Pyöräilykerho on kevään hitti 3 | ”Vanhusneuvostoihin saatava hyvä edustus” 7 | Digi: Kotisivut yhdistykselle 15 Ohjelmatärpit syksyn risteilylle 13 Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo on päässyt hyvin kiinni työhön. Yhteistyötä eläkeläisjärjestöjen kanssa hän pitää tärkeänä. 4 Ikäihmisten asialla ”Inhimillinen velvollisuutemme on avustaa ja auttaa” 2 2/2022 | 8. huhtikuuta 2022 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi
Turvallisuuden takaamisella on hintansa ja se on nyt vain maksettava. Vaikutus näkyy jo energiahintojen rajuna kohoamisena. Nämä korotukset kohdistuvat erityisesti pientä eläkettä saaviin vanhuksiin. Sähköja polttoainekulut vievät suhteettoman osan eläkkeestä. Maaseudulla vailla julkista liikennettä olevien eläkeläisten liikkuminen ja sosiaalinen kanssakäyminen käy jo kohtuuttoman kalliiksi. Hallitus valmistelee vuoden 2023 budjettia muuttuneessa tilanteessa. Uudelleen priorisoinnin ja vaikeiden ratkaisujen keskellä toivon, että heikoimmassa asemassa olevien tulevaisuudesta pidetään huolta. V enäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan 24.2. pirstoi Euroopan turvallisuusrakenteet ja murensi kansainvälisten suhteiden perusteita. Koko järjestelmä on käymistilassa ja epävarmuus suurta. Emme tiedä mihin tämä kaikki päättyy. Uudessa tilanteessa Suomi joutuu etsimään uutta turvaa ja liittolaisia Euroopasta, Pohjoismaista ja muusta kansainvälisestä yhteisöstä. Valtiojohto hakee määrätietoisesti uutta kansallista konsensusta turvallisuuspolitiikkaan. Luottakaamme siihen, että valtiojohto, jolla on paras tieto ja tilannearvio käytössään, tekee vastuullisia ratkaisuja sodan laajenemisen estämiseksi ja rauhan edistämiseksi. Suurin hätä on tietenkin ihmisillä Ukrainassa. Emme voi edes kuvitella millainen hätä on sodan jalkoihin jäävillä vanhuksilla, joilla ei ole edes mahdollisuuksia paeta. Pakolaisten määrä on noussut miljooniin ja käsillä on pahin pakolaiskriisi Euroopassa sitten toisen maailmansodan. Tämä voi muuttaa myös Suomen väestörakennetta pysyvästi. Meillä kaikilla on roolimme siinä, että sotaa pakenevat ja suojaa tarvitsevat ihmiset saavat apua ja kokevat itsensä vastaanotetuiksi. Inhimillinen velvollisuutemme on avustaa ja auttaa Ukrainaa ja ukrainalaisia, sekä mahdollisuuksien mukaan tukea kansalaisyhteiskuntaa ja sodanvastustajia Venäjällä. SUOMI ON SAANUT elää rauhassa yli 75 vuotta. Eläkeläistoiminnassa on kuitenkin mukana runsaasti ihmisiä, jotka muistavat sota-ajan. Heidän kokemuksensa ovat meille muille nyt entistäkin arvokkaampia. Meidän tulee huolehtia siitä, että oma yhteiskuntamme säilyy vakaana ja yhtenäisenä. Pitäkäämme siis toisistamme huolta ja tukekaamme toinen toisiamme. Emme halua ihmisten jakoa heihin ja meihin. Rauhaa ja kriisinkestävyyttä edistää osaltaan vahva kansalaisyhteiskunta, joka luo yhteisöllisyyttä ja toimii vastavoimana demokratian horjuttamiselle. Eläkeläistoiminta tarjoaa tuhansille ihmisille tärkeän yhteisön, jonka merkitys korostuu vaikeana aikana. Monissa eläkeläisyhdistyksissä ympäri maata vaihdetaan nyt ajatuksia ja mietitään auttamisen tapoja. Kaikki sodat onneksi loppuvat aikanaan. Toivotaan, että Eurooppa ja Suomi ovat silloin yhteiskuntina yhtenäisempiä ja kykeneväisiä ratkaisemaan aikamme suuria ongelmia, kuten ilmastonmuutoksen ja ihmisten eriarvoisuuden. JAN KOSKIMIES, PÄÄTOIMITTAJA KEVÄÄN ALOITTAMISEN kynnyksellä, Matinpäivänä 24.2. toive paluusta koronan jälkeiseen vakaaseen, toiveita täynnä olevaan arkeen mureni Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa. Venäjän järjetön ja raukkamainen hyökkäys Ukrainaan vei ennustettavan ja vakaan näkymän tulevaisuudesta. Suomi ja koko maailma suuntaa voimavaroja nyt turvallisuuden lisäämiseksi. Taloudelliset panostukset on rahoitettava jotenkin, mutta miten? Tapoja lienee kolme. Velanoton lisääminen, verojen ja palvelumaksujen korottaminen, tai pahimmassa tapauksessa hyvinvointipalvelujen leikkaaminen. Yhdessä sotaa vastaan Kovia aikoja 2/2022 Kannen kuva Markku Lempinen / Brand Photo Pyöräilykerho on kevään hitti 3 | ”Vanhusneuvostoihin saatava hyvä edustus” 7 | Digi: Kotisivut yhdistykselle 15 Ohjelmatärpit syksyn risteilylle 13 Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo on päässyt hyvin kiinni työhön. Yhteistyötä eläkeläisjärjestöjen kanssa hän pitää tärkeänä. 4 Ikäihmisten asialla ”Inhimillinen velvollisuutemme on avustaa ja auttaa” 2 2/2022 | 8. huhtikuuta 2022 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi SENNI JA SAFIRA POIMINTA Pitäkäämme siis toisis tamme huolta ja tukekaamme toinen toisiamme.” PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA PÄÄKIRJOITUS ”Kyllä pässit heräsivät, lämpenivät ja virittelivät tulevia suunnitelmiaan.” Antti Honkonen Kävelypässien blogissa Lue blogejamme: elakelaiset.fi/blogit EETU vaatii täsmätoimia Hintojen nousua hyvitettävä myös eläkeläisille. 7 Solarislomat Tuettu loma oli monille korona-arjen suuri piristys. 10 Kulje kanssain risteily Tässä ohjelmatärpit, joiden perässä kannattaa hypätä laivaan. 12 Kansallispuisto kutsuu Järjestämme toukokuussa kaksi ohjattua retkeä keväiseen luontoon. 16 Muuttuva matka Menetetyn tilalle on elämässä aina tulossa uutta. 28 Vakiot Kalevin kynästä 13 Kurssikalenteri 19 Runopysäkki 24 Pensionären 30 Ristikko 39 2 Eläkeläinen 2/2022
AJASSA lähän on se tilanne, että aikanaan on tullut pyöräiltyä enemmänkin, mutta se on jäänyt. Osaksi juuri sen takia, että se tuntuu turvattomalta liikenteen seassa ja talven liukkailla keleillä. – Meidän ensimmäinen tavoitteemme on innostaa ihmisiä mukaan yhteisille pikku retkille niin, että pyöräily tuntuisi jälleen turvalliselta ja mukavalta. SENIORIT SATULAAN -hankkeeseen otetaan mukaan lisää yhdistyksiä. Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistyksissäkin on nyt hyvä hetki miettiä, voisiko pyöräilykerho olla yksi tulevan toiminnan muoto. Retkien ja liikenneturvallisuuden lisäksi ohjelmassa voi olla myös esimerkiksi pyörien kunnossapitoa ja huoltoa. Toiminnan sisältöhän kannattaa räätälöidä kävijöidensä näköiseksi. Eläkeläiset ry:n lisäksi Pyöräliiton hankekumppanina on Eläkeliitto. › Jos pyöräilytoiminnan organi sointi omassa yhdistyksessä kiin nostaa, ota yhteyttä: › Pyöräliiton hanketyöntekijä Mira Kokko, 045 114 1044, mira.kokko@pyoraliitto.fi › tai Eläkeläiset ry:n toimisto, elakelaiset@elakelaiset.fi KallionVallilan Eläkeläisten puheenjoh taja Olli Salin viihtyy pyörän satulassa. Hel sinkiläisyhdis tys on lähtenyt mukaan Pyörä liiton Seniorit satulaan hankkeeseen. Nyt otetaan pyörää sarvista Seniorit satulaan -hanke opastaa turvalliseen ja mukavaan pyöräilyyn hyvässä seurassa. Voisiko teidänkin yhdistyksessänne toimia pyöräilykerho? Hanke tarjoaa opastusta pyöräily porukoiden vetäjille.” TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry on mukana Pyöräliiton hankkeessa edistämässä pyöräilyharrastusta ja liikenneturvallisuutta. Kolmivuotinen Seniorit satulaan -hanke kannustaa ja tukee eläkeläisyhdistyksiä virittämään paikkakunnallaan pyöräilytoimintaa. Yksi idea voi olla pyöräilykerhon perustaminen paikallisyhdistykseen. Pyöräliitto tuottaa materiaaleja ja kouluttaa ohjaajia. Pyöräliiton hanketyöntekijä Mira Kokko etsii nyt kiinnostuneita kerhon vetäjiä eli vertaisohjaajia. – Tarjoamme Liikenneinfon eli minikoulutuksen, joka opastaa pyöräilyporukan vetämiseen. – Jos kerhon perustaminen kiinnostaa, tarttukaa rohkeasti pyörää sarvista ja ottakaa yhteyttä minuun, Kokko kannustaa. Hänen yhteystietonsa ovat tämän jutun lopussa. Koulutuksissa avustaa myös Suomen Pyöräilynohjaajat ry. Järjestöllä on käytössään 150 ohjaajan verkosto ympäri Suomea. – Meiltä löytyy tietoa lajitaidoista, liikenneturvallisuudesta, ryhmän ohjaamisesta ja hyvistä käytännöistä pyöräretkillä. On hienoa päästä kannustamaan ikäihmisiä yhteisen pyöräilyharrastuksen pariin, sanoo Pyöräilynohjaajien puheenjohtaja Matti Pesu. PILOTTIYHDISTYKSENÄ hankkeeseen on jo lähtenyt mukaan helsinkiläinen Kallion-Vallilan Eläkeläiset ry. Yhdistyksen puheenjohtaja Olli Salin kertoo, että pyöräilyä kokeillaan aluksi pienellä porukalla, lähialueen pyöräteihin ja puistoihin tutustuen. – Helsingin itäisestä kantakaupungistahan löytyy nykyisin erittäin hyviä väyliä. Tsekkaamme myös sitä, miten turvallisia risteymät ja valojärjestelyt ovat pyöräilijän näkökulmasta. Turvallisuus onkin kaiken a ja o. Seniorit satulaan -hankkeen opastuksissa selviää sekin, minkälaiset ovat pyöräilijän liikennesäännöt, oikeudet ja velvollisuudet pari vuotta sitten uudistetussa tieliikennelaissa. Olli Salin puhuu pyöräilyinnostuksen uudelleenvirittämisestä. – Monella iäkkäämmällä ihmiselS A K A R I R Ö Y S KÖ Eläkeläinen 2/2022 3
YHTEISKUNTA 4 Eläkeläinen 2/2022
TEKSTI ANNELI VELHO KUVAT MARKKU LEMPINEN / BRAND PHOTO 15. tammikuuta työnsä aloittanut Suomen ensimmäinen vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo kertoo päässeensä hyvin kiinni lainsäädäntötyön seuraamiseen. Helmikuussa hän oli kuultavana liittyen sosiaalihuoltolain ja vanhuspalvelulain uudistamiseen, asiakasmaksulakiin ja lakiin yksityisistä sosiaalipalvelualan tuottajista. – Säädös maksimiajasta, jonka ihmistä voidaan pitää odottamassa, kun hänellä on todettu tarve joko kotihoitoon, lyhytaikaiseen ympärivuorokautiseen hoitoon, päivätoimintaan tai ympärivuorokautiseen hoivaan, on nyt kolme kuukautta. Tiedämme, että hoivapaikan saamisen kynnys on nostettu erittäin korkealle. Lisäksi hyvin monet tällaista paikkaa odottavista asuvat yksin omassa kodissaan. – Olen sitä mieltä, että kolme kuukautta on hyvin pitkä aika, Päivi Topo toteaa. – Ehdotin kuulemistilaisuudessa, että tätä vielä harkittaisiin ja lyhennettäisiin kuukauteen. Toinen asia, johon Topo otti kantaa, koski asiakasmaksulakia. Esityksessä määritellään, paljonko rahaa hoivapalveluissa asuvilla ihmisillä pitäisi jäädä omaan käyttöön. Hänen mielestään nuo summat olivat liian alhaisia. – Totesin, että niitä pitäisi nostaa, koska ne eivät kata esimerkiksi sellaisia tarpeita kuten silmälasit tai talvivaatteet. Konkreettisesti tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kun vapaaehtoiset lähtevät ulkoiluavuksi, niin moni hoivapakassa asuva ei voi lähteä ulos. Heillä ei ole sopivia talvikenkiä. Topo nosti vanhuspalvelulaista esille myös kohdan, jossa säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Hän näkee sen äärimmäisen keskeisenä asiana sekä ikääntyvien ihmisten hyvinvoinnin että myös ikääntyvän yhteiskunnan näkökulmasta. – Ehdotin, että tämä tulisi kirjata selkeämmin siihen pykälään, jossa säädellään nyt kunnan velvollisuudesta. Siihen tulisi saada mukaan myös hyvinvointialueiden vastuu tässä asiassa. Myös hyvinvointialueet tulisi velvoittaa tekemään osansa iäkkäiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. VALTIOTIETEIDEN TOHTORI Päivi Topolla on takanaan noin 30 vuoden työkokemus ikääntymisen tarkastelussa eri kulmista: sosiaaligerontologian dosentuuri Jyväskylän yliopistossa, pitkä tutkijan ura ja toimiminen ETENEn (Valtakunnallinen sosiaalija terveysalan eettinen neuvottelukunta) pääsihteerinä. Vanhusasiavaltuutetun virkaan hän siirtyi Ikäinstituutin johtajan tehtävistä. – Nyt minulla on edessäni todella mielenkiintoinen tehtävä rakentaa vanhusasiavaltuutetun toimisto ja toimintatavat, joiden avulla iäkkäiden asioita edistetään. – Työvuosien aikana minulle on syntynyt paljon verkostoja, mutta niitä pitää myös koko ajan huoltaa ja päivittää. Monet pitkän linjan tekijät jäävät eläkkeelle ja uudet sukupolvet astuvat kehiin. Verkostojen ylläpitäminen on tässä tehtävässä korostuneesti esillä. – Yhteistyö Eläkeläisliittojen etujärjestö EETUn ja eläkeläisjärjestöjen kanssa on tärkeää. Esimerkiksi, kun on keskeisiä lainsäädäntöhankkeita menossa, niin voimme siinä hyödyntää yhteistä voimaa. Voimme myös tehdä yhteistyötä tiedonkeruussa: koota olemassa olevaa tietoa tai kerätä uutta tietoa kansalaisilta tai viranomaisilta. VANHUSASIAVALTUUTETTU on valtionhallinnossa oleva, erillinen toimija. Samalla tavoin riippumaton ja itsenäinen kuin lapsiasiainvaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on valvova viranomainen, mutta vanhusasiavaltuutettu ja lapsiasianvaltuutettu eivät sitä ole. – Se on monelle iso pettymys. Minulle lähetetään esimerkiksi potilasasiakirjoja, mutta en todellakaan pysty IÄKKÄIDEN ASIAA EDISTÄMÄSSÄ Suomen ensimmäinen vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo on huolissaan ikäihmisten etuisuuksien voimakkaasta alikäytöstä. ”Asiointi on monelle tuen tarvitsijalle vaikeaa, eivätkä ihmiset tunne oikeuksiaan”, Topo sanoo. Valtiotietei den tohtori Päivi Topol la on taka naan noin 30 vuoden työ kokemus ikääntymi sen tarkaste lussa eri kul mista. Ihmiset kokevat arjessaan hyvin usein, että heitä kohdellaan eriarvoisesti, mikäli he eivät kykene käyttämään sähköisiä palveluita.” Eläkeläinen 2/2022 5
YHTEISKUNTA Minulla on edessäni todella mielenkiintoinen tehtävä rakentaa vanhusasia valtuutetun toimisto ja toimintatavat, joiden avulla iäkkäiden asioita edistetään.” niihin puuttumaan. En voi myöskään puuttua oikeuden päätöksiin, sillä ne eivät kuulu mandaattiini. Toki olen jo keskustellut eduskunnan oikeusasiamiehen ja yhdenvertaisuusvaltuutetun väen kanssa siitä, millä tavoin voin opastaa ihmisiä eteenpäin. Vanhusasiavaltuutettu edistää ikääntyneiden asemaa ja oikeuksien toteutumista. Paino on edistävässä työssä. Vanhusasiavaltuutettu ei voi edistää yksittäisten kansalaisten asiaa, mutta hän voi käyttää edistämistyössään sitä tietoa, jota hän yksittäisiltä kansalaisilta ja ammattilaisilta saa. Päivi Topon toimikausi on viisivuotinen. PÄIVI TOPO on aiemmin ollut mukana tekemässä isoa DigiIN-tutkimushanketta, jossa tarkasteltiin digitaalisia palveluita sekä ihmisten kykyä käyttää digipalveluita ja hankkia digilaitteita. – Ihmiset kokevat arjessaan hyvin usein, että heitä kohdellaan eriarvoisesti, mikäli he eivät kykene käyttämään sähköisiä palveluita. Tämä koskee esimerkiksi henkilökortin hankkimista, laskujen saamista, laskujen maksamista ja hakemuksia sekä julkisella että yksityisellä puolella. – Tämä meidän tulisi nostaa esiin jo ennen eduskuntavaaleja ja pitää vahvasti esillä seuraavalla hallituskaudella. Oma näkemykseni on, että digiopastusta pitäisi pystyä saamaan osaksi aikuiskoulutusta ja viedä asiaa eteenpäin sitä kautta. Nyt se on paljolti sen ansiokkaan työn varassa, jota järjestöt pystyvät tekemään erilaisilla rahoituksilla ja vapaaehtoisten suurin ponnistuksin. › Ryhdy seuraamaan vanhus asiavaltuutettua: Twitter: @vanhusasia Facebook: vanhusasiavaltuutettu Juttu on tehty Päivi Topon Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n hallituksen kokouksessa 16.2. pitämän alustuksen pohjalta. Ikävaikutustenarvioinnin käyt töönotto tavoitteena – Mitä ikävaikutustenarviointi pitäisi sisällään? Toivon, että näiden viiden vuoden aikana pystyn konkretisoimaan tätä asiaa ja viemään sitä eteenpäin yhdessä tällä puolen toimivien tahojen kanssa. – Olen vähän kateellisena seurannut, miten hyvin lapsivaikutustenarviointi edistyy. Valtion budjetissa on koottu yhteen lapsiin ja nuoriin liittyvät budjettikohdat. Tämä helpottaa lasten ja nuorten näkökulman näkemistä ja sitä, miten heidän tarpeensa pystytään huomioimaan resurssien jaossa. Päättäjille on tehty oppaita siitä, miten lapsivaikutusten arviointia sovelletaan käytännössä. On jo aika vakiintunut ajatustapa, että päätöksenteossa pitäisi asioita katsoa siitä kulmasta. Missä ovat hyvinvointialueiden vaikuttamisen paikat? – On selvää, että iäkkäiden oikeuksien toteutuminen sote-uudistuksessa tulee olemaan vanhusasiavaltuutetun työn kannalta ihan oleellinen asia. Pitää seurata tiiviisti ja ymmärtää, mistä kohdasta uusilla hyvinvointialueilla löytyvät vaikuttamisen paikat. Palveluiden saatavuus on siellä keskeinen ongelma. Ongelmana vanhustyön arvostus – Mediassa vanhustyötä on maalattu synkin sävyin ja suurella pensselillä. Valtaosa vanhustyöstä tehdään kuitenkin aivan hyvin. Saatavuudessa on ongelmia, mutta valtaosa ihmisistä saa sen palvelun, jota he tarvitsevat, jos he ovat palveluiden piiriin päässeet. Järjestöjen kyky toimia kunnissa ja hyvinvointialueilla – Järjestöjen toimintaedellytykset ovat valtavan tärkeä asia sekä paikallisesti että tässä STEA (Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus) -maailmassa. Korona on tehnyt valtavan loven osallisuuden ja osallistumisen mahdollisuuksiin. Tämän korjaaminen on äärimmäisen tärkeä ja kiireellinen asia. Nimenomaan tähän liittyy kuntien ja hyvinvointialueiden keskinäinen yhteistyö: mitkä tahot siellä ottavat vastuuta siitä, että järjestöt pystyvät toimimaan kunnissa ja hyvinvointialueilla? Itsemääräämisoikeuslainsäädän tötyö – Yksittäisenä isona asiana on itsemääräämisoikeuslain laatiminen. Se on edennyt liian hitaasti ja ollut valtavan vaikea kokonaisuus. On näyttänyt siltä, että laki ei valmistu. Nyt suhtaudun siihen vähän toiveikkaammin, sillä sitä on pilkottu järkevämmiksi palasiksi. – Olen luvannut olla mukana rakentamassa kohtaa, jossa katsotaan itsemääräämisoikeutta silloin, kun asutaan hoivan piirissä, ollaan kotihoidon asiakkaita tai kun ollaan muistisairautta sairastavana muissa sote-palveluissa. Ikääntyneiden ihmisoikeudet Vuoden 2021 lopulla Suomessa vieraili Claudia Mahler, YK:n (Yhdistyneet kansakunnat) ihmisoikeusneuvostossa toimiva, itsenäinen asiantuntija. Hän oli tekemässä raporttia ikääntyneiden oikeuksiin liittyvästä lainsäädännöstä ja oikeuksien toteutumisesta Suomessa. – Ensi syksynä Mahler esittelee ihmisoikeusneuvostolle Suomea koskevan raportin ja suositukset. Saamme kehittämisehdotuksia iäkkäiden aseman kohentamiseksi. Niiden esillä pitämiseksi tarvitaan meidän kaikkien yhteistyötä. Lähde: Päivi Topon Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n hallituksen kokouksessa 16.2. pitämä alustus. Vanhusasiavaltuutettu ajankohtaisista kysymyksistä Päivi Topo pi tää yhteistyötä Eläkeläisliitto jen etujärjestö EETUn ja elä keläisjärjestö jen kanssa tär keänä. 6 Eläkeläinen 2/2022
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry vaatii hallituksen huhtikuisesta kehys riihestä täsmätoimia, joilla energian hinnan nousua hyvitetään myös eläkeläisille. H allitus ilmoitti 18. helmikuuta keinoista, joilla energian hinnannousua hyvitetään kansalaisille. Eläkeläisliittojen etujärjestö pitää erittäin epäoikeudenmukaisena päätöstä, jolla hinnan nousu hyvitetään suoraan vain palkansaajille työmatkavähennyksen parantamisen muodossa sekä maatalouteen vapauttamalla tuotantorakennuksia kiinteistöverosta määräajaksi. Samalla ilmoitettiin suosituksesta, että energian hinnannoususta aiheutuneet kohonneet asumisen kulut otettaisiin huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. EETU huomauttaa kannanotossaan, että energian kallistuminen iskee erityisen pahasti pienija keskituloisten kansalaisten kukkaroon. Heidän tuloistaan suhteellisesti suurin osa menee juuri energiakulujen kaltaisiin pakollisiin menoihin. Monille ikääntyneille välttämättömät palvelut ovat saavuttamattomissa ilman omaa henkilöautoa. Julkisen henkilöliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen varattuja määrärahoja on vuosi vuodelta vähennetty ja se onkin monilla paikkakunnilla supistunut olemattomiin. – Hallituksen päätöksen jälkeen puhjennut Ukrainan kriisi ja sen ALUEELLISTEN vanhusneuvostojen jäsenistöä on täydennettävä ensisijaisesti hyvinvointialueilla vaikuttavien keskeisten eläkejärjestöjen alueellisten yhteistoimielinten esittämistä henkilöistä, vaatii Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry. – Näin varmistetaan, että vanhusneuvostoilla on yhteys hyvinvointialueiden ja niiden kuntien ikääntyneeseen väestöön, heitä edustaviin yhteisöihin ja niiden vapaehtoisuuteen perustuvaan erittäin monipuoliseen toimintaan. Siten taataan hyvinvointialueiden kehittämistyöhön aktiivisen ikääntyneen väestön osaaminen ja arjen tuntemus, toteaa EETUn puheenjohtaja Simo Paassilta. EETU ry vaatii vanhusneuvostoille todellista vaikutusvaltaa. Vanhusneuvostot tarvitsevat riittävät toimitilat, rahoituksen ja valmistelevan henkilökunnan. Vanhusneuvostojen kokoonpanossa on varmistettava tehokas, toimiva ja kattava yhteys kansalaisyhteiskuntaan ja hyvinvointialueen ikääntyneeseen väestöön. – Luontevasti tämä toteutuu ottamalla niihin edustus alueella toimivista valtakunnallisista eläkeläisjärjestöistä. Myös kuntien vanhusneuvostojen toimintaa ja asemaa on edelleen vahvistettava, sillä kuntien tehtävänä on ikäväestön kannalta tärkeä kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksien turvaaminen ja vahvistaminen, puheenjohtaja Paassilta toteaa. Laissa hyvinvointialueista todetaan, että alueiden vaikuttamistoimielinten jäsenet valitaan hyvinvointialueen kunnissa toimivien vastaavien vaikuttamistoimielinten jäsenistä siten, että kustakin valitaan vähintään yksi edustaja. Lisäksi voidaan valita muita henkilöitä. Aluehallituksen on huolehdittava vaikuttamistoimielinten toimintaedellytyksistä. Hyvinvointialueiden vanhusneuvostojen kohdalla jäseneksi on valittava vähintään yksi edustaja alueilla toimivista kuntien vanhusneuvostoista. Lain mukaan voidaan valita myös muita henkilöitä. Vanhusneuvostoihin on saatava kattava edustus eläkeläisjärjestöistä EETU ry huomauttaa, että monille ikääntyneille välttämättömät palvelut ovat saavuttamattomissa ilman omaa henkilöautoa. EETU ry: Energian hinnannousua hyvitettävä myös eläkeläisille tuomat pakotteet ja vastapakotteet tulevat entisestään korottamaan energian ja polttonesteiden hintoja tulevaisuudessa. EETU vaatii hallitusta kehysriihessään miettimään tilannetta uudelleen ja osoittamaan hintojen nousun takia suoria tukimuotoja myös eläkeläisille, sanoo EETUn puheenjohtaja Simo Paassilta. EETU vaatii kannanotossaan myös luopumista Kela-korvausten jättileikkauksesta. › Lue EETU:n kannanotot koko naisuudessaan: eetury.fi P IX A B AY Työkyvyttömyys eläkkeelle ennätyksellisen vähän ihmisiä Työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kääntyi laskuun jo ensimmäisenä koronavuonna 2020. Viime vuonna positiivinen kehitys jatkui ja uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä oli alhaisin koko 2000-luvulla. Vuonna 2021 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 17?500 henkilöä. Laskua edeltävään vuoteen oli 1 600 henkilöä eli reilut 8 prosenttia. Lähes joka kolmas työkyvyttömyyseläke myönnettiin osaeläkkeenä. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt (33 %) olivat edelleen yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Toiseksi yleisin syy oli tukija liikuntaelinten sairaudet (32 %). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski samassa suhteessa molemmissa sairauspääryhmissä. Yleisimmistä sairauspääryhmistä vain kasvaimet nousi edellisvuoteen verrattuna. Myös ikäryhmittäin tarkasteltuna lasku oli tasaista. Vain yli 60-vuotiaiden määrä pysyi ennallaan. – Aika näyttää jääkö positiivinen kehitys pysyväksi vai onko kyse hoitovelasta, joka purkautuu koronan jälkeen. Yli 60-vuotiaiden kehitystä selittää vanhuuseläkeiän nousu, mikä mahdollistaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen entistä iäkkäämpänä, kertoo Eläketurvakeskuksen tilastoyksikön päällikkö Tiina Palotie-Heino. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 52 vuotta. Naisia siirtyneissä oli hieman enemmän (54 %) kuin miehiä. Naisten yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy oli mielenterveyden sairaudet. Miehillä tukija liikuntaelinten sairaudet olivat hieman mielenterveyttä yleisempi syy. Työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä sai vuoden 2021 lopussa ennakkotietojen mukaan 125?000 henkilöä, noin 5 000 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. › Lisää Eläketurvakeskuksen sivuilla: etk.fi OIKAISUJA › Eläkeläinen-lehden numerossa 1 sivulla 12 oli sekä jutussa että kuvatekstissä kirjoitettu Kulje kanssain -laulun säveltäjän ja sanoittajan Reijo Westerholmin sukunimi virheellisesti muotoon Westerlund. › Syntymäpäiviä-palstalla sivulla 45 mainittiin Seppo Taipaleen Lievestuoreelta täyttäneen 25.2. 75 vuotta. Taipale täytti tuona päivänä 85 vuotta. Eläkeläinen 2/2022 7
Kaipaatko uusia haasteita? Pidätkö ihmisten kanssa juttelemisesta? RYHDY TUTKIMUSHAASTATTELIJAKSI! Haemme haastattelijoita ympäri Suomea tekemään henkilökohtaisia haastatteluja kiinnostavia tutkimusprojekteja varten ”Haastattelutyössä oppii ja saa sivistystä sekä syntyy näkökulmia asioihin.” Taloustutkimuksen pitkäaikainen haastattelija LISÄTIETOJA: Puhelimitse arkisin klo 9–15 Eija Karvinen, puh. 010 7585 218 Minna Rautiainen, puh. 041 5277 192 tai kotisivuiltamme osoitteesta: www.taloustutkimus.fi/tutkimushaastattelija Tulemme mielellämme kertomaan tarkemmin tutkimushaastattelijan työstä! Tiedustelut: eija.karvinen@taloustutkimus.fi OHJELMAA YHDISTYKSELLENNE! T yönantajien asenne vanhempia työntekijöitä kohtaan on muuttunut aikaisempaa myönteisemmäksi. Jo yli 70 prosenttia työnantajista uskoo, että useimmissa työtehtävissä työntekijä voi jatkaa 65-vuotiaaksi asti. Vielä 2000-luvun alkupuolella tätä mieltä oli noin puolet työnantajista. ETK:n erikoistutkija Noora Järnefelt pitää työnantajien asennemuutosta merkittävänä. Syitä muutokseen on useita. Yksi niistä on eläkeikä. – Työnantajien käsitys sopivasta eläkeiästä näyttää seuraavan vanhuuseläkkeen ikärajojen nousua. 65 vuoden ikärajaa piti vuonna 2021 sopivana useampi työnantaja kuin 62 vuoden ikärajaa vuonna 2004, Järnefelt kertoo Eläketurvakeskuksen tiedotteessa. Eläkeiän lisäksi työnantajien asenteisiin vaikuttaa väestön ikääntyminen. TOIMIALOJEN VÄLILLÄ on suuria eroja. Esimerkiksi informaatioja viestintäalan ja liike-elämän palvelujen työnantajista yli 80 prosenttia on täysin tai melko samaa mieltä, että heidän työtehtävissään voi jatkaa 65 vuoden ikään asti. Esimerkiksi rakennusalalla taas vain reilu 40 prosenttia työnantajista on samaa mieltä siitä, että työtehtävissä voi hyvin jatkaa 65-vuotiaaksi, eikä tässä ole juurikaan tapahtunut muutosta vuodesta 2011, ETK:n Noora Järnefelt sanoo. Suomalaisessa eläkeja talouspolitiikassa työurien pidentäminen on ollut jo pitkään keskeinen tavoite. Valtaosa työnantajista on samalla linjalEnemmistö työnantajista pitää työurien pidentämistä tärkeänä tavoit teena yhteiskunnassa mutat ei kuitenkaan oikein usko tavoitteen toteu tumiseen. Työnantajat suhtautuvat vanhempiin työntekijöihin aiempaa myönteisemmin Lähes kolme neljästä työnantajasta katsoo, että työpaikan tyypillisissä töissä voi jatkaa 65-vuotiaaksi. Enemmistö työnantajista ei kuitenkaan usko työurien pitenevän omalla työpaikallaan, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) tuore tutkimus. la. ETK:n tuore tutkimus kertoo, että lähes kaksi kolmesta työnantajasta pitää työurien pidentämistä tärkeänä tavoitteena yhteiskunnassa. Enemmistö työnantajista ei kuitenkaan usko tavoitteen toteutumiseen. Jopa 57 prosenttia työnantajista katsoo, ettei työurien piteneminen ole erityisen tai lainkaan todennäköistä omalla toimipaikalla. Lähde: Eläketurvakeskus etk.fi 8 Eläkeläinen 2/2022
I käihminen on sukupolvien ketjussa näköalapaikalla. Hänellä on omien ikävuosiensa aikana syntyneiden kokemusten lisäksi muistoja vanhempiensa ja isovanhempiensa elämäntavoista, taidoista ja elinoloista. Omilla lastenlapsilla taas on koko elämä edessä, ja se tekee tulevaisuudesta konkreettisen. Haastatellessani tutkielmaani varten joukkoa noin 70-vuotiaita suomalaisia naisia havaitsin, että heillä oli paljon sanottavaa sukupolvien ketjussa olemisesta, myös ajatuksia siitä miten tieto ja kokemus siirtyisi seuraavien sukupolvien käyttöön ja miksi tämä vuorovaikutus olisi tärkeää. Ikäihmiset muistavat miten edelliset sukupolvet johdattelivat heidän kasvuaan omalla olemuksellaan, kertomuksillaan ja taidoillaan, ja miten tärkeää se nyt jälkeenpäin ajatellen oli ollut. Tietoisuus tästä synnyttää monille tunteen vastuusta, halun viedä viestiä eteenpäin. Tulevaisuuteen ikäihmiset kurkottavat helpoiten havainnoimalla omia ja muiden lapsia ja nuoria ja vaikuttamalla heihin rakastavasti, samalla tiedostaen, että he itse eivät ole tulevan toteuttajia vaan ne nuoremmat, joita he haluavat tukea ja auttaa. Elämisen taitoa oli kertynyt niin työelämästä, järjestötoiminnasta kuin yksityiselämästäkin. Toisen maailmansodan jälkeen syntyneiden suuriin ikäluokkiin kuuluvien naisten sukupolvi on Suomessa vaikuttanut yhteiskuntaan paitsi sukunsa myös työelämän, politiikan ja järjestötoiminnan kautta. Hyvinvointivaltion synnyssä näkyy vahvasti heidän työnsä jälki. ELÄMISEN TAIDOSTA tai elämisen viisaudesta puhuminen osana yhteisöjen toimintaa poikkeaa yksilöille suunnatusta elämänhallintakeskustelusta siinä, että se liittää yksilön elämisen taidon kysymykset yhteisön kulttuuriperinnön arviointiin. Todettiin esimerkiksi, että suomalaisia naisia on usein ohjeistettu vaikenemiseen ja liialliseen itsellisyyden korostamiseen. Sota vaikutti monesti suurten ikäluokkien lapsuuteen vanhempien hellyyden ja läheisyyden puutteena. Haastatellut liittivät elämisen taidon henkiseen kasvuun, joka puolestaan tuottaa onnellisuutta ja positiivisuutta. Mutta myös tavallisen arjen ylläpitäminen kehittää ja vaatii elämisen taitoa. Yksi usein esille tullut suomalaisen elämäntavan piirre ainakin haastateltavien elinaikana oli suhde luontoon, aikuisten ja lasten yhteinen työskentely ja oleilu luonnossa. HAASTATTELUTUTKIMUKSEN YHTENÄ tavoitteena oli valaista sitä, mitä suurten ikäluokkien naiset ajattelevat sukupolvien välisestä vuorovaikutuksesta. Millaisten väylien kautta ikänaiset pääsevät kosketuksiin nuorempien kanssa? Ikääntyvät siirtävät kaikkein luontevimmin elämäntaitoaan omille lapsilleen, lapsenlapsilleen ja lähiympäristön lapsille. Haastatellut olivat kekseliäitä ja näkivät paljon vaivaa kertoakseen nuorille menneestä ajasta ja ollakseen linkki suvun perinteisiin. Ammatissa toimiminen oli ollut tavallista ja keskeistä haastateltavien naisten elämässä. Työelämän ja yhteiskunnallisen toiminnan kentällä eri ikäpolvien suhteet ovat haastattelujen perusteella ongelmallisempia kuin perheen ja suvun piirissä. Työja yhteiskunnallinen toiminta oli kuitenkin opettanut monille paljon naiseudesta ja siitä, miten naisena voi toimia. Tasa-arvo oli edennyt työpaikoilla heidän aikanaan, vaikka kaikesta syrjinnästä ei olla päästy. Työn ja julkisen toiminnan alueilla haastateltavat kokivat kuitenkin eniten esteitä kanssakymisessä nuorten kanssa. NAISEUDEN LISÄKSI myös ikä asettaakin esteitä työhön ja yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumiselle. Ikääntyvien tasa-arvon esteet olivat haastateltavien mielestä usein asenteellisia, ja niihin saattoi liittyä nuoruuden kritiikitöntä ihailua. Vanhusten hoivatyöstä on alettu puhua ennen kaikkea talouden ehdoilla. Osa julkisesta keskustelusta on omiaan lisäämään sukupolvien vastakkainasettelua esittämällä eläkeläiset taloudellisena rasitteena. Eläkeläisten panos kansantalouden kokonaisuudessa ja perheiden toimeentulossa on kuitenkin merkittävä ja moninainen. Aiempien sukupolvien kokemusten siirto on kulttuurin ja yhteisöelämän kannalta ensiarvoisen tärkeää. Työpaikoilla on hiljaisen tiedon ja kokemuksen siirto arvokasta. Haastateltavat esittivät useita ajatuksia siitä, miten sukupolvien välistä vuorovaikutusta voisi kehittää. Keinot ovat monasti konkreettisia. Työpaikoilla voisi tehdä paljon, ja eläkeläiset voivat olla resurssina nuoremmille. Asuinalueilla voidaan luoda tiloja ja mahdollisuuksia eri ikäisten luontevalle kohtaamiselle. Vanhushuollon uusien toimintamuotojen kehittäminen sosiaalija terveydenhuollon hyvinvointialueilla hyötyisi asenteiden muutoksesta. On irrottauduttava ikäsyrjinnästä ja vanhuskielteisyydestä, ja edettävä kohti eri ikäryhmiä yhdistäviä käytännön ratkaisuja. Ikääntyvillä itsellään voisi olla tässä työssä tärkeä rooli. Marja Holmilan tekemän selvityksen ”Sellaista elämänviisautta, jota olisi sopinut kyllä vähän laajemminkin kuunnella” Ikänaisten elämisen taito ja kokemukset asemastaan yhteiskunnassa – julkaissut tutkimuslaitos E2 Tutkimus. Selvitystä on esitelty Eläkeläinen-lehdessä 1/2022. Tällä palstalla vaihtuvat kirjoittajat pohtivat ikääntymisja eläkepolitiikan kysymyksiä. MARJA HOLMILA Tutkimusprofessori (THL, emerita) IKÄPUHETTA Ikäihmisten elämisen taito on yhteiskunnan voimavara Työelämä ja yhteiskunnallinen toiminta oli opettanut monille paljon naiseudesta ja siitä, miten naisena voi toimia.” Eläkeläinen 2/2022 9
Solaris-lomien toiminnan johtaja Aino Majava uskoo, että koronarajoitusten antamien kokemusten valossa lomajärjestöjen työn idea ja merkitys oivalletaan entistä laajemmin. Tuettu loma oli monille korona-arjen suuri piristys. TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA N yt on hyvä aika suunnitella ja hakea tuettua lomaa. Suomessa on turvallista lomailla, ja sillä tehdään hyvää suomalaisille yrittäjille. Jo loman suunnittelu ja odottaminen lisää hyvinvointia. Lomalla saa vertaistukea ja ystäviä. Ja loman muisteleminen on mukavaa sekin, sanoo Solaris-lomat ry:n toiminnanjohtaja Aino Majava. Solaris-lomat on yksi tuettua lomatoimintaa tarjoavista järjestöistä. Se järjestää täysihoitolomia kotimaassa perheille ja aikuisille, joilla ei muuten olisi mahdollisuutta lomaan kodin ulkopuolella. Tuettua lomaa voivat hakea kaikki Suomessa vakituisesti asuvat. Lomat myönnetään taloudellisin, sosiaalisin ja terveydellisin perustein. Lomat järjestetään Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n jakamalla tuella. Solarikselta sai viime vuonna tuetun loman runsaat 11 400 ihmistä. Heistä noin neljännes oli eläke ikäisiä. ELÄKELÄISET RY on Solaris-lomien jäsenjärjestö ja tuetut lomat ovat tärkeitä monelle eläkeläiselle. Aino Majava kannustaa eläkeläisyhdistyksiä levittämään sanaa lomatoiminnasta ja hakemaan aktiivisesti lomia. Parhaillaan on menossa vuoden 2023 tuettujen ryhmälomien haku. Niiden hakuaikaa on yhdistyksillä toukokuun puoliväliin. Yleisiä lomia voi hakea ympäri vuoden, tällä hetkellä haetaan loppukesän ja syksyn 2022 lomia. – Nyt on oikea aika miettiä lomaasioita, sanoo Solarislomat ry:n toiminnanjohtaja Aino Majava. Tuettuja lomia tarvitaan enemmän kuin koskaan Yhtä asiaa Majava korostaa. Hakulomakkeen perusteluosan täyttämiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. – Lomatuen voi saada vain kriteerit täyttävä hakija. On tärkeää, että hakemukseen kirjataan kaikki terveydelliset ja sosiaaliset syyt, joiden vuoksi tuettu loma olisi tärkeä. AINO MAJAVA aloitti Solaris-lomien toiminnanjohtajana elokuun puolivälissä 2019. Runsaan puolen vuoden kuluttua korona pyyhki tuettujen lomien kalenterin uusiksi. – Koronavuosi 2020 oli tosi haastava meille niin kuin kaikille muillekin. – Sinnikkäästi kuitenkin järjestimme lomia aina kun se oli mahdollista. Useaan kertaan niitä peruutettiin ja siirrettiin, ja siirrettiin uudestaan. Mutta asiakkaat jaksoivat meidän mukanamme ja uskoivat, että vielä sinne lomalle pääsee. Olen tosi kiitollinen sekä Solariksen henkilöstölle että asiakkaille siitä, että emme luovuttaneet. Korona on myös muistuttanut siitä, että lomaa ei tarvita ainoastaan työstä vaan arjen kuvioista ja eristyneisyydestä. Rajoitustoimet koronaepidemian hillitsemiseksi lisäsivät tarvetta entisestään. Tuettu loma oli valituille korona-arjen suuri piristys. Aino Majava uskoo, että koronakokemusten valossa tuettujen lomajärjestöjen työn idea ja merkitys oivalletaan entistä laajemmin. – Koronarajoitukset opettivat meille kaikille, miten ahdistavaa voi olla, jos ei pääse kodin seinien sisältä ihmisten ilmoille. LOMAJÄRJESTÖN TEHTÄVÄ on jo rahoittajankin edellytyksestä myös seurata ja osoittaa lomatoiminnan pitkäaikaisia vaikutuksia. – Ihmisten oman arvion mukaan elämänlaatu paranee ja tuntuu vaikuttavan vielä 2–6 kuukautta myöhemmin. Palautteesta näkyy, että viikon lomareissu on monelle eläkeläiselle tärkeä asia myös yksinäisyyden torjujana. – Eläkeläislomailijoille yhdessä tekeminen ja ohjelma on tosi merkityksellistä. Ryhmätoiminta, tanssi ja laulu ovat tärkeitä. Kaikki ryhmät mainitsevat, että tuettu loma helpottaa eristyneisyyttä ja yksinäisyyttä, yllättävänkin monilla myös kotitöiden raskautta. Tuetulla lomalla vaikuttaa myös olevan liikuntaa lisäävä vaikutus lähes kaikkiin ikäihmisiin. Eläkeläislomailijat myös sekä hakivat että saivat muita kohderyhmiä enemmän ystäviä tuetuilla lomilla. SOLARIS-LOMIEN toiminnanjohtaja Aino Majava on myös Lomajärjestöjen yhteistyöryhmä LYR:n puheenjohtaja. KUKA Aino Majava › SYNTYNYT Kajaanissa 1977 › SOSIOLOGI, VTM › SOLARIS-LOMIEN toiminnanjohtaja elokuusta 2019 alkaen › TYÖSKENNELLYT aiemmin viestinnän ja markkinoinnin johtotehtävissä sosiaalialalla, mm. A-klinikkakonsernissa ja ammattijärjestö Talentiassa › HARRASTUKSINA stand up -komiikka ja leipominen Tapasimme ennestään tuntemattomia ihmisiä, joista löytyi sielunkumppaneita.” Mies, ikäihmisten lomalla 2022 Solaris-lomien saamaa palautetta 10 Eläkeläinen 2/2022
K Y M E N L A A K S O N M U S E O Solarislomien toiminnanjoh taja Aino Maja va on myös Lo majärjestöjen yhteistyöryhmä LYR:n puheen johtaja. – Teemme paljon yhteistyötä, ja se on tiivistynyt koronan aikana. Merkittävänä asiana Majava mainitsee järjestöjen yhteisen sähköisen hakujärjestelmän. Lomaa voi samanaikaisesti hakea useilta järjestöiltä, mutta saada vain yhdeltä kerrallaan. Keskitetyn järjestelmän uudistusten myötä on entisestään kehitetty myös lomatoiminnan tulosten keräämistä. Nyt on aika hakea tuettua ryhmälomaa vuodelle 2023 SOLARIS-LOMAT RY järjestää tuettuja ryhmälomia yhteistyössä eri järjestöjen kanssa. Nyt on aika hakea yhdistyksellenne tuettua ryhmälomaa ensi vuodelle. Mikäli loman järjestäminen vuodelle 2023 yhdessä Solaris-lomien kanssa kiinnostaa, tietoa ryhmälomista ja sähköinen hakulomake löytyvät Solaris-lomien sivuilta solaris-lomat.fi. Hakuaikaa on 15.5.2022 saakka. Solaris-lomat valitsee yhteistyökumppanit syksyn aikana ja pyrkii ilmoittamaan päätökset lokakuun loppuun mennessä. Lomien myöntämisen edellytyksenä on, että Solaris-lomat ry saa STEAn avustusta vuodelle 2023. Lisätietoja tuettujen lomien järjestämisestä ja sisällöstä saatte Solaris-lomien kotisivuilta tai ottamalla yhteyttä lomasihteeri Pia Peräkylään, pia.perakyla@solaris-lomat. fi tai puhelin 043 824 3095. Lomajärjestöjen yhteistyöryhmä LYR › Hyvinvointilomat ry › Maaseudun Terveysja Lomahuolto ry › Nasy Naiset Yhdessä ry › Solaris-lomat ry › Svenska Semesterförbundet i Finland r.f Tuetulle lomalle haetaan kunkin järjestön kautta. Järjestöjen kotisivuilta löytyvät tarkemmat tiedot lomajaksoista ja hakuajoista jne. Hakea voi sekä sähköisesti että paperilomakkeella. Lomaa voi hakea useammasta järjestöstä samaan aikaan, mutta jokaiseen tehdään eri hakemus. Kaikkien lomajärjestöjen tuetuilla lomilla kävi vuonna 2021 liki 45 tuhatta ihmistä. › lomajarjestot.fi Eläkeläinen 2/2022 11
JÄRJESTÖ Syksyn Kulje kanssain -risteilyllä on luvassa mahtavaa seuraa ja huippuluokan ohjelmisto. TUOMAS TALVILA E nsi syksyn Kulje kanssain -risteilyvalmistelut ovat käynnissä. Ilmoittautumisia on tähän mennessä tullut hienosti, mutta mukaan mahtuu ja ehtii vielä hyvin! Ennakkovarausten ennakkomaksu 20 euroa / matkustaja erääntyi maksettavaksi 31.3. Tämän jälkeen peruuntuneita hyttipaikkoja kannattaa kysyä Matkapojilta. Hyttipaikkoja on saattanut vapautua sellaisissakin hyteissä, jotka aiemmin ovat olleet loppuunmyytyjä. Innokkaita lähtijöitä syksyn risteilylle on Lappia myöten. Rovaniemeltä on syyskuun 13. päivän aamuna starttaamassa runsaan 40 hengen porukka. TU O M A S TA LV IL A TA LL IN K S IL JA – Rovaniemeltä lähdetään uteliai suudella katsomaan, mitä kaikkea syyskuun risteilyllä tapahtuu. Kyllä jäsenemme jo odottavat laivamat kaa, sanoo Eila Kiviniemi. ”Hymyssä suin ollaan lähdössä risteilylle” Miten mukaan? › Kulje kanssain -risteily toteutetaan yhteistyössä Matkapojat Oy:n kanssa. Se ottaa vastaan varaukset ja vastaa niitä koskeviin kysymyksiin: Matkapojat Oy, puh. 010 2323 200 (ma–pe 9–16), ryhmat.tampere@matkapojat.fi, matkapojat.fi/kuljekanssain › Katso hinnasto ja lisätietoa tämän lehden sivulta 14. › Pääsääntönä on, että yhdistykset kokoavat lähtijät ja tekevät ryhmätilauksen. On hyvä tehdä yhteistyötä lähiyhdistysten ja aluejärjestön kanssa matkajärjestelyjen osalta. › Mukaan pääsee myös yksittäinen lähtijä! Tervetuloa! Tee varauksesi suoraan Matkapojille! Mukana on Rovaniemen Eläkeläisten jäsenten lisäksi muutama matkalainen myös naapurikunnista sekä Rovaniemen Seudun Eläkkeensaajista, kertoo Rovaniemen Eläkeläisten puheenjohtaja Eila Kiviniemi. – Hymyssä suin ollaan lähdössä matkaan. Mehän ollaan liikkuvaa sorttia. Uteliaisuudella lähdemme katsomaan, mitä risteilyllä tapahtuu ja näkemään vähän muitakin eläkeläisiä. Rovaniemeläisillä on laivalle tuomisinaan myös omaa ohjelmaa: lauluja risteilyn ohjelmallisessa illanvietossa esitettäväksi. Yhdistykset voivat edelleen tehdä alustavia esityksiä ohjelmista ja niihin osallistumisesta. Rovaniemen yhdistyksessä risteilyä on järjestetty selkeänä pakettina, johon kuuluvat junakyydit Helsinkiin ja takaisiin ja pääkaupungissakin bussikuljetus satamaan asti, Kiviniemi kertoo. – Matkavastaavamme Seija Paadar on tehnyt hienoa työtä järjestelyissä. ELÄKELÄISET RY:N vuoden 2022 päätapahtuma Kulje kanssain -risteily tehdään Silja Europalla 13.–14.9. välillä Helsinki–Tallinna–Helsinki. Risteilylle ovat lämpimästi tervetulleita kaikki jäsenemme ja toimintamme ystävät! Jäsenyyttä ei siis edellytetä. 12 Eläkeläinen 2/2022
O sallistuin opiskeluaikanani haastattelutietojen keräämiseen pohjalaisessa kunnassa, jonka väestöstä olimme tehneet oikeaoppisen otannan. Haastateltavakseni osui sodan jälkeen Inarista Pohjanmaalle muuttanut nuorehko, monilapsisen perheen äiti. Asumisolot kertoivat syvästä köyhyydestä. Vaikein ongelma oli kuitenkin yksinhuoltajaäidin sokeus. Näön menetyksen oli aiheuttanut Lapin sodassa maastoon jäänyt miina, joka oli keskellä lasten leikkejä räjähtänyt. TOIMIESSANI PUNAISESSA RISTISSÄ tutustuimme järjestön kenttätyöhön ja vierailimme useammassa maassa laitoksissa, joissa tehtiin proteeseja maastoon jääneiden miinojen vammauttamille. He olivat monesti maataloustyössä pellolle jätettyyn miinaan astuneita ja järkyttävän usein lapsia, joiden leikit miinan räjähtäminen oli katkaissut. Tällaiset viattomiin siviileihin kohdistuneet onnettomuudet halusi Punaisen Ristin kansainvälinen liike lopettaa tehdessään v. 1994 aloitteen kansainvälisestä sopimuksesta, jolla henkilömiinojen valmistaminen, käyttö ja varastointi kiellettäisiin. Kolme vuotta myöhemmin Ottawassa Kanadassa solmittiin valtioiden välinen sopimus asiasta. Maailman valtioista 80 % on sen allekirjoittanut ja ratifioinut. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 2011 viimeisenä EU:n jäsenmaana. Muut Pohjoismaat liittyivät siihen jo vuosina 1998 ja 1999. HILJATTAIN SUOMESSA on tehty kansalaisaloite sopimuksesta irtautumiseksi. Puolustusvoimien komentaja tosin totesi hyvin jämäkästi, että sopimuksesta ei irtauduta. Henkilömiinojen tehtävät on korvattu uusilla järjestelmillä, jotka eivät aiheuta maastoon jäädessään samoja ongelmia siviiliväestölle. On hyvä muistaa sopimuksen keskeinen tavoite: suojella siviiliväestöä, joka ei osallistu sotatoimiin. Tämä on punaisena lankana ns. sodan laeissa. Vuonna 1863 perustettu Punaisen Ristin kansainvälinen komitea kutsui ensi töikseen koolle kokouksen, jonka tuloksena oli sopimus sairaiden ja haavoittuneiden inhimillisestä kohtelusta ja heidän hoitajiensa suojaamisesta. Muutamassa vuodessa sopimus hyväksyttiin useimmissa Euroopan maissa. Oli syntynyt Geneven sopimusten sarjassa ensimmäinen. Ne koottiin v. 1949 neljäksi sopimukseksi, joita on täydennetty lisäpöytäkirjoilla näihin päiviin asti. SOPIMUKSILLA KIELLETÄÄN kaiken aseellisen ja muun väkivallan kohdistamisen siviiliväestöön. Ne kieltävät tarpeetonta kärsimystä aiheuttavat ja siviiliväestöä tuhoavat aseet, esimerkiksi joukkotuhoaseet (ydinaseet, kaasuaseet, kemialliset ja biologiset aseet). Ne määrittelevät myös suojamerkit, joilla varustettuihin rakennuksiin, ajoneuvoihin ja henkilöihin ei saa sotatoimia kohdistaa. Merkkejä ovat punainen risti, punainen puolikuu ja punainen kristalli. YK:n perustamisen jälkeen kansainvälinen lainsäädäntö on tullut kattavammaksi ja aseelliset interventiot ovat sallittuja vain YK:n valtuutuksella. Roomalaisilta on peräisin lentävä lause, jonka mukaan aseiden puhuessa lait vaikenevat. Eivät vaikene enää. Sodan lait Tavoite on suojella siviili väestöä, joka ei osallistu sota toimiin. KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta. KALEVIN KYNÄSTÄ Kulje kanssain illanvietto Illanvieton ohjelmaan kuuluu lyhyt tanssillinen yhteisesitys, yksilöjaryhmäesityksiä sekä tanssia ”Meidän pändin” säestyksellä. Laula kanssain yhteislaulu ja kuoroilta Juontajana sävellysja sanoituskilpailumme voittaja Reijo Westerholm Kuinka Suomen eläke järjestelmää voisi kehittää? Keskustelutilaisuudessa mm. Kalevi Kivistö (ministeri, Eläkeläiset ry:n entinen puheenjohtaja) ja Kaija Kallinen (entinen SAK:n eläkepoliittinen asiantuntija, eläkkeellä). Bocciakisa, runokaraoke, tanssipaja, rappustreenit, tietovisa, järjestöaktiivien treffit... Yhteistyö kumppaneittemme järjestämää ohjelmaa Tälle risteilylle ovat kaikki ystävämme tervetulleita! Mukana on ainakin Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n, Työväen Urheiluliitto TUL:n, Kansan Arkiston, KSL:n ja Yrjö Sirolan Säätiön edustajia. TUL:n Aira Ikonen vetää tanssipajan. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n Verkosta virtaa -toiminta järjestää digipajan. SEL:n puheenjohtaja VeliMatti Kuntonen on laivalla ja mukana ajankohtaisissa keskusteluissa. Kaiken tämän lisäksi on tarjolla laivan oma korkeatasoinen viihdeohjelma. Luvassa taatusti tanssittavaa musiikkia! Kulje kanssain risteily Hieno ja moni puolinen ohjelma parhaassa seurassa! 5+1 tärppiä risteilylle! 1 2 3 4 5 + 1 Kaija Kallinen Reijo Westerholm Kalevi Kivistö VeliMatti Kuntonen Oikeus ohjelmanmuutoksiin pidätetään. Eläkeläinen 2/2022 13
Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuh.19,2 snt/min. Hinnat ovat alk-hintoja /hlö. Alkaen-hintaisia paikkoja rajoitetusti. matkapojat.fi/kuljekanssain • puh. 010 2323 200 • ma-pe 9-16 Kulje kanssain -risteily 13.-14.9.2022 Silja Europalla • Lähtö Helsingin Länsisatamasta tiistaina 13.9.2022 klo 18.30 -Tallinnassa mahdollisuus nousta maihin 14.9.2022 klo 8–12.00 • Paluu Helsingin Länsisatamaan keskiviikkona 14.9.2022 klo 16.00 MERK ITSE JO NYT PÄIVÄ T ALLAK KAAS I! Eläkeläiset ry:n vuoden 2022 jäsentapahtuma VARAUSTEN TEKEMINEN › Varaaminen alkaa jo tänä syksynä › Paikallisyhdistyksissämme kootaan lähtijät yhteen ja matkavastaavat tekevät ryhmiensä varaukset › hytit valinnan mukaan › ateriat laivalla valinnan mukaan › Eläkeläiset ry lähettää kaikille yhdistyksille tarkempia tietoja risteilystä 16.9.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilyn hinnasto ja varausohjeet postitetaan 14.10.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilylle voi osallistua myös pienellä porukalla tai yksin: seuraa ilmoittelua Eläkeläinen-lehdessä Merkitkää päivät kiireesti yhdistyksen ensi vuoden toimintakalenteriin! TULE MUKAAN! Tule kokemaan yhdessäolon iloa, nauttimaan monipuolisesta risteilyohjelmasta, maistelemaan herkullista ruokaa ja vierailemaan kauniissa varhaissyksyisessä Tallinnassa. Risteilyn monipuolisesta ohjelmatarjonnasta jokainen löytää itselleen mukavaa ajanvietettä. Tarjolla on mm. jäsenistömme esittämää ohjelmaa, yhteislaulua, visailuja, ajankohtaisia luentoja, yhdistysten avainhenkilöiden tapaamisia ja tanssia elävän musiikin tahtiin. Tärkeät yhteiskumppanimme tulevat myös mukaan esittelemään toimintaansa ja palveluitaan. Vastuullinen matkanjärjestäjä: … Eteenpäin, pystypäin, muistot kantaa, voimaa antaa, kulje kanssain näin… Sävellysja sanoituskilpailumme voittaja Kulje kanssain (säv. ja san. Reijo Westerholm) ELÄKELÄISET RY JÄSENTAPAHTUMA Kulje kanssain -risteily 13.-14.9.2022 Silja Europalla Risteilyhinnat Henkilöhinta määräytyy hyttiluokan ja sen mukaan montako henkilöä hytissä majoittuu Executive 1:lle 415 € Executive 2:lle 215 € DeLux 1:lle 290 € DeLux 2:lle 145 € A 1:lle 140 € A 2:lle 69 € A 3:lle 49 € A 4:lle 39 € B 2:lle 59 € B 3:lle 43 € B 4:lle 35 € B2s 1:lle (kerrosvuode) 75 € B2s 2:lle (kerrosvuode) 44 € C 1:lle 89 € C 2:lle 49 € C 3:lle 36 € C 4:lle 29 € Hintaan sisältyy: • Eläkeläiset ry:n risteily valitussa hyttiluokassa • Monipuolinen ohjelmatarjonta • Laivan viihdetarjonta Laivaruokailut lisämaksusta. Kaikki kattausajat vahvistetaan myöhemmin. Teemme pöytävaraukset yhdistyksittäin. Alla olevat hinnat ovat voimassa vain etukäteen ostettaessa. Suosittelemme aterioiden ostamista etukäteen. Grande Buffet Buffet -illallinen sis. buffetjuomat 34 €/hlö Meriaamiainen 13 €/hlö Buffet-lounas sis. buffetjuomat 26 €/hlö Grill House ja Tavolata á la carte -ravintolat Illalliskuponki 34 €/hlö Lounaskuponki 26 €/hlö Kuponki käy maksuna laskun loppusummasta Laivaruokailut Kulje kanssain -risteily 13.-14.9.2022 Silja Europalla • Lähtö Helsingin Länsisatamasta tiistaina 13.9.2022 klo 18.30 -Tallinnassa mahdollisuus nousta maihin 14.9.2022 klo 8–12.00 • Paluu Helsingin Länsisatamaan keskiviikkona 14.9.2022 klo 16.00 MERK ITSE JO NYT PÄIVÄ T ALLAK KAAS I! Eläkeläiset ry:n vuoden 2022 jäsentapahtuma VARAUSTEN TEKEMINEN › Varaaminen alkaa jo tänä syksynä › Paikallisyhdistyksissämme kootaan lähtijät yhteen ja matkavastaavat tekevät ryhmiensä varaukset › hytit valinnan mukaan › ateriat laivalla valinnan mukaan › Eläkeläiset ry lähettää kaikille yhdistyksille tarkempia tietoja risteilystä 16.9.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilyn hinnasto ja varausohjeet postitetaan 14.10.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilylle voi osallistua myös pienellä porukalla tai yksin: seuraa ilmoittelua Eläkeläinen-lehdessä Merkitkää päivät kiireesti yhdistyksen ensi vuoden toimintakalenteriin! TULE MUKAAN! Tule kokemaan yhdessäolon iloa, nauttimaan monipuolisesta risteilyohjelmasta, maistelemaan herkullista ruokaa ja vierailemaan kauniissa varhaissyksyisessä Tallinnassa. Risteilyn monipuolisesta ohjelmatarjonnasta jokainen löytää itselleen mukavaa ajanvietettä. Tarjolla on mm. jäsenistömme esittämää ohjelmaa, yhteislaulua, visailuja, ajankohtaisia luentoja, yhdistysten avainhenkilöiden tapaamisia ja tanssia elävän musiikin tahtiin. Tärkeät yhteiskumppanimme tulevat myös mukaan esittelemään toimintaansa ja palveluitaan. Vastuullinen matkanjärjestäjä: … Eteenpäin, pystypäin, muistot kantaa, voimaa antaa, kulje kanssain näin… Sävellysja sanoituskilpailumme voittaja Kulje kanssain (säv. ja san. Reijo Westerholm) Hinta/hlö Tiedustelut sekä varaukset 12.10.2021 alkaen Matkapojat Oy p. 010 2323 200 (ma-pe 9-16) ryhmat.tampere@matkapojat.fi www.matkapojat.fi/kuljekanssain Bussi (max 13m) + kuljettaja laivaan 290 € • Pelkkä kuljettajalippu laivaan 73 € / kuljettaja Hinta sisältää hyttipaikan sekä ateriat laivalla 14 Eläkeläinen 2/2022
Sirkku Peltola ohjaus Henna Ruostila Mummun saappaassa soi fox 2.-23.4.22 Eräpyhäntie 937, 35220 Eräjärvi, Orivesi Veikko Huovinen-Arto Seppälä, ohjaus Eriikka Magnusson Ihmisten puheet 1.-9.7. ja 19.7.-12.8.22 Eräjärventie 946, 35220 Eräjärvi, Orivesi liput.erajarventeatterit.fi erajarventeatterit.fi, 040 350 1253, 050 436 8466 Ryhmille erilaisia teatteripaketteja ruokailu-kahvitus-kulttuurikohteita-kyläesittelyä Liput 20/18/1 0€ Liput enn. 20/18/1 0€ Ovelta 25/23/1 2€ Soita 050 068 9545 Hammasproteesin korjaus ja valmistus Hammasteknikko Timo Kasurinen valmistaa korkealaatuiset proteesit Kajaanissa. Eläkeläinenlehden lukijoille -20% AP UA JO NE UV O SÄHKÖPYÖRÄTUOLIEN VUOKRAUS info@apuajoneuvo.fi apuajoneuvo.fi p. 040 124 4282 Vuokraamme sähköpyörätuoleja ja sähkömopoja kaikenlaisiin tarpeisiin. VAIVAAKO SELKÄ TAI JALAT? Tilaa interaktiiviset tukipohjalliset 38,50 €/pari p. 020 7402 702 www.ortomalli.com TUOMAS TALVILA U seat Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistykset ovat jo ottaneet käyttöönsä Eläkeläiset ry:n tarjoamat uudet kotisivut. Eläkeläiset ry on rakentanut verkkosivualustan, jonka avulla parannetaan yhdistysten verkkonäkyvyyttä. Tavoitteena on antaa yhdistyksille hyvä alusta, jolla se voi tiedottaa omasta toiminnastaan, niin jäsenilleen kuin muillekin kiinnostuneille. Kotisivut parantavat potentiaalisten uusien jäsenten mahdollisuuksia löytää itselleen sopiva yhdistys. Yhdistyksille on tarjolla kaksi vaihtoehtoa: suppeat ja laajat sivut. Suppeat kotisivut Jo viime kesänä avasimme uudella alustalla sivut kaikille sellaisille yhdistyksille, joilla ei järjestön tietojen mukaan ollut aiemmin kotipesää verkkosivumaailmassa. Suorat linkit yhdistysten sivuille löytyvät Eläkeläiset ry:n kotisivulta osoitteesta elakelaiset.fi/yhdistykset-alueittain Nämä yhdistysten suppeat sivut sisältävät yhdistysten toimihenkilöiden yhteystietoja siltä osin, kun toimihenkilöt ovat antaneet tiedoillensa julkaisuluvan. Eläkeläiset ry kysyy lupaa vuosittain yhdistystietojen ilmoitus -lomakkeella ja muuttuneet tiedot päivitetään järjestön toimistolta käsin sivuille kerran vuodessa. Yhdistyksen aktiivit voivat myös ilmoittaa sivuilla yhdistyksen omista tapahtumista. Kunkin yhdistyksen sivustolla, tapahtumakalenteri-sivulla, on lomake tapahtumien ilmoittamista varten. Laajat sivut: Ylläpitäjille koulutusta Verkkosivualustalla on rakennettu toinen sivupohja niille yhdistyksille, jotka haluavat itse ylläpitää sivujaan. Tämä sivupohja on tarjolla sekä niille yhdistyksille, joille jo on avattu sivut suppealla sivupohjalla, että myös kaikille niille yhdistyksille, joilla on jo sivut olemassa, mutta jotka haluavat siirtyä käyttämään uutta alustaa. Uusien sivujen ylläpitoa voi opiskella itseopiskeluna ( jolloin tarjolla on kattava sarja opastusvideoita) tai lähikurssilla. Seuraava kurssi järjestetään 5.–6.5. Kylpylähotelli Rauhalahdessa, Kuopiossa. Kurssi sopii yhdistyksen viestintävastaaville ja kaikille yhdistyksen toimihenkilöille, joilla on kiinnostusta alkaa yhdistyksen kotisivujen päivittäjäksi. Kouluttajina ovat Eläkeläiset ry:n järjestösuunnittelija Aaron Kallinen ja tiedottaja Tuomas Talvila. Tarkemmat tiedot kurssista, kurssihinnasta ja ilmoittautumisesta löytyvät tämän lehden sivulta 19. Lisätietoja kotisivuista ja koulutuksesta: Eläkeläiset ry:n tiedottaja DIGI Ivalon Eläkeläiset otti uudet kotisivut käyttöönsä ensimmäisten yhdis tysten joukossa. Verkkosivu projekti etenee Moni yhdistys on jo ottanut käyttöön ja itse päivitettäväkseen Eläkeläiset ry:n tarjoaman uuden kotisivupohjan. Koulutusta uusien sivujen käyttöön on tarjolla toukokuussa. Tuomas Talvila, puh. 050 570 9716, tuomas.talvila@elakelaiset.fi Ivalossa hyviä kokemuksia Ivalon Eläkeläiset ry oli yhtenä pilottiyhdistyksenä ottamassa käyttöön Eläkeläiset ry:n laajempaa kotisivupohjaa. Pohjoisimman paikallisyhdistyksemme kotisivut otettiin käyttöön viime kesänä. Osoite on: yhdistykset. elakelaiset.fi/ivalo – Saimme Eläkeläiset ry:ltä erittäin selkeät ohjeet. Niiden varassa aloin päivittää sivuja suurin piirtein omin päin. Askel askeleelta edeten oppiminen sujui kyllä hyvin, kertoo yhdistyksen jäsensihteeri ja tiedottaja Eija Miranda Silventoinen. Uudet kotisivut ovat palvelleet yhdistystä kiitettävästi. Niitä täydentää yhdistyksen Facebook-sivu. Eija Miranda Silventoinen painottaakin tiedottamisen monikanavaisuutta. – Läheskään kaikki jäsenemmehän eivät käytä nettiä. Lähetämme edelleen myös paperista jäsenkirjettä. – Mutta yhdistyksille on tärkeää siirtyä nettiaikakauteen, koska siellä päästään tavoittelemaan myös uusia jäseniä, Silventoinen sanoo. Eläkeläinen 2/2022 15
JÄRJESTÖ Nuuksio kutsuu 6.5., Liesjärvi 27.5. Webinaarissa 13.5. käydään läpi luontoaiheisen ryhmäretken järjestämisen perusteita. E läkeläiset ry järjestää toukokuussa osana Liikumme luonnossa -hanketta kaksi opastettua päiväretkeä Etelä-Suomen kansallispuistoihin sekä retkeilyaiheisen webinaarin. Retki Nuuksion kansallispuistoon 6.5. Retkellä tutustumme Nuuksion kansallispuiston sydämessä sijaitsevaan Haukkalammen alueeseen. Haukkalammen alueessa on poikkeuksellisen komeita kalliomuodostelmia ja sympaattisia lampia, joita ihastelemme matkalla. Kuljemme retken aikana Punarinnan kierroksen, joka on 2 km mittainen rengasreitti. Reitti on helppokulkuinen, mutta ei esteetön. Siksi se ei sovellu esimerkiksi pyörätuolin tai rollaattorin kanssa kuljettavaksi. Reitin varrella on kaksi nuotiopaikkaa kahvittelua ja muuta herkuttelua varten. Nuotiopaikkojen yhteydessä on kuivakäymälät. Retken tarkemmat tiedot: › LÄHTÖAIKA: Perjantai 6.5.2022 klo 10.30 › LÄHTÖPAIKKA: Haukkalammen pysäköintialue (maksuton pysäköinti), Haukkalammentie 32, Espoo. › PALUU: Haukkalammen P-alueelle n. klo 14.30 › KULJETTAVA REITTI: Punarinnan kierros n. 2 km › HINTA: Tapahtuma on maksuton › MUKAAN TARVITTAVAT VARUSTEET: säänmukainen vaatetus ja ulkoiluun sopivat jalkineet, juomavettä, wc-paperia, omat eväät sekä halutessa kahvinkeittotai makkaranpaistotarvikkeet. › PAIKALLE PÄÄSEE bussilla Espoon Keskuksesta. › MUKAAN MAHTUU 20 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Ilmoittautumiset 28.4. mennessä Eläkeläiset ry:hyn Jukka Mustakalliolle, sähköWebinaari 13.5. WEBINAARISSA KÄYDÄÄN läpi luontoaiheisen ryhmäretken järjestämisen perusteita eli miten löytää ja valita sopiva retkeilypaikka, miten retki kannattaa valmistella, mitä retkestä on hyvä kertoa etukäteen vieraille ja miten retkellä ryhmän opastaminen onnistuu sujuvasti. Webinaarin kesto on kaksi tuntia (klo 10–12) ja se toteutetaan videoyhteydellä. Webinaari on maksuton. Ilmoittautuminen 6.5. mennessä Eläkeläiset ry:hyn Jukka Mustakalliolle, sähköposti: jukka.mustakallio@elakelaiset.fi Lähde mukaan kansallispuistoretkillemme posti jukka.mustakallio@elakelaiset. fi, puh. 044 751 1032. Retki Liesjärven kansallispuistoon 27.5. Retkellä tutustumme Liesjärven kansallispuiston pohjoisosassa kulkevaan Peukaloisen polkuun. Reitti kulkee viehättävässä havumetsässä, joka on tunnettu rikkaasta linnustostaan. Reitin varrella on kaksi ihastuttavaa lampea ja suo, joita pysähdymme ihastelemaan matkalla. Peukaloisen polku on ympyräreitti eli palaa lopulta lähtöpisteeseensä Peukalolamminkankaan parkkipaikalle. Peukaloisen polku on tehty esteettömäksi koko matkaltaan ja on siksi leveä ja helppokulkuinen. Reitti soveltuu esteettömyytensä vuoksi myös esimerkiksi pyörätuolin tai rollaattorin käyttäjille. Reitillä on kaksi taukopaikkaa, jossa kummassakin on mahdollista keittää nuotiolla kahvia ja paistaa omia eväitä. Kummankin taukopaikan yhteydessä on esteetön kuivakäymälä. › Liesjärven retki on jo ehtinyt osoittautua niin suosituksi, että ryhmä on täynnä eikä uusia retke läisiä Liesjärvelle enää ole mahdol lisuutta ottaa. Liikuntahank keemme Lii kumme luon nossa jatkuu vielä tämän ke vään ja ehkä yli kesänkin. Vii me vuoden toukokuussa videoimme ais tiharjoituksia hankekumppa nimme Psyko motoriikka yhdistyksen kanssa Tarvas pään maisemis sa Espoossa. EV G EN IY A M A ZU R O VA 16 Eläkeläinen 2/2022
Kutsu kirjoittamaan ja kuvaamaan LUONNOSSA LIIKKUMINEN antaa mielekästä tekemistä ja luo merkityksellisiä kohtaamisia meitä ympäröivän luonnon kanssa. Luonnon keskellä aistit heräävät tuoden ajatuksia nykyisestä sekä muistoja menneestä. Keräämme talteen näitä hienoja hetkiä, jotka sykähdyttivät, koskettivat tai tuntuivat siinä hetkessä tärkeiltä. Kirjoita meille lyhyt teksti hetkistä luonnon keskellä. Voit ikuistaa tunnelman myös valokuvin. Koostamme kirjoituksista ja kuvista vihkosen yhdistysten luontoliikunnan järjestämisen innoitukseksi. Tekstin pituus on vapaa. Se voi olla muutaman sanan mietelmä tai pitempi tunnelmallinen kertomus, runokin. Tekstejä ja kuvia voi lähettää toukokuun loppuun saakka osoitteeseen elakelaiset@elakelaiset.fi. Viestin aiheeksi sähköpostiviestiisi laita ”Liikumme luonnossa -kirjoituskutsu”. Lisää viestiin: › kirjoittajan tai kuvaajan nimi › yhdistyksen nimi › paikka, jossa ajatukset syntyivät tai kuva on otettu Jätä perintö joka säilyy. Tekemällä testamentin metsiensuojelun hyväksi olet mukana ylläpitämässä elämän jatkumista ikimetsissä ja lahjoituksestasi jää pysyvä jälki. Lisätietoja: www.luonnonperintosaatio.fi Toiminnanjohtaja Pepe Forsberg, p. 050 5522 588 pepe.forsberg@luonnonperintosaatio.fi Luonnonperintösäätiö suojelee suomalaista luontoa. Pysyvästi. LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ Ra ha nk er äy sl up a RA /2 02 0/ 92 1 / Po lii si ha lli tu s EVA RÖNKKÖ ELÄKELÄISET RY tarjoaa huhtikuussa etäkoulutusta ikääntyvän väestön moninaisuudesta ja järjestömme monikulttuurisuustyöstä. Koulutus antaa eväitä edunvalvontatyöhön kunnissa ja innostaa uusia yhdistyksiä tulemaan mukaan toimintaan vieraskielisten ikääntyneiden kanssa. Etäkoulutukset ovat 21.4 ja 28.4. klo 10–12. Osallistuminen on maksuton ja koulutukseen on tilaa 20 hengelle. Ilmoittautumiset jukka.mustakallio@ elakelaiset.fi Koulutus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa keskitymme ulkomaalaistaustaisiin ikääntyneisiin ja siihen, miten muuttaminen vaikuttaa ja värittää arkea uudessa asuinmaassa. Jälkimmäisessä osassa käsittelemme edunvalvontakysymyksiä, jotka ovat osaa yhdistyksiimme perustoimintaa. Koulutus toteutetaan Teams-alustalla. JÄRJESTÖSSÄMME ON toimittu vieraskielisten iäkkäiden tueksi vuodesta 2007 lähtien. Monilla paikkakunnilla on ollut yhteistoimintaa ja toiminnasta saatuja hienoja kokemuksia. Muutamilla paikkakunnilla on yhteinen tekeminen muuttunut luontevaksi ja jatkunut jo monen vuoden aikana. Vuosien varrella osa yhdistyksistä on jäänyt sivummalle, mutta uusiakin on tullut mukaan. Aikaisempina vuosina olemme järjestäneet yhteistoiminnan tueksi tukihenkilökoulutuksia, jossa kokemuksia jakamalla uudet yhdistykset ovat innostuneet etsimään kontakteja ulkomaalaistaustaisiin ikääntyneisiin omilla paikkakunnilla. TÄNÄ VUONNA laajennamme koulutusta ja tarjoamme sen etäluentona ja keskusteluna, jotta tieto moninaistuvasta ikäväestöstä olisi helpommin saatavissa. Koulutuksessa moninaisuuskysymyksiä käsitellään käytännönläheisesti ja osallistujat pääsevät pohtimaan yhdessä, mihin asioihin onnistunut kohtaaminen ja positiivinen vuorovaikutus perustuvat silloin, kun ihmisillä on erilaiset taustat ja elämäntilanteet. Koulutuksen tavoitteena on herkistää osallistuja tunnistamaan moninaisuutta yhteiskunnassa ja eläkeläistoiminnassa. Lisäksi jaamme kokemuksia yhteistoiminnasta, jota eri paikkakunnilla on järjestetty. Moninaisuus meissä – koulutusta muuttuvasta ikäväestöstä Vastaa uusien jäsenten kyselyyn Eläkeläiset ry selvittää uusien jäsentensä toiveita toiminnasta uusien jäsenten kyselyllä. Linkki verkkokyselyyn on lähetetty sähköpostitse kaikille 1.1.2020 jälkeen liittyneille. Tarkkaile sähköpostiasi ja vaikuta vastaamalla kyselyyn. Kyselyssä kartoitetaan, mitkä ovat uusien jäsenten kiinnostuksen kohteet ja millaista toimintaa he toivovat omaan eläkeläisyhdistykseensä. Kyselyssä kysytään myös, minkälaisia juttuja uudet jäsenet toivovat Eläkeläinen-lehteen. Viimeinen päivä vastata kyselyyn on 30.4. Eläkeläinen 2/2022 17
JÄRJESTÖ MAX 40 KM/H 92 KM x EI KORTTIA* VOIMAA JA TYYLIÄ! 7 290 € alk. (213 €/kk) VÄLTÄ KEVÄÄN TOIMITUSRUUHKAT JA SOITA TÄNÄÄN 02 480 9060 UUDET ERÄT SAAPUNEET – VARMISTA HETI OMASI! Soita ja tilaa numerosta 02 480 9060 tai verkkokaupasta skand.fi. Toimitamme valitsemasi sähköajoneuvon käyttövalmiina kotiovel? lesi, kaikkialle Suomeen. Annamme tuotteillemme täyden 2 vuoden takuun ilman kilometrirajoitusta. Laadukkaat laitteemme so? pivat pohjoismaisiin keliolosuhteisiin täydellisesti. Olemme huomioineet kaiken, jotta voit kulkea itsenäisesti ja turvallisesti. Meiltä löytyy myös kattava huoltoverkosto ja joustavat maksuvaihtoehdot. LISÄTIEDOT JA MYYNTIPALVELU: 02 480 9060 | MYYNTI@SKAND.FI | PUUTARHATIE 18, VANTAA | VERKKOKAUPPA AVATTU! | SKAND.FI VALITSE SÄHKÖINEN VAPAUS LIIKKUA – SOITA 02 480 9060 PUHELINMYYNTI JA VERKKOKAUPPA AVOINNA, TOIMITUKSET KOTIOVELLE KOKO SUOMEEN *40 – 45 km/h -mallit vaativat mopokortin vuoden 1984 jälkeen syntyneiltä. xWMTC -testisyklin mukaan mitattu todellinen ajomatka. ªToimintamatka erikseen tilattavalla lisäakulla 1 990 € alk. (60 €/kk) MAX 25 KM/H 100 KM EI KORTTIA MAX 25 KM/H 55 KM EI KORTTIA ASIAKKAIDEN TOIVOMA VISIIRIKATTO LISÄVARUSTEENA! VARMISTA HETI OMASI! 2 790 € alk. (83 €/kk) MAX 25 KM/H 100 KM EI KORTTIA 3 990 € alk. (118 €/kk) LEIJONA 1400 Täydellistä turvallisuudentunnetta nyt neljällä pyö? rällä, ja katso kuinka tyylikkäästi! Pehmeätoiminen luokkansa tehokkain moottori, sähköä säästävät kirkkaat LED-valot. Monista muista nelipyöräisistä poiketen kaikissa renkaissa on jousitus ja maavara on hyvä Suomen teille. Ei hankalia vaihteita, valitse vain ajatko eteenvai taaksepäin. Kyllä, tässä on myös pakki! USB-lataus puhelimelle tai naville. "Leijona on todella miellyttävä ja nätti peli. Yhdellä latauksella ajaa monta kymmentä kilometriä. Tällä hoituu helposti kauppaja pankkiasiat sekä käynnit huoltoasemalla kahvilla." Erkki Oksanen / Renko Värit: LEIJONA 1300 Ei ajokorttia. Aito Leijona 1300 Plus -sähköskootteri on saatavilla vain meiltä. Et löydä vastaavaa mistään muualta. Plus-mallissa on hienot LED-päiväajovalot ja automaattijarru joka tuo turvallisuutta ajoon ja pysä? köimiseen, kuten premium-luokan autoissa. Ajaminen on paljon helpompaa ja pehmeämpää kuin millään kil? pailevilla malleilla. Tehokas moottori vie turvallisesti ylös kaikista mäistä. Markkinoiden turvallisimmat akut. Ja kuten näet, designiin on satsattu erityisen paljon. Suunniteltu Suomen vaativiin keleihin, soveltuu erinomaisesti ympärivuotiseen käyttöön. Myös pakki. Kattava lisävarustelu: nastarenkaat, suojapeite, tuuli? ohjain, akkulämmitin. "Olen todella tyytyväinen ostokseeni! Pääsen skootterillani helposti kotoa kaupungille ja ulos nauttimaan ympäristöstä, välillä ajelen pidempiäkin matkoja." Erland Eriksson / Norrala Värit: goMoto 2.4 Luotettava ja helppokäyttöinen, ympärivuotiseen Tälläkin kaikki ajavat ilman ajokorttia. Kyllä! Saat ajaa ihan missä vain missä pyöräilisitkin – aja pyöräteillä, tien reunalla, pysäköi vaikkapa pyörätelineen viereen. Ei rekisteröintiä, ei pakollista vakuutusta: erittäin pienet käyttökulut. Hyvän maa? varan ja neljän ison täysjousitetun ilmakumirenkaan ansiosta pysyy tukevasti pystyssä huonollakin tiellä. Siksi ajaminen on helpompaa kuin polkupyörällä! Moottori on luokkansa tehokkain, silti pehmeä? toiminen. Pakki, takapenkki ja avattavat ikkunat. Värit: TOIMI NÄIN: Soita ja tilaa numerosta 02 480 9060 tai verkkokaupasta skand.fi Toimitamme valitsemasi sähköajoneuvon käyttövalmiina kotiovel? lesi, kaikkialle Suomeen. Annamme tuotteillemme täyden 2 vuoden takuun ilman kilometrirajoitusta. Laadukkaat laitteemme sopivat pohjoismaisiin keliolosuhteisiin täydellisesti. Olemme huomioineet kaiken, jotta voit kulkea itsenäisesti ja turvallisesti. Meiltä löytyy myös kattava huoltoverkosto ja joustavat maksuvaihtoehdot. AJA EDULLISESTI SÄHKÖLLÄ! Luotettava ja helppokäyttöinen, ympärivuotiseen käyttöön sovel? tuva sähkömopo mahdollistaa va? paan ja mukavan liikkumisen ilman polttomoottorin pärinää pienillä käyttökuluilla! Uuden goMoton laadun kokee parhaiten ajamalla sillä itse. goMoto 4.3 avautuu kaukosäätimellä. Ovet avautuvat kunnolla ja tilavaan ohjaamoon on helppo istahtaa. Plus-malli lähtee käyntiin nappia painamalla. Uutuusmalli goMoto 4.3:ssa on kaksi tehokasta napa? moottoria. Suora voimanvälitys varmistaa, että laite kulkee vaivattomasti ympäri vuoden, kaikenlaisissa olosuhteissa ja nyt entistäkin energiatehokkaammin. Värit:
Kevään 2022 kurssikalenteri Valtakunnalliset kurssit Yhdistystoiminnan peruskurssi 2.–5.5. (3 vrk), Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kurssi uusille puheenjohtajille, sihteereille sekä kaikille johtokunnan jäsenille. Yhdistystoiminnan perustaidot ja -tiedot; jäsenrekisteriohjelman esittely; toimihenkilöiden tehtävät ja yhdistyslaki, järjestön tehtävät ja toimintasuunnitelma; toiminnan ajankohtaisasiat, kuten Kulje kanssain -jäsenristeily. Toiminnantarkastus ja toimintatonni yhteisenä osuutena taloudenhoitajien kanssa. Kouluttajat: Anna Autio ja Tiina Rajala. Kurssi alkaa kello 15 ja päättyy kello 11.30. Kurssin hinta: 245 € (puolihoito) / 290 € (täysihoito). Mahdollisuus osallistua verkkosivukurssille 5.– 6.5., yhteishinta 325 € (puolihoito) ja 355 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 19.4. mennessä Yhdistystalouden peruskurssi 2.–5.5. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kurssi uusille taloudenhoitajille ja toiminnantarkastajille. Yhdistyksen taloudenhoidon perustaidot ja tiedot: muun muassa taloudenhoitajan tehtävät yhdistyksessä, kirjanpidon perusteet ja sähköisen kirjanpidon ohjelma Holli. Paljon harjoituksia. Toiminnantarkastus ja toimintatonni yhteisenä osuutena yhdistystoiminnan kurssin kanssa. Kouluttajat: Heli Grönroos ja Kaisu Rämet. Kurssi alkaa kello 15 ja päättyy kello 11.30. Kurssin hinta: 245 € (puolihoito) / 290 € (täysihoito). Mahdollisuus osallistua verkkosivukurssille 5.-6.5., yhteishinta 325 € (puolihoito) ja 355 € (täysihoito.) Ilmoittautuminen 19.4. mennessä Verkkosivukurssi 5.–6.5. (1 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Tule ja opettele päivittämään helppokäyttöisiä kotisivuja! Eläkeläiset ry on rakentanut verkkosivualustan jäsenyhdistystensä käyttöön. Alustalla yhdistys voi ylläpitää ja päivittää omia kotisivuja. Tällä kurssilla opettelemme näiden uusien sivujen päivittämisen perustoiminnot. Kurssi sopii kaikille yhdistyksen omien kotisivujen päivittämisestä kiinnostuneille. Kouluttajat: Aaron Kallinen ja Tuomas Talvila. Kurssille voi jatkaa yhdistystoiminnan ja taloudenhoidon kursseilta tai osallistua erikseen. Kurssi alkaa yhdistystoiminnan ja taloudenhoidon kurssien jälkeen kello 13 ja päättyy seuraavana päivänä kello 11.30. Kurssin hinta: 90 € (puolihoito) / 120 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 19.4. mennessä Alueelliset kurssit 3.–4.5. Kempele: Reippaita lauluja kevään merkeissä Tule harjoittelemaan yhdessä laulamista sekä oppimaan kevyesti äänenmuodostusta ja musiikin teoriaa. Ahti Sepp opettaa. Kurssi pidetään kello 10-15 Kempeleen Työväentalolla, Koskelantie 24. Kurssin hinta 50 € sisältää välipalatarjoilun. Kurssipaikan lähellä on mahdollisuus majoittua omalla kustannuksella. Ilmoittautuminen 19.4. mennessä. Kurssihinnat ja kurssituki Ilmoitamme kurssihinnat kunkin kurssin kohdalla. Hinnat sisältävät majoituksen kahden hengen huoneessa. Mikäli kurssilainen haluaa majoituksen yhden hengen huoneessa, hänen tulee suorittaa lisämaksu kurssipaikalla. Puolihoitohinnat sisältävät aamiaisen, iltapäiväkahvin ja päivällisen. Täysihoitohinnat sisältävät lisäksi lounaan. Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea normaalihintaisille kursseille kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Tukihakemus tulee merkitä selkeästi hakemuskaavakkeeseen tai sähköposti-ilmoitukseen. Asiasta voi tiedustella koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kir jallisesti määräaikaan mennessä Jukka Mustakalliolle: jukka. mustakallio@elakelaiset.fi Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: elakelaiset.fi/sähköiset lomakkeet/kurssihakemus. Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. Pyydämme ilmoittamaan myös, valitseeko kurssilainen puolivai täysihoidon niillä kursseilla, joihin kuuluu majoitus. Jos kurssiosallistuminen peruutetaan myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen kurssia (ilman lääkärintodistusta), perimme 20 euron peruutusmaksun. KURSSIKALENTERI julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n kotisivuilla, joilta näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. ELÄKELÄISET RY:N kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Muita koulutuksia Verkosta virtaa Eläkeläiset ry:n ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n välisen sopimuksen mukaan jäsenemme voivat osallistua EKL:n Verkosta virtaa -toiminnan koulutuksiin. Niihin pääsee tutustumaan verkostavirtaa.fi-sivuilla. Lisätietoja voi kysyä myös Juha Viitaselta, puh. 050 408 3376, sähköposti: juha.viitanen@ekl.fi Eläkeläinen 2/2022 19
KULTTUURI TEKSTI KARI KUMPULAMPI M arja-Leena Tuurnan hiljattain ilmestynyt Matka yli vaihtelevien äärten on ensimmäinen elämäkerta Eeva-Liisa Mannerista, suurenmoinen teos. Tämä rakkaudella ja asiantuntemuksella laadittu kirja seuraa runoilijaa muistojen Viipurista Helsinkiin, sieltä Pirkanmaalle Orivedelle ja Tampereelle läpimurtovuosiin. Tuurnan teos jäljittää modernismin uudistajan, Mannerin, askeleita myös Espanjan Andalusiaan. Runoilija asui Málagan Churrianan kylässä muun muassa taidekeräilijä Sara Hildénin omistamassa talossa, Villa Pastorassa, vuosina 1963–1965. Väliin todella kurjissakin oloissa. Kattoremontti rapistuvassa Villa Pastorassa, 11 huoneen ”kummituslinnassa”, oli aina kesken. Lattia oli täynnä laastipalasia, putket tukossa, remonttimiehet häipyneet. Käärmeitä vilahteli. Kun avasi kaapin, ei tiennyt, mitä sieltä syöksähti, rotta vai kissa. Sara Hildén ei ollut kiinnostunut talostaan. Taiteilijoiden ja kirjailijoiden sopi hyvinkin käyttää sitä työtilanaan – mikäli se kelpaisi heille sellaisenaan. Runoilija oli kuitenkin kiintynyt Andalusiaan ja Churrianan karuihin oloihin. Tässä pikkukylässä hän kirjoitti monet pääteoksensa, kuten kokoelmat Kirjoitettu kivi (1966), Fahrenheit 121 (1968) ja Kuolleet vedet (1977). Manner työskenteli Malagassa kymmenkunta vuotta, mutta läheisin kaupunki ja sielunmaisema hänelle oli kuitenkin Viipuri; se oli hänelle muistojen alati pulppuava lähde, runouden sampo. Viipuriin Kannaksenkadulle hän aina palasi ylitse kaikkien elämänsä vaihtelevien äärten. Marja-Leena Tuurna kirjoittaa Manner-elämäkerrassaan: ”Viipuri merkitsi Mannerille kaiHauras ja älyllinen lyyrikko Eeva-Liisa Manner on sodanjälkeisen kirjallisuutemme merkittävimpiä lyyrikoita. Hänen runouttaan tunnetaan, ihminen säkeiden taustalla on jäänyt etäiseksi. Lapsuuden ja nuoruuden Viipuri seurasi runoilijaa kaikkialle. KIRJA MarjaLee na Tuurna: Ee vaLiisa Man ner. Matka yli vaihtelevien äärten. Tammi 2021. ken hyvän alkua, kadotettua rakkautta, syliä, jota hän kaipasi. Se oli unelma, jonka barbaarit olivat polkeneet jalkoihinsa. Mutta sieltä olivat myös lähtöisin yksinäisyys sekä elämän mittaiset järkytykset.” Isovanhempien huomaan Eeva-Liisa Mannerin vanhemmat Elsie Kukkonen ja Leo Manner tutustuivat toisiinsa Helsingissä kustannustalo Otavassa, missä he työskentelivät. Heidät vihittiin heinäkuussa 1921 ja joulukuussa heille syntyi lapsi, Eeva-Liisa. Elsie Manner kuoli vuorokauden kuluttua synnytyksestä maailmalla riehuneeseen influenssaan, espanjantautiin. Isä, Leo Manner, ei ottanut lasta huomaansa, ja niinpä Eeva-Liisaa hoidettiin puoli vuotta Helsingissä lastensairaalassa, Arvo Ylpönkin hoteissa. Vihdoin äidinäiti Maria Kukkonen pääsi hakemaan pienokaisen Helsingistä Viipuriin isovanhempien huollettavaksi. Isoäidistä tulikin tärkeä ihminen Eeva-Liisan elämään. Kokoelmassaan Tämä matka (1956), runossa Lapsuuden hämärästä, Manner kirjoittaa: ”Sukanharmaa Isoisä ja hameenharmaa Isoäiti / tupakanruskeassa talossa paperinvalkeassa kaupungissa / joka sitten paloi kuin paperilyhty ja lakkasi olemasta. Isovanhemmat ja koti Kannaksenkadulla merkitsivät Eeva-Liisalle turvaa, mutta elämäkerran mukaan puhumattomuus, ahdistus ja monien läheisten kuolema loivat synkkiä varjoja tulevan lyyrikon varhaislapsuuteen. Pahimmat pelot toteen Parikymppisen Eeva-Liisa Mannerin pahimmat pelot kävivät toteen talvisodan syttyessä marraskuussa 1939. Viipurin ankarat pommitukset joulukuun alussa, ihmisten ja eläinten valtava hätä, palava kaupunki raunioineen olivat näkyjä, jotka toistuivat lyyrikon teoksissa muunnelmin kautta koko tuotannon. Järkyttävin talvisodan kokemus Mannerille oli aavetykistä osuman saanut kuoleva hevonen Viipurin Teollisuuskadulla, sillalla. Hän palasi kauhunsekaiseen näkyynsä vuosikymmeniä myöhemmin Paetkaa purret kevein purjein -kokoelmassaan (1971), runossa Muiston pysyvyys. ”Sitten äkkiä mustiksi lakatut vaunut ajavat sillalle, / pyörä irtoaa, vaunut kaatuvat. Hevonen polvistuu ja / vapisee / ja silta on punainen.” Vuodenvaihteessa 1939–1940 koko Viipuri evakuoitiin. Eeva-Liisa lähetettiin Lempäälään, mistä hän muutti Helsinkiin. Vuonna 1941 hän kävi vielä Viipurissa vapaehtoisena korjaamassa osaltaan pommitusten jälkiä. Nyt hän koki ankaran järkytyksen EevaLiisa Manner Tampereella Ojakadulla. Portaat veivät parvelle, mis sä oli televisio, huopia, tyynyjä. Kuvan ikuisti Aamulehden kuvaaja Erkki Lahtinen 29.12.1963. VA P R IIK IN K U VA -A R K IS TO Liueta kosteaan, liukkaaseen pimeään, kutistua ja kuolla / pieneksi pohjattomaksi hetkeksi. Ote runosta Lapsuuden hämärästä 20 Eläkeläinen 2/2022
KUKA EevaLiisa Manner › SYNTYI 5. joulukuuta 1921 Helsingissä. › ASUI vuoteen 1940 Viipurissa isovanhempiensa luona Kannaksenkadulla. › MANNERIN äiti Elsie Manner kuoli heti Eeva-Liisan syntymän jälkeisenä päivänsä. Isänsä Juho Mannerin Eeva-Liisa tapasi vasta sotien jälkeen. › RUNOILIJA, prosaisti, näytelmäkirjailija, kääntäjä. Suomensi Hesseä, Kafkaa, Kawabataa, Kyrklundia, ruotsista, saksasta, englannista, ranskasta, italiasta. › KOKOELMA Tämä matka (1956) kohautti ja muutti käsitystä modernista runoudesta. › TUOTANNOSSA myös kuunnelmia. › JULKAISI kritiikkejä ja muita lehtikirjoituksia pääosin Aamulehdessä, mutta myös Kansan Lehdessä ja Suomen Sosialidemokraatissa. › PALKITTIIN kirjallisuuden valtionpalkinnolla kahdeksan kertaa. Pro Finlandia 1967. › SAIRASTELI paljon ja kärsi syvästä masennuksesta. › MENEHTYI 7. heinäkuuta 1995 Tampereella. Masennus var josti EevaLii sa Mannerin elämää, mutta hänestä välit tyi lähelle myös valoa ja paljon empatiaa. ER K K I LA H TI N EN / A A M U LE H TI / VA P R IIK IN K U VA -A R K IS TO Eläkeläinen 2/2022 21
MUSIIKKI J.Karjalainen: Soulavaris. Warner Music Finland 2022. MAAILMAN MENOSTA ei varmaksi tiedä, mutta kun tämä lehti ilmestyy pitäisi juuri julki olla Jukka Karjalaisen kiekko Soulavaris, uusin vuonna 1981 levytykset aloittaneen artistin tuotannon reilusti jo yli 20 albumin pinossa. Julkaisu on ajoitettu aprillipäivään koska se on J. Karjalaisen syntymäpäivä. Levyn kymmenen itse sävellettyä ja sanoitettua kappaletta ovat jo ensimmäisen koronakevään, -kesän ja -syksyn aikana vuonna 2020 valmistuneita. J. Karjalainen on kiistatta Suomen arvostetuimpia laulaja-lauluntekijöitä. Kipaleet kuten Kolme cowboyta, Ankkurinappi, Doris, Sekaisin, Hän, Mies jolle ei koskaan tapahdu mitään, Telepatiaa, Villejä lupiineja tai Missä se Väinö on? ovat uponneet musiikkimuistiimme. Ahkerasti keikkailevan artistin suosio jatkuu vaikka levytystahti on hidastunut. Esimerkiksi syksyllä 2018 ilmestynyt albumi Sä kuljetat mua nousi suoraan Suomen virallisen listan ykköspaikalle. ENNEN VIRALLISTA julkaisua kuulemani näytteet antavat odottaa, että kaukana ei olla nytkään. J. Karjalainen on niin taitava sanankäyttäjä, että osaa maalailla lauluilla vaihtelevia maisemakuvia. Esimerkiksi Soulavariksen avausraita Aurinko nousee ilman sua heittää meidät Espanjaan Cadiziin, mutta ei millekään lomamatkalle vaan on nätit jäähyväiset kitaralle ja sen tekijälle. Suomeen asettunutta, täältä viime leposijan saanutta mutta alan piirejä vaille unohtunutta bluesmiestä Eddie Boydiakin muistetaan. J. KARJALAINEN on oman tiensä kulkija. Yksi hänen avauksiaan oli löytöretki USA:aan ja siellä syrjämailla vielä hengissä pihisevään amerikansuomalaisten siirtolaisten laulukulttuuriin. Karjalainen kiersi esiintymässä sydänmailla, dokumentti kiertueelta on nähty tänä keväänä televisiossa ja teki aihepiiristä kolme levyä, joista Lännen Jukka tunnetuin. Tällä uudella Soulavaris-levylläkin teemaan vielä palataan vaikka J.Karjalainen ei nyt banjoa soita. Albumilta julkaistulla singlellä Oulu, Wisconsin hän pysähtyy sateelta suojaan tämän pikkukaupungin lasikauppaan ja katselee maisemaa koivuineen ja pihojen suomenlippuineen. Kuin kotimaassa olisi. YHDEN KOKOONPANON sijaan Soulavariksella soittajisto vaihtelee kappaleittain. Kotimaan ykkösnimiä kuten Janne Haavisto, Anssi Nykänen, Mitja Tuurala, Tommi Viksten ja kumppanit. Ja kun yksi J. Karjalaisen hittejä oli oman pojan innoittama Missä se Väinö on? niin tällä kiekolla sitä ei tarvitse kysyä. Väinö Karjalainen soittaa, on tuottanut, äänittänyt ja miksannut koko albumin. AKI RÄISÄNEN TE R O A H O N EN J. Karjalainen. Väinö ohjaksissa löytäessään läheltä kotitaloaan kellarista lentäjän ruumiin. Eeva-Liisa Manner asui Helsingissä aluksi Herbert-enonsa perheessä. Hän työskenteli pääkaupungissa muun muassa juoksutyttönä ja puhelinvälittäjänä. Paljolti onnenkantamoisena hän keksi hakeutua kirjallisuuden pariin, Suomen Kirjan kustannusvirkailijaksi. Marja-Leena Tuurna luonnehtii kirjassaan nuorta Eeva-Liisa Manneria osuvasti: ”Hänellä on täytynyt olla luontainen kyky käyttää kieltä ja myös nähdä kielen mahdollisuudet. Houkutus ja rohkeus eri kielten käyttöön oli herännyt jo Viipurissa.” Mielenrauhan etsintää Eeva-Liisa Mannerin esikoiskokoelma Mustaa ja punaista ilmestyi 1944, ja lisääntyvien käännöstöiden myötä hän alkoi uskoa enemmän kykyihinsä. Samalla hän kaipasi kovasti rauhallisempaa ympäristöä ja muutti 1950 Helsingistä Orivedelle, Pirkanmaalle. Marja-Leena Tuurnan mukaan runoilijan työrauhan ja mielenrauhan etsintä jatkui koko elämän ajan. Hän etsi kotia ja rakkautta. Pirkanmaalla Mannerin elämä oli edelleen yksinäistä ja poukkoilevaa, masennuksen varjostamaa; seesteisiä aikoja seurasi huolten ryöpytys, mikä vei voimia. Aliravitsemuksen luhistama lyyrikko oli hoidossa Kellokosken ja Pitkäniemen sairaaloissa, mutta kirjoitustyö jatkui liki keskeytyksettä. Manner teki arvokkaan tuotannon jo ennen kuin ehti täyttää viisikymmentä vuotta. Esimerkiksi 1960-luvulla hän kirjoitti viisi näytelmää, kaksi kuunnelmaa, viisi runokokoelmaa, yhden dekkarin ja käänsi maailmankirjallisuutta. Kielessä toimiminen oli hänelle ikuinen epävarmuuden ja tyytymättömyyden aihe. Hän hioi loputtomiin runojaan, hylkäsi ja hyväksyi. Käännöstöitä Manner piti kirjailijankoulunaan. Tuurnan teos on kronologinen, osin temaattinen johdatus runoilijan tuotantoon. Mannerin elämä ja teokset limittyvät kirjassa taitavaksi freskoksi, lukukokemukseksi, joka ei hevin unohdu. Matka yli vaihtelevien äärten on kaunis ja kipeä taiteilijaelämäkerta. Sen kautta voi ymmärtää syvällisemmin Eeva-Liisa Mannerin runout ta, noita hauraita, älyllisiä ja kiihkeitäkin siveltimenvetoja. Runoilijalle jokainen tavu, sana ja säe oli polku tajunnan ääriin – ja parhaimmillaan myös pieni palanen taivasta. Kaksi vuosikymmentä kestänyt tuttavuus TALVELLA 1960 kirjallisuudenopiskelija ja Viipurilaisen osakunnan Kaukomieli-lehden toimittaja Marja-Leena Tuurna sai Helsingissä käsiinsä Eeva-Liisa Mannerin runokokoelman Tämä matka (1956). Teoksen kuulaus ja surumielisyys tekivät häneen suuren vaikutuksen. ” Kulkea yli vaihtelevien äärten / mustien vesien, kuviteltujen porraspuiden, / läpäistä murtuvat solat, vuorten hitaat viivat…” Kirjan innoittamana Tuurna kirjoitti runoilijalle kirjeen ja sai kutsun tulla visiitille Tampereelle, Ojakadulle. Haastattelua tapaamisella ei syntynyt. Syntyi jotain arvokkaampaa; kaksi vuosikymmentä kestänyt tuttavuus ja kirjeenvaihto. Menestysnäytelmä. EevaLiisa Mannerin Poltettu oranssi oli Tampereen Työväen Teatterin ohjelmistossa yhdeksän vuotta. Ensiilta 1969. JU H A N I R IE K KO LA / VA P R IIK IN K U VA -A R K IS TO Käännöstöitä Manner piti kirjailijan koulunaan.” KULTTUURI 22 Eläkeläinen 2/2022
KULTTUURIKLUBI SISKOTUULIKKI TOIJONEN ELOKUVA Armotonta menoa – Hoivatyön lauluja. Ohjaus Susanna Helke. Elokuvateattereissa 8.4. alkaen. U urteisten eläkeläisten kuoro laulaa vakavin ilmein: ”Me olemme kestävyysvaje, me olemme väärinpäin kääntyneen pyramidin lavea latva.” Silmäni kostuvat. Hyvä dokumenttielokuva saa kokemaan myötätuntoa, raivostumaan, itkemään ja nauramaan ja tuo esille jotain sellaista, mitä emme ehkä tiedä. Hyvä dokumenttielokuva osoitEläkeläisten kuoro laulaa hyvän hoivan puolesta Susanna Helken elokuvassa. ”Me olemme kestävyysvaje” KIRJA Pirkko Saisio: Passio. Siltala. 732 s. ”PIRKKO SAISION romaani on kirjasyksyn kirkas kultakruunu”, kollega Suvi Ahola hehkutti Helsingin Sanomien kritiikissään. Tähän on helppo yhtyä. Passio todentotta on kirjavuoden kirkas, smaragdein koristeltu kultakruunu. Saisio on kirjoittanut parhaan romaaninsa, mestariteoksen, jonka kerronnan taikaa ei voi kuin ihmetellä. Hänen pitkä ja ansiokas taipaleensa kirjailijana ja dramaturgina saa ikään kuin täyttymyksenä tässä romaanissa. Tavoistani poiketen myös kuuntelin Passion. Skeptinen suhtautumiseni äänikirjoihin sai huutia, eikä vähiten siksi, että ilmaisultaan hienovireisen vakuuttava ja mukaansatempaava Saisio lukee sen itse. Passio oli vuoden 2021 kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas. Näin raati perusteli valintaansa: ”Passio on kertomisen taidetta, kulttuurihistoriallisesti rikas teos, joka kuljettaa lukijansa läpi vuosisatojen, 1400-luvulta aina 1950-luvulle saakka. Teoksen kieli virtaa vaivattomana ja vivahteikkaana. Henkilöt ovat rakastavia tai rakkautensa menettäneitä, ahneita tai vilpittömiä, koko sielullaan elämäänsä heittäytyviä. Kuolema, henkisyys ja kertojan sydämellinen huumori ovat teoksessa vahvasti läsnä.” Totta joka sana. Lukija sivistyy itsekin vaeltaessaan kirjavan henkilökaartin mukana maailmanhistorian pyörteissä Savonarolan, 1452–1498 Firenzessä eläneen dominikaanimunkki ja parannussaarnaajan ajoista aina 1950-luvun Esplanadin puistoon Saision huikean mielikuvituksen rikastuttaman ja faktojen ryhdittämän tekstin pyörteissä. Henkilögalleria on mitä herkullisin tunnettuine historiallisine henkilöineen ja jos jonkinlaisine elämänpolkujen tallaajineen. Tavalla tai toisella heitä yhdistää raskas, kultainen, smaragdein koristeltu hyvän ja pahan tiedon puuta kuvaava koru paikoin trilleriksi yltyvässä tarinoinnissa. LA U R A M A LM IV A A R A Kiehtova legenda Muistojen lumoavissa puutarhoissa KUVATAIDE Anna Retulainen: Hiljaisuus. 21.8. saakka Sara Hildénin taidemuseossa (Särkänniemi, Tampere). Ti–su 10–18. ANNA RETULAISEN (s. 1969) ihana retrospektiivinen Hiljaisuus-näyttely vie katsojan sodan ja koronan tummentamat mietteet hetkeksi lohdullisiin kauneuden ja valon puutarhoihin, muistamisen ja hiljaisuuden äärelle. Sanat eivät riitä kuvaamaan teoksia, värit ja muodot kertovat niistä kaiken olennaisen. Nämä upeat maaPirkko Saisio. taa muutoksen tarvetta, vaikka laulamalla. Susanna Helken ohjaama ja yhdessä Markku Heikkisen kanssa käsikirjoittama Armotonta menoa – Hoivatyön lauluja onnistuu tässä kaikessa erinomaisesti. Dokumentaaristen episodien ja laulujen kautta elokuva kertoo kriisiytyneen vanhushoivan arjesta sydäntä särkevästi. Ei ihme, että tämä tumman huumorin sävyttämä elokuva sai Tampere Film Festivalin pääpalkinnon. Yhdeksi päähenkilöksi nousee työssään taitava, empaattinen lähihoitaja Tiina. Esimerkkikunnaksi on nostettu Kaavi, jonka asukkaat ovat hoivayksikön yksityistämisen puolustuskyvyttömiä uhreja. Aktiiviset eläkeläiset ovat parhaita asiantuntijoita asiassa, mutta voimattomia päätöksenteon pyörteissä, sillä heitä ei kuunnella. Ikäihmiset tuntuvat olevan vain taloudellisen kasvun jarruna ja työtätekevien taakkana. Armotonta menoa puhuu viiltävän väkevästi inhimillisen hoivan puolesta. Samalla se on kaunis, inhimillinen ja herkkävireisesti ohjattu puheenvuoro. Anna-Mari Kähärän mainio musiikki saa mummot ja papat ja hoitajat laulamaan sydämensä kyllyydestä, ajoittain musikaaliksi yltyvässä elokuvassa. Heillä on asiaa! Kaikkien päättäjien ja alan ihmisten pitäisi nähdä kuinka armotonta menoa yksityistämiskiima saa aikaan. Elokuva on mitä suositeltavin myös eläkeläisyhdistyksen elokuvaretken kohteeksi. Elokuvateatterinäytösten lisäksi tilaisuuden tähän tarjoaa erikoisnäytöskiertue 6.4.–19.5. useilla paikkakunnilla. › Tietoa esityksistä: facebook.com/ArmotontaMenoa ”Siitä mistä ei voi puhua, on laulettava”, elokuvaohjaaja Susanna Helke todentaa satiirisessa elokuvassaan. JU S S I KO IV U N EN Anna Retulainen, Nimetön (puna kaaliasetelma), 2005. Sara Hildé nin Säätiön kokoelma. laukset ja piirrokset on nähtävä. Äkkiseltään Retulaisen työt näyttävät abstrakteilta, mutta lähemmässä tarkistelussa niistä löytää tarkkoja arjen havaintoja, nähtyä ja koettua. Siirtolapuutarhan kukkaloistoa ja kaalinpäitä, ateljeen tunnelmaa ja ulkomaan matkoilla koettua ja monenmoista muutakin, värien ja valon taikapiirissä. Uusimmissa maalauksissaan Retulainen korostaa sanojensa mukaan ”värin kertovuutta”. Niissä hän on luopunut lähes kokonaan esittävistä lähtökohdista ja paneutunut maalausmassojen tutkimiseen: etäisyyksiin, pintoihin ja syvyyksiin. Mitä hän uusimmissa teoksissaan kuvaa, se jää katsojan päätettäväksi. Niin kuin hyvän taiteen tuleekin tehdä. Kauneuden ohella Retulaisen töistä löytää vahvoja, globaaleja viestejä niin luonnon kuin ihmisluonnon ja eläinten oikeuksien puolesta. Kukat kuihtuvat syyshämärissä, mutta elämää ei saa tuhota, Minervan pöllöä päästää lentoon. Näyttelyn kruunaa Tina Cavénin ja Ville Tantun hieno lyhytelokuva Maalaus kuin puutarha (2021–22). Se kuvaa taiteilijaa rakkaassa siirtolapuutarhassaan. R O A D M O V IE S Eläkeläinen 2/2022 23
KULTTUURI NIINA HAKALAHTI Lähetä runosi osoitteeseen Niina Hakalahti, Kukkolankatu 16, 33400 Tampere tai niina.hakalahti@sci.fi. RUNOPYSÄKKI T ätä juttua kirjoittaessani minulla on eräänlainen déjà-vu-tunne. Kaksi vuotta sitten samoihin aikoihin aloitin jutun näin: ”Eläkeläinen-lehden aineistot, myös Runopysäkki, olivat valmiit, kun maailma muuttui.” Otsikko kuului: ”Tarvitsemme runoutta vaikeina aikoina.” Silloinkin maailma ehti muuttua vuoden ensimmäisen ja toisen lehden välissä. Täsmälleen sama otsikko sopisi myös vuoden 2022 toisen lehden Runopysäkin nimeksi. Jokaisella on oma tapansa selviytyä ja käsitellä vaikeita asioita. Aika monen keinoihin kuuluvat lukeminen ja kirjoittaminen. Kirjassaan Ei koskaan liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus psykiatrian erikoislääkäri Ben Furman kirjoittaa erilaisista menettelytavoista ja voiman lähteistä. Läheisten ja luonnon lisäksi mainitaan myös kirjoittaminen ja lukeminen. Lea Niemisen Vainojen uhrien muistopäivänä kirjoitettu runo on mitä ajankohtaisin. Lienee tärkeää pitää yllä edes toivoa ihmisen viisastumisen suhteen. Tiiviiseen runoon ei ole lisättävää eikä siitä halua myöskään ottaa pois yhtään mitään. Runon lukee hiljaisena päätään nyökytellen, niin painava on sen jokainen sana. Tuonnempana kirjoitin selviytymiskeinoista. Ritva Tuiskun Aamun hiljaisuus jatkaa teemaa muistuttamalla hetkeen pysähtymisestä, luonnon kauneudesta sekä kiitollisuudesta. Osittaisriimi sopii hyvin runon tunnelmaan ja henkeen. Minun piti oikein miettiä, millaista valkoinen kristalli on! Runossa saa tietenkin väittää ihan mitä tahansa; että taivas on violetti ja lehmä osaa puhua. Mutta silti runon kuvien olisi hyvä perustua havaintoihin. Muuten, voisiko ”kuin”-sanan napata pois ”satumetsä”-sanan edestä? Tarvitaanko sitä? Eikö tuo kokemus ole jo satumetsää itsessään? Hajuaistimus on osuva valinta runoon. Aivoissamme hajuja tuoksuaistimukset ovat lähellä tunteita säätelevää limbistä järjestelmää (näin kouluopeista muistelen). Niinpä jokin tuoksu saattaa tuoda mieleen ystävän tai saattaa meidät nostalgian valtaan. ”Olenko minä iltaaurinko” Salli Kajosmäki kertoo saatteessaan runonsa syntyneen kansalaisopiston kirjoittajapiirissä viime vuoden lopulla. Erilaiset kirjoitusharjoitukset ovat usein hyviä katalysaattoreita tekstin synnylle. Myös viiteryhmä on tärkeä. Olen ennenkin siteerannut Merete Mazzarellaa, joka muistuttaa, että kirjoittaja tarvitsee ympärilleen pienen, ystävällisen katraan. Olenko minä -runo etenee toistorakenteen varassa, liekö tehtävänanto ollut juuri ”olenko minä” -sanoista kirjoittaminen. Kajosmäen runo on yritystä ymmärtää minuuden olemusta, sen kaikkia kerroksia. Me ihmiset olemme paradokseja ja meillä on monia rooleja, jotka voivat olla keskenään ristiriitaisia. Tätä Salli Kajosmäen runo hyvin sanallistaa ja tekee näkyväksi. Viimeisessä säkeistössä, varsinkin kolmessa viimeisessä säkeessä, tehdään synteesiä: ”Olenko minä, onnistunut/löytämään itseni tästä/sekavasta vyyhdestä”. Yksittäisenä metaforana mieleen jää kysymys: ”Olenko minä ilta-aurinko.” Risto Hedmanin Tilitys on sympaattinen runo, jolla on suorastaan rauhoittava vaikutus. Runossa ympäristö ja tunnetila ovat sopusoinnussa. Maailma olisi varmasti parempi paikka, jos kaikilla olisi ”aika ajatuksen, iltatuokion”. Käänteiset sanajärjestykset sopivat verkkaiseen tunnelmaan. Vaikka runossa on haikeutta, on se ennen kaikkea myönteistä haikeutta. Runon loppu yllättää lukijan: ”Hän on saavuttanut moninkertaisesti sen,/mitä elämältä odottanut on.” Siru Airaksisen Milloin-runossa hurmaannutaan keväästä ja kesän odotuksesta. Milloin on ilmaisultaan koristeellinen ja maalaileva. Kirjoittaja hyödyntää myös säejakoa ja antaa lauseiden virrata eri säkeisiin. Tunnelma on lähes pakahtunut. Alun neljä säettä tuntuvat hivenen täyteen pakatuilta, niissä on paljon määreitä, ja lukijana melkein hengästyn niitä lukiessani. Voisi ehkä miettiä alkuun yhtä lyhyempää säettä? ”Viiman säestämät” ja ”pupun juoksevat jäljet” – tarvitaanko niitä molempia? On hyvä varoa, ettei runo tule liian täyteen, jotta lukijalle jää tilaa omaan kuvitteluun ja tulkintaan. Pääsisikö kesän kaikkinainen ihanuus esiin ehkä paremminkin, jos ihanuutta kuvaavia sanoja hieman säästelee? Ehkä kuitenkin lintu mieluummin kuin lintunen? Nämä minun pohdiskeluni ovat vain ehdotuksia ja vaihtoehtoja, runouden äärettömässä valtakunnassa ei ole yhtä totuutta. Siru Airaksisen runoon varmasti moni samaistuu. Meille pitkän talven maan ihmisille kevät on aina yhtä ihmeellinen. Tätä Milloin-runo kuvaa hienosti. Kaunokirjallisuuden merkitys Lasse Koskela ja Pasi Lankinen kirjoittavat Opas kaunokirjallisuuden lukemiseen -teoksessaan siitä, miSanat selviytymis keinona Kirjoittaa ja lukea kannattaa myös ja erityisesti vaikeina aikoina. Älkää siirrelkö joukkoja älkää kalustoja, katselkaa sota ajan dokumentteja, tuhoamisleirejä, myöntäkää että ihminen on viisastunut. LEA NIEMINEN, INKEROINEN Aamun hiljaisuus Puut kristallin valkoiset, lumen peittämä maa, on kuin satumetsä, jota kulkea saa. Tämä hiljaisuus, tämä rauhallisuus, mieleni on kuin uus. Kiitos niin kaunis äitini maa, sinun syliisi heittäytyä saan. Puun runkoon painan pään, kaarnapeitteen hajua haistelen, ystäviä muistelen. Kiitos päivistä, kiitos hetkistä, kiitos elämästä! RITVA TUISKU, HANKO 24 Eläkeläinen 2/2022
Sanat tuovat mielekkyyttä sekä luettuina että tuotettuina. ten kaunokirjallisuus tarjoaa lukijalle myös tietoa – ja usein enemmänkin kuin tulemme edes ajatelleeksi. He muotoilevat asian näin: ”Tieteellinen teos ei ehkä sisälläkään niin objektiivista tietoa kuin luullaan, ja kaunokirjallisuus taas tarjoaa usein pätevämpää ja ennen muuta vaikuttavampaa tietoa kuin tiede.” Niinpä kaunokirjallisuutta kannattaa lukea myös ja erityisesti vaikeina aikoina. Eikä merkityksetöntä ole sekään, että kaunokirjallisuuden avulla voimme hetkeksi uppoutua aivan toiseen todellisuuteen. Tästä kirjoittaa myös alussa siteeraamani Ben Furman. Pysytään siis kirjojen ja kirjoittamisen äärellä. Minulla on jonkin verran runojanne julkaisuvuoroaan odottamassa, mutta otan mielelläni vastaan lisääkin. ”Lukija ei pelkästään seuraa ulkopuolisena ja objektiivisena tarkkailijana teoksen tapahtumia, vaan hän joutuu kohtaamaan tekstin hänessä herättämät tunteet – ja pakostakin ainakin jollakin tavalla käsittelemään niitä”, kirjoittavat Koskela ja Lankinen lukemisen merkityksestä. Ja ovat kyllä oikeassa. Sanat tuovat mielekkyyttä sekä luettuina että tuotettuina. › Suuria teemoja Huhtikuun Runopysäkki-blogin runoilijat ovat Helena Koponen, Toivo Berg ja Ilkka Jukola. Lue osoitteessa elakelaiset.fi/blogi. Olenko minä Olenko minä lapsen synnyttäjä, kipuileva, kuitenkin rohkea. Olenko minä jättänyt jälkeeni sanoja joita en uskonut todeksi. Luulin aivan muuta. Olenko minä, lapsenmielinen. Leikin paperinukeilla. Olenko minä nainen varjossa, väärää puolta liikkuva. Nauravia kasvoja menee ohi. Olenko minä ilta-aurinko, kun aamulla nukuttaa. Löydänkö tien vihreän, virkeän. Olenko minä, onnistunut löytämään itseni tästä sekavasta vyyhdestä. SALLI KAJOSMÄKI, KEURUU Milloin Päivä harmaa ja hiljaisuus vastassani pihapuiden valkeat untuvapallot, hunnut pudonneet maahan ja viiman säestämät pupun juoksevat jäljet hangella. Milloinka näen joutsenten tulon mökkijärvellä ja pensaiden puhkeavat silmut? Askeleiden alla narskuu vielä jäinen maa, punaposket pakkasen nipistämät. Sydän avoinna odotan lintusten viserrystä pihapuissa, taivaanrannan sädehtivää auringon taikaa keväisiä säteitä lämmittäviä ja valon varjojen kisailua hangilta pälville, luovuttavaa tilaa keväältä kesälle SIRU AIRAKSINEN, LOHJA Tilitys Vanha mies istuu kupeessa laiturin, verkot laskettuna on. On vedessä käden känsät pehmenneet, On aika ajatuksen, iltatuokion. On illaksi tuuli vähän tyyntynyt, airon reiästä ketjua hiljaa heiluttaa. Vuode miehen mielessä jo kangastaa. On lupaillut aamuksi taas tuulta navakkaa. Mies tuntee tehneensä elämälleen shakkimatin, hän vielä ajattelee tuokion. Hän on saavuttanut moninkertaisesti sen, mitä elämältä odottanut on. RISTO HEDMAN, LEPPÄVESI R O IN E P IIR A IN EN / K U V IA S U O M ES TA .F I Eläkeläinen 2/2022 25
ELÄMÄ Surun ja huolen keskellä tarvitsemme toisiamme, yhteisiä pieniä juhlahetkiä ystävien ja perheen kanssa. PIIA RANTALA-KORHONEN K irjoitan tätä maaliskuun puolivälissä, kun Ukrainan sotaa on käyty yli kaksi viikkoa. Ei ole helppoa kirjoittaa kakuista, kun sota on rikkonut Euroopan rauhan. Takana oli kaksi pandemian varjostamaa vuotta, kun Venäjän hyökkäys Ukrainaan pimensi taivaan. Mieluiten pistäisin jauhot suuhun Putinille, mutta siihen en pysty. Surun ja huolen keskellä tarvitsemme toisiamme, yhteisiä pieniä juhlahetkiä ystävien ja perheen kanssa. Ota käyttöön kaikkein kauneimmat astiat, tarjoa tavallinen vesikin hienoimmasta jalkalasista. Emme jaksa auttaa muita, jos emme helli välillä itseämme. Leivotaan rauhankakkuja ja rakkauden rieskoja, koska lopulta rauha ja rakkaus voittavat. Yksinkertainen on kaunista. Runsaat voileivät salaatin kera ovat oivallinen vaihtoehto lounaalle tai iltapalalle – etenkin jos jälkiruoaksi on tarjolla herkullista täytekakkua. Voileivät voi valmistaa etukäteen jääkaappiin. Leipien pohjana käytetyt perunarieskat on helppo leipoa itsekin. SUOLAISTA JA MAKEAA Rauhankakkuja ja rakkauden rieskoja Perunarieskat 5 dl perunasosetta 1 muna 1 dl ohra tai vehnäjauhoja Sekoita kylmään perunasoseeseen jauhot ja muna. Lusikoi pehmeä taikina 8 keoksi leivinpaperin päälle pellille. Ripottele niiden päälle vähän jauhoja ja taputtele käsin 0,5– 1 cm paksuisiksi leipäsiksi. Paista kuumassa uunissa 250 asteessa 1520 minuuttia, kunnes pinta on kauniin ruskea. Kalaisat perunarieskat 8 kpl 8 pientä perunarieskaa margariinia voiteluun 2 keitettyä kananmunaa 200 g kylmäsavustettua kirjolohi fileetä ohuina viipaleina 100 g ruohosipulilla maustettua tuorejuustoa 8 tl kirjolohen mätiä tai mätitahnaa 16 viipaletta tuoretta kurkkua Voitele rieskat margariinilla. Leikkaa munat neljäksi lohkoksi, aseta jokaiselle rieskalle yksi lohko. Jaa kirjolohija kurkkuviipaleet leipäsille. Lusikoi tai pursota tuorejuustoa päällysteiden lomaan. Koristele lopuksi mädillä. Vegaanisen vaihtoehdon leivistä saa käyttämällä lohen sijaan kylmäsavutofua ja Caviartia, joka on täysin kasviperäinen vastine mädille. Sitä valmistetaan mustana ja punaisena, maku on yllättävän merellinen. Vegiart on siitä jalostettu Pääsiäiskakun voi hyvin koota kaupan valmiis ta kakkupohjas ta, jos haluaa päästä helpom malla. Kuvan kakku on kuor rutettu italialai sella marengilla. Limemangokakku valmistuu ilman uunia. 26 Eläkeläinen 2/2022
Kalaisat perunarieskat. Vegaanisen vaihtoehdon leivistä saa käyttämäl lä lohen sijaan kylmäsavutofua ja Caviartia. Tuliset katkaravut ovat nopea ja yksinkertainen pikkuruoka. kasviperäinen mätitahnan vastine. Lohiviipaleiden sijaan voit käyttää viipaloitua, suolavedessä keitettyä porkkanaa tai vihreää parsaa. Gambas al ajillo per ruokailija 100 katkarapuja 1 mehevä valkosipulinkynsi 2 rkl oliiviöljyä tuoretta tai kuivattua chiliä maun mukaan suolaa Tuskin olen ainoa, joka on haaveillut pandemian aikana etelän auringosta ja paikallisista herkuista! Onneksi makumatkalle on helppo lähteä. Tuliset katkaravut ovat nopea ja yksinkertainen pikkuruoka, joka ei kaipaa lisukkeeksi kuin rapeakuorista patonkia, johon voi imeyttää viimeisetkin katkarapujen liemet. Juomaksi sopii kivennäisvesi, olut tai kepeä valkoviini – tarjolla on myös hyviä alkoholittomia vaihtoehtoja. Sulata katkaravut siivilässä, niin että niiden pintaan jäätynyt vesi sulaa pois. Kuoritut ravut maustuvat parhaiten, mutta kuorelliset ovat kauniimpia. Kuumenna uuni 225 asteeseen. Lorauta yhteen vuokaan tai annosvuokiin öljy, lisää silputut valkosipulit ja chilit. Kuumenna uunissa niin, että mausteet alkavat sihistä öljyssä. Lisää katkaravut ja anna niiden kuumentua ja maustua kuuman öljyn kanssa uunissa noin 10 minuutin ajan, kunnes ne ovat varmasti kuumia. Tarkista suola, ripottele pintaan vähän tuoretta persiljaa ja tarjoa heti! Pääsiäiskakku Kakun voi hyvin koota kaupan valmiista kakkupohjasta, jos haluaa päästä helpommalla. Kakkupohjan ohjeen voi myös tuplata ja paistaa pohjan leivinpaperilla vuoratulla syvällä uunipellillä. Leikkaa pohja kahdeksi suorakaiteeksi ja pakasta toinen puolikas vastaisen varalle. Jos italialainen marenki tuntuu vaikealta tehdä, niin kakun voi kuorruttaa kermavaahdolla. Mausta vaahto hienoimmalla terällä raastetulla mandariininkuoriraasteella, pese mandariini kuumalla vedellä ennen raastamista. Kakkupohja, vuoan halkaisija n. 20 cm 3 munaa 1,5 dl sokeria 1/2 dl perunajauhoja 3 rkl tummaa kaakaojauhetta 3/4 dl vehnäjauhoja tai vaaleaa gluteenitonta jauhoseosta Voitele vuoan reunat, leikkaa ruoan pohjalle sen kokoinen pala leivinpaperista. Pane uuni lämpenemään 180 asteeseen. Sekoita jauhot ja kaakao tasaiseksi, ota siivilä valmiiksi esille. Vaahdota munat ja sokeri tukevaksi, vaaleaksi vaahdoksi. Siivilöi jauhoseos munavaahtoon, sekoita hellävaroen lastalla. Kaada taikina vuokaan, kypsennä uunin alimmalla ritilätasolla reilut puoli tuntia. Kokeile kypsyyttä tikulla: kypsästä kakusta ei irtoa tikkuun mitään. Kumoa kakku vuoasta muutaman minuutin kuluttua, kun olet ottanut sen uunista. Anna jäähtyä täysin, leikkaa kakku sitten halki kahdeksi levyksi. Täyte 2 dl appelsiini tai aprikoosi marmeladia 1/2 dl appelsiinimehua 2 mandariinia pieninä paloina pääsiäismunia tai makeisia koris teeksi Kuorrutus 2 kananmunan valkuaista 1,25 dl hienoa sokeria 0,5 dl vettä Italialainen marenki on kestävä kakkujen kuorrute, jonka voi myös pakastaa. Valmistuksessa tarvitset sokerilämpömittarin, jotta osaat lopettaa sokeriliemen kuumentamisen oikeaan aikaan. Mittaa sokeri ja vesi pieneen kattilaan Vaahdota valkuaiset puolikovaksi vaahdoksi. Kuumenna sokeriliemi 120-asteiseksi. Vispaa valkuaisvaahtoa ja kaada kuuma sokeriliemi vaahtoon ohuena nauhana, koko ajan vispaten. Liemi on todella kuumaa, sen kanssa täytyy olla varovainen – apulainen on tässä vaiheessa hyödyksi: toinen vispaa ja toinen kaataa liemen. Sähkövispilä on paras työväline tähän. Jatkaa vispaamista, kunnes vaahto on jäähtynyt ainakin kädenlämpöiseksi. Lusikoi vaahto pursotinpussiin, jossa on tähtitylla, vaahdon voi levittää kakun päälle myös lusikalla tai lastalla. Pane alempi kakkupohjalevy metalliselle tai keraamiselle tarjoiluvadille, kostuta puolella appelsiinimehusta. Levitä päälle puolet appelsiinimarmeladista. Pane toinen kakkupohja edellisen päälle, kostuta, levitä marmeladin loppu sen päälle. Kuorruta kakku italialaisella marenkivaahdolla joko lastalla levittäen tai pursottamalla. Kaasupolttimella saat marenkivaahtoon väriä, kakkuvadin voi panna hetkeksi ylälämmöllä kuumennettuun uuniin, kiertoilma nopeuttaa ruskistumista. Tarkkaile värin muutosta, marenki kärähtää helposti! Koristele pääsiäiseen sopivilla namuilla. Anna makujen tasaantua jääkaapissa mieluiten seuraavaan päivään kuvun alla. Mangolimekakku Tämä kakku valmistuu ilman uunia! Se on raikkaan keväinen ja säilyy jääkaapissa hyvänä useamman päivän. Kakun voi myös pakastaa vaikka annospaloina. Keksipohja 300 g digestive tai kaurakeksejä 100 g voita sulatettuna 2 rkl (tummaa) sokeria Murskaa keksit kaulimella tai tehosekoittimessa, sekoita joukkoon voisula ja sokeri. Painele seos 26 cm halkaisijaltaan olevan irtopohjavuoan pohjalle ja paista 10 minuuttia 180 lämmössä. Anna pohjan jäähtyä, siirrä se varovasti tarjoiluvadille ja aseta reunus takaisin sen ympärille. Limetäyte 1 prk mascarponea 1 prk kondensoitua maitotiivistettä 5 limen mehu ja 2 limen raastettu kuori 3 liivatelehteä Pane liivatelehdet kylmään veteen 7 minuutiksi likoamaan. Kuumenna 0,5 dl limemehua ja liuota pehmenneet liivatteet siihen. Anna jäähtyä hieman. Sekoita mascarpone, maitotiiviste, limemehu ja kuoriraaste. Kaada liivateseos ohuena nauhana täytteen joukkoon sauvasekoittajalla sekoittaen. Kaada täyte keksipohjan päälle, pane kakku jääkaappiin hyytymään. Mangotäyte 1 prk mascarponea 4 dl kuohukermaa 2 dl mangosorbettia sulatettuna 1 dl appelsiinimehua 1 dl sokeria 5 liivatelehteä Pane liivatteet kylmään veteen 7 minuutiksi likoamaan. Kuumenna appelsiinimehu ja liuota pehmenneet liivatteet siihen. Vaahdota kuohukerma kovaksi vaahdoksi. Sekoita mascarpone, sokeri ja sulanut mangosorbetti keskenään. Kaada seoksen joukkoon liivateseos ohuena nauhana, sauvasekoittajalla sekoittaen. Lisää joukkoon kermavaahto ja sekoita tasaiseksi. Kaada täyte limetäytteen päälle vuokaan. Anna kakun hyytyä jääkaapissa yön yli. Koristeluun 2 dl kuohukermaa 1 tl vaniljasokeria 1 rkl sokeria 50 g valkosuklaata lastuiksi höylät tynä, limekuoriraastetta ja pieniä pääsiäismunia Vaahdota kerma ja mausta sokereilla. Irrota kakusta rengas varovasti. Pursota kermavaahdosta ruusukkeita kakun pintaan, koristele valkosuklaalastuilla, limekuoriraasteella ja pääsiäismunilla. Eläkeläinen 2/2022 27
ELÄMÄ TEKSTI INKERI AALTO M eillä on monenlaisia rooleja, piintyneitä tapoja ajatella ja toimia. Ulkoiset roolimme ovat nähtävissä: isä, äiti, tytär, poika, lapsi, työntekijä, johtaja, asukas, luontoharrastaja, yhdistysaktiivi tai jokin muu. Sisäisiä rooleja toiset eivät yleensä huomaa, joskus emme tiedosta niitä itsekään. Näitä ovat esimerkiksi helposti innostuminen, kohtuuton itsensä kritisoiminen tai liiallinen toisista huolehtiminen. Kun vanhenemme, roolimme muuttuvat. Esimerkiksi henkilö, joka on koko aikuisen ikänsä ajan valmistanut joulun toisille, huomaakin äkkiä olevansa joulutouhun sivustakatsoja eikä tunne oloaan hyväksi katsellessaan toisten iloa. Nuoremmat ovat siirtyneet omalta tuntuneeseen rooliin ja mummi saa seurata sivusta. Vaikka järki sanoo, että näin pitää ollakin, tunne haraa vastaan. – Elämään voi suhtautua niinkin, että suostuu elämän virtaan eikä jää virran rannalle katselijaksi. Silloin ei koe itseään yksinäiseksi, terapeutti Jorma Konttinen sanoo. Luopuminen kuuluu elämään Vanhenemiseen kuuluu luopuminen, sanotaan, mutta itse asiassa se kuuluu koko elämään. Kaikki on jatkuvasti muutoksessa ja meidän on pakko siihen sopeutua. Vastustamme muutoksia, koska tuttu, jatkuvasti toistuva, tuntuu turvalliselta ja muutokseen sisältyy arvaamattomuutta ja pelkoa. – Elämä on matkantekoa. Jos ei suostu muutokseen, voi huonosti. Elämä antaa meille paljon koko ajan, kunhan näemme sen ja suostumme ottamaan sen vastaan, Jorma Konttinen sanoo. – Elämä on kuin suuri karkkikauppa, katso mitä sieltä valitset. Monet eivät osaa elää korostamatta jotain omaksumaansa roolia ja heistä näkyy tällöin vain aavistus siitä, millaisia he todella ovat. Roolissa eläminen voi olla yksi keino pitää etäisyyttä toisiin ihmisiin. Silloin ei ole oma itsensä eikä saa aitoa yhteyttä toisiin. – En ole elämässäni tavannut kovin montaa ihmistä, joka ei olisi rooliensa vanki. Harva uskaltaa elää alastomana, omana itsenään, Jorma Konttinen sanoo. Esimerkiksi liiallisen vastuunkantajan rooli voi johtaa hyvin yksipuoliseen elämään. Se ei voi tuoda tullessaan syvää täyttymystä, koska vastuunkantaja suorittaa elämää muita varten: on vastuullinen vanhempi ja puoliso, hyvä työntekijä, yrittäjä tai esimies. Hänen elämänsä täyttävät lapsen rooliin jääneet ihmiset, jotka hakevat kumppania ja tukihenkilöä suojelemaan ja kantamaan itseään. – Tällaisen henkilön on hyvä opetella asettamaan omat rajansa: mihin suostuu, milloin ja miten pitkälle on valmis menemään. Jos toinen aikuinen on meistä kovin riippuvainen, teemme itse asiassa hänelle suuren palveluksen, jos vapautamme hänet riippuvaisuussuhteesta. Tukea ja auttaa silti voi, Jorma Konttinen sanoo. – Me voimme toki kehittää elämämme varrella erilaisia rooleja eri tilanteisiin. Tärkeää on nähdä, mikä on meissä aitoa ja mikä ei. Ihminen ei koskaan ole sama kuin roolinsa. Aito tunneside kantaa Jorma Konttinen kertoo katselleensa televisio-ohjelmaa, jossa esiteltiin hulppea miljoonatalo ja siellä asuvat ihmiset. Häntä ihmetytti se, mitä perheen isä kertoi koiran roolista: ”Koira tuo elämää taloon.” Hienoissakaan taloissa ei voida hyvin, jos elämää ei tunnekylläisesti eletä. Elämästä tulee hyvin stressaavaa, on kova työ pitää kulissit pystyssä. Jorma Konttinen kehottaa keskittymään elämässä sellaisiin asioihin, joihin on tunneside. Silloin elämästä tulee rikasta erilaisissa rooleissa. – Kun otamme vastuun tunteistamme ja elämästämme, meille avautuu samalla mahdollisuus kylvää positiivisuutta ja kartuttaa omia voimavarojamme. Näemme selkeämmin kaiken ympärillämme olevan hyvän. Olemme arvokkaita juuri sellaisina kuin olemme. Opimme myös ymmärtämään ja hyväksymään paremmin toiset ihmiset. – Aito positiivi suus on elämän ymmärtämistä kokonaisuutena ja suurta luot tamusta: elä mä kantaa, te rapeutti Jorma Konttinen sa noo. Elämä on JATKUVASTI MUUTTUVA MATKA Ihminen vastustaa muutoksia elämässään, mutta menetetyn tilalle on aina tulossa uutta, jos annamme mahdollisuuden. Tyhjiöllä on tapana täyttyä, sanoo terapeutti Jorma Konttinen. Tärkeää on nähdä, mikä on meissä aitoa ja mikä ei.” IN K E R I A A L TO M A R K K U U LA N D ER / LE H TI K U VA 28 Eläkeläinen 2/2022
Nyt saan nauttia tästä loppu tuloksesta.” Laila Vähälä, 80, kirjoitti viime syksynä ylioppilaaksi Salon aikuislukiosta. TUOMAS TALVILA M inulla täytyy aina olla joku projekti, selventää Vähälä, joka on Salon Alueen Eläkeläisten jäsen. – Jäätyäni eläkkeelle esimerkiksi ryhdyin tekemään Uskelan naisen kansallispukua. Siihen tuli tykkimyssy ja kaikki. – Vuodesta 1991 olen harrastanut runoja, ja nykyisin minulla on myös lausuntataiteilijan titteli. Eräänä päivänä Laila Vähälä huomasi aikuislukion lehti-ilmoituksen. – Ajattelin, että ylioppilastutkintohan minulla onkin vielä suorittamatta. Opintie Salon yhteislyseossa jäi aikanaan keskikouluun. Niin Laila Vähälä palasi koulun penkille. – Kyllä jotkut minulle sanoivat, että sähän olet hullu kun menet itseäsi kiusaamaan moisella asialla, nauttisit elämästä, Vähälä nauraa. – Mutta nyt saan nauttia tästä lopputuloksesta. Koulukirjojen parissa Vähälä sitten ”junttasi neljä vuotta”. – Pitkä ruotsi teetti vähän töitä, ja sitä piti neljä kertaa käydä kirjoittamassa. Mutta kaikki muut aineet – äidinkieli, psykologia ja matematiikka – menivät heti läpi. Opiskelua oli pääsääntöisesti paikan päällä Salon lukion tiloissa, ensin neljänä ja sitten kahtena iltana viikossa. Ensimmäisenä koronakeväänä oli hieman etäopintojakin. – Hyvät opettajat, siellä oli kiva käydä. Vaikka olinkin joukon vanhus, toiseksi nuorin opiskelutoveri taisi olla minua yli kymmenen vuotta nuorempi, sitten oli neli-viisikymppisiä ja parikymppisiä nuoria. Kaikki tulimme hienosti toimeen keskenämme. YLIOPPILASTUTKINTO sinällään on hieno saavutus, josta Vähälä on kovin iloinen. – Parasta oli havaita, että jos tahtoo ja jos sitkeästi opiskelee, ihminen pystyy oppimaan uutta, oli minkä ikäinen tahansa. OPISKELU LA IL A VÄ H Ä LÄ N A R K IS TO Laila Vähälä ja valkolakki. ”Ihminen pystyy aina oppimaan uutta” Mielessä pyörivät jo seuraavat projektit. – Keväämmällä on tulossa runomatinea, sinne on täytynyt opetella monta runoa ulkoa. Mutta minä tykkään siitä että saan koetella itseäni. – Tutkintoa lukiessa huomasin, että kyllä istumatyökin voimille ottaa. Ulkoilu jäi vähemmälle. Samaan jaksoon tulivat vielä koronarajoituksetkin. Onneksi nyt pääsee taas uimahalliin vesijuoksuun ja ulkoilemaan. – Ja kun kesä tulee niin menen tuonne paritalon pihalle möyrimään. Siellä on monenlaista pihahommaa paranneltavana. TEKSTI PUUTARHALIITTO PUUTARHAHARRASTAMISEN suosio on kasvanut jo vuosien ajan, mutta erityisesti kahden viime vuoden aikana uudet harrastajat ovat innostuneet. Puutarhaliiton vuoden 2022 teema ”Vie ystävä puutarhaan” korostaa harrastuksen yhteisöllistä vaikutusta. Yhteisöllisyyden puute ja yksinäisyys ovat lisääntyneet kahden viimeisimmän vuoden aikana. Puutarhaliitto haastaa kaikki suomalaiset puutarhaharrastajat kutsumaan mukaan ystävän puutarhavierailulle joko omaan Yhdessä ys tävän kanssa vietetty het ki puutarha pi ristää mieltä ja tekee hyvää myös fyysises ti. Kuva Helsin gin kaupungin puutarhasta. TI M O TA U LA V U O R I Puutarhaliitto kannustaa: ”Vie ystävä puutarhaan” puutarhaan tai muuhun mielenkiintoiseen viherkohteeseen. Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori kannustaa kaikkia liikkumaan yhdessä puutarhoissa. Tutkimusten mukaan se ja puutarhatyöt parantavat sekä henkistä että fyysistä kuntoa. Ystävän kutsu tuo siihen vielä erityisen ilon, lisää Taulavuori. PUUTARHAVIERAILU VOI olla tutustuminen uuteen puistoon tai viheralueeseen, mutta parhaimmillaan se on vierailu toisen harrastajan luona tutustuen puutarhan kasveihin ja näkymiin. Kun mieli lepää esimerkiksi puutarhan kahvihetkessä, on helppo tutustua uusiin ihmisiin, vaihtaa heidän kanssansa ajatuksia puutarhasta ja laajemminkin elämänmenosta. Matkailun kannalta mielenkiintoisia kotimaisia kohteita löytyy esimerkiksi avoimetpuutarhat.fi-sivuilta. Puutarhoissa ei ole kynnystä tavata erilaisista taustoista ja ikäryhmistä tulevia ystäviä. Hyviä kokemuksia on muun muassa nuorten ja esimerkiksi maahanmuuttajien kotoutuksesta osana puutarhatöitä. Ystävä voi myös tarjoutua auttamaan esimerkiksi vanhoja tai muuten toimintakyvyltään heikompia, jotta heidän puutarhansa pysyvät kunnossa. Taloyhtiöissä ja kaupungeissa perinteiset talkoot ovat myös hyvä tapa tutustua alueen asukkaisiin. Eläkeläinen 2/2022 29
PENSIONÄREN LEDARE JAN KOSKIMIES Chefredaktör R ysslands brutala angrepp på Ukraina den 24 februari krossade de europeiska säkerhetsstrukturerna och smulade sönder den grund de internationella relationerna stod på. Hela systemet befinner sig i ett jäsningstillstånd och en stor ovisshet råder. Vi vet inte hur det kommer att sluta. I denna nya situation måste Finland söka skydd och nya allierade i Europa, Norden och det övriga internationella samfundet. Statens ledning arbetar målmedvetet med att nationellt få till stånd ett nytt samförstånd kring vår säkerhetspolitik. Vi bör lita på att statsledningen, som har tillgång till den bästa kunskapen och bedömningen av läget, kommer fram till ansvarsfulla lösningar för att hindra att kriget trappas upp och utvidgas och för att främja fred. Mest nöd lider givetvis människorna i Ukraina. Vi kan inte ens föreställa oss den nöd som drabbar åldringar som hamnat mitt i ett krig och inte ens har några möjligheter att fly. Antalet flyktingar är redan uppe i flera miljoner och vi står inför en flyktingkris. Finlands befolkningsstruktur kan komma att förändras permanent. Vi har alla en egen roll i arbetet med att se till att människor som flyr undan krig och är i behov av skydd får hjälp och känner sig väl mottagna. Vi har en skyldighet som människor att bistå och hjälpa Ukraina och ukrainarna, och att efter möjlighet stödja civilsamhället och krigsmotståndarna i Ryssland. I FINLAND har vi fått leva i fred i 75 års tid. Inom pensionärsverksamheten finns det dock många människor som kommer ihåg krigstiden. Deras erfarenheter är nu allt mer värdefulla för oss andra. Vi måste arbeta för att vårt eget samhälle också i framtiden är enat och stabilt. Låt oss därför ta hand om varann och stödja varandra. Vi vill inte se en indelning i ”vi” och ”de”. Fred och kristålighet främjas genom ett starkt medborgarsamhälle, som bygger på samhörighet och fungerar som motvikt till försök att undergräva demokratin. Pensionärsverksamheten erbjuder tusentals människor en viktig gemenskap vars betydelse framhävs under svåra tider. I pensionärsföreningar runtom i landet utbyter man nu tankar och idéer och funderar på olika sätt att vara till hjälp. ALLA KRIG har lyckligtvis alltid ett slut. Låt oss hoppas att Europa och Finland då är enhetligare samhällen som förmår lösa vår tids stora problem, som till exempel klimatförändringen och ojämlikheten människor emellan. Översättning: Anne Lindfors-Shaban Tillsammans mot kriget Låt oss ta hand om varann och stödja varandra.” J ag har skrivit ett svenskspråkigt kåseri i nästan varje nummer av den här tidningen sedan jag för snart tre årtionden blev pensionerad. Därför kan det ibland vara svårt att hitta någonting nytt att skriva om. Putins angrepp mot Ukraina kunde ju vara en ful fisk att bena ut, men det har skrivits så mycket om ämnet att man borde hitta någon ny infallsvinkel. ALLA MINA KÅSERIER finns ju kvar i min gamla dators minne och jag bläddrade igenom rubrikerna för att hitta någon passlig infallsvinkel. Den här gången blev det en intervju med min gamla vän och kamrats Kari Kähkönens dotter Sirpa. Hon har skrivit en bok om sin morfar, som var kommunist och på Lappotiden satt i Dragsviks ökända fångläger. För en gammal kommunist som jag var det ju ingenting nytt. Jag har personligt känt många som blev misshandlade i de gamla kasernerna på trettiotalet. Det som fick mig att fundera var programledaren Maarit Tastulas sista fråga, om hennes morfar hade ångrat att han var kommunist. Efter Sovjetunionens fall har också jag fått svara på samma fråga rätt många gånger. Mitt svar har alltid varit, att vi finska kommunister inte har någonting att ångra eller att skämmas för. Åt mina socialdemokratiska vänner i norden brukade jag ibland på fanstyg säga, att jag ansluter mig till socialdemokraterna några dagar innan jag dör. Sedan kan jag dö lycklig över att partiet, som i min ungdom splittrade facket, har en medlem mindre I MIN ANDRA BOK , som jag knåpade ihop strax efter sekelskiftet, finns en prosadikt om min inställning till det jag hållit på med under hela mitt vuxna liv. Den är på finska och översättningen verkar kanske ännu mera patetisk än originalet, men låt gå. ” En gammal revolutionär Vad blev det av dem? De unga revolutionärerna, som sjöng kampsånger och marscherade bakom de röda fanorna? Av funktionärerna, som i Gösta Ågrens dikt i Ny Tid skyfflade kol i revolutionens eld? Vet du? Jag vet. Jag frågade en, som jag träffade i morse. När jag borstade tänderna stod han där i badrumspegeln. Ja, sade han, den blev litet annorlunda, min revolution. Inte marscherade jag särskilt mycket och inte blödde jag heller. Nåja, kanske litet, ur magsår och hemorrojder. Det man behövde, var en akter av betong, för att orka sitta på möten, bakom skrivbordet, hundratusentals mil i bilen, på tåg, båtar och flyg. Man behövde också lång stubin för att orka skriva och läsa; tusentals protokoll och cirkulär, uttalelser, rapporter och pamfletter. Tala, tala och tala på all slags möten och i telefon. Dagarna i ända, från morgon till kväll. Ibland till och med på natten. Svåra samtal, lätta samtal, men alltid viktiga samtal, för den som ringde. Mina revolutionära vapen var papper och penna, lagar och avtal. Gedigna kunskaper om arbetslivet och någonstans i bakgrunden de revolutionära tankarna om rättvisa och jämlikhet. Kampen då, framgångarna och förlusterna? Nåja, ibland fick man vara nöjd om man kunde behålla de gamla ställningarna, men ibland stupade vi nog framåt. Det visar statistiken, hur vi levde förr och hur vi lever nu. Jag har min revolution bakom mig. Förbi är stressen och vetskapen om, att det huvud en misslyckad funktionär bankar i väggen inte är det egna, utan medlemmens på arbetsplatsen. Vad blev kvar i handen? Mycket minnen och en bättre levnadsstandard än pensionärerna i min ungdom, sade mannen i spegeln, han med akter av betong.” Borde man ångra sig? LIMPAN RUDOLF LINDBLAD Skribenten är pensionär, bosatt i Helsingfors. Det man behövde, var en akter av betong, för att orka sitta på möten, bakom skrivbordet, hundratusentals mil i bilen, på tåg, båtar och flyg.” 30 Eläkeläinen 2/2022
I kääntymisen monet kasvot – valokuvia ja kertomuksia -näyttely on huhtikuussa esillä Lahden pääkirjastossa. Kuvataiteilija ja valokuvaaja Satu Juvosen ja monikulttuurista vanhustyötä tekevien järjestöjen yhteistyönä syntynyt näyttely esittelee ikäihmisiä jotka ovat tulleet Suomeen omanlaisin poluin. Alkuvuonna näyttely on ollut esillä Lieksassa ja Raisiossa. Helsingissä Ikääntymisen monet kasvot -näyttely on nähtävissä 2.– 30.6. uudessa tapahtumakeskuksessa Pikku-Finlandiassa, Karamzininranta 4. Näyttelystä on saatavissa kaksi vaihtoehtoista kokoonpanoa: 20 ripustettavaa kuvaa tai 20 lattialla seisovaa roll-up-telinettä. Heinäkuun alussa rollupit kiertävät alueella Iisalmi, Vieremä, Kiuruvesi, ajat ja paikat tarkentuvat myöhemmin. Syyskuussa on vuorossa Vaasa ja lokakuussa Joensuu, näistäkin tarkempaa tietoa myöhemmin. Eläkeläiset ry kannustaa paikallisyhdistyksiään tilaamaan näyttelyä omalle paikkakunnalleen. Aikataulusta ja näyttelyn kuljetAlkuvuonna Ikääntymisen monet kasvot näyttely on ollut esillä Lieksassa ja Raisiossa. Näyttelyä ripustettiin Lieksan kirjastossa 28. helmikuuta. EV A R Ö N K KÖ Ikääntymisen monet kasvot näyttely kiertää tamisesta voi sopia Eläkeläiset ry:n monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkön kanssa, eva.ronkko@elakelaiset.fi tai puh. 040 501 3599 Projektissa ovat mukana ovat Eläkeläiset ry, Suomen monikulttuurinen muistikeskus ry, Jade yhteisö ry, Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry, Monikko ry ja Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry. › Ikääntymisen monet kasvot näyttely Lahden kaupungin pääkirjastossa, Kirkkokatu 31, 4.–24.4. ma–pe klo 8–20, la ja su klo 10–16. Näe ihminen ja kohtaa kanssakulkija, lähimmäinen. Toivomme, että nämä kuvat madaltavat ennakko luuloja ja pelkoja kohdata toisemme.” Huhtikuussa Lahdessa, kesäkuussa Helsingissä. Yhdistykset voivat tilata näyttelyn omalle paikkakunnalleen. H istorialliset aluevaalit on käyty. Tämän vuoden aikana sovitaan niistä menetelmistä ja asioista, joiden mukaisesti Pirkanmaan hyvinvointialue lähtee toimimaan. Eläkeväen on seurattava aktiivisesti, että myöskin heidän asiansa huomioidaan ja siirtyminen kohti ikäystävällistä yhteiskuntaa saa tuulta purjeisiin. Nokian Eläkeläiset ry sai myönteisesti huomiota, kun heidän jäsenistään useat valittiin alueelliseen päätöksen tekoon. Aluevaltuutetut Anne Nyman, Mervi Veijola ja varalla Anneli Lehtonen ovat jäseniämme. Pirkanmaa on väestömäärältään suurin hyvinvointialue ja sen toimintaa koko muu Suomi seuraa. Venäläisten tankkien vyöryminen Ukrainaan Putinin määräyksestä toi pelon myös suomalaisten sydämiin. Nato-myönteisyys nousee hurjaa vauhtia. Vuosikymmeniä jatkunutta rauhaa Euroopassa on rikottu. Tulevaisuutemme on hämärän peitossa. Tällä hetkellä ajatuksemme ovat Ukrainan kansan lapsissa, naisissa, vanhuksissa ja maatansa puolustavissa sotilaissa. On hieno asia, että Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän toimenpiteet ja sodankäynnin ja vaatii sotaisten toimien pikaista lopettamista. Nokian Eläkeläiset ry:n kevätkokous näkee tärkeäksi, että jonoja sairauksien hoitamiseksi on pikaisesti lyhennettävä. Myös muihin sote-palveluihin on pitkät jonot. Ruuhkat palveluihin ovat nousseet liki jokaisessa kunnassa, ja suurin syy on rahoituksen sekä henkilökunnan puute. Yhteiskunnan, eli kuntien ja valtion on huolehdittava siitä, että hyvinvointialueet saavat riittävät rahoitukset terveydenhoidon ruuhkien purkamiseksi. Palvelua tarvitsevien on saatava yhteys samana päivänä hoidon tarpeen arviointia varten. Perusterveydenhuollon palvelua on saatava oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja lähipalveluna. Nokialla uusi hyvinvointikeskus mahdollistaa paremmat palvelut 2023 syksyllä. Sitä on odotettu ja se toteutuu. Kuntalaiset saavat palvelut saman katon alta ja työntekijät asialliset ja toimivat työtilat. Jokaisen on osaltaan vaikutettava tulevaisuuden kehittämiseen. Aluevaltuutettujen ja virkamiesten pitää tarkalla korvalla kuunnella kuntalaisten sekä sote-henkilöstön ajatuksia ja täten osallistaa heidät hyvinvointialueen suunnittelutyöhön. Katsotaan eteenpäin ja kehitetään yhteistyötä Nokialla ja Pirkanmaan hyvinvointialueella. NOKIAN ELÄKELÄISET RY:N KEVÄTKOKOUS 2022 KANNANOTTO Katse eteenpäin LEHDEN ILMESTYMIS AIKATAULU 3 4 5 6 kesäkuu 3.6. 9.5. syyskuu 2.9. 8.8. lokakuu 14.10. 19.9. joulukuu 9.12. 14.11. aineisto lehdelle viimeistään ilmestyy numero Eläkeaike et myöhenty neet selvästi 6 | Lähikurss it jatkuvat syyskaud ella 18 | Alkukesän kepeä brunssi 36 Kuntavaal it ovat vaikuttam isen paikka 8 3/2021 | 21. toukokuu ta 2021 | Eläkeläise t ry:n jäsenleht i | elakelaise t.fi Kalevi Kivistö näkee toiminnal le tulevaisuu dessakin isoja mahdollis uuksia. On kuitenkin pystyttäv ä tarjoama an nykypäivä n ihmisiä kiinnosta vaa toimintaa . 22 Järjestöt tekevät arvokasta työtä Laulukilpailun tulokset selvillä 3 | Eläkeajan toimeentulo huolestuttaa 8 | Juha Hurmeen runsaudensarvi 24 Eläkeläiset ry:n kuntavaalitavoitteet 6 1/2021 | 5. helmikuuta 2021 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Nuori radiotoimittaja Päivi Istala joutui myrskyn silmään, kun Yleisradion ohjelmaneuvosto päätti lakkauttaa hänen Ristivetoa-ohjelmansa. 20 50 vuotta mediakohusta Eläkeläinen 2/2022 31
YHDISTYKSET TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA K eravan Eläkeläiset ry panostaa toimintasuunnitelmansa mukaisesti jäsenten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen. – Meillä toimii aktiivisia, vireitä eläkeläisiä. Toiminnallisuuden kautta pidämme vireyttä yllä niin, että jäsenemme myös jaksavat olla mahdollisimman pitkään olla toiminnassa mukana, puheenjohtaja Maila Hölttä sanoi avatessaan Keravan Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlan. Juhlaa vietettiin viime vuoden marraskuussa upouudessa Keravanjoen monitoimitalossa. Hölttä totesi yhdistyksen toimivan Yhdistys tuottaa hyvinvointia 60-vuotias Keravan Eläkeläiset ry pitää jäsentensä henkistä ja fyysistä vireyttä yllä monipuolisella toiminnalla. Keravan Eläkeläiset ry › Keravan vanhin eläkeläisyhdistys, perustettu 26. maaliskuuta 1961. › Jäsenmäärä reilut 200. › Laaja kattaus harrasteja opintokerhoja. Ajankohtaista mm. lukupiiri (seuraavan kerran 19.4., kirjana Ulla Leena Lundbergin Leo) ja etäjumppa joka torstai kello 10. › Yhdistyksen Rehevä ja rautainen -lauluryhmällä sekä tanssiorkesteri Caprilla on oma oman Youtube-kanava. › kotisivu: keravanelakelaiset.com edelleen perustajajäsentensä hengessä. – Moni kuuden vuosikymmenen takaisista tavoitteista on ajankohtainen. Tavoittelemme parempia eläkkeitä, lisää ostovoimaa eläkeläisille, asuntoja vanhuksille. Hölttä sanoi yhdistyksessä oltavan hyvin tyytyväisiä toimivaan yhteistyöhön Keravan kaupungin kanssa. Toimitila-asiassa on silti parannettavaa. – Myös yhteistyö muiden järjestöjen kanssa on ollut hyvää ja meille kaikille hyvin tärkeää. ELÄKELÄISET RY:N toiminnanjohtaja Jan Koskimies totesi juhlapuheessaan, että järjestötoiminta elää ajassa. – Vanhan rinnalle on tullut paljon uutta. Uusia toimintamuotoja ovat vaikkapa digilaitteiden opastukset ja koronapandemian myötä käyttöön otetut etäkokoukset. Keravan Eläkeläisissä vilkkaan kerhotoiminnan, käden töiden ja liikunnan lisäksi tehdään uraauurtavaa tasa-arvoja moninaisuustyötä. Järjestöjä tarvitaan edelleen myös yhteiskunnallisessa työssä, Koskimies muistutti. – Kansalaisyhteiskunta on aivan oleellinen osa pohjoismaista demo32 Eläkeläinen 2/2022
Keravan kaupungille ja kaupunginjohtajalle myönteisestä suhtautumisesta aloitteeseen, Koskimies sanoi. KERAVAN kaupunginjohtaja Kirsi Rontu kertoi ihastuneensa Keravan Eläkeläisten monipuoliseen, kaikkia aktivoimaan ja yksinäisyyttä vähentävään toimintaan. Hän vakuutti että kaupunki haluaa panostaa ikäihmisisin. – Olen todella tyytyväinen uuteen Hyvä ikääntyä Keravalla -ohjelmaamme. Lupaan, että se ei jää pelkäksi paperiksi, vaan aidosti teemme ja seuraamme kirjattuja toimenpiteitä niin että jokaisella ikäihmisellä on hyvä elää Keravalla. 60vuotisjuh laa vietettiin tuliterässä Ke ravanjoen mo nitoimitalossa. Lavalla yhdis tyksen laulu ryhmä Rehevä ja rautainen se kä tanssiorkes teri Capri. Ansioituneita jäseniä palkit tiin yhdistyk sen omaa työtä olevalla mitalilla ja kukilla. Keravan kaupunginjohtaja Kirsi Rontu (keskellä) ja Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies seurasivat ohjelmaa yhdistyksen puheenjohtajan Maila Höltän seu rassa. KUN KERAVAN Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhla lähestyi, virisi idea ansioituneiden jäsenten palkitsemisesta persoonallisella, yhdistyksen omana työnä tehdyllä mitalilla. Merkin suunnittelutyö lankesi luontevasti Keravan Eläkeläisten puutyökerhon vetäjälle Tapio Valoselle. – Useamman version siitä hahmottelin. Päädyin yhdistelemään Keravan vaakunassa esiintyviä lohenpyrstöisiä pykäliä ja Eläkeläiset ry:n tunnuksen viljalyhdettä. Merkin runko-osa tehtiin omenapuusta, se on erittäin kaunis puu. Lyhde-osa puolestaan on tehty joko koivusta tai katajasta, Valonen kertoo. Kääntöpuolella teemana on Valosen mukaan ”Sama kaiku on askelten”. Kolvilla piirretty ryhmä ilmentää, että tämä porukka menee kovaa vauhtia eteenpäin. Koko komeus on käsitelty hunajavahalla. – Minä vain piirsin mittakuvat. Puutyökerho, Seppo Ronkonen etunenässä, teki suurimman osan puutyöstä. Meillä on siellä erinomaisen taitavaa porukkaa, Valonen kehaisee. Nahkaisen hihnan valmistamisessa oli mukana yhdistyksen käsityökerho ( jota vetävät Ilona Savelius ja Anja Parviainen). – On tässä monenlaista mainiota hommaa, Tapio Valonen kiteyttää Keravan Eläkeläisten toiminnan kirjon. Hän itse on puutöiden lisäksi mukana yhdistyksen kuorossa ja sketsiryhmässä. Kokemusta on ehtinyt karttua myös kesäteatterin lavalta. – Kuoro ja näyttämö ovat minulle uusia harrastuksia sen jälkeen kun runsaat kolme vuotta sitten jäin eläkkeelle. Ovat kyllä pahuksen hienoa hommaa. Tapio Valonen on mukana mo nessa mielui sassa toimin nassa. ”On tässä monenlaista mainiota hommaa” kratiaamme. Yhteiskunnallisten epäkohtien esiin nostajina järjestöt ovat välttämättömiä. Ihmisten eriarvoisuus, ilmastonmuutos ja ympäristön tuhoutuminen edellyttävät toimia kaikilta. Hyvinvointivaltiota kehitetään myös tänä päivänä. – Nykypäivän ajankohtaisia ja kauaskantoisia uudistuksia ovat muun muassa oppivelvollisuuden laajentaminen ja sote-palveluiden siirtyminen hyvinvointialueille. Aika näyttää – ehkä tulevaisuudessa niitä pidetään yhtä merkittävinä nyt kuin nyt pidämme 50 vuotta sitten säädettyä peruskoulua ja kansanterveyslakia. – Ikäystävällinen kunta tarjoaa ikääntyneelle väestölle palveluita, vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuuksia ja sellaisen elinympäristön, jossa on hyvä elää. Näkemyksemme on, että ikäystävällisyys on kunnalle valtti. – Keravan Eläkeläiset ry oli ensimmäisten joukossa tekemässä aloitetta ikäystävällisestä kunnasta. Kiitokset Yhdistys toimii edelleen perustajajäsentensä hengessä.” Eläkeläinen 2/2022 33
Kisakeskus sai pari bussillista uusi eläkeläisystäviä. TEKSTI ORVOKKI JAAKKOLA KUVA KIRSTI IMMONEN P arin vuoden olematon ajanvietetarjonta teki tehtävänsä. Koronapandemian toivottavasti pysyvästi hellitettyä itse kullakin oli kova halu vaihtaa kavereiden kanssa ajatuksia ja ylipäätään jutella muillekin kuin kotiporstuan peilille. Niinpä kolmen Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistyksen jäsenten parin päivän ja yhden yön heti tilaisuuden tullen toteutettu reissu Raaseporin Urheiluopisto Kisakeskukseen oli täysosuma! Meitä oli kuutisenkymmentä kypsää aikuista Tikkurilan, Hakunilan ja Malmin Eläkeläiset -yhdistyksistä ja lisänä ryhmä muuten vain mukavia ikätovereita. Valtaosa meistä oli ensikertalaisia Raaseporin Kisiksessä. Se sijaitsee läntisellä Uudellamaalla, komean Kullaanjärven rannalla – mitä iloja mahtaneekin tarjota hellekesän tullen, kun nyt talvellakin muutamat houkuttuivat saunan löylyistä hyiseen veteen. Rakennuksia Kisakeskuksen huljakalla tontilla on viljalti, joten vastaanotossa tarjottu lähikartta sopii ottaa taskuun. Asuimme mukavissa kahden tai neljän hengen huoneissa joko isojen rakennusten yhteydessä tai somissa hirsimökeissä. Laajat liikuntasalit moninaisine tykötarpeineen ovat luonnollisesti keskeinen osa kokonaisuutta. Tiet ja ladut kutsuvat ulkoliikuntaan, ja sisällä saleissa opitaan runsain mitoin kotikäytössäkin hyvin toimivia harjoitteita. OHJELMA OLI RUNSAS ja liikunnan ohessa söimme ja kahvittelimme usein ja tulopäivän iltaa virkisti saunan ohella yhteislaulutunti, jossa varsinkin säestäjät olivat kovin osaavia, ja meillä muillakin oli kuuluva laulunääni… Vieraansa ja asiakkaansa ilmeisen tärkeinä kokevat kisisläiset ovat töissä perinteisessä paikassa, perustettiinhan tämä arvostettu opinahjo jo 1950-luvun lopulla, joka on alusta alkaen ollut sekä alan opettajien koulutusta että liikunnan harrastajia varten. Kaikki asiakkaat ovat iästä ja kunnostaan riippumatta yhtä tervetulleita, sen koimme vahvasti. Työhän meitä eläkeläisiä ei enää stressaa, vaikka toki kotoisia hommia riittääkin. Treenaustarpeet kohdistuvat ikääntyvän kehon voimien ja notkeuden ylläpitoon. Ja on se vain niin perusteellisen lystiä, etenkin kimpassa samantapaisia kivistyksiä ja huimauksenpoikasia kokevien kanssa. Haikea laulu vuosikymmenten takaa kertoo Sorrentoon jääneestä sydämestä. Meistä joillekin taisi jäädä, jos nyt ei ihan sydän, niin vaikkapa pohkeiden lihaksia kivasti kivistävä kaipuu Raaseporin Kisiksen jumppasaleihin… Oli pieni yllätys, että jousiam munta osoit tautuisi varsin kiinnostavaksi sekä mies et tä naisvierai den parissa. Va linnan varaa oli runsaasti, ja jo kainen halu kas sai kokeilla kaikkia kiinnos tavia kommer venkkejä. Luul tavasti suuri osa meistä op pi jotain aivan uuttakin sekä kavereista että itsestään. Raaseporiin tekee mieli toistekin Treenaus tarpeet kohdistuvat ikääntyvän kehon voimien ja notkeuden ylläpitoon.” TEKSTI ORVOKKI JAAKKOLA KUVA KIRSTI IMMONEN JARI LAITAMÄKI kertoo työskennelleensä noin kaksi vuosikymmentä Raaseporin Kisakeskuksessa, joten häntä voi pitää paikan ja sen työn tavoitteiden asiantuntijana, onpa sitten kyseessä alalle opiskeleva nuori tai yöpaikat valtaava joukko eläkeläisiä. Liikunnan opettajan ammattinimike tuntuu kaikessa vakuuttavuudessaankin jotenkin liian vähältä, kun on pari päivää seurannut Laitamäen monivivahteista toimintaa reilunkokoisen eläkeläisjoukon parissa. Hän saa hassun hauskat kilpailut palloilla tai muilla kepeillä kisailuesineillä tuntumaan ehdottomasti voittamisen arvoisina. Isojen pallojen osuttaminen pehmeään pohjattomaan koriin saa silmät säihkymään ja niin edelleen. Ja sitten ollaankin jotenkin jo siinä vaiheessa, kun hauskan ja jo niIän karttu essa usein myös tasapai no kenkkuilee, joten sen har joittaminen kapeahkol la laudalla on terveellinen treeni sekin. Vierasryh määmme kan nustavalla ja vauhdikkaalla tavalla kaitse nut Jari Laita mäki seurasi, miten vantaa lainen vieras Leila Renfors onnistui pysy mään kapoi sella sillalla. Kaksi vuosikymmentä Kisiksen ytimessä YHDISTYKSET 34 Eläkeläinen 2/2022
pienet tämän alan yritykset ovat jo täydessä työssä saadakseen nuorten ohessa myös ikäihmiset treenipaikkojensa asiakkaiksi. – Tässä mielessä ehdotin Tikkurilan Eläkeläisille kohta Vantaalle tultuani tutustumista Raaseporin Kisakeskukseen, joka retki tehtiinkin melko pian. Nyt toisella kertaa mukana oli jo enemmän porukkaa, Ahola toteaa viitaten tämän jutun vieressä hyvällä muisteltuun Kisis-vierailuun. – Oli suoraan sanoen vaikea päätellä, olivatko Raaseporin Kisiksen väki vai siellä vierailleiden kolmen eläkeläisyhdistyksen jäsenet enemmän innoissaan tästä kahden päivän ja yhden yön vierailusta, ilmeisen tyytyväinen Riku Ahola toteaa. Sekä Kisakeskuksen isäntien et tä viime kuunvaihteen vieraiden tunne onnistuneesta keikasta ve ti asiaan vaikuttaneen Riku Aho lan suun hymyyn Raaseporin Ki siksen ulkoovella. ”Kaikki ikävuodet sopivat treenaamiseen” velissä tuntuvahkon voimailun jälkeen saadaan komennus rentoutua. Se tarkoittaa lepoa lattialle sijoitettujen patjojen ja peiton välissä. Laitamäen rauhoittava ääni käy läpi kaiken, mitä tarvitaan täyteen lepoon. Näytti siltä, että se myös toteutui joidenkin huopien alla. Niinpä oltiin taas pirteitä joukkuekisailuun. Jari Laitamäki osaa vakuuttaa jumppaajan pystyvän enempään kuin hän itse uskookaan. Kaikki tapahtuu ilman painostusta, kuvaillen lajin hienouksia ja innostaen sopivasti kisailuun. Kyselin toisilta, mikä heistä jäi parhaiten mieleen kahdesta liikuntapäivästä, joten tulin samaa itsekin miettineeksi. Päädyin ihan vain omassa yhden henkilön äänestyksessä, että se oli kotiin lähtötuntien puhe, jossa Jari Laitamäki puhui paljon hyvää, järkevää ja lämmintä asiaa aivoterveydestä. Voisiko tämän päivän maailman pöyristyttävässä menossa mitään muuta enemmän toivoa. › KALLION-VALLILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 19.4.2022 klo 14 alkaen Kinaporin seniorikeskuksen Kertsi 1:ssä, Hämeentie 58-60, Helsinki. Kokoukseen voi osallistua myös linkillä https://meet.jit.si/kallionvallilanelry. Tervetuloa! Johtokunta › HEINOLAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään maanantaina 25.4.2022 klo 10.00 alkaen Hopearannassa. Käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta KOKOUKSIA TEKSTI JA KUVA ORVOKKI JAAKKOLA HALLINTOAMMATTILAISEN titteli ei heti tuo mieleen riemastuttavan jännää työsarkaa. Mutta kun on kuunnelut tuokion Vantaan Puistokulman toiminnanjohtajaa Riku Aholaa, asia näkyy uudessa valossa. Ahola on kulkenut nykyiselle vastuualueelleen muun muassa Helsingin kaupungin liikuntalautakunnan puheenjohtajan tehtävistä. Siellä palveltuja liki viittä vuotta Ahola muistaa hyvällä, koska pääkaupungin monet liikuntatoimen vaikuttajat löysivät yhteisiä parannuskohteita. Hän pitää kyseisen kautensa tärkeänä saavutuksena tekonurmen rakennuttamista kaupungin useiden pelikenttien hiekkapäällysteiden tilalle, mikä on pidentänyt pelikenttien käyttökausia. Samana valtuustokautena uusittiin kaupungin jakamien liikuntajärjestöjen avustusten ohjesäännöt, ja saatiin useita liikuntaa edistäviä kirjauksia kaupungin strategiaohjelmiin. Riku Aholan seuraava kohde oli terveellisen liikunnan tuominen entistä tehokkaammin myös vanhemman väestön hyödyksi. Tähän hankkeeseen iski korona, jonka nyt hellitettyä eläkeikäisten liikuntaan palataan viipymättä. Aholan mukaan on korkea aika tarttua teemaan päättäväisesti. – Ennen työelämä vaati useimmiten fyysistä voimaa, kun taas nykyään yhä useammat ammatit väsyttävät henkisen stressin muodossa. On siis entistä enemmän painetta suunnata resursseja eläköityneille sopivaan liikuntaan ja treenaukseen eri muodoissa, Riku Ahola toteaa. Pahin este on tässäkin hankkeessa yhteiskunnan resurssien niukkuus, eikä lisätuki ole itsestäänselvyys. Niinpä esimerkiksi eläkeläisjärjestöt ovat oivia toimijoita iäkkäiden liikunnan ja treenaamisen kannustajina. Suomessakin alan sekä isot että MALLA KYTÖLÄ IHANA KEVÄTSÄÄ suosi tapahtumaa Hankasalmen Kuuhankavedellä, kun Keski-Suomen Aluejärjestön pilkkikilpailussa ratkottiin paremmuutta. Kahtena edellisenä vuonna koronapandemia pilasi kisat, mutta kolmas kerta toden sanoi. Varsinaisia kisaan osallistujia oli reilut 30, mutta tapahtumasta kiinnostuneita ja kauniista aurinkoisesta säästä nauttijoita oli toinen mokoma. Sarjojen voittajat: Naiset alle 70 v. Irma Vulli 205 g, yli 70 v. Raili Miettinen 1,090 g. Miehet alle 70 v. Harri Haustola 2,745 g, yli 70 v. Kalevi Piekanen 2,615 g. Joukkuekisan voitti Sumiaisten joukkue: Marja-Liisa Pulkkinen, Heikki Salminen ja Harri Haustola 3,530 g Kuten tuloksista voi päätellä, niin Ahti oli verraten kitsaalla päällä. Kuitenkin tapahtuma sinällään oli antoisa ja yhteisöllinen. Pitkästä aikaa yhdessä ja ystävien parissa oli jotain mahtavaa. Kisan jälkeen oli tarjolla Hankasalmen museokylän Hallantuvassa maittavaa suuhunpantavaa, joka viimeistään kruunasi tapahtuman. Jos ei sattunut voittamaan palkintopöydästä mitään, saattoi kotiinviemisiksi ostaa maittavia kotileivonnaisia. Järjestävän yhdistyksen naiset olivat olleet ahkeria ja hyvän mielen luojia. Pilkkijät jonottivat punnitukseen Hankasalmen museokylän pihassa. Kisan jälkeen oli tarjolla Hallantuvassa suuhunpantavaa. Aune Nokkala, MarjaLeena Kytölä ja Sisko Kolehmainen olivat valmiina tarjoilemaan. Kevätsää suosi pilkkikisaa Kuuhankavedellä Eläkeläinen 2/2022 35
YHDISTYKSET Huovutusoppia YliIissä Jokilaaksojen Aluejärjestön paikallisyhdistysten naiset harjoittelivat viime vuoden marraskuussa huovutusta Yli-Iissä Asta Siuruan opissa. Tapaamisessa päästiin hauskan tekemisen merkeissä tutustumaan toisten ydhistysten toimijoihin ja myös nauttimaan maukkaista tarjoiluista. Lavis villitsi Kokkolassa Kokkolan Eläkeläiset ry kokeili Lavis-lavatanssijumppaa humpan ja valssin tahtiin ja innostus oli valtaisaa. – Meillä on aivan huippupaikka Snellmankoti, jossa voi harrastaa liikuntaa ja muutakin kerhotoimintaa viikottain. Maanantaisin on käsityökerho ja kuoron harjoitukset, tiistaisin pelataan bocciaa. Seuraavaksi suunnitellaan villasukkatansseja, kertoo yhdistyksen sihteeri ja matkavastaava Tapio Kangas. Hurjia laskuja Loimaalla Loimaan Eläkeläiset viettivät laskiaismaanantaita ulkoilun merkeissä. Osa porukasta teki reippaan kävelyretken kauniissa auringonpaisteessa. Hurjimmat laskivat liukureilla työväentalon rannasta Loimijoen jäälle. Grillimestarit paistoivat makoisat makkarat koko joukolle. LA H JA H A N H EL A KERHON ALOITUS Pihtiputaalla siirtyi helmikuun loppupuolelle koronan rajoitusten vuoksi. Kirjastokummi Heli Hjelmeroos-Haapasalo oli antamassa digiopastusta heti, kun tilaisuus tuli. – Tämä on ilmainen palvelu vuoden loppuun saakka. Pidetään kiinni sanonnasta: Koskaan ei ole liian vanha oppiakseen uutta, iloitsee Pihtiputaan Eläkeläisten puheenjohtaja Maire Varis. Digiopastusta ja merkkipäiväjuhlia Pihtiputaalla M A IR E VA R IS Pihtiputaan yhdistyksessä on myös juhlistettu viime vuoden syntymä päiväsankareita. Heistä kuvassa Matti Ruotanen, 85, (vasemmalla), Mikko Selin, 85, Maija Pulkkinen, 80 ja Tapio Saastamoinen, 75. G U N B O R G S U O M IN EN Boccia vetää väkeä Pontelaan Piikkiön Eläkeläisten bocciaryhmän osallistujat kokoontuvat viikottain Pontelaan. Kuvassa osallistujat seuraavat keskittyneesti vuorollaan heittävää pelaajaa. Useana vuonna ryhmä on voitokkaasti osallistunut piikkiöläisten eläkeläisjärjestöjen turnauksiin. 36 Eläkeläinen 2/2022
Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Jan Koskimies Toimitussihteeri Tuomas Talvila Tilaukset ja osoitteen muutokset Anna Autio puh. 020 743 3610 anna.autio@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 6 kertaa vuonna 2022. Tilaushinta kotimaahan 30 euroa/vuosikerta Muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk Toimitus ja toimisto Kauppakaarre 1, 6. krs 00700 Helsinki puh. 020 743 3610 elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti Tmi Johanna Pelto johannapelto.fi 040 9030 141 johanna@johannapelto.fi Syntymäpäivät ja pois nukkuneet, syys ja kevät kokousilmoitukset osoitteeseen: elakelainen-lehti@ elakelaiset.fi Ulkoasu Tuomas Nikulin ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (painettu) ISSN 2242-3338 (verkkolehti) Botnia Print, Kokkola 2022 Puheenjohtaja Matti Huutola Varapuheenjohtaja Tuula Telin Toimisto Kauppakaarre 1, 6 krs. 00700 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9–15. Jäsenpalvelu jasenet@elakelaiset.fi Soittoaika kello 9–12, puh. 020 743 3610: jäsenmaksut, osoitteen muutokset, kurssien ja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, materiaalitilaukset, Eläkeläinen-lehden tilaukset. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Kaikki maksut (mukaan lukien jäsenmaksut) IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies puh. 040 747 0776 Henkilöstö ja talousvastaava Heli Grönroos puh. 050 529 0399 Jäsenvastaava Anna Autio puh. 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistysrekisteri Järjestösuunnittelija Aaron Kallinen puh. 044 751 1031 Koulutussuunnittelija Tiina Rajala puh. 040 582 4319 Toimistoassistentti Jukka Mustakallio puh. 044 751 1032 Monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö puh. 040 501 3599 Monikulttuurisen toiminnan ohjaaja Evgeniya Mazurova puh. 040 132 7307 Tiedottaja Tuomas Talvila puh. 050 570 9716 SYNTYMÄPÄIVIÄ POISNUKKUNEITA 93 vuotta 22.4. Toini Juuso, Pello 92 vuotta 28.4. Aatos Syväjärvi, Pello 91 vuotta 3.4. Veikko Luostari, Hyrylä 11.4. Helmi Mikkola, Hyrylä 90 vuotta 23.3. Leo Kallinen, Tikkurila 24.3. Maire Kulmala, PihlajamäkiPihlajisto 5.4. Maire Luomala, Teuva 7.4. Aino Annikki Koponen, Järvenpää 13.4. Leila Saari, Korso 6.5. Sulo Kervinen, Kajaani 9.5. Kaarina Haapamäki, Teuva 21.5. Helmi Turunen, Kajaani 27.5. Seppo Johannes Komulainen, Kajaani 89 vuotta 1.4. Eeva Piippola, Pello 85 vuotta 25.4. Tauno Keränen, Hyrynsalmi 28.4. Rhea Fredrika Cecilia Koskinen, Pietarsaari 14.5. Pentti Palisjärvi, Pello 16.5. Väinö Aho, Pihtipudas 19.5. Veikko Selin, Kajaani 28.5. Tauno Salonen, Loimaa 80 vuotta 28.2. Mikko Salovaara, Vantaa 2.3. Raija Laakso, Vantaa 10.4. Aimo Niiranen, Kaarela 21.4. Raimo Raja-aho, Etelä-Vantaa 29.4. Kirsti Kumpulainen, Pihtipudas 30.4. Heikki Mäkynen, Kaarela 30.4. Rauha Oikarinen, Hyrynsalmi 31.5. Arvo Moilanen, Suomussalmi 2.6. Lemmikki Jääskeläinen, Loimaa 75 vuotta 23.3. Anja Kyllikki Patjas, Nakkila 21.4. Marjatta Lydman, Kaarela 29.4. Pentti Leppänen, Kaarela 2.5. Helena Laitinen, Hyrylä 4.5. Marja Palviainen, Korso 10.5. Marja Laiho, Kaarina 14.5. Marjatta Hyvärinen, Kaarela 22.5. Maija-Liisa Törnqvist, Pihlava 30.5. Seppo Helin, Loimaa 3.6. Risto Soukka, Loimaa 6.6. Mirja Keronperä, Loimaa 70 vuotta 4.3. Esko Suuronen, Etelä-Vantaa 28.3. Johannes Juuso, Pello 1.5. Pauli Kurppa, Hyrylä 1.5. Pertti Supponen, Pihlava 65 vuotta 28.4. Terttu Valtonen, Pihlava 12.5. Risto Harri, Pello 60 vuotta 29.5. Sirpa Palmu, Pihlava 55 vuotta 14.5. Jouni Alanen-Karhu, Vammala Jakomäen Eläkeläiset Kaisa Liisa Lehtonen Järvenpään Eläkeläiset Terttu Niinikoski Kaarinan Eläkeläiset Alpo Keskinen Kalajoen Eläkeläiset Hilja Helinä Alho Kiimingin Eläkeläiset Elvi Sofia Riikola KuopioKallavesi Eläkeläiset Esteri Laukkanen Aulis Lehtonen Loimaan Eläkeläiset Anni Mattila Pietarsaaren Eläkeläiset Unto Arvi Koivisto Pihlavan Eläkeläiset Voitto Santala Sievin Eläkeläiset Tapio Kalervo Virkkala Tikkurilan Eläkeläiset Sirkka Kortelainen Hakunilan Eläkeläiset onnittelee tammi toukokuun aikana tänä vuonna 85, 75 ja 70 vuotta täyttäneitä/täyttäviä jäseniään. Tervetuloa kerhotapahtumaan torstaina 19.5.2022. 85 vuotta Raimo Hiltunen Tauno Holmström 75 vuotta Tarja Collin-Lindström Raija Hakkarainen Terkku Kainulainen 70 vuotta Helka Mattila Paula Mäkilampi Eläkeläinen 2/2022 37
HISTORIA TUULA VUOLLE-SELKI S uomessa ensimmäiset viralliset eläkkeet olivat virkamieseläkkeitä. Kuninkaan palveluksessa olleille suomalaisille virkamiehille ryhdyttiin maksamaan eläkkeitä jo 1600-luvulla. Taustaltaan virkamiehet olivat aatelistaustaisia valtionhallinnon miehiä. Vuonna 1870 heitä oli vain noin 0,2 prosenttia väestöstä. Virkamieseläkkeet olivat korvausta työpanoksesta valtion hyväksi. ”Oulun läänin maaherra on tammikuun 18 p. suonut Kalajoen nimismiehelle N. Sundman eron wirasta elinkautisella eläkkeellä ja hänen asiaansa nimismieheksi määränyt maakonttoristin F. v. Randelstadt”, kertoi Sanomia Turusta -lehti 3.2.1860. Vuonna 1826 virkamiesten eläkeikä laskettiin 70:stä ensin 65:een ja vuonna 1866 aina 63 ikävuoteen, jollaisena julkisen alan eläkeikä säilyi 1990-luvulle saakka. Täyteen eläkeikään vaadittiin 35 vuoden palvelus. Käytännössä moni työskenteli kuolemaansa saakka, sillä keskimääräinen elinVirkamies Ant ti Inkinen. Suo messa asues saan Inkinen toimi lääninsih teerinä Turussa vuodesta 1912 ja protokolla sihteerinä Hel singissä vuo desta 1914. M U S EO V IR A S TO Ensimmäiset virkamiehet olivat aatelis taustaisia 3400 markan vuotuinen eläke myönnettiin 1866 kymnaasin viisaustieteen maisterille, Fredrik Julius Odenvallille, Vaasasta. S U O M ET A R 3. 12 .1 86 6 seen, kuten palkkaukseenkin, on elatuksenluonteinen korvaus virkamiehen koko työvoiman asettamisesta valtion käytettäväksi”, kuten Kimmo Kontio on todennut artikkelissaan Eläketurvan historia. Aina 1900-luvun taitteeseen saakka esimerkiksi oppikoulunopettajat olivat lähes kaikki säätyläistaustaisia. Oppikoulunopettajien eläkkeet määriteltiin vuonna 1865, jolloin 30 vuotta virassa palvelleen opettajan vuotuinen eläke oli hänen täysimääräinen palkkansa. 25 vuotta virassa palvellut opettaja sai kolmeneljäsosaa palkastaan. 20 vuotta palvellut oppikoulunopettaja sai puolet ja 15 vuotta palvellut neljänneksen palkastaan. Vuoden 1872 tehdyn eläkesäännön tarkastuksen mukaan oppikoulunopettaja sai muiden virkamiesten tavoin täyden eläkkeen vasta 35 vuotta palveltuaan. VIRKAMIESSÄÄTY NAUTTI rauhassa valtion eläketurvasta. 1800-luvun aikana virkamiesten vanhuudenturvaa vielä laajennettiin, kun sen piiriin pääsivät myös sotilasmiesvirkakunta ja konduktöörit. Valtion virkamieseläkejärjestelmän alaisuudessa olivat myös teollisuuslaitoksissa työskentelevät. Sen sijaan kunnissa ei ollut yhtäläistä eläkeohjeistusta, vaan kunnat saivat halutessaan myöntää työntekijälleen omanlaisensa eläke-edun ammatista riippuen. Vuoden 1905 suurlakon aikana vaadittiin ”kaikki valtion virkamieseläkkeet lakkautettavaksi ja luokkaerot poistettavaksi”. Toisen maailmansodan jälkeen ihmisten tyytymättömyys kasvoi ja kansaneläkejärjestelmään haluttiin muutoksia. Työmarkkinajärjestöillä olikin suuri rooli Suomen eläkejärjestelmän uudistuksessa 1950-luvun lopussa. Vuonna 1956 maalaisliiton ja kansandemokraattien vaatima verovaroilla rahoitettava tasaeläkejärjestelmä hyväksyttiin yleislakon jälkeen. Järjestöt kampanjoivat uutta eläkejärjestelmää iskulauseella ”Virkamieseläke kaikille”. Lähteenä käytetty Kimmo Kontion artikkelia Eläketurvan historia (2007) ja Heli Metsärinteen pro gradu -tutkielmaa Telegrafisti, piletinmyyjä, kirjuri. Virkanaiset rautateillä ja muissa ammateissa Suomessa autonomian aikana 1860–1917. Sääty-yhteiskunnassa eläkkeitä saivat ne, joiden taloudellinen asema oli ennestään hyvä. ajanodote 1800-luvun Suomessa oli noin 40–50 vuotta. SÄÄTY-YHTEISKUNNASSA eläkejärjestelmä synnytti tilanteen, jossa eläkkeitä saivat ne, joiden taloudellinen asema oli ennestään hyvä. 1860-luvun valtiopäivillä tehtiin esityksiä koko kansaa koskevasta eläkejärjestelmästä, mutta sinänsä hyvä, Euroopan sosiaaliturvan kehitystä myötäilevä ehdotus jäi vaille konkreettista lakia tai järjestelmää. Vielä vuoden 1924 virkamiesten eläkelaki noudatteli sääty-yhteiskunnan ajattelutapaa: ”oikeus eläkkeeKäytännössä moni työskenteli kuolemaansa saakka. 38 Eläkeläinen 2/2022
RISTIKKO KRYPTON 1/2022 RATKAISU RISTIKON 2/2022 ratkaisut on lähetettävä 29. huhtikuuta mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti Kauppakaarre 1, 6.krs. 00700 Helsinki Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana RISTIKKO. Krypton 1/2022 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Pirjo Raitanen, Turku ja Maritta Haimakainen, Vaala. Onnittelut voittajille! 2/2022 Ratkaisijan nimi Osoite Postitoimipaikka SEURAAVASSA NUMEROSSA VESILLÄ: Kala liikkuu ja käy pyydykseen TEEMA: Terveys ja hyvinvointi Eläkeläinen 3/2022 ilmestyy 3. kesäkuuta. K A T E A R A V A T A L O K A R A S V Ä R I U L O S A S I A T T O M A T N I L S P I T K Ä P E R J A N T A I S A J A A A A R I K E R Ä T Ä R O T T A S O T A L O K K I A T A I N S T O O L R E H U T I I N U B K T A N K A A D J U T A N T I T I H A N N E M A A T P I A N F V A R T A L O L A T T A P T K O L E R A R O I H U T S U R A T A A L E A M D T I M O U O S A K E H A I T A R I O V I L I K I K U T A L E T A T U M A N A E S I N E E T R U T A T A S U U T I N A K N E L U K E M A A L H O U U M A T U O N N I T S O R T A A T E S T I T 8 vänrikki vähin kavioista vauhdilla ulkomailta SUO torjuvia naamioinnilla lautta NYT ON 8.4. JA KAIKKI RISTIKOT ON RATKOTTU EIKÄ MUUTAKAAN MIELEKÄSTÄ PUUHAA. VIRALLISESTI TÄMÄ ON KUITENKIN VASTA VIIKON PÄÄSTÄ! TV-TÖISSÄ TAUSTAJOUKOISSAKIN GORE GREEN HURSTI KOPONEN VIHKIMÄTÖN PEITTÄVÄ VALTION TUKEMA SÄVELTÄJÄ ANTON VÄÄRÄSSÄ PAIKASSA TORVALDS VAROEN HÄTISTÄÄ MAAPLÄNTTI LUOLA AIROLA LOUHIVAARA POROISTA MONI VALONLÄHDE NOUKKIA JYRSIJÄJAHTI KOKELAITA TIEDOTTAVAA KÄÄNTEENTEKEVÄ PERÄSSÄ LEHMÄLLÄ KARJALLE NÄRKÄSTYTTÄÄ RUNOMUOTO PRESIDENTIN APUNA LINTUKOTOJA LÄNSIRANNIKOLTA KERAAMINEN RUUMIS -JALKA TARTTUU SAASTUNEESTA JUOMAVEDESTÄ PILKATTUJA LATINAN ARPA NAARASVUOHIA MINISTERI HARAKKA PUNERRUKSIA SAUKKONEN HAKALA -PAPERI TEATTERI NIVELTYVÄ VETOVOIMA SODAN JUMALA -1. LURJUS OUTOLAN RILLIPÄÄ TUONELA RYPISTÄÄ IMURISSA IHOTAUTI MITTARISTA NOTKELMA VYÖTÄRÖ KIUSATA SELVITYKSIIN www.sanaris. / laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen Eläkeläinen 2/2022 39
Anna hyvän tuottaa Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on tarkoitettu pitkäaikaiseksi, vakaaksi sijoituskohteeksi osuuskunnan jäsenille. Vuosittainen tuottotavoite on 3,5 %. Sijoittamalla osuuskuntaan sijoitat myös yhteiskuntaan. Osuuskunta Tradeka laski 7.1.2020 liikkeelle tuotto-osuuksia 18 miljoonan euron arvosta. Kerätyt varat siirretään Tradeka-Yhtiöt Oy:lle käytettäväksi yhtiölle vahvistetun strategian mukaisten omistuskategorioiden sijoituskriteerit täyttäviin sijoituksiin. Tradekan tuotto-osuusanti jatkuu, kunnes kaikki tuotto-osuudet on merkitty ellei antia tätä ennen keskeytetä. Tradekan tuotto-osuuksia voivat merkitä osuuskunnan 18 vuotta täyttäneet henkilöjäsenet ja yhteisöjäsenet 1–500 kappaletta eli 100–50 000 euron arvosta huomioiden myös 2019 merkityt tuotto-osuudet. Tradekan tuottoosuusmerkintää harkitsevan jäsenen tulee huomioida, että tuotto-osuudella ei ole pääomaturvaa eikä se kuulu talletussuojan piiriin. Sijoitukseen sisältyy riski tehdyn sijoituksen menettämisestä kokonaan tai osittain. Tuotto-osuuksille maksettavasta korosta päätetään vuosittain ja tuottotavoitetta voidaan muuttaa. Korkoa 7.1.2020 alkaneessa annissa merkityille tuotto-osuuksille maksettiin ensimmäisen kerran keväällä 2021 ja seuraavan kerran korkoa voidaan maksaa keväällä 2022 pidettävän osuuskunnan edustajiston kokouksen jälkeen. 3,5 % tuottotavoite Osuuskunta Tradekan tuotto-osuus on mahdollisuus hyötyä oman osuuskunnan liiketoiminnan tuloksesta. Tuotto-osuuksien tuottotavoite on 3,5 %. Yhden tuotto-osuuden hinta on 100 euroa ja osuus kunnan jäsen voi merkitä niitä 1–500 kappaletta eli enintään 50 000 euron arvosta huomioiden aikaisemmassa annissa tehdyt merkinnät. Tuotto-osuuksia voi merkitä kertasijoituksena tai erissä. Minimi kertamerkintä on 100 €. Vuosina 2020 ja 2021 tuotto-osuuksille on maksettu edustajiston päätöksellä tuottotavoitteen mukainen 3,5 % korko. Huomaathan, että tuotto-osuuden historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä. T radekan tuotto-osuusesitteen, annin ehdot ja lisätiedot sekä ohjeet merkintähakemuksen tekemiseksi löytyvät Tradekan verkkosivuilta osoitteesta tradeka.fi/tradekan-tuotto-osuus Tuotto-osuuksien merkintä oma.tradeka.fi