3 2023 Avun maailma on myös Veripalvelun lehti SUOMEN PUNAISEN RISTIN LEHTI | FINLANDS RÖDA KORS TIDNING Hjälpens värld IFRC:n Jagan Chapagain: Johtajuus hukassa ilmastokriisissä Auttaja hädässä Tulipalo oli Piritalle sokki En hjälpare i nöd Chock för Piritta när egna huset brann Punainen Risti koolla Joensuussa Röda Korset sammanträdde i Joensuu AVM3_2023_alkuosa.indd 1 AVM3_2023_alkuosa.indd 1 5.9.2023 16.11 5.9.2023 16.11
Yhteistyötä vahvistamaan JOENSUUN YLEISKOKOUKSESSA kesäkuussa hyväksyttiin Suomen Punaisen Ristin toimintalinjaus seuraaville kolmelle vuodelle. Yleiskokous päätti, että vuosina 2024– 2026 keskitymme kokonaisvalmiuden kehittämiseen. Tällä tarkoitetaan, että jokaisen vapaaehtoisen, työntekijän ja luottamushenkilön osaaminen ja yhteiset voimavarat saadaan tarvittaessa suunnitelmallisesti käyttöön. Linjaus korostaa toimivan yhteistyön merkitystä. Yhteistyötä tarvitaan erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden osalta sekä viranomaisten että muiden järjestöjen kanssa. Tärkeintä yhteistyötä on kuitenkin se, että Punaisen Ristin oma yhteispeli toimii mutkattomasti. Se on paitsi tuloksellista, myös palkitsevaa ja hauskaa! Ukrainan kriisi nosti turvallisuuden – ja turvattomuuden – pysyväksi puheenaiheeksi myös Suomessa. Samaan aikaan julkinen keskustelu on usein riitaista ja jakautunutta. Tällaisessa tilanteessa on tärkeää, että erilaiset ihmiset kykenevät tiukan paikan tullen yhteistyöhön. Myös Punaisen Ristin on etsittävä keinoja vahvistaa luottamukseen perustuvaa yhteiskuntaa ja puolustaa ihmisarvoa. On tärkeää, että ihmiset voivat luottaa siihen, että he saavat äkillisissä tilanteissa tarvitsemaansa apua ja suojelua riippumatta siitä, keitä he ovat. Kokonaisvalmiutta, yhteistyökykyä ja luottamuksen rakentamista testataan aina, kun Punaisen Ristin auttajat ovat liikkeellä. Nyt käynnistyvän Nälkäpäivä-keräyksen tärkein tehtävä on kerätä varoja Punaisen Ristin arvokkaaseen työhön. Se on samalla hyvä harjoitus tutkia, miten yhteistyömme sujuu! Suomen Punaisella Ristillä on noin 72 000 jäsentä, noin 440 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Elli Aaltonen ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI30 5000 0120 4156 81. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 5000 0120 4156 99. SPR Veripalvelu: 115 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI52 5000 0120 4156 73. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 192 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi 4 Ristiin rastiin Mielenterveysambulanssi palkittiin Eero Rämöstä tulee pääsihteeri Henkistä hyvinvointia pakolaisille Verenluovutukseen työajalla? 6 Pieni apu oli suuri helpotus 9 Nälkäpäivä kutsuu auttamaan 10 Avun tarve kasvaa maailmalla 12 Punainen Risti koolla Joensuussa 18 Red Cross Club on viikon kohokohta 20 Biopankki terveyden asialla 24 Haastattelussa Jagan Chapagain 27 Tilaa puolueettomuudelle 31 Ristikko AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 3/2023 14.9.2023 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kansikuva/Pärmbild: Joonas Brandt Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/ Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors p. 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen p. 020 701 2229, kimmo.holopainen@punainen risti.fi Taitto: Graafinen suunnittelu Gomedia Oy Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: TJM-Systems Oy/ Antero Viinikainen ja Auli Lepistö p. 050 530 6978 Osoitteenmuutokset ja peruutukset/ Adressförändringar och annulleringar: jasenrekisteri@punainenristi.fi Muut yhteydenotot/Andra kontakter: avunmaailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: PunaMusta Oy Levikki: noin 80 000 Tilaushinta/Beställningsavgift: 22 € ISSN 1796-1572 Aikakausmedia ry:n jäsen Starkare samarbete VID STÄMMAN I JOENSUU godkändes Finlands Röda Kors verksamhetsstrategi för de närmaste tre åren. Stämman slog fast att vi under åren 2024–2026 fokuserar på att utveckla helhetsberedskapen. Med det avses att vi vid behov planmässigt ska kunna använda oss av våra gemensamma resurser och den kunskap som varje frivillig, anställd och förtroendevald har. Strategin lyfter fram vikten av ett fungerande samarbete. Samarbete behövs speciellt inom välbefinnande och hälsa samt i kontakterna med myndigheter och andra organisationer. Det viktigaste samarbetet är ändå att Röda Korsets eget interna samarbete fungerar smidigt. Det ger inte bara resultat, det är också givande och roligt. Ukrainakrisen gjorde säkerhet och trygghet – och osäkerhet och otrygghet – till ett permanent samtalsämne även i Finland. Samtidigt är den offentliga debatten ofta grälsjuk och splittrad. I en sådan situation är det viktigt att olika människor klarar av att samarbeta när det verkligen gäller. Även Röda Korset måste arbeta för att finna sätt att stärka ett samhälle som grundar sig på förtroende och försvarar människovärdet. Det är viktigt att folk kan lita på att de i plötsliga situationer får den hjälp och det skydd de behöver, oberoende av vem de är. Vår helhetsberedskap, samarbetsförmåga och hur vi bygger förtroende testas alltid när Röda Korsets hjälpare är i rörelse. Den viktigaste med insamlingen Hungerdagen som nu drar i gång är att samla in medel för Röda Korsets värdefulla arbete. Det är samtidigt en bra övning i hur vårt samarbete fungerar! ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 32 Korsord 33 Kors och tvärs Pris till Mentalhälsoambulans Eero Rämö blir generalsekreterare Mentalt välbefinnande för flyktingar Blodgivning på arbetstid? 36 Det lilla stödet var till stor hjälp 39 Hungerdagen kallar insamlare 40 Intervju med Jagan Chapagain 42 Röda Korset sammanträdde i Joensuu 44 Svensk resumé Veckans höjdpunkt är Red Cross Club Biobanken arbetar för vår hälsa 46 Åren går K U V A B E N JA M IN S U O M E L A Sisällys ? Innehåll Pääkirjoitus ? Editorial AVM3_2023_alkuosa.indd 2 AVM3_2023_alkuosa.indd 2 5.9.2023 16.53 5.9.2023 16.53
27 INHIMILLISYYS TULEE AINA ENSIN Punainen Risti on puolueeton erittäin hyvästä syystä 12 PUNAINEN RISTI KOOLLA JOENSUUSSA Iloa, toivoa ja luottamusta tuleville vuosille 18 KERHOLLA KUKAAN EI JÄÄ YKSIN Red Cross Clubilla saadaan ystäviä ja opitaan suomen kieltä 24 JAGAN CHAPAGAIN HERÄTTELEE IHMISIÄ Ilmastokriisi vaatii uhrauksia meiltä kaikilta JU H A S IN IS A LO Finlands Röda Kors har cirka 72 000 medlemmar, 440 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Elli Aaltonen och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI30 5000 0120 4156 81. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 5000 0120 4156 99. Blodtjänst: 115 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI52 5000 0120 4156 73. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 192 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi E IJA P A LO S U O H A R R I M Ä E N P Ä Ä A LY O N A S Y N E N K O / IC R C ? KÄÄNNÄ ? AVM3_2023_alkuosa.indd 3 AVM3_2023_alkuosa.indd 3 5.9.2023 16.53 5.9.2023 16.53
4 E IJA P A LO S U O JO O N A S B R A N D T Ristiin rastiin Avun maailma 4/2023 ilmestyy 16. marraskuuta. PIRKANMAAN HYVINVOINTIALUEEN ensihoitopalvelujen mielenterveysambulanssi oli uudenlainen keino vastata kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten hätään. Ensihoidon erikoisyksikkö tarjosi puolen vuoden kokeilun aikana apua noin 1 300:lle mielenterveyshäiriöistä kärsivälle. Mielenterveysambulanssi lähetettiin tehtäville hälytyskeskuksen kautta, ja sen ensihoitajille järjestettiin lisäkoulutusta ja työvälineitä mielenterveyden häiriöiden hoitamiseksi. Suomen Punainen Risti palkitsi mielenterveysambulanssin Inhimillinen kädenojennus -tunnustuksella, joka luovutettiin Pirkanmaan ensihoitopalvelujen edustajille Punaisen Ristin päivänä toukokuussa. – Arvostamme erityisesti tapaa, jolla Pirkanmaalla on rohkeasti etsitty uusia toimintamalleja inhimillisten kohtaamisten mahdollistamiseksi. Apua kaipaavien tarpeet on otettu toiminnan kehittämisen lähtökohdaksi. Kokeiluna mielenterveysambulanssi tuotti koko yhteiskunnalle uutta tietoa, joka auttaa meitä löytämään toimivia ratkaisuja vastatessamme lisääntyviin mielenterveysongelmiin, Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula kiitti. Viime maaliskuussa päättynyt kokeilu otettiin myönteisesti vastaan niin potilaiden, omaisten, sairaanhoidon ammattilaisten kuin viranomaistenkin keskuudessa. Saatuja kokemuksia on jaettu myös muille hyvinvointialueille. Kaikkiaan ensihoidolla on Pirkanmaalla noin 4 900 mielenterveyteen liittyvää tehtävää vuodessa. – Mielenterveyshäiriöiden määrä on selkeästi kasvanut, ja ihmisten hätä näkyy tehtävämäärissä. Vaihtoehtoisia ja monimuotoisia palveluja syntyy vain rohkeiden kokeilujen kautta. Saimme potilailta ja hoitolaitoksilta palautetta, että mielenterveysambulanssissa potilaat on kohdattu ihmisinä ja heille on pystytty antamaan aikaa kohtaamiseen, Pirkanmaan ensihoitopalveluiden päällikkö Anssi Aunola kertoi. Suomen Punainen Risti myöntää Inhimillinen kädenojennus -tunnustuksen vuosittain ansioituneelle henkilölle tai yhteisölle, joka on toiminnallaan edistänyt inhimillisyyden arvoja ja tekoja suomalaisessa yhteiskunnassa. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1989. KIMMO HOLOPAINEN Mielenterveys ambulanssi tavoitti heikoimmat Punaisen Ristin Inhimillinen kädenojennus -tunnustus myönnettiin Pirkanmaan mielenterveysambulanssille. MIELENTERVEYSAMBULANSSIN edustajat Essi Lappalainen, Henri Backman ja Anssi Aunola vastaanottivat Punaisen Ristin Inhimillinen kädenojennus -tunnustuksen Punaisen Ristin viikolla. Turvallinen mieli konflikteja paenneille Suomen Punaisen Ristin Turvallinen mieli -hankkeessa kehitetään konflikteja paenneiden henkilöiden kanssa ryhmätoimintaa, joka vahvistaa heidän hyvinvointiaan. Maaliskuussa alkaneessa hankkeessa etsitään lisäksi välineitä vapaaehtoisten jaksamisen tueksi ja vahvistetaan Punaisen Ristin työntekijöiden ja vapaaehtoisten psykososiaalisen tuen osaamista. Pakolaisuuteen liittyy aina mielenterveyttä kuormittavia seikkoja kuten järkyttävät kokemukset lähtömaassa, huoli läheisten tilanteesta, yksinäisyys, pärjääminen taloudellisesti sekä haasteet uuteen maahan sopeutumisessa. – On tärkeää, ettemme näe tuettavia ihmisiä ainoastaan avunsaajina, vaan toimijoina, jotka kykenevät itse vaikuttamaan omaan tilanteeseensa, psykososiaalisen tuen suunnittelija Sofia Sateila Lopes Gabriela sanoo. Turvallinen mieli -hankkeen puitteissa järjestetään myös avoimia webinaareja, joiden toivotaan tavoittavan erityisesti sosiaalija terveysalan, opetusalan ja monikulttuurisen työn tekijöitä. Hanketta rahoittaa EU:n komission Terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosasto. KOTOAAN PAENNEET ihmiset tarvitsevat yhteisön tukea. Auttaminen kiinnostaa myös miehiä Tosiasia on, että miehet luovuttavat verta selvästi naisia vähemmän. Veripalvelu halusi selvittää, miksi näin on, ja teki verta luovuttaville miehille kyselytutkimuksen. Kyselyssä tiedusteltiin, mikä saa miehet luovuttamaan verta, miten helpoksi he sen kokevat, ja millaisia näkemyksiä heillä on verenluovutuksesta. Merkittävimmäksi syyksi verenluovutuksen aloittamiselle vastaajat nostivat halun auttaa potilaita, jonka mainitsi 87 prosenttia osallistujista. Verenluovutukseen lähdettiin myös oman terveyden sekä lähipiirin esimerkin ja kannustuksen vuoksi. Tärkeimmiksi syiksi palata uudestaan luovuttamaan nousivat auttamishalu ja verenluovutuksen helppous. Verenluovutuksen sujuvuus sai vastaajilta asteikolla 1–10 arvosanan 9,2. AVM3_2023_alkuosa.indd 4 AVM3_2023_alkuosa.indd 4 5.9.2023 16.11 5.9.2023 16.11
? KÄÄNNÄ ? Apua hymyssä suin Suomen Punainen Risti on jälleen mukana vuoden viihdyttävimmässä avustusoperaatiossa Nenäpäivässä. Nenäpäivää vietetään loka-marraskuussa, ja se huipentuu Suomen suurimpaan hyväntekeväisyyslähetykseen Ylen kanavilla 10. marraskuuta. Nenäpäivässä kerätään varoja, jotta jokaisella maailman lapsella olisi mahdollisuus hyvään ja turvattuun elämään. Kampanjan järjestää Nenäpäivä-säätiö, jonka perustivat vuonna 2004 Suomen Punainen Risti, Suomen Unicef ja Kirkon Ulkomaanapu yhdessä Ylen kanssa. E IJA P A LO S U O JO O N A S B R A N D T Eero Rämö palaa Punaiseen Ristiin SUOMEN PUNAISEN RISTIN hallitus on valinnut järjestön uudeksi pääsihteeriksi oikeustieteen ja teologian maisteri Eero Rämön . Rämö aloittaa tehtävässä lokakuun alussa, kun nykyinen pääsihteeri Kristiina Kumpula jää eläkkeelle. Eero Rämö tuntee Suomen Punaisen Ristin kuin omat taskunsa, sillä hän on toiminut järjestössä vuosia vapaaehtoisena ja luottamustehtävissä esimerkiksi hallituksen jäsenenä, varapuheenjohtajana sekä valtuuston puheenjohtajana. Rämö on toiminut myös nuorisoalan kattojärjestön Allianssin puheenjohtajana ja työskennellyt Suomen Urheiluliiton kehitysjohtajana, mistä tehtävästä hän siirtyi nykyiseen työhönsä viestintätoimisto Tekirin varatoimitusjohtajana. – Punaisen Ristin tehtävä on kaikissa olosuhteissa lievittää kärsimystä sekä suojella elämää ja ihmisarvoa. Tässä ajassa en voi kuvitella tärkeämpää tehtävää kuin työskennellä näiden tavoitteiden eteen osana maailman suurinta humanitaarista liikettä, Eero Rämö sanoo. – Rämön valinnassa korostuivat uudistamiskyky, muutosjohtamistaidot, kaksikielisen järjestömme toimintaperiaatteisiin perustuva johtamisote, valmiuden ja varautumisen vahva tuntemus sekä kansainvälinen osaaminen, Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja Elli Aaltonen kertoo. Suomen Punaisen Ristin pääsihteerin tehtävä täytettiin avoimella haulla. Tehtävään haki 72 henkilöä. KIMMO HOLOPAINEN Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri nimitetään seitsemäksi vuodeksi kerrallaan. SAAKO TEILLÄ LUOVUTTAA VERTA TYÖAJALLA? Suomessa luovuttaa verta vain 3,5 prosenttia luovutusikäisistä, ja uusia verenluovuttajia tarvitaan koko ajan. Monen työssä käyvän kohdalla esteenä verenluovutukselle ovat aikataulu haasteet. Veripalvelun työpaikkasertifikaatti on yrityksille konkreettinen tapa auttaa potilaita ja kantaa yhteiskuntavastuuta mahdollistamalla verenluovutuksen työajalla. Sertifikaatti on sähköinen, ja sen voi liittää esimerkiksi yrityksen verkkosivuille. Lisätietoja: veripalvelu.fi/tyopaikkasertifikaatti SUOMEN PUNAISEN RISTIN hallitus on valinnut uudeksi pääsihteeriksi Eero Rämön. Rämö on toiminut järjestössä aiemmin muun muassa hallituksen varapuheenjohtajana sekä valtuuston puheenjohtajana. Kenestä Vuoden vapaaehtoinen? Kansalaisareena palkitsee jälleen yhden erityisen ansioituneen tekijän valtakunnallisella Vuoden vapaaehtoinen -tunnustuksella. Palkinnon saaja voi olla joko vapaaehtoistoiminnan veteraani tai innostava tulokas, yhteisönsä kantava voima, kekseliäs kehittäjä tai muuten vain ensiluokkainen vapaaehtoinen. Ehdokkaita voi äänestää 2.–31. lokakuuta. Tunnustuksen saaja palkitaan 5. joulukuuta Kansalaisareenan 30-vuotisjuhlassa. Äänestä: www.kansalaisareena.fi/ vapaaehtoinen VUODEN VAPAAEHTOINEN voi toimia millä alalla tahansa. 53 140 000 EUROA kansainvälistä apua lähti viime vuonna maailmalle Suomen Punaisen Ristin kautta. LÄHDE: SPR:N TOIMINTATILASTO 2022 AVM3_2023_alkuosa.indd 5 AVM3_2023_alkuosa.indd 5 5.9.2023 16.11 5.9.2023 16.11
6 "Välillä tuntui kuin olisimme asuneet iglussa." KUN TULIPALO osui omalle kohdalle, Piritta Nummela oli niin sokissa, ettei hän heti ymmärtänyt tarvitsevansa apua. Nälkäpäivä 28.–30.9. Auttajasta avun tarvitsijaksi Tuli tuhosi maskulaisen Piritta Nummelan perheen kodin pitkäksi aikaa asumiskelvottomaksi. Apua saatiin Punaisen Ristin katastrofirahastosta. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT JOONAS BRANDT S e oli sunnuntain vastainen yö tammikuun lopulla. Kello kävi noin neljää, kun Piritta Nummela havahtui puhelimen soittoon. – ’Äiti, meidän talo palaa’, poikani Roni parahti toisessa päässä. Se oli aika karu herätys, Piritta kertoo. – Osasin kysyä vain, että oletko sinä kunnossa. ’Joo’, poika vastasi ja kiirehti jatkamaan alkusammutusta. Roni oli ollut edellisenä päivänä yksin kotona Maskussa, sillä Piritta oli lähtenyt viikonlopuksi Poriin kyläilemään ja hänen miehensä Olli ja pariskunnan tytär Lilli olivat Piikkiössä, jossa perheellä on asuntovaunu. Uusperheen keskimmäinen, Piritan tytär Ronja opiskelee ja asuu Turussa. Päivän mittaan Roni oli lämmittänyt olohuoneen takkaa tavalliseen tapaan. Myöhemmin illalla hän oli lähtenyt kavereidensa kanssa käymään ulkona. Kun nuoret tulivat autolla takaisin pihaan, palohälyttimet huusivat ja seinästä puski savua. Pojat hälyttivät palokunnan ja aloittivat alkusammutuksen. – Sattumalta pojat olivat tulleet takaisin juuri ajoissa. Maskun palokuntakin on onneksi meiltä vain parin kilometrin päässä, joten apu oli paikalla nopeasti, Piritta sanoo. – Palokunnan mukaan oli pienestä kiinni, että koko talo olisi palanut. Suurin osa jäi lopulta ehjäksi, mutta kymmenen minuuttia myöhemmin tuskin mitään olisi ollut pelastettavissa. Olli kiiruhti takaisin kotiin jo aamuyöllä, mutta Piritta pääsi Porista Maskuun vasta aamun ensimmäisellä bussilla. Ne olivat tuskaisia tunteja odottaa. – Ei siinä enää uni tullut. Olen muutenkin luonteeltani sellainen, että minulle sopii paljon paremmin toimia katastrofin silmässä kuin jäädä sivusta seuraajaksi. Kotona odotti lohduton näky Kun Piritta vihdoin pääsi kotiin, pihassa odotti lohduton näky. Maassa lojui tiiliä ja hiiltyneitä seinän kappaleita, koska palokunta oli joutunut purkamaan rakenteita päästäkseen käsiksi palopesäkkeisiin. Vaikka taloa oli jo ehditty tuulettaa, savun haju oli kauhea. Sammutusvesi oli kastellut olohuoneen, ja sähköt olivat poikki koko talosta, koska sähkötaulu oli palaneessa nurkassa. – Onneksi vakuutusyhtiön kautta löytyi vielä saman sunnuntain aikana yritys, joka veti taloon tilapäiset sähköt ja asensi lämmittimiä, niin että koko talo ei jäätynyt pakkasella. Tulipalo oli alkanut seinän sisältä, olohuoneen takan ja savupiipun välistä. Jälkikäteen selvisi, että hormistossa oli ollut rakennusvirhe. – Takka on ollut meille talvisin pääasiallinen lämmön lähde, ja sitä oli lämmitetty 32 vuotta ilman ongelmia. Syttymissyyksi todettiin lopulta se, että vuosien lämmittäminen oli haurastuttanut takan ja piipun välistä suojaamatonta peltihormia, ja tuli levisi sitä kautta rakenteisiin. – Miksi se päätti syttyä juuri silloin, siihen ei varmasti koskaan saada sataprosenttista vastausta. Hiiretkin ovat voineet siirtää eristeitä seinän välissä, ja rakenteet menevät väkisinkin 30 vuodessa heikompaan kuntoon. Evakossa omassa kotipihassa Maanantaipäivän Piritta vietti lähinnä puhelimessa selvittämässä asioita. Lähin mahdollinen sijaisasunto olisi löytynyt Turusta, mutta se olisi ollut Lillin koulunkäynnin kannalta turhan kaukana. – Lopulta asuimme Ollin, Lillin ja Nelli-koiran kanssa ensimmäisen viikon asuntovaunussamme Piikkiössä, ja Roni majoittui kaverinsa luokse, Piritta kertoo. Pidempiaikaisena ratkaisuna karavaanariperhe päätyi asuntoautoonsa, joka otettiin talviteloilta ja tuotiin kotipihaan. – Siinä oli meidän kotimme lopulta kolme kuukautta. Välillä tuntui kuin olisimme asuneet iglussa, kun lumi peitti koko auton. Sisällä talossa palaneen haju oli ensimmäisinä AVM3_2023_alkuosa.indd 6 AVM3_2023_alkuosa.indd 6 5.9.2023 16.11 5.9.2023 16.11
7 ? KÄÄNNÄ ? 7 KÄÄNNÄ ? si, ja vappuna pääsimme muuttamaan takaisin. Ainoastaan olohuone oli remontin takia pidempään poissa pelistä. Savun hajukin on melkein kokonaan hävinnyt, tai ainakin siihen on niin tottunut, että sen huomaa enää tullessaan pitemmän tauon jälkeen kotiin, Piritta kertoo. Kriisiapu tarjosi omaa numeroa Punainen Risti ja monet viranomaiset tarjoavat apua äkillisten onnettomuuksien uhreille. Sitä ehdotettiin myös Piritalle, joka tunsi Punaisen Ristin kotimaan avun enemmän kuin hyvin – ehkä liiankin hyvin. Melkein 30 vuotta sitten Punaisen Ristin vapaaehtoiseksi Hämeenlinnan Kalvolassa lähtenyt Piritta on nimittäin istunut Punaisen Ristin Maskun osaston hallituksessa vuodesta 2006 alkaen. Viime vuodet hän on toiminut nimenomaan kotimaan avun yhdyshenkilönä. – Tulipalon jälkeen minulle soitettiin kriisipäivystyksestä ja tarjottiin Punaisen Ristin Maskun osaston kotimaan avun yhdyshenkilön yhteystietoja. Langan toisessa päässä ei tahdottu heti ymmärtää, kun sanoin olevani sama henkilö. Väänsin oikein rautalangasta, että kyllä, minä asun Maskussa, se tulipalo oli meillä, ja minä olen Punaisen Ristin viikkoina niin kauhea, ettei siellä voinut oleskella käytännössä lainkaan. Savun jäljiltä lähes kaikki kodin tekstiilit, huonekalut ja vaatteet menivät joko pesulaan käsiteltäväksi tai kaatopaikalle, ja koko asunto piti kuurata hajua poistavilla pesuaineilla. Savuakin suuremmat vahingot aiheutti sammutusvesi, joka oli juossut olohuoneen nurkasta makuuhuoneeseen ja keittiöön asti. Seiniä ja lattiaa jouduttiin purkamaan, jotta rakenteita päästiin kuivattamaan. – Kuivauspuhaltimet ja ionisaattorit pitivät meteliä yötä päivää kahdeksan viikkoa. Huhtikuun lopussa talo todettiin vihdoin kuivakAVM3_2023_alkuosa.indd 7 AVM3_2023_alkuosa.indd 7 5.9.2023 16.11 5.9.2023 16.11
8 Yleiskokous "Tuntui ihanalta vaihtaa puhtaat lakanat." SAVUN HAJU oli aluksi niin voimakas, ettei talossa voinut oleskella käytännössä lainkaan. Alkukesästä muoviin käärittynä oli enää olohuone. osaston kotimaan avun yhdyshenkilö, joten ei tarvitse antaa minulle minun omia yhteystietojani, Piritta nauraa. – Sen tilanteen keskellä se tuntui hullulta, mutta jälkeenpäin ajateltuna se tietysti vain todisti, että järjestelmä toimii ja kotimaan apua osataan tarjota hädän hetkellä. Piritta kuitenkin kieltäytyi aluksi kaikesta avusta. Miksi, sitä hän ei oikein itsekään osaa sanoa. Ajatus kotimaan avun vastaanottamisesta tuntui hassulta, kun on itse kotimaan avun vapaaehtoinen – melkein kuin olisi omasta kuormasta syönyt, kun on itse aina ollut keräämässä varoja katastrofirahastoon! Vastentahtoinen autettava Tavallistakin raskaamman tilanteesta teki se, että Piritta oli noin vuotta aiemmin saanut koronatartunnan, josta oli jäänyt päälle niin sanottu pitkä korona, pitkäkestoinen covid-19 -sairaus. Se oirehti kuumeiluna, jatkuvana päänsärkynä ja uupumuksena, joita tulipalon aiheuttama stressi entisestään pahensi. – Olen ammatiltani sairaanhoitaja, joten olen tottunut toimimaan hätätilanteessa, mutta kun kriisi sattuu omalle kohdalle, se on eri asia. Kuume oli pilvissä ja mielessä myllersi niin, että en pystynyt lepäämään. Ennen tulipaloa olin saattanut nukkua pitkän koronan takia kolmetkin päiväunet, mutta sen jälkeen en pystynyt rentoutumaan, Piritta kertoo. Kynnystä ottaa apua vastaan nosti myös se, että vahingot olivat näennäisesti jääneet pieniksi. Talostahan ei ollut palanut kuin yksi nurkka, ja melkein koko irtaimisto oli yhtenä kappaleena. Lisäksi perheellä oli Piikkiön asuntovaunulla periaatteessa kaikki välttämättömät tavarat. Tosiasiassa kaikki talossa oli vähintään pitkän aikaa käyttökelvotonta savuja vesivahinkojen takia. Muutama päivä tulipalon jälkeen Piritta joutui myöntämään, että ehkä jotain apua sittenkin tarvittaisiin. Piikkiön, Lillin koulun ja kodin välin jatkuva reissaaminen nieli rahaa, joka oli muutenkin tiukoilla yli vuoden jatkuneen sairausloman takia. – Taisin sanoa jossain, että ruokakassi seurakunnan ruoka-avusta voisi helpottaa, niin säästyneet ruokarahat saisi käyttää polttoaineeseen. Tutut Punaisesta Rististä totesivat siihen, että kyllä sitten pitää pystyä ottamaan kotimaan apukin vastaan. – Silloin aloin vihdoin ymmärtää, että piru vie, ehkä me sittenkin voisimme kaivata apua. Esimerkiksi vaihtovaatteet ja lakanat voisivat olla ihan tarpeelliset. Soitin naapuriosastoon Nousiaisiin kotimaan avun yhdyshenkilölle Leila Lambergille ja kysyin, voisiko hän tulla auttamaan, koska itseäni minä en voi auttaa. – Vielä samana iltana Leila vei meidät Prismaan hankkimaan koko perheelle vaihtovaatteet, lakanat, pyyhkeet ja hygieniatarvikkeet, hammasharjat ja sellaiset. Kyllä tuntui ihanalta päästä vihdoin vaihtamaan puhtaat lakanat! Apua mahdollisimman monelle Nälkäpäivänä 28.–30. syyskuuta kerätään jälleen varoja Punaisen Ristin katastrofirahastoon, josta autetaan suurempien ja pienempien katastrofien uhreja meillä ja maailmalla. Ulkomailla Punaisen Ristin apua tarvitaan esimerkiksi luonnonkatastrofien kuten hirmumyrskyjen, maanjäristysten ja tulvien yhteydessä. Suomessa Nälkäpäivä-lahjoituksilla tuetaan vapaaehtoisten kouluttamista ja ylläpidetään Punaisen Ristin valmiutta vastata kriiseihin. Katastrofirahaston Nälkäpäivä 28.–30.9. AVM3_2023_alkuosa.indd 8 AVM3_2023_alkuosa.indd 8 5.9.2023 16.11 5.9.2023 16.11
9 KÄÄNNÄ ? ? PIRITAN PERHEEN kotina toimi kolme kuukautta omaan pihaan tuotu asuntoauto. TULIPALO ALKOI olohuoneen takan ja savupiipun välisestä hormista. Auta kriiseissä nyt ja huomenna! N älkäpäivänä kerätään jälleen lahjoituksia Suomen Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Osallistumalla keräykseen syys-lokakuun aikana autat Punaisen Ristin kanssa kriiseissä nyt ja huomenna. Nälkäpäivään voi osallistua joko lahjoittamalla katastrofirahastoon tai lähtemällä vapaaehtoiseksi kerääjäksi. Nälkäpäivän perinteinen lipaskeräys jalkautuu ympäri Suomea 28.–30. syyskuuta. Nälkäpäivänä kerättyjä varoja ei sidota etukäteen mihinkään tiettyyn kohteeseen. Näin apua voidaan toimittaa nopeasti silloin, kun tarve on suurin. Maailmalla katastrofirahaston apua on tarvittu viime vuosina varsinkin Itä-Afrikassa, Syyriassa, Turkissa, Afganistanissa ja Myanmarissa. Katastrofirahaston varoilla tuetaan myös katastrofien jälkeistä jälleenrakennustyötä, niihin varautumista ja tehdään pitkävaikutteista kehitysyhteistyötä. Kotimaassa Nälkäpäivänä saaduilla lahjoituksilla autetaan äkillisten onnettomuuksien uhreja, koulutetaan henkisen tuen ja ensihuollon vapaaehtoisia sekä tuetaan esimerkiksi Vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaa. Nälkäpäivän lipaskerääjäksi voi ilmoittautua etukäteen verkossa tai saapumalla suoraan keräyspisteelle keräyspäivänä. Osallistua voi myös ”digikerääjänä” eli perustamalla oman nettikeräyksen Nälkäpäivän hyväksi ja pyytämällä omia läheisiä ja tuttavia lahjoittamaan – vaikkapa merkkipäivän kunniaksi. Nälkäpäivänä jokainen löytää oman tapansa auttaa! Lue lisää: www.nälkäpäivä.fi Mihin raha menee? K atastrofirahaston sääntöjen mukaan keräyskulut saavat olla enintään 20 prosenttia, ja yleensä ne jäävät senkin alle. Jokaisesta Nälkäpäivään lahjoitetusta eurosta vähintään 80 senttiä menee näin avustuskohteeseen. Sallittuja keräyskuluja ovat esimerkiksi keräysvälineiden kuten liivien ja lippaiden hankintakulut, keräyksen markkinointikulut sekä ulkopuolisten palveluntarjoajien kuten puhelinoperaattoreiden ja pankkien palveluista syntyvät kulut. Esimerkkejä lahjoitusvarojen käyttökohteista: 3 € neljä kiloa riisiä nälkäiselle perheelle Itä-Afrikassa 6 € kymmenen annosta maissipuuroa lapsille Malawissa 10 € terveellinen ateria kuuden hengen perheelle Somaliassa 50 € henkisen tuen koulutus vapaaehtoiselle Suomessa 180 € vaatekerta kotinsa menettäneelle perheelle Suomessa varoista autetaan myös äkillisten onnettomuuksien kuten juuri tulipalojen uhreja. Siksi Piritta Nummelakin päätti kertoa perheensä koettelemuksesta: että mahdollisimman moni osallistuisi Nälkäpäivään ja että mahdollisimman moni saisi apua. – Minulla oli kriisin keskellä niin voimakas sokkija stressireaktio päällä, että en osannut ajatellut ihan järkevästi, mutta jälkikäteen ajatellen juuri näitä tilanteita varten katastrofirahaston kotimaan apu on olemassa. Jos sama olisi tapahtunut kenelle tahansa muulle, olisin ilman muuta ollut heti tarjoa massa apua! – Ja onneksi kaikki eivät ole samanlaisia jästejä kuin minä, että eivät tahdo ymmärtää ottaa apua vastaan, Piritta nauraa. ? Lahjoita katastrofirahastoon Verkossa: www.nälkäpäivä.fi Tekstiviestillä: viesti SPR20 numeroon 16499 (20 €) Puhelinsoitolla: lahjoitusnumero 0600 12220 (20,28 € + pvm) Tilisiirrolla: katastrofirahaston tili FI52 5000 0120 4156 73, viite 5186 MobilePaylla: numero 10900 Keräyslupa: RA/2020/1407 ÅLR 2022/8376 AVM3_2023_alkuosa.indd 9 AVM3_2023_alkuosa.indd 9 5.9.2023 16.11 5.9.2023 16.11
10 10 Suomen Punaisen Ristin apu maailmalle 2022 Ukrainan konflikti ja Itä-Afrikan kuivuus kasvattivat kansainvälisen avun tarvetta vuonna 2022. Suomen Punainen Risti lähetti kriisialueille tukea ja avustustyöntekijöitä sekä toteutti kehitysyhteistyöhankkeita, joiden kautta apua sai yli 900 000 ihmistä 14 maassa Afrikassa ja Aasiassa sekä Lähi-idän Jemenissä. TEKSTI EIJA PALOSUO JA SINI ANTTILA SCOLASTICA ESEKON hakee vettä Punaisen Ristin jakelupisteeltä Keniassa. Varautuminen on yhä tärkeämpää K atastrofeihin varautuminen on merkittävä osa Suomen Punaisen Ristin työtä sekä kotimaassa että maailmalla. Ennakoiminen ja suunnittelu auttavat säästämään ihmishenkiä, vähentämään tuhoja ja lievittämään inhimillistä kärsimystä katastrofin sattuessa. Viime vuonna Suomen Punaisen Ristin kehitysyhteistyö auttoi 112 700 ihmistä yhteisöjen varautumistoimien piiriin. Edistimme myös tasa-arvoa ja terveyttä sekä erityisesti naisten ja tyttöjen oikeutta päättää omasta kehostaan ja elää kokematta väkivaltaa. Viime vuonna 76 400 ihmistä sai työmme kautta seksuaalija lisääntymisterveyden palveluita. Yli 100 000 ihmistä oppi hankkeissamme ehkäisemään lapsille vaarallisia tartuntatauteja. Teimme työtä pitkäjänteisen kehityksen edistämiseksi alueilla, jotka kärsivät konflikteista ja ovat pitkittyneen humanitaarisen avun tarpeessa. Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun paikalliset vapaaehtoiset ovat vaikeilla alueilla usein ensimmäisiä ja joissain tapauksissa ainoita auttajia. Afganistanissa liikkuvat terveystiimit tavoittivat tuellamme 116 200 potilasta, joista yli puolet oli naisia. Kriisitilanteessa nopein apu tulee läheltä. Suomen Punainen Risti tukee kumppanimaissaan paikallisten Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten omaa varainhankintaa, vapaaehtoistoimintaa ja hallintoa, jotta sisaryhdistyksillämme olisi valmiudet toimittaa elintärkeää apua maanlaajuisesti. Ilmastokestäviä viljalajikkeita Eswatiniin Suomen Punainen Risti liittyi mukaan Euroopan komission humanitaarisen avun toimiston ECHO:n rahoittamaan yhteistyöhön, jossa kymmenen eurooppalaista Punaisen Ristin yhdistystä toteuttaa kehityshankkeita 24 maassa. Hankkeet keskittyvät katastrofivarautumiseen, pandemiavalmiuteen ja käteisavustuksiin. Eswatinissa hankkeen puitteissa tuettiin viljelijöiden koulutusta uusien, ilmastokestävämpien viljelymenetelmien ja -lajikkeiden käytössä. Lisäksi jaettiin mm. käteisavustuksia, joilla viljelijät pystyvät ostamaan tarvitsemansa siemenet ja lannoitteet. Eswatinin lisäksi Suomen Punainen Risti oli mukana hankkeissa Somaliassa, Kambodzhassa sekä Tadzhikistanissa. Kaikkiaan ECHO-kumppanuushankkeet tavoittivat noin 4,6 miljoonaa ihmistä. SPR:n kansainvälisen avun rahoitus 2019–2021 (milj. euroa) 2020 ULKOMINISTERIÖ EUROOPAN UNIONI SUOMEN PUNAINEN RISTI 2021 10 E S A S A LM IN EN E IJA P A LO S U O Kansainvälinen apu 2019–2021 (milj. euroa) KEHITYSYHTEISTYÖ HUMANITAARINEN APU 2021 2022 2022 2020 SPR:n avustustyöntekijät ulkomailla 2020: 168 2021: 191 2022: 189 10,4 24,9 13,6 41,9 26,8 12,4 10,7 12,2 28,4 5,0 7,3 1,6 21,4 22,2 20,8 AVM3_2023_alkuosa.indd 10 AVM3_2023_alkuosa.indd 10 5.9.2023 16.11 5.9.2023 16.11
11 ? KÄÄNNÄ ? Avustustyö Ukrainassa jatkuu U krainan humanitaarinen tilanne jatkuu erittäin vaikeana. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan humanitaarista apua tarvitsee Ukrainassa edelleen noin 17 miljoonaa ihmistä, joista yli 5 miljoonaa elää maansisäisinä pakolaisina. Suomen Punainen Risti tukee Ukrainassa kansainvälisen Punaisen Ristin työtä, jota johtaa Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ICRC. Punainen Risti jakaa konfliktin uhreille ruokaa, vettä, lääkkeitä ja muita avustustarvikkeita sekä järjestää terveydenhuoltoa ja majoitusta. Suurimman osan avusta vie perille paikallinen Ukrainan Punainen Risti. Katastrofirahastosta on ohjattu Ukrainan apuun tähän mennessä noin 25 miljoonaa euroa. Varoilla on kustannettu materiaalisen avun lisäksi mm. käteisavustuksia pakolaisille. Ukrainaan ja sen naapurimaihin on lisäksi lähetetty suomalaisia avustustyöntekijöitä. Suomen Punainen Risti on toimittanut Ukrainaan myös terveysklinikan ja tukenut 10 liikkuvan terveysyksikön perustamista. Tampereen logistiikkakeskuksesta Ukrainaan on lähetetty mm. generaattoreita, telttoja, huopia sekä lääkintäja keittiötarvikkeita. AVUSTUSTARVIKKEITA lähdössä Tampereelta kohti Ukrainaa. Katastrofivalmiutta Nepaliin Ilmastonmuutos on lisännyt sään ääri-ilmiöitä ja muuttanut sadekausien kiertoa vuoristoisessa Nepalissa. Tulvat ja kuivuudet vaikeuttavat maanviljelyä ja puhtaan juomaveden saatavuutta, mikä heikentää myös terveyttä. Punainen Risti tuki kylien sopeutumista ilmastonmuutokseen uudistamalla pohjavesialtaita, joista puhdasta vettä saa nyt 1 376 perhettä. Koulutimme myös viljelijöitä luonnonmukaisten torjunta-aineiden ja lannoitteiden käytössä, jotta he voivat torjua lämpenemisen tuomia kasvituholaisia ja parantaa satojaan. Yhdessä Nepalin Punaisen Ristin kanssa vahvistimme lisäksi yhteisöjen katastrofivalmiutta asukkaiden koulutuksen ja valmiusharjoitusten avulla. Hygieniatarpeisiin huomiota Malawissa Puhtaan veden saatavuus ja käytettävissä olevat hygieniatilat vaikuttavat merkittävästi naisten ja tyttöjen terveyteen Malawissa. Punainen Risti kunnosti ja rakensi kouluihin vessoja ja käsienpesupisteitä, mikä helpottaa tyttöjen koulunkäyntiä varsinkin kuukautisten aikana. Suomen Punaisen Ristin tuella rakennetuista esteettömistä vessoista hyötyy Malawissa yli 6 000 oppilasta. Koulutytöille jaettiin hygieniapaketteja, jotka sisältävät esimerkiksi kuukautissuojia, saippuaa ja alusvaatteita. Tytöille järjestettiin myös koulutusta kuukautishygieniasta ja heitä opetettiin valmistamaan itse kestokuukautissuojia. Pelastusoperaatio Välimerellä jatkui Suomen Punainen Risti jatkoi katastrofirahaston varoista tukeaan merihätään joutuneiden siirtolaisten auttamiseksi Välimerellä. – Ihmiset pakenevat kotimaastaan monista eri syistä, mutta he kaikki etsivät turvallisempaa ja parempaa elämää. Meidän velvollisuutemme on auttaa kaikkia hätään joutuvia, avustustyöntekijä Stefano Rigatelli sanoo. Rigatelli osallistui kansainvälisen Punaisen Ristin ja SOS Mediterranee -järjestön operaatioon, jonka Ocean Viking -alus on pelastanut jo yli 4 000 merihätään joutunutta siirtolaista Välimerellä. Merestä pelastetuille siirtolaisille jaetaan myös välttämättömiä avustustarvikkeita. Aliravitsemuksen seurantaa Somaliassa Somaliassa noin seitsemän miljoonaa ihmistä kärsii nälkäkriisistä, jonka taustalla vaikuttavat pitkään jatkuneet konfliktit ja ilmastonmuutos. Itä-Afrikkaa piinannut ennenäkemätön kuivuus on tappanut karjaeläimiä ja tuhonnut satoja. Jatkoimme yhteistyötä Somalian Punaisen Puolikuun kanssa, joka ylläpitää sekä pysyviä että liikkuvia terveysklinikoita. Klinikat tarjoavat perusterveydenhuoltoa, rokotuksia ja ravitsemustukea erityisesti vaikeimmin saavutettavien alueiden maaseutuyhteisöille. Tukemillamme klinikoilla tehtiin aliravitsemusseulonta 35 000:lle alle 5-vuotiaalle lapselle ja rokotettiin 14 500 lasta. Klinikoilla tarjottiin myös seksuaalija lisääntymisterveyspalveluita. Kaikkiaan hoitoa sai yli 70 000 ihmistä. 11 IF R C IF R C L A U R A V E S A LO U IS M A LY E E A N T H O N Y JE A N AVM3_2023_alkuosa.indd 11 AVM3_2023_alkuosa.indd 11 5.9.2023 16.11 5.9.2023 16.11
? KÄÄNNÄ ? KÄÄNNÄ ? 13 T unnelma oli korkealla kuin Itä-Suomen yliopiston Carelia-juhlasalin katto, kun Suomen Punaisen Ristin yleiskokous kokoontui 10.–11. kesäkuuta Joensuuhun. Henkeä nosti paitsi poikkeuksellisen kylmän jakson jälkeen lämmennyt sää, myös mahdollisuus kokoontua koronavuosien jälkeen yhteen koko järjestön voimin. Kaikkiaan yleiskokous keräsi Pohjois-Karjalaan lähes 800 Punaisen Ristin osastojen ja piirien edustajaa, vapaaehtoista, työntekijää ja kutsuvierasta. Kokouksen avajaispuheenvuoroissa lauantaina viikonlopun motoksi nostettiin ilo, toivo ja luottamus, jonka yleiskokous vahvisti myös toimintalinjauksessa Suomen Punaisen Ristin tulevaisuuden tavoitteeksi vuosille 2024–2026: Punaisen Ristin toiminta tuo iloa, antaa toivoa ja vahvistaa ihmisten luottamusta toisiinsa ja Punaisen Ristin apuun. – Punainen Risti on yksi Suomen vaikuttavimmista kansalaisjärjestöistä. Sen tunnustettu asema ei ole syntynyt itsestään, vaan se on vaatinut pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä. Se perustuu periaatteille ja toiminnalle, jotka koetaan kansalaisten keskuudessa laajasti arvokkaiksi ja hyväksytyiksi. Näin on ollut, ja näin näyttää tänä vii konloppuna hyväksyttävien linjausten perusteella olevan myös tulevaisuudessa, kannusti eduskunnan entinen puhemies Anu Vehviläinen , pohjoiskarjalainen itsekin, tuodessaan valtiovallan tervehdyksen yleiskokoukselle. Periaatteiden merkitystä toimintaa ohjaavana selkänojana painotti tervetuliaissanoissaan myös Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja Elli Aaltonen . – Ihmiset tarvitsevat apua ja suojelua täysin riippumatta siitä, keitä he ovat, nyt enemmän kuin koskaan. Me Punaisessa Ristissä varmistamme, että kaikilla on jatkossakin mahdollisuus saada apua, saada sitä läheltä, ja toimia itse vapaaehtoisina auttajina, Aaltonen linjasi. – Meidän voimamme on aina ollut vapaaehtoisissa, ja tulevaisuudessa kansalaisyhteiskuntaa tarvitaan vain entistä enemmän. Luottamusjohtoon tungosta Yleiskokouksen virallisella asialistalla olivat tuttuun tapaan Suomen Punaisen Ristin luottamusjohdon valinta, toimintalinjauksen vahvistaminen seuraaviksi kolmeksi Suomen Punaisen Ristin yleiskokous houkutteli aurinkoiseen Joensuuhun kesäkuun alussa sadoittain Punaisen Ristin vapaaehtoisia. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT HARRI MÄENPÄÄ AVM3_2023_alkuosa.indd 13 AVM3_2023_alkuosa.indd 13 5.9.2023 16.11 5.9.2023 16.11
14 vuodeksi sekä yleiskokoukselle jätettyjen aloitteiden ja ponsien käsittely. Joensuussa hyväksyttiin myös muutoksia Suomen Punaisen Ristin sääntöihin. Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajaksi yleiskokous vahvisti odotetusti yhteiskuntatieteiden tohtori Elli Aaltosen Porvoosta. Aaltosen jatkokausi oli Punaisen Ristin vaalitoimikunnan esitys yleiskokoukselle, eikä soraääniä kuultu myöskään paikan päällä Joensuussa. Sen sijaan kolmesta varapuheenjohtajan paikasta käytiin yleiskokouksessa tiukka kisa. Äänestyksen jälkeen Punaisen Ristin varapuheenjohtajiksi valittiin Max Lindholm Helsingistä, Riitta Nieminen Kangasalta ja Dan Sundqvist Maarianhaminasta. Lopputulos vastasi näin vaalitoimikunnan esitystä, vaikka myös kokouspaikalla ehdolle asetetut Tiina Hörkkö Korsosta ja Tuula Oksanen Turusta saivat paljon kannatusta. Hallituksen muiksi jäseniksi yleiskokous valitsi äänestyksen jälkeen Ruut Rissasen Tampereelta, Harri Jokirannan Seinäjoelta, Pekka Pirin Espoosta, Marju Sjöstenin Porista, Maiju Jolma-Taylorin Rovaniemeltä ja Osmo Tolosen Keiteleeltä. Suomen Punaisen Ristin valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Otto Kari Helsingistä ja varapuheenjohtajaksi Päivi Viilomaa Riihimäeltä. Ei kiintiöpaikkaa nuorille Suomen Punaisen Ristin hallituksen esitys järjestön toimintalinjaukseksi hyväksyttiin Joensuussa pienin muutoksin. Vuosina 2024–2026 Punainen Risti jatkaa näin edellisessä toimintalinjauksessa käynnistettyä työtä tavoitteenaan rakentaa turvallista yhteiskuntaa, jossa kaikki ihmiset voivat luottaa saavansa tarvitsemansa avun ja suojelun ja jossa jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omaan elämäänsä ja osallistua yhteisön ja yhteiskunnan toimintaan. Suomen Punainen Risti tahtoo omalla toiminnallaan tukea luottamukseen perustuvaa yhteiskuntaa, joka puolustaa ihmisarvoa, toimii inhimillisyyden puolesta ja kannustaa vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan. Kiivaimman keskustelun Joensuussa herätti järjestön sääntöihin ehdotettu muutos, joka olisi vaatinut kaikkia Punaisen Ristin osastoja nostamaan hallitukseensa vähintään yhden alle 29-vuotiaan jäsenen. Kiintiöpaikan puolesta puhuivat varsinkin nuoremmat kokousedustajat, jotka toivoivat muutoksen vahvistavan nuorten asemaa ja vaikuttamismahdollisuuksia Punaisessa Ristissä. Pitkän keskustelun ja äänestyksen jälkeen yleiskokous päätyi hylkäämään muutosesityksen, sillä kiintiöpaikan pelättiin johtavan vaikeisiin tilanteisiin siinä tilanteessa, että osaston riveistä ei yksinkertaisesti löydy sopivaa nuorta ehdokasta. Yleiskokoukselle tehdyistä aloitteista salissa ja sen ulkopuolella puhutti ehdotus Nälkäpäivä-keräyksen siirtämisestä syksystä kevääseen. Vastaava aloite oli tuotu yleiskokoukseen jo kahdesti aiemmin, Turussa 2014 ja Helsingissä 2017. Molemmilla kerroilla ylivoimainen enemmistö äänivaltaisista edustajista oli äänestänyt siirtoa vastaan, eikä lopputulos muuttunut Joensuussakaan: Nälkäpäivä pysyy tutulla paikallaan syksyssä. Aloitteen hylkäämistä esitti yleiskokoukselle myös järjestön hallitus. Perusteluissaan hallitus muistutti, että Nälkäpäivän tavoite on ensisijaisesti kerätä varoja katastrofirahastoon sekä tukea valmiutta ja varautumista. Vaikka "Nälkäpäivä pysyi tutulla paikallaan syksyssä." 1 2 3 1 Savo-Karjalan piirin puheenjohtaja Mikko Sipilä sai kehuja toiminnastaan yleiskokouksen puheenjohtajana. Kiitokset hän välitti eteenpäin järjestelyissä uurastaneille vapaaehtoisille. 2 Oskari Perholehto Rajamäen osastosta kiitteli äänestysten sujuvuutta. Suuria odotteluja ei tullut, vaikka äänestyksiä tarvittiin useita. 3 Ehdokkaat Suomen Punaisen Ristin hallituksen jäseniksi esittäytyivät yleiskokoukselle. Hyviä ehdokkaita oli jälleen enemmän kuin paikkoja. AVM3_2023_alkuosa.indd 14 AVM3_2023_alkuosa.indd 14 5.9.2023 16.11 5.9.2023 16.11
15 ? KÄÄNNÄ ? keräyksen järjestämisessä loppukeväästä olisi omat etunsa, kokemus on osoittanut, että syksy on kevättä parempi aika kerätä lahjoituksia. Nälkäpäivän ajankohta syyskuun lopussa osuu sopivasti ennen loppuvuoden muita perinteisiä suurkeräyksiä, ja Punaisen Ristin pääkampanjat jakautuvat näin tasaisemmin ympäri vuotta. Parasta mitä Savo-Karjalasta saa Virallisen ohjelman lomassa Joensuussa ehdittiin tietenkin myös pitää hauskaa ja tavata vanhoja ja uusia ystäviä ympäri Suomea. Jo yleiskokousperinteeksi muodostuneessa ansiomerkkien jakotilaisuudessa hotelli Kimmelin salissa kohotettiin maljat 45:lle erityisen ansioituneelle Punaisen Ristin vapaaehtoiselle, joista 21 palkittiin tasavallan presidentin myöntämällä Suomen Punaisen Ristin kultaisella ansiomitalilla ja 24 hopeisella ansiomitalilla. Kaikkiaan kultaisen ansiomitalin vähintään 30 vuoden vapaaehtoistoiminnasta sai tänä vuonna 50 vapaaehtoista. Yleiskokouksen iltajuhla järjestettiin Ilosaaren Kerubissa, jossa kokousväkeä viihdyttivät Lyyti, Marko Haavisto ja Poutahaukat sekä loppuillasta paikallinen legenda, tanssiorkesteri Lossimies. Historiankirjojen mukaan yleiskokous oli järjestetty Joensuussa viimeksi vuonna 1956, mutta mahdollinen rutiinin puute ei näkynyt ainakaan järjestelyissä, jotka keräsivät kokousväeltä vuolaita kiitoksia. Osansa positiivisesta palautteesta sai myös kokouksen puheenjohtajistossa urakoinut Punaisen Ristin Savo-Karjalan piirin tuore puheenjohtaja Mikko Sipilä . – Palaute on ollut äärimmäisen positiivista, ja joku julisti tämän jopa parhaaksi yleiskokoukseksi koskaan! Mutta ei se minun ansiotani tietenkään ole, vaan piirin upeiden vapaaehtoisten, jotka hoitivat järjestelyt todella ammattitaitoisesti, Sipilä kiitteli. – Pieniä kehittämiskohteita löytyy aina, mutta kyllä me parasta pyrimme tarjoamaan, mitä Savo-Karjalasta saa! Yleiskokouksessa ei Sipilän mielestä koettu suuria yllätyksiä. Hyväksytty toimintalinjaus on Suomen Punaisen Ristin näköinen, ja luottamustehtäviin oli tarjolla hyviä ehdokkaita enemmän kuin paikkoja riitti. Pieneksi kauneusvirheeksi Sipilä nimesi vain nuorten hallituspaikoista käydyn keskustelun. – Itse päätöstä olen ehkä jäävi kommentoimaan, koska minut valittiin 18-vuotiaana osaston varapuheenjohtajaksi ja 28-vuotiaana piirin puheenjohtajaksi, mutta sitä tietysti toivoisi, että erilaisille mielipiteille muistetaan antaa tilaa syyllistämättä toisia. Enemmistön päätöstä täytyy kuitenkin Punaisen Ristin kaltaisessa järjestössä kunnioittaa, vaikka tulos olisi itselle pettymys. Seuraavaksi Rovaniemelle 2026! Positiivisissa tunnelmissa kotimatkalle lähti myös Oulun osaston varapuheenjohtaja Susanna Kouva , joka osallistui yleiskokoukseen ensimmäistä kertaa. – Minusta kokous oli onnistunut ja päätökset pääosin hyvin perusteltuja. Erityisen iloinen olin siitä, että toimintalinjauksessa nostettiin esiin digitalisaatio ja tiedolla johtaminen, ne ovat todella tärkeitä asioita, informaatiotutkija Kouva summasi. – Kysymykseen nuorten osallistamisesta olisin itse toivonut toista ratkaisua. Ymmärrän, että kaikki osastot eivät välttämättä löydä nuoria hallitukseensa, mutta eikö nuorille olisi voitu antaa paikka edes piirihallitukseen? Meillä Oulun yliopistolla on nuorille kaksi kiintiöpaikkaa hallituksessa. Tuskin siihen olisi Punainen Risti kaatunut, varsinkin kun kaikki pitävät nuorten mukaan saamista niin tärkeänä. Onnistuneena viikonloppua piti myös Rajamäen osaston puheenjohtaja Oskari Perholehto , jolle yleiskokous oli jo ties kuinka mones. – Muutaman vuoden olin välillä poissa, mutta melkein kaikki yleiskokoukset olen käynyt sen jälkeen, kun aloitin vapaaehtoisena 1981, Perholehto kertoili. – Ilmapiiri oli hyvä ja järjestelyt erinomaiset, ja oli kiva nähdä tuttuja pitkästä aikaa. Monesta asiasta jouduttiin äänestämään, mutta sekin sujui ilman suurempaa odottelua. Myös nuoren polven mielipiteiden kuunteleminen on tärkeää, vaikka samoja asioita olisi mietitty aikaisemminkin. – Oikeastaan ainoa asia, jota jäin kaipaamaan, oli näkyvyys keskustassa. Punaisella Ristillä oli suurtapahtuma kaupungissa, mutta se ei näkynyt torilla mitenkään. Se on totta. Suurelle yleisölle suunnatut Punaisen Ristin toiminnan esittelyt jäivät Joensuussa vähiin. Toivottavasti jälleen ensi kerralla, kun viestikapula siirtyy Savo-Karjalalta Lapin piirille. Nähdään siis Suomen Punaisen Ristin yleiskokouksessa Rovaniemellä 2026! ? Lisää yleiskokouksen päätöksistä: rednet.punainenristi.fi/ yleiskokous2023 1 2 1 Puheenjohtaja Elli Aaltonen ja pääsihteeri Kristiina Kumpula nostivat maljan Punaisen Ristin kultaisilla ja hopeisilla ansiomitaleilla palkituille. 2 Uusi varapuheenjohtaja Dan Sundqvist sai onnittelut Kristiina Kumpulalta, jolle Joensuun yleiskokous jäi viimeiseksi pääsihteerinä. "Nuoren polven kuunteleminen on tärkeää." AVM3_2023_alkuosa.indd 15 AVM3_2023_alkuosa.indd 15 5.9.2023 16.11 5.9.2023 16.11
Muumisukat Nuuskamuikkunen Muminstrumpor Snusmumriken Muumiaiheiset hauskat paidat ja sukat koululaisille kokoja myös aikuisille! Trevliga tröjor och strumpor med Mumintema för skolelever – även vuxenstorlekar! Kuvitukset perustuvat Tove Janssonin 60-luvulla Punaiselle Ristille piirtämiin kuviin. Paidat ja sukat on valmistettu vastuullisesti yhteistyössä Moomin by Nordic Buddiesin kanssa. Illustrationerna baserar sig på bilder som Tove Jansson ritade för Röda Korset på 60-talet. Tröjorna och strumporna är tillverkade ansvarsfullt i samarbete med Moomin by NordicBuddies. 32,90 € 27,90 € UUSI! 32,90 € 6,90 € Koko: 33-35 9,90 € Koko: 36-42 9,90 € Koko: 40-45 NYTT! 16,50 € 69 € Sadeviitta heijastimilla, punainen ja musta, valmistettu Suomessa Regncape med reflex, röd och svart, tillverkad i Finland 12,90 € Muista myös heijastavat tuotteet turvaamaan koulutietä ja työmatkoja! Kattavan valikoiman löydät verkkokaupastamme punaisenristinkauppa.fi. Kom också ihåg de reflekterande produkterna som håller dig trygg på vägen till skolan och arbetet! Ett täckande sortiment hittar du i vår webbutik rodakorsbutiken.fi. Tuotteiden hinnat sisältävät ALV 24%. Tilauksiin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Produktpriserna innehåller moms 24 %. Leveranskostnader läggs till beställningspriset. Produkterna finns i begränsat antal. JÄSENETU Ensiapulaukut MEDLEMSFÖRMÅN Första hjälpen-väskor 6,90 € Strech Plus heijastin Strech Plus-reflex UUSI! NYTT! 6,50 € kpl 35,20 € (44 €) 59,90 € (74,90 €) 19,90 € 15,90 € 39 € Tarjous voimassa 31.10.2023 saakka. Tarjous koskee vain uusia tilauksia, eikä sitä voi yhdistää muihin tarjouksiin. Tuotteita rajoitettu määrä. Erbjudandet är i kraft till 31.10.2023. Erbjudandet gäller endast nya beställningar och det kan inte kombineras med andra erbjudanden. Produkterna finns i begränsat antal. Heijastava Cityreppu Reflekterande Cityryggsäck Heijastava narureppu Reflekterande ryggsäck med snören Heijastava repunsuoja Reflekterande ryggsäcksskydd Heijastava Suoja-sateenvarjo punainen ja musta Avun askelkuosi Reflekterande paraply Suoja med Hjälpens steg-mönster i rött och svart Heijastava lippalakki Reflekterande keps Muumiheijastimet Nuuskamuikkunen, Pikku Myy, Haisuli ja Tiuhti ja Viuhti Muminreflex Snusmumriken, Lilla My, Stinky och Tofslan och Vifslan Yleiskäytön ensiapulaukku Första hjälpenväska för universalbruk Ensiapulaukku työpaikalle Första hjälpenväska för arbetsplatsen Edun saat syöttämällä kassalla alennuskoodikenttään SPRJASEN23. Förmånen får du genom att vid kassan skriva SPRJASEN23 i rabattkodsfältet. Matkailijan ensiapulaukku Första hjälpenväska för resenären 18,40 € (23 €) UUSI! NYTT! -20 % Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 Lasten paidat Lasten muumipaita valkoinen Mumintröja för barn vit (Koot: 3-4 vuotta – 11-12 vuotta storlekar 3-4 år 11-12 år) Aikuisten paidat Muumi-paita Nuotiolla kermanvärinen Mumintröja Vid lägerelden gräddvit Muumipaita Nuuskamuikkunen tummansininen Mumintröja Snusmumriken mörk blå (Malli unisex, koot: XS – XXL) AVM3_2023_oma_ilmo2s.indd All Pages AVM3_2023_oma_ilmo2s.indd All Pages 5.9.2023 16.35 5.9.2023 16.35 AVM3_2023_alkuosa.indd 16 AVM3_2023_alkuosa.indd 16 5.9.2023 16.44 5.9.2023 16.44
? KÄÄNNÄ ? Muumisukat Nuuskamuikkunen Muminstrumpor Snusmumriken Muumiaiheiset hauskat paidat ja sukat koululaisille kokoja myös aikuisille! Trevliga tröjor och strumpor med Mumintema för skolelever – även vuxenstorlekar! Kuvitukset perustuvat Tove Janssonin 60-luvulla Punaiselle Ristille piirtämiin kuviin. Paidat ja sukat on valmistettu vastuullisesti yhteistyössä Moomin by Nordic Buddiesin kanssa. Illustrationerna baserar sig på bilder som Tove Jansson ritade för Röda Korset på 60-talet. Tröjorna och strumporna är tillverkade ansvarsfullt i samarbete med Moomin by NordicBuddies. 32,90 € 27,90 € UUSI! 32,90 € 6,90 € Koko: 33-35 9,90 € Koko: 36-42 9,90 € Koko: 40-45 NYTT! 16,50 € 69 € Sadeviitta heijastimilla, punainen ja musta, valmistettu Suomessa Regncape med reflex, röd och svart, tillverkad i Finland 12,90 € Muista myös heijastavat tuotteet turvaamaan koulutietä ja työmatkoja! Kattavan valikoiman löydät verkkokaupastamme punaisenristinkauppa.fi. Kom också ihåg de reflekterande produkterna som håller dig trygg på vägen till skolan och arbetet! Ett täckande sortiment hittar du i vår webbutik rodakorsbutiken.fi. Tuotteiden hinnat sisältävät ALV 24%. Tilauksiin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Produktpriserna innehåller moms 24 %. Leveranskostnader läggs till beställningspriset. Produkterna finns i begränsat antal. JÄSENETU Ensiapulaukut MEDLEMSFÖRMÅN Första hjälpen-väskor 6,90 € Strech Plus heijastin Strech Plus-reflex UUSI! NYTT! 6,50 € kpl 35,20 € (44 €) 59,90 € (74,90 €) 19,90 € 15,90 € 39 € Tarjous voimassa 31.10.2023 saakka. Tarjous koskee vain uusia tilauksia, eikä sitä voi yhdistää muihin tarjouksiin. Tuotteita rajoitettu määrä. Erbjudandet är i kraft till 31.10.2023. Erbjudandet gäller endast nya beställningar och det kan inte kombineras med andra erbjudanden. Produkterna finns i begränsat antal. Heijastava Cityreppu Reflekterande Cityryggsäck Heijastava narureppu Reflekterande ryggsäck med snören Heijastava repunsuoja Reflekterande ryggsäcksskydd Heijastava Suoja-sateenvarjo punainen ja musta Avun askelkuosi Reflekterande paraply Suoja med Hjälpens steg-mönster i rött och svart Heijastava lippalakki Reflekterande keps Muumiheijastimet Nuuskamuikkunen, Pikku Myy, Haisuli ja Tiuhti ja Viuhti Muminreflex Snusmumriken, Lilla My, Stinky och Tofslan och Vifslan Yleiskäytön ensiapulaukku Första hjälpenväska för universalbruk Ensiapulaukku työpaikalle Första hjälpenväska för arbetsplatsen Edun saat syöttämällä kassalla alennuskoodikenttään SPRJASEN23. Förmånen får du genom att vid kassan skriva SPRJASEN23 i rabattkodsfältet. Matkailijan ensiapulaukku Första hjälpenväska för resenären 18,40 € (23 €) UUSI! NYTT! -20 % Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 Lasten paidat Lasten muumipaita valkoinen Mumintröja för barn vit (Koot: 3-4 vuotta – 11-12 vuotta storlekar 3-4 år 11-12 år) Aikuisten paidat Muumi-paita Nuotiolla kermanvärinen Mumintröja Vid lägerelden gräddvit Muumipaita Nuuskamuikkunen tummansininen Mumintröja Snusmumriken mörk blå (Malli unisex, koot: XS – XXL) AVM3_2023_oma_ilmo2s.indd All Pages AVM3_2023_oma_ilmo2s.indd All Pages 5.9.2023 16.35 5.9.2023 16.35 AVM3_2023_alkuosa.indd 17 AVM3_2023_alkuosa.indd 17 5.9.2023 16.44 5.9.2023 16.44
18 P orin Seurakuntakeskus täyttyy iloisista kasvoista ja puheensorinasta, kun Red Cross Clubin vapaaehtoiset toivottavat kävijät tervetulleiksi. Vilskettä ja menoa riittää, sillä moni tulee paikalle koko perheen voimin. – Täällä tapaa ihmisiä ympäri maailman. Porukka on eläväistä, ja paikalla on kaikenikäisiä isovanhemmista pikkulapsiin. Kaikki kunnioittavat toisiaan ja nautimme toistemme seurasta, kerhon vapaaehtoinen Emily Mungai-Narinen kertoo. Koronavuonna 2020 Suomeen Keniasta saapunut Emily oli mukana aloittamassa Red Cross Clubin toimintaa Porin SeurakuntaTäällä kukaan ei istu yksin Perjantai-iltaisin kokoontuva Porin Red Cross Club on monelle viikon kohokohta. Kahvin ja pelien äärellä löydetään uusia ystäviä, opitaan suomen kieltä ja saadaan iloa toisten auttamisesta. TEKSTI MATLEENA MERTA KUVAT JUHA SINISALO keskuksella. Nykymuodossaan kaikille avoin, monikulttuurinen kohtaamispaikka Red Cross Club aloitti vuonna 2021. Aiemmin kerhotoimintaa oli järjestetty vaihtelevissa tiloissa. – Viimeisen vuoden aikana olemme saaneet paljon lapsiperheitä mukaan toimintaan. Iso osa Red Cross Clubin kävijöistä on pakolaistaustaisia. Menestyksemme salaisuus ovat vapaaehtoiset, joilla on itsellään maahanmuuttajatausta ja laajat verkostot. Ihmiset tulevat tänne puskaradion ja ystäviensä kautta, toiminnasta vastaava vapaaehtoinen Pauliina Vilpakka sanoo. Avunsaaja voi myös auttaa Red Cross Clubin kävijät ja vapaaehtoiset ovat monikulttuurinen porukka. Moni vapaaehtoisista on tullut paikalle alun perin kävijänä ja siirtynyt sitten vapaaehtoiseksi. Yksi heistä on Irakista Suomeen tullut Hawraman Taher Seyed , jolle ystävä vinkkasi toiminnasta. – Tykkään auttaa ihmisiä. Puhun kuutta eri kieltä, ja avustan ihmisiä esimerkiksi sairaalassa asioimisessa tai asunnon etsinnässä. Red Cross Clubin vapaaehtoisena pääsen myös vahvistamaan suomen kielen taitoani. Muut vapaaehtoiset ovat tosi mukavia. Meillä on mahtava porukka, Hawraman kertoo. RED CROSS CLUBIN vapaaehtoiset Emily Mungai-Narinen ja Hawraman Taher Seyed peluuttavat kerhon lapsia. AVM3_2023_alkuosa.indd 18 AVM3_2023_alkuosa.indd 18 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12
19 ? KÄÄNNÄ ? Hawraman ja Emily kertovat, että Red Cross Clubissa järjestetään paljon esimerkiksi synttärijuhlia. Mieleen ovat jääneet etenkin eräälle pitkään toiminnassa mukana olleelle vapaaehtoiselle järjestetyt yllätyssynttärit. Osalla Red Cross Clubin kävijöistä on taustallaan ikäviä tai traumaattisia kokemuksia. Kerran kävijöiden joukossa oli pieni tyttö, joka oli menettänyt äitinsä. – Tyttö itki kovasti, mutta Emily otti hänet syliinsä ja lohdutti häntä. Pikkuhiljaa tyttö rauhoittui, Pauliina kertoo. Pauliina kertoo, että Red Cross Clubia ylläpitää noin kymmenen vapaaehtoisen ryhmä. Jokaista perjantai-iltaa on järjestämässä 4–5 vapaaehtoista vuorollaan. – Näillä vapaaehtoisilla on sydän paikallaan. Moni on itse aiemmin saanut apua Punaiselta Ristiltä, ja haluaa nyt vuorostaan auttaa muita. Etenkin vastaanottokeskuksen asukkaista moni kärsii yksitoikkoisesta arjesta. Kerhotoiminta tuo sisältöä ja merkitystä elämään. – Toivoisin ihmisten muistavan, että avunsaaja voi olla myös auttaja toiselle – joskus jopa samaan aikaan, Pauliina pohtii. Robottihylje rauhoittaa Tänään päivä on erityisen mukava Red Cross Clubin pienemmille kävijöille. Satakunnan ammattikorkeakoulun SAMK:n Kids like us -projektin tutkijat ovat tuoneet lasten iloksi pörröiset kissaja hyljerobotit sekä joukon erilaisia pelejä. Kyseessä on kansainvälinen projekti, joka tarjoaa kansalaisjärjestöille ja julkisen sektorin toimijoille välineitä traumoista kärsivien pakolaislasten auttamiseen. – Kehittämämme ratkaisut vahvistavat lasten henkistä hyvinvointia. Esimerkiksi pehmoinen Paro-robottihylje reagoi ihmisen kosketukseen ja auttaa rauhoittumaan, projektitutkija Anja Poberžnik kertoo. Porin Red Cross Clubin toiminnasta vastaa Punaisen Ristin Porin osasto yhteistyössä Punaisen Ristin Satakunnan piirin ja Porin seurakuntayhtymän seurakuntapalveluiden kanssa. – Tänä vuonna myös SAMK:n Kids like us -projekti ja Lastenkulttuurikeskus Kruunupää ovat järjestäneet kerholla ohjelmaa lapsille. Olemme siitä tosi iloisia, Pauliina Vilpakka kiittää. Ketään ei jätetä yksin Osman Mohamud Mohamed on yksi Red Cross Clubin toimintaa pyörittävistä vapaaehtoisista. Hän kertoo saapuneensa Suomeen turvapaikanhakijana vuonna 2015. – Sain itse apua asuessani vastaanottokeskuksessa, ja nyt haluan auttaa muita maahan muuttaneita. Kerholla jokainen saa tehdä mitä haluaa, mutta toisten oikeuksia ja jokaisen omia rajoja pitää kunnioittaa. Me vapaaehtoiset huolehdimme toiminnan turvallisuudesta ja esimerkiksi muistutamme lapsia, ettei tilassa saa juoksennella, Osman kertoo. Tärkeintä Red Cross Clubilla on hänen mukaansa toisten ihmisten tapaaminen. – Jos joku on vaikka yksinäinen, hän voi löytää täältä ystäviä. Pauliinan mukaan yksi Red Cross Clubin periaatteista onkin, että ketään ei jätetä yksin. Jos vapaaehtoiset näkevät jonkun istuvan yksin, he menevät juttelemaan tälle. – Olen hirveä ylpeä meidän vapaaehtoisistamme ja siitä, miten he näyttävät kävijöille esimerkkiä muiden ottamisesta mukaan. Se on myös merkki onnistumisesta, että niin monet ihmiset pyytävät itse päästä mukaan vapaaehtoisiksi, Pauliina iloitsee. Viikon kohokohta Yksi Red Cross Clubin vakikävijöistä on afganistanilainen Sohila , joka on saapunut paikalle perheensä ja oman äitinsä kanssa. – Kuulin toiminnasta, kun asuimme vastaanottokeskuksessa. Nyt käymme täällä joka viikko, koska asumme ihan lähellä. Äidistäkin on mukava päästä näkemään ihmisiä ja juttelemaan toisten afgaaniperheiden kanssa, Soheila kertoo. Lähihoitajaksi opiskeleva Sohila tekee toisinaan myös läksyjä Red Cross Clubissa. Apuakin läksyihin saa aina välillä, elleivät tehtävät ole liian vaikeita auttajillekin. – Olen oppinut täällä lisää suomen kieltä ja saanut uusia ystäviä. On ollut hienoa päästä tapaamaan eri maista tulevia ihmisiä. Lapset odottavat joka viikko perjantaita, että pääsevät tapaamaan ystäviään. He oppivat täällä myös ryhmätyötaitoja, Sohila sanoo. Pauliinan mukaan tärkeä osa Red Cross Clubin menestystä on ollut luottamuksen rakentaminen. Siinä vapaaehtoisilla on ollut suuri rooli. – Kun kävijä huomaa, että täällä ketään ei syrjitä, hän uskaltaa tulla uudelleenkin. Turvallisen ilmapiirin luominen on tärkeää etenkin naisille ja lapsille. Pauliina vinkkaa, että toiminnassa olisi yhä tilaa myös uusille vapaaehtoisille. – Tässä ei tarvita mitään erikoistaitoja. Kävijöillä on vaihteleva kielitaito, mutta yksinkertaisella ja selkeällä suomen kielellä pääsee pitkälle. Se riittää, että vapaaehtoisella on sydän paikallaan, Pauliina kannustaa. ? "Moni kävijä on pyytänyt päästä vapaaehtoiseksi." KERHOLLA RIITTÄÄ vilinää ja vilskettä, sillä moni saapuu paikalle koko perheen voimin. KERHON VASTUUVETÄJÄNÄ toimiva vapaaehtoinen Pauliina Vilpakka iloitsee Red Cross Clubin suosiosta. Markkinointia ei tarvita, kun sana kerhosta leviää tehokkaasti puskaradion kautta. AVM3_2023_alkuosa.indd 19 AVM3_2023_alkuosa.indd 19 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12
20 – LÄÄKÄRINÄ tiedän, että Veripalvelu on luotettava organisaatio ja että vertani ja tietojani käytetään vastuullisesti, verta luovuttamaan tullut lääkäri Helena Kemppinen sanoo. AVM3_2023_alkuosa.indd 20 AVM3_2023_alkuosa.indd 20 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12
21 ? KÄÄNNÄ ? Tähtäimessä parempi hoito entistä aiemmin Veripalvelun biopankkiin liittyneet verenluovuttajat auttavat kehittämään tutkimusta ja sairauksien hoitoa. Yksilöllisiä syövän hoitomenetelmiä testataan jo biopankin näytteiden avulla. TEKSTI NINA PINJOLA/MEDIAFOCUS KUVAT MATTI RAJALA JA MAARIT KYTÖHARJU O n kesäinen aamupäivä Veripalvelun Kivihaan verenluovutustiloissa. Aurinko helottaa kuumasti ikkunalasien takana, kun lääkäri Helena Kemppinen istuutuu kahville ja voileivälle. Hän luovutti verta ensimmäisen kerran Kivihaassa jo opiskeluaikoina, ja viimeiset 15 vuotta hän on käynyt luovuttamassa säännöllisesti. – Ei tunnu missään, menen vielä illaksi töihin, Helena hymyilee. Viitisen vuotta sitten hän liittyi myös Veripalvelun biopankkiin. – Näin verenluovutuksen yhteydessä ilmoituksen biopankista ja tuumin, että liittymisestä voi olla hyötyä muille – ja itsellehän se on niin pieni vaiva. Samaa mieltä on myös 33-vuotias Tuomas Valta . Hän on tullut toista kertaa afereesiin, jossa luovutetaan verihiutaleita eli trombosyyttejä. Niitä tarvitaan esimerkiksi syöpäja leikkauspotilaille sekä onnettomuuksien uhreille. – Liityin biopankkiin vuonna 2018, kun olimme silloisen tyttöystäväni, nykyisen vaimoni, kanssa yhdessä luovuttamassa verta. Biopankin jäsenyys on helppo tapa auttaa, sillä se ei vaadi minulta paljoakaan, Tuomas sanoo. Keräystavoite täyteen nopeasti Veripalvelun biopankkiin kootaan näytteitä ja niiden luovuttajaan liittyvää tietoa suostumuksen antaneilta henkilöiltä. Veripalvelun biopankki on mukana myös vuonna TUOMAS VALTA kävi Veripalvelussa luovuttamassa verihiutaleita eli trombosyyttejä. Niitä tarvitaan esimerkiksi syöpäja leikkauspotilaille sekä onnettomuuksien uhreille. KÄÄNNÄ ? AVM3_2023_alkuosa.indd 21 AVM3_2023_alkuosa.indd 21 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12
22 2017 perustetussa FinnGen-hankkeessa, joka on julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimushanke. Sen päätavoitteena on tuottaa genomija terveysrekisteritiedon avulla sairauksien syntymekanismeista tietoa, joka mahdollistaa terveyttä edistävien keksintöjen tekemisen. – Aluksi toimintamme painottui siihen, että kerätään määrällisesti paljon näytteitä. Kiitos verenluovuttajien olemme saaneet tavoitteemme eli 58 000 näytettä täyteen, biopankkipäällikkö Kimmo Pitkänen kertoo. Yhteensä suomalaisissa biopankeissa on FinnGen-hankkeen puitteissa kerättynä puolen miljoonan suomalaisen geenitieto. Uusia keinoja tiedon hyödyntämiseen etsitään jatkuvasti. – Tavoitteena on löytää keinoja edistää terveydenhuoltoa, sairauksien ennaltaehkäisyä ja tutkimusta sekä tulevaisuudessa yhä enemmän myös potilaiden hoitoa. Pilottihanke käyntiin kesällä Miten Veripalvelun biopankki sitten käytännössä toimii? Hyvänä esimerkkinä on kesällä 2023 Sitran rahoituksella käynnistetty pilottihanke. Siinä seulotaan esiin ne luovuttajat, joilla on geenimarkkeriensa perusteella alttius raudan kertymäsairaudelle eli hemokromatoosille. – Sairaus on tähänkin asti huomioitu verenluovutuksessa, mutta vain siten, että luovuttajat itse informoivat Veripalvelua sairaudestaan. Nyt ideana on, että kun saamme verenluovuttajan biopankkinäytteestä analysoidun genotyypin perusteella tiedon hemokromatoosille altistavista geenimarkkereista, voimme kertoa asiasta niille verenluovuttajalle, jotka sitä haluavat. Tällaisille henkilöille ei myöskään jatkossa anneta rautavalmisteita verenluovutuksen yhteydessä, Pitkänen kertoo. Pitkänen uumoilee samantyyppisiä hankkeita tulevan jatkossa lisää. Niiden avulla voitaisiin löytää jotakin sairautta kantavat tai sille geeniensä vuoksi alttiit henkilöt, jolloin heidät voitaisiin ohjata lisätutkimuksiin ja hoitoon ennen kuin sairaus ehtii edetä. Juuri tästä oli kysymys myös hemokromatoosin kohdalla, verenluovutuksen turvallisuusnäkökulman lisäksi. VERIPALVELUN biopankkiin vuonna 2018 liittynyt Tuomas Valta sanoo biopankin jäsenyyttä helpoksi tavaksi auttaa ja tukea tutkimusta. "Terveystietoa kahteen suuntaan." AVM3_2023_alkuosa.indd 22 AVM3_2023_alkuosa.indd 22 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12
23 KÄÄNNÄ ? ? Veripalvelun biopankki tukee syöpähoitojen kehitystä I hmisen puolustusjärjestelmän solut ja niiden HLA-molekyylit ovat oleellisessa roolissa elimistölle vieraiden rakenteiden tunnistamisessa. Tällaisia rakenteita löytyy esimerkiksi virusten, bakteerien sekä syöpäsolujen pinnalta. Veripalvelun biopankkiin talletettujen näytteiden immuunisolujen HLA-tyyppi määritellään Veripalvelun tutkimusosaston itse kehittämällä laskentaan ja genomitietoon perustuvalla menetelmällä. Tätä tietoa ja osaamista käyttää työnsä tukena muun muassa professori Vincenzo Cerullon johtama tutkimusryhmä, joka kehittää maailman mittakaavassakin mullistavaa syöpähoitoa. Ryhmän keksimää yksilöllistä syövän immuunihoitoa testataan jo ihmiskokeilla. – Jos kaikki menee hyvin, yksilöllinen syövän immuuniterapia voi tulevaisuudessa yleistyä tehokkaaksi hoitomenetelmäksi, tutkimusryhmän jäsen, apulaisprofessori Mikaela Grönholm iloitsee. Tutkimushankkeen johtaja Vincenzo Cerullo kuvaa Veripalvelun biopankin merkitystä käänteentekeväksi hoitomenetelmän kehitykselle. – HLA-tyypitettyjen immuunisolujen saaminen Veripalvelun biopankista tutkimusryhmän käyttöön on todella edistänyt työtämme. Se on mahdollistanut hoitojen tehokkuuden testaamisen ennen aikaa vieviä ja kalliita kliinisiä kokeita, Cerullo kertoo. Veripalvelun biopankki ? ? Veripalvelun biopankki perustettiin vuonna 2017 keräämään verenluovuttajien näytteitä ja tietoja tutkimustarkoituksiin. ? ? Biopankkiin liittyminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja onnistuu helposti verenluovutuksen yhteydessä. ? ? Biopankki luovuttaa aineistoja vain eettisesti ja tieteellisesti hyväksyttäville tutkimushankkeille. ? ? Henkilö voi kuulua samaan aikaan useampaan biopankkiin, joita toimii Suomessakin useita. Biopankkisuostumuksensa voi peruuttaa milloin tahansa. – Etusijalla ovat verenluovutuksen turvallisuuteen liittyvät geneettiset tekijät, mutta on mahdollista, että jatkossa esimerkiksi sydänsairauksille altistavia geenimarkkereita aletaan tunnistaa jo siinä vaiheessa, kun ihminen on niin terve, että voi luovuttaa verta. Näin voimme osallistua sairauksia ennaltaehkäisevään toimintaan, Pitkänen kuvaa. Veripalvelun tuotekehitysasiantuntijan Jonna Clancyn mukaan pilottihanke osoittaa, että biopankkitoiminta mahdollistaa aivan uusia tapoja auttaa myös verenluovuttajia. – Toiminta tukee sekä Veripalvelun strategiaa että kansallista genomistrategiaa, Clancy sanoo. Terveet verrokkeina Veripalvelun biopankin suunnitelmissa on koota 5 000 verenluovuttajan ydinryhmä, jolta kerätään laaja näytemateriaali useamman verenluovutuskerran yhteydessä. – Meillä on jo tällä hetkellä 3 000 yhteistä luovuttajaa HUSin Helsingin biopankin ja TYKSin Auria biopankin kanssa. Kaikki mukana olevat biopankit luovat ja tyypittävät valmiiksi täsmälleen samanlaiset analyysiaineistot. Tavoitteena on, että kerätyt tiedot auttavat sairauksien ennaltaehkäisyssä, Pitkänen kertoo. Tietoa keräämällä saadaan luotua aikasarjoja verenluovuttajien terveestä elämänvaiheesta. Kun samat henkilöt sitten joskus ovat asiakkaina sairaalan puolella, heistä otetut näytteet analysoidaan ja saadaan näin samat parametrit sairausvaiheesta. Näin tutkijat voivat vertailla terveen vaiheen ja sairaan vaiheen aikasarjoja ja tehdä niistä päätelmiä. Suunnitelmissa on tulevaisuudessa myös kerätä tietoa suoraan biopankin jäseniltä Veripalvelun oman mobiilisovelluksen kautta. – Sovelluksen kautta biopankin jäsenet voisivat halutessaan antaa esimerkiksi lisätietoa elintavoistaan ja elinympäristöstään, ja me puolestamme välittäisimme sen kautta tietoa biopankkitutkimuksen tuloksista ja siitä, mihin osallistujien näytteitä on käytetty, Pitkänen kuvaa suunnitelmia. Terveystietoa myös itselle Jos Helena Kemppiselle ja Tuomas Vallalle tarjoutuisi tilaisuus lähteä mukaan 5 000 verenluovuttajan ydinryhmään, olisivatko he kiinnostuneita? – Miksi ei, jos siitä on apua tutkimuksessa, Tuomas hymyilee. Helena kertoo hoitavansa työssään Mehiläisen Lohjan ja Karkkilan lääkärikeskuksen lääkärinä kansansairauksia ja monisairaita ihmisiä. Hänelle on merkityksellistä, että oma näyte voi olla osaltaan vaikuttamassa siihen, että tutkijat löytävät uusia keinoja ennaltaehkäistä sairauksia ja että potilaita voidaan ohjata hyvissä ajoin hoitoon. – Moni varmasti pohtii, voiko rekisteriin annettuja tietoja ostaa tai käyttää väärin. Biopankissa näytteeni on kuitenkin tallessa anonyymisti ja turvallisesti. Biopankki ei ole rekisteri ihmisistä eikä terveystiedoista. Biopankissa on näyte ja esimerkiksi näytteestä johdettua tietoa, jota käytetään hyödylliseen tarkoitukseen. Lääkärinä tiedän, että Veripalvelu on luotettava organisaatio ja että vertani ja tietojani käytetään vastuullisesti. – Toivottavasti ihmiset pääsisivät ennakkoluulojensa yli ja näkisivät biopankkitoiminnan arvon ja merkityksen potilaille. Tuntuu todella hienolta, että voin tavallaan antaa yksilöllisen lahjan ilman, että juurikaan osallistun asiaan, Helena sanoo ja heilauttaa Hengenpelastajat-kassin olalleen. ? SYÖVÄN immuunihoitoja kehittävää tutkimusryhmää johtava professori Vincenzo Cerullo kiittää Veripalvelun biopankin tutkimustyölle tarjoamaa tukea. AVM3_2023_alkuosa.indd 23 AVM3_2023_alkuosa.indd 23 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12
24 "xxxxx." PUNAISEN RISTIN kansainvälisen liiton pääsihteeri, nepalilainen Jagan Chapagain vieraili kesäkuussa toista kertaa Suomessa. AVM3_2023_alkuosa.indd 24 AVM3_2023_alkuosa.indd 24 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12
25 ? KÄÄNNÄ ? Ilmastokriisi ei odota parempia aikoja Humanitaarinen työ ei voi olla ratkaisu kysymyksiin, jotka ovat pohjimmiltaan poliittisia, sanoo Punaisen Ristin kansainvälisen liiton pääsihteeri Jagan Chapagain. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT EIJA PALOSUO T ilannekuva ei ole ruusuinen. Noin 700 miljoonaa ihmistä maailmassa elää alle kahdella dollarilla päivässä. Yli 800 miljoonaa ihmistä menee joka päivä nälkäisenä nukkumaan, koska heillä ei ole riittävästi ruokaa. Kehittyvässä maailmassa noin miljardi ihmistä asuu kaupunkien slummeissa, ja yhtä moni ihminen elää ilman turvallista, puhdasta juomavettä. Jagan Chapagain huokaa. Luvut ovat järkyttäviä. – Vielä uskomattomampaa on se, että joka ikinen tunti noin 1 000 ihmistä kuolee nälkään tai siihen liittyviin syihin – useimmat heistä lapsia. Lisäksi joka vuosi viisi miljoonaa lasta kuolee tauteihin, jotka olisivat helposti ehkäistävissä. Miten se on mahdollista vuoden 2023 yltäkylläisessä maailmassa? Se on retorinen kysymys. Harva tuntee maailman humanitaariset haasteet paremmin kuin Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liiton IFRC:n pääsihteeri Chapagain. Kysymys ei tietenkään ole siitä, etteikö ruokaa, vettä, lääkkeitä tai rokotteita olisi, ne eivät vain päädy niille ihmisille, jotka niitä eniten tarvitsisivat. – Viime kädessä kyse on poliittisesta tahdosta. Se ei yksinkertaisesti tällä hetkellä riitä näihin haasteisiin vastaamiseen, Chapagain sanoo. Maailmalla on käynnissä samanaikaisesti niin monta kriisiä, että osa niistä uhkaa painua näkymättömiin. Kokonaisuutena humanitaarinen tilanne on Chapagainin mukaan vaikeampi kuin koskaan meidän elinaikanamme. – Afganistanin ja Syyrian tilanne on yhtä vaikea tai jopa vaikeampi kuin ennen, mutta ne on käytännössä unohdettu. Afrikasta, Aasiasta ja Lähi-idästä löytyy lukuisia muitakin esimerkkejä. – Ratkaisuja ei kuitenkaan synny, koska kansainvälinen poliittinen järjestelmä ei – näin uskallan väittää – tällä hetkellä toimi. Jos katsomme esimerkiksi YK:n turvallisuusneuvostoa, niin kykeneekö se päätöksiin? Ei käytännössä lainkaan, koska poliittiset jakolinjat ovat niin jyrkät. Ukrainan tilanteen vuoksi ongelmien ratkaiseminen on entistäkin vaikeampaa. Olemme kuin halvaantuneita. Konkretiaa keskusteluun Jagan Chapagain ei kuitenkaan ole saapunut Helsinkiin keskustellakseen kansainvälisestä politiikasta. Tämänkin Punaisen Ristin väelle suunnatun haastattelun varsinaiseksi aiheeksi on sovittu ilmastonmuutokseen vastaaminen. Ilmastonmuutos on Chapagainin pääsihteerikaudella nostettu entistä selvemmin tärkeysjärjestyksen kärkeen myös IFRC:ssä, sillä sen humanitaariset vaikutukset koskettavat koko ihmiskuntaa. Ilmaston lämpeneminen on jo nyt lisännyt ja voimistanut luonnonkatastrofeja kuten hirmumyrskyjä, tulvia ja kuivuutta, ja kaikkien ennusteiden mukaan pahin on vasta edessä. Ilmastonmuutos vaikeuttaa ruoantuotantoa ja pahentaa esimerkiksi Afrikan Sahelin alueella ruokakriisiä, joka puolestaan pakottaa ihmisiä liikkeelle. Muuttoliike taas synnyttää helposti jännitteitä ilmastopakolaisia vastaanottavissa maissa. – Tiede on tässä asiassa hyvin selkeä: ilmastokriisi on totta, tilanne on hyvin vakava, ja se tapahtuu juuri nyt, ei joskus tulevaisuudessa, Chapagain sanoo. – En silti halua olla mikään pahanilmanlintu. Monia askelia oikeaan suuntaan on jo otettu, vaikka vielä liian pieniä ja liian hitaasti. Uskon vakaasti, että ilmastonmuutoksen vaikutuksiin pystytään suurimmaksi osaksi edelleen vastaamaan. Ihmiskunnan luovuus ja kekseliäisyys riittävät siihen kyllä. Chapagainin mukaan yksi ongelma on itse ilmastokeskustelussa, jossa käytetään liikaa tieteellisiä käsitteitä kuten keskilämpötilan muutos tai merenpinnan nousu. – Ne ovat tosiasioita ja tärkeitä mittareita, mutta miten ne näkyvät ihmisten päivittäisessä elämässä? Eivät mitenkään. – Valitettavasti enemmistö ihmisistä on valmiita toimimaan ja tekemään henkilökohtaisia uhrauksia vasta siinä vaiheessa, kun ilmastokriisi vaikuttaa omaan, jokapäiväiseen elämään. Sitä ennen todellista suunnanmuutosta tuskin tulee. Chapagainin mielestä ilmastokriisistä pitäisi puhua mahdollisimman konkreettisella tasolla. Hän listaa viisi esimerkkiä: Ilmastomuutos lisää hirmumyrskyjä ja kuivakausia. Se nostaa ruoan hintaa. Se synnyttää toisaalla pulaa vedestä ja tulvia toisaalla. Se levittää tauteja ja vauhdittaa kokonaan uusien sairauksien syntymistä. Se lisää pakolaisuutta. – Kaikki nämä vaikutukset ovat tietenkin vakavimpia niille ihmisille, joita ne suoraan koskettavat, mutta ne konkretisoivat ilmastokriisiä myös laajemmalle yleisölle. Kansalaisjärjestöt kuten Punainen Risti voivat tehdä osansa suuren yleisön herättelyssä, mutta vastuu on myös medialla ja poliittisilla johtajilla – ja loppujen lopuksi meillä kaikilla. – Ruohonjuuritaso on tärkeä. Yksi ihminen voi tietysti sanoa, ettei sillä ole mitään merkitystä, jos minä muutan tapojani, mutta jos miljoona ihmistä tekee samoin, sillä on jo suuri merkitys. – Tässä yritän myös henkilökohtaisesti näyttää esimerkkiä. Me olemme kotona Genevessä esimerkiksi onnistuneet leikkaamaan vesija sähkölaskumme puoleen, kun pesemme pyykkiä ja astioita entistä harvemmin ja matalammassa lämpötilassa. En koskaan pese paitaa yhden päivän käytön jälkeen, Chapagain kertoo. ”Tilanne on vaikeampi kuin koskaan meidän elinaikanamme.” KÄÄNNÄ ? AVM3_2023_alkuosa.indd 25 AVM3_2023_alkuosa.indd 25 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12
26 Teknologia jakoon Chapagain harmittelee, että keskustelu ilmastonmuutoksesta painottuu edelleen liikaa ääripäihin. Osa ihmisistä kiistää koko ilmiön. Toiset julistavat, että kaikki toivo on jo menetetty. Se ei auta ketään, vaan aiheuttaa vain turhaan ahdistusta, varsinkin nuorissa. – Me tarvitsemme vakavaa ja käytännöllistä keskustelua parhaan tieteellisen tiedon pohjalta, emme pelon lietsomista emmekä silmien sulkemista. Chapagain huomauttaa, että maailma tuottaa jatkuvasti uusia teknologisia innovaatioita avuksi ilmastokriisin hallinnassa. Ongelma on siinä, että niitä ei päästä hyödyntämään tarpeeksi laajassa mittakaavassa. – Monilla kehittyvillä mailla ei ole mitään mahdollisuuksia ostaa uutta, ilmastoystävällistä teknologiaa. Tähän on tultava muutos. Meidän pitää pystyä monistamaan ja jakamaan innovaatioita ja uutta teknologiaa. Ilmastokriisi koskettaa meitä kaikkia. Paitsi poliittista tahtoa, tähän tarvitaan tietenkin rahaa, vielä paljon enemmän kuin ilmastonmuutokseen on tähän mennessä panostettu. Lisäksi tarvitaan tukea kaikkein haavoittuvimmille alueille. – Valitettava tosiasia on, että monin paikoin ilmastomuutoksen aiheuttamat vahingot ovat jo nyt peruuttamattomia. Pelkkä vahinkojen lievittäminen ei enää riitä, vaan me tarvitsemme myös mekanismeja, joilla korvataan menetyksiä eniten kärsineillä alueilla. Johtajuutta kaivataan Miten tässä päästäisiin eteenpäin? Helpolla ei mitenkään, ei varsinkaan nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä. Ilmastonmuutoksen globaaleihin haasteisiin vastaaminen jos mikä vaatisi poliittisilta päättäjiltä yhteistyökykyä ja rohkeutta tehdä kaukonäköisiä päätöksiä, tarvittaessa myös epäsuosittuja. Pessimismi istuu kuitenkin huonosti kansainvälisen humanitaarisen liikkeen pääsihteerille. Vaikeimmatkin poliittiset umpisolmut tapaavat lopulta avautua. Kun niin taas tapahtuu, Chapagain peräänkuuluttaa päättäjiltä johtajuutta. – Valitettavan usein olemme nähneet, miten poliittisista johtajista tulee seuraajia. Muutosta parempaan pitää uskaltaa johtaa, eikä vain seurailla yleistä mielipidettä seuraavia vaaleja ajatellen, Chapagain pohtii. – Nyt me olemme tilanteessa, jossa humanitaaristen toimijoiden kuten Punaisen Ristin toivotaan ottavan kaikki maailman kriisit hoitaakseen. Humanitaarinen työ ei voi ratkaista kysymyksiä, jotka ovat pohjimmiltaan poliittisia. – Avun tarve kasvaa tällä hetkellä huomattavasti nopeammin kuin humanitaarisen työn resurssit. Me voimme korkeintaan antaa ensiapua ja ostaa hiukan aikaa. Ehdoton puolueettomuus Jyrkästi jakautuneessa maailmassa myös Punainen Risti joutuu helposti ristituleen. Maailmalla on viime vuosina nähty aivan liian monta tilannetta, joissa humanitaarisen avun perillepääsy on estetty tai sille on asetettu ehtoja. Punaisen Ristin puolueettomuutta on kyseenalaistettu, ambulansseja tulitettu ja avustustyöntekijöitä surmattu. Jagan Chapagainin mukaan Punaisen Ristin on pidettävä kiinni periaatteistaan ulkopuolisista paineista huolimatta. – Olen ehdottoman vakuuttunut siitä, että maailma tarvitsee edes yhden Punaisen Ristin kaltaisen organisaation, joka pysyy puolueettomana. Niin varmistamme parhaiten, että avustustyömme hyväksytään kaikkien osapuolten taholta ja apu pääsee perille, Chapagain sanoo. – Maailmassa on paljon humanitaarisia järjestöjä, jotka voivat vapaasti valita puolensa, mutta me emme voi sitä tehdä. Puolueeton humanitaarinen työ on Punaisen Ristin alkuperäinen tehtävä ja velvollisuus, josta meidän on äärimmäisen tärkeää pitää kiinni. Tätä viestiä myös Punaisen Ristin itsensä täytyy väsymättä viedä eteenpäin. Chapagain arvelee, että Punaisen Ristin puolueetonta erityistehtävää sodissa ja konflikteissa ei kenties enää tunneta tarpeeksi. – Olen joskus miettinyt, unohdimmeko itsekin jossain vaiheessa kylmän sodan jälkeen panostaa tarpeeksi humanitaarisesta oikeudesta ja Punaisen Ristin periaatteista kertomiseen. Tätä työtä meidän on jatkossa tehtävä entistä enemmän myös Punaisen Ristin liitossa ja kansallisissa yhdistyksissä. – Meidän pitää pystyä avaamaan maailmalle, mikä merkitys on puolueettomuudella, tasapuolisuudella ja riippumattomuudella – että maailma tarvitsee Punaisen Ristin. ? ”Me voimme korkeintaan ostaa hiukan aikaa.” JAGAN CHAPAGAIN toivoo panostuksia humanitaarisesta oikeudesta viestintään, sillä Punaisen Ristin erityistehtävää sodissa ja konflikteissa ei tunneta tarpeeksi. AVM3_2023_alkuosa.indd 26 AVM3_2023_alkuosa.indd 26 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12
? KÄÄNNÄ ? KÄÄNNÄ ? 27 V enäjän aloitettua viime vuonna täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan myös kansainvälinen Punainen Risti joutui harvinaisen voimakkaan aggression kohteeksi. Taistelujen ensimmäisinä kuukausina sosiaalisessa mediassa liikkui perättömiä syytöksiä, että Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ICRC olisi osallistunut ukrainalaisten pakkosiirtoihin Venäjälle. Kommenteissa Punaista Ristiä syytettiin hyökkääjän myötäilystä, kun se kävi vuoropuhelua myös Venäjän kanssa ja toimitti apua Venäjän hallitsemille alueille Ukrainassa. Miksi Punainen Risti ei suorin sanoin tuomitse VenäSaako edes yksi olla puolueeton? Punaisen Ristin linja on valittu 160 vuotta sitten ja kirjattu Geneven sopimuksiin ja kansainväliseen oikeuteen, joka sitoo kaikkia maailman valtioita. Riitainen maailma tarvitsee edelleen edes yhden puolueettoman tahon. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN jän toimia Ukrainassa? Miksi tilanteesta puhutaan edelleen konfliktina eikä sotana, vaikka sen aloittajasta ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä? Ne ovat inhimillisesti ymmärrettäviä kysymyksiä. Lyhyt vastaus on tietenkin se, että Punainen Risti on puolueeton, mutta ymmärrettävää on sekin, ettei se riitä kaikille, varsinkaan Ukrainan tilanteessa. Ohjusten kylväessä kuolemaa harmaan sävyt haalistuvat, jää vain mustavalkoinen: jos et ole meidän puolellamme, olet meitä vastaan. Punaisen Ristin kohdalla puolueettomuus ei kuitenkaan ole kannanotto. Oikeastaan se ei ole edes moraalinen valinta, vaan ehdoton velvollisuus ja välttämättöPUNAISEN RISTIN kansainvälisen komitean edustajat avustivat loukkaantuneita viime vuoden keväällä Ukrainan Irpinissä. A LY O N A S Y N E N K O / IC R C AVM3_2023_alkuosa.indd 27 AVM3_2023_alkuosa.indd 27 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12
28 myys. Sen juuret ovat yli 160 vuoden takana Henry Dunantin oivalluksessa, josta koko Punaisen Ristin liike sai alkunsa. Yksi mies avasi maailman silmät Tarina on vanha, mutta ehdottomasti silloin tällöin kertaamisen arvoinen. Kesäkuussa 1859 nuori sveitsiläinen liikemies Henry Dunant oli työmatkalla Pohjois-Italiassa, kun hän sattumalta osui verisen taistelun silminnäkijäksi. Italian vapaussotiin kuuluneessa taistelussa Solferinon kaupungin ulkopuolella vastakkain olivat Ranskan ja Sardinian kuningaskunnan liittoutuneet armeijat sekä Itävallan keisarikunnan joukot. Dunant seurasi vähän matkan päästä kukkulalta taistelua, joka alkoi aamuyöllä ja jatkui seuraavaan iltaan asti. Sitä käytiin noin 20 kilometriä pitkällä rintamalinjalla, jolla kamppaili yli 300 000 sotilasta. 1800-luvun verisimpiin kuuluvan taistelun päätyttyä Itävallan tappioon taistelukentille jäi noin 40 000 kaatunutta ja haavoittunutta. Loukkaantuneet jätettiin suurelta osin oman onnensa nojaan, sillä armeijoiden lääkintähuolto oli täysin riittämätöntä ja vähätkin lääkärit jatkoivat pian matkaansa sotajoukkojen mukana. Sotilaiden kohtalo järkytti syvästi harrasta kristittyä Dunantia, joka ryhtyi yhdessä lähikylien asukkaiden ja paikalle sattuneiden matkalaisten kanssa parhaansa mukaan auttamaan haavoittuneita. ”Vettä ja ruokaa oli saatavilla, mutta siitä huolimatta miehiä kuoli nälkään ja janoon, liinakangasta oli kylliksi, mutta ei tarpeeksi käsiä, jotka olisivat sitoneet haavat”, Dunant kirjoitti. ”Oman äärimmäisen kyvyttömyyden tunne sellaisissa olosuhteissa on sanoin kuvaamaton. On masentavaa tajuta, ettei voi tehdä muuta kuin yrittää auttaa niitä miehiä, jotka sattumalta juuri sillä hetkellä ovat edessä – että täytyy antaa toisten odottaa, toisten jotka huutavat apua ja pyytävät tulemaan.” Päiväkausia Dunant merkitsi kärsivällisesti muistiin kuolevien sotilaiden kohtaloita ja kirjoitti kirjeitä heidän perheilleen. Hän keskeytti työmatkansa ja palasi kotiin Geneveen, mutta kokemus ei jättänyt häntä rauhaan. Kolme vuotta myöhemmin Dunantin mielessä oli kypsynyt ehdotus, jonka hän julkaisi itse kustantamassaan kirjassa Solferinon muisto : ”Eikö olisi syytä perustaa jo rauhan aikana vapaaehtoisia avustusjärjestöjä, joiden tehtävänä olisi huolehtia haavoittuneista sodissa? Eikö olisi mahdollista saada aikaan kansainvälinen sopimus, jolla haavoittuneet ja heistä huolehtiva lääkintähenkilökunta julistettaisiin puolueettomiksi?” Ajatus oli yksinkertaisuudessaan mullistava: vaikka sotia ei pystyttäisi kokonaan välttämään, niiden aiheuttamaa turhaa kärsimystä voitiin lievittää, joten se oli myös ihmisyyden ja kristillisyyden vaatimus. Solferinon muiston ensimmäinen painos oli vain 1 600 kappaletta, mutta Dunant oli suunnitellut teoksensa jakelun huolellisesti. Pienen kirjasen saivat luettavakseen Euroopan johtavat valtiomiehet, asevoimien komentajat, kirkon ja henkisen elämän johtohahmot sekä tietenkin lehdistön edustajat. Kirja nousi hetkessä eurooppalaiseksi puheenaiheeksi. ”Te aseistatte ihmisyyden ja palvelette vapautta. Ihailen jaloja pyrkimyksiänne”, kirjailija Victor Hugo kirjoitti Dunantille Solferinon muiston luettuaan. Kaikki palaute ei ollut yhtä ylistävää. Dunantin kirjaansa sisällyttämät yksityiskohtaiset kuvaukset sotamiesten epäinhimillisistä kohtaloista saivat varsinkin Solferinossa voittaneen Ranskan armeijan edustajat varpailleen. Häntä syytettiin liioittelusta ja jopa sotavoimien kunnian loukkaamisesta. Ainakin siihen asti, kunnes ylistetty kenraali Louis-Jules Trochu – joka oli henkilökohtaisesti komentanut divisioonaa Solferinossa – otti asiaan kantaa: ”Kaikki, mitä herra Dunant kertoo, on täysin oikein. Todellisuus oli vain vieläkin pahempi.” "Kaikki palaute ei ollut ylistävää." PUNAINEN RISTI evakuoi siviilejä tulvavesien alta Hersonin alueella Ukrainassa. KANSAINVÄLINEN KOMITEA neuvottelee konflikteissa osapuolten kanssa muun muassa vankien vaihdoista. U K R A IN A N P U N A IN E N R IS T I / IF R C AVM3_2023_alkuosa.indd 28 AVM3_2023_alkuosa.indd 28 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12
29 ? 29 Viiden miehen ponnistus Seuraavana vuonna, helmikuussa 1863, Genevessä kokoontui Dunantin johdolla niin sanottu viiden miehen komitea, joka otti nimekseen Kansainvälinen komitea haavoittuneiden sotilaiden hoitoa varten. Sen jäsenet olivat kaikki yksityisiä kansalaisia, vaikka toki Dunantin tapaan hyvin verkostoituneita ja hyvämaineisia. Yhteistä heille oli myös innostus Solferinon muiston humaanien ehdotusten edistämiseen. Sitkeällä vaikuttamistyöllä he saivat jo saman vuoden syksyllä 16 valtion lähettiläät kokoontumaan Geneveen konferenssiin, jossa keskusteltiin Dunantin ajatuksista. Valmista syntyi alle vuodessa. Elokuussa 1864 Sveitsin valtio isännöi konferenssia, jossa 12 valtion hallitusten viralliset edustajat hyväksyivät Geneven ensimmäisen yleissopimuksen. Allekirjoittajien joukossa olivat muun muassa Preussin, Espanjan, Italian, Tanskan ja Hollannin kuningaskunnat sekä Ranskan keisarikunta. Geneven historiallinen sopimus toteutti Dunantin unelman. Haavoittuneita ja sairastuneita sotilaita hoitava henkilökunta julistettiin sodan keskellä koskemattomaksi, kaikki sotatoimet sairaaloita ja sidontapaikkoja vastaan kiellettiin, ja lääkintähenkilökunnan velvollisuudeksi määrättiin ottaa vastaan ja hoitaa kaikkien taistelevien osapuolten edustajia, niin omia kuin vihollisia. Sopimuksen suojaaman lääkintähuollon merkiksi sovittiin punainen risti valkoisella pohjalla. Tarkkaa tietoa, kenen aloitteesta juuri tämä tunnus – Sveitsin lippu käänteisillä väreillä – tuli valituksi kansainväliseksi suojamerkiksi, ei tiettävästi ole säilynyt, mutta ilmeisesti ehdotus tuli Dunantin komitealta, joka otti tehtäväkseen edistää puolueettomien avustusjärjestöjen perustamista kaikkiin maihin. Geneven sopimuksen jäsenvaltioihin alettiin nopeassa tahdissa perustaa kansallisia, hallituksensa tunnustamia Punaisen Ristin yhdistyksiä sodanaikaista lääkintähuoltoa varten. Yksi toisensa jälkeen valtiot liittyivät Geneven sopimukseen ja saivat oman Punaisen Ristin yhdistyksensä. Aikansa suurvalloista Ison-Britannian yhdistynyt kuningaskunta allekirjoitti sopimuksen vuonna 1865, Itävallan keisarikunta 1866 ja Venäjän keisarikunta 1867. Kansainvälinen Punaisen Ristin liike oli syntynyt. Komitea valvoo sopimusten noudattamista Geneven komitea, jonka tehtäväksi tuli ohjata ja johtaa kansallisten yhdistysten työtä, sai vuonna 1876 viralliseksi nimekseen Comité international de la Croix-Rouge, Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (englanniksi International Committee of the Red Cross eli ICRC). Kansainvälinen komitea ja Punaisen Ristin kansalliset yhdistykset saivat oikeuden käyttää tunnuksenaan punaista ristiä, vaikka merkin todellinen omistaja olivat ja ovat edelleen Geneven sopimuksen allekirjoittajavaltiot eli kansainvälinen yhteisö. Alkuperäisessä Geneven sopimuksessa puolueettomaksi tunnukseksi tarkoitettu punainen risti sai myöhemmin rinnalleen punaisen puolikuun ja punaisen kristallin merkit käytettäväksi tilanteissa, joissa ristinmuotoinen merkki voisi uskonnollisista tai poliittisista syistä olla ongelmallinen. Vuosien saatossa Geneven sopimuksia on uudistettu useaan otteeseen, ja ne ovat saaneet tuekseen muita sodankäyntiä säänteleviä kansainvälisiä sopimuksia. Nykyisin voimassa olevat Geneven sopimukset koostuvat toisen maailmansodan jälkeen 1949 solmituista neljästä Geneven yleissopimuksesta sekä niiden lisäpöytäkirjoista vuosilta 1977 ja 2005. Käytännössä kaikki maailman valtiot ovat allekirjoittaneet vähintään Geneven yleissopimukset, jotka ovat sitovaa kansainvälistä oikeutta. Nykyään voimassa oleva kansainvälinen humanitaarinen oikeus (International Humanitarian Law eli IHL) sääntelee sodankäyntiä huomattavasti laajemmin ja yksityiskohtaisemmin kuin alkuperäinen Geneven sopimus. Keskeinen ydin on kuitenkin muuttumaton. Punaisen Ristin avustustyötä sodissa ja aseellisissa konflikteissa johtaa tänäkin päivänä Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ICRC, jota vuonna 1919 perustettu Punaisen Ristin kansainvälinen liitto IFRC sekä kansalliset yhdistykset tukevat. Komitea on puolueeton ja riippuma"Valtakirja on Geneven sopimus." PUNAISEN RISTIN merkki on Geneven sopimuksissa määritelty kansainväliseksi suojamerkiksi sodissa ja konflikteissa. 29 KÄÄNNÄ ? M O R E LN E K A V E / IC R C A N A S E L B A B A / IC R C AVM3_2023_alkuosa.indd 29 AVM3_2023_alkuosa.indd 29 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12
30 Periaatteet ohjaavat Punaista Ristiä Kansainvälisen Punaisen Ristin alkuvuosina järjestön toimintaperiaatteet seurasivat suoraan Geneven sopimuksista, joita se oli syntynyt palvelemaan. Tehtäväkentän laajennuttua 1900-luvulla yhä enemmän rauhanajan humanitaariseen työhön kasvoi tarve yleisemmille periaatteille, joita Punainen Risti toiminnassaan noudattaa. Nykypäivänä Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liikkeen toimintaa ohjaa seitsemän perusperiaatetta, jotka ovat sitovia sääntöjä kaikille liikkeen jäsenille ja joita myös valtiot ovat sitoutuneet kunnioittamaan: Inhimillisyys Inhimillisen kärsimyksen estäminen ja lievittäminen on Punaisen Ristin tärkein tehtävä ja toiminnan päämäärä. Sen tavoitteena on suojella elämää, terveyttä ja ihmisarvoa. Punainen Risti edistää ihmisten välistä ymmärrystä, ystävyyttä, yhteistyötä ja pysyvää rauhaa. Tasapuolisuus Punainen Risti pyrkii lievittämään ihmisten kärsimyksiä pelkästään avun tarpeen, ei kansallisuuden, uskonnon, rodun, poliittisten mielipiteiden tai yhteiskunnallisen aseman perusteella. Se antaa etusijan niille, jotka ovat suurimmassa hädässä. Puolueettomuus Voidakseen nauttia kaikkien osapuolten luottamusta ja auttaa kaikkia uhreja Punainen Risti pidättäytyy kannanotoista vihollisuuksien yhteydessä eikä milloinkaan sekaannu poliittisiin, aatteellisiin, uskonnollisiin tai kansallisiin ristiriitoihin. Riippumattomuus Punaisen Ristin liike on itsenäinen. Vaikka kansalliset yhdistykset toimivat humanitaarisissa tehtävissä oman maansa hallitusten apuna ja ovat maansa lainsäädännön alaisia, niiden tulee säilyttää itsemääräämisoikeutensa niin, että ne voivat aina toimia Punaisen Ristin periaatteiden mukaisesti. Vapaaehtoisuus Punainen Risti on vapaaehtoisjärjestö, jonka toiminta on kaikin tavoin pyyteetöntä. Yleismaailmallisuus Kansainvälinen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liike on yleismaailmallinen. Sen kansalliset yhdistykset ovat tasavertaisia ja niillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet auttaa toinen toisiaan. Ykseys Kussakin maassa voi olla vain yksi Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun yhdistys, joka on avoin kaikille ja ulottaa toimintansa koko maan alueelle. ton järjestö, jonka ainoa tehtävä on suojella sodan ja konfliktien uhrien elämää ja ihmisarvoa sekä antaa heille humanitaarista apua. Taistelukentällä komitea järjestää muun muassa haavoittuneiden hoitoa, valvoo sotavankien kohtelua, suorittaa kadonneiden henkilöiden etsintää, avustaa siviiliväestön suojelussa, hoidossa ja huollossa sekä toimii tarvittaessa puolueettomana välittäjänä esimerkiksi sotavankien vaihdon yhteydessä. Näihin tehtävien suorittamiseen ICRC:llä on erikseen määritelty valtakirja Geneven sopimuksissa, joiden noudattamista komitean tehtävänä on myös valvoa. Se ei aina ole kiitollisin tehtävä, mutta jonkun – edes yhden ainoan tahon tässä riitaisassa maailmassa – se on hoidettava. Tärkeintä on avun pääseminen perille Etusijalla Punaisen Ristin työssä on aina inhimillisyys. Edes Geneven sopimukset eivät itsessään takaa pääsyä apua tarvitsevien luokse. Taistelevat osapuolet saattavat esimerkiksi kiistää avun tarpeen kokonaan tai ilmoittaa huolehtivansa siviiliväestön huollosta itse. Silloin ainoa vaihtoehto on neuvottelutie. Suostuttelussa auttaa merkittävästi, kun avustusjärjestö on ehdottoman puolueeton, eikä sillä ole muita päämääriä kuin humanitaarinen työ. Tämä ei tarkoita, että Punainen Risti katsoisi esimerkiksi sotarikoksia läpi sormien. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea kerää jatkuvasti tietoa humanitaarisen oikeuden loukkauksista, mutta vaikuttaminen tehdään julkisten kannanottojen sijaan hiljaisella diplomatialla, koska tärkeintä on, että apu pääsee perille myös seuraavana päivänä. Tämä on se pidempi selitys, miksi ICRC ei arvostele ääneen sen enempää Venäjän toimia Ukrainassa tänään kuin Yhdysvaltain toimia Irakissa 2000-luvun alussa. Syyt on kirjattu Punaisen Ristin sääntöihin ja kansainväliseen oikeuteen Geneven sopimuksissa, joita liike on itse ollut kätilöimässä. Kun osapuolet ympärillä kykenevät keskustelemaan enää tappavin asein, ainoa puoli, jonka Punainen Risti saa valita, on inhimillisyyden puoli – ja sen puolen se on valinnut jo 160 vuotta sitten. ? "Inhimillisyys tulee aina ensin." PUNAINEN RISTI avustaa muun muassa siviiliväestön evakuoinnissa taistelujen alta. Siviilien ottaminen sotatoimien kohteeksi tai käyttäminen ihmiskilpinä on Geneven sopimusten mukaan sotarikos. PUNAINEN RISTI vaikuttaa sodissa hiljaisella diplomatialla. IC R C IC R C AVM3_2023_alkuosa.indd 30 AVM3_2023_alkuosa.indd 30 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12
31 ? KÄÄNNÄ ? 31 Lähetä ratkaisusi ristikkoon lokakuun loppuun mennessä osoitteella Suomen Punainen Risti, Avun maailma Hjälpens värld, PL 168, 00141 Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus ”Ristikko 3/2023”. Vastanneiden joukosta arvotaan kaksi voittajaa, jotka saavat palkinnoksi Punaisen Ristin tuotteita. Ristikon 1/2023 voittajiksi arvottiin Laura Rissanen Ylivieskasta ja Anki Björkman Pietarsaaresta. Onnittelut voittajille! NIMI: OSOITE: PUHELINNUMERO: RISTIKON 1/2023 OIKEA RATKAISU. Ristikko 3/2023 RISTIKKO HANNU NIITTYMÄKI (Numeroa käytetään vain arvonnan voittajien tavoittamiseen.) AVM3_2023_alkuosa.indd 31 AVM3_2023_alkuosa.indd 31 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12
Lösningarna på korsordet bör sändas inom oktober under adress Hjälpens värld, redaktionen, PB 168, 00141 Helsingfors. Märk kuvertet ”Korsord 3/2023”. Bland insändarna på korsordet 1/2023 utlottades två FRK-produkter. Lotten föll denna gång på Laura Rissanen från Ylivieska och Anki Björkman från Jakobstad. Gratulerar! NAMN: ADRESS: TELEFONNUMMER: DEN RÄTTA LÖSNINGEN PÅ KORSORDET 1/2023. V L Å N G B Y G A L A X L A R E D O D A N A R K S E D N F L Y K T I N G E N S E Ä R R A D E F Ä T T D V O R A K I T U T A T H A K E A V B E T A L A J K R A D E R A D T N Ä N K A E R E M I T L A D D A K R K E L A P E A F A T A L E M U S E O N A T E N A T I O N E R S N I P T I L L U K R A I N A KORSORD SOLVEIG SJÖSTEDT GER JOBB GÖR VI BREV NESA FESTEN STAD I JEMEN POJKEN BLIR HAKOR? ROMARE ÄMNEN ANTAL KAN VI MAT HAR ORT STAT I AFRIKA SORTER HUVUDSTAD GLOR FN I VÄST INTE MIN TUR STRYKA GUDINNA HEN HAR AVVÄRJDES DOPET FLOD EN FO FLO GE VINST ABBA SIV EK KAN BREV GJORDE TÄNDER? ÄR TU EN HONA SUGGA STAD I VÄST FLOD GULD FÖRDELA SAMARIUM DAM KAN SAME 500 I ROM DÅRA FÄRSMAT SKOG O ÄNG SMUTS HÅN VIRKE TRÄD DASKA NATRIUM LOCK RIDRARE BIFLOD SÖTA UNGA MÄN FÖRNEKAT GER HJÄLP BY AGN BLOMMORNA 32 (Numret används bara till att nå vinnarna i dragningen.) Korsord 3/2023 AVM3_2023_loppuosa.indd 32 AVM3_2023_loppuosa.indd 32 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12
33 Kors & tvärs 40 Klimatkrisen kräver handling 42 Stämman i Joensuu 44 Klubben är veckans höjdpunkt E IJA P A LO S U O FINLANDS RÖDA KORS nästa generalsekreterare är Eero Rämö. Eero Rämö återvänder till Röda Korset som generalsekreterare Finlands Röda Kors generalsekreterare väljs för sju år åt gången. FINLANDS RÖDA KORS styrelse har valt jur. och teol. magister Eero Rämö till ny generalsekreterare. Rämö tillträder i början av oktober, då den nuvarande generalsekreteraren Kristiina Kumpula går i pension. Eero Rämö kan Finlands Röda Kors på sina fem fingrar, eftersom han har lång erfarenhet som frivillig och som förtroendevald. Han har bland annat suttit i organisationens styrelse, varit vice ordförande och fullmäktigeordförande. Rämö har också varit ordförande för ungdomssektorns paraplyorganisation Allianssi och utvecklingsdirektör på Suomen Urheiluliitto. För närvarande är han vice verkställande direktör på kommunikationsbyrån Tekir. – Röda Korsets uppgift är att under alla förhållanden lindra lidande samt skydda liv och människovärde. I dagens läge kan jag inte föreställa mig något viktigare uppdrag än att arbeta för de målen som en del av världens största humanitära rörelse, säger Eero Rämö. – I valet av Rämö betonade vi förmågan till förnyelse, ledarskap i förändring, ett ledargrepp som bygger på vår tvåspråkiga organisations verksamhetsprinciper, starkt kunnande inom beredskap och internationellt kunnande, säger Finlands Röda Kors ordförande Elli Aaltonen . Finlands Röda Kors nya generalsekreterare tillsattes efter ett öppet ansökningsförfarande som resulterade i 72 ansökningar. KIMMO HOLOPAINEN AVM3_2023_loppuosa.indd 33 AVM3_2023_loppuosa.indd 33 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12
34 Kors & tvärs Hjälpens värld 4/2023 utkommer den 16 november. E IJA P A LO S U O S U S A N N A C H A Z A L M A R T IN E LI N A M A N N IN E N MENTALHÄLSOAMBULANSEN INOM den prehospitala akutsjukvården i Birkalands välfärdsområde är en ny lösning för att svara på behoven bland de människor som är mest utsatta. Mentalhälsoambulansen är en specialenhet inom den prehospitala akutsjukvården som under en försöksperiod på ett halvår hjälpte till cirka 1 300 personer med mental ohälsa. Enheten fick sina uppdrag via larmcentralen och akutsjukvårdarna som arbetade inom enheten fick tilläggsutbildning och arbetsredskap för behandling av psykiska störningar. Röda Korset premierade mentalhälsoambulansen med utmärkelsen Humanitär handräckning, som överlämnades till representanter för den prehospitala akutsjukvården i Birkaland på Rödakorsdagen i maj. – Vi värdesätter speciellt det sätt på vilket man i Birkaland modigt har sökt nya verksamhetsmodeller för att möjliggöra mänskliga möten. De hjälpsökandes behov har tagits som utgångspunkt för utveckling av verksamheten. Försöket producerar betydelsefull ny information för hela samhället och hjälper att hitta fungerande lösningar som vi kan utnyttja för att svara mot ökande mentalhälsoproblem, konstaterade Finlands Röda Kors generalsekreterare Kristiina Kumpula . Försöket som avslutades i mars har tagits emot positivt av patienter, anhöriga, yrkespersoner inom sjukvården och myndigheter. Man har också delat med sig av erfarenheterna till andra välfärdsområden. Birkalands akutsjukvård har uppskattningsvis 4 900 uppdrag per år som anknyter till mental ohälsa. – Antalet mentalhälsostörningar har ökat tydligt och människors nöd syns i uppdragsantalen. Alternativa och mångsidiga tjänster åstadkommer vi bara genom modiga experiment. Responsen från patienter och vårdinrättningar om mentalhälsoambulansen var att patienter har blivit bemötta som människor och att man har kunnat ge patienterna tid att bli mötta, säger chefen för den prehospitala akutsjukvården i Birkalands välfärdsområde Anssi Aunola . Röda Korset beviljar utmärkelsen Humanitär handräckning årligen till en person, ett samfund eller en grupp som genom sina insatser på ett speciellt sätt har främjat medmänsklighet i ord och handling i det finländska samhället. Utmärkelsen delades första gången ut år 1989. KIMMO HOLOPAINEN Mentalhälsoambulans tar hand om de mest utsatta Röda Korsets utmärkelse Humanitär handräckning till mentalhälsoambulansen i Birkaland. MENTALHÄLSOAMBULANSENS Essi Lappalainen, Henri Backman och Anssi Aunola tog emot Humanitär handräckning under Rödakorsveckan i maj. Kan du rädda liv? Den 16 oktober uppmärksammas internationella Alla kan rädda liv-dagen. Under Alla kan rädda liv-dagen vill Röda Korset påminna om att var och en av oss kan lära sig första hjälpen och hjärtlungräddning och vara en livräddare. Fler liv kan räddas genom att starta hjärt-lungräddningen i tid när någon blir medvetslös med ingen eller onormal andning. Kan du hjälpa om du råkar vara den första vid en olycksplats? Bekanta dig med Finlands Röda Kors anvisningar för första hjälpen eller anmäl dig till en kurs: www.rodakorset.fi. FÖRSTA HJÄLPEN är en viktig kunskap. MÄN BEHÖVS bland blodgivare. Män vill också hjälpa Faktum är att män ger blod betydligt mindre än kvinnor gör. Blodtjänst ville ta reda på varför det är så och genomförde en enkät bland män som ger blod. I enkäten ställde man frågor om vad som får män att ge blod, hur enkelt de upplever att det är och vilka synpunkter de har på blodgivning. Den viktigaste orsaken till att de som svarade på enkäten hade börjat ge blod var att de ville hjälpa patienter; det angav 87 procent som orsak. Männen sa sig också ge blod på grund av den egna hälsan, exempel i den närmaste kretsen och för att de uppmuntrats till det. Den viktigaste orsaken till att ge blod på nytt var önskan att hjälpa och att det är lätt att ge blod. Blodgivningens smidighet fick vitsordet 9,2 på en skala på 1–10. AVM3_2023_loppuosa.indd 34 AVM3_2023_loppuosa.indd 34 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12
35 35 35 35 JO O N A S B R A N D T T IM O H E IK K A L A Trygg i sinnet efter flykt från konfliktområden FINLANDS RÖDA Kors projekt Trygg i sinnet (fi. Turvallinen mieli) utvecklar gruppverksamhet tillsammans med personer som flytt undan konflikter för att stärka deras välbefinnande. I projektet som drog i gång i mars söker man också verktyg för att ge frivilliga stöd att orka samtidigt som man stärker kunskaperna inom psykosocialt stöd bland anställda och frivilliga inom Röda Korset. Med flyktingskap följer alltid en belastning på den mentala hälsan, såsom upprörande upplevelser i det land man lämnar, oro över hur det är med anhöriga, ensamhet, ekonomisk press samt utmaningar kring hur man anpassar sig till ett nytt land. – Det är viktigt att vi inte ser de människor som behöver stöd bara som mottagare av hjälp, utan som aktörer som själva kan påverka sin egen situation, säger Sofia Sateila Lopes Gabriela , planerare av psykosocialt stöd. Inom ramen för projektet Trygg i sinnet ordnas också öppna webbinarier som man hoppas att i synnerhet ska locka anställda och frivilliga inom socialoch hälsovård, undervisning och mångkulturellt arbete. Projektet finansieras av EU-kommissionens huvudavdelning för hälsa och livsmedelstrygghet och det utgör en del av Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen IFRC:s samprojekt EU4Health. KIMMO HOLOPAINEN Det är viktigt att de människor som behöver stöd kan också själva påverka sin egen situation. FÅR MAN GE BLOD PÅ ARBETSTID HOS ER? I Finland är det bara 3,5 procent av befolkningen i blodgivningsålder som ger blod och nya blodgivare behövs hela tiden. För många är tidtabellen ett oöverkomligt hinder för blodgivning. Blodtjänsts arbetsplatscertifikat är ett konkret sätt för företag att hjälpa patienter och bära sitt samhällsansvar genom att göra det möjligt att ge blod på arbetstid. Certifikatet är elektroniskt och kan till exempel läggas upp på företagets webbplats. Mer information: blodtjänst.fi MÄNNISKOR SOM HAR tvingats fly från sina hem behöver stöd för att bearbeta sina traumatiska upplevelser. Vem blir Årets frivilliga? Medborgararenan premierar igen en speciellt förtjänstfull person med utmärkelsen Årets frivillig. Mottagaren kan vara antingen en veteran inom frivilligverksamhet eller en inspirerande nykomling, den bärande kraften i sitt sammanhang, en påhittig utvecklare eller en frivillig som på annat sätt visat sin styrka. Man kan rösta på kandidaterna 2–31 oktober. Utmärkelsen överräcks i samband med Medborgararenans 30-årsjubileum den 5 december. Läs mer (på finska): www.kansalais areena.fi/vapaaehtoinen GE DIN röst till Årets frivilliga. 53 140 000 EURO euro donerades förra året sammanlagt till Röda Korsets internationella bistånd. KÄLLA: FRK:S VERKSAMHETSSTATISTIK 2022 Glada hjälpare Finlands Röda Kors deltar igen i årets mest underhållande hjälpoperation Näsdagen. Näsdagen firas i oktober–november och den kulminerar i Finlands största välgörenhetssändning på Yles kanaler den 10 november. Under Näsdagen samlar man in medel för att alla barn i världen ska kunna ha ett bra och tryggat liv. Kampanjen ordnas av Stiftelsen Näsdagen, som år 2004 grundades av Finlands Röda Kors, Unicef Finland och Kyrkans Utlandshjälp tillsammans med Yle. AVM3_2023_loppuosa.indd 35 AVM3_2023_loppuosa.indd 35 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12
36 Hungerdagen 28–30.9 NÄR PIRITTA NUMMELA själv drabbades av en brand var hon så chockad att hon inte fattade att hon behöver hjälp. AVM3_2023_loppuosa.indd 36 AVM3_2023_loppuosa.indd 36 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12
37 VÄND ? D et var natten till en söndag i slutet av januari. Klockan närmade sig fyra när Piritta Nummela vaknade av att telefonen ringde. – ’Mamma, vårt hus brinner’, skrek min son Roni i andra ändan. Det var en ganska bister väckning, säger Piritta. – Jag kunde bara fråga om han var okej. ’Jo’, svarade han och skyndade sig att fortsätta brandsläckningen. Dagen innan hade Roni varit ensam hemma i Masku, eftersom Piritta hade rest till Björneborg för att hälsa på bekanta och hennes man Olli och parets dotter Lilli var i Pikis, där familjen har en husvagn. Det mellersta barnet i nyfamiljen, Pirittas dotter Ronja , studerar och bor i Åbo. Under dagen hade Roni eldat i spisen i vardagsrummet precis som vanligt. Senare på kvällen hade han gett sig ut med några kompisar. När ungdomarna körde in på gården igen strax före klockan fyra ylade alla brandvarnare och röken stod tjock ur väggarna. Killarna larmade brandkåren och satte igång med brandsläckning. – Av en händelse kom pojkarna tillbaka precis i tid. Brandkåren i Masku finns också till all tur bara några kilometer från oss, så hjälpen var snabbt på plats, säger Piritta. – Enligt brandmännen var det nära ögat att hela huset brann upp. Som det var klarade sig största delen, men tio minuter senare skulle knappt något ha gått att rädda. Olli skyndade hem redan under efternatten, men Piritta kunde inte ta sig till Masku från Björneborg förrän dagens första buss gick. Det var tunga timmar att vänta. – Inte fick jag ju sömn efter det. Jag är annars också sån till min natur att jag hellre är aktivt engagerad i katastrofens öga än följer med vad som händer som åskådare. Tröstlös syn väntade hemma När Piritta äntligen var framme vid tiosnåret på förmiddagen möttes hon av en tröstlös syn. I snön låg tegelstenar och förkolnade bitar av vägg: brandkåren hade varit tvungen att riva en del av huset för att komma åt brandhärdarna. Trots att huset hade vädrats var rökstanken hemsk. Släckningsvattnet hade dränkt vardagsrummet och elen var av i hela huset, eftersom elskåpet fanns i det hörn som brann. – Till all tur fick vi via försäkringsbolaget samma söndag tag på en firma som drog in tillfälliga elledningar i huFrån hjälpare till hjälpbehövare En brand gjorde att Piritta Nummelas hem i Masku var obeboeligt en lång tid. Hjälp fick hon och familjen ur Röda Korsets katastroffond. TEXT KIMMO HOLOPAINEN BILDER JOONAS BRANDT set och installerade värmare, så att inte hela huset frös i vinterkylan. Branden hade börjat inne i en vägg, mellan spisen i vardagsrummet och skorstenen. I efterhand visade det sig också att det fanns ett kontruktionsfel i rökgången. – Vedeldning har alltid varit vår huvudsakliga värmekälla under vintrarna och vi har eldat här i 32 år utan problem. Till slut visade det sig att brandorsaken var att åratal av eldning hade gjort rökgången skör. Rökgången mellan spisen och skorstenen var bara av plåt och den vägen spred sig elden, berätter Piritta. – Det är också möjligt att möss till exempel har flyttat på isoleringsmaterial i väggen och på 30 år blir ju alla konstruktioner ohjälpligt svagare. Varför det började brinna precis då kommer vi säkert aldrig att få veta med hundraprocentig säkerhet. Evakuerade på egen gård Måndagen efter branden satt Piritta i telefon så gott som hela dagen och försökte reda ut allting. Närmaste möjliga tillfälliga inkvartering skulle ha varit en lägenhet i Åbo, men med tanke på Lillis skolgång var det för långt borta. – Till slut bodde jag och Olli och Lilli och vår hund Nelli den första veckan i vår husvagn i Pikis och Roni inkvarterades hos en kompis, säger Piritta. Långtidslösningen blev att caravanarfamiljen tog sin husbil ur vinterförvaring och körde in den på gården. – Där bodde vi sedan i tre månader. Ibland kändes det som vi bodde i en iglo, när snön täckte in hela bilen. Inne i huset var lukten efter branden först så hemsk att man i praktiken inte kunde vara där alls. Röklukten gjorde att alla textilier, möbler och kläder i huset antingen skickades till en tvättinrättning för behandling eller fördes till sopstationen. Hela hemmet måste skuras med tvättmedel som motverkar lukt. Större skador än röken orsakade ändå släckningsvattnet, som hade spritt sig inne i golvet från vardagsrumshörnet till sovrum och kök. Väggar och golv måste brytas upp för att de inre konstruktionerna skulle komma åt att torka. – Blåsare och ionisatorer surrade på dygnet runt i åtta veckors tid. I slutet av april var huset äntligen torrt igen och på valborg kunde vi flytta in. Det var bara vardagsrummet som var längre ur bruk eftersom det måste renoveras. Röklukten är också nästan helt borta, eller åtmins"Ibland kändes det som vi bodde i en iglo." AVM3_2023_loppuosa.indd 37 AVM3_2023_loppuosa.indd 37 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12
38 Hungerdagen 28–30.9 tone är vi så vana vid den nu att den bara märks av när man kommer hem efter en längre paus, säger Piritta. Krisjouren gav hennes nummer Röda Korset och många myndigheter erbjuder hjälp till offer för plötsliga olyckor. Den hjälpen erbjöds även Piritta, som känner till Röda Korsets hjälp i hemlandet mer än väl – kanske alltför väl. Piritta blev rödakorsfrivillig i Kalvola i Tavastehus för närmare 30 år sedan och sedan 2006 har hon suttit med i styrelsen i rödakorsavdelningen i Masku. De senaste åren har hon varit avdelningens kontaktperson för just hemlandshjälpen. – Efter branden ringde krisjouren upp mig och erbjöd mig kontaktuppgifter till Röda Korsets kontaktperson för hjälpen i hemlandet i rödakorsavdelningen i Masku. I andra ändan fattade de inte genast vad jag menade när jag sa att det är jag. Jag fick säga det riktigt tydligt: jo, jag bor i Masku, branden var hos oss och jag är kontaktperson för rödakorsavdelningens bistånd i hemlandet, så nej, ni behöver inte skicka mig mina egna kontaktuppgifter, skrattar Piritta. – Just då kändes det helt vansinnigt, men i efterhand tänker jag att det ju bara visar att systemet fungerar och att man blir erbjuden hjälp i hemlandet när något har hänt. I början tackade Piritta ändå nej till all hjälp. Varför hon gjorde det kan hon inte förklara själv. Tanken på att ta emot hemlandsbistånd kändes bakvänd när man själv är frivillig i hjälpen i hemlandet – som att äta ur grytan, när man själv alltid har varit med och samlat in medel till katastroffonden! Motvillig hjälpmottagare Situationen förvärrades av att Piritta ungefär ett år före branden hade smittats av covid och drogs med långvarig coronasjukdom, det som också kallas long covid. Sjukdomen uttryckte sig i feber, ständig huvudvärk och en utmattning som förvärrades av stressen som branden orsakade. – I yrkeslivet är jag sjukskötare, så jag är van att handla i nödsituationer, men när krisen drabbar en själv är det en annan sak. Febern var skyhög och allt snurrade i huvudet så att jag inte fick någon ro. Före branden hade jag på grund av long covid kunnat ta tre tupplurar längs med dagen, men efteråt kunde jag inte slappna av, förklarar Piritta. Tröskeln att ta emot hjälp blev också högre av att skadorna till synes var små. Det var ju bara en knut på huset som brann och nästan allt lösöre var kvar. Dessutom hade familjen så gott som allt nödvändigt i husvagnen i Pikis. I verkligheten var allting som hade funnits i huset länge oanvändbart på grund av rökoch vattenskadorna. Några dagar efter branden tvingades Piritta erkänna att familjen kanske behövde hjälp i alla fall. Det kostade pengar att snurra mellan Pikis, Lillis skola och hemmet och pengar var det redan knappt om efter mer än ett år av sjukledighet. – Jag sa visst i något skede att en matkasse från församlingens mathjälp skulle lätta, så kunde man sätta de matpengarna på bränsle. Då konstaterade bekanta i Röda Korset att det i så fall ska gå att ta emot hemlandshjälp också. – Då började det äntligen gå upp för mig att sjutton ockRÖKLUKTEN INNE I HUSET var först så stark att man i praktiken inte kunde vara där alls. I början av sommaren var det bara vardagsrummet som var inplastat. "Det kändes härligt att kunna byta till rena lakan!" AVM3_2023_loppuosa.indd 38 AVM3_2023_loppuosa.indd 38 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12
39 Hjälp i kriser nu och imorgon! U nder Hungerdagen samlar vi igen in bidrag till Röda Korsets katastroffond. Genom att delta i insamlingen under september–oktober hjälper du tillsammans med Röda Korset i kriser nu och i morgon. I Hungerdagen kan man delta antingen genom att ge ett bidrag till katastroffonden eller genom att ställa upp som frivillig insamlare. Hungerdagens traditionella insamling med bössor genomförs runt om i Finland 28–30 september. De medel som samlas in under Hungerdagen binds inte på förhand till något specifikt mål. Det gör att vi snabbt kan hjälpa när behovet är som störst. Ute i världen har hjälp från katastroffonden på senare år behövts i synnerhet i Östafrika, Syrien, Turkiet, Afghanistan och Myanmar. Pengar ur katastroffonden används också till återuppbyggnadsarbete efter katastrofer, till katastrofberedskap och till långsiktigt utvecklingssamarbete. I Finland används bidrag som samlas in i samband med Hungerdagen till att hjälpa offer för plötsliga olyckor, utbilda volontärer inom psykiskt stöd och första omsorgen och till exempel till att stödja Frivilliga räddningstjänstens verksamhet. Du kan anmäla dig som Hungerdagsinsamlare på förhand online eller genom att komma till en insamlingsplats på insamlingsdagen. Det går också att delta som ”digital insamlare” alltså genom att inrätta en egen webbinsamling till förmån för Hungerdagen och be släktingar och bekanta att ge ett bidrag – till exempel för att markera en bemärkelsedag. Under Hungerdagen hittar var och en sitt sätt att hjälpa! Läs mer: www.hungerdagen.fi Vad får man för pengarna? E nligt katastroffondens stadgar får insamlingskostnaderna vara högst 20 procent och i allmänhet är de lägre än så. För varje euro som doneras till Hungerdagen går alltså minst 80 cent till biståndsmålet. Tillåtna insamlingskostnader är till exempel kostnader för insamlingsutrustning som västar och insamlingsbössor, kostnader för marknadsföring av insamlingen samt kostnader för utomstående service som utgifter för telefonoperatörer och banker. Exempel på användning av bidrag 3 € fyra kilo ris till en hungrig familj i Östafrika 6 € tio portioner majsgröt till barn i Malawi 10 € en hälsosam måltid för en familj på sex personer i Somalia 50 € utbildning i psykiskt stöd för en frivillig i Finland 180 € en uppsättning kläder för en familj som mist sitt hem i Finland så, vi kanske behöver hjälp i alla fall. Byteskläder och lakan skulle till exempel kunna vara bra att ha. Jag ringde Leila Lamberg som är kontaktperson för hemlandsbiståndet i grannavdelningen i Nousis och frågade om hon kan komma och hjälpa, för jag kan inte hjälpa mig själv. – Samma kväll tog Leila oss till Prisma för att förse hela familjen med byteskläder, lakan, handdukar och hygienartiklar, tandborstar och sådant. Det kändes härligt att äntligen kunna byta till rena lakan! Hjälp till så många som möjligt Under Hungerdagen 28–30 september samlar vi igen in medel till Röda Korsets katastroffond, så att vi kan hjälpa offer för större och mindre katastrofer här hemma och ute i världen. Utomlands behövs Röda Korsets hjälp till exempel i samband med naturkatastrofer som orkaner, jordskalv och översvämningar. I Finland används Hungerdagspengar till att stödja utbildning av frivilliga och till att upprätthålla Röda Korsets beredskap att svara på krissituationer. Katastroffondens medel hjälper också offer för plötsliga olyckor som just eldsvådor. Därför beslutade Piritta Nummela också att berätta om det som hände hennes familj: så att så många som möjligt ska delta i Hungerdagen och så många som möjligt få hjälp. – Mitt i krisen var jag i ett sådant chockoch stresstillstånd att jag inte kunde tänka klart, men i efterhand tänker jag att det ju är precis för sådana situationer som katastroffondens hjälp i hemlandet finns till. Om samma sak hade hänt vem som helst annan hade jag utan tvekan erbjudit hjälp direkt! – Och till all tur är alla inte likadana träskallar som jag, att de inte vill ta till sig att de behöver hjälp, skrattar Piritta. ? DET VÄRSTA SKADORNA drabbade vardagsrummet. Det var i knuten mellan eldstaden och skorstenen som branden började. Ge ett bidrag till katastroffonden På webben: www.hungerdagen.fi Per SMS: Skicka SPR20 till nummer 16499 (20 €) Per telefon: donationsnumret 0600 12220 (20,28 € + lna) Via bankgiro: Katastroffondens konto FI52 5000 0120 4156 73, referens 5186 Via MobilePay: nummer 10900 Insamlingstillstånd: RA/2020/1407 ÅLR 2022/8376 AVM3_2023_loppuosa.indd 39 AVM3_2023_loppuosa.indd 39 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12
40 S ituationsbilden ser inte lovande ut. Ungefär 700 miljoner människor på jorden lever på under två dollar om dagen. Över 800 miljoner människor går varje dag och lägger sig hungriga för att de inte har tillräckligt med mat. I utvecklingsländer lever ungefär en miljard människor i slumstäder och lika många lever utan tillgång till tryggt, rent dricksvatten. Jagan Chapagain suckar. Siffrorna är chockerande. – Ännu mer otroligt är att ungefär 1 000 människor dör av svält varje timme, antingen svälter de ihjäl eller så dör de av orsaker förknippade med svält. Och de flesta av dem är barn. Dessutom dör varje år fem miljoner barn i sjukdomar som enkelt kunde förebyggas. Hur är det möjligt i en värld av överflöd år 2023? Det är en retorisk fråga. Få känner till de humanitära utmaningarna i världen bättre än Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen IFRC:s generalsekreterare Jagan Chapagain. Det handlar naturligtvis inte om att inte mat, vatten, mediciner och vaccin skulle finnas – de hamnar bara inte hos de människor som behöver dem. – I sista hand är det en fråga om politisk vilja. Just nu räcker den helt enkelt inte till för att svara på de här utmaningarna, säger Chapagain. I världen pågår samtidigt så många kriser att en del av dem hotar att försvinna ur synfältet. Som helhet är den humanitära situationen svårare än någonsin under vår livstid. – Situationen i Afghanistan och Syrien är lika svår eller till och med svårare än tidigare, men i praktiken är de bortglömda. I Afrika, Asien och Mellanöstern finns flera andra exempel. Klimatkrisen väntar inte Humanitärt arbete kan inte vara en lösning på politiska frågor. Det säger Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationens generalsekreterare Jagan Chapagain. TEXT KIMMO HOLOPAINEN BILD EIJA PALOSUO – Det blir inga lösningar, eftersom det internationella politiska systemet – det vågar jag påstå – inte fungerar just nu. Om vi tittar till exempel på FN:s säkerhetsråd, förmår det fatta beslut? Nej, för de politiska skiljelinjerna är så djupa. På grund av situationen i Ukraina är det ännu svårare än förr att lösa problem. Vi är som förlamade. Samtal på konkret nivå Men Jagan Chapagain har inte kommit till Helsingfors för att tala internationell politik. Det egentliga temat för den här intervjun, som är riktad till folk inom Röda Korset, är hur vi svarar på klimatförändringarna. Under Chapagains generalsekreterarperiod har klimatförändring allt tydligare lyfts fram i prioritetsordningen även hos IFRC, eftersom de humanitära följderna berör hela mänskligheten. Att klimatet blir varmare har redan nu ökat och stärkt naturkatastrofer som tropiska stormar, översvämningar och torka, och alla prognoser tyder på att det ska bli värre. – På den här punkten är vetenskapen väldigt tydlig: klimatkrisen är verklig, situationen är ytterst allvarlig, och det händer just nu, inte nån gång i framtiden, säger Chapagain. – Men jag vill inte vara någon olyckskorp. Många steg har redan tagits i rätt riktning, även om de har varit för små och för långsamma. Jag tror fast och fullt att det fortfarande är möjligt att svara på största delen av följderna av klimatförändringen. Mänsklighetens kreativitet och påhittighet räcker nog till. Enligt Chapagain är ett problem själva klimatdebatten, där man använder för mycket vetenskapliga termer, som ändring i jordens medeltemperatur eller att havsvattennivån stiger. – De är viktiga mätare, men hur syns i de i folks vardag? Inte alls. – Tyvärr är majoriteten redo att agera och göra personliga uppoffringar först när klimatkrisen påverkar det egna livet i vardagen. Innan så sker blir det knappast en verklig kursomläggning. Men hur borde man då tala om klimatkrisen? Enligt Chapagain ska man göra det på en så konkret nivå som möjligt. Han räknar upp fem exempel: Klimatförändring leder till fler tropiska stormar och torrperioder. Det höjer priset på livsmedel. Det leder till vattenbrist på vissa håll och översvämningar på andra håll. Det sprider sjukdomar och ger fart åt uppkomsten av helt nya sjukdomar. Det leder till mer flyktingskap. – Alla de här följderna är förstås mest allvarliga för de människor som drabbas direkt, men de konkretiserar också klimatkrisen för en större allmänhet. Frivilligorganisationer som Röda Korset kan dra sitt strå till stacken för att väcka den stora allmänheten, men även medier och politiska ledare har ett ansvar – och i slutändan har vi det alla. – Gräsrotsnivån är viktig. En människa kan förstås säga att det inte har någon betydelse om jag ändrar mina vanor, men om en miljon människor gör det så har det en stor betydelse. – I det försöker jag föregå med gott exempel. Hemma hos oss i Genève har vi lyckats ”Att bara lindra skadorna räcker inte längre.” AVM3_2023_loppuosa.indd 40 AVM3_2023_loppuosa.indd 40 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12
41 halvera våra vattenoch elräkningar genom att tvätta kläder och diska mer sällan och i lägre temperatur. Spridning för teknologi Chapagain beklagar att debatten om klimatförändring fortfarande i mycket handlar om ytterligheter. En del människor förnekar hela fenomenet och andra förkunnar att allt hopp är ute. Det hjälper ingen, utan orsakar bara onödig klimatångest, i synnerhet bland unga. – Vi behöver mer seriös och praktisk debatt som bygger på den bästa vetenskapliga kunskapen, inte uppvigling till rädsla eller att man blundar, säger Chapagain. Världen producerar ständigt nya teknologiska innovationer som bidrar till att hantera klimatkrisen. Enligt Chapagain är problemet att man inte kommer åt att utnyttja dem i tillräckligt omfattande skala. – Många utvecklingsländer har inte möjlighet att köpa ny, klimatvänlig teknologi. Där behöver vi se en förändring. Vi måste multiplicera och sprida innovationer och ny teknologi, för klimatkrisen berör oss alla. För det krävs mer resurser, mycket mer än man hittills har satsat på det här området. Dessutom behöver de regioner som är mest sårbara stöd. – Det är ett beklagligt faktum att de skador som klimatförändringen orsakar redan nu på många håll är oåterkalleliga. Att bara lindra skadorna räcker inte längre, utan vi behöver också mekanismer som ersätter det som gått förlorat i de områden som drabbats värst. Ledarskap behövs Hur ska vi nå en sådan punkt? Lätt blir det inte, i synnerhet inte i det nuvarande politiska klimatet. Att svara på klimatförändringarna är något som kräver att politiska beslutsfattare samarbetar och har mod att fatta långsiktiga beslut, vid behov också beslut som inte är populära. Pessimism är ändå något som inte ligger för generalsekreteraren för en internationell humanitär rörelse. Även de svåraste politiska knutarna brukar gå att lösa till slut. När det går så igen efterlyser Chapagain ledarskap av beslutsfattarna. – Beklagligt ofta har vi sett att politiska ledare blir efterföljare. En förändring till det bättre ska man våga leda, inte bara följa den allmänna opinionen med blicken på nästa val, säger Chapagain. – Nu befinner vi oss i en situation där man hoppas att humanitära aktörer som Röda Korset ska ta hand om all världens kriser. Men humanitärt arbete kan inte lösa frågor som i grund och botten är politiska. Våra resurser ökar inte ens närapå i samma takt som behoven. – Vi kan allra högst ge första hjälpen och köpa lite mer tid. ? JAGAN CHAPAGAIN vill satsa på utbildning i humanitär rätt, eftersom Röda Korsets specialuppgift i krig och konflikter inte är tillräckligt väl känd. AVM3_2023_loppuosa.indd 41 AVM3_2023_loppuosa.indd 41 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12
42 S tämningen stod högt i tak i Östra Finlands universitets festsal Carelia när Finlands Röda Kors ordinarie stämma sammanträdde i Joensuu 10–11 juni. Till det goda humöret bidrog inte bara värme efter en exceptionellt kylig försommar, utan också att det äntligen var möjligt för hela organisationen att samlas igen efter coronaåren. I Norra Karelen samlades företrädare för Röda Korsets avdelningar och distrikt tillsammans med frivilliga, anställda och inbjudna gäster – sammanlagt ungefär 700 personer. I öppningsanförandena lyfte talare upp glädje, hopp och förtroende som motto för stämmoveckoslutet och det slog stämman också i verksamhetsstrategin fast att är Finlands Röda Kors framtidsmål: Finlands Röda Kors verksamhet ger glädje, upprätthåller hopp och stärker förtroendet mellan människor och för Röda Korsets hjälp. – Röda Korset är en av Finlands mest betydelsefulla frivilligorganisationer. Dess erkända ställning har inte uppstått av sig själv, utan det har krävt långsiktigt och målmedvetet arbete. Den ställningen bygger på principer och verksamhet som bland medborgarna anses vara värdefullt och som uppskattas, konstaterade Anu Vehviläinen , tidigare riksdagens talman och själv hemma i Norra Karelen, när hon framförde statsmaktens hälsning till stämman. Även Röda Korsets ordförande Elli Aaltonen betonade i sina hälsningsord principernas betydelse som den ryggrad som styr verksamheten. – Människor behöver hjälp och skydd helt oberoende av vem de är, i dag mer än någonsin. Vi i Röda Korset ser till att alla även i framtiden kan få hjälp, och då den på nära håll, och själv kan ställa upp som frivilliga hjälpare, slog Aaltonen fast. – Vår styrka har alltid funnits i våra volontärer, och civilsamhället behövs i framtiden allt mer. Stort intresse för förtroendeuppdrag På stämmans officiella föredragningslista fanns i normal ordning val av förtroendevalda, bekräftande av verksamhetsstrategin för de närmaste tre åren och behandling av de initiativ och klämmar som lämnats in till stämman. I Joensuu godkändes Gladlynt stämma i Karelen Finlands Röda Kors stämma i början av juni lockade hundratals rödakorsfrivilliga till ett soligt Joensuu. TEXT KIMMO HOLOPAINEN BILDER HARRI MÄENPÄÄ FINLANDS RÖDA KORS högsta beslutande organ är ordinarie stämman som sammanträder vart tredje år. AVM3_2023_loppuosa.indd 42 AVM3_2023_loppuosa.indd 42 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12
43 också ändringar i organisationens stadgar. Som väntat bekräftade stämman doktor i samhällsvetenskaper Elli Aaltonen från Borgå som ordförande för Finlands Röda Kors. Röda Korsets valkommitté föreslog att Aaltonen skulle fortsätta som ordförande och inga motstridiga röster hördes heller på plats i Joensuu. Däremot blev det en hård kamp om vilka som skulle bli organisationens tre vice ordförande. Efter omröstning valdes Max Lindholm från Helsingfors, Riitta Nieminen från Kangasala och Dan Sundqvist från Mariehamn till vice ordförande för Röda Korset. Slutresultatet motsvarade därmed valkommitténs förslag, trots att även Tiina Hörkkö från Korso och Tuula Oksanen från Åbo, som båda nominerades under stämman, fick stöd. Till övriga medlemmar i styrelsen utsågs efter omröstning Ruut Rissanen från Tammerfors, Harri Jokiranta från Seinäjoki, Pekka Piri från Esbo, Marju Sjösten från Björneborg, Maiju Jolma-Taylor från Rovaniemi och Osmo Tolonen från Keitele. Till ordförande för Finlands Röda Kors fullmäktige valdes Otto Kari från Helsingfors och till vice ordförande Päivi Viilomaa från Riihimäki. Inga kvotplatser för unga Finlands Röda Kors styrelses förslag till verksamhetsstrategi för organisationen godkändes i Joensuu med smärre ändringar. Under åren 2024–2026 fortsätter Röda Korset därmed det arbete som inleddes i den föregående verksamhetsstrategin i avsikt att bygga ett tryggt samhälle där människorna kan lita på att de i plötsliga situationer får den hjälp och det skydd de behöver oberoende av vilka de är, och där var och en kan påverka sitt eget liv, delta i verksamhet inom en gemenskap och i samhället. Med sin verksamhet vill Röda Korset stärka ett samhälle som grundar sig på förtroende, som försvarar människovärdet, arbetar för humanitet och uppmuntrar till frivillighet och medborgarverksamhet. Den livligaste debatten under stämman väckte ett förslag till ändring i stadgarna som skulle ha krävt att alla rödakorsavdelningar har minst en medlem under 29 år i sin styrelse. För en kvotplats talade i synnerhet yngre stämmodeltagare som med en sådan förändring ville stärka de ungas ställning och möjligheter att påverka i Röda Korset. Stämman kom ändå efter diskussion och omröstning att avvisa ändringsförslaget, eftersom en kvotplats befarades orsaka problematiska situationer i en del avdelningar. Bland de initiativ som inkommit till stämman väckte förslaget om att flytta insamlingen Hungerdagen från höst till vår debatt. Ett motsvarande initiativ har behandlats av stämman två gånger tidigare, i Åbo 2014 och i Helsingfors 2017. Båda gångerna har en stor majoritet av de röstberättigade företrädarna röstat mot en flytt av Hungerdagen och situationen förändrades inte heller i Joensuu: Hungerdagen ordnas även framöver på hösten. Förslaget att initiativet skulle förkastas stöddes också av Röda Korsets styrelse. I sin motivering påminde styrelsen om att avsikten med Hungerdagen i första hand är att samla in medel till katastroffonden samt stödja beredskap. Även om det kan finnas fördelar med en insamling i slutet av våren har det visat sig att hösten är bättre än våren med tanke på insamlingar. Hungerdagens tidpunkt i slutet av september kommer lämpligt före andra traditionella insamlingar närmare årets slut och den innebär också att Röda Korsets huvudkampanjer är mer jämnt fördelade under året. Det bästa Savolax-Karelen har att bjuda Vid sidan av det officiella programmet erbjöd Joensuu naturligtvis också tillfälle för samkväm samt att återknyta gamla och bygga upp nya vänskaper från olika delar av Finland. Stämmans traditionella kvällsfest ordnades på lördagen på restaurang Kerubi på ön Ilosaari. Där underhålls stämmofolket av Lyyti, Marko Haavisto och Poutahaukat samt senare under kvällen den lokala legendariska dansorkestern Lossimies. Historieskrivningen uppger att det senast var stämma i Joensuu 1956, men någon brist på rutin kunde inte märkas i arrangemangen, som ofta och mycket fick beröm av deltagarna. En del av den positiva responsen gick också till Röda Korsets Savolax-Karelens färska distriktsordförande Mikko Sipilä , som jobbade hårt i stämmans presidium. – Responsen har varit väldigt positiv och någon sa till och med att det här var den bästa stämman någonsin! Det är förstås inte min förtjänst, utan först och främst tack vare de härliga frivilliga vi har i distriktet. De skötte allt verkligt proffsigt, säger Sipilä. – Små saker som man kan göra bättre finns alltid, men vi försökte nog bjuda på det bästa som finns i Savolax-Karelen! Efter Joensuu går stafettpinnen vidare till Finlands Röda Kors Lapplands distrikt, som står värd för nästa stämma i Rovaniemi 2026. ? Mer information om besluten på stämman: rednet.rodakorset.fi/ordinariestamman2023 ORDFÖRANDE Elli Aaltonen fick i Joensuu mandat för en period till. SUSANNA KOUVA från Uleåborg var annars nöjd med de beslut som fattades, men hon hade gärna sett de unga ges en större roll. ”Hungerdagen ordnas även framöver på hösten.” AVM3_2023_loppuosa.indd 43 AVM3_2023_loppuosa.indd 43 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12
44 Resumé EN FREDAG kväll är församlingsgården i Björneborg fylld av ett glatt sorl när frivilliga i Red Cross Club hälsar besökare välkomna. Det är liv i luckan, eftersom många har kommit hit med hela familjen. – Här träffar man människor från alla världens hörn. Det är livliga människor och alla åldersgrupper är representerade från faroch morföräldrar till småbarn. Alla respekterar varandra och vi trivs i varandras sällskap, säger en av de frivilliga, Emily Mungai-Narinen . Emily kom till Finland i coronaåret 2020 och var med och drog igång Red Cross Club på församlingscentret i Björneborg. Red Cross Club är en mångkulturell mötesplats som är öppen för alla. Verksamheten inleddes år 2021. Tidigare hade rödakorsavdelningen i Björneborg ordnat klubbverksamhet i olika lokaler. – Under det senaste året har vi fått med många barnfamiljer i verksamheten. En stor del av dem som deltar i Red Cross Club har flyktingbakgrund, berättar Pauliina Vilpakka som är ansvarsfrivillig för klubben. – Hemligheten bakom vår framgång är våra frivilliga som själva har invandrarbakgrund Här sitter ingen ensam I Red Cross Club i Björneborg hittar man nya vänner, lär sig finska och hjälper varandra över kaffe och brädspel. TEXT MATLEENA MERTA BILDER JUHA SINISALO och stora nätverk. Folk kommer hit för att de har hört om oss via vänner och bekanta. Även den som får hjälp kan hjälpa Många av de frivilliga i Red Cross Club har först deltagit som besökare och sedan blivit frivilliga. En av dem är Hawraman Taher Seyed , som har kommit till Finland från Irak. – Jag tycker om att hjälpa människor. Jag talar sex olika språk och assisterar folk till exempel i samband med sjukhusbesök eller när de söker bostad. Som frivillig i Red Cross Club kommer jag också åt att förbättra mina kunskaper i finska. Vi har ett fantastiskt gäng här, säger Hawraman. Pauliina säger att en grupp på ett tiotal frivilliga driver Red Cross Club. Fyra eller fem av dem deltar i arrangemangen för varje klubbkväll. – Våra frivilliga har hjärtat på rätt ställe. Många har själv tidigare fått hjälp av Röda Korset och vill nu i sin tur hjälpa andra. I synnerhet de som bor på förläggningen lider av att vardagen är monoton och då piggar klubbverksamheten upp. För Red Cross Club-verksamheten i Björneborg ansvarar rödakorsavdelningen i Björneborg tillsammans med Röda Korsets Satakunta distrikt och Björneborgs kyrkliga samfällighets församlingstjänster. – I år har också Satakunta yrkeshögskola SAMK:s Kids like us-projekt och barnkulturcentret Kruunupää ordnat program för barn hos oss. Det är vi väldigt tacksamma för. På Red Cross Club blir ingen ensam En av stammisarna på Red Cross Club i Björneborg är Sohila från Afghanistan. Hon är på plats tillsammans med sin familj och sin mamma. – Jag hörde om verksamheten när vi bodde på förläggningen. Nu är vi här varje vecka. Mamma tycker också det är trevligt att komma ut och träffa folk och få prata med andra afghanska familjer, säger Sohila. Sohila studerar till närvårdare och gör ibland sina läxor i Red Cross Club. Ibland får man hjälp med läxorna också, om uppgifterna inte är för svåra för dem som skulle hjälpa. – Här har jag lärt mig mer finska och fått vänner. Det har varit fint att få träffa människor från olika länder. Barnen ser varje vecka fram emot fredagen, då de får träffa sina vänner. I klubben lär de sig också hur man arbetar i grupp. Pauliina berättar att en av principerna i verksamheten är att ingen lämnas ensam. Om volontärerna ser någon sitta för sig själv går de alltid och talar med hen. En viktig del av Red Cross Clubs framgång är också att bygga förtroende. – När besökare märker att ingen blir diskriminerad här så vågar de komma igen. Jag är väldigt stolt över hur våra frivilliga tar engagerar alla och föregår med gott exempel, säger Pauliina. ? FRIVILLIGA EMILY Mungai-Narinen välkomnar bekanta med en varm kram. BARN ÄR väldigt välkomna i Röda Korsets klubb i Björneborg. ”Våra frivilliga har hjärtat på rätt ställe.” AVM3_2023_loppuosa.indd 44 AVM3_2023_loppuosa.indd 44 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12
45 TUOMAS VALTA säger att det är ett enkelt sätt att hjälpa lite mer att vara medlem i biobanken. BLODTJÄNSTS BIOBANK grundades år 2017 för att samla in prover och information om blodgivare för forskningsändamål. Verksamheten bygger på frivillighet och proverna samlas in i samband med blodgivning. Blodtjänsts biobank deltar även i forskningsprojektet FinnGen, vars huvudmål är att producera data om uppkomsten av sjukdomar med hjälp av genomoch hälsoregisterinformation och på så sätt möjliggöra hälsofrämjande uppfinningar. – Målet är också att hitta sätt att främja hälsovården, förebygga sjukdomar och främja forskning, och i framtiden allt mer också bidra till patientvården, säger biobankschefen Kimmo Pitkänen . Ett exempel på hur Blodtjänsts biobank fungerar är ett pilotprojekt som inleddes sommaren 2023 med finansiering från Sitra. Projektet sållar fram de blodgivare som enligt genetiska markörer har en benägenhet att insjukna i hemokromatos, en åkomma där järnupptaget i kroppen blir för stort. – Hittills har vi endast beaktat den sjukdomen i blodgivningen på så sätt att givare själva informerar Blodtjänst om att de har hemokromatos. Nu är tanken att om genotypen i en blodgivares biobanksprov visar att personen har genmarkörer som tyder på en benägenhet att få hemokromatos så kan vi informera om det, ifall blodgivaren själv har önskat det. Sådana personer ger vi inte heller längre järnpreparat i samband med blodgivningen. Pitkänen tror att det blir fler liknande projekt framöver. På det här sättet kan man hitta de personer som bär på en sjukdom eller som har högre risk för en sjukdom, vilket gör att de kan uppmanas att låta göra närmare undersökningar och se till att de får vård innan sjukdomen hinner fortskrida. – Till exempel genmarkörer som vittnar om hjärtsjukdomar kunde man eventuellt identifiera redan medan personen är så frisk att hen kan ge blod. På så sätt kan vi vara med och förebygga sjukdomar. Blodtjänsts biobank har som plan att skapa en kärntrupp på 5 000 blodgivare som man tar ett bredare batteri av prover av i samband med flera blodgivningar. De uppgifterna ger möjlighet att skapa tidsserier Blodtjänst stöder utvecklingen av cancerbehandling G rundbulten i människans immunförsvar är cellerna i försvarssystemet och deras HLA-molekyler (Human Leukocyte Antigen). Med hjälp av HLA-molekyler kan man också identifiera strukturer som är främmande för organismen, sådana som finns till exempel på ytan av virus, bakterier och cancerceller. Blodtjänsts forskningsavdelning har utvecklat en ny metod som bygger på kalkylering och genomdata som gör det möjligt att fastställa HLA-typen för de immunceller som har lagrats i Blodtjänsts biobank. Den informationen använder bland annat en forskningsgrupp som leds av professor Vincenzo Cerullo för att utveckla en globalt sett nyskapande cancerbehandling. Den individuella immunvård som gruppen har upptäckt testas redan på människor. – Om allt går bra kan individuell immunterapi mot cancer i framtiden bli en allmän och effektiv vårdmetod, säger docent Mikaela Grönholm som är medlem i forskningsgruppen. Forskningsprojektets ledare Vincenzo Cerullo beskriver Blodtjänsts biobanks betydelse för utvecklandet av den banbrytande vårdmetoden: – Att forskningsgruppen har fått tillgång till HLA-differentierade immunceller ur Blodtjänsts biobank har verkligen främjat vårt arbete. Det har gjort det möjligt att testa hur effektiv vården är innan vi inleder de tidskrävande och dyra kliniska testen, säger Cerullo. Bättre vård tidigare Blodgivare som har gått med i Blodtjänsts biobank bidrar till forskning och till att vården av sjukdomar utvecklas. över ett friskt skede i blodgivarnas liv. När samma personer sedan en dag är klienter på sjukhussidan så kan man analysera samma faktorer i nya prover. Då kommer forskarna åt att jämföra tidsserier från när man är frisk och när man är sjuk. Det finns också planer på att samla in information direkt från medlemmarna i biobanken med hjälp av Blodtjänsts mobilapp. – Via appen kunde biobankens medlemmar om de så vill lämna mer information om till exempel sin livsstil och livsmiljö, och vi skulle i vår tur använda appen till att vidarebefordra information om forskningsresultat och hur deltagarnas prover används, säger Pitkänen. ? NINA PINJOLA/MEDIAFOCUS M A T T I R A JA L A Resumé AVM3_2023_loppuosa.indd 45 AVM3_2023_loppuosa.indd 45 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12
”SOTAVANKIEN vaihdon yhteydessä minulla oli tilaisuus mielenkiintoisiin keskusteluihin Pohjois-Vietnamin ja Etelä-Vietnamin väliaikaisen vallankumoushallituksen edustajien kanssa. Keskusteluissa he ilmaisivat kiitollisuutensa kansainväliseltä Punaiselta Ristiltä sodan aikana saamistaan avustustarvikkeista. Ilmeistä on, että varsinkin lääkinnällistä humanitaarista apua tarvitaan kipeästi.” SUOMEN PUNAINEN RISTI 4/1973 Punaisen Ristin avustustyöntekijä, lääkäri Mauri Koskela raportoi 50 vuotta sitten Vietnamista, jossa yksi ”sotilaallinen erikoisoperaatio” lähestyi loppuaan. Vuosien takaa ? Åren går Terveisiä Vietnamista Hälsning från Vietnam ”I SAMBAND med ett utbyte av krigsfångar fick jag tillfälle att föra intressanta samtal med representanter för Nordvietnams och Sydvietnams tillfälliga revolutionsregering. Under samtalen uttryckte de sin tacksamhet för det bistånd de hade fått av internationella Röda Korset under kriget. Uppenbart är att det finns ett skriande behov av i synnerhet medicinskt humanitärt bistånd.” FINLANDS RÖDA KORS 4/1973 Röda Korsets biståndsarbetare, läkaren Mauri Koskela rapporterade för 50 år sedan från Vietnam, där en ”militär specialoperation” var på väg mot sitt slut. Saako teillä luovuttaa verta työajalla? Lue lisää ja tule mukaan: veripalvelu.fi/ tyopaikkasertifikaatti Lahjoita nyt tai lähde lipaskerääjäksi 28.–30.9. Autat kanssamme. Lue lisää punainenristi.fi/nalkapaiva AVM3_2023_loppuosa.indd 46 AVM3_2023_loppuosa.indd 46 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12
Lahjoita nyt tai lähde lipaskerääjäksi 28.–30.9. Autat kanssamme. Lue lisää punainenristi.fi/nalkapaiva AVM3_2023_loppuosa.indd 47 AVM3_2023_loppuosa.indd 47 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12
Ryhdy sijaisperheeksi! Turvallisista ja luotettavista sijaisperheistä on huutava pula! Onko sinulla mahdollisuus tarjota koti, jossa riittää lämpöä ja huolenpitoa niitä tarvitsevalle lapselle? Ota yhteyttä ja keskustellaan lisää! p. 040 192 9124 tai tutustu toimintaamme lisää osoitteessa familar.fi/perhehoitopalvelut Turvallista arkea sijaisperheessä Sijaisperhe tarjoaa perhehoitoa lapselle, joka tarvitsee kodin ulkopuolista hoivaa ja huolenpitoa omien biologisten vanhempien sijasta. Sijaisperheeseen sijoitettu lapsi tulee yhtä lailla osaksi perheen arkea kuin muutkin perheenjäsenet. “Sydäntä lämmittää tieto siitä, että olemme päässeet luomaan lapselle turvallisen kodin ja tulevaisuuden.” Sijaisperheen äiti AVM3_2023_loppuosa.indd 48 AVM3_2023_loppuosa.indd 48 5.9.2023 16.12 5.9.2023 16.12