4 SUOMEN PUNAISEN RISTIN LEHTI FINLANDS RÖDA KORS TIDNING Uutta! Nytt! 2014 Uusi elämä Nystart Avun maailma on nyt myös verenluovuttajan lehti. Hjälpens värld är nu också blodgivarens tidning. 31 Pertti Torstila: 22 Kantasoluhoito pysäytti Todde Fribergin leukemian 25 Stamceller räddade Todde Fribergs liv Hädällä ei pidä politikoida Pertti Torstila: Fel plocka poäng på lidande 18 Evijärvellä ulkoilu on yhteinen juttu 20 Juha Ahola löysi pelastajansa 40 Vapepa 50 vuotta: Alussa oli pieni tyttö
S-ryhmä tukee Suomen Punaisen Ristin työtä turvallisen arjen puolesta. Hei Satu, Tommi, Riitta ja Antti… …Eero, Ville, Heidi, Annika ja 2 miljoonaa muuta asiakasomistajaa. Moni meistä asiakasomistajista on jo mukana Punaisen Ristin toiminnassa, niin kuin sinäkin. Hienoa, että olet, sillä ihmisistä kaikki lähtee. Yhdestä ihmisestä, ja kun meitä on monta, saamme aina enemmän aikaan. Nähdään, kohdataan ja tehdään yhdessä! T: Marjaana, Kaisa, Inka, Jukka ja muut s-ryhmäläiset
YHTEISTYÖKUMPPANI, LÄMMIN KIITOS ETTÄ OLIT Yhteistyö Punaisen Ristin kanssa on osoitus siitä, että yritys kantaa vastuunsa ja on mukana auttamassa hädänalaisia sekä kotona että maailmalla. Vastuullisesti toimiva yritys vetää puoleensa asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja osaavia työntekijöitä. Yritykset voivat auttaa lahjoittamalla varoja, tuotteitaan ja osaamistaan tai tekemällä vapaaehtoistyötä. APUA SINUN AVULLASI. KOTONA JA KAUKANA. Mukana auttamassa -nettisivustolle on koottu Suomen Punaisen Ristin yhteistyöyritykset. Yrityksen näkyvyys sivulla määräytyy Punaiselle Ristille annetun tuen mukaan. Käy tutustumassa: punainenristi.fi/mukana-auttamassa Haluaako sinun yrityksesi mukaan auttamaan? Ota yhteys varainhankintaan regina.lauren@punainenristi.fi, 020 701 2199 tai eeva.arrajoki@punainenristi.fi, 020 701 2274. Kuvat: Katherine Mueller, Ibrahim Malla, Tatu Blomqvist www.ifolor.fi
Avun maailma ? Hjälpens värld 4/2014 RISTIIN RASTIIN / KORS & TVÄRS 6 Jalkapalloa Nälkäpäivän hyväksi. 7 Fotboll för Hungerdagen. 7 Docventures laittoi verta pakkiin. 7 Docventures gav blod. HANNU-PEKKA LAIHO PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR Joulun ristiriita Julens konflikt TIEDÄN, että en ole ainoa, joka valmistau- JULEN är i antågande och jag vet att jag tuu lähestyvään jouluun vähän ristiriitaisin miettein. Joulunaika on rauhan, toivon ja läheisyyden juhlaa. Se ohjaa pohtimaan paitsi omaa elämää myös koko maailmaa. Joulurauhaa julistetaan niin Suomen Turussa kuin monessa muussakin maailman suurkaupungissa. Joulunaika ja vuodenvaihde ovat myös tilinteon aikaa, vaikka rikkinäisen maailman keskellä tiedotusvälineet viestivät vaihteeksi valosta, ilosta ja perhekeskeisyydestä. Olenko minä täyttänyt odotukset? Onko maailma muuttunut paremmaksi? Rakastammeko lähimmäisiämme niin kuin joulun viesteissä vihjataan? Maailma on hyvin keskeneräinen. Sen myöntäminen on helppoa suomalaisille, jotka jo koulun joulujuhlissa oppivat tietyn synkkyyden. Kun lapset iloisesti laulavat hyppivistä tonttu-ukoista ja riemun raikkahimmasta ajasta, kertosäe palauttaa nopeasti maan pinnalle: ”Hetken kestää elämää, ja sekin synkkää ja ikävää!” Kulunut vuosi on uutissivuilla täyttynyt Lähi-idän ja Syyrian kriisistä, Ukrainasta ja Ebolasta. Kotimaassa on puhuttu Euroopan talouskriisin aiheuttamasta tuskasta ja työttömyydestä. On nostettu esiin vanhusten ja nuorten yksinäisyys. Tiedotusvälineiden päivittäin seuraamien maailman kriisien, onnettomuuksien ja globaalin laskusuhdanteen keskellä ajautuu helposti entistä huolestuneemmaksi. On vaikeaa löytää valoa alkavaan uuteen vuoteen. Ja kuitenkin useimmiten päivämme ovat niukkuudenkin keskellä onnistuneita. Me täällä Punaisessa Ristissä näemme päivittäin, miten ihmiset välittävät, miten lähellä ja kaukana olevista lähimmäisistä kannetaan huolta. Joululaulun sanat synkästä ja ikävästä elämästä eivät ehkä sittenkään pidä paikkaansa. Ehkä se on suomalaista ironiaa. Haluan kiittää teitä kaikkia Punaisen Ristin vapaaehtoisia, tukijoita ja ystäviä kuluneesta vuodesta. Joulurauhaa ja kaikkea hyvää alkavalle uudelle vuodelle! inte är den enda som känner en viss konflikt inför julen. Julen är fredens, hoppets och närhetens fest. Det är en tid på året som får oss att tänka inte bara på vårt eget liv utan på hela världen. I Åbo utlyser man julfrid och samma tradition finns i många andra storstäder i världen. Jul och nyår är också ofta en tid för bokslut, samtidigt som massmedierna i vår trasiga värld ofta just då lägger fokus ljus, glädje och familjeliv. Har jag levt upp till alla förväntningar? Har vår värld blivit bättre? Älskar vi våra medmänniskor, vår nästa, så som julhälsningarna vill? Vår värld är väldigt ofullständig. Det är lätt att medge här i Finland; vi tar med mörkret redan på skolans julfest. Barnen sjunger först glatt om tomtegubbar och om att vi ska ”lustiga vara” – men sedan fortsätter sången: ”En liten tid vi leva här, med mycket möda och stort besvär!” Det gångna årets nyhetssidor har fyllts av kris i Mellanöstern och Syrien, av Ukraina och ebola. Här hemma har det talats om det lidande och den arbetslöshet som den ekonomiska krisen i Europa har orsakat. Det har varit tal om ensamhet bland åldringar och unga. Världen i massmedierna är en malström av kriser, olyckor och global recession som gör det lätt att oroa sig mer och mer. Det kan vara svårt att finna något att lysa upp det nya året som börjar. Men samtidigt är våra dagar i allmänhet lyckade, även när det är knapert. Vi här på Röda Korset ser dagligen att människor bryr sig om, att man känner omsorg om sina medmänniskor, vare sig de är nära eller fjärran. Mycket möda och stort besvär, visst, men samtidigt är den lilla tid "vi leva här" så mycket annat också. Kanske vår folksjäl rent av kräver lite kontraster. Jag vill tacka er, alla Röda Korsets frivilliga, stödjare och vänner för det gångna året. Jag önskar er julfrid och allt gott för det nya året! 8 Uusia kumppaneita Punaiselle Ristille. 10 Vain elämää Punaisen Ristin vieraana. 11 Vain elämää på besök hos Röda Korset. 12 Ebola nujerretaan päättäväisellä työllä. 13 Beslutsamt arbete sätter stopp för ebola. AVUN TARINOITA / HJÄLPENS HISTORIER 14 Hyvä joulumieli tavoitti auttajan. 16 Jul i sinnet hos en hjälpare. 18 Evijärven yläasteella on lupa välittää. 19 Hjärtat i användning i högstadieskolan i Evijärvi. 20 Tuntematon pelastaja sai kiitoksensa. 21 Okänd räddare fick tack. 22 Kantasolusiirto pelasti Todde Fribergin. 25 Stamcellstransplantation räddade Todde Friberg. 31 Pertti Torstila palasi kenttätyöhön. 33 Pertti Torstila bland folk igen. 34 Nuorisotoiminta tahtoo olla parasta. 35 Ungdomsverksamheten vill vara bäst. 36 Filippiinit korjaa yhä Haiyanin jälkiä. 37 Återuppbyggnad efter Haiyan i Filippinerna. 38 Lamppu syttyy kouluvierailulla. 39 Skolbesök tänder ljuset. 40 Ei koskaan enää – Vapepa 50 vuotta. 47 Aldrig mer – Vapepa 50 år. LOPUKSI / TILL SIST 52 Korsord & sudoku 53 Vuosien takaa / Åren går 54 Kysy Punaisesta Rististä / Fråga om Röda Korset 55 Pluspisteen Eila Juhola kuuntelee ihmistä. AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 4/2014 12.11.2014 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kannen kuva/Pärmbild: Suvi Elo Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaankatu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors, 020 701 2000 Päätoimittaja/Chefredaktör: Hannu-Pekka Laiho Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen, kimmo.holopainen@punainenristi.fi, 020 701 2229 Layout: Carita Lehtniemi, carita.lehtniemi@ punainenristi.fi Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: Jukka Vivolin, 050 502 9706 Ilmoitusaineistot: jukka.vivolin@gmail.com Tilaukset ja osoitteenmuutokset/Beställningar och adressförändringar: avunmaailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy Tilaushinta/ Beställningsavgift 22 € Sähköposti: avunmaailma@ punainenristi.fi Levikki noin 100 000. ISSN 1796-1572 Aikakauslehtien liiton jäsen Suomen Punaisella Ristillä on noin 85 000 jäsentä, noin 550 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Pertti Torstila ja pääsihteeri K ristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, perheenjäsenet/aikuiset 10 euroa, perheenjäsenet/nuoret 5 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero 221918-67846. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, pakolaisten vastaanotto, ensiapuryhmät, vapaaehtoisen pelastuspalvelun yhdysside, nuorisoryhmät, ensiapu- ja muu koulutus. Kotimaan toiminnan tuki: Nordea 157230-372730. SPR Veripalvelu: 127 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: rahaa, avustushenkilöitä ja tavaroita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: Nordea 221918-68000, Sampo 800019-225005, Okopankki 578007-111649. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 189 maassa toimivan yhdistyksen yhdyssiteenä on Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto, joka auttaa rauhanajan onnettomuuksien uhreja sekä tukee kehitysyhteistyötä. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi 4 avun maailma hjälpens värld 4?/?2014
da tätä: Älä unoh t tutustuvat hde taan mää -t ä Vain elä en Ristin toiminkuuta! is lu u jo . P una 7 a k soss 0: erikoisja klo 19.3 e n 7.12. Punainen Risti n lo Ne s e mää G o Vain elä TAKAISIN KENTÄLLE Pertti Torstila toivoo rohkeita sanoja ja tekoja. TATU BLOMQVIST 31/33 Te olette se kunnon väki, josta joululaulussa lauletaan! Hyvää joulua! God jul! Buorit Juovllat! TILLBAKA TILL FÄLTET Pertti Torstila vill se mod i ord och gärning. 38/39 AINA JOKU INNOSTUU Kouluvierailulla kylvetään Punaisen Ristin siemen. SKOLBESÖK SÅR RÖDAKORSFRÖN Alltid är det någon som blir engagerad. JENNA LEHTONEN MIKKO LEHTIMÄKI 40/47 TOISENLAINEN LIIKUNTATUNTI Evijärvellä vanhusten ulkoilu on yhteinen juttu. ETSINTÄ JOKA EI UNOHDU Pikkutytön katoaminen synnytti kansanliikkeen. EN ANNORLUNDA GYMPATIMME I Evijärvi gör man gemensam sak av seniormotion. MARJA VUOREL AINEN/JOHTTI SÁPMEL ACCAT RY 18/19 EFTERSPANINGEN SOM INTE GLÖMS En folkrörelse föddes ur en liten flickas försvinnande. Finlands Röda Kors har cirka 85 000 medlemmar, 550 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Pertti Torstila och generalsekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, familjemedlem/vuxen 10 euro, familjemedlem/ungd. 5 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto 221918-67846. FRK i hemlandet: vänverksamhet, flyktingmottagande, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: Nordea 157230-372730. Blodtjänst: 127 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Nordea 221918-68000, Sampo 800019-225005, Oko 578007-111649. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 189 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakors- och rödahalvmånefederationen, som bistår vid fredstids katastrofer och stöder utvecklingssamarbetet. Internationella rödakorskommittén ICRC bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi 4?/?2014 hjälpens värld avun maailma 5
Ristiin rastiin ? Kors & tvärs Avun maailma näköislehtenä verkossa: lehtiluukku.fi > Avun maailma KIMMO HOLOPAINEN Sinivalkoisissa pelaavan PPJ:n Nälkäpäivä- tapahtuma onnistui yli odotusten. PPJ som spelar i blåvitt fick se sin Hungerdagsturnering lyckas över förväntan. Potkua Nälkäpäivään Helsinkiläinen jalkapalloseura PPJ tarttui haasteeseen ja tempaisi komeasti Nälkäpäivän puolesta. ? TÄNÄ VUONNA 18.–20. syyskuuta järjestetty Nälkäpäivä kutsui kaveri-, työ- ja harrastusporukoita järjestämään omannäköisensä tempauksen keräyksen tukemiseksi. Ilahduttava määrä ryhmiä tarttui haasteeseen, jonka toteutustavat vaihtelivat työpaikan kahvitauolla järjestetystä lipaskeräyksestä kokonaiseen Nälkäpäivä-tapahtumaan. Yhden näyttävimmistä tempauksista potkaisi käyntiin helsinkiläinen jalkapalloseura PPJ, joka järjesti Nälkäpäivän lauantaina 24 j o uk ku e e n h a as tet ur n a uk s e n Töölön Väinämöisen kentällä. Tapahtuman taustalla ahertaneen Seija Virtasen mukaan ajatus Nälkäpäivään osallistumisesta sai seurassa innostuneen vastaanoton. – Idea tuli alun perin 2004 syntyneiden poikien taustavoimiin kuuluvalta Pia Kuusiniemeltä. He olivat ajatelleet pelaavansa Nälkä- 6 päivänä haastematseja, mutta sitten idea tuli esille seuran hallituksen kokouksessa ja lähti kasvamaan, Virtanen kertoi. Kun vapaa kenttä löytyi sopivasti, omien kaupunginosajoukkueiden vastustajiksi alettiin haastaa muita seuroja. Joukkueita lähettivät mm. Käpa, SAPA, HJK, HPS ja HIFK. Tapahtumaa intoutui tukemaan myös koko joukko yhteistyökumppaneita. – Bulevardin S-Marketista saimme lahjoituksena leivonnaisia, SnadiStadi lahjoitti pillimehut, ja Raquel Cake Designer suunnitteli meille upeat PPJ/Nälkäpäivä-cupcaket. Lisäksi varustetoimittajamme Macron lahjoitti tuotteitaan myytäväksi. – Tähän tapahtumaan oli harvinaisen helppo löytää kumppaneita. Oikeastaan ainoa ongelma oli se, että leivonnaiset myytiin niin nopeasti loppuun. Kanttiinin ja varustemyynnin tuotot lahjoitettiin lyhentämättö- avun maailma hjälpens värld 4?/?2014 mänä katastrofirahastoon. Lahjoituksia kilisi mukavasti myös keräyslippaisiin, joita PPJ:n juniorit kierrättivät ahkerasti yleisön joukossa. Yhteensä 1 043 eurolla katastrofirahastoa kartuttanut tempaus oli sellainen täysosuma, että PPJ:n taustajoukot alkoivat jo suunnitella Nälkäpäivästä jokavuotista jalkapallojuhlaa. – Aiemmin seuran tapahtumissa on kerätty varoja lähinnä oman toiminnan pyörittämiseen, mutta fiilis oli aivan loistava. Tämä oli sikälikin hieno tapahtuma meille, että vaikka meillä on seurassa paljon erilaisia ryhmiä, yhteisiä tilaisuuksia on tosi vähän. Tänään kentällä oli poikia, tyttöjä, äitejä ja erityisryhmiä, PPJ:n valmennuspäällikkö Axel Orr ström kehui. – Aloin miettiä, miten voisi haastaa muitakin seuroja järjestämään tapahtumia omalla alueellaan. Kuka nyt sanoisi tällaiselle ei? Koko maassa Nälkäpäivän lipas- keräys tuotti tänä vuonna noin 1 350 000 euroa. Keräyksen kokonaistulos selviää marraskuussa, kun kaikki lahjoitustavat on saatu tilitettyä mukaan. – Lipaskeräyksen tulos laski hiukan edellisvuodesta. Siihen vaikuttaa varmasti käteisen käytön jatkuva väheneminen. Monella ei ole mukana käteistä rahaa lahjoitettavaksi, vaikka haluaisikin osallistua, Punaisen Ristin varainhankinnan päällikkö Anna Laurinsilta kertoo. – Toisaalta esimerkiksi kännykällä lahjoittaminen ja tänä vuonna mukaan tullut MobilePay-sovellus ovat saaneet paljon kiitosta. Vaikuttaa siltä, että halukkaat lahjoittajat löytävät edelleen itselleen sopivan tavan auttaa. – Kiitos kaikille, jotka ovat antaneet aikaansa tai lahjoittaneet Nälkäpäivään. Ilman tukijoita ei olisi Punaista Ristiä eikä Punaisen Ristin apua. KIMMO HOLOPAINEN
Ristiin rastiin ? Kors & tvärs Avun maailma 1/2015 ilmestyy 4. helmikuuta IFOLOR Yrityskumppanit tekevät hyvää ? YHTEISTYÖ Punaisen Ristin kanssa on yritykselle hyvä tapa kantaa sosiaalista vastuuta ja auttaa kotona ja maailmalla. Punainen Risti toivottaa tänä vuonna mukaan tulleet kumppanit osaksi avun ketjua! Logistiikka-alan jätti DHL on nimennyt katastrofiavun maailmanlaajuisesti yhdeksi yritysvastuutyönsä erityisalueeksi, joten Punainen Risti oli sille Suomessakin luonteva kumppani. – Maailmalla DHL on kouluttanut vapaaehtoisista työntekijöistään katastrofiaputiimejä, jotka auttavat avustustarvikkeiden toimittamisessa. Täällä turvallisessa Suomessa me tuemme lahjoittamalla katastrofirahastoon. Henkilökuntamme on ollut innolla mukana myös Ketjureaktiossa ja VeriRyhmä-toiminnassa, DHL:n viestintäpäällikkö Terttu Turkia kertoo. Ifolorin erikoisalaa ovat valokuvat ja kuvatuotteet, joten luonteva yhteistyötapa Punaisen Ristin kanssa löytyi helposti: Ifolor valmistaa Punaisen Ristin joulukortit ja seinäkalenterit omilla valokuvilla ja tekee jokaisesta tilauksesta lahjoituksen katastrofirahastoon. – Etenkin jouluna suomalaiset haluavat muistaa rakkaitaan ja samalla auttaa hädänalaisia. Yhteistyö Punaisen Ristin kanssa tarjoaa keinon tehdä molemmat yhdellä kertaa, markkinointi- johtaja Pekka Ketonen Ifolorilta sanoo. Vähänkäytetty.fi-verkkokauppaa pyörittävä Suomen Nettikirpputorit Oy löysi sopivan kumppanin Kontti-kierrätystavarataloista. – Yhteistyön ansiosta yhdenkään myymättä jääneen tuotteen ei tarvitse jäädä ilman merkitystä, sillä Vähänkäytetty.fi lahjoittaa ne Konttiin tavaralahjoituksena. Lisäksi lahjoitamme jokaisesta meillä myydystä tuotteesta 10 senttiä hyväntekeväisyyteen, Ossi Salo Suomen nettikirpputoreilta kertoo. Erikoisalaltaan yhteistyömuodon löysi myös Beiersdorf, jonka Hansaplast-tuotemerkki tukee Punaisen Ristin terveyspisteitä. – Punainen Risti on haavanhoitamisen ja ensiavun asiantuntija kuten mekin. Punainen Risti oli luonteva kumppani myös siksi, että emoyhtiömme Beiersdorf AG teki jo Hansaplast-tuotemerkillä yhteistyötä Punaisen Ristin kansainvälisen liiton kanssa. Terveyspistetoiminnan merkitys kasvaa koko ajan, ja me haluamme yrityksenä kantaa kortemme kekoon, Hanna Grandell Beiersdorfilta linjaa. Bonnier Books Finland lähti yhteistyöhön Punaisen Ristin kanssa Juju-kirjakerhon Kiitä ystävää -kampanjan myötä. Bonnier lahjoitti ystävätoimintaan myös 10 000 eurolla kirjoja. Punaisen Ristin joulukortit ja seinäkalenterit vuodelle 2015 saa omilla valokuvilla ifolorilta. Hos ifolor får man skapa Röda Kors julkort och väggkalender 2015 med egna bilder. – Kiitä ystävää -kampanjan jälkeen halusimme myös omasta puolestamme kiittää Punaisen Ristin ystäviä tärkeästä työstä, Anne-Marie Suomalainen Bonnierilta sanoo. Tavarantoimitusjätti UPS on panostanut työntekijöidensä vapaaehtoistoimintaan mm. Nälkäpäivänä ja Punaisen Ristin tarvitessa pakkaus- ja kuljetusapua. – Meillä UPS:llä yhteistyöhön hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa liittyy aina työntekijöiden osallistuminen. Viime vuonna UPSilaiset tekivät maailmalla yhteensä 1,8 miljoonaa tuntia vapaaehtoistyötä, kertoo Suomen UPS:n henkilöstöpäällikkö Päivi Sainio. YHTEISKUNTAVASTUU ON OSA OSUUSKUNNAN TOIMINTAA www.tradeka.fi Osuuskunta Tradeka on mukana tukemassa yleishyödyllistä toimintaa Suomessa. Uusimpana lahjoituskohteena on Uusi Lastensairaala 2017 –projekti. Viime vuonna aloitettu yhteistyö Omaishoitajat ja Läheiset –liitto ry:n kanssa jatkuu ja Osuuskunta tukee entiseen tapaan myös Ensi- ja turvakotien liiton, Parasta Lapsille ry:n ja Tatsi ry:n toimintaa. Osuustoimintaa ja kuluttajien asemaan liittyvää tutkimustoimintaa tuemme mm. Kansan sivistysrahaston Tradekan rahaston kautta. OSK_Yhteiskuntavastuu_204x128mm.indd 1 8 avun maailma hjälpens värld 4?/?2014 21.10.2014 10.54
Kors & tvärs ? Ristiin rastiin Hjälpens värld 1/2015 utkommer den 4 februari. SARI HÄKKINEN Punaisessa kaulanauhassa omaishoitajakortti on hyvin näkyvillä ja löytyy helposti. Närståendevårdarkortet syns fint om man bör det runt halsen. Omaishoitaja kortti tuo turvaa ? Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt sekä LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Punaisen Ristin tur vatuot teiden uutuus on omaishoitajan tur vakortti. Ajatus on yksinkertainen: kortti kertoo haltijansa toimivan omaishoitajana ja sisältää yhteystiedot henkilölle, johon pitää ottaa yhteyttä, jos jotain sattuu. – Ajatus kortista lähti erään omaishoitajan aloitteesta. Hän oli huolissaan siitä, mitä tapahtuu kotona olevalle toimintakyvyttömälle hoidettavalle, jos omaishoitajalle tapahtuu esimerkiksi onnettomuus, Punaisen Ristin omais hoidon koordinaattori Sisko Aalto kertoo. Tarkoitus on, että käyttäjä pitää korttiaan näkyvästi esillä esimerkiksi kaulanauhassa, jotta se on helppo havaita esimerkiksi onnettomuustilanteessa tai sairauskohtauksen sattuessa. Pankkikortin kokoinen omaishoitajakor t ti mahtuu kuitenkin myös lompakkoon. Omaishoitajakortin käyttämisen lisäksi tieto omaishoitotilanteesta kannattaa kirjata myös potilastietojärjestelmiin esimerkiksi terveyskeskuksessa ja kunnan kotihoidossa. Omaishoitajakortti (6 €/kpl) verkkokaupasta: www.punaisenristinkauppa.fi Närstående vårdarkort ger trygghet ? Röda Korset har lanserat en ny trygghetsprodukt: ett kort för närståendevårdare. Konceptet är enkelt: kortet berättar att innehavaren är närståendevårdare och anger kontaktuppgifterna för den person man ska kontakta om något händer innehavaren. – Kortet föddes ur en närståendevårdares initiativ. Hon oroade sig över vad som händer med patienten hemma om en olycka drabbar en närståendevårdare, berättar Sisko Aalto, Röda Korsets koordinator för närståendevård. Vårdaren ska bära kortet synligt, t.ex. runt halsen, så att det är lätt att upptäcka i samband med en olycka eller ett sjukdomsanfall. Närståendevårdarkortet är samma storlek som ett bankkort så man kan också ha det i plånboken. Förutom att man fyller i ett närståendevårdarkort är det också skäl att fylla i vårdrelationen i patientinformationssystemet t.ex. på hälsocentralen och i kommunens hemvård. Närståendevårdarkort (6 €/st) i webbutiken: www.rodakorsbutiken.fi VERIPALVELU ON AUKI TAPANINA Joulu on perinteisesti aikaa, jolloin moni verenluovuttaja haluaa antaa lahjansa tunte mattomalle potilaalle. Luovut tamaan tullaan mielellään joulunpyhien alla, mutta ve renluovuttajia olisi tärkeätä riittää tasaisesti joka arkipäi vä riippumatta vuodenajasta. Myös tammikuussa tarvitaan verta, joten jos et kiireiltäsi eh di joulukuussa, tule toki tam mikuussa – tämä lahja ei ole koskaan myöhässä. Veripalvelutoimistot ovat kiinni 24.–25. joulukuuta, uudenvuodenpäivänä ja loppiaisena, mutta avoinna tapaninpäivänä 26.12. klo 11–17 (pois lukien Espoon toimisto). Tarkista aukioloajat osoitteesta www.veripalvelu.fi. Kodin ja koko kotiväen turva kerralla kuntoon Nyt on oikea aika tulla asiakkaaksi LähiTapiolaan, sillä tarjoamme sinulle kotivakuutuksen 25?%:n alennuksella. Hankkiessasi samalla henkivakuutuksen, saat sen puoleen hintaan. Ja mikä parasta – kun ostat kotivakuutuksen, saat vielä alaikäisten lasten tapaturmavakuutukset maksutta. LähiTapiola on SuomenPunaisen Ristin pääyhteistyökumppani, nimikkokohteena ystävätoiminta. Tarjoushinnat koskevat ensimmäisen vuoden vakuutusmaksuja. Kampanjaaika on 1.11.?–?30.12.2014. www.lahitapiola.fi/kotikuntoon Näistäkin vakuutuksista saat Bonusta. 4?/?2014 hjälpens värld avun maailma 9
Ristiin rastiin ? Kors & tvärs Kulttuuri huomioon katastrofityössä A APO HUHTA ? PUNAISEN RISTIN ja Punai- sen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton IFRC:n Maailman katastrofiraportti tutki tänä vuonna kulttuurien ja riskien välisiä yhteyksiä. Lokakuussa julkaistun tutkimuksen johtopäätös on, että kulttuuriset seikat on huomioitava entistä paremmin katastrofien ennaltaehkäisyssä ja jälleenrakennuksessa. Suomen Punaisen Ristin kokemukset kansainvälisestä avustustoiminnasta vahvistavat raportin löydöksiä. – Ebola on tuore esimerkki siitä, miten kulttuuri voi vaikuttaa negatiivisesti katastrofiin. Taudin leviäminen liittyy paikallisiin hautajaiskäytäntöihin, koska alueella on tapana kosketella vainajia. Vaikka tämä tieto on olemassa, paikallisille tärkeiden tapojen muuttaminen on vaikea kysymys, Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustyön johtaja Kalle Löövi pohti Maailman katastrofiraportin julkistamistilaisuudessa Helsingissä. Perinteiset tavat voivat kuitenkin vaikuttaa riskeihin myös positiivisesti. IFRC:n operaatiokoordinaattorina Kuala Lumpurissa työskentelevä Andreas von Weissenberg antoi esimerkin Filippiineiltä, jossa paikalliset Punainen Risti varoittaa Länsi- Afrikassa omaisia koskettamasta Ebolaan menehtyneitä. Röda Korset uppmanar lokal befolkningen i Västafrika att inte röra vid ebolaoffer. asukkaat osaavat varautua tulivuorenpurkaukseen, koska sen ennustavat vuorelta pakenevat villisiat. – Tällaista paikalliskulttuurin perimätietoa meidänkin täytyy osata hyödyntää. Ilman kulttuurista ymmärrystä katastrofityön suunnittelussa tehdään helposti oman kulttuurin pohjalta oletuksia, jotka eivät pädekään kohdemaassa. – Edes riskin käsite ei ole sama kaikkialla maailmassa, muistutti professori Ian Davis , yksi tämänvuotisen Maailman katastrofiraportin kirjoittajista. Kultur beaktas i katastrofarbete ? Internationella rödakors- och rödahalvmånefederationen IFRC:s katastrofrapport World Di sasters Report tog i år en titt på kopplingarna mellan kulturer och risker. Utredningen publicerades i oktober och konstaterar att man måste beakta kulturella faktorer bättre än tidigare såväl i förebyggande av katastrofer som vid återuppbyggnad efteråt. Finlands Röda Kors erfarenheter av internationellt biståndsarbete bekräftar det rapporten säger. – Ebola är ett färskt exempel på hur kulturen negativt kan bidra till en katastrof. Att sjukdomen sprids har att göra med lokal begravningskutym, eftersom det hör till att man rör vid den döda. Fast vi vet det här är det svårt att ändra på praxis som är viktig för lokalbefolkningen, sade Kalle Löö vi, direktör för Finlands Röda Kors internationella biståndsarbete, när 10 Vain elämää tuli kylään! katastrofrapporten publicerades i Helsingfors. Men traditioner kan också ha en positiv inverkan på risker. An dreas von Weissenberg jobbar som IFRC:s operationskoordinator i Kuala Lumpur och han kom med ett exempel från Filippinerna, där lokalinvånarna vet att förbereda sig på vulkanutbrott när vildsvin flyr från bergen. – Den lokala kulturens traditionella kunskap av den här typen behöver vi också kunna utnyttja. Utan kulturförståelse gör man lätt antaganden som bygger på den egna kulturen när man planerar katastrofinsatser i ett annat land, och så fungerar det inte på den nya platsen. – Inte ens begreppet risk är det samma överallt på jorden, påpekar professor Ian Davis , en av författarna till årets World Disasters Report. avun maailma hjälpens värld 4?/?2014 Anna Abreu pääsi keittiövuoroon tutustuessaan Nuorten turvataloon Vantaalla. Anna Abreu fick jobba i köket när hon bekantade sig med De ungas skydds hus i Vanda.
Kors & tvärs ? Ristiin rastiin TEEMU ULLGRÈN ? NELOSEN huippusuosittu Vain elämää -ohjelma omistaa joulukuussa yhden kokonaisen jakson Suomen Punaiselle Ristille. Vain elämää Goes Punainen Risti -jaksossa tähdet Katri Helena, Jon ne Aaron, Juha Tapio, Anna Abreu, Paula Koivuniemi ja Elastinen tutustuvat itse valitsemiinsa Punaisen Ristin kotimaan toimintamuotoihin ja kokoontuvat sen jälkeen keskustelemaan kokemuksistaan vapaaehtoistoiminnassa illan isännän Pauli Aalto-Setälän johdolla. Ohjelmassa Katri Helena perehtyy ensiapuun, Jonne Aaron terveyspisteen toimintaan ja Juha Tapio ystävätoimintaan. Anna Abreu valitsi tutustumiskohteekseen Nuorten turvatalon ja Paula Koivuniemi LäksyHelppi-kerhon. Lisäksi hip hop -tähti Elastinen ottaa osaa etsintäharjoitukseen. Ohjelman aikana katsojille kerrotaan mahdollisuudesta tukea Punaisen Ristin työtä ryhtymällä kuukausilahjoittajaksi sekä tietenkin kuullaan artistien esittämää musiikkia. Vain elämää Goes Punainen Risti -ohjelma Nelosella sunnuntaina 7. joulukuuta Vain elämää på besök! ? Nelonens p opulär a prog r am Vain elämää, som är den finska versionen av Så mycket bättre, ägnar i december ett helt avsnitt åt Finlands Röda Kors. I avsnittet Vain elämää Goes Punainen Risti bekantar sig stjärnorna Katri Helena, Jonne Aaron, Juha Tapio, Anna Abreu, Paula Koivuniemi och Elastinen med Röda Korsets verksamhet i hemlandet – de väljer själva vilka verksamhetsformer de besöker – och samlas efteråt för att diskutera sina erfarenheter av frivilligverksamhet under ledning av kvällens värd, Pauli Aalto-Se tälä. I programmet stiftar Katri Helena bekantskap med första hjälpen, Jonne Aaron med hälsorådgivning och Juha Tapio med vänverksamheten. Anna Abreu valde att hälsa på ett skyddshus för unga och Paula Koivuniemi en LäxHjälp-klubb. Hip hop-stjärnan Elastinen tar i sin tur del i en efterspaningsövning. Under programmet får tittarna veta att man kan stöda Röda Korsets arbete genom att bli månadsgivare – och så blir det förstås musik av artisterna. Vain elämää Goes Punainen Risti på Nelonen söndagen den sjunde december OUTI AMANOR Tämä sovellus pelastaa henkiä TURVALLISTA JOULUA! Yhdelle joulu on vuoden kohokohta, toiselle hiljentymisen juhla ja kolmannelle lähinnä kärsimys näytelmä. Niin tai näin, loppuvuoden pyhiin sisältyy aina omat riskinsä. Tar vitset sitten sammu tuspeitteen, palo varoittimen, ajoneu von turvavasaran, ensiapulaukun tai ihan vaan heijasti men, apu löytyy Punaisen Ristin turvatuotteista – myös lahjaksi. www.punaisenristinkauppa.fi TRYGG JUL! För en är julen årets höjdpunkt, för en annan en helg då man varvar ner – och för någon när mast ett lidande. Hur man än tar ju len så finns det vis sa inbyggda risker med helgerna i slu tet av året. Vare sig det du behöver är en brandfilt, en brand varnare, en säker hetshammare att ha i bilen, en första hjälpen-väska eller helt enkelt en reflex så finns hjälp att få bland Röda Korsets trygghetsprodukter – också att ge i gåva: www.rodakorsbutiken.fi ? Ukrainan vaateapua lastattiin Tampereen Kalkussa. Lastning av klädesbistånd till Ukraina i Kalkku i Tammer fors. Kontti keräsi vaatteita Ukrainaan ? Suomen Punainen Risti lähetti syyskuussa kaksi rekkalastillista vaateapua Ukrainaan. Rekkojen kyytiin lastattiin kaikki Punaisen Ristin logistiikkakeskuksessa Tampereen Kalkussa olleet talvivaatteet. Varastoja täydennettiin Punaisen Ristin Kontti-ketjun vaateapukeräyksellä Ukrainaan. Kuopion Kontti-tavaratalon päällikkö Anna-Reeta Buchen kertoo, että suomalaisilla on selvästi kova halu auttaa ukrainalaisia, sillä vaatelahjoituksia saatiin keräyksen aikana päivittäin. – Se varmasti vaikuttaa, että Ukrainassa avun tarve on lähellä meitä. Moni on ollut huolissaan, mitä ihmisille tapahtuu talven tullessa, Buchen sanoo. Kontti samlade kläder till Ukraina ? Finlands Röda Kors skickade i september två långtradarlaster med klädesbistånd till Ukraina. Alla vinterkläder som fanns i Röda Korsets logistikcentral i Kalkku skickades iväg. Lagren fylldes på genom den Ukraina-klädesbiståndsinsamling som Röda Korsets Kontti-kedja ordnade. Chefen för Kontti-varuhuset i Kuopio Anna-Reeta Buchen berättar att finländarna alldeles tydligt gärna vill hjälpa ukrainarna: kläder kom in precis varje dag under insamlingen. – Det påverkar säkert att behovet av hjälp i Ukraina är nära oss. Många oroar sig för vad som ska hända med folk där när vintern kommer, säger Buchen. Suomen Punaisen Ristin viime vuonna julkaistusta, palkitusta mobiilisovelluksesta on julkaistu uudistettu versio. Älypuhelimiin ja tablettitietokoneisiin tarkoitetun sovelluksen omaperäisin uutuus on toiminto, joka tuo laitteen omistajan ICE-tiedot ja 112-puhelun hätätilanteiden varalle suoraan puhelimen lukitusnäytölle. Näin ohjelmisto mahdollistaa puhelimen käyttämisen hädässä jopa silloin, kun se on lukittu tunnusluvulla. Sovelluksen avulla voi nyt myös tarkistaa verenluovutus esteensä ja sopivuutensa kantasoluluovuttajaksi tai vaikka etsiä itselleen sopivaa vapaaehtoistoiminnan muotoa. Mukana ovat tietenkin myös ensimmäisestä versiosta tutut ensiapuohjeet, Punaisen Ristin ja Veripalvelun uutiset sekä lahjoitusmahdollisuus. Päivitetty sovellus on ensi alkuun saatavilla vain Windows-alustalle, mutta iOS- ja Android-versiot valmistuvat vielä tämän vuoden puolella. Ilmainen sovellus löytyy sovelluskaupasta hakusanalla ”Punainen Risti”. En app som räddar liv ? Den prisbelönta mobilapp som Finlands Röda Kors lanserade förra året har utkommit i en ny version. En nyhet i den uppdaterade versionen av appen för smarttelefoner och surfplattor är funktionen som lyfter fram ägarens ICE-uppgifter och möjligheten till 112-nödsamtal på låsskärmen. Då blir det möjligt att använda telefonen i en nödsituation även om den är låst med en hemlig kod. Man kan nu också använda appen till att kolla eventuella förhinder för blodgivning, om man lämpar sig som stamcellsdonator eller till exempel söka efter en form av frivilligverksamhet som känns rätt. Precis som i originalversionen inne håller appen anvisningar för första hjälpen, nyheter från Röda Korset och Blodtjänst samt möjligheten att ge bidrag. Den uppdaterade versionen finns först bara för Win dows-telefoner, men iOS- och Android-versionerna blir också klara före årsskiftet. Appen är gratis och går att hitta i appbutiken genom att söka på "Punainen Risti". 4?/?2014 hjälpens värld avun maailma 11
Ristiin rastiin ? Kors & tvärs TILL MAYER/IFRC Joulun 2004 tapahtumia ja niiden seurauksia muistetaan Nelosella 26.12. klo 19.30 ohjelmassa Tsunami – 10 vuotta katastrofista, jonka tekemisessä myös Punainen Ristin on ollut mukana. 10 år sedan tsunamin Tsunami heitteli veneitä kuivalle maalle Sri Lankassa. Båtar som tsunamin har slängt upp på land i Sri Lanka. 10 vuotta tsunamista ? Tulevana tapaninpäivänä tulee kuluneeksi tasan 10 vuotta Intian valtameren maanjäristyksestä ja sitä seuranneesta tsunamista. Nykyajan tuhoisimpiin kuuluvassa luonnonkatastrofissa menehtyi 230 000 ihmistä, heidän joukossaan 179 suomalaista. Tsunami synnytti mittaamatonta tuhoa ja surua, mutta herätti ihmisissä myös valtavan halun auttaa. Suomen Punaisen Ristin keräys tsunamin uhrien auttamiseksi tuotti ennätykselliset 26,7 miljoonaa euroa, ja jälleenrakennustyö tuhoalueilla jatkui seitsemän vuotta. ? Annandag jul har det gått exakt 10 år sedan jordskalvet i Indiska oceanen och den tsunami skalvet gav upphov till. Det var en av den moderna tidens mest förödande naturkatastrofer och kostade 230 000 människor livet, bland dem 179 finländare. Tsunamin orsakade oerhörd förödelse och sorg, men väckte också en enorm vilja att hjälpa. Finlands Röda Kors insamling för att hjälpa offren för tsunamin inbringade rekordsumman 26,7 miljoner euro och återuppbyggnadsarbetet i de drabbade områdena pågick i sju års tid. Händelserna julen 2004 och följderna tas upp i programmet Tsunami – 10 vuotta katastrofista (Tsunamin - 10 år efter katastrofen) som sänds på Nelonen kl. 19.30 den 26 december. Röda Korset har deltagit i arbetet med programmet. Syyskampanja synnytti VeriRyhmiä ? VeriRyhmä on verenluovutusporukka, joka käy luovuttamassa verta yhdessä tai yksittäin samaan pottiin. Osallistua voivat esimerkiksi yritykset, työ- ja ystäväporukat, harrastusryhmät tai oppilaitokset. Retki Veripalveluun on tempaus, josta tulee kaikille hyvä mieli. Luovuttajat kertoivat Facebookissa, että ryhmässä tulee myös lähdettyä säännöllisesti luovuttamaan. Syyskampanjan aikana VeriRyhmän perustaneet ja verta luovuttaneet osallistuivat Elämyslahjat-lahjakortin arvontaan. Yhteensä VeriRyhmiä on nyt jo 1 200. Joko sinulla on oma verenluovuttajaporukkasi? Lue lisää nettisivulta www.veripalvelu.fi/ryhmat. Höstkampanj födde BlodGrupper ? BlodGrupp är en grupp blodgivare som går och ger blod enskilt eller tillsammans, men så att blodgivningarna räknas i samma pott. Företag, grupper av kolleger eller vänner, hobbygrupper eller skolor kan bli blodgivare som en BlodGrupp. En utfärd till Blodtjänst är ett jippo som gör alla glada. Givare berättar på Facebook att man kommer sig att ge blod regelbundet när man gör det i grupp. De grupper som har grundat en BlodGrupp och gett blod under höstens kampanj deltog i utlottandet av ett Elämyslahjat-upplevelsepresentkort. Det finns redan 1 200 BlodGrupper. Har du en egen blodgivargrupp? Läs mera på Blodtjänsts webbplats på www.blodtjanst.fi/www/blodgruppen. 12 avun maailma hjälpens värld 4?/?2014 n Auta saamaa Ebola kuriin! kvastaan lahjoitu Tue työtä Ebolaa astoon. ah sella katastrofir Ä: TE KS TI VI ES TI LL 499 (15 €) R numeroon 16 lähetä viesti SP LL A: PU HE LI NS OI TO elimeen uh p s tu soita lahjoi 0,28 € + pvm) (2 20 2 12 00 06 LL A: PA NK KI SI IR RO , 1800 0680 00 tili FI06 2219 ” la bo ”E nt tään kirjoita viestike Taistelu Ebolaa vastaan ? HISTORIAN VAK AVIN Ebola-epidemia on vaatinut jo tuhansia kuolonuhreja Länsi-Afrikassa. Paikallisen terveydenhuoltohenkilöstön ja kansainvälisten avustustyöntekijöiden ponnisteluista huolimatta tautitapaukset lisääntyvät edelleen. Synkimpien ennusteiden mukaan sairastuneiden määrä saattaa kohota vuodenvaihteen jälkeen satoihin tuhansiin, jos epidemiaa ei sitä ennen saada kuriin. Suomen Punaisen Ristin terveydenhuollon neuvonantajan Tiina Saarikosken mukaan Ebola voidaan voittaa, mutta se vaatii päättäväisiä kansainvälisiä toimenpiteitä. – Tämä Ebola-epidemia on monessa suhteessa ennennäkemätön. Ebolaa ei ole ennen tavattu Länsi-Afrikassa, joten tauti on ollut alueen maiden ennestäänkin hei- kolle terveydenhuoltojärjestelmälle ylivoimainen haaste. Tämä on myös ensimmäinen kerta, kun Ebola on päässyt leviämään tiiviisti asutettuihin kaupunkeihin, itsekin epidemia-alueella työskennellyt Saarikoski muistuttaa. Kansainvälinen Punainen Risti taistelee Ebolaa vastaan viidellä eri saralla. Ennaltaehkäisevällä työllä pyritään vähentämään tartuntoja levittämällä asukkaille oikeaa tietoa epidemiasta, hoitoonohjaus- ja seurantatyössä koetetaan tavoittaa virukselle altistuneita henkilöitä, ja kliinisessä työssä hoidetaan sairastuneita hoitokeskuksissa. Lisäksi huolehditaan sairauteen menehtyneiden turvallisesta hautaamisesta sekä tehdään psykososiaalista työtä. – Kaikkia osa-alueita tarvitaan, jotta tautitapaukset saataisiin laskuun ja epidemiatilanne hallintaan.
Kors & tvärs ? Ristiin rastiin KATHERINE MUELLER Kampen mot ebola fortsätter ? Punaisen Ristin Ebola-klinikka avattiin syyskuussa Keneman kaupunkiin Sierra Leonessa. Röda Korsets ebola-klinik öppnades i staden Kenema i Sierra Leone i september. jatkuu Kaikille alueille vaaditaan myös lisää resursseja: paikallisia vapaaehtoisia, terveydenhuoltoalan ammattilaisia, monen alan avustustyöntekijöitä, hoitotarvikkeita ja muuta välineistöä, kuljetuskapasiteettia sekä rahoitusta toiminnan pyörittämiseksi. Epidemian taltuttaminen vie parhaassakin tapauksessa kuukausia. Erittäin vakavasta tilanteesta huolimatta Saarikoski näkee tilanteessa positiivisiakin merkkejä. – Epidemia ei ole tähän päivään mennessä päässyt leviämään laajemmalle. Se on hieno asia. Lisäksi Nigeriassa tautitapausten lisääntyminen saatiin tehokkaasti pysäytettyä. Se todistaa, että tartuntatilanne on mahdollista saada hallintaan asianmukaisella ja riittävän ripeällä toiminnalla. Suomen Punaisella Ristillä on ollut avustustyöntekijöitä epidemia-alueella huhtikuusta lähtien. Elokuusta lähtien työtä on tehty myös Punaisen Ristin Ebola-klinikalla Sierra Leonen Kenemassa. KIMMO HOLOPAINEN Historiens värsta ebola-epidemi har redan krävt tusentals dödsoffer i Västafrika och trots kampen mot virussjukdomen fortsätter antalet sjukdomsfall att öka. Enligt de värsta prognoserna kan antalet insjuknade stiga till hundratusentals efter årsskiftet. Finlands Röda Kors hälsovårdsrådgivare Tiina Saarikoski säger att vi kan besegra ebola, men att det kräver beslutsamma åtgärder av det internationella samfundet. – På många sätt är den här ebola-epidemin en ny situation. Ebola har inte förekommit i Västafrika förut, så sjukdomen utgör en övermäktig utmaning för ländernas redan pressade hälsovårdssystem. Det är också första gången som ebola har kunnat sprida sig till tättbefolkade städer, konstaterar Saarikoski, som själv har jobbat i epidemiområdet. Internationella Röda Korset kämpar mot ebola på fem olika sätt. Genom förebyggande arbete och korrekt information om epidemin strävar man efter att minska antalet smittade. Inom vårdoch uppföljningsarbetet försöker man nå de personer som har blivit utsatta för viruset och i det kliniska arbetet sköts insjuknade på vårdcenter. Dessutom ser man till att de människor som har dött i sjukdomen begravs tryggt och så utför man psykosocialt arbete. – Alla de här delområdena behövs för att få antalet fall att börja sjunka och epidemisituationen under kontroll. På alla områden behövs dessutom mer resurser: lokala frivilliga, yrkesutbildad hälsovårdspersonal, biståndsarbetare inom många områden, vårdmaterial och annan utrustning, transportkapacitet och finansiering för att få det hela att fungera. Även i bästa fall tar det flera månader att få bukt på epidemin. Finlands Röda Kors har haft biståndsarbetare i epidemiområdet i Väst afrika sedan i april. Sedan augusti har man också arbetat på Röda Korsets ebola-klinik i Kenema i Sierra Leone. Stöd Röda Korsets arbete mot ebola genom att ge ett bidrag till katastroffonden: • skicka meddelandet SPR till nummer 16499 (15 €) • eller ring bidragstelefonen 0600 122 20 (20,28 € + lna). • Du kan även bidra genom kontogirering till katastroffondens konto FI06 2219 1800 0680 00, skriv ”Ebola” i meddelandefältet. Ketjureaktio ylitti odotukset ? Punaisen Ristin tämänvuotinen Ketjureaktio-kampanja kartutti katastrofirahastoa alustavan arvion mukaan 84 000 eurolla. Syyskuussa päättyneeseen pyöräilykampanjaan osallistui tällä kertaa 216 joukkuetta eli 52 enemmän kuin vuosi sitten. – Tavoitteemme oli kerätä katastrofirahastoon 80 000 euroa, joten olemme hyvin tyytyväisiä. Kiitos kaikille mukana olleille, Punaisen Ristin varainhankinnan suunnittelija Eeva Arrajoki kiittää. Ketjureaktio on yrityksille, yhteisöille ja yksittäisille kuntoilijoille tarkoitettu pyöräilykampanja, jossa yhdistyvät liikkumisen ja auttamisen ilo. Kampanjaan osallistuvat työnantajat tai pyöräilijät itse sitoutuvat maksamaan euron jokaisesta polkemastaan 25 kilometristä Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Kerätyt varat käytetään terveystyöhön Afrikassa. Ketjureaktio järjestettiin tänäkin vuonna yhteistyössä Pyöräilykuntien verkoston ja Suomi Pyöräilee -kampanjan leikkimielisen Kilometrikisan kanssa. Pyöräilykesän tulokset: www.kilometrikisa.fi Kedjereaktion över förväntan ? Röda Korsets kampanj Kedjereaktion inbringade i år hela 84 000 euro till katastroffonden – enligt preliminära uppgifter. I cykelkampanjen som avslutades i september deltog den här gången 216 lag, 52 fler än förra året. – Vårt mål var att samla in 80 000 euro till katastroffonden, så vi är väldigt nöjda. Tack till alla som var med, säger Röda Korsets medelanskaffningsplanerare Eeva Arrajoki. Kedjereaktion är en cykelkampanj för företag, grupper och enskilda motionärer som kombinerar motion med hjälpandets glädje. Företag eller cyklister som deltar i kampanjen förbinder sig att betala en euro till Röda Korsets katastroffond för varje 25 kilometer de själva eller företagets anställda cyklar. De insamlade medlen används till hälsoarbete i Afrika. Kedjereaktionen ordnades igen i samarbete med nätverket av cykelkommuner och kilometertävlingen Kilometrikisa som ingår i cykelkampanjen Suomi Pyöräilee. Cykelsommarnes resultat: www.kilometrikisa.fi 8 081 8 081 TA VAPA AEHTOIS TOIM I n Ristin ystäSuomen Punaise me vuonna. vätoiminnassa vii iminnan muoto Yleisin ystäväto ritoiminta, oli perinteinen pa isen Ristin na Pu jonka kaut ta alaisella. om su 2 52 ystävä oli 8 TAT IL AST EN RIS TIN TOI MIN L ÄH DE: PUN AIS O 2013 FRIVILLIG A VERK AD E i Finlands Röda Kors vänverksamhet förra året. De n vanligaste formen av vän verksamhet var den tradition ella parverksamheten som ga v 8 522 finländare en rödako rsvän. KÄL L A: RÖD A KOR SETS VERK SAM HET SSTATIST IK 2013 4?/?2014 hjälpens värld avun maailma 13
Auttamiseen aivopestyt Äiti ja tytär Poikela ovat samaan aikaan autettuja ja auttajia. Tummienkin hetkien vuoksi parivaljakon huumori kantaa pitkälle. TEKSTI MINNA PELTOL A KUVAT MAIJU TORVINEN A IKA TARKALLEEN seitsemän vuotta sitten Inka Poikela, 34, oli ottanut jalat alleen ja muuttanut Sodankylästä Oulun kupeeseen. Pienehkö lappilaisyhteisö oli alkanut tuntua nuoresta yksinhuoltajasta piinaavalta. Poikelan isä oli menehtynyt sairaskohtaukseen jokin aika sitten. Isä oli aina ollut tyttärensä ja tyttärentytär Siljan , 14, elintärkeä tuki. Jääliläiseen rivitaloon asettuneella, työttömällä Poikelalla ei ollut tuolloin 7-vuotiaan Siljan kanssa joulun ostoslistaa mietittynä. Poikela ei oikeastaan edes ole jouluihminen. Eräänä iltana pakkaslenkillään ollut Punaisen Ristin Kiimingin osaston vetäjä Teea Tun turi toi kuitenkin heille lahjan. Se oli Hyvä joulumieli -lahjakortti, jonka arvo oli 70 euroa. Sosiaalitoimisto oli kysynyt Poikelalta vähän aikaisemmin, haluaako tämä vastaanottaa kortin. – Itkuahan siinä pukkasi. Meille 70 euroa on edelleen jäätävän iso raha. Ilman sitä ei olisi ollut kinkkua, suklaakonvehteja saati lahjaa toisillemme, Poikela naurahtaa. Kiimingin osaston nuorisotoiminta alkoi samalla hetkellä, kun Poikela sai lahjakortin. Hän ja Teea Tunturi hoksasivat, ettei Kiimingissä ole nuorisotoiminnalle vetäjää. Tehtävässä aloitti Poikela kokenein auttajan ottein. Lappilaisnaisen intohimo on jo 11-vuotiaasta asti ollut palokuntaharrastus. Siljan hän raahasi paloasemalle, ennen kuin tämä osasi lukea – tyttö siis aivopestiin. Kiimingissä asuessaan Poikela oli herännyt kerran siihen, että naapurihuoneistosta löivät tulenlieskat. 14 avun maailma hjälpens värld 4?/?2014 – Huusin välittömästi Siljalle, että hae sammutuspeite. Hän haki. Punaisen Ristin nuorisoryhmä kokoontuu tällä hetkellä kahden viikon välein. Siljakin on porukassa mukana. Ryhmässä käsitellään ensiapua, päihteitä, seksuaalisuutta ja pidetään muun muassa vanhuksille seuraa. Poikela kertoo päihteistä myös eri tapahtumissa ja kouluissa. – Välillä kavahdan, kun joku mainitseekaan Punaisen Ristin. Kohta olen kuitenkin taas vastailemassa sähköposteihin. Poikelan aktiivisuus on huomattu myös valtakunnallisesti. Vuonna 2011 Poikela sai Vuoden promo -tunnustuksen nuorisotoiminnan ohjaamisesta. Tämän haastattelun tekopäivänä perjantaina Poikelalla on vapaata. Menokalenteriin hän on kuitenkin merkannut Asunnottomien yön ja pelastuspalvelun yöetsintäharjoituksen Hietasaaressa Oulussa. – Ajattelin, että jos sunnuntaina saisin nukkua. Ylämäestä alamäkeen ja takaisin Inka Poikela muutti jo teini-ikäisenä Kemiin. Siellä hän odotteli lähihoitajaopintoja työskennellen välissä vuoden prosessikoulutuksessa paperitehtaalla. Opinnot keskeytyivät parin vuoden jälkeen, kun Silja syntyi. Suhde lapsen isän kanssa ei kantanut pitkälle. Poikela palasi Sodankylään ja koetti jatkaa opintoja Rovaniemellä. Hän teki myös paloJATKUU ??
Inka ja Silja Peltola ovat luonteel taan huolehtijoita, mutta huumori kantaa pahimpien karikoiden yli. Att oroa sig faller sig naturligt för Inka och Silja Peltola, men humorn bär dem när motgångarna kommer. 4?/?2014 hjälpens värld avun maailma 15
kunta- ja ambulanssipäivystyksiä. Lopulta opiskelua, työtä Tiimarin tätinä ja lapsenhoitoa oli mahdoton yhdistää edes oman isän ja tukiperheiden tuella. Poikelan suhde äitiinsä oli retuperällä tämän alkoholismin takia. – Viimeinen pisara oli, kun aloin kuulla minusta ja lapsestani huhuja. Ne loukkasivat. En voinut hyväksyä Siljalle sellaista elämää. Silloin suunnaksemme tuli Oulu, Poikela muistelee päättäväisellä äänellä. Alku ei ollut Oulussakaan helppo työttömänä ilman ammattia, kahdestaan lapsen kanssa. Viimein Poikela kuitenkin aloitti lähihoitajan opinnot uudestaan alusta. Vuonna 2010 onni potkaisi ja hän pääsi töihin sisätautien teho-osastolle. Sitten Poikela joutui melkoisten terveyshaasteiden eteen. Jalkapallopelissä yläasteella loukkaantunut polvi muistutti itsestään. – Polkaisin auton kytkintä ja polvi rusahti. Toisinaan saatoin vääntää lumpion itse paikalleen, Poikela kertoo kuin mistä tahansa askareesta. Edessä oli kaksi leikkausta ja 1,5 vuoden sairaslomat. Määräyskirjaa teho-osastolle ei jatkettu. Kohta maailma rysähti taas. Vuosi sitten Poikelalla havaittiin aivokasvain. Muutaman viikon pelkäämisen jälkeen kasvain saatiin leikkauksella kokonaan poistettua ja todettiin hyvänlaatuiseksi. Siljalle hän kertoi tilanteen vakavuuden vasta sairaalasta kotiutuessaan. Silja on äitinsä tavoin huolehtija. Tuntui että riittää, kun yksi pelkää. – Kävelin kotiin kepeillä, toinen käteni oli osaksi hermovauriossa ja puheeni mongersi. Olin myös puolikuuro. Silloin tyttö tajusi, ettei se nyt mikä tahansa toimenpide ollut, toteavat äiti ja tytär hymynkare suupielissään. – En osannut pelätä oikein mitään, koska äiti ei kertonut asian todellista laitaa, Silja myöntää. Mustan huumorin lahja Poikelan kertomusta ei ole raskas kuunnella, koska musta huumori sävyttää kursailemattoman naisen tarinaa pitkin matkaa. Jälkikäteen hän on tyytyväinen, että aivokasvaimen poiston jälkeen lääkäri pakotti sisupussin yli puolen vuoden sairaslomalle. – En ole surkuttelija, vaikka totta kai on mustia hetkiä. Kestävyyttä pystyy elämässä kasvattamaan ja joskus on pakkokin. Pysähtymiselle oli silti paikkansa kaikkien vuosien jälkeen. Tein ihan jäätävän määrän koruja ja harrastin Punaista Ristiä. Poikela pitää akuuteista auttamistilanteista, koska haluaa haastaa itsensä, testata rajojaan. Nopeutta vaativissa tilanteissa ohjeet ovat selkeät ja kurinalaiset. Hän myöntää, että äidin alkoholismin takia hän joutui jo lapsena ottamaan paljon vastuuta. Johonkin on Poikelankin silti purettava vaativan työn ja harrastuksen vaatimukset. – Välillä annan tulla Cheekiä autostereot 16 avun maailma hjälpens värld 4?/?2014 Joululahja vähä varaiselle perheelle Inka Poikela ei ole karikoista huolimatta muuttunut pyhimykseksi. – Eräs tuttu valitteli arkipäiväistä asiaa ja hätkähti, kun tajusi olevansa minun seurassani. Sellaista en kaipaa. Motgångar har inte gjort Inka Poikela till ett helgon. – En bekant klagade över något vardagligt och stannade upp när hon insåg att jag var med. Sådant behövs inte. Ihmisten köyhyys ja ? ” hätä eivät useinkaan näy ulospäin. ” INKA POIKEL A täysillä. Saksanpaimenkoira Sulolle kerron lenkeillä kaikki. Parisuhdetta en edes ajattele, koska en ehdi. Valoa maisemassa Oulussa äiti ja tytär ovat huomanneet, että suurissa kaupungeissa ihmiset suvaitsevat köyhyyttä huonosti. Silja piti Lapista sen vuoksi, etteivät ihmiset tarkkaile samalla tavalla toisten varallisuutta. Ollaan rennompia. Teini-ikäinen Silja on oppinut säästäväiseksi. Vastikään hän muistutti äidilleen vaateostoksilla 40 euron talvitakin olevan liian kallis. Kavereiden keskuudessa hän ei juuri koe paineita käyttää rahaa vapaa-aikaan. – Sanon suoraan, ettei minulla ole rahaa. Inka Poikela harmittelee iänikuista ennakkoluuloa, että köyhyys olisi ihmisen oma vika tai silkkaa laiskuutta. Rahan puutteen vuoksi saattaa jäädä helpommin ulos myös sosiaalisista ympyröistä. Siksi esimerkiksi Hyvä joulumieli -lahjakortti merkitsee monelle paljon. – Ihmisten köyhyys ja hätä eivät useinkaan näy ulospäin. Toivonkin, että ihmiset mainitsisivat avuntarvitsijoista sosiaalitoimeen tai vaikka Punaiselle Ristille. Pienikin apu muuttaa joulun tunnelman kivemmaksi. Tulevaa joulua edelsi Poikeloilla jo lokakuussa iso ja takuulla ansaittu lahja. Poikela sai vakituisen työpaikan lähihoitajana mielenterveys- ja päihdeyksiköstä Kiimingistä. Joulu on silti hänelle yksi pyhä muiden joukossa. – Minä en muuta jouluista tarvitse kuin joulukuusen. Rakastan sen tuoksua, Poikela sanoo. ? Suomen Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhteinen Hyvä joulumieli -keräys vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi käynnistyy 21. marraskuuta jo 18. kerran ja jatkuu jouluaattoon asti. Viime vuonna keräys tuotti 1 307 142 euroa. Hyvä joulumieli -keräykseen lahjoitetuilla varoilla hankitaan 70 euron arvoisia lahjakortteja, joilla vähävaraiset tai muuten vaikeassa elämäntilanteessa olevat lapsiperheet voivat ostaa ruokatarvikkeita joulun alla. Tavoitteena on tänä vuonna jakaa 18 000 lahjakorttia. Lahjakortteja jaetaan perheille, jotka ovat vaikeassa taloudellisessa tilanteessa esimerkiksi yksinhuoltajuuden, työttömyyden, sairauden, vammaisuuden tai kriisitilanteen takia. Avustettavien perheiden valinnasta päättävät Suomen Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto yhteistyössä esimerkiksi seurakuntien, neuvolan ja sosiaalitoimen kanssa. Hyvä joulumieli -keräys toteutetaan yhteistyössä Ylen Aamu-tv:n, Yle Radio Suomen ja Yle Radio Vegan kanssa. Keräyksen kumppaneina toimivat K-ruokakaupat, S-ryhmä ja Lidl. Lahjoita hyvä joulumieli! Hyvä joulumieli -keräykseen lahjoittamalla autat vähävaraisia lapsiperheitä heittämään arkihuolensa hetkeksi ainakin jouluna. LAHJOITUS KERÄYSTILILLE: Nordea FI17 1596 3000 2020 20 LAHJOITUS PUHELIMELLA: 0600 16555 (10,01 € + pvm) LAHJOITUS TEKSTIVIESTILLÄ: HJM numeroon 16499 (10 €) Keräyslupa: Poliisihallituksen lupa nro POL-20146944/30.7.2014. Keräysaika 30.7.2014–31.12.2015 koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Ålands landskapsregering, lupa nro ÅLR 2013/9215/6.11.2013.
Hjärntvättade att hjälpa En julgåva till en fattig familj Röda Korsets och Mannerheims Barnskyddsförbunds gemensamma insamling Jul i sinnet till förmån för mindre bemedlade barnfamiljer drar igång den 21 november för 18:e gången och pågår fram till julafton. Förra året inbringade insamlingen 1 307 142 euro. De pengar som insamlingen Jul i sinnet får in används till presentkort på 70 euro som barnfamiljer som är mindre bemedlade eller som annars har hamnat i en svår livssituation kan använda till att köpa mat inför jul. Målet är att i år kunna dela ut 18 000 presentkort. Jul i sinnet-presentkort ges till familjer som har hamnat i ekonomiskt trångmål på grund av att de endast har en försörjare, av arbetslöshet, sjukdom, handikapp eller någon annan krissituation. Beslut om vilka familjer som får presentkort fattas av Finlands Röda Kors och Mannerheims Barnskyddsförbund i samarbete med till exempel församlingar, barnrådgivning och socialbyrå. Insamlingen Jul i sinnet genomförs i samarbete med Yles Morgon-tv, Yle Radio Suomi, Yle Radio Vega och Kesko. Insamlingspartners är K-matbutikerna, S-gruppen och Lidl. Ge jul i sinnet! Genom att ge ett bidrag till insamlingen Jul i sinnet hjälper du fattiga barnfamiljer att glömma sina vardagsbekymmer ens för en liten stund under julen. BIDRAG TILL INSAMLINGSKONTOT: Nordea FI17 1596 3000 2020 20 BIDRAG PER TELEFON: 0600 16555 (10,01 € + lna) BIDRAG PER SMS: HJM till nummer 16499 (10 €) Insamlingstillstånd: Polisstyrelsens tillstånd nr POL-2014-6944/30.7.2014. Insamlingstid 30.7.2014–31.12.2015 i hela landet utom Åland. Ålands landskapsregering, tillstånd nr ÅLR 2013/9215/6.11.2013. HANNA LINNAKKO Familjen Poikela består av mor och dotter som samtidigt år både hjälpare och hjälpmottagare. De visar att lite svart humor bär långt. TEXT MINNA PELTOL A FOTO MAIJU TORVINEN F ÖR GANSKA exakt sju år sedan bestämde sig på nytt, från början. År 2010 hade hon tur och fick Inka Poikela, 34, att dra. Hon flyttade från jobb på inremedicinska intensivvårdsavdelningen. Sen följde en serie problem med hälsan. Knäet Sodankylä till utkanten av Uleåborg. Som ung ensamförsörjande mamma kände hon att hon måste hon hade skadat i en fotbollsmatch i högstadiet bort från sin lilla lappländska hemort. Något tidi- började bråka. – Jag tryckte in konan och knäet pajade. gare hade Inka Poikelas pappa avlidit i ett sjukDet ledde till två operationer och 1,5 år av sjukdomsanfall. Han hade alltid varit ett livsviktigt stöd ledigheter. Jobbet på intensiven förlängdes tog slut. för sin dotter och dotterdottern Silja, 14. Efter det gick det inte länge förrän nästa smäll Inka Poikela var arbetslös och hade inte funderat över vad hon och då 7-åriga Silja skulle skaffa kom: för ett år sedan visade det sig att Inka Poisig till den första julen i radhuset i Jääli utanför kela hade en tumör i hjärnan. Efter ett par skräckUleåborg. Poikela säger att hon inte ens är någon fyllda veckor kunde tumören opereras – och visade sig vara godartad. ”julmänniska”. Först när hon kom hem från Men en kväll kom Teea Tunturi sjukhuset berättade hon för Silja från rödakorsavdelningen i Kiminge hur allvarligt det var. Silja har ärvt med en gåva till dem: ett Jul i sinsin mammas anlag för att oroa sig net-presentkort värt 70 euro. och det kändes att det räckte med – Jag brast i gråt då. För oss är att den ena av dem var rädd. 70 euro fortfarande en stor sumDet känns inte tungt att lyssna ma pengar. Utan den skulle vi inte INKA POIKEL A till Poikelas berättelse, eftersom ha haft skinka eller chokladkonhon kryddar historien med svart fekt, för att inte tala om någon humor. Så här i efterhand är hon gåva till varandra, skrattar Poikela. I samma stund som Inka Poikela fick ta emot nöjd att läkaren tvingade henne att ta sjukledigt i presentkortet föddes också ungdomsverksamheten ett drygt halvår. – Jag tycker inte synd om mig själv, men självi avdelningen i Kiminge. Hon och Teea Tunturi insåg nämligen att avdelningen saknade en ungdom- klart har jag mina mörka stunder. Efter alla tunga sverksamhetsledare, så Poikela tog över uppgiften år var det bra att stanna upp lite. Jag pillade ihop ett otal smycken och hade Röda Korset som hobsom den erfarna hjälpare hon var. FBK hade varit Inka Poikelas passion sedan hon by. var 11 år. Silja tog hon med sig till brandstationen redan innan flickan hade lärt sig läsa – barnet hjärn- Ljusnande landskap tvättades med andra ord. I dagsläget samlas ungdomsgruppen varannan I Uleåborg har mor och dotter fått märka att männvecka. Gruppen tar upp bland annat första hjälpen, iskors tolerans för fattigdom är dålig i stora städer. missbruk och sexualitet, men håller också åldringTonåriga Silja har lärt sig vara sparsam. Bland ar sällskap. sina kompisar känner hon inte någon större press att spendera pengar på fritiden. – Jag säger rent ut att jag inte har pengar. Bättre, sämre, bättre... Inka Poikela irriterar sig över den eviga fördoSom tonåring flyttade Inka Poikela till Kemi för att men att fattigdom är ens eget fel eller att det bara studera till närvårdare och jobbade ett mellanår är frågan om lättja. Brist på pengar gör också att inom processutbildningen på en pappersfabrik. man lätt hamnar vid sidan om i sociala sammanStudierna kom av sig något år senare, när Silja föd- hang. Därför betyder till exempel Jul i sinnet-presentdes och förhållandet till flickans far sprack. Poikela återvände till Sodankylä och försökte kortet enormt mycket för många. – Fattigdom och nöd syns ofta inte utåt. Jag fortsätta sina studier i Rovaniemi. Hon skötte också brandkårs- och ambulansjour. Till slut blev det hoppas därför att folk tipsar socialtjänsten eller omöjligt för henne att studera, arbeta på Tiimari Röda Korset om dem som är hjälpbehövande. Även och sköta barnet – vardagen gick inte ihop trots en liten hjälp gör mycket till för julstämningen. Den här julen kan familjen Poikela se an med hjälp från hennes pappa och stödfamiljer. Inka Poikelas förhållande till mamman var uselt på grund lugn och det tack vare egna och självförtjänta pengar. Inka Poikela har fått fast anställning som av mammans alkoholism. – Sista droppen var när jag började höra rykten närvårdare på en mentalvårds- och missbruksenoch mig och mitt barn. Det var kränkande. Då drog het i Kiminge. Men trots det är julen bara en helg bland andra. vi iväg till Uleåborg, säger hon. – Inte behöver jag annat till jul än en julgran. Jag I början var det inte lätt i Uleåborg heller. Till slut började Poikela ändå studera till närvårdare älskar den doften, säger Inka Poikela ? ?Fattigdom ”och nöd syns ofta inte utåt. ” 4?/?2014 hjälpens värld avun maailma 17
Liikuntatunti vanhusten hyväksi Evijärvellä yhdeksäsluokkalaiset voivat käyttää liikuntatuntejaan vanhusten ulkoiluttamiseen. Punaisen Ristin vapaaehtoiset ovat konkareina mukana ja nuorten tukena. TEKSTI EMMI JUUTIL AINEN KUVAT MIKKO LEHTIMÄKI O N TIISTAI-ILTAPÄIVÄ Evijärvellä Etelä-Pohjanmaalla. Joukko nuoria astelee päättäväisin askelin kohti Antinhovin vanhainkotia. Käynnissä on yhdeksäsluokkalaisten tyttöjen liikuntatunti, mutta nyt ei testata kävelykuntoa eikä etsitä suunnistusrasteja. Tällä liikuntatunnilla tehdään hyvää ja viedään vanhuksia ulos. Vanhainkodissa vastassa on joukko Punaisen Ristin Evijärven osaston vapaaehtoisia, jotka ovat jo auttaneet vanhuksille lämmintä vaatetta päälle. Lämpömittari näyttää nollaa ja syysssää on kirpsakka, mutta osastonhoitaja Seija Lammi on näyttänyt lyhyelle happihypylle vihreää valoa. – Minkä kylien tyttöjä täällä onkaan, Lammi huhuilee ja ohjaa nuoria yksin tai pareittain kunkin vanhuksen luo. Nämä nuoret ovat ulkoiluttamassa vanhuksia ensimmäistä kertaa, mutta vanhainkodissa on käynyt Evijärven yläkoulun yhdeksäsluokkalaisia viime keväästä lähtien. Jutunjuurta on löytynyt helposti erityisesti silloin, kun sekä nuori että vanhus ovat kotoisin samalta kylältä. – Onpa käynyt niinkin, että oppilas tapasi vanhainkodilla naapurin mummon, jonka kanssa ei vain ole ollut aikaisemmin yhteydessä, kertoo Evijärven osaston ystäväkerhon vetäjä Raili Tiitinen. Yhteistyön voimaa Vanhainkodin asukkaiden ulkoiluttaminen Evijärvellä on malliesimerkki monen toimijan yhteistyöstä, joka tuo nuoria ja ikäihmisiä yhteen. Kaikki lähti liikkeelle ikäihmisten hyvinvointia lisäävästä Aijjoos-hankkeesta, jossa kaavailtiin yhteistyötä paikallisen 4H-kerhon ja yläkoulun kanssa. – 4H-kerholla on yhteys nuoriin. Kouluvierailuilla 4H:n edustaja kertoi eräänkin vanhuksen toivovan, että saisi tuntea vielä sadepisaroita kasvoillaan. Tämä oli herättänyt nuoret, Aijjoos-hankkeen kehittämispäällikkö Marja-Liisa Nevala kertoo. 18 Vanhainkodin tarpeista kysyttäessä liikunta ja vanhusten ulkoiluttaminen nousivat ykkösasiaksi. Ideasta syttyi Evijärven yläkoulun liikunnan ja terveystiedon opettaja Anna Heikkinen, joka leipoi vanhusten ulkoiluttamisen osaksi yhdeksäsluokkalaisten liikunnan ja terveydentiedon opetusta. Hänen mielestään koulu ei ole vain koulunkäyntiä, vaan myös yhteiskuntaa varten. – Lisäksi tässä saa käytännön kosketuspintaa elämänkaariajatteluun: mitä vanheneminen on, miten arvokasta on, että pystyy liikkumaan itse? Oppilaat ovat innostuneet ulkoilutuksista ja arvostavat sitä, että toiminnasta saa todistuksen, Heikkinen kertoo. Mukaan pyydettiin myös Punaisen Ristin ystävätoiminnan vapaaehtoisia, jotka ovat konkareita vanhusten tukemisessa. Punaisen Ristin ystävät käyvät tapaamassa vanhuksia säännöllisesti ja heidän järjestämänsä ystävänpäiväjuhla kerää vanhainkodille vuosittain jopa sata osallistujaa. – Punaisen Ristin ystävät auttavat vanhusten kohtaamisessa, joka voi aluksi olla jännittävää. Heidän ja kouluyhteistyön ansiosta hankkeemme on voinut jättäytyä taka-alalle ja toiminnalla on jatkuvuutta, Aijjoos-hankkeen Nevala toteaa. Arvokkaita kohtaamisia Ulkoilemaan lähdetään pareittain tai pieninä porukoina, pyörätuoleja työntäen tai rollaattorin rinnalla kulkien. Pian kuuluu iloista puheensorinaa. Puhutaan koulunkäynnistä, paikkakunnan historiasta ja arvuutellaan, että milloin ensilumi sataa maahan. Välillä nostetaan takinliepeitä ylemmäs. Viileä sää pitää ulkoilulenkin lyhyenä, mutta vanhuksilta satelee kiitoksia. – Hieno tempaus kaiken kaikkiaan, tykkään paljon. Kesällä pääsee paremmin rollaattorin kanssa ulos, mutta nyt se on jo vaikeampaa, jos ei ole viejiä, Maija Ylivainio toteaa. Hänen kanssaan ulkoilleet Ira Hyyti äinen ja Mari-Helené Nygård auttavat talvivaatteet pois päältä ja jäävät vielä hetkeksi huoneeseen juttelemaan. Hyy- avun maailma hjälpens värld 4?/?2014 1 Hellin Särki 1 järvi kertoili Milla Sulkakoskelle muun muassa hiihtäjän urastaan. 2 Hellin Särkijärvi be rättade bland annat om sin skidkarriär för Milla Sulkakoski. Evijärven osas 2 ton vapaa ehtoiset Eeva Isopellinen (vas.), Pirkko Puotinen, Paula Lappinen, Paula Puotinen, Raili Tiitinen ja Teija Koivukangas käyvät säännöllisesti vanhainkodilla. Eeva Isopellinen (t.v.), Pirkko Puo tinen, Paula Lappi nen, Paula Puoti nen, Raili Tiitinen och Teija Koivu kangas från röda korsavdelningen i Evijärvi besöker of ta åldringshemmet. Ira Hyytiäinen 3 (vas.) ja Mari Helenè Nygård (oik) viettivät mukavan ulkoiluhetken Maija Ylivainion kanssa. Ira Hyytiäinen (t.v.) ja Mari Helenè Nygård (t.h) var ute på promenad med Maija Ylivainio. tiäiselle vanhainkoti on tuttu paikka, sillä hän käy tapaamassa ja ulkoiluttamassa viikonloppuisin 90-vuotiasta tätiään. – Aion myös lähteä opiskelemaan vanhusalaa. Ja haluan, että vanhukset pääsevät ulos eivätkä jää sänkyyn makaamaan, Hyytiäinen kertoo. Nuoret arvostavat vanhainkotivierailua myös siksi, että omia isovanhempia ei pääse välttämättä kovin usein näkemään. Milla Sulkakoski harmittelee sitä, että hänen isovanhemmistaan toiset ovat kuolleet ja toiset asuvat pitkän matkan päässä. – Kun mummo ja pappa asuivat naapurissa, tuli siellä käytyä lähes päivittäin, Sulkakoski kertoo. Vanhusten ulkoiluttamiset jatkuvat jälleen keväällä, jolloin nuoret voivat halutessaan käyttää siihen liikuntatuntejaan. Tutustumiskäynnin jälkeen moni tietää jo jatkavansa. – Tämä oli tosi kivaa. Ihanaa, että tällaista järjestetään! Tuntuu, että tämä oli ehkä pieni juttu meille, mutta iso heille, Noora Kontiainen pohtii. ?
Hjälpa åldringar på gympan I Evijärvi kan niondeklassare använda sina gymnastiklektioner till att gå på promenad med åldringar. E N GRUPP UNGDOMAR går med bestämda steg mot äldreboendet Antinhovi i Evijärvi i Södra Österbotten. De här flickorna i nian har gymnastiklektion och de använder den till att göra gott och hjälpa äldre människor få motion. På äldreboendet möts de av en grupp frivilliga från rödakorsavdelningen i Evijärvi: volontärerna har på förhand hjälpt gamlingarna att få varma kläder på sig. Ut går man parvis eller i små grupper; en tonåring knuffar en rullstol och en annan går bredvid en rollator. Inom kort fylls luften av glatt prat. Man talar om skolan och om sådant som har hänt här på orten förr i tiden och man spekulerar när den första snön kan tänkas komma. Det kalla vädret gör promenaden kort, men åldringarna är nöjda. – En väldigt fin satsning det här, jag tycker det är bra. Om somrarna kommer man bättre ut med rollatorn, men så här års är det redan svårt utan hjälp, säger Maija Ylivainio. Hon har haft sällskap av Ira Hyytiäinen och Mari-He IRA HY Y TIÄINEN lene Nygård som nu hjälper henne att klä av sig vinterkläderna och stannar och pratar en stund efteråt. För Ira Hyytiäinen är äldreboendet bekant; hon brukar hälsa på sin 90-åriga faster på veckosluten. – Jag har också tänkt börja studera äldreomsorg. Och jag vill att åldringarna kommer ut och inte blir liggande i sängen, säger hon. Motionsstunderna för invånarna på åldringshemmet i Evijärvi är ett modellexempel på ett samarbete mellan flera aktörer som för samman unga och äldre människor på ett naturligt sätt. Startmotor är projektet Aijjoos som vill öka välmåendet bland äldre människor. Där har man planerat samarbetet mellan den lokala 4H-klubben och högstadiet. – 4H-klubben har kontakt med ungdomarna. Under ett skolbesök berättade en representant för 4H om en åldring som önskade få uppleva känslan av regndroppar på ansiktet igen. Det blev som en väckarklocka för ungdomarna, förklarar Aijjoos-projektets utvecklingschef Marja-Liisa Nevala. På äldreboendet gav man beskedet att motion och promenadsällskap var det de äldre behövde allra mest. Idén gick hem hos Anna Heikkinen, gymnastik- och hälsokunskapslärare i högstadiet i Evijärvi, så hon kom på att man kunde integrera seniorpromenaderna med undervisningen i gymnastik och hälsokunskap i nian. På våren kan ungdomarna om de så vill använda sina gymnastiklektioner till att hjälpa åldringar få motion. Efter ett första introduktionsbesök vet många att de kommer att fortsätta med det här. – Det var toppen. Härligt att det ordnas sånt här! Det känns att det kanske var en liten sak för oss, men stor för dem, konstaterar Noora Kontiainen. ? ?Jag vill att ”åldringarna kommer ut och inte blir liggande i sängen. ”? 3 Nuoret vanhoja virkistämään Rekreation för äldre med unga Punainen Risti ja Opetushallitus ovat mukana Ylen Lupa välittää -kampanjassa, joka haastaa yläkoululaiset, lukiolaiset ja toisen asteen opiskelijat torjumaan vanhusten yksinäisyyttä 23.11.–24.12. Ideana on, että nuoret järjestävät vanhuksille piristäviä tapahtumia koulun tai vaikka kaveriporukan kanssa. Punaisen Ristin piirit ja osastot auttavat yksinäisten ikäihmisten tavoittamisessa ja tapahtumien järjestämisessä. Nuorten, koulun ja Punaisen Ristin yhteinen tapahtuma voi olla ulkoilupäivä kuten Evijärvellä, mutta yhtä hyvin se voi olla musiikkihetki, pikkujoulu tai vaikkapa tietokoneopetusta. Tapahtuma voi olla vanhainkodissa tai palvelutalossa, mutta yhtä lailla vanhukset voi kutsua koululle. Vain mielikuvitus on rajana – tärkeintä on, että nuoret ja vanhat viettävät aikaa yhdessä! Röda Korset och Utbildningsstyrelsen deltar i Yles kampanj Använd hjärtat, som utmanar högstadieelever, gymnasister och studerande i andra stadiet att motarbeta ensamhet bland äldre 23.11–24.12. Idén är att ungdomarna organiserar uppiggande program för äldre människor antingen i skolan eller i kompisgrupper. Syftet med kampanjen är att unga och äldre ska träffas och lyssna på varandra. Röda Korsets distrikt och avdelningar hjälper ungdomarna med kontakterna med äldre människor och att organisera evenemangen. Det evenemang som för samman ungdomar, skolor och Röda Korset med åldringar kan vara en motionsdag som i Evijärvi, men det kan också vara vad som helst annat – det viktiga är att unga människor och gamla människor tillbringar tid tillsammans! Lue lisää: yle.fi/ lupavälittää Läs mer: svenska.yle.fi/ användhjärtat 4?/?2014 hjälpens värld avun maailma 19
1 ”Ilman Jaakkoa en olisi tässä” Juha Aholan viimekeväinen iltalenkki olisi jäänyt viimeiseksi, ellei Jaakko Hietamäki olisi osunut paikalle. TEKSTI ANNI JYRINKI KUVAT JUKKA-PEKKA MOIL ANEN S EN PITI OLLA ihan tavallinen rentouttava juoksulenkki. Oululainen Juha Ahola vei tyttärensä jumppaan, veti lenkkikengät jalkaan ja lähti hölkkäämään Linnanmaan liikuntahallin viertä kulkevaa pyörätietä pitkin. Seuraava muistikuva Juhalla on Oulun yliopistollisesta sairaalasta. Liikunnallinen, 34-vuotias mies oli tuupertunut juostuaan vajaan tunnin. Lääkärien mukaan se oli sydänkohtaus, ja se iski täysin yllättäen ja antamatta minkäänlaista ennakkovaroitusta. Samaan aikaan kun Juha aloitteli lenkkiään, Jaakko Hietamäki teki lähtöä yliopistolta. Jaakon pyörällä kulkema reitti kotiin kulki samoja teitä kuin Juhan iltalenkki. – Opiskeluhommia siinä ajattelin pyöräillessäni. Ja sitten yhtäkkiä tiellä oli 20 avun maailma hjälpens värld lenkkarin pohjat kohti taivasta, Jaakko muistelee viime huhtikuun kohtaamista. – Pysähdyin siihen ja kokeilin ensin, kulkeeko henki. En löytänyt pulssia ja huomasin, että maassa makaavan suupielestä valui kuolaa. Jaakko aloitti paineluelvytyksen. Samaan aikaan paikalle sattui seuraava ohikulkija, joka otti yhteyden hätäkeskukseen. – Minä vaan jatkoin pumppaamista. En ollut edes käynyt ensiapukurssia, mutta jostain alitajunnasta kaivoin, miten ensiapua annetaan. Jotenkin muistin, että enää ei suositella puhalluselvytystä, vaan ensin vaan painellaan, Jaakko kertoo. Nykyisten elvytysohjeiden mukaan aikuista potilasta painellaan 30 kertaa käsivarret suorina noin 100 painalluksen minuuttitahdilla rintalastan keskeltä niin, että rintakehä painuu viitisen senttiä sisäänpäin. Jos auttajan taidot riittävät, elvytystä tehostetaan puhaltamalla kaksi kertaa rauhallisesti ilmaa potilaan keuhkoihin. – Minä vain pumppasin omalla tahdilla, Jaakko hymähtää vaatimattomasti. Hän muistelee, että vajaan kymmenen minuutin jälkeen hän alkoi tuntea heikon sydämensykkeen ja vaikean, rohisevan 4?/?2014 Jaakko Hieta 1 mäki (vas.) elvytti lenkkipolulle tuupertunutta Juha Aholaa ambulanssin saapumiseen asti. Jaakko Hieta mäki (t.v.) gav hjärt-lungräddning till Juha Ahola, som hade kollapsat på en joggingrunda, tills hjälp anlände. Ensiavun huo2 mionosoituksen vastaanottivat Oulussa Reino Oittinen (vas.), Matti Kinnunen, Jaakko Hietamäki, Airi Korpela ja Erkki Keränen. Första hjälpen- utmärkelsen mot togs i Uleåborg av Reino Oittinen (t.v.), Matti Kinnunen, Jaakko Hietamäki, Airi Korpela och Erkki Keränen. hengityksen. Mutta kun Jaakko keskeytti painelun, loppui taas hengityskin. – Onneksi sain hätäkeskuksesta ohjeita koko sen ajan, jonka ambulanssilta kesti tulla paikalle. Kun ensihoitajat sitten saapuivat, he käynnistivät potilaan sydämen defibrillaattorilla. Sillä hetkellä Jaakko ajatteli, että tuo mieshän saattaa selvitä. Ja mies selvisi. Nopea toipuminen – Ensimmäinen muistikuvani on seuraavalta aamulta sairaalasta pallolaajennuksen jälkeen, Juha Ahola tuumaa. Lääkärien antama diagnoosi oli selkeä: sydänkohtaus. Juhan sepelvaltimoissa oli tukos, joka ilmeisesti johtui geeniperimästä. – Nyt on lääkkeet kuin kasikymppisellä, kohtauksesta äärimmäisen hyvin toipunut mies naurahtaa. Sairaalassa Juhalle sanottiin, että hän oli ollut onnekas, kun paikalle oli sattunut ohikulkija, joka sinnikkäästi antoi ensiapua ambulanssin tuloon saakka. – Jaakon ansiosta olen siis tässä. Eikä kohtauksesta näyttäisi jääneen mitään vaurioita.
”Utan Jaakko skulle jag inte vara här” 2 Juha Aholas joggingpass i våras skulle ha blivit hans sista om inte Jaakko Hietamäki hade råkat ha vägarna förbi. D Juha vietti sairaalassa vajaan viikon ja pääsi kotiin kädessään kahden kuukauden sairaslomalappu. – Ja sisällä kauhea näyttämisen halu! Vain viikko kohtauksen jälkeen kävin kävelylenkillä nitrojen ja vaimon kanssa. Kyllä minussa oli läheisillä pitelemistä, että saivat minut viettämään sairaslomaa. Kai se on ihan inhimillistä, että pitää näyttää olevansa voimissaan, Juha sanoo. Somen avulla Jaakon jäljille Mutta ei tarina vielä tähän päättynyt. Nyt oululaismiehet istuvat saman pöydän ympärillä, kakkukahvien ja juhlan merkeissä. Jaakko Hietamäki on juuri saanut Suomen Punaisen Ristin Ensiavun huomionosoituksen Juhan hengen pelastaneesta elvytyksestä. Tällaisissa elvytystapauksissa käy usein niin, että auttaja ja autettu eivät enää ambulanssin saapumisen jälkeen kohtaa. Jaakkokin jatkoi huhtikuussa matkaansa tietämättä, kuka hänen auttamansa mies oli ja miten hänen oli lopulta käynyt. Juhalle sellainen ei kuitenkaan käynyt. Toivuttuaan hän julkaisi Facebookissa ”etsintäkuulutuksen” tuntemattomasta auttajastaan. Hän halusi henkilökohtaisesti tavata ja kiittää henkensä pelastajaa. Sosiaalinen media näytti voimansa. Tunteita herättävää ilmoitusta oli muutamassa tunnissa jaettu eteenpäin tuhansia kertoja, ja pian sen huomasi myös eräs Jaakon ystävä, joka oli kuullut tapauksesta. Vielä samana ilta Jaakko otti yhteyttä etsijäänsä. Tapaamisen he sopivat Oulun yliopiston ravintolaan, ja pian lounaan ääressä juteltiin jo muustakin kuin sydänkohtauksesta ja ensiavusta. Yhteyttä auttaja ja autettu aikovat pitää jatkossakin. ? Kiitosta rohkeille auttajille Suomen Punainen Risti jakaa vuosittain Maailman ensiapupäivän yhteydessä Ensiavun huomionosoituksia henkilöille, jotka ovat ansioituneet antamalla ensiapua hätätilanteessa. Tänä vuonna tunnustus myönnettiin kahdeksalle suomalaiselle. Oulussa järjestetyssä luovutustilaisuudessa huomionosoituksen saivat Jaakko Hietamäen lisäksi Airi Korpela, Erkki Kerä nen, Reino Oittinen ja Matti Kinnunen. Tampereella huomionosoituksen vastaanottivat Timo Karp pinen, Jarno Nieminen ja Ville Lahdelma. – Kaikissa tapauksissa elottoman ihmisen oli kohdannut ohikulkija, joka oli aloittanut elvytyksen. Ensiapu todella voi pelastaa toisen ihmisen hengen, Punaisen Ristin ensiavun asiantuntija Kristiina Myllyrinne muistuttaa. Tutkimusten mukaan yhdeksän kymmenestä onnettomuustilanteessa hengenvaaraan joutuneesta saa ratkaisevan avun lähellä olleelta ihmiseltä, tutulta tai tuntemattomalta. Ammattiauttajat ovat vain harvoin ensimmäisenä paikalla. Opi ensiapua: www.punainenristi.fi ET SKULLE VARA en alldeles vanlig joggingtur. Uleåborgsbon Juha Ahola förde sin dotter till hennes gymnastik, tog på sig springskorna och började jogga längs cykelvägen invid idrottsanläggningen Linnanmaan liikuntahalli. Samtidigt som Juha påbörjade sin joggingrunda gjorde sig Jaakko Hietamäki redo att ta sig hem från universitetet. – Det var mina studier jag tänkte på där jag cyklade. Och så plötsligt ser jag där på vägen ett par springskor med sulorna uppåt, berättar Jaakko om den där kvällen i april. Juha hade drabbats av hjärtinfarkt. Den kom helt överraskande, utan någon som helst varning. Jaakko stannade och började ge hjärt-lungräddning. Följande förbipasserande som kom till platsen och ringde larmcentralen. – Jag hade inte ens gått en kurs i första hjälpen, men någonstans i mitt undermedvetna visste jag hur man hjälper, säger Jaakko. Enligt nuvarande direktiv för hjärt-lungräddning ska en vuxen patient ges 30 bröstkompressioner på raka armar i en takt på ungefär 100 kompressioner per minut. Kompressionspunkten är mitt på bröstbenet och man trycker så att bröstkorgen sjunker inåt cirka fem centimeter per tryck. Om hjälparen vet hur man gör kan man effektivera hjärt-lungräddningen genom att två gånger lugnt blåsa in luft i patientens lungor efter 30 kompressioner. – Jag bara pumpade på i min egen takt. Lyckligtvis fick jag anvisningar från larmcentralen hela tiden. När förstavårdarna sen kom startade de patientens hjärta med en defibrillator. På sjukhuset fick Juha höra att han hade haft tur att den som hittade honom fortsatte ge honom första hjälpen ända tills ambulansen kom till platsen. – Så det är tack vare Jaakko jag är här. Och jag verkar inte ha fått några men av infarkten heller, säger Juha tacksamt. I sådana fall går det ofta så att hjälparen och den hjälpta inte möts igen efter att ambulansen har kommit till platsen. Även Jaakko fortsatte sin färd i april utan att veta hur det gick för mannen han hade hjälpt. Men så ville Juha inte ha det. Efter att han hade tillfrisknat lade han ut en "efterlysning" på Facebook för att hitta sin okända räddare. Efterlysningen fick spridning på sociala medier och redan samma kväll kunde Juha tacka Jaakko. I samband med Internationella första hjälpen-dagen delar Finlands Röda Kors ut första hjälpen-utmärkelser till personer som har utmärkt sig genom att ge första hjälpen i en nödsituation. I år beviljades erkännandet åt åtta finländare. Vid en ceremoni i Uleåborg delades utmärkelsen ut också till Airi Korpela, Erkki Keränen, Reino Oittinen och Matti Kinnunen. I Tammerfors mottog Timo Karppinen, Jarno Nieminen och Ville Lahdelma utmärkelsen. – I samtliga fall hade en förbipasserande hittat en livlös människa och inlett hjärt-lungräddning. Första hjälpen kan faktiskt rädda en medmänniskas liv, konstaterar Röda Korsets första hjälpen-expert Kristiina Myllyrinne. Lär dig första hjälpen: www.rodakorset.fi 4?/?2014 hjälpens värld avun maailma 21
Kantasolujen siirto pelasti Todden Todde Friberg sai vuonna 2010 leukemiadiagnoosin. Sitä seurasi pitkiä tutkimusja hoitojaksoja sairaalassa sekä lopulta kantasolujen siirto, jonka ansiosta Todde voi taas elää lähes normaalia elämää. TEKSTI ULL A MIETTUNEN KUVAT SUVI ELO 22 avun maailma hjälpens värld 4?/?2014
T odde Fribergin, 10, ja hänen koko perheensä elämä mullistui hetkessä kesällä neljä vuotta sitten. Tuolloin kuusivuotias Todde ja hänen äitinsä Nina Brännkärr-Friberg olivat kahdestaan lomamatkalla Oslossa. Sisarukset Tyra ja Eril olivat jääneet kotiin isän Freddy Fribergin kanssa. – Olin huomannut, että Todde oli ollut koko kesän vähän väsynyt ja poissaoleva. Oslossa hänellä ei ollut oikein minkäänlaista ruokahalua, ja yhtenä aamuna hän oksensi. Hän arveli itse, että se johtui liiasta limonadin juomisesta. Minä taas epäilin, että se johtui vitamiinien puutteesta. Soitin silloin kotiin ja sanoin, että meidän täytyy käydä ottamassa Toddelta verikokeet, kun palaamme kotiin, Nina kertoo. Kun Todde ja Nina palasivat kotiin perjantaina, yksityiselle lääkärille soitettiin saman tien. Vapaita aikoja verikokeeseen olisi ollut vasta kuukauden kuluttua, joten Nina soitti paikalliseen terveyskeskukseen. Terveyskeskuksesta heitä pyydettiin tulemaan heti, ettei perheen tarvitsisi olla huolissaan koko viikonloppua. Ambulanssilla sairaalaan Nina muistaa, miten Toddea kiukutti hänen verikokeen jälkeen lääkäriltä saamansa vaatimaton lahja. Perheen piti piipahtaa paikalliseen Prismaan ostamaan hauskempi lelu, jotta poika saataisiin suostumaan lisätutkimuksiin. Tarkoitus oli vielä ottaa röntgenkuvat Todden vatsasta. – Istuimme odotushuoneessa, kun lastenlääkäri tuli paikalle. Hän sanoi heti, että ”Todden veri ei voi oikein hyvin”. Kysyin heti, että puhummeko nyt leukemiasta, Nina kertoo. Todden hemoglobiini oli 43 eli huomattavasti normaalia alhaisempi. Perhe komennettiin kotiin ja heille annettiin 45 minuuttia aikaa pakata pitkää sairaalassaoloaikaa varten. Toddelle laitettiin tippa, kun hän lähti Ninan kanssa ambulanssikyydillä Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Todden tilaa seurattiin sairaalassa viikonlopun yli, ja maanantaina otetusta kokeesta selvisi, että hänellä oli luuytimessä 83 prosenttia syöpäsoluja. Sytostaattihoidot aloitettiin välittömästi. Leukemiapotilaiden tilanne arvioidaan uudelleen neljän viikon hoidon jälkeen, jolloin heidät jaetaan NINA BRÄNNKÄRR-FRIBERG matalan riskin, keskikokoisen riskin tai korkean riskin ryhmiin. Pieni osa korkean riskin ryhmiin joutuneista tarvitsee parantuakseen kantasolujen siirron. Todde kuului tähän ryhmään. Todennäköisyys sille, että joku potilaan sisaruksista on hänelle sopiva kantasoluluovuttaja, on noin 25 prosenttia. Koko Todden perhe testattiin, mutta kukaan heistä ei käynyt luovuttajaksi, joten luovuttajaa alettiin etsiä Punaisen Ristin Veripalvelun ylläpitämästä Suomen Kantasolurekisteristä ja sen kansainvälisistä yhteistyörekistereistä. – Ensimmäisellä kerralla olimme sairaalassa seitsemän viikkoa. Sytostaattihoitojen myötä ihmisen vastustuskyky häviää. Infektioriskin takia Todden sisaruksetkaan eivät voineet jatkaa päiväkodissa, ja aina välillä jouduimme lähtemään sairaalaan ambulanssilla. Kuljimme edestakaisin sairaalan ja kodin väliä, Nina kertoo. Todde vietti sairaalassa enemmän aikaa kuin kotona. Nina ja Freddy olivat Todden kanssa sairaalassa vuorotellen, sillä kotona oli kaksi muutakin pientä lasta hoidettavana. Virkistystä Todden Kysyin heti, ”?että puhum meko nyt leukemiasta. ” Nina Brännkärr-Fribergin ja Freddy Fribergin esikoinen Todde tarvitsi kantasolusiirron parantuakseen leukemiasta. Luovuttajiksi harkittiin jopa pikkuveljeä Eriliä ja pikkusiskoa Tyraa, mutta sisarukset eivät soveltuneet luovuttajiksi. Nina Brännkärr-Fribergs och Freddy Fribergs äldsta barn Todde behövde en stamcells transplantation på grund av leukemi. Varken lillebror Eril eller lillasyster Tyra var lämpliga givare. JATKUU ?? 4?/?2014 hjälpens värld avun maailma 23
Todde Fribergin ”toista syntymäpäivää” vietetään joka vuosi 31. maaliskuuta. Silloin hänelle tehtiin onnistunut kantasolusiirto. sairaalaelämään toivat pelikonsoli sekä muut pelit, joita varsinkin isä toi usein mukanaan. – Kehitimme sairaalassa yhteisiä rutiineja. Söimme aina muun muassa aamiaista ja lounasta yhdessä. Vaikka sairaalassaoloaikaan liittyi vaikeita asioita kuten verenmyrkytyksiä ja epilepsiakohtauksia, Todden muistot sieltä ovat pääasiassa hyviä, Freddy kertoo. Familjen firar Todde Fribergs ”andra födelsedag” den 31 mars. Det är årsdagen för hans lyckade stamcells transplantation. Kantasolusiirron pitkä odotus Huono onni viivästytti Todden kantasolujen siirtoa normaalia pidempään. Ensimmäinen yritys oli suunniteltu vuoden 2011 tammikuulle, mutta kaavaillulle luovuttajalle tuli este. Uusi yritys päätettiin tehdä helmikuussa, mutta sillä kertaa kävi ilmi, että luovuttaja itse oli sairastunut vakavasti. Kun kolmas sopiva luovuttaja oli löydetty, kantasolusiirto voitiin lopulta suorittaa 31. maaliskuuta 2011. – Meitä informoitiin todella hyvin, ja olimme koko ajan tilanteen tasalla. Kun vihdoin oli itse kantasolujen siirron aika, se vei vain 45 minuuttia, Nina sanoo. Ennen kantasolujen siirtoa potilaalle annetaan koko kehon sädehoitoa ja sytostaatteja viikon ajan. Hoito hävittää kokonaan potilaan luontaisen vastustuskyvyn. – Siirron jälkeen vei kymmenen päivää, ennen kuin verikokeet näyttivät, että tulosta oli odotettavissa. Kantasolusiirron jälkeen sairaalassa täytyy olla vähintään 45 päivää, mutta Toddella oli niin kiire kuntoutua ja päästä kotiin, että hän tilasi aamiaiseksi pekonia ja kananmunia jo pari päivää siirron jälkeen, Freddy nauraa. Vähimmäisajan jälkeen perhe pääsi kotiin, mutta he ehtivät viettää kotona vain kuusi päivää ennen kuin piti palata takaisin. Todden vastustuskyky oli niin heikko, että hän joutui kuukaudeksi sairaalaan kolmen erilaisen viruksen takia. Vastoinkäymiset masensivat Toddea. Freddy yritti piristää poikaa muun muassa viemällä hänet kaupungin tyhjään Porsche-liikkeeseen. Lopulta vanhemmat löysivät netistä myytävänä olleen kanin. Se osoittautui hyvin toimivaksi terapialemmikiksi. Vuosi perheen kesken Infektioriskin takia koko Todden perhe eli käytännöllisesti katsoen vuoden eristyksissä kantasolusiirron jälkeen. Kodin lisäksi paljon aikaa vietettiin metsässä. Toisinaan haettiin noutoruokaa, joka mentiin syömään johonkin viehättävään paikkaan luonnon helmassa. Kotona järjestettiin erilaisia juhlia ja sinne rakennettiin kokonainen Lego-kaupunki, jotta lapset viihtyisivät paremmin. Pitkän koti- ja sairaalaopetusjakson jälkeen Todde sai palata omaan kouluunsa syksyllä 2012. – Todden luuydin ei vieläkään toimi ihan niin kuin pitäisi. Hän saa gammaglobuliinipistoksia kuuden viikon välein ja hänen pitää syödä sekä antibiootteja että kalkkitabletteja. Vauva-ajan rokotuksetkin pitää nyt ottaa uudelleen, mutta kaiken kaikkiaan luulen, että hän on luokkansa tervein poika, Nina kertoo. 24 avun maailma hjälpens värld 4?/?2014 Ihmiset kysyvät usein, ? ” miten tällaisesta oikein selviää. Siihen on yksin kertainen vastaus: ei ole valinnanvaraa. ” FREDDY FRIBERG Kauniissa kesäsäässä meluavan perheen keskellä on vaikea kuvitella, mitä kaikkea he ovat saaneet kestää ja millaisia voimia kaikista vaikeuksista selviämiseen on tarvittu. – Ihmiset kysyvät usein, miten tällaisesta oikein selviää. Siihen kysymykseen on hyvin yksinkertainen vastaus: ei ole valinnanvaraa. Tämä on ollut vähän kuin vuorikiipeilyä: kun on päässyt huipulle, sieltä on tultava myös alas. Matkasta on vain selvittävä riippumatta siitä, millainen siitä tulee, Freddy sanoo. Syksyllä 2014 Nina Brännkärr-Friberg on ottanut virkavapaata työskennelläkseen itselleen tärkeän projektin parissa. – Todden sairastumisen myötä olen kokenut aika paljon ja ymmärrän nyt paremmin, mitä hoidoista ja sairaaloista puuttuu. Nyt toteutan yhteistyökumppanien kanssa projektia, jossa autetaan ja tuetaan vastaavissa tilanteissa olevia lapsia, sisaruksia ja vanhempia, Nina kertoo. ? Lisätietoa hankkeesta: www.projektliv.fi FF Jaro välittää Todde Fribergin virallinen syntymäpäivä on 13. elokuuta, mutta hänen ”toista syntymäpäiväänsä” juhlitaan joka vuosi maaliskuun viimeisenä eli sinä päivänä, jolloin hänelle tehtiin onnistunut kantasolusiirto. Viime keväänä Todden äiti Nina Brännkärr-Friberg järjesti maaliskuussa juhlat 18 lapselle. Kutsujen jälkeen hän kävi Facebookissa suljetuilla sivuilla, jotka on tarkoitettu lapsisyöpäpotilaille. Siellä hän huomasi, että pieni tyttö etsi sopivaa kantasolujen luovuttajaa. Nina päätti soittaa jalkapalloseura FF Jaron toimitusjohtajalle Niklas Storbackalle ja kysyä, eivätkö he voisi yhdessä tehdä jotakin asian hyväksi. Jaro oli jo aiemmin ollut mukana Punaisen Ristin Veripalvelun Ojenna kätesi -kampanjassa, joten Kanta solurekisterin puolesta rummuttaminen tuntui luonnolliselta. Nina kävi kertomassa koko joukkueelle Kantasolurekisteristä, ja Jaron oma mediatiimi teki joukkueen kotisivuille videon Todden tarinasta. Respekt-matsissa 8. toukokuuta 2014 Todde vastaanotti 2 000 katsojan edessä RESPECT-palkinnon ja stipendin, jonka hän luovutti edelleen Eppuleille, Pohjanmaan Syöpäyhdistyksen alai-
Stamcellstransplantation räddade Toddes liv År 2010 fick Todde Friberg diagnosen leukemi. Efter långa sjukhusvistelser, olika behandlingar och en stamcells transplantation kan han äntligen leva ett mer normalt liv. TEXT ULL A MIETTUNEN FOTO SUVI ELO T patienter kräver stamcellstransplantation och det var precis vad Toddes tillstånd krävde. Det finns en sannolikhet på 25 procent på att familjemedlemmar kan vara lämpliga donatorer. Så var inte fallet i Toddes familj och man började söka i det internationella stamcellsregistret. – När man får massor med cytostatika så försvinner ens motståndskraft. Första gången var vi på sjukhuset i sju veckor, sedan fick vi komma hem. Toddes syskon kunde inte fortsätta på dagis på grund av infektionsrisken och ibland fick vi åka ambulans till sjukhuset. Vi åkte i skytteltrafik mellan sjukhuset och hemmet, berättar Nina. Todde var ändå mer på sjukhuset än hemma och föräldrarna Till sjukhuset turades om att vara på där. De i ambulans hade ju två andra små barn att ta hand om också. Väl hemma igen en fredag ring– På sjukhuset byggde vi upp de Nina till en privat mottagning gemensamma rutiner, vi åt alltid som skulle ha haft lediga tider både frukost och lunch tillsamförst om en månad så hon valde mans. Trots svåra saker som svåatt ringa till HVC istället. Därifrån ra blodförgiftningar och epilepbad de dem att komma in på en FREDDY FRIBERG sianfall så har Todde nästan bara gång så att hon skulle slippa oroa bra minnen från sjukhuset, besig över hela veckoslutet. De åkte in till stan och tog blodprov, även buken skulle rättar Freddy som ofta hade med sig både Playröntgas. Däremellan blev Todde emellertid så Station och andra spel till sonen. pass sur över den lilla leksaken han fick av doktorn att familjen fick åka in på Prisma för att En lång väntan på transplantation hitta en bättre leksak för att muta honom att gå med på att ta röntgenbilder. Toddes väntan på transplantation blev lite läng– Vi satt där i väntrummet när jag observe- re än normalt. Den första stamcellsinsamlingen rade att det var en barnläkare som kom in. När var planerad till januari 2011, men den donatorn han kom ut och sade att ”Toddes blod mår nog fick förhinder. Den andra stamcellsinsamlingen inte riktig bra”, frågade jag direkt om vi prata- var planerad till februari 2011, men då uppdade om leukemi, berättar Nina. gades det att den andra donatorn själv hade Toddes hemoglobin låg på 43, långt under blivit allvarligt sjuk. Men när den tredje lämplidet normala. Familjen beordrades att åka hem ga donatorn hittades kunde transplantationen och packa på 45 minuter och man utmanade genomföras den 31 mars 2011. dem även att vara beredda på en lång sjukhus– De höll oss välinformerade hela tiden. Vi vistelse. Därefter fick Todde dropp och han och visste hela tiden vad som hände och när det hans mamma skickades till Tammerfors i am- sedan var dags för själva transplantationen så bulans. tog det bara 45 minuter, berättar Nina. Under veckoslutet hände det inte så mycket Före transplantationen så får patienterna men på måndag blev det klart att i benmärgs- helkroppsstrålning och cytosstatika i en hel provet som då togs var det 83 procent cancer- vecka och då försvinner allt motståndskraft. celler. Man satte in höga doser av cytostatika, – Det tog tio dagar innan blodproven visade precis som man gör med alla leukemipatienter. att det var på väg att ordna upp sig. Man stanEfter fyra veckor utvärderar man situationen nar kvar på sjukhuset i minst 45 dagar efter en och behandlingen delas in i standard-, medeleller högriskbehandling. En liten del av högriskVÄND ?? odde Friberg, 10, är äldst av familjens tre barn. På sommaren 2010 lämnades syskonen Tyra och Eril hemma med pappa Freddy när Todde och hans mamma Nina Brän nkärr-Friberg åkte på tuman hand på en resa till Oslo. – Jag hade märkt att Todde hade varit lite trött och frånvarande hela sommaren och i Oslo så orkade han inte riktigt äta heller. En morgon kräktes han men trodde själv att det berodde på för mycket läsk. Jag misstänkte att det var vitaminbrist och ringde hem och sade att vi ska nog följa upp med ett blodprov när vi kommer hem, berättar Nina Brännkärr-Friberg. Folk frågar ? ” ofta hur man klarar av en sådan här sak. Det finns ett en kelt svart: man har inget val. ” Todde Friberg, entinen Jaron juniori, pallottelee David Carlssonin, Emil Öhbergin, Jesse Östin ja Jonas Emetin kanssa Pietarsaaren keskuskentällä. Todde Friberg, tidigare Jarojunior, lirar tillsammans med David Carlsson, Emil Öhberg, Jesse Öst och Jonas Emet på Jakobstads centralidrottsstadion. suudessa toimivalle syöpälasten vanhempainkerholle. – Haluamme kantaa sosiaalista vastuuta ja olla mukana vaikuttamassa yhteiskuntaan. Todde haastoi kaikki pelaajamme rekisteröitymään Kantasolurekisteriin, ja joukkueemme ja Jaron organisaatio ottivat haasteen vastaan. Olemme välittäneet haasteen eteenpäin myös kannattajillemme, yhteistyökumppaneillemme ja muille Veikkausliigan joukkueille, Niklas Storbacka kertoo. 4?/?2014 hjälpens värld avun maailma 25
Todden korkean infektioriskin vuoksi koko perhe joutui viettämään yli vuoden kotona eristyksissä. På grund av den höga infektionsrisken för Todde levde hela familjen isolerade i sitt hem i mer än ett år. FF Jaro tar ett ansvar Todde Friberg är född den 13 augusti 2014 men hans ”andra födelsedag” firas alltid samma datum som han fick stamcellstransplantation, det vill säga den 31 mars. Så även i år då Toddes mamma Nina efter kalaset med 18 knattar gick in på den slutna Facebooksidan för barncancerdrabbade och märkte att en flicka sökte stamcellsdonator. Några dagar senare ringde hon FF Jaros VD Niklas Storbacka och undrade om de inte tillsammans kunde göra något. FF Jaro hade tidigare varit involverat i kampanjen ”Räck mig din hand” som genomfördes av Finlands Röda Kors Blodtjänst och att trumma för Stamcellregistret kändes som ett naturligt steg. Nina informerade laget om situationen och FF Jaros egen mediateam lade ut ett videoklipp på hemsidan. På respektmatchen den 8 maj 2014 belönades Todde med RESPECT-priset, och inför 2 000 åskådare fick han ta emot ett stipendium som han valde att ge till Eppulit, som är en bancancerförening inom Österbottens cancerförening. – Överlag har idrottsföreningar tagit ett socialt ansvar. Vi vill vara med och vara aktiva i samhället. Stamcellsregistret i Finland har nu ca 20 000 medlemmar, och Todde utmanade våra spelare att registrera sig. Laget och Jaros organisation antog utmaningen och vi har gett den vidare till våra anhängare, samarbetspartners och andra Veikkaus ligalag, berättar Niklas Storbacka. FF Jaron toimitusjohtaja Niklas Storbacka ja Todde Fribergin äiti Nina Brännkärr-Friberg ovat tiedottaneet yhdessä Kantasolurekisteristä ja kannustaneet ihmisiä liittymään siihen. FF Jaros VD Niklas Storbacka och Todde Fribergs mamma Nina Brännkärr- Friberg har samarbetat för att dels informera om Stamcellsregistret, dels för att få flera att anmäla sig dit. transplantation och Todde hade så pass bråttom hem att han började äta både bacon och ägg ganska snabbt efter transplantationen för att återhämta sig, skrattar Freddy. Familjen fick åka hem redan efter 45 dagar. Men sex dagar senare angreps Toddes kropp av tre olika virus och det blev en månad på sjukhuset igen. Todde blev deprimerad och hans pappa försökte pigga upp honom med att ta honom till den tomma Porschebutiken i stan. Till slut hittade föräldrarna en kanin som var till salu på nätet och som visade sig fungera som bra terapi åt sonen. Ett helt år med bara familjen Efter transplantationen var hela familjen var i stort sett isolerad i ett helt år på grund av infektionsrisken. De blev bra på att hitta på saker bara de själva. De var mycket hemma och i skogen, beställde hämtmat och åkte till något trevligt ställe i naturen för att äta den på, ordnade olika typer av fester och byggde om hemma så att barnen kunde ha en egen Legostad där. Efter att ha fått hem- och sjukhusundervisning i långa perioder kunde Todde återvända till sin egen skola på hösten 2012. – Toddes benmärg fungerar fortfarande inte som den ska. Han får en spruta med gammaglobulin vart sjätte vecka och så måste han äta både antibiotika och kalktabletter också. Nu ska alla vaccinationer också tas om, men allt som allt så tror jag att han har varit friskast i klassen, berättar Nina. I det vackra sommarvädret med hela den bullriga familjen omkring sig är det svårt att förstå vad allt familjen har varit med om och vilka krafter som har krävts för att klara av allt. – Folk frågar ofta hur man klarar av en sådan här sak. Det finns ett enkelt svart på den frågan: man har inget val. Det är som att bestiga ett berg, har man nått toppen så måste man ner igen. Man måste liksom klara av hela resan hur den än blir, berättar Freddy. Under hösten 2014 har Nina Brännkärr-Friberg tagit tjänstledigt för att jobba med sitt eget projekt. – Jag har ju varit med om ganska mycket och insett vad som saknas inom vården och på sjukhus. Nu jobbar jag med Project LIV med samarbetspartner, för att de barn, syskon och föräldrar som drabbas ska få det lite lättare, säger Nina. ? För mera info: www.projectliv.fi
pun a.fi aupp k n i t ri s a i se n Taitekorttipakkaus 2014 11 taitekorttia + blankkokuoret. Förpackning med vikta kort 2014 11 vikta kort med blancokuvert. 14 € Joulupostikortti pakkaus 2014 Julkortförpack ning 2014 16 korttia (8 eri aihetta) ilman tekstiä. 16 kort (8 olika motiv) utan text. 29,90 € HUOM! Korteissa ja kuorissa oleva 2. luokan joulumerkki on voimassa kotimaan postituksissa vuoden 2014. OBS! Julmärket av andra klass på kortet och kuvert gäller endast inom Finland under 2014. Virpi Pekkalan jouluiset korttipakkaukset Virpi Pekkalas julkortförpackning Taitekorttipakkaus Postikorttipakkaus 4 erilaista korttia + kuoret. 16 korttia (8 eri aihetta). Förpackning med vikta kort Kortförpackning 16 kort (8 olika motiv). 4 olika kort + kuvert. 15,90 € 29,90 € Korteissa teksti / med texten: Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Taitekorteissa myös / med vikta kort också: Gof Jul och Gott Nytt År HUOM! Korteissa ja kuorissa oleva 2. luokan joulumerkki on voimassa kotimaan postituksissa vuoden 2014. OBS! Julmärket av andra klass på kortet och kuvert gäller endast inom Finland under 2014.
PUNAISENRISTINKAUPPA.FI Martta Wendelinin seinäkalenteri 2015 Nostalginen kalenteri arjen kiireisiin, saatavana suomen ja ruotsinkielisenä. Martta Wendelins väggkalender 2015 Nostalgikalender för vardagsjäktet, på finska eller svenska. 14,90 € Perhekalenteri 2015 Lahjakassit Virpi Pekkalan kuvittama kaunis ja selkeä seinäkalenteri koko perheelle. Pakkaa jouluyllätykset tunnelmallisiin lahjakasseihin. Familjekalender 2015 Gåvopåsar En trevlig och tydlig väggkalender för hela familjen med illustrationer av Virpi Pekkala. Packa ner julens överraskningar i de stämningsfulla gåvopåsarna. 16,90 € 4,50 € MERKKITEKO MÄRKESGÄRNING MERKKITEKO MÄRKESGÄRNING Puuroa koko kylälle Huopapaketti perheelle Aliravitsemus altistaa monille sairauksille. Tällä Merkkiteolla lahjoitatte 30 kg veh nä ja maissijauhoja, josta saa puuroate rian kokonaiselle pienelle kylälle. Tällä Merkkiteolla annatte kuusi lämpöis tä huopaa perheelle, joka on menettänyt kotinsa luonnonkatastrofin tai levotto muuksien takia. Gröt för en hel by Ett paket filtar Klistra igen kuverten med fina märken. 8 klistermärken per ark. Många sjukdomar bottnar i undernäring. Med den här Märkesgärningen ger du 30 kg vete och majsmjöl – en mängd som räcker till julgröt för en hel liten by. Med denna Märkesgärning ger du sex stycken varma filtar åt en familj som har förlorat sitt hem i en naturkatastrof eller på grund av oroligheter. 3,50 € 10 € 24 € Puurokortti Neliökorttipakkaus + kuoret Kvadratisk kortför packning + kuvert Pakkauksessa on 8 taitekorttia (4 aihetta) + kuoret. Korteissa on tekstit Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta tai God Jul och Gott Nytt År. Innehåller 8 vikta kort (4 olika motiv) + kuvert. Med text God Jul och Gott Nytt År eller Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. Joulutarra 2014 Viimeistele viestit ihanilla kirjeen sulkijoilla. Arkissa 8 tarraa. Julklistermärken 2014 Lahjoita joulutervehdyksen avulla! Kortin hinta sisältää lahjoituksen Punai sen Ristin katastrofirahastoon. Jos kortin mukana haluaa kuoren, se veloitetaan erikseen. Grötkort Bidra med en julhälsning! Ett kort som inbegriper ett bidrag till Röda Korsets katastroffond. Om ett kuvert önskas med kortet debiteras det skilt. 10 € Jäsenetu Medlemserbjudande 10 % 8€ Punainen Risti aloittaa adressien tekstauspalvelun 1.11. Adressien tekstaus- ja toimitustilaukset tehdään verkkokaupasta punaisenristinkauppa.fi tai puh. 020 701 2211/myynti. Röda Korset lanserar en textningstjänst för adresser 1.11. Beställning av textning och leverans av adresser sker via webbutiken rodakorsbutiken.fi eller tfn 020 701 2211/försäljning.
RODAKORSBUTIKEN.FI Kestopussit hedelmille ja vihanneksille Sydän Hjärta HätäApu NödHjälp Vaihda kertakäyttöiset muovi pussit kestopusseihin ja teet joka päivä ekoteon. Pakkauk sessa 3 pussia. 4€ 4€ Hållbar påse för grönsaker och frukt Ekologisuutta kotiin & keittiöön Ekologiskt i hem & kök Kompostoituvat keittiörätit tiskipöydän piristykseksi. Komposterbara kökstrasor piggar upp diskbänken. Byt ut engångspåsar av plast mot hållbara påsar så gör du en ekologisk gärning varje dag. Förpackningen innehåller 3 påsar. 6,90 € Avuksi keittiössä Pannunalunen Pannunderlägg Kannet auki vähälläkin voimalla. 10 € Behändigt i köket Öppna burkar med mindre styrka. Huopavati Filtfat Purkinkannenavaaja Öppnare för konservburk 23 € 5,90 € Kotimaista designia joulukattaukseen Inhemsk design för juldukningen Lastukori Pärtkorg Persoonalliset tuotteet on valmistanut Verso Design. Produkterna med det där lilla extra produceras av Verso Design. Metallikannen avaaja Öppnare för burklock i metall 25,50 € 5,90 € Kotimaista käsityötä Inhemskt hantverk Hiutalepatalappu Kynttilänjalka Puinen puurokauha Vohvelikankainen patalappu on kotimaista käsityötä ja 100 % puuvillaa. Tyylikäs ja tukeva kynttilän jalka, kotimaista taontatyötä, koko 15 x 15 cm. Perinteinen puukauha on hauska lahjaidea, pituus 25 cm. Grytlappen Snöflinga Ljusstake Grötslev i trä Grytlappen i våffeltyg är inhemskt hantverk och 100 % bomull. Snygg och stadig ljusstake, inhemskt smidesarbete, storlek 15 x 15 cm. En traditionell träslev är en rolig gåva, längd 25 cm. 7€ 25 € 8,90 € Jäsenetu Medlemserbjudande 10 % TILAUSKORTTI?BESTÄLLNINGSKORT TUOTE / PRODUKT MÄÄRÄ / ANTAL KOKO / STORLEK VÄRI / FÄRG NIMI / NAMN OSOITE / ADRESS POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA / POSTNUMMER OCH -ANSTALT * Matkahuolto ilmoittaa saapuneista tilauksista tekstiviestillä. Yli 50 € tilaukset toimitetaan postiennakolla. Alle 18vuotiaalta holhoojan allekirjoitus. Tuotteiden hinnat sisältävät 0 tai 24 % ALV:n. Hintoihin lisätään toimituskulut, tuotteita rajoitettu määrä. GSM / SMS* * Matkahuolto skickar ett SMS när paketet har anlänt. Beställningar värda över 50 € le vereras mot postförskott. Målsmans underskrift för under 18åring. Priserna på varorna inne håller 0 eller 24 % MOMS. Leveranskostnaderna tillkommer priset, begränsat antal produkter.
Turvallista matkaa! Trygg på färden! Tuulilasisuoja Näy pimeässä Turvavasara Tehokkailla magneeteilla kiinnittyvä tuulilasi suoja estää lumen ja jään kiinnittymisen. Sisältää suojapussin, koko 99 x 166 cm. Laaja valikoima heijastin tuotteita. Vindruteskydd Stort sortiment olika reflex produkter. Turvavasarassa on turvavyöleikkuri, vilkkuva huomiovalo, ledlamppu ja magneetti, jolla sen voi kiinnittää vaikka konepeltiin. Sisältää paristot. Hammaren är försedd med bälteskapare, blinkande nödljus, ledlampa och magnet med vilken den kan fästas på t.ex. biltaket. Batterier ingår. Skyddet fästs med starka magneter och skyddar vindrutan från att snö och is fastnar. Inkluderar skydds påse, storlek 99 x 166 cm. 17,50 € 12 € Säkerhetshammare Heijastinliivit Aikuisille: keltainen tai musta, koot S/M, L/XL ja XXL. Lapsille: keltainen, koot 2–4 v. ja 4–6 v. Onko kodin paloturvallisuus kunnossa? Är brandsäkerheten i skick där hemma? Palovaroitin on kodin lakisääteinen turvalaite ja sammutuspeite on tehokas alkusammutusväline. En brandvarnare är lagstadgad trygghetsutrust ning i hemmet och en brandfilt är bra för första släckning. ICAS Palovaroitin + TestApuri Häkävaroitin Kidde Tarkista toimivuus tai sammuta hälytys seinään kiinnitettävästä apupainikkeesta. Sisältää asen nusohjeet ja pariston. Häkävaroitin on hyvä olla tiloissa, joissa on tulisija, kaasuliesi tai lämmitys. Sisältää asennusohjeet ja paristot. ICAS Brandvarnare + TestApuritestare Syns i mörkret Reflexväst För vuxna: gul eller svart, storlekarna S/M, L/XL och XXL. För barn: gul,storlekarna 2–4 och 4–6 år. 7,90 € Kolmonoxidvarnare Kidde Kontrollera att brandvarnaren fungerar eller stäng av larmet på hjälpknappen som kan fästas på väggen. Installationsanvisningar och batteri ingår. En kolmonoxid varnare är bra att ha utöver en brandvarnare i alla rum där det finns en eldstad, gasspis eller gasuppvärmare. Installationsanvis ningar och batteri ingår. 54 € 35 € Koirille: pieni, keskisuuri ja iso. För hundar: liten, medelstor och stor. 8,90 € Sammutuspeite Brandfilt Heijastimia koko perheelle Reflexer för hela familjen 25,50 € alk./från 3,90 € Devisysliukuesteet Jäänaskalit Taskulamppu ledvalolla Helpot kiinnittää, kannassa lisäksi turvallisuutta lisäävä heijastin. Koot S, M, L ja XXL. Varaudu heikkoihin jäihin. Pieni ja tehokas, mukana 3 kpl paristoja. Devisyshalkskydd Isdubbar Ledficklampa Akta dig för svag is. Liten och effektiv, 3 st. batterier ingår. 15,90 € 13,70 € Lätta att ta på, med behändig reflex på hälpartiet. Storlek S, M, L och XXL. 25 € SPR MAKSAA POSTIMAKSUN FRK BETALAR PORTOT i iken.f rsbut o k a d ro Tee tilauksesi Gör din beställning myynti@punainenristi.fi tai oheisella tilauskortilla. myynti@rodakorset.fi eller med bifogat beställningskort. punaisenristinkauppa.fi rodakorsbutiken.fi SUOMEN PUNAINEN RISTI INFO: AM4 TUNNUS: 5001674 00003 VASTAUSLÄHETYS
TATU BLOMQVIST Pertti Torstila keräsi Nälkäpäivänä Helsingissä. Lahjoittajana osallis tui eversti evp. Antero Leirimaa, puheenjohtajan tuttu nuoruus vuosilta. Ordförande Pertti Torstila var en av hungerdagsinsamlarna i Helsingfors i år. Givare är överste i a. Antero Leirimaa, en gammal bekant. rvoista A tinkimättä Suomen Punaisen Ristin uusi puheen johtaja Pertti Torstila kantaa huolta hädän alaisten asemalla politikoimisesta. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN S UOMEN PUNAISEN RISTIN uusi puheenjohtaja Pertti Torstila, 68, on nyt totutellut uuteen luottamustehtäväänsä muutaman kuukauden. Kesällä Turun yleiskokouksessa puheenjohtajaksi valittu pitkän linjan diplomaatti puhkui intoa uudesta haasteestaan. Innostus ei vaikuta laantuneen Nälkäpäivänä Helsingin Kampin keräyskeskuksella, josta puheenjohtaja kuittaa keräysliivit Eva-rouvansa kanssa. – Turun yleiskokous teki minuun kovan vaikutuksen, se vapaaehtoisten voima ja määrä oli todella innostavaa, Torstila sanoo. Turun jälkeen uusi puheenjohtaja on ehtinyt vierailla Punaisen Ristin merkeissä jo Hämeen, Länsi-Suomen ja Satakunnan piireissä. Marraskuussa hän tapaa kansainvälisen Punaisen Ristin johdon Genevessä ja joulukuussa pohjoismaiset johtajat Tukholmassa. Tarkoitus on jatkaa kentän kiertämistä niin paljon kuin suinkin. – Kaikissa osastoissa en voi luvata käyväni, se olisi tässä järjestössä aika kova haaste, mutta niin paljon kuin ehdin, Torstila naurahtaa. K Ä ÄNNÄ ?? 4?/?2014 hjälpens värld avun maailma 31
”? Asenteiden koventumisen, suvaitsemattomuuden ja rasismin tauti ei saa levitä. ” PERTTI TORSTIL A Hän sanoo jopa hiukan yllättyneensä, miten paljon aikaa Punaisen Ristin parissa on ensimmäisinä kuukausina vierähtänyt. – Mutta mielelläni minä olen sen tehnyt. Tämä on valtavan kiehtovaa hommaa. Meidän vapaaehtoisemme ja työntekijämme ovat niin hienoa sakkia, että se antaa voimaa. Keväällä ulkoministeriöstä 43 vuoden palveluksen jälkeen eläkkeelle jäänyt Torstila muistuttaa, että hänellä on Punaisessa Ristissä käynnissä vasta sisään ajovaihe. Eniten opeteltavaa puolet elämästään ulkomailla asuneella kansainvälisen politiikan konkarilla on luonnollisesti kotimaan kentällä. – Kiinnostukseni kansainvälisiin asioihin säilyy, mutta kotimaan toiminta ansaitsee aivan yhtä paljon huomiota. Minulle Oulun varhaisnuorisokeskus ja Mynämäen ystäväpalvelu ovat aivan yhtä tärkeitä kuin avustustyö Ghanassa ja Syyriassa. – Täytyy muistaa, että 80 prosenttia väestämme tekee työtä kotimaassa. He saavat harvoin samanlaista näkyvyyttä kuin kansainväliset kriisit ja katastrofit, koska media rakastaa suuria aiheita. Meidän tehtävämme on nostaa heitä esiin. Paluu juurille Kansainvälistä osaamistaan Torstila on päässyt hyödyntämään jo monta kertaa. Maailmalla on käynnissä useita kriisejä, joita yhdistää äärimmäinen vakavuus: Ukrainan tilanne, valtioiden rajat ylittävä Syyrian sisällissota, Länsi-Afrikan historiallisen tuhoisa Ebola-epidemia. Kriisistä alkoi myös Torstilan oma ura lähes 50 vuotta sitten. Kipinä kansainvälisiin tehtäviin syttyi, kun nuori reservin luutnantti värväytyi 1966 Yhdistyneiden kansakuntien UNFICYP-rauhanjoukkoihin Kyprokselle. – Se oli hämeenlinnalaispojan ensimmäinen kosketus kansainvälisyyteen. Tiedustelujoukkueen johtajana työ oli läheistä kanssakäymistä sekä kreikkalaisen että turkkilaisen puolen kanssa. Kiersimme kylissä sondeeraamassa tunnelmia ja yritimme aistia, onko ilmassa levottomuuksia. Siinä näki ne jännitteet hyvin läheltä. Virkaurallaan Torstila toimi muun muassa ulkoministeriön poliittisen osas32 Pertti Torstilan kansainvälinen ura alkoi YK-joukoissa Kyproksella 1966. – Punaisen Ristin myötä palaan tavallaan alkuun, takaisin kentälle, hän sanoo. Pertti Torstilas internationella karriär började i FN-trupperna på Cypern 1966. – I Röda Korset blir cirkeln på sätt och vis sluten, jag återvänder tillbaka till fältet, säger han. ton päällikkönä, alivaltiosihteerinä ja viimeiset kahdeksan vuotta valtiosihteerinä. Suurlähettiläänä asemapaikkoja olivat Wienin ETYK-edustusto, Budapest, Zagreb ja Tukholma. – Tavallaan näen nyt palanneeni Punaisen Ristin myötä takaisin elämänkaareni alkuun. Tämä työ tuo minut neuvottelupöydistä takaisin kentälle ja ihmisten pariin. Suomen Punaisen Ristin työtä myös maailmalla seurannut Torstila näkee järjestön aseman kansainvälisessä liikkeessä kokoaan suurempana. – Vaikka Suomi on pieni maa, olemme liikkeen sisällä erittäin arvostettu jäsen. Koulutettujen avustustyöntekijöiden reservimme on ainutlaatuinen liikkeen sisällä, ja kansainvälinen auttamisvalmiutemme on huippuluokkaa. Hätää ei saa politisoida Maailmalla on näkynyt viime vuosina merkkejä humanitaarisen avun lisääntyvästä politisoitumisesta. Se on kehityssuunta, jota Punaisen Ristin tulee Torstilan mielestä kaikin voimin vastustaa. – Hädänalaisten ihmisten hyväksikäyttäminen itsekkäiden poliittisten tavoitteiden ajamiseksi on asia, jota ei voi sallia. Politisoitumisen torjuminen ja nostaminen esiin on Punaisen Ristin velvollisuus. Se on kuitenkin kaikkea muuta kuin yksinkertainen tehtävä. Entistä harvempi konflikti on enää perinteinen valtioiden välinen selkkaus, jollaisia varten esimerkiksi Geneven sopimukset on alun perin laadittu. Pikemminkin nykypäivän konfliktit muistuttavat pelilautaa, jolla häärää useita erilaisia pelaajia. Humanitaariset ja sotilaalliset toimet kietoutuvat ja niitä myös kiedotaan tahallaan toisiinsa. – Koska konfliktit ovat muuttaneet muotoaan, vanhat säännöt istuvat niihin huonosti. Onko avun politisoitumisesta edes mahdollista päästä eroon? Entä jos kansainvälinen politiikka käy niin kovaksi peliksi, että se kieltäytyy sopeutumasta humanitaarisiin vaatimuksiin puolueettomasta avusta? Torstila pohtii. Pelissä ovat myös Punaisen Ristin keskeiset arvot. Vaarana on, että pitäessämme kiinni ehdottoman puolueetto- avun maailma hjälpens värld 4?/?2014 Kuka? PERTTI TORSTILA ?? Syntynyt: 13.2.1946 Luonetjärvellä ?? Perhe: puoliso Eva Torstila, kaksi aikuista lasta ?? Uran varrelta: Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja 2014–, valtiosihteeri ulkoministeriössä 2006–14, Suomen suurlähettiläs Ruotsissa 2002–06, alivaltiosihteeri 2000–02, poliittisen osaston päällikkö 1996– 2000, suurlähettiläs Unkarissa ja Kroatiassa 1992– 96, ulkoasiainhallinnon palveluksessa 1970–2014 ?? Koulutus: VTK Helsingin yliopistosta 1970, Ranskan hallintokorkeakoulu ENA 1980–81 muuden vaatimuksesta käännämme selkämme niille, jotka tarvitsevat apua. – Olemmeko niin puolueettomia, että käännämme katseemme pois, kun hädänalaisia sorretaan? Olemmeko hiljaa, kun ihmisoikeuksia rikotaan? Miten pitkälle voimme joustaa muista periaatteistamme varjellaksemme puolueettomuutta? – Nämä ovat vaikeita kysymyksiä, joihin minulla ei ole valmista vastausta. Niitä on kuitenkin uskallettava pohtia, sillä me tulemme törmäämään niihin yhä useammin. Kaikkien panosta tarvitaan Hädänalaisten auttamisen politisoiminen on todellisuutta myös Suomessa. Poliittisia avauksia on kuultu esimerkiksi kehitysavun rahoituksen muuttamisesta vapaaehtoisiin lahjoituksiin perustuvaksi ja humanitaarisen maahanmuuton lopettamiseksi. Suomen Punaisen Ristin kannalta ratkaistavana ovat samat periaatteelliset kysymykset kuin kansainvälisillä kentillä. Punainen Risti on poliittisesti sitoutumaton järjestö, mutta puolueettomuus on vain yksi periaatteistamme. Yhtä lailla olemme sitoutuneet inhimillisyyteen ja tasapuolisuuteen.
Värderingarna till heders Finlands Röda Kors ordförande Pertti Torstila vill inte se någon plocka politiska poäng på andras nöd. JUSSI VIERIMA A Torstila toivoo rohkeutta yhteiskunnalliseen keskusteluun. – Esimerkiksi kehitysavun rahoittaminen pelkästään lahjoitusvaroin ei ole mitenkään mahdollista niin kauan kuin Suomi haluaa olla pohjoismainen sivistysvaltio ja pitää kiinni kansainvälisistä sitoumuksistaan. Paljon on jo tingitty. – Suomessa auttamisen politisoitumisen vaara tulee vahvimmin esille juuri kysymyksissä maahanmuutosta ja kehitysyhteistyöstä. Punaisen Ristin pitää olla tiukkana arvoistaan. Asenteiden koventumisen, suvaitsemattomuuden ja rasismin tauti ei saa levitä. Inhimillisyyden puolustamisen ohella Torstila nimeää Punaisen Ristin kotimaan tehtäväkentän suureksi haasteeksi ikärakenteen muutoksen. Eläkeikäisen väestön kasvu työikäisten samalla vähentyessä on iso yhteiskunnallinen työmaa sekä sosiaalisesti että taloudellisesti. Ikääntyvä väestö ei ole pelkkä rasite. Eläkeläisissä on myös valtava potentiaali. – Tämä yli 65-vuotiaiden porukka, johon itsekin kuulun, ei saa vetäytyä yhteiskunnan takariviin. Mahdollisimman monen meistä pitää pysyä eturivissä, kantaa vastuuta yhteisistä asioista ja auttaa esimerkiksi niitä ikätovereitaan, jotka ovat heikommassa kunnossa, Torstila sanoo. – Tässä porukassa on paljon potentiaalia myös Punaisen Ristin toimintaan, jos me vain osaamme sen hyödyntää. Torstila kannustaa suomalaisia muutenkin aktiiviseen kansalaisuuteen. Meillä on helposti tapana jäädä odottamaan, että valtio ja viranomaiset ratkaisevat ongelmat puolestamme. Jokaisen panosta tarvitaan täydentämään yhteiskunnan palveluita ja rakentamaan turvallisempaa Suomea erityisesti vaikeina aikoina. Ja vaikeata aikaa elämme nyt. – Kaikki tämän maan yhteiskunnalliset huolet ovat meidän huoliamme ja Suomen Punaisen Ristin huolia. Suomi tarvitsee vapaaehtoisia, vanhoja ja nuoria, jotka ovat sisäistäneet John F. Ken nedyn kuuluisan lauseen: ”Älkää kysykö, mitä maanne voi tehdä teidän hyväksenne – kysykää, mitä te voitte tehdä maanne hyväksi.” – Sitä henkeä on Punaisen Ristin väessä, ja sitä meidän pitää pystyä tartuttamaan myös niihin suomalaisiin, jotka eivät vielä ole mukana. ? V ID FINL ANDS RÖDA KORS stämma i Åbo valdes Pertti Torstila, 68, till ordförande. Under Hungerdagen kvitterar han ut en insamlingsbössa i Kampen i Helsingfors. Intresset för det nya förtroendeuppdraget håller i sig. – Stämman i Åbo gjorde ett stort intryck på mig, den styrka som ett sådant antal frivilliga utgör är inspirerande, säger Torstila. Efter stämman har den nya ordföranden redan hunnit besöka Tavastlands, Västra-Finlands och Satakunta distrikt. I november träffar han internationella Röda Korsets ledning i Genève och i december står en nordisk rödakorsledarträff i Stockholm i tur. Han planerar att fortsätta röra sig så mycket som möjligt på fältet. – Jag kan inte lova att hälsa på i alla avdelningar, det skulle vara för mycket i en så här stor organisation, men så mycket jag hinner. Torstila gick i våras i pension från utrikesministeriet, han slutade som statssekreterare efter 43 år i huset. Han konstaterar att han nu håller på och lär sig hur allt fungerar i Röda Korset. Efter åren som diplomat är det förstås verksamheten i hemlandet han har mest att lära sig om. – Mitt intresse för internationella frågor har inte försvunnit, men verksamheten här hemma förtjänar lika mycket uppmärksamhet. Ett barnoch ungdomscentrum i Uleåborg är precis lika viktigt som biståndsarbetet i Ghana. – Vi måste komma ihåg att 80 procent av våra människor jobbar i hemlandet. De får sällan samma synlighet som internationella katastrofer, så det är vårt jobb att lyfta fram dem. Inte politisera nöden I världen kan man se tecken på att det humanitära biståndet blir allt mer politiserat. Det är en utveckling som Röda Korset enligt Torstila bör motarbeta av all kraft. – Att utnyttja nödställda människor för att nå själviska politiska mål är något vi inte kan tillåta. Det är vår skyldighet att bekämpa sådant. Den uppgiften är ändå allt annat än enkel. Allt färre konflikter är i dagsläget traditionella mellanstatliga konflikter, sådana som man hade i åtankte till exempel när Genèvekonventionerna skrevs. Humanitära och militära åtgärder blandas ihop och kopplas också ibland samman avsiktligt. – Eftersom konflikterna har bytt form passar de gamla reglerna dåligt. Går det ens att frigöra sig från en politisering av biståndet? Tänk om den internationella politiken blir ett så hårt spel att man vägrar anpassa sig efter humanitära krav om neutralt bistånd? spekulerar Torstila. På spel står också Röda Korsets centrala värderingar. Det finns en risk att vi vänder ryggen åt människor som behöver hjälp om kravet på neutralitet är absolut. – Är vi så neutrala att vi vänder bort blicken när människor i nöd utsätts för förtryck? Hur långt kan vi tumma på våra andra principer för att försvara neutraliteten? – Det är svåra frågor och jag har inga färdiga svar. Men vi måste våga tänka i de här banorna. För de här problemen kommer vi att stå inför allt oftare. Allas insats behövs Att det gått politik i att hjälpa nödställda är verklighet även i Finland. Det har framförts politiska förslag t.ex. om att finansiera utvecklingsbistånd med frivilliga bidrag och om att sluta ta emot flyktingar på humanitära grunder. För Finlands Röda Kors del handlar de här frågeställningarna om samma principiella frågor som har aktualiserats ute i världen. Röda Korset är en politiskt obunden organisation, men humanitet är en av våra principer, liksom neutraliteten. Torstila manar därför till engagemang i samhällsdebatten. – Till exempel att finansiera utvecklingsbiståndet bara med donationsmedel är en helt omöjlig tanke så länge Finland vill höra till den nordiska gemenskapen och hålla fast vid sina internationella förpliktelser. – I Finland kommer faran för politisering mest fram just i frågor kring invandring och utvecklingssamarbete. Röda Korset måste stå på sig och försvara sina värderingar. Vi får inte låta den sjukdom som är hårdare attityder, intolerans och direkt rasism sprida sig, Bland Röda Korsets största utmaningar här hemma nämner Torstila inte bara vikten av att försvara humaniteten utan också förändringen i åldersstruktur. Befolkningen i pensionsålder ökar medan antalet finländare i arbetsför ålder minskar och det innebär en hel del jobb, både i sociala frågor och ekonomiskt. Men i pensionärerna finns också en enorm potential. – Den här gruppen på 65+, som jag själv hör till, får inte dra sig tillbaka ur samhället. Så många som möjligt av oss måste ta ansvar för det allmänna och till exempel hjälpa jämnåriga som har det sämre ställt. Även i övrigt manar Torstila finländarna att vara aktiva medborgare. Vi blir lätt och väntar att staten och myndigheterna ska lösa problemen för oss, men allas insats behövs för att komplettera den service samhället erbjuder och bygga upp ett tryggare Finland – i synnerhet i svårare tider. – Finland behöver volontärer, unga och gamla, som har tagit till sig John F. Kennedys kända ord: "Fråga inte vad ert land kan göra för er – fråga vad ni kan göra för ert land." – Den inställningen finns bland rödakorsare och det ska vi kunna smitta av oss på andra finländare, som inte är med oss än. ? 4?/?2014 hjälpens värld avun maailma 33
Tavoitteena Suomen siistein n Tehtävä: naamioi kaveri jääkarhuksi sidetarpeita käyttäen niin, ettei omia vaatteita näy yhtään! Hullu ensiapurasti ei ollut ainoa asia, joka sai mielikuvituksen valloilleen Punaisen Ristin nuorten vuosikokouksessa. 1 TEKSTI PAUL A PIHL AVA KUVAT LEENA KOSKEL A M ILLAINEN ON sinun paras kokemuksesi Punaisessa Ristissä? Vastausta ei tarvinnut kauan miettiä, kun Jollas-instituutin sali täyttyi jo iloisesta puheensorinasta. Nuorten vuosikokouksen toinen päivä oli juuri alkanut, ja yli sata nuorta pääsi muistelemaan parhaita hetkiään Punaisessa Ristissä. Eri puolilta Suomea tulleet nuoret kokoontuivat Helsinkiin 3.–5.10. Kokouksessa oli käsiteltävänä paljon painavia asioita. Yksi tärkeimmistä oli valtakunnallisen nuorisotoimikunnan uusien jäsenien valitseminen. Ensimmäistä kertaa uusista jäsenistä äänestettiin. Nuorten vuosikokous esitti valtakunnallisen nuorisotoimikunnan jäseniksi Hanna Åkerlundia Ahvenanmaan, Tomi Malista Savo-Karjalan, Julia Mettovaaraa Oulun, Joonatan Juhajokea Varsinais-Suomen ja Noora Magdia Helsingin ja Uudenmaan piiristä. Nuorisotoimikunnan puheenjohtajaksi esitettiin Turun yleiskokouksessa hallituksen varapuheenjohtajaksi valittua Otto Karia ja varapuheenjohtajaksi Laura Mustaa Hämeen piiristä. Punaisen Ristin hallitus hyväksyi esityksen lokakuun kokouksessaan. Nuoret osaksi kaikkea toimintaa Nuoret päättivät vuosikokouksessa myös aloitteista ja ponsista eli muutos- sekä kehitysehdotuksista, jotka uusi nuorisotoimikunta saa käsiteltäväkseen. Aloitteita syntyi erityisesti siitä, miten nuoria pitäisi tukea ja innostaa Punaisen Ristin toimintaan. Puheenjohtaja Otto Kari painottaa, että nuoret tulisi ottaa osaksi kaikkea Punaisen Ristin toimintaa – ei vain nuorten omaan toimintaan. 34 avun maailma hjälpens värld – Ei riitä, että nuorille tarjotaan tekemistä. Heillä pitää olla mahdollisuus vaikuttaa toimintaan ja muokata siitä itsensä näköistä. Meidän tulee tarjota tilaisuuksia myös lyhytkestoiseen toimintaan, joka on sekin arvokasta, Kari muistuttaa. Puheenjohtajan paikalta väistyvän Eero Rämön mielestä on tärkeää pohtia nuorisotoiminnan lähtökohtia. Miten esimerkiksi autetaan ennaltaehkäisevää nuorisotyötä tai syrjäytyviä nuoria? Toimintaa pitäisi suunnitella avunsaajan näkökulmasta. – Paras tapa tempaista nuori mukaan on tarjota hänelle toimintaa, josta nuori saa iloa ja kokemusta toisen auttamisesta. Meidän pitää uskoa riittävästi itsekin siihen, että Punaisen Ristin nuorisotoiminta on siisteintä mitä on. Jos se ei ole sitä, toimintaa pitää muuttaa niin, että siitä tulee parasta, Rämö sanoo. Itä-Helsingin osastossa aktiivisesti 4?/?2014 Jutta Linna 1 (vas.) ja Katri Salo paketoivat Roosa Takalan ensiapurastilla. Vid en första hjälpen-kontroll lägger Jutta Linna (t.v.) och Katri Salo förband på Roosa Takala. Otto Kari (vas.), S enja Multala ja Eero Rämö toivovat nuoria mukaan kaikkeen toimintaan. 2 Otto Kari (t.v.), Senja Multala och Eero Rämö vill se ungdomar engagerade i all verksamhet. toimivan Senja Multalan toiveena on, ettei tulevaisuudessa olisi enää tarvetta erilliselle nuorisotoiminnalle, vaan nuoret olisivat luontevasti mukana kaikessa Punaisen Ristin toiminnassa. – Oleellista on, että nuorille tarjotaan heille itselleen sopivaa toimintaa, eikä heitä houkutella mukaan vain sen perusteella, millaista toimintaa jo järjestetään. Multala on ollut Punaisen Ristin vapaaehtoinen noin kolme vuotta. Oman näköinen toiminta on innostanut hänet pysymään mukana. – Sain aloittaa ystävätoiminnassa tytöille suunnatun Voimaneidot-ryhmän, jonka tarkoitus on voimaannuttaa nuoria ja kasvattaa heidän itseluottamustaan. On hienoa olla vapaaehtoisena Punaisessa Ristissä, koska kaikki järjestön perusperiaatteisiin sopiva toiminta on mahdollista. Jos intoa riittää, niin voi suunnitella lähes mitä tahansa, Multala innostaa.
n?uorisotoiminta 2 3 Mål: Finlands bästa ungdoms verksamhet Röda Korsets unga lät fantasin flöda under sitt årsmöte i Helsingfors. V 4 Tien Nguyen 3 sai pyörätuolikisassa kyytiä Kristiina Koskelta. Det går undan för Tien Nguyen och Kristiina Koski i rullstolsracet. Vuosikokous4 kuulumisia jaettiin ahkerasti sosiaalisessa mediassa. Årsmötet syntes också på sociala medier. Tiiviimpää yhteistyötä Vuosikokouksessa järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa Open Space -tilaisuus, jossa jokainen nuori pääsi keskustelemaan kokouksessa päätettävistä asioista. Nuoret saivat itse valita teemoja, joista sitten keskusteltiin pienryhmissä. – Meillä on hyviä aloitteita, joita on päässyt käsittelemään vain pieni äänioikeutettujen ryhmä. Halusimme antaa kaikille mahdollisuuden kommentoida erityisesti nyt, kun meillä on suuria asioita käsiteltävänä, kuten nuorisotoiminnan linjaus ja kouluyhteistyölinjaus. Nuorten pitää saada ottaa kantaa, ja kynnyksen siihen pitää olla mahdollisimman matala, Otto Kari toteaa. Moni kokoukseen tulleista nuorista toivoi osastojen ja valtakunnallisen nuorisotoimikunnan tiiviimpää yhteistyötä. Aihe synnytti keskustelua myös Open Spacen aikana. Det viktiga är ? ” att den verksam- het som erbjuds ungdomar är sådan som passar dem. ” Oleellista on, että ”?nuorille tarjotaan heille itselleen sopivaa toimintaa, ei vain sitä mitä jo järjestetään. ” SENJA MULTAL A – Toivon, että yhteistyötä piirien nuorisotoimikuntien kanssa lisättäisiin. Uuden nuorisotoimikunnan tavoitteena on matkustaa entistä enemmän Helsingin ulkopuolella. Se tuo toimintaan avoimuutta, ja pääsemme keskustelemaan paikallisen nuorisotoimikunnan ja nuorisotoimen kanssa, Kari kertoo. ? Mukaan nuorisotoimintaan: www.punainenristi.fi/nuoret ID RÖDA KORSETS ungas årsmöte 3–5.10 behandlade deltagarna många tunga frågor. En av de viktigaste var valet av nya medlemmar till den riksomfattande ungdomskommittén: för första gången ordnades omröstning i frågan. De ungas årsmöte beslöt att rekommendera följande personer till riksomfattande ungdomskommittén: Hanna Åkerlund från Ålands, Tomi Malinen från Savolax-Karelens, Julia Mettovaara från Uleåborgs, Joonatan Juhajoki från Egentliga Finlands och Noora Magdi från Helsingfors och Nylands distrikt. Till ordförande för ungdomskommittén föreslog årsmötet Otto Kari, som vid stämman i Åbo valdes till vice ordförande för Röda Korsets styrelse, och till vice ordförande föreslogs Laura Musta från Tavastlands distrikt. Årsmötets förslag godkändes vid Röda Korsets styrelsemöte i oktober. Vid årsmötet g jordes flera initiativ för hur man kunde stöda och inspirera SENJA MULTAL A ungdomar att engagera sig i Röda Korset. Ordförande Otto Kari framhåller att unga bör vara en del av all verksamhet inom organisationen. – Det räcker inte att man ger unga något att göra. De måste få möjlighet att påverka verksamheten och göra den till sin. Vi måste ge möjlighet för folk att engagera sig kortvarigt, för det är också värdefullt, framhåller Kari. Avgående ordförande Eero Rämö tycker det är viktigt att fundera på utgångspunkterna för ungdomsverksamheten. Hur hjälper man till exempel förebyggande ungdomsarbete eller unga som riskerar att bli utslagna? Verksamheten bör planeras med utgångspunkt i hjälpmottagaren. – Det bästa sättet att rycka med en ung människa är att erbjuda verksamhet som ger glädje och känslan av att hjälpa andra. Vi måste själva tro tillräckligt på att Röda Korsets ungdomsverksamhet är den överlägsen. Om det inte är det så måste vi ändra på verksamheten så att den blir den bästa, säger Rämö. Senja Multala är aktiv i Itä-Helsingin osasto i Helsingfors och hon hoppas att det i framtiden inte behövs en skild ungdomsverksamhet, utan att unga på ett naturligt sätt deltar i all rödakorsverksamhet. – Det viktiga är att den verksamhet som erbjuds ungdomar är sådan som passar dem och inte att man lockar med dem bara på basis av den verksamhet som redan finns. Gå med i ungdomsverksamheten: www.rodakorset/unga 4?/?2014 hjälpens värld avun maailma 35
FILIPPIINEILL Ä Uuteen alkuun Haiyan-myrskyn tuhoamat kodit ja elinkeinot nousevat Punaisen Ristin tuella Filippiineillä. TEKSTI SANNA RA KUVAT TATU BLOMQVIST 1 M ercy Estosanin, 36, vuoren rinteeseen rakennetusta kodista on upea merinäköala. Palmupuiden lomassa näkyy olkikattoisia taloja ja pyykkiä kuivumassa. Meri kimmeltää auringossa, hiekka hohtaa valkeana. Idyllin särkevät talojen rauniot ja hätäisesti aaltopellistä kyhätyt asumukset. Ne muistuttavat viime vuoden marraskuun 8. päivästä, jolloin tänne Samarin saarelle Itä-Filippiineillä iski voimakkain koskaan asutulle alueelle rantautunut myrsky, supertaifuuni Haiyan. Ennen myrskyä Estosani asui kalastajamiehensä ja kahdeksan lapsensa kanssa alhaalla rannalla, lähempänä merta. – Se oli elämäni pelottavin kokemus. Aallot olivat todella korkeita. Pelkäsin, että meri vie lapseni. Kiipesimme vuorelle korkeimpaan paikkaan turvaan, Estosani kertaa traumaattisia tapahtumia kaksivuotias kuopuksensa Jay sylissään. Kun vesi vetäytyi, kodin paikalla oli vain kasa romua. Suurperhe asui ensin serkun luona. – Emme halunneet olla vaivaksi, joten keräsimme romusta metallilevyä ja puuta ja yritimme rakentaa niistä talon. Asuimme hökkelissä seitsemän kuukautta, Estosani kertoo. 36 avun maailma hjälpens värld Kesällä perhe valittiin avunsaajaksi Suomen Punaisen Ristin ja ECHO:n rahoittamassa jälleenrakennushankkeessa, jonka kautta 200 perhettä saa uuden, taifuunin kestävän kodin. Lisäksi 600 perheelle myönnetään avustusta – käteistä ja rakennustarvikkeita – osittain tuhoutuneen asunnon korjaamiseen. Hankkeessa ovat mukana myös Espanjan ja Saksan Punaiset Ristit. Uusien talojen pinta-ala on 18 neliötä ja ne rakennetaan kookospuusta. – Taifuunin kaatamia puita oli paljon, joten niitä ei kannattanut haaskata, Punaisen Ristin avustustyöntekijä Indra Eckstein sanoo. Yhden jykevän talon nostattamiseen menee kuusi päivää. Rakennukset seisovat tulvan varalta sementtipylväillä. – Talo on asukkaille tie parempaan elämään. Kun ei tarvitse koko ajan miettiä asuntoasioita, on paremmat mahdollisuudet lähettää lapsi kouluun tai etsiä työtä. Mercy Estosanin perhe rakensi oman talonsa isovanhempien omistamalle maalle. – Olen hyvin tyytyväinen taloon, hän sanoo ja vie käden vatsalleen. Yhdeksäs lapsi on tulossa. 4?/?2014 Mercy Esto 1 sani iloitsee uudesta myrskynkestävästä kodistaan. Mercy Estosani är glad åt sitt nya stormsäkra hem. Rogelio 2 Gravoso sai Punaisen Ristin kautta kirvesmiehen koulutuksen. Rogelio Gravoso utbildades till snickare av Röda Korset. Vapaaehtoinen Aron M olina auttaa Haiyan- myrskyn uhreja. 3 Volontären Aron Molina hjälper offren för tyfonen Haiyan. Kalastajasta kirvesmieheksi Santa Ritan kylän raitilla kaikuvat vasaroinnin ja sahaamisen äänet. Rogelio Gravoso, 61, on joukon vanhimpia, mutta hän on opetellut kirvesmiehen taidot vasta hiljattain. – Olin maanviljelijä ja kalastaja, mutta Haiyan tuhosi viljelykseni ja veneeni. En enää tiennyt mitä tehdä, hän kertoo ja katsoo rinteeseen, jossa ennen kasvoi banaani- ja kookospuita. Kylän 156 talosta vain 16 säilyi myrskyssä ehjänä. Osana Punaisen Ristin jälleenrakennushanketta 100 henkeä saa kirvesmiehen koulutuksen. Gravoso oli tehnyt jonkin verran puusepäntöitä aikaisemminkin, mutta koulutus tuli tarpeeseen. – Osaan nyt rakentaa vankemman, myrskynkestävän talon. Koulutuksesta saadun todistuksen ansiosta voin hakea töitä myös muualta, hankkeessa työskentelevä Gravoso kertoo. – Nyt pystyn ruokkimaan perheeni. Hankkeen insinööri Mark Rudd Abe jo kertoo pitävänsä työskentelystä kylän miesten kanssa. Kunkin talon rakentamisesta vastaa 4–5 miehen ryhmä. – Opetan heille, kuinka puu sahataan ja osat liitetään yhteen. Viiden talon ra-
Haiyan käynnisti suuroperaation 2 3 kentamisen jälkeen heitä ei enää tarvitse neuvoa. Avun turvin Gravoso on päässyt pahimman yli. Veri vetää kuitenkin merelle. Elinkeinonsa menettäneet kalastajat ovat saaneet Filippiinien valtiolta veneen ja verkkoja. – Sunnuntaisin meillä on vapaapäivä, ja silloin minusta tulee taas kalastaja. Ananaksia avustusrahalla Satokauden ensimmäinen ananas on pian valmis poimittavaksi Roganin perheen pienviljelmällä Ogsipin kylässä Panayn saarella. Seitsemänkymppinen pariskunta kitkee rikkaruohoja ja tutkii munakoisojen, banaanipuiden ja bataattien kuntoa. Kaikki on istutettu uudelleen Haiyanin pyyhkäistyä kaiken mennessään. – Meillä ei ollut syötävää eikä elinkeinoa. Aluksi saimme ruokaa naapureiltamme ja lainasimme heiltä rahaa. Sen jälkeen saimme apua Punaiselta Ristiltä, Estifana Rogan kertoo. Täällä Aklanin maakunnassa Suomen Punainen Risti antoi 670 perheelle käteisavustuksen, jolla haluttiin tukea kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ole- Yli 6 000 ihmistä menehtyi ja noin neljä miljoonaa menetti kotinsa taifuuni Haiyanissa marraskuussa 2013. Suomen Punaisen Ristin katastrofirahaston Haiyan-keräys tuotti 1,93 miljoonaa euroa. Lisäksi ulkoministeriö myönsi avustustyöhön 1,28 miljoonaa ja EU:n humanitaarisen avun pääosasto ECHO 524 000 euroa. Katastrofirahaston varoja on käytetty Aklanin maakunnan jälleenrakennusohjelmaan ja elinkeinojen tukemiseen. Lisäksi tuhoalueelle on lähetetty Punaisen Ristin kansainvälisen liiton IFRC:n kautta varastotelttoja, moskiittoverkkoja ja pressuja. Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n kautta on tuettu paikallisten terveysasemien korjaamista ja lähetetty alueelle avustustarvikkeita. Ulkoministeriön tukea on käytetty Balangigan terveyskeskuksen rakentamiseen ja materiaaliapuun IFRC:n kautta. ECHO:n ja katastrofirahaston varoja on ohjattu Länsi-Samarin jälleenrakennukseen. vien perheiden toimeentuloa. Avunsaajien valinnassa käytettyjä kriteereitä olivat esimerkiksi korkea ikä, yksinhuoltajuus, lapsiluku sekä vammaisen perheenjäsenen huoltajuus. Roganin pariskunta huolehtii kotona asuvasta aikuisesta pojastaan, jolla on Downin syndrooma. He käyttivät 10 000 peson (noin 175 euroa) avustuksen taimien ja lannoitteiden ostoon. – Saamme hyvän sadon ananaksista ja banaaneista. Niistä saa markkinoilla parhaan tuoton, Bermijo Rogan kertoo. Rahasta yritetään säästää myös seuraavan myrskyn varalle. Filippiinit on yksi maailman katastrofiherkimmistä maista. Koska Aklan on vuoristoinen maakunta, matka avunsaajien luokse voi kestää. Matkaa tehdään mopolla, kävellen ja välillä jokien yli bambulautalla. – Tänään kävelimme pari tuntia avunsaajan luokse. Joskus saattaa mennä kuusikin, 22-vuotias Punaisen Ristin vapaaehtoinen Aron Molina kertoo. Hänen tiiminsä tehtävänä on tavata Haiyanista kärsineitä avunsaajia ja seurata, miten avustusrahat on käytetty. – Yleensä ihmiset ovat erittäin kiitollisia – ja me olemme kiitollisia, koska näemme onnen heidän kasvoillaan. ? En ny början Hem och näringar som förstördes av tyfonen Haiyan återuppstår i Filippinerna med stöd av Röda Korset. M ercy Estosani, 36, har en otroligt vacker havsutsikt från sitt hem på en bergssluttning. Havet blänker i solen, sanden är skinande vit. Det idylliska landskapet störs av husruiner och hoprafsade boningar av korrugerad plåt. De påminner om vad som hände här den åttonde november förra året. Då drabbades ön Samar i östra Filippinerna av supertyfonen Hayian, den kraftigaste storm som någonsin har uppmätts i bebodda trakter. Före stormen bodde Estosani och hennes man, som är fiskare, och deras åtta barn nere på stranden. – Det var den mest skrämmande upplevelsen i mitt liv. Jag var rädd att havet tar mina barn. Vi klättrade högt upp på berget för att söka skydd, berättar Estosani med minstingen Jay, 2, i famnen. När vattnet drog sig undan låg det en hög med bråte där deras hem hade stått. Först flyttade den stora familjen in hos en kusin. – Vi ville inte vara till besvär, så vi samlade ihop plåt och träbitar bland bråten och försökte bygga oss ett hus. I sju månader bodde vi i det kyffet. I somras valdes familjen till hjälpmottagare i ett återuppbyggnadsprojekt som finansieras av Finlands Röda Kors och ECHO. Genom projektet får 200 familjer ett nytt hem. Dessutom får 600 familjer bidrag – kontanter och byggnadsmaterial – för att reparera hus som delvis förstördes i stormen. De nya husen är 18 kvadratmeter stora och byggs av kokosträ. De är stadiga byggnader som står på cementpelare för att klara av eventuella översvämningar. Mercy Estosanis familjs nya hem byggdes på mark som hennes farföräldrar äger. – Jag är väldigt nöjd med huset, säger hon och lägger handen på magen. Ett nionde barn är på väg. Som en del av återuppbyggnadsprojektet har 100 personer utbildats till snickare eftersom de hade mist sitt uppehälle. I landskapet Aklan har Finlands Röda Kors dessutom delat ut kontantbidrag till familjer som är speciellt utsatta. En av dem som genom projektet har fått lära sig ett nytt yrke är den tidigare jordbrukaren och fiskaren Ro gelio Gravoso, 61. – Haiyan förstörde mina odlingar och min båt. Jag visste inte vad jag skulle göra, säger Gravoso, som nu arbetar inom återuppbyggnadsprojektet. – Tack vare utbildningen till snickare kan jag också söka arbete på annat håll. Jag kan försörja min familj. Totalt dog mer än 6 000 människor i Haiyan och ungefär fyra miljoner miste sina hem. Finlands Röda Kors Haiyan-insamling inbringade 1,93 miljoner euro. Dessutom har utrikesministeriet beviljat 1,28 miljoner euro till biståndsinsatser och EU:s kontor för humanitärt bistånd ECHO 524 000 euro. Pengarna används till att finansiera återuppbyggnadsprogram och till stöd för lokala näringar. Dessutom har materiellt bistånd skickats till området via Internationella rödakors- och rödahalvmånefederationen IFRC och Internationella rödakorskommittén ICRC. ? I FILIPPINERNA 4?/?2014 hjälpens värld avun maailma 37
1 Otollinen oppitunti Luokan edessä seisoo punavalkoinen koira. Punainen Risti on saapunut kouluvierailulle. TEKSTI MINNA KURVINEN KUVAT JENNA LEHTONEN M ITÄ PUNAISEN RISTIN merkki tarkoittaa? Punaisen Ristin Hämeen piirin nuorisotoiminnan suunnittelija Jani Rutanen osoittaa kysymyksensä oriveteläiselle nelosluokalle. Käsiä ponnahtaa oitis pystyyn. – Auttamista! – Ambulanssia! – Mä olen ymmärtänyt, että punainen symboloi verta ja risti apua. Pohdiskelun päätteeksi Jani paljastaa, että merkki tulee Sveitsin lipusta. Punaisen Ristin merkin otti käyttöön aika kauan sitten elänyt sveitsiläinen liikemies Henry Dunant, joka halusi auttaa sodassa haavoittuneita ihmisiä. Hän kokosi vapaaehtoisista porukan ja lähti Solferinon sotatantereelle auttamaan. Siitä sai alkunsa Punainen Risti, josta ajan mittaan kasvoi kaikkialla maailmassa toimiva vapaaehtoisjärjestö. 38 avun maailma hjälpens värld Rovastinkankaan oppilaat tietävät jo paljon järjestön toiminnasta. Punainen Risti kerää rahaa niille, joilla ei ole ruokaa ja niille, jotka ovat menettäneet kotinsa tulipalossa tai tsunamissa. Nälkäpäivä on juuri ollut esillä koulussa. Jani piirtää fläppitaululle Suomi-neidon ja merkitsee sen helmaan Oriveden. Suomen ympärille kaartuu maapallo, johon Jani piirtelee kaukaisia maita ja kaupunkeja. Hän kertoo, miten Suomen Punainen Risti auttaa muun muassa sodasta kärsiviä syyrialaisia. – Homma toimii, koska on meitä vapaaehtoisia, tiivistää Oriveden osastoon kuuluva Anna Kymäläinen, 22. Anna, Henna Halttunen, 16, ja Milja Jalkanen, 15, ovat alakoululla kertomassa, millaista toimintaa Suomen Punainen Risti tarjoaa lapsille ja nuorille. ”Hei, kuuletsä?” Kouluvierailun hauskin osuus koittaa, kun tytöt ryhtyvät opettamaan lapsille ensiapua. Milja panee lattialle pitkäkseen ja alkaa esittää tiedotonta. Paikalle sattuva Henna huomaa, että hän tarvitsee apua. Yleisössä istuva poika kehottaa tar- 4?/?2014 2 Reddie-koira 1 on tietysti mukana vierailulla. Hunden Reddie är självklart med på Röda Korsets besök. Henna Halttu 2 nen näyttää, miten auttaa maahan tuupertunutta ihmistä. kistamaan, hengittääkö potilas. Raitapaitainen tyttö lisää, että avuntarvitsijaa kannattaa lähestyä jalkojen puolelta. Tämä siltä varalta, että potilas onkin vain nokkaunilla ja herää vihaisena. Henna tökkii potilaan jalkoja varovaisesti. Kun se ei auta, hän koettaa herätellä olkapäästä. – Soitetaan ensiapuun, joku oppilaista kiirehtii. Ensin Hennan pitää tarkistaa hengitys. Hän vie kämmenselkänsä potilaan kasvojen yläpuolelle ja tuntee lämpimän ilmavirran. – On se elossa! Nyt voi soittaa 112:een. Henna kertoo, kuka on ja mistä soittaa. Hän kertoo löytäneensä tajuttoman ihmisen. Hätäkeskuksen päivystäjä lupaa lähettää Henna Halttunen visar hur man hjälper en medvetslös patient. Kaveri avaa 3 Olavi Järvenpään hengitysteitä. En kompis öppnar Olavi Järvenpääs luftvägar.
Lektion i Röda Korset – Ja mä toivon, että te tuutte, koska mä oon ainoa poika siellä, poika vetoaa luokkatovereihinsa. Vielä ennen ruokatunnin alkamista on aikaa lyhyelle videolle, jossa seikkailevat Reddie-koira ja Crossie-kissa. Kaksikon toilailut vetävät jälleen suupieliä kohti korvia. Vid dörren till skolan Rovastin kankaan koulu i Orivesi står en rödvit hund. Röda Korset har kommit på skolbesök. Lisää tätä! 3 ambulanssin ja käskee Hennaa laittamaan potilaan kylkiasentoon. Henna kumartuu Miljan viereen ja vie tämän itsensä puoleisen käden viittausasentoon. Potilaan toinen käsi asetellaan rinnan päälle. Punaisen Ristin Reddie Kids -kerhossa käyvä Verneri Vesala tietää neuvoa Hennaa vetämään potilaan toisen jalan koukkuun. Sen jälkeen Henna kääntää potilaan varovasti kyljelleen. – Mikä on vielä tosi tärkeää? Henna kysyy. – Että potilas saa happea, Verneri selittää tottuneesti. Niinpä Henna asettaa potilaan käden tämän posken alle ja nostaa vielä leukaa ylöspäin. Kikatusta kylkiasennossa Kun koittaa oppilaiden vuoro, aulan täyttää hulina ja pulina. Kiherryksestä päätellen tajuttomillakaan ei ole suurta hätää. Leikki siivittää mielikuvituksen täyteen vauhtiinsa. Yksi pojista kailottaa: – Apua apua, täällä on tapahtunut murha! Jani pitää riehaannuksen hetkillä jöötä. Hän kyselee yhdessä Hennan kanssa, missä järjestyksessä asiat piti tehdä. Anna kiertelee opastamassa pareja. – Muistakaa, ettei ihmistä saa ikinä vahingoittaa. Ei saa mennä potkimaan, lyömään tai läpsimään, Jani evästää. Muistutus tulee tarpeeseen, sillä osa auttajista herättelee potilaita varsin kovakouraisesti. – Mä kyllä ravistelin sitä, mutta ei se herännyt, yksi oppilaista selittää. Potilas hänen jalkojensa juuressa hytkyy hihityksestä. Kun kaikki ovat saaneet olla sekä potilaina että auttajina, rauhoitutaan hetkeksi valkokankaan ääreen. Henna ja Milja lausuvat muutaman sanan Oriveden Reddie Kids -kerhosta. Henna sanoo, että kerhoon olisi kiva saada lisää porukkaa. Hän saa pontevaa tukea yleisössä istuvalta Verneriltä. Mirja Laurikainen, 11, piti siitä, että luokka pääsi itse harjoittelemaan ihmisen auttamista. Hän toteaa, että myös video oli hauska. Verneri Vesalan mukaan vierailun ohjelma oli samantapaista kuin Reddie Kids -kerhossa, mutta se on vain hyvä asia. Oona Viljanen, 10, ei ole koskaan ollut mukana Punaisen Ristin toiminnassa mutta on kyllä kuullut järjestöstä harrastuksissa ja mummiltaan. Vierailu herätti hänen kiinnostuksensa. – Haluaisin mennä Reddie Kids -kerhoon, mutta partio on samaan aikaan, hän harmittelee. Mirja on jo päätöksensä tehnyt. – Minä haluan mennä, sanon siitä äidille. Rovastinkankaan oppilailta heltiää monia vinkkejä kouluvierailujen järjestäjille. Oonan mielestä vierailuilla kannattaisi opetella enemmän ensiapua. Verneri ehdottaa, että taitoja voisi harjoitella leikkien kautta. T Punaisen Ristin kouluvierailujen tarkoituksena on esitellä lapsille ja nuorille Punaisen Ristin toimintaa ja varsinkin nuorten osallistumismahdollisuuksia. Koulut suhtautuvat Punaisen Ristin vierailuihin yleensä erittäin myönteisesti. Rovastinkankaan koulullakin eräs opettajista käy sanomassa Annalle, että tosi hyvä kun tulitte. Kouluvierailujen kautta oppilaat saavat tietoa niin Punaisen Ristin kotimaisesta kuin kansainvälisestäkin toiminnasta ja oppivat yleishyödyllisiä taitoja kuten ensiavun alkeet. Vierailut ovat myös oiva keino houkutella toimintaan uusia vapaaehtoisia. Jani Rutanen kertoo, että Hämeen piirin virkeä nuorisotoiminta on juuri kouluvierailujen ansiota. Hän käy osastojen kanssa esittelemässä järjestöä noin 2 500 nuorelle joka vuosi. Päälle tulevat vielä osastojen omat vierailut. – Kun saadaan iso massa nuoria kuuntelemaan, aina jollain syttyy lamppu ja hän kiinnostuu toiminnasta. Tällä kertaa Orivedellä lamppu syttyi ainakin Mirjalla. ? avastlands rödakorsdistrikts ungdomsverksamhetsplanerare Jani Rutanen frågar eleverna i fjärde klass vad rödakorsemblemet betyder. Flera händer sträcker sig mot taket. – Att hjälpa! – Ambulans! Efter diskussion berättar Jani att emblemet kommer från den schweiziska flaggan. Det var affärsmannen Henry Dunant som för länge sedan tog i bruk emblemet. Han ville hjälpa sårade efter slaget vid Solferino. Det var början på Röda Korset, en frivilligorganisation som idag finns överallt i världen. Fjärdeklassarna i Rovastinkangas vet redan en hel del om Röda Korset. Röda Korset samlar in pengar till svältande ANNA KYMÄL ÄINEN och till människor som har mist sina hem – Hungerdagen är bekant för eleverna. – Det hela fungerar eftersom det finns frivilliga som vi överallt i världen, konstaterar Anna Kymäläinen, 22, från rödakorsavdelningen i Orivesi. Anna, Henna Halttunen, 16, och Milja Jalkanen, 15, är på skolbesök för att berätta om hurdan verksamhet Finlands Röda Kors erbjuder barn och unga. Den roligaste delen av skolbesöket kommer igång när flickorna börjar undervisa eleverna i första hjälpen. Milja lägger sig på golvet och spelar medvetslös. Henna låtsas vara en förbipasserande som upptäcker henne och ska hjälpa. Efter uppvisningen är det elevernas tur och salen fylls av liv och pladder. När alla har fått prova på att vara både patient och hjälpare varvar klassen ner med en videofilm. Därefter säger Henna och Milja några ord om Reddie Kids-klubben i Orivesi. Avsikten med Röda Korsets skolbesök är att presentera Röda Korsets verksamhet för barn och unga och locka nya frivilliga att engagera sig i verksamheten. Jani Rutanen berättar att Tavastlands distrikt har en livlig ungdomsverksamhet just tack vare skolbesöken. Han och frivilliga från avdelningarna presenterar Röda Korset för ungefär 2 500 ungdomar varje år. Dessutom gör avdelningarna också skolbesök utan förstärkning från distriktet. Efter avslutat program försäkrar eleverna i Rovastinkangas att de är nöjda. Att få lära sig lite första hjälpen känns nyttigt. Ett par av eleverna funderar på att gå med i Reddie Kids-klubben. I Orivesi har målet uppnåtts. ? Juttu on tehty lukuvuonna 2013–14. Skolbesöket i texten gjordes under läsåret 2013–14. Aina joku innostuu Det hela ? ” fungerar efter- som det finns frivilliga som vi överallt i världen. ” 4?/?2014 hjälpens värld avun maailma 39
lisäksi siniset pitkät housut, sinisen villatakin ja päähänsä sinivalkoraitaisen pipon. Toisten lasten lähtiessä takaisin pirttiin Anja jäi yksin ulos leikkimään. Puoli yhdentoista maissa äiti tuli navetalta, ripusti pyykit kuivumaan ja mennessään kutsui Anjaa tarkistaakseen, missä tämä touhusi. – Täällä minä olen, tyttö vastasi puiden takaa. Järveltä selvittyään Anjan isä kiiruhti kotiin vaihtamaan vaatteet. Hänellä oli kiire Muonion kirkonkylälle postiin, joka sulki puolilta päivin. Vaikka Kerässiepin kylä kuului tuohon aikaan Enontekiöön, asioilla käytiin lähempänä Muoniossa. Isän tehdessä yhdentoista aikaan lähtöä äiti huusi Anjaa tulemaan sisälle. Kun vastausta ei kuulunut, äiti lähti hakemaan tyttöä siltä suunnalta, jolla hän oli leikkinyt. Anjaa ei näkynyt missään. Äiti tarkasti jopa läheisen vesikuopan siltä varalta, että tyttö olisi pudonnut kuoppaan. Kun tyttöä ei löytynyt pihapiiristä, vanhemmat alkoivat huolestua. Postireissu sai odottaa. Kylältä pohjoiseen vievältä Puolitaipaleen polulta isä löysi pienet kengänjäljet. Askelväli oli pitkä, näytti siltä kuin Anja olisi juossut. Miksi ja minne, sitä tyttö tuskin tiesi itsekään. Viisivuotias ei kysy syytä päähänpistoilleen, olivat ne miten ajattelemattomia hyvänsä. Noin kilometrin päässä jäljet näyttivät vievän polulta vasemmalle metsään. Se ei ollut hyvä uutinen. Edessä oli kymmeniä kilometrejä asumatonta erämaata. Metsäinen vaaramaasto oli kumpuilevaa, vaikeakulkuista risukkoa. Isä huhuili vielä vähän aikaa Anjaa, mutta sai kairasta vastaukseksi vain oman äänensä kaiun. Tarvittiin apuvoimia. Huonoa onnea Kotona Anjan äiti oli jo hälyttänyt kyläläisiä apuun. Puolen päivän aikaan kolmisenkymmentä etsijää haravoi lähimetsiä. K Ä ÄNNÄ ?? 4?/?2014 hjälpens värld avun maailma 41
?Tytöt komennettiin kotiin. ” Se raivostutti meitä niin, että karkasimme omin päin etsijöiden mukaan. ” SINIKKA NIEMI Anjaa ei vain näkynyt, vaikka tyttö ei voinut olla kaukana. Naapurin vanhaisäntä Iisakki Sieppi suuntasi Raijanselkään, jonne Anjan isän Puolitaipaleen polulta löytämät jäljet näyttivät vievän. Laskeutuessaan vaarasta pohjoiseen Pahajoen suuntaan Sieppi istahti lepäämään. Yhtäkkiä hän erotti hiljaisen, itkunsekaisen äänen alhaalta joen suunnalta. Sieppi lähti rientämään äänen suuntaan. Hän kutsui kulkiessaan Anjaa, mutta ei kuullut vastausta. Kiiruhtaessaan Sieppi kompastui ja satutti jalkansa niin pahasti, että hänen piti kääntyä takaisin. Hän oli varma, että oli erottanut äänen ainakin kolme kertaa. Puoli neljän maissa iltapäivällä tytön katoamisesta ilmoitettiin puhelimella Enontekiön virkaatekevälle nimismiehelle Juhani Lihtoselle Hetan kirkonkylälle. Tämä kehotti palaamaan parin tunnin päästä asiaan, jos tyttöä ei sitä ennen löytyisi. Päivä alkoi kallistua iltaan. Varmaa oli, että Anja oli eksynyt eikä löytäisi omin voimin kotiin ilman ihmeellistä onnea. Pikkutytön päähänpistosta oli nyt leikki kaukana. Kuuden maissa nimismies Lihtonen pyysi puhelimella virka-apua Lapin rajavartiostosta Muonion Särkijärveltä. Noin tunnissa Kerässieppiin oli matkalla yksi aliupseeri, 16 rajajääkäriä ja kaksi koiraa. Lihtonen ilmoitti lapsen katoamisesta myös Enontekiön lomalla olevalle vakinaiselle nimismiehelle Bertil Öhmanille. Miehet sopivat, että etsintää johdettaisiin Muonion suunnalta, koska matka Kerässieppiin oli sieltä lyhyempi kuin Hetasta. Muonion nimismiestä Eero Koposta ei tavoitettu, sillä hän oli työmatkalla Helsingissä, mutta kirkonkylältä saatiin 50–60 etsijää lisää. Hetassa nimismiehen kansliassa töissä ollut Orvo Öhman muistaa yli 50 vuoden takaiset tapahtumat edelleen hyvin. – Meiltä lähti Kerässieppiin heti yksi poliisi ja minä. Pari rajamiestä tuli vähän myöhemmin perässä, Öhman muistelee. – Kun rajavartioston koira myöhemmin illalla saapui paikalle, sillä haistatettiin tytön vaatteita. Koira löysi nopeasti jäljen, jota seurattiin Pahajoen varteen asti. Olisiko hätääntynyt pikkutyttö voinut kahlata joen yli? Anjan uskottiin pelkää- Etsintöjen johto keskus toimi alku vaiheessa Keräs siepissä Iisakki Siepin talossa. Pihassa kerättiin voimia ja hoidettiin etsijöiden hierty neitä jalkoja. Den första led ningscentralen i efterspanings operationen in rättades i Iisakki Sieppis hus i Keräs sieppi. På gården pustade spanarna ut och tog hand om sina slitna fötter. vän vettä, ja virta oli melko voimakas, joten etsijät eivät ylittäneet Pahajokea. Haravoitavaa aluetta riitti joen toisellakin puolella yllin kyllin. Myöhemmin illalla toinen etsijöiden ryhmä löysi Anjan jalanjälkiä Pahajoen varresta. Ne veivät yläjuoksun suuntaan, kohti Puolitaipaleen polkua, joka pohjoisempana ylittää Pahajoen. Niin pitkälle maastoa haravoineet etsintäketjut eivät lauantain vastaisena yönä ehtineet. Auringon laskiessa lämpötila putosi muutamaan asteeseen. Suuretsintä alkaa Etsinnät jatkuivat lauantaina noin sadan hengen voimin. Mukana oli rajamiehiä, poliiseja ja lähikylien asukkaita. Useimmat etsijäryhmät pysyttelivät edelleen Pahajoen itäpuolella, mutta muoniolaisen Heikki Roimaan viiden miehen porukka päätti ylittää joen ja lähti kulkemaan pohjoiseen, kohti Outakkatunturia. Parin kilometrin päässä Pahajoesta etsijät löysivät poropolulta pienten kenkien jäljet, jotka veivät kohti pohjoista. Miehet kulkivat jälkien suuntaan Pahajokeen laskevalle Putkiojalle asti. Kauimmaiset jäljet he erottivat Putkiojan varresta, parin sadan metrin päässä Pahajoesta. Toisten jatkaessa etsimistä kaksi miehistä lähti Kerässieppiin viemään sanaa, että jälkiä oli löytynyt melkein kymmenen kilometrin päästä pohjoisesta. Etsittävää aluetta piti laajentaa. Kapteeni Elja Toivonen pyysi Lapin rajavartioston esikunnasta Rovaniemeltä lentokalustoa ja lisää miehiä. Enempää jälkiä ei enää lauantaina löytynyt. Toivoa etsijöille antoi poikkeuksellisen lämmin sää. Elohopea kipusi päivällä kahteenkymmeneen asteeseen, ja seuraavana yönäkin jäätiin reilusti plussan puolelle. Anja selviytyisi maastossa päiväkausia, ellei loukkaisi itseään pahasti tai hukkuisi vesistöihin. Varsinainen suuretsintä käynnistyi sunnuntaina. Sitä johti pääkaupungista palannut Muonion nimismies Eero Koponen apunaan kapteeni Toivonen. Etsintäkeskus perustettiin Putkiojalle, josta viimeiset varmat jäljet oli löydetty. Rajavartiosto järjesti tukikohtaan teltat ja viestiyhteydet. Ympäristöä haravoivien ryhmien lisäksi neljä etsintäryhmää lähestyi Putkiojaa eri suunnista, ja etsityt alueet merkittiin karttaan komentopaikalla. Sunnuntai-iltaan mennessä maastoa oli haravoitu Outakkatunturin pohjoispuolelle asti, mutta uusia varmoja jälkiä ei ollut löytynyt. Sunnuntaina etsijöiden määrä koho-
Lapin rajavartios ton Muonion 3. komppanian päällikkö, kapteeni Elja Toivonen mer kitsi jälkihavainto ja kartalle Keräs siepissä. Kapten Elja Toivonen, befäl för Lapplands gräns bevaknings tredje kompani i Muonio, markerar spår observationer på en karta i Kerässieppi. Rajavartiosto järjesti etsinnän johtokeskukseen viestiyhteydet. Yhteyttä maastoon pidettiin radion välityksellä. Gränsbevakningen skötte kommunika tionerna i lednings centralen. Man hade radiokontakt med spanarna i terrängen. – Pojat lähetettiin kotiin hakemaan varusteita ja tytöt komennettiin kotiin. Se raivostutti meitä niin, että karkasimme lopulta yhden luokkakaverini kanssa omin päin etsijöiden mukaan. – Liftasimme yhden Kerässieppiin menossa olleen auton kyytiin. Perillä kukaan ei kysellyt mitään. Meidät laitettiin etsintäketjuun niin kuin muutkin, ja kuljimme ketjussa läpi yön aamuviiteen saakka. Lämmin antaa armonaikaa si neljäänsataan, maanantaina jo seitsemäänsataan. Lähes kaikki kynnelle kykenevät muoniolaiset ja enontekiöläiset osallistuivat etsintään. Muonion yhteiskoulun oppilaista muodostettiin etsintäryhmiä koulun rehtorin Aapo-Matti Salmen johdolla. Yksi heistä oli tuolloin 13-vuotias oppikoululainen Sinikka Niemi. – Muistan sen niin tarkasti, että meidän piti lähteä luontoretkelle käenpiikaa kuuntelemaan, kun Aapo-Matti Salmi ilmoitti, että koulupäivä päättyy nyt ja kaikki lähtevät etsimään Kerässiepistä kadonnutta tyttöä, Niemi kertoo. Kaikki ei kuitenkaan siihen aikaan tarkoittanut aivan kaikkia. Anjan sinivalkoinen pipo löytyi maanantaina Raijanselästä vain parin kilometrin päästä kotoa, mutta sen oli täytynyt pudota aikaisemmin, todennäköisesti jo perjantaina. Illalla apuun saatiin lentokalustoa, kun Ilmavoimien helikopteri saapui Utista. Orvo Öhman komennettiin tähystäjäksi. – Kopterissa oli alapuolella konekivääriampujan lasikuvullinen kotelo, josta oli hirveän hyvä näkyvyys maahan, Öhman muistelee. – Lensimme aamusta iltaan. Lensimme Kerässiepistä Raijanselkään, Pahajoen alavarsille asti, Ounastunturiin, Pahakuruun, aina Pyhäkerolle asti. Aika lailla koko tunturialue kierrettiin. Etsijöiden ketjuja erottui maastossa vähän väliä, mutta Anjasta ei näkynyt merkkiäkään. – Toisaalta jos tyttö nukkui päivällä, niin liikkumaton ihminen olisi näkynyt aika huonosti. Sitäkin mietin, että kopteri olisi varmaan ollut lapselle aika kammottava väline. Hän olisi voinut jopa mennä sitä piiloon, Öhman sanoo. Tiistaina paikalle saapui Ruotsin Kiirunasta toinen helikopteri, joka avusti etsinnöissä kaksi vuorokautta. Muutama lentokonekin kaarteli taivaalla. Anja oli ollut kateissa jo viisi päivää. Lääkäreiltä saadun arvion mukaan tyttö voisi selvitä maastossa hyvin kymmenenkin vuorokautta, kunhan saisi vettä juodakseen. Lämmin sää antoi lisää armonaikaa. Maanantaina Muonion kirkonkylällä oli mitattu 25,1 astetta. Haravoitava alue oli kuitenkin kasvanut valtavaksi, noin 400 neliökilometriin. Samoja maastoja käytiin läpi uudelleen ja uudelleen. Etsiminen oli ollut alussa epäjärjestelmällistä. Sitä paitsi Anja saattaisi palata takaisin jo etsitylle alueelle. Uusia jälkiä tytöstä ei ollut löytynyt enää päiväkausiin. Jossakin korven kätköissä hän kuitenkin oli. Anja harhaili eteenpäin erämaassa, nukahti hetkeksi päivän lämmössä ja lähti liikkeelle illan kylmyyden pakottamana. Janoon oli vielä helppo löytää vettä, mutta nälkä sattui vatsaan. Sitä helpottivat hetkeksi lumen alta paljastuneet ylivuotiset puolukat ja karpalot. Erikoisia avuntarjouksia Pikkutytön katoaminen ja suuretsintä kosketti kansaa ympäri Suomea. Järkyttävästä tapauksesta kirjoitettiin lehdissä ja kerrottiin radiossa. Vapaaehtoisia etsijöitä saapui Etelä-Suomea ja Ruotsia myöten. Uusia voimia vaihdettiin väsyneiden tilalle. Joet ja purot tarkastettiin ja vesistöjä tutkittiin. Rovaniemeltä tuotiin kumiveneitä ja puolustusvoimista saatiin sukeltajia. Suuretsinnän huolto ja rahoitus aiheuttivat ylimääräistä päänvaivaa nimismies Koposelle. Pelkästään muonitukseen tarvittiin lähes 2 500 markkaa, nykyrahassa noin 5 000 euroa päivässä. Koponen yritti saada valtioneuvostolta lupausta kulujen kattamisesta, mutta rahaa ei hellinnyt. Vihdoin torstaina sisäasiainministeriö ilmoitti huolehtivansa asiasta. Neste Oy tarjoutui maksamaan etsinnässä tarvittavat polttoaineet. Apua tarjottiin yllättäviltäkin tahoilta. Maankuulu selvänäkijä Aino Kassinen K Ä ÄNNÄ ?? 4?/?2014 hjälpens värld avun maailma 43
”? Olin ollut jo kaksi kertaa etsimässä ja kysyin, miksi minun pitää lähteä. Sammu vastasi, että koska sinä olit siinä unessa. ” REINO KESKITALO lähetti etsijöille viestin, että Anja löytyisi erään hylätyn kenttäsahan alueelta. Orvo Öhman oli mukana, kun sitäkin vihjettä käytiin tarkistamassa oikein helikopterin kanssa. Tyttöä ei löytynyt, mutta jotain sentään. – Siellä oli sellainen jätepuuläjä, jonka alla makasi kuollut poron vasa. Toivo hiipuu Etsintäalue ulottui lopulta pohjoisessa Pyhäkeron pohjoispuolelle ja Onnasjärville asti. Siitä oli enää muutama kilometri Ounasjärvelle, jonka vastapäisellä rannalla sijaitsi Hetan kirkonkylä. Kerässiepistä etsintäalueen rajalle oli linnuntietäkin yli 25 kilometriä. Enimmillään etsijöitä oli helluntaina 2. kesäkuuta, jolloin alueella liikkui yli tuhat ihmistä. Lähiseudun vesistötkin oli naarattu sukeltajien avulla, mutta tuloksetta. Toisena helluntaipäivänä maanantaina Anja oli ollut kadoksissa yli kymmenen päivää. Se oli aika, jonka lääkärit olivat arvelleet tytön voivan selviytyä hengissä. Toivo alkoi hiipua. Viimeiset varmat jäljet olivat etsintöjen alkupäiviltä. Sääkin oli jälleen viilentynyt. Raskain mielin suuretsintä päätettiin lopettaa tuloksettomana. Erämaa näytti nielaisseen tytön ikuisiksi ajoiksi. Mutta Anja oli sitkeä, sitkeämpi kuin Sininen villatakki Kaksi päivää suuretsinnän päättymisen jälkeen enontekiöläinen Pentti Granqvist oli matkalla työmaalleen Ullatievaan. Hän oli ollut mukana kadonneen tytön etsinnöissä, mutta nyt oli aika palata metsätyömiehen arkeen. Granqvistin kulkiessa Perilänjärveltä Ullajärvelle vievää polkua hänen silmiinsä osui maastossa jotain sinistä. Tultuaan lähemmäs hän tunnisti sen vaatekappaleeksi. Se oli pieni sininen villatakki. Muita jälkiä ei näkynyt, mutta takki lepäsi maa- E Kohtalokas herätys Anja Kumpurinteen murheellinen kohtalo johti Vapaaehtoisen pelastuspalvelun perustamiseen 50 vuotta sitten. 44 avun maailma hjälpens värld kukaan osasi uskoa. Etsintöjen loppupäivinä eräs hettalainen perhe lähti kalaretkelle Ounasjärven eteläpuoleiselle Vaarantausjärvelle. Perheen kolme lasta nukkuivat omassa teltassaan, kun kalastamassa ollut isä havahtui lapsen itkua muistuttavaan ääneen. Hän nousi ylös ja lähti lasten teltalle katsomaan, mikä oli hätänä, mutta sisällä teltassa lapset nukkuivat sikeästi. Ääni oli kuulunut vain hetken. Ehkä isä oli kuullut omiaan tai ehkä joku lapsista oli itkenyt unissaan. Kolmas vaihtoehto juolahti isän mieleen vasta pari päivää myöhemmin. Perheen leiripaikka sijaitsi vain pari kilometriä Anjan etsintäalueesta pohjoiseen. tsijät eivät vuonna 1963 löytäneet Anja Kumpurinnettä ajoissa, sillä hän oli kulkenut paljon kauemmaksi kuin kukaan osasi odottaa. Löytöpaikkaan oli Anjan kotoa Kerässiepistä linnuntietäkin 30 kilometriä, mutta tyttö oli harhaillessaan taivaltanut moninkertaisen matkan, jopa 80 kilometriä. Anja ehti harhailla etsijöiden alta pois, koska järjestelmällinen suur etsintä käynnistyi verkkaisesti ja etsintäaluetta laajennettiin liian hitaasti. Matkaan mahtui myös monta onnetonta sattumaa. Jälkiviisaus on kuitenkin helppoa. 4?/?2014 Etsintöjen neljän tenä päivänä apuun saatiin lentokalus toa ilmavoimilta. Helikopterit ha ravoivat varsinkin tuntureita ja vesis töjä. Under efterspa ningarnas fjärde dag bidrog flyg vapnet med en helikopter som kunde hjälpa till att spana i synnerhet i fjäll och vatten drag. leikkauksen reunalla niin kuin se olisi siihen varta vasten asetettu. Granqvist aavisti, että se oli Anjan takki. Hän lähetti villatakin ystävänsä matkassa pikavauhtia Hettaan ja alkoi itse etsiä tyttöä löytöpaikan ympäristöstä. Hetasta nimismies Bertil Öhman lähetti takin poliisiautolla Kerässieppiin Anjan vanhempien tunnistettavaksi. Takki oli Anjan. Villatakki oli löytynyt viisi kilometriä pohjoisempaa kuin etsijät olivat kymmenen päivän aikana käyneet. Voisiko tyttö sittenkin olla vielä elossa? Öhman ryhtyi kiireesti käynnistämään suuretsintää uudelleen. Ensimmäisenä Ullatievaan saapuivat rajamiehet kapteeni Toivosen johdolla, ja iltaan Anjan suuretsintä oli Suomessa ensimmäinen laatuaan, ja se toteutettiin improvisoiden aikansa parhaan tietämyksen mukaan. Vuonna 1963 Suomesta puuttui taho, jonka tehtävänä olisi ollut huolehtia suuretsintöjen organisoinnista. Kadonneiden etsinnät olivat kuten nykyäänkin viranomaisten vastuulla, mutta kokemus niiden organisoinnista ja johtamisesta oli vähäistä. Tarvittaessa viranomaiset voivat tuolloinkin pyytää apuun vapaaehtoisia, mutta väen haaliminen oli sattumanvaraista eikä vapaaehtoisia ollut mil- lään tavalla etukäteen koulutettu etsintöihin. Edes kustannusten kattamisesta ei ollut sovittua käytäntöä. Viranomaisten avuksi Anjan kohtalo herätti ihmisissä valtavan halun auttaa jo etsinnän aikana, ja keskustelu jatkui julkisuudessa murhenäytelmän jälkeen. Tulevien tapausten varalle vaadittiin organisaatiota, joka voisi tukea viranomaisia mahdollisimman nopeiden ja tehokkaiden etsintöjen toteuttamisessa.
Muonion nimis mies Eero Koponen (vas.) ja kapteeni Elja Toivonen tutki vat maastosta löy tynyttä villatakkia. Länsman i Muonio Eero Koponen (t.v.) och kapten Elja Toivonen under söker koftan som hittades i terrängen. Samuel Keskitalo (toinen vas.) ko kosi oman etsintä partion nähtyään Anjan löytöp aikan unessa. Reino Keskit alo (oik.) muistaa puolen vuosisadan takai set tapahtumat edelleen hyvin. Sammu vastasi, että koska sinä olit siinä unessa, Keskitalo muistelee. Samuel Keskitalo oli nähnyt unen, jossa hän löysi tytön makaamasta kuopassa keltaisten niittykukkien keskellä. Reino oli ollut unessa yksi hänen mukanaan olleista miehistä, joten hänen oli ehdottomasti tultava mukaan. Asia oli sillä selvä. Etsintäryhmään liittyivät myös Eino Keskitalo, Aatu Vuontisjärvi ja Eino Kangasperko. Miehet kulkivat ensin Vuontisjoen vartta alas ja kääntyivät sitten Ounasjoen ylävirtaan. Matkalla he tarkistivat Eino Keskitalon erämaamajan siltä varalta, että tyttö olisi käynyt siellä. – Einolta oli jäänyt sinne turvekammille kuivaa leipää, sokeria ja suolaa. Ajattelimme, että olisivat ne tytölle vähän elämää antaneet, jos hän olisi sinne asti päässyt. Mutta kaikki roikkui paikoillaan naulassa. – Sitten Sammu komensi meidät samoja jälkiä takaisin ja jokea ylös. Sammu oli johtaja. Me uskoimme sitä. Kello lähestyi kymmentä illalla, kun miehet ohittivat kohdan, jossa Ullajoki Samuel Keskitalo (andra från vän ster) samlade ihop en egen spanings patrull efter att ha drömt om var han skulle hitta Anja. Reino Keskitalo (t.h.) minns fort farande tydligt det som hände för ett halvsekel sedan. mennessä paikalla oli jo toista sataa etsijää Muoniosta ja Enontekiöltä. Uusi tukikohta päätettiin perustaa Perilänjärven rantaan lähelle villatakin löytöpaikkaa. Näky unessa Uutinen Ullatievasta löytyneestä villatakista kulki myös kymmenisen kilometriä idempänä Vuontisjärvellä asuneen Samuel Keskitalon korviin. Hän ryhtyi ?Anjan etsintä oli ”ensimmäinen laatuaan, ja se toteutettiin aikansa parhaan tietämyksen mukaan. ” Maaseudun sivistysliitto ehdotti järjestelmän luomista Suomen Punaisen Ristin tehtäväksi. Viranomaiset toivottivat aloitteen tervetulleeksi, ja Vapaaehtoinen pelastuspalvelu eli Vapepa perustet- välittömästi kokoamaan miehiä omaan etsintäpartioon. Hän tunsi varmasti, että villatakki oli merkki. Nuorena miehenä mukaan lähtenyt Reino Keskitalo muistaa tapahtumat vieläkin hyvin. – Sammu tuli minun luokseni, kun olin kaatamassa koivuja talveksi kuivumaan. Se vaati, että minun pitää lähteä hänen mukaansa, niin me löydämme sen tytön. Olin ollut jo kaksi kertaa etsimässä sitä ja kysyin, että miksi minun pitää lähteä. tiin maaliskuussa 1964 Suomen Punaisen Ristin koordinoimaksi monen järjestön ja yhteisön yhteenliittymäksi. Tänä päivänä Vapepan vapaaehtoisten pelastajien verkostoon kuuluu 50 jäsenjärjestöä. Hälytysryhmiä on noin 1 300 ja vapaaehtoisia yli 20 000. Kadonneen etsintä on edelleen tavallisin tilanne, jossa viranomaiset hälyttävät Vapepan apuun, mutta yhä useammin vapepalaisia pyydetään avustamaan myös muissa paljon henkilöstöä vaativissa tehtävissä kuten ensihuollon järjestä- misessä tai liikenteen ohjaamisessa. Vapepa toimii hälytystilanteessa aina viranomaisten kutsumana ja johtamana, ja sen rahoituksesta vastaavat Raha-automaattiyhdistys sekä Suomen Punainen Risti. Jos tekniikan kehittymistä ei oteta lukuun, suurimmat muutokset kadonneiden etsinnässä 50 vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna ovat etukäteissuunnittelussa ja koulutuksessa. – Vapepan hälytysryhmien vapaaehtoiset on koulutettu etsintätehtäviin, joten toiminta maastoet- sinnässä on järjestelmällistä ja tehokasta. Etsintää harjoitellaan jatkuvasti ja toimintamalleja kehitetään kokemusten perusteella, Vapepan valmiuskoordinaattori Heikki Väätämöinen kertoo. Kun poliisi saa ilmoituksen kadonneesta henkilöstä, ensimmäinen partio muodostaa kuvan tilanteesta ja suorittaa nopean lähietsinnän, minkä jälkeen apuvoimia hälytetään sitä nopeammin, mitä kiireellisemmästä tapauksesta on kyse. K Ä ÄNNÄ ?? 4?/?2014 hjälpens värld avun maailma 45
?Tyttö lepäsi vatsallaan ” osittain vedessä, osittain jokirannan pajujen päällä. ” laskee Ounasjokeen. Pari sataa metriä edempänä Samuel Keskitalo erotti joenrannassa punaisen vaatteen. Rantavedessä makasi pienen tytön ruumis. Tyttö lepäsi vatsallaan osittain vedessä, osittain jokirannan pajujen päällä. Toinen jalkaterä oli kevyesti kiinni kivien välissä, oikea käsi yhä puristuneena kiinni rannan pajunvarteen. Vettä siinä kohdassa oli vain nelisenkymmentä senttiä. – Katsoimme tietysti, oliko siinä vielä elonmerkkejä, mutta ruumis oli aivan jääkylmä. Päätimme olla liikuttamatta sitä. Aatu lähti sitten mopolla viiden kuuden kilometrin päähän Palolle, jossa oli lähin puhelin. – Me muut jäimme odottamaan ja keitimme siinä kahvit. Anja Kumpurinteen raskas matka päät tyi rantaveteen Ounasjoen mut kassa. Etsijät mer kitsivät paikan veistämällä koivun kylkeen ristin. Anja Kumpurinnes långa vandring slu tade i strandvattnet i Ounasjoki. Spanar na markerade platsen med ett kors på en björk. Liian myöhään Pieni vainaja kuljetettiin Hettaan nimismiehen talolle, jossa äiti ja isä kävivät tunnistamassa Anjan. Etsinnän päättymisen merkiksi sovittu kiväärin laukaus kaikui erämaassa ja jätti jälkeensä painostavan hiljaisuuden. Lääkärit vahvistivat myöhemmin Anjan lopulliseksi kuolinsyyksi hukkumisen. Pahoin nälkiintynyt tyttö oli luultavasti menettänyt tasapainonsa yrittäessään kurkottautua juomaan. Viimeisillä voimillaan hän oli takertunut joenrannan – Jos kadonnut on lapsi tai heikkokuntoinen vanhus, kynnys Vapepan hälyttämiseen on matala. Poliisi voi tehdä Vapepalle valmiushälytyksen jopa ennen kuin itse saapuu kohteeseen, jotta väki saadaan nopeasti liikkeelle varsinaisen hälytyksen tullessa. Jos lapsi tänään eksyy Mitä tapahtuisi, jos Muonion vuoden 1963 onnettomat tapahtumat toistuisivat tänä päivänä? – Jos kuvitellaan aivan vastaavanlainen tilanne, jossa viisivuotias 46 avun maailma hjälpens värld pajuun, mutta vaipunut lopulta veteen. Anja oli menehtynyt kaksi tai korkeintaan kolme päivää ennen löytymistään. Se merkitsi, että hän oli ollut vielä elossa, kun etsintä kymmenen päivän jälkeen päätettiin lopettaa. Viimeisinä elinpäivinään Anja ei ollut syönyt enää edes marjoja. Anja Tuulikki Kumpurinne haudattiin 13. kesäkuuta 1963. Pohjaton suru oli yhteinen. Muonion kirkon kuori oli koristeltu keltaisilla kul- katoaisi syrjäseudulla kotipiiristään, niin luultavasti poliisi hälyttäisi nopeasti alueen Vapepan valmiuspäivystäjän, joka hälyttäisi vuorostaan lähimmät Vapepan hälytysryhmät, Väätämöinen sanoo. – Paikalla olisi ensimmäisen tunnin aikana Vapepan kenttäjohtaja ja 30–50 koulutettua vapaaehtoista, ja muutamassa tunnissa väkeä tulisi paljon lisää. Tällaisessa tapauksessa paikalle alkaisi valua myös muuta auttamishaluista väkeä, jota kenttäjohto rekisteröisi ja pikakouluttaisi etsintään. Maastoetsintä toteutettaisiin 4?/?2014 leroilla, joita 13-vuotias Sinikka Niemi oli muiden partiolaisten kanssa lähetetty keräämään. 800 muoniolaista ja enontekiöläistä saattoi pienen arkun viimeiselle matkalle. Sinä päivänä maa oli valkoinen lumesta. ? Lähteet: Suuretsintä vuonna 1963 poliisin pöytäkirjojen mukaan (SPR:n arkisto), Lauri Ratavan Vapepan historiikkia varten toimittamat haastattelut. Tänään apuna ? ” olisivat koulutetut etsintäkoirat, joita olisi vuorokaudessa paikalla jo toista kymmentä. ” systemaattisesti poliisin johtamana. Apuna etsinnässä olisivat varta vasten koulutetut etsintäkoirat, joita olisi vuorokaudessa paikalla jo toista kymmentä, ellei kadonnutta sitä ennen olisi löydetty – mutta hyvin todennäköisesti olisi. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu on maailmanlaajuisestikin poikkeuksellinen auttajien verkosto. Vuosikymmenten varrella sen vapaaehtoiset ovat avustaneet viranomaisia tuhansissa tehtävissä, ja varovaisestikin arvioiden satoja eksyneitä on löydetty ajoissa tilanteessa, jossa heidän henkensä tai terveytensä on ollut vaarassa. Synkimmälläkin pilvellä on kultainen reunus. Lue lisää Vapepasta ja tule mukaan: www.vapepa.fi
”? Det var det första stora efter spaningspådraget i F inland och det genomfördes improviserat enligt dåtidens bästa kunskap. ” Vid elvatiden skulle pappa fara iväg till posten i Muonio kyrkby, så mamma ropade åt Anja att hon skulle komma in. Ingen svarade. Mamma gick ut för att hämta dottern där hon senast hade sett henne leka, men ingen Anja syntes till. Mamman gick och kollade en närbelägen vattenfylld grop för att försäkra sig om att flickan inte hade trillat i vattnet. På stigen norrut från byn, den så kallade Puolitaipalestigen, hittade pappan små fotspår. Ungefär en kilometer längre bort verkade spåren lämna stigen och fortsätta till skogs. Det var inte bra. Där fanns mil efter mil av obebodd ödemark. Hemma hade Anjas mamma larmat bybor att komma och leta efter flickan. Vid 12-snåret hade ett trettiotal människor börjat finkamma skogarna kring gården. Storspaning inleds Vid halvfyratiden meddelade man per telefon tf. länsmannen i Enontekis, Juhani Lihtonen, att ett barn var försvunnet. Han vände sig till Lapplands gränsbevakning i Särkijärvi i Muonio och bad om assistans. På kvällen anlände en underofficer, 16 gränsjägare och två hundar till Kerässieppi. Gränshunden ledde efterspanarna längs Puolitaipalestigen till Pahajokis strand. Skulle flickan ha fått för sig att vada till andra sidan? Anja hade en gång varit nära att drunkna, så man visste att hon var rädd för vatten, och vattnet var rätt strömt, så man tog inte hunden till andra sidan vattendraget. Det blev natt och ingen hade hittat Anja. Temperaturen sjönk till några plusgrader. På lördagen fortsatte spaningsarbetet: ett hundratal människor deltog, bland dem gränsbevakare, poliser och invånare från byarna i trakten. Några kilometer öster om Pahajoki hittade en av spaningsgrupperna spår efter små skor på en renstig. Spåren ledde norrut. De sista spåren man hittade fanns vid Putkioja, några hundra meter från Pahajoki. Upptäckten innebär att man fick utvidga spaningsområdet. Kapten Elja Toivonen bad Lapplands gränsbevakningsväsende om fler mannar och flygassistans från Rovaniemi. 48 avun maailma hjälpens värld Itsekin etsintöihin osallistunut Muo nion apteekkari Antti Sipilä tallensi tapahtumia aika naan harvinaiselle värifilmille. Apotekaren i Muonio Antti Sipilä deltog själv i efter spaningarna men knäppte också bilder av insatser na. Färgfilm var en raritet på den tiden. Etsintöjen rahoitus ja huolto aiheut tivat päänvaivaa nimismies Eero Ko poselle. Pelkästään muonitukseen tar vittiin 2 500 mark kaa päivässä. Finansieringen av efterspaningarna och markservicen för spanarna orsa kade länsman Eero Koponen bekym mer. Bara bespis ningen kostade 2 500 mark om dagen. 3?/?2014 Anja hade varit försvunnen i mer än ett dygn, men vädret blev varmare och det gav hopp. På dagen steg temperaturen till tjugo grader och följande natt var det också flera plusgrader. Flickan skulle kunna överleva flera dagar i terrängen. På söndagen inleddes storspaningen. Pådraget leddes av Eero Koponen, ordinarie länsman i Muonio, som hade återvänt från en resa till huvudstaden, och han assisterades av kapten Toivonen. En efterspaningscentral inrättades vid Putkioja, där de sista säkra spåren hade hittats. Gränsbevakningen såg till att centralen hade tält och kommunikationsmedel. Antalet deltagare i operationen steg till 400. Förutom de grupper som finkammade omgivningen närmade sig fyra spaningsgrupper Putkioja från olika håll och de områden man hade gått igenom markerades på spaningscentralens karta. På söndagskvällen hade man letat igenom terrängen ända fram till Outakkatunturis norra sida, men utan resultat. Hoppet falnar På måndagen anlände flygvapnets helikopter från Utti. På tisdagen kom ytterligare en helikopter från svenska Kiruna och några flygplan syntes också på himlen. Den areal som skulle genomsökas hade blivit enorm, cirka 400 kvadratkilometer. Samma områden söktes igenom om och om igen. I början hade efterspaningsarbetet varit osystematiskt och dessutom kunde Anja ha återvänt till en plats som redan hade finkammats. Den lilla flickans försvinnande och det stora spaningspådraget berörde människor runt om i Finland. Tidningar och radio rapporterade och frivilliga hjälpare anlände både från södra Finland och från Sverige. Man sökte i älvar och bäckar och tittade i vattendrag. Från Rovaniemi kom gummibåtar och försvarets dykare. Till slut sträckte sig spaningsområdet norr om Pyhäkero och ända till Onnasjärvi i norr. Därifrån var det bara några kilometer till Ounasjärvi; på andra stranden låg Hetta kyrkby i Enontekis. Även fågelvägen var det mer än 25 kilometer från Kerässieppi till utkanten av spaningsområdet. Störst var antalet spanare på pingstdagen den andra juni: mer än 1 000 människor rörde sig i området den dagen. Men efter de första dagarnas upptäckter hade inga säkra spår hittats. Måndag annandag pingst hade Anja varit försvunnen i mer än tio dagar. Det var den tid som läkare bedömde att flickan kunde överleva. Ett tungt beslut att lägga ner storoperationen fattades. Flickan var som uppslukad av ödemarken.
För sent Men Anja var segare än någon hade kunnat tro. Två dagar efter att operationen hade avslutats var Enontekisbon Pentti Granqvist på väg på jobb i Ullatieva när han fick syn på något blått i terrängen. Det var en liten blå kofta. Några andra spår fanns inte på platsen, men koftan låg vid kanten av ett schaktspår som om den avsiktligt hade lagts där. Granqvist skickade omgående koftan till Hetta, därifrån länsman Bertil Öhman skickade den till Kerässieppi med polisbil, så att Anjas föräldrar skulle kunna identifiera den. Anjas kofta hade hittats fem kilometer norr om spaningarnas nordligaste punkt. Öhman skyndade sig att dra igång operationen på nytt. Först på plats i Ullatieva var gränsmännen under ledning av kapten Toivonen och vid kvällningen fanns det redan långt över hundra spanare från Muonio och Enontekis på plats. Men den nya storoperationen hann knappt inledas förrän en patrull under ledning av Samuel Keskitalo hittade Anja död i strandvattnet i Ounasjoki. Den döda flickan fördes till länsmannens hus i Hetta, dit föräldrarna kom för att identifiera sin dotter. Ett gevärsskott ekade i ödemarken som överenskommet tecken på att spaningen avblåstes. Läkare bekräftade att Anja hade drun- knat. Antagligen hade flickan hungrig och trött mist balansen när hon försökte dricka vatten ur älven. Anja hade dött bara två eller högst tre dagar innan hon hittades. Det betydde att hon var vid liv när man efter tio dagars sökande hade beslutat att lägga ner spaningen. För att överleva hade hon först ätit fjolårsbär som hade kommit fram i snön, men de sista dagarna hade hon inte ätit alls. Det var en utbredd sorg som följde Anja Tuulikki Kumpurinne till graven den 13 juni 1963. I begravningen deltog 800 människor från Muonio och Enontekis. Ödesdiger väckning Sökpatrullerna hittade inte Anja i tid eftersom hon hade vandrat mycket längre än någon kunde föreställa sig. Flickan hann irra undan spanarnas blickar då en systematisk spaning inleddes sent och området utvidgades alltför långsamt. Flera olyckliga sammanträffanden bidrog till det olyckliga slutet. Men efterklokhet tjänar inget till. Det var det första stora efterspaningspådraget i Finland och det genomfördes improviserat, men enligt dåtidens bästa kunskap. År 1963 fanns det ingen part i Finland som hade ansvar för att organisera stora efterspaningar. Precis som idag låg ansvaret för att söka efter försvunna personer på myndigheterna, men man Utista saapu nut ilmavoimien helikopteri Keräs siepissä. Etsintöi hin osallistui myös yksityinen heli kopteri Ruotsista sekä useita lento koneita. En av flygvapnets helikoptrar har kommit från Utti till Kerässieppi. I efter spaningarna del tog också en pri vat helikopter från Sverige och flera flygplan. hade knappt om erfarenhet av hur en sådan operation skulle organiseras eller ledas. Vid behov kunde myndigheterna även då be frivilliga om hjälp, men vem som ställde upp avgjorde slumpen och eventuella volontärer hade inte på förhand fått någon utbildning i efterspaning. Anjas öde väckte en enorm hjälpvilja medan operationen pågick och debatten fortsatte efter det tragiska slutet. För framtiden behövdes en organisation som kunde bistå myndigheterna snabbt och effektivt. Myndigheterna välkomnade initiativet och Frivilliga räddningstjänsten (Vapepa) grundades i mars 1964 som en sammanslutning av flera organisationer med Finlands Röda Kors som koordinator. Idag består Frivilliga räddningstjänstens nätverk av frivilliga räddare av 50 medlemsorganisationer. Antalet larmgrupper är cirka 1 300 och antalet volontärer över 20 000. – De frivilliga i Vapepas larmgrupper har fått utbildning i efterspaning, så arbetet i terrängen sker systematiskt och effektivt. Man övar ständigt och arbetet utvecklas på basis av tidigare erfarenheter, berättar Frivilliga räddningstjänstens beredskapskoordinator Heikki Väätämöinen. När polisen får ett meddelande om ett försvinnande bildar sig den första patrullen en bild av situationen och genomför en snabb efterspaning i närområdet. Därefter larmas hjälp så snabbt situationen kräver. – Om det är frågan om ett barn eller en åldrig i dåligt skick är tröskeln för att larma Vapepa låg. Polisen kan göra ett beredskapslarm till Frivilliga räddningstjänsten redan innan poliserna själva har kommit till platsen, så att man snabbt får hjälpare på fötter om och när det egentliga larmet kommer. Frivilliga räddningstjänsten, 50 år i år, är ett rätt unikt nätverk av hjälpare även globalt sett. Under dess halvsekellånga historia har frivilliga bistått myndigheterna i tusentals uppdrag och även enligt en försiktig bedömning har man tack vare Frivilliga räddningstjänsten hittat hundratals personer i tid i situationer där deras liv eller hälsa varit i fara. För att Frivilliga räddningstjänsten skulle grundas behövdes att en liten flicka gick vilse i skogen. Inget ont som inte har något gott med sig. ? Lär mer om Frivilliga räddningstjänsten och kom med: www.vapepa.fi Källor: Spaningspådraget enl. polisens protokoll från år 1963 (FRK:s arkiv), Lauri Ratavas intervjuer för historik om Frivilliga räddningstjänsten. 4?/?2014 hjälpens värld avun maailma 49
Hakemisto Pitkäniemenkatu 11, 33330 Tampere Linnatie 3, 04600 Mäntsälä rahtarit@rahtarit.fi, puh. 03 3433 751 www.rahtarit.fi * Tietoa * Taitoa * Turvallisuutta asut ä aa Ole osa turvaverkkoa. Liity jäseneksi. la.fi Punaisen Ristin jäsenenä olet auttamassa ja puolustamassa heikoilla olevia ihmisiä. Omalla paikkakunnallasi ja kauempana. Oulaskankaan sairaala Oulaistenkatu 5, 86300 Oulainen puh. (08) 429 7500 VAIVATON TAPA PUOLUSTAA IHMISYYTTÄ punainenristi.fi 50 avun maailma hjälpens värld 4?/?2014 SPR1404_jasen_100x128mm.indd 1 31.10.2014 13.48
Hakemisto Liikunta Hyvinvointi Apuvälineet Kotiapteekki Hygienia Haavanhoito Virtsankarkailu Katetrit UUTUUS -APUVÄLINEET APUVÄLINEET SUJUVAAN ARKEEN Tilaa kätevästi kotiovellesi asti: fennokauppa.fi ? 09 276 360 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN FENNO MEDICAL AIVOT JA TUNNEÄLY LÄHI- JA PERUSHOITAJIA UUSIMMAT OIVALLUKSET TARVITAAN KAIKKIALLA, MISSÄ IHMISIÄ HOIDETAAN JA AUTETAAN. KIRJA VALMENTAJILLE, GOLEMAN VIHDOINKIN SUOMEKSI! OPETTAJILLE, HENKILÖSTÖPÄÄLLIKÖILLE, PERSONAL-TRAINEREILLE, MINDFULNESS-OHJAAJILLE, PSYKOLOGEILLE, VANHEMMILLE, SAIRAANHOITAJILLE, SAIRAANHOI OMAISHOITAJILLE... SAMSARAA TASAPAINOOOPPAAT www.superliitto.fi facebook.com/samsaraa.? VERTAISTUKEA
RYHMÄSTÄ
Oletko
mene7änyt
läheisesi?
Oletko
yksinäinen
nuori?
www.mielenterveysseura.?/vertaistukiryhmat
puh.
(09)
61551
706
4?/?2014 hjälpens värld avun maailma 51
Korsord & sudoku 4/2014 GJORDE SEGOVIA GITARR FÅGLAR MATHIEU DE BÖR ROA HIMLARYMD ? ? ? ? ? PILOT GRISMAT III 3 STRÄVAN TON RUSA HAR VATTEN- PELARE FALLEN HAR OFTA SOL SES I OST FÄ PUBSPEL Täytä ruudut numeroin 1–9 siten, että jokaisella pysty- ja vaakarivillä sekä jokaisessa 3x3 taulukossa on kukin numero vain kerran. ÄR VÄL CLOWN TOKIG FOLK FÖRR Lähetä sudokun ja ristikon vastaukset joulukuun loppuun mennessä osoitteella Avun maailma, toimitus, Tehtaankatu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki. UTSÄNDA PRYDER HÅR FEST KÖ I TALLINN KORTSPEL RAS OKÄND KRÄVER TVÅ ÅTRÅ BJÖRN- VÄXT YTTRADE HUNDFÄRG Punaisen Ristin tuotepalkinnot arvotaan kaikkien ristikon tai sudokun lähettäneiden kesken. EN LADD BO GILLAR FINNE KÖR I VÄST HÄRJAT UT- OIKEA RATKAISU/DEN RÄTTA LÖSNINGEN 2/2014. -PEKKA SALONEN DEL AV BÅT GAV KRYDDA GRAVERADES TRIVAS TRÄD MED SLÅ NR 13 PRAT FÖR SPORT MOT PER TOR TEIR KALEVALAMAN 25 SOVTID ? ? ? ? ? ???????????????????????????????????? NABOR ÄR NOLLOR TRE ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? DE ÄR DEL AV DATUM FLYTER PÅ BIL I BERGEN RK ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? DEN RÄTTA LÖSNINGEN PÅ KORSORDET 2/2014. Lösningarna på korsordet 4/2014 och sudoku bör sändas inom december under adress Hjälpens värld, redaktionen, PB 168, 00141 Helsingfors. Märk kuvertet ”Korsord”. Bland insändarna på korsordet och sudoku 2/2014 utlottades två FRK-produkter. Lotten föll denna gång på Astrid Wasström och Rita Holmström. Gratulerar! NAMN/NIMI: ADRESS/OSOITE: 52 avun maailma hjälpens värld 4?/?2014
TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN Vuosien takaa ? Åren går 1954 Maassa rauha ihmisten kesken Frid på jorden bland människor ”Kuka kaikin voimin pyrkii toteutta maan sitä päämäärää, että olisi ’maas sa rauha ihmisten kesken’? Kuka lähimmässä ympäristössään, kuka laajemmissa puitteissa, kuka kansojen välisissä suhteissa? Jos rauhaa kaik kialla, puolella ja toisella, toden teolla tahdottaisiin ja pidettäisiin sen säily mistä selviönä, ei olisi olemassa ali tuista uhkaa sen vaihtumisesta kaik kien sodaksi kaikkia vastaan. Joulu julistaa rauhan sanomaa, jota on syytä jäädä kuuntelemaan, ennen kuin se on lopullisesti myöhäistä.” ”Vem strävar med alla krafter får att nå det målet, att det ska råda ’frid på jorden bland människor’? Vem gör det i sin näromgivning, vem i breda re tappning, vem i relationerna mellan folken? Om man verkligen, ömsesidigt och överallt, arbetade för fred och frid, och ansåg det vara en självklarhet att bibehålla freden, då skulle vi inte leva med ett ständigt hot om att den övergår i allas krig mot alla. Julen förkunnar freds budskapet och det bör vi lyssna till, innan det är för sent för gott.” SUOMEN PUNAINEN RISTI 8/1954 SUOMEN PUNAINEN RISTI 8/1954 M. Hiidenheimo haastoi pohtimaan rauhan sanomaa kirjoituksessa, joka on vielä 60 vuotta myöhemmin valitettavan ajankohtainen. Suomen Punaisen Ristin joulunumeron kantta koristi Botticellin maalaus Mariasta, Jeesus-lapsesta ja Johanneksesta. Inför jul manade M. Hiidenheimo i en text som ännu 60 år senare är beklagligt aktuell alla läsare att ta till sig julens budskap. På pärmen till julnumret fanns Botticellis målning av Maria, Jesusbarnet och Johannes. sinä voit pelastaa elämän. Yksi kädenojennus auttaa jopa kolmea potilasta ja voi pelastaa hengen. Tervetuloa verenluovutukseen! Tee testi ennen verenluovutukseen tuloa osoitteessa sovinkoluovuttajaksi.fi. Jos haluat kysyä verenluovutuksesta tarkemmin, vastaamme mielellämme kysymyksiisi maksuttomassa infonumerossamme 0800 0 5801 arkisin klo 8–17. Voit auttaa myös liittymällä Kantasolurekisteriin. Lue lisää ja pelasta tuntematon potilas: soluistaelämää.fi. Joko seuraat meitä Facebookissa? veripalvelu.fi ? blodtjänst.fi espoo: Iso Omena, Piispansilta 9 Helsinki: Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 Helsinki: Kivihaka, Kivihaantie 7 jyväskylä: Kalevankatu 8 kuopio: Sektori, Puijonkatu 23 SPR_204x128mm_VP_palveluboksi.indd 1 ? sovinkoluovuttajaksi.fi lahti: Erkonkatu 11 oulu: Isokatu 32 C seinäjoki: Kauppakatu 26 tampere: Rautatienkatu 21 B turku: Yliopistonkatu 16 C ? kanjagdonera.fi Lisäksi järjestämme vuosittain noin 1500 verenluovutustilaisuutta eri puolilla maata: veripalvelu.fi/ verenluovutustilaisuudet Lataa mobiilisovellus sovelluskaupasta tai QR-koodista: 23.1.2014 10.07 4?/?2014 hjälpens värld avun maailma 53
Kysy Punaisesta Rististä ? Fråga om Röda Korset avunmaailma@punainenristi.fi KOONNUT KIMMO HOLOPAINEN BISTÅNDSVERKSAMHET I HEMLANDET Vi har det ekonomiskt svårt i vår familj. Kan jag ansöka om ett Jul i sinnet-presentkort? KOTIMA AN AVUSTUSTOIMINTA Meillä on perheessä tiukka rahatilanne. Voinko hakea Hyvä joulumieli -lahjakorttia? Tyvärr går det inte: man kan inte själv ansöka om ett Jul i sinnet-presentkort. Beslut om vilka familjer som får bidrag fattas av Finlands Röda Kors och Mannerheims Barnskyddsförbund i samarbete med till exempel barnrådgivningen, kommunens socialtjänst och församlingarnas diakoniarbete. Valitettavasti se ei ole mahdollista, sillä Hyvä joulumieli -lahjakorttia ei voi hakea itse. Avustuksen saavien perheiden valinnasta päättävät Suomen Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto yhteistyössä esimerkiksi neuvoloiden, kuntien sosiaalitoimen ja seurakuntien diakoniatyön kanssa. Tiedon lahjakortin tarpeessa olevasta perheestä pitää tulla järjestäjille tätä kautta. MARI MÄKINEN, TIEDOTTAJA, KOTIMA AN AVUSTUSTOIMINTA NIKL AS MELTIO VERENLUOVUTUS Kuinka pian flunssan jälkeen voi tulla luovutta maan verta ja v aikuttaako flunssarokotus veren luovutukseen? Verenluovuttajan tulee olla terve luovuttaessaan verta. Kuumeisen flunssan ja vatsataudin jälkeen täytyy pitää kahden viikon tauko ennen verenluovutusta. Jos flunssan yhteydessä ei ole ollut korkeaa kuumetta (yli 38 astetta) eikä ole joutunut jäämään lääkärin määräämälle sairauslomalle, voi verta luovuttaa heti flunssaoireiden loputtua. Influenssarokotteen ottaminen ei estä verenluovutusta. JOHANNA CASTRÉN, VERENLUOVUTUKSEN LÄ ÄKÄRI Haluaisin liittyä kanta solurekisteriin auttaakse ni ystävääni, jolle etsitään luovuttajaa. Miksi Suomessa ei saa tietää kenelle luovuttaa? BLODGIVNING Hur snabbt kan man ge blod efter att man har varit förkyld? Påverkar influensavaccin när man kan ge blod? Blodgivaren ska vara frisk vid blodgivningen. Efter förkylning med feber eller en magsjuka ska man hålla två veckors paus innan man ger blod. Om man har varit förkyld men inte haft hög feber (över 38 grader) och inte behövt få sjukledigt av en läkare kan man ge blod genast efter att symptomen har gått om. Att man har vaccinerats mot influensa förhindrar inte blodgivning. JOHANNA CASTRÉN, BLODGIVNINGSLÄKARE STAMCELLSDONATION Vapaaehtoisen pelastuspalvelun etsijät kuuluvat koulutettuun hälytysryhmään. Frivilliga räddningstjänstens efterspanare hör till en frivillig larmgrupp. PELASTUSPALVELUTOIMINTA KANTASOLUJEN LUOVUTUS MARI MÄKINEN, INFORMATÖR, BISTÅNDSVERKSAMHETEN I HEMLANDET Luen usein uutisista, miten Vapaaehtoinen pelastuspalvelu etsii kadonneita ihmisiä. Miten pääsen mukaan? Kantasolujen luovuttamisessa on kyse pyyteettömästä auttamisesta. Joskus potilaat tai luovuttajat haluaisivat tietää toistensa yhteystiedot kiittääkseen tai kuullakseen, miten siirre on auttanut. Suomessa Kantasolurekisteri on päättänyt, että lahja välitetään tuntemattomalta tuntemattomalle. Tällä käytännöllä kukaan ei jää kenellekään kiitollisuudenvelkaan. Luovuttaja voi halutessaan tiedustella Kantasolurekisteristeristä nimettömästi siirteensä saaneen potilaan vointia tai siirron onnistumista noin vuoden kuluttua toimenpiteestä. Vapaaehtoisen pelastuspalvelun eli Vapepan etsijät kuuluvat vapaaehtoiseen hälytysryhmään ja osallistuvat etsintään poliisin hälyttäminä. Uusia etsijöitä tarvitaan jatkuvasti. Mukaan pääset osallistumalla etsinnän peruskurssille, jolla tutustutaan etsintämenetelmiin ja etsintäryhmässä toimimiseen. Tiedon tulevista kursseista saat Punaisen Ristin piirien valmiuspäälliköiltä ja osoitteesta vapepa.fi. Kun etsintä on meneillään, maastoon ei kannata suunnata omin päin. Yksittäiset kulkijat sotkevat maastossa hajujälkiä, joita etsintäkoirat tarvitsevat löytääkseen kadonneen. Paras tapa auttaa tilanteen ollessa käynnissä on hakeutua etsinnän johtopaikalle ja tarjota apuaan. ANNE ARVOLA, OSASTONJOHTAJA, KANTASOLUPALVELUT SARI HÄKKINEN, TIEDOTTAJA, VAPEPA Jag vill gå med i stamcells registret för att hjälpa en vän som behöver donator. Varför får man inte i Finland veta vem man ger stamceller till? Att donera stamceller handlar om att osjälviskt hjälpa andra. Ibland vill patienter eller givare veta varandras kontaktuppgifter för att säga tack eller för att få höra hur transplantationen har hjälpt. I Finland har Stamcellsregistret bestämt att stamceller är en gåva som ges anonymt. När det har gått ungefär ett år från ingreppet kan en givaren om han eller hon vill via Stamcellsregistret höra sig för om hur den anonyma mottagaren mår eller hur transplantationen har lyckats. ANNE ARVOLA, AVDELNINGSCHEF, STAMCELLSTJÄNSTER RÄDDNINGSTJÄNSTVERKSAMHET Jag har ofta läst nyheter om hur Frivilliga räddningstjänsten letar efter försvunna personer. Hur kan jag hjälpa till? Frivilliga räddningstjänstens efterspanare hör till en frivillig larmgrupp och deltar i efterspaningsarbete efter att de ha larmats av polisen. Du kan engagera dig genom att delta i en grundkurs i efterspaning: du får lära dig efterspaningsmetoder och hur arbetet i en efterspaningsgrupp fungerar. Information om när kurser ordnas får du av närmaste rödakorsdistrikts beredskapschef och på adressen vapepa.fi. SARI HÄKKINEN, INFORMATÖR, FRIVILLIGA RÄDDNINGSTJÄNSTEN 54 avun maailma hjälpens värld 4?/?2014
TEKSTI MEERI YL Ä-TUUHONEN KUVA PETTERI KIVIMÄKI Avun kasvo Negatiivisuus helpottaa Sairaanhoitajan koulutuksen saanut Eila Juhola ehti olla kymmenen vuotta poissa hoitoalalta, kunnes veri veti takaisin. Nyt hän on toiminut jo 13 vuotta Punaisen Ristin Pluspisteen vapaaehtoisena Jyväskylässä. Miten päädyit Punaisen Ristin vapaaehtoiseksi? – Muutettuani Jyväskylään vuonna 2001 luin sanomalehdestä Pluspisteen vetäjän haastattelun. Hän kertoi, että vapaaehtoisista on pulaa. Olen koulutukseltani sairaanhoitaja ja työskentelin sairaalassa kirurgisella osastolla kaksikymmentä vuotta. Tein sen jälkeen kymmenen vuotta töitä toisella alalla, kunnes alkoi tuntua siltä, että voisin palata. Koska olen joutonomi eli eläkeläinen, voin valita, mitä harrastan. Otin yhteyttä Pluspisteen vetäjään ja menin mukaan. Mitä Pluspisteen vapaaehtoinen tekee? – Suurimmaksi osaksi vapaaehtoistyöni on ihmisten kuuntelemista ja heidän tarpeidensa huomioimista. Kun ihminen tulee Pluspisteeseen, vapaaehtoinen haastattelee hänet. Tarvittaessa hänen sormenpäästään otetaan verinäyte hiv-testiä varten. Viidentoista minuutin kuluttua tulos on valmis. Pikanäyte on luotettava, jos mahdollisesta tartunnasta on kulunut kolme kuukautta. Jos tulos on positiivinen, ottaa vapaaehtoinen vielä suoniverinäytteen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laboratorioon Helsinkiin tutkittavaksi. Vastauksen saaminen kestää viikosta kahteen. Pyrimme aina siihen, että vastauksen antaa sama vapaaehtoinen, joka otti näytteen. Mitkä ovat suurimmat haasteesi vapaaehtoistehtävässäsi? Jyväskyläläinen Eila Juhola toimii Punaisen Ristin vapaaehtoisena Pluspisteessä. Pluspiste päivystää Jyväskylässä tiistai-iltaisin kahden tunnin ajan ilman ajanvarausta. Punaisen nauhan päivä 1.12. Maailman aids-päivää vietetään joka vuosi 1. joulukuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta hiv:stä sekä vähentää hiv:hen ja aidsiin liittyviä ennakkoluuloja sekä sairastuneiden syrjintää. Perinteinen tapa osoittaa tukeaan sairastuneille ja heidän läheisilleen on kantaa Maailman aids-päivänä punaista nauhaa. – Suurin haaste on kohdata vieras, ahdistunut ihminen. Siinä pitää aina miettiä, miten tästä mennään eteenpäin. Kokemus toki opettaa, mutta rutiineja ei voi syntyä, sillä jokainen ihminen ja tilanne on erilainen. Hiv ei enää ole kuolemantuomio. Lääkityksen avulla tartunnan saanut voi viettää normaalia elämää. Tässä toiminnassa kohtaa välillä vaikeita asioita, mutta onneksi meitä on Pluspisteessä aina kaksi vapaaehtoista. Pystymme puhumaan vaikeat asiat siellä, eikä niitä tarvitse viedä kotiin ja valvoa öitä niiden vuoksi. Mitä vapaaehtoistyö antaa tekijälleen? – Ihminen tulee Pluspisteeseen ahdistuneena ja pelokkaana. Jos voin antaa hänelle negatiivisen tuloksen hiv-testistä, näen hänen kasvoillaan helpotuksen. Siitä tulee hyvä mieli. Viimeksi syyskuussa sain halauksen ihmiseltä, jolle olin antanut negatiivisen vastauksen. Päivystysvuoroon on aina mukava mennä. 4?/?2014 hjälpens värld avun maailma 55
Tee hyvää – ilahduta omilla kuvillasi! Jokaisesta ifolorin verkkokaupasta ostetusta Punaisen Ristin joulukorttipaketista lahjoitamme 3 euroa ja seinäkalenterista 1 euron katastrofirahastoon. Varoilla autetaan onnettomuuksien ja katastrofien uhreja Suomessa ja ulkomailla. Tilaa Punaisen Ristin joulutuotteet omista kuvistasi ja kerro että välität! Seinäkalenterit alk. 18,45 €, josta lahjoitamme euron katastrofirahastoon Postikortit 9,90 €/10 kpl setti, josta lahjoitamme 3 euroa katastrofirahastoon ifolor.fi