Ikäystävällinen tunnustus Vaasalle 4 | Vanhusasiavaltuutettu aloitti työnsä 6 | Koti turvalliseksi ja toimivaksi 8 Runopysäkki: ”Krookukset kukkivat hänen askelissaan” 32 1/2022 | 11. helmikuuta 2022 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Ikäihminen, ota rohkeasti paikkasi! Vanhuustutkija Marja Jylhä muistuttaa, että väestön ikääntyminen ei ole ohimenevä häiriö vaan länsimaisten yhteiskuntien pysyvä uusi tila. 20 Risteilyjärjestelyt etenevät, lähde mukaan! 12
mesta vai enenevässä määrin hyvinvointialojen yritysten toimesta? Mikä osuus sitten jää kolmannelle sektorille, kuten Eläkeläiset ry:n toiminnalle, ja mikä neljännelle sektorille, joka on lähiomaiset ja ystävät? Parempien palvelujen toteutumiseen tullaan tarvitsemaan kaikkia. Hyvä tulos saadaan aikaan, kun lähtökohdaksi ja tavoitteeksi otetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten palvelujen parantaminen. Vanhuspalvelujen kehittämisen parhaita asiantuntijoita ovat eläkkeensaajat ja edunvalvontaorganisaatiot. Eläkeläiset ry lupaa olla aktiivinen vaikuttaja hyvinvointialueiden rakentamisessa. V uosi 2022 on merkittävä edunvalvonnan ja järjestötoiminnan kannalta. Maamme demokratiaa täydennetään alueellisella tasolla, ja historialliset aluevaalit ovat takana. Ensimmäiset aluevaltuustot määrittävät käytännössä pitkälle tulevaisuuteen käytännöt niin palveluissa kuin päätöksenteossa. Vaikuttamistyö ei kuitenkaan pääty vaaleihin. Alueilla valmistaudutaan nyt toden teolla hyvinvointialueiden käynnistymiseen vuoden 2023 alusta. Eläkeläisten ja eläkeläisyhdistysten on muistutettava aluevaltuutettuja siitä, että toimiva demokratia edellyttää tiivistä yhteyttä päätöksentekijöiden ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Vain siten hyvinvointialueet nivoutuvat vähitellen osaksi maamme demokratiaa ja hyvinvointiyhteiskuntaa, kunnallisen ja valtakunnan tason tapaan. VALTAKUNNALLISESTI ELÄKELÄISET ry valmistautuu vuonna 2022 jo seuraavana vuonna käytäviin eduskuntavaaleihin, yhdessä muiden eläkeläisjärjestöjen kanssa. Tavoitteemme on oikeudenmukainen eläkeuudistus, eläkeläisköyhyyden torjuminen ja ikäystävällinen yhteiskunta. Toivomme, että elämäämme ja järjestötoimintaa kohta jo kahden vuoden ajan rajusti vaikeuttanut korona-pandemia vihdoin hellittää. Valitettavasti ainakin alkuvuonna pandemia on vielä riesanamme, ja yhdistysten noudatettava oman alueensa viranomaisten asettamia rajoitteita. Uskallamme kuitenkin luottaa siihen, että joka tapauksessa tapaamme kaikki toimintavuoden huipennuksessa, suuressa jäsentapahtumassamme, Kulje kanssain -risteilyllä 13.-14. syyskuuta ELÄKELÄISTOIMINTAAN KUULUU tänäkin vuonna vaikuttavia kohtaamisia, tiiviitä keskusteluja sekä iloista ja virkistävää yhdessäoloa. Toivotan kaikki uudet jäsenet ja lehden lukijat tervetulleeksi mukaan! Eläkeläistoiminta tarjoaa tuhansille ihmisille yhteisön, johon kuulua. Toivottavasti löydät oman tapasi olla Eläkeläisissä mukana: lehden lukijana, jäsenenä ja järjestötoimijana, vaikuttajana, yhdessä toisten eläkeläisten kanssa ja yli sukupolvirajojen. Oikein hyvää alkanutta vuotta 2022! JAN KOSKIMIES, PÄÄTOIMITTAJA MAASSAMME KÄYTIIN ehkä tärkeimmät vaalit vuosikymmeniin. Erityinen merkitys niillä oli eläkkeensaajille. Terveysja hyvinvointipalvelujen suurkuluttajia ovat ikääntyneet ihmiset. Soteuudistusta valmistelevilla luottamushenkilöillä sekä virkamiehillä on edessä vaativa työ ja valmista pitäisi olla vuoden lopulla. Erityisesti haluan onnitella niitä luottamushenkilöitä, jotka tulivat valituiksi Eläkeläiset ry:n jäsenten joukosta. Puolueiden yhteinen viesti oli, että sosiaalija terveyspalvelut tulevat parantumaan. Keinoista sen sijaan oltiinkin jo eri mieltä. Toteutetaanko palvelut pääosin julkisen sektorin toiEläkeläisten ääni kuuluville Lupa odottaa parempia palveluja 1/2022 Kannen kuva Annina Mannila SENNI JA SAFIRA POIMINTA Vaikuttamistyö ei kuitenkaan pääty aluevaaleihin. PUHEENJOHTAJALTA MATTI HUUTOLA PÄÄKIRJOITUS ”Kolmas rokotus, samalla flunssapiikki. Seuraavana päivänä oli pyykin vuoro.” Riitta Suhonen Kirjeitä mummolasta -blogissa. Lue blogejamme: elakelaiset.fi/blogit Pientä remonttia Ralf Sund kirjoittaa eläkejärjestelmän toimivuudesta 7 Naisten ääni kuuluviin Tuore selvitys tuo esiin elämänkokemuksen 10 Jumppaa etänä Pilottihanke kouluttaa vapaaehtoisia ohjaajia 18 Berliini, rakastettuni Juhani Seppovaara mieltyi ItäBerliinin vaihtoehtokulmiin 28 Potkua toimintaan Vartiokylän Eläkeläiset haki kampanjalla näkyvyyttä 38 Vakiot Kalevin kynästä 13 Kurssikalenteri 17 Pensionären 26 Runopysäkki 32 Suolaista ja makeaa 34 Krypto 47 Ikäystävällinen tunnustus Vaasalle 4 | Vanhusasiavaltuutettu aloitti työnsä 6 | Koti turvalliseksi ja toimivaksi 8 Runopysäkki: ”Krookukset kukkivat hänen askelissaan” 32 1/2022 | 11. helmikuuta 2022 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti | elakelaiset.fi Ikäihminen, ota rohkeasti paikkasi! Vanhuustutkija Marja Jylhä muistuttaa, että väestön ikääntyminen ei ole ohimenevä häiriö vaan länsimaisten yhteiskuntien pysyvä uusi tila. 20 Risteilyjärjestelyt etenevät, lähde mukaan! 12 2 Eläkeläinen 1/2022
AJASSA TUOMAS TALVILA E läkeläiset ry:n toimisto muutti tammi-helmikuun vaihteessa uusiin tiloihin. Nyt toimistomme sijaitsee Helsingin Malmilla osoitteessa Kauppakaarre 1, 6 krs. Toiminnanjohtaja Jan Koskimies on tyytyväinen muuttoon. – Muutto sujui erittäin sujuvasti ja olemme jo asettuneet uuteen toimistoon. Järjestötyötä päästään jatkamaan ilman keskeytyksiä, nykyaikaisessa toimistossa keskeisestä sijainnista käsin. TOIMISTON MUUTTO oli Eläkeläiset ry:n suunnitelmissa jo usean vuoden ajan, ja koronapandemian aikana yleistynyt etätyö korosti entisestään muuton tarvetta. – Meilläkin suurin osa henkilökunnasta on ollut viimeiset kaksi vuotta pääosin etätöissä. Valmistelun jälkeen järjestön hallitus päätti muutosta tarkoituksenmukaisempiin tiloihin kokouksessaan joulukuussa 2021, Koskimies kertoo Eläkeläiset ry:n toimisto oli vuodesta 1982 alkaen Helsingin Etu-Töölössä Mechelininkadulla. Se koostui kahdesta erillisestä huoneistosta, jotka on alun perin rakennettu asunnoiksi. Toimisto kävi vuosien mittaan epätarkoituksenmukaiseksi ja tarpeettoman suureksi. – Uusi toimisto löytyi Helsingin Malmilta. Pienempi mutta nykyaikainen toimisto mahdollistaa hyvin etäja lähityön järjestämisen. Myös sijainti on parempi. Kun vanha toimisto sijaitsi kantakaupungin liepeillä hiljaisella asuinalueella, on uusi toimisto keskeisesti liikenteen solmukohdassa rautatien ja Kehä I:n varressa, Koskimies sanoo. Hän korostaa hyvien liikenneyhteyhteyksien merkitystä valtakunnalliselle järjestölle. – Sijaintimme on erinomainen ja tästä liikutaan kätevästi joka suuntaan, niin Helsingin sisällä kuin eri puolille Suomea; niin autolla, junalla kuin lentoasemallekin. – Muutossa yhtenä taustatekijänä on myös strategiamme mukainen yhteistyö. Uusi toimisto on yhteistyökumppanimme Sirolan säätiön omistama, ja naapurissa toimii tuettuja lomia järjestävä lomajärjestö Solaris-lomat ry. KAUPPAKAARRE 1, 6 krs., 00700 Helsinki on nyt myös Eläkeläinen-jäsenlehtemme postija käyntiosoite. Toimiston ja lehden kaikki puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet ovat ennallaan. Yhteystiedot löytyvät tämän lehden sivulta 45 ja kotisivultamme elakelaiset.fi Uudessa osoitteessa › Eläkeläiset ry:n toimiston uusi osoite 1.2. lähtien on Kauppakaarre 1, 6 krs., 00700 Helsinki › Toimisto on pääradan ja hyvien julkisen liikenteen yhteyksien varrella. Helsingistä ja Pasilasta Malmille pääsee lähijunilla I ja K. Lentoasemalta junalla P. Toimistorakennus sijaitsee aivan Malmin aseman kupeessa, Kauppakaarteen ja Kirkonkyläntien risteyksessä. › Malmi kuului aikanaan Helsingin maalaiskunnan suurimpiin ja vanhimpiin kyliin ja se oli kunnan hallinnollinen keskus. › Malmilla toimii myös vireä Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistys: malmin-elakelaiset.net/ Muuttopäivä oli 25. tammikuuta. Eläkeläiset ry:n monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö otti kuormaa vastaan uusissa työtiloissa. Toimisto muutti Malmille Eläkeläiset ry:n uusi nykyaikainen toimisto mahdollistaa entistä paremmin etäja lähityön järjestämisen. Myös sijainti on toimiva. TU O M A S TA LV IL A Eläkeläinen 1/2022 3
YHTEISKUNTA Vaasan kaupungin kehittämistyö palkittiin Liittyminen WHO:n verkostoon, rakennushankkeet ja lähiöohjelma tukevat ikäystävällisyyttä. TEKSTI TUOMAS TALVILA KUVA RAIMO VAHTERA E läkeläiset ry on palkinut vuoden 2021 ikäystävällisenä tekona Vaasan kaupungin ikäystävällisen kehittämistyön. Kaupungin toiminnasta yhtenä esimerkkinä on vuonna 2021 allekirjoitettu liittyminen Maailman terveysjärjestö WHO:n Ikäystävällisten kaupunkien verkostoon. Aloitteen tästä oli tehnyt vanhusneuvosto. Verkostoon liittymisen myötä kaupunki sitoutuu ottamaan huomioon vanhusväestön hyvinvoinnin palveluissa ja suunnittelussa ja raportoi verkostolle vuosittain tehdyistä toimenpiteistä kaikkien hallintokuntien alueilta. Eläkeläiset ry:n tunnustuksen perusteluissa mainitaan, että Vaasassa on jo pitkään tehty poikkihallinnollista yhteistyötä ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhtenä keskeisenä toimijana on kaupunginhallituksen alaisuudessa toimiva vanhusneuvosto, joka on kaupungin, sen alueella toimivien eläkeläisjärjestöjen ja eläkeläisten yhteistyöelin. IKÄYSTÄVÄLLINEN TEKO 2021 4 Eläkeläinen 1/2022
– Kaupungin ikäystävällisyyttä on suunniteltu jo vuosien 2018–2019 aikana yhteistyössä kaupungin asuntopäällikön, vanhusneuvoston edustajien, esteettömyyskoordinaattorin, kotija laitoshoidon kehittämissuunnittelijan sekä kaupungin eri hallintokuntien vastuuhenkilöiden kanssa, kertoo Vaasan vanhusneuvoston puheenjohtaja Irmeli Mandell. Tuloksena on syntynyt Vaasan Ikäystävällisyyden toimenpideohjelma vuosille 2020-2025 mm. asumiseen, liikenteeseen, saavutettavuuteen, kulttuurija liikuntapalveluihin sekä sosiaalija terveyspalveluihin liittyen. Toimenpideohjelma yhdistettiin osaksi kaupungin Ikääntymispoliittista ohjelmaa. – Vanhusneuvostolla on todella ollut mahdollisuus vaikuttaa, myös suunnitteluvaiheessa, Mandell totesi tunnustuksen luovutustilaisuudessa. Hän muisti myös vanhusneuvoston edesmennyttä puheenjohtajaa Erkki Mäkelää. – Kun käynnistimme hankkeen ikäystävällisestä Vaasasta, Erkki oli tiiviisti mukana menehtymiseensä saakka. – IKÄYSTÄVÄLLISYYDEN edistämistyön fokus on konkreettisissa toimenpiteissä. Niistä mainittakoon Ravilaakson uudelle asuinalueelle suunniteltu yhteisöllinen asuinkortteli seniori-ikäisille, kaupunginosien mittavat esteettömyyskartoitukset sekä Ristinummen lähiöhankkeen monipuoliset ikäystävällisyyden ja esteettömyyden kehittämistoimet, joihin saadaan rahoitusta Ympäristöministeriön lähiöohjelmasta 2020-2022. Hyvin alkanutta työtä jatketaan, toteaa kaupungin asuntopäällikkö Jonas Nylén. Eläkeläiset ry palkitsee vuosittain jonkin Suomen kunnan tekemän teon, joka on esimerkillisellä tavalla edistänyt ikäystävällisyyttä. Ikäystävällinen teko 2021 -tunnustus luovutettiin Vaasan kaupungin edustajille etätilaisuudessa 25. tammikuuta. Eläkeläiset ry on järjestönä painottanut, että pohjoismainen demokratiamalli nojautuu vahvaan, alhaalta ylös rakentuvaan kansalaisyhteiskuntaan. Siihen kuuluu, että järjestöjä kuullaan ja otetaan mukaan päätöksentekoon jo varhaisessa vaiheessa. – Vaasan malli osoittaa että tällaisessa yhteistyössä saadaan aikaan konkreettisia tuloksia, toteaa Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies. – TÄMÄ on hieno tunnustus ja todella kannustava viesti meille, toteaa Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry. – Vaasan kaupunki haluaa entistä enemmän olla nimenomaan mahdollistaja, joka tuo päätöksenteon, suunnittelun ja tekemisen lähemmäs kaupunkilaisia. Asukkaiden ja järjestöjen osallistaminen on meille tärkeää ja mukana kaupungin strategiassa. Vaasan malli osoittaa että yhteistyöllä saadaan aikaan konkreettisia tuloksia. Vaasan vanhusneuvoston puheenjohtaja Irmeli Mandell ja kaupunginjohtaja Tomas Häyry iloitsevat kaupungin ikäystävällisen työn saamasta tunnustuksesta. ”Hyvin alkanutta työtä jatketaan”. RAVILAAKSON UUSI asuinalue rakentuu Vaasan entisen raviradan paikalle, noin puolentoista kilometrin päähän Vaasan torilta. Lähistöllä sijaitsevat mm. Vaasan keskussairaala, uimahalli ja monia muita liikuntapaikkoja ja palveluita. Ravilaaksosta tulee noin 2500 asukkaan kerrostalovaltainen alue, joka rakentuu seuraavan 10-15 vuoden aikana. Yksi alueen ensimmäisistä asuinkortteleista tulee olemaan hyvinvointikortteli, jota suunnataan seniori-ikäisille. Kortteliin on suunniteltu kaksi ARA-rahoitteista kerrostaloa noin 100 yhteisöllisellä ARA-vuokra-asunnolla. Kyse on normaalista asumisesta, jossa seniori-ikäiset on otettu erityisesti huomioon niin asuntojen kuin koko korttelin tilojen ja piha-alueiden sekä muiden ratkaisujen osalta. ARA-taloja täydentämään kortteliin on suunniteltu yksi vapaarahoitteinen kerrostalo. Kortteliin tulee mittavat ja laadukkaat yhteisölliset tilat. Lisäksi kotihoito ja seurakunta ovat varaamassa tilat korttelista. Ravilaakson keskukseen on tulossa lähipalveluita. Alue on saamassa mittavan sähköistetyn yhteiskäyttöautojärjestelyn. Muualla on huomattu, että seniori-ikäiset ovat aktiivisesti ottaneet yhteiskäyttöautot käyttöönsä. Hyvinvointikorttelin osalta odotetaan paraikaa ARAn rahoituspäätöstä. Rakentamisen aloitus on näillä näkymin loppuvuonna 2022 tai alkuvuonna 2023. Korttelin ARA-asuntojen rakennuttaja on Yrjö ja Hanna -Säätiö, joka on yleishyödyllinen toimija. Ravilaakson hyvinvointikortteli Xxxxxx xxxxxxx xxxxxxxxx xxxxxx xxxxxxx xxxxxxxxxxxx Xxxxxx xxxxxxx xxxxxxxxx xxxxxx xxxxxxx xxxxxxxxxxxx RISTINUMMEN KAUPUNGINOSASSA Vaasassa on käynnissä ympäristöministeriön lähiöohjelman 2020-2022 hanke. Lähiöohjelman tavoitteena on ehkäistä asuinalueiden eriytymistä, lisätä asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta sekä edistää alueiden elinvoimaisuutta. Kaupunkien lähiöhankkeiden toimenpiteiden valtion avustus on 35 %. Ristinummen lähiöhankkeen toimenpiteiden kustannusarvio on noin 1,8 miljoonaa euroa, joista ARAn avustusten osuus on noin 625 000 euroa. Eriytymiskehityksen torjunnan lisäksi Ristinummen lähiöhankkeen keskeisiä tavoitteita ovat ikäystävällisyyden ja esteettömyyden edistäminen. Ristinummella tehtiin mittavat rakennetun ympäristön ja palvelurakennusten esteettömyyskartoitukset vuosina 2020 ja 2021. Kartoitusten perusteella toteutetaan esteettömyyskorjauksia ja liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä, jotka koskevat mm. suojateitä, bussipysäkkejä ja niiden ympäristöjä, jalkakäytäviä ja pyöräilyväyliä, risteysalueita sekä viheralueita ja levähdyspaikkoja. Asuinalueista palvelualueisiin johtavia väyliä kunnostetaan ja kehitetään, jotta liikkuminen jalasvoimin olisi mahdollisimman sujuvaa. Alueen osat, joissa asuu erityisen paljon ikäihmisiä, on otettu erityisesti huomioon paikkatietomenetelmää käyttäen. Alueen ikäihmiset ovat myös osallistuneet kartoitusten toteutukseen ja koko alueen kehittämistyöhön. Ristinummen eri osissa tavoitteena on asuntojen täydennysrakentaminen ja siinä otetaan myös seniori-ikäiset huomioon. Asumista lisäämällä voidaan paremmin turvata palvelut ja niiden kehittyminen. Ristinummen kaupunginosan asukasluku on noin 7 000, joista noin 23 % on yli 65-vuotiaita. Osuuden ennustetaan kasvavan 30 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Alueen kehittämistyötä jatketaan lähiöhankkeen jälkeen. Vuoden 2022 aikana alueelle laaditaan jatkokehittämisen suunnitelma, josta vastaa lähiöhankkeen ohjausryhmä, jossa on jäseninä sekä kaupungin viranhaltijoita, että luottamushenkilöitä. › Tiedot: Vaasan kaupungin asuntopäällikkö Jonas Nylén Ristinummen lähiöhanke 2020-2022 Eläkeläinen 1/2022 5
YHTEISKUNTA P äivi Topo on aloittanut työnsä Suomen ensimmäisenä vanhusasiavaltuutettuna. Valtuutetun tehtävänä on seurata ja arvioida ikääntyneiden asemaa ja edistää ikääntyneiden oikeuksien toteutumista. Uusi vanhusasiavaltuutettu korostaa, että hyvinvointialueiden toimintaa suunniteltaessa tulee huomioida, että vanhuspalveluiden tarve nousee voimakkaasti lähivuosina väestön ikääntyessä. Valtiotieteiden tohtori Päivi Topo nimitettiin vanhusasiavaltuutetuksi joulukuussa ja hän aloitti tehtävässään 15.1. Topo työskenteli Ikäinstituutin johtajana ennen valtuutetuksi siirtymistään. Vanhusasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävänä on edistää ikääntyneiden ihmisten oikeuksia ja asemaa. Valtuutettu seuraa ja arvioi ikääntyneiden asemaa ja oikeuksia, sekä lainsäädäntöä ja päätöksentekoa, ja arvioi niiden vaikutusta ikääntyneisiin. – Jokaisella on oikeus ikääntyä arvokkaasti ja elää hyvää arkea elämänsä viimeisinä vuosina. Onkin erittäin tärkeää, että Suomeen on perustettu viranomainen, jonka tehtävänä on nimenomaan varmistaa, että ikääntyneiden ihmisten näkökulmat ja tarpeet otetaan huomioon päätöksenteossa ja päätösten käytännön toteutuksessa. Tehtävä on ennen kaikkea konkreettista vaikuttamistyötä, Päivi Topo toteaa. VANHUSASIAVALTUUTETTU HALUAA kiinnittää huomion siihen, että moni iäkäs henkilö on tällä hetkellä vailla tarvitsemaansa hoitoa tai hoivaa, ja lähivuosina vanhuspalveluiden tarve tulee myös lisääntymään nopeasti väestön ikääntyessä. Sote-uudistusta toteutettaessa on välttämätöntä huolehtia kotihoidon ja hoivapalveluiden riittävyydestä. Lisäksi on huolehdittava henkilöstön riittävyydestä palveluissa. –Hyvinvointialueiden suunnittelussa ei saa unohtaa ikääntyneitä henkilöitä. Palveluiden tarpeiden kasvua voidaan myös hillitä tarjoamalla iäkkäille ihmisille mahdollisuuksia edistää omaa hyvinvointiaan ja terveyttään. HOIVAN JA hoidon tarpeen lisäksi ikääntyneet ihmiset täytyy huomioida kokonaisvaltaisesti eri palveluiden käyttäjinä palveluita suunniteltaessa. Nykyään yhä useampia jokaisen tarvitsemia palveluita toteutetaan digitaalisten välineiden avulla. Onkin varmistettava myös iäkkäiden ihmisten mahdollisuudet hankkia laitteita ja saada digitukea tai vaihtoehtoisesti tarjota palveluita myös kasvokkain tai puhelimitse. Ikääntyneet ovat moninainen ryhmä niin iän, sukupuolen, kielen, terveyden, tulojen, elämäntapojen ja -tilanteiden kuin monen muunkin tekijän suhteen. Vanhusasiavaltuutetun tehtävässä ikääntyneet ymmärretään laajasti ryhmän moninaisuus huomioiden. Vanhusasiavaltuutettu toimii yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston yhteydessä. Valtuutetulla ei ole oikeudellista toimivaltaa käsitellä yksittäisten henkilöiden asioita, eikä hän voi muuttaa muiden viranomaisten tekemiä päätöksiä tai käsitellä niitä koskevia kanteluita. Tehtävä on ennen kaikkea konkreettista vaikuttamistyötä. Vanhusasiavaltuutettu aloitti ”Ikääntyneiden palveluista on välttämätöntä huolehtia hyvinvointialueiden suunnittelussa”. Päivi Topo työskenteli ennen vanhusasiavaltuutetuksi siirtymistään Ikäinstituutin johtajana. VUOSI 2022 toi muutoksia muun muassa leskeneläkkeeseen. Myös Kela-taksien tilausnumerot muuttuivat. Kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia korotettiin vuoden alussa 2,1 %. Korotuksia eläkkeisiin Täysimääräinen kansaneläke on yksin asuvalle 679,50 e/kk ja parisuhteessa elävälle 606,65 e/kk. Takuueläkkeen täysi määrä ja täysimääräinen eläketuki ovat 855,48 e/kk. Lesken alkueläke on 335,76 e/kk ja jatkoeläkkeen perusmäärä 105,17 e/kk. Lapseneläkkeen perusmäärä on 61,78 e/kk. Eläkeläisen saama lapsikorotus alle 16-vuotiaasta huollettavasta lapsesta on 22,71 e/kk. Rintamalisän määrä on 128,13 e/kk ja ylimääräisen rintamalisän määrä on yksin asuvalle 263,64 e/kk ja parisuhteessa elävälle 230,86 e/kk. Eläkkeensaajan asumistuessa muutoksia Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettavien asumismenojen enimmäismäärät suurenevat 2,1 % kaikissa kolmessa kuntaryhmässä. Asumismenojen enimmäismäärä on I kuntaryhmässä 8 613 e/v, II kuntaryhmässä 7 921 e/v, III kuntaryhmässä 6 949 e/v. Kuukausittaisina asumismenoina huomioon otettavat vesikustannukset nousevat 30,05 euroon henkilöä kohden. Huomioon otettavat lämmityskustannukset pysyvät ennallaan. Omakotitalon kuukausittaisista kunnossapitokustannuksista huomioon otettava määrä suurenee 44,37 euroon. Korotukset otetaan huomioon seuraavassa eläkkeensaajan asumistuen tarkistuksessa. Leskenja lapseneläkkeet uudistuivat Kela maksaa leskeneläkettä alle 65-vuotiaille leskille. Vuodesta 2022 alkaen myös avopuolisolla on oikeus leskeneläkkeeseen, jos hän on asunut edesmenneen avopuolisonsa kanssa yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta ja heillä on yhteinen, alaikäinen lapsi. Ennen uudistusta avopuolisot eivät olleet oikeutettuja leskeneläkkeeseen. Uudistus koskee tilanteita, joissa avopuoliso jää leskeksi vuonna 2022 tai sen jälkeen. Leskeneläke muuttui määräaikaiseksi nuorilla leskillä, joiden puoliso kuolee vuonna 2022 tai myöhemmin. Vuonna 1975 tai myöhemmin syntyneille leskille maksetaan leskeneläkettä 10 vuoden ajan tai kunnes yhteinen lapsi täyttää 18 vuotta. Ennen uudistusta leski saattoi saada Kelasta leskeneläkettä, kunnes täytti 65 vuotta. Leskeneläkkeen muuttuminen määräaikaiseksi ei koske leskiä, jotka jo saavat leskeneläkettä tai joiden puoliso on kuollut ennen lain voimaantuloa. Jatkossa työeläkelaitokset maksavat lapseneläkettä 20 ikävuoteen saakka. Tämä koskee myös lapsia, joille on aiemmin myönnetty lapseneläke ja jotka ovat alaikäisiä 31.12.2021 Lääkekattoon pieni korotus Lääkekustannusten vuosiomavastuu (ns. lääkekatto) nousee hieman. Vuosiomavastuu on 592,16 e/kalenterivuosi. Kun vuosiomavastuu ylittyy, asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta lääkevalmisteesta vain 2,50 euron omavastuun. Lääkkeiden peruskorvaus (40 % lääkkeen myyntitai viitehinnasta), alempi erityiskorvaus (65 % lääkkeen myyntitai viitehinnasta) ja ylempi erityskorvaus (100 % lääkkeen myyntitai viitehinnasta) säilyvät ennallaan. Myös alkuomavastuu (50 e), jonka asiakas maksaa kokonaan itse, säilyy ennallaan. Kela-taksin tilausnumerot muuttuivat Jokaisessa maakunnassa on nyt kaksi palveluntuottajaa, joilta Kelan korvaamat taksimatkat tilataan. Uudet tilausnumerot tulivat käyttöön 20.12.2021. Jotta Kela voi korvata taksimatkan, asiakkaan pitää tilata matka jommaltakummalta oman maakuntansa palveluntuottajalta. Tällöin hän maksaa matkastaan vain omavastuuosuuden, joka on enintään 25 euroa yhteen suuntaan tehdyltä matkalta. › Lähde: kela.fi Uusi vuosi toi muutoksia Kelan etuuksiin M A R K K U LE M P IN EN 6 Eläkeläinen 1/2022
S uomalainen eläkejärjestelmä on yksi maailman parhaista. Sen isänä ja äitinä hääräilivät työmarkkinajärjestöt. Lapsi syntyi noin 60 vuotta sitten. Kansaneläkejärjestelmä sai rinnalleen työeläkejärjestelmän, joka on muodostunut keskeiseksi eläketurvan muodoksi. Menestystarina, vaikka korjattavaa on. Osalla poliitikoista esiintyy innokkuutta – yleensä vaalien alla adoptoida lapsi, mutta voittavaa kokoonpanoa ei kannattaisi vaihtaa. Suomalainen eläkejärjestelmä on etuusperusteinen. Eläke luvataan tietyn suuruisena. Menot on lyöty lukkoon, tulopuolta säädetään tarpeen mukaan. Lupaus on pitänyt 60 vuotta, ja vaikka nuoret epäilevätkin, en näe syytä, miksei lupaus pitäisi seuraavatkin 60 vuotta – ainakin. Eläkejärjestelmän toimeenpano hajautettiin erillisiin eläkeyhtiöihin. Vaikka eläkeyhtiöiden toimintaa säädetään tarkasti lailla, on yhtiöiden välillä kilpailua, joka tehostaa toimintaa. Viime aikoina on yhä kovaäänisemmin vaadittu yhtiöiden laittamista yhteen. Ajatellaan, että noin 500 miljoonan hallintakuluihin tulisi säästöä. Varmaan tulisikin, mutta samalla lisättäisiin riskiä (kaikki munat samassa korissa), ja osa kilpailun tuomasta tehokkuudesta katoaisi. En kannata yhden yhtiön mallia. PERIAATTEESSA YKSI tienattu euro tuottaa eläketurvaa samassa suhteessa. Työuran aikaiset ansioerot siirtyvät samanlaisina eläkkeisiin. Hyvätuloinen palkansaaja on hyvätuloinen eläkeläinen. Pätkittynyt ja pienipalkkainen työura lisää eläkeläisköyhyyden riskiä. Tulonsiirtojärjestelmän tulisi tällöin auttaa. Paino sanalla pitäisi. Eläkejärjestelmä on eräänlainen ketjukirje. Kulloinkin työssä olevat maksavat eläkkeistä valtaosan. Osa rahastoidaan: niitä on nyt noin 250 miljardia euroa eli Suomen liikevaihdon eli bruttokansantuotteen verran. Summa tuntuu suurelta, mutta jos sitä verrattaan voimassa olevan eläkelupauksen määrään eli eläkevastuuseen, joka on noin 800 miljardia euroa, summa on pieni. Eläkejärjestelmän rahoituksen kivijalka on työllisyys ja palkkasumman kasvu. ELÄKEJÄRJESTELMÄÄN LIITTYY indeksijärjestelmä, jonka oikeudenmukaisuudesta kiivaillaan. Eläkkeitä nostetaan pääosin hintojen nousua vastaavasti. Kun ansiot nousevat selvästi enemmän kuin hinnat, jäävät eläkkeet jälkeen. Nyt kun tuottavuuden kasvu on hiipunut ja ansioiden nousu on yhä lähempänä hintojen nousua, on epäkohta lievenemässä. Eläkkeitä nostettiin vuoden alusta 2,28 % ja 1.3. nousevat palkat enimmillään 2,0 %. Toki liukumat, joita eläkeläiset eivät saa, tasoittavat tilannetta. Olen äimistynyt, jos vielä taitettu indeksi -populismi myy. Eivät eläkeläiset ole tyhmiä. Järjestelmä tarvitsee jatkuvaa säätöä, isoa remonttia. Suomalaisten elinikä pitenee. Jos eläkeikä pysyy paikallaan, eläkkeellä oloaika pitenee ja samalla eläkemenot kasvavat, jotka nyt ovat vajaat 30 miljardia euroa vuodessa. Eläkeikääkin syytä maltillisesti nostaa, jotta rahat riittävät jatkossakin. Elinajanodote on kasvanut reippaasti: vuonna 1990 65-vuotiaan elinajanodote oli 16 vuotta, nyt yli 20 vuotta. Minusta on oikeudenmukaista, jos noin puolet pidentyneestä eliniästä menee tienuuseen ja puolet eläkeaikaan. JÄRJESTELMÄ KAIPAA myös pientä remonttia. Yrittäjien eläkejärjestelmä on epäkelpo. Kun palkansaajat maksavat maksuillaan omat eläkkeensä, valtion maksaa n. 350 miljoonaa vuosittain yrittäjien eläkkeitä. Lisäksi yrittäjät päättävät itse eläkemaksujensa suuruuden. Tietty minimi on toki maksettava, mutta se on niin pieni, ettei sillä eläketurva juurikaan kerry. Suuri osa yrittäjistä onkin eläkkeellä veronmaksajien tulonsiirtojen armoilla. Se ei ole yrittäjien, vaan järjestelmän vika. Paras lääke olisi yrittäjien eläkemaksun minimin roima korotus. Iltapäivälehden pilkkasivat aikoinaan eurokriisin aikana Kreikan eläkejärjestelmää: kuolleillekin maksettiin eläkkeitä. Suomen leskeneläke toimii samoin. Se ei ole oikeudenmukainen. On hyvä tähdentää, ettei tarkoitus ole puuttua maksussa oleviin tai ansaittuihin etuihin. Se olisi epäreilua, mutta karttuminen tulisi katkaista kokonaan mahdollisimman nopeasti. Leskeneläkkeiden kokonaismäärä on yli 1,5 miljardia euroa, se ei ole pikkusumma. Nuoruuden uintivalmentajani neuvoi: voitto ei ole pääasia, vaan mahdollisimman suuri ero seuraavaan. Sopii eläkejärjestelmään: meidän eläkejärjestelmämme on perustaltaan hyvä, mutta remonttitarvetta on. › Tällä palstalla vaihtuvat kirjoittajat pohtivat ikääntymisja eläkepolitiikan kysymyksiä. RALF SUND Tehyn ekonomisti ja Eläkeläiset ry:n ikääntymispoliittisen työryhmän jäsen. Jatkuvaa säätöä ja pientä remonttia Nuoruuden uintivalmentajani neuvoi: voitto ei ole pääasia, vaan mahdollisimman suuri ero seuraavaan. IKÄPUHETTA Eläkeläinen 1/2022 7
YHTEISKUNTA INKERI AALTO O n tärkeää, että asunto on mahdollisimman turvallinen. Sinne ja sieltä pois tulee myös esteettä päästä. Jokaisen on hyvä ajoissa miettiä oman kodin esteettömyyttä, kun kotia suunnittelee tai remontoi. Kylpyhuoneen on hyvä olla alun perin tarpeeksi iso, jotta sinne mahtuu rollaattori. Kun suunnittelee portaita, voi ottaa samalla huomioon, että jonakin päivänä voi laittaa myös luiskan. Kodin turvallisuutta voi terve ja toimintakykyinenkin lisätä huolehtimalla hyvästä valaistuksesta, rakentamalla kaiteita ja kiinnittämällä seiniin tukia tarpeen mukaan. Liukkaisiin kohtiin on hyvä kiinnittää huomiota sekä sisällä että ulkona ja pyrkiä ne korjaamaan, jotta ei sattuisi tapaturmia. Kunta tukee vaikeavammaisen kodin muutostöitä Vanha tai sairas ei saa jäädä kotinsa vangiksi. Usein hyvään asumiseen riittää luiskien rakentaminen, ovien leventäminen, kynnysten poistaminen sekä esimerkiksi kylpyhuoneen ja keittiön muutostyöt, jotta kaikesta voi suoriutua mahdollisimman itsenäisesti. Jotta oma koti olisi toimintakyvyn alentuessa yhä toimiva, on tarpeen olla itse aktiivinen muutostöitä suunniteltaessa ja ottaa yhteyttä oman kunnan korjausneuvonnasta ja -avustuksista vastaaviin viranhalKoti turvalliseksi ja toimivaksi Useimmat haluavat asua omassa kodissaan mahdollisimman kauan silloinkin, kun sairaus tai ikä tuovat mukanaan ongelmia. Koti vaatii joskus muutoksia, jotta elämä siellä sujuisi ja olisi turvallista. Monenlaista neuvontaa, apua ja taloudellista tukea on saatavissa. Vanhustyön keskusliitolla on 14 korjausneuvojaa eri puolilla maata. He auttavat yli 65-vuotiaita kotiin liittyvien muutostöiden kartoittamisessa, suunnittelemisessa ja avustusten anomisessa. He avustavat myös tarvittaessa korjaustöiden tekijöiden löytämisessä. Heidän neuvontansa on ilmaista, remonttikulut asiakas maksaa itse. Mutta remonttikuluihinkin on saatavissa avustusta. Jos eläketulot eivät ole suuret eikä ole paljon omaisuutta, voi saada avustusta esimerkiksi Asumisen rahoitus – ja kehittämiskeskus ARA:sta. Sitä saa sosiaalisin perustein ja avustettava summa on normaalisti puolet kustannuksista, joskus myös 70 %. Tämä edellyttää sitä, että omavastuuosuuden kykenee itse maksamaan. Korjausavustuksia myönnetään ikääntyneiden ja vammaisten asuntoihin. Kotitalousvähennys kannattaa hyödyntää verotuksessa, jos teettää muutostöitä. Sitä voi saada laskun työn osuudesta. Vanhustyön keskusliitto › Korjausneuvonnan palvelunumero 09 350 860 13 (ark. 9-15) › Alueiden korjausneuvojat vtkl.fi/korjausneuvonta Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA › ara.fi/korjausavustukset › puh. 029 525 0818, ti-ke klo 9-11ja 12-15 › korjausavustus.ara@ara.fi tijoihin. Muutostyöt tehdään usein ostopalveluna. Asunnon muutostöitä haetaan vammaispalveluhakemuksella. Muutostyökorvaukset maksetaan vain vaikeavammaiselle henkilölle. Kunta korvaa välttämättömät, kohtuulliset kustannukset, kun kysymyksessä on pitkäaikaisessa käytössä oleva vakinainen asunto. Luiskien lisäämisen tai kynnysten poistamisen lisäksi joskus on tarpeen asentaa WC ja vesijohdot tai ovien sähköinen avausmekanismi. Rakennusja sisustusmateriaalien muuttaminenkin saattaa tulla kysymykseen. Asumisen mahdollistavia, korvattavia laitteita voivat olla erilaiset nostoja hälytyslaitteet, jotka asennetaan kiinteästi asuntoon. Joskus kyseeseen tulee myös hissi tai induktiosilmukka. Kunta voi selvittää, voiko asiakas saada näitä tai muuta tarvitsemaansa esim. Kelalta tai vakuutusyhtiöltä. Joskus myös jääkaappi ja liesi pitää uusia, jotta asukas voi selviytyä itsenäisesti. Lähes aina on välttämätöntä, että kunnan asiantuntija tekee kotikäynnin ja tutkii tilanteen. Toimintaterapeutti voi antaa lausunnon asukkaan Tukea sosiaalisin perustein Pyörätuolista riippuvaiselle Aimo Ruisniemelle oviaukkojen laajentaminen ja ovien sähköinen avausmekanismi merkitsevät vapautta mennä ja tulla mielensä mukaan. Kodin remontti mahdollisti sen, että Aimo voi asua vaimonsa Sirpan kanssa samassa talossa kuin aikaisemmin. Jokaisen olisi hyvä ajoissa miettiä oman kodin esteettömyyttä.” A IM O R U IS N IE M I toimintakyvystä, sillä hänen on muita viranomaisia helpompi ymmärtää, miten sairaus tai vamma vaikeuttaa arkea. Kunta korvaa asuntojen muutostöitä, jos asuntoon on mahdollista tehdä tarvittavat muutostyöt ja asukas voi siinä sen jälkeen pitkään asua eikä ole laitoshoidon tarpeessa. Jos kulut ylittävät sen, mitä pidetään kohtuullisena, asukas maksaa ylittävän osuuden itse. Esteettömyysmuutostöiden suunnittelukustannukset kuuluvat myös korvauksen piiriin. Korvaus koskee vain sellaisia muutoksia, joiden perusteena on vamma, joten esimerkiksi normaalia asunnon peruskorjausta ei korvata. Vapaa-ajan asuntoon korvausta ei saa eikä yleensä saunaankaan. Vaikeavammaisen henkilön on tärkeää laatia kunnan viranomaisten kanssa yhdessä vammaispalvelusuunnitelma, jota päivitetään elämäntilanteen muuttuessa. Siihen kuuluu paljon muutakin kuin asuminen. › Lisätietoja: Oman kunnan sosiaalitoimi, asunnon korjausja muutostyöt 8 Eläkeläinen 1/2022
Enää ei tarvitse pelätä miehen kaatumista”. – ETENEVÄ lihasheikkoussairauteni asetti meidät tilanteeseen, jossa oli ratkaistava, pitäisikö muuttaa ja lähteä etsimään soveltuvaa kerrostalotai laitosasumista vai jäädä ja tehdä tarpeellinen remontti. Diagnoosinani on etenevää LGMD 1D sairautta aiheuttava DNAJB6-geenin mutaatio. Lääkitystä sairauteeni ei ole, Aimo Ruisniemi kertoo. Aimo ja Sirpa asuvat omakotitalossa Raisiossa. Rakennus on puurunkoinen, yksikerroksinen ja huoneistoalaltaan 115 neliön suuruinen. Siinä oli paljon pieniä huoneita, tuulikaappeja ja ahtaita ovia, tarpeeton koksivarasto ja talouskellari. – Olen kärsinyt 1990-luvun alusta lähtien lisääntyvistä lihasheikkousoireista. Jouduin sairaseläkkeelle vuonna 2002. Sairauteni eteneminen merkitsi turvautumista pyörätuoliin. Sairaanhoitopiirin ja kunnan apuvälinelainaamoista olen saanut käyttööni välttämättömät apuvälineet. Koska talo oli hyväkuntoinen, siihen oli mahdollista ja kannattavaa tehdä muutoksia. Asiaa puolsi sekin, että se oli yksitasoinen ja tonttikin oli tasainen, joten pyörätuolilla saattoi pihallakin liikkua. – Tältä pohjalta ryhdyin hakemaan kunnalta korvausta vaikeavammaiselle asunnon muutostöihin sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimiseen myönnettäviin kohtuullisiin kustannuksiin. Aimolle korvauksen hakeminen oli helppoa, koska hän tiesi koulutuksensa, työkokemuksensa ja yhteiskunnallisen osallistumisensa kautta, mihin oli ryhtymässä ja miten asiassa tulee toimia. Hän osasi ajatella myös, mikä on avustusta myöntävän viranomaisen näkökulma ja toimia sen mukaan. – Tästäkin syystä projektin suunnittelusta, toteutuksesta ja valvonnasta vastasivat alansa ammattilaiset, Aimo painottaa. ESTEETTÖMYYSMUUTOSTYÖT toteutettiin tontilla ja rakennuksessa saman aikaisesti tehtävien peruskorjaustöiden yhteydessä. Isot muutokset kannattaa tehdä yhtä aikaa. – Tämä seikka aiheutti viranomaisten kanssa kiistaa siitä, mitkä työt ovat esteettömyysmuutostöihin liittyviä ja mitkä kustannukset näistä töistä ovat avustuksen kohteena olevia kohtuullisia kustannuksia. Keskustelua syntyi kunnan kanssa myös avustuksen hakemiseen liittyvän kunnan ohjeistuksen sitovuudesta ja ensisijaisuudesta vammaispalvelulakiin nähden, Aimo muistelee. – Itse pääasiasta eli avustuksen määrästä päästiin yhteisymmärrykseen vasta pitkällisen väännön jälkeen. Pääpiirteissään yhteydenpito kuntaan tapahtui sähköpostitse. Kaupungin edustajat kävivät kohteessa kaksi kertaa. Yhteistyö oli, alkuun päästyään, mielestäni asiallista, mutkatonta sekä ratkaisuun pyrkivää, Aimo kiittää. Talossa piti tehdä useita muutoksia, jotta pyörätuolilla pääsee kulkemaan paikasta toiseen. Joitakin väliseiniä purettiin, oviaukkoja levennettiin ja kynnyksiä poistettiin. Sisällä olevat saranaovet korvattiin liukuovilla. Ulko-ovelta rakennettiin luiska huoneiston ovelle ja ulko-ovet varustettiin sähköisellä avausmekanismilla. Aimo voi nyt halutessaan mennä ulos pihalle ilman ongelmia. WC-tiloja piti laajentaa ja sinne asennettiin korotettu istuin, tukikaiteet sekä korkeussäädettävä allas. Keittiötilaa laajennettiin ja siihen rakennettiin korkeussäädettävä kaapisto työtason yläpuolelle. Oli tarpeen hankkia myös liesitasolle soveltuva liesi ja erillinen uuni. Nyt Aimo ja Sirpa voivat kumpikin touhuta keittiössä. AIMO JA SIRPA ovat nyt asuneet esteettömässä kodissaan vuodesta 2015 alkaen. – Sirpa oli suuresti helpottunut, kun vihdoin pääsimme asettumaan taloksi aivan toisenlaiseen huoneistoon. Enää ei tarvitse pelätä miehen kaatumista, kun se ennen oli miltei päivittäistä, Aimo kertoo. Talon peruskorjaus ja esteettömyysmuutostyöt merkitsivät Sirpalle kovaa fyysistä ponnistusta. Talo oli tyhjennettävä kaikista irtokalusteista. Työmaalla purkutavaraa piti siirtää avolavalle kuljetusta varten. Asuminen kesämökillä saaressa remontin aikana merkitsi Sirpalle myös suurta rasitusta, koska paljon piti sielläkin tavaraa kantaa. – Ystävät olivat suureksi avuksi. Minun osani oli katsella vierestä, kun tavara liikkui, Aimo sanoo. Nyt kuuden vuoden jälkeen Sirpa toteaa tehdyt ponnistukset vaivan arvoisiksi. › Aimo Ruisniemen muistiinpanoista toimittanut Inkeri Aalto Aimo Ruisniemen koti remontoitiin esteettömäksi Eläkeläinen 1/2022 9
YHTEISKUNTA E2 TUTKIMUS S elvityksessä tarkastellaan ikääntyneiden naisten elämisen taitoa, kokemuksia asemastaan yhteiskunnassa sekä sitä, miten naisten elinaikainen viisaus siirtyy sukupolvelta toiselle. Selvitys perustuu yli 70-vuotiaiden naisten haastatteluihin. Raportin on tehnyt tutkimusprofessori Marja Holmila (emerita) ja sen julkaisee monitieteinen, riippumaton tutkimuslaitos E2 Tutkimus. Työtä ovat tukeneet E2 Tutkimuksen lisäksi Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Kristillinen Eläkeliitto ry ja Eläkeliitto ry. Ikänaisilla on tunnustettu rooli suvuissa, mutta ei yhteiskunnassa Suurella osalla haastatelluista on merkittävä rooli suvussaan. He auttavat läheisiään ja usein hoitavat puolisoitaan ja lapsenlapsiaan. Ikääntyneet siirtävät yhteistä perintöä ja kulttuuria nuoremmille ja tiedostavat sen tärkeyden. Läheiset arvostavat sekä heidän hoivavastuutaan että elämänkokemustaan ja tietämystään vanhoista asioista. Ikääntyneet naiset kokevat kuitenkin, että heidän panoksensa jää yhteiskunnan tasolla huomaamatta ja tunnustamatta. Monet naisista arvioivat, etteivät tule enää nähdyiksi ja kuulluiksi, vaikka ovat aiemmin toimineet merkittävässä työroolissa tai yhteiskunnallisessa asemassa. Useat tunsivat itsensä unohdetuiksi ja arvottomiksi. Kyvykkyyttä ja iän tuomaa kokemusta ei huomata. Yksi haastatelluista kiteytti asian näin: ”Heillä on hirveen paljon tietoo ja taitoo, jota ei kukaan kysele. Eikä tunnu tarvitsevan.” ”Ne osaa paljon semmoista, mitä ne nuoret ei edes tiedä olevankaan” Ikänaiset kokevat, että heillä olisi annettavaa eläkkeelläkin. Työelämän sukupolvisiirtymissä on kehitettävää, kuten eräs haastateltavista kuvaa: ”Työelämä jotenkin sylkee sen vanhan työntekijän syrjään sieltä. Ei osata ajatella sitä, se jää hiljaiseksi tiedoksi, et ne osaa paljon semmoista, mitä ne nuoret ei edes tiedä olevankaan ja millä tuotetaan ihan äärettömästi sitä tulosta.” Ikääntyneiden kokemuksia voitaisiin hyödyntää enemmän myös esimerkiksi asuinalueiden ja -ympäristöjen suunnittelussa sekä digitalisaatiossa. Ikääntyneet ovat yhä suurempi käyttäjäryhmä etäpalveluissa, ja erityisesti ikääntyneillä naisilla on keskeinen rooli paljon palveluja tarvitsevien elämässä. Palvelujen kehittämisessä ei hyödynnetä riittävästi asiantuntemusta, jota he saavat omaishoitajina ja auttaessaan vertaisiaan. Ikääntyneet naiset kaipaavat kohtaamisia nuorten kanssa Haastattelujen perusteella Suomessa on niukasti perheiden ja sukujen ulkopuolisia tilanteita, joissa eri sukupolvet kohtaavat. Ikääntyneistä naisista suurin osa kokee, että vuorovaikutus nuorempien kanssa on väIKÄNAISET HALUAVAT MUKAAN YHTEISKUNTAA KEHITTÄMÄÄN Yli 70-vuotiaita naisia on Suomessa yli 500 000. Julkisessa keskustelussa puhutaan harvoin ikääntyneiden naisten näkemyksistä ja asemasta Suomessa. Tuoreessa selvityksessä he ovat itse äänessä. Eläkeläisjärjestöt ovat olleet mukana tukemassa selvitystyötä. Monet naisista arvioivat, etteivät tule enää nähdyiksi ja kuulluiksi. Ikääntyneiden kokemuksia voitaisiin selvityksen mukaan hyödyntää enemmän myös esimerkiksi asuinalueiden ja -ympäristöjen suunnittelussa sekä digitalisaatiossa. Ikääntyneet ovat yhä suurempi käyttäjäryhmä etäpalveluissa. EI JA KO N TI O /L EH TI K U VA 10 Eläkeläinen 1/2022
Soita 050 068 9545 Hammasproteesin korjaus ja valmistus Hammasteknikko Timo Kasurinen valmistaa korkealaatuiset proteesit Kajaanissa. Eläkeläinenlehden lukijoille -20% AP UA JO NE UV O SÄHKÖPYÖRÄTUOLIEN VUOKRAUS info@apuajoneuvo.fi apuajoneuvo.fi p. 040 124 4282 Vuokraamme sähköpyörätuoleja ja sähkömopoja kaikenlaisiin tarpeisiin. VAIVAAKO SELKÄ TAI JALAT? Tilaa interaktiiviset tukipohjalliset 38,50 €/pari p. 020 7402 702 www.ortomalli.com Laadukasta seniorielämää kaikilla mukavuuksilla Saga-palvelutalossa asut itsenäisesti kattavien palveluiden keskellä. Käytettävissäsi on ateria-, koti-, turvaja hyvinvointipalveluita omien tarpeiden mukaan. Modernit talomme seitsemällä paikkakunnalla tarjoavat monipuolista harrastusja kulttuuritoimintaa. Kaipaatko oman ikäistä seuraa, turvaa ja aktiivista tekemistä arkeen? Vapaat vuokrakotimme: sagacare.fi Saga-palvelutalot Tervetuloa ihastumaan – varaa oma esittelyaikasi tai kysy lisää Maksuton puh. 0800 06116 (ark. klo 8-16) myynti.saga@sagacare.fi häistä eikä siihen ole riittävästi käytännön mahdollisuuksia. Haastatteluissa tilannetta kuvattiin seuraavasti: ”Sukupolvien välisen kommunikaation väylät yhteiskunnassa, se onkin hyvä kysymys. Mediassa voisi olla eri ikäpolvien suhteita käsitteleviä juttuja enemmän. Ei sellaisia ole paljoa, perheistä kyllä on artikkeleita.” ”Meille naisille tulee se kuilu ikäpolvien välille. Et joku jää pitäisi murtaa, että siihen tulisi ystäväksi taikka kysyttäisi mielipidettä taikka oltaisi kiinnostuneita. Sitä jotenkin vois vaikka tuoda esille enemmän julkisuudessa, että kuitenkin meidän naisten pitäisi pitää yhtä.” #Metoo-kampanja on uusi, mutta ilmiö sen takana on vanha Ikääntyneillä naisilla on omakohtainen kokemus tasa-arvon etenemisestä Suomessa. He kertoivat myös, millaista vähättelyä ja syrjintää he ovat kokeneet järjestötoiminnassa, politiikassa ja työelämässä. ”Aikaisemmin ihan kysyttiin, että onko sulla aikeissa hankkia lapsia, koska saattaa niistä syistä tulla poissaoloja. Nythän ei enää kysytä. Sitten taas sieltä häntäpäästä vanha nainen on kelpaamaton. Elikkä siis tässä on naisten kohdalla loppujen lopuksi vähän niitä hyviä, kysyttyjä työvuosia”, toteaa yksi haastatelluista. Myös seksuaalinen häirintä oli monelle tuttua. Vaikka #metoo-kampanja on uusi, ilmiö sen takana on vanha. Haastatteluissa naiset kuvasivat kokemiaan tilanteita seuraavasti: ”Kahvitauolla tai ruokatauolla kävin niiden miesten luona, jos mulla oli asiata, puhelimia ei ollut. Niin minä menin sinne työmaakopille, he istu siellä. Seinät oli täynnä pornokuvia, pojat siinä syö eväitään ja ne rupes vitsailemaan kaksmielisiä. Oikein kaksmielisiä, kun minä ilmestyin paikalle. Ja sit ne nauro niin makeesti ja niin leveesti. (…) Ehottomasti ei pidä alistua mihinkään vääryyteen, sillä se on väärää vallankäyttöä, esimiesaseman väärää vallankäyttöä. Kyllä näitä minä näin kans, (…) Siihen pitää kokonaisjoukoin kyllä tarttua. Metoo-liike on hyvä, koska se on vääryyttä vastaan.” Näin selvitys tehtiin ”Sellasta elämänviisautta, jota olisi sopinut kyllä vähän laajemminkin kuunnella” Ikänaisten elämisen taito ja kokemukset asemastaan yhteiskunnassa -selvityksen on tehnyt tutkimusprofessori (emerita) Marja Holmila. Työn käytännön toteutusta ovat tukeneet E2 Tutkimuksen asiantuntijat ohjelmajohtaja Jenni Simosen johdolla. Selvitys perustuu ikääntyneiden naisten haastatteluihin (N=34). Pääosa haastatelluista oli yli 70-vuotiaita. Haastateltavia hankittiin lumipallomenetelmällä, eli haastatteluun osallistuneiden ja naisverkostojen kautta saatiin lisää osallistujia. Haastateltavia saatiin myös eläkeläisjärjestöjen verkostoista. Haastattelut toteutettiin puhelimitse korona-aikana loka-joulukuussa 2020. Haastateltavissa oli maan eri osissa syntyneitä, varakkaissa ja vaatimattomissa oloissa kasvaneita, eri ammattialoilla työskennelleitä sekä maalla ja kaupungissa asuneita. Selvitys on julkaistu 31.1.2022. ILMESTYMISAIKATAULU 2022 2 huhtikuu 8.4. Aineisto lehdelle viimeistään 14.3. 3 kesäkuu 3.6. Aineisto lehdelle viimeistään 9.5. 4 syyskuu 2.9. Aineisto lehdelle viimeistään 8.8. 5 lokakuu 14.10. Aineisto lehdelle viimeistään 19.9. 6 joulukuu 9.12. Aineisto lehdelle viimeistään 14.11. Eläkeläinen 1/2022 11
JÄRJESTÖ Syksyn Kulje kanssain -risteilyllä on luvassa mahtavaa seuraa ja huippuluokan ohjelmisto. TUOMAS TALVILA E nsi syksyn Kulje kanssain -risteilyvalmistelut ovat käynnissä. Ennakkoilmoittautumisia on tähän mennessä tullut hienosti, mutta mukaan mahtuu vielä hyvin! Kun osallistujia on tarpeeksi, koko laiva on käytettävissämme. Risteilyohjelma on monipuolinen. Sitä suunnitellaan perinteiseen tapaamme yhteistyössä jäsenistömme kanssa. Vuoden ensimmäisessä yhdistyspostissa lähetettiin lomake, jolla yhdistykset voivat tehdä alustavia esityksiä ohjelmista ja niihin osallistumisesta. On selvää, että koronatilanteen vuoksi ei yhdistysten kokoontumisissa vielä välttämättä ole päästy keskustelemaan risteilylle osallistumisesta. Niinpä ennakkovarausten maksamisen eräpäivää on siirretty helmikuun lopusta kuukaudella eteenpäin, jolloin uusi eräpäivä on 31.3. – Ennakkovarausten lisäaika on oikein hieno juttu, sanoo vantaalaisen Hakunilan Eläkeläisten matkavastaava ja sihteeri Liisa Kiiskinen. – Kiinnostusta risteilylle lähtöön kyllä jäsenissämme on, mutta emme ole päässeet vielä kokooontumaan lainkaan tälle vuodelle. On hienoa, että helmikuun toisella viikolla vihdoin pääsemme taas vauhtiin yhdistyksen toiminnassa, Kiiskinen iloitsee. – Sitten pääsemme myös keräämään ilmoittautumisia syksyn risteilylle. Liisa Kiiskinen ja Hakunilan Eläkeläisten varapuheenjohtaja Toivo Peltola osallistuivat viime syksynä matkavastaavien tutustumisristeilylle Silja Europalla. Siellä saadut ennakkotiedot Kulje kanssain -risteilyn ohjelmasta ja järjestelyistä olivat myönteisiä. Hakunilalaiset eivät suinkaan olleet merellä ensimmäistä kertaa. – Olemme yhdistyksessä järjestäneet paljonkin risteilymatkoja, niitä jäsenet toivovat, he kertoivat laivalla. ELÄKELÄISET RY:N vuoden 2022 päätapahtuma Kulje kanssain -risteily tehdään Silja Europalla 13.–14.9. välillä Helsinki–Tallinna–Helsinki. Risteilylle ovat lämpimästi tervetulleita kaikki jäsenemme ja toimintamme ystävät! Jäsenyyttä ei siis edellytetä. Ohjelmapuolella on luvassa mm. Risteilyjärjestelyt etenevät hyvässä tahdissa Hakunilan Eläkeläisten matkavastaava Liisa Kiiskinen ja varapuheenjohtaja Toivo Peltola osallistuivat viime syksynä Hakunilan Eläkeläisten opintoja tutustumisristeilylle Silja Europalla. – Ensi syksyn Kulje kanssain -jäsenristeilylle on Hakunilasta varmasti lähtijöitä, he totesivat. Laula kanssain -yhteislauluja kuoroilta, juontajana sävellysja sanoituskilpailumme voittaja Reijo Westerholm. Kulje kanssain -illanvieton ohjelmaan kuuluu lyhyt tanssillinen yhteisesitys, yksilöja ryhmäesityksiä sekä tanssia ”Meidän pändin” säestyksellä. Asiaohjelmaakaan ei ole unohdettu. Laivalla kuullaan alustuksia ja käydään keskusteluja ikääntymispolitiikan tärkeistä asioista. Reijo Westerholm TU O M A S TA LV IL A 12 Eläkeläinen 1/2022
A loitin kulttuuriministerinä marraskuun lopussa vuonna 1975. Yksi ensimmäisiä tehtäviä oli isännöidä Suomen ja Neuvostoliiton ystävyysviikon merkeissä maahan tulleen valtuuskunnan illallista Smolnassa. Kutsut oli lähettänyt jo edeltäjäni Lauri Posti ja suurlähettiläs Stepanov oli luonnollisesti kutsulistalla. Lähetystöstä kuitenkin esitettiin Postille toivomus, että myös ministerineuvos Streltsov saisi kutsun, niin kuin tapahtuikin. Hallitus kuitenkin vaihtui ja myös illallisen isäntä. Kansliapäällikkö Numminen tuli vähän hämillään kertomaan, että kumpikaan lähetystöstä kutsutuista ei pääsekään paikalle. ”Syytä en tiedä”, totesi Numminen. Mutisin itsekseni, että minäpä tiedän. Tapaus tuli mieleeni, kun seurasin Ylen lähettämää ohjelmaa suomettumisesta. On hyvä, että lähihistoriasta kerrotaan, koska koulujen historianopetuksessa käsittely jää pakostakin pinnalliseksi. Suomettumisohjelmasta kaipasin kuitenkin itse käsitteen analyysia. Asiasta keskusteltaessa olisi hyvä erottaa Suomen ulkopolitiikan kova ydin ja toisaalta neuvostosuhteiden hyväksikäyttö sisäpoliittisessa kilpailussa ja sen myötä avautunut mahdollisuus kansallisen suvereniteettimme horjuttamiselle. VENÄJÄN NAAPURUUS on Suomelle ikimuistoinen tosiasia, niin on myös väittely siitä, mikä Suomen kannalta viisain tapa suhtautua siihen. Siitä kiistelivät ”hatut” ja ”myssyt” 1700-luvulla. Voitolle päässeiden hattujen konfliktihakuinen politiikka toi itärajan Kymijoelle. Samasta asiasta kiistelivät vanhasuomalaisten myöntyvyyslinjan – neuvottelutien – edustajat jyrkkää suhtautumista sortotoimiin kannattavien perustuslaillisten kanssa. Samaa eroa kuvaa Paasikivi värikkäästi kertoessaan neuvotteluistaan Moskovassa vuosina 1939-41. Sodanjälkeinen ulkopolitiikka perustuikin Paasikiven patsaan jalustaan kaiverrettuun tekstiin: ”Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen”. Perustamalla ulkopolitiikka luottamukseen, että Suomen aluetta ei voi hyväksikäyttää operaatioihin Neuvostoliittoa vastaan, tahdottiin poistaa toiselta osapuolelta syy operoida Suomea vastaan. Tuon luottamuksen horjuttamisen nähtiin heikentävän Suomen turvallisuutta. Siksi presidentit Paasikivestä Koivistoon pitivät ulkopolitiikkaa johtaessaan tästä lähtökohdasta kiinni. Tätä myös Henry Kissinger suositteli Ukrainaa kokeilemaan. TOINEN ASIA ovat sitten yli-innokkaat ”luottamuksen” rakentajat. He ymmärsivät tehtävänsä mielistelyksi, jossa onnistuakseen leimasivat poliittisia kilpailijoitaan ”neuvostovastaisiksi”. Kilpailijat saattoivat olla toisia puolueita tai oman puolueen eri tavalla ajattelevia. Tällainen toiminta johti noidankehään, jossa yhä lipevämmällä suhteiden vaalimisella päästettiin naapuri yhä syvemmälle Suomen sisäisiin asioihin. Tätä oli se suomettuminen, jossa on myös moraalisen tilinteon paikka. Siitähän myös alussa kertomassani tapahtumassa oli kyse. SKDL:n sosialistit, joihin kuuluin, pitivät oikeutenaan kritisoida niin Neuvostoliiton politiikkaa kuin sitä tapaa, jossa siellä sosialismia rakennettiin. Samalla pidimme kuitenkin ulkopolitiikkamme kovaa ydintä oikeana. Suomettumisesta Yli-innokkaat ”luottamuksen” rakentajat ymmärsivät tehtävänsä mielistelyksi. KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. KALEVIN KYNÄSTÄ Suunnitelmissa on lisäksi ainakin runokaraoke, tanssipaja, rappustreenit, boccia-kisa, tietovisa ja järjestöaktiivien treffit. Kaiken tämän lisäksi on tarjolla laivan oma korkeatasoinen viihdeohjelma ja yhteistyökumppaneittemme järjestämää ohjelmaa. Mukaan risteilylle on kutsuttu myös mm. Suomen Elintarviketyöläisten Liiton SEL ry:n veteraanit. SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonenkin on mukana laivalla. Eläkeläiset ry:n valtuusto kutsutaan koolle sääntöjen 12 §:n mukaiseen varsinaiseen kokoukseen 24. 25.5.2022 Kylpylähotelli Kuntorantaan Varkauteen. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 §:n asiat. Lisäksi kokouksessa käsitellään sääntöuudistuksen ensimmäinen vaihe, jota varten järjestön hallitus tekee esityksen aluejärjestöjen uusista toiminta-alueista. Valmistelun pohjana ovat uudet hyvinvointialueet. Valtuuston kokouksen yhteydessä järjestetään seminaari, jossa käsitellään järjestötoiminnan ja ikääntymispolitiikan ajankohtaisia aiheita. Jäsenyhdistykset (paikallisyhdistykset ja aluejärjestöt) voivat tehdä esityksiä valtuustolle. Valtuustolle osoitetut kirjalliset esitykset pyydetään toimittamaan järjestön toimistoon 15.3. mennessä, kuitenkin viimeistään 25.3.2022 kello 16.00. Sääntöjen edellyttämä ennakkoilmoitus kokouksesta postitetaan valtuuston jäsenille ja jäsenyhdistyksille 20.1.2022 Lisäksi ennakkokutsu julkaistaan Eläkeläinen-lehdessä 1/2022. Varsinainen kokouskutsu ja kokousasiakirjat lähetetään valtuuston jäsenille 28.4. Eläkeläiset ry:n hallitus 17.12.2021 ENNAKKOKUTSU Eläkeläiset ry:n valtuuston kokoukseen › Kulje kanssain -risteily toteutetaan yhteistyössä Matkapojat Oy:n kanssa. Se ottaa vastaan varaukset ja vastaa niitä koskeviin kysymyksiin: Matkapojat Oy, puh. 010 2323 200 (ma-pe 9-16), ryhmat.tampere@matkapojat.fi › matkapojat.fi/kuljekanssain › Katso hinnasto ja lisätietoa tämän lehden sivulta 19. › Pääsääntönä on, että yhdistykset kokoavat lähtijät ja tekevät ryhmätilauksen. On hyvä tehdä yhteistyötä lähiyhdistysten ja aluejärjestön kanssa matkajärjestelyjen osalta. › Mukaan pääsee myös yksittäinen lähtijä! Tervetuloa! Tee varauksesi suoraan Matkapojille! Veli-Matti Kuntonen Eläkeläinen 1/2022 13
OTA YHTEYTTÄ! › Järjestösuunnittelija Juha Viitanen, juha.viitanen@ekl.fi, puh. 050 408 3376 › Järjestösuunnittelija Pekka Vartiainen, pekka.vartiainen@ekl.fi, puh. 050 472 3978 TEKSTI JA KUVA JUHA VIITANEN –N aapurissani asuva Jyväskylän Eläkkeensaajien puheenjohtaja, tarvitsi apua tietotekniikkapulmissa. Ajattelin yrittää auttaa. Siitä lähti polkuni vapaaehtoiseksi tietotekniikan vertaisopastajaksi, kertoo Jyväskylän Eläkkeensaajien ja Jyväskylän Eläkeläisten jäsen Esa Kauppinen. Kauppinen on Eläkkeensaajien Keskusliiton (EKL) Verkosta virtaa -toiminnan opastaja ja Keski-Suomen alueohjaaja. Molemmat hommat ovat vapaaehtoistyötä. Esa opastaa ikäihmisiä tietokoneiden, tablettien, älypuhelinten ja netin saloihin Jyväskylän seudulla – ja välillä etänäkin muualla Suomessa asuvia. Verkosta virtaa -toiminta saa julkista rahoitusta sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskukselta eli STEAlta ja toiminta on avointa kaikille ikäihmisille. Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistysten jäsenet ovat vieläpä erikoisaseEKL:n Verkosta virtaa -toiminta tarjoaa tukea tietotekniikan vertaisopastajaksi. Myös opastusta tarvitseville on apua saatavilla. Eläkeläiset ry:n jäsenet ovat erityisen tervetulleita mukaan toimintaan. Lähtisitkö vertaisopastajaksi? lijoilta ja toisilta opastajilta tukea vapaaehtoistyöhösi. Voit osallistua sekä lähiettä etäkoulutuksiin ja virkistystapahtumiin. Lisäksi järjestösuunnittelijat auttavat kaikissa opastuksiin liittyvissä käytännön kysymyksissä. Ota yhteyttä ja tule mukaan innostavaan opastajajoukkoomme! JÄRJESTÖSUUNNITTELIJAT vierailevat mahdollisuuksien mukaan myös Eläkeläisten paikallisyhdistyksissä kertomassa Verkosta virtaa -toiminnasta sekä digiasioiden iloista ja hyödyistä. Ota yhteyttä, niin katsotaan, jos saisimme sovitettua vierailun vaikkapa yhdistyksenne kerhotai kuukausitapaamiseen. Päivitämme opastustietoja sivullemme ja toivottavasti koronan pikkuhiljaa väistyessä yhä uusia paikkakuntia tulee mukaan. www.verkostavirtaa.fi/opastuspaikat/ Jos paikkakuntaasi ei löydy listasta, kannattaa soittaa tai lähettää sähköpostia järjestösuunnittelijoille ja kysyä, onko paikkakunnallasi opastuksia. massa, sillä EKL ja Eläkeläiset ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka ansiosta Eläkeläisten jäsenet ovat erityisen tervetulleita mukaan Verkosta virtaa -toimintaan. EKL:n jäsenyyttä ei edellytetä. – Olen myös vetäjänä ja basistina Jyväskylän Eläkeläisten Tavalliset-orkesterissa, Esa Kauppinen kertoo. – Yhteistyö toimii musiikin saralla kahden yhdistyksen välillä, joten miksei se toimisi digiopastuksissakin. Tervetuloa siis Eläkeläiset ry:n jäsenet mukaan tähän tekijäänsäkin palkitsevaan opastustoimintaan, Kauppinen vinkkaa. JOS HALLITSET älylaitteiden ja netin käyttöä ja haluaisit auttaa ikätovereitasi, ota yhteyttä Verkosta virtaa järjestösuunnittelijoihin. Kerromme, miten pääset mukaan toimintaan. Opastajan ei tarvitse osata kaikkea tietotekniikasta, vaan hän opastaa omien tietotaitojensa pohjalta. Opastaja saa myös sanoa, että ei osaa opastaa jotain tiettyä asiaa. Opastajana saat järjestösuunnitteEKL:n Verkosta virtaa -järjestösuunnittelijat Pekka Vartiainen (kuvassa oikealla) ja Juha Viitanen sekä Oulun seudun alueohjaaja Paula Hellen-Toivanen tapasivat Verkosta virtaa -opastajia ja opastustoiminnasta kiinnostuneita Eläkeläiset ry:n jäseniä Oulussa lokakuussa 2021. JÄRJESTÖ 14 Eläkeläinen 1/2022
Kaipaatko uusia haasteita? Pidätkö ihmisten kanssa juttelemisesta? RYHDY TUTKIMUSHAASTATTELIJAKSI! Haemme haastattelijoita ympäri Suomea tekemään henkilökohtaisia haastatteluja kiinnostavia tutkimusprojekteja varten ”Haastattelutyössä oppii ja saa sivistystä sekä syntyy näkökulmia asioihin.” Taloustutkimuksen pitkäaikainen haastattelija LISÄTIETOJA: Puhelimitse arkisin klo 9–15 Eija Karvinen, puh. 010 7585 218 Minna Rautiainen, puh. 041 5277 192 tai kotisivuiltamme osoitteesta: www.taloustutkimus.fi/tutkimushaastattelija Tulemme mielellämme kertomaan tarkemmin tutkimushaastattelijan työstä! Tiedustelut: eija.karvinen@taloustutkimus.fi OHJELMAA YHDISTYKSELLENNE! › ODOTA, että saat laskun kotiisi. › KÄYTÄ laskulla olevaa viitenumeroa. (Aikaisempien vuosien jäsenmaksuviitenumeroa ei tule käyttää.) › LASKULLA oleva viitenumero on henkilökohtainen ja sillä voi maksaa vain laskulla mainitun ihmisen jäsenmaksun ja mahdollisen tukimaksun. (Esim. pariskunta ei voi maksaa samalla laskulla molempien jäsenmaksua). › KUN KÄYTÄT viitenumeroa, maksuun ei saa lisätä mitään viestiä. Älä siis maksaessasi kirjoita viesti-kenttään mitään. › ELÄKELÄISET ry:n jäsenmaksu on 20 euroa. Halutessasi voit maksaa lisäksi sopivaksi katsomasi summan tukimaksua. › JOS HALUAT jatkossa jäsenmaksulaskusi sähköisenä kuluttajaverkkolaskuna eli e-laskuna, voit tilata e-laskumme verkkopankistasi laskuttajanimellä Eläkeläiset ry tai y-tunnuksella 0116413-8. Lue alta lisää e-laskumahdollisuudestamme. › JÄSENMAKSUJEN käsikantoa tekevien yhdistysten jäsensihteereille ja taloudenhoitajille muistutuksena, että odottakaa rauhassa laskua järjestöltä. Älkää siis maksako Eläkeläiset ry:lle etukäteen mitään käsikantoja suoraan tilille. › PULMIA? Jäsenrekisteriä, jäsenmaksujen perintää ja tilityksiä koskeviin tiedusteluihin vastaa Eläkeläiset ry:n jäsenvastaava Anna Autio. Puh. 044 751 1030 (parhaiten tavoitat arkisin klo 9–12), sähköposti: anna.autio@elakelaiset.fi. Hyvä Eläkeläiset ry:n jäsen, näin maksat jäsenmaksusi Maksu e-laskulla Eläkeläiset ry:n jäsenmaksu on saatavilla myös e-laskuna. E-lasku on helppo tapa maksaa laskuja, koska se saapuu suoraan omaan verkkopankkiisi. E-laskun käyttöönotto on sinulle maksutonta, ja tämä sähköinen verkkolasku sisältää samat tiedot kuin perinteinen paperinen lasku. Laskun voit maksaa tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella. Löydät meidät verkkopankkisi e-laskuttajaluettelosta nimellä Eläkeläiset ry tai y-tunnuksella 0116413-8; tiedoissa lukee lisäksi ”jäsenmaksu”. E-laskun käyttöönoton jälkeen sinun tarvitsee vain hyväksyä verkkopankkiin saapunut lasku. Voit halutessasi asettaa e-laskun myös automaattisesti maksuun. Verkkopankissa näet, milloin maksu on veloitettu tililtäsi. Jos otat e-laskun käyttöön, emme enää lähetä sinulle paperisia jäsenmaksulaskuja. E-laskun tilaaminen vaihtelee hieman pankkikohtaisesti. Tutustu oman pankkisi ohjeisiin pankin internetsivuilla. PERINTEEKSI MUODOSTUNUT Eläkeläiset ry:n alueellisten opintoja työpäivien kierros käynnistyi tammi-helmikuun vaihteessa Savon aluejärjestöstä. Tilaisuuksia on yhteensä 14. Tapaamisiin on kutsuttu kaksi osallistujaa kustakin paikallisyhdistyksestä ja lisäksi kaksi aluejärjestön edustajaa. Opintoja työpäivien pääaiheet ovat viime syksynä pidetyn Eläkeläiset ry:n 21. edustajakokouksen päätökset ( järjestön strategia ja sen toimeenpano sekä sääntöuudistuksen tavoitteet ja aikataulu), kevään 2022 valtuuston kokous ja syksyn 2022 Kulje kanssain -jäsenristeily. Koronarajoitukset ovat jonkin verran sekoittaneet ennakkoon laadittua tapahtumien aikataulua. Osa aluekierrospäivistä on jouduttu vaihtamaan toiseen ajankohtaan, osa päästy pitämään normaalisti. Lisätietoja tapaamisista antavat tarvittaessa aluejärjestöjen puheenjohtajat. Aluejärjestöjen opintoja työpäivien kierros jälleen käynnissä Eläkeläinen 1/2022 15
Ryhtykää porukalla kulttuuriaktivisteiksi! “Uimahalli siirrettiin toiseen kuntaan missä bussikuljetus?” “Pankkiasioiminen on kohtuuttoman vaikeaa ikääntyvät eivät voi hoitaa itse omia raha-asioitaan!” “Kun lähestyn matkani päättettä, minulle ei saa syöttää kauravelliä!” KulttuuRiaKtivistin koulutuksessa käsittelemme osallistujia puhuttavia yhteiskunnallisia aiheita. Opimme kädentaitoja, performanssin tekemistä ja ryhmän ohjaamistaitoja, jotka muuttavat maailmaa paremmaksi. PaiKallisyhdistyKset ja aluejärjestöt voivat tilata kulttuuriaktivismin kursseja omille paikkakunnilleen. Eläkeläiset ry:n toiminta-avustusta eli Toimintatonnia voi käyttää koulutuksen ostamiseen. Kysy lisää Tiina Flygare, koulutustuottaja, tiina.flygare@ksl.fi Riina Näsi, kulttuurituottaja, riina.nasi@ksl.fi www.ksl.fi Toimintatonnit 2022 myönnetty ELÄKELÄISET RY jakaa vuodelle 2022 hakemusten perusteella paikallisyhdistyksilleen ja aluejärjestöilleen Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEAlta saatua kohdennettua toiminta-avustusta. Tätä niin sanottua toimintatonnia saattoi vuodelle 2022 hakea kolmeen tarkoitukseen: matalan kynnyksen toiminnan tai tapahtuman/tapahtumien järjestämiseen, tietotekniikkahankintojen tekemiseen ja koulutuksen järjestämiseen Eläkeläiset ry:n hallitus vahvisti toimintatonnien jakopäätökset 28.1. kokouksessaan. Kaikkiaan toimintatonnia haki 76 yhdistystä ja avustusta myönnettiin 28:lle yhdistykselle. Jaettava summa oli kaikkiaan 30?000 euroa. Kolme yhdistystä sai 500 euroa, 19 yhdistystä 1000 euroa, viisi yhdistystä 1500 euroa ja yksi yhdistys sai 2000 euroa. Ne yhdistykset, joille toimintatonniavustusta on myönnetty, saavat avustuksen käytöstä ja käytön valvonnasta sopimuksen, joka tulee allekirjoitttaa ja palauttaa Eläkeläiset ry:lle. Kun sopimus on allekirjoitettu, aloitamme avustuksien maksatukset. Sopimus tullaan postittamaan helmikuun aikana. ELÄKELÄISET RY:N hallitus on myöntänyt avustuksen 28:lle hakijalle, listaus näistä alla (Elry=paikallisyhdistys, Aj.=aluejärjestö): › Anjalankosken Elry 1 000 › Hangon Elry 1 000 › Hankasalmen Elry 1 500 › Himangan Elry 1 000 › Hyrylän Elry 1 000 › Jakomäen Elry 1 000 › Jyväskylän Elry 1 000 › Jämsän Elry 2 000 › Kaarinan Elry 500 › Kainuun Aj. 1 000 › Klaukkalan Elry 1 000 › Kuhmon Elry 1 000 › Kuopio-Kallavesi Elry 1 000 › Laukaan Elry 1 000 › Lauritsalan Elry 1 000 › Lopen Elry 1 000 › Mänttä-Vilppulan Elry 1 000 › Paltamon Elry 1 000 › Pohjois-Karjalan Aj. 1 000 › Pudasjärven Elry 1 500 › Savon Aj. 1 500 › Sonkajärven Ery 1 000 › Ulvilan Elry 1 000 › Utajärven Elry 500 › Vaajakosken Elry 1 000 › Varsinais-Suomen Aj. 1 500 › Vihdin Elry 500 › Ylivieskan Elry 1 500 Toiminta-avustusta myönnettiin yhteensä 28:lle paikallisyhdistykselle ja aluejärjestölle. Eläkeläiset ry:n tuore, syyskuussa valittu hallitus varajäsenineen kokoontui marraskuussa Helsinkiin pitämään kokouksen ja seminaarin. Kuvassa vasemmalta hallituksen jäsen Raija Raittio (Kaarinan Eläkeläiset), varapuheenjohtaja Tuula Telin (Porin Eläkeläiset), Antti Perkkalainen (Kauhavan Eläkeläiset), puheenjohtaja Matti Huutola (Rovaniemen Eläkeläiset), Heikki Mäkinen (Klaukkalan Eläkeläiset), Leena Salo (Varkauden Eläkeläiset), Ilkka Kotiranta (Nokian Eläkeläiset) ja varajäsenet Vuokko Kautto (Lahden Eläkeläiset), Matti Ruokolainen (Lieksan Seudun Eläkeläiset), Arja Jauhiainen (Paltamon Eläkeläiset) ja Aimo Ruusunen (Imatran Eläkeläiset). Kuvasta puuttuvat hallituksen jäsen Lahja Hanhela (Kiimingin Eläkeläiset) ja varajäsenet Marja-Leena Kytölä (Hankasalmen Eläkeläiset) ja Pertti Keränen (Tervolan Eläkeläiset). Päättäjät koolla JÄRJESTÖ 16 Eläkeläinen 1/2022
Kevään 2022 kurssikalenteri Matkavastaavien peruskurssi 22.-25.2. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kurssi on tarkoitettu yhdistysten uusille matkavastaaville sekä kaikille hyvien matkojen ja retkien suunnittelusta kiinnostuneille. Pääaiheena on syksyn Kulje kanssain -risteily, josta tulee kertomaan Matkapojat oy:n aluevastaava Mari Airaksinen. Kouluttajat: Marjo Hänninen ja Tiina Rajala. Kurssin hinta: 245 € (puolihoito)/ 290 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 15.2. mennessä. Järjestöviestinnän kurssi 22.-25.2. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kurssi on tarkoitettu yhdistysten tiedottajille sekä kaikille, jotka tarvitsevat viestintätaitoja toiminnassaan. Tiedottamisen perusasioiden lisäksi aiheina ovat sähköinen tiedonvälitys ja media: esimerkiksi toimivien kotisivujen ominaisuudet. (Varsinainen kotisivukurssi pidetään erikseen.) Kouluttaja: Tuomas Talvila. Kurssin hinta: 245 € (puolihoito)/ 290 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 15.2. mennessä. Yhdistystoiminnan peruskurssi 1.-4.3. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kurssi on tarkoitettu uusille puheenjohtajille, sihteereille sekä kaikille johtokunnan jäsenille. Kurssisiltö: yhdistystoiminnan perustaidot ja -tiedot; jäsenrekisteriohjelman esittely; toimihenkilöiden tehtävät ja yhdistyslaki, järjestön tehtävät ja toimintasuunnitelma; toiminnan ajankohtaisasiat, kuten Kulje kanssain -jäsenristeily. Toiminnantarkastus Alueelliset kurssit Rytmimusiikin kurssi ”Uutta ja vanhaa” 26.-27.3. Kauniainen, Työväen Akatemia. Vetäjinä Kari Kuivalainen ja Sauli Malinen. Ilmoittautuminen 7.3. mennessä. Kuorokurssi ”Laula kanssain” Oulu/Rovaniemi Ilmoitamme tarkemmat tiedot myöhemmin. Kursseille ilmoittautuminen ja hinnat Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti määräaikaan mennessä Jukka Mustakalliolle: jukka.mustakallio@elakelaiset.fi Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: www.elakelaiset.fi/sähköiset lomakkeet/kurssihakemus. Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. Pyydämme ilmoittamaan myös, valitseeko kurssilainen puolivai täysihoidon niillä kursseilla, joihin kuuluu majoitus. Jos kurssiosallistuminen peruutetaan myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen kurssia (ilman lääkärintodistusta), perimme 20 euron peruutusmaksun. Hinnat sisältävät majoituksen kahden hengen huoneessa. Mikäli kurssilainen haluaa majoituksen yhden hengen huoneessa, hänen tulee suorittaa lisämaksu kurssipaikalla. Puolihoitohinnat sisältävät aamiaisen, iltapäiväkahvin ja päivällisen. Täysihoitohinnat sisältävät lisäksi lounaan. Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea normaalihintaisille kursseille kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti lmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Valtakunnalliset kurssit ja toimintatonni yhteisenä osuutena taloudenhoitajien kanssa. Kouluttajat: Anna Autio ja Tiina Rajala. Kurssin hinta: 245 € (puolihoito)/ 290 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 17.2. mennessä. Yhdistystalouden peruskurssi 1.-4.3. (3 vrk) Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kurssi on tarkoitettu uusille taloudenhoitajille ja toiminnantarkastajille. Yhdistyksen taloudenhoidon perustaidot ja tiedot: muun muassa taloudenhoitajan tehtävät yhdistyksessä, kirjanpidon perusteet ja sähköisen kirjanpidon ohjelma Holli. Paljon harjoituksia. Toiminnantarkastus ja toimintatonni yhteisenä osuutena yhdistystoiminnan kurssin kanssa. Kouluttajat: Heli Grönroos ja Kaisu Rämet. Kurssin hinta: 245 € (puolihoito)/ 290 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 17.2. mennessä. Näyttämöilmaisun ja ohjelmakurssi 29.3.-1.4. (3 vrk) Lomakeskus Kuntoranta,Varkaus Esiintymistaitoa kaikille, ohjelmaideoita kerhoihin ja juhliin. Kouluttaja: Annikka Kaistinen. Kurssin hinta: 200 € (puolihoito)/ 230 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 7.3. mennessä. Tanssillista liikuntaa 29.3.-1.4. (3 vrk) Lomakeskus Kuntoranta, Varkaus Kurssi on tarkoitettu liikuntaryhmien ohjaajille. Kurssilla opetellaan hauska tanssillinen ohjelma esitettäväksi syksyn Kulje kanssain -risteilyllä. Ohjelmaan kuuluu lisäksi luontoja ulkoliikunnan aiheita. Kouluttajat: Eva Rönkkö ja Hannele PitkäLiukkonen. Kurssin hinta: 200 € (puolihoito)/ 230 € (täysihoito). Ilmoittautuminen 7.3. mennessä. Muita koulutuksia Verkosta virtaa Eläkeläiset ry:n ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n välisen sopimuksen mukaan jäsenemme voivat osallistua EKL:n Verkosta virtaa -hankkeen koulutuksiin. Niihin pääsee tutustumaan verkostavirtaa.fi -sivuilla. Lisätietoja voi kysyä myös Juha Viitaselta, puh. 050 408 3376, sähköposti: juha.viitanen@ekl.fi Lue lisää Verkosta virtaa -hankkeesta tämän lehden sivulta 14. Kurssikalenteri julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n kotisivuilla, joilta näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Eläkeläinen 1/2022 17
JÄRJESTÖ J umppa kotona voi olla monelle ratkaisu silloin, kun muuta ei ole tarjolla. Yleisten toimitilojen ja liikuntasalien sulkeminen on koronapandemian aikana vähentänyt merkittävästi tekemistä ja liikkumista arjessa. Iäkkäämpien ihmisten liikkumattomuus voi kuitenkin olla suorastaan kohtalokasta. Näillä perusteilla tuli viime vuoden elokuussa haettavaksi hankerahaa, jotta järjestöt voisivat kehittää etäjumppatarjontaansa. Eläkeläiset ry haki opetusja kulttuuriministeriöstä avustusta pilottiprojektiin, jossa kehitetään sisältöjä ja koulutusta vapaaehtoisille etäjumppien ohjaajille. Pilottihankkeemme nimi on Yhdenvertaisuutta etäjumpilla. Nimi viittaa siihen, että yhdenvertaiset mahdollisuudet eivät iäkkäiden liikunnan harrastamisessa toteudu monien ryhmien kohdalla. Olemme Eläkeläiset ry:ssä toimineet yli 15 vuotta vieraskielisten Eläkeläiset ry:n uusi pilottihanke kouluttaa vapaaehtoisia ohjaajia ja tarjoaa etäjumppia aluksi ulkomaalaistaustaisille, ensisijaisesti venäjää puhuville iäkkäille. Yhdenvertaisuutta etäjumpilla ikääntyvien parissa ja nähneet, miten tämä väestönosa on jäänyt liikuntatarjonnan ulkopuolelle. Hankkeemme tarkoitus onkin tarjota etäjumppia aluksi ulkomaalaistaustaisille, lähinnä venäjää puhuville iäkkäille, ja jakaa hankkeen jälkeen opittuja kokemuksia järjestömme paikallisyhdistyksille. MIKSI ALOITAMME juuri venäjänkielisistä? Perusta siihen on moninaisuustyön ohjaajamme Evgeniya Mazurovan kokemuksessa ja osaamisessa. Olemme tarjonneet venäjää puhuville etäjumppia jo parin vuoden ajan. Hankeavustus mahdollistaa tämän kokemuksen tiivistämisen koulutukseksi, jolla voimme opettaa halukkaita ohjaamaan jumppaa etäyhteyksien takaa. Koulutuksesta ovat kiinnostuneet jo kumppanimme Kotkasta, Kiteeltä, Joensuusta, Jyväskylästä, Tampereelta ja Helsingistä. Etäjumppien pilottihanke kestää elokuuhun saakka. Helmikuussa käynnistämme ohjaajien koulutuksen ja koulutuksen lomassa vapaaehtoiset aloittavat etäjumpat omissa ryhmissään. SUURIN HAASTE – niin ohjaajille kuin jumppaajillekin – jumpan järjestämisessä on digilaitteiden käyttö. Ohjaajat saavat digitaidoissa tukea hankekoordinaattori Evgeniyalta, sillä hänellä on kokemusta digivälitteisestä jumppien ohjaamisesta jo usean vuoden ajalta. Välillä kokoonnumme liikkumaan myös kasvokkain. Näissä tapaamisissa voi sitten kysyä neuvoja ja kokeilla, miten oma puhelin tai tabletti toimii. Etäjumpparyhmien tueksi on myös Kuuloliiton Digitaidot-korttipeli, josta hankkeessa tehdään myös venäjänkielinen käännös. Suomenkielinen peli on nyt jo lainattavissa yhdistyksiin. Peliä voi tiedustella moninaisuustyön suunnittelijalta Eva Rönköltä eva.ronkko@elakelaiset.fi YHTEISIÄ TAPAAMISIA ja kaverin vierellä jumppaamista etätarjonta ei pysty korvaamaan. Kasvokkain kohtaamisia tarvitsemme jatkossakin. Pari viimeistä vuotta on kuitenkin opettanut monille etäyhteyksien käyttäötaitoja ja avannut siten uusia mahdollisuuksia. Etäjumpista voisi syntyä järjestöllemme hyvä lisä paikallisyhdistysten liikuntakerhojen rinnalle. Jo muutamalla ohjaajalla saisimme tarjonnan, johon voi osallistua asuinpaikasta riippumatta. Etäjumppa voisi siten toimia järjestömme liikuntaväen kohtaamispaikkana. Otamme nyt ensiksi opit aloitetusta pilottihankkeesta ja jaamme sen jälkeen osaamista halukkaille vertaisohjaajille eteenpäin. EVA RÖNKKÖ EVGENIYA MAZUROVA Keravan Eläkeläiset tarjoaa torstaisin etäjumppaa kaikille Keravan Eläkeläiset ry tarjoaa torstaiaamuisin klo 10 etävenyttelytuokioita. Jumppa toteutetaan maksuttoman ja kätevan Jitsi-etäyhteyden välityksellä. Vetäjänä on yhdistyksen johtokunnan jäsen Mikko Raunio. Etäaamujumpan liittymislinkki ja lisätietoja löytyy yhdistyksen kotisivulta: keravanelakelaiset.com/viikko-ohjelma Hankekoordinaattori Evgeniya Mazurovalla on kokemusta digivälitteisestä jumppien ohjaamisesta jo usean vuoden ajalta. 18 Eläkeläinen 1/2022
Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuh.19,2 snt/min. Hinnat ovat alk-hintoja /hlö. Alkaen-hintaisia paikkoja rajoitetusti. matkapojat.fi/kuljekanssain • puh. 010 2323 200 • ma-pe 9-16 Kulje kanssain -risteily 13.-14.9.2022 Silja Europalla • Lähtö Helsingin Länsisatamasta tiistaina 13.9.2022 klo 18.30 -Tallinnassa mahdollisuus nousta maihin 14.9.2022 klo 8–12.00 • Paluu Helsingin Länsisatamaan keskiviikkona 14.9.2022 klo 16.00 MERK ITSE JO NYT PÄIVÄ T ALLAK KAAS I! Eläkeläiset ry:n vuoden 2022 jäsentapahtuma VARAUSTEN TEKEMINEN › Varaaminen alkaa jo tänä syksynä › Paikallisyhdistyksissämme kootaan lähtijät yhteen ja matkavastaavat tekevät ryhmiensä varaukset › hytit valinnan mukaan › ateriat laivalla valinnan mukaan › Eläkeläiset ry lähettää kaikille yhdistyksille tarkempia tietoja risteilystä 16.9.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilyn hinnasto ja varausohjeet postitetaan 14.10.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilylle voi osallistua myös pienellä porukalla tai yksin: seuraa ilmoittelua Eläkeläinen-lehdessä Merkitkää päivät kiireesti yhdistyksen ensi vuoden toimintakalenteriin! TULE MUKAAN! Tule kokemaan yhdessäolon iloa, nauttimaan monipuolisesta risteilyohjelmasta, maistelemaan herkullista ruokaa ja vierailemaan kauniissa varhaissyksyisessä Tallinnassa. Risteilyn monipuolisesta ohjelmatarjonnasta jokainen löytää itselleen mukavaa ajanvietettä. Tarjolla on mm. jäsenistömme esittämää ohjelmaa, yhteislaulua, visailuja, ajankohtaisia luentoja, yhdistysten avainhenkilöiden tapaamisia ja tanssia elävän musiikin tahtiin. Tärkeät yhteiskumppanimme tulevat myös mukaan esittelemään toimintaansa ja palveluitaan. Vastuullinen matkanjärjestäjä: … Eteenpäin, pystypäin, muistot kantaa, voimaa antaa, kulje kanssain näin… Sävellysja sanoituskilpailumme voittaja Kulje kanssain (säv. ja san. Reijo Westerholm) ELÄKELÄISET RY JÄSENTAPAHTUMA Kulje kanssain -risteily 13.-14.9.2022 Silja Europalla Risteilyhinnat Henkilöhinta määräytyy hyttiluokan ja sen mukaan montako henkilöä hytissä majoittuu Executive 1:lle 415 € Executive 2:lle 215 € DeLux 1:lle 290 € DeLux 2:lle 145 € A 1:lle 140 € A 2:lle 69 € A 3:lle 49 € A 4:lle 39 € B 2:lle 59 € B 3:lle 43 € B 4:lle 35 € B2s 1:lle (kerrosvuode) 75 € B2s 2:lle (kerrosvuode) 44 € C 1:lle 89 € C 2:lle 49 € C 3:lle 36 € C 4:lle 29 € Hintaan sisältyy: • Eläkeläiset ry:n risteily valitussa hyttiluokassa • Monipuolinen ohjelmatarjonta • Laivan viihdetarjonta Laivaruokailut lisämaksusta. Kaikki kattausajat vahvistetaan myöhemmin. Teemme pöytävaraukset yhdistyksittäin. Alla olevat hinnat ovat voimassa vain etukäteen ostettaessa. Suosittelemme aterioiden ostamista etukäteen. Grande Buffet Buffet -illallinen sis. buffetjuomat 34 €/hlö Meriaamiainen 13 €/hlö Buffet-lounas sis. buffetjuomat 26 €/hlö Grill House ja Tavolata á la carte -ravintolat Illalliskuponki 34 €/hlö Lounaskuponki 26 €/hlö Kuponki käy maksuna laskun loppusummasta Laivaruokailut Kulje kanssain -risteily 13.-14.9.2022 Silja Europalla • Lähtö Helsingin Länsisatamasta tiistaina 13.9.2022 klo 18.30 -Tallinnassa mahdollisuus nousta maihin 14.9.2022 klo 8–12.00 • Paluu Helsingin Länsisatamaan keskiviikkona 14.9.2022 klo 16.00 MERK ITSE JO NYT PÄIVÄ T ALLAK KAAS I! Eläkeläiset ry:n vuoden 2022 jäsentapahtuma VARAUSTEN TEKEMINEN › Varaaminen alkaa jo tänä syksynä › Paikallisyhdistyksissämme kootaan lähtijät yhteen ja matkavastaavat tekevät ryhmiensä varaukset › hytit valinnan mukaan › ateriat laivalla valinnan mukaan › Eläkeläiset ry lähettää kaikille yhdistyksille tarkempia tietoja risteilystä 16.9.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilyn hinnasto ja varausohjeet postitetaan 14.10.2021 lähtevässä yhdistyspostissa › Risteilylle voi osallistua myös pienellä porukalla tai yksin: seuraa ilmoittelua Eläkeläinen-lehdessä Merkitkää päivät kiireesti yhdistyksen ensi vuoden toimintakalenteriin! TULE MUKAAN! Tule kokemaan yhdessäolon iloa, nauttimaan monipuolisesta risteilyohjelmasta, maistelemaan herkullista ruokaa ja vierailemaan kauniissa varhaissyksyisessä Tallinnassa. Risteilyn monipuolisesta ohjelmatarjonnasta jokainen löytää itselleen mukavaa ajanvietettä. Tarjolla on mm. jäsenistömme esittämää ohjelmaa, yhteislaulua, visailuja, ajankohtaisia luentoja, yhdistysten avainhenkilöiden tapaamisia ja tanssia elävän musiikin tahtiin. Tärkeät yhteiskumppanimme tulevat myös mukaan esittelemään toimintaansa ja palveluitaan. Vastuullinen matkanjärjestäjä: … Eteenpäin, pystypäin, muistot kantaa, voimaa antaa, kulje kanssain näin… Sävellysja sanoituskilpailumme voittaja Kulje kanssain (säv. ja san. Reijo Westerholm) Hinta/hlö Tiedustelut sekä varaukset 12.10.2021 alkaen Matkapojat Oy p. 010 2323 200 (ma-pe 9-16) ryhmat.tampere@matkapojat.fi www.matkapojat.fi/kuljekanssain Bussi (max 13m) + kuljettaja laivaan 290 € • Pelkkä kuljettajalippu laivaan 73 € / kuljettaja Hinta sisältää hyttipaikan sekä ateriat laivalla Eläkeläinen 1/2022 19
Vanhuustutkijan koronavuosi -kirjassa Marja Jylhä avaa uudenlaista ikäajattelua ja tasavertaisia mahdollisuuksia kaikenikäisille. 20 Eläkeläinen 1/2022
G erontologian professori Marja Jylhä palasi USA:sta Suomeen vuonna 2020 juuri kun maa sulkeutui koronan takia. Hän alkoi kirjoittaa päiväkirjanomaista tekstiä josta syntyi kirja Vanhuustutkijan koronavuosi (Vastapaino 2021). Lokakuussa julkaistussa kirjassa henkilökohtaiset kokemukset korona-ajasta limittyvät vanhenemista koskevaan tutkimustietoon ja maailmanpolitiikan tarkkailuun. Tällaisen tekstin kirjoittaminen oli tavattoman mukavaa, Marja Jylhä sanoo. – Tutkijana olen tottuneempi kirjoittamaan tieteellistä tekstiä englanniksi. Oli tosi kiinnostava ja virkistävä haaste yrittää tehdä suomen kielellä niin hyviä lauseita kuin osaa. Kirjassa Marja Jylhä avaa uudenlaista ikäajattelua ja tasavertaisia mahdollisuuksia kaikenikäisille. ”Ikääntyneiden ihmisten asema, mahdollisuudet ja toiminta ovat yhä suurempi osa maailman tulevaisuutta. Ei¬vätkä yli 60tai yli 90-vuotiaat tietenkään ole tässä vain passiivisia ”yhteiskunnan” toimien kohteita vaan aktiivisia omaa elämäänsä ja ympäristöään muuttavia ihmisiä”, hän kirjoittaa. JYLHÄN MIELESTÄ kannattaisi lopettaa puhuminen ”väestön vanhenemisesta” ikään kuin se olisi meitä uhkaava satunnainen ilmiö, josta olisi vain selviydyttävä mahdollisimman vähin vaurioin. Nykyinen ja huomisen yhteiskunta vain on sellainen, että siinä on aikaisempaa enemmän vanhoja ja vähemmän lapsia. – Tästä ilmiöstä puhutaan kuin se olisi jonkinlainen tilapäinen yhteiskunnan häiriö. Se on hurja väärinkäsitys. Väestö vanhenee kaikissa maissa, ja niin sanotuissa kehittyneissä maissa se vanhenee todella nopeasti. Elinikä pitenee ja syntyvyys laskee. – Järkevä yhteiskunta yrittäisi ottaa tilanteesta kaiken hyvän irti eikä valitella ja syyllistää. Väestön vanhenemisen haasteiden esittäminen vanhojen ikäryhmien ongelmaksi on suuri väärinkäsitys, Jylhä sanoo. ”Väestön ikääntyminen on kansantalouden haaste. Se on yhteiskunnan haaste, ei yli 65-vuotiaiksi eläneiden ihmisten haaste. Väestön ikääntymisen haastetta ei voi vyöryttää heikompina ihmisoikeuksina ja huonompina palveluina niiden kannettavaksi, jotka juuri nyt sattuvat olemaan vanhuudeksi nimetyssä elämänvaiheessa”, hän kirjoittaa Vanhuustutkijan koronavuosi -kirjassa. ”VANHA” NYT on eri asia kuin ”vanha” sata vuotta sitten. Marja Jylhä sanoo silti vierastavansa väitettä, että ikä olisi vain numero ja ihminen on niin vanha kuin miksi hän itse itsensä tuntee. Tätä näkee usein sanottavan julkkisten syntymäpäivähaastatteluissa ja positiivisuuteen kannustavissa lehtijutuissa. – Ymmärrän mikä sen idea on ja mitä positiivista sillä tavoitellaan. Että ikä ei rajoita tekemisiä, kaiken ikäisenä voi tehdä kaikenlaista eikä ihmistä pitäisi ajatella ikänsä kautta. Nämä ovat hyviä ja järkeviä asioita. – Mutta eihän se tietenkään ole totta, että ikä olisi vain numero. Karttuva ikä muuttaa meitä fyysisesti eikä siitä ole mitään pakotietä. Ikääntyneen ihmisen tulee olla täysivaltainen ja vakavasti otettava vaikka hän kulkisikin rollaattorin kanssa. Vanhenemisessa on kuitenkin muitakin puolia kuin fyysisten voimien hiipuminen. – Ikä myöskin antaa kokemuksia ja, jos asiat menevät hyvin, suhteellisuudentajua ja viisautta. Onneksi, koska en minä ainakaan tällä hetkellä haluaisi tulla toimeen sellaisella viisitoistavuotiaan viisaudella, Jylhä huomauttaa. ELÄKELÄISLIITTOJEN ETUJÄRJESTÖ EETU ry:n teettämissä Huomisen kynnyksellä -kyselytutkimuksissa toistuu yksi kokemus. Ikääntyneet (EETU:n tutkimukseen haastatellut ovat 55-84-vuotiaita) kokevat olevansa toisen luokan kansalaisia. Samoin selkeän enemmistön mielestä yhteiskunnassa ihannoidaan liiaksi nuoruutta. Ikääntyneet kokevat, että heidät nähdään voimavaran sijasta lähinnä kulueränä. Marja Jylhä tunnistaa ilmiön. – Nuoruuden luonnollistaminen on vahva mutta samalla sillä tavalla salamyhkäinen ilmiö, että sitä ei tahdo edes huomata. Se ilmenee myös niputtamisena. Kun esimerkiksi kaikista yli 65-vuotiaista puhutaan yhtenä ”ikääntyneiden ihmisten” könttinä, sitä on ihan oikeutettua kutsua ikäsyrjinnäksi. Olen monesti sanonut että se on sama kuin että vastasyntyneistä ja 40-vuotiaista puIkäpolitiikka kaipaa uudelleenajattelua Väestö vanhenee kaikissa maissa. Järkevä yhteiskunta yrittäisi ottaa tilanteesta kaiken hyvän irti eikä valitella ja syyllistää, sanoo gerontologian professori Marja Jylhä. TEKSTI TUOMAS TALVILA KUVAT ANNINA MANNILA Ymmärrän kyllä mikä on ideana lausahduksessa ”ikä on vain numero”. Mutta eihän se tietenkään ole totta. Eläkeläinen 3/2021 21
huttaisiin yhtenä ikäryhmänä. Ikähaarukka on yhtä leveä. Mutta Jylhä kehottaa myös ikäihmisiä ottamaan rohkeasti paikkansa yhteiskunnassa. Myös eläkeläisjärjestöt voisivat hänen mukaansa toimia tässä nykyistä tehokkaampina äänitorvina. – Ikäihmisten kannattaa rohkeammin (”en nyt sano että röyhkeämmin”) nousta seisomaan ja alkaa esiintyä tärkeinä yhteiskunnan jäseninä. Jylhä sanoo että vertaus USA:n rotusyrjintään on ontuva, mutta kuitenkin: – Ei sekään poistunut pyytämällä, vaan sillä, että ryhdyttiin ottamaan asemia. MARJA JYLHÄ tunnetaan myös yhteiskunnallisena keskustelijana joka on julkisuudessa vahvasti tuonut esiin muun muassa vanhushoidon ongelmia. Kirjassakin palataan kysymykseen: Miksi palveluita ei paranneta, vaikka puutteet ovat kaikkien tiedossa? ”Uskallan siis olla sitä mieltä, että Suomella olisi hyvin varaa tarjota kohtuulliset vanhuuden palvelut niitä tarvitsevalle hyvin pienelle osalle väestöstä, käytännössä noin puolelle yli 85-vuotiaista, jos vain halua olisi”, Jylhä kirjoittaa.” Miten hoitovajeen yhtälö voitaisiin ratkaista? – Rahalla, Marja Jylhä vastaa. – Työtoverini Jyväskylän yliopistosta, professori Teppo Kröger on laskenut että suomalainen vanhustenhoito on toista miljardia alirahoitettu verrattua esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Ei vanhojen ihmisten hoidon yhä horjuvammaksi käyvää tilannetta voi korjata ilman rahaa. – Hoito ei tietenkään korjaudu pelkällä rahalla mutta lisäraha on parannusten edellytys. RAHOJEN LISÄKSI koko ikäihmisten hoitopaketti vaatisi Marja Jylhän mielestä täysremontin. – Koko järjestelmä – kotihoito, ympärivuorokautinen hoito, omaishoito ja näihin liittyvä sairaanhoito – pitäisi nostaa pöydälle ja keskustella korkean tason poliittisessa ryhmässä ihan uusiksi. – Uudet hyvinvointialueet voivat totta kai tehdä hoidon järjestämisessä mahdollisimman hyvää työtä. Mutta en usko että asia olennaisesti paranee ennen kuin se on otettu päätöksentekoon ihan erillisenä kokonaiskysymyksenä, Jylhä sanoo Hänen mukaansa kunnollisia parannuksia ei saavuteta, jos kokonaisuudesta nypitään yksi osa kerrallaan. – Hoivapaikkojen henkilömitoitus on hyvä asia ja oli korkea aika säätää siitä. Mutta yksittäisenä toimenpiteenä se on riittämätön ja sillä saattaa olla ei-toivottuja vaikutuksia hoivan muihin osiin. MONESTI SANOTAAN, että tutkijat vain arvostelevat, mutta eivät esitä rakentavia ehdotuksia. Koronavuosi-kirjassan Marja Jylhä kertaa ehdotuksia, joita hän tutkijakollegansa Marja Vaaraman kanssa on esittänyt. – Ratkaisut ja niiden rahoitus ovat poliittisia kysymyksiä. Mutta tämänhetkinen ratkaisu on se, että tarvitsevilEi vielä ihan emerita M arja Jylhä, 68, jäi viime vuoden elokuussa eläkkeelle kokopäivätoimisesta professorin tehtävästä. – Mutta olen edelleen kahdenkymmenen prosentin palkalla Tampereen yliopistossa ja muun muassa meidän osaltamme vastuussa Suomen Akatemian ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksiköstä. En oikein pidä itseäni vielä eläkeläisenä enkä käytä termiä emerita (täysinpalvellut). – Toki työni on nyt erilaista kuin ennen. Tämä elämä on minulle sopivaa. Teen yliopistotyötä ja tutkimusta mukavien nuorten työtovereiden kanssa, mutta ehdin tehdä jotakin vähän muutakin. Ikääntyneiden palveluiden kohtuullinen järjestäminen vahvistaisi suomalaisten luottamusta omaan yhteiskuntaansa. – Saattaa olla niin, että vanhemmat ihmiset ovat korona-aikana pärjänneet henkisesti paremmin kuin monet nuoret. Elämänkokemus auttaa. Se, että on ennenkin koettu vaikeita aikoja, tuo henkistä kapasiteettia jonka voimin voi paremmin kestää poikkeusoloja, Marja Jylhä toteaa. – En oikein vielä pidä itseäni eläkeläisenä, Marja Jylhä sanoo. 22 Eläkeläinen 1/2022
le ihmisille ei anneta palveluita. Ja se on joka tapauksessa huono ratkaisu. Jylhä kohdistaa kritiikkiä myös eläkeläisjärjestöihin. – Ne ovat olleet luvattoman lepsuja ikääntyneiden palvelukysymyksissä. EETU ry voisi käyttää voimaansa palvelujen parantamiseksi. Jylhä huomauttaa kirjassaan, että vanhuuden palveluiden parantaminen ei ole tärkeää vain vanhojen kannalta. Se helpottaisi kaikkia niitä, jotka kantavat iäkkäistä läheisistään suurempaa vastuuta kuin mihin kykenevät ja joutuvat käyttämään voimiaan auttamisen lisäksi taisteluun palvelujen saamisesta. ”Ikääntyneiden palveluiden kohtuullinen järjestäminen vahvistaisi suomalaisten luottamusta omaan yhteiskuntaansa; nykyinen tilanne syö luottamusta pahasti”, hän kirjoittaa. ASIOITA ON silti hyvä myös suhteellistaa, Jylhä sanoo. – Minäkin olen viime vuosina puhunut hirmuisen paljon huonosta hoivasta ja huonosta hoitojärjestelmästä. Toinenkin puoli pitää muista. Suuri enemmistö 85-vuotiaista asuu tyytyväisenä kotona, ei tarvitse säännöllistä hoitoa ja pärjää oikein hyvin. Elämä täyttyy ihan muista asioista kuin siitä, että oltaisiin kokopäivätoimisesti vanhoja. – Puutteista on pakko puhua, mutta totta kai meillä on hyvin paljon hyvää kotihoitoa ja hyvää hoivakotihoitoa. ENTÄ SITTEN se ikäihmisten koronavuosi, joka aivan pian on venynyt kahdeksi vuodeksi? Marja Jylhä sanoo olevansa huolissaan siitä hoitovelasta, joka pandemian aikana on päässyt kasvamaan. Pitkäaikaisten sairauksien löytäminen ja hoito on viivästynyt kun terveydenhuolto on ollut koronan kuormittama ja ihmiset ovat välttäneet lääkäriin menemistä. – Viestini on, että jos teillä on jokin sairaus jonka seuranta ja kontrollointi on viivästynyt koronan vuoksi, niin nyt viimeistään kannattaa mennä lääkäriin ja kokeisiin. Koronan sosiaalisten vaikutusten suhteenkin ikäihmiset ovat olleet hyvin erilaisessa asemissa. – Kotona asuvat huonokuntoiset ihmiset ovat saattaneet kärsiä tosi paljon, kun omaiset ja ystävät eivät ainakaan pahimpina aikoina ole voineet käydä tapaamassa. Parempikuntoisilla sekä todella aktiivisilla ihmisillä on ollut vähintään kauhea tylsää. Rajoitukset ovat tuottaneet elämän harmautta ja yksinäisyyttä. – En yhtään vähättele näitä haittoja. Saattaa kuitenkin olla niin, että vanhemmat ihmiset ovat pärjänneet paremmin kuin monet nuoret. Parikymppiselle eristys ja rajoitukset ovat saattaneet olla kuin maailmanloppu. Ikäihmisiä on kantanut nykyajan muotisana resilienssi: sitkeys ja kestävyys. – Elämänkokemus auttaa. Se, että on ennenkin koettu vaikeita aikoja tuo suhteellisuudentajua ja henkistä kapasiteettia jonka voimin voi paremmin kestää poikkeusoloja, Marja Jylhä sanoo. Timo Strandberg ja Eino Heikkinen (toim.), Suomiko onnellisen vanhuuden maa? Into 2021. Marja Jylhä, Vanhuustutkijan koronavuosi – Myöhäiskeski-ikä ja pitkäikäisyyden vallankumous. Vastapaino 2021. VIIME VUODEN lopulla, sopivasti hyvinvointialueiden valtuustovaalien alla ilmestyi kaksi tärkeää teosta, joiden teema käsittelee alueiden yhtä keskeistä vastuualuetta, vanhusten hyvinvointia ja palveluja. Heikkisen ja Strandbergin toimittama teos on kooste alan tutkijoiden ja asiantuntijoiden eri teemoista kirjoittamista artikkeleista. Vaikka kirjoittajat ovat asiantuntijoina ja tutkijoina alansa huippua, ovat artikkelit kansantajuisia ja muidenkin kuin tutkijoiden helposti omaksuttavissa. Marja Jylhän teos on päiväkirjan muotoon puettu teksti, jonka ikääntymispolitiikkaa koskevat tekstit jäsentyvät vuodenkierron mukaan. Taustaksi kerrotut kuvaukset koronavuoden tapahtumista ja henkilökohtaisista kokemuksista sopivasti kuohkeuttavat tekstiä. Kumpikin teos pohtii onnellisuutta, mitä se on ja mitä paljon puhutussa maailmanlaajuisessa onnellisuusvertailussa on mitattu. Eino Heikkinen toteaa, että tutkimuksissa itse asiassa mitataan elämään tyytyväisyyttä. Sitä voivat tukea sellaiset asiat kuin terveys, taloudellinen turvallisuus, sosiaalinen tuki ja yhteisyys. Sitä heikentävät mm. sairaudet, varattomuus ja turvattomuus, yksinäisyys ja ikäsyrjintä. Asetelmassa on itse asiassa aika hyviä vinkkejä eläkeläisjärjestöjen edunvalvontatyöhön. Marja Jylhälle ei myöskään riitä onnellisuuden määritteleminen henkilökohtaisena onnen tunteena. Kyse on asioista, jotka liittyvät vahvasti yhteiskunnan toimivuuteen, yhteiseen hyvään ja siihen voiko luottaa siihen, että yhteiskunnan instituutioilta saa tarvitessaan turvaa. Kansainvälisen tutkimuksen kysymyskin pyytää arvioimaan sitä, millaiseksi arvioi elämäänsä kokonaisuutena. ”On aivan mahdollista arvioida elämäänsä hyväksi ja olla siihen tyytyväinen, vaikka ei joka hetki tuntisikaan onnellisuutta …”. Jylhän mielestä olisikin parempi asettaa tavoitteeksi mielekkään ja tarkoituksellisen elämän etsintä. MITEN TÄLLAINEN elämä sitten turvataan vanhuudessa? Suomiko onnellisen vanhuuden maa? -kirjan lääketieteilijöiden artikkeleissa selvitetään mielenkiintoisella tavalla eliniässä tapahtuneita muutoksia ja toimintakyvyn merkitystä hyvän elämänlaadun ja hyvän vanhuuden edellytyksenä. Erityisen mielenkiintoisia ovat tiedot, joiden mukaan vanhempien ikäluokkien toimintakyky parani varsin nopeasti 1980-luvulta 2010 –luvulle tultaessa. Tämä kehitys selittää, miksi toteamuksessa, että ”tämän päivän seitsemänkymppinen on eilispäivän viiskymppinen” on vinha perä. Eino Heikkinen on aikaisemminkin korostanut sitä, että aktiivinen elämänote edesauttaa toimintakyvyn säilyttämistä ikääntyessä. Strandberg tiivistää ne tekijät, joilla ”onnellinen vanheneminen” voidaan saavuttaa: hyvä terveys, hyvää fyysinen ja kognitiivinen kunto, myönteisyys ja mukautumiskyky ja sosiaalinen osallistumiHyvää iltaa elämä! nen. Päämääränä on eliniän pitenemisen ohella viimeisiin vuosiin sijoittuva mahdollisimman lyhyt alentuneen toimintakyvyn, raihnaisuuden jakso. YHTEINEN TEEMA, jota molemmissa teoksissa käsitellään syvällisesti ja koskettavasti, on vanhusten hoiva. Onnellisen vanhuuden maa -teoksessa siitä kirjoittavat mm. Marja Vaarama, Kaisu Pitkälä ja Riitta-Liisa Heikkinen, kaikki tunnettuja alan tutkijoita. Aluevaalikeskusteluissa kotihoitoa ylistäneiden olisi syytä lukea nämä artikkelit. Yksioikoisella kotona asumista korostavalla asenteella on perusteltu laitoshoidon ja ympärivuorokautisen hoivan jatkuvaa purkamista. Marja Jylhä korostaa erityisesti sitä, että ympärivuorokautisen hoidon saatavuus on koko ajan vähentynyt samalla kun 90 vuotta täyttäneiden määrä on kasvanut ja muistisairauksien esiintyvyys suhteessa ikääntyneiden määrään on pysynyt suunnilleen samana, eli muistisairaiden määrä on myös kasvanut. Heidän jättämisensä kotiin samalla kun kotihoitoon varatut resurssit pienentyvät suhteessa hoidon tarpeeseen, on heitteillejättöä. Marja Jylhä toistaakin sitkeästi vaatimustaan ympärivuorokautisen hoidon lisäämisestä. Kaikesta huolimatta edistystäkin on tapahtunut. Marja Vaarama toteaa, että nykyinen ”hallitus on jo nyt tehnyt iäkkäiden hyväksi enemmän kuin edeltäjänsä hallitukset 30 vuoden aikana”. Tekemistä kuitenkin riittää. Kummassakin teoksessa selvitetään yksityiskohtaisesti haasteita, joihin vanhusten hoivassa olisi nopeasti kyettävä vastaamaan. MOLEMMAT KIRJAT ovat ikääntymispolitiikasta kiinnostuneille ja eläkeläistoiminnan aktiiveille arvokkaita käsikirjoja. Ne selvittävät seikkaperäisesti sitä, mitä kaikkea on paljon puhutun Suomen ikääntymisen taustalla, miten monimuotoisesta asiasta on kyse ja ennen kaikkea: millaisia haasteita se yhteiskuntapolitiikalle asettaa. Teoksissa selvitetään myös sitä, miten monella tavalla ikäsyrjintää sisältyy joskus hyvääkin tarkoittavaan puheeseen ja toimintaan, jopa lakeihin. Heikkiset ovat otsikoineet kirjansa viimeisen luvun toivotuksella ”hyvää iltaa elämä!”. Yhteiskunnan pitäisikin toimia niin, että jokainen voisi turvallisin mielin toivottaa elämänsä illan tervetulleeksi. Siinä hyvä tavoite yhteiskuntapolitiikalle. Pekka Isakssonin blogiesittelyjen kehotusta mukaillen: lukekaa, mainostakaa, käsitelkää kerhoissa ja kommentoikaa! Nämä kirjat ansaitsevat sen. KALEVI KIVISTÖ KIRJAT Lukekaa, mainostakaa, käsitelkää kerhoissa ja kommentoikaa! Nämä kirjat ansaitsevat sen. Eläkeläinen 1/2022 23
JÄRJESTÖ Aaron Kallinen aloitti Eläkeläiset ry:n järjestösuunnittelijana Uutena järjestösuunnittelijana Eläkeläiset ry:n toimistolla on 1. helmikuuta aloittanut Aaron Kallinen. Kallinen tulee tehtävään vasemmistoliiton keskisen alueen toiminnanjohtajan tehtävästä, jossa hän toimi neljän vuoden ajan. Koulutustaustaltaan Kallinen on filosofian maisteri. – Odotan innolla tutustumista Eläkeläisten aktiivisiin toimijoihin ja toivon voivani olla avuksi yhdistysten kehittämiseen ja paikalliseen edunvalvontaan liittyvissä asioissa. Etenkin yhdistysten viestinnän kehittäminen on minulle sydäntä lähellä oleva asia, Aaron Kallinen sanoo. Aaron Kallinen – ENSIMMÄINEN työpäiväni Eläkeläiset ry:n palveluksessa oli 4. joulukuuta 2000, Anu Mäki kertoo. Tämän lehden ilmestyessä järjestösuunnittelija Mäki on vielä vuosilomalla. Mutta ensimmäinen päivä maaliskuuta 2022 on hänen ensimmäinen eläkepäivänsä. – Olen ottanut tämän loman harjoittelun kannalta. Totta kai se on mielessä, että eläkepäivät odottavat. Ja kuten varmasti monella eläkkeelle jäävällä, tilanteeseen liittyy ristiriitaisia tunteita. Yhtäältä se on jotakin odotettua: Ei enää aamulähtöjä ja myöhäisiä paluita, ei aikatauluja joihin en kaikilta osin voi itse vaikuttaa. Toinen puoli on se, että työ on ollut iso ja antoisa osa elämää. Olen kokenut, että minulla on ollut työni suunnittelussa ja tekemisessä paljon vapausasteita. Työ on ollut sisällöllisesti monipuolista ja olen päässyt käyttämään siinä monia puolia itsestäni. ENNEN ELÄKELÄISET ry:tä Anu Mäki työskenteli mm. lastensuojelujärjestöissä ja eduskunnassa kansanedustajan avustajana. Eläkeläiset ry:n toimistolla hänen ydintehtäviinsä on koko ajan kuulunut järjestöorganisaation ylläpitäminen. – Huolehtiminen siitä, että järjestön eri tasot toimivat ja että niillä on elävä suhde toisiinsa, hän kiteyttää. Kahdessa vuosikymmenessä on järjestökenttäkin totta kai ollut muutoksessa. Anu Mäki viihtyy mainiosti nykyisessä kotikaupungissaan Turussa. ”Parasta on ollut työ ihmisten kanssa” – Yksi leimallinen ja huoltakin aiheuttanut kysymys on ollut jäsenkehitys. Se ei välttämättä ole näkynyt toiminnassa, mutta on toistuvasti noussut esille niin järjestön hallinnossa kuin keskusteluissa yhdistysaktiivien kanssa. Se kannattaa nähdä osana yleisempänä kansalaisjärjestöissä tapahtuvaa kehityskulkua. Uusien eläkeläispolvien mukaan tuleminen toimintaamme ei ole itsestäänselvyys. Maailma muuttuu ja onnistunut järjestötoiminta osaa uudistua. Yksi suuri murros on tietysti ollut tietotekniikan kehittyminen. – Muistan hyvin ensiaskeleet, kun asiaa yhdistyksissä ryhdyttiin tuomaan esille. Uusi teknologia kohtasi hyvinkin vahvaa vastustusta. Yleisin peruste oli, että se on tarpeetonta, on pärjätty ilmankin. Mutta pikku hiljaa alkoi sieltä täältä tulla ihmisiä joille tietotekniikka oli arkipäiväistä. Ja nythän jo hyvin iso osa yhdistyksissä toimivista ihmisistä käyttää sähköisiä työkaluja, ja ne helpottavat työtä. TYÖNSÄ KOHOKOHTIEN joukkoon Anu Mäki nostaa Eläkeläiset ry:n suurtapahtumat. – Erityisen hienot muistot ovat jääneet Kittilän Levin kesäpäivistä vuonna 2005. Kutsuumme vastattiin, jäsenistö valmistautui ja Lappiin tuli valtavasti väkeä. Tapahtumapaikkoja oli useita ja jäsenistön tuottamaa ohjelmaa riitti kaikkialle. Liikuntaneuvos Eevi Kaasinen oli laatinut todella hienon liikuntaohjelman jossa oli satapäinen esittäjäjoukko. Kesäpäivien lopputulos oli mykistävän upea. Sään puolesta meillä kävi uskomaton onnenkantamoinen ja Lapin luonto oli kauneimmillaan. MITEN ELÄKELÄINEN Anu Mäki tulee aikaansa käyttämään? – Varmaan olen aika tyypillinen ikäiseni nainen, hän naurahtaa. –Kuulun joukkoon joka on monipuolisesti kiinnostunut kulttuurista. Nyt alkaa sellainen elämänvaihe, että tälle harrastuneisuudelle voi antaa tilaa. – Kuvataiteet ovat aina kiinnostuneet, olen aktiivinen museoissa ja gallerioissa kävijä. Kirjat ja kirjallisuus ovat vahvasti mukana. Päivä alkaa lukemalla, päivän keskikohtaan kuuluu lukemista, päivä päättyy sängyssä lukien. Musiikissa yli kaiken on jazz. – Sillä saralla trumpetisti Miles Davis oli ensimmäinen minuun todella ison vaikutuksen tehnyt muusikko. Ehkä kliseemäisesti mutta aidosti voin sanoa, että monet hänen tööttäyksensä ovat sellaisia jotka ovat jättäneet ison jäljen. Mäki kehuu nykyisen kotikaupunkinsa Turun kulttuuritarjontaa. – Täällä on laadukkaita taidemuseoita ja gallerioita. Jazzin osaltakin Turussa on hyvä skene, on muutamia vakiintuneita paikkoja joissa soitetaan hyvää musiikkia. VUOSILOMA LÄHENEE loppuaan ja Anu Mäki siirtyy Eläkeläiset ry:n työntekijästä eläkeläiseksi. – Yksi asia pitää erityisesti nostaa esiin. Ihmiset. Järjestössä on ollut paljon pitkiä työsuhteita. Sanoisin että kumppanuus on hyvä sana kuvaamaan sitä, miten hienoa työ ihmisten kanssa on parhaimmillaan ollut. TUOMAS TALVILA Eläkeläiset ry:n järjestösuunnittelija Anu Mäki siirtyy eläkkeelle. Uusi elämänvaihe antaa tilaa kulttuuriharrastuksille. A N U M Ä EN A LB U M I ELÄKELÄISET RY:N Satakunnan aluejärjestö on huolissaan siitä, että ikäihmiset eivät saa ääntään kuuluviin ja heidän hoitoja hoivatarpeensa sekä arjessa selviäminen jäävät huomiotta. Yksi pullonkauloista on hoitoon pääsy. Ikäihmisille on turvattava pääsy lääkäriin asuinpaikasta riippumatta. Ajanvaraukset ja vastaanotot tulee järjestää niin, että vanhukset tulevat ymmärretyiksi ja saavat tarvitsemansa hoidon. Hyvän elämän tavoitteeksi on asetettava ikäystävällinen hyvinvointialue. Nyt tähän on otollinen vaihe, kun valmistaudutaan kauan odotettuun sote-uudistukseen ja hyvinvointialueisiin, todetaan aluejärjestön syyskokouksen kannanotossa. Ikäystävällisyyden toteuttaminen ei aluejärjestön mukaan vaadi uusia konsteja. ”Hyviä käytäntöjä, kuten omalääkärijärjestelmä voidaan ottaa uudelleen käyttöön. Ikäihmisten neuvolatoiminta tulee ulottaa jokaiseen kuntaan, palveluohjaajia ja -neuvojia palkkaamalla pystytään tukemaan ikäihmisten oman elämän hallintaa ja helpottamaan pääsyä palveluiden pariin. Korkea kynnys sähköisten palveluiden käyttöön madaltuu, jos palvelut ovat kasvokkain saatavilla lähietäisyydellä.” ”Eläkeläisjärjestöt tarjoavat monenlaista apua ja vertaistukea ikäihmisten arkeen. Julkisen sektorin, järjestöjen ja ikäihmisten välisellä kiinteällä yhteistyöllä on mahdollista edistää saumattomien palveluiden järjestämistä ja turvata hoitotakuu.” Aluejärjestön syyskokous pidettiin 3. joulukuuta Porissa. Satakunnan Aluejärjestö: Hyvinvointialueet ikäystävällisiksi 24 Eläkeläinen 1/2022
2 vrk puolihoidolla alkaen 129€ / hlö / 2hh Tällä lomalla pääset tutustumaan ohjatusti Savonlinnan kulttuuri maisemiin. Luvassa rentoa ajanviettoa yhdessä tietovisailun parissa ja keilaten! Ota aikaa hyvän olon lomalle! Olet lämpimästi tervetulut lomalle Savonlinnaan, Hotelli Pietari Kylliäiseen. Hyvät ulkoiluja liikunta mahdollisuudet, monipuolinen kulttuuritarjonta ja paikalliset käyntikohteet luovat puitteet hyvän olon lomalle. Iloa ja valoa kokovuoden Yhdessä liikkuen Olavinlinnaan LiiKu Loma 2 vrk puolihoidolla alkaen 139€ / hlö / 2hh Ohjelmassa vierailu Olavinlinnaan, bingo ja hohtokeilausta. Runsaat ja maittavat ruokailut ovat osa lomaasi! 2 vrk puolihoidolla alkaen 150€ / hlö / 2hh LiiKu loma on täynnä aktiviteetteja. Lomalla pääset mm. tutustumaan maakuntamuseoon ja Savonlinnan toriin. myynti@pietarikylliainen.fi P. Puh +358 (0) 1551830 www.pietarikylliainen.fi Meiltä varatessasi saat aina parhaat peruutusehdot! L iikuntahankkeemme Liikumme luonnossa jatkuu vielä tämän kevään ja ehkä yli kesänkin. Yhdistyksemme voivat järjestää luontoretkiä ja hakea niihin hankkeestamme tukea. Suosittelemiamme kohteita ovat jäsenille uudet luontokohteet, esimerkiksi luonnonpuistot. Hankkeesta voimme korvata esimerkiksi linja-autokuljetuksista, retkiruokailuista tai vaikkapa opastuksista syntyneitä kuluja. Keräämme retkillä saatuja kokemuksia, joista voi kertoa sekä kuvin että sanoin. Toivomme, että yhdistykset keräävät järjestämiltään retkiltä osallistujatiedot, osallistujapalautetta ja kommentoivat samalla ulkoilualueitten esteettömyyttä. Retkiasioista voi kysyä toimistomme Eva Rönköltä ja Tiina Rajalalta. Yhteystiedot ovat lehden sivulla 45. Toukokuussa retkeillään Nuuksioon ja Liesjärvelle Tammikuussa järjestössämme eräopasharjoittelussa toiminut Vesa Liikumme luonnossa, nyt jo kevättä kohti Puisto on suunnitellut kaksi retkeä: Espoon Nuuksioon 6.5. ja Liesjärvelle 27.5. Järjestämme tarvittaessa osallistujille linja-autokuljetuksen. Järjestämme lisäksi luontoliikunta-aiheisen verkkoseminaarin 13.5. Sekä retket että seminaari ovat osallistujille maksuttomia. Pyydämme ilmoittautumisia J ukka Mustakalliolle 4.4. mennessä osoitteeseen jukka. mustakallio@elakelaiset.fi TIINA RAJALA Liikumme luonnossa -hanke jatkuu. Eläkeläinen 1/2022 25
PENSIONÄREN LEDARE JAN KOSKIMIES Chefredaktör Å r 2022 är av stor betydelse med tanke på intressebevakningen och organisationsverksamheten. Vårt lands demokrati kompletteras på regional nivå, och bakom oss har vi nu ett historiskt välfärdsområdesval. Välfärdsområdenas första fullmäktige bestämmer i praktiken den praxis som tilllämpas långt in i framtiden både med avseende på servicen och beslutsfattandet. Påverkansarbetet tar dock inte slut i och med valet. Inom regionerna förbereder man sig nu på allvar för år 2023 då de nya välfärdsområdena inleder sin verksamhet i början av året. Pensionärerna och pensionärsföreningarna måste påminna fullmäktigeledamöterna om att förutsättningen för en fungerande demokrati är ett tätt samarbete mellan beslutsfattarna och medborgarsamhället. Endast på det sättet kan välfärdsområdena med tiden bli en organisk del av den finländska demokratin och välfärdssamhället, vid sidan om det kommunala och nationella planet. PÅ RIKSPLAN förbereder sig Pensionärerna rf år 2022 redan för riksdagsvalet som hålls följande år, tillsammans med de andra pensionärsorganisationerna. Vårt mål är en rättvis pensionsreform, avvärjande av pensionärsfattigdomen och ett äldrevänligt samhälle. Vi hoppas att coronapandemin som snart redan i två års tid kraftigt försvårat både vårt liv och organisationsverksamheten äntligen ger med sig. Tyvärr har pandemin åtminstone nu under början av året ännu inte släppt greppet och föreningarna måste följa de restriktioner som myndigheterna i det egna området utfärdat. Vi vågar dock lita på att vi åtminstone träffar alla våra medlemmar vid verksamhetsårets höjdpunkt, den stora medlemskryssningen Kulje kanssain (Följ mig på vägen) som ordnas 13–14 september. I PENSIONÄRSVERKSAMHETEN ingår även i år såväl intressanta möten och intensiva diskussioner som trevlig och stimulerande samvaro. Jag önskar alla nya medlemmar och tidningens läsare välkomna med! Pensionärsverksamheten erbjuder tusentals människor en gemenskap att vara delaktig i. Jag hoppas du upptäcker hur just du vill delta i Pensionärernas verksamhet: som tidningens läsare, som medlem och föreningsfunktionär, påverkare, tillsammans med andra pensionärer och över generationsgränserna. Jag önskar er alla ett gott år 2022! › Översättning: Anne Lindfors-Shaban Pensionärerna bör få sin röst hörd Påverkansarbetet tar dock inte slut i och med valet. D et är väl god sed att börja årets första kåseri med att tillönska er alla mina läsare ett gott nytt år. Den sjätte i tolfte i fjol fyllde jag själv 88 år och i den åldern börjar det kanske vara skäl att inte ge några nyårslöften, särskilt om man såsom jag har hållits i liv endast med hjälp av läkekonstens underverk såsom hjärtats bypassoperation, ny aortaklaff, operationer av mina bägge knäleder, nya linser i ögonen, bruten höftleds hopskruvning vilket förorsakade en inflammerad tjocktarm som måste opereras bort och diverse sår som blivit hopsydda och ett brutet ben som blivit gipsat. Jag brukar ibland säga att jag är en varelse som med hjälp av en massa reparationer och reservdelar rör mig framåt i mitt nuvarande hem Helykotis långa korridorer stödande mig på rollator och käpp. Till butiken och för att besöka min fru Sirkka på hennes vårdplats i Gårdsbackas seniorhem använder jag min aderton år gamla i Korea tillverkade bil. JAG BRUKAR besöka Sirkka varannan dag och på grund av coronatiden får besöket vara högst en halv timme. På grund av hjärnblödning förorsakad förlamning på vänstra sidan sitter hon i rullstol och till början kände hon inte ens mig, men när vi satt och pratade började minnet komma tillbaka. Hon kunde tom. skriva och rita, men småningom har hon blivit sämre. Först hade hon svårt att hitta ord, men nuförtiden har det blivit så att jag berättar och håller i hennes friska hand. Vi har båda fått tre vaccindoser så vi sitter utan masker så att vi kan se varandras minspel. Visst känner man sig sorgsen över hur litet man kan göra för en älskad människa som man har levt tillsammans med i över 68 år. Av de åren när jag jobbade inom fackföreningsrörelsen och politiken var jag alltför ofta ute på långa resor. När jag som sextioårig blev pensionerad, firman i vars vallgårdsfilial Sirkka var föreståndare började skära ned personalen. Hon sade upp sig, fick arbetslöshetsbidrag som senare övergick till arbetslöshetspension och vi hade äntligen tid att leva ett normalt och lyckligt liv tillsammans. FÖRSTA VINTERN bodde jag rätt mycket på stugan där jag byggde om vår gamla Getasnipa till bättre långfärdsbåt md större bränsleoch vattentankar och bastant låsbar bakdörr i kajutan så att man tryggt kunde lämna den liggande vid främmande bryggor. Vi seglade först runt den finska kusten och senare via Saima kanal på insjövattnen tom. till Sirkkas hemort Suonenjoki. Efter några år började det vara så jobbigt att hålla båten i tiptop skick att vi beslöt sälja den. Vi använde en liten del av pengarna och gjorde vår första kryssning med båt Kristina Regina. Det var en så trevlig resa att vi fortsatte att vara på kryssningar två tre gånger per år och några år senare hade vi kryssat på sju olika hav och besökt sevärdheter i tre världsdelar: Europa, Asien och Afrika. Släkt och vänner undrade bland hur vi hade råd med sådant lyxliv men det var i själv verket inte särskilt dyrt. Vi lärde oss nämligen att de bästa hytterna på ett stormigt hav ligger mitt i båten så nere som möjligt och de är också de billigaste. Vi brukade ibland ringa hem till barnen, berätta var vi befinner oss och fråga om de ville veta de goda eller dåliga nyheterna först. De goda var att de inte behöver fundera på våra begravningar och de dåliga att de inte får ärva oss ännu på länge. De brukade skratta gott åt vitsen. Hur som haver så var den här tiden kanske den lyckligaste tiden i vårt liv. › På denna spalt skriver turvis kåsören Limpan och olika gästskribenter. År 2022 LIMPAN RUDOLF LINDBLAD Skribenten är pensionär, bosatt i Helsingfors. Vi hade äntligen tid att leva ett normalt och lyckligt liv tillsammans. 26 Eläkeläinen 1/2022
K ansalaisten keskuudessa riemuittiin, kun rautatien tulihevonen toi ensimmäisen junan Hämeenlinnaan tammikuun viimeisenä päivänä 1862. Seuraavana vuonna pääsivät veturimiehet valtion virkamiesten eläkeoikeuden piiriin. Veturinkuljettajien eläke-edut paranivat merkittävästi vuonna 1885, jolloin veturinkuljettajalla oli mahdollista päästä eläkkeelle jo 50-vuotiaana. Vaikka eläkeikää nostettiin ja laskettiin vuosien varrella, veturimiesten eläketurva oli alusta lähtien selvästi parempi kuin varsinaisella työväestöllä. VUONNA 1863 annettiin johtosääntö, jonka mukaan sääntöpalkkaiset virkaja palvelusmiehet olivat 63 vuotta täytettyään ja 35 vuotta nuhteettomasti palveltuaan oikeutettuja eläkkeeseen. Vuonna 1885 annettu asetus oli selvä parannus aiempaan, kun se mahdollisti täyden eläkkeen 25 vuoden nuhteettoman palvelun jälkeen jo 50-vuotiaana; konduktöörit puolestaan pääsivät eläkkeelle 55-vuotiaana. Veturinlämmittäjät jäivät vielä valtion eläkkeen ulkopuolelle. Veturinkuljettajilla virkavuosiksi laskettiin sekin aika minkä he olivat olleet veturinlämmittäjänä. LÄMMITTÄJIEN PALKKIOPALKKAISUUS oli epäkohta: työkyvyttömyys saattoi kohdata veturimiestä jo ennen kuin hän ehti saada kuljettajan nimitystä. Rautatieläisjärjestöjen vuosikausien työ eläkeasetuksen uudistamiseksi ja palkkiopalkkaisten saamiseksi eläkeoikeuden piiriin tuotti vuonna 1912 tulosta. Keisari vahvisti asetuksen eläkeuudistuksesta, jonka mukaan myös veturinlämmittäjät pääsivät täydelle eläkkeelle 25 vuotta palveltuaan 55-vuotiaana. Samalla veturimiehet alkoivat saada palkallista vuosilomaa 10 vuoden vakinaisen palvelun jälkeen. Oikeus oli sinänsä merkittävä, sillä Suomen ensimmäinen vuosilomalaki tuli voimaan talvi sodan kynnyksellä. Joutuessaan eroamaan sairauden tai muun laillisen syyn takia virkatai palvelusmies oli oikeutettu ikäja palvelusvuosien mukaan porrasteisesti määräytyvään eläkkeeseen. Uudistus merkitsi rautatieläisten suuren enemmistön sosiaaliturvan olennaista paranemista. Veturinkuljettajien ja -lämmittäjien eläkeikä oli vuonna 1925 voimaan tulleella asetuksella 53 vuotta – edellytyksenä oli 35 vuoden työura valtion palveluksessa. VUONNA 1950 eläkelakiin saatiin uudistus kuuden päivän työtaistelun jälkeen. Virkamiesten eläke määräytyi peruspalkan mukaan, mutta Veturimiesten liitto alkoi vaatia uutta eläkelakia, jossa eläke määriteltäisiin peruspalkan, ikälisien ja keskimääräisen kalliinpaikanlisän yhteismäärästä. Esitys ei saa maan hallituksen hyväksymistä. Veturimiehet ryhtyvät lakkoon ja rautatieliikenne pysähtyy toukokuun 3. päivän vastaisena yönä 1950. Työtaistelu kestää kuusi vuorokautta. Erinäisten vaiheiden jälkeen eduskunta hyväksyi heinäkuussa veturimiesten vaatimusten mukaisen eläkelain. Vuosien varrella eläkeikää on nostettu ja laskettu, mutta erityiseläkeiästä on pidetty kiinni. Vaikka vuoden 1992 valtion uusi eläkeratkaisu nosti valtion uusien työntekijöiden eläkeiän 65 vuoteen, työssä olevat veturimiehet säilyttivät edelleen 55 vuoden erityiseläkeiän. Nykyään veturinkuljettajan ja -lämmittäjän on mahdollisuus päästä eläkkeelle 55-vuotiaana, konduktöörin, vaihdemiehen, junamiehen jne. 58-vuotiaana ja muun rata-alan henkilöstön kuten ratakuorma-autonkuljettajan ja konepajan työntekijän 60-vuotiaana. TUULA VUOLLE-SELKI Lähteenä käytetty: Vastuuta ja vetovoimaa. Veturimiesten liitto 100 vuotta. Veturimiesten Liitto ry. Työryhmä: Markku Hannola, Risto Holopainen, Heikki Nurmi, Raimo Pölönen, Timo Tanner. 1998. Aikakauslehti koneenkäyttäjille ja veturimiehille Suomessa 9 1.9.1905. Veturinkuljettaja Yrjö Lahti, konduktööri Veikko Näsänen ja veturinlämmittäjäoppilas Erkki Näsänen 1949. Veturimiesten eläke-etujen pitkä perinne Eläkeikää on vuosien varrella nostettu ja laskettu, mutta erityiseläkeiästä on pidetty kiinni. Veturinkuljettaja Anders Vilhelm Lindberg (kuva oikealla) toimi veturinkuljettajana 42 vuotta. Kun hän aloitti lämmittäjän tehtävässä 24.4 1862, säännöllistä rautatieliikennettä oli ollut vasta kolme viikkoa. Kuljettajaksi Lindberg ylennettiin huhtikuussa 1866 ja vanhemmaksi kuljettajaksi elokuussa kolme vuotta myöhemmin. Lindberg kulki lähinnä Riihimäki-Pietari-väliä. ”Väsymätön ja tarmokas aina palvelusaikansa viime päivään saakka, on hän nyt vihdoinkin väsyneenä rauhattomaan ja vaivaloiseen elantoon, jota kuljettaja, olojen pakosta on pakotettu viettämään, vetäytynyt lepoon nauttiakseen hyvin ansaittua lepoa elämäntehtävän täytettyään”, kirjoittaa Koneenkäyttäjien ja veturimiesten lehti 1905. ”Väsymätön ja tarmokas aina palvelusaikansa viime päivään saakka” N U R M EK S EN M U S EO HISTORIA Eläkeläinen 1/2022 27
KULTTUURI saan Berliiniin – ennen muuta silloiseen Itä-Berliiniin. Oodi Berliinille -teos on Seppovaaran tilitys omasta Berliini-historiastaan, ystävyyksistä ja elämänmenosta, samoin kuin vääjäämättömistä muutoksista ajan virrassa. KÄSILLÄ EI ole turistiopas. Kirja tosin opastaa ja tutustuttaa Berliiniin, mutta vain parin neliökilometrin alueelle itäberliiniläisessä Prenzlauer Bergissä. Keskipisteenä on pieni puisto, Helmholtzplatz, läheisine baareineen ja kauppoineen. DDR-aikana Prenzlauer Berg oli osin ränsistymään päästetty kaupunginosa, jossa oli halpa asua jos ei liiaksi haikaillut mukavuuksia, kuten vesiklosetteja tai keskuslämmitystä. Siellä Seppovaara ystävyksineen asui ja viihtyi, antiautoritaarisessa vapaudessa. KIRJAN ALALUVUISTA nousee monenkirjavia tarinoita. On roiseja sattumuksia eritoten DDR:n vuosilta, surullisia elämänkohtaloita lähinnä myöhemmiltä ajoilta. Pääsuunta on että ne lukuisat derkut, jotka olivat eläneet reippaissa oppositioasenteissa, eivät enää uudessa (kapitalisoituvassa) Saksassa löytäneet sijaansa. Tuli työttömyyttä, hiljaista alkoholismia, kelkasta putoamisia. ”Nykymenosta puuttui kaiken kattava holhous, mutta myös sosialismin absurdi hilpeys ja yllätyksellisyys”, kuvailee Leo, itsekin alamäkeen luisunut kaveri. Saksa yhdistettiin ronskisti. Terävä viikate katkaisi akateemisten itäsaksalaisten työuran, ja Seppovaaran ystävä ”Gesine” antaa esimerkin Humboldtin yliopistolta: germanistiikan laitokselta heitettiin parhaat voimat ulos ja tilalle palkattiin läntisiä urakiitureita, tieteellisiä ”tumpeloita”. Hän rinnastaa operaatiota vuoteen 1935, jolloin natsit puhdistivat juutalaiset, sosiaalidemokraattiset ja kommunistiset professorit ja tutkijat yliopistoista. SYVIMMILTÄÄN OODI Berliinille on kirjoittajan elämän matkaja lokikirBerliini, rakastettuni Juhani Seppovaara mieltyi 1980-luvulla Itä-Berliinin vaihtoehtokulmiin, joita hän esittelee tarinoin ja valokuvin. VELI-PEKKA LEPPÄNEN P aisuneen turismin myötä maailma pienentyi jo vuosikymmeniä sitten. Jos korona hetkeksi hyydyttikin ilmiötä, ei matkailu katoa pysyvästi mihinkään. Vietämme vapaa-aikaa, pitkiäkin jaksoja, ulkomailla. Suomalaisten suosikkikaupunkeja on Berliini, yhdistyneen Saksan pääkaupungiksi palautettu metropoli. Tätä nykyä Berliinissä asuu noin 3,4 miljoonaa ihmistä – suomalaisia heistä on joitakin tuhansia, lyhytja pitkäaikaisina asukkaina. Berliiniin on nopea ja huokea siirtyä. Helsinkiläisen Juhani Seppovaaran tie Berliiniin kiemurteli varhain, hauskasti ja epätavanomaisestikin. Vuonna 1947 syntynyt Seppovaara oli Suomen Pankissa tutkijana, joka törmäsi ddr:läiseen kollegaan talousseminaarissa Budapestissä vuonna 1980. Iltakemuissa tuttavuus syveni ystävyydeksi. Ystävästä, ”Leosta”, tuli Seppovaaran silta hänen kiintyessään ja lopulta juurtuesKIRJA Juhani Seppovaara: Oodi Berliinille. Docendo 2021. 328 s. JU H A N I S EP P O VA A R A Valokuvaajana Juhani Seppovaara on oivaltava dokumentaristi. Oodi Berliinille -kirjan kuvitus tuo mukaan hienoa lisäulottuvuutta. 28 Eläkeläinen 1/2022
Ottopoikien paluu MUSIIKKI Juha Drufva & Ottopojat:Rakkaustapahtumia. OTTO8. Texicalli Records 2021. JUHA DRUFVA on tämän lehden lukijoille tuttu toimittaja ja kirjailija, jonka tuorein teos viime vuodelta kertoo paimenpojasta Turun yliopiston filosofian professoriksi nousseesta J.E. Salomaasta. Mutta yläsavolaiset juuret omaava, jo kauan sitten tamperelaistunut Drufva on taitavana sanankäyttäjänä myös osaava lauluntekijä, vaikka onkin äänitemielessä ollut pitkään hiljaa. Nyt Juha Drufva & Ottopojat on tehnyt paluun laulelmaosastolle 17 vuoden jälkeen. Rakkaustapahtumia-levyn tammikuinen julkaisukeikka Tampereen Telakalla oli koronan takia peruttava, mutta äänite, jonka sävellykset ja sanoitukset yhtä vaille ovat Drufvan tuotteita, julkaistiin sähköisten kanavien mm. Spotifyn ja YouTuben kautta sekä CD-kiekkona Texicalli Recordsin jakelussa. JO VUONNA 1984 aloittaneen kokoonpanon ensimmäinen C-kasetti Vaimoni vaatii minulta liikaa syksyltä 1987 herätti huomiota miesasialauluillaan. Tämä Rakkaustapahtumia-kiekko on yhtyeelle jo kahdeksas, mutta kolmas peräkkäinen kuplettityyppinen. Se edellinen eli Hopeamalja ruusupensaassa on vuodelta 2001. Yhden kappaleista eli Humppatirallaa on tehnyt Jyrki Miettinen, joka levyllä pääosin laulaa, soittaa mm. kitarat, on tuottanut, sovittanut ja äänittänyt kiekon 2020-21. Vain parilla kappaleella ykkösäänenä olevan Juha Drufvan laulu on vähän kireää avauskappaleessa Hankasalmen Salme mutta hänen vahvuutensa onkin teksteissä, joissa liikutaan Joroisista Pariisiin, Multialta Kilpisjärvelle, Porista Karjalaan, valtameriltä Sulkavalle ja Saimaalle. Jyrki Miettisen rento laulutyyli toimiii hyvin kupleteissa kuten Argentiinan Aurora, jossa ”Kadonnut on sombrero, ei soi nyt bolero, tulisuudelmasta savun maku vain jäljelle jäi”.tai Synnyinmaan muistot-kappaleessa, jossa ”sininen ja valkoinen, maa kännykkäpuhelintulvainen”. Vauhtiakin on tarjolla Maria Emilia Keskisen esittämässä Olen saanut Turpeisesta tarpeekseni. LAULUTEKSTIT, JOITA on mukava lueskella saa CD-levyn mukana. Isot pinnat Juha Drufva & Ottopojille siitä, että kappaleet esitetään pääosin akustisin soittimin. ”Ulkojäsenten” Mikko Kangasjärven haitari ja Matti Kivisen viulu sopivat näihin kupletteihin. AKI RÄISÄNEN Syvimmiltään Oodi Berliinille on kirjoittajan elämän matkaja lokikirja. ja. Seppovaara kokee Prenzlauer Bergin kortteleissa yhteyttä lapsuutensa maisemiin Kalevankadun nurkilla Helsingissä. Niin ikään on kiintoisa lukea, miten leipääntynyt taloustutkija löytää omimman itsensä raportoivana kirjoittajana ja valokuvaajana. Vuosituhannen alussa hän irtisanoutui pankista ja asettui pysyvämmin asumaan Berliiniin. Sympaattisesti alkavan kirjan imu putoaa ajan oloon. Jopa 55 alalukuun pätkitty stoori hajoaa monelle taholle, turhan sirpalemaiseksi. Ja DDR-kuvaukset osoittautuvat terävämmiksi ja jäsentyneemmiksi kuin ajanjakso 1990-luvulta eteenpäin. VALOKUVAAJANA SEPPOVAARA on oivaltava dokumentaristi. Kirjan kuvitus, kovin pienikokoisenakin, tuo mukaan hienoa lisäulottuvuutta. Juha Drufva & Ottopojat eli Perttu Suominen (vasemmalla), Juha Drufva, Maria Emilia Keskinen ja Jyrki Miettinen. Sirkku Peltola ohjaus Henna Ruostila Mummun saappaassa soi fox 2.-23.4.22 Eräpyhäntie 937, 35220 Eräjärvi, Orivesi Veikko Huovinen-Arto Seppälä, ohjaus Eriikka Magnusson Ihmisten puheet 1.-9.7. ja 19.7.-12.8.22 Eräjärventie 946, 35220 Eräjärvi, Orivesi liput.erajarventeatterit.fi erajarventeatterit.fi, 040 350 1253, 050 436 8466 Ryhmille erilaisia teatteripaketteja ruokailu-kahvitus-kulttuurikohteita-kyläesittelyä Liput 20/18/1 0€ Liput enn. 20/18/1 0€ Ovelta 25/23/1 2€ A N N IN A M A N N IL A K A LL E KO P P O N EN Juhani Seppovaara kuvattuna kotikulmillaan Berliinin Prenzlauer Bergissa. Eläkeläinen 1/2022 29
KULTTUURI A llan Sihvolan (1920-2009) päiväkirjamerkintöihin ja katkelmallisiin muistelmiin perustuva Stalinin taivaan alle (alkuperäiseltä nimeltään “Elämäni polkuja”) on poikkeuksellisen monipuolinen julkaisu. Vaikka Sihvola ehti asua suurimman osan pitkästä elämästään Neuvostoliitossa, reilut 60 vuotta, hän muistelee eläkevuosinaan pikkutarkasti ja kiehtovasti myös Amerikassa viettämäänsä lapsuutta ja nuoruutta. Kertoja syntyi amerikansuomalaiseen perheeseen, pian vanhempien muutettua Suomesta Kanadan kautta Ohion osavaltioon. Juuri Amerikan vaihe on kiinnostava, sillä aika harva sosialistiseen utopiaan uskonut ja Neuvostoliittoon maailmanpulaa pakoon 1930-luvun alussa matkannut, kertoo yksityiskohtaisesti arjen elämästä 1920-30-lukujen vaihteen Yhdysvalloissa. Allan Sihvola on poikkeus kuvatessaan niin työntekoa, jatkuvia muuttoja, suomalaisvoittoisen asuinyhteisön arjen harrastuksia kuin juhlimistakin rapakon takana. Perheen poliittinen osallistuminen ay-ja puoluetoimintaan jää vähemmälle ymmärrettävistä syistä, sillä olihan Allan-poika vielä lapsi ymmärtämään niitä ideologisia valintoja, mitä vanhemmat tekivät muuttopäätöksen ympärillä. Amerikan emigranttihistoriasta kuitenkin tiedetään, miten valtava yhteiskunnallinen merkitys vasemmistolaisella työväenliikkeellä, siirtolaisilla ja esimerkiksi Amerikan kommunistisella puolueella oli noina vuosikymmeninä. Isä, Anton Sihvola oli ehtinyt avioitua Suomessa, saada Amanda-vaimonsa kanssa kaksi, jo varhaislapsuudessa sairauksiin kuollutta tytärtä – ja käydä perusteellisella “työtiedustelumatkalla” Amerikassa ennen I maailmansotaa. Paluu sieltä Suomeen sattui rankkaan aikaan, sillä työt Kouvolan veturivarikolla loppuivat lyhyeen. Anton sai potkut osallistuttuaan punakaartin toimintaan 1918. Tämä oli lopullinen sysäys lähteä etsimään elantoa ensin Amerikasta, sitten Neuvostoliitosta. ALKUJAKSOSSA KERTOO Stalinin taivaan alle 50 sivun verran Allan Sihvolan varhaislapsuudesta ja nuoruudesta eri puolilla Amerikkaa. Myös Allanin kiinnostus musiikkiin on oma tarinansa läpi muistelmakirjan, olihan hän osittain koko vaihtelevan työuransa ajan myös lahjakas trumpetisti, joka hallitsi muutkin soittimet. Nuoren jazz-muusikon alku-ura katkesi USA:ssa kuitenkin jo 1933 kun perhe lähti, viimeisillä sirpin ja vasaran koristamilla laivoilla sosialismin ihmemaahan. AMERIKANSUOMALAISTEN “TOIVIOMATKA” 1930-luvun alun maailmanpulaa pakoon tallentuu nuoren pojan muistiin tarkasti – myös ankarat pettymykset, kun neuvostojen maa ei vastaakaan propagandatodellisuutta. Voi olettaa, että tuo vaihe oli Allanille osin seikkailurikas eikä välttämättä alussa niinkään traumaattinen kuin monelle aikuiselle. Sitäpaitsi musiikkiharrastus, soittaminen orkestereissa ja juhlissa toivat mainetta ja taskurahaa, joten hauskanpitoakin Petroskoin klubeilla ja tanssipaikoilla piisasi, vaikka arkea ankeissa elinoloissa, metsätöissä ja kurjissa asunnoissa elettiinkin. Neuvosto-Karjalassa Allan menestyi soittajana ja jazz-muusikkona eri kokoonpanoissa jo 1930-luvulla ja varsinkin II maailmansodan jälkeen. Sivuammatti saattoi pelastaa sittemmin myös hänen henkensä sodan aikana – siis internointileireillä kun suomalaisten siviilien vangitsemiset ja massakuljetukset esimerkiksi Tseljabinskin alueelle alkoivat. Jo 1930-luvun lopulla, Stalinin terroriaallon harjalla 1937-38 oli teloitettu ja viety tuhansia suomalaisia vankileireille, mutta ns. Suuren isänmaallisen sodan alettua kesäkuussa 1941, myös suomalaissiviilit internoitiin “vaarallisina vakoilijoina” pois rajan läheisyydestä. TÄSSÄ JOUKOSSA oli nuori muusikko Allan Sihvolakin, joka selvisi kenties juuri soittotaitonsa ansiosta elävien kirjoissa, keskimääräistä kevyemmällä pakkotyöllä, paremmalla muonalla ja hoidollakin. Usein kulttuurihenkilöt, muusikot, kirjailijat ja taiteilijat ja taitavat käsityöläiset saivat paremman kohtelun: heitä tarvittiin jatkuvassa propagandatyössä leireilläkin, juhlistamaan ja “kasvattamaan” onnettomia stalinismin uhreja. Musiikki ja myös kielitaito (suomi-englanti-venäjä) toivat lisäansioita Allan Sihvolan monipuolisella työuralla myös sodan jälkeen. Elintason huipentuma Venäjän Karjalassa, jos niin voi sanoa, oli Petroskoin liepeille 1960-luvulla noussut omakotitalo, jossa perhe vietti yli kolme vuosikymmentä. Elämä oli neuvostoarjen mittapuulla miltei keskiluokkaista, vaikka puute monista kulutustavaroista oli valtava ja elintarvikkeiden jonotus jatkuvaa. Työtä kuitenkin aina piisasi, samoin löytyi myös soittoniekalle lisätienestiä tansseissa ja kapakoissa. MATKAT SUOMEEN 1960-luvn lopulta avasivat silmät uudelleen – ja pistivät miettimään ja vertailemaan kahden maan todellisuutta ja elintasoa. Stalinin taivaan alle -kirjan matkakuvauksissa ja joissakin muissa muistelmien yksityiskohdissa on hieman häiritsevää toistoa ja turhaa “päiväkirjamaisuutta”, mutta pääosin teksti etenee hyvinkin sujuvasti. Aiheet ja yksityiskohdat pitävät kyllä uteliaan lukijan mielenkiinnon yllä. Sihvolan perheen paluumuutto Suomeen tapahtui vuonna 1996. Laaja sukulaisja ystäväpiiri oli taatusti keskeinen syy siihen, että perhe myös viihtyi Suomessa ja koki suhteellisen vähän 1990-luvun “inkeriläisen” paluumuuton aiheuttamia ennakkoluuloja ja ongelmia. Lämmin vastaanotto vanhempien kotimaassa oli jopa yllätys. Monet unohdetut sukulaiset ja ystävät tulevat tutuiksi jo 1960-80-lukujen matkamuisteluissa ja valokuvissakin. MUISTELMIEN TAUSTAVAIKUTTAJAT ovat onneksi toimittaneet taidolla “Elämäni polkuja”-päiväkirjamerkinnät julkaisukuntoon. Tuosta työstä kiitos kuuluu monelle taholle, esimerkiksi Allan Sihvolan oikolukijoina toimineille Heidi-vaimolle ja I sabella-tyttärelle. He ovat antaneet julkaisijan käyttöön myös mainion valokuva-aineiston, mikä valaisee hienosti henkilöhistoriaa. OK-kirjat / tietokirjailijat Olavi Koivukangas sekä Ossi Kamppinen ovat puolestaan tehneet oivallista työtä muistelmien lopullisen toimittamisen suhteen. PENTTI STRANIUS Pula-ajan Amerikasta Stalinin terrorin syövereihin Allan Sihvola, Stalinin taivaan alle. OK-kirja 2021, 248 s. KIRJA “Tämä ei ole romaani enkä minä ole kirjailija. Haluan vain laittaa paperille lyhyen kuvauksen elämästäni, ihmisistä, joiden kanssa olen tehnyt työtä ja kokenut elämäni vaikeimmat vuodet, sekä ennen kaikkea kertoa ystävistäni”. (Allan Sihvola, 1996) Allan Sihvolan rankasta vankileiriajasta ja muusikkourasta sekä parista muusikkotoverista kertoo myös Jouko Aaltosen ansiokas dokumenttielokuva Hengenpelastaja (2005). 30 Eläkeläinen 1/2022
NOKIAN KESÄTEATTERI 2022 Metsän Morsian Käsikirjoitus ja ohjaus Heli Pitkänen Käsikirjoitus ja ohjaus Heli Pitkänen Musiikki Sami Varvio Musiikki Sami Varvio www.nokianteatteri.fi www.nokianteatteri.fi Esitykset: Esitykset: 29.6. 7.8. 29.6. 7.8. Liput: Liput: 25 / 22 / 12 € 25 / 22 / 12 € Ryhmät: (alk. 20 henk.) Ryhmät: (alk. 20 henk.) teatterilippu 22 € / hlö teatterilippu 22 € / hlö väliaikakahvit 5 € / hlö väliaikakahvit 5 € / hlö Puh. 050 3468 464 Puh. 050 3468 464 050 3475 102 050 3475 102 avoinna ark. 11 17 avoinna ark. 11 17 SEINÄJOELTA VUONNA 2011 alkanut Veteraanien kulttuurikatselmusten ketju sai hyvin onnistuneen jatko-osan viikonloppuna 20.–21.11. Kotkassa. Kaupungin hienossa Konserttitalossa järjestetyn katselmuksen isäntänä toimi TUL:n Kymenlaakson piiri. Nyt jo kuudetta kertaa järjestetyn tapahtuman toteuttajina ovat alusta asti olleet TUL:n lisäksi Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto, Työväen Näyttämöiden liitto ja Suomen Työväen Musiikkiliitto. Eri lajien tuomarit olivat tyytyväisiä kilpailun monipuolisuuteen ja tasoon. Monipuolisia esityksiä nähtiin ja kuultiin näyttämötaiteessa, musiikissa (ryhmät ja soolot) ja tanssissa sekä launtaina että sunnuntain loppukatselmuksessa. › Katso kuvia Veteraanien kulttuurikatselmuksesta Kotkan konserttisalista: elakelaiset.fi/jarjesto/ajankohtaista/ Veteraanien kulttuurikatselmuksessa tasokkaita ja monipuolisia esiintymisiä SUSANNA LEINONEN Companyn ammattitanssijoiden ja työpajoista valikoituneiden ikäihmisten esittämä Juuret saa ensi-iltansa 5.3. Helsingin Stoassa. Tanssiteoksen visuaalisesta ilmeestä vastaa pukusuunnittelija Sari Nuttunen yhdessä koreografi Susanna Leinosen kanssa ja äänimaailmasta rap-artisti, säveltäjä ja äänisuunnittelija Kasperi Laine. Teoksen kasvoina toimivat näillä näkymin Jussi-palkittu näyttelijä Alma Pöysti sekä valokuvaaja Meeri Koutaniemi. Teoksen tanssijoina toimivat Susanna Leinonen Companyn ammattitanssijat ja työpajoista valikoituneet ikäihmiset. Juuret-teoksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten osallisuutta aktiivisina toimijoina kulttuurin kentällä ja se on osa Helsingin kaupungin ikäihmisten kulttuurin ja liikunnan edistämishanketta. Juuret-tanssiteos saa ensi-iltansa maaliskuussa Helsingissä. Ikäihmiset tanssivat Susanna Leinonen Comapanyn Juurissa Oulun Eläkeläiset ry:n Ranttali-tanhuryhmä esitti Kulttuurikatselmuksessa Vuokatti-valssin. Eläkeläinen 1/2022 31
KULTTUURI NIINA HAKALAHTI Lähetä runosi osoitteeseen Niina Hakalahti, Kukkolankatu 16, 33400 Tampere tai niina.hakalahti@sci.fi. RUNOPYSÄKKI H yvää alkanutta vuotta! Juttelimme muutaman ystävän kanssa viime aikojen lukukokemuksistamme. Olin juuri lukenut Petri Tammisen Se sano -kirjan. Teos koostuu lausahduksista, jotka ovat jättäneet jäljen – hyvässä tai pahassa. Keskustelu lähti etenemään haarautuen, ja päädyimme pohtimaan sanojen voimaa lauluissa, runoissa tai proosatekstissä. Viron itsenäistymistä on vaikea ajatella ilman kansallislauluja laulavaa väkijoukkoa, Lewis Allenin eli Abel Meeropolin kirjoittama runo oudosta hedelmästä Billie Holidayn tulkitsemana on antanut sysäyksen mustien ihmisoikeustaisteluun. Ja Amanda Gormanin presidentti Bidenin virkaanastujaisissa esittämässä Kukkula jolle kiipeämme -runossa sivuttiin samaa aihetta yli 80 vuotta myöhemmin. Runo sai hetkessä valtavan maailmanlaajuisen huomion. Tämän jutun otsikko on Gormanin runon kolmanneksi viimeinen säe, jonka poimin Aura Nurmen ja Laura Eklund Nhagan suomennoksesta. Sanoilla siis todellakin on voimaa sekä yksilötasolla että laajemminkin yhteiskunnallisesti. Olli Saariniemi kirjoittaa runonsa saatteessa eräästä hänelle mieleen jääneestä lausahduksesta. Neljätoistavuotias Saariniemi oli 50-luvun lopulla jatkokoulussa Sallassa. Äidinkielen tunnilla tuli yllättäen tehtäväksi kirjoittaa runo. Saariniemi kertoo: ”--Opettaja tuli pulpettini viereen, otti ojentamani paperin käteensä, luki siinä olevan kirjoituksen, katsoi minua ja kysyi, oletko sinä itse kirjoittanut tämän?” Myönteisen vastauksen saatuaan opettaja jatkoi matkaa seuraavan oppilaan luo. ”Minulle jäi tunne, että opettaja ei täysin uskonut minua. Ei hän ainakaan millään tavalla innostanut eikä kehottanut kirjoittamaan uusia runoja”, Saariniemi kirjoittaa. Opettajan epäilevä kommentti kuuluu juuri niihin lauseisiin, jotka painuvat mieleen tulikirjaimin. Saariniemen teininä kirjoittama runo on mahtava suoritus. On todella epäpedagogista laittaa lapsi kirjoittamaan runo ilman esimerkkejä ja opetusta. Mutta Olli Saariniemi onnistui tavoittamaan nelisäkeiseen runoonsa voimakkaan tunnelman sekä lataamaan vielä loppuun arvoituksellisuutta – huima saavutus nuorelta pojalta. Kohti krookuksia Tarinat runojen takana ovat usein kiinnostavia. Eila-Henna Kukkala kirjoittaa elämän käänteentekevästä kokemuksesta; ajokortin saamisesta yli kuusikymppisenä. Kukkala kirjoittaa sähköpostissaan: ”Oli aikamoinen kokemus saada ajokortti ja päästä itse ajelemaan minne haluaa. Ei tarvinnut enää marjakuormia polkupyörän päällä kuljettaa.” Nyt jo reilut yksitoista vuotta on ajamista takana ja kaikki on sujunut hyvin, hieno homma! Voin jonkin verran samaistua Kukkalan kokemuksiin, kun itsekin ajoin ajokortin ei-tyypillisessä iässä. ”Ei tullut lupa toisellakaan kerralla,/menin kotiin silmillä itkuisilla.” Kyllä, sama kokemus, paitsi läpi neljännellä kerralla. Mainio runokokoelma aiheeseen liittyen on muuten Arja Tiaisen Tää Tojota ei lähe liikkeelle. Tiainen on mediassakin kertonut yrityksestään saada ajokortti, ja tätä kyseinen teos käsittelee. Kukkalan NAINEN 63 v -runossa ei jäädä yrittämisen tasolle, vaan homma viedään maaliin saakka. Runo kertoo tarinaa eläväisesti ja riimitellen. Tunneskaalan vaihtelu jännityksestä epätoivon kautta riemuun on tunnistettavaa. Runon nimeä voisi vielä harkita, nyt se tuntuu väliaikaiselta työotsikolta. Elämänläheinen runo muistuttaa siitä, miten arkisella taidolla, kuten ajamisella, voi olla valtavan suuri merkitys. Sylvi Siraisen Omenapuut-runo vie ajatukset loppukesään ja syksyyn. Muistan viime toukokuulta Siraisen runon Kevät. Omenapuut-runossa on samankaltaista painavaa toteavuutta kuin Keväässäkin. Yksinkertaisuus viehättää. Havaintojen korostuminen saa aikaan kaurismäkeläisen tunnelman. Mutta suunnataanpa ajatukset jo kohti tulevaa eli kevättä! Ilkka Jukolan Oodi keväälle soi uljaana ja riemukkaana. Mytologiset viittaukset tuovat runoon intertekstuaalisia kaikuja. Kevään jumalattaren nimen voisi tosin mieluummin kirjoittaa suomen kieleen vakiintuneessa asussa: Persefone. Jukolan runo tulvii kevään iloa ja elämää. Kevät on henkilöity jumalattareksi, jonka toimet ihastuttavat: ”Leskenlehden hän nostaa lumesta/ antaa peipposelle sävelen.” Tähän runoon huutomerkit sopivat hienosti. Runo on ajaton, se voisi olla yhtä hyvin sata vuotta vanha kuin juuri kirjoitettu. ”Krookukset kukkivat hänen askelissaan!” Kaunista! Ahti Salan Pesät-runossa ovat vastakkain luonnon järjestys ja ihmisen ”Sillä valoa on kaikkialla” Sanoilla todellakin on voimaa sekä yksilötasolla että laajemminkin yhteiskunnallisesti. On syksy yö, nyt myrskyää on pirteissä ihmiset kaikki, yksi raukka vain ei pirtissä pysyä voi, häntä vetää ulos luojan raivoisa mahti. OLLI SAARINIEMI, SAIJA NAINEN 63 v. Olen autokoulussa. en vielä missään hourussa. Kyllä meillä nauratti, pian käsissäni on ratti. Saa nähdä osaanko, kaikki tiedot muistanko. Ajokortti olisi saavutus, olisi helpompaa näin marjastus. Stop! Et vielä pääse ajamaan, kylille kaahaamaan. Ei tullut vielä korttia, eivät aukaisseet porttia. Olisi ollut kiva kuulla, inssimiehen suulla: ”Nyt saat mennä, kunhan et kovin lennä.” Uusi yritys vaan, jospa sitten kortin saan! Ei tullut lupa toisellakaan kerralla, menin kotiin silmillä itkuisilla. Miksi en opi ajamista! Lähentelee jo luopumista. Kolmannella kerralla Inssissä, ilonkyynel on jo linssissä. Ajoluvan sain, ja auton kotoa hain. EILA-HENNA KUKKALA, IVALO 32 Eläkeläinen 1/2022
Tarinat runojen takana ovat usein kiinnostavia. aiheuttama hävitys tai yksinkertaisemmin: luonto ja talous. Vähäeleisesti ja visuaalisesti ilmaistusta syntyy vahva vaikutus. Riimit ovat lähes huomaamattomat, mikä kertoo niiden sujuvuudesta. Oravapolku on kiva sana, heti ymmärtää, että kyseessä on tuttu ja merkityksellinen polku, jonka varrella voi seurata oravien touhuja. Monetko saappaat? Jukka Luukkosen Seitsemän miehen saappaat -runossa käydään läpi elämänkaari saappaiden kautta. Runon nimi korostaa sitä, että elämämme aikana ehdimme olla monta eri ihmistä, elämme monta elämää. Seitsemän miehen saappaat on yhdestä miehestä kertovalle runolle symbolinen ja vaikuttava nimi. Saappaat edustavat monia asioita kuten normeja, tunteita ja ajan kulumista. ”Vielä yhdet saappaat, se ei ole paljon pyydetty.” Niin monetko saappaat ihminen tarvitsee? Säe koskettaa, esitetäänhän siinä toive elämän jatkumisesta. Elämää voi mitata saappailla, juhannusruusujen kukinnalla, sienisadoilla, jouluilla… mikä mitta sinulle tulee mieleen? Tässäpä vielä loppubonuksena Ahti Salan mietelmä: ”Mielettömän hokeminen on mieletöntä.” Runopostianne uteliaana odotellen! › ”Merkintöjä marginaaliin” Runopysäkki-blogista löytyy muun muassa Eero Räisäsen runo, joka kertoo Nelson Mandelasta. Lisäksi luettavana ovat myös Helena Koposen sekä Raimo Pasasen runot. Lue osoitteessa elakelaiset.fi/blogit Oodi keväälle Kuulkaa! Minä laulan teille! Persephonesta minä laulan teille! Persephone on herännyt! Hänestä minä laulan teille Puut hän istuttaa laajeneviin ruukkuihin koristaa pajut valmiiksi juhlaan. Leskenlehden hän nostaa lumesta antaa peipposelle sävelen. Kurkien selässä lakaisee taivaalta kylmät pilvet joutsenille hän auraa tien. Kaikki häntä ihailevat paitsi Janus. Kuulkaa! Persephonesta minä laulan, hän on tullut takaisin! Krookukset kukkivat hänen askelissaan! Hänestä minä laulan teille! ILKKA JUKOLA, HELSINKI Seitsemän miehen saappaat Pienet ne olivat, ei numeroltaan kolmeakymmentäkään. Mutta jalkaan mahtuivat hyvin, äidin kutoman villasukankin kanssa. Vielä kun oppisi itse laittamaan ne oikeisiin jalkoihin. Kukkiakin varressa, poikamaisia kukkia. Ihanat saappaat olivat, vaaleanpunaiset, muka tyttöjen saappaat. Minä siitä en niin välittänyt, kunhan olivat lämpimät ja ihanat. Ja onko sillä niin väliä, onko poikien siniset, vaiko tyttöjen punaiset. Riittää kun saa hyppiä lätäköissä, eikä sukat kastu. Ensimmäiset omat saappaat, mustat ja varressa oli remmikin. Ei ei, ei niillä voinut ulos mennä, likaantuvat vielä. Kouluun kyllä olisin ne laittanut, olisin näyttänyt kateellisille. Toisilla tennarit ja minulla saappaat, mustat saappaat, joiden varressa remmi. Kukaan ei niitä ihastellut, ei sanonut, onpas miehellä hienot saappaat. Pikkumies, tai isomies, kyllä sillä saappaat pitää olla. Miehen mittaset saappaat, ei niin kooltaan, mutta ajatukseltaan. Kun aika oli, kooltaan nämäkin pieneksi jäivät. Saappaat kuin saappaat, pikkusukka villasukka ja saapas. Kyllä niillä metsässä pärjää, marjametsässä ainakin. Kumiterät ja nahkavarret, vai mustat jokamiehen saappaat? Pohjan on oltava märälläkin pitävä ja kantapään alla pieni korko. Iso mies ei saappailla pröystäile, kunhan on sopivat ja toimivat. Kalaan, marjametsään, lakkasuolle ja sohjolumeen. Sama saapas, kesät talvet, keväällä ja syksyllä. Reikää niissä ei näy, mutta aika haperruttaa ja jo vuotavat. Vielä yhdet saappaat, se ei ole paljon pyydetty. Vaikka ei metsään pääsisikään, niin kyllä saappaat miehellä pitää olla. Monennetkohan nämä jo ovat? Harmaa pää ei muista. Seitsemännet, ovelta kuuluu, seitsemän miehen saappaat. JUKKA LUUKKONEN, HELSINKI Pesät oravapolun varrella multavuoren seinämällä törmäpääskyillä pesät yhteistä iloa kesti monet kesät kunnes kone kauhoi pesät kyytiin mullat myyntiin AHTI SALA, OULU IS TO C K Omenapuut Herään yöllä, katson ulos. Rusakko tai pari pihassa, omenoita tippunut, syövät niitä ahnaasti. Nousen ylös vien roskat. Rusakot siinä lähellä, eivät minusta välitä, kyyhöttävät puun alla. SYLVI SIRAINEN, HELSINKI Eläkeläinen 1/2022 33
ELÄMÄ PIIA RANTALA-KORHONEN S uomalaisia ja japanilaisia yhdistää moni asia. Luonto ja vuodenajat, hiljaisuuden sietokyky seurassa, raaka-aineiden omat maut ruoanlaitossa. Japanin lausuminen on suomalaiselle helppoa, japanissa on suomalaiselta kuulostavia sanoja, vaikka niiden merkitys on eri: ’tori’ tarkoittaa japaniksi lintua, ’risu’ oravaa, ’uni’ on merisiili. Japani alkoi vaurastua Suomen tavoin vasta toisen maailmansodan jälkeen. Kansan enemmistön perinteinen ruokavalio on ollut hyvin yksinkertainen ja niukka molemmissa maissa. Elintason nousu on johtanut molemmissa maissa raaka-aineiden monipuolistumiseen, mutta perinteiset juhlaruoat ja vuodenaikojen sesonkiruoat ovat säilyttäneet asemansa. Japanissa on erityisen kiinnostavaa tutustua kansankuppiloihin, jotka ovat usein erikoistuneet yhteen ruokalajiin. Yksinkertaisuus ja selkeys ovat kaiken perusta, joka aterialla on tarjolla erilaisia makuja ja suutuntumia. Japanilaiseen tunnelmaan pääsee tuttujen makujen ja tuoksujen avulla: misotahna, soijakastike, seesamiöljy, inkivääri, kuivatut tonnikalahiutaleet, levät ja vihreä tee ateriajuomana. Aasialaisista marketeista saa alkuperäisiä raaka-aineita, mutta lähikauppojen valikoimilla pääsee jo hyvin makumatkalle. Kauneus on japanilaisille tärkeää ruokien esillepanossa. Kasvikset ja hedelmät hinnoitellaan esteettisin perustein, täydellisistä yksilöistä saa maksaa korkeamman hinnan, oli kyse matsutake-sienistä, viinirypäleistä tai persimoneista. Japanilaisten ruokien valmistaminen ei ole vaikeaa eikä vaadi erityisiä välineitä. Olen näissä ohjeissa yhdistänyt japanilaista asennetta ja makumaailmaa suomalaisiin raaka-aineisiin. Lopputulos on suomalais-japanilaista ruokaa, jossa on tuttuja makuja ja esteettinen esillepano. Osa raaka-aineista täytyy hakea aasialaisista marketeista, mutta lähikauppojen valikoimillakin pääsee jo pitkälle. Tokyokanshop.fi verkkokaupasta voi tilata monia raaka-aineita. SUOLAISTA JA MAKEAA Hiljaisuuden keittiöt kohtaavat Perunaohukaisten esikuvana ovat japanilaisten katukeittiöiden myymät okonomiyaku-ohukaiset. Tässä ohukaiset tarjoillaan broilerilla höystettyinä. Vihreän salaatin kasvikset leikataan ohuiksi suikaleiksi. 34 Eläkeläinen 1/2022
Nuudelikeitto, 2 annosta Parhaat nuudelikeitot Japanissa saa niihin erikoistuneista kuppiloista. Iso, höyryävä keittokulhollinen on parasta talviruokaa maassa, jossa asuntojen lämmitys on usein puutteellinen. Hyvältä tämä maistuu Paltamon pakkasilla takkatulen lämmössäkin. Udon-nuudeleita, tonnikalahiutaleita ja kombu-levää myydään aasialaisissa marketeissa. Nuudeleita saa vakuumipakkauksissa myös kypsennettyinä. Liemi: 0,5 litraa vettä 5 cm pätkä kombulevää tai pieni kourallinen muuta kuivattua levää 1/2 dl soijakastiketta Pieni kourallinen kuivattuja tonnikalahiutaleita (katsuobushi) Ripaus mustapippuria Pane kaikki aineet kattilaan ja keitä viitisen minuuttia. Siivilöi liemi kulhoon ja jätä odottamaan. Annoskulhoihin: Udon-nuudeleita kypsennettyinä porkkanaa ohuina suikaleina kiinankaalia ohuina suikaleina lohta ohuina suikaleina purjoa ohuina suikaleina Asettele nuudelit ja suikaloidut lisäkkeet kulhoihin. Kypsennä kulhollinen kerrallaan mikrossa kuvun alla 2 minuutin ajan täydellä teholla. Kiehauta siivilöity liemi ja kaada se esikypsennettyjen ainesten päälle. Tarjoa heti. Seesamintuoksuiset punajuuret, 4 annosta Japanilaisessa kotikeittiössä ei yleensä ole uunia, mutta onneksi meillä on! Punajuuret voi yhtä hyvin hauduttaa kannen alla pannulla, pienen vesitilkkasen kanssa, jonka antaa lopuksi haihtua pois ilman kantta keittäen. 500 g punajuuria 2 sipulia 2 rkl seesamiöljyä 2 rkl rypsiöljyä 1/2 dl soijakastiketta 3 cm pätkä tuoretta inkivääriä Kuori punajuuret ja sipulit, leikkaa ne lohkoiksi. Kaada öljyt ja soijakastike uunivuokaan ja sekoita. Lisää vuokaan, juurekset ja sipulit, sekoittele lusikalla niin, että kaikki pinnat kostuvat öljyseoksella. Kypsennä 225 asteessa noin tunnin ajan. Kuori ja raasta inkivääri hienoksi raasteeksi. Muotoile jokaisen lautaselle keko raasteesta. Vihreä salaatti, 2 annosta 5 cm pätkä kurkkua pala kiinankaalia 5 cm pala purjoa 1 dl hillottua inkivääriä + 1 rkl lientä Leikkaa kasvikset niin ohuiksi suikaleiksi kuin mahdollista. Asettele ne ja inkivääri tarjoilukulhoon omiksi ryhmikseen, valuta päälle inkiväärilientä. Japanilainen keitetty riisi, 4 annosta Keitetty riisi on japanilaisen ruokavalion perusta. Gohan tarkoittaa sekä riisiä että ateriaa. Sitä ja misokeittoa tarjotaan yleensä kaikilla aterioilla, ellei ruokana ole ruokaisaa keittoa. 250 g pyöreäjyväistä riisiä, puuroriisi käy hyvin Huuhtele riisi hyvin kylmällä vedellä. Pane riisi kattilaan ja kaada sen päälle 3 dl kylmää vettä. Jätä odottamaan puoleksi tunniksi. Kuumenna riisikattila kiehuvaksi, vähennä lämpöä ja kypsennä kannen alla noin 10– 12 minuutin ajan. Sekoita pohjaa myöten pari kertaa. Sekoita ja jätä riisi hautumaan kannen alle 10 minuutin ajaksi. Tarjoa riisi annoskulhoissa. Ystävänpäivän hedelmäsalaatti, 4 annosta 1 ananas 1 kypsä päärynä 1-2 kiiviä 1 kypsä persimoni Kourallinen pakastettuja punaherukoita 1 rkl hunajaa + 1 limen mehu Kuori ja paloittele ananas, leikkaa puisen keskiruoti pois. Taiteilin osasta ananaspaloja sydämiä ystävänpäivän iloksi. Kuori kiivit, viipaloi tai paloittele kaikki hedelmät suupaloiksi. Leikkasin japanilaisella kirsikankukkamuotilla kukkia persimonviipaleista. Asettele hedelmät kauniille tarjoiluvadille tai annoskulhoihin oman kauneuskäsityksesi mukaan. Sekoita hunajasta ja limemehusta kastike, lusikoi sitä hedelmien pinnalle. Koristele halutessasi kourallisella pakastemarjoja. Hedelmäsalaatin kanssa voi tarjota vaniljajäätelöä. Japanissa on suosittua vihreän teen makuinen jäätelö, joka on kauniin vihreää. Pehmeää vaniljajäätelöä voi maustaa hienolla matcha-teejauheella. Perunaohukaiset, 4 annosta Näiden ohukaisten esikuvana ovat katukeittiöiden myymät okonomiyaku-ohukaiset, joiden perusraaka-aine on ohueksi suikaloitu kaali. Kaalin sijaan käytin raastettua perunaa, porkkanaa ja ohueksi suikaloitua purjoa. 300 g kuorittuja, hienoksi raastettuja raakoja perunoita 150 g hienonnettua lohta, broileria, katkarapuja tai sieniä (kuivattuja reilu kourallinen) 10 cm pätkä purjoa ohuina suikaleina 1 pieni porkkana hienona raasteena 2 munaa tai 1 dl kikhernejauhoja + 1 dl vettä 2 rkl maissitärkkelystä tai vehnäjauhoja 1 rkl seesamiöljyä 1/2 dl soijakastiketta 1/2 tl valkopippuria Sekoita ainekset taikinaksi. Paista pinnoitetulla pannulla keskilämmöllä ilman rasvaa, jos suinkin mahdollista. Kirjavinkkejä kirjastoon: Heikki Valkama, Marjo Seki: Okazu japanilaista kasvisruokaa (Teos 2021) Emi Kazuko: Helppo japanilainen keittiö (englannista suomentanut Leena Mäntylä, Minerva 2011) Mikko Takala, Sami Rekola: Street Food Japan (readme.fi, 2020) Miika Pölkki, Heikki Valkama: Umami – japanilainen ruokakulttuuri (Teos 2007) Eläkeläinen 1/2022 35
ELÄMÄ Sarianne Hartosen isolla työllä aikaansaama Kuolevaisen käsikirja käsittelee laajan kirjon asioita, kuolemaan ja kuolemiseen liittyvää tunteista lukemattomiin käytännön neuvoihin. K uolema on edessä meillä jokaisella, väistämättä ja lopullisesti. Mutta ennen kuin se osuu omalle kohdallamme, joudumme sen kanssa tekemisiin vanhempien, sisaruksien, sukulaisten, ystävien, tuttavien ja joskus omien lapsienkin kohdalla. Oli kuolinsyy mikä tahansa niin sinänsä kyse on aivan luonnollisesta, elämän kiertokulkuun kuuluvasta tapahtumasta, joita tapahtuu koko ajan ympärillämme ja solutasolla meissä itsessämme koko elämämme ajan. Koska kuolema on peruuttamaton, usein kuitenkin yllättävä, niin kautta ihmiskunnan historian siihen on liittynyt monenlaisia rituaaleja, joissa vainajaa on juhlittu, yritetty palauttaa henkiin tai saatella matkaan johonkin tuntemattomaan. Kuolema, sen selittäminen ja lupaukset tulevasta elämästä ovat lähes jokaisen uskonnon keskeinen vetonaula, vallankäytön ja myös kaupankäynnin väline ja kohde. KUN LÄHEINEN ihminen poistuu elämästä koemme kaiken mahdollisen tunnekirjon surusta ja kaipauksesta vihaan. Joskus helpotuksenkin. Tunteiden keskellä tulee taakaksi vielä suuri epätietoisuus. Miten suhtautua kuolleen omaisiin, mitä tehdä ihan käytännössä kun vaikka oma puoliso, isä tai äiti kuolee. Kun kuolema on nykyisin eristetty arjesta, usein siirretty piiloon jonnekin sairaalan saattohoitohuoneeseen niin meillä on sormi suussa. Ihan oma vaikeuskertoimensa tulee siitä, että Suomessa yhtenäiskulttuuri murtuu kovaa vauhtia. Maaseudun suuret kylähautajaiset jotka siirsivät kulttuuria ja käytäntöjä sukupolvesta toiseen ovat kadonnutta kansanperinnettä. Yhä useammat hautajaiset ovat pieniä perhetapauksia, ”haudattiin hiljaisuudessa”. Perinteiset arkkuhautaukset väheTarpeellista tietää kuolemisesta KIRJA Sarianne Hartonen: Kuolevaisen käsikirja 267 s. Otava 2021. nevät ja korvautuvat krematoriossa tuhkatun vainajan uurnatai sirotteluhautauksilla. Yli miljoona suomalaista ei enää kuulu minkään uskonnolliseen seurakuntaan ja meillä on kasvava määrä erilaisia vähemmistöuskontoja ja lahkoja. Niinpä kuolemaan ja hautaamiseen liittyvät tavat ovat moninaistuneet ja kaikki nämäkin tulee osata huomioida. AIVAN OMA lukunsa on kuolemaan liittyvä viranomaisasiointi. On erilaisia säädöksiä, todistusten hankkimisia ja velvoitteita perunkirjoituksia myöten. Kun kuolema on edessä jokaisella niin me voimme itse omatoimisesti helpottaa jälkeenjäävien tilannetta koska ei meiltä voi enää sen jälkeen mitään kysellä. Testamentin teko tulee monelJO N N E R Ä S Ä N EN Sarianne Hartosen kirja paikkaa ison, meitä jokaista koskevan tietoaukon. 36 Eläkeläinen 1/2022
MEIDÄN JUTTUMME Ihana nähdä pitkästä aikaa! MAALISKUU 2020. Kevät tekee tuloaan. Piikkiössä eläkeläisyhdistyksen kevätkokous on pidetty sääntöjen mukaisesti kuukauden toisena torstaina. Seuraavalla viikolla tulee tieto, että kokoontumispaikka Pontela on suljettu. Ei pääsyä pelaamaan bocciaa, ei askartelua, ei laulun eikä tanssin harjoituksia eikä jäsenille tuiki tärkeitä kerhoja. Kevään tulo etenee, metsässä on vuokkoja ja puista kuuluu peipposen tuttu liverrys. Tiedotusvälineissä on päivittäin selostuksia maailmanlaajuisesta koronatilanteesta, pandemiasta. Rajoitusten alkaessa oli ajatus, että koronasta päästäisiin viimeistään syksyyn mennessä. Toisin kävi. SYKSY 2021. Tätä juttua kirjoitettaessa oli syyskaudella päästy takaisin kerhotiloihin. Askartelu toimi, bocciaa pelattiin, lauluja tanssiharjoitukset olivat käynnissä, kerhot avoinna. Miten jäsenemme ovat korona-ajan kokeneet ja asiaa lähestyneet? Onni Lehtonen, s.1935, palauttaa mieleen aikaisempia pandemioita. Oli aasialainen, oli polio. ”Arkipäivää on vain eletty”. Työelämässä Onni oli putkimies, työpaikalla luottamusmies. ”Se oli tehtävä, jota ei oikein haluttu ottaa. Hankalaa oli silloin, kun oli lakkoja”. Onni on järjestöihminen. Hän on ollut Piikkiön eläkeläisten puheenjohtajana 13 vuoden ajan ja aluejärjestön puheenjohtajana 12 vuotta. Nyttemmin on vietetty arkipäivää. Menneeseen ei ole kaipuuta. ”Kiva nähdä kavereita”. Ulla Kurka, s.1940, on kotoisin Forssasta. Ullakin on järjestöihminen. Piikkiön rajakunnassa Liedossa asuva Ulla on lapsuudesta lähtien ollut mukana vaikuttajana: valtuutettuna, lautakunnissa, eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunnassa Varsinais-Suomen alueella. Urheiluseura Liedon Lujassa Ulla on ollut pitkään, useampia vuosina puheenjohtajana. Hän on ollut TUL:n veteraanien hallituksessa toistakymmentä vuotta 2000-luvulla, samoin myös TUL:n piirin veteraanijaostossa. Liikuntatapahtumat ja monet yhteiset riennot ovat jääneet mieleen. miten on tuntunt mukavalta kun ollaan saatu eläkeläisille järjestettyä mukavia kiinnostavia tapahtumia. Tulevaisuuskin on kunnossa, jos vain jaksamme innostaa uusia mukaan. ”Hiljaiselon vihdoin päätyttyä ja kerhojen jälleen avauduttua on ollut mukava jälleen nähdä kavereita”. Heljä Karjalainen-Manninen, s. 1940. Vuodet yhdistyksessä ovat kuluneet nopeasti. Yhdistyksen sihteerinä olin 15 vuotta. Samanaikaisesti on ollut mukava osallistua lauluja tanssiharjoituksiin ja käydä kerhoissa. Paluu toimintaan oli tervetullut. Minulla oli syntymäpäivä kuudes maaliskuuta ja olin täyttämässä pyöreitä vuosia. Oli ajatus, että lähimpänä kerhopäivänä olisi nautittu kakkukahvit. Kakkua maisteltiin ja kahvit juotiin puolitoista vuotta synttärien jälkeen, 9. syyskuuta 2021. Kakku maistui, kahvi virkisti onnittelulaulun säestämänä. Ihana nähdä pitkästä aikaa! HELJÄ KARJALAINEN-MANNINEN Järjestöihmisiä. Heljä Karjalainen-Manninen (vasemmalla), Onni Lehtonen ja Ulla Kurka iloitsevat siitä, että kaikkien rajoitusten jälkeen on pystytty myös kokoontumaan. G U N B O R G S U O M IN EN Tulevaisuus on OK, jos vain jaksamme innostaa uusia ihmisiä mukaan. le mieleen yhtenä etukäteistoimena, mutta on mahdollista ilmaista myös hoitotahto tai antaa elvytyskielto jos ei vakavasti sairastuneena halua ”letkuelämää”. Tärkeä, ja suositeltava asiakirja jokaiselle ikääntyvälle on edunvalvontavaltakirja, jolla voi itse vielä kunnossa ollessaan etukäteen määritellä kuka hoitaa asioitamme sen jälkeen kun lääkäri on todennut oman vaikkapa muistisairauden tuoman kyvyttömyyden. KAIKKIA NÄITÄ asioita ja paljon muuta kuolemaan ja kuolemiseen liittyvää tunteista lukemattomiin käytännön neuvoihin käsittelee toimittajana, erityisavustajana ja kesäkanttorinakin työskennelleen Sarianne Hartosen isolla työllä aikaansaama Kuolevaisen käsikirja. Vaikka aihepiiri on sellainen, jota jotkut ihan syyttä voivat kammoksua niin teksti on lämpimästi tehty ja hyvin luettava. Tietokirja mutta ei puiseva.vaan valaiseva. Hartosella oli tuoreeseen, viime rivit syyskuulta, teokseen omaan perheeseen liittyvä motiivi, mutta näin samalla täyttyy erittäin iso aukko suorastaan kansanvalistuksessa. Kun kuolema ja kuoleminen hipoo ja lopulta osuu meihin jokaiseen niin on hyvä löytää kaikki olennainen yksien kansien sisältä. Kirjoittajalla on myös ollut tietoinen tavoite olla ajan hermolla, olla osa sitä saattohoidon ja loppuvaiheen palliatiivisen hoidon kehitysjatkumoa joka on onneksi Suomessa saatu käyntiin. Koronapandemia on nostanut asian vielä entistä enemmän pinnalle, mutta jo ennen sitä meilläkin on alettu herätä kuolevien saattohoidon parantamiseen ja esimerkiksi kipulääkityksen tehostamiseen turhien kärsimysten välttämiseksi. Olennaista on nostaa suomalainen saattohoito ja palliatiiviset hoitotoimet kansainväliselle huipputasolle. Tätä varten on mm. Tampereen yliopiston ja Kajaanin Ammattikorkeakoulun, jolla vetovastuu, yhteistyöllä on EduPal-hankkeessa juuri kehitetty koulutuspaketti terveydenhuollon henkilöstölle. KUOLEMA ON ja ei ole yksityisasia. Siitä on hyvä jokaisen tietää olennainen, jotta kaiken surun keskellä tiedämme paremmin miten menetellä oli kyse kuolinpesän paperisodasta, hautajaisjärjestelystä, facebook-sivun lopettamisesta, saattohoidosta, tuhkan mereen sirottelusta, edunvalvontavaltakirjasta tai surun monista kasvoista. Yhden uskonnottomien hautausmaan hoitajana joudun kohtaamaan kuoleman ja surevia hieman tavallista useammin. Joskus neuvomaankin. Koska olen Kuolevaisen käsikirjaan parilla rivillä päätynyt itsekin niin olen jäävi lausumaan siitä ylisanoja. Siksipä vain kiitos Sarianne Hartoselle ja kustantaja Otavalle ison, meitä jokaista koskevan tietoaukon paikkaamisesta. AKI RÄISÄNEN Eläkeläinen 1/2022 37
YHDISTYKSET ITÄHELSINKILÄISESSÄ VARTIOKYLÄN Eläkeläisissä päätettiin kehittää toimintaa ja tavoitella uusia jäseniä. Suunnitelmaksi asetettiin myös toiminta-alueen laajentaminen viereiseen Vuosaareen, jossa ei ole omaa Eläkeläiset ry:n paikallisyhdistystä. Kampanjansa tueksi Vartiokylä haki ja sai viime vuodelle kohdennettua toiminta-avustusta eli ns. toimintatonnin. Koronarajoitukset asettelivat kapuloita yhdistyksen kampanjan rattaisiin. Muun muassa suunniteltu esittelyisku Vuosaaren markkinoille jäi toteutumatta. Sen sijaan lokakuinen avoimien ovien tilaisuus Vartiokylän työväentalolla onnistui erinomaisesti. Tapahtuman tiedotuksessa oli panostettu ilmoitteluun kaupunginosalehdissä, ja paikalle saapuikin useita aivan uusia ikäihmisiä tutustumaan eläkeläistoiminnan tarjontaan. Jäsenlomakkeitakin päivän aikana täytettiin. Yhdistyksen kuoro Vartiokylän Varpuset esiintyi Lilja Melnikovan johdolla. Olli Salin kertoi Helsingin kaupungin ajankohtaisista hankkeista, Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies esitteli järjestön toimintaa. Vartiokylän Eläkeläisten projekti sai sparraajaksi eläkkeellä olevan koulutusasiantuntija Merja Lehmussaaren. Uutta potkua toimintaan Vartiokylän Eläkeläiset haki kampanjalla lisää näkyvyyttä ja uusi jäseniä. Tulos on ollut innostava ja kokemuksia hyödynnetään myös alkaneena vuonna. Vartiokylän Eläkeläisten puheenjohtaja Marjatta Järvi kertoi yhdistyksen toiminnasta vastaliittyneille jäsenille Suoma Visangolle ja Eyvor Martinille. Avoimien ovien tilaisuus pidettiin 18. lokakuuta Vartiokylän työväentalolla. Hän koulutti ensin yhdistyksen johtokuntaa ja oli tapahtumien suunnittelussa koko ajan mukana. – Tarkoitus on ollut saada vähän lisää potkua yhdistyksen toimintaan. – Olemme yhdessä käyneet läpi, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon kun toimintaa ja tapahtumia suunnitellaan. Suunnitelmallisuus on tärkeää. Raportointi ja tapahtumien onnistumisen läpikäynti jälkikäteen on olennaista, sillä tavalla opitaan tulevaisuuttakin varten. RASTILASSA ASUVA Eyvor Martin oli tullut Vartiokylän tilaisuuteen huomattuaan ilmoituksen alueen lehdessä. – Ajattelin että lähden muToiminta ja yhdessäolo kiinnostavat. 38 Eläkeläinen 1/2022
Hannu Tiittanen (keskellä) kertoi tulleensa paikalle puhtaasta uteliaisuudesta. Hän sai juttuseuraa Olli Salinista (vasemmalla). Merja Lehmussaari kertoi jäsenille tehdyn toimintakyselyn tuloksista. Sketsi: Asko Hakkarainen ja Tarja Asikainen eläytyivät. Väki seurasi esityksiä Vartiokylän työväentalolla. Vartiokylän Varpuset esiintyi Lilja Melnikovan johdolla. Eyvor Martin tuli tutustumaan toimintaan ja liittyi saman tien jäseneksi. – Talvella tulee aika pitkäksi jos ei ole seuraa ja tekemistä. kaan. Talvella tulee aika pitkäksi jos ei ole mitään tekemistä. Toiminta ja yhdessäolo kiinnostavat. – Kuoroon minusta ei ole kun ei ole lauluääntä, Martin nauroi. – Mutta taide ja kulttuuri kiinnostavat muuten kyllä kovasti. VARTIOKYLÄN ELÄKELÄISTEN puheenjohtaja Marjatta Järvi on hyvin tyytyväinen kampanjan järjestelyihin ja tuloksiin. – Vartiokylän työväentalon tapahtumassakin saimme uusia jäseniä, hän iloitsee. Saatuja oppeja ja kokemuksia hyödynnetään myös alkaneena vuonna, Marjatta Järvi lupaa. Rajoitusten jälkeen Vartiokylän Eläkeläiset pääsevät kokoontumaan 14.2. Uutena toimintana aloittaa Matti Lääperin vetämä pelikerho, jossa pelataan erilaisia lautapelejä. TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA › vartiokylanelakelaiset.com Eläkeläinen 1/2022 39
YHDISTYKSET Etelä-Vantaan Eläkeläiset juhli 50-vuotista taivaltaan TEKSTI JA KUVAT TUOMAS TALVILA ETELÄ-VANTAAN ELÄKELÄISET kokoontuivat joulukuun toisena päivänä yhdistyksen 50-vuotisjuhlaan. Ohjelmassa oli mm. vantaalainen Työläislaulajat-kuoro, tanhuesitys, sketsi ja Reino Bäckströmin ja Kyösti Suokkaan musisointia . Juhlapaikassa, Vantaan Puistokulmassa, oli mahdollisuus myös tutustua yhdistyksen jäsenen Raimo Tulosen kuvataidenäyttelyyn. JUHLIVAN YHDISTYKSEN puheenjohtaja Ari Martinaho totesi olevansa varsin helpottunut, kun juhla epävarmana korona-aikana pystyttiin järjestämään. Yhdistyksemme perustamisen puuhamies 50 vuotta sitten oli muuan T oivo Pellinen, joka oli mietiskellyt porukassa, tarvittaisiinko Myyrmäessä eläkeläisjärjestö. Siitä lähdettiin tuumasta toimeen. 16. elokuuta 1971 laitettiin lehteen ilmoitus, jossa tiedusteltiin eläkeläistoiminnasta kiinnostuneita. Kokoontumispaikaksi päätyi Myyrmäen yhteiskoulu, ja paikalle saapui eläkeläisiä myös Pukinmäestä. Yhdistys perustettiin nuijankopautuksella. Puheenjohtajaksi tuli Pellinen, sihteeriksi Saimi Saari, Martinaho valotti toiminnan alkuaikoja. ELÄKELÄISET RY:N toiminnanjohtaja Jan Koskimies korosti juhlapuheessaan järjestötoiminnan tärkeää roolia ihmisten elämässä – Mennyttä muistaessa on hyvä muistaa, että myös järjestötoiminta elää ajassa. Vanhan rinnalle on tullut paljon uutta. Uusia toimintamuotoja ovat vaikkapa digilaitteiden opastukset ja korona-pandemian myötä käyttöön otetut etäkokoukset, Koskimies totesi. Etelä-Vantaan Eläkeläiset juhlivat Puistokulmassa. Työläislaulajien esitys kosketti juhlayleisöä. Tanhuesityksessä riitti vauhtia ja väriä. Lavalla olivat yhdessä Etelä-Vantaan Eläkeläisten ja Klaukkalan Eläkeläisten tanssijat. 40 Eläkeläinen 1/2022
• Lähtö Helsingin Länsisatamasta tiistaina 13.9.2022 klo 18.30 -Tallinnassa mahdollisuus nousta maihin 14.9.2022 klo 8–12.00 • Paluu Helsingin Länsisatamaan keskiviikkona 14.9.2022 klo 16.00 TULE MUKAAN! Kulje kanssain -risteily on Eläkeläiset ry:n vuoden 2022 päätapahtuma. Risteilylle ovat tervetulleita kaikki jäsenemme ja toimintamme ystävät. Tule kokemaan yhdessäolon iloa, nauttimaan monipuolisesta risteilyohjelmasta, maistelemaan herkullista ruokaa ja vierailemaan kauniissa varhaissyksyisessä Tallinnassa. Risteilyn monipuolisesta ohjelmatarjonnasta jokainen löytää itselleen mukavaa ajanvietettä. Tarjolla on mm. jäsenistömme esittämää ohjelmaa, yhteislaulua, visailuja, ajankohtaisia luentoja, yhdistysten avainhenkilöiden tapaamisia ja tanssia elävän musiikin tahtiin. Tärkeät yhteiskumppanimme tulevat myös mukaan esittelemään toimintaansa ja palveluitaan. RISTEILYLLE PORUKALLA! Paikallisyhdistysten matkavastaavat tiedottavat matkajärjestelyistä, ottavat ilmoittautumiset vastaan sekä keräävät maksut. Innostuitko? Innosta muitakin yhdistyksessäsi ja lähipiirissäsi. Jos matkapäätöstä ei vielä ole yhdistyksessäsi tehty niin sinä voit kavereittesi kanssa kannustaa sen tekemiseen. MUKAAN PÄÄSEE MYÖS YKSITTÄINEN LÄHTIJÄ! Tee oma varauksesi suoraan Matkapojille. RISTEILYN MYYNTI ON VAUHDISSA! Tutustu hinnastoon ja varaustietoihin sivulta 19. Kulje kanssain -risteily 13.-14.9.2022 Helsinki-Tallinna-Helsinki Silja Europalla Tälle risteilylle lähdetään porukalla! MAKSUAIKATAULU YHDISTYKSILLE Ennakkomaksu 20 €/matkustaja erääntyy maksettavaksi 31.3.2022. Ajalla 1.4. – 30.5.2022 tehdyistä varauksista ennakkomaksu erääntyy maksettavaksi 7 päivän sisällä varauksen tekemisestä. Loppumaksu erääntyy 31.5.2022. MATKALIPUT/LÄHTÖSELVITYS Lähtöselvitys klo 16:00-18:00. Siirtyminen laivaan ja majoittuminen hytteihin klo 17:30 alkaen. Laiva lähtee Helsingistä klo 18:30. Lähtöselvitys tapahtuu terminaalin 2. kerroksessa lähtöselvitysluukuilta klo 16:00 – 18:00. Silja Europa lähtee Länsisataman vanhasta terminaalista T1. Tarkemmat tätä risteilyä koskevat matkaehdot Matkapojat Oy:n sivuilla www.matkapojat.fi/kuljekanssain Eläkeläinen 1/2022 41
YHDISTYKSET KOKOUKSIA Paikallisyhdistykset › UTAJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous 22.2.2022 klo 12 Hyvinvointitalossa Kyöstinkorvikkeessa. Käsitellään sääntömääräiset kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu. Johtokunta › ROVANIEMEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 24.2.2022 klo 11.00 osoitteessa Piekkari, Pohjolankatu 2 A, eläkeläistilat Potkuri, Isomussalissa. Käsitellään kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 10.30. Tervetuloa. Johtokunta › KERAVAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 7.3.2022 klo 12.00 Sampolan palvelukeskuksessa, Kultasepänkatu 7. Kokouksessa esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kokouskahvit klo 11.30. Kokoontumisrajoitusten sitä edellyttäessä vaaditaan osallistujilta koronapassi. Tervetuloa. Johtokunta › SALON ALUEEN ELÄKELÄISET ry:n (entinen Halikon Eläkeläiset ry) kevätkokous pidetään maanantaina 7.3. 2022 alkaen klo 12.00, Ikäkeskus Majakka, Halikko. Tervetuloa! Johtokunta › TAMPEREEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 7.3.2022 kello 13 Tapiolassa, Karhunkatu 71. Esillä sääntömääräiset asiat. Jäsenet tervetuloa. Kahvitarjoilu. Johtokunta › KAARINAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous keskiviikkona 9.3.2022 klo 12 Vaparin discosalissa Kyynäräkatu 3, Kaarina, mikäli koronatilanne sen sallii. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat (toimintakertomus ja tilinpäätös). Johtokunta › TURUN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään keskiviikkona 9. päivänä maaliskuuta klo 13.00 Urheilutalo Rientolassa, Pulmussuonkatu 86, 20360 Turku. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Johtokunta › HAKUNILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 10.3.2022 klo 11.00 Hakunilan nuorisotalossa, Laukkarinne 4, Vantaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Koronarajoitusten edellyttäessä muutoksista ilmoitetaan. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › KUOPIO-KALLAVESI ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous 11.3.2022 klo 10.00 alkaen Suokadun toimintakeskuksen ryhmähuoneessa, 2. krs. Käsitellään kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › PIIKKIÖN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään torstaina 10.3.2022 klo 11.30 Pontelassa, Pontelanmäki 5. Esillä sääntömääräiset kevätkokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › ETELÄ-VANTAAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous tiistaina 15.3.2022 klo 11.30 Arkissa, Liesitori 1, 3. kerros, Myyrmäki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › › RAJAKYLÄ-LÄNSIMÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 15.3. klo 11.30 Länsimäen Asukastilassa, Kilpakuja 1. Käynti sisäpihan puolelta. Tervetuloa päättämään yhdistyksemme toiminnasta. Kahvitarjoilu! Johtokunta › TERVOLAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 15.3.2022 klo 11.00 Tervolan järjestötalolla, Paakkolantie 1245, 95330 Tervola. Käsitellään säännöissä kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu. Johtokunta › TIKKURILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 15.3.2022 klo 11.00 Puistokulman alasalissa,Talkootie 4,Vantaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › HIMANGAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään 16.3.2022 klo 12.00 Kerhotilassa, Raumankarintie 2 (käynti paloaseman puolelta). Esillä sääntöjen 7 §:n mukaiset asiat. Tervetuloa! Johtokunta. › KEMIJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 16.3.2022 klo 12.30 Kemijärven työväentalossa Särkilammentie 24, Kemijärvi. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › KOKKOLAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 16.3.2022 alkaen klo 12.00 Snellmankodilla. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta › PORIN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous keskiviikkona 16.3.2022 kello 10.00 Puistotalossa, Eteläpuisto 14, Pori. Käsitellään sääntömääräiset kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Tervetuloa! Johtokunta › SEINÄJOEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 16.3.2022 kello 15.00 Jouppilan kerhotalolla, Jouppilantie 23, Seinäjoki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › KEMIN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään torstaina 17.3. klo 12 Pruntsilla, Kauppakatu 28. Kokoukseen tulijoille on tarjolla pullakahvit klo 11 alkaen. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja lisäksi keskustellaan ja päätetään tulevasta toiminnasta. Johtokunta › RAISION SEUDUN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 17.3.2022 kello 12 Tornilassa, Tornikatu 9, Raisio. Käsitellään kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › TURUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään perjantaina 18.3.2022 klo 12.00 T-talolla, Vanha Hämeentie 29, Turku. Kokouksessa käsitellään kevätkokoukselle kuuluvia asioita. Voileipätarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › › ULVILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous perjantaina 18.3.2022 klo 13.00 Santrassa, Lauttaranta 7, Ulvila. Kahvitarjoilu. Johtokunta › ETELÄ-ESPOON ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 21.3.2022 klo 12.00 Matinkylän Monitoimitalossa, Matinraitti 17, 02230 Espoo. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat. Kahvitarjoilu alkaa klo 11.30. Toimimme koronarajoitusten määrittämissä puitteissa. Tervetuloa! Johtokunta › OULUN TYÖVÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 21.3.2022 klo 13.00 alkaen. Aleksinkulmassa, Aleksanterinkatu 9, Oulu. Kokouksessa käsitellään säännöissä kevätkokouksen käsiteltäväksi määrätyt asiat sekä valitaan yhdistyksen puheenjohtaja ja tarvittaessa yksi tai kaksi johtokunnan jäsentä. Kahvitarjoilu kokouksen edellä. Jäsenet, tervetuloa kokoukseen. Johtokunta › UIMAHARJUN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 21.3.2022 alkaen klo 10. Paikka: Villa Koivurannan talo, alakerran kerhotilat, Keskustie 5, 81280 Uimaharju. Kahvitarjoilu. Johtokunta › VARTIOKYLÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 21.3.2022 klo 12.00 Vartiokylän Työväentalolla, Rusthollarinkuja 3, 00910 Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › AAVASAKSAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous 22.3.2022. Klo 11.00 alkaen Kisanmajalla. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa. Johtokunta › JAKOMÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 22.3.2022 klo 11.30 I-talon kerhotilassa, Kankarepolku 5, 00770 Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 11.00 alkaen. Tervetuloa! Johtokunta › LOIMAAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous Loimaan Työväentalolla maanantaina 22.3.2022 alkaen klo 12.00. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu, tule päättämään yhteisistä asioista. Johtokunta › SONKAJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 22.3.2022 klo 10 Sonkajärven Kirjastolla. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › VAASAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous 22.3.2022 klo 12 Arbetets Vänner, Ajurinkatu 14. Sääntömääräiset asiat. Tervetuloa. Johtokunta › KALAJOEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous järjestetään keskiviikkona 23.3.2022 Tähtelässä, Santahol42 Eläkeläinen 1/2022
mantie 3, Kalajoki. Jäsenet tervetuloa. Johtokunta › KLAUKKALAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 23.3.2022 klo 11.00, Klaukkalan työväentalo Männikkö, Kiikkaistenkuja 21. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Johtokunta › MALMIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 23.3.2022 kello 12.00 Malmin VPK-talolla, Askartie 8, 00700 Helsinki. Kokouksessa käsitellään kevätkokoukselle määrätyt sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen juomme kahvit. Lämpimästi tervetuloa jäsenemme kokoukseen! Johtokunta › NOKIAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous pidetään Nokian Kerholassa 23.3.2022 alkaen klo 12. Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Johtokunta › RYTIKARIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 23.3.2022 klo 11.00 Veitsiluodon Työväentalolla, Rytikatu 27, 94830 Kemi. Kahvitarjoilu aloitetaan klo 10.30. Käsitellään sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat.Tervetuloa! Johtokunta › TORNION ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous (huomioidaan mahdolliset koronarajoitukset) pidetään keskiviikkona 23.3.2022 klo 12.00 alkaen Tornion Järjestötalolla, Kemintie 53. Käsitellään säännöissä kevätkokoukselle kuuluvat asiat, sekä ajankohtaiset asiat. Osallistujille tarjotaan lounas ennen kokousta. Tervetuloa! Johtokunta. › VAAJAKOSKEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 23.3.2022 klo 13.00 Vaajakosken Urheilutalossa. Tervetuloa! Johtokunta › KEMPELEEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous to 24.3.2022 klo 12.00 Kempeleen Työväentalolla, Koskelantie 24. Esillä sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Tervetuloa. Johtokunta › KIIMINGIN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous 24.3.2022 klo 13.00 Jäälin kappelissa, Rivitie 9 , 90940 Jääli. Käsitellään sääntömääräiset asiat.Tervetuloa. Johtokunta › RAAHEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 24.3.2022 klo 13 Raahen Työväentalolla, Asemakatu 14. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 12.00. Jäsenet, Tervetuloa! Johtokunta › RAUMAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous 24.3.2022 kello 11 TulesTalolla (Aittakarinkatu 14). Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu kello 10.30. Tervetuloa! Johtokunta › › UUDENKAUPUNGIN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 24.3.2022 klo 12 Uudenkaupungin Työväentalolla, Ylinenkatu 12, Uusikaupunki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät kevätkokousasiat. Kahvitarjoilu klo 11.30 alkaen. Tervetuloa! Johtokunta › PIHLAJAMÄKI-PIHLAJISTON ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous 28.3.2022 klo 10.30 Nuorisotalolla, Moreenitie 2. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Johtokunta › JYVÄSKYLÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 29.3.2022 klo 11.00 Sepänkeskuksen Reaktorisalissa, Kyllikinkatu 1. Esillä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu, tervetuloa. Johtokunta › LAHDEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 29.3.2022 klo 13.00 Tietotuvalla, Hämeenkatu 15 4. krs, Lahti. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa kokoukseen. Johtokunta › IISALMEN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous 30.3.2022 klo 11.00 Työväentalolla, Pohjolankatu 11. Käsitellään kevätkokoukselle määrätyt asia.t Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › KAARELAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 30.3.2022 kello 13.00 kerhohuoneessa, Kaarelantie 86, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › KONTULAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona 30.3.2022 alkaen klo 11.00 Kontulan Nuorisotalo Luuppi, Ostostie 4. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräävät asiat. Tervetuloa. Johtokunta › YLÖJÄRVEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 30.3.2022 klo 11.00 Varikolla, Teollisuustie 24. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 10.30. Tervetuloa. Johtokunta › YKSPIHLAJAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 30.3.2022 klo 13.00 Ykspihlajan Toimitalolla. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu, tervetuloa. Johtokunta › HAUKIPUTAAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 31.3.2022 klo 11.00 Heiton talossa, Törmäntie 15, Haukipudas. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta Aluejärjestöt › ELÄKELÄISET RY:N VARSINAIS-SUOMEN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään tiistaina 22.3.2022 klo 11.00. T-Talo, Vanha Hämeentie 29, 20540 Turku. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 10.30. Tervetuloa! Aluetoimikunta › ELÄKELÄISET RY:N JOKILAAKSOJEN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen kevätkokous perjantaina 25.3.2022 klo 12.00 Kempeleen Työväentalossa, Koskelantie 24, Kempele. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Valtakirjojen tarkastus klo 11.00 alkaen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Aluetoimikunta › ELÄKELÄISET RY:N LAPIN ALUEJÄRJESTÖ ry:n kevätkokous (huomioidaan koronarajoitukset, mahdollisuus hybridikokoukseen) pidetään pe 25.3. 2022 klo 13.00 alkaen Rytikarin Työväentalolla, Rytikatu 27, 94830 Kemi. Käsitellään säännöissä kevätkokoukselle kuuluvat asiat, sekä ajankohtaiset paikallisosastojen esittämät asiat. Valtakirjojen tarkastus ja ruokailu tuntia ennen kokouksen alkua. Aluetoimikunta. › ELÄKELÄISET RY:N SAVON ALUEJÄRJESTÖ ry:n kevätkokous järjestetään 25.3.2022 klo 12.00. Varkauden Kuntorannassa, Kuntorannantie 14, 78400 Varkaus. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Keittolounas tarjotaan yhdistyksen edustajille. Tervetuloa. Aluetoimikunta. › ELÄKELÄISET RY:N KESKI-SUOMEN ALUEJÄRJESTÖN sääntömääräinen kevätkokous pidetään 28.3.2022 Suolahden kansantalolla, Kisakatu 7, 44200 Suolahti. Aloitetaan ruokailulla klo 11 12 ja varsinainen kokous klo 12.00. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Tervetuloa. Aluetoimikunta › ELÄKELÄISET RY:N UUDENMAAN ALUEJÄRJESTÖN kevätkokous 28.3.2022 alkaen klo 10.00 Puistokulmassa, Talkootie 4, 01350 Vantaa. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 9.00. Esillä sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen aluejärjestö tarjoaa lounaan. Aluetoimikunta › ELÄKELÄISET RY:N POHJOIS-KARJALAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 30.3.2022 klo 13 Villa Koivurannassa, Keskustie 5, 81280 Uimaharju. Kokouksessa käsitellään aluejärjestön sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Tervetuloa! Aluetoimikunta. › ELÄKELÄISET RY:N PIRKANMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n kevätkokous 31.3.2022 klo 11. Valtakirjat klo 10.30. Tapiola, Karhunkatu 71, Tampere. Esillä kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Tervetuloa! Työvaliokunta › ELÄKELÄISET RY:N SATAKUNNAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n kevätkokous perjantaina 1.4.2022 kello 11.00 Porissa, Yhteisötalo Otavassa, Otavankatu 5A . Valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoilu klo 10.30 alkaen. Käsitellään sääntömääräiset kevätkokoukselle kuuluvat asiat. Tervetuloa! Aluetoimikunta. › ELÄKELÄISET RY:N POHJANMAAN ALUEJÄRJESTÖ ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään maanantaina 11.4.2022 klo 12.00 alkaen Mustasaaressa Hotelli Valloniassa, osoite Centrumvägen 3. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset kevätkokousasiat. Kokoukseen on mahdollisuus osallistua myös etänä aluejärjestön Jitsi-linkin kautta. Tervetuloa! Aluetoimikunta. Eläkeläinen 1/2022 43
YHDISTYKSET Eläkeläiset ry:n Keski-Suomen Aluejärjestön P I L K K I K I L P A I L U T keskiviikkona 16.3.2022 Hankasalmen Kuuhankavedellä, jos koronapandemia sallii. Kokoontuminen kk.n museokylässä, Kirkkorannantie 2, jossa toimii kilpailukeskus. Ilmoittautuminen alkaa klo 9.00. Kilpailuaika klo 10–13 puolen tunnin siirtymällä. Osallistumismaksu 10 €/hlö ja joukkue 20 €. Sarjat alle 70 v. ja yli 70 v. miehet ja naiset. Ilmoittautumiset Liisa Markkanen puh 050 3274539 viimeistään 13.3.2022 TERVETULOA KIITOKSET Ii Helvi ja Ossi Junes Klaukkala Outi Kanerva Merja Lönnqvist Toivotamme hyvää vuotta 2022! Kiitän sydämellisesti leipojamestaria ihanista leivonnaisista, sekä keskusjärjestön tyttöjä makeasta joulusta. Hyvää loppuvuotta kaikille! Erkki Virtanen, Porvoo Lomakylämme sijaitsee PARKKIMAJÄRVEN rannalla, valtatie nro 4:tä viitta ITÄRANTA, Itärannantie 890. Alue on marjastajien ja kalastajien paratiisi, kalastaa saa Pyhäjärven kalastusluvalla. › Soutuvene ja uimapaikka. › Alueella on 3 kpl kesäkäyttöön tarkoitettua mökkiä. › Luotorannan mökkejä vuokrataan Eläkeläiset ry:n jäsenille sekä muillekin halukkaille. Huom! Pyhäjärven Eläkeläiset ry:n jäsenille 20 % alennus. › MÖKKI NRO 1 Petipaikkoja 6, keittiö, mikro, jääkaappi, ruokailuvälineet, TV; 70 € vrk, 160 € viikonloppu, 260 € viikko, 610 € kuukausi. › MÖKKI NRO 2 Petipaikkoja 5, varusteet samat; 60 € vrk, 110 € viikonloppu, 155 € viikko, 500 € kuukausi. › MÖKKI NRO 3 Petipaikkoja 2, minikeittiö, jääkaappi, mikro; 45 € vrk, 85 € viikonloppu, 120 € viikko, 370 € kuukausi. › Asuntovaunu / auto, sähköliitännällä 25 € vrk › Puulämmitteisen saunan käyttö kuuluu vrk: n hintaan › Erillinen wc-rakennus ja grilli. Luotoranta avoinna 1.6.–6.10.2022. Lisätietoja ja varaukset: Armas Niemi 0400 689735 Ville Piiroinen 050 5538176 www.pyhajarvenelakelaiset.com Luotorannan kesäpaikka Etelä-Vantaan Eläkeläiset kiittää kaikkia, jotka onnittelivat yhdistystä 50-vuotisjuhlan merkeissä 2.12. ja erityisesti omaa jäsenistöä, joka on jaksanut olla mukana näinä vaikeina aikoina! HYVÄÄ ALKANUTTA VUOTTA 2022! Etelä-Vantaan Eläkeläiset ry KULUNUT VUOSI on ollut Utajärven Eläkeläisillekin vaikea koronapandemian vuoksi. – Jäseniin on pidetty yhteyttä puhelimitse silloin, kun ei ole voitu kokoontua. Mutta aina kun on vain ollut mahdollisuus, on kokoonnuttu joko ulkotai sisätiloissa, kertoo Kaisu Rämet, jonka syyskokous valitsi jatkamaan yhdistyksen puheenjohtajana. – Koronatilanne herätti meidät siihen, miten monta yksinäistä vanhusta onkaan kotona. Odottavat päivät, että joku tulisi käymään tai edes soittaisi. – Olemme päättäneet kerhossa, että jokainen vointinsa mukaan soittaa yksinäiselle vanhukselle, perhetai lähipiiristä viikoittain. Matalan kynnyksen toiminnalla yhdistys tarjoaa kaikille sosiaalista ja virkistävää toimintaa. Utajärven Eläkeläisten tekemä korttimaksukokeilu on ollut menestys, Kaisu Rämet kertoo. – Reilu vuosi sitten teimme Utajärven Osuuspankin kanssa yhteistyötä ja hankimme kerhotapahtumiimme pankkikortinlukijan. Tavoitteena, että ikäihmiset käyttäisivät pankkikorttia rohkeammin, eivätkä säilyttäisi kotona rahaa. Syyskokouksessa kaikki paikalla olleet jäsenet maksoivat kahvit ja arvat pankkikortilla. Tavoite oli saavutettu ja sillä tiellä jatketaan. Alkaneena vuonna Utajärven Eläkeläiset täyttää 50 vuotta. Juhlapäivä on koronatilanteen vuoksi tätä kirjoitettaessa vielä auki. Utajärven Eläkeläisten Kaisu Rämet valittiin syksyllä myös Jokilaaksojen Aluejärjestön puheenjohtajaksi. TUOMAS TALVILA Utajärvellä soitetaan yksinäisille vanhuksille POHJANMAAN ALUEJÄRJESTÖNKIN toiminta, varsinkin yhteiset kokoontumiset, ovat kärsineet koronatilanteesta jo lähes kaksi vuotta. Esimerkiksi viime vuoden elokuulle suunniteltu koulutusja virkistyspäivä jouduttiin viime hetkillä perumaan. Porukka pääsi viimeinkin kokoontumaan 18. marraskuuta Härmän kylpylässä koulutuksen ja virkistäytymisen merkeissä. Osallistujia oli lähes sata ja päivän anti kommenttien mukaan erinomainen. Päivä aloitettiin lounaalla ja jatkettiin koulutuksen merkeissä. Härmän Kylpylän liikunnanohjaaja piti erinomaisen esityksen ikäihmisten liikunnasta korostaen voimaharjoittelun ja tasapainon merkitystä toimintakyvyn ylläpidossa. Etelä-Pohjanmaan sote-valmistelun muutosjohtaja Tanja Penninkangas kertoi sote-uudistuksesta ja asiakasmaksulaista. Lopuksi oli alustus ja keskustelu sähköisestä asioinnista ja turvallisesta nettisurffailusta. Ja päivän päätteeksi halukkailla oli mahdollisuus nauttia kylpylän palveluista. ANTTI PERKKALAINEN Pohjanmaalla saatiin tietoa ja virkistystä 44 Eläkeläinen 1/2022
Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Jan Koskimies Toimitussihteeri Tuomas Talvila Tilaukset ja osoitteenmuutokset Anna Autio puh. 020 743 3610 anna.autio@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy 6 kertaa vuonna 2022. Tilaushinta kotimaahan 30 euroa/vuosikerta Muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk Toimitus ja toimisto Kauppakaarre 1, 6. krs 00700 Helsinki puh. 020 743 3610 elakelainen-lehti@elakelaiset.fi Ilmoitusmyynti Tmi Johanna Pelto johannapelto.fi 040 9030 141 johanna@johannapelto.fi Syntymäpäivät ja poisnukkuneet, syysja kevätkokousilmoitukset osoitteeseen: elakelainen-lehti@ elakelaiset.fi ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (painettu) ISSN 2242-3338 (verkkolehti) Botnia Print, Kokkola 2022 Puheenjohtaja Matti Huutola Varapuheenjohtaja Tuula Telin Toimisto Kauppakaarre 1, 6 krs. 00700 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9–15. Jäsenpalvelu jasenet@elakelaiset.fi Soittoaika kello 9–12, puh. 020 743 3610: jäsenmaksut, osoitteen muutokset, kurssienja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, materiaalitilaukset, Eläkeläinen-lehden tilaukset. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Kaikki maksut (mukaan lukien jäsenmaksut) IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies puh. 040 747 0776 Jäsenvastaava Anna Autio puh. 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistysrekisteri Henkilöstöja talousvastaava Heli Grönroos puh. 050 529 0399 Järjestösuunnittelija Aaron Kallinen puh. 044 751 1031 Koulutussuunnittelija Tiina Rajala puh. 040 582 4319 Toimistoassistentti Jukka Mustakallio puh. 044 751 1032 Monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö puh. 040 501 3599 Monikulttuurisen toiminnan ohjaaja Evgeniya Mazurova puh. 040 132 7307 Tiedottaja Tuomas Talvila puh. 050 570 9716 SYNTYMÄPÄIVIÄ POISNUKKUNEITA 93 vuotta 16.1. Niilo Westerholm, Surhammar (Teuva) 18.3. Eeli Nisula, Teuva 24.3. Salme Westerholm, Surhammar (Teuva) 26.3. Esko Aaltonen, Loimaa 29.3.Veikko Vennonen, Salo 31.3. Vappu Leppänen, Loimaa 92 vuotta 5.4. Alli Kuusisto, Kuru 7.4. Sirkka Kuparinen, Pihlava 91 vuotta 4.2. Ossi Junes, Ii 90 vuotta 2.2. Anni Nisula, Teuva 6.2. Manu Pellinen, Etelä-Vantaa 13.2. Tahvo Ihalainen, Kuru 25.2. Saga Hällbacka, Teuva 26.2. Kaarlo Silvennoinen, Leppävesi 26.2. Ilmi Hellevi Simonen, Pietarsaari 27.2. Raino Malminen, Anjalankoski 27.2. Aune Kyllikki Niemi, Seinäjoki 29.2. Kerttu Väistö, Tikkurila 28.3. Ritva Rantanen, Vammala 30.3. Alli Kaarina Bro, Pietarsaari 85 vuotta 4.1. Tuula Kivijärvi, Etelä-Vantaa 12.1 Kreetta Sarkila, Etelä-Vantaa 17.1. Eeva Anneli Leino, Pietarsaari 21.1. Annikki Tahvanainen, Etelä-Vantaa 25.1. Kirsti Lehikoinen, Etelä-Vantaa 25.2. Seppo Taipale, Lievestuore 23.3. Salme Pihlava, Vammala 30.3. Helvi Karjalainen, Kajaani 80 vuotta 15.1. Jouko Kiviniemi, Koppelo 28.1. Matti Korhonen, Hyrylä 8.2. Helvi Mäkipää, Laukaa 12.2. Pekka Dementjeff, Kuopio 19.2 Pentti Pöllänen, Suomussalmi 20.2. Väinö Savolainen, Kirkkonummi-Siuntio 10.3. Veijo Huttu, Suomussalmi 19.3. Markku Huunonen, Kaarina 19.3. Kaarina Rantakare, Salo 75 vuotta 18.1. Laila Järvelä, Etelä-Vantaa 19.1. Osmo Pätäri, Tikkurila 25.1. Rauno Kurkela, Tikkurila 26.1 Birgit Laine, Etelä-Vantaa 5.2. Väinö Karppinen, Sonkajärvi 1.3. Seija Huttunen, Suomussalmi 2.3. Marja Liisa Holappa, Suomussalmi 2.3. Eila Mikkonen, Sonkajärvi 7.3. Pertti Uutela, Kajaani 13.3. Irmeli Määttä, Kajaani 13.3. Irma Nykänen, Pihtipudas 27.3. Ulla Helena Ojala, Pietarsaari 5.4. Erkki Kemppainen, Kajaani 70 vuotta 3.1. Helena Heikkinen, Hyrynsalmi 16.1. Ritva Pakkanen, Anjalankoski 22.1. Hilkka Lähteenmäki, Loimaa 4.2. Marianne Hietala, Pietarsaari 12. 2. Pirkko Niemi, Hyrylä 15.2. Liisa Pynnönen, Vihtavuori 18.2. Mauri Niemi, Pietarsaari 20.2. Pirjo Pietikäinen, Tikkurila 29.2. Tapani Kattainen, Laukaa 12.3. Tauno Markkula, Pietarsaari 20.3. Jorma Rönkkö, Sonkajärvi 23.3. Tuulikki Kemppainen, Hyrynsalmi 65 vuotta 19.2. Marita Orvokki Salmu, Pietarsaari Etelä-Vantaan Eläkeläiset Sauli Sarvi Kirkkonummi-Siuntion Eläkeläiset Veikko Kalevi Koponen Pihlajamäki-Pihlajiston Eläkeläiset Juhani Haanpää Pihtiputaan Eläkeläiset Emmi Pekkarinen Sievin Eläkeläiset Aino Maria Koivuniemi Ykspihlajan Eläkeläiset Margit Saario Tilaa Eläkeläinen-lehden maksuton uutiskirje! uutiskirje.elakelaiset.fi Eläkeläinen 1/2022 45
YHDISTYKSET ULVILAN ELÄKELÄISILLÄ tuli 50 vuotta tuli täyteen marraskuussa 2020, mutta koronarajoitukset siirsivät juhlat myöhemmäksi. Niinpä vietimme järjestön 50-vuotisjuhlaa vuosi myöhemmin oman jäsenistön kesken ravintola Kokkikaksikossa. Juhlaan osallistui 42 henkilöä. Tervehdyssanat lausui yhdistyksen puheenjohtaja kunnallisneusvos Jouko Vuohiniemi. Juhlan juontajana toimi pitkäaikainen jäsen ja kulttuurivaikuttaja Matti Saarinen. Yhdistyksemme lauluryhmä esiintyi säestäjänään harmonikkataiteilija Jussi Henttonen. Myös yhteislauluja laulettiin. Kultaisten ansiomerkkien jaon suoritti Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtaja Tuula Telin ja häntä avusti Sinikka Fallström. Ansiomerkin saivat pitkään ansiokkaasti vaikuttaneet jäsenet: Seppo Järvenpää, Irja Mikkola, Leila Pirttijärvi, Pertti Multisilta, Jukka Salonen, Marja-Terttu Sjövall, Margit Suominen, Aili Tuominen, Jouko Vuohiniemi ja Aino Välimäki. Ansiomerkkien jaon jälkeen juhlan juontaja lausui, paikalla olleiden äitien kunniaksi, Lauri Viidan äidilleen kirjoittaman runon ”Alfhild” . Pääsimme nauttimaan runsaan ruokapöydän antimista. Ruokailun jälkeen esiintyi lauluryhmä. Lopuksi joimme kakkukahvit. Eläkeläiset ry:n Jokilaaksojen aluejärjestössä vietettiin liikuntapäivää lokakuun puolivälissä. Tapahtuma järjestettiin Köykkyrin ulkoilukeskuksessa Kempeleessä, Oulun kupeessa. Haasteellisesta säästä huolimatta myös ulkolenkki maistui. Urheilumajan sisätiloissa päästiin osallistumaan mm. Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n järjestämään voimatestiin ja kehonkoostumusmittaukseen sekä Soile Jokisen vetämään tuolijumppaan. KUVA: RITVA EILOLA Ulvilan Eläkeläiset ry:llä 50 vuotta aktiivista toimintaa Ansiomerkit jakoi Eläkeläiset ry:n varapuheenjohtaja Tuula Telin (toinen oikealta), häntä avusti Sinikka Fallström (oikealla). Telinin vieressä Ulvilan Eläkeläisten puheenjohtaja Jouko Vuohiniemi. Köykkyrissä liikuttiin 46 Eläkeläinen 1/2022
KRYPTO RISTIKON 6/2021 RATKAISU KRYPTON 1/2022 ratkaisut on lähetettävä 7. maaliskuuta mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti Kauppakaarre 1, 6.krs. 00700 Helsinki Huomaa, että postiosoitteemme on muuttunut! Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana KRYPTO. Ristikon 6/2021 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Säde Koivunen, Imatra ja Airi Taiminen, Valkeakoski. Onnittelut voittajille! 1/2022 Ratkaisijan nimi Osoite Postitoimipaikka SEURAAVASSA NUMEROSSA Kevät on luonnossa liikkumisen juhla-aikaa ELÄMÄ: Kaikki on jatkuvasti muutoksessa Eläkeläinen 2/2022 ilmestyy 8. huhtikuuta. Eläkeläinen 1/2022 47
lue lisää: tradeka.fi/vaalit Äänestämällä Tradekan edustajistovaaleissa Äänestä ja vaikuta! Näin Tradeka tekee hyvää: 3,5 % Tuotto-osuuden korko vuonna 2020 16,9 milj. € Lahjoituksina yhteiskuntaan 2016–2021 mm. lasten, nuorten ja ympäristön hyväksi. 10 % tuloksesta lahjoitetaan takaisin yhteiskuntaan käytät ääntäsi hyvään! Osuuskunta Tradekan edustajisto käyttää ylintä päätösvaltaa valitsemalla osuuskunnalle hallituksen sekä päättämällä muun muassa vuotuisen tuottoosuuksien koron sekä sen, paljonko osuuskunnan voitoista palautetaan yhteiskunnalle. Näin se on konkreettisesti mukana rakentamassa osuuskunnan arvojen mukaista, hyvää ja tasa-arvoista yhteiskuntaa. Käytä ääntäsi hyvään, äänestä Tradekan edustajistovaaleissa 1.–15.2.2022. Ehdokkaat, ohjeet ja äänestyslipukkeen saat postissa kotiisi. Edustajisto voi vaikuttaa suomalaisen talouselämän ja inhimillisemmän markkinatalouden kehittämiseen Tradeka-konsernin liiketoiminnan omistajaohjauksen kautta. Tradeka on pitkäjänteinen ankkuriomistaja kotimaisissa palvelualan yrityksissä. Konserniin kuuluvat Restel, Lehtipiste, ONNI, A-Katsastus sekä Tradeka-sijoitus. Tradekan liikevaihto vuonna 2020 oli noin 440 milj. euroa ja se työllistää yli 8 000 ihmistä.