Avun maailma on myös Veripalvelun lehti SUOMEN PUNAISEN RISTIN LEHTI | FINLANDS RÖDA KORS TIDNING Hjälpens värld Suuri helpotus pikkurahalla Lahjakortti pelasti Ida Paarnion joulun Stor lättnad för liten peng Presentkort räddade Ida Paarnios jul Joensuussa odottaa iloinen yleiskokous Elli Aaltonen: Paikallisuus johtotähdeksi Helmi Gök toipui leukemiasta 4 2022 AVM4_2022_alkuosa.indd 1 AVM4_2022_alkuosa.indd 1 8.11.2022 15.57 8.11.2022 15.57
Sisällys ? Innehåll Pääkirjoitus ? Editorial Perheiden ahdinko syvenee KOTIMAAN LAPSIPERHEIDEN hyväksi järjestettävä Hyvä Joulumieli -keräys alkaa samoihin aikoihin, kun tämä lehti kolahtaa postiluukustasi. Suomen Punainen Risti on toteuttanut keräyksen yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Yleisradion kanssa joka vuosi 26 vuoden ajan. Tänä vuonna keräys vastaa poikkeuksellisen laajaan ja syvään tarpeeseen. Asumisen ja elämisen hintojen nousu on syventänyt vähävaraisten lapsiperheiden ahdinkoa hälyttävästi. Vähävaraisissa perheissä asuu nyt 30 000 lasta enemmän kuin vuoden alussa. Hyvä Joulumieli -kampanjassa vuosien varrella jaetut lähes 400 000 lahjakorttia ovat tuoneet iloa ja vähentäneet eriarvoisuuden kokemusta. Pitkäkestoisen köyhyyden vähentäminen pysyvästi on valtava tehtävä, jonka ratkaiseminen on paitsi inhimillisesti, myös koko yhteiskunnan kannalta tärkeää. Tutkimme edellisen Avun maailman ilmestymisen jälkeen, mitä te lukijat ajattelette lehdestä. Avun maailma sai yleisarvosanan ”hyvä” ja lehden sisältö jopa paremmat arviot kuin edellisessä tutkimuksessa vuonna 2015. Peräti puolet lukijoista viettää lehden parissa yli 20 minuuttia. Se on kiireisestä arjesta aika paljon. Punaisen Ristin viestit tavoittavat vapaaehtoiset, jäsenet ja tukijat monia eri reittejä. Vaikka kaikki Avun maailman jutut ovat aina jollain tavalla ajankohtaisia, nopea tiedottaminen tapahtuu nykypäivänä muita kanavia pitkin. Avun maailman vahvuutena pysyy jatkossakin se, mitä lukijat eniten toivovat ja arvostavat: vapaaehtoisten, avustustyöntekijöiden ja apua saaneiden tarinat sekä syvemmin avustustoimintaan ja ilmiöihin sukeltavat reportaasit. Tarinat auttamisesta ja sen merkityksestä vaikuttavat myös ihmisiin ympärillämme. Jos siis toimit vapaaehtoisena, luovutat verta tai muulla tavoin tuet Punaisen Ristin auttamistyötä, kerro kokemuksistasi ja kannusta muitakin mukaan auttamaan! Suomen Punaisella Ristillä on noin 72 000 jäsentä, noin 440 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Elli Aaltonen ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI30 5000 0120 4156 81. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 5000 0120 4156 99. SPR Veripalvelu: 115 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI52 5000 0120 4156 73. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 192 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi 4 Ristiin rastiin Nälkäpäivä innosti auttamaan Veripalvelu jakoi apurahoja Ketjureaktio keräsi 75 000 euroa Kulttuuriväki ojentaa kätensä 6 Lahjakortti pelastaa joulun 8 Ukraina varautuu talveen 10 Helmi Gök voitti leukemian 14 Kaikille katto pään päälle? 18 Asunnottomien yö Lapissa 20 Joensuu odottaa yleiskokousta 26 Elli Aaltosen kolumni 31 Ristikko 46 Vuosien takaa AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 4/2022 16.11.2022 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kansikuva/Pärmbild: Leena Koskela Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/ Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors p. 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen p. 020 701 2229, kimmo.holopainen@punainen risti.fi Taitto: Graafinen suunnittelu Gomedia Oy Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: TJM-Systems Oy/ Jaana Martiskainen p. 044 566 7195 Osoitteenmuutokset ja peruutukset/ Adressförändringar och annulleringar: jasenrekisteri@punainenristi.fi Muut yhteydenotot/Andra kontakter: avunmaailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: PunaMusta Oy Levikki: noin 80 000 Tilaushinta/Beställningsavgift: 22 € ISSN 1796-1572 Aikakausmedia ry:n jäsen Allt svårare för barnfamiljer INSAMLINGEN JUL I SINNET som ordnas till förmån för barnfamiljer i hemlandet drar igång ungefär när den här tidskriften smäller i brevinkastet. Finlands Röda Kors har genomfört insamlingen i samarbete med Mannerheims Barnskyddsförbund och Yle varje år i 26 års tid. I år svarar insamlingen på ett exceptionellt omfattande och djupt behov. Den snabba kostnadsökningen för boende och liv har på ett alarmerande sätt förvärrat läget för mindre bemedlade barnfamiljer. Hela 30 000 fler barn lever nu i mindre bemedlade familjer jämfört med början av det här året. De närmare 400 000 presentkort som under årets lopp har delats ut genom kampanjen Jul i sinnet har spridit glädje och minskat upplevelsen av ojämlikhet. Att på ett bestående sätt minska långvarig fattigdom är ett enormt arbete som är viktigt inte bara på det mänskliga planet utan också för hela samhället. Efter att föregående nummer av Hjälpens värld utkom undersökte vi vad ni läsare tänker om vår tidskrift. Hjälpens värld fick allmänvitsordet ”bra” och innehållet i tidskriften fick till och med högre vitsord än i den förra undersökningen år 2015. Hälften av läsarna uppger sig tillbringa mer än 20 minuter med Hjälpens värld. Det är ganska mycket i en stressig vardag. Röda Korsets budskap når frivilliga, medlemmar och stödjare på många olika sätt. Även om alla artiklar i Hjälpens värld på något sätt alltid är aktuella sker den snabba informationsgången i dag via andra kanaler. Styrkan i Hjälpens värld är och förblir det som våra läsare mest uppskattar: berättelser om frivilliga, biståndsarbetare och dem som har fått hjälp samt reportage som tar en djupare titt på biståndsarbete och diverse samhällsfenomen. Berättelser om hjälpinsatser och hur viktig hjälpen är påverkar också folk omkring oss. Så om du är frivillig, ger blod eller på något annat sätt stöder Röda Korsets hjälparbete: berätta om dina upplevelser och uppmuntra också andra att vara med och hjälpa! ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 32 Korsord 33 Kors och tvärs Ukraina gör sig redo för vintern Hungerdagen inspirerade till hjälp Blodtjänst delade ut stipendier Kulturfolk ger blod 36 Presentkort räddar julen 38 Helmi Gök besegrade leukemin 41 Elli Aaltonens kolumn 42 Joensuu ser fram emot stämman 44 Svensk resumé Tak över huvudet för alla? De bostadslösas natt i Lappland 46 Åren går K U V A B E N JA M IN S U O M E L A AVM4_2022_alkuosa.indd 2 AVM4_2022_alkuosa.indd 2 8.11.2022 15.57 8.11.2022 15.57
14 KOHTI MAHDOTONTA TAVOITETTA? Tulevaisuus ilman asunnottomuutta puhutti Asunnottomien yössä. 20 KAHDEN MAAKUNNAN YLEISKOKOUS Suomen Punainen Risti suuntaa ensi kesäkuussa Joensuuhun. 10 PELASTUS TUNTEMATTOMALTA Helmi Gök parani leukemiasta kantasolusiirron avulla. 8 UKRAINA TOIVOO LEUTOA TALVEA Katastrofirahastosta 10 miljoonaa euroa käteisavustuksiin. JU U S O N O R O N K O S K I Finlands Röda Kors har cirka 72 000 medlemmar, 440 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Elli Aaltonen och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI30 5000 0120 4156 81. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 5000 0120 4156 99. Blodtjänst: 115 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI52 5000 0120 4156 73. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 192 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi U K R A IN A N P U N A IN E N R IS T I H A R R I M Ä E N P Ä Ä JO O N A S B R A N D T AVM4_2022_alkuosa.indd 3 AVM4_2022_alkuosa.indd 3 8.11.2022 15.57 8.11.2022 15.57
4 JO O N A S B R A N D T T IM O S A V E L A Ristiin rastiin Avun maailma 1/2023 ilmestyy 8. helmikuuta. NÄLKÄPÄIVÄN 22.–24.9. järjestetty lipaskeräys tuotti tällä kertaa noin 800 000 euroa. Nälkäpäivän kokonaistulos on tänä vuonna arviolta 2,2 miljoonaa euroa. Keräysaika päättyi lokakuun loppuun, mutta täsmällinen tulos selviää vasta myöhemmin kaikkien tilitysten valmistuttua. Nälkäpäivänä kerätään sitomattomia varoja Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Erilaisiin katastrofeihin ja poikkeustilanteisiin varautuminen on tärkeä osa Punaisen Ristin työtä, ja katastrofirahaston varojen ansiosta Punainen Risti voi auttaa nopeasti siellä, missä apua eniten tarvitaan. Maailmalla avun tarve on tällä hetkellä erityisen suuri Ukrainassa, ruokapulasta kärsivässä Itä-Afrikassa sekä poikkeuksellisten tulvien koettelemassa Pakistanissa. Kotimaassa katastrofirahaston varoilla ylläpidetään valmiutta ja autetaan äkillisissä onnettomuusja häiriötilanteissa. – Jokainen lahjoitus katastrofirahastoon on tärkeä ja mahdollistaa nopean avun sitä tarvitseville. Tänä vuonna lipaskerääjistä ja lahjoittajista välittyi erityinen ilo, kun kasvokkain kohtaaminen oli koronan jälkeen taas mahdollista, Punaisen Ristin varainhankintapäällikkö Anna Laurinsilta sanoo. – Lämmin kiitos kaikille Nälkäpäivään osallistuneille vapaaehtoisille ja lahjoittajille. KIMMO HOLOPAINEN Iloisia kohtaamisia koronan jälkeen Punaisen Ristin Nälkäpäivä-keräyksen tuotto nousee reiluun kahteen miljoonaan euroon. Ketjureaktio tuotti yli 75 000 euroa Punaisen Ristin pyöräilykampanja Ketjureaktio tuotti tänä vuonna yli 75 000 euroa ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivien auttamiseksi. Tarkka tulos täsmentyy myöhemmin, kun kaikki mukana olleet ovat tehneet lahjoituksensa. Ketjureaktion ykköseksi ajoi tällä kertaa AFRY:n eli entisen Pöyryn joukkue, jonka jäsenet pyöräilivät yhteensä 91 833 kilometriä. Lahjoitussummaa AFRY:n kilometreillä kertyi upeat 3 673 euroa. Yhteensä Ketjureaktioon osallistui tällä kertaa 169 joukkuetta. Merkkipäivä hyvään tarkoitukseen Punainen Risti on saanut kuluvan vuoden aikana jo yli 40 000 euroa merkkipäivälahjoituksina. Summa on ennätyksellinen, mutta poikkeuksellinen on ollut myös avun tarve. Merkkipäivälahjoitusten suosituin kohde on ollut Ukraina. Punaisen Ristin merkkipäivälahjoitus on nettikeräys, jonka tuotot päivänsankari tai juhlan järjestäjä ohjaa valitsemaansa avustuskohteeseen. Merkkipäivälahjoituksen kohteeksi voi valita joko Punaisen Ristin katastrofirahaston tai kotimaan toiminnan. Lue lisää: spr.fi/merkkipaivalahjoitus AURINKO HELLI Nälkäpäivän lipaskerääjiä ja lahjoittajia Porvoossa. Mestiksen ja Veripalvelun yhteistyö jatkuu Mestiksen ja Veripalvelun Hengenpelastajaliiga-yhteistyö on auttanut jo toistakymmentä tuhatta ihmistä ja kannustanut Mestis-yhteisön noin 6 400 verenluovutuskäyntiin. Nyt Mestis ja Veripalvelu ovat solmineet uuden kolmivuotisen yhteistyösopimuksen. Hengenpelastajaliigassa jääkiekkofanit luovuttavat verta ja keräävät samalla pisteitä joukkueelleen. Hengenpelastajaliigaan voi osallistua kuka tahansa verenluovuttuja ilmoittamalla luovuttaessaan kannattamansa Mestis-joukkueen nimen. Kauden päättyessä eniten pisteitä Hengenpelastajaliigassa kerännyt seura palkitaan kunniakirjalla. Lue lisää: hengenpelastajaliiga.fi MESTIKSEN väki haastaa myös kannattajat luovuttamaan verta. AVM4_2022_alkuosa.indd 4 AVM4_2022_alkuosa.indd 4 8.11.2022 15.57 8.11.2022 15.57
5 JA R I H Ä R K Ö N E N N IN A S U S I/P U N A IN E N R IS T I Tukea soluterapioiden tutkimukselle SOLUTERAPIAT JA VERISOLUJEN ja kantasolusiirtojen tutkimus saivat rahoitusta, kun Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu jakoi tutkimusrahastonsa vuoden 2022 apurahat kymmenelle tutkimusprojektille. Apurahoja jaettiin tällä kertaa yhteensä 500 000 euroa. Nyt myönnetyistä apurahoista kuusi liittyy soluterapioiden tutkimukseen ja kehitykseen. Projekteissa kehitetään muun muassa syöpien hoitoon tarkoitettuja CARja NK-soluihin pohjautuvia hoitoja. CAR-teknologian avulla potilaan elimistön puolustusjärjestelmän soluihin lisätään rakenne, joka saa ne tunnistamaan syöpäsolut ja tuhoamaan niitä. Veren NK-solut eli luonnolliset tappajasolut tunnistavat elimistön omia mutta viallisia tai viruksia sisältäviä soluja ja tappavat niitä. Apurahoilla tuetaan myös verisolujen ja erityisesti verisolujen tuottamien solun ulkoisten kalvorakkuloiden tutkimusta sekä kantasolusiirtoihin liittyvää tutkimusta. – Veripalvelun tutkimusrahastosta myönnettiin apurahoja nyt toista kertaa. Oli ilahduttavaa nähdä, että hakemuksia tuli edellisvuotta enemmän ja niiden taso oli korkea. Apurahojen avulla haluamme olla tukemassa näiden tärkeiden teemojen tutkimusta myös Veripalvelun ulkopuolella, kertoo Veripalvelun tutkimusjohtaja Jukka Partanen . TUULI VUORI Veripalvelun tutkimusrahasto jakoi apurahaa kymmenelle eri hankkeelle. PIENIÄ HUOMAAVAISIA TEKOJA Punainen Risti osallistuu tänäkin vuonna #TekojenTiistaihin, jota vietetään 29.11. #TekojenTiistai on osa kansainvälistä #GivingTuesday-kampanjaa. Sen päämääränä on kannustaa ihmisiä hyviin tekoihin ja omistaa edes yksi päivä antamiselle ja jakamiselle. Kuka tahansa on tervetullut mukaan #TekojenTiistaihin, eikä siihen vaadita suuria tekoja. Punaisen Ristin näköinen pieni teko voi olla esimerkiksi somessa jaettu kiitos vapaaehtoisille ja tukijoille. #TekojenTiistaikampanjaa vetää Suomessa Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry. Lue lisää: www.tekojentiistai.org VERIPALVELUN TUTKIMUSRAHASTO jakaa apurahoja yliopistoissa ja sairaaloissa tehtävälle tutkimukselle. Muistatko Joulupuhelun? Punainen Risti on haastanut kahtena edellisenä vuonna suomalaiset ilahduttamaan toisiaan puhelinsoitolla jouluna. Paljon kiitosta kerännyt kampanja jatkuu myös tänä vuonna. #Joulupuhelu-haasteen ajatuksena on soittaa tuttavalle, sukulaiselle tai kenelle tahansa, joka saattaisi ilahtua yhteydenotosta, ja jakaa haastetta eteenpäin sosiaalisessa mediassa tunnisteella #Joulupuhelu. Pieni muistaminen voi tuoda paljon iloa yksinäisen päivään – ja myös itselle hyvän mielen. SOITTO ILAHDUTTAA yksinäistä varsinkin juhlapyhänä. Mikä kulttuuriala luovuttaa eniten verta? Veripalvelun ja kulttuuriväen yhteistyökampanja KulttuuriÖverit haastaa kulttuurialan toimijoita luovuttamaan verta. Vuoden loppuun kestävässä kampanjassa eri kulttuurialojen toimijat kisailevat siitä, mikä taiteenala luovuttaa eniten verta. – Kampanjassa halutaan kannustaa mahdollisimman monia kokeilemaan verenluovutusta, Veripalvelun asiakaspäällikkö Liisa Romo kertoo. Kulttuuripositiiviseen luovutushaasteeseen voi osallistua luovuttamalla verta ja haastamalla muita mukaan. Kerro luovuttaessasi osallistuvasi haasteeseen ja minkä taiteenalan puolesta luovutat. Kampanjan suojelijana toimii tiedeja kulttuuriministeri Petri Honkonen. Kampanjaa voi seurata Facebookissa ryhmässä KulttuuriÖverit ja Instagramissa @kulttuurioverit tai tunnisteella #kulttuuriöverit. 7 033 VAPAAEHTOISTA osallistui viime vuonna Punaisen Ristin ystävätoimintaan. Ystävätoiminnasta tukea sai 12 622 henkeä. LÄHDE: SPR:N TOIMINTATILASTO 2021 AVM4_2022_alkuosa.indd 5 AVM4_2022_alkuosa.indd 5 8.11.2022 15.57 8.11.2022 15.57
6 Hyvä Joulumieli Uuteen alkuun Eron jälkeen ylivelkaantunut Ida Paarnio joutui viime vuonna miettimään, miten ihmeessä saisi järjestettyä lapsilleen oikean joulun. Pelastukseksi tuli Hyvä Joulumieli -lahjakortti. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT LEENA KOSKELA E lintarvikkeiden hinnat ovat tänä vuonna rikkoneet ennätyksiä. Ankarimmin hintojen nousu koettelee niitä, joilla on muutenkin niukkaa. Tilastojen mukaan vähävaraisissa lapsiperheissä asuu nyt jo 30 000 lasta enemmän kuin viime keväänä. – Kaikki on kallistunut. Kauppalaskun lisäksi sähkölasku on tuplasti isompi. Kun välttämättömät menot ovat nousseet, on pakko tinkiä jostain muusta. Pienituloisella ei ole muuta vaihtoehtoa, vantaalainen Ida Paarnio sanoo. – Toistaiseksi me pärjäämme vielä, mutta elämä on entistäkin tiukempaa. Paarnio on kotiäiti, kolmen biologisen lapsen äiti ja viisilapsisen uusperheen äiti. Hän on puhunut julkisesti ylivelkaantumisestaan ja arjestaan vähävaraisen lapsiperheen yksinhuoltajana. Paarnio tunnetaan myös Elämänmakuinen matka -blogistaan. – Blogin kirjoittamisen aloitin pari vuotta sitten, kun jäin yksin odottamaan kolmatta lastani. Hänen isänsä ei halunnut lasta vaan vaati minua tekemään abortin. Kun en suostunut siihen, parisuhde päättyi siltä seisomalta. Blogin pitäminen oli minulle terapiamuoto, keino purkaa johonkin kaikki se paha olo, Paarnio kertoo. Talous romahti avioerossa Paarnion talousvaikeudet alkoivat vuonna 2015, kun päiväkodissa lastenhoitajana työskennellyt Paarnio ja hänen kahden vanhimman lapsensa isä erosivat. Paarnio jäi yksinään kahden pienen lapsen pääasialliseksi hoitajaksi. Miehen kanssa yhdessä ostettu asunto myytiin, ja kaikki piti rakentaa uudelleen alusta. – Ennen eroa meillä oli omistusasunto, auto ja luottokortit. Eron jälkeen voimavarani olivat niin lopussa, etten toiminut kuin järkevän aikuisen olisi pitänyt. Yritin viimeiseen asti selviytyä samoista kuluista kuin kahden vanhemman taloudessa, Paarnio sanoo. Pikkuhiljaa velkataakka kasvoi. Postiluukusta putosi ensimmäinen ulosottokirje, sitten seuraava. Lopulta PaarniolIDA PAARNIO jäi kuopuksensa kanssa täysin yksin. Välit kahden vanhemman lapsen isään ovat onneksi hyvät, ja lapset tapaavat isäänsä säännöllisesti. AVM4_2022_alkuosa.indd 6 AVM4_2022_alkuosa.indd 6 8.11.2022 15.57 8.11.2022 15.57
7 7 "Kaikki on nyt kalliimpaa, mutta tuet ovat samat kuin ennen." la oli ulosotossa viisinumeroinen summa. – Se oli ihan hirveä tilanne. Siihen asti olin ajatellut, että maksuhäiriömerkinnät koskevat vain muita, että siihen pisteeseen päätyvät ovat jotenkin kakkosluokan kansalaisia. Yhtäkkiä olin siinä tilanteessa itse. Häpesin itseäni valtavasti. Seinä tuli vastaan vuonna 2017. Paarnio joutui myöntämään itselleen, ettei selviä veloistaan enää mitenkään. Hän otti yhteyttä velkaneuvontaan ja haki pääsyä yksityishenkilön velkajärjestelyyn. Prosessi oli raskas. Paarnio toimitti hakemuksensa tueksi kaikki raha-asioihinsa liittyvät paperit kolmen vuoden ajan. Velkaneuvonnassa avattiin koko Paarnion aikuisiän taloushistoria, selvitettiin ulosottovelkojen kertyminen, seurattiin tuloja ja menoja, arvioitiin maksukykyä, ja laadittiin suunnitelma velkaantumisen katkaisemiseksi. Lopullisen päätöksen velkojen järjestelystä tekee käräjäoikeus, joka hyväksyi Paarnion hakemuksen viime vuonna. Maksuohjelma astui voimaan tämän vuoden alussa. – Velkajärjestelyssä maksettava summa on kohtuullistettu nykyisen tulotason mukaan. Maksuohjelma on ehdoton, mutta noudattamalla sitä ulosottovelka on kuitattu kolmessa vuodessa. Ilman velkajärjestelyä olisin varmaan ollut veloissa loppuikäni. Viime vuonna Paarnio koki vielä yhden pohjakosketuksen. Pienen vauvan ja kahden koululaisen talouden pyörittäminen vei voimat niin täysin, että Paarnio ei jaksanut olla lapsilleen sellainen äiti kuin halusi. Uupuneena hän rähjäsi lapsilleen ja vetäytyi sen jälkeen kylpyhuoneeseen itkemään. – Lopulta tein tilanteesta itse lastensuojeluilmoituksen. Se oli meidän perheen pelastus, Paarnio kertoo. Sosiaalihuollosta Paarnio sai tuekseen perhetyöntekijän ja lapsiperheiden kotipalvelusta apua kotitöihin. – Perhetyöntekijä käy meillä edelleen kerran viikossa. Hän sellainen meidän perheen oma ”supernanny”. Ennakointi on pärjäämisen avain Tällä hetkellä Ida Paarniolla menee paremmin kuin vuosikausiin. Rahan kanssa on edelleen tiukkaa, mutta talous on tasapainossa. Taakkaa jakamassa on myös uusi miesystävä, jolla on omasta aiemmasta liitostaan 5ja 8-vuotiaat lapset. Paarnion oma kuopus on nyt puolitoista ja vanhemmat lapset 9 ja 11 vuotta. – Olen edelleen kotihoidon tuella, jonka päälle tulevat lapsilisät ja elatusapu. Avomieheni tekee osa-aikatyötä. Ei sillä seitsemän hengen perheenä herroiksi eletä, vaikka meitä on nyt kaksi aikuista, Paarnio hymyilee. – Se on kuitenkin ihanaa, että on toinen samanhenkinen ihminen jakamassa arkea. Helpottaa paljon, että olemme yksinhuoltajina kamppailleet samojen asioiden kanssa. Avain vähävaraisena pärjäämiseen on Paarnion mukaan ennakoinnissa. – Teen nykyään joka kuukausi budjettitaulukon, johon merkitsen kaikki kulut. Asumisen, pakollisten menojen ja velkojen maksuohjelman jälkeen katson, miten paljon rahaa jää muuhun. Ruokabudjetin jaan viikkoja jopa päivätasolle. – Meillä on koko ajan kaapissa ruokaa yllättävän laskun varalta ja säästössä pieni taloudellinen puskuri äkillisiä menoja varten. Ruokaostoksissa Paarnio säästää seuraamalla tarjouksia ja ostamalla kerralla enemmän. Myös kauppareissut suunnitellaan etukäteen. Kotona ruokaa laitetaan paljon alusta asti, mutta toisaalta lapsia hemmotellaan välillä käymällä ulkona syömässä. Pienituloisen joulun pelastus Sanonta kuuluu, että jokainen on oman onnensa seppä. Ida Paarniokin on saanut bloginsa kautta kuraa niskaansa talousvaikeuksistaan ja valinnoistaan. Se on hänestä lähinnä surullista. Vaikka kaikki ovat samanarvoisia, ihmisten lähtökohdat ovat hyvin erilaisia. Taloudellisiin vaikeuksiin voi ajautua melkein kuka tahansa esimerkiksi terveydellisistä syistä. Paarnio ei koe, että hänen lapsensa olisivat jääneet jostain paitsi siksi, että hän on valinnut kotiäitiyden, vähävaraisuudesta huolimatta. – Heillä on äiti kotona, ruokaa pöydässä ja sellaiset vaatteet kuin he haluavat. Me teemme yhdessä kivoja juttuja, vaikka se vaatii vähän enemmän suunnittelua. Häpeän valtaan antautumisen sijaan Paarnio kannustaa muitakin hakemaan rohkeasti apua, jos omat voimat uhkaavat loppua. Juuri nyt Paarnion seitsemän hengen uusperheessä valmistaudutaan jouluun, vuoden tärkeimpään juhlaan. Tänä vuonna myös joulukassaa on alettu säästää hyvissä ajoin etukäteen. Viime vuonna tilanne oli toinen. Silloin Paarnio vietti unettomia öitä miettien, miten saisi järjestettyä lapsilleen oikean joulun. Pelastukseksi tuli Hyvä Joulumieli -keräyksen 70 euron lahjakortti, jonka Paarnio sai sosiaalihuollon kautta joulun alla. – Jollekin toiselle 70 euroa voi olla pieni raha, mutta meille se oli paljon. Sillä sai rakennettua mahtavan joulupöydän, joten lapset saivat omilla vähillä rahoilla enemmän paketteja kuusen alle, Paarnio kiittää. – Monelle pienituloiselle perheelle Hyvä Joulumieli -lahjakortti on koko joulun pelastus. Tänä vuonna se on entistäkin isompi juttu, kun kaikki on kalliimpaa, mutta tuet ovat samat kuin ennen. ? Joululahja vähävaraisille lapsiperheille S uomen Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhteinen Hyvä Joulumieli -keräys kotimaan vähävaraisten lapsiperheiden hyväksi järjestetään nyt jo 26. kerran. Keräyksen tavoitteena on tänä vuonna kerätä 1,5 miljoonaa euroa. Lahjoitusten avulla ilahdutetaan 21 000 lapsiperhettä 70 euron arvoisella ruokalahjakortilla joulun alla. Keräyksen kumppaneina toimivat Yleisradio, K-kaupat, Lidl ja S-ryhmän ruokakaupat. Osallistu Hyvä Joulumieli -keräykseen ja anna lahja vähävaraisille perheille: Tilisiirrolla: FI33 5780 4120 0801 60, viite 5429 Tekstiviestillä: viesti HJM numeroon 16499 (10 €) Puhelinsoitolla: 0600 16555 (10,01 e + pvm) MobilePaylla: tilisiirto numeroon 66020 Lue lisää: ww.hyväjoulumieli.fi Keräyslupa: RA/2020/1486/23.11.2020 (MLL), RA/2020/1407/9.11.2020 (SPR) ja ÅLR 2021/8473/12.10.2021 (SPR) VAIKKA VUODET pienituloisena yksinhuoltajana ovat olleet rankkoja, Ida Paarnio ei kadu valintojaan. AVM4_2022_alkuosa.indd 7 AVM4_2022_alkuosa.indd 7 8.11.2022 15.57 8.11.2022 15.57
8 H umanitaarinen tilanne Ukrainassa jatkuu erittäin vaikeana. YK:n arvion mukaan humanitaarisen avun tarpeessa on jopa 18 miljoonaa ukrainalaista. Heistä noin kahdeksan miljoonaa on paennut muihin Euroopan maihin, ja lähes yhtä moni on elää kotimaassaan sisäisinä pakolaisina. Valtaosa sisäisistä pakolaisista asuu sukulaisten ja tuttavien luona tai erilaisissa hätämajoituksissa läntisessä Ukrainassa. Tuhannet asuinrakennukset ovat tuhoutuneet tai vaurioituneet ilmaiskuissa. Viime viikkoina Venäjän iskut ovat kohdistuneet toistuvasti myös Ukrainan energiainfrastruktuuriin, ja sähkön, lämmön ja veden jakelussa on ollut laajoja katkoksia. Vaikka vaurioita yritetään jatkuvasti korjata, talven tulo vaikeuttaa tilannetta entisestään. Ukrainalaisten hartain toive onkin nyt leuto talvi. Vuodesta 2014 lähtien Ukrainassa toiminut Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ICRC avustaa ukrainalaisia koko Punaisen Ristin kansainvälisen liikkeen tuella. Avustusohjelmassa maansisäisille pakolaisille jaetaan mm. vettä, ruokaa ja lääkkeitä sekä tarjotaan hätämajoitusta, terveyspalveluita ja psykososiaalista tukea. Erityistä huomiota kiinnitetään kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin avuntarvitsijoihin kuten yksin jääneisiin alaikäisiin, lapsiperheisiin, vanhuksiin ja vammaisiin. Käteisavustusta perustarpeisiin Välittömän humanitaarisen avun ohella tehokkaaksi keinoksi auttaa heikoimmassa asemassa olevia ukrainalaisia on osoittautunut käteisavustusohjelma, johon myös Suomen Punainen Risti osallistuu. Lokakuun lopussa Suomen Punainen Risti ohjasi katastrofirahastosta 10 miljoonaa euroa lisää varoja käteisavustuksiin. Käteisavustuksia jaetaan eri puolilla Ukrainaa henkilöille, jotka majoittavat vapaaehtoisesti sisäisiä pakolaisia, ja vammautuneille entisille sotilaille, joiden eläke ei riitä arjen perustarpeisiin. – Tässä ohjelmassa avustuksen saajat on valittu haavoittuvuuden perusteella. He ovat ihmisiä, joille ei ole tarjolla riittävästi apua muilta tahoilta, Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Marko Korhonen kertoo. – Konfliktin pitkittyessä pakolaisia majoittavat perheet ovat joutuneet venyttämään voimavaransa äärimmilleen. Vaikeasti vammautuneet sotilaat taas saavat hyvin pientä sosiaaliturvaa, jonka turvin on erittäin vaikeaa tulla toimeen. Elinkustannukset Ukrainassa ovat nousseet rajusti. Käteisavustusten avulla pyritään takaamaan, että ihmiset pystyvät huolehtimaan ainakin perustarpeistaan ja hankkimaan tarvitsemansa ruoan ja lääkkeet. Avustukset jaetaan suoraan käteisenä tai maksukortilla, ja saaja itse päättää, mihin saamansa summan käyttää. – Punaisen Ristin kokemuksen mukaan käteisapu on tehokasta, sillä se käytetään perustarpeisiin: ruokaan, asumiseen, lämmityskustannuksiin, lääkkeisiin tai vaikka bussilippuihin. Suora käteisapu antaa lisäksi ihmisille valtaa tehdä itse omaa elämäänsä koskevia päätöksiä, mikä on tärkeää myös kriisin keskellä. Käteisavustusohjelma toteutetaan yhteistyössä Ukrainan Punaisen Ristin ja maan viranomaisten kanssa. Ohjelmaan valitaan runsaat 600 000 ihmistä, joita tuetaan neljän kuukauden ajan. Myönnetty 10 miljoonan euron tuki käteisapuohjelmalle on yksi Suomen Punaisen Ristin historian suurimmista yksittäisistä avustussummista. – Avustussumma on poikkeuksellinen, sillä niin on hätäkin. Suurin kiitos kuuluu katastrofirahaston lahjoittajille, jotka tekevät tällaisen tuen kaikkein haavoittuvimmille ihmisille mahdolliseksi, Korhonen sanoo. Hoitoa kiertävältä klinikalta Aiemmin lokakuussa Suomen Punainen Risti myönsi katastrofirahastosta rahoituksen kymmenen terveysklinikan varustamiseen. Liikkuvat klinikat tarjoavat perusterveydenhuoltoa ja psykososiaalista tukea maan sisäisille Kohti kylmää talvea Avun tarve Ukrainassa kasvaa talven tullessa entisestään. Suomen Punainen Risti tukee ennätyssummilla työtä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVA AFP/LEHTIKUVA/GENYA SAVILOV pakolaisille Länsi-Ukrainassa, jossa julkinen terveydenhuolto on pahasti ylikuormittunut. – Osa heikoimmassa asemassa olevista pakolaisista on etsinyt turvaa Ukrainan länsiosien syrjäseuduilta. Alue on paikoin vuoristoista, ja pakolaisten mahdollisuudet matkustaa hakemaan hoitoa ja apua ovat heikot, Marko Korhonen kertoo. – Liikkuvien terveysklinikoiden ansiosta apu pääsee sitä tarvitsevien luokse. Punaisen Ristin klinikoilla annettava hoito ja lääkkeet ovat potilaille maksuttomia. Uudet liikkuvat klinikat kiertävät pääasiassa Lvivin ja Tšernivtsin alueilla. Klinikat rakennetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti paikan päällä Ukrainassa, ja niihin rekrytoidaan paikalliset lääkärit ja hoitajat. Klinikoiden perustamisesta vastaa Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijä yhdessä Ukrainan Punaisen Ristin ja kan”Suurin kiitos kuuluu lahjoittajille.” AVM4_2022_alkuosa.indd 8 AVM4_2022_alkuosa.indd 8 8.11.2022 15.57 8.11.2022 15.57
9 sainvälisen Punaisen Ristin kanssa. Liikkuvien terveysklinikoiden perustamiseen ja toimintaan on varattu 700 000 euroa. Suomen Punainen Risti on jo aiemmin avannut Länsi-Ukrainan Užhorodiin kiinteän terveysaseman. Ukrainan apu rikkoo ennätyksiä Suomen Punainen Risti on osallistunut kansainvälisen Punaisen Ristin avustusohjelmaan keväästä lähtien. Punaisen Ristin logistiikkakeskuksen varastoista Kalkusta on lähetetty Ukrainaan muun muassa majoitustarvikkeita, lääkkeitä ja hoitovälineistöä. Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijöitä on osallistunut avustusoperaatioon Ukrainassa ja sen naapurimaissa yli 50. Suomen Punainen Risti majoittaa ja tukee Ukrainan pakolaisia myös kotimaassa. Suomesta turvapaikkaa tai tilapäistä suojelua on tänä vuonna hakenut lähes 40 000 ukrainalaista. Tulijoita varten on avattu Maahanmuuttoviraston pyynnöstä lisää vastaanottokeskuksia, hätämajoituksia ja palvelupisteitä yksityisesti majoittuville. Pakolaisille on järjestetty myös henkistä tukea ja neuvontapalveluita. Ukrainan hätä on herättänyt Suomessa myös yksityiset ihmiset ja yritykset auttamaan ennennäkemättömällä tavalla. Yli 5 000 suomalaista ilmoittautui jo keväällä Punaiselle Ristille vapaaehtoisiksi auttamaan pakolaisia, ja vaateja tavaralahjoituksia tarjottiin hetkittäin enemmän kuin niitä kyettiin ottamaan vastaan. Punaisen Ristin Ukraina-keräykseen ja katastrofirahastoon oli lahjoitettu marraskuun alkuun mennessä yli 36 miljoonaa euroa, joka on Suomen Punaisen Ristin historian suurin lahjoitussumma. – Tehokkain tapa auttaa Ukrainaa Punaisen Ristin kautta on edelleen lahjoittaminen. Lahjoituksilla toimitetaan apua koordinoidusti ja tehokkaasti yhteistyössä kansainvälisen Punaisen Ristin, Ukrainan Punaisen Ristin ja paikallisten viranomaisten kanssa, Marko Korhonen kertoo. – Kriisi on niin syvä, että apua tarvittaisiin vielä kauan, vaikka taistelut lakkaisivat huomispäivänä. ? Anna lahjoitus Ukrainaan Tekstiviestillä: viesti SPR15 numeroon 16499 (15 €) MobilePaylla: numeroon 11646 Tilisiirrolla: tilille OP FI52 5000 0120 4156 73 viitteellä 6020 UKRAINAN PUNAISEN Ristin pelastustyöntekijät selvittävät ilmaiskun jälkiä Ukrainan Mykolajivissa. Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaan siviilien ottaminen sotatoimien kohteeksi on sotarikos. AVM4_2022_alkuosa.indd 9 AVM4_2022_alkuosa.indd 9 8.11.2022 15.57 8.11.2022 15.57
10 Tyttö joka pelastui V arokaa Helmiä, sillä on syöpä! Niin koulukaverit joskus huusivat alakoulun ensimmäisten luokkien välitunneilla. Osoittivat sormella pientä tyttöä, joka oli tavallistakin pienikokoisempi. – Olin ehkä jollekin kaverille vahingossa maininnut sairaudesta, ja tieto levisi. Tuntui, että sai ikuisen leiman: sinulla on syöpä, eikä se lähde ikinä pois, vaikka se on hoidettu. Olin ala-asteella ujo ja kiusattu ensimmäisestä luokasta neloselle asti, Helmi Gök sanoo ja katsoo äitiään Hannaa , joka osaa heti lukea tyttärensä ajatukset: – Kunpa ihmiset tietäisivät! Minkä se lapsi sille voi, jos ei kasva yhtä nopeasti kuin muut. Moni kiusaaja ei tiedä, mitä kaikkea syöpälapsi on elämässään joutunut kokemaan, Hanna sanoo. Nyt, lokakuun alussa 2022, Helmi on paria päivää vaille 15-vuotias, eloisa ja taiteellinen nuori nainen. Hän syöksähtää huoneesta ja palaa pian takaisin sylissään pörröinen, ruskeankirjava kissa. Maine coon -rotuinen, ilveksen näköinen Anna rötköttää hetken Helmin sylissä. Sitten se luo toimittajaan arrogantin silmäyksen, oikaisee seitsemänkiloisen vartalonsa ja loikkaa pois. Kuvassa oleva tyttö on hengenvaarassa Oli toukokuinen lauantai vuonna 2008, ja Hanna oli huolissaan. Seitsemän kuukauden ikäisen Helmi-vauvan iholla näkyi outoja verenpurkaumia. Vanhemmat olivat käyttäneet lasta jo monesti aiemmin lääkärissä ja neuvolan terveydenhoitajalla. Tuloksetta. Vikaa ei ollut löytynyt. – Me olimme nuoria vanhempia, ja meitä pidettiin ylihuolehtivaisina. Mutta kun Helmin taju alkoi lähteä syöttötuolissa, huolestuin toden teolla. Yksityiseltä terveysasemalta lääkäri lähetti perheen saman tien sairaalaan. EteläKarjalan keskussairaalasta Helmi kiidätettiin eteenpäin ambulanssilla suoraan Helsinkiin Meilahden Lastenklinikan teho-osastolle. Saattajiksi lähti lääkäri ja sairaanhoitaja. Vanhemmat ja mummo miesystävineen seurasivat perässä autolla. Helmillä oli vauvaleukemia, ja tilanne oli jo kriittinen. – Emme mahtuneet heti teho-osastolle, vaan meidät majoitettiin Ronald McDonald Lastensäätiön tiloihin. Seuraavana päivänä Helmi siirrettiin Meilahden sairaalan osasHelmi Gök selvisi leukemiasta tuntemattomalta saadun kantasolusiirteen avulla. TEKSTI NINA PINJOLA/MEDIAFOCUS KUVAT JUUSO NORONKOSKI AVM4_2022_alkuosa.indd 10 AVM4_2022_alkuosa.indd 10 8.11.2022 15.58 8.11.2022 15.58
11 – SUOMESSA VOI luottaa siihen, että verituotteet ovat puhtaita, Helmin äiti Hanna Gök sanoo. Hän toivoo, että yhä useampi ihminen ymmärtäisi, miten tärkeä paitsi jokainen verenluovuttaja, myös jokainen Kantasolurekisteriin liittyjä on syöpälasten pelastumisen kannalta. KÄÄNNÄ ? AVM4_2022_alkuosa.indd 11 AVM4_2022_alkuosa.indd 11 8.11.2022 15.58 8.11.2022 15.58
12 to K10:lle, ja meidät ohjattiin syöpälasten vanhemmille tarkoitettuun asuntoon, Hanna muistelee. Kuukauden ajan vanhemmat saapuivat joka päivä katsomaan Helmiä samalla ovenavauksella, kun aamuhoitajat saapuivat töihin Lastenklinikalle. – Illalla lähdimme pois vasta myöhään, Hanna sanoo ja kertoo muistavansa valokuvan, jossa Helmi on täynnä erilaisia piuhoja. – Miksi et ole ikinä näyttänyt minulle niitä kuvia? Helmi kysyy oman elämänsä alkuvaiheita kuunnellessaan. – Olemme me niitä kuvia katselleet, vaikka et ehkä muista. Ne ovat kyllä vaikeita katsoa, kun ne herättävät niin paljon tunteita. Me vanhemmat olimme shokissa, Hanna vastaa ja kietoo kätensä vieressä istuvan Helmin hartioiden ympärille. Apu tuntemattomalta luovuttajalta Sairaalahoito alkoi tehota, ja pikku-Helmi pääsi kotiin. Tytön vointia seurattiin kuitenkin edelleen tarkkaan. Perhe ajoi monta kertaa viikossa taksilla Helsinkiin sairaalakäynnille. Julkisia kulkuneuvoja ei saanut käyttää, koska niissä oli infektioriski. – Kun Helmin vointi koheni, kotisairaanhoito alkoi käydä meillä. Hoitajista tuli kuin perheenjäseniä, joille katoin aina iltateekupin pöytään, Hanna kertoo. Hoidot olivat vielä kesken, kun sairaus uusiutui. Helmi oli tuolloin 3-vuotias. – Olimme juuri ostaneet omakotitalon, kun pitikin lähteä Helsinkiin hoitoon. Kaikki jäi kesken. Mummot ja papat kävivät sitten ripustamassa verhoja ikkunoihin, Hanna kertoo. Helmin ainoaksi toivoksi todettiin lopulta kantasolusiirto. Sopivaa luovuttajaa ei kuitenkaan tahtonut löytyä, sillä Helmillä ja hänen isällään oli harvinainen kudostyyppi. Lopulta Saksasta saatiin istukkaverta, joka sopi Helmille. Hanna luovutti lisäksi omia solujaan. Seurasi koko kehon rankka sädehoito ja sytostaattihoitoja, joilla Helmiä valmisteltiin kantasolusiirtoa varten. Sen aikana tytön kävelykykykin katosi väliaikaisesti. Kantasolusiirron jälkeenkin Helmi oli aluksi pelkkää luuta ja nahkaa. – Oli epätoivoinen olo, että tuleeko tästä koskaan mitään, kun tämä lapsi ei syö eikä juo, eikä ravinto pysy sisällä edes letkun kautta laitettuna, Hanna kertoo. Tämä lapsi on pelastettu! Pieniä hyviä uutisia alkoi kuitenkin kuulua. Hoitajat kertoivat, että siirretyt solut olivat alkaneet kasvaa Helmin elimistössä. Tytön vointi alkoi lopulta kohentua, ja hän pääsi jälleen kotiin toipumaan. – Jouluna kotisairaanhoitajat ehdottivat, että he voisivat tulla isovanhempien luokse laittamaan keskuslaskimokatetrin kautta Helmille lääkityksen, jotta voimme viettää joulun yhdessä mummolassa. – Sen minä muistan, Helmi hihkaisee. Neljävuotiaana hän sai luvan lähteä perhepäivähoitoon, ja Hannakin saattoi palata töihin vanhustenhoidon pariin. Päivätyössä oleva isä huolehti säännöllisestä rytmistä. – Lopulta saimme osallistua jopa isoihin häihin. Muistan aina sen tunteen, kun menimme kirkkoon ja ilmestyimme sen käytävälle. Kaikki tuttavat olivat myötäeläneet tilannettamme, ja osa heistä kääntyi penkeiltään katsomaan: tuossa se Helmi nyt on, tämä lapsi on pelastettu! – Itse en vielä silloin tajunnut koko tilannetta, sillä olimme eläneet vuosia pelossa. Olin koko ajan hokenut Helmille, että ”älä koske siihen”, ”älä laita käsiä suuhun”. Hygieniaan oli kiinnitetty tosi paljon huomiota. – Se on sama vieläkin! Helmi huudahtaa ja nauraa. Helmin erityiset helmet Vuosikausia jatkuneet sairaalakäynnit ja operaatiot ovat uuvuttaneet koko perhettä. – Minut on nukutettu ihan liian monta kertaa, Helmi huokaa ja kertoo, että sairaalassa lapsena sai eri toimenpiteistä aina erivärisen helmen. Helmin nauhassa niitä on paljon – ja monenvärisiä. – Jos kaikki sairaalassaolokerrat lasketaan yhteen, olemme varmaan puoli vuotta asuneet Helsingissä, Hanna toteaa. Helmi käy Helsingissä edelleen säännöllisesti tutkimuk"Hoitajista tuli kuin perheenjäseniä." HELMIN MUKANA sairaalassa kulki aina vaaleanpunainen kissa Massinen, jossa on soittorasia sisällä. Sininen hiiri nimeltä Seppo on Massisen kaveri. HELMIN OLLESSA vauvana syöpähoidoissa vanhemmat tulivat katsomaan häntä joka aamu samalla ovenavauksella kuin aamuvuorolaiset tulivat töihin. AVM4_2022_alkuosa.indd 12 AVM4_2022_alkuosa.indd 12 8.11.2022 15.58 8.11.2022 15.58
13 sissa. Vahvat hoidot ovat myös jättäneet seurauksensa: Helmin pituuskasvu pysähtyi, ja joitain vuosia avuksi tarvittiin kasvuhormonia, jotta Helmi venyi nykyiseen hieman alle 150 senttimetrin mittaansa. Lisäksi hampaissa on ollut ongelmia, ja silmistä on leikattu vuosi sitten kaihi. Astmalääkkeitäkin Helmi tarvitsee edelleen, ja jaloissa on kasvukipuja, jotka herättävät öisin. Säryt väsyttävät. Samalla paljon kärsineestä tytöstä on kasvanut herkkä, empaattinen ja muita huomioiva nuori. Helmi on kiinnostunut unista, väreistä ja ”henkimaailman jutuista”. – Alan nykyään aina itkeä, kun jossain ohjelmassa on onnellinen loppu, Helmi tunnustaa. Onko koskaan tullut olo, että nyt ei jaksa enää? – On. Useasti, Helmi sanoo hiljaa. – Mutta me puhumme kotona paljon yhdessä asioista, ja kissa on tehnyt Helmille hyvää. Anna tuli meille kuusi vuotta sitten, kun Helmi oli 9-vuotias, Hanna kertoo. Erilainen katse Kun Helmi oli pieni, sairaalassa hänen mukanaan kulki aina vaaleanpunainen pehmokissa Massinen. Nyt Helmin paluuta koulusta odottaa kotona ihka oikea kissa. Anna tulee kaveriksi, kun Helmi lepäilee sängyn päällä. Kissarakkaat äiti ja tytär ovat myös käyneet katsomassa löytökissoja ja suunnittelevat eläinsuojelutyön vapaaehtoisiksi ryhtymistä. – Kun saan joskus oman asunnon, otan vähintään kolPALJON KÄRSINEESTÄ Helmistä on varttunut empaattinen ja taiteellinen nuori nainen. Myös eläimet ovat hänelle rakkaita, erityisesti Maine coon -rotuinen Anna. me kissaa, Helmi julistaa määrätietoisesti. Kissat ja eläimet ylipäätään näkyvät myös Helmin piirustuksissa. Mutta on aiheita muitakin. Helmi esittelee lehtiöstä uusimpia töitään, jotka voisivat sopia vaikka tatuoinneiksi. Tatuointistudion perustaminen voisikin olla hänestä kiva idea. Helmi suunnittelee myös lähtevänsä kokeilemaan lattaritanssia. Showtanssia hän on harrastanut jo kahdeksan vuoden ajan. – Porukassa olen usein ainoa tyttö. Parhaat kaverini ovat poikia, mutta on minulla tyttöjäkin kavereina. Pojilla on tosin parempaa huumoria, Helmi toteaa. Haastatteluhetkellä Helmi käy yhdeksättä luokkaa ja seurustelee rippileirillä tapaamansa poikakaverin kanssa. Mahdollisia ammattejakin on hahmottunut jo useampi: ensiapuun tai ambulanssiin töihin, lastenhoitajaksi tai autoalalle. Edelleen äiti ja tytär elävät kuitenkin päivän kerrallaan. Hanna sanoo näkevänsä asiat nykyään uudesta vinkkelistä. Kun hän esimerkiksi katsoo Veripalvelun nettisivuilta, minkä veriryhmän verestä on juuri nyt pulaa, numerot eivät ole koskaan pelkkiä numeroita: – Monesti ajattelen, että tuo on juuri se veri, jota Helmikin silloin tarvitsi. Oma verenluovutus – tai Kantasolurekisteriin liittyminen – voi olla juuri se merkitsevä teko, jonka avulla syöpäpotilas saa apua. Moni ei hoksaa, että juuri hän voi olla se ainoa, joka pystyy pelastamaan jonkun ihmisen. – Täsmälleen! Helmi vahvistaa silmät loistaen. ? "Alan itkeä, kun jossain on onnellinen loppu." AVM4_2022_alkuosa.indd 13 AVM4_2022_alkuosa.indd 13 8.11.2022 15.58 8.11.2022 15.58
14 Asunnottomuudesta eroon? I skulauseet kajahtelevat Eduskuntatalon edessä Mannerheimintiellä: Asunto on perusoikeus! Asunto on ihmisoikeus! Kämppä kuuluu kaikille! Kulkue on lähtenyt Kansalaistorilta, jossa on meneillään vuoden 2022 Asunnottomien yön päätapahtuma. Torille ovat pystyttäneet telttansa asunnottomuuden parissa työskentelevät toimijat Sininauhasäätiöstä Stop Asunnottomien yön teema oli tänä vuonna Tulevaisuus ilman asunnottomuutta. Se on myös vuoden 2027 loppuun asetettu poliittinen päämäärä. Asunnottomien määrä on jo käännetty laskuun, mutta onko tavoite silti mahdoton? Miksi todellisuus kentällä näyttää virallisia lukuja karummalta? TEKSTI JANNE FLINKKILÄ KUVAT JOONAS BRANDT huumeille ry:hyn ja Helsingin kaupungin etsivästä sosiaalityöstä Suomen romanifoorumiin. Paikalla on myös Punaisen Ristin ensiapuauto. Tarjolla on muutakin kuin tietoa ja mahdollisuus keskusteluun. Teltoista jaetaan sukkia, hygieniatarvikkeita, kondomeja sekä lämmintä juomaa ja suuhunpantavaa makkaroista mokkapaloihin. Mahdollisuus on yhtä lailla HIV-piASUNNOTTOMIEN YÖ on kansalais liike, joka vietti 20-vuotis päiväänsä 17. lokakuuta 2022. Tapahtumia on järjestetty jo vuodesta 1997, mutta liikkeen perustamisen myötä ne vakiintuivat ja levisivät ympäri maata. AVM4_2022_alkuosa.indd 14 AVM4_2022_alkuosa.indd 14 8.11.2022 15.58 8.11.2022 15.58
15 katestin tekemiseen kuin mölkynpeluuseen. Tapahtuman avasi tasavallan presidentti Sauli Niinistö . Lavalle nousi myös ympäristöja ilmastoministeri Maria Ohisalo , jonka vastuualueelle asuntoasiat kuuluvat. Hallitus on asettanut tavoitteeksi asunnottomuuden puolittamisen vuoden 2023 loppuun mennessä. Seuraavan hallituskauden päätteeksi 2027 se tulisi saada poistettua Suomesta kokonaan. Nykyisellä vauhdilla ensimmäinen maali jää saavuttamatta: vuoden 2018 lähtötaso oli 4 882 yksin elävää asunnotonta. Vuoden 2021 lopussa yksin eläviä asunnottomia oli vasta vajaa viidennes vähemmän: 3 948 henkilöä. Tärkein kysymys on kuitenkin se, mitä viralliset numerot eivät kerro. Asunto ensin ei ole taikasana Kehitys Suomessa on toki ollut positiivista. Vuosituhannen alussa asunnottomia oli yli 10 000. Käännekohta osui vuoteen 2007, jolloin alettiin soveltaa Asunto ensin -mallia. Aiemmin asunnon saaminen saattoi edellyttää esimerkiksi päihdesairaudesta kuntoutumista, mutta nykyisin asuntoa tarjotaan ensimmäisenä tukena. Asunto ensin -mallista on uutisoitu menestystarinana, jota on lennetty ihastelemaan ulkomailta asti. Tilastokehitys on ollut yhä positiivista, mutta kentältä kiirii myös päinvastaisia viestejä. Esimerkiksi Diakonissalaitos kohtaa kaduilla yhä enemmän vaikeassa tilanteessa olevia nuoria. Alle 30-vuotiaiden määrä on viimeisen puolen vuoden aikana selvästi lisääntynyt heidän asiakkaissaan. Monimutkaiseen ongelmaan löytyy harvoin yksinkertaista ratkaisua. – Asunto ensin on osoittautunut toimivaksi malliksi, mutta se ei ole mikään taikasana. Mallin kehittämiseen tarvitaan jatkuvasti resursseja sitä mukaa kuin asunnottomuus ilmiönä ja ihmisten tarpeet muuttuvat, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n järjestösuunnittelija Vlada Petrovskaja . Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA tilastoi asunnottomuutta kuntien ilmoittamien tietojen perusteella. Luvuissa eivät Petrovskajan mukaan näy esimerkiksi ihmiset, joilla ei ole suomalaista henkilötunnusta ja jotka eivät ole suomalaisen sosiaaliturvan piirissä. Niistä puuttuvat myös piiloasunnottomat, kuten asunnottomuutta kokevat nuoret, jotka ovat kirjoilla vanhemmillaan. Toisaalta tilastointi on Petrovskajan mielestä liian yksioikoista. Jos irrallisten numeroiden sijaan voisi jäljittää polun, joka itse kunkin asunnottomuuteen johtaa, sen avulla voisi suunnitella paremmin ennaltaehkäiseviä palveluja. – Usein asunnottomuudesta puhuttaessa käsitellään vain sitä akuuttia tilannetta ja suljetaan pois kaikki muut elämänalueet. Yhtä lailla kuin kohtaamistyössä myös tilastoinnissa olisi tärkeä nähdä ihmisen elämä kokonaisvaltaisesti. Asunnottomuus ei synny tyhjästä, vaan sen taustalle on kasautunut moninaisia kohdattuja haasteita, joihin palvelut eivät ole pystyneet vastaamaan. Katse tilastoista taustasyihin Mitä me sitten voisimme asunnottomuudesta nähdä, jos tilastoja opittaisiin yhdistämään paremmin aiempaan elämänkaareen? Petrovskaja ottaa esimerkiksi alle 30-vuotiaiden asunnottomuuden. Käytännössä monella heistä on takana pitkä laitostausta. Se antaa vaikeat lähtökohdat itsenäiseen asumiseen. Jos sijaistai avohuollossa kasvanut nuori ajautuu asunnottomaksi, jälkihuolto on syystä tai toisesta epäonnistunut. Hän ei ole saanut tarpeeksi tukea itsenäistymiseen liittyviin asioihin, kuten asumiseen, toimeentuloon, työhön tai opiskeluun. Näihin syihin olisi tärkeä päästä pureutumaan. Kartoittamatta voi jäädä moni muukin taustasyy. Kasautuvia ongelmia voivat aiheuttaa vaikkapa kiusaaminen, väkivaltakokemukset tai neurokirjon ilmiöt, kuten keskittymishäiriöt ja oppimisvaikeudet. – Asunnottomuus on niin kompleksinen ongelma, ettei sen ratkaisemisessa voi puhua vain asumispalveluista. Meidän on ylitettävä rajoja, tarkasteltava kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen saavutettavuutta ja toimivuutta, Petrovskaja sanoo. Tarina yhden numeron takaa VVA:n teltalta juttukumppaniksi löytyy Riikka Tuomi , joka työskentelee kokemusmentorina Supernovat-hankkeessa. Hänen tehtävänsä on antaa vertaistukea päihde-, rikosja asunnottomuustaustaisille naisille. – Tällä hetkellä mulla on tosi hyvä tilanne. Oon ollut viisi ja puoli vuotta selvin päin, mulla on työpaikka ja ensimmäistä kertaa elämässäni asunto, jota voin kutsua kodiksi, hän sanoo. Aiemmin Tuomenkin elämä näkyi numerona asunnottomuustilastoissa. Hän joutui kodittomaksi jo 14-vuotiaana, kun äiti yhtäkkiä hävisi kotoa, jätti vuokrat maksamatta ja perhe sai häädön. – Isosisko joutui soittamaan sossuun, että nyt ei pärjätä. Jouduin lastenkotiin, josta karkasin hyvin nopeasti. VAILLA VAKINAISTA asuntoa ry:n järjestösuunnittelija Vlada Petrovskaja toimii myös Asunnottomien yön kansalaisliikkeen koordinaattorina. HELSINGIN ASUNNOTTOMIEN yössä Punaisen Ristin ensiapupisteen hoidettavaksi saapui ihminen, joka viettää yönsä metsään pystytetyssä teltassa. "Monimutkaisiin ongelmiin ei ole aina yksinkertaisia ratkaisuja." KÄÄNNÄ ? AVM4_2022_alkuosa.indd 15 AVM4_2022_alkuosa.indd 15 8.11.2022 15.58 8.11.2022 15.58
16 Siitä alkoi kierre, joka vei yli 20 vuoden sumeaan tunneliin. Ongelmavyyhtiin kietoutui huumeja läheisriippuvuutta, seksuaalista ja lähisuhdeväkivaltaa – ja lopulta itsetuhoisuutta. Katujen lakien ehdoilla eläminen vaikutti myös identiteettiin: jos tukea oli tarjolla, omanarvontunto ei sallinut ottaa sitä vastaan. – Päihteitä käyttävän asunnottoman naisen asema on niin armoton, että selviytyäkseen on pakko olla kova. Toisaalta yöpaikan eteen jouduin tekemään asioita, joita ei kehtaa ääneen sanoa. Alkuun pystyin pitämään roolia, että ”mä pärjään ja mulle ei vittuilla”, kunnes kaikki itsekunnioitus mureni. Lopulta Tuomi pääsi raittiiksi vertaistuen avulla. Pian hän myös ymmärsi tarvitsevansa ammattiapua traumojensa käsittelyyn. Nyt hän kohtaa omassa työssään päihteitä käyttäviä naisia. – Ryhmässäni näen samanlaista häpeää, jota itse koin. On ihanaa kertoa, että hei, mäkin oon tehnyt noi samat jutut. Hartiat laskeutuvat, että huh, en mä ookaan niin hirveä. Tuomen tarina on esimerkki myös siitä, ettei avun tarve katoa siihen, kun numero poistuu tilastosta. Siitä uuden elämän haasteet vasta alkavat. Ruoka-apu tavoittaa myös asunnottomat Ilmiönä asunnottomuus heijastaa muun yhteiskunnan kehitystä. Ympäristöministeriön mukaan asunnottomuus liittyy nyt entistä enemmän taloudellisiin ongelmiin, ja riski koskee yhä useampaa. Punaisen Ristin sosiaalisen hyvinvoinnin suunnittelija Petra Lemmetty kertoo tilanteesta ruoka-aputoiminnan luvuilla: vuonna 2019 avunsaajia oli noin 30 000, mutta viime vuonna määrä nousi jo 70 000:een. Tänä vuonna lukuja kasvattanee entisestään Ukrainan sota ja ruoan hinnan raju nousu. Omassa ruoka-avussaan Punainen Risti ei kysy avunsaajien taustatietoja. Järjestön jakamassa EU:n ruoka-avussa sen sijaan arvioitiin kävijöiden taustatietoja. Näiden tietojen mukaan apu tavoitti 21 694 kävijää, joista noin kahden prosentin eli yli 400 ihmisen arvioitiin olevan asunnottomia. Toisaalta numeroita ei pidä taaskaan tulkita liian kapeasti: jos ruoka-apu auttaa selviytymään vaikeassa taloustilanteessa, se voi omalta osaltaan ehkäistä ongelmia kasautumasta. Lemmetyn mukaan valtaosa ruoka-aputoiminnasta on muutakin kuin elintarvikkeiden jakoa. – Tavoitamme ruoka-avulla laajasti eri tilanteissa ja erilaisen tuen tarpeessa olevia ihmisiä. Voimme tarjota heille yhteisöllisiä ruokahetkiä, kohtaamiskahviloita ja terveysneuvontaa. Teemme myös yhteistyötä muiden järjestöjen, kuntien sosiaalitoimen, Kelan ja TE-palvelujen kanssa. Sitä voisi vieläkin tiivistää etenkin suurissa kaupungeissa, joihin asunnottomuus on painottunut. Tavoite vai toiveajattelua? Lopuksi se iso kysymys: voiko asunnottomuuden edes poistaa kokonaan? Onko tulevaisuus ilman asunnottomuutta vain toiveajattelua? – Ilman vaativia tavoitteita ei olisi niin isoja saavutuksia kuin Suomessa on vuosien varrella nähty, sanoo Vlada Petrovskaja. Samaan hengenvetoon Petrovskaja toteaa, että asunnottomuuden syitä on mahdoton poistaa, koska kriisit ovat vääjäämätön osa elämää. Käytännössä pitäisi tähdätä pikemminkin siihen, että kriisitilanteessa asunnottomuuden kokemisen aika jää minimiin – ja asettaa tavoite vuorokausissa mitattuna. Entä mitä mieltä on itse vuosikausia asunnottomuutta kokenut Riikka Tuomi? – Onhan se hurja tavoite, ja totta kai toivon, että näin kävisi, mutta se vaatisi jäätävästi resursseja. Myös asenteiden pitäisi muuttua. Etenkään päihteitä käyttävää asunnotonta kohtaan ei tunneta sympatiaa vaan sanotaan, että oma vika ja itse olet valintasi tehnyt. Päättäjille voisin lähettää terveisiä, että tulkaa tutustumaan ihmisten tarinoihin, niin ymmärrätte, että meitä on moneksi ja kuka tahansa voi joutua asunnottomaksi. ? RIIKKA TUOMI antaa kokemusmentorina tukea päihde-, rikosja asunnottomuustaustaisille naisille VVA:n Supernovat-hankkeessa. "Päihteitä käyttävän asunnottoman naisen asema on armoton." ASUNNOTTOMIEN YÖN päätapahtumassa Helsingissä oli tarjolla myös lämmintä juotavaa ja syötävää. Juhlapyhät ovat yksinäiselle raskasta aikaa. Sinä voit auttaa! Tee lahjoitus tekstiviestillä: Lähetä viesti SPRLAHJA numeroon 16499 (lahjoitat 15 €) Tee lahjoitus tilille: OP FI29 5000 0120 4156 99, Saaja: Punainen Risti. Viite: 5335 Lahjoitusvaroilla koulutamme vapaaehtoisia ystäviä, jotka tuovat yksinäisten elämään iloa ja turvaa. Autamme joka vuosi noin 25 000 yksinäisyyden kanssa kamppailevaa ihmistä. JO O N A S B R A N D T Keräyslupa: RA/2020/1407 & ÅLR 2021/8473 AVM4_2022_alkuosa.indd 16 AVM4_2022_alkuosa.indd 16 8.11.2022 15.58 8.11.2022 15.58
Juhlapyhät ovat yksinäiselle raskasta aikaa. Sinä voit auttaa! Tee lahjoitus tekstiviestillä: Lähetä viesti SPRLAHJA numeroon 16499 (lahjoitat 15 €) Tee lahjoitus tilille: OP FI29 5000 0120 4156 99, Saaja: Punainen Risti. Viite: 5335 Lahjoitusvaroilla koulutamme vapaaehtoisia ystäviä, jotka tuovat yksinäisten elämään iloa ja turvaa. Autamme joka vuosi noin 25 000 yksinäisyyden kanssa kamppailevaa ihmistä. JO O N A S B R A N D T Keräyslupa: RA/2020/1407 & ÅLR 2021/8473 AVM4_2022_alkuosa.indd 17 AVM4_2022_alkuosa.indd 17 8.11.2022 15.58 8.11.2022 15.58
18 Miten Lapissa voi olla asunnottomuutta? Sekin selvisi Rovaniemen neljännessä Asunnottomien yössä, jonka pääjärjestäjinä toimivat Punaisen Ristin Lapin piiri ja Asunnottomien yön Rovaniemen verkosto. TEKSTI MARIA PALDANIUS KUVAT KAISA SIRÉN N opeat syövät hitaat! Kellon lyödessä kuusi iloisesti poreileva ihmismassa vyöryy teltan ovelle muodostuneen pullonkaulan läpi lämpimään. Rovaniemen Kauppatorin lämmitetyssä teltassa odottaa monipuolinen ohjelmakattaus: on musiikkiesityksiä, maksutonta hiustenleikkuuta, kahvia ja pullaa, valokuvanäyttely asunnottomuudesta sekä Rovaniemen Kansalaistalon kautta lahjoitettuja villasukkia, kirjoja ja talvitakkeja. – Tapahtumaa on ollut järjestämässä laaja yhteistyöverkosto ja suuri joukko vapaaehtoisia. Ilman heitä emme pystyisi Asunnottomien yötä Rovaniemellä toteuttamaan. Pelkästään Punaisen Ristin vapaaehtoisia on liki 20. Lisäksi mukana ovat esimerkiksi parturi-kampaajaopiskelijat, hanketyöntekijä Marianne Sarre Lapin piiristä kertoo. Ensimmäisten joukossa parturoitavaksi ehtii Juha Wallén , joka kertoo kirjoittaneensa yli tuhat runoa ja käyvänsä säännöllisesti Rovaniemen Kansalaistalon maksuttomilla taidekursseilla ja ruokailuissa. Hänen hiuksiaan leikkaa parturi-kampaajaksi opiskeleva Rebekka Äkäslompolo , jolle tapahtuma tarjoaa sekä työkokemusta että mahdollisuuden tehdä hyvää. Entä miksi rovaniemeläinen Wallén on tullut paikalle? – Ihan tämän takia tulin. Hiustenleikkuu on niin kallista nykyään, se maksaa monta kymppiä. Minulla on ollut elämäni aikana monenlaisia tukkatyylejä, ja nyt haluaisin sellaisen Kim Jong Un -tyyppisen mallin, hän kuvaa. Tuttuja ja talvitakkeja ”Mutta eihän Rovaniemellä voi olla asunnottomuutta”, kommentoi eräs kansalainen Rovaniemen Asunnottomien yön tapahtumasivulla Facebookissa. Miten on, Punaisen RisSUOMEN POHJOISINTA Asunnottomien yö -tapahtumaa vietettiin Rovaniemellä 14. lokakuuta neljättä kertaa. Pääjärjestäjinä toimivat Punaisen Ristin Lapin piiri ja Asunnottomien yön Rovaniemen verkosto. Vatsa täyteen ja lämmintä ylle AVM4_2022_alkuosa.indd 18 AVM4_2022_alkuosa.indd 18 8.11.2022 15.58 8.11.2022 15.58
19 19 tin Lapin piirin hanketyöntekijä Riina Tikkanen , onko Lapissa asunnottomuutta? – Se, että kukaan ei nuku taivasalla, ei tarkoita, etteikö asunnottomuutta olisi. Lapissa on eniten piiloasunnottomuutta: ihmiset asuvat tuttujensa luona, rappukäytävissä, porttikongeissa, kuka missäkin. Toisin kuin monissa isommissa kaupungeissa, täällä ei pääse esimerkiksi asemille tai kauppakeskuksiin, Tikkanen vastaa. Asunnottomuus koskettaa lappilaisia myös välillisesti. Monilla on asunnottomia läheisiä muualla Suomessa. Myös rovaniemeläinen Seija Töyräs koki aikoinaan asunnottomuuden asuessaan Etelä-Suomessa: mieleen on painunut erityisesti jatkuva kylmyys ja seurakunnan diakoniatyön tarjoama tuki. Nyt hänellä on opiskelupaikka ja opiskelija-asunto Rovaniemellä, ja hän toimii vertaistukihenkilönä huumeidenkäytön haittojen vähentämiseen keskittyvässä osallistumiskeskus Oodissa ja päiväkeskuksessa. – Oodi on sellainen paikka, että siellä käyviä ihmisiä ei oikein hyväksytä. Siksi heitä ei täälläkään juuri näy. Itse lopetin päihteidenkäytön kahdeksan vuotta sitten. On tärkeää, että on paikka, josta saa ilmaista ruokaa ja puhtaita neuloja. Asunnottomien yöhön tulin etsimään talvitakkia ja tapaamaan tuttuja, Töyräs kertoo. Tärkeintä on välittää Asunnottomien yö viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlavuottaan. Rovaniemellä tapahtumaa on vietetty vuodesta 2018 lähtien. Konsepti ja sen peruspalikat ovat pysyneet muuttumattomina, mutta nimi on matkan varrella vaihtunut. Alkuvuosina tapahtuma kulki nimellä Välittämisen yö. – Sekin oli hyvä nimi, ja tapahtuma oli jo silloin suosittu. Mutta se vei ajatuksia poispäin asunnottomuuden teemoista. Nyt taas pitää panostaa siihen, että tapahtuma tavoittaa muutkin kuin asunnottomat: ne, jotka haluavat olla tukena ja osoittaa välittämistä, kahdeksan vuotta Punaisen Ristin vapaaehtoisena toiminut Satu Vainio pohtii. Tukensa ja välittämisensä on tullut osoittamaan myös violetin sävyissä säkenöivä eläkeläinen Saara Kangas . Hän lausuu ensin koskettavan runon ja kertoo sen jälkeen, mitä Asunnottomien yö ja sen teemat hänelle merkitsevät. – Tulin tänne tapaamaan ihmisiä ja näkemään todellisuudessa, mitä ihmisille kuuluu ja mitä ihmisiltä puuttuu. Täällä käy paljon myös meitä, joilla on koti: minullakin on asunto, tai siis asun tytön asunnossa. Meidän kaikkien pitäisi oivaltaa, että kaikilla ei ole asiat yhtä hyvin, eikä itselläkään välttämättä aina. Kangas kuuluu – kuten hän itse asian muotoilee – Rovaniemen Kansalaistalon ”kalustoon”. Vakioasiakkaana hän käy talolla hakemassa ruokaa, ruokailemassa ja tapaamassa ihmisiä. Vapaaehtoistyöhönkin häntä on houkuteltu mukaan, mutta siihen hän ei ole vielä ryhtynyt. Tai ei ainakaan omasta mielestään. – Mutta sinähän teet vapaaehtoistyötä joka päivä! Tulet paikalle, juttelet ihmisten kanssa ja olet sosiaalinen. Se on sitä tärkeintä vapaaehtoistyötä, muistuttaa Rovaniemen Neuvokkaan vapaaehtoisten ohjaaja Elina Vieno . Pidetään huolta huomennakin Teltan ovi käy tiuhaan ja sisään lappaa väkeä musiikin ja lettujen ja makkaran tuoksun saattelemina. Niitä paistavat ulkoteltassa Punaisen Ristin vapaaehtoiset. Ilmainen ruoka tulee monelle tarpeeseen. Riina Tikkasen mukaan hävikkiruoan määrä on vähentynyt merkittävästi, mutta hakijoiden määrä on samaan aikaan vain kasvanut. Syynä on sekä ruoan hinnan nousu että Venäjän sota Ukrainassa. Punainen Risti jakaa ruokaa Rovaniemellä kahdesti kuukaudessa. – Yritämme yhdessä muiden ruoka-apua tarjoavien toimijoiden kanssa keksiä, miten ruoka saadaan riittämään. Tilanne on vaikea, ja talvea kohti mentäessä huoli kasvaa. Tämä on se hetki, kun meidän täytyy kehittää toimintaa ja opetella hyödyntämään saatu hävikki entistä tarkemmin, Tikkanen kiteyttää. Tänään huoli tulevasta on siirretty hetkeksi syrjään. Murehtimisen sijaan toiveikkaat katseet on suunnattu – Asunnottomien yön vuoden 2022 valtakunnallisen teeman mukaisesti – tulevaisuuteen ilman asunnottomuutta. Illan musiikillisen osuuden avaa Rovaniemen kaupungin virallinen rytmiorkesteri Kunnan Pojat, minkä jälkeen lavalle nousee muita paikallisia artisteja kuten Saana ja V-Tyyli-yhtye. Kunnan Poikien tulkitsema Rauli Badding Somerjoen Paratiisi innoittaa ystävykset Liisa Vierelän ja Eija Turusen parketille. – Tämä on ihana juttu. Tultiin katsomaan ihmisiä, talvitakkeja ja tanssimaan. Saatiin myös villasukat. Asunnottomuutta emme ole kokeneet. Mutta tämä on kaikkien tapahtuma, naiset sanovat hengästyneinä. Äänimaisema vaihtuu iskelmästä popin kautta räppiin. Musiikki sekoittuu puheensorinaan ja ilonpitoon, ajatuksia ja halauksia vaihdetaan spontaanisti. Tunnelma on välitön ja välittävä. Ilmaiset takit tekevät kauppansa, ja samalla takkeja riisutaan päältä: Rovaniemen Kauppatorilla toimivan Pub Old Lättiksen tarjoama lämmitetty teltta takaa, ettei kukaan tänä iltana kärsi vilua eikä nälkää. Asunnottomien yö muistuttaa, että se ei ole kaikille meistä itsestään selvää. ? PARTURI-KAMPAAJAOPISKELIJAT tarjosivat Rovaniemen Asunnottomien yössä ilmaista hiustenleikausta. Tapahtuma ei olisi ollut mahdollinen ilman laajaa yhteistyöverkostoa ja suurta joukkoa vapaaehtoisia. LAPIN MAAKUNNAN asunnottomien määrästä ei ole varmaa tietoa. – Asunnottomuus on täällä pääasiassa piiloasunnottomuutta, Marianne Sarre ja Riina Tikkanen Punaisen Ristin Lapin piiristä kertovat. "Pitäisi oivaltaa, että asiat eivät ole kaikilla hyvin." AVM4_2022_alkuosa.indd 19 AVM4_2022_alkuosa.indd 19 8.11.2022 15.58 8.11.2022 15.58
20 Yleiskokous Joensuussa 10.–11.6.2023 H oidetaan ensin alta pois Ohtaansalmen kysymys. Suurin osa suomalaisista on tuskin koskaan Ohtaansalmesta kuullutkaan, mutta kapealla salmella Outokummun ja Tuusniemen rajalla on kokoaan suurempi merkitys. Sitä pitkin kulki jo vuoden 1595 Täyssinän rauhan raja Ruotsin ja Venäjän valtakuntien välillä. Siinä kulkee ikivanha heimoraja, savolaisuuden ja karjalaisuuden raja. Vielä muutama vuosikymmen sitten Ohtaansalmessa kulki myös eräänlainen Suomen Punaisen Ristin sisäraja, Pohjois-Savon ja Karjalan piirien raja. Lamavuosien keskellä piirit ajautuivat kuitenkin taloudellisiin vaikeuksiin, ja toiminnan jatkuminen oli uhattuna. Keskushallinnon rahoituksen ansiosta pahimmalta vältyttiin, mutta pelastuspakettiin kuului myös vaikeammin nieltävä lääke: keskushallinto päätti yhdistää piirit suuremmaksi yksiköksi. Uusi Savo-Karjalan piiri aloitti toimintansa vuoden 1997 alussa. Savolaisia ja karjalaisia verrataan usein toisiinsa, eikä nokittelultakaan ole vältytty. Pakko siis kysyä, miten leveältä Ohtaansalmi tuntuu nyt 25 vuotta myöhemmin? Savo-Karjalan piirin puheenjohtajaa Kari Sarkkista ja Suomen Punaisen Ristin hallituksen jäsentä Outi Forsblomia kysymys hymyilyttää. – Sanotaan nyt näin, että kun tässä on neljännesvuosisata yhdessä touhuttu, niin heimot ovat kyllä tottuneet toistensa metkuihin, Sarkkinen nauraa. Oman vapaaehtoispolkunsa Tohmajärven osaston ensiapuryhmästä 1985 aloittanut Sarkkinen oli paikalla jo piirien yhdistymiskokouksessa 1996. – Opettelua ja sopeutumista yhdistyminen totta kai on vaatinut, ja ehkä alkuvuosina oli vähän sellaista kissanhännänvetoa, että mikä paikka kuuluu tänne ja mikä tuonne, mutta kyllä meillä Savo-Karjalassa on nykyään yksi ja yhteinen Punainen Risti. Yhteiset haasteet Kahden vahvan maakunnan piirissä myös maakuntakeskuksia on kaksi. Niistä suurempi on reilun 120 000 asukJoensuu kuhtuu kyllään Ensi kesänä Suomen Punaisen Ristin yleiskokousta isännöi PohjoisKarjalan iloinen maakuntakeskus Joensuu. Kahden vahvan maakunnan Savo-Karjalan piirissä puhalletaan nyt yhteen hiileen. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT HARRI MÄENPÄÄ kaan Kuopio. Ensi kesän yleiskokousta isännöivässä Joensuussa, jossa myös Punaisen Ristin piiritoimisto sijaitsee, asukkaita on vajaat 80 000. Muita kaupunkikeskuksia ovat Iisalmi ja Varkaus. Suurin osa piirin alueesta on pienempiä paikkakuntia, ja se näkyy myös osastorakenteessa. Savo-Karjalan piiriin kuuluu peräti 44 Punaisen Ristin osastoa, joissa toimii noin 1 000 vapaaehtoista. Vertailun vuoksi esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan piirin alueella, jossa asuu yli 1,7 miljoonan ihmistä, on osastoja 47. Suomen Punaisen Ristin muista yksiköistä Savo-Karjalan alueella toimivat Veripalvelun toimipiste Kuopiossa JOENSUUN KÄVELYKADUN kuulu pronssiveistos Susi kosiomatkalla sai kainaloonsa Punaisen Ristin piirin varapuheenjohtajan Sinituuli Dufvan. AVM4_2022_alkuosa.indd 20 AVM4_2022_alkuosa.indd 20 8.11.2022 15.58 8.11.2022 15.58
21 KÄÄNNÄ ? Katse tulevaan Sinituuli Dufva kantaa huolta seuraavasta auttajien polvesta. P unaisen Ristin Savo-Karjalan piirin varapuheenjohtaja Sinituuli Dufva , 30, kannustaa osastoja tekemään reippaasti aloitteita ja ponsia yleiskokoukselle sekä lähettämään Joensuuhun myös nuoria edustajia. – Punaisen Ristin porukka vaikuttaa normaalisti niin hajallaan ympäri Suomea, että yleiskokous on ihan ainutlaatuinen paikka tulla kuulluksi ja esittää uusia ajatuksia, Dufva sanoo. Nuoresta iästään huolimatta Dufvalla on takanaan jo reilu vuosikymmen vapaaehtoistoimintaa Punaisessa Ristissä. Piirihallituksen lisäksi hän istuu Joensuun osaston hallituksessa, kuuluu varajäsenenä Punaisen Ristin valtuustoon ja toimii nuorisotoiminnan kehittämisryhmän puheenjohtajana. Ruohonjuuritasolla Dufva vetää Joensuussa nuorten ystävätoimintaa, vastaanottaa uusia vapaaehtoisia ja toimii leiriohjaajana. Leikkaussalisairaanhoitaja kuuluu myös kansainvälisen avun henkilöreserviin. – Punaisessa Ristissä lähinnä sydäntäni on tällä hetkellä toiminnan jatkuvuuden varmistaminen. Meillä on paljon konkareita, jotka ovat olleet mukana 50 vuotta, mutta entä heidän jälkeensä? Jos emme saa houkuteltua uusia nuoria mukaan, emme ikinä saa samanlaista työpanosta kuin vanhemmalta polvelta, Dufva pohtii. – Nuorisotoiminnassa meillä olisi paljon parannettavaa, itse asiassa tilanne on mennyt viime vuosina jopa huonompaan suuntaan. Nuorten innostamiseksi Dufva panostaisi ainakin verkon mahdollisuuksiin, ilmastokysymyksiin ja kansainvälisyyteen. – Verkkoystävätoiminta on esimerkki uudesta toimintamallista, joka kiinnostaa nuoria eikä ole paikkaan sidottua. Teemoista nuorille tärkeitä ovat ilmastonmuutoksen ja globaalin oikeudenmukaisuuden kysymykset. Ainakin osastotasolla niistä puhutaan yhä liian vähän. Välillä tuntuu, että esillä on lähinnä kustannusnäkökulma – halutaan säästää rahaa tulostamalla vähemmän –, vaikka asiaa voisi pohtia myös ympäristön ja tulevaisuuden kannalta. Kolmanneksi Dufva nostaa esiin Punaisen Ristin kansainvälisyyden. – Sitä kannattaa aina tuoda esiin, että tämä ainutlaatuinen liike toimii kaikkialla maailmassa. Punainen Risti pystyy tarjoamaan polkuja kansainvälisiin tehtäviin ja verkostoihin, ehkä urankin. Mahdollisuuksia voisi olla myös yhteistyössä naapurimaiden sisarjärjestöjen kanssa, vaikka se tietysti vaatisi myös taloudellista panostusta, Dufva lähettää terveisiä yleiskokoukselle. ? sekä Kontti-tavaratalot Kuopiossa ja Joensuussa. Kari Sarkkisen ja Outi Forsblomin mukaan vapaaehtoistoiminnan haasteet ovat Savo-Karjalassa samoja kuin muuallakin maassa. Rivit harvenevat tekijöiden ikääntyessä, eikä nuorempaa väkeä tahdo löytyä tilalle. Ajatukselle pienten osastojen yhdistymisestä Sarkkinen ja Forsblom eivät silti varauksetta lämpene. – Siinä tuppaa olemaan se ongelma, että kun oma osas”Alkuvuosina oli ehkä vähän kissanhännänvetoa.” AVM4_2022_alkuosa.indd 21 AVM4_2022_alkuosa.indd 21 8.11.2022 15.58 8.11.2022 15.58
22 to lopettaa toimintansa, kylältä loppuu samalla koko toiminta, Sarkkinen sanoo. Hänen mielestään kestävämpi ratkaisu olisi osastojen hallinnon keventäminen. Se voisi tapahtua esimerkiksi yhdistämällä luottamustehtäviä, joko osaston sisällä tai useamman osaston kesken. Pitkällä aikavälillä paras ratkaisu olisi se, että ainakin työläimmät hallinnolliset tehtävät kuten taloushallinto hoidettaisiin ammattimaisesti. – Suurin pula on joka tapauksessa hallintopuolesta kiinnostuneista vapaaehtoisista, joten pitäisi miettiä, miten heitä tarvittaisiin vähemmän. Jossain muodossa olemassa olevat osastot kannattaa kuitenkin säilyttää, vaikka sitten jonkinlaisina toimintaryhminä. Motivaation kannalta on tärkeää, että vapaaehtoistyötä saa tehdä omalla paikkakunnalla. Forsblom huomauttaa, ettei osastorajat ylittävä yhteistyö ole uusi asia muussakaan toiminnassa. – Olen itse mukana ensiapuryhmässä ja henkisen tuen ryhmässä, ja molemmat ovat Kiteen, Tohmajärven, Rääkkylän ja Tikkalan osastojen yhteisiä. Alueelliset toimintaryhmät ovat hyvä ratkaisu, kun osastojen voimavarat eivät yksin riitä, Forsblom sanoo. Suomea on kutsuttu yhdistysten luvatuksi maaksi. Sarkkinen muistuttaa, että voimassa olevan yhdistyslain perusperiaatteet ovat pitkälti samat kuin 1950-luvulla, jolloin Punaisen Ristin maanlaajuista osastoverkostoa ryhdyttiin rakentamaan. – Välillä sitä miettii, että onko nykyinen malli enää 2000-luvun ihmisen näköinen? Hallintoa toki tarvitaan, koska toiminnan pitää olla dokumentoitua ja läpinäkyvää, mutta miten sen saisi kevyemmäksi vapaa ehtoisille, niin että he pääsevät keskittymään varsinaiseen tekemiseen? Tämä on se tulevaisuuden suuri kysymys, Sarkkinen pohdiskelee. Yleiskokous Joensuussa 10.–11.6.2023 ”Onko nykyinen malli 2000-luvun ihmisen näköinen?” KARI SARKKINEN ja Outi Forsblom toivottavat kaikki Suomen Punaisen Ristin osastot ensi kesänä tervetulleiksi käyttämään ääntään Carelia-salissa. AVM4_2022_alkuosa.indd 22 AVM4_2022_alkuosa.indd 22 8.11.2022 15.58 8.11.2022 15.58
23 Yhteisvoimin hyvä tulee Ystävävapaaehtoinen Antti Latikka tietää, että Suomi elää yhdistyksistä. M illaisia ajatuksia herättää Punaisen Ristin yleiskokous täällä Joensuussa? Antti Latikkaa , 32, kysymys hymyilyttää. Eikä ihme, sillä hän on juuri aloittanut vapaaehtoisena ystävänä Joensuun osastossa ja muuttikin kaupunkiin vasta viime vuonna. – Olen varmaan tuoreimpia vapaaehtoisia koko Suomen Punaisessa Ristissä, joten en tiedä siitä yhtään mitään, Latikka nauraa. Se ei haittaa. Tuoretta näkökulmaa tarvitaan aina. Sitä paitsi Latikalla on enemmän kuin tarpeeksi kokemusta yhdistystoiminnasta ja tapahtumista muualta. Espoosta lähtöisin oleva Latikka on liikunnanohjaaja ja entinen paralympiaurheilija, joka on touhunnut koko ikänsä urheiluseuroissa ja vammaisjärjestöissä. Tokion kisoihin päättyneen 18 vuoden kilpauintiuran paras saavutus oli paralympialaisten kuudes sija 100 metrin selkäuinnissa näkövammaisten sarjassa. – Punaisen Ristin vapaaehtoiseksi ilmoittauduin nyt, kun oli keikkatöiden lomassa ylimääräistä aikaa. Etsin itse tietoa netistä, kävin ystäväkurssin, ja sopiva ystävä löytyi melkein heti, Latikka kertoo. Etukäteen hän ei tiennyt Punaisesta Rististä paljoakaan. Sen Latikka kuitenkin tiesi, että Suomi elää yhdistyksistä ja että vapaaehtoisia kaivataan lisää, varsinkin nuoria. – Urheiluseuroissakin vapaaehtoiset tekevät puolet työstä, eikä mitään suurtapahtumia järjestettäisi ilman vapaaehtoisten panosta. Kun Kalevan Kisat tulivat kesällä Joensuuhun, ilmoittauduin heti vapaaehtoiseksi. Vapaaehtoiset ovat olleet korvaamaton apu myös yleiskokousten järjestelyissä, ja apuvoimia toivotaan tälläkin kertaa. Antti Latikka ilmoittaa heti olevansa käytettävissä. – Miksi en tulisi parina päivänä muutamaksi tunniksi auttamaan, jos se vain muun elämän aikatauluihin sopii? – Sen verran minusta pitää olla kotiseutuylpeyttä, että kun oman järjestön suurtapahtuma tänne tulee, siihen osallistutaan. Tärkeää on, että vapaaehtoisia saadaan riittävästi, ettei kuormitus ole yksittäisille vapaaehtoisille liian suuri suhteessa palkitsevuuteen. Onnistunut tapahtuma houkuttelee aina muitakin mukaan, Latikka kannustaa. ? Avun tarve kasvaa Nuoremman väen houkuttelu ei ole vain Punaisen Ristin haaste. Nuorten muuttoliike kohti suurempia keskuksia jatkuu, ja se vaikuttaa muuttotappioalueilla koko yhteiskuntaan. – Yksilön tasolla on tietysti hyvä asia, että lähdetään maailmalle hakemaan oppia, mutta pikkupaikkakunnille on ongelma, että niin harva palaa takaisin. Aktiivisen ikäluokan vähyys näkyy koko elinkeinoelämässä, Kari Sarkkinen sanoo. – Vastaavasti esimerkiksi Kuopiossa ja Joensuussa, jotka ovat suuria opiskelupaikkakuntia, nuorta väkeä riittää paremmin myös Punaisen Ristin osastojen toimintaan. Kehitys luo syrjäseuduille myös tarpeita, joihin kolmannen sektorin olisi tärkeää pystyä vastaamaan. – Kun yhteiskunta on muuttunut niin, että sukupolvet asuvat kaukana toisistaan, ikäihmiset jäävät yhä enemmän yhteiskunnan ja järjestöjen palveluiden varaan. Esimerkiksi ystävätoiminnan tarve on selvästi lisääntynyt. Myös toimeentulovaikeuksien lisääntyminen näkyy kentällä. Ensin koronaepidemia kaatoi työpaikkoja, ja tänä vuonna Ukrainan sota on kiihdyttänyt inflaatiota ja hintojen nousua entisestään. – Köyhyyttä ja osattomuutta on paljon. Ruoka-avun kysyntä alkoi kasvaa koronan aikana, ja se on vain lisääntynyt, Sarkkinen sanoo. – Sitä on mietitty paljon, miten ihmiset selviävät tulevasta talvesta näillä energian hinnoilla, ja se koskettaa tietysti Punaisen Ristin vapaaehtoisia samalla tavalla kuin muitakin ihmisiä. Iloinen yleiskokous Reilun puolen vuoden päässä siintävää yleiskokousta Savo-Karjalan luottamusjohdossa odotetaan innolla. – Kaikki käymäni yleiskokoukset ovat olleet hirmu kivoja tapahtumia. Päätöksentekoon osallistuminen on tietysti kiinnostavaa, mutta siinä on paljon muutakin. Vietetään aikaa ystävien kanssa ja tavataan samanhenkisiä ihmisiä ympäri Suomea. Pidetään hauskaa hienon asian äärellä. Aina on tehnyt mieli lähteä seuraavallakin kerralla, Kari Sarkkinen tuumii ja laskeskelee osallistuneensa noin puoleen tusinaan yleiskokoukseen. Virallisen asialistan lisäksi yleiskokousten ohjelmaan kuuluu perinteisesti iltajuhla sekä kaikille avoimia yleisötapahtumia. Outi Forsblom kertoo, että piirin hallituksessa on mietitty yleiskokousvieraille myös retkikohteita. – Jos on mahdollisuus varata yleiskokousreissulle vähän ylimääräistä aikaa, niin Joensuun ympäristössä on vaikka mitä nähtävää. Kolin kansallismaisema on alle tunnin päässä, ja Valamon ja Lintulan luostarit Heinävedellä ovat tosi kivoja kohteita, Liperistä kotoisin oleva Forsblom vinkkaa. – Kaikista Suomen kaupungeista varmaan sanotaan, että ne ovat kesällä parhaimmillaan, ja niin on Joensuukin. Kaupungin halki virtaava Pielisjoki, Ilosaari, Hasanniemen ja Linnunlahden ulkoilualueet kävelyreitteineen. Joensuu on eläväinen, karjalainen kaupunki. – Eli niin kuin meilläpäin sanotaan: tulukee meille kyllään! Joensuun yleiskokouksesta tulee varmasti iloinen, savokarjalaisen näköinen tapahtuma, vaikka PohjoisKarjalan puolella ollaankin. Se on koko piirin yhteinen asia. ? ”Yleiskokouksessa pidetään hauskaa hienon asian äärellä.” ANTTI LATIKKA istahti Joensuun torin laidalla Morshukan viereen. KÄÄNNÄ ? AVM4_2022_alkuosa.indd 23 AVM4_2022_alkuosa.indd 23 8.11.2022 15.58 8.11.2022 15.58
24 Auttavia käsiä Ukrainasta Ukrainan pakolaisia autetaan Siilinjärvellä koko kunnan voimin. SAVO-KARJALASTA tuskin tulee ensimmäisenä mieleen monikulttuurisuus, ja alueella asuukin vähemmän muita kuin suomenkielisiä verrattuna miltei mihin tahansa muuhun Punaisen Ristin piiriin. Jopa yliopistokaupunki Joensuussa heitä on vain 3,5 prosenttia asukkaista. Kuopiossa äidinkielenään suomea puhuu lähes 96 prosenttia väestöstä. Suurimmat vieraskielisten ryhmät ovat venäläiset ja virolaiset. Ruotsin ilmoittaa äidinkielekseen noin joka tuhannes. Myös turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanotto on Savo-Karjalassa suhteellisen nuorta. Tällä hetkellä Savo-Karjalan alueella toimii kaksi vastaanottokeskusta, joista Punainen Risti pyörittää Joensuun vastaanottokeskusta ja Puijolan Setlementti Kuopion yksikköä. Nykyisin Siilinjärven osaston puheenjohtajana toimiva Riina Myyryläinen kertoo maahanmuuttajatyön alkaneen Kuopion osastossa reilu vuosikymmen sitten. – Se alkoi yliopiston maahanmuuttajille suunnatusta opintokummihankkeesta, joka jatkui hankkeen päätyttyä osana Kuopion osaston toimintaa, Myyryläinen muistelee. Vuosien 2015–16 pakolaiskriisin yhteydessä vastaanottokapasiteettia nostettiin myös Savo-Karjalassa, mutta tulijamäärien tasaannuttua yksiköitä karsittiin. Suurin osa tuolloin turvapaikan saaneista on sittemmin asettunut suurempiin asutuskeskuksiin. Tänä vuonna pakolaistilanne muuttui jälleen äkisti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Vastaanottokeskusten kapasiteettia on kasvatettu, ja myös kunnissa on herätty auttamaan sotaa pakenevia ukrainalaisia. – Meillä Siilinjärvellä kunta ilmoittautui heti keväällä mukaan kuntamalliin majoittamaan pakolaisia, Myyryläinen kiittää. – Tällä hetkellä Siilinjärvellä on noin 200 ukrainalaista, joita osasto tukee yhdessä muiden paikallisten yhdistysten kanssa. Suurena apuna ovat olleet esimerkiksi Siilinjärven reserviläiset, jotka ovat lahjoituksina järjestäneet kalusteita ja muuta tarpeistoa kunnan tarjoamiin asuntoihin. – Osaston vastuulla on vaateapukeskus, joka avasi ovensa huhtikuussa. Lisäksi meillä on pakolaisten toiveesta vapaaehtoisten vetämä kielikerho, joka tarjoaa matalan kynnyksen harjoittelua suomen kielessä ja pienimuotoista neuvontaa käytännön asioissa. Tällä hetkellä kerhossa suunnitellaan yhteistä lauluiltaa ja joulujuhlaa. Siilinjärven osasto on saanut pakolaisten joukosta myös lisävoimia. – Meillä toimii noin kymmenen hengen porukka keväällä tulleita ukrainalaisia, jotka auttavat käännösasioissa, neuvovat myöhemmin saapuneita ja käyvät vapaaehtoisina vaateapukeskuksessa. Punaisen Ristin yleiskokousta Siilinjärven osastossa ei ole vielä ehditty miettiä, mutta Myyryläinen vakuuttaa, että innostusta riittää myös Pohjois-Savon puolella. – Ihanaa, että yleiskokous saadaan vaihteeksi tälle suunnalle. Joensuu on niin lähellä, että siellä ehtii halutessaan käymään päiväseltäänkin. ? Yleiskokous Joensuussa 10.–11.6.2023 OLHA KOSTENKO (vas.), Riina Myyryläinen ja Svitlana Babarykina esittelevät Punaisen Ristin Siilinjärven osaston vaateapukeskuksen valikoimaa. ”Siilinjärveltä voi käydä Joensuussa päiväseltään.” AVM4_2022_alkuosa.indd 24 AVM4_2022_alkuosa.indd 24 8.11.2022 15.58 8.11.2022 15.58
25 Iltajuhlaan Ilosaareen Joensuu tunnetaan tapahtumistaan. Niissä päivystää hyvin usein Joensuun osaston ensiapuryhmä. JOENSUU ON tunnettu musiikkija tapahtumakaupunki, josta ovat lähtöisin muun muassa Ismo Alanko , rock-yhtye Hassisen kone ja tuoreemmista nimistä vuoden indieartistina palkittu Lyyti eli Lydia Lehtola . Kaupungin vuosittainen suurtapahtuma Ilosaarirock houkuttelee Pohjois-Karjalaan joka kesä noin 70 000 musiikin ystävää. Nimensä mukaisesti Ilosaarirock järjestettiin alun perin Pielisjoen suvannossa sijaitsevassa Ilosaaressa, joka on myös yksi Suomen Punaisen Ristin yleiskokouksen tapahtumapaikoista ensi kesänä. Siellä sijaitseva tapahtumaravintola Kerubi juhlatelttoineen isännöi yleiskokouksen perinteistä iltajuhlaa. Yleiskokouksen kaksipäiväisen virallisen osuuden näyttämönä toimii Itä-Suomen yliopiston Carelia-juhlasali. Joensuussa ja naapurikunnissa tapahtumien ensiapupäivystyksestä vastaa usein Punaisen Ristin Joensuun osaston ensiapuryhmä, jonka päivystysrinkiin kuuluu useita kymmeniä vapaaehtoisia. – Suurin tapahtumista on tietenkin Ilosaarirock, jonka ensiapupäivystyksestä me vastaamme joka vuosi, mutta myös Joensuu Areenassa ja Kerubissa on paljon konsertteja. Urheilutapahtumia on vähemmän, mutta esimerkiksi salibandypeleissä käydään ja pesäpallopeleissä Kiteellä ja Tohmajärvellä asti, ensiapuryhmän vapaaehtoinen Sanna Tiainen kertoo. Toistakymmentä vuotta rinnepäivystäjänä Kolilla toiminut Tiainen on ammatiltaan fysioja toimintaterapeutti. Ensiapuryhmää hän kehuu toiseksi kodikseen. – Ensiaputoiminta on minulle konkreettinen tapa tehdä hyvää. Meillä on tosi hyvä porukka, joka vetää mukaansa. Samalla toiminnasta saa jotain itselleenkin, kun pääsee seuraamaan monipuolisesti tapahtumia. Hiljaisten koronavuosien jälkeen ensiapupäivystykset ovat lisääntyneet hurjasti. – Päivystyksiä voi nyt olla parikin kertaa viikossa. Tänä vuonna niitä on ollut jo 58. Autettuja on ollut yli 600 ja vapaaehtoisiakin melkein 100 lähikunnat mukaan lukien. Eniten päivystää joka tapauksessa aina ryhmän vetäjä Lasse Ikonen . Entä ensi kesän Punaisen Ristin yleiskokous, järjestyykö myös sen suurtapahtuman päivystys Joensuun ensiapuryhmän voimin? – Eiköhän se ensiapupäivystys meidän velvollisuuksiin kuulu. En osaa kuitenkaan sanoa ei, vaikka se olisi vapaaehtoisen tärkein taito, Tiainen nauraa. ? JOENSUUN OSASTON ensiapuryhmän Sanna Tiainen (vas.) ja Hanna Toppi sekä taustalla Ilosaaren Kerubi, joka isännöi yleiskokouksen iltajuhlaa. Kentän ääni kuuluviin! Kolmen vuoden välein kokoontuva yleiskokous on Suomen Punaisen Ristin korkein päättävä elin. Yleiskokouksessa Punaisen Ristin osastojen edustajat ympäri maata vahvistavat järjestön toimintalinjauksen ja nimittävät Punaisen Ristin korkeimman luottamusjohdon: puheenjohtajan, hallituksen sekä valtuuston. Joensuun 2023 yleiskokouksen valmistelu on jo pitkällä, mutta tärkeimmät päivämäärät ovat vasta edessä. 2022 MARRASKUU Suomen Punaisen Ristin hallitus vahvistaa virallisesti yleiskokouksen ajankohdan ja kokouspaikan. 2022 JOULUKUU Osastojen äänivaltaisten yleiskokousedustajien lukumäärä ratkeaa vuoden lopun jäsenmäärän perusteella. 2023 HELMIKUU Hallituksen luonnos toimintalinjaukseksi sekä ilmoittautumisohjeet postitetaan osastoille ja piireille. 2023 HELMIKUU Punaisen Ristin hallitus kutsuu koolle yleiskokouksen vaalitoimikunnan ja ehdokasasettelu alkaa. 2023 HELMIKUU Osastojen yleiskokousedustajien ilmoittautumisia aletaan ottaa vastaan 6. helmikuuta. 2023 MAALISKUU Punaisen Ristin tulevan toimintalinjauksen järjestökäsittely päättyy 31. maaliskuuta. 2023 HUHTIKUU Yleiskokousaloitteiden jättöaika päättyy 6. huhtikuuta ja ehdokasasettelu 29. huhtikuuta. 2023 TOUKOKUU Virallinen kokouskutsu, asiakirjat sekä vaalitoimikunnan esitys toimitetaan 10. toukokuuta mennessä. 2023 KESÄKUU Suomen Punaisen Ristin yleiskokous Itä-Suomen yliopiston Carelia-juhlasalissa 10.–11. kesäkuuta. ”Ensiaputoiminta on konkreettinen tapa tehdä hyvää.” AVM4_2022_alkuosa.indd 25 AVM4_2022_alkuosa.indd 25 8.11.2022 15.58 8.11.2022 15.58
26 Paikallisuus johtotähtenä Koronapandemia ja Ukrainan kriisi pakottivat meidät uudistamaan tapojamme toimia. Kykyä muuntautua tarvitaan myös tulevaisuudessa, kun ympäristöstä nousevat tarpeet ja haasteet muokkaavat Punaisen Ristin työkenttää. PUNAINEN RISTI on maailmanlaajuinen liike. Se on myös valtakunnallinen ja alueellisesti rakennettu liike. Ennen kaikkea Punainen Risti on kuitenkin paikallinen liike, ja sitä me järjestön hallituksessa olemme pitäneet työmme johtotähtenä. Paikallisuus tulee näkymään myös ensi kesänä Joensuun yleiskokouksessa esitettävässä kolmen vuoden toimintaraportissa ja seuraavien vuosien toimintalinjauksessa. Olemme hallituksessa päivittäneet Punaisen Ristin vapaaehtoistoiminnan linjauksen, jonka valmisteluun toivottavasti mahdollisimman moni teistä ehti osallistua. Linjauksen tärkeimmät uudistukset liittyvät vapaaehtoistoiminnan monimuotoistumiseen. Meillä on järjestössä yhteinen näkemys siitä, että toimintatapojemme täytyy uudistua. Se ei tarkoita vain sitä, että auttamisemme laajentuu verkkoon tai että vapaaehtoiskenttämme laajenee ja nuorentuu. Nämä kaikki ovat ehdottoman toivottavia kehityssuuntia, mutta ne eivät riitä. Meidän on myös kyettävä yhdistämään keveys ja lyhytaikaisuus pysyvyyteen ja vakauteen vapaaehtoistoiminnassa. Se on kaikkea muuta kuin helppo tehtävä. EMME OLE uudistumisen tiellä alussa. Pandemian seuraukset ja Ukrainan kriisi ovat jo vaikuttaneet toiminnan sisältöihin. Olemme vieneet apua, milloin ruokana, milloin lääkkeinä ja toimineet ensimmäisinä avustajina vaikkapa koronarokotuksissa. Ukrainalaisten auttaminen pakolaisten vastaanotossa, kotouttamisessa ja sopeutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan on ollut valtaisaa. Olemme myös Suomessa kohdanneet ilmastokriisin ensimmäisiä vaikutuksia ja reagoineet niihin. Punaisen Ristin kotimaan auttamistoiminnassa on nostettu esiin pitkittyneitä helleaaltoja ja niiden terveysvaikutuksia sekä metsäpalojen, tulvien ja myrskyjen vaikutuksia esimerkiksi liikkumiseen ja sähkönsaantiin. Vastikään Punainen Risti käynnisti kauppaliikkeissä hävikkiruoan lajittelun, jotta yhä enemmän käyttökelpoista ruokaa saadaan ruoka-apuun. Tulevana talvena edessämme on energiakriisi, joka vaatii myös kansalaisjärjestöiltä niin materiaalista kuin henkistäkin tukea. Kriisit ovat pakottaneet meidät uudistamaan toimintatapojamme. Se luo uskoa kykyymme muuntautua. Me muokkaamme työkenttäämme ympäristöstä tulevien tarpeiden ja haasteiden mukaan. Se on tärkeä linjaus toiminnallemme myös tulevaisuudessa. TULEVAISUUDEN ENNUSTAMISESSA on oma riskinsä. Teen sitä silti hivenen lisää. Kun luen tilastoja ja ennusteita yksin asuvien määrästä, iäkkäiden turvattomuuden tunteesta ja yksinäisyyden kokemuksista, päädyn siihen johtopäätökseen, että ihmisten sosiaalisen tuen tarve tulee vain kasvamaan. Henkinen ja sosiaalinen tuki on usein puutteellista, se on liian vähäistä tai se ei ole paikalla ajoissa. Myös Punaisen Ristin on vahvistettava sosiaalisen tuen toimintojaan ja haettava työhön kumppaneita muista järjestöistä ja viranomaisista. Uudet työmuodot vaativat vapaaehtoisten ja ammattilaisten kouluttautumista ja uudenlaista osaamista. Meidän on myös tarkasteltava, miten hyvin nykyiset hallintorakenteemme edistävät Punaisen Ristin perustyötä. Nyt kun hyvinvoinnin suuret toimijat ovat alueellisia, on tärkeätä, että meillä on niille alueellinen vastinpari. Sisällön uudistaminen nykyisissä rakenteissa on silti tärkeämpää kuin jonkun luottamushenkilötason karsiminen. Vaikka haluamme keskittää hallintopalveluja kuten henkilöstökirjanpidon, rekisterit, talousja ICT-järjestelmät, tukipalvelut ja hankinnat, sen ei pidä merkitä sitä, että keskitämme myös päätöksenteon ja toiminnan. Paikallisuuden pitää säilyä Punaisen Ristin johtotähtenä, kun etsimme uusia tuulia toimintaan ja hallintoon. ? Kolumni Elli Aaltonen Kirjoittaja on Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja, Tampereen yliopiston työelämäprofessori ja yhteiskuntatieteiden tohtori. Joulukortit Julkort Virpi Pekkalan joulukorttipakkaus Pakkauksessa 6 taitekorttia(2 aihetta) sekä blancot kuoret. Teksti korteissa ”God Jul och Gott Nytt År”. Saatavana vain ruotsiksi. Tuotenumero T1100358 Innehåller 6 vikta kort (2 olika motiv) med blancokuvert. Text på korten: ”God Jul och Gott Nytt År”. Finns endast på svenska. Produktnummer T1100358. 14 € Jaana Aallon joulupostikorttipakkaus Sisältää 8 erilaista korttia postimaksu maksettu -merkillä. Tuotenumero T1100392. Julkortsförpackning Jaana Aalto Innehåller 8 olika julkort med beteckningen Porto betalt. Produktnummer T1100392. Joulupostikorttipakkaus ilman postimaksua sisältää 6 erilaista postikorttia tekstillä ”Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta”. Korteissa ei ole postimaksu maksettu. Saatavana vain suomeksi. Tuotenumero T200467 Julkortsförpackning med obetalt porto Innehåller 6 olika kort med texten ”Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta”. Portot är inte betalt. Finns endast på finska. Produktnummer T1100358. Sähköiset joulukortit Punaisen Ristin sähköinen joulukortti on kätevä ja nopea tapa lähettää joulutervehdys. Se ehtii perille, vaikka jouluaattoaamuna ja ilman postimerkkiä! Enemmän korttiaiheita verkkokaupassa. Hinta 1 € / kpl Elektroniska julkort Röda Korsets elektroniska julkort är ett enkelt och snabbt sätt att skicka en julhälsning. Det hinner fram till och med på julaftonsmorgonen och dessutom utan frimärke! Pris 1 €/st. 10 € 1 €/kpl 23,20 € AVM422_OMAILMO_4s.indd 27 AVM422_OMAILMO_4s.indd 27 8.11.2022 9.45 8.11.2022 9.45 AVM4_2022_loppuosa.indd 26 AVM4_2022_loppuosa.indd 26 8.11.2022 15.55 8.11.2022 15.55
Joulukortit Julkort Virpi Pekkalan joulukorttipakkaus Pakkauksessa 6 taitekorttia(2 aihetta) sekä blancot kuoret. Teksti korteissa ”God Jul och Gott Nytt År”. Saatavana vain ruotsiksi. Tuotenumero T1100358 Innehåller 6 vikta kort (2 olika motiv) med blancokuvert. Text på korten: ”God Jul och Gott Nytt År”. Finns endast på svenska. Produktnummer T1100358. 14 € Jaana Aallon joulupostikorttipakkaus Sisältää 8 erilaista korttia postimaksu maksettu -merkillä. Tuotenumero T1100392. Julkortsförpackning Jaana Aalto Innehåller 8 olika julkort med beteckningen Porto betalt. Produktnummer T1100392. Joulupostikorttipakkaus ilman postimaksua sisältää 6 erilaista postikorttia tekstillä ”Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta”. Korteissa ei ole postimaksu maksettu. Saatavana vain suomeksi. Tuotenumero T200467 Julkortsförpackning med obetalt porto Innehåller 6 olika kort med texten ”Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta”. Portot är inte betalt. Finns endast på finska. Produktnummer T1100358. Sähköiset joulukortit Punaisen Ristin sähköinen joulukortti on kätevä ja nopea tapa lähettää joulutervehdys. Se ehtii perille, vaikka jouluaattoaamuna ja ilman postimerkkiä! Enemmän korttiaiheita verkkokaupassa. Hinta 1 € / kpl Elektroniska julkort Röda Korsets elektroniska julkort är ett enkelt och snabbt sätt att skicka en julhälsning. Det hinner fram till och med på julaftonsmorgonen och dessutom utan frimärke! Pris 1 €/st. 10 € 1 €/kpl 23,20 € AVM422_OMAILMO_4s.indd 27 AVM422_OMAILMO_4s.indd 27 8.11.2022 9.45 8.11.2022 9.45 AVM4_2022_loppuosa.indd 27 AVM4_2022_loppuosa.indd 27 8.11.2022 15.55 8.11.2022 15.55
Ystävä yksinäiselle Suomessa, Tuotenumero P300161 En vän till en ensam i Finland. Produktnummer P300161 Itsenäistymispaketti nuorelle, e-kortti Tuotenumero P300105 Bli självständig-paket för den unga, elektroniskt kort. Produktnummer P300105 Puuroa koko kylälle, e-kortti, Tuotenumero P300100 Gröt för en hel by, elektroniskt kort. Produktnummer P300100 10 € 25 € 100 € 65 € Hyvien tekojen joulukalenteri Kun ostat Hyvien tekojen joulukalenterin, teet samalla 24 lahjoitusta auttamistyöhömme Suomessa ja maailmalla. Kalenteri on kaunis, A5-kokoinen avattava kortti, joka on helppo postittaa myös eteenpäin. Saatavana vain suomeksi. Tuotenumero T200632 Julkalender för goda gärningar När du köper de goda gärningarnas julkalender, gör du samtidigt 24 donationer till vårt biståndsarbete i Finland och ute i världen. Kalendern är ett vackert öppningsbart kort i storlek A5 som också går behändigt att skicka på posten. Finns endast på finska. Joskus aineeton lahja on se joulun tärkein lahja. Ibland är en immateriell gåva den viktigaste julgåvan. Vaikuttava lahja on aineetonta apua sitä eniten tarvitsevalle. Lähetä Vaikuttava lahja sähköisesti jouluisen tervehdyksen kera suoraan vastaanottajan sähköpostiin, vaikka vielä aattoaamuna. Betydelsefull gåva är också immateriell hjälp till dem som mest behöver den. Sänd en Betydelsefull gåva elektroniskt med en julhälsning direkt till mottagarens e-post ännu till exempel på julaftonsmorgonen. Nostalginen Martta Wendelinin vuosikalenteri on lahja, jonka saadessaan kuka tahansa ilahtuu. Tuotenumero T1150200 Martta Wendelins nostalgiska årskalender är en gåva som alla blir glada över att få. Martta Wendelins nostalgiska årskalender är en gåva som alla blir glada över att få. 17 € Perinteinen kuvakalenteri virittää joulun tunnelmaan. Verkkokaupasta löydät Martta Wendelinin ja Raimo Partasen nostalgiaa henkivät kuvakalenterit. Partasen joulukalenteri on pöydällä seisovaa mallia. Tuotenumerot Partanen T200149, Wendelin T200060 En traditionell bildkalender skapar julstämning. I webbutiken hittar du Martta Wendelins och Raimo Partanens bildjulkalendrar som utstrålar nostalgi. Partanens julkalender är en bordsmodell. 13 € AVM422_OMAILMO_4s.indd 28 AVM422_OMAILMO_4s.indd 28 8.11.2022 9.45 8.11.2022 9.45 Joulun jäsenetuna Lapuan Kankureiden pellavaiset Sointu-keittiöpyyhkeet -15 %, 2 kaunista väriä: Mustikka ja Kaneli. 16,07 € (norm.18,90 €). Valmistettu Suomessa. Julens medlemsförmån är kökshandduken Sointu i linne -15 %, 2 vackra färger: blåbär och kanel. Tillverkade i Finland av Lapuan Kankurit. Edun saat syöttämällä kassalla alennuskoodikenttään SPRJASEN2022 Förmånen får du genom att vid kassan skriva SPRJASEN2022 i rabattkodsfältet. *Tarjous voimassa 31.12.2022 saakka. Tarjous koskee vain uusia tilauksia, eikä sitä voi yhdistää muihin tarjouksiin. Tuotteita rajoitettu määrä. *Erbjudandet är i kraft till 31.12.2022. Erbjudandet gäller endast nya beställningar och det kan inte kombineras med andra erbjudanden. Produkterna finns i begränsat antal. Joululahjaideat kaikenikäisille Julklappstips för alla åldrar Moomin by Arabia x Punainen Risti ABC Muumisetti kauniissa lahjapakkauksessa, muki + vati Tuotenumero T200712 Muminset mugg + tallrik 15 cm Mukisetti ABC kauniissa lahjapakkauksessa, Muumipeikko ja Nuuskamuikkunen Tuotenumero T200713 Muminmuggar 2-pack Moomin by Nordic Buddies x Punainen Risti Aikuisten paidat, koot XS-2XL Muumipaita Nuotiolla Tuotenumero 200761_C Mumin tröja Vid lägerelde Muumipaita Nuuskamuikkunen Tuotenumero 200753_C Mumin tröja Snusmumriken SPR – Jakeluauto Volvo FH Kotimaisessa leluautossa on takapyöräjousitus, aukeavat takaovet, peilit ja takalaitanostin. Auton pituus 36 cm. Ikäsuositus 3+. Mittakaava 1:25. Avainlipputuote. Myynnissä vain meillä! Tuotenumero T200681 FRK – Distributionsbil Volvo FH Den inhemska leksaksbilen har bakhjulsupphängning, bakdörrar som öppnas, speglar och bakgavellyft. Bilens längd är 36 cm. Åldersrekommendation 3+. Skala 1:25. Nyckelflaggsprodukt. Säljs bara hos oss! ALE! Reddie-pehmolelu Halauksen kestävä! Ei sisällä irtoavia osia, joten sopii myös perheen pienimmille tai vaikka lemmikille leluksi. Konepestävä. Tuotenumero T1650940 Reddie-kramdjur Håller för kramar! Inga lösa delar och passar därför också som leksak för familjens yngsta eller ett husdjur. Maskintvättbar. 6 € (norm. 12 €) Iltasatukirja Päestikka, tömpsistä mökkeröiseen! Lue tarvitaankohan Päestikan kohelluksissa ensiapulaukkua tai peräti hiirien ensiapujoukkoja.. Sillivika-sarjan 2. osa. Vain suomeksi. Tuotenumero T200848 Kvällssagobok Päistikkaa, tömpsistä mökkeröiseen! Andra delen i Sillivika-serien. Endast på finska. Lasten Muumipaita, koot 3-4 v. – 11-12 v. Tuotenumero 200769_C Mumin tröja för barn 24,90 € 59 € 16,07 € (norm. 18,90€) 48,80 € 32,90 € 27,90 € 44,80 € AVM422_OMAILMO_4s.indd 29 AVM422_OMAILMO_4s.indd 29 8.11.2022 9.45 8.11.2022 9.45 AVM4_2022_loppuosa.indd 28 AVM4_2022_loppuosa.indd 28 8.11.2022 15.55 8.11.2022 15.55
Ystävä yksinäiselle Suomessa, Tuotenumero P300161 En vän till en ensam i Finland. Produktnummer P300161 Itsenäistymispaketti nuorelle, e-kortti Tuotenumero P300105 Bli självständig-paket för den unga, elektroniskt kort. Produktnummer P300105 Puuroa koko kylälle, e-kortti, Tuotenumero P300100 Gröt för en hel by, elektroniskt kort. Produktnummer P300100 10 € 25 € 100 € 65 € Hyvien tekojen joulukalenteri Kun ostat Hyvien tekojen joulukalenterin, teet samalla 24 lahjoitusta auttamistyöhömme Suomessa ja maailmalla. Kalenteri on kaunis, A5-kokoinen avattava kortti, joka on helppo postittaa myös eteenpäin. Saatavana vain suomeksi. Tuotenumero T200632 Julkalender för goda gärningar När du köper de goda gärningarnas julkalender, gör du samtidigt 24 donationer till vårt biståndsarbete i Finland och ute i världen. Kalendern är ett vackert öppningsbart kort i storlek A5 som också går behändigt att skicka på posten. Finns endast på finska. Joskus aineeton lahja on se joulun tärkein lahja. Ibland är en immateriell gåva den viktigaste julgåvan. Vaikuttava lahja on aineetonta apua sitä eniten tarvitsevalle. Lähetä Vaikuttava lahja sähköisesti jouluisen tervehdyksen kera suoraan vastaanottajan sähköpostiin, vaikka vielä aattoaamuna. Betydelsefull gåva är också immateriell hjälp till dem som mest behöver den. Sänd en Betydelsefull gåva elektroniskt med en julhälsning direkt till mottagarens e-post ännu till exempel på julaftonsmorgonen. Nostalginen Martta Wendelinin vuosikalenteri on lahja, jonka saadessaan kuka tahansa ilahtuu. Tuotenumero T1150200 Martta Wendelins nostalgiska årskalender är en gåva som alla blir glada över att få. Martta Wendelins nostalgiska årskalender är en gåva som alla blir glada över att få. 17 € Perinteinen kuvakalenteri virittää joulun tunnelmaan. Verkkokaupasta löydät Martta Wendelinin ja Raimo Partasen nostalgiaa henkivät kuvakalenterit. Partasen joulukalenteri on pöydällä seisovaa mallia. Tuotenumerot Partanen T200149, Wendelin T200060 En traditionell bildkalender skapar julstämning. I webbutiken hittar du Martta Wendelins och Raimo Partanens bildjulkalendrar som utstrålar nostalgi. Partanens julkalender är en bordsmodell. 13 € AVM422_OMAILMO_4s.indd 28 AVM422_OMAILMO_4s.indd 28 8.11.2022 9.45 8.11.2022 9.45 Joulun jäsenetuna Lapuan Kankureiden pellavaiset Sointu-keittiöpyyhkeet -15 %, 2 kaunista väriä: Mustikka ja Kaneli. 16,07 € (norm.18,90 €). Valmistettu Suomessa. Julens medlemsförmån är kökshandduken Sointu i linne -15 %, 2 vackra färger: blåbär och kanel. Tillverkade i Finland av Lapuan Kankurit. Edun saat syöttämällä kassalla alennuskoodikenttään SPRJASEN2022 Förmånen får du genom att vid kassan skriva SPRJASEN2022 i rabattkodsfältet. *Tarjous voimassa 31.12.2022 saakka. Tarjous koskee vain uusia tilauksia, eikä sitä voi yhdistää muihin tarjouksiin. Tuotteita rajoitettu määrä. *Erbjudandet är i kraft till 31.12.2022. Erbjudandet gäller endast nya beställningar och det kan inte kombineras med andra erbjudanden. Produkterna finns i begränsat antal. Joululahjaideat kaikenikäisille Julklappstips för alla åldrar Moomin by Arabia x Punainen Risti ABC Muumisetti kauniissa lahjapakkauksessa, muki + vati Tuotenumero T200712 Muminset mugg + tallrik 15 cm Mukisetti ABC kauniissa lahjapakkauksessa, Muumipeikko ja Nuuskamuikkunen Tuotenumero T200713 Muminmuggar 2-pack Moomin by Nordic Buddies x Punainen Risti Aikuisten paidat, koot XS-2XL Muumipaita Nuotiolla Tuotenumero 200761_C Mumin tröja Vid lägerelde Muumipaita Nuuskamuikkunen Tuotenumero 200753_C Mumin tröja Snusmumriken SPR – Jakeluauto Volvo FH Kotimaisessa leluautossa on takapyöräjousitus, aukeavat takaovet, peilit ja takalaitanostin. Auton pituus 36 cm. Ikäsuositus 3+. Mittakaava 1:25. Avainlipputuote. Myynnissä vain meillä! Tuotenumero T200681 FRK – Distributionsbil Volvo FH Den inhemska leksaksbilen har bakhjulsupphängning, bakdörrar som öppnas, speglar och bakgavellyft. Bilens längd är 36 cm. Åldersrekommendation 3+. Skala 1:25. Nyckelflaggsprodukt. Säljs bara hos oss! ALE! Reddie-pehmolelu Halauksen kestävä! Ei sisällä irtoavia osia, joten sopii myös perheen pienimmille tai vaikka lemmikille leluksi. Konepestävä. Tuotenumero T1650940 Reddie-kramdjur Håller för kramar! Inga lösa delar och passar därför också som leksak för familjens yngsta eller ett husdjur. Maskintvättbar. 6 € (norm. 12 €) Iltasatukirja Päestikka, tömpsistä mökkeröiseen! Lue tarvitaankohan Päestikan kohelluksissa ensiapulaukkua tai peräti hiirien ensiapujoukkoja.. Sillivika-sarjan 2. osa. Vain suomeksi. Tuotenumero T200848 Kvällssagobok Päistikkaa, tömpsistä mökkeröiseen! Andra delen i Sillivika-serien. Endast på finska. Lasten Muumipaita, koot 3-4 v. – 11-12 v. Tuotenumero 200769_C Mumin tröja för barn 24,90 € 59 € 16,07 € (norm. 18,90€) 48,80 € 32,90 € 27,90 € 44,80 € AVM422_OMAILMO_4s.indd 29 AVM422_OMAILMO_4s.indd 29 8.11.2022 9.45 8.11.2022 9.45 AVM4_2022_loppuosa.indd 29 AVM4_2022_loppuosa.indd 29 8.11.2022 15.55 8.11.2022 15.55
Tuotteiden hinnat sisältävät % tai 24 % alv:n. Hintoihin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Priserna på varorna innehåller % eller 24 % moms. Leveranskostnader tillkommer priset. Begränsat antal produkter. Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 Joululahjaideat kaikenikäisille Julklappstips för alla åldrar Lämmin uutuus! Merinovilla-asusteiden tuotesarja Lämpö koskettaa kuin ystävän halaus. Sarjaan kuuluu 4 tuotetta: Pipo, panta, tuubihuivi ja ranteenlämmittimet. 5 kaunista meleerattua sävyä: vaalea ja tumma harmaa, beige, farkunsininen ja viininpunainen. Mulesing-vapaa merinovilla. Tuotteet valmistettu Suomessa. Pipo 19,90 € Panta 19,90 € Tuubihuivi 19,90 € Ranteenlämmittimet, 2kpl 19,90 € Varm nyhet! Produktserie med accessoarer i merinoull: Värme är som en vänskaplig kram. Kollektionen består av 4 produkter: Mössa, pannband, tubhalsduk och pulsvärmare. 5 vackra melerade färger: ljus och mörk grå, beige och vinröd. Mulesingfri merinoull. Produkterna är tillverkade i Finland. Tuplakukkaro Punainen puuvillakankaasta käsityönä Suomessa valmistettu 2-osainen kukkaro, jossa saa kortit ja kolikot kätevästi omiin osioihin. Tuotenumero T200830 Dubbelbörs Tvådelad börs i rött bomullstyg, där mynt och kort behändigt kan förvaras i olika delar. Tillverkad som handarbete i Finland. Termospullo SPR Ruostumattomasta teräksestä valmistettu kaksiseinäisen tyhjiörakenteen omaava termospullo pitää sisällön kuumana 12 h. Punaisen Ristin tuotetunnus kaiverrettu pullon alaosaan tyylikkäästi laserilla. Vetoisuus 650 ml. Tuotenumero T200675 Termosflaska FRK Termosflaskan av rostfritt stål med dubbelväggig vakuumstruktur håller innehållet varmt i 12 timmar. Röda Korsets emblem är lasergraverat i flaskans nedre del. Volym 650 ml. Kotimaiset joulukynttilät, itselle tai lahjaksi Inhemska julljus, till dig själv eller som gåva Kynttiläkimppu Ilo Tuotenumero T200834 Ljusbukett Ilo Pöytäkynttilä Toivo Tuotenumero T200835 Bordsljus Toivo Muumi-takkatikut puisessa rasiassa, Nuotiolla Tuotenumero T200837 Mumin-braständstickor i träask, Vid lägerelden 19,90 € 25 € 19,90 € 7,90 € 12,90 € 9,90 € AVM422_OMAILMO_4s.indd 30 AVM422_OMAILMO_4s.indd 30 8.11.2022 9.45 8.11.2022 9.45 AVM4_2022_loppuosa.indd 30 AVM4_2022_loppuosa.indd 30 8.11.2022 15.55 8.11.2022 15.55
31 31 Lähetä ratkaisusi ristikkoon joulukuun loppuun mennessä osoitteella Suomen Punainen Risti, Avun maailma Hjälpens värld, PL 168, 00141 Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus ”Ristikko 4/2022”. Vastanneiden joukosta arvotaan kaksi voittajaa, jotka saavat palkinnoksi Punaisen Ristin tuotteita. Ristikon 2/2022 voittajiksi arvottiin Eero Valento Tampereelta ja Karl-Erik Nyman Kaarinasta. Onnittelut voittajille! NIMI: OSOITE: PUHELINNUMERO: RISTIKON 2/2022 OIKEA RATKAISU. Ristikko 4/2022 RISTIKKO HANNU NIITTYMÄKI (Numeroa käytetään vain arvonnan voittajien tavoittamiseen.) Tuotteiden hinnat sisältävät % tai 24 % alv:n. Hintoihin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Priserna på varorna innehåller % eller 24 % moms. Leveranskostnader tillkommer priset. Begränsat antal produkter. Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 Joululahjaideat kaikenikäisille Julklappstips för alla åldrar Lämmin uutuus! Merinovilla-asusteiden tuotesarja Lämpö koskettaa kuin ystävän halaus. Sarjaan kuuluu 4 tuotetta: Pipo, panta, tuubihuivi ja ranteenlämmittimet. 5 kaunista meleerattua sävyä: vaalea ja tumma harmaa, beige, farkunsininen ja viininpunainen. Mulesing-vapaa merinovilla. Tuotteet valmistettu Suomessa. Pipo 19,90 € Panta 19,90 € Tuubihuivi 19,90 € Ranteenlämmittimet, 2kpl 19,90 € Varm nyhet! Produktserie med accessoarer i merinoull: Värme är som en vänskaplig kram. Kollektionen består av 4 produkter: Mössa, pannband, tubhalsduk och pulsvärmare. 5 vackra melerade färger: ljus och mörk grå, beige och vinröd. Mulesingfri merinoull. Produkterna är tillverkade i Finland. Tuplakukkaro Punainen puuvillakankaasta käsityönä Suomessa valmistettu 2-osainen kukkaro, jossa saa kortit ja kolikot kätevästi omiin osioihin. Tuotenumero T200830 Dubbelbörs Tvådelad börs i rött bomullstyg, där mynt och kort behändigt kan förvaras i olika delar. Tillverkad som handarbete i Finland. Termospullo SPR Ruostumattomasta teräksestä valmistettu kaksiseinäisen tyhjiörakenteen omaava termospullo pitää sisällön kuumana 12 h. Punaisen Ristin tuotetunnus kaiverrettu pullon alaosaan tyylikkäästi laserilla. Vetoisuus 650 ml. Tuotenumero T200675 Termosflaska FRK Termosflaskan av rostfritt stål med dubbelväggig vakuumstruktur håller innehållet varmt i 12 timmar. Röda Korsets emblem är lasergraverat i flaskans nedre del. Volym 650 ml. Kotimaiset joulukynttilät, itselle tai lahjaksi Inhemska julljus, till dig själv eller som gåva Kynttiläkimppu Ilo Tuotenumero T200834 Ljusbukett Ilo Pöytäkynttilä Toivo Tuotenumero T200835 Bordsljus Toivo Muumi-takkatikut puisessa rasiassa, Nuotiolla Tuotenumero T200837 Mumin-braständstickor i träask, Vid lägerelden 19,90 € 25 € 19,90 € 7,90 € 12,90 € 9,90 € AVM422_OMAILMO_4s.indd 30 AVM422_OMAILMO_4s.indd 30 8.11.2022 9.45 8.11.2022 9.45 AVM4_2022_loppuosa.indd 31 AVM4_2022_loppuosa.indd 31 8.11.2022 15.55 8.11.2022 15.55
Korsord 4/2022 Lösningarna på korsordet bör sändas inom december under adress Hjälpens värld, redaktionen, PB 168, 00141 Helsingfors. Märk kuvertet ”Korsord 4/2022” . Bland insändarna på korsordet 2/2022 utlottades två FRK-produkter. Lotten föll denna gång på Eero Valento från Tammerfors och Karl-Erik Nyman från S:t Karins. Gratulerar! NAMN: ADRESS: TELEFONNUMMER: DEN RÄTTA LÖSNINGEN PÅ KORSORDET 2/2022. S P S K Ö R D E N O R Ö R D G O D A B A N K L Ä M K R E V Y R T O R K A P I N A R I G T I A R O R N A R K A O K T O B E R O S A G D R A T O I D E N L C I S T E R N N A B O R L Y S T E A G A S Ö B O K R R A N E D A T L E O N A R D O G E L E I N F A M A R O L L R E S S E O M T A L A H A T E R R A K A S S A R KORSORD SOLVEIG SJÖSTEDT ÄR AVTAL GER MAT KAN RK GE SÄNKA PRIS YTORNA VAJA GER KUNSKAP FINA HÄSTEN TI VÅGEN ÄR DEL LYCKAS MED SLITA ONT HANDLAR SJÖNG GRANADA RISK MOT NADIR STAD OK SKÖN ATT SITTA I GER SMISK KALS MÖ VILL BARN SKÄRA ITU RESOR HOFFMAN FRODE HAR VI VÄN FÄSTA EDGAR ALLAN KEL FISK FÖRE DATOR YTTRIUM BRUTAL SLÄPAT SEGRARE LÖSS FISK HA FÖRBUND ÅBOÅ KROSSA HÖJD ROAR? IVER RIKTNING VÄGBOKSTAV SJUKA MITT I TROLL KORSORD RK MAN 1 VISAR KÄR? SPEL SMUTSIG FIN GAS RK GÖL RK 32 (Numret används bara till att nå vinnarna i dragningen.) AVM4_2022_loppuosa.indd 32 AVM4_2022_loppuosa.indd 32 8.11.2022 15.55 8.11.2022 15.55
33 Kors & tvärs 36 Jul i Sinnet hjälper barnfamiljer 38 En livräddande gåva från en okänd 44 Resumé U K R A IN A N P U N A IN E N R IS T I Ukraina förbereder sig för vintern Finlands Röda Kors ger 10 miljoner för att hjälpa dem som är mest utsatta. XXXXXxxxxxxx – Mottagarna av bidragen har valts ut enligt utsatthet och därför att det inte finns tillräckligt med annan hjälp för dem. När konflikten drar ut på tiden har de familjer som inkvarterar flyktingar blivit tvungna att tänja på sina resurser till det yttersta. Svårt skadade soldater har i sin tur ett väldigt litet socialskydd som det är väldigt svårt att klara sig på, säger Finlands Röda Kors chef för internationellt katastrofbistånd Marko Korhonen . Internationella Röda Korset genomför biståndsprogrammet i samarbete med Ukrainska Röda Korset och myndigheterna i landet. Genom programmet får drygt 600 000 människor bidrag i fyra månaders tid. Att hem och energiinfrastruktur har skadats i ryska anfall ökar behovet av hjälp när vintern närmar sig. Levnadskostnaderna har också stigit kraftigt i Ukraina. Det stöd på 10 FINLANDS RÖDA KORS bistånd till offren för krisen i Ukraina fortsätter. I slutet av oktober beslutade Röda Korset att anvisa 10 miljoner euro ur katastroffonden till internationella Röda Korsets kontantbidragsprogram som stöder dem som är mest utsatta på olika håll i Ukraina. Röda Korsets kontantbidrag delas ut till personer som utan att ta betalt inkvarterar interna flyktingar i Ukraina samt till tidigare soldater som fått men och vars pension inte räcker till att täcka vardagens behov. miljoner euro till kontantbidragsprogrammet som har beviljats är ett av de största enskilda bidragen i Finlands Röda Kors historia. Tidigare i oktober beviljade Finlands Röda Kors finansiering ur katastroffonden för att utrusta tio hälsovårdskliniker. De ambulerande klinikerna erbjuder primärvård till interna flyktingar i västra Ukraina, där den offentliga vården är svårt överbelastad. Finlands Röda Kors har redan tidigare levererat bland annat en hälsovårdsstation, biståndsmaterial och mediciner till Ukraina och också finansierat kontantbidrag. Till Ukraina och dess grannländer har Finlands Röda Kors skickat över 50 biståndsarbetare, bland annat inom logistik, hälsovård och psykosocialt stöd. Dessutom erbjuder Finlands Röda Kors inkvartering och stöd för ukrainska flyktingar i Finland. KIMMO HOLOPAINEN Du kan hjälpa Ukraina via katastroffonden till exempel genom att skicka textmeddelandet SPR15 till numret 16499 (15 €) eller genom att ge ett bidrag direkt till konto OP FI52 5000 0120 4156 73 med referensen 6020. AVM4_2022_loppuosa.indd 33 AVM4_2022_loppuosa.indd 33 8.11.2022 15.55 8.11.2022 15.55
34 Kors & tvärs Hjälpens värld 1/2023 utkommer den 8 februari. JO O N A S B R A N D T T IM O S A V E L A HUNGERDAGENS INSAMLING med insamlingsbössor 22–24.9 inbringade den här gången cirka 800 000 euro. Hungerdagens helhetsresultat i år blir uppskattningsvis 2,2 miljoner euro. Insamlingsperioden avslutades i slutet av oktober, men det exakta resultatet klarnar först senare när alla inbetalningar har bokförts. Under Hungerdagen samlar vi in obundna medel till Finlands Röda Kors katastroffond. Beredskap inför olika slags katastrofer och undantagstillstånd är en viktig del av Röda Korsets arbete och tack vare medlen i katastroffonden kan Röda Korset hjälpa snabbt där hjälp behövs allra mest. Ute i världen är behovet av hjälp speciellt stort i Ukraina, i Östafrika där man lider av livsmedelsbrist och i Pakistan som har drabbats av exceptionella översvämningar. Här hemma används pengar ur katastroffonden till att upprätthålla beredskapen och hjälpa människor som drabbats av plötsliga olyckor och störningar. – Varje bidrag till katastroffonden är viktigt och gör det möjligt att snabbt ge hjälp till någon som behöver det. I år uttryckte både insamlare och givare en speciell glädje när det igen var möjligt att mötas ansikte mot ansikte. Ett varmt tack till alla som deltog i Hungerdagen, såväl frivilliga som givare, hälsar Röda Korsets medelsanskaffningschef Anna Laurinsilta . KIMMO HOLOPAINEN Glada möten efter coronan Intäkterna från Röda Korsets Hungerdagsinsamling stiger till drygt två miljoner euro. Kedjereaktionen inbringade 75 000 euro Röda Korsets cykelkampanj Kedjereaktionen inbringade i år mer än 75 000 euro för att hjälpa dem som drabbas av följderna av klimatförändringar. Den exakta summan klarnar senare, när alla lag och arbetsgivare som har deltagit i kampanjen har gjort sina donationer. Den här gången var det laget från AFRY, alltså tidigare Pöyrys lag, som trampade sig till seger med sammanlagt 91 833 kilometer. AFRY-cyklisternas kilometrar omvandlades till ett bidrag på hela 3 673 euro. Sammanlagt deltog 169 lag i Kedjereaktionen i år. Bemärkelsedag som gör gott Röda Korset har under det gångna året redan fått över 40 000 euro i bemärkelsedags-donationer. Summan är rekordstor, men även behovet av hjälp är exceptionellt. Det mest populära biståndsmålet i samband med bemärkelsedagar har varit Ukraina. Röda Korset bemärkelsedagsdonation är en webbinsamling som jubilaren eller festarrangören styr till önskat bidragsmål. Som mål för en bemärkelsedagsinsamling kan man välja antingen Röda Korsets katastroffond eller verksamheten i hemlandet. Om insamlingens resultat kan man om man vill också beställa ett intyg. RÖDA KORSETS ordförande Elli Aaltonen deltog i Hungerdagens bössinsamling i ett soligt Borgå. Samarbetet mellan Mestis och Blodtjänst fortsätter Mestis och Blodjtänsts samarbete Livräddarligan har redan hjälp över tiotusen människor och uppmuntrat Mestis-gemenskapen till cirka 6 400 blodgivningsbesök. Nu har Blodtjänst och Mestis, alltså FM-serien i ishockey, slutit ett nytt treårigt samarbetsavtal. I Livräddarligan donerar ishockeyfans blod och samlar samtidigt poäng för sitt lag. Vem som helst kan delta i Livräddarligan genom att ange det FM-serielag hen hejar på i samband med en blodgivning. När säsongen avslutas belönas den klubb som har samlat mest poäng i Livräddarligan ett diplom. Läs mer: hengenpelastajaliiga.fi BLODTJÄNST och FM-ligan fortsätter samarbeta. AVM4_2022_loppuosa.indd 34 AVM4_2022_loppuosa.indd 34 8.11.2022 15.55 8.11.2022 15.55
35 35 35 N IN A S U S I/P U N A IN E N R IS T I 35 JA R I H Ä R K Ö N E N Stöd till cellterapiforskning CELLTERAPIER SAMT forskning i blodceller och stamcellstransplantation fick finansiering då Finlands Röda Kors Blodtjänst delade ut sina forskningsstipendier för år 2022 till tio forskningsprojekt. Sammanlagt delade man ut 500 000 euro. Av de nu beviljade stipendierna har sex att göra med forskning och utveckling av cellterapier. Inom projekten utvecklas bland annat vårdformer som bygger på CARoch NK-celler i cancervård. Genom CAR-teknologin lägger man till något i cellerna i kroppens immunförsvar som gör att de kan identifiera cancerceller och förstöra dem. Blodets NK-celler, försvarets naturliga mördarceller, känner igen celler i kroppen som är skadliga eller innehåller virus och dödar dem. Stipendierna stöder också forskning i blodceller och i synnerhet i vesikler utanför cellen som blodceller producerar samt stamcellstransplantationsforskning. – Det är nu andra gången som stipendier beviljades ur Blodtjänsts forskningsfond. Det är glädjande att se att antalet ansökningar var större än förra året och att nivån var hög. Genom stipendierna vill vi stöda forskningen inom de här viktiga områdena även utanför Blodtjänst, säger Blodtjänsts forskningsdirektör Jukka Partanen . TUULI VUORI Blodtjänsts forskningsfond har delat ut stipendier till tio olika projekt. SMÅ OMTÄNKSAMMA GÄRNINGAR Röda Korset deltar även i år i #GivingTuesday, som firas 29.11. #GivingTuesday (eller #TekojenTiistai på finska) är en internationell kampanj. Den vill uppmuntra folk att göra gott och ägna ens en dag till att ge och dela med sig. Vem som helst är välkommen att delta i #GivingTuesday och det kräver inte några stora gärningar. En rödakorsinspirerad liten gärning kan till exempel vara ett tack till frivilliga och bidragsgivare som man delar på sociala medier. I Finland drivs #GivingTuesday-kampanjen av Ansvarsfullt donerande, Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry. BLODTJÄNSTS forskningsfond delar årligen ut stipendier för forskning vid universitet och sjukhus. Minns du Julsamtalet? Två år i rad har Röda Korset utmanat finländarna att göra varandra glada med telefonsamtal till jul. Kampanjen har fått mycket beröm och därför fortsätter den i år. Genom utmaningen #julsamtal uppmuntras folk att ringa bekanta, släktingar eller vem som helst som kan tänkas bli glad åt ett samtal och sprida utmaningen vidare i via sociala medier med hashtaggarna #Julsamtal och #Joulupuhelu. Att bli ihågkommen kan ge mycket glädje i en ensam dag och samtidigt också få en själv på gott humör. ETT SAMTAL ger ensamma glädje till jul. Vilken kulturbransch ger mest blod? Blodtjänsts och kulturfolkets samarbetskampanj KulttuuriÖverit utm a n a r a k t ö r e r i n o m k u l t u rbranschen att ge blod. Kampanjen pågår till årets slut och låter aktörer inom olika kulturbranscher tävla om vilken bransch som ger mest blod. – Kampanjen vill uppmuntra så många som möjligt att prova på att ge blod, säger Blodtjänsts kundchef Liisa Romo. I den kulturpositiva blodgivningsutmaningen kan man delta genom att ge blod och utmana andra att delta. När du ger blod ska du säga att du deltar i utmaningen och vilken konstbransch du ger för. Kampanjens beskyddare är vetenskapsoch kulturminister Petri Honkonen. Du kan följa med kampanjen på Facebook i gruppen KulttuuriÖverit och på Instagram @kulttuurioverit eller med taggen #kulttuuriöverit. 7 033 FRIVILLIGA verkade i Finlands Röda Kors vänverksamhet i Finland förra året. Vänverksamheten gav stöd till 12 622 personer. KÄLLA: FRK:S VERKSAMHETSSTATISTIK 2021 AVM4_2022_loppuosa.indd 35 AVM4_2022_loppuosa.indd 35 8.11.2022 15.55 8.11.2022 15.55
36 Hungerdagen 23–25.9 Jul i Sinnet IDA PAARNIO fick ensam ta ansvar för sitt yngsta barn. Trots att åren som ensamförsörjare med låga inkomster har varit tuffa ångrar Paarnio inte sina val. En ny början Efter sin skilsmässa blev Ida Paarnio överskuldsatt och förra året undrade hon hur i all världen hon skulle fixa julen för barnen. Familjens räddning blev ett presentkort från Jul i sinnet. TEXT KIMMO HOLOPAINEN FOTO LEENA KOSKELA I år har livsmedelspriserna satt nya rekord. De stigande levnadskostnaderna slår hårdast till mot dem som redan har det svårt. Statistik visar att 30 000 fler barn nu lever i mindre bemedlade barnfamiljer jämfört med i våras. – Allting har blivit dyrare. Matkassen är dyrare och elräkningen har fördubblats. När de oundvikliga kostnaderna har stigit måste man avstå från något annat. Som låginkomsttagare har man inget annat alternativ, säger Ida Paarnio från Vanda. – Stöden har inte stigit alls i samma grad som utgifterna. Tills vidare klarar vi oss, men livet är ännu svårare än förr. Paarnio är hemmamamma och har tre biologiska barn, men i hennes ombildade familj finns det fem barn. Hon har talat offentligt om att hon är överskuldsatt och om sin vardag som ensamförsörjare i en mindre bemedlad barnfamilj. På finska är Paarnio också känd för sin blogg Elämänmakuinen matka (ung. En resa i livet). – Jag började skriva bloggen för ett par år sedan, när jag blev ensam och väntade mitt tredje barn. Pappan ville inte ha barn, utan krävde att jag skulle göra abort. När jag inte ? AVM4_2022_loppuosa.indd 36 AVM4_2022_loppuosa.indd 36 8.11.2022 15.55 8.11.2022 15.55
37 37 gick med på det tog relationen slut direkt. Att blogga blev för mig en terapiform, ett sätt att få utlopp för hur dåligt jag mådde, säger Paarnio. Skilsmässa raserade ekonomin Paarnios ekonomiska problem började år 2015, när hon skilde sig från sina två äldsta barns far. Paarnio, som jobbade som barnskötare på ett daghem, blev ensam med huvudansvaret för två små barn. Bostaden som hon hade köpt tillsammans med mannen såldes och hon fick börja om med allt. – Före skilsmässan hade vi en aktielägenhet, bil och kreditkort. Efter skilsmässan var mina resurser ändå så nedkörda att jag inte gjorde som en vettig vuxen borde ha gjort. Jag försökte in i det sista klara av samma utgifter som i ett hushåll med två föräldrar, säger Paarnio. Efterhand ökade skuldbördan. Posten kom med det första utmätningsbrevet, sedan ett till. Till slut hade Paarnio en femsiffrig summa i utmätning. – Det var en alldeles förfärlig situation. Tills dess hade jag tänkt att betalningsanmärkningar bara gäller andra, att de som hamnar i den situationen på något sätt är andra klassens medborgare. Och plötsligt var jag i den situationen själv. Jag hade enorma skamkänslor. År 2017 slog Paarnio i väggen. Hon blev tvungen att erkänna för sig själv att hon inte hade en chans att klara av sina skulder. Hon tog kontakt med skuldrådgivningen och ansökte om skuldsanering för privatpersoner. Det var en tung process. Med ansökan lämnade Paarnio in alla papper som gällde hennes ekonomi från tre års tid. Skuldrådgivningen gick igenom Paarnios ekonomiska historia under hela hennes vuxna liv, redde ut hur utsökningsskulderna hade uppkommit, följde med inkomster och utgifter, bedömde betalningsförmågan och gjorde upp en plan för att få stopp på skuldsättningen. Det slutliga beslutet om skuldsanering fattas av tingsrätten och förra året godkände den Paarnios ansökan. Betalningsprogrammet trädde i kraft i början av det här året. – I skuldsaneringen har den summa man betalar gjorts rimlig i förhållande till ens nuvarande inkomstnivå. Betalningsprogrammet är tvingande, men genom att följa det är utmätningsskulden ur världen på tre år. Utan skuldsanering skulle jag säkert ha varit skuldsatt i resten av mitt liv. Förra året kom ytterligare en bottenkänning för Paarnio. Att klara av ekonomin med en liten bebis och två skolbarn var så betungande för Paarnio att hon inte orkade vara den mamma till sina barn som hon ville. Utmattad skrek hon åt barnen och gick sedan och grät i badrummet. – Till slut gjorde jag själv en barnskyddsanmälan om läget. Det blev räddningen för vår familj, säger Paarnio. Via socialen fick Paarnio en familjearbetare som stöd, medan hemtjänsten för barnfamiljer hjälpte med hemarbetet. – Familjearbetaren hälsar fortfarande på oss en gång i veckan. Hon är vår familjs egen ”supernanny”. Framförhållning är nyckeln Just nu går det bättre för Ida Paarnio än det har gjort på flera år. Det är fortfarande knappt om pengar, men ekonomin är i balans. Med och delar bördan är också en ny karl som har två barn på fem respektive åtta år från ett tidigare förhållande. Paarnios egen minsting är nu ett och ett halvt och hennes äldre barn är nio och elva år gamla. – Jag får fortfarande hemvårdsstöd och på det kommer barnbidragen och underhållsbidraget och min sambo jobbar deltid. Inte lever sju personer brett på det, fast vi nu är två vuxna, ler Paarnio. – Det är ändå underbart att ha en annan människa med samma inställning som delar min vardag. Det gör det mycket lättare att vi som ensamförsörjare har kämpat med samma saker. Framförhållning är nyckeln till att klara sig med begränsade resurser, anser Paarnio. – Nuförtiden gör jag upp en budgettabell för varje månad. I den för jag in alla utgifter. Efter boende, obligatoriska utgifter och betalningsprogrammet för skulderna ser jag hur mycket jag har kvar för annat. Matbudgeten delar jag upp i veckor och till och med dagar. – Vi har hela tiden mat i skåpet för en överraskningsräkning och det finns en liten ekonomisk buffert för plötsliga utgifter. I matbutiken sparar Paarnio genom att följa med erbjudanden och genom att shoppa mer åt gången. Shoppingen planeras också på förhand. Det mesta av maten lagar familjen från grunden, men samtidigt unnar man ibland barnen att få äta ute. Julens räddning Var och en sin egen lyckas smed, heter det. Ida Paarnio har också via sin blogg fått kritik för sina ekonomiska problem och de val hon har gjort. Det tycker hon närmast är sorligt. Även om alla är lika värda så har människor väldigt olika förutsättningar. Av hälsoskäl kan till exempel nästan vem som helst få ekonomiska problem. Paarnio upplever inte att hennes barn skulle ha blivit utan något därför att hon har valt att vara hemmamamma, trots den ekonomiska biten. – De har ändå en mamma hemma, mat på bordet och sådana kläder som de vill ha. Vi gör sådant som är roligt tillsammans, fast det kräver lite mer planering. I stället för att ge efter för skamkänslor uppmuntrar Paarnio andra att modigt söka hjälp när de egna krafterna hotar att tryta. Just nu förbereder sig Paarnios sjupersonersfamilj inför julen, årets viktigaste fest. I år har familjen också börjat spara ihop en julpeng i god tid. Förra året var situationen en annan. Då låg Paarnio vaken om nätterna och försökte komma på hur hon skulle kunna ordna en riktig jul för barnen. Räddningen kom i form av ett presentkort på 70 euro från insamlingen Jul i sinnet. Presentkortet fick hon via socialtjänsten inför jul. – För någon annan kan 70 euro vara en liten peng, för oss var det mycket. Det gav oss ett fantastiskt julbord, så de egna pengarna räckte till lite fler paket under granen för barnen. För många mindre bemedlade familjer räddar presentkortet julen, säger Paarnio. ? Julgåva till mindre bemedlade familjer R öda Korsets och Mannerheims Barnskyddsförbunds gemensamma insamling Jul i sinnet till förmån för mindre bemedlade barnfamiljer i hemlandet ordnas nu för 26 gången. Målet i år är att samla in 1,5 miljoner euro. Insamlingsmedlen används till att glädja 21 000 barnfamiljer med presentkort värda 70 euro inför jul. Insamlingspartners är Yle, K-butikerna, Lidl och S-gruppens matbutiker. Delta i insamlingen Jul i sinnet och ge mindre bemedlade barnfamiljer en julklapp: Via bankgiro: FI33 5780 4120 0801 60, referens 5429 Skicka SMS:et HJM till nummer 16499 (10 €/SMS). Genom att ringa: 0600 16555 (10,01 e + lna) MobilePay: girering till numret 66020 Läs mer: julisinnet.fi Insamlingstillstånd: RA/2020/1486/23.11.2020 (MBF), RA/2020/1407/9.11.2020 (FRK) och ÅLR 2021/8473/12.10.2021 (FRK) "För någon annan kan det vara en liten peng, för oss var det mycket." ? AVM4_2022_loppuosa.indd 37 AVM4_2022_loppuosa.indd 37 8.11.2022 15.55 8.11.2022 15.55
38 Flickan som räddades Helmi Gök överlevde sin leukemi tack vare en stamcellstransplantation från en främmande människa. TEXT NINA PINJOLA/MEDIAFOCUS BILDER JUUSO NORONKOSKI HELMI GÖK har upplevt stort lidande, men hon har blivit en konstnärlig och omtänksam tonåring. AVM4_2022_loppuosa.indd 38 AVM4_2022_loppuosa.indd 38 8.11.2022 15.55 8.11.2022 15.55
39 A kta er för Helmi, hon har cancer! Så ropade skolkamrater ibland på rasterna i lågstadiets första klasser. De pekade på en liten flicka som var mindre än de flesta. – Kanske jag hade sagt något om min sjukdom åt någon kompis och så spred det sig. Det kändes som om jag var stämplad för evigt: du har cancer och den stämpeln går aldrig ur, ens om sjukdomen har behandlats. I lågstadiet var jag blyg och blev mobbad från ettan till fyran, säger Helmi Gök och ser på sin mamma Hanna , som genast förstår vad dottern menar: – Om folk bara visste! Vad kan ett barn åt det om hon inte växer lika snabbt som andra? Många mobbare vet inte något av det ett cancerbarn har varit tvungen gå igenom i sitt liv, säger Hanna. Nu, i början av oktober 2022, är Helmi några dagar från sin 15-årsdag och en livlig och konstnärlig ung människa. Hon lämnar rummet för en stund, men återvänder strax med en lurvig, brunspräcklig katt. Maine coon-katten Anna ser ut som ett lodjur, men ligger en stund i Helmis famn. Sen ger den redaktören en arrogant blick, sträcker på sina sju kilo och skuttar sin väg. Flickan på bilden är i livsfara Det var en lördag i maj år 2008 och Hanna var orolig. Underliga blodsutgjutelser syntes på huden på lilla Helmi, som då var en baby på sju månader. Föräldrarna hade fört dottern till läkare och rådgivning flera gånger tidigare. Utan resultat. Ingen hittade något fel. – Vi var unga föräldrar och de trodde vi var överbeskyddande. Men när Helmi började mista medvetandet i matstolen, då blev jag verkligt orolig. En läkare på en privat hälsostation skickade familjen direkt till sjukhus. Från Södra Karelens centralsjukhus fick Helmi åka vidare med ambulans till intensivavdelningen på Barnkliniken i Mejlans i Helsingfors. En läkare och sjukskötare åkte med henne. Föräldrarna och mormor med man följde efter i bil. Helmi hade infant leukemi och situationen var redan kritisk. – Vi fick inte genast plats på intensiven, utan vi inkvarterades i Ronald McDonald Barnfonds lokaliteter. Följande dag flyttades Helmi till avdelning K10 på Mejlans sjukhus och vi anvisades en lägenhet för cancerbarns föräldrar, minns Hanna. I en månads tid anlände föräldrarna varje dag för att hälsa på Helmi med samma dörröppning som morgonskötarna kom på jobb till Barnkliniken. – På kvällen gick vi därifrån först sent, säger Hanna och berättar att hon minns ett fotografi där Helmi är täckt av diverse sladdar och ledningar. – Varför har du aldrig visat mig de bilderna? frågar Helmi när hon hör mamman berätta om den tiden. – Visst har vi tittat på de bilderna, fast du kanske inte minns det. De är tunga att titta på, för de väcker så mycket känslor. Vi föräldrar var i chock, svarar Hanna och lägger armen om Helmi som sitter bredvid henne. Hjälp av en okänd givare Sjukhusvården gjorde gott och lilla Helmi fick återvända hem. Det kom en period då det gällde att noga följa med hon mådde. Flera gånger i veckan tog familjen en taxi till Helsingfors och sjukhuset där. Kollektivtrafik fick man inte åka, då var risken för infektioner för hög. – När Helmi mådde bättre började hemsjukvården komma till oss. Vårdarna blev som familjemedlemmar. Jag dukade alltid åt dem också vid kvällsteet, berättar Hanna. Vården hade inte avslutats när Helmi fick återfall. Då var hon 3 år gammal. – Vi hade precis köpt hus och så fick vi fara till Helsingfors på behandling. Allt blev på hälft. Faroch morföräldrarna fick hänga upp gardiner i fönstren, berättar Hanna. Till slut konstaterade läkarna att Helmis enda hopp var en stamcellstransplantation. Det var inte lätt att hitta en lämplig donator, eftersom det visade sig att Helmi – I FINLAND kan man lita på att blodprodukter är rena, säger Helmis mamma Hanna Gök. Hon önskar att fler människor skulle förstå hur viktigt det är med varje blodgivare och varje person som går med i Stamcellsregistret, och det inte bara för att rädda cancerbarn. "Vårdarna blev som familjemedlemmar." VÄND ? AVM4_2022_loppuosa.indd 39 AVM4_2022_loppuosa.indd 39 8.11.2022 15.55 8.11.2022 15.55
40 40 och hennes pappa har en sällsynt vävnadstyp. Till slut fick man placentablod från Tyskland som passade Helmi. Hanna donerade också av sina celler. Helmis lilla kropp utsattes sedan för kraftig strålbehandling och cytostatika för att förbereda henne för stamcellstransplantationen. Tillfälligt miste flickan till och med förmågan att gå. Även efter stamcellstransplantationen var Helmi bara skinn och ben en tid. – Jag var desperat och undrade om det någonsin blir något av det hela, när ungen varken äter eller dricker och ingenting hålls i henne ens med näringsslang, suckar Hanna. Barnet som blev räddat! Efterhand fick familjen ändå goda nyheter. Vårdpersonalen berättade att de transplanterade cellerna hade börjat växa i Helmi. Flickan började äntligen piggna till och fick återvända hem som konvalescent. – Till jul föreslog hemsjukvården att de skulle kunna komma till mormor och morfar och ge Helmis medicinering via hennes centrala venkateter, där så att vi skulle kunna fira julen tillsammans. – Det minns jag, ler Helmi. När hon var fyra år gammal fick hon tillstånd att gå i familjedagvård och Hanna kunde återvända till sitt jobb inom äldrevården. Helmis pappa jobbade dagtid och hade ansvar för vardagsrytmen. – Till slut fick vi till och med delta i ett stort bröllop. Jag minns evigt den känslan när vi steg in i kyrkan och gick där i gången. Alla bekanta hade levt med oss i vår situation och en del av dem vände sig om i bänken för att se: där är den där Helmi nu, barnet som blev räddat! – Själv fattade jag inte då vidden av det hela, för vi hade levt med rädslan i flera år. Helmi hade hela tiden fått höra ”rör inte det” och ”stoppa inte fingrarna i munnen”. Vi hade fäst så mycket uppmärksamhet vid hygien. – Så är det fortfarande! säger Helmi och skrattar. Pärlor för en pärla Åratal av sjukhusbesök och operationer har varit utmattande för hela familjen. – Jag har blivit nedsövd alldeles för många gånger, suckar Helmi och berättar att hon som barn alltid fick en pärla i en viss färg för ett visst ingrepp på sjukhuset. Helmi fick många pärlor – i många olika färger. – Om man räknar ihop alla sjukhusperioder har vi säkert bott ett halvår i Helsingfors, konstaterar Hanna. Helmi reser fortfarande regelbundet till Helsingfors för undersökningar. De kraftiga behandlingarna har också satt sina spår. Helmi slutade bli längre och i några år fick hon tillväxthormon så att hon skulle bli så lång som hon är nu, strax under 150 centimeter. Dessutom har hon haft problem med tänderna och ögonen har starropererats. Astmamedicin behöver Helmi fortfarande och hon vaknar om nätterna av växtvärk i benen. Att ha ont gör henne trött. Samtidigt har hon vuxit på andra sätt och blivit en känslig, empatisk och omtänksam person. Helmi är intresserad av drömmar, färger och det andliga livet. – Nuförtiden börjar jag alltid gråta om slutet i något program är för lyckligt, erkänner Helmi. Känner hon någonsin att orken är slut? – Jo. Ofta, svarar hon stillsamt. – Men hemma pratar vi mycket om saker och ting och det har gjort Helmi gott att ha katt. Vi skaffade Anna för sex år sedan, när Helmi var 9 år, berättar Hanna. En annan blick När Helmi var liten hade hon alltid den rosa mjukiskatten Massinen med sig. Nu väntar en livslevande katt hemma när Helmi kommer från skolan. Anna kommer och lägger sig intill Helmi när hon ligger och vilar på sängen. Mor och dotter är båda kattvänner. De har planer på att bli volontärer inom djurskyddet. – När jag en dag har mitt eget hem ska jag ha minst tre katter, säger Helmi bestämt. Katter och andra djur har en framträdande roll i Helmis teckningar. Men hon tecknar annat också. Helmi visar ett block med sina senaste skapelser. Stilen kunde fungera som tatueringar. Hon tycker att det kunde vara en bra idé att grunda en tatueringsstudio. Helmi har också planer på att testa på latindans. Showdans har hört till hennes hobbyer i åtta års tid. – I gänget är jag ofta den enda flickan. Mina bästa kompisar är pojkar, men visst har jag flickor också som vänner. Men killarna har bättre humor, säger Helmi. När intervjun görs går Helmi i åttonde klass och sällskapar med en pojke hon blev bekant med i skriftskolan. Hon bollar redan med flera karriäralternativ: hon kan tänka sig jobba inom akutvården eller med sjuktransporter, som barnvårdare eller inom bilbranschen. Mor och dotter lever ändå fortfarande en dag i sänder. Hanna säger att hon i dag ser saker och ting ur ett nytt perspektiv. Till exempel när hon tittar på Blodtjänsts webbplats för att se vilken blodgrupps blod som det just nu råder brist på så är siffrorna aldrig bara siffror för henne: – Många gånger tänker jag att det är just den typ av blod som Helmi då behövde. Att själv ge blod – eller gå med i Stamcellsregistret – kan vara den viktiga handling som gör att en cancerpatient får hjälp. Många inser inte att man själv kan vara den enda som kan rädda någon annans liv. – Precis så! bekräftar Helmi med tindrande ögon. ? MEDAN HELMIS cancerbehandling pågick hälsade föräldrarna på henne varje morgon samma tid som sjukhusets morgonskift kom på jobb. HELMI ÄR intresserad av drömmar och färger och har en dragning till det andliga. "Jag börjar alltid gråta om slutet i något program är för lyckligt." AVM4_2022_loppuosa.indd 40 AVM4_2022_loppuosa.indd 40 8.11.2022 15.55 8.11.2022 15.55
41 41 Det är viktigt att vara lokal Coronapandemin och krisen i Ukraina har tvingat oss att förnya vårt sätt att arbeta. Anpassningsförmåga krävs även i framtiden, när miljön bjuder på behov och utmaningar som påverkar Röda Korsets arbetsfält. RÖDA KORSET är en global rörelse. Det är också en riksomfattande och regional rörelse. Men framför allt är Röda Korset ändå en lokal rörelse, och ”lokal” har vi har sett som ett honnörsord i vårt arbete. Att vi är lokala kommer också att synas i den verksamhetsrapport över de senaste tre åren som läggs fram i Joensuu i samband med ordinarie stämman i sommar, liksom också i den strategi som stakar ut vart vi är på väg. Inom styrelsen har vi uppdaterat riktlinjerna för frivilligverksamheten inom Röda Korset och jag hoppas att så många som möjligt av er hade möjlighet att delta i det beredningsarbetet. De viktigaste förnyelserna i riktlinjerna har att göra med den ökade mångfalden inom frivilligverksamheten. Vi har inom Röda Korset en gemensam syn på att vårt sätt att verka måste förnyas. Det betyder inte bara att våra hjälpinsatser också ska finnas online eller att vårt frivilligfält breddas och blir yngre. De är visserligen absolut önskvärda utvecklingsriktningar, men de räcker inte i sig. Vi måste också klara av att kombinera kortvarigt och enkelt med hållbart och stabilt inom frivilligverksamheten. Och det är minsann ingen enkel uppgift. VI ÄR inte i början på den förnyelsevägen. Följderna av pandemin och krisen i Ukraina har redan påverkat innehållet i vår verksamhet. Vi har levererat hjälp, än i form av livsmedel, än i form av mediciner, och vi har ställt upp som hjälp i samband med coronavaccineringarna, till exempel. Hjälpen till ukrainare har varit enorm – genom mottagning av flyktingar och med integrationsoch anpassningsarbete. I Finland har vi också mött de första följderna av klimatkrisen och reagerat på dem. I Röda Korsets hjälparbete inom landet har vi lyft upp utdragna perioder av högsommarvärme och de följder de har på folks hälsa samt följderna av skogsbränder, översvämningar och stormar på bland annat rörlighet och eltillförsel. Nyligen drog Röda Korset i gång sortering av matsvinnsmat i butiker, så att mer användbar mat ska kunna användas till livsmedelsbistånd. Under den kommande vintern står vi inför en energikris som också kräver att frivilligorganisationer ställer upp med både materiellt och psykiskt stöd. Kriserna har tvingat oss att förnya våra arbetssätt. Det ger tilltro till vår förmåga att anpassa oss. Vi formar vårt arbetsfält i enlighet med de behov och utmaningar som omgivningen omkring oss för med sig. Det är ett viktigt rättesnöre för vår verksamhet även framöver. ATT FÖRUTSPÅ framtiden är alltid riskabelt. Jag väljer ändå att göra ett försök till. När jag ser på statistik och prognoser över hur otrygga och ensamma ensamboende äldre personer känner sig drar jag slutsatsen att folks behov av socialt stöd bara kommer att öka. Det brister ofta i det psykiska och sociala stödet, det är för litet eller det finns inte på plats i tid. Röda Korset måste också stärka sina insatser inom det sociala stödet och i det arbetet behöver vi hitta samarbetspartners i andra organisationer och i myndigheter. Nya arbetsformer kräver att volontärer och yrkesfolk får utbildning och ett nytt kunnande. Vi måste också se på hur väl våra nuvarande förvaltningsstrukturer främjar Röda Korsets grundläggande arbete. Nu när välfärdssamhällets stora aktörer är regionala är det viktigt att vi har en regional motsvarighet till dem. Men att förnya innehållet inom de nuvarande strukturerna är viktigare än att plocka bort en nivå av förtroendevalda. Även om vi vill centralisera förvaltningstjänster som personalbokförning, register, ekonomiska system samt informationsoch kommunikationsteknologi, så ska det inte betyda att vi också centraliserar beslutsfattande och verksamhet. Att vara lokal måste även i fortsättningen vara ett honnörsord för Röda Korset, medan vi ser oss om efter nya vindar i verksamhet och förvaltning. ? Kolumn Elli Aaltonen Skribenten är ordförande för Finlands Röda Kors, arbetslivsprofessor vid Tammerfors universitet och doktor i samhällsvetenskaper. AVM4_2022_loppuosa.indd 41 AVM4_2022_loppuosa.indd 41 8.11.2022 15.56 8.11.2022 15.56
42 V i börjar med att frågan om Ohtaansalmi. De flesta finländare har aldrig hört om Ohtaansalmi, men det smala sundet vid gränsen mellan Outokumpu och Tuusniemi är viktigare än det ser ut. Redan i freden i Tausina år 1595 slog man fast att det var där gränsen mellan Sverige och Ryssland gick. Där går en uråldrig stamgräns, gränsen mellan det savolaxiska och det karelska. För bara några decennier sedan gick där också en av de inre gränserna i Finlands Röda Kors, gränsen mellan Norra Savolax distrikt och Karelens distrikt. Under recessionsåren fick distrikten ändå ekonomiska problem och verksamheten var hotad. Tack vare finansiering från centralförvaltningen klarade man det värsta, men ett villkor för räddningspaketet var bitter att svälja: centralförvaltningen beslutade att distrikten skulle slås samman till en större enhet. Nya Savolax-Karelens distrikt inledde sin verksamhet i början av år 1997. Savolaxare och karelare jämförs ofta med varandra och det är inte utan att det kan förekomma konkurrens dem emellan, så det är bäst att ställa frågan direkt: Hur brett känns sundet Ohtaansalmi nu, 25 år senare? Savolax-Karelens ordförande Kari Sarkkinen och Finlands Röda Kors styrelsemedlem Outi Forsblom verkar roade av frågan. – Om vi säger som så att stammarna har hunnit vänja sig vid varandras upptåg när vi nu har jobbat ihop i ett kvartssekel, skrattar Sarkkinen. – Klart att det har krävt att man har lärt Nästa sommar är det Norra Karelens glada centralort Joensuu som står värd för Finlands Röda Kors ordinarie stämma. Det förenar krafterna i de två landskap som utgör Savolax-Karelens distrikt. TEXT KIMMO HOLOPAINEN BILDER HARRI MÄENPÄÄ sig nytt och anpassat sig, och det kan hända att det ibland förekom dragkamp om vilken plats som hör hit och vad som hör dit, men nuförtiden har vi i Savolax-Karelen bara ett gemensamt Röda Korset. Gemensamma utmaningar I och med att stiftet består av två starka landskap har Savolax-Karelen också inte bara ett landskapscentrum, utan två. Det större av dem är Kuopio med drygt 120 000 invånare. Med knappa 80 000 invånare är Joensuu värd för sommarens ordinarie stämma och där finns också Röda Korsets distriktsbyrå. Största delen av distriktets område består av mindre orter, vilket också syns i avdelningsstrukturen. Distriktet har hela 44 rödakorsavdelningar som engagerar ungefär Stämman i Joensuu 10–11.6.2023 Joensuu hälsar välkommen KARI SARKKINEN (t.v.), Sinituuli Dufva och Outi Forsblom besökte Carelia-salen som är huvudskådeplats för stämman. AVM4_2022_loppuosa.indd 42 AVM4_2022_loppuosa.indd 42 8.11.2022 15.56 8.11.2022 15.56
43 1 000 frivilliga. Röda Korsets övriga enheter i Savolax-Karelens distrikt är Blodtjänsts verksamhetsställe i Kuopio och Kontti-varuhusen i Kuopio och Joensuu. Enligt Kari Sarkkinen och Outi Forsblom är utmaningarna för frivilligverksamheten i Savolax-Karelen de samma som på andra håll i landet. Leden glesnar när folk blir äldre och det är svårt att hitta yngre förmågor som skulle ta över. Men Sarkkinen och Forsblom är inte direkt ivriga över tanken på att slå samman små avdelningar. – Det blir ofta illa på så sätt att om den egna avdelningen lägger ner så är det slut på verksamheten i byn på samma gång, säger Sarkkinen. Han tycker att en mer hållbar lösning är att lätta på avdelningsförvaltningen. Det kunde ske till exempel genom att man slår samman förtroendeuppgifter, antingen inom avdelningen eller genom samarbete mellan flera avdelningar. På längre sikt skulle den bästa lösningen vara att åtminstone de mest arbetsdryga administrativa uppgifterna, som ekonomiförvaltningen, skulle skötas professionellt. – Det är i vilket fall som helst frivilliga som är intresserade av förvaltning som vi har mest brist på, så vi borde fundera på hur vi skulle behöva färre av dem. I någon form lönar det sig ändå att bevara de nuvarande avdelningarna, även om det är som något slags verksamhetsgrupper. För motivationen är det viktigt att man får vara frivillig på den egna hemorten, tycker Sarkkinen. Forsblom påpekar att samarbete över avdelningsgränserna inte är något nytt i annan verksamhet heller. – Jag är själv med i första hjälpen-gruppen och gruppen för psykiskt stöd och båda är gemensamma för avdelningarna i Kitee, Tohmajärvi, Rääkkylä och Tikkala. Regionalt samarbete är en bra lösning när resurserna i avdelningen inte räcker till på egen hand, säger hon. Finland har kallats för föreningarnas förlovade land. Sarkkinen påminner om att de grundläggande principerna i vår existerande föreningslag är de samma som under 1950-talet, då man började bygga ut Röda Korsets landsomfattande nätverk av avdelningar. – Ibland undrar man om den nuvarande modellen alls passar för folk på 2000-talet? Det är den stora framtidsfrågan, funderar Sarkkinen. Behovet av hjälp ökar Att locka med yngre människor är inte en utmaning Röda Korset är ensam om. Unga fortsätter att flytta till större städer och i avfolkningsregioner påverkar det hela samhället. – På individnivå är det förstås bra att man ger sig ut i världen för att lära sig, men för små orter är det ett problem att så få återvänder efter studierna. Att det är knappt om en aktiv åldersgrupp märks i hela näringslivet, säger Kari Sarkkinen. Den utvecklingen för också med sig behov som tredje sektorn borde kunna svara på i avlägsna trakter. – När samhället har förändrats så att generationer lever långt ifrån varandra blir äldre människor alltmer beroende av samhällets och organisationsfältets tjänster. Till exempel behovet av vänverksamhet har ökat tydligt. Utkomstproblem har också ökat, det syns på fältet. Först försvann arbetsplatser på grund av coronapandemin och i år har kriget i Ukraina satt ytterligare fart på inflation och prisstegringar. – Det finns mycket fattigdom och lottlöshet. Efterfrågan efter livsmedelsbistånd började växa under coronan och den har bara ökat, säger Sarkkinen. – Vi har funderat mycket på hur folk ska klara den här vintern med energipriserna på den här nivån och det berör förstås Röda Korsets frivilliga lika mycket som andra människor. Det blir en glad stämma Bland den förtroendevalda ledningen i Savolax-Karelen ser man fram emot ordinarie stämman om ett drygt halvår. – Alla de stämmor jag har deltagit i har varit väldigt trevliga händelser. Man tillbringar tid med vänner och träffar andra med samma värderingar från olika delar av Finland och har roligt kring ett fint tema. Alltid har jag haft lust att vara med nästa gång också, säger Kari Sarkkinen och räknar ut att han har varit med på ett halvt dussin stämmor. Vid sidan om den officiella dagordningen hör en kvällsfest traditionellt till stämman, liksom publikevenemang som är öppna för allmänheten. Outi Forsblom berättar att man också har funderat på utflyktsmål för stämmogästerna. – Om man har möjlighet att ta sig lite mer tid för stämmoresan så finns det mycket att se i närheten av Joensuu. Det är mindre än en timme till nationallandskapet i Koli och klostren Valamo och Lintula i Heinävesi är trevliga mål, tipsar Forsblom, som själv kommer från Libelits. – Det sägs säkert om alla städer i Finland att de är som bäst på sommaren och det gäller Joensuu också. Genom staden går Pielis älv, här finns ön Ilosaari och Hasanniemis och Linnunlahtis rekreationsområden. Joensuu är en levande och livlig stad, den är karelsk. – Stämman i Joensuu blir säkert glad, ett savolaxiskt-karelskt evenemang, fast vi är på Norra Karelens sida. Det är hela distriktets gemensamma sak. ? "Ibland undrar man om den nuvarande modellen alls passar för folk på 2000-talet?" Fältet ska höras! Ordinarie stämman som sammanträder vart tredje år är Finlands Röda Kors högsta beslutande organ. Vid stämman slår representanter för avdelningarna runt om i landet fast Röda Korsets strategi och väljer de högsta förtroendevalda: ordförande, styrelse och fullmäktige. Beredningen inför ordinarie stämman i Joensuu 2023 är redan långt hunnen, men de viktigaste datumen har vi framför oss. 2022 NOVEMBER Finlands Röda Kors styrelse slår officiellt fast tid och plats för stämman. 2022 DECEMBER Antalet officiella representanter för avdelningarna avgörs av antalet medlemmar i slutet av året. 2023 FEBRUARI Styrelsens utkast till strategi och anvisningar för anmälning till stämman postas till avdelningar och distrikt. 2023 FEBRUARI Röda Korsets styrelse sammankallar stämmans valnämnd och kandidatuppställningen inleds. 2023 FEBRUARI Avdelningarnas stämmodelegaters anmälningar tas emot från och med den 6 februari. 2023 MARS Organisationsbehandlingen av Röda Korsets blivande strategin avslutas den 31 mars. 2023 APRIL Inlämningstiden för initiativ till stämman tar slut den 6 april och kandidatuppställningen avslutas den 29 april. 2023 MAJ Den officiella stämmokallelsen, dokumenten och valnämndens förslag skickas ut senast den 10 maj. 2023 JUNI Finlands Röda Kors ordinarie stämma hålls i Östra Finlands universitets festsal Carelia den 10–11 juni. AVM4_2022_loppuosa.indd 43 AVM4_2022_loppuosa.indd 43 8.11.2022 15.56 8.11.2022 15.56
44 Resumé FINLAND HAR ställt upp målet att helt utrota hemlösheten före utgången av år 2027. Utvecklingen har gått i positiv riktning. I början av 2000-talet var antalet bostadslösa över 10 000, men i slutet av år 2021 hade antalet ensamlevande bostadslösa sjunkit till 3 948 personer. Vändpunkten kom år 2007, då man började tillämpa Bostad först-modellen. Tidigare kunde man kräva att en person skulle genomgå till exempel rehabilitering från ett rusmedelsberoende innan hen fick en bostad. Modellen har i medier presenterats som en succé, men på fältet hörs också andra röster. – Bostad först har visat sig vara en fungerande modell, men inte är det någon trollformel. För att utveckla modellen krävs resurser kontinuerligt i takt med att bostadslösheten som fenomen och människors behov förändras, säger organisationsplanerare Vlada Petrovskaja från de bostadslösas förening Vailla vakinaista asuntoa ry. Finansieringsoch utvecklingscentralen för boendet ARA statistikför bostadslöshet enligt de uppgifter man får från kommunerna. Enligt Petrovskaja är statistiken blind för de människor som inte har ett finländskt perFarväl till hemlöshet? Temat under De hemlösas natt i år var En framtid utan hemlöshet. Det är också ett politiskt mål som man vill uppnå före slutet av år 2027. Antalet hemlösa har visserligen börjat sjunka, men är det ett omöjligt mål? TEXT JANNE FLINKKILÄ FOTO JOONAS BRANDT sonnummer och som inte omfattas av finländskt socialskydd. Där fattas också bostadslösa som inte formellt är det, till exempel ungdomar som är skrivna hos sina föräldrar. Petrovskaja tycker att statistiken är alltför onyanserad. Om man i stället för att stirra på lösryckta siffror kunde följa den väg som leder till bostadslöshet i de enskilda fallen kunde man bättre planera förebyggande tjänster. – Ofta tar man bara upp den akuta situationen när man talar om bostadslöshet och utesluter övriga delar av livet. Bakom bostadslöshet finns det nästan alltid många slags utmaningar. Petrovskaja tar bostadslöshet bland personer under 30 som exempel. I praktiken har många av dem en lång period av institutionalisering bakom sig. Om en ung människa som har vuxit upp i familjehem eller inom den öppna vården blir bostadslös betyder det att eftervården av någon anledning har misslyckats. Den unga har inte fått tillräckligt med stöd för att bli självständig, i sådant som gäller boende, utkomst, arbete eller studier. Det kan också finnas många andra bakgrundsfaktorer som inte blir kartlagda. – Bostadslöshet är ett så komplext problem att man inte bara kan tala om boendetjänster för att lösa det. Vi måste se på alla socialoch hälsovårdstjänster, säger Petrovskaja. Livsmedelsbistånd till bostadslösa Som fenomen återspeglar bostadslösheten utvecklingen i samhället i övrigt. Enligt miljöministeriet är bostadslöshet nu allt mer kopplat till ekonomiska problem och allt fler befinner sig i riskzonen. Röda Korsets planerare för social välfärd Petra Lemmetty talar om situationen genom att lyfta fram siffrorna för livsmedelsbistånd: år 2019 var antalet mottagare av hjälp cirka 30 000. Förra året var antalet uppe i 70 000. I sin egen livsmedelshjälp frågar Röda Korset inte efter bakgrundsuppgifter av dem som får hjälp. I EU:s livsmedelsbistånd som Röda Korset också delar ut tittar man däremot på besökarnas bakgrundsinformation. Enligt de uppgifterna nådde hjälpen 21 694 besökare, av vilka ungefär 2 procent eller drygt 400 personer bedömdes vara bostadslösa. – Genom livsmedelshjälpen når vi människor i olika situationer och i behov av olika typer av stöd. Vi kan också erbjuda dem gemensamma matstunder, möteskaféer och hälsorådgivning. Dessutom samarbetar vi med andra, som socialtjänsten, FPA och Arbetsoch näringsbyråerna, säger Lemmetty. Och så den stora frågan: Går det att helt eliminera bostadslösheten? – Utan krävande mål når man inte de stora resultat som vi har sett i Finland under årens lopp, svarar Vlada Petrovskaja. Men kriser är en del av livet. Enligt Petrovskaja borde man i praktiken hellre sikta på att den tid som en person upplever bostadslöshet i en kris blir så kort som möjligt. ? HUVUDEVENEMANGET under De bostadslösas natt ordnades i år på Medborgartorget i Helsingfors. De bostadslösas natt är en medborgarrörelse som firade sin 20-årsdag den 17 oktober. "Bostad först är inte någon trollformel." VLADA PETROVSKAJA vill se många olika lösningar på bostadslöshet. AVM4_2022_loppuosa.indd 44 AVM4_2022_loppuosa.indd 44 8.11.2022 15.56 8.11.2022 15.56
Hakemisto Rum för alla I ROVANIEMI var huvudarrangörerna under De bostadslösas natt Röda Korsets Lapplands distrikt och De bostadslösas natts nätverk i Rovaniemi. I ett uppvärmt tält på torget Kauppatori serverades ett mångsidigt program som var öppet för alla: musikuppträdanden, gratis hårklippning, något ätbart, en fotoutställning om hemlöshet och så yllesockor, böcker och vinterjackor som hade donerats via medborgarhuset Kansalaistalo i Rovaniemi. – Ett brett samarbetsnätverk var med och ordnade evenemanget tillsammans med en stor grupp volontärer. Vi har närmare 20 frivilliga här bara från Röda Korset. Dessutom ställer bland annat studerande på barberar-frisörlinjen upp, berättar projektarbetare Marianne Sarre från Lapplands distrikt. ”Men inte kan det ju finnas bostadslöshet i Rovaniemi”, kommenterade en medborgare på Facebooksidan för De bostadslösas natt i Rovaniemi. Hur är det, kan det finnas bostadslöshet i Lappland? – Att ingen sover under bar himmel betyder inte att det inte finns bostadslöshet. I Lappland är bostadslösheten mest osynlig: folk kinesar hos bekanta, sover i trappuppgångar och portgångar, än här, än där, svarar Röda Korsets projektarbetare Riina Tikkanen . Bostadslöshet berör personer från Lappland även indirekt. Många har bostadslösa anhöriga på andra håll i Finland. Rovaniemibon Seija Töyräs upplevde i tiden bostadslöshet när hon levde i södra Finland. I dag har hon en studieplats och bostad i Rovaniemi och hon ger kamratstöd i delaktighetscentret Oodi som siktar på att minska skadorna av narkotikabruk. – Oodi är ett sådant ställe att de människor som går där inte riktigt är accepterade. Det är viktigt att det finns ett ställe där även drogbrukare till exempel får mat och rena sprutor. Själv kom jag loss från drogerna för åtta år sedan, säger Töyräs. De bostadslösas natt som firar 20-årsjubileum i år har ordnats i Rovaniemi sedan år 2018. Konceptet är oförändrat, men namnet har bytts ut. I början hette evenemanget Välittämisen yö, ungefär Omsorgsnatten. – Visst var det också ett bra namn, men det förde bort tankarna från bostadslösheten. Vi satsar på att evenemanget når de bostadslösa och också människor som bryr sig om och vill visa sitt stöd i den här frågan, säger Röda Korsets frivilliga Satu Vainio . ? MARIA PALDANIUS SAARA KANGAS (t.v.) och frivillighandledaren Elina Vieno i natten i Rovaniemi. K A IS A S IR É N AVM4_2022_loppuosa.indd 45 AVM4_2022_loppuosa.indd 45 8.11.2022 15.56 8.11.2022 15.56
” EI MIKÄÄN ole turmiollisempaa meille ihmisinä kuin ajatella vain itseämme. Nykyajan suuria onnettomuuksia on se tyhjyys, joka leimaa elämää itsekkään oman edun tavoittelun seurauksena. Kaipaamme kaikki turvallisuutta ja sisältöä elämäämme, mutta erehdymme, jos luulemme saavuttavamme sen kulkemalla lähimmäistemme ohi välittämättä heidän vaikeuksistaan ja tarpeistaan.” SUOMEN PUNAINEN RISTI 11–12/1952 Toiminnanjohtaja Veikko Lehto muistutti Punaisen Ristin joulunumeron pääkirjoituksessa, että on autuaampi antaa kuin ottaa. Vuosien takaa ? Åren går Elämän tärkein sisältö Livets största innehåll ”INGET ÄR mer fördärvligt för oss människor än att tänka endast på oss själva. En av vår tids stora olyckor är den tomhet som präglar ett liv där fokus ligger på ett själviskt strävande efter egennytta. Vi har alla ett behov av trygghet och innehåll i våra liv, men vi tar miste om vi tror att det går att uppnå genom att förbigå vår nästa och inte bry sig om hans svårigheter och behov.” FINLANDS RÖDA KORS 11–12/1952 I sin ledare påminde verksamhetsledare Veikko Lehto läsarna av medlemstidningens julnummer om att det är saligare att ge än att få. OJENNA KÄTESI. LUOVUTA VERTA. Varaa aika: veripalvelu.fi Täytä terveyskysely etukäteen. Muista henkilötodistus. Vuosien takaa 1992 Åren går 1992 Tukena joka käänteessä LähiTapiola tukee Punaisen Ristin työtä ihmisten auttamiseksi. lahitapiola.fi AVM4_2022_loppuosa.indd 46 AVM4_2022_loppuosa.indd 46 8.11.2022 15.56 8.11.2022 15.56
Tukena joka käänteessä LähiTapiola tukee Punaisen Ristin työtä ihmisten auttamiseksi. lahitapiola.fi AVM4_2022_loppuosa.indd 47 AVM4_2022_loppuosa.indd 47 8.11.2022 15.56 8.11.2022 15.56
Ryhdy sijaisperheeksi! Turvallisista ja luotettavista sijaisperheistä on huutava pula! Onko sinulla mahdollisuus tarjota koti, jossa riittää lämpöä ja huolenpitoa niitä tarvitsevalle lapselle? Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää! p. 040 192 9124 tai tutustu toimintaamme lisää osoitteessa familar.fi/perhehoitopalvelut Turvallista arkea sijaisperheessä Sijaisperhe tarjoaa perhehoitoa lapselle, joka tarvitsee kodin ulkopuolista hoivaa ja huolenpitoa omien biologisten vanhempien sijasta. Sijaisperheeseen sijoitettu lapsi tulee yhtä lailla osaksi perheen arkea kuin muutkin perheenjäsenet. “Sydäntä lämmittää tieto siitä, että olemme päässeet luomaan lapselle turvallisen kodin ja tulevaisuuden.” Sijaisperheen äiti AVM4_2022_loppuosa.indd 48 AVM4_2022_loppuosa.indd 48 8.11.2022 15.56 8.11.2022 15.56