ELÄKELÄINEN EETU:n eduskuntavaaliteesit 10 | Tule mukaan tanssipajoihin 18 | Kansallisteatterin syvällinen Kolme sisarta 24 Ruokaa rakkaudella Piian keittiöstä 32 1/2019 | 7. helmikuuta 2019 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti |? www.elakelaiset.fi Osuvia keinoja eläkeläisköyhyyden torjumiseksi ovat kansaneläkkeen tasokorotukset ja työja kansaneläkkeen yhteensovituksen lieventäminen, sanoo Kaija Kallinen. 6 Riittävä toimeentulo kuuluu kaikille
lisuuksia keksiä verukkeita ja jatkaa puutteellista toimintaansa. Yksityistämistä puolustellaan tehokkuudella, laadulla, hinnalla ja organisoitumisella. Lopputulos on kuitenkin usein päinvastainen: voittoa halutaan aina vain enemmän, ihmisarvo ja hyvä hoito jäävät bisneksen jalkoihin. Tähän on saatava muutos. Kyse on meidän kaikkien tulevaisuudesta ja siitä minkälaista hoivaa meistä itse kukin saa, kun sitä tarvitsee. Demokratiassa vaikutetaan ja tehdään muutos äänestämällä vaaleissa. Äänestetään niitä ehdokkaita, jotka kantavat meistä kaikista vastuun ja panevat suitset ahneudelle. ELÄKELÄISET RY PERUSTETTIIN vuonna 1959 ajamaan eläkeläis väestön asiaa. Samalla asialla olemme edelleen 60 vuotta myöhemmin, ja tehtävää riittää ehkä enemmän kuin aikoihin. Järjestön 60-vuotisjuhlavuosi 2019 näkyy ympäri Suomea erilaisina tapahtumina, joissa tuomme julki tavoitteitamme ja teemme eläkeläistoimintaa näkyväksi yhteiskunnassa. Edunvalvonnassa vuoden 2019 tärkeimmät ratkaisut tehdään eduskuntavaaleissa. Nykyisen hallituksen politiikka on ollut ikäväestölle kylmää; eläkeläisten toimeentuloa on heikennetty muun muassa jäädyttämällä kansaneläkeindeksi, korottamalla palveluiden asiakasmaksuja, sekä heikentämällä lääkekorvauksia. Eläkeläiset ry ajaa tähän muutosta – haluamme inhimillisen Suomen, jossa kaikki saavat riittävän toimeentulon ja tarvitsemansa palvelut. Järjestö kannustaa jäseniään vaalityöhön, sekä ehdokkaina että äänestäjinä, ja pitämään esillä ikäihmisten asiaa keskusteluissa vaalikentillä. Myös Eläkeläinen-lehti on vaalityössä tärkeä kanava. Eduskuntavaaleja ennen eduskunnassa ratkaistaan vielä sote-uudistuksen lopullinen kohtalo. Eläkeläiset ry on arvostellut sote-uudistusta eriarvoistavaksi, terveysbisnestä ja hyvätuloisia suosivaksi. Kokoomuksen hellimän niin sanotun ”valinnanvapauden” varjolla on ajettu julkisten palveluiden yksityistämistä ja pirstomista sekavaksi tilkkutäkiksi, josta ei enää ”Erkkikään” ota selvää. Jos uudistus tai edes osia siitä valmistuu tällä vaalikaudella, jää sotkusta seuraavalle hallitukselle paljon siivottavaa ja korjattavaa. HENNON TUKAN OMAAVANA miehenä tykkään pitää hiukseni lyhyenä ja siistinä. Siistimistarve selviää yleensä peiliin katsomalla. Myös Eläkeläinen-lehdellä on tullut aika katsoa peiliin. Viimeisimmästä lehden kokonaisuudistuksesta onkin jo vierähtänyt aikaa. Osana järjestön viestintäuudistusta on lehden ulkoasua nyt päivitetty ja erityistä huomiota on pyritty kiinnittämään selkeyteen ja luettavuuteen. Ulkoasua oleellisempaa on kuitenkin sisältö. Eläkeläinen-lehdessä tulee säilymään vankka ikääntymispoliittinen näkökulma, jolla osallistumme ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tiedotamme eläkeläisiä koskevista asioista. Kulttuuri-, terveys-, ja elämäntapateemoja pidetään vahvasti esillä jatkossakin, kuten myös järjestöllisiä asioita. Hyvää juhlavuotta ja kiinnostavia lukuhetkiä! JAN KOSKIMIES, PÄÄTOIMITTAJA TÄMÄ VANHA lännenelokuvien sanonta tulee mieleen kun lukee viime aikojen surullisia uutisia maamme vanhustenhoidosta. Tärkeään ja arvokkaaseen hoivaan on pesiytynyt käsittämätöntä piittaamattomuutta ja ahneutta. Valvontajärjestelmämmekin on vaikuttanut kädettömältä näin vakavassa asiassa. En millään jaksa ymmärtää, että epäkohdista kertovien asiakkaiden, henkilöstön ja omaisten viesteistä ei välitetä, tai että niihin ei reagoida. Ahneuteen ei kyetä puuttumaan jos valvonta, sanktiot ja asenteet eivät ole kohdallaan. Alan toimijoille on annettu liian paljon mahdolHyvää juhlavuotta! Rahat tai henki? 1/2019 Kannen kuva Annina Mannila ELÄKELÄINEN EETU:n eduskuntavaaliteesit 10 | Tule mukaan tanssipajoihin 18 | Kansallisteatterin syvällinen Kolme sisarta 24 Ruokaa rakkaudella Piian keittiöstä 32 1/2019 | 7. helmikuuta 2019 | Eläkeläiset ry:n jäsenlehti |? www.elakelaiset.fi Osuvia keinoja eläkeläisköyhyyden torjumiseksi ovat kansaneläkkeen tasokorotukset ja työja kansaneläkkeen yhteensovituksen lieventäminen, sanoo Kaija Kallinen. 6 Riittävä toimeentulo kuuluu kaikille Yhdistysverstaat 12 Ideat lentävät ja uusia ehdotuksia tarkastellaan avoimin mielin. Kaukaloiden legenda 22 Lasse Oksanen seuraa yhä kiekkokulttuuria antaumuksella. Uusi kansanmusiikki elää 25 Polskat ja valssit soivat osaavasti Säilyn pelimannien levyllä. Vakava sairaus yllättää 34 Kriisiin saa apua oikeasta, riittävästä tiedosta. Uusi liikuntajulkaisu 36 Eri lihasryhmät saavat juuri niille sopivia harjoitteita. Vakiot Kalevin kynästä 13 Kurssikalenteri 17 Runopysäkki 26 Tuula-Liina Varis 31 Tupakatta 37 Krypto 43 SENNI JA SAFIRA POIMINTA Nykyisen hallituksen politiikka on ollut ikäväestölle kylmää.” PUHEENJOHTAJALTA MARTTI KORHONEN PÄÄKIRJOITUS ”Jos vanhukset olisivat oikeasti asiakkaita, ei heitä kohdeltaisi näin.” Pekka Isaksson Kirjeitä mummolasta -blogissa. Lue blogejamme: www.elakelaiset.fi/blogit 2 Eläkeläinen 1/2019
J uhlavuoden ohjelmat ja tapahtumat avataan oman jäsenistön lisäksi kaikille kiinnostuneille: toiminta kertokoon hienosta järjestöstämme, sen kestävistä arvoista ja upeista aktiiveistamme. Muun muassa tällaista tapahtuu – Eläkeläiset ry valmistaa juhlavuotta varten yhteislauluvihon ja käsikirjoituksen yhteislaulutilaisuuden vetämistä varten. – Olemme mukana laulamassa myös Työväen Musiikkitapahtumassa Valkeakoskella. Musiikkitapahtuma järjestetään 25.–28.7. Järjestömme tilaisuus on 27.7. – 60-vuotiaasta järjestöstä kertova valokuvanäyttely kiertää maata. Paikallisyhdistykset voivat tiedustella näyttelyä kotipaikkakunnalleen ripustettavaksi esim. kirjastoon, kunnantalon aulaan, vanhusten palvelukeskukseen tms. paikkaan. Paikallisyhdistykset etsivät ja varaavat itse näyttelytilan. Juhlaa ja asiaa koko vuosi Eläkeläiset ry täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Varsinainen syntymäpäivä on 4. joulukuuta, mutta juhlimme koko vuoden! AJASSA Käsi kädessä. Liikuntaryhmien ohjaajakurssilla aloitettiin jo viime syksynä 60-vuotisjuhlan ohjelman harjoittelu, ohjaamassa Eva Rönkkö (selin). TUOMAS TALVILA › 6.2. Espoo Etelä-Espoon Eläkeläiset: kaikille avoin lauluilta ostoskeskus Isossa omenassa klo 18–20. › 19.2. Joensuu Eläkeläiset ry yhteistyössä Eläkeläiset ry:n Pohjois-Karjalan Aluejärjestön ja Joensuun Eläkeläiset ry:n kanssa: Kes kus telu tilaisuus ”Yhdenvertaisuus ja ikäihmiset”. Klo 12.00 Kerhotalolla, Sairaalakatu 27. Keskustelun käynnistäjänä Panu Artemjeff, erityis asiantuntija, OM, Demokratia-, kielija perusoikeusasioiden yksikkö (DKY). › 16.5. Heinolan Hopearanta Eläkeläiset ry:n Etelä-Hämeen Aluejärjestö juhlii 60-vuotiasta järjestöä. Juhlapuhujana Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen. › 22.5. Helsinki Kontulan Eläkeläiset: kaikille avoin ohjelmallinen tapahtuma Kontulan ostoskeskuksessa, laulamassa Eino Grön. › 6.6. Nokia Pirkanmaa + Satakunta + Varsinais-Suomi: juhla Nokian Kerholassa. › 8.–9.6. Varkaus Kaakkois-Suomi + PohjoisKarjala + Savo: kaikille avoin tilaisuus Varkauden torilla, iltajuhla Kuntorannassa, jossa mahdollisuus myös yöpyä. › 6.–7.8. Oulu Jokilaaksot + Kainuu +Lappi: 6.8. kaikille avoin tilaisuus kävelykatu Rotuaarilla, lappilaisten ohjelmaa Toppilan Möljällä, Oulun Eläkeläiset ry: n juhlatanssit Vaaskelassa. 7.8. pääjuhla Toppilan Möljällä. › 27.7. Valkeakoski Työväen Musiikkitapahtumassa. › 9.9. Vaasa Keski-Suomi + Pohjanmaa: juhla Vaasan kaupungintalolla. › 3.10. Kerava Helsinki + Uusimaa: juhla klo 11.00 alkaen Kerava-salissa. Alueellisia tapahtumia ja juhlia – Aluejärjestöissä järjestetään seminaari-/keskustelutilaisuuksia ja alueellisia juhlia. Aluejärjestöjen muodostamat yhteistyöringit ja paikallisyhdistykset järjestävät juhlatilaisuuksia ja muita tapahtumia. – Yhdistysten kerhoissa valmistetaan ristipistoja muita kirjontatekniikoita käyttäen tauluja, joista kootaan näyttely Kulttuuritalolle 4.12. Eläkeläiset ry tukee taulujen tekemistä järjestämällä ”Ristipistoja – sivistyneesti” -kulttuuriaktivismin kursseja (lue kursseista lisää sivulta 16). – Juhlavuosi päättyy 4.12. Kulttuuritalolla Helsingissä järjestettävään koko päivän kestävään juhlatapahtumaan. Toiminta kertokoon hienosta järjestöstämme, sen kestävistä arvoista ja upeista aktiiveistamme.” Eläkeläinen 1/2019 3
AJASSA E läkeläiset ry 60 vuotta -tilaisuuksien sarja käynnistyi hienolla tavalla tammikuun puolivälissä. Helsingin Aluejärjestön järjestämässä keskustelutilaisuudessa kirjailija ja historiantutkija Sirpa Kähkönen puhui aiheesta ”Sotien ja kriisien vaikutus suomalaisten aineettomaan perintöön”. – Meillä on suvuissa hirveän paljon sotaan liittyvää vaiteliaisuutta, miehiä jotka ovat tulleet kotiin eri tavoin haavoittuneina, henkisesti tai fyysisesti. On kannettu puhumattomuuden taakkaa. Kähkönen viittasi mm. mikrohistorialliseen teokseensa Hugo 1918, joka valottaa sisällissodan tragediaa yhden suvun kohtaloiden kautta. Mikrohistoria kertoo tavallisten ihmisten elämästä, arjen historiasta, usein erilaisten marginaaliryhmien historiasta. Sota ja nimenomaan siviilien kokemus sodasta on aiheena myös useissa Sirpa Kähkösen romaaneissa. – Se, miksi olen kirjoittanut sodasta, liittyy konkreettisesti omaan kokemukseeni siitä, miten sota on haavoittanut naista. Molempia isoäitejäni se haavoitti henkisesti tosi pahasti. – Minulle on ollut tavattoman tärkeää jakaa ihmisten kanssa se kokemus, puhumattomuuden taakka ja häpeä, joka näihin vaiettuihin asioihin on liittynyt. Ne ovat edellisiä sukupolvia painaneet todella raskaana. Siksi minusta on tärkeää kirjoittaa kirjoja, jotta aineeton perintö siirtyy, kuten mikrohistorioitsijat sanovat. Juhlavuoden ensimmäinen keskustelutilaisuus innosti Kirjailija Sirpa Kähkönen: Kirjoittaminen on tärkeää, jotta aineeton perintö siirtyy. ELÄKELÄISET RY:N valtuuston puheenjohtaja Kalevi Kivistö saapuu Keravalle torstaina 14. helmikuuta. Kirjaston Pentinkulma-salissa klo 14 alkavassa keskustelutilaisuudessa Kivistö käsittelee ikääntymispolitiikkaa sekä eläkeläisten asemaa nyt ja tulevaisuudessa. Tilaisuus on kaikille avoin. Järjestäjä Keravan Eläkeläiset ry tarjoaa kahvit/teet ystävänpäivän merkeissä. › Keravan kirjasto, Paasikivenkatu 12, Kerava JOENSUUN KERHOTALOLLA 19.2. Kerhotalolla klo 12 alkavan tilaisuuden teemana on Yhdenvertaisuus ja ikäihmiset ja keskustelun käynnistäjänä erityisasiantuntija Panu Artemjeff opetusministeriön Demokratia-, kielija perusoikeusasioiden yksiköstä. Tilaisuuden järjestää Eläkeläiset ry yhteistyössä Eläkeläiset ry:n Pohjois-Karjalan Aluejärjestön ja Joensuun Eläkeläiset ry:n kanssa. › Kerhotalo, Sairaalakatu 27, Joensuu – Kehottaisin jokaista teistä rohkeasti kirjoittamaan kaikesta siitä mitä te olette kokeneet ja nähneet. Kirjoittaminen on parhaita tapoja antaa perintöä myöhemmille sukupolville. Se, miten te kuvaatte asioita ei ole niin tärkeää kuin se, että te kuvaatte sitä, mikä kerran oli. Joskus ja jollekulle se muodostaa hienon kokonaisuuden, Kähkönen kannusti Kinaporin palvelukeskuksen juhlasaliin kokoontunutta yleisöä. KÄHKÖSEN ALUSTUSTA seuranneet yleisöpuheenvuorot osoittivat että tilaisuuden aihe oli tärkeä. – Sotaan liittyvät kokemukset ovat sellaisia, joista ei lapsille kerrota, totesi Kati Peltola, joka kertoi itse olevansa talvisodan lapsi. – Enkä ole kyllä itsekään kertonut lapsilleni ja lapsenlapsilleni. Koulussa ei näistä ole aikanaan puhuttu, mutta eipä kauhean paljon puhuta nytkään. Nykyiset lasten ja nuorten ikäluokat eivät saa tätä historiaa sen enempää tietoonsa kuin mekään aikanaan, Peltola pohti. TUOMAS TALVILA Ikääntymis politiikkaa Keravalla, yhden vertaisuutta Joensuussa Sirpa Kähkönen kertoi mm. mikrohistoriallisen teoksensa Hugo 1918 syntyvaiheista. Eläkeläiset ry 60 vuotta -tapahtumasarja käynnistyi 16. tammikuuta helsinkiläisen Kinaporin palvelukeskuksen juhlasalissa. Kehottaisin jokaista teistä rohkeasti kirjoittamaan kaikesta siitä mitä te olette kokeneet ja nähneet.” TU O M A S TA LV IL A 4 Eläkeläinen 1/2019
LYHYESTI Perinteeksi muodostunut Eläkeläiset ry:n alueellisten työpäivien kierros käynnistyi 28. tammikuuta Savon Aluejärjestöstä. Tilaisuuksia on yhteensä 15, (Savossa 2 ja muissa aluejärjestöissä 1). Tapaamisiin on kutsuttu kustakin paikallisyhdistyksestä kolme osallistujaa. Työpäivillä käsiteltäviä asioita ovat valtuuston kokous ja kokoukselle tehtävät aloitteet, järjestön uusi ikääntymispoliittinen ohjelma-asiakirja sekä Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlien valmistelujen tilanne ja eteneminen. Aluekierroksen tapaamiset 28.1.–26.2.2019 › Ma 28.1. Savo, Varkaus › Ti 29.1. Savo, Iisalmi › To 31.1. Pirkanmaa, Lempäälä › Pe 1.2. Kaakkois-Suomi, Kouvola › Pe 1.2. Helsinki, Helsinki › Ma 4.2. Uusimaa, Vantaa › Ke 6.2. Lappi, Kemi › Ke 6.2. Pohjois-Karjala, Juuka › To 7.2. Kainuu, Kajaani › Pe 8.2. Jokilaaksot, Kempele › Ti 12.2. Varsinais-Suomi, Turku › Ke 13.2. Satakunta, Nakkila › Ma 18.2. Pohjanmaa, Vaasa › Ke 20.2. Keski-Suomi, Jyväskylä › Ti 26.2. Etelä-Häme, Lahti Eläkeläiset ry:n toimistolla on parhaillaan käynnissä iso jäsenrekisteriohjelmiston vaihdos. Samalla uudistamme myös taloushallinto-ohjelmistomme. Pahoittelemme jo etukäteen tämän urakan aiheuttamaa palveluepävarmuutta ja ruuhkaa. Varsinkin kiireelliset sähköpostiasiat kannattaa merkitä selkeästi kiireelliseksi otsikossa. Olemme lähettäneet jäsenyhdistyksillemme kyselyn ohjelmiin osallistumisesta, erityisesti Kulttuuritalolla 4.12. pidettävän päätösjuhlan ohjelmiin. Tarvitsemme näitä tietoja juhlaohjelmiston suunnittelua varten. Kysely on tarkoitettu harrastusja esiintyjäryhmien vetäjille sekä mahdollisille ohjelmatoimikunnille. Jos harrastusryhmän ohjaaja ei vielä ole saanut kyselylomaketta, sen voi pyytää Eläkeläiset ry:n toimistolta. Toivomme, että täytetyt kyselylomakkeet palautetaan 15.2. mennessä toimistolle. Aluekierros vauhdissa Jäsenrekisteri uudistuu Muistutus juhla vuoden ohjelmiin ilmoittautumisesta Uusi tavoiteohjelma työn alla Yhdenvertaisuusopas on ilmestynyt Tutustu luonnokseen ja kerro mielipiteesi. ELÄKELÄISET RY KÄYNNISTI marraskuussa 2017 työn järjestön uuden ikääntymispoliittisen tavoiteohjelman laatimiseksi. Eläkeläiset ry:n hallitus hyväksyi luonnoksen uudeksi tavoiteohjelmaksi tammikuussa 2019. Nyt on jälleen jäsenkeskustelun aika. Tutustu luonnokseen ja kerro mielipiteesi tavoiteohjelman sisällöistä. Kaikki kommentit huomioidaan lopullisen ohjelman valmistelutyössä. Ikääntymispoliittisen ohjelman luonnos lähetetään kaikille yhdistyksille yhdistyspostissa 12.2. Yhdistyksiä kannustetaan tekemään ohjelmaan liittyviä valtuustoaloitteita. Kommentteja voi lähettää Eläkeläiset ry:n toimistoon sähköpostilla osoitteeseen elakelaiset@elakelaiset.fi tai postitse osoitteeseen Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki. Luonnos löytyy myös Eläkeläiset ry:n kotisivulta www.elakelaiset.fi/ jarjesto/tavoiteohjelma. Samassa osoitteessa on sähköinen kommenttilomake. Uusi ikääntymispoliittinen ohjelma on tarkoitus lopullisesti hyväksyä Eläkeläiset ry:n valtuustossa 10.– 11.6.2019. Painotuore opas tarjoaa tietoa ja pohdittavaa ikä ihmisten yhdenvertaisuudesta. ELÄKELÄISET RY ON julkaissut vanhusneuvostojen jäsenille, kuntien vanhuspalvelun ammattilaisille sekä kaikille iäkkäiden yhdenvertaisuusteemoista kiinnostuneille oppaan Moninaisuus ja yhdenvertaisuus. Eläkeläiset ry:n monikulttuurisuustyön suunnittelijan Eva Rönkön kirjoittamassa oppaassa tarkastellaan ikäihmisten yhdenvertaisuutta vähemmistöihin kuuluvien, pääasiallisesti Suomeen muuttaneiden henkilöiden silmin. Oppaassa on tekstien lomassa runsaasti tehtäviä jotka auttavat miettimään käsiteltyjä aiheita oman kunnan iäkkäiden kannalta. – Toivomme, että näitä tehtäviä pohditaan esimerkiksi paikallisyhdistysten johtokunnissa, Eva Rönkkö sanoo. – Opas on työkalu vanhuspalveluiden syvemmän yhdenvertaisuuden kehittämiseksi. Aineisto myös kytkeytyy työn alla olevaan Eläkeläiset ry:n ikääntymispoliittiseen tavoiteohjelmaan. Painettu Moninaisuus ja yhdenvertaisuus -opas on tilattavissa järjestön toimistolta. Nettiversio löytyy järjestön verkkosivuilta osoitteesta www.elakelaiset.fi/monikulttuurinen toiminta. › Tilaukset ja lisätietoja: Eva Rönkkö, 040 501 3599, eva.ronkko@elakelaiset.fi MONINAISUUS JA YHDENVERTAISUUS Opas vanhusneuvostoille YS TÄ VI Ä JA YH DE SS ÄO LO A mu ka na va iku tt am as sa YH DE NV ER TA ISU US SO LID AR ITY AN D DIV ER SIT Y er ila ise t lä ht ök oh da t oi ke ud en mu ka isu us so sia al in en es te et tö my ys el äm än eh to je n er ia rv oi su us va nh us pa lv el ut Krokotiilirokki soi Matinkylässä SOITTAJILLE JA LAULAJILLE suunnattu Rytmimusiikin kurssi musisoi antaumuksella Espoon Matinkylässä tammikuun loppupuolella. Innokkaat kurssilaiset harjoittelivat laajan ja monipuolisen ohjelmiston, ikivihreistä kappaleista uudempaan rytmimusiikkiin. – 60–70-luvun iskelmää ja vähän poppiakin. On Krokotiilirokkia, Laila Kinnusen Valoa ikkunassa, on Puhelinlangat laulaa, Dannyn ja Kirkan ohjelmistoa ja niin edelleen, kertoo Sauli Malinen, toinen kurssin vetäjistä. – Ohjelmistossa on bändillämme nyt jo 26 biisiä ja kaikki on sujunut hienosti. Suuri osa kurssilaisista oli Etelä-Espoon Eläkeläisten laulajia. Kosketinsoittimissa Erkki Hepoaho. Hänen lisäkseen bändissä soittivat kitaristi Seppo Määttä sekä kurssin vetäjät Sauli Malinen ja Kari Kuivalainen. TU O M A S TA LV IL A Eläkeläinen 1/2019 5
YHTEISKUNTA E läkeläiset ry perustettiin vuonna 1959 kansaneläkettä vaatineen liikkeen pohjalta. Siitä pitäen on järjestö korostanut kansaneläkkeen merkitystä ja vaatinut parannuksia pienimpiin eläkkeisiin. Ovatko nämä vaatimukset edelleen ajankohtaisia vuonna 2019? – Kyllä ovat, sanoo Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n palveluksessa työuransa tehnyt eläke-asiantuntija Kaija Kallinen. Eläkeläisten pienituloisuus ja suoranainen eläkeläisköyhyys ovat edelleen totista todellisuutta ja kansaneläke edelleen tärkeä. KALLINEN HUOMAUTTAA, että jo 1980ja 1990-luvuilla esitettiin arvioita, että kansaneläkkeen merkitys lähitulevaisuudessa kuihtuu pois, kun entistä useampi ihminen on pystynyt ansaitsemaan kohtuullisen työeläkkeen. Aivan näin ei ole kuitenkaan käynyt. – Tilastojen mukaan kansaneläkemeno ei ole supistunut kovin radikaalisti viimeisten 15 vuoden aikana. Sekin osoittaa, että isolla joukolla ihmisiä on edelleen niin pienet työeläkkeet, että he tarvitsevat kansaneläkettä sen rinnalle. Osaltaan vaikuttaa työelämän rakennemuutos. Pätkätyöläisyys ja monet uudet työn muodot sirpaloittavat työuria. – On liikaakin totuttu ajattelemaan, että kaikki on kunnossa, kun suurella valtaosalla ihmisistä kuitenkin on kohtuullisen tiiviit työhistoriat, Kaija Kallinen sanoo. – Se ei kuitenkaan oikeuta kääntämään katsetta pois niistä, joiden työura syystä toisesta koostuu pienemmistä pätkistä. Heidänkin tulevasta eläketurvastaan pitää huolehtia. NIILLE, JOILLA EI ole ollenkaan työeläkettä (heitäkin on Suomessa lähes sata tuhatta), on tarjottu keinoksi takuueläkkeen nostamista. Mutta siitä ei ole apua sille isolle joukolle, jolla on hyvin pieni työeläke ja sen rinnalla pääosa eläkkeestä tulee kansaneläkkeestä. Lähes puolella eläkeläisistä on eläke maksimissaan 1?400 euroa. Heidän toimeentulonsa kohentamiseksi avainasemassa on – pienimpien eläkkeiden tasokorotuksen lisäksi – kansaneläkkeen ja työeläkkeen yhteensovitus. Keinoja on tässä Kallisen mukaan kaksikin. Ensinnäkin voitaisiin pienentää prosenttia, jolla työeläke-euro vähentää kansaneläkkeen osuutta. – Nykyisellään lähes jokainen työeläkkeestä tuleva euro syö kansaneläkkeen osuutta viidelläkymmenellä prosentilla eli viidelläkymmenellä sentillä. Jos tuota prosenttia laskettaisiin vaikkapa neljäänkymmeneen – tai miten nyt valtiolta rahaa heruu – se antaisi lisää niille, joilla osa eläkkeestä tulee kansaneläkkeen kautta. Toinen keino olisi nostaa sitä pientä suojaosuutta, joka työeläkkeen puolella on. Tuloraja jolla saa täyden kansaneläkkeen on nyt 55 euroa 54 senttiä kuukaudessa. Tuota suurempi työeläke alkaa jo pienentää kansaneläkkeen osuutta. – Jos rajaa voitaisiin nostaa vaikkapa sataan euroon, niin se helpottaisi. Näiden kahden keinon yhdistelmä toisi lisää eläke-euroja pieneläkeläisille. Kallinen lisää, että tällaisten muutosten tekeminen on poliittisesti vaikeaa, koska se on kallista. – Kun kansaneläke rahoitetaan kokonaan verovaroin, on vahdittu entistä tiukemmin sitä, kuinka paljon valtio eläkkeisiin satsaa. Tästä kertovat osaltaan jo useampana vuotena nähdyt kansaneläkeindeksin jäädytykset ja leikkaukset. KAIJA KALLINEN PAINOTTAA, että toimeentulokysymyksiä tulee tarkastella kokonaisuutena. Eläkkeen suuruuden lisäksi vaikuttaa se, kuinka paljon eläkeläinen joutuu käyttämään varojaan erilaisiin välttämättömiin menoihin, kuten asumiseen tai terveydenhuollon asiakasmaksuihin. – Konkreettista olisi esimerkiksi se, jos kaikissa Suomen kunnissa pystyttäisiin päättämään, että terveyskeskusmaksuja ei peritä. Sillä olisi iso merkitys eläkeläisten toimeentuloon. – Valitettavasti kehitys näyttää menevän aivan toiseen suuntaan, jos sote-uudistus ja siihen liittyvät maksulait toteutuvat. Jos on pieni eläke ja sairastaa paljon, lääkekulut heikentävät toimeentuloa merkittävästi. Eläketurvan tulee olla heikomman puolella Kaija Kallinen painottaa, että toimeentulokysymyksiä tulee tarkastella kokonaisuutena. Eläkkeen suuruuden lisäksi vaikuttaa se, kuinka paljon eläkeläinen joutuu käyttämään varojaan erilaisiin välttämättömiin maksuihin ja kuluihin. TEKSTI TUOMAS TALVILA KUVAT ANNINA MANNILA Isolla joukolla ihmisiä on edelleen niin pienet työeläkkeet, että he tarvitsevat kansaneläkettä sen rinnalle.” 6 Eläkeläinen 1/2019
Kaija Kallisen mukaan keinoja kohentaa pienituloisimpien eläkeläisten asemaa löytyy mm. kansaneläkkeen ja työeläkkeen yhteensovittamisesta. Kaija Kallinen › 68-VUOTIAS › YHTEISKUNTATIETEIDEN maisteri › ASUU Helsingin Pitäjänmäessä › PUOLISO (myös eläkkeellä), 2 aikuista tytärtä ja 2 tyttärentytärtä › HIIHTÄÄ, sauvakävelee, pyöräilee kesäisin › ”LUKEMINEN on rakas harrastus. Käyn joka viikko Pitäjänmäen kirjastossa. Viimeksi luin Erkki Tuomiojan päiväkirjateoksen, se oli tosi mielenkiintoinen. Tietopuolisten kirjojen lisäksi luen paljon myös kaunokirjallisuutta.” KUKA? Eläkeläinen 1/2019 7
YHTEISKUNTA – Lääkekulujen omavastuiden alen taminen olisi osuvampi keino parantaa pientä eläkettä saavien toimeentuloa kuin työeläkeindeksin muutokset. Kallinen painottaa, että myös asumistuki on osalle eläkeläisistä tärkeä. Samoin eläketulovähennys, joka takaa sen, että pienimmistä eläkkeistä ei makseta veroa. Hän sanoo toivovansa, että kaikki eläkeläisjärjestöt ovat valppaina ja kiinnittävät näihin asioihin huomiota. – Sanon tämän sen takia, että kyllä kaikki menoerät valtion budjetissa ovat jokaisena vuonna luupin alla. Suomalaisen työeläkejärjestelmän kestävyys on kohtuullisessa kunnossa, Kaija Kallinen arvioi. – Järjestelmä on kuitenkin herkkä työllisyyden ja väestörakenteen kehitykselle. Nyt huolena on se, että jos syntyvyys jää alhaiselle tasolle, työikäisiä on tulevaisuudessa vähän. Muuttoliike on yksi tärkeä tekijä. Kokonaisuudessa on useita taustamuuttujia. Mikään ei kestä ajasta ikuisuuteen vaan järjestelmää pitää koko ajan tarkastella ja vaalia. Yksi työeläkejärjestelmän vahvuuksia on se, että eläkevarojen osittaisella rahastoinnilla on varauduttu ikärakenteen muutokseen ja eliniän pitenemiseen, Kallinen sanoo. Työeläkerahastojen valtaisa koko nousee toistuvasti esiin julkisessa keskustelussa. Niissä on nyt rahaa yli 200 miljardia euroa. Eikö näitä rahoja voitaisi käyttää esimerkiksi työeläkeindeksin parantamiseen tai muuhun hyvään tarkoitukseen? Kaija Kallinen toppuuttelee. Hän suhteuttaa lukuja huomauttamalla, että työeläkkeinä maksetaan vuosittain jo yli 27 miljardia euroa. – Viisaiden laskelmat sanovat, että rahastojen kasvu hidastuu ja vähän pidemmällä aikavälillä työeläkkeiden maksamiseen tarvitaan entistä enemmän rahastoja ja niiden tuottoja. – Rahastoilla on myös se tehtävä, että niiden tuotolla voidaan säädellä työeläkemaksun suuruutta. Rahoja ei makuuteta, vaan lakikin velvoittaa sijoittamaan näitä varoja tuottavasti ja turvaavasti. Emme voi kääntää katsetta pois niistä, joiden työura syystä toisesta koostuu pienemmistä pätkistä. Heidänkin eläketurvastaan pitää huolehtia.” KAIJA KALLINEN ON ollut eläkkeellä kohta neljä vuotta. Hän työskenteli 35 vuotta SAK:ssa asiantuntijana sosiaalipolitiikan kysymysten parissa. – Kun aloitin SAK:ssa oli ensimmäinen vastuualueeni perhepolitiikka eli lapsiperheiden sosiaaliturva. Mitä enemmän ikää karttui, sen enemmän tuli eläkeasioita kehiin. Monen vuoden komiteatyön jälkeen aikaansaatu perhe-eläkeuudistus oli ensimmäinen iso eläkepoliittinen asia. – Sen jälkeen alkoikin eläkepuolella sopeutuminen niukkuuteen. Kaikkien sen jälkeen tehtyjen eläkeuudistusten, ensin laman aikana 90-luvun alussa ja sen jälkeenkin, iso tavoite on ollut saada eläkekustannukset hallittua. Tietysti ammattiyhdistysliikkeellä ja SAK:lla erityisesti oli aina merkittäviä tavoitteita, joilla pyrittiin turvaa parantamaankin. Kaija Kallinen jäi eläkkeelle täyttäessään 65 vuotta. Hän luonnehtii itseään työsidonnaiseksi ihmiseksi ja myöntää, että oli hieman vaikeakin luopua mielenkiintoisesta työstä ja sen kautta syntyneestä verkostosta. – On minulla ollut välillä ikävä töihin, hän nauraa. Eläkkeellä Kallinen on jatkanut eläkepoliittisena keskustelijana ja kansalaisvaikuttajana. Hän on yksi niistä asiantuntijoista, jotka ovat olleet mukana Eläkeläiset ry:n uuden ikääntymispoliittisen ohjelman valmistelutyössä. – Silloin tällöin olen kirjoittanut asioista ja pyynnöstä ollut pitämässä alustuksia. Joka kerta kun joku pyytää, tulee sellainen mukava tunne, että jes, taas mentiin. Perhepolitiikasta eläkeasioihin Vuoden 2017 lopussa eläkettä sai kaikkiaan 1?586?000 henkilöä. Heistä 55 prosenttia (874?000) oli naisia. Kaikista eläkkeensaajista kolme viidesosaa sai pelkkää työeläkettä, kolmasosa sai työeläkkeen ohella myös Kelan eläkettä ja 6 prosenttia sai ainoastaan Kelan eläkettä. Pelkkää Kelan eläkettä saavien osuus oli yhtä suuri miehillä ja naisilla. Sen sijaan miehistä yli kaksi kolmasosaa (68?%) sai vain työeläkettä ja neljäsosa sai sen ohella Kelan eläkettä. Naisista runsas puolet (54?%) sai vain työeläkettä ja kaksi viidesosaa sai samanaikaisesti myös Kelan eläkettä. Eläkkeensaajista valtaosa sai vanhuuseläkettä. Vanhuuseläkkeensaajia oli vuoden 2017 lopussa 1?340?000. Perhe-eläkettä sai 270?000 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkettä 206?000 henkilöä. Maatalouden luopumiseläkettä tai luopumistukea saavia oli 12?000 ja osa-aikaeläkkeensaajia 7?000. Henkilö voi samanaikaisesti saada usean eri eläkelajin mukaista eläkettä. Kansaneläkeindeksi Suuri osa Kelan maksamista etuuksista tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksin mukaan. Tarkistus koskee kansaneläkkeen lisäksi takuueläkettä, perhe-eläkettä, rintamalisiä, sotilasavustuksen perusavustusta, vammaistukia, työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea, lapsilisiä, lastenhoidon tukia sekä sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahoja. Kansaneläkeindeksi seuraa elinkustannusindeksiä, jonka Tilastokeskus määrittää keskeisten hyödykkeiden hintatietojen perusteella. Eduskunta on päättänyt, että kansaneläkeindeksi pysyy vuonna 2019 vuoden 2018 tasolla. Päätös on hallituksen esityksen mukainen. Kansaneläkeindeksin jäädytys on osa valtioneuvoston julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2018–2021. Lähteet: Eläketurvakeskus, Kela, sosiaalija terveysministeriö Kolmasosa saa työeläkkeen ohella myös Kelan eläkettä Kaija Kallinen työskenteli 35 vuotta SAK:ssa. 8 Eläkeläinen 1/2019
KEVÄÄN EDUSKUNTAVAALIEN JÄLKEEN aloittavan uuden hallituksen erääksi suureksi tehtäväksi on ennakoitu sosiaaliturvan kokonaisuudistusta. Eläkkeet ovat tässä keskeisessä roolissa. Työelämä on Suomessa muutoksessa: palkkatyön ulkopuolella tehtävä työ lisääntyy ja työurat ovat entistä katkonaisempia. Eläkejärjestelmän tulee antaa riittävä turva myös niille, joiden eläketurva koostuu pienestä työeläkkeestä ja osasta kansaneläkettä. Tällaisia ryhmiä ovat varhain työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneet, pätkäja silpputyöläiset, lapsia kotona hoitaneet naiset, maahanmuuttajat, pienyrittäjät ja itsensä työllistäjät, freelancerit, taiteilijat ja luovan alan työntekijät. Eläkejärjestelmän tulee nauttia luottamusta myös työelämän muuttuessa kasvavien ryhmien joukossa. He ovat maksaneet työuransa aikana eläkemaksuja, mutta jäävät usein pääosin takuuja kansaneläkkeen tai mahdollisten omien säästöjen varaan. Jos kehitys jatkuu nykyisenlaisena, muodostuu eläkeläisistä yhä selvemmin kahden kerroksen väkeä. PIENET ELÄKKEET JÄÄVÄT jatkuvasti jälkeen suurista eläkkeistä. Eräs keskeinen syy tähän on eri eläkemuotojen lähtötason etääntyminen toisistaan. Ei-ansioeläkkeiden (mm. kansanja takuueläkkeet) lähtötasoon vaikuttavat ainoastaan niihin tehdyt indeksitarkistukset. Ansioeläkkeiden lähtötaso puolestaan määräytyy siten, että aiemmat palkkatulot tarkistetaan eläkkeellesiirtymisvuoden tasoon palkkakertoimen avulla. Tästä seuraa, että kansanja takuueläkkeiden lähtötaso jää jälkeen työeläkkeistä lähes samassa suhteessa kuin elinkustannusindeksi jää jälkeen ansiotasoindeksistä. Turun yliopiston professori Olli Kangas on huomauttanut, että Suomessa käteen jäävän minimieläkkeen taso suhteessa keskituloon on laskenut jo pitkään. Kun se oli 1980-luvun alussa lähes 50 prosenttia, jää minimieläke nykyisin enää noin kolmannekseen käteen jäävästä keskitulosta. Esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa vastaavaa laskua ei ole tapahtunut. Takuueläkkeen käyttöönotto vuonna 2011 on korjannut tilannetta Suomessa vain vähän. KANSANJA TAKUUELÄKKEISIIN on aika ajoin tehty tasokorotuksia, mutta ne ovat olleet riittämättömiä korjaamaan alkavien eläkkeiden eriytymisen aiheuttamaa ongelmaa. Lisäksi, jos tasokorotukset tehdään vain takuueläkkeeseen, mutta pieniä työeläkkeitä täydentävät kansaneläkkeet jäävät ennalleen, jää yhä useampi eläkeläinen pelkän takuueläkkeen varaan. Sosiaaliturvan uudistamisen osana tarvitaan pitkälle tulevaisuuteen katsova ohjelma eläkeläisköyhyyden torjumiseksi. Työelämän muutos ei saa johtaa eläkeläisköyhyyden kasvuun tulevaisuudessa. Keskeistä on kansaneläkkeiden huomattava parantaminen. Välittömänä toimenpiteenä on peruttava kansaneläkeindeksin jäädytys ja korotettava takuuja kansaneläkkeitä, tavoitteena 1000 euron vähimmäiseläke. OLETKO EHDOLLA EDUSKUNTAAN? Eläkeläinen-lehdellä tavoitat aktiiviset äänestäjät. Eläkeläiset ry:n kaikki noin 30.000 jäsentä saavat lehden jäsenetuna kotiin postitettuna. VARAA MAINOSPAIKKASI 7.3. ilmestyvästä numerosta 2/2019 4.4. ilmestyvästä numerosta 3/2019 Esimerkkikoot: 2 x 50 mm (89 x 50 mm) hinta 190 € 2 x 120 mm (89 x 120 mm) hinta 450 € Muut koot 1,90 euroa/pmm. Eläkeläiset ry:n jäsenille alennus -50% bruttohinnasta. Eläkeläinen-lehti on arvonlisäveroton. Lisätiedot ja ilmoitustilavaraukset: Johanna Pelto p. 040 903 0141 johanna@johannapelto.fi N:o ”VUONNA 2019 PIDETÄÄN eduskuntaja EU-vaalit, ja mahdollisesti maakuntavaalit. On tärkeää, että vaaleissa valittavat edustajat pitävät eläkeläisten puolta. Vähävaraisia eläkeläisiä on autettava taloudellisesti ja tuettava elämänhallinnassa. Turvallisen ja virikkeellisen elämän turvaaminen ikäihmisille parantaa kaikkien ikäpolvien elämää”, todetaan aluejärjestön syyskokouksen kannanotossa. Aluejärjestö muistuttaa, että ”onnellisessa” Suomessa aivan liian moni eläkeläinen elää köyhyysrajalla ja heikolla ravinnolla. ”Vähävaraisten eläkeläisten eläketurvan parantamista on maamme hallitus jatkanut kuin hölmöläisten peittoa: näennäisesti on tarjottu pieniä lisäyksiä, mutta samalla otettu toisesta päästä raskaalla kädellä pois heikentäen entisestään arjessa selviämistä. Lääkkeiden omavastuuosuuksien kasvu esimerkiksi on johtanut siihen, että monet eläkeläiset joutuvat jättämään lääkkeet hankkimatta; eläke ei yksinkertaisesti riitä sekä ruokaan ja asumiseen että lääkkeisiin. Indeksijäädytykset puolestaan heikentävät ostovoimaa, ja nopeasti etenevä digitalisaatio oman elämän hallintaa”, kannanotto linjaa. ”Eläkeläisten joukkovoima on kasvanut eläkeläisten lukumäärän lisääntyessä. Tämä on käännetty eläkeläisiä vastaan. Nuoremmat ikäpolvet kokevat eläkeläiset uhkana, mikä heikentää heidän tulevia eläkkeitään. Tällä uhalla ja pelottelemalla syntyvyyden pienenemisellä pyritään nyt estämään eläkeläisten etujen parannuksia. Ummistetaan silmät siltä, että eläkeläiset ovat eläkkeensä ansainneet ja sitkeällä raadannalla rakentaneet maamme hyvinvointia. Eläkeläisten puolestapuhujaksi tarvitaan vanhusasiainvaltuutettu. Alueellisesti ja paikallisesti tulee vahvistaa vanhusneuvostojen toimintaa.” Eläkeläiset ry:n Satakunnan Aluejärjestö piti syyskokouksensa maanantaina 3.12. Nakkilassa. Kokous valitsi aluejärjestön puheenjohtajaksi edelleen Tuula Telinin Porista ja varapuheenjohtajaksi Terttu Viinamäen Nakkilasta. Satakunnan Aluejärjestö: Eläkeläiset aktiivisesti vaalikamppailuun Eläkeläiset ry:n Satakunnan Aluejärjestö kehottaa eläkeläisiä olemaan valppaina, osallistumaan vaalikamppailuun ja vaatimaan parannuksia niin pieniin eläkkeisiin kuin laadukkaaseen asumiseen, hoitoon ja hoivaankin. Yhä useampia ajetaan takuueläkkeen varaan NÄKÖKULMA JAN KOSKIMIES Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja. Työelämän muutos ei saa johtaa eläkeläisköyhyyden kasvuun.”
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry muistuttaa, että yhteiskuntamme ikärakenne on muuttumassa. Ikäihmisten määrä kasvaa nopeasti. Vuonna 2020 yli 65-vuotiaita ennustetaan olevan lähes 1,3 miljoonaa (22,6 % väestöstä) ja vuonna 2030 lähes 1,5 miljoonaa henkeä. Tuolloin on yli 65-vuotiaiden osuus väestöstämme yli neljäsosa (25,6%). Väestön nopea ikääntyminen asettaakin tulevalla hallituskaudella paineita ikäihmisten elinolojen ja palveluiden kehittämiselle. Kaikille ikäihmisille tulee turvata mahdollisimman toimintakykyinen ja taloudellisesti turvattu ikääntyminen sekä parantaa ikäihmisten osallisuutta. 1 Laaditaan Suomeen eläkeläisköyhyyden vähentämisohjelma Pidämme tärkeänä, että Suomeen laaditaan pikaisesti eläkeläisköyhyyden vähentämisohjelma. Keskeinen osa tätä ohjelmaa tulee olla riittävät kansaneläkkeen tasokorotukset. Tulevan hallituskauden kiireellisimpiä tehtäviä on myös kansaneläkeindeksi leikkauksen ja jäädytyksen peruuttaminen. Huolimatta siitä, että eläkeläisten keskimääräiset ansiot ovat viime vuosien aikana kasvaneet on osa eläkeläisistä jäänyt osattomaksi kasvun hedelmistä. THL:n arvion mukaan n 14–16 % eläkeläisistä elää suhteellisen köyhyysrajan alapuolella. Sosioekonomisista ryhmistä lukumääräisesti eniten pienituloisia on eläkkeensaajien ryhmässä, jossa pienituloisia on noin 174?000 henkilöä (Tilastokeskus). Pienituloisuus on Suomessa erittäin yleistä 75 vuotta täyttäneillä, joista 19,2 prosenttia kuului pienituloiseen kotitalouteen vuonna 2016. Yksinasuva suomalainen on pienituloinen, jos hänen rahatulonsa jää alle 14?420 euron vuodessa eli noin 1?200 euroa kuukaudessa. Pienituloisten eläkeläisten asema on viime vuosina entisestään pahentunut kansaneläkeindeksin leikkauksen ja jäädytyksen myötä. Kelan laskelmat osoittavat, että ilman vuonna 2017 voimaan tulleita tehtyjen indeksien leikkaamista ja jäädytystä niihin sidotut edut olisivat vuonna 2019 3,3 prosenttia suuremmat. Indeksin leikkaaminen on vaikuttanut ikääntyneiden kansalaisten taloudelliseen asemaan. Kansaneläkeindeksin leikkausten vaikutukset ilmenevät 14.2.2018 julkaistusta SOSTE Suomen sosiaalija terveys ry:n selvityksestä. Selvityksen mukaan esimerkiksi yksinasuvan, täyttä kansaneläkettä saavan tulot olisivat vuonna 2018 18 euroa kuukaudessa korkeammat ilman indeksileikkauksia. 2 Eläkeläisten verotus ei saa olla palkansaajien verotusta ankarampaa Eläkeläisten verotus tulee pikaisesti laskea samalle tasolle palkansaajien verotuksen kanssa. EETU edellyttää, että verottoman eläketulorajan jälkeen ei eläkkeensaajien verotus saa olla palkkatulon verotusta ankarampaa. Eläkeja palkkatulon verotuksen vertailussa palkansaajan TyEL-maksun lukeminen veroksi on ongelmallinen, koska maksu ei ole veroa. Tästä tulkinnasta on luovuttava. Tätä esittämäämme kritiikkiä tukee muun muassa eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanotto (PeVL 30/2005 vp), jonka mukaan mainittua maksua ei voida pitää verona. 3 Esteettömyyttä ja ikäystävällisyyttä asuntopolitiikkaan Asuntopolitiikkaa on kehitettävä esteettömyyden ja ikäystävällisyyden periaatteiden pohjalta. EETU ry muistuttaa, että yli 65-vuotiaita suomalaisia on vuonna 2030 yli 1,5 miljoonaa. Vaikka väestön toimintakyky säilyy yhä parempana yhä pidempään, vaikuttaa ikääntyneen väestön kasvu myös toimintakyvyn rajoitteiden lisääntymiseen. Esteettömän asumisen tarve kasvaa jatkuvasti. Tästä huolimatta valtion budjetissa ikääntyneiden ja vammaisten ympärivuotisessa asumiskäytössä olevien asuntojen esteettömyyttä edistäviin korjauksiin ja hissien jälkiasennuksiin tarkoitetut avustusmäärärahat ovat jatkuvasti vähentyneet. Tarvitsemme lisää asuntoja, joissa ihmiset voivat asua ja elää omien toiveidensa ja tarpeidensa mukaista elämää myös ikääntyneinä. Väestön ikääntyminen lisää esteettömien asuntojen kysyntää: vuoteen 2030 mennessä tarvitaan arviolta noin miljoona esteetöntä ja turvallista asuntoa. Tällä hetkellä asuntokannassamme on valmiina vain noin kolmannes tästä tarpeesta. Siksi esteetöntä asuntokantaa on välttämätöntä lisätä olemassa olevia asuntoja korjaamalla. Esteettömyyttä edistäviin korjauksiin osoitetut avustuksia on lisättävä voimakkaasti tulevina vuosina. On itsenäisesti asuvien ikääntyneiden kannalta inhimillisesti tärkeätä mutta myös kansantaloudellisesti tarkoituksenmukaista tukea ikääntyneiden kansalaisten asumista omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kaikki keinot, joilla tuetaan ikäihmisten itsenäistä asumista omassa kodissaan, säästävät yhteiskunnan resursseja, kun palveluasumisen tarvetta saadaan vähennettyä. 4 Uusia keinoja iäkkäiden kansalaisten kotona asumisen tukemiseen Suomi ikääntyy ja vanhusväestön osuuden kasvu lisää myös yhteiskunnan palvelutarvetta. EETU katsoo, että ikääntyneiden suomalaisten itsenäistä asumista omassa kodissaan voitaisiin tukea myös kotitalousvähennystä uudistamalla. Pienituloisilla eläkeläisillä ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta kotitalousvähennykseen negatiivisen verotuksen takia. Näille eläkeläisille tulee luoda taloudellinen avustus, joka vastaisi perusteiltaan ja määrältään kotitalousvähennystä, mutta olisi verotuksellisesti nettomääräinen. Kotitalousvähennystä voitaisiin myöntää korotettuna yli 75-vuotiaille suomalaisille ja näin saataisiin monia myönteisiä vaikutuksia ikäihmisten itsenäiseen selviytymiseen mm. kotipalveluiden käytön lisääntymisen ja palveluasumisen mahdollisen lykkääntymisen myötä. 5 Kohtuullistetaan sosiaalija terveydenhuollon asiakkaiden maksutaakkaa yhdistämällä maksukatot Ikäihmiset ovat muita kansalaisia todennäköisemmin sosiaalija terveydenhuollon asiakkaita, joille asiakkuudesta koituu myös lisää kustannuksia. Valitettavan usein pienituloiset kansalaisemme säästävät lääkkeistään ja muista terveydenhuollon kustannuksistaan, jotta rahat riittäisivät muihin menoihin. Jos eläkkeensaaja jättää rahan puutteen takia lääkkeet ostamatta tai vaikkapa hampaansa hoitamatta ja sairastuu pahemmin, on tällä merkittäviä kustannusvaikutuksia yhteiskunnallemme. THL:n 23.2.2018 julkaiseman tutkimuksen mukaan kolme neljästä 65 vuotta täyttäneestä tarvitsee terveyskeskuslääkärin palveluita, pienituloisista suurempituloisia useammat. Useampi kuin joka kymmenes alimpaan tuloviidennekseen kuuluvasta ikääntyneestä jättää käymättä lääkärissä heikon taloudellisen tilanteen vuoksi ja suun terveyteen liittyvä palveluiden käyttö jakautuu voimakkaasti tulojen mukaan. Vuosittain satoja tuhansia terveydenhoitomaksuja päätyy vuosittain ulosottoon. Sairausvakuutuslain mukaiset matkakustannusten korvausten omavastuut ovat viime vuosien aikana kohonneet jatkuvasti. Tilanne on monien pienituloisten eläkeläisten kannalta kohtuuton. Vuonna 2018 käytössä on kolme eri maksukattoa: maksukatot palveluille (683 euroa), lääkkeille (605,13 euroa) ja Kelan matkoille (300 euroa). Ne ovat yhteensä 1?588,13 euroa. Palvelu-, matkaja lääkemaksukatot tulee yhdistää yhdeksi maksukatoksi, jonka tason tulee olla korkeintaan kuukaudessa maksettavan takuueläkkeen suuruinen. 6 lkääntyneiden oikeus kuntoutukseen turvattava Kuntoutus on elintärkeä osa ikääntyneiden sosiaalija terveydenhuollon hoitoketjua. lkäkuntoutuksen vaikuttavuudesta on myös runsaasti tutkimusnäyttöä. Vanhenemiseen liittyy monia muutoksia, jotka altistavat erilaisille sairauksille ja tapaturmille sekä niiden liitännäisoireille. Hoitamattomina ja ilman aktiivista kuntoutusta ne aiheuttavat toimintakyvyn vähenemistä ja palveluiden tarpeen kasvua. Tästä huolimatta tavoitteellinen kuntoutus ei vieläkään ole riittävästi mukana ikääntyneiden hoitoja palvelusuunnitelmissa. Ikäkuntoutusta tarvitaan tulevaisuudessa enemmän kuin koskaan. Ikääntyneiden kansalaisten oikeus kuntoutukseen on turvattava. Kuntoutuksen on kuuluttava kaikille ikään katsomatta ja sen tulee olla oleellinen osa ikääntyneiden kansalaisten terveydenja sairaanhoitoa. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n teesejä vuoden 2019 eduskuntavaaleihin
VUOSI 2019 TOI muutoksia. Kansaneläkeindeksiin sidottujen etuuksien euromääriin ei tule tänä vuonna indeksikorotusta, mutta esimerkiksi takuueläkkeeseen ja sairausvakuutuksen vähimmäispäivärahoihin tehdään tasokorotus. Seuraavassa käydään läpi joitakin muutoksia Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan vuonna 2019 (lähde: Kelan tiedotteet). Täydelliset ja ajantasaiset tiedot löytyvät mm. Kelan verkkosivuilta. Eläkeläisen etuuksista löytyy tietoa osoitteesta www.kela.fi/elakkeet. Takuueläkkeeseen ja eläketukeen korotus, muut eläkkeet ennallaan Takuueläkkeen täysi määrä ja samalla eläketuki suurenevat 9,25 euroa. Vuonna 2019 niiden määrä on 784,52 e/kk. Kansaneläkeindeksiin sidottu kansaneläke säilyy ennallaan, samoin Kelan maksamat perhe-eläkkeet. Kansaneläkkeen määrä on sama kuin vuonna 2018 eli yksin asuvalle 628,85 e/kk ja parisuhteessa elävälle 557,79 e/kk. Lesken alkueläke on 324,33 e/kk ja jatkoeläkkeen perusmäärä 101,59 e/kk. Lapseneläkkeen perusmäärä on 59,68 e/kk. Eläkkeensaajan asumistuessa muutoksia Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettavien asumismenojen enimmäismäärät suurenevat 1,8 % kaikissa kolmessa kuntaryhmässä. Asumismenojen enimmäismäärä on I kuntaryhmässä 8?243 e/v II kuntaryhmässä 7?581 e/v III kuntaryhmässä 6?651 e/v. Omakotitalon kuukausittaisista kunnossapitokustannuksista huo mioon otettava määrä suurenee 42,85 euroon (42,32 e/kk vuonna 2018). Korotukset otetaan huomioon seuraavassa eläkkeensaajan asumistuen tarkistuksessa. Huomioon otettavat lämmitysja vesikustannukset pysyvät ennallaan. Töissä eläkkeensaajana Eläkkeellä oleva henkilö voi käydä töissä. Jos henkilö saa Kelasta kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä, hän voi vuonna 2019 ansaita enintään 784,52 e/kk. Se on yläraja, vaikka henkilö saisi myös työeläkettä, jonka ansioraja on korkeampi. Yrittäjillä otetaan huomioon yrittäjien eläkelakien mukainen työtulo tai yrittäjävakuutuksen puuttuessa tosiasiallinen yrittäjänä ansaittu työtulo. Jos ansioraja ylittyy, siitä on ilmoitettava Kelaan. Tällaisessa tilanteessa kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen yleensä keskeytyy. Lääkekatto laskee Lääkekustannusten vuosiomavastuu (ns. lääkekatto) pienenee yli 30 euroa. Vuonna 2019 se on 572 e/kalenterivuosi. Kun vuosiomavastuu ylittyy, asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta valmisteesta vain 2,50 euron omavastuun. ETUUDET EDUNVALVONTA Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2019 Kansallinen senioriliitto luotsaa EETU:a Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n puheenjohtajajärjestönä toimii vuonna 2019 Kansallinen senioriliitto ry. Puheenjohtajuus vaihtui EETU:n syyskokouksessa, jossa vuoden 2018 puheenjohtaja, Eläkeliiton Raimo Ikonen siirsi vetovastuun Kansallisen senioriliiton puheenjohtaja Anneli Tainalle. EETU on edunvalvontaan keskittyvä kuuden valtakunnallisen järjestön yhteistoimintaorganisaatio. Sen jäsenjärjestöinä ovat Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Kansallinen senioriliitto ry, Kristillinen Eläkeliitto ry ja Svenska pensionärsförbundet rf. EETU:n puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain. Tapaaminen SAK:ssa Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL:n ja Eläkeläiset ry:n puheenjohtajat tapasivat joulukuun lopulla Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n johtoa. Tapaamisessa keskusteltiin eläkepolitiikan ja edunvalvonnan kysymyksistä. Kuvassa EKL:n puheenjohtaja Simo Paassilta (vasemmalla), Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Martti Korhonen, SAK:n työ ja turva -osaston johtaja Sinikka Näätsaari, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja, järjestöjohtaja Matti Huutola. OPETUSHALLITUS ON myöntänyt kansalaisja työväenopistoille 3,6 mil joonaa euroa kertaluonteista valtionavustusta aikuisten perustaitojen ja digitaitojen kehittämiseen. Avustusta myönnettiin yhteensä 84 koulutushankkeelle, joista 53 on kansalaisja työväenopistojen hallinnoimia. Valtionavustus on osa opetusja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen yhteistä Digiaikakauden taidot -ohjelmaa, jonka tarkoituksena on ehkäistä eriarvoisuutta, antaa myönteisiä oppimiskokemuksia ja vahvistaa nykypäivän kansalaistaitoja. Koulutusten kohderyhmänä ovat tukea digitaitoihin tarvitsevat aikuiset, mm. työttömät, eläkeläiset sekä maahanmuuttajat. Ensimmäiset koulutukset käynnistyvät kansalaisopistoissa kevään 2019 aikana ja ne toteutetaan vuoden 2020 loppuun mennessä. Lisärahaa aikuisten digitaitojen kehittämiseen Eläkeläinen 1/2019 11
JÄRJESTÖ ”Ketterä kehittäminen” on nykyisin muuttunut jo miltei muoti-ilmaisuksi. Ajattelutapaa voi silti hyödyntää yhdistystoimintaa kehittäessä. Ideariihissä keksityt uudet kujeet kannattaa ottaa ripeästi testaukseen ja mahdollisiin epäonnistumisiin on hyvä suhtautua lempeästi. Epäonnistunutkin kokeilu on onnistunut oppimiskokemus ja parhaassa tapauksessa se antaa osviittaa siitä, mihin suuntaan kannattaa seuraavaksi pyrkiä. TEKSTI JA KUVAT: ANNA ESKOLA › Yhdistysverstastiedustelut: aluetyön suunnittelija Anna Eskola (anna.eskola@elakelaiset.fi, p. 044 751 1031). Kokeilukulttuuria ja ”ketterää kehittämistä” YHDISTYSVERSTAAT Yhdistysverstaissa, yhdistysten toiminnan kehittämiseen pureutuvissa koulutuksissa, ideat lentävät ja uusia ehdotuksia tarkastellaan avoimin mielin. Tai siihen ainakin pyritään. Tornionseudun Eläkeläiset kehittelivät verstaan aikana sisältöjä tulevien kerhokertojen varalle, ideoita riitti fillarin huollosta aina kierrätysmateriaalien tuunaustuokioihin asti. Aavasaksan Eläkeläiset ideoivat uutta ohjelmaa kerhoonsa erilaisista peleistä aina valehtelukilpailuihin asti. Haapajärven Eläkeläisten verstaassa innostuttiin kokeilukulttuuriajattelusta: uusia ideoita voi testata rohkeasti, jokaisen kokeilun ei tarvitse olla menestys. Kaarinan Eläkeläisten suunnitelmissa tanssin ja laulun lisäksi esiin nousivat muun muassa erilaiset retket ja ulkoilutapahtumat. Pellon Eläkeläisissä hahmoteltiin leikkisiä keinoja, joiden avulla ihmiset saataisiin tutustumaan kerhossa myös muihin kuin tavanomaisiin vierustovereihinsa. Mikkelin Eläkeläiset kaavailivat verstaassa paikallisten oppilaitosten kanssa tehtävän yhteistyön virittelyä. 12 Eläkeläinen 1/2019
VINKKIPANKKI ALOITETAAN MYÖNTEISELLÄ uutisella. Olemme järjestömme kannanotoissa ottaneet kantaa vanhusasiamiehen viran perustamisen puolesta. Asiasta oli vireillä kansalaisaloitekin, mutta se ei saanut ihan riittävästi allekirjoituksia. Ajankohtakaan ei ollut paras mahdollinen, koska sen jättäminen eduskunnalle olisi osunut niin lähelle vaalikauden päättymistä, että eduskunta ei olisi sitä ehtinyt käsitellä. Vaalikauden vaihtuessa käsittelemättä jääneet aloitteet raukeavat. Mutta viran perustamisessa astuttiin kuitenkin ainakin puoli askelta eteenpäin. Eduskunta nimittäin hyväksyi Eduskunnan oikeusasiamiehelle (EOA) 250?000 euron määrärahan ”ikäihmisten oikeuksien toteutumisen valvontaan ja edistämiseen”. Määrärahalla EOA:n kansliaan voidaan palkata henkilö tätä valvontaa suorittamaan. Päätöksen perusteluissa painotetaan oma-aloitteista ja ennakoivaa valvontaa. Näin senkin vuoksi, että – kuten budjettimietinnössä todetaan – vanhukset ja heidän omaisensa kantelevat vain vähän. Aktiivinen oikeusasiamies voisi toteuttaa näin vahvistuvan esikuntansa avustamana niitä odotuksia, joita vanhusasiamiehen viran perustamiseen on liitetty. Ja aina kun huomaamme tai saamme kuulla vanhustenhoidon epäkohdista ja ongelmista, voimme kääntyä oikeusasiamiehen puoleen vapaamuotoisella kirjeellä, jossa havaitusta epäkohdasta kerrotaan. Nyt kun EOA on saanut tehtävään lisää voimavaroja, voimme perustellusti odottaa kantelujen tehokasta käsittelyä ja aktiivista, ongelmia ennalta estävää valvontaa. JA SITTEN UUTISOINNIN kritiikkiä. Yle teki vuodenvaihteessa uutisen, jossa se vertaili eri ikäryhmien maksamia veroja ja niiden saamia tulonsiirtoja. Tuloksena oli – vähän karrikoiden sanottuna – että lapset ja eläkeläiset elävät työssäkäyvien siivellä. Lasten osalta tilanne on selvä. Niin kauan kuin lapsityövoiman käyttö on ollut kiellettynä, ei heiltä ole edellytetty omien kustannusten kattamista. Ja hyvä niin. Pidämme aivan aiheellisesti sellaisia yhteiskuntia primitiivisinä, joissa lapsityövoimaa käytetään. Eläkeläisten osalta tilanne on toinen. Eläkkeiden pitäminen lapsilisien tapaan tulonsiirtoina on kummallinen ajatusvirhe. Maksetuista eläkkeistä 90 % on työeläkkeitä, joiden maksamisen jokainen palkansaaja on mahdollistanut siirtämällä osan palkastaan maksettavaksi vasta eläkeiässä työeläkkeenä. Yli 200 miljardin euron eläkerahastoista 65 % on nykyisten eläkeläisten ja juuri eläkkeelle siirtyvien maksamaa rahaa. Lisäksi eläkeläiset maksavat eläkkeistään veroja noin 5 miljardia euroa vuodessa. Toinen osa eläketurvasta perustuu sukupolvien väliseen sopimukseen. Työssäkäyvien eläkemaksuista osa käytetään eläkkeellä olevien eläkkeiden maksamiseen. Nyt eläkkeellä olevat ovat samalla tavalla maksaneet heitä vanhempien eläkkeitä ja nykyiset työntekijät saavat aikanaan osan eläkkeistään heitä nuorempien palkansaajien maksuista. Työeläketurva perustuu siis työssäkäyvien työiässä maksamiin maksuihin. Se ei ole veroilla kustannettua sosiaaliturvaa. Siksi Ylen uutisointi oli epäreilu. Vuodenvaihteen uutisia Eläkkeiden pitäminen lapsilisien tapaan tulonsiirtoina on kummallinen ajatusvirhe. KALEVI KIVISTÖ Kirjoittaja on Eläkeläiset ry:n valtuuston puheenjohtaja. KALEVIN KYNÄSTÄ KÄYVÄTKÖ KERHOSSANNE samat esitelmöitsijät vuodesta toiseen, toistuvatko samat aiheet keskustelutilaisuudesta toiseen? Leikatkaa talteen oheinen vinkkilista erilaista luentoaiheista ideointinne pohjaksi. ANNA ESKOLA Top 10 luentoideat 1 Verkkorikokset ja nettihuijauksen tunnistaminen 2 Tähtitiedettä kaikille 3 Piilotettu paikallishistoria 4 Ikäihmisen seksuaaliterveys 5 Kansanvaellukset kautta aikojen 6 Tasa-arvon mallimaa? 7 Informaatiovaikuttaminen ja medialukutaito sosiaalisen median aikakaudella 8 Miten puhua masentuneelle? 9 Isovanhempana eroperheen lapsille 10 Yhteiskunnallinen musiikki vuosikymmenten varrelta ENNAKKOILMOITUS ELÄKELÄISET RY:N VALTUUSTON KOKOUKSESTA Eläkeläiset ry:n valtuusto kutsutaan koolle sääntöjen 12 §:n mukaiseen varsinaiseen kokoukseen 10.-11.6.2019 Kylpylähotelli Kuntorantaan Varkauteen. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 §:n asiat. Lisäksi valtuusto käsittelee ja hyväksyy ikääntymispoliittisen ohjelmaasiakirjan. Jäsenyhdistykset (paikallisyhdistykset ja aluejärjestöt) voivat tehdä esityksiä valtuustolle. Valtuustolle osoitetut kirjalliset esitykset pyydetään toimittamaan järjestön toimistoon 29.3.2019 mennessä, kuitenkin viimeistään 10.4.2019 kello 16.00. Sääntöjen edellyttämä ennakkoilmoitus kokouksesta postitetaan valtuuston jäsenille ja jäsenyhdistyksille tammikuussa. Ennakkoilmoitus julkaistaan Eläkeläinenlehdessä numero 1/2019. Varsinainen kokouskutsu ja kokousasiakirjat lähetetään valtuuston jäsenille 7.5.2019. Hallitus Eläkeläinen 1/2019 13
JÄRJESTÖ Mistä digiopastusta? › Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf rohkaisee ikääntyneitä ihmisiä tarttumaan tietokoneisiin ja nettiin. Opastuspaikkakartalta löydät digiopastusta koko Suomen alueelta. www.seniorsurf.fi › ENTER ry on Uudellamaalla toimiva senioreiden yhdistys. www.entersenior.fi Hyvinkään Eläkeläiset ry:n ja Enter ry:n vapaaehtoiset järjestävät tietoteknistä opastusta. www.hyvinkaanelakelaiset.fi › SenioriVerkko edistää iäkkäiden yhteisöllisyyttä, osallistumista, vuorovaikutusta ja turvallisuuden tunnetta. www.senioriverkko.com › Vaasan Eläkeläiset ry:n Nettikerho www.vaasanelakelaiset.com Toimiiko sinun yhdistyksessäsi ittai digikerho tai muu ”verkkojen ja vempainten” vertaisopastusta antava ryhmä? Kerro meille (elakelainen-lehti@ elakelaiset.fi), julkaisemme yhteystietoja Eläkeläinen-lehden tulevissa numeroissa. E läkeläiset ry:n tietotekniikan opastuksia vuodesta 2016 alkaen järjestänyt kolmivuotinen ”Verkko ja vempaimet hallintaan” -hanke päättyy maaliskuussa. Toiminta on ollut erittäin kysyttyä ja tarpeelliseksi koettua, minkä vuoksi järjestössä mietitään nyt, kuinka jatkossa voitaisiin tukea jäsenyhdistyksiä it-osaamisen vahvistamiseksi. – Järjestö haki Sosiaalija terveysministeriön tuella toteutetulle toiminnalle jatkorahoitusta, mutta valitettavasti sitä ei myönnetty, kertoo Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies. Tarve yhdistysten tukemiseen itasioissa kuitenkin jatkuu. – Järjestötoiminta, toiminnasta tiedottaminen sekä viranomaispalvelut siirtyvät vahvasti nettiin, mikä edellyttää uuden opettelua. Vaikka hanke päättyy, ei yhteiskunnan digitalisaatio pääty tähän vuoteen. Tukea siis tarvitaan sekä nyt että tulevaisuudessa. ELÄKELÄISET RY TULEE tiedottamaan muiden toimijoiden järjestämästä opastuksesta. Esimerkiksi Vanhustyön keskusliitto, monet kansalaisja työväenopistot sekä kunnat järjestävät monenlaista opastusta. Myös Eläkeläiset ry tukee jäsenyhdistyksiään mahdollisuuksien mukaan. – Satsaamme tänä vuonna esimerkiksi siihen, että mahdollisimman moni yhdistys saisi käyttöönsä omat kotisivut. Kotisivut ovat nykyaikana olennainen kanava yhdistyksille kertoa olemassaolostaan ja toiminnastaan. Tulemme myös sisällyttämään it-asioita muuhun järjestämäämme koulutukseen. Jan Koskimies huomauttaa, että it-asioita ei nykyaikana voi erottaa täysin omaksi aihepiirikseen, vaan digitalisaatio liittyy oikeastaan ihan kaikkeen tekemiseen. – Tiedotuksen tai talouden kursseilla netti on itsestään selvä osa. Mutta kyllä netti tukee myös harrastusryhmien ja vaikkapa yhdistysten emäntien työtä, kun etsitään netistä uusia reseptejä. Verkko ja vempaimet -toiminnan seurauksena monissa Eläkeläisyhdistyksissä toimii jo vapaaehtoisia vertaisohjaajia, jotka tukevat muita yhdistyksen jäseniä. Joissakin yhdistyksissä toiminta on vakiintunut säännölliseksi ittai digikerhoksi, ku ten esimerkiksi Hyvinkään Eläkeläiset ry:ssä. – Vertaisohjaajien kautta opastus on usein kaikkein tehokkainta ja parhaiten saavutettavissa. Vertaisohjaajien verkostoa pyritään ylläpitämään ja vahvistamaan myös jatkossa. Verkko ja vempaimet -hankkeen myötä yhdistyksissä on kiinnostuttu yhdistystoiminnan digitaalisesta puolesta. – Kartoitamme jäsenyhdistysten näkemyksiä siitä, millaista tukea jatkossa tarvittaisiin ja kuinka eritysesti toimivaksi osoittautunutta vertaisohjaaja-toimintaa saataisiin tulevina vuosina lisättyä ja vahvistettua, toiminnanjohtaja Koskimies summaa. TUOMAS TALVILA Verkko ja vempaimet hallintaan -toiminta on ollut erittäin kysyttyä ja tarpeelliseksi koettua, minkä vuoksi Eläkeläiset ry:ssä mietitään nyt, kuinka jatkossa voitaisiin tukea jäsenyhdistyksiä it-osaamisen vahvistamiseksi. Eläkeläiset ry tukee jatkossakin jäsenyhdistyksiään it-osaamisen vahvistamiseksi. Hyvinkään Eläkeläiset ry:n ja ENTER ry:n yhteinen, kaikille senioreille avoin ja maksuton tietotekniikkaopastus käynnistyi viime syksynä Hyvinkään Järjestötalolla. Vertaisopastus jatkuu kevätkaudella 2019. A A R N O JA LO N EN TUOMAS TALVILA Verkko ja vempaimet -toimintaan tauko 14 Eläkeläinen 1/2019
”MIKÄLI HALLITUKSEN ESITYS uudeksi asiakasmaksulaiksi astuu esitetyssä muodossa voimaan, se on jopa hengenvaarallinen vähävaraiselle. Ikääntyneet ja monisairaat, joilla on pienet eläkkeet käyttävät eniten terveyskeskuspalveluja. Jos maksut nousevat kaavailun mukaan on luovuttava terveyspalvelujen käytöstä. Tämä on kuoleman vakava asia”, toteaa Eläkeläiset ry:n Savon Aluejärjestö 15. tammikuuta julkaisemassaan kannanotossa. Aluejärjestö toteaa, että hallituksen esittämässä asiakasmaksulaissa ei olisi nykyisenlaisia maksujen välikattoja. ”Nyt vuosimaksu on enintään 41,20 euroa vuodessa. Uuden esityksen mukaan terveyskeskuskäynniltä voitaisiin periä 20,60 euron maksu aina 683 euroon saakka vuodessa.” ”Maksukattoja syntyy ja kertyy hoidoista, lääkkeiden ostosta ja sairasmatkoista ja näiden vuotuinen omavastuuosuus voi nousta yhteensä 1?600 euroon. Savon Eläkeläiset ry:n Aluejärjestö esittääkin, että pitäisi päästä yhteen kattomaksuun kaikkien kulujen osalta, sekä lääkärija hoitajamaksuista tulisi luopua koko maassa. Tämä toisi todellisen tasa-arvotilanteen ja poistaisi räikeimmät eriarvoisuudet. Maksupalvelulakiahan perusteltiin sillä, että se yhdenvertaistaa ja tasa-arvoistaa terveydenhuollon yhdenvertaisuusongelmat.” ”Eläkeläiset ihmettelevät, miksi asiakasmaksuja ei käsitellä osana sote-lakeja. Nyt ilmeisesti markkinavoimaiset terveysyritykset lobbasivat asian erilliskäsittelyyn. Eduskunta joutui asian vuoksi yllätetyksi ja varsinkin kaavaillulta maakuntavaltuustolta kaapattiin maksujen määräysvalta pois.” ”Hallitus on puskenut ideologista sote-malliaan asiantuntijoiden huolista piittaamatta, eikä aiemmin ole edes arveltu, mitä hoidot tulevat maksamaan. Kun maakunnille ei hallituksen mallissa anneta verotusoikeutta, on sen seurauksena rahat kerättävä asiakasmaksuilla. Sotemaksut ovat Suomessa jo nyt Pohjoismaiden korkeimpia. Asiakasmaksujen nousu entisestään olisi täysin kestämätöntä, eikä meillä ole siihen varaa.” ”Vuonna 2017 yli 300 ?000 sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksua päätyi ulosottoon. Ankarimmin maksut iskevät vanhuksiin ja niihin, jotka tarvitsevat eniten hoitoa”, toteaa Savon Aluejärjestö. Eduskuntavaalipäivä on sunnuntai 14.4., ennakkoäänestys kotimaassa on 3.–9.4. Eläkeläiset ry:n vaalitavoitteet julkaisemme Eläkeläinen-lehden helmikuun uutiskirjeessä (tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi osoitteessa uutiskirje.elakelaiset.fi) ja Eläkeläinen-lehden numerossa 2 (ilmestyy 7.3.). Julkaisemme Eläkeläinen-lehdessä yhdistysten meille ilmoittamien, eduskuntavaaliehdokkaina olevien Eläkeläiset ry:n jäsenten nimet. Julkaisemme numerossa 2 ne nimet jotka on ilmoitettu lehdelle viimeistään 18.2. sähköpostitse osoitteeseen elakelainen-lehti@elakelaiset.fi ”Kuvittele paikka, missä rannat ovat yhtä safiirisen upeita kuin Kroatiassa, vuoret jylhät kuin Sveitsissä, rotkot melkein yhtä syvät kuin Coloradossa, rakennukset yhtä elegantteja kuin Venetsiassa ja kaupungit yhtä vanhoja kuin Kreikassa..” Lähdöt: 15.04. 26.06. ja 27.08. 14.10. joka viikko! alk. 630€ /vko sis. retken Dubrovnikiin! KYSY TARJOUSTA RYHMÄLLE JOKO MONTENEGROON, VENÄJÄLLE TAI VIROON! TILAUSAJOT MYÖS SUOMESSA! LAATOKAN KIERTOMATKA Sortavala-Syväri-Pietari-Terijoki 4 . 8.6. SORTAVALA-VALAMO 7.9.6. SOTAHISTORIALLINEN MATKA KANNAKSELLE 10. 15.06. ,19. 22.07. 595€ PITKÄ KARJALANKIERROS Kostamus Rukajärvi Petroskoi 24. 28.06. 485€ LYHYT KARJALANKIERROS Sortavala-Käkisalmi-Viipuri 01. 04.07. PETROSKOIN MATKA 11.14.7. KANTALAHTI-MURMANSK Petsamo-Kirkkoniemi 03. 08.09. 660€ K A R J A L A N M AT K AT MONTENEGRO + DUBROVNIK! MONTENEGROSSA: JOOGAMATKA: 04. 11.05., 05.-12.06., 03. 10.9. 895€ PILATESMATKA: 11. 18.5. 895€ TILAUSMATKAT OY puh. 017 26 333 23, Kauppakatu 55-57 toimisto@tilausmatkat.info www.tilausmatkat.info Venäjän, Karjalan ja Montenegron matkojen erikoismatkatoimisto H Y V I N V O I N T I M AT K AT Savon Eläkeläiset tyrmää maksukaton nostoaikeet Eduskuntavaalit huhtikuussa RIITTA SALMI-HYTTINEN JA Raimo Hyttinen liittyivät viime marraskuussa Rytikarin Eläkeläiset ry:n jäseniksi. Rytikari on kaupunginosa Kemissä, Veitsiluodon tehtaan mukana 1960ja 1970-luvuilla kehittynyt. – Aika huikeata meidän mielestämme on yhdistyksen musiikkitoiminta. Me laulamme Raimon kanssa molemmat mielellämme, joten siihen olemme valmiita osallistumaan. Kaikki muukin kiinnostaa, mitä yhdistyksessä puuhataan, tehdään reissuja ja muuta, sanoo Riitta Salmi-Hyttinen. Kemissä syntynyt ja siellä pitkään asunutkin Riitta on Rytikarin paluumuuttaja. Viitisentoista vuotta vierähti Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla, jonne hän aikanaan siirtyi työn perässä. – Oli töitä tarjolla Kemissäkin, mut ta etelä tarjosi siihen aikaan enemmän vaihtoehtoja. – Olen ammatiltani psykiatrian erikoissairaanhoitaja, tehnyt sitä ja paljon muitakin hoivaja akuuttipuoMUKANA OLLAAN Riitta Salmi-Hyttinen ja Raimo Hyttinen viihtyvät Rytikarin maisemissa. TU O M A S TA LV IL A Takaisin pohjoiseen ja eläkeläisyhdistyksen jäseneksi len töitä. Viimeksi ennen eläkkeelle jäämistä kiersin kotisairaanhoidossa. Aamulla lääkkeet pakattiin reppuun ja lähdettiin ajelemaan. – Raimon kanssa tavattiin vuonna 2005, Tallinnan laivalla. Se oli kertalyönti hänen puoleltaan, minä en sitä ihan heti tajunnut ottaa niin todesta, mutta ei mennyt kuin pari päivää risteilyn jälkeen niin se oli minun oven takana, Riitta muistelee nauraen. POHJOIS-KARJALASTA syntyisin oleva Raimo Hyttinen työskenteli Helsingissä postissa ja linja-autonkuljettajana. Pari vuotta sitten pariskunta muut ti viettämään eläkepäiviään Kemin Rytikariin. – Se oli jotenkin itsestäänselvyys. Tärkeä tekijä oli se että kun lapsenlapseni (9-, 7ja 5vuotiaat) ovat täällä, niin se ajatti minua tänne. – Meri on myös ollut minulle aina hirveän tärkeä. Asuin jonkin aikaa Espoossa, mutta tuntui etten pystynyt hengittämään siellä. Myös Raimo on viihtynyt mainiosti Perämeren maisemissa – Nämä rantaseudut ovat aivan mahtavia kulkea koirankin kanssa. – Kovia pakkasia on ollut, mutta sehän on vain asennekysymys, Pienen yhteisön henki on mieluisa. – Kaikki tervehtivät toisiaan Rytikarin raitilla, Raimo kiteyttää. Riitta Salmi-Hyttinen painottaa vapaaehtoistoiminnan merkitystä myös eläkeläistoiminnassa. – Arvostan kovasti tämän perän puuhaihmisiä joiden toimeliaisuuden ansiosta yhdistyksetkin pyörivät. TUOMAS TALVILA Riitta Salmi-Hyttisen elämänohje: ”Jos ei koskaan lähde puuttuu paluutkin”, kuten Souvareiden laulussa sanotaan. Eläkeläinen 1/2019 15
LIIKUNTAKURSSIN KANSSA SAMAAN aikaan pidetään yhdistystoiminnan ja taloudenhoidon peruskurssi . Nämä kurssit on tarkoitettu kaikille uusille johtokunnan jäsenille ja taloudenhoitajille. Opettelemme yhdistystoiminnan perustaitoja ja yhdistyslakia. Uutena opettajana on Eläkeläiset ry:n jäsenvastaava Anna Autio, joka kertoo jäsensihteerin tehtävistä sekä jäsenpalveluistamme. Lisäksi ohjelmassa on järjestön ajankohtaisia asioita. Taloudenhoidon peruskurssi sopii paitsi uusille taloudenhoitajille, myös toiminnantarkastajille. Kurssilla käsitellään taloudenhoidon perusasioita taloussuunnitelmasta kirjanpitoon, opetellaan sähköistä kirjanpitoa Aarno Karjalaisen opastuksella ja tutustutaan moniin ajankohtaisiin taloushallinnon asioihin. Yhdistystoiminnan ja talouden kursseilla on osittain yhteistä ohjelmaa. Matkavastaavien peruskurssi on 4.–8.3. Kotisivujen perusja päivityskurssit on siirretty pidettäväksi matkavastaavien kurssin kanssa samaan aikaan. Musiikkikurssilla 7.–11.3. on vielä tilaisuus opetella järjestön juhlavuoden ohjelmistoa. Samaan aikaan pidetään kurssi Ohjelmia kerhoon ja esiintymistaitoa . Tällä kurssilla voi harjoitella vaikkapa alueellisiin juhliin tai Kulttuuritalon pääjuhlaan suunniteltuja ohjelmia. Kurssilla on uusi opettaja, Pilvi Kallio-Meriläinen. Synttäripaja-kurssi 19.–22.3. on todella monipuolinen. Kädentaitojen pajassa pääsee tuftaamaan ja harrastamaan ristipistoja muuta kirjontaa. Valokuvapajassa harjoitellaan kuvausta sekä sisäettä ulkotiloissa sekä kuvan käsittelyä. Tanssipajoissa opetellaan kahdenlaista tanssia: perinteistä paritanssia sekä uudenlaista Senio-Rivitanssia. Senio-Rivitanssi on ikäihmisille kehitetty rivitanssin muoto, joka tukee fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Tarkemmat tiedot saa viereiseltä sivulta. TIINA RAJALA OLETKO KIINNOSTUNUT liikunnasta ja oman yhdistyksen liikuntatoiminnasta? Kevään liikuntakurssi Kuntorannassa on tarkoitettu juuri sinulle, joka haluat tietää enemmän, miten liikunnalla voimme tukea iäkkäiden arkea ja miten sitä voi käytännössä toteuttaa yhdistyksissä. Kurssin teemana on iäkkäiden monipuolinen kuntoliikunta. Opetusmateriaalina käytämme Työväen Urheiluliitto TUL:n kanssa yhteistyössä tuotettua Ikiliikuttaja-koulutusaineistoa. Kurssilla tutustumme iäkkäiden liikunnan eri osa-alueisiin, kuten voiman ja tasapainon ylläpitoon, koordinaation harjoittamiseen, muistin tukemiseen liikunnalla sekä venyttelyihin. Saat kurssilta pieniä taukoliikuntatuokioita, joilla uusikin ohjaaja pääsee heti alkuun. Harjoittelemme valmiiden jumppien ohjaamista, opettelemme pienen huivitanssin ja hauskuutamme itseämme peleillä ja leikeillä. Käytännön tekemisen ohella keskustelemme ohjaajan roolista iäkkäiden liikunnan innostajina ja kannustajina. Pohdimme yhdessä, missä eri muodossa liikuntaa voi yhdistyksissä toteuttaa, mitkä asiat askarruttavat ja jaamme onnistumisen kokemuksia. Kurssilaiset saavat mukaansa Ikiliikuttaja-oppaan sekä muuta järjesKurssilla liikunta on iloinen asia. Kurssilaiset saavat mukaansa mm. Ikiliikuttaja-oppaan. Liikuntakurssi helmikuussa Kuntorannassa Liikuntakurssin 25.2.–1.3.2019 ohjelma › MA 25.2. Tutustuminen › TI 26.2. Iäkkäiden liikunnan osa-alueet: Mallijumppa, kuntopiiri, koordinaatio, sauvakävely, venytyksiä › KE 27.2. Iloa liikunnasta: Niveljumppa, kehonhallinta, muisti ja liikunta, pelit ja leikit, ohjaajan rooli › TO 28.2. Ideoita yhdistyksiin: Tuolijumppaa, tasapainoa, pässijumppaa, keskivartalon vahvistamista, Liikumme tanssien -hankkeen materiaaleja › PE 1.3. Liikuntamateriaalit yhdistyksiin tön tuottamaa omaa materiaalia, kuminauhaja tasapainoharjoittelun aineistoja. Hyödynnämme kurssilla myös Liikumme tanssien -hankkeen tanssipajojen antia. Kurssi sisältää myös ulkoliikunnan tuokioita. Tule mukaan ja teemme yhdessä liikunnasta iloisen asian. EVA RÖNKKÖ JA HANNELE PITKÄ-LIUKKONEN Kevään muita kursseja JÄRJESTÖ EV A R Ö N K KÖ 16 Eläkeläinen 1/2019
Kurssit Kuntorannassa Liikuntakurssi 25.2.–1.3. (4 vrk) Tarkoitettu liikuntaryhmien ohjaajille ja ryhmien jäsenille. Monipuolista kuntoja terveysliikuntaa. Perehdymme Ikiliikuttaja-kuntoliikunnan ohjausaineistoon, jonka kurssilaiset saavat itselleen. Opettajina toimivat Eva Rönkkö ja Hannele Pitkä-Liukkonen. Hinta: 228 € puolihoito (PH) / 268 € täysihoito (TH). Ilmoittautuminen heti. Yhdistystoiminnan peruskurssi 25.2.–1.3. (4 vrk) Tarkoitettu uusille puheenjohtajille, sihteereille sekä kaikille johtokunnan jäsenille. Yhdistystoiminnan perustaidot ja tiedot: muun muassa toimihenkilöiden tehtävät ja yhdistyslaki, järjestön tehtävät ja toiminnan suuntaviivat. Opettajat: Anu Mäki, Tiina Rajala ja Anna Autio. Yhteinen osuus taloudenhoidon kurssin kanssa. Hinta: 228 € PH / 268 € TH. Ilmoittautuminen heti. Taloudenhoidon peruskurssi 25.2.–1.3. (4 vrk) Tarkoitettu uusille taloudenhoitajille ja toiminnantarkastajille. Yhdistyksen taloudenhoidon perustaidot ja tiedot: muun muassa taloudenhoitajan tehtävät yhdistyksessä, kirjanpidon perusteet, kirjanpito tietokoneella, talouden suunnittelu ja toiminnantarkastus. Opettajat: Anitta Koski, Heli Grönroos ja Aarno Karjalainen. Yhteinen osuus yhdistystoiminnan kurssin kanssa. Hinta: 228 € PH / 268 € TH. Ilmoittautuminen heti. Matkavastaavien peruskurssi 4.–8.3. (4 vrk) Tarkoitettu yhdistysten uusille matkavastaaville sekä kaikille hyvien matkojen ja retkien suunnittelusta kiinnostuneille. Muitten aiheitten muassa teemana on järjestön tulevat tapahtumat. Opettaja: Anu Mäki. Hinta: 265 € PH / 305 € TH. Ilmoittautuminen 9.2. mennessä. Kotisivut / peruskurssi 4.–6.3. (2 vrk) Kurssilla opitaan laatimaan helppokäyttöiset kotisivut yhdistykselle. Kurssi edellyttää tietokoneen käytön perusteiden hallintaa. Opettaja: Jouni Ahonen. Hinta: 70 € PH / 80 € TH. Ilmoittautuminen 9.2. mennessä. Kotisivut / päivityskurssi 6.–8.3. (2 vrk) Kurssilla harjoitellaan yhdistyksen kotisivujen päivittämistä ja annetaan ideoita sivujen kehittämiseksi. Kurssi edellyttää tietokoneen käytön perusteiden hallintaa sekä mielellään hiukan kokemusta kotisivujen käytöstä. Opettaja: Jouni Ahonen. Hinta: 70 € PH / 80 € TH. Ilmoittautuminen 9.2. mennessä. Musiikkikurssi 7.–11.3. (4 vrk) Kurssi laulajille ja soittajille: Ohjelmia musiikkiryhmille, vinkkejä juhlavalmisteluihin. Sopii sekä vasta-alkajille että pidempäänkin harrastaneille. Opettajat: Ahti Sepp ja Sauli Malinen. Hinta: 265 € PH / 305 € TH. Ilmoittautuminen 15.2. mennessä. Ohjelmia kerhoon ja esiintymistaitoa 7.–11.3. (4 vrk) Uusia ideoita ohjelmaryhmille. Kurssi sopii myös kaikille, jotka haluavat kehittää esiintymistaitojaan. Opettaja: Pilvi Kallio-Meriläinen. Hinta: 265 € PH / 305 € TH. Ilmoittautuminen 15.2. mennessä. Synttäripaja – monitoimikurssi juhlavuoden kunniaksi 19.–22.3. (3 vrk) Kurssi sisältää pajatyöskentelynä kädentaitoja, valokuvausta sekä tanssia: › kädentaidot: ”ristipistoja – sivistyneesti”, vaatteiden tuunausta, kestokasseja sekä tuftausta › kuvaus: kuvausta sisäja ulkotiloissa, videointia ja kuvankäsittelyä › tanssi: perinteisiä lavatansseja – sekä SenioRivitanssia Voit kokeilla yhtä tai useampaa pajaa mielesi mukaan. Aiempaa oppineisuutta missään lajissa ei tarvita. Opettajat: Eeva Surakka, Elvi Pitkänen, Matti Väisänen, Kirsi-Maria Vinberg ja Raimo Vahtera. Hinta: 200 € PH / 230 € TH. Ilmoittautuminen 25.2. mennessä Järjestöviestinnän kurssi 6.–10.5. (4 vrk) Kurssi on tarkoitettu yhdistysten tiedottajille sekä kaikille, jotka tarvitsevat viestintätaitoja toiminnassaan. Tiedottamisen perusasioiden lisäksi aiheina ovat sähköinen tiedonvälitys ja media. Opettaja: Tuomas Talvila. Hinta: 228 € PH /268 € TH. Ilmoittautuminen 12.4. mennessä. Kirjoittajakurssi 6.-10.5. (4 vrk) Luovaa kirjoittamista runon ja proosan parissa. Sopii sekä vasta-alkajille että kokeneille kynäilijöille. Opettajat: Niina Hakalahti ja Pekka Isaksson. Hinta: 228 € PH /268 € TH. Ilmoittautuminen 12.4. mennessä. Alueelliset kurssit Kansantanssia kaikille, Rovaniemellä 9.–10.3. (2 pv) Kansantanssikurssi tanssijoille sekä ohjaajille tanssipareineen. Vetäjät: Sinikka Mäkelä ja Antti Huusari. Kurssiaika: 9.3. klo 10–16 ja 10.3. klo 9–15. Kurssipaikka: Saarenkylän Nuorisoseuran talo, Napapiirintie 10. Hinta: 50 €, joka sisältää kahvija lounastarjoilun molempina kurssipäivinä. Ilmoittautuminen: 22.2. mennessä. › Ristipistoja Porissa 15.3. katso sivu 19. Eläkeläiset ry:n kevään 2019 kurssikalenteri Kurssien hinnat Kurssien hinnat on ilmoitettu kunkin kurssin yhteydessä. Kuntorannassa pidettävien kurssien hinnat vaihtelevat kausihinnaston mukaan. Kurssituki Vähävaraiset yhdistykset voivat hakea kurssitukea, joka kattaa puolet yhden kurssilaisen kurssimaksusta. Kurssitukea haetaan vapaamuotoisesti kurssille ilmoittautumisen yhteydessä – tukea ei siis voida myöntää jälkikäteen. Tukihakemus tulee merkitä selkeästi hakemuskaavakkeeseen, sähköposti-ilmoitukseen. Sähköisessä lomakkeessa on oma kohtansa tukihakemukselle. Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan kirjallisesti kurssi-ilmoittautumiskaavaketta käyttäen määräaikaan mennessä osoitteeseen Eläkeläiset ry; Anna Autio, Mechelininkatu 20 A, 00100 Helsinki; ilmoittautua voi myös sähköpostitse: anna.autio@elakelaiset.fi. Voit ilmoittautua myös Eläkeläiset ry:n verkkosivujen kautta täyttämällä sähköisen lomakkeen: www.elakelaiset.fi. › Ilmoittautuessa on aina ilmoitettava kurssilaisen yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero. › Ilmoittautumislomakkeessa on mainittava, maksaako kurssilainen itse osallistumisensa vai maksaako sen yhdistys. › Kuntorannan kurssien osalta on ilmoitettava, valitseeko kurssilainen puolivai täysihoidon. › Jos kurssi-ilmoittautuminen perutaan myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen kurssin alkua (ilman lääkärintodistusta), perimme 20 euron peruutusmaksun. Kurssikalenteri julkaistaan myös Eläkeläiset ry:n verkkosivuilla, joilta näkee mahdolliset muutokset. Lisätietoja kursseista voi kysyä koulutussuunnittelija Tiina Rajalalta, puh. 040 582 4319. Eläkeläiset ry:n kurssit järjestetään yhteistyössä KSL-opintokeskuksen kanssa. Eläkeläinen 1/2019 17
JÄRJESTÖ Paikka: Saarenkylän nuoriso seura, Napapiirintie 10, 96900 Saarenkylä Aika: 19.2.2019 klo 11–14 › Pajassa liikutaan tanssien monella eri tavalla › Opettajana Pauliina Jääskeläinen › Kahvitarjoilu › Mukaan mahtuu 20–25 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä › Ilmoittautuminen 13.2. mennessä Opettajamme Pauliina Jääskeläinen on tanssinopettaja, tanssi-liiketerapeutti ja tutkija. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus tanssin opettamisesta lajeinaan baletti, flamenco, lastentanssi ja luova tanssi. Viime aikoina hän on keskittynyt tanssiin hyvinvoinnin lähteenä ohjaten luovaa liikettä palvelutaloissa ja työyhteisöissä. Tällä hetkellä Pauliina Jääskeläinen työskentelee Lapin yliopistossa tehden tutkimusta tanssi-liiketerapiasta työhyvinvoinnin ja organisaatioiden kehittämisen menetelmänä. Mitä tanssipajassa tehdään: Tanssipajassa tutustutaan tanssiin kahdesta eri näkökulmasta: taitojen opettelun näkökulmasta, sekä jokaisen omannäköisen, kokemuksellisen liikkeen näkökulmasta. Taidolliseen puoleen tutustutaan flamencon rytmien ja niihin liittyvien helppojen liikeyhdistelmien kautta, kuitenkin ilman turhia paineita ja otsanrypistyksiä. Luovaan liikkeeseen tutustutaan kehon kuulosteluun ja havainnointiin liittyvien harjoitusten kautta. Pajasta syntyneistä kokemuksista keskustellaan pajan aikana ja sen lopuksi. Mukaan tarvitset: Avointa ja uteliasta asennetta sekä ripauksen leikkimieltä. Lämmintä ja joustavaa kerrospukeutumista (että voi tarvittaessa vähentää ja lisätä vaatetusta). Retki-, jumppatai joogamaton tai muun vastaavan alustan loppurentoutusta varten. Rovaniemen tanssipajaan pääset ilmoittautumaan Eläkeläiset ry:n kotisivulla www.elakelaiset.fi tai puhelimitse Eläkeläiset ry:n toimistolle Anna Autiolle, puh. 020 743 3610. Raahen pajamme opettaja Samuli Ketola on eläkkeellä oleva koulutussuunnittelija, joka harrastaa tanssimista, tanssin opetusta ja yritystoimintaa. Uusia tanssipajoja helmikuussa, ilmoittaudu mukaan! Paikka: Raahen työväentalo, Asemakatu 14, 92100 Raahe Aika: 20.2.2019 klo 11–14 › Pajassa tutustutaan milongatyylillä humpan ja polkkamusiikin tanssimiseen › Opettajana Samuli Ketola › Kahvitarjoilu › Mukaan mahtuu 30 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä › Ilmoittautuminen 13.2. mennessä Opettajamme Samuli Ketola on eläkkeellä oleva koulutussuunnittelija, joka harrastaa tanssimista, tanssin opetusta ja yritystoimintaa. Hän tanssii ja kouluttaa itseään edelleen mielellään argentiinalaisen tangon, milongan, tangovalssin sekä afrokuubalaisten tanssien ja swing musiikin tahdeissa tanssittavia tansseja. Mitä tanssipajassa tehdään: Miten voimme tanssia polkkaja humppamusiikkia kevyemmin? Uusi tyyli ja tapa tanssia perustuu argentiinalaisen tangoon ja milongaan. Työpajaan voi tulla oppimaan viejän ja seuraajan rooleja, sukupuolella ei ole tässä merkitystä. Työpajaan osallistuvat tanssiohjaajat ja opettajat saavat halutessaan käyttöönsä Samuli Ketolan laatiman opetusohjelman. Mukaan tarvitset: Oppimisen kannalta on parasta jos ”parin vaihtoon” on valmis, mutta halutessaan voi tanssia pelkästään ”oman” parinsa kanssa. Varustaudu mukavilla tanssikengillä. Osallistuminen ei edellytä vielä eläkeläisikää tai jäsenyyttä Raahen Eläkeläisissä. Raahen tanssipajaan pääset ilmoittautumaan Eläkeläiset ry:n kotisivulla www.elakelaiset.fi tai puhelimitse Eläkeläiset ry:n toimistolle Anna Autiolle, puh. 020 743 3610. Rovaniemen pajamme opettaja Pauliina Jääskeläinen on tanssinopettaja, tanssi-liiketerapeutti ja tutkija. Ilmoittaudu mukaan tanssin pyörteisiin! Osallistuminen ei edellytä aiempia opintoja tai erityistaitoja, liikkuminen on pääasia. Eläkeläiset ry:n Liikumme tanssien -hanke järjestää maksuttomia tanssin työpajoja eri puolilla maata. Tanssillista liikuntaa ja flamencon rytmejä ikäihmisille Rovaniemellä 19.2. Milonga-polkan ja humpan tanssipaja Raahessa 20.2. 18 Eläkeläinen 1/2019
LIIKKEITÄ JOKA LÄHTÖÖN Selkäjumppa Uusi vuosi on päässyt vauhtiin ja taukojumpat kannustavat teitäkin liikkumaan. Tässä lehdessä tarjoamme selkäjumppaa. Liikkeet ovat helppoja, saavat veren kiertämään ja sopivat tehtäväksi yhdistysten kerhoissa. Tee harjoituksia seisten tai istuen, sisällä tai ulkona, yksin tai isommassakin porukassa. Tee liikettä niin monta kertaa, kuin tuntuu hyvältä ja mahdollisimman laajasti. LIIKKEET EVA RÖNKKÖ PIIRROKSET ENE RÖNKKÖ › Leikkaa talteen, sarja jatkuu! Liikkeitä joka lähtöön -sarjan aikaisemmat osat löytyvät osoitteesta www. elakelaiset.fi/liikunta. 1 2 3 4 1. Tee kaksi joustoa, toinen käsi ylhäällä ja toinen alhaalla. Vaihda kädet toisin päin ja jatka joustoja. 2. ”Hyvää huomenta”, pidä selkä suorana. 3. ”Kissaliike”, nojaa kädet reisiin, pyöristä ja notkista selkä. 4. Nouse varpaille 10 kertaa, kädet sivulla. Nautinnollista selkäliikuntaa! ”Ristipistoja – sivistyneesti” seuraavaksi Porissa ”Ristipistoja – sivistyneesti” -käsityöaktivismin kurssi pidettiin Vaasassa 19.1. Näillä kursseilla tehdään tauluja järjestömme juhlavuoden kunniaksi ristipistoin ja muita kirjailutekniikoita käyttäen. Aihetta voi soveltaa myös vaikkapa vaatteiden tuunaukseen tai kestokassien valmistukseen. Seuraava alueellinen ristipistokurssi järjestetään Porissa 15.3. Kaikille, myös vasta-alkajille, sopivan kurssin vetäjänä on Taika Rajala. Kurssiaika on kello 10–16, tarkka paikka ilmoitetaan myöhemmin. Hinta: 20 €, joka sisältää kurssitarvikkeet sekä välipalatarjoilun. Ilmoittautuminen 4.3. mennessä, katso ilmoittautumisohjeet sivulta 17. Diskopaja villitsi Vantaalla Eläkeläiset ry:n Liikumme tanssien -hankkeen uusi vuosi starttasi mielettömällä discotanssipajalla Vantaan Puistokulmassa. Karismaattinen opettaja Tommi Peltonen sai lanteet heilumaan ja kaiken ilon tanssista irti. Kolme tuntia meni kun siivillä! Lue lisää tulevista Liikumme tanssien -pajoistamme viereiseltä sivulta. Eläkeläinen 1/2019 19
PENSIONÄREN PENSIONÄRERNA RF GRUNDADES år 1959 för att driva pensionärernas sak. Sextio år senare arbetar vi fortfarande med samma frågor och vårt arbete tar aldrig slut – arbetsbördan har tvärtom ökat. Vi firar år 2019 organisationens 60-årsjubileum med olika evenemang runtom i Finland. Vid evenemangen lyfter vi upp våra mål och gör pensionärsverksamheten till en synlig del i samhället. De viktigaste frågorna inom intressebevakningen avgörs år 2019 vid riksdagsvalet. Den nuvarande regeringen har fört en politik som förhållit sig kallt och likgiltigt till äldrebefolkningen. Pensionärernas utkomst har försämrats bland annat genom frysningen av folkpensionsindexet, höjningarna av klientavgifterna för olika tjänster, samt de sänkta läkemedelsersättningarna. Pensionärerna rf vill få en förändring till stånd – vi vill ha ett humant Finland där alla har en tillräcklig utkomst och får de tjänster de behöver. Organisationen uppmanar alla sina medlemmar att delta i valarbetet, både som kandidater och vid valurnorna, samt att lyfta fram frågor som rör seniormedborgarna i diskussioner ute på valfältet. En viktig kanal i detta valarbete utgörs också av tidningen Eläkeläinen. Före valet ska dock riksdagen ta ställning till vårdreformen och besegla dess slutliga öde. Pensionärerna rf har kritiserat vårdreformen för att den ökar ojämlikheten och favoriserar den privata affärsverksamheten inom hälsovården samt höginkomsttagarna. Det s.k. fria vårdvalet som samlingspartiet så ivrigt driver är blott en förevändning för en privatisering av den offentliga servicen som sedan blir ett splittrat lapptäcke av olika tjänster som ingen blir klok på. Om reformen eller ens en del därav blir klar under denna valperiod kommer följande regering ha en hel del arbete med att städa rent i knutarna och reparera skadan. SOM EN MAN med tunt fint hår tycker jag om en snygg kortklippt stil. Behovet av att få håret klippt upptäcker jag genom att ta mig en titt i spegeln. Det har nu också blivit dags för tidningen Eläkeläinen att se sig i spegeln – det har nämligen redan gått 25 år sedan tidningen år 1994 genomgick en övergripande förändring. Som en del av organisationens arbete med att se över informationen och kommunikationen har tidningens layout nu uppdaterats och man har särskilt fäst vikt vid en klar och tydlig tidning som är lätt att läsa. Men viktigare än layouten är trots allt innehållet. Tidningen Eläkeläinen kommer fortsättningsvis att ha en tydlig äldrepolitisk linje som vi för fram i den aktuella samhällsdebatten, samtidigt som vi informerar om frågor som rör pensionärer.Vi kommer även i framtiden att i innehållet ta upp teman som rör kultur, hälsofrågor och livsstil, liksom frågor med anknytning till vår organisation. Jag önskar er alla ett gott jubileumsår 2019 och många intressanta lässtunder! Översättning: Anne Lindfors-Shaban LEDARE JAN KOSKIMIES Chefredaktör LIMPAN RUDOLF LINDBLAD Skribenten är pensionär, bosatt i Helsingfors. Jubileumsåret har inletts! Den nuvarande regeringen har fört en politik som förhållit sig kallt och likgiltigt till äldrebefolkningen.” F inlandisering är nuförtiden ett nedsättande uttryck, som en del västerländska politiker använder för att vi enligt deras åsikter bugar för Ryssland och inte är med i Nato, men som vi egentligen borde vara stolta över. Det kan nämligen i själva verket tolkas som idén till hela vår självständighet. När vi finländare i Gustav den fjärdes idiotiskt ledda krig förlorade Sverige och blev ryskt storfurstendöme föddes ju tanken: ”Svenskar är vi inte längre, ryssar vill vi inte bli, låtom oss alltså bli finländare.” Hur som haver blev jag i alla fall fly förbannad när Danmarks då redan pensionerade premiärminister Anker Jörgensen använde uttrycket på ett östersjöseminarium i Leningrad. Årtalet minns jag inte, men det var i alla fall lite före staden på nytt fick namnet St Petersburg. Seminariet var överstöket, och vi satt efter avslutningsmiddagen med våra glas grusisk konjak under näsan och pratade om ditt och datt. Jag hade just förklarat för Anker vad det är för skillnad på kolhoser och sovhoser när han sade, att ni finnar är så in i norden finlandiserade att ni vet allt om det ryska systemet. Jag tyckte det var för jävligt att en gammal statsman från ett skandinaviskt broderfolk använder det nedsättande uttrycket. Jag beslöt ge tillbaka och sade, att ni danskar skulle nog inte ha råd med ett sådant uttryck. Ni är så rädda för realsocialismen att ni har gått med i Nato tillsammans med Tyskland, landet som ockuperade er under det andra världskriget. – Om jag ville vara jävlig kunde jag förstås säga att ni är är danmarkiserade. Så jävlig är jag inte, men ett gott råd kan jag ju ge. Ni borde egentligen ha tagit lärdom av oss finnar. Vi var ju allierade med Tyskland under det såkallade fortsättningskriget, för att ta tillbaka de områden som vi förlorade i det sk. vinterkriget. Det kriget började ju för att Hitler i det sk. Ribbentropavtalet gav Stalin fria händer att erövra Finland. – Fortsättningskriget gick åt skogen det också. Vi blev ju tvungna att sluta fred med Ryssland och starta det sk. lapplandskriget för att driva ut tyskarna från norra Finland. Detta var för övrigt det enda kriget som Finland under hela sin självständighetstid har vunnit. När jag hade hasplat ur mig hela denna långa harang om finsk krigshistoria var jag tvungen att dra andan. Anker satt och tittade långt på mig. Han kanske funderade vad fan den där fackgubben tror sig vara, när han sitter där och undervisar en gammal statsman som jag om storpolitik. Jag hade i alla fall fått upp ångan till den grad att jag beslöt fortsätta jävlas: – Högsta chefen i Nato är ju i dag USAs president Ronald Reagan. Har ni danskar någonsin funderat på hur många ryssar den forna vildavästernhjälten har skjutit? Anker tittade förvånat på mig och sade: – Så vitt jag vet inte en enda… Men jag fortsatte min predikan med att säga: – Vår president Mauno Koivisto har skjutit rätt många, men hans krigstida vapen, ett snabbeldsgevär av märket Dektjarjev, finns i dag att beskåda i det finska krigsmuseet, och vår över tusentrehundra kilometer långa gräns mot Ryssland är en av Europas fredligaste gränser. – Den bilaterala handeln över gränsen är också rätt fördelaktig för oss finländare. När den övriga västvärlden kämpade med valutasvårigheter under oljekrisens dagar kunde vi betala för sovjetoljan med finska produkter, och exportindustrin rullade bättre än någonsin. När jag drog andan på nytt höjde Anker småleende sitt glas och sade: – Ett null till Finland. Vi skålade på detta och höjde ytterligare några skålar bl.a för att Östersjön också i fortsättningen skall förbli det fredens hav det ännu i dag är. Jag tyckte det var för jävligt att en gammal statsman från ett skandinaviskt broderfolk använder det nedsättande uttrycket.” Länge leve Finlandiseringen 20 Eläkeläinen 1/2019
E läkeläiset ry:n jäsenlehti Eläkeläinen on uudistunut ulkoasultaan ja sisällöltään järjestön 60-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Tämä on ensimmäinen ”uuden Eläkeläisen” numero. Eläkeläiset ry:n jäsenille Eläkeläinen tulee kotiin kannettuna, jäsenmaksuun sisältyvänä jäsenetuna. Eläkeläinen-lehteä ilmestyy vuonna 2019 kuusi numeroa. Lisäksi teemme erillisen Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlanumeron (se ilmestyy toukokuun puolivälissä), eli lehtiä tulee vuoden aikana yhteensä seitsemän. Lehden ilmestymisaikataulu 2019 on alla. Mitä mieltä olet? ANNA MEILLE palautetta tästä Eläkeläinen-lehden numerosta 1/2019. Palautteen voit antaa › lähettämällä oheisen kupongin (tai jos et halua leikata lehteäsi, voit toki kirjoittaa muulle paperille) kirjekuoressa osoitteella Eläkeläinen-lehti, Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki › Sähköisellä lomakkeella, jonka löydät kotisivultamme osoitteesta www.elakelaiset.fi/jarjesto/elakelainen-lehti › sähköpostilla osoitteeseen elakelainen-lehti@elakelaiset.fi ARVOMME PALAUTTEEN jättäneiden kesken pienet palkinnot. Kiitos jo etukäteen kommenteistasi, ne ovat arvokkaita kun kehitämme lehteä edelleen. R A IM O VA H TE R A valmiina palvelemaan Numero ilmestyy aineisto lehdelle viimeistään 2 maaliskuu 7.3. 11.2. 3 huhtikuu 4.4. 11.3. 4 syyskuu 12.9. 19.8. 5 lokakuu 17.10. 23.9. 6 joulukuu 19.12. 25.11. Tämän numeron (1/2019) paras juttu oli: Minkälaisia juttuja / muuta aineistoa toivoisit lehteen enemmän / vähemmän? Kommentit, parannusehdotukset ja muut palautteet lehden tekijöille: Nimi: Osoite: Puhelin: Yhteystietojen antaminen ei ole pakollista, mutta niillä osallistut arvontaan. Lähetä kuponki kirjekuoressa osoitteella Eläkeläinen-lehti, Eläkeläiset ry, Mechelininkatu 20 A 1, 00100 Helsinki. Eläkeläinen-lehti kiittää! Uudistunut Eläkeläinen-lehti Eläkeläinen 1/2019 21
L asse Oksanen, Tampereen Ilveksen kasvatti ja Suomi-kiekkoilun grand old man, on nyt 76-vuotias. Hänellä on edelleenkin liikunta verissä ja sen huomaa. Ex-maalitykki on salskeassa kunnossa, ryhdikäs ja energinen. – Käyn höntsyilemässä aamuisin tutussa porukassa, kolmet olympialaiset ja 11 MM-kisat urallaan kokenut Oksanen mainitsee. Kolmisen vuotta sitten, loppuvuodesta 2015, hänen oli kuitenkin pidettävä höntsyilyssä paussia. Hän nimittäin tunsi pelatessaan, sykkeen noustessa, äkillistä puristusta ja pistelyä rinnan seudulla ja marssi saman tien tutkimuksiin. Lasse Oksanen kohtasi kaikki maailman huiput Kaukaloiden legenda Lasse Oksanen seuraa yhä kiekkokulttuuria antaumuksella. Hänen mielestään oleellista lajissa on se, että pelaajan henkinen kantti kestää. Se ratkaisee, millaisen uran tämä tekee – tai on tekemättä. TEKSTI KARI KUMPULAMPI Lasse Oksanen taistelee leijonapaidassa. Kuva on vuoden 1974 MM-kisoista Helsingissä. Pelataan Itä-Saksaa vastaan. – Pelasimme ulkojäillä vuoteen 1965. Kun maahan saatiin halleja, taso nousi ja olimme samalla viivalla huippumaiden kanssa, Lasse Oksanen kertoo. K A R I K U M P U LA M P I 22 Eläkeläinen 1/2019
Diagnoosi tuli pian. Mestarin suonet olivat tukossa ja mies joutui ohitusleikkaukseen Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. – Ahtautumia löytyi monestakin kohtaa. Kaikki sujui kuitenkin hyvin. Huolto onnistui ja happi kulkee taas. Veri virtaa ja pelit jatkuvat. Järkeäkin on mukana nyt enemmän. Oksasen peliura huipulla kesti yli kaksikymmentä vuotta. Ura sai alkunsa syksyllä 1960, kun valmentaja Aarne Honkavaara kelpuutti nuoren hyökkääjälupauksen ja vielä A-juniorin Ilveksen kivenkovaan edustusmiehistöön. – Lähdimme heti pariviikkoiselle Euroopan kiertueelle. Muistan ne ajat hyvin. Pelejä oli kiertueella paljon, tahti tiivis. – Huomasin, että pärjään kaukalossa ja itseluottamus kasvoi. Sain hyväksyntää kokeneilta pelureilta, ja kiertueen lopulla olin jo itsekin kuin vanha tekijä, Oksanen muistelee. Tulos on tärkeintä kaukalossa Lasse Oksanen käy katsomassa pelejä Tampereella säännöllisesti: Ilveksen, Tapparan ja Kooveen otteluita. – Yksilöitä seuraan, hän sanoo. Oksasen mukaan jääkiekkopeli on eräänlainen yhteiskunnan pienoiskuva. – Pelkkä pelipaita ei sinua auta eteenpäin. Sinut tuupataan jäälle ja sitten katsotaan, mitä mies saa siellä aikaiseksi. Henkistä kanttia tarvitaan. Jos sitä ei ole, valmentajan sana ei paljon auta, eikä paina. – Tulos on tärkeintä jäällä ja liike-elämässäkin, eivät minkäänlaiset arvomerkit. Niillä kun ei pysty peittämään edes omaa tyhmyyttään. Oksanen, juonikas hyökkääjä, pelasi urallaan 282 maaottelua. Hän teki niissä 101 maalia, mikä on yhä ennätys leijonapaidassa. Mihin maalinteon ja voittamisen taika perustuu? – Jääkiekkohan on siitäkin ovela peli, että kaukalossa on lupa hööpöttää vastustajaa laillisesti. Se onnistuu, kun olet tehnyt läksysi ja tiedät, mitä vastapuoli ajattelee. Laji on sellaista heikkouksien hyväksikäyttöä. Lopulta kaatui punakonekin Maamme ensimmäinen jäähalli, Hakametsän halli, valmistui Tampereelle Kissanmaalle tammikuussa 1965. Samana vuonna Suomessa pelattiin ensimmäiset MM-kotikisat. – Halli muutti kaiken. Harjoitteluun tuli lisää intoa ja laatua, Lasse Oksanen toteaa. Halliajan myötä Suomi-kiekkoilu lähtikin vihdoin hartaasti odotettuun nousuun. Kotikisoissa Tampereella pelattiin tasan aina kovaa Ruotsia vastaan. MM-kisoissa 1966 kaatui USA, Tshekkoslovakia nujertui 1967 ja seuraavana vuonna Kanada. Izvestija-turnauksessa Moskovassa 1971 Suomi peittosi lajia vuosikaudet suvereenisti hallinneen Neuvostoliiton 4–2. Leijonien voitto oli urheilupiireissä valtava sensaatio; sitä verrattiin jopa talvisodan saavutuksiin. Tuolloin 29-vuotias Oksanen oli historiallisessa Izvestija-turnauksessa Suomen kapteeni. Lasse Oksanen › ASUU Tampereella Pyynikillä lähellä synnytyslaitossa, jossa syntyi 7.12.1942. › PERHEELLINEN, kaksi lasta. › EX-JÄÄKIEKKOILIJA. Pelasi Ilveksessä 1960–1982. Kolme Suomen mestaruutta, himmeämpiä mitaleita lukuisia. › LEIJONAPAIDASSA 282 maaottelua. Niissä syntyi 101 maalia, mikä on eniten Suomessa. › MAALEISTAAN muistaa parhaiten Ruotsin verkkoon lauo tut täysosumat kolmannessa erässä Kanada-cupissa syksyllä 1976. Suomi peittosi Ruotsin jännitysnäytelmässä 8–6. › PELASI ja valmensi Italiassa kahteen otteeseen, 1975– 1977 sekä 1979–1980. Yksi Italian mestaruus ja yksi pronssi. Seurat HC Val Gardena ja Asiago. › LASSE Oksanen -palkinto jaetaan vuosittain Liigassa runkosarjan parhaalle pelaajalle. Kaudella 2017–2018 palkinnon pokkasi Kärppien Julius Junttila. › HARRASTUKSET: jääkiekko, suunnistus ja moottoripyöräily. › YLI 30-vuotinen ura yrittäjänä. › KAUPUNGINVALTUUSTOSSA vuodesta 1996 (Tampereen Puolesta ry.). Lasse Oksasen ja muiden suomalaisten kiekkolegendojen saavutuksiin voi tutustua Suomen jääkiekkomuseossa Tampereella, museokeskus Vapriikissa. – Vanhoja tähtiä kunnioitetaan monin tavoin. Koska museomme Hall Of Fame on merkittävä osa toimintaamme, esittelemme kaikki 250 Jääkiekkoleijonaa, toteaa museonjohtaja Kristiina Koivuniemi. Mainittakoon, että hyökkääjä Lasse Oksanen on Jääkiekkoleijona numero 53. Entä millaisia lahjoituksia Suomen jääkiekkomuseo on saanut kokoelmiinsa viime aikoina? – Viimeisin lahjoitus on Veli-Pekka Ketolan saama WHA-pienoispokaali, joka annettiin pelaajille vuoden 1976 mestaruuden myötä. WHA oli yhdysvaltalais-kanadalainen jääkiekon ammattilaisliiga 1972– 1979. Ketola edusti mestaruuden aikoihin Winnipeg Jetsiä. Suomen jääkiekkomuseo on avoinna Vapriikissa ti–su 10-18. – Opimme lukemaan vastustajaa. Tutkimme taktiikoita. Jokaisella maalla oli tyylinsä, myös punakoneella. Tiesimme, että Maltsev, Petrov ja Mihailov vaihtavat mielellään paikkaa, Oksanen kertoo. Suomi-kiekkoilun nousu oli tosiasia, ja halleja rakennettiin sittemmin eri puolille maata. Ulkokentille, säiden armoille, enää pahemmin haikailtu. – Ulkokentillä pelaaminen olikin oma juttunsa, Oksanen muistelee. – Junioripelissä Koulukadulla jouduimme kolaamaan jäätä kymmenen minuutin välein, jos satoi rankasti lunta. Harjoittelimme Koulukadulla ilmaveivejäkin. Kiekko pysyi lavassa, kun tilkkeenä oli sopivasti lunta ja sohjoa. Yritystoimintaa ja tuotekehittelyä Suomalaisten kiekkolegendojen aateliin kuuluva Lasse Oksanen oli koko peliuransa ajan työelämässä tiiviisti mukana. Aluksi hän työskenteli autojen varaosamyyjänä ja sitten yrittäjänä vuodesta 1967 lähtien. Hän harjoitti Tampereella huoltoasematoimintaa ja myöhemmin elintarvikekauppaa. Oksanen laskee työllistäneensä yrittäjävuosinaan – kolmenkymmenen vuoden aikana – vaimonsa kanssa noin 700 työntekijää. – Minulla oli tapana kertoa tuleville työntekijöille, että tämä on siitä kurja paikka, että täällä joutuu tekemään töitä. Kaikki tekee kaikkea, kukaan ei valikoi itselleen erityisiä hommia, Oksanen kertoo. Jääkiekkoiluun liittyvä tuotekehittely kiinnosti häntä pitkälle 2000-luvun puolelle asti. – Kehitimme kaulaviiltosuojan, joka sai kiitosta messuilla Euroopassa. Haimme pitkään sellaista lankaa, joka kestää koviakin viiltoja. Tuotetta markkinoitiin Kanadassa asti. Oksanen tähdentää, että yrittäjyys on pitkälle samanhenkistä toimintaa kuin jääkiekon peluu. – Ahkeruutta tarvitaan, työhaluja, ja jos jokin asia kangertelee, vastaus löytyy useimmiten peilistä. Teot ratkaisevat, eivät puheet. S U O M EN JÄ Ä K IE K KO M U S EO Suomen jääkiekkomuseossa voi tutustua myös Lasse Oksasen ja muiden leijonalegendojen edesottamuksiin vuosien saatossa. Nostalgiaa jääkiekkomuseossa KUKA? Tulos on tärkeintä jäällä ja liikeelämässäkin, eivät minkäänlaiset arvomerkit. Niillä ei pysty peittämään edes omaa tyhmyyttään.” Lasse Oksasella oli kaukalossa asenne kohdallaan, ja tulosta syntyi. Vastustajan verkko ropisi tiuhaan. Eläkeläinen 1/2019 23
KULTTUURI P aavo Westerbergin ohjaama hieno Anton Tšehovin Kolme sisarta on syvällinen tulkinta ihmisen kaipuusta toisaalle, saavuttamattoman onnen etsimisestä. Kansallisteatterin esitys on venäläismestarin ehkä riipaisevimman näytelmän ylistyslaulu. Kun valtavat videokuvat välähtävät näyttämölle kuvaten kolmen sisaren kasvoja lähikuvissa, näyttelijöiden loikoillessa näyttämöllä iskee epäilys, ettei vaan Westerberg olisi raiskannut sisaruksia. Vielä mitä, Kansallisteatterin esitys on yksi hienoimmista, jonka olen nähnyt. Se on syvällinen ja kiinnostavalla tavalla modernisoitu, runsas ja rosoinen tulkinta, joka tuo paljon uusiakin näkökulmia klassikkoon alkuperäisteosta kunnioittaen. Pidän taiteesta joka ei alleviivaa ja tulkitse tarinaa puhki vaan jättää katsojan hieman pulaan, ajattelemaan. Juuri niin Westerbergin ohjaus ja erinomainen ensemble kaikkinensa toimivat. Esityksessä on myös vahva yhteiskunnallinen ja eettinen eetos. Tarinan keskiössä on filosofinen pohdinta onnellisuudesta. Voiko ihminen saavuttaa onnellisuutta, vai onko sen tavoittelu vain turhaa haihattelua, joka lopulta tuottaa vain tuskaa. Jatkuvaa uutuuksien virtaa palvova maailma johtaa harhaan. On lähdettävä vanhasta, jo tapahtuneesta ja kysyttävä, miksi tapahtui kuten tapahtui, miksi kävi niin kuin kävi? On tarkasteltava sitä elämäntilannetta ja yhteiskuntaa, missä kulloinkin elämme ja vaikutamme. KOLMESSA SISARESSA Prozorovien perheessä on toimittu toisin. Sisarukset kuvittelevat, että haaveet ja kuvitelmat toteutuvat itsestään ilman omia ponnistuksia. Silmät avautuvat, kun heidän upseeri-isänsä kuolee. Näytelmä alkaa, kun isän kuolemasta on kulunut vuosi. Haaveet ja kuvitelmat törmäävät alastomaan todellisuuteen. Ainoaksi haaveeksi jää paluu Moskovaan, josta Kaikilla meillä on Moskovamme Kansallisteatterin Kolme sisarta ei alleviivaa ja tulkitse tarinaa puhki vaan jättää katsojan ajattelemaan. Kolmen sisaren lavastus on karun kaunis ja toimiva, ja luntakin sataa niin kuin vain Venäjällä. Marja Salo on vastustamattoman hyvä työntekoa ylistävänä, romanttisena Irinana. Esko Salminen ottaa lavan haltuunsa viinaa naukkailevana sotilaslääkäri Tšebutykininä. perhe on isän komennuksen perässä muuttanut syrjäiseen varuskuntakaupunkiin. Sisarukset tekevät myös edesmenneen, ankaran isänsä lopullista isänmurhaa, pyrkien parhaansa mukaan irtaantumaan hänen mahdottomien toiveidensa ja vaatimusten taakoista. Kolme sisarta on myös kertomus rakastamisen vaikeudesta ja loputtomasta rakkauden kaipuusta. Vaikkapa siitä, kuinka pieninä palasina sitä saa, nekin menettäen. MARKUS TSOKKISEN UPEA, sisarusten murenevaa, tuskaista mielentilaa ja haaveiden karitumista kuvaava lavastus muuntautuu näytös näy24 Eläkeläinen 1/2019
Kolme sisarta Kansallisteatterin suurella näyttämöllä. Anton Tšehovin näytelmän ohjaus ja sovitus Paavo Westerberg. Lavastus Markus Tsokkinen, pukusuunnittelu Anna Sinkkonen, valosuunnittelu Pietu Pietiäinen, musiikki ja äänisuunnittelu Sanna Salmenkallio, videosuunnittelu Ville Seppänen, naamioinnin suunnittelu Laura Sgureva, dramaturgi Eva Buchwald. Rooleissa Elena Leeve, Samuli Niittymäki, Terhi Panula, Emmi Parviainen, Eero Ritala, Esko Salminen, Marja Salo, Tuomas Tulikorpi, Anna-Maija Tuokko, Olavi Uusivirta ja Jussi Vatanen. TEATTERI tökseltä. Jo esityksen alussa kuvataan hienosti sisarusten eksistentialistista yksinäisyyttä, toistensa ja ylipäätään muiden ihmisten ja elämän realiteettien kohtaamattomuutta. He eivät puhu tosilleen vaan kameroille, valtavien screenien viedessä katsojien huomion näyttelijöistä. Viittaus aikamme välineellisyyteen ja elämän esittämiseen on riipaisevaa. Sosiaalinen elämä juhlineen on jokseenkin ilotonta, vain hetkittäinen karaoken laulaminen riehaannuttaa pitkästyneet haaveilijat. Kosijat ja mielitietyt piirittävät sisaruksia, jotka elävät yläluokkaisessa kuplassaan. Esityksen edetessä kohtaamiset muuntuvat merkityksellisemmiksi, mutta sitäkin vaikeammiksi. Sanna Salmenkallion räiskyvä mutta myös herkkä äänisuunnittelu on mestarin työtä. Äänimaisemat ovat niin vaikuttavia, että ovat välillä viedä aistit niiden huumaan ohi esityksen. Markus Tsokkisen lavastus on karun kaunis ja toimiva, ja sataahan sitä luntakin, niin kuin vain Venäjällä. Pietu Pietiäisen hienot valot myö täilevät tapahtumien tunnelmia ja Ville Seppäsen videot ovat niin arvoituksellisen monitulkintaiset monine elementteineen, että vaatisivat milteipä esityksen uuden katsomiskerran. Ei voi kuin ihailla hänen taituruuttaan. Hiuksen hienosti videot välttivät liiallisenkin esityksen ylle vyörymisen. Mutta niin verrattoman liikunnalliset ja mainiot miehet kuin erinomaiset naiset eivät niin vain tekniikalle tilaa suo. EMMI PARVIAINEN TEKEE hienon, syvällisen roolin elämäänsä pettyneenä Mašana. Taidokkaasti hän eläytyy hauraan tyttörukan rooliin, joka tilaisuuden tullen rohkenee heittäytyä rakkauden pauloihin. Elena Leeve näyttelee tyylikkään ulkokohtaisesti turhautuneen Olgan roolin, ja ilmiömäinen tunnetykki Marja Salo on vastustamattoman hyvä työntekoa ylistävänä, romanttisena Irinana. Katsomo kohahti, kun lavalle vyöryi ikihonka Esko Salminen. Ja mitäpä muutakaan hän tekisi, kuin ottaa lavan haltuunsa ja tekee herisyttävän hyvän roolin vanhana ja kyynisenä, viinaa naukkailevana sotilaslääkäri Tšebutykininä. Elämän ehtoopuolella hänellä ei ole enää juurikaan muuta kuin syvä kiintymys ja huolenpito orvoista sisaruksista. Lähinnä hän tuntee itseinhoa menneestä elämästään, sen rappiosta. Anna-Maija Tuokko arroganttina miniänä, taloon tunkeutujana ja juonittelijana on syötävän sensuelli, loistelias mittatilaus rooliinsa. Tuokko on tähti vailla vertaa, kuinka hienovaraisesti hän väläyttääkään Natalian epävarmuutta korskean käytöksensä lomassa. Hutsahtava Natalia on varastaa koko esityksen sisaruksilta, niin näyttävästi hän ottaa lavan haltuunsa. KOLMANNESSA NÄYTÖKSESSÄ visuaalisesti upea tulipalo riehuu kaupungissa, ja Prozorovien sisarusten elämän fyysiset kulissit palavat poroksi. Niin myös unelmat. Rakastetutkin ovat poissa, on vain rauniot. Esityksen karussa lopussa kuultaa kuin kuultaakin toivo tosiasioiden edessä. Voisiko ehjempi, todellisempi elämä sittenkin voittaa. Voiko ihminen muuttua matkallaan Moskovaan, kohti ehjempää elämää. Erinomainen esitys jättää monia syvällisiä kysymyksiä kaikumaan ja synnyttää ajatuksia, mutta ennen kaikkea se on upeaa teatteritaidetta. Mutta miksi ihmeessä hienon esityksen loppupuolella juoksennellaan hullun lailla näyttämön laidasta laitaan aivan liian pitkään? Symboliikka ei oikein toimi, moinen tikitysjuoksu on tyystin turhaa. Ja rehellisesti sanoen, kyllähän vähemmästäkin olisi ollut virsi kaunis, esitys on auttamattomasti liian pitkä. Venyttely ei tuo mitään lisäarvoa kerrontaan, painvastoin syö sitä. Mutta tässä esityksessä riittää herkkuja, joten anteeksiannettakoon. SISKOTUULIKKI TOIJONEN TU O M O M A N N IN EN / K A N S A LL IS TE A TT ER I Jatkuvaa uutuuksien virtaa palvova maailma johtaa harhaan.” Säilyn pelimannit: Ilonen Polonen. Saipeli 2018. KANSANMUSIIKKIMME uuden tulemisen 50 vuoteen mahtuu paljon. Konsta Jylhä ja Purppuripelimannit Ruisrockin lavalla, Peltoniemen Hintriikin surumarssi ja Vaiennut viulu radiossa, Kaustisen Kansanmusiikkia jo 50 vuotta ja Haapavesi Folk ensi kesänä 30 vuotta, Angelin Tytöt joikaamassa, Värttinä maailmanmaineessa. Uusi kansanmusiikki elää Suomessa vahvasti vaikka ei ole myyntilistojen kärjessä. Folklandia-risteilyllä tammikuussa esiintyi 134 eri kokoonpanoa ja Silja Europa oli niin täynnä väkeä, että ensi tammikuun risteily on jo myynnissä. Onneksi löytyy myös vanhan kansanmusiikin taitajia tallentamaan paikallista musiikkiperinnettä kuten Ilonen Polonen -levyn maailmalle saattaneet Säilyn pelimannit eli viulupelimanni Knut Säilyn perillisiä Ylivieskan Raudaskylästä oleva sisarustrio. Kolmikko kantaa sukunsa musikaalisia perinteitä muutenkin. Lapissa Kemijärvellä opettajana työnsä tehnyt Erkki Säily on soittanut kitaraa mm. AAHO-orkesterissa ja puhaltimia soittava Tapani Säily johtanut Raahen Laulutovereita. Omalla sarallaan tunnetuin on trion viulisti Helmi Järviluoma-Mäkelä, joka on soittanut ja laulanut Slobo Horo -yhtyeessä. Tunnettuus tulee tiedemaailmasta, kansanmusiikista väitöskirjansa tehnyt Itä-Suomen yliopiston kulttuurintutkimuksen professori näet valittiin äskettäin vuoden professoriksi. Ilonen Polonen tarjoaa puolituntisen suosittujen hääpelimannien Knut (1871–1948) ja Frans Säilyn (1874– 1929) ohjelmistosta periytyviä valsseja, polkkia ja yhden arkkiviisunkin. Pari kappaletta, Laula kukko -polkan ja ronskin nimen omaavan Koppelovitun valssin tuntenee monikin, jälkimmäisen yleisempi nimi on Morjensta Manta. Kun pelimanniyhtyeissä yleensä tämmätään harmonilla niin Säilyn Pelimanneilla soitinnus poikkeaa siten, että tämä osa on Tapani Säilyn bassoklarinetilla. Se tuo sointiin hieman erilaista lämpöä. Levyn 13 kappaleesta vain neljä on laulettuja, kahteen Erkki Säily ja Helmi Järviluoma-Mäkelä ovat tehneet sanat. Laulavat ne puhtaasti, kansanmusiikiksi vähän kliinisesti. Kokonaisuutena polskat ja valssit soivat yhtyeeltä osaavasti, tyylillistä paikallisuutta on kuultavissa. Yksittäinen erottuva namupala on Paikkalan lehemänkellot. Ei alussa kuultavien lehmänkellojen takia vaan siksi, että se voisi tarttua minkä tahansa nykyisenkin folkrock-yhtyeen ohjelmistoon. Ilosen Polosen löytää sähköisenä Spotify-palvelusta, mutta jos cd-levyn ja mukana tulevan hyvän informaatiovihkosen haluaa niin se onnistuu sähköpostitse sailyn. pelimannit@sailynpelimannit.fi parin kympin hintaan. AKI RÄISÄNEN › Säilyn pelimannit esiintyy Samuelin Poloneesi -tapahtumassa Oulussa 16. maaliskuuta. MUSIIKKI Ilonen Polonen ja vuoden professori Eläkeläinen 1/2019 25
Toinen huone T ervetuloa lukemaan vanhaa tuttua Runopysäkkiä, joka on saanut uuden vuoden myötä myös uutta luonnetta. Kuten vuoden viimeisessä lehdessä kerroinkin, tästä lähtien palsta jatkuu myös nettiin. Kun paperinen palsta on luettu, voi klikkautua runopysäkkinettiin, josta löytyy lisää luettavaa. Runopysäkki löytyy Eläkeläiset ry:n kotisivulta osoitteesta www.elakelaiset.fi/blogit. Tavallaan yhden huoneen sijaan käytettävissä onkin kaksi. Tällä kertaa netistä ovat luettavissa Heimo Seppäsen, Seppo Koskiman ja Eila Kolhasen runot palautteineen. Lukijatkin voivat kommentoida runoja, eikä toki kiellettyä ole viitata paperipalstallakaan julkaistuihin runoihin. Käyn taatusti aina välillä kurkkaamassa nettirunopysäkkiä, mutta moderaattorina tai verkkokeskustelun juontajana en toimi. Uudenmuotoisen pysäkin ansiosta entistä useampi runo julkaistaan ja myös entistä useampi pitkä runo julkaistaan. Niin Heimo Seppäsen kuin Seppo Koskimankin runot ovat jääneet pöytälaatikkoon juuri pituutensa vuoksi. Nyt kumpikin saa paikkansa runopysäkkinetissä. Rohkaisen kaikkia lähettämään runonsa sähköisesti tai ainakin koneella kirjoitettuna. Käsin kirjoitettuja runoja on usein vaikea tulkita, ja näin ollen virheitäkin saattaa syntyä. Kynnyskysymystä tästä en kuitenkaan tee ja suostun yhä myös puhtaaksikirjoittajan rooliin. Toiset tarjoavat runojaan runopysäkille kerran, toiset kerta toisensa jälkeen. Joillakin on runsaasti runoja ja niistä harmillisen pienen otoksen on voinut julkaista. Nyt uuden systeemin myötä tämäkin tilanne helpottuu. ”Kuin puhdas valkea lehti” Vuosi on jo hyvin vauhdissa – Leena Toivasen runon myötä palataan vielä aivan vuodenvaihteen tunnelmiin. Toivasen runo on rehti käyttöruno. Usein käyttörunot ovat nimenomaan onnittelurunoja, tunnelman kohottajia tai kronikoita. Ne voivat syntyä tilauksesta tai muuten vaan. Toivasen runoa voi lähes kuulla luettavan uudenvuodenillanvietossa. Olen usein kirjoittanut runojen rytmistä ja ääneen lukemisesta. Kun luin Uusi vuosi 2019 -runoa ääneen, jäin kuulostelemaan muutamia kohtia, kuten säkeitä ”Mitä tuoneekaan se tullessaan / ei meistä tietäne kukaan.” Niinkin pieni asia kuin tietäne-sanan korvaaminen tiedä-muodolla, tekisi rytmin sujuvammaksi. Tai: ”Rohkein mielin katsomaan / on viisainta lähteä mukaan.” Voisiko viisainta olla muodossa viisasta? Lempeydessään ja inhimillisyydessään Toivasen runo jättää positiivisen olon sekä tarjoaa toivotuksen alkaneelle vuodelle. Anja Säkkisen Väärinkäsitys-ru nossa vaikeaa asiaa sivutaan huumorin keinoin. Runossa naljaillaan mustasukkaisuudelle. Väärinkäsitys on myös runo oletuksista, joita niin helposti teemme. Oletusten varassahan puolestaan väärinkäsitykset elävät. Anja Säkkinen on kirjoittanut piiloviisaan, tiiviin runon, jossa on monta tasoa. Surua ja valoa Tuula Niemisen Talo syntyi ja kuoli -runo on syntynyt lapsuuskodin kohtalosta. Kirjoittaja kuvaa runoa lohturunoksi. Talo syntyi ja kuoli on puhutteleva runo aina otsikkoaan myöten. Runossa kiteytyy paitsi talon menetyksen tuska, myös luopumisen vaikeus ja haikeus kaikkiaan. Tuula Niemisen runokieli on elastista ja tarkoituksenmukaista. ”Talo jäi yksin, sairastui, kuoli.” Vähin viivoin piirtyy paljon. Kirjoittaja lopettaa runonsa LiiNIINA HAKALAHTI Lähetä runosi osoitteeseen Niina Hakalahti, Kukkolankatu 16, 33400 Tampere tai niina.hakalahti@sci.fi. ”Surullinen on kaunista sekin”, muisteli eräs tuttavani kuulemaansa sitaattia. sa Laukkarisen runosäkeeseen. Toiseen tekstiin viittaaminen, intertekstuaalisuus, on vahva keino runoudessa. Olisiko lopun säe voinut olla ilman johtolausetta (”runoili Liisa Laukkarinen”)? Runon lopussa – alaviitteenä – voisi mainita keneltä sitaatti on peräisin. Näin runon loppu olisi vielä koherentimpi. ”Surullinen on kaunista sekin”, muisteli eräs tuttavani kuulemaansa sitaattia. Tuula Niemisen runossa tämä pätee. Anneli Kukkosen Sairaana-ru no on aivan uusi, kirjoitettu tammikuussa. Sairaana on yhtä aikaa täynnä luopumista ja elämänhalua. Luin vastikään Tom Malmqvistin kirjan Joka hetki olemme yhä elossa. Traagisenkauniin romaanin nimi sopii kuvaamaan myös Anneli Kukkosen runon tunnelmaa. ”Olen ja tunnen”. Niin kauan kuin on elämää, olemme olemassa, tunnemme. Runo päättyy antiteesiin. Runon puhuja saa lohtua siitä, että toinen jatkaa elämää, kun oma aika on mennä. Surullisesta aiheesta kaunis ja valoisa runo. Rudolf ”Limppu” Lindbladin Marraskuinen aamu -runossa puhuRUNOPYSÄKKI KULTTUURI Väärinkäsitys Kirjeen sinulle kirjoitin. Ja postittamatta sen jätin. Sillä kertoivat sinun kulkevan kanssa naisen nuoren ja nätin. Eihän mieleeni juolahtanut: kun kulkee kadulla kaksi: että siinähän taivalta taitattavat yhdessä: isä ja lapsi. ANJA SÄKKINEN, SOTKAMO Uusi vuosi 2019 Vuosi entinen kaikkine vaiheineen jo loppuun asti ehti. Uusi vuosi eteemme aukenee kuin puhdas ,valkea lehti. Mitä tuoneekaan se tullessaan ei meistä tietäne kukaan. Rohkein mielin katsomaan on viisainta lähteä mukaan. Joku korteista katsoo tulevaa kysyy tietoa tuolta. Tarjooko mainetta,mammonaa vai tuottaako huominen huolta. Moni vuoden alussa lupauksen niin mielellänsä antaa, sitä vuoden mittaan mukanaan on toisinaan raskasta kantaa. Jos päättää alkaa laihduttaa pois vyötäröltä nuo kilot, silloin saattaa unohtaa elämän pienet ilot. Ei makeaa saisi mussuttaa, ei viiniä lasiinsa kaataa, salaattilinjalla täytyisi ruokailla kuntosalilla hiessä raataa. Elä täysillä päivä jokainen Älä turhia huolia kanna, ota vastaan mitä tuoneekaan ja itsesi iloita anna. Hyvää alkanutta vuotta kaikille lukijoille! LEENA TOIVANEN, KUOPIO 26 Eläkeläinen 1/2019
Vaikka Oodi on upea, on jokainen pieni sivukirjasto oodinsa arvoinen.” taan oksien grafiikasta, mutta runo on itsessään kuin grafiikkaa. Runoon on saatu ikuistettua arkisen hetken kauneus, eleettömästi ja vivahteikkaasti. Marraskuinen aamu onkin hyvin visuaalinen runo. Oodi ja monta oodia Satuin olemaan Helsingissä Oodi-kirjaston avajaisten aikaan. Oli kaunis aurinkoinen päivä, ja Töölönlahden rannalla olin tavannut paikallisen kuuluisuuden, valkoisen sorsan. Tuntui hyvältä jonottaa kirjastoon yhdessä muiden uteliaiden Talo syntyi ja kuoli Talo syntyi onnesta ja rakkaudesta se syntyi tulevaisuuteen. Talo oli kaunis, kaunein näillä main. Rakennukset pihapiirissä jokainen paikallaan tarkasti ja harkiten. Pihakaivo koivun vieressä. Polku taloon ja saunalle. Puutarha ja kukkaset. Talven hohtavat hanget. Ja valo, ja kirkkaus luonnosta lähtöisin. Valorinne. Ihmisen kokoista ja näköistä isän ja äidin omin käsin tehtyä. Tuli toinen aika. Talo jäi yksin, sairastui, kuoli. Puut kaadettiin laaja piha rytönä. Yhden ihmiselämän aikana saatoin nähdä ihmiskäden herkän viivan ja koneen voiman vailla tunnetta. Vielä eilen saatoin katsoa talovanhusta. Muistot jäljellä mielen sopukoissa, kuvissa, kirjeissä, kätten töissä joissakin. Äitiä ei näkynyt ikkunassa rakas käsi ei vilkuttanut. Verho paikalleen jähmettynyt. Mustat ikkunat sammunein silmin. ”Ja asiat eksyvät yhteyksistään”, runoili Liisa Laukkarinen. TUULA NIEMINEN, LEPPÄVESI Sairaana Kosketa minua olen ja tunnen lämmin kätesi olkapäälläni olen se mytty valkoisen lakanan alla Rakastan sinua, niin kuin aina väkevillä sanoilla suurilla, jotka ovat sinulle tutut Onnellista tietää, sinä jatkat minä jään ANNELI KUKKONEN, RAAHE Marraskuinen aamu Herään, silmät aukaisen ja ikkunasta katselen mustien oksien grafiikkaa vasten harmaata taustaa vessaan hiljaa laahustan riimejä mielessäin mutustan voisko olla herkempää vanhan miehen elämää RUDOLF “LIMPPU” LINDBLAD, HELSINKI kanssa. Vaikka oli toinen avajaispäivä ja melkoinen tungos, löysin oman lempipaikkani Oodista. Kolmannen kerroksen Kirjataivaan portailla oli hyvä istua, kirjoittaa vihkoon, ihailla näkymiä. Minusta on hienoa, että eduskuntataloa vastapäätä on kirjasto. Helmikuun kahdeksas on Lainan päivä. Kirjastoseura on kehittänyt Lainan päivästä kirjastojen PRja kampanjapäivän, jota on vietetty 80-luvulta lähtien. Joissakin kirjastoissa Lainan päivää vietetään vuosittain, vaikka periaatteessa sitä vietetään joka toinen vuosi. Kannattaa käydä katselemassa, mikä on oman kirjaston tilanne. Sain viime vuonna työni puolesta vierailla monessa pienessä kirjastossa. Vaikka Oodi on upea, on jokainen pieni sivukirjasto oman oodinsa arvoinen. Lämpimiä terveisiä esimerkiksi Kellokosken kirjastoon! Nyt suosittelen siirtymään nettirunopysäkille osoitteessa www.elakelaiset.fi/blogit, josta löytää muun muassa Seppo Koskiman Kirja kuuluu kaikille -runon. Se sopii hyvin kirjastojemmekin oodiksi. Runoja saa lähettää entiseen tapaan, niitä odotellen! TU O M A S N IK U LI N Eläkeläinen 1/2019 27
KULTTUURI H istorioitsija Teemu Keskisarja on purkanut monta Suomen historian myyttiä ja monen yleväksi sankariksi ja puhdassieluiseksi marttyyriksi korotetun persoonan henkilöhistoriaa kirjoissaan, joista uusimmat ovat C.?G.?E. Mannerheimin elämäkerta ja Aleksis Kiven ”elämänkertomus”. Myyttisestä, ylimaallisen jalosta sankarista ja sielukkaasta marttyyrikirjailijanerosta muotoutuu kirjoissa ihminen, jopa ns. tavallinen ihminen, kaikkine hyvine ja huonoine ominaisuuksineen. Siihen tarvitaan uutteran virallisten arkistojen tutkimisen lisäksi myös henkilökohtaisen elämän arkisia dokumentteja, sukulaisten kirjeitä ja ammoisia haastatteluja, tietoja perhesuhteista, asumisesta, tuttavapiiristä, elämäntavoista – kaikesta siitä jokapäiväisestä, jota ihminen elää ajattelematta, että hänestä joskus kirjoitetaan historiankirjoissa. Keskisarja on ollut ahkera kaivaja, paljon ennen julkaisematonta tulee Aleksis Kivestä Saapasnahka-tornissa esiin. Äidin kultapoika Aleksis ei syntynyt Stenvallin perheeseen valmiina nerona. Hän oli tavallinen, toimelias, eloisa maalaispoika, joka kulki mielellään metsässä, mutta viihtyi myös kaverijoukossa, jopa sen johtajana. Etevä hän kyllä oli, oppi lukemaan jo kuusivuotiaana kiertokoulussa, jatkoi papinkoulussa, ukko Granbergin hökkelikoulussa Helsingin Katajanokalla, sitten ruotsinkielisessä ala-alkeiskoulussa ja yläalkeiskoulussa, ”räpiköi” monien hankaluuksien jälkeen ylioppilaaksi, ja kirjoittautui lopulta 24-vuotiaana yliopistoon. Käsikirjoituksia – jonkinlainen Nummisuutarien esiastekin – oli piilossa piironginlaatikossa. ”Räpiköimistä” aiheutti alituinen rahapula, kurjat asunnot – ja oma laiskuuskin. Perhe kyllä tuki häntä, odotti hänestä suuria, nimittäin pappia. Jossain vaiheessa Aleksis itsekin halusi päätyä tähän pyhään tehtävään. Häntä ei suinkaan sorrettu, ei kotona eikä Helsingissä. Pienestä pojasta asti hän oli perheen suosikki, äidin kultapoika, joka sai runsaasti Teemu Keskisarja on persoonalliseen tapaansa luonut antoisan, paljon tietoa sisältävän ja herkullisen elämänkertomuksen. LUKUNURKKA K A N S I: M IK A TU O M IN EN Ihminen nimeltä Aleksis Kivi Teemu Keskisarja: Saapasnahka-torni – Aleksis Kiven elämän kertomus. Siltala 2018. KIRJA Teemu Keskisarja kirjoitti persoonallisen elämänkertomuksen särmikkäästä kirjailista. kyläyhteisössä erinomaisen kunnioitetusta pitokokista tuli hänen elämänsä tärkein nainen. Ilman Fanjunkarsin Charlottaa Aleksis olisi ehkä mennyt hunningolle, kun muiden boheemien tapojen lisäksi myös viina maistui. Charlotta oli ylenpalttisen huolehtivainen, Aleksis sai työhuoneen ja täyden ylöspidon, Charlotta siirsi jopa lehmän lypsyaikaa myöhemmäksi, että kirjailija Stenvall saisi aamiaisekseen lypsylämmintä maitoa. Suomen kansan harrasta uskoa Kiven askeettiseen ja kärsimystäyteiseen marttyyrinelämään ilmentää Veijo Meren 1970-luvulla julkaisema kirja Aleksis Stenvallin elämä, jossa hän todistaa – tai ainakin epäilee – että Charlottalla ja Stenvallilla oli seksisuhde. Kirjasta syntyi mahdoton huuto ja meteli, eihän nyt puhdasmielisellä Kivellä voinut olla sellaista moraalitonta suhdetta, ja vielä itseään vanhemman naisen kanssa. Seitsemän veljestä – lopun alku? Kiveä oli kehuttu, tuettu, arvostettu, mutta hänen merkittävimmästä teoksestaan Seitsemän veljestä alkoi alamäki. Areenalle astui pyhässä vihassaan professori August Ahlqvist ja jo sitä ennen vaikutusvaltainen Agaton Meurman, joka kirjoitti: ”Niin patalaiskaa sekä ruumiin että sielun puolesta tai sellaista tahdonvoiman sankaria ei varmaan maailmasta löydy, joka jaksaisi lukea läpi kirjan Seitsemän veljestä.” Kirja ei Meurmanin mielestä ole edes karikatyyri, ”se on helvetin vale”. Rusikoiminen oli todella rajua, kun ottaa huomioon, että elettiin suomalaistumisen aikaa, jolloin suomenkielisen kirjallisuuden kukoistus oli tärkeä päämäärä. Kivi oli aito ja aktiivinen suomenmielinen, siksi hän kirjoittikin suomeksi, joten aatteellista ristiriitaa ei hänen ja hänen haukkujiensa välillä ollut. Hänen veljeksensä eivät vain olleet sellaisia suomalaisia kuin suomalaisten toivottiin, ilmeisesti paremmissa piireissä jopa uskottiin olevan. Aleksis erakoitui Charlottan hoiviin, kärsi kovista päänsäryistä ja mielensynkeydestä, kirjoitti kangerrellen Margareta-näytelmää, johon ei oikein itsekään uskonut, himosi pois Fanjunkarsista, jossa sanoi hengittävänsä ”kuin tukahtuvan povesta.” ”Minua painaa hirveä ikävyys, mielen synkeys, se ehkä viimein perin hävittää minun sieluni”, hän kirjoitti. Loppu on tuttua historiaa: romahtanut mielenterveys, Lapinlahden sairaala kammottavine hoitoineen, kituminen Alpertti-veljen pienen torpan peräkamarissa – ja kuolema. Elämä kutistui pieneksi ennen kuin loppui, mutta kuoleman jälkeen seurasi suomalaisessa kulttuurielämässä ainutlaatuinen rehabilitointi, ylennys kansalliskirjailijaksi, jota kohtaan tunnettua kunnioitusta ja rakkautta ei kukaan kirjallisuuden eikä muidenkaan taiteiden alueella ole pystynyt ylittämään. Hänen parjattua Seitsemää veljestään luetaan yhä ja näytelmiä esitetään suurella menestyksellä. Teemu Keskisarja on persoonalliseen tapaansa luonut antoisan, paljon tietoa sisältävän ja herkullisen elämänkertomuksen särmikkäästä, ristiriitaisesta, hyveellisestä ja aika paheellisestakin ihmisestä, joka yhä voisi sanoa niin kuin sanoi kuolinvuoteellaan: ”Minä elän!” TUULA-LIINA VARIS H A N N A W ES EL IU S / S IL TA LA vapaata aikaa piirtämiseen, kirjoittamiseen ja luonnossa retkeilemiseen. Helsingissä hänellä oli hyviä ystäviä ns. paremmista piireistä ja yliopistossa ymmärtäjänä ja suojelijana mm. arvovaltainen professori Fredrik Cygnaeus. Hän sai perehtyä suureen maailmankirjallisuuteen, se laajensi maailmankuvaa ja kehitti omaa kirjoittamista. Nummisuutarit merkiksi läpimurtoa kirjallisuuteen ja sai merkittävän palkinnon. Sitä ennen Suomalaisen Kirjallisuuden Seura oli jo palkinnut hänet murhenäytelmästä Kullervo. Raju kritiikki tuli elämään vasta myöhemmin savolaiseen professoriin August Ahlqvistiin personoituneena. Charlottan hoivissa Fanjunkarsissa Keskisarja näkee Kivessä kaksi elämää vaikeuttavaa ominaisuutta. Hän poti esiintymiskammoa eikä hän onnistunut saamaan havittelemiaan naisia. Hän rakastui kyllä helposti, tanssijatar Alina Frasaan, keskiluokan tyttöön Albina Palmqvistiin ja tarjoilijatar Brita Almiin, mutta ei saanut vastarakkautta. Charlotta Lönnqvistiin hän ei rakastunut, mutta tästä tomerasta, aikaansaavasta, 28 Eläkeläinen 1/2019
Liput: 24 / 21 / 12 € Ryhmät: 21 € / hlö Käsikirjoitus ja ohjaus Heli Pitkänen Vuoksen Laulu 26.6. klo 18.30 en 28.6. klo 18.30 e-i 30.6. klo 15.00 04.7. klo 18.30 07.7. klo 15.00 10.7. klo 18.30 11.7. klo 18.30 14.7. klo 15.00 18.7. klo 18.30 20.7. klo 15.00 21.7. klo 15.00 01.8. klo 18.30 03.8. klo 15.00 04.8. klo 15.00 07.8. klo 18.30 08.8. klo 18.30 10.8. klo 15.00 NOKIAN KESÄTEATTERI 2019 Liput: Kylmänojankatu 3 ark. klo 11-17 050 346 8464 / 050 347 5102 Nokian Valtatie 1 www.nokianteatteri.fi Juha Drufva: Viisauden pelko on herran alku – Aforistisia pelastusmeditaatioita. Atrain & Nord 2018. AFORISMI ON VANHAN ihmisen laji. Nimittäin henkisesti vanhan tai ainakin aidosti aikuisen, sillä se edellyttää kykyä kiteytyksiin mutta myös kirjoittajan oman maailmankuvan juu rien ja rungon tunnustelua. Ilman toista ei ole toista. Pelkät tiivistelmät tuntuvat helposti paljaalta sananäppäryydeltä. Pelkkä taiteellinen vaikutelma ei yksinkertaisesti riitä, koska aforismi on myös kriittisyyttä ja etenkin itsekriittisyyttä. Siinä rakennetaan vähistä sanoista kokonaisia maailmoja, hentoja hammastikkutorneja, joissa pienikin liike väärään suuntaan aiheuttaa värähdyksiä ja tutinaa. Kuninkuuslaji, sanotaan, eikä turhan päiten. Juha Drufvan (s. 1955) vahvuudet ovat ennen kaikkea jälkimmäisessä. Pitkän linjan toimittaja, kriitikko ja filosofi tunnetaan paneutuneista, humanismin ja ajattelun historiaa sukupolvien ja vuosisatojenkin päähän hahmottavista artikkeleista. Aiemmista kirjoista mainittakoon teokset Unohdettuja ajatuksia etsimässä (2005) ja Köyhät ansassa (2013), joiden näkökulmat ovat esseistisen laveita ja herättävät ajatuksia. Drufva edellyttää lukijaltaan paljon, mutta antaakin. Nykyaikana unohtuu Ihmiset alistuvat vapaa ehtoisesti hengen orjuuteen VARKAUDEN KUNTORANNASSA teatteritoimintaa pyörittävä Teatterituotannot.fi tuo helmikuussa lavalle komedian Kahden naisen loukussa. Ensi-iltansa lauantaina 9.2. saava näytelmä kertoo Eerosta, aivan tavallisesta suomalaisesta miehestä, ja hänen kahdesta naisestaan, joiden molempien nimi on Pirkko. Eerona nähdään mikkeliläinen Ismo Kotro, jota 20vuotinen näyttelijänura on vienyt mm. Riihimäen Teatterin ja Savonlinnan Kaupunginteatterin kautta television Salatut elämät -sarjaan ja elokuvatuotantoihinkin. Hänen vaimonaan komediassa nähdään Eeva Eloranta, joka puolestaan on tuttu sekä valkokankaalta että tv-sarjasta Blondi tuli taloon, ja joka on kotiutunut jälleen näyttämölle oltuaan välillä tuottajana ja ohjaajana. Elorantaa nähdään tulevaisuudessa myös tv-sarjoissa, kuten sairaalasarjassa Syke, jossa hän esiintyy alkuvuoden 2019 jaksoissa. Omat mausteensa komediakeitokseen lisää rakastajattarena häärivä Matleena Mannerto, jota on nähty usein sekä Varkauden kesäteatterin että Varkauden Teatterinkin pakeilla. › Esitykset la 9.2. klo 14, la 16.2. klo 14, ke 13.3. klo 19 ja la 23.3. klo 14 Kylpylähotelli Kuntorannassa, Eevansalissa (Kuntorannantie 14, 78400 Varkaus, puh. 017 5601403). Eero (Ismo Kotro) on kahden naisen (Matleena Mannerto ja Eeva Eloranta) loukussa. Eevansalissa pyöritään Kahden naisen loukussa T. H EI N O N EN helposti, että journalismin ja kirjoittamisen tehtävä ei ole vain viihdyttää saati täyttää annettua tilaa, vaan jokainen työ rakentaa maail maa, jossa elämme. Juha Drufvan aforismikokoelma Viisauden pelko on herran alku on koko naisuudessaan valtakriittinen teos. Sitä kuvaa jo nimikin, joka on mukaelma vanhasta sanonnasta. Muutoinkin Drufva kutsuu kirjassaan ajatteluun ja vallankäytön kritiikkiin. Politiikka on jatkuvasti läsnä, lähtökohta tiukan kapitalismikriittinen. Herravastaisuus on itsestäänselvyys. ”Keisarin uusia vaatteita kutoneet kankurit olivat ensimmäisiä näkymättömän verkoston luojia”, Drufva kirjoittaa ja lause toimii avaimena koko teoksellekin. Maailmojamme hallitaan bluffein – ja me hyväksymme sen. Kuten Drufva huomauttaa toisaalla: ”Stanislaw Jerzy Lec: Orjien unelma ostaa markkinoilta itselleen isäntä. Pätevä analyysi ajastamme.” Kielellisesti kirja voisi olla hiotumpikin. Kuten jo vihjaisin, aforismi on hauras rakennelma. Monista Drufvan lauseista tekee mielessään vielä tiiviimpiä versioita, poistaa täytesanoja ja hakee mehukkaampia teon sanoja. Tiedostan, että kyse on pyrkimyksestä välttää sutkautuksellisuutta ja korostaa maailman monitulkintaisuutta. Asioilla on aina puolensa, useampi kuin kaksi. VILLE HÄNNINEN VANHAA SUOMALAISTA elokuvamusiikkia tarjoavat Suomifilmi-konsertit saavat jatkoa Finlandia-talossa Helsingissä 27.4. klo 14. Suomifilmi-kokonaisuuden on käsikirjoittanut pitkään suomalaista iskelmämusiikkia tutkinut Heikki Kahila ja sen pääorkesterina toimii vuonna 1923 perustettu Ykspihlajan Työväen Soittajat. Pääorkesterin seuraksi lavalle nousevat niin ikään Kokkolan Ykspihlajasta ponnistava solisti Sami Heinonen sekä pitkän linjan iskelmälaulaja ja filmitähti Pirkko Mannola, tangokuningatar Heidi Pakarinen sekä Dimitri Keiski. Konsertin juontaa Euroviisujen kommentaattorina ja Tangomarkkinoiden tuomarinakin tunnettu radiotoimittaja Tarja Närhi. Konsertin järjestäjä on Konserttitoimisto Kumpulainen Oy. Lippujen ennakkomyynti on käynnissä ja Eläkeläisille on tarjolla ryhmälippuja. › Tiedustelut: Heikki Ahonen, puh. 0400?933929, heikki.ahonen48@gmail.com. Suomifilmi-konsertti lupaa ”musiikkia sydämelle ja muistille” Juha Drufva KIRJA A N N IN A M A N N IL A Eläkeläinen 1/2019 29
T ammikuun 8. päivä julkistettiin Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian professori emeritus Antti Eskolan (1934–2018) viimeiseksi jäänyt mielikuvia ja niiden voimaa käsittelevä teos Vanhanakin voi ajatella. Tammelan Voimassa pidetyssä julkistamistilaisuudessa oli 150 henkeä. Tämänkin Eskolan teoksen kohdalla on helppo yhtyä sosiologi Risto Jaakkolan vuonna 1982 esittämään näkemykseen: ”Eskolan kirjoja on niin helppo lukea, että niiden kirjoittamisen on täytynyt olla vaikeaa.” Eskola korostaa, että vaikka liikkuminen tulee vaikeaksi ja elämänpiiri supistuu, voi kuitenkin ajatella. Mielikuvien avulla voi myös ohjailla elämäänsä ja tunnetilojaan. Asuimme Antti Eskolan kanssa Tammelan puistokadulla samassa talossa eri rapuissa seitsemännessä kerroksessa yli 20 vuotta. Haastattelin häntä useaan otteeseen myös Eläkeläinen-lehteen. Kesäkuussa 2002 Eskola totesi Eläkeläinen-lehden haastattelussa olleensa eläkkeellä jo viisi vuotta, mutta ei kuitenkaan tuntenut olevansa täyspäiväinen eläkeläinen: ”Siinä mielessä olen tietenkin eläkeläinen, että mitään pakkoa ei ole enää tehdä mitään jos ei halua. Jos olen väsynyt, niin silloin lepään. Mitään uusia harrastuksia ei eläkepäivinäni ole minulle siunaantunut. Professorin virkani vuoksi jouduin aikoinani matkustamaan ulkomailla ihan tarpeekseni.” Kuoleman lähestyminen teki Eskolan mukaan elämän jotenkin juhlalliseksi: ”Nuorempana elämä oli sellaista arkista kohellusta. Allekirjoitan väitteen, että vanheneminen tekee ihmisen jotenkin arvokkaaksi. Olisihan se upeaa, jos 70 vuoden rajapyykin saavuttaisi. Siihen minulla on aikaa vielä yli kaksi vuotta. Lapsenlapsilleni olen Antti-pappa.” Samanikäiset Antti ja Armi Kesäkuussa 2014 Eläkeläinen-lehdessä otsikoitiin, että Antti Eskola ja Armi Kuusela ovat kahdeksankymppisiä samana päivänä: ”Antti Eskola ja Miss Universum Armi Kuusela voisivat olla kaksoset, koska molemmat syntyivät 20. elokuuta 1934. Yhteistä heille on myös se, että molemmat nousivat julkisuuteen jo 1950-luvulla, tosin Armi Kuusela jo 17-vuotiaana voittaessaan Miss Universum -kisat Kalifornian Long Beachissä 29.6.1952.” Eskola kertoi kuulleensa uutisen Armin maailman kauneimmaksi valinnasta ollessaan levittämässä lantaa kotipellollaan Urjalassa: ”Olen käyttänyt Armin ja minun samaa syntymäpäivääni esimerkkinä siitä, että tähdet eivät kerro kohtaloamme. Tosin minulla on sellainen mielikuva, että ollessani Hämeenlinnassa armeijassa 1955, olin vartioimassa junavaunua, jossa Armi ja Gill Hilario olivat Suomen vierailullaan.” Vuonna 1999 ilmestyneessä muistelmateoksessaan Mikä henki meitä kantaa? (Tammi) Eskola jakoi ajattelijan uransa neljään jaksoon: kokeellisen sosiaalitieteen menetelmien kehittelijä, liberaali-vasemmistolainen yhteiskuntakriitikko, professori sekä uskonnon tarkastelija. Eskola ehti olla eläkkeellä tasan 21 vuotta, eli neljänneksen elämästään. Eläkkeellä hän julkaisi kymmenen kirjaa, professorina ollessaan 20.. Kysymyksiä sanomalehdelle Eskolan tie kulki Väinö Linnan (1920 –1992) tapaan Urjalan Honkolan kylästä Tampereelle. Yliopistosta valmistuttuaan hänen ensimmäinen työpaikkansa oli Helsingissä ”Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön työvoima-asiain osaston ammatinvalinnanohjaustoimiston menetelmänjaoston tilapäinen assistentti.” Lokakuussa 1960 Eskola muutti Helsingistä Tampereelle siirtyneen korkeakoulun mukana. Kirjassaan Eskola kehottaa esittämään sanomalehdelle kysymyksiä. Millainen on yhteiskunta, jonka lukemassani sanomalehdessä kohtaan? Millaisia toimijoita siinä on ja millaisilla kentillä he toimivat? Ketkä tai mitkä toimijat ja kentät tuntuvat kiinnostavilta, ketkä tai mitkä työnnän syrjään ja ohitan? Mihin valintani perustuvat ja mitä ne kertovat minusta: ”Jos sinusta, joka kirjaani nyt luet, elämä tuntuu tylsältä, niin teepä itsellesi tällaisia kysymyksiä ja mieti niihin vastauksia. Ainakin minua tällainen pohdinta piristää, etenkin jos voin vielä jonkun kanssa keskustella ja vertailla ajankäyttöämme.” Urheilua ei Eskola halunnut aamun lehdestä lukea, koska ”niitä riittää aina, jotka juoksevat, hyppäävät, heittävät, potkivat palloa, hiihtävät ja mitä kaikkea. Ei sitä touhua enää jaksa lehdestä seurata kuin otsikkoja silmäilemällä. Vain vanhaa rakkauttani nyrkkeilyä koskevat jutut luen tarkemmin. Myös kulttuurisivut käyn lävitse silmäilemällä, poimien jonkin yksittäisen kirjoituksen sieltä täältä.” Eskola ihmettelee, mikä häntä vaivaa, kun hän ei ole koskaan osannut fanittaa ketään ja hän on kiertänyt kaikki massatapahtumat kaukaa: ”Auttaisiko jos miettisi, millaisia ihmisiä mahtoivat 30-luvun Saksassa olla ne, jotka eivät lumoutuneet Hitleristä ja niistä mahtavista joukkonäytöksistä joita natsit järjestivät?” Vanhetessaan ihmiset erilaistuvat Eskola muistuttaa, että vielä Elvis Presleyn kuollessa elokuussa 1977 Helsingin Sanomien toimituksessa pohdittiin, oliko laulajan kuolemasta tarpeen kertoa ollenkaan: ”Itse en ollut tuolloin enää nuori, vaan 42-vuotias, Elviksen ikäinen, mutta ajattelultani kuin Helsingin Sanomien toimitus.” Eskola kertoo saaneensa vuonna 2016 ilmestyneen Vanhuus-teoksensa lukijoilta yli 500 kirjettä. Uusimman kirjansa kolmen vuoden aikana syntyneen tekstin hän järjesti niin kuin työ olisi tehty yhden päivän mittaan. Aamun arkisista toimista edetään esseiden kirjoittamiseen. Viimeisessä jaksossa ilta ja yön tulo herättävät omanlaisiaan mietteitä. Eskola muistuttaa, että vanhuudesta on vaikea sanoa mitään yleispätevää: ”Kun samana vuonna syntyneiden joukko vanhenee, se myös koko ajan erilaistuu. Vanhoina ovat saman ikäiset jo hyvin erilaisia, ja niin on myös heidän vanhuutensa.” Tampereella 31.8.2018 päivätyn esi puheen Eskola lopettaa vanhan Kivivuoren Jannen repliikkiin Pohjantähden kolmannen osan loppusivuilta: ”Päivä on tehnyt kierroksensa. Niinpä tämä jää myös viimeiseksi kirjakseni.” Kuusi päivää myöhemmin Eskola kuoli kotonaan Tammelan puistokadulla. Hänet haudattiin Kalevankankaan hautausmaalle lähelle Väinö Linnan, Veikko Sinisalon ja Juice Leskisen hautoja. JUHA DRUFVA Antti Eskolan päivä teki kierroksensa Antti Eskola: Vanhanakin voi ajatella – Mielikuvista ja niiden voimasta. Vastapaino 2019. KIRJA Vaikka liikkuminen tulee vaikeaksi ja elämänpiiri supistuu, voi kuitenkin ajatella. KULTTUURI Kun samana vuonna syntyneiden joukko vanhenee, se myös koko ajan erilaistuu.” 30 Eläkeläinen 1/2019
T eknologiamaailmassa ja muuallakin intoillaan robottien käytön laajentamisesta korvaamaan lukemattomia ihmisten hoidettavaksi tarkoitettuja tehtäviä, kuten hoitamaan ja huvittamaan vanhuksia ja touhuamaan yhtä ja toista myös koulumaailmassa. Robotithan ovat niin kivoja! Ne ovat mukavampia kuin ihmiset, eivät väsy, eivät kiukuttele, eivät tarvitse palkkaa, lomia eivätkä vapaapäiviä työstä, joka on ihmisen tekemänä sekä fyysisesti että henkisesti raskasta. Vanhusten ”eläinystävinä” ne ovat mainioita, ne eivät pure eivätkä raavi, niitä ei tarvitse syöttää eivätkä ne kaki lattialle. Mistä kaikesta riesasta päästäänkään tässä loppumattoman innovatiivisessa digimaailmassa? Toisaalta, mitä riesaa saadaan tilalle? MAAKUNTALEHTI KARJALAISEN ÄSKETTÄISESSÄ laajassa jutussa paljastuu suuri huoli varsinkin lasten valvomattomasta ja liiallisesta kännykänkäytöstä. Lääkäriseura Duodecimin julkaisemassa teoksessa Lapset, nuoret ja älylaitteet – Taiten tasapainoon kehotetaan asiantuntijoitten suulla vanhempia rajoittamaan pienten lasten ja laitteisiinsa liimautuneiden teinien ruutuaikaa. Monet vanhemmat kaitsennan osaavatkin, samoin koulut, joissa on säännöt kännykänkäytölle. Minua hätkähdytti Duodecimin teoksen ohje, ettei alle 2-vuotiaille suositella ruutuaikaa ollenkaan. Kuka isä tai äiti olisi niin pöljä, että iskisi kännykän lapsen käteen, kun hän vasta on oppimassa kommunikoimaan ihmisten kanssa? Teini-iän kasvupyrähdyksessä aivot taas herkistyvät mielihyvälle, jota tarjotaan somessa. Toisaalta sieltä saa myös negatiivisia kommentteja, joihin aivojen kipukeskukset reagoivat. En ole kehruujennyjen potkija, tarvitsen tietokonetta ja kännykkää itsekin joka päivä kirjoittamiseen, sähköposteihin, kirjanpitoon, tietojen hankkimiseen, soittamiseen ja tekstareihin. Somessa en ole enkä mene. Haluan pitää älyni korvieni välissä enkä koneessa. Minun ikäpolveni oppi kirjoitusja laskutaidon piirtämällä kirjaimia ja numeroita ruutuvihkoon. Kertotaulu piti osata ulkoa, ja siitä onkin ollut suurta hyötyä elämän varrella. Nyt kun tieto ja äly ovat koneessa, koululaisen täytyy tietää vain, miten konetta käytetään. Osaksi varmaan tämän muutoksen ansiosta on huolestuttavasti kasvanut niiden osuus, jotka peruskoulun käytyään eivät hallitse luku-, kirjoitusja laskutaitoa sen vertaa, että tulisivat sillä omassa arjessaan toimeen. KURJIN JUTTU ON vanhusten hoidon robotisoiminen, josta niin imelästi puhutaan. Huonokuntoinen vanhus on yhtä puolustuskyvytön kuin alle 2-vuotias ja yhtä kipeästi hän tarvitsee nimenomaan ihmisten välistä elävää kontaktia. Törkeää pakottamista harjoittaa mm. Telia, joka on asiakkaitaan kuulematta katkaissut piuhat lankapuhelinyhteyksistä. Pakotetaan kännykänkäyttäjiksi vanhuksia, joille lankapuhelin on ollut ainoa yhteydenpitoväline. Some on varsinainen ansa – rikosuutisista päätellen erityisesti tytöille ja vanhemmillekin naisille. Kovan kohun nostaneet Oulun tapahtumat osoittivat taas kerran, että kokemattomien nuorten neuvonta somen käytössä ja vaarojen tunnistaminen ovat aivan retuperällä. Pelätään kai, että bisnes kärsii, jos somesta kerrotaan ikäviä asioita. Helsingin Sanomien tekemässä puolueiden puheenjohtajien haastattelussa kysyttiin, miten Oulun tapausten kaltainen toiminta voitaisiin estää. Ainoastaan Vasemmistoliiton Li Andersson otti esille nuorten opettamisen tunnistamaan somen vaarat. On hyvä muistaa, että näitä lasten ja nuorten viettelijöitä eivät suinkaan ole vain maahanmuuttajat, samoissa puuhissa on myös suomalaisia miehiä. ”Mitä et itse tiedä, sitä et tiedä”, sanoi Bertolt Brecht. Se on oivallinen neuvo älyn pitämiseksi omien korvien välissä. Teknologian ihmeet on pidettävä palvelijoina, ei isäntinä; se kannattaa muistaa digihurman keskelläkin. TUULA-LIINA VARIS Kirjoittaja on Joensuussa asuva toimittaja, kolumnisti ja kirjailija. KOLUMNI Kännykkä kädessä kehdosta hautaan? Robotit eivät pure eivätkä raavi, niitä ei tarvitse syöttää eivätkä ne kaki lattialle.” Eläkeläinen 1/2019 31
ELÄMÄ K evättalvi lupailee jo tulevaa kesää, sen aurinkoista viestiä voi tukea ruokapöydässä. Runeberginleivosten sijaan voi tarjota pipareita juuston ja hedelmien kanssa, sydänpiparit sopivat myös ystävänpäivään. Parhaalta ruoka maistuu porukalla. Ehkä lähipiiristä löytyisi ystäviä tai naapureita, joiden kanssa voisi vuorotella ateriavalmisteluissa, niin että jokainen pääsisi vuorollaan valmiiseen pöytään syömään? Meillä on mökkinaapureiden kanssa perinteenä, että sauna ja sen jälkeen iltapala tarjotaan vuoron perään toinen toisillemme. SUOLAISTA JA MAKEAA PIIAN KEITTIÖSTÄ PIIAN KEITTIÖSSÄ valmistetaan rakkaudella ruokaa, joka tekee hyvää mielelle ja keholle ja ottaa huomioon myös ympäristön. Raaka-aineet ovat tuttuja ja edullisia lähikaupan tuotteita. Suolaa ja kovia rasvoja käytetään vähän, sen sijaan ruoat maustetaan monipuolisilla mausteilla. Valtaosa ruoista on terveellisiä ja ekologisia kasvisruokia, välillä herkutellaan: ei sillä ole väliä, mitä syö joskus, vaan sillä mitä syö aina. Ohjeet ovat pääsääntöisesti neljälle hengelle, valtaosa ruoista sopii pakastettaviksi tai ohjeet voi puolittaa. Mukavimmat ruokahetket koetaan yhdessä ystävien ja perheen kanssa! Spagettikastike syntyy kaurasta tehdystä ”jauhelihasta”. Helmikuun pöydässä loistaa kevätaurinko Aurinkoinen linssikeitto 2 rkl rypsiöljyä 1 iso sipuli 2 valkosipulinkynttä 1 tl cayennepippuria 1/2 tl kardemummaa 2 tl kurkumaa 2 cm pätkä tuoretta inkivääriä 400 g porkkanasosetta 2 dl punaisia linssejä 6-7 dl vettä 2,5 dl kaurakermaa 2 tl Pan-suolaa Lorauta öljy kattilaan, lisää silputtu sipuli, valkosipulinkynnet ja inkivääri sekä mausteet. Anna mausteiden kiehua hetki kuumassa öljyssä, niiden maku avautuu paremmin. Mausteiden rinnalla ei kaipaa niin paljon suolaa ruokaan. Suositusten mukainen 5 grammaa päivässä kerTEKSTI JA KUVAT PIIA RANTALA-KORHONEN Kauppoihin on ilmestynyt uusia kasvisperäisiä tuotteita, joilla voi helposti korvata lihan. Haluan antaa vinkkejä niiden käyttöön, ne ovat sekä terveyden että ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto lihalle. Helmikuun ohjeissa käytetään kaurasta tehtyä ”jauhelihaa” ja nopeasti kypsyviä punaisia linssejä, jotka ovat molemmat mainioita valkuaisaineiden lähteitä. Kaurapohjaiset maitotuotteiden vastineet sisältävät terveellisiä pehmeitä rasvoja ja kuituja. Siksi niitä kannattaa suosia ja käyttää ainakin rinnan perinteisten maitotuotteiden kanssa. 32 Eläkeläinen 1/2019
MINUN JUTTUNI tyy hyvin äkkiä, etenkin suolaisista lihavalmisteista ja juustoista. Lisää porkkanasose ja vesi – toki voit käyttää vastaavan määrän porkkanoita ja soseuttaa ne, mutta arkiruoassa voi hyvin oikaista puolivalmisteilla. Huuhtele linssit siivilässä kylmällä vedellä ja lisää ne keittoon. Anna kypsyä kannen alla kevyesti kiehuen 20 minuuttia. Lisää kaurakerma ja suola. Tarjoile kokojyväleivän kanssa, pinnalle voit ripotella siemeniä ja pähkinöitä. Kaurapellon bolognese 3 rkl rypsiöljyä 3 valkosipulinkynttä hienonnettuna 1 iso sipuli silputtuna 2 tl rouhittua mustapippuria 3 dl kokoonkeitettyjä silputtuja metsäsieniä 1 prk tomaattimurskaa 2 dl vettä 2 tl timjamia 2 tl basilikaa 2 tl rouhittua mustapippuria 1 tl Pan-suolaa 225 g Elovena-kaurajauhista Kuumenna öljy kattilassa, lisää sienet, sipuli ja valkosipuli ja kuullota niitä hetki kuumassa öljyssä. Lisää mausteet, tomaattimurska, vesi ja suola, anna kypsyä kannen alla poreillen puolisen tuntia. Lisää kaurajauhis ja anna kastikkeen kypsyä vielä 10 minuuttia. Keitä sillä välin täysjyväspagettia paketin ohjeen mukaan. Tarjoa kastike spagetin kanssa, voit sekoittaa sen italialaiseen tapaan valmiiksi spagetin sekaan. Sydämelliset juustopiparit (2-4 hengelle) 8 sydänpiparia 100 g valkohomejuustoa tuoreita viikunoita, omenoita tai päärynöitä Piparit sopivat mainiosti suolaisten juustojen kanssa, hedelmät raikastavat kokonaisuutta. Juustolla höystetyt piparit sopivat kahvipöytään tai viinilasillisen kanssa tarjottavaksi. Asettele tarjoiluvadille puolet pipareista, leikkaa juusto 8 viipaleeksi, aseta jokaisen piparin päälle juustoviipale, pane toiset piparit juuston päälle. Asettele lopuksi piparien päälle toiset juustoviipaleet ja koristele tuoreilla viikunoiden, omenien tai päärynöiden viipaleita. – KITARAN SOITOSTA innostuin vuonna 1950, itse opiskelin kun en muualta minkäänlaista opetusta saanut. Kaverini Veikko Vanhalan kanssa kiersimme ympäri Suomea Oulun Riemuradio -iltamissa soittamassa ja laulamassa. Laulut olivat etupäässä kupletteja, ne olivat siihen aikaan erittäin suosittuja. Vuonna 1952 voitimme Veikon kanssa epävirallisen Suomen mestaruuden levy-yhtiön järjestämässä kilpailussa. – Yhden kerran sitten olimme jo levy-yhtiön oven rivassa kiinni, että menemme tekemään sopimuksen ja muutamme Helsinkiin. Olin kuitenkin juuri mennyt kihloihin, joten irrotinkin otteeni rivasta ja palasin Ouluun. – Arkipäivät työskentelin lehtipainossa latojana ja viikonloppuisin soittajana ja laulajana. Latojan hommissa olin Kalevassa, sitten Liitossa ja käväisin Kemissäkin Pohjolan Sanomissa pari vuotta. Sitten takaisin Kalevaan jossa viimeiset 20 vuotta toimin vuorotyönjohtajana. Vuonna 1987 liityin sitten Oulun Työ väen Eläkeläisiin. – Kuorotoiminnassakin olen ollut pitkään mukana. Siltojen laulu -kuoron kanssa kävimme Petroskoissakin pitämässä konsertin. Myös meidän yhdistyksen Varttuneet-sekakuorossa olen ollut mukana vuosia, ja mieskuoron johtajanakin jonkin aikaa. – Musiikki on aina kuulunut isona osana elämääni ja tulee kuulumaan niin kauan kuin ääni kulkee ja kitara pysyy kädessä. Nuottien luku ei enää oikein onnistu, koska näkö on huonontunut niin paljon. Mutta eipä se paljon menoa haittaa, kun muisti pelaa. Pitkätkin laulut tulee ulkomuistista. › Pentti Hirvelä täytti 90 vuotta tammikuun 13. päivänä. Häntä haastatteli Terttu Taajoranta. Pentti Hirvelä on soittava ja laulava teräsvaari Musiikki on aina kuulunut isona osana elämääni ja tulee kuulumaan niin kauan kuin ääni kulkee ja kitara pysyy kädessä.” Musiikkimies Pentti Hirvelä asuu Oulun keskustan kupeessa Heinäpäässä. TE RT TU TA A JO R A N TA Eläkeläinen 1/2019 33
I hmiset ovat erilaisia. Toisilla on jo valmiiksi enemmän eväitä kohdata vastoinkäymisiä ja tukiverkot kunnossa. Joidenkin selviytymistaidot ovat heikompia. Hyväksi havaitut keinot muokkautuvat elämänkokemuksen ja persoonallisuuden mukaan. On hyvä tiedostaa, että selviytymistaitoja voi myös kehittää ja harjaannuttaa. – Mielenterveys.fi-sivustolla on julkaistu fyysistä sairastumista käsittelevä laaja aineisto, josta voi olla paljon apua. Olin itse tekemässä näitä sivuja ja siksi siellä on myös oma kertomukseni, Pirjo-Riitta Liimatainen sanoo. Hän työskentelee Suomen Mielenterveysseuran Itsemurhien ehkäisykeskuksessa ryhmätoiminnan suunnittelijana. – Sairaudet ovat yksi yleinen kriisiytymisen syy, jonka vuoksi palveluihimme turvaudutaan, Liimatainen kertoo. Tunteiden ristiaallokossa Kriisissä voi herätä monenlaisia tunteita, jotka hämmentävät ja saavat ihmisen pois tolaltaan. Selviytyminen vie voimia, vaatii kärsivällisyyttä ja aikaa. Kun sairastuu vakavasti, on paljon mietittävää ja järjestettävää. Monet pelkäävät tulevaa. Miten ihminen voittaa pelkonsa ja kauhunsa, kun tietää, että edessä on muutoksia, mahdollisesti myös kipua ja isoja leikkauksia? – Siihen vaikuttaa se, mikä elämäntilanne muuten on ja miten on selviytynyt aiemmista kriiseistä. Onko tukijoukkoja: ystäviä, puolisoa tai muita, joiden kanssa voi puhua ja käsitellä tulevaa, Liimatainen sanoo. – Jotkut meistä myös haluavat käydä asiat mielessään läpi ensin yksin ja vasta sitten jakaa tuntojaan muiden kanssa. Yleensä on hyvä ottaa selvää tulevasta keskustelemalla lääkärin kanssa. Mukana voi olla vaikka ystävä, jos tuntuu siltä, että ei osaa kysyä tai ei muista mitä on puhuttu. Kipuihin pitää saada lievitystä, se on jokaisen perusoikeus. Sitäkin voi selvitellä etukäteen, jotta tietää miten toimia mahdollisen leikkauksen jälkeen. Pelko on tavallinen ja normaali tunne hoitoa tai ison leikkauksen tuloa odotellessa. Tieto auttaa, kun sairastuu vakavasti Vakava sairaus yllättää, tasapaino järkkyy ja elämä pysähtyy hetkeksi. Kriisiin saa apua oikeasta, riittävästä tiedosta. Löytyy tie eteenpäin. TEKSTI INKERI AALTO KUVA SINI NYKÄNEN Mielenterveysseuran PirjoRiitta Liimatainen on työssään auttanut lukuisia ihmisiä selviytymään kriisistä. Hän on itse kokenut vakavan aivosairauden ja hänen omakin tarinansa löytyy sivustolta. – Jos voi, niin kannattaa luottaa siihen että pääsen tästä yli ja elämä vähitellen normalisoituu. Kriisikeskukset auttavat Suomen Mielenterveysseuralla on 22 kriisikeskusta eri puolilla maata. Niiden palvelut ovat maksuttomia eikä lähetettä tarvita. Vastaanottoaika järjestyy yleensä viikon sisällä. Palveluja voi käyttää myös nimettömänä. Kriisikeskuksiin voi myös soittaa ja siten saada keskustelu apua. Läheskään kaikkiin puheluihin ei valitettavasti ehditä vastata. Kriisipuhelin päivystää numerossa 010 195 202 arkisin klo 9–7 sekä viikonloppuisin ja juhlapyhinä klo 15–7. Kriisikeskukset: www.mielenterveysseura.fi/ fi/tukea-ja-apua/kasvokkain/ kriisikeskusverkosto – Niin ihminen reagoi uuteen ja tuntemattomaan. Jos on voimia niin voi opetella vaikkapa rauhoittamaan itsensä hengitystekniikoilla. Voi hyödyntää niitä keinoja, joilla aikaisemmin on selvinnyt ja jotka ovat helpottaneet vaikeaa oloa. Itsesääliin vaipumisesta ainakin hetkittäin on melkein jokaisella kokemusta. – Itsesääli ei sinällään ole paha asia, jos siitä pääsee yli. Kaikki tunteet ja ajatukset ovat oikeutettuja. Jos jää paikalleen johonkin tunteeseen tai ajatukseen, kannattaa puhua asiasta jonkun läheisen kanssa, soittaa potilasjärjestöön tai valtakunnalliseen kriisipuhelimeen. Apua voi hakea apua esim. kriisikeskuksesta tai terveysasemalta. Kriisissä vointi vaihtelee ja se on normaalia, on yläja alamäkiä. Ensin vaihtelut ovat suuria, mutta vähitellen ne loivenevat, Liimatainen lohduttaa. Tilanteet vaihtelevat, sairauden kulku vaihtelee ja mielialat vaihtelevat. Toivo ja epätoivo vaihtelevat. Jokaisen on tärkeää tunnistaa ne asiat, jotka itseä vahvistavat ja auttavat selviytymään. Jo se, että pitää itsestään ja hyvinvoinnistaan huolta, on tärkeä selviytymiskeino. On hyvä tehdä itselle mieluisia asioita ja osata luopua sellaisesta, mikä vie liikaa voimia. Pirjo-Riitta Liimatainen korostaa, että toipumiselle pitää antaa riittävästi aikaa. Ensin pitää toipua fyysisesti ja sen jälkeen on psyykkisen eheytymisen vuoro. Mitään aikarajaa sille ei ole olemassa. Tärkeä puheyhteys Pään pistäminen pensaaseen ei auta. Vaikeatkin asiat pitää nähdä ja kohdata, jotta pääsee eteenpäin. Sureminen on tärkeää silloin, kun sen aika on. Sen jälkeen helpottaa. – Jos tuntuu siltä, ettei pääse millään yli tapahtuneesta ja arki vaikeutuu, on hyvä miettiä ulkopuolista keskusteluapua tai sopeutumisvalmennusryhmiä. Myös potilasyhdistyksistä saa hyvää tietoa ja opastusta, Pirjo-Riitta Liimatainen rohkaisee. Joskus ihminen menee kriisissään täysin lukkoon, haluaa eristäytyä eikä suostu puhumaan asiasta kenenkään kanssa. Mikä neuvoksi? – Silloin lähellä olevat ihmiset ELÄMÄ 34 Eläkeläinen 1/2019
Monipuolinen tietopaketti SUOMEN MIELENTERVEYSSEURAN sivustolla kerrotaan vakavan sairastumisen aiheuttamasta psykologisesta kriisistä, sairastumiseen liittyvien vaikeuksien käsittelystä sekä henkisen tuen ja avun mahdollisuuksista sairauden kohdatessa. Aineisto on suunnattu henkisen tuen ja avun lähteeksi sairastuneille, heidän läheisilleen ja verkostoilleen. Siitä on myös apua sairastuneiden kanssa työskenteleville ammattilaisille sekä muille tukijoille. Sivustolla vakuutetaan useammassakin kohdassa, että on tärkeää kohdata eteen tulevat asiat realistisesti ja päästä niiden kanssa sinuksi. Aineistossa käsitellään myös elämän päättymistä: ”kuolema kuuluu kuitenkin osaksi elämän kiertokulkua: joudumme jokainen kohtaamaan sen joskus niin itse kuin läheisten ja tuttujen poismenon kautta. Siksi kuolemaa saa pohtia, ja siitä on hyvä puhua. Sairastumisen yhteydessä asian pohtiminen ja siitä puhuminen on erityisen tärkeää: sitä kautta asiaan voi löytyä luonteva suhde.” › www.mielenterveysseura.fi/sairastuminen-voi-olla-kriisi ovat tärkeässä roolissa. Heidän kannattaa olla aktiivisia ja yrittää saada ihminen ymmärtämään avun vastaanottamisen tärkeys. On hyvä olla sinnikäs, vaikka toinen vastustelisi tai suorastaan vihastuisi lähestymisyrityksistä. Toisaalta sairastuneen lähipiirissä voi kuitenkin olla henkilöitä, joiden läsnäolo vie enemmän voimia kuin antaa. Tällöin on välttämätöntä, että sairaalla on rohkeutta sanoa, kenen seuraa hän ei toivo ja että hänen tahtoaan kunnioitetaan. – On hyvä rajata sellaisia ihmisiä pois läheltä, jotka rasittavat ja tuottavat pahaa oloa. Läheiset ovat tärkeitä tukijoukkoja, mutta aina kannattaa turvautua ammattiapuun, kun sitä tuntee tarvitsevansa. Apua ja lohtua on saatavissa, sitä pitää vain etsiä ja ottaa vastaan. Jotkut saavat myös helpotusta siitä, että kirjoittavat tunteensa ylös. Elämän rajallisuus Kuolemasta ei ole helppo puhua ja sitä on usein vaikea jopa ajatella. Jokainen vaikean sairauden kokenut on sitä varmasti kuitenkin välillä pohtinut – joskus jopa toivonut. Mutta elämän voittaessa ihminen palaa takaisin arkeensa ja sen turvallisuutta tuoviin rutiineihin. Miten kuolemaan voi valmistautua? – Tähän vaikuttaa se, minkä ikäinen kuoleva ihminen on ja mikä on hänen elämäntilanteensa: onko hänellä lapsia, perhettä jne. Valmistautuminen kuolemaan on isossa roolissa. Olisi todella tärkeää, että silloin kun toivoa parantumisesta ei enää ole, käsiteltäisiin asiaa kaikkien osallisten kanssa. Pirjo-Riitta Liimatainen kertoo, että monet tekevät videoita ja äänitallenteita tai kirjoittavat. Niihin suremaan jäävät voivat palata aina silloin kun siihen tuntevat tarvetta. – Voimakkaat tunteet ovat normaaleja silloin kun tietää kuolevansa. Pelkoa ja vihaa voi olla paljon. Siitä huolimatta ei pitäisi karttaa kuolemasta puhumista niin pahalta kuin se tuntuukin. Kuolevalla ihmisellä tulisi olla rakkaat ihmiset lähellä kuoleman lähestyessä. Olisi hienoa, jos pystyttäisiin muistelemaan yhdessä myös mukavia, hyviä ja iloisia asioita, joita on yhdessä koettu sekä nauttimaan niistä asioista, joihin on vielä mahdollisuus. – Kuolema voi olla myös kaunista ja rauhallista, kun perustarpeet on hoidettu ja kivunlievitys on kunnollisesti tehty. Kun kuolemaan on valmistauduttu ja varauduttu, voi sureminenkin olla hieman helpompaa niin lohduttomalta kuin rakkaan ihmisen kuolema tuntuukin, Pirjo-Riitta Liimatainen sanoo. Lähteet: Mielenterveysseuran tiedote ja sivusto www.mielenterveysseura.fi/sairastuminen-voi-olla-kriisi Kaikki tunteet ja ajatukset ovat oikeutettuja.” Eläkeläinen 1/2019 35
ELÄMÄ E läkeläiset ry julkaisee piakkoin kolmannen liikuntajulkaisunsa. Julkaisun aineisto kuvattiin joulukuun alkupuolella Varalan urheiluopistossa Tampereella järjestetyllä kurssilla. Kurssi oli monikulttuurinen, mikä tulee näkymään myös julkaisussa. Myös aikaisempien julkaisujen aineisto on kuvattu monikulttuurisilla kursseilla. Tällä kertaa mukana oli alun perin kuuden eri kansallisuuden edustajia, kun kantasuomalaiset lasketaan mukaan. Jos mukana ollut ikämiesten liikuntaryhmä Kävelypässit lasketaan omaksi kansallisuudekseen, laajenee kulttuurien kirjo vielä. Alueellisestikin joukko oli edustava: mukana oli helsinkiläisiä, espoolaisia, tuusulalaisia, järvenpääläisiä, hyvinkääläisiä, vantaalaisia, tamperelaisia ja olipa joukkoon päässyt livahtamaan myös yksi lempääläiseksi muuttunut kävelypässi. Niin, että hyvä ja monipuolinen ohjekirjasesta tulee jo tälläkin perusteella, saati siksi, että sen kuvat ja kuvausten ohjaus ovat liikunnanopettaja, Eläkeläisety ry:n monikulttuurisuustyön suunnittelijan Eva Rönkön takuutyötä. Julkaisu keskittyy tällä kerralla perusliikkeisiin, jotka on jaoteltu kahdeksaan ryhmään. Esillä ovat yleisliikkeiden ja liikkuvuuden lisäksi käsien ja jalkojen voimaliikkeet sekä pakara-, selkäja kylkiliikkeet. Eläkeläiset ry:ltä uusi liikuntajulkaisu Monikulttuurinen ryhmä kuvasi laajan aineiston Tampereen Varalassa. – Liikkeitä on yhteensä 55 ja kuvia paria vaille sata. Ohjeisto on siis todella monipuolinen. Ryhmien ohjaajat voivat rakentaa siitä miltei loputtomasti erilaisia liikeyhdistelmiä, jotka vastaavat ryhmien jäsenten lihasja yleiskuntoa. Liikuntaryhmien ohjelma monipuolistuu ja eri lihasryhmät saavat juuri niille sopivia harjoitteita, sanoo Eva Rönkkö silminnähden tyytyväisenä liikuntakurssin tuloksiin. Perusliikkeet-ohjelma julkaistaan ensin netissä. Ryhmien ohjaajat ja mikseipä yksittäiset liikunnan harrastajatkin voivat tulostaa sieltä kulloinkin tarvitsemansa määrän liikkeitä. Rönkkö toivoo, että järjestön varat antavat myöten painetun kirjasen julkaisemiseen mahdollisimman pian. Eläkeläiset ry:n liikuntajulkaisuja -sarjassa julkaistiin ensimmäisenä opas kuminauhaliikkeistä. Toisena julkaisuna tehtiin vihkonen tasapainoliikkeistä. TEKSTI JA KUVAT PEKKA ISAKSSON KUN ELÄKELÄISTEN KURSSILLA ja perusliikkeiden kuvauksissa oli mukana myös Kävelypässit-ryhmä, se sai käyttää toisen kurssipäivän puolikkaan omaan ohjelmaansa. Kurssilaiset saivat pikaesittelyn ryhmän toimi toiminnasta ja huomattavasti yksityiskohtaisemman opastuksen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen IKINÄsuorituskykytestiin. Kurssin yhteisen osuuden päätti kaikille halukkaille tehty testi. Kävelypässit vielä jatkoivat vierailuaan Tampereella tutustumalla opastetulla kierroksella ja omin nokinkin Työväenmuseo Werstaan näyttelyihin. Vapauden museo -näyttely kuvaa itsenäisen Suomen historiaa tavallisen kansan näkökulmasta. Siinä kerrotaan, kuinka keisarinvallan alla eläneestä luokkayhteiskunnasta on kasvanut hyvinvointivaltio. Päänäyttely on tällä hetkellä ja vielä parin vuoden ajan Meirän kaupunki. Se kuvaa työelämän muutosta ja asumista ja esittelee muun muassa vanhan osuuskaupan myymälän, työväen säästöpankin konttorin ja kirjapainon. Tuttuudessaan ne tarjosivat niin paljon jutunjuurta, että pässit hädin tuskin selvisivät ulos museosta ennen sen sulkemisaikaa. Pässit opettivat tekemään IKINÄ-testin Antti Honkonen (vas.) ja Hannu Hurme opastavat vertaistestaajiksi koulutettavia IKINÄ-testin tekemisessä. Perusliikkeissä käytetään vähän apuvälineitä. Sakari Mäkinen on sentään saanut tuolin alleen pyöräilyliikkeessä. Hannele Pitkä-Liukkosen vauhdikas jalkaliike kuvauksissa. 36 Eläkeläinen 1/2019
pailuissa näkyy muun muassa hyppylajien urheilijoiden elekielessä ennen suoritusta. Minun mielikuvaharjoitusteni pääpointteja on ollut kaksi. On otettava rauhallisesti ja tosi hankalina hetkinä on muistutettava itseään, että on käynyt tämän jo läpi: olen selvittänyt itselleni tupakoinnin haitat ja lopettamisen mahdolliset hyödyt. Toistaiseksi ei ole ilmaantunut mitään, joka osoittaisi minun olleen niitä arvioidessani väärässä. Kaikessa ohjeet eivät ole oikeassa. Väärä on väite, että tupakanhimo menee nopeasti ohi. Ehkä tapatupakoinnin muistijälki saattaa jossakin tapauksessa olla niin ohut, että pahin himo hellittää muutamassa minuutissa, mutta minusta väite yleensä on liian toiveikas. Kaikki tupakointi ei ole tapatupakointia. HIENO KIRJALLISUUSMIES ja kirjallisuuden professori Kari Sallamaa T upakoinnin lopettamisohjeissa kehotetaan varautumaan tilanteisiin, joissa on aikaisemmin sytyttänyt savukkeen tavan vuoksi. Tällaisia kaikkien tupakoijien tuntemia tilanteita ovat muun muassa ruokailun ja kahvittelun jälkihetki, saunatai muun oluen siemaisu, työtehtävän aloittaminen ja sen päättäminen ja mikä tahansa tuumaustauko. Ohjeiden mukaan on hyvä miettiä korvaava toiminta tai välttää kokonaan sellaisia tilanteita, joissa on tupakoinut. Hyvä ohje, joka kannattaa ottaa tosissaan. Varsinkin tupakattoman elämän ensi viikkoina oli vaikeinta kiertää tapatupakoinnin kehoon ja mieleen jättämät muistijäljet, jotka vaatimalla vaativat nikotiinia. Tällaisia usein toistuvia kriittisiä hetkiä olivat juuri nuo edellä mainitut ja muutama muukin. Jotenkin selvisin niistä, ja vähitellen tupakanhimo näissä tilanteissa on hellittänyt, nyt joissakin tilanteissa kadonnut kokonaan. Selviytymistä helpotti varmasti se, että olin osannut varautua hankaliin hetkiin lukemalla ohjeita, muistelemalla entisiä kokemuksia ja pitämällä vuosi sitten keväällä Lempäälän terveyskeskuksesta saamaani päiväkirjaa tupakoinnista. Itselleni olen todennut parhaaksi keinoksi eräänlaisen siedätyshoidon. Tein aluksi kaiken juuri niin kuin ennen tupakanpolton lopettamista: menin kahvin kanssa ja ruokailun tai lenkin jälkeen kelpo lepotuoliini terassille, istuuduin ja rentouduin. Istuskelin siinä hetken jos toisenkin, haistelin vierestä leviävää ihanaa tupakan aromia ja siedätin itseäni uuteen olotilaan. ILMEISESTI MINUA AUTTOI varhaisessa vaiheessa, kenties jo ennen tupakoinnin lopettamista, syntynyt oivallus, etten pääsisi mihinkään pinttyneen tapatupakoijan osastani ja vah vasta nikotiiniriippuvuudesta. Toinen haa-elämys oli se, että aloin tupakointia lopettaessani kartoittaa mielikuvaharjoittelulla vaikeita tilanteita ja kartuttaa kuvitteellisia keinoja niiden ylittämiseksi. Urheiluvalmennuksessa on pitkään käytetty mielikuvaharjoittelua, joka kilTUPAKATTA PEKKA ISAKSSON Kirjoittaja on eläkkeellä oleva Eläkeläiset ry:n tiedotussihteeri, joka lopetti tupakoinnin viime kesänä. Siedätystä ja mielikuvaharjoituksia Stumppaajankin paheiden äiti on joutilaisuus.” opetti aikoinaan meitä nuoria ja vähän varttuneempiakin opiskelijoita ja tutkijan uralle aikovia, että omia kokemuksia ei pidä yleistää tieteellisiksi väittämiksi. Rohkenen kuitenkin kertoa vielä, että minusta tai ainakin minulle tupakanhimon pahin laji on hiljalleen kasautuva himo, joka jäytää miltei musertavan voimakkaasti mieltä ja kehoa. Se ei totisesti mene ohi hetkessä. Sitä ei voi helposti nujertaa. Tuntuu siltä, että vain kova ruumiillinen tai henkinen ponnistus voi purkaa sen. Minulla sellainen tupakanhimo näyttää liittyvän pitkäkestoisien urakoiden päättymiseen tai muuten tapatupakoinnin lyhyitä hetkiä pitempiin kausiin. Muuten en osaa selittää, että joulunaika oli vaikea. Siihen liittyi erään kirjan uusintapainoksen saattaminen loppuun viime syksynä. Muutenkin joulu on aina ollut minulle toisaalta kiireisten, mutta rentouttavien valmistelujen, kuten jouluruokien tekemisen, ja toisaalta levon aikaa. Tupakoinnin lopettamisessa on myös levon ja rentoutumisen hetkinä oltava varuillaan. Niinhän meille on aina opetettukin: joutilaisuus on paheiden äiti. › Tupakatta-blogi on luettavissa osoitteessa www.elakelaiset.fi/blogit. 12 3R F Eläkeläinen 1/2019 37
YHDISTYKSET ETELÄ-VANTAAN Eläkeläisten vil kas syystoimintakausi päättyi perinteiseen Puurojuhlaan. Puheenjohtaja Ari Martinaho toivotti salillisen juhlaväkeä tervetulleeksi. Oman yhdistyksen tiernapojat astelivat lavalle kaikessa komeudessaan. Kultatähdin koristellut viitat ja arvon mukaiset kruunut sekä puiset miekat ja tähtipojan pyörittelemä tähti ovat yhdistyksen käsityön taitajien valmistamia. Juhlaa jatkoi kansantanssiryhmä vauhdikkailla tonttuleikeillä. Kara o keryhmä oli koonnut kuoron joka esitti kauniita joululauluja. Puheenjohtaja esitti ohjelmanumeroiden vä lissä tunnelmallisia joululauluja. Jouluisen juhlan kohokohtana on onnitella ja ojentaa punaiset ruusut vuoden 2018 aikana merkkivuosia täyttäneille yhdistyksen jäsenille. Onniteltavia 65–93-vuotiaita oli 39. Pentti Vierroksen ottamassa kuvassa ovat tilaisuuteen paikalle päässeet onniteltavat. Tilaisuuteen varatut sata annosta riisipuuroa ja luumukiisseliä lusikoitiin vaikeuksitta parempiin suihin. Kun päästiin joulukahveille niin ovelta kuului reipas kolkutus. Punaposkinen laulava joulupukki saapui paikalle lahjakääröjen kanssa. Lahjapaperien rapinan ja vilkkaan puheensorinan läpi olin kuulevinani, että kerholaiset lauloivat; ”kiitos, kiitos kiltti pukki…” MARJA-LIISA VILJAMAA TOIMINTA P EN TT I V IE R R O S Omien taitajien ohjelma kruunasi Etelä-Vantaan toimintakauden Ruusujen aikaa Etelä-Vantaan Eläkeläisissä. Kuvassa ovat tilaisuuteen paikalle päässeet onniteltavat. Etelä-Vantaan Eläkeläiset ry:n toimintasuunnitelmassa 2019 huomioidaan Eläkeläiset ry:n 60-vuotisjuhlavuosi ja eduskuntaja eurovaalit. Yhdistystoiminnassa ollaankin vakavan paikan edessä kun keskeiset toimijat haluavat ansaitsemilleen ”eläkepäiville”. Taloudenhoitaja Pertti Vuorio on hoitanut tehtävää pitkälti yli kymmenen vuotta asiantuntemuksella ja vastuullisesti. Samoin matkavastaava Raine Mäkinen halusi luopua pestistä jota on hoitanut viisi vuotta. Tiistaikerhoissa olemme saaneet viikoittain katsauksen matkoista ja menoista. Heille lämpimät kiitokset. Ja uusilla toimijoilla on tiedossa, että heidän apunsa tukensa on saatavilla jatkossakin. Kun tutustumistyötä ja keskusteluja käytiin, niin löytyi henkilöitä jotka vuorollaan astuivat remmiin. Talousasioita hoitavat jatkossa Pirkko Sillfors ja Kristiina Linna. Allekirjoittanut alkaa harjoitella matkavastaavan pestiä ja kaveriksi lupautui Eila Tulonen. Johtokunnan päätöksen mukaisesti uudet toimijat ilmoitettiin tuoreeltaan Eläkeläiset ry:n koulutuksiin Kuntorannassa. MARJA-LIISA VILJAMAA Juhlavuosi, vaalivuosi ELÄKEJÄRJESTÖT Kempeleessä suunnittelivat ruskaretkeä, mutta Kempeleen Eläkeläiset pistivät retken pystyyn, kun vain heillä oli reippaita lähtijöitä riittävästi. Maanantaina klo 9. suunnattiin bussin nokka kohti pohjoista ja Kittilän Leviä. Matkalla myytiin arpoja ja yhteislaulu kaikui kuuluvasti Mauno-hanuristin säestyksellä. Tervolassa jaloittelimme ja vielä Lohinivassa kahvittelimme. Perillä majoituttiin Sokos-Hotelli Leviin ja nautittiin yhdessä maittava ja runsas illallinen. Sen päälle toiset menivät saunaan tai levähtämään ja toiset karaokebaariin laulamaan. Tiistaina tututumiskohteena oli Samiland-näyttelykokonaisuus, jossa poroisäntä Ante Aikio esitteli saamelaisten historiaa ja nykypäivää sanoin, kuvin ja esittämällä joikuja. Koko tutustumisen ajan meitä seu rasivat tv-uutiskuvaajat, ja Pirjoa ja Mattia toimittaja haastattelikin. Esittelyn jälkeen siirryimme tunturin huipulle ja toiset nousivat vielä gondolihissillä ihailemaan huimaavan kaunista tunturimaisemaa. Hotellilla Veikko kaivoi esiin bingokoneen ja taikoi vielä hyvät palkinnotkin ja niinpä iltapäivä kului rattoisasti bingoa pelatessa. Keskiviikkona tutustuimme Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon, vaikka sää ei ulkoilua varsinaisesti suosinutkaan. Palatessa kiertelimme ja katselimme tunturimaisemia auton ikkunasta. Koska aikaa jäi ennen illallista, pidimme yhteislaulutilaisuuden Maunon säestäessä. Torstaiaamuna lähdimme paluumatkalle. Pysähdyimme Vihreällä pysäkillä ja ihailimme vielä Kukkolankosken kuohuja. Viimeinen pysähdys Kuivaniemen Merihelmessä ja sitten olimmekin jo kohta kotona hieman väsyneinä, mutta henkisesti vireinä ja paljon uusia kertomuksia rikkaampana. Koko matkan kruunasi, kun tv-uutisryhmän taltiointi esitettiin Ylen Oddasatja TV1:n uutislähetyksissä. Näin Kempeleen Eläkeläisten ruskaretkeläiset nähtiin koko Suomessa. VELI HELMERI Kempeleen Eläkeläisten ruskaretki sai valtakunnallista tv-näkyvyyttä Keskellä Samiland-näyttelyn opas, poroisäntä ja joikutaiteilija Ante Aikio. REISSUSSA 38 Eläkeläinen 1/2019
Teatteriloma 1 vrk alk. hlö/2hh................................................ 67€ 1 vrk alk. hlö/2hh...................................... 115€ Hinta sisältää teatterilipun Kuntorannassa esitettäviin Teatterituotannot.? :n näytökseen tai Varkauden Teatterin näytökseen, aamiaisen ja kylpylän vapaan käytön aukioloaikoina. Kysy myös puolihoitoa. Viron hinnoilla -paketti 4 vrk puolihoito, hlö/2hh............................. 220€ Hinta sisältää: 4 x Hyvänolon aamiainen buffetista 4 x Päivällinen buffetista 1 x Hydrovesihieronta 20 min 1 x Parafangosavi 20 min 1 x Hieronta 15 min 1 x Yrttikylpy 20 min (hoitojen listahinta on 80 €) Kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön aukioloaikoina. Voimassa 31.5.2019 saakka, ei juhlapyhinä. Paikkoja rajoitetusti, varattavissa varaustilanteen mukaan. Kevään 2019 ryhmäspecial (min. 10 henkilöä) 9.–13.4., 23.–27.4. tai 28.5.–1.6. Pakettiin kuuluvien hoitojen lisäksi 3 x Vesijumppa 1 x Terveysluento Pääsiäisloma 3 vrk puolihoito, alk. hlö/2hh..................... 156€ Hinta sisältää aamiaiset ja päivälliset, kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön aukioloaikoina sekä Pääsiäisen ohjelman. Voimassa 19.-22.4.2019 tai 20.-23.4.2019. Äitienpäivä kylpyläloma 2 vrk alk. hlö/1hh................................................ 95€ 2 vrk alk. hlö/2hh........................................... 80€ Hinta sisältää majoituksen, Hyvän olon aamiaiset, 12.5.2019 Äitienpäivälounaan klo 12.00–15.00 ja kuntosalin ja kylpylän vapaan käytön aukioloaikoina. Voimassa 10.–12.5.2019. Tule hyvälle tuulelle! Kuntorannantie 14, Varkaus Varaukset ja lisätiedot (017) 560 1403 tai myynti@kuntoranta Ryhmälomatarjoukset myyntipalvelusta. Tutustu monipuolisiin palveluihimme: www.kuntoranta.? UPEA LAHJA IDEA! HUIPPU PAKETTI Kysy myös puolihoitoa. 1 x Hieronta 15 min 1 x Yrttikylpy 20 min (hoitojen listahinta on 80 €) Kylpylän ja kuntosalin vapaan käytön aukioloaikoina. Voimassa 31.5.2019 saakka Paikkoja rajoitetusti, varattavissa varaustilanteen mukaan. Kevään 2019 ryhmäspecial 9.–13.4., 23.–27.4. tai Pakettiin kuuluvien hoitojen lisäksi 3 x Vesijumppa 1 x Terveysluento ILOA ILTAAN! KOKOUKSIA › TAMPEREEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 18.2.2019 kello 13.30, Ylävitosessa, Näsilinnankatu 22 A, 5. kerros (ovisummeri). Esillä sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Jäsenet tervetuloa! Johtokunta › EURA-SÄKYLÄ-KÖYLIÖN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 25.2.2019 klo 12.00 alkaen Kauttuan kylätalolla, Kirjakuja 4, Kauttua. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › JAKOMÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 26.2.2019 klo 11.30 i-talon kerhotilassa Kankarepolku 5, 00770 Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu klo 11.00 alkaen. Tervetuloa. Johtokunta › UIMAHARJUN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 26.2.2019 klo. 10.00 Uimaharjun Kansantalolla. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › KALAJOEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömäärinen kevätkokous 27.2.2019 klo 12 Tähtelässä, Santaholmantie 3, Kalajoki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › TIKKURILAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 5.3.2019 kello 11.00 Puistokulman alasalissa, Talkootie 4, Vantaa. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › HIMANGAN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous keskiviikkona 6.3.2019 klo 13 ent. Pankintalossa, os. Kannuskyläntie 1, Himanka. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa! Johtokunta › JÄRVENPÄÄN ELÄKELÄISET ry:n kevätkokous keskiviikkona 6.3.2019 klo 14.00 toimintakeskuksessa, Myllytie 11. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta. › KERAVAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous 11.3.2019 klo 12.00 Sampolan palvelukeskuksessa, os. Kultasepänkatu 7. Kokouksessa esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kokouskahvit klo 11–12. Tervetuloa. Johtokunta › VARTIOKYLÄN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous maanantaina 11.3.2019 klo 11.30 Vartiokylän Työväentalolla, Rusthollarinkuja 3, Helsinki. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta › RAJAKYLÄN LÄNSIMÄEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous tiistaina 12.3. klo 11.30 Länsimäen Järjestötilassa, Kilpakuja 1. Vantaa. Käynti sisäpihan puolelta. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Tervetuloa päättämään yhdistyksemme toiminnasta. Kahvitarjoilu! Johtokunta › RAUMAN ELÄKELÄISET Ry:n sääntömääräinen kevätkokous keskiviikkona 13.3.2019 klo 11 järjestötalolla, Siikapolku 1 Rauma. Esillä kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu alkaa 10.30. Tervetuloa jäsenet joukolla mukaan. Johtokunta. › KEMPELEEN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 14.3.2019 klo 12.00 Kempeleen Työväentalolla Koskelantie 24. Esillä sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa. Johtokunta. › HAUKIPUTAAN ELÄKELÄISET ry:n sääntömääräinen kevätkokous torstaina 14.3.2019 klo 11.00 Heiton talossa, Törmäntie 15, Haukipudas. Käsitellään kevätkokoukselle määrätyt asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Johtokunta Eläkeläinen 1/2019 39
JUHLAN AIKA TOIMINTA – ELÄKELÄISKERHO ON äärettömän tärkeä tekijä ikäihmisten arjessa. Yhdistystoiminta antaa mahdollisuuden luoda kontakteja, ystävyyssuhteita ja se antaa sysäyksen aktiiviseen osallistumiseen: se antaa tarpeen lähteä ihmisten joukkoon, sanoi Kaarinan Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Raija Raittio yhdistyksen 45-vuotisjuhlassa. – Järjestö on myös yhteiskunnallinen vaikuttaja. Yhdessä meillä on mahdollisuus olla aktiivisia laajemmalla tasolla. Yhdistyksenä meillä on potentiaalista voimaa ottaa osaa myös kotikaupunkimme päätöksentekoon. Ja sitä voimaa pitää myös käyttää. Kaarinan Eläkeläiset ry on saavuttanut aikuisen naisen iän, olemme täyttäneet 45 vuotta. Tämä toiminta ei ole mahdollista ilman aktiivisia, pyyteettömiä toimijoita. Tänään on aika nostaa katseet tähän aktiivijoukkoon, toimintamme tukipilareihin. Olemme päättäneet palkita kuusi ansioitunutta jäsentämme Eläkeläiset ry:n ansiomerkillä esimerkillisestä ja positiivisesta asenteesta, aktiivisuuden ja yhteisöllisyyden edistämisessä, niin kerhossamme kuin ihmisten välisissä kontakteissa. Meillä on onneksemme vahva naissekstetti. Ansiomerkin saivat Sirpa Asklöf, Riitta Kallio, Tuula Lehtiö, Katja Peltokangas, Terttu Toivonen ja Pirjo Tuominen. Kaarinan Eläkeläiset ry juhlisti 45 vuoden toimintaa joulukuussa 2018. Kaarinan kaupungin tervehdyksen toi valtuuston puheenjohtaja Jere Järvinen ja Eläkeläiset ry:n tervehdyksen järjestösuunnittelija Anu Mäki. Tervehdysten jälkeen nähtiin Kaarina-Teatterin vauhdikas ja sisällöltään tähänkin päivään sopiva Ylpeys ja ennakkoluulo. Vahva naissekstetti palkittiin Ansiomerkkien saajat Terttu Toivonen (vasemmalla), Pirjo Tuominen, Sirpa Asklöf, Katja Peltokangas, Tuula Lehtiö ja Riitta Kallio. Taustalla Kaarinan Eläkeläisten puheenjohtaja Raija Raittio. IVALON ELÄKELÄISET RY:N syyskausi käynnistyi matkalla Pohjois-Norjaan. Bussi vei retkeläiset ensin Kirkkoniemeen ja sieltä matka jatkui perinteikkäimmällä Hurtigruta-laivalla M/S Lofotenilla Varangin niemimaan kärjessä olevalle Vuoreijan eli Vardøn saarelle. Neljätuntisen laivamatkan jälkeen majoituttiin Vardø-hotelliin ja syötiin päivälliseksi tuoretta Jäämeren kalaa, seitä. Iltakävely tehtiin lähellä sijaitsevalle Vardøhus-linnoitukselle, joka on rakennettu 1730luvulla. Vardøn seutu tunnetaan myös Ultima Thulena eli äärimmäisenä Pohjolana. Siellä on 1600-luvulla tuomittu yli 90 naista ja miestä kuo lemaan noitina. Noitavainoissa syyttömästi tuomituille on pystytetty upea Steilnesetin muistomerkki. Saarella olevasta kaupungista päästiin takaisin mantereelle kolme kilometriä pitkän ja 99 metriä meren pinnan alapuolelle työntyvän tunnelin kautta. Paluu kotiin tapahtui Varangin niemimaan eteläistä rantaa Vesisaaren eli Vadsøn, Unjargan, Tanan ja Utsjoen kautta. Syyskuussa järjestettiin retki Koppelon erämiesten kämpälle Mat tojärvelle. Retkeä suosi upea aurinkoinen sää, joten makkarat paistettiin hyvinvarustetulla nuotiopaikalla järven rannalla. Kahvit juotiin sisällä kämpässä samalla ihaillen rakennuksen kauniita yksityiskohtia. Metsäluonto tarjosi hyvän mahdollisuuden liikuntaan, ja taidettiinpa siellä nähdä muutaman entisen metsurinkin puuta halaavan. Keskiviikkotapaamisissa Ivalon työ väentalolla jatkettiin perinteiseen tapaan yhdessäolon, kahvistelun, Ritvan jumpan ja arpajaisten merkeissä. Lukupiirissä aiheena olivat Pentti Haanpään novellit. Marraskuussa vierailtiin kulttuuritila Kuulaassa, jossa oli esillä kevättalvella edesmenneen yhdistyksen entisen jäsenen, ITE-taiteilija Aulis Silventoisen muistonäyttely. Monipuolisen ja sisällökkään näyttelyn olivat koonneet Ivalon Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Tapani Silventoinen yhdessä puolisonsa Eija-Miranda Silventoisen kanssa. He myös esittelivät näyttelyn eläkeläistovereilleen: Tapani kertoi Aulis-veljensä elämästä ja Eija-Miranda esitteli Auliksen taivalta taiteen tekijänä öljyvärikaudesta sarjakuvanomaisiin, hykerryttävän hauskoihin akvarelleihin. Esillä oli myös Auliksen ottamia valokuvia sekä hänen persoonaansa kuvaavia henkilökohtaisia esineitä. Syystoiminta päättyi itsenäisyyspäivän aattona Ivalon työväentalolla järjestettyyn pikkujouluun. IRJA JEFREMOFF Ivalon Eläkeläiset Aulis Silventoisen muistonäyttelyssä. Ivalon Eläkeläisillä monipuolinen syksy IR JA JE FR EM O FF Hyvää juhlavuotta 2019! KUHMON ELÄKELÄISET RY Vaasan Eläkeläiset Jalo Heittola Marita Pihlaja Jaakko ja Tuula Hagelberg Anneli Hautaketo Eila Halmesmäki Pirkko Vallivuori Kauko ja Pirkko Peltonen Muhoksen Eläkeläiset Sirkka Raappana Kirsti ja Ossi Airaksinen Tuulikki ja Arvo Erkkilä Irja ja Toivo Lotvonen Asta ja Tauno Laihiainen Aune Touru Terttu Oikarinen Anna Nilosaari Annikki Roininen Kerttu Leskelä Eeva Jokitalo Terttu ja Seppo Leinonen Eino Pudas Tuomo Suikkanen Pekka Ojamaa Eino Siekkinen Reino Kukkonen Eine Manninen Esko Jaukka Helena ja Martti Törmänen Aune ja Reino Tapio Marjatta Säävälä Etelä-Vantaan Eläkeläiset Martti Parttimaa Ulvilan eläkeläiset ry Irmeli Vuohiniemi Jouko Vuohiniemi Marja Salonen Matti Salonen Vuokko Lanne Jouko Lanne Seija Pyssysalo Margit Suominen Tuulikki Pihlajamäki Kauko Pihlajamäki Toini Raune Anneli Salminen Timo Selin Pertti Multisilta Tuovi Myllymäki Alpo Myllymäki Seija Vidlund Sinikka Fallström Porin Eläkeläiset ry Anja Mäkinen Ykspihlajan Eläkeläiset ry Kirsti Stranius Airi Karjala P O W ER S TO C K S TO C K .A D O B E. C O M 40 Eläkeläinen 1/2019
90 vuotta 24.12.2018 Anni Kuusisto, Nakkila 80 vuotta 2.3. Annikki Widgren, Kajaani 27.1. Toini Laine, Korso 11.2. Aune Kolmonen, Tervola 29.1. Anna-Liisa Mämmi, Vantaa 75 vuotta 9.1. Marja Koivula, Korso 23.2. Jarmo Terävesi, Lohja 70 vuotta 29.10. 2018 Timo Aalto, Rauma 21.2. Esa Kauppinen, Jyväskylä 20.1. Matti Luoma, Seinäjoki 21.1. Anja Liman, Halikko 16.1 Aila Silvennoinen, Vantaa 20.2 Varma Silvennoinen, Vantaa 1.4. Irma Ketonen, Lohja 60 vuotta 4.2. Tarja Sanerio, Vantaa Himangan Eläkeläiset ry Raimo Heiskanen Mikko Kääntä Kemijärven Eläkeläiset ry Tero Kärkkäinen Martti Eemil Väisänen Kittilän Eläkeläiset ry Aini Sylvia Paakki Armas Arttu Vaarala Paltamon Eläkeläiset ry Pentti Kemppainen Raija Sofia Matinlompolo Pietarsaaren Eläkeläiset ry Aleksanteri Judin Pihlavan Eläkeläiset ry Liisa Kaarina Heini Seppo Vesanen Raahen Eläkeläiset ry Esko Kalevi Karppinen Sorsakosken Eläkeläiset ry Helga Kaarina Martikainen Tampereen Eläkeläiset ry Riitta Kuusela Auli Neejärvi Tervolan Eläkeläiset ry Vieno Tauriainen Sirkka Putaansuu Maailma mieluisissa sävyissä VOITTO PALIN ON tehnyt aikoinaan runon Tallennettu. Voitto on poistunut keskuudestamme, mutta runot jäivät elämään. Nokian Eläkeläiset ry muistaa Voitto Palinia runolla. Tallennettu Löysin metsästä uran polulle, marjastajien tallaamalla. Se johtaa suurelle vuorelle, nousen korkeimmalle kohdalle. Silmäilen kotiseudun maisemia, kaukana siintää järvien rantamia. Siniset veet on taivaan väreissä, maailma mieluisissa sävyissä. Kauaksi jatkuu vihreä salo, kirkkaat pilvet, auringon valo. Silmiin osuu paljon kaunista, sydän on pakahtua riemusta. Avaraa on maailman ääreys, arvokasta vapauden tärkeys. Näkemäni laitan tallelle, syvälle sydämeni pohjalle. Alhaalla kuusimetsässä tilttalt-lintu on helkyttämässä. Kelosta kuuluu tikan koputus, jalkani alta jäkälän rusahdus Mieluisat muistot kertyi retkestä, aarteita joka hetkestä. Ilmaista on luonnosta elämys, kalleinta ajatuksen terveys. VOITTO PALIN Julkaisija Eläkeläiset ry Päätoimittaja Jan Koskimies Toimitussihteeri Tuomas Talvila Tilaukset ja osoitteenmuutokset Anna Autio puh. 020 743 3610 anna.autio@elakelaiset.fi Lehti ilmestyy vuonna 2019 6 kertaa. Tilaushinta kotimaahan 30 euroa/vuosikerta Muut Pohjoismaat 40 e/vsk, muut maat 50 e/vsk Toimitus ja toimisto Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Puh. 020 743 3610 elakelainen-lehti@ elakelaiset.fi Ilmoitushinnat 1,90 euroa / pmm Ilmoitusmyynti Tmi Johanna Pelto 040 9030 141 johanna@johannapelto.fi Syntymäpäivät ja poisnukkuneet, syysja kevätkokousilmoitukset Anu Mäki, 040 839 7699 anu.maki@elakelaiset.fi ISSN-L 0355-8290 ISSN 0355-8290 (painettu) ISSN 2242-3338 (verkkolehti) I-Print, Seinäjoki 2019 Puheenjohtaja Martti Korhonen Varapuheenjohtaja Marja Leena Makkonen Toimisto Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki elakelaiset@elakelaiset.fi www.elakelaiset.fi Toimisto palvelee ark. klo 9-15. Jäsenpalvelu Soittoaika kello 9-12, puhelin 020 743 3610: jäsenmaksut, osoitteenmuutokset, kurssienja jäsentapahtumien ilmoittautumiset, Eläkeläinen-lehden tilauk set. Muina aikoina pyydämme käyttämään henkilökunnan suoria puhelinnumeroita. Jäsenmaksut ja tukimaksut IBAN FI11 8000 1800 3273 56 Muut maksut: IBAN FI11 1012 3000 0714 70 Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@ elakelaiset.fi Toiminnanjohtaja Jan Koskimies 040 747 0776 Jäsenvastaava Anna Autio 044 751 1030 jäsenrekisteri, yhdistysrekisteri materiaalitilaukset Henkilöstöja talousvastaava Heli Grönroos 050 529 0399 kirjanpito, laskutus, ostoja myyntireskontra, palkanlaskenta Aluetyön suunnittelija Anna Eskola 044 751 1031 yhdistysverstastiedustelut Järjestösuunnittelija Anu Mäki 040 839 7699 Eläkeläinen-lehden syntymäpäivät ja poisnukkuneet, syysja kevätkokousilmoitukset Koulutussuunnittelija Tiina Rajala 040 582 4319 kulttuurija koulutustoimintaan liittyvät asiat (ilmoittautumiset jäsenpalvelun kautta) Monikulttuurisuustyön suunnittelija Eva Rönkkö 040 501 3599 Tiedottaja Tuomas Talvila 050 570 9716 Eläkeläinen-lehden toimittaja Hankekoordinaattori Petra Åhlström 050 308 0560 Verkko ja vempaimet hallintaan -hanke Hankekoordinaattorin sijainen, Verkko ja vempaimet hallintaan -hanke Jouni Ahonen, 044 751 1032 Kuntorannantie 14 78400 Varkaus Myyntipalvelu 017 560 1403 tai 0400 403 669 myynti@kuntoranta.fi SYNTYMÄPÄIVIÄ POISNUKKUNEITA Kettunen jatkaa OTE:n johdossa VEIKKO KETTUNEN JATKAA Oulun Työväen Eläkeläisten puheenjohtajana. Yhdistyksen syyskokous valitsi Kettusen yksimielisesti. Varapuheenjohtajuus sen sijaan vaihtui, kun jo vuosia varapuheenjohtajana toiminut Maija Nurminen oli päättänyt jättää tehtävän. Uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin niin ikään yksimielisesti Raimo Kemppainen. Aleksinkulmassa 26. marraskuuta pidettyyn kokoukseen oli saapunut runsaasti toiminnasta kiinnostunutta ja ilahduttavan aktiivista väkeä. Aktiivisuudesta kertoo sekin, että kun Oulun Työväen Eläkeläisten johtokuntaan kuuluu kaikkiaan seitsemäntoista ihmistä, ehdokkaita oli enemmän, joten äänestämäänkin päästiin. Tulevan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio hyväksyttiin yksimielisesti. Yhdistyksen tulevaisuuden suunnitelmat ovat realistisia ja osoittavat kuluneenkin vuoden johtokunnan toimineen asiantuntevasti ja yhteistä hyvää ajatellen. TEUVO BLOMSTER Eläkeläinen 1/2019 41
Kuurojen yhdistykset olivat ennen muuta etujärjestöjä, jotka avasivat aivan uuden maailman. K uurot alkoivat järjestäytyä ajankohtana, jolloin maamme yhdistyselämä eli kukoistuskauttaan; mm. ensimmäiset työväenyhdistykset syntyivät 1800-luvun loppupuolella. Kuten työväenyhdistysten, myös kuurojenyhdistysten tavoitteena oli kohottaa jäsentensä yhteiskunnallista asemaa. Kuurojen yhdistykset olivat ennen muuta etujärjestöjä, jotka avasivat kuuroille aivan uuden maail man. 1800-luvun lopulla perustettiin myös hyväntekeväisyyttä harjoittavia yhdistyksiä. Tällainen oli kuulevien perustama Kuuromykkäin Auttajayhdistys. Oulun kuuromykkäin yhdistyksen puheenjohtaja, suutari P.?M. Mäkinen, ehdotti kuurojen valtakunnallisessa kokouksessa kesäkuussa 1908, että iäkkäät kuurot sijoitettaisiin yhteen tai useampaan suureen vanhainkotiin Ruotsin tapaan. Tukholmassa tällainen iäkkäiden ja köyhien kuuromykkien vanhainkoti oli ollut olemassa jo jonkin aikaa. Kodissa kuurot osallistuisivat voimiensa mukaan talouden ylläpitoon. Suutari Mäkisen ehdotus mukaili ajalle tyypillistä vanhustenhoitoajattelua. Suomen kunnalliskodit olivat vuosikymmeniä myöhemminkin laitoksia, joissa asukit tekivät töitä voimiensa mukaan. Kuuroille asia oli tärkeä, sillä monet heistä olivat valittaneet, miten joutuivat kuulevien vanhainkodeissa eristyksiin muista asukkaista. Omassa vanhainkodissa iäkkäillä kuuroilla oli mahdollisuus keskustella viittomakielellä ja tuntea näin kuuluvansa yhteisöön. Vuonna 1911 Kuuromykkäin Auttajayhdistys hankki Hyvinkäältä Åviknimisen tilan, johon sijoitettiin ensin kuurojen koulukoti. Neljä vuotta myöhemmin, 1915, Åvikiin avattiin maan ensimmäinen kuurojen naisten vanhainkoti – kahden huoneen ja eteisen piharakennuksessa. Vaatimattomuus leimasi vanhainkodin elämää, toteutettiinhan toimintaa yksityisvaroin. Åvikissa kuurojen naisten arkielämä kului pieniä askareita tehden. Nuoremmat auttoivat keittiössä ja taloustöissä voimiensa mukaan. Iäkkäämmät valmistivat pöytäliinoja ja muita kangastöitä. Koulukotitoiminta päättyi 1939 ja Åvik keskittyi tästä edes yksinomaan vanhainkodin ylläpitämiseen. Samalla tavoiteltiin uusia asukkaita. Åvikin hallinta siirtyi tätä varten perustetun Åvikin kuuromykkänaisten vanhainkotisäätiön haltuun. Toiminta jatkui ilman suuria muutoksia 1940ja 1950-luvuilla asukkaiden määrän pysyessä edelleen vaatimattomana. Åvikissa asui pelkästään naisia ja kuuroilta miehiltä vanhainkoti puuttui kokonaan. Ukkokoti Salmela perustettiin vuosikymmenien odottelun jälkeen Turun lähelle Kakskertaan vuonna 1939. Salmela joutui koko olemassaolonsa ajan sinnittelemään vielä suurempien taloushuolien kanssa kuin Åvik aikanaan. Vanhainkodin ylläpitäjällä, Turun Auttajayhdistyksellä, ei ollut riittäviä resursseja kodin ylläpitoon. Toiminta loppui 1949. Rahoituksen saamista haittasi myös toiminnan linjattomuus. Suunnitelmista poiketen Salmelassa oli koko ajan myös naisia ja lapsia sekä kuurosokeita. Hoitohenkilökunta oli vaihtuvaista ja minään mallilaitoksena Salmelaa ei pidetty. Åvikin päärakennuksen yhteyteen rakennettiin vuosina 1961–1962 lisärakennus, jonka jälkeen koko vanhainkodissa oli 36 paikkaa kuuroja vanhuksia varten. Ensimmäinen miesasukki saapui Åvikiin, alkuun 11paikkaiselle miesosastolle vuoden 1962 marraskuussa. Koska aiemmin Åvikin omistaneen säätiön säännöt olivat rajoittuneet vain kuurojen naisten hyväksi, oli 1961 perustettava uusi säätiö, joka sai nimekseen Kuurojen Huoltokotisäätiö. Vuosikymmenien varrella oli Åvikista muotoutunut moderni kuurojen palvelukeskus. Koska Oulun ja Lapin läänin iäkkäät ja monivammaiset kuurot halusivat elää omassa kotimaakunnassaan, rakennettiin Pohjois-Suomeen uusi kuurojenkoti, Runola, joka valmistui Ouluun syksyllä 1981. Nykyään kuurot ja kuurosokeat saavat palvelukeskus Åvikista niin asumispalvelut, hoidon kuin samankielistä seuraa viittomakielellä. Mies ten saavuttua Åvikiin 1960-luvulla alkoi vanhainkoti seuraavalla vuosikymmenellä muistuttaa jo hyvinkin nykyistä olomuotoaan. TUULA VUOLLE-SELKI Lähteet: Piirainen, Risto, Yhteisiä hyvinvoinnin suuntaviivoja. Kuurojen Palvelusäätiön palvelujen laatu, kuntayhteistyö ja seurakuntayhteistyö kuntien arvioimana. Opinnäyte, syksy 2014. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma. Sosionomi (AMK) + diakonian virkakelpoisuus. Salmi, Eeva&Laakso, Mikko, Maahan lämpimään. Suomen viittomakielisten historia. Kuurojen Liitto ry. Helsinki 2005. Kuuromykkäin Lehti 1-2 1908 www.kuurojenmuseo.fi Hyvinkään Åvikin kuurojen naisten vanhainkoti. TYÖVÄENMUSEO WERSTAS, KUUROJEN MUSEO Yli sata vuotta kuurojen vanhainkotitoimintaa Omassa vanhainkodissa oli mahdollisuus keskustella viittomakielellä ja tuntea näin kuuluvansa yhteisöön.” HISTORIA 42 Eläkeläinen 1/2019
KRYPTO KRYPTON 7/2018 RATKAISU Krypton 1/2019 ratkaisut on lähetettävä 18. tammikuuta mennessä osoitteella: Eläkeläinen-lehti Mechelininkatu 20 A 1 00100 Helsinki Kuoreen ei saa panna tehtävän ratkaisun lisäksi muuta postia järjestölle tai lehdelle. Kuoreen on kirjoitettava sana KRYPTO. Krypton 7/2018 oikein ratkaisseiden joukosta onnetar nosti seuraavat nimet: Alice Sandelin, Helsinki ja Reijo Riipi, Ivalo. Onnittelut voittajille! 1/2019 Ratkaisijan nimi Osoite Postitoimipaikka SEURAAVASSA NUMEROSSA Vaasa sitoutui WHO:n ikäystävällisten kaupunkien verkostoon Vanhusten hoivan tila nousee teemaksi eduskuntavaaleissa Eläkeläinen 2/2019 ilmestyy 7.3. Eläkeläinen 1/2019 43
Talven extraetuja Tradekan jäsenille Jatkuvien vuosietujesi rinnalle saat nyt Tradekan jäsenenä huippuhyvät tammi-helmikuun extraedut. Restelin operoimat HelmiSimpukka-asemat tarjoavat kaksi Perfect Tornado -autopesua yhden hinnalla (yhden Tornado-pesun hinta 39,90 €). Hemingway’s ja Wanha Mestari -ravintoloissa saat ympäri Suomen talon punaja valkoviinipullot hintaan 15 €/75 cl pullo. Ja Restelin BURGER KING® -ravintolat tarjoavat kaksi Bacon King -ateriaa hintaan 14 €. Lisäksi viikonloppuyö hotelli AVAssa Helsingissä kahden hengen huoneessa uskomattoman edullisesti vain 40 €/yö. Katso tarkemmat tiedot Tradekan jäsenen talven extraeduista ja uudesta valtakunnallisesta polttoaine-edusta St1ja Shell-asemilla tradeka.fi -sivulta. Jäsenyys Tradekassa on merkityksellistä. Hyvien jäsenetujen lisäksi olet vaikuttamassa suomalaiseen yhteiskuntaan ja talouselämään. 220 000 jäsentä Hyviä jäsenetuja Moderni omistajaosuuskunta Merkityksellistä omistajuutta Osallistu talouselämään Vaikuta yhteiskuntaan Uusi vuosietu 2 pesua yhden hinnalla 2 ateriaa 14€ Viikonloppuyö 40€/yö Kaikki edut jäsenkortilla Viinipullo 15€/plo