”Eläkeläisten ääni ratkaisee” 2 | Tukea Ukrainan sotaa pakeneville 10 | Luontoliikuntahanke onnistui hyvin 16 2023 | 10. helmikuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Sisko Poikkipuoli on tehnyt vaikuttavan uran esiintymislavoilla. 18 ” Yksin tai yhtyeen kanssa ” 1 Retkeilypäivät kutsuvat 12
H uhtikuussa 2023 käytävistä eduskuntavaaleista on tiedotusvälineissä rakennettu valintaa leikkauspolitiikan ja hyvinvointivaltioon satsaamisen välillä. Mielipidetiedustelut ovat viime aikoina povanneet vaalivoittoa leikkauslinjaa ajavalle oikeisto-oppositiolle. Toisaalta myös nykyisen hallituksen puolueiden yhteenlaskettu kannatus on pysynyt korkeana. Tasaisessa tilanteessa vaalikampanjoiden merkitys korostuu. Eläkeläiset ry vaikuttaa vaaleissa omilla tavoitteillaan. Järjestön toimijat ja aktiivit pitävät niitä esillä keskusteluissa puolueiden ja ehdokkaiden kanssa, toriparlamenteissa ja sosiaalisessa mediassa. Vaadimme oikeudenmukaista yhteiskuntaa, jossa ikääntyneillä ihmisillä on toimeentulo, tarvitsemansa palvelut, ja yhtäläiset osallistumisen mahdollisuudet. ELÄKELÄISIÄ ON paljon, yli puolitoista miljoonaa, ja he ovat aktiivisia äänestäjiä. Puolueet ovat tietoisia eläkeläisten ratkaisevasta asemasta ja pyrkivät siksi vakuuttamaan eläkeläisväestöä ja varovat karkottamasta heitä. Käytännössä kaikki puolueet esimerkiksi jakavat tavoitteemme vanhuspalveluiden parantamisesta, ja kiistävät aikovansa leikata niistä. Äänestäjien tulee nyt arvioida sitä, kuinka realistisia nämä lupaukset ovat. Onko esimerkiksi verojen alentaminen ja julkisten menojen leikkaaminen mahdollista ilman, että budjetin suurimpiin menoeriin, kuten vanhuspalveluihin koskettaisiin? Talous ei myöskään saisi olla vaalien ainoa teema. On kummallista, että mediassa ennakoidaan puhtaita talousvaaleja, ikään kuin irrallaan Ukrainassa riehuvasta sodasta ja sen seurauksista ja vaatimuksista koko Euroopalle. Viime vuosi toi mukanaan sodan, pakolaisuuden, inflaation, ja energiakriisin. Korona-pandemiastakaan ei ole päästy eroon. Entä jos ongelmat eivät poistukaan vaan pahenevat? VAALIKESKUSTELUT KAIPAAVAT nyt juuri sitä monipuolisuutta, jota eläkeläisillä on antaa pitkän elämänkokemuksensa kautta. Monet muistavat esimerkiksi 1970-luvun öljykriisin ja korkeamman inflaation ja kuinka niistä selvittiin. Samoin muistetaan 1990-luvun lama, jonka aikana harjoitetun leikkauspolitiikan virheitä ei tule nyt toistaa. JAN KOSKIMIES PÄÄTOIMITTAJA EDUSKUNTAVAALIEN lähestyessä ovat selkeästi esillä ns. poliittiset arvot. Kestävän valtiontalouden varmistamiseksi erottuu karkeasti jaotellen kaksi linjaa. Poliittisesti oikealla korostetaan hyvinvointipalveluiden ja sosiaaliturvaetuuksien leikkausten voimaa. Työmarkkinoille ajetaan muutoksia, joilla työehdot muodostetaan etupäässä yrityksissä ja henkilökohtaisella tasolla. Näin arvioidaan turvattavan yritysja talouskasvu ja sitä kautta palvelujen tulevaisuus. Vasemmiston arvomaailmassa on korostettu koulutuksen, hyvinvointipalvelujen ja vähimmäisturvan ehdottomuutta. Valtiontaloudessa linjaus näyttäytyy lyhyellä aikavälillä jopa velan kasvuna tai ainakin pysymisenä korkeana. Vasemmiston työmarkkinalinjauk sissa on korostettu periaatetta, että sopijaosapuolten on tasavertaisina löydettävä ratkaisut. Vasemmiston mukaan tällainen vakaus ja ennustettavuus takaa parhaiten yritysten kasvun ja talouden kehityksen. Eläkepolitiikasta ei ainakaan toistaiseksi ole julkilausuttu merkittäviä linjauksia, ellei sitten kannanotoista hyvinvointipalveluihin ja vähimmäisturvaan sellaisia ole rivien välistä luettavissa. Nyt onkin hyvä haastaa puolueita ja ehdokkaita ja tehdä arvioita arvoista. Eläkeläiset ry osallistuu keskusteluun viisikohtaisella ohjelmallaan. Lähtökohtana siinä on yhteistyö sukupolvien välillä niin, että huolehditaan heikoimmasta. Eläkeläisten ääni ratkaisee Arvot esillä 1 | 2023 Kannen kuva Annina Mannila ”Eläkeläisten ääni ratkaisee” 2 | Tukea Ukrainan sotaa pakeneville 10 | Luontoliikuntahanke onnistui hyvin 16 2023 | 10. helmikuuta | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Sisko Poikkipuoli on tehnyt vaikuttavan uran esiintymislavoilla. 18 ” Yksin tai yhtyeen kanssa ” 1 Retkeilypäivät kutsuvat 12 SENNI JA SAFIRA POIMINTA PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA PÄÄKIRJOITUS ”Poutapäivinä polun elämä on kiihkeimmillään auringon laskettua.” Ale Koivuniemi Kirjeitä mummolasta -blogissa. Lue blogejamme: elakelaiset.fi/blogit Puolueet ovat tietoisia eläkeläisten ratkaisevasta asemasta.” Ikäsyrjintää vastaan ”Lopullisena tavoitteena ikääntyneiden ihmisoikeussopimus.” 7 Rikoksen uhri saa tukea Rikosuhripäivystys auttaa niin uhria, todistajia kuin läheisiäkin. 13 Kulttuurivihko käyttöön ”Vuoden kulttuuriyhdistykset” palkitaan asianmukaisesti. 14 Kuvamuistoja Stadista Riitta Suhosen albumeissa on tallennettuna arkea ja juhlaa. 22 Ihan pihalla Uudella palstalla seurataan kasvun ihmeitä rivitalopihalla 30 Kurssikalenteri 15 Runopysäkki 26 Suolaista ja makeaa 28 Krypto 39 2 Eläkeläinen 1/2023
AJASSA Mukava seura ja lämmin vastaanotto ovat lievittäneet jäisten kelien rasituksia. PEKKA ISAKSSON E läkeläiset ry:n ja ikämiesten kävelyja liikuntaryhmä Kävelypässien yhteinen kävelytempaus Kevyin askelin kohti Kalajokea on alkanut rattoisasti. Kävelypässit ovat edenneet aimo tovin tempauksen ensimmäisellä osuudella, Kevätkävelyllä Helsingistä Tampereelle. Mukaan on saatu kävelykumppaneiksi myös muita eläkeläisiä reitinvarren yhdistyksistä. Keravalla kävelypässejä lämmitti kaunis vastaanotto yhdistyksen kerhossa. Vierailukutsuja saatiin tammikuun loppuun mennessä Pihlajamäen, Raision ja Klaukkalan yhdistyksiltä. Kevätkävely alkoi Helsingin Senaatintorilta reippaasti, joskaan ei niin kevyin askelin kuin kävelytempauksen tunnuksessa luvataan. Syynä eivät olleet raskaat jalat, vaan paikoittainen liukkaus Helsingin kaduilla. Oli ilahduttavaa, että kutsumme olivat kuulleet ja sitä myös noudattaneet muutkin kuin Eläkeläiset ry:n Helsingin aluejärjestön puheenjohtaja Marjatta Järvi. Kun kävelypässejä oli kahdeksanhenkinen ryhmä, lähti Senaatintorilta kohti Pitkääsiltaa ja Hakaniemeä juuri sopivan kokoinen ryhmä: oli kokoa ja oli näköä, mutta ei liikaa, etteivät Helsingin kadut ruuhkautuneet. Ensimmäinen etappi kulki Pasilan Rauhanasemalle. Sieltä jatkettiin pari päivää myöhemmin Tikkurilaan ja sieltä edelleen Keravalle. Matkasta on kerrottu Kävelypässien blogissa Eläkeläiset ry:n nettisivuilla: elakelaiset.fi/blogit Meistä on hauska kävellä pässiporukassa ja saada välillä kävelykumppaneiksi reippaita naisia ja miehiä. Omaksi iloksemmehan me tätä teemme. Tehkää tekin, hyvät ihmiset, yksin, kaksin ja mitä moninaisimmissa ryhmissä! ? Kävelypässien blogi: elakelaiset.fi/blogit/kavelypassit Kävelypässit Pasilanraitilla. Kuvanottoa varten osa ryhmästä siirtyi vastaantulijoiden kaistalle, mutta palasi heti sen jälkeen oikealle kaistalle. EV A R Ö N K KÖ Kävelypässit matkalla kohti Kalajokea Mikä tempaus? KÄVELYPÄSSIT ON perustettu vuonna 2014. Sen tavoitteena on pitää yllä paitsi omien jäsentensä kuntoa ja terveyttä, myös kannustaa muita ikäihmisiä, erityisesti vähemmän liikkuvia miehiä harrastamaan kuntoliikuntaa. Ryhmässä on 13 jäsentä, joiden keski-ikä on 73–74 vuotta. Tänä vuonna Kävelypässit kävelevät elokuun 22. päivään mennessä Helsingistä Kalajoelle. Kalajoki-kävelyn ensimmäinen osa, Kevätkävely Tampereelle toteutetaan 11. tammikuuta – 31. huhtikuuta kävelemällä pääradan vartta noin 10–22 kilometrin päiväetapein. Kalajoki on valittu määränpääksi siksi, että Kävelypässit osallistuvat siellä 22.–24.8. järjestettäviin Eläkeläiset ry:n retkeilypäiviin. Kävelyryhmä on sitoutumaton, mutta Eläkeläiset ry:n yhteistyökumppani. Kevätkävely on osa laajempaa elokuuhun kestävää tempausta. Siihen kuuluvat myös ? VIRTUAALIKÄVELY jonka jokainen voi toteuttaa itse oman kodin lähellä omaan tahtiin. ? KIMPPAKÄVELY elokuussa Kävelytempaus huipentuu yhteiskävelyyn Kokkolasta Kalajoelle. Lähtö on 19.8. Perillä Kalajoella ollaan 22.8. Virtuaalikävelystä ja kimppakävelystä tulee tarkempaa tietoa kevään aikana. Eläkeläinen 1/2023 3
YHTEISKUNTA TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA U lvilan kaupungin palvelulinja on saanut Eläkeläiset ry:n Ikäystävällinen teko 2022 -tunnustuksen. Ulvila on panostanut ikäihmisten liikkuvuuteen harvaan asutulla maaseutualueella. Ikäihmisten kuljetuksia hoidetaan palvelubussilla, joka noutaa matkustajat tarvittaessa kotipihasta ja vie asioimaan liikekeskukseen. Bussi lähtee Kullaalta ja kiertää kaikki ne kylät, joista matkalle on edellisenä päivänä varattu paikka. Viime vuonna toteutetusta kokeilusta saatiin erittäin hyviä tuloksia, ja sen perusteella on tehty sopimus palvelubussiliikenteestä vuodelle 2023. Aloite palvelulinjan aloittamiseksi tuli Ulvilan vanhusneuvostolta, kertoo Ulvilan kaupungin sivistysja hyvinvointijohtaja Kimmo Vepsä. – Ensin suoritettiin kokeilujakso, jonka jälkeen kilpailutettiin palvelulinja. Mielestäni tämä toimintamuoto tukee erittäin hyvin ikäihmisten hyvinvointia ja antaa mahdollisuuden asua omassa kodissa kuntakeskuksen ulkopuolella. Palvelulinjan asiakkailla on mahdollisuus ruokailla edullisesti K-Supermarket Hansassa. Keskuksessa on myös mm. apteekki. Torstaisin myös Osuuspankin konttori on avoinna. Ulvilan keskustassa on runsaasti myös muita liikkeitä ja palveluja. Torstai on palvelubussin päivä Eläkeläiset ry palkitsi Ulvilan kaupungin ikäihmisten palvelulinjan vuoden 2022 ikäystävällisenä tekona. Palvelulinja ? Ulvilan palvelulinjakokeilu Kullaan ja Hansa-keskuksen välillä liikennöi torstaisin. Lähtö Kullaalta on 8 ja 9 välillä ja paluu klo 12 jälkeen. ? Kyyti tilataan viimeistään edeltävänä päivänä liikennöitsijältä puhelimella tai sähköpostilla. Reitti valikoituu siis ennakkoon ilmoittautuneiden mukaan. ? Palvelubussiin voi nousta pysäkeiltä ja tarvittaessa kaikkialta reitin varrelta, missä auton on mahdollista pysähtyä. ? Edestakaisen matkan hinta on 5 euroa ja se maksetaan bussissa. ? Matkan tuottaa Ulvilan kaupunki. – On ollut hienoa todeta, että yrittäjät ovat lähteneet mukaan tarjoamaan palvelujaan ja niin paljon hyvää mieltä on ollut mukana tässä hankkeessa, Kimmo Vepsä toteaa. KELLO ON 8.15 tammikuisena torstaiaamuna. Ulvilan Kaasmarkun kylän keskustassa kuljettaja Timo Anoschkin peruuttaa pikkubussin Kuljetukset Mäkinen Ky:n varikkotallista. Palvelulinjan parituntinen kiertomatka kohti Ulvilan kaupungin keskustaa alkaa. – Tästä lähdetään ja Hansa-keskukseen päädytään, Anoschkin toteaa. Bussi kiertelee matkustajia poimien 15–20 kilometrin etäisyydellä Ulvilan keskustasta. Koko lenkille tulee mittaa 70–80 kilometriä. 16-paikkainen bussi on tänään varattu viimeistä sijaa myöten täyteen. Sen lisäksi Lauri Mäkinen käy pienemmällä autolla noutamassa muuTimo Rousku ja Allan Pyyluoma ovat palvelubussin vakiomatkustajia. 4 Eläkeläinen 1/2023
MIKÄ Ikäystävällinen teko ELÄKELÄISET RY palkitsee vuosittain jonkin Suomen kunnan tekemän teon, joka on esimerkillisellä tavalla edistänyt ikäystävällisyyttä. Ikäystävällinen teko 2022 -tunnustus luovutettiin Ulvilan kaupungin edustajille 19. joulukuuta. Eläkeläiset ry arvostaa Ulvilan kaupungin panostuksia ikäihmisten liikkumisen helpottamiseen myös kunnan syrjäalueilla, palveluiden järjestämistä ja panostuksia ikäihmisten liikuntapalveluihin taman kyytiläisen vielä erikseen keskustan palveluiden pariin. – Joustava palvelureitti tilausten mukaan on osoittautunut alusta alkaen suosituksi, toteaa Kuljetukset Mäkisen yrittäjä Asko Mäkinen. – Lähdemme siitä että palveluketju hoidetaan huolella kyytitilauksen puhelinsoitosta kauppakassien kuistille viemiseen saakka. ANOSCHKIN OHJASTAA bussin tutuksi tulleelle reitille. Leineperin kylästä nousee kyytiin aamun ensimmäinen matkustaja, Timo Rousku. Seuraavalta pysäkiltä hän saa seurakseen Allan Pyyluoman. Miehet ovat vanhoja tuttua ja vakiomatkustajia palvelulinjalla. – Tämä on mahdottoman hyvä, kun kotiovelta salomailta haetaan ja viidellä eurolla pääsee edes takaisin. Ja tässä näkee muita ihmisiä. Parin tunnin asiointiaika on riittävä, kilometrin päässä Hansa-keskuksesta on kirpputori jossa minulla on tapana käydä, hyvin senkin ehtii, Rousku sanoo. – Vähän kiirettä voi joskus pitää, jos pankissa on jonoa, Pyyluoma arvelee. – Mutta sitten jatketaan asiointia seuraavana torstaina. – Nyt Lähdetään metsätaipaleelle, Timo Anoschkin sanoo ja kääntää bussin vasemmalle. Tie on kapea ja kiemurainen. Lopulta tullaan Levonpellon kylään, josta kyytiin nousee Anja Norrgård. – Tämähän on tuiki tarpeellinen. Ja palvelu on aivan ylenpalttisen hyvää, ostokset pakataan autoon ja kotona kannetaan kuistille, hän kiittelee. – ON HYVÄ SYSTEEMI, kehuu myös Sinikka Rosengren, joka tulee kyytiin Koskin ja Torninmäen rajamailta. – Täältä Kullaalta ovat viimeisetkin kaupat haihtuneet, lähimmät ovat Hansa ja sitten Prisma Porissa. Lisäksi on tämä mukava sosiaalinen puoli. Eihän tällainen yksinasustava ihminen muuten välttämättä ihmisiä oikein tapaakaan. Keskustassa Rosengren yleensä hoitaa ruokaostokset ja käy tarvittaessa apteekissa. – Melkein aina käydään myös syömässä, Hansassa on hyvä ruoka. Pankissa ei minun tarvitse käydä, kun tytär hoitaa tietokoneella pankkiasiat. Bussi alkaa olla täynnä, ja tunnelmaa piisaa. Keskusteluja käydään säästä, pihapiirin linnuista, sähkön ja ruuan hinnasta. Osa matkustajista istuu omissa mietteissään Palvelu on ylenpalttisen hyvää, ostokset pakataan autoon ja kotona kannetaan kuistille.” ja katselee valostuvia maisemia. Vartin yli kymmenen bussi kurvaa Ulvilan Hansa-keskuksen pihaan. Väki purkautuu autosta asioilleen. paluukyyti odottaa sitten 12 jälkeen. Ulvila Pirkko Mäkelä, Leila Mäkelä, Helena Mäkelä ja Kari Sillanpää nousevat kyytiin entiseltä Mäkelän kyläkaupalta. Varttia yli kymmenen bussi kaartaa Ulvilan kaupungin keskustaan. Ikäystävällinen teko -tunnustuksen luovutti Ulvilassa 19.12. Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtaja Tuula Telin. Kuvassa vasemmalta Ulvilan kaupungin sivistysja hyvinvointijohtaja Kimmo Vepsä, Tuula Telin, Ulvilan kaupunginjohtaja Mikko Löfbacka ja Ulvilan vanhusneuvoston puheenjohtaja Heikki Saari. TA N JA -A N N IK A S IL LA N PÄ Ä Eläkeläinen 1/2023 5
YHTEISKUNTA Ulvila on hyvin mukava paikka asua, sanoo Ulvilan Eläkeläiset ry:n johtokunnan jäsen Margit Suominen. TUOMAS TALVILA RAIJA HELLSBERG, Sinikka Fallström ja Pertti Multisilta nyökyttelevät. Palveluitakin keskustassa on, tosin vain muisto ovat ajat jolloin kaupungissa esimerkiksi oli puolenkymmentä pankkikonttoria. Nyt on enää yksi pankki, ja sekin auki vain torstaisin. Ikäihmisten asioista Ulvilassa on huolehdittu, nelikko kiittää. – Tuossa on vieressä ikäihmisten kohtaamispaikka Santra, jossa järjestöillä on ilmaiset kokoontumisvuorot, Pertti Multisilta sanoo. Myös mahdollisuudet liikuntaan ovat hyvät. – Vanhalla nahkatehtaalla kaupunki järjestää jumppaa maanantaisin ja perjantaisin. Nyt maanantaina oli mukana 82 jumppaajaa, Suominen tietää. Uimahalli Kaskelotissa on tarjolla vesijuoksua ja jumppaa. Yli 70-vuotiaat saavat ilmaisia uimalippuja. – Keväällä ja syksyllä jumpataan pihalla, lisää Raija Hellsberg. Hellsberg on Ulvilan Eläkeläisten puheenjohtaja. Hän tuli tehtävään yhdistyksen pitkäaikaisen puheenjohtajan Jouko Vuohiniemen sairastuttua. – Kyllä maailma pysähtyi hetkeksi, kun kuulimme Joukon sairastumisesta, sanoo Sinikka Fallström vakavana. Nelikko kertoo, että idea nyt suureen suosioon nousseesta Ulvilan palvelulinjasta tuli alunperin nimenomaan Jouko Vuohiniemeltä, joka tuolloin toimi Ulvilan vanhusneuvoston puheenjohtajana. Eva Rönkkö väitteli yhteiskuntatieteiden tohtoriksi. TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry:n moninaisuustyön suunnittelijana työskentelevä Eva Rönkkö on väitellyt yhteiskuntatieteen tohtoriksi. Rönkön Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty väitöskirja tarkastelee ulkomaalaistaustaisten naisten sosiaalistumista suomalaiseen liikuntakulttuuriin sekä monikulttuurisen liikuntaryhmän dynamiikkaa osana julkista palvelutarjontaa. Rönkkö nostaa tutkimuksestaan esiin sen, että maahanmuuttajuus on huono lähtökohta liikuntatoiminnan organisoimiselle. – Maahanmuuttajuudella ylläpidetään syntyperäisten suomalaisten ja ei-syntyperäisten suomalaisten välisiä eroja. Maahanmuuttajuudesta ei ole mahdollisuutta sanoutua irti. Ihmiset eivät kuitenkaan synny maahanmuuttajiksi, he oppivat olemaan maahanmuuttajia ympäröivän yhteiskunnan määritteleminä. Liikuntaan liittyvät odotukset ovat Suomeen muuttaneilla naisilla yhtä moninaiset kuin valtaväestöön kuuluvillakin. Naisten liikuntavalinnoissa nousevat kuitenkin arvoon ryhmät, joissa liikkuu muitakin kuin Suomeen muuttaneita henkilöitä. Sellaisissa ryhmissä maahanmuuttajuus ei nouse erottelevana tekijänä esille, pohtii Rönkkö. – Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden liikuntaa tulee järjestää samoista tavoitteista käsin kuin muunkin aikuisväestön. Rönkkö alleviivaa, että tavoitteena ei tulisi olla kotouttaminen. Pikemminkin tulisi vaikuttaa siihen, miten suomalainen liikuntakulttuuri taipuisi aikaisempaa laadukkaampaan suuntaan väestön muuttuessa yhä moninaisemmaksi. Tutkimuksen tulokset ovat hyödynnettävissä niin liikuntapoliittisessa päätöksenteossa, liikunnan organisoimisessa kuin liikuntapedagogisissa käytännöissäkin. TUTKIMUKSESSA ILMENI, että naiset tulivat ryhmäliikuntaan tuttujen, usein omakielisten ystävien suosittelemana. Vaikka ryhmään tultiin liikkumaan, harrastuksen jatkamisen kannalta erityinen merkitys oli sosiaa lisilla tekijöillä. Ohjaajan ja ryhmäläisten sosiaalinen läheisyys loi harrastamisen jatkamiselle suotuisaa ilmapiiriä. – Liikuntaryhmän ohjaajalla on oltava sosiaalisia taitoja ja tilanneherkkyyttä, jotta erilaisen taustan omaavat liikkujat tuntevat kuuluvansa joukkoon. Sosiaalisia kuiluja muodostuu yhtäältä kansallisen kuulumisen sekä ulkoisten piirteiden perusteella. Toisaalta valta-asemien epäsymmetrisyyttä synnyttävät poikkeavat liikunnalliset taidot ja tiedot sekä kielitaito. Ohjaajien on tunnistettava vallan epäsymmetriaa ja toimintatavoillansa purettava sitä, sanoo Rönkkö. Ryhmäliikuntatunnit, joissa ohjaajan rooli nähdään kapeasti liikuntaryhmien vetäjänä vailla liikunnallisten ja kehollisten merkitysten avaamista, eivät sellaisena riitä. – Liikunta ei ole universaali, kaikille yhteinen kieli, eikä suomalainen tapa ajatella liikuntaa avaudu ilman selityksiä. Pukuhuoneissa ja tunneilla käytävillä keskusteluilla on merkittävä tehtävä, kun työskennellään ulkomaalaistaustaisten liikkujien parissa, Rönkkö sanoo. ? M.Sc. Eva Rönkön liikunnan yhteiskuntatieteiden väitöskirja ”Mukana ulossuljettuna – etnografinen tutkimus ulkomaalaistaustaisten naisten ohjatusta ryhmäliikunnasta” tarkastettiin 21.1. Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi dosentti Päivi Armila (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori emeritus Hannu Itkonen (Jyväskylän yliopisto). Eva Rönkön väitöskirja tarkastettiin 21.1. Jyväskylän yliopistossa. ”Maahanmuuttajuus on huono lähtö kohta liikunta toiminnan organisoimiselle” Ulvilassa on tarjolla maksuton kokoontumispaikka järjestöille. Raija Hellsberg (vasemmalla), Sinikka Fallström, Pertti Multisilta ja Margit Suominen Kohtaamispaikka Santran tiloissa. ”Hyvin mukava paikka asua” 6 Eläkeläinen 1/2023
D igipalveluissa on unohdettu perusasiat. Tietotekniikka ei toimi, jos ei ole laitteita eikä osaamista” Sitaatti on tuoreesta Vanhustyön Keskusliiton raportista, jossa tarkastellaan vanhuuteen liittyviä kokemuksia. Hyvään vanhuuteen kuuluu terveyden ja toimeentulon lisäksi osallisuus ja itsemääräämisoikeus. Raportissa tuodaan kuitenkin esille monenlaisia kokemuksia syrjään jäämisestä. Yksi iso tekijä on suomalaisen yhteiskunnan digitalisoituminen. Digitalisoituminen eriarvoistaa. Osaajat pärjäävät ja toiset putoavat kelkasta. Digitaidot kehittyvät niillä, joilla on laitteita ja tuki tarvittaessa lähellä. Heille avautuvat nettiavaruudessa leijuvat palvelut. Ne, joilla digiasiointi ei onnistu, eikä apua ole saatavilla, jäävät paitsioon. Kuten tutkija Ulla Buchert Helsingin yliopiston DigiIN-hankkeesta muistuttaa, tulee huolehtia, että jokaisen oikeus julkisiin sosiaalija terveyspalveluihin toteutuu myös käytännössä, digitaidoista ja muusta tilanteesta riippumatta. Tutkija toteaa, että palveluiden ja muunkin julkisen elämän ulkopuolelle jääminen ei johdu pelkästään digitaitojen puutteesta, vaan liittyy laajemmin huono-osaisuuteen. SUOMI ON SITOUTUNUT digitalisoimaan palvelunsa. Hallituksen vuonna 2020 asettaman digitalisaation edistämisen ohjelman mukaan kaikki julkiset palvelut ovat digitaalisesti saatavilla vuoteen 2023 mennessä. Myös Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030 alleviivaa digitalisaation hyvinvointia lisäävää puolta ja jättää sen ulossulkevat vaikutukset huomiotta. Digitalisaatio otetaan vääjäämättömänä muutoksena, jolle ei voi mitään. Kuitenkin on kysymys valinnoista, mihin suuntaan yhteiskunnassa kuljetaan. Valinnat ovat aina sidoksissa eettisiin kysymyksiin eli siihen, miten heikommissa lähtökohdissa olevia pidetään yhteiskunnassa mukana. DigiIn-tutkimukset osoittavat, että julkispalveluiden digitalisointi voi edistää jo valmiiksi erittäin haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten syrjäytymistä. Se myös pakottaa monet turvautumaan asioinnissa perheenjäsenten, ystävien, naapureiden, digitukipisteiden ja järjestöjen apuun. DIGISYRJÄYTYMINEN EI KOSKE pelkästään iäkkäämpää väestöä. Jopa 39 prosenttia suomalaisista tarvitsee tukea internetin ja digitaalisten laitteiden kanssa. Laurea-ammattikorkeakoulun DigiOn-hankkeessa havaittiin, että tukea tarvitsevat ne, jotka hakevat muutenkin usein palvelutukia. Esimerkiksi oppimisvaikeuksista, lukutaidottomuudesta, heikosta paikallisten kielten taidosta, kroonisista sairauksista, mielenterveyshäiriöistä tai pitkäaikaistyöttömyydestä kärsivillä ihmisillä on suurempi digitaalisen syrjäytymisen riski. Iäkkäiden osallisuus on myös ihmisoikeuskysymys. YK:n ihmisoikeusasiantuntija Claudia Mahlerin raportti iäkkäiden oikeuksien toteutumisesta Suomessa ottaa myös kehitykseen kantaa. Digipalveluiden rinnalla on oltava myös vaihtoehtoja. Digitaalinen ulossulkeminen aiheuttaa pahoinvointia iästä riippumatta. Digitalisoituminen eriarvoistaa Digitaalinen ulossulkeminen aiheuttaa pahoinvointia iästä riippumatta.” EVA RÖNKKÖ Eläkeläiset ry:n moninaisuustyön suunnittelija SIVUSTA POIMITTUA E läkeläisliittojen etujärjestö EETU ry sekä useat SOSTEn Vahva-verkoston jäsenet vetoavat ulkoministeri Pekka Haavistoon (vihr.), jotta Suomen hallitus ryhtyisi aktiivisiin toimiin ikääntyneiden kansalaisten perusja ihmisoikeuksien vahvistamiseksi niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Järjestöjen Haavistolle suuntaamassa viestissä muistutetaan, että Yhdistyneiden kansakuntien alaisuudessa toimii erityinen Ikääntymisen vaikutuksia käsittelevä avoin työryhmä (OEWG), joka piti viimeisimmän istuntonsa huhtikuussa 2022. ”Olemme huolestuneina seuranneet sitä passiivisuutta, jota Suomi on osoittanut tämän työryhmän työtä kohtaan samaan aikaan kun monet muut EU-maat toimivat aktiivisesti OEWG:n kokouksissa nostaen esiin ikääntyneiden kansalaisten oikeuksien vahvistamisen tärkeyden. Surullista oli, että vain muutamat YK:n jäsenvaltiot olivat edustettuina OEWG:n täysistunnossa, jota oli vaikeata tämän passiivisuuden vuoksi saada päätösvaltaiseksi”, järjestöt kirjoittavat. KIRJEESSÄ TOIVOTAAN Suomen puuttuvan aktiivisesti ikäsyrjintään niin kansainvälistä kuin kansallistakin oikeusjärjestelmää kehittämällä. ”Olemme valmiita osallistumaan omalta osaltamme OEWG:n työhön, jonka lopullisena päämääränä tulee olla kansainvälinen ikääntyneiden henkilöiden ihmisoikeuksia koskeva ihmisoikeussopimus.” Allekirjoittajat vetoavat ministeri Haavistoon, jotta Suomi osallistuu jatkossa aktiivisesti OEWG:n istuntoihin ja vaatii Euroopan Unionin neuvoston ihmisoikeustyöryhmän (COHOM) kokouksen koollekutsumista, jotta saadaan aikaan EU:n tasoista keskustelua unionin yhteiseksi kannaksi ikääntyneiden ihmisoikeussopimuksen aikaansaamiseksi. EETUn lisäksi vetoomuksen ovat allekirjoittaneet Vanhustyön keskusliitto, Miina Sillanpään säätiö, Luustoliitto, Omaishoitajaliitto, Ikäinstituutti ja Vanhusja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry ? Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön yhteistyöelin. Sen jäsenjärjestöt ovat Eläkeliitto, Eläkeläiset, Eläkkeensaajien Keskusliitto, Kansallinen senioriliitto, Kristillinen Eläkeliitto ja Svenska pensionärsförbundet. Järjestöjen yhteinen jäsenmäärä on 300?000. Vuonna 2023 puheenjohtajajärjestö on Eläkeliitto ry. H U Y P H A N / U N S P LA S H Järjestöjen vetoomuksessa toivotaan Suomen puuttuvan aktiivisesti ikäsyrjintään niin kansainvälistä kuin kansallistakin oikeusjärjestelmää kehittämällä. Järjestöt Haavistolle: Suomen edistettävä ikääntyneiden ihmisoikeuksia ”Lopullisena pää määränä tulee olla kansain välinen ikääntyneiden henkilöiden ihmis oikeussopimus.” Eläkeläinen 1/2023 7
YHTEISKUNTA Y hteiskuntamme edelleen kehittämiseksi tarvitaan eläkeläisväestön vahvaa osallistumista. Eläkeläisten syrjäyttämistä ja ihmisarvon alentamista ei tule sallia. Kasvavassa eläkeläisväestössä on suuri mahdollisuus aktiivisina yhteiskunnan jäseninä, hoivatyön tekijöinä, vapaaehtoistyöntekijöinä, työvoimana ja ostovoimaisina kuluttajina. Maamme vahvuus on kyky yhteistyöhön ja sopimiseen, mikä korostuu vaikeina aikoina. Solidaarisessa yhteiskunnassa pidetään kaikki mukana ja taataan kaikkien toimeentulo, terveys ja palvelut. Eläkeläiset ry:n hallitus on hyväksynyt järjestön tavoitteet ensi kevään eduskuntavaaleissa. Haluamme olla mukana luomassa hyvinvointia sukupolvien yhteistyöllä. 1 Riittävä toimeentulo kaikille eläkeläisille Suomeen tarvitaan oikeudenmukainen eläkeuudistus. Painottamalla pieniä eläkkeitä voidaan eläkeläisköyhyys poistaa ja estää eläkeläisköyhyyden kasvu tulevaisuudessa. Entistä useammalla työssäkäyvällä on katkonainen työura ja siksi pieni työeläkekertymä: pätkätyöläisillä, lasten ja omaisten hoitajilla, itsensä työllistäjillä, luovan alan työntekijöillä ja maahanmuuttajilla. Nuoremmat sukupolvet tarvitsevat luottamuksen riittävään eläkkeeseen tulevaisuudessa. ? KÄYNNISTETÄÄN eläkeuudistuksen valmistelu. Tavoitteena on vähintään 1?000 euron eläke kaikille. Keskeistä on kansaneläkkeen tasokorotus ja kansaneläkkeen ja työeläkkeen yhteensovittamisen lieventäminen. Myös pieniin työeläkkeisiin tarvitaan euromääräisiä korotuksia indeksikorotusten lisäksi. ? ELÄKELÄISKÖYHYYDEN poistamiseksi käynnistetään laaja ohjelma, jossa tarkastellaan eläkkeiden lisäksi ikääntymiseen liittyviä menoja, kuten asumismenot, terveyskulut, asiakasmaksut, sekä lääkeja sairauskulukatot. ? SELVITETÄÄN keinoja pienyrittäjien eläketurvan parantamiseksi. ? INFLAATION kiihtymisen aikaansaama ruoan ja energian kallistuminen kompensoidaan eläkeläisille. Vähintään tehdään indeksitarkistukset puolivuosittain sekä kansanja takuueläkkeisiin että työeläkkeisiin. 2 Sote-palveluiden riittävyys varmistettava Vanhusten hoivaan tarvitaan lisää rahaa ja henkilökuntaa. Hoitajapulan umpeen kuromiseksi lisätään alan houkuttelevuutta ja koulutuspaikkoja sekä houkutellaan ulkomaista työvoimaa. Eläkkeellä olevia hoiva-alan ammattilaisia kannustetaan osa-aikaiseen työssäkäyntiin. Vanhuspalveluiden laatu ja riittävä valvonta varmistetaan ja kaikille järjestetään tarpeensa mukaiset palvelut kotona tai laitoksessa. Kotihoito ei saa merkitä vanhuksen hylkäämistä kotiinsa. Uusi teknologia tuo mahdollisuuksia palveluiden kehittämiseen. ? YMPÄRIVUOROKAUTISEN hoidon tarjontaa tehostetun palveluasumisen yksiköissä lisätään. Samalla paine kotihoidossa helpottaa. ? JULKISTEN palveluiden maine hyvinä työpaikkoina palautetaan lisäämällä resursseja ja parantamalla työehtoja. ? PALVELUIDEN kehittämisessä otetaan huomioon yksilölliset tarpeet: parisuhdetilanne, seksuaalija kielivähemmistöt sekä maahanmuuttajat. ? OTETAAN käyttöön ikäkausittaiset terveystarkastukset 65 ikävuodesta lähtien. Palvelutarpeen arviointiin oikeuttavaa 75 vuoden ikärajaa lasketaan. 3 Ikäystävällisyys edistää hyvinvointia ja terveyttä Eläkeläisten aktiivinen osallistuminen yhteiskuntaan ja kansantalouteen on kaikkien etu. Digitalisaatio palveluissa ja päätöksenteossa ei saa johtaa ikääntyneiden syrjäyttämiseen. Elinympäristö ja asuminen toteutetaan ikäystävällisesti. Ottamalla ihmisten ikääntyminen huomioon kaavoituksessa, liikenteessä ja palveluiden sijoittamisessa luodaan hyvää, turvallista ja monisukupolvista elinympäristöä. Kunnilla ja hyvinvointialueilla on paljon keinoja terveyden edistämiseksi. ? LISÄTÄÄN opastusta ja koulutusta digitaalisiin välineisiin ja -kanaviin. Mahdollisuus kasvokkaiseen palveluun tarjotaan niille, joilla ei edellytyksiä digipalveluihin. ? TUETAAN kuntia ikäystävällisen elinympäristön luomisessa. Määritellään selkeästi kuntien tehtävät asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja osoitetaan niihin rahoitus. ? EDISTETÄÄN kohtuuhintaista asuntotuotantoa. ? EDETÄÄN kohti yhtenäistä valtakunnallista joukkoliikenteen eläkeläisalennusta. 4 Eläkeläiset vahvistavat kansantaloutta Eläkeläisten vakaat tulot ja kulutus tasoittavat taloussuhdanteiden ja rakennemuutosten aiheuttamia vaihteluita. Eläkeläisillä on myös mahdollisuus suunnata kulutustaan lähialueen ja kotimaiseen tuotantoon ja palveluihin. Eläkeläisille on tarjottava mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistyötä tai palkkatyötä eläkkeen ohella. Eläkeläisten vapaaehtoistyöllä omaishoitajina ja lastenhoidossa perheja lähipiirissään sekä kansalaisjärjestöissä on taloudellisesti suuri merkitys. ? OTETAAN väestön ikääntyminen huomioon elinkeinopolitiikassa, yritysten ja palveluiden saavutettavuudessa ja niiden markkinoinnissa. ? TUETAAN eläkeläisten työssäkäyntiä verotuksen keinoin. Mahdollistetaan myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työnteko sitä haluaville. ? TUETAAN vapaata kansalaistoimintaa turvaamalla järjestöjen julkiset avustukset ja riippumattomuus. 5 Ilmastotoimiin oikeudenmukaisuutta Sään ääri-ilmiöt, kuten kuumuus aiheuttavat iäkkäille ihmisille merkittävän terveysriskin. Kotien ja palveluiden muutostöihin sekä energiajärjestelmiin tarvitaan kohdennettua tukea. Joukkoliikenteen on oltava kattavaa ja edullista. Yksityisautoiluun tarvitaan kohtuuhintaisia vaihtoehtoja fossiilisille polttoaineille. ? KOHDENNETAAN tukea kotien, palveluyksiköiden ja julkisten tilojen sekä niiden energiajärjestelmien muuttamiseksi ilmastoystävällisiksi. Pienituloisille luodaan verotuksen kotitalousvähennystä vastaava rahallinen kotitalousavustus muun muassa näiden muutostöiden tueksi. ? JOUKKOLIIKENTEESEEN ja turvalliseen pyöräilyyn satsaaminen lisää eläkeläisten hyvinvointia. ? SÄHKÖAUTOJEN hankintatukien lisäksi tarvitaan tukea bensiinija dieselkäyttöisten autojen muuntamiseen sähkötai kaasuautoiksi. ? JULKISTEN palveluiden tuottajat toimivat esimerkkinä ilmaston kannalta kestävissä valinnoissa. Myös eläkerahastojen varat on sijoitettava ilmaston ja ympäristön kannalta vastuullisesti. Hyvinvointia sukupolvien yhteistyöllä Eläkeläiset ry:n tavoitteet eduskuntavaaleissa 8 Eläkeläinen 1/2023
erityisopettaja, eläkeläinen Oulun vaalipiiri MIKKO RAUDASKOSKI Mikko Raudaskosken merkittävä kokemus eri luottamustehtävissä sekä ansiokas työura erityiskoulujen rehtorina ja erityisopettajana edesauttavat toimimaan eduskunnassa tuloksellisesti Oulun ja koko Pohjois-Suomen parhaaksi.” Risto Kalliorinne Martti Korhonen Matti Aakko Markku Eilola-Jokivirta Veikko Ervasti Kari Halonen Timo Hautamäki Hilkka Hartikka Arto Havana Rauno Hekkala Vesa Huittinen Sari Janatuinen Reino Järvelä Kostia Järviaho Erkki Kalliorinne Kalevi Kerttula Veikko Kettunen Pentti Kiiskinen Antti Kivimäki Reino Koivunen Eila Konttila Tauno Korhonen Markus Lepinoja Kaarina Logren Pentti Logren Juhani Nikula Teuvo Näätäinen Matti Ollikainen Veli Paasimaa Irma Pellinen Pauli Pitkäkangas Arja Porkka Tauno Puurunen Tarmo Raatikainen Janne Raudaskoski Matti Raudaskoski Paavo Raudaskoski Kari Sallamaa Lauri Santaniemi Mauno Sipola Hannu Sirén Pertti Snicker Elsi Suomela Jorma Suomela Väinö Suorsa Eija Säilynoja Perttu Säilynoja Taisto Tammela Jukka Teerikangas Tuomo Tuomala Kalervo Ukkola Teuvo Ukkola Mirja Vahera Lauri Valkama Sinikka Vuoti Mekin tuemme Mikkoa: ELÄKELÄISET RY tuo Eläkeläinenlehdessä ja muussa tiedotuksessaan esille ikääntyneille tärkeitä tavoitteita ja vaatimuksia. Kannustamme jäseniämme käyttämään äänioikeuttaan. Eläkeläiset ry:n vaalitavoitteet julkaisemme tässä Eläkeläinen-lehden numerossa. Ne löytyvät myös kotisivultamme elakelaiset.fi ja painetussa vaalitavoitevihkosessa. Vihkoa voi tilata yhdistykseenne jaettavaksi tapahtumissanne. Tilaukset osoitetaan järjestösuunnittelija Aaron Kalliselle (puh. 044 751 1031, aaron.kallinen@ elakelaiset.fi). Julkaisemme Eläkeläinen-lehden numerossa 2 (ilmestyy 24.3.) yhdistysten meille ilmoittamien, eduskuntavaaliehdokkaina olevien Eläkeläiset ry:n jäsenten nimet. Julkaisemme ne nimet jotka on ilmoitettu lehdelle viimeistään maanantaina 27.2. sähköpostitse osoitteeseen elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Eläkeläinen-lehti tarjoaa ehdokkaille hyvää näkyvyyttä vaalimainoksissa. Mainosasioissa kannattaa olla yhteydessä ilmoitusmyyjiimme. Katso tarkemmat tiedot alta! Eduskuntavaalit toimitetaan sunnuntaina 2.4.2023. Ennakkoäänestysaika on kotimaassa 22.–28.3.ja ulkomailla 22.-25.3. Eläkeläiset ry ja eduskuntavaalit 2023 Eläkeläinen-lehdellä tavoitat aktiiviset äänestäjät! Eläkeläiset ry:n kaikki noin 18 000 jäsentä saavat lehden jäsenetuna kotiin postitettuna. OLETKO EHDOLLA EDUSKUNTAAN? MAINOSTEN ESIMERKKIKOOT 1. 1 x 105 mm (55 x 105 mm) HINTA 190 € 2. 2 x 120 mm (110 x 105 mm) HINTA 450 € Hintoihin lisätään alv. 24 %. LISÄTIEDOT JA ILMOITUSTILAVARAUKSET: VARAA MAINOSPAIKKASI NYT! ? 24.03. ilmestyvästä numerosta 2/23 OLEN EHDOLLA! 00 OLEN EHDOLLA! 00 www.elakelaiset.fi MEDIAKORTTI 2022 Eläkeläinen-lehti on valtakunnallisen Eläkeläiset ry:n jäsenlehti, joka kertoo järjestötoiminnasta, ikääntymispolitiikasta, kulttuurista, ruuasta, asumisesta, harrastuksista ja kaikista eläkeläisen elämänpiiriin kuuluvista asioista. Eläkeläinen-lehti tarjoaa lukijoilleen kiinnostavia lukuelämyksiä ja tukee myönteistä ikäidentiteettiä. Vuonna 1959 perustettu Eläkeläiset ry on Suomen ensimmäinen valtakunnallinen eläkeläisjärjestö. Se toimii eläkeläisten edunvalvojana, sosiaalisena yhteenliittymänä ja erilaisen kansalaistoiminnan foorumina. Numero Teema Aineistopäivä Ilmestymispäivä 1 helmikuu Koti ja asuminen 24.1. 11.2. 2 huhtikuu Matkailu ja tapahtumat 14.3. 8.4. 3 kesäkuu Terveys ja hyvinvointi 9.5. 3.6. 4 syyskuu Kulttuuri ja harrastukset 8.8. 2.9. 5 lokakuu Talous ja turvallisuus 19.9. 14.10. 6 joulukuu Järjestötoiminta ja auttaminen, yhdessäolo 14.11. 9.12. ELÄKELÄINEN-lehti Tekniset tiedot Formaatti: Leikattu tabloid Painopinta-ala: 260x 370 Palstojen lukumäärä: 4 Paperi: 60 g/vaaleus 83 Painomenetelmä: Offsetpaino Rasteritiheys: 1270 dpi Kuvaresoluutio: 220 dpi Kuvat: RGB/CMYK Ilmoitusasioissa ota yhteyttä: Toimitussihteeri Tuomas Talvila, puh. 050 570 9716, tuomas.talvila@elakelaiset.fi Ilmoitusten leveydet: 1 p 55 mm 2 p 110 mm 3 p 165 mm 4 p 230 mm Ilmoitushinnat: 2,45 euroa/pmm Eläkeläinen-lehti on arvonlisäveroton. Jakelu: Eläkeläinen-lehti jaetaan 20.000 jäsenen kotitalouteen osoitteellisena jakeluna. Lisäksi se leviää eläkeläistoiminnan keskeisille sidosryhmille ja lukuisille palvelujen tuottajille. Näköislehti on maksutta luettavissa lehtiluukku.fi -sivuilla. Painopaikka: Botnia Print Oy botniaprint.fi Ilmoituskoot ja hinnat 1/1 pysty leikkaukseen 260 x 370 + leikkuuvarat 5 mm 3100 € 1/1 sivu 230 x 331 mm 2 800 € 1/2 sivua pysty 110 x 331 mm 1500 € 1/2 sivua vaaka 230 x 165 mm 1 500 € 1/4 sivua pysty 110 x 165 mm 770 € 1/4 sivua vaaka 230 x 80 mm 770 € Eläkeläinen-lehti on arvonlisäveroton jäsenlehti. Mainostoimistoalennus 15 % bruttohinnasta. Toistoja paljousalennukset sopimuksen mukaan. Valmiiksi mainosaineistoksi hyväksytään sanomalehtikelpoinen, painovalmis pdf-tiedosto. Asiakkaan on varmistettava, että kuvien ja muun lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien sekä viranomaisja itsesääntelyohjeiden mukainen. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Lehden vastuu virheistä rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Muut mainoskoot: Kysy tarjous! TIMO LEPISTÖ myyntipäällikkö 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi NIINA TUULASKOSKI myyntipäällikkö 041 313 1047 niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Kotiäänestys HENKILÖ SAA äänestää ennakkoon kotonaan, mikäli hänen kykynsä liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse kotimaan ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivänä äänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia. Äänestäjän on ilmoitettava halustaan äänestää kotonaan oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään tiistaina 21.3. ennen kello 16. Keskusvaalilautakunnan puhelinnumero ja osoite löytyvät äänestäjälle postitse saapuneesta ilmoituskortista. Äänestäjän puolesta ilmoituksen voi tehdä myös hänen valitsemansa henkilö. Eläkeläinen 1/2023 9
Tukea Ukrainan sotaa pakeneville iäkkäille Kuvataidekerho Espoossa ja toiminta Kotkassa, Joensuussa ja Kiteellä ehkäisevät yksinäisyyttä ja tukevat mielenterveyttä ja toimintakuntoa. JÄRJESTÖ EVGENIYA MAZUROVA EVA RÖNKKÖ J o viime kesänä kävi selväksi, että Suomeen on tullut Ukrainasta merkittävä määrä pakolaisia, heidän joukossaan on myös iäkkäämpiä ihmisiä. Työikäiset sotaa pakenevat löytävät tukiverkkoja, alkavat opiskella suomea, etsiä töitä ja järjestää lapsiaan kouluun ja päiväkotiin. Iäkkäät ihmiset ovat vaikeammassa tilanteessa. Heillä ei välttämättä ole tuttavia, jotka auttaisivat jokapäiväisissä asioissa, he eivät usein osaa englantia, eikä verkossa asiointi onnistu. Iäkkäämpien on haastavampaa löytää tuttavuuksia, jotka ohjaisivat harrastuksin, ulkoiluun tai muuhun toimintaan, joka veisi ikäviä ajatuksia muualle. Eläkeläiset ry reagoi tilanteeseen ja aloitti syksyllä monikulttuurisen toiminnan puitteessa laajamittaisen etsinnän kutsuen ukrainalaisia iäkkäitä osallistumaan venäjän kielellä toimiviin ryhmiin. Uudellamaalla ei käytännössä ole pysyviä pakolaiskeskuksia, mikä tarkoittaa, että ihmiset asuvat enimmäkseen sukulaisten, tuttavien tai vapaaehtoisten luona. Tällöin iäkkäiden tavoittaminen ei myöskään ole yksinkertaista. Onnistuimme kuitenkin tapaamaan muutamia ihmisiä, kertomaan heille työstämme ja kutsumaan iäkkäitä mukaan toimintaan. Hyväksi yhteistyökumppaniksi osoittautui Espoossa toimiva Kaivo-kohtaamispaikka. Kaivon toiminta on tullut ukrainalaisille tutuksi ja paikalle tullaan pääkaupunkiseudun lisäksi monista muista kaupungeista. Sieltä saimme ensimmäiset kontaktimme iäkkäisiin ukrainalaisiin. Hyviksi kumppaneiksi iäkkäiden tavoittamisessa ja tiedon levittämisessä osoittautuivat myös Fenix ry, joka tarjoaa psykologista tukea ukrainalaisille ympäri Suomen, sekä Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestö. LOPPUVUODESTA perustimme ukrainalaisille uuden ryhmän, jotta kerhotoiminnan kautta voisimme tarjota tukea ja neuvoja juuri Suomeen muuttaneille. Kerhotoiminta rakennettiin maalauksen ympärille: taiteen voimalla voidaan tehdä arjesta parempi. Kurssille osallistui 11 henkeä, joista osa oli sotapakolaisia, jo pidempään Suomessa asuneita, venäjää puhuvia ihmisiä. Kurssilaisten maalaamista ohjasi vapaaehtoinen Nadja Beloly. Syntyneistä töistä järjestettiin näyttelyt Pihlajamäen kirjastoon ja Kampin palvelukeskukseen. Palaute taidekerhosta oli sen verran hyvää, että kurssia päätettiin jatkaa alkuvuodesta 2023. Lisäksi jotkut taidekurssin osallistujat liittyivät Evgeniya Mazurovan ohjaamaan iäkkäiden liikuntaryhmään Espoossa. MUUALLA SUOMESSA on pakolaiskeskuksia, joissa kontaktien solmiminen ja avun järjestäminen Ukrainasta tulleille on helpompaa. Keskusten sekä paikallisten venäjää puhuvien verkostojen avulla olemme saaneet iäkkäitä mukaan toimintaan Kotkassa, Joensuussa ja Kiteellä. Kotkassa toimii monikulttuurinen kuoro, Joensuussa liikuntaja muistiterveysryhmä ja Kiteellä Digi-tuki. Erityisesti digituen antamista jatkamme vuonna 2023. OMAKIELINEN ryhmätoiminta ehkäisee yksinäisyyttä ja tukee mielenterveyttä ja toimintakuntoa. Kiitos näistä kerhoista kuuluu kumppaneillemme, venäjää puhuville iäkkäille sekä heidän sukulaisilleen. Työskentely iäkkäiden, erityisesti sotaa pakenevien kanssa, on hidasta. Luottamuksen syntymiseen tarvitaan aikaa. Vieraassa maassa on paljon uutta sekä iäkkäille outoja asioita, joihin tarvitaan neuvoja. Sota-alueilta tulleiden on hyvin vaikeaa rentoutua ja luottaa vieraisiin ihmisiin. Sopeutuminen on pitkä prosessi. Kerhoillamme olemme auttaneet sen käyntiin ja olemme valmiita jatkoon. EV G EN IY A M A ZU R O VA Kuvataidekerhossa maalataan ja tarjotaan tukea ja neuvoja juuri Suomeen muuttaneille. Kuvassa kaksi Elena-nimistä kerholaista. Iäkkäämpien on haastavampaa löytää tuttavuuksia, jotka ohjaisivat harrastuksin, ulkoiluun tai muuhun toimintaan.” 10 Eläkeläinen 1/2023
Eläkeläiset ry:n valtuusto kutsutaan koolle sääntöjen 12 §:n mukaiseen varsinaiseen kokoukseen 23.–24.5.2023 Kylpylähotelli Rauhalahteen Kuopioon. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 §:n asiat. Lisäksi kokouksessa käsitellään esitys sääntöuudistukseksi ja aluejärjestöjen toiminta-alueista. Valtuuston kokouksen yhteydessä järjestetään seminaari, jossa käsitellään järjestötoiminnan ja ikääntymispolitiikan ajankohtaisia aiheita. Jäsenyhdistykset (paikallisyhdistykset ja aluejärjestöt) voivat tehdä esityksiä valtuustolle. Valtuustolle osoitetut kirjalliset esitykset pyydetään toimittamaan järjestön toimistoon 16.3. mennessä, kuitenkin viimeistään 23.3.2023 kello 16.00. Sääntöjen edellyttämä ennakkoilmoitus kokouksesta postitettiin valtuuston jäsenille ja jäsenyhdistyksille 19.1.2023. Lisäksi ennakkokutsu julkaistaan Eläkeläinen-lehdessä 1/2023. Varsinainen kokouskutsu ja kokousasiakirjat lähetetään valtuuston jäsenille 4.5.2023. Eläkeläiset ry:n hallitus 15.11.2022 V iime päivinä mieleeni on usein palautunut yksi vaikuttavimmista koskaan katsomistani elokuvista. Filmi on nimeltään Schindlerin lista, joka kertoo natsi-Saksan käynnistämistä juutalaisvainoista ja tapahtumista natsien pystyttämällä keskitysleirillä. Siinä on kohtaus, jossa natsiupseeri ihastuu upseerin palvelijana toimivaan juutalaiseen naisvankiin. Upseerin on äärimmäisen vaikea pidättyä ihastuksen ilmaisemisesta, koska siitä olisi seurannut ankara rangaistus, todennäköisesti kuolemantuomio. Arjalainen mies ei saanut sekaantua juutalaiseen, koska natsien mielestä nämä eivät kuuluneet ihmiskuntaan. Tämäkin upseeri sai juuri ja juuri hillittyä itsensä. Kun upseeri oli lounaansa nauttinut, hän vetäytyi parvekkeelleen katselemaan keskitysleirin toimintaa. Huomatessaan loppuun saakka väsyneen juutalaisvangin istahtavan portaalle, hän kylmän rauhallisesti ampui vangin ja jatkoi lepäilyään. Voi hyvin kuvitella upseerin arvelleen, että ”taas oli yksi ihmiskuntaan kuulumaton olento saatu poistettua ihmiskuntaa rasittamasta”. MIKSI 30 VUOTTA sitten katsottu elokuva juuri nyt palautuu mieleen? Elokuvan toi mieleen eduskuntamme tärkeimmässä ulkopolitiikkaa linjaavassa toimielimessä, ulkoasiainvaliokunnassa, puheenjohtajana toimivan kansanedustajan lausunto. Siinä hän kehotti demonisoimaan Ukrainassa sotivat venäläiset sotilaat kuvaamalla heidät ihmiskuntaan kuulumattomiksi iljettäviksi olennoiksi. Malli on suoraan 1930-luvun Saksasta. Kimmo Rentola totesi (HS 17.1.2023), että tällainen ”vihanlietsonta on syöttö trollien lapaan”, aseiden antamista niille, jotka haluavat kärjistää kansainvälisiä suhteita. OLISI HYVÄ, jos johtavat poliitikkomme saisivat työhön ryhtyessään hieman perehdytystä kansainväliseen humanitaariseen lainsäädäntöön. Ns. Geneven sopimuksia on solmittu jo vuodesta 1864 lähtien, jolloin Punaisen Ristin vasta perustettu kansainvälinen komitea käynnisti niistä ensimmäisen solmimisen. Sekä Geneven sopimusten lisäpöytäkirjoissa (vuodelta 1980) että Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännössä (vuodelta 2002) määritellään sotatilassa toimivien henkilöiden epäinhimillinen ja halventava kohtelu sotarikokseksi. Parlamentin ulkoasioista näkyvimmin vastaavien tulisi tietää lausuntoja antaessaan, että he rikkovat näitä lain määräyksiä kehottaessaan leimaamaan toisen osapuolen taistelijat ihmiskuntaan kuulumattomiksi. Toisen maailmansodan kokemukset ja mm. edellä mainitussa elokuvassa kuvatut tapahtumat kertovat, mihin tällainen ihmisyyden kieltäminen johtaa. GENEVEN SOPIMUSTEN lähtökohtana on ollut kieltää siviilien ja aseensa laskeneiden sotilaiden uhkaaminen väkivallalla ja väkivallan käyttö heitä kohtaan. Näitä sääntöjä rikotaan koko ajan – valitettavasti. Olisi kuitenkin toivottavaa, että suomalaiset päättäjät kunnioittaisivat myös lausunnoissaan kansainvälisiä oikeussääntöjä. Sodan lait 2.0 Ns. Geneven sopimuksia on solmittu jo vuodesta 1864 lähtien.” KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on eläkeläisaktiivi Espoosta. KALEVIN KYNÄSTÄ Ennakkokutsu Eläkeläiset ry:n valtuuston kokoukseen HYVÄ ELÄKELÄISET ry:n jäsen, kaunis kiitos sinulle jäsenmaksun maksamisesta! Saat laskun kotiosoitteeseesi tai verkkopankkiisi, jos olet tilannut e-laskun. Käytä laskulla olevaa viitenumeroa. Viitenumero muuttuu vuosittain. Laskulla oleva viitenumero on henkilökohtainen ja sillä voi maksaa vain laskulla mainitun ihmisen jäsenmaksun ja mahdollisen tukimaksun. Pariskunta ei täten voi maksaa samalla laskulla molempien jäsenmaksua. Kun käytät viitenumeroa, maksuun ei tule lisätä mitään viestiä. Älä siis maksaessasi kirjoita viesti-kenttään mitään. Eläkeläiset ry:n jäsenmaksu on 20 euroa. Halutessasi voit maksaa lisäksi sopivaksi katsomasi summan tukimaksua. Jos haluat jatkossa jäsenmaksulaskusi sähköisenä kuluttajaverkkolaskuna eli e-laskuna, voit tilata e-laskumme verkkopankistasi laskuttajanimellä Eläkeläiset ry tai y-tunnuksella 0116413-8. Lue alta lisää e-laskumahdollisuudestamme. Jäsenmaksujen käsikantoa tekevien yhdistysten jäsensihteereille ja taloudenhoitajille muistutuksena, että odottakaa rauhassa laskua järjestöltä. Lasku tulee parin viikon kuluessa. PULMIA? Jäsenrekisteriä, jäsenmaksujen perintää ja tilityksiä koskeviin tiedusteluihin vastaa Eläkeläiset ry:n jäsenvastaava Anna Autio. Puh. 044 751 1030 (parhaiten tavoitat arkisin klo 9–12), sähköposti: anna.autio@elakelaiset.fi. Maksu e-laskulla Eläkeläiset ry:n jäsenmaksu on saatavilla myös e-laskuna. E-lasku on helppo tapa maksaa laskuja, koska se saapuu suoraan omaan verkkopankkiisi. E-laskun käyttöönotto on sinulle maksutonta, ja tämä sähköinen verkkolasku sisältää samat tiedot kuin perinteinen paperinen lasku. Laskun voit maksaa tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella. Löydät meidät verkkopankkisi e-laskuttajaluettelosta nimellä Eläkeläiset ry tai y-tunnuksella 01164138; tiedoissa lukee lisäksi ”jäsenmaksu”. E-laskun käyttöönoton jälkeen sinun tarvitsee vain hyväksyä verkkopankkiin saapunut lasku. Voit halutessasi asettaa e-laskun myös automaattisesti maksuun. Verkkopankissa näet, milloin maksu on veloitettu tililtäsi. Jos otat e-laskun käyttöön, emme enää lähetä sinulle paperisia jäsenmaksulaskuja. Näin maksat jäsenmaksusi Eläkeläinen 1/2023 11
JÄRJESTÖ HAEMME AIEMPAA kohdennetumpaa ohjelmaa nimetyn teeman ympärille. Luvassa onkin ulkoliikunnan ja retkeilyn lisäksi nuotion rakentaminen ja kokoontuminen sen äärelle nuotiolauluja laulamaan, kitaran säestyksellä totta kai. Illan tullen voimme siirtyä korttija lautapelien vietäväksi. ? OSALLISTUMISMAKSU on 15 euroa. ? Alueella on useita majoitusja ruokailuvaihtoehtoja. Retkeilypäivien tapahtumapaikka on Hilmantori hotellin, huoneistomajoituksen ja ruokapaikkojen välittömässä yhteydessä. Retket ja liikuntatapahtumat suuntautuvat koko hiekkasärkkien alueelle n. 4 km säteellä Hilmantorista. ? ILMOITTAUTUMISET ja lisätiedot oman yhdistyksesi matkavastaavalta. ? MAJOITUKSEN HINTA vaihtelee majoitustyypin ja majoittujamäärän mukaan Kun 3 henkilöä majoittuu 2hh+lisävuode hotelli Sanissa, majoituskustannuksiksi per henkilö tulee 118,70 euroa. Kun 4 henkilöä majoittuu huoneistossa, jossa 2 kpl 2 hengen huoneita, majoituskustannuksiksi henkilöä kohden tulee 55 euroa. Jos lisäksi maksetaan liinavaatteista ja loppusiivouksesta, hinta on 87 euroa majoittujaa kohden. ? Eläkeläiset ry:n organisoima päivällisruokailu hotelli Sanissa on 25 euroa, alueella on runsaasti lounasta ja päivällistä tarjoavia ravintoloita sekä päivittäistavarakauppa. ? MATKAN HINTA puolestaan riippuu mm. etäisyyksistä ja kulkutavasta Ohjelmasta makupaloja ? Tapahtumatori, missä Eläkeläiset ry:n infopiste, yhteistyökumppaneiden toiminnan esittelyä ja yhteistä ohjelmaa ? Tutustumistanssit ? Non stop -opastettu kiertoajelu alueella ? Tanssipaja ? Helppolentis, kävelyfutis, pienpelejä rantahietikolla ? Omatoimireki Vihaslahden lintutornille ? Opastettu patikka Viitapakan laavulle ? Luento kalastuselinkeinosta alueella otsikolla Kalastus ennen ja nyt ? Alustuksia tai luento teemalla Hyvinvointi ? Kierrätysmuotinäytös RETKEILYPÄIVÄT KUTSUVAT! Retkeilypäivät 2023 on kolmipäiväinen aktiivisten eläkeläisten toiminnallinen ulkoilmatapahtuma lomakylässä Kalajoen Hiekkasärkkien ainutlaatuisessa ympäristössä. Ajankohta on tiistaista 22.8. torstaihin 24.8. 12 Eläkeläinen 1/2023
he esittelevät epäselvää kuvaa, josta kuulemma käy ilmi, että hormi on siinä kunnossa, että ihme, kun ei koko talo ole vielä syttynyt palamaan. Mäkelän mukaan hormintarkastajista on tehty ilmoituksia poliisille. – Heidän käytöksensä on ollut tungettelevaa ja toiminta painostavaa. Toiminta ei välttämättä ole vielä laitonta ja nämä hormintarkastajina esiintyvät henkilöt voivat olla ihan oikeita hormintarkastajia. Huoli-ilmoituksen voi tehdä Keskustelun aikana pohdittiin sitä, mitä voi tehdä, jos joku onnenonkija lyöttäytyy ikäihmisen seuraan ja ystäväksi ja kuppaa tältä rahat eläkkeen maksupäivänä. Katja Huotari ja Jaakko Mäkelä totesivat, että yksi keino on tehdä huoli-ilmoitus Inarin kunnan sosiaalityöntekijöille. Toki rajanveto siihen, milloin rikoksen tunnusmerkit täyttyvät, voi olla vaikeaa. Jos joku lyöttäytyy toisen seuraan ja ystäväksi moraalittomin keinoin, niin tällainen prosessi ei vielä välttämättä ole rikos, jollei asianomainen ole edunvalvonnassa. Rikoksen uhri saa tukea Rikosuhripäivystyksen toiminnanohjaaja Katja Huotari kertoi, että Rikosuhripäivystys auttaa niin rikoksen uhria, rikosasioissa todistavia kuin myös läheisiä, joita rikosasia koskee. Rikosprosessi herättää monenlaisia tunteita ja yksi yleinen tunne on häpeä. – Ihminen voi ajatella, että voi vitsi, miten olin niin tyhmä, että minua käytettiin näin hyväksi. Tällaista on turha ajatella, sillä rikolliset ovat taitavia manipuloimaan ja he tietävät ne oikeat sanat, joita käyttämällä ihminen alkaa heihin luottaa. Moni rikoksen uhri ei tiedä, miten rikosprosessi etenee. Hän ei ole välttämättä koskaan elämänsä aikana käynyt käräjäsalissa ja edessä oleva oikeudenkäynti voi jännittää monesta syystä. Rikosuhripäivystyksessä Katja Huotari tai vapaaehtoinen tukihenkilö voivat kerrata sitä, mitä mikäkin asia rikosprosessissa tarkoittaa. Poliisi on varmaan kertonut asiakkaalle myös tarkasti prosessin etenemisestä, mutta ihminen voi jännittää tilannetta niin, ettei muista jälkeenpäin mitään siitä, mitä hänelle ensi kerralla kerrottiin. – Me voimme asiakkaan kanssa käydä ennakkoon myös käräjäsalissa. Siellä voidaan katsoa, millainen paikka se on ja miten istunto etenee. Rikosilmoituksen teosta käräjiin ja tuomion antamiseen voi kulua parikin vuotta. Huotarin mukaan aika on pitkä odotellessa, mutta Rikosuhripäivystys auttaa ja tukee tänäkin aikana, jos asiakas tukea kaipaa. DIGI Ivalon Eläkeläisten tietoiskussa Jaakko Mäkelä (kesk.) Ivalon poliisista kertoi ikäihmisiin kohdistuvista rikoksista ja toiminnanohjaaja Katja Huotari (kesk.oik.) miten Rikosuhripäivystys voi auttaa näissä tilanteissa. Tietoisku Ivalon Eläkeläisille: Jos sinulta pyydetään pankkitunnuksia, älä anna niitä! Rikolliset yrittävät nyhtää rahaa monenlaisilla keinoilla. Kuka hyvänsä voi joutua huijaussoiton kohteeksi. TEKSTI JA KUVA JAAKKO PELTOMAA M aailma on täynnä onnenonkijoita ja digihuijareita, jotka ovat kiinnostuneita ikäihmisten rahoista. Ivalon Eläkeläiset ry:n kerhotapaamisessa Jaakko Mäkelä Ivalon poliisista ja Katja Huotari Rikosuhripäivystyksestä painottivat, että mikäli on joutunut rikoksen uhriksi tai edes epäilee joutuneensa rikoksen kohteeksi, niin yksin ei pidä jäädä. Apua löytyy niin poliisilta kuin Rikosuhripäivystyksestä. Rikolliset yrittävät nyhtää rahaa ikäihmisiltä monenlaisilla keinoilla. Kuka hyvänsä ikäihminen voi joutua huijaussoiton kohteeksi. – Jos sinulta pyydetään pankkitunnuksia, älä anna niitä. Omia pankkitunnuksia ei koskaan pidä antaa puhelimessa, sähköpostilla eikä ylipäätään millään viestisovelluksella, kiteytti tutkinnanjohtaja Jaakko Mäkelä tietoturvallisuuden perussäännön. Huijarit lähettävät ikäihmisille ja keille hyvänsä linkkejä, joita klikkaamalla tilitiedot voivat päätyä vääriin käsiin. Mäkelä ohjeisti, että mikäli ei ole satavarmaa, onko linkki tullut oikeasta paikasta, niin sitä ei pidä mennä avaamaan. Mäkelän mukaan kirjoitusvirheet ovat yksi signaali siitä, että viesti ei ole tullut pankista tai viranomaisilta, jotka käyttävät viestinnässään virheetöntä suomen kieltä. Joskus lyhyet viestit voivat olla hyvääkin suomea, mutta joukkoon on eksynyt pieni kirjoitusvirhe, tyyliin ”kopioida linkki”, sen sijaan että ohje kuuluisi ”kopioi linkki”. Tämä kertoo siitä, että huijari on asialla. Tungettelevaa, mutta ei rikollista Inarissakin on kierrellyt silloin tällöin kaikenlaista hormintarkastajaa, jotka puoliväkisin tunkevat pirttiin sisälle, kiipeävät tutkimaan savupiippua ja kuvaavat hormin. Sitten Mikäli edes epäilee joutuneensa rikoksen kohteeksi, yksin ei pidä jäädä.” Eläkeläinen 1/2023 13
JÄRJESTÖ TIINA RAJALA V ihko muistuttaa monille entuudestaan tuttua liikuntavihkoa tai -passia. Vihossa on kalenteri harrastuksen seurantaa varten sekä ohjeita ja vinkkejä. Kulttuurivihko on käytössä koko vuoden 2023. Olemme lähettäneet yhdistyksille vihosta näytekappaleen ja yhdistykset voivat tilata järjestön toimistolta vihkoja jäseniään varten tarvitsemansa määrän. Ohje yhdistykselle Jos yhdistyksessäsi ei vielä ole kulttuurivastaavaa, sellainen kannattaa valita. Tehtävä ei vaadi mitään eritysosaamista tai opintoja, pelkkä innostus riittää. Kulttuurivastaavana voi hyvin toimia harrastusryhmän vetäjä, johtokunnan jäsen tai kuka tahansa henkilöjäsen. Kulttuurivastaavan tehtävänä on kirjata vuoden 2023 lopussa tai vuoden 2024 alussa muistiin henkilöjäsenten kulttuurisuoritukset. Henkilöjäsenten kannustamiseksi yhdistys voi järjestää esimerkiksi kulttuurikilpailuja tai kulttuuritapahtuman kulttuurivuoden päätteeksi. Kulttuurivastaava voi koota avukseen pienen ryhmän, joka auttaa eri tapahtumien ja toiminnan suunnittelussa ja järjestämisessä. Toimintamahdollisuuksia riittää, sekä yhdistyksille entuudestaan tuttuja että uusia. Yhdistys voi järjestää kerhossaan esimerkiksi levyraadin, ”Elämäni ääniraita -visan”, lukupiirin, kuvakatselmuksen ja vaikka mitä. Kulttuurivierailut esimerkiksi vanhusten palvelutaloihin piristävät sekä esiintyjiä että yleisöä. Retket, discot, yhteislaulutilaisuudet, kulttuuriaktivismitempaukset ja toritapahtumat voivat olla matalan kynnyksen tapahtumia, joista innostuOlisiko aika nauttia talvesta ilman lumitöitä? Hyvinvointi-, kuntoutusja hoitopalvelumme muuntuvat tarpeidesi mukaan. Monipuolinen harrastusja kulttuuritoiminta piristää arkea. Talojen viihtyisät ja esteettömät yhteistilat kutsuvat viihtymään. Lue lisää verkkosivuillamme sagacare.fi tai soita 0800 06116 (ark. klo 8-16). Saga-palvelutalot tarjoavat laadukasta vuokra-asumista senioreille. Löydät talomme seitsemältä paikkakunnalta – Helsingistä, Vantaalta, Turusta, Lahdesta, Lappeenrannasta, Raumalta ja Seinäjoelta. VAIVAAKO SELKÄ TAI JALAT? Tilaa interaktiiviset tukipohjalliset 38,50 €/pari p. 020 7402 702 www.ortomalli.com Kulttuurivihko käyttöön Eläkeläiset ry on tuottanut kulttuurivihon jäsenyhdistystensä ja niiden henkilöjäsenten käyttöön. Kulttuurivihon tarkoituksena on innostaa jäseniämme harrastamaan kulttuuria monipuolisesti, sekä yksin että yhdessä. Vihon toivotaan olevan avuksi kerhotoiminnan kehittämisessä sekä jäsenhankinnassa. KULTTUURIVIHKO Eläkeläiset ry:n Henkilöjäsenille ja yhdistyksille vat uudetkin ihmiset, jotka eivät vielä ole jäseniämme. Toivomme, että yhdistykset kirjaavat muistiin kaikki järjestämänsä kulttuuritapahtumat ja -retket sekä osallistumisen esimerkiksi 18.– 19.11.2023 Jyväskylässä pidettävään kulttuurikatselmukseen. On toivottavaa, että tapahtumat dokumentoidaan kuvin ja sanoin. Eläkeläiset ry pyytää yhdistyksiä ilmoittamaan niille lähetettävällä lomakkeella tammikuun 2024 loppuun mennessä: ? aktiivisesti kulttuuria harrastaneiden jäsenten määrän ja maininnan eri lajien kirjosta ? yhdistysten järjestämät kulttuuritilaisuudet ja osallistumiset niihin: esimerkiksi kulttuuriaktivismi tai osallistuminen kulttuurikatselmukseen. Mukaan pyydetään liittämään kuva ja sanallinen tapahtumakuvaus. Eläkeläiset ry valitsee tietonsa lähettäneiden yhdistysten keskuudesta kolme ”Vuoden kulttuuriyhdistystä”, jotka palkitaan asianmukaisesti. Ohje henkilöjäsenelle Kun olet harrastanut kulttuuria tavalla tai toisella, tee siitä merkintä kalenteriin. Voit merkitä jälkikäteen ne ”kulttuurisuoritukset”, jotka olet ehtinyt tehdä ennen tämän vihon saamista. Muistele samalla, miten harrastus sinuun vaikutti. Tärkeimmät kokemukset kannattaa kirjata muistiin, koska näin niitä on helpompi mietiskellä jälkeenpäin ja halutessasi jakaa muiden ihmisten kanssa. Kun olet tehnyt kalenteriin merkinnät koko vuoden kulttuurisuorituksistasi, ilmoita ne yhdistyksesi kulttuurivastaavalle tai muulle edustajalle, joka kirjaa ne muistiin. Voit ilmoittaa kulttuurisuorituksesi esimerkiksi yhdistyksesi vuoden 2023 viimeisessä kerhotapaamisessa tai vuoden 2024 alussa. 14 Eläkeläinen 1/2023
Kevään 2023 kurssikalenteri Valtakunnalliset kurssit Yhdistystoiminnan peruskurssi 28.2.–3.3. (3 vrk) Spa Hotel Rauhalahti Kurssi on tarkoitettu uusille puheenjohtajille, sihteereille sekä kaikille johtokunnan jäsenille. Kurssisiltö: yhdistystoiminnan perustaidot ja -tiedot; jäsenrekisteriohjelman esittely; toimihenkilöiden tehtävät ja yhdistyslaki, järjestön tehtävät ja toimintasuunnitelma; toiminnan ajankohtaisasiat, kuten Kulje kanssain -jäsenristeily. Toiminnantarkastus ja toimintatonni yhteisenä osuutena taloudenhoitajien kanssa. Kouluttajat: Aaron Kallinen, Anna Autio ja Tiina Rajala. Kurssin hinta: 255 € (puolihoito) ja 297 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 14.2.mennessä. Yhdistystalouden peruskurssi 28.2.–3.3. (3 vrk) Spa Hotel Rauhalahti Kurssi on tarkoitettu uusille taloudenhoitajille ja toiminnantarkastajille. Yhdistyksen taloudenhoidon perustaidot ja tiedot: muun muassa taloudenhoitajan tehtävät yhdistyksessä, kirjanpidon perusteet ja sähköisen kirjanpidon ohjelma Holli. Paljon harjoituksia. Toiminnantarkastus ja toimintatonni yhteisenä osuutena yhdistystoiminnan kurssin kanssa. Kouluttajat: Heli Grönroos ja Kaisu Rämet. Kurssin hinta: 255 € (puolihoito) ja 297 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 14.2. mennessä. Työpajakurssi 21.–23.3. (2 vrk) Spa Hotel Rauhalahti Tekemistä retkeilypäiville ja omaksi iloksi: tuunaamme kierrätysvaatteita, harjoitamme esiintymistä ja kansalaisaktivismia. Kouluttajat: Annikka Kaistinen ja Tiina Hestad. Kurssin hinta: 170 € (puolihoito) ja 198 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 27.2. mennessä. Järjestöviestinnän kurssi 3.–5.5. (2 vrk) Spa Hotel Rauhalahti Kurssi on tarkoitettu yhdistysten tiedottajille sekä kaikille, jotka tarvitsevat viestintätaitoja toiminnassaan. Tiedottamisen perusasioiden lisäksi aiheina ovat sähköinen tiedonvälitys ja media: esimerkiksi toimivien kotisivujen ominaisuudet. (Varsinainen kotisivukurssi pidetään erikseen.) Kouluttajat: Pekka Isaksson ja Aaron Kallinen. Kurssin hinta: 170 € (puolihoito) ja198 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 11.4. mennessä. Jäsenrekisterikurssi 3.–5.5. (2 vrk) Spa Hotel Rauhalahti Kurssi on tarkoitettu yhdistysten puheenjohtajille ja jäsensihteereille. He saavat kurssin jälkeen jäsenrekisterin käyttäjätunnuksen. Kurssilla opitaan käyttämään ja hyödyntämään jäsenrekisteriohjelmaa sekä tarpeellista tietoa koskien henkilötietojen käsittelyä. Kurssin vetäjät: Anna Autio ja Ulla Virtanen. Kurssin hinta: 170 € (puolihoito)/ 198 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 11.4. mennessä. Alueelliset kurssit Rytmimusiikin kurssi soittajille ja laulajille 25.–26.2. Kurssiaika kello 10–15. Helsinki, Kumpulan kylätila, Intiankatu 31, 00560 Helsinki. Vetäjinä Kari Kuivalainen ja Sauli Malinen. Kurssin hinta: 40 € (ei sisällä ruokailua eikä majoitusta). Ilmoittautuminen 17.2. mennessä. Kansantanssin ohjelmistokurssi 25.–26.2. Kurssiaika kello 10– 15. Rauma, Karin koulu, Savilankatu 5, 26100 Rauma. Kurssin vetäjät: Sinikka Mäkelä ja Antti Huusari. Kurssin hinta: 40 € (ei sisällä ruokailua eikä majoitusta). Ilmoittautuminen 17.2. mennessä. Kulttuuriaktivismin kurssi 9.5. ja 25.5. Torniossa Yhdistykset ja aluejärjestöt voivat tilata järjestöltä muun muassa ? alueellisia verkkosivukursseja ? alueellisia jäsenrekisterikursseja ? alueellisia yhdistystoiminnan ja taloudenhoidon kursseja Muita koulutuksia: Verkosta virtaa Eläkeläiset ry:n ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n välisen sopimuksen mukaan jäsenemme voivat osallistua EKL:n Verkosta virtaa -toiminnan koulutuksiin. Niihin pääsee tutustumaan verkostavirtaa.fi -sivuilla. Lisätietoja voi kysyä myös Juha Viitaselta, puh. 050 408 3376, sähköposti: juha.viitanen@ekl.fi Kurssihinnat ja kurssituki Ilmoitamme kurssihinnat kunkin kurssin kohdalla. Hinnat sisältävät majoituksen kahden hengen huoneessa. Mikäli kurssilainen haluaa majoituksen yhden hengen huoneessa, hänen tulee suorittaa lisämaksu kurssipaikalla. Puolihoitohinnat sisältävät aamiaisen, iltapäiväkahvin ja päivällisen. Täysihoitohinnat sisältävät lisäksi lounaan. Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea normaalihintaisille kursseille kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Tukihakemus tulee merkitä selkeästi hakemuskaavakkeeseen tai sähköposti-ilmoitukseen. Asiasta voi tiedustella koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti määräaikaan mennessä Jukka Mustakalliolle: jukka.mustakallio@elakelaiset.fi Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen osoitteessa: elakelaiset.fi/toiminta/koulutus/ kurssille-hakeutuminen-hinnat ? Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. ? Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. ? Pyydämme ilmoittamaan myös, valitseeko kurssilainen puolivai täysihoidon niillä kursseilla, joihin kuuluu majoitus. ? Jos kurssiosallistuminen peruutetaan myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen kurssia (ilman lääkärintodistusta), perimme 25 euron peruutusmaksun. KURSSIKALENTERI julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n kotisivuilla, joilta näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Eläkeläinen 1/2023 15
JÄRJESTÖ Yhdistykset olivat valinneet retkikohteikseen monipuolisesti sekä luonnontilaisia että rakennettuja luontokohteita. Mukana oli myös luonto-opastusta tai terveysliikuntaa tarjoavia kohteita. Esimerkkeinä mainittakoon Teuvan Luontoparra, Liminganlahden luontokeskus, Raaseporin Kisakeskus ja Vehmaan luontopolku. Joihinkin retkiin oli yhdistetty tutustumista kulttuurimaisemaan ja eri nähtävyyksiin. Vehmaalla vierailtiin kivityömiesten museossa. Yhdellä yhdistyksellä oli matkakohteenaan Valamon luostari. Kansallisja luonnonpuistoista yhdistysten retkikohteina mainittakoon Hossan, Leivonmäen, Patvinsuon ja Seitsemisen kansallispuistot. Yhdistysten retkikuvista nousi esiin paljon kauniita ja kiinnostavia maisemia vesistöjen äärellä, kuten Koitelinkoskelta, Korkeakoskelta ja Raudanjoelta. Saaristomaisemaa käytiin ihailemassa Lounais-Suomessa ja Pohjanmaalla. Vesille päästiin sekä merellä että järvellä. Saimme kiinnostavan kuvauksen retkestä Oulujärvellä sijaitsevaan Ärjän saareen. Kiitämme jäseniämme hienoista retkikuvista ja sanallisista kertomuksista! Eläkeläiset ry:n retket ja kurssit Järjestimme kevätkaudella 2022 kaksi luontoretkeä eräopasharjoittelija Vesa Puiston johdolla Nuuksioon ja Liesjärvelle. Nuuksion retkellä oli mukana ryhmä vieraskielisiä osallistujia. Toteutimme hankkeen aikana myös kursseja, kuten senioreille sovelletun rivitanssikurssin Oulussa ja kolme asahi-puistovoimistelukurssia Helsingissä. Ulkoilmassa järjestetyt kurssit oli tarkoitettu kaikille kiinnostuneille. Tampereella järjestimme liikunnan vertaisohjaajille suunnatun Luonto antaa voimaa -kurssin. Uusia polkuja luontoon -verkkoR IIT TA H O K K A N EN Liikumme luonnossa -hanke onnistui hyvin Ulkoilu ryhmässä antaa mahdollisuuden sosiaaliseen kanssa käymiseen tarjoaa matalan kynnyksen osallistumis mahdollisuuksia. Luonto liikunta tukee ihmisen hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. TIINA RAJALA K aksi vuotta kestänyt opetusja kulttuuriministeriön rahoittama luontoliikuntahanke päättyi viime vuoden syyskuussa. Hankkeen tarkoituksena oli innostaa jäsenyhdistyksiämme hyödyntämään yhä enemmän ulkoja luontoliikuntaa ryhmätoiminnassaan. Yhteistyökumppaneitamme olivat Suomen Työväen Urheiluliitto TUL ry, Suomen Psykomotoriikkayhdistys sekä Suomen latu. Hankkeessa osoitettiin, että ulkoilu ryhmässä antaa mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen ja on helppo toteuttaa; ulkoilu tarjoaa matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia esimerkiksi vieraskielisille tai eri ikäisille ja -kuntoisille ikäihmisille; luontoliikunta tukee ihmisen hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Jäsenyhdistyksiä ohjattiin etsimään uusia retkimaastoja, viherympäristöjä sekä kuntopolkuja, liikuntapuistoja ja muita luontoliikuntapaikkoja. Kannustimme jäsenistöä tutustumaan erityisesti luonnonja kansallispuistoihin. Hankkeen antamat mahdollisuudet otettiin yhdistyksissämme innokkaasti vastaan. Vaikka koronapandemia viivästytti hankkeen käynnistämistä ja välillä keskeyttikin toiminnan, voi hankkeen katsoa onnistuneen hyvin ja täyttäneen tarkoituksensa. Retkiä monenlaisissa maisemissa Koska hankkeeseen suunniteltuja alueellisia ideointipajoja ei voitu koronan vuoksi järjestää, kannustimme jäsenistöä omatoimiseen retkeilyyn ja ulkoiluun. Ohjeistimme jäsenistöä kiinnittämään huomiota kohteiden esteettömyyteen sekä lähettämään retkiltään kuvia ja sanallista retkikuvausta. Julkaisimme retkikuvauksia verkkosivuillamme ja Eläkeläinen-lehdessä, mikä herätti jäsenistössä lisää kiinnostusta retkien järjestämiseen. Hanketuella järjestettiin 33 retkeä tai ulkoilutapahtumaa ja niihin osallistui 2 255 henkeä. kurssilla käsiteltiin asioita, joita eräja luontoretkiä suunnitellessa tulee ottaa huomioon. Kursseille ja retkille osallistui 137 henkeä. Työpajat ja aineistot Suomen Psykomotoriikkayhdistyksen kanssa toteutimme viiden työpajan sarjan eri puolilla Uuttamaata. Työpajojen tarkoitus oli tuottaa virikkeitä luontoliikuntaan eri vuodenaikoina, erityisesti aistihavaintoihin keskittyen. Ulkoilmassa toteutetuista psykomotoriikan työpajoista tuotettiin videosarja, joka oli nähtävissä järjestömme verkkosivuilla. Ryhmä Keravan eläkeläisiä osallistui työpajoihin ja videoiden tuottamiseen. Tuotimme kaikille henkilöjäsenille jaettavan liikuntavihon. Liikuntavihko sisälsi tietoa ulkoliikuntamahdollisuuksia sekä liikunnan terveysvaikutuksista. Liikuntavihossa oli kalenteri sekä henkilöjäsenten ulkoliikuntasuoritusten merkintään että yhdistysten järjestämää liikuntatoimintaa varten. Tuotimme myös jäsenyhdistysten liikuntaryhmiä varten 24 taukoliikuntakortin sarjan. Korttien liikeideat liittyvät vapaasti eri vuodenaikoihin. Korttisarja suunniteltiin niin, että korttien liikkeitä voi soveltaa kaikenlaisessa taukoliikunnassa, muun muassa retkillä. Aineisto toimitettiin jäsenten käyttöön vuoden 2021 alussa. Korttipakka on edelleen tilattavissa yhdistysten käyttöön järjestön toimistolta. Kevätkaudella 2022 järjestimme kaksi luontoretkeä eräopasharjoittelija Vesa Puiston johdolla Nuuksioon (kuvassa) ja Liesjärvelle. Sodankylän Eläkeläisten Raudanjoen retkellä ihasteltiin sienisaalista. EV G EN IY A M A ZU R O VA 16 Eläkeläinen 1/2023
ELÄKELÄISET RY:N jäsenet saavat järjestön omien etujen (lehti, koulutukset, jäsentoiminta) lisäksi etuja seuraavilta yhteistyökumppaneilta. Lisäksi paikallisyhdistyksillä on omia jäsenetuja, joista löytää tietoa omasta yhdistyksestä. Matkailu ja majoitus ? GREEN STAR HOTELLIT GreenStar Hotellit tarjoavat Eläkeläiset ry:n jäsenille edullisen kiinteähintaisen majoituksen jo valmiiksi edullisista hinnoista vapaa-ajan matkustukseen. GreenStar Hotellit ovat Joensuussa, Jyväskylässä, Lahdessa ja Vaasassa. Hinnan saa varatessaan majoituksen osoitteessa greenstar.fi käyttämällä varauskoodia ELAKELAISET tai suoraan hotelleista. Hotellilla on oikeus tarkastaa jäsenyys. ? IKAALINEN SPA & RESORT Ikaalisten kylpylä tarjoaa jäsenillemme 20 %:n alennuksen majoituksesta su–ke, ja 15 % to–la koodilla ELA1959. Koodia ei voi yhdistää muihin tarjouksiin, varaukset ikaalinenspa.fi tai 03 4511 / myynti@ikaalinenspa.fi. Mainitse varatessa jäsenyytesi. Kaikkiin majoituksiin kuuluvat aamiainen sekä kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö. ? KYLPYLÄHOTELLI RAUHALAHTI, Kuopio Eläkeläiset ry:n jäsentarjous 2 vrk 140,00 € / hlö / 2hh, 125 € / hlö / 3 hh, 117 € / hlö / 4 hh sisältäen majoituksen, aamiaiset, päivälliset sekä kylpylän ja kuntosalin käytön. Yhden hengen hotellihuoneessa 198 €. Lapset 4–12 v. –50 % aikuisen hinnasta. Tarjous on voimassa 31.12.2023 asti, tulopäivä ma, ti, ke. Varattavissa koodilla ERY nettikaupasta osoitteesta rauhalahti.fi sekä myyntipalvelusta puh 030 60 830 tai sähköpostilla myynti@rauhalahti.fi ? LOHJA SPA & RESORT Eläkeläiset ry:n jäsentarjous 1 vrk kahdelle 139,00 € norm. 198,00 €) sisältäen majoituksen päätalon huoneessa, puolihoitoruokailun, elämyskylpylän ja kuntosalin käytön. (Yhdelle tarjous 109,00 € yhden hengen huoneessa päätalossa). Tarjous on voimassa ma–to päiville 31.12.2023 asti (ei juhlapyhinä). Varattavissa koodilla ERY Online osoitteesta lohjaspa.fi sekä myyntipalvelusta puh 030 60 840 tai sähköpostilla myynti@ lohjaspa.fi ? TALLINK SILJA Tallink Silja tarjoaa jäsenillemme Club One Silverin jäsenyyden veloituksetta. Kampanja on voimassa 31.12.2023 asti. Club One on palkitseva kantaasiakasohjelma, jossa on kolme tasoa: Bronze, Silver ja Gold. Liittyminen on sinulle ilmaista, ja nyt pääset jäsenetuna suoraan Club One Silver -tasolle. Lisää vain liittyessäsi sopimusetunumero 142273 sille varattuun kenttään liittymislomakkeella. Liity osoitteessa tallinksilja.fi/ liity-jaseneksi Käytä liittyessäsi sopimusetunumeroa: 142273 Lisätietoja: clubone.fi Muut ? INTO-KUSTANNUS Eläkeläiset ry:n jäsenet saavat Into Kustannuksen verkkokaupasta intokustannus.fi 25 %:n alennuksen kaikista myytävänä olevista kirjoista. Alennuskoodi verkkokaupassa on Eläkeläiset. ? RUOHONJUURI Eläkeläiset ry:n jäsenille 5% alennus Ruohonjuuressa. Koodi on ELÄKELÄISET ja se toimii verkkokaupassa ja myymälöissä. Lisäksi kaikille eläkeläisille annetaan 10% alennus ensimmäisenä aukiolotuntina tehdyistä ostoksista. Muista jäsenetumme HEIKKI MÄKINEN KLAUKKALAN ELÄKELÄISTEN kansantanssiryhmä Mokomat vuosi on alkanut vauhdikkaasti. Ryhmän aktiivinen toiminta on ollut näkyvästi esillä monissa tilaisuuksissa Nurmijärven kunnan alueella. Ryhmä on esiintynyt kunnan pääkirjastossa yleisötapahtuman yhteydessä, samoin paikallisen kauppakeskuksen järjestämässä ”Viirin markkinat” -tilaisuudessa. Markkinoilla esiintyi myös paikallisten nuorten kansantanssiryhmä Kirma, joka tiedusteli, voisimmeko yhdessä esiintyä jossakin sopivassa tilaisuudessa. Kevään markkinoille olemmekin sopineet yhteisen esiintymisen ja yhteiset harjoitukset aloitamme maaliskuussa. Mokomat on Vappu Halosen johdolla esiintynyt Nurmijärven Eläkeläisjärjestöjen Yhteistyötoimikunnan järjestämissä Syysjuhlissa ja tietysti oman yhdistyksen kerhotilaisuuksissa ja vieraillessamme muiden yhdistysten ja aluejärjestön tapahtumissa. Eikä tietysti sovi unohtaa ”Kulje kanssain” -risteilyn esiintymistä. Ryhmä harjoittelee säännöllisesti tiistaiaamupäivisin monitoimitalo Monikon Nuorisotilassa, jonne voi tulla katsomaan ja jos innostuu niin myös kokeilemaan kansantanssia. Ryhmä onkin pikkuhiljaa kasvanut jo toistakymmentä henkilöä käsittäväksi aktiiviseksi joukoksi. Kevään ensimmäisiä harjoituksia tulivat vetämään Eva Rönkkö ja Hannele Pitkä-Liukkonen Eläkeläiset ry:stä. Elokuussa järjestettäville Kalajoen retkeilypäiville he ovat suunnitelleet Kalajoki-valssin tahdissa esitettävän tanssin, jonka toimivuutta nyt kokeiltiin isommassa ryhmässä. Kuvioita oli niin paljon, että vanhaa ihmistä ihan hirvitti, mutta pää ja paita märkänä kuvioita muokkaamalle esityksestä alkoi muodostua toimiva kokonaisuus, jota ryhmä nyt hioo esityskelpoiseksi. Lisäoppia on tulossa Raumalla 25.–26.2. järjestettävällä kurssilla. (Kurssista lisätietoa Kurssikalenterissa sivulla 15). Harjoitukset aloitetaan aina venyttelyjumpalla. Klaukkalan Eläkeläiset ry:n mokomat koekaniineina ANJALANKOSKEN ELÄKELÄISET toteutti toimintatonni-avustuksella retken Orilammen Majalle ja laivaristeilyn Valkealan Kultareitille Repoveden kansallispuistoon. Matka sisälsi linja-autokuljetuksen, rantautumisen tutustumiskohteisiin, nokipannukahvit ja ruokailun Orilammen Majalla. Tarkoitus oli tutustuttaa yhdistyksen ulkopuolisia henkilöitä eläkeläisten toimintaan. Samalla kaikki osallistujat saivat retken, jollaiselle ei yksin lähdetä. Saimme olla toistemme seurassa, tutustua uusiin ihmisiin ja nauttia kauniista maisemista. Yhdistyksestä kaksi henkilöä viihdytti musiikilla ja laulatti yhteislauluja. ”Tykkäsin tästä tosi paljon, oli kivaa ja ihailin näitä maisemia.” ”Hyvin järjestetty ja sain paljon uusia kavereita.” ”Laivareissu oli parasta, ja paras kahvi jota olen juonut kymmeniin vuosiin.” ? elakelaiset.fi/toiminta/ toimintatonni-avustukset TOIMINTATONNILLA TOTEUTETTUA S EI JA VÄ H K Y R Ä Älylaitekurssi Pudasjärvellä KURSSI PIDETTIIN syys–joulukuussa 2022. Kohderyhmä oli älylaitteita käyttävät yli 65-vuotiaat. Ryhmä kokoontui kahdeksan kertaa Kauppatien luokkatilassa, osallistujamäärä vaihteli 9 ja 13 välillä. Vetäjänä toimi Mika Suoperä. Pudasjärven Eläkeläiset ry oli hakenut ja saanut Eläkeläiset ry:ltä toimintatonniavustusta kurssia varten. Kurssi tilattiin Pudasjärven kansalaisopistolta ja oli osallistujille maksuton. ”On niin paljon oppinut, että ihan mahoton.” ”Tosissaan oon oppinu semmosia, että varmaan muistaakin.” Kurssilaisten kommenteista ilmenee, että kurssista oli hyötyä. Kun on tutustunut älypuhelimen eri toimintoihin, on mahdollista käyttää monipuolisemmin omaa älypuhelinta. Ja ladata sovelluskaupasta juuri niitä sovelluksia, joita arjessa tarvitsee. Toiveena oli myös jatko-opiskelua tai kertausta älypuhelimen käytöstä. Retki Anjalankoskella Kurssilla saatiin uutta tietoa älypuhelimen toiminnoista. Eläkeläinen 1/2023 17
Kaksirivisestä se alkoi Sisko Poikkipuoli on tehnyt vaikuttavan uran hanuristina, laulajana, sanoittajana ja säveltäjänä. Eläkeläiset ry:n yhdistysten tilaisuuksissa ja tansseissa hän on soittanut lukemattoman määrän keikkoja 60luvulta lähtien. ”Olin sellainen eläkeläisten lempilapsi”, hän toteaa. TEKSTI TUOMAS TALVILA KUVAT ANNINA MANNILA 18 Eläkeläinen 1/2023
”En todellakaan saanut synnyinlahjaksi kultalusikkaa, kuten eräässä laulussa sanotaan, mutta sain kultaiset vanhemmat, jotka rakastivat minua”, Poikkipuoli kirjoittaa vuonna 2009 ilmestyneessä elämäkerrassaan Elää saan. Synnyinlahjaksi Sisko sai epäilemättä myös musikaalista perimää. Arvo-isä oli kyläpelimanni. Sisko soitteli lapsena ensin muutaman vuoden viulua. – Koulussa opettajan mies oli muusikko ja opetti koululla tuntien jälkeen omaa tytärtään. Jäin kuuntelemaan ja yhtenä päivänä rohkeasti koputin oveen ja kysyin, saanko minäkin tulla, minullakin on viulu. Pääsin mukaan, ja noilla tunneilla opin nuotit. Muuta musiikin opetusta en ole sitten saanutkaan. MUTTA VARSINAISESTI kaikki alkoi kaksirivisestä, hän toteaa. – Mummolassa oli isän vanha kaksirivinen hanuri. Se kiinnosti tavattomasti ja näpelöin sitä aina siellä käydessäni. Papan kuoltua, perunkirjoituksen ja omaisuuden jaon jälkeen isä kantoi kaksirivisen kotiin, laski sen Siskon syliin ja lausui ”No nii. Kum Mettäkukat tullee samanlaisesti kum minäkin ne soitan, hommataan si viisrivine.” – Se oli helposti sanottu, mutta isä ei aavistanut kuinka nopeasti se käy. Kesti parisen viikkoa, kun Metsäkukkia kulki minulla niin hyvin, että isä vakuuttui. Rahasta oli perheessä tiukkaa. Äiti oli soittopelin hankintasuunnitelmista muutenkin huolissaan. Tuohon aikaan moni soittaja oli tunnettu huonosta maineestaan. – Mutta niin siinä kävi, että se viisirivinen haettiin. Se oli vähän huono ostos, komean näköinen muta tosi raskas soittaa. Eräs kyläpelimanni tuli käymään ja sanoi että hän ei moisella kivireellä soittaisi päivääkään ja että kyllä toi likkakin paremman soittimen tarttis. SUJUVAMPI SOITTOPELI oli luvassa hieman myöhemmin. Sisko suoritti rippikoulun ja kulki istutushommissa metsissä ja taimitarhoilla. Polkupyörän ostoon suunnitellut rahat käytettiinkin käsirahaksi uuteen hanuriin. – Forssan Säästöpankkiin mentiin isän kanssa, otettiin laina, ostettiin hanuri ja Sisko lähti maailmalle maksamaan sitä hanuria. Ja sillä reissulla olen vieläkin, Poikkipuoli nauraa. Miksi juuri harmonikka, eli haitari, eli hanuri? – Olen aina ollut vähän tämmöinen räväkkä. Viulu oli tavallaan turhan hieno soitin minulle. Lisäksi halusin paitsi soittaa, myös laulaa mukana. En silloin aloitellessani arvannut että musiikista tulisi elämänura, mutta arvelin, että voisin olla kyläpelimanni kuten isäkin oli. Ensimmäisen keikkansa Sisko soitti vuonna 1951 enonsa häissä. Muitakin soittotilaisuuksia alkoi löytyä. 16 vuotta täytettyään Sisko pääsi Karkkilaan töihin keittiöapulaiseksi. Hän muutti kotimökistä omilleen, kävi töissä ja heittäytyi täysillä harrastuksen pariin, harjoitteli, harjoitteli ja harjoitteli. Se tuotti tulosta ja Siskoa alettiin pyytää esiintymään erilaisiin pieniin juhliin, kerhoihin ja tanssikeikoille. Eräällä soittoreissulla hän tapasi tulevan miehensä Kalevi Poikkipuolen, jota myös kiinnosti laulaminen ja esiintyminen. Nuoret alkoivat harjoitella ja esiintyä yhdessä. Kihloihin he menivät kesällä 1954 ja naimisiin saman vuoden joulukuussa. Tammikuussa 1956 syntyi tytär Ritva. 1960-LUVUN ALUSSA Poikkipuolet muuttivat Helsinkiin. Kalevi aloitti työt rakennuksilla ja Sisko sai ensi alkuun töitä Fazerin leipomolla pakkaajana. Hanurin Sisko joutui perheen rahantarpeessa myymään, mutta musiikkia hän ei unohtanut hetkeksikään. Sen aika tulikin toden teolla 1960-luvun puolivälin jälkeen. Ensimmäinen orkesteri oli leipurien bändi josT ärkeintä minulle on aina ollut kontakti yleisöön. Se on jotain tavattoman hienoa, kun ihmiset tulevat keikan jälkeen kädestä kiittämään ja halaamaan. Tuntuu hyvältä, että olen musiikin kautta pystynyt omalta pieneltä osaltani antamaan heille jotakin. Samalla soittaessani ja laulaessani nautin toki itsekin, hyvänen aika! Karkkilalainen muusikko Sisko Poikkipuoli on tehnyt vuosikymmenten mittaisen uran esiintymislavoilla, sekä yksin että yhtyeen kanssa. Haitaristi-laulajan, säveltäjän ja sanoittajan tuhansista keikoista vähäinen osa eivät ole esiintymiset Eläkeläiset ry:n yhdistysten juhlissa ja tanssitapahtumissa 60-luvulta alkaen. – Olin sellainen eläkeläisten lempilapsi, Poikkipuoli toteaa. Helsingissä, Kotka-Karhulassa, Porvoossa, Riihimäellä, Lohjanseudulla, Forssassa… Eläkeläiset ry:n tilaisuuksissa oli joka puolella aina yhtä hienoa. Tammikuussa 2023 Sisko Poikkipuoli on kotonaan Karkkilassa toipumassa viime vuoden lopulla tehdystä lonkkaleikkauksesta. Hymyssä suin ja tottuneesti hän nostaa hanurin syliinsä ja vetäisee siitä muutaman tahdin valokuvaajalle. SISKO SYNTYI vuonna 1936 Vuotinaisten kylässä ( joka kuuluu nykyiseen Karkkilaan) Minne ja Arvo Syrjälän esikoisena. Olen aina ollut vähän tämmöinen räväkkä. Viulu oli tavallaan turhan hieno soitin minulle.” Sisko Poikkipuolen kansioista löytyy vaikuttava määrä lehtileikkeitä ja valokuvia vuosien varrelta. – Olen myös aina pitänyt päiväkirjaa elämäni tapahtumista. – On niin hienoa kun edelleen tulee vanhoilta tutuilta kyselyjä kotiin että miten sinä voit ja käytkö vielä soittamassa, Sisko Poikkipuoli ihastelee. Eläkeläinen 1/2023 19
sa leipomon autonkuljettajana nyt työskennellyt Kalevi Poikkipuoli oli mukana. Kokoonpanossa syntyi haitaristin tarve, ja Siskoa kysyttiin mukaan. Ensimmäinen keikka oli myöhäissyksyllä 1966 Haagan työväentalolla. – Eihän minulla ollut hanuriakaan. Olin aiemmin jonkin verran tutustunut Lasse Pihlajamaahan ja marssin hänen luokseen kysymään, että mitäs nyt tehdään: keikka tulossa, ei hanuria eikä penniäkään rahaa. Lasse tuumasi, että täytyyhän se soittopeli olla. Sain häneltä hanurin jonka sitten maksoin vähitellen. Elämään mahtui nyt monenlaista työtä. Sisko oli jo aikaisemmin kouluttautunut nuoriso-ohjaajaksi, mutta sitä työtä hän ei tehnyt päivääkään. Hän työskenteli talonmiehenä ja Haagan leipomossa, alkoi liikkeenharjoittajaksikin kun osti haagalaisen paperija kemikalioliikkeen. Päivät venyivät pitkiksi. Kaupanpidon ja keikkailun yhdistelmä uuvutti Siskon niin, että hän joutui lääkärin vastaanotolle. –Tohtori totesi että kuulkaapas rouva Poikkipuoli, se on nyt sillä lailla että töitä pitää alkaa jostain päästää vähentää, ihminen ei tällaista kestä. Soitin saman tien Hesariin ilmoituksen, että paperija kemikalioliike liike myytävänä. Soittamisesta tuli vihdoinkin pääammatti. – Ihmiset ihmettelivät, että olet ihan hullu, kun jätät kaiken soittamisen varaan. Mutta sitä päätöstä en ole koskaan katunut. ANSIO SIITÄ, että Sisko Poikkipuoli löysi Eläkeläiset ry:n toiminnan kuuluu järjestön ensimmäiselle puheenjohtajalle Sirkka Lehtivuorelle. Mukana oli sattumaakin. – Muutimme Helsingissä samaan taloon, missä Sirkka Lehtivuori asui. Hän oli myös nähnyt minut soittamassa urheiluseura Haagan Terän tilaisuuksissa. Hän kertoi, että Koiton talon juhlasalissa ryhdytään pitämään eläkeläisten tansseja ja kutsui minut sinne soittamaan ja laulamaan. Ihmiset ihmettelivät, että olet ihan hullu, kun jätät kaiken soittamisen varaan. Mutta sitä päätöstä en ole koskaan katunut.” Koiton kautta tie vei lukuisiin eläkeläisyhdistysten tapahtumiin. Taitavan ja innostavan muusikon maine levisi nopeasti. –Yhdistyksethän vierailivat todella innokkaasti toinen toistensa tilaisuuksissa. Paikalla saattoi olla kymmenen linja-autokuormaa. Kun kävin yhdessä paikassa soittamassa, niin kutsuja seurasi, että tule meillekin. Se oli Eläkeläiset ry:n innostunutta alkujuttua kaikki. Uusia yhdistyksiä perustettiin, ja olen soittanut monen yhdistyksen 10-, 20-, 30-, 40ja 50-vuotisjuhlissa. Myöhemmin Järvenpäässä Sisko Poikkipuoli myös liittyi Eläkeläiset ry:n jäseneksi. –Tein paljon yhteistyötä yhdistyksen silloisen puheenjohtajan Aulis Salmen kanssa. Hän sitten sanoi minulle että kun sinä täällä muutenkin olet melkein joka päivä, ota nyt jäsenkirjakin. Ja niin minä viisikymppisenä liityin jäseneksi. – Menin aikalailla ristiin rastiin, esiinnyin yksin eläkeläisten tilaisuuksissa päivisin ja bändin kanssa tanssipaikoissa viikonloppuisin, välillä arki-iltaisinkin. Joka päivä oli menoa johonkin. – Ohjelmisto eläkeläisten keikoilla oli vanhaa tanssimusiikkia. Kun isä oli vanha pelimanni niin minullakin oli hyvin hallussa vanha musiikki ja tyyli. Tarvittiin valssia ja foxtrottia, jenkkaakin. Ja siellä oli niin pirteitä eläkeläisiä että ne menivät polkkaakin niin että hengästytti soittaessakin. KUN HUMPPABUUMI iski, tanssiorkestereilla riitti keikkaa. 70ja 80-luku olivat Sisko Poikkipuolelle yhtyeineen kovaa menoa. Keikkoja oli 25–28 kuukaudessa. Hurjimpina päivinä Poikkipuoli muistelee tehneensä peräti kolme esiintymistä eri paikoissa. Listalla olivat isot paikat: Helsingin Pavi ja Lohjan Tanhuhovi, Vantaan Puistokulma, Turun T-talo ja niin edelleen. Näihin tehtiin esiintymissopimukset koko vuodeksi kerrallaan. Olohuoneen seinällä on kaksi kuvaa Sisko Poikkipuolesta, eroa noin neljäkymmentä vuotta: Sisko vuoden vanhana (tyttären lahjaksi tilaama piirros, taiteilijan nimi ei tiedossa) ja 42-vuotiaana. Sohvalla Sisko Poikkipuoli itse, 87. 20 Eläkeläinen 1/2023
– En tiedä, mistä se suosio tuli. En ole koskaan ollut tähti enkä julkkis, mutta keikkaa minulla oli. Sisko Poikkipuoli pohtii nyt, että Eläkeläisten tilaisuuksissa esiintyminen oli hänelle koko ajan tietynlainen henkireikä. – Olen aina arvostanut hirveästi ikäihmisiä. Isä oli työväenliikkeen mies ja rauhanmies. Ei sitä ajatusta koskaan kotona tuputettu meille, mutta ikäihmiset ovat tehneet aika paljon tämän meidän Suomemme hyväksi. Bändihomma kulki eteenpäin, mutta Siskon ja Kalevin avioliitto alkoi rakoilla. Sinnittelyä vaikeuksien voittamiseksi kesti elokuuhun 1977, mutta sitten mitta tuli täyteen. Avioero astui voimaan marraskuussa. 1980-luvun alku oli Sisko Poikkipuolen elämässä kiireistä aikaa. Keikkojen määrä vain kasvoi. Tähän ajanjaksoon mahtui myös kolmen äänitteen teko. Niillä oli mukana sekä Siskon omia sävellyksiä että lainakappaleita. Esikois-LP Kevätkaipaus ilmestyi kesäkuussa 1981. Sitä seurasivat c-kasetteina julkaistut Yksinäinen muisto (1982) ja Perhosen lento (1985). Sisko Poikkipuolen kappaleita kuten Karkkilaan, Elää saan ja Älä itke, ole onnellinen löytyy kuunneltavaksi YouTubesta. MIESTEN MAAILMA. Sitähän noiden vuosikymmenten musiikkija tanssibändiala oli. – Minä olin kuitenkin se joka järjestelin kaikki asiat ja myin itse keikat sen jälkeen kun bändi jäi yksin minulle. Sisko oli pomo, Poikkipuoli nauraa. – Ja pärjäsin aina oikein hyvin. Koskaan ei tullut vaikeuksia sen takia, että olin nainen. Kosteassa soittomaailmassa Siskolla oli tiukka linja. – Viinan kanssa läträämistä en hyväksynyt ollenkaan. Sai olla kuinka hyvä soittaja tahansa, niin meidän keikoilla ei otettu. Poikkipuoli kertoo aina esiintyneensä mieluummin tanssipaikoissa kuin ravintoloissa. – Kyllähän niitäkin paikkoja tehtiin, oli Vanha Maestro ja Paasitorni ja muita. Mutta tuntui, ettei ravintoloissa tunnin jälkeen ollut mitään väliä mitä soitti, kunhan tuli korkealta ja kovaa. SISKO POIKKIPUOLI oli usein mukana myös eläkeläisyhdistysten linja-automatkoilla eri puolille Suomea. Monet reissuista veivät pääkaupunkiseudulta Varkauteen, missä määränpäänä oli Eläkeläiset ry:n lomapaikka Kuntoranta. Näillä matkoilla hän ystävystyi Kuntorannan toiminnanjohtajana työskennelleen Eino Puumalaisen kanssa. Bändipuolella eräs tavoite saavutettiin vuoden 1983 lopussa, kun yhtye oli esiintymässä vantaan Puistokulmassa. Silloin tehtiin paikan yleisöennätys, joka siihen asti oli ollut Reijo Kallion nimissä. Yleisöennätykset rikkoutuivat monessa muussakin paikassa. Mutta juuri silloin alkoivat rasitus ja keikkatahti vaatia veroaan. ”Kipu polttaa lapaluihin asti ja kädet tuntuvat puutuvan. Pyörryttää.”, Sisko Poikkipuoli kirjoitti päiväkirjaansa. – Soitin kaikki keikat seisoaltani, en koskaan istunut. Se oli helpompaa, kun lauloin myös paljon. Mutta hanuri kuitenkin painaa toistakymmentä kiloa. Muut haitaristit ihmettelivät. Mikä helkkarin taika siinä on, että sinä jaksat seistä, Siskolta kysyttiin. – Sanoin aina, että mottimetsässä sen salaisuus. Kysyjiä se nauratti, mutta he eivät tienneet, miten kovasti olin aikoinaan tehnyt metsätöitä isän ja justeerin kanssa. Sisko vietti 50-vuotisjuhliaan tammikuussa 1986. Saman vuoden marraskuussa hänet kiidätettiin ambulanssilla sairaalaan kesken keikan. – Menin pökerryksiin Leppävaaran Kansantalon lavalla. Syytä tajunnan menetykseen etsittiin kolme kuukautta. Hermoratatutkimuksessa Meilahdessa lopulta selvisi, että kolmen niskanikaman välissä oli hermo pahasti kiristyksessä. – Lääkäri sanoi, että nyt olisi syytä laittaisi hanuri laatikkoon, jos haluaisin vielä tulevaisuudessa kävellä. Vika oli niskassa sellaisessa paikassa, että sinne ei voitaisi puukolla mennä. – Se oli elämän totisin paikka. Enkä sitäkään varoitusta oikein meinannut uskoa. Tanssikeikoille otin tuuraajia, enhän voinut irtisanoa vuoden sopimuksia. Mutta eläkeläisten keikoilla kävin silloin tällöin kokeilemassa. SOITOT VÄHENIVÄT ja jäivät. Sisko Poikkipuli on silti aivan viime vuosiin asti käynyt eläkeläisten ja muiden järjestöjen juhlissa ja muissa tilaisuuksissa juontokeikoilla, ja kenties vähän soittamassakin. – Ja on niin hienoa kun yhä tulee vanhoilta tutuilta kyselyjä kotiin että miten sinä voit ja käytkö vielä soittamassa. Sisko Poikkipuolen kiinnostus on suuntautunut vahvasti synnyinseuduille Vuotinaisten suuntaan. Sieltä löytyy myös rakas kesäpaikka. Kaupunkikoti on Karkkilan keskustassa. – Joku joskus sanoi, että vaikka lauluissani on murhetta ja vaikeuksia, niin takana on aina sellainen ajatus, että huominen päivä on parempi. Silloin tajusin itsekin, että niinhän se on. Se on ollut minulle vähän niin kuin semmoinen elämän motto. Sisko Poikkipuolen haastattelun lisäksi lähteenä on käytetty Marja Hollin ja Sisko Poikkipuolen kirjaa Elää saan (Lukutoukan Kirjakauppa 2009). Menin aikalailla ristiin rastiin, esiinnyin yksin eläkeläisten tilaisuuksissa päivisin ja bändin kanssa tanssipaikoissa viikonloppuisin, välillä arkiiltaisinkin.” Siskon ja Kalevi Poikkipuolen yhtye 60–70-luvun taitteessa: vasemmalta lähtien Kalevi Poikkipuoli, Reijo Melto, Harri Peltola, Tauno Toivanen. Sisko Poikkipuolen sävellyksiä ja sanoituksia on 1980-luvulla julkaistu kolmella äänitteellä. Eläkeläinen 1/2023 21
KUKA Riitta Suhonen ? Äiti ja isoäiti ? Vartiokylän Eläkeläiset ry:n jäsen ? Harrastaa kulttuuria monipuolisesti ? Kirjoittaa muun muassa runoja Eläkeläinen-lehden Runopysäkki-palstalle ? Maalaa tauluja ja opettelee tekemään keramiikkatöitä KULTTUURI TIINA RAJALA S anotaan, että kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Katselimme vanhoja valokuvia Riitta Suhonen ja minä. Riitta on suunnitellut kuva-arkistonsa luovuttamista Kansan Arkistolle, kunhan saa ensin laadittua tarvittavat taustatiedot ja liitettyä ne kuviin. Riittävät tiedot ovat tarpeen, jotta kuvat saa puhumaan myös niille, jotka katselevat niitä meidän jälkeemme. Totesin, että Riitan kuvat olivat esimerkillisessä järjestyksessä – ainakin moniin näkemiini kuvakasoihin verrattuna. Kuvat oli kiinnitetty albumiin esimerkillisesti pahvisten kuvataskujen avulla eikä esimerkiksi liimalla. Tärkeimmät tiedotkin oli merkitty niin, että kuvista näki milloin ja missä ne oli otettu. Monia katsojia kiinnostaa eniten, mikä on kuvan aihe: mitä tai ketä se esittää ja miksi se on otettu. Nämäkin tiedot olivat Riitalla tallessa ja niistä sain kuulla monta kiintoisaa tarinaa. Kuvat kertovat Riitta Suhonen on suunnitellut kuvaarkistonsa luovuttamista Kansan Arkistolle, kunhan saa ensin laadittua tarvittavat taustatiedot ja liitettyä ne kuviin. Kuin prinsessa, vaikka oli sota – Synnyin sotaan, aloitti Riitta kertomuksensa kuva-albumi edessään. Hän syntyi 1939 ja hänen äitinsä oli poliittisena vankina Hämeenlinnassa. Perheystävä Tellervo Salminen otti Riitan hoiviinsa ja piti hänet kuin omana tyttärenään tämän elämän ensimmäiset kuusi vuotta. Sitten oma äiti Martta pääsi vapaaksi. Tellervo eli Telle oli se ihminen, jonka ansiosta nuo kuvamuistot ovat olemassa. – Ihan älytön määrä kuvia. Kyllä olen monta kertaa miettinyt, miten se oli mahdollista, miten rahat riittivät. Telle omisti oikean kameran, jota hän on näemmä innokkaasti myös käyttänyt. – Mut puettiinkin kuin mikäkin prinsessa. Albumissa on tosiaan Riitasta monta kuvaa, useimmiten sievässä vaaleassa mekossa ja iso rusetti päässä. Ehkä asiaan vaikutti sekin, että Telle oli modisti eli hatuntekijä ammatiltaan. Hänellä oli vuosien mittaan myös oma hattukauppa Helsingissä. Monenlaisia muistoja Stadista Sota nousee esiin Riitan kuvista ja tarinoista. Asuttiin milloin Siltasaaressa ja Kalliossa, milloin Porvoonkadun villoissa. Välillä piti juosta pommisuojaan ja jostain kuvasta Riitta muisti, että tuo talo sai osuman. Joskus piti lähteä sotaa pakoon pois Helsingistä, Espoon Jupperiin. Sodasta huolimatta kuvista välittyi tavallista arkielämää: käytiin koulussa ja töissä, lapset leikkivät ja pelasivat Brahenkentällä. Riitta muisti, että hänet lähetettiin muiden lasten kanssa ostamaan pipareita Hildénin leipomosta. Siellä suhtauduttiin myönteisesti ihmisiin, jotka olivat maassamme joutuneet ”yhteiskunnan väärälle puolelle”, koska olivat vasemmistolaisia. Leipomo sijaitsi Kulosaaressa. SilIhan älytön määrä kuvia. Kyllä olen monta kertaa miettinyt, miten se oli mahdollista, miten rahat riittivät.” Riitta Suhosen albumissa kuvat ovat esimerkillisessä järjestyksessä. ”Mut puettiinkin kuin mikäkin prinsessa.” Useissa albumikuvissa Riitta esiintyy iso rusetti päässä. Riitta Suhonen keinuu, paikka on luultavasti Torkkelin puistossa. Tämänkin kuvan otti perheystävä Tellervo Salminen. Juuri Salmisen ansiosta suuri määrä kuvamuistoja on olemassa Riitta Suhosen albumissa. TIINA RAJALA TELLERVO SALMINEN 22 Eläkeläinen 1/2023
MUSIIKKKI Tuomo & Markus: Game Changing. Grandpop 2023. VUOSIEN VARRELLA lukuisia suomalaisyhtyeitä tai yksittäisiä artisteja on lähetetty maailmanvalloitukseen ja tultu maitojunalla takaisin. On toki poikkeuksia kuten lajissaan todella iso Nightwish tai se, että Daruden Sandstorm-kipaletta on kuunneltu YouTubessa 13 vuoden aikana 243 miljoonaa kertaa. Jo ennen Tuomo & Markus -duon ( Tuomo Prättälä ja Markus Nordenstreng) toisen albumin virallista julkaisua tammikuussa alkoi kohina äänitteen tasosta. Täys osumasta puhuttiin, eikä tyhjään. Aika näyttää, miten kiekko lähtee myymään ja miten aiottujen Euroopan ja Pohjois-Amerikan kiertueiden kanssa käy. Hyvä levy tämä liki 56-minuuttinen tupla-albumi on. TUOMO & MARKUKSEN ensialbumi Dead Circles ilmestyi vuonna 2016. Kun koronapandemia vielä viivytti julkaisua, niin Game Changingia on ollut aikaa hioa, viimeistellä. Neljä ennakkosingleä Wishful Information, Highest Mountain, We’re Not Buying It ja Love Coming Down latasivat odotuksia eikä turhaan. Vaikka duo ja taustojen rumpali-pasunisti Juho Viljanen, basisti-taustalaulaja Jere Ijäs ja pedal steel -kitaristi Miikka Paatelainen sekä yksittäisillä kappaleilla vieraissa käyvät trumpetisti Verneri Pohjola ja jouhikkotaiteilija Pekko Käppi ovat supisuomalaisia, niin tuotos voisi olla rapakon takaa ja jopa sinne suunnattu. JO LATEBIRDS-YHTYEESSÄ toimineen Markus Nordenstrengin ja jazzpiireistä tunnetun mm. Ilmiliekissä soittaneen Tuomo Prättälän ensilevy Dead Circles äänitettiin Arizonassa ja yhteydet jenkkiläisiin laatumuusikoihin ovat vahvat. Nytkin mukana ovat toistakymmentä albumia julkaissut, monien nimiartisten levyjä tuottanut Jonathan Wilson ja kitaristi Marc Ribot, joka on ollut mm. Tom Waitsin ja Elvis Costellon bändeissä. Rytke on albumilta kaukana, Tuomo & Markuksen lauluharmonia tuo mieleen vuosikymmenten takaa jotain Crosby, Stills, Nash & Youngin ääniä. Taustat on huolella tehdyt, vaihtelevat ja niissä on todella paljon kuunneltavaa. Kokonaisuuden 11 kappaletta eivät ole tyhjää hömppää vaan jo nimibiisi Game Changing viestii, että maailma, jonka tunsimme, on muuttunut eikä paluuta entiseen ole. Muista esimerkiksi Hecho En Mexico haitareineen tarttuu heti ja teksti USA:n rajan piikkilankamuurista, sen jakamista perheistä, vanhemmistaan erotetuista lapsista ja yössä vartijoita pakenevista maahantulijoista on yhä ajankohtainen. AKI RÄISÄNEN TE R O A H O N EN Tuomo & Markus Täysosumaksi hypetetty Kuvien arkistointiohjeita DIGIKUVISTA ON erillinen ohje Kansan Arkiston verkkosivuilla. Liitä kuviin, myös negatiiveihin ja dioihin tarpeelliset tiedot ? numeroi paperikuvat pehmeällä lyijykynällä kovan alustan päällä ja diakehykset spriiliukoisella tussilla ? numeroi negatiivien säilytyspussit tai -liuskat, älä kirjoita negatiivien päällä, älä koske negatiivin himmeään pintaan, varo sormenjälkiä ? Kirjoita kuvien tiedot numerojärjestyksessä erilliselle paperille kuvanumero, aika: milloin kuva on otettu, paikka, kuvaaja, henkilöiden nimet, kuvan aihe, kuvauksen kohde ja kuvan tapahtuma (mikä järjestö, tilaisuus, työpaikka tai rakennus, ketkä henkilöt, mikä tilanne, jne.), kuvan lahjoittajan, tietojen antajan nimi ja osoite Kuvien säilytys ja hoito ? suojaa kuvat auringon valolta ja pölyltä ? käsittele kuvia varoen, älä tartu kuvapintaan paljain sormin ? säilytä valokuvat esim. kirjekuorissa, silkkipaperipusseissa tai happovapaasta kartongista valmistetuissa albumeissa; älä käytä muovitaskuja tai albumeja, joissa on itsekiinnittyvät sivut ? albumikiinnitykseen kuvakulmat ovat turvallisimmat; älä käytä teippejä, sinitarraa, liittimiä tai liimoja ? älä säilytä kuvia lämpimissä tai kosteissa tiloissa Kuvien keruu ja tallentaminen ? pidä eri luovuttajien kuvat omina kokonaisuuksinaan; säilytä kuvat ja tiedot huolellisesti esim. suurissa kirjekuorissa ? muista kerätä myös negatiivit talteen ? ota talteen myös vahingoittuneet ja haalistuneet kuvat, filmit, rainat ja elokuvat ? toimita kuvat ja negatiivit Kansan Arkistoon (järjestökuvat, poliittisiin tapahtumiin liittyvät kuvat, työväestön elinoloista, -ympäristöstä ja elämäntavasta, työläiskodeista ja vapaa-ajanvietosta kertovat kuvat, henkilökuvat jne.) ? lähetä kuvat hyvin pakattuna tietoineen Kansan Arkistoon, Vetehisenkuja 1, 00530 Helsinki ? Pia Pursiainen, kuva-arkistoyksikön tutkija, p. 050 308 3252 Kansan Arkistossa kuvat tallessa ja käytössä ? arkisto säilyttää kuvat asiantuntevasti ? arkisto palvelee yleisöä ja tutkijoita ? arkistosta voi tilata kuvista kopioita ? valokuvia käytetään tutkimuksen lähdemateriaalina, kirjojen ja lehtien kuvitukseen, dokumenttielokuviin, TV-ohjelmiin, näyttelyihin jne. oikeudenomistajien luvalla loin sinne kuljettiin raitiovaunulla. Kuvat antoivat ihailla vielä Helsingin ihania kesämaisemiakin. Lomailuun ja vapaa-ajan viettoon kuuluivat muun muassa Pyysaari, Kruunuvuorenselkä ja Kissinki. Näistä ajoista ja ihmisistä Riitta on kirjoittanut Paratiisin lapset -kirjasen. Se on nähtävissä Kansan Arkistossa. Valokuvat ja kulttuurivihko Eläkeläiset ry on tuottanut Kulttuurivihon yhdistysten ja henkilöjäsenten käyttöön täksi vuodeksi. Sen tarkoitus on kannustaa kulttuurin harrastamiseen ja kokemiseen sekä yksin että yhdessä. Kulttuuriharrastuksissa on valinnan varaa. Itselleni valokuvakatselmus Riitta Suhosen kanssa oli antoisa. Paljon oli tuttua ja kotoisaa, kuten lapsuudenkodissani näkemäni kuvat Sadan markan villoista Porvoonkadulta, tarinat ja omatkin muistoni Helsingin merestä ja saarista. Samalla opin uutta. Valokuvat ja valokuvaus on kulttuuriharrastus muiden muassa. Yhdistyksissämme toimii valokuvaja maalauskerhoja sekä lukuja kirjoittajapiirejä. Ehkä jossain kerhossa innostutaan kertomaan tarinoita valokuvista, maalaamaan tai tekemään niistä uusia tulkintoja esimerkiksi teatterin keinoin. Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n koulutussuunnittelija. TE LL ER V O S A LM IN EN Eläkeläinen 1/2023 23
KULTTUURI TO N I H Ä R KÖ N EN / LI K E Jonna Järnefelt tulkitsee hienosti Katrinan ylpeän, vahvan naisen roolin. KULTTUURIKLUBI SISKOTUULIKKI TOIJONEN KIRJA Tiina Lehikoinen: Punelma. Like 2022. TIINA LEHIKOISEN ”esseihtivä” esikoisromaani Punelma on poikkeuksellisen taidokkaasti kirjoitettu, yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen ja muihin epäkohtiin pureutuva mestariteos. Lehikoinen käy vuoropuhelua Eino Leinon Jaana Rönty -romaanin nimihenkilön kanssa antaen Leinon kuvaamalle rujolle köyhälistönaiselle toisenlaisen äänen ja kuvaamalla karrikoidun hahmon toisin. Leinon silloisia poliittisia jännitteitä kuvaava ironinen aikalaisromaani Jaana Rönty ilmestyi ensimmäisten eduskuntavaalien ja suurlakon jälkeen sisällissodan kynnyksellä vuonna 1907. Suosittelen lukemaan Leinon kirjan rinnan Punelman kanssa. Toisin kuin Leino, Lehikoinen tuntee kunnioitusta ja syvää myötätuntoa Jaanaa kohtaan puhutellen häntä vertaisenaan. Romaani tuo kiinnostavasti esiin viime vuosituhannen alun aatemaailmaa ja vallassa olleiden arvojen vastaan sotinutta köyhälistönaisten historiaa. Punelmassa pohditaan sitä, missä määrin Leinon poliittiset näkemykset vaikuttivat hänen luomaansa kuHerkkävireinen vuoropuhelu ELOKUVA Hamsterit. Ohjaus Markku Pölönen. ARMOITETUN HUMORISTIN ja satiirikon Veikko Huovisen riemastuttavista romaaneista on vuonna 1957 ilmestynyt Hamsterit sukeutunut hyväntuuliseksi, onnistuneeksi elokuvaksi maaseutukuvaajana kunnostautuneen Markku Pölösen ohjamana. Pääosassa on Pölösen luottonäyttelijä Peter Franzén, joka kunnostautui jo vuonna 2004 ensi-iltansa saaneessa Huovis-filmatisoinnissa Koirankynnenleikkaaja. Elokuvan nostalgiset tunnelmat ja tapahtumat kirjan tyyliin sijoittuvat 1950-luvun loppupuolen seesteiselle maaseudulle, sodanjälkeisen niukkuuden jo hieman hellittäessä. Hamsteri on sympaattinen ja hyväntahtoinen, seikkailukirjojen maailmoihin uponnut yksinäinen maailmanparantaja ja kaikkien alojen asiantuntija. Kaupungista maalle muuttanut melankolinen miekkonen, jonka ainoa ystävä on lemmikkihiiri Minni. Franzén on hyvä näyttelijä, joka eläytyy tragikoomisen Hamsterin rooliin mainiosti, mutta huovismaiseen levolliseen tuumailuun ja filosofointiin hänelle ei kaikelta touhotukselta oikein tahdo aikaa riittää. Naapurihuvilaan pelmahtavaa, veikkausvoiton saanutta pikkuvirkamies Rurikia hyvin esittävä Jaakko Ohtonen ja erinomainen Vilma Kinnunen Tellun roolissa jäävät armotta valkokangasta hallitsevan Franzén varjoon. Hyväntuulinen elokuva on vanhahtavalla tavalla nostalginen ja huvittava. Erityisesti se houkuttelee palaamaan Veikko Huovisen teosten sinisten ajatusten pariin. Nostalginen veijaritarina Tunteikas Katrina NÄYTELMÄ Katrina. Esityksiä Tampereen Työväen Teatterissa 26.4. saakka. AHVENANMAALAISEN Sally Salmisen 1936 ilmestynyt, nyttemmin Juha Hurmeen suomentama, valtavaan menestykseen ympäri maailmaa noussut Katrina on jäänyt Suomessa liian vähälle huomiolle. TTT:ltä oli kulttuuriteko nostaa Katrina teatterin lavalle. Visuaalisesti todella kaunis esitys kertoo ylpeästä, vahvasta naisesta Katrinasta, joka jääräpäisesti perää oikeuksiaan ja ihmisarvoaan Ahvenanmaan saaren karuissa oloissa. Sinne viehko pohjanmaalainen ajautuu rakkauden huumassa luikuria laskeneen sutkin merimiehen tarinoihin saaren oloista luottaen. Dramaturgi Seija Holma ja ohjaaja Johanna Freudlich luottavat perinteisen teatteri-ilmaisuun, joten tarjolla on vanhaa kunnon epookkiteatteria niin hyvässä kuin hetkittäisessä kliseisyydessään. Tunteisiin vetoavan esityksen toisteisuudessa olisi ollut karsimisen varaa, mutta emotionaalisesti perhedraama on väkevä. TTT:n notkeat luottonäyttelijät tekevät kukin hyvää työtä ja selvittävät kliseisetkin kohtaukset vailla myötähäpeää. Hidastempoiseen esitykseen liikettä saadaan, kun Ari Nummisen tunnetulla taidollaan tanssittaa saarelaisia. Mark Väisäsen eleetön saaristolavastus on tavattoman kaunis ja toimiva ja Eero Auvisen valaistus luo hienon merellisen tunnelman. vaan punaisesta Jaanasta. Leino vaikuttaisi tunteneen närää luokkatietoista sosialistista liikettä kohtaan. Lehikoisen romaanissa on vahva, monipuolisesti feminististä teoriaa ja tutkimusta hyödyntävä eetos. Fakta ja fiktio nivoutuvat taidokkaasti toisiinsa runoin ja aforismein tilkittynä. Romaani pursuaa aihepiirejä, kannanottoja ja mielipiteitä, jotka Lehikoinen kuin ihmeen kaupalla palauttaa dialogiin Jaanan kanssa. Tutkimuksellinen aineisto ei peittoa Lehikoisen lyyrisen kaunista kieltä. Ennen kaikkea Punelma on hieno romaani. Tiina Lehikoinen Hamsterit on hyväntuulinen ja vanhahtavalla huvittava elokuva. K A R I S U N N A R I / TT T A N N A M A R IA PA LS IIK O N EN / M R P 24 Eläkeläinen 1/2023
LEDARE JAN KOSKIMIES chefredaktör I medierna har man gjort riksdagsvalet i april 2023 till ett val mellan en nedskärningspolitik och satsningar på välfärdsstaten. Opinionsundersökningarna har under den senaste tiden förutspått en valseger för högeroppositionen som driver en nedskärningslinje. Å andra sidan ligger det sammanlagda understödet för den nuvarande regeringen på en fortsatt hög nivå. Eftersom läget är jämnt kommer valkampanjerna att ha stor betydelse för utgången. Pensionärerna rf driver i valet organisationens egna målsättningar. Våra aktörer, funktionärer och aktiva medlemmar för fram målsättningarna i diskussioner med partierna och med olika kandidater, vid torgevenemang och på sociala medier. Vi för fram ett krav om ett rättvist samhälle där äldre människor har en tryggad utkomst och de tjänster de behöver samt lika möjligheter till delaktighet. PENSIONÄRERNA UTGÖR en stor grupp, totalt över en och en halv miljon, och de är också aktiva väljare. Partierna är medvetna om pensionärernas avgörande roll och strävar därför efter att övertyga dem och aktar sig noga för att skrämma iväg pensionärerna. I praktiken delar samtliga partier exempelvis vårt mål om en förbättring av äldretjänsterna och de förnekar att de planerar några nedskärningar i tjänsterna. Väljarna måste nu bedöma hur realistiska partiernas löften är. Är det till exempel realistiskt att sänka skatterna och skära ned på de offentliga utgifterna utan att samtidigt röra de största utgiftsposterna i budgeten, såsom äldretjänsterna? Ekonomin borde inte heller vara valets enda tema. Det är märkligt att medierna utlovar ett rent ekonomival, precis som om valet vore något isolerat och helt oberoende av det pågående kriget i Ukraina och de krav och konsekvenser kriget innebär för hela Europa. Fjolåret förde med sig ett krig, människor på flykt, inflation och en energikris. Coronapandemin är inte heller ett avslutat kapitel. Tänk om problemen inte tar slut utan tvärtom förvärras? I VALDEBATTERNA behövs just nu det slags breda mångsidiga perspektiv som pensionärerna tack vare ett långt livs erfarenheter besitter. Många kommer till exempel ihåg oljekrisen på 1970-talet och den skyhöga inflationen och hur vi klarade av det. Vi har heller inte glömt 1990-talet recession, den så kallade ”laman”, och den nedskärningspolitik som då fördes. De misstag som då gjordes får inte upprepas idag. Översättning: Anne Lindfors-Shaban Pensionärernas röst avgör Partierna är medvetna om pensionärernas avgörande roll. PENSIONÄREN BOK Rosa Liksom: Väylä. Kertomus. Like 2021. 266 s. ROSA LIKSOMS senaste roman Väylä berättar om flykten till Sverige hösten 1944. Fortsättningskriget har härjat i Lappland. Den tidigare bundsförvanten har förvandlats till fiende, ödelagt och bränt allt på sin reträtt och kvinnor och barn med boskap försöker ta sig västerut. Jag-berättaren i romanen är en liten, skarpsynt flicka, vars uppgift är att driva boskap över till Sverige. Hon gör och ser mera än något barn borde göra eller se. Med tiden måste hon ta ansvar också för sin mor och andra flyktingar. Ingen av dem vet särskilt mycket om helhetssituationen, men flickan förstår att nu håller det på att hända något avgörande. Världen kommer inte att vara den samma som förr. Det är svårt att låta bli att dra paralleller med nuläget. Liksom har skrivit boken på tornedalsfinska, vilket gör att språket kan vara lite krävande för några, men i det här fallet kan ljudboken vara njutbar. För översättarna är dialekterna alltid en utmaning, men många gånger har de klarat även Liksoms språk fint. (En läckerbit är Liksoms Crazeland på danska av Helena Idström 2001.) Man får hoppas att även Väylä kommer ut på nordiska språk, särskilt nu, då människor igen är på flykt i Europa. I HISTORIESKRIVNINGEN har man beräknat att mellan den 22:a och den 25:e september 1944 hade sammanlagt 23 400 människor samt 11 050 kor och hästar kommit över Torneälven från Finland till Sverige. Mottagningen var så bra som den under rådande förhållandena kunde vara. Kommendanten för Norrland betonade: ”Vi har nu förberett oss att ta emot flyktingar från ett helt landskap i Finland. De anländer till vårt land fysiskt uttröttade och själsligt nedstämda inför framtidens utsikter.” (Susanna Runtti: På flykt till grannen. Kulturfonden för Sverige och Finland. 1994.) Förutom finnar fanns det då i Sverige 100 000 norrmän, danskar och balter och 6000 estlandssvenskar. Därtill kom folk från Tyskland, Österrike, Tjeckoslovakien, Polen, Sovjetunionen, Frankrike, Holland, Jugoslavien, Belgien. Visst drabbades också Sverige, fast landet undkom det allra värsta. LIKSOM BESKRIVER förhållandena och händelserna på ett naturalistiskt sätt. Naturen och djur ger människor lite tröst, men det är också allt. Resan tillbaka till de plundrade hemtrakterna tar på krafterna – och det är mänskligt att den unga flickan till slut tar vägen tillbaka till väst! Torneälven är smal och vandringen har vanligtvis gått västerut – av geografiska och politiska skäl. MAIJALIISA MATTILA fd nordisk lektor i finska JO H A N N A LA IT A N EN / LI K E Med kossor och barn till grannen Rosa Liksom Eläkeläinen 1/2023 25
NIINA HAKALAHTI Lähetä runosi osoitteeseen Niina Hakalahti, Kukkolankatu 16, 33400 Tampere tai niina.hakalahti@sci.fi. RUNOPYSÄKKI T oisinaan on kiinnostavaa kuulla runoihin liittyvä tarina. 92-vuotias Salme Saarinen kertoo, miten ero oli aikoinaan laukaiseva tekijä runojen kirjoittamiseen, kirjoittamalla saattoi purkaa tuntoja. Saarisen runoja ei ole julkaistu, joten Mummon kaiho on ensimmäinen työ, joka pääsee pois pöytälaatikosta. Mummon kaiho on haikea ja seesteinen runo, jossa muistellaan elettyä elämää ja etenkin nuoruutta. Pohjavire on myönteinen. Vaikka monesta on pitänyt luopua, silti taivaan tähdet ovat yksinäisen seurana, aurinko jakaa lämpöään sekä syksy antaa voimaa. Muutos ja luopuminen ovat tosiasioita, mutta elämä jatkuu. Runohan päättyy jatkuvuuteen: ”yhä muistoja tullessaan tuo”. Saarisen runo pohjautuu Sarkian , Kailaan, Harmajan ja muiden 1900-luvun alun lyyrikkojen perinteeseen. Vanhan runokielen muodot, kuten ”seuranain”, ”taivahan”, ”taivaltain” ovat tyylipuhtaasti käytössä. ”Elon tarinaa kuiskivan kuulen,/ jää vain kaipuu ystäväin luo.” Lueskelin useampaan kertaan noita kahta säettä ja lähinnä pohdin sitä, kuka oikein kuiskii elon tarinaa. Päädyn siihen, että taivaan tähdethän ne tarinaa kuiskivat. ”Linnut oksiltaan laulunsa suo” on kaunis ja mieleen jäävä säe. Myös Olli Saariniemen Värssy-runoon liittyy tarina. Nuori nainen oli menehtynyt traagisesti onnettomuudessa. ”Tapaus sai ajattelemaan, kuinka arvaamatonta elomme kulku voi olla. --Se sai ajattelemaan jälkeen jääviä lähiomaisia. Tuli halu antaa toimintaohjeita”, Saariniemi kirjoittaa. Runon kolme ensimmäistä säettä syntyivät heti onnettomuuden jälkeen. Kaksi viimeistä säettä syntyivät vasta myöhemmin, kun paikallislehdessä oli kerrottu, kuinka vainajan tuhka oli siroteltu kotitunturiin runsaslukuisen saattajajoukon läsnä ollessa. Sitäkin Saariniemi pohdiskeli, onko Värssy muistolause vai enemmänkin ”toimintaohje jälkeenjääville”. Värssy toimii oikein hyvin sekä muistorunona että myös toiveen ilmaisuna jälkeenjääville. Runo on kompakti ja kuvastaa hyvin sitä, miten surun keskellä ei yleensä ole runsaasti sanoja. Silloin on lohdullista ja arvokasta, että joku muu sanoittaa surun. Värssykin on hieman sovellettuna esiintynyt kerran kuolinilmoituksessa. Huumorin viisaus Runopysäkkiblogin (se löytyy Eläkeläiset ry:n kotisivuilta osoitteesta elakelaiset.fi/blogit) puolella on luettavana kaksi vuoden vaihtumista ja uuden alkamista käsittelevää runoa, sekä Carita Kuitunen että Arto Tuomi kirjoittavat aiheesta. Täällä Runopysäkillä taas Pertti Korhonen kääntää katseensa menneeseen jouluun. Kirje joulupukille! on ajankohtainen. Leikkisyyden ja kepeyden kautta nousee esiin vakava teema: kuluttaminen ja siihen liittyvä problematiikka. ”Omatuntoni on nyt hiilineutraali ilmastonmuutoksesta.” Korhosen runo toi mieleeni Arvo Turtiaisen Rauhan juhla -joulurunon, jota olen varmasti useammankin kerran muistellut Runopysäkillä. (Runoilija Turtiaisen mainitsin muuten vuoden viimeisessäkin jutussa Marketta Salinin runon yhteydessä.). Rauhan juhla löytyy kokoelmasta Hyvää joulua vuodelta 1967. Runossa Turtiainen kirjoittaa muun muassa näin: ”Sitten leikkikaluja leikkiautoja viisi miljoonaa nukkea/junia laivoja lentokoneita tinasotamiehiä/ suksia luistimia hyppynaruja sputnikkeja”. Lopuksi todetaan, että Jeesus olisi ”kaatanut kaikki markkinapöydät”. Vuonna 1967 ei vielä käytetty ilmastonmuutos-käsitettä, mutta epäilemättä Turtiaisen kriittisyys kohdistuu kaikenlaiseen tuhlaukseen. Korhosen Kirje Joulupukille! -runossa ollaan vastaavan kulutuskriittisyyden äärellä. Korhonen sanailee, kuinka Petterin kavioiden kopse kuuluu, mutta ei osu Petteri paikalle, ohi menee. Itseironiaakaan ei runoilija unohda, kun farkkujen nappi kiristää: ”Näinköhän täytyy jo Dresmannin alennusmyyntiin matkustaa.” Pentti Syväsen ja Anja Säkkisen runot sisältävät kumpikin arkijärjen filosofiaa. Syväsen MokA (tulkitsin, että runon nimi kirjoitetaan siis tarkoituksellisesti noin) muistuttaa siitä, että mokia pelkäävä jää muumioitumaan ”hyllyyn”, toisin sanoen elämä jää elämättä. Kielikuvia ja äänteiden voimaa hyödyntävä runo tarjoilee huumorin kautta arkifilosofiaa. Osittaiset riimit tuovat rytmiä. Y-vokaalia käytetään leikkisästi: ”olet nynny/siihen en kyllä yhdy/ sammui hetkeksi lyhty”. MokA-runo tarjoaa rohkaisua ja vertaistukea meille kaikille, mokaamatta ei täällä selviä kukaan. Anja Säkkisen Oivallus havahdutTarinat runojen takana Muutos ja luopuminen ovat tosiasioita, mutta elämä jatkuu. Mummon kaiho Syksyn ruskamaisemat kultaa tuuli lempeä puissa soi, jälleen aatoksein nuoruuteen palaa niin paljon se muistoja loi. Oli meillä keinut ja leikit, oli ystävät ympärilläin, niin turvaisaa oli nuoruus miten paljon se onnea soi. Tummat kutrini harmaiksi tulleet askel hiljennyt – horjuvakin, vaan aatoksein kirkkaana kulkee jälleen palaan muistojen luo. Täällä taivaltain yksin kuljen monet muistot mielessäin, miten paljon ne lohtua antaa elon polkua kulkiessain. Nyt on seuranain taivahan tähdet ne valoa iltaan tuo. Elon tarinaa kuiskivan kuulen, jää vain kaipuu ystäväin luo. Vielä aurinko lämpöään jakaa linnut oksiltaan laulunsa suo. Syksy värinsä voimansa antaa, yhä muistoja tullessaan tuo. SALME SAARINEN, HÄMEENLINNA Oivallus Yksi ainakin on varmaa täällä maailmankaikkeudessa: ihan jokaisen meistä on elettävä oma elämänsä tavalla tai toisella. Hyvin tai huonosti. Olkoonpa se lyhyt tai pitkä, hyvä tai huono. Näin se vain on: itse kenelläkin on vain se yksi OMA ELÄMÄ. ANJA SÄKKINEN, SOTKAMO KULTTUURI 26 Eläkeläinen 1/2023
Kiinnostavista runotapahtumista voi ja kannattaa vinkkailla.” taa lukijan tunnettuun tosiasiaan, jota ehkä kuitenkin harvemmin tulee pohdituksi. Hyperbola tai liioittelu on hyvä retorinen keino. Kun Säkkinen aloittaa runonsa kirjoittamalla ”täällä maailmankaikkeudessa”, sekin on eräänlaista vahvistavaa liioittelua. Oivallus-runo olisi paljon vaisumpi ilman maailmankaikkeuden mainintaa. Säkkisen runo saa voimaa toteavuudesta: näin se on, olipa elämä millainen hyvänsä, ihan jokainen meistä jne. Joskus runon tehtävänä voi olla itsestäänselvyyksistä muistuttaminen. Niin tässäkin. Vinkkejä kiertoon Kulttuuritapahtumia on taas tarjolla kiitettävästi – silloin kun kulttuuritilaisuuksiin ei päässyt, niiden arvon ymmärsi. Kiinnostavista runotapahtumista voi ja kannattaa vinkkailla, tietojaan voi kirjoittaa esimerkiksi Runopysäkki-blogin kommenttikenttään. Tässä heti vinkki: yksi tämänkertaisen Runopysäkki-blogin kirjoittajista, Arto Tuomi, esittelee maanantaina 20.2. kello 11–12 runokirjaansa Keravan Sampolassa, Keravan Eläkeläisten viikkotapaamisessa. Runopysäkki-blogin runo Puhdas, valkoinen lakana on makupala uudesta kirjasta. ? ”Uusi alku, uusi näkökulma” Helmikuun Runopysäkki-blogin runoilijat ovat Helena Koponen, Carita Kuitunen ja Arto Tuomi. Lue osoitteessa elakelaiset.fi/ blogit Kirje joulupukille! Kyllä minä aattoiltana Petterin kavioiden kopisevan kuulin, luokseni tulevan sinun luulin. Ohitseni kuitenkin ajoit, minulle egolokisen joulun loit. Omatuntoni on nyt hiilineutraali ilmaston muutoksesta, käyttökelpoisia kuteita löytyy vaatekaapista. Talousviisaat eivät tästä tykkää, varoittavat, että toivottavasti pihit eläkeläiset eivät kuluttamista lykkää. Taantumaan moinen nuukuus johtaa, säästäminen ei talouselämän rattaita rasvaa. Joulupukki, kiitän farkuista, kauan sitten lahjaksi saaduista, vielä hyvät, mutta materiaali kutistuvaa laatua, vyötärön kohdalta ahdistaa. Näinköhän täytyy jo Dresmannin alennusmyyntiin matkustaa. PERTTI KORHONEN, HELSINKI Värssy Olomuotoon aivan uuteen tuulen mukaan ikuisuuteen sinne tuhkat heittäkää, kyyneleet silmistänne pois nyt pyyhkikää. OLLI SAARINIEMI, SAIJA MokA Nyt mokasin jouduin ojaan olen betonimyllyssä sattuu sydämeen ja pyllyyn Sanovat olet nynny siihen en kyllä yhdy sammui hetkeksi lyhty Palaisi myllystä proppu loppuisi tämä hoppu kantapään kautta tulee oppi Varoitan tuttuja etteivät joudu myllyyn siellä sattuu sydämeen ja pyllyyn Parempi silti olla myllyssä kuin muumioitua hyllyssä PENTTI SYVÄNEN, JYVÄSKYLÄ R O IN E P IIR A IN EN / K U V IA S U O M ES TA .F I Eläkeläinen 1/2023 27
ELÄMÄ Värikästä kulhoruokaa SUOLAISTA JA MAKEAA Raakaaineita ja kastikkeita yhdistelemällä vaihtelevasti saa koottua monipuolisia kokonaisuuksia. TEKSTI JA KUVAT PIIA RANTALA-KORHONEN H elmikuussa päivä pitenee vauhdilla, kevättä on ilmassa myös keittiössä. Kasvihuonevihannesten hinnat ovat vielä pilvissä, mutta onneksi niiden sijaan voi käyttää juureksia, kaaleja ja sipuleita. Ne ovat edullisia ja moneen taipuvia raaka-aineita. Pakastevihanneksissa ovat ravinteet tallessa, niillä voi kätevästi täydentää tuoreita kasviksia ja vihanneksia. Säilykkeet ovat myös hyvä lisä raaka-ainevalikoimassa, kun vasta haaveilemme tulevan kesän uudesta sadosta. Terveellinen ravinto koostuu monista ruoka-aineista. Tutkimusten mukaan suuri merkitys terveydelle ja vastustuskyvylle on hyödyllisten suolistobakteerien hyvinvoinnilla. Ne tarvitsevat monipuolisia kasviperäisiä kuituja ravinnokseen. Siksi suositellaan, että viikon aikana olisi syötävä 30 erilaista kasvikunnan tuotetta: erilaisia kasviksia, hedelmiä, marjoja, juureksia, pähkinöitä, siemeniä, viljoja, sieniä. KULHORUOKIA KOKOAMALLA pääsee helposti lähelle tätä tavoitetta, vaikka se voi äkkiseltään kuulostaa suurelta määrältä. Tämän jutun resepteistä saa jo parikymmentä kasvikunnan tuotetta kasaan. Kulhoruoat ovat hyvä tapa koota monipuolisia aterioita, jotka sopivat hyvin yhden tai kahden hengen talouksiinkin. Kulhojen aineksia voi kypsentää valmiiksi jääkaappiin, jossa ne säilyvät useita päiviä. Kulhoon voi laittaa ensin mikrossa lämmitettävät ainesosat ja lisätä kylmät ainekset lämmityksen jälkeen. RAAKA-AINEITA JA kastikkeita yhdistelemällä vaihtelevasti saa koottua monipuolisia kokonaisuuksia. Kulhot voi koota itse kunkin yksilöllisten mieltymysten mukaan. Kulhojen pinnalle voi ripotella erilaisia pähkinöitä ja siemeniä, joista saa hyviä pehmeitä rasvoja ja valkuaisaineita. Itse otan usein töihin evääksi kannelliseen kulhoon kootun aterian, jonka voi valmistaa jo edellisenä iltana. Kulhoruokien hyviä aineksia ohjeissa käytettyjen lisäksi ovat esim. keitetty kokojyväpasta ja peruna, nuudelit, raejuusto, tofu, kasvisja kalapyörykät, varsiselleri, tomaatti, kurkku, kukkakaali, paahdetut kurpitsaja juureslohkot, säilykepavut ja -maissi, oliivit, viininlehtikääröt, pikkelöidyt vihannekset ja hapankaali. KASVISSOSEKEITOT OVAT kevättalven helppoja ja kevyitä perusruokia, niihin voi upottaa hieman nuupahtaneetkin juurekset. Valmiista juuressoseesta keitto valmistuu vähällä vaivalla nopeasti. Kuvan porkkanakeitto hautui leivinuunin matalassa lämmössä pari tuntia, mutta valmistuu sähköliedellä 20 minuutissa. Kulhoruoat ovat hyvä tapa koota monipuolisia aterioita, jotka sopivat hyvin yhden tai kahden hengen talouksiinkin. Aasialainen kulho maistuu erinomaisesti myös jääkaappikylmänä. 28 Eläkeläinen 1/2023
Välimerellinen kulho 2 annosta 1,5 dl härkäpapurouhetta 3 dl vettä 2 rkl valmista pestokastiketta 1 valkosipulinkynsi raasteena 6 haarukkapalaa parsakaalia 100 g pitkiä vihreitä pakastepapuja 200 g savulohta 100 g fetajuustoa ½ punainen paprika pieni lohko punakaalia ranskalaista salaatinkastiketta Kotimainen härkäpapurouhe kypsyy muutamassa minuutissa, se on loistava valkuaisaineen, B-vitamiinien ja kuidun lähde, josta saa nopean lisukkeen aterialle. Sillä voi korvata jauhelihan pastakastikkeessa ja makaronilaatikossa ilman etukäteen liottamista. Kiehauta pienessä kattilassa vesi, lisää härkäpapurouhe kiehuvaan veteen ja kypsennä 3–5 minuuttia, kunnes rouhe on pehmennyt. Kaada rouhe siivilää ja valuta, kaada se takaisin kattilaan, mausta pestolla ja valkosipulilla. Jätä odottamaan kattilaan. Kypsennä parsakaali mikrossa kuvun alla 2–3 minuuttia. Kuumenna pakastepavut huolellisesti ennen käyttöä. Paloittele feta, suikaloi kaali ja paprika ohuiksi suikaleiksi. Avaa tonnikalapurkki ja valuta suurin osa öljystä pois. Jaa kulhon ainekset kahteen kulhoon. Asettele eri väriset ainekset omaa silmää miellyttäväksi asetelmaksi. kaunista ruokaa on mukavampi syödä! Lorauta kulhon kasvisten päälle ranskalaista salaatinkastiketta. Aurinkokulho on maistuva vitamiinipommi aamiaiselle ja välipalaksi. Välimerellisessä kulhossa on mm. kotimaista härkäpapurouhetta. Aasialainen lohikulho 2 annosta Pitkäjyväinen kaura on toinen kotimainen vastike lisäkeriisille. Se kypsyy nopeasti, siitä valmistuvat erilaiset risottomaiset ruoat. Tämä kulho maistuu erinomaisesti myös jääkaappikylmänä ja se sopii hyvin eväsruoaksi. Kauraa kannattaa kypsentää enemmän kerralla, jos se sopii tulevien päivien ruokasuunnitelmiisi. 2 dl pitkäjyväistä kauraa keitettynä pakkauksen ohjeen mukaan 6 dl vettä + 1 tl suolaa 200 g savulohta tai muuta kypsää kalaa 2 keitettyä munaa 1 kypsä avokado 1 iso porkkana keitettynä 1,5 dl pakasteherneitä sulatettuna pieni pala inkivääriä raastettuna nokare wasabitahnaa 2 rkl soijakastiketta + 1 rkl seesamiöljyä Jaa kypsä kaura kahteen kulhoon. Paloittele kulhon ainekset haarukkapaloiksi ja asettele kauniisti kauran ympärille. Sekoita inkivääristä, wasabista ja seesamiöljystä kastike ja lusikoi se kulhoihin. Aamiaisen aurinkokulho 2 annosta 4 dl appelsiinikiisseliä 1 banaani viipaleina 1 kiivi paloiteltuna 2 rkl pähkinäsekoitusta 4 rkl kauramuroja tai mysliä Annostele kiisseli kulhoihin. Jaa paloitellut hedelmät, pähkinäsekoitus ja murot kiisselin pinnalle. Itsensä voi yllättää valmistelemalla aamiaiskulhon valmiiksi illalla jääkaappiin – melkein kuin olisi hotelliaamiaisella! Appelsiinikiisseli 6 annosta Täysmehusta valmistetut kiisselit ovat erinomaisia vitamiinipommeja aamiaiselle ja välipaloiksi. Ne valmistuvat käden käänteessä. Mehukiisseliin voi lisätä sattumiksi hedelmäpaloja tai pakastemarjoja suoraan pakastimesta. Puolittamalla perunajauhojen määrän voit valmistaa mehukeittoa puurojen kyytipojaksi. 1 litra appelsiinitäysmehua 3 rkl perunajauhoja ½ dl sokeria tai vastaava määrä makeutusainetta 2 appelsiinia paloiteltuna Sekoita appelsiinimehu ja perunajauhot kattilassa. Kuumenna kiehuvaksi, sekoita kiisseliä vispilällä pohjaa myöten. Makeuta kiisseli oman makusi mukaan ja lisää siihen paloitellut appelsiinit. Kultainen porkkanakeitto 4 annosta 2 rkl kasvimargariinia 2 tl (Hot Madras) currya 500 g valmista porkkanasosetta 2 dl vettä 2 dl kaurakermaa 1 kasvisliemikuutio suolaa, mustapippuria Sulata margariini kattilassa ja käristä curryjauhetta siinä hetki, tämä avaa mausteen makukirjon. Lisää muut aineet ja kypsennä miedolla lämmöllä varttitunnin ajan. Tarjoa kokojyväleivän kanssa – keiton voi ottaa vaikka retkievääksi keväthangille ruokatermoksessa. Porkkanakeiton voi ottaa vaikka retkievääksi keväthangille ruokatermoksessa. Eläkeläinen 1/2023 29
ELÄMÄ Takapihalle viriteltiin heti istuinryhmä vanhoista parvekekalusteista, ja huvittavan pienen repaleisen päivänvarjon alta haettiin helpotusta paahteelta. Muutamat viherkasvini kannoin ulos, ne pääsivät aurinkokylpyyn. Jostain muistui mieleen äidin ohje: kukat kastellaan illalla yön yli seisotetulla vedellä. Pihalla tuli heti alkuun istuksittua paljon. Aamun varhaisimpina tunteita piha-aidan takana kasvava kookas vaahtera loi miellyttävää varjoa, illemmalla ulkoilma tuntui liikkumatonta sisäilmaa nautittavammalta, linnut visersivät yhteispihan puissa, rusakot ja fasaanit lymysivät pensaikoissa – elämä kuhisi ympärillä. ANU MÄKI Kirjoittaja on vuosi sitten eläkkeelle jäänyt järjestötyöntekijä. IHAN PIHALLA Talvinen pihakin tarjoaa katsottavaa Olen aloitteleva pihastelija, melkoinen aada avuton. Kerron tällä palstalla kokemuksistani, yrityksistä, erheistä, kenties piskuisista onnistumisistakin uudella sarallani kasvun ihmettelijänä. Niin, oikeaksi puutarhuriksi en tohdi itseäni tituleerata, se nimitys olkoon osaavampien käytössä. A suin lapsuuden perheeni kanssa tovin paritalossa Joensuussa. Piha oli isohko, siellä kasvoi joitain hedelmäpuita ja marjapensaita, varmasti monivuotisia kukkia, perennojakin. Eka-tokaluokkalaista eivät pihan kasvit tuolloin erityisesti kiinnostaneet, eivätkä kiinnostaneet äidin menestyksekkäästi vaalimat kodin viherkasvitkaan. Muutoin olen asunut kerrostaloissa. Useimmiten kodissa on ollut parveke. Äidin parvekkeet olivat kukkivia keitaita: petuniat, krassit, lobeliat ja lumihiutaleet ryöppysivät kasvualustoillaan. Auttelin tuolloin tällöin istutusten tekemisessä ja hoidossa: lapoin kanankakkaa ja multaa parvekelaatikoihin ja puusaaveihin, täytin kasteluämpäreitä vedellä. Jos hevosenkakkaa sattui osumaan äidin kävelyretkillä tielle, otti hän sen visusti talteen, vaikka harvoinpa moinen onnen läjä osui kohdalle kaupunkioloissa. Sivusilmällä seurailin kuinka äiti nyppi kuihtuneita kukkia ja keräsi kasvukauden lopulla krassin siemenet talteen seuraavan kesän istutuksia varten. MUUTTO NYKYISEEN pieneen rivitalokotiini reilut neljä vuotta sitten osui helteisille heinäkuun lopun päiville. Asunnon etuja takaovi olivat useiden päivien ajan apposen auki jonkinlaisen ilmavirtauksen saamiseksi. Talvinen piha tarjoaa sekin katsottavaa: talventörröttäjäksi jätetyn punahatun mykiö on saanut hauskan hatun, mustilanhortensian kukka on hauraan koristeellinen hankea vasten,ja sarviorvokki osoittaa melkoista talvenkestävyyttä: kuva on otettu 23.12.2022. 30 Eläkeläinen 1/2023
Aika luonnikkaasti moni homma siirtyi pihalle; syöminen, lukeminen, tietokoneen näppäily, perheen ja ystävien kanssa seurustelu, hiljentyminen. Siellä ne ovat pysyneetkin, varhaisesta keväästä myöhäiseen syksyyn. Kun muutin, en erityisesti ajatellut puutarhanhoitoa. Saatoin jopa kuvitella, että pihat hoitavat itse itsensä, ja minä saan vain nauttia vehreydestä… Mutta nyt minulla sitten on piha, tarkemmin, kaksikin – etuja takapiha! Noo, mistään suurmaanomistuksesta tässä ei ole kyse: kasvualaa etupihalla on noin 4?×?6 metriä, takapihalla noin 3?×?4 metriä. Etupiha antaa aikalailla pohjoiseen, takapiha etelään. Takapihalla on, nyttemmin, myös puinen terassi. ENSIMMÄISENÄ JA toisena kesänä en tehnyt pihoilleni juuri mitään, katselin vain ja ihmettelin. Merkittävin toimi oli tukevajalkaisen ison päivänvarjon pystyttäminen. Sen alla voi pihastella niin paahteella kuin sateen sattuessakin. Etupihalla kasvoi, ja kasvaa yhä, kriikunapuu, sen lisäksi siellä oli kaksi sangen ränsistynyttä keltakukkaista pensashanhikkia. Sekä lukematon määrä erilaisia rikkakasveja. Kulut on asfaltoitu ja niillä rehotti sammal. Takapihalla oli yhden aidan nurkassa alasleikattu, mutta uuteen kasvuun röyhähtänyt pihasyreeni, toisen aidan laitaa koristi vihanta, mutta pitkään leikkaamaton makeatuoksuinen norjanangervo. Ja rikkakasveja vielä runsaammin kuin etupihalla. Oleskelalue oli katettu betonisilla laatoilla. Ne keikkuivat miten kuten kanteillaan muurahaislegioonien tehtyä omaa uupumatonta työtään maanalaisissa käytävissään. Muurahaisten kanssa eläminen osoittautui pikkuisen koettelevaksi, ne kun häikäilemättä tuppasivat niin kintuille, aamiaisleiville kuin aurinkotuoliakin jakamaan. Ikävän rinnakkaiselon lopetin kanelilla! Sirottelin sitä desilitroittain kaikille äkkäämilleni muurahaisten poluille. Siirtyivät muualle, hyväkkäät! (Luulin.) PIHAN KANTILTA katsottuna aika on vierähtynyt uudessa kodissa nopeasti. Jotain uutta itse istutettua olen saanut kasvamaankin. Uusi kasvukausi on tuloillaan. Vielä kuitenkin huilataan ja aurinkotuoli lumen peitossa. Kun muutin, en erityisesti ajatellut puutarhanhoitoa. Saatoin jopa kuvitella, että pihat hoitavat itse itsensä, ja minä saan vain nauttia vehreydestä…” NOKIAN KESÄTEATTERI 2023 NOKIAN KESÄTEATTERI 2023 Kultaiset Korvarenkaat Kultaiset Korvarenkaat Esitykset: Esitykset: 28.6. 6.8.2023 28.6. 6.8.2023 www.nokianteatteri.fi www.nokianteatteri.fi 050 346 8464 050 346 8464 Lippujen hinnat: Lippujen hinnat: 25/22/12 € 25/22/12 € Ryhmät: 22 € Ryhmät: 22 € (väliaikatarjoilu 6 €) (väliaikatarjoilu 6 €) Käsikirjoitus ja ohjaus: Heli Pitkänen Käsikirjoitus ja ohjaus: Heli Pitkänen Musiikki: Sami Varvio / Eeva Oksala Musiikki: Sami Varvio / Eeva Oksala Eläkeläinen 1/2023 31
YHDISTYKSET Hankasalmen Eläkeläiset ry vietti vuosi juhlia perinteikkäässä paikassa. TEKSTI MALLA KYTÖLÄ KUVAT JAAKKO SILVAST / HANKASALMEN SANOMAT H ankasalmen Eläkeläiset ry vietti kunniakkaita pyöreitä vuosijuhlia perinteikkäällä Kynsiveden Työväenyhdistyksen Valopirtillä. Lokakuun 26. päivä oli tuo merkkipäivä, jolloin 50 vuotta tuli täyteen yhdistyksen toiminnassa. Edelleen vireä ja toimiva yhdistys on osannut mukautua uudenlaisiin toimintamalleihin ja ajan tuomiin haasteisiin. Luonto on muodostunut tärkeäksi toimintakentäksi ja voiman antajaksi, niin meillä kuin varmasti muillakin yhdistyksillä. Juhlamme aluksi tarjottiin maukasta lohikeittoa, jotta vieraat jaksoivat kuunnella ohjelmaa. Juhlapuhujaksi olimme saaneet Eläkeläiset ry:n puheenjohtajan Matti Huutolan, joka jakoi myös ansiomerkit. Ansioituneita jäseniä palkittiin näin arvokkaasta toiminnasta jäsenistön hyväksi. Historiikin oli laatinut Anna Petrilä, ja se olikin hieman erilaisessa muodossa kaikkien luettavissa. Ruokalaan tuoduille tauluille oli kiinnitetty joka vuodesta tiivistelmä tärkeimmistä tapahtuneista asioista. mitä oli tapahtunut. Tiivistetyssä puheenvuorossaan Petrilä teki muutamia hienoja nostoja vuosien varrelta. Kulttuuripuoltakaan ei sovi unohtaa ja sitä oli laulun soiton ja pakinan kerronnan muodossa. Kiitos vielä kaikilla esiintyjille. Ehkä odotetuin ohjelmanumero oli arpajaiset ja kyllä monelle vieralle tulikin hyvä mieli voittokorien muodossa. Näin oli tarkoituskin. Juhlan päätteeksi ennen juhlakahvitusta kajahti vielä Eino Puumalaisen säveltämä Juhlamarssi. Kiitos kaikille vieraille, sillä juhlat ilman vieraita eivät ole mitään. Matti Huutola jakoi ansiomerkit. Avustajana toimi juhlivan yhdistyksen puheenjohtaja Marja-Leena Kytölä. Iloa ja valoa lokakuun harmauteen Luonto on muodostunut yhdistyksen tärkeäksi toimintakentäksi ja voiman antajaksi.” Martti Nykänen (vasemmalla) ja Antti Viinikainen soittivat haitaria. 32 Eläkeläinen 1/2023
TEKSTI VILJO LEPPÄNEN KUVA TIMO ANSIO LAHDEN ELÄKELÄISTEN 10.11.2022 torstaikerho päättyi laulamalla karaokea. Mukana oli jo aiemminkin laulaneita, joten alkuun päästiin juohevasti. Yhteisesti laulettiin montakin kappaletta ja joku rohkea toimi esilaulajana yksin tai yhdessä toisen kanssa – kaksin rohkeus kasvaa. Näin saimme myös muut osalliseksi yhteiseen säveleen ja tarinaan. Tulenliekistä satumaahan, perhosesta syysunelmiin, välillä kutsui aallokko ja näkyi valoa ikkunassa ja päivät oli kuin unta vaan. Lopuksi todettiin Irwin Goodmanin sanoin, laulamalla vain elämää. Sitähän se eläkeläisten elämäkin on – ”vain elämää, ei sen enempää”. Etenkin puuhastelua eri harrasteiden parissa. Kirsti ja Ritva esittivät Katri Helenan kappaleen Anna mulle tähtitaivas. Laulu raikasi Lahdessa Muhoksen Eläkeläiset ry juhli 50vuotista taivaltaan. TEKSTI RISTO NUUTINEN KUVAT ESKO JAUKKA MUHOKSEN ELÄKELÄISET ry:n 50-vuotisjuhlat pidettiin Muhoksen Koivu ja Tähti -kulttuurikeskuksessa 26.10.2022. Ohjelma oli perinteinen ja monipuolinen. Yhdistyksen puheenjohtaja Risto Nuutinen toivotti runsaslukuisen vierasjoukon tervetulleeksi ja kiitti entisiä ja nykyisiä jäseniä sekä juhlan tukijoita. – Takanamme on taivalta 50 vuotta. Nyt on aika pysähtyä ja huokaista hetkeksi. Vaikka omasta ja maailman tulevaisuudesta ei ole varmuutta, niin toivoa paremmasta emme heitä. Nyt on ilon, kiitollisuuden, laulun ja tanssin hetki. Nauttikaamme niistä! Omat tervehdyksensä juhlaan toivat Muhoksen kunnanjohtaja Jussi Rämet, Muhoksen ev.lut. seurakunnan kirkkoherra Vesa Palokangas sekä Eläkeläiset ry:n Jokilaaksojen Aluejärjestön puheenjohtaja Kaisu Rämet. Juhlapuheen piti Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen (Pohde) aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen Anne Huotari. Juhlan juonsi varmaan ja taattuun tyyliinsä Gunnar Göransson. Omatoiminen ohjelman viihteellinen puoli koostui Antero Mustosen haitariesityksistä ja -säestyksistä, yhdistyksen kuoron lauluesityksistä, Oulujoki-Opiston senioritanssijoiden vauhdikkaista pyörteistä, Helga Kohtalon runonlausunnasta Ansiomerkkien saajat. ”Ilon, kiitollisuuden, laulun ja tanssin hetki” sekä Anna Nilosaaren koostamasta ja esittämästä yhdistyksen historiikista. Ohjelma huipentui Eläkeläiset ry:n kultaisten ansiomerkkien jakoon kahdelletoista ansioituneelle yhdistyksen jäsenelle: Eino Pudas, Tauno Laihiainen, Helga Kohtalo, Eija Rasinkangas, Antero Mustonen, Raisa Kokko, Terttu Leinonen, Seppo Leinonen, Annikki Roininen, Tuula Mourujärvi, Pekka Ojamaa ja Sakari Kylmäoja sekä yhteiseen loppulauluun Kultaiset vuodet. Arvat ja arvonta runsaine voittoineen eläkeläisten kokoontumisten tuttuun tyyliin tuottivat juhlaväelle konkreettistakin kotiinvietävää. Lopuksi ketterimmät juhlijat saivat panna jalalla koreasti Pateniemen Eläkeläisten Segnoset-yhtyeen tanssisävelten tahdissa. Esko Jaukka oli koostanut erityisesti tähän juhlaan kulttuurikeskuksen aulaan liki 30 valokuvan näyttelykavalkadin yhdistyksen 50 vuoden arjesta ja juhlasta. Kulttuurikahvila Joviaali huolehti ennen juhlan alkua lihakeiton ja tykötarpeiden voimalla juhlaväen jaksamisen. Ja hyvin siinä onnistuikin. Muhoksen Eläkeläiset ry kiittää kaikki juhlaan osallistujia ja juhlan tukijoita ikimuistettavasta ja lämminhenkisestä juhlatilaisuudesta. Kultaiset vuodet -yhteislaulu kiteytti onnistuneen juhlan. Lopuksi ketterimmät juhlijat saivat panna jalalla koreasti.” Eläkeläinen 1/2023 33
YHDISTYKSET Paikallisyhdistykset ? UIMAHARJUN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään maanantaina 20. helmikuuta klo 10 Villa Koivurannan alakerran kerhotilassa, Keskustie 5, 81280 Uimaharju. Käsitellään vuoden 2022 toimintakertomus ja tilinpäätös. Päätetään yhdistyksen lakkauttamisesta. Johtokunta ? OULUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 27.2.2023 klo 13.00 alkaen Aleksinkulmassa, Aleksanterinkatu 9, Oulu. Kokouksessa käsitellään säännöissä kevätkokouksen käsiteltäväksi määrätyt asiat sekä täydennetään syyskokouksessa tehtyä päätöstä toiminnantarkastajien valinnan osalta. Kahvitarjoilu kokouksen edellä. Jäsenet, tervetuloa. Johtokunta ? SEINÄJOEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 1.3.2023 kello 15.00 Jouppilan kerhotalolla, Jouppilantie 23, Seinäjoki. Esillä on kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ? TORNION ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään keskiviikkona 1.3.2023 klo 12.00 alkaen Tornion Järjestötalolla, Kemintie 53. Käsitellään säännöissä kevätkokoukselle kuuluvat asiat, sekä ajankohtaiset asiat. Osallistujille tarjotaan lounas ennen kokousta. Tervetuloa! Johtokunta ? KEMPELEEN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään torstaina 2.3.2023 klo 12.00 Kempeleen Työväentalolla, Koskelantie 24. Esillä sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ? ROVANIEMEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätko kous pidetään torstaina 2.3.2023 klo 11.00 osoitteessa Piekkari, Pohjolankatu 2 A, eläkeläistilat Potkuri, Isomussali. Käsitellään kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 10.30. Tervetuloa. Johtokunta ? KERAVAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 6.3.2023 klo 12.00 Sampolan palvelukeskuksessa, Kultasepänkatu 7. Kokouksessa esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kokouskahvit klo 11.30. Tervetuloa. Johtokunta ? KUOPIO-KALLAVESI ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään maanantaina 6.3.2022 klo 12 alkaen Suokadun toimintakeskuksessa ryhmähuoneessa, Suokatu 6. Kokouksessa kahvitarjoilu, tervetuloa! Johtokunta ? KAARINAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous keskiviikkona 8.3.2023 klo 12.00 Vaparissa, Kyynäräkatu 3, Kaarina. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Johtokunta ? TURUN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään ke 8.3.2023 klo 12.00 Tarmon talolla, Virusmäentie 10, Turku. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Johtokunta ? PIIKKIÖN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään torstaina 9.3.2023 klo 11.30 Pontelassa, Pontelanmäki 5. Esillä sääntöjen määräämät kevätkokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta ? NAKKILAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous maanantaina 13.3.2023 klo 12.30 OP-kokoustilassa, Porintie 4. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa. Johtokunta ? PIHLAJAMÄKI-PIHLAJISTON ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous 13.3. klo 10.30 Pihlajamäen nuorisotalolla, Moreenitie 2. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Johtokunta ? TAMPEREEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 13. maaliskuuta 2023 klo 12.00 Tapiolassa, Karhunkatu 71, Tampere. Käsitellään ajankohtaiset ja sääntömääräiset asiat Jäsenet tervetuloa! Johtokunta ? JOENSUUN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 14.3.2023 klo 12 Kerhotalolla, Sairaalakatu 27, Joensuu. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu klo 11 alkaen. Tervetuloa! Johtokunta. ? RAJAKYLÄN-LÄNSIMÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 14.3.2023 klo 11.30 Länsimäen Asukastilassa, Kilpakuja 1, Vantaa. Käynti sisäpihan puolelta. Tervetuloa päättämään yhdistyksemme toiminnasta. Kahvitarjoilu! Johtokunta ? IIN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään 15.3.2023 klo 12.00 Järjestötalolla, Laurintie 1. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ? KEMIJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 15.3.2023 klo 12.30 Kemijärven työväentalossa, Särkilammentie 24, Kemijärvi. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! ? YLÖJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 15.3.2023 klo 11.00 Varikolla, Teollisuustie 24. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 10.30. Tervetuloa. Johtokunta ? PORIN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään ke 15.3.2023 klo 11.00 Satakunnan Vas:n kokoustilassa, Eteläpuisto 14, Pori. Käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta. ? HAKUNILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 16.3.2023 klo 11.00 Hakunilan nuorisotalossa, Laukkarinne 4, Vantaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ? HAUKIPUTAAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 16.3.2023 klo 11.00 Heiton talossa, Törmäntie15, Haukipudas. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta ? KIIMINGIN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään 16.3.2023 klo 13.00 Jäälin kappelissa, Rivitie, 90940 Jääli. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Johtokunta ? RAISION SEUDUN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätko kous pidetään 16.3.2023 kello 12 Tornilassa, Tornikatu 9, Raisio. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Johtokunta ? UUDENKAUPUNGIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 16.3.2023 klo 12 Uudenkaupungin Työväentalolla, Ylinenkatu 12, Uusikaupunki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät kevätkokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta ? KEMIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään Pruntsilla, Kauppakatu 28, perjantaina 17.3.2023 klo 10. Kokouksessa käsitellään muun muassa vuoden 2022 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä keskustellaan tulevasta tämän vuoden toiminnasta. Kokoukseen tulijoille tarjotaan pullakahvit klo 9.30 alkaen. Johtokunta ? TURUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään perjantaina 17.3.2023 klo 12.00 T-talolla, Vanha Hämeentie 29, 20540 Turku. Kokouksessa käsitellään kevätkokoukselle kuuluvia asioita. Voileipätarjoilu, tervetuloa. Johtokunta. ? ETELÄ-ESPOON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 20.3.2023 klo 12.00 Matinkylän Monitoimitalossa, Matinraitti 17, 02230 Espoo. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu alkaa klo 11.30. Tervetuloa! Johtokunta ? HEINOLAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään 20.3.2023 alkaen klo 10. Heinolan Järjestötalolla, Tehtaantie 8, Heinola. Kokouksessa käsitellään säännöissä määrätyt kevätkokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta ? LOIMAAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään Loimaan Työväentalolla 20.3.2023 alkaen klo 12.00. Esillä sääntömääräiset asiat. Eduskuntavaaliehdokas Maarit Koivisto kertoilee vaalin tärkeistä asioista. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ? PELLON ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous maanantaina 20.3.2023 klo 11.00 Kyllinkeitaalla. Käsitellään sääntöjen mukaiset ja ajankohtaiset asiat. Yhdistys tarjoaa kahvit. Tervetuloa. Johtokunta. ? SALON ALUEEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 20.3.2023 alkaen klo 12.00, Ikäkeskus Majakka, Hornintie 5, Halikko. Tervetuloa. Johtokunta ? JAKOMÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 21.3.2023 klo 11.30 I-talon kerhotilassa, Kankarepolku 5, 00770 Helsinki. Esillä kevät kokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 11.00 alkaen. Tervetuloa! Johtokunta ? KALLION-VALLILAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään tiistaina 21.3.2023 kello 14.00 Kinaporin seniorikeskuksen KOKOUKSIA 34 Eläkeläinen 1/2023
Kerho 1:ssä. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu, Tervetuloa. Johtokunta ? KOKKOLAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään tiistaina 21.3.2023 alkaen klo 12.00 Snellmankodilla, Rantakatu 27, 67100 Kokkola. Tervetuloa! Johtokunta ? LOHJAN SEUDUN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous järjestetään tiistaina 21.3.2023 klo 12 Lohjan työväentalolla. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat: tilinpäätös ja toimintakertomus 2022. Kahvitarjoilu. Johtokunta ? SONKAJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 21.3.2023 klo 10 kirjaston alakerrassa. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ? TERVOLAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 21.3.2023 klo 11.00 Tervolan järjestötalolla, Paakkolantie 1245, 95330 Tervola. Käsitellään säännöissä kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ? TIKKURILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 21.3.2023 klo 11.00 Puistokulman Alasalissa, Talkootie 4, Vantaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ? KAARELAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 22.3.2023 kello 13.00 kerhohuoneessa, Kaarelantie 86, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ? KALAJOEN ELÄKELÄISET ry järjestää sääntömääräisen kevätkokouksen 22.3.2023 klo 12.00 Tähtelässä, Santaholmantie 3. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kaikki jäsenet tervetuloa. Johtokunta ? KLAUKKALAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous keskiviikkona 22.3.2023 alkaen klo 11.00, Työväentalo Männikkö. Esillä sääntömääräiset asiat. Tilaisuudessa mahdollisuus haastatella eduskuntavaaliehdokkaita. Kokouksen päätteeksi kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ? LAHDEN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään Tietotuvassa, Hämeenkatu 15, 4.krs., Lahti keskiviikkona 22.3.2023 klo 12 alkaen. Käsittelemme sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Lahden Eläkeläiset ry:n johtokunta ? NOKIAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään Nokian Kerholassa 22.3.2023 klo 12.00. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat, sekä johtokunnan esittämät asiat. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Johtokunta ? RYTIKARIN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään keskiviikkona 22.3.2023 klo 11.30 Veitsiluodon Työväentalolla, Rytikatu 27, 94830 Kemi. Kahvitarjoilu aloitetaan klo 11.00. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa! Johtokunta ? PORVOON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 23.3.2023 klo 14.00 Lundin talolla, Aleksanterinkatu 11. Esillä kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu alkaa klo 13.30. Tervetuloa. Johtokunta ? RAAHEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 23.3.2023 klo 13 Raahen Työväentalolla. Asemakatu 14, Raahe. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 12.00. Jäsenet joukolla mukaan. Johtokunta. ? VAAJAKOSKEN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous 23.3.2023 klo 14.00 Vaajakosken Veteraanitalolla. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ? ULVILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous perjantaina 24.3. klo 13 alkaen Kohtaamispaikka Santrassa, Lauttaranta 9, Ulvila. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Johtokunta ? VARTIOKYLÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 27.3.2023 klo 12.00 Vartiokylän Työväentalolla, Rusthollarinkuja 3, 00910 Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ? ETELÄ-VANTAAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous tiistaina 28.3.2023 klo 11.30 Arkin salissa, os. Liesitori 1, kolmas kerros, Myyrmäki. Esillä sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa Johtokunta ? JYVÄSKYLÄN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous tiistaina 28.3.2023 klo 11.00 Sepänkeskuksen Reaktorisalissa, Kyllikinkatu 1, Jyväskylä. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu, tervetuloa. Johtokunta ? IISALMEN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous 29.3.2023 klo 11.00 Työväentalolla, Pohjolankatu 11. Esillä sääntömääräiset asiat lisäksi uuden henkilön valinta johtokuntaan. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta ? VAASAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous 28.3.2023 klo 12.00 Arbetets Vänner, Ajurinkatu 12 . Sääntömääräiset asiat. Tervetuloa. Kahvitarjoilu. Johtokunta ? KONTULAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 29.3.2023 alkaen klo 11.00 Nuorisotalo Luuppi, Ostostie 4, Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa. Johtokunta ? YKSPIHLAJAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 29.3.2023 klo 13.00 Ykspihlajan toimitalolla. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu, tervetuloa. Johtokunta. Aluejärjestöt ? ELÄKELÄISET RY:N SAVON ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 14.3.2023 klo 11.00 Kiuruveden Puistokulmassa, Asematie 16, 74700 Kiuruvesi. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ? ELÄKELÄISET RY:N VARSINAISSUOMEN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 14.3.2023 klo 11.00 T-talolla, Vanha Hämeentie 29, Turku. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 10.30. Tervetuloa. Aluetoimikunta ? ELÄKELÄISET RY:N ETELÄHÄMEEN ALUEJÄRJESTÖN kevätkokous pidetään 21.3.2023 alkaen klo 12 Tieto Tuvassa Lahdessa, Hämeenkatu 15, 4. kerros, Lahti. Kokouksessa käsitellään säännöissä määrätyt kevätkokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Aluetoimikunta ? PIRKANMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n kevätkokous 23.3.2023 klo 11, valtakirjat klo 10.30 Tapiolassa, Karhunkatu 71 Tampere. Esillä kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Tervetuloa! Aluetoimikunta ? ELÄKELÄISET RY:N KESKISUOMEN ALUEJÄRJESTÖN sääntömääräinen kevätkokous 27.3.2023 alkaen klo 10.00 Palokan Tarmolassa, Tarmolantie 1. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta. ? ELÄKELÄISET RY:N UUDENMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n kevätkokous maanantaina 27.3.2023 klo 10.00. Valtakirjojen tarkistus alkaa klo 9.00. Puistokulma, Talkootie 4, 01350 Vantaa. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat; toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2022. Yhdistykset voivat sääntöjen mukaan lähettää jäsenkokoukseen yhden edustajan kutakin alkavaa 50 jäsentään kohden, kuitenkin enintään viisi edustajaa. Aluejärjestö tarjoaa kevätkokouksen päätteeksi keittolounaan kokoukseen osallistujille. Tarjoilun järjestämistä varten pyydämme yhdistyksiä ilmoittamaan kokoukseen osallistujat sihteerille mieluimmin sähköpostitse raijalassila@netti. fi tai puhelimitse 050 368 2944 viimeistään 20.3. mennessä. Aluetoimikunta ? ELÄKELÄISTEN HELSINGIN ALUEJÄRJESTÖ ry:n kevätkokous 28.3.2023 klo 12.00 Kinaporin se niorikeskuksessa, Kertsissä, Kinaporinkatu 7-9. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Aluetoimikunta ? ELÄKELÄISET RY:N POHJOISKARJALAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 29.3.2023 klo 13 Villa Koivurannassa, Keskustie 5, Uimaharju. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Ruokailu klo 12. Tervetuloa! Aluetoimikunta ? ELÄKELÄISET RY:N POHJANMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 30.3.2023 klo 12.00 Oravaisissa, Björklid-talossa, Sepäntie 7. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat. Tervetuloa! Aluetoimikunta ? ELÄKELÄISET RY:N LAPIN ALUEJÄRJESTÖ ry:n kevätkokous pidetään pe 31.3. 2023 klo 14.00 alkaen eläkeläistila Potkurissa, Pohjolankatu 2 A 96100 Rovaniemi. Käsitellään säännöissä kevätkokoukselle kuuluvat asiat, sekä ajankohtaiset paikallisosastojen esittämät asiat. Valtakirjojen tarkastus ja ruokailu puoli tuntia ennen kokouksen alkua. Aluetoimikunta Eläkeläinen 1/2023 35
KUOLLEITA YHDISTYKSET ? Lomakylämme sijaitsee PARKKIMAJÄRVEN rannalla, valtatie nro 4:tä viitta ITÄRANTA, Itärannantie 890. Alue on marjastajien ja kalastajien paratiisi, kalastaa saa Pyhäjärven kalastusluvalla. ? Soutuvene ja uimapaikka. ? Alueella on 3 kpl kesäkäyttöön tarkoitettua mökkiä. ? Luotorannan mökkejä vuokrataan Eläkeläiset ry:n jäsenille sekä muillekin halukkaille. Huom! Pyhäjärven Eläkeläiset ry:n jäsenille 20 % alennus. ? MÖKKI NRO 1 Petipaikkoja 6, keittiö, mikro, jääkaappi, ruokailuvälineet, TV; 80 € vrk, 170 € viikonloppu, 270 € viikko, 620 € kuukausi. ? MÖKKI NRO 2 Petipaikkoja 5, varusteet samat; 70 € vrk, 120 € viikonloppu, 165 € viikko, 510 € kuukausi. ? MÖKKI NRO 3 Petipaikkoja 2, minikeittiö, jääkaappi, mikro; 50 € vrk, 95 € viikonloppu, 125 € viikko, 375 € kuukausi. ? Asuntovaunu / auto, sähköliitännällä 30 € vrk ? Puulämmitteisen saunan käyttö kuuluu vrk:n hintaan ? Erillinen wc-rakennus ja grilli. ? Luotoranta avoinna 1.6.–6.10.2023. Antti Perkkalainen 1950–2022 ELÄKELÄISET RY:N hallituksen jäsen Antti Perkkalainen on kuollut. Perkkalainen menehtyi sairauskohtaukseen 7. joulukuuta. Hän oli 72-vuotias. Antti oli syntynyt 20. kesäkuuta 1950 Evijärven Jokikylässä 8-lapsiseen perheeseen. Hän kävi koulua kotipitäjässään ja kirjoitti ylioppilaaksi 1969 Evijärven lukiosta. Koulun jälkeen hän lähti työelämään ensin Ruotsiin ja sieltä Etelä-Suomeen ja teki monenlaisia töitä aina siihen saakka kun aloitti opinnot Tampereen Yliopistossa. Tässä vaiheessa hän myös avioitui Riitan kanssa ja heille syntyi vuonna 1973 Erkka-poika. Valmistuttuaan yliopistosta hallintonotaariksi hän työskenteli Eläkevakuutus Ilmarisella vuoteen 1986 josta alkoi hänen pitkään jatkunut työura julkisella sektorilla. Antin ja Riitan perhe oli kasvanut yhdellä Turkka-pojan synnyttyä 1976. Perhe muutti takaisin Antin synnyinpitäjään koska hänet oli valittu Evijärven kunnan kamreerin virkaan. Tätä virkaa hän hoiti vuoteen 1998 jolloin hän siirtyi hoitamaan Kauhavan kaupungin talousjohtajan tehtäviä. Vuonna 2007 hänet valittiin Kuntayhtymä Kaksineuvoisen johtajaksi. Tätä tehtävää hän hoiti vuoteen 2020 jäädessään eläkkeelle. Eläkkeelle jääminen ei kuitenkaan tarkoittanut vain rauhallisia eläkepäiviä vaan häntä kutsuivat monet luottamustoimet. Antti oli Eläkeläiset ry:n Pohjanmaan Aluejärjestön puheenjohtaja ja Eläkeläiset ry:n hallituksen jäsen. Kuntapolitiikkaan hän vaikutti kun hänet vuonna 2021 valittiin Evijärven kunnan valtuustoon ja myös kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtajaksi. Antti jos kuka oli sote-asiantuntija, ja kun hänet valittiin vaaleissa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuustoon, päästiin hyödyntämään hänen tieto-taitojaan. Valitettavasti Antti ei ollut näkemässä kun valtuusto aloitti virallisen toimintansa tämän vuoden alusta, mutta hän ehti kuitenkin osallistua aktiivisesti valmistelutyöhön loppuun asti. Anttia lähellä olivat tavalliset ihmiset ja heihin liittyvien asioiden hoito. Poliittisesti hän oli vasemmistolainen, mutta häntä arvostettiin kotimaakunnassa yli puoluerajojen. Hänen kanssaan oli hyvä keskustella ja voin sanoa, että hän osasi sivistyneesti esittää omat näkemyksensä eikä koskaan ryhtynyt räyhäämään omien ajatustensa puolesta. Antti on poissa mutta hänen muistonsa elää. Me kaikki muistamme hänet ihmisenä joka kaikissa tekemisissään ja toimissaan puolusti ihmisyyttä ja tasa-arvoa. JORMA TOLONEN Kirjoittaja on Antti Perkkalaisen ystävä. Sote-asiantuntijaa arvostettiin yli puoluerajojen Luotorannan kesäpaikka Lisätietoja ja varaukset: Armas Niemi 0400 689735 Ville Piiroinen 050 5538176 www.pyhajarvenelakelaiset.com SOLARIS-LOMAT JÄRJESTÄÄ tuettuja 5 vuorokauden täysihoitolomia yhteistyössä eläkeläisjärjestöjen kanssa. Yhdistysten haku lomakumppaniksi alkaa maaliskuussa 2023. Solaris-lomat toivovat mukaan uusia yhdistyksiä ja ensikertalaisia hakijoita. Kunkin hakijan tulee huolellisesti perustella: ? Taloudellinen tilanne: pienet tulot tai muut erityiset kulut ? Sosiaaliset syyt: yksinäisyys, alkoholiongelma, omaisen hoitaminen, vaikea elämäntilanne. ? Terveydelliset syyt: vammat, fyysiset ja/tai psyykkiset sairaudet. Lomatuki voidaan myöntää korkeintaan joka toinen vuosi ja rahoittaja Stean (Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus) uutena linjauksena enintään kolme kertaa samalle henkilölle. Lisätietoja solaris-lomat.fi tai lomasihteeri Pia Peräkylä, pia.perakyla@solaris-lomat.fi, puhelin 043 824 3095. ELÄKELÄISET RY:N hallitus teki joulukuun kokouksessaan yhdistysten ja aluejärjestöjen kohdennettujen toiminta-avustusten eli toimintatonnien jakopäätöksen vuodelle 2023. Hakemuksia saapui 71, joista avustusta päätettiin jakaa 51:lle. Suurin osa karsiutuneista hakemuksista tuli yhdistyksiltä, joiden oma pääoma oli 9 000 euroa. Suurin avustussumma, 28 600 euroa, ohjataan matalan kynnyksen toiminnan hankkeisiin 27:lle yhdistykselle. Tietotekniikkahankintoihin ohjataan 16? 200 euroa 19:lle yhdistykselle ja koulutukseen 5? 200 euroa viidelle yhdistykselle. Lista avustuksen saajista löytyy kotisivultamme: elakelaiset.fi/toiminta/toimintatonni-avustukset. Toimintatonnien hakuaika vuodelle 2024 on jo käynnistynyt ja päättyy 31.8.2023. Lisätietoja ja hakulomake löytyvät kotisivultamme: elakelaiset.fi/toiminta/toimintatonni-avustukset. Vuoden 2023 toimintatonnit Yhdistysten haku Solarislomien lomakumppaniksi 36 Eläkeläinen 1/2023
Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Jan Koskimies Tilaukset ja osoitteen muutokset Anna Autio puh. 020 743 3610 anna.autio@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 6 kertaa vuodessa Tilaushinta kotimaahan 30 euroa/vuosikerta Muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk Toimitus ja toimisto Kauppakaarre 1, 6. krs 00700 Helsinki puh. 020 743 3610 elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy Timo Lepistö, myyntipäällikkö puh. 044 534 9878 timo.lepisto@saarsalo.fi Niina Tuulaskoski, myyntipäällikkö, puh. 041 313 1047 niina.tuulaskoski@saarsalo.fi Syntymäpäivät ja pois nukkuneet, syysja kevätkokousilmoitukset: elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ulkoasu Tuomas Nikulin ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (painettu) ISSN 2242-3338 (verkkolehti) Paino Sanoma Manu, Tampere 2023 Puheenjohtaja Matti Huutola puh. 044 493 9010 Varapuheenjohtaja Tuula Telin Toimisto Kauppakaarre 1, 6 krs. 00700 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9–15. Jäsenpalvelu jasenet@elakelaiset.fi Soittoaika kello 9–12, puh. 020 743 3610: jäsenmaksut, osoitteen muutokset, kurssien ja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, materiaalitilaukset, Eläkeläinen-lehden tilaukset. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Kaikki maksut (mukaan lukien jäsenmaksut) IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies puh. 040 747 0776 Henkilöstöja talousvastaava Heli Grönroos puh. 050 529 0399 Jäsenvastaava Anna Autio puh. 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistysrekisteri Järjestösuunnittelija Aaron Kallinen puh. 044 751 1031 Koulutussuunnittelija Tiina Rajala puh. 040 582 4319 Toimistoassistentti Jukka Mustakallio puh. 044 751 1032 Monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö puh. 040 501 3599 Monikulttuurisen toiminnan ohjaaja Evgeniya Mazurova puh. 040 132 7307 Tapahtumasuunnittelija Tiina Hestad puh. 044 493 8247 Tiedottaja Tuomas Talvila puh. 050 570 9716 SYNTYMÄPÄIVIÄ POISNUKKUNEITA OIKAISU 94 vuotta 26.3. Esko Aaltonen, Loimaa 93 vuotta 11.2. Teuvo Leivo, Heinola 90 vuotta 22.1. Olavi Metsäranta, Teuva 14.2. Pirkko Ruusunen, Pihlava 19.2. Martta Saukkoriipi, Pello 10.3. Ritva Ronkainen, Etelä-Vantaa 20.3. Erkki Kaskinen, Loimaa 85 vuotta 1.1. Kirsi Helena Juntunen, Kajaani 10.2. Hilja Elviira Mikkonen, Kajaani 13.2. Tapani Kamppinen, Pietarsaari 17.2. Eila Kauppinen, Tikkurila 22.1. Kirsti Kukkola, Reisjärvi 22.2. Irma Sinikka Sivonen, Kajaani 19.3. Irma Kurunsaari, Pihlajamäki-Pihlajisto 24.3. Aili Kotilainen, Tikkurila 28.3. Pirkko Mäkinen, Etelä-Vantaa 80 vuotta 13.1. Anna-Maija Viirret, Etelä-Vantaa 21.1. Ritva Vuorio, Etelä-Vantaa 9.2. Paula Jokinen, Salon alueen Eläkeläiset 1.3. Alpo Eljas Juhani Anttonen, Kajaani 19.3. Jorma Moilanen, Suomussalmi 23.3. Marja Mäkikyrö, Pello 24.3. Niilo Juhani Laurila, Hollola 26.3. Erkki Fagerholm, Pietarsaari 75 vuotta 16.1. Jan Nygren, Ykspihlaja 22.1. Helena Rissanen, Kajaani 29.1. Kerttu Jokinen, Pihlajamäki-Pihlajisto 31.1. Tyyne Anneli Immonen, Kajaani 8.2. Ritva Nurminen, Heinola 17.2. Raimo Kuusisto, Loimaa 7.3. Pirkko Huovinen, Tikkurila 15.3. Maija Virtanen, Loimaa 70 vuotta 4.2. Mira Haanpää, Pihlajamäki-Pihlajisto 16.2. Riitta Kiuru, Tikkurila 21.2. Jaakko Mäkelä, Pihlava 25.2. Mirja Gröndahl, Pihlava 26.2. Heikki Haapanen, Loimaa 4.3. Kalevi Mäkitalo, Pietarsaari 6.3. Jarmo Tapio Airaksinen, Kajaani 20.3. Inkeri Partanen, Hyrynsalmi 65 vuotta 17.2. Mikko Paakkunainen, Loimaa 21.2. Jukka Koskinen, Kaarina 10.3. Merja Launiainen, Hollola 25.3. Anneli Willman, Suomussalmi 50 vuotta 4.2. Mari Salo, Kaarina Haukiputaan Eläkeläiset Eero Tapio Irma Kiventerä Himangan Eläkeläiset Salme Mirjam Vähärautio Kalajoen Eläkeläiset Arvo Moilanen Elsa Hollanti Malmin Eläkeläiset Kalevi Sairanen Paltamon Eläkeläiset Soile Moilanen Pietarsaaren Eläkeläiset ry Erkki Armas Fagerholm Pihtiputaan Eläkeläiset Lasse Varis Sievin Eläkeläiset Aini Sinikka Hietala Ykspihlajan Eläkeläiset Paavo Aulis Rinne ELÄKELÄINEN-LEHDEN numerossa 5/2022 sivulla 5 oli Laulu Lapinmaalle -laulun tekijöiden nimet kirjoitettu väärin. Oikeat nimet ovat Jouko Tekoniemi ja Arvo Ylitalo. Eläkeläinen 1/2023 37
Kaikki yhdistysten jäsenet: liikkumaan! Liikunnan haastekampanja starttaa maaliskuussa Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry on haastanut Eläkeläiset ry:n yhdistykset liikunnan haastekilpaan! Osallistu haasteeseen rastimalla liikuntapäiväsi 1.3.–30.4. välisenä aikana alla olevaan kuponkiin. Yhden suorituksen kesto on vähintään 30 minuuttia. Liikuntasuorituksia hyväksytään vain yksi päivässä. Näin ollen suoritustesi maksimäärä kahden kuukauden ajalta voi olla 61. Lisää nimesi ja palauta kuponki yhdistyksesi liikuntavastaavalle tai muulle vastuuhenkilölle. OSALLISTUT HAASTEKILPAAN RASTIMALLA LIIKUNTAPÄIVÄSI 1.3.–30.4. Laita nimesi ja palauta yhdistyksen liikuntavastaavalle tai muulle vastuuhenkilölle. MAALISKUU Kertoja 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 HUHTIKUU Kertoja 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 Kertoja yhteensä Nimi ja allekirjoitus ________________________________________________________________________________ _______________________________________________________________________________ Yhdistys laskee, montako jäsentä osallistui kampanjaan ja liikuntasuoritusten yhteismäärän ja lähettää nämä tiedot Eläkeläiset ry:n toimistolle sähköpostilla: elakelaiset@elakelaiset.fi Eläkeläiset ry:n yhdistykset on haastettu mukaan Eläkkeensaajien keskusliitto EKL ry:n liikuntakampanjaan. Haastekampanja kestää kaksi kuukautta: 1.3.–30.4. YHDISTYKSET EKL on haastanut yhdistyksemme liikuntakampanjaan K ampanjassa kerätään ja merkitään päivittäisiä liikuntasuorituksia. Suorituksiksi kelpaavat kaikki sykettä nostattavat, kuntoa kohottavat tai ylläpitävät liikuntamuodot. Yhden suorituksen kesto on vähintään 30 minuuttia ja liikuntasuorituksia hyväksytään vain yksi päivässä. Näin ollen yksittäisen jäsenen suoritusten maksimäärä kampanjan ajalta voi olla 61. Kukin kampanjaan osallistuva yhdistyksen jäsen täyttää henkilökohtaisen liikuntakortin ja palauttaa sen oman yhdistyksen liikuntavastaavalle tai muulle vastuuhenkilölle heti kampanjan päättyessä eli huhtikuun lopussa. Yhdistys laskee, montako jäsentä osallistui kampanjaan ja liikuntasuoritusten yhteismäärän. Yhdistys lähettää toukokuun loppuun mennessä nämä tiedot Eläkeläiset ry:n toimistolle elakelaiset@elakelaiset.fi , viestin otsikoksi Liikunnan haastekampanja. Liikuntakortin voit leikata itsellesi tältä sivulta. Kortteja voi tulostaa myös kotisivultamme elakelaiset.fi kohdasta Toiminta -> Liikunta. Haaste on heitetty, nyt kaikki yhdistyksemme mukaan liikkumaan ja keräämään suorituksia maalis-huhtikuussa! Kolme liikunnallisinta yhdistystä palkitaan tässä kahden järjestön yhteisessä kampanjassa. 38 Eläkeläinen 1/2023
KRYPTO KRYPTON 6/2022 RATKAISU KRYPTON 1/2023 ratkaisut on lähetettävä 27. helmikuuta 2023 mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti Kauppakaarre 1, 6.krs. 00700 Helsinki Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana KRYPTO. Krypton 6/2022 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Auli Suikki, Helsinki ja Annikki Pitkänen, Tuusniemi. Onnittelut voittajille! 1/2023 Ratkaisijan nimi Osoite Postitoimipaikka SEURAAVASSA NUMEROSSA Geokätköilyyn voi jäädä koukkuun Teema: Vaalit, matkailu ja tapahtumat Eläkeläinen 2/2023 ilmestyy 24. maaliskuuta. Eläkeläinen 1/2023 39
Etuovemme yhteiseen hyvään tradeka.fi/liity Osuuskunta Tradeka on moderni omistajaosuuskunta, joka tuottaa yhteistä hyvää. Tarjoamme jäsenillemme tuntuvia taloudellisia etuja ja palautamme tuloksestamme vähintään 10 % yhteiskunnalle – niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Johtoajatuksenamme on merkityksellinen omistajuus ja inhimillisemmän markkinatalouden toteuttaminen. Lunasta avaimesi yhteiseen hyvään: Lukuisia tuntuvan taloudellisia etuja Tradekan jäsenille. -20 % Koko perhe yhdessä syömään