1 2017 16 Vi ser varandra! Tillsammans mot ensamhet Nähdään toisemme! 10 Yhdessä yksinäisyyttä vastaan 20 Röda Korset får nya stadgar 18 Punainen Risti saa uudet säännöt 24 Pakolaisnuoret tekivät matkastaan draamaa 26 Saksalainen luovuttaja pelasti Elli Hulmin 44 Vapaaehtoisuus pidentää ikää Asiaa myös verenluovuttajille! AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 1 30.1.2017 15.59
Nähdään punainenristi.fi/nähdään #nähdään Tehdään näkymätön näkyväksi. Kuka tahansa voi olla yksinäinen, mutta onneksi kuka tahansa voi myös auttaa. Yksinäisyyden lopettaminen alkaa sen huomaamisesta: yksinäisen näkemisestä ja kohtaamisesta. Onnistumme vain yhdessä, joten nähdään – toisemme. K u va : T h o m a s B ro u m a n d SPR_Ystavanpaiva_230x297mm_Avm1.indd 1 26/01/2017 11.54 Kauhava Suomen Punaisen Ristin lahja satavuotiaalle Suomelle on kouluttaa tuhansia uusia auttajia kaikkialla Suomessa. KOMIA!-leiri on mukana juhlavuodessa. Finlands Röda Kors gåva till det hundraåriga Finland är att utbilda tusentals nya hjälpare runt om i Finland. KOMIA!-lägret deltar i jubileumsåret. KOMIA! – ENSIAVUN SUURLEIRI KOMIA! – FÖRSTA HJÄLPEN -STORLÄGER Ensiapua elokuussa! Tule sinäkin suurleirille ja ota kaverit, läheiset ja koko perhe mukaan. Tämän leirin jälkeen osaat auttaa pienissä ja suurissa hätätilanteissa. • Voit olla ensiavun konkari tai vasta-alkaja; löydät itsellesi sopivaa ja innostavaa tekemistä omantasoisessa seurassa. • Et tarvitse aiempaa kokemusta Punaisesta Rististä. • Leiri järjestetään Kauhavan vanhan lentosotakoulun tiloissa. • Nuorille on leirillä oma osuutensa. • Lapset voivat osallistua perheen kanssa. • Nuoret ja lapset voivat käydä myös läheisessä Powerparkhuvipuistossa. KOMIA!-leirille ovat tervetulleita ihan kaikki. Tehdään leiristä ikimuistoinen yhdessä! Lue lisää ja ilmoittaudu: rednet.punainenristi.fi/komia Första hjälpen i augusti! Kom med på storläger och ta med dig dina vänner och din familj. Efter detta läger kan du hjälpa i små och större nödsituationer. • Du kan vara nybörjare eller veteran inom första hjälpen; du hittar intressant och inspirerande program på lägret som passar just för dig och din nivå. • Du behöver inte ha tidigare erfarenhet av Röda Korset. • Lägret ordnas i den gamla flygkrigsskolan i Kauhava. • Det finns eget program för ungdomar. • Barn kan delta tillsammans med familjen. • Ungdomar och barn kan även besöka Powerparknöjesparken som finns i närheten. Alla är välkomna till KOMIA!-lägret. Låt oss tillsammans göra ett oförglömligt läger! Mera information och anmälan: rednet.rodakorset.fi/komia AM_KOMIA!_230x297.indd 1 27.1.2017 11.01 AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 2 30.1.2017 15.59
Nähdään punainenristi.fi/nähdään #nähdään Tehdään näkymätön näkyväksi. Kuka tahansa voi olla yksinäinen, mutta onneksi kuka tahansa voi myös auttaa. Yksinäisyyden lopettaminen alkaa sen huomaamisesta: yksinäisen näkemisestä ja kohtaamisesta. Onnistumme vain yhdessä, joten nähdään – toisemme. K u va : T h o m a s B ro u m a n d SPR_Ystavanpaiva_230x297mm_Avm1.indd 1 26/01/2017 11.54 Kauhava Suomen Punaisen Ristin lahja satavuotiaalle Suomelle on kouluttaa tuhansia uusia auttajia kaikkialla Suomessa. KOMIA!-leiri on mukana juhlavuodessa. Finlands Röda Kors gåva till det hundraåriga Finland är att utbilda tusentals nya hjälpare runt om i Finland. KOMIA!-lägret deltar i jubileumsåret. KOMIA! – ENSIAVUN SUURLEIRI KOMIA! – FÖRSTA HJÄLPEN -STORLÄGER Ensiapua elokuussa! Tule sinäkin suurleirille ja ota kaverit, läheiset ja koko perhe mukaan. Tämän leirin jälkeen osaat auttaa pienissä ja suurissa hätätilanteissa. • Voit olla ensiavun konkari tai vasta-alkaja; löydät itsellesi sopivaa ja innostavaa tekemistä omantasoisessa seurassa. • Et tarvitse aiempaa kokemusta Punaisesta Rististä. • Leiri järjestetään Kauhavan vanhan lentosotakoulun tiloissa. • Nuorille on leirillä oma osuutensa. • Lapset voivat osallistua perheen kanssa. • Nuoret ja lapset voivat käydä myös läheisessä Powerparkhuvipuistossa. KOMIA!-leirille ovat tervetulleita ihan kaikki. Tehdään leiristä ikimuistoinen yhdessä! Lue lisää ja ilmoittaudu: rednet.punainenristi.fi/komia Första hjälpen i augusti! Kom med på storläger och ta med dig dina vänner och din familj. Efter detta läger kan du hjälpa i små och större nödsituationer. • Du kan vara nybörjare eller veteran inom första hjälpen; du hittar intressant och inspirerande program på lägret som passar just för dig och din nivå. • Du behöver inte ha tidigare erfarenhet av Röda Korset. • Lägret ordnas i den gamla flygkrigsskolan i Kauhava. • Det finns eget program för ungdomar. • Barn kan delta tillsammans med familjen. • Ungdomar och barn kan även besöka Powerparknöjesparken som finns i närheten. Alla är välkomna till KOMIA!-lägret. Låt oss tillsammans göra ett oförglömligt läger! Mera information och anmälan: rednet.rodakorset.fi/komia AM_KOMIA!_230x297.indd 1 27.1.2017 11.01 AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 3 30.1.2017 15.59
Uusia auttamisen tarinoita NÄILLÄ SANOILLA presidentti J.K. Paasikivi tervehti Suomen Punaista Ristiä järjestön syntymäpäivänä vuonna 1947: ”Seitsemän vuosikymmentä sitten Punaisen Ristin ajatus juurtui suomen maaperään. Itsenäisyytemme aikana, Suomen Punainen Risti, josta on kasvanut vankka kansallinen järjestö, on niin hyvinä kuin pahoinakin päivinä tehnyt tuloksellista työtä kansamme hyväksi. Me muistamme sen uhrautuvan toiminnan sotavuosina. Kodistaan vieraille asumasijoille joutunut sai siltä lämpimän kädenojennuksen. Haavoittunutta ja sotainvalidia se auttoi ensimmäisten vaikeiden kynnysten yli. Sen lastensuojeluosasto, Mannerheim-liitto oli valmis hankkimaan kodin lämpöä ja rakkautta niille pienokaisille, joilta sota oli vaatinut isän ja huoltajan.” Puhetta lukiessani en ajattele historiaa, vaan sitä, millaista toimintamme pitäisi olla tänään. Satsaukset maahanmuuttajien kotoutumisen tukemiseen ja lisääntyvä ruoka-apumme ovat osoitus siitä, kuinka vastaamme muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Mikä voisikaan olla parempi esimerkki pitkään jatkuneesta arjen läsnäolostamme kuin ystävätoimintamme, joka on aloitettu jo 50-luvun lopussa. Kun arjen kohtaamisissa kertyvä tieto yhdistetään osastojen valmiustoimintaan, pystymme autamme tehokkaasti ja luotettavasti myös äkillisissä tilanteissa. Historiaamme kirjoitetaan uusia auttamisen tarinoita koko ajan. Jokainen jäsen, vapaaehtoinen, tukija ja verenluovuttaja on osa yhteistä avustustyötämme, joka on jatkunut jo 140 vuotta. Tämä Avun maailma on täynnä vinkkejä ja toivon, että se innostaa sinua kokeilemaan myös uusia tapoja auttaa. Kiitos korvaamattomasta tuestasi ja osallistumisestasi! Suomen Punaisella Ristillä on noin 85 000 jäsentä, noin 500 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Pertti Torstila ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, perheenjäsenet/aikuiset 10 euroa, perheenjäsenet/nuoret 5 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI90 2219 1800 0678 46. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 1572 3000 3727 30. SPR Veripalvelu: 127 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofi en uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofi rahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI06 2219 1800 0680 00. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 189 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi 6 Ristiin rastiin Auttajien juhlaa Kiitosgaalassa Hyvä Joulumieli ylsi ennätykseen Nuoret kokoustavat Kankaanpäässä Tee rasisminvastainen päätös! 10 Pannu kuumana ystäväkahveilla 13 Nähdään toisemme ystävänpäivänä 14 Laitosystävät suomea oppimassa 18 Helsingin yleiskokous kutsuu 21 Suomen Punainen Risti juhlii 24 Draaman keinoin ikävää vastaan 26 Kantasoluhoito pelasti Elli Hulmin 30 Haiti nousee hitaasti 32 Avustustyö vaatii luottamusta 39 Ristikko 44 Frank Martelan kolumni 45 Kysy Punaisesta Rististä 46 Vuosien takaa 47 Osmo Tolonen laittaa tuulemaan 16 Kaffepannan är på för vänkaffe 16 Vi ser varandra på vändagen 17 Anstaltvänner lär sig fi nska 20 Stämman i Helsingfors kallar 23 Röda Korset fyller 140 år 25 Drama mot saknad 29 Stamceller räddade Elli Hulmi 31 Haiti kommer igen 36 Hjälparbete kräver förtroende 38 Frank Martelas kolumn 39 Korsord 40 Kors & tvärs Hjälpare fi rade på Tackgalan Jul i sinnet satte rekord Unga samlas till möte i Kankaanpää Ta ställning mot rasism! 45 Fråga om Röda Korset 46 Åren går AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 1/2017 8.2.2017 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kansikuva/Pärmbild: Mikko Lehtimäki Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/Finlands Röda Kors, Fabriks gatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors, 020 701 2000 Päätoimittaja/Chef redaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen, kimmo.holopainen@punainen risti.fi , 020 701 2229 AD: Carita Lehtniemi, carita.lehtniemi@ punainenristi.fi Taitto: Satu Winqvist/Takomo Tuotanto Oy Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: Eva Kivilaakso-Wellmann, 044 566 7186 Tilauk set ja osoitteenmuutokset/Beställningar och adressförändringar: avun maailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy Levikki noin 100 000. Tilaus hinta/Beställnings avgift 22 € Sähköposti: avunmaailma@punainenristi.fi ISSN 1796-1572 Aikakauslehtien liiton jäsen Nya berättelser om hjälp ÅR 1947 gratulerade president J.K. Paasikivi Finlands Röda Kors på organisationens födelsedag med följande ord: ”För sjuttio år sedan rotade sig Röda Kors-idén i Finlands jord. Under vår självständighet har Finlands Röda Kors, som har vuxit sig till en stark nationell rörelse, utfört ett betydande arbete till vårt folks fromma under såväl goda som onda dagar. Vi minns dess uppoffrande insatser under krigsåren. Den som tvingats ge sig av från sitt hem till främmande trakter fi ck en varm handräckning. Sårade och krigsinvalider fi ck hjälp över de första svåra trösklarna. Dess avdelning för barnskydd, Mannerheim-Förbundet, var redo att förse de småttingar vars fäder och försörjare hade stupat i kriget med värme och kärlek.” När jag läser hans tal tänker jag inte på historien, utan på hur vår verksamhet ska se ut idag. Satsningar på att hjälpa invandrare bli hemmastadda och vårt växande livsmedelsbistånd är tecken på hur vi svarar på behoven i ett föränderligt samhälle. Vad kunde vara ett bättre exempel på vår långa närvaro i vardagen än vår vänverksamhet, som inleddes redan i slutet av 50-talet? När den information vi får genom möten i människors vardag kombineras med avdelningarnas beredskapsarbete kan vi hjälpa effektivt och pålitligt även i plötsliga situationer. Nya berättelser om hjälpinsatser skrivs hela tiden. Varje medlem, varje volontär, varje stödjare och varje blodgivare är en del av vårt gemensamma hjälparbete som redan har pågått i 140 år. Det här numret av Hjälpens värld är fullt av tips och jag hoppas att det inspirerar dig också att pröva på nya sätt att hjälpa. Tack för ditt oersättliga stöd och ditt engagemang! JA R K K O M IK K O N E N ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 4 avun maailma hjälpens värld 1 / 2017 ? Avun maailma Hjälpens värld 1/2017 AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 4 30.1.2017 15.59
26 / 29 SISUKAS ELLI HULMI PARANI LEUKEMIASTA Sopiva kantasoluluovuttaja löytyi Saksasta. PIGGA ELLI HULMI BLEV FRISK FRÅN LEUKEMI En stamcellsdonator hittades i Tyskland. 34 / 36 AVUSTUSTYÖN ARKI KARSII IDEALISMIN Erkki Banerjee rakentaa luottamusta. REALISM ERSÄTTER IDEALISM I BISTÅNDET Erkki Banerjee bygger förtroende. 14 / 17 YSTÄVYYS EI KYSY KIELTÄ Maahanmuuttajat lähtivät laitosystäviksi Vaasassa. VÄNSKAP INGEN SPRÅKFRÅGA Invandrare blev anstaltvänner i Vasa. 24 / 25 KARIJÄRVEN POJAT TEKIVÄT NÄYTELMÄN Sanna-Kaisa Hjorth opettaa pakolaisille teatteri-ilmaisua. KARIJÄRVI-POJKARNA GJORDE EN PJÄS Sanna-Kaisa Hjorth tog teater till flyktingförläggningen. M IK K O LE H T IM A K I M IIS A K A A R T IN E N Finlands Röda Kors har cirka 85 000 medlemmar, 500 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Pertti Torstila och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, familjemedlem/vuxen 10 euro, familjemedlem/ungd. 5 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI90 2219 1800 0678 46. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 1572 3000 3727 30. Blodtjänst: 127 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI06 2219 1800 0680 00. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 189 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi A IN O S A L M I LI IS A TA K A L A 1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 5 AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 5 30.1.2017 15.59
6 avun maailma hjälpens värld 1 / 2017 Ristiin rastiin Avun maailma 2/2017 ilmestyy 26. huhtikuuta. Ristiin rastiin NUMI NUMMELIN JOONAS BRANDT Punaisen Ristin ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Kiitosgaalassa palkitut vapaaehtoiset järjestäytyivät ryhmäkuvaan. Vapaaehtoiset valokeilassa Punaisen Ristin Kiitosgaalassa Punaisen Ristin Kiitosgaala kokosi joulukuussa Kuopion Musiikkikeskukseen yli 400 vapaaehtoista ympäri Suomea. KERRAN KOLMESSA vuodessa järjestettävässä Suomen Punaisen Ristin Kiitosgaalassa juhlittiin vapaaehtoistoimintaa ja palkittiin joukko erityisen ansioituneita vapaaehtoisia ja paikallisosastoja. Tilaisuudessa palkittiin tällä kertaa neljä vapaaehtoista Mestaripromon arvonimellä poikkeuksellisesta panoksesta vapaaehtoistoiminnan edistämisessä. Tunnuksen saivat Osmo Tolonen Keiteleen osastosta, Riitta Topelius Iisalmen osastosta, Juha Farin Tohmajärven osastosta sekä Pirkko Ruonala Nummi-Pusulan osastosta. Suomen Punaisen Ristin parhaan kasvattajaosaston palkinto luovutettiin Asikkalan osastolle esimerkillisestä työstä lasten ja nuoren innostamisessa mukaan Punaiseen Ristiin. Tilaisuudessa palkittiin myös Leena Närvänen ja Pekka Kenjakka Vapaaehtoisen pelastuspalvelun pronssisella ansiomitalilla. Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja Pertti Torstila toi juhlaväelle suorat terveiset korkeimmalta valtiojohdolta. – Olen saanut suoran valtuutuksen kiittää kaikkia teitä vapaaehtoisia presidentti Sauli Niinistön , pääministerin sekä kahden viimeisen sisäministerin puolesta, Torstila lausui ja nosti vielä kerran esiin Punaisen Ristin ja sen vapaaehtoisten panoksen poikkeuksellisessa turvapaikanhakijatilanteessa. – Punaisen Ristin ja koko Suomen valmius joutui pakolaistilanteen vuoksi ennennäkemättömään kokeeseen, ja kiitos tässä salissa olevan joukon sekä heidän kaltaistensa kaikkialla maassa, me selvisimme siitä. – Missään aiemmista tehtävistäni en ole nähnyt sellaista inhimillisyyttä, välittämistä ja tahdonvoimaa kuin Punaisen Ristin vapaaehtoisissa, ja olen kiitollinen ja ylpeä saadessani edustaa teitä Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajana, Torstila kiitti. Kaikista huomionosoituksista huolimatta kaikki Musiikkikeskuksen salissa olivat samaa mieltä siitä, että se kaikkein tärkein kiitos tulee niiltä ihmisiltä, joita Punaisen Ristin vapaaehtoiset toiminnallaan auttavat. – Parasta tässä työssä on ollut nähdä, miten turvapaikanhakijat pääsevät raskaista kokemuksista huolimatta elämässään eteenpäin ja kotoutuvat Suomeen. Hienoa on ollut seurata varsinkin nuoria, miten nopeasti he oppivat suomen kielen ja tulevat osaksi tätä yhteiskuntaa, Riitta Topelius kiteytti. KIMMO HOLOPAINEN Näyttelijäkoomikko Johanna Keinäsen eläkeläishahmo Tyyne Kettunen nauratti yleisöä Kiitosgaalassa. Apua yli puoli tuntia nopeammin O-negatiivisten punasolujen eli hätäveren kuljettaminen lääkärihelikopterin mukana on nopeuttanut merkittävästi kriittisen hoidon aloitusta ja siten parantanut potilaiden selviytymismahdollisuuksia. Lääkärihelikopteritoiminnasta vastaava FinnHEMS otti käyttöön punasolujen kuljetukseen tarkoitetun erikoiskylmälaukun Pirkanmaan alueen lääkärihelikopterissa vuoden 2015 lopussa. Hätäverivaraston ansiosta vakavasti vuotavien potilaiden hoito on voitu aloittaa noin 30 minuuttia aikaisemmin kuin jos hoito olisi aloitettu vasta sairaalassa. Veripalvelu on mukana yhteistyössä. Onnettomuustilanteessa potilaan veriryhmää ei aina ehditä selvittää, joten hänelle ei voida antaa oman veriryhmän mukaisia verivalmisteita. Tällöin potilaalle annetaan aluksi hätäveriryhmän eli O Rh D -negatiivisen veriryhmän punasoluja, jotka sopivat kaikille. Lue lisää: www.fi nnhems.fi NYT TULEE KOMIA! Punainen Risti järjestää 3.–6. elokuuta ainutlaatuisen ensiavun suurleirin Kauhavalla entisen lentosotakoulun tiloissa. Ota siis mukaasi ystäväsi ja perheesi ja ilmoittaudu mukaan! Jos et ennestään osaa ensiapua, opit leirillä hätäensiavun, ja jos olet jo kokenut konkari, saat harjoitella huippuseurassa! Lue lisää: rednet.punainenristi.fi /komia JANI RUTANEN Lääkintähelikopterin mukana kulkeva hätäveri pelastaa henkiä. AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 6 30.1.2017 15.59
1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 7 Ristiin rastiin Avun maailma 2/2017 ilmestyy 26. huhtikuuta. Ristiin rastiin Jäsenyys voittaa Suomen Punaisen Ristin valtakunnalliset arvonnat jatkuvat tänä vuonna neljällä arvonnalla. Ensimmäinen arvonta suoritetaan 15.3. ja sen palkintoina on Vain elämää -cd-levyjä. Toisessa arvonnassa 15.6. on palkintoina Falck Tieturvan lahjakortteja ja Bumerang-avaimenperiä, kolmannessa arvonnassa 15.9. Punaisen Ristin verkkokaupan lahjakortteja ja vuoden viimeisessä arvonnassa 15.12. Lindexin 150 euron arvoinen lahjakortti. Kaikki jäsenmaksunsa suorittaneet Punaisen Ristin jäsenet osallistuvat arvontoihin automaattisesti. Omia voittomahdollisuuksiaan voi kohentaa tuomalla Punaiseen Ristiin uusia jäseniä ja siirtymällä e-laskutukseen. Jokainen uusi jäsen tuo suosittelijalleen arvontaan yhden lisälipukkeen, kun uusi jäsen ilmoittaa liittyessään suosittelijansa nimen ja yhteystiedot. Yhden lisälipukkeen arvontaan saavat myös kaikki jäsenet, jotka tekevät jäsenmaksusta e-laskutussopimuksen. Lue lisää: www.punainenristi.fi /jäsen TOMMY SELIN JARI HÄRKÖNEN Verenluovutuksen terveysvaikutuksia tutkitaan Veripalvelun toiminnan ja potilaiden hoidon tehostamiseksi. Jäsenarvonnan palkintona on tänä vuonna mm. lahjakortteja Punaisen Ristin verkkokauppaan. Verenluovuttajien rautatutkimus etenee Veripalvelun tutkimus tuottaa ainutlaatuista tietoa suomalaisten verenluovuttajien terveydestä. PUNAISEN RISTIN Veripalvelussa on käynnissä laaja FIN Donor 10 000 -tutkimus, joka selvittää säännöllisen verenluovutuksen vaikutuksia luovuttajien terveyteen, erityisesti rautatasapainoon. Tutkimukseen on osallistunut jo yli 2 000 eri-ikäistä miesja naispuolista verenluovuttajaa. Tutkimuksessa kerätään kaikista osallistujista tietoa usealta verenluovutuskerralta. Näin pystytään seuraamaan, miten säännöllinen verenluovutus vaikuttaa luovuttajien hemoglobiinija rauta-arvoihin pitemmän ajan kuluessa. Tutkimus voi auttaa Veripalvelua tulevaisuudessa arvioimaan jokaiselle verenluovuttajalle parhaiten sopivan, henkilökohtaisen verenluovutusvälin. Nykyään luovutusten välillä on oltava naisilla vähintään 91 vuorokautta ja miehillä vähintään 61 vuorokautta. FIN Donor 10 000 -tutkimukseen on mahdollista osallistua Helsingin ja Espoon veripalvelutoimistoissa. Veripalvelussa tehdään jatkuvasti tutkimusta, jonka tarkoituksena on kehittää Veripalvelun toimintaa, tuottaa tieteellistä tietoa sekä tukea potilaiden hoitoa. Veripalvelun tutkijat tuottavat vuosittain noin 30–40 tiedejulkaisua, ja Veripalvelussa on sen historian aikana tehty lähes 60 väitöskirjaa. MIRKKA HELKKULA Lue lisää: www.veripalvelu.fi /tutkimus NUORTEN VUOSIKOKOUS KUTSUU! Valtakunnallinen nuorisotoimikunta ja Satakunnan piirin nuoret toivottavat kaikki Punaisen Ristin nuoret tervetulleiksi Nuorten vuosikokoukseen Kuntoutuskeskus Kankaanpäähän 17.–19. maaliskuuta. Majoitus järjestetään kuntoutuskeskuksessa ja paikalle on yhteiskuljetus Tampereelta. Kokouksessa käsitellään vuosikokouksen työohjeen mukaiset asiat ja valmistaudutaan kesäkuun yleiskokoukseen – sekä pidetään hauskaa yhdessä! Lue lisää ja ilmoittaudu 1.3. mennessä: rednet.punainenristi.fi /nuortenvuosikokous2017 NUMEROT KERTOVAT 186 SENIORIKERHOA toimi Punaisen Ristin osastoissa ympäri Suomea vuonna 2015. Ystäväkerhoja pyöritti 543 vapaaehtoista ja niissä vierailtiin yhteensä 5 149 kertaa. LÄHDE: PUNAISEN RISTIN TOIMINTATILASTO 2015 Jäsenarvonnan palkintona on tänä ALEJANDRO LORENZO AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 7 30.1.2017 15.59
8 avun maailma hjälpens värld 1 / 2017 Ristiin rastiin Avun maailma näköislehtenä verkossa: lehtiluukku.fi > Avun maailma WWF HANNA LINNAKKO Hyvä joulumieli rikkoi ennätyksen Ennätyssuuri 2,1 miljoonan euron keräystavoite riitti 30 000 lahjakorttiin. HYVÄ JOULUMIELI -keräys vähävaraisten lapsiperheiden auttamiseksi jouluna ylsi ennätyksellisen korkealle asetettuun 2,1 miljoonan euron keräystavoitteeseensa. Summalla voitiin ilahduttaa 30 000 lapsiperhettä 70 euron ruokalahjakortilla. Tänä vuonna jo 20. kerran järjestetty keräys sai alkunsa vuonna 1997, jolloin monilla lapsiperheillä oli lamasta ja työttömyydestä johtuen suuria toimeentulovaikeuksia. – Valitettavasti lapsiperheiden tilanne ei ole 20 vuoden aikana kohentunut, joten keräystä on jatkettu vuosi toisensa jälkeen. Haluamme keräyksellä ilahduttaa vaikeassa tilanteessa olevia perheitä ja samalla muistuttaa päättäjiä ongelmasta, Mannerheimin lastensuojeluliiton viestintäjohtaja Liisa Partio sanoo. Hyvä joulumieli -keräyksen tuotolla jaetaan vähävaraisille lapsiperheille lahjakortteja, joilla voi ostaa ruokatarvikkeita S-ryhmän ruokakaupoista, Lidl-myymälöistä ja K-ruokakaupoista. Keräyksen järjestävät Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Suomen Punainen Risti yhteistyössä Ylen kanssa. KIMMO HOLOPAINEN Lue lisää: hyvajoulumieli.fi Lämmin kiitos kaikille keräykseen osallistuneille yksittäisille ihmisille, yrityksille ja yhteisöille – te annoitte Hyvän joulumielen! NENÄPÄIVÄ TUOTTI 2,16 MILJOONAA Suomen 10. Nenäpäiväkampanja huipentui 11. marraskuuta Nenäpäiväshow’hun Ylen TV2:lla. Keräystulos ohjelman jäl keen oli upeat 2,16 miljoonaa euroa. Nenäpäivällä kerätään varoja maailman lasten auttamiseksi. Punaisen Ristin osuus keräyksen tuotosta käytetään terveysohjelmiin Burundissa. Lue lisää: nenapaiva.fi Lisää vapaaehtoisia öljyntorjunnan avuksi Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepa on vetovastuussa Vapaaehtoiset öljyntorjunnassa -hankkeessa, jolla parannetaan vapaaehtoisten valmiutta toimia viranomaisten apuna öljyonnettomuuksissa ja muissa suuria vapaaehtoisjoukkoja vaativissa ympäristöonnettomuuksissa. Vuoteen 2018 jatkuvassa hankkeessa kehitetään viranomaisyhteistyötä ja vapaaehtoisten öljyntorjuntakoulutusta sekä järjestetään öljyntorjuntaan liittyä harjoituksia. Reijo Rautauoman säätiön tukema hanke on jatkoa Suomen pelastusalan keskusjärjestön SPEKin vuosina 2015–16 vetämälle Vapaaehtoiset mukana öljyntorjunnassa -hankkeelle, jossa rakennettiin toimintamalleja suuria vapaaehtoisjoukkoja vaativiin onnettomuustilanteisiin. Vakavan öljyonnettomuuden riski Suomen rannikoilla on kasvanut voimakkaasti viimeisten 20 vuoden aikana, kun Suomenlahdesta on kasvanut merkittävä venäläisen öljyn kuljetusreitti länteen. Suomenlahtea pitkin kuljetetaan nykyisin noin 160–170 miljoonaa tonnia öljyä vuodessa. Suuronnettomuuksilta on toistaiseksi vältytty, mutta läheltä piti -tilanteita on jo sattunut. Esimerkiksi viime joulukuussa kaksi tankkialusta oli vaarassa törmätä Hangon edustalla. Mittavan öljyonnettomuuden aiheuttamat vahingot voisivat olla taloudellisesti miljardiluokkaa, ja luonnolta menisi vuosia vaurioista toipumiseen. Työn vaarallisen luonteen takia rantojen puhdistamiseen osallistuvien on oltava vähintään pikakoulutettuja tehtäviinsä. Vapaaehtoista öljyntorjuntaa Suomessa on aiemmin kehittänyt varsinkin Maailman luonnonsäätiö WWF, joka on Vapepan jäsenjärjestö. Suomen Punainen Risti koordinoi Vapepan toimintaa. WWF:n vapaaehtoisissa öljyntorjuntajoukoissa on tuhansia jäseniä myös Suomessa. AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 8 30.1.2017 15.59
1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 9 Ristiin rastiin Avun maailma näköislehtenä verkossa: lehtiluukku.fi > Avun maailma Vaasalaiset näyttävät mallia, miten Rasisminvastaisella viikolla tempaistaan näkyvästi rasismia ja syrjintää vastaan. Kukin päättää itse Rasisminvastaisella viikolla tehdään tänä vuonna hyviä päätöksiä. PUNAISEN RISTIN rasisminvastaista viikkoa vietetään tänä vuonna 20.–26.3. Kampanjassa kannustetaan tänä vuonna kaikkia suomalaisia tekemään hyvä rasisminvastainen päätös ja kertomaan siitä sosiaalisessa mediassa tunnisteella #minäpäätän. Rasisminvastainen päätös voi olla lupaus tai teko – se voi olla esimerkiksi ystävyyssuhteen solmiminen, kiusaamiseen puuttuminen tai mikä tahansa muu rasisminvastainen teko. Punaisen Ristin rasisminvastaista viikkoa vietetään joka vuosi YK:n rasisminvastaisen päivän 21.3. ympärillä. Kampanjan tavoitteena on vahvistaa Suomea avoimena ja yhdenvertaisena maana kaikille asukkailleen. Suomen Punaisen Ristin rasisminvastaisessa Ei rasismille! -hankkeessa on mukana suuri joukko urheiluseuroja, yrityksiä ja muita yhteisöjä. Toimintaa tukevat mm. työja elinkeinoministeriö sekä Veikkaus. KIMMO HOLOPAINEN Lue lisää: eirasismille.fi ANNE KYTÖLÄ NUMEROT KERTOVAT 365 ETSINTÄPYYNTÖÄ tehtiin Suomen Punaisen Ristin henkilötiedustelulle vuonna 2015. Pyynnöt koskivat yhteensä 1 089 perheenjäsentä. Henkilötiedustelu etsii katastrofi en erottamia perheenjäseniä ympäri maailmaa. LÄHDE: PUNAISEN RISTIN TOIMINTATILASTO 2015 “Ajatuksella ja älyllä toteutettu ikkuna moniarvoiseen maailmaan. Jutuissa mennään ihmisen tasolle, sinne mihin valtamedia ei aina yllä.” TUURE KILPELÄINEN muusikko ja lauluntekijä Tee tilaus: maailmankuvalehti.fi/tarjous 4 numeroa 20 € Tilaa lehti! MADELINE WILSON / IFRC AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 9 30.1.2017 15.59
1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 11 P unaliiviset vapaaehtoiset tervehtivät ohikulkijoita iloisesti kauppakeskus Willan käytävällä Hyvinkäällä. – Tervetuloa kahville ja pullalle! Moni hidastaa ja tarttuu syöttiin. Punaisen Ristin Hyvinkään osasto on jo muutaman vuoden ajan pyörittänyt kerran kuukaudessa kokoontuvaa Punaisen Ristin tapaamispistettä kaupungilla. Kesällä kahvilaystävät päivystivät torilla, mutta syksyn tullen vapaaehtoiset palasivat sisätiloihin tutulle paikalleen Willan Prisman ja Coffee Housen väliseen aulaan. Tällä kertaa kahvilaystävät esittelevät hyvinkääläisille nimenomaan Punaisen Ristin ystävätoimintaa. – Hei, et kai meinaa mennä ohi? Birgit Kaistinen huikkaa tutun näköiselle mieshenkilölle. Mies nyökkää innokkaasti takaisin ja selittää mennessään, että tarkoitus olisi poiketa paluumatkalla – täytyy vain ensin käydä apteekissa. Kahvilaystävätoimintaa luotsaava Kaistinen kertoo monen kävijän pistäytyvän säännöllisesti. Samalla kauppakeskusreissulla hoidetaan apteekkiasiat, loppuviikon ruokaostokset ja muut pakolliset. Sen jälkeen on mukava pistäytyä turisemaan niitä näitä kupposen äärellä. Yksineläjille kauppareissu saattaa olla viikon ainoa kerta tavata muita ihmisiä. – Juttelemme halukkaiden kanssa, kerromme ystävätoiminnasta ja kaikesta, mistä pistäytyjät kulloinkin haluavat jutella. Olemme saaneet tätä kautta monta uutta vapaaehtoista ystäviksi ja löytäneet ystävän monelle tarvitsevalle, Kaistinen selvittää. – Samalla kerromme tietysti muutenkin Punaisen Ristin Hyvinkään osaston toiminnasta ja mitä kaikkea Punainen Risti tekee. Prisma tarjoaa nämä tilat meidän käyttöömme. Eväitä hyvään elämään Tämänkertaisilla ystäväkahveilla on mukana myös Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin ja HOK-Elannon Hyvän elämän eväät -hanke. Kesällä 2013 alkaneen yhteistyön tavoitteena on tukea erityisesti ikäihmisten arjessa selviytymistä. Alkujaan kolmivuotiseksi sovittua hanketta pidennettiin parilla vuodella ja se jatkuu ainakin vuoden loppuun. Hyvän elämän eväät -hankkeen kohtaamispisteissä Punaisen Ristin vapaaehtoiset keskustelevat kahvikupposen Kuppi kuumaa ja hyvää seuraa Punaisen Ristin Hyvinkään osaston ystäväkahveilla tavataan ystäviä ja löydetään uusia kerran kuussa. TEKSTI MAARIT SEELING KUVAT LEENA KOSKELA Punaisen Ristin vapaaehtoinen Terttu Maat kaataa kahvit Ilmari Matikaiselle Punaisen Ristin ystäväkahveilla Hyvinkään kauppakeskus Willassa. Rödakorsvolontären Terttu Maat häller upp kaffe åt Ilmari Matikainen på Röda Korsets vänkaffe i köpcentret Wilma i Hyvinge. KÄ ÄNNÄ ? Ystävänpäivä ? AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 11 30.1.2017 15.59
12 avun maailma hjälpens värld 1 / 2017 äärellä kenen tahansa apua tarvitsevan kanssa hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista asioista. Esimerkiksi joulukuussa Vantaan Kauppakeskus Jumbossa teemana oli arjen turvallisuus ja siihen vaikuttavat asiat. Läsnäolon ja välittämisen lisäksi vapaaehtoiset ohjaavat tarvittaessa muiden tukea tarjoavien tahojen pariin, jos Punaisen Ristin keinovalikoimista ei sopivaa apua löydy. – Yksinäisyys on aika iso ongelma Suomessa. Moni tällaiseen kahvitteluhetkeen tullut on sanonut aivan erityisesti, että kiitos seurasta. Se kertoo, että varsinkin näin päiväsaikaan on liikkeellä paljon sellaisia ihmisiä, joilla on ylimääräistä aikaa ja tarvetta inhimillisiin kohtaamisiin, hankkeen suunnittelija Pirjo Vesala Helsingin ja Uudenmaan piiristä kertoo. Vesala muistuttaa, että yksinäisyys voi yllättää kenet tahansa jossain elämänvaiheessa, eikä se ole kiinni iästä tai yhteiskunnallisesta asemasta. Erityisesti yksinäisyys kuitenkin koettelee vanhuksia, jotka eivät esimerkiksi sairauden tai liikuntarajoitteiden vuoksi pysty lähtemään ilman apua ihmisten pariin. Kodista tulee helposti kultainen häkki. – Ihmisten kokemasta yksinäisyydestä myös puhutaan nykyään enemmän kuin ennen. Toivottavasti enää ei ole kovin suuri kasvojenmenetys sanoa ääneen, että on ahdistunut yksinäisyyden vuoksi, Vesala sanoo. Nuoria kaivataan ystäviksi Kaistinen ja Vesala ovat panneet merkille, että ihmisillä on usein kapea käsitys siitä, mitä Punaisen Ristin ystävätoiminta pitää sisällään. – Ystävänä voi toimia monin eri tavoin. Jollekulle on mukavinta kahvittelu iäkkään kotona, mutta ystävää tarvitseva voi olla myös nuori ihminen. Ystävän kanssa voi tehdä monenmoista: käydä konsertissa, kahvilassa, ostoksilla, kävelyllä jne. Joku toimii ystävänä vierailemalla kerran kuukaudessa hoitolaitoksessa. Nuorten lisäksi ystävätoimintaan kaivattaisiin erityisesti lisää miehiä, naiset pohtivat. Kauppakeskus Willan ystäväkahvilan varsinaisena vetonaulana tepsuttaa Punaisen Ristin punaisessa huomioliivissä parivuotias Bichon frisé -rotuinen Ippu. Yksi jos toinen ohikulkija pysähtyy rapsuttelemaan korvan takaa sävyisänoloista, valkokiharaturkkista ystäväkoiraa. Koiran omistava vapaaehtoinen Kirsi Rouvinen naurahtaa Ipun soveltuvan peruspositiivisen luonteensa vuoksi erityisen hyvin ystäväkoiraksi. Ystäväkahvilan lisäksi Ippu vierailee omistajansa kanssa säännöllisesti myös laitoksissa ja palvelukodeissa ilahduttamassa vanhuksia. Ystävänä voittavat kaikki Iltapäivän aikana kupillisella kuumaa ehtii käväistä myös Hyvinkään Prisman johtaja Jari Kättö , joka kiittelee molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä Punaisen Ristin kanssa. – Yhdessä tekeminen tai tilojen antaminen käyttöön on joskus parempi vaihtoehto kuin vain lahjoittaa kerran vuodessa rahaa. Säännöllinen toiminta pitää tärkeän asian esillä ja ihmisten mielissä. Toki meistä on yrityksenäkin mukava näyttää asiakkaillemme, että olemme mukana tällaisessa yhteiskunnallisesti tärkeässä toiminnassa, Kättö pohtii. Birgit Kaistinen on tehnyt vapaaehtoistyötä jo yli 20 vuotta, ja kertoo sen tuovan paljon sisältöä elämään. – Aloitin vapaaehtoishommat aikanaan Helsingissä jäätyäni työttömäksi. Kävelin siltä seisomalta Suursuon sairaalaan, ja ilmoitin tulleeni tekemään sinne vapaaehtoistyötä. En ollut käynyt mitään kurssejakaan, toki kävin myöhemmin, Kaistinen muistelee. Hyvinkäälle hän muutti viitisen vuotta sitten. – En tuntenut täältä silloin ketään. Nyt vilkuttelen jatkuvasti tutuille ympärilleni, missä tahansa liikunkin. Ystävätoiminnassa saa itsekin mahtavia ystäviä! ? ”En tuntenut täältä silloin ketään. Nyt vilkuttelen jatkuvasti tutuille, missä tahansa liikunkin. Ystävä toiminnassa saa itsekin ystäviä.” 1 Parivuotias Ippu on ystäväkahvien vetonaula. Ihmisrakas ystäväkoira vierailee omistajansa Kirsi Rouvisen mukana myös vanhainkodeissa. Tvååriga Ippu är vänkaffets dragplåster. Den människokära vänhunden besöker också äldreboenden tillsammans med sin ägare Kirsi Rouvinen. 2 Marja-Liisa Ikonen ja Mirja Kotkanen poikkesivat kauppakeskusreissulla Punaisen Ristin kahveille. Marja-Liisa Ikonen och Mirja Kotkanen tog en paus med Röda Korsets kaffe under sin shoppingtur. 3 Hyvinkään kahvilaystäviä vetävä Birgit Kaistinen tietää kokemuksesta, että ystävätoiminnassa saa ystäviä itsekin. Birgit Kaistinen leder kafévännerna i Hyvinge och vänverksamheten har gett henne själv många goda vänner. 1 2 3 ? Ystävänpäivä AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 12 30.1.2017 15.59
1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 13 Nähdään toisemme! Ystävänpäivänä Punainen Risti haluaa muistuttaa, että yksinäisyyden lievittäminen kuuluu meille kaikille. Yksinäistä voi ilahduttaa jo pienillä arkisilla teoilla. Ystävänpäivän vietto 14. helmikuuta rantautui Suomeen ennen kaikkea Yhdysvalloista, vaikka päivää oli vietetty Euroopassa jo monta sataa vuotta. Suomalainen ystävänpäivä eroaa esikuvistaan paitsi nimeltään myös ajatukseltaan. Siinä missä pyhimys Valentinuksen mukaan nimetty Valentine’s Day on maailmalla rakastavaisten juhla, meillä Suomessa ystävänpäivänä muistetaan ystäviä yleensä. Osansa asiaan on ollut myös Suomen Punaisella Ristillä, joka painatti Suomen tiettävästi ensimmäiset ystävänpäiväkortit vuonna 1987. Samana vuonna ystävänpäivä merkittiin ensimmäistä kertaa suomalaisiin kalentereihin, joten meikäläinen ystävänpäivä täyttää näinä päivinä 30 vuotta. Ystävätoiminnan juhlaa Paljon vanhempaa perua on Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminta. Sen lasketaan käynnistyneen vuonna 1959, jolloin Helsingissä järjestettiin ensimmäinen kurssi vapaaehtoisille, jotka halusivat vierailla piristämässä potilaita sairaaloissa. Vaikka ystävätoiminnan perusajatus on edelleen sama yksinäisyyden lievittäminen kuin 58 vuotta sitten, toiminta on vuosikymmenten varrella kasvanut ja monipuolistunut hurjasti. Tänä päivänä noin 10 000 Punaisen Ristin vapaaehtoista ystävää käy tapaamassa sairaita ja terveitä, vanhoja ja nuoria, vankeja ja vapaita kodeissa ja laitoksissa kaikkialla Suomessa. Viime vuosina suosiotaan ovat lisänneet varsinkin erilaiset ystäväryhmät sekä maahanmuuttajan ystävänä toimiminen. Ystävänpäivän vakiinnutettua paikkansa siitä on kasvanut myös yksi Suomen Punaisen Ristin vuoden tärkeimmistä kampanjoista. Ystävänpäivänä Punaisen Ristin vapaaehtoiset järjestävät ympäri maata Iloa ystävyydestä -tapahtumia, joissa esitellään ystävätoimintaa, kutsutaan uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan sekä tietenkin ilahdutetaan yksinäisyyttä kokevia. Vaikuta olemalla ystävä! Ystävänpäivänä liputetaan vapaaehtoisen ystävätoiminnan puolesta, mutta otetaan myös kantaa. Vaikuttaminen on ytimessä Punaisen Ristin ystävänpäivän uudessa Nähdään-kampanjassa, jonka ajatuksena on tehdä näkyväksi sekä yksinäiset että yksinäisyys yhteiskunnallisena ongelmana. Ihminen on sosiaalinen olento. Hyvin harva meistä haluaa olla jatkuvasti yksin. Useimmat meistä kaipaavat nähdyksi tulemista, kuulumista joukkoon. Kun se ei eri syistä ole mahdollista, ihminen kokee ahdistavaa yksinäisyyttä. Pahimmillaan yksinäinen tuntee muuttuneensa näkymättömäksi muille ihmisille. Juuri tällaista vastentahtoista yksin jäämistä vastaan Punaisen Ristin ystävätoiminta taistelee. Nähdään-kampanjalla Punainen Risti haluaa muistuttaa, että yksinäisyyden lievittäminen kuuluu meille kaikille, eikä se vaadi edes osallistumista ystävätoimintaan. Kuka tahansa meistä voi osallistua yksinäisyyden torjumiseen jo pienillä arkisilla teoilla: tervehtimisellä, ystävällisellä hymyllä, avaamalla toiselle oven, kysymällä mitä kuuluu. Aivan kuten kuka tahansa voi jäädä yksin, myös kuka tahansa voi olla ystävä. Yksinäisyys on koko yhteisön ongelma, ja sen lievittämisessä voittavat kaikki. Varmistetaan siis, että ystävänpäivänä mahdollisimman moni saa tilaisuuden kertoa kuulumisensa toiselle ihmiselle – nähdään toisemme! KIMMO HOLOPAINEN Lue lisää: punainenristi.fi H A N N A LI N N A K K O LähiTapiola tukee ystäviä! Punaisen Ristin pääyhteistyökumppani LähiTapiola tukee ystävätoimintaa ja osallistuu Iloa ystävyydestä -tapahtumien järjestämiseen. Tule sinäkin! Ystävänpäivä ? AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 13 30.1.2017 16.00
14 avun maailma hjälpens värld 1 / 2017 Ystävyyttä ja suomen kieltä Vaasan osaston vapaaehtoinen Raijaleena Jokinen kurssitti joukon maahanmuuttajaopiskelijoita laitosystäviksi ja vei heidät vanhusten palvelutaloon suomea oppimaan. TEKSTI OUTI RANTALA KUVAT MIKKO LEHTIMÄKI V aasassa lyötiin viime syksynä monta kärpästä yhdellä iskulla, kun Punainen Risti vei joukon maahanmuuttajaopiskelijoita laitosystäviksi Kirkkopuistikon palvelutaloon. Kokemus on ollut innostava niin palvelutalon asukkaille ja henkilökunnalle, Punaisen Ristin Vaasan osastolle, hankkeen vetäjälle Raijaleena Jokiselle kuin opiskelijoille ja heidän oppilaitokselleenkin. Osallistujat löytyivät Vaasan aikuiskoulutuskeskukselle palveluita tuottavan EduVakkin kotouttamiskoulutuksen kautta. Toiminnan lähtökohtana oli alun perin, että maahanmuuttajat olisivat perehdytyksen jälkeen vierailleet itsenäisesti piristämässä palvelutalossa asuvia ikäihmisiä. Nopeasti kävi kuitenkin selväksi, ettei vielä kotoutumisvaiheessa olevien maahanmuuttajien kielitaito ollut riittävä. – Alun perin suunnitelmiini ei kuulunut, että jäisin itse ohjaamaan opiskelijoita koko syksyksi, mutta he tarvitsivat apua muun muassa kielen takia, Raijaleena Jokinen kertoo. Tuulahdus eri maanosista Ystävätapaamisten ohjelma on suunniteltu asukkaiden toiveita kuunnellen. Parituntisiin vierailuihin sisältyy keskustelujen lisäksi esimerkiksi askartelua, bingoa, ulkoilua ja laulamista. Marraskuun lopun tapaaminen aloitetaan lyhyellä tuolijumpalla, jonka ohjaa puolalaislähtöinen 33-vuotias Malgorzata Piankowska , kutsumanimeltään Gosia. – Olen ammatiltani sairaanhoitaja. Toivon, että voin tulevaisuudessa tehdä työtä Suomessa, Gosia kertoo. Värikkäät huivit heilahtavat käsissä aina sinne suuntaan, mihin ohjaaja näyttää. 1 ? Ystävänpäivä AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 14 30.1.2017 16.00
1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 15 Niska ja hartianseutukin saavat venytystä. Iltapäivä kuluu pelaillen ja jutellen. Dora Lindholm osallistuu tapaamisiin mielellään, mutta askartelun hän on jättänyt väliin heikon näkönsä vuoksi. Hän on 98-vuotiaana asukasjoukon vanhin. Vapaaehtoistyö on hänelle itselleenkin tuttua. – Olen tehnyt vapaaehtoistyötä teatterinaisissa, ja siinä toimineiden tuttavien kautta olin mukana myös Punaisen Ristin toiminnassa, Lindholm kertoo. Ryhmän maahanmuuttajaopiskelijat ovat kaikki kotoisin eri maista ja maanosista. Palvelutalon asukas Pentti Koskela kertoo saaneensa Hassan Abdirahmanista ulkoilukaverin. Tällä kertaa miehet pelaavat Kimbleä. – Syksyllä käytiin ulkoilemassa, mutta kun tuolla lumessa ei oikein pääse pyörätuolilla liikkumaan, Pentti sanoo. 43-vuotias Hassan tuli Suomeen pari vuotta sitten vaimonsa ja lastensa kanssa Somaliasta. Hänen lukuja kirjoitustaitonsa oli aluksi puutteellinen, mutta taidot ovat kehittyneet suomen kieltä opiskellessa. – Somaliassa ajoin kuorma-autoa, lukutaito ei ollut siinä työssä niin tärkeä. Haluan ajaa täällä linja-autokortin ja tehdä työtä autonkuljettajana, Hassan suunnittelee. Vierailut palvelutalossa ovat vauhdittaneet suomen kielen oppimista. Koska Hassan ei puhu englantia, suomi on somalin ja arabian ohella ainoa kieli, jolla hän pystyy keskustelemaan. Hän kohentaa suomen kielen taitoaan myös parin suomalaisen ystävänsä kanssa. Vaikeinta kielen oppimisessa on hänen mielestään se, että suomen puhekieli on niin erilaista kuin kirjakieli. Kaikki voittavat Maahanmuuttajaopiskelijat vierailivat Kirkkopuistikon palvelutalossa kerran viikossa tiistai-iltapäivisin viime kesästä jouluun saakka. Ystävätapaamisiin osallistui yleensä kymmenkunta asukasta, ja mukaan pyrittiin valitsemaan erityisesti sellaisia asukkaita, jotka kaipaavat seuraa. Palvelutalon henkilökunta toi vanhukset paikalle ja huolehti tarvikkeista. Vaikka ystävävierailut edellyttivät järjestelyjä myös palvelutalon puolelta, kokemus on ollut positiivinen. – Lähdimme tähän mielellämme mukaan. Opiskelijat ovat järjestäneet sellaista tekemistä, jota asukkaamme ovat toivoneet. Vierailut päättyivät aina päiväkahveihin, joiden jakelussa opiskelijat olivat apuna, Kirkkopuistikon palvelutalon vastaava sairaanhoitaja Anu Ahola kiittää. Hankkeen äiti Raijaleena Jokinen on suorittanut yliopistotutkinnon kielissä ja pedagogiassa, opiskellut johtamista Vaasan yliopistossa ja työskennellyt esimiestähtävissä. Monipuoliselle osaamiselle ja ammattitaidolle olikin laitosystävähankkeessa tarvetta. – Maahanmuuttajien ohjaaminen on vaatinut aikaa ja energiaa, mutta tulokset palkitsevat. Olemme tuoneet piristystä palvelutalon arkeen, ja syksyn aikana maahanmuuttajat ovat tulleet selvästi varmemmiksi sekä suomen kielessä että ystävinä toimimisessa, Jokinen arvioi. – Kotoutuminen on tehokasta, kun maahanmuuttajat ovat käytännössä tekemisissä kantaväestön kanssa. Osallistava toiminta ja alussa helpot työtehtävät ovat erinomaisia työkaluja. Jokisen edellinen projektin Vaasan osaston vapaaehtoisena oli monikulttuurinen Naisen tarina, jossa Vaasan osaston monikulttuurisen naisten ryhmän jäsenet kertoivat elämäntarinaansa käsitöiden kautta. Hän on tehnyt osastossa myös vapaaehtoisten rekrytointia sekä toiminut Punaisen Ristin ja Väestöliiton yhteisessä Tasa-arvo, terveys ja turvallisuus -hankkeessa, jossa kerrottiin pakolaistaustaisille maahanmuuttajille läheissuhteisiin liittyvästä suomalaisesta lainsäädännöstä ja jaettiin terveystietoa. Seuraavaksi Jokinen kaavailee suuntaavansa kansainvälisiin järjestötehtäviin – kunhan laitosystäväprojektin loppuraportti valmistuu. ? 1 Somaliasta Suomeen muuttanut Hassan Abdirahman ja Pentti Koskela pelaavat tällä kertaa Kimbleä, koska lumi haittaa pyörätuolin kanssa ulkoilua. Hassan Abdirahman som har flyttat till Finland från Somalia och Pentti Koskela spelar Kimble idag, eftersom snön gör det besvärligt att ta ut rullstolen. 2 Filippiineiltä Suomeen kotiutunut Sarah Nygård on naimisissa ruotsinkielisen miehen kanssa, joten ystävä vierailut ovat hänelle oivallinen tilaisuus oppia suomen kieltä. Sarah Nygård kommer från Filippinerna och är gift med en finlandssvensk man, så vänbesöken ger henne ett tillfälle att lära sig finska. ”Tykkään käydä täällä ystävä tapaamisissa. Minä autan asukkaita, ja he auttavat minua.” 2 Rokkimumman kynnet Patricia Anih saa Hilkka Mäeltä lujan rutistuksen. – On ollut kivaa. Toiveita on saanut esittää. Olemme pelanneet, ja kerran Patricia teki minulle kimaltavat rokkimumman kynnet, Hilkka nauraa. Mirjam Rekolallekin vierailut ovat tuoneet iloa. – Olen ollut joka kerta mukana. On pelattu pelejä ja tehty koristeita jouluksi, hän sanoo. Nigeriassa kemistinä työskennellyt 29-vuotias Patricia muutti Suomeen lapsensa kanssa miehensä perässä. Pariskunnan toinen lapsi on syntynyt Suomessa. Myös Patrician kielitaito on kehittynyt ystävätapaamisten ansiosta. – Suomen kieli ei ole helppo oppia, hän tuumaa. Filippiineiltä Suomeen kotiutunut 33-vuotias Sarah Nygård on naimisissa suomenruotsalaisen miehen kanssa. Sarah on ammatiltaan psykologi. – Tykkään käydä täällä ystävätapaamisissa. Minä autan asukkaita, ja he auttavat minua. Haluan oppia suomen kieltä, mutta mieheni on ruotsinkielinen, joten hän ei voi auttaa. 32-vuotias eteläkorealainen Mi Hun Kim tuli Suomeen ABB:llä työskentelevän miehensä töiden perässä. Hän on työskennellyt sihteerinä. – Suomessa haluaisin hoitaa lapsia tai tehdä ruokaa, Mi Hun kertoo. Ystävänpäivä ? AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 15 30.1.2017 16.00
16 avun maailma hjälpens värld 1 / 2017 Hyvinkään osaston vapaaehtoinen Leena Palosaari ja Rauha Äijö vaihtoivat kuulumisia ystäväkahveilla kauppakeskus Willassa. Leena Palosaari, volontär i rödakorsavdelningen i Hyvinge, får sig en pratstund med Rauha Äijö under vänkaffet i köpcentret Willa. V olontärer i röda västar hälsar glatt på förbipasserande i köpcentret Willa i Hyvinge. – Välkommen på kaffe och bulle! Många saktar farten och nappar på erbjudandet. Rödakorsavdelningen i Hyvinge har redan i några års tid haft en träffpunkt på stan en gång i månaden. Idag presenterar kafévännerna Röda Korsets vänverksamhet i lobbyn vid Prisma och Coffee House i Willa. – Hej, du tänker väl inte på väg förbi? ropar Birgit Kaistinen till en karl som ser bekant ut. Mannen nickar och försäkrar att han nog tänker sticka sig in på vägen tillbaka – men först måste han gå till apoteket. Kaistinen, som leder kafévänverksamheten, berättar att många är regelbundna besökare. För en person som bor ensam kan färden till köpcentret vara enda gången i veckan man träffar andra människor. – Vi pratar med folk om sådant som de vill prata om och så berättar vi om vänverksamheten. På det här sättet har vi fått många nya frivilliga rödakorsvänner och många behövande har fått en vän. Fika och sällskap Röda Korset ordnar vänkaffe i Hyvinge en gång i månaden. På vänkaffet träffar man vänner och hittar nya. TEXT MAARIT SEELING BILD LEENA KOSKELA Den här gången deltar också Röda Korsets Helsingfors och Nylands distrikts samt HOK-Elantos Vägkost för ett gott liv-projekt i vänkaffet. Avsikten med samarbetet som inleddes sommaren 2013 är framför allt att hjälpa äldre människor att klara sig i vardagen. Vid projektets träffar talar frivilliga över en kaffekopp med vem som helst som är i behov av hjälp om välmående och faktorer som påverkar hur vi mår. Om Röda Korsets verktygsback inte innehåller den hjälp som behövs uppmuntras besökarna att ta kontakt med parter som erbjuder stöd. – Ensamhet är ett rätt stort problem i Finland. Många som har kommit till en av våra kaffestunder har specifikt tackat för sällskapet. I synnerhet så här på dagen är det många sådana i rörelse som har tid till överlopps och som har behov av mänskliga kontakter, säger projektplanerare Pirjo Vesala . Vesala påminner om att ensamhet kan överraska vem som helst i något skede av livet, och att ensamhet inte är en ålderseller klassfråga. Ensamhet är ett speciellt problem bland äldre som på grund av sjukdom eller begränsad rörelseförmåga inte kan söka hjälp ute bland folk. Unga vänner behövs Kaistinen och Vesala har märkt att folk ofta har en snäv bild av vad Röda Korsets vänverksamhet är. – Man kan vara rödakorsvän på många olika sätt. För någon är det trevligaste att dricka kaffe hos en åldring, men den som behöver en vän kan också vara ung. Med sin vän kan man göra mycket: gå på konserter, sitta på kafé, gå och shoppa, ta en promenad... En del rödakorsvänner hälsar på på vårdanstalter en gång i månaden. Men det är inte bara ungdomar som behövs som vänner, utan män skulle det också behövas mer av, funderar de två kvinnorna. Birgit Kaistinen har varit engagerad i frivilligarbete i över 20 år och säger att det ger henne mycket innehåll i livet. – Jag började som frivillig i Helsingfors i tiden efter att jag blev arbetslös. Jag gick direkt till Storkärrs sjukhus och sa att jag har kommit för att syssla med frivilligarbete, minns hon. Till Hyvinge flyttade Kaistinen för cirka fem år sedan. – Då kände jag ingen här. Nu vinkar jag hela tiden omkring mig till bekanta, var jag än rör mig. När man är med i vänverksamheten får man själv härliga vänner! ? LE E N A K O S K E L A På vändagen vill Röda Korset påminna om att det är vi alla som ska lindra våra medmänniskors ensamhet. På många håll firas Valentine’s Day som kärleksparens dag, men i Finland kommer vi ihåg vänner av alla de slag på vändagen den 14 februari. Att det är så har Finlands Röda Kors bidragit till: det var FRK som lät trycka de första vändagskorten år 1987. Sedan dess har vändagen också funnits i den finländska kalendern. Vi ses – vi ser varandra! AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 16 30.1.2017 16.00
1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 17 Ystävävierailu alkaa tällä kertaa puolalaisen Malgorzata Piankowskan vetämällä tuolijumpalla. Pentti Koskela (oik.) ja korealainen Mi Hun Kim seuraavat ohjeita. Den här gången började vänbesöket med stolgymnastik under ledning av Malgorzata Piankowska. Pentti Koskela (t.h.) och koreanska Mi Hun Kim följer anvisningarna. I Vasa slog man många flugor i en smäll i höstas när Röda Korset tog en grupp invandrare som fått uppehållstillstånd till Kyrkoesplanadens servicehus för att bli anstaltvänner. Upplevelsen har varit inspirerande för alla parter. Från början var det tänkt att invandrarna, som deltar i integrationsutbildning, efter en första inskolning självständigt skulle hälsa på åldringarna på servicehuset. Dessvärre räckte inte kunskaperna i våra inhemska språk till för det. Vänskap och språkövning Volontären Raijaleena Jokinen höll en kurs i vänverksamhet på anstalt för en grupp nyfinländska studerande i Vasa. TEXT OUTI RANTALA BILD MIKKO LEHTIMÄKI – Jag hade inte tänkt att jag själv skulle följa med och handleda de studerande hela hösten, men de behövde hjälp bland annat med språket, berättar projektledare Raijaleena Jokinen . Vänträffarnas program planerades enligt önskemål från invånarna på serviceboendet. Varje besök tar ett par timmar och förutom pratstunder blir det bland annat pyssel, bingo, motion och sång. Träffen i slutet av november börjar med stolgymnastik. Gymnastikstunden leds av Malgorzata Piankowska , 33, som kommer från Polen och som kallas Gosia. – Jag är utbildad sjukskötare. Jag hoppas att jag kan få jobb i Finland i framtiden, säger hon. Färggranna dukar i handledarens händer pekar än hit, än dit. Det blir stretching för nacke och axlar. Resten av eftermiddagen tillbringas med spel och prat. Dora Lindholm deltar gärna i träffarna, fast pysslandet låter hon bli på grund av sin dåliga syn. Med sina 98 år är hon äldst på serviceboendet och har själv erfarenhet av frivilligarbete. – Jag har varit frivillig i teaterkvinnorna och i Röda Korset. De sex invandrare som deltar i kursen kommer från olika länder och världsdelar. Pentti Koskela berättar att Hassan Abdirahman , 43, har blivit hans promenadsällskap. – I höstas var vi ute, men i snön är det svårt att röra sig med rullstol, konstaterar Pentti. Den här gången spelar de två männen Kimble. Hassan kom från Somalia till Finland med sin familj för ett par år sedan. Han säger att studierna i finska löper bättre sedan han började hälsa på i servicehuset. Bra för alla parter Fram till jul hälsade gruppen med invandrare på i servicehuset vi Kyrkoesplanaden en gång i veckan. Ett tiotal invånare deltog i varje vänträff. Serviceboendets personal såg till att åldringarna kom till träffen och skötte också om annat som behövdes för programmet. Trots att vänbesöken på så sätt orsakade arbete även från servicehusets sida är personalen nöjd. – Vi var gärna med på det här. Studerandena har bjudit på sådant program som våra invånare har önskat sig. Alla besöken avslutas med kaffe och där hjälper de studerande till, säger ansvariga sjukskötaren Anu Ahola på Kyrkoesplanadens servicehus. Projektets ”mamma” Raijaleena Jokinen har en universitetsexamen i språk och pedagogik, har studerat ledarskap vid Vasa Universitet och arbetat som förman. Hennes mångsidiga kunnande kom väl till pass i projektet med anstaltvänner. – Det har krävt tid och energi att handleda gruppen med invandrare, men resultatet känns som en fin belöning. Vi har gjort vardagen i servicehuset gladare och under höstens lopp har invandrarna blivit märkbart säkrare både i fråga om att tala finska och som vänner, säger Jokinen. ? M IK K O LE H T IM A K I För Röda Korset är vändagen en av årets viktigaste kampanjer. Under vändagen ordnar volontärer runt om i landet Vänskap ger glädje-evenemang för att presentera vänverksamheten, bjuda in nya volontärer och naturligtvis sprida glädje bland människor som känner sin ensamma. Vändagen är också en tid då vi tar ställning. Påverkansarbetet är kärnan i Röda Korsets nya vändagskampanj Vi ses – vi ser varandra! Kampanjen vill synliggöra både ensamma människor och ensamheten som samhällsproblem. Vem som helst av oss kan delta i arbetet mot ensamhet med små handlingar i vardagen: ett vänligt leende, en öppnad dörr, en fråga om hur det står till. Låt oss alltså se till att alla får tillfälle att berätta hur det står till under vändagen – vi ser varandra! Läs mer: rodakorset.fi AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 17 30.1.2017 16.00
18 avun maailma hjälpens värld 1 / 2017 1 Punaisen Ristin liput nousevat yleiskokouksen kunniaksi salkoon ensi kesänä Helsingissä. Röda Korsets flaggor hissas i Helsingfors i sommar för att fira ordinarie stämman. 2 Nallesai raala houkuttelee perheen pienimpiä yleiskokouksen yhteydessä järjestettävässä Gimis-yleisötapahtumassa. Mjukissjukhuset lockar familjens minsta vid publikevenemanget Gimis som ordnas i samband med stämman. Helsingin yleiskokous vahvistaa 140 vuotta täyttävälle Suomen Punaiselle Ristille uuden toimintalinjauksen ja säännöt. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN Suomen Punaisen Ristin Helsingin yleiskokoukseen 10.–11.6.2017 on enää noin neljä kuukautta. Kolmen vuoden välein kokoontuva yleiskokous on Punaisen Ristin korkein päättävä elin, ja Finlandia-talossa pöydällä on jopa tavallista isompia asioita. Seuraavien kolmen vuoden toimintalinjauksen lisäksi Punaisen Ristin osastojen ja piirien edustajat päättävät järjestön uusista säännöistä. Lisäksi yleiskokous nimittää Suomen Punaiselle Ristille uuden hallituksen, puheenjohtajan, varapuheenjohtajat sekä valtuuston. Ylintä valtaa Suomen Punaisessa Ristissä käyttää järjestön jäsenistö edustajiensa välityksellä. Punaisen Ristin paikallisosastot lähettävät yleiskokoukseen yhden edustajan jokaista 200 jäsentä kohti, minkä lisäksi jokaisella Punaisen Ristin 12 piiristä on kokouksessa yksi äänivaltainen edustaja. Virallisten kokousedustajien lisäksi yleiskokoukseen osallistuu satamäärin muuta Punaisen Ristin väkeä: osastojen vapaaehtoisia ja nuoria ympäri maata, työntekijöitä ja kutsuvieraita ympäri maailmaa. Vahvaa vapaaehtoistoimintaa Toimintalinjaus on Suomen Punaisen Ristin strategia, joka määrittelee järjestön toiminnan ja talouden suuntaviivat kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Helsingin yleisAika vaikuttaa on nyt! kokouksessa hyväksyttävä toimintalinjaus ohjaa kaikkien Punaisen Ristin toimijoiden – niin vapaaehtoisten kuin työntekijöiden – toimintaa vuodet 2018–2020. Tulevaa toimintalinjausta on valmisteltu jo toista vuotta. Jäsenistön ajatuksia toiminnan kehittämisestä on kerätty sähköisillä kyselyillä ja piirien järjestämissä tilaisuuksissa, ja niiden pohjalta valmisteltu Suomen Punaisen Ristin hallituksen luonnos toimintalinjaukseksi lähetettiin osastoille ja piireille kommentoitavaksi tammikuun lopussa. – Mitään mullistuksia visioomme tai strategisiin tavoitteisiimme ei ole luvassa, mutta tulevassa toimintalinjauksessa näkyy varmasti entistä vahvemmin elinvoimaisen vapaaehtoistoiminnan merkitys. Haluamme keskittyä erityisesti siihen, että uudet vapaaehtoiset pääsevät hyvin mukaan toimintaan, Punaisen Ristin viestintäjohtaja Ilpo Kiiskinen arvioi valmistelun satoa. 1 "Tulevassa toimintalinjauksessa näkyy varmasti entistä vahvemmin elinvoimaisen vapaaehtoistoiminnan merkitys." O T TO -V IL LE V Ä Ä TÄ IN E N AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 18 30.1.2017 16.00
1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 19 – Pysymme edelleen perustehtäviemme parissa, mutta esimerkiksi digitaalisuus tuo uusia mahdollisuuksia, jotka meidän on pystyttävä hyödyntämään. Punaisen Ristin hallitus valmistelee lopullisen esityksensä yleiskokoukselle perehdyttyään osastoilta ja piireiltä tulevaan palautteeseen. Aikaa kommentointiin on maaliskuun loppuun. Järjestön säännöt uusiksi Helsingin yleiskokouksessa hyväksytään myös Suomen Punaisen Ristin uudet säännöt, joiden on määrä astua voimaan tasavallan presidentin asetuksella vuoden 2018 alusta. Jäsenistön ajatuksia ja toiveita uusista säännöistä on kerätty työpajoissa ja sähköisillä kyselyillä jo parin vuoden ajan. Punaisen Ristin hallituksen luonnosta järjestön uusiksi säännöiksi voi kommentoida toimintalinjausluonnoksen tapaan maaliskuun loppuun. Valmistelussa esille nousseita muutosesityksiä ovat muun muassa järjestön jäsenten hyväksymisen ja erottamisen siirtäminen Punaisen Ristin hallitukselle, jäsenyystyyppien yksinkertaistaminen sekä osastojen puheenjohtajien toimikausien rajoittaminen. Luonnoksessa on lisäksi haluttu vahvistaa Punaisen Ristin periaatteiden ja arvojen asemaa sekä parantaa sääntöjen luettavuutta. Paljon keskustelua herättivät myös ehdotukset osastojen pakollisesta syyskokouksesta luopumisesta ja järjestön jäsenyyden edellyttämisestä säännölliseen vapaaehtoistoimintaan osallistuvilta, mutta molemmat jäivät lopulta pois hallituksen sääntöluonnoksesta. Puheenjohtajien toimikausien rajoittaminen ja pakollisten kokousten vähentäminen herättävät varmasti vielä yleiskokouksessa runsasta keskustelua, sillä molemmissa vaihtoehdoissa on hyvät ja huonot puolensa. Enemmän kuin kokous Punaisen Ristin yleiskokous on aina paljon enemmän kuin kokous. Suurtapahtuma on erinomainen tilaisuus tavata tuttuja ja löytää uusia sekä esitellä Punaisen Ristin työtä suurelle yleisölle. Suomen Punaisen Ristin 140-vuotisjuhlan kunniaksi Helsingin yleiskokous näkyy kaupunkilaisille tavallistakin komeammin, sillä kokouspaikan naapurissa Kansalaistorilla vietetään kokonainen viikko Punaisen Ristin festivaalia. Luvassa on viikolla teemapäivät ensiapuja valmiustoiminnalle, kotoutumisen tuelle, ystävätoiminnalle sekä nuorisotoiminnalle, ja viikonloppuna Kansalaistorin valtaa kansainvälinen apu. Esillä ovat myös monet muut Punaisen Ristin toiminnot Kontti-tavarataloista Veripalveluun – ja takuuvarma yleisömagneetti, koko perheen Nallesairaala! Nähdään kesäkuussa Helsingissä! ? Lue lisää: rednet.punainenristi.fi / yleiskokous2017 2 ILOA JA NÄKYVYYTTÄ HELSINGISSÄ Esitimme joukolle Suomen Punaisen Ristin piirien puheenjohtajia yleiskokouksen alla kolme kysymystä: 1. Kenelle apua pitäisi lähivuosina erityisesti suunnata? 2. Mitkä ovat lähivuosina suurimmat haasteemme? 3. Mitä odotat Helsingin yleiskokoukselta? Hannu Harri, Helsingin ja Uudenmaan piiri 1. Punaisen Ristin on aina autettava suurimmassa hädässä olevia. Osastojen tehtävänä on tunnistaa omalla alueella apua eniten tarvitsevat ja tukea kansainvälistä apua. 2. Suurimmat haasteet ovat yleinen välinpitämättömyys, eriarvoistuminen ja ennakkoluulot. Pitää uskaltaa toimia ihmisarvon ja -oikeuksien puolesta. 3. Toivon, että Punaisen Ristin väki kokoontuu iloisesti yhteen ja suuntaa ajatukset tulevaisuuteen. Tehdään hyviä valintoja ja sitoudutaan edistämään yhteistä hyvää. Jarno Rasinkangas, Oulun piiri 1. Kauaskantoisinta olisi ehkäistä nuorison syrjäytymistä. Kyseessä on kansantaloudellisestikin suuri ongelma, puhumattakaan yksilön kokemuksesta. 2. Suuri haaste on paperittomien auttaminen. Riippumattomuuden periaate voi joutua koetukselle. 3. Toivon kokouksen valitsevan hyvät, toimintaa tukevat säännöt ja oikeat henkilöt toteuttamaan toimintalinjausta. Tuije Paksuniemi, Lapin piiri 1. Humanitäärinen apu sodissa ja katastrofeissa on erittäin tärkeää. Tässä meillä on myös hyvää osaamista. 2. Suurin haaste on rekrytoida uusia vapaaehtoisia ja jäseniä, varsinkin nuoria. 3. Odotan kokoukselta hyviä päätöksiä ja keskustelua. Alpo Tanskanen, Länsi-Suomen piiri 1. Tuemme avuntarpeessa olevia parhaiten tukemalla osastojen vapaaehtoisten toimintaa. Perusasiat kuntoon! 2. Punaisen Ristin kokonaisvalmiutta on kehitettävä, nuoria aktivoitava ja keskinäistä yhteistyötä vahvistettava. 3. Toivon, että järjestön uudistumisvoima, asiantuntemus ja ketteryys tulevat esiin. Toivottavasti yhteishenki ja auttamisen aate vahvistuvat entisestään. Christel Von Frenckell, Turunmaan piiri 1. Tehtävämme on auttaa hädänalaisia ja kaikkein haavoittuvimpia. Jos joku ryhmä pitää nostaa esiin, se on turvapaikanhakijat ja paperittomat. 2. Ensimmäisenä mieleen nousee soteuudistus. Miten sopeudumme muutoksiin ja säilymme vahvana toimijana? 3. Iloa, yhteenkuuluvaisuutta, näkyvyyttä ja tulevaisuuteen tähtääviä kannanottoja. Sune Glader, Österbottens distrikt 1. Flyktingar, papperslösa och unga utslagna. Jag tror att vi under kommande år kommer att se nya fl yktingrörelser och då krävs en stark beredskap. 2. Vi har en stor uppgift att klara av att behålla medlemsantalet. I samband med det stora antalet fl yktingar som kom till landet fi ck vi en stor skara frivilliga men hur har vi klarat av att samla upp dessa inom Röda Korset? 3. Jag förväntar mig att Röda Korset får en stor synlighet under stämmoveckan i media. JU S S I V IE R IM A A AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 19 30.1.2017 16.00
20 avun maailma hjälpens värld 1 / 2017 Punaisen Ristin yleiskokous piirtää suuntaviivat tuleville vuosille. Edellinen yleiskokous kokoontui Turkuun 2014. Röda Korsets stämma drar upp riktlinjerna för de närmaste åren. Senast sammanträdde stämman i Åbo 2014. D et är bara cirka fyra månader kvar till Finlands Röda Kors stämma i Helsingfors 10–11.6.2017. Ordinarie stämman sammanträder vart tredje år och är Röda Korsets högsta beslutande organ. Men vid stämman i Finlandiahuset är det större saker än vanligt som ska avgöras. Förutom en strategi för de närmaste tre åren ska företrädare för Röda Korsets avdelningar och distrikt fatta beslut om organisationens nya stadgar. Dessutom utser stämman en ny styrelse, ordförande, vice ordförande och fullmäktige för Finlands Röda Kors. Finlands Röda Kors strategi slår fast riktlinjerna för organisationens verksamhet och ekonomi för åren 2018–2020. Arbetet med den nya strategin har pågått i mer än ett år. Genom elektroniska enkäter och vid evenemang som distrikten har ordnat har man samlat in medlemskårens tankar om hur verksamheten borde utvecklas och på basis av dem har Vår tid att påverka är nu! Ordinarie stämman i Helsingfors ger 140-åriga Finlands Röda Kors en ny strategi och nya stadgar. TEXT KIMMO HOLOPAINEN Finlands Röda Kors styrelses utkast till strategi i slutet av januari skickats ut på remissbehandling till avdelningar och distrikt. – Vi planerar inget omvälvande i fråga om vår vision eller våra strategiska mål, men i den kommande strategin syns säkert tydligare än förr hur viktigt det är att ha en livskraftig frivilligverksamhet. Vi vill fokusera på att nya volontärer ska få möjlighet att engagera sig på ett bra sätt, säger Röda Korsets kommunikationsdirektör Ilpo Kiiskinen på en fråga om hur beredningen har gått. – Vi håller fortfarande fast vid våra grundläggande uppgifter, men till exempel den digitala utvecklingen skapar nya möjligheter som vi ska kunna ta vara på. Röda Korsets styrelse för sitt slutliga förslag till strategi till stämman i Helsingfors efter att ha tagit till sig den respons som kommer från avdelningarna och distrikten. Kommentarerna ska lämnas in före utgången av mars. Stadgarna ses över Vid stämman i Helsingfors är det också dags att godkänna nya stadgar för Finlands Röda Kors. I ett par års tid har man kartlagt vad medlemmarna har för tankar och önskemål inför stadgereformen. Precis som strategin kan man kommentera Röda Korsets styrelses utkast till nya stadgar för organisationen fram till slutet av mars. Bland de ändringsförslag som har kommit fram under beredningsprocessen finns bland annat att Röda Korsets styrelse skulle ta över godkännande och uteslutning av medlemmar i organisationen, att de olika medlemstyperna skulle göras enklare och att avdelningsordförande högst kunde sitta två mandatperioder. Två förslag som väckte mycket debatt var tanken om att avstå från avdelningarnas obligatoriska höstmöte och om att införa ett krav om att personer som deltar i regelbunden frivilligverksamhet ska vara medlemmar i Röda Korset. Båda ströks till slut ur styrelsens utkast. Att begränsa antalet mandatperioder för ordförande och minska antalet obligatoriska möten väcker säkert debatt även under stämman, eftersom båda alternativen har både goda och dåliga sidor. I utkastet till ny stadga har man också önskat stärka Röda Korsets principers och värderingars ställning samt överlag göra texten mer lättfattlig. Mer än en stämma Röda Korsets ordinarie stämma är alltid mycket mer än ett riksmöte. Storevenemanget är ett strålande tillfälle att träffa gamla bekanta och knyta kontakter med nya samt visa upp Röda Korsets arbete för den stora allmänheten. För att markera Finlands Röda Kors 140-årsjubileum syns stämman i Helsingfors mer än normalt, eftersom Medborgarplatsen intill Finlandiahuset ska stå värd för en hel veckas Rödakorsfestival. Under veckan blir det temadagar kring första hjälpen och beredskapsarbete, stöd för integration, vänverksamhet och ungdomsverksamhet, och under veckoslutet intar Röda Korsets internationella bistånd Medborgartorget. Under veckan presenteras också många andra rödakorsverksamheter från Kontti-varuhus till Blodtjänst – och en garanterad publikfavorit för hela familjen: Mjukissjukhuset! Vi ses i juni i Helsingfors! ? Läs mer: rednet.rodakorset.fi O T TO -V IL LE V Ä Ä TÄ IN E N AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 20 30.1.2017 16.00
/ hjälpens värld avun maailma vuotta apua Suomen Punainen Risti kouluttaa kaksinkertaisen juhlavuoden kunniaksi 100-vuotiaalle Suomelle tuhansia uusia auttajia. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN T änä vuonna on Punaisessa Ristissä kaksin verroin aihetta juhlaan, sillä juhlimme -vuotiasta Suomen Punaista Ristiä samaan aikaan kun Suomi täyttää vuotta. Itsenäisen Suomen juhlavuoden teema on Yhdessä, ja se sopii paremmin kuin hyvin myös Suomen Punaiseen Ristiin. Vuonna Venäjän vallan aikana perustettu suomalainen Punaisen Ristin yhdistys on ollut läpi vuosisadan mukana rakentamassa Suomesta turvallisempaa ja parempaa maata kaikille asukkailleen. Suomen Punainen Risti on omalta osaltaan vastannut niihin tarpeisiin ja haasteisiin, joita muuttuva aika on kansakunnalle asettanut. Punainen Risti on antanut merkittävän panoksen kaikissa historian Suomen käännekohdissa sisällissodasta sotavuosiin ja lamavuosista jälleenrakennukseen. Auttajia vuotta -juhlavuosi näkyy Punaisen Ristin toiminnassa ja tapahtumissa monin tavoin, eikä vain menneiden muistelemisena – tekemällä Punaisen Ristin työtä tunnetuksi innostetaan uusia ihmisiä mukaan vapaaehtoistyöhön ja tehdään yhdessä tulevaisuuden Suomesta entistäkin turvallisempi paikka asua ja elää! KÄ ÄNNÄ ? S U O M E N P U N A IS E N R IS T IN A R K IS TO AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 21 31.1.2017 8.16
22 avun maailma hjälpens värld 1 / 2017 1 Rovaniemen osaston kolapartio on malliesimerkki siitä, miten Punai sen Ristin vapaa ehtoistoiminta elää alueellisten tarpei den mukaan. Snöpatrullen i avdelningen i Rovaniemi är ett praktexempel på att Röda Korsets frivilligverksamhet varierar enligt lokala behov. Auttajakurssit alkavat! Harva kehtaisi saapua 100-vuotisjuhliin ilman lahjaa päivänsankarille, eikä niin tee Punainen Ristikään. Suomen Punaisen Ristin lahja itsenäiselle Suomelle on kouluttaa tuhansia uusia auttajia ympäri maata. Tavoitteen saavuttamiseksi Punaisen Ristin koulutustarjontaan on lisätty tänä vuonna uusi Auttajakurssi. Tunnin mittainen ensiavun pikakurssi on maksuton ja antaa osallistujille taitoa ja rohkeutta auttaa hädän hetkellä. Auttajakurssilla Avun vuosia Suomen Punainen Risti on vastannut avun tarpeeseen sekä sodan että rauhan aikana. 1877: Suomen Punainen Risti syn tyy. Venäjän Punai sen Ristin alainen järjestö tunnetaan alkuun nimellä Suo malainen yhdistys haavoitettujen ja sairasten sotilasten hoitoa varten. 1877: Ensimmäinen Suomen Punaisen Ristin varusta ma kenttäsairaala henkilökuntineen lähtee Turkin so taan vain kaksi kuukautta yhdis tyksen perusta misen jälkeen. 1885: Suomen Punaisen Ristin ensiapukoulutus alkaa Helsingis sä rautatieläisille ja poliiseille suun natuilla ensiapu kursseilla. 1918: Suomen Punainen Risti hoitaa puolueet tomuuden peri aatteen mukai sesti Suomen sisällis sodassa yhtä lailla sekä punaisia että valkoisia. 1920: Suomen itsenäistyttyä Punaisen Ris tin Kansainvälinen komitea hyväk syy Suomen Punai sen Ristin jäsenek seen vuonna 1920 ja Punaisen Ristin kansainvälinen liitto vuonna 1921. opitaan ensiavun perustaidot kuten verenvuodon tyrehdyttäminen, hengitysteiden avaaminen ja tajuttoman asettaminen kylkiasentoon. Auttajakursseja järjestävät vuoden mittaan Punaisen Ristin osastot ympäri Suomea. Samalla kurssit toimivat tilaisuutena esitellä 140-vuotiaan Punaisen Ristin historiaa ja toimintaa uusille yleisöille. Auttajakurssit ja ensiaputaidot on nostettu juhlavuoden kärjeksi, koska niissä tiivistyy Punaisen Ristin ydin: vapaaehtoinen auttaminen. Mitä enemmän 1 Suomessa on auttamishaluisia ja ensiaputaitoisia ihmisiä, sitä useammalle löytyy hädän hetkellä läheltä nopea apu! Juhlavuosi näkyviin Suomen Punaisen Ristin 140-vuotisjuhla on näkyvästi esillä 10.–11. kesäkuuta Helsingin yleiskokouksen yleisötapahtumissa. Juhlavuosi on mukana tänä vuonna myös kaikissa Punaisen Ristin isoissa kampanjoissa, mutta paras hetki juhlaan on Punaisen Ristin viikolla 8.–14. toukokuuta. K A IS A S IR É N AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 22 31.1.2017 8.17
1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 23 2 Punaisen Ristin periaatteet pysyvät, vaikka haasteet ajan kuluessa vaihtelevat. Rasismin vastustaminen on nykyisin tärkeä osa toimintaa. Röda Korsets principer består även om utmaningarna varierar under årens lopp. Antirasism är en viktig del av verksamheten idag. Hjälpare i 140 år Finlands Röda Kors firar sitt och Finlands jubileumsår med att utbilda tusentals nya hjälpare. I år har vi dubbel anledning att fira, eftersom Finlands Röda Kors fyller 140 år samtidigt som det självständiga Finland fyller 100 år. Temat för republikens jubileumsår är Tillsammans, och det passar ypperligt in även på Röda Korset. Röda Korset har bidragit med en viktig insats i alla avgörande skeden i republiken Finlands historia, från krigsår och recession till återuppbyggnad. Finlands Röda Kors gåva till det självständiga Finland är att utbilda tusentals nya hjälpare runt om i landet. För att nå målet har Röda Korsets utbildningsutbud i år kompletterats med en ny Hjälparkurs. Det är en timmeslång snabbkurs i första hjälpen som är gratis och som ger kunskap och mod att hjälpa i en nödsituation. Rödakorsavdelningarna runt om i Finland ordnar hjälparkurser under hela jubileumsåret. Samtidigt ger kurserna också tillfälle att presentera Röda Korsets historia och verksamhet för en ny publik. Ju fler hjälpvilliga och första hjälpen-kunniga människor det finns i Finland, desto närmare finns hjälpen när den behövs! 140 år av hjälpare-jubileumsåret syns på många sätt i Röda Korset verksamhet och evenemang, och inte bara genom att man minns det förgångna – genom att sprida information om Röda Korsets arbete engagerar vi nya människor i frivilligarbete och ser till att framtidens Finland är en tryggare plats att leva och bo i! Jubileumsåret kommer att synas vid publikevenemangen i samband med ordinarie stämman i Helsingfors och också i alla det här årets stora kampanjer, men den bästa tidpunkten att fira är under Rödakorsveckan 8–14 maj. Finlands Röda Kors historia samlas också i en fotoutställning som avdelningarna kan utnyttja när de presenterar Röda Korset senare i år. Utställningspaketet består av bildskyltar och ett utställningshäfte. Det publiceras senare under våren. Läs mer: rodakorset.fi ”Ju fler hjälpvilliga människor det finns i Finland, desto närmare finns hjälpen när den behövs!” 2015: Punainen Risti avustaa viranomaisia ennätyksellisen turvapaikanhakijamäärän vastaanottamisessa suurimmassa kotimaisessa avustusoperaatiossa sodan jälkeen. 1926: Suomen Punaisen Ristin sairaanhoitajareservin rakentaminen sodan varalle alkaa sairaanhoitaja Lyyli Haganin aloitteesta. 1939: Suomen Punaisen Ristin sairaanhoitajareservi palvelee sotavuosina puolustusvoimia. Sodan jälkeen Punainen Risti avustaa ja kuntouttaa sotainvalideja. 1961: Suomen Punaisen Ristin katastrofirahasto perustetaan helpottamaan lahjoitus varojen hallintaa ja varautumaan etukäteen avun tarpeisiin. 1970: Suomen Punaisen Ristin ensimmäinen koulutettu kansain välinen avustustyöntekijä matkustaa sotatoimialueelle Jordaniaan. 1980: Punaisen Ristin Nälkä päiväkeräys saa alkunsa Pälkäneellä. Nälkäpäivä vakiinnuttaa muutamassa vuodessa paikkansa koko kansan keräyksenä. Punaisen Ristin vapaaehtoiset ovat esitelleet perinteikkäällä kampanjaviikolla järjestön toimintaa jo 1940-luvulta lähtien. Kampanjassa on viime vuosina kampanjoitu ensiaputaitojen puolesta, mutta esimerkiksi 1980-luvulla Punaisen Ristin viikolla kerrottiin katastrofirahastosta ja ystävätoiminnasta. Suomen Punaisen Ristin historia kootaan myös valokuvanäyttelyksi, jota osastot voivat hyödyntää esitellessään Punaista Ristiä pitkin vuotta. Kuvatauluista ja näyttelylehtisestä rakentuva paketti julkaistaan myöhemmin keväällä. Vielä tarkemmin menneitä muistetaan Punaisen Ristin Facebook-sivulla, jossa julkaistaan vuoden loppuun asti päivä2 2004: Punaisen Ristin keräys Kaakkois-Aasian tsunamin uhrien auttamiseksi tuottaa ennätykselliset 27,2 miljoonaa euroa. kirjaa Suomen Punaisen Ristin 140 auttamisen vuodesta. Kuvitteellisen hoitajan muistiinpanoiksi kirjoitettu juttusarja alkoi tammikuun lopussa Suomen Punaisen Ristin ensimmäisen kenttäsairaalan lähdöstä Turkin sotaan 1877. Päiväkirjan seuraavissa osissa taistellaan taikauskoa vastaan suomalaisella rajaseudulla, sidotaan niin punaisten kuin valkoistenkin haavat sisällissodassa ja rakennetaan hyvinvointivaltiota – ja paljon muuta! ? Lue lisää: www.facebook.com/punainenristi ”Mitä enemmän Suomessa on auttamishaluisia ja ensiaputaitoisia ihmisiä, sitä useammalle löytyy hädän hetkellä läheltä nopea apu!” JA R K K O M IK K O N E N AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 23 30.1.2017 16.00
24 avun maailma hjälpens värld 1 / 2017 V ielä vuosi sitten 16-vuotias afganistanilainen turvapaikanhakija Mahmoud ei tiennyt teatterista yhtään mitään. – Lava, esiintyminen, näytteleminen, kaikki oli uutta. Nyt, vuotta myöhemmin, Mahmoud ja yhdeksän muuta Karis Bächeha -teatteriryhmän jäsentä kumartavat syvään Helsingin Kaapelitehtaan lavan parrasvaloissa. Tunnin pituinen Kirjeitä-esitys on juuri päättänyt. Taputuksesta ei tahdo tulla loppua. Sekä yleisö että esiintyjät ovat silminnähden liikuttuneita. Tärkeitä onnistumisen kokemuksia Teatterikerhon tavoitteena oli alun perin saada vastaanottokeskuksen nuoret voimaan paremmin. 16–18-vuotiaille Afganistanista paenneille turvapaikanhakiKarijärveltä Kaapeli tehtaalle joille piti saada ”muuta ajateltavaa”, kuten teatteri-ilmaisun opettaja ja Suomen Punaisen Ristin vastaanottokeskuksen ohjaaja Sanna-Kaisa Hjorth asian muotoilee. Hän kertoo säännöllisten harjoitusten, ryhmätyöskentelyn ja esiintymisten antaneen osallistujille tärkeitä onnistumisen kokemuksia. Alussa ryhmässä tehtiin syvähengitysharjoituksia, harjoiteltiin oman ja toisten kehojen liikuttelua, hierontaa, tehtiin rytmija ääniharjoituksia, harjoiteltiin äänenkäyttöä ja liikeimprovisaatiota sekä tehtiin kontaktija luottamusharjoituksia. Joskus vain istuttiin ringissä ja vaihdettiin kuulumisia dariksi, suomeksi, elein ja ilmein. – On meillä ollut hauskanpitoakin. Kerran pyysin poikia tarkkailemaan meitä ohjaajia, että miten me kävelemme ja onko meillä joitakin maneereja. Siitä tuli ”Ehkä me pystymme esityksillä näyttämään maahanmuuttajista uusia puolia.” 1 1 Karijärven vastaanottokeskuksen nuorten turvapaikanhakijoiden esitys Kirjeitä käsittelee tekijöidensä mielessä pyöriviä aiheita: sotaa, koti-ikävää ja toivoa paremmasta. Föreställningen Kirjeitä av unga asylsökande vid Karijärvi förläggning tar upp teman som de själva funderar på: krig, hemlängtan och hoppet om en bättre morgondag. Teatteriryhmä Karis Bächehan eli Karijärven poikien Kirjeitä-esitys käsittelee nuorten turvapaikanhakijoiden koti-ikävää ja tulevaisuuden toiveita. Palkittu esitys sai alkunsa Karijärven vastaanottokeskuksessa Porvoossa. TEKSTI VEERA MOLL KUVAT LIISA TAKALA AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 24 30.1.2017 16.00
1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 25 Från Karijärvi till Kabelfabriken En föreställning av teatergruppen Karis Bächeha eller Karijärvi-pojkarna tar upp hemlängtan och framtidsdrömmar bland unga asylsökande. F öreställningen Kirjeitä (Brev) fick sin början på Karijärvi stödhem i Borgå. Invånarna på Röda Korsets förläggning var asylsökande på 16–18 år som hade flytt från Afghanistan. För att hjälpa ungdomarna att må bättre grundade man en teaterklubb, så att de skulle ha ”något annat att tänka på”, som Sanna-Kaisa Hjorth uttrycker det. Hon är dramalärare och handledare på förläggningen i Borgå. I början övade gruppen djupandning och lärde sig hur man använder sin kropp och sin röst i drama. Ibland satt ynglingarna bara i ring och snackade på dari och på finska, med gester och miner. Småningom blev gruppen sammansvetsad. När Hafizullah , 18, flyttades till ett annat ställe kom han till klubbträffarna i alla fall – även när det var kallt och han blev utan skjuts, trots att det innebar att han fick gå till fots sju kilometer åt båda hållen. Daniyal , 18, säger att han nog också kommer ihåg att han ibland motvilligt släpade sig till övningarna efter en lång skoldag. – Då fattade jag inte hur viktigt det här skulle bli för mig, förklarar han. Före Kirjeitä satte gruppen upp ett rörelseverk med titeln Matka (Resan). Verket hade premiär i januari förra året på förläggningen på Karijärvi kursgård. Publiktillströmningen var överraskande ett hundratal och både åskådarna och de som uppträdde var imponerade. – Det som var mest överraskande var nog att föreställningen och killarna var så proffsiga och koncentrerade, säger Hjorth. Efter föreställningen uppmuntrade många av åskådarna gruppen att visa sitt verk även utanför förläggningen. Någon i publiken nämnde amatörteatertävlingen Teatris. Kirjeitä-föreställningen byggde gruppen upp i samarbete med Hjorth. Verket är en mosaik som består av gruppmedlemmarnas brev och böner, av musik de har hittat på YouTube och av koreografier som de har finslipat under övningarna. Texterna, musiken och rörelserna tar upp krig, längtan, hopp och närhet – sådant som gruppen bakom verket ofta själva tänker på. – Teman och texter som föds ur människor är det starkaste sättet att skapa en tilltalande föreställning som är viktig för dem som uppträder. Och när det aktörerna gör är viktigt för dem själva så når det också publiken på ett helt annat sätt, konstaterar Sanna-Kaisa Hjorth. Kirjeitä tog pris på Teatris-festivalen i Vasa i maj och improvisationsteatern Stella Polaris bjöd i höstas in gruppen att uppträda på Kabelfabriken i Helsingfors. Enligt Hjorth har regelbundna övningar, grupparbete och uppträdanden gett ungdomarna viktiga upplevelser av framgång. Och vad tycker killarna själva att teatern har gett dem? – Åtminstone mer självförtroende och bra kompisar, svarar Daniyal bestämt. – Kanske de här föreställningarna gör att vi kan visa nya sidor av invandrare, funderar Mahmoud , 16, och talar med glimten i ögat om en framtid i Hollywood. ? menestys. Pojat pääsivät pistämään hyvällä tavalla halvalla meitä ohjaajia. Tunnistin ja huomasin itsestänikin asioita, joihin en ollut ennen kiinnittänyt huomiota, Hjorth kertoo. Aluksi harjoitukset herättivät ihmetystä. Ohjaaja Hjorthilla ja ryhmäläisillä ei ollut edes yhteistä kieltä. – Oli kiinnostavaa huomata, että yhteistä kieltä ei edes tarvittu. Esikoisteos kertoi matkasta Ryhmä hitsautui yhteen vähitellen. Kun Hafizullah , 18, siirrettiin seitsemän kilometrin päähän asumaan, tuli hän kyydin puuttuessa talvipakkasillakin kävellen harjoituksiin. Daniyal , 18, tosin muistaa raahautuneensa joskus vastahakoisesti harjoituksiin pitkien koulupäivien jälleen. – Mutta silloin en vielä tajunnut, miten tärkeää tästä minulle tulisi, hän tarkentaa. Kirjeitä-esitystä edelsi liiketeos nimeltä Matka. Sen ensi-ilta oli viime tammikuussa Karijärven vastaanottokeskuksessa. Näytelmä esitettiin alueen asukkaita kokoavan naapurustokahvittelun yhteydessä. Yleisöä oli yllättäen satakunta ja esiintyjät ja katsojat olivat vaikuttuneita. – Se oli aikamoinen pamaus kaikille paikalla olleille, Hjorth sanoo. – Eniten varmaan yllätti esityksen ja poikien ammattimainen ja keskittynyt ote tekemiseen. Työryhmäläiset itse muistavat esityksestä lahjakukat, kiitokset ja kyyneleitä kuivanneet katsojat. Esityksen jälkeen moni katsoja kannusti näytelmän esittämiseen myös vastaanottokeskuksen ulkopuolella. Joku yleisöstä kertoi valtakunnallisesta Teatris-harrastajateatterikilpailusta ja ehdotti, että ryhmä valmistaisi sinne liiketeosta suuremman esityksen. Kokopitkän esityksen valmistelu aloitettiin heti. – Siinä oli iso etu, että ryhmäläisillä 2 Karijärven pojat kiittivät yleisöä Kaapelitehtaan lavalla Helsingissä. Vierailu jätti vah van jäljen sekä katsojiin että esiintyjiin. Karijärvi-pojkarna tackar publiken på Kabelfabrikens scen i Helsingfors. Besöket gjorde intryck både på åskådarna och dem som uppträdde. oli jo pohjalla kokemus siitä, kuinka paljon aikaa, keskittymistä ja kärsivällisyyttä kymmenen minuutin mittaisenkin esityksen tekeminen vaatii. Läheisyyttä, toiveita ja ikävää Ensimmäisen kokopitkän näytelmänsä Kirjeitä ryhmäläiset laativat yhdessä Hjorthin kanssa. Mosaiikkimainen teos koostuu työryhmäläisten kirjeistä, rukouksista, YouTubesta löytyneestä musiikista ja harjoituksissa hiotuista koreografioista. Teksteissä, musiikissa ja liikekielessä käsitellään sotaa, koti-ikävää, toiveita ja läheisyyttä – aiheita, joita tekijöiden mielessä usein pyörii. – Koen, että ihmisistä itsestään nousevat aiheet ja tekstimateriaali on vaikuttavin tapa saada aikaiseksi puhutteleva ja esiintyjille merkityksellinen esitys. Ja silloin kun tekeminen on esiintyjille merkityksellistä, se saavuttaa myös yleisön ihan eri tasolla, Hjorth tietää. Vaasa, Helsinki, Hollywood... Kirjeitä palkittiin toukokuussa valtakunnallisilla Teatris-festivaaleilla Vaasassa. Helsinkiin Kaapelitehtaalle ryhmän kutsui improvisaatioteatteri Stella Polaris. – Ryhmäläiset ovat joskus sanoneet, että tätä esitystä tehdään rauhan vuoksi. Minulla on itselläni ollut pääajatuksena tehdä ryhmän kanssa kieleen, kehoon ja musiikkiin liittyvä, aidosti hyvä esitys, Hjorth sanoo. Entä mitä esitys on antanut tekijöille itselleen? – Ainakin itseluottamusta ja kivan porukan, Daniyal sanoo varmasti. – Ehkä me pystymme esityksillä näyttämään maahanmuuttajista uusia puolia, Mahmoud pohtii. Tulevaisuudesta kysyttäessä ryhmäläiset puhuvat pilke silmäkulmassa Hollywoodista. ? 2 AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 25 30.1.2017 16.00
26 avun maailma hjälpens värld 1 / 2017 Kuusivuotias Elli Hulmi sairastui leukemiaan alle yksivuotiaana. Kantasolusiirto pelasti hänen henkensä. Sexåriga Elli Hulmi insjuknade i leukemi innan hon hade fyllt ett. En stamcellstransplantation räddade hennes liv. AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 26 30.1.2017 16.00
1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 27 T alvisena iltapäivänä Alastarolla sijaitsevan rivitalon ovella odottaa jännittynyt kaksikko. Kuusivuotias Elli Hulmi ja hänen nelivuotias pikkuveljensä Onni Hulmi toivottavat tervetulleiksi samalla kun innokas Risto -koira yrittää päästä syliin. Keittiössä tarjoillaan kahvia, karjalanpiirakoita ja kinkkuviipaleita. Kinkku on Ellin lempiruokaa. – Minä saan oman ponin. Iskä ostaa sen maksukortilla, Elli kehuu. Isä Juuso Hulmi toppuuttelee ja toteaa, että ensin pitää opetella hoitamaan ponia ennen kuin voi hankkia oman. Elli inttää vastaan ja juoksee lopulta veljensä kanssa lastenhuoneeseen. Vielä viisi vuotta sitten tämän perheen elämä oli hyvin erilaista. Kuin vankilassa Oli kesä 2011, kun Taina Hulmi istui Turun keskussairaalan odotusaulassa ja tiesi, että kaikki ei ole kunnossa. Hän oli juuri saanut kuulla lääkäriltä, että hänen tyttärensä veren valkosolut ovat hyvin alhaalla. – Vähän kuin olisi turpaansa saanut. Siltä se tuntui, Juuso Hulmi kertoo ja pahoittelee, että häntä itkettää. Kun Taina ja Juuso saivat kuulla, että Ellillä on leukemia, alkoi kuukausien taistelu. Päivät ja viikot kuluivat sairaalassa, jossa lapsen verivaroja tankattiin ja sairastuneita syöpäsoluja hoidettiin lääkkeillä. Koska Elli oli vasta noin vuoden ikäinen, vanhempien oli pakko yöpyä vuorotellen sairaalassa hänen kanssaan. – Kolme päivää siellä jaksoi, ja sen jälkeen oli ihan tööt. En ole ikinä ollut vankilassa, mutta siltä sairaalassa oleminen tuntui, Juuso toteaa. Ensimmäinen vuosi oli hyvin raskasta aikaa. Eikä vähiten siksi, että vain hetki Ellin sairastumisen jälkeen Taina sai tietää olevansa raskaana. Samalla kun Taina yritti pitää itsensä, Ellin ja kodin kasassa, Juuso sukkuloi töiden ja sairaalan väliä minkä jaksoi. – Silloin olin valmis luopumaan kaikesta. Rahoista, työstä, kaikesta ? kunhan vain lapsi tervehtyisi, Juuso jatkaa. Mutta epäonnelle ei näkynyt loppua. Kun Tainan synnytys vihdoin koitti, hän sai kuulla, että vastasyntynyt Onni voisi kuolla. Veltoksi muuttunut vauva kärsi hapenpuutteesta, ja siksi hänet kiidätettiin saman tien tehohoitoon. Kaiken lisäksi Ellin lääkkeenanto osui samalle päivälle. – Oli se aika tragikoomista, että toinen lapsi on vauvojen teho-osastolla ja toinen lapsi on syöpäosastolla saamassa lääkeannosta, Taina sanoo ja naurahtaa. Se puhelu jäi mieleen Kun omat lapset saattavat kuolla, harva jaksaa olla positiivinen. Mutta Hulmin perheessä hymy on ollut läsnä vastoinkäymisistä huolimatta. Kenties juuri hymyn ansiosta he ovat selvinneet ? jopa siitä, että Ellin syöpähoito ei ensimmäisellä kerralla tehonnutkaan. – Silloin kyllä otti päähän, Juuso sanoo ja kiroaa, kun hän muistelee, kuinka Ellin syöpäsolujen määrä kääntyi takaisin kasvuun. Se hetki oli kamala. Koko perheen oli kerättävä itsensä samaan taisteluun uudestaan, koska vuoden kestäneet lääkehoidot eivät olleet tehonneet. Ellin ainoaksi vaihtoehdoksi jäi kantasolusiirto. Jos sopivaa luovuttajaa ei löytyisi, kaikki olisi ohi. – Muistan sen puhelun. Tajusin heti, että jotakin on taas vialla. Pysyin täysin rauhallisena, kunnes lääkäri oli sanonut sanottavansa. Sitten kävelin kodinhoitohuoneesta keittiöön ja annoin tulla, Taina kertoo. Lääkärit alkoivat etsiä Ellille käypiä kantasoluja. Koko perhe testattiin, mutta kukaan heistä ei täsmännyt. Sopiva luovuttaja löytyi kuitenkin Veripalvelun Kantasolurekisterin kautta Saksasta. Se oli pitkästä aikaa toivon pilkahdus kaiken synkkyyden keskellä. – Kyllähän siinä tuli sellainen taisteluhenki, että tästä selvitään, Juuso muistelee. Alkoivat noin kuukauden mittaiset rajut hoidot, joissa kaikki Ellin omat sairastuneet solut tapettiin uusia terveitä kantasoluja varten. Elliä myös pidettiin eristyksessä, jotta bakteereita ei pääsisi kehoon. Taina muistaa vieläkin, miltä tuntui, kun ei voinut koskea omaa lasta. Piti olla hanskat, suojatakki, hiushattu ja maski naamalla. – Niin monta kertaa teki mieli silittää, mutta tiesi, että jos jotain vääriä bakteereita pääsee läpi, se on sitten siinä. Silti parivuotias Elli pysyi reippaana ja hauskuutti perheensä lisäksi sairaalan henkilökuntaa. Elli ei juurikaan pelännyt pistoksia, verikokeita, sädehoitoja tai eristystä. Päinvastoin hän osoitti aina suurta kiinnostusta lääkäreiden puuhia kohtaan. Tainan mukaan Elli on sittemmin myös tsempannut pikkuveljeään Onnia, kun häneltä on otettu verikokeita. ”Ei tarvitse pelätä”, Elli on sanonut Onnille. Vaaleanpunaiset kesäkengät Syksyllä 2012, kuukausi rajujen hoitojen jälkeen, Elli ja saksalainen luovuttaja olivat valmiit kantasolusiirtoa varten. Mutta tietenkin juuri sinä päivänä alkoi lentolakko. – Tiputus taisi olla seitsemän tuntia myöhässä. Huomasin, että lääkäriä hermostutti se, ehtivätkö solut ajoissa, Juuso muistaa. Peloton Elli Leukemiaan sairastunut Elli ei antanut syövän viedä elämästään naurua ja iloa. Päinvastoin pieni ja sisukas potilas hauskuutti perhettään hetkenä, jona hänen henkensä oli muutaman solun varassa. TEKSTI IDA ROIVAINEN KUVAT AINO SALMI INFOGRAFIIKKA JASKA POIKONEN / MEDIAFOCUS KÄ ÄNNÄ ? AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 27 30.1.2017 16.00
28 avun maailma hjälpens värld 1 / 2017 SWE 15 kpl 24 kpl NOR 7 kpl 3 kpl DEN 4 kpl GBR 68 kpl 10 kpl BEL 3 kpl 3 kpl NED 11 kpl 7 kpl USA 100 kpl 23 kpl CAN 12 kpl 10 kpl IRL 1 kpl ARGENTIINA 1 kpl (0,1 %) AUSTRALIA 7 kpl (0,7 %) KOREA 1 kpl (0,1 %) SINGAPORE 1 kpl (0,6 %) THAIMAA 1 kpl (0,1 %) FRA 23 kpl 8 kpl POR 3 kpl 2 kpl ESP 7 kpl ITA 10 kpl 3 kpl TUR 1 kpl CYP 1 kpl ISR 2 kpl SLV 1 kpl RUS 2 kpl KANTASOLUSIIRTEIDEN VIENTI % KANTASOLUSIIRTEIDEN TUONTI % SUI 12 kpl 2 kpl EST 12 kpl POL 30 kpl 2 kpl HUN 2 kpl AUT 7 kpl CZE 1 kpl GER 688 kpl 31 kpl MUITA MAITA Suomalaisista potilaista 27 % saa Suomen Kantasolurekisterin luovuttajalta kerätyn siirteen. Lähde: Kantasolusiirteiden vienti ja tuonti 1992–2016 (Kantasolurekisterin tilastot) Hulmin perhe on selvinnyt vaikeista hetkistä lastensa Ellin ja Onnin rohkean asenteen ansiosta. Familjen Hulmi har klarat de svåra stunderna tack vare barnen Ellis och Onnis attityd. Kun kaikki muut katsoivat kelloa ja jännittivät, onnistuuko siirto vaaditun 72 tunnin sisällä, Elli vain lauloi ja taputti. Yleensä lapset ovat omien solujen tappamisen jälkeen väsyneitä, mutta Ellillä riitti energiaa. Se sai ihmiset hyvälle tuulelle. – Jos tästä kaikesta on löydettävä jotakin positiivista, se on Ellin pelottomuus. En tiedä millaista olisi ollut vanhemman lapsen kanssa, joka olisi ymmärtänyt paremmin, mitä hänelle tapahtuu, Juuso sanoo. Elli itse muistaa sairaala-ajastaan aika vähän. Kinkusta ja kaakaosta hän piti ? ja Ti-Ti Nallesta. – Sain katsoa pienestä tietokoneesta telkkaria. Valitsin kaksi tai kolme levyä, ja sitten tuli ohjelmia. Siellä oli myös pellejä joka päivä, Elli kertoo. Mutta taistelu syöpää vastaan ei päättynyt sairaalaan. Kantasolusiirteen jälKansainvälistä yhteistyötä potilaan parhaaksi Veripalvelun ylläpitämä Kantasolurekisteri auttaa etsimään potilaille sopivimman kantasoluluovuttajan läheltä tai kaukaa. keen Ellin oli elettävä vielä vuosi kotona eristettynä muista, jotta ei syntyisi infektiovaaraa. Edes perheen ystävät eivät juurikaan voineet kyläillä Hulmien luona. – Kenkäkauppa oli ensimmäinen kodin ulkopuolella oleva paikka, jonne saimme lääkärin luvalla mennä. Ostimme sieltä vaaleanpunaiset kesäkengät, jotka Elli sai valita itse. Hän käytti niitä pitkään sen jälkeen, Taina kertoo. Paluu normaaliin Sairaala-ajan jälkeen elämä on ollut hidasta totuttelua tavallisiin asioihin, kuten matkustamiseen ja fl unssaan. – Kesti pitkään tajuta se, että esimerkiksi pelkän kuumeen vuoksi ei tarvitsekaan ravata sairaalassa, Taina sanoo. Vastoinkäymisistä huolimatta Onni ja Elli elävät nyt tavallista lapsuutta. Onni leikkii piilosta ja jakaa sulassa sovussa siskon kanssa saman huoneen. Elli puolestaan kuuntelee JVG:tä ja Antti Tuiskua sekä haaveilee siitä omasta ponista. – Iskä, tahdon nyt kuunnella Antti Tuiskua, Elli sanoo. ? A IN O S A L M I Suomessa on tälläkin hetkellä yli 100 vakavasti sairasta potilasta, joille etsitään kantasolujen luovuttajaa. Heille ei ole löytynyt sopivaa luovuttajaa omista sisaruksista, joten ainoa vaihtoehto on vapaaehtoinen auttaja. Kantasolusiirtoa käytetään hoitona vain vakavasti sairaille, kuoleman vaarassa oleville potilaille. Sopivin kantasoluluovuttaja löytyy usein maantieteellisesti läheltä. Kansainvälinen yhteistyö on kuitenkin välttämätöntä, jotta jokaiselle potilaalle voisi löytyä kudostyypiltään mahdollisimman sopiva luovuttaja. Kudostyyppien kirjo on valtava, ja se vaihtelee alueittain paljon. Esimerkiksi eurooppalaistaustaista potilasta voi yleensä auttaa vain luovuttaja, jolla on myös eurooppalaiset sukujuuret. Vastaavasti kun kantasolusiirtoa tarvitseva potilas ei ole syntyperältään eurooppalainen, myös paras luovuttaja löytyy tavallisesti Euroopan ulkopuolelta. Suomalaisilla on omaperäinen, muusta Euroopasta selvästi poikkeava kudostyyppivalikoima. Siksi kotimaisia kantasoluluovuttajia tarvitaan meillä useammin kuin Euroopan maissa keskimäärin. Jotta mahdollisimman monelle potilaista löytyisi sopiva luovuttaja, eri puolilla maailmaa olevien rekisterien jäsenmääriä pyritään koko ajan aktiivisesti kasvattamaan. Maailman suurimmat kantasoluluovuttajarekisterit ovat tällä hetkellä Yhdysvalloissa ja Saksassa. Saksan ja Suomen jälkeen suomalaiset potilaat ovat saaneet eniten siirteitä Yhdysvalloista, Englannista, Puolasta, Ranskasta ja Ruotsista. Suomesta taas on viety eniten kantasolusiirteitä Saksaan, Ruotsiin, Yhdysvaltoihin, Viroon, Kanadaan ja Englantiin. Lue lisää: soluistaelämää.fi Liity Kantasolurekisteriin nyt ja pelasta tuntematon potilas! AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 28 30.1.2017 16.00
1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 29 Ellin isä Juuso Hulmi oli valmis luopumaan kaikesta, kunhan Elli vain paranisi syövästä. Ellis pappa Juuso Hulmi var redo att avstå från allt om bara Elli blev frisk från sin cancer. E n vintereftermiddag står en spänd duo och väntar vid dörren till ett radhus i Alastaro. Sexåriga Elli Hulmi och hennes fyraåriga lillebror Onni Hulmi hälsar oss välkomna. – Jag ska få en egen ponny. Pappa köper den med betalkort, berättar Elli. Pappa Juuso Hulmi säger stopp och påminner om att man måste lära sig ta hand om en ponny innan man kan skaffa en egen. Elli håller inte alls med, men springer sedan till barnkammaren tillsammans med sin bror. För fem år sedan var det här familjens liv väldigt annorlunda. Som i fängelse Det var sommaren 2011 och Taina Hulmi satt i väntsalen på centralsjukhuset i Åbo. Hon visste att allt inte stod rätt till. Hon hade precis hört läkaren säga att dottern hade dåligt med vita blodkroppar i blodet. – Det var som om man hade fått på käften. Så kändes det, säger Juuso Hulmi och ber om ursäkt för tårarna. Energiknippet Elli Elli insjuknade i leukemi, men lät inte cancern fördriva glädje ur livet. I stället fick den energiska patienten sin familj att skratta – trots att hennes eget liv hängde på några celler. TEXT IDA ROIVAINEN BILDER AINO SALMI När Taina och Juuso fick höra att Elli hade leukemi började en flera månader lång kamp. Eftersom Elli bara var ungefär ett år var föräldrarna tvungna att turvis övernatta på sjukhuset med henne. – Tre dagar där och man var helt utschasad. Jag har aldrig suttit i fängelse, men det var så det kändes att vara på sjukhuset, säger Juuso. Det första året var en tung tid. Strax efter att Elli hade insjuknat fick Taina dessutom veta att hon var gravid. Medan Taina försökte hålla ihop sig själv, Elli och hemmet pendlade Juuso mellan sitt jobb och sjukhuset. Ett samtal man minns Hösten 2012 fick familjen veta att den årslånga behandlingen inte hade bitit. Det enda alternativet för Elli var en stamcellstransplantation. Om man inte hittade en lämplig givare skulle allt vara över. – Jag minns det samtalet. Jag fattade genast att något är på tok igen. Jag höll mig helt lugn tills läkaren hade sagt sitt. Sen gick jag från grovköket till köket och släppte ut allt, säger Taina. Läkarna började leta efter stamceller som skulle passa Elli. Hela familjen testades, men ingen av dem matchade. Till slut hittade man en lämplig givare i Tyskland. I ungefär en månad pågick sedan den tuffa behandlingen där Ellis egna sjuka celler dödades inför transplantationen av friska stamceller. Elli hölls isolerad så att hon inte skulle utsättes för bakterier. Taina minns hur det kändes när man inte fick röra vid sitt eget barn. – Det var så många gånger jag ville smeka henne, men vi visste att fel typ av bakterier skulle ha varit slutet. Men tvååriga Elli var pigg och fick inte bara familjen utan också sjukhuspersonalen att skratta. Elli var inte rädd för kanyler, blodprov eller strålbehandling. – Om vi ska hitta något positivt i allt det här så är det hur orädd Elli var. Jag vet inte hur det skulle ha varit med ett äldre barn, med någon som bättre hade förstått vad som händer, säger Juuso. Efter sjukhustiden har familjen långsamt vant sig vid att leva ett normalt liv. Vant sig vid sådant som resor och förkylningar. Trots motgångarna lever Onni och Elli nu en helt vanlig barndom. Onni leker kurragömma och delar nöjd rum med sin syster. Elli lyssnar till JVG och Antti Tuisku – och drömmer om en egen ponny. ? A IN O S A L M I Internationellt samarbete för patientens bästa I Finland finns för närvarande mer än 100 svårt sjuka patienter som är i behov av stamcellsdonator. Inget syskon har visat sig passa som givare, så det enda alternativet är att en främmande frivillig hjälpare träder till. Blodtjänst upprätthåller Stamcellsregistret som hjälper till att hitta en lämplig stamcellsdonator nära eller fjärran. Ofta finns en lämplig givare geografiskt nära, men internationellt samarbete behövs också. Finländska patienter har fått flest transplantationer från Finland och Tyskland, men också från USA, Storbritannien, Polen, Frankrike och Sverige. Stamceller har i gengäld skickats från Finland till Tyskland, Sverige, USA, Estland, Kanada och Storbritannien. Läs mer: blodtjanst.fi/stamcellsregistret AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 29 30.1.2017 16.00
avun maailma hjälpens värld / Haitin hidasta kehitystä vaikeuttavat toistuvat luonnonkatastro t. Lokakuussa tuhoa teki hurrikaani Matthew. TEKSTI JA KUVAT MARIA SANTTO A uto kaartaa rannikkoa kiertävää tietä. Edessä avautuu maailmanlopun näkymä. Kirkkaan turkoosiin mereen on valunut joesta ruskeaa jätettä, palmumetsä on hakkelusta, talojen katot ovat tiessään, pystyssä törröttäviä seiniä peittävät avustusjärjestöiltä saadut siniset pressut. Tältä näyttää Haitin eteläisen niemimaan läntisessä kärjessä vähän sen jälkeen, kun hurrikaani Matthew on iskenyt maihin . lokakuuta. Matthew oli voimakas neljännen kategorian hurrikaani, jonka tuulet puhalsivat yli metriä sekunnissa. Hirmumyrsky surmasi maassa yli tuhat ihmistä ja ruhjoi mennessään koteja, kouluja, sairaaloita ja asukkaiden elinkeinoja. Haitissa jo ennestään vahvasti läsnä ollut kansainvälinen Punainen Risti kiihdytti ponnisteluita haitilaisten auttamiseksi, mutta huonokuntoiset tiet, tulvat ja mutavyöryt hidastivat humanitaarisen avun toimittamista pahiten kärsineille alueille Haitin eteläisellä niemimaalla. Liikkuva klinikka tuo apua Niemimaan luoteisosassa Anse d’Hainaultissa pieni tyttö odottaa yksin Kanadan Punaisen Ristin liikkuvan klinikan jonossa. Kahdeksanvuotiaan Medjinen katse on totinen, toinen silmä märkii pahasti. Medjinen perhe on monen muun tavoin menettänyt kotinsa. Ranskalainen avustustyöntekijä Marion Lahuec puhdistaa tytön silmän ja antaa neuvoja jatkohoitoon: miten pestään kädet kunnolla ja pidetään silmä puhtaana. Punaisen Ristin liikkuva klinikka on tällä kertaa pystytetty hurrikaanin murjoman koulun tiloihin. Klinikka tarjoaa ensiapua ja psykososiaalista ensiapua, jonka tarkoituksena on auttaa hurrikaanissa omaisensa tai kotinsa menettäneitä toipumisen alkuun. Kaksi askelta eteen ja yksi taakse Mita Bazalet'n pieni poika painautuu äitinsä kylkeen Les Irois'n kylässä Haitissa. Taustalla näkyvä puunrunko murskasi hurrikaanissa perheen kodin. Mita Bazalets lilla pojke söker skydd hos sin mamma i byn Les Irois i Haiti. Trästammen i bakgrunden krossade familjens hem när orkanen kom. Avustustyöntekijä Marion Lahuec puhdistaa kahdeksanvuotiaan Medjinen tulehtuneen silmän Punaisen Ristin liikkuvalla klinikalla. Biståndsarbetaren Marion Lahuec rengör åttaåriga Medjines in ammerade öga på Röda Korsets mobila klinik. Lasten kohdalla psykososiaalinen ensiapu tarkoittaa yleensä erilaista tekemistä kuten piirtämistä ja jutustelua. Tarkoituksena on siirtää ajatukset vähäksi aikaa muualle. Aikuisten kanssa puhutaan suoremmin ahdistuksesta ja surusta. Psykososiaalisen tuen tavoitteena on luoda turvallinen tila trauman käsittelylle ja ohjata avuntarvitsijoita samaan lisäapua kumppanijärjestöjen kuten Unice n kautta. – Näen joka päivä lapsia, jotka kärsivät menetyksen jälkivaikutuksista. Moni on menettänyt perheenjäseniään tai kotinsa, psykososiaalisen tuen avustustyöntekijä Emilie Gauthier-Paré kertoo. Puhtaan veden voimalla Haiti voisi periaatteessa olla Hispaniolan saaren jakavan naapurinsa Dominikaanisen tasavallan veroinen Karibian helmi, mutta kehitys on ollut toivottoman hidasta. YK:n maailman ruokaohjelman WFP:n tuorein raportti Haitista vuodelta on lannistavaa luettavaa: noin alle viisivuotiasta lasta kärsii aliravitsemuksesta, alle prosentilla miljoonasta asukkaasta on käytettäHAITILL A AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 30 31.1.2017 8.18
1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 31 mitään. Asumme naapurin luona, Anjelica kertoo hiljaisella äänellä. Abacoun avustustarvikejakelu toimii entisen koulun tiloissa. Pihalla makaa edelleen myrskyssä kaatunut puu juurineen päivineen, mutta tieltä kantautuu jo arkielämän ääniä, musiikkia ja jutustelua. Sateiden tilalle on palannut paahtava auringonpaiste. Orna Jean Emmanuel , 42, istuu tauolla Punaisen Ristin rekan vieressä. Hän ajaa rekkaa tämän päivän ja sanoo olevansa kiitollinen, että töitä löytyi edes yhdelle päivälle. Orna on itsekin hurrikaanin uhri. Hänellä on yhä yllään samat vaatteet kuin päivänä jona hurrikaani iski vieden mukanaan kodin ja kaksi perheenjäsentä. – Asumme nyt naapureilla. Elämä oli vaikeaa jo ennen hurrikaania, mutta pystyin elättämään perheeni. Jos tyttäreni halusivat karkkia, pystyin ostamaan sitä. Enää en pysty, Orna sanoo. ? vissä kotona puhdasta vettä ja vain noin 25 prosentilla on tyydyttävät käymäläja peseytymistilat. Maailman köyhimpiin maihin kuuluvan Haitin haasteisiin on luonnollisesti myös yhteiskunnallisia syitä, mutta suuri merkitys on luonnonkatastrofeilla, jotka runtelevat maata kerta toisensa jälkeen. Maanjäristysalueella ja Atlantin hurrikaanien kulkureitillä sijaitseva Haiti lukeutuu maailman katastrofialttiimpiin maihin. Matthew-hurrikaanin yhteydessä viikkoja kestäneet tulvat ja heikot hygieniaolosuhteet herättivät pelon vuoden 2010 voimakkaan maanjäristyksen jälkeisen koleraepidemian uusiutumisesta. Tuolloin koleraan menehtyi noin 9 000 ihmistä ja sairastui yli 700 000. Koleran ennaltaehkäisy hygieniakoulutuksen sekä vesija sanitaatiorakentamisohjelmien kautta on ollut yksi kansainvälisen Punaisen Ristin päätehtävistä Haitissa koko maanjäristyksen jälkeisen ajan. Siitä on kyse myös Hollannin Punaisen Ristin ja Haitin kansallisen vesija sanitaatiojärjestön Dinepan yhteistyössä, jossa kunnostetaan vedenjakelupisteitä ja pumppuja. Hollannin Punaisen Ristin avustustyöntekijä Iker Yuguero on yhdessä vapaaehtoisryhmän kanssa korjannut hurrikaanin tuhoamia vesipisteitä Coteaux’n alueella niemimaan lounaisosassa. Vedenjakelupisteet sijaitsevat vaikeakulkuisissa paikoissa kukkuloilla ja metsän uumenissa, ja kaikki tarvikkeet on tuotava paikalle jalan. Myös työ itsessään on fyysistä ja haastavaa trooppisessa kuumuudessa. – Tultuamme tänne ensimmäistä kertaa hurrikaanin jälkeen näimme, miten iäkäs nainen hukkui tulvivaan jokeen, emmekä pystyneet auttamaan häntä. Se oli pysäyttävä kokemus. Kulkeminen teitä ja polkuja pitkin oli jatkuvaa kaatuneiden puunrunkojen yli kiipeilyä, ja itse vedenjakelupisteet, niin sanotut ammeet, olivat täynnä soraa ja kaikenlaista roskaa. Tänään pääsemme vihdoin avaamaan putket, Yuguero kertoo. – Yritämme korjata mahdollisimman paljon, mahdollisimman yksinkertaisesti ja mahdollisimman kestäväksi. Samalla koulutamme asukkaita ylläpitämään vesipisteitä. Se ehkäisee myös tartuntatautien kuten koleran leviämistä. Naapuriavulla eteenpäin Niemimaan lounaisosan Abacoussa iäkkäät siskokset Edlana Jounal , 75, ja Anjelica Jounal , 63, seisoskelevat ystävättärensä Leday Ferrandin , 72, kanssa Punaisen Ristin avustustarvikejakelun edessä. Naiset ovat saaneet vesikanisterit ja keittiöavustuspaketin. – Menetimme kaiken hurrikaanissa. Meillä ei ole kattoa päämme päällä, ei Två steg framåt och ett steg bak Naturkatastrofer fördröjer utvecklingen i Haiti. I oktober förra året var det orkanen Matthew som spred förödelse. P å den halvö som utgör södra Haiti möts man av ett apokalyptiskt landskap. Stora mängder brunt avfall har följt med flodvattnet ut i det turkosa havet, skogen av palmer är skövlad, husen står utan tak. Så ser det ut efter att orkanen Matthew svepte fram den fjärde oktober. Matthew var en kraftig storm, en orkan i kategori fyra, med vindhastigheter på över 60 sekundmeter. Orkanen dödade mer än tusen människor i Haiti och förstörde hem, skolor, sjukhus och näringar under sin framfart. Röda Korset hade en stark närvaro i Haiti redan före stormen och trappade upp sina insatser för att hjälpa haitierna, men dåliga vägar i kombination med översvämningar och lerskred fördröjde leveranserna av humanitärt bistånd och biståndsmateriel till de värst drabbade områdena i landets södra delar. I Anse d’Hainault i den nordvästra delen av södra Haiti har Kanadensiska Röda Korsets mobila klinik inrättats i en före detta skola. Kliniken erbjuder första hjälpen och psykosocialt stöd för att hjälpa dem som mist en anhörig eller sitt hem i orkanen att inleda återhämtningen. – Varje dag ser jag barn som lider av följderna av en stor förlust. Många har mist familjemedlemmar eller sitt hem, berättar Emilie Gauthier-Paré , en biståndsarbetare som arbetar med psykosocialt stöd för Röda Korset. Veckolånga översvämningar och dålig hygien väckte rädslan om en liknande koleraepidemi som den som följde efter jordskalvet år 2010. Förebyggande av kolera genom hygienutbildning samt vattenoch sanitetsprogram har hört till Röda Korsets huvudsakliga uppgifter i Haiti under åren efter jordbävningen. Holländska Röda Korsets biståndsarbetare Iker Yuguero har tillsammans med en volontärgrupp iståndsatt vattentag som orkanen hade förstört i Coteaux-området i halvöns sydvästra del. Vattentagen finns i besvärlig terräng och allt måste forslas till platsen till fots. – När vi kom hit efter orkanen måste man klättra över omkullfallna träd för ta sig hit och själva vattentagen, dammarna, var fulla av grus och skräp. Idag kan vi äntligen koppla på vattnet i rören, säger Yuguero. – Vi försöker fixa så mycket som möjligt, så enkelt som möjligt och så hållbart som möjligt. Samtidigt utbildar vi lokala invånare att sköta underhållet. Finlands Röda Kors har bistått Haiti oavbrutet sedan jordskalvet år 2010. Sedan år 2015 har arbetet fortsatt genom hälsofrämjande insatser, utveckling av jordbruk och vattenförsörjning samt samarbete för att höja Haitiska Röda Korsets hjälpberedskap. Efter att Matthew slog till mot Haiti har Finlands Röda Kors skickat nya biståndsarbetare till landet och bidragit till internationella Röda Korsets hjälpinsatser. ? ”Många har mist familje medlemmar eller sitt hem." Suomen Punainen Risti jatkaa apua Haitiin Haitia on viime vuosina kohdannut katastrofi toisensa jälkeen. Suurinta tuhoa teki kevään 2010 voimakas maanjäristys, joka käynnisti myös Suomen Punaisen Ristin historian suurimman yhdessä maassa toteutetun avustusoperaation. Välittömästi maanjäristyksen jälkeen alkaneen hätäavun päätyttyä Haitissa kehitettiin perusterveydenhuollon palveluita, annettiin terveyskasvatusta sekä jaettiin rakennusja hygieniatarvikkeita. Vuonna 2015 avustustyö jatkui terveyden edistämisellä, maanviljelyn kehittämisellä, veden laadun parantamisella sekä yhteistyöllä Haitin Punaisen Ristin toimintavalmiuden vahvistamiseksi. Hurrikaani Matthew'n pyyhkäistyä Haitin yli lokakuussa Suomen Punainen Risti lähetti maahan avustustyöntekijöitä ja antoi varoja kansainvälisen Punaisen Ristin avustusoperaatioon. Suomen Punainen Risti ohjasi lisätukea Haitiin myös hurrikaani Sandyn jälkeen vuonna 2012. 2 I HAITI AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 31 30.1.2017 16.00
32 avun maailma hjälpens värld 1 / 2017 Tärkeintä on yhteys ihmisiin ERKKI BANERJEE SYTTYI AVUSTUSTYÖLLE RAUHANTURVAAJANA ? Avustustyön tekijät Erkki Banerjee kotimaisemissaan Ylöjärven Siivikkalassa. Banerjee on asunut Tampereen seudulla 1960-luvulta lähtien. Erkki Banerjee i hemtrakterna i Siivikkala i Ylöjärvi. Banerjee har bott i Tammerforstrakten sedan 1960-talet. AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 32 30.1.2017 16.00
1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 33 M ene ja koeta saada homma toimimaan. Jos ei onnistu, älä sure. Näillä ohjeilla tamperelainen lentäjä ja entinen rauhanturvaaja Erkki Banerjee lähetettiin ensimmäiselle Punaisen Ristin avustuskeikalleen Haitiin syksyllä 1988. Hurrikaani Gilbert, yksi kaikkien aikojen voimakkaimmista hurrikaaneista, oli kylvänyt alueella laajaa tuhoa. Perillä Banerjee sai todeta, että keikasta tosiaan tulisi vaikea. – Kyseessä oli aluksi kahden kuukauden komennus. Kun takana oli lähes viisi viikkoa, näytti siltä, että kaikesta valmistelusta ja vapaaehtoisten koulutuksesta huolimatta homma ei kerta kaikkiaan lähde käyntiin. Ajattelin että pahus, jäljellä on enää kolme viikkoa ja mitään ei tapahdu. Sitten Banerjee hoksasi, että kaiken avain oli Haitin Punaisen Ristin silloinen pääsihteeri. – Tajusin, että kaikki oli hänen takanaan. Tarvitsimme hänet puolellemme, jos halusimme päästä eteenpäin. Koska Banerjee oli huomannut, että pääsihteerillä oli silmää naiskauneudelle, hän ehdotti tälle illanviettoa jossain paikallisessa yökerhossa. Se naru veti. Heti seuraavana viikonloppuna miehet istuutuivat yhteisen pöydän ääreen ja pöydälle nostettiin pullo viskiä. Pari tuntia myöhemmin yhteinen toimintasuunnitelma oli valmis. Erikoinen tapaus opetti, että kaikkein tärkeintä avustusoperaatioissa on hyvän yhteyden rakentaminen oikeisiin ihmisiin. Avustustyöntekijöiden ja paikallisten täytyy päästä samalle aaltopituudelle. – Ulkoa tulevilla avustustyöntekijöillä voi olla vaikka millaista osaamista, mutta jos emme saa paikallisten luottamusta, mikään ei onnistu. Kun luottamuksen saa rakennettua, kaikki luistaa aina paremmin. Luottamus on oleellista siksikin, että sen kautta avunsaajien valinta on oikeudenmukaisempaa ja apu menee varmimmin perille saakka. Ja kun delegaatit akuutin operaation jälkeen poistuvat paikalta, paikalliset apujoukot noudattavat niiden esimerkkiä sitä todennäköisemmin, mitä enemmän luottavat ja uskovat esimerkin toimivan. Tilkka tiukan päivän päälle Banerjeen kipinä avustustyöhön syttyi 1980-luvun alkupuolella hänen toimiessaan YK:n rauhanturvajoukoissa. Viimeinen rauhanturvatehtävä suuntautui Lähi-itään, Damaskokseen ja Etelä-Libanoniin. – Etelä-Libanonissa olin alueella, jossa oltiin paljon tekemisissä paikallisten ihmisten kanssa. Katselin siellä, miten lapset leikkivät ulkona ja ihmiset olivat positiivisia, vaikka ympärillä oli vastikään ollut isoja pommituksia. Heillä oli edelleen uskoa parempaan tulevaisuuteen. Rauhanturvaajan tehtävä on lähinnä tarkkailua ja raportointia, mutta siellä ihmisten parissa heräsi kipinä tehdä jotain enemmän, jotain humanitaarista. Banerjee ilmoittautui Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan kurssille, ja pian sen jälkeen tuli ensimmäinen komennus Haitiin. Sittemmin Banerjee on tehnyt kaikkiaan parikymmentä keikkaa eri puolille maailmaa. Hänen vastuualueensa on useimmiten ollut operaatioiden logistiikka ja koordinointi. Mieleenpainuvimpia kokemuksia ovat olleet Haitin lisäksi hirmumyrskyn jälkeinen operaatio Bangladeshissa vuonna 1991 sekä Itä-Kongon Goman pakolaisleiri 1990-luvun Ruandan kansanmurhan jälkimainingeissa. – Goma oli melkoinen operaatio. Leirillä oli kaikkiaan 1,3 miljoonaa pakolaista, ja pääosa heistä majoittui tuliperäisellä alueella. Teimme kolme kuukautta todella kovasti töitä, että saimme vedenjakelun, sanitaation, sairaalahoidon ja ruokahuollon toimimaan. Kännyköitä ei ollut ja tietokoneitakin oli vain kolme. Läheinen Nyiragongon tulivuorikin osoitti lähestyvän purkautumisen merkkejä. Purkausta ei kuitenkaan tullut. Sen sijaan tuli sisällissota. Pelkoa oli paljon. – Goman operaation jälkeen meille tarjottiin psykiatrista tukea. Itselleni Heti ensimmäinen komennus opetti Erkki Banerjeelle, että jos auttamisessa haluaa onnistua, tarvitaan luottamuksellisia suhteita oikeisiin henkilöihin. Joskus suhteiden rakentamiseen tarvitaan pullo viskiä. TEKSTI HANNA HYVÄRINEN KUVAT MIISA KAARTINEN ”Operaatioista toipuminen ei ole yleensä tuottanut vaikeuksia. Totuin koviin tilanteisiin rauhanturvaajana ja lentäjänä." KÄ ÄNNÄ ? AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 33 30.1.2017 16.00
34 avun maailma hjälpens värld 1 / 2017 operaatioista toipuminen ei kuitenkaan ole yleensä tuottanut vaikeuksia. Totuin koviin ja läheltä piti -tilanteisiin jo rauhanturvaajana ja lentäjänä. Sen sijaan pieni tyhjyyden tunne Banerjeeta vaivaa aina kotiinpaluun jälkeen. Sitä hän paikkaa tarvittaessa esimerkiksi tekemällä hiukan tavallista enemmän töitä. Operaatioiden aikana häntä puolestaan auttaa yksi toistuva rutiini. – Pidän aina mukanani pullon konjakkia tai viskiä. Joka ilta, kun päivän työt on tehty, otan pienen kulauksen. Väitän, että se on suojannut myös taudeilta. En ole koskaan sairastanut esimerkiksi pahaa vatsatautia, vaikka etenkin Gomassa olot olivat todella surkeat. Voi tietysti olla, että kyse on uskonasiasta. Joka tapauksessa koen, että pieni tilkka illalla auttaa vähän tasaamaan päivän rasituksia. Vain tyttären luvalla Jos kotiinpaluu operaatioista sujuukin yleensä helposti, avustuskeikoille lähteminen on haastavampaa. Neljän tyttären isälle maailman kriisipesäkkeisiin matkustaminen tarkoittaa aina aikaa pois perheeltä. Kotijoukot joutuvat myös kantamaan huolta reissaajan turvallisuudesta. – Perhe ei ole aina tykännyt tästä. Kovin tilanne oli jouluna 1990. Kaksi päivää ennen aattoa soitettiin ja kysyttiin, lähdenkö Romaniaan. Vastasin, että lähden, jos ette ketään muuta saa. Jouluaattona puhelin soi uudestaan: lähtö olisi seuraavana päivänä. Viime metreillä keikka kuitenkin peruuntui. Juuri ennen Gomaan lähtöä yksi Banerjeen tyttäristä toi isälleen lapun ja vaati allekirjoittamaan sen. Lapussa isän tuli luvata, ettei tämä enää lähde minnekään ilman tyttären suostumusta. – Allekirjoitin. Realismia tarvitaan Banerjeen mukaan avustustyöntekijänä pärjää pienellä seikkailumielellä, ennakkoluulottomuudella ja auttamisen halulla. Myös positiivisuus on tarpeen, mutta samalla on oltava realisti. – Aika moni lähtee operaatioihin idealistisella mielellä. Operaation edetessä idealismi sitten karisee, kun vastaan tulevat karut olosuhteet ja ihmisten väliset skismat. Vaikka kaikki yrittävät parhaansa, auttajatkin ovat vain ihmisiä. Ihmisiä ovat myös autettavat. Eivätkä he aina toimi, kuten avustajat toivoisivat. Ikuinen ongelma on esimerkiksi avustustarvikkeiden näpistely. – Räikein tapaus sattui Haitissa, syrjäisessä Jeremyn kaupungissa. Siellä Banerjeen tapa toipua avustusoperaatioista on tehdä töitä. Omakotitalossa riittää tekemistä halkojen hakkaamisesta lumitöihin. Erkki Banerjee återhämtar sig från biståndsoperationer genom att jobba. I villan fi nns det alltid något att göra: man kan hugga ved eller skotta snö. ”Kamppasin erään iso miehen, otin häneltä säkin ja sanoin kovalla äänellä, että säkit on tarkoitettu hurrikaanista kärsiville. Käskin viedä säkit takaisin. Ihme kyllä minua toteltiin.” AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 34 30.1.2017 16.00
1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 35 Haiti 1988: Kammottavat tiet rikkoivat kalustoa ”AVUN PERILLE saaminen on usein vaikeaa monista eri syistä. Haitissa, Gilbert-hurrikaanin jälkeisessä operaatiossa vuonna 1988, haasteena olivat muun muassa huonokuntoiset tiet. Teiden kunto oli aivan kammottava. Autot jympsähtelivät jatkuvasti johonkin ja kalustoa hajosi. Kuljetusongelmat olivat valtavia. Vähän väliä joku tuli sanomaan, että tässä on nyt ”un petit problème”, pieni ongelma. Olen ollut Haitissa kahteen otteeseen, ensimmäisen kerran vuonna 1988 ja toisen kerran maanjäristyksen jälkeen vuonna 2010. Oli kova paikka nähdä, miten vähän maa oli 20 vuodessa kehittynyt.” Itä-Kongo 1990: Tulivuoren varjossa ”JOSKUS KAUNEUS ja kauheus kulkevat käsi kädessä. Goman pakolaisleiriltä otetuissa kuvissa silmä huomaa ensiksi kauniin vuoristomaiseman. Mutta kun katsoo tarkemmin, näkee loputtomiin jatkuvan telttaleirin. Gomassa oltiin tulivuoren ja sotilaiden puristuksissa. Moni avustustyöntekijä lähti kesken operaation, sillä pelko kävi monelle liian kovaksi ja olot olivat todella kurjat. Vuorella ravasi vulkanologeja seuraamassa sen aktiivisuutta. Purkautuminen olisi ollut lopullinen katastrofi . Nyiragongon tulivuori purkautui kuitenkin lopulta vasta vuonna 2002.” MUISTIKUVIA MAAILMALTA E R K K I B A N E R JE E N K O T IA LB U M I Bangladesh 1991: Yhdysvaltain sotalaivat tulivat apuun ”NIMEÄMÄTTÄ JÄÄNYT trooppinen hirmumyrsky runteli Bangladeshia huhtikuussa 1991. Yli 170 000 ihmistä sai surmansa myrskyn takia. Aineellisen vahingot olivat miljardiluokkaa. Alueen infrastruktuuri oli täysin hajalla. Hurrikaani oli saanut meriveden tulvimaan mantereelle ja tiet olivat sortuneet. Laivojakin upposi. Avuntarvitsijoiden luokse pääseminen oli hankalaa. Apua saatiin muun muassa Yhdysvaltain laivasto-osastolta, joka oli palaamassa Persianlahden sodasta. Se kuljetti kaikkiaan 600 tonnia avustustavaraa perille. Kommunikointi laivaston logistiikan kanssa oli minulle luontevaa. Lentäjänä ja rauhanturvaajana olin perillä muun muassa laivaston kapasiteetista, mikä helpotti tavaroiden perille saantia.” anastettiin ruokasäkkejä, kun niitä oltiin tuomassa laivalta. Säkkien lastausta kuorma-autoon oli valvomassa vapaaehtoisia poliiseja ja sotilaita. Silti, kun säkkejä kuormattiin auton yhdeltä puolelta, niitä anastettiin toiselta puolelta. – Suutuin niin, että juoksin anastajien perään. Kamppasin erään iso miehen, otin häneltä säkin ja sanoin kovalla äänellä, että säkit ovat Punaisen Ristin omaisuutta ja tarkoitettu hurrikaanista kärsiville. Käskin viedä säkit takaisin. Ihme kyllä minua toteltiin. Idealismia syö sekin, että asiat eivät välttämättä aina korjaannu lopullisesti. Kun välitön apu on annettu, avustustyöntekijät lähteneet uusiin kohteisiin ja kiihkein mediahuomio laantunut, rahahanat tahtovat usein kuivua ja jälleenrakennus muuttuu tahmeaksi. – Selkein poikkeus tästä säännöstä on ollut Kaakkois-Aasian tsunamialue. Se katastrofi kosketti niin monia länsimaalaisia, että rahaa riitti ja jälleenrakennus oli nopeaa. Toisin on käynyt esimerkiksi Haitissa, jonne Banerjee matkasi toisen kerran vuonna 2010, tällä kertaa katastrofaalisen maanjäristyksen vuoksi. Edellisestä vierailusta oli kulunut yli 20 vuotta, mutta vain vähän oli muuttunut. – Haitilaiset ovat mukavia, musikaalisia ja taiteellisia ihmisiä, mutta maa on aina vain yhtä takapajuinen. Työttömyysaste on koko ajan ollut 80 prosenttia, eikä mikään muutu. Se on käsittämätöntä maalta, joka itsenäistyi heti Yhdysvaltojen jälkeen ja karkotti Napoleonin joukot. – Asioita ei saada kuntoon, sillä varallisuus on jakautunut hyvin epätasaisesti ja rikkaat sijoittavat rahansa ihan muualle kuin maan kehittämiseen. Jos ensimmäisellä kerralla vielä luulin, että maa saadaan uudestaan nousuun, toisella kerralla tiesin jo etukäteen, ettei se onnistuisi. Eikä ole onnistunut. Haitin selviäminen nojaa edelleen isolta osin kansainvälisten järjestöjen apuun. Syyrian tilanne surettaa Haitin operaatio on toistaiseksi Banerjeen viimeinen komennus. Virallisesti hän ei ole vetäytynyt avustustoiminnasta, mutta ikää tulee lisää joka vuosi. Lisäksi nopeasti kehittyvä it-teknologia asettaa haasteita. Kehityksen mukana pysyminen vaatisi aktiivista seuraamista ja harjoittelua. Maailman tilannetta Banerjee seuraa kuitenkin tarkasti. – Syyrian tilanne on ollut minulle kova pala. Tunnen aluetta ja ihmisiä, eikä kriisin lopputulos varmasti ole oikea. Pahinta on, että omia kansalaisia tapetaan raa’asti. Banerjee ei ole varma, mitä hän vastaisi, jos puhelin nyt soisi ja kutsu uuteen operaatioon tulisi. – Sitä pitäisi miettiä sitten. ? ERKKI BANERJEE Ikä: 74 vuotta. Tausta: Banerjee on syntynyt Intiassa, mutta asunut Suomessa vuodesta 1945. Ammatti: Ilmavoimien majuri. Avustustyöntekijänä: Logistiikan ja avustusoperaatioiden koordinoinnin ja johdon tehtävissä 1980-luvun puolivälistä lähtien. Muuta: Työskennellyt myös YK:n rauhanturvatehtävissä. Perhe: Neljä aikuista tytärtä. AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 35 30.1.2017 16.00
36 avun maailma hjälpens värld 1 / 2017 T ammerforsbon Erkki Banerjee blev intresserad av biståndsarbete när han tjänstgjorde som FN:s fredsbevarare i början av 80-talet. – Jag var stationerad i södra Libanon, i ett område där vi hade mycket att göra med lokalbefolkningen. Jag såg att barnen lekte och att människorna trodde på en bättre framtid, trots att omfattande bombardemang hade förekommit i det området. Det väckte en längtan efter att göra något mer. Att vara fredsbevarare är ju i första hand att observera och rapportera. Banerjee anmälde sig till Röda Korsets kurs för internationellt biståndsarbete och kort därefter skickades han till Haiti, som då hade drabbats av orkanen Gilbert. Året var 1988. Den där första kommenderingen visade att det som krävs för framgång ute i världen är goda relationer till rätt människor – och ibland också lite uppfi nningsrikedom. – Jag skulle vara där i två månader och fem veckor hade gått, men trots alla förberedelser och utbildning av volonBISTÅNDSARBETARE Viktigast är kontakten med människor På sin första kommendering lärde sig Erkki Banerjee hur viktigt lokalbefolkningens förtroende är för hur en biståndsoperation lyckas. TEXT HANNA HYVÄRINEN BILDER MIISA KAARTINEN tärer så kom det hela inte igång ordentligt, minns Banerjee. Då insåg han att nyckeln till situationen var Haitiska Röda Korsets dåvarande generalsekreterare. Banerjee behövde få generalsekreteraren på sin sida, så han föreslog en kväll på en lokal nattklubb. Då drog han i rätt snöre. Följande veckoslut satte sig de två männen vid ett bord med en fl aska whisky och det tog inte länge förrän en gemensam verksamhetsplan var klar. – Det lärde mig att en biståndsarbetare utifrån kan ha en hel massa kunskap, men utan lokalbefolkningens förtroende fungerar ingenting. Sedan dess har det blivit ett tjugotal kommenderingar runt om i världen för Banerjee. I allmänhet har det varit logistik och koordinering som han har ansvarat för. Att återhämta sig efter tuffa situationer har inte varit något problem för Banerjee; under tiden som fredsbevarare vande han sig vid nära ögat-situationer. Efter hemkomsten drabbas han ändå av en liten tomhetskänsla. Det brukar lösa sig genom att man lägger på några extra kol. Under en pågående operation har han också hjälp av en rutin. – Jag har en fl aska konjak eller whisky med mig. Varje kväll tar jag en liten klunk efter jobbet. Jag påstår att det också har gett ett skydd mot sjukdomar. Jag har till exempel aldrig drabbats av en värre magsjuka. Med dotterns tillstånd Erkki Banerjee säger att man klarar sig som biståndsarbetare om man tar det som ett äventyr, är fördomsfri och vill hjälpa. Men realist ska man också vara. – Många ger sig iväg med idealismen lysande i ögonen, men det går snabbt om när förhållandena är svåra och konfl ikter uppstår mellan människor. Alla försöker sitt bästa, men vi är bara människor. Banerjees senaste uppdrag är en andra kommendering till Haiti, efter jordskalvet år 2010. Offi ciellt har han inte lagt av biståndsarbetet, men han blir inte yngre med åren. Att resa iväg till den ena krishärden efter den andra har inneburit mindre tid med familjen. Banerjee har fyra döttrar. – Familjen har inte alltid varit så glad. Värst var situationen julen 1990. Två dagar före julafton fi ck jag ett samtal om att fara till Rumänien. Jag svarade att jag far om ni inte får någon annan. I sista minuten ordnade det sig. Före en resa till östra Kongo fi ck Banerjee en lapp av en av döttrarna: han skulle lova att inte resa någonstans utan hennes tillstånd. – Jag skrev under. ? M IIS A K A A R T IN E N ERKKI BANERJEE Ålder: 74 år. Bakgrund: Banerjee föddes i Indien men har bott i Finland sedan år 1945. Yrke: Major i fl ygvapnet. Som biståndsarbetare: Har arbetat med logistik samt koordinering och ledning av biståndsoperationer sedan mitten av 1980-talet. Övrigt: Har också jobbat som FN:s fredsbevarare. Familj: Fyra vuxna döttrar. 1 Erkki Banerjee kiinnostui avustustyöstä toimiessaan rauhanturvaajana. Hän halusi auttaa eikä vain tarkkailla. Erkki Banerjee blev intresserad av biståndsarbete när han jobbade som fredsbevarare. Han ville hjälpa till och inte bara observera. 2 Erkki Banerjeella on muistona matkoiltaan paljon valokuvia ja dioja. Niihin on tallentunut monia tarinoita vuosien varrelta. Erkki Banerjee har en ansenlig samling fotografi er och diabilder från sina biståndsuppdrag. De bevarar många minnen. 1 2 AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 36 30.1.2017 16.00
1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 37 MINNESBILDER AV VÄRLDEN E R K K I B A N E R JE E S H E M A LB U M Haiti 1988: Hemska vägar förstörde utrustning ”Av många orsaker är det är ofta svårt att få fram hjälpen till de hjälpbehövande. I operationen efter orkanen Gilbert i Haiti år 1988 var de dåliga vägarna en utmaning. Vägarna var i alldeles förfärligt skick. Bilarna dunsade än hit, än dit, och utrustningen tog stryk. Transportproblemen var enorma. Titt som tätt kom någon och sade att vi hade ”un petit problème”, ett litet problem. Jag har varit i Haiti två gånger, första gången år 1988 och andra gången efter jordbävningen 2010. Det var hårt att se hur litet det landet hade utvecklats på 20 år.” Östra Kongo 1990: I skuggan av en vulkan ”Ibland går skönhet och skräck hand i hand. På bilderna från fl yktinglägret i Goma är det första man ser det vackra bergslandskapet. Men när man ser efter närmare ser man tältlägret som fortsätter i det oändliga. I Goma var vi i kläm med en vulkan på ena sidan och soldater på den andra. Många biståndsarbetare avbröt och reste hem, för det blev för tungt för dem att leva med rädslan och förhållandena var faktiskt usla. Vulkanologer kom hela tiden och kollade aktiviteten under skorpan. Ett utbrott då hade varit den totala katastrofen. Men vulkanen Nyiragongo fi ck ett utbrott först år 2002.” Bangladesh 1991: Hjälp från amerikansk militär ”En tropisk storm som aldrig fi ck något namn drabbade Bangladesh i april 1991. Mer än 170 000 människor omkom på grund av stormen. De materiella skadorna var i miljardklassen. Infrastrukturen i området var totalförstörd. Orkanen hade drivit upp havsvatten på fastlandet och vägar hade kollapsat. Båtar sjönk. Det var svårt att nå fram till de behövande. En avdelning av den amerikanska fl ottan som var på väg tillbaka från kriget i Persiska viken hjälpte oss. De levererade sammanlagt 600 ton biståndsmateriel. För mig kändes det naturligt att kommunicera med logistiken i fl ottan. Som fl ygare och fredsbevarare hade jag bland annat koll på fl ottans kapacitet, vilket gjorde det lättare att få hjälpen att nå fram.” P O S T IM A K S U M A K S E T T U P O R TO B E TA LT Som medlem deltar du I vår utlottning! Förbättra din chans att vinna genom att ta i bruk e-räkning och rekommendera medlemskap till din vän! LEIKKAA KORTTI IRTI, TAITA KAHTIA JA SULJE TEIPILLÄ TAI NIITILLÄ. LÖSGÖR KORTET, VIK DET PÅ MITTEN OCH FÖRSEGLA MED TEJP ELLER HÄFTA. Su o m e n P u n ain e n R is ti/ Fin la n d s R ö d a K o rs In fo : Jä sk i Tu n n u s/A vt als ko d : 50 16 74 3 V as ta u slä h e ty s/ Sv ar sf ö rs än d e ls e Jäsenenä osallistut arvontaamme! Paranna voittomahdollisuuksiasi tekemällä e-laskusopimus ja suosittelemalla jäsenyyttä kaverillesi! Vain elämää – cd-levyjä! Vinn Vain elämää CD-skivor Voita jasenlomake_avunmaailmaan_2017.indd 1 30/01/2017 13.20 AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 37 30.1.2017 16.00
38 avun maailma hjälpens värld 1 / 2017 Att ge gör oss lyckliga EN DAG gav professor Lara Aknin en grupp studerande fem dollar och bad dem använda pengarna under samma dag till att göra sig själva lyckliga, till exempel genom att köpa sig en glass. En annan grupp studerande gav hon fem dollar var med uppmaningen att använda pengarna till att göra någon annan lycklig. De skulle alltså göra en kompis eller en främmande person på gatan glad genom att till exempel bjuda dem på glass. På kvällen ringde Aknin och hennes kolleger upp de studerande i båda grupperna och frågade hur de kände sig. Det visade sig att i motsats till förväntningarna så var det den grupp som hade använt sina fem dollar på att göra andra glada som mådde bättre än den grupp som hade satt pengarna på sig själv. SENARE HAR AKNIN gjort motsvarande experiment inte bara i olika västländer, utan också till exempel i Uganda, Indien, Sydafrika och till och med i en liten isolerad by i ögruppen Vanuatu i Stilla havet. Resultatet är alltid det samma: att ge gör givaren lyckligare. VI I VÄSTVÄRLDEN har ofta ett stort behov att förklara att människan beter sig själviskt. De ekonomiska teorier som vår politik i allt högre grad bygger på utgår ifrån att människan är en varelse som strävar efter att maximera sin egen vinning. Vi har byggt upp en kultur där själviskhet ses som ”vettigt”, medan att hjälpa andra människor är lite fånigt. Det är irriterande, men de facto är det också ett skadligt sätt att tänka. SOCIOLOGEN ROBERT BELLAH intervjuade och observerade i samband med ett experiment en stor grupp amerikaner och lade märke till att de försökte ge en självisk förklaring även till altruistiska handlingar. När de hade gjort något välvilligt ville de alltså i efterhand förklara bort det med att det nog ”egentligen var själviskt”. De strävade alltså efter att motarbeta sitt naturliga behov att vara goda och vänliga för att passa in i den västerländska egoismnormen. Det är irriterande på flera sätt, i synnerhet som modern evolutionsforskning och till och med modern ekonomisk vetenskap har visat att människan till sin natur är hjälpsam. Vi har ett inbyggt behov att göra gott åt människor som vi bryr oss om. ATT HJÄLPA andra är ett välbeprövat recept för att öka sin egen tillfredsställelse med livet. Till exempel att engagera sig i frivilligarbete har i många undersökningar visat sig stärka volontärernas eget välmående och bland annat minska risken för att insjukna i depression. Frivilligarbete har också visat sig påverka hälsan på flera andra positiva sätt. Flera undersökningar visar de facto att människor som är engagerade i frivilligarbete i genomsnitt lever längre än människor som inte ställer upp på frivilligarbete. Det finns också forskning som visar att det visserligen är bra för hälsa och livslängd att både få och ge hjälp, men att det faktiskt är det senare som har korrelerar mer med hälsan. Redan att ge pengar till välgörenhet har i en färsk undersökning visat sig resultera i lägre blodtryck. LÅT ALLTSÅ inte den egoism som har nästlat sig in i vår kultur lura dig! Om du vill må bra och känna att ditt liv är värdefullt ska du se till att du har en rejäl dos altruism i livet. Det hjälparbete du engagerar dig i kan ske inom den närmaste kretsen, inom ditt jobb, genom frivilligarbete eller helt enkelt genom att ge en slant till ett välgörande ändamål. När du gör hjälpandet till en del av ditt liv är det inte bara till nytta för dig, utan också för dina medmänniskor och samhället i stort. FRANK MARTELA Skribenten är filosof och fackboksförfattare. Han har speciellt studerat humanitet och förutsättningarna för ett gott liv. ? Kolumn BILD JENNY LUCANDER ”Undersökningar visar att män niskor som är engagerade i frivilligarbete lever längre.” UUDEN JÄSENEN TIEDOT / DEN NYA MEDLEMMENS UPPGIFTER ETUNIMI / FÖRNAMN SUKUNIMI / EFTERNAMN OSOITE / ADRESS POSTINUMERO / POSTNUMMER POSTITOIMIPAIKKA / ORT SYNTYMÄAIKA (ppkkvv) / FÖDELSETID (ddmmåå) PUHELIN / TELEFON SÄHKÖPOSTI / E-POST PUNAISEN RISTIN PAIKALLISOSASTO, JOHON HALUAN LIITTYÄ (jos tiedossa). RÖDA KORSETS LOKALAVDELNING SOM JAG VILL GÅ MED I (om känd). MINUUN VOI OLLA YHTEYDESSÄ / NI KAN TA KONTAKT MED MIG ? SÄHKÖPOSTITSE / PER E-POST ? TEKSTIVIESTILLÄ / PER SMS. JÄSENEKSI LIITTYVÄ SAMASSA OSOITTEESSA ASUVA PERHEENJÄSEN: MEDLEM BLIR OCKSÅ FÖLJANDE FAMILJEMEDLEM PÅ SAMMA ADRESS: ETUNIMI / FÖRNAMN SUKUNIMI / EFTERNAMN SYNTYMÄAIKA (ppkkvv) / FÖDELSETID (ddmmåå) JÄSENHANKKIJAN TIEDOT / MEDLEMSVÄRVARENS UPPGIFTER NIMI / NAMN PUHELIN / TELEFON OSOITETIEDOT / ADRESSUPPGIFTER JÄSENNUMERO / MEDLEMSNUMMER Ole osa turvaverkkoa. Liity jäseneksi. Skyddsnät behövs. Bli medlem. JÄSENMAKSUT / MEDLEMSAVGIFTER ? vuosijäsen / årsmedlem 20 € ? nuorisojäsen (alle 29 v.) / ungdomsmedlem (under 29 år) 10 € ? ainaisjäsen / ständig medlem 300 € PERHEJÄSENYYS / FAMILJEMEDLEMSKAP Samassa taloudessa asuvat voivat liittyä perhe jäseniksi. Ensimmäinen maksaa normaalin jäsenmaksun, muut samassa osoitteessa asuvat perheenjäsenet maksavat seuraavasti: De som bor i samma hushåll kan bli familjemedlemmar i Röda Korset. Den första medlemmen betalar en normal medlemsavgift, övriga familjemedlemmar på samma adress betalar: ? aikuiset / vuxna 10 € ? nuorisojäsenet (alle 29 v.) / ungdomsmedlemmar (under 29 år) 5 € Sekä jäsenhankkija että uusi jäsen osallistuvat arvontaan! Värvaren och den nya medlemmen deltar både i utlottningen! punainenristi.fi/jasenyys rodakorset.fi/membership 2 17 jasenlomake_avunmaailmaan_2017.indd 2 30/01/2017 13.20 AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 38 30.1.2017 16.00
1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 39 RISTIKON 3/2016 OIKEA RATKAISU. Lähetä ratkaisusi kryptoon maaliskuun loppuun mennessä osoitteella Suomen Punainen Risti, Avun maailma Hjälpens värld, PL 168, 00141 Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus ”Ristikko 1/2017”. Vastanneiden joukosta arvotaan kaksi voittajaa, jotka saavat palkinnoksi Punaisen Ristin tuotteita. Ristikon 3/2016 voittajiksi arvottiin Minna Sarkkinen Karstulasta ja Anita Aalto Kaarinasta. Onnittelut voittajille! NIMI: OSOITE: ERKKI VUOKILA / SANARIS Ristikko 1/2017 ? AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 39 30.1.2017 16.00
Ristiin rastiin Vinjettipalkissa voi olla äläys tai vinkki. Ristiin rastiin 40 avun maailma hjälpens värld 1 / 2017 Var och en bestämmer själv Röda Korsets vecka mot rasism fi ras i år 20–26.3. Med vår kampanj uppmuntrar vi alla fi nländare att bestämma sig för att motarbeta rasism och berätta om det via sociala medier med hashtaggen #jagbestämmer, #minäpäätän. Hur man agerar mot rasism kan variera: det kan vara ett löfte eller en gärning – till exempel att bli vän med någon, att ingripa mot mobbning eller vad som helst annat som bidrar till ett samhälle utan rasism. Röda Korsets vecka mot rasism fi ras varje år kring FN:s dag mot rasism, den 21 mars. Avsikten med veckan är att stärka Finland som ett land där alla invånare kan leva öppet och jämlikt. Röda Korsets arbete mot rasism får stöd av bl.a. arbetsoch näringsministeriet samt penningautomatföreningens efterträdare Veikkaus. Läs mer: www.motrasism.fi EEVA ANUNDI AKSELI MURAJA Veckan mot rasism uppmanar att visa att man inte accepterar rasism. De som mottog utmärkelser på Röda Korsets och Frivilliga räddningstjänstens tackgala ställde upp på ett gruppfoto. Tackgala med volontärerna i huvudrollen I december samlade Röda Korsets tackgala över 400 volontärer från olika delar av Finland i Musikcentret i Kuopio. VID TACKGALAN belönades den här gången fyra volontärer med titeln Mästarpromo för sina exceptionella insatser för att främja frivilligverksamheten. Utmärkelsen gick till Osmo Tolonen från avdelningen i Keitele, Riitta Topelius från avdelningen i Idensalmi, Juha Farin från avdelningen i Tohmajärvi och Pirkko Ruonala från avdelningen i Nummi-Pusula. Utmärkelsen Röda Korsets bästa fostraravdelning gick till avdelningen i Asikkala för avdelningens exemplariska arbete för att engagera barn och unga i Röda Korset. Leena Närvänen och Pekka Kenjakka fi ck motta Frivilliga räddningstjänstens förtjänstmedaljer i brons. – Inget av mina tidigare uppdrag har låtit mig uppleva den mängd humanitet, omsorg och kämpaglöd som jag har sett i Röda Korsets volontärer och jag är tacksam och stolt över att få representera er, sade Röda Korsets ordförande Pertti Torstila . Trots alla utmärkelser var alla i salen överens om att det viktigaste erkännandet kommer från de människor som Röda Korsets frivilliga hjälper genom sin verksamhet. – Det bästa med det här arbetet har varit att se hur asylsökande trots tunga upplevelser kommer vidare i livet och blir hemmastadda i Finland. Det har varit fi nt att få följa med de unga i synnerhet, att se hur snabbt de lär sig språket och blir en del av det här samhället, sammanfattade Riitta Topelius. KIMMO HOLOPAINEN MEDLEMSLOTTERIET FORTSÄTTER Röda Korsets riksomfat tande utlottningar fortsät ter i år med fyra dragning ar. Den första dragningen äger rum 15 mars och då kan man vinna Vain elämääskivor. Alla röda korsmedlemmar som har betalat sin medlemsavgift deltar automatiskt i drag ningarna. Läs mer: rodakorset.fi /medlemskap NUMI NUMMELIN Läs mer: www.motrasism.fi MEDLEMSLOTTERIET Hjälp en halv timme snabbare När det fi nns blodkroppar av O Rh D-negativt blod ombord på en läkarhelikopter kan man sätta in vården snabbare och det förbättrar chanserna för patienterna att klara sig. FinnHEMS som ansvarar för läkarhelikopterverksamheten tog i bruk en specialkallåda som är avsedd för transport av röda blodkroppar, erytrocyter, i läkarhelikoptern i Birkaland år 2015. Eftersom helikoptern har med sig blod som passar alla patienter har man kunnat inleda behandlingen cirka 30 minuter tidigare än om man hade varit tvungen att vänta tills man är framme på sjukhuset. Läs mer: fi nnhems.fi (endast på fi nska) TOMMY SELIN Kors & tvärs Hjälpens värld 2/2017 utkommer den 26 april. Kors & tvärs AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 40 30.1.2017 16.00
Ristiin rastiin Vinjettipalkissa voi olla äläys tai vinkki. Ristiin rastiin 1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 41 Kors & tvärs Hjälpens värld 2/2017 utkommer den 26 april. Kors & tvärs Blodgivarnas järnundersökning fortsätter På Blodtjänst pågår en omfattande FIN Donor 10 000-undersökning, som utreder effekterna av regelbunden blodgivning på blodgivarnas hälsa och i synnerhet på deras järnbalans. Över 2 000 manliga och kvinnliga blodgivare i olika åldrar har redan deltagit i undersökningen. Genom undersökningen samlar man in data om samtliga deltagare i samband med fl era blodgivningar. På så sätt kan man följa med hur regelbundet blodgivande påverkar givarnas hemoglobinoch järnvärden över en längre tid. Undersökningen kan hjälpa Blodtjänst att i framtiden individuellt för varje blodgivare bedöma vad som är det bästa intervallet för hen att ge blod. För närvarande ska minst 91 dygn ha passerat mellan blodgivningar för kvinnor, medan intervallet för män är minst 61 dygn. Blodtjänst utför kontinuerligt undersökningar för att utveckla sin verksamhet, ta fram vetenskaplig information och bidra till vården av patienter. Man kan delta i FIN Donor 10 000-undersökningen vid blodtjänstbyråerna i Helsingfors och Esbo. Läs mer: blodtjanst.fi /forskningsprojekt JARI HÄRKÖNEN HANNA LINNAKKO Ett varmt tack till alla privatpersoner, företag och samfund som har deltagit i insamlingen – ni har gett Jul i sinnet! Forskning i blodgivarnas hälsa hjälper att utveckla blodgivandet. Nytt rekord för Jul i sinnet Rekordsumman på 2,1 miljoner euro räckte till 30 000 presentkort. INSAMLINGEN JUL i sinnet för att hjälpa mindre bemedlade barnfamiljer inför jul nådde sitt insamlingsmål, en rekordsumma 2,1 miljoner euro. Tack vare att man nådde det högt ställda målet kunde man hjälpa 30 000 barnfamiljer med presentkort på 70 euro. Insamlingen ordnades i år för 20 gången. Insamlingen startades år 1997, då många barnfamiljer hade stora utkomstproblem på grund av recession och arbetslöshet. – Dessvärre har barnfamiljernas situation inte förbättrats under 20 år, så insamlingen har fortsatt år efter år. Med insamlingen vill vi sprida glädje bland familjer som har det svårt och samtidigt påminna beslutsfattarna om det här problemet, säger Mannerheims Barnskyddsförbunds informationschef Liisa Partio . Intäkterna från insamlingen Jul i sinnet används till att dela ut presentkort till barnfamiljer i trångmål. Presentkorten kan användas till att köpa livsmedel i S-gruppens matbutiker, Lidls affärer och K-matbutiker. Insamlingen ordnas i samarbete mellan Finlands Röda Kors, Mannerheims Barnskyddsförbund och Yle. KIMMO HOLOPAINEN Läs mer: julisinnet.fi UNGDOMARNAS ÅRSMÖTE KALLAR! Riksomfattande ungdomskommittén och ungdomarna i Satakunta distrikt hälsar alla Röda Korsets ungdomsmedlemmar välkomna till Ungdomarnas årsmöte på rehabiliteringscentret Kankaanpää 17–19 mars! Årsmötet inleds med anmälning kl. 16.30 på fredagen och avslutas med lunch kl. 13.00 på söndagen. Inkvartering sker på rehabiliteringscentret och till centret ordnas samtransport från Tammerfors. Vid årsmötet behandlas stadgeenliga frågor i enlighet med instruktionen för årsmötet och vidtas förberedelser inför ordinarie stämman i juni – och så gäller det förstås att ha roligt tillsammans! Läs mer och anmäl dig före 1.3: rednet.punainenristi.fi /ungdomarnasarsmote2017 VERKSAMHETEN I SIFFROR 367 ANSÖKNINGAR om efterspaning inkom till Finlands Röda Kors personefterspaning år 2015. Uppdragen gällde 1 089 försvunna anhöriga. Personefterspaningen arbetar för att återskapa kontakten mellan familjemedlemmar som kommit ifrån varandra på grund av katastrofer och kriser. KÄLLA: RÖDA KORSETS VERKSAMHETSSTATISTIK 2015 ALEJANDRO LORENZO AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 41 30.1.2017 16.00
avun maailma hjälpens värld / ILMO PUUTTUU Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 Ostoskassi taskupakkauksessa Shoppingkasse i fickförpackning 6,90 € Kestopussit hedelmille ja vihanneksille Hållbar påse för grönsaker och frukt 6,90 € (3 pussia) Tuubihuivi Monikäyttöisen huivin koko n. 25 x 50 cm, materiaali hengittävää mikrokuitupolyesteriä. Tubhalsduk Mångsidig duk storlek ca 25 x 50 cm, material av andningsbar mikrofiberpolyester. 6 € Heijastava vapaaajanlaukku Useita vetoketjullisia taskuja, erillinen kenkäpussi. Ulkomitat 58 x 33 x 13 cm. Reflekterande fritidsväska Flera fickor med dragkedja, en separat skopåse. Yttermått 58 x 33 x 13 cm. 52 € Värityskortit + värikynät Pakkaus sisältää 6 erilaista korttia ja 6 värikynää. Kort att färglägga + färgpennor Förpackningen innehåller 6 olika kort + 6 färgpennor. 6 € -Liikkuen kohti kevättä! Vi rör oss mot våren! Yllätä ystävä itse värittämälläsi hauskalla postikortilla! Överraska din vän med ett roligt kort du själv färglagt! OSTAMALLA AUTAT! DU HJÄLPER GENOM ATT KÖPA! Vaihda muovipussit kestopusseihin niin teet joka päivä ekoteon. Byt bort plastpåsar mot hållbara påsar så gör du en grön gärning varje dag. SPRkauppa_230x297mm_AM1.indd 1 18.1.2017 12.26 AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 42 31.1.2017 8.09
1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 43 Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 Ostoskassi taskupakkauksessa Shoppingkasse i fickförpackning 6,90 € Kestopussit hedelmille ja vihanneksille Hållbar påse för grönsaker och frukt 6,90 € (3 pussia) Tuubihuivi Monikäyttöisen huivin koko n. 25 x 50 cm, materiaali hengittävää mikrokuitupolyesteriä. Tubhalsduk Mångsidig duk storlek ca 25 x 50 cm, material av andningsbar mikrofiberpolyester. 6 € Heijastava vapaaajanlaukku Useita vetoketjullisia taskuja, erillinen kenkäpussi. Ulkomitat 58 x 33 x 13 cm. Reflekterande fritidsväska Flera fickor med dragkedja, en separat skopåse. Yttermått 58 x 33 x 13 cm. 52 € Värityskortit + värikynät Pakkaus sisältää 6 erilaista korttia ja 6 värikynää. Kort att färglägga + färgpennor Förpackningen innehåller 6 olika kort + 6 färgpennor. 6 € Liikkuen kohti kevättä! Vi rör oss mot våren! Yllätä ystävä itse värittämälläsi hauskalla postikortilla! Överraska din vän med ett roligt kort du själv färglagt! OSTAMALLA AUTAT! DU HJÄLPER GENOM ATT KÖPA! Vaihda muovipussit kestopusseihin niin teet joka päivä ekoteon. Byt bort plastpåsar mot hållbara påsar så gör du en grön gärning varje dag. SPRkauppa_230x297mm_AM1.indd 1 18.1.2017 12.26 Hakemisto Hakemisto UUSI PALVELU AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 43 30.1.2017 16.00
44 avun maailma hjälpens värld 1 / 2017 ? Kolumni PIIRROS JENNY LUCANDER KOLUMNISTIT OVAT PUNAISEN RISTIN ULKOPUOLELTA KUTSUTTUJA KIRJOITTAJIA, EIVÄTKÄ HEIDÄN NÄKEMYKSENSÄ VÄLTTÄMÄTTÄ AINA EDUSTA JÄRJESTÖN KANTAA NÄIN HYVIN. P rofessori Lara Aknin antoi aamupäivällä opiskelijoille viisi dollaria käteen ja käski heitä käyttämään sen päivän aikana tehdäkseen itsensä onnelliseksi. Eli ostamaan itselleen vaikka jätskin. Toiselle opiskelijaporukalle hän antoi viisi dollaria ja käski käyttää sen tehdäkseen jonkun muun onnelliseksi. Eli ilahduttaa kaveriaan tai tuntematonta kadullakulkijaa ostamalla tälle esimerkiksi jätskin. Illalla Aknin kollegoineen soitti kaikki opiskelijat lävitse ja kysyi miltä nyt tuntuu. Kävi ilmi, että vastoin ihmisten odotuksia se porukka, joka oli käyttänyt viisi dollaria toisten ilahduttamiseen, voi paremmin kuin se porukka, joka oli käyttänyt saman rahan itseensä. Myöhemmin Aknin on tehnyt vastaavia kokeita eri länsimaiden lisäksi myös esimerkiksi Ugandassa, Intiassa, Etelä-Afrikassa ja jopa pienessä eristyksissä elävässä kylässä Vanuatun saariryhmässä Tyynellä Valtamerellä. Tulos on aina sama: Antaminen tekee antajan onnellisemmaksi. Meillä länsimaalaisilla on usein kova tarve selittää ihmisen käyttäytyminen itsekkääksi. Taloustieteen teoriat, joiden varaan politiikkamme yhä vahvemmin rakennetaan, perustuvat oletukseen ihmisestä omaa etuaan maksimoivana olentona. Olemme rakentaneet kulttuurin, jossa itsekkyyttä pidetään ”järkevänä” ja toisten auttamista vähän hölmönä. Se on harmillista, itse asiassa se on jopa inhimillisesti vahingollista. Sosiologi Robert Bellah haastatteli ja havainnoi isoa joukkoa yhdysvaltalaisia ja huomasi, että he pyrkivät selittämään myös epäitsekkäät tekonsa itsekkäiksi. Erehtyessään tekemään jotakin hyväntahtoista he jälkeenpäin yrittivät selittää miksi kyseinen teko oli ”oikeasti itsekäs”. He pyrkivät siis tukahduttamaan luontaista haluaan olla hyviä ja ystävällisiä mahtuakseen länsimaiseen itsekkyyden normiin. Tämä on siinäkin mielessä harmillista, että moderni evoluutiotutkimus ja jopa moderni taloustiede ovat osoittaneet, että ihmisen perusluonne on toisia auttava. Meihin on sisäänrakennettu halu tehdä hyvää ihmisille, joista välitämme. Toisten auttaminen on hyväksi havaittu resepti oman onnellisuuden vahvistamiseksi. Esimerkiksi vapaaehtoistyön tekemisen on monissa tutkimuksissa havaittu vahvistavan tekijöidensä omaa hyvinvointia ja vähentävän esimerkiksi alttiutta sairastua masennukseen. Vapaaehtoistyöllä on osoitettu olevan monia muitakin myönteisiä terveysvaikutuksia. Kaikkein dramaattisimmillaan tämä näkyy niissä lukuisissa tutkimuksissa, jotka ovat osoittaneet että vapaaehtoistyötä tekevät ihmiset elävät keskimäärin pidempään kuin henkilöt, jotka eivät tee vapaaehtoistyötä. Useampi tutkimus myös osoittaa, että vaikka sekä autetuksi tuleminen että auttaminen ovat hyväksi terveydelle ja pitkäikäisyydelle, nimenomaan jälkimmäinen on vahvemmin yhteydessä terveyteen. Pelkästään rahan lahjoittamisen hyväntekeväisyyteen on eräässä tuoreessa tutkimuksessa osoitettu johtavan alhaisempaan verenpaineeseen. Älä siis anna kulttuuriimme pesiytyneen itsekkyyden normin hämätä sinua! Jos haluat voida hyvin ja tuntea elämäsi arvokkaaksi, pidä huolta että elämääsi kuuluu aimo annos muiden auttamista. Auttaminen voi tapahtua lähipiirissä, oman työn puitteissa, vapaaehtoistyön kautta tai ihan vain lahjoittamalla hyvään tarkoitukseen. Kun teet auttamisesta osan elämääsi, se on hyväksi paitsi sinulle itsellesi, myös ihmisille ympärilläsi ja koko yhteiskunnalle. FRANK MARTELA Kirjoittaja on filosofi ja tietokirjailija, joka on tutkinut erityisesti hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisyyttä. Antaminen tekee onnellisemmaksi ”Vapaaehtois työtä tekevät ihmiset elävät keskimäärin pidempään.” AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 44 30.1.2017 16.00
1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 45 BLODGIVNING Hur kan Blodtjänst lita på att folk är ärliga? Urvalet av blodgivare bygger på förtroende, alltså på att givarna svarar ärligt på frågorna om sin hälsa. Vi tror att blodgivarna är ansvarskännande och förstår hur viktigt det är att de är ärliga – både för patienten och för sitt eget välmående. Gallringen av givare är ett sätt att se till att blodpreparaten är trygga. En annan faktor som bidrar till att vi kan lita på blodgivarna är att man ger blod utan ersättning, bara för att man vill hjälpa. Dessutom använder vi oss av väldigt känsliga infektionstest samt åtgärder som ökar infektionstryggheten i samband med att blodet samlas upp och blodpreparaten framställs. JOHANNA CASTRÉN, BLODGIVNINGSLÄKARE STAMCELLSDONATION Varför har Stamcellsregistret en åldersgräns på 40 år? Man kan gå med i stamcellsregistret tills man fyller 41, så den som anmäler sig till registret får vara högst 40 år. Efter att man ha gått med får man vara kvar i registret tills man fyller 55. Åldersgränserna finns till för att skydda både givaren och svårt sjuka patienter mot eventuella risker i samband med en stamcellstransplantation. Idealet är att man är med i registret så länge som möjligt. De läkare som behandlar patienter föredrar också ofta unga givare, eftersom forskning visar att vården då fungerar bättre. MATTI KORHONEN, ÖVERLÄKARE DONATIONER Jag vill testamentera en del av min egendom till Röda Korset. Vad ska jag göra? Ett varmt tack för att du överväger att komma ihåg Röda Korset i ditt testamente! Testamentsbidrag hjälper Röda Korset att hjälpa utsatta människor i Finland och ute i världen. Du kan direkt ta kontakt med Röda Korsets testamentsrådgivare: tfn 020 701 21 93 eller mia.ekstrom-huttunen@rodakorset.fi. Vi hjälper dig att formulera ditt testamente så att din donation säkert används på det sätt som du önskar. Om du bestämmer dig för att komma ihåg Finlands Röda Kors i ditt testamente får du också information om frivilliga jurister som utan avgift och pålitligt hjälper dig att göra upp testamentet. Mer information finns i Röda Korsets testamentsguide, som du kan be om av vår testamentsrådgivare eller ladda ner på adressen www.rodakorset.fi/testamentbidrag. MIA EKSTRÖM-HUTTUNEN, MEDELANSKAFFNINGSPLANERARE KOONNUT KIMMO HOLOPAINEN AVUNMAAILMA@PUNAINENRISTI.FI Fråga om Röda Korset / Kysy Punaisesta Rististä ? KANTASOLUJEN LUOVUTUS Miksi Kantasolurekisteriin on 40 vuoden ikäraja? Kantasolurekisteriin voi liittyä siihen asti, kunnes täyttää 41 vuotta, eli liittyjän on oltava korkeintaan 40-vuotias. Rekisterissä voi liittymisen jälkeen pysyä 55-vuotiaaksi. Ikärajoilla suojellaan sekä luovuttajaa että vakavasti sairasta potilasta mahdollisilta kantasolusiirtoon liittyviltä riskeiltä. Ihanne on, että jäsenyys rekisterissä on mahdollisimman pitkä. Myös potilaita hoitavat lääkärit suosivat mahdollisuuksien mukaan nuoria luovuttajia, koska hoitotulokset ovat silloin tutkitusti parempia. MATTI KORHONEN, YLILÄÄKÄRI LAHJOITUKSET Haluan jättää osan omaisuudestani testamentilla Punaiselle Ristille. Miten toimin? Lämmin kiitos että harkitset muistavasi Punaista Ristiä testamentissasi! Testamenttilahjoitukset auttavat Punaista Ristiä auttamaan heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä niin Suomessa kuin maailmallakin. Voit olla suoraan yhteydessä Punaisen Ristin testamenttineuvojaan: p. 020 701 2193 tai mia.ekstrom-huttunen@punainenristi.fi. Autamme sinua muotoilemaan testamenttisi niin, että lahjoituksesi varmasti käytetään toivomallasi tavalla. Keskustelemme myös mielellämme siitä, mihin tarkoitukseen ja millä alueella toivot lahjoitustasi käytettävän. Jos päätät muistaa testamentissasi Suomen Punaista Ristiä, meiltä saat myös tietoa vapaaehtoisista asianajajista, jotka voivat auttaa sinua testamentin laatimisessa maksutta ja luotettavasti. Lisätietoa löydät Punaisen Ristin testamenttioppaasta, jonka voit pyytää testamenttineuvojaltamme tai ladata netistä osoitteesta www.punainenristi.fi/testamentti. MIA EKSTRÖM-HUTTUNEN, VARAINHANKINNAN SUUNNITTELIJA VERENLUOVUTUS Miten Veripalvelu voi luottaa ihmisten rehellisyyteen? Verenluovuttajien valinta perustuu luottamukseen eli siihen, että luovuttajat vastaavat terveyteensä liittyviin kysymyksiin rehellisesti. Uskomme, että verenluovuttajat ovat vastuuntuntoisia ja ymmärtävät rehellisyyden merkityksen potilaalle ja myös omalle hyvinvoinnilleen. Luovuttajavalinta on yksi keino pitää huolta verivalmisteiden turvallisuudesta. Verenluovutukseen tullaan vapaaehtoisesti pelkästä auttamisen halusta ilman korvausta, mikä sekin on tärkeää luotettavuuden kannalta. Lisäksi käytössä ovat erittäin herkät infektiotestit sekä infektioturvallisuutta lisäävät toimet veren keräyksessä ja valmistuksessa. JOHANNA CASTRÉN, VERENLUOVUTUKSEN LÄÄKÄRI Luovutettu veri tutkitaan tärkeimpien veren välityksellä tarttuvien infektioiden varalta. Allt donerat blod undersöks för de viktigaste infektionerna som överförs via blod. V E R IP A LV E LU AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 45 31.1.2017 8.09
46 avun maailma hjälpens värld 1 / 2017 O-negatiivinen on hätäverta, jota annetaan ensimmäisenä onnettomuuksissa ja leikkauksissa. Se voi pelastaa jokaisen. Jos et tiedä veriryhmääsi, tule luovuttamaan. Jokainen verenluovuttaja voi pelastaa hengen. veripalvelu.fi Millainen sankariveri sinussa virtaa? ? Vuosien takaa / Åren går KIMMO HOLOPAINEN Lain ja sydämen ääni ”On ollut katkeraa nähdä, että kansainväliset voimat ovat vielä olleet liian heikot estämään väkivaltaa. Mutta myös edistystä on tapahtunut, suurtakin. Suurimmat voitot on voinut merkitä tililleen aate ja kansainvälinen laki, jota Punainen Risti edustaa ja valvoo. Suomen Punaisen Ristin viettäessä toimintansa 80-vuotisjuhlaa panemme tämän merkille syvän tyydytyksen tuntein. Niin monessa suhteessa kuin aika onkin ollut masentava, voimme todeta, että työmme – niin edeltäjäpolvien kuin omamme – ei ole ollut turhaa.” SUOMEN PUNAINEN RISTI 3–4/1957 Vaikka Unkarin kansannousu oli kukistettu verisesti, 80-vuotisjuhlia viettäneen Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja, kenraali A.E. Martola luotti inhimillisyyden vielä voittavan. 1957 Lagens bud och hjärtats röst ”MED BESVIKELSE har vi nödgats inse att de internationella krafterna ännu varit för svaga för att hindra övervåld. Men även framsteg kan noteras, och till och med stora. Den ideologi och den internationella rätt, som Röda Korset företräder och övervakar, kan på sitt konto anteckna de största och vackraste segrarna. Nu då Finlands Röda Kors fi rar 80-årsdagen av sin tillblivelse konstaterar vi detta med en känsla av djup tillfredsställelse. Vi vågar påstå att vårt arbete – föregående generationers och vårt eget – inte varit förgäves.” FINLANDS RÖDA KORS 3–4/1957 Trots att folkresningen i Ungern hade kuvats med våld litade A.E. Martola, ordförande för ett strax 80-årigt Finlands Röda Kors, på att humaniteten skulle avgå med segern. AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 46 30.1.2017 16.00
1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 47 Ihme mies Keiteleläisen Osmo Tolosen, 23, ansioluettelo herättää vakavan epäilyksen, että joillakin meistä on vuorokaudessa enemmän kuin 24 tuntia. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVA ANTTI MURAJA Avun kasvo ? Miten päädyit vapaaehtoiseksi Punaiseen Ristiin? – Iisalmen osaston ensiapuryhmä käynnistettiin uudestaan vuonna 2010, ja siitä oli juttu lehdessä. Olin silloin 16-vuotias ja aloittelemassa lähihoitajan opintoja. Homma kiinnosti, joten marssin sisään ilmoitettuun kellonaikaan. Minkäänlaista aiempaa yhteyttä Punaiseen Ristiin ei ollut. Mitä kaikkea olet ehtinyt vapaaehtoisena tehdä? – Ensiapuryhmän lisäksi alkuun pyöritettiin Reddie Kids -kerhoa. Kun siirryin Kuopioon erikoistumaan ensihoitoon ja opiskelemaan sairaanhoitajaksi Savonia-ammattikorkeakouluun, siellä tuli mukaan ensiapuryhmää, henkisen tuen ryhmää ja vähän Vapepa-toimintaa. Iisalmessa olin mukana perustamassa turvapaikanhakijoille hätämajoitusyksikköä, ja kun Keiteleelle saatiin vastaanottokeskus, olin sen ensimmäinen työntekijä. Sitten on jelpattu naapuriosastoja, innostettu vapaaehtoisia ja pistetty pystyyn ensiapuryhmää Sonkajärvelle ja Rautavaaralle. Pari kuntalaisaloitetta on tullut tehtyä Iisalmessa ja Keiteleessä, että saatiin defibrillaattoreita julkisiin tiloihin. Lisäksi olen istunut Savo-Karjalan piirin hallituksessa ja nuorisotoiminnan kehittämistyöryhmässä, nyt olen terveyspalveluiden kehittämistyöryhmässä, olen nuorisopromo – ja mitähän vielä... Mikä on se salaisuus, jolla aikasi riittää kaikkeen? – Näyttäähän tuota tosiaan kerkiävän. Lisäksi olen koko päivätyössä Iisalmessa nuorten aikuisten mielenterveysja päihde kuntoutusyksikön ohjaajana. Kyllä se salaisuus on varmaan vapaaehtoistyö ja vapaaehtoisten verkosto itsessään, se antaa voimaa ja motivaatiota jatkaa ja kehittää toimintaa. Sanon aina, että kun antaa kaksi tuntia omaa aikaa vapaaehtoistyöhön, niin saa sitä hirveästi takaisin. Minkä vinkin antaisit vaikuttamiseen? – Mennään ja tehdään se. Avainsana on verkostoituminen. Meillä on Keiteleellä hyvät välit kuntaan ja yrityksiin. Yhteistyötä pitää osata tehdä myös naapuri osastojen kanssa, yksin ei pärjää. Entä uusien vapaaehtoisten houkutteluun? – Ei muuta kuin kahvipannu kuumaksi ja puhetta kuin Runebergillä. Siitä se lähtee, että jaksaa kiertää kinkeripiirejä ja kysyä ihmisiä mukaan. Punaisen Ristin Keiteleen osaston Osmo Tolonen palkittiin joulukuussa Kiitosgaalassa Mestaripromon arvonimellä vapaaehtoistoiminnan edistämisestä. 1 / 2017 hjälpens värld avun maailma 47 AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 47 30.1.2017 16.00
www.lahitapiola.fi LähiTapiola on Suomen Punaisen Ristin pääyhteistyökumppani, nimikkokohteena ystävätoiminta. OLE LÄHELLÄ. OLE YSTÄVÄ. AVM2017_taitto_s48_PAINO.indd 48 30.1.2017 16.00