hän myös huolehtii siitä, että eläkeläisille olisi tarjolla riittävästi kulttuuria ilmaistarjontana tai vähäisin kustannuksin. Taide avartaa maailmankatsomusta Mutta se, että niin valtion kuin kaupunkien roolit kulttuurin rahoituksessa ja arvostuksessa ovat edelleenkin niin vähäiset on Alpin mielestä käsittämätöntä ja huolestuttavaa. – Nääntyisin ilman taidetta! Ja onhan taiteella itseisarvoa ja kiistämättömästi myös hyvinvointivaikutuksia.Kaikkihan me tarvitsemme taidetta, vaikka kaikki eivät sitä tiedostakaan. Siksi on hälyttävää, että taidetta pidetään itsestään selvänä, ikään kuin sitä vain jostakin tulisi nautittavaksemme. Tämä tapahtuu taiteilijoiden ja ylipäätään kulttuurityöntekijöiden vähäisen toimeentulon kustannuksella, Alppi jo vähän tuohtuu Viehättävällä kesämökillään Ulla-Leena Alppi ja Markku Böök viihtyvät hyvin. Parhaillaan he luultavati samoavat sienimetsässä tai poimivat puolukoita. Usein sinne piipahtaa pieni Leevi-poka, joka on isoäitinsä tavoin myötätuntoinen ja hellämielinen. Taannoin Leevi huolehti, että saaliina saadut kalat pitäisi viedä sisälle, ettei niiden vaan tule kylmä. Ulla-Leena Alppi täytti hiljattain 70 vuotta. –Ainahan pieni shokki on, kun vuosikymmen vaihtuu, mutta kun onnekseni olen terve, niin ikääntymistä on vaikea ymmärtää. Eläkeläinen 4/2019 29
kUlttUUri L appeenrannan taidemuseossa on kolmas marraskuuta saakka esillä sata teosta viipurilaissyntyiseltä Väinö Rautiolta (1894 – 1974). Kyseessä on laajin Raution teoksista koskaan järjestetty näyttely, joka kattaa kuusi vuosikymmentä. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Rautio järjesti Helsingissä 1923 ja viimeisen 1974 vain pari viikkoa ennen kuolemaansa. Lappeenrannan taidemuseon amanuenssi Mikko Pirisen mukaan erityisen kiinnostavaksi näyttelyn tekee Raution vuosina 1941 – 44 ViiSodan tuhoja ja raunioiden keskelle versonutta elämää Väinö Raution taide esillä Lappeenrannan taidemuseossa purista tehdyt maalaukset, joihin Rautio on ikuistanut niin sodan tuhoja kuin raunioiden keskelle versonutta elämää. Pirisen mukaan sodan syttyessä Väinö Rautio: Viipurin raunioita, 1941 LA p p EE N R A N N A N TA ID EM U S EO 30 Eläkeläinen 4/2019
Lappeenrannan taidemuseo: Väinö Rautio. Viipurilaissyntyisen taiteilijan retrospektiivi. Esillä 3.11.2019 saakka. Avoinna ti-su 11 – 17. Kristiinankatu 8-10, 53900 Lappeenranta Puh. 05-616 2256 kUvAtAidE Rautio muurasi kolmisensataa teostaan kotitalonsa kellarikomeron seinään. Kun perhe jatkosodan aikana palasi Viipuriin, maalaukset olivat kadonneet eikä niiden kohtalosta ole tietoa. Sotien jälkeen Rautio asettui Lappeenrantaan sekä Savitaipaleen Paimensaareen, jonne hän rakennutti ateljeen vuonna 1948. Hän oli myös perustamassa Lappeenrannan Taiteenystäviä sekä piirustuskoulua. Helsingistä katsoen kauas taiteen keskuksista asettuminen on yksi syy, miksi Rautio ei ole valtakunnallisesti tunnettu taiteilija. Vuosina 1923 27 Rautio organisoi Helsingissä luontoa puolustaneen Pro Natura -taiteilijaryhmän kanssa Strindbergin taidesalongissa viisi näyttelyä. Tämän lisäksi Rautiolla oli Strindbergin taidesalongissa viisi yksityisnäyttelyä vuosina 1923 – 1959. Lappeenrannan näyttelyssä esillä olevat teokset ovat museon omista kokoelmista sekä Kouvolan ja Imatran taidemuseoista, Taidekoti Kirpilästä, Karjalan Liitosta, Eksotelta ja Savitaipaleen kunnalta lainaksi saatuja. Amanuenssi Pirisen mukaan julkisen haun kautta saatiin lähes sata yhteydenottoa, ja tarjottuja teoksia yksityiskokoelmista kertyi 160 kappaletta, joista näyttelyyn valittiin 50 teosta. Rautio opiskeli 1910-luvulla Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Ateneumissa opettajinaan aikansa huippunimet, kuten Hugo Simberg, Albert Gebhard sekä Väinö Blomstedt. Rautio jatkoi taideopintoja Saksassa vuonna 1922. Vuonna 1927 hän opiskeli Pariisissa Académie Colarossissa sekä Grande Chaumiérissa. Vuonna 1929 hän avioitui Uuraasta kotoisin olevan Elsa Valkosen kanssa. Rautio tunnetaan monipuolisena maisemien, asetelmien, muotoja omakuvien tekijänä. Viipurin lisäksi Savitaipale, Savitaipaleen vanha silta ja Kuolimon rannat esiintyvät monissa eri värisävyissä ja eri tekniikoin toteutetuissa teoksissa. Mielenkiintoisen ja harvinaisen Väinö Raution näyttelyn lisäksi silmänruokaa tarjoaa myös itse Lappeenrannan taidemuseo. Se sijaitsee Lappeenrannan linnoituksessa ortodoksista kirkkoa vastapäätä uusklassistisissa vuonna 1798 rakennetuissa kasarmirakennuksissa. Yhteislipulla pääsee tutustumaan myös Linnoituksen museoihin. JUhA drUfvA Mielenkiintoisen ja harvinaisen näyttelyn lisäksi silmänruokaa tarjoaa myös itse Lappeenrannan taidemuseo. Creedence Clearwater Revival-Live At Woodstock Music & Art Fair 1969, Remastered 2019 Craft Recordings/Fantasy CR 002219 ElokUUn pUolivälissä 50 vuotta sitten USA:n itärannikolla New Yorkin osavaltiossa maanviljelijä Max Yasgurin heinäniityillä koettiin 1960-luvun hippiväritteisen nuorisokultuuriin huipennus. Woodstockin nelipäiväisillä festivaalilla esiintyivät lähes kaikki nuorisomusiikin suurimmat tähdet 500 000:n hengen yleisölle. Rakkauden nimissä tapahtuma oli harvinaisen rauhallinen, väkivallaton. Festivaali muistetaan Country Joe McDonaldin Vietnamin sodan vastaisista huudatuksista, Santanan lattarirockin ponkaisusta maailmanmaineeseen tai Jimi Hendrixistä räjäyttämässä kitaralla USA:n kansallislaulua. Festivaalilta on julkaistu useita levyjä ja Suomen elokuvateattereita kiertänyt Woodstock – kolme päivää rauhaa, rakkautta ja musiikkia voitti 1970 parhaan dokumentin Oscar-palkinnon. Yksi musta aukko jäi ja on nyt lopulta paikattu. Ensimmäisenä nimibändinä osallistumisensa vahvisti Kalifornian Berkeleystä, tarkemmin sen vierestä El Cerritosta tullut CCR eli Creedence Clearwater Revival, joka oli noussut listakärkeen kolmannen albuminsa Green Riverin myötä. Festivaalin aikataulu kuitenkin petti yhtyeelle luvatusta ja se pääsi soittamaan mahdollisimman pahaan aikaan vasta myöhään aamuyöllä. Suuuttuneena CCR kielsi keikan äänitteen ja kuvamateriaalin julkaisun. Nyt 50 vuotta myöhemmin tuo legendaarinen keikka on julkaistu pienellä Craft-merkillä ja saatavissa myös perinteisenä tupla-albumina. Hippien joukossa CCR oli outo lintu, juuret tunnustavaa reilua rokkia farkuissa ja flanelliruutupaidassa. Bändin kärkihahmo John Fogerty osasi ja osaa yhä ladata pariin minuuttiin enemmän kuin moni muu puoleen tuntiin ja teksteissä on asiaa. Äänitystekniikka oli 50 vuotta sitten muuta kuin nyt, mutta liki tunnin (55:23) setti on Born On The Bayoun alkutahdeista rehellistä menoa eikä mitään kylmää konehumppaa. CCR:n siihenastiset huippuhetket ovat mukana. CCR nousi Suomessakin suosioon, biisejä kuulee yhä mm. latkämatseissa. Woodstockin jälkeen se teki kolme kovaa albumia: Willy & The Poor Boys, Cosmo´s Factory ja Pendulum sekä vielä triona epätasaisemman Mardi Grasin. Keulahahmo John Fogerty on edelleen kova rokkipapprainen 74-vuotiaana. Tekee uusia levyjä ja kiertueita, kävi viimeksi heinäkuun alussa Suomessa. Aki räisänEn mUsiikki Paluu Woodstockiin Sotavanki, 1941 Omakuva, 1955 CCR Woodstockin aikaan 50 vuotta sitten. Eläkeläinen 4/2019 31
Taivas heijastuu merestä ”T aivas heijastuu merestä ja peilaa merta niin että taivaasta / tulee meren peili”. Näin kuuluvat kaksi ensimmäistä säettä Claes Anderssonin (taivaat kannattelevat sateen unia) -runosta. Runon on suomentanut Jyrki Kiiskinen, ja se löytyy vuonna 2013 ilmestyneestä teoksesta Syksyni sumuissa rakastan sinua. Heinäkuussa edesmennyt Claes Andersson lukeutui siihen hämmästyttävään ihmistyyppiin, joka on lahjakas hyvin monella tavalla. Runopysäkillä kun ollaan, on luontevaa muistaa häntä juuri runoilijana. Siispä: hiljainen hetki hienon runoilijan muistoksi. Sanasto ja tekstienvälisyys Olen saanut teiltä paljon runoja, kiitän! Arto Tuomen Rakkauden diktatuuri on hauska keitos, jonka reseptistä löytyy ainakin ripaus satiiria, hyppysellinen riimejä, tippa majakovskimaista leikkisyyttä ja liemikuutiollinen vakavuutta. Runossa on yleensäkin tehokasta sekoitella erilaisia sanastoja, ja näinhän Tuomikin tekee. Rakkaus-tunnesana sulautetaan yhteiskunnalliseen sanastoon. Lopputulos on hauska. Runo toi mieleeni myös Runoryhmä Tapiirin laatiman Halausturvan perushakemuksen, joka imitoi Kelan lomaketta. Osittaisriimittelystä olen aina joskus palstalla kirjoittanut. On varmaan koulukunta, jonka mukaan runossa joko on tai sitten ei ole loppusointuja. Itse kuulun siihen porukkaan, joka ajattelee, että riimejä saa käyttää niin kuin tykkää. Silti suosittelen kaikille omien runojensa ääneen lukemista ja rytmin tarkastamista, olipa riimejä tahi ei. Matti Laitisen Isä, poika ja pyörätuoli -runo on hellä ja rujo yhtä aikaa. Tekstienvälisyys eli intertekstuaalisuus kuuluu mitä suurimmassa määrin runouteen. Laitinen hyödyntää keinoa nyrjäyttämällä runonsa otsikon raamatullisesta arkiseen. Isä, poika ja pyörätuoli hyödyntää konkretian voimaa ja todistaa samalla, että vähällä saa kuvattua paljon. Jo ensimmäiset neljä säettä luovat lähes elokuvallisen tarkan näkymän. Runokamera zoomaa isään, sitten isän käsiin ja lopulta lapsuudenmaisemia kuvaavaan tauluun. ”Isänä ja poikana” mennään ulos, mutta metsätiellä poika työntää pyörätuolissa isän muistoa. Liikutuksen hetki myös häivytetään hienosti suuntaamalla runokameran objektiivi toisaalle, taloihin ja oravaan. Isä, poika ja pyörätuoli sai minut muistelemaan Hannu Kankaanpään runoa Käytävä, jossa poika menee ulkoiluttamaan muistisairasta isäänsä. Runon kahdeksas säkeistö kuuluu: ”Käytkö pissalla? Etsitään vielä/isän lakki ja lapaset, outoja kaikki/kunnes vihdoin heilumme kanslian ohi/kohti talvipäivän kumaraa pihaa.” Matti Laitisen runossa sanotun ja sanomatta jätetyn suhde on kaikkiaan hyvä, mutta viimeisessä säkeessä tämä tunne vain korostuu: ”Kerro mutsille terveisiä, mutsi on hyvä ihminen.” Vaikuttava, selittelemätön loppu. Kirjastossa, silmälääkärissä, teatterissa – runon monet paikat Riitta Suhosen Kirjastossa-runon arkipäiväisyyteen kätkeytyy monia tasoja. Kirjastoreissun rento ja vaivaton tunnelma välittyy mukavasti – samoin se, että isoäiti katselee niinA hAkAlAhti Lähetä runosi osoitteeseen Niina Hakalahti, Kukkolankatu 16, 33400 Tampere tai niina.hakalahti@sci.fi. ihaillen diginatiivin itsenäistä toimintaa. Mutta vaikka lapsi hallitsee koneet ja operoi itsenäisesti, ovat mummo ja prinsessasadut silti tärkeässä osassa. ”Lastenlasten kanssa kun pyörii, sattuu aina jotain mukavaa”, kirjoittaa Riitta Suhonen saatesähköpostissaan. Runossa kuvatun isovanhemman ja lapsenlapsen suhde tuntuu mutkattomalta ja molempia osapuolia kunnioittavalta. Ja vaikka runo ei suoraan kerro, että kyseessä olisivat juuri lapsenlapsi ja isovanhempi, niin sellaisen tulkinnan helposti tekee ilman saatekirjeen tietoakin. Rudolf ”Limppu” Lindbladin runo Silmälääkärissä on ihanan humoristinen. Kolme ensimmäistä säettä antavat ymmärtää, että kyseessä on romanttinen tapahtuma. Mutta neljäs säe – sekä toki otsikko – ohjaavatkin lukijan uusille urille. Silmälääkärissä on mainio esimerkki otsikon merkityksestä. Otsikolla voi ”värjätä” koko runon. Näinhän tapahtuu esimerkiksi Lauri Viidan tunnetussa Moraali-runossa, jonka lukee vertauskuvallisesti juuri sen nimen vuoksi. Salli Kajosmäki kertoo runonsa syntyneen teatteriharrastuksen myötä. Kajosmäki on ollut vuosia Vähällä saa kuvattua paljon. rUnopysäkki kUlttUUri Rakkauden diktatuuri Jospa jonkun puolueen ohjelmana rakkaus vain oisi, senpä joukon vallankahvaan nousevan näin soisi! Hallituksen muodostaisi lujan, tavoitteena jokaiselle onni! Enempi kuin rahakasan tai omaisuuden kasvu, olis ministerillä pestistänsä vastuu, jokaiselle taata perusturva rakkauden! Taitaa olla turha toive tuo poliitikot ei meille sitä suo! Tärkeintä on oman tuolin pehmeys hurmaava seura edustajain muiden! Siispä vaaleista välittämättä keskitän oman ääneni sinulle, suorastansa äänivyöryn saat! Sillä voisi perustaa hallituksen joka meitä ohjastaa diktatuuriin rakkauden! ArTo TUomi, keRava Silmälääkärissä Naisen kanssa pimeässä istuttiin syvälle silmiini hän katsoi niin että valot ne loistivat tähtien lailla supistumiskykyä kun olivat pupillini vailla. rUdoLf LindbLAd, HeLsinki 32 Eläkeläinen 4/2019
mukana keuruulaisessa Talkooteatterissa, joten teatteritunnelmia ja -vaikutelmia on päässyt kokemaan ja aistimaan. Kajosmäki tallentaa runoonsa hetket ennen ja jälkeen esityksen. Ratkaisu on toimiva ja tehokas: itse esitys rajataan kuvasta pois. Lakoninen, tiivis ilmaisu onnistuu. Viimeinen, kuuden sanan mittainen säkeistö, kuvaa niukkuudessaan hienosti jälkimainingit, adrenaliinin poistumisen kehosta, tyhjentyvän teatterin. Taideminuutteja ja korttipakkoja Taiteen edistämiskeskuksella on Isä, poika ja pyörätuoli Minä täytin hoitoja asumistukihakemustasi. Sinä torkuit pyörätuolissasi yksiössäsi. Kuihtuneet kätesi nykivät ja vapisivat. Huoneesi seinällä on taulu lapsuuden Lauritsalasta. Puin yllesi talvivarusteet – takin, lakin, huovan ja kengät. Sinä kiukuttelit ulkona tulevan kuuma. Kiinnitin huolellisesti jalkatuet pyörätuoliisi. Käytävällä ohitsemme kelasi jalaton nainen. Laskeuduimme isänä ja poikana hissillä. Osamme olivat vaihtuneet. Suljin pyynnöstä tv-huoneen säleverhon. Napin painallus avasi välija ulko-oven. Minä työnsin isäni muistoa metsätiellä. Muistan ajan, jolloin täällä ei ollut asuintaloja. Sinä et halunnut mennä Itiksen kauppakeskuksen hälinään. Orava oli vaihtanut ylleen talviturkin. Juttelimme metsätiellä kansalaissodasta, kuinka faijanfaija säästyi teloitukselta, kuinka enot pelastivat hänet vankileiriltä. Monet lapsuudenkaverisi kaatuivat sodassa. Lenkin jälkeen vein sinut lounaalle ryhmäkodin yhteiseen ruokailutilaan. Puristin sinua hellästi olkapäästä. Tavataan viikon päästä. Kerro mutsille terveisiä, mutsi on hyvä ihminen. mATTi LAiTinEn, HeLsinki Kirjastossa Hiihtolomalla menimme kirjastoon palauttamaan satuja. Vähän hengailtiin, satunurkkaa silmäiltiin ja vempaimia testattiin, ne hyväksi todettiin. Sitten uutta tekstiä. Kierreltiin hyllyjä, pengottiin, esittelin sopivaa. Ei mieltymys oli toinen, tai oli hän jo sen lukenut. Vihdoin tärppäsi, pari tuntematonta tarinaa. Ja koneelle! Tyttö kaivoi pussukasta ruutupaperin, jossa numeroita. Tarjosin apua, hän sanoi: minä itse ja naputteli numerot, operoi sujuvasti. Pakattiin uudet sadut reppuun ja kohti kotia prinsessasatuja lukemaan. riiTTA SUHonEn, HeLsinki Teatteri Seison lavalla, valo kohtaa katseeni, varjot takana vaihtuu. Jännitys leijuu mustassa taustassa. Hengitän tilan antamaa pirstaleista tunnelmaa. Esitys ohi. Hengitys kulkee. Teatteri sulkeutuu. SALLi KAjoSmäKi, keuRuu meneillään kampanja 100 minuuttia taidetta, jossa kannustetaan ihmisiä taiteen ääreen sadaksi minuutiksi viikossa – joko tekijänä tai kokijana. Osallistua voi yksin tai vaikka harrastusryhmän kanssa. ”Tärkeä osa kampanjaa on koetusta keskusteleminen muiden kanssa”, kampanjan sivuilla kirjoitetaan. Jos kiinnostuit, pääset liittymään mukaan osoitteessa: 100minuuttiataidetta.taike.fi Kampanja jatkuu lokakuun loppuun saakka. Hankin kesällä Ateneumin Taidepakan, jossa on 60 kuvakorttia Ateneumin kokoelmien teoksista. Kuvat sopivat todella hyvin myös kirjoittamisen inspiraatioksi. Korttien mukana tulee myös kiva ideavihko: www. museoshop.fi/Taidepakka_60_korttia Ja vielä lisää kortteja. Minulla oli ilo tehdä kollegani Johanna Hulkon kanssa oma korttipakka. Karisto julkaisi elokuussa yhteistyönämme syntyneen Sattumapakan. Sattumapakka sopii jokaiselle, joka haluaa saada uusia tönäisyjä, virikkeitä ja suuntia luovaan tekemiseensä. Vaikka kansioissani melko paljon runoja tällä hetkellä onkin, lähettäkää silti lisää. Kirjoitetaan ja nautitaan luovuudesta – omasta ja toisten. ”Lyyrisiä terveisiä Oulusta” › Syyskuun Runopysäkkiblogin runoilijat ovat Ahti Sala, Marja-Liisa Kinnunen ja Kaarina Logrén › Lue osoitteessa www.elakelaiset.fi/blogit/ Eläkeläinen 4/2019 33
kUlttUUri T otta, Juhani Aho oli naisten mies. Ja aatteidenkin, vaikka aatteet vaihtelivat. Herännäispapin pojasta tuli aika huikentelevainen Helsingin yliopiston opiskelija, muutamaa vuotta myöhemmin kirjailija, jonka eroottissävyiset ja modernit romaanit Papin tytär, Papin rouva ja Yksin herättivät paheksuntaa moralisteissa. Aho oli nuorena intohimoinen suomalaisen kansallisuusaatteen kannattaja, mutta hän oli myös Euroopan kaupungeissa viihtyvä maailmankansalainen. Kansalaissodan aikana hän oli punikkien vihaaja, kansalaissodan jälkeen kauhistui ja paheksui ankarasti valkoisen voittajapuolen tekosia. Asenteen muutos näkyy Ahon kolmiosaisessa kirjasarjassa Hajamietteitä kapinaviikoilta, joka ilmestyi vuosina 1918-1919. Aho oli edistysmies, mutta myös taantumuksellinen, varsinkin suhteessa naisasiaan ja sen ajajiin. Juhani Aho oli monen lajin mies: naisten ja aatteiden lisäksi lehtimies, kirjamies, matkamies, politiikan ja kulttuuritoiminnan mies, vanhoilla päivillään intohimoinen kalamies. Jonkinlainen aviomieskin hän oli ja siinä roolissa aikamoinen taakka ja surun aihe taiteilijavaimolleen Venny Soldan-Brofeldtille, sillä yksi nainen kerrallaan ei hänelle riittänyt. Viimeiset vuotensa pariskunta elikin eri osoitteissa. omAllE ikäpolvEllEmmE Aho on perin tuttu, sillä lieneekö ikäisiäni ihmisiä, jotka eivät olisi joutuneet tutustumaan hänen kirjallisuuteensa jo kansakoulussa. Muistamme kertomukset Ensimmäinen onkeni, Kun isä lampun osti ja Rautatie. Eroottisluonteiset romaanit eivät kuuluneet lasten luettaviksi, ja kukapa olisi jaksanut kahlata hänen uuvuttavia suurromaanejaan Panu ja Kevät ja takatalvi. Myöhäistuotannosta tutuksi tuli hieno teos Juha, josta on tehty kolme filmiversiota, viimeisin Aki Kaurismäen mykkä versio, ja lopulta Aarne Merikanto sävelsi sen myös oopperaksi. Elämäkerran teosluettelossa on yli 30 nimikettä, mutta pääasiassa ne ovat muuta kuin kaunokirjallisia teoksia. Romaaneja niistä on vain lUkUnUrkkA Monen lajin mies Panu Rajala: Naisten mies ja aatteiden. Juhani Ahon elämäntaide. WSOY 2011. kirJA Vaikka teosten analysointi on tärkeää, kokonaiskuva Juhani Ahosta syntyy vasta, kun tosielämäkin on näytetty. sis Kivestä aina Jean Sibeliukseen, mutta nykyään ei tuollaista neronpalvontaa ja ihanuuteen ylentämistä ei enää tapahdu. Lukijalla on lupa närkästyä. Minua närkästyttää Juhani Ahon elämässä se, miten hän suhtautui naisiin, vaikka naisten mies olikin. Kun nuori ylioppilas muutti savolaiselta pikkupaikkakunnalta Helsinkiin, ei hän suinkaan ensi töikseen rynnännyt taiteen ja sivistyksen pariin, vaan naisiin. Tapana nimittäin oli, että opiskelijanuorukainen mahdollisimman vilkkaasti hankkiutui eroon ”puhtaudestaan”, ja se tapahtui tiettyjen kaupunginosien ilotaloissa, joita 1800-luvun loppupuolella ja pitkään sen jälkeenkin riitti. Tästä aiheesta Ahon ja Minna Canthin välillä syntyi pitkäkestoinen ja katkera riita. Aho oli Minnan ystävä ja kuului Kanttilan salongin vakivieraisiin. Nousevan naisliikkeen ansiosta nousi salongissakin keskusteluun prostituutio. Minnalla – toisin kuin nuorella Aholla – oli voimakas sosiaalinen omatunto, ja hän vastusti prostituutiota kiihkeästi, Aho taas kuului niihin miehiin, joiden mielestä prostituutio on välttämätön jo siveellisyyden kannalta: kunnon perhetytöt välttyvät kiusaukselta ja pysyvät koskemattomina avioliittoon asti, jos miesten välttämättömiä tarpeita varten on niitä tiettyjä naisia. Railakkaan riidan kuumentamana Aho kirjoitti Savo-lehteen ”hauskan” pakinan, jossa pilkkasi ja solvasi Minnaa törkeästi ulkonäköä myöten. Siitä tuli Aholle vuosien porttikielto Kanttilaan. Omalaatuinen suhde nuorella Aholla oli Elisabeth Järnefeltiin, eikä vieläkään ole saatu selville, oliko se myös seksuaalinen vai vain molemminpuolista syvää ystävyyttä. Elisabet, jota Aho kirjeissään kutsui tädiksi, oli sentään aikansa seurapiirijulkkis ja ikänsä puolesta olisi voinut olla Jussin äiti. Aho rakastui myös Järnefeltien kauniiseen Aino-tyttäreen, mutta kilvoittelun hänen sydämestään voitti Sibelius. Aho oli ollut kihloissa jo jokusen kerran ja rakastunut monta kertaa, ennen kuin tapasi taidemaalari Venny Soldanin, joka jo lapsuudenkodissaan oli kasvatettu korkein eettisin periaattein. Venny oli sivistynyt ja vahva, ja tuon ajan aviovaimoksi poikkeuksellisen itsenäinen. Pariskunnalle syntyi kaksi poikaa Heikki ja Antti. Pitkäaikainen koti perustettiin taiteilijoiden suosimalle Tuusulanjärven rannalle, naapureina mm. taiteilija Pekka Halonen perheineen, ja lähistöllä oli myös Sibeliusten Ainola. Venny ja Jussi hankkivat lisäksi oman talon Vennyn pikkusiskolle, kauniille mutta häilyvälle Tillylle. Tillystä tuli pian Ahon rakastajatar, hän tuli raskaaksi ja matkusti Göteborgiin synnyttämään lapsensa, pojan. Koska Venny katsoi, ettei Tillystä oikein ollut äidiksi, hän otti Björniksi ristityn pojan kotiinsa, ja hoiti hänet poikiensa Nisse-veljenä kuin oman lapsensa. Viimeiset vuotensa Juhani Aho oli ennen kaikkea kalamies. Huopanan koskesta ja sen ympäristöstä tuli Aholle viimeinen rauhan tyyssija, jossa hän tunsi olonsa onnelliseksi. Kalalastujakin syntyi suurin määrin. Tuusulanjärven Aholasta oli muutettu jo silloin pois, puolisoiden tiet olivat erkaantuneet eri asuntoihin Helsingissä, kirjeetkään eivät enää kulkeneet Vennyn ja Juhanin välillä, Tillyn ja Juhanin kyllä. Erkaantuminen alkoi tavallaan jo kansalaissodan aikana. Juhani vihasi punaisia, Venny puolusti ja ymmärsi heitä, Heikki-poika liittyi heihin. Juhani Aho kuoli elokuun 8. päivänä vuonna 1921. WSOY:n johtajalle Jalmari Jäntille lähti lakoninen sähke: ”JA vaipui tänään ikuiseen uneen. Perhe.” Hautajaiset toimitettiin valtion kustannuksella. Vainajan arkkuun pantiin taidokkaassa puurasiassa myös Ahon lohiperhot, siimat ja rullat, viereen hänen hienoin lohivapansa. Hautajaiset olivat vaatimattomat, mutta jälkimaine erinomainen. Juhani Aho kanonisoitiin pystiksi kansakunnan kaapin päälle. Panu Rajala on kirjallaan ottanut hänet sieltä alas ja näyttänyt hänet monipuolisesti lahjakkaana, mutta myös sinä ristiriitojen repimänä ihmisenä, joka hän oli. tUUlA-liinA vAris puolenkymmentä. Ahon kuuluisia Lastuja, lähinnä nykyajan pakinoihin ja kolumneihin verrattavia, on paljon, samoin eri lehdissä julkaistuja lyhyitä kertomuksia. Ehkä kokonaistuotannon laatu ja luonne olivat ne tekijät, joiden takia Aho ei koskaan saanut kirjallisuuden Nobel-palkintoa, vaikka Suomesta sitä sitkeästi monta kertaa esitettiin. Aho oli jo vuosikymmenet ollut vainaja, kun Nobel saatiin Suomeen, sen sai F.E. Sillanpää, joka nimenomaan ja ennen kaikkea oli kaunokirjailija. pAnU rAJAlA on ottanut useitakin suomalaisia kirjailijoita alas ”kansakunnan kaapin päältä” ja paljastanut tuotannon lisäksi kaunistelematta heidän elämäänsä, vaikka toki kirjatkin on käyty läpi perusteellisesti ja huolella. Erityisellä kiinnostuksella olen lukenut mm. Rajalan teokset Mika Waltarista (Unio Mystica) ja Olavi Paavolaisesta (Tulisoihtu pimeään). Vaikka teosten analysointi on tärkeää, kokonaiskuva syntyy vasta, kun tosielämäkin on näytetty. Suurmiehiä ja neroja on Suomessa pitkään palvottu kuin jumalia, Alek34 Eläkeläinen 4/2019
Mennyttä puolta vuosisataa ajateltaessa syvimmin kouraiseva suomalainen uudistus lienee peruskoulu. Lasten lähtökohtien eroja tasoitettiin, kun uusi laki takasi kaikille yhdeksän vuoden yleissivistävän yhtenäiskoulun. Koulutuksen tasa-arvo otti huomattavan loikan. Perusteltua ja jotenkin itsestään selvää, nyt katsoen, mutta 1960-luvulla se oli paljon monimutkaisempi juttu. Historiantutkija Ville Okkonen osoittaa Peruskoulua vastaan -väitöskirjassaan, miten viiltävän kovaksi taistelu peruskoulusta äityi – eritoten sen vastustajien parissa. Okkonen tutkii lähimmin juuri sitä sivustaa, peruskoulua kammoksuneen oikeiston ja yksityisoppikouluväen propagandaja lakitaistoa. Koulu-uudistusta oli hahmoteltu jo ennen sotia, mutta 1940-luvulla Yrjö Ruudun (kd) ja varsinkin 1950-luvulla Reino H. Oittisen (sd) koulukomiteat veivät vasta asiaa eteenpäin. Oittista voi kutsua peruskoulun kantaisäksi. Uudistus junnasi, kunnes vuoden 1966 vasemmistoenemmistöinen eduskunta sai siihen vauhtia. Uudistuksen sisältö vahvistui keväällä 1968, kun peruskoulun puitelaki hyväksyttiin 132–26-äänin. Huomattakoon, että myös keskustapuolue Johannes Virolaisen johdolla asettui peruskoulun tueksi, ja että yksin kokoomus vastusti. Laaja rintama ratkaisi asian. oikEiston vAstArintA tiheni oikeastaan vasta tämän jälkeen – ja se on etualalla Okkosen teoksessa. Kyse oli yksityisoppikoulujen asemasta: sulautuvatko ne täysin kuntien käskyvallan alle vai säilyvätkö edes jotkut niistä itsenäisinä? Okkonen vyöryttää esiin monivaiheisen prosessin. Kokoomus yhdessä ennen muuta Yksityisoppikoulujen liiton (YOL) kanssa pani kampoihin kunnalliselle peruskoululle, ja avuksi kelpasivat hyvin kirjavat argumentit. Peruskouluahan oli alkujaan torjuttu sosialistisena salajuonena ja lapsia tasapäistävänä hukkainvestointina. Se sulautui oikeiston yleiseen sosiaalija verovaltion vastustukseen, jopa kommunismin laajemman patoamisen näkökulmaan. Mutta yksityiskouluasiassa lyötiin pöytään etenkin vanhempien oikeus päättää lastensa koulutuksesta (minkä YK:n ihmisoikeuksien julistus turvaa) ja perustuslain panssaroima omaisuudensuoja. voisi ihmEtEllä, miten koulutustasa-arvo yhtäkkiä koettiin massiivisena uhkana ihmisoikeuksille, joiden yleistä toteutumista oli päinvastoin aikomus parantaa roimasti. Samalla omaisuudensuojaa penättiin yksityiskouluille, vaikka niiden niukat varat (enimmäkseen velat) ja kiinteistöt olivat karttuneet valtionapujen turvin. Repivää kampanjointia jatkui joitakin vuosia, mutta loppujen lopuksi koko maassa vain kahdeksan oppikoulua sai luvan jatkaa ”peruskoulua korvaavana kouluna”. Niitä sitoi toki sama opetussuunnitelma kuin kunnallisia peruskouluja. Yhtenäinen peruskoulu aloitti vuosina 1972–77, ensin Lapissa ja siitä etelään edeten. okkonEn kirJoittAA hitusen puuduttavasti – akateemisia lieveilmiöitä –, mutta kirjan asiasisältö pitää ja pätee. Vaikuttaa, ettei yksikään muistio tai kannanotto ole lipunut hänen silmiensä ohi. Hän toteaakin peranneensa ”kaiken tiedossa olevan peruskoulun poliittisen, enemmän tai vähemmän järjestäytyneen vastustamisen aineiston.” Peruskoulupäätöksen jälkiarviot vaihtelevat yhä, mutta oppimistuloksissa mikään povatuista katastrofeista ei realisoitunut. Lapsia ei tasapäistetty, tyhmennetty tai aivopesty, ja he saavat opiskella vapaassa ilmapiirissä – kukin toki lahjakkuuksiensa ja intonsa mukaan. Peruskoulustamme on tullut jopa vientitavaraa. Ville Okkosen työ on laaja ja syvä tapaustutkimus. Se pui tarkasti peruskoulun vastustamisen perusteluineen, ja teos luo osaltaan pohjaa hedelmällisille jatkokeskusteluille koulutuksesta. vEli-pEkkA lEppänEn Kun peruskoulu uhkasi vapautta Ville Okkonen: Peruskoulua vastaan – Yksityisoppikoulut ja yhteiskuntajärjestys 1966– 1975. Turun yliopiston julkaisuja. tUtkimUs Väitöstutkimus selvitti, miksi ja miten oikeisto harasi peruskoulua vastaan Suomessa. Oppimistuloksissa mikään povatuista katastrofeista ei realisoitunut Yhtenäinen peruskoulu aloitti vuosina 1972–77, ensin Lapissa ja siitä etelään edeten. Oppitunti Vuorentaustan peruskoulussa 14. syyskuuta 1976. kUlttUUri A ri O ja la /L eh ti ku va 36 Eläkeläinen 4/2019
S uomen Kuvalehti (SK 33/2019) esitteli äskettäin lukijoille uuden ihmislajin. Hän on Homo iphonus, joka ulkonaiselta olemukseltaan on samanlainen kuin Homo sapiens, mutta heikompi monilta sellaisilta kyvyiltä, jotka ovat taanneet Homo sapiensin menestymisen maapallolla. Hän suoriutuu älyllisistä tehtävistä huonommin, hänen muistinsa on huonompi, samoin keskittymiskykynsä, kirjoitusja lukutaitonsa, jopa näkökykynsä. Uusi teknologia on tehnyt sellaisen tempun, että ihmisen koneet ja laitteet ovat älykkäämpiä kuin ihminen itse. Some-maailman ilmiöt todistavat myös, että sosiaaliset taidot ovat heikentyneet, lisäksi on syntynyt uudenlaista rikollisuutta raharikoksista huumekauppaan ja lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Näyttää siltä, ettei ilmiöiden leviämistä pystytä pysäyttämään. Toden totta häntä on ryhtynyt heiluttamaan koiraa. Koneilla ja laitteilla ei ole tunteita eikä moraalia. Ihmisellä pitäisi olla. Ihmisellä olisi hyvä säilyä myös lapsen intohimo tietojensa lisäämiseen ja niiden hankkimiseen. Ennen iphonus-ihmislajia tiedonhankintaan tarvittiin luku-, kirjoitusja päässälaskutaitoa, jotka nekin ovat teknologian kehityksen myötä heikentyneet. Miksi vaivata aivojaan, kun kone hoitaa kaiken muutamalla näpäyksellä? viimE AikoinA on oltu syvästi huolissaan nimenomaan lukemisen kehityksestä huonompaan suuntaan. Kirjastotkin muuttuvat Helsingin Oodi edellä pikkuhiljaa viihdeja pelihuoneiksi, ja rumat, pölyä keräävät kirjahyllyt ovat häviämässä ihmisten olohuoneista. Jopa perheenjäsenet ovat vähentäneet keskinäistä live-kommunikointia, onhan yksinkertaisempaa panna laitteet kommunikoimaan. Kun ystävät ovat somessa, ei heitä tarvitse edes nähdä, saati ryhtyä keskustelemaan kasvoista kasvoihin – siinä on vähän harkittava, mitä sanoo. Älylaitteilla taas on SK:n jutun mukaan taipumus edistää impulsiivista käytöstä. Olenko kirjailijana huolestunut lukutaidon ja kirjallisuuden aseman heikentymisestä? Olen toki, vaikka tarvitsen itsekin välttämättä kännykkää ja tietokonetta. Älypuhelinta en tarvitse, yritän pitää älyn korvieni välissä. Teknologia keventää työtä merkittävästi, tämäkin juttu lähtee napinpainalluksella toimitukseen, kun entiseen aikaan se piti lähettää tavalla, jota nyt kutsutaan etanapostiksi. toisAAltA on hyvä muistaa, ettei Suomen kansa ikinä ole ollut niin villinä kirjallisuuteen kuin mielellämme itse uskomme. Kaikkien aikojen paras kirjamyynti taisi olla viime sotien jälkeen. Silloin kaikki ostivat kirjoja, kustantamot elivät loistokautta, ja kirjailijan statuskin siinä taisi nousta. Ei kirjamyynnin hurja nousu kuitenkaan kasvavasta kirjallisuudenrakkaudesta johtunut. Se johtui siitä, että noina puutteen ja niukkuuden vuosina ei oikein muutakaan ostettavaa ollut. Kun minä olin lapsi, kirjastossa käytiin ahkerasti, mutta ei niin runsain joukoin, ettei kirjastolle olisi riittänyt tilaksi yksi ainoa iso huone ja työntekijäksi yksi ainoa täti-ihminen. Kirjallisuutta opetettiin koulussa äidinkielen osana, oppikouluaikanani vielä hyvinkin konservatiivisesti eikä ainakaan minun koulussani käsitelty lainkaan uutta sodanjälkeistä kaunokirjallisuutta, vaikka uusi runous ja proosa Suomessa juuri 50-luvulla elivät parhaita aikojaan. Meidän luokalla vielä lukiossa voi yhden käden sormilla laskea ne oppilaat, joilla todella oli intohimo lukemiseen. Enemmistölle, varsinkin pojille se oli pakkopullaa. Yliopistoajoiltani Turusta muistan yhden dosentin, joka luennoi innokkaasti modernismista. Vanhat parrat paheksuivat moista radikaalia. Ei kirjallisuus kuihdu eikä kuole koskaan. Eivät sitä myyntiluvut ja kansasuosio pidä elossa. Eikä sekään, miten se sopeutuu digiteknologiaan. Kirjallisuus elää kirjallisuuden kirjoittajassa, häntä ohjaa luomisen pakko, häntä kiehtoo kirjoittamisen vaativuus ja vaikeus, ei lukijoitten määrä eikä rahallinen hyöty, vaikka hän toki on iloinen, jos pystyy elämään työllään. tUUlA-liinA vAris Kirjoittaja on Joensuussa asuva toimittaja, kolumnisti ja kirjailija. kolUmni Homo sapiens sukupuuttoon? Toden totta häntä on ryhtynyt heiluttamaan koiraa. Eläkeläinen 4/2019 37
Elämä V äritön ruoka ei herätä ruokahalua, mutta se ei todennäköisesti myöskään sisällä kaikkia kehon tarvitsemia vitamiineja ja muita tärkeitä ravintoaineita. Värikylläinen ateria on mitä todennäköisimmin myös ravitsemuksellisesti tasapainoinen. Ruokaisia salaatteja voi rakentaa omien mieltymystensä ja vihanneslokeron sisällön mukaan vaihdellen. Syksy on kotimaisten juuresten, kasvisten, marjojen ja sienten parassUolAistA JA mAkEAA piiAn kEittiöstä PIIAN KEITTIöSSä valmistetaan rakkaudella ruokaa, joka tekee hyvää mielelle ja keholle ja ottaa huomioon myös ympäristön. Raaka-aineet ovat tuttuja ja edullisia lähikaupan tuotteita. Suolaa ja kovia rasvoja käytetään vähän, sen sijaan ruoat maustetaan monipuolisilla mausteilla. Valtaosa ruoista on terveellisiä ja ekologisia kasvisruokia, välillä herkutellaan: ei sillä ole väliä, mitä syö joskus, vaan sillä mitä syö aina. Ohjeet ovat pääsääntöisesti neljälle hengelle, valtaosa ruoista sopii pakastettaviksi tai ohjeet voi puolittaa. Mukavimmat ruokahetket koetaan yhdessä ystävien ja perheen kanssa! Värikylläinen ateria on mitä todennäköisimmin myös ravitsemuksellisesti tasapainoinen. Väriä pöytään syksyn sadosta Värikäs tonnikalasalaatti pieni kerä lehtisalaattia 1 porkkana 1/2 kurkku 2 tomaattia 1 pieni purkki maissia kourallinen tuoreita herneitä 1 pieni sipuli 150 g purkillinen tonnikalaa tai papuja 2 keitettyä munaa tilliä Revi puhdistettu lehtisalaatti tarjoilukulhon pohajlle ja laidoille. Höylää porkkana ohuiksi suikaleiksi juustohyölällä. Viipaloi sipuli, paloittele kurkku ja tomaatit. Valuta maissit siivilässä. Asettele kasvikset kauniisti salaatinlehtien päälle. Lusikoi tonnikala salaattin päälle keskelle ja asettele kananmunalohteksti ja kuvat piiA rAntAlA-korhonEn ta sesonkia. Niitä kannattaa syödä runsaasti juuri nyt ja mahdollisuuksien mukaan säilö myös talven varalle. Jos pakastimeen mahtuu, kannattaa marjat syödä kokonaisina eikä mehuna. Mehumaijan siivilään jää marjojen arvokkain osa: flavonoideja ja kuituja sisältävät siemenet ja kuoret. Pakastemarjoista ja maustamattomasta jugurtista saa helpon aamutai välipalan, sekaan voi ropsauttaa mysliä tai kaurahiutaleita, makeuttajaksi hieman hunajaa. Juuresletut ovat kikhernejauheen ansíosta myös erittäin valkuaisainepitoiset. 38 Eläkeläinen 4/2019
monEssA mUkAnA kot sen ympärille. Ripottele tilliä mausteeksi. Tarjoa salaatin kanssa mieleistäsi salaatinkastiketta tai sitruunamehua sekä tuoretta kokojyväleipää. lindA kovAsEn kirja Juures arjen voimaruokaa (Read me, 2017) antaa runsaasti tietoa kotimaisista juureksista ja tarjoaa innostavia reseptejä niiden käytön monipuolistamiseksi. Juurekset ovat edullisia, terveellisä ja moneen ruokaan sopivia perusraaka-aineita. Tässä maistiaisiksi kirjan ohje juuresletuista, jotka ovat kikhernejauhon ansiosta myös erittäin valkuaisainepitoiset ja sopivat myös keliaakikoille ja vegaaneille. Letut voi myös pakastaa. Juuresletut ilman kananmunaa 150 vapaavalinnaisia juureksia, 3 dl hienona raasteena 1 pieni sipuli silputtuna tai 1 tl sipulijauhetta 3 dl vettä 1 rkl öljyä 5 dl kikhernejauhoja 1/2 tl suolaa 1 tl leivinjauhetta (1 tl juustokuminaa eli jeeraa) mustapippuria myllystä öljyä paistamiseen Sekoita juuresraasteen joukkoon sipuli, vesi ja öljy. Sekoita jauhot, leivinjauhe sekä mausteet keskenään sekaisin ja yhdistä raasteseokseen. Anna turvota 10 minuuttia. Kuumenna ohukaistai paistinpannu ja laita sille hieman öljyä. Lusikoi taikinaa pannulle ohuelti ja paista keskiteholla. Käännä lettu, kun pinta on hyytynyt. Sadonkorjaajan täytekakku Pohja 3 munaa 1,5 dl hienoa sokeria 1 dl vehnäjauhoja 0,5 dl perunajauhoja Voitele noin 22-24 cm halkaisijaltaan oleva vuoka, pane uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Sekoita jauhot keskenään. Vaahdota munat ja sokeri kuumassa vesihauteessa tukevaksi vaahdoksi sähkövispilällä. Siivilöi jauhot vaahtoon, sekoita varoen lastalla. Kaada taikina vuokaan, kypsennä alimmalla tasolla ritilän päällä puolisen tuntia. Kokeile kypsyyttä puutikulla, kypsästä kakusta ei tartu mitään tikkuun. Täytteeksi: 0,5 dl mansikoita tai vadelmia ja 1 dl sokeria sauvasekoittajalla soseutettuna, 1 prk ananasmurskaa mehuineen Koristeluun: 2-3 dl kuohukermaa tai vaahtoutuvaa kaurakermaa vaahdotettuna+ 2 tl vaniljasokeria, tuoreita marjoja, syötäviä kukkia kehäkukkia, krasseja, ruusuja, orvokkeja sekä basilikan lehtiä Kakun kokoaminen: halkaise jäähtynyt kakkupohja kahdeksi levyksi. Pane alimmainen levy tarjoiluvadille, levitä sille puolet ananasmurskasta ja marjasoseesta. Pane toinen kakkulevy sen päälle, levitä sille loppu ananas ja marjasose. Levitä tai pursota kermavaahto kakun pinnalle. Koristele omalla tyylilläsi kukilla, marjoilla basilikalla. Kakku saa vetäytyä jääkaapissa muutaman tunnin ennen tarjoilua. –vAin toimimAllA saa aikaan tuloksia, tuumaa Klaukkalan Eläkeläiset ry:n jäsenenä kaksikymmentä vuotta ollut Erkki Lehtinen. Pääasiassa kotimaassa valmistetun kuorma-auton ratissa päivätyönsä tehneenä hänellä oli hyvä näköala niin koko pääkaupunkiseudun kuin kotikuntansa Nurmijärven kehittymiseen aina 50-luvulta lähtien. Nyt jo iso-isoisän vakanssin saavuttaneena hän voi sanoa, että paljon on tapahtunut yhden ihmisen työuran aikana. Nuoruudestaan asti Erkki on ollut yhdistysihmisiä. Hän toimi pitkään syntyperäisenä Nurmijärveläisenä kunnanvaltuutettuna ensin SKDL:n ja myöhemmin Vasemmistoliiton edustajana Nurmijärvellä vuoteen 2010 saakka. Korven Korvenpojat oli hänen ensimmäinen urheiluseuransa. Perttulan Tähden perustajajäsenenä. TUL:n toiminnassa hän oli myös seuransa piirikokousedustajana. Yhdistystoiminta toi mukanaan”oheishommia”. Niin Perttulan Kansantalon kuin Perttulan Tähdenkin kiinteistöt ovat olleet hänen valvontansa ja huolenpitonsa varassa. Omakohtainen kokemus ja tieto yleishyödyllisten kiinteistöjen ylläpidosta on Erkin puheissa koskettanut myös Kuntorantaa. Hän toivoo, että Eläkeläiset ry:n jäsenistö käyttäisi Kuntorantaa mahdollisimman paljon. Aktiivisuus ja osallistuminen on huomioitu myös valtiovallan taholta ja Tasavallan Presidentti onkin myöntänyt hänelle Suomen Valkoisen Ruusun Ritarikunnan I-luokan ansiomerkin. Erkki Lehtinen täytti kesäkuussa 85 vuotta ja merkkipäivänsä kunniaksi hän kävi testaamassa Klaukkalan Tornimäen uudet 348-askelmaiset kuntoportaat. Pysähtymättä harjoittelukierros sujui kuuteen ja puoleen minuuttiin, johon monella nuoremmallakin taitaa olla tekemistä. hEikki mäkinEn › Kirjoittaja on Klaukkalan Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Vain toimimalla saa tuloksia Erkki Lehtinen testasi kesällä Klaukkalan Tornimäen kuntoportaat. Kaunis kakku on kahvipöydän keskipiste! Tuoreet marjat ja syötävät kukat riittävät koristeeksi ilman kuvan kakun pursotuksiakin. Eläkeläinen 4/2019 39
Elämä Hitaasti kiiruhtaen Tampereelta Helsinkiin Kävelypässit tietysti kävelevät 60-vuotisjuhlille Kävelypässit osallistuvat Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhliin omalla tavallaan. Tuttu ikämiesryhmä lähti toukokuun viimeisenä päivänä Tampereelta kävelemään kohti Helsinkiä ja Kulttuuritaloa. Siellä pässit osallistuvat järjestön syntymäpäiväjuhliin ja kertovat toiminnastaan muille juhlavieraille omalla esittelypöydällään. – Emme me vielä ole menneet niin huonoon kuntoon, että tarvitsisimme parinsadan kilometrin kävelemiseen 7 kuukautta. Matka on pätkitty useampaan muutaman päivän osuuteen, joita kävelemme pitkin vuotta. Lähempänä Helsinkiä osa etapeista on vain yhden päivän mittaisia, kertoo pässien kävelyvastaava Antti Honkonen. Näin mahdollisimman moni kävelypässeistä voi osallistua kävelemiseen. Pässit kustantavat kävelyn itse. Jaksottaminen on siksikin mielekästä: myös kustannukset jakaantuvat pitemmälle aikavälille. – Samalla näemme reitin maisemat ja luonnon ikään kuin aikajanalla, joka alkaa keväästä ja ulottuu myöhäissyksyyn ja alkutalveen. Eläkeläisten suurjuhlakin pysyy paremmin mielessä ja toivottavasti saa näkyvyyttä myös reitin varrella, Honkonen sanoo. Juna on kelpo kaveri Radanvarren reitti Tampereelta Helsinkiin valikoitui pässien yhteiskävelyn kohteeksi tänä vuonna useammastakin syystä. Niistä tärkeimpiä oli majoituksen ja oheisliikkumisen helppous. Reitti kulkee rautatieasemalta toiselle. Pässit voivat palata joka ilta kotiin yöksi, asuivatpa Helsingin tai Tampereen päässä reittiä. Ei tarvita myöskään monimutkaista ja bensaa syövää autoilua kävelypäivien lähtöpaikkojen ja määränpäiden välillä. Kun lähijunaliikenne ulottuu Helsingistä Tampereelle asti, jäävät matkakustannukset kohtuullisiksi. – Nämä ovat tärkeitä teknisiä yksityiskohtia, mutta tärkeintä on reitin merkitys ja kiinnostavuus. Radanvarsi on ollut koko Suomen kehityksen kannalta tärkeä. Se on teollisuuden ja muun talouselämän keskeisiä alueita Suomessa, ja sen historiallinen merkitys ulottuu aikaan ennen teollistumista. Maisemiltaan ja luonnoltaan radanvarsi on erityisesti Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä kaunis. Sitä ei aina edes näe junasta, mutta kävellessä sen kyllä aistii kaikilla asteillaan. Kohtaamisia ja elämyksiä Toukoja kesäkuun vaihteessa kävelypässit taivalsivat Tampereelta Lempäälän, Viialan, Toijalan ja Iittalan kautta Hämeenlinnaan. Elokuun puolivälissä matka jatkui sieltä Vanajanlinnan eli entisen Sirola-opiston kautta Turenkiin, Ryttylään, Riihimäelle, Hyvinkäälle ja Tuusulan Jokelaan. Tampereen Eläkeläiset saattelivat pässit toukokuussa matkalle. Lempäälässä ryhmä pelasi petankkiottelun paikallista Eläkeläiset ry:n yhdistystä vastaan ja hävisi sen kuulemma odotetusti murskaluvuin. Elokuun osuudella pässit tapasivat Hyvinkään Paavolan Elokolon väkeä ja tekivät heille Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen IKINÄ-suorituskykytestin. Hyvinkään toinen tutustumiskohde oli taidemaalari Yrjö Saarisen Värinäkyjä-näyttely. – Se valloitti mielemme äkkirynnäköllä. Suosittelemme lämpimästi! Hyvin ehtii, sillä se on auki marraskuun puoliväliin asti, Honkonen sanoo. Luontokohteista ja maisemista pässeille ovat jääneet erityisesti mieleen idylliset pikkutiet alkumatkalla ja valtavat peltoaukeat Kiipulan ja Leppäkosken tienoilla Janakkalassa. Historian lehdet puolestaan havisivat entisessä Sirola-opistossa, jonne pässit pistäytyivät muistelemaan menneitä ja ihmettelemään opiston uutta elämää yksityisten omistamana ”täyden palvelun hotellina”, Spa-kylpylänä ja golfkeskuksena. Liekö parempi elämä, jäivät pässit miettimään. Parhain elämys oli kuitenkin itse kävely. Sitä tuli riittävästi, parhaina päivinä 30 kilometriä. Parina päivänä pässejä virkisti sade, Janakkalassa rankkasateen ja isojen rakeiden sekakuuro. Kohta taas aurinko paistoi, kuivatti miehet ja kohotti mielen. Jälleen tien päälle Syyskuun puolivälissä kävelypässit sonnustautuvat taas tien päälle. Matka jatkuu Jokelasta Järvenpään ja Keravan kautta Korsoon. Lokakuussa on vuorossa muun muassa Tikkurila, marraskuun alussa Malmi. – Käymme tervehtimässä yhdistysten väkeä, teemme pienimuotoisesti IKINÄ-testejä ja toivomme tietysti yhdistysten jäsenten tulevan mukaan kävelemään, itse kunkin hänelle sopivan matkan. pEkkA isAksson Paavolan elokolossa tehtiin IKINä-testejä. Mitäs pojat? tuntui Yrjö Saarisen maalaama muotokuva kyselevän pässeiltä. Kahvit Sirolassa – eipäs, vaan täyden palvelun hotellissa Vanajanlinnassa. Idylli Pirkanmaalta. Kyllä kelpasi kävellä. 40 Eläkeläinen 4/2019
milligrammassa. Tupakattomaan nuuskaan on yleensä uutettu nikotiinin lisäksi makuaineita. Onkin arvioitu, että ne on tarkoitettu erityisesti nuorille ja naisille. Swedish Matchin viestintäjohtaja kiisti Ylen uutisessa, että SW markkinoisi näitä tuotteita erityisesti nuorille ja naisille. Asia on arka yhtiölle, koska sen julkilausumiin eettisin periaatteisiin kuuluu lasten oikeuksien kunnioittaminen. Vaikka se tarkoittaakin lähinnä lapsityön estämistä tuotantoketjun kaikissa vaiheissa ja osa-alueilla, on yhtiön yritettävä torjua pieninkin epäilys nuorille suunnatuista nuuskista, olivatpa ne tupakattomia tai ”vain” nikotiinilla kyllästettyjä. Ei tArvitsE olla kummoinenkaan ennustaja arvioidakseen, että lähivuosina käydään vielä kova kamppailu siitä, minkä tyypin nuuskien tuonti Suomeen on laillista ja min”P idämme tupakoinnin lopettamista tervetulleena ja pahoittelemme sitä, että Suomessa ja muissa EU-maissa vaihtoehtoisia tuotteita tappavalle tupakalle ei ole saatavilla”. Näin sanoi Swedish Matchin viestintäpäällikkö Johan Wredborg muutama viikko sitten Ylen uutisessa. Swedish Match on ruotsalainen tupakkayhtiö. Viime vuosina se on pyrkinyt monien muiden tupakkayhtiöiden tavoin peittämään todellisen luonteensa ja esiintynyt vastuullisena toimijana. Nettisivuillaan se kertoo visionsa ”olevan maailma ilman savukkeita”. Sikäli tämä on totta, että SW ei tee savukkeita, vaan on suuri nuuskan, purutupakan ja sikarien valmistaja, Yhdysvaltojen markkinoilla massasikarien markkinoilla toiseksi suurin. Jokaiselle suomalaiselle nuuskaajalle on varmaan tuttuja ainakin osa sen tuotemerkeistä, joita on kymmeniä ja joista perinteisimpiä on Ettan. Tällaiselle yritykselle on luonnollista pyrkiä osallistumaan savukkeiden maineen pilaamiseen. Edes tupakkateollisuus ei ole voinut kiistää tupakoinnin terveyshaittoja enää vuosiin ja vuosikymmeniin. Kun tupakkalait ovat tiukentuneet ja tupakointi vähentynyt, on tupakkateollisuus kehitellyt uusia tuotteita, kuten sähkösavukkeita ja tupakatonta, mutta nikotiinia sisältävää nuuskaa. Sen kulutus on kasvanut, joskaan tällä hetkellä ei tiedetä varmasti, kuinka paljon. Nuuskateollisuus, muun muassa juri Swedish Match, pitää kasvuluvut tiukasti pimennossa. tUpAkAton nUUskA on kummalliselta kuulostava tuote, ja vaikeuksia sen sijoittamisessa lainsäädäntöön on ilmeisesti ollut myös lainsäätäjillä. Ruotsin uudessa tupakkalaissa se määritellään tupakkatuotteeksi, Suomessa puolestaan lääkevalmisteeksi. Tuotteen ja tarkemmin sanottuna annospussien nikotiinimäärä puolestaan ratkaisee sen, onko tuote itsehoitolääke vai reseptilääke. Se puolestaan ratkaisee, voiko sitä tuoda omaan käyttöön lähes rajattomasti vai ei. Raja kulkee 4:ssä tUpAkAttA pEkkA isAksson Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Eläkeläiset ry:n tiedotussihteeri, joka lopetti tupakoinnin vuosi sitten. Tekopyhä nuuskajätti Nuuskateollisuus pitää kasvuluvut tiukasti pimennossa kä ei, mitä saa mainostaa ja mitä ei, millainen on uusien tuotteiden verokohtelu ja niin edelleen. Kiistat eivät välttämättä nouse kovin näkyvästi julkisuuteen. Nuuskan suosio todennäköisesti vain kasvaa: siitä Swedish Matchin ja muiden nuuskanvalmistajien tuskin tarvitsee olla huolissaan. mitä tUlEE omaan tupakoimattomuuteeni, se on jatkunut nyt reilun vuoden. Merkkipäivää vietin 11. elokuuta itsekseni. Olen sopinut, että kirjoitan tämän jälkeen vielä yhden Tupakatta-kolumnin Eläkeläinen-lehteen, sen seuraavaan numeroon. Siinä yritän tehdä jonkinlaisen yhteenvedon, kuinka tupakoimattomuus on sujunut ja kuinka aion jatkaa. Tässä vaiheessa vain sen verran, että vuosipäivä meni hyvin, joskin aivojeni tupakkaneuronit yrittivät uskotella, että kyllä minä voisin juhla kunniaksi vetäistä savut. ”Näytä, että olet vapautunut nikotiinin kahleista”, ne lirkuttelevat ja kyselivät, mahdanko olla mies vai hiiri. Päätin olla hiiri ja jätin savukkeen sytyttämättä. Sen verran sen lajin kokemuksia on vuoden aikana tullut, että tiedän olla varovainen, vaikka muutamat polttamani savukkeet – kolme-neljä kaljapäissään – ovat maistuneet yllättävän pahoilta. › Tupakatta-blogi on luettavissa osoitteessa www.elakelaiset.fi/blogit. 12 3R F
yhdistyksEt lEmpäälän EläkEläisEt aloitti syyskauden perinteisesti ulkoilupäivällä Puntaklan leirikeskuksessa. Ohjelmassa oli vapaan yhdessäolon kilpailuja heittolajeissa. Elokuun loppupuolen vaihtelevista säistä löytyi juuri sopiva aurinkoinen väli. Leirikeskukseen tulleet 50–60 yhdistyksen jäsentä ja lähiyhdistyksistä tulleet vieraat saivat nauttia vielä loppukesän lämmöstä. Hyvin löysivät maalinsa renkaat, mölkky, tikat ja ketjut. Maistuivat makkarat ja letut, kahvista nyt puhumattakaan. yhdistyksEn syksyn toiminta noudattelee tuttua ja turvallista mallia. Kuntosali on maanantaisin ja tiistaisin Toimelan talolla, lauluryhmä harjoittelee maanantaisin Kuljun työväentalolla ja keskiviikkoisin on samassa paikassa toimintapäivä. Vieraita ystäväyhdistyksistä käy kylässä ja vastavierailuja tehdään sopivin väliajon. Ensimmäiseksi vieraillaan Porin Eläkeläisten luona jo 29.8. SyystoimintA p EK K A IS A K S S O N Niin lentää mölkky. rAision sEUdUn eläkeläiset lomailivat toukokuussa Varkauden Kuntorannassa. Mukana yli kolmenkymmenen hengen ryhmässä oli kaksi bosnialaistaustaista ja kaksi venäläistaustaista raisiolaista. Viiden päivän Solaris ry:n järjestämän vertaistukiloman tavoitteena oli virkistäytyä ja saada tukea itsestään huolehtimiselle. – Pyysimme ulkomaalaistaustaisia mukaan, jotta saisimme aloitettua monikulttuurisen yhteistyön eläkeläisten kesken. Monet muualta tulleet ikäihmiset ovat yksinäisiä ja tarvitsisivat yhteisöllisyyttä. Yhdessä tekemällä tutustutaan ja se on ensimmäinen askel, Raision Seudun Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Aarre Lehtonen sanoo. virkistyslomAn ohJElmA oli monipuolista. Jokainen osallistui omien voimavarojensa ja kiinnostuksensa mukaan. Ympäröivä luonto tarjosi elämyksiä, moni nautti kävelystä, erilaisista ulkopeleistä, kylpylästä ja varsinkin vesijumpasta. Ulkomaalaistaustaistenkin palaute viikosta oli hyvin myönteinen. Ohjelmaan kuului mahtava tietopaketti virheasennoista, venytyksistä ja rentoutumisesta. Aivojumppaakin kokeiltiin. Vanhemman ihmisen on myös tärkeää tietää, miten voi kehittää refleksejään kaatumisen varalta. ryhmästä hUolEhti viikon aikana Samuli Kinnunen. Hänellä riitti hauskaa juttua asiapitoisen tiedon ohella. Hän antoi viikon aikana paljon vinkkejä kehon ja mielen hoitamiseen. Muutama tilasi häneltä yksityisen hoitoajan ja sai helpotusta selkätai jalkavaivaansa. – kAikkEin tärkeintä on kehon ja mielen tasapaino. Se tarkoittaa terveyttä ja hyvinvointia, Kinnunen painotti. Fyysisen kunnon ylläpitoon hän neuvoi etsimään keinoja, jotka tuntuvat itsestä hyvältä, jolloin niitä jaksaa toistaa. Hampaat irvessä ei ole hyvä kuntoilla. Ihmissuhteissa hän neuvoi sekä antamaan, että ottamaan vastaan. – Jos annat itsestäsi liikaa, väsyt, mutta jos olet aina vain ottamassa, toiset ihmiset kaikkoavat ympäriltäMonikulttuurinen osanotto raisiolaisten virkistyslomalla Raisiolaisten lomaileva ryhmä viihtyi Kuntorannan puistossa. rEissUssA kuun 17. päivänä mennään Vammalan Eläkeläisten vieraaksi. Lokakuun alussa yhdistys järjestää matkan Härmän kylpylään. Marraskuun puolivälissä katsotaan Tampereen Komediateatterissa Vilpitön mieli -näytelmä. Se perustuu väärennettyjen taulujen suurkauppiaan Jouni rannan samannimisiin muistelmiin. Lempääläisille tarinan tekee läheiseksi se, että kirjan ja näytelmän toinen päähenkilö, väärennöksiä äärettömän taitavasti tehtaillut Taiteilija on tiettävästi Lempäälästä. syksyn UUtUUs yhdistyksen toimintakalenterissa on kevyt kuntojumppa, jota on lupautunut vetämään Kävelypässeihin kuuluvat yhdistyksen jäsen Pekka Isaksson. Jumppa perustuu pässien lämmittelyjumppaan ja muihin Eläkeläiset ry:n liikuntaohjeisiin, joiden kuvaamisessa Kävelypässit ovat olleet mukana. Jumppa on torstaisin kello 11.00 Kuljun työväentalossa. Ensimmäinen jumppa on 12.9. pEkkA isAksson Syksyn uutuutena kevyt kuntojumppa Lempäälän Elry aloitti uuden kauden ulkoilupäivällä Puntalassa si. Tässäkin asiassa tasapaino on tärkeää. –monEt Eivät tiedä mahdollisuudesta anoa tuettua virkistyslomaa. Eläkeläisellekin tekee hyvää päästä välillä lomalle, jotta saa vertaistukea, uusia ajatuksia ja virikkeitä, Aarre Lehtonen sanoo Suomessa on useita lomajärjestöjä, joista lomia voi tiedustella. Tämänkertainen Solaris ry:n loma oli yhteisöloma yhdistykselle, mutta jos ei oma yhdistys sellaista järjestä, lomalle voi hakeutua myös omin toimin. inkEri AAlto 42 Eläkeläinen 4/2019
Ennätysmäärä talkoolaisia kesäteatterilla ROVANIEMEN ELäKELäISET ry.n käsityökerholaiset lahjoittivat kerhossa tekemiään vauvasukkia Lapin keskussairaalan vastasyntyneiden osastolle 85 paria. Kaikki vauvat saavat jalkaansa sukat. Sukat kävivät luovuttamassa Sirkka Ollila ja Eila Kiviniemi. sUomUssAlmEn EläkEläisEt ry:n talkoolaiset hoitivat taas kerran mallikkaasti kesäteatterin yleisön kahvituksen, paistoivat makkarat ja ohjasivat liikennettä. Vuodesta 2003 lähtien olemme tätä toimintaa harjoittaneet, joten onhan sitä kokemustakin kertynyt. Saimme kiitosta joustavasta, hyvästä palvelusta yleisöltä ja pitkään jatkuneesta yhteistyöstä teatteriväeltä. Talkoolaisia saimme tänä kesänä kiitettävän paljon, 40, joten vapaapäiviäkin saattoi välillä halutessaan pitää. Joukossa oli monia ensikertalaisia ja heidän kokemuksensa olivat etupäässä myönteisiä. Oli hyvä porukkahenki ja oli mukavaa saada kiitosta katsojilta toimivista järjestelyistä. Joku kaipasi vähän parempaa talkoolaisten työn organisointia, muutaman kerran oli liian paljon väkeä paikalla, kaikille ei riittänyt töitä. Tämä liittyi ehkä siihen, että ryhmien peruutuksia tuli huonon sään takia viime tipassa. tEAttEriviErAitA Suomussalmelle saapui kaikista Kainuun kunnista ja mm. Taivalkoskelta, Oulun seudulta, Pudasjärveltä, Haapajärveltä, Kuusamosta, Pohjois-Karjalasta ja jopa Tampereelta saakka. Kesäteatterinäytelmän Vesi kielellä yhdessä tyttärensä Ulla Schroderuksen kanssa kirjoittanut Eero Schroderus kertoi, että tänä kesänä on ollut jonkinverran ylimääräistä vastustusta: – Pääskyt olivat rakentamassa pesää korkealle katsomon sisäpuolelle kannatuspalkkien päälle! Lintuja yritettiin häätää vaikka millä konstein, mutta kun onkivapakaan ei yltänyt. Lopulta onnistuttiin, eihän siinä olisi ollut laitaa, että yleisö olisi saanut lintujen pökäleet niskaansa. Lisäksi sateisena kesänä vettä kertyi lammikoksi katoksen päälle, mutta sekin asia saatiin korjattua. Kylmä kesä verottaa luonnollisesti kesäteatterien katsojamääriä, mutta täällä tavoitteeseen, 10 000 katsojaan melkein päästiin. Yksi kesäteatterin vakionäyttelijöistä, Veikko Seppänen sanoi, että kaikkein tärkeintä jaksamisessa vuodesta toiseen on näyttelijäryhmän hyvä henki, yhteen hiileen puhalletaan. Katsojilta saatu myönteinen palaute, kiitokset, jopa kylän raitilla ovat myös tärkeitä ja kannustavat jatkamaan. Veikko on esiintynyt 18 perättäisenä kesänä kesäteatterin lavalla. Seuraava haaste Veikko Seppäsellä on lokakuussa järjestettävä monologifestivaali, johon Eero Schroderus on parhaillaan kirjoittamassa tekstiä suomalaisten ja ukrainalaisten sotilaiden kokemuksista Raatteen tiellä. Monologit on tarkoitus esittää aidossa ympäristössä, Raatteen tien juoksuhaudoissa. Kesäteatterin talkootyöllä ansaitsemamme tulot käytämme vuoden aikana jäsenistön hyväksi, esimerkiksi järjestämme juhlia ja teemme retkiä. Syyskuussa talkoolaiset lähtevät Lappiin hyvin ansaitulle virkistäytymismatkalle! EiJA lAAkso SuOnEnJOKi-iiSVESi Eläkeläiset viettivät helteistä kesäpäivää perinteisesti Anja Lankisen pihassa. Lettuja ja makkaraa paistettiin ja nautittiin mehua ja kahvia. Laulettiin, seurusteltiin ja arpajaisetkin pidettiin ja kaikilla oli mukavaa. Vmesteyhdistyksen kaalipiirakat tekivät kauppansa Suomussalmen kesäteatteri oli tänäkin kesänä yleisömenestys, vaikka koleus vähän verottikin. Iin Eläkeläiset ry:n 50-vuotisjuhlaan Keskiviikko 9.10. 2019, iin Järjestötalo, Laurintie 3, 91100 Ii 11.00 Tervehdysten vastaanotto 12.00 Juhlaohjelma Juhlapuhe, Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen 14.00 Ruokailu (10 e) 15.00 Tanssit, Ykä &Poika tahdittavat LäMPIMäSTI TERVETULOA! Muistamiset toivomme yhdistyksemme tilille FI57 5350 0220 0074 42 KUTSU Eläkeläinen 4/2019 43
JUhlAn AikA onnittElUt kUUlUvAt juhlaan, samoin tietenkin juhlapuhe. Mutta juhlassa voidaan puhua vapaamuotoisestikin vakavista asioista, sellaisista jotka läsnäolevien mieltä askarruttavat. Tällainen tilanne syntyi Imatran Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa. Pian kakkukahvien jälkeen alettiin pohtia muun muassa yhteisöllistä asumista, tietotekniikan ja digipalvelujen aiheuttamia elämänmuutoksia sekä kokoontumistilojen tärkeyttä järjestötoiminnassa. – Tässähän kävi niin, että siirryttiin vakavaan keskusteluun juhlimisen lomassa, tiivisti kaupungin onnittelut tuonut valtuuston 1. varapuheenjohtaja Ilkka Nokelainen. Hän itsekin toi mietittäväksi vakavia aiheita, kuten digitalisaation. Myös toiminnanjohtaja Jan Koskimies muistutti maailman muuttuvan nyt nopeasti. – Erityisen nopea muutos tapahtuu nyt ”kaiken digitalisoitumisessa”, hän sanoi. Siinä meiltä vaaditaan myös terveen järjen käyttöä, jotta netti ei vallan vie mukanaan. Menneisiin vuosikymmeniin johdattelivat puheenjohtaja Anneli Haimakaisen tervetuliaissanat. Historiasta kertovat myös vuosikymmenien varrelta muistoksi jääneiden noin 500 valokuvan kooste. Juhani Lahtinen käytti pitkän puheenvuoron vanhusten asumisen ja yksinäisyyden problematiikasta. Yhteisöllistä asumista ei edistetä muun muassa siksi, että on syntynyt raja-aitoja kuntien ja sote-piirien välille. Yksipuolinen ”kotiin vietävien palvelujen” korostaminen on liian usein myös yksinäisyyden edistämistä. Siksi tarvitaan vakavaa keskustelua asumismuotojen kehittämisestä. Ilkka Nokelaisen mielestä yhteiskunnassa on todella monia asioita, jotka eivät pyörisi ilman eläkeläisten jokapäiväistä toimintaa. Samaan viittasi myös kirkkoherra Arto Marttinen: mitäpä tapahtuisi esimerkiksi naapuriavussa ilman ikäihmisiä. Eläkeläisja muiden järjestöjen tilatarpeet nousivat myös esiin. On paikkakuntia, joissa yhteistyöllä on saatu aikaan tilanne, josta hyötyvät kaikki osapuolet. Yhteiset tilat tuovat mukanaan uusia ideoita ja toimintamuotoja, korosti Aimo Röpetti Lauritsalan Eläkeläisistä. Aimo rUUsUnEn Juhlassa puhuttiinkin asiaa Imatran Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlaa vietettiin Kesäkoti Hakalassa. yhdistyksEt oli kAUnis alkukesän päivä, kun Tuorilan työväentalolla juhlistettiin Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlavuotta riemukkaalla kesäjuhlalla. Juhlaväkeä oli tullut pitkästi toistasataa, myös naapuripaikkakuntien yhdistyksistä. Puheenjohtaja Esa Vepsäläinen piti alussa tervetuloa puheen ja sen jälkeen siirsi ohjelman juontamisen Tauno Koivuselle, jolla onkin pitkäaikainen kokemuksella. Laulukuorojen sekä lausunta-, huumorija tanssiesitysten ohella kuultiin Eläkeläiset ry:n aluetyön suunnittelija Anna Eskolan puhe. Hän painotti eläkeläisten edunvalvontaa ja kertoi, miten vaikea oli eläkeläisten tilanne 60 vuotta sitten. Karkkilan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Marita Salo kertoi olevansa myös eläkeläinen ja panneensa merkille, miten vilkasta on paikkakunnan eläkeläistoiminta. Hän kertoi Karkkilan 200 vuotta vanhasta, edelleen toimivasta metallivalimosta, jonka ympärille on kaupunki syntynyt. Puheiden jälkeen oli väliaika, jajuhlijat saivat juoda kahvia, ostaa grillimakkaraa ja muurinpohjalettuja. Keittiöhenkilöt olivat organisoineet palvelut hyvin eikä jonoja päässyt syntymää. Hauskimmat ohjelmanumerot olivat puheiden jälkeen. Ensin oli missikisa, johon uskaltautui kolme rohkeaa ehdokasta, naisiksi puketunutta miestä: Lempi, Lissu ja Veera. Heistä ehdokas Veera otti voiton. Hän esitti laulun joka meni yleisöön, saaden eniten taputuksia. Sitten seurasi Seijan ja Kirstin sketsi, joka sai yleisön nauramaan oikein kunnolla. Se kertoi sote-uudistuksen valinnanvapaudesta ja palvelun saamisen vaikeuksista. Arpajaisten jälkeen siirrettiin pöydät ja tuolit sivuun ja alkoivat tanssit. Soittajat siihen sekä kuorojen säestyksiin olivat Karkkilan Eläkeläisten jäseniä. pEntti lopinA Karkkilassa hauskat kesäjuhlat Ystävyysottelu keilahallilla Kuopio-Kallaveden ja Iisalmen yhdistyksissä on molemmissa harrastettu jo useamman vuoden ajan keilaamista. Ryhmät kokoontuvat omalla paikkakunnallaan noin kerran viikossa ja mukana olevat eläkeläiset ovat motivoituneita tähän liikuntamuotoon. Uusiakin keilaajia mahtuu mukaan. Kuopio-Kallaveden keilaporukan vetäjä Väinö Ovaskainen ja Iisalmen puheenjohtaja Kaarina Korhonen sopineet yhteisestä ottelusta Kuopiossa toukokouun puolessa välissä. Ratoja oli varattu 9 ja joka radalla kisaili pareina yksi Kuopiosta ja yksi Iisalmesta. Hauskaa oli jokaisella.Varsinaista kilpailua ottelusta ei tullut, mutta kyllä niitä tuloksia hieman vertailtiin. Kun keilaamiseen varattu aika tuli täyteen, nautittiin yhdessä yhdistyksen tarjoamat munkkikahvit ja puhuttiin ottelun tapahtumista. Samalla hieman tutustuttiin toisiimme. Sovittiin, että kuopiolaiset matkaavat syksyllä Iisalmeen. Ehkä siitä tulee kilpailu, mutta kyllä ystävyysottelu on hieno juttu. mErvi höylä Juhlaväkeä saapui runsaasti kesäiselle Tuorilan työväentalolle. Kahden yhdistyksen keilaajat ottelivat ystävyyshengessä ja tutustuvat toisiiinsa. 44 Eläkeläinen 4/2019
100 vuotta 13.9. Inkeri Ylinen, Mänttä 91 vuotta 18.6. Lasse Hakala, Vantaa 27.10. Niilo Johannes Repo, Kajaani 90 vuotta 20.7. Raimo Hoivanen, Vantaa 25.9. Esko Jokinen, Vantaa 16.10. Ester Säkkinen, Kajaani 86 vuotta 20.6. Sinikka Orvokki Mether, Malmi 85 vuotta 18.3. Anna-Liisa Kivimäki, Sumiainen 22.7. Veele Mustaniemi, Kuusamo 25.8. Elli Laakso, Reisjärvi 24.9. Helmi Virta, Nakkila 7.10. Reijo Johannes Kärki, Martinniemi 80 vuotta 16.4. Aatos Kautto, Sumiainen 11.8. Edit Lamberg, Vantaa 14.8. Anna-Liisa Vikeväinen, Vantaa 16.8. Vieno Tellervo Partanen, Sukeva (Sonkajärven Eläkeläiset) 24.8. Elvi Saari, Vantaa 14.9. Hannu Niiranen, Loimaa 14.9. Tauno Ilmari Kotajärvi, Kajaani 7.10. Hilkka Kulmala, Pihlava 10.10. Pirjo Westergård, Nakkila 15.10. Pirkko-Liisa Leinonen, Kajaani 15.10. Elli Ukkola, Martinniemi 75 vuotta 31.7. Anneli Rantanen, Vantaa 17.8. Kauko Niemelä, Vantaa 28.8. Tarmo Polojärvi, Kuusamo 7.9. Tauno Kankaanpää, Loimaa 15.9. Riitta-Leena Leinonen, Kaarina 28.9. Paula Heikkilä, Suomussalmi 17.9. Joel Rajala, Pihlava 1.10. Pekka Raunio, Pihlava 5.10. Maire Keränen, Pello 8.10. Pirkko Anneli Jakku, Martinniemi 70 vuotta 10.5. Arvo Nisumäki, Vantaa 25.5. Pekka Laitinen, Sumiainen 16.7. Erkki Kärkkäinen, Sonkajärvi 25.7. Jaakko Mäkinen, Loimaa 10.8. Eila Mård, Oulunsalo 4.9. Ros-Mari Kataja, Vantaa 4.9. Pirkko Pesonen, Vantaa 11.9 Irja Hynynen, Vantaa 11.9. Marja-Liisa Viljamaa, Vantaa 12.9. Sirpa Asklöf, Kaarina 16.9. Marja-Leena Lind, Nakkila 26.9. Tuomo Waara, Pello 29.9. Marja-Liisa Rossinen, Kajaani 3.10. Tarja Ranta, Nakkila 65 vuotta 17.5. Marja Heinonen, Loimaa 16.9. Urpo Kyllönen, Suomussalmi 16.9. Riina Junnala, Pihlava 3.10. Raimo Nieminen, Halikko 14.10. Jouko Kangasniemi, Pello Dragsfjärdin Työväen Eläkeläiset ry Esko Edvard Välimaa Arne Ingmar Nyman Himangan Eläkeläiset ry Aune Orvokki Jokela Urho Hilli Kempeleen Eläkeläiset ry Veikko Ojalehto Kiimingin Eläkeläiset ry Anja Liisa Tuomisto Kirkkonummi-Siuntion Eläkeläiset ry Olli Johan Mäki Kolarin Eläkeläiset ry Lauri Hietanen Urpo Vaattovaara Kuopio-Kallaveden Eläkeläiset ry Viljo (Ville) Kokkonen Elma Annikki Räsänen Kurikan Eläkeläiset ry Marja Kaarina Jaakonheimo Kalervo Matti Kallio Seppo Reino Matti Pihlaja Kuusamon Eläkeläiset ry Elli Heikkinen Esko Ilmari Karjalainen Lapuan Eläkeläiset ry Kaisu Mirjami Talosela Laukaan Eläkeläiset ry Pertti Antero Majuri Kyllikki Pitkämäki Reino Olavi Saarinen Pentti Kalevi Valkonen Ritva Kaarina Valkonen Muhoksen Eläkeläiset ry Jouko Kaarlo Jooseppi Juvani Pietarsaaren Eläkeläiset ry Eira Terttu Sofia Ojajärvi Pihlavan Eläkeläiset ry Sirkka Anna-Liisa Joensuu Pihtiputaan Eläkeläiset ry Maire Mirjam Ihalainen Raahen Eläkeläiset ry Pentti Kiilakoski Harri Taskila Hannu Turula Esko Viitala Salpakankaan Eläkeläiset ry Anja Irmeli Laurila Seinäjoen Eläkeläiset ry Antti Lahdenperä Pirkko Myllyniemi Sonkajärven Eläkeläiset ry Urho Edvard Huusko, Koirakoski Saara Ulmanen Jussi Tapio Hälinen Sorsakosken Eläkeläiset ry Meeri Annikki Hyvärinen Elmer Johannes Krogerus Esa Veli Pekkarinen Aira Marja Irmeli Ropponen Suomussalmen Eläkeläiset ry Reijo Huttunen Teuvan Eläkeläiset ry Taisto Kalervo Hämäläinen Vampulan Eläkeläiset ry Uuno Valdemar Huhta Lea Helena Salola Ykspihlajan Eläkeläiset ry Pentti Matias Hirvikoski Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Jan Koskimies Toimitussihteeri Tuomas Talvila Tilaukset ja osoitteenmuutokset Anna Autio puh. 020 743 3610 anna.autio@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy vuonna 2019 6 kertaa. Tilaushinta kotimaahan 30 euroa/vuosikerta Muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk Toimitus ja toimisto Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610 elakelainen-lehti@ elakelaiset.fi Ilmoitushinnat 1,90 euroa / pmm Ilmoitusmyynti Tmi Johanna Pelto 040 9030 141 johanna@johannapelto.fi Syntymäpäivät ja poisnukkuneet, syysja kevätkokousilmoitukset Anu Mäki, 040 839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (painettu) ISSN 2242-3338 (verkkolehti) I-Print, Seinäjoki 2019 syntymäpäiviä poisnUkkUnEitA Puheenjohtaja Martti Korhonen Varapuheenjohtaja Marja Leena Makkonen Toimisto Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi www.elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9-15. Jäsenpalvelu Soittoaika kello 9-12, puhelin 020 743 3610: jäsenmaksut, osoitteenmuutokset, kurssienja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, Eläkeläinen-lehden tilauk set. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Kaikki maksut (mukaan lukien jäsenmaksut): IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies 040 747 0776 Jäsenvastaava Anna Autio 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistysrekisteri materiaalitilaukset Henkilöstöja talousvastaava Heli Grönroos 050 529 0399 kirjanpito, laskutus, ostoja myyntireskontra, palkanlaskenta Aluetyön suunnittelija Anna Eskola 044 751 1031 yhdistysverstastiedustelut Järjestösuunnittelija Anu Mäki 040 839 7699 Eläkeläinen-lehden syntymäpäivät ja poisnukkuneet, syysja kevätkokousilmoitukset Koulutussuunnittelija Tiina Rajala 040 582 4319 kulttuurija koulutustoimintaan liittyvät asiat (ilmoittautumiset jäsenpalvelun kautta) Monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö 040 501 3599 Tiedottaja Tuomas Talvila 050 570 9716 Eläkeläinen-lehden toimittaja Juhlavuoden koordinaattori Marja-Liisa Hirn 044 7631 482 Kuntorannantie 14 78400 Varkaus Myyntipalvelu 017 560 1403 tai 0400 403 669 myynti@kuntoranta.fi Eläkeläinen 4/2019 45
Tilaa maksuton sähköinen uutiskirje osoitteesta www.uutiskirje.elakelaiset.fi Eläkeläiset ry kehittää viestintäänsä. Jäsenlehtemme Eläkeläinen ilmestyy ulkoasultaan ja sisällöltään uudistuneena järjestön 60-vuotisjuhlavuonna 2019. paperilehti ja yhdistysposti säilyvät järjestön viestinnän pääkanavina. Niiden lisäksi tarjoamme sähköisen uutiskirjeen. Liittymällä uutiskirjeen sähköpostilistalle saat paperisen Eläkeläinen-lehden ilmestymiskertojen välilläkin tärkeää, mielenkiintoista ja tuoretta tietoa siitä, mitä järjestössämme ja muualla tapahtuu ja mitä ikääntymispolitiikasta puhutaan. Uutiskirje ilmestyy kerran kuukaudessa. Joko olet tilannut Eläkeläinen-lehden uutiskirjeen? › Näin tilaat: 1. Mene osoitteeseen www.uutiskirje.elakelaiset.fi 2. Kirjoita sähköpostiosoitteesi sille varattuun kohtaan. 3. paina oranssia ”tilaa”-nappia. › Liityttyäsi postituslistalle saat ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen Eläkeläinen-lehden maksuttoman uutiskirjeen kerran kuussa. › Uutiskirjeen tilaus ei sido sinua mihinkään eikä uutiskirjeen postituslistaa käytetä muihin tarkoituksiin. Eläkeläinen-lehden tilauksesi jatkuu koko ajan normaalisti riippumatta siitä oletko sähköisen uutiskirjeen postituslistalla vai etkö. › Uutiskirje on maksuton. 46 Eläkeläinen 4/2019
ristikko krypton 3/2019 rAtkAisU Ristikon 4/2019 ratkaisut on lähetettävä 26. syyskuuta mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana RISTIKKO. Krypton 3/2019 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Pirkko Lindblom, Pori ja Onni Oikarainen, Tolva. Onnittelut voittajille! 4/2019 Ratkaisijan nimi Osoite Postitoimipaikka sEUrAAvAssA nUmErossA Yksinäisyys koettelee, mutta sitä voi myös tietoisesti torjua. Lettukestit on mainio tienesti ja jäsenhankintatapahtuma Eläkeläinen 5/2019 ilmestyy 17.10. Eläkeläinen 4/2019 47