2 / 2018 + Costa Blanca Suomi-Seuran tiedotuslehti
Uusi Costa Blanca 2/2018 2
Uusi Costa Blanca 2/2018 PÄÄKIRJOITUS 3 www.lehtiluukku.fi/lehdet/costablanca Aulikki Mäkinen päätoimittaja Numero 2/2018 Huhtikuu Päätoimittaja: Aulikki Mäkinen puh. +34 652 370 169 aumakinen@gmail.com Ilmoitushinnat : (IVA/ALV %) 1/1 sivu 218 € 1/2 sivu 118 € 1/3 sivu 98 € 1/4 sivu 68 € 1/8 sivu 38 € 1/12 sivu 28 € Takakansi: 1/1 sivu 348 € Sisäkannet: 1/2 sivu 158 €, 1/1 sivu 288 € Ilmoitusmyynti Espanjassa: Pia Tötterman, puh. +34 694 421 638 tottermanpia@gmail.com Lehti ei vastaa sille tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten säilyttämisestä tai palauttamisesta. Toimituksella on oikeus muokata ja lyhentää lähetettyjä kirjoituksia. Lehti ei vastaa taloudellisesti painoym. virheiden aiheuttamista vahingoista. Ilmoituksiin kohdistuvat huomautukset tulee tehdä 10 päivää ilmoituksen julkaisemisesta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai sattuneista virheistä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Lehti ei vastaa kirjoittajiensa esittämistä mielipiteistä. Kansikuva : Erään sanonnan mukaan henkilön asiat ovat keskimäärin hyvin, jos hän näkee palmupuita. Tämä yksilö sijaitsee Benidormissa. uusicostablanca@hotmail.com Hyvä lukija! Seuraava numero ilmestyy lokakuun alussa. Aineisto viimeistään 30.9.2018 mennessä. ISSN 2342-2653 www.uusicostablanca.co.nf Kustantaja: Massol S.A. "Kun taas on aika auringon, niin uskon siinä taikaa on." Virallinen talviaika on ohi Espanjassakin (21.12–21.3.). Ihana kevät on alkanut! Suomessa kevättä vielä odotellaan äärilaidasta toiseen vaihtelevien säiden keskellä. Huoli pois, kun muuttolintujen on aika palata kotomaahan, niin nurmi vihertää ja koivut ovat hiirenkorvalla. Pian jo tuomikin kukkii ja suvivirsi soi. 5. vuosikerta Takana on kiireinen talvi Costa Blancalla ja monilla on edessä leppoisa (?) kesäloma Suomessa. Perinteisesti suomalaiset ovat touhukkaita talvisin. Monet ovat tulleet tänne yrittäjiksi ja talvi on kulunut työntouhussa. Lapset käyvät koulua ja harrastavat ahkerasti. Eläkeläiset ovat kiireisiä omien harrastustensa parissa. Jokaiselle jotakin. Kerhoja, matkoja, tietokilpailuja, bingoa, tansseja, kulttuuria ja vaikka mitä. Karaokea unohtamatta! Suomalaiset ovat perustaneet jopa oman Roskaryhmän! Iso joukko vapaaehtoisia kokoontuu etukäteen valitulle yleiselle alueelle siivoamaan. Monet yrittäjät sponsoroivat ryhmän toimintaa lahjoittamlla siivousvälineitä jne. Ja tietenkin talkooporukalle eväät. Iloisten uutisten joukkoon mahtuu myös aina ikäviäkin. Pitkäaikainen kolumnistimme Ulla "Ulpukka" Tunturi on menehtynyt. Ennen Espanjaan muuttoaan hän oli tehnyt pitkän uran arvostettuna toimittajana Suomessa. Eläkkeelle jäätyään hän kuitenkin vielä kirjoitti Uusi Costa Blancaan. Teräviä, havaintoja ajankohtaisista aiheista. Ullan humoristinen ote vaikeisiinkin asioihin oli aivan lyömätön. Ullaa jäivät lukijoiden lisäksi kaipaamaan perhe ja suuri ystäväjoukko. Ullan ovet olivat aina auki ystäville ja avuntarvitsijoille. Ihania kesäpäiviä kaikille! 4 La Unión – kaivosmaiseman ja kaivoslaulun kaupunki 6 Kaunis Alcalá del Júcar 8 Isla de Benidorm – Benidormin saari 9 Asianajajan työtä Torreviejassa 1 Corvera: pääseekö lentokenttä sittenkin nousukiitoon? 11 Torreviejan historiaa 1 4 Castillo de Monteagudo 1 5 Pinoso – marmorin ja viinin kylä 1 6 Unohtumattomia sointeja Virgen del Carmenissa 1 7 Opastetut turistikierrokset Torreviejassa 1 8 Kansainvälinen muistolehto avattu Urb. La Marinassa 1 9 Ulla Tunturi in memoriam Espanjansuomalaisten kesätapaamisia Suomessa 20 Elämmekö maapallon laajuisessa roskiksessa? 22 Karaoke ja karaoketaitajakisat SISÄLTÖ 2/201 8: 23 Torreviejan keilailu Espanjan huipulla 24 Costa Blancan ev.lut. seurakunnan matka Mallorcalle 26 Villajoyosa – väriä ja suklaata 29–40 Costa Blanca Suomi-Seuran tiedotuslehti 42 Kohti ääretöntä – mutta ensin Espanjaan 3 43 Leijonat karkeloivat isänpäivänä 44 Upeaa jousikvartettisointia Torreviejassa 45 Tibin tekojärvi – Pantano de Tibi 46 Sosiaalialan harjoittelua Costa Blancalla 47 Ruisleipä Espanjassa suomalaisittain 48 Skandinaavisen koulun kuulumisia 50 Torreviejan Yhteiskristillinen naistenpäivä 51 Suomalaiset tutustuivat ”Vanhaan Casinoon” 52 Nykäsyjä: Suuret sukupuuttoaallot 53 Torreviejan Ilosofia-Klubi 54 Uutisia – tieto lisää tuskaa 56 Makujen maailma à la Carlos! 58 Merihenkiset seurakunnan työntekijät 62 Yrittäjäyhdistysstartti / Costa Blanca
Uusi Costa Blanca 2/2018 4 A lueen kunnallinen uudelleenjärjestely tehtiin aikana, jolloin näiden kylien väkiluku kasvoi hurjaa vauhtia kaivostoiminnan kasvun vuoksi. Etenkin Almeríasta, mutta myös Granadasta ja Jaénista tuli väkeä töihin. P aikkakunnan historia pyörii kaivostoiminnan ympärillä. Vanhin asutus oli Portmánissa, joka oli roomalaisten Portus Magnus, mutta arkeologisia löytöjä on La Unión – kaivosmaiseman ja kaivoslaulun kaupunki jo aikaisemmilta ajoilta. Cabo de Palosin läheltä on löydetty foinikialainen laiva, jonka lastina oli lyijyharkkoja, tinaharkkoja VII-vuosisadalta ennen ajanlaskuamme. Laivan lasti on nähtävissä Cartagenan vedenalaisen arkeologian upeassa museossa. R oomalaiset veivät täältä Carthago Novan kaivoksilta hopeaa, sinkkiä, lyijyä ja rautaa ja myös muita mineraaleja. Alue oli Rooman suurin tuottaja tasavallan aikaan. Scipio Africanus mm. on kirjoittanut kaivostoiminnasta täällä roomalaisten ajoilta. M yöhemminkin, viime vuosisadoilla kaivoksissa työ oli raskasta, epäterveellistä ja vaarallista, työläiset olivat puoliorjallisessa asemassa ja usein palkka maksettiin arvokupongeilla, joilla voi ostaa elintarvikkeita kaivoksen omistajan pitämästä kaupasta. Myös lapsityövoimaa käytettiin, ikärajana oli 14 vuotta, joka usein alitettiin, etenkin jos perheen isä kuoli, kuten usein tapahtui, kaivoksen aiheuttamaan silikoosiin, ja perhe tarvitsi kipeästi elantoa. Jopa 8-vuotiaita oli töissä. A ndalusialaisten flamenco ja murcialaisten fandango fuusioituivat kaivoksissa omaksi lajikseen, el Cante de las Minas . Se on surullista musiikkia, joka kertoo kaivoksen kovasta elämästä. K aikki kaivostoiminta alueella loppui 1990-luvun alussa kannattamattomana, mutta La Uniónissa on sen perintönä erittäin kuuluisa flamencofestivaali Festival Internacional del Cante de las Minas, jota vietetään joka elokuu vuodesta 1961 lähtien. Alueen maisema on täynnä raunioita. Avokaivostoiminta alkoi sisällissodan jälkeen ja toi ympäristöongelmia kunnes kaikki toiminta lopetettiin 1991. Nyt on sitten nähtävissä tämä ”kulttuurija teollisuusmaisema”. Vuonna 1860 neljä kylää (Portmán, Los Roches, Herrerías ja El Garbanzal) erosi Cartagenasta ja perusti uuden yhteisen Villa de El Garbanzal -nimisen kunnan. Muutaman vuoden kuluttua uudeksi nimeksi otettiin La Unión, liittymä. Asukkaita siellä on nykyään yli 19 000.
Uusi Costa Blanca 2/2018 5 S illoin on myös muutamia konsertteja alueen ainoassa vierailtavissa olevassa kaivoksessa, Agrupa Vicenta. Se on kaivos, joka on viidessä tasossa, alin taso on maanalaisen punaisen järven peittämä. Vesi on siinä niin hapanta, että ainoa siinä elävä olio on erikoinen bakteeri, jota NASA tutkii, koska se on samanlainen kuin Mars-planeetalta löydetty. L a Uniónin lähellä on myös patikkareitin varrella toinen tällainen punainen happojärvi, Lago de Brunita, joka sai nimensä Cartagenan erään kaupunginjohtajan mukaan. Se on 35 metriä syvä ja sen ph on vain 2,5. Veden väri johtuu rikkikiisusta, jonka kokoonpanosta 53 % on rikkiä ja 47 % rautaa. Järven hajukin on rikinkatkuinen. Eli jos sinne rannalle menette, älkää koskeko veteen. K oko kaupungin ympäristön vuoriston maisema on kaivostoiminnan muuttama, etenkin 1950-luvun tuoma avokaivanta on saanut tuhoja aikaan. Kaivostoiminnan jätteet ovat saaneet muutaman tosi pahankin ympäristökriisin aikaan. Nyt kun toimintaa ei ole, maisemaa koetetaan korjata pikkuhiljaa ja tehdään istutuksia peittämään häikäilemättömän toiminnan jäljet. A lueella oli vilkkaimpana aikana noin 1200 kaivosta, liki kaikki pienehköjä ja siten aikanaan taloudellisesti kannattamattomia, etenkin kun työläisten olosuhteet ja palkat alkoivat kohota. L a Uniónin kaupungin keskustassa on kaupungintalon yhteydessä pari museota, toinen on flamencofestivaaleihin keskittynyt, toinen kaivostoimintaan. M yös entinen suuri modernistinen kauppahalli on upea 1900-luvun alun rauta-ja lasirakennus, joka on nykyään kulttuurikäytössä. Siellä ovat aina pääsiäisen aikaan kansainvälisestikin tunnetut mineraalimessut, joissa käy niin ammattilaisia kuin harrastajiakin ostamassa ja myymässä ja ihailemassa mineraaleja ja jopa meteoriitteja. Samassa rakennuksessa on flamencofestivaalien esiintymisiä ja kilpailuja elokuussa. K aduilla on muutamia hienoja modernistisia taloja ajalta, jolloin kaivostoiminta kukoisti. Kaupungin Nuestra Señora del Rosario -kirkossa on tämän kaupungin nimikkoneitsyen lisäksi pääsiäskulkueiden kuvien mukana kaivostyöläisten Jeesus, tärkeä osa La Uniónin pääsiäisen viettoa. Kulkee kulkueessa lauantaina Agrupa Vicentan kaivokselta alas kylään. Saetoja lauletaan tyypillisesti tietyissä paikoissa pääsiäiskulkueiden aikaan torstaina ja perjantaina. Saetan laulaminen hyvin on erittäin vaikeaa. M ielenkiintoinen pala Espanjaa aivan Torreviejan nurkilla, Välimeren ja Mar Menorin välissä. Lähellä on myös kaunista koskematonta rantaa Calblanquen luonnonpuistossa. Monin paikoin huomaa alueen mineraalipitoisuuden värien vaihteluissa ja rinteiden kimalluksessa. Sisäänkäynti Kaivostyöläisten lamppuja, jokaisessa omistajansa nimi. Punainen happojärvi kaivoksen pohjalla. Teksti ja kuvat: Annukka Valtanen
Uusi Costa Blanca 2/2018 6 B ussin noustessa yhä ylemmäs huomasimme korviemme menevän lukkoon. Palkinto matkasta odotti serpentiinitien laskun jälkeen: kaunis Alcalá del Júcar näyttäytyi vuoren rinteellä valkoisena auringonvalossa. Alhaalta laaksosta nousimme jälleen hyvin mutkaista tietä yhä ylemmäs, kunnes olimme ravintola El Miradorin luona. Kaunis Alcalá del Júcar Seurakunnan päiväretki suuntautui maaliskuun alussa uskomattoman kauniiseen Alcalá del Júcariin, joka sijaitsee Kastilia-La Manchan alueella, Albaceten maakunnassa 596 metrin korkeudessa parinsadan kilometrin päässä Torreviejasta. Muslimit perustivat kylän 1100-luvulla ja Alfonso VIII valloitti sen vuonna 1213. B ussikuskimme José oli erittäin taitava ratinpyörittäjä, muuten emme olisi selvinneet niin kapeista kujista ja käännöksistä. N autimme hyvän lounaan katsellen upeita maisemia. Henkilökunta oli ystävällistä ja palveli meitä hyvin. Lounaan jälkeen meillä oli aikaa ihailla maisemia ja Cuevas del Diablo Teksti: Sinikka Halttunen, Kuvat: Satu Mäkitalo ja Sinikka Halttunen
Uusi Costa Blanca 2/2018 7 ottaa valokuvia. Strutsikin käyskenteli terassin alapuolella. S euraava kohteemme oli Pirun luola, minne pappi johdatti meidät. Hän kertoi, että kun kanttori laulaa kovaa edellä, pysyy piru poissa. Itse luola oli mielenkiintoinen museo, jossa oli valtavasti erilaisia esineitä polkuompelukoneesta viininvalmistusastioihin. Kolmen euron sisäänpääsymaksuun sisältyi yksi juoma. T uristipappi Peter Kankkonen oli upea matkanjohtaja. Kenelläkään ei ollut tylsää kuunnellessaan hänen tarinoitaan. Linja-autossa oli tunnelmaa... turistikanttori Esa Pyöriä laulatti meitä, Reijo Kuisma kertoi Espanjan maanviljelyksestä ja Jorma Rikala kertoi erilaisista lähiseudun vierailukohteista. Pienet pysähdykset mennen tullen rytmittivät matkaa. Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa, oi jospa oisit voinut olla mukana! Castillo de Alcalá del Júcar Pappi ja matkalaisia pirun portilla. Edellisellä sivulla kuvakooste luolan esineistöstä. Río Júcar linnasta kuvattuna. Alcalá del Júcar on yksi Espanjan kauneimmista kylistä.
Uusi Costa Blanca 2/2018 8 I sla de Benidorm tai Isla de los Periodistas , tai L'Illa , kuten sitä myös kutsutaan, on pieni saareke Benidormin edustalla. Saarella ei ole asutusta, vaikkakin siellä on ravintola ja jatkuva veneliikenne Benidormin satamasta pienillä veneillä, joita kutsutaan nimellä "golondrina" (pääskynen). Matka saarelle kestää noin 20 minuuttia. Isla de Benidorm – Benidormin saari S aari on kooltaan noin 350 x 250 metriä ja korkeimmalta kohdaltaan 73 metriä. Yhden legendan mukaan saari syntyi kun läheisellä Puig Campana -vuorella asuva jättiläinen rakastui Finestratin kylän neitoon ja vei hänet vuorelle. Kylän asukkaat onnistuivat kuitenkin pelastamaan neidon, mistä jättiläinen suuttui niin että potkaisi vuorenkimpaleen mereen, joka on tämä Benidormin saari. Muitakin legendoja saaren synnystä on olemassa. S aari toimi aikanaan merirosvojen tukikohtana, josta he tekivät hyökkäyksiä rannikolle. Vuonna 1834 saari toimi pakopaikkana koleraepidemiaa vastaan useille benidormilaisille ja villajoyosalaisille perheille. S aaren edustalla noin 300 metriä etelään on laakea kivimuodostuma, el bajo de la llosa , joka on korkeimmalta kohdaltaan noin kuusi metriä veden pinnasta, mutta jatkuu syvälle aina 30 metriin asti ja sen ympärillä ja päällä elää suuri määrä kaloja. Alue on kuuluisa sukeltajien keskuudessa. Kalalajeista mainittakoon esimerkiksi serviola/isopiikkimakrilli, espetón/pikkubarrakuda, el dentón/hammasahven, morena/mureena ja monia pienempiä kaloja, jotka toimivat niiden ravintona. B enidormin saarella pesii useita lintuja kuten paiño comun/merikeiju, vencejo palido/vaaleakirskuja, halcón peregrino/muuttohaukka. Saarella kasvaa suojeltuja kasveja kuten acebuche/luonnonvarainen oliivi, el cambrón/piikkipukinpensas, la risa de la Virgen/ neulafagonia, la efedra/efedrakasvi, la ceba marina/ merisipuli. Annukka Valtanen Benidormin saari on aiheena monissa julisteissa.
Uusi Costa Blanca 2/2018 9 T orreviejassa työskentelevä asianajaja, Matti Honkanen ottaa meidät hymyillen vastaan NBA:n toimistossa pian vastaanottohenkilön ilmoitettua tulostamme. Saamme kahvit eteemme ja sitten pääsemmekin kuulemaan Honkasen tarinaa siitä, miten hän on tänne päätynyt ja mitä tekemään. H onkanen avaa hieman lapsuusajan taustojaan. Matin isä työskenteli aikanaan sotilasasiamiehenä ja perhe asui ulkomailla, mm. Neuvostoliitossa. Kielitaito alkoi siis karttua jo lapsena, ja ulkomailla asumisesta tuli luonteva vaihtoehto myös aikuisiälle. Honkanen suoritti oikeustieteen tutkinnon Helsingin yliopistossa, jonka jälkeen hän teki paljon kansainvälisiä alan töitä. E spanjaan Mattia veti halu oppia jokin romaaninen kieli Asianajajan työtä Torreviejassa kunnolla. Kieliä on miehen hallussa reippaasti jo muutenkin: suomen lisäksi taittuvat työkielenäkin hyvin ruotsi, englanti, saksa, venäjä sekä espanja. K un puolitoista vuotta sitten tarjoutui mahdollisuus Espanjaan muuttoon, siihen oli tartuttava. Aluksi Honkanen työskenteli barcelonalaisen asianajotoimiston edustajana. Torreviejassa Matti on asunut vaimonsa kanssa nyt vajaa puolitoista vuotta. Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen suurempi avautuu E spanjalainen sanonta sanoo: ”Cuando una puerta se cierra otra más grande se abre”. Honkanen pyrki jo useita vuosia ennen Torreviejaan muuttamistaan mukaan paikalliseen asianajotoimistoon, mutta ovet eivät silloin vielä avautuneet. ”Nyt en kuitenkaan voisi kuvitella parempaa paikkaa, missä olla töissä”, mies kertoo. NBA on alueen suurin asianajotoimisto, jonka lähtöajatuksena on ollut kerätä saman katon alle kaikki, mitä täällä asuva ulkomaalainen yksityishenkilö, yrittäjä tai yritys voi tarvita. H onkanen on ollut viime lokakuusta asti töissä NBA:lla ja viihtyy selvästi: Yrityksen toimistotilat ovat tyylikkäät ja palvelukokonaisuus varsin kattava. NBA-toimistosta asiakkaat saavat kaiken tarvitsemansa, vastaavaa palvelukokonaisuutta ei esimerkiksi Suomesta löydy. Saman katon alla ovat juridiset asiat sekä talouspuoli, jossa on yritysten tarvitsemia palveluita kirjanpitopalveluista lähtien. Näin asiakkaita ei tarvitse juoksuttaa paikasta toiseen. Luotettavuutta Honkasen palveluja kohtaan lisää se, että Honkanen on Suomen asianajajaliiton jäsen, itse asiassa ainoana suomalaisena Espanjassa työskentelevänä ja tänne rekisteröityneenä asianajajana. Tämä takaa asiakkaalle sen, että toiminta on hyvin valvottua. H onkanen mainitsee kolme asiaa, joissa hän erityisesti haluaa palvella asiakkaitaan. Näitä ovat ennen kaikkea asiat, jotka liittyvät Suomeen. Lisäksi Honkanen palvelee mielellään asiakkaitaan ruotsiksi. NBA-toimistossa on jokaiselle asialle asiantuntemusta, joten myös laaja-alaiset asiat ovat toimiston erityisalaa. Tapahtuipa asiakkaalle mitä tahansa, apu löytyy toimistosta ja Honkanen auttaa tarvittaessa oikean henkilön kontaktoinnissa. Puolimaratoneja ja HIIT-treenejä H onkasta haastatellessa huomaa pian, että keski-ikä tai työmäärä ei paina, vaan miehellä riittää energiaa. Tuleeko se kaikki mielekkäästä työstä vai onko elämässä aikaa myös harrastuksille? ”Kyllä, olen himourheilija”, Honkanen myöntää. Harrastuksinaan hän mainitsee mm. juoksemisen ja HIIT-treenit, joita tulee harrastettua 5–6 kertaa viikossa. Portaiden nousu La Matan Aqua Naturessa 10 kerrosta ylös-alas on lähes jokapäiväistä kuntoliikuntaa. Costa Blancalla juostaville puolimaratoneillekin Honkanen pyrkii osallistumaan, viimeisimpänä Benidormin puolikas maaliskuussa. Teksti: Marinka Nyqvist Kuvat: Lauri Sintonen
Uusi Costa Blanca 2/2018 10 Tiesitkö, että Corveran kylän liepeillä, parinkymmenen kilometrin päässä Murcian kaupungista Cartagenaan johtavan tien varrella, on kaikki kansainväliset vaatimukset täyttävä lentokenttä? M ihin tätä kenttää tarvitaan? Onhan Alicanten kansainvälinen kenttä vain tunnin ajomatkan päässä Murciasta. Vieläkin lähempänä on San Javierin kenttä, jota käyttävät lentoyhtiöt kutsuvat sitä Murcian kentäksi. Corvera: pääseekö lentokenttä sittenkin nousukiitoon? P aramount-projekti haudattiin aikoja sitten, mutta Corveran rakennustyöt aloitettiin silti vuonna 2008. Kenttä valmistui kauan sitten ja kansainvälisten sertifiointien jälkeen se oli valmis käyttöön jo 2013. P uolustusvoimat yritti vauhdittaa sunnitelmia. San Javier on sen koulutuskenttä, jota kentän siviilikäyttö suuresti häiritsee. Koska San Javier on melko alkeellinen, lentokenttämaksut ovat alhaiset. Sitä käyttävät halpalentoyhtiöt ilmoittivat voivansa siirtyä Corveraan ainoastaan, jos maksut eivät muutu. C orveran lentokentän rakensi sitä varten muodostettu Aeromur-yhtiö, joka otti mm. 200 miljoonan euron lainan, jonka takaisinmaksu piti aloittaa välittömästi lentoyhtiöiltä, autonvuokrausyhtiöiltä ja kauppiailta saaduista käyttömaksuista. Aluehallinnon viranomaiset ovat ilmoittaneet, etteivät he maksa lainaa, vaikka ovat aikoinaan taanneet sen. T aloudellinen tilanne Espanjassa (tai ainakin usko siihen) on nyt kohentunut. Murcian turistiviranomiset haluaisivat koplata Corveran käyttöönottamisen AVE-luotijunan radan avaamiseen houkutellakseen niitä turisteja, jotka eivät aja Espanjaan omalla autolla. J otta ymmärtäisi, miksi Corvera ylipäänsä raken-nettiin, pitää eläytyä siihen taloudellisen nousun Espanjaan, joka oli olemassa ennen vuosien 2008–2009 talouskriisiä. Eikä Corvera ole ainut lajiaan. Valencian pohjoispuolelta löytyy Cas-tellónin kenttä, joka avattiin jo vuonna 2011. mutta johon ensimmäinen reittikone laskeutui vasta 2015. Madridin eteläpuolella on Ciudad Realin kenttä, jolla on Espanjan pisin kiitotie. Sen viralliseksi nimeksi ehdotettiin mm. Don Quijoten kenttää, joka olisi ollut todella sopiva, sillä siltä ei ole enää konetta noussut ilmaan sitten vuoden 2011. C orveran kenttä on hyvä esimerkki nousukauden ”mañana”-projekteista. Toisaalta Murcian aluehallinnon päättäjät tunsivat suurta alemmuuden tunnetta, kun heillä ei ollut ”omaa” kenttää. Toisaalta puuhattiin suuruudenhulluja projekteja. Esimerkiksi Murciaan oli tavoitteena rakentaa valtava Paramount -teemapuisto, jonka piti avata porttinsa 2013. San Javier olisi ollut aivan liian pieni ottamaan vastaan ne miljoonat eurooppalaiset turistit, joita odotettiin. U udelle terminaalille on jo annettu nimi: Juan de la Cierva -terminaali. Hän oli Murciassa syntynyt insinööri, joka keksi gyrokopterin eli helikopterin edeltäjän. Sen ensilennot tapahtuivat keväällä 95 vuotta sitten. K oska näemme ensilennot Corverasta? Ken elää, hän näkee! Antero Ojanto Murcia V iime vuoden joulukuussa saatiin vihdoin aikaiseksi sopimus, jolla lentokenttäammattilainen AENA operoi kenttää seuraavat 25 vuotta. Lupien uusiminen sekä turvallisuusja terveystarkastukset, jotka vievät muutaman kuukauden, alkoivat maaliskuun alussa. San Javierissä työskenteleville noin 500 henkilölle on luvattu siirto vanhoina työntekijöinä. A ENA neuvottelee parastaikaa lentoyhtiöiden kanssa. Ryanair, EasyJet, Iberia Express ja Volotea ovat myöntäneet sen julkisesti, muutaman muun kanssa on ilmeisesti puhuttu kulissien takana. Jos kaikki onnistuu, kenttä avataan tammikuussa 2019 heti joulun ja uudenvuoden ruuhkien jälkeen.
Uusi Costa Blanca 2/2018 11 J o muinaiset foinikialaiset ja roomalaiset, oli monen esitelmän alku muinaisessa keskikoulussa ja niin voi aloittaa tämänkin pienen katsauksen. Pääpaino on siinä millaista täällä oli sata vuotta sitten ja kehitys tähän aikaan saakka. Oli kyllä tarkoitus vertailla tätä kehitystä jonkin suomalaisen kaupungin vastaavaan, mutta en saanut pyytämääni aineistoa Lappeenrannasta. Ehkä palataan siihen myöhemmin, olihan tuo alue keskeinen myös sisällissodan alkuhetkillä tammikuussa 1918 kun taistelut alkoivat Venäjältä tulleiden aselastien herruudesta. M uinaisjäännökset osoittavat, että täällä on ollut asutusta ainakin 500 vuotta ennen ajanlaskua. Tarkkoja vuosilukuja ja asukaslukuja ei ole, joten eri tietolähteistä löytyy erilaisia lukuja. Tässä tulee siis vain suuntaa-antavia tietoja. F oinikialaiset purjehtivat täällä ja kehittivät tälle alueelle pienimuotoista asutusta, maanviljelystä, puutarhaviljelystä ja sen aikaista käsityökulttuuria kuten savenvalantaa noin vuosina 500–200 e.Kr. K un Karthago hävitettiin Afrikassa, sieltä pakeni paljon asukkaita tänne Välimeren toiselle puolelle ja he perustivat tänne mm. uuden Karthagon, nykyisen Cartagenan noin vuosina 200 e.Kr – ajanlaskun alkuun. N iihin aikoihin roomalaiset perustivat jonkin verran asutusta tänne etenkin suolan takia. Tiedetään, että esim. Pilar de Horadadassa on siihen aikaan Torreviejan mielenkiintoinen mutta melko tuntematon historia Taiteilijan näkemys ajanlaskumme alussa olleesta roomalaisajan laiturista ja laivauspaikasta La Matan rannassa Torreviejassa. (kuva: Ayuntamiento de Torrevieja) ollut roomalainen asutuskeskus. Myös tiedetään, että jo varhaisessa vaiheessa tie Cadizista Pyreneille ja Ranskaan kulki rantaa pitkin tämän alueen kautta. A frikkalaiset maurit valloittivat koko Etelä-Espanjan alueen vuonna 711 ja pitivät alueen hallinnassaan 1492 saakka, jolloin kristityt ottivat täällä vallan. Maurien ajasta ei tiedetä kovin paljoa, mutta tiettävästi he olivat aika hyviä hallitsijoita ja rakensivat mm. hyvät kastelujärjestelmät pelloille. K un tämä alue oli kristittyjen hallinnassa, rannikolle ei juuri kukaan uskaltanut asettua asumaan mereltä tulevien hyökkäysten pelosta. Siksi rannikolle rakennettiin vartiotorneja niin paljon, että niistä nähtiin koko rannikko ja ne tornit voivat kommunikoida keskenään ja kutsua heti vaaran uhatessa suojelusjoukot kasaan. Tiettävästi niitä torneja oli Torreviejan alueella kolme, La Matassa, Cabo Roigissa ja nykyisellä kaupunkialueella. Näistä vanhoista torneistahan nimi Torrevieja tuleekin. Mm. ensimmäisessä piirroskuvassa 1700-luvulta täältä on sellainen ja vain muutama muu rakennus. Satama suolan vientiä varten toki on ollut koko ajanlaskun ajan ja vähän sitä ennenkin. T ässä saamani tiedot asukasluvuista muutamilta vuosilta: 1824: 3.826, 1857: 6.947, 1970: 9.735 1991: 25.891, 2010: 102.000, 2017: 84.959 S uolan tuotanto ja kalastus ovat olleet perusta kaikelle toiminnalle täällä. Mutta sen sivutuotteena syntyi laaja Vartiotorni Torre del Moro nähdään nykyään restauroituna. Ennen vuotta Vuodesta nykypäivään
Uusi Costa Blanca 2/2018 12 laivanrakennustoiminta ja merenkulku maailman ympäri 1800ja 1900-luvuilla. Vuonna 1845 oli laivarekisterissä jopa 852 laivaa eli Torreviejan laivasto oli silloin Välimeren suurin. Sitten pieni yllätys, saamissani luvuissa 1900-luvun alussa ilmoitetaan asukasluvuksi vain 6000 asukasta ja laivoja olisi ollut ”vain” 200. Selitys voi olla, että jälkimmäisessä luvussa ei ole mukana kalastusaluksia, vain suuremmat kauppalaivat. T orreviejan satamaa on kehuttu hyväksi ja siksi suuremmat laivat veivät lähinnä suolaa Kuubaan ja lähes kaikkialle Etelä-Amerikkaan. Paluulastina oli etenkin sokeria, kahvia, tupakkaa, rommia ja jalopuuta. Pienemmillä aluksilla kuljetettiin kauppatavaroita ympäri Välimerta. E nsimmäinen maailmansota 1914–1918 oli merkittävä aika myös Torreviejalle, osin kielteinen mutta ehkä enemmän kuitenkin myönteinen. Tämä siksi, että Espanja oli puolueeton maa ja voi käyttää tätä hyväkseen. Saksan laivastoyksiköitä oli ankkuroitunut tänne lähialuille ja etenkin sukellusveneillään he tuhosivat satoja liittoutuneiden ja heidän kanssaan yhteistyötä tehneiden maiden aluksia lähinnä Cartagenan merialueella. Kaikkiaan Saksa upotti sodan aikana yli 3000 alusta, yhteensä 18,7 miljoonaa bruttorekisteritonnia. Paikallisille asukkaille upotuksista tuli myös lohdutusta harmaaseen arkeen kun lastilaatikoita ajautui rantaan ja ne voivat sisältää hyviä juomia tai jopa arvokkaampiakin tavaroita... S otavuosikymmentä kutsutaan täällä merenkulun kultaiseksi ajaksi, osittain siksi kun rahtilaivoja oli liian vähän noiden upotusten takia ja lisäksi höyrylaivojen tarvitsemasta hiilestä oli myös pulaa. Niinpä paikalliset purjealukset saivat paljon kuljetettavaa. Ja kun sota päättyi, USA ja Ranska ostivat paljon purjelaivoja menetettyjen tilalle, vuosina 1917–1919 täältä myytiin USA:lle 51 kuunaria. E spanjan laivoista joku voisi kirjoittaa enemmänkin mutta tässä mainitsen vain, että silloin 1900-luvun alun 200 aluksesta oli tyyppiä bailebots 64, kuunareita 16 ja brigantiineja 31. Mitä bailebot on, on monia eri käsityksiä, mutta se oli pitkään yleisin laivatyyppi täällä. Ne olivat 2tai 3-mastoisia, muuten lähes kuten kuunarit, mutta kuunareissa on 3–5 mastoa. Se tarkoitti, että tarvittiin vähemmän miehistöä kuin kuunareissa. Torreviejan satamassakin lepää täällä valmistettu bailebot, mutta valitettavasti sitä ei ole saatu kunnostetuksi varojen puutteen takia näyttelykäyttöön. Mutta sen sisaralus Carmen Flores, nykyinen nimi Santa Eulalia, on näytteillä Barcelonassa. 1900-luvun puolivälissä näitä aluksia alettin täydentää dieselmoottoreilla ja sellaisina niitä käytettiin vielä 70-luvulle saakka, osittain kuljettiin moottorivoimalla, mutta sopivilla tuulilla purjeilla. Kalastus K alastus on aina ollut merkittävä elinkeino täällä, 1800-luvun lopulla kolmannes Valencian rannikon kalansaaliista pyydettiin Torreviejan alueelta ja vielä 1940-luvulla täällä oli 200 kalastusalusta. Saaliit ovat valitettavasti pienentyneet mm. ylikalastuksen takia, mutta pientä edistystäkin kerrotaan tapahtuneen rajoitusten ja kalanviljelyksen myötä. Kuriositeettina mainittakoon, että yksi alus sai 23.11. ”Pietarin kalansaaliin” 13 tonnia vuorokaudessa, mutta pian paljastui, että viljelykassit oli tyhjennetty silloin jätekaloista ja alus oli sattumalta ollut siellä pyydyksineen. M erkittävä elinkeino kalastus on edelleen, Torreviejan kalamarkkinat ovat nytkin Valencian alueen toiseksi suurimmat Castellónin jälkeen, anjovista myydään nyt 2,1 miljoonalla eurolla ja sardiineja 1,2 miljoonalla. 1900-luvun alkupuolen laivoja Torreviejan vesillä. Torrevieja
Uusi Costa Blanca 2/2018 13 Vapaa-aika ja matkailu V ilkas meriliikenne, laivanrakennus, suolantuotanto ja kalastuskin toivat varallisuutta monille ja myös vapaa-aikaa. Niinpä 1800-luvulla tänne nykyisen venesataman alueelle rakennettiin useampikin pieni kylpylälaitos. 1970ja 1980-luvuilla kansainvälinen turismi alkoi, kun espanjalaiset rakensivat nykyisen Masa-hotellin. Siitä seurasi Torreviejassa nopea asukasluvun kasvu, 1971=9,800, 1981=12.300, 1991=25.000 ja sitten olikin monta vuotta, jolloin tuli 10.000 asukasta lisää vuodessa lamavuoteen 2008 saakka. Huippu oli 2010–2012 noin 105.000 mutta tällöin oli mukana paljon haamuasukkaita, jotka olivat muuttaneet pois tavalla tai toisella, mutta heitä ei oltu poistettu tilastoista. Kun viranomaisten oli varmistettava asukkaiden täälläolo, luvut laskivat huomattavasti eli viime vuoden päättyessä oli enää kirjoilla 84.959 asukasta. Toisaalta kaikki tiedämme, että täällä asuu yli 6 kuukautta vuodessa todella paljon ihmisiä, jotka eivät ole asukasrekisterissä. Muita merkittäviä tapahtumia 1803 suolantuotannon keskus siirtyi La Matasta Torreviejan lounaisosaan ja se vilkastutti sataman alueen toimintoja huomattavasti. 1829 tällä alueella oli 6,6 asteen maanjäristys Richterin asteikolla ja silloin sortui lähes 3000 taloa ja 386 ihmistä kuoli. Pahimmat tuhot olivat Almoradin alueella, mutta myös lähes kaikki Torreviejan talot sortuivat. Se tarjosi kuitenkin mahdollisuuden suunnitella kaupunkirakenne uudelleen ja arkkitehti Larramendi suunnittelikin silloin tämän nykyisen selkeän ruutukaavakaupungin. 1831 kuningas myönsi Torreviejalle kaupunkioikeudet ja myös tämä antoi vauhtia uuden kaupungin rakentamiselle. 1884 valmistui rautatie Torreviejaan, mutta liikenteen vähennyttyä se purettiin pois 1970-luvun lopulla. Nyt taas suunnitellaan uuden rautatien rakentamista. S atama kärsi kovista itätuulista ja jo 1910-luvulla oli suunnitelmat rakentaa suojamuuri eli aallonmurtaja niitä vastaan, mutta erinäisistä syistä se valmistui vasta 1930luvulla. Satamaan rakennettiin myös liukuhihna, jolla suola siirretään suoraan tehtaasta laivoihin. Tuo suolantuotanto on kyllä erillisen artikkelin arvoinen. Samoin laivastosta joku kiinnostunut voisi kirjoittaa artikkelin kuvineen… Eino Kärnä Taiteilijan näkemys vuoden 1829 maanjäristyksen tuhoista Torreviejassa ja ympäristössä.
Uusi Costa Blanca 2/2018 14 E spanja on täynnä mitä erilaisempaa nähtävää. Hiljan tuli tehtyä pieni päiväretki tuonne Murcian suuntaan katselemassa uusia mukavia paikkoja minne tutustua. Kaikkea sieltä matkan varrelta löytyikin, mutta mieleen painuvin tällä reissulla oli upea linnoitus nimeltä Castillo de Monteagudo . Espanjan historia on hyvin kiehtovaa ja paikkoja, joihin tutustua, on todella paljon. T ämä kaunis vuorilinnoitus tulee vastaan, kun ajat Orihuelan kaupungista kohti Murciaa. Matkaa Torreviejasta tulee karkeasti noin 60 kilometriä. Kylttejä paikkaan ei juuri ole, mutta kaunis isokoCastillo de Monteagudo vyyttä. Vuorilinnoitus on hankalasti löydettävissä kylttien puutteellisuuden vuoksi, mutta löydät sen halutessasi esimerkiksi googlen avulla laittaen hakusanoiksi Castillo de Monteagudo. Kaupan päälle löydät viereiseltä vuorelta toisen linnan, mutta siihen en ajan sallimissa puitteissa valitettavasti kerennyt tutustua. Lisätietoja Murcian monumenteista: www.turismodemurcia.es/es/monumentos S e, miksi matkailijoita ei juuri ohjata tämä linnoituksen luokse, selvisi hyvin paikan päällä. Linnoitukseen johtaa vuorella kapea polku, mutta erittäin vaarallisen tuntuinen. Rapistunutta polkua pitkin pääsi kiipeämään pienen pätkän kohti tuota upeaa patsasta. Näiden huonokuntoisten polkujen viereltä oli kymmenien metrien pudotus kalliokkoon. Kaiteita ei ole, joten tämä ei ole lapsiperheen nähtävyys ja muista olla hyvin varovainen tutustuessasi tähän paikkaan. Pienen kiipeämisen jälkeen tulikin vastaan teljetty portti, jota ei enää päässyt ohittamaan. P orttien takana näkyi teräksisiä rakennustelineitä, joten uskoisin, että tätä kaunista linnoitusta ollaan uudelleen avaamassa laajemmalle yleisölle. Joka tapauksessa suosittelen kiinnostuneita käymään ihailemassa tätä valtavan kaunista vuorilinnoitusta vuoren juurelta ja vaikka nauttimaan siellä pienen picnicin. Näet ja koet jotain todella kaunista. Vuorelta on uskomattoman kauniit maisemat. Lisäksi vuoren juurella on kaunis espanjalainen hautausmaa, joka on ehdottomasti kokemisen ja näkemisen arvoinen paikka. Tässä pienessä kylässä on myös erinomaisia tapasravintoloita, joissa on mukava poiketa matkalla, kun tutustut tähän kauniiseen linnoitukseen. Teksti ja kuvat: Kari Rosenlöf www.operaatiovarpaatmereen.blogspot.com Vuorelta on uskomattoman upea maisema. Kristus-patsaan alapuolella on äiti Maria. Vuoren juurella isokokoinen kyltti kertoo tästä linnoituksesta. koinen Kristus-patsas vuoren päällä ei jätä huomaamatta tätä upeaa nähtä
Uusi Costa Blanca 2/2018 15 A licanten provinssissa sijaitsevan noin 8000 asukkaan kylän Pinoson historia asuttuna alueena on pitkä kuten niin monen paikkakunnan Espanjassa. Jälkiä on jo paleoliittiseltä ajalta ja pronssikaudella siellä on ollut pysyvämpääkin väestöä. R ooman aikaan alueella oli neljä kylää, koska alue oli soveliasta öljyn ja viinin tuotantoon. Arabien aikaan alue oli harvaan asutettu. Almizran sopimuksella alue liitettiin Kastilian kruunuun vuonna 1244, Villenan herruuteen, kunnes 1296 Jaime II liitti seudun Aragónin kruunuun. Tämä valtakuntien rajaseutu oli suosittua metsästysseutua. V uonna 1773 alkoi nimi Pinoso tulla tunnetuksi aikana, jolloin sen väkiluku kasvoi voimakkaasti. Itsenäinen kylä siitä tuli 1826, kun se sai tittelin Villazgo. R a nskan viiniköynnökset kärsivät 1800-luvun lopulla pahasti viinikirvasta ja Pinoson alueella viininviljely kasvoi, tuli paljon lisää työvoimaa ja uusia asukkaita tuottamaan viiniä, jota vietiin Ranskaan. Pinoso – marmorin ja viinin kylä 1920-luvun kriisi taas vähensi väkilukua ja Pinososta muutettiin työn toivossa mm. Elcheen, Alicanteen ja Eldaan. 1900-luvun lopulla puolestaan marmoriteollisuuden kasvu toi uutta elämää Pinosoon. P inoson tärkein elinkeino on nykyään marmoriteollisuus, ja tärkeää on myös suolan tuotto Monte Cabezon vuorella, josta suolaa pumpataan yli 50 km pitkää putkea pitkin Torreviejaan, se on Torreviejan suuren suolatuotannon salaisuus. Alueen maisema on kivikaivosten ja kiveä jatkokäsittelevien yritysten pilkuttama, mutta edelleen on myös runsaasti viininviljelyä (3830 ha), joka on kehittynyt entisestä lähes yksinomaan tukkumyynnistä muille viinintuottaja-alueille myös pullotettuihin viineihin ja ekologisiin viineihin. Pinosossa on myös oliiviviljelmiä (734ha) ja manteliviljelmiä (1628 ha), lisäksi jonkin verran viljaa ja muita hedelmiä, kenkäja huonekaluteollisuutta. V iime vuosina Pinosoon on muuttanut myös ulkomailta väestöä, josta osa on sijoittunut maaseudulle. Aika lähellä, vaikkakin Murcian puolella Jumillassa on esimerkiksi suomalainen viinitila Molineta, Torre del Ricon kylässä. Teksti ja kuvat: Annukka Valtanen Samassa rakennuksessa Pinoson turistitoimisto sekä marmorin ja viinin museo Casa del Mármol y del Vino. Pinoso on valencianoksi nimeltään El Pinós. Pinoson halki kulkeva luonnollinen uoma, jonka vesi kovilla sateilla etsii reitikseen, on kuin kuiva kanava. Se on hyvä apu estämään tulvia, joita kovat sateet saattavat aiheuttaa tällä alueella. Marmori leikataan kaivoksella 2,80 m x 1,60 m x 1,50 m järkäleisiin. Ne kuljetetaan lähiseudulla johonkin lukuisista kiviyhtiöistä, joita on noin 200. Torreviejan suolayhtiön kilpi Monte Cabezon vuoren rinteellä. Täältä pumpataan yli 50 km pitkää putkea pitkin suolaliuosta Torreviejan laguuniin nostamaan sen suolatuotantoa.
Uusi Costa Blanca 2/2018 16 Collegium Musicum Lohja on vuonna 1971 perustettu kamariorkesteri, joka toimii yhteistyössä Lohjan seurakunnan kanssa ja tämän tukemana sillä edellytyksellä, että se soittaa paljon jumalanpalveluksissa. Lisäksi orkesteri saa satunnaisia avustuksia. Osa soittajista on ammattimuusikoita, osa harrastajia. Orkesterin johtaja Lohjan seurakunnan kanttori Harri Kerko on johtanut orkesteria 2000-luvun alkupuolelta asti. Tähän asti olemme soittaneet erityisesti barokkiajan, 1600-1700luvun, lähinnä jumalanpalveluskäyttöön soveltuvaa musiikkia, mutta nyt on tullut mukaan myös muun aikakauden, jopa uutta musiikkia. Suomalaiset artistit kuten Anu Hälvä ja Hannu Jurmu ovat keksineet meidät. Orkesterilla on tulossa konsertteja ja yhteistyötä lähinnä Helsingin seudulla toimivien urkureiden, mm. Tapiolan seurakunnan kanssa. Täällä Espanjassa meillä piti olla Valencian lähellä englantilaisen John Zaradinin sävellysten kantaesitys kitaralle ja jousiorkesterille, mutta kitarasolistimme Janne Lehtinen sairastui vakavasti, joten Unohtumattomia sointeja Virgen del Carmenissa jouduimme tähän Torreviejankin esiintymiseen harjoittelemaan uuden ohjelmiston hyvin lyhyessä ajassa. Valitsin vähän samantyyppistä musiikkia kuin Zaradinin olisi ollut. Kuulimme upeaa sointia, varsinkin Astor Piazzollan Oblivion oli uskomaton. En ole ennen kuullut noin kauniisti, herkästi ja hiljaa soitettavan upeaa musiikkia. Centro Cultural Virgen del Carmenissa saimme nauttia myös oman kanttorimme Esa Pyöriän kymmenosaisesta Saimaa-sarjasta, joka esitettiin ensi kertaa jousiorkesterille sovitettuna versiona. Kuunnellessa Saimaa ja keinuminen sen aalloilla tuli mieleen. Teos oli vaihteleva: myrskyistä, polveilevaa, leppeää kesäilmaa ja häämusiikkia. Rukous kuulosti rukoukselta. Kiitoslauluna esitettiin Sibeliuksen Romance in F, jossa solistina oli Annamari Sippola . Unohtumattomin esiintyminen Wienissä kirkossa oli katastrofaalinen, siellä jouduimme jakaantumaan urkujen molemmin puolin. Soittajat eivät kuulleet toisiaan, ainoastaan minä, koska olin keskellä, Kerko kertoi. Eskilstunassa Harjoitukset Torreviejan seurakuntakodilla. Annamari Sippola ja Harri Kerko. Konsertti Torreviejan Virgen del Carmen -kulttuurikeskuksessa.
Uusi Costa Blanca 2/2018 17 ja Tukholmassa konsertit onnistuivat fantastisesti, koska olimme harjoitelleet hyvin. Akustiikka, soittimet ja koko kokonaisuus toimi ja tuki toisiaan. Orkesterin ja Kerkon mielipaikka soittaa on kirkko ja jumalanpalvelus. Tulevaisuudessa hän toivoo jatkuvuutta, ja että jatkettaisiin evankelis-luterilaisten seurakuntien kontakteja sekä kotiettä ulkomailla. Keskittymien esitykseen tapahtuu runsaan harjoittelun kautta. Itse luen jatkuvasti partituureja siten, että osaan ne ulkoa sekä pidän itseäni henkisesti ja fyysisesti kunnossa. (Kapellimestarin partituurit ovat samalla sivulla olevat kaikkien soittajien nuotit.) Kerko kertoi, että työ ja harrastus ovat valitettavasti sama asia. Hän toimii seurakunnan lisäksi laaja-alaisesti säveltäjänä, tuottajana ja sovittajana. Orkesteri matkustaa paljon. Ruuhka-Suomen alueella on konsertteja vähintään muutamia kertoja lukukaudessa. Kotimaisten lisäksi esiintymisiä on ainakin kaksi kertaa vuodessa ulkomailla. Torreviejassa esiinnyttiin kaksi vuotta sitten, Pietarissa monta kertaa, samoin esiintymisiä on ollut Eskilstunassa, Stuttgartissa, Tukholmassa ja New Yorkissa. Matkustaminen on henkisesti piristävää, mutta sen jälkeen on fyysisesti loppu. Yleisöä Centro Cultural Virgen del Carmenissa. Esiintyvänä taiteilijana oleminen tarkoittaa itseilmaisua. Ilman sitä olisin pikkasen hukassa. Jokin ajaa siihen, että ilmaisee itseään taiteen keinoin. Olen haaveillut pikkupojasta asti muusikon urasta, Kerko kiteyttää elämäntehtävänsä ja kutsumuksensa. Lopuksi pyysin Harri Kerkoa miettimään mieluisinta säveltäjää. Se on vaikea kysymys. Aina palaan kuitenkin Johan Sebastian Bachiin, vaikka seikkailen välillä muualla. Lisäksi haluan sanoa, että minulle on sydämen asia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jatkuvuus ja pysyvyys ja että pystyisi rikastuttamaan jumalanpalveluselämää siten, että ihmiset innostuisivat ja ettei se olisi korvattavissa millään muulla esim. kansalaisjärjestöillä. Teksti ja kuvat: Sinikka Halttunen Torreviejan kaupunki käynnisti 16.3. keskusta-alueella ilmaiset opastetut kierrokset, jolloin tutustutaan mm. museoihin ja muihin merkittäviin kohteisiin rannan tuntumassa. Alkuvaiheessa järjestetään kierros kolmesti viikossa eli keskiviikkoisin, perjantaisin ja launataisin klo 10.00–12.00, kesäkaudella tuntia aikaisemmin. Kielinä ovat espanja ja englanti. Jos kysyntää on riittävästi, niin myös saksa ja ranska voivat tulla kysymykseen. Vaikka etäisyydet eivät ole pitkiä, niin suositellaan käytettäväksi mukavia vaatteita ja jalkineita. Mukaan kullekin kierrokselle otetaan enintään 20 henkilöä. Ilmoittautua voi joko Paseo de Vista Alegrella sijaitsevaan turistitoimistoon tai nettiosoitteessa www.turismodetorrevieja.com Opastetut turistikierrokset Torreviejassa
Uusi Costa Blanca 2/2018 18 S an Fulgencio on pieni maalaiskylä Segura-joen laaksossa. Mentäessä Torreviejasta lentokentälle on ajettu sen läpi ja ohi heti Guardamar del Seguran Kansainvälinen muistolehto avattu Urb. La Marinassa jälkeen. Urb. La Marina rakennettiin 1980-90-lukujen vaihteessa maanviljelyskelvottomalle Poskihampaanmäelle. Sitten EU lopetti sitruskasvien viljelyn tukemisen. Appelsiinija sitruunalehdot raivattiin pois tieltä ja tilalle rakennettin muutama tuhat villaa lisää ulkomaalaisille, melkoinen osa täysin aluehallinnon lupaehtojen vastaisesti. Suomalaisia on siellä pieni mutta sisukas porukka, osa jo toisen polven marinalaisia. L egendaarisesta White Swan -kahvilasta tuttu Debbie Alger on monta vuotta surrut sitä, ettei urbanisaation asukkailla ole rauhallista paikkaa, jossa he voisivat muistella poisnukkuneita rakkaitaan. Debbien tapauksessa hän halusi muistaa yhdeksän vuotta sitten edesmennyttä isäänsä. O nneksi Debbie Alger puhui murheestaan Paulino Herrerolle, joka kunnanvaltuustossa vastaa urbanisaation asioista. Tämä lupasi heti sopivan paikan torstaimarkkinoiden pohjoispuolella Calle Lisboan alkupäästä olevasta puistosta sillä ehdolla, että asukkaat itse järjestävät rakentamisen. New Start -kiinteistövälittäjä organisoi projektin, JCN-rakennusliike lahjoitti muurin muistolaattoja varten, ja eri yhteisöt ja ihmiset lahjoittivat kiviset penkit ja istutukset. Muistolehtoa ympäröivät isot tuuheat puut, joten siellä on mukava istahtaa myös kesäkuumalla. M uurissa on nyt jo viitisenkymmentä laattaa. Maaliskuussa tuli parikymmentä lisää, joukossa kaikkien Marinan suomalaisten tuntema ja tammikuussa keskuudestamme poistunut Tapio. Teksti: Antero Ojanto Kuvat: Hannu Markkanen S unnuntai 4.2.2018 oli Urbanización La Marinassa (San Fulgencio) tavallista juhlavampi, sillä silloin paikallinen pappi Luis Yañez Gestoso vihki kansalaisaloitteesta syntyneen muistolehdon.
Uusi Costa Blanca 2/2018 19 U lla Tunturi on kuollut. Hän siirtyi pois torstaina 15.2.2018. Torreviejan sairaalassa hengityskone hiljeni. Lähtö oli rauhallinen. Joukko rakkaita ystäviä oli lähtenyt hetki aikaisemmin Ullan luota. U lla itse sanoi, että olen jo valmis lähtemään, koska minulle on annettu ihana kokemusrikas elämä, rakkaat sukulaiset ja hyvät ystävät ja nämä ihanat Espanjan yli 17 vuotta. U llan elo oli kuin Ystävän laulusta: Anna tunturin selvittää kuka viereesi jää. Ja Ulla selvitti, auttoi, opasti, eli monien kumppaneiden ja ystävien rinnalla jopa vuosikaudet tukien, kantaen ja kannustaen. E spanjaan tuleville suomalaisille hän oli tietopankki vailla vertaa, oli sitten kysymys rahasta tai rakUlla Tunturi in memoriam kaudesta, viranomaisista tai virastoista. Voidaan sanoa, että Ulla tiesi kaiken ja ellei tiennyt, kysyi. K ielitaidon hän oppi puolessa vuodessa ja keskusteli mielellään espanjalaistenkin kanssa. Hän ymmärsi espanjalaisen kansanluonteen: suku on tärkein ja niin Suomenkin sukulaiset olivat vuosittain vieraina Ullan luona, kuten lukemattomat muutkin ystävät ja neuvoja tarvitsevat. U lla oli toimittaja ammatiltaan ja rakkaudesta kirjoittamiseen hän pakinoi paikallisessa lehdessä. Runot ystävien synttäreille syntyivät hetkessä. Hän viihtyi joukossa ja oli mielellään keskipisteenä ja huumori herskyi hänen puheestaan. A lkoholi oli alkuun Ullalla ongelmana, kuten monilla muillakin eläkeläisillä täällä. Vertaistukiryhmä tarjosi oivallisen avun ja siihenkin Ulla paneutui kaikin voimin: auttaakseen toipuvia ystäviään. U llasta voi sanoa: Olen tavannut lukemattomia ystäviä, mutten aikaisemmin sinunlaistasi. Hyvää matkaa sinne jonnekin. T ulevana kesänä Espanjan suomalaisasukkaat ja ystävät tapaavat eri puolilla Suomea. Tässä jo muutama tiedossa oleva tapahtuma. C ostablancalaisten kesätapaaminen Lahdessa torstaina 5.7.2018 klo 13.00 Kahvila Karirannassa. Lisätietoja kokoontumispaikasta verkkoosoitteessa: www.kariranta.fi. Kaikki Costa Blancalla talvehtivat ovat tervetulleita. Tilaisuus on vapaamuotoinen ilman virallista ohjelmaa. Lahden tapaamisen yhteyshenkilönä Sinikka Halttunen, modervik@gmail.com +34 690 343 714. Espanjansuomalaisten kesätapaamisia Suomessa J os Lahdessa halutaan lisäohjelmaa, on siellä mm. Mukkulan kesäteatterissa klo 18 ”Mukkulan Maria”. Lisäksi erilaiset museot ovat avoinna. T alviespanjalaisten tapaaminen Turussa on torstaina 16.8.2018 Kouluravintolassa. Jos haluaa aterioida ennen tilaisuutta, kannattaa saapua klo 12 tienoilla ravintolan yläkertaan, jossa on lounas seisovasta pöydästä. Vapaamuotoinen kokoontuminen klo 14.00 alakerran Historia-luokassa. Lisätietoja kokoontumispaikasta: www.panimoravintolakoulu.fi J os sinulla on jokin aihe tai luennoitsija tiedossa niin ilmoitathan. Muutoin mennään yleisen keskustelun mukaan. Tervetuloa Turkuun! Iloisiin näkemisiin toivottavat Aila ja Jussi Sivula. Tiedustelut puh. 040 9523165. Kahvila Kariranta Sakari Antikainen
Uusi Costa Blanca 2/2018 20 “Sillä maailma hukkuu paskaan/me vain luemme lehtiä/pitäis nopsaan laulaa rastaan/jos se meinaa ehtiä.” M .A. Nummisen sävel, Jarkko Laineen sanat ja Rauli Badding Somerjoen esitys 70-luvulta Hymyile Miss Universum on ollut usein mielessä näinä aikoina. 1970-luvulla luontoon ja sen suojeluun suhtauduttiin yleisesti silti toisin kuin tänä päivänä, eikä kohistu ilmastonmuutoksesta. V uosikymmenien aikana merenpohjaan on kertynyt sata miljoonaa tonnia jätettä, josta suurin osa on muovia. Tutkijat ovat hyvin huolissaan muovin kertymisestä mereen, sillä pienikokoiset muovihituset päätyvät helposti merieläinten eliöstöön. Muovia on löydetty niin kalojen, lintujen, kilpikonnien kuin valaidenkin vatsoista. Muovinkappaleita on löydetty jopa simpukoiden ja ostereiden sisältä. V aarallisimpia ovat kaikkein pienimmät muovinpalaset, joiden koko on alle viisi millimetriä. Tutkimuksen mukaan 80 prosenttia Välimeren muovijätteestä on tämänkaltaisia hiukkasia. Toisaalta Välimeressä on isompia muovinkappaleita enemmän kuin valtamerien jätepyörteissä, mistä voidaan päätellä jätteiden alkuperän olevan lähempänä kuin isommissa merissä. Jäte ei keskity vain yhdelle alueelle, vaan suurimpia jätepitoisuuksia löytyi eri puolilta Välimerta, varsinkin sen keskiosista. Välimeren maat ja siellä olevat ihmiset eivät voi kiertää vastuutaan. V älimeren laajuus on vain yksi prosentti maapallon koko meripinta-alasta, mutta sen merkitys on keskimääräistä suurempi niin taloudellisten vaikutusten kuin ekologiankin kannalta. Muovijäte haittaa niin kalakantoja kuin turismiakin. S uomen eteläpuolella oleva Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä. Metsäteollisuus käytti aiemmin Suomen jokia viemärinä, mutta suljetun kierron keksimisen ansiosta teollisuuden kuormitus on nyt oleellisesti vähentynyt. YmpäristöS uurin osa valtameriin joutuvasta muoviroskasta kulkeutuu sinne kymmenestä joesta Afrikassa ja Aasiassa. Yksi merkittävimpiä tekoja merten roskaamisen ehkäisemiseksi olisikin kehittää kehittyvien maiden jätehuoltoa ja materiaalikiertoa. M erivirrat kokoavat muovimassat pyörteiksi. Sellaisia on havaittu erityisesti Tyynellä valtamerellä, jonne on syntynyt kaatopaikka, joka on kaksi kertaa Yhdysvaltojen kokoinen. Jätemassoja on myös mm. Intian valtamerellä, Pohjoisja Etelä-Atlantilla, Bengalinlahdella, Barentsinmerellä ja jopa Jäämerellä. M uovi on kätevä, kestävä, kevyt, edullinen ja helposti muokattavissa oleva materiaali. Muovista tulee ongelma siinä vaiheessa, kun se joutuu luontoon. Se hajoaa yhä pienemmiksi kappaleiksi, mikromuoviksi, mutta ei käytännössä katoa koskaan. K aikkea hyvää mitataan taloudellisena kasvuna, ja uutta tavaraa tulee kiihtyvällä vauhdilla. Teollisuus ja kauppa hamuavat lisää voittoja, ja halpojen tuotteiden kestävyys on heikkoa.Vanhaa ei käytetä loppuun, eivätkä ihmiset mieti tavaraa enää sen jälkeen, kun ovat sitä itse hetken käyttäneet. Päivittäin heitetään käyttökelvottomia tavaroita ja roskia minne sattuu pois silmistä. O salle ihmisistä tuntuu olevan aivan sama, viedäänkö tavara lajiteltavaksi, vai heitetäänkö vuosikymmeniksi luontoon maatumaan. Maatumiseen kuluu usein vuosikymmeniä, ja osa säilyy luonnossa ikuisesti. Jokakeväinen koirankakkakeskustelukin käynnistynee Suomessa piakkoin lumisen talven jälkeen. Tosin se luomutuote maatuu, mutta ei sentään itsekseen asfaltilta. Sienestämistä ja marjastamista harrastavat kyllä löytävät salakaatopaikkoja Suomenkin metsistä, vaikka jätehuolto on hyvin järjestetty. Elämmekö maapallonlaajuisessa roskiksessa? myrkyt ovat kuitenkin edelleen jokien pohjalla ja niiden suistoissa. Ongelmia aiheuttavat myös esimerkiksi rehevöityminen, öljykuljetukset, lisääntyvä laivaliikenne ja ilmastonmuutos. Merien kaatopaikkalautat Kulutushysteriaa ja voiton maksimointia Roskaaminen tuhoaa luontoamme Välimeren tila huolestuttaa Itämerikin on saastunut
Uusi Costa Blanca 2/2018 21 M aailman väkiluku oli vuonna 2017 arviolta 7,6 miljardia ja ennusteen mukaan 9,8 miljardia vuonna 2050. Ihmisen ja luonnon suhde on muuttunut paljon. Ihmiset eivät enää kunnioita luontoa samoin kuin ennen. Roskien suuri määrä johtuu ihmisten laiskuudesta ja välinpitämättömyydestä luontoa kohtaan. R oskat eivät ole ainoastaan inhottavan näköisiä, vaan myös haitallisia. Roskat säilyvät luonnossa pitkään ja vaikka ne lopulta hajoaisivatkin, niissä olleet alkuaineet jäävät luontoon. Jätteet pilaavat maaperän ja saastuttavat kasveja. Eläimille roskista on erityisesti haittaa, koska eläin voi kävellä lasinsiruihin ja loukata jalkansa. Pikkulapset ja eläimet voivat myös syödä jätteitä. Yksi roskien ongelma on se, että ne nopeuttavat ilmastonmuutosta. M uovin osalta sitä tuottava ja käyttävä teollisuus ja kauppa on pantava vastuuseen tuotteistaan ja niiden aiheuttamista kuluista ja ongelmista. Lainsäädäntö laahaa jäljessä ja poliittiset päättäjät nukkuvat. Valtioiden ilmastosopimukset ovat laihoja kompromisseja ja toteutus sitäkin vaatimattomampaa. Jopa siinäkin on otettu takapakkia. Ranskalaisten tekemä tutkimus maan lintukannasta hätkähdyttää asiantuntijoita. Viidentoista vuoden aikana lintujen määrä maaseudulla on vähentynyt kolmanneksella, joissakin lajeissa lähes 70 prosentilla, koska lintujen ruoka eli hyönteiset ovat loppuneet viljelyksessä käytettyjen tuholaismyrkkyjen vuoksi. Samaa on havaittu myös muissa Euroopan maissa. J oihinkin kauppoihin on tullut tarjolle kangaskassejakin. Ihmiset voisivat muutenkin käyttää esimerkiksi ostoksiinsa kasseja, jotka kestävät kauan tai sitten suosia paperipusseja. L aaja, kansainvälinen Orb Median selvitys paljastaa, että pullovesissä on runsaasti mikromuoveja. Mikromuovien terveysvaikutuksia ei vielä tunneta, mutta maailmalla pullovesibisnes paisuu. Viime vuonna se kasvoi nopeammin kuin mikään muu juomateollisuuden ala. Ei ole samantekevää, mitä pullotettu vesi sisältää. Se on elinehto miljoonille ihmisille, joilla ei ole pääsyä puhtaan juomaveden ääreen. I hmisten on pakko alkaa muuttaa tapojaan, mikäli emme halua viettää tulevaisuuttamme maapallon kokoisella kaatopaikalla. I hmiset ovat havahtuneet nähtyään kuvia muovia tursuavista meren eläimistä. Mm. Facebookissa on syntynyt ryhmiä, joissa jaetaan yleistietoa sekä vinkkejä omaan käyttäytymiseen. Muoviton maaliskuu-haasteryhmä : "Muoviroskan määrä maailmassa on hälyttävä ongelma: muovia päätyy valtavia määriä kaatopaikoille ja vesistöihin. Kierrätyksellä on tärkeä rooli, mutta ensisijaista olisi vähentää turhan kertakäyttöisen muovin kulutusta. Miten käy, jos kokeilet elää ilman kertakäyttömuovia kokonaisen kuukauden? Kokeile! Liity joukkoon ja ota haaste vastaan! Täydellisyyden sijaan tavoitteena on, että jokainen huomaa turhan muovin määrän arjessaan ja löytää tapoja pienentää tuota määrää." M yös aktiivinen Torreviejan roskisryhmä on ottanut haasteen vastaan. Paikallisten yrittäjien tuella ryhmä on saanut roskienkeruuseen tarvittavia välineitä, ja puhdasta jälkeä on syntynyt! Tärkeintä, mitä voimme tehdä, on materiaalin kulutuksen ja etenkin kertakäyttökulutuksen vähentäminen. Teksti: Malla Grönvall Tausta-aineistoa: Medium, WWF, Plos One, HS, YLEuutiset Ihmisen ja luonnon suhde Roskaamisen määrää voisi vähentää helposti. Jos jokainen huolehtisi omat roskansa kierrätykseen, ei mitään ongelmaa olisi! Kukaan ei saisi roskata luontoa ja jos joku niin tekisi, siitä seuraisi sakkoja, joiden antaminen on nykyään valitettavan harvinaista. Tavaroiden pakkauksissa ja ihan tavaroissakin alettaisiin käyttää vain maatuvia ja helposti kierrätettäviä materiaaleja. Roskat talteen ja kierrätys kunniaan Roskaaminen on ilmiönä yleismaailmallista eikä mitenkään erityisen kansallista! Mitä on tehtävä? Muovi ja pullovedet Muuttuuko ihminen?
Uusi Costa Blanca 2/2018 22 K araoke on Japanista alkunsa saanut amatööriviihteen muoto. Sana karaoke tulee sanoista kara 'tyhjä' ja ökesutoran 'orkesteri' ja voidaan suomentaa 'vokaaliton orkesteri' tai 'vokaaliton soitto'. K araoke tunnetaan aitona itsensäilmaisumuotona. Karaoken Suomeen toi videonauhamuodossa ensimmäisenä todistettavasti imitaattori/ muusikko Juha Laitila jo 1970-luvulla. Torreviejassa suomalaista karaokea voi harrastaa maanantaisin Bar Carlosissa sekä keskiviikkoisin ja lauantaisin Rattotallissa. Karaoke ja karaoketaitajakisat viihdettä suomalaiseen makuun (2) Naistensarjan voittajat . Keskellä voittaja Ritva, vasemmalla II Emma ja oikealla III Tuija. D uettokilpailu eli parikilpailu pidettiin jo viime vuoden puolella. Vajaan parinkymmenen karaoketaitajaparin, joista jokainen laulaja oli jo vuosia viihdyttänyt ikääntynyttä peruskuulijajoukkoa, kisan voitti pari Arttu ja Markku melodisella harmonisella laulullaan (Viimeinen valssi). Toiseksi tuli tunnelmallinen pariskunta Maggie ja Matti (Lumiperhonen) ja kolmanneksi yhdistelmä Ritva ja Jyrki (Erehdyin kerran). T ammikuussa alkaneessa naisten karaokekisassa huomasi heti, etteivät laulajat ja laulajien fanijoukot olleet samalla aaltopituudella. Finaaliin semifinaalista pääsi vain kaksi seitsemästä perinteistä pitkänlinjan viihdyttäjää ja kaikki kolme nuorta uutta edustajaa. Vasta finaalissa vanha kuulijajoukko oli tajunnut alkukarsinnan ja semifinaalin pistelaskennan logiikan ja jyräsi nuorimmat. Kaikki esitykset sinänsä olivat hyviä. Rattotallin täpötäysi yleisö kuuntelee keskittyneesti esityksiä. N aistensarjan karaoketaitajakisan voitti Ritva varmoilla, reippailla ja tuimilla esityksillään (Sattuma kuljettaa). Toiseksi tuli nuorempaa polvea edustanut Emma selkeillä loppua kohti melodisemmalla esityksellään (Mandoliinimies). Kolmanneksi tuli flunssasta lähes parantunut Tuija (Lapin tango). Palkintosijojen ulkopuolelle jääneet, nuorin edustaja Helmi (Rakkauslaulu), joka lauloi nätisti ja kauniisti melodiset kappaleet sekä toinen nuori edustaja Maija (Living on a prayer), joka veti esityksensä täysillä festarityyliin, eivät enää saaneet vanhan kaartin pisteitä. M iesten sarja alkoi maaliskuussa. Semifinaaliin tuli lopulta vain kahdeksan kilpailijaa kymmenestä valitusta. Näistä pääsi finaaliin (aakkosjärjestyksessä) kauniisti perinteisiä kappaleita laulaneet Arttu, Aulis , Markku, Matti ja Risto . Finaali oli 27. maaliskuuta. Vuosittaiset Rattotallin karaoketaitajat on ratkottu jälleen K araoke kilpailumuotona poikkeaa täysin alkuperäisestä karaoken ideasta, jossa laulaja nauttii omasta ilmaisustaan. Vielä kun tähän lisätään arvostelijoiden erilaiset makutottumukset ja faniryhmät, pitäisi tällä kilpailumuodolla olla ihan muu nimi. Karaoketaitajakilpailu kuitenkin täyttää Rattotallin sellaisistakin suomalaisista, jotka itse eivät laula, joita karaoke ei muutoin kiinnosta tai jota he eivät edes ymmärrä. T uomareina toimi yleisö, josta jokainen antoi pisteitä viidelle parhaalle viidestä yhteen. Kilpailuissa oli kaksi alkukarsintaa, joista kummastakin erästä viisi eniten pisteitä saaneet etenivät semifinaaliin ja siitä viisi finaaliin. Alkukarsinnassa kukin kilpailija lauloi yhden, semifinaalissa kaksi ja finaalissa kolme kappaletta. Tulevaisuuden taitajan Helmin tyylinäyte.
Uusi Costa Blanca 2/2018 23 Voiton vei Risto, Markku tuli toiseksi ja Matti kolmanneksi. K ilpailumuotona karaoketaitajakisa viihdyttää kyllä kuulijoita omana jännitysnäytelmänä, mutta laulajille kilpailujännitys ei tuo samaa nautintoa kuin aito karaoke itsensäilmaisumuotona. Yleisön ikäjakautuma, fanijoukot ja taktikointi vaikuttavat enemmän kilpailun lopputuloksen kuin itse laulajan panos = kappaleen valinta, lauluääni, nuottikorva, koreografia ja itse laulajan kuulijalle välittämä ilmaisu. Kilpailijoille ja varsinkin palkintosijoille päässeille suosittelisi vielä mielellään "charmija atleettikoulua". Melankolisten laulujen esittäminen jäykästi paikallaan seisoen ja monitoriin vakavasti tuijottaminen ei varmasti pitkän päälle viihdytä tulevaisuudessa fanikulttuurista taitajakulttuuriin siirtyvää yleisöä. Kilpailun etu kuitenkin on, että yleisö on hiljaa, kun taas normaalissa karaokeillassa laulaja kuulee tuskin omaa ääntään. K olmevuotiaalle Rattotallille on kuitenkin annettava suurkiitos tapahtumaketjun järjestämisestä aina kilpailijoiden värväämisestä hienoihin palkintoihin. Missä Miesten finaalin kolme parasta. muualla suomalaiset voivat olla oikeita aitoja suomalaisia kuin karaoketaitajakisan tuomareina. Torreviejassa 26.3.2018 Rauno Vaherva T orreviejan kansainvälisellä keilaseuralla Club Euro Bowling Torrevieja lla menee lujempaa kuin koskaan. Maaliskuun alussa seuran miehet voittivat ensimmäistä kertaa Espanjan Kuninkaan maljan, La Copa del Reyn. Paria viikkoa aikaisemmin seuran kaksi AECB-liigan (Asociación Española de Clubes de Bowling) joukkuetta nousivat kumpikin ylempään divisioonaan, joten seuralla on ensi kaudella edustus sekä AECB:n mestaruussarjassa että ykkösdivarissa. Toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna EBT:n miehet taistelevat Madridissa, jossa on katkolla Espanjan arvostetuimman joukkueliigan FEB:n kausimestaruus. Jos sarjajohtaja EBT voittaa, mestaruus tulee Torreviejaan kolmannen kerran peräkkäin! Samana viikonloppuna Torreviejan keilailu Espanjan huipulla EBT:n voittoisa 4-miehisjoukkue ja Kuninkaan malja. pelataan Torreviejassa naisten mestaruussarjan viimeinen kierros – tervetuloa kaikki Ozoneen kannustamaan EBT:n kansainvälistä joukkuetta! K aikki tämä menestys olisi tuskin mahdollista ilman seuran tukijoiden vankkaa panosta, ja tässä yhteydessä on syytä nostaa esiin erityisesti paikallinen keilahalli Ozone Bowling. Hallin johto on jo runsaan kymmenen vuoden ajan kuunnellut keilaajien toiveita, ja positiivinen symbioosi on ilmeinen – halli on huippusuosittu sekä suuren yleisön että kilpakeilaajien keskuudessa. Ozonella on tuulta purjeissaan, ja yritys on ilmoittanut avaavansa uuden 18-rataisen keilahallin San Pedro del Pinatarissa jo ennen kesää. I nternational Open City of Torreviej a, Espanjan toiseksi suurin keilailuturnaus, järjestetään tänä vuonna jo syyskuussa, siis edellisiä vuosia aiempana ajankohtana. Kaksi edellistä mestaria ovat suomalaiset Juuso Rikkola ja Sami Konsteri . Guillermo Torreviejan viihtyisä ja ajanmukainen keilahalli. Ozone Bowling
Uusi Costa Blanca 2/2018 24 M allorca on suurin Baleaarien neljän saaren ryhmästä. Baleaarit ovat yksi Espanjan 50 maakunnasta ja se on autonominen saariryhmä, jonka pääkaupunki on Palma de Mallorca. Saarilla on asukkaita yhteensä noin 1,2 miljoonaa. Ryhmämatkoista Espanjassa tulee vääjäämättä mieleen bussilastillinen eläkeläisiä. Tällä kerralla vaihdoimme vanhat tavat uusiin ja lennähdimme meren yli Mallorcan saarelle. O limme tähdänneet keväiseen Mallorcaan tutustumiseen ja tämä onnistui todella hienosti. Ryhmä oli mukavan kokoinen, reipashenkinen, aina ajoissa paikalla ja iloisella ja vastaanottavaisella mielellä liikkeellä. Oppaallamme Erkki Gerovoilla sekä minulla matkanjohtajana oli ilo huolehtia ryhmämme ohjelmasta ja hyvinvoinnista. L ento Alicantesta Palmaan kestää vain 55 min ja Palman kentällä meitä oli sitten oppaamme Erkki vastassa. Majoitus oli koko ajan Palmassa lähellä vanhaa kaupunkia hotelli Araxassa, joka on perheyritys 1950-luvulta lähtien. Tämä näkyy hyvin hotellin julkisten osien viehättävänä kalustuksena, jossa on käytetty paljon vanhoja esineitä täydentämään nykypäivään remontoituja tiloja. Käytössä olivat myös spa, poreallas, erilaiset saunat sekä hierontaja kauneudenhoitopalvelut. Hotellissa saimme myös herkullisen aamiaisen sekä yhteisen illallisen kaikkina päivinä. T iistaipäivä oli varattu Palman vanhaan kaupunkiin tutustumiseen ja se tehtiin osittain bussilla ja osittain kävellen. Aamupäivästä saimme vähän sadetta niskaamme, mutta oikealla pukeutumisella siitä ei ollut haittaa. Kiersimme tutustumassa 1300-luvulla rakennettuun, pyöreämuotoiseen Bellverin linnaan, joka kohoaa uljaana läheisellä kukkulalla, josta avautuvat huikeat näkymät alas Palman kaupunkiin. Näimme myös 1200-luvulta peräisin olevan Almudainan palatsin ja sitten tietysti sokerina pohjalla hiljennyimme Costa Blancan suomalaisen ev.lut. seurakunnan matka Mallorcalle 1 9.–22.3.201 8 Hotel Araxa Matkalaiset La Seun edessä. Palman huvivenesatama
Uusi Costa Blanca 2/2018 25 vierailemaan Palman katedraalissa, La Seussa, ”Meren katedraalissa”. Iltapäivällä ryhmä tutustui omin päin Palman vanhaan kaupunkiin – sadekin oli jo loppunut ja aurinko kurkisteli pilvien lomasta. K eskiviikko oli varattu aamusta iltaan saarikierrokselle. Oppaamme Erkki Gerovoin asiantuntemus riitti taas vastaamaan kaikkeen, mitä ikinä keksimme kysyä. Suuntasimme saaren itäosaan Porto Criston kaupunkiin ja siellä sijaitseviin tippukiviluoliin Cuevas del Drach , Lohikäärmeen luolat. Matkalla piipahdimme myös ihastelemassa muutamaa calaa = poukamaa, joita Mallorcan rannikko on täynnä. Kahvitauko pidettiin Portocolomin kylässä. Ryhmän koon ansiosta olimme liikkeellä pienemmällä bussilla, jolla pääsimme moniin kohteisiin, joihin ei isolla autolla olisi ollut asiaa. C uevas del Drach oli meille kaikille ikimuistettava elämys. Luolaston pohjalla on yksi maailman suurimmista maanalaisista järvistä; Martel -järvi. Luolakäyntiin kuuluu kierroksen puolessa välissä pieni klassisen musiikin konsertti, jota varten järven rannalle on rakennettu katsomo yleisölle. Kun yleisö on asettunut istumaan, sammuvat luolaston kaikki valot ja istutaan täydellisessä pimeydessä. Sitten alkaa järveltä kuulua musiikkia, ja näkyviin lipuvat hiljaa valaistut veneet, joissa soittajat istuvat – viulisteja, sellisti, kosketinsoittaja. Tunnelma on taianomainen, koskettava ja mieleenpainuva. L uolilta suuntasimme Porto Criston keskustaan lounaalle ja ihailemaan satama-aluetta. Lounaan jälkeen matka jatkui takaisin kohti Palmaa, mutta matkalla pääsimme vielä katsomaan maailmankuulujen Majorica -helmien valmistusta tehtaalle sekä ostoksille tehtaan myymälään. Bussille palatessa keikkui yhden jos toisenkin matkalaisen käsipuolessa helmitehtaan logolla varustettu pieni punainen laukku! P aluumatkalla meillä riitti aikaa vielä ylimääräiseen kierrokseen Palman vanhassa satamassa Portixolissa ennen paluuta hotellille saunomaan ja illalliselle. T orstai oli kotimatkapäivä, mutta käytettävissä oli koko aamupäivä ostoksiin ja omiin tutustumiskierroksiin ennen bussin lähtöä lentokentälle klo 13.30. S e ryhmä, jonka mukana minä kuljin, tutustui kahteen eri kirkkoon, kiersi Plaza Mayorin putiikkeja, istui cortadolla auringonpaisteessa, ihasteli kauppahallin kinkkuja ja palasi hotellille käveltyään todistettavasti yli 8 km ja 11.000 askelta. T akaisin Alicanteen ja sieltä Torreviejaan lennähti torstai-iltana matkaansa tyytyväinen joukko, jonka sydämistä ainakin pieni siru on nyt pysyvästi Mallorcan saarella odottamassa paluutamme sinne. Lämmin kiitos kaikille mukana olleille – mitäpä mukavaa seuraavaksi? Teksti: Satu Mäkitalo Kuvat: Irma Mikkola, Erkki Gerovoi ja Satu Mäkitalo Costa Blancan ev.lut. seurakunnan 30-vuotisjuhlamessu ja -lounas 24.11.2018 Seurakunnan 30-vuotisjuhlamessu on lauantaina 24. marraskuuta 2018 klo 12–13 Inmaculadakirkossa. Messun jälkeen on ohjelmallinen juhlalounas klo 14.30-17.00 Restaurante Fu -ravintolassa (ent. Los Arcos) os. Avenida Baleares 36 Los Angeles -alueella Torreviejassa. Juhlasaliin mahtuu pääosin 4–8 hengen pöytiin 200 henkeä. Lounaslippuja (kaksi pääruokavaihtoehtoa: kala tai broileri) á 30,-/hlö voi varata srk-kodista jo nyt keväällä ja ensi syksynä 15.11. saakka. Juhlassa jaetaan ansiomerkit pitkäaikaisille vapaaehtoisille ja tunnustukset yhteistyökumppaneille. Majorica-helmien valmistusta. Matkalaiset illallisella. Cuevas del Drach
Uusi Costa Blanca 2/2018 26 Villajoyosa – väriä ja suklaata Villajoyosa (valencianoksi La Vila Joiosa ) on kaupunki Alicanten provinssin rannikolla. Siellä on noin 33 500 asukasta. Asutusta alueella oli jo pronssikaudella ja iberojen aikaan, mutta Rooman aikana kaupunki kasvoi ja se oli nimeltään Allon, Alonis tai Alone sijaiten nykyisen keskustan paikkeilla. Keskiaikana alue oli harvaan asuttua, ja sen perustaminen kristittyjen aikaan tapahtui vuonna 1300 Bernardo de Sarrián toimesta, joka oli Jaime II de Aragonin amiraali. Perustamisen tarkoituksena oli puolustaa rannikkoa arabeilta. voi katsella vanhaa kaupunginmuuria ja linnoitettua kirkkoa… Tai voi mennä johonkin suklaatehtaaseen. Villajoyosa on kuuluisa suklaastaan ja tehtailla on myymälänsä ja museonsa. Merkkejä ovat suurempi ja tunnetumpi Valor, sekä Clavileño, Pérez ja Marcos Tonda, omasta mausta riippuu mistä eniten tykkää. Villajoyosassa on myös arkeologiset kaivaukset kaupungissa, sekä roomanaikainen uponnut laiva, Bou 1500-luvulla Villajoyosalla oli tärkeä tehtävä puolustaa rannikkoa berbereskeiltä, jotka hyökkäsivät mereltä. Kuningas Felipe II rakennutti puolustavat muurit ja vartiotorneja sekä rannikolle että viljelysmaille. Villajoyosassa on mielenkiintoisia tutustumispaikkoja, esimerkksi arkeologinen museo Vilamuseu, joka sijaitsee Colónkadulla. Modernissa kauppahallissa voi vaikka ostaa itse haluamaansa tuoretta kalaa tai lihaa ja saa sen grillattua hallin kahvilassa. On kuitenkin paras mennä mieluummin aikaiseen ja kysyä, tehdä ostokset ja viedä ne baariin ja palata sitten vaikka yhden aikaan syömään. Sillä välin ehtii kävellä katsomassa vaikka ihania värikkäitä taloja, joita kerrotaan aluksi maalatun eri väreillä, jotta ne voivat lähettää merkkiviestejä laivoille ja kalastajat tunnistivat kotinsa mereltä. Myös Ferer, jonne järjestetään opastettuja sukellusretkiä, ja myös sieltä nostettua esineistöä on nähtävissä kuivalla maalla opastetuilla vierailuilla. Niistä voi kysellä Vilamuseu-museossa. Laivassa oli 3000 amforaa täynnä garumia, roomalaisten suurta herkkua, joka tehtiin pilaantuneista kalan perkeistä, sen ajan E-621. Laivassa oli myös lyijyharkkoja. Sukellusvierailut sopivat myös liikuntarajoitteisille kunhan sukellusluvat on kunnossa. Laiva löytyi vuonna 1999. Rannan ravintoloissa on kutsuvia terasseja istua hyvällä ilmalla, mikä täällä onkin melkein aina. Villajoyosan juhlat, maurien maihinnousu heinäkuun lopulla on tunnettu ja näyttävä tapahtuma, jossa maurit hyökkäävät mereltä aamunkoitteessa rannalle. (Villajoyosa-kuvakooste seuraavalla sivulla) Teksti ja kuvat: Annukka Valtanen
Uusi Costa Blanca 2/2018 27 Clavileño on yksi Villajoyosan monista suklaatehtaista. Foinikialaiset toivat mukanaan esineitä egyptiläisiltä ja etruskeilta. Kuvassa etruskien siivilä. Yksi vanhoista vartiotorneista, joita rakennettiin vahtimaan berbereskien liikkeitä . Sant Josep -torni on Rooman aikainen hautamonumentti 100-luvun loppupuolelta. Museon julkisivuna on vanhan koulun seinä. Villajoyosan turismitoimisto sijaitsee Colón-kadulla . Vuosisatojen ajan tiedettiin roomalaisen kaupungin olemassaolosta tämän kiven johdosta jossa mainitaan kaupungin kauppahalli (macellum). Kaupungin nimi oli Allon tai Alon. Kaupungin keskustan katujen alta on löytynyt Rooman aikainen sotilasleiri, johon mahtui 500 legioonalaista. Sitä kiertävä juoksuhauta on merkitty laatoilla, joissa lukee fossa.
Uusi Costa Blanca 2/2018 28 Tervetuloa ruotsalaistaustaiseen hammashoitoon Orihuelan Costalla, Torreviejan eteläpuolella Jos arastelet hammaslääkärikäyntiä, niin annamme sinulle uuden ja paremman kokemuksen! Tarjoamme sinulle kivutonta ja laadukasta hoitoa edulliseen hintaan. Hoidata hampaasi meillä ollessasi Espanjassa! Puhumme suomea Sydämellisesti tervetuloa! Olemme muuttaneet uusiin tiloihin IBC-rakennuksessa (International Business Center) Supermercado Costa Blancan vieressä, Av. California / Calle Nazaríes 5, Orihuela Costa
30 2 Suomi-Seura Suomi-Seuran tiedotuslehti Päätoimittaja Sulevi Suomi sulevi.suomi@gmail.com SISÄLTÖ: 2 / 201 8 Toimittaja Minna Siilasvuo minna.siilasvuo@gmail.com Toimittaja Veijo Leino toimitussuomiseura@gmail.com PÄÄKIRJOITUS Kansikuva: Suomi-Seuran Golfkerho perustettiin noin puolitoista vuotta sitten. Se on saavuttanut nopeasti vankan jäsenmäärän toiminnan laajentuessa. Aiheesta lisää sivulla 8. No niin, tämäkin kevätkausi on kohta lusittu. Suomalaiset muuttolinnut ovat lähtökuopissa ja osa on jo lähtenytkin sinne pakkaseen ja liukkauteen. Meillä täällä on seura vielä järjestänyt huhtikuun 1 3.–21 . päivinä halukkaille jäsenilleen ikimuistoisen kiertomatkan Baskimaahan. Hallitus on kutsunut kevään yleiskokouksen koolle keskiviikkona huhtikuun 25.4.201 8 kello 1 2.30 Hospital Quirónsalud Torreviejan auditoriossa, jossa käsitellään esimerkiksi edellisen vuoden tilinpäätös. Suomi-Seurakin lähtee kesätauolle 9.5. pitäen kuitenkin kirjastotoiminnan kesätauonkin aikana auki tiistaisin kello 11 –1 3. Meitä on täällä Suomi-Seurassa iso joukko jäseniä, jotka vietämme koko kesän täällä ihanassa auringon lämmössä. Ehkä käymme pikavisiitillä jossain, vaikkapa Suomessa. Seura avaa taas ovensa 1 7.9. kello 1 0. Silloin toivotaan vireää toimintaa kaikilla toimialoilla. Toivon tuolloin saavani monta vapaaehtoista mukaan toimintaan, sillä ilman sitä olemme ontuvia toiminnoissamme. Suomi-Seura on ollut tänä keväänä FinnRadion haastattelussa, jossa kerroimme seuramme uusista tiloista ja vilkkaasta toiminnasta, kuten erilaisista joogista, tapaskursseista ja In vino veritas -viininmaistelutilaisuudesta, jossa kerrottiin erilaisista viineistä. Toivotan kaikille lukijoillemme hyvää ja lämmintä kesää, missä sitten sen vietättekin. Levätkää, nauttikaa kesästä ja tulkaa sen jälkeen Suomi-Seuralle virkein mielin. Oikein hyvää kesää. Sulevi Suomi seuran puheenjohtaja Yleiskokouksen kautta kohti kesää Pääkirjoitus ................... 2 (30) Illallinen vapaaehtoistyöntekijöille ............... 3 (31 ) Tapastelua SuomiSeuralla ...................... 4 (32) Suomalaisvoittajia syksyn tapaskierroksella ........ 5 (33) Suomi-Seuran opiskelija, kevät 201 8 ................. 5 (33) Almansa ja Alcalá del Júcar, retki 20.3.201 8 ........... 6 (34) SSGK – Suomi-Seuran Golf-kerhon toiminta laajenee ...................... 8 (36) Sihteerin vinkkelistä ..... 9 (37) Polkupyöräkin on ajoneuvo ...................... 9 (37) Infrapunasauna .......... 1 (38) Suomi-Seuran hallitus ...11 (39) Kevätkokouskutsu ...... 1 2 (40)
31 Suomi-Seura 3 Suomi-Seuran hallitus halusi kiittää seuran vapaaehtoistyöntekijöitä tarjoamalla illallisen perjantaiiltana 23.3. seuran kahvilassa. Väkeä kerääntyikin kiitettävästi; 32 henkeä pääsi paikalle, muutama joutui perumaan sairauden tai muun esteen takia. Kestitys oli ”muy delicioso”, kiitos siitä valmistajille, Pille ja Ants Pottmannille , jotka myös ovat vapaaehtoistyöntekijöitä. Aluksi tarjottiin bataattivuohenjuustokeitto, pääruokana uunilohi jogurttikastikkeella ja jälkiruoaksi marjarahkaa. Kehuja saaneet viinit sisältyivät tarjoiluun, kuten myös kahvitus lopussa. ILLALLINEN VAPAAEHTOISTYÖNTEKIJÖILLE Suomi-Seuran puheenjohtaja Sulevi Suomi piti kiitospuheen vapaaehtoistyöntekijöille. Myös osallistujilta nousi muutama kiitosmaininta hallituksen suuntaan. Tilaisuus oli miellyttävä ja varmasti yhteistyötä kehittävä. Illan mittaan tämän suomalaisen tiimin äänenvoimakkuus kohosi lähes espanjalaiseen tasoon (paino sanalla lähes), yhtään maukasta viiniä tästä syyttämättä. Idea illallisesta oli hyvä. Tulevaisuus näyttää kehittyykö tästä perinne ja palkinto vapaaehtoistyölle. Teksti: Veijo Leino Tilaisuuteen valmistautuminen meneillään.
32 4 Suomi-Seura H elmikuussa tapasteltiin kahteen otteeseen. Kumpaankin iltaan osallistui 1 2 innostunutta kokkaajaa. Ohjaajina toimivat Maggie Rajakangas ja Marja Tukiainen . Alkajaisiksi osallistujat saivat tervetulotoivotuksena maistiaiseksi yrttimarinoituja oliiveja. V almistimme minilihapullia mojokastikkeessa, marinoimme valkosipuleita sekä oliiveja, paistoimme leivittettyä munakoisoa ,teimme boqueroneksia kirpeässä liemessä, täytimme paprikoita vuohenjuustolla, paistoimme valkosipulileipää ja chorizoa pannussa, teimme chiliperunoita salsa brava -kastikkeessa, gratinoimme simpukoita ja patongin päälle valmistimme tomaatti-valkosipuli-öljy-levitettä. T ehtävät jaettiin ja ryhmä aloitti reippaasti työskentelyn. Yhteistyö osallistujien kesken sujui jouheasti, vaikka meillä oli käytössämme ainoastaan yksi liesi ja uuni. Sopu antoi tilaa ja osallistujat olivat vuorotellen hellan ja uunin ääressä. Tapastelua Suomi-Seuralla I llan päätteeksi nautimme valmistamamme tapakset viinilasillisen kera. Kiitämme kaikkia osallistujia ja toivomme kurssin täyttäneen toiveenne! Maggie Rajakangas Marja Tukiainen ja Maggie Rajakangas johdattelivat kurssilaiset tapaksien pariin. Tapaskurssilla oli vaikeinta valita maistuvimmat herkut. Parasta siis ottaa reilusti kaikkea! Uunissa kuorrutetut simpukat veivät kielen mennessään. Suussasulavat boqueronekset olivat niin hyviä, että tahtoivat päätyä makeisiin suihin jo ennen tarjolle asettamista.
33 Suomi-Seura 5 T orreviejassa järjestetään vuosittain tapaskierroksia, joiden tarkoituksena on virkistää hiljaisen ajan ravintolatoimintaa ja tutustuttaa asiakkaita tapaskulttuuriin. Kierroksen aikana perinteinen tapas ja juoma maksaa kaksi euroa ja gourmet-tapas juomineen kaksi ja puoli euroa. M onille seurueille on tullut tavaksi kiertää ravintolasta toiseen tehden vertailuja. Kilpailupassiin saadaan leimoja, ja kun se täyttyy, sillä voi osallistua palkintojen arvontaan. Näissä kilpailuissa on aikaisemminkin ollut suomalaisia voittajia, mutta ei aikaisemmin kahta. Palkintoina on tavaratai rahapalkintoja, joihin jokaiseen kuuluu lisäksi tapasillallinen jossain voittajaravintolassa. R avintoloitsijoiden ammattiraadin mielestä parhaat gourmet-tapakset valmisti Bar-Tapería Los Zamoranos, Paseo de la Libertad 5. Perinteisen tapaksen voittajaksi ammattilaiset valitsivat Bar Restaurante Bahían, Paseo de la Libertad 3. Yleisöäänestyksen Suomalaisvoittajia syksyn tapaskierroksella XV 2017 Suomalaisvoittajien Markku Aarnion ja Titta Kukkosen on helppo hymyillä. K oulutuskeskus Salpauksessa Lahdessa opiskeleva Hanna Aaltonen , 47 v., suorittaa tarvittavan kansainvälisen työharjoittelunsa 26.2.–30.4. Costa Blancan Suomi-Seurassa. Ammatinvaihtajaksi itseään kutsuvan Hannan aiempi ammatti oli lastentarhanopettaja. Nyt hän on saavuttamassa toisen hienon elämänuran matkailualalta. Edellinen, akateeminen koulutus suo hänelle rahtusen lyhyemmän koulutusajan – valmistuminen on mahdollista jo loppuvuonna. Tämänhetkinen opiskelu suuntaa muun muassa matkailun markkinointiin, tapahtumiin ja asiakaspalveluun kohteena ohjelmapalveluja tuottavat yritykset. H anna kiitteli Suomi-Seuraa työharjoittelun mahdollistamisesta ja kehui kaikkien olleen oikein mukavia ja ”simpáticoja” työpaikalla. Rita ja Sulevi ja muutkin siellä ovat reilusti opastaneet ja johdattaneet asioiden hoidossa. Tehtäviin on kuulunut retkien valmisteluun osallistuminen, infopisteen hoito, Torreviejan palvelukansion ylläpito, jäsenrekisterin ylläpito kuin myös jäsenmaksujen, retkien ja kurssien maksujen kirjaaminen (no huh, miten me olisimme Hannatta tulleet toimeen? Toim. huom.). T orreviejan alue oli Hannalle tuttu jo muutamasta aikaisemmista käynneistä. Tällä kertaa hän asuu miehensä kanssa Orihuela Costan puolella, Torreteamin järjestämässä asunnossa. Kuulosti oikein tyytyväiseltä asuntoasian hoitoon niin kuin Torreviejaankin. Taas kerran tuli positiiviset maininnat kaupungin tunnelmasta ja sopivasta koosta, turvallisuuden tunnusta (turvallisesta ilmapiiristä?) sekä kaupunkilaisten monikansallisuudesta ja miellyttävyydestä. Myös Espanjan kulttuuri on harjoittelijastamme mielenkiintoista. Lainkaan väheksymättä hänen mottoaan tai motiiviaan (lyhennettynä mot.) ”elellä lämpöisessä”. voitti perinteisellä tapaksellaan El Rincón de las Jarras, C/ Maria Parodi 3. P alkinnot luovutettiin voittajaravintoloille ja voitokkaille asiakkaille turistitoimistossa 1 5.2. juhlavasti espanjalaiseen tapaan. Jorma Rikala Suomi-Seuran opiskelija, kevät 2018 T oivotamme Hannalle lokoisaa kesää kotikaupunkiinsa Riihimäelle ja calientes bienvenidoksia takaisin Torreen syssymmällä, kuten pariskunnan aikomus on. Teksti ja kuva: Veijo Leino
34 6 Suomi-Seura Almansa ja Alcalá del Júcar Retki linnojen ja luolien maisemiin M aaliskuun 20. päivän retki suuntautui luoteeseen Torreviejasta, suunnaten kohti Almansaa. Almansa on 54 neliökilometrin laajuinen pikkukaupunki Castilla La Manchan itsehallintoalueen sydämessä. Se on kaunis kalkkikivestä rakennettu noin 25 tuhannen asukkaan kaupunki. Sen keskus on Plaza de Santa Maria, jossa sijaitsee keskiaikainen linna Castillo de Almansa sekä Convent de Santa Augustin, vanha nunnaluostari. Keskustassa sijaitsee pieniä kahvila-ravintoloita. La Asunción -kirkko kellotorneineen on myös aukiolla. Kirkon goottilaistyylisten holvien esikuvana on ollut Versaillesin palatsi. V alitettavasti Almansan linna oli retken aikaan kiinni restaurointitöiden vuoksi, mutta linnan museoon oli vapaa pääsy. Siellä oli esillä keskiaikaisten sotilaiden pukuja, linna pienoiskoossa sekä keskiaikaisten linnojen tapaan esineistöä linnan toiminnasta vankityrmineen. A lmansa on saanut nimensä Arabian kielestä, (Al Mansaf) joka tarkoittaa ”puoli tietä”. Sen maisemaa hallitsee Sierra de Enguera -vuoristo. Kalliomaalauksia ja taisteluja A lmansan alueelta on löydetty useita jäänteitä esihistorialliselta ajalta, muun muassa kalliomaalaukset Barranco del Gapezo del Moro ja Cueva de Olula, jotka kertovat paikallisesta metsästyskulttuurista. A ntiikin Rooman aikana ja varhaisella keskiajalla Almansan alueen hallinnasta käytiin useita taisteluita. Myöhäiskeskiajalla 1 700luvun alussa Almansan alueella käytiin taistelu, joka oli osa Espanjan perimyssodasta. Sota sai alkunsa, kun Espanjan kuningas Carlos II kuoli vuonna 1 700 ilman perillistä. Kysymys hänen seuraajastaan pohditutti hallitsijoita ympäri Eurooppaa. K onflikti laajeni muuallekin Eurooppaan. Sodan seurauksena Espanja joutui luovuttamaan osan hallinnoimistaan alueista muualla Euroopassa (esimerkiksi Gibraltarin Britannialle) ja sen imperiumi, maailmanlaajuinen valta heikkeni. Teollisuudesta matkailuun R autatieyhteyden saaminen 1 800-luvun puolivälissä toi kaupunkiin paljon uutta työväkeä ja Almansan asemasta tulikin yksi Kaakkois-Espanjan tärkeimmistä. Se toi tullessaan teollisuutta, ja esimerkiksi ison kenkätehtaan, jossa oli vuonna 1 930 jopa 1 200 työntekijää. Nykyisin julkiset palvelut ovat matkailun ohella suurin työllistäjä. A lmansa on yksi Espanjassa kulkevan kuuluisan pyhiinvaellureitin Camino de Santiagon (Pyhän Jaakobin) etapeista. Se on ollut yksi merkittävimmistä kristillisistä pyhiinvaellusreiteistä keskiajalta saakka. Reitin varrella on lukuisia augustinolaisluostareita, jotka tarjosivat aikoinaan majoitusja ravitsemispalveluita reitillä vaeltaville. E spanjan ja Ranskan rajalta Pyreneitten vuoriston läpi kulkeva reitti on ollut Unescon maailmanperintökohde vuodesta 1 993. Kulttuurikohde korkeuksissa A lmansasta matka jatkui puolilta päivin kohti Alcalá del Júcarin pikkuista vuoristokylää noin tunnin ajomatkan päähän. Alcalá del Júcar sijaitsee Almansan tavoin Castilla de Manchan alueella. Kylä sijaitsee 700 metriä merenpinnan yläpuolella. E spanjan kulttuuriministeriö on vuonna 1 982 julistanut 1 200 asukkaan kylän historiallis-taiteelliseksi kohteeksi, jolla on erityinen asema ympäristön ja maisemien suojelussa. Castillo de Almansa
35 Suomi-Seura 7 J úcar-joen mutkassa on kylän keskus, Plaza de Toros. Alcalá de Júcarissa sijaitsee myös keskiaikainen linna, jota Almohadit ovat rakentaneet 1 200–1 300-luvuilla. Alueella on myös vanha amfiteatterin muotoinen härkätaisteluareena, joka on alun perin myöhäiskeskiajalta ja osittain vielä toiminnassa. Luolien kylä K uitenkaan linna ei ole kylän päänähtävyys, vaan kylä on erityisen tunnettu luolistaan, Guevas del Masago, Diablo (suom. paholainen) ja del Garaden. Luolaverkosto vuoren sisässä on osittain luonnonluolastoa. Luolastoa on laajennettu keskiajalla, ja niihin on louhittu asumuksia. K oska alue on vuoristoista, ja laidunnettavia alueita vähän, myös kotieläimet ovat asustelleet näissä samoissa luolissa. El Diablo -luolassa sijaitsevassa ravintolatilassa on nähtävillä asumiseen ja maatalouteen liittyvää esineistöä. K ylän kapeat kadut mutkittelevat pitkin vuoren rinnettä, ja niistä avautuu ovia osittain vuoren sisään louhittuihin tiloihin, joista osa vieläkin on yksityisiä, mutta myös kahviloita ja ravintoloita. S an Andreasin kirkolta lähtevät loivat portaat kohti Roomalaista siltaa. Niitä pitkin on mahdollista ajaa jopa autolla, kuten paikalliset tekevät, turistien ihmetellessä. Rooman aikainen kivisilta on kaunis ja Júcar-joki sen alla loistelias näky taianomaisesti vihreän sävyisenä. Huikaisevia näköaloja K ylään saapumisen jälkeen oli ensimmäisenä vuorossa meille tilattu lounas alkupaloineen El Mirador -näköalaravintolassa. Nousimme kapeaa vuoristotietä ylös kylän huipulle. Nimensä mukaisesti (El Mirador = näköala) tarjosi upeat näkymät alas kylään. L ounaan jälkeen oli luolakierroksen vuoro. Luonnon itsensä muovaamassa luolassa oli valkoiseksi maalatut kalkkikiviset katot. Luolat on aikoinaan maalattu valkoisiksi valoisuuden vuoksi. Sieltä jatkoimme neljän portaikkokerroksen muodostaman kuilun kautta alas, jonka toisessa päässä El Diablon ravintola-yökerho tarjosi drinkit, jotka saimme pääsylippua vastaan. T akaisin kohti Torreviejaa lähdimme klo 1 6.30. Jonkin matkaa kylästä alaspäin ajettaessa meitä kohtasi Suomesta tuttu näky: Lumisade! Hanna Aaltonen
36 8 Suomi-Seura SSGK – Suomi-Seuran Golfkerho on vasta noin puolitoista vuotta vanha, mutta se on saavuttanut nopeasti vankan jäsenmäärän. Golfin aloittamista vasta miettineet tai juuri aloittaneet ovat uskaltautuneet mukaan toimintaamme. Torreviejan ympäristössä on paljon golfkenttiä, mutta sekä lisääntyneen asuntojen rakentamisen että uusien golfareiden tänne hakeutumisen seurauksena kentät täyttyvät ja peliaikojen saaminen vaikeutuu. SSGK:n toiminnan oleellinen osa on koulutus. ”Golfakatemiamme” kokoontuu tiistaisin Rodassa Golf Pro Mikko Korkalaisen (Pro Jenni) johdolla. Koulutuspäivinä kokoonnutaan harjoitusalueelle (range) hiomaan eri lyöntejä tai kierretään Pron mukana kentällä yhdeksän reikää. Mikko analysoi lyöntejä käytännössä sekä kertaa samalla golfin sääntöjä. Mikon opetus on saanut laajasti kiitosta, eikä todellakaan turhaan! Olemme myös saaneet lisäaikoja Vistabella Golfista, joka avautui vuoden alussa hienona 1 8-reikäisenä kenttänä aiemman 11 -reikäisen sijaan. Uudet seitsemän väylää tarjoavat hienoja pelikokemuksia. Vistabellassa meillä on omat ajat sekä torstaisin (20–24 pelaajalle) että sunnuntaisin (1 2 pelaajalle). Kentän johto on toivottanut meidät kovin tervetulleiksi kentälle. Rodassa meillä on siellä tapahtuvan koulutuksen lisäksi tiistaisin myös peliajat 1 2 pelaajalle. Lisäksi olemme neuvotelleet sekä Rodasta että Vistabellasta jäsenillemme edulliset hinnat myös omatoimiselle pelaamiselle. Toki omassa joukossa pelaaminen on aina ykkösjuttu! Teetimme jäsenillemme omat pelipaidat ja -lippikSSGK – Suomi-Seuran Golfkerhon toiminta laajenee set, joiden ansiosta meidät on helppo tunnistaa kentillä. Keväällä kokoonnuimme yhteisen aterian merkeissä Harry's Lounge and Kitcheniin. Paikalla oli noin 25 aktiivia. Yhteinen lounas on jo traditio sekä keväällä että syksyllä. Tilaisuuksissa puidaan mennyttä ja tulevaa toimintaamme. Toimikautemme on lokakuun alusta huhtikuun loppuun, mutta neuvottelemamme hinnat toimivat myös tämän kauden ulkopuolella. Toiminta saa uusia muotoja jäsentemme toiveiden mukaan, ja lisäaikoja edellä mainituille kentille pyritään hankkimaan tarpeiden mukaan. Suunnitteilla on myös peliretkiä muille golfkentille sekä muita toimintaamme liittyviä etuja jäsenillemme. Meitä on kohta 1 00 golfaria jäseninämme – upeaa. Jäsentemme tasoitukset vaihtelevat seitsemän ja 54:n välillä, joten kaikille löytyy peliseuraa. Pelikierroksen aikana kertyy kävelymatkaa noin kymmenen kilometriä. Golf on upea liikuntamuoto! Golfin terveysvaikutukset varttuneille pelaajille on kiistattomasti todistettu. Tämän lisäksi golf on sosiaalinen laji. Kentällä vietetään ensin pelikierroksen aikana neljästä viiteen tuntia yhdessä, ja sen jälkeen jälkipuinti 1 9. reiällä eli Klubitalolla. Emme pelaa golfia hampaat irvessä, vaan huulet hymyssä. Vietämme laatuaikaa yhdessä. SSGK:n ”toimistossa” toimivat lisäkseni Timo Raito ja Teppo Metsiö , isot kiitokset molemmille. Tervetuloa mukaan! Kari Kukka SSGK:n puheenjohtaja Kevätlounaan osanottajia
37 Suomi-Seura 9 V iime vuonna seuraan liittyi 1 55 uutta jäsentä ja tämän vuoden alusta on liittynyt jo 1 22 uutta jäsentä. Tervetuloa kaikki vielä kerran mukaan seuraan ja toimintaan! Uutta verta, uusia ideoita…? S euran toiminta on vilkastunut ja monipuolistunut uusiin tiloihin muuton myötä. On ollut mukava kuulla jäsenten tyytyväisiä kommentteja runsaasta tarjonnasta. Infrapunasaunan käyttö on vilkastunut, joten entistä terveempiä jäseniä on liikenteessä. U usia aluevaltauksia ovat tuolijooga, hathajooga sekä bailatino. Viinikurssi, Eino Leino -luento, asianajajan luento, tapaskurssit – kaikissa täydet ryhmät eli se mitä kahvilaan mahtuu. Näiden lisäksi tietokoneopastusta, psoriasisneuvontaa, sairaanhoitajan vastaanotto sekä P yöräily on kielletty jalkakäytävällä. Pyörällä ei myöskään saa ajaa suojatien yli, vaan se pitää taluttaa. Pyöräillessä ei saa kuunnella musiikkia korvakuulokkeilla tai käyttää kännykkää, eikä ylittää sallittua promillerajaa tai olla huumeiden vaikutuksen alainen. T ässä on listattu muutamia erilaisista rikkomuksista rapsahtavia sakkoja: ylimääräisen henkilön kuljettaminen 80 € vialliset tai puuttuvat jarrut 80 € ajaminen päin punaisia 200 € väistämisvelvollisuuden noudattamatta jättäminen risteyksessä 200 € puuttuvat valot 200 € liian paljon valoja 200 € puuttuu heijastava vaatetus auringon laskun ja auringon nousun välillä 200 € alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen 500 € L isäinfoa saa englanninkielisiltä sivuilta www.n332.es. Sihteerin vinkkelistä asianajajan vastaanottovartit. Jokaiselle varmaan jotain, mutta mitä vielä kaipaisit? Laita viestiä… Rita Polkupyöräkin on ajoneuvo T orreviejan Guardia Civil muistuttaa, että kun ajat pyörällä, se on ajoneuvo siinä missä autokin. Jos taas talutat pyörää, olet jalankulkija. Rita
38 10 Suomi-Seura Voit tehdä infrapunasaunamme varauksen sähköpostilla kyselytsuomiseura@gmail.com tai seuran infopisteestä. Saunavuoron kesto on 1 ,5 h, josta saunan osuus on 30–40 minuuttia. Yhden saunojista täytyy olla Suomi-Seuran jäsen. Voit liittyä seuran jäseneksi saunan varausmaksun yhteydessä seuran infopisteessä. Jäsenmaksu on 35 € /kalenterivuosi. Ennen varausta tehtäessä on hyvä tutustua ohjeisiin: Infrapunasaunan käyttöohje: https://docs.google.com/…/1 Akeur_IoGSDH-Vo6lMh_KLuhYAx…/pub Ohjeita saunojalle: https://docs.google.com/…/1 DsAJWqLScEtWb2kK JH3FQKWNxSJZ…/pub Huomioitavaa: Ota mukaan omat pyyhkeet, saunatossut, pesuaine ja shampoo. Saunassa on aina Seuran puolesta lattian peittävä pyyhe sekä toinen pyyhe lauteilla. Tarkoitus on kuitenkin, että saunavierailla on itsellään myös lauteet peittävät pyyhkeet tai istuinalustat. Juotavaa voi ostaa Seuran jääkaapista, joka sijaitsee tietokonepisteen vieressä. Juomat maksetaan jääkaapin yläpuolella olevaan lippaaseen. Tarjolla on virvokkeita, vettä ja olutta hintaan 1 €/kpl. Saunavuorot: maanantaisin klo 1 0.30–1 2.00, 1 2.30–1 4.00 tiistaisin klo 1 0.30–1 2.00, 1 2.30–1 4.00 keskiviikkoisin klo 1 0.30–1 2.00, 1 2.30–1 4.00 torstaisin klo 1 0.30–1 2.00, 1 2.30–1 4.00 perjantaisin klo 1 4.30–1 6.00, 1 6.30–1 8.00 Hinnat: Saunavuoron hinta on 6 €/hlö (alle 1 8-vuotiaat 4 €) Kymmenen kerran kortti 50 € (voimassa vuoden ensimmäisestä käyttökerrasta) . Pyyhkeiden vuokra 2 €/kpl Poikkeukselliset saunomisajat: Iltatai viikonloppuvuoroja ei pääsääntöisesti ole, mutta mikäli haluat tulla 3–4 henkilön seurueen kanssa saunaan muuna kuin yllämainittuina aikoina, niin ota yhteys saunamajuriin sähköpostitse einkar6@gmail.com tai kysy toimistosta muutama päivä ennen haluttua aikaa mahdollisuuksista järjestää haluamasi saunavuoro. Infrapunasauna Infrapunasauna seuran alakerrassa – tervetuloa saunomaan!
39 Suomi-Seura 11 Costa Blanca Suomi-Seuran hallitus Sulevi Suomi Suomi-Seuran puheenjohtaja (201 8–201 9), toimii samalla hallituksen puheenjohtajana Tehtävänä Suomi-Seuran hallintoasiat p. +34 634 31 4 757 Raimo Lukkarinen Suomi-Seuran varapuheenjohtaja (201 8). Matkailuvastaava Tehtävänä toimia puheenjohtajan sijaisena ja vastata jäsenten matkailusta Riitta Raitasuo-Lukkarinen Suomi-Seuran sihteeri (201 8–201 9) Toimii toimistopäällikkönä Tehtävänä toimia puheenjohtajan apuna ja tiedottaa viranomaisiin päin Asko Talvi Suomi-seuran rahastonhoitaja (201 8–201 9) Vastaa talousasioista Toimii yhdessä puheenjohtajan kanssa Jussi Takalo Hallituksen jäsen (201 8–201 9) Maija Kallio Hallituksen jäsen (201 8–201 9) Suomi-Seuran hallituksen varajäsenet vuonna 201 8: Jani Hyllinen, Paula Johansson ja Riitta Pulkkinen Veijo Leino Suomi-Seuran tiedottaja Vastaa seuran tiedottamisesta ja vastaanottaa jäseniltä tulevia toiveita ja kirjoituksia seuraa koskevista aiheista. Tärkeä henkilö
40 12 Suomi-Seura Costa Blanca Suomi-Seuran kevätkokoukseen Aika: Keskiviikko 25.4.2018 klo 12.30 Paikka: Hospital Quirónsalud Torreviejan auditorio Kokouksessa käsiteltävät asiat ovat: Esityslista: 1 § Kokouksen avaus . 2 § Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa . 3 § Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus . 4 § Hyväksytään kokouksen työjärjestys. 5 § Käsitellään seuran toimintakertomus. 6 § Käsitellään seuran tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto. 7 § Päätetään toimintakertomuksen hyväksymisestä. 8 § Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille. 9 § Kokouksen päättäminen. Ilmoittautuminen ja kahvitarjoilu alkavat klo 12.30. Ota voimassa oleva jäsenkortti mukaan. TERVETULOA! KUTSU
Uusi Costa Blanca 2/2018 41
Uusi Costa Blanca 2/2018 42 Olen Mari Lehtisare, ja lokakuussa 2017 myimme mieheni kanssa omaisuutemme Suomessa, pakkasimme mukaamme lapset ja anoppini, ja siirsimme elämämme Orihuela Costalle. Tässä juttuni kolmas osa. Tällä viikolla tuli muutosta kuluneeksi viisi kuukautta. Suomessa satoi ensimmäiset kunnon lumet silloin lähtöpäivänämme 26.10, ja siellä on edelleen lunta maassa ja pakkasta, kaupungeissa tarvotaan loskassa. En oikeasti ole ennen tajunnutkaan, kuinka pitkä se Suomen talvi onkaan! Kävimme puolison kanssa vajaan viikon mittaisella Suomen reissulla, joka oli luvattu ystävillemme jo viime vuonna. Lapset jäivät tänne kotiin, isompi naapureiden huostaan ja pienempi tietysti mummon eli Immin iloksi, ja saimme viettää oikein ihanan loman kahdestaan. Ja kyllä olikin mukavaa nähdä pikaisesti sukulaisia ja viettää muutama päivä hyvien ystävien kanssa lasketellen ja rentoutuen. Ystävät tietysti odottivat oikeaa totuutta meidän sopeutumisesta ja kuulumisiamme, olisimmeko kenties jo kyllästyneet ja katuneet muuttoamme. Mutta eipä tarvinut miettiä vastausta, kertoa vaan, että olemme viihtyneet Espanjassa loistavasti, ja sinne olemme toistaiseksi jäämässäkin. Takaisintulomatkakin tuntui selkeästi kotiinpaluulta, ja oli niin mukava koneen laskeutuessa Alicanteen nähdä taas Välimeren kimallukset. Ja silloin myös ymmärsin, että ei meillä Suomessa ole enää mitään muuta kuin muutama ihminen, ketä kaipaamme. Vaikkakin tunteiden vuoristorataa on toisinaan ollut. Välillä harmittaa ja aiheuttaa ärtymystä yksinkertaisest asiat; Kauppojen surkea karkkivalikoima. Jokapäiväinen tuuli, joka viilentää ilman ja talon ja työntää hiukset suuhun ja lennättää pyykit pitkin pihaa. Muovipakkaukset, joita ei saa auki ilman teräaseita eikä aina niilläkään. Ihmiset, jotka eivät kierrätä niitä muoviroskiaan! Kaupan kanta-asiakkaaksi rekisteröitymisen vaikeus, kun tietosi eivät kelpaa, ennenkuin keksit laittaa puhelinnumeroksi 987654321. Oma ymmärtämättömyytesi kun haluaisit tietää mistä uutisissa puhutaan. Autoilijat, jotka eivät käytä vilkkua liikenneympyrässä, ja hidastavat niin muutenkin liian vilkasta liikennettä. Kuistilta yön aikana kävelemään lähteneet lenkkarit. Kauppojen edessä päivystävät kerjäläiset, jotka tervehtivät kohteliaasti ja kertovat lapuissaan, että eivät voi tehdä töitä. Juustot, joiden ohi et voi kävellä kaupassa, ja jotka alkavat kertyä vyötärölle. Ja tajuat, että rantakunnossa pitäisi olla jo pian kun kaupat on jo täynnä hellevaatteita. Juhlan aihetta helmi-maaliskuussa toi viisivuotiaamme, kun hän ilmoitti, että on puhunut luokassa ja saanut siitä hyvästä aplodit kaikilta! Kuukausi sitä ennen oli opettaja kirjoitellut kouluvihkoon, että pojan pitäisi kyllä jo pikkuhiljaa ruveta jotain puhumaan. Sen jälkeen alkoi onnistumaan opettajan tervehtimiset ja iltapäivisin huikkaus, nähdään huomenna, hasta mañana. Ja nyt opettaja oli kirjoittanut kouluvihkoon, että olemme todella tyytyväisiä, kun poikanne viimein sai suunsa auki, ja toivotti aamun nimenhuudon yhteydessä kaikille hyvää huomenta. Juniori selitti itse myöhemmin, että oikeasti ei kyllä aikonut mitään sanoa (silläkään kertaa), mutta sitten kun oli hänen vuoronsa, niin suu vaan aukeni ja ne sanat tulivat hänen suustaan ihan itsekseen! Saa nyt nähdä, alkaako sanoja tippumaan lisääkin, itsekseen vai sanottuna... Kahden viikon pääsiäislomalle lähdettäessä lapset saivat välitodistukset, ja tytärkin sai sellaiset kehut opettajaltaan, että äitikin oli ihmeissään. Opiskelu on lähtenyt hyvin vauhtiin, ja vaikkei espanjan puhuminen vielä oikein sujukaan, niin ymmärtäminen kyllä hienosti. Ja opiskelu pienryhmässä on mennyt hyvin, hardworker on kuulemma tämä minun tyttäreni. Kyllä sitä yrittää itse muistaa joka päivä olla kiitollinen kaikesta mitä ympärillä on. Aamuisin avaan verhot makuuhuoneesta ja tarkistan, onko se meri siellä paikallaan. Ja oli se tänä aamunakin, vaikka vähän oli usvaa, eikä meinannut erottaa horisonttia. Täällä on ilma lämmennyt ja kesän tuntua sen verran, että puolisokin kaivoi shortsit kaapista ja uhkasi pitävänsä niitä seuraavat 10 kk. Mutta kyllä kuulemma ollut kylmempi ja sateisempi talvi kuin vuosiin täällä, ja kyllä niitä lämpimiä ilmoja jo odotellaan innolla! Näin maaliskuun lopulla meidän keittiön sisälämpötila on jo himpun vajaa 20, eli kohta tarkenee jo ilman villatakkia… Itsehän olen niin vilukissa, että kesävaatteet saavat vielä odottaa kaapissa, talvitakista olen sentään luopunut. Kunhan vielä loppuisi tuo tuuleminen! Aika kuluu kuin iltamissa, sanotaan. Kyllä se siltä tuntuukin, että täällä aika juoksee todellakin ripeämpään tahtiin kuin Pohjolassa. Vai onko se vaan niin, että kun kaikki tekeminen on mielekästä, eikä koko ajan odota sitä seuraavaa hetkeä (elä sitku-elämää), niin elo on niin kuin iltamissa konsanaan, kaikenaikaa? Ja ihania ihmisiä olemme täällä tavanneet, ja saaneet uusia ystäviä, suomalaisia lapsiperheitä lähinnä. Ehkä olemme vähän samanhenkisiä kaikki tänne tulleet, ei jakseta turhasta valittaa ja osataan ottaa vähän leppoisammin tämä elo. Mukavia juhlia ja illanistujaisia, sekä tavallista vapaa-ajan viettoa hyvässä porukassa. Kaikilla tuntuu olevan kalentereissaan sen verran enemmän vapaa-aikaa, ettei tapaamia tarvi sopia viikkoja etukäteen, niin kuin tuntui olevan tarpeen suomenmaassa. Mutta toiset perheethän ovat täällä vain käymässä, ja olen huomannut ahdistuvani lähtevien puolesta, kun heidän takaisinpaluunsa päivä Kohti ääretöntä – mutta ensin Espanjaan 3
Uusi Costa Blanca 2/2018 43 koittaa. Ajattelen vaan, että onneksi meidän ei tarvitse lähteä täältä vielä mihinkään. Juniorimme oppi pyöräilemään ilman apupyöriä tammikuussa, ja nyt on uskallettu jo pyörälenkeille itsekin fillarilla. Vähän täytyy ajoreittejä miettiä, kun täällä vähän huonosti on pyöräteitä, mutta hienosti ajo jo sujuu, ja onneksi hän on itse tosi varovainen autojen kanssa. Eikä kovin kauas voi lähteä, kun täytyy aina varata voimia myös kotiintuloon, mäen päällä kun asumme. Meistä on tullut myös futisvanhempia, kun poika halusi ruveta käymään jalkapalloharjoituksissa. Harjoituksia on kaksi kertaa viikossa ja siellä menee kyllä aika rattoisasti ihmetellessä, miten yksi valmentaja saa kymmenen viisivuotiasta suorittamaan mitä ihmeellisimpiä harjoituskuvioita, puhumattakaan siitä, että kaikkien lasten kanssa heillä ei ole yhteistä kieltä. Kielet menee sekaisin kentällä ja poikasen päässä, mutta pikkuhiljaa hän alkaa muistamaan mitä tarkoittaa pasa pelota ja one shoot! On se niin ihmeellistä, miten häntä ei kiukuta eikä harmita kielen ymmärtämättömyys, vaan hän menee aina niin mielellään sekä kouluun että jalkapalloharjoituksiin. I tsellä menee kielet sujuvasti sekaisin, kun eräänkin kahvilatyövuoron aikana puhuin suomen lisäksi englantia, ruotsia, espanjaa, ja myös muutaman osaamani asian ranskaa, saksaa ja venäjää! Muistan kuinka silloin lokakuussa mieleen tuli vaan ruotsin sanoja kun yritin espanjaa, ja nyt huomasin vastaavani ruotsalaisille että si si. On se hassua. Mutta vähän enemmän täytyisi itsenkin panostaa tuohon espanjan opiskeluun, olisihan kaikki niin paljon helpompaa kun se alkaisi sujua. Kiinnitin myös huomiota Suomen lomalla siihen, miten täällä on tottunut kulkemaan välittämättä taustamelusta ja muiden puheista, ja Suomessa yhtäkkiä olin ihan ärtynyt kun Prismassa kuulin (eli ymmärsin) mitä kaikki ihmiset ympärilläni puhuivat (ja häiritsivät minua). Työkuviotkin alkavat selkiytyä, ja kalenterimme on täyttynyt sopivaan tahtiin. Yritystoiminta on lähtenyt käyntiin ja suurin työllistäjämme onkin AthletiQ, jolle hoidamme asiakkaiden ruokahuollon. Tiedossa on työntäyteisiä viikkoja, urheilijoiden ja lomailijoiden kanssa. Ja varmasti lämpimässä säässä, ilman loskan kastelemia kenkiä. Tietysti teen asiakkaille myös tilauksesta ruokia ja kakkuja, ja järjestetään isommatkin juhlat jos tarve tulee. Isäntä tekee Suomessa muutaman työkeikan pääsiäisen aikoihin, entinen työnantaja kun sai hänet sinne houkuteltua. Mutta kyllä hän totesi jo parin päivän jälkeen, että ei ole mukavaa olla perheestä erossa, eikä varmasti ihan helpolla enää lähde uudestaan. Mutta nyt näyttää siltä, että meille molemmille löytyy täältä tarpeeksi tekemistä, eikä Suomen keikkoja tarvisi tehdä jatkossa. Katsotaan mitä aika tuo tullessaan. Espanjalaisissa kouluissa alkaa kesäloma juhannuksena, ja sen jälkeen meillä on tarkoitus lähteä vähän pidemmälle Suomen visiitille. Ollaan siellä sitten tilanteen mukaan, muutamasta viikosta ehkä kuukauteen. Voihan se olla, että ikänsä yrittäjänä ollut joutuu niinäkin viikkoina suorittamaan jotain työtä muistuttavia toimenpiteitä. Mutta saa nähdä, olen viimeksi viettänyt kesälomaa Suomessa joskus kouluikäisenä… Mukava jos jaksoit lukea juttujani, jatkossa kuulumisiamme voi seurata Facebookissa, Kohti ääretöntä – mutta ensin Espanjaan . Hyvää kesänodotusta, hasta luego! Lions Club Torrevieja/Suomi on järjestänyt jo useita vuosia Espanjan isänpäivänä 19. maaliskuuta viihdepitoisia lounastapahtumia Torreviejan suomalaisten suosimassa Restaurante Bar Carlosissa. Tänä vuonna ravintolan terassille oli saapunut 46 lounastajaa, jotka nauttivat Pelle Solin nostalgisesta musiikista. Ohjelmassa oli musiikkitietovisa, ”biathlon” eli yhdistetty tikkaja puttauskisa sekä arpajaiset arvokkaine palkintopöytineen. Tilaisuuden tarkistettu tuotto oli 572 euroa, jolla summalla klubi tukee seudun vähävaraisia lapsiperheitä, etupäässä AMFA-yhdistyksen kautta. Lounasväkeä San José -karkeloissa Bar Carlosin terassilla. Leijonat karkeloivat isänpäivänä Mari Lehtisare
Uusi Costa Blanca 2/2018 44 S avonlinna-kvartetti vieraili Torreviejassa maaliskuussa. Se piti Suomalainen rukous -kirkkokonsertin ja esiintyi messussa. Lisäksi saimme nauttia Palacio de la Músicassa upeasta esityksestä. K vartetissa soittavat viulua Andrei Nikulin sekä Marija Sidorkina . Alttoviulun äänen tuo esiin Katja Inkala ja selloa taituroi Ilkka Vesioja . Kaikilla on vahva musiikkikoulutus ja -kokemus. Kvartetille mieluisimpia ovat isot kamarimusiikkiteokset, mutta se on avoin uusille ehdotuksille. On hienoa, jos se saa mukaansa vierailevia solisteja ja laulajia. Tällä kertaa kirkkokonsertissa lauloi kanttori Esa Pyöriä . O hjelmisto, akustiikka ja yleisö vaikuttavat siihen, missä on mieluista soittaa. He soittavat ihmisiä varten, mutta erityismaininnan saa Punkaharjun seurakuntakeskus. Siellä on paras akustiikka, avara tila ja sopivasti kaikua. Tämän saavat aikaan puu sekä lasi-ikkuna. Myös Torreviejan Inmaculadakirkossa on selkeä akustiikka. T orreviejan vierailu säilyy kvartetin muistoissa unohtumattomana. Kvartettina tämä oli ensimmäinen vierailu Espanjaan. Katjaa lukuun ottamatta muut olivat käyneet aiemmin Espanjassa. J okaisella on oma tapansa keskittyä esitykseen, mutta harjoittelu, rauhoittuminen ja lepo ovat tavallisia keinoja. Vapaa-aikanaan muusikko harjoittelee niitä kappaleita, jotka jäävät muuten vähemmälle. Musiikki on elämäntapa eikä vapaa-ajan ja työn eroa välttämättä ole. K vartetille on tehty tilausteoksia, mm. Esa Pyöriä on säveltänyt Saimaa-sarjan. Palacio de la Músican ohjelmisto oli läpileikkaus ohjelmistosta sisältäen Upeaa jousikvartettisointia Torreviejassa tunteikasta musiikkia. Usein konserttiin sujautetaan jotakin uutta tuttujen lomaan. K oskettava kokemus oli soittaa dementiaosastolla, missä muistisairaat ihmiset lauloivat, vaikka eivät muuten puhuneetkaan enää, Andrei Nikulin kertoi liikuttuneena. K vartetin tulevaisuus riippuu Savonlinnan kaupungin toiminnasta. He ovat kuukausipalkkaisia muusikkoja, mutta esim. tälle esiintymismatkalle kerättiin rahaa lähtökonsertissa Savonlinnassa sekä haettiin avustusta. Pitkällä 15–12 vuoden koulutuksella pitäisi päästä paremmille ansioille, mutta taiteilijat yltävät niihin vain harvoin. Työhön kuuluu myös opetusta ja harrastajaorkesterin johtamista ja sen kanssa esiintymistä. L opuksi haluamme kiittää seurakuntaa ja Esa Pyöriää mahdollisuudesta vieraille täällä. Muuten matkustelua on ollut vähän, vain Pietarin konsulaatissa isommalla kokoonpanolla ja aiemmin Petroskoissa, Ilkka Vesioja kiteytti kvartetin mielipiteen. Teksti ja kuvat: Sinikka Halttunen Torreviejan Inmaculada Concepción -kirkossa konsertin solistina oli kanttori Esa Pyöriä. Savonlinna-kvartetin kiittäminen meneillään. Palacio de la Música tarjosi upeat puitteet konsertille.
Uusi Costa Blanca 2/2018 45 T ibin vesialtaan pato oli aikanaan Euroopan ja koko tunnetun maailman tärkein lajissaan. Se oli yli 300 vuoden ajan maailman korkein 46 metrillään. Padon rakennustyöt aloitettiin vuonna 1580, mutta ne keskeytyivät kun padon seinää oli rakennettu vasta kuusi metriä. Yhdeksän vuoden tauon jälkeen rakennus jatkui ja pato valmistui 1594. T ekojärvestä laskevan joen nimi on Monnegre , koska vesi kulkee triaskautisen mustan kiviaineksen läpi, josta vesi saa tumman värinsä. Yläjuoksulla joen nimi on Rio Verde ja alajuoksulla Campellossa, jossa joki laskee mereen, sen nimi on Rio Seco . Vetensä järvi kerää Onilin vuoristosta. T ibin tekojärvi on Espanjan vanhin toiminnassa oleva, jos ei lasketa jo Rooman aikaisia pieniä Proserpinaa ja Cornalboa . Sen tilavuus oli alun perin 4–5,4 miljoonaa kuutiometriä vettä, mutta lietteiden keräytymä on vähentänyt kapasiteettia. K un näkee padon suuret kivet, täytyy ihmetellä kuinka rakentajat ovat saaneet ne kaikki pinoon padoksi kahden vuoren väliin 1500-luvun välineillä. Patoidean esittivät mylläri Pere Esquerdo ja kivenlouhija Miguel Alcaraz , lähikuntien sekä kastelijoiden ja maanomistajien suosiolla. Projektia valvoivat Felipe II:n kuninkaalliset insinöörit. P adon kaareva muoto on aikaansaanut sen kestävyyden, koska veden paine on ohjautunut sivuille, mikä on ollut mallina myöhemmin tehdyille kaaTibin tekojärvi – Pantano de Tibi reville padoille. Pato on pohjalta ainoastaan 9 metriä leveä, ylhäältä 59. Paksuus on pohjalla 33,7 metriä, huipulla 20,5. T ibin tekojärven käytännöllisyys ja hyöty Alicanten maanviljelykselle, sen mittasuhteet ja kansainvälinen huomio, jonka se sai teknisten ominaisuuksiensa vuoksi, tekivät siitä yhden Euroopan merkittävimmistä projekteista veden säännöstelyssä ja jakelussa. P ato on kärsinyt joitakin isompiakin vaurioita, mutta ne aina korjattu. Padolle voi mennä patikoimaan ja nauttimaan maisemista Alicantesta Alcoyhin menevää moottoritietä ja sen vieressä olevan huoltoaseman ja ravintola Maigmón parkkipaikalta kapeaa päällystettyä yhden auton mentävää tietä pitkin. Teoriassa parkkipaikka on noin yksi kilometri padolta, mutta käytännössä voi olla tieportti kiinni jo hiukan aiemmin. Padon vierellä on hylätty padonvartijan asumus ja kappeli. Teksti ja kuvat: Annukka Valtanen Lähikuva padon seinämästä. Matkaa Torreviejasta noin 75 kilometriä. Näkymä padolle padonvartijan talon nurkalta.
Uusi Costa Blanca 2/2018 46 H ola! Saavuimme Espanjaan sateisesta Suomesta tammikuun alussa ja tuolloin edessämme oli kymmenen viikkoa sosiaalialan harjoittelua Costa Blancan ev.lut. seurakunnassa. Olimme pyrkineet ottamaan selvää seurakunnan toiminnasta ja tulevasta kotikaupungistamme, Torreviejasta, mahdollisimman paljon etukäteen. Saapuessamme Alicanten kentältä kaupunkiin olimme kuitenkin kuin kaksi pikkulasta ihmettelemässä leppoisaa ilmastoa, palmuja, sitruspuiden määrää sekä tietenkin suolavuoria. S eurakunnan toimintaan sekä paikalliseen kulttuuriin tutustuminen alkoi saapumispäivänä perjantaina loppiaiskulkueen seuraamisella, jonne ohjaajamme Sinikka Halttunen meidät johdatti. Lauantaina osallistuimme messuun Torreviejan katolisessa pääkirkossa, joka on varmasti yksi kauneimpia näkemiämme. Tuolloin emme vielä tienneet, että saisimme osallistua erilaisiin toimituksiin ja tapahtumiin, joita ilolla muistelisimme vielä pitkään. Seurakuntakoti toimi kotipaikkana toiminnallemme, siellä tutustuimme seurakunnan vapaaehtoisiin työntekijöihin, joilta saimme paljon tietoa ja vinkkejä espanjalaisesta kulttuurista. Tapasimme siellä myös lukuisia kahvilassa kävijöitä, joiden kanssa vaihdoimme kuulumisia puolin ja toisin. Tutustuimme laajaan harrastustoimintaan ja pääsimme osallisiksi mm. myyjäisiin ja musiikkitapahtumiin. luolamuseossa ja ruokailimme loistavassa ravintolassa, josta oli näkymä alas laaksoon ja kylään. Tunnelma retkellä oli korkealla koko päivän eikä se johtunut yksin korkeuseroista. U sein kysytään, mikä on se "juttu" mikä saa suomalaiset tulemaan Espanjaan ja kerta toisensa jälkeen aina palaamaan takaisin. Ensin tullaan viikoksi, sitten kuukaudeksi, sen jälkeen useammaksi kuukaudeksi ja melko suuri osa muuttaa myös pysyvästi Espanjaan. Torreviejan ilmasto on maailman puhtaimpia ja täällä monet tuntevat voivansa myös fyysisesti hyvin, ilman turhia särkyjä ja kolotuksia. Valo, aurinko, lämpö ja ilmasto ovat suomalaiselle varmastikin ne tärkeimmät asiat, mutta jotain muutakin "maagista" täällä on. T avatessamme paljon suomalaisia niin seurakuntakodilla, erilaisissa tapahtumissa, konserteissa, kaupoissa kuin markkinoillakin, keskustelimme heidän kanssaan myös tästä paljon ja lähes kaikki löysivät nämä samat syyt palata ja viettää elämää Espanjassa. Espanjassa ilmapiiri on välitöntä, ihmiset ystävällisiä ja auttavaisia eikä ole turhaa stressiä. Suomalaista se tosin saattaa joskus ihmetyttää, jos joutuu asioimaan virastoissa, kun täällä ei ole milloinkaan kiire ja asioiden hoito saattaa kestää totuttuun kotimaahan verrattuna huomattavasti kauemmin. M ietimme harjoittelun aikana, että ehkä se "maagisuus" ja salaisuus piileekin juuri siinä, että stressittömässä ilmapiirissä, valossa ja auringossa myös mieli virkistyy ja voi kaikin puolin hyvin. Täällä ollessa tuntee sisäisen rauhan ja ilon, voi halutessaan liikkua yksin tai liittyä muiden suomalaisten joukkoon esimerkiksi seurakuntakodille, missä otetaan sinne tulijat vastaan iloisella ja hyvällä mielellä, jokainen ihminen juuri sellaisena kuin hän aidosti on! A urinkoisin terveisin sosionomiopiskelijat Teija Kiviniemi ja Heli Poikolainen Lahden ammattikorkeakoulusta. S eurakunta toimii monin tavoin tukikohtana Torreviejassa asuville ja käyville suomalaisille. Se on paikka, johon voi tulla keskustelemaan ja saada neuvoja omalla äidinkielellä. Suomalainen yhteisöllisyys on omanlaistaan, mutta siihen kuuluu vahvasti toisen tukeminen. Apua saa, kun vain pyytää. Opiskelijoina tarjosimme palvelua erilaisiin kriisitilanteisiin, yksinäisyyteen ja arkisten asioiden selvittelyyn. Asiakkaita ja asiakaskäyntejä meillä olikin runsaasti ja ne toivat hyvää kokemusta valitsemaamme ihmisläheiseen työhön. Y ksi harjoittelun kohokohdista oli seurakunnan yhteinen päiväretki Alcalá del Júcariin, joka oli hämmästyttävä kylä upeine nähtävyyksineen. Vierailimme Seurakuntakoti Alcalá del Júcarin El Mirador -ravintola. Sosiaalialan harjoittelua Costa Blancalla
Uusi Costa Blanca 2/2018 47 Ruisleipää Espanjassa suomalaisittain J os jokin asia mitä miettii Suomesta kaipaavan, niin se on ruisleipä. Vallankin se rapeakuorinen juuri uunista ulos tullut herkku, joka nautitaan reilun voikerroksen kera. Maun mukaan voi laittaa toki myös särvintä päälle. Perään kulaus kylmää maitoa ja avot. Jokainen suomalainen tietää, että tämä on suorastaan taivaallinen makuyhdistelmä. S e, että muutat ulkomaille, ei suinkaan sulje pois tätä upeaa makuelämystä, koska voit tehdä helposti ruisleipää itse ulkomailla asuessasi. Tarvitset vain taikinajuuren sekä ruisjauhoja suolan ja veden lisäksi. Helpon ohjeen itse leivän tekoon löydät esim. Martoilta: www.martat.fi/reseptit/ruisleipa-ruislimppuhapanleipa. Eikö olekin helppoa? Taikinajuuresta löydät tietoa esimerkiksi Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Taikinajuuri M eillä ei kotona onneksi tätä leivän kaipuuta ole tarvinnut juuri miettiä, koska teemme ruisleivät Espanjassa itse. Taikinajuuri on tuotu Suomesta pakasteena lentokoneella ja paikallisista kaupoista löytyy helposti ruisjauhoja. H auska sinänsä, että espanjalaiset suorastaan rakastavat vastaleivottua ruisleipää. Ainakin meidän tuttavamme. Kolmella pellillisellä leipiä emme pitkälle pötki, koska leipiä menee tuttaville sekä naapureille maistiaisiksi. K erran oli taas juuri tuoretta ruisleipää tarjolla ja samaan aikaan yksi pieni espanjalainen lasten koulukaveri kylässä. Kyllä pieni mies veti niin ruisleipää voin kanssa, että napa paukkui. L eipää lähti luonnollisesti vielä matkaan tämän pojan vanhemmille terveisinä meiltä. Ainakin eksoottinen suomalainen terveinen on tämä ruskea leipä. On mahtava miksata espanjalaista ja suomalaista ruokakulttuuria täällä sekä vaihtaa puolin ja toisin osaamista kokkailun suhteen. Teksti ja kuvat: Kari Rosenlöf www.operaatiovarpaatmereen.blogspot.com Tämä on se kuulu taikinajuuri. Ei kaunis, mutta tärkeä. Itse ruisleivän taikina. Leivät kohoamassa. Siellä on uunissa tulossa espanjalais-suomalaista ruisleipää.
Uusi Costa Blanca 2/2018 Costa Blancan Skandinaavisen koulun kuulumisia: 48 Kelluuko vai ei. Jokaisesta aluksesta tuli tekijänsä näköinen. Pipetin käyttö on tarkkaa puuhaa. Ihanassa koulussa on kaikkien hyvä ja helppo olla ja oppia. Kevätlukukausi on jo puolessa välissä, mutta väsymyksestä ei ole merkkiäkään. Alkanut kevät ja ihana aurinko antavat sitä tarvittavaa lisäenergiaa ja puhtia meille kaikille. Tiloissamme vilisee ahkeria ja iloisia koululaisia ja opettajia. Oppilaat olisivat valmiina käymään koulua jopa viikonloput ja lomatkin. Se, jos mikä, kertoo paljon kouluviihtyvyydestä ja motivaatiosta. Meiltä kysytään usein kuinka kauan uudelta oppilaalta kestää sopeutua kouluumme ja käytäntöihimme. Vastauksen antaminen on helppoa: yksi koulupäivä. Koulussamme on sääntönä pitää erityisen hyvää huolta juuri uusista oppilaista, sillä oppilaat vaihtuvat koulussamme usein. Kun uusi oppilas tulee, ei vain opettaja tutustuta lasta kouluun, vaan se on kaikkien yhteinen tehtävä. Käsi kädessä mennään, tutkitaan ja ihmetellään. Yhden päivän jälkeen uusi oppilas onkin jo ”vanha”, ja seuraavana päivänä hän ottaa jo tämän auttavan ja ohjaavan oppilaan roolin. Ihanassa koulussa on kaikkien hyvä ja helppo olla ja oppia. Normaalin koulutyön lomassa koulussamme vietetään paljon erilaisia koko koulun yhteisiä teemaviikkoja. Ystävyysteemaa, Kalevalaa ja suomalaisen puolen 10 -vuotista taivalta juhlittiin näyttävästi helmikuussa ja maaliskuussa vietettiin lukuprojektia ja iloista keväistä pääsiäisteemaa. Kevätlukukauden lopulla keskitymme vielä muun muassa ympäristöön liittyvään teemaan ja espanjalaiseen kulttuuriviikkoon. Yhteisten projektien lisäksi jokaisella luokalla on myös omat teemaviikkonsa. Koulun pienet suomalaiset oppilaat viettivät helmikuussa omaa vesiteemaviikkoa. Viikon aikana tutkittiin muun muassa aineen tiheyttä, veden pintajännitystä, suolaisen ja makean veden tiheyden eroja, nesteiden happamuutta ja emäksisyyttä sekä harjoiteltiin pipetin käyttöä ja mittaamista. Suola
Uusi Costa Blanca 2/2018 49 Nyt testataan kelluuko alus. Ennen tutkimusta tehdään hypoteesi. veden ominaisuuksia tutkittiin tietenkin Torreviejan suolajärvien avulla. Samalla tutustuttiin tarkemmin suolajärviin ja suolan tuotantoon. Projektin aikana tehtiin monta erilaista tutkimustehtävää. Oppilaiden mielestä hauskin tehtävä oli tutkia kelluuko kananmuna Torreviejan suolajärven vedessä. Projektiviikon päätöksenä jokainen vielä suunnitteli ja rakensi oman veneen käyttäen muovailuvahaa ja muita materiaaleja. Ai sitä iloa, kun oma vene kelluikin loppujen lopuksi. Niin, ja se kananmuna kellui myös siellä suolavedessä. Lukuvuosi 2018-2019 – kolmas suomalainen opetusryhmä? Olemme aloittaneet koulupaikkojen jaon syyslukukaudelle 2018. Molemmat suomalaiset opetusryhmät ovat näillä näkymin täynnä ennakkoilmoittautumisten perusteella. Otamme kuitenkin tällä hetkellä vielä sisään uusia hakemuksia mahdollisten peruutusten tilalle sekä samalla kartoitamme mahdollisuutta perustaa kolmas opetusryhmä, jos hakemuslomakkeita vastaanotetaan tarpeeksi. Koulupaikkaa tulee aina hakea nettisivultamme löytyvällä hakemuslomakkeella, jotta hakemus on voimassa. Tietoa koulusta: Oppilaamme rakastavat koulunkäyntiä! ”Visiomme on tulla parhaaksi pohjoismaiseksi kouluksi Espanjassa. Koulumme on turvallinen koulu, jossa jokainen saa olla oma itsensä, jossa oppilaita jatkuvasti kannustetaan oppimaan enemmän, jossa arvostetaan työrauhaa ja vahvistetaan uskoa tulevaisuuteen." Costa Blancan Skandinaavinen koulu tarjoaa opetusta pohjoismaalaisille oppilaille perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 sekä esiopetusta. Koulussa toimii tällä hetkellä kaksi suomenkielistä ja neljä ruotsinkielistä opetusryhmää. Koulussa toimii myös kaksikielinen varhaiskasvatusryhmä 3–6 -vuotiaille ja etäopiskeluryhmä yläkoululaisille. Koulun opetusryhmät ovat pieniä, mikä mahdollistaa yksilöllisen opetuksen, ohjauksen ja runsaan tuen oppilaille. Koulu on pieni ja viihtyisä ja koulun ilmapiiri on rauhallinen ja harmoninen. Kiinteä vuorovaikutus opettajien, oppilaiden ja huoltajien välillä luo turvallisuutta ja mahdollistaa erinomaiset edellytykset hyvälle oppimiselle ja oppimistuloksille. Skandinaavisessa koulussa noudatetaan ruotsalaista opetussuunnitelmaa, mutta suomalaisilla luokilla opetussuunnitelma on muokattu suomalaisen opetussuunnitelman mukaiseksi. Koulussa työskennellään terveys ja hyvinvointi -teemalla ja koulu on Espanjan ensimmäinen ulkomaalainen koulu, jolla on Vihreä Lippu. Skandinaaviseen kouluun on jatkuva oppilashaku. Oppilaita otetaan myös ns. vierailijaoppilaiksi lukukautta lyhyemmäksi ajanjaksoksi. Minimiopiskeluaika on kuukausi. Otamme vastaan hakulomakkeita ympäri vuoden. Ota pian yhteyttä ja varmista paikkasi koulussamme. Tervetuloa ihanaan kouluumme! Lisätietoja: www.skandinaviskaskolan.com tai rita@skandinaviskaskolan.com Rita Kivimäki
Uusi Costa Blanca 2/2018 50 Kansainvälisen naistenpäivän tunnelmiin päästiin, kun Torreviejassa vietettiin lauantaina 10. maaliskuuta kahdeksankymmenen naisen joukolla naistenpäivää . Tilaisuuden järjestelyistä vastasivat Torreviejassa toimivien kolmen kristillisen seurakunnan: ev.lut. seurakunnan, helluntailaisen evankelisen Kotikirkon ja vapaakirkollisen Majakan lämpimässä yhteistyössä toimiva Naistoimikunta. Päivää vietettiin perinteisesti jo 9. kerran ja sen teemena oli Hyvinvoiva nainen kaiken ikää . Järjestäjien yllätykseksi tilaisuus herätti niin paljon kiinnostusta, että pääsyliput pääsivät loppumaan kesken, eivätkä kaikki halukkaat valitettavasti päässeet mukaan tilaisuuteen. Paikkana oli viihtyisä ravintola Harry's Lounge & Kitchen, joka on tunnettu hyvästä ruoasta sekä aidoista suomalaisista herkullisista voisilmäpullista. Päivään kuului monenlaista mielenkiintoista naisen elämänkaareen liittyvää ohjelmaa, mm. aiheeseen liittyvää yhteislaulua ja lauluesityksiä, tietovisa, taukoliikuntaa, puhuttelevaa runonlausuntaa sekä koskettavia ja mieleenpainuvia puheenvuoroja kertojien elämän merkityksellisistä tapahtumista. Torreviejan Yhteiskristillinen naistenpäivä Outi Eriksson kertoi nuoren naisen tarinan kipeistä, vuosia kestävistä taisteluista lapsettomuuden kanssa, joka viimein päättyi paljon odotetun lapsen syntymään, mutta josta sitten seurasi täysin yllättävä synnytyksen jälkeinen masennus. Niin outoja ja yllättäviä teitä elämä voi meitä kuljettaa, ennen kuin voimme todeta olevamme sinut raskaidenkin elämänkokemustemme, itsemme ja Luojamme kanssa. Outin rohkea ja koskettava puheenvuoronsa vahvisti tätä ajatusta. Kutsuvieraaksi Suomesta tilaisuuteen oli saapunut sairaalateologi Tuula Portin , joka tunnetaan myös vuoden 1986 Miss Suomena. Tuula kertoi omasta tiestään, misseydestään, uravalinnastaan, traagisista ja järkyttävistä nuorien veljiensä menetyksistä, omien vanhempiensa menehtymisistä lyhyellä aikavälillä, työstään sairaalateologina sekä omasta jaksamisestaan vaativassa työssään sairaiden ja kuolevien ihmisten kanssa. Hänen ajatuksenaan omasta työstään oli, ettei Jumalan lähetä ketään minnekään, johon hän ei olisi häntä varustanut. Kuolevan ihmisen ja hänen omaistensa rinnalla hän kertoi kokeneensa lähes aina suurta rauhaa ja luottamusta. Tilanteessa ollaan aina kuolevan ehdoilla, mutta usein keskustelu kääntyy uskoon ja kuoleman jälkeiseen elämään. Hänen toinen puheenvuoronsa käsitteli ajankohtaisia aiheita; uupumusta ja levon merkitystä. Nämä aiheet nousevat usein esiin hänen toimiessaan myös työnohjaajana. Puheenvuorossa käsiteltiin tämän päivän yhä lisääntyviä vaatimuksia ja niiden kanssa elämistä. Vaatimukset eivät tule ainoastaan ulkoapäin, vaan myös itselle asetetut suoritusja vaatimuspaineet kuormittavat mielen ja vievät tilaa rauhoittumiselta, levolta ja hyvinvoinnilta. Uupumuksen vaarana on sen muuttuminen hoitamattomana masennukseksi. Yhteislaulua Naistoimikunnan jäseniä vasemmalta Marja-Leena Sairanen, muusikko Irmeli Viljanen, Tuula Tarkkinen, Kaija Leino, Sofia Honkanen, Sinikka Räty, Greta Roihuvuo, Paula Kaikkonen ja kutsuvieras Tuula Portin.
Uusi Costa Blanca 2/2018 51 keskellä. Hänen ajatuksensa oli, että ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kuuluu myös se, että suhteemme on kunnossa sekä lähimmäisiimme että Jumalaan. Lounaan aikana oli vielä mahdollisuus kirjoittaa Tuulalle kysymyksiä, joihin hän vastasi tilaisuuden loppupuolella. Yksi kysymys koski hänen nuorekkaan ja hyvinvoivan ulkonäkönsä salaisuutta. Siihen hän vastasi hiukan naureskellen, että ihan perusasiat, terveellinen ruoka, ulkoilu ja riittävä lepo, mutta kertoi olevansa myös huono nukkuja. Joku osallistujista lisäsi vielä: ”Ja positiivinen ja kiitollinen elämänasenne”. Juuri näin ... kun oli kuullut Tuulan todella vaikeista ja järkyttävistä elämänkokemuksista sekä nähnyt sen tyyneyden ja seesteisyyden, jolla hän asioista kertoi. Torreviejan suomalainen lionsklubi järjesti 15. helmikuuta yhteistyössä Sociedad Cultural Casino de Torrevieja -yhdistyksen kanssa avoimien ovien tilaisuuden kaikille "Vanhasta Casinosta" kiinnostuneille suomalaisille. Suomenkielisen tilaisuuden isäntänä toiminut Casinon hallituksen sihteeri Jarmo E. Peltonen piti Casinon pääsalissa yleisölle vajaan puolen tunnin tunnin mittaisen historialuennon, jota seurasi tarkempi perehtyminen tämän vuonna 1896 valmistuneen rakennuksen tiloihin. Vieraita kiinnosti erityisesti yläkerta, jossa sijaitsevat mm. jäsenten pelisali, biljardisali ja pieni Neitsyt Maaria -aiheinen kappeli. Yläkerran terassin upeita näköaloja pääsee ihailemaan etenkin kesällä, jolloin terassilla on yleisölle avoin iltatarjoilu kello kahdeksan jälkeen. Monelle kävijälle oli uutta se, että Casinon rakennusta ei omista Torreviejan kunta, vaan juuri edellä mainittu yhdistys, joka pyörittää noin 150 000 euron vuosibudjettia, jonka suurimman tuloerän muodostavat jäsenmaksut. Peltonen jakoi tilaisuuden lopuksi tietoa jäseneksi liittymisestä ja jäseneduista – jäsenet saavat mm. tuntuvan alennuksen tapasbaarin hinnoista. Jokainen osallistuja tuli varmaankin vakuuttuneeksi siitä, että ihminen voi selviytyä vaikeistakin kärsimyksistä katkeroitumatta, kun on luottamus Jumalan huolenpitoon, kuten hän itse kertoi. Tapahtuipa elämässämme mitä tahansa, meillä on Raamatun lupaus siitä, että Jumala on meidän kanssamme kaikki päivät maailman loppuun asti. Meidät on tarkoitettu elämään yhdessä ja yhteydessä Jumalaan. Meitä ei yhdistä se, että kerromme menestyksistämme, meitä yhdistää heikkoutemme jakaminen. Meissä olevan murtuman kautta Jumalan valo pääsee paistamaan. Murtumiemme kautta voimme jakaa Jumalan siunausta toisillemme. Teksti ja kuvat: Sofia Honkanen Paula Kaikkonen johtamassa taukojumppaa. Tuulaa kukittamassa Tuula Tarkkinen ja tilaisuuden juontaja Greta Roihuvuo (oik.). Suomalaiset tutustuivat ”Vanhaan Casinoon” Jarmo Peltonen piti Casinon pääsalissa yleisölle historialuennon. (Kuvat: Lauri Sintonen)
Uusi Costa Blanca 2/2018 Kirsi-Marja Myöhänen www.myohanen.net kirsi-marja@myohanen.net Suuret sukupuuttoaallot NYKÄSYJÄ 52 Kun katselee Espanjan kauppahallien kalaja äyriäislajeja, niissä voi havaita monia ikiaikaisia muotoja. Arviolta 4 miljardia vuotta sitten alkoi maapallon eliökunnan kehittyminen. Kaikki elävät olennot polveutuvat samasta yksisoluisesta kantamuodosta, josta evoluutio on kehittänyt monimuotoisen elämän kirjon. Muinaisista eliöistä paleotaiteilija Maija Karala on maalannut kuvia, jotka perustuvat todellisiin löytöihin ja tutkimuksiin viidestä edellisestä sukupuuttoaallosta. Maalaukset ovat Kuopion museon arkistosta. Viisi niistä on tämän kirjoituksen kuvituksena. Elämme nyt maapallolla kuudetta suurta sukupuuttoaaltoa. Emme tietenkään tiedä kuinka suuri tästä mullistuksesta tulee. Sen katsotaan alkaneen kaksi ja puolisataa vuotta sitten, jolloin Kehruu-Jennyn rakentamisesta alkoi teollinen vallankumous. Teolliset keksinnöt mahdollistivat erilaisten tavaroiden myös ”turhakkeiden” tuotannon yhä tehokkaammin ja vähemmällä työvoimalla. Mitä tällä lintujen ja nisäkkäiden valtakaudella tapahtuu jää nähtäväksi. Tuhon alku on kuitenkin lähes kokonaan ihmisen aiheuttamaa. Ihminen on ajanut eläinlajeja sukupuuttoon tuhansia vuosia ja nykyään tahti on vain kiihtynyt. Syyt sukupuuttoaaltoihin Ekologiset katastrofit, kuten tulivuorenpurkaukset tai meteoriitit ovat aiheuttaneet maapallon lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden rajun nousun. Joukkotuhot ovat sitten muuttaneet evoluution käytettävissä olevaa materiaalia, mutta elämän monimuotoisuus on lähtenyt jokaisen katastrofin jälkeen uudelleen lisääntymään. Ilmaston muutos New Yorkin Columbian yliopiston tutkimusverkon raportista ilmenee, että Helsingissä lämpötilan nousu on maailman huippua ja tulvat tulevat Jatkuvan kasvun ideologia Mihin johtaa tämän länsimais-kristilliskapitalistisen kulutusyhteiskunnan jatkuvan kasvun ideologia? Maapallolla oli vuonna 1800 ihmisiä noin yksi miljardi. 1900-luvun alussa ihmisiä oli kaksi miljardia, mutta vuona 1960 ihmisiä oli jo kolme miljardia. Tämä ihmismäärä on keskimäärin se mihin maapallon ekologinen kantokyky riittää luonnonvarojen osalta. Mutta jo vuosia on keskikesällä toitotettu, että tämän vuoden ekologiset voimavarat on käytetty. Väestömäärän kasvu on tosin hidastunut. Ihmisiä on nyt 7,7 miljardia, mutta tutkijoiden ennusteen mukaan maailman väkiluku on kahdeksan miljardia vuonna 2020. Monien päättäjien mielestä immateriaalinen kulutus, kuten palvelujen, taiteiden, sosiaalisen median (facebookin) käyttö ei vaikuta ilmaston muuttumiseen. Totta kai, jos menet kirkkopuistoon ja laulaa luikautat siellä pari veisua ”omasta päästä” ilman paperia, ilmasto rasittuu melko vähän (tosin kengänpohjat kuluvat), mutta juuri mitkään muut kulttuurija taideproduktiot eivät synny ilman energian ja tavaran kulutusta. olemaan Euroopan pahimpia. Raportti ennustaa Helsingin keskilämpötilan nousevan 2020-luvulla pahimmassa tapauksessa 2,5 astetta. Näin jyrkkää lämpötilan nousua ei ennusteta mihinkään muuhun Euroopan kaupunkiin. Samansuuntaiseen ennusteeseen on päätynyt myös Newcastlen yliopisto Britanniassa. Sen mukaan lähivuosikymmenten pahimmat tulvat Euroopassa koettelevat Dublinia, Helsinkiä, Riikaa, Vilnaa ja Zagrebia. YK:n mukaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on, että ilmasto ei saisi lämmetä enempää kuin 1,5 astetta vuodessa. Todennäköisesti tavoitteeseen ei päästä tänäkään vuonna. Yllä: Trilobiitti (kuvat: Maija Karala) Vieressä: Dinosaurukset Helmivene
Uusi Costa Blanca 2/2018 53 Maailma ilman meitä Hätkähdyttävää on lukea amerikkalaisen Alan Weismanin kuuluisaa teosta The World Without Us. Se valittiin muun muassa Time-lehden vuoden 2007 tietokirjaksi. Teos on julkaistu suomeksi nimellä Maailma ilman meitä 2008. Kirjassa Weisman leikittelee ajatuksella, jossa ihminen katoaa tyystin maapallolta. Kirjassa kuvaillaan kuinka luonto valtaa takaisin ihmisen muokkaamat alueet. Mitä tapahtuu maapallolle ilman ihmisiä seuraavana päivänä, mitä viikon, kuukauden, vuoden, sadan tai tuhannen vuoden kuluttua? Tässä vaiheessa tosikko toteaa, ettei ihmisten yhtäkkinen ja täydellinen katoaminen ole mahdollista. Se on erittäin epätodennäköistä, mutta ei sentään aivan mahdotonta. Esimerkiksi jonkin superviruksen kehittyminen saattaisi kyseenalaistaa ihmisen olemassaolon maapallolla. Kun viime aikoina ympäristökeskustelu on tuntunut kohdistuvan vain ilmastonmuutokseen, niin Maailma ilman meitä laventaa huomiota muihinkin aiheisiin. Weisman kirjoittaa ihmisestä luonnon tuhoa aiheuttavana voimana, joka vetää vertoja tulivuorille, maanjäristyksille, jääkausille ja asteroideille. Ilmastonmuutos on vain yksi ihmisen aikaansaannoksista ja se vaikuttaa eniten ihmisen itsensä elämään maapallolla. Tähtitieteilijöiden ja muiden ”taivas viisaiden” mukaan, ihmisen olemassaolosta ei jäisi muuta jälkeä kuin avaruudessa kohti tuntemattomia aurinkokuntia etenevät radioaallot, joihin on tallentunut ääntä ja kuvaa ihmiselämästä. ”Tosiasiallisesti poliittisen ja vihreän eliitin puuhastelulla ei ole suurtakaan merkitystä ihmisen elinympäristön kannalta ellei väestömäärää, tavaroiden tuottamista ja kuluttamista saada puolitettua”, hän sanoi ja jatkoi, ”After me the Flood.” Kivihiilikausi Oikosarvi Torreviejan Ilosofia-Klubi on kokoontunut talvija kevätkaudellakin Kari Petterin ja Pirjon kotona Locoksen rannan tuntumassa pohdiskellen kaikkea mahdollista ja mahdotonta maan ja taivaan väliltä! Tämä on jo 19:s vuosi kun Kari Petter Jokela johtaa Ilosofia-Klubia, toinen vuosi on menossa Torreviejassa. Ilosofia-Klubiakin ovat "kohdanneet ns. sairaustapaukset", joiden johdosta kokoontumisia on jopa peruttu. Ns. tublatunti + railakkaat Ilosofia-Klubin päättäjäiset pidetään 19.4., jolloin Klubin jäsenet saavat ns. "päästötodistuksen", jossa mm. jäsenten aktiivisuus erityisesti arvioidaan! Paljon muutakin hauskaa on tiedossa! Ilosofia-Klubi jatkaa ensi syksynä toimintaansa "muutamin uusin jäsenin". Facebookiin ilosofiaa ei vielä jaeta, koska pääilosofi Kari Petter pelkää, että ko. harrastus muuttuu silloin työksi! Klubin laatima lukijatehtävä lehdelle: 1. Mikä lyhenee ja pitenee samanaikaisesti? 2. Eläinsuojassa asustaa kanoja ja lampaita. Niillä on yhteensä 100 jalkaa, mutta päitä vain 30. Montako kanaa ja montako lammasta asustaa ko. eläinsuojassa? Vastaukset ensi syksynä Uusi Costa Blanca -lehdessä! Seuraavassa näytteitä Klubin viimeaikaisesta ilosofoinnista. Ikuinen urakka Ei riitä, että on yhden päivän myönteinen. Ajatusten treenaaminen on samanlaista kuin lihasten treenaaminen. Jos teet kaksikymmentä punnerrusta ja ryntäät sitten peilin eteen, et huomaa mitään eroa. Jos ajattelet myönteisesti yhden vuorokauden, havaitset hyvin vähän eroa. Mutta kun pidät ajatuksesi kurissa parin kuukauden ajan, Torreviejan Ilosofia-Klubi näet elämässäsi jopa isompia muutoksia kuin koskaan kuntosalilla. Ajattelun siivoaminen on koko elämän mittainen työ. Vaikeutta lisää vielä se, että usein emme edes tiedä olevamme kielteisiä, kun olemme kielteisiä. Toisten silmin katsottuna Olivatpa asiasi omasta mielestäsi kuinka päin prinkkalaa tahansa, löydät halutessasi nopeastikin jonkun jolla on paljon kurjempaa. Miksikähän niin useat tuhlaavat arvokkaita päiviä elämästään itsesäälissä kieriskelyyn? Heillä ei ole aikaa tai tahtoa nähdä sitä mitä muut kokevat. Ajattele tänään heitä, jotka todennäköisesti olisivat sitä mieltä, että sinulla on paljon kaikkea. Ehkä omakin tilanteesi tämän jälkeen näyttää loppujen lopuksi jopa erinomaiselta. Kyllähän sinä tiedät mikä ratkaisee. Tehtäviä ensi kesäksi Sano joka päivä herätessäsi: ”Minulla on tänään kaksi vaihtoehtoa: voin olla joko hyvällä tai pahalla tuulella.” Sitten päätät olla hyvällä tuulella. Aina, kun tapahtuu jotakin pahaa, voit itse valita, oletko uhri, vai otatko opiksesi. Päätä ottaa opiksesi. Aina, kun joku ruikuttaa sinulle kurjuuttaan, voit valita, yhdytkö valitukseen, vai osoitatko, että elämässä on positiivinenkin puoli. Päätä osoittaa elämän myönteinen puoli. Elämä on jatkuvaa valitsemista. Pohjimmiltaan kaikki tilanteet asettavat minut valinnan eteen. Päätän itse, kuinka tilanteeseen reagoin. Päätän itse, olenko hyvällä vai pahalla tuulella. Omista ratkaisuistani riippuu, millaista elämäni on.
Uusi Costa Blanca 2/2018 54 Tässä katsauksessa tuon esille joitakin uutisia selailtuani paikallista mediaa. Aluksi myös kommentteja vuosien varrelta, kaikki aiheet eivät ole ajankohtaisia, mutta suurin osa kuitenkin. Uimahalli, teatteri ja musiikkitalo Torreviejan kaupunginteatteri on ollut jo pitkään suljettu (noin 2–3 v) sen takia, että se ei tarkastuksissa täyttänyt turvallisuusmääräyksiä, se oli vain otettu käyttöön ilman päteviä tarkastuksia. Torreviejan uimahallin 50 m allas ei ollutkaan valmistuessaan 50 m vaan pari senttiä liian lyhyt, joten mitään virallisia uimakilpailuja siellä ei ole voinut järjestää. Nyt en tiedä saatiinko se remontin yhteydessä tasan 50 m pituiseksi. Viime talvikauden uimahalli oli korjausten takia suljettu ja avautui taas nyt syksyllä paljon aikataulusta myöhässä. On ymmärrettävää, että vuotavien altaiden korjaus on haastavaa ja yllätyksiä tulee, siitä on kyllä esimerkkejä Suomestakin mm. Espoon ja Tikkurilan uimahalleista. Siellähän altaat pitää uusia vähän väliä kun ei ole tiedetty betonin käyttäytymisestä tarpeeksi. 120.000 € maksaneessa remontissa uusittiin allas ja sen päälläoleva tuloilmaputki mutta pukuhuoneisiin ei tullut mitään parannusta, ilmanvaihto siellä ei toimi vieläkään. Ehkä niitä korjataan muutaman vuoden päästä... Mutta mikä on tosi hyvää, hinnat uimaan ovat halvat. 20 kerran sarjakortti alle 16 v ja yli 60 v maksaa 20 €. Väli-ikäisiltä taidetaan pyytää tuplahinta. Aukioloajat ovat nyt laajentuneet ja ne ovat: Maanantai klo 15–21.30, tiistaista perjantaihin 8.15–21.30 ja lauantai+sunnuntai 8–14. (tietolähteenä murciatoday.com nettilehti) 332-tien laajennus 4-kaistaiseksi Sama kuin edellisessä jutussa, tämä erittäin ruuhkainen tie piti laajentaa 4-kaistaiseksi jo vuosia sitten. mutta poliittiset kiistat ovat sen estäneet. Nyt viime kuukausina on ollut vielä kiistaa siitä, että 4-kaistainen tie ei mahdu sääntöjen mukaan kaikissa paikoissa kaupungin kohdalla. No nyt kai ollaan valmiita tinkimään muutamasta sentistä siellä sun täällä, niin että laajennus saadaan vihdoin käyntiin. Tien pitäisi olla valmis 2020 (mm. SpaniaPosten 2-2018) Mar Menor hädässä – suomalainen kone pelastamassa tilannetta Costa Blanca News numero 2285 kertoo taas tämän ainutlaatuisen sisäjärven huolestuttavasta tilnteesta. Sinne virtaavien vesien mukana tulee nitraattien lisäksi suuri määrä raskasmetalleja, lyijyä, sinkkiä, mangaania ja arsenikkia. Nämä yhdessä ovat tekemässä sisämerestä kuolleen alueen. Mutta aiemmin olen nähnyt myös hyviä uutisia siitä, että sisämeri voidaan myös pelastaa ja siinä on mukana suomalainen ruoppauskone, joka imee pohjalietteen muovisäiliöihin. Niissä saastunut liete kuljetetaan muualle käsiteltäväksi. Samassa lehdessä kerrotaan myös laajasta La Mangan niemen kunnostusprojektista 5 vuoden ajalle. 18,7 miljoonaa euroa käytetään alueen parantamiseen niin asukkaille kuin vierailijoillekin. Alueen ongelma on, että siellä on vilkasta vain kesällä, mutta talvikausi on lähes kuollutta. Samanlaista ruoppauskonetta kuin Mar Menorissa kaivattaisiin myös Guardamarin sataman syventämiseen. 16.12. 2016 tulvat toivat Segura-joen kautta sedimenttiä, joka jäi satama-alueelle niin että purjeveneet ovat siellä loukusssa ja jos ne vaivoin saadaan sieltä hinatuksi pois, takaisin ne eivät pääse paikoilleen. Ranta-alueen kunnostus Curan ja Palangren (Avenida Habaneras) välillä Tämän alueen piti olla peruskorjattu tähän kesään 2018 mennessä ja sen kustannuksista aluehallinnon piti maksaa puolet eli 250 tuhatta € ja kaupungin saman verran. Jostakin syystä aluehallinnolta ei rahoja tullut, joten mitään ei ole vielä tehty. Nyt on uutisissa kerrottu, että rahat olisivat tulossa, mutta eivät toki korjaukset täksi kesäksi valmistu. Mutta on täällä saatu myös hyvää aikaiseksi, ”autokadun” ja 332-tien alueilla on tehty laajoja tulvanestokaivuutöitä, niihin on käytetty rahaa 250.977 € (Vikingposten 8.3.) Vesipula hellittää vihdoin, Tajo-joesta saadaan Costa Blancalle vettä 11 kk tauon jälkeen Información 21.3. kertoo hyvän uutisen tälle alueelle, vesihanat Tajo-joesta avataan vihdoin. Sopimuksen mukaan Tajo-joen vesivarastojen pitää olla 400 hehtokuutiometriä, vasta sen jälkeen vettä voidaan johtaa tänne Seguraan Alicanten ja Murcian alueelle. Vuoden alussa Seguran varastossa oli vettä vain noin 20% koko tilavuudesta ja Uutisia – tieto lisää tuskaa Musiikkitalo taas ei kelpaa alkuperäisiin tarkoituksiin rakennusmitoitusvirheiden takia. Esimerkiksi ovet ovat liian kapeita niin ettei flyygeleitä voida siirtää opetushuoneisiin ja ne ovat myös liian pieniä opetusryhmien käyttöön. Samaan listaan voisi vielä listata monia discoja, jotka suljettiin pari vuotta sitten kun ne eivät täyttäneet turvallisuusmääräyksiä. No tarkastusten seurauksena ovat monet paikat paljon turvallisempia kuin 3 vuotta sitten. Surullisia uutisiahan maailmalta näistä asioista kuullaan, viimeksi Siperiasta viikolla 13, missä lähes 70 ihmistä kuoli, suuri osa kai lukittuun elokuvateatteriin.
Uusi Costa Blanca 2/2018 55 nytkin alle 30 % vaikka pieniä sateita onkin tullut. Tavoite on saada tänne Tajon vettä noin 20 hehtokuutiometriä/kk. Yksi hehtokuutiometri on miljoona kuutiometriä. Veden puutteesta, käytöstä ja valmistuksesta on käyty laajaa keskustelua, mm. viljelijöiden lähetystö on käynyt pääkaupunki Madridissa valittamassa vesipulasta. Säännöstelyä suunniteltiin jo ainakin Aurinkorannikolle alkuvuodesta, mutta runsaat sateet Guadalquivir-joen valuma-alueella pelastivat tilanteen. Torreviejan pelasti oma suolanpoistolaitos, joka on kai toiseksi suurin Euroopan alueella. Se on nyt toiminut täydellä teholla ja jo lokakuussa tuotti 61 % Torreviejan vesijohtovedestä. Se on kuitenkin paljon kalliimpaa kuin jokivedestä puhdistettu käyttövesi. Vedestä puhutaan varmaan paljon 14.–18. toukokuuta Torreviejan Auditoria Internacionalissa, jonne tulee 1500 vesiasiantuntijan lisäksi myös kuningas Felipe VI. Vaarallisia tuholaisia liikkeellä Palmuja tuhoavia tuholaisia on monilla alueilla Costa Blancan alueella. Samoin on taas etenkin koirille vaarallisia ”Caterpillar” matoja puissa. Mutta nyt leviää myös mantelipuut täysin tuhoava Xylella-bakteeri, joka tuhoaa jopa 400 mantelipuuta päivässä mm. kauniissa Guadalestin laaksossa. 29.3. ilmestyneessä CBN (DE) kerrotaan, että maatalousministeri Isabel Garcia Tejerina tutustui Guadalestin tilanteeseen ja ehkäisytoimiin ryhdytään, koska vaarana on myös, että sama bakteeri leviää myös sitruspuihin ja viiniviljelyksille. 15,5 miljoonaa ihmistä liikenteessä pääsiäisenä, poliiseille lisää kalustoa Ja se näkyi kyllä myös täällä Torreviejassa, kadut, ravintolat ja rannat olivat täynnä ihmisiä eikä vapaita laillisia pysäköintipaikkoja juuri löytynyt keskusta-alueella. Onnettomuuksiakin sattuu paljon mutta poliisi on saanut paljon lisävahvistuksia juuri pääsiäisen edellä. Uusia monipuolisia moottoripyöriä on tullut lisää 291 kpl. Niissä kaikissa on mukana laitteet alkoholin ja muiden päihteiden toteamiseksi. Lisäksi niihin tai muihin rakenteisiin kiinnitettäviä langattomasti toimivia ja pienikokoisia tutkia on saatu 60 kpl lisää. Valvontaan käytetään myös helikoptereita, joita on käytössä 12 kpl (Spania i dag 28.3.). Asunnoista ja autoista seuraavassa numerossa Mutta sen voi jo sanoa, että asunnot ovat syksyllä kai muutaman prosentin kalliimpia kuin nyt. Jo monen vuoden ajan hinnat ja myyntimäärät ovat jatkuvasti hitaasti mutta varmasti nousseet. Eri tietolähteiden mukaan uusien asuntojen hinnat ovat 2–3 vuoden aikana nousseet 20–25 % ja vanhojen 10–15 %. Samoin vuokrat ovat nousseet ja asuntojen saatavuus etenkin keskusta-alueilla heikentynyt. Kirjoitankin tämän vain sen vuoksi. että hinnat Torreviejan, Orihuelan, Murcian ja Alicantenkin alueella ovat vielä selvästi alempia kuin esim. Benidormissa ja Aurinkorannikolla. Ja ilmastohan täällä on tutkimustenkin mukaan maailman parhaiden joukossa. Costa Blancan alueella valmistuu koko ajan vuonna 2008 kesken jääneitä asuntokohteita ja aivan uusiakin rakennetaan. Suunnitelmia on jopa kolmen noin 30-kerroksisen talon rakentamisesta Torreviejan keskustaan. Samoin Punta Priman ja Playa Flamencan väliselle Moscan alueelle halutaan rakentaa 1500 uutta asuntoa. Sielläkin on jo katu-, viemärija maanalainen sähköverkosto osittain valmis. Vastustajiakin tämän alueen rakentamiselle löytyy, syksyllä oli vastustajien kulkue sillä alueella. Autoista myös lisää myöhemmin. Kysymys onkin, onko SEAT suurin ja kaunein Espanjassa? Tehtaiden koko Martorellissa Kataloniassa vastaa 40 jalkapallokentän aluetta ja siellä on töissä noin 11.000 ihmistä. Alihankkijat, kuljetusyrittäjät ym. mukaan lukien työllistää tehdas noin 14.500 ihmistä. Tehdas on ollut kahta viime vuotta lukuun ottamatta tappiollinen, mutta nyt kannattava ja kasvussa, viime vuonna valmistui 468.400 autoa missä kasvua 14,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Mutta onko se suurin valmistaja ja eniten myyty auto Espanjassa, siitä myöhemmin. Mitähän muuten tapahtuisikaan, jos Katalonia itsenäistyisi ja se jäisi EU:n ulkopuolelle? Ja lopuksi tietokilpailukysymys: Minne Torreviejan puhdistetut jätevedet johdetaan? Eino Kärnä
Uusi Costa Blanca 2/2018 RUOKA & JUOMA Makujen maailma à la Carlos! 56 Kalapullia ja tortillaa Albondigas de pescado y tortilla Kevät alkaa pian olla käsillä jopa Suomessa, Espanjassa on saatu nauttia jo varsin keväisistä ilmoista. Vaikka minulla onkin tuossa etupihalla varsin hyvä paikka käydä eväsretkellä ja vielä parempi talon toisessa päässä, jossa sijaitsee taloyhtiön uima-allas, en kuitenkaan ole viime aikoina käynyt "retkellä", vaan olen syönyt omalla viihtyisällä parvekkeellani. Tämänkertainen ruokamme soveltuu pääateriaksi tai sitten tapasannokseksi, ihan miten haluat. Ajattelin viettää hiukan laiskemman päivän ja kasata aterian kaupan valmiista antimista. Ei siinä mitään pahaa ole, kunhan muistaa, että ei sorru siihen joka päivä tai edes joka viikko. Tämä juttu siis ilmestyy ennen vappua, ja moni suunnittelee brunssia tai ainakin pienimuotoista piknikiä johonkin. Kun espanjalainen perhe lähtee retkelle rannalle, vuorille tai metsään, ihan mihin tahansa, niin aina eväskorista löytyy tortilla española eli espanjalainen perunamunakas. Lisäksi voi löytyä paistettua kanaa tai jotain muuta lihaa ohuina siivuina, joskus jopa kalaa, mutta nyt ehkä uutuutena voisi löytyä kalapullia. Kuumenna pannu ja lisää sinne tilkkanen öljyä, jonka jälkeen pannulle laitetaan kalapullat, joille riittää muutaman minuutin lämmitys. Anna kalapullien ottaa pintaansa hiukan väri ja halutessasi voit maustaa vielä kalapullia suolalla, mutta se ei ole välttämätöntä, sillä kalapullat on valmiiksi maustettuja. Kun kalapullat ovat kuumenneet tarpeeksi, ota ne pois pannulta ja laita lautaselle odottamaan myöhempää käyttöä, lautasen ympärille voit pyöräyttää vaikka palan foliota. Nyt onkin aika kuumentaa tortilla, jonka toki voi kuumentaa myös mikrossa, mutta mielestäni parempi tapa kuumentaa tortilla on laittaa se hetkeksi kuumalle paistinpannulle. Pannun pohjalle tilkkanen öljyä ja valmis tortilla pannulle kuumenemaan. Anna tortillan kuumeta keskilämmöllä muutama minuutti ja käännä sen jälkeen. Sammuta levy ja anna jälkilämmön hoitaa loput. 500 g espanjalaista munakasta (tortilla española) 250 g kalapullia (albondigas de pescado) paahdettua paprikaa (pimentos asados) öljyä (aceite de oliva) Jos haluat, niin voit tarjota ruoan jonkin majoneesitai vastaavan kastikkeen kanssa. Ruokajuomaksi nyt ehdottomasti espanjalaista viiniä, tai ainakin jotain viiniä. Aloitetaanpa valmistelut. Ota esiin pari paistinpannua, jolloin ruoka on nopeammasti valmista kun molemmille tarvikkeille on omat pannunsa. Jos haluat säästää tiskissä tai sinulla ei ole kuin yksi pannu, niin käyhän se niinkin. Tarvitsemme:
Uusi Costa Blanca 2/2018 57 Tuona aikana ehdit kaivaa esiin paahdetut paprikat ja valuttaa niistä ylimääräiset nesteet pois sekä kaivaa esiin cocktailtikut, joiden avulla sitten hiukopalat kasataan. Valuta lämmitetty tortilla tarjoilulautaselle ja leikkaa se terävällä veitsellä 8–10 osaan. Aseta tortillapalan päälle kalapulla, jonka päälle palanen paahdettua paprikaa. Vihreyttä lautaselle saa persiljasta, jonka lehtiä voi laittaa johonkin väliin, vaikka kalapullan ja paprikaviipaleen väliin. Lopuksi suorita seivästys sopivan mittaisella cocktailtikulla ja vie tarjoilulautanen pöytään. Jokainen voi ottaa sitten omalle lautaselleen sopivan määrän cocktail-paloja ja muita pöydän antimia. Tortilla españolan voi valmistaa myös itse, eikä kalapullienkaan teko ihan mahdotonta ole. Jos et ole kalaruokien ystävä, voit korvata kalapullat tuunatuilla lihapullilla. Kokeile myös friteerattuja katkarapuja ja chorizo tortillaa tai pirteän väristä porkkanatortillaa. Yllätyin noiden valmiiden kalapullien mausta, se oli todella hyvä, aion kyllä tulevaisuudessakin ostaa niitä. Kalapullat maksoivat 3 euroa ja valmis tortilla oli tarjouksessa 1 eurolla, paprikapurkki oli välivarastossani, joten siihen en enää tuhlannut rahaa. Annoksia tuosta määrästä tuli 4 eli annoshinnaksi jäi 1 euro, toki söimme myös muutakin kuin pari palaa tortillaa ja kalapullia, mutta se onkin sitten aivan eri juttu. Muistathan, että verkkosivuillani on Googlen täsmähaku, jonka avulla löydät nopeasti tarvitsemasi ohjeet raaka-aineen nimellä. Esimerkiksi sanalla lohi löydät monia erilaisia ruokaohjeita sivuiltani. -Carloswww.carloskokki.com Kesäkilpailu 2018 Carloskokki.com-sivuston perinteinen kesäkilpailu on alkanut 2.4.2018 ja jatkuu elokuun loppuun saakka. Palkintoina ovat mehuprässi, vedenkeitin sekä S-ryhmän lahjakortteja. Kilpailulomake löytyy nettiosoitteessa: www.carloskokki.com/lomake.html?id=28631. Kilpailuun voi osallistua vastaamalla tällä kilpailulomakkeella esitettyihin kysymyksiin. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti ja voittajien etunimet julkaistaan www.carloskokki.com -sivustolla syyskuun 2018 aikana.
Uusi Costa Blanca 2/2018 58 Turistipappi, meri ja hevoset Turistipapin työhön kuuluvat messut, toimistotyöt, miesten juttutupa, raamattupiiri sekä kotikäynnit. Kirkolliset toimitukset kuten kaste, vihkiminen ja hautaan siunaus ovat papin tehtäviä. Lisäksi kaikenlainen auttaminen on itsestään selvyys. Ruotsia äidinkielenään puhuva pappi on tervetullut. Peter Kankkonen on toiminut aiemmat kolme vuotta Kanariansaarilla turistipappina. Hän tuli tänne, koska häntä pyydettiin. Muualla Espanjassa hän ei ole juuri matkustellut, mutta haluaa tutustua ollessaan nyt Manner-Espanjassa. Talven anti on ollut kaikin puolin positiivinen yllätys. Täällä on toimiva seurakunta ja kirkko on vieressä. Vapaaehtoisina toimii runsaasti ahkeria ihmisiä, ja toiminta on hyvin organisoitu. Messussa käy paljon väkeä, ja vapaaehtoisia on riittämiin myös sinne. Kanttorin ja kuoron kanssa on hienoa yhteistyötä. Meri on Kankkoselle kaikki. Saariston pojaksi itseään kutsuva sielunpaimen kertoo, että hän on 13-vuotiaaksi asti asunut Vaasan ulkosaaristossa ja nyt on 39. kesä edessä Raippaluodossa (Merenkurkun helmessä). Siksi Torreviejakin tuntuu kodilta. Perheeseen kuuluvat vaimo, tytär ja poika. Vapaa-aikana papista kehkeytyy sosiologi, kun hän tarkkailee, miten espanjalaiset elävät. Hän on kateellinen heille siitä, että Espanjassa on ollut sivilisaatio niin paljon kauemmin kuin Suomessa. Täällä nuoret ja vanhat toimivat yhdessä, ollaan kohteliaita ja avoimia. Myös hevoset kuuluvat Kankkosen vapaa-aikaan. Hän on koko elämänsä ollut tekemisissä hevosten kanssa. Se on hyvin kiehtova maailma, mutta luen myös paljon ja kirjoittelen pikkujuttuja, jotka voivat toimia hätävarana joissain tilanteissa. Jos Peter-pappi saisi toteuttaa kolme toivomustaan, ne olisivat: Jumalan tahto toteutuisi, että ihmiset tulisivat toimeen keskenään ja että mahdollisimman moni voisi kokea iloa ja rakkautta. Tuntuu hyvältä mennä talven jälkeen kotiin ja viettää kesä saaristossa. On myös hauskaa tulla syksyllä takaisin, Peter Kankkonen toteaa lopuksi. Merihenkiset seurakunnan työntekijät Costa Blancan ev.lut. seurakunnassa on kaksi 60-prosenttista työntekijää, turistipappi ja -kanttori. Tällä talvikaudella näitä tehtäviä ovat hoitaneet Peter Kankkonen ja Esa Pyöriä. Turistikanttorille tärkeintä ovat ihmiset! Kanttorin työ on vastata seurakunnan musiikkielämästä. Se pitää sisällään kuoroharjoitukset, konserttitoiminnot, jumalanpalvelusmusiikin ja lauluillat. Esa Pyöriä on jäänyt pari vuotta sitten eläkkeelle ja tämä työ tarjosi mukavaa tekemistä. Täällä on hieno yhteisö ja minut on otettu hienosti vastaan. Suomesta on saatu muusikkoystäviä konsertoimaan, mm. kollegoita ja Savonlinna-kvartetti. En haluaisi muuttaa työstä mitään. Muusikon voima on intohimo siihen mitä tekee, on Pyöriän vahva mielipide. Talven anti on ollut runsas: uusia ystäviä, kokemuksia ja yhteistä tekemistä. Kirkollisen käyttömusiikin sävellys ja sovitus oli tärkeää koko työuran ajan. Nyt Pyöriän sydäntä lähellä on instrumentaalimusiikki. Hän on kirjoittanut musiikkia mm. oboelle ja sellolle, joiden ääni erityisesti koskettaa, sekä yhtyeille mm. Savonlinna-kvartetille Saimaa-sarjan. Nyt on toivottu ja suunnitelmissa meriaiheinen sarja, Välimerellisiä kuvia. Meri onkin hänelle tärkeä. Olen oman toimen ohessa seilannut 13 vuotta Suomen Merimieskirkon laivakuraattorina. Johtunee osittain siitä, että kaikki seitsemän enoani olivat merimiehiä. Vapaa-aikanaan Pyöriä veneilee, harrastaa liikuntaa kuten alppihiihtoa sekä säveltää. Täällä ollessaan hän on mm. ollut Sierra Nevadalla muutaman päivän sekä käyttänyt vieraita Alicantessa Santa Barbaran linnassa. Kymmenen vuotta sitten hän on ollut kaksi viikkoa säveltämässä Espanjassa. Perheeseen kuuluvat vaimo ja aikuinen poika. Pyysin listaamaan kolme toivomusta haltijalta. Ensin hänen oli vaikea keksiä mitään, mutta lopulta niitä tuli tajunnan virrasta: Saada olla kaksi viikkoa ulkosaaristossa säveltämässä syysmyrskyssä, käsillä tekeminen kuten puutyöt ja isompi puutyöverstas. Kolmantena hän mainitsee: Että terveys kestäisi tappiin asti ja pää säilyisi terveenä ja että ystävät säilyisivät. Loppulauselmana Esa toteaa: Olen saanut paljon elämältä, Jumala on hoitanut niin hyvin. Teksti ja kuva: Sinikka Halttunen Peter Kankkonen ja Esa Pyöriä
Uusi Costa Blanca 2/2018 59
Uusi Costa Blanca 2/2018 60
Uusi Costa Blanca 2/2018 61 info@europeimports.fi +358 44 355 8283 +34 693 375 513 Autojen osto ja kuljetus Saksasta ja Keski-Euroopasta Autorahdit Suomi-Espanja-Suomi Ota yhteyttä Autoveroasiat ja rekisteröinnit Tervetuloa tutustumaan ihanaan itämaiseen tanssiin! Laji on lempeää, hyväätekevää liikuntaa ja kurssi sopii kaikenikäisille naisille. Kurssilla opetellaan lajin perusliikkeitä ja pieniä sarjoja yhdistämällä muutamia liikkeitä toisiinsa. Pidempiä koreografioita emme tällä kurssilla opettele. Tällä kurssilla saat toivottavasti käsityksen siitä, millaista on itämainen tanssi ja miltä sen tanssiminen tuntuu. Ehdit varmasti myös löytää uusia lihaksia kehostasi ja oppia hyödyntämään niitä! Sekä tietysti saada tanssin iloa ja energiaa hyvässä porukassa ja opetuksessa. Syksyllä on mahdollisuus osallistua pidemmälle kurssille halutessaan. Itämaisen tanssin tutustumiskurssi pidetään Torreviejan keskustassa "Fibromyalgia-keskuksen" salissa (Asociacion de fibromialgia), osoite: Concordia 9. Kurssi (4 kertaa, 1 h/kerta) 25 €. Kurssi maksetaan suoraan fibromyalgia-yhdistykselle, jonka tiloissa tunnit pidetään. Kurssille tulee ilmoittautua etukäteen Marinka Nyqvistille puhelimitse (+358 40 1 82 4929) tai mailitse (marinkabellydancer@gmail.com). Myös Marinka Mirage facebookin yrityssivujen kautta voi laittaa viestiä! Kurssille mahtuu max. 1 5 oppilasta. Varusteet kurssilla: -tanssitunneille käy päälle mukavat, joustavat vaaatteet. Liikkeitä on helpompaa opetella ja hahmottaa, kun vaatteet eivät ole kovin löysät keskivartalon kohdalta -Jalassa voi olla sukat tai pehmeät tossut, myös paljain jaloin voi tanssia -Lantiolle voi halutessaan lisätä (minkä tahansa) huivin korostamaan liikkeitä ja tuomaan fiilistä Itämaisen tanssin tutustumiskurssi (4 kertaa), ma 16.4.-7.5.2018 klo 11:30–12:30 Torrevieja
Uusi Costa Blanca 2/2018 62 Oletko Espanjassa, Costa Blancan alueella toimiva suomalainen yrittäjä? Mikäli olet, tämä tilaisuus on tarkoitettu juuri sinulle! Ei ole väliä, onko yrityksesi rekisteröitynä Espanjaan vai Suomeen, kunhan se on rekisterissä ja toiminnassa. Myös yrittäjyydestä kiinnostuneet voivat osallistua tähän tilaisuuteen (ja mahdollisesti myöhemmin rekisteröidyttyään yrittäjiksi itse yhdistykseen). Suomen Yrittäjät -yhdistyksen alle on perustettu "Espanjan suomalaiset yrittäjät"-alueyhdistys, jossa toimii tällä hetkellä Aurinkorannikon jaosto. Nyt on aika käynnistää Costa Blancan oma jaosto, jonka toimintaan ja ideointiin sinä ja yrityksesi olette lämpimästi tervetulleita mukaan! Perjantaina 13.4. klo 10–12 pidetään yhdistyksen ensimmäinen, kaikille alueen yrittäjille avoin ideointitilaisuus. Paikkana on NBA Consultingin toimisto osoitteessa Calle Orihuela 102 Torreviejassa. Siellä osallistujat pääsevät vaikuttamaan siihen, millaista yhdistyksen toiminta tulee olemaan. Kartoitetaan yhdessä toiveita ja tarpeita, joiden pohjalta luodaan toimintasuunnitelma. Varsinainen yhdistyksen käynnistys tapahtuu syksyllä 2018. Tule mukaan kertomaan toiveistasi, tutustumaan ja tapaamaan muita alueen yrittäjiä ja luomaan yhdistystä, joka palvelee meitä kaikkia alueen yrittäjiä! Oletpa sitten uusi yrittäjä alueella tai toiminut täällä pidempään, osallistuminen kannattaa. Ideointitilaisuuteen osallistuminen ei vielä velvoita sinua mihinkään, joten tule ainakin katsomaan, mistä on kyse. Me uskomme, että yhteistyössä on voimaa! Luomme verkostoja ja synergioita, joista kaikki hyötyvät, niin me yrittäjät kuin meidän asiakkaamme. YRITTÄJÄYHDISTYSSTARTTI / Costa Blanca
Uusi Costa Blanca 2/2018 63 Päivän alustava ohjelma: Tervetuloa (Matti Honkanen/NBA) Muut Costa Blancan jaoston toimijat esittäytyvät Terveiset Aurinkorannikolta (Irina ja Taina) Kahvitauko ja vapaata jutustelua sekä tutustumista Ideariihi: vapaita puheenvuoroja ja yhteistä ideointia Mitä tästä eteenpäin ja tilaisuuden päätös Halukkaiden kesken vapaamuotoinen illanvietto musiikkibaari Gingerissä klo 20 alkaen. Ilmoittauduthan aamutilaisuuteen etukäteen, jotta osaamme varata riittävästi kahvia ja istumapaikkoja. Ilmoittautumiset sähköpostitse Marinka Nyqvistille: mirage@marinka.fi Lämpimästi tervetuloa! Toivoo Costa Blancan jaosto Matti Honkanen (puheenjohtaja) matti@nbaconsulting.es Heidi Saarikko (tapahtumat) zariko@zariko.com Lauri Sintonen (jäsenhankinta, tapahtumat) lauri@jubile.fi Marinka Nyqvist (sihteeri) mirage@marinka.fi Vasemmalta Matti Honkanen, Heidi Saarikko, Marinka Nyqvist ja Lauri Sintonen. Seuraava Uusi Costa Blanca -lehti ilmestyy lokakuussa Aineisto 30.9.201 8 mennessä uusicostablanca@hotmail.com
Uusi Costa Blanca 2/2018 Costa Blancan evankelis-luterilainen seurakunta Calle Maldonado 2.1, ES-03181 Torrevieja puh. 965 708 475, keittiö puh. 683 318 256 Kahvila avoinna huhtikuun ajan maanantaista torstaihin klo 11–14. 64 Messu lauantaina 14.4. ja 28.4. klo 12 Inmaculada Concepción -kirkossa, os. Plaza de la Constitución s/n, Torrevieja Muuta ohjelmaa seurakuntakodilla: Naisten Kahvila tiistaina 17.4 klo 14, Sofia Honkanen, aiheena Myötätunto. Lauluilta perjantaina 20.4. klo 18. www.costablancanseurakunta.fi Huhtikuun ajan seurakuntakodilla: Tiistaisin klo 11–14 Neulomapiiri Torstaisin klo 14–15.30 Raamattupiiri, Viljo Kaikkonen. Toukokuussa joka sunnuntai klo 18 Iltakirkko , ehtoollinen ja iltapala seurakuntakodilla. Huhti-toukokuussa pappina Veijo Lauronen, (puh. 358 45 6407272) Huhtikuun vieraileva kanttori Jukka Hovila. Kesällä ei ole toimintaa. Syyskausi alkaa 1.10. Srk-neuvoston puheenjohtaja Kari Winberg , puh. 634 325 847, winberg.kari@gmail.com
Uusi Costa Blanca 2/2018 65 SUOMALAINEN ASIANAJAJA JA VIRALLINEN KÄÄNTÄJÄ Monna Laakso-Sáez