1 suomen punaisen ristin lehti finlands röda kors tidninG 2014 Tuhon jälkeen Uutta! Nytt! Avun maailma on nyt myös verenluovuttajan lehti. Hjälpens värld är nu också blodgivarens tidning. ??Efter förödelsen 20 Suomen Punainen Risti Filippiineillä 25 Finlands Röda Kors i Filippinerna 14 Ystävä virkistää vanhaa 18 Vännen piggar upp den äldre 30 Luovuttamisen juhlaa Kokkolassa 38 Nettitaitoja senioreille 40 Kasvatustyö kannattaa
Yhdessä voimme huolehtia toinen toisistamme. LähiTapiola on toiminut jo vuodesta 2006 Suomen Punaisen Ristin ystäväja tukihenkilötoiminnan pääyhteistyökumppanina. SPR:n ystävätoiminta on yhteiskunnallisesti merkittävä keino edistää hyvinvointia, lievittää yksinäisyyttä ja ehkäistä syrjäytymistä ja mukaan pääsee kuka tahansa, jolla on halua kuunnella ja olla läsnä. Välitetään toisistamme. LähiTapiola on Suomen Punaisen Ristin pääyhteistyökumppani, nimikkokohteena ystävätoiminta. Palvelun tarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Pankki Oyj, LähiTapiola Varainhoito Oy, Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.
punais pa.fi p u a tink enris Enhaul-läppärilaukku on tukevaa, kosteuden kestävää kangasta. Sopii 13 tuuman kannettavalle, väreinä punainen ja sinapinkeltainen. Enhaul-datorväska i stadigt tyg som tål fukt. Passar bärbar dator med 13-tumsskärm, finns i rött och senapsgult. 45 € S! UUTUU ! NYHET SUPER AL E ! SUPER REA! Pehmo-Reddie on suloinen koirakaveri perheen pienimmille, koko n. 25 cm. Mjukis-Reddie är en mysig hundkompis för de minsta, storlek c. 25 cm. Lämpimät ja tyylikkäät hupparit moneen menoon, väreinä sininen ja harmaa. Hupparissa teksti Who Cares... I Do! 15 € Varm och snygg munkjacka behändig och bekväm, finns i blått och grått. Försedd med texten Who Cares... I Do! Reddie & Crossie muistikirja muistiinpanoille, runoille tai vaikkapa päiväkirjaksi, koko A5. Reddie & Crossie anteckningsbok för anteckningar, dikter eller dagbok, storlek A5. 28 € (ovh 39 €) 8€ Persoonallinen Rutista mua -muki kahvihetkien piristykseksi. Väreinä punainen ja valkoinen. Charmiga muggen Rutista mua piggar upp kaffestunden. Finns i rött och vitt. 12 € Ilahduta kortilla! Virpi Pekkalan kuvittamat ihanat kortit, 3 erilaista pakkausta. Kaikki kortit esillä verkkokaupassa. Sprid glädje med ett kort! Härliga kort med illustrationer av Virpi Pekkala, 3 olika förpackningar. Alla kort finns till påseende i webbutiken. Onnen hetket ja Syksyn satoa -postikortit 8 erilaista korttia / pakkaus Onnen hetket och Syksyn satoa-postkort 8 olika kort / förpackning 12 € Taitekorttipakkaus 6 erilaista korttia + kuoret Förpackning med vikta kort 6 olika kort + kuvert 21 € Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi, puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi, tfn 020 701 2211 Tuotteiden hinnat sisältävät 0 tai 24 % alv:n. Hintoihin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Priserna på varorna innehåller 0 eller 24 % moms. Leveranskostnaderna tillkommer priset. Begränsat antal produkter. (ovh 18,90 €) Lämpösydän lämmittämään omat ja ystävän kädet. Varmehjärta värmer upp dina och en väns händer. 5,90 €
Avun maailma ? Hjälpens värld 1/2014 Ristiin rastiin / Kors & tvärs 6 Nopealla toiminnalla rasismia vastaan. Snabba insatser mot rasism. 11 Yleiskokous kutsuu vaikuttamaan. Stämman kallar till påverkan. 12 Punaisen Ristin mobiilipalvelu pelastaa henkiä. Röda Korsets mobilapp räddar liv. HANNU-PEKKA LAIHO PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR Ystävä avaruudesta Vänner från rymden Milloin kävit viimeksi kahvilla ystä- När hälsade du senast på en vän väsi luona? Tai hän sinun luonasi? Esitin kysymyksen lounaspöydässä ja sain aikaan hämmentyneen hiljaisuuden. Jokainen myönsi, että jouluna tavattiin joitakin sukulaisia, mutta ei sen jälkeen muita kuin ihmisiä kaupassa, bussissa tai työpaikalla. Mitä meille on oikein tapahtunut? Olemme vapaaehtoisesti sulkeutuneet omiin oloihimme. Yksi meni jo niin pitkälle, että liimasi kerrostalonsa porraskäytävään lapun, jossa kielsi naapureita ehdottomasti tervehtimästä itseään. Hän piti tervehdyksiä yksityisyyden loukkauksena. Nyhjäämme neljän seinän sisällä. Ainoat kontaktit ulkomaailmaan ovat radio, telkkari ja tietokone. Bittiavaruus tuo meille ystäviä olohuoneeseen – uutistenlukijoita, saippuasarjan näyttelijöitä, viihdyttäjiä tai nettikavereita. Moni tietää Pihlajakadun Sepon tai Ismon ryyppyreissut ja elämäntarinan paremmin kuin vuosia seinän takana asuneen naapurin kuulumiset. Tarvitsemme muita ihmisiä. Yksinäisyys murentaa terveyden. Kohta vietämme ystävänpäivää. Riko silloin hiljaisuuden kehä. Tervehdi tuntematonta, juttele naapurisi kanssa, halaa läheistäsi. Kutsu ystäväsi katsomaan Sotshin olympialaisia kanssasi. Lähde Punaisen Ristin ystäväksi. Muuta maailmaa! för en kopp kaffe? När var det senast du som bjöd på kaffet? När jag ställde den frågan vid lunchbordet häromdagen spred sig en förbryllad tystnad. Varenda en vid bordet medgav sedan att de hade träffat släktingar vid jul, men att de inte träffat andra människor sedan dess annat än i butiken, bussen eller på jobbet. Vad är det som har hänt oss? Vi har frivilligt stängt in oss i våra egna liv. Någon lär redan ha klistrat upp en lapp i trappuppgången i sitt höghus och bett grannarna att låta bli att hälsa på sig. För den personen blev en hälsning en kränkning av privatlivet. Vi sitter och trycker bakom stängda dörrar. Våra enda kontakter till omvärlden är radio, TV och dator. Cyberrymden för med sig vänner till vårt vardagsrum – nyhetsuppläsare, såpaskådisar, underhållare eller vänner på webben. Många känner bättre till hur det har gått för Seppo eller Ismo i Dolda liv än hur det står till med grannen som man har bott vägg i vägg med i åratal. Vi behöver andra människor. Ensamhet är illa för hälsan. Snart firar vi vändagen. Bryt då den onda cirkeln av tystnad: hälsa på någon du inte känner, ta en pratstund med en granne, ge någon du bryr dig om en kram. Bjud in dina vänner att titta på OS i Sochi med dig. Bli en rödakorsvän. Förändra världen! P.S.?Tervetuloa myös Punaisen Ristin verenluovuttajat Avun maailma -lehden pariin! Tästä numerosta alkaen lehdessä on aiempaa enemmän luettavaa myös Veripalvelun maailmasta. P.S.? Välkommen till tidskriften Hjälpens värld, Röda Korsets blodgivare! Från och med det här numret bjuder vi också på mer att läsa från Blodtjänsts värld. 12 Haiti vuonna neljä jälkeen katastrofin Haiti fyra år efter katastrofen ystävätoiminta / vänverksamheten 14 Äijät ystäviksi vaikka moottorisahalla 16 Ähtärissä ystävä vie ulkoilemaan 18 En vän hjälper många Filippiinit / Filippinerna 20 Haiyan-taifuuni herätti auttamishalun 25 Tyfonen Haiyan väckte hjälpviljan Avun tarinoita / Hjälpens historier 28 Monta hyvää syytä olla jäsen 29 Många goda skäl att vara medlem 30 Luovuttamisen juhlaa Kokkolassa 34 Festligt givande i Karleby 35 Omaishoitajat auton ratissa 37 Närståendevårdare bakom ratten 38 Tietojenkone tutuksi Nettiparkissa 39 Datorkunskap för äldre 40 Viinijärvi ottaa nuoret mukaan 42 Korsholms Norra engagerar ungdomar Jälkiruoka / efterrätt 44 Krypto 45 Vuosien takaa / Åren går 46 Kysy Punaisesta Rististä / Fråga om Röda Korset 47 Juhani Salonsaari ja löytäjän onni Avun maailma Hjälpens värld 1/2014 5.2.2014 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kannen kuva/Pärmbild: Maija Tammi Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaankatu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors, 020 701 2000 Päätoimittaja/Chefredaktör: Hannu-Pekka Laiho Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen, kimmo.holopainen@punainenristi.fi, 020 701 2229 Layout: C arita Lehtniemi, carita.lehtniemi@punainenristi.fi Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: Jukka Vivolin, 050 502 9706 Ilmoitusaineistot: jukka.vivolin@gmail.com Tilaukset ja osoitteenmuutokset/Beställningar och adressförändringar: avunmaailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy Tilaushinta/Beställningsavgift 22 € Sähköposti: avunmaailma@punainenristi.fi Levikki noin 100 000. ISSN 2243-0229 Aikakauslehtien liiton jäsen Suomen Punaisella Ristillä on noin 85 000 jäsentä, noin 550 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Erkki Liikanen ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, perheenjäsenet/aikuiset 10 euroa, perheenjäsenet/nuoret 5 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero 221918-67846. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, pakolaisten vastaanotto, ensiapuryhmät, vapaaehtoisen pelastuspalvelun yhdysside, nuorisoryhmät, ensiapu- ja muu koulutus. Kotimaan toiminnan tuki: Nordea 157230-372730. SPR Veripalvelu: 127 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: rahaa, avustushenkilöitä ja tavaroita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: Nordea 221918-68000, Sampo 800019-225005, Okopankki 578007-111649. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 189 maassa toimivan yhdistyksen yhdyssiteenä on Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto, joka auttaa rauhanajan onnettomuuksien uhreja sekä tukee kehitysyhteistyötä. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi 4 avun maailma hjälpens värld 1?/?2014
istin Su om en Pu na isen R sydä n! yl in pä ättä vä el in on ä! Hyvää ystä vä npäivä Ystäville tekemistä Saarijärvellä houkutellaan miehiä ystävätoimintaan. nuor ten Punaisen Ristin n ine am pa vuosita 15.–16.3. Mustasaaressa risti.fi/ en ain un .p rednet nuoret petteri kivimäki 14?/?18 Tule nuorten seen! vuositapaami Vänner med något att göra Karlar lockas till vänverksamhet bland Saarijärvis moar. 35?/?37 Turvallisesti tien päällä Liukkaan kelin oppia autoileville omaishoitajille. omar Kom till Ungd! na s år st rä ff sträf f för Röda Korsets år rsholm. Ko i 6.3 –1 15 ga un rset.fi/ rednet.rodako ga un Trygghet på vägen Halkkörning för bilburna närståendevårdare. jussi vierimaa jussi vierimaa 40?/?42 38?/?39 Lähellä nuoria Palkitut kasvattajaosastot rakentavat tulevaisuutta. Netti tutuksi hyvässä seurassa Mynämäen Nettiparkissa apu on aina lähellä. anna snickars Nära de unga Prisbelönta fostrar avdelningar investerar i framtiden. Utforska cyberrymden i gott sällskap I Nettiparkki i Virmo finns hjälp till hands. Finlands Röda Kors har cirka 85 000 medlemmar, 550 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Erkki Liikanen och generalsekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, familjemedlem/vuxen 10 euro, familjemedlem/ungd. 5 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto 221918-67846. FRK i hemlandet: vänverksamhet, flyktingmottagande, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: Nordea 157230-372730. Blodtjänst: 127 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Nordea 221918-68000, Sampo 800019-225005, Oko 578007-111649. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 189 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakors- och rödahalvmånefederationen, som bistår vid fredstids katastrofer och stöder utvecklingssamarbetet. Internationella rödakorskommittén ICRC bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi 1?/?2014 hjälpens värld avun maailma 5
Ristiin rastiin ? Kors & tvärs Avun maailma näköislehtenä verkossa: lehtiluukku.fi > Avun maailma kimmo holopainen Nopealla toiminnalla rasismia vastaan Vuoden alussa toimintansa aloittanut rasisminvastainen Quick Response -ryhmä puuttuu ennakkoluuloja ja eriarvoisuutta ruokkivaan julkiseen keskusteluun. Avun maailma tavoittaa nyt myös Veripalvelun verenluovuttajat. Röda Korsets tidskrift Hjälpens värld når från och med det här numret också Blodtjänsts blodgivare. Avun maailma uudistui Hjälpens värld förnyades ? ? Uusi vuosi toi uudistuksia myös Avun maailmaan. Tästä numerosta alkaen Suomen Punaisen Ristin oma lehti tavoittaa jäsenten lisäksi Veripalvelun verenluovuttajat, kun lehteä aletaan jakaa Veripalvelun toimipisteissä. Avun maailman saavat mukaansa myös kaikki uudet verenluovuttajat. Samalla veripalvelutoimintaa koskeva sisältö lehdessä lisääntyy ja painosmäärä kasvaa noin 100 000 kappaleeseen. Muutoksen taustalla on osaltaan halu karsia kuluja, mutta vielä enemmän pyrkimys tiiviimpään yhteistyöhön yhteisen Punaisen Ristin lipun alla. Verenluovuttajille suunnatusta erillisestä ABO-lehdestä päätettiin luopua viime vuonna. Tästä numerosta alkaen myös Avun maailman rakenne uudistuu hiukan. Muutoksista näkyvin on ruotsinkielisten juttujen sijainti, sillä niitä ei enää koota omaksi osiokseen lehden loppuun, vaan ne löytyvät samasta kohdasta kuin suomenkielinen juttu. Muutoksen tarkoituksena on huolehtia, että kaksikielisessä jäsenlehdessämme olisi entistä useammasta jutusta ainakin tiivistelmä ruotsin kielellä. Samalla säästyy tilaa lisäjutuille molemmilla kotimaisilla, kun lähes samoja kuvia ei tarvitse toistaa kahteen kertaan eri osastoilla. Palautetta uudistuksista ja Avun maailmasta yleensäkin odotellaan osoitteessa avunmaailma@ punainenristi.fi. 6 Med det nya året kom också förnyelser i Hjälpens värld. Från och med det här numret delas Finlands Röda Kors egen tidning inte bara ut till rödakorsmedlemmar utan också till Blodtjänsts blodgivare i och med att tidningen börjar delas ut på Blodtjänsts verksamhetsplatser. Alla nya blodgivare får också med sig Hjälpens värld. Samtidigt ökar materialet om blodgivningsverksamheten i tidningen och upplagan ökar till cirka 100 000. Bakom förändringen finns en önskan att minska på kostnaderna, men också en vilja att satsa på ökat samarbete under Röda Korsets flagga. Förra året fattades beslutet att lägga ner blodgivartidningen ABO. Från och med det här numret förnyas också upplägget i Hjälpens värld en aning. Mest synlig bland ändringarna är placeringen av de svenska texterna: det finns inte längre en skild svensk del i tidningen, utan tidningen har blivit genuint tvåspråkig. Nu när de svenska och finska texterna finns på samma ställe försöker vi också se till att det finns åtminstone en svensk kortversion av allt fler finska texter. På samma gång får vi mer plats för texter på båda språken, eftersom vi inte längre slösar spaltutrymme på att trycka så gott som samma bild på två språk. Vi tar gärna emot respons om det nya upplägget och Hjäl pens värld i allmänhet på adressen avunmaailma@ punainenristi.fi. avun maailma hjälpens värld 1?/?2014 ? Parhaiten ajatus aukeaa esimerkin avulla: Ilta-Sanomat kertoi 8. tammikuuta tapauksesta, jossa poliisipartio oli löytänyt nuoren naisen sidottuna autosta. Poliisi kommentoi epäselvää sieppausta niukasti, mutta IS:n jutussa oli lause: ”Poliisi ei halua tässä vaiheessa lausua mitään sieppaajan ja uhrin kansallisuudesta.” Se on malliesimerkki ilmauksista, joista Ei rasismille! -hankkeen rasisminvastainen Quick Response -ryhmä haluaa keskustella. Vaikka toimituksella ei ollut asiasta mitään tietoa, epämääräinen kieltolause herätti helposti mielikuvan, että ainakin toinen henkilöistä oli ulkomaalaistaustainen. Quick Response -ryhmä antoi palautetta jutun kirjoittajalle ja kysyi, miksei jutussa yhtä hyvin todettu, ettei poliisi halunnut lausua mitään epäillyn ammatista ja harrastuksista, vaikka ne voisivat selittää rikoksen motiivia aivan yhtä hyvin tai huonosti kuin kansalaisuus. – Yksi lause voi tuntua pikkujutulta, mutta kysymys on laajemmasta asiasta, siitä millaista puhekulttuuria meillä luodaan, Quick Response -ryhmän jäsen Satu Valtere sanoo. – Sitä paitsi se pieneltä tuntuva juttu saattaa olla iso asia sellaiselle, jota yleistävä tai loukkaava ilmaus koskettaa. Quick Response -ryhmä haluaa lisätä tietoisuutta siitä, miten julkinen keskustelu ruokkii ennakkoluuloja ja sitä kautta lisää eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Vaikuttamaan ryhmä pyrkii nimensä mukaisesti nopeilla kannanotoilla, vastineilla sekä suorilla yhteydenotoilla toimittajiin ja muihin kirjoittajiin. – Seuraamme kirjoittelua mediassa ja blogeissa. Kun havaitsemme leimaavan tai yksioikoisen kirjoituksen, siitä keskustellaan ryhmässä ja päätetään, puututaanko asiaan ja millä tavalla, ryhmän vapaaehtoinen Anne Pauna kertoo. – Tavoitteena ei ole syyllistää mediaa tai kirjoittajia. Usein ennakkoluuloja vahvistavien tai yksipuolisten artikkelien taustalla on kiire tai tiedon puute. Pyrimme tuomaan keskustelun kautta esiin laajempia näkökulmia. Rasisminvastaista työtä myös Ei vihapuheelle -liikkeessä tekevän Satu Valtereen mielestä ilmapiiri Suomessa on muuttunut sallivammaksi leimaavalle ja rasistiselle puheelle. Toisaalta myös rasisminvastainen toiminta on kehittynyt ja tullut moniäänisemmäksi, kuten Quick Response -ryhmän syntyminenkin todistaa. "Tavoitteena ei ole syyllistää mediaa tai kirjoittajia. Usein ennakkoluuloja vahvistavien artikkelien taustalla on kiire tai tiedon puute." Satu Valtere – Vastaääniä kaivataan. On tärkeää, että mahdollisimman moni puuttuu rasistiseen puheeseen ja uskaltaa sanoa, että tämä ei ole okei. Toivottavasti tämä ryhmä auttaa osaltaan lisäämään herkkyyttä sille, miten ihmisiä voidaan sanoilla asettaa alempiarvoiseen asemaan, Valtere sanoo ja toivottaa uudet kiinnostuneet tervetulleiksi ryhmään. Varsinkin aiheesta kiinnostuneet journalismin ammattilaiset olisivat ryhmälle hyvä vahvistus. Kyselyt Quick Response -ryhmästä voi lähettää osoitteeseen: quickresponse@red cross.fi. Kimmo Holopainen Rasisminvastainen viikko 17.–23.3. Sano ei rasismille: www.eirasismille.fi!
Hjälpens värld nu också som digitaltidning: lehtiluukku.fi > Avun maailma Kors & tvärs ? Ristiin rastiin kimmo holopainen Anne Pauna (vas.) ja Satu Valtere muistuttavat, että ennakkoluuloja on meistä jokaisella. Avainkysymys on halu tunnistaa ne ja haastaa niiden vaikutus omaan ajatteluun. Anne Pauna (t.v.) och Satu Valtere påminner om att vi alla har fördomar. Det viktiga är viljan att identifiera dem och ta itu med hur de påverkar vårt sätt att tänka. Snabbinsatsstyrka mot rasism I början av det här året inledde antirasismgruppen Quick Response sin verksamhet. Gruppen vill ingripa mot den del av den offentliga debatten som bidrar till fördomar och ökande ojämlikhet. ? Det enklaste sättet att visa vad det är frågan om är genom ett exempel: Ilta-Sanomat berättade den 8 januari om ett fall där en polispatrull hade funnit en ung kvinna bunden i en bil. Polisen var knapphändig i sina kommentarer angående det dunkla kidnappningsfallet, men IS hade följande mening i sin text: "Polisen vill inte i det här skedet uttala sig om kidnapparens och offrets nationalitet." Det är ett praktexempel på en formulering av den typ som Mot rasism!-projektets antirasismgrupp Quick Response vill ta upp. Trots att redaktionen inte hade någon information i frågan gav det luddiga nekandet indirekt en bild av att åtminstone den ena personen var av utländsk bakgrund. Quick Response-gruppen gav skribenten feedback och frågade varför man inte lika gärna konsta- terade att polisen inte ville uttala sig om den misstänktas yrke eller hobbyer, trots att de kunde förklara motivet till brottet lika väl eller dåligt som personens medborgarskap. – En mening kan kännas som en småsak, men det handlar om ett större sammanhang, om hurdan kommunikationskultur vi bygger upp, säger Satu Valtere, som är en av medlemmarna i Quick Response-gruppen. – Dessutom kan det där som känns som en småsak vara en väldigt stor sak för den person som berörs av en generalisering eller kränkande formulering. Quick Response-gruppen vill höja medvetandet om hur den offentliga debatten bidrar till fördomar och därmed ökar ojämlikheten i samhället. Som namnet antyder vill gruppen påverka genom snabba ställningstaganden och genmälen samt genom att direkt ta kontakt med redaktörer och andra skribenter. – Vi följer med det som skrivs i media och på bloggar. När vi hittar en text som är stämplande eller enkelspårig så diskuterar vi den inom gruppen och fattar beslut om vi ska ta tag i texten och i så fall på vilket sätt, berättar Anne Pauna, frivillig i gruppen. – Vårt mål är inte att skuldbelägga medier eller skribenter. Ofta är det brådska eller bristande kunskap som ligger bakom en ensidig artikel eller en text som stärker fördomar. Vi försöker skapa debatt och lyfta fram en bredare synvinkel. Satu Valtere arbetar mot rasism även i rörelsen Nej till hatprat och hon tycker att klimatet i Finland har blivit mer accepterande i fråga om stämplande och rasistiska uttalanden. Samtidigt har också antirasismverksamheten utvecklats och blivit mer varierad, vilket också uppkomsten av Quick Response-gruppen visar. – Motröster behövs. Det är viktigt att så många som möjligt tar tag i rasistiska uttalanden och vågar säga att det inte är okej. Jag hoppas att den här gruppen också ska bidra till att göra folk mer känsliga för hur man kan nedvärdera människor genom hur man formulerar sig, säger Valtere och välkomnar nya intresserade att sluta sig till gruppen. Frågor angående Quick Response-gruppen: quickresponse@redcross.fi. Kimmo Holopainen Veckan mot rasism 17–23.3. Säg nej till rasism: www.motrasism.fi! 1?/?2014 hjälpens värld avun maailma 7
Ristiin rastiin ? Kors & tvärs Arjen turvaa on Euroopan paras ? Arjen turvaa kunnissa -hankkees- sa kehitetty toimintamalli on voittanut Euroopan julkishallinnon instituutin EIPA:n järjestämän suuren hankekilpailun Maas trichtissa. Suomen Punainen Risti on hankkeessa vahvasti mukana. Suomen pohjoisissa kunnissa luodun yhteistyömallin tavoitteena on keskittää paikalliset voimavarat niin, että ne palvelevat parhaiten kuntalaisten hyvinvointia. – Taustalla on oivallus siitä, että monet toimijat tekevät kunnissa työtä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi, mutta yhteistyötä toimijoiden välillä on vähän. Kun sitä tiivistetään, parempi kokonaiskuva auttaa suuntaamaan niukkenevat resurssit tehokkaammin, projektipäällikkö Veli-Matti Ahtiainen Punaisen Ristin Lapin piiristä kuvaa. Mullistavinta toimintamallissa on, että järjestöt ovat siinä mukana suunnitteluvaiheesta lähtien tasavertaisina toimijoina viranomaisten kanssa. Malliin kuuluu myös sähköinen työkalu, joka helpottaa tiedon keräämistä kuntalaisten arjen ongelmista. – Käytännössä malli voi toimia esimerkiksi niin, että huomataan vanhusten yksinäisyyden koskettavan hyvin monia kuntalaisia. Ongelmaan puuttumisessa hyödynnetään sitten Punaisen Ristin osaston ystävätoimintaa, jonka tukemiseen kunta suuntaa omia resurssejaan sen sijaan, että lähtisi tyhjästä rakentamaan uusia välineitä. Uutta yhteistyömallia testataan tänä vuonna viiden kunnan alueella Lapissa ja Koillismaalla. Hanketta hallinnoi Lapin aluehallintovirasto. Vardagstrygghet är bäst i Europa ? bättre helhetsbild och då kan man sätta in sina begränsade resurser där de gör mest nytta, säger projektchef Veli-Matti Ahtiainen från Röda Korsets Lapplands distrikt. Det som gör verksamhetsmodellen annorlunda är att organisationerna och myndigheterna deltar i arbetet på lika villkor. – Modellen kan fungera till exempel så att man ser att ensamhet bland äldre är något som berör många i kommunen. För att åtgärda problemet utnyttjar man då den lokala rödakorsavdelningens vänverksamhet och kommunen satsar resurser på det i stället för att börja bygga upp en ny hjälpande struktur från noll. petteri kivimäki Den verksamhetsmodell som har utvecklats inom projektet Vardagstrygghet i kommunerna (Arjen turvaa kunnissa) har i Maastricht korats till vinnare i en stor projekttävling som Europeiska institutet för offentlig förvaltning EIPA ordnade. Samarbetsmodellen har skapats i kommunerna i norra Finland och tar sikte på att fokusera resurser så att de tjänar kommuninvånarnas välmående på bästa möjliga sätt. – Bakom projektet finns insikten om att många aktörer i kommunerna jobbar för att främja kommuninvånarnas välmående, men att det är knappt om samarbete mellan de här aktörerna. När samarbetet ökar ger det en Testaa valmiutesi ! Katastrofivalmius ja poikkeustilanteissa avustaminen ovat Punaisen Ristin ominta aluetta, mutta valmius alkaa jo kotoa. Huoltovarmuus keskuksen sivuilta löytyvällä näppärällä KotivaraX-testillä voi varmistaa oman kotinsa valmiuden ja samalla kerrata turvallisuusasioita. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa on pohdittu mm. kuntien ja ystävätoiminnan yhteistyötä. I projektet Vardagstrygghet i kommunerna har man bland annat tänkt på samarbete mellan kommunerna och Röda Korsets vänverksamhet. 8 avun maailma hjälpens värld 1?/?2014 Onko sinun kotivarasi kunnossa: huoltovarmuus.fi/kotivarax
Hjälpens värld 2/2014 utkommer den 23 april. tatu blomqvist Kors & tvärs ? Ristiin rastiin Jari Härkönen mari mäkinen Nenäpäivä rikkoi ennätyksiä ? Vuoden 2013 Nenäpäivä-kampanja rikkoi kaikki ennätykset. TV2:n Nenäpäivä-show’hun 8.11. huipentunut hyväntekeväisyyskampanja tuotti yhteensä 2,9 miljoonaa euroa kehitysmaiden lasten auttamiseksi. Nenäpäivään osallistui myös ennätysmäärä yhteisöjä, yrityksiä ja kaveriporukoita kaikkialta Suomesta. Nenäpäivä-kampanjan järjestää Ylen Hyvä Säätiö, jonka toiminnassa ovat mukana Suomen Punainen Risti, Suomen UNICEF, Kirkon Ulkomaanapu, Pelastakaa Lapset, Plan Suomi Säätiö, Fida International, Suomen Lähetysseura, Solidaarisuus ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK. Punaisen Ristin osuus tuotoista käytetään kehitysohjelmiin Boliviassa ja Burundissa. Nenäpäivän tuotoilla tuetaan kehityshankkeita Boliviassa ja Burundissa. Bolivian Punaisen Ristin Bermejon osasto ensi apu- ja valmiusharjoituksessa. Intäkterna från Näs dagen används till att stödja utvecklings projekt i Bolivia och Burundi. På bilden en första hjälpen- och beredskapsövning i Bolivianska Röda Korsets avdelning i Bermejo. Kaukomatkailusta seuraa nyt vähintään neljän viikon verenluovutustauko. En karenstid på minst fyra veckor har införts i blodgiv ningen efter långväga resor. Laura Närhi (kesk.) esiintyi Hyvä joulumieli -keräyksen avajaisissa Helsingissä. Laura Närhi (i mitten) uppträd de vid öppningen av insam lingen Jul i sinnet i Helsingfors. Lue lisää: www.nenäpäivä.fi Matkailusta uusi luovutusrajoitus Näsdagen slog rekord ? Hyvä joulumieli tuotti 1,2 miljoonaa ? Näsdagen-kampanjen år 2013 slog alla tidigare rekord. Välgörenhetskampanjen som kulminerade 8.11 i Näsdagen-showen på TV2 inbringade sammanlagt 2,9 miljoner euro för att hjälpa barn i utvecklingsländer. I Näsdagen deltog också ett rekordstort antal samfund, företag och kompisgrupper överallt i Finland. Kampanjen Näsdagen ordnas av stiftelsen Yle Hjälpen, som engagerar Finlands Röda Kors, Finska UNICEF, Kyrkans Utlandshjälp, Rädda Barnen, Plan Finland, Finska Missionsförbundet, Fida International, Internationella Solidaritetsfonden och Finlands Fackförbunds Solidaritetscentral (SASK). Röda Korsets andel av intäkterna används till utvecklingsprogram i Bolivia och Burundi. Läs mer: www.nasdagen.fi Verenluovuttajan matkailuun liittyvä uusi luovutusrajoitus astui voimaan tammikuussa. Matkailusta EU- ja EFTA-maiden ulkopuolella seuraa nyt 28 vuorokautta kestävä tilapäinen luovutusrajoitus, jos matkalla yöpyy kohde maassa. Uudella luovutusrajoituksella pyritään vähentämään trooppisten virusinfektioiden tartuntariskiä. Ny begränsning i blodgivandet efter resa ? VeriRyhmänä autat te enemmän VeriRyhmä on verenluovutusryhmä, jonka voi perustaa kuka tahansa auttamishaluinen. Siis vaikkapa juuri sinä! Lue lisää ja ilmoita porukkasi mukaan: veripalvelu.fi/ryhmat Som BlodGrupp hjälper ni mer 85 971 BlodGrupp är en blodgivningsgrupp som vem som helst som vill hjälpa kan grunda. Till exempel just du, alltså! medlem mar hörd e 85 971 Läs mer och anmäl din grupp: blodtjanst.fi/www/blodgruppen uului jä sentä k uomen teessa S vuodenvaih a Ristiin. Uusi Punaiseen n ö yi järjestö jäseniä liitt , 3 2 na 4?3 viime vuon li nuoria. o 8 9 9 joista er i na ise n Lä hd e: Pu nr ek Ris tin jä se En ny begränsning som angår resenärer som ger blod trädde i kraft i januari. Om man reser utanför EU- och EFTA-länder följer en tillfällig karenstid på 28 dygn innan man kan ge blod igen, förutsatt att man övernattar i landet i fråga under resan. Avsikten med den nya karenstiden för blodgivning efter resor är att minska risken för överföring av tropiska virusinfektioner. ist i årsskiftet till Finlan ds Röda Kors. Antalet nya me dlemmar som gick med i Röda Korset var 4?323 och av dem var 998 ungdomar. Käl la: Röd a Kor sets med lem sreg iste r ? Jouluna päättynyt Hyvä Joulumieli -keräys kotimaan vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi tuotti tällä kertaa 1,24 miljoonaa euroa. Monta vuotta kasvanut keräystulos laski näin hiukan edellisvuoden 1,35 miljoonasta, mutta notkahduksella ei ollut vaikutusta viime joulun avustuksiin. 70 euron arvoisen ruokalahjakortin sai joulun alla 20 000 perhettä. Suomen Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhdessä Ylen Aamu- tv:n, Radio Suomen ja Radio Vegan kanssa järjestämä Hyvä joulumieli -keräys järjestettiin nyt 17. kerran. Jul i sinnet inbringade 1,2 miljoner ? Insamlingen Jul i sinnet till förmån för mindre bemedlade barnfamiljer här hemma avslutades vid jul och inbringade den här gången 1,24 miljoner euro. Insamlingsresultatet har ökat flera år i rad, men sjönk nu en aning jämfört med de 1,35 miljoner man samlade in år 2012, men nedgången påverkade inte de presentkort som delades ut. Ett livsmedelspresentkort på 70 euro delades inför jul ut till 20 000 familjer. Insamlingen Jul i sinnet ordnades nu för 17:e gången av Finlands Röda Kors och Mannerheims Barnskyddsförbund i samarbete med Yles Morgon-tv, Yle Radio Vega och Radio Suomi. 1?/?2014 hjälpens värld avun maailma 9
Ristiin rastiin ? Kors & tvärs Luuytimen luovuttajarekisteri on nyt Kanta solurekisteri Benmärgs givarregistret är nu Stamcells registret ? ? Punaisen Ristin Veripalvelun ylläpitämä Luuytimenluovuttajarekisteri muutti nimensä vuoden alussa Kantasolurekisteriksi. Rekisteri perustettiin vuonna 1992, jotta verisyöpää sairastaville potilaille löydettäisiin sopivia kantasolusiirteitä. Perustamisen aikaan lähes kaikki kantasolut kerättiin luovuttajan luuytimestä, mutta nykyään yli 70 prosenttia siirteistä kerätään verenkierrosta. – Uusi nimi kuvaa hyvin rekisterin toimintaa osana nykyisiä kantasolusiirtoja. Toivomme, että se myös innostaa uusia luovuttajia liittymään mukaan, sanoo ylilääkäri Matti Korhonen. Rekisteriin voivat liittyä 18–40-vuotiaat. Erityisesti mukaan tarvitaan miehiä. eero pykäläinen Det Benmärgsgivarregister som Blodtjänst upprätthåller bytte i årsskiftet namn till Stamcellsregistret. Registret grundades år 1992 för att bidra till att hitta lämpliga stamcellsgivare för blodcancerpatienter. Då registret grundades utvanns så gott som alla stamceller ur givarens benmärg, men i dag tas mer än 70 procent av transplantaten ur givarens blod. – Det nya namnet beskriver bättre registrets roll i samband med dagens stamcells transplantationer. Vi hoppas att det också ska inspirera nya givare att gå med i registret, säger överl äkare Matti Korhonen. Man kan gå med i registret om man är 18–40 år. I synnerhet män behövs. Läs mer: soluistaelämää.fi. Lue lisää: soluistaelämää.fi. Kantasolurekisteri Etsintäkoira johdattaa etsijän kadonneen marjastajan luokse harjoituksessa. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa täyttää 50 vuotta. En räddningshund leder sökande till en saknad bärplockare under en övning. Frivilliga räddningstjänsten fyller 50 år i vår. SPEK kiittää Punaista Ristiä ? Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK on myöntänyt Suomen Punaiselle Ristille pienoislippunsa tunnustuksena ansiokkaasta työstä vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa Vapepassa. Punainen Risti on koordinoinut 50 vuotta täyttävän Vapepan toimintaa alusta asti. – 50 jäsenjärjestön koordinaatio kohta puolen vuosisadan ajan ei ole mikään mitätön suoritus. Tulevan Vapepa-historiikin tekstejä lukiessa vaikuttaa lisäksi, että haasteemme ovat hyvin samansuuntaisia kuin alussakin. Vilpitön kiitos SPEKille huomioimisesta, pieni tunnustus silloin tällöin kannustaa kummasti, Punaisen Ristin valmiuskoordinaattori Heikki Väätämöinen kiittää. SPEK tackar Röda Korset ? Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland SPEK har beviljat Finlands Röda Kors sitt standar som erkänsla för förtjänstfullt arbete inom Frivilliga räddningstjänsten. Röda Korset har koordinerat Frivilliga räddningstjänstens insatser sedan den grundades för 50 år sedan. – Att koordinera 50 medlemmar i snart ett halvt sekel är inte 10 avun maailma hjälpens värld 1?/?2014 någon bagatell. När man läser texterna i den historik över räddningstjänsten som ska ges ut verkar det dessutom att som att vi står inför liknande utmaningar som i början. Ett uppriktigt tack till SPEK för uppmärksammandet, en liten utmärkelse då och då uppmuntrar väldigt mycket, konstaterar Röda Korsets beredskapskoordinator Heikki Väätämöinen.
Kors & tvärs ? Ristiin rastiin niklas meltio Punaisen Ristin yleiskokous päättää järjestön suunnasta ensi kesänä Turussa. I sommar samlas Röda Korset till stämma i Åbo för att fatta beslut om vart organisationen är på väg. Vaikuta toiminta linjaukseen! ? Suomen Punaisen Ristin yleiskokous kokoontuu ensi kesänä 7.–8.6. Turkuun päättämään järjestön suunnasta seuraaviksi kolmeksi vuodeksi. Ilmoittautumisia ja majoitusvarauksia yleiskokoukseen otetaan vastaan 7.2– 25.4. Punaisen Ristin verkkosivujen kautta. Muita tärkeitä päivämääriä ennen kesää ovat 12. huhtikuuta, johon mennessä on jätettävä yleiskokoukselle tehtävät aloitteet, ja 26. huhtikuuta, joka on viimeinen päivä esittää henkilövalintoja yleiskokouksen vaalitoimikunnalle. Jo ennen näitä päivämääriä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mistä Turun yleiskokouksessa päätetään, sillä yleiskokousohjeet ja tulevan toimintalinjauksen luonnos postitetaan osastoille ja piireille näinä päivinä. Kommentointiaikaa tälle Suomen Punaisen Ristin tärkeimmälle linjapaperille on varattu 31.3. saakka. Tervetuloa vaikuttamaan Turun yleiskokouksessa! Lisätietoa: www.punainen risti.fi ja rednet.punainenris ti.fi/yleiskokous2014 Påverka strategin! ? Finlands Röda Kors ordinarie stämma sammanträder i Åbo 7–8.6 för att fatta beslut om Röda Korsets riktning under de närmaste tre åren. I stämman har var och en av Röda Korsets lo- kalavdelningar en röstberättigad representant per 200 medlemmar. Dessutom har varje rödakorsdistrikt en röstberättigad företrädare som väljs av distriktsstyrelsen. Anmälan och logibokningar för stämman tas emot 7.2–25.4 via Röda Korsets webbsajt. Andra viktiga datum inför sommaren är den 12 april, för före det ska man ha lämnat in alla initiativ till stämman, och 26 april, för det är sista dagen man kan föreslå personval för valnämnden inför stämman. Men redan på förhand kan man påverka de beslut som fattas vid stämman i Åbo, eftersom anvisningarna för stämman och ett utkast till strategi i dagarna postas till avdelningarna och distrikten. Tid att kommentera strategidokumentet, som slår fast de viktigaste riktlinjerna för Finlands Röda Kors, har man fram till 31.3. Välkommen att påverka på stämman i Åbo! Läs mer: www.rodakorset.fi och rednet.rodakorset.fi/ stamman2014 Testa din beredskap! I katastrofberedskap och hjälp i undantagssituationer är Röda Korset inne på sitt specialområde, men beredskap är något som börjar i varje hem. Det behändiga beredskapstestet KotivaraX på Försörjningsberedskapscentralens sajt hjälper dig att kolla att ditt hem är redo sam tidigt som du repeterar vissa trygghets aspekter. Är din beredskap i skick? Kolla det på huoltovarmuus.fi/ kotivarax (endast på finska). 307 des under åre t larma stjänsten ng Frivilliga räddni Vid ef terspa T). FR er ell a (Vapep behövdes e ad kn ning av sa stjänsten, ng Frivilliga räddni Röda Kor av s ra ne di or som ko 4 gånger. 18 t lag set, samman set s Käl la: Rö da Kor statis tik 2012 ver ksa mh ets 1?/?2014 hjälpens värld avun maailma 11
Ristiin rastiin ? Kors & tvärs Avun maailma 2/2014 ilmestyy 23. huhtikuuta. Henkiä pelastava mobiilipalvelu Haiti återhämtar sig långsamt ? ? Suomen Punaisen Ristin mobiilisovellus on palkittu parhaana oppimista tukevana palveluna Suomen Paras Mobiilipalvelu -kilpailussa. Syksyllä julkaistusta palvelusta löytyvät muun muassa ensiapuohjeet, verenluovuttajan palvelupaketti sekä lahjoitusmahdollisuus katastrofirahastoon. Kilpailun tuomaristo kiitteli palvelua todelliseksi hengenpelastajaksi, ja kiitosta mobiilipalvelu on saanut myös käyttäjiltä. Sovellus on ladattu jo yli 30 000 kertaa. Mobiilisovelluksen Punaiselle Ristille on toteuttanut espoolainen Mobile Means Oy. Ilmainen sovellus on saatavilla iPhone-, Androidja Windows-älypuhelimille ja tableteille. Sovellus löytyy hakusanalla ”Punainen Risti” esimerkiksi Windows-, iPhone- ja Google Play -sovelluskaupoista Livräddande mobiltjänst ? Finlands Röda Kors mobilapplikation har korats till den bästa tjänsten som understöder inlärning i tävlingen Finlands Bästa Mobiltjänst. Appen lanserades i höstas och ger bland annat anvisningar för första hjälpen, aktuell information om blodläget och annat matnyttigt för blodgivare och man kan också ge ett bidrag till katastroffonden via appen. Tävlingsjuryn konstaterade att servicen är en verklig livräddare och även användarna har varit nöjda med appen. Appen har redan laddats ner mer än 30 000 gånger. Det är Esboföretaget Mobile Means Oy som har skapat appen för Röda Korset. Appen är gratis och finns tillgänglig för iPhone, Androidoch Windows-smarttelefoner samt läsplattor. Du hittar appen i App Store, Windows Store och Google Play-butikerna genom att söka på orden ”Punainen Risti”. Appen finns bara på finska. Den 12 januari kommer att vara en sorgens dag för haitier i flera generationer. Det var den dagen år 2010 som landet drabbades av en katastrofal jordbävning. Skalvets epicentrum låg väster om huvudstaden Port-au-Prince. Förödelsen var förkrossande i ett land som hade det svårt redan innan. På ett ögonblick hade mer än 200 000 människor mist livet och mer än 2 000 000 sitt hem. Världen skyndade sig att hjälpa Haiti. Finlands Röda Kors katastroffonds Haiti-insamling inbringade ungefär 4,2 miljoner euro och utrikesministeriet och Europeiska kommissionen anslog ytterligare 3,8 miljoner till biståndsarbetet i landet. Pengarna användes till att genomföra en av de största biståndsoperationerna i Finlands Röda Kors historia. Finlands Röda Kors och Tyska Röda Korsets gemensamma fältsjukhus tog emot cirka 68 000 patienter, utförde 2 000 operationer och hjälpte 2 000 barn att födas. Röda Korsets mobila klinik gav vård åt i synnerhet gravida kvinnor samt nyförlösta mammor och deras barn. Av dem fanns det 50 000. Efter det första året har arbetet fortsatt med fokus på hälsofrämjande och på att bygga upp beredskap inför framtida katastrofer. Frivilliga i Haitiska Röda Korset har fått utbildning i första hjälpen, i förebyggande av smittsamma sjukdomar, i katastrofberedskap och i psykiskt stöd. De utbildade frivilliga har spridit sina kunskaper till tusentals och åter tusentals haitier. I fråga om smittsamma sjukdomar och samhällenas egen överlevnadsförmåga har situationen förbättrats, men fortfarande bor 170 000 haitier i tillfälliga läger. Fram till slutet av år 2013 hade ungefär 7,5 miljoner euro av de medel som är avsedda för Haiti använts. Den halv miljon som återstår används till att stöda Haitiska Röda Korsets hälsovårdsarbete under de närmaste två åren. placeit/veripalvelu 12 avun maailma hjälpens värld 1?/?2014 Sairaanhoitaja Kati Partanen oli yksi niistä 153 avustustyöntekijästä, jotka Suomen Punainen Risti lähetti Haitiin maanjäristyksen jälkeen. Sjukskötare Kati Partanen var en av de 153 biståndsarbetare som Finlands Röda Kors skickade till Haiti efter jordskalvet. Haiti toipuu hitaasti Neljä vuotta maanjäristyksen jälkeen 170?000 haitilaista asuu edelleen väliaikaisilla leireillä. ? Tammikuun 12. päivä säilyy haitilaisten mielissä sukupolvien ajan surun päivänä. Sinä päivänä iski vuoden 2010 suuri maanjäristys. Järistyksen keskus sijaitsi pääkaupungista Port-au-Princestä länteen. Tuhot olivat musertavat muutenkin heiveröisessä valtiossa. Hetkessä yli 200 000 ihmistä oli menettänyt henkensä ja yli 2 000 000 kotinsa. Maailma riensi Haitin avuksi. Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon lahjoitettiin noin 4,2 miljoonaa euroa, ja ulkoministeriö ja Euroopan komissio osoittivat Haitin auttamiseen 3,8 miljoonaa lisää. Varoilla toteutettiin yksi Suomen Punaisen Ristin kaikkien aikojen suurimmista avustusoperaatioista. Suomen ja Saksan Punaisten Ristien yhteisessä kenttäsairaalassa hoidettiin noin 68 000 potilasta, tehtiin 2 000 leikkausta ja saatettiin maailmaan 2 000 vastasyntynyttä. Punaisen Ristin liikkuvalla klinikalla hoidettiin erityisesti raskaana olevia ja synnyttäneitä naisia pienokaisineen. Heitä oli 50 000.
Kors & tvärs ? Ristiin rastiin eero pykäläinen Ulkomaalaisten verenluovutus helpottui ? Verenluovuttajan henkilöllisyyden todistamista ja asumista koskevat säännöt lievenivät tammikuussa. Suomessa asuvat ulkomaalaiset voivat nyt todistaa henkilöllisyytensä entistä useammalla tavalla luovuttaessaan verta. Verenluovuttajan on todistettava henkilöllisyytensä henkilöllisyystodistuksella, jossa on valokuva ja suomalainen henkilötunnus. Nyt henkilöllisyyden voi todistaa myös oleskelulupakortilla tai oman maan passiin leimatulla oleskeluluvalla, jos niissä on suomalainen henkilötunnus. Lisäksi henkilöllisyystodistukseksi hyväksytään suomalaisen Kela-kortin ja oman maan passin tai Kela-kortin ja ruotsalaisen ajokortin yhdistelmä. Myös asuinmaahan liittyvä ehto lieventyi. Aiemmin luovuttajan on pitänyt asua luovutusta edeltävät kolme kuukautta jossakin Pohjoismaassa, mutta nyt asumissääntö kattaa kaikki EU- ja EFTA-maat sekä Andorran, Monacon, San Marinon, Vatikaanin, Kanaalisaaret, Kanariansaaret ja Mansaaren. – Lievempien kriteereiden ansiosta voimme auttaa entistä paremmin potilaita, jotka eivät ole syntyperältään suomalaisia ja joiden veriryhmä voi olla meillä harvinainen, sanoo lääkäri Johanna Castrén Veripalvelusta. Lättare för utlänningar att ge blod ? 307 kertaa vuo den aikana häly tettiin apuun Vapaa ehtoinen pe lastus Vapepa. Kado palvelu nneiden etsinnässä Pu naisen Ristin koordinoimaa Vapepaa tarv it tiin kaikkiaa n 184 kertaa . Reglerna för hur blodgivare bestyrker sin identitet och var de kan ha varit bosatta luckrades upp i januari. Utländska medborgare som är bosatta i Finland kan lättare ge blod i och med att det blev tillåtet att identifiera sig på flera sätt. Blodgivaren ska bestyrka sin identitet med ID-kort med fotografi och ett finländskt personnummer. Givaren kan nu identifiera sig också genom att uppvisa sitt uppehållstillståndskort eller ett uppehållstillstånd som är stämplat i det egna landets pass, förutsatt att dokumenten är försedda med ett finländskt personnummer. En kombination av ett finländskt FPA-kort och egna landets pass eller FPA-kort och ett svenskt körkort accepteras också som identitetsbevis. Även villkoret om vilket land man bor i har lindrats. Tidigare måste givaren ha bott i ett nordiskt land under de senaste tre månaderna före blodgivningen, men nu omfattar boendeklausulen alla EU- och EFTA-länder samt Andorra, Monaco, San Marino, Vatikanstaten, Kanalöarna, Kanarieöarna och Isle of Man. – Tack vare mindre strikta kriterier kan vi bättre hjälpa patienter som inte är infödda finländare och som kan ha en blodgrupp som är sällsynt hos oss, förklarar läkaren Johanna Castrén på Blodtjänst. Lä hd e: Pu na ise n Ris tin to im in tatil as to 2012 Ensimmäisen vuoden jälkeen työ on jatkunut painottuen terveyden edistämiseen ja valmiuden rakentamiseen tulevien katastrofien varalle. Haitin Punaisen Ristin vapaaehtoisia on koulutettu mm. ensiavussa, tartuntatautien ehkäisyssä, katastrofivalmiudessa sekä henkisessä tuessa. Koulutetut vapaaehtoiset ovat vieneet oppia eteenpäin tuhansille ja taas tuhansille haitilaisille. Tartuntatautilanne ja yhteisöjen oma selviytymiskyky ovat parantuneet, mutta 170 000 haitilaista asuu edelleen väliaikaisilla leireillä. Vuoden 2013 loppuun mennessä Haitiin osoitetuista varoista oli käytetty noin 7,5 miljoonaa euroa. Jäljellä olevat 0,5 miljoonaa käytetään Haitin Punaisen Ristin terveystyön tukemiseen seuraavien kahden vuoden aikana. Entistä useampi Suomessa asuva ulkomaalainen voi nyt luovuttaa verta. Allt fler utlänningar bosatta i Finland kan nu ge blod. 1?/?2014 hjälpens värld avun maailma 13
Iloa ystävyydestä Moottorisaha tuo miehet yhteen Punaisen Ristin Saarijärven osasto houkuttelee miehiä mukaan ystävätoimintaan moottorisahan avulla. Puuhamiesten mukaan miehet kaipaavat ystävätoiminnassakin käsillä tekemistä. teksti Meeri Ylä-Tuuhonen kuvat Petteri Kivimäki M oottorisaha pureutuu koivurankaan Saarijärven Rahkolantiellä. Sahaa käyttää metsätöihin tottunut Punaisen Ristin vapaaehtoinen Arto Honkonen. – Tekeminen onnistuu meiltä miehiltä paremmin kuin puhuminen, Honkonen sanoo. Punaisen Ristin Saarijärven osasto tekee uraauurtavaa työtä. Osasto käynnisti keväällä 2013 Moottorisahaystävät-nimisen hankkeen, jonka tarkoituksena on houkutella miehiä mukaan Punaisen Ristin ystävätoimintaan. – Totesimme marraskuussa 2012 koulutus illassa, että yksi heikkouksistamme on se, että toiminnassa ei ole riittävästi miehiä, muistelee osaston puheenjohtaja Markku Kyllönen. Näihin päiviin saakka Kyllönen ja Honkonen ovat olleet ainoat ystävätoiminnassa mukana olleet miehet Saarijärvellä. Kaikkiaan osaston ystävätoimintaan osallistuu aktiivisesti 20–25 vapaaehtoista. – Pohdimme jotain porkkanaa, jolla miehiä saataisiin mukaan, ja päädyimme johonkin käsillä tekemiseen, Kyllönen sanoo. Saarijärvi on metsäistä seutua. Lisäksi paikkakunnalla on pitkät perinteet metsäalan opetuksessa. Kyllönen ja Honkonen laskivat yhteen yksi ynnä yksi ja päättivät ottaa täkyksi moottorisahan. – Saarijärven seudulla kaikki miehet ovat kiinnostuneita moottorisahasta. Helmikuussa 2013 hankkeen nimeksi virallistettiin Moottorisahaystävät. – Tavoitteena on houkutella miehiä uudentyyppiseen ystävätoimintaan ja samalla kartoittaa vanhusten toiveita miesten ystävätoiminnalle. Miehet harvassa ystävinä Ensimmäisen kerran Saarijärven Moottorisahaystävät kokoontuivat Metsäkoululle viime 14 avun maailma hjälpens värld 1?/?2014 maaliskuussa. Osallistujia houkuteltiin lehti-ilmoituksilla ja jakamalla ilmoituksia kauppoihin, apteekkiin, kirjastoihin ja sivukylille. Paikalle tuli noin 30 osallistujaa. Illan aikana Kyllönen ja Honkonen kertoivat kokemuksiaan Punaisen Ristin ystävätoiminnasta. Palveluliikelaitos Saarikan väki kertoi yksinäisyyden yleisyydestä Saarijärven seudulla ja vapaaehtoistoiminnan merkityksestä ikääntyvien hyvinvoinnille. Metsäkoulun lehtori opasti iltaan osallistuneita miehiä moottorisahan huollossa, ja Husqvarnan edustaja esitteli uutuussahoja. Illan juonsivat Punaisen Ristin Länsi-Suomen piirin sosiaalipalvelupäällikkö Tero Hintsa ja sosiaalipalvelukouluttaja Marko Järvenoja. Järvenojan mukaan Punaisen Ristin ystävätoiminnassa on mukana lähes 8 000 vapaaehtoista, joista noin 90 prosenttia on naisia. – Miesten maailma on kova. Työ ja raha ovat asioita, joista miehet puhuvat. Hoiva ja huolenpito koetaan enemmän naisten asiaksi, Järvenoja sanoo. – Valitettava tosiasia on, että jos ystävätoiminnan peruskurssilla on 20 osallistujaa, niin siellä on yksi tai kaksi miestä. Järvenojan mukaan miehet ovat kyllä kiinnostuneita ystävätoiminnasta, mutta kynnys lähteä esimerkiksi kurssille on korkea. – Miehet lähtevät paljon helpommin keskusteluun mukaan, kun saavat olla vähän äijäköörillä liikkeellä. Marraskuun alussa Saarijärven miehet olivat koolla teemalla Huolla mielesi. Aiheesta alusti maalaislääkäri Tapani Kiminkinen. Moottorisahaystävien vuosi 2013 huipentui marraskuun lopulla järjestettyyn, vain miehille suunnattuun ystävätoiminnan peruskurssiin. Sen kävi Järvenojan johdolla yksitoista miestä. – Oli kouluttajallekin voimaannuttava kokemus huomata, että konsepti ihan oikeasti toimii. Saarijärven miehet ovat vieneet ystävätoiminnan ihan uusiin ulottuvuuksiin. Ystävätoiminnan peruskurssille osallistuneiden miesten kanssa saatiin aikaan hyviä keskusteluja. – Miehet kokevat helposti, ettei heillä ole annettavaa, vaikka todellisuudessa sitä on hyvin paljon. He ovat käyttämätön voimavara, joka meidän pitää saada aktivoitua. Miehille järjestetylle ystävätoiminnan peruskurssille osallistui myös Erkki Valkola. Ystävätoiminta oli hänelle entuudestaan tuttua, sillä hänen siskonsa toimii Punaisen Ristin vapaaehtoisena Jyväskylän seudulla. – Kun ikää tulee, niin arvot menevät uusiksi. Ihmissuhteiden vaaliminen nousee omaan arvoonsa, eläkkeellä oleva maanviljelijä pohtii syitään kurssille osallistumiselle. Vanhusten yksinäisyys oli hänelle ennestään tuttu asia. – Iäkäs naapurini sanoi suoraan, että hänen ongelmansa on yksinäisyys. Lapset pitävät hyvin yhteyttä, mutta asuvat kaukana ja käyvät siksi vain juhlapyhien aikaan ja kesälomilla. Ystävätoimintaan jää koukkuun Saarijärven seudulla toimiva palveluliikelaitos Saarikka tekee vuosittain hyvinvointia edistävän kotikäynnin 75-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Vuonna 2012 toteutettujen kotikäyntien yhteydessä selvisi, että lähes kolmannes seudulla asuvista vanhuksista kokee yksinäisyyttä. – Pieni vaiva, iso ilo, Arto Honkonen kiteyttää ystävätoiminnan idean. Honkonen vieraili puolentoista vuoden ajan kerran viikossa vanhan miehen luona. – Hän ei pystynyt enää lukemaan. Kävin aina torstaisin lukemassa kahta paikallislehteä. Häntä kiinnostivat kovasti paikkakunnan asiat, Honkonen kertoo. – Se oli hyvin mielenkiintoista ja antoisaa, kun näki että itsellä oli jotakin annettavaa ja saattoi tuoda vanhan ihmisen elämään edes jotain vaihtelua. Honkosen ystävä nukkui pois viime vuonna. Hän toivoo saavansa uuden ystävän kevään aikana. Markku Kyllösen mukaan ystävätoimintaan jää helposti koukkuun. Hänellä on ollut oma ystävä kaksi vuotta. Ennen vanhusta ei tyttären mukaan tahtonut saada sängynpohjalta ylös ollenkaan. Kyllösen kanssa hän kuitenkin käy kaupassa, apteekissa ja lääkärissä. – Markun kanssa on vaan niin hyvä olla, mies sanoi. Voit kuvitella, että kun joku noin sanoo, olen saanut korvauksen tekemästäni työstä, Kyllönen kertoo. Kevään aikana Punaisen Ristin Saarijärven osasto aikoo järjestää Moottorisahaystävät- hankkeessa lisää teemailtoja. Aiheiksi on kaavailtu mm. suksien valintaa ja voitelua. Tavoitteena on järjestää tapahtumia myös kylillä. Markku Kyllönen uskoo, että vuoden 2014 lopussa päättyvän hankkeen tavoite toteutuu. – Kyllä ystäväkurssin käyneistä miehistä lähtee useita mukaan toimintaan. Kun kipinä on syttynyt, niin kyllä se starttaa. ?
Tavoitteena on houkutella miehiä ystävä? ” toimintaan. Saarijärven seudulla kaikki miehet ovat kiinnostuneita moottorisahasta." Markku Kyllönen, Saarijärven osasto Markku Kyllönen (vas.), Erkki Valkola, Arto Honkonen ja Pentti Tavaila kaipaavat miesten ystävätoimintaan enemmän toimintaa. Markku Kyllönen (t.v.), Erkki Valkola, Arto Honkonen och Pentti Tavaila vill att det händer mer i vänverksamheten för män. Ystävä tuo 112-viestin Punainen Ristin yhteistyö 11.2. järjestettävän hätänumero päivän kanssa jatkuu. 112-viestin ajatus on yksinkertainen: parantaa varsinkin ikäihmisten yleisen hätänumeron tuntemusta ja rohkaista soittamaan siihen hädän hetkellä. Viesti on tärkeä, sillä moni viivyttelee avun pyytämistä ja soittaa ensin mieluummin esimerkiksi sukulaiselle, jolloin apu voi olla jo kohtalokkaasti myöhässä. Punaisen Ristin vapaaehtoisia kannustetaan viemään 112-viestiä vanhuksille erityisesti ystävänpäivänä, mutta 112-tietoutta kannattaa levittää muulloinkin, ja sen voi tehdä kuka tahansa – osaavatko oman naapurustosi ikäihmiset hälyttää apua? 1?/?2014 hjälpens värld avun maailma 15
Iloa ystävyydestä Ystävän kanssa ulos Punaisen Ristin Ähtärin osaston ystäväryhmä ulkoiluttaa Ostolanhovin palvelutalon asukkaita kerran viikossa. Osasto on niin aktiivinen liikuttaja, että Ikäinstituutti on palkinnut sen jo kahdesti Vie vanhus ulos -kampanjassaan. teksti Meeri Ylä-Tuuhonen kuvat Petteri Kivimäki P unaisen Ristin ystävä Tuula Setälä soittaa ähtäriläisen Alli Sievin, 84, ovikelloa Ostolanhovin palvelutalossa. On keskiviikko, joten naiset ovat lähdössä ulkoilemaan. – Kengät olettekin jo laittanut hoitajan kanssa. Mikäs takki? Setälä kysyy. – Se sininen, se on helpompi laittaa, Sievi vastaa. Setälä auttaa Sievin päähän sinisen baskerin ja ojentaa lapaset. – Nyt on tullut talvi sillä välin, kuulepas! Sievi juttelee ja lähtee rollaattorin tukemana kohti Ostolanhovin aulaa. Sinne on kokoontunut neljä muutakin asukasta ja joukko Punaisen Ristin vapaaehtoisia Ähtärin osaston ystäväryhmästä. – Ulkoilemme Ostolanhovin asukkaiden kanssa kerran viikossa, osaston ystävätoiminnan yhdyshenkilö Soile Jukkala kertoo. Eeva-Liisa Haapamäelle on unohtunut sisäkengät jalkaan. – Nuo Aino-tossut ovat liukkaat ulkona, vapaaehtoinen Anneli Talvitie varoittaa ja auttaa Haapamäelle talvikengät jalkaan. Liukas keli karsii ulkoilijoita Ähtärin osaston ystäväryhmä on ulkoiluttanut Ostolanhovin palvelutalon asukkaita kesästä 2011 alkaen. – Kaikki lähti siitä, kun palvelutalosta otettiin yhteyttä minuun ja pyydettiin ulkoiluapua talon asukkaille, Soile Jukkala muistelee. Ulkoiluttajia ei Jukkalan mukaan ollut vaikea löytää, sillä Ähtärin osastolla on erittäin aktiivinen ystäväryhmä. Ensimmäisenä kesänä ulkoiluystäviksi lähti kymmenkunta vapaaehtoista. Nyt heitä on kaikkiaan 16. – Meillä on kolme ulkoiluttajaryhmää, joten vapaaehtoisille tulee yksi ulkoilupäivä kolmen viikon välein, Jukkala kertoo. Ulkoilutustoiminta on ollut niin reipasta, että Ähtärin osaston ystäväryhmä on palkittu jo 16 avun maailma hjälpens värld 1?/?2014 kahdesti Ikäinstituutin Vie vanhus ulos -kampanjan Jaksavin järjestö -sarjassa. – Emmekä me ole edes kirjanneet kaikkia ulkoiluja, Jukkala huomauttaa. Ikäinstituutin valtakunnallisen kampanjan tavoitteena on edistää vanhusten säännöllistä ja turvallista ulkoilua. Vie vanhus ulos -kampanja jatkuu myös tänä vuonna. Aikaisempina vuosina Punaisen Ristin vapaaehtoisten ja Ostolanhovin asukkaiden yhteiset ulkoilut ovat loppuneet lokakuussa vietettävään Vanhusten viikkoon, mutta nyt ulkoilua haluttiin jatkaa joulukuulle. – Kaatumisen pelko on yksi suurimpia esteitä ulkoilulle talvella. Loppuvuodesta ulkoilutettavien määrä onkin vähentynyt, mutta sitkeästi olemme olleet paikalla. Että minuakin autettaisiin Kello 13 viisi vanhusta ja kuusi vapaaehtoista ulkoiluttajaa ovat Ostolanhovin aulassa valmiita ulkoilmaan. – Saat miesseuraa. Esa lähtee sinun kaveriksesi, Jukkala huikkaa Kerttu Seppälälle. – Sittenhän on turvallista, Seppälä nauraa. Esa Leppävuori on yksi Ähtärin osaston ystäväryhmän aktiiveista. Hän palasi Punaisen Ristin vapaaehtoistoimintaan jäätyään eläkkeelle viisi vuotta sitten. – Olin 1960-luvulla mukana Punaisen Ristin touhuissa, mutta työelämässä ollessani aikaa ei riittänyt muuhun. Nyt Leppävuori on ystävänä kolmelle vanhukselle, joita hän käy tapaamassa kerran viikossa. Lisäksi hän on mukana ulkoilutoiminnassa. Leppävuori kokee ystävätoiminnan antoisana. – Ennen kaikkea se tyytyväisyys, jonka näen, kun menen käymään. Ystävieni arki tahtoo olla vähän yksinäistä. Järjestöaktiivi Leppävuorelta saattaa kulua kaksikin viikkoa ilman vapaapäivää. – Haluan auttaa muita niin kauan kuin pystyn. Kun itse olen joskus samassa tilanteessa, toivon, että löytyisi niitä, jotka tekisivät vastaavaa vapaaehtoistyötä. Toiminta alkoi omaisen tuskasta Marraskuun viimeisellä viikolla Ähtärissä sataa hiljalleen lunta, mutta se ei ulkoilijoita haittaa. – Minulle on sanottu, että menen lujaa. Vastasin, että lujaa täytyy mennä, kun kerran pääsee. Kyllä minä ulkoilisin useamminkin, jos joku veisi, Eeva-Liisa Haapamäki sanoo. Ulkoilu on palkitsevaa myös vapaaehtoiselle. – Minun ystäväni ei liikkunut aikaisemmin ollenkaan. Nyt hän ulkoilee yksinkin. Jopa naapurissa hän oli käynyt, iloitsee ystävätoimintaan keväällä mukaan tullut Merja Alku. Ostolanhovin pihamaa on valkoinen. Tie parkkipaikalle on jäässä, mutta hiekanjyvät ja Punaisen Ristin vapaaehtoiset turvaavat taivalta. Ulkoilijat juttelevat vilkkaasti. – Mersu kyllä menee sinne, minne minä haluan, Haapamäki vitsailee ja kääntää rollaattorinsa parkkipaikan perukoilla. Ystävätoiminta alkoi Ähtärissä vuonna 2007, kun Soile Jukkalasta tuli paikkakunnan ensimmäinen Punaisen Ristin ystävä. Häntä motivoi oman äidin kohtalo. – Äitini oli dementiakodissa Vaasassa, ja minulla oli hirveä tuska, kun olin täällä. Sain nuoruudenystäväni käymään äitini luona. Tiedän, miten paljon se helpottaa omaista, kun tietää, että joku käy säännöllisesti. Nyt Ähtärin ystävätoiminnassa on mukana 46 vapaaehtoista. Lähes kaikilla on oma henkilökohtainen ystävä. Lisäksi vanhuksia käytetään mm. lääkärissä ja omaisten haudoilla. ”Ulkoilu on mieluista” Marraskuun viimeinen ulkoilu Ostolanhovissa on ohi. Pienestä kävelystä pikkupakkasessa nauttivat kaikki. Tällä kertaa Ähtärin osasto tarjoaa reippailun päälle pullakahvit. – Ulkoileminen on todella mieluista. Ihan kuin hengitys kulkisi paremmin nyt, kun on saanut raitista ilmaa, Alli Sievi tuumii kahvikupin ääressä. Viime talvena hän ei käynyt ulkona ollenkaan. Maaliskuussa tahti muuttui, kun hän sai Tuula Setälän Punaisen Ristin ystäväkseen. – Tuula kun tulee joka viikko, niin sitten me kävellään pitkällekin, Sievi sanoo. Ystäväänsä hän luonnehtii suurenmoiseksi. – Minulla ei ole täällä Ähtärissä ketään muuta, joka kävisi. Se on aina mukava yllätys, kun tulee keskiviikko. Setälällä on pitkä kokemus Punaisen Ristin toiminnasta. Hän oli yli 30 vuotta Ähtärin osaston kotimaan avun yhdyshenkilö ja päivystysvastaava. Kahvit juotuaan ystävykset siirtyvät vielä Sievin kotiin. Siellä juteltavaa riittää vaikka kirjoista, sillä Alli Sievi on kova lukemaan. – Kun jäin eläkkeelle, tulin mukaan ystävätoimintaan. Tämä on minulle nyt lähinnä sydäntä. Nämä ystävät ovat niin mukavia, Setälä sanoo. – Vaikkei mitään kovin erikoista ole sattunutkaan, niin on kiva vaihtaa ajatuksia, ettei jää vaan sänkyyn. Siinä on aina se vaara, ettei pääse enää ylös. ?
Tuula Setälä vie ystävänsä Alli Sievin ulkoilemaan kerran viikossa. Tuula Setälä tar ut sin vän Alli Sievi på promenad en gång i veckan. Ulkoileminen on ? ” todella mieluista. Ihan kuin hengitys kulkisi paremmin nyt, kun on saanut raitista ilmaa." Alli Sievi, 84 Ystävä auttaa montaa Alkanut vuosi on Suomen Punaisessa Ristissä perheiden vuosi. Yksi teemavuoden ta voitteista on nostaa esiin Punaisen Ristin avun merkitys myös muille kuin toiminnan välittömälle kohteelle. Ystävänpäivään ajatus istuu kuin nenä päähän: monella meistä on esimerkiksi kaukana asuvia sukulaisia ja muita lä heisiä, joiden luona emme voi vierailla niin usein kuin haluai simme. Silloin on tärkeää tie tää, ettei läheinen jää yksin vaan hänen luonaan käy sään nöllisesti luotettava Punaisen Ristin ystävä. Punaisen Ristin ystävätoi minnan lasketaan alkaneen Helsingissä vuonna 1959 järjes tetystä kurssista, jolla koulu tettiin ystäviä potilaille sairaa loihin. Noista ajoista ystävätoi minta on valtavasti laajentunut ja monipuolistunut, mutta pe rusajatus on yhtä kirkas kuin 55 vuotta sitten: lievittää yksinäi syyttä ja lisätä turvallisuutta. Tänä päivänä tuhannet Pu naisen Ristin vapaaehtoiset ystävät käyvät tapaamassa yksinäisiä – vanhoja ja nuoria, sairaita ja terveitä, vankeja ja vapaita kansalaisia – kodeissa ja laitoksissa kaikkialla Suo messa yksin ja yhdessä. Suo siotaan ovat kasvattaneet var sinkin ryhmämuotoinen ystä vätoiminta ja monenlaiset tempaukset. Hyviä esimerkke jä ystävätoiminnan uusista tuulista ovat Turun osastossa toimivat kulttuuriystävät ja Varkaudessa käynnistetty va ramummotoiminta. Turussa Punaisen Ristin ys tävät vievät ikäihmisiä nautti maan kulttuuririennoista, joi hin he eivät enää yksin uskal tautuisi. Kulttuuriystävänä toi mimiseen perehdyttävän kurs sin on suorittanut jo kolmisen kymmentä turkulaista ja kaari nalaista vapaaehtoista, ja saattokeikkoja on tehty yli sata. – Ystävätoiminta on hieno keino ehkäistä syrjäytymistä. Myös kulttuuri tekee todiste tusti hyvää ja pitää aktiivisuut ta yllä, toimintaa Turun osas tossa pyörittävä Elina Rosenqvist muistuttaa. Varkauden varamummo toiminnassa Punaisen Ristin vapaaehtoinen ryhtyy vara mummoksi tai -vaariksi lapsi perheelle, jonka omat isovan hemmat eivät syystä tai toi sesta pysty olemaan mukana perheen arjessa. Varamummo toiminta on lähtenyt vauhdilla käyntiin, ja sen levittämisen tueksi on toteutettu vapaa ehtoisen opas ja koulutus aineisto. – Tavoitteena on, että Pu naisen Ristin varamummo toiminta olisi muutaman vuo den päästä yhtä tunnettua ja laajalle levinnyttä kuin ystävä toiminta, idean äiti Terhi Auvinen Varkauden osastosta innostaa. Kimmo Holopainen Lisää tietoa Punaisen Ristin ystävätoiminnasta ja Ystävänpäivän tapahtumista löydät osoitteesta www.oleystava.fi. Hyväpäivä tukee ystävätoimintaa Punaisen Ristin osastojen ystävä toimintaa tuetaan Hyväpäivä- keräyksen tuotoilla. Punaisen Ristin kotimaan keräyksen muita kohteita ovat ensiaputoiminta ja Punaisen Ristin terveyspisteet. Tee Hyväpäivä-lahjoitus ja tue työtä turvallisemman arjen puo lesta! Lahjoitus pankkitilille: ?? Nordea FI29 1572 3000 3727 30 ?? Danske Bank FI43 8000 1570 8479 63 ?? Helsingin OP Pankki FI68 5780 1020 0001 73 ?? Tapiola Pankki FI16 3636 3002 9776 43 Lahjoitus puhelimella: 0600 15590 (10,01 €/soitto + pvm) 1?/?2014 hjälpens värld avun maailma 17
Vänskap ger glädje Motorsåg för karlarna samman Rödakorsavdelningen i Saari järvi lockar män att engagera sig i vänverksamhet med hjälp av en motorsåg. Idékläckarna anser att män saknar syssel sättning i vänverksamheten. text Meeri Ylä-Tuuhonen foto Petteri Kivimäki D et var i fjol våras som rödakorsav delningen i Saarijärvi lanserade ett pro jekt kallat Motorsågsvännerna i akt och mening att locka med män i Röda Korsets vän verksamhet. – I november 2012 konstaterade vi under en utbildningskväll att en av våra svagheter är att vi inte har tillräckligt många karlar med i verksamheten, berättar avdelningens ordfö rande Markku Kyllönen. Fram tills alldeles nyligen var Kyllönen och Arto Honkonen de enda männen i Saarijärvi som var engagerade i vänverksamheten. Sam manlagt deltar 20–25 frivilliga aktivt i avdel ningens vänverksamhet. – Vi försökte hitta på något slags morot för att få med män i verksamheten och tänkte att det skulle vara bra med något konkret man gör med händerna, säger Kyllönen. Det finns en hel del skog i Saarijärvi. Det finns också en lång tradition av skogsarbetskun skap i regionen. Kyllönen och Honkonen räk nade ihop ett och ett och kom till att lockbetet skulle vara en motorsåg. Första gången Motorsågsvännerna samla des var i mars och platsen var Saarijärvi skogs utbildningsanstalt. Deltagarna lockades till platsen med tidningsannonser och flygblad. Ett 30-tal deltagare dök upp. Under kvällen fick de samlade männen höra Kyllönen och Honkonen berätta om sina er farenheter av Röda Korsets vänverksamhet samt ett föredrag om hur vanligt det är att människor är ensamma i Saarijärvi-trakten och betydelsen av frivilliginsatser för att lindra en samheten. Skogsläroanstaltens rektor gav tips om hur man sköter en motorsåg. På plats fanns också en representant för Husqvarna som presente rade nya sågmodeller. Konferencierer för evenemanget var Röda Korsets Västra Finlands distrikts socialtjänst chef Tero Hintsa och socialtjänstutbildare Marko Järvenoja. Järvenoja berättar att bristen på män i vän verksamheten inte är något som är unikt för Saarijärvi. Röda Korsets vänverksamhet enga gerar ungefär 8 000 frivilliga och hela 90 pro cent av dem är kvinnor. – Det är ett beklagligt faktum att om en kurs i vänverksamhet har 20 deltagare så är bara en eller två av dem män, säger Järvenoja. – Män upplever lätt att de inte har något att ge trots att de i verkligheten har hur mycket som helst att ge. De är en oanvända resurs som vi måste lyckas aktivera. I slutet av november kulminerade året för Motorsågsvännerna i Saarijärvi i en grundkurs i vänverksamhet som endast var riktad till män. Under Järvenojas ledning gick elva karlar kursen. Under våren kommer avdelningen i Saarijär vi att ordna flera temakvällar inom ramen för projektet. Bland de ämnen som kommer att tas upp finns val av skidor och vallning. Markku Kyllönen tror att projektet, som på går till årets slut, kommer att nå sitt mål. – Flera av karlarna som har gått vänkursen kommer nog att engagera sig. En gnista har tänts. ? Ut och motionera med en vän Vängruppen i rödakors avdelningen i Etseri går ut på promenad med invånarna i servicehuset i Ostolanhovi så ofta att gruppen redan två gånger har fått pris av Äldre institutets motionskampanj. text Meeri Ylä-Tuuhonen foto Petteri Kivimäki V ängruppen i rödakorsavdelningen i Etseri började ta ut invånare i service huset Ostolanhovi på promenader som maren 2011. – Allting började med att servicehuset tog kontakt med mig och bad om hjälp för att in vånarna skulle få motionera utomhus, berättar avdelningens kontaktperson för vänverksamhet Soile Jukkala. Avdelningen har en väldigt aktiv vängrupp, så det var inte svårt att hitta folk som var vil liga att ställa upp. – Vi går ut med invånarna en gång i veckan. Vi har delat upp oss i tre grupper, så varje fri villig är med på en motionsdag var tredje vecka. 18 avun maailma hjälpens värld 1?/?2014 Motionsverksamheten har varit så effektiv att Ähtärin osasto redan två gånger har fått pris i klassen för engagerade organisationer i Äldreinstitutets kampanj Gå ut med den äldre – och det trots att man inte ens har antecknat alla utemotionsgånger. Avsikten med den riksom fattande kampanjen är att främja regelbunden och trygg utemotion för äldre. Den här gången är det fem äldre personer som är på väg ut på en tur och de får hjälp av sex frivilliga. Det snöar stilla, men det stör inte motionärerna. – Någon sa åt mig att jag går fort. Jag sva rade att jag måste ta tillfället i akt när jag kom mer ut. Jag skulle motionera ute oftare om jag hade sällskap, säger Eeva-Liisa Haapamäki med rollatorn som stöd. Utomhusmotionen är givande också för de frivilliga. – Min vän rörde inte på sig alls förr. Nu går hon ut på promenad till och med ensam, säger en nöjd Merja Alku. Hon engagerade sig i vän verksamheten i våras. Ostolanhovis gård är vit av snö. Vägen till parkeringsplatsen är frusen, men lite sand och Röda Korsets frivilliga gör färden trygg. Motio närerna samtalar livligt. Vänverksamheten in Etseri inleddes år 2007, då Soile Jukkala blev den första rödakorsvän nen på orten. Hon motiverades av sin mammas situation. – Mamma bodde på ett demenshemm i Vasa och jag hade illa att vara eftersom jag var här. Jag fick en ungdomsvän att hälsa på min mam ma, så jag vet hur mycket lättare det känns när du vet att någon hälsar på din släkting regel bundet. Idag är 46 frivilliga engagerade i vänverk samheten i avdelningen i Etseri. Av dem deltar 16 också i utemotionsprogrammet. Förutom utemotionen följer vänner med de äldre bl.a. på läkarbesök och till anhörigas gravar. När den sista motionsturen i november är över bjuder avdelningen i Etseri deltagarna på kaffe med dopp i matsalen i Ostolanhovi. – Att komma ut lite är så trevligt. Det är ju till och med lättare att andas nu när jag har fått lite frisk luft, säger 84-åriga Alli Sievi under kaffestunden. Sievi har också en personlig rödakorsvän. Tuula Setälä hälsar på en gång i veckan. – Det är alltid en trevlig överraskning när det är onsdag och Tuula kommer. Det är trevligt att utbyta tankar, att man inte bara ligger i säng en. Då går det snart så att man inte kommer upp längre. ?
Kerttu Seppälä håller farten uppe med rollatorn. Esa Leppävuori och Merja Alku ser till att utemotionen går tryggt till. Kerttu Seppälä pitää vauhtia rollaattorillaan. Esa Leppävuori ja Merja Alku varmistavat, että ulkoilu sujuu turvallisesti. Bättredag stödjer vänverksamheten Vänverksamheten i Röda Korsets avdelningar får stöd av intäkterna från insamlingen Bättredag. De övriga målen för Röda Korsets insamling för hemlandet är första hjälpen-verksamheten och Röda Korsets hälsopunkter. Ge ett Bättredag-bidrag och stötta vårt arbete för en tryggare vardag! Soile Jukkala har satt fart på vänverksamheten i Etseri. Soile Jukkala on laittanut vauhtia Ähtärin ystävätoimintaan. En vän hjälper många Det här året är familjernas år i Finlands Röda Kors. Ett av temaårets mål är att lyfta fram betydelsen av Röda Korsets insatser även för dem som inte direkt är mål för verksamheten. Den tanken passar perfekt ihop med vändagen: många av oss har till exempel släktingar och andra viktiga människor på annan ort och som vi därför inte kan hälsa på så ofta som vi vill. Då är det viktigt att veta att den människa vi bryr oss om inte är ensam, utan regelbundet får besök av en pålitlig rödakorsvän. Man räknar med att Röda Korsets vänverksamhet fick sin början med en kurs som ordnades i Helsingfors år 1959 för att utbilda vänner till patienter som vårdades på sjukhus. Sedan dess har vänverksamheten utvidgats enormt och blivit mycket mer mångsidig, men grundidén är den samma som för 55 år sedan: att lindra ensamheten och öka tryggheten. Idag besöker tusentals fri villiga rödakorsvänner ensamma människor – gamla och unga, friska och sjuka, fångar och fria medborgare – i hem och på anstalter överallt i Finland, ensamma och i grupp. I synnerhet vänverksamheten i gruppform och olika specialsatsningar har ökat i popularitet. Goda exempel på de nya vindarna inom vänverksamheten är de kulturvänner som finns i Turun osasto i Åbo och den reservmormorsverksamhet som har dragits igång i Varkaus. I Åbo följer rödakorsvänner med äldre personer på kultur evenemang som de inte skulle våga delta i ensamma längre. Ett trettiotal frivilliga från Åbo och S:t Karins har redan gått grundkursen för kulturvänner. – Vänverksamheten är ett fint sätt att förhindra att man blir utanför. Kultur gör också gott, det är bevisat, och det här hjälper människor att fortsätta vara aktiva, säger Elina Rosenqvist som basar för verksamheten i den finska avdelningen i Åbo. Reservmormorsverksamheten i Varkaus bygger på att en rödakorsfrivillig blir reservmormor eller -morfar för en barnfamilj där de egna moreller farföräldrarna av någon anledning inte kan delta i familjens vardag. Reserv mormorsverksamheten har fått en fin start och för att stöda spridningen av konceptet har man tagit fram en handbok för frivilliga och ett utbildningsmaterial. – Målet är att Röda Korsets reservmormödrar om några år är lika kända och utbredda som vänverksamheten, säger kvinnan bakom konceptet, Terhi Auvinen i avdelningen i Varkaus. Kimmo Holopainen Mer information om Röda Korsets vänverksamhet och vändagsevenemang finns på adressen www.varvan.fi. Bidrag till kontot: ?? Nordea FI29 1572 3000 3727 30 ?? Danske Bank FI43 8000 1570 8479 63 ?? Helsingin OP Pankki FI68 5780 1020 0001 73 ?? Tapiola Pankki FI16 3636 3002 9776 43 Bidrag per telefon: 0600 15590 (10,01 €/samtal + lna) Vänner sprider 112-budskapet Röda Korsets samarbete med nödnummerdagen 11.2 fortsätter. Idén bakom 112-budskapet är enkel: att förbättra kunskaperna om vårt allmänna nödnummer i synnerhet bland äldre och uppmana folk att ringa numret när det är fara å färde. Det är ett viktigt budskap eftersom många drar sig för att be om hjälp och hellre först ringer t.ex. en släkting, vilket kan göra att hjälpen når fram först när det är för sent. Rödakorsfrivilliga uppmuntras att sprida 112-budskapet till åldringar i synnerhet i samband med vändagen men 112-kunskap är bra att sprida även andra tider på året och vem som helst kan göra det. Vet äldre människor i ditt grannskap hur de ska larma hjälp? 1?/?2014 hjälpens värld avun maailma 19
Filippiinien taifuuni Toivoa tuhon jälkeen Filippiineill ä Filippiineillä neljä miljoonaa ihmistä on edelleen vailla kotia marraskuun supertaifuuni Haiyanin jäljiltä. Suomen Punaisen Ristin terveysasema ja logistiikkatiimi jatkavat työtään tuhon keskellä elävien ihmisten auttamiseksi. teksti Johanna Lassy-Mäntyvaara ja Eeva Eronen kuvat Jarkko Mikkonen ja Maija Tammi M arraskuun seitsemäntenä päivänä sää Filip piinien itäosan saarilla oli kaunis. Taivas Tyynen val tameren yllä oli niin kirkas, että vaikka seuraavana päivänä rantautuvasta erittäin voimakkaasta taifuunista oli varoitettu jo päiviä, harva osasi kuvitella sen voimaa. Seuraavana aamuna tuulet puhalsivat puuskissa yli 300 ki lometrin tuntinopeudella ja nostattivat lähes kuusimetrisiä myrskyaaltoja. – Myrsky tuntui maanjäristykseltä, kertoo opettajaparis kunta Judita Duran-Alde ja Carlito Lebre Alde Balangigassa Samarin saarella. Idästä länteen Filippiinien saaria runnellut myrsky teki pa himmat iskunsa juuri Samarin saaren eteläkärkeen, jonne myös Suomen Punaisen Ristin terveysasema pystytettiin. Mutta palataan siihen myöhemmin. – Talomme katto heilui ja neljä aikuista nojasi oveen, jotta se pysyisi kiinni eikä tuuli pääsisi kunnolla sisään. Se onnistui, mutta taloon kertyi hirveästi painetta. Tuntui siltä, että pää räjähtää kohta. Meidän täytyi rikkoa yksi ikkuna talon taka puolelta, jotta paine helpottaisi. – Vesi nousi metrin korkeuteen. Suunnittelimme, että jos vesi nousee todella korkealle, raahaamme pöydän yläkertaan, niin lapset voivat kiivetä sen päälle. Alden pariskunta rakensi talonsa kaksitoista vuotta sitten. He ottivat tarkkaan selvää, miten talosta saataisiin tehtyä jatkuu ?? 20 avun maailma hjälpens värld 1?/?2014
Ilman kotia on edelleen ? ” valtava määrä ihmisiä, ja tuhon jäljet ovat järkyttävät. Ihmiset jaksavat silti olla ystävällisiä ja katsoa tulevaisuuteen." Marjo Leppänen Avustustyöntekijä, Tacloban Taclobanin kaupunki joutui kokemaan myrskyn suurimman raivon. Filippiinien Punaisen Ristin vapaaehtoiset pääsivät ensimmäisten joukossa auttamaan raunioiden keskelle jääneitä ihmisiä. Raivaustyö kestää vielä kuukausia. Staden Tacloban drabbades av stormens värsta ursinne. Filippinska Röda Korsets frivilliga var bland de första som kunde hjälpa de människor som fanns kvar bland ruinerna. Röjningsarbetet kommer att pågå i ytterligare flera månader. 1?/?2014 hjälpens värld avun maailma 21
1 2 kyllin vahva myrskyjen varalle. Seinät tehtiin reikätiilestä, reikiin pujotettiin metallia ja sementtiä. Haiyan sai talon natisemaan liitoksistaan, muttei sortu maan. Myrsky repi kahdesta yläkerran huoneesta katon, mutta loppu pysyi pai kallaan kuin ihmeen kaupalla. Monelle ei käynyt yhtä hyvin. Jopa kaikkien aikojen voimakkaimmaksi arvi oitu hirmumyrsky nielaisi rantakaupun keja ja tuhosi reittinsä varrelta lähes kaikki rakennukset. Tuhansia ihmisiä jäi vellovan veden, taifuunin lennättämän romun ja sortuvien talojen alle. Myrskys sä kuoli yli 6 000 ihmistä, 4 miljoonaa jäi kodittomaksi ja ainakin 1 700 on yhä kateissa. Selvinneistä moni menetti ko tinsa ja läheistensä lisäksi myös elinkei nonsa. Punainen Risti toimi heti Uutiset poikkeuksellisen vakavasta myrs kystä saavuttivat muun maailman no peasti. Tiedot tuhojen laajuudesta kui tenkin tarkentuivat hitaasti, sillä tiet ja viestiyhteydet olivat aluksi lähes koko naan poikki myrskyn kulkureitillä. Filip piinit koostuu yli 7 000 saaresta, mikä teki tuhoja selvittämään lähteneiden Fi lippiinien Punaisen Ristin avustustiimien työstä haastavaa. Suomen Punaisen Ristin keskustoi mistolla Helsingin Tehtaankadulla osat tiin pelätä pahinta. Avustustyöntekijä Johanna Klinge, joka työskentelee Fi lippiineillä katastrofivalmiuden projek tissa, lähetti kotimaahan säännöllisesti tilannetietoa Manilasta. Suuri avustusope raatio näytti todennäköiseltä. Katastro firahastosta lahjoitettiin filippiiniläisten auttamiseksi heti 250 000 euroa, jolla hankittiin mm. ruokaa ja hätämajoitus tarvikkeita myrskyn uhreille. Kansainväliseen henkilöreserviin kuu luvat avustustyöntekijät saivat ennak kovaroituksen mahdollisesta operaatios ta kaksi päivää myrskyn iskemisen jäl keen. Välittömästi matkaan lähetettiin kenttäviestintätiimi, jonka tehtävänä oli 22 avun maailma hjälpens värld raportoida alueen tuhoista ja tukea ope raation viestintää yhdessä Filippiinien ja kansainvälisen Punaisen Ristin kanssa. Logistiikkakeskuksessa Tampereen Kal kussa alettiin valmistautua katastrofiyk siköiden lähettämiseen. Haiyan herätti auttamishalun Kun myrskytuhojen lohduton mittakaa va oli selvillä, Suomen Punaisen Ristin hätäapukeräykseen kertyi vauhdilla lah joituksia. Kymmenen päivää katastrofin jälkeen keräys oli tuottanut yhteensä jo yli miljoona euroa. Lipaskeräyksiä järjes tettiin yli 280 paikkakunnalla ja keräys into oli korkealla. – Kuusamossa oli yhtenä päivänä niin paljon kerääjiä, että kaikille ei riittänyt keräysliivejä. Jouduimme pikaisesti toi mittamaan Oulusta lisää linja-autolla, Päivi Jurvakainen Punaisen Ristin Oulun piiristä kertoo. Tampereen Hämeenkadulla keräämäs sä ollut Lasse Tanhuanpää kertoo, että ihmiset tiesivät hyvin avun kohteen. – Monet myös lahjoittivat lippaaseen isompia summia kuin esimerkiksi Nälkä päivänä. Vuoden 2013 loppuun mennessä ke räys oli tuottanut huikeat 1,9 miljoonaa euroa. Suomen Punaisen Ristin logistiikka tiimi suuntasi Filippiineille 15. marras kuuta tehtävänään vastaanottaa ja va rastoida maahan saapuvaa apua sekä huolehtia sen kuljettamisesta eteenpäin. Terveysasema lähti matkaan Kalkun va rastosta Tampereelta 18. marraskuuta. Yhteensä kansainvälinen Punainen Risti on lähettänyt Filippiineille 13 ka tastrofiyksikköä, joihin on kuulunut mm. sairaala, terveysasemia, logistiikkatii mejä sekä vedenpuhdistukseen ja vies tiyhteyksiin keskittyneitä avustusyksi köitä. Punainen Risti arvioi myrskystä kär sineen kaikkiaan noin 10 miljoonan ih misen. Tavoitteena on kerätä heidän auttamisekseen 70 miljoonaa euroa. 1?/?2014 3 Sairaanhoita 1 ja Jarmo Villa nen on työskennellyt yhdessä 20 muun Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijän ja paikallisen henkilökunnan kanssa pahimmalle tuho alueelle pystytetyllä klinikalla marraskuun lopusta. Sedan slutet av november har sjukskötare Jarmo Villanen jobbat tillsammans med lokala anställda och 20 andra biståndsarbetare från Finlands Röda Kors på den klinik som har byggts upp i ett av de värst drabbade områdena. Opettajaparis 2 kunta Carlito Lebre Alden ja Judita Duran-Alden vankka talo pysyi pystyssä myrskyn kourissa. Lärarparet Carlito Lebre Alde och Judita Duran-Aldes välbyggda hus hölls upprätt i stormen. Suomen Punai 3 sen Ristin terveysasemalla syntyi kaksi päivää avaamisen jälkeen kolme vauvaa. Lääkäri Eila Rooselin sylissä heistä ensimmäinen, nimen Rainne Micaelle saanut tyttö. På Finlands Röda Kors hälsovårdsstation föddes tre bebisar två dagar efter att kliniken öppnades. Här håller läkaren Eila Rooseli den första av dem i famnen, en flicka som fick namnet Rainne Micaelle. Katastrofivalmius pelasti Filippiinien Punainen Risti on harjaantu nut auttamaan ihmisiä toistuvien taifuu nien, maanjäristysten ja tulvien keskellä. Sen Yolandaksi nimettyyn avustusope raatioon – Haiyanin paikallisen nimen mukaan – osallistui yli 6 000 työntekijää ja vapaaehtoista. Päättynyt vuosi näytti Filippiinien säätilastoissa harvinaisen pahalta jo en nen Haiyania. Lokakuussa maanjäristys teki tuhoa Cebun saarella, ja elokuussa nelosluokan hirmumyrskyksi luokiteltu taifuuni Utor toi saarille kovia tuulia ja rankkasateita. Edellisvuoden joulukuus sa hirmumyrsky Bohol teki laajoja tuho ja ja jätti jälkeensä lähes 2 000 kuollut ta. Suomen Punainen Risti on jo usean vuoden ajan auttanut Filippiinejä varau tumaan paheneviin luonnonkatastrofei hin. Suomen ja Filippiinien Punaisten Ristien yhdessä toteuttamat katastro fivalmiuskoulutukset alkoivat Panayn saarella Aklanin maakunnassa vuonna 2011. Katastrofivalmiuden parissa Filippii neillä työskentelevän Johanna Klingen mukaan työn tulokset näkyivät Haiyanin kohdalla selvästi. Punaisen Ristin kou luttamat vapaaehtoiset osasivat varoit taa ihmisiä ja evakuoivat heitä taifuunin tieltä. Kouluille perustettuihin evakuoin
4 5 6 Merenpinnan ? ” lämmön nousu jat kuu. Aivan varmasti täällä tulee voimak kaita myrskyjä tänäkin vuonna." Johanna Klinge Avustustyöntekijä, Manila tikeskuksiin pakeni myrskyn tieltä tu hansia ihmisiä. Vaikka rakennukset kär sivät Aklanin maakunnassa pahasti, suu rilta henkilövahingoilta vältyttiin. Louk kaantuneita oli alle 200 henkeä. – Koulutuksilla oli valtavasti merkitys tä: ihmisiä varoitettiin ja evakuointeja suoritettiin tehokkaasti. Ero oli merkit tävä niihin kyliin, joissa Punainen Risti tai joku muu toimija ei ollut ottanut katast rofivalmiutta hoitaakseen, Klinge kertoo. Katastrofivalmiutta on Punaisen Ris tin projektissa vahvistettu perustamal la kyliin valmiustiimejä, jotka ovat kar toittaneet yhteisönsä vaaratekijät yh dessä viranomaisten kanssa ja tehneet varautumissuunnitelman. Koulutuksissa vapaaehtoisia on opetettu myös mm. antamaan ensiapua ja terveysvalistus ta. Klinge arvioi, että Haiyan muutti filip piiniläisten suhtautumista taifuuneihin. Moni asia osataan tehdä ensi kerralla toisin. – Paikallismediassa on keskusteltu mm. termien tarkentamisesta. Monet eivät esimerkiksi ymmärtäneet termiä "storm surge" (myrskyaalto), eivätkä sik si käsittäneet tilanteen vakavuutta. "Tsu nami" olisi ollut kuvaavampi termi ja va roittanut ihmisiä tehokkaammin. Vaikka varautuminen on parantunut, Klinge ei povaa filippiiniläisille helppoa vuotta. – Merenpinnan lämmön nousu jatkuu. Meri on Filippiinien itäpuolella äärimmäi sen lämmin, mikä lisää myrskyjen voi maa. Aivan varmasti täällä tulee voimak kaita myrskyjä tänäkin vuonna. Apua tarvitaan edelleen Uusien taifuunien pelko ei ole lamaan nuttanut filippiiniläisiä. Kaksi kuukautta myrskyn jälkeen sitkeinä ja elämäniloi sina tunnetut filippiiniläiset jatkavat elä määnsä – ja Punaisen Ristin avustus työntekijät työtään. Palossa, lähellä pahoin tuhoutunutta Taclobanin kaupunkia työskentelevä Suo men Punaisen Ristin avustustyöntekijä Marjo Leppänen kuvaa tilannetta maas sa edelleen rajuksi, mutta tunnelmaa toiveikkaaksi. – Ilman kotia on edelleen valtava mää rä ihmisiä, ja tuhon jäljet ovat järkyttä vät. Ihmiset jaksavat silti olla avuliaita, ystävällisiä ja valoisia ja katsoa tulevai suuteen. Se on koskettanut minua sy västi, Leppänen kertoo. Suomen Punaisen Ristin logistiikka tiimin hallinnoimien kolmen varaston kautta kulkee tasaisena virtana mm. telttoja, huopia, makuualustoja ja pres suja. – Kahden viime viikon aikana varas toistamme on lähtenyt apua noin 5 500 perheelle, mutta avuntarve on edelleen Sairaalan johtaja Benedicto E. Samar tutkii tuhoutunutta ensi apuhuonetta Samarin saarella. 4 Sjukhusdirektören Benedicto E. Samar undersöker förödelsen på en första hjälpen-mottagning på ön Samar. Samarin saa 5 rella myrsky kaatoi Miguel B. Salazarilta lähes kaikki kookospalmut. Onneksi Salazarin mailla kasvaa myös kassavaa, vihanneksia ja riisiä. På ön Samar miste Miguel B. Salazar så gott som alla sina kokospalmer. Till all tur odlar Salazar också maniok, grönsaker och ris. Liza Lim-it toi 6 yksivuotiaan tyttärensä Barbie Joanin lääkäriin Suomen Punaisen Ristin klinikalle. Liza Lim-it kom till Finlands Röda Kors klinik för att få en läkare att ta en titt ettåriga dottern Barbie Joan. kova. Eniten tarvitaan hätämajoitustar vikkeita ja ruokaa, Leppänen kertoo. Avustustyötä Filippiineillä vaikeuttivat poikkeuksellisen rajut myrskytuhot. Tiet ja lentokentät olivat pitkään käyttökel vottomia ja satamat ruuhkautuivat. Apua toimitettiin eri puolille saarivaltiota mm. armeijan aluksilla. Vaikka tiet ja lentokentät ovat nyt käyttökunnossa, sääolot haastavat edel leen avustustyötä. – Filippiineillä sataa paljon ja rankasti, mikä vaikeuttaa avustustarvikkeiden ja kelun järjestämistä, Leppänen kertoo. 25 uutta elämää Suomen Punaisen Ristin terveysasemal la Balangigassa, myrskyn tielle pahasti osuneen Samarin saaren itärannalla, oli tammikuun puoliväliin mennessä hoidet tu 3?500 potilasta. Suuri osa heistä on ollut pieniä lapsia. Myös uuden elämän ihmeitä on nähty paljon. – Luku on nyt 25, parin päivän aikana syntyi taas kaksi uutta lasta. Klinikan kätilö Silja Hormia liittyi juuri tiimiin ja pääsi heti saattamaan lapsia maailmaan, tekninen avustustyöntekijä Tiina Jakonen kertoilee Balangigasta. Terveysasemalla on riittänyt työtä, sillä Balangigan ja sen lähialueiden ter k ä ännä ?? 1?/?2014 hjälpens värld avun maailma 23
Supertaifuuni Haiyan Filippiineillä Supertyfonen Haiyan i Filippinerna pohjois-samar Norra samar masbate 5 manila 600 km samar itä-samar Östra samar 1 aklan capiz Tacloban ? Palo ? iloilo Ormoc ? Länsi-negros Västra negros 4 ? Balangiga 3 leyte 2 Cebu City ? cebun saari Ön cebu taifuunin reitti tyfonens väg telä-leyte Södra leyte bohol 1 1 Aklan Suomen Punainen Risti on tehnyt kehitysyhteistyötä Aklanin maakunnassa vuodesta 2011. Katastrofivalmius koulutuksissa on koulutettu 264 vapaaehtoista neljän rannikkokunnan paikallisyhteisöissä ja Caloocanin kaupungissa suur-Manilan alueella. Finlands Röda Kors har varit engagerat i biståndssamarbete i provinsen Aklan sedan år 2011. Katastrofberedskaps utbildningen har utbildat 264 frivilliga från samhällen i f yra kustkommuner samt i staden Caloocan i Manilas metropolområde. 2 2 cebu Cebun lentokenttä toimii Haiyan-avustusoperaation keskuksena. Suomen Punaisen Ristin terveysasema saapui Cebuun samalla rahtikoneella logistiikkayksikön ja hätä majoitustarvikkeiden kanssa. Flygfältet i Cebu är centrum för biståndsoperationen efter Haiyan. Finlands Röda Kors hälso vårdsstation anlände till Cebu ombord på samma fraktplan som en logistikenhet och en mängd material för nödinkvartering. 3 3 Palo, Ormoc Suomen Punaisen Ristin logistiikkayksikkö vastaa Leyten saarella Palossa ja Ormocissa kolmesta varastosta, joiden kautta oli tammikuun puoliväliin mennessä lähtenyt avustustarvikkeita lähes 33 000 perheelle. Haiyan-operaatiossa on työskennellyt yhdeksän logistiikan avustustyöntekijää, minkä lisäksi varastoilla tarvitaan kymmenen paikallista työntekijää joka päivä. Finlands Röda Kors logistik enhet ansvarar för tre lager i Palo och Ormoc på ön Leyte. Från lagren hade man fram till mitten av januari skickat bistånd till närmare 33 000 familjer. Haiyan-operationen har engagerat nio bistånds logistiker. Dessutom behövs minst tio lokala anställda på lagren varje dag. 4 Auta Haiyan-taifuunin uhreja: www.punainenristi.fi/ lahjoita tai tekstiviesti SPR numeroon 16499 (15 € / viesti). 5 Keräyslupa 2020/2013/2937/1.10.2013 24 avun maailma hjälpens värld 1?/?2014 4 Balangiga Suomen Punaisen Ristin klinikka avasi ovensa 29.11.2013. Klinikka on hoitanut ensimmäisen kahden ja puolen kuukauden aikana 3 500 potilasta ja siellä on työskennellyt 21 avustustyöntekijää sekä 16 paikallista terveydenhuollon ammattilaista ja Filippiinien Punaisen Ristin vapaaehtoista. Finlands Röda Kors klinik slog upp sina dörrar 29.11.2013. Kliniken har under de första två och en halv månaderna tagit emot 3 500 patienter. Sammanlagt 21 biståndsarbetare och 16 lokala hälsovårdsproffs har jobbat på kliniken tillsammans med frivilliga från Filippinska Röda Korset. 5 manila Filippiinien Punainen Risti koordinoi valtavaa avustus operaatiota yhdessä kansainvälisen Punaisen Ristin kanssa maan pääk aupungissa Manilassa. Filippinska Röda Korset koordinerar den enorma biståndsoperationen i huvud staden Manila tillsammans med internationella Röda Korset. grafiikka/grafik: carita lehtniemi & stewart gray kuvat/foto: Jarkko mikkonen & Maija tammi veysasemat tuhoutuivat taifuunissa täy sin. Alueella elää lähes 70 000 ihmistä, joiden terveyspalveluista vastaa nyt Pu nainen Risti. Terveysasemaan kuuluva liikkuva klinikka kiertää myös lähiseudun kylissä. Terveysasemalla on vieraillut päivit täin 40–50 potilasta, liikkuvalla klinikal la jopa sata. Yleisimpiä vaivoja myrsky tuhojen keskellä elävillä ihmisillä ovat olleet hengitystieinfektiot, ripuli, silmä tulehdukset sekä erilaiset haavat. Myös haavojen tulehtumiset ovat tavallisia jatkuvassa kosteudessa. Suomen Punaisen Ristin avustustyön tekijät pysyvät Balangigassa ainakin hel mikuun loppuun, mutta tehtäviä on jo alettu siirtää paikallisille. Kun Punaisen Ristin väki lähtee, klinikan tarpeisto jää filippiiniläisten käyttöön. – Tuhoutuneen terveysaseman hen kilökunta siirtyi myrskyn jälkeen töihin meidän telttaklinikallemme. He ovat osaavia ja ahkeria, ja yhteistyö on suju nut hienosti, Tiina Jakonen kehuu. Terveysasema työllistää 11 paikallis ta. Sekin on tärkeää kaupungissa, jossa suuri osa ihmisistä on saanut elantonsa kookospalmutuotannosta. Myrsky kaa toi palmut, mikä tarkoittaa katastrofin jatkumista pitkään. Kookospalmu tuot taa hedelmää vasta kymmenen vuoden kuluttua istutuksesta. Balangigalaisten jokapäiväisessä ar jessa monella ei ole nyt aikaa katsoa niin pitkälle. Tärkeintä on keskittyä selviä mään tästä päivästä ja sen murheista. Punaisen Ristin klinikalle tuodaan Los Angeles Lakersin pelipaitaan pukeutunut poika. Kolmevuotias Seandel Conde on juossut nurin ja viiltänyt polvensa lasin siruun. Pojalta pääsee itku lääkäri Eila Rooselin pistäessä polveen puudutusainet ta. Lasinpalan äiti on jo irrottanut, nyt haava pitää tutkia ja ommella. Onneksi yksi tikki riittää. Pian Sean del jaksaa taas hymyillä. Lippalakki pää hän, äidille antibiootit mukaan ja suunta kotiinpäin – huomenna poika voi jo pa remmin. ?
i filippinerna Poliana Cancillarin perhe menetti kaiken. Viikko myrskyn jälkeen Cancillar jakoi yhden korjatun huoneen lapsenlastensa ja kuuden muun perheenjäsenen kanssa. Poliana Cancillaris familj miste allt. En vecka efter stormen bodde Cancillar i ett iståndsatt rum tillsammans med sina barnbarn och sex andra familjemedlemmar. tyfonen i Filippinerna Hopp efter förödelsen I Filippinerna är fyra miljoner människor fortfarande hemlösa efter supertyfonen Haiyan i november. Finlands Röda Kors hälsovårdsstation och logistikteam fortsätter sitt arbete för att hjälpa de människor som lever mitt bland förödelsen. text Johanna Lassy-Mäntyvaara och Eeva Eronen Foto Jarkko Mikkonen och Maija Tammi S tormen Hayian – kanske den krafti gaste tyfonen över land någonsin – svep te fram över Filippinerna på morgonen den åttonde november. Trots att man i flera dagar hade varnat om att en ytterst kraftig ty fon var på väg var det få som kunde föreställa sig dess kraft. I byarna var vindhastigheten över 300 kilometer i timmen och vågorna var över sex meter höga. – Stormen kändes som en jordbävning, be rättar lärarparet Judita Duran-Alde och Carlito Lebre Alde i Balangiga på ön Samar. – Taket på vårt hus gungade och fyra vuxna fick luta sig mot dörren för att hålla blåsten ute. Vattnet steg till en meters höjd. Vi hann tänka att vi skulle släpa upp ett bord till övre våningen så att barnen kunde klättra upp på det om vattnet steg riktigt mycket. Paren Alde byggde sitt hus för 12 år sedan. De tog noga reda på hur man kunde göra hu set starkt nog för att tåla stormvindar. Haiyan rev taket av två rum på övre våningen, men resten av huset klarade påfrestningen. För de flesta andra gick det inte lika bra. Haiy an svalde hela kuststäder och förstörde så gott som alla byggnader där den drog fram. Stormen kostade mer än 6 000 människor livet, gjorde 4 miljoner hemlösa och minst 1 700 saknas vänd ?? 1?/?2014 hjälpens värld avun maailma 25
1 2 4 fortfarande. Av dem som överlevde mis te många inte bara sitt hem och anhöri ga, utan också sitt uppehälle. Informationen om förödelsens om fattning preciserades långsamt, efter som vägar och kommunikationskanaler totalförstördes på många håll. När det stod klart hur stora skadorna var drog Finlands Röda Kors snabbt igång en nöd hjälpsinsamling för att hjälpa Filippiner na. I slutet av året hade insamlingen in bringat massiva 1,9 miljoner euro. Finlands Röda Kors logistikteam reste till Filippinerna den 15 november med uppgift att ta emot biståndsmaterial som anlände till landet, placera det i lager och sköta om vidaretransporter. Hälsovårds stationen skickades iväg den 18 novem ber från lagret i Kalkku i Tammerfors. I mitten av januari hade internationel la Röda Korset sammanlagt skickat 13 katastrofenheter till Filippinerna, bland annat ett sjukhus, flera hälsovårdssta tioner och logistikteam samt bistånd senheter som är specialiserade på vat tenrening och kommunikation. Haiyan väckte hjälpviljan Filippinska Röda Korset har vanan inne att hjälpa människor, eftersom landet dessvärre ofta drabbas av tyfoner, jord skalv och översvämningar. I biståndso perationen efter Yolanda – som tyfonen 26 avun maailma hjälpens värld ”? En väldig massa människor är fort farande utan hem och förödelsen är förskräcklig. Trots det är folk hjälpsamma och har framtidstro." MarJO Leppänen, Biståndsarbetare Haiyan kallas lokalt – deltog mer än 6 000 anställda och frivilliga. Finlands Röda Kors har redan i flera års tid hjälpt Filippinerna att förbättra sin beredskap inför naturkatastrofer. År 2011 inleddes Finlands Röda Kors och Filippinska Röda Korsets gemensamma katastrofberedskapsutbildning på ön Panay i provinsen Aklan. Johanna Klinge arbetar med kata strofberedskap i Filippinerna. Hon säger att man i samband med Haiyan tydligt kunde se att arbetet har burit frukt. Rö dakorsutbildade frivilliga kunde varna människor och evakuera dem undan ty fonen. Tusentals människor sökte sig till de evakueringscentraler som hade inrät tats i skolor. Även om många byggnader i provinsen Aklan orsakades skador kla 1?/?2014 Ensimmäinen 1 Punaisen Ristin terveysasemalla Balangigassa syntynyt lapsi sai nimen Rainne Micaelle äitinsä Micaelle Macabinquilin mukaan. Det första barnet som föddes på Röda Kors hälsostation i Balangiga fick namnet Rainne Micaelle efter sin mamma Micaelle Macabinquil. Punaisen Ristin 2 liikkuva klinik ka vie terveyspalveluita Balangigan alueen kyliin. Potilaaksi tulleen 73- vuotiaan Erenea Egargon (kesk.) verenpaine on kohonnut ja oikeassa silmässä on kaihi. Harvoilla paikallisilla on varaa kroonisten sairauksien hoitoon ja lääkitykseen. Röda Korsets mobila klinik för ut hälsovårdstjänster till byarna kring Balangiga. 73-åriga Erenea Egargo (i mitten) har förhöjt blodtryck och grå starr i högra ögat. Få av de lokala invånarna har råd med vård av kroniska sjukdomar och medicinering. rade man sig undan stora mänskliga för luster. Antalet skadade var under 200. – Skillnaden var betydande när man jämförde med byar där Röda Korset el ler någon annan aktör inte hade tagit sig an katastrofberedskapen, säger Klinge. Katastrofberedskapen har inom Röda Korsets projekt förbättrats genom att inrätta beredskapsteam i varje by. Be redskapsteamen har kartlagt riskfakto rer i samhället tillsammans med myndig heterna och gjort upp en beredskaps plan. Vid utbildningar har frivilliga också bland annat fått lära sig första hjälpen och hälsofostran. 25 nya liv Två månader efter stormen går livet vi dare bland filippinierna, som är kända för sin livsglädje, och bland Röda Korsets biståndsarbetare. I Palo, nära staden Tacloban som or sakades stora skador, jobbar Finlands Röda Kors biståndsarbetare Marjo Leppänen. Hon säger att situationen i landet fortfarande är svår, men att stämningen är optimistisk. – Det finns en väldig massa människor som är utan hem och förödelsen är för skräcklig. Men trots det är folk hjälpsam ma, vänliga och har framtidstro, berättar Leppänen.
3 5 Lääkäri Eila 3 Rooseli paikkasi Seandel Conden polven Punaisen Ristin terveysasemalla Balangigassa. Tulehtuneet haavat ovat yleinen vaiva myrskyn irrottaman rojun keskellä. Läkaren Eila R ooseli lappar Seandel Condes knä på Röda Kors hälso station i Balangiga. Inflammerade sår är ett vanligt problem bland all bråte som stormen har rivit loss. Punaisen Ristin Leyten alueen vapaaehtoiset raivasivat myrskytuhoja Taclobanin kaupungissa. 4 be din vän med i skyddsnätet för de hjälpbehövande. postimaksu maksettu Insamlingstillstånd 2020/2013/2937/1.10.2013 Skaffa en ny medlem och vinn en iPad Mini! porto betalt eller textmeddelandet SPR till numret 16499 (15 €) pyydä ystäväsi osaksi turva verkkoa, joka kannattelee apua tarvitsevia. suomen punainen risti/ Finlands röda kors info: Jäski tunnus/avtalskod: 5001674 00003 Vastauslähetys/ svarsförsändelse Ur ett lager som Finlands Röda Kors logistikteam administrerar rör sig en jämn ström av bland annat tält, filtar, Efter stormen hjälpliggunderlag och presenningar. te Röda Korsets – De två senaste veckorna har vi skick frivilliga i Leyte- området att röja at ut bistånd till ungefär 5 500 familjer undan bråte i ur våra lager, men behovet av hjälp är staden Tacloban. fortfarande stort. Mest behövs nö Suomen Punaidinkvarteringsutrustning och mat. 5 sen Ristin lääFinlands Röda Kors hälsovårdsstation käri Ari Mönttinen rauhoittelee teri Balangiga, på den östra sidan av ön veysasemalle tuoSamar, som drabbades svårt av stormen, tua Joseph Ratonihade man fram till mitten av januari vår lia, 16, joka joutui moottoripyörä dat 3 500 patienter. onnettomuuteen De hälsovårdsstationer som fanns i veljensä kanssa. området totalförstördes i tyfonen, så Finlands Röda Kors nu är det Röda Korset som ansvarar för läkare Ari Mönthälsovården för de cirka 70 000 invå tinen lugnar ner 16-åriga Joseph narna. Den mobila kliniken som hör till Ratonil som fördes hälsovårdsstationen besöker också när till kliniken efter att han och hans bror belägna byar. var i en motorcykelVarje dag kommer 40–50 patienter olycka. till hälsovårdsstationen. Vanliga besvär som invånarna i området lider av är oli ka infektioner och sår. I det fuktiga kli matet blir såren lätt inflammerade. Tron på en bättre morgondag förstärks av det nya livets un der. – Nu är vi uppe i 25, de senaste dagarna har ytter ligare två barn fötts på kli Hjälp offren för tyfonen: niken, berättar bistånds www.rodakorset.fi/bidra arbetare Tiina Jakonen. ? Hanki uusi jäsen ja voita iPad Mini! Leikkaa kortti irti, taita kahtia ja suLje teipiLLä tai niitiLLä. Lösgör kortet, vik det på mitten och försegLa med tejp eLLer häfta.
ole osa turvaverkkoa. liity jäseneksi. Skyddsnät behövs. Bli medlem. Monta hyvää s? Många goda skäl Sekä jäsenhankkija että uusi jäsen osallistuvat iPad Minin arvontaan. Värvaren och den nya medlemmen deltar båda i utlottningen av en iPad Mini. teksti/text paula paukku Punaisesta Rististä löytyy jokaiselle sopiva tapa auttaa: vapaaehtoisena, lahjoittajana, avustustyöntekijänä, verenluovuttajana... Pieni mutta tärkeä teko on myös liittymi nen Punaisen Ristin jäseneksi. Miksi, siihen osaavat parhaiten vastata jäsenet itse. jäSenMakSUT / meDlemsavgiFter ? vuosijäsen / årsmedlem 20 € ? nuorisojäsen (alle 29 v.) / ungdomsmedlem (under 29 år) 10 € ? ainaisjäsen / ständig medlem 300 € PerHejäSenyyS / FamiLjemedLemskap samassa taloudessa asuvat voivat liittyä perhejäseniksi. ensimmäinen maksaa normaalin jäsenmaksun, muut samassa osoitteessa asuvat perheenjäsenet maksavat seuraavasti: De som bor i samma hushåll kan bli familjemedlemmar i röda korset. Den första medlemmen betalar en normal medlemsavgift, övriga familjemedlemmar på samma adress betalar: Juha Levijoki, Keuruun osasto, Keuru ? aikuiset / vuxna 10 € ? nuorisojäsenet (alle 29 v.) / ungdomsmedlemmar (under 29 år) 5 € ”Opintoihini sisältyi ensiapukurssi ja har joittelupaikkakunnallani toimi Punaisen Ristin ensiapuryhmä, joka houkutteli minut mukaan toimintaan vuonna 1983. Samoihin aikoihin liityin jäseneksi. Se merkitsee minulle inhimil lisempää maailmaa.” TäyTä UUden jäSenen TiedoT ja PoSTiTa Meille. / Fyll i Den nya meDlemmens uppgiFter och posta till oss. "I mina studier ingick en kurs i första hjälpen och på den ort där jag gjorde min praktik hade Röda Korset en första hjälpen-grupp och de lockade med mig i verksam heten år 1983. I samma veva blev jag medlem. För mig är det ett tecken på en mer medmänsklig värld." eTUniMi / Förnamn SUkUniMi / eFternamn oSoiTe / aDress Henri Backman, Tampereen osasto, Tammerfors PoSTiToiMiPaikka / ort SynTyMäaika (ppkkvv) / FöDelsetiD (ddmmåå) PUHelin / teleFon SäHköPoSTi / e-post MinUUn voi olla yHTeydeSSä / ni kan ta kontakt meD mig ? SäHköPoSTiTSe / per e-post ? TekSTivieSTillä / per sms. jäSenHankkijan TiedoT / meDlemsvärvarens uppgiFter niMi / namn PUHelin / teleFon oSoiTeTiedoT / aDressuppgiFter jäSenekSi liiTTyvä SaMaSSa oSoiTTeeSSa aSUva PerHeenjäSen: / meDlem blir också FöljanDe FamiljemeDlem på samma aDress: eTUniMi / Förnamn SUkUniMi / eFternamn SynTyMäaika (ppkkvv) / FöDelsetiD (ddmmåå) punainenristi.fi rodakorset.fi irrota kortti, taita kahtia ja sulje teipillä tai niitillä. / Lösgör kortet, vik det på mitten och försegla med tejp eller häfta. PoSTinUMero / postnummer ”Liityin ensiapuryhmään, koska en halunnut hukata armeijassa lääkintäaliupseerina saatuja taitoja. Pian kiinnostuin myös nuoriso- ja päih detyöstä, joten tuntui luontevalta liittyä jäse neksi. Jäsenyys merkitsee kannanottoa inhi millisyyden puolesta, mutta myös ihania ystäviä, tapahtumia, uuden oppimista ja järjestön kehittä mistä. Punaisen Ristin arvot ja periaatteet on helppo jakaa.” ”Jag gick med i en första hjälpen-grupp för att jag inte ville glömma bort det jag hade lärt mig som medicinalunderof ficer i armén. Snart blev jag också intresserad av ungdomsar bete och missbruksarbete, så det kändes naturligt att bli medlem. Medlemskapet är ett ställningstagande för humani tet, men det är också goda vänner, evenemang, tillfälle att lära sig något nytt och utveckla organisationen. Röda Korsets värderingar och principer är det lätt att ställa sig bakom." Mervi Oikonen, Turun osasto, Åbo ”Kasvoin Taimi-mummini esimerkin kautta kohtaamaan kaikenlaisia ihmisiä, voittamaan ennakkoluuloni ja tekemään vapaaehtois työtä. Liityin jo nuorena Punaisen Ristin ai naisjäseneksi, ja olen siitä päätöksestä iloi nen. Se on minun keinoni osoittaa tukeni hätää kärsiville niin kotimaassa kuin maailmalla.” ”Min mormor Taimi visade genom sitt exempel hur man möter människor av alla de slag och det har fått mig att över vinna mina fördomar och engagera mig i frivilligarbete. Jag blev ständig medlem i Röda Korset redan i unga år, och det beslutet är jag glad åt. Det är mitt sätt att visa mitt stöd för nödlidande både här hemma och ute i världen.”
?yytä olla jäsen att vara medlem I Röda Korset kan var och en hitta ett lämpligt sätt att hjälpa: som frivillig, som givare, som biståndsarbetare, som blodgivare... En liten men viktig god gärning är också att bli med lem i Röda Korset. Varför man blir medlem kan några medlemmar ge de bästa svaren på. Göran Peltonen, Pargas avdelning, paraisten osasto "När jag hade gått i pension blev jag till frågad om jag kunde sitta i styrelsen i Pargas avdelning, så det blev naturligt att jag blev medlem. Det känns bra att vara medlem för det är ett sätt, ett litet sätt, att göra gott, och det känns bra att veta att hjälpen faktiskt går fram." ”Eläkkeelle jäätyäni minua kysyttiin Paraisten osaston hal litukseen, joten jäseneksi liittyminen oli luonnollista. Jäsenyy dessä on palkitsevaa oman panoksen, vaikka pienenkin, anta ma hyvän olon tunne ja varma tieto avun perille menosta.” Jäsenenä olet osa turvaverkkoa Skyddsnät behövs – bli medlem Jäsenyys Suomen Punaisessa Ristissä on kannanotto inhimillisyyden puolesta ja tuki paikalliselle toiminnalle, eikä se velvoita muuhun kuin huolehtimaan jäsenmaksusta. Mitä enemmän Punaisella Ristillä on jäseniä, sitä painokkaammin voimme puhua apua tarvitsevien puolesta ja sitä enemmän tehdä heidän hyväkseen. Jäsenmaksuilla varmistetaan, että Punaisen Ristin avustustoiminta on tehokasta ja laadukasta niin kotimaassa kuin maailmallakin. Jäsenmaksutuloilla palkataan ammattilaisia kouluttamaan ja tukemaan vapaaehtoisia, opettamaan ensiapua, suunnittelemaan avustustyötä ja kehittämään auttamisvalmiutta. Osa jäsenmaksuista ohjataan suoraan paikalliseen auttamiseen Punaisen Ristin osastoissa. Jos et vielä ole jäsen, liity osaksi maailmanlaajuista turvaverkkoa! Punaisen Ristin jäsenenä saat myös tietoa avustustyöstämme ja voit vaikuttaa siihen paikallisosaston kautta. Ett medlemskap i Finlands Röda Kors är ett ställningstagande för humanitet och ett stöd för den lokala verksamheten. Medlemskapet förpliktigar dig inte till något annat än att betala medlemsavgiften. Ju fler medlemmar Röda Korset har, desto mer pondus har vi när vi talar för hjälpbehövande och desto mer kan vi göra för att hjälpa dem. Tack vare medlemsavgifterna kan vi se till att Röda Korsets biståndsverksamhet är effektiv och högklassig. Intäkterna från medlemsavgifterna används till att anställa yrkeskunniga personer att ge frivilliga stöd, att lära ut första hjälpen, att planera biståndsarbete och utveckla vår hjälpberedskap. En del av medlemsavgifterna går direkt till lokala hjälpinsatser i Röda Korsets avdelningar. Om du inte är medlem kan du enkelt bli en del av vårt globala skyddsnät! Som medlem i Röda Korset får du också information om vårt biståndsarbete och du kan påverka det genom din lokalavdelning. Lisää tietoa jäsenyydestä: www.punainenristi.fi/jäsen Mer information om medlemskap: www.rodakorset.fi/medlem Sanna Metsäketo, Töölön osasto, Helsinki/Helsingfors Tuija Halmari, Töölön osasto, Helsinki/Helsingfors ”Löysin minua kiinnostavan vapaa ehtoistehtävän ja päätin liittyä myös jäse neksi. Punainen Risti on kansainvälisesti vaikuttava järjestö ihmisarvon suojelemi sessa ja heikossa asemassa olevien autta misessa. Arvostan Punaisen Ristin peri aatteita kuten inhimillisyyttä, puolueettomuut ta ja riippumattomuutta. Jäsenenä osoitan tukeni järjestön tekemälle työlle.” ”Kiinnostuin kolmisen vuotta sitten monikulttuurisesta vapaaehtoistoiminnasta ja ilmoittauduin kurssille. Siellä suositeltiin myös Punaisen Ristin jäsenyyttä. Jaan Punaisen Ristin hienot periaatteet puolueet tomasta ja riippumattomasta auttamisesta. Tuntuu hyvältä kuulua kansainväliseen vapaa ehtoisten verkostoon, jonka tuhannet Punaisen Ristin yksiköt jäsenineen muodostavat.” "Jag hittade en frivilliguppgift som kändes intressant och beslöt att jag också skulle bli medlem. Röda Korset är även internationellt en viktig organisation för att skydda människovärdet och när det gäller att hjälpa utsatta. Jag upp skattar Röda Korsets principer som humanitet, neutralitet och självständighet. Som medlem visar jag mitt stöd för det arbete organisationen gör." "För cirka tre år sedan blev jag intresserad av mång Irmeli Metsänen, Itä-Helsingin osasto, Helsingfors Ilse Reinholdt, Ruissalon osasto, Turku/Åbo ”Ystäväni houkutteli minut Punaisen istin ensiapuryhmään vuonna 1987, ja liityin R heti jäseneksi. Oli mahtava tunne olla muka na suuressa auttamisketjussa, tekemässä pa lasen parempaa maailmaa. Tärkein syy Punai sen Ristin jäsenyyteen on edelleen kannanotto inhimillisen ja tasavertaisen maailman puolesta.” ”Liityin Turun osaston kansainvälisen toi "En vän lockade mig med i Röda Korsets första hjälpen- "Jag gick med i gruppen för internationell verksamhet grupp år 1987 och jag blev medlem med en gång. Det kändes otroligt att vara med i en stor kedja av hjälp, att förbättra en del av världen. Den viktigaste orsaken att vara medlem är fortfarande att jag vill ta ställning för en mänsklig och jämlik värld.” i avdelningen i Åbo år 1988 och samtidigt blev jag medlem. För mig går verksamhet och medlemskap hand i hand. Röda Korset är en kär hobby för mig och har gett mig många erfarenheter, kunskaper och många goda vänner. Viljan att hjälpa finns också alltid med." kulturellt frivilligarbete och anmälde mig till en kurs. Där rekommenderade de att man blev medlem i Röda Korset. Jag delar Röda Korsets fina principer om neutralt och själv ständigt hjälpande. Det känns bra att höra till det internatio nella nätverk av frivilliga som tusentals rödakorsenheter av medlemmar utgör. " minnan ryhmään ja saman tien myös jäsenek si 1988. Minulle toiminta ja jäsenyys kulkevat käsi kädessä. Punainen Risti on rakas harras tus, joka on antanut paljon kokemuksia, osaamista ja monta hyvää ystävää. Halu auttaa on myös aina mukana.” 1?/?2014 hjälpens värld avun maailma 29
Ensiluovutuksia ja täysiä satasia Vaikka Kokkolan verenluovutus paikka vaihtui viime vuonna pariin kin kertaan, kaupunkilaiset ovat osoittaneet, että potilaan auttami nen on luovutuspaikan osoitetta tärkeämpää. Avun maailma kävi seuraamassa ensimmäistä kaupungintalolla pidettyä veren luovutustilaisuutta. teksti Johanna Ruhanen kuvat Esko Keski-Vähälä L ounasaik a on Kokkolan kaupungintalolla vilkkaimmillaan, kun tilataksi peräkärryineen peruuttaa pääovien eteen joulukuisena tiistai na hieman ennen puoltapäivää. Kuljettajan ja kahdek san hoitajan matka on alkanut Seinäjoen veripalvelu toimistolta paria tuntia aiemmin, ja matkalla on eh ditty kerrata tulevan työpäivän tärkeimmät kuviot. Sisällä ryhmää odottaa tyhjä Kokkola-sali, jossa ko koontuvat yleensä kaupungin päättäjät. Reilun tunnin kuluttua siellä kuitenkin alkaa aivan uusi perinne, kun kaupungintalon historian ensimmäinen verenluovutus tilaisuus tuo kaupunkilaisia yhteen. jatkuu sivull a 30 ?? 30 avun maailma hjälpens värld 1?/?2014
Sairaanhoitaja Natalia Varis mäki sitoo Hilkka Määttälän kyynärtaipeen luovutuksen jälkeen. – Olo on loistava, Määttälä kuittaa. Sjukskötare Natalia Varismäki förbinder Hilkka Määttäläs arm efter blodgivningen. – Det känns fantastiskt att hjälpa, säger Määttälä. 1?/?2014 hjälpens värld avun maailma 31
1 3 2 Jari Lehtinen 1 sai poikansa Ronin seurakseen luovutusreissulle. Suvi Haapanen tar joilee mehua. Suvi Länsiluoto 2 järjestelee tar vikkeita paikoilleen ennen verenluovu tustilaisuuden alkua. Jari Lehtinen har fått sällskap av sonen Roni på sin blod givningsfärd. Suvi Haapanen serverar saft. Suvi Länsiluoto ser till att utrustning en är på plats inn an blodgivningen börjar. Sijainti on ? ” ihanteellinen ja tila riittävän iso myös suurille luovuttaja määrille." Hanna Tarvainen Alue-esimies, Veripalvelu Toimistosta kaupungintalolle Viime vuosi oli seudun verenluovuttajille muu tosten aikaa. Vuosikymmenten ajan palvellut Kokkolan veripalvelutoimisto sulki ovensa ke säkuussa, ja tilalle tulivat kuukausittain järjes tettävät verenluovutustilaisuudet. Ensimmäiset tilaisuudet pidettiin Kaarlelan seurakuntakodissa, mutta säännöllisen paikan etsiminen tuli nopeasti ajankohtaiseksi. Kau pungintalolle pääseminen oli Veripalvelulle mie luinen ratkaisu monestakin syystä. – Sijainti on ihanteellinen ja tila riittävän iso myös suurille luovuttajamäärille. Koska Kokko lan luovutustilaisuudet muuttuvat tammikuus sa kaksipäiväisiksi, oli tärkeää, että sama paik ka on käytettävissä kaikkina kertoina, perus telee alue-esimies Hanna Tarvainen. Seinäjoen veripalvelutoimistolta startataan joka viikko kolmelle tai neljälle paikkakunnalle. Vaikka tila on uusi myös henkilökunnalle, ope ratiivisen esimiehen Heidi Karjanlahden opas tuksella rekisteröitymispiste, hemoglobiinin mittauspisteet, vuoronumerotaulu ja luovutus pedit löytävät nopeasti paikkansa. Puolessa 32 avun maailma hjälpens värld 1?/?2014 tunnissa kaikki on valmista, ja hoitajat piipah tavat pikaisella lounaalla. Oma panos pottiin Salin edessä kiemurtelee rauhallisen keskitty nyt jono jo hyvissä ajoin ennen yhtä. Kun kello on pykälässä, väkijoukko liikahtaa eteenpäin ja hyvän tekeminen alkaa monille tutuin askelku vioin. Ensin ilmoittautuminen ja terveystietolo makkeen täyttö, sitten hoitajan tekemä haas tattelu ja – jos kaikki vain on kunnossa – lopuk si käden ojennus. Vuoronumerot vaihtuvat tiuhaan, ja radio soittaa uutuusiskelmiä. Salin takakulmassa luo vutuslaite ilmoittaa veripussin täyttymisestä piippauksella. – Sehän kävi nopiaan, Hilkka Määttälä häm mästelee 25. luovutuksensa tahtia. Säännölliseen luovutusväliin pyrkivä Määttä lä ehti luovuttaa kerran myös seurakuntakodilla. – Kaikki toimi kyllä sielläkin. Kaikkeen pitää vain tottua. Myös uudet verenluovuttajat ovat toiminnan jatkuvuudelle äärimmäisen tärkeitä, ja onneksi kaupungintalollakin koetaan ensiluovutuksia. Yksi uusista on 18-vuotias Elli Hyyppä, jolle uusi harrastus tuli iän puolesta viimein mahdol liseksi. – Jos itse tarvitsen joskus verta, niin on sit ten oma panos mukana. Olen aina ajatellut, että voisin luovuttaa, ja nyt piti vain repäistä ja tul la. Luovutus sujui tosi kivuttomasti, hän kertoo innostuneena. Mediajuhlan tuntua Toimittajat ja kuvaajat ovat verenluovutustilai suuksissa tuttuja vieraita, mutta tällä kertaa heidän käynnilleen on erityinen syy: paikkakun talainen Maila Wargh on tulossa luovuttamaan verta kahdennensadannen kerran. Luovutusvuo roa odottaessaan Wargh antaa haastatteluja, ja juhlaluovutus tallentuu niin lehtiöihin, valokuviin kuin paikallisradion diginauhurille. Luovutuksen jälkeen Kokkolan oma, yli sata kertaa luovuttaneiden porukka Sataveriset on nittelee päivänsankaria. Pöytään on katettu runsaat kakkukahvit, joista pääsevät nautti maan muutkin verenluovuttajat.
Toimittaja Maisa 3 Järvelä ikuistaa Maila Warghin 200:nnen luovutuk sen paikallislehteen. Wargh ja Jouko Salmi järvi kuuluvat samaan konkariluovuttajien porukkaan. 4 Redaktör Maisa Jär velä förevigar Maila Warghs tvåhundrade blodgivning för lokal tidningen. Wargh och Jouko Salmijärvi hör till samma grupp erfarna givare. Abiturientti Elli 4 Hyypän ensim mäinen luovutus sujui leppoisasti. Abiturient Elli Hyyppä gav blod första gången. Naapuri kannusti verenluovuttajaksi Maila Warghin, 63, verenluovu tusura alkoi melkein vahingos sa. Oli vuoden 1971 heinäkuu, kun luovutuskutsun saanut naapuri houkutteli hänet pyörä retkelle Oulun veripalvelu toimistoon. – En aikonut luovuttaa itse, ja neulakin vähän arvelutti. Mutta niin ne vain saivat puhut tua minut ympäri, sittemmin Kokkolaan muuttanut Wargh muistelee. Kaksisataa luovutusta 42 vuodessa on suuri saavutus ke nelle tahansa. Satalukuihin yl täminen vaatii melkoista omis tautuneisuutta varsinkin naisil ta, koska luovutusväli on pi dempi kuin miehillä. Toista sa taansa juhlivia naisia on muuta mia joka vuosi. – Alussa kävin harvemmin, mutta viime vuosina olen luo vuttanut aika säännöllisesti kolmen kuukauden välein. Auttamisesta tulee hyvä mieli, ja aion jatkaa, kunnes ikä tulee vastaan. Kuten Kokkolan kaupungin muutkin työntekijät, myös Wargh saa luovuttaa verta työ ajallaan. – Olen siitä kiitollinen. Ja vaikka oman veripalvelutoimis ton lopettaminen oli harmillista, toivon, että kokkolalaiset jatka vat luovuttamista. Omaan luo vuttamiseeni paikka ei vaikuta missään tapauksessa. 5 Jouko Salmijärvi 5 auttaa Kokkolan tilaisuuksien järjes telyissä vapaaehtoi sena. Luovutuspedit liikkuvat kaupungin talolla liukkaasti. Jouko Salmijärvi hjäl per till som frivillig vid blodgivningarna i Karleby. Blodgivnings britsarna rör sig flinkt i korridoren i stads huset. – Kaikilla haaveet tulevat joskus toteen, ja Mailalla yksi haave toteutui tänään, Sataveris ten vetäjä ja verenluovutustilaisuuksissa avus tava Punaisen Ristin aktiivi Jouko Salmijärvi sanoo onnittelupuheessaan. Kahvion puolella istuvat myös Samu ja Salla Valpola, jotka ovat sekä aviopari että kollegat Geologian tutkimuskeskuksessa. Hengenpelas tusreissulle innostui tällä kertaa kuuden työka veruksen joukko. – Porukalla luovuttaminen ei ole vielä perin ne, mutta kerran tai pari olemme jo käyneet. Talvella yhteiset luovutusreissut varmasti on nistuvatkin, kun toimistolla on kesäkautta enem män väkeä, Samu Valpola pohtii. Tilaisuuksien siirtyminen kaupungintalolle on Salla Valpolan mieleen, sillä työpöydän äärestä on paikan päälle vain vartin kävelymatka. Yksi auttaa kolmea – Tähän mennessä on otettu jo viisikymmentä näyteputkea, sairaanhoitaja Mari Haapakoski huikkaa tullessaan tauolle vähän ennen neljää. Viisikymmentä näyteputkea tarkoittaa yhtä montaa verenluovutusta, sillä jokaiselta luovut tajalta otetaan verinäyte tutkimuksia varten. Haapakoskenkin mielestä uusi paikka vaikuttaa onnistuneelta valinnalta. – Luovuttajat voivat odottaa vuoroaan kat somossa, ja kun yhdellä vilkaisulla näkee koko salin, heidän on helppo löytää oikeisiin paikkoi hin. Kommenttien perustella luovuttajat pitävät hyvänä juttuna myös tilaisuuksien muuttumis ta kaksipäiväiseksi, koska se tuo lisää valinnan varaa, hän sanoo. Kun tilaisuus puoli kuudelta päättyy, vuoros sa on tavaroiden pakkaaminen ja paluu Seinä joelle. Pohjanmaan lakeuksilta veripussit jatka vat matkaansa vielä samana iltana Helsinkiin, missä ne jatkokäsitellään punasolu- ja verihiu talevalmisteiksi. Päivän tavoite, 90 luovutusta, ylittyy lopulta yhdellätoista pussilla. Koska sadasta veripus sista on apua jopa kolmellesadalle potilaalle, voi hyvällä syyllä sanoa, että kokkolalaiset ovat juuri antaneet moninkertaisen lahjan. ? Koko maan luovutustilaisuudet: www.veripalvelu.fi/verenluovutustilaisuudet k ä ännä ?? 1?/?2014 hjälpens värld avun maailma 33
Förstagångsgivare och hela hundringar Platsen där man ger blod i Karleby ändrades ett par gånger förra året, men invånarna i staden har visat att det viktiga är att hjälpa patienter, inte var blodgivningen sker. F jolåret var en tid av förändring för blodgivarna i Karlebynejden. I juni stängde blodtjänstbyrån sina dörrar efter flera decennier och i stället står sta den nu värd för månatliga blodgivningar. De första blodgivningsjippona ordnades i Karleby församlingshem, men det blev snart aktuellt att se sig om efter en regel bunden blodgivningsplats. Att det stället kom att bli stadshuset var en god lösning för Blodtjänst på flera sätt. – Läget är idealiskt och vi har tillräckligt med utrymme även för ett stort antal blod givare. Eftersom blodgivningarna i Karleby från och med januari kommer att vara i två dagar är det viktigt att platsen är den sam ma alla gånger, förklarar regionchef Hanna Tarvainen. Maila Warghin (oik.) sisko perhei neen oli mukana ikimuistoisessa juhlaluovutuksessa. Maila Warghs (till höger) syster med familj var närvarande vid den oförglömliga jubileums donationen. Maailma muuttuu, verenluovutus jatkuu Kokkolan veripalvelutoimiston sulkeminen kesäkuussa 2013 oli osa laajaa verenluovutus verkoston uudistusta. Liikkuviin verenluovutustilaisuuksiin siir ryttiin kesän ja syksyn aikana myös Hämeenlinnassa, Joen suussa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Porissa, Rova niemellä ja Vaasassa. Muutoksen taustalla on etenkin punasolujen käytön väheneminen sairaaloissa. Kos ka Veripalvelun tehtävänä on kerätä verta sairaaloiden tar peen mukaisesti, luovutus verkostoa oli järjesteltävä uutta tilannetta vastaavaksi. Verenluovutuksen operatiivi sen johtajan Maarit Kuusisaari- Bergströmin mukaan luovutta jat ovat sopeutuneet haasta vaan tilanteeseen uskomatto man hyvin. – Luovuttajat ovat todella näyttäneet sitoutuneisuutensa, eikä potilaiden tarvitsemien verivalmisteiden saanti ole ollut missään vaiheessa uhattuna. Siitä lämmin kiitos ihan jokaisel le auttajalle. Uskon, että autta misen perinne jatkuu tulevissa kin luovuttajasukupolvissa, sillä jopa 10 prosenttia verenluovu tustilaisuuksissa luovuttavista on uusia kasvoja, hän iloitsee. Vaikka veren käyttö sairaa loissa on vähentynyt, Suomessa tarvitaan yhä lähes tuhat verenluovuttajaa joka arkipäivä. Vuosittain verensiirtohoitoa saa yli 50 000 potilasta. ? 34 avun maailma hjälpens värld Något av en mediefest Det är inget ovanligt att journalister och pressfotografer finns på plats vid blodgiv ningar, men den här gången finns det en speciell anledning: Karlebybon Maila Wargh kommer för att ge blod för tvåhundrade gången. Medan hon väntar på sin tur ger hon intervjuer och jubileumsgivningen fö revigas av såväl reporterblock och kameror som lokalradions digitala bandspelare. Efter blodgivningen gratuleras dagens jubilar av gruppen Sataveriset. Sataveriset kunde översättas med Hundrablodingar: gruppen består av de lokala blodgivare som har gett blod mer än hundra gånger. Ser veringen till kaffet är mer omfattande än vanligt och det goda kommer även de an dra blodgivarna till del. – Alla får ibland se drömmar gå i uppfyl lelse, för Maila blev en dröm verklighet idag, konstaterar Jouko Salmijärvi i sitt gratu lationstal. Han är en engagerad rödakor sare, en av ledarna för Sataveriset och hjäl per till vid blodgivningar. På kafésidan sitter också Samu och Salla Valpola, ett äkta par som också är kol leger på Geologiska forskningscentralen. En grupp på sex arbetskamrater har ställt upp för att rädda liv. – Att ge blod i grupp är inte än en tra dition för oss, men ett par gånger har vi redan gjort det. Under vintern lyckas vi nog 1?/?2014 ordna sådana här gemensamma blodgiv ningar, eftersom vi är fler på byrån då än vad vi är under sommarhalvåret, funderar Samu Valpola. Att man nu ger blod i stadshuset passar Salla Valpola bra, eftersom det bara tar en kvart att promenera från jobbet till blod givningen. En hjälper tre Nya blodgivare är enormt viktiga för verk samheten och det är glädjande att några förstagångsgivare har sökt sig till stadshu set. En av nybörjarna är 18-åriga Elli Hyyppä, som äntligen har åldern inne för sin nya hobby. – Om jag själv en dag behöver blod så vet jag att jag har gjort mitt. Jag har alltid tänkt att jag bra kunde ge blod så det var bara frågan om att få det gjort. Det gjorde inte ont alls, berättar hon entusiastiskt. Läget är idealiskt ? ” och vi har tillräckligt med utrymme även för ett stort antal blodgivare." Hanna Tarvainen Regionchef, Blodtjänst När blodgivningen avslutas klockan halv sex är det dags att packa ihop utrustning en och återvända till Seinäjoki. Från Öster botten fortsätter blodpåsarna samma kväll sin färd till Helsingfors, där de separeras till erytrocyt- och trombocytpreparat. Dagens mål var 90 blodgivningar och det överträffar man med hela elva påsar. Eftersom hundra påsar blod kan hjälpa upp till trehundra patienter kan man med skäl säga att Karlebyborna nu har gett en mång faldig gåva. ? Hela landets blodgivningar: www.veripalvelu.fi/verenluovutustilaisuudet
Ei minulla olisi aikaa kävellen ? ” hoitaa kolmen kilometrin kauppa Liikenneopettaja Kalle Berg opastaa Rasa Korhosta omaishoitajien ajokurssilla. reissuja. Ex-mieheni teki aikoinaan palveluksen, kun komensi minut rattiin.” Trafiklärare Kalle Berg undervisar Rasa Korhonen på körkursen för närståendevårdare. Rasa Korhonen Moni omaishoitaja istuu attiin R säällä kuin säällä Omaishoitajat saivat talven alkajaisiksi kertauskurssin liukkaalla ajamisesta. teksti Elina Teerijoki kuvat Jussi Vierimaa O ttaa aavistuksen vatsanpohjasta, kun auto lähtee pieneen luisuun tiukassa kaarteessa. Onneksi kuski Rasa Korhonen osaa pitää Skodansa ja tilanteen hal lussa – ja onneksi ollaan turvallisessa ympäristössä, Varsi nais-Suomen ajokoulutuskeskuksen harjoitteluradalla Pai miossa. Pieni liukastelu kuuluu asiaan, koska juuri sen hallintaa ol laan treenaamassa: Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin omaishoitajien tukitoiminta järjestää omaishoitajille talviajo koulutusta nyt jo neljättä kertaa. Paimiolainen Korhonen on ollut kaksi vuotta miehensä omaishoitajana. Auto on välttämätön kulkuväline ajokelistä riippumatta: on käyntejä lääkärissä, fysioterapiassa ja aptee kissa sekä lisäksi kauppareissut ja muut joka talouden menot. – Ei minulla olisi aikaa kävellen hoitaa kolmen kilometrin kauppareissuja. Olen onneksi aina ajanut paljon. Ex-mieheni teki aikoinaan palveluksen, kun komensi minut rattiin ajo kortin saatuani. Ajamaan oppii vain ajamalla, Korhonen sa noo. Liukkaan kelin kurssille hän tuli kertausmielessä. Talven tulon vaikutus olosuhteisiin on hyvä palauttaa mieleen ajo harjoitteluradalla ennen kuin talvi yllättää tien päällä. – Liukkaus on joka kerta uusi tilanne, Korhonen tietää. Viime talvena hänelle sattuikin pieni onnettomuus liukkaan kelin ja pidentyneen jarrutusmatkan vuoksi. Pyöräilijä tuli lu mipyryssä sivulta eikä nähnyt Korhosta, joka oli reagoinut liikennevaloihin aavistuksen liian myöhään. Onneksi tilantees ta selvittiin säikähdyksellä. k ä ännä ?? 1?/?2014 hjälpens värld avun maailma 35
1 3 ji en Om a ishoitan a n tu kitoim in eksi? va pa a ehtois : ä L ue li s ä oito.fi h is a m .o www Harjoittelu poistaa jännitystä Omaishoitajien ajoharjoittelua ei toistai seksi ole tarjolla muualla Suomessa. Var sinais-Suomessa toimintamuoto sai al kunsa oivalluksesta, että moni iäkäs omaishoitaja on ollut ehkä pitkiäkin ai koja ajamatta autoa, kun joutuu puoli son sairauden myötä päävastuuseen perheen kuljetuksista. – Omaishoitajissa on paljon iäkkäitä naisia, joiden mies on terveenä ollessaan ollut se pääkuski. Ajaminen on voinut jää dä vähiin ja etenkin vaikealla kelillä sitä arastelee. Harjoittelulla lievennetään aja misjännitystä, selittää omaishoidon tuki toiminnan aluetyöntekijä Jaana Paasonen. – Autoilu tuo itsenäisyyttä ja vapaut ta hankalaan elämäntilanteeseen. Toiminta oli ensin suunnattu vain ikääntyneille naisomaishoitajille, mutta nykyisin mukaan pääsevät myös miehet. Ikääntyminen vaikuttaa ajotaitoihin su kupuolesta riippumatta. Koulutuksen ohjaa autokoulu KB-Ajo tiimin liikenneopettaja Kalle Berg, joka on vetänyt monia kursseja ajotaidois taan epävarmoille kuljettajille. Aluksi käydään luokkatilassa läpi mahdollises ti eteen tulevia yllättäviä liikennetilan 36 avun maailma hjälpens värld teita ja sitä, miten auto käyttäytyy liuk kaalla alustalla. – Täällä sitä voi kokeilla turvallisesti, ettei tarvitse liikenteessä kokeilla, Berg rohkaisee. Ajoitus onkin täsmällinen, sil lä juuri kurssipäivän aamuna maa on en simmäistä kertaa jäässä Varsinais-Suo messa. Berg tähdentää kuulijoilleen katseen suunnan merkitystä: hankalassa tilan teessa katse suunnataan sinne, mihin ollaan menossa, ei ajolinjan sivussa ole viin esteisiin. Jos katsoo puuta, on myös todennäköisempää, että osuu siihen. Autot ovat yksilöitä Luokasta siirrytään autoihin ja radalle. Ajoharjoittelussa jokainen ajaa omalla autollaan, koska autot ovat yksilöitä. Rasa Korhosta askarruttaa, miten ABS-jar ruilla varustetussa autossa toimitaan vesiliirrossa. Kalle Bergillä on tähänkin ohjeet, ja radiopuhelimen välityksellä opettaja on koko ajan autossa mukana. – Vähän löysäät kaasua, kun lähtee luistamaan, Berg neuvoo kitkaympyräs sä. Sitten luistaakin jo. – Aika pienessä vauhdissa se jo lähti, Korhonen huomaa. 1?/?2014 Kurssin aluksi 1 kerrataan, miten auto käyt täytyy jäällä. Kalle Berg muistuttaa katseen suunnasta. I början av kursen repeterar man hur bilen beter sig på is. Kalle Berg på minner om vart man ska rikta blicken. Miehensä 2 omaishoitaja na toimivalle Rasa Korhoselle auto on välttämätön asioi den hoitamisessa. För Rasa Korhonen, som är närstående vårdare åt sin man, är bilen oumbärlig när hon ska uträtta ärenden. Turvahallissa 3 näkee konk reettisesti, millaista jälkeä kolarissa voi syntyä. I hallen får man konkret se vad som kan hända i en bilolycka. Kurssille osallistuva Lauri Partanen on suorittanut ajokorttinsa 50-luvulla, jolloin autoissa oli vain jalkajarru ja kaa su. Hänkin on huomannut, että ABS-jar rut tuottavat haasteita. – Aina autoa vaihtaessa pitää kerra ta, miten se uusi auto toimii eri tilanteis sa, vaimonsa omaishoitajana jo kahdet tatoista vuotta toimiva Partanen sanoo. Korhonen ja Partanen ovat yhtä miel tä siitä, että varautuminen talviolosuh teisiin on onnistuneen talviajamisen tär kein edellytys. Renkaat vaihdetaan mie luummin aikaisin kuin liian myöhään, ja tien päälle lähtiessä muistetaan pitää vähän enemmän väliä ja vähän pienem pää vauhtia. – Lähtee sitten vaikka aikaisemmin liikkeelle, ettei ole niin kiireessä, Lauri Partanen tähdentää. Tukitoiminta alkaa Turussa Ajoharjoittelukurssille osallistui toista kymmentä omaishoitajaa Punaisen Ris tin Varsinais-Suomen piirin alueelta. Aluetyöntekijä Jaana Paasonen kertoo, että omaishoitajien tukitoiminnassa py ritään yhä enemmän osastorajat ylittä vään alueelliseen työhön.
2 Bakom ratten i alla väder I början av vintersäsongen går en grupp närståendevårdare en repetitionskurs i att köra i halt väglag. D tionen – och till all tur är vi i en trygg omgivning, på en övningsbana som tillhör trafikskolan Varsinais-Suomen ajokou lutuskeskus. Att det slirar lite hör till, eftersom det är precis det vi är här för att träna: det är nu fjärde gången som stödverksamheten för närståendevårdarna i Röda Korsets Egentliga Finlands di strikt ordnar en kurs i vinterkörning. Korhonen är från Pemar och har varit närståendevårdare för sin man i två års tid. Bilen har varit oumbärlig oberoende av vä der, eftersom det gäller att ta sig till läkare, fysioterapi och apo tek – och därtill kommer butiksfärder och annat som gäller alla hushåll. – Inte har jag tid att promenera tre kilometer till och från bu tiken. Till all tur har jag alltid kört mycket. Min förra man gjorde mig en tjänst när han satte mig att köra efter att jag i tiden hade tagit körkort, säger Korhonen. Kursen i körning i halt väglag kom hon till för att friska upp minnet. Hur vintern påverkar förhållandena är bra att ha färskt i huvudet genom tid på övningsbanan innan den riktiga vintern kommer och överraskar en. Iloa ja hyvää seuraa omais hoitajille Omaishoitajan ? ” oman terveyden seu ranta voi unohtua, kun on niin paljon toisen terveyden asioilla.” Jaana PaasoneN Omaishoitajat jaksavat arjes sa paremmin, kun saavat itse lepohetkiä. Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoiset järjestä vät omaishoitajille vertaistu kea, retkiä, virkistystilaisuuk sia, tieto-taitokursseja ja hy vinvointipäiviä jo lähes 60 paikkakunnalla ympäri maata. Vuonna 2014 omaishoidon tukitoiminnan uutuutena jär jestetään lastaan tai nuorta vammaista hoitavien miesten virkistyspäivät tammikuussa ja 23.–25. toukokuuta. Kaikil le omaishoitajille tarkoitetut hyvinvointileiripäivät pide tään Heinolassa 3.–5. heinä kuuta ja 14.–16. elokuuta. Uudistetulla sisällöllä järjes tetään Hoito- ja huolenpito -kursseja sekä Omaishoitaja terveydenhuollon asiakkaana -kursseja. Viime vuonna 20 vuotta täyttäneen Punaisen Ristin omaishoitajien tukitoiminnan uusimmat kuulumiset sekä tiedot tulevista koulutuksista löydät nettiosoitteesta www.omaishoito.fi. Sivuilla voi myös tutustua omaishoi don tukitoiminnan 20-vuotis historiikkiin sekä omais hoidon kunta kyselyn tuloksiin. Körövningarna för närståendevårdare föddes ur insikten att många äldre närståendevårdare har låtit körkortet ligga oanvänt i flera år när partnerns sjukdom plötsligt tvingar dem att axla huvudansvaret för transporterna i familjen. – Bland närståendevårdarna ser vi många äldre kvinnor vars män har skött körandet medan han var frisk. De kan ha kört väl digt lite och i synnerhet när väglaget är sämre drar de sig för att köra. När man får öva minskar stressen över körandet, för klarar Jaana Paasonen, regionarbetare för stödverksamheten för närståendevårdare. I övningskursen deltar ett drygt tiotal närståendevårdare från Egentliga Finlands distrikt. Paasonen berättar att man i allt hö gre grad försöker skapa samarbete över avdelningsgränserna inom stödverksamheten för närståendevårdare. – Fyra avdelningar inom distriktet har stödverksamhet för närståendevårdare, men människor i behöv av stöd finns det även i andra avdelningar. År 2014 ökar antalet stödgivande av delningar när Åbo finska avdelning inleder stödverksamhet. Finlands Röda Kors stödverksamhet för närstående vårdare utfår från tanken att närståendevårdarna orkar bättre med vardagen om de själva får vila då och då. Rödakorsfrivilliga på närmare 60 orter runt om i landet organiserar kamratstöd, utfärder, rekreationsträffar, kunskapskurser och välmåendeda gar för närståendevårdare. En nyhet inom stödverksamheten för närståendevårdare un der år 2014 är att man i januari samt 23?25 maj kommer att ordna rekreationsdagar för män som är närståendevårdare för ett barn eller en ung handikappad. Välmåendeläger för alla intresserade närståendevårdare ord nas i Heinola 3?5 juli och 14–16 august. Punainen Risti Omaishoitajan rinnalla – Omaishoitajien tukitoimintaa on pii rin neljällä osastolla, mutta tukea kai paavia omaishoitajia on muissakin osas toissa. Vuonna 2014 omaishoitajien tu kitoiminnan on aloittamassa myös Turun osasto, jonka toimintamallia suunnitel laan vielä. Varsinais-Suomen piiri järjestää omais hoitajille vertaistuen lisäksi Hyvinvointia arkeen -kurssia, jossa tutustutaan esi merkiksi eri liikuntamuotoihin. Kurssi on toteutettu Naantalissa, Kaarinassa ja Paimiossa, jossa siihen kuului myös ter veystarkastus. – Omaishoitajat eivät useinkaan enää ole työelämässä ja työterveyshuollon piirissä. Oman terveyden seuranta voi unohtua, kun on niin paljon toisen ter veyden asioilla, Paasonen tietää. ? Tämä kirja on kertomus niistä Suomen Puna 20 vuodesta, inen Risti on jotka ollut omaishoit ajien tukena. Kertomus sai alkunsa, kun pienimuotoisena kauan kaivatull kokeiluna käynnist e ammatilliselle ynyt kotimies lomitukselle. palvelivat tuhansia toiminta antoi Kuudentoista omaishoitajia, sysäyksen vuoden aikana joille oli tärkeää Punaisen Ristin saada kotiin lomittajat tuttu, luotettav Lomituksen a hoitaja. päättyminen jätti monelle kuitenkaan unohtan läheistään hoitavall ut omaishoitajia. e aukon tukiverko virkistystoiminta Vapaaehtoistensa stoon. Punainen a sekä koulutus avulla järjestö Risti ei ta ja henkistä kanssa. voi nyt tarjota tukea – yhteistyö heille ryhmäja ssä muiden järjestöjen ja kuntien Omaishoitajien tuen tarve tuskin vähenee tulevaisu tai läheistää n. Omaishoitajuus udessa. Päinvasto syntyy rakkaude in – yhä useampi taukoihin omaisho sta, mutta ilman hoitaa omaistaa itajatkin uupuvat. tukea ja mahdolli n suutta hengähd ys- Omaishoita jan rinnalla 2013 Untitled-2 1 ?unainen Risti 20 et känns i magen när bilen börjar sladda i en tvär kur va. Till all tur har föraren Rasa Korhonen koll på situa Mer information hittar du på adressen www.rodakorset.fi. vuotta omaishoitaj ien tukena 19.12.2013 9.25 1?/?2014 hjälpens värld avun maailma 37
1 ”? Jos illalla on kotona pulmatilanne koneen kanssa, siihen voi heti seuraa vana päivänä kysyä apua." 2 Hanna Vänni Seuraa ja nettitaitoja senioreille Punaisen Ristin Mynämäen osaston Nettiparkki tekee tietokonetta tutuksi ikäihmisille. teksti Elina Teerijok i kuvat Jussi Vierimaa S ähköiset reseptit, ajanvarauk set, nettikaupat ja muu asiointi verkossa ovat nykyarkea. Moni se niori on kuitenkin tehnyt työuransa ennen tietotekniikan yleistymistä, ja siksi tieto konetaidot ovat jääneet hankkimatta. Juuri näille senioreille on suunnattu Punaisen Ristin Mynämäen osaston Net tiparkki, joka on joka arkipäivä avoinna oleva, ilmainen mahdollisuus harjoitella netinkäyttöä ja tietokoneen peruskäyt töä osaavamman ihmisen avulla. Lokakuussa 2013 käynnistetty hanke on löytänyt saman tien kohderyhmänsä. Joulukuisena tiistaina avaamisaikaan aa mukymmeneltä paikalla on kuusi senio ria, ja pian tulee muutama lisää. Tieto koneille varattu suuri pöytä täyttyy pian. – Ensi viikolla saadaan lisäpöytä, pro jektityöntekijä Teija Malinen lupaa. Parhaimmillaan Nettiparkissa on ollut kerralla viisitoista osallistujaa ja langat toman verkon kapasiteetti tiukoilla. – Silloin piti tehdä pareittain yhdellä koneella. Yleensä koneita on kuitenkin 38 avun maailma hjälpens värld riittänyt kaikille, sillä monella on muka naan oma laite, Malinen kertoo. Muutamat nettiparkin kävijät ovat myös rohkaistuneet hankkimaan ensim mäisen oman tietokoneen. Sinikka Kokko tuo mukanaan uudenkiiltävän koneen sa, johon hän alkaa tutustua Nettipar kissa työkokeilussa olevan Jere Hakalan kanssa. – Tarvitsen tietokonetta perusasioi hin. Tekstinkäsittelyyn, sähköpostiin ja pankkiasioihin. Ja tietysti Googlesta voi etsiä kaikenlaista mielenkiintoista, Kokko sanoo. Sosiaalinen media ei häntä niin kiin nosta, mutta Annaliisa Rekola on saa nut toisella puolella maata Joensuussa asuvasta vanhasta koulutoveristaan ak tiivisen Facebook-kaverin. – Päivittäin kirjoitellaan ja yritän aina vastata. Siinä oppii koko ajan vähän lisää. Rekola käytti työelämässä laborato riotyöhön tarkoitettuja tietokoneohjel mia, mutta esimerkiksi sähköposti ja tekstinkäsittely eivät tulleet tutuiksi. 1?/?2014 Pyysin sähkö 1 postilla piimä juuston ohjeen ystävältäni. Osa sin myös vastata ja lähettää kiitokset, kertoo Ulla Eeva (vas.). Hanna Vänni auttaa sähköpostin käytössä. – Jag bad en vän om receptet för surmjölksost per e-post. Jag klarade också av att svara och tacka, berät tar Ulla Eeva (t.v.). Hanna Vänni hjäl per att navigera e-posten. Sinikka Kokko 2 (vas.) toi uu den tietokoneensa mukaan kurssille. Annaliisa Rekola on oppinut käyt tämään sosiaalista mediaa. Sinikka Kokko (t.v.) tog med sig sin nya dator på kursen. Annaliisa Rekola har lärt sig använda sociala medier. Nettiparkissa niitä on opeteltu lähellä olevan tuen avulla. – Jere asensi koneeseeni Office-pake tin ja Skypen. Virusohjelman osasin itse ostaa verkosta, mutta asennukseen sain apua täältä, Rekola kertoo tyytyväisenä. Nettitukea pikana Mynämäen keskustassa vanhalla yhteis koululla toimiva Nettiparkki on Suomen Punaisen Ristin toiminnassa ainutlaatui nen hanke. Mynämäen osaston aktiivi Hanna Vänni oli miettinyt tietotekniik kahankkeen aloittamista jo pitkään. Val mistelutyö vei noin vuoden. Nettiparkin tukena on monta eri ta hoa. Hankkeeseen työllistyy tällä het kellä kaksi ihmistä erilaisten työllisty mistukijärjestelmien kautta. Rahallinen alkupanos saatiin Punaisen Ristin ka tastrofirahastosta, ja myös Mynämäen kunta lähti tukemaan hanketta anta malla käyttöön kannettavia tietokonei ta. Vänni ja Malinen ovat kuulleet esimer kiksi kansalaisopistojen järjestämistä nettikursseista iäkkäille, mutta Netti parkin lähestymistapa on toisenlainen. – Apu on täällä aina lähellä. Moni tu lee parkkiin päivittäin. Jos illalla on ko
3 Webbparkering för seniorer Nettiparkki är Virmos rödakors avdelnings sätt att hjälpa äldre att bekanta sig med datorer. text Elina Teerijoki foto Jussi Vierimaa E Moni seniori aloittaa tieto koneen käytön opettelun aivan al keista. Nettiparkis sa on aikaa treena ta rauhassa. 3 Många seniorer börjar lära sig datorhantering all deles från grunder na. I Nettiparkki har de tid att öva sig i lugn och ro. Ritva Suvanto katselee Tam pereen hotelli tilannetta netistä. Nettiparkin työn tekijä Teija Malinen auttaa tarvittaes sa. 4 4 Ritva Suvanto k ollar in hotellsituatio nen i Tammerfors på webben. Netti parkki-anställda Teija Malinen hjälper vid behov. tona pulmatilanne koneen kanssa, siihen voi heti seuraavana päivänä kysyä apua. Opetella voi omaan tahtiinsa ja kerrata niin paljon kuin tarvitsee. Tavallisia opettelun kohteita ovat säh köposti, Skype, tekstinkäsittely sekä va lokuvien tallentaminen ja järjestäminen kansioihin. Nettiparkilla on myös sosiaalinen mer kitys. Samalla saa juttuseuraa ja voi kah vitella. – Tänne on kiva ja helppo tulla. Muu ten olisin vain kissan kanssa kahdestaan kotona, Seija Aalto sanoo. Hänen tietokonetaitonsa ovat kehit tyneet Nettiparkissa huimasti: niitä ei ollut alussa lainkaan, mutta nyt pasians sin peluu, sähköposti ja nettisurffailu sujuvat jo näppärästi. – Käynnistin koneen ensimmäistä ker taa täällä, ja joka päivä olen käynyt opet telemassa. Omakin tietokone olisi mu kava ajankuluksi ja yhteydenpitoväli neeksi, Aalto sanoo. Leppoisaa ja hauskaakin Sekä Seija Aalto että Annaliisa Rekola ke huvat harjoituksia, joita Nettiparkin työn tekijät ovat laatineet esimerkiksi tekstin käsittelyä varten. Treenimielessä myös lähetellään sähköposteja pöydän reunal ta toiselle: silloin saa heti palautteen, onko viesti mennyt perille. Nettiparkin perusperiaatteena on kui tenkin, että kaikki tekevät sitä, mikä kiinnostaa tai tuntuu tarpeelliselta ope tella. Paikalla on aina useampi auttaja. – Hankkeeseen kuuluu myös asian tuntijaluentoja esimerkiksi tietoturvasta ja tietokoneen hankinnasta ja huollosta. Myös kuntaa, Kelaa ja kirjastoa voisi pyy tää kertomaan omista järjestelmistään, Teija Malinen suunnittelee. Hanna Vännin mukaan Nettiparkki on tuonut Mynämäen osaston toimintaan myös uusia vapaaehtoisia, jotka autta vat tietokoneasioissa kuten laitteiden käyttöönotossa. Tarpeen mukaan on apua löytynyt myös älypuhelinten ja di gikameroiden käyttöön. Hanke kestää ainakin vuoden, mutta myös jatkosta on toiveita. Suunnitelmis sa on lisäksi toiminnan jalkauttaminen välillä muillekin Mynämäen kylille. Jos se riippuisi kävijöistä, toiminta muodon voisi vakinaistaa saman tien. Palvelu tulee tarpeeseen ja tunnelma on erinomainen. – Meillä on täällä mukavaa ja leppoi saa, välillä tosi hauskaakin, vahvistaa myös Teija Malinen. ? lektroniska recept, webbutiker och diver se nättjänster hör till vardagen nuförtiden. Många äldre människor har ändå levt sitt yr kesliv i en värld där informationsteknologin inte var lika utbredd som den är idag, så de har blivit utan behöv liga kunskaper om datorer. De här människorna är målgruppen för Virmo röda korsavdelnings Nettiparkki. Namnet "nettiparkki" kun de översättas med "webbparkering" och är en gratis service som är öppen alla vardagar. De som kommer och "webbparkerar" får tillfälle att öva sina datorkun skaper tillsammans med någon som är datorvan. Projektet inleddes i oktober förra året och det gick hem hos målgruppen direkt. Just den här tisdagen i december finns det sex äldre personer på plats när verksamheten drar igång vid tiosnåret. Inom kort dy ker några till upp. Det stora bordet som har reserve rats för datorer är snart fullt. – Nästa vecka får vi ett bord till, försäkrar projekt arbetare Teija Malinen. Som bäst har man haft femton "webbparkerare" på plats samtidigt. Några deltagare har redan tagit mod till sig och skaf fat sin första dator. Sinikka Kokko har med sig en splitterny maskin som hon börjar bekanta sig med tillsammans med arbetspraktikanten Jere Hakala. – Jag behöver en da tor för grundläggande saker. Ordbehandling, e-post och bankärenden. Och via Google kan man hitta en massa intres sant, säger Kokko. Nettiparkki i den gam Hanna Vänni la samskolan i Virmo är ett unikt projekt inom Röda Korset. Aktiva rö dakorsmedlemman Hanna Vänni hade funderat på ett datatekniksprojekt i avdelningen redan en längre tid. Startkapitalet fick man från Röda Korsets katastrof fond och kommunen bidrog till projektet genom att låna ut bärbara datorer. Infallsvinkeln är en annan än till exempel på de da torkurser för äldre som medborgarinstitut erbjuder. – Hjälp finns till hands och så får man lära sig i egen takt. Många kommer hit varje dag. Har man ett pro blem med datorn hemma på kvällen kan man be om råd genast följande dag, säger Vänni. Naturligtvis finns det också en social dimension i Nettiparkki. Man har någon att tala med och kan ta sig en kopp kaffe. ? Har man ett ? ” problem med datorn hemma på kvällen kan man be om råd genast följande dag." 1?/?2014 hjälpens värld avun maailma 39
Kasvattajaseura yhteisellä asialla Viinijärven osaston koulu yhteistyössä voittavat kaikki: koulu, osasto ja koko Suomen Punainen Risti. nuorille jopa TET- ja työharjoittelupaikkoja. Osaston nuorille järjestämän toiminnan määrä suorastaan häkellyttää, varsinkin kun muiste taan, että Viinijärvi on osastona korkeintaan keskisuuri. teksti Kimmo Holopainen Punaisen Ristin tunti kuvat Harri Mäenpää M arraskuun viimeisenä maanantaina en silumi on valkaissut hetkeksi maan Vii nijärven keskustaajamassa. Kulkijat ovat kylätiellä harvassa, mutta nyt ei ollakaan ruuh ka-Suomessa, vaan Liperin kunnassa Pohjois-Kar jalassa, 30 kilometrin päässä Joensuusta. Kylän vilkkain paikka tuntuu alkuiltapäivästä olevan S-Marketin piha. Kaupan ovensuussa asioilleen poikkeavia viinijärveläisiä tervehtii kaksi Punaisen Ristin liiviä. – Hätäapua Filippiinien taifuunin uhreille, nuoret kerääjät vastaavat rouvalle, joka tiedus telee mihin rahaa tällä kertaa kerätään. Muu tama kolikko tipahtaa keräyslippaaseen. – Kiitos ja hyvää päivänjatkoa! Oikeastaan Emppu Puittisella ja Waltteri Savolaisella olisi nyt äidinkielentunti, mutta ihan luvallisilla teillä he ovat. Pojat ovat Viini järven koulun 8b-luokalla, joka on Punaisen Ris tin Viinijärven osaston kummiluokka. Maanan tain äidinkielentunti on varattu Punaisen Ristin vierailulle, ja apua Filippiineille on kerätty pa reittain aamusta asti. Kummiluokkatoiminta on osa Viinijärven Pu naisen Ristin osaston ja koulun yhteistyötä, jo hon kuuluu lisäksi mm. Punaisen Ristin teema päiviä ja aamunavauksia. Poikkeuksellisen tiivis kouluyhteistyö olisi yksinään yhden lehtijutun väärti, mutta se on vain osa Viinijärven osaston aktiivisesta nuorisotoiminnasta, joka toi osas tolle joulukuussa Suomen Punaisen Ristin Par haan kasvattajaosaston palkinnon. Kunnia maininnan kasvatustyöstään saivat myös Kii mingin osasto Oulun piiristä ja Korsholms Nor ra ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Nyt toista kertaa jaettujen tunnustusten tar koituksena on nostaa esiin osastojen merkitys tä nuorten innostamisessa mukaan Punaiseen Ristiin. Taustalla on osaltaan huoli Punaisen Ristin tulevaisuudesta. Perinteinen järjestötoi minta ei vedä nuoria entiseen malliin. Viinijärven osastossa tulevaisuuden tekijöitä kuitenkin löytyy, sillä jäsenistä noin neljännes on nuoria. Nuorille järjestetään leirejä Viroa myöten, heitä lähetetään osaston tuella Punai sen Ristin koulutuksiin ja tapaamisiin, koululai sia muistetaan Punaisen Ristin arvoja painot tavilla stipendeillä – Viinijärven osasto tarjoaa 40 avun maailma hjälpens värld 1?/?2014 Palataan kuitenkin Viinijärven koululle, jossa äi dinkielenopettaja Maija Riikonen luovuttaa puheenvuoron vieraille Punaisesta Rististä. Vii nijärven osastoa edustavat Anna-Marja Jokiniemi, Silja Pesonen ja Ari Kuronen ovat saa neet seurakseen nuorisotoiminnan suunnitte lija Ismo Nuutisen Savo-Karjalan piiristä. Tunnin aikana 8b-luokkalaiset kuulevat Pu naisen Ristin tuoreimmat kuulumiset: miten Fi lippiinien avustusoperaatio etenee, millaisia leirejä ensi kesänä on suunnitteilla, mitä muu ta toimintaa Punaisella Ristillä on nuorille. Välillä vaihdetaan kaupalla päivystävää pa rivaljakkoa, sillä keräämässä käydään tunnin vuoroissa. Lipas kiertää myös naapuriluokissa. Koteihin on lähetetty etukäteen tieto koululla järjestettävästä hätäapukeräyksestä. – Kiitos kun olette meidän kummiluokka, te olette oikea eliittiporukka. Tuntuu, että itsekin nuorrun tässä parikymmentä vuotta teidän kanssanne, Viinijärven osaston puheenjohtaja Jokiniemi kiittää tunnin lähestyessä loppuaan. – Ja erityinen kiitos kaikille, jotka olette ol leet tänään keräämässä! Tyytyväisiltä vaikuttavat myös kummiluokka laiset. Nuoret olivat toki kuulleet Punaisesta Ris Aina meiltä kymme ? ” nen minuuttia liikenee päivänavaukselle hyvän asian puolesta." Virpi Eronen, Viinijärven koulun rehtori tistä jo ennen kummiluokaksi ryhtymistään, mut ta vuoden aikana tietoa on tullut rutkasti lisää. – Minusta ainakin on tosi hyvä asia, että tämmöistä järjestetään, Sara Pasanen sanoo. – Saadaan tietoa, mitä maailmalla tapahtuu, ja mitä me voidaan tehdä auttaaksemme. Kouluyhteistyön hyödyllisimmäksi anniksi nuoret arvioivat ensiavun oppimisen. – Hauskinta on kuitenkin kerääminen, siinä tapaa ihmisiä ja tulee itsellekin hyvä mieli, Senja Strandman sanoo. Kummiluokkalaisille on tarjottu myös mah dollisuutta kokeilla Punaisen Ristin jäsenyyttä – maksutta, sillä Viinijärven osasto huolehtii nuorten jäsenmaksuista kummiluokkayhteis työn loppuun. Melkein kaikki valitsivat liittymi sen. Taloudellinen uhraus ei ole osaston puo lelta suuren suuri, sillä osa jäsenmaksuista oh jataan kuitenkin takaisin osaston toimintaan. Kaikki voittavat Viinijärven osaston ja koulun yhteistyöllä on vuosikymmeniset perinteet. Kummiluokka 8b on kuitenkin ensimmäinen laatuaan. Anna-Mar ja Jokiniemi esitti vuosi sitten ajatuksen osas ton omasta kummiluokasta, jonka kanssa teh täisiin tiiviimpää yhteistyötä läpi yläkoulun. – Jos joku sitä hiukan epäili, niin varmaan minä, 8b:n luokanvalvoja, liikunnanopettaja Pille Püss hymyilee. – Pelkäsin, että se teettäisi kauheasti lisätöitä, mutta niin ei tapahtunut. Esimerkiksi keräysten järjestäminen on jopa helpompaa, kun yksi luokka huolehtii kaikesta. – Ajatus on juuri, että oppilaat toteuttavat itse toimintaa, tietysti meidän tuellamme, Jo kiniemi nyökkää. Käytännön järjestelyjä helpottaa sekin, että Viinijärven osaston toimitila Kammari on kou lusta kivenheiton päässä Viinijärventien toisel la puolella. Jokiniemi kiittää Viinijärven koulun henkilö kuntaa siitä, että osasto on saanut tuntea it sensä aina koululla tervetulleeksi. Rehtori Virpi Eronen ja vararehtori Irina Tanskanen vahvis tavat tunteen. – Yhteistyötä on tehty koko se seitsemän vuotta, jonka olen ollut tässä rehtorina, enkä muistaakseni ole koskaan kieltänyt tulemasta, vai olenko? Virpi Eronen kysyy. – Et ole, vaikka välillä on tultu nopeallakin aikataululla, Jokiniemi nauraa. Eronen muistuttaa, että myös koulu voittaa kouluyhteistyössä. – Koulun ei pidä olla suljettu maailma. Tar vitaan näkökulmia elämään koulun ulkopuolel la, kansainvälisyyskasvatusta ja verkostoitu mista. Me teemme yhteistyötä myös Planin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. – Sitä paitsi tämä on ihan opetussuunnitel man mukaista toimintaa, siellä on aihekokonai suus nimeltä osallistuva ja aktiivinen kansalai suus. Aina meiltä kymmenen minuuttia liikenee päivänavaukselle hyvän asian puolesta. Palaute on ollut lähes pelkästään positiivis ta myös kodeista. – Kun laitoin koteihin tiedon, että koululla järjestetään Punaisen Ristin keräys Filippiineille,
Kerttu Puhakka (vas.) ja Helena Puhakka kiersivät naapuriluokissa keräämässä apua Filippiineille. Lahjoitus vuorossa Roosa Leppänen (vas.) ja Minni Vainikainen. Punaisen Ristin Viinijärven osastoa ja kummi luokkaa yhteiskuvassa: Silja Pesonen (vas.), Kerttu Puhakka, Helena Puhakka, Waltter Savolainen, Ari Kuronen, Emppu Puittinen ja osaston puheenjohtaja Anna-Marja Jokiniemi. yhdeltäkin äidiltä tuli erikseen kiitos, että ope tamme myös toisista huolehtimista. Yhteiseksi hyväksi Viinijärven osaston usko nuorisotoimintaan ei ole horjunut, vaikka aniharva nuorista jää osas ton toimintaan pitemmäksi aikaa. Muuttovirta vie opiskelujen ja töiden perässä Viinijärveltä isompiin keskuksiin. Anna-Marja Jokiniemi vertaa osastoa urhei luseuraan. – Me olemme kuin kasvattajaseura, jolla ei ole omaa aikuisten joukkuetta. Jossain vaihees sa isommat seurat vievät meidän kasvattimme, Jokiniemi hymyilee. – Minä ajattelen niin, että me kylvämme nuo riin Punaisen Ristin siemenen. Jos he sen an siosta lähtevät helpommin mukaan toimintaan isommalla paikkakunnalla, meidän panostuk semme ei ole ollut turha. Yhtä suurta Punaista Ristiä tässä ollaan. Viinijärven kummiluokkalaisten mietteiden perusteella asenne kantaa myös hedelmää. – Punainen Risti on tullut tässä aika tärkeäk si ja läheiseksi, joten kyllä minä varmaan jollain tavalla pysyn mukana vaikka muuttaisin toisel le paikkakunnalle. Ainakin lähden Nälkäpäivänä keräämään, Sara Pasanen miettii. – Minä olen ajatellut pysyä jäsenenä myös yläkoulun jälkeen, olen jo puhunut siitä koto nakin, Senja Strandman jatkaa. – Minusta on tosi tärkeätä, että ihmiset kuu levat Punaisesta Rististä. Sitä tietoa on itsekin kiva levittää. Tyly päätös Tämä tarina olisi ollut ilo päättää näihin nuorten sanoihin, mutta valitettavasti Liperin kunnan valtuusto päätti lisätä siihen joulun alla vielä yhden luvun: valtuusto teki Viinijärvellä pitkään pelätyn päätöksen siirtymisestä yhden yläkou lun malliin. Käytännössä ratkaisu tarkoittaa Vii nijärven yläkoulun lakkauttamista ja oppilaiden Jatkossa meidän täytyy ? ” vain aloittaa Punaisen Ristin "aivopesu" vielä aikaisemmin!" Anna-Marja Jokiniemi, Viinijärven osasto siirtymistä Liperin kouluun. Samalla päätös merkitsee Viinijärven osas ton nykymuotoisen kouluyhteistyön loppumis ta – vai merkitseekö? Anna-Marja Jokiniemi ja kaa viinijärveläisten surun oman yläkoulun me nettämisestä, mutta: – Ei yhteistyö siihen lopu, jäähän meille ala koulu. Koulun kanssa on jo keskusteltu jatkos ta 5.–6.-luokkalaisten kanssa. Jatkossa meidän täytyy vain aloittaa Punaisen Ristin "aivopesu" vielä aikaisemmin! ? Viinijärven koulun rehtorilla Virpi Erosella on aina ovet auki yhteistyölle järjestöjen kanssa. – Koulu ei saa olla suljettu maailma, tarvitaan näkökulmia myös elämään ulkopuolella, hän sanoo. 1?/?2014 hjälpens värld avun maailma 41
Sune Glader och Anette Häggdahl i avdelningen Korsholms Norra vet att det är superviktigt att få de unga att engagera sig i Röda Korset. Jessica Glader (till vänster), Felicia Dahl, Simone Berlin och Miriam Lindfors deltog en grundkurs i att leda en Reddie Kids-klubb i Vasa. Kursen ordnades tillsammans av rödakorsavdelningarna i Korsholm. Dörrarna står öppna för unga Avdelningen Korsholms Norra uppmuntrar ungdomar att ta sin plats i Röda Korset sida vid sida med de vuxna. Inte att undra på att rödakors avdelningen har fått pris för sitt fostrande arbete. Text Kimmo Holopainen Foto Anna Snickars V id Tackgalan i december premierade Finlands Röda Kors de lokalavdelningar som har varit bäst på fostrande arbete. Bäst var Viinijärven osasto i Savolax-Karelens distrikt. Hedersomnämnanden gick till Kiimin gin osasto i Uleåborgs distrikt och Korsholms Norra i svenska Österbotten. Det var andra gången man delade ut priser till de avdelningar som är bäst på att tänka på ungdomarna och syftet är att markera hur vik tigt det är att få unga människor att engagera sig i Röda Korset. Bakom satsningen finns ock så tanken på Röda Korsets framtid som frivil ligorganisation: i dagsläget finns det ett växan de antal aktörer som alla tävlar om ungdomar 42 avun maailma hjälpens värld 1?/?2014 nas tid och uppmärksamhet och traditionell organisationsverksamhet lockar inte som förr. Sune Glader, ordförande för Korsholms Nor ra, berättar att avdelningens ungdomsverksam het fick ny fart för ett tiotal år sedan genom skolsamarbetet. – Det började med första hjälpen-undervis ning för eleverna i Norra Korsholms skola och i Gerby skola. Vi tyckte barnen borde få kontakt med Röda Korset, och det var bra att göra nå got praktiskt istället för att hålla en tråkig pre sentation. De första åren höll vi på en hel vecka, men nu är det en skoldag. Hela årskurs sex får sammanlagt tre lektioner i första hjälpen på normal lektionstid, berättar Glader. – Tidigare hade vi förstås engagerat skolor na i Hungerdagsinsamlingen. Det har vi fortsatt med, även i dagis och förskolor. På så sätt fost ras barn att tänka på andra barn i världen som går hungriga. Avdelningen har dessutom satsat en hel del på klubb- och lägerverksamhet, även i ekono miskt hänseende, eftersom man vill se till att tröskeln att delta i verksamheten hålls så låg som möjligt för de unga. Men man ser inte ung domarna som bara mål för verksamheten, utan avdelningen uppmuntrar dem aktivt att ta sin Jessica Glader (till vänster), Röda Kors planerare för ungdomsverksamhet Taru Wallenius och Anet te Häggdahl av Korsholms Norra bekantade sig med övningar och lekar i en Reddie Kids-klubb. plats som jämbördiga aktörer vid sida av de vuxna medlemmarna. Anette Häggdahl är frivillig i Korsholms Nor ra och hon säger att satsningen har burit frukt. Medelåldern bland frivilliga och medlemmar i Finlands Röda Kors har stigit år ut och år in, men i Korsholms Norra vänder vinden. – Vår avdelning håller på att föryngras, vi har nu från 22-åringar upp till pensionärer i styrel sen. Man ser på unga som gått till exempel för sta hjälpen-kurser att de är väldigt aktiva bara man får med dem. De är jätteintresserade om man lyckas plocka upp dem, anser Häggdahl. Avdelningen har också fäst stor uppmärk samhet vid att tacka de unga och belöna dem för deras engagemang. Sune Glader säger ändå att den bästa garantin för att ungdomarna hålls med i verksamheten är att de har något me ningsfullt att göra, inte bara att de känner sig välkomna i Röda Korset. – Viktigast för att unga ska stanna kvar i verksamheten är kontinuiteten. De ska hela ti den komma i kontakt med någonting vi gör, så att det blir lätt att söka sig till det, och det inte känns främmande. Unga ska hitta någonting som tilltalar just dem, så de får något positivt av det, en aha-upplevelse, säger han. ?
Hakemisto TunneMieli-kurssi Vapaaehtoistoiminta on työtä inhimillisen ja hyvän vanhenemisen puolesta. Jos olet kiinnostunut ikääntyvien mielen hyvinvoinnin edistämisestä, lähde mukaan TunneMielikurssille. Kurssilla saat tietoa mielen hyvinvointia uhkaavista tekijöistä, mahdollisuuden jakaa kokemuksia toisten vapaaehtoisten kanssa sekä vahvistaa omaa osaamistasi mielen hyvinvoinnin tukemisessa. TunneMieli-kurssit on tarkoitettu ensisijaisesti 50+-ikäisille vapaaehtoisille. Vuoden 2014 peruskurssit Lehmirannan lomakeskuksessa, Salossa: 13.–17.5., 30.9.–4.10. ja 11.–15.11. Kurssin hinta majoituksineen on 55 euroa. Jatkokurssit Lehmirannassa (jatkokurssille hakeminen edellyttää peruskurssin käymistä): 4.–6.3. ja 18.–20.9.2014 Kurssin hinta majoituksineen on 30 euroa. Hakulomakkeet ja lisätiedot Eläkeliitosta: puh. (09) 7257 1156 tai tarja.levo@elakeliitto.fi Käy myös tutustumassa TunneMieli-nettisivuihin: www.tunnemieli.fi TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN fennokauppa.fi Terveys • Liikunta • Apuvälineet • Kotiapteekki Ensiapu • Haavanhoito • Hygienia Virtsankarkailu • Katetrit ppa Fennokau uettelo postimyyntil Pyydä ILMAINEN postimyyntiluettelo asiakaspalvelustamme puh. 09 276 360 360 09 276 .fi tai soita fennokauppa t myös netistä ttelon tuottee Postimyyntilue FENNO MEDICAL OY 09 276 360 asiakaspalvelu@fennomedical.fi fennokauppa.fi AIVOT JA TUNNEÄLY UUSIMMAT OIVALLUKSET Työhyvinvointia ja vastuullisuutta yhdellä polkaisulla! KIRJA VALMENTAJILLE, GOLEMAN VIHDOINKIN SUOMEKSI! OPETTAJILLE, HENKILÖSTÖPÄÄLLIKÖILLE, PERSONAL-TRAINEREILLE, MINDFULNESS-OHJAAJILLE, PSYKOLOGEILLE, VANHEMMILLE, SAIRAANHOITAJILLE, SAIRAANHOI OMAISHOITAJILLE... SAMSARAA Ketjureaktiossa kerätään pyöräilemällä rahaa Punaisen Ristin auttamistyöhön. Innosta yrityksesi väki Ketjureaktion avulla hoitamaan kuntoaan ja tekemään samalla hyvää. Myös mobiilissa! TASAPAINOOOPPAAT facebook.com/samsaraa.? Lahjoitus määräytyy poljettujen kilometrien mukaan (1 €/25 km). Lahjoituksen maksaa joko pyöräilijän työnantaja tai polkija itse. Suomen Punainen Risti käyttää keräys tuoton terveystyöhön kehitysmaissa. Osaa auttaa Merkitse kilometrisi, seuraa joukkueesi tilan netta ja keräyssummaa helposti puhelimellasi. Opi ensiapua kurssilla punainenristi.fi/ketjureaktio Lisätietoa: eeva.arrajoki@punainenristi.fi tai 020 701 2274 Keräyslupa 2020/2013/2937. Päätöspäivä 11.10.2013. Ketjureaktio_100x128mm.indd 1 Lisätietoa: Suomen Punaisen Ristin lähin piiritoimisto tai 020 701 2376 (arkisin klo 9-16) (matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min) punainenristi.fi/opi-ensiapua SPR_Osaa_auttaa_100x62mm.indd 11 27.1.2014 9.42 1?/?2014 hjälpens värld avun maailma 43 24.1.2014 13.39
Ristikko 1/2014 Lähetä ratkaisusi kryptoon maaliskuun loppuun mennessä osoitteella Suomen Punainen Risti, Avun maailma Hjälpens värld, PL 168, 00141 Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus ”Ristikko 1/2014”. Vastanneiden joukosta arvotaan kaksi voittajaa, jotka saavat palkinnoksi Punaisen Ristin tuotteita. Ristikon 3/2013 voittajiksi arvottiin Saila Heinonen Espoosta ja Anna-Maija Nissi Harjunpäästä. Onnittelut voittajille! nimi: osoite: 44 avun maailma hjälpens värld 1?/?2014 Ristikon 3/2013 oikea ratkaisu.
teksti Kimmo Holopainen Jäsenrynnäkkö otti loppukirin 1964 ”Jäsenkeräystyö jää hyvinkin suunniteltuna vain suunnitelmaksi, ellei se ”ota tulta” osastoportaassa. Suurin osa maailman asioista on henkilöiden välisiä asioita ja jäsenkeräystyö on sitä mitä suurimmassa määrin. Parhaimmat tulokset saavutetaan luonnollisesti yhteistyöllä – vetämällä mukaan mahdollisimman moni osaston jäsenistä. Jokaisella meistä on sukulaisia, ystäviä ja tuttavia, jotka eivät ole vielä jäseniä. Heidän mukaan saamisensa ei ole kovinkaan vaivalloinen tehtävä – se on vain suoritettava.” Vuosien takaa ? Åren går Fart på medlems värvningen ”Också en välplanerad värvningsverksamhet förblir bara en plan om det inte ”tar eld” i avdelningarna. Största delen av frågorna i världen är frågor mänskor emellan och när det gäller medlemsanskaffning är de det i allra högsta grad. De bästa resultaten uppnås självfallet genom samarbete – genom att få med så många av avdelningens medlemmar som möjligt. Envar av oss har släktingar, vänner och bekanta, som ännu inte är medlemmar. Det är inte någon alltför besvärlig uppgift att få dem att ansluta sig – det är bara att utföra den.” Suomen Punainen Risti 1/1964 Finlands Röda Kors 1/1964 Suomen Punainen Risti -lehti, nykyisen Avun maailman edeltäjä, kan nusti lukijoitaan jäsenhankintatalkoisiin vuonna 1964. Parhaat konstit olivat samat kuin 50 vuotta myöhemmin – kerrotaan ihmisille Punai sesta Rististä ja kutsutaan heidät henkilökohtaisesti mukaan! Tidskriften Finlands Röda Kors, föregångare till dagens Hjälpens värld, uppmuntrade sina läsare till medlemsvärvning år 1964. Det bästa sättet var det samma då som idag, 50 år senare: att berätta för människor om Röda Korset och personligen be dem bli medlemmar! sinä voit pelastaa elämän. Yksi kädenojennus auttaa jopa kolmea potilasta ja voi pelastaa hengen. Tervetuloa verenluovutukseen! Tee testi ennen verenluovutukseen tuloa osoitteessa sovinkoluovuttajaksi.fi. Jos haluat kysyä verenluovutuksesta tarkemmin, vastaamme mielellämme kysymyksiisi maksuttomassa infonumerossamme 0800 0 5801 arkisin klo 8–17. Voit auttaa myös liittymällä Kantasolurekisteriin. Lue lisää ja pelasta tuntematon potilas: soluistaelämää.fi. Joko seuraat meitä Facebookissa? veripalvelu.fi ? blodtjänst.fi espoo: Iso Omena, Piispansilta 9 Helsinki: Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 Helsinki: Kivihaka, Kivihaantie 7 jyväskylä: Kalevankatu 8 kuopio: Sektori, Puijonkatu 23 SPR_204x128mm_VP_palveluboksi.indd 1 ? sovinkoluovuttajaksi.fi lahti: Erkonkatu 11 oulu: Isokatu 32 C seinäjoki: Kauppakatu 26 tampere: Rautatienkatu 21 B turku: Yliopistonkatu 16 C ? kanjagdonera.fi Lisäksi järjestämme vuosittain noin 1500 verenluovutustilaisuutta eri puolilla maata: veripalvelu.fi/ verenluovutustilaisuudet Lataa mobiilisovellus sovelluskaupasta tai QR-koodista: 23.1.2014 10.07 1?/?2014 hjälpens värld avun maailma 45
Kysy Punaisesta Rististä ? Fråga om Röda Korset Koonnut Kimmo Holopainen kuva Päivi Karjalainen Biståndsverksamhet Avustustoiminta Miksi Punainen Risti hoi taa sairaita maailmalla muttei Suomessa? Suomessa kansalaisten terveydenhuollosta ja perus toimeentulosta huolehtiminen kuuluu lain mukaan valtion ja kuntien tehtäviin. Suomen Punaisen Ristin maailmalla tarjoama sairaanhoito on katastrofitilanteissa annettavaa hätäapua, jota tarvitaan, kun kohdemaan omat voima varat eivät riitä. Suomen Punaisella Ristillä on kotimaassa paljon muuta toimintaa, jolla lisätään ihmisten hyvin vointia ja edistetään arjen turvallisuutta. Leena Kämäräinen, valmiustoiminnan päällikkö Kantasolujen luovutus Liityin Veripalvelun Kantasolu rekisteriin. Koska pääsen luovuttamaan? Kantasolurekisteristä etsitään potilaalle luovuttajaa kudostyypin perusteella. Vaik ket ehkä koskaan pääse luovuttamaan, rekisteriin kuuluminen on tärkeää, sillä jo kainen jäsen antaa mahdollisuuden elä mään. Mitä enemmän rekisterissä on jä seniä, sitä useammalla potilaalla on mah dollisuus parantua. Kantasolurekisteriin tarvitaan joka vuosi 2 000 uutta jäsentä. Vuosittain 20–40 suomalaista luovuttaa veren kantasoluja, ja reilun 20 vuoden ai kana luovuttajia on ollut noin 500. Anne Arvola, osastonjohtaja, kantasolupalvelut Verenluovutukseen tarvitaan aina henki löllisyystodistus, jossa on valokuva ja suo malainen henkilötunnus. Potilaan ja luo vuttajan turvallisuuden vuoksi luovuttajan henkilöllisyys pitää todentaa luotettavas ti. Siksi verenluovuttajakortti ei riitä. 11-vuotias Reetta Piippo on yksi kantasolusiirteen saaneista. Lue Reetan tarina: veripalvelu.fi. 11 åriga Reetta Piippo är en av dem som har fått en stamcellstransplantation. Läs mer: blodtjänst.fi. Keräysk uluihin voidaan käyttää korkein taan 15 prosenttia tuotosta, ja yleensä tuo prosenttiosuus on ollut tätäkin pie nempi. Keräyskuluja syntyy esimerkiksi keräysvälineiden kuten liivien ja lippaiden hankinnasta, keräyksen turvallisuudesta huolehtimisesta sekä tiedotuksesta. Pu naisen Ristin työntekijöiden palkkakuluihin keräysvaroja ei käytetä. Anna Laurinsilta, varainhankinnan suunnittelija Varainkäyttö Katastrofirahaston sääntöjen mukaan jo kaisesta lahjoitetusta eurosta vähintään 85 senttiä menee avustuskohteeseen. Leena Kämäräinen, chef för beredskapsverksamheten Stamcellsdonation Jag har gått med i Stamcells registret. När får jag donera stamceller? Stamcellsregistret används till att hitta en lämplig givare på basis av patientens väv nadstyp. Det kan hända att du aldrig får tillfälle att ge stamceller men det är viktigt att du finns med i registret, eftersom varje potentiell givare ger möjligheten till liv. Ju fler människor det finns i registret, desto större är chansen att fler patienter blir fris ka. Varje år behövs 2 000 nya medlemmar i Stamcellsregistret. Årligen donerar 20–40 finländska givare blodstamceller och det sammanlagda antalet givare under de se naste dryga 20 åren är cirka 500. Blodgivning Satu Pastila, verenluovutustoiminnan johtaja Miten iso osa katastrofirahas toon antamastani lahjoitukses ta menee avustuskohteeseen? Enligt lagen är det i Finland staten och kom munerna som har ansvar för medborgarnas hälsovård och utkomst. Den sjukvård som Finlands Röda Kors erbjuder utomlands är nödhjälp som ges i katastrofsituationer, en biståndsform som behövs när det ifrågava rande landets egna resurser inte räcker till. Här hemma har Finlands Röda Kors mycken annan verksamhet för att öka välmående och främja trygghet i vardagen. Anne Arvola, avdelningschef, stamcellstjänster Verenluovutus Unohdin henkkarit kotiin enkä saanut luovuttaa verta, vaikka olen säännöllinen luovuttaja. Miksi esimerkiksi verenluovut tajakortti ei riitä? Varför sköter Röda Korset sjuka ute i världen men inte i Finland? Kysymy ksiä ksesta? verenluovu tu infopuhelin jien maksuton 0 58 01 Verenluov ut ta klo 8–17: 08 00 palvelee arkisin ing? ende blodgi vn Fr ågor angå dg ivare elefon för blo Avgif tsfri infot 08 00 0 58 01 : 17 8– vardag ar Jag glömde ID-kortet hemma och fick inte ge blod. Jag är regel bunden blodgivare. Varför får jag inte ge blod om jag kan visa upp t.ex. mitt blodgivarkort? För att man ska få ge blod behövs alltid ett identitetskort med fotografi och finländskt personnummer. För patientens och givarens säkerhets skull bör givarens identitet be styrkas på ett pålitligt sätt. Det är därför blodgivarkortet inte räcker. Satu Pastila, direktör för blodgivningsfunktionen Användning av medel Hur stor del av mitt bidrag till katastroffonden går till biståndsmålet? Enligt katastroffondens stadgar går minst 85 cent av varje donerad euro till bistånd. Högst 15 procent av intäkterna får använ das till att täcka insamlingskostnaderna och i allmänhet har andelen varit lägre än så. Insamlingskostnader uppstår t.ex. då man skaffar insamlingsutrustning som västar och insamlingsbössor eller sköter om in samlingssäkerheten och informerar om in samlingen. Till löner för Röda Korsets an ställda används insamlingsmedel inte. Anna Laurinsilta, medelanskaffningsplanerare 46 avun maailma hjälpens värld 1?/?2014
teksti Sari Häkkinen kuva jussi partanen Avun kasvo Kadonneen löytäminen on paras palkinto Juhani Salonsaari toimii Pohjois- Satakunnan Vapepa- toimikunnan valmiuspäivystäjänä ja kouluttajana. Kankaanpääläinen Juhani Salonsaari on toiminut Punaisen Ristin ja Vapaaehtoi sen pelastuspalvelun vapaaehtoisena 80-luvun alusta lähtien ensin ensiapu ryhmäläisenä ja myöhemmin etsijänä, etsintäkouluttajana ja Vapepa-johtaja na. Punaisen Ristin koordinoima Vape pa täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Mikä sinut veti mukaan Vapepan toimintaan? – Ensimmäisen kerran olin etsinnässä mukana 15-vuoti aana niin, että poliisi käski. Poliisi sattui olemaan oma isäni, joten lähdettävä siinä oli. Oli hienoa päästä muiden mukaan metsään ja henkilö löydettiinkin. Molemmat van hempani olivat Punaisen Ristin osaston toiminnassa mu kana, ja niin minäkin lähdin nuorten ensia puryhmään. Nuorena kaipasin toimintaa, ja sitä tämä toiminta tarjosi. Kun Vapepan paikallistoimikuntia alettiin Hämeenlinnan seudulla perustaa, Punaisen Ristin osastoja pyydettiin nii hin mukaan. Valmiuskouluttajan saappaisiin oli helppo hypätä, koska tunsin kenttä- ja maastotoiminnan omak seni työuraltani Puolustusvoimista. Mitkä hetket ovat vapaaehtoisurallasi pysäyttäneet? – Kauhajoen kouluampuminen oli itselleni Vapepa-joh tajana poikkeava tilanne ja uuden opettelua. Kun etsinnöissä on tottunut siihen, että etsijöiden ketjut pistetään riviin ja pillimerkit soimaan, niin tämä oli hyppy tuntemattomaan. Kun ajoin pai kalle, tiesin, että menehtyneitä on ja henkisen tuen tarve tulee korostumaan. Siinä täytyi muis tuttaa itseään, että on otettava järki käteen ja toimittava rauhallisesti, jotta ei omalla toimin nalla aiheuttaisi lisää vahinkoa. Hälytystehtävät ovat aika kovia ja niistä palautuminen kestää. Kui tenkaan minulle ei tule mieleen tilannetta, jota en olisi halunnut kokea. Kun toimintaan lähtee, tiedos taa, että pieleenkin voi mennä ja että aina ei voi onnis tua. Mikä pitää sinut mukana toiminnassa? – Vapaaehtoistoiminta on ollut minulle elämässä eteen päin kantava voima. Olen saanut kylkiäisenä ison oppi määrän elämänkoulua. Omat arkipäivän vastoinkäymiset tuntuvat pieniltä hälytyskeikkojen jälkeen. Tositilantees sa on aina itsekin oppijana. Ei voi koskaan ajatella, että on itse valmis tai että Vapepa on valmis. Vapaaehtoinen pelastuspalvelu on ollut hyvä kasvamisen paikka. Etsijäl le kaikkein tärkein on se löytämisen tunne, kun törmää ihmiseen maastossa ja huomaa, että tämä liikkuu ja pu huu. Kyllä siinä kyyneleet tulevat silmiin sekä löydetyllä että etsijällä. ? 1?/?2014 hjälpens värld avun maailma 47
S-ryhmä tukee Suomen Punaisen Ristin työtä turvallisen arjen puolesta. Hei Satu, Tommi, Riitta ja Antti… …Eero, Ville, Heidi, Annika ja 2 miljoonaa muuta asiakasomistajaa. Moni meistä asiakasomistajista on jo mukana Punaisen Ristin toiminnassa, niin kuin sinäkin. Hienoa, että olet, sillä ihmisistä kaikki lähtee. Yhdestä ihmisestä, ja kun meitä on monta, saamme aina enemmän aikaan. Nähdään, kohdataan ja tehdään yhdessä! T: Marjaana, Kaisa, Inka, Jukka ja muut s-ryhmäläiset