Kannanotto: Hoivakriisi on ratkaistava 3 | Tom Rush: Vielä kitara soi 25 | Minun reseptini: Munakoisopyörykät 32 2024 | 5. huhtikuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Rauhankävely Helsingistä Raisioon on osa Kävelypässit-ryhmän juhlavuoden viettoa. 22 Kymmenen vuotta liikkeellä 2 Tutustu jäsenetuihimme 19
E läkeläisjärjestön näkökulmasta Euroopan unioni näyttäytyy usein etäiseltä. Tämä voi johtua siitä, että Eläkeläiset ry:n tavoitteet yhteiskunnassa ovat pääasiassa kansallisen päätöksenteon piirissä. Näitä ovat muun muassa eläkkeet ja sosiaalija terveyspalvelut. Euroopan unioni vaikuttaa kuitenkin ikääntymisen kysymyksiin monella tavalla, eurooppalaisen lainsäädännön lisäksi koordinoimalla ja asettamalla minimitasoja. Digitalisaation, lääkkeiden ja ympäristönsuojelun sääntely ja vihreä siirtymä vaikuttavat meidän kaikkien elämään. Eurooppalaisella maahanmuuttopolitiikalla on vaikutusta esimerkiksi sote-palveluiden työvoiman saatavuuteen. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU kysyi eduskuntapuolueilta vastauksia siihen, kuinka ikääntyminen otetaan Euroopassa parhaiten huomioon. Meidän on muistutettava päätöksentekijöitä näkemään väestön ikääntyminen saavutuksena uhkan sijaan, ja ikääntyneet toimijoina pikemminkin kuin vain hoivan kohteina. EETU tulee järjestämään myös vaalipaneelin ennen kesäkuun EU-vaaleja. VENÄJÄN JATKAMA hyökkäys Ukrainaan on pakottanut EU-maat vahvaan keskinäiseen yhteistyöhän ja koordinaatioon. Toivottavasti kriisi kääntää vuosia jatkuneen kehityksen, jossa yksittäiset jäsenmaat halvaannuttavat kansallisen edun verukkeella koko Euroopan etua edistävät päätökset. Yhteisiä ratkaisuja tarvitaan myös väestön ikääntymiseen. Toivottavaa ei ole se, että tarpeelliset uudistukset haudataan hallitsevan kriisija turvallisuuspuheen alle. On muistettava, että kaikki ei ole kriisiä, vaan Euroopan maat ovat yhä hyviä ikääntyneille: globaalissa vertailussa meillä on toimivat ja suhteellisen yhdenvertaiset palvelut, useimmilla riittävä toimeentulo ja demokraattinen ja turvallinen yhteiskunta. VAIKKA POHJOISMAISTA hyvinvointiyhteiskuntaa on viime vuosikymmeninä enemmän murennettu kuin vahvistettu, voimme yhä toimia mallina muulle Euroopalle, ja samoin itse ottaa oppia muista. JAN KOSKIMIES, PÄÄTOIMITTAJA Ikääntyminen on Euroopan yhteinen asia Eläkeuudistus sopien, ei sanellen 2 | 2024 Kannen kuva Toivo Koivisto Kannanotto: Hoivakriisi on ratkaistava 3 | Tom Rush: Vielä kitara soi 25 | Minun reseptini: Munakoisopyörykät 32 2024 | 5. huhtikuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Rauhankävely Helsingistä Raisioon on osa Kävelypässit-ryhmän juhlavuoden viettoa. 22 Kymmenen vuotta liikkeellä 2 Tutustu jäsenetuihimme 19 SENNI JA SAFIRA POIMINTA PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA PÄÄKIRJOITUS ”Nää puhelut sinne Vahvikelinjaan, ni ne on kyl nostanu mielialaa.” Tiina Pintamo-Kenttälä ja Anne Härkönen kirjoittavat Vahvikelinja-puhelinpalvelusta Vanhustyön keskusliiton blogissa. Lue: vtkl.fi/tietoa/blogit On muistettava, että kaikki ei ole kriisiä.” EU-vaalit kesäkuussa EETU ry kysyi tavoitteista, puolueet vastasivat 8 Kulttuuriyhdistykset valittu Vilkasta kulttuuriharrastusta riittää eri puolilla maata 20 ”Kannustava ja innostava” Musiikkikurssin anti yllätti ensikertalaisen iloisesti 18 Rintaterveyttä Rintasyöpään sairastuminen on monen tekijän summa 30 Vakiot Koulutuskalenteri 18 Kalevin kynästä 23 Runopysäkki 26 Minun reseptini 32 TYÖMARKKINAJÄRJESTÖT ovat käynnistäneet neuvottelut eläkejärjestelmän uudistamiseksi. Maamme hallitus on asettanut neuvottelujen lähtökohdaksi 1 miljardin euron säästön, joka jotenkin kanavoitaisiin valtion talouteen. Miten mahdollinen säästö päätyisi eläkejärjestelmään, onkin sitten jo suorastaan mystistä. Neuvottelujen lähtöasetelma ei siis ole helppo. Rahoituksen ja etuuksien on oltava tasapainossa pitkälle tulevaisuuteen. Etuuksien ja oikeuksien tason määrittelyyn liittyy vahvasti myös ideologisia näkemyksiä, joista on löydettävä kompromissi. Hallituksen toiveet miljardituloista valtion kassaan vaikeuttavat huomattavasti jo muutenkin hankalaa neuvottelujen lähtötilannetta. ON SELKEÄ VAARA , että nyt vahvistunut vastakkainasettelu työmarkkinaosapuolten ja hallituksen välillä toteutuu myös eläkeneuvotteluissa. Toivottavasti näin ei kuitenkaan käy. Avoin yhteenotto johtaisi tässäkin ennakoimattomaan lopputulokseen. Luottamus koko eläkejärjestelmään ainakin saisi vakavan kolauksen. Toivottavasti neuvottelijat valmistelevat uudistusta faktat, vakaus, luottamus ja ennustettavuus mielessä. Päähuomion on oltava eläkejärjestelmän ja oikeuksien heikkouksissa ja järjestelmän kestävässä rahoituksesta. 2 Eläkeläinen 2/2024
AJASSA P IX A B AY E läkeläiset ry vaatii loppua vanhustenhoivasta leikkaamiselle. Vastuu tilanteesta ja avaimet kriisin avaamiseen ovat järjestön mukaan maan hallituksella. ”Resurssipulassa kamppailevat hyvinvointialueet on asetettu mahdottoman tehtävän eteen: kuluja pitäisi vähentää, vaikka palveluita tarvitsevien määrä kasvaa. Hallituksen ajamat työmarkkinatoimet, kuten naisvaltaisten alojen palkkakuopan sementointi ja aikuiskoulutustuen lakkautus, heikentävät sote-alan vetovoimaa ja pahentavat työvoimapulaa”, todetaan Eläkeläiset ry:n hallituksen kannanotossa. ”Leikkauksia ajavien ja niillä hekumoivien poliitikkojen on pysähdyttävä katsomaan peiliin. On vastuutonta kalastella ääniä suomalaisiin iskostetulla ajatuksella tehottomista julkisista palveluista ja hallinnosta. Ylivoimaisesti suurin osa esimerkiksi vanhustenhoivan kustannuksista ei ole hallintoa, vaan palveluita, joille leikkaukset aikaansaavat suurta ja arvaamatonta vahinkoa.” Kannanotossa todetaan, että hoivakriisi on kansallinen häpeä, joka ei ratkea leikkaamalla. ”VANHUSPALVELUIDEN rahoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle. Parempi työnjako, liikkuviin palveluihin ja digipalveluihin satsaaminen tuovat myös ajan mittaan säästöjä. Koulutusja työmarkkinapolitiikalla voidaan lisätä alan houkuttelevuutta ja parantaa palkkoja ja työehtoja. Näin saadaan myös hallintaan erittäin kalliin vuokratyövoiman kasvu.” Kannanotossa viitataan kyselyihin, joiden mukaan suomalaiset vastustavat leikkauksia sote-palveluihin. ”Emme halua nähdä toistuvasti uutisia ilman hoivaa jätetyistä vanhuksista. Viisaat päättäjät ymmärtävät myös, että ikääntyneistä huolehtiminen on kansantaloudelle eduksi: vanhuspalvelut, aivan kuten lastenhoito, vapauttavat merkittävästi osaavaa työvoimaa omaishoidosta työmarkkinoille.” Hallituksen on Eläkeläiset ry:n mielestä nostettava katseensa nykyhetkestä kauemmas. ”TILAPÄISEN taloustaantuman vuoksi ei saa aiheuttaa vahinkoa pitkälle tulevaisuuteen. Suomi käytti vuonna 2020 vanhuspalveluihin 1,6 % BKT:stä, kun Ruotsissa vastaava luku oli 2,4 prosenttia. Jos Suomi käyttäisi saman osuuden, täyttäisi se rahoitusvajeen mennen tullen.” ”Hoivakriisiä ei voi jättää ratkaisematta. Emme halua taantua maaksi, jossa hyvä vanhuus on varattu vain niille, joilla on lapsia tai muita omaisia hoitamassa. Omaishoito on jo nyt mittavaa, kun arviolta 700?000 työssäkäyvää ihmistä auttaa läheistään korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Heidän taakkaansa ei tule kasvattaa.” ”Emme halua taantua maaksi, jossa hyvä vanhuus on varattu vain niille, joilla on lapsia tai muita omaisia hoitamassa”, todetaan Eläkeläiset ry:n kannanotossa. ”Hoivakriisi on ratkaistava” Eläkeläiset ry:n hallitus toteaa, että hoivakriisi on kansallinen häpeä, joka ei ratkea leikkaamalla. Vanhuspalveluiden rahoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle. Leikkauksia ajavien ja niillä hekumoivien poliitikkojen on pysähdyttävä katsomaan peiliin.” Eläkeläinen 2/2024 3
YHTEISKUNTA SOTE KYÖSTI NIEMELÄ K reikkalaisessa mytologiassa Poseidon oli meren jumala, joka matkusti merihevosten vetämillä vaunuilla. Laite nimeltään Poseidon taas on ruotsalainen innovaatio, jonka tarkoitus on helpottaa suihkussa käymistä. Innovaation avulla liikuntakyvyltään alentunut ihminen voi peseytyä omassa rauhassa ilman ulkopuolista apua. Poseidonissa istutaan suljetussa tilassa ja käytetään suihkua omin voimin. Poseidonin nostaa esiin palveluinnovaatioiden professori Helinä Melkas LUT-yliopistosta, kun Eläkeläinen-lehti pyysi esimerkkejä ikäihmisten hoitoon liittyvistä innovaatiosta. Laitetta on testattu ruotsalaisissa vanhainkodeissa useampi vuosi sitten. Sen tarkoitus on tietysti parantaa hygieniaa. – Teknologian kehittäjät eivät ole puuttuneet tarpeeksi hygieniapuoleen. Siellä olisi maaperää järkeville ratkaisuille, Melkas sanoo. Hän kertoo huomanneensa, ettei Suomessa mielellään keskustella hygieniaan liittyvistä kysymyksistä. Melkas puhuu myönteisesti Japanista, jossa ymmärretään hygienian laaja merkitys ikäihmisen hyvinvoinnille ja on innovoitu erityisesti siihen liittyvää kuntoutusta. Tukiliivi auttaa nostamaan, liikuntalaatat liikkumaan Toinen innovaatio, jonka Melkas mainitsee, on eksoskeleton. Vaikeasti lausuttava sana muodostuu sanoista ekso (ulko) ja skeleton (luuranko). Kyse on asusta, jonka ihminen pukee päälleen ja kykenee sitten esimerkiksi nostamaan painavampia asioita kuin yleensä. Siis eräänlainen tukiliivi. Käyttäjiä voivat olla niin ikäihSuomi on palveluinnovaatioiden professori Helinä Melkaksen mukaan hyvä maa innovaatioille, muun muassa siinä mielessä, että suomalaiset suhtautuvat uuteen teknologiaan positiivisesti. Kuvassa automaattinen Evondoslääkeannostelurobotti. IS M O P EK K A R IN EN / LE H TI K U VA Helinä Melkas UUDET KEKSINNÖT HYÖDYNTÄVÄT IKÄIHMISIÄ Innovaatiot parantavat elämänlaatua mutta eivät ratkaise järjestelmätason ongelmia. miset kuin heidän hoitajansa. Asun avulla heiveröinenkin hoitaja voi paremmin siirtää painavaa hoidettavaa. Melkas oli yksi kirjoittajista vuonna 2020 ilmestyneessä tutkimuksessa, jossa testattiin eksoskeletoneja palvelutalojen henkilökunnan käytössä. Hoitotyön opiskelijat avustivat eksoskeletonien avulla potilasta siirtymään sairaalasängystä pyörätuoliin. Lisäksi seitsemän hoitajaa testasi laitteita viikon ajan arkisessa hoitotyössä. Yksi hoitajien palautteista oli, että he toivovat eksoskeletoneilta huomaamattomuutta. He eivät haluaisi näyttää ne päällään roboteilta. Hygienia, kuntoutus ja liikkuminen, Melkas sanoo, ovat hyvin keskeisiä ikäihmisten hyvinvointiin liittyvien innovaatioiden alueita. Liikkumista edistävästä innovaatiosta Melkaksen esimerkki ovat liikuntalaatat, joiden avulla voidaan harjoitella motoriikkaa ja tasapainoa. Alun perin Tanskasta tullut innovaatio otettiin Suomessa käyttöön 2010-luvulla. – Niissä on mukana pelillisyyttä ja leikillisyyttä. Ne paitsi kuntouttavat myös auttavat säilyttämään liikkumiskykyä. 4 Eläkeläinen 2/2024
isoimmat haasteet voitaisiin ratkaista keksimällä uusia asioita. Melkas varoittaa suhtautumasta innovointiin sokealla innolla. – Toivon ettei innovaatioista kirjoitettaisi liian suoraviivaisesti ja yltiöpositiivisesti. Ne voivat olla parhaimmillaan hyviä keinoja johonkin käyttötarkoitukseen. Järjestelmän tasolla ne eivät kuitenkaan ratkaise asioita mitenkään simsalabim. Ikääntyneiden hoito on tällä hetkellä suurten ongelmien edessä, kuten tästäkin lehdestä on saatu lukea. Sitä ei tulla ratkaisemaan pelkästään innovoimalla. On itse asiassa vaikeampaa ottaa uusi innovaatio käyttöön silloin kun asiat ovat huonosti. Melkas korostaa, että suomalaisessa ikääntyneiden hoidossa on isoja järjestelmätason ongelmia. Se hidastaa innovaatioiden käyttöönottoa. – Kun talo palaa, niin ensin palo pitäisi sammuttaa ja talo korjata ennen kuin sisään tuodaan uusia huonekaluja. Vastaavasti teknologiaa on hyvin vaikea integroida mielekkäästi ympäristöön, joka on hyvin vaikeassa tilanteessa. Muutoin Suomi on kyllä hyvä maa innovaatioille, Melkas sanoo. Suomalaiset esimerkiksi suhtautuvat uuteen teknologiaan positiivisesti. Miten uusien innovaatioiden käyttö sitten saataisiin onnistumaan? Melkaksella on kysymykseen yllätyksetön vastaus. – Mietitään tarkkaan, mikä on käytön tavoite, suunnitellaan käyttöönotto huolellisesti ja perehdytetään hyvin. Esimerkiksi palvelutalon henkilökunnan kohdalla perehdytys on kaiken a ja o. Siis oikeaa teknologiaa oikeaan paikkaan ja oikein suunniteltuna – käyttöönoton onnistumiseen vaikuttavat niin sanotusti tylsät perusasiat. Melkas valittelee, että innovaa tiot jäävät turhan usein pistemäisiksi kokeiluiksi. Niitä testataan jossain ja testaus voi onnistuakin, mutta ne eivät leviä laajemmalle. Tietysti monet laitteista ovat myös kalliita. Ei ole yhtään selvää, tuleeko Poseidonista koskaan tuotetta, jonka useampi ihminen voi ostaa omalla rahalla kotiin. Jotkut tuotteet kaipaisivat enemmän räätälöintiä yksilöitä varten. – Ikääntyneinä ollaan vielä erilaisempia kuin lapsina, Melkas muistuttaa. Niinpä ikääntyneiden tarpeet poikkeavat toisistaan enemmän kuin pienten lasten tarpeet. Esimerkiksi muistisairaus tuo omat ongelmansa uuden teknologian käyttöön. Suihkulaitekin pitää osata laittaa päälle ja pois. Ja sitä ennen pitäisi muistaa mennä suihkuun. Innovaatiot eivät ratkaise hoidon ongelmia Innovaatioista tulevat ehkä ensimmäisenä mieleen juuri uudet laitteet, kuten laatat tai robotit. Mutta myös käytäntöjen alalla tehdään innovaatioita. Pohjois-Pohjanmaalla on viime vuodesta alkaen kokeiltu ikäihmisten liikkuvaa päivystysyksikköä. Yksikkö liikkuu ambulanssilla, ja siihen kuuluu ensihoitaja ja sairaanhoitaja. Sille annetaan alemman kiireellisyysluokan tehtäviä. Ensisijainen tehtävä on arvioida hoidon tarve ja yleistilanne asiakkaan kotona. Tämä on innovaatio siinä missä uusi suihkulaitekin. Erityyppisiä isompia ja pienempiä käytännön kokeiluja tehdään jatkuvasti ympäri Suomea. Reseptien uusiminen internetin kautta oli innovaatio, ja itse asiassa monet tutut asiat olivat innovaatioita silloin kun ne ensi kertaa keksittiin. Kukapa ei pitäisi innovaatioista! Ei ole puutetta puheenvuoroista, joissa Suomeen kaivataan lisää innovaatioita. Monet haaveilevat, että yhteiskunnan hankalimmat ongelmat ja Suomalaisessa ikääntyneiden hoidossa on isoja järjestelmätason ongelmia. Se hidastaa innovaatioiden käyttöönottoa.” Poseidon-laite on ruotsalainen innovaatio, jonka tarkoitus on helpottaa suihkussa käymistä. R O B O TD A LE N Eläkeläinen 2/2024 5
YHTEISKUNTA TIINA RAJALA H elsingissä pidettiin helmikuussa Ikäfoorumi, jonka aiheena oli ikääntyneiden asiointiosaaminen finanssipalveluissa. Ensimmäinen Ikäfoorumi pidettiin 2018, jolloin aiheena oli ikääntyneiden taloudellinen varautuminen. Tällä kertaa tapahtuman järjestivät yhteistyössä Finanssiala ry, Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE, Digija väestötietovirasto, Vanhustyön keskusliitto, poliisi ja Suomen Pankki. Mukaan oli kutsuttu eläkeläisja muiden kansalaisjärjestöjen edustajia – sekä tapahtuman aiheen varsinaisia asiantuntijoita, ikääntyneitä ihmisiä. Heistä monet toimivat digiasioinnin vertaisopastajina omissa taustayhteisöissään. Pankki-, vakuutusja sijoituspalvelut on digitalisoitu nopeassa tahdissa ja ottamatta huomioon, pystyvätkö ihmiset käyttämään niitä tasavertaisesti. Tämä on hankaloittanut monen ikäihmisen arkea ja aiheuttanut huolta omasta ja läheisten pärjäämisestä. Kasvava ikäihmisten joukko lienee finanssialalla lopultakin havaittu tärkeäksi asiakasryhmäksi. Kuin tähän viitaten Finanssiala ry:n edustaja Päivi Luna totesi, että kaikenikäisillä on säilyttävä mahdollisuus ja osaaminen finanssipalveluissa asioimiseen. Ikäfoorumi-tapahtuman tarkoituksena oli etsiä keinoja ikääntyneiden digija asiointiosaamisen kehittämiseksi. Digija asiointiosaaminen on osa turvallista ikääntymistä. Tarvitaan oikeansuuntaisia toimenpiteitä, jotta ikääntyneiden palvelunkäyttäjien turvallisuudentunnetta saa lisättyä. Asiantuntija-alustusten lisäksi tapahtumassa toteutettiin työpajoja, joissa pohdittiin syitä ja ratkaisuja digiasioinnin hankaluuksiin. Työpajoissa tuotiin esiin ongelmia ja ratkaisuehdotuksia. Ongelmissa esiin nostettiin pankkija vakuutusasioinnin hankaluus. Erityisesti ikäihmiset itse sekä heitä edustavat järjestöt nostivat esiin kysymyksiä maksamiseen, digija käyntiasioimiseen liittyvistä ongelmista, kuten esimerkiksi huijaus. Monia digiasioinnin turvallisuuteen liittyviä ongelmia nostettiin esille. Työpajoissa tehtiin ratkaisuehdotuksia siitä, miten finanssiala voisi parantaa tilannetta viestinnällisesti ja ottaa huomioon digiasioinnin turvallisuus. Ongelmiin on haettava ratkaisuja yhdessä ikääntyneiden ihmisten kanssa. Työpajoissa kerättiin monia ehdotuksia ikääntyneiden digija muun asiointiosaamisen kehittämisen tueksi. Osaamisen taidot ovat tärkeä tekijä ikääntyneiden taloudellisessa varautumisessa ja huijausten torjunnassa. Digitukea ja neuvontaa on oltava tarjolla huomattavasti nykyistä enemmän. Työpajojen annista on luvattu julkaista myöhemmin raportti. Talousosaaminen hyvällä tasolla Suomen Pankin talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas kertoi, mitä tiedetään ikäihmisten talousosaamisesta digiympäristössä. Talousosaamisessa tarkasteltiin kolmea osa-aluetta: taloudellinen tietämys, käyttäytyminen ja asenteet. Erikseen tarkasteltiin digitaalista talousosaamista ja vakuutusosaamista. Johtopäätös, että koulutus on yhteydessä korkeampaan talousosaamiseen ja että digitaalinen talousosaaminen on yhteydessä yleiseen talousosaamiseen, tuskin oli yllättävä. Kyselyn perusteella miehillä on naisia enemmän taloustietämysKaikenikäisillä pitää olla mahdollisuus talousasioimiseen Ikäfoorumi-tapahtuman tarkoituksena oli etsiä keinoja ikääntyneiden digija asiointiosaamisen kehittämiseksi. Palvelut pitäisi vanhustyön asiantuntijan mukaan suunnitella niin, ettei kenenkään tarvitse tuntea itseään hölmöksi. Suomalaiset osaavat, mutta digitaitoisten osuus vähenee ja osaaminen heikkenee iän kasvaessa 6 7 6 12 26 50 78 25 23 21 26 33 33 33 18 27 71 72 68 55 41 17 4 48 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 16-24 25–34 35–44 45–54 55–64 65–74 75–89 Kaikki Suomalaisten digiosaaminen ikäryhmittäin Ikä Lähde: Tilastokeskus, 2023 Paremmat kuin perustaidot Osaa hoitaa pankkiasioita, hakea työpaikkaa, tehdä verkko-ostoksia, käyttää toimistosovelluksia, osaa käyttää sähköpostia ja pikaviestimiä, osaa googlata ja lukea uutisia. Perustaidot Osaa esim. lähettää sähköpostin, lukea uutisia, kopioida tiedoston, lukea tietosuojaselosteen ja ladata sovelluksen. Ei taitoja Taitoja vähemmän kuin perustaidot, tai ei taitoja ollenkaan. 6 Eläkeläinen 2/2024
Jätä perintö joka säilyy. Tekemällä testamentin metsiensuojelun hyväksi olet mukana ylläpitämässä elämän jatkumista ikimetsissä ja lahjoituksestasi jää pysyvä jälki. Lisätietoja: www.luonnonperintosaatio.fi Toiminnanjohtaja Pepe Forsberg, p. 050 5522 588 pepe.forsberg@luonnonperintosaatio.fi Luonnonperintösäätiö suojelee suomalaista luontoa. Pysyvästi. LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 / Po lii si ha lli tu s tä, mutta naisilla näyttää olevan miehiä enemmän harkintakykyä taloudellisessa käyttäytymisessään. Kaiken kaikkiaan senioreiden talousosaaminen näyttää olevan hyvällä tasolla, myös digiympäristössä. Raijas käytti lähteenä vuonna 2023 tehtyä talousosaamisen väestökyselyä, joka oli kohdennettu 60–69-vuotiaille. Ikäkohdennus sai Ikäfoorumin osallistujilta kritiikkiä sillä se jättää varsin ison ihmisjoukon tarkastelun ulkopuolelle. Tähän seikkaan on esimerkiksi vanhusasiainvaltuutettu Päivi Topo kiinnittänyt huomiota useampaankin kertaan. Neuvontaa kaivataan FINE Vakuutusja rahoitusneuvonnan toimitusjohtaja Anu Koskenvuo kertoi, miten arjen digija asiointiosaamisen pulmat näkyvät FINEn neuvonnassa. Isona kysymyksenä ovat olleet huijausja tietojenkalastelutapaukset sekä palvelujen käytön rajoittamisja irtisanomistapaukset. Pankkiasioissa kysymysten kärjessä ovat verkkotunnusten asiaton käyttö sekä puutteet peruspankkipalveluissa. Tilanne on huolestuttava huijauksen uhrin ja yksilön kannalta. Ratkaisu vaatii esimerkiksi pankkien ja eri viranomaisten yhteistyötä sekä ehkä lainsäädäntömuutostakin. Viestintää on parannettava, tarvitaan ohjeita, oppaita ja tukea. FINE tarjoaa neuvontaa ja apua riidanratkaisuihin vaihtoehtona tuomioistuinkäsittelylle. Se julkaisee oppaita ja uutisia verkkosivuillaanfine.fi Hiljattain on ilmestynyt kaksi uutta opasta, jotka käsittelevät huijausten selvittämistä ja huijausten tunnistamista. Suomalaisten osaaminen hyvä eurooppalaisessa vertailussa Erityisasiantuntija Henriikka Eloluoto Digija väestötietovirastosta käsitteli suomalaisten digiosaamista yleisesti. Hän nosti esiin digitalisoituvan yhteiskunnan vahvuuksia ja kipupisteitä. Eloluoto viittasi Euroopan laajuiseen vertailututkimukseen, joka ulottui 89-vuotiaisiin. Epäkohta on, että yli 80-vuotiaista on saatavissa vain vähän tietoa. Tutkimuksessa mitattiin lukuja viestintätaitoa, digitaalisen sisällöntuottamisen taitoa, turvallisuustaitoa sekä ongelmanratkaisutaitoja. Suomalaiset ovat tämän vertailun kärjessä ja heillä näyttää olevan vähintään perustaidot hallussaan. Kovin yllättävältä ei tuntunut toteamus, että suomalaiset osaavat, mutta digitaitoisten osuus vähenee ja osaaminen heikkenee iän kasvaessa. Tiedämme, että ihmisten mahdollisuudet digioppimiseen eivät ole eivätkä ole olleet tasavertaisia eri ikäluokissa. Eloluoto huomautti, ettei digiosaaminen ole välttämättä ikäsidonnainen asia. Monet nuoret ovat näppäriä tietotekniikassa mutta eivät aina osaa soveltaa taitojaan oikeissa asiointitilanteissa. Digiosaamisen vahvuuksia: ? Julkisia palveluja on digitalisoitu laajasti ja palveluihin luotetaan. ? Suomalaisten osaaminen on kansainvälisessä vertailussa hyvää. ? Avun löytämisessä etuna on, että läheiset auttavat ja järjestöt paikkaavat puutteita. ? Monet osaavat hakea valtuuksia puolesta-asiointiin. Digiosaamisen kipupisteitä: ? Palvelut eivät ole käyttäjälähtöisiä eivätkä muodosta loogisia kokonaisuuksia; kielellisessä saavutettavuudessa on puutteita. ? Digiosaaminen ei jakaudu tasaisesti. Työikäisilläkin on vaikeuksia perusasioiden osaamisessa. ? Viranomaisilta ei osata pyytää apua ja avun saaminen on hankalaa ja hidasta. Viranomaisen auttaa vain omissa palveluissaan, joten apu on hajanaista. Kaikilla ei ole läheisiä, jotka voivat auttaa ja kynnys avun pyytämiseen on korkea. Kolmannen sektorin toiminta on melko tunterukkaa myös digin käyttäjinä. Enimmäkseen ikäihmiset ovat kiinnostuneita digiasioinnista ja haluavat toimia itsenäisesti. Apua toki tarvitaan. Naiset pyytävät opastusta miehiä rohkeammin: heidän osuutensa opastustilaisuuksissa on noin 80 %. Kaikkein eniten tukea kaivataan: ? älypuhelinten peruskäyttöön sekä niiden asetuksiin ja päivityksiin ? sähköpostin käyttöön ? sähköiseen asiointiin ? WhatsAppiin ? kuvien siirtoon ja pilvipalveluihin Tuen tarpeeseen vaikuttaa jatkuvasti muuttuva tekniikka, joka hämmentää ja luo epävarmuutta. Uuden oppimiseen tarvitaan tukea. Joidenkin palvelujen käytettävyys on huono. Etelämäki toi hienosti esiin sen, että tietotekniikasta kieltäytymiseenkin on syynsä. Motivaatio saattaa puuttua. Syy kieltäytymiseen voi olla fyysinen, kuten esimerkiksi käsien vapina. Myös digitaitojen puute sekä varallisuus vaikuttavat asiaan. Digituesta tietoa ja palvelut kuntoon – myös ilman digiä Etelämäki kertoi, että digiä käyttävien ikäihmisten määrä on kasvanut runsaasti 10 vuodessa. Tarkan tiedon saamista haittaa, että monet tilastot päättyvät edelleenkin liian nuoreen ikäryhmään. Ikäihmiset kysyvät digitukea enemmän kuin koskaan – ja digitukea antaa useampi toimija kuin ikinä ennen. Vielä on paljon senioreita, jotka eivät näitä palveluita tunne. Digitukea tarjoavien toimijoiden pitäisi verkostoitua paremmin ja tehdä enemmän yhteistyötä. Positiivista ja rohkaisevaa viestintää tarvitaan paljon. Palvelut pitäisi suunnitella niin, ettei kenenkään tarvitse tuntea itseään hölmöksi. Digituki on saatava aidosti mukaan palveluihin niin, että yhteystiedot asiointitukeen ovat selkeästi esillä. Tärkeänä asiana Etelämäen esitykseen kuului vaatimus siitä, että ihmisillä pitää olla mahdollisuus asioida myös ilman digiä matonta eikä se ole maantieteellisesti yhdenvertaista. ? Puolesta-asiointia tapahtuu paljon epävirallisesti, erityisesti läheissuhteissa. Seniorit ovat heterogeenista porukkaa – myös digiasioissa Tiina Etelämäki Vanhustyön keskusliitosta kertoi SeniorSurf-toiminnasta ja siitä, millaista tukea ikääntyneiden digija asiointiosaamiseen on saatavissa ja mitä tilanteen parantamiseksi pitäisi tehdä. Hän totesi, että seniorit ovat heterogeenista poOngelmiin on haettava ratkaisuja yhdessä ikääntyneiden ihmisten kanssa.” Eläkeläinen 2/2024 7
YHTEISKUNTA E U-vaalit toimitetaan yhtä aikaa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Euroopan parlamenttiin valitaan 720 jäsentä eli meppiä, jotka edustavat Euroopan unionin kansalaisia unionin tasolla. Suomesta parlamenttiin valitaan 15 jäsentä. Valituksi tultuaan parlamentin jäsenet yleensä liittyvät johonkin Euroopan laajuiseen poliittiseen ryhmään. Euroopan parlamentti on Euroopan unionin kansanedustuslaitos, joka säätää lait ja hyväksyy EU:n talousarvion yhdessä Euroopan unionin neuvoston kanssa. Lisäksi parlamentti valvoo komissiota ja EU:n virastoja. Suomalaiset ehdokkaat ovat ehdolla koko maassa, joten voit äänestää heistä ketä tahansa. EU-vaalien aikataulu ? Vaalipäivä sunnuntai 9.6.2024 ? Ennakkoäänestys Suomessa 29.5.–4.6.2024 ? Ennakkoäänestys ulkomailla 29.5.–1.6.2024 ? Voit äänestää joko ennakkoon tai vaalipäivänä ? Tiedon ennakkoäänestyspaikoista löydät vaalien tietoja tulospalvelusta: vaalit.fi ? Tiedon vaalipäivän äänestyspaikastasi löydät äänioikeusilmoituksesta. Äänestäminen kotona Henkilö saa äänestää ennakkoon kotonaan, mikäli hänen kykynsä liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse kotimaan ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Tällöin hänen luokseen saapuu sovittuna ajankohtana kunnan keskusvaalilautakunnan nimeämä vaalitoimitsija, joka ottaa äänestyksen vastaan. Vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa äänestäjän on ilmoitettava halustaan äänestää kotonaan oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään tiistaina 28.5.2024 ennen kello 16. Keskusvaalilautakunnan puhelinnumero ja osoite löytyvät äänestäjälle postitse tai Suomi.fi-palveluun lähetetyssä äänioikeusilmoituksessa. Äänestäjän puolesta ilmoituksen voi tehdä myös hänen valitsemansa henkilö. Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestäjän kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa tarkoitettu omaishoitaja. Omaishoitajan äänestämisestä on ilmoitettava samalla kun ilmoittautuminen kotiäänestykseen tehdään. Kotiäänestyksessä tulee äänestäjän lisäksi olla läsnä äänestäjän valitsema tai hyväksymä 18 vuotta täyttänyt henkilö. Tämä henkilö ei voi olla vaaleissa ehdokkaana oleva. Lisätietoa äänestämisestä saat maksuttomasta palvelunumerosta 0800 9 4700 (fi & en) ja 0800 9 4771 (sv & en) sekä WhatsApp-viestipalvelusta 050 438 8730. Kuka saa äänestää? EU-vaaleissa äänioikeus on jokaisella Suomen kansalaisella tai Suomessa asuvalla ja äänioikeusrekisteriin ilmoittautuneella EU-kansalaisella, joka on täyttänyt 18 vuotta viimeistään 9.6.2024. Äänioikeutettu saa äänestää vain yhdessä EU:n jäsenvaltiossa: joko kotivaltiossaan tai siinä valtiossa, jossa asuu. Lähde: Vaalit.fi-verkkosivusto. Vaalit.fi on oikeusministeriön Demokratia ja vaalit -yksikön tuottama ja ylläpitämä tietokokonaisuus Suomessa toimitettaviin vaaleihin liittyen. Euroopan parlamenttiin valitaan 720 jäsentä eli meppiä, jotka edustavat Euroopan unionin kansalaisia unionin tasolla. Suomesta parlamenttiin valitaan 15 jäsentä. FR ÉD ÉR IC M A R VA U X / EP EU-vaalit kesäkuussa Suomessa järjestetään EU-vaalit eli europarlamenttivaalit kesäkuussa 2024. Äänestämällä vaikutat siihen, ketkä edustavat Suomea Euroopan parlamentissa seuraavat viisi vuotta. EETUn EU-vaalikysely puolueille Kyselyn toteutus ja ajankohta Kaikille yhdeksälle eduskuntapuolueelle lähetettiin sähköpostitse Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n europarlamenttivaalikysely 30.1. Vastausaikaa oli 28.2. saakka. EETU sai vastaukset europarlamenttivaalikyselyyn seitsemältä eduskuntapuolueelta. Perussuomalaiset ja Liike Nyt eivät vastanneet kyselyyn. Näin puolueet vastasivat 1. Miten puolueenne EU-vaalitavoitteissa on huomioitu väestön ikääntyminen Euroopassa? Kansallinen Kokoomus Kokoomuksen EU-vaaliohjelma julkaistaan tämän hetken suunnitelman mukaan huhtikuussa, eikä sen sisältöä koskevia päätöksiä ole vielä tätä kyselyä laadittaessa tehtynä. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että kokoomus pitää väestön ikään8 Eläkeläinen 2/2024
tymistä sekä Suomen että koko Euroopan nykyhetken ja tulevaisuuden kannalta yhtenä tärkeimmistä kysymyksistä, joka edellyttää kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä otetta kaiken politiikan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Taloudellisen huoltosuhteen heikentyminen on laaja-alainen haaste, johon vastaamisessa mikään yksittäinen keino ei riitä. Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue Ikääntyneet ovat yksi suurimmista ja nopeimmin kasvavista väestöryhmistä Euroopassa. SDP:n mielestä on huolehdittava demokratian toteutumisesta ja vahvistettava hyvinvointitalousajattelua sekä nähtävä satsaukset peruspalveluihin sosiaalisina investointeina. Kestävää, kasvavaa taloutta ei ole ilman hyvinvoivia ihmisiä. Lisäksi keskeisistä kansansairauksista ja niiden ennaltaehkäisystä, diagnosoinnista, hoidosta ja kuntoutuksesta tulee laatia EU-tasoiset strategiset linjaukset, jotka ohjaavat jäsenvaltioiden toimintaa. Vasemmistoliitto Väestön ikääntyessä yhteiskuntien on pidettävä huolta siitä, että palveluverkostot ovat tarpeeksi kattavia ja tarpeeksi resursoituja vastaamaan väestörakenteen muutokseen. Vasemmistoliitto pitää tärkeänä, että niin Suomessa kuin Euroopassa taataan rahoitus terveydenhuollolle ja turvataan köyhien eläkeläisten toimeentulo. Samalla on tärkeää mahdollistaa työperäisen maahanmuuton saumattomuus. Suomen kristillisdemokraatit Kestäville arvoille rakentuva Eurooppa on sosiaalisesti oikeudenmukainen, turvallinen, yhteisöllinen, perheystävällinen, yritteliäs, kilpailukykyinen ja taloudellisesti menestyvä. Euroopan ikääntymisen haasteeseen on vastattava paitsi työperäisellä maahanmuutolla, myös kannustavalla perhepolitiikalla, joka mahdollistaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen ja kannustaa solidaarisuuteen sukupolvien välillä. Euroopan on oltava ihanteellinen ympäristö ikääntyville kansalaisillemme. Varmistamme heidän hyvinvointinsa ja osallisuutensa sekä edistämme aktiivista ikääntymistä. Vihreä liitto Moni EU-maa, Suomi mukaan lukien, on ikääntymisessä maailman kärkijoukkoa. Väestö ei enää kasva pelkän syntyvyyden voimin, vaan tarvitsemme maahanmuuttoa ja ulkomaista työvoimaa voidaksemme vahvistaa EU-maiden taloutta sekä ylläpitää ja vahvistaa hyvinvointivaltiota. Vihreiden eurovaaliohjelmassa tavoitellaan peruspalvelujen vahvistamista kaikkialla EU:ssa. Tähän kuuluvat mm. ikääntyneiden sosiaali-, terveysja asumispalvelut, joiden laatua ja saavutettavuutta tulee parantaa kaikissa EU-maissa. Suomen Keskusta EU:n jäsenmaiden kansalaisten osuus koko maailman väestöstä pienenee, Eurooppa ikääntyy ja syntyvyys laskee. Väestörakenteen muutos luo jäsenmaissa haasteita työmarkkinoille, aluekehitykselle, huoltosuhteelle ja palveluiden rahoittamiselle. Kehittyvä ja hyvinvoiva Eurooppa tarvitsee uutta työvoimaa. EU:n ulkopuolelta tulevien osaajien pääsyä työmarkkinoille on nopeutettava työperäisen maahanmuuton järjestelmää kehittämällä. Kun huoltosuhde on tasapainossa, jäsenmailla on paremmat edellytykset huolehtia ikääntyvän väestön palvelujärjestelmän kattavuudesta ja eläkejärjestelmän kestävyydestä. Suomen ruotsalainen kansanpuolue RKP:n EU-vaaliohjelmassa väestön ikääntyminen huomioidaan korostamalla ikääntyneiden aktiivista osallistumista yhteiskuntaan ja talouteen. Pyrimme edistämään ikääntyneiden oikeuksia ja hyvinvointia EU-tasolla mahdollistamalla ikääntyneille täyden osallistumisen yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen elämään. Euroopan ikääntyvän väestön osuus kasvaa, ja tarvitsemme enemmän työikäisiä ihmisiä. TarvitsemEETUn EU-vaalikysely puolueille me uusia toimivia kanavia työperäiseen maahanmuuttoon, muuttamatta Eurooppaa vierastyöläisyhteiskunnaksi. 2. Mikä on puolueenne kanta Euroopan laajuisen ikäihmisiä koskevan strategian aikaan saamiseksi? Euroopan talousja sosiaalikomitea (EESC) on syksyllä keskustellut tarpeesta luoda Euroopan laajuinen ikäihmisiä koskeva strategia. Strategian tarve on ikääntyvässä Euroopassa suuri ikääntyneiden osallisuuden varmistamiseksi ja kasvattamiseksi. EU:n hoitoja hoivastrategia suosituksineen hyväksyttiin Euroopan komissiossa vuosi sitten. Tarvitaan kuitenkin strategia, jossa ikäihmiset nähdään ennen kaikkea aktiivisina toimijoina, eikä pelkästään toiminnan kohteina. EESC on aktiivisesti tarttunut ikääntymishaasteeseen ja EU:n neuvoa-antavana elimenä vie viestiä eteenpäin EU:n päättävissä elimissä. Kansallinen Kokoomus Edelliseen vastaukseemme viitaten, kokoomuksen EU-vaaliohjelmasta ei tätä kyselyä täytettäessä ole Eläkeläinen 2/2024 9
YHTEISKUNTA vielä päätöksiä tehtynä. Yleisesti ottaen kokoomus suhtautuu myönteisesti ikääntymisen laaja-alaiseen huomioon ottamiseen politiikassa niin kansallisella kuin EU-tasolla. Lisäksi on syytä muistaa, että väestön ikärakenteen muutos ilmiönä ei ole pelkästään ikäihmisiä vaan koko yhteiskuntaa koskettava kysymys. Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue Jo tällä hetkellä reilu 20 prosenttia Euroopan väestöstä on yli 65-vuotiaita. SDP on sitoutunut työskentelemään sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän ja köyhyydestä vapaan Euroopan saavuttamiseksi. Kannatamme strategian luomista. Ikääntymisen tuomia mahdollisuuksia yli sukupolvirajojen tulee edistää Euroopassa. Vasemmistoliitto Ikäihmisten oman toimijuuden korostaminen on mielestämme hyvin keskeistä. Pidämme tärkeänä, että EU:ssa säädetään kunnianhimoinen ja ikäihmisten palveluita sekä oikeuksia vahvistava kattava strategia. Strategian on syytä pitää sisällään suosituksia lainsäädännöksi eri sektoreille. Suomen Kristillisdemokraatit EU:ssa on toimittava kaikkialla ihmisarvoisen ja turvallisen ikääntymisen edistämiseksi. EU voi laatia alueen yhteisiä strategisia tavoitteita, joilla vastataan terveydenja vanhustenhuollon sekä eläkemenojen kasvuun sekä ikäihmisten osallisuuden vahvistamiseen. EU:n on toimittava ennen kaikkea niillä politiikkasektoreilla, joilla saadaan jäsenvaltioille yhteistä hyötyä. Jäsenvaltioiden pitää jatkossakin itse päättää miten julkiset palvelut järjestetään ja toteutetaan. EU:n on huolehdittava palveluiden turvaamisesta myös digittömille ikäihmisille. Vihreä liitto Vihreät kannattaa strategian luomista. Vihreille on tärkeää, että ikäihmisten peruspalvelut ovat kunnossa kaikissa jäsenmaissa ja että ikäihmisten ääni kuuluu heitä koskevassa päätöksenteossa. Strategia on yksi hyvä työkalu kohti tätä tavoitetta. Suomen Keskusta Keskusta on aina korostanut sitä, että ikäihmiset pitää nähdä aktiivisena osana suomalaista yhteiskuntaamme. He ovat myös EU:lle ja sen jäsenmaille voimavara työurien jatkumisen ja aktiivisen kansalaistoiminnan kautta sekä erilaisten palvelujen kuluttajina. He tekevät paljon vapaaehtoistyötä. Heillä on myös paljon yhteiskuntaa hyödyttävää elämänkokemusta, hiljaista tietoa ja osaamista. On perusteltua, että Euroopan unionissa neuvostossa laadittaisiin ikäihmisiä koskeva strategia parhaista käytännöistä kunnioittaen unionin ja jäsenmaiden välistä toimivaltajakoa ja jäsenmaiden päätösvaltaa. Suomen ruotsalainen kansanpuolue RKP kannattaa Euroopan laajuista ikäihmisiä koskevaa strategiaa. Tavoitteenamme on luoda olosuhteet, joissa ikäihmiset voivat olla aktiivisia toimijoita yhteiskunnassa, edistää heidän osallisuuttaan ja varmistaa heidän oikeutensa ja palvelunsa. Painottaisimme strategiassa ikäihmisten aktiivista roolia yhteiskunnassa ja taloudessa, sekä heidän osallistumistaan päätöksentekoon. 3. Pitäisikö puolueenne mielestä YK:n yleismaailmallista ikäihmisten ihmis oikeuksien aikaan saamista edistää EU-tasolla? Jos vastasitte kyllä, niin miten käytännössä edistätte tätä tavoitetta eri EU-elimissä? Kansallinen Kokoomus Mikäli kysymyksessä viitataan YK:n yleiskokouksen vuonna 1991 hyväksymiin ikäihmisiä koskeviin periaatteisiin, ne kyllä ovat kokoomuksen voimassa olevien poliittisten kantojen kanssa yhdenmukaiset. Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue SDP kannattaa avointa vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa koskien ikääntyneiden henkilöiden oikeuksia. Pidämme ikääntyneiden kansalaisten oikeuksien vahvistamista tärkeänä. Keskustelua on vietävä aktiivisesti eteenpäin myös EU:n eri päätöksentekofoorumeilla. Näin voidaan edistää EU-tasoista keskustelua unionin yhteiseksi kannaksi ihmisoikeussopimuksen aikaansaamiseksi. Vasemmistoliitto Vasemmistoliitto näkee, että Euroopan unionissa on vahvistettava ihmisoikeuksien toteutumista, puututtava päättäväisesti ihmisoikeusrikkomuksiin ja tehtävä konkreettisia tekoja tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja ihmisoikeuksien edistämiseksi. Ikäihmisten ihmisoikeudet on huomioitava omana kokonaisuutenaan ja niiden täysimääräinen toteutuminen on turvattava. Edistämme näitä periaatteita kaikilla politiikan tasoilla missä toimimme. Suomen Kristillisdemokraatit Kyllä. Kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa määritellyt oikeudet pätevät samalla tavoin niin ikäihmisten kohdalla kuin muidenkin. Euroopan ikääntyessä vauhdilla jokaisella ikäihmisellä tulee olla oikeus elää itsensä näköistä ja ihmisarvioista elämää. Suomen Kristillisdemokraatit on Euroopan kansanpuolueen (EPP) jäsen, joka on parlamentin suurin ja vanhin ryhmä. EPP ryhmä on ollut aikaisemminkin aktiivinen esimerkiksi parlamentin hoivaraportissa, jota EPP-ryhmä on ajanut eteenpäin. KD:n eurovaaliohjelma julkaistaan kokonaisuudessaan huhtikuussa. Vihreä liitto Kyllä. Ikäihmisten oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus olisi hyvä työkalu, jonka avulla ikäihmisten oikeuksia voidaan parantaa kaikkialla maailmassa. Sopimuksen tulisi kattaa mm. ikäihmisten perusja ihmisoikeudet, osallisuus ja yhdenvertaisuus, ikäsyrjinnän kitkeminen, toimeentulo, palvelut ja hoiva. Vihreiden edustajat EU-parlamentissa pitäisivät asiaa aktiivisesti esillä niin EU:ssa kuin YK:ssa ja vaikuttaisivat EU:n kantoihin, jotta unioni suhtautuisi asiaan myönteisesti. Suomen Keskusta YK on hyväksynyt ikääntyneitä henkilöitä koskevat periaatteet, jotka täydentävät olemassa olevia sitovia ihmisoikeussopimuksia. Euroopan unionin neuvostossa ja Euroopan parlamentissa on käsiteltävä ikäihmisten oikeuksien toteutumista EU:n päätöksenteossa. Lainsäädäntöä laadittaessa on huomioitava vaikutukset ikäihmisiin. On tärkeää, että EU:n perusoikeusvirasto seuraa ja tekee jatkuvaa yhteistyötä EU:n toimielinten ja jäsenmaiden hallitusten kanssa ikäihmisten ihmisoikeuksien toteutumiseksi EU:n alueella. Suomen ruotsalainen kansanpuolue YK:n yleismaailmallisten ikäihmisten ihmisoikeuksien edistäminen EU-tasolla on RKP:lle tärkeää. Pyrimme aktiivisesti edistämään ja tukemaan näitä tavoitteita EU:n eri elimissä, kuten Euroopan parlamentissa ja neuvostossa, sekä EU:n ulkoisissa suhteissa, painottaen ikäihmisten oikeuksien integroimista kaikkeen EU:n politiikkaan ja toimintaan. RKP:lle kansainväliset ihmisoikeussopimukset ovat aina olleet politiikkaamme ytimessä, niin tässäkin asiassa. 10 Eläkeläinen 2/2024
TEKSTI PIRKANMAAN ELÄKELÄISLIITTOJEN ETUJÄRJESTÖ PEETU V uonna 2021 toimintansa aloittanut Pirkanmaan eläkeläisliittojen etujärjestö PEETU on valtakunnallisen Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n maakunnallinen toimielin. PEETUssa ovat mukana Pirkanmaan neljä suurinta eläkeläisjärjestöä. Niiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on noin 15 000, joten Peetu on merkittävä vaikuttaja. PEETU on käynnistetty nimenomaan viemään eteenpäin ikäihmisille tärkeitä ja ajankohtaisia asioita. Se antaa lausuntoja ja kannanottoja Pirhalle (Pirkanmaan hyvinvointialue), kuntapäättäjille ja EETU ry:lle. Viimeisimpinä ovat EETU ry:lle tehty aloite kuntien vanhusneuvostojen nimen muuttamiseksi kuntien ikäneuvostoksi. Näin kuntalaisilla olisi selkeämpi käsitys siitä kummastako toimielimestä on kulloinkin kysymys. Nimenmuutos edellyttää lakimuutosta. PEETU on myös esittänyt Pirkanmaan hyvinvointialueelle perustettavaksi vanhusasiavastaavan toimen. Vanhusasiavastaava toimisi hyvinvointialueen vanhusneuvoston esittelijätehtävässä, tekisi yhteistyötä kuntien vanhusneuvostojen ja eri järjestöjen kesken sekä tekisi yhteistyötä valtakunnallisen vanhusasiavaltuutetun kanssa. Eläkeläisliittojen edustajina PEETUssa ovat tällä hetkellä Antero Saksala (pj) ja Pentti Virkajärvi Pirkanmaan kansallinen senioripiiri ry:stä, Anja Haajaranta ja Liisa Flinck-Vasama Eläkeliiton Pirkanmaan piiristä, Matti Päivärinta ja Mauri Tuominen Eläkkeensaajien keskusliiton Pirkanmaan piiristä sekä Vilho Ponkiniemi ja Marja-Liisa Salminen Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan aluejärjestöstä. PEETUlla on suora yhteys Pirkanmaan hyvinvointialueen vanhusneuvoston ytimeen. PEETUn oman aktiivisuuden ansiosta saatiin hyvinvointialueen vanhusneuvoston puheenjohtajaksi Antero Saksala ja jäseneksi Maikki Hämäläinen-Ylikahri. PEETU pitää myös säännöllisesti yhteyttä Pirkanmaan kansanedustajiin yhteisissä tapaamisissa. Vuoden 2023 huhtikuussa järjestettiin vaalipaneeli, johon oli kutsuttu pirkanmaalaiset kansanedustajaehdokkaat. Ehdokkaat kertoivat omat painopisteensä asioista, joihin pyrkivät vaikuttamaan, mikäli tulisivat eduskuntaan valituiksi. PEETU JÄRJESTÄÄ yhdistysten jäsenille säännöllisesti 1-2 kertaa vuodessa seminaareja eri teemoilla. Hyvän asumisen seminaari pidettiin syyskuussa 2023. Nokian kaupunginjohtaja Eero Väätäinen alusti kotona asumisen ja välimuotoisen asumisen mahdollisuuksia. Väätäinen valotti asiaa osin oman lähipiirinsä kokemusten pohjalta. PEETUn jäsen Maikki Hämäläinen-Ylikahri pureutui aiheeseen Oma koti kullan kallis. Hän tarkasteli kunnan ja hyvinvointialueen rajapintaa asukkaan palvelutarpeiden mukaisesti omatoimisen ja palvelusuunnitelmaa vaativan asumisen välillä. Yhteisöllisen asumisen konkreettisen ja toimivan mallin esitteli seminaariväelle JASO-asuntojen toiminnanjohtaja Anna Maunula Jyväskylästä. JASOn mallissa asukkailla on oma pieni asunto ja samalla halutessaan yhteiset tilat ruokailuun, kahvihetkiin ja myös yhteisille harrastuksille. Tässä yhteisöllisen asumisen mallissa jokainen voi valita minkä verran osallistuu. Talossa ei ole vakituista paikalla olevaa henkilökuntaa, vaan asuminen on itsenäistä. Toiminnanjohtaja on kuitenkin asukkaiden tavoitettavissa, kun apua ja neuvoja kaivataan ja järjestää myös säännöllisesti erilaisia aktiviteetteja. Esitys sai osanottajat pohtimaan, josko tuo asumisen malli olisi toteutettavissa myös omalla paikkakunnalla. Vaalipaneeli kansanedustajaehdokkaille järjestettiin huhtikuussa 2023. PEETU vaikuttaa aktiivisesti Pirkanmaalla Neljän eläkeläisjärjestön yhteinen maakunnallinen toimielin on käynnistetty viemään eteenpäin ikäihmisille tärkeitä ja ajankohtaisia asioita. PEETU tapasi pirkanmaalaisia kansanedustajia 2023. PEETUlla on suora yhteys Pirkanmaan hyvinvointialueen vanhusneuvoston ytimeen.” ? Eläkeläinen-lehden numeron 1/2024 sivulla 8 kerrottiin virheellisesti, että lomajärjestöjen tuetut lomat järjestetään Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAn päätöksellä Veikkauksen tuotoista. Todellisuudessa STEA-avustukset kuitenkin siirtyivät vuoden 2024 alusta kokonaisuudessaan osaksi valtion budjettirahoitusta eivätkä avustukset enää ole sidoksissa Veikkauksen tuottoihin. OIKAISU MUKAAN TOIVOTAAN uusia yhdistyksiä ja ensikertalaisia hakijoita! Lomat myönnetään taloudellisin, terveydellisin ja sosiaalisin perustein. Hakijoiden tulee täyttää valintakriteerit, ja lomatuki voidaan myöntää korkeintaan joka kolmas vuosi ja enintään kolme kertaa kymmenen vuoden aikana. Lomat ovat viiden vuorokauden pituisia ohjelmallisia lomia, joilla on täysihoito. Lomapaikan tarjoaman ohjelman lisäksi toivotaan yhdistyksen omaa osuutta loman sisältöön. Hakijoilta ei saa edellyttää yhdistyksenne jäsenyyttä, lomalle voi siis hakea kuka tahansa kohderyhmään kuuluva. Lomasta peritään omavastuuosuus, joka on lomakohteen mukaan 100 euroa tai 120 euroa / henkilö. Yhdistysten ryhmälomahakemus löytyy netistä solaris-lomat.fi > lomahaku > ryhmälomat 2025. Hakuaika on 1.3.–15.5.2024. Lisätietoja antaa ja hakemukset käsittelee lomasihteeri Pia Peräkylä, pia.perakyla@solaris-lomat.fi tai puhelin 043 824 3095 arkisin klo 9–12. Tuettujen Solarislomien haku yhdistyksille on auki Eläkeläinen 2/2024 11
TUOMAS TALVILA V anhusasiavaltuutettu luovutti 20. maaliskuuta ensimmäisen kertomuksensa eduskunnalle. Kertomuksessa valtuutettu esittelee keskeisimpiä havaintojaan ja antaa ratkaisuehdotuksia, miten eri tilanteissa olevien ikääntyneiden ihmisten asemaa tulisi kohentaa. – Toimeentulokysymykset, sosiaalija terveyspalvelut sekä digitalisaation haasteet ovat pääteemoja, joista saamme toimistollamme valtavasti yhteydenottoja, vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo totesi eduskuntakertomuksen julkistamisseminaarissa. Päähuomio valtuutetun kahden toimintavuoden kokemuksen sekä tutkimustiedon pohjalta on se, että valtaosa ikääntyneistä voi hyvin. He ovat aktiivisesti mukana yhteiskunnassa ja tukevat merkittävillä panoksilla muiden hyvinvointia sekä yhteiskunnan toimivuutta. Toinen yhtä tärkeä havainto on kuitenkin se, että liian pienet tulot, esteelliset asuinympäristöt, vaikeudet saada tarvitsemiaan sote-palveluita ja yhä useammin myös muita välttämättömiä palveluja aiheuttavat vakavaa haittaa sadoilletuhansille ikääntyneille. Heillä ongelmat ovat usein kasautuneet jo aiemman elämänkulun varrella tai sitten ne kasautuvat toimintakyvyn nopeasti romahtaessa tai elämäntilanteen yllättäen muuttuessa. – Erityisesti kiinnitämme huomiota hyvinvointieroihin ja niiden ihmisten asemaan, joiden tilanne on lähtökohtaisesti vaikeampi, Topo sanoi. Palveluiden digitalisoiminen aiheuttaa yhä suurempia hankaluuksia monelle ikääntyneelle. Digitaitoisten ihmisten asiointi on kyllä helpottunut, mutta ulkopuolelle jääneiden on hyvin vaikea toimia yhteiskunnassa. – Tarvitaan kansallisia ratkaisuja. Olemme esittäneet kunnille koordinaatiovastuuta siitä, että kaikilla iäkkäillä olisi realistiset mahdollisuudet oppia ja ylläpitää digitaitoja ja tarvittaessa saada turvallista digitukea. Tämä helpottaisi myös sitä erittäin hienoa työtä, jota järjestöt ja niiden vertaisohjaajat ovat tehneet digitaitojen eteenpäinviemisessä. Keskeinen teema ovat myös sosiaalija terveyspalveluiden saatavuuden puutteet. Kyse on ennen kaikkea kotihoidosta sekä lyhytja pitkäkestoisesta ympärivuorokautisesta hoidosta. Tilanne on koko maassa vakava, koska palveluihin on yhä vaikeampi päästä. 120-SIVUISESSA kertomuksessa nostetaan esiin myös mm. pankkipalveluihin ja muuhun asiointiin, julkiseen liikenteeseen, asuinympäristöihin, osallisuuteen ja vaikuttamismahdollisuuksiin sekä oikeusturvaan liittyviä kysymyksiä ja ratkaisuehdotuksia. – Me haluamme näyttää suosituksillamme, että ikääntyneiden asemaan liittyvät haasteet ovat ratkaistavissa poliittisilla toimenpiteillä ja resursseilla, Topo toteaa. – Eduskunnalta vaaditaan nyt valmiuksia suunnata palveluihin riittävä rahoitus ja varmistaa niiden toimintaedellytykset. Hyvinvointialueet ovat karsineet entisestäänkin liian vähäisiä vanhuspalvelujaan. Nyt on arvioitava sitä, millä keinoin valtiovalta ohjaa hyvinvointialueiden toimintaa. Iäkkäiden monisairaiden ja toimintakyvyltään heikentyneiden ihmisten on saatava ne palvelut, joita he tarvitsevat jokapäiväisen elämänsä tueksi. Tämä on keskeinen perusoikeus. Monet vanhusasiavaltuutetun suositukset lisäisivät myös nuorempien sukupolvien hyvinvointia. –Kustannukset ovat monessa kohVanhusasiavaltuutettu Päivi Topo esitteli toimenpide-esityksiä eduskuntakertomuksen julkistamisseminaarissa 20.3. Oodi-keskustakirjastossa Helsingissä. TU O M A S TA LV IL A Huomiota hyvinvointieroihin Vanhusasiavaltuutettu luovutti ensimmäisen kertomuksensa eduskunnalle. ”Valtaosa ikääntyneistä Suomessa voi hyvin, mutta hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät erot ovat heidän keskuudessaan suuret.” Me haluamme näyttää suosituksillamme, että ikääntyneiden asemaan liittyvät haasteet ovat ratkaistavissa poliittisilla toimenpiteillä ja resursseilla.” YHTEISKUNTA 12 Eläkeläinen 2/2024
Toimeentulo ? Pienimpien eläkkeiden ostovoimaa lisättävä. ? Sote-maksuja kohtuullistettava. ? Etuusehdotus pantava toimeen. Digitalisaatio ? Kunnille koordinaatiovastuu iäkkäiden perusdigitaitojen opettamisesta ja ylläpitämisestä. ? Selkeitä valtakunnallisia ratkaisuja turvaamaan muuten kuin sähköisesti asiointi, tiedonsaanti ja osallistuminen yhteisiin asioihin. ? Puolesta asiointi on tarpeen, kun henkilö haluaa valtuuttaa toisen toimimaan puolestaan. Tähän tarvitaan yhdenmukaisempia käytäntöjä. ? Toisen auttaminen digiasioinnissa on erittäin yleistä ja riskialtista. Nämä tilanteet ja lainsäädännön tarpeet tunnistettava paremmin. Sote-palvelut ? Ympärivuorokautiseen hoivaan on saatava lisää asiakaspaikkoja: lisärahoitus välttämätön. Yhteisöllinen asuminen ei vastaa ympärivuorokautisen hoidon tarpeisiin. ? Kotihoitoa saavat nyt vain ne, jotka tarvitsevat sitä paljon päivittäin – muut jäävät ilman tarvitsemaansa apua. Työvoimapulan ratkaisemiseen kansallinen ohjelma. ? Kriisipaikkoja on lisättävä, jotta yllättävässä ja erityisen vaikeassa tilanteessa olevat iäkkäät eivät joudu kohtuuttomiin tilanteisiin ja päädy esimerkiksi terveydenhuollon päivystyksiin, jotka eivät kykene vastaamaan heidän tarpeisiinsa. ? Päivätoiminta yhtenä kuntoutuksen muotona on välttämätön tukipalvelu monelle kotona asuvalle iäkkäälle ja omaishoitajille: lakisääteiseksi palveluksi. Vanhusasiavaltuutetun eduskuntakertomus on luettavissa ja ladattavissa osoitteessa vanhusasia.fi/ julkaisut T v-uutiset kyseli taannoin kansanedustajilta heidän suhtautumistaan eläke-etuuksien leikkaamiseen. Yksi haastateltava, oikeiston kansanedustaja, pähkäili vastaamisen vaikeutta, kun eläkejärjestelmä on hänen mielestään ”himmeli”, josta ei saa selvää. No nyt saa. Eläketurvakeskuksen tutkijat Suvi Ritola ja Niko Väänänen ovat laajemman työryhmän tukemina toimittaneet teoksen Eläketietokirja, jossa perustiedot Suomen eläkejärjestelmästä on esitetty erittäin selkeästi ja helposti omaksuttavassa muodossa. Siihen olisi niin päätöksentekijöiden kuin eläkeläisten edunvalvojienkin hyödyllistä tutustua. Kirjassa on esitetty eläkejärjestelmän peruselementit. Etuudet osana sosiaaliturvaa, eläkkeiden muodot – kansaneläke, työeläke ja takuueläke – niiden kehitys, rahoitus ja hallinto. Lopuksi kurkistetaan eläkejärjestelmän tulevaisuuteen. Lukijalle selvitetään eläketurvan eri osien lähtökohdat. Kansaneläke, joka vuoden 1957 uudistuksessa perustui huoltoperiaatteelle, oli tasaeläke ja pyrki erilaisilla lisillä (tukiosa, tukilisä) ohjaamaan lisätukea niille, joiden arvioitiin sitä kipeimmin tarvitsevan. Vuoden 1962 puolivälissä voimaan tuli vakuutusperiaatteelle perustuva työeläke, jonka tavoitteena on säilyttää kohtuulliseksi arvioitu osa siitä tulotasosta, jonka eläkkeen saaja on työelämässä saavuttanut. Vähitellen työeläkkeestä on tullut vallitseva ja kansaneläke täydentää sen antamaa turvaa heille, joiden työeläke jää pieneksi tai sitä ei saa lainkaan. Viimeisenä perälautana on takuueläke, joka takaa tiukemman köyhyysrajan tuntumaan tulevan turvan, jos sitä ei muista eläkkeistä ole kertynyt. SUOMEN eläkejärjestelmä on harvinaisen selkeä. Se perustuu käytännössä kokonaan lakisääteiseen eläketurvaan, vaikka työeläkkeitä hallinnoikin neljä yksityistä ja yksi (Keva) julkisten alojen eläkevakuutuslaitosta. Yrityskohtaisilla eläkesäätiöillä on eläketurvan kokonaisuudessa hyvin marginaalinen osuus. Kansainvälisessä Global Pen sion Index -vertailuissa Suomen eläkejärjestelmän hallinto on kymmenen kertaa peräkkäin arvioitu hallinnoltaan parhaimmaksi läpinäkyvyytensä ja luotettavuutensa ansiosta. Kokonaisuudessaan eläketurvamme on näissä vertailuissa sijoittunut toistuvasti ”pistesijoille”. Työeläkejärjestelmässä ovat palkansaajat sekä järjestelmän maksajia että aikanaan edun saajia. Siksi työmarkkinajärjestöt ovat pitäneet asiaa keskeisenä edunvalvonnan tehtävänä. Niiden kesken onkin säännöllisin väliajoin neuvoteltu järjestelmän kehittämisestä, etuuksien muutostarpeista ja rahoitusnäkymistä aina vuosisadan loppuvuosille asti. Uudistustarpeet johtuvat väestökehityksestä, elinajan odotteen muutoksista, syntyvyydestä ja tulevan työvoiman (eli eläketurvan maksajien) määrän muutoksista ja sijoitusvarallisuuden kehityksen näkymistä. Tiedossa oleviin ja arvioituihin muutoksiin pyritään varautumaan esittämällä tarkistuksia esim. vanhuuseläkeikään ja eläkemaksujen tasoon, eläkkeiden indeksien rakenteeseen ja jopa perhepolitiikkaan tai maahanmuuttoon. Maahanmuuton ansiosta väestökehityksemme ja samalla eläketurvan maksajien määrän kehitys ei ole kääntynyt laskuun. KIRJAN YHTENÄ tärkeänä ansiona on monien julkisuudessa toistuvien eläkepolitiikan käsitteiden avaaminen. Kuka muistaa, mistä esimerkiksi sana ’taitettu’ on tullut kuvaamaan tel-indeksiä? Eläkkeiden tarkistaminen perustui aikanaan ansiotason kehityksen. 1970-luvun puolivälissä siirryttiin ns. puoliväli-indeksiin, jossa tel-indeksiin vaikutti 50 prosentin osuudella ansiotason kehitys ja toisella puolella elinkustannusten kehitys. 1990-luvun laman tiimellyksessä vähennettiin ansiotason vaikutusta 20 %:iin ja lisättiin elinkustannusindeksin osuus 80 %:iin. Kuitenkin vuoteen 2005 asti alle 65-vuotiaiden eläke tarkistettiin puoliväli-indeksillä ja 65 ikävuoden jälkeen indeksi ”taitettiin” heikommaksi ( jos reaaliansiot nousivat). Vuonna 2005 tämä ikäraja poistui, kaikenikäisiä koski sama tel-indeksi eikä taittamista enää tapahtunut. Mutta termi jäi elämään. Jos kirjasta otetaan uusia painoksia, voisi ehkä harkita, olisiko hyvä kommentoida myös joitakin eläkepoliittisen keskustelun kestoteemoja. Miksi esim. Kimmo Kiljusen indeksialoite sai eläkeasiantuntijoilta tyrmäävän vastaanoton? Miksi eläkekattoa ei ole meillä toteutettu? Asiastahan on tehty ansiokkaita selvityksiä. Miksi eläkkeisiin liittyvien etuuksien, kuten Kelan asumistuki, omavastuurajoja ei tarkisteta samalla kun eläkkeisiin tehdään indeksitarkistus? Nykyisellään jälkimmäisen vaikutus nollataan jättämällä omavastuurajat ennalleen. Mitä sanottavaa asiantuntijoilla olisi koviakin kierroksia saaneeseen sukupolvikeskusteluun? Eivätkö eläkeuudistusten yhteydessä tehdyt rahoituslaskelmat vakuuta? Kysymyksiä on tietenkin paljon. Suosittelen lämpimästi kirjaa jokaiselle, joka haluaa paneutua eläkejärjestelmän perusasioihin. KALEVI KIVISTÖ Tarpeellinen tietokirja Poimintoja korjausehdotuksista din maltillisia, mutta esimerkiksi kotihoitoon ja ympärivuorokautiseen pitkäaikaiseen ja lyhytaikaiseen hoitoon tarvitaan lisärahoitusta. Olennaista on myös huomioida vaihtoehtoiset kustannukset yhteiskunnalle, jos mitään ei tehdä, Topo huomauttaa. Vanhusasiavaltuutetun toiminta käynnistyi vuoden 2022 alussa. Yksi valtuutetun lakisääteisistä tehtävistä on antaa eduskunnalle kerran neljässä vuodessa kertomus ikääntyneiden asemasta ja oikeuksien toteutumisesta. Perustiedot Suomen eläkejärjestelmästä on esitetty Eläketietokirjassa erittäin selkeästi ja helposti omaksuttavassa muodossa. Siihen olisi niin päätöksentekijöiden kuin eläkeläisten edunvalvojienkin hyödyllistä tutustua. KIRJA Suvi Ritola & Niko Väänänen (toim.), Eläketietokirja. SKS kirjat 2023. 164 sivua. Eläkeläinen 2/2024 13
YHTEISKUNTA Hans-Hermann Koschke / Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry:n valokuvakerho: Urpiainen KAUDEN KUVA Eläkkeelle siirryttäessä koetaan sekä myönteisiä että kielteisiä muutoksia, mutta kun nämä summataan, kaikkiaan elämänlaatu keskimäärin paranee, sanoo tutkija. TEKSTI ELÄKETURVAKESKUS S uurin osa kokee elämänlaatunsa paranevan vanhuuseläkkeelle siirtymisen jälkeen, sillä vapaa-aika lisääntyy ja jaksaminen kohentuu. Sen sijaan toimeentulon koetaan heikentyvän, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) kyselytutkimuksessa, johon vastasivat hiljattain työstä vanhuuseläkkeelle jääneet. Tutkimuksen mukaan vastikään eläkkeelle siirtyneet kokivat elämänlaatunsa keskimäärin vähintään melko hyväksi ennen eläkkeelle siirtymistä, mutta eläkkeelle jäämisen jälkeen se muuttui entistäkin paremmaksi. Etenkin tyytyväisyys vapaa-ajan määrään kasvoi merkittävästi, ja aiempaa useampi arvioi jaksavansa hyvin. Naiset ja alimman eläkeiän tuntumassa eläköityneet arvioivat elämänlaatunsa ennen eläkkeelle siirtymistä heikommaksi kuin miehet ja vanhempana eläkkeelle siirtyneet. Eläkkeelle jäämisen jälkeen väestöryhmien väliset erot kuitenkin tasoittuivat eli erityisesti naisten ja nuorempana eläköityneiden tilanne parani. – Eläkkeelle siirtyminen voi kohentaa elämänlaatua erityisesti niillä, jotka ovat kokeneet työn liian kuormittavaksi, joilla on ollut haasteita jaksamisessa tai jotka ovat toivoneet enemmän vapaa-aikaa, erikoistutkija Liisa-Maria Palomäki Eläketurvakeskuksesta sanoo. Palomäen mukaan tutkimus paljastaa, miten moniulotteinen elämänmuutos eläkkeelle jääminen on. – Eläkkeelle siirryttäessä koetaan sekä myönteisiä että kielteisiä muutoksia, mutta kun nämä summataan, kaikkiaan elämänlaatu keskimäärin paranee. ENNEN ELÄKKEELLE siirtymistä peräti 90 prosenttia vastaajista arvioi saaneensa menonsa katetuksi vähintään melko helposti. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen vaikeudet menojen kattamisessa lisääntyivät. Kuitenkin kaksi kolmesta arvioi menojensa hoitamisen edelleen vähintään melko helpoksi. Lähes joka kymmenes puolestaan kertoi, että tavanomaisista menoista suoriutumisessa oli vaikeuksia tai suuria vaikeuksia. – Vaikka vaikeudet menojen kattamisessa olivat yleisempiä eläkkeelle siirtymisen jälkeen kuin ennen eläkettä, muutokset toimeentulossa olivat pääosin vastaajien odotusten mukaisia. Kuitenkin odotettua vaikeammaksi toimeentulonsa koki joka neljäs vastaaja, ekonomisti Sanna Tenhunen Eläketurvakeskuksesta kuvaa. Kyselyyn vastasi lähes 3 400 vuosina 2019–2021 palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle siirtynyttä. Elämänlaatu kohenee, toimeentulo heikkenee Tutkimus paljastaa, miten moniulotteinen elämänmuutos eläkkeelle jääminen on.” 14 Eläkeläinen 2/2024
VAIVAAKO SELKÄ TAI JALAT? Tilaa interaktiiviset tukipohjalliset 38,50 €/pari p. 020 7402 702 www.ortomalli.com ToothGuide® sisältää suun ja nielun luonnollisia suojabakteereja senioreille. Syrjäyttää plakkia ja ientulehduksia aiheuttavia bakteereita. Ehkäisee hiivaa kuivassa suussa sekä astmaatikoilla että diabeetikoilla. Lisää syljen eritystä ja vähentää pahanhajuista hengitystä. Sisältää suuta suojaavia, luonnollisia S. salivarius K12 -maitohappobakteereita. ToothGuide®PLUS-purutabletti ( 1 tabletti iltaisin riittää ): Saatavilla hyvinvarustetuista apteekeista tai www.gutguide.fi Ikääntyessä kuiva suu, lääkitykset ja sairaudet altistavat ei-toivotuille bakteereille, reikiintymiselle ja ientulehduksille. ? ? ? ? Omegat – elimistösi vahvat voiteluöljyt! Omegat 3-6-7-9 Ravintolisä, joka sisältää kalaöljyn lisäksi neljää erilaista siemenöljyä. Helokki-, mustaherukka-, tyrnija pellavaöljyjen ansiosta kapseleissa on ihanteellinen omega-3ja -6 -rasvahappojen suhde. Omegat 3-6-7-9 on jokapäiväinen rasvahappojen lähde, jossa on runsaasti monityydyttymätöntä rasvaa sekä Eja D-vitamiinia. Muista myös tukija liikuntaelinten hyvinvointi – luusto, lihakset ja nivelet. Suomalaisten suosikki, aito ja alkuperäinen Nokkos-Kalkki Inkivääri + Vihersimpukka nyt säästökoossa! Via Naturale Oy, Kalliotie 2, 04360 Tuusula info@vianaturale.fi | www.vianaturale.fi (09) 8709 856 Hyvinvarustetuis ta luontaistuo tekaupoista ja -osastoilta . TUOMAS TALVILA I so joukko eläkeläisiä osallistui helmikuun ensimmäisenä päivänä Helsingin Senaatintorilla järjestettyyn STOP nyt! -mielenosoitukseen hallituksen työelämäheikennyksiä ja sosiaaliturvan leikkauksia vastaan. Palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n ja STTK:n koolle kutsuma mielenosoitus keräsi paikalle kaikkiaan noin 13?000 työelämän ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta huolestunutta eri ikäistä kansalaista. Mukana olleet eläkeläisjärjestöt Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry ja Eläkeliitto ry ovat seuranneet erityisen huolestuneena hallituksen leikkauksia sosiaa lija terveyspalveluista. Senaatintorin lavalla nähtiin lukuisten ammattiliittojen ja järjestöjen edustajien rinnalla Eläkeliiton toiminnanjohtaja Anssi Kemppi, EKL:n puheenjohtaja Simo Paassilta ja Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola, joka käytti eläkeläisjärjestöjen yhteisen puheenvuoron. ”Hyvinvointialueet ovat hallituksen asettamien ylimitoitettujen säästöjen paineessa. Ne ovat karsimassa juuri niistä ikääntyneille tärkeistä lähipalveluista, joita sote-uudistuksen piti parantaa. Karsinnan ja keskittämisen sijaan sote-ala tarvitsee lisää tekijöitä. ” ”Työntekijöiden oikeuksien heikentämiset vähentäisivät alan houkuttelevuutta, vaikka sitä pitäisi nyt parantaa, palkkojen ja työolojen avulla.” ”Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen ja sosiaaliturvan suojaosien heikennykset vaikeuttavat työvoiman saantia entisestään. Työttömyysturvaan tehtävät leikkaukset tulevat järkyttävästi leikkaamaan ihmisten toimeentuloa. Ja osaltaan myös alentamaan työttömäksi jäävien tulevaa eläketurvaa”, kolmen eläkeläisjärjestön viesti kuuluu. Tämä viestin allekirjoitti myös Viialasta paikalle saapunut Pekka Renfors. – Minusta on itsestään selvää, että heikomman puolta täytyy pitää, Renfors kiteytti. Kaarinan Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Raija Raittio piti mielenosoituksen henkeä hyvänä ja vaatimuksia oikeutettuina. – Olemme täällä samojen asioiden takana ikään katsomatta. Hienoa kun ihmiset ovat porukalla vaatimassa oikeuksiaan. Minusta on aivan järkyttävää, millä tavoin köyhiä ollaan pistämässä kyykkyyn. – Toivottavasti ei tarvitsisi, mutta olen valmis tulemaan tänne koska vain uudestaan. Raija Raittio ja Lena Aaltonen, Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Matti Huutola ja Pekka Renfors tapasivat Senaatintorilla 1. helmikuuta. Senaatintorilla oltiin heikoimman puolella Ilmoita Eläkeläinen-lehdessä myyntipäällikkö Niina Tuulaskoski puh. 041 313 1047, niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Eläkeläinen 2/2024 15
JÄRJESTÖ Järjestön vaikuttamis työlle on kova tarve ikäihmisten tilanteen parantamisessa. AARON KALLINEN E läkeläiset ry:n alueelliset opintoja työpäivät veivät toimiston työntekijät taas vieraiksi kaikkiin aluejärjestöihin. Aluejärjestöjen määrä on edellisvuodesta vähentynyt yhdellä, kun Pohjois-Karjalan ja Savon aluejärjestöt yhdistyivät Savo-Karjalan aluejärjestöksi. Alueelliset opintoja työpäivät pidettiin 18.1. Savo-Karjalassa, 25.1. Helsingissä, 6.2. Etelä-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa, 8.2. Pirkanmaalla, 12.2. Uudellamaalla ja Lapissa, 13.2. Kainuussa, 14.2. Satakunnassa, 15.2. Pohjanmaalla, 16.2. Jokilaaksoissa, 21.2. Keski-Suomessa ja 22.2. Kaakkois-Suomessa. Aluekierroksella käsiteltiin etenkin tulevaa edustajakokousta ja siellä hyväksyttävää tavoiteohjelmaa. Tavoiteohjelmasta käytiin vilkkaita keskusteluita kaikilla alueilla. Huolenaiheet olivat paljolti yhteisiä: sosiaalija terveyspalveluiden saatavuus huoletti, samoin digitaalisten palveluiden asettamat vaikeudet. Järjestön vaikuttamistyölle on kova tarve ikäihmisten tilanteen parantamisessa. Edustajakokouksessa käsitellään myös järjestön sääntöuudistus, joka oli myös aluekierroksen asialistalla. Esitellyissä sääntöesityksissä kaavaillut muutokset, kuten edustajakokouksen edustajamäärän kasvattaminen saivat osallistujilta kiitosta. Kriittisiä huomioita esitettiin muun muassa sääntömääräisten nimenkirjoittajien määrään, johon toivottiin nykyistä enemmän liikkumavaraa. JOKAINEN paikallisyhdistys sai lähettää kolme edustajaa aluekierrostapahtumiin. Yhteensä aluekierrokselle osallistui edustajia 112 yhdistyksestä, eli noin 70 prosentista yhdistyksistä. Aluekierrokselle osallistuneiden Edustajakokous ja jäsenhankinta esillä aluekierroksella yhdistysten tilanne oli monin paikoin kohtuullinen: yhdistyksillä oli monenlaista toimintaa karaokesta katiskojen valmistukseen. Monessa yhdistyksessä pelattiin myös bocciaa ja osa aikoi osallistua Orivedellä 13.–14.9. pelattavaan valtakunnalliseen boccia-tapahtumaan. Aluekierroksella jaettiin myös kokemuksia yhdistystoiminnan kehittämisestä ja varainhankinnasta. Esimerkiksi Jokilaaksojen ja Kainuun alueella oli haettu ja saatu yhdistyksille tukea paikallisilta Leader-ryhmiltä. Jäsenhankintaa pidettiin tärkeänä ja näkymistä siellä, missä ihmisiä liikkuu. Keskustelua käytiinkin paitsi yleisötapahtumiin osallistumisesta, myös markkinoinnista verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Opintoja työpäivä järjestettiin kaikissa Eläkeläiset ry:n aluejärjestöissä. Uudellamaalla oltiin koolla Vantaan Puistokulmassa. TI IN A R A JA LA TU O M A S TA LV IL A Aluekierros ulottui napapiirin pohjoispuolelle. Lapin yhdistysten edustajat ryhmäkuvassa Kemijärven Kulttuurikeskuksessa. 16 Eläkeläinen 2/2024
H elmikuun ajan jännitimme viivästynyttä päätöstä sosiaalija terveysministeriön järjestöavustuksista. Yleensä avustuspäätös on tullut tammi-helmikuun vaihteessa, mutta tällä kertaa sen käsittely jäi ilmeiseen jumiin hallituksen raha-asiain ministerivaliokunnassa. Päätöksenteko lykkääntyi moneen kertaan, ennen kuin päätös lopulta saatiin. Järjestömme saamat avustukset pysyivät ennallaan suhteessa joulukuussa saamaamme valtioapuviranomaisen avustusehdotukseen. Eläkeläisjärjestöt ovat muiden sosiaalija terveysjärjestöjen tapaan riippuvaisia ministeriön avustuksista. Eläkeläiset ry:n rahoituksesta STEAn avustukset muodostavat noin kaksi kolmasosaa. Odotammekin huolestuneina, miten hallitusohjelman sisältämä 100 miljoonan euron leikkaus avustusmäärärahoihin vuonna 2027 tulee vaikuttamaan järjestön rahoitukseen. NÄIN SUURI riippuvuus yhdestä rahoittajasta ei tietenkään ole järjestön itsenäisyyden kannalta ongelmatonta. Ei ole hyväksi, että järjestön toiminnan jatkuvuus on riippuvaista avustusvalmistelijoiden ja maan hallituksen myötämielisyydestä. Järjestöjä rahoitettiin ennen Veikkauksen ja sitä ennen RAY:n rahapelien tuotoilla, mutta nyt järjestöavustukset ovat osa valtion budjettia. Avustusjärjestelmää on arvosteltu läpinäkymättömästä ”veikkauskratiasta” ja suoranaisesta julkisen rahan tuhlaamisesta. Osin varmasti vastaukseksi tähän kritiikkiin sosiaalija terveysministeriön avustuskeskus STEA on kiristänyt avustusten käytön seurantaa. KIRISTYNYT VALVONTA näkyy esimerkiksi siinä, että toimintatonniavustuksia saaneiden yhdistysten on tarkkaan raportoitava avustuksen käytöstä. Kaikkien avustusten osalta on pystyttävä osoittamaan, ovatko toiminnan tavoitteet toteutuneet. Talousraporttien, kuten kustannuslaskelmien ja tilinpäätösten, tulee olla tarkkaan tehtyjä. Yhdistyslain uudistuksessa ilmaistu pyrkimys yhdistyshallinnon keventämiseen ei näy STEA:n toiminnassa. Kritiikkiä järjestöavustuksia kohtaan esitetään silti jatkuvasti varsinkin poliittisen kentän oikeistolaisimmasta laidasta. STEA:n avustuspäätösten tietoja luetaan netistä ja omaan agendaan sopimattomien järjestöjen avustuksia vaaditaan lakkautettaviksi. Valvonnan kiristäminen ei kritiikkiä välttämättä lopeta, koska kriitikoiden mielestä valtion ei pidä joko tukea järjestöjen toimintaa ollenkaan, tai avustukset on suunnattava ideologisin perustein itselle mieluisiin kohteisiin. Avustuksiin liittyvän kontrollin tiukentaminen johtaa myös perustavanlaatuiseen pulmaan. Jos järjestöjen toimijoiden työaika menee hallinnolliseen työhön avustusten hakemisessa ja raportoinnissa, jää vähemmän aikaa itse toiminnalle. Avustusten mielekkyyden kannalta olisi tärkeää, että mahdollisimman suuri osuus avustuksista menee suoraan käytännön työhön kentällä. Luottamus hyvä, mutta valvonta paras? Olisi tärkeää, että mahdollisimman suuri osuus avustuksista menee suoraan käytännön työhön kentällä.” AARON KALLINEN Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n järjestösuunnittelija. TOIMISTOLTA E-LASKU ON verkkopankkiisi saapuva sähköinen lasku. E-lasku on kätevä tapa maksaa. Laskut löytävät perille niin arkena kuin lomallakin, eivätkä jää lojumaan postilaatikkoon tai häviä. E-laskussa maksun tiedot ovat valmiina eikä niitä tarvitse itse syöttää. E-laskun käyttö ei myöskään aiheuta ylimääräisiä kuluja vaan sisältyy verkkopankin kuukausimaksuun. Lisäksi e-laskun käyttö on turvallista, koska laskutustiedot ovat aina oikein eikä inhimillisiä näppäilyvirheitä tapahdu. Myös Eläkeläiset ry:n jäsenmaksu on saatavilla e-laskuna. Löydät meidät verkkopankkisi e-laskuttajaluettelosta nimellä Eläkeläiset ry tai y-tunnuksella 0116413-8; tiedoissa lukee ”jäsenmaksu”. E-laskun käyttöönoton jälkeen sinun tarvitsee vain hyväksyä verkkopankkiin saapunut lasku. Voit halutessasi asettaa e-laskun myös menemään automaattisesti maksuun. Verkkopankista näet, milloin maksu on veloitettu tililtäsi. E-lasku on kätevä tapa hoitaa myös jäsenmaksu ELÄKELÄISET RY:N toimisto muuttaa huhtikuussa uusiin toimitiloihin. Uudet toimitilat ovat Vanhustyön keskusliiton omistuksessa ja ne sijaitsevat osoitteessa Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Pyydämme lähettämään järjestön toimistolle tarkoitetun postin 12.4. lähtien uuteen osoitteeseen. Uudet toimitilat ovat järjestölle nykyisiä edullisemmat ja tarjoavat nykyistä toimistoa paremmin sopivat tilat esimerkiksi kokouskäyttöön. Toimitiloissa toimii Vanhustyön keskusliiton lisäksi muitakin sosiaalija terveysalan järjestöjä, kuten Epilepsialiitto ja CP-liitto. Eläkeläiset ry:n toimisto muuttaa IKÄÄNTYMISEN MONET kasvot – valokuvia ja kertomuksia -näyttely on esillä Helsingissä Myllypuron palvelukeskuksessa (Myllymatkantie 4, 00920 Helsinki) 15. huhtikuuta saakka. 16. huhtikuuta näyttely siirtyy lähellä olevaan Metropolia-ammattikorkeakoulun tiloihin Myllypuron kampukselle metroaseman viereen. Kuvataiteilija ja valokuvaaja Satu Juvosen ja monikulttuurista vanhustyötä tekevien järjestöjen yhteistyönä syntynyt näyttely esittelee ikäihmisiä jotka ovat tulleet Suomeen omanlaisin poluin. Eva Rönkkö ripusti Ikääntymisen monet kasvot -näyttelyä Myllypuron palvelukeskuksessa 14. maaliskuuta. EV G EN IY A M A ZU R O VA Ikääntymisen monet kasvot -näyttely kiertää Eläkeläinen 2/2024 17
JÄRJESTÖ Valtakunnalliset koulutukset Boccia-tuomareiden kurssi 14.5. klo 12–16, Urheiluopisto Varala, Tampere Vetäjänä Erkki Partanen EKL:stä. Kurssin hinta 30 € sisältää lounaan. Ilmoittautuminen 23.4. Alueelliset kurssit 10.4. Hyvä mieli ja rentoutuminen Torniossa Koulutus sopii kerho-ohjaajille ja liikuntaryhmien vetäjille. Teemana on kokonaisvaltainen hyvinvointi ja stressin hallinta. Kurssi pidetään Tornion järjestötalolla osoitteessa Kemintie 53. Kurssiaika: kello 10–15. Kurssihinta 20 € sisältää lounaan. Ilmoittautuminen heti. Salsakurssi 17.–18.4. Vantaalla, Hiekkaharjun Puistokulmassa kello 10–14 Tule oppimaan helppoa salsaa ja muita latinalaistansseja kuubalaiseen tyyliin! Kurssi sopii kaikenikäisille ja -kuntoisille ihmisille. Se sopii sekä niille, jotka eivät ole ottaneet ensimmäistäkään tanssiaskelta että tanssiryhmien vetäjille, jotka hakevat uusia ideoita tai haluavat kehittää ohjaustaitojansa. Kurssin opettajana toimii kuubalainen tanssinopettaja ja koreografi Juan Pujals. Kurssin hinta on 30 €, joka sisältää opetuksen lisäksi välipalan. Puistokulma sijaitsee aivan Hiekkaharjun rautatieaseman lähellä, osoitteessa Talkootie 4. Kurssi täynnä. 25.4. Kulttuuriaktivismin kurssi Vantaalla Hiekkaharjun Puistokulmassa Kurssi sopii kaikille ihmisten kanssa toimimisesta sekä maailman parantamisesta innostuneille. Kurssiaika on kello 10–15. Vetäjänä on KSL:n koulutustuottaja Tiina Flygare. Kurssin hinta: 20 €, joka sisältää välipalan. Puistokulma sijaitsee aivan Hiekkaharjun rautatieaseman lähellä, osoitteessa Talkootie 4. Ilmoittautuminen heti. Mitä kulttuuriaktivisti tekee? Kulttuuriaktivisti seuraa maailman ja lähiympäristön tapahtumia, hän kuuntelee kiinnostuneena ihmisten puheita ja kyselee lisää. Kulttuuriaktivisti haluaa parantaa maailmaa – omaa ja muiden! Hän ohjaa kanssaan toimivia ihmisiä löytämään sellaisia yhteisiä asioita, jotka kaipaavat huomiota iloisella otteella. Kulttuuriaktivisti huomioi ryhmänsä osaamisen, ja jakaa tehtäviä osaamisen mukaan. Näin syntyy kantaa ottavia tempauksia, käsitöitä, aikakapseleita, koruja, kiviä, lauluja jne. Koulutuksen tavoitteet: ? Tunnistat asuinympäristön kulttuuritoimijoita ja päättäjiä ? Kuuntelet ryhmäsi puheita ja muodostat niistä aiheita aktivismipajojen käyttöön ? Käytät luovia menetelmiä performanssien tms. toteutukseen ja ohjaat osallistujia niiden käyttöön. ? Järjestät aktivismipajan yhdessä ympäristön toimijoiden kanssa. ? Arvioit toteutunutta hanketta ryhmäsi kanssa ? Kehität toimintaa yhdessä ryhmäsi kanssa ja muutat maailmaa paremmaksi. ? Olet iloinen ja aktiivinen kansalainen! 26.–27.4. Musakurssi Espoon Matinkylässä Kurssi sopii kaikensorttisille soittajille ja laulajille. Kurssi painottuu kevyeen musiikkiin. Kouluttajina toimivat Kari Kuivalainen ja Ahti Sepp. Kurssin hinta on 30 €. Kurssipaikalla voi ostaa välipalan viiden euron hintaan kumpanakin päivänä tai ottaa eväät mukaan. Kurssiaika on perjantaina kello 12–18 ja lauantaina kello 9–15. Kurssipaikan osoite on Matinsyrjä 11, 02230 Espoo. Ilmoittautuminen heti. Kevään 2024 koulutuskalenteri Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti määräaikaan mennessä Marja-Liisa Hirnille: marja-liisa. hirn@elakelaiset.fi tai sähköisellä lomakkeella joka löytyy verkkosivuiltamme: elakelaiset.fi/ toiminta/koulutus Toimistolta on tilattavissa alueellisia koulutuksia: jäsenrekisteri-, verkkosivuja viestintäkurssit sekä jäsenhankintatyöpajoja. Ole meihin yhteydessä: koulutussuunnittelija Tiina Rajala, puh. 040 582 4319 ja Marja-Liisa Hirn, puh. 044 493 7203. Tarkemmat tiedot, kurssituki ja peruutusehdot: elakelaiset.fi/ toiminta/koulutus ja koulutussuunnittelija Tiina Rajala, puh. 040 582 4319. Musiikkikurssi Seinäjoella 16.–18.3. Esa Ruotsalainen Etelä-Espoon Eläkeläisistä ? Ensi kertaa kurssilla ”Seinäjoelle saapui 11 musiikkia harrastavaa senioria kurssille Etelä-Espoon, Etelä-Vantaan, Nokian, Porin ja Varkauden eläkeläisistä. Kurssipaikka oli aivan Seinäjoen aseman vieressä sijaitseva hotelli Alma. Heti tulokahvien jälkeen aloitimme lauleskelemalla kolmesta iltakuuteen Kultainen laulukirja -kokoelmasta kurssilaisten toiveiden mukaisia lauluja. Hotellin kabinettiin mahduimme hyvin ja saimme äänet mukavasti auki. Kurssimaksu kattoi majoituksen, runsaan aamiaisen ja lounaan. Ja tietenkin opetuksen, josta vastasivat alansa vahvat ammattilaiset Ahti Sepp Oulusta ja Sauli Malinen Helsingistä. Kylläpä kelpasi! Lauantaina heti aamiaisen jälkeen pääsimme tositoimiin. Yhdeksältä aloitimme äänenavauksella ja kevyellä Ahtin vetämällä jumpalla, jotta saimme instrumentin kuntoon. Lounasja kahvitaukoja lukuunottamatta saimme tasokasta opetusta klo 17 asti. Kurssin ohjelmaan kuului muutamia uusia lauluja, joita Sauli ja Ahti lempeällä kädellä meille opettivat. Kokeilimme myös stemmalaulua. Välillä toki kaivoimme Kultaisen laulukirjankin esiin. Olin todella innostunut. Nuottien lukeminen ei ole vahvuus alueellani, mutta ryhmähenki ja joukossa olleet taitavammat osallistujat auttoivat kannustavasti. Muutenkin tunnelma oli koko ajan kannustava ja innostava. Päivien mittaan sai esittää myös Musiikkikurssilaiset yhteiskuvassa. ”Tunnelma oli koko ajan kannustava ja innostava” omaa ohjelmaa ja kuulimmekin kitaransoittoa, laulua ja huuliharpun soittoa. Sunnuntaina aamiaisen jälkeen laulelimme klo 9–11.30 opettelemiamme lauluja. Sitten olikin edessä kotimatka eri puolille Suomea reppu täynnä mukavia muistoja ja uusi tuttavuuksia. Kaiken kaikkiaan olin iloisesti yllättynyt, että mukaan pääsi pienemmilläkin taidoilla. Tätä toki korostettiin myös ennakkotiedoissa, ja se todellakin piti paikkansa. Opastusta sai niin nuottien lukemiseen kuin itse stemmalauluun. Varmasti kaikkien kurssilaisten puolesta voin sanoa ison kiitoksen, että saimme olla kurssilla mukana. Iso kiitos myös Saulille ja Ahtille hienosti suunnitellusta ja vedetystä kurssista.” 18 Eläkeläinen 2/2024
Nesteturvotusta? Pöhöttynyt ja vetämätön olo? Raskailta tuntuvat jalat? Liiallinen neste elimistössä voi aiheuttaa turvotusta ja epämiellyttävää oloa, kun sormukset eivät mahdu sormeen, päivän päätteeksi sukanvarret kiristävät tai vaikka matkustaminen rasittaa kehoa. On täysin normaalia, jos seisot paljon tai istut paikallasi pitkään, että nesteitä alkaa kertyä. Saatat tuntea olosi raskaaksi, erityisesti jaloista. Olosi voi tuntua myös väsyneemmältä ja energia voi olla kortilla. Ylimääräisten nesteiden poistuminen voi vaikuttaa suuresti ulkoiseen olemukseen ja painokin saattaa tippua jopa kiloja. Kehosta on helppo poistaa nesteitä nopeassakin ajassa tai tehdä puhdistuskuuri tukemaan yleistä hyvinvointia. Peltokortteesta, isotakiaisesta, hibiskuksesta ja muista tarkasti valituista ainesosista valmistettu Nestevex on Wellvitan suosittu nesteenpoistotuote. Peltokorte tukee munuaisten nesteenerityskykyä ja kuona-aineiden poistumista sekä isotakiainen edistää kehon puhdistumista. Näppärässä tablettimuodossa olevalla Nestevexillä on energisöivä vaikutus, sillä sen sisältämä hibiskus tukee myös pienten verisuonten verenkiertoa. Neste kudoksessa Nesteet liikkeelle nopeasti ? ? Muutaman viikon käytön jälkeen AnnaMaria huomasi tablettien vaikutuksen, erityisesti jaloissaan. Ne tuntuivat kevyemmiltä, ja hänen oli helpompi pukea kengät jalkaan lähtiessään ulos. Jalkani voivat edelleen aiheuttaa harmia silloin tällöin, mutta sitä ei tapahdu enää niin usein. Annan kyllä vahvan suositukseni Nestevexille. Sillä on ollut valtava merkitys jokapäiväiseen elämääni, toteaa Anna-Maria hymyillen. Matkailu ja majoitus ? GREENSTAR HOTELS GreenStar Hotels tarjoaa Eläkeläiset ry:n jäsenille 13 %:n alennuksen edullisimmasta päivän huonehinnasta. Hinnan saa varatessaan majoituksen osoitteessa greenstar.fi käyttämällä varauskoodia GSLIITTO tai suoraan hotellien vastaanotoista. GreenStar Hotels Oy tarjoaa sopimushintaisia huoneita rajoittamattomasti (LRA Last Room Available). Hotellilla on oikeus tarkastaa jäsenyys. ? IKAALINEN SPA & RESORT Ikaalisten kylpylä tarjoaa jäsenillemme 20 %:n alennuksen majoituksesta su–ke, ja 15 % to–la koodilla ELA1959. Koodia ei voi yhdistää muihin tarjouksiin, varaukset ikaalinenspa.fi tai 03 4511 / myynti@ ikaalinenspa.fi. Mainitse varatessa jäsenyytesi. Kaikkiin majoituksiin kuuluvat aamiainen sekä kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. ? KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI Kuopio Eläkeläiset ry:n jäsentarjoukset * Kylpyläloma 2 vrk 140 € / hlö / 2 hh * Kylpyläloma 3 vrk 184 € / hlö / 2 hh Hinnat sisältävät majoituksen (tulopäivä maanantai, tiistai tai keskiviikko), aamiaiset, päivälliset (buffet) sekä kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön. Lisämaksu yhden hengen hotellihuoneessa 30 € / vrk. Samassa huoneessa lomailevat lapset 4–12 v. –50 % aikuisen hinnasta. Tarjous on voimassa 31.12.2024 asti (ei 23.–26.12.2024). Varattavissa koodilla ERY nettikaupasta osoitteesta www.rauhalahti.fi sekä myyntipalvelusta puh. 030 60 830 tai sähköpostilla myynti@rauhalahti.fi ? LOHJA SPA & RESORT 1 vrk kahdelle 139,00 € (norm. 204,00 €) sisältäen majoituksen päätalon huoneessa, puolihoitoruokailun, elämyskylpylän ja kuntosalin käytön. (Yhdelle tarjous 109,00 € yhden hengen huoneessa päätalossa). Tarjous on voimassa ma–to 31.12.2024 asti (ei juhlapyhinä). Varattavissa koodilla ERY Online osoitteesta www.lohjaspa.fi sekä myyntipalvelusta puh 030 60 840 tai sähköpostilla myynti@lohjaspa.fi ? TALLINK SILJA Eläkeläiset ry:n jäsenenä pääset suoraan Club One Silver -tasolle veloituksetta! Liittymällä Club One -jäseneksi nautit rahanarvoisista eduista niin maissa, kuin merellä. Club One kantaasiakasohjelma koostuu kolmesta eri jäsentasosta: Bronze, Silver ja Gold. Club One -jäseniksi liittyvät Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat myös erillisen alennuksen matkoista. Kulttuuri ? INTO-KUSTANNUS Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat Into Kustannuksen verkkokaupasta intokustannus.fi 25 %:n alennuksen kaikista myytävänä olevista kirjoista. Alennuskoodi verkkokaupassa on Eläkeläiset. ? ROCKWAY.FI Rockway.fi on Suomen suurin musiikinopetuksen verkkopalvelu, joka tarjoaa sinulle kaiken soittoharrastuksesi aloittamiseen, ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Palvelu sisältää maan parhaat opettajat ja yli 15 000 opetusvideota mm. kitaralle, pianolle ja laululle. Voit myös opetella vaikkapa tekemään musiikkia tai viihtyä artistihaastatteluiden parissa. Eläkeläiset ry:n jäsenenä saat palveluun 1 kk ilmaiskokeilun ja 20 % alennuksen palvelun täysversiosta. Edun voi lunastaa täältä: www.rockway.fi/eläkeläiset Muut ? RUOHONJUURI Eläkeläiset ry:n jäsenille 5 % alennus Ruohonjuuressa. Koodi on RJKUMPPANI2024 ja se toimii verkkokaupassa ja myymälöissä. Lisäksi kaikille eläkeläisille annetaan 10 % alennus ensimmäisenä aukiolotuntina tehdyistä ostoksista. Jäsenedut Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat järjestön omien etujen (lehti, koulutukset, jäsentoiminta) lisäksi etuja seuraavilta yhteistyökumppaneilta. Lisäksi paikallisyhdistyksillä on omia jäsenetuja, joista löytää tietoa omasta yhdistyksestä. Eläkeläinen 2/2024 19
Klaukkalasta, Joensuusta ja Rovaniemeltä vuoden kulttuuriyhdistykset. TIINA RAJALA E läkeläiset ry:n Kulttuurivihkokampanja on päättynyt. Keräsimme siitä tietoja tämän vuoden helmikuun loppuun saakka. Kampanjan tarkoituksena oli kannustaa sekä yhdistyksiämme että henkilöjäseniämme harrastamaan monipuolisesti eri kulttuurilajeja sekä tarkastelemaan yhdessä kulttuuriharrastuksen vaikutusta harrastajan näkökulmasta. Ajatuksena oli, että yhdistyksissä jaettaisiin kokemuksia ja keskusteltaisiin niistä. Vihkoon pyydettiin jäseniltä merkintöjä erilaisista ”kulttuurisuorituksista”, kuten esimerkiksi teatteri, musiikki tai näyttelyssä käynti. Vihon merkinnöillä tavoiteltiin tietoa jäsentemme mieluisimmista harrastuksista. Kulttuuriharrastus vaikuttaa olevan yhdistyksissämme melko vilkas – jopa niinkin vilkas, ettei monikaan kampanjaamme osallistunut yhdistys ehtinyt vastaamaan kyselyymme. Tältä osin ”saalis” jäi niukaksi. Saamassamme palautteessa kerrottiin, että joillakin alueilla on niin paljon kulttuuritarjontaa, ettei siihen osallistumista osata edes erikseen pistää merkille. Monissa yhdistyksissämme toimii säännöllisesti kokoontuvia kulttuurin harrastusryhmiä. Niihin osallistuvien kulttuuriharrastusmerkinnät täyttäisivät hetkessä koko vihon. Näin näyttää olevan esimerkiksi kuoroharrastuksessa, jossa aikaa menee harjoituksiin sekä esiintymisiin. KAMPANJAN ALUSSA lupasimme vastausten perusteella valita vuoden 2023 kulttuuriyhdistyksen ja myöntää sille asianmukaisen palkinnon. Järjestimme vastauksia lähettäneet yhdistykset kolmeen jäsenmäärän mukaiseen ryhmään: alle 200 jäsentä, 200–300 jäsentä ja yli 300 jäsenen yhdistykset. Kiinnitimme huomiota siihen, miten yhdistys oli järjestänyt kulttuuritoimintaa jäsenilleen, miten jäsenistö oli toimintaan osallistunut ja kuinka kattavasti yhdistys kertoi meille kampanjan toteuttamisesta. Valintamme mukaiset kulttuuriyhdistykset mainituissa sarjoissa ovat: Klaukkalan Eläkeläiset ry, Joensuun Eläkeläiset ry ja Rovaniemen Eläkeläiset ry. Palkintona yhdistykset saavat tilata maksutta valintansa mukaisen yhden päivän kulttuuriaiheisen kurssin omalle alueelleen. Edellä mainituissa yhdistyksissä toimii harrastuskerhoja. Joissakin niistä on esimerkiksi esiintyviä lauluja tanssiryhmiä. Lisäksi yhdistykset ovat järjestäneet jäsenilleen monipuolisesti teatteri-, konsertti-, näyttelysekä muita vierailuja. Yhdistykset ovat myös järjestäneet itse juhlia ja muita kulttuuritapahtumia. Palkittujen yhdistysten lisäksi monessa muussakin on monipuolista kulttuuritoimintaa ja paljon harrastajia eri puolilla Suomea. Yhdistyksen toiminta-alueesta ja varmasti vähän aktiivitoimijoistakin riippuen kulttuuriharrastukset painottuvat valokuvaukseen, elokuvaan, kirjoittamiseen ja esimerkiksi lausuntaan ja näyttämöilmaisuun. Kiitämme kaikkia kampanjaamme osallistuneita ja toiminnastaan meille tiedottaneita yhdistyksiä. Lähetimme kaikille pienen tervehdyksen ja toivotimme hyvää kevättä kulttuuriharrastusten parissa. Uusi kilpailu käynnissä Uusi kulttuurikilpailu on parhaillaan käynnissä. Kutsu osallistua Ilmastoja ympäristömuistot talteen -kilpailuun julkistettiin Eläkeläinen-lehden tämän vuoden ensimmäisessä numerossa. Kilpailuun voi osallistua monin tavoin: yksin tai vaikka koko yhdistyksen voimin; saa valita vapaasti, ilmaiseeko itseään sanallisesti, kuvallisesti tai esimerkiksi performanssilla. Kilpailun tarkoituksena on tarjota yhdistyksille keskustelunaiheita ja yhdessä tekemistä. Tavoitteena on lisäksi tukea ilmastoja ympäristökysymysten tiedostamista, muistia ja itseilmaisua. Toivottavasti saamme tuotoksista myös mielenkiintoista aineistoa talteen. Kilpailu toteutetaan napakassa tahdissa. Kilpailutuotokset tulee lähettää Eläkeläiset ry:lle 31.5. mennessä. Kesätauon jälkeen elokuussa kilpailutuomarit kertovat, mitä kilpailutöitä he pitävät onnistuneimpina. Kilpailuohjeet ja tausta-aineistoa ilmastoaiheesta voi pyytää Eläkeläiset ry:n toimistosta. Aineisto on saatavissa myös Eläkeläiset ry:n verkkosivuilta. Vilkasta kulttuuriharrastusta Joillakin alueilla on niin paljon kulttuuritarjontaa, ettei siihen osallistumista osata edes erikseen pistää merkille.” JÄRJESTÖ 20 Eläkeläinen 2/2024
Ilmainen toimitus kotiin tai noutopisteeseen yli 150€ ostoksille ELÄKELÄISET RY:N tuore jäsenkysely sisälsi muiden aiheiden muassa kulttuurin harrastamiseen liittyviä kysymyksiä. Kysymykseen siitä, millaista toimintaa jäsenet toivovat Eläkeläiset ry:ltä ja sen jäsenyhdistyksiltä, 42?% valitsi vaihtoehdon kulttuuriharrastus. Esimerkkeinä mainittiin musiikki, kirjoittaminen tai kuvataide. Toinen kysymys koski yhdistysten kulttuuritoimintaa. 58 % vastanneista ilmoitti, että yhdistyksessä on kulttuuritoimintaa, johon myös osallistuu. 27 % ilmoitti, että kulttuuritoimintaa on, mutta se ei kiinnosta. Kolmannessa kysymyksessä pyydettiin valitsemaan kolme tärkeintä asiaa, jota Eläkeläiset ry:n kulttuuritoiminta voi tarjota. Suurin osa eli 65 % ilmoitti tärkeimmäksi mahdollisuuden harrastaa ilman tiukkoja tavoitteita tai taitotasovaatimuksia. Toiseksi tärkeimmäksi asiaksi mainittiin kulttuuriharrastuksen edullinen hinta ja kolmanneksi yhdessäolo. Eläkeläiset ry teki jäsenkyselyn 15.2.–6.3. Kyselyyn vastanneita oli 627 henkeä. Suurin ikäryhmä oli 70–79-vuotiaat ja toiseksi suurin 60–69-vuotiaat. Naisia vastanneista oli 62 % ja miehiä 38 %. Suurin osa eli 58 % ilmoitti osallistuvansa toimintaan viikoittain tai lähes viikoittain. Tärkein on mahdollisuus harrastaa ilman tiukkoja tavoitteita. Kulttuuria Rovaniemellä. Veteraaniautoilijoiden kuoro esiintyi Rovaniemen Eläkeläiset ry:n Torstaikerhossa 7. maaliskuuta. Kerhotapaaminen oli myös yhdistyksen pitkäaikaisen aktiivin Irma Yliaskan 90-vuotisjuhla. ES KO Y LI A S K A Jäsenkysely ja kulttuuri ES KO Y LI A S K A elakelaiset.fi Eläkeläinen 2/2024 21
JÄRJESTÖ Kävelypässit kuvattiin Rauhanasemalla Helsingin Pasilassa 18. maaliskuuta. TO IV O KO IV IS TO Osa Leppä vaarasta Kauklahteen 4.3. kävelleistä pässeistä. Rauhankävely on samalla pässien 10-vuotiskävely. Kävelypässien Rauhankävely on otettu hyvin vastaan ”Ilo on ollut kaksinkertainen: rauhan puolesta on hyvä levittää viestiä ja samalla edistää omaa terveyttämme.” TEKSTI PEKKA ISAKSSON K ävelypässien Rauhankävely Raisioon on saanut hyvän vastaanoton. Yhdistyksistä on pyydetty vierailuja ja vastaantulijat ovat pysähtyneet keskustelemaan. Kävelijöiden askel on ollut kepeä ja tunnelma vielä tavallista parempi. – Ilo on ollut kaksinkertainen: rauhan puolesta on hyvä levittää viestiä ja samalla edistää omaa terveyttämme. Kävelypässit ovat oikealla tiellä, sanoo ryhmän jäsen Pentti Ruutikainen. Rauhankävelyn merkityksestä ryhmälle kertoo sekin, että kaikki siihen kuuluvat kymmenen aktiivikävelijää ovat lähes joka kerta olleet mukana kevään etapeilla. Jo aloitus 26.2. Rauhanasemalla Helsingin Pasilassa oli sykähdyttävä. Kävelypässit lähtivät koko kevään kestävän kävelyn ensimmäiselle etapille Vappu ja Ilkka Taipaleen saattelemina. Ilkka Taipale yhdisti puheessaan kävelyn rauhanliikkeiden ja yksittäisten aktivistien rauhamarssien ja -kävelyiden hienoon historiaan ja totesi, että rauhanmiehiä tarvitaan aina. Muillekin etapeille on kutsuttu ja saatu ”lähtöloitsujen” esittäjiksi tunnettuja rauhanaktivisteja ja liikuntaja yhteiskunnallisia vaikuttajia, kuten Kalevi Kivistö, Kalevi Suomela, Laura Lodenius ja Arvo Aalto. Taipaleen, Suomelan ja Lodeniuksen puheisiin pääsee tutustumaan Kävelypässien blogissa osoitteessa elakelaiset.fi/blogit Myös Kalevi Kivistön kolumni tällä aukeamalla käsittelee samoja teemoja kuin hänen puheensa Leppävaarassa kävelyn toisen etapin aamuna. KÄVELYPÄSSIEN juhlavuoden kävelyn teemaksi valittiin rauha, koska sotilaallinen jännitys ja väkivaltaiset kriisit tuntuvat lisääntyneen eri puolilla maailmaa. Euroopassa Ukraina on puolustautunut kuluttavassa sodassa Venäjän julmaa hyökkäystä vastaan. Kävelyn aloituspäivä ajoittui niin, että sitä edeltävänä viikonloppuna oli tullut kaksi vuotta hyökkäyksen alkamisesta. Gazassa Hamas ensin iski raa’asti siviileihin ja Israel on vastannut tavalla, jota on syytetty joukkotuhonnaksi. Sodat ja erityisesti uhka Ukrainan sodan laajenemisesta ovat nostattaneet militaristista uhoa ja kaikenlaista sapelinkalistelua Suomessakin. PE K K A IS A K SS O N 22 Eläkeläinen 2/2024
M eistä eläkeläisistä vanhimmat ovat kokeneet sota-ajan. Vanhimmilla meistä on myös ”tietoisesti tiedostettuja” muistoja sotien ajoista. Sodan tuhojen aikaansaamat vaikutukset ovat varjostaneet monin tavoin useimpien nyt eläkkeellä olevien nuoruutta ja aikuistumista. Sotiin johti syvä ja molemmin puolin koettu epäluottamus ja sen luoma turvattomuus. Sotaisella retoriikalla vastakkainasettelua kärjistettiin. Kun luottamusta ei onnistuttu rakentamaan, turvauduttiin aseisiin. Sodissa Suomi menetti lähes 100 000 nuoren ihmisen elämän. Hedelmästään puu tunnetaan. Sotaretoriikan kyllästämässä epäluottamuksen ilmapiirissä kasvoi hedelmistä karvain, sota. SOTIEN JÄLKEEN valitut presidenttimme ryhtyivät määrätietoisesti muuttamaan ilmapiiriä. Ryhdyttiin rakentamaan luottamusta. Sen pohjalle rakennettiin lähes 80 rauhan vuotta. Ne antoivat mahdollisuuden kasvattaa uuttaa elämää, huippuna suuret ikäluokat. Kestävän rauhan aikana Suomi vaurastui, mikä mahdollisti sosiaaliturvan ja yhtenä sen tärkeänä osana eläketurvan kehittämisen. Koulutus voitiin ulottaa aikaisempaa tasa-arvoisemmin eri väestöryhmiin, minkä seurauksena lahjakkuusreservit saatiin aikaisempaa laajemmin käyttöön kehittämään Suomea. Tiedon tason nousu mahdollisti elintason nousun ja monien aikaisemmin voittamattomina pidettyjen sairauksien hoidon. Elämä tuli turvallisemmaksi myös niille meistä, jotka elämässään kohtasivat erilaisia vaikeuksia. Kansainvälinen yhteisö oppi luottamaan Suomen kykyyn rauhanrakentajana. Tämä työn kruunuina olivat ETYK ja Nobelin rauhanpalkinto Ahtisaarelle. Hedelmistään tämäkin, ”suomettuneen Suomen” kasvattama puu, tunnetaan. Luottamuksen puute ja turvautuminen sen asevaraiseen ratkaisemiseen ovat olleet Ukrainassa käydyn sodan taustalla. Syvä epäluottamus on myös lähes 80 vuotta jatkuneen ja yhä julmempia kierroksia ottaneen Lähi-idän kriisin syy. Miehitys on toteutettu pakottamalla palestiinalaisalueen väestö alistumaan väkivallalla uhaten ja sitä käyttäen miehittäjien tahtoon. Se on johtanut väkivallan noidankehään. JUURI VIRKAANSA astuneen tasavallan presidentin soisi muistavan, että hänen ääntään kuunnellaan maailmalla Suomen äänenä. Sotaretoriikka syventää epäluottamuksen kuilua ja ydinaseretoriikka vie sen absoluuttiseen nollapisteeseen. Sen hedelminä on vain tuhoa ja kuolemaa. Uuden presidentin soisi valitsevan puheittensa linjaksi luottamusta rakentavan rauhanretoriikan. Luottamusta rakentavalla rauhanretoriikalla kasvatamme hedelmiä, joilla turvaamme myös tulevien sukupolvien elämää. Sillä luomme edellytyksiä myös maailman laajuiselle ilmastopolitiikalle, jolla turvataan elämän säilyminen maapallollamme. Sen onnistumisesta riippuu, kasvaako maapallolla vielä sellaisia puita, jotka kasvattavat elämää suojelevia hedelmiä. Puhe on teko. Teoilla voi myös puhua. Kävelypässit osoittavat, että kävelemälläkin voi puhua rauhasta. Sotapuheesta rauhan retoriikkaan Puhe on teko. Teoilla voi myös puhua.” KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta. KALEVIN KYNÄSTÄ Militarismia on lietsottu myös Suomen Natoon liittymisen varjolla. Puhe rauhasta ja teot sen puolesta saattavat tuntua tuuleen huutamiselta. – Kun rauhasta puhuminen ja rauhan vaatiminen eivät ole muodissa ja kun rauhatyö ja rauhankasvatus ovat lähes pannassa, on hyvä hetki lähteä rauhankävelylle, sanoo ryhmän jäsen Hannu Partanen. – Kokoonnumme yhteen, kuuntelemme vanhoja ja viisaita, keskustelemme hyvässä hengessä vaikeista ja kipeistäkin asioista. Ollaan ulkona, pysytään liikkeessä ja kävellään yhdessä samaan suuntaan. Ehkä siinä on rauhankävelylle jo riittävästi perustetta ja osallistujille kannustetta. Samalla rauhankävely on vaikuttavaa lääkettä lisääntyvän militarismin tuottamaan ahdistukseen ja apatiaan. RAUHANKÄVELY jakaantuu pässien perinteisen tavan mukaan kolmeen osaan. Maaliskuussa ryhmä käveli yhdessä Helsingistä Siuntioon. Huhtija toukokuussa on vuorossa niin sanottu virtuaalikävely eli jokainen ryhmän jäsen kävelee matkan, joka vastaa Siuntion ja Salon välimatkaa. Kesäkuussa kävellään taas muutama päivä yhdessä Varsinais-Suomessa. Kävely päättyy 12.6. Raisioon. Siellä ryhmä yöpyy Aina-laivalla, jolla purjehditaan seuraavana päivänä tutustumaan historialliseen Seilin saareen. 1600ja 1700-luvulla saarelle eristettiin lepraa sairastavat ja seuraavalla vuosisadalla mielisairaat, erityisesti naiset. Kävelypässit toivovat pääsevänsä käynnin jälkeen saarelta pois. KÄVELYPÄSSIT ON taivaltanut Suomen maanteillä ja kävelyreiteillä 10 vuotta. Ryhmän perustivat keväällä 2014 Antti Honkonen, Heimo Liimatainen ja Pekka Isaksson. ”Kymmenvuotisen toimintamme aikana ei maailmantilanne ole parantunut, vaan mielestämme pahentunut. Kymmenkunnan vakiotoimintaamme osallistuvan ikämiehen joukossa on toisen ja toivottavasti viimeisen maailmansodan aikana syntyneitä, joten jokainen varmaan ymmärtää yhteistä tuskaamme nykyisestä maailmanmenosta. Sen vuoksi tämän kevään kävelytempauksemme on Rauhankävely Helsingistä Raisioon”, Kävelypässien blogissa (elakelaiset.fi/blogit/kavelypassit) kirjoitettiin tempauksen alla. Kävelypässit on vuosikymmenensä aikana taivaltanut muun muassa Helsingistä Poriin (2015), Helsingistä Sotkamon Vuokattiin (2017), Hyvinkäältä Tammisaareen (2018), Tampereelta Helsinkiin (2019) ja Helsingistä Kalajoelle (2023). Kävelypässien tavoitteena on edelleen pitää yllä paitsi ryhmän omien jäsentensä kuntoa ja terveyttä, myös kannustaa muita ikäihmisiä, erityisesti vähemmän liikkuvia miehiä harrastamaan kuntoliikuntaa. Ryhmässä on 13 jäsentä, joiden keski-ikä on 73–74 vuotta. Jo 10 vuotta Suomen maanteillä ja kävelyreiteillä Kävelypässit tutustuivat Sanomatalossa Helsingin ilmapommituksista kertovaan näyttelyyn, Kalevi Suomelalla (oik.) on niistä omakohtaisia muistoja. Kävelypässeistä kuvassa vasemmalta Hannu Hurme, Jorma Pikkarainen, Hannu Partanen ja Antti Honkonen. Militaristista uhoa ja sotapuhetta vastaan.” PE K K A IS A K SS O N Eläkeläinen 2/2024 23
KULTTUURI Sotilaiksi kasvavia lapsukaisia Ville Suhosen dokumentti kuvaa nuoren Suomen kasvatussisältöjä: karaistunutta kuria ja uhrimieltä, yksilön jyrkkää alistamista yhteiskunnalle. DOKUMENTTIELOKUVA Sodan ja rauhan lapset. Ohjaus ja käsikirjoitus Ville Suhonen. Kuvaus Pekka Uotila. Äänitys Pietari Koskinen. Leikkaus Sanna Liinamaa. Tuotanto Jouko Aaltonen / Illume. 65 minuuttia. Ensi-ilta elokuvateattereissa oli 22.3. N uorukaiselle kuolla kuuluu, kun hällä vielä Kutrissa tuoksuavat nuorteat kukkaset on.” Viimeiset kuvat sulautuvat lapsikuoron ihanasti heläyttämään Ateenalaisten lauluun. Kyseessä on dokumentaristi Ville Suhosen uusin elokuva Sodan ja rauhan lapset. Se on tiheä kertomus korkean isänmaahengen ryydittämästä lastenkasvatuksesta Suomessa. Ennen sotia ja sodassa, ihanteineen ja arkipäivineen. Pohjalla on totta kai valkoisten voitto 1918. Se laski perustan nuoren Suomen valtioaatteelle, armeijalle ja oikeuslaitokselle, kulttuurille ja taiteelle, samoin kuin nousevan nuorison kasvatukselle. Avainsana oli Isänmaa. Ville Suhonen ryhmineen luotaa parinkymmenen vuoden aikaa, ensimmäistä tasavaltaa. Elokuvien ja propagandafilmien katkelmista, valokuvista, musiikista, autenttisista päiväkirjoista ja puheista solmiutuu koko lailla opettavainen kavalkadi. IHANTEELLISTA kasvatusta sateli kaikkialla – partiossa, sotilaspojissa, urheiluissa, pikkulotissa, Markus-sedän radiossa – toki laajimmin tavallisessa kansakouluopetuksessa. Samassa hengessä perheideaaliksi, Ihanteellista kasvatusta sateli 1920ja 1930-luvuilla kaikkialla – partiossa, sotilaspojissa, urheiluissa, pikkulotissa, Markus-sedän radiossa – toki laajimmin tavallisessa kansakouluopetuksessa. Elokuvan kuvitusta. ”Suomen äitien suureksi tehtäväksi”, määriteltiin kuuden lapsen katraat, kuten tiedenainen Elsa Enäjärvi-Haavio asian artikuloi. Elokuva tekee matkan läpi aatteellisesti ehyen aikakauden. Ei ole vastakertomusta, ristiriitoja saati yhteenottoja. Oli tuolloin poliittista oppositiota, jopa vastarintaa, mutta yhteiskunnan hegemonia pysyi vankasti sosiaalidemokraateista oikealle asettuvilla ryhmillä. Sodan ja rauhan lapsissa on hyödynnetty sangen hienoja, harvinaisia filmimateriaaleja. Ollaan partioleireillä ja Suomen–Ruotsin maaottelumarssilla, kerätään sota-ajan romua, pelataan Korsu-lautapeliä ja kaivetaan väestönsuojia. Lauri ”Tahko” Pihkala valistaa, Suur-Suomi-pastori Elias Simojoki vaatii aseita lapsille. Propaganda on vahvaa – asiaankuuluvine epäaitouksineen. ”Sota on ihanaa”, huokaa Ansa Ikonen. SUURTA ANSIOTA elokuvalle lankeaa leikkauksesta, lähinnä Sanna Liinamaan ammattimaisuudesta. Rytmitys, äänien ja kuvien täsmällinen yhteispeli sekä oikea-aikaiset hidastukset toimivat briljantilla tyylillä. On taito leikata valtavista aineistoista 65-minuuttinen tiivis taideteos. Ville Suhonen jatkaa kansakunnan kriittistä tilintekoa, jota hän viimeksi on toteuttanut vakuuttavissa Ompelijatar(2015) ja Ikuiseen rauhaan (2021) -elokuvissaan. VELI-PEKKA LEPPÄNEN Elokuva tekee matkan läpi aatteellisesti ehyen aikakauden.” 24 Eläkeläinen 2/2024
mikkelinteatteri.fi 044 402 1539 | liput@mikkelinteatteri.fi Ryhmävaraukset (väh. 20 hlö): 044 402 1538 Lippu.fi myyntipisteet kautta maan. KOOMINEN KESÄKOHELLUS NAISVUORI-NÄYTTÄMÖLLÄ! Rooleissa: Pauliina Hukkanen, Joonas Kääriäinen, Mika Nuojua & Jukka Rasila Käsikirjoitus: Satu Rasila, Mikko Kouki ja Arto Valkama | Ohjaus: Pekka Laasonen Esitysoikeuksia valvoo Agency North Oy. MUSIIKKKI Tom Rush: Old Gardens, New Flowers. Appleseed 2024. PAHA MAAILMA ahistaa, tekoäly huijaa ja se musiikkikin on yhtä jumputusta. Jos siltä tuntuu niin tulee tarpeeseen turhan tuntemattomaksi jääneen Tom Rushin uusin, maaliskuun alussa ilmestynyt levy. Akustinen kitara soi, kypsä miesääni laulaa leppeästi ja heti avausraita Sailingista tulee hyvä olo. Tämä ei ole se Rod Stewartin hitti vaan Rushin oma kappale kuten koko albumin sisältö. Tom Rush on jo yli kahdeksankymppinen laulaja-lauluntekijä, jonka ensimmäinen livelevy on vuodelta 1962. Hän oli yksi niitä nuoria, jotka Greenwich Villagen kuppiloista nostivat koko maailmaa liikuttaneen folkmusiikin aallon. Tuon ensilevyn sisältö, vanhoja blueskappaleita ja pula-ajan suuren lauluntekijän Woody Guthrien tuotteita kertoo samanlaisesta taustasta kuin vaikkapa Bob Dylanilla. Vaikka Rush on julkaissut parikymmentä albumia niin hänestä ei kuitenkaan ole tullut suurta tähteä vaan perinteen ylläpitäjä. MONI SAMAN sukupolven tekijä on edesmennyt tai muuten vaiennut mutta Tom Rush pyörittää omaa radio-ohjelmaa ja keikkailee säännöllisesti. Hän ei ole protestilaulaja, enemmänkin muistuttaa että minkä taakseen jättää sen edestään löytää. ”Vanha puutarha, uudet kukat” -kiekon sointi ei ole yksitoikkoinen ”mies, kitara ja huuliharppu” vaan taustoilla helmeilee pianoa ja puhaltimia. TOM RUSH on yli 60 vuoden aikana tehnyt lukemattoman nipun lauluja, joista esimerkiksi No Regrets on kelvannut hienoäänisen Emmylou Harrisin ohjelmistoon ja Rushin 70-luvun albumi Ladies Love Outlaws nousi listoillekin. Fanien joukkorahoituksella kustannetun uuden levyn kappaleet ovat Rushin omia, vanhaan bluesiin Gimme Some Of It hän on kirjoittanut uudet nokkelat sanat. Sanoitukset ovatkin yksi Tom Rushin vahvuuksia esimerkiksi kipaleessa Nothin But A Man vertaillaan miehen ja eri soitinten ominaisuuksia rakastamisessa. KOVASSA nykymaailmassa instrumentaali Lullaby in E saa sulkemaan silmät ja ajattelemaan jotain ihan muuta, kaihoisa Toy Boat Song palauttaa muistiin lapsuuden pihkatuupparit. Kaunis on myös muistelu The Harbour. Levy päättyy biisiin I Quit (Lopetan) ja sitä ei todellakaan Tom Rushin kohdalla toivo. Suositus myös julkaisijasta. Pieni Appleseed-yhtiö on julkaissut muun muassa edesmenneen, Suomessakin käyneen Pete Seegerin ja muiden folktaustalta nousseiden artistien levyjä. Nämä tuotokset ovat aina tutustumisen väärtejä. AKI RÄISÄNEN Tom Rush. Vielä kitara soi SYKSYLLÄ 2024 saa ensi-iltansa musiikkinäytelmä UKK. Sirpa Kähkösen käsikirjoittama ja Taru Mäkelän ohjaama uutuus on karnevalistinen musiikkinäytelmä Suomesta, vahvan johtajan kaipuusta ja ilmiöstä nimeltä Kekkonen. Niko Kumpuvaaran ja Aili Järvelän säveltämä esitys saa ensi-iltansa 3.10.2024 helsinkiläisessä Musiikkiteatteri Kapsäkissä. UKK:n tarina alkaa vuodenvaihteesta 1972–1973, kun Suomessa otetaan merkittävä askel ja päätetään vahvistaa presidentti Kekkosen valinta jatkokaudelle poikkeuslailla, ilman vaaleja. Energiakriisi on ovella ja kansalaisia kehotetaan säästämään sähköä. Jopa katuvaloista sammutetaan joka toinen, mutta myös presidentin aivosähköissä alkaa tapahtua katkoksia, onhan hän Maan Pää. Suomen lähihistoriaa ravistelevan komedian keskeinen henkilö on itsevaltiasta hallitsijaansa ihaileva kansa. Mukana pyörivät myös valtapeleissä syrjään sysätyt UKK:n kilpailijat sekä tarinan kertoja, Lottotyttö. UKK:n ytimessä ovat lokakampanjat, hähmäiset salaisuudet sekä hyssyttely ja hillittömyys. Esitys on suomettumisen kauden ajankuvaa ja kiteyttää samalla ikuisen ja ajankohtaisen totuuden: on harhaista takertua valtaan ja kuvitella voivansa pelata ihmiskohtaloilla. UKK-musiikkinäytelmän takana on Brechtiä jokanaiselle -musiikkinäytelmästä (2022) sekä Palava kaupunki (2015) ja Vihan kevät (2018) -musiikkinäytelmistä tuttu kolmikko; Finlandia-palkittu kirjailija ja käsikirjoittaja Sirpa Kähkönen, ohjaaja Taru Mäkelä sekä Reetta Ristimäki, joka vastaa teoksen taiteellisesta konseptista. Sirpa Kähkösen käsikirjoittama UKK ensi-iltaan lokakuussa Eläkeläinen 2/2024 25
KRISTIINA WALLIN Lähetä runosi osoitteeseen Rinnetie 13, 33430 Vuorentausta tai (mieluummin) sähköpostitse: kristiina.wallin@tpnet.fi RUNOPYSÄKKI E hkä runous ei ole muuta kuin sisäistä maalaustaidetta ja musiikkia”, kirjoitti saksalainen varhaisromantiikan runoilija Novalis (suom. Vesa Oittinen). Novaliksen sanoja olen pohtinut monesti kuvataiteen äärellä, viimeksi museoretkellä Mäntässä. Katsoin Gösta-museossa Eeva Karhun valokuvasarjaa Path ja ajattelin hänen teostensa olevan kuin runoja. Karhu on kuvannut kotioveltaan lähtevää polkua eri vuodenaikoina usean vuoden ajan. Valmiit teokset ovat sarja päällekkäisiä kuvia, jotka on otettu yhden kuvausretken tai yhden vuodenajan aikana. Kuvissa maisema kerrostuu. Samaan tapaan kieli kerrostuu runossa. Minua viehättää ajatus siitä, ettei taidetta tehdäkseen tarvitse lähteä kotipolkua pidemmälle. Aivan tavallisessa arjessakin syntyy merkityksiä ja se, mikä on tuttua, sisältää monia ulottuvuuksia. Arki onkin hyvää runon kirjoittamisen materiaalia. Arjesta kumpuavaan runoon voi vielä yhdistää mielikuvituksen ja alitajunnan kuvia, sitä sisäistä maalaustaidetta ja musiikkia, josta Novaliskin kirjoitti. Näin runon merkitykset pääsevät avartumaan. RUNOSSAAN Oodi pientilojen emännille Astaterhikki Salonen ammentaa tavallisesta arjesta. Pellot, lantakasat ja parsimukset ovat juuri sellaisia konkreettisia yksityiskohtia, joista syntyy voimakas elämäntuntu. Silti runo laajenee hienosti arkisen ylitse sinne, missä ”mielenne maisema oli rajaton”. Unelmoimalla ja lukemallakin voi matkustaa kauas. Erimittaiset säkeet ja säkeiden sisennykset luovat hienosti rytmin vaihtelua runoon. Salosen runo on myös aistivoimainen. Erityisen vahvasti aisteja puhuttelee ”tuoreen, ulosheitetyn lannan väreily valoa vasten” tai ”Lämpimän maidon kohina lypsyastiaan”. Maidon kohina on musiikkia. Runon äänimaisemaa rakentavat myös lehmienkutsuhuudot. Runossa on paljon lämpöä ja suvaitsevuutta, rauhan ja rakkauden sekä kiitollisuuden tärkeät teemat. RAIMO PASASEN runo Puolikuinen viisitähtinen yö puolestaan laajenee nopeasti arkisten yksityiskohtien ulkopuolelle. On pöytä ja pulloon ahdettu laiva, yläkerran parveke ja pyykkipojat, mutta runon paino ja vaikuttavauus ovat mielensisäisissä kuvissa. Kuvat ovat kiehtovia ja avoimia monenlaisille tulkinnoille. Kirjoittamisen tematiikka yhdistyy merelliseen kuvastoon, kun ”pulloon ahdettu laiva / uneksuu meren aalloille.” Esiin kirjoittuu vapauden kaipuu, ja sama kuvasto jatkuu siinä, kuinka ”Näkymätön käsi ohjaa huojuvat lautat / kohti aavaa ulappaa.” Vapauden ja kahlitsemisen kuvat muodostavat runoon hyvää vastakohtaisuutta. Jäiden irtoaminen graniittikalliorannasta tai valon lankeaminen pilvien reunasta saavat rinnalleen aivoihin juuttuneita säveliä tai mielen kahleet ja lukon. Syntyy kiehtovaa ja monitulkintaista liikettä. Myös musiikki on runossa läsnä ja erityisen vaikuttava on kuva ”Tyhjät linnun lauluoksat taipuvat lumen painosta.” Talvinen kuva kätkee sisäänsä viittauksen kesään ja laulun tilalla on hiljaisuus. Tulkitsen runon kirjoittamisen ja ajattelun kuvana, mutta tulkinnan mahdollisuuksia on varmasti muitakin. Jään vaeltamaan runon upeaan kuvallisuuteen ja vahvaan tunnelmaan! NYYRIKKI KARJALAISEN runosta Ystäväni Luonto välittyy syvä luontoyhteys. Luonto on läsnä jokapäiväisessä elämässä, sen iloissa ja suruissa. Runo kertoo tuulesta, auringosta ja avaruudesta, mutta myös kukista ja sammalista. Syntyy liikettä ylhäältä taivaan mittakaavasta maan pinnalle, ja se tuo runoon hyvää dynamiikkaa. Karjalaisen runo rakentaa maisemasta myös eräänlaisen talon, kun kedot ovat olohuone tai sammalet pehmeä pielus ja ”metsät seinäni tukevat.” Luonto on koti. Kauniisti runossa on kansanrunomaisuutta ja myyttisyyttäkin, kun lopussa ”vesi vierivä puroissa / vilvoittava vierustoveri / viestin tuo tunturista / äiti auringolta ajatukset lämpimät.” Luonto on lohduttava ja ikiaikainen. Ulos maisemaan kuljettaa myös Kaarina Logrénin runo Talvi. Runossa talvi näyttäytyy puuhakkaana: lunta lapioidaan ja lapset voivat rakentaa lumiukon, lumessa voi kelkkailla. Omat lapsuustalveni palaavat mieleen runoa lukiessa. Puuhakkuudelle antaa hyvän vastapainon rauhallinen kahvihetki uunin lämmössä. Logrénin runon talveen kirjoittuu arkista iloa. Vielä ehdotus: runossa toistuu useasti verbi ”saa”. Voisiko sen toisinaan korvata jollakin muulla sanalla? ”NÄMÄ OVAT elämän pieniä hetkiä runomuodossa”, kirjoittaa Anja Säkkinen runojensa saatekirjeessä. Säkkisen runossa Ohikulkija vain rakkaus tupsahtaa arkeen. Lukiessa voi melkein kuulla askelten äänen, kun rakkaus kopsuttaa tietä pitkin. Runon rakenne on sillä tavalla rytmikäs, että alussa on liikettä, kun rakkaus ropsuttaa ja ”Tietä pitkin kopRuno on musiikkia ja maalaus Runoa kirjoittaessa voi olla myös hieman kapinallinen. Runo saa luoda omaa kielioppiaan. KULTTUURI Ystäväni luonto Tuuli on minun ystäväni, jolle voin kertoa toiveeni, iloni ja suruni. Vesi janoni sammuttaja, vilvoittava vierustoveri. Aurinko lempeä äitini. Hyväillen hellästi ihoani vieden suureen avaruuteen unohtaakseni suruni. Maa on turvallinen isäni, jonka kainaloon käperryn. Kedot olohuoneeni, kukkaset kotini kaunistus. Sammalet pehmeät pielukseni, metsät seinäni tukevat, mäet istuinjakkarani, marjapensaat pöytäni runsaat. Järvet peilini kirkkaat, heijastaen helmiäisiä. Vuoret portaat korkeat kiivetäkseni lähemmäs äiti aurinkoa. Vesi vierivä puroissa vilvoittava vierustoveri, viestin tuo tunturista äiti auringolta ajatukset lämpimät. NYYRIKKI KARJALAINEN, LAHTI Ohikulkija vain Rakkaus se ropsuttaa. Tietä pitkin kopsuttaa. Höllää vauhtiansa vähän. Sattumalta osuu tähän. Sydämelle lennähtää. Pienen hetken hengähtää. Jatkaa sitten kulkuaan kevyesti eteenpäin. ANJA SÄKKINEN, SOTKAMO 26 Eläkeläinen 2/2024
Ehkä me aikuisetkin voisimme useammin lukea ääneen toisillemme!” suttaa.” Liikettä seuraa suvantovaihe, jossa rakkaus ”Sydämelle lennähtää. / Pienen hetken hengähtää.” Liike jatkuu, kun rakkaus jatkaa matkaansa ”kevyesti eteenpäin.” Runon tunnelma on kevyt, vaikka ajatus rakkauden ohikiitävyydestä saattaakin tuntua lukijasta haikealta. Rytmin kannalta on hyvä, että säerakenne, jossa säe alkaa isolla kirjaimella ja päättyy pisteeseen, rikkoutuu runon lopussa. Runojen rytmi onkin kiinnostava asia, onhan runous Novaliksenkin mukaan sisäistä musiikkia. Rytmiin vaikuttavat säkeiden ja säkeistöjen pituus, toisto ja sanojen sointi sekä se, kuinka runo on aseteltu paperille. Rytmiä rakentaa myös se, onko säkeen alussa iso vai pieni alkukirjain sekä välimerkkien käyttö. Oikeaa tai väärää tapaa ei ole, mutta säe säkeeltä samanlaisina toistuvat rakenteelliset ratkaisut luovat joskus liiallistakin tasarytmisyyttä runoon. Runoa kirjoittaessa voi olla myös hieman kapinallinen. Esimerkiksi välimerkkejä voi käyttää kielen sääntöjen mukaan, mutta yhtä hyvin ne voi jättää vaikka kokonaan pois. Välimerkit ovat runossa nimenomaan rytmin asia. Runo saa luoda myös omaa kielioppiaan. Kuullakseen rytmin runoja kannattaa lukea ääneen: sekä omia että muiden kirjoittamia. Ääneen lukeminen jollekulle toiselle on myös yhteinen hetki, se on läheisyyttä ja kohtaamista. Lapsille luetaan ääneen, mutta ehkä me aikuisetkin voisimme useammin lukea ääneen toisillemme! ? Huhtikuun Runopysäkki-blogin runoilijat ovat Osmo Maksimainen, Pertti Korhonen, Lea Nieminen ja Marja Hoefs. Lue osoitteessa elakelaiset.fi/blogit Puolikuinen viisitähtinen yö Tänään vasta kolmas kynä kirjoittaa. Pöydälläni pulloon ahdettu laiva uneksuu meren aalloille. Lauluillan säestäjä joutuu turvautumaan kepin apuun. Aivojeni poimuihin juuttuvat viimeiset kaihon sävelet. Tyhjät linnun lauluoksat taipuvat lumen painosta. Kun ensilumi sulaa, keräilen yläkerran parvekkeen narulta karanneet pyykkipoikaperheen jäsenet kokoon. Niin moneen kertaan vakuutellaan, ettei runoilija ole kirjailija. Myrsky irrottaa jäät graniittikalliorannasta. Näkymätön käsi ohjaa huojuvat lautat kohti aavaa ulappaa. Kartoittamatonta maata ei ole enää näkyvissä. Malta odottaa. Valo lankeaa hatarien pilvien reunasta. Puolikuinen, viisitähtinen yö väistyy. Takomani mielen kahleet ovat lukkoa vaille valmiit. RAIMO PASANEN, ESPOO Talvi Nyt on satanut lunta meille, paljon pihoille ja teille! Lapiotkin töitä saa, jos vain jaksaa ahertaa! Lapsetkin saa rakentaa kun lumiukko paikan saa. Sukset sekä kelkat luistaa pitää varoa vain muistaa, ettei vahinkoja saa. Nyt on pihan lumet luotu, uuniin polttopuita tuotu. Piha kaunis valkoinen, mieli hyvä iloinen. Nyt on kahvin aika! KAARINA LOGRÉN, OULU Oodi pientilojen emännille Teitä oli paljon Te teitte paljon Peltonne olivat pienet ja Asumuksenne ahtaat Teidän mielenne maisema oli rajaton Ja sydämissänne tilaa kaikille Yksinhuoltajaäideille, vankiloista vapautuville, Lastenkotilapsille, mielenterveytensä menettäneille Pienten valtakuntienne valtiattarina Loitte uutta ja valoitte uskoa elämään Aamun ensimmäiset auringonsäteet Näitte usein pienen, avoimen sontaluukun kautta Ja tuoreen, ulosheitetyn lannan väreily valoa vasten Kertoi elämän jatkuvasta liikkeestä Maaliskuiset lantakasat aurinkoisilla keväthangilla Merkitsivät uuden satokauden alkua ja elämän jatkumista Teitte työtä pelloilla ja pihatoissa Lämpimän maidon kohina lypsyastiaan oli musiikkianne Viljanjyvien soljuminen sormienne lomitse merkitsi ruokaa Teidän sylinne olivat täynnä kutimia, parsimuksia ja askaretta Mutta niihin mahtuivat aina kaikki, jotka syliä ja lohtua tarvitsivat Teidän kirkkaat lehmienkutsuhuutonne Kaikuivat vaaroilla ja tasangoilla Olitte läsnä toistenne elämässä, lähellä tai kaukana Päivät olivat pitkiä ja työn täyttämiä Äitien unelmat syntyivät yön rauhassa Maailmanne oli pieni, mutta suuri Matkustitte harvoin, jos koskaan Kirjojen ja mielikuvituksenne siivin Lensitte muihin maihin, muiden maiden naisten luo Teitä on yhdistänyt unelma Unelma rauhasta ja rakkaudesta Kiitos! ASTATERHIKKI SALONEN, JÄRVENPÄÄ R O IN E P IIR A IN EN / K U V IA S U O M ES TA .F I Eläkeläinen 2/2024 27
saalistuksen hurma ja täydellinen tietämättömyys lajien keskinäisriippuvuuksista. Kovaa hintaa tutkijatkin maksoivat retkistään. Teoksessa kuvataan puuduttavankin tarkasti, millaista varustautumista matkat edellyttivät. Joskus matkalle otettiin satoja niteitä tieteellisiä kirjoja, monta rekilastia instrumentteja, lämpömittareita, ilmapuntareita, 216 hevosta, tynnyreittäin viiniä jne. Retket kestivät kuukausimääriä, vuosiakin, miehistöt sairastuivat, moni kuoli. Kaikki tutkittavat eläimet oli tapettava, koska teleskooppeja kummempia tarkkailuvälineitä ei vielä ollut. Perhe-elämälle ei tutkijoilla ollut aikaa. Stellerinkin vaimo palasi Pietariin ja tuho kohtasi niin Stelleriä itseään kuin hänen suurin ponnistuksin koolle saamaansa merilehmän luurankoa, mutta paperit jäivät. Niiden joukossa on merilehmän ruumiinosien tarkat mitat. Olipa hän tehnyt etnografistakin tutkimusta ja merkinnyt muistiin paikallisten kielten sanastoa. TURPEISEN INSPIRAATION lähde on ollut suunnaton luuranko Helsingin luonnontieteellisessä museossa, edessään nimikyltti Stellerinmerilehmä, Stellers sjöko, Hydrodamalis gigas. Sen luota on alkanut kirjailijan kunnioitusta herättävä tiedonkeruu tutkimusmatkoista. Milloin faktatietoa on puuttunut, hän on käyttänyt mielikuvitusta. Psykologista ymmärrystä on tarvittu leiriolosuhteiden ja henkilökemioiden hahmottelussa, ylipäätään varhaisen tiedonkeruun vaivalloisuuden ja tulosten systematisoinnin kuvaamisessa. Tutkijoiden suurimpia haasteita oli yhdistää havainnot ja Raamatun luomiskertomus. Nykyihminen alkaa kokea myötähäpeää lajien estottoman hävityksen vuoksi ja myös tutkimusmatkailijoiden alkuperäisväestöihin suhtautumisen vuoksi. Alkuperäiskansojen edustajat sopivat palvelukseen, imettäjiksi, pyydystystekniikoiden opettajiksi, avustajiksi – ostaapa joku adoptiolapsenkin ruutia ja alkoholia vastaan, mutta tapoja, kieliä, uskomuksia ei suvaita. ELOLLISET ON taitavasti kirjoitettu moraliteetti, pakahduttavan täynnä tietoa ja tutkimuksen historiaa. Se on kauniisti kirjoitettu kirja masentavista asioista. Teos sai – ansaitusti – Helsingin Sanomien esikoisteospalkinnon. Kirjan viimeisillä sivuilla on kiitos lajeille, jotka ovat hävinneet teoksen kirjoittamisen aikana. Luettelo on ahdistavan pitkä. Elämme antroposeenin aikaa. Elämme kuudennen sukupuuton aikaa. Kuka piittaa, tosissaan? Ihminen on ollut hyvä tutkimaan lajeja – mutta ei itseään. MAIJALIISA MATTILA Ja sitten tuli ihminen… Kirjan viimeisillä sivuilla on kiitos lajeille, jotka ovat hävinneet teoksen kirjoittamisen aikana.” Iida Turpeisen Elolliset on taitavasti kirjoitettu moraliteetti, pakahduttavan täynnä tietoa ja tutkimuksen historiaa. KIRJA Iida Turpeinen: Elolliset. Kustantamo S & S. 295 sivua. I ida Turpeisen kirjan ydinlause taitaa olla tämä: ”Kieleen saapuu uusi, hirveä sana, sukupuutto, extinction.” Ilmiö on paljon vanhempi kuin nimitys – ihan planeettamme elollisten historian ikäinen. Mutta meni todella pitkään, ennen kuin ihminen muodostui kohtalokkaaksi muille lajeille ja vielä pitempään, ennen kuin ihminen alkoi tajuta omaa osuuttaan katoamisprosesseissa. Tieto karttui vaivalloisesti ja kuten tavallista, se synnytti tuskaa. Synnyttää edelleen. Ihminen uskoi pitkään – Carolus Linnaeuksen ja muidenkin oppineiden tavoin – että Jumala on luonut maan ja sen olennot ihmistä varten. Georg Wilhelm Steller, luonnontutkija, teologian tohtori ja ”outo mies”, uskoo hänkin vakaasti Jumalan luomistyöhön, mutta miten ihmeessä trilobiitit ja sapelihammaskissa ovat voineet kadota siinä samassa vedenpaisumuksessa? Miten ihmeessä voi löytyä maanalaisia elefantteja? Tämäntyyppisiä arvoituksia riittää. Yksi järisyttävistä kokemuksista on ”merenneitojen” löytäminen eli pyöreäpäisten, ihmistä pelkäämättömien jättiläiseläinten kohtaaminen. Ne ovat niin isoja ja niin paksunahkaisia, että niiden pyytäminen on vaikeaa, mutta kun se onnistuu, alkavat nälkää kärsineen miehistön mässäysjuhlat. EN TUNNE kirjailijan tietolähteitä, mutta kirjassa on pökerryttävä määrä lukuja, oletettavasti tosia. Kerrotaan, että vuonna 1754 turkismetsästäjien saaliiksi päätyi 500 merilehmää – ruoaksi käytettiin vain viidennes. Monet lajit metsästettiin loppuun. Dodopaistit siveltiin jättiläiskilpikonnan rasvalla ja hyvää tuli. Stellerin sanotaan uskoneen, että merilehmä ruokkii Siperian, mutta hän on aliarvioinut ihmisen nälän, sanoo kertoja. Ihmisen loputon nälkä kun on jotain paljon enemmän kuin ravinnon puutetta. Tiedonjanoon kytkeytyy ahneus, Iida Turpeinen. S U S A N N A K EK KO N EN / K U S TA N TA M O S & S KULTTUURI 28 Eläkeläinen 2/2024
LEDARE JAN KOSKIMIES chefredaktör U r en pensionärsorganisations perspektiv ter sig ofta Europeiska unionen som något avlägset. Det kanske beror på att Pensionärerna rf:s samhälleliga målsättningar för det mesta faller inom ramen för det nationella beslutsfattandet, i vilket bland annat pensionerna och socialoch hälsovården ingår. Den Europeiska unionen har dock inflytande på frågor som gäller åldrande på många olika sätt, utöver den europeiska lagstiftningen även till exempel genom samordning och uppställande av miniminivåer. Digitaliseringen samt regleringen av läkemedel och miljöskyddet och den gröna omställningen inverkar på allas våra liv. EU:s invandringspolitik påverkar exempelvis tillgången på arbetskraft inom socialoch hälsovården. PENSIONÄRSFÖRBUNDENS intresseorganisation PIO ställde riksdagspartierna frågan om hur man i Europa bäst kan ta itu med en befolkning som blir allt äldre. Vi bör påminna beslutsfattarna om att den åldrande befolkningen ska betraktas som ett tecken på framgång och inte som ett hot, och de äldre som delaktiga aktörer i stället för som objekt för omsorgsinsatser. Inför Europavalet kommer PIO att arrangera en paneldebatt. RYSSLANDS FORTSATTA anfallskrig i Ukraina har tvingat EU-länderna till att stärka deras ömsesidiga samverkan samt samordningen. Förhoppningsvis innebär krisen en vändning i en flerårig utveckling där de enskilda medlemsländerna förhalar beslut som främjar gemensamma europeiska intressen till förmån för egna nationella intressen. Även i fråga om den åldrande befolkningen behövs det gemensamma lösningar. Det är inte önskvärt att nödvändiga reformer begravs under den ständiga krisoch säkerhetsretoriken. Vi bör komma ihåg att hela området inte befinner sig i en kris utan de europeiska länderna är fortfarande en bra plats att leva och bo på för äldre medborgare. I ett globalt perspektiv har vi välfungerande och rätt jämlika tjänster, de flesta har en tillräcklig utkomst, och vi lever i ett tryggt och demokratiskt samhälle. Även om det nordiska välfärdssamhället under de senaste decennierna snarare urholkats än förstärkts, kan vi fortfarande fungera som en modell för övriga Europa, samtidigt som vi också själva kan lära oss av andra. Översättning: Anne Lindfors-Shaban En gemensam europeisk angelägenhet Även i fråga om den åldrande befolkningen behövs det gemensamma lösningar.” PENSIONÄREN När man går i pension upplever man både positiva och negativa förändringar. TEXT PENSIONSSKYDDSCENTRALEN S törsta delen upplever att deras livskvalitet förbättras efter att de gått i ålderspension, eftersom fritiden ökar och man orkar bättre. Däremot upplevs ekonomin bli sämre, visar Pensionsskyddscentralens (PSC) enkätundersökning bland personer som nyligen gått i ålderspension från arbete. Enligt undersökningen upplevde de som nyligen gått i pension att deras livskvalitet före pensioneringen i genomsnitt var åtminstone ganska bra, men den förbättrades ytterligare efter pensioneringen. I synnerhet ökade nöjdheten med mängden fritid betydligt, och fler än tidigare bedömde att de orkade bra. Kvinnor och de som gått i pension nära den lägsta pensionsåldern bedömde sin livskvalitet före pensioneringen som svagare än män och de som gått i pension vid en högre ålder. Efter pensioneringen utjämnades skillnaderna mellan befolkningsgrupperna, dvs. situationen blev bättre speciellt för kvinnor och dem som gått i pension som yngre. – Pensioneringen kan förbättra livskvaliteten i synnerhet för dem som har upplevt sitt arbete som för ansträngande, dem som har haft svårt att orka eller dem som har önskat sig mera fritid, säger specialforskare Liisa-Maria Palomäki på Pensionsskyddscentralen. Enligt Palomäki avslöjar undersökningen vilken mångdimensionell livsförändring övergången i pension är. – När man går i pension upplever man både positiva och negativa förändringar, men allt som allt blir livskvaliteten i genomsnitt bättre. HELA 90 PROCENT av svararna uppgav att det före pensioneringen var åtminstone ganska lätt att täcka utgifterna. Efter pensioneringen ökade svårigheterna med att få ekonomin att gå ihop. Två av tre bedömde ändå att det fortfarande var åtminstone ganska lätt att betala utgifterna. Nästan var tionde uppgav att de hade svårigheter eller stora svårigheter med att klara av sedvanliga utgifter. – Fast det efter pensioneringen var vanligare med svårigheter att täcka utgifterna än före pensioneringen, motsvarade de ekonomiska förändringarna ändå huvudsakligen de förväntningar som svararna hade haft. Ändå upplevde var fjärde svarare att det blev ekonomiskt svårare än de förväntat sig, säger nationalekonom Sanna Tenhunen på Pensionsskyddscentralen. Svararnas nöjdhet med sina sociala relationer var i genomsnitt bara lite lägre efter pensioneringen än före den. Att missnöjet ökade en aning har sannolikt att göra med betydelsen av de sociala relationerna på arbetsplatsen. I en tidigare forskningsrapport uppgav tre av fyra som gått i pension från arbete att de sociala relationerna på arbetsplatsen hade varit viktiga för dem. ENLIGT UNDERSÖKNINGEN ökade de positiva bedömningarna av livskvaliteten efter pensioneringen. Det visar att det i arbetslivet kan finnas faktorer på grund av vilka man kanske inte vill fortsätta att arbeta längre än till den lägsta pensionsåldern. När människor fattar beslut om att gå i ålderspension är det sannolikt många som tänker på förändringar som påverkar livskvaliteten, såsom ökad fritid och bättre ork. – För att arbetslivet ska förlängas borde man utveckla flexibilitet av olika slag i arbetslivet och utreda hur man genom det kunde stödja anställda som närmar sig pensionsåldern att orka arbeta längre, säger Liisa-Maria Palomäki. Nästan 3 400 personer som gått i ålderspension från lönearbete under åren 2019-2021 svarade på enkäten. Bättre livskvalitet, svagare ekonomi Ekonomin förändras huvudsakligen som väntat, men en fjärdedel får det svårare än de förutsett.” Eläkeläinen 2/2024 29
ELÄMÄ TEKSTI PILVI KYRÖNLAHTI R intasyöpä on Suomen toiseksi yleisin syöpä. Vuosittain todetaan noin 5000 uutta rintasyöpätapausta, joista yli 60 prosenttia löytyy yli 60-vuotiailta. Rintasyöpään sairastuminen on monen tekijän summa. Geeniperimä selittää noin 10 prosenttia sairastapauksista. Perimän lisäksi ikääntyminen sekä hormonaaliset tekijät, erityisesti elimistön estrogeenin määrä, vaikuttavat rintasyövän syntyyn. Myös elämäntavoilla on suuri merkitys. – On kuitenkin tärkeää huomata, että yksilön kohdalla on mahdotonta sanoa, mistä syöpä johtuu. Rintasyöpään, kuten muihinkin syöpiin sairastuminen on aina myös tuuripeliä, syöpätautien erikoislääkäri, tutkimusjohtaja Peeter Karihtala toteaa. Karihtalan mukaan tärkeimpiä rintasyöpäriskiä vähentäviä tekijöitä ovat painonhallinta, liikunnan lisääminen sekä säännöllinen osallistuminen seulontamammografiaan. Myös tupakoinnilla ja alkoholin käytöllä tiedetään olevan yhteys rintasyövän syntyyn. – Jo yksikin alkoholiannos päivittäin nautittuna lisää rintasyöpäriskiä, Karihtala toteaa. Sen sijaan rintasyövän ja ravinnon yhteys on edelleen epäselvä, eikä tutkimuksissa ole voitu osoittaa yksittäisen ruoka-aineen tai ruokavalion suoraan vaikuttavan rintasyöpäriskiin. Vitamiineilla tai lisäravinteilla ei voi estää rintasyövän syntyä. – Ei olemassa mitään taikapilleriä tai vitamiinia, jolla voisi vähentää sairastumisen riskiä, Karihtala muistuttaa. Tasapainoinen, monipuolinen ruokavalio on aina terveysteko. Ravitsemussuositusten mukainen kasvispainotteinen ruokavalio, jossa välArkiset valinnat edistävät rintaterveyttä Tärkeimpiä rintasyöpäriskiä vähentäviä tekijöitä ovat painonhallinta, liikunnan lisääminen sekä säännöllinen osallistuminen seulontamammografiaan. Rintasyöpä on Suomen toiseksi yleisin syöpä. Vuosittain todetaan noin 5000 uutta rintasyöpätapausta, joista yli 60 prosenttia löytyy yli 60-vuotiailta.” A B D U LQ A D ER A H M ED Liikunnalla on merkittävä vaikutus rintaterveyteen. Säännöllinen liikunta vähentää rintasyöpään sairastumisen todennäköisyyttä jopa 10–25 prosenttia. 30 Eläkeläinen 2/2024
tetään runsasenergisiä ruokia ja juomia, kuten makeisia ja leivonnaisia, auttaa elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa, hillitsee matala-asteista tulehdusta ja auttaa painonhallinnassa. – Vaihdevuosi-iän ylittäneillä naisilla ylipaino on yksi keskeisistä riskitekijöistä. Kun estrogeenin tuotanto munasarjoissa loppuu, tuottaa rasvakudos merkittävän määrän elimistön estrogeenistä, Karihtala kuvaa. Ylipaino vaikuttaa rintasyövän kehittymiseen monin tavoin. Sen lisäksi, että rasvakudos lisää rintasyövän kehittymisen kannalta haitallista estrogeenihormonia, häiritsee runsas rasvakudos sokeriaineenvaihduntaa ja vaikuttaa elimistön puolustusjärjestelmän toimintaan. Ylipaino myös ylläpitää pitkäkestoista, matala-asteista tulehdustilaa, jonka tiedetään altistavan lukuisille vakaville sairauksille, myös syöville. Liikunnan lisääminen on merkittävä rintaterveysteko Liikunnalla on merkittävä vaikutus rintaterveyteen. Säännöllinen liikunta vähentää rintasyöpään sairastumisen todennäköisyyttä jopa 10–25 prosenttia. – Kaikkia liikunnan vaikutustapoja ei varmasti vielä edes tunneta. Tutkimuksissa on vahvistunut, että liikunta vaikuttaa rintasyöpäriskiin monin tavoin, ei ainoastaan auttamalla painonhallinnassa, Karihtala kuvaa. – Naiset tuntevat omat rintansa yleensä parhaiten. Jos rintaan ilmestyy jokin uusi muutos, on syytä hakeutua herkästi ja nopeasti lääkäriin, syöpätautien erikoislääkäri, tutkimusjohtaja Peeter Karihtala painottaa. M A A R IT K Y TÖ H A R JU Tunne rintasi -tietovisa 1. Kuinka monta henkilöä vuosittain sairastuu rintasyöpään? a) 3?000 b) 5?000 c) 10?000 2. Kuinka monta prosenttia rintasyöpätapauksista todetaan yli 60-vuotiailla? a) 20 % b) 40% c) 60 % 3. Mitkä seuraavista ovat rintasyövän oireita? a) kyhmy b) ihottuma tai haavauma c) sisäänpäin vetäytynyt nänni d) kipu e) kuumotus ja kihelmöinti 4. Mikä seuraavista ei tutkimusten mukaan vaikuta rintasyöpäriskiin? a) stressi b) liikunta c) alkoholin käyttö d) geeniperimä 5. Kuinka monta tuntia liikuntaa suositellaan? a) vähintään tunti viikossa b) vähintään kolme tuntia viikossa c) vähintään viisi tuntia viikossa Info ? HAASTATELTAVANA syöpätautien erikoislääkäri Peeter Karihtala, joka toimii HUS:n Syöpäkeskuksen tutkimusjohtajana ja Helsingin yliopiston professorina. Karihtala on työurallaan ja lukuisissa tutkimuksissaan keskittynyt erityisesti rintasyöpään. ? KIRJOITTAJANA Pilvi Kyrönlahti, Tunne rintasi ry ? TUNNE rintasi ry, rf on valtakunnallinen kansalaisja kansanterveysjärjestö, joka edistää rintasyövän varhaistoteamista kannustamalla ja opastamalla kaikkia yli 15-vuotiaita rintojen omatarkkailuun. Toimintaamme tukee Sosiaalija terveysministeriö. Lisätietoa osoitteesta tunnerintasi.fi. Oikeat vastaukset 1. B; 2. C; 3. Kai kki eli A, B, C, D, E; 4. A; 5. B Säännöllinen liikunnan harrastaminen muun muassa vahvistaa elimistön puolustusjärjestelmää. Jo hyvin pian liikuntasuorituksen jälkeen elimistön puolustussolut aktivoituvat ja niiden määrä verenkierrossa lisääntyy. Myös solujen sisäinen viestintäjärjestelmä aktivoituu liikunnan myötä, verenkierto vilkastuu ja verisuonien seinämät päästävät puolustussolut läpi hoitamaan tehtäväänsä syöpäsolujen tuhoamiseksi. Vahva puolustusjärjestelmä kykenee paremmin havaitsemaan ja tuhoamaan mahdollisia syöpäsoluja. Liikunta vaikuttaa myös matala-asteiseen tulehdukseen. Tulehdustila elimistössä vähenee jo muutamissa tunneissa liikuntasuorituksen jälkeen. Liikunta myös tasaa hormonituotantoa ja vaikuttaa muun muassa estrogeenin määrään elimistössä. – Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa liikuntaharrastusta. Jo parista, kolmesta tunnista viikossa on merkittävä hyöty, Karihtala kannustaa. Tutkimusten mukaan suurin hyöty saavutetaan harrastamalla liikuntaa kolmesta viiteen tuntia viikossa. Liikuntatyypillä ei ole rintasyöpäriskin kannalta merkitystä. Yleisen terveyden kannalta on hyvä, että viikkoon sisältyisi kestävyysliikuntaa, kuten kävelyä tai vesijumppaa, ja jonkinlaista vastusliikuntaa, kuminauhan avulla tehtäviä jumppaliikkeitä tai kuntosaliharjoittelua. Mammografiaseulonnat tärkeässä roolissa Rintasyöpäriskiin voi vaikuttaa muiden tekijöiden ohella osallistumalla säännöllisesti seulontamammografiaan. Suomessa ilmaiseen seulontamammografiaan kutsutaan kahden vuoden välein kaikki 50–69-vuotiaat naiset tai naisen henkilötunnuksen omaavat henkilöt. – Valtaosalla naisista mammografia on hyvin luotettava tutkimus, jonka hyödyt ovat paljon suuremmat kuin haitat. Tarvittaessa mammografiatutkimusta voidaan täydentää esimerkiksi ultraäänitutkimuksella, Karihtala toteaa. Huomattava osa rintasyövistä havaitaan kuvauksissa varhaisessa vaiheessa, jolloin ennuste toipumiselle on hyvä. Siksi onkin tärkeää käydä seulontatutkimuksessa aina kutsun saadessaan. – Lääkärin vastanotolle on kuitenkin hakeuduttava viipymättä myös seulontakertojen välillä, mikäli rinnassaan huomaa aiemmasta poikkeavan muutoksen, eikä jäädä odottelemaan seuraava seulontakertaa, Karihtala huomauttaa. Tyypillisin lisätutkimuksiin johtava muutos, jonka henkilö havaitsee rintojaan tarkkaillessa, on kivuton kyhmy. Muita mahdollisia oireita ovat ihottuma tai haavauma, rinnan muodossa, koossa tai kiinteydessä tapahtuvat muutokset, nännin kääntyminen sisäänpäin sekä nännistä tuleva erite. Karihtalan mukaan monet rintasyöpään sairastuneista kuvaavat rinnassa olleen erilaisia tuntemuksia jo ennen näkyviä oireita. – Naiset tuntevat omat rintansa yleensä parhaiten. Jos rintaan ilmestyy jokin uusi muutos, on syytä hakeutua herkästi ja nopeasti lääkäriin, Karihtala painottaa. Eläkeläinen 2/2024 31
ELÄMÄ MINUN RESEPTINI T ervehdys Lempäälästä Erjan keittiöstä! Ruokavaliossa olemme meidän perheessämme siirtyneet hyvin paljon vegaaniseen suuntaan. Kimmokkeen sain tyttärestäni ja nykyisin myös tyttärentyttärestäni, jotka ovat vegaaneja. Heidän lautaselleen tahdon laittaa muutakin kuin salaatin, tomaattia ja kurkkua. Eikös se ole mummon tehtävä! Neljä vuotta sitten osallistuin ensimmäistä kertaa tammikuun mittaiseen Vegaanihaasteeseen. Mikä helpotus: valmiita reseptejä kuukauden ajan, ja mitkä maut. Aukesi aivan uusien makuelämysten maailma. Vegaanisen ruoan myötä vireystasoni nousi, ei enää ähkyjä ruokailun jälkeen. Makean nälkäkin pieneni. Tyttäreni ja hänen tyttärensä ovat iloisia siitä, että mummi laittaa heille upeita, maukkaita ruokia. Tämän vuoden alussa vegaanisuus jatkui vielä helmikuulle. Päätin myös, että se tulee olemaan osa viikoittaista ruokavaliotamme. Täysvegaani minusta ei varmaan koskaan tule, mutta osaan arvostaa ihmisiä, erityisesti nuorta sukupolvea, jotka ovat vegaaneja monesta eri syystä. Palstalla puhutaan ruuasta ja esitellään eläkeläisten lempiohjeita. Vegaaniseen suuntaan Punaista lihaa en kaipaa. Mutta meillä syödään esimerkiksi paljon kalaa, koska mies tykkää kalastaa. ALUSSA OLI vaikea löytää joitakin vegaanisia elintarvikkeita ja ymmärtää niiden monipuolisuus ruoanlaitossa. Nykyään valikoimat ovat parantuneet, ja hyvin varustetuissa kaupoissa on omat vegaanihyllynsä. Ei tarvitse tihrustaa, mitä mikin purnukka sisältää. Tällaisena aikanahan olisi muutenkin hyvä olla kotona linssejä, papuja ja soijarouhetta. Niistä saa nopeasti ja edullisesti ruokaa. Enpä malta olla mainitsematta, että soijarouheesta ja kesäkurpitsasta saa aivan upean lasagnen. Koronarajoitusten aikana innostuin uudelleen leipomisesta. Karjalaista verenperintöä lienee, että olen elvyttänyt taitoni leipoa karjalanpiirakoita. Niitä voi jopa pitää yhtenä bravuurinani. TÄLLÄ PALSTALLA esiteltäväksi valitsin munakoisopyörykät tomaattikasteessa. Tekovaiheita reseptissä on useampi, mutta aktiivista kokkausaikaa ei kulu paljon. Tomaattikastikekin syntyy käden käänteestä valmiista paseeratusta (sileästä) tomaattimurskasta ja mausteista. Jos jääkaapissa on kaurakermaa, sitä voi lisätä tomaattikastikkeeseen. Itse en yleensä lisää.” ERJA ISAKSSON ? Mikä on sinun reseptisi? Kerro siitä meille, esittelemme Eläkeläiset ry:n jäsenten hyviksi maistamia ruokaohjeita tulevissa Eläkeläinen-lehden numeroissa. Lähetä ideasi: elakelainen-lehti@ elakelaiset.fi Erja Isaksson ja munakoisopyörykät tomaattikasteessa. P EK K A IS A K S S O N Lempääläläisen Erja Isakssonin keittiökaapista löytyy aina linssejä, papuja ja soijarouhetta. Munakoisopyörykät noin 16 kpl, koosta riippuen Pyörykät 1 munakoiso (noin 400 g) 1 sipuli 3 valkosipulin kynttä (itse pidän valkosipulista, sitä yleensä lipsahtaa useampi) 4 ruokalusikallista rypsiöljyä 1 dl vettä 1 teelusikallinen suolaa 1 teelusikallinen mustapippuri jauhetta 1 teelusikallinen savupaprikaa 1 dl mantelijauhoa 2 dl kikhernejauhoa 2 dl tuoretta persiljaa silputtuna Tomaattikastike 400 g paseerattua tomaattia reilu loraus rypsiöljyä 1 teelusikallinen sipulijauhetta ripaus sokeria suolaa, pippuria Pesaise munakoiso huolellisesti ja poista kanta. Lohko munakoiso reiluiksi paloiksi, kuori ja pilko sipulit. Ota iso paistinpannu ja lisää rypsiöljy, munakoiso ja sipulit. Kuullota hetki, lisää mausteet ja vesi. Hauduta kannen alla kunnes munakoiso on pehmennyt. Voi tehdä myös kattilassa. Kaada pannun tai kattilan sisältö kulhoon ja aja tasaiseksi sauvasekoittimella. Sekoita loput ainekset joukkoon ja anna massan jäähtyä. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Pyörittele massasta pyöryköitä ja aseta ne uunipellille leivinpaperin päälle. Pirskota päälle rypsiöljyä. Paista 200 asteessa 25–30 minuuttia kunnes pyörykät ovat kiinteitä ja saaneet hieman väriä. Kuumenna paseerattu tomaatti pannulla / kattilassa ja lisää kastikkeen muut ainekset mukaan. Upota lopuksi pyörykät kastikkeeseen. Tarjoile esimerkiksi pastan / gluteenittoman pastan, riisin tai kvinnoan kanssa. Jos olet allerginen pähkinöille, jätä mantelijauho pois ja käytä sen sijasta 1 dl kikhernejauhoa. Bon appétit! 32 Eläkeläinen 2/2024
K uulo on tärkeä aisti. Sen avulla saamme ympäristöstämme paljon tietoa, joka auttaa meitä toimimaan ja selviämään arjessamme, ja myös tulkitsemaan ympäristömme tapahtumia: kahvinkeitin korisee – laite pitää puhdistaa, postiluukku kolahtaa – päivän aviisi tuli viimein, lapsi parkaisee – on riennettävä hätiin, ambulanssin sireeni ujeltaa – auto pitää ajaa tien syrjään, hanhet kaklattavat taivaalla – kevät tulee! Kuulon alenema voi merkitä huomattavaa elämän kapeutumista ja ulkopuolelle jäämistä. ”En kuule enää sirkkojen siritystä”, sanoo joku apeana. ”Jäin pois kerhosta, en päässyt juttuihin mukaan”, sanoo toinen alistuneena. Onneksi nykyisin on saatavilla monipuolisia kuulolaitteita, ja niiden häpeäleima on miltei hälvennyt. Olemme tulleet tietoisiksi siitä, että ’kuuleminen’ on osallisuuden edellytys. Televisiossa viittomakieliset uutiset ja erilaisten tärkeiksi koettujen tapahtumien viittominen ovat arkipäiväistyneet. ÄÄNIMAISEMA määritellään siksi äänten kokonaisuudeksi, jossa kulloinkin olemme, ja jonka aineksia ovat melu, musiikki, luonnon äänet, ihmisäänet ja teknologian äänet. Olemme aina osa äänimaisemaa joko äänen tuottajina tai kuulijoina. Ääniä on kaikkialla, luonnon hiljaisuudessakin. Äänet synnyttävät meissä tunteita ja herättävät eloon muistoja. Voimme pitää joitain ääniä arvokkaina ja vaalimisen arvoisina, toiset äänet haluamme, ehkä ennakkoluuloisuuttamme, kieltää kokonaan. Äänet voivat herättää meissä pelkoa tai ärtymystä, ne voivat kuormittaa meitä, mutta tuottaa myös mielihyvää ja levollisuutta. Pitkäkestoisen melun tiedetään heikentävän ihmisen kokonaisterveyttä ja kovien äänten voivan vaurioittaa kuuloa. Luonnon äänet moni kokee rauhoittaviksi. Toisille taas kaupungin taukoamaton humina on kotoisa ja turvallinen äänipeitto. Äänille antamamme merkitykset ja arvo voivat olla hyvinkin henkilökohtaisia ja aikaan sidottuja, osin merkitykset syntyvät yhteisöllisesti. Unto Monosen Satumaan sävelet voivat viedä yhden meistä ihaniin muistoihin nuoruuden tanssilavoille, toiselle kaikki tanssimusiikki edustaa jotain paheellista ja arveluttavaa, koska oma kasvuympäristö on niin opettanut. Nykynuori ei laulua edes tunnista, tai hänen mieleensä nouseekin Maija Vilkkumaan esittämä Satumaa-tango. Kolmas suivaantuu, kun oma lepo häiriintyy lasten pihaleikeistä, neljännelle lasten mekastus sitä vastoin merkitsee elämän jatkuvuutta. JOTKIN ÄÄNET kuuluvat selkeästi menneisyyteen, niitä emme enää kuule, tai sitten vain äänitallenteelta. Tehtaan pillin vihellys oli aikoinaan jonkin paikkakunnan yhteinen aikamerkki: kodeissa laitettiin pottukattilat tulelle, lapset jättivät leikit kesken ja suuntasivat kotiin murkinalle. Vielä 1960-luvun lopulla pihoilla huutelivat veitsenteroittajat. Eivätpä huutele enää, onneksi! Useinhan tuota työtä tehtiin, kun muuta mahdollisuutta elannon hankintaan ei ollut jonkin vamman tai olemattoman sosiaaliturvan takia. Äänimaisemat ovat meille merkityksellisiä ja ne vaikuttavat meihin, hyvässä ja pahassa. Äänillä pyritään jopa vaikuttamaan valintoihimme, esimerkkinä vaikka mainosten harkittu äänisuunnittelu. Yrittäessämme hallita äänimaisemia olemme muun muassa säätäneet lakeja työntekijöiden suojaamiseksi haitallisilta ääniltä, ja taloyhtiöiden järjestyssäännöissäkin annetaan määräyksiä soveliaista asumisen äänistä (mutta riitely pihoilla jatkuu…). Äänimaisemamme ovat kuitenkin jatkuvassa muutoksessa ihmisen toiminnan takia ja teknologioiden kehittyessä. Yhä useammin puhutaan äänten rinnalla myös hiljaisuuden tärkeydestä ja oikeudestamme siihen. Puhe äänimaisemasta politisoituu kasvavassa määrin: millaisia ääniä pidämme soveliaina, saako tai voiko hiljaisuudesta tehdä kauppatavaraa, kuinka kovia ääniä ja milloin voidaan ilmoille saattaa, onko hiljaisuus oikeus, kenellä on valtaa ja kykyä päättää äänimaisemastamme? Kysymykset eivät olekaan ihan helppoja vastattavaksi, niihin kun liittyy paljon arvolatauksia ja vastakkaisia mielipiteitä, ja myös taloudellisia odotuksia. Ja äänet eivät hiljene! ANU MÄKI Kirjoittaja on Turussa asuva eläkeläinen, joka on tehnyt työuransa kansalaisjärjestöissä. PIHALLA JA MUUTA PUUHASTELUA Äänimaiseman keskellä Äänet synnyttävät meissä tunteita ja herättävät eloon muistoja.” Ääniä on kaikkialla, luonnon hiljaisuudessakin. Äänet synnyttävät meissä tunteita ja herättävät eloon muistoja. Luonnon äänet moni kokee rauhoittaviksi. Toisille taas kaupungin taukoamaton humina on kotoisa ja turvallinen äänipeitto. Eläkeläinen 2/2024 33
YHDISTYKSET Lahden Eläkeläisten jäsenten taidot esittäytyivät näyttelyssä tilkkutöistä lasitöihin ja puutöistä koruihin. TEKSTI VILJO LEPPÄNEN KUVAT TIMO ANSIO V uoden ensimmäisessä Lahden Eläkeläisten torstaikerhossa otettiin esille ajatus käsityöja askartelutöiden asettamisesta näytille. Näyttelyajankohdaksi päätettiin helmikuun torstaipäivät, koska kerho kokoontuu myös torstaisin. Näin jokainen voi ohjata ja tutustuttaa näyttelyyn saapuneita näyttelyesineiden teemaan ja historiaan. Samalla päästiin keskustelemaan itse kunkin askarteluja käsityöhistoriasta ja siitä, mikä sai valitsemaan tämän harrastuslajin. Yhdistyksen jäsenille lähetettiin tiedote näyttelystä. Ilmoitus laitettiin myös kauppaliikkeiden ilmoitustauluille. ”Puskaradiokin” oli käytössä, ja se todettiin tehokkaaksi tiedotuskanavaksi. Näyttely oli yleisesti nähtävillä yhdistyksen kokoontumispaikassa Tietotuvassa torstaisin 8.–29.2. klo 11– 13.30. Esillä oli Lahden Eläkeläiset ry:n jäsenten kädenjälkeä tilkkutöistä lasitöihin ja puutöistä koruihin. Näyttelyn koordinaattorina toimi torstaikerhon ohjaaja Eeva Marin. KÄTTENTAIDOT-NÄYTTELYYN osallistui käsitöillään 16 yhdistyksen jäsentä. Yksi heistä oli Leila Nieminen. Nieminen on tehnyt käsitöitä jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Tilkkutöistä alkunsa saanut harrastus ulottui vuosien aikana posliinista savitöihin. Posliinimukeja hänellä on kaikkiaan 70, joista omatekoisia viisi. Nieminen kasvatti taitojaan opiskelemalla myös Lahden Kansalaisopiston kursseilla. Lahden työpaja 92:ssa opeteltiin Benita Suomen johdolla valmistamaan posliininukkeja. Lasityöt kuuluivat myös Niemisen kättentöiden valikkoon. Lintuaiheisten töiden mielenkiintoinen yksityiskohta olivat siivet, jotka oli rakennettu kirjan sivuista. Niemisellä oli näyttelyssä myös kuninkaallisista kertova seinävaate, johon hän ompeli 30 kuninkaallisen kuvat. Käsitöiden yksi valtakunnallisista järjestöistä on Tilkkuyhdistys: Finn Quilt ry. Hollolaan perustettiin oma Tilkkukilta-yhdistys vuonna 1992. Järjestö lahjoitti muun muassa Keskussairaalaan seinävaatteita joita jäsenet olivat valmistaneet, kertoi Nieminen. Käsityöt komeasti näytteillä Kätten töitä jo Porin retkeily päivillä 1969 Kättentöiden harrastaminen ei Lahden Eläkeläisissä ole aivan uusi ilmiö, osallistuihan yhdistys jo Eläkeläiset ry:n Porin retkeilypäivillä 1969 kättentöiden näyttelyyn – mosaiikkitöillään. Käsityöja askartelukerhotoimintaa yhdistyksellä on ollut jo useamman vuosikymmenen verran. 1980-luvulla askartelun ohjaajia koulutettiin Kuntorannassa, johon yhdistyksin ”oppilaansa” lähetti, josta kehkeytyi sittemmin askartelukerhon vastuuhenkilö. Yhdistyksen myyntipöydät täyttyivät myös tämän myötä kättentöillä. Esittelyja myyntipöydät olivat pystytettynä niin oman kerhotilan puitteissa kuin myös retkien yhteydessä muillakin paikkakunnilla, kun siihen vain oli mahdollisuus. Ryhmäkuva taitajista. Leila Niemiseltä oli näyttelyssä esillä mm. kuninkaallisista kertova seinävaate. Pulloista taidetta. 34 Eläkeläinen 2/2024
Adrianmeren tuntematon helmi... Adrianmeren tuntematon helmi... MO MONT NTENEGRO ENEGRO +DUBROV +DUBROVNIK NIK!! Katso lisätietoa: www.tilausmatkat.info puh. 017 26 333 23 toimisto@tilausmatkat.info www.tilausmatkat.info Lähdöt: 24.04. 18.06. ja 27.08. 15.10 24.09.-01.10. SENIORIMATKA 1295€ 24.09.-01.10. SENIORIMATKA 1295€ sis. neljä retkeä ja kevyttä liikuntaa! sis. neljä retkeä ja kevyttä liikuntaa! Melkein kotiovelta reissuun! *Kylpylämatka Pärnuun 29.04. 05.05., Pärnuun Oulusta 13. 19.05. *RIIKA-TALLINNA 25. 28.04. *PÄRNU-RIIKA-TALLINNA 27. 31.05. *Kesäkuussa Tallinnaan 17. 19.06. *Kesämatka Pärnuun 23. 27.07. joka viikko! joka viikko! TILAUSMATKAT OY TILAUSMATKAT OY Koo dilla ELÄ KEL ÄISE T ELÄ KEL ÄISE T -100 € pois Seni orim atka sta! PORVOON ELÄKELÄISET lähtivät 26. helmikuuta 17 hengen voimin tutustumaan eduskuntaan. Turvatarkastus oli samaa luokkaa, kun lentokentällä. Meidät otti vastaan kansanedustaja Jussi Saramon avustaja Iiro Arola, joka luotsasi meitä koko kierroksen ajan. Olihan siellä paljon nähtävää ja ihmeteltävää. Istuntosalissa ei juuri silloin ollut istuntoa, mutta salin me näimme. Lopuksi Saramo tarjosi meille pullakahvit ja kertoili samalla eduskunnan toiminnasta ja vähän muustakin. Kaiken nähneenä lähdimme kauppakeskus Jumboon jossa osa nautti ruuasta ja osa taas shoppailusta. Olipa mukava päivä! AIRI EKMAN Jyväskylän Eläkeläisten piirissä kerätään innostuneesti allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen. RIITTA TYNJÄ A lkuvuodesta monen pienituloisen elämä on tavallistakin niukempaa. Vuoden vaihteessa erilaiset terveydenhuollon maksukatot nollautuvat. Vaikka tarpeelliset lääkkeet olisivat erityiskorvauksenkin piirissä, niin korvaus ei ala juosta ennen kuin on maksanut 50 euroa. Monelle se on iso summa, ja yhä useampi pienituloinen eläkeläinen joutuu valitsemaan, ostaako lääkkeitä vai ruokaa. Alkuomavastuu otettiin käyttöön Sipilän hallituksen aikana 2016 ja sen piti olla väliaikainen toimenpide. Tällä on käytännössä kerätty valtion kassaan rahaa köyhiltä ja sairailta Kansalaisaloite alkuomavastuun poistamiseksi käynnistyi vuoden alusta. Jyväskylän Eläkeläisten piirissä se sai innostuneen vastaanoton, kertoo puheenjohtaja Marja Leena Makkonen. Aloite koettiin erittäin tarpeelliseksi. Päätettiin ryhtyä tukemaan aloitetta. Käytännössä se tarkoittaa, että järjestö tiedottaa aloitteesta jäsenilleen ja kerää myös paperilomakkeilla allekirjoituksia. Aktiiviset jäsenet ottavat kerhossa mukaansa tyhjiä lomakkeita ja tuovat täysiä tullessaan. Näin tekee muun muassa Raimo Saukko, joka on kerännyt Rakennusliiton eläkeläisiltä runsaasti allekirjoituksia. Kannustan muitakin järjestöjä aktivoitumaan. Kun päätätte tukea aloitetta, ilmoittakaa, niin järjestönne nimi ja kotisivunne lisätään aloitteen sivuille. Näin järjestönne saa itsekin näkyvyyttä. Aloitteen etenemisen suurimmaksi esteeksi on ilmennyt, ettei siitä tiedetä. Harva sitä vastustaa, mutta jatkuvasti törmää ihmisiin, jotka eivät ole kuulleet aloitteesta. Osa ei sitten välitä, kun itselle 50 euron maksu ei tuota ongelmia. Omaan napaan tuijottaminen ja solidaarisuuden puute ovat aikamme ikävä ilmiö. Aloitteen nettisivuilla on kirjoituksia, joissa perustellaan esim. miksi juuri tästä asiasta aloite, kun isompiakin ongelmia on. Tai millä lailla alkuomavastuu on epäreilu ja miksi keskiluokkaisenkin tulisi aloite allekirjoittaa. Alkuomavastuu.fi-sivuihin kannattaa tutustua. Kirjoittaja on Jyväskylän Eläkeläisten sihteeri ja yksi aloitteen vastuuhenkilöistä. Raimo Saukko Lääkekorvausten alkuomavastuusta luovuttava Eduskuntaretkellä VALKEAKOSKEN ELÄKELÄISET teki 15. helmikuuta retken eduskuntaan. Tutustuttiin taloon, tavattiin kansanedustaja Anna Kontula ja seurattiin kyselytuntia. TEKSTI HARRI ASIKAINEN KUVA TERHO TAIMINEN Eläkeläinen 2/2024 35
YHDISTYKSET L askiaistiistaina oli Vantaan Korson asukastilassa Mummodiskon vuoro. Jytäävästä menosta vastasivat Mummodiskon Tuija Piepponen ja dj Mikko Haapalainen. Korson Eläkeläiset ry:n sihteeri Anne Nieminen kertoo, että Mummodisko oli etkot yhdistyksen alkaneelle 60-vuotisjuhlavuodelle. Vantaan kaupungin kaupunkikulttuurin ja hyvinvoinnin apulaiskaupunginjohtaja Riikka Åstrand lausuikin diskoilun alkajaisiksi 50-vuotiaan Vantaan kaupungin tervehdyksen 60-vuotiaalle Korson Eläkeläiset ry:lle. – Olimme äärettömän tyytyväisiä, että kutsu tavoitti näin monta energistä tanssijaa tai musiikin kuuntelijaa ja normi-iltapäivän sijaan saimme kokea jotain erityistä yhteistä iloa, Anne Nieminen iloitsee. ? Lisätietoa: mummodisko.fi Diskopallotunnelmaa Korson asukastilassa. R IT VA B Ä C K S TR Ö M Mummodisko villitsi Korsossa TAISTO TAMMELA H aukiputaan Eläkeläiset ry piti sääntömääräisen kevätkokouk sen, jossa arvioitiin mennyttä vuotta ja suunnistettiin tulevaan. Kokouksen keskeisenä asiana oli Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) palvelujen saatavuus. Aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen Anne Huotari kävi aiemmin esittelemässä suunnitelmia. Näiden mukaan ikäihmisten ympärivuorokautisia laitosja hoivapaikkapalveluja vähennetään. Kokouksessa pidettiin tärkeänä, että nykyiset palvelut Haukiputaalla säilyisivät. Yhdistys on pitänyt toimitilanaan vuosikymmenet urheiluseura Haukiputaan Heiton taloa. Heiton uusi puheenjohtaja Ilkka Ukkola tervehti kokousväkeä ja kiitti eläkeläisiä hyvästä yhteistyöstä. Tapahtumatuottajaksi valmistuva puheenjohtaja lupasi seuran kehittävän uusia palveluja Heiton talon tarjontaan. Vuosisadan alussa rakennettu entinen Työosuuskunnan talo on siirtynyt 1970 Heiton omistukseen. Täysin uusituissa tiloissa sadan jäsenen eläkeläisyhdistys pitää kokoukset, juhlat, viikoittaistapaamiset, varoja tuottavan bingotoiminnan ja liikuntatapahtumat. Yhdistys valitsi puheenjohtajansa Antti Timosen Eläkeläiset ry:n Seinäjoella pidettävään edustajakoViikkokuntoilussa keppijumppa on eläkeläisten suosikkilaji. Heiton avara juhlasali tuli tutuksi myös Haukiputaan Suomen kartalle painineelle toista vuotta sitten edesmenneelle maailmanmestari Eero Tapiolle, joka oli myös Haukiputaan Eläkeläisten jäsen. A N TT I TI M O N EN Liike on lääkettä Haukiputaallakin Boccia-turnaus 12.–13. syyskuuta MUISTATTEHAN, ETTÄ Eläkeläiset ry:n Orivedellä järjestettävän boccia-turnauksen 12.–13.9. ilmoittautumisaika päättyy 2.6. Turnaus järjestetään joukkueturnauksena. Yhdessä joukkueessa on kolme pelaajaa ja mahdolliset vaihtopelaajat. Mukaan voi ilmoittaa myös yksittäisiä pelaajia. Linkki ilmoittautumislomakkeeseen löytyy verkkosivuiltamme elakelaiset.fi/toiminta/liikunta Urheiluopisto Varalassa Tampereella pidetään boccia-tuomareiden kurssi 14.5. kello 12–16. Kouluttajana toimii Erkki Partanen EKL ry:stä. Kurssin hinta 30 euroa, joka sisältää lounaan. Ilmoittautuminen 23.4. mennessä. Lisätietoja: järjestösuunnittelija Aaron Kallinen, puh. 044 751 1031, aaron.kallinen@elakelaiset. fi koukseen. Hän kertoo viime kausina toiminnan vilkastuneen. Siihen on hänen mukaansa vaikuttanut muun muassa Toimintatonnin saaminen, mutta myös Oulun kaupungin toimintatuki, joka alustavien tietojen mukaan yhdistykselle on lisääntymässä. Sen sijaan hän pahoittelee sitä, että liikunnanohjaajan jumppatuntien maksuja osallistujille on korotettu. – Tärkeintä on kuitenkin jäsenten aktiivisuus tulla toimintaan, sitä mukaa myös uusia jäseniä on liittynyt yhdistykseen, Timonen toteaa. Varapuheenjohtaja ja matkailuvastaava Armi Laine sanoo Haukiputaan eläkeläisten kehittäneen yhteistyötä toisten ikäihmisten parissa toimivien järjestöjen kanssa: – Enää ei oikein saada linja-autoa yksin täyteen varsinkaan yli vuorokauden pituisille matkoilla. Hyvänä esimerkkinä Laine kertoo viime kesästä, jolloin eläkeläiset kävivät linja-autolla Kalle Päätalo -päivien yhteydessä pidettävässä Jokijärven teatteriesityksessä. Kuluvalle vuodelle on suunnitelmissa matkoja etupäässä lähialueille, ehkä yksi pitempikin matka, Laine arvioi. 36 Eläkeläinen 2/2024
Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Jan Koskimies Tilaukset ja osoitteen muutokset Ulla Virtanen puh. 020 743 3610 ulla.virtanen@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa Tilaushinta kotimaahan 30 euroa/vuosikerta Muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk Toimitus ja toimisto Kauppakaarre 1, 6. krs 00700 Helsinki 12.4. lähtien: Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki puh. 020 743 3610 elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Niina Tuulaskoski, myyntipäällikkö, puh. 041 313 1047 niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Syntymäpäivät ja pois nukkuneet, syysja kevät kokousilmoitukset: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ulkoasu Tuomas Nikulin ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (painettu) ISSN 2242-3338 (verkkolehti) Paino Sanoma Manu, Tampere 2024 Puheenjohtaja Matti Huutola puh. 044 493 9010 Varapuheenjohtaja Tuula Telin Toimisto Kauppakaarre 1, 6 krs. 00700 Helsinki 12.4. lähtien: Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9–15. Jäsenpalvelu jasenet@elakelaiset.fi Soittoaika kello 9–12, puh. 020 743 3610: jäsenmaksut, osoitteen muutokset, kurssien ja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, materiaalitilaukset, Eläkeläinen-lehden tilaukset. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Kaikki maksut (mukaan lukien jäsenmaksut) IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies puh. 040 747 0776 Henkilöstöja talousvastaava Heli Grönroos puh. 050 529 0399 Jäsenvastaava Ulla Virtanen puh. 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistysrekisteri Järjestösuunnittelija Aaron Kallinen puh. 044 751 1031 Koulutussuunnittelija Tiina Rajala puh. 040 582 4319 Toimistoavustaja Marja-Liisa Hirn (31.5.2024 saakka) 044 493 7203 Moninaisuustyön suunnittelija Evgeniya Mazurova puh. 040 132 7307 Liikuntahankkeen suunnittelija Eva Rönkkö puh. 040 501 3599 Tiedottaja Tuomas Talvila puh. 050 570 9716 SYNTYMÄPÄIVIÄ POISNUKKUNEITA Forssan Eläkeläiset ry Ossi Huusela Kolarin Eläkeläiset Sulo Kylmämaa Pietarsaaren Eläkeläiset Matti Tulima Suomussalmen Eläkeläiset Esko Aulis Kemppainen Ykspihlajan Eläkeläiset Heikki Juhani Anttiroiko 95 vuotta 26.3. Esko Aaltonen, Loimaa 31.3. Vappu Leppänen, Loimaa 19.4. Hilkka Salonen, Nokia 21.4. Liisi Saksi, Heinola 22.4. Toini Juuso, Pello 94 vuotta 7.4. Sirkka Kuparinen, Pihlava 92 vuotta 1.4. Eino Mattila, Loimaa 7.4. Aino Annikki Koponen, Järvenpää 91 vuotta 20.3. Erkki Kaskinen, Loimaa 90 vuotta 2.4. Terttu Annikki Moilanen, Kajaani 20.4. Ella Makkonen, Joensuu 30.4. Eila Mäkelä, Kaarina 10.5. Sinikka Metsäranta, Teuva 85 vuotta 6.5. Terttu Viinamäki, Nakkila 8.5. Anja Tuominen, Turku 17.5. Seija Pajunen, Pihlava 80 vuotta 4.4. Mikko Kulmala, Suomussalmi 13.4. Tauno Heikkinen, Suomussalmi 15.4. Irma Halonen, Pihlava 15.4. Pertti Tolonen, Suomussalmi 19.4. Irma Helena Lampinen, Kajaani 25.4. Esko Rönkkö, Tikkurila 23.5. Kamal Aranki, Salon alue 23.5. Esteri Romppainen, Suomussalmi 30.5. Eila Kemppainen, Suomussalmi 30.5. Erkki Leppänen, Kaarina 30.5. Anneli Lindholm, Kaarina 75 vuotta 10.4. Mauri Piirainen, Suomussalmi 10.4. Timo Vähähaka, Pihlava 13.4. Terttu Kukko, Kaarela 15.4. Kaija Vartiainen, Heinola 20.4. Onni Partanen, Kajaani 29.4. Osmo Korhonen, Pihlava 6.5. Pirkko Vellonen, Tikkurila 8.5. Heino Raappana, Pello 13.5. Olli Juuso, Pello 21.5. Terttu-Leena Pyyhtiä, Kaarina 23.5. Pasi Rytkönen, Hollola 70 vuotta 23.3. Aaro Koskelo, Kajaani 30.3. Marja Rönkkö, Kajaani 4.4. Ilkka Norri, Loimaa 9.4. Pirjo Yltävä, Hyrylä 13.4. Kyllikki Keränen, Kajaani 19.4. Jukka Härkönen, Kajaani 20.4. Anna Liisa Juntunen, Suomussalmi 10.5. Arvo Nisumäki, Etelä-Vantaa 17.5. Marja-Liisa Heinonen, Loimaa 22.5. Mervi Rimpiläinen, Kajaani 24.5. Kari Härö, Pello 24.5. Ari Kangas, Kolari 26.5. Pirkko Uusitalo, Kolari 65 vuotta 20.4. Kari Vihtola, Pietarsaari 20.5. Sirkka Mannisto, Kaarina Hakunilan Eläkeläiset onnittelee tammi-toukokuussa tänä vuonna 80 ja 75 vuotta täyttäneitä/täyttäviä jäseniään. Tervetuloa kerhotapahtumaan torstaina 16.5. 80 vuotta Seija Halonen ja Marja Knuuttinen 75 vuotta Anja Miettinen, Nikolai Rotko ja Sinikka Strandberg Eläkeläinen 2/2024 37
Tra deka jä senedu t
S I S I L I S K O I S A R M U U R L A L A K A N A L L A J P I A N I K K A L A U R S U U T O N T U I K K U K O I T M U L T I A I N K A A V U T O N K A T O L I P A S O T U K I U R O S T U O T E S A V O S O K E R I L U U T S T A N A S O T I N V O I T U U H O T N T E A L A S H A K K U A L O H A K E M I A A R P A A L I U R A K A T E N O L A K A U P P I A S V I S U T S N U R K A S S A M A K O I L E V A Y R T T I S U U N N A T A S A T A A kouluaine nyrpeä kanavassa pienittyjä DAAVIDIN ISÄ KUOSMANEN JURKKA PELTO PELKÄLLÄ MULLALLA TIROLISTA TONAVAAN SIELLÄ LASITEHDAS HÄTÄISESTI LOHJALLA YLTÄÄ PANDAN TEHTAALTA VAILLA LEIPÄLÄPEÄ VAINE LIND "VATSOJA" KAPELLIMESTARI ALMILA KESKISUOMESSA VAARA ANSAITSEMISIA ASUI ANDEILLA MAAJUSSIN PELKÄÄMÄ TUO KISKALTA... VAHVISTAA SIELLÄ KUOPIO VASARA ALASIN SIJOITTANUT VAPPUNA HEILUTETTU SORSASUKU "PUUTE" LEIPOMISIIN PERUNOILLE SUURENTELUJA HOLMA RINTEELLE KINNUNEN KOTIELÄIN -BLANC RIEPU HUULIN HAVAIJIN HEI PROJEKTIN OSIA SUKULOINTIPAIKKA TARKKOJA KOHDISTAA www.sanaris. / laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen RISTIKKO KRYPTON 1/2024 RATKAISU KRYPTON 1/2024 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Anja Tervahauta, Tornio ja Tapio Huotari, Kajaani. Onnittelut voittajille! Pienet palkinnot tulevat postissa. RISTIKON 2/2024 ratkaisut on lähetettävä 22. huhtikuuta mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti, Eläkeläiset ry Kauppakaarre 1, 00700 Helsinki. Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana RISTIKKO. 2/2024 Ratkaisijan nimi Osoite Postitoimipaikka numero aineisto lehdelle viimeistään ilmestyy -lehden aikataulu 3 toukokuu 6.5. 31.5. 4 syyskuu 12.8. 6.9. 5 lokakuu 23.9. 18.10. 6 joulukuu 18.11. 13.12. Eläkeläinen 2/2024 39
Sen tuntee, kun tulee kotiin. mainiokodit.? Teemme suomalaisesta ikääntyneiden hoivasta parempaa mahdollistamalla jokaiselle asukkaalle yksilöllisen hyvän elämän. Meiltä löytyy ympäri Suomea erilaisia ikäihmisille sopivia koteja ja asumisratkaisuja, joissa avun, tuen ja hoivan määrä mukautuu asukkaan yksilöllisiin tarpeisiin. Helsinki ja Vantaa Hanna Voutilainen p. ??? ??? ???? Espoo ja Etelä-Suomi Pirjo Savolainen p. ??? ??? ???? Varsinais-Suomi Piia Pitkäpaasi p. ??? ??? ???? Kaakkois-Suomi Kirsi Pellinen p. ??? ??? ???? Länsi-Uusimaa ja Satakunta Marina Räihä p. ??? ??? ???? Länsi-Suomi Sari Autio p. ???? ??? ??? Keskija Itä-Suomi Santtu Harjulehto p. ??? ??? ???? Pohjois-Suomi Sinikka Sirviö p. ??? ??? ???? Soita ja kysy lisää! Ikääntyneiden asumisja hoivapalvelut