SUOMEN PUNAISEN RISTIN LEHTI FINLANDS RÖDA KORS TIDNING 1 2016 Luovutusveri tutkitaan tarkkaan 37 Volontärer ger tryggare vardag 24 Turvapaikanhausta työmarkkinoille 18 Avun maailma on myös veren luovuttajan lehti. Hjälpens värld är också blodgivarens tidning. 24 Vapaaehtoinen arjen turvana 10 Vänskap ger mer färg i livet YSTÄVÄ TUO väriä elämään 32 Pakolaiskriisi ei ratkea aitoja korottamalla AVM1601_s1-25.indd 1 25.1.2016 13.07
www.lahitapiola.fi LähiTapiola on Suomen Punaisen Ristin pääyhteistyökumppani, nimikkokohteena ystävätoiminta. OLE LÄHELLÄ. OLE YSTÄVÄ. Ilahduta ystävää! Gläd din vän! Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 PUNAISENRISTINKAUPPA.FI RODAKORSBUTIKEN.FI Tuotteiden hinnat sisältävät % tai 24 % alv:n. Hintoihin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Priserna på varorna innehåller % eller 24 % moms. Leveranskostnader tillkommer priset. Begränsat antal produkter. Ystäviä kotimaahan Tällä Merkkiteolla vahvistetaan Suomen Punaisen Ristin ystävätoimintaa. Vänner i hemlandet Med denna Märkesgärning stärks Finlands Röda Kors vänverksamhet. 25 € MERKKITEKO MÄRKESGÄRNING Rannekoru Armbandet 25 € Korvakorut Örhängen 16 € Jäsenedun saa kirjautumalla verkkokaupan jäsennäkymään. Medlemsförmånen får man genom att logga in på webbutikens medlemssida. Katso myös talvitarjoukset verkkokaupasta: punaisenristinkauppa.fi Se också vintererbjudanden i webbutiken: rodakorsbutiken.fi Sydän-ekoliina Hjärte-ekotrasa 4 € Sydän-koriste Hjärte-dekoration 5,50 € Sydän-heijastin Hjärte-reflex 5,90 € Sydän-kassi Hjärte-kasse 5 € Lämpösydän Värme hjärta 5,90 € Heijastava reppu Pehmustetut olkaimet, tilavuus 15 l. Reflekterande ryggsäck Axelremmarna är vadderade. Rygg säcken rymmer 15 l. 39 € Heijastava vapaaajanlaukku Useita vetoketjullisia taskuja, erillinen kenkäpussi. Ulkomitat 58 x 33 x 13 cm. Reflekterande fritidsväska Flera fickor med dragkedja, en separat skopåse. Yttermått 58 x 33 x 13 cm. 52 € Enhaul-läppärilaukku Sopii 13 tuuman kannettavalle, värit punainen ja sinapinkeltainen. Enhaul-datorväska Passar bärbar dator med 13-tumsskärm, finns i rött och senapsgult. 45 € Jäsenetu Medlemserbjudande -10 % Sydämellisesti-korut Korujen materiaali on hopea ja Brasilian rubiini (puolijalokivi). Kiven koko n. 12 x 12 mm. Rannekorun pituus n. 19,5 cm joustolangassa. Suunnittelu ja valmistus: Jaana Franel. Hjärtligt-smycken Smyckens material är silver och Brasiliansk rubin (halvädelsten). Stenens storlek är ca 12 x 12 mm. Armbandets längd ca 19,5 cm i elastisk tråd. Design och tillverkning: Jaana Franel. SPRkauppa_230x297mm_AM1.indd 1 21.1.2016 14.42 AVM1601_s1-25.indd 2 25.1.2016 13.07
www.lahitapiola.fi LähiTapiola on Suomen Punaisen Ristin pääyhteistyökumppani, nimikkokohteena ystävätoiminta. OLE LÄHELLÄ. OLE YSTÄVÄ. Ilahduta ystävää! Gläd din vän! Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi myynti@punainenristi.fi puh. 020 701 2211 Beställningar och information rodakorsbutiken.fi myynti@rodakorset.fi tfn 020 701 2211 PUNAISENRISTINKAUPPA.FI RODAKORSBUTIKEN.FI Tuotteiden hinnat sisältävät % tai 24 % alv:n. Hintoihin lisätään toimituskulut. Tuotteita rajoitettu määrä. Priserna på varorna innehåller % eller 24 % moms. Leveranskostnader tillkommer priset. Begränsat antal produkter. Ystäviä kotimaahan Tällä Merkkiteolla vahvistetaan Suomen Punaisen Ristin ystävätoimintaa. Vänner i hemlandet Med denna Märkesgärning stärks Finlands Röda Kors vänverksamhet. 25 € MERKKITEKO MÄRKESGÄRNING Rannekoru Armbandet 25 € Korvakorut Örhängen 16 € Jäsenedun saa kirjautumalla verkkokaupan jäsennäkymään. Medlemsförmånen får man genom att logga in på webbutikens medlemssida. Katso myös talvitarjoukset verkkokaupasta: punaisenristinkauppa.fi Se också vintererbjudanden i webbutiken: rodakorsbutiken.fi Sydän-ekoliina Hjärte-ekotrasa 4 € Sydän-koriste Hjärte-dekoration 5,50 € Sydän-heijastin Hjärte-reflex 5,90 € Sydän-kassi Hjärte-kasse 5 € Lämpösydän Värme hjärta 5,90 € Heijastava reppu Pehmustetut olkaimet, tilavuus 15 l. Reflekterande ryggsäck Axelremmarna är vadderade. Rygg säcken rymmer 15 l. 39 € Heijastava vapaaajanlaukku Useita vetoketjullisia taskuja, erillinen kenkäpussi. Ulkomitat 58 x 33 x 13 cm. Reflekterande fritidsväska Flera fickor med dragkedja, en separat skopåse. Yttermått 58 x 33 x 13 cm. 52 € Enhaul-läppärilaukku Sopii 13 tuuman kannettavalle, värit punainen ja sinapinkeltainen. Enhaul-datorväska Passar bärbar dator med 13-tumsskärm, finns i rött och senapsgult. 45 € Jäsenetu Medlemserbjudande -10 % Sydämellisesti-korut Korujen materiaali on hopea ja Brasilian rubiini (puolijalokivi). Kiven koko n. 12 x 12 mm. Rannekorun pituus n. 19,5 cm joustolangassa. Suunnittelu ja valmistus: Jaana Franel. Hjärtligt-smycken Smyckens material är silver och Brasiliansk rubin (halvädelsten). Stenens storlek är ca 12 x 12 mm. Armbandets längd ca 19,5 cm i elastisk tråd. Design och tillverkning: Jaana Franel. SPRkauppa_230x297mm_AM1.indd 1 21.1.2016 14.42 AVM1601_s1-25.indd 3 25.1.2016 13.07
Kiitos tuestasi VIIME VUODEN AIKANA Suomen Punaisen Ristin toiminta turvapaikanhakijoiden puolesta sai paljon huomiota. ”Miksi ette auta suomalaisia?” kyselivät jotkut. Suomessa on pitkään keskusteltu yksinäisyydestä, jonka monet ihmiset lapsista vanhuksiin kokevat kipeästi. Yksinäisyys tarkoittaa usein turvaverkkojen puutetta ja turvattomuutta, jota taloudellinen epävarmuus syventää. Suomen Punainen Risti vastaa kasvavaan tarpeeseen. Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvä Joulumieli -keräys teki ennätystuloksen. Tuotoilla jaettiin joulun alla 70 euron lahjakortti 22 000 vähävaraiselle lapsiperheelle. Punaisen Ristin ystävätoimintaan osallistuville joulukuussa tehdyssä kyselyssä 18 prosenttia vastaajista arvioi, ettei hänen avustamansa ikäihminen saa riittävästi ammatillista apua tai palveluita. Lumikinosten ja pakkasen keskellä naapuriapua löytyy jokaiselle, eikä siihen tarvita järjestöjä. Monet tarvitsevat tukea vuoden ympäri. Punainen Risti järjestää ja kehittää vapaaehtoistoimintaa niin, että halukkaat pääsevät mukaan ja yksinäisille löytyy ystäviä. Järjestön ammattitaitoa ja kokemusta tarvitaan hoitohenkilökunnan, omaisten ja vapaaehtoisten yhteistyön kehittämiseen. Turvapaikanhakijoista osa tulee saamaan oleskeluluvan, joten kuntapaikkoja tarvitaan ennätysmäärä. Punainen Risti ja sen vapaaehtoiset tukevat maahanmuuttajia ja uudessa tilanteessa olevia suomalaiskuntia. On sekä yksilöiden että koko yhteiskunnan kannalta tärkeää, että uudet tulijat kotoutuvat Suomeen hyvin. P . S . Tämä Avun maailman numero lähetetään lahjana kaikille Suomen Punaisen Ristin kotimaan toimintaa tukeville kuukausilahjoittajille. Kiitos, että tuet lahjoituksellasi vapaaehtoisten arvokasta työtä. Suomen Punaisella Ristillä on noin 85 000 jäsentä, noin 500 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Pertti Torstila ja pääsihteeri Kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, perheenjäsenet/aikuiset 10 euroa, perheenjäsenet/nuoret 5 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero: FI90 2219 1800 0678 46. Kotimaassa: mm. ystävätoiminta, ensiapuryhmät, Vapaaehtoisen pelastuspalvelun koordinaatio, nuorisoryhmät, ensiapuja muu koulutus. Kotimaan toiminnan lahjoitustili: FI29 1572 3000 3727 30. SPR Veripalvelu: 127 000 verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, 00310 Helsinki, p. 029 300 1010. Maailmalla: varoja, avustustyöntekijöitä ja tarvikkeita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: lahjoitustili FI06 2219 1800 0680 00. Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton, ja sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 189 maan kansallisten järjestöjen yhdyssiteenä toimii Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. punainenristi.fi veripalvelu.fi 6 Ristiin rastiin Avun perillepääsy takkuaa Syyriassa VeriRyhmiä syntyi ennätystahtiin Hyvä Joulumieli ylsi ennätykseen Kuusi palkintoarvontaa jäsenille 10 Ystävän tapaaminen on juhlahetki 14 Keikkaystävä auttaa tarpeen mukaan 16 Ystävä paikkaa muiden kiirettä 18 Turvapaikanhausta työmarkkinoille 24 Vapaaehtoinen tuo turvaa 27 Amnesty palkitsi vapaaehtoiset 28 Korvaako mobiilimaksu käteisen? 30 Pakolaiskriisi ei ratkea rajoilla 36 Thomas Elfgrenin kolumni 37 Veriturvallisuus on sydämen asia 41 Krypto 46 Vuosien takaa 47 Josef Gorbani on tulijan tulkki 12 Fint att träffa sin vän 14 Engångsvänner hjälper enligt behov 17 Vänner lappar andras brådska 20 Från asylansökan till arbetsmarknad 26 Volontärer skapar trygghet 27 Amnesty-pris till frivilliga 29 Ersätter mobilbetalning kontanter? 32 Gränser löser inte flyktingkrisen 38 Blodtrygghet är en hjärtesak 40 Thomas Elfgrens kolumn 41 Krypto 42 Kors & tvärs Svårt att få fram hjälpen i Syrien Rekordmånga nya BlodGrupper Jul i sinnet satte rekord Sex prislotterier för medlemmar 46 Åren går AVUN MAAILMA HJÄLPENS VÄRLD 1/2016 3.2.2016 Suomen Punaisen Ristin lehti / Finlands Röda Kors tidning Kannen kuva/Pärmbild: Petteri Kivimäki Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaan katu 1 a, PL 168, 00141 Helsinki/Finlands Röda Kors, Fabriksgatan 1 a, BOX 168, 00141 Helsingfors, 020 701 2000 Päätoimittaja/Chefredaktör: Ilpo Kiiskinen Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Kimmo Holopainen, kimmo.holopainen@punainen risti.fi, 020 701 2229 Layout: Carita Lehtniemi, carita.lehtniemi@ punainenristi.fi Översättning: Sarax Converto & Scribo Ilmoitusmyynti: Eva Kivilaakso-Wellmann, 044 566 7186 Tilauk set ja osoitteenmuutokset/Beställningar och adressförändringar: avun maailma@punainenristi.fi Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy Levikki noin 100 000. Tilaus hinta/Beställnings avgift 22 € Sähköposti: avunmaailma@punainenristi.fi ISSN 1796-1572 Aikakauslehtien liiton jäsen Tack för ditt stöd UNDER DET SENASTE ÅRET har Finlands Röda Kors insatser för asylsökande fått mycket uppmärksamhet. ”Varför hjälper ni inte finländare?” frågade några. I Finland har vi länge talat om den ensamhet som många människor – barn, vuxna och åldringar – lider av. Ensamhet innebär ofta att skyddsnät fattas och det för med sig en otrygghet som förvärras av ekonomisk osäkerhet. Finlands Röda Kors svarar på ett ökande behov. Röda Kors och Mannerheims Barnskyddsförbunds insamling Jul i sinnet gjorde rekord. Med hjälp av insamlingen kunde man dela ut 22 000 gåvokort värda 70 euro till mindre bemedlade barnfamiljer. På en enkätfråga till de volontärer som deltar i vänverksamheten svarade 18 procent i december att den äldre person de hjälper inte får tillräckligt med professionell hjälp eller service. I snö och kyla finns grannhjälp att få för var och en och några organisationer behövs inte för det. Men många behöver stöd året om. Röda Korset organiserar och utvecklar sin frivilligverksamhet så att de som vill engagera sig hittar sin plats och ensamma får vänner. Den yrkeskunskap och erfarenhet som finns inom Röda Korset behövs för att utveckla samarbetet mellan vårdpersonal, anhöriga och volontärer. Av de asylsökande kommer en del att få uppehållstillstånd, så behovet av kommunplatser blir rekordstort. Röda Korset och våra volontärer stöttar invandrare och finländska kommuner som befinner sig i en ny situation. Det är viktigt både på individnivå och för samhället att nykomlingarna blir väl hemmastadda i Finland. P . S . Det här numret av Hjälpens värld skickas som gåva till alla månadsgivare som stöder Finlands Röda Kors verksamhet i hemlandet. Tack för att du med ditt bidrag hjälper våra volontärer att utföra sitt värdefulla arbete. JA R K K O M IK K O N E N ILPO KIISKINEN PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR 4 avun maailma hjälpens värld 1 / 2016 Avun maailma ? Hjälpens värld 1/2016 AVM1601_s1-25.indd 4 25.1.2016 13.07
24/26 PIRISTYSTÄ JA TURVAA ARKEEN Vapaaehtoiset tapaturmia ehkäisemään. TRYGGHET OCH GLÄDJE I VARDAGEN Volontärer kan förebygga olyckor. 30/32 INHIMILLISYYS PUNTARISSA Pakolaiskriisin ratkaisu vaatii yhteistyötä. MÄNSKLIGHETEN PÅ PROV Samarbete krävs för att lösa flyktingkrisen. 13/15 NOPEAN TOIMINNAN JOUKKO Nokian keikkarinki on joustava tapa olla ystävä. SNABBINSATSSTYRKA Engångshjälp flexibelt sätt att vara vän i Nokia. 37/38 TURVALLISUUS ENNEN KAIKKEA Luovutettu veri kulkee tiheän seulan läpi. SÄKERHETEN FRAMFÖR ALLT Det blod som ges testas noga. M IIS A K A A R T IN E N JA R K K O M IK K O N E N Finlands Röda Kors har cirka 85 000 medlemmar, 500 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Pertti Torstila och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, familjemedlem/vuxen 10 euro, familjemedlem/ungd. 5 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto: FI90 2219 1800 0678 46. FRK i hemlandet: vänverksamhet, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: FI29 1572 3000 3727 30. Blodtjänst: 127 000 blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, 00310 Helsingfors, tel 029 300 1010. FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Konto: FI06 2219 1800 0680 00. Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 189 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakorsoch rödahalvmånefederationen. Internationella rödakorskommittén bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. rodakorset.fi blodtjanst.fi JY R K I K O M U L A IN E N JU S S I P A R TA N E N Jos sait tämän lehden kotiisi etkä ole Punaisen Ristin jäsen etkä lehden tilaaja, saatat olla kotimaan kuukausilahjoittaja – suurkiitos avustasi! 1 / 2016 hjälpens värld avun maailma 5 AVM1601_s1-25.indd 5 25.1.2016 13.07
6 avun maailma hjälpens värld 1 / 2016 Ristiin rastiin Avun maailma 2/2016 ilmestyy 20. huhtikuuta Ristiin rastiin OLAV A. SALTBONES Siviiliväestön ottaminen sotatoimien kohteeksi on sotarikos, ja niin on myös siviilien tahallinen näännyttäminen. Säännöllinen apu on elintärkeää Syyriassa Punaisen Ristin ja YK:n avustussaattueet pääsivät tammikuussa viemään apua kolmeen saarrettuun kaupunkiin Syyriassa. Monille alueille pääsy on yhä katkonaista tai mahdotonta. M ADAYAN, FOUAN ja Kefrayan kaupungit Syyriassa joutuivat odottamaan humanitaarista apua tammikuun 11. päivään asti, kunnes 70 avustusrekkaa vihdoin pääsi viemään kaupunkilaisille ruokaa, lääkintätarvikkeita, huopia ja muita avustustarvikkeita. Edellisen kerran kaupunkeihin oli pystytty kuljettamaan apua lokakuussa. Uutiset lähellä Libanonin rajaa sijaitsevasta Madayasta kertovat kaupungissa vallitsevasta nälänhädästä. Kaupungissa asuu noin 40 000 ihmistä. Fouassa ja Kefrayassa Pohjois-Syyriassa on molemmissa noin 20 000 asukasta. SYYRIAN SISÄLLISSODASSA alueita hallitsevat useat aseelliset ryhmittymät. Arviolta jopa yli 400 000 ihmistä elää piiritetyillä alueilla, joista osa on hallituksen ja osa kapinallisryhmien hallinnassa. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea ICRC neuvottelee jatkuvasti osapuolten kanssa avun toimittamisesta siviiliväestölle. – Saattueiden pääsy Madayaan, Fouaan ja Kefrayaan on todella positiivista kehitystä, mutta avun ei tule olla vain kertaluontoista jakelua. Kymmenien tuhansien ihmisten kärsimysten helpottamiseksi alueille on oltava säännöllinen pääsy, ICRC:n Syyrian-edustaja Marianne Gasser muistuttaa. ICRC:n mukaan kaikki saarrot tulisi purkaa välittömästi ja yhtäaikaisesti Syyrian äärimmäisen vakavan humanitaarisen tilanteen vuoksi. Sisällissota jatkuu jo viidettä vuotta, ja yli 12 miljoonaa syyrialaista on välittömän humanitaarisen avun tarpeessa. – Konfliktin alkuvaiheessa tavallisella ihmisellä on usein säästöjä, koti, elinkeino ja turvaverkkoa sukulaisissa ja ystävissä, mutta sodan jatkuessa selviytymiskeinot heikkenevät. Tilanne on erityisen vakava saarretuilla alueilla, Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avun suunnittelija Niklas Saxén kertoo. PAIKALLISET PUNAISEN PUOLIKUUN vapaaehtoiset auttavat syyrialaisia joka päivä ja huolehtivat muun muassa ruoka-avusta usein hengenvaarallisissa oloissa. Syyrian Punainen Puolikuu ja ICRC jakoivat viime vuonna ruoka-apua yli seitsemälle miljoonalle ihmiselle ja järjestivät puhtaan veden saannin noin 15 miljoonalle. Lisäksi kansainvälinen Punainen Risti on toimittanut talvivaatteita 300 000 lapselle. Suomen Punainen Risti lähetti Syyriaan viime vuonna mm. tavara-apuna 72 000 huopaa. Ulkoministeriö tuki Syyrian avustusoperaatiota Suomen Punaisen Ristin kautta vuonna 2015 kahdella miljoonalla eurolla, minkä lisäksi Syyrian auttamiseen kohdennettiin varoja Punaisen Ristin katastrofirahastosta. KIIA ETELÄVUORI AVM1601_s1-25.indd 6 25.1.2016 13.07
1 / 2016 hjälpens värld avun maailma 7 Ristiin rastiin Avun maailma 2/2016 ilmestyy 20. huhtikuuta Ristiin rastiin NUMEROT KERTOVAT 86 611 JÄSENTÄ KUULUI vuodenvaihteessa Suomen Punaiseen Ristiin. Jäsenmäärä kasvoi edellisvuodesta 2 045 jäsenellä. Kaikkiaan järjestöön liittyi vuoden aikana 7 055 uutta jäsentä, joista 1 940 oli nuoria. LÄHDE: PUNAISEN RISTIN JÄSENREKISTERI SUSA JUNNOLA Uutta Avun maailmaan SELVITIMME SYKSYLLÄ kyselytutkimuksella lukijoiden ajatuksia Avun maailmasta. Tulosten perusteella lukijat olivat lehteen varsin tyytyväisiä, mutta parannusehdotuksiakin tuli. Yleisin miinusmerkkinen palaute koski kaksikielisen sisällön sijoittelua, jonka koettiin tekevän lehdestä vaikealukuisen. Juttuihin toivottiin myös lisää monipuolisuutta ja kriittistä otetta. Vastauksena palautteisiin jaamme tästä numerosta alkaen Avun maailman Ristiin rastiin -ajankohtaisosaston erilliseen suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen palstaan. Tähän ratkaisuun päädyttiin, koska lyhyistä jutuista koostuva palsta on kieltämättä ollut kaksikielisenä raskas. Pitempien juttujen kohdalla tiivistelmät toisella kotimaisella löytyvät edelleen pääjutun yhteydestä, koska näin lehteen mahtuu runsaammin sisältöä. Moniäänisyyttä yritämme lisätä julkaisemalla useammin juttuja myös sellaisista kiinnostavista aiheista ja ihmisistä, joilla ei ole suoraa yhteyttä Punaiseen Ristiin. Lisäksi aloitamme järjestön ulkopuolisten kolumnistien sarjan, jonka avaa rikosylikomisario Thomas Elfgren sivulla 36. Rikosylikomisario Thomas Elfgren aloittaa uuden kolumnistien sarjan Avun maailmassa. VUODEN 2016 VALTAKUNNALLISET ARVONNAT Viime vuonna suuren suosion saavuttaneet Punaisen Ristin valtakunnalliset arvonnat jatkuvat tänä vuonna peräti kuudella arvonnalla. Ensimmäisessä arvonnassa 15.2. on palkintona iPad Mini -tablettitietokone ja toisessa arvonnassa 15.4. kolme kappaletta Sokos Hotels -lahjakortteja. Kaikki jäsenmaksunsa suorittaneet Punaisen Ristin jäsenet osallistuvat arvontoihin. Viimevuotiseen tapaan jäsenet voivat kasvattaa omia voittomahdollisuuksiaan houkuttelemalla uusia jäseniä Punaiseen Ristiin. Lue lisää: www.punainenristi.fi/jäsen Veolian Valiot -verenluovutusporukka eli Tom Roth (vas.), Markku Neronen, Marko Hentunen, Sven Nyholm ja Touko Renko kävivät luovuttamassa verta Espoon Iso Omenan verenluovutuspisteessä. VeriRyhmiä on yli 2 200! Veripalvelun syyskampanja innosti suomalaisia luovuttamaan porukalla verta. Y RITYKSET, YHTEISÖT ja erilaiset ystäväporukat ovat lähteneet parin viime vuoden aikana innolla verenluovuttajiksi. Punaisen Ristin Veripalvelun syksyllä toteuttaman #isokäsielämälle-kampanjan aikana perustettiin yli 550 uutta VeriRyhmää, joten verenluovutusporukoiden kokonaismäärä ylitti jo 2 200. – Kampanjan tuloksena ylitettiin 2 000 rekisteröidyn ryhmän raja, joka on ollut pitkäaikainen tavoitteemme. Jo ensimmäinen kampanjakuukausi toi enemmän uusia VeriRyhmiä kuin koko alkuvuosi yhteensä, toimintaa koordinoiva Kaisu Maijala sanoo. VeriRyhmä-toiminta rullaa nyt hyvin. Yhteensä yli 3 700 ihmistä tuli luovuttamaan kampanjan aikana VeriRyhmän puitteissa. Aktiivisimmin ryhmät luovuttivat lokakuussa, jolloin noin seitsemän prosenttia kaikista verenluovutukseen tulleista oli veriryhmäläisiä. Hyvä pöhinä näkyi myös somessa, jossa luovutusporukat julkaisivat kampanjan aikana yli 200 kuvaa hashtageilla #isokäsielämälle tai #VeriRyhmä. Kampanjassa arvottiin S-ryhmän sponsoroimia palkintoja vähintään neljä luovutusta syys-marraskuussa tehneiden VeriRyhmien kesken. Kynnyksen ylitti upeat 392 ryhmää. Pääpalkinto, Sokos Hotels -saunailta koko porukalle, meni ylöjärveläiselle Hemofilia-VeriRyhmälle. Onnittelut voittajille! TUIJA SIHVONEN Lue lisää: www.veripalvelu.fi/ryhmat A P P LE AVM1601_s1-25.indd 7 25.1.2016 13.07
Ristiin rastiin Avun maailma näköislehtenä verkossa: lehtiluukku.fi > Avun maailma TATU BLOMQVIST Ennätysmäärä Hyvää Joulumieltä SUOMEN PUNAISEN Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhteinen Hyvä Joulumieli -keräys tuotti joulun alla ennätykselliset 1 705 348 euroa. Vähävaraisten lapsiperheiden avustamiseksi järjestettävä keräys toteutettiin nyt 19. kerran. Punaisen Ristin varainhankinnan koordinaattori Regina Laurén kertoo, että Hyvä Joulumieli -keräykseen osallistui tällä kertaa yksityisten ihmisten lisäksi ennätysmäärä yrityksiä. Niistä yli 400 lahjoitti vähintään 1 500 euroa. – Kiitos kaikille lahjoittajille ja yhteistyökumppaneille! Lahjakortin saaneiden perheiden palautteista näkyy, että tämä keräys tulee todella tarpeeseen, Laurén kiittää. Keräystavoite oli tällä kertaa asetettu 1,54 miljoonaan euroon, jolla voitiin jakaa joulun alla 70 euron arvoinen ruokalahjakortti 22 000 lapsiperheelle. Tavoitteen ylittymisen ansiosta käyttämättä jääneet varat säästetään ensi jouluun, jolloin kortteja voidaan jakaa useammalle perheelle kuin koskaan. Hyvä Joulumieli -keräys toteutettiin yhteistyössä Ylen aamutv:n, Yle Radio Suomen, Yle Radio Vegan, K-ruokakauppojen, S-ryhmän ja Lidlin kanssa. Hyvä Joulumieli -lahjakortti on iloinen yllätys perheessä, jossa raha tilanne on syystä tai toisesta tiukka. LEENA KOSKELA Milloin viimeksi teit rasisminvastaisen teon? Punaisen Ristin Rasisminvastaisella viikolla 16.–21.3. tempaistaan rasismia ja syrjintää vastaan. R ASISMINVASTAISELLA VIIKOLLA otetaan taas kantaa, järjestetään tapahtumia ja harjoitellaan rasismiin puuttumista suosituissa Treenikehä-työpajoissa. Uutta tänä vuonna on #milloinviimeksi-kampanja, joka innostaa miettimään ja jakamaan rasisminvastaisia hyviä tekoja. Ei rasismille! -hankkeen koordinaattorin Janette Grönforsin mukaan tarve rasisminvastaiselle työlle on suurempi kuin koskaan. – Ennätyksellinen turvapaikanhakijoiden määrä on herättänyt voimakkaita reaktioita. Kansa on entistä jakaantuneempaa, kun hiljainen enemmistö on valinnut puolensa, Grönfors arvelee. Asenneilmapiirin kiristyminen on vaikuttanut suoraan myös Ei rasismille! -hankkeen työhön. Yhä tärkeämpään rooliin on noussut suora vaikuttamistyö ja oikean tiedon levittäminen. – Epäselvyyttä on ihan perusasioissa: kuka on turvapaikanhakija ja kuka pakolainen, mikä on Punaisen Ristin rooli ja mikä Maahanmuuttoviraston. Siitäkin on yhä epäselvyyttä, mitä on rasismi. Se on sitä, että päätämme esimerkiksi uskonnon, ihonvärin tai hiusten kiharuuden perusteella, ketä autamme ja ketä emme. Ihmisoikeudet kuuluvat ihan jokaiselle. KIMMO HOLOPAINEN Lue lisää: eirasismille.fi Seija-Elina Aakko (vas.), Maire Toivonen, Marianne Kuusitalo ja Mauri Lannetta osallistuivat rasisminvastaiseen Treenikehään Espoossa. Teatterimenetelmää hyödyntävät työpajat ovat saavuttaneet suuren suosion. SÄ ÄSTÖÄ E-L ASKULL A Tiesitkö, että Punaisen Ristin jäsenmaksun voi nykyään hoitaa e-laskulla? Sähköinen laskutussopimus tehdään verkkopankissa henkilökohtaisella viitenumerolla, joka löytyy edellisestä jäsenmaksulomakkeesta. Oman viitenumeron voi tarkistaa myös piiritoimistosta tai osoitteesta jasenrekisteri@punainenristi.fi. Paperiton laskutus on helppoa ja vähentää laskutuskuluja ja paperijätettä! 8 avun maailma hjälpens värld 1 / 2016 AVM1601_s1-25.indd 8 25.1.2016 13.07
Ristiin rastiin Avun maailma näköislehtenä verkossa: lehtiluukku.fi > Avun maailma Terhokerhoissa voi piirtää, askarrella, pelata, laulaa tai lukea, miten vain osallistujat yhdessä päättävät. Leikki tekee hyvää kaikenikäisille. Joko tunnet Terhokerhon? Terhokerhot kutsuvat kaikenikäisiä kohtaamaan leikin merkeissä. J O 265 TERHOKERHOA toimii 216 kunnassa ympäri Suomea. Terhokerho on maksuton ja avoin kohtaamispaikka, joka kutsuu kaikki lapsista eläkeläisiin viettämään aikaa ja leikkimään yhdessä. Terhokerhot ovat osa Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa Koko Suomi leikkii -hanketta, jonka tarkoituksena on saada kaiken ikäiset suomalaiset kohtaamaan leikissä, rikastuttaa niin lasten kuin aikuisten elämää ja lievittää yksinäisyyttä. Toissa vuonna alkaneen hankkeen toteutuksesta vastaavat Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Punainen Risti. Kerhotoimintaa järjestetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa mm. kouluissa, kirjastoissa, MLL:n perhekahviloissa ja Punaisen Ristin tiloissa. KIMMO HOLOPAINEN Lue lisää ja tilaa uutiskirje: www.kokosuomileikkii.fi/terhokerho JUSSI VIERIMAA NUMEROT KERTOVAT 499 OSASTOA KUULUI vuodenvaihteessa Suomen Punaiseen Ristiin. Osastot pyörittävät paikallistasolla Punaisen Ristin vapaaehtoistoimintaa ja muodostavat koko maan kattavan auttajien verkoston. LÄHDE: PUNAISEN RISTIN JÄSENREKISTERI JA N I R U TA N E N 1 / 2016 hjälpens värld avun maailma 9 AVM1601_s1-25.indd 9 25.1.2016 13.08
Ystävyys tuo väriä elämään Punaisen Ristin ystävätoiminta saattoi kuopiolaiset Anna-Maria Hollon ja Sirkka Halttusen yhteen. Liki kuudenkymmenen vuoden ikäero rikastuttaa molempien arkea. Yhdessä käydään kävelyllä, kahviloissa ja väritetään värityskirjaa. TEKSTI MILLA BOUQUEREL KUVAT PETTERI KIVIMÄKI ? Ystävänpäivä 10 avun maailma hjälpens värld 1 / 2016 A nna-Maria Hollo poimii laukustaan Turku-aiheisen aikuisten värityskirjan. Kirjassa on kauniita yksityiskohtia Turusta esittelyteksteineen. Värityskirja tupsahti eräänä päivänä postiluukusta lahjana Länsi-Suomesta Kuopioon muuttaneelle opiskelijalle. – Ja minullehan iski apinatauti. Täytyi minunkin heti saada oma värityskirjani, Sirkka Halttunen hymyilee. Punaisen Ristin Kuopion osaston ystäväpalvelun kautta toisiinsa tutustuneet Hollo ja Halttunen pohtivat, mitä muuta yhteistä heillä voisi värittämisen lisäksi olla. Ehkä kiinnostus käsitöihin ja visuaalisuudesta nauttiminen. Hollo huomaa Halttusen pöydällä olevat ristikkolehdet. – Pidätkö ristikoiden tekemisestä? Minäkin tykkään täyttää ristikoita. Tavallisen ihmisen historia kiehtoo Kun Hollo muutti vuoden 2014 syyskuussa Loimaalta Kuopioon opiskellakseen sisustusarkkitehtuuria ja kalustemuotoilua, lähin tuttava asui Jyväskylässä. Opiskelu tuotti uusia ystäviä, mutta Hollo tahtoi viettää aikaa myös iäkkäämpien ihmisten seurassa. Hän oli tottunut siihen entisellä kotipaikkakunnallaan, kun isovanhemmat asuivat kivenheiton päässä. – Nuoriin tutustuu joka tapauksessa, mutta vanhemmat ihmiset antavat toisenlaista näkökulmaa elämään. Holloa kiehtoo tavallisten ihmisten historia: Millaista elämä on ollut ennen? Miten perheet ovat toimineet? Miten sota-ajasta on selvitty? Halttunen käy muistelemaan lapsuuttaan AVM1601_s1-25.indd 10 25.1.2016 13.08
Pieksämäellä, Etelä-Savossa. Hän on vanhempiensa ainoa lapsi. – Olisin kyllä kovasti toivonut sisaruksia. Halttusen vanhemmat olivat käsityötaitoisia ja musikaalisia. Nämä ominaisuudet Halttunenkin on perinyt. Kodin seinää piristävät iloiset tilkkutyöt, pöydillä koreilevat nyplätyt pitsiliinat. Nyt käsityöt ovat jääneet, kuten kuoroharrastuskin. – Lukeminen onneksi sujuu yhä. Hollo kuuntelee tarkkaan lapsuusmuistelua. – Arvostan Sirkassa sitä, kuinka hän saa iloa muistoistaan. Vapaaehtoisena on lupa ottaa kevyesti Halttunen pukee hattua päälle eteisessään. Hollo kohentaa lempeästi hatun reunaa. 84-vuotias Halttunen ulkoilee yhä liki päivittäin. Hollo kehuu ystävänsä reipasta kuntoa ja elämänasennetta. Ulkoilu on ystävysten yhteinen harrastus. – Kävelemme keskustan katuja ja parannamme maailmaa, Halttunen sanoo. Hollo lisää kävelyjen parantaneen hänen kaupunkituntemustaan huomattavasti. Hollo ja Halttunen tutustuivat toisiinsa vuosi sitten. Kertaakaan sinä aikana Hollo ei ole tuntenut stressiä tai painetta olla läsnä enemmän kuin mihin muulta elämältään kykenee. – Vapaaehtoistyö on harrastus ja vaatii jonkinasteista sitoutumista, mutta Yhteiset kävelyretket Kuopion keskustassa ovat ystävysten harrastus. Toisinaan Halttunen saattelee Hollon kouluun. Promenader i centrala Kuopio är en gemensam hobby för de två vännerna. Ibland följer Halttunen Hollo till skolan. sen voi silti ottaa kevyesti. Sirkka tietää, että olen olemassa. Se on tärkeintä. Hollo saa ystävänsä tapaamisesta hyvän mielen ja kiitosta. – Sirkka ei koskaan vaadi minulta mitään. Hänessä on sellaista viisautta. Hollo ja Halttunen tapaavat kerran viikossa tai muutaman viikon välein. – Usein soitan vaan, että lähdetkö kävelylle. Joskus Sirkka saattaa minut kouluun. Se tuntuu hauskalta. – Otat yhteyttä silloin kun sinulle sopii. Olen onnellinen jokaisesta kerrasta, Halttunen sanoo. Kotiin on helppo jäädä yksin Kuopion torin digitaalinen pakkasmittari näyttää -20 asteen lukemaa. Halttunen tarttuu Hollon käsikynkkään. Halttusen tarina on ystävää kaipaavien iäkkäiden joukossa hyvin tavallinen. Lapset ovat lentäneet pesästä ja perustaneet oman perheen, ystävät ovat kuolleet tai huonokuntoisina vaikeasti tavattavissa. Juuri tällaiseen tilanteeseen Punaisen Ristin ystävätoiminta tahtoo vastata. – Nuorempana matkustelin ja otin rohkeasti kontaktia ihmisiin, Halttunen kertoo. Enää se ei ole niin helppoa. Oman kodin seinien sisäpuolelle on helppo jäädä. Voisi katkeroituakin. Ystävänpäivä ? 1 / 2016 hjälpens värld avun maailma 11 ” Otat yhteyttä silloin kun sinulle sopii. Olen onnellinen jokaisesta kerrasta. ” Anna-Maria Hollo (oik.) ja Sirkka Halttunen harrastavat yhdessä värityskirjoja. Anna-Maria Hollo (t.h.) och Sirkka Halttunen tycker båda om att färglägga. KÄ ÄNNÄ ? AVM1601_s1-25.indd 11 25.1.2016 13.08
Hollo on ottanut tavaksi rohkaista Halttusta liikkumaan yksin ja solmimaan kontakteja. – Kaikista, kenelle suun avaa, ei tule ystäviä, mutta jos sitä suuta ei avaa, jäävät ystävätkin saamatta, Halttunen myöntelee, mutta pohtii, että vaikkapa kahvilaan tuntuu vaivaannuttavalta mennä yksin. – Voit ottaa värityskirjan ja kynät mukaan. Siinä menee aika rattoisasti, kun on tekemistä, Hollo ehdottaa. Halttunen ilahtuu vinkistä. – Vaikka on se ulkoilu kaverin kanssa rattoisampaa. Ja turvallisempaakin. Muutos lähtee ihmisestä itsestään Hyytävästä pakkasilmasta on siirrytty kahvilan suloiseen lämpöön. – Voi miten ihana päivä tästä tulikaan, Halttunen hymyilee lämmittävän kahvikupin ääressä. – Hetket Anna-Marian kanssa ovat juhlahetkiä minulle. Minä vaan mietin, miten nuori ihminen viitsii tällaisen vanhan höppänän kanssa viettää aikaa. Hollo kertoo, että ystävätoiminta on herättänyt kiinnostusta hänen nuorten ystäviensä keskuudessa. Hollo suosittelee sitä varauksetta. – Minulle on tärkeää vaikuttaa asioihin positiivisuuden kautta. Tämän meidän ystävyytemme aikana Sirkkakin on selvästi rohkaistunut enemmän puhumaan ja seurustelemaan. 26-vuotias Hollo kertoo itse olleensa nuorempana varsin ujo. – Yksinäisyyteen voi vaikuttaa. Täytyy vähän pakottaa itseään. Liian ujo jää helposti yksin. Hollo kertoo opetelleensa juttelemaan tuntemattomille ihmisille, rupattelemaan savolaiseen tapaan. – Nuorempaa ihmistäkin voi elämä koulia. Tulin tänne Kuopioon yksin. Jos mielii muutosta, on muutettava omaa elämänasennettaan. ? ? Ystävänpäivä 12 avun maailma hjälpens värld 1 / 2016 Vänskap sätter färg på livet Röda Korsets vänverksamhet förde samman Kuopioborna Anna-Maria Hollo och Sirkka Halttunen. TEXT MILLA BOUQUEREL BILDER PETTERI KIVIMÄKI A n n a M a r i a H o l l o plock ar fram en färgläggningsbok för vuxna. Temat är Åbo och boken är full av vackra detaljer med presentationer i textform. Färgläggningsboken kom en dag på posten: en gåva västerifrån efter att studierna hade fått Hollo att flytta till Kuopio. – Och då måste jag ju apa efter. Jag ville genast ha en egen färgläggningsbok, ler Sirkka Halttunen . Hollo och Halttunen har blivit bekanta genom Röda Korsets vänverksamhet och funderar över vad annat de har gemensamt, förutom färgläggningsintresset. De delar ett intresse för handarbete och visuella njutningar. Hollo ser att det ligger korsordstidningar på Halttunens bord. – Tycker du om korsord? Jag tycker också om att lösa korsord. En vanlig människas historia fascinerar När Hollo i september 2014 flyttade från Loimaa till Kuopio för att studera inredningsarkitektur och möbeldesign fanns hennes närmaste bekanta i Jyväskylä. Genom studierna fick Hollo nya vänner, m e n h on v ill e o ck s å tr äf f a äldre människor. Det var hon van vid hemifrån; där bodde hon ett stenkast från sina morföräldrar. – Ungdomar blir man ju bekant med i alla fall, men äldre människor ger ett annat perspektiv på livet. Hollo fascineras av vanliga människors historia: Hurdant var livet förr? Hur klarade man krigsåren? Halttunen minns sin barndom i Pieksämäki i Södra Savolax. Hon var sina föräldrars enda barn. – Jag skulle så gärna ha haft syskon. Halttunens berättelse är vanlig bland åldringar som är i behov av en rödakorsvän. Barnen har flugit ur boet och grundat egna familjer, vännerna har dött eller är i dåligt skick. Det är precis den situationen Röda Korsets vänverksamhet vill råda bot på. Halttunens föräldrar var båda hantverkare och musikaliska. D e e g e n s k a p e r n a h a r Halttunen ärvt. Glada sömnader piggar upp hennes hem och på borden finns dukar hon själv har knypplat. Nu har handarbetet fått bli, liksom också körsången. – Läsa kan jag till all tur fortfarande. En volontär kan ta det lugnt Halttunen tar på sig hatten i tamburen. Hollo justerar ömt hattkanten. 84-åriga Halttunen tar sig fortfarande en promenad så gott som varje dag. Hollo berömmer sin väns goda kondition och pigga inställning. Motionen förenar de två vännerna. – Vi går omkring i centrum och förbättrar världen, säger Halttunen. Hollo tillägger att deras promenader också har förbättrat hennes kunskaper om sin nya hemstad. Hollo och Halttunen har känt varandra i ett år. Under den tiden har Hollo inte en gång känt stress eller press att hälsa på oftare än vad hennes liv i övrigt tillåter. – Frivilligarbete är en hobby och kräver förstås ett visst engagemang, men man kan ändå ta det lugnt. Sirkka vet att jag finns. Det är det viktiga. Hollo säger att hon blir på gott humör av att träffa Sirkka. Vänverksamheten har väckt intresse även bland hennes unga vänner och Hollo rekommenderar det varmt. Hollo och Halttunen träffas en gång i veckan eller med ett par veckors mellanrum. – Ofta ringer jag bara upp och frågar om hon kommer ut på promenad. Ibland följer Sirkka mig till skolan. Det känns roligt. – Du tar kontakt när det passar dig. Jag är glad åt varje gång, konstaterar Halttunen. – Stunderna med Anna-Maria är som små fester för mig. Men jag undrar nog hur en ung människa ids komma och hälsa på en gammal toka som jag. ? ” Du tar kontakt när det passar dig. Jag är glad åt varje gång. ” Kahviloissa istumisesta voisi ottaa uuden harrastuksen. – Tiesitkö, että sinun lähikahvilasi on nimeltään Mummola, Hollo kysyy Halttuselta. Att sitta på kafé kunde bli en ny hobby. – Visste du att det finns ett kafé nära dig som heter Mummola, frågar Hollo av Halttunen. AVM1601_s1-25.indd 12 25.1.2016 13.08
Ystävänpäivä ? 1 / 2016 hjälpens värld avun maailma 13 K UN Marja-Liisa Smolander ja Esa Hietikko jäivät viime kesänä pois työelämästä, mielessä oli ajatus, että jotain täytyisi ryhtyä tekemään. Kesä vielä lomailtiin, mutta syksyn tullen ajatus palasi. Syyskuussa pariskunta käveli Punaisen Ristin Nokian osaston toimistoon. – Tiesin Punaisen Ristin ystävätoiminnasta ja ajattelin, että sitä voisi kokeilla, Smolander kertoo. Nokialla on jo pari vuotta pidetty yllä perinteisen ystävätoiminnan rinnalla niin kutsuttua kertaluonteista ystävätoimintaa. Siinä vapaaehtoiset tekevät keikkoja eri ihmisten luo sen mukaan, kuka milloinkin apua tarvitsee. Toiminta eroaa perinteisestä ystävätoiminnasta siinä, että vapaaehtoiset eivät sitoudu yhden ihmisen pitkäaikaiseksi ystäväksi. Juuri tämä toiminnan muoto sopii Smolanderille ja Hietikolle hienosti. – Harrastamme matkustelua, joten meille on tärkeää, ettemme ole sidottuja viikoittain, vaan voimme tehdä keikkaa silloin, kun se meille sopii. Tarvittaessa keikkapyyntöön voi vastata myös, että nyt ei käy. Syksyn ja talven mittaan Smolander ja Hietikko ovat käyttäneet muun muassa vanhuksia terveyskeskuksessa ja optikolla. Jonkin verran on tehty myös pieniä kodin askareita. Se, että Smolander ja Hietikko toimivat pariskuntana, on toisinaan arvaamaton etu. – Minä voin siinä jutustella, ja samalla Esa voi vaihtaa vaikka palaneen lampun. Myös verhoja on vaihdettu, Marja-Liisa Smolander kertoo. Ystäviä keikalla Kertaluontoinen ystävätoiminta ei sido pitkäksi aikaa, mutta on avunsaajalle iso apu. TEKSTI HANNA HYVÄRINEN KUVAT MIISA KAARTINEN Marja-Liisa Smolander ja Esa Hietikko arvostavat sitä, että kertaluontoinen ystävätoiminta ei sido joka viikko. Auttamaan voi lähteä silloin, kun se itselle sopii. Marja-Liisa Smolander och Esa Hietikko uppskattar att vänverksamheten av engångsnatur inte binder dem varje vecka, utan att de kan hjälpa till när det passar dem. KÄ ÄNNÄ ? AVM1601_s1-25.indd 13 25.1.2016 13.08
TERVETULOA YSTÄVÄT! YSTÄVÄNPÄIVÄNÄ 14. helmikuuta Punaisessa Ristissä juhlitaan jälleen monimuotoista ystävätoimintaa. Ystävänpäivänä osastojen vapaaehtoiset järjestävät ympäri maata Iloa ystävyydestä -tapahtumia, jotka kutsuvat kaikkia tutustumaan ja lähtemään mukaan iloiseen toimintaan. Punaisen Ristin ystävätoiminta taipuu moneksi. Ystävänä voi toimia yksin ja isommassa porukassa, nuorelle ja vanhalle, kodeissa ja laitoksissa. Monenlaiset ystäväryhmät tekevät mahdolliseksi lähteä mukaan myös silloin, kun pitkäaikainen sitoutuminen ei syystä tai toisesta ole mahdollista. Ystävätoiminta sopii jokaiselle, joka tahtoo auttaa ja tukea lähimmäisiään. Erityistaitoja ei tarvita. Vapaaehtoiseksi ystäväksi pääsee ottamalla yhteyttä oman paikkakunnan Punaisen Ristin osastoon tai piiritoimistoon. Parhaat valmiudet ystävänä ja tukihenkilönä toimimiseen saa, kun aloittaa osallistumalla Punaisen Ristin ystävätoiminnan perustai lyhytkurssille. Ympäri Suomea toimii jo noin 8 000 Punaisen Ristin vapaaehtoista ystävää. Ystävien toimintaa ja koulutusta tuetaan Punaisen Ristin kotimaan kuukausilahjoittajien lahjoittamilla varoilla. Ystävätoiminnan valtakunnallinen pääyhteistyökumppani on LähiTapiola. Lue lisää: www.oleystava.fi KIITOS TUESTASI JOS OMA AIKA EI RIITÄ vapaaehtoiseksi lähtemiseen, ystävätoimintaa voi tukea lahjoittamalla Punaisen Ristin kotimaan toimintaan. Kotimaan lahjoituksilla tuetaan ystävätoiminnan lisäksi Punaisen Ristin terveyspisteitä, Nuorten turvataloja ja ensi apuryhmien toimintaa. LAHJOITUS TILISIIRROLLA: Danske Bank FI43 8000 1570 8479 63 Helsingin OP Pankki FI68 5780 1020 0001 73 Nordea FI29 1572 3000 3727 30 LAHJOITUS PUHELINSOITOLLA: 0600 15590 (10,01 € + pvm) SÄÄNNÖLLINEN KUUKAUSILAHJOITUS: www.punainenristi.fi/lahjoita Rahankeräyslupa: POL-2015-8798, myönnetty 30.11.2015. Voimassa 1.1.2016–31.12.2020 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuunottamatta. ? Ystävänpäivä 14 avun maailma hjälpens värld 1 / 2016 Pariskunnan mukaan ystävätoiminta ei ole vain muiden auttamista, vaan siitä saa paljon itsellekin. – Näin eläkeläisenä toiminnasta saa sosiaalista kontaktipintaa. Kun tarjoaa seuraa toiselle, saa sitä samalla itselleen, Smolander pohtii. Myös Hietikolle on tärkeää, että vapaaehtoistyö on nimenomaan sosiaalista toimintaa. – Olen työelämässä ja muutenkin ollut aina ihmisten kanssa tekemisissä ja tavannut päivittäin erilaisia ihmisiä. Ihmisten kohtaaminen on minulle luontevaa, enkä mene neuvottomaksi erikoisemmissakaan tilanteissa. Siksi tällainen auttamisen tapa sopii minulle. Hietikko ja Smolander kuuluvat Nokian keikkaystävärinkiin, jossa on reilut 20 vapaaehtoista. Nokian osaston toiminnanohjaaja Satu Luoto käyttää porukasta työnimeä Sähäkät. Rinki toimii käytännössä niin, että kun jokin taho ottaa yhteyttä ja pyytää vapaaehtoista avuksi esimerkiksi vanhuksen kauppareissulle, toiminnanohjaaja Luoto ottaa pyynnön vastaan ja selvittää avuntarvitsijan tilanteen. Sen jälkeen hän ryhtyy käymään läpi rinkiään ja etsii sopivan vapaaehtoisen hoitamaan keikan. Avunpyynnöt tulevat paitsi avuntarvitsijoilta itseltään, myös omaisilta, kotisairaanhoidolta ja terveyskeskuksesta. Pääsääntöisesti avustettavat ovat yksin asuvia, joita autetaan kotona tai kauppareissulla tai vaikkapa ulkoilussa. Luoto korostaa, että vapaaehtoiset ” Optikolla käynti voi olla yksinäiselle vanhukselle iso juttu, jota on odotettu pitkään. ” Asta Ylijoki aloitti ystävätoiminnan kertaluontoisesta keikkailusta, mutta nyttemmin hänestä on tullut Annikki Valennon vakituinen ystävä. Myös Valento on aiemmin toiminut vapaaehtoisena ystävänä ja autellut aikoinaan Ylijoen äitiä. Asta Ylijoki engagerade sig först som engångsvän, men har sedan dess blivit permanent vän åt Annikki Valento. Valento har själv varit volontär och hjälpte i tiden Ylijokis mamma. AVM1601_s1-25.indd 14 25.1.2016 13.08
Ystävänpäivä ? 1 / 2016 hjälpens värld avun maailma 15 Satu Luoto vastaa ystäväkeikkojen koordinoinnista Nokialla. Hän ottaa vastaan pyynnöt ja etsii sopivan vapaaehtoisen. Satu Luoto ansvarar för koordineringen av vänhjälpen. Hon tar emot vädjan om hjälp och letar fram en lämplig volontär. Välkomna, vänner! På vändagen den 14 februari firar Röda Korset igen sin vänverksamhet och alla dess former. I samband med vändagen ordnar volontärerna i rödakorsavdelningar runt om i landet Vänskap ger glädje-evenemang som bjuder folk att bekanta sig med och engagera sig i vänverksamheten. Röda Korsets vänverksamhet har många ansikten. En vän kan verka på egen hand eller i grupp, man kan vara vän åt en ung person eller en åldring, besöka hem eller anstalter. Olika typer av vängrupper gör det möjligt att ställa upp även när man av någon anledning inte kan binda sig för en längre tid. Runt om i Finland finns det redan cirka 8 000 frivilliga rödakorsvänner. Vänverksamheten och utbildningen av vänner får stöd ur de medel som Röda Korsets månadsgivare ger till verksamheten i hemlandet. LokalTapiola är huvudsamarbetspart för vänverksamheten på riksnivå. Läs mer på: www.varvan.fi ystävät ovat nimenomaan ystäviä. – Ystävät voivat lähteä seuraksi esimerkiksi apteekkiin tai vaikka silmäpoliklinikalle. Sen sijaan siivoustai sairaanhoitoapu tulee muualta. Luodon mukaan kertatai keikkaluontoinen ystävätoiminta on vapaaehtoisten kannalta paitsi joustavaa, myös palkitsevaa. – Usein keikalla on aina jokin tavoite, jokin homma, joka hoidetaan. Esimerkiksi optikolla käynti voi olla yksinäiselle vanhukselle iso juttu, jota on odotettu pitkään. Kun se saadaan hoidettua vapaaehtoisen avustuksella ja samalla saadaan seuraa, sillä on iso merkitys. Yllättävä yhteys Joskus ystävätoiminta saa myös syvempiä merkityksiä. Nokialainen Asta Ylijoki ilmoittautui viime syksynä vapaaehtoiseksi Nälkäpäivä-kerääjäksi ja jatkoi siitä kertaluonteiseen ystävätoimintaan. Sitten Nokian osaston toimistolle tuli puhelu. Langan toisessa päässä oli Annikki Valento . Valento oli aiemmin itse ollut vuosia mukana Punaisen Ristin ystävätoiminnassa ja kaipasi nyt vuorostaan ystävää. – Mietin asiaa pitkään, ja lopulta rohkaistuin soittamaan. Kaksi päivää myöhemmin sain ilmoituksen, että ystävä on löytynyt, Valento kertoo kotonaan Nokialla. Ystävä oli Asta Ylijoki. Ja kun naiset sitten tapasivat, kävi ilmi, että Valento oli aiemmin auttanut Ylijoen äitiä, joka oli asunut samassa rapussa. – Siitä oli hyvä aloittaa jutut. Onhan siinä kiva soundi, että Annikki aikoinaan autteli minun äitiäni ja nyt minä autan häntä, Ylijoki sanoo. Ystävykset kahvittelevat viikoittain Valennon keittiössä. Siellä muistellaan vanhoja hyviä aikoja. ? Vän för en gång Vänverksamhet av engångsnatur kräver inte ett långtidsengagemang, men innebär en stor hjälp. TEXT HANNA HYVÄRINEN BILDER MIISA KAARTINEN N ÄR Marja-Liisa Smolander och Esa Hietikko slutade förvärvsjobba förra sommaren konstaterade de att de nog behöver något meningsfullt att göra. När hösten kom tog paret en tur till rödakorsavdelningen i Nokia. – Jag hade hört om Röda Korsets vänverksamhet och tänkte att vi kunde prova på det, säger Smolander. Redan i ett par års tid har man i Nokia vid sidan om den traditionella vänverksamheten också erbjudit så kallad vänverksamhet av engångsnatur. Då ställer volontärer upp på olika ställen alltefter vem som behöver en hjälpande hand. Verksamheten kräver inte att man förbinder sig att bli långvarig rödakorsvän för en specifik person. Det visade sig vara en verksamhetsform som passade Smolander och Hietikko ypperligt. – Vi reser en hel del, så för oss var det viktigt att inte vara bundna vid något varje vecka, utan att vi kan ställa upp när det passar oss. Vid behov kan man nämligen också säga att man är upptagen när någon behöver hjälp. Paret Smolander-Hietikko betonar att vänverksamheten inte bara handlar om att hjälpa andra, utan ger mycket. – Som pensionär ger det en extra social kontaktyta. Om man är sällskap åt någon annan har man sällskap själv, säger Smolander. Under hösten och vintern har Smolander och Hietikko bland annat hjälpt åldringar att ta sig till hälsovårdscentralen och optikern. Lite hjälp med småsysslor i hemmet har det också blivit. I vängruppen vid avdelningen i Nokia finns ett drygt tjugotal volontärer. Gruppen fungerar i praktiken så att avdelningens verksamhetsledare Satu Luoto tar emot samtalen när någon ber om en frivillig att hjälpa till med butiksfärden eller läkarbesöket. Hon kollar hurdan den hjälpbehövandes situation är och därefter går hon igenom volontärerna och försöker hitta en lämplig person. Vädjan om hjälp kommer inte bara från de hjälpbehövande själva, utan också från anhöriga, hemsjukvården och hälsocentralen. Ibland kan ett engångsuppdrag leda till en djupare kontakt. Så gick det för Asta Ylijoki , som anmälde sig som Hungerdagsinsamlare i höstas och sedan gick med i vängruppen. En gång hjälpte hon Annikki Valento , som i yngre dar själv hade varit engagerad i Röda Korsets vänverksamhet. Det visade sig att Valento tidigare hade hjälpt Ylijokis mamma, som hade bott i samma trappa. – Det var ju en fin början. Det lät så bra, det där att Annikki i tiden hjälpte mamma och nu hjälper jag henne, säger Ylijoki. Nu är de vänner och dricker kaffe i Valentos kök varje vecka. ? Tack för ditt stöd Om man inte har tid att bli frivillig kan man stöda vänverksamheten genom att ge ett bidrag till Röda Korsets verksamhet i hemlandet. Genom ett bidrag till arbetet i hemlandet stöder du också Röda Korsets hälsopunkter, skyddshusen för unga och första hjälpen-gruppernas verksamhet. GE ETT BIDRAG PER BANKGIRO: Danske Bank FI43 8000 1570 8479 63 Helsingfors OP Bank FI68 5780 1020 0001 73 Nordea FI29 1572 3000 3727 30 GE ETT BIDRAG GENOM ATT RINGA: 0600 15590 (10,01 € + lna) BLI REGELBUNDEN MÅNADSGIVARE: www.rodakorset.fi/bidra Tillstånd till penninginsamling: POL-2015-8798, beviljat 30.11.2015. Tillståndet är i kraft 1.1.2016 -31.12.2020 i hela Finland utom Åland. AVM1601_s1-25.indd 15 25.1.2016 13.08
? Ystävänpäivä 16 avun maailma hjälpens värld 1 / 2016 Hoitohenkilökunnalla on usein liian kiire, jotta he ehtisivät pitää seuraa ikäihmisille. Silloin apuun tulee Punaisen Ristin vapaaehtoinen. TEKSTI NOORA JUSSILA P UNAISEN RISTIN vapaaehtoiset ovat odotettuja vieraita monen yksin asuvan ikäihmisen kotona ja laitoksissa. Tarvetta vapaaehtoisten tarjoamalle juttuseuralle ja ulkoiluavulle riittää, sillä usein ikäihmisen kotona käyvä kotihoito tai laitoksen henkilökunta ovat liian kiireisiä. lä. Nopeiden käyntien aikana ei välttämättä huomata kokonaistilannetta. Kotiavustajat vaihtuvat usein ja heillä on kiire. Myös syötyjen ruokien määrät ja ravintoarvot saattavat olla olemattomia, kertoi yksi kyselyyn vastannut vapaaehtoinen. Laitoksissa asuvien ikäihmisten ystävistä 65 prosenttia oli sitä mieltä, ettei laitoksen henkilökunnalla ollut tarpeeksi aikaa asukkaiden virkistysja harrastustoimintaan sekä ulkoilemisessa avustamiseen. Vapaaehtoisten avulle on suuri tarve – Kyselyn perusteella näyttää siltä, että Punaisen Ristin ystävävapaaehtoisten tarjoamalle seuralle on suuri tarve sekä ikäihmisten luona kodeissa että laitoksissa. Virikkeet ja kohtaamiset muiden ihmisten kanssa ovat ikäihmisille hyvin tärkeitä kokonaishyvinvoinnin ja esimerkiksi muistin kannalta, sanoo sosiaalisen hyvinvoinnin ja seniorityön asiantuntija Anita Hartikka Punaisesta Rististä. Vaikka ikäihminen saisi kaiken tarvitsemansa hoidon ja ammattiavun, jää silti tarve jutella ja viettää aikaa toisen ihmisen kanssa. Moni ikäihminen on myös Ystävä auttaa kun muilla on kiire SAAKO YKSIN KOTONA ASUVA YSTÄVÄSI MIELESTÄSI RIITTÄVÄSTI TARVITSEMAANSA AMMATILLISTA APUA TAI PALVELUITA? Tycker du att din vän som bor ensam hemma får tillräckligt med professionell hjälp eller service? 62 % KYLLÄ / JA 18 % EI / NEJ 20 % EN OSAA SANOA / VET EJ KYSYTTY VAIN YKSIN KOTONA ASUVIEN IKÄIHMISTEN YSTÄVILTÄ / FRÅGAN HAR ENBART STÄLLTS TILL VÄNNER TILL ENSAMBOENDE ÅLDRINGAR Kiire nousee vahvasti esille Punaisen Ristin ystävätoiminnan vapaaehtoisille joulu-tammikuussa teettämästä kyselystä, johon vastasi yli 400 vapaaehtoista ympäri Suomen. Yli 70 prosenttia kyselyyn vastanneista toimi nimenomaan ikäihmisen ystävänä. 18 prosenttia yksin kotonaan asuvien ikäihmisten luona vierailevista vapaaehtoisista oli sitä mieltä, ettei ikäihminen saanut riittävästi tarvitsemaansa ammatillista apua tai palveluita. Vaikka vapaaehtoinen ystävä tarjoaakin etupäässä juttuseuraa ja apua ulkoilemiseen, oli 21 prosenttia vastaajista joutunut auttamaan ikäihmistä hätätai poikkeustapauksessa, kuten soittamaan ambulanssin kaatuneelle. – Vapaaehtoisena olen joutunut tilanteisiin, joissa kotihoidon palveluja käyttävä vanhus on mielestäni heitteilOLETKO JOUTUNUT AUTTAMAAN YSTÄVÄÄ HÄTÄTAI POIKKEUSTAPAUKSESSA? Har du behövt hjälpa en vän i en nödeller undantagssituation? 21 % KYLLÄ / JA 79 % EI / NEJ Moni ikäihminen jäisi yksin ilman Punaisen Ristin vapaaehtoisen tarjoamaan juttuja ulkoiluseuraa. Många äldre människor skulle vara ensamma utan det samtalsoch promenadsällskap som rödakorsvolontärer utgör. JA R K K O M IK K O N E N AVM1601_s1-25.indd 16 25.1.2016 13.08
PUNAISEN RISTIN YSTÄVÄT KERTOVAT ”Ystävätoiminta merkitsee ystävälleni paljon, koska hän ei pääse liikkumaan kodin ulkopuolella, eikä hänellä ole paikkakunnalla omaisia tai muita ystäviä.” ”Minulla oli onni, että kohdalleni osui ihminen, jonka kanssa löytyy paljon yhteisiä asioita. Pidemmän päälle kyse ei ole enää vapaaehtoistyöstä, vaan ystävän luona vierailusta.” ”Ystävänä olo on antoisaa, vaikka välillä raskastakin. Toisen elämän kokemusten ja tarinoiden kuuleminen lisää tietoa elämän monimuotoisuudesta. Tuntuu hyvältä olla odotettu vierailija ja ystävän elämän rikastuttaja.” ”Tunnen itseni tärkeäksi ja tunnen, että minusta välitetään. Ystäväni sanoo minua tyttärekseen, jollaista hänellä ei ole koskaan ollut. Ystäväni sanoo aina laskevansa päiviä tapaamiseemme, ja olevansa niistä todella iloinen.” ”Meistä on tullut todella läheiset, vaikka ikäeroa on yli 50 vuotta. Ystäväni tuottaa minulle valtavasti iloa ja uskon, että minä myös hänelle. En edes aina muista, että hän on tullut elämääni Punaisen Ristin kautta. On kuin olisin tuntenut hänet aina.” LAINAUKSET PUNAISEN RISTIN YSTÄVÄTOIMINNAN VAPAAEHTOISILLE TEHDYSTÄ KYSELYSTÄ. Ystävänpäivä ? 1 / 2016 hjälpens värld avun maailma 17 tilanteessa, jossa omaisia ei ole tai he ovat kiireisiä tai asuvat kaukana. Monet kyselyyn vastanneista vapaaehtoisista arvelivat, että ystävätoiminnan merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa suurten ikäluokkien ikääntyessä. – Vaikka kotihoito olisi päivittäisten tarpeiden kattavaa, ihminen kaipaa vapaata keskustelua luotettavan ulkopuolisen kanssa. Keskustelu lähiomaisten kanssa on erilaista. Lähiomaiset hoitavat monesti käytännön järjestelyt, eivätkä sitten jaksa ja jouda viihdyttämään omaisiaan, kertoo yksi kyselyyn vastannut vapaaehtoinen. – Kyselystä kävi ilmi, että yleisin syy hakea ystävää Punaisen Ristin ystävätoiminnasta oli yksinäisyys. Ystävää tarvitaan, koska ilman ollaan yksin ja lisäksi mahdollisuudet liikkua ovat saattaneet sairauden tai muun rajoitteen myötä pienentyä, sanoo Anita Hartikka. Vapaaehtoiset tahtovat auttaa toisia Halu auttaa toisia oli kyselyyn vastanneiden vapaaehtoisten tärkein syy lähteä ystävätoimintaan. Moni oli lähtenyt vapaaehtoiseksi saadakseen myös itse uusia ystäviä ja mielenkiintoista tekemistä eläkepäiviin. – Punaisen Ristin vapaaehtoiset tahtovat auttaa etenkin heitä, jotka kipeimmin apua tarvitsevat. Kyselyn perusteella näyttää siltä, että Punaisen Ristin ystävätoiminta tavoittaa juuri niitä ikäihmisiä, joilla omaisia tai muuta juttuseuraa ei välttämättä ole, Anita Hartikka sanoo. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet kokivat vapaaehtoistyön palkitsevana. – Laitoksessa asuvat ystäväni ovat todella kiitollisia, kun heitä vie ulos ja heidän kanssaan juttelee. Minä saan vapaaehtoistyöstä varmaan yhtä paljon kuin vanhuksetkin, jos en enemmänkin. Vierailu laitokseen on ilon pilkahdus päivässä, tiivistää yksi kyselyyn vastanneista vapaaehtoisista. ? En vän som hjälper när andra inte hinner Rödakorsvolontärer hjälper till när vårdpersonalen inte har tid att hålla äldre människor sällskap. B EHOVET AV den samtalsgemenskap och motionshjälp som Röda Korsets frivilliga erbjuder är stort: hemvård eller vårdpersonal har sällan tid för annat än det allra nödvändigaste i vården av åldringar, vare sig det sker hemma eller på anstalt. Tidsbrist och brådska är ett återkommande tema i den enkät som gjordes bland rödakorsvolontärer inom vänverksamheten i december–januari. Mer än 400 frivilliga deltog i enkäten och av dem är mer än 70 procent rödakorsvänner åt just äldre människor. Aderton procent av de frivilliga som besöker åldringar som bor ensamma tyckte att de äldre inte får tillräckligt med professionell hjälp eller service. Trots att en frivillig vän i första hand är någon att prata med eller ta en promenad med hade 21 procent av dem som svarade på enkäten varit tvungna att hjälpa sin äldre vän även i nödeller undantagssituationer, t.ex. genom att ringa en ambulans när vännen hade fallit. Bland rödakorsvänner till anstaltsboende åldringar ansåg 65 procent att personalen på anstalten inte har tillräckligt med tid för rekreationoch hobbyverksamhet för åldringarna eller för att hjälpa dem att få frisk luft. – På basis av den här enkäten verkar det finnas ett stort behov av det sällskap som Röda Korsets vänvolontärer erbjuder såväl hemma hos äldre personer som på anstalter. Impulser utifrån och möten med andra människor är väldigt viktiga för äldre med tanke på hur de mår och till exempel för minnet, säger Anita Hartikka , expert på socialt välmående och seniorarbete på Röda Korset. Även om en äldre människa får all den vård och professionella hjälp som behövs kvarstår behovet att prata och vara med en annan människa. I verkligheten saknar många äldre anhöriga eller har anhöriga som också lider av tidsbrist eller bor på annan ort. Enligt enkäten är det viljan att hjälpa som har fått volontärerna att engagera sig i vänverksamheten. Många uppgav sig ha blivit volontärer för att själv få nya vänner och intressant sysselsättning under pensionsåren. – Rödakorsvolontärerna vill i synnerhet hjälpa dem som mest är i behov av hjälp. På basis av den här enkäten verkar Röda Korsets vänverksamhet nå just sådana äldre personer som inte har anhöriga eller någon annan att tala med, säger Anita Hartikka. ? Helsinkiläiset Ilta-Maija Bohm ja SirkkaLiisa Koivukoski löysivät toisensa Punaisen Ristin välityksellä. Ilta-Maija Bohm och Sirkka-Liisa Koivukoski från Helsingfors hittade varandra genom Röda Korset. LE E N A K O S K E L A AVM1601_s1-25.indd 17 25.1.2016 13.08
18 avun maailma hjälpens värld 1 / 2016 Pahinta on joutilaisuus Startup Refugees -verkosto tahtoo auttaa turvapaikanhakijoita työllistymisessä ja yrittäjyydessä. Kauhavan vastaanottokeskuksessa työelämään tutustuminen on jo alkanut. TEKSTI VEERA MOLL KUVAT KATRI NAUKKARINEN K ELLO ON puoli seitsemän aamulla ja auringonnousuun on kolme tuntia. Kauhavan vastaanottokeskuksen johtaja Ilkka Peura annostelee kahvinpuruja suodatinpussiin entisen lentosotakoulun päärakennuksen irvistelyhuoneessa. Se on huone, jossa vastaanottokeskuksen työntekijät voivat juoda kahvia ja valittaa ”kun hommat eivät suju”. Kauhavalla hommat tosin ovat sujuneet poikkeuksellisen hyvin. Yleisradio on kertonut Kauhavan turvapaikanhakijoiden omasta parlamentista, perusteilla olevasta sanomalehdestä ja keskuksessa pyörivästä koulusta. MTV:n uutisissa kerrotaan lisäksi Kauhavan omasta kutomosta, parturista, ompelimosta ja pesulasta. Vastaanottokeskuksen asukkaat osallistuivat myös RavinIlkka Peura toivotti Startup Refugees -verkoston Camilla Nurmen tervetulleeksi Kauhavan vastaanottokeskukseen. Ilkka Peura välkomnar Camilla Nurmi från nätverket Startup Refugees till förläggningen i Kauhava. tolapäivään: yhdeksi päiväksi perustetussa ravintolassa valmistettiin 700 annosta ruokaa ja asukkaiden lisäksi ravintolassa vieraili 360 asiakasta keskuksen ulkopuolelta. Kauhavalla ollaan myös ehditty kartoittaa 300 turvapaikanhakijan ammatillinen tausta ja kiinnostuksen kohteet tulevaa työelämää varten. Tämä on vasta alkua. Peura haaveilee vastaanottokeskuksesta, jossa toimintaa pyörittävät turvapaikanhakijat itse, sillä ”toimettomuus on itse perkeleestä”. Kaikkien hyödyksi Peura ei ole yksin haaveidensa kanssa. Kun Madventuresja Docventures-ohjelmista tuttu toimittaja-juontaja Riku Rantala puhui syyskuussa 2015 ensimmäisen kerran julkisuudessa kollegansa Tuomas Milonoffin kanssa ideoimastaan turvapaikanhakijoiden työllistymistä ja yrittäjyyttä tukevasta Startup Refugees -verkostosta, yli 200 yritystä ja yksityistä ihmistä tarjosi tukeaan. Kaksikko halusi Peuran tapaan aloittaa työllistymisen tukemisen jo vastaanottokeskuksissa. – Onhan se ihan älytöntä, että ihmiset joutuvat odottamaan toimettomina AVM1601_s1-25.indd 18 25.1.2016 13.08
1 / 2016 hjälpens värld avun maailma 19 pahimmillaan toista vuotta, Rantala sanoo. Kiteellä on jo viritelty yhteistyötä lähialueen yritysten kanssa, ja tällä hetkellä pohditaan sitä, miten vastaanottokeskukset voisivat tehdä yhteistyötä paikallisten maaja metsätalousyrittäjien kanssa. Tausta-ajatuksena on usko siihen, että mikäli vastaanottokeskuksissa voidaan valjastaa asukkaiden ammattitaito yhteiseksi hyväksi, siitä hyötyvät kaikki: turvapaikanhakijat, henkilökunta ja paikkakunta. Aktiivisuuden ja toimeliaisuuden ajatellaan luovan rauhaa ja vuorovaikutusta. Tukea työelämään Rantala huomasi uutiset Ilkka Peurasta ja Kauhavan vastaanottokeskuksessa tehdyistä edistysaskeleista ja päätti ottaa yhteyttä. – Ajattelin, että tuolla voisi alkaa piloitoida meidän hanketta, Rantala kertoo. Nyt yhteistyö on edennyt siihen pisteeseen, että Startup Refugeesin Camilla Nurmi ja Milja Rämö ovat matkustaneet Helsingistä paikan päälle Kauhavalle. Työn ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan vastaanottokeskuksen asukkaiden osaamista. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että halukkaat voivat täyttää Startup Refugees -verkoston nettiin laatiman lomakkeen, profiilin, johon kirjataan koulutus, työkokemus ja kiinnostuksen kohteet. Startup Refugees -verkosto on ehtinyt tehdä kyselyitä jo Siilinjärvellä ja Helsingin Lauttasaaressa, Kuopiossa ja Keuruulla, ja nyt työtä jatketaan Kauhavalla ja jatkossa myös muissa Suomen Punaisen Ristin vastaanottokeskuksissa. Näiden tietojen perusteella Startup Refugeesin työntekijät kartoittavat turvapaikanhakijoiden osaamista ja voivat jatkossa auttaa työnantajia ja yhteisöjä saamaan ”kiinnostavia tyyppejä harjoitteluun tai töihin”, kuten Camilla Nurmi asian muotoilee. – Minä tietysti toivon, että jo ensi vuoden Slushissa (vuosittaiset teknologiaja yritysmessut) joku turvapaikanhakija on esittelemässä uutta liikeideaansa, Nurmi lisää ja hymyilee. Startup Refugees haluaa auttaa myös kiinnostuneita oman yrityksen pysyttämisessä. Mutta nyt Camilla Nurmen ja Milja Rämön on vielä maltettava odottaa, heidän vuoronsa vastaanottokeskuksen päiväohjelmassa on vasta kello kahdelta. Omin voimin Kananmunia, tomaattia, leipää, puuroa ja muroja. Vastaanottokeskuksen aamiainen tarjotaan kello yhdeksältä lentosotakoulun entisessä ruokalassa. – Sitten kun saadaan ihmiset töihin ja kaikki kouluihin, siirretään aamupala kello seitsemään, Peura kertoo. Hänellä on sanottavaa myös ruoasta. – Kun on itse ollut vuoden poissa Suomesta niin kummasti alkaa lihapullat maistumaan. Peura suhtautuu ymmärtäväisesti siihen, että jotkut turvapaikanhakijat ovat huomauttaneet ruoasta. Siitä, että jollekulle ei maistu kermalohi, ei Peuran mukaan ole syytä närkästyä. – Miksi ihmeessä emme antaisi ihmisten valmistaa omia ruokiaan? Peuran mukaan ihanteellisessa vastaanottokeskuksessa ruokahuoltoa pyörittäisi vastaanottokeskuksen asukkaat itse. Halukkaita keittiöön riittää, mutta siihen on tähän asti vaadittu hygieniapassia, jota vastaanottokeskuksessa asuvat eivät ole voineet saada. Neuvottelujen ja muutaman puhelinsoiton jälkeen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on joustanut säännöissään ja antanut luvan ruoanlaittoon vastaanottokeskuksen keittiössä ilman hygieniapassia. Koska työelämässä passia kuitenkin vaaditaan, päätettiin Kauhavalla järjestää hygieniapassikoulutus. Se alkaa tunnin päästä. Aurinko nousee ennen kymmentä ja paljastaa lentosotakoulun vanhat kasarmit, henkilökunnan entiset asuintalot ja vanhan esikunnan. Keskelle pihaa muistoksi jätetyt Fouga Magister -harjoituslentokoneet muistuttavat alueen historiasta, mutta ovat myös aiheuttaneet pelkoa erityisesti vastaanottokeskuksen lapsissa. – Heistähän moni tulee suoraan sodan jaloista, Peura sanoo. Vastaanottokeskuksessa ollaan tekemisissä sodan kanssa miltei päivittäin. Uutiset asukkaiden menehtyneistä sukulaisia taaksejääneissä kotimaissa ovat osa arkea. – Mutta on niitä hyviäkin päiviä Ilkka Peura kertoo. – Me olemme nähneet täällä hienoja toipumisia, terveydenhoitaja Jaana Latvala lisää. Hyvinä päivinä saadaan esimerkiksi perhe yhdistettyä, lapset löy” Hyvinä päivinä saadaan esimerkiksi perhe yhdistettyä, lapset löytävät vanhempansa tai sisarukset toisensa. ” KÄ ÄNNÄ ? Kauhavalla on pantu tuulemaan. Oma pesula, koulu, kutomo ja parturi pitävät asukkaiden tylsistymisen loitolla. I Kauhava händer det saker: en tvättinrättning, en skola, ett väveri och en frisersalong ser till att folk har något att göra. Nagla Al-Janab saapui entisen lentosotakoulun auditorioon kuulemaan esitystä suomalaisesta työelämästä. Nagla Al-Janab har kommit till den tidigare flygstridsskolans auditorium för att höra en presentation av arbetslivet i Finland. AVM1601_s1-25.indd 19 25.1.2016 13.08
20 avun maailma hjälpens värld 1 / 2016 tävät vanhempansa tai sisarukset toisensa. Keskuksessa odotetaan myös malttamattomana ensimmäistä synnytystä, laskettu aika on vain muutaman viikon päässä. Kaikille neljälle tulevalle perheelle on ostettu äitiyspakkaukset. Myös huomisesta on tulossa hyvä päivä, sillä vastaanottokeskuksen asukkaat Noor Hussein ja Mohammad Walid matkustavat Helsinkiin tavatakseen imaamin ja mennäkseen naimisiin. Toimettomuutta vastaan Hygieniapassikoulutus on aluillaan entisessä tukikohtakomppanian auditoriossa. Parikymmentä osallistujaa kuuntelee tarkkaavaisena kun Ilkka Peura opettaa nimenhuudon yhteydessä osallistujia vastaamaan ”paikalla”. – Mitä tuo tarkoittaa, Athir al-Azzawi kuiskaa vierustoverilleen. K LOCKAN ÄR halv sju på morgonen och det är tre timmar tills solen går upp. Ilkka Peura , chef för Finlands Röda Kors flyktingförläggning i Kauhava, mäter upp rätt mängd kaffe i kaffefiltret i ”grimasrummet” i den tidigare flygstridsskolans huvudbyggnad. Det är ett rum där de anställda på förläggningen kan dricka kaffe och klaga ”när det inte löper”. I Kauhava har det mesta i och för sig löpt osedvanligt smidigt. Yle har rapporterat flitigt om läget i Kauhava: om att de asylsökande har sitt eget parlament, om den tidning man håller på att grunda och om skolan som finns på förläggningen. MTV:s nyheter berättar om väveriet i Kauhava, om barberaren, om syateljén och tvätteriet. Invånarna på förläggningen deltog också i Restaurangdagen. Men det är bara början. Peura drömmer om en förläggning där verksamheten drivs av de asylsökande, för ”sysslolöshet hör djävulen till”. I allas intresse Peura är inte ensam med sina drömmar. När redaktören Riku Rantala , känd från programmen Madventures och Docventures, i september förra året första gången talade offentligt om nätverket Startup Refugees som han och hans kollega Tuomas Milonoff hade kommit på för att stöda sysselsättning och företagsamhet bland asylsökande var det mer än 200 företag och privatpersoner som erbjöd dem sitt stöd. Duon ville precis som Peura sätta in stödet för sysselsättning redan på förläggningarna. Idén bygger på viljan att ge invånarna på förläggningarna möjSysslo lösheten är värst Nätverket Startup Refugees hjälper asylsökande att bekanta sig med finländskt arbetsliv. TEXT VEERA MOLL BILDER KATRI NAUKKARINEN Rema Hussein Ali Nourelddein opettaa Kauhavan vastaanottokeskuksen koulussa. Töihin värvättiin kaikki, joilla oli opetuskokemusta. Rema Hussein Ali Nourelddein undervisar i skolan på flyktingförläggningen i Kauhava. Alla med undervisningserfarenhet deltar i arbetet. Vastaanottokeskuksen arabian kielen tulkki Jusra al-Masri kääntää kärsivällisenä Peuran polveilevaa selostusta. Varsinainen koulutus alkaa vasta tammikuussa, nyt Peura selittää osallistujille mistä hygieniapassissa on kysymys. Athir al-Azzawi on paikalla vaimonsa Sabreen al-Bahadlin tukena. Jos kaikki menee hyvin, saa Sabreen al-Bahadli passin suoritettua ja pääsee ensin vastaanottokeskuksen keittiöön valmistaAVM1601_s1-25.indd 20 25.1.2016 13.08
TULIJAN TUKENA ALUSTA ALK AEN Suomen Punainen Risti tukee viranomaisia turvapaikanhakijoiden vastaanotossa ja ylläpitää tällä hetkellä yli sataa vastaanottokeskusta ympäri Suomea. Tulijoiden kotoutumisen tukeminen on osa Punaisen Ristin monikulttuurista perustoimintaa, jota tehdään vuosikymmenten kokemuksella. Työ alkaa jo vastaanottokeskuksessa. – Punaisen Ristin kotoutumista tukevat mallit ovat käytännössä kehitettyjä ja koeteltuja, joten isoa tarvetta uusille toiminnoille ei ole, Punaisen Ristin maahanmuuttajaohjelman kehittämispäällikkö Johanna Matikainen sanoo. – Tärkeintä on nyt kasvattaa toimintaryhmien määrää ja tarjota tekemisen paikkoja niille tuhansille uusille vapaaehtoisille, jotka ovat ilmoittautuneet mukaan auttamaan turvapaikanhakijoita. Punaisen Ristin osastojen vapaaehtoiset toimivat tulijoiden ystävinä ja tukihenkilöinä sekä pyörittävät kielikerhoja, kansainvälisiä klubeja ja läksykerhoja lapsille. Myös monikulttuurisella leiritoiminnalla on Punaisessa Ristissä pitkät perinteet. Vapaaehtoisia perehdytetään toimintaan Tulijan tukena -kursseilla, joita järjestettiin viime syksynä ennätyksellisesti 90 kouluttajan voimin. Alkamassa on myös uusia hankkeita, joilla pyritään vastaamaan suuren turvapaikanhakijamäärän tuomiin tarpeisiin. Tällaisia ovat mm. opetusja kulttuuriministeriön tukena Vokkiliikunta-hanke, jonka tavoitteena on perustaa vastaanottokeskuksiin liikuntaryhmiä, ja sisäministeriön hallinnoiman AMIF-rahaston tukema Starttivoimaa-hanke, joka keskittyy pakolaisten alkuvaiheen kotoutumiseen kunnissa. KIMMO HOLOPAINEN 1 / 2016 hjälpens värld avun maailma 21 maan esimerkiksi ”kanariisipaistosta biryania, dolmaa, okrakeittoa ja kubbaa”. Mikäli al-Bahadlin tarina jatkuu edelleen odotetusti, lähtee hän Kauhavan vastaanottokeskuksesta hygieniapassi ja työtodistus kädessään, saa töitä tai perustaa esimerkiksi Startup Refugeessin ja sen yhteistyökumppaneiden tuella oman yrityksen Suomeen ja löytää pikkuhiljaa paikkansa suomalaisesta yhteiskunnasta. Jos hän siis ylipäätään saa jäädä Suomeen. – Joku voisi sanoa, että me luomme turhaa toivoa, mutta itse ajattelen niin, että onhan se mukavampi tehdä jotain kuin olla tekemättä mitään, Riku Rantala perustelee Startup Refugeesin toimintaa. Peura on samaa mieltä. Hänen mielestään niillekin, jotka eivät jää Suomeen, on parempi antaa mahdollisuus tehdä töitä kuin pakottaa heidät joutilaisuuteen. Suomeen jäävät pääsevät puolestaan aiempaa helpommin työelämään. Laborantista opettajaksi – Äiiiti, isä, perrrrhe, opettaja Rema Hussein Ali Nourelddein lausuu luokkahuoneen edessä ja kaksikymmentä oppilasta toistaa perässä. Kello on yksitoista ja koulun alaluokkalaiset kilpailevat kovaäänisesti puheenvuorosta. Hussein Ali Nourelddein aloitti opettajan työt heti tultuaan Kauhavalle. Aluksi koulussa ei ollut juuri mitään, mutta vähitellen luokkasaliin on saatu pulpetit, paperit ja kynät. Viereisessä huoneessa koulun toinen opettaja, Alaa Hussein Ali Nourelddein , KÄ ÄNNÄ ? lighet att bidra till det allmänna goda med sina egna yrkeskunskaper eftersom alla vinner på det, såväl asylsökande som personal och orten där det sker. Aktivitet och verksamhet bidrar också till samhällsfred och interaktion. – Det är ju helt vansinnigt att folk ska vänta och gå sysslolösa, i värsta fall i över ett år, säger Rantala. På förhand vet man att en stor del av de asylsökande inte i slutändan får uppehållstillstånd i Finland. Rantala tror trots det att verksamheten kan vara meningsfull. – Någon kan påstå att vi skapar uppblåsta förhoppningar, men själv ser jag det så att det är roligare att göra något än att inte göra något alls, säger han. Ilkka Peura är av samma åsikt. Han tycker att även de som inte blir kvar i Finland mår bättre av att få en chans att jobba än av att tvingas slå dank. De som blir kvar i Finland har i sin tur lättare att komma in i arbetslivet. Utnyttja kunnandet De framsteg som har gjorts på asylförläggningen i Kauhava gjorde att stället naturligt blev en av pilotförläggningarna för Startup Refugees. Camilla Nurmi och Milja Rämö från nätverket Startup Refugees har därför gjort en dagsresa med tåg från Helsingfors till Kauhava. Det första skedet är att kartlägga kunnandet bland invånarna. I praktiken innebär det att de som är intresserade fyller i en blankett, en profil, på webben. I den bokförs utbildning, arbetserfarenhet och intresseområden. Samtidigt finns Nurmi och Rämo i stödkompaniets forna auditorium, där de berättar för asylsökande om arbetslivet i Finland, om företagande och till esittelee neljän viikon päähän tehtyä opetussuunnitelmaa. Startup Refugeessin Camilla Nurmi ja Ilkka Peura pohtivat, voisiko opetussuunnitelmaa kokeilla myös Suomen muissa vastaanottokeskuksissa. Irakista tullut Hussein Ali Nourelddein työskenteli ennen laboranttina sairaalassa, mutta nyt hän opettaa Kauhavan vastaanottokeskuksen koulussa englannin ja suomen kielen alkeita. Hänen lisäkseen opettajissa on eri alojen ihmisiä, kuten juristi, tietotekniikan ammattilainen ja tutkija. Kaikkiaan opettajia on kymmenen ja oppilaita 40. Vastaanottokeskuskoulun pyrkimyksenä on valmistaa oppilaita varsinaiseen kouluun ja tarjota tekemistä, mutta vähintään yhtä tärkeää on vastaanottokeskuksen perheiden yhteen tuominen ja yhteisön luominen. Huolimatta siitä, että vastaanottokeskusta on Kauhavalla vastustettu äänekkäästi, Alaa Hussein Ali Nourelddeinilla on kaupungista ja sen asukkaista vain ” Det är ju helt vansinnigt att folk ska vänta och gå sysslolösa, i värsta fall i över ett år. ” Camilla Nurmi ja Ilkka Peura pohtivat, voisiko Kauhavalle rakennettua opetussuunnitelmaa kokeilla myös muissa Suomen vastaanottokeskuksissa. Ilkka Peura och Camilla Nurmi funderar om man kunde prova den läroplan som har byggts upp i Kauhava även på andra förläggningar i Finland. KÄ ÄNNÄ ? ” Itse ajattelen niin, että onhan se mukavampi tehdä jotain kuin olla tekemättä mitään. ” Anu Seppälä ja Aminullah Azizi Helsingin Kaarlenkadun vastaanottokeskuksen kielikerhossa. Anu Seppälä och Aminullah Azizi på klubben i finska på Karlsgatans förläggning i Helsingfors. LI IS A TA K A L A AVM1601_s1-25.indd 21 25.1.2016 13.08
22 avun maailma hjälpens värld 1 / 2016 hyvää sanottavaa. Erityisesti lyhyen tv-esiintymisen jälkeen jotkut paikalliset ovat alkaneet jopa tervehtimään kadulla. Työharjoittelua keskuksessa Tavaraa, kuten polkupyöriä ja vaatteita, on tullut runsaasti vastaanottokeskuksen varastoihin. Nyt kuljetuskeskuksen vanhaan autohalliin rakennetaan jakelupistettä, josta Kauhavalle tuleva turvapaikanhakija saa heti kättelyssä kaiken tarvitsemansa. Saman rakennuksen vanhoihin toimistotiloihin on rakenteilla vastaanottokeskuksen ompelimo. Kuljetuskeskuksen tiloissa toimii myös kolmatta viikkoa pesula. Mohammed Ahmad Ali kirjaa ylös saapuneen pyykin määrän, pyykkien tuojan nimen ja huoneen numeron. Kaikki viisi pesukonetta ovat käynnissä ja pyykkinaruilla odottavat jo pestyt vaatteet. Työntekijöitä on yhteensä 12 ja he työskentelevät kahdessa vuorossa. Mohammed Ahmad Ali pyörittää pesulan toimintaa ja toivoo saavansa työkokemuksen avulla Suomesta ainakin aluksi ihan mitä tahansa töitä. Myös Etiopian somali Filsan Aden Ali ja hänen puolisonsa Isman Isaq Malin , jotka kuuntelevat nyt tarkasti Startup Refugeesin Camilla Nurmen selostusta tukikohtakomppanian auditoriossa, ovat valmiita tekemään melkein mitä tahansa työtä Suomessa. Ompelijana kotimaassaan työskennellyt Filsan Aden Ali kertoo voivansa jatkaa Suomessa ompelijan töitä, mutta muukin kelpaisi. – Voisin vaikka siivota, hän ehdottaa. Startup Refugeessin verkkoon tallen” Yrityksissä on tajuttu, ettei siinä ole mitään järkeä, että tuhannet ihmiset turhautuvat vastaanottokeskuksissa. ” nettava profiili täytetään DNA:n tarjoamilla tableteilla, ja siinä kysytään henkilötietojen lisäksi urasuunnitelmista, unelmien työpaikasta ja siitä, mitä turvapaikanhakija haluaisi tehdä juuri nyt ja minkälaista tukea tai valmennusta työn tekemiseen tarvittaisiin. Lomakkeessa puhutaan työturvallisuuskortista, tulityökortista, hygieniapassista ja ensiapukortista. Juuri tällaisten lupien hankkimista vastaanottokeskuksissa halutaan nyt helpottaa. Lomakkeessa kysytään myös yrittäjyydestä. Miten työllistäisit itsesi? Entä onko sinulla kokemusta johtamisesta? Camilla Nurmi auttaa lomaketta täyttävää matematiikan opettajaa, joka kertoo olevansa kiinnostunut yrittäjyydestä. – No mikä olisi sinun bisnesideasi? Nurmi kysyy ja vastaa empivään katseeseen itse. – No laita siihen, että sinulla ei ole vielä ideaa, se on ihan ok. Ja tuohon kohtaan voit kirjoittaa että olet työskennellyt matematiikan opettajana. Kauhavalla talvipäivä on lyhyt. Aurinko laskee kello kolme. Startup Refugeesin rekisteriin on kerääntynyt jälleen kolmenkymmenen töistä ja yrittäjyydestä kiinnostuneen turvapaikanhakijan tiedot. Joukossa on matematiikan opettajan lisäksi esimerkiksi yksi lentäjä ja meteorologi. Töitä, harjoittelua ja mentorointia Yritykset ovat Camilla Nurmen mukaan kiinnostuneita turvapaikanhakijoiden exempel om de olika tillstånd som krävs. På basis av den information som samlas in kartlägger de anställda på Startup Refugees kunnandet bland de asylsökande och kan framöver hjälpa arbetsgivare och samfund att hitta ”intressanta typer för praktik eller jobb”, som Camilla Nurmi formulerar det. Enligt Nurmi är företag väldigt intresserade av de asylsökandes kunskaper. Bland de företagare som erbjudit sitt stöd till nätverket finns också människor som har kommit hit som invandrare och som nu vill hjälpa andra. En företagare med frisörsalong har till exempel lovat ordna utbildning för intresserade och också dela med sig av sina erfarenheter i Finland. – På företagen har man fattat att det inte är vettigt att tusentals människor blir frustrerade på förläggningar när de lika gärna kunde jobba. Och många företag vill helt enkelt bara hjälpa, säger Nurmi. När dagen i Kauhava når sitt slut har Startup Refugees register fyllts på med uppgifter om ytterligare ett trettiotal asylsökande som är intresserade av jobb och företagande. Bland dem finns förutom en lärare i matematik också en pilot och en meteorolog. De flesta asylsökande som har kommit för att höra presentationen från Startup Refugees meddelar att de är redo att ta sig an så gott som vilket jobb som helst i Finland. Det gäller också somaliska Filsan Aden Ali , som är sömmerska från Etiopien. – Jag hoppas att jag kan fortsätta som sömmerska, men annat jobb duger också. Jag kan till exempel städa, säger hon. ? Mer om projektet (endast på finska): startuprefugees.com ” På företagen har man fattat att det inte är vettigt att tusentals människor blir frustrerade på förläggningar. ” Lentosotakoulun pihalle museoidut Fouga Magister -harjoituskoneet ovat aiheuttaneet pelkoa Kauhavan vastaanottokeskuksessa asuvissa pakolaislapsissa. Flygstridsskolans museala Fouga Magister-övningsplan har väckt rädslor bland flyktingbarnen som bor i flyktingförläggningen i Kauhava. AVM1601_s1-25.indd 22 25.1.2016 13.08
1 / 2016 hjälpens värld avun maailma 23 Mohammed Walid ja Noor Hussein ovat matkustamassa Helsinkiin mennäkseen naimisiin imaamin edessä. Mohammed Walid och Noor Hussein är på väg till Helsingfors för att gifta sig inför en imam. osaamisesta ja voivat tulevaisuudessa tarjota töitä, työharjoittelupaikan tai mentorointia. Tukeaan tarjoavien yrittäjien joukossa on muiden muassa entisiä maahanmuuttajia, jotka haluavat auttaa kohtalotovereitaan. Eräs parturikampaamoyrittäjä on esimerkiksi luvannut järjestää kiinnostuneille koulutusta ja on luvannut jakaa omia kokemuksiaan Suomessa työskentelystä. – Yrityksissä on tajuttu, ettei siinä ole mitään järkeä, että tuhannet ihmiset turhautuvat vastaanottokeskuksissa kun he voisivat olla yhtä hyvin hommissa. Ja monet yritykset haluavat vaan ihan rehellisesti auttaa, Nurmi kertoo. Missä Startup Refugees ja Suomeen tulleet turvapaikanhakijat ovat vuoden päästä? – Toivottavasti joukossa on paljon työllistyneitä ihmisiä ja toivottavasti me olemme voineet auttaa ihmisiä hankkimaan tarvittavia hygieniapasseja ja tulityöja työturvallisuuskortteja, Riku Rantala kertoo. Hän toivoo myös, että vastaanottokeskuksista olisi kehittynyt viihtyisiä ja asukkaita aktivoivia ympäristöjä, joissa asukkaat voisivat Kauhavan tapaan hankkia ensimmäiset työkokemuksensa. – Ja olisihan se hienoa, jos sieltä olisi saatu ihmisiä mukaan myös yrityshautomoihin, Rantala lisää. ? STÖD FR ÅN OCH MED ANKOMSTEN Finlands Röda Kors bistår myndigheterna i mottagningen av asylsökande och upprätthåller för närvarande mer än hundra förläggningar runt om i Finland. Att hjälpa nykomlingar att bli hemmastadda hör till Röda Korsets mångkulturella basverksamhet och det gör vi med flera decenniers erfarenhet. Arbetet börjar redan på förläggningen. – Röda Korsets modeller för att stöda integration har utvecklats och testats i praktiken, så något stort behov av nya verksamheter har vi inte, säger Johanna Matikainen, utvecklingschef för Röda Korsets invandrarprogram. – Det viktigaste just nu är att öka antalet verksamhetsgrupper och erbjuda alla de tusentals nya volontärer som har anmält sig för att hjälpa asylsökande att göra precis det. Volontärerna inom Röda Korsets avdelningar ställer upp som rödakorsvänner och stödpersoner för nykomlingarna, de organiserar språkklubbar, internationella klubbar och läxläsningsklubbar för barn. Även den mångkulturella lägerverksamheten har långa anor. Frivilliga får lära sig grunderna i verksamheten på Stöd för nykomlingar-kurser. I höstas ordnades rekordmånga sådana kurser av sammanlagt 90 utbildare. Även nya projekt dras igång för att svara på de behov som uppstått i och med det stora antalet asylsökande. Bland de nya projekten finns ett motionsprojekt som får stöd av undervisningsoch kulturministeriet och som siktar på att grunda motionsgrupper på förläggningarna samt ett startkraftsprojekt som får stöd av asyl-, migrationsoch integrationsfonden AMIF under inrikesministeriet och som fokuserar på det inledande skedet av integrationsarbetet i kommunerna. AVM1601_s1-25.indd 23 25.1.2016 13.08
24 avun maailma hjälpens värld 1 / 2016 AITOA YSTÄVYYTTÄ JA turvallisia vuosia Seiniin asennetut tukikahvat turvaavat liikkumista Liisa Ojanteen kodissa. Handtagen i väggarna gör det lättare att röra sig hemma hos Liisa Ojanne. Punaisen Ristin ystävä toiminta tuo ikäihmisen arkeen paitsi piristystä myös turvallisuutta. TEKSTI TARMO TIKKA KUVAT JUSSI PARTANEN L iisa Ojannetta alkoi huipata yhtäkkiä. Syy oli varmasti lääkityksessä, jota oli juuri vaihdettu. Tasapaino horjui niin, että jalat eivät enää kantaneet, eikä istuinta ollut lähellä. – Jalat vain lähtivät alta. En olisi saanut apua ilman turvapuhelinta. Ambulanssi tuli nopeasti ja pääsin sairaalaan. Kylkeen sattuu vieläkin, vaikka luita ei mennyt poikki, Ojanne muistelee taannoista tapaturmaansa ja osoittaa rannek keensa punaista hälytysnappulaa. Turvapuhelin kulkee ranteessa aina. Kaksi vuotta sitten leskeksi jäänyt 85vuotias Ojan ne asuu yksin, joten turvapuhelin on sanan mukaisesti ranteeseen kiinnitetty pelastusren gas silloin, kun apua ei ole lähellä. Jo kolmesti punainen nappi on tuonut avun hädän hetkel lä. – Ei sitä tuolla laatikossa kannata säilyttää, ei siitä siellä ole apua, jos kaatuu tuohon lat tialle eikä pääse liikkumaan. Todellinen ystävä Kotipuhelimeksi Ojanne sai äitienpäivänä suu rinumeroisen lankapuhelimen, jonka luuriin on kiinnitetty 112hätänumerotarra. Viime keväänä hän tarttui luuriin ja valitsi Sastamalan Punai sen Ristin osaston numeron. Hän oli kuullut Punaisen Ristin ystävätoiminnasta ja päätti ky syä, josko hänellekin löytyisi sieltä ystävä. Ajoitus osui nappiin, sillä vanhusten paris AVM1601_s24-48.indd 24 25.1.2016 13.59
TURVATIETOA YSTÄVILLE JA OMAISHOITAJILLE Vanhan vitsin mukaan vaarallisin paikka ihmiselle on oma koti. Tälle viisaudelle löytyy ainakin jonkin verran katetta tapaturmatilastoista. Lähes 80 prosenttia tilastoiduista tapaturmista, noin 300 000 tapaturmaa vuodessa, sattuu kotona tai vapaa-ajalla. Yleisimmät tapaturmatyypit ovat kaatuminen tai matalalta putoaminen sekä terävien esineiden kanssa sattuvat vahingot. Tapaturmia sattuu kaikenikäisille, mutta iän karttuessa tapaturmasta aiheutuneet seuraukset ovat usein vakavammat. Suomen Punainen Risti on koordinoinut viime vuodesta alkaen monen järjestön ja viranomaisen yhteistä Kotija vapaaajantapaturmien ehkäisyhanketta, jonka rahoituksesta vastaa Rahaautomaattiyhdistys. Osana hanketta Punainen Risti kannustaa myös omia vapaaehtoisiaan viemään turvallisuustietoa niille lukuisille ikäihmisille, joita he tapaavat esimerkiksi ystäväja omaishoitajien tukitoiminnassa. Vinkkejä ja tarkistuslistoja riskien tunnistamiseen ja arjen turvallisuuden kohentamiseen löytyy hankkeen nettisivuilta. Sivujen kautta voi ladata ja tilata myös painettuja oppaita kaikenikäisten tapaturmien ehkäisyyn. Lue lisää: www.kotitapaturma.fi Heikkokuntoisen vanhuksen kohdalla kaatuminen voi johtaa helposti sairaalahoitojaksoon ja olla ratkaiseva käänne terveyden heikkenemisessä. En svag åldring blir ofta intagen på sjukhus efter ett fall och det kan leda till en avgörande försämring i allmäntillståndet. Turvallisia vuosia Tietoa tapaturmien ehkäisemiseksi iäkkäille ja heidän läheisilleen P E T T E R I K IV IM Ä K I 1 / 2016 hjälpens värld avun maailma 25 ovat esteettömiä lukuun otta matta vesivahinkojen varalta asennettua kynnystä pesutilojen ovella. – Kynnys saa olla siinä niin kauan kuin jalka nousee. Kelkan (rollaattorin) kanssa pääsen kaup paan yksinkin. Sängystä nousemista helpot tava nousutukikin on jo hankittu, mutta ei vielä asennettu. – Ei sitä tarvita vielä, Ojanne napauttaa. Liikuntakykyään 85vuotias pitää yllä päivittäisellä jumpalla, jota jatketaan ”niin kauan kuin jaksaa”. Toimintakyky on säi lynyt niinkin hyvänä myös terveellisen ruoka valion ansiosta. Ravitsemusalan ammattilaisel le oikeanlainen ravinto on itsestäänselvyys. – Teen vieläkin kaikki ruoat itse. Vihanneksia ja hedelmiä pitää lautasella olla aina, mutta lihansyöjä en ole oikein ikinä ollut. Pienessä keittiössä on niukasti lasku tilaa, mikä on pieni ongelma. Kaappeihin on hankala kurotella. Jonkinlaisen arkias tioille tarkoitetun pöytätelineen hankin ta on asialistalla, kunhan sille löydetään järkevä sijoituspaikka. Asia otetaan Ojan teen insinööripojan seuraavalla vierailul la taas puheeksi. Kaksiossa on palovaroittimet sauna ja pesutiloissa, eteisessä, makuuhuoneessa sa lähihoitajana työskentelevä Leena Rosengren oli juuri jää nyt vuorotteluvapaalle. Kemiat kin kohtasivat. Sinunkaupat syn tyivät samalta istumalta. Nyt ystävykset tapaavat viikoittain. Pitkän työuran ravintolan ja paikallisen pankin keittiöissä teh nyt Ojanne myöntää, että tar vitsee ystävän apua joissakin arjen askareissa, mutta ei halu aisi vaivata kaveria mielestään turhaan. – Koetan tehdä hommia niin, etten rasita toista liikaa. Aikaa pitää varata enemmän keskusteluille, etteivät työt verottaisi viikoittaista kohokoh taa. – Puhutaan ihan kaikesta, mutta politiikasta ei juurikaan. Todella hyviksi ystäviksi on tultu, hiljaisia hetkiä ei tule. Aika paljon tiedämme toisistamme. Ja kun tuo Liisa on päästään niin terävä ja muisti pelaa, mikäs meidän on jutel lessa, Rosengren kertoo. – Jos mies vielä eläisi, sitten puhuttaisiin politiikkaa, Ojanne nauraa jatkoksi. Kelkalla pääsee Kodin turvallisuusasiat eivät ole ystävyksille se päällimmäinen puheenaihe, mutta kaatumisten vuoksi niitäkin on alettu aika ajoin päivittää. Kävelykeppiin ja ulkona liikkuessaan rollaatto riin turvautuvan Ojanteen asunto ja kerrostalo KÄ ÄNNÄ ? ” Poika käy vaihtamassa lamput, itse en lähde enää kiipeilemään. ” LIISA OJANNE Leena Rosengren lähti mukaan ystävätoimintaan jäätyään töistä vuorotteluvapaalle. Leena Rosengren engagerade sig som rödakorsvän när hon blev alterneringsledig. AVM1601_s24-48.indd 25 25.1.2016 13.59
Ystävän seurassa pitkäkin matka puolittuu. 26 avun maailma hjälpens värld 1 / 2016 M AN SKÄMTAR och säger att det farligaste stället för en människa är hennes hem. Olycksstatistiken ger ett visst belägg för ett så dant påstående. Närmare 80 procent av de olyckor som bokförs, cirka 300 000 per år, in träffar hemma eller på fritiden. Mest är det barn och unga som drabbas, men olycksrisken börjar stiga igen med åldern och i takt med att pre stationsförmågan sjunker. Finlands Röda Kors koordinerar ett projekt för att förebygga olyckor i hemmet och på fri tiden. Projektet samlar ett flertal organisationer och myndigheter och finansieras av Penningau tomatföreningen. Som en del av projektet upp muntrar Röda Korset sina egna volontärer att sprida trygghetsinformation till äldre människor som de träffar t.ex. i samband med vänverk samheten. Frågor om trygghet i hemmet är självklart inte det viktigaste samtalsämnet för Sastama labon Liisa Ojanne , 85, och hennes rödakors vän Leena Rosengren , men efter att Ojanne har fallit ett par gånger hemma har det blivit ett tema som de tar upp då och då. Trygghetstelefonens armband har Ojanne, som blev änka för två år sedan, alltid på sig. Tre gånger har hon tryckt in den röda knappen och fått hjälp när hon har behövt det. Liisa Ojanne rör sig med käpp hemma och rollator utomhus. Hennes bostad och hela höghuset hon bor i är byggda med tanke på tillgänglighet: den enda tröskeln finns vid badrummet för att förhindra vattenskador. – Tröskeln är kvar så länge jag kan lyfta fötterna. Med rollatorn tar jag mig ännu till butiken på egen hand, säger Ojanne. Rörelseförmågan håller 85åringen uppe med daglig gymnastik. Det fortsätter hon med ”så länge jag orkar”. En bidragande faktor till Ojan nes goda kondition är hälsosamma matvanor – en självklarhet för en kvinna som har arbetat med kosthållning hela sitt liv. – Jag lagar fortfarande all mat själv. Grönsaker och frukter ska det vara på tallriken, någon stor köttätare har jag aldrig varit. I det lilla köket i hennes tvåa finns begränsat med ställyta, vilket är ett litet problem. Det är besvärligt att sträcka sig upp i skåpen. En bords ställning av något slag att ställa vardagskärlen i finns på inköpslistan, förutsatt att man hittar på ett vettigt ställe för den. Det ska Ojanne dis kutera med sin son nästa gång han hälsar på. Sonen är ingenjör och får också byta batterier i brandvarnarna. Leena Rosengren konstaterar att vänverksamheten i bästa fall är ett möte mellan två människor som ger dem båda energi inför följande vecka. – Jag och Liisa pratar om precis allting, utom politik, det låter vi bli. Det är härligt att tala med en äldre människa som minns så mycket och be rättar om sådant som vi som är yngre inte har någon aning om. ? Tips och en checklista för att identifiera risker i hemmet och förbättra tryggheten i vardagen finns på webben på www.kotitapaturma.fi/kampanjen-mot-hemolyckor. Äkta vänskap och trygga år Röda Korsets vänverksamhet piggar upp, men gör också vardagen tryggare för äldre. TEXT TARMO TIKKA BILDER JUSSI PARTANEN sekä olohuoneen ja keittiön oviaukossa. Pattereiden tar kistus paljastaa, ettei keittiön varoitin toimi niin kuin pi täisi. Hentoa piippausta eivät nuoremmatkaan korvat tah do havaita. Paristo vetelee viimeisiään. Insinööripoika pää tetään kutsua myös paristonvaihtoon. Rosengren havahtuu samalla kysymään, testaako Ojan ne turvapuhelimen toimivuuden säännöllisesti, pattereil lahan sekin toimii. Ei testaa. – No tästä eteenpäin koesoitetaan sekin sitten sään nöllisesti, Rosengren huolehtii. Ei enää kiipeilyä Ojanne ei ole huolissaan kodin sähkölaitteiden turvalli suudesta, vaikka tietyn ajan jälkeen automaattisesti virran katkaisevan turvalieden hankinnasta on ollut puhetta. – Olen käyttänyt näitä laitteita kymmeniä vuosia, mut ta poika käy vaihtamassa lamput, itse en lähde enää kii peilemään. – Ikinä ei kyllä liesi ole jäänyt päälle, muisti on vielä ihan hyvä. Koulussakin tykkäsin historiasta. Minun oli helppo muistaa kaikki vuosiluvut, Ojanne hymyilee. Leena Rosengren muistuttaa, että ystävätoiminta on parhaimmillaan kahden kauppa, josta kumpikin saa voimia taas seuraavaan päivään ja viikkoon. – On aivan ihanaa keskustel la iäkkään ihmisen kanssa, joka vielä muistaa niin hyvin ja ker too asioita, joista me nuorem mat emme tiedä mitään. Kun puheeksi tulee Rosen grenin vuorotteluvapaan päät tyminen maaliskuussa, hätään tyy Ojanne pieneksi hetkeksi. Eivät kai tapaamiset lopu sii hen? Ei hätää, vierailut jat kuvat niin kuin ennenkin, Ro sengren rauhoittelee ystä väänsä. – En minä tätä siihen lopeta, kyllä minä aikaa järjestän sit tenkin. ? Leena Rosengren ja Liisa Ojanne ovat alkaneet käydä säännöllisesti läpi myös turvallisuusasioita. Palovaroittimen paristojen vaihto kuuluu Ojanteen pojan tehtäviin. Leena Rosengren och Liisa Ojanne har regelbundet börjat se över trygghetsaspekter i hemmet. Ojannes son har i uppgift att byta batterierna i brandvarnaren. ” Jag lagar fortfarande all mat själv. Grönsaker och frukter ska det vara på tallriken. ” LIISA OJANNE AVM1601_s24-48.indd 26 25.1.2016 13.59
1 / 2016 hjälpens värld avun maailma 27 Helvi Loijas, Noora Aho, Joonas Niemi ja William Rivera vastaanottivat Amnestyn Kynttiläpalkinnon Punaisen Ristin vapaaehtoisten puolesta. – Vaikka ei kukaan näihin hommiin ole palkinnon toivossa lähtenyt, Helvi Loijas kiteytti kaikkien tunnelmat. Helvi Loijas, Noora Aho, Joonas Niemi och William Rivera tog emot Amnestys Ljuspris å alla rödakorsvolontärers vägnar. – Inte för att någon har börjat med det här i hopp om att få ett pris, konstaterade Helvi Loijas och sammanfattade därmed allas åsikt. TURVAPAIKAN HAKIJOIDEN VASTAANOTTO PUNAISESSA RISTISSÄ 8 000 PUNAISEN RISTIN VAPAAEHTOISTA on tukenut turvapaikanhakijoiden vastaanottoa. 105 VASTAANOTTO YKSIKKÖÄ toimii kaikkien Punaisen Ristin piirien alueella. 18 600 MAJOITUS PAIKKAA on käytettävissä vastaanottokeskuksissa ja hätämajoituksissa. (Tilanne 21.1.) I HMISOIKEUSJÄRJESTÖ Amnestyn Suomen osasto myönsi joulukuussa jokavuotisen Kynttiläpalkintonsa Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoisille kiitokse na heidän arvokkaasta ihmisoikeustyös tään turvapaikanhakijoiden apuna. – Tänä syksynä palkinnon voi saada vain yksi taho, eli Punaisen Ristin vapaa ehtoistoimijat. Palkinto annetaan turva paikanhakijoiden tukemisesta poikke uksellisessa tilanteessa, jossa Suomeen on tullut kymmenkertainen määrä tur vapaikanhakijoita aiempiin vuosiin ver rattuna, Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson sanoi palkinnonjako tilaisuudessa. Palkinto on osoitettu kaikille niille yli 8 000 Punaisen Ristin vapaaehtoiselle, jotka ovat olleet tukemassa turvapai kanhakijoiden vastaanottoa. Palkinnon jakotilaisuudessa heitä edustivat hel sinkiläiset vapaaehtoiset Noora Aho ja William Rivera , turkulainen Joonas Niemi ja noormarkkulainen Helvi Loijas . HELVI LOIJAS, 64, temmattiin mukaan Harjavallan vastaanottokeskuksen va paaehtoistoimintaan suoraan keskuk Ihmisoikeuspalkinto vapaaehtoisille Amnesty palkitsi Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoiset työstä turvapaikanhakijoiden auttamiseksi. sen pihalta. Harjavallan vastaanotto keskus pystytettiin sellaisella vauhdil la, että turvapaikanhakijat saapuivat ennen kuin keskukseen oli ehditty pal kata yhtään työntekijää. – Menin paikalle vaatelahjoituksen kanssa ja kysyin, tarvitaanko apua. Sa noin, että tahdon tehdä jotain käsilläni. Sain ruuvimeisselin käteeni ja ryhdyin heti kokoamaan sänkyjä, Helvi sanoo. Hän teki vapaaehtoistöitä kahdeksan viikkoa putkeen kuutena päivänä viikos sa. Siinä ajassa hän huomasi, että moni Människorättspris till frivilliga Människorättsorganisationen Amnesty Internationals Finlandsavdelning gav i december sitt årliga Ljuspris till Finlands Röda Kors volontärer som erkännande för deras insatser för att hjälpa asylsökande. – I år kan priset endast gå till en adress, nämligen Röda Korsets frivilligarbetare. Priset ges för det stöd som har getts till asylsökande i en exceptionell situation när tio gånger fler asylsökande har kommit till Finland jämfört med tidigare år, motiverade Amnestys verksamhetsledare Frank Johansson valet. Priset gick alltså till alla de över 8 000 rödakorsvolontärer som på något sätt har deltagit i arbetet för att ta emot asylsökande. Volontärerna har haft en oändligt viktig roll i inrättandet av nya förläggningar, för att få vardagen att fungera på förläggningarna och i att ge invånarna stöd. turvapaikanhakija kaipasi etenkin juttu seuraa. Monet tulivat näyttämään hä nelle esimerkiksi videoita, joissa lapsi oppii kotona kävelemään sillä aikaa, kun isä on tien päällä. PUHUMISEN TÄRKEYDEN huomasi myös Kolumbiasta Suomeen muutta nut William Rivera, 36, joka vetää kah ta miestenryhmää Helsingin vastaan ottokeskuksissa. – Turvapaikanhakijoille on tärkeää voida puhua kokemuksistaan. Tein pa kolaisten parissa töitä jo Kolumbiassa. Se taakka, jota ihminen kantaa joudut tuaan jättämään kotinsa, on sama riip pumatta siitä oletko kolumbialainen, ira kilainen tai Afganistanista, William sanoo. Noora Aho, 21, päätyi vastaanotto keskukseen vapaaehtoiseksi, kun ystä vä ensiapuryhmästä pyysi häntä mukaan. Itsenäisyyspäivänä Noora kollegoineen järjesti vastaanottokeskuksessa itsenäi syyspäivän juhlat ja kokkasi yhdessä turvapaikanhakijoiden kanssa. Turkulainen Joonas Niemi, 28, on hän kin huomannut, miten tärkeää mielekäs tekeminen on turvapaikanhakijoille. Joo nas järjestää vapaaehtoisporukalla tur vapaikanhakijoille ohjattua liikuntaa ja käy vapaaehtoisena Turussa vastaanot tokeskuksessa, jonka asukkaista yksi on kokki. – Uunin käytöstä oli tullut vähän ki naa muiden asukkaiden kanssa. Vapaa ehtoiset hankkivat hänelle oman uunin, jolla hän nyt tekee arabialaisia leipiä koko keskukselle. Saan aina leipää siellä käy dessäni. ? NOORA JUSSILA TO M I A S IK A IN E N AVM1601_s24-48.indd 27 25.1.2016 13.59
28 avun maailma hjälpens värld 1 / 2016 Tuula Salo Punaisen Ristin LänsiHelsingin osastosta laittoi MobilePaymaksupalvelun testiin. TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN KUVAT TEEMU ULLGREN S UOMALAISET kantavat yhä har vemmin mukanaan käteistä rahaa. Punaisessa Ristissä muutos tun tuu varsinkin Nälkäpäivässä ja muissa lipaskeräyksissä. – Kerääjää vastaan tulee koko ajan ihmisiä, jotka haluaisivat lahjoittaa, mut ta heillä ei ole käteistä. Muutoksen huo maa myös omalla kohdalla. Käteistä nos taa enää silloin, kun tietää etukäteen sitä tarvitsevansa, Punaisen Ristin Län siHelsingin osaston puheenjohtaja Tuula Salo , 68, sanoo. Vaihtoehdoksi käteiselle on noussut maksaminen kännykällä, sillä puhelin löytyy melkein jokaisen taskusta. Lah joituspuhelimet ja tekstiviestilahjoituk set ovat olleet vuosia käytössä myös Punaisen Ristin keräyksissä, mutta niil lä on heikkoutensa: lahjoitus laskutetaan vasta puhelinlaskulla ja operaattori vie siivun palvelunumeron käytöstä. Älypuhelin taipuu kuitenkin maksu päätteeksi myös ilman senttiäkään ku luja. Sen tekee mahdolliseksi Suomen Punaisen Ristin yhteistyökumppanin Danske Bankin MobilePaymaksupalve lu. Alkuun pelkällä maksukortilla MobilePay julkaistiin vuonna 2013 Tans kassa, jossa sillä on jo 2,4 miljoonaa Tuula Salo (vas.) tutustuu MobilePayhin Elisa Tukiaisen opastuksella. – Ostoksia voi maksaa 100 euroon asti päivässä pelkällä henkilötunnuksella ja maksukortin tiedoilla, Tukiainen kertoo. Tuula Salo (t.v.) bekantar sig med MobilePay. Elisa Tukiainen ger råd. – Man kan betala för köp för upp till 100 euro per dag genom att uppge sitt personnummer och betalkortsinformationen, säger Tukiainen. käyttäjää. Suomessa 2014 aloittanutta MobilePayta on ladattu 250 000 kertaa. – Kuten uuden tekniikan yleensä, en simmäisenä MobilePayn ottivat omak seen nuoret, mutta käyttäjäkunta laa jenee pikku hiljaa. Meillä on jo yli 80vuo tiaitakin käyttäjiä, kertoo Danske Bankin MobilePayasiantuntija Elisa Tukiainen . MobilePayn mainoslauseen mukaan raha liikkuu sillä yhtä helposti kuin teks tiviesti. Se lupaus joutuu nyt testiin, sil lä Tuula Salo on lupautunut Tukiaisen opastuksella kokeilemaan, miten käte vä käteisen korvaaja MobilePay oikeas ti on. – Edustan suuria ikäluokkia. Puhelin on minulle käyttökalu niin kuin auto. Mi tään en osaa käyttää ja ohjeita en lue koskaan, Salo nauraa. Tukiaista haaste ei huoleta. – Ainoa vaatimus MobilePayn käyt töönotolle on oikeastaan älypuhelin, jolle voi ladata sovelluksia. Onhan sinul Korvaaja käteiselle ” Jes, nyt se sanoo ”rekisteröityminen valmis”. Saanko lähettää nyt heti rahaa? ” AVM1601_s24-48.indd 28 25.1.2016 13.59
MobilePay ? ? Suomen Punaisen Ristin yhteistyökumppanin Danske Bankin tarjoama Mobile Pay on ilmainen maksupalvelu älypuhelimille ja muille mobiililaitteille. ? ? MobilePayn käyttöä varten tarvitset laitteen lisäksi suomalaisen kännykkänumeron, maksukortin ja pankkitilin sekä sähköpostiosoitteen. ? ? MobilePayta voivat käyttää kaikkien suomalaispankkien asiakkaat. ? ? MobilePayn käyttäjäksi pääsee lataamalla sovelluksen Applen App Storesta, Google Playsta tai Windows Storesta ja rekisteröitymällä. ? ? MobilePay on käytössä Punaisen Ristin katas trofirahaston keräyksissä kuten Nälkäpäivässä. Lahjoitukset löytävät perille numerolla 040 135 8800. Lue lisää: www.mobilepay.fi 1 / 2016 hjälpens värld avun maailma 29 I stället för kontanter Tuula Salo vid rödakorsavdelningen LänsiHelsingin osasto testade betalningstjänsten MobilePay. F INLÄNDARE AVSTÅR i allt högre utsträckning från att bära kontanta pengar. På Röda Korset märks förändringen i syn nerhet under Hungerdagen. – Som insamlare möter man hela tiden människor som vill ge bidrag, men som inte har kontanter, säger avdelningsordförande Tuula Salo , 68, från LänsiHelsingin osasto i västra Helsingfors. Ett alternativ då är betalning per mobiltelefon. Möjligheten att ge bidrag via donationstelefoner och SMS finns i samband med Röda Korsets insamlingar, men de är inte gratis. En smarttelefon kan däremot bli en betalterminal utan omkost nader. Så fungerar Röda Korsets samarbetspartner Danske Banks MobilePaybetalningstjänst, som lanserades i Finland 2014. – De första som tog i bruk MobilePay var ungdomarna, men klientelet vidgas undan för undan, berättar Elisa Tukiainen på Danske Bank. MobilePay gör reklam för sig med att säga att det är lika lätt att skicka pengar som ett SMS. Det löftet ska nu testas, för Tuu la Salo har lovat testa MobilePay under handledning av Elisa Tu kiainen. – Jag representerar de stora åldersklasserna. För mig är tele fonen ett bruksföremål. Inga funktioner känner jag till och in struktionerna läser jag aldrig, skrattar hon. – Det enda kravet är egentligen att det är en smarttelefon som man kan ladda ner appar på. Har du någon app på din telefon? kollar Tukiainen. – Här är en vädergrej, men jag har inte installerat den själv. Det räcker. Det finns ett användarkonto som är kopplat till Sa los telefon och som gör det möjligt att ladda ner MobilePay ur appbutiken. Tukiainen följer med när Salo laddar ner programmet, klickar ”installera” och godkänner villkoren. När man startar MobilePay för första gången ber appen använ daren registrera sig. Då krävs samma uppgifter som vid bankä renden i allmänhet: personuppgifter, ett finländskt betalkort, kon tonummer och epostadress. Det tar några minuter att mata in informationen. När allt är klart knackar Tuula Salo in den summa hon vill skicka via MobilePay och katastroffondens nummer 040 135 8800. Det fungerar. Salo verkar nöjd med testet. Hon hittar genast på fler använd ningsområden inom Röda Korset än insamlingarna. – På avdelningens basar har vi ofta samma problem, att folk inte har kontanter med sig. Det här är nog en tjänst som behövs. ? la jotain sovelluksia puhelimessa? Tuki ainen tarkistaa. – Joku sääjuttu täällä on, mutta sitä kään en ole asentanut itse vaan seuraa va sukupolvi. Se riittää. Salon puhelimesta löytyy käyttäjätili, jonka avulla MobilePayn voi ladata netin sovelluskaupasta. Ohjelma löytyy helposti hakusanalla ja latautuu hetkessä. Tukiaisen seuratessa vierestä Salo klikkaa ”asenna” ja hyväksyy käyt töehdot. Ensimmäisellä käynnistyskerralla Mo bilePay pyytää käyttäjää rekisteröity mään, tietenkin. Siinä tarvitaan samoja tietoja kuin pankkiasioinnissa yleensä kin: henkilötietoja, suomalainen maksu kortti, tilinumero ja sähköpostiosoite. – Henkilötunnuksen muistan ulkoa, mutta tilinumero piti kirjoittaa ylös, kos ka sitä tarvitsee enää niin harvoin, Salo sanoo. – Itse asiassa käytön voi aloittaa jopa ilman tilinumeroa. MobilePaylla voi mak saa ostoksia 100 euroon asti päivässä pelkällä henkilötunnuksella ja maksu kortin tiedoilla. Rajaa voi nostaa rekis teröitymällä myöhemmin pankkitunnuk silla. Rahan vastaanottamiseksi tilinu meron pitää tietysti olla syötettynä, Tu kiainen kertoo. Avuksi osaston myyjäisiin? Tuula Salolla rekisteröitymisessä vieräh tää muutama minuutti. Puhelin piippaa paluuviestin merkiksi. Se sisältää akti vointikoodin, jonka jälkeen MobilePay pyytää käyttäjää vielä valitsemaan ne linumeroisen tunnusluvun. – Jes, nyt se sanoo ”rekisteröitymi nen valmis”. Saanko lähettää heti rahaa? – Saat. Salo näppäilee MobilePayssa lähetet tävän summan ja katastrofirahaston nu meron 040 135 8800. Sovellus tunnistaa vastaanottajan Punaiseksi Ristiksi ja pa luuviesti kiittää avusta. Hyvin toimii. Tukiainen kertoo, että maksu ohjau tuu perille puhelinnumerolla, joten tili numeroa ei tarvita. Rahaa voi lähettää jopa silloin, kun vastaanottaja ei ole Mo bilePayn käyttäjä. Siinä tapauksessa jär jestelmä lähettää viestin ja pyytää vas taanottajaa kirjautumaan MobilePayhin lähetyksen ohjaamiseksi pankkitilille. Salo vaikuttaa tyytyväiseltä kokei luun. Hän keksii MobilePaylle Punaises sa Ristissä heti muutakin käyttöä kuin keräykset. Sitä voisi käyttää esimerkik si osaston myydessä Punaisen Ristin tuotteita. – Myyjäisissä on usein sama ongelma, ettei ihmisillä ole käteistä rahaa muka naan. Kyllä tällaiselle palvelulle on tar vetta. Täytyy kertoa tästä meidän osas tossa muillekin. ? MobilePayta voivat käyttää kaikkien suomalaispankkien asiakkaat. Sovelluksesta voi olla apua myös silloin, kun muut maksutavat eivät ole mahdollisia esimerkiksi työpuhelimessa. Kunder i alla banker kan använda MobilePay. Appen kan också vara till nytta om andra mobila betalningssätt inte fungerar t.ex. för att det är en jobbtelefon. MobilePay ? ? Danske Banks tjänst MobilePay är en betalningstjänst som är gratis och som fungerar på smarttelefoner och andra mobila apparater. Notera att appen endast fungerar på finska. ? ? Alla som är kunder i en finländsk bank kan använda MobilePay. ? ? För att använda MobilePay behöver du förutom apparaten ett finländskt mobiltelefonnummer, ett betalkort och bankkonto samt en e-postadress. ? ? Man kan börja använda MobilePay genom att ladda ner appen i Apples App Store, Google Play eller Windows Store och registrera sig. Läs mer: www.mobilepay.fi (på finska) AVM1601_s24-48.indd 29 25.1.2016 13.59
30 avun maailma hjälpens värld 1 / 2016 TEKSTI HANNU-PEKKA LAIHO KUVAT JARKKO MIKKONEN T ILANNE ON HÄMMENTÄVÄ. Toistakymmentä ison pelas tuslautan tapaista kumivenettä keikkuu Kreikan Lesbok sen saaren ja Turkin mantereen välisessä salmessa kohti länttä. Raskaasti aaltojen mukana nousevissa ja laskevissa ve neissä on aivan liian paljon ihmisiä. Pienitehoiset perämoottorit eivät jaksa liikuttaa kumiveneitä vastaaaltoon. Lastina on arvi olta 50–70 naista, miestä ja lasta. Kyydissä on vanhuksia, aivan vastasyntyneitäkin. Kiikarilla erottaa selvästi taustalla näkyvät Turkin rannikon vuoret, mutta ei sentään rannan lomahotelleja. Hitaasti lautat sinnittelevät kohti Lesboksen rantaa, vaikka osa painuu myötätuulen mukana etelämmäksi. Rantakivikolla odottaa ihmisiä kymmenistä eri maista. Osa heistä kahlaa ran taveteen ottamaan kumilauttoja vastaan. Tulijoita heittäytyy mereen vaatteet päällä ja alkaa räpiköidä rantaan. Kuuluu rie mukasta naurua, lasten itkua, pelastajien komentavia huutoja. Rannalla jotkut ottavat älypuhelimella selfietä, yksi rukoilee pol villaan otsa maassa, äiti etsii kadonnutta lastaan. Taustalta rantaan ryntää lesboslainen mies, hänen kaksi poi kaansa ja isoisä. He kahlaavat mereen, irrottavat perämoottorin, pohjavanerit sekä köydet ja kantavat kaiken vanhaan pakettiau toonsa. Lautan muoviset ponttonitkin puhkaistaan ja viillellään helposti viikattaviksi pinoiksi. Kymmenessä minuutissa koko laut ta on kadonnut rannalta. Samaan aikaan lautalla tulleet 60 ihmistä ihmettelevät vielä, mihin suuntaan heidän pitäisi lähteä kävelemään. Yli miljoona tulijaa Vajaa vuosi sitten alkanut massiivinen pakolaisten ja turvapai kanhakijoiden virta on saanut Euroopan ymmälleen. EteläEu rooppaan, pääosin Kreikan saarien kautta, saapui vuoden 2015 kesän ja syksyn aikana reilusti yli miljoona ihmistä Lähiidästä ja Afrikasta. Tilanne on jakanut Euroopan unionin jäsenmaat ja nii den johtajat pahasti eri leireihin. Samalla asenneilmasto useim missa maissa on pahasti kiristynyt. Ihmisiä liikkeellä KREIKKAAN KUULUVAN LESBOKSEN SAAREN RANNALLA YMMÄRTÄÄ, MIKSI EUROOPPAA KOETTELEVAAN PAKOLAISKRIISIIN EI OLE OLEMASSA PIKARATKAISUJA. ? ?Euroopan pakolaiskriisi AVM1601_s24-48.indd 30 25.1.2016 13.59
Kroatian Punaisen Ristin vapaaehtoinen piristi pikkutyttöä, joka odotti perheensä kanssa pakolaisjunassa tietoa matkan jatkumisesta. Kroatiska Röda Korsets volontär piggar upp en liten flicka på ett flyktingtåg. Tillsammans med sin familj väntar hon på besked om när färden kan fortsätta. Euroopan pakolaiskriisi ? AVM1601_s24-48.indd 31 25.1.2016 13.59
S YNEN SOM MÖTER en vid stran den på den grekiska ön Lesbos är märklig. Ett tjugotal gummibåtar, som stora räddningsflottar, guppar västerut i sundet mellan Lesbos och Turkiet. Det finns alldeles för många människor ombord på flot tarna, som stiger och sjunker med vågorna. Flottarnas små utombord smotorer har inte kraft nog att sät ta emot vågorna. Ombord finns åldringar och till och med nyfödda spädbarn. På den steniga stranden väntar människor från flera dussin länder. En del vadar ut för att möta flot tarna. Människor kastar sig över bord och försöker simma iland. Tri umferande skratt, barngråt och kommandon från räddarna blandas med saltstänket. På stranden tar någon en selfie, en annan ber med pannan mot marken, en mamma söker sitt försvunna barn. En man från Lesbos springer fram tillsammans med sina två sö ner och deras farfar. De vadar ut i vattnet och tar kvickt loss ak tersnurran, fanerskivorna på bott nen och repen och bär upp allt till sin gamla skåpbil. På tio minuter är flotten försvunnen. De 60 människor som anlände i den står fortfarande och funderar över vartåt de borde bege sig. FÖR ETT KNAPPT ÅR sedan växte strömmen av flyktingar och asyl sökande överraskande kraftigt i Europa. Trots att flyktingströmmen just nu har minskat en aning är ing en redo att förutspå att flykting krisen är över. Situationen i Syrien är så farlig att det är omöjligt att genomföra effektiva hjälpåtgärder. En politisk lösning behövs. Flyktingströmmen till Europa har inte heller sitt ursprung endast i Människor i rörelse Det finns inga snabba lösningar på flykting krisen i Europa. TEXT HANNU-PEKKA LAIHO BILDER JARKKO MIKKONEN 32 avun maailma hjälpens värld 1 / 2016 Vaikka pakolaisvirta on nyt talven ja Syyrian aselepoponnistelujen takia vähän hiljentynyt, kukaan ei ole valmis ennustamaan, että pako laiskriisi olisi ohi. Pikemminkin päinvastoin. Euroopan unionin komissio ennusti viime vuoden lopulla, että vuoden 2017 loppuun men nessä Eurooppaan saattaa tulla yhteensä kol me miljoonaa pakolaista. Arvio perustuu ennen kaikkea Syyrian tilan teeseen. Syyrian väkiluku oli ennen sotaa vuon na 2011 vähän yli 23 miljoonaa, mutta vuoden 2014 väestölaskennan mukaan asukkaita oli enää 17,9 miljoonaa. Taistelujen kiihtyminen viime syksynä on en tisestään lisännyt pakolaisten ja sisäisten evak kojen määrää. Viime vuoden aikana Turkissa, Libanonissa, Jordaniassa ja Egyptissä olevien pakolaisten määrä lisääntyi miljoonalla. Syyrian rajojen ulkopuolella on jo 4,3 miljoonaa pako laista, ja luku nousee päivä päivältä. Samaan aikaan Syyriassa lasketaan olevan maansisäisiä pakolaisia ja muita välittömän avun tarpeessa olevia ihmisiä 13,5 miljoonaa. Arviot perustuvat YK:n koordinoiman 3RPpro sessin tietoihin. 3RP eli Regional Refugee and Resilience Plan on noin 200 valtiollisen, kan sainvälisen ja kansallisen avustusjärjestön yh teenliittymä, joka pyrkii yhteisen suunnittelun ja koordinaation kautta helpottamaan syyria laisten hätää. Myös Suomen Punainen Risti on ollut mukana vuoden 2014 lopussa perustetun 3RP:n toiminnassa. Vastaanottoleirejä rajoille? Syyrian sisäinen tilanne on edelleen niin vaa rallinen, että tehokkaita avustustoimia on lä hes mahdotonta saada käyntiin. Pakolaistilan netta ei siis saada kuriin pelkästään humani taarista apua jakamalla. Tarvitaan poliittinen ratkaisu. Eikä pakolaisvirta Eurooppaan johdu pelkäs tään Syyrian tilanteesta. Vain puolet tulijoista on ollut Lähiidän pakolaisleireiltä ja Syyriasta lähteneitä syyrialaisia. Toiseksi eniten tulijoita on ollut Afganistanista, kolmanneksi eniten Ira kista ja neljänneksi eniten Somaliasta. Loput ovat lähtöisin hyvin monista maista Afrikasta ja Aasiasta. Kreikassa eri kansallisuuksia on re kisteröity yli 20. Euroopan unioni ei ole löytänyt pakolaiskrii sin hoitamiseen yhteistä linjaa. Eri maiden päät täjät näkevät asiat hyvin eri näkökulmista. Poh joinen on syyttänyt Välimeren maita, etenkin Kreikkaa, lepsusta rajavalvonnasta ja rajojen vuotamisesta. Samalla pakolaiskriisin ratkai suksi on esitetty rajojen sulkemista. Kreikan Lesboksen rannalla sellaista puhet ta on vaikea ymmärtää. Kun Turkki päästää sa lakuljettajien apuun turvautuneet, hädässä ole vat ihmiset lähtemään omilta rannoiltaan va paasti kohti Kreikkaa, viranomaisilla on vähän keinoja heidän pysäyttämisekseen. Mitä ”rajojen sulkeminen” edes tarkoittaisi? Ihmisten jättämistä meren armoille? Turkki ei ota ketään takaisin. Maassa on jo yli kaksi mil joonaa pakolaista. Lesboksen rannalla EU:n ra javalvontaviraston Frontexin upseerit kahlaavat rantaveteen auttamaan ihmisiä lautoilta siinä missä Punaisen Ristin edustajat ja muutkin va paaehtoiset. Toinen ehdotus pakolaiskriisin ratkaisemi seksi on ollut vastaanottoleirien perustaminen Kreikkaan ja Italiaan. Tällaisia vaatimuksia on kuultu myös suomalaispolitiikoilta. Varsinkaan Kreikalla ei ole mitenkään riittä viä resursseja sellaisten leirien ylläpitämiseen, ja millainen ratkaisu valtavat, jopa satojentu hansien ihmisten leirit lopulta olisivat? Kreikan Punaisen Ristin vapaaehtoiset ovat vastassa Lesboksen saarelle rantautuvia turva paikan hakijoita. Lesboksen erottaa Turkista vain muutaman kilometrin levyinen salmi. Grekiska Röda Korsets frivilliga möter asylsökande som anländer till ön Lesbos. Sundet mellan Lesbos och Turkiet är bara några kilometer brett. ? ?Euroopan pakolaiskriisi AVM1601_s24-48.indd 32 25.1.2016 13.59
Syrien. Den näststörsta gruppen kommer från Afghanistan, medan Irak är trea och Somalia fyra på lis tan. De nordliga medlemmarna i Eu ropeiska unionen har anklagat län derna vid Medelhavet, i synnerhet Grekland, för slapphänt gränsbe vakning. Vissa föreslår att gränser na stängs som lösning. På stranden på Lesbos är det svårt att förstå sådana tankegång ar. I och med att Turkiet fritt låter folk resa mot Grekland har myndig heterna få möjligheter att stoppa dem. Vad skulle det betyda att ”stänga gränserna”? Att man låter folk dö till havs? Turkiet tar inte emot några återvändare. Det finns två miljoner flyktingar i Turkiet. Ett annat förslag till lösning i flyktingkrisen är att inrätta mot tagningsläger i Grekland och Italien. I synnerhet Grekland har inte re surser att upprätthålla sådana lä ger – och kan man ens kalla det en lösning att fösa in hundratusentals människor i läger? Skulle de som kräver att mot tagningsläger inrättas vara redo att bygga sådana vid Finlands öst gräns ifall antalet flyktingar som söker sig till Europa via Finland öka de till en strid ström? I EN POLITISK lösning har Turkiet en central roll, men flyktingrutter na går också via Egypten, Iran, Li byen och flera andra länder. Det är viktigt att ingripa mot den enorma människosmuggling som går hand i hand med flyktingström marna. Den miljon flyktingar som kom till Europa förra året har be talat uppskattningsvis 1–2 miljarder euro till smugglarna. Flyktingarna och de tolkar som hjälper dem på stranden på Lesbos berättar att alla använder sig av smugglarnas tjänster. Smugg lingsmaffian tillåts operera under myndigheternas ögon. Det handlar om korruption, men också om en med veten politik. En lösning på flyktingkrisen är en så mångfacetterad fråga att det inte finns någon enkel lösning – det krävs politisk vilja, brottsbekämp ning, humanitärt bistånd och ut vecklingssamarbete, allt på en gång. Så länge Europa inte hittar nå gon gemensam väg fortsätter smugglarna att göra pengar medan utsatta människor lider. ? 1 / 2016 hjälpens värld avun maailma 33 Sitäkin voi miettiä, että todella suuria mää riä pakolaisia saattaa tulla tulevaisuudessa myös Suomen itärajan yli. Olisivatko vastaanottolei rien vaatijat siinä tilanteessa valmiita perusta maan itärajalle satojentuhansien ihmisten pa kolaisleirejä, etteivät tulijat jatkaisi muualle Eu rooppaan? Miksei salakuljettajia pidätetä? Poliittisessa ratkaisussa avainasemassa on Turk ki, jonka kautta suurin osa Euroopan miljoo nasta pakolaisesta viime vuonna kulki, mutta yhtä lailla pakolaisten reitit kulkevat Egyptin, Iranin, Libyan ja muiden PohjoisAfrikan valti oiden läpi. Jos ne päästävät Eurooppaan pyrki vät pakolaiset vapaasti eteenpäin, pakolaisvir ta jatkuu. Tärkeää on puuttua massiiviseen ihmissala kuljetukseen, joka nykyisiin pakolaisvirtoihin liittyy. Eurooppaan viime vuonna saapuneet miljoona pakolaista ovat maksaneet salakuljet tajille arviolta 1–2 miljardia euroa. Ihmissalakuljettajien verkostot ovat osa kansainvälistä mafiaa. Kun saksalaisen Der Spiegel lehden toimittajat selvittivät Saksas sa, Serbiassa, Unkarissa ja Bulgariassa sekä Turkissa ja PohjoisAfrikassa toimivaa salakul jetusverkostoa, he löysivät pienellä vaivalla lukuisia verkostoon kuuluvia salakuljettajia ja pystyivät selvittämään verkoston rahaliiken teen reitit. Kun tutkivat toimittajat pystyvät selvittä mään salakuljetusverkostojen jäsenten ja joh tajien nimet, miksi eri maiden viranomaiset ei vät kykene samaan? Lesboksen rannalla pakolaiset ja heitä avus tamaan tulleet tulkit kertovat, että salakuljet tajien löytäminen ei ole edes hankalaa. Heidän palveluitaan käyttävät kaikki. – Kun lähes luku ja kirjoitustaidoton ihmi nen pakenee jostain Afganistanin syrjäkylältä viikossa Kreikkaan, hän ei ole järjestänyt mat kaansa itse. Asialla ovat salakuljetusverkostot, joilla on yhteydet tarvittaviin viranomaisiin eri maissa. Kyse on kansainvälisestä rikollisuudes ta ja korruptiosta, jonka uhreja ovat ennen kaikkea pakolaiset, joita käytetään mennen tullen hyväksi, sanoo eräs syyrialainen tulkki, joka on auttanut tuhansia pakolaisia LänsiBal kanin reitin varrella. Salakuljettajat saavat toimia viranomaisten silmien alla. Se on korruptiota, mutta myös tie toista politiikkaa. Pakolaiskriisin ratkaisu on niin monitahoinen kysymys, ettei siihen ole olemassa helppoa vastausta – tarvitaan poliittista tahtoa, rikolli suuden torjuntaa ja valvontaa, tarvitaan huma nitaarista apua ja kehitysyhteistyötä, kaikkea yhdessä. Niin kauan kuin Eurooppa ei löydä asiassa yhteistä säveltä, salakuljettajat rikastuvat, hä dässä olevat ihmiset kärsivät ja epävakaus li sääntyy myös Euroopan sisällä. ? Jutun kirjoittaja on Suomen Punaisen Ristin eläkkeellä oleva viestintäjohtaja, joka vieraili marraskuussa kansainvälisen Punaisen Ristin tehtävissä Kreikassa, Makedoniassa, Kroatiassa ja Saksassa. Pakolaisten jälkiä Kreikan ja Makedonian rajalla. Useimmat läntisen Balkanin reittiä Eurooppaan pyrkivät pakolaiset yrittävät jatkaa matkaansa Saksaan tai muualle Länsi-Eurooppaan. Spår efter flyktingar på gränsen mellan Grekland och Makedonien. De flesta flyktingar som försöker ta sig till Europa längs den västra Balkanrutten vill fortsätta till Tyskland eller andra länder i Västeuropa. Euroopan pakolaiskriisi ? ” Salakuljettajat saavat toimia viranomaisten silmien alla. Se on korruptiota, mutta myös tietoista politiikkaa. ” AVM1601_s24-48.indd 33 25.1.2016 13.59
MIKÄ SAI SINUT PYRKIMÄÄN PAKOLAISENA EUROOPPAAN? 34 avun maailma hjälpens värld 1 / 2016 Ines Mao NORSUNLUURANNIKKO / ELFENBENSKUSTEN JÄIN TYÖTTÖMÄKSI LIBANONISSA ” OLIN LIBANONIN BEIRUTISSA töissä sairaanhoitajana melkein kaksi vuotta. Sitten taloudellinen tilanne muuttui huonommaksi ja me ulkomaalaiset saimme sairaalasta potkut. Pyrin kolmen samassa tilanteessa olevan ystäväni kanssa Ranskaan, koska maassa on ennestään paljon norsunluu rannikkolaisia. Mieheni pyrkii myös sinne, mutta en ole kuullut hänestä mitään uutisia moneen kuukauteen. Olen kuudennella kuulla raskaana ja todella huolissani, koska emme pääsekään Makedonian kautta Eurooppaan, vaikka meille oli niin luvattu. Olemme joutuneet yöpymään täällä kylmässä ja sateessa nyt viikon, eikä kukaan kerro meille, mitä meidän pitäisi tehdä." "Jag jobbade som sjukskötare i Beirut i Libanon i nästan två års tid. Sen försämrades den ekonomiska situationen och vi utlänningar fick sparken från sjukhuset. Tillsammans med tre vänner i samma situation försökte jag ta mig till Frankrike eftersom där finns många ivorianer från förut. Min man försöker också ta sig dit, men jag har inte hört något av honom på flera månader. Jag är gravid i sjätte månaden och väldigt orolig, för vi kan inte ta oss till Europa via Makedonien, fast det hette att det skulle gå. Vi har varit tvungna att övernatta i köld och regn i en vecka nu, och ingen säger vad vi borde göra." Rahid MAROKKO / MAROCKO EN VOINUT ELÄTTÄÄ PERHETTÄNI ” OLEN AMMATILTANI RAKENNUSTYÖMIES. Kotona minulla ei ollut töitä, enkä pystynyt enää elättämään per hettäni. Päätin, että minun pitää päästä Ranskaan tai Saksaan. Sieltä löydän varmasti jotain työtä ja voin lähettää rahaa perheelleni kotiin. Minua neuvottiin ostamaan lentolippu Casablancasta Istanbuliin. Sieltä minut kuljetettiin Turkin rannikolle ja ve neellä Lesboksen saarelle. Matka jatkui edelleen autolautalla Ateenaan ja linjaautolla Kreikan ja Makedonian rajalle. Olen käyttänyt matkaan lainarahaa 2 000 euroa. Makedonian rajaviranomaiset päästävät rajan yli vain syyrialaisia, irakilaisia ja afgaaneja. Me muut olemme jumis sa. Minulle on sanottu, että meidät kuljetetaan takaisin Ateenaan. En tiedä, mikä minua odottaa." "Jag är byggarbetare. Hemma fanns det inga jobb för mig och jag kunde inte försörja min familj. Jag bestämde mig för att ta mig till Frankrike eller Tyskland. Där hittar jag säkert något jobb och kan skicka pengar till min familj. Jag fick rådet att köpa en flygbiljett från Casablanca till Istanbul. Därifrån fördes jag till turkiska kusten och med båt till ön Lesbos. Färden fortsatte med bilfärja till Aten och med buss till gränsen mellan Grekland och Makedonien. Jag lånade 2 000 euro för att betala för resan. De makedoniska gränsmyndigheterna släppte bara syrier, irakier och afghaner över gränsen. Vi andra har fastnat här. Jag har fått höra att vi ska föras tillbaka till Aten. Jag vet inte vad som väntar mig." ? ?Euroopan pakolaiskriisi AVM1601_s24-48.indd 34 25.1.2016 13.59
1 / 2016 hjälpens värld avun maailma 35 Ali PAKISTAN / PAKISTAN ETSIN IHMISARVOISTA ELÄMÄÄ ” OLEN KOTOISIN 10 miljoonan asukkaan Lahoren esi kaupungista KoillisPakistanista. Opiskelin biologiaa yliopis tossa, mutta en löytänyt kotiseudultani mitään työtä. Asuinalueemme kotona Pakistanissa on todella köyhää. Asunnot ovat hyvin vaatimattomia, sähköt katkeilevat useita kertoja päivässä ja liikkuminen ulkona pimeän aikaan on erittäin vaarallista. Lähdin kavereitteni kanssa pyrkimään Eurooppaan, koska uskomme, että siellä on varmasti meille jotain töitä tarjolla. Olen vielä nuori ja haluan löytää itselleni paremman tulevai suuden ja ihmisarvoisen elämän. Nyt olemme kuitenkin jumissa täällä Kreikan ja Makedonian rajalla." "Jag kommer från en förstad till tiomiljonersstaden Lahore i nordöstra Pakistan. Jag studerade biologi vid universitetet, men kunde inte få jobb i mina hemtrakter. Det område jag kommer från i Pakistan är väldigt fattigt. Bostäderna är enkla, elen bryts flera gånger om dagen och det är väldigt farligt att röra sig utomhus efter mörkrets inbrott. Vi gav oss iväg till Europa, jag och några kompisar, för vi tänkte att det säkert finns något jobb åt oss där. Jag är ung och jag vill ha en bättre framtid och ett människovärdigt liv. Men nu sitter vi fast här vid gränsen mellan Grekland och Makedonien." Massoud Ibraheem SYYRIA / SYRIEN SOTILAAT VEIVÄT KUORMA-AUTONI ” OLEN KUORMA-AUTOILIJA Kamishlin kaupungista lä heltä Turkin rajaa. Sodan alkuvaiheessa armeijan sotilaat py säyttivät minut. He vaativat minua ajamaan autollani armei jan kuljetuksia. Kun kieltäydyin, sotilaat hakkasivat minut pahasti ja veivät kuormaautoni. Yksi sotilaista löi kirveellä vasemman jalkani varpaat irti. Kun olin toipunut, päätimme perheeni kanssa paeta. Pää simme rajan yli Turkin puolelle ja odotimme pitkään, että sota loppuisi. Turhaan. Kolme kuukautta sitten lähdimme kohti Saksaa Bulgarian, Serbian, Kroatian, Slovenian ja Itävallan kautta. Nyt odotamme Potsdamin Punaisen Ristin vastaanottoleirillä, minne päin Saksaa meidät siirretään. Toivon, että saamme turvapaikan, minä pääsen töihin ja lapset kouluun. Ehkä heillä on sitten tulevaisuudessa parempi elämä." ? "Jag är lastbilsförare från staden Kamishli nära turkiska gränsen. I början av kriget stoppades jag av soldater i armén. De krävde att jag skulle köra armétransporter med min lastbil. När jag vägrade misshandlade de mig och tog lastbilen. En av soldaterna högg av tårna på min vänsterfot med en yxa. När jag hade återhämtat mig beslöt vi oss för att fly, min familj och jag. Vi tog oss över gränsen till Turkiet och väntade länge på att kriget skulle ta slut. Förgäves. För tre månader sedan gav vi oss iväg mot Tyskland via Bulgarien, Serbien, Kroatien, Slovenien och Österrike. Nu är vi i Röda Korsets mottagningsläger i Potsdam och väntar på att få veta vart i Tyskland vi ska flyttas. Jag hoppas att vi beviljas asyl så att jag kan jobba och barnen får gå i skola. Kanske de i framtiden får ett bättre liv." Euroopan pakolaiskriisi ? AVM1601_s24-48.indd 35 25.1.2016 13.59
? ?Kolumni TEKSTI THOMAS ELFGREN KUVITUS JENNY LUCANDER TÄMÄN PALSTAN KOLUMNISTIT OVAT SUOMEN PUNAISEN RISTIN ULKOPUOLELTA KUTSUTTUJA KIRJOITTAJIA, EIVÄTKÄ HEIDÄN NÄKEMYKSENSÄ VÄLTTÄMÄTTÄ EDUSTA JÄRJESTÖN KANTAA. 36 avun maailma hjälpens värld 1 / 2016 J OS ULKOAVARUUDEN OLIOT yrittäisivät selvittää sosiaalisen median perusteella, mitä Suomessa täl lä hetkellä tapahtuu, he saisivat maastamme omin takeisen kuvan. Sosiaalisessa mediassa jaettujen tietojen mukaan Suomen sisäinen turvallisuus on uhattuna. Sitä uhkaavat ainakin seuraavat tahot: maahan muuttajat, muslimit, islam, kaikki jakamattomia ihmisoikeuk sia kannattavat ihmiset, salaliittoa juonittelevat valtamedia, tiedemaailma ja viranomaiset – sekä tietenkin Suomen Pu nainen Risti ja sen työntekijät. Ajatus olisi naurettava, ellei se olisi niin huolestuttava. Suomessa on suuri joukko ihmi siä, jotka todella uskovat tällai siin näkemyksiin. Avoin rasismi, vihapuhe, dis informaatio ja erilaiset fyysi sellä väkivallalla uhkaamiset ovat viime vuosina lisääntyneet sosiaalisessa mediassa tavalla, joka täytyy ottaa vakavasti. Väkivallalla ja raiskauksilla uh kailu ei ole vain sanoja, se on pelkoa, joka tunkeutuu ihmis ten elämään. Samaan aikaan keskustelu sananvapaudesta on vähenty nyt. Se ei ole ihme. Nykyään voi sanoa mitä, mistä ja kenes tä tahansa ilman pelkoa seuraamuksista. Mikä vielä vuosi pari sitten nähtiin poikkeuksellisena, on tämän päivän pe ruskauraa. MAAN SISÄINEN TURVALLISUUS on kaikesta huolimatta aika hyvällä mallilla. Subjektiivinen turvallisuudentunne sen sijaan on koetuksella. Yksi pelkää muukalaisia, toinen katu partioita. Jos pelosta ponnistavaa vihaa ei saada suitsittua, kohta pelkäävät kaikki. Vähän aikaa sitten eräs työmatkallaan ollut ihminen jou tui aamuyön tunneilla neljän humalaisen suomalaisen ham paisiin. ”Vitun neekeri”, he huusivat ja yrittivät heittää hänet viidennen kerroksen luhtiparvekkeen kaiteen yli. Sitkeä ote kaiteesta ja vikkelät jalat pelastivat hänet kuolemalta. Kos ton pelossa hän ei tehnyt ilmoitusta poliisille. Jäljelle jäi krooninen turvattomuuden tunne ja alituinen pelko joutua uuden väkivallan uhriksi. Väkivallalla on tapana eskaloitua. Polttopulloiskut, ääri ryhmien katupartiointi ja satunnaisuhreihin kohdistuva väki valta ovat alkusoittoa vielä pahemmalle. Suomen päättäjien ja viranomaisten on ymmärrettävä, että verkkoilmiöstä epi demiaksi äitynyt rasistinen viha, uhkailu ja väkivalta ei para ne ilman hoitoa. Yhteiskuntarauhan palauttamiseksi tarvi taan sekä arvojohtajuutta että konkreettisia toimenpiteitä. Toistaiseksi hallituksen ristiriitaiset viestit eivät ole luvan neet hyvää. Aamulla näytetään punaista korttia ja jo samana iltana se muuttuu keltaiseksi. Näin ei voi jatkua, jos Suomes sa halutaan säilyttää yhteiskuntarauha. IHMISTEN TASAVERTAINEN KOHTELU ja perustuslain sään nösten kunnioittaminen pitäisi Suomen kaltaisessa oikeus valtiossa olla kaikille itsestäänselvyys. Itsestään selvää pi täisi olla myös sen, että päättäjien, viranomaisten ja median on noudatettava näitä oikeusvaltion periaatteita. Hyvä puoli on, että suomalaisten suurella enemmistöllä on taidot ratkaisukeskeiseen ja maltilliseen keskusteluun, on sitten kyse maahanmuuton, talouden tai sosiaalipalveluiden haasteista. Nyt sen enemmistön on uskallettava näyttää, että ihmisvihalle ja väkivallalle ei täällä ole sijaa. THOMAS ELFGREN Kirjoittaja on Keskusrikospoliisin rikosylikomisario. Vihan epidemia ” Aamulla näytetään punaista korttia ja jo samana iltana se muuttuu keltaiseksi. Näin ei voi jatkua. ” AVM1601_s24-48.indd 36 25.1.2016 13.59
Tutkitusti turvallista Trygga transfusioner. I Finland är allt blod som används i blodtransfusioner noga undersökt. Blod som ges en dag analyseras följande natt på Blodtjänsts laboratorium. Undersökningarna ger information som är livsviktig för vården av patienter – och ibland också för blodgivarna. Suomessa verensiirroissa käytetään vain tarkasti tutkittua verta. Päivällä luovutettu veri analysoidaan jo seuraa vana yönä virusten varalta Punaisen Ristin Veripalvelun laboratoriossa. Aamulla vuorossa on veriryhmä määritys. Tutkimukset tuottavat potilaiden hoidolle elintärkeätä tietoa – ja joskus myös verenluovuttajille. TEKSTI VESA VILLE MATTILA / MEDIAFOCUS OY KUVAT JARI HÄRKÖNEN JA JYRKI KOMULAINEN 1 / 2016 hjälpens värld avun maailma 37 Veripalvelu ? AVM1601_s24-48.indd 37 25.1.2016 13.59
1 VERIPUSSIN LISÄKSI neljä näyteputkea täytetään veriryhmän ja punasolu vastaaineiden määritystä sekä virustutkimuksia varten. Veri pussi ja näytteet toimitetaan Helsingin Kivihaan veripalvelukeskukseen, jossa työskentelee laboratoriohoitajia, bioanalyytikkoja, biologeja, biokemistejä ja lääkäreitä. Förutom en påse blod fyller man fyra provrör för bestämning av blodgrupp, antikroppar mot röda blodkroppar och virusundersökning. Blodpåsen och provrören skickas till blodtjänstcentret i Stenhagen i Helsingfors, där ett antal laboratorieskötare, bioanalytiker, biologer, biokemister och läkare arbetar. 2 VERIPALVELUKESKUKSESSA näyteputket menevät laboratoriotutkimuksiin ja veripussi verivalmisteiden tuotantoprosessiin. Veri pussin sisältö jaetaan punasoluiksi, verihiutaleiksi ja plasmaksi. Vasta tutkimusten valmistuttua veri valmiste voidaan toimittaa sairaalaan potilasta varten. På blodtjänstcentralen analyseras provrören i laboratoriet medan blodpåsen inleder produktionsprocessen för blodpreparat. Blodpåsens innehåll indelas i röda blodkroppar, blodplättar och plasma. Först efter att undersökningarna blivit klara kan blodpreparat levereras till ett sjukhus för användning. 3 ANALYSAATTORILAITTEELLA näytteestä määritellään veriryhmä. Kaikkien ihmisten veri kuuluu yhteen kahdeksasta pääveriryhmästä (A, B, O tai AB ja jokainen joko Rh D -positiivinen tai Rh D -negatiivinen). Näiden lisäksi on olemassa satoja muita veriryhmätekijöitä, joiden yleisyys ja merkitys vaihtelevat. En analysatorapparat bestämmer blodgruppen. Alla människors blod kan klassificeras i en av åtta huvudblodgrupper (A, B, O eller AB och var och en av dem kan vara antingen Rh Dpositiv eller Rh D-negativ). Utöver huvudblodgrupperna finns det hundratals andra faktorer av varierande betydelse och utbredning. 4 ENSIMMÄISELLÄ luovutuskerralla sekä verensiirron ja raskauden jälkeen verenluovuttajalta seulotaan punasoluvasta-aineita. Niitä saattaa syntyä, jos luovuttajan veri on joutunut tekemisiin sille vieraiden punasolujen kanssa. Mikäli veressä on verensiirtojen kannalta merkityksellisiä vasta-aineita, verta ei voi luovuttaa. När man ger blod första gången och efter graviditet testas förekomsten av antikroppar mot röda blodkroppar. Sådana kan bildas om givarens blod har hamnat i kontakt med främmande erytrocyter. Om blodet innehåller antikroppar som är av betydelse för blodgivning kan man inte ge blod. 5 VERIPALVELU VALMISTAA omaan käyttöönsä veriryhmien määrityksiin tarvittavia reagenssipunasoluja. Verenluovuttajien punasolut ovat reagenssisolujen raakaainetta. Luovuttajilta kysytään erikseen lupa solujen käyttöön tähän tarkoitukseen. Blodtjänst producerar reagenser som behövs för blodgruppsbestämning för eget bruk. Blodgivares erytrocyter används som råvara i reagensproduktionen, men blodgivare blir skilt tillfrågade om tillstånd för att använda blodceller till det ändamålet. Veriryhmiä määrittelevä analysaattorikone pystyy käsittelemään 300 NÄYTETTÄ TUNNISSA. N. 100 AMMATTILAISTA työskentelee Veripalvelun laboratoriossa. 38 avun maailma hjälpens värld 1 / 2016 Veripalvelun laboratorio tutkii päivittäin keskimäärin 800 verenluovuttajan näytteet eli 3 200 NÄYTEPUTKEA. AVM1601_s24-48.indd 38 25.1.2016 13.59
6 HUIPPUTARKOILLA geenimonistuslaitteilla tehdään virustutkimukset, joiden tarkoituksena on estää virusten leviäminen veren välityksellä. Jokaisesta verenluovutuksesta tutkitaan HI-virus, hepatiitti B ja C sekä plasmatuotteita varten hepatiitti A ja luovuttajalle vaaraton parvovirus. Lisäksi etsitään syfilisbakteerin vasta-aineita. Med ytterst noggrann laboratorieutrustning testas blodet för virus för att förhindra att virussjukdomar sprids med blodet. Varje påse givet blod virustestas för förekomst av HI-virus, hepatitvirus B och C och plasmaprodukter testas också för hepatit A och det för givaren ofarliga parvoviruset. Dessutom analyseras blodet för syfilisbakterier. 7 JOS VIRUSTUTKIMUS antaa viitteen vaarallisesta viruksesta, Veripalvelun lääkäri ottaa yhteyttä verenluovuttajaan. Luovuttajalta pyydetään toinen näyte tuloksen varmistamiseksi. Tarvittaessa Veripalvelun lääkäri ohjaa verenluovuttajan jatkotutkimuksiin hoitavan lääkärin vastaanotolle. Om virustesten antyder att ett farligt virus kan finnas i blodet tar Blodtjänsts läkare kontakt med givaren. Givaren ombeds lämna ett andra prov för att säkerställa resultatet. Vid behov anvisar Blodtjänsts läkare blodgivaren till fortsatta undersökningar hos behandlande läkare. 8 VERIRYHMÄLABORATORIO toimii joka päivä kellon ympäri. Laboratoriossa voidaan milloin tahansa joko manuaalisesti tai analysaattorilla tutkia sairaaloiden lähettämiä verinäytteitä ja etsiä potilaille sopivia verivalmisteita. Blodgruppslaboratoriet är öppet alla dagar och dygnet runt. På labbet kan man när som helst antingen manuellt eller med analysator undersöka blodprov från sjukhus och ta fram blodpreparat som lämpar sig för patienter. ? P O S T IM A K S U M A K S E T T U P O R TO B E TA LT Som medlem deltar du I vår utlottning! Förbättra din chans att vinna genom att ta i bruk e-räkning och rekommendera medlemskap till din vän! LEIKKAA KORTTI IRTI, TAITA KAHTIA JA SULJE TEIPILLÄ TAI NIITILLÄ. LÖSGÖR KORTET, VIK DET PÅ MITTEN OCH FÖRSEGLA MED TEJP ELLER HÄFTA. S u o m e n P u n ain e n R is ti/ Fin la n d s R ö d a K o rs In fo : Jä sk i Tu n n u s/ A vt a ls ko d : 5 01 67 4 3 V a st au slä h e ty s/ Sv ar sf ö rs än d e ls e Voita iPad Mini tai Sokos Hotels lahjakortti! Vinn en iPad Mini eller ett present kort till Sokos Hotels. Jäsenenä osallistut arvontaamme! Paranna voittomahdollisuuksiasi tekemällä e-laskusopimus ja suosittelemalla jäsenyyttä kaverillesi! AVM1601_jasenlomake_lehteen2.indd 1 22.1.2016 12.45 FO TO LI A Suomessa tehdään joka vuosi runsaat 200 000 VEREN LUOVUTUSTA. N. 50 000 POTILASTA vuodessa saa apua suomalaisten verenluovutuksista. 3 POTILASTA voi saada apua yhdestä verenluovutuksesta. VEREN LUOVUTTAJISTA 99,9 % on virustesteissä negatiivisia eli heiltä ei löydy testeissä tutkittavia viruksia. AVM1601_s24-48.indd 39 25.1.2016 13.59
UUDEN JÄSENEN TIEDOT / DEN NYA MEDLEMMENS UPPGIFTER ETUNIMI / FÖRNAMN SUKUNIMI / EFTERNAMN OSOITE / ADRESS POSTINUMERO / POSTNUMMER POSTITOIMIPAIKKA / ORT SYNTYMÄAIKA (ppkkvv) / FÖDELSETID (ddmmåå) PUHELIN / TELEFON SÄHKÖPOSTI / E-POST PUNAISEN RISTIN PAIKALLISOSASTO, JOHON HALUAN LIITTYÄ (jos tiedossa). RÖDA KORSETS LOKALAVDELNING SOM JAG VILL GÅ MED I (om känd). MINUUN VOI OLLA YHTEYDESSÄ / NI KAN TA KONTAKT MED MIG ? SÄHKÖPOSTITSE / PER E-POST ? TEKSTIVIESTILLÄ / PER SMS. JÄSENEKSI LIITTYVÄ SAMASSA OSOITTEESSA ASUVA PERHEENJÄSEN: MEDLEM BLIR OCKSÅ FÖLJANDE FAMILJEMEDLEM PÅ SAMMA ADRESS: ETUNIMI / FÖRNAMN SUKUNIMI / EFTERNAMN SYNTYMÄAIKA (ppkkvv) / FÖDELSETID (ddmmåå) JÄSENHANKKIJAN TIEDOT / MEDLEMSVÄRVARENS UPPGIFTER NIMI / NAMN PUHELIN / TELEFON OSOITETIEDOT / ADRESSUPPGIFTER JÄSENNUMERO / MEDLEMSNUMMER Ole osa turvaverkkoa. Liity jäseneksi. Skyddsnät behövs. Bli medlem. JÄSENMAKSUT / MEDLEMSAVGIFTER ? vuosijäsen / årsmedlem 20 € ? nuorisojäsen (alle 29 v.) / ungdomsmedlem (under 29 år) 10 € ? ainaisjäsen / ständig medlem 300 € PERHEJÄSENYYS / FAMILJEMEDLEMSKAP Samassa taloudessa asuvat voivat liittyä perhe jäseniksi. Ensimmäinen maksaa normaalin jäsenmaksun, muut samassa osoitteessa asuvat perheenjäsenet maksavat seuraavasti: De som bor i samma hushåll kan bli familjemedlemmar i Röda Korset. Den första medlemmen betalar en normal medlemsavgift, övriga familjemedlemmar på samma adress betalar: ? aikuiset / vuxna 10 € ? nuorisojäsenet (alle 29 v.) / ungdomsmedlemmar (under 29 år) 5 € Sekä jäsenhankkija että uusi jäsen osallistuvat arvontaan! Värvaren och den nya medlemmen deltar både i utlottningen! punainenristi.fi/jasenyys rodakorset.fi/membership 2 1 6 AVM1601_jasenlomake_lehteen2.indd 2 22.1.2016 12.45 Hatets epidemi O m varelser från yttre rymden på basis av det som skrivs på sociala medier försökte ta reda på vad som händer i Finland just nu skulle de få en rätt så underlig bild av vårt land. Enligt vad som sprids på sociala medier är Finlands interna säkerhet nämligen hotad. Hotet utgörs av åtminstone följande: invandrare, muslimer, islam, alla som är anhängare av oförytterliga mänskliga rättigheter, intrigerande mainstreammedier som planerar en komplott, vetenskapsvärlden och myndigheterna – och självklart Finlands Röda Kors och dess anställda. Tanken skulle vara skrattretande – om den inte var så oroväckande. För i Finland finns det ett stort antal människor som tror på de här påståendena. PÅ SOCIALA MEDIER har öppen rasism, hatprat, desinformation och hot om fysiskt våld i olika former de senaste åren ökat på ett sätt som vi måste ta på allvar. Att utsättas för hot om våld och våldtäkt är inte bara ord, det skapar en rädsla som tränger sig in i folks liv. Samtidigt har pratet om yttrandefrihet minskat, vilket inte är att undra på. Nu kan man säga vad som helst om vad som helst och vem som helst, utan att behöva tänka på konsekvenser. Det som bara för ett par år sedan ansågs vara exceptionellt är idag vardagsmat. Trots det är den interna säkerheten i landet i ganska gott skick. Den subjektiva trygghetskänslan ställs däremot på prov: en är rädd för främlingar, en annan för gatupatruller. Om vi inte får bukt på hatet som tar sats i rädsla slutar det med att alla blir skrämda. Nyligen blev en människa under sin arbetsresa antastad av fyra berusade finländare. ”Jävla svartskalle”, skrek de, och försökte kasta hen över balkongräcket i femte våningen i ett loftgångshus. Ett fast grepp om räcket och snabba fötter var hens räddning, men av rädsla för repressalier anmälde hen inte det skedda till polisen. I stället går hen omkring med en kronisk känsla av otrygghet och en ständig rädsla för att på nytt bli utsatt för våld. VÅLD TENDERAR ATT ESKALERA. Brandbomber, extremister som patrullerar på gatorna och våldsdåd som riktas mot slumpmässigt utvalda offer är början till något värre. Finlands beslutsfattare och myndigheter måste förstå att det som har börjat som ett webbfenomen – rasistiskt hat, hotelser och våld – nu har vuxit sig till en epidemi som inte botar sig själv. För att återställa samhällsfreden behövs både vägvisare för de värderingar landet vill signalera och konkreta åtgärder för att försvara de värderingarna. Tillsvidare har regeringens motstridiga budskap inte lovat gott. På morgonen viftas det med rött kort och redan samma kväll är det gult. Så kan det inte fortsätta om man vill bibehålla samhällsfreden i Finland. Att alla människor ska behandlas lika och respekt för grundlagens bestämmelser borde vara självklarheter i en rättsstat som Finland. Självklart borde det också vara att beslutsfattare, myndigheter och medierna måste följa de här rättsstatliga principerna. En bra sak är att en övervägande majoritet av finländarna har de kunskaper som krävs för en lösningsinriktad och genomtänkt diskussion, vare sig det gäller invandring, ekonomi eller socialtjänster. Nu måste den majoriteten våga visa att här inte finns plats för hat och våld. THOMAS ELFGREN Skribenten är kriminalöverkommissarie vid Centralkriminalpolisen DE SOM SKRIVER I DEN HÄR SPALTEN ÄR EXTERNA KOLUMNISTER SOM VI HAR BJUDIT IN UTIFRÅN, VILKET INNEBÄR ATT DERAS ÅSIKTER INTE NÖDVÄNDIGTVIS REPRESENTERAR FINLANDS RÖDA KORS SYN. ? ?Kolumn TEXT THOMAS ELFGREN BILD JENNY LUCANDER AVM1601_s24-48.indd 40 25.1.2016 13.59
RISTIKON 3/2015 OIKEA RATKAISU. Lähetä ratkaisusi kryptoon maaliskuun loppuun mennessä osoitteella Suomen Punainen Risti, Avun maailma Hjälpens värld, PL 168, 00141 Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus ”Ristikko 1/2016”. Vastanneiden joukosta arvotaan kaksi voittajaa, jotka saavat palkinnoksi Punaisen Ristin tuotteita. Ristikon 3/2015 voittajiksi arvottiin Aino Peltonen Lohjalta ja Anneli Järvenpää Kangasalta. Onnittelut voittajille! NIMI: OSOITE: 1 / 2016 hjälpens värld avun maailma 41 TEHTÄVÄN LAATIJA ERKKI VUOKILA Ristikko 1/2016 ? AVM1601_s24-48.indd 41 25.1.2016 13.59
Kors & tvärs Hjälpens värld 2/2016 utkommer 20 april. Hjälpens värld nu också som digitaltidning: lehtiluukku.fi > Avun maailma Kors & tvärs 42 avun maailma hjälpens värld 1 / 2016 VINJET TINOSTO OT: SSA PERUSVÄRIT 200 merkkiä + pieni vinjettikuva jos mahtuu dit aut occab ilitatiosam, aut laudit modit quam volor magnitat. Sedio eumqui con con es que id et voloria quam, apitam, omnis prepudaerum cum que nem perovitis non repro. HANNA LINNAKKO ABDULAZIZ AL-DROUBI/SYRIAN ARAB RED CRESCENT Syriska Röda Halvmånens konvoj kunde äntligen i januari föra biståndsmateriel till belägrade städer i Syrien. Regelbunden hjälp livsviktig Röda Korsets och FN:s biståndskonvojer kunde i januari leverera bistånd till tre belägrade städer i Syrien, men många områden är fortfarande omöjliga att nå. S TÄDERNA MADAYA, Foua och Kefraya i Syrien väntade på humanitärt bistånd fram till den 11 januari, då 70 lastbilar med biståndsmaterial äntligen kunde leverera livsmedel, mediciner, fil tar och övrigt biståndsmaterial till invånarna. Fö regående gång de här städerna hade nåtts av bi ståndstransporter var i oktober. Det rapporteras att invånarna i staden Madaya nära gränsen till Libanon led av svält. I staden bor cirka 40 000 människor. I Foua och Kefraya i nor ra Syrien bor det cirka 20 000 personer var. Flera väpnade grupperingar har kontroll över olika delar av Syrien under det pågående inbör deskriget. Uppskattningsvis bor det mer än 400 000 människor i belägrade områden, som delvis kontrolleras av regeringstrupper och delvis av re beller. Internationella rödakorskommittén ICRC förhandlar ständigt med parterna i konflikten för att kunna leverera bistånd till civilbefolkningen i de belägrade områdena. – Det är en väldigt positiv utveckling att kon vojerna har kunnat nå Madaya, Foua och Kefraya, men bistånd borde inte vara utdelning av engångs natur. För att lindra lidandet bland tiotusentals människor bör vi ha regelbunden tillgång till de här områdena, påpekar ICRC:s representant i Sy rien Marianne Gasser . Enligt ICRC bör alla belägringar upphöra omgå ende och samtidigt på grund av den extremt all varliga humanitära situationen i Syrien. Inbördes kriget är inne på sitt femte år och mer än 12 mil joner syrier är i behov av akut humanitärt bistånd. – I början av en konflikt har vanliga människor ofta besparingar, ett hem, uppehälle och skydds nät i form av släktingar och vänner, men när kri get drar ut på tiden blir det allt svårare att över leva. Situationen är speciellt svår i de belägrade områdena, konstaterar Niklas Saxén , planerare av internationellt bistånd på Finlands Röda Kors. Den lokala Röda Halvmånens volontärer hjäl per syrier varje dag och har bland annat hand om livsmedelsbistånd i vad som ofta är livsfarliga för hållanden. Syriska Röda Halvmånen och ICRC de lade ut livsmedelsbistånd till sju miljoner människor förra året. De försåg också cirka 15 miljoner människor med rent vatten. Dessutom har inter nationella Röda Korset levererat vinterkläder till 300 000 barn. Förra året skickade Finlands Röda Kors bl.a. materiellt bistånd i form av 72 000 filtar till Syri en. Under år 2015 stödde utrikesministeriet bi ståndsinsatserna i Syrien genom Finlands Röda Kors med två miljoner euro. Medel ur Röda Kor sets katastroffond användes också till hjälparbe tet i Syrien. KIIA ETELÄVUORI Rekordmängd Jul i sinnet FINLANDS RÖDA KORS och Mannerheims Barnskyddsförbunds traditionella insamling Jul i sinnet inbringade inför jul rekordsumman 1 705 348 miljoner euro. Insamlingen för att hjälpa mindrebemedlade barnfamiljer ordnades nu för 19 gången. Röda Korsets koordinator för medelanskaffning Regina Laurén säger att ett rekordstort antal företag i år deltog i insamlingen Jul i sinnet vid sidan av privatpersoner. Av företagen donerade mer än 400 minst 1 500 euro. – Tack till alla givare och samarbetsparter! Responsen från de familjer som har fått ett presentkort visar att den här insamlingen verkligen behövs, säger Laurén. Insamlingsmålet hade slagits fast till 1,54 miljoner euro, så att man skulle kunna dela ut livsmedelspresentkort på 70 euro till 22 000 barnfamiljer. Målet nåddes och blev överträffat. Det innebär att de överblivna pengarna sparas till nästa år, då man kommer att kunna dela ut presentkort till fler familjer än någonsin. Insamlingen Jul i sinnet genomfördes i samarbete med Yles Morgon-tv, Yle Radio Suomi, Yle Radio Vega, K-matbutikerna, S-gruppen och Lidl. Intäkterna från insamlingen Jul i sinnet används till present kort à 70 euro som delas ut till mindrebemedlade barn familjer inför jul. AVM1601_s24-48.indd 42 25.1.2016 13.59
Kors & tvärs Hjälpens värld 2/2016 utkommer 20 april. Hjälpens värld nu också som digitaltidning: lehtiluukku.fi > Avun maailma Kors & tvärs 1 / 2016 hjälpens värld avun maailma 43 Busschauffören Marko Hentunen ger blod tillsammans med sina kolleger i BlodGruppen Veolian Valiot. Nytt i Hjälpens värld I HÖSTAS tog vi reda på vad våra läsare tycker om Hjälpens värld genom en läsarundersökning. På basis av resultaten är läsarna rätt så nöjda med tidningen, men vi fick också in förbättringsförslag. Den vanligaste negativa kritiken gällde placeringen av det tvåspråkiga innehållet: det gjorde tidningen svårläst. Vi svarar på kritiken med att dela upp aktualitetsspalten Ristiin Rastiin/Kors och Tvärs enligt språk. För längre artiklars del finns översättningen till det andra inhemska språket fortfarande i samband med huvudtexten. I och med det här numret lanserar vi också en serie texter av utomstående kolumnister. Först ut är kriminalöverkommissarie Thomas Elfgren på sidan 40. SUSA JUNNOLA Mer än 2 200 BlodGrupper! Blodtjänsts höstkampanj överträffade alla förväntningar. Fler nya BlodGrupper registrerade sig för blodgivning på en månad än under hela början av året sammanlagt. M ÅNGA FÖRETAG, samfund och olika kompis grupper har under de senaste åren engage rat sig som blodgivare. Under BlodGruppskam panjen High Five För Livet i höstas grundades mer än 550 nya BlodGrupper, vilket innebär att antalet blodgivargrupper nu har passerat 2 200. – Kampanjen gjorde att vi kom över gränsen på 2 000 registrerade grupper, något som har va rit ett mål en längre tid. Redan den första mån aden förde med sig fler nya BlodGrupper än hela början av året sammanlagt, berättar Kaisu Maijala , som koordinerar verksamheten på Blodtjänst. Nu rullar BlodTjänstverksamheten på fint. To talt gav mer än 3 700 människor blod i en Blod Grupp inom kampanjtiden. Mest aktiva var givar na i grupperna i oktober, då ungefär sju procent av alla som kom till blodgivning var blodgrupps medlemmar. Även på sociala medier syntes kam panjen: blodgivare publicerade mer än 200 bilder med taggarna #isokäsielämälle eller #VeriRyhmä. Kampanjen lottade ut pris av sponsorn Sgrup pen bland alla BlodGrupper som gett blod minst fyra gånger under septembernovember. Hela 392 grupper klarade den gränsen. Huvudvinsten, en bastukväll på Sokos Hotels för hela gruppen, gick till BlodGruppen Hemofilia från Ylöjärvi – gratule rar till vinsten! TUIJA SIHVONEN Läs mer: www.blodtjanst.fi/grupper SIFFRORNA TALAR 86 611 MEDLEMMAR HÖRDE i årsskiftet till Finlands Röda Kors. Medlemstalet ökade med 2 045 från föregående år. Sammanlagt anslöt sig 7 055 nya medlemmar till Röda Korset. Av dem var 1 940 ungdomsmedlemmar. KÄLLA: RÖDA KORSETS MEDLEMSREGISTER RIKSOMFAT TANDE UTLOT TNINGAR ÅR 2016 Röda Korsets riksomfattande utlottningar gjorde succé förra året och fortsätter med hela sex möjligheter till vinst i år. Den första dragningen sker 15.2 och då kan man vinna en iPad Mini-surfplatta. I den andra utlottningen 15.4 står tre Sokos Hotels-presentkort på spel. Alla rödakorsmedlemmar som har betalat sin medlemsavgift deltar automatiskt i dragningarna. Precis som i fjol kan medlemmarna öka sina vinstchanser genom att locka med nya medlemmar i Röda Korset. Läs mer: www.rodakorset.fi/membership A P P LE SPAR A MED E-FAK TUR A SKÖTER DU din medlemsavgift till Röda Korset med e-faktura? Om inte så kan du göra upp ett e-faktureringsavtal i din egen webbank. Din personliga referensnummer för avtalet hittar du på föregående medlemsavgiftsblankett. Du kan också få numret genom att kontakta distriktsbyrån eller skicka e-post till jasenrekisteri@rodakorset.fi. Pappers lös fakturering ger mindre omkostnader och sparar papper! AVM1601_s24-48.indd 43 25.1.2016 13.59
44 avun maailma hjälpens värld 1 / 2016 Hakemisto Hakemisto punainenristi.? /testamentti Lakimiehemme opastavat sinua veloituksetta. Ota yhteyttä: mia.ekstrom-huttunen@punainenristi.? tai 020 701 2193 Punainen Risti on auttanut heikoimmassa asemassa olevia jo 150 vuotta. Testamentilla takaat avun myös tuleville sukupolville. Pienikin lahjoitus on merkittävä. HYVÄ PÄÄTÖS K u va : Ta tu B lo m q vi st SPR_Testamentti_Viva2_99x126mm.indd 1 20.1.2015 14.56 AVM1601_s24-48.indd 44 25.1.2016 13.59
Kun Suomi tarvitsi apua ” AMERIKAN PUNAINEN RISTI avus taa maatamme Suomen Punaisen Ristin välityksellä, ja jo tähän mennessä on tänne saapunut suuria eriä vaatetus tarvikkeita, kuormaautoja ynnä muuta. Yksistään jo perille tulleiden lähetysten hankkimiseen on Amerikan Punainen Risti käyttänyt 2,1 miljoonaa dollaria. Amerikan Punainen Risti on asettanut ehdoksi, että lahjatavarat on jaettava ilmaiseksi eikä mitään saa myydä. Avustukset on annettava puutteessa oleville riippumatta siitä, mihin rotuun ja uskontokuntaan he kuuluvat.” SUOMEN PUNAINEN RISTI 1/1946 Suomalaiset saivat sodan jälkeen suuret määrät apua mm. Amerikan, Ruotsin ja Sveitsin Punaisilta Risteiltä. Pula-aikana puutetta oli lähes kaikesta: vaatteista, ruoasta, polttoaineesta, lääkintätarvikkeista. När Finland behövde hjälp ”Amerikanska Röda Korset bistår vårt land genom Finlands Röda Kors och redan nu har det anlänt stora försändelser med beklädnadsmaterial, lastbilar och annat. Enbart till de försändelser som redan har anlänt till vårt land har Amerikanska Röda Korset använt 2,1 miljoner dollar. Amerikanska Röda Korset har uppställt villkoret att det donerade materialet skall delas ut gratis och att inget av det får säljas. Biståndet bör ges till människor i nöd oberoende av vilken ras och religion de tillhör.” FINLANDS RÖDA KORS 1/1946 Efter kriget fick finländarna stora mängder hjälp av bl.a. Amerikanska, Svenska och Schweiziska Röda Korset. Under efterskrigstiden rådde brist på så gott som allt: kläder, livsmedel, bränsle och mediciner. ? ?Vuosien takaa ? ?Åren går TEKSTI KIMMO HOLOPAINEN 46 avun maailma hjälpens värld 1 / 2016 Hyvää ystäväviikkoa! #ystävätluovuttaa le ff a leff a Verenluovuttaja on potilaan ystävä Yksi kädenojennus auttaa jopa kolmea potilasta ja voi pelastaa hengen. Tervetuloa verenluovutukseen! Veripalvelussa vietetään ystäväviikkoa 8.–14.2. Tule luovuttamaan verta ystäväviikolla kaverisi kanssa, niin osallistutte leffalippujen arvontaan. Nappaa verenluovutuksesta myös ystäväkuva Instagramiin #ystävätluovuttaa Tee testi ennen verenluovutukseen tuloa osoitteessa sovinkoluovuttajaksi.fi. Katso luovutuspaikat www.veripalvelu.fi 1946 AVM1601_s24-48.indd 46 25.1.2016 14.00
Kielitaito käyttöön Afganistanilainen Josef Gorbani saapui Suomeen turvapaikanhakijana vajaat seitsemän vuotta sitten. Vanhempansa ja sisaruksensa hän sai luokseen kolme vuotta sitten. Vuonna 2013 Punaisen Ristin toimintaan tutustunut Gorbani toimii nyt turvapaikanhakijoiden apuna ja tukena Oulun vastaanottokeskuksessa ja hätämajoituksissa. TEKSTI ANNI JYRINKI KUVA VESA RANTA Avun kasvo ? 1 / 2016 hjälpens värld avun maailma 47 Mikä sai sinut ilmoittautumaan vapaaehtoiseksi? – Tiesin kokemuksesta, miten paljon turva paikanhakijat tarvitsevat apua. Etenkin kieli taitoisille ihmisille on todella suuri tarve vas taanottokeskuksissa ja hätä majoitusyksiköissä. On reilua turvapaikanhakijoita kohtaan, että löytyy työntekijä, joka osaa heidän omaa kiel tään ja helpottaa oppimaan suomea ja suoma laista kulttuuria. Sitä olisin itsekin kipeästi tar vinnut tänne saavuttuani. Monissa hätämajoi tuspaikoissa on tilanne, että yksikään työn tekijä ei osaa arabiaa. Se aiheuttaa jatkuvaa epävar muutta, kun ei ymmärrä, miksei voi esimerkiksi mennä ulos, miten kauan pitää odottaa ja mikä on seuraava etappi. Minun oli itsekin vaikea sietää sellaista tilannetta, joten halusin auttaa. Mitä kaikkea työsi vapaa ehtoisena pitää sisällään? – Lähinnä se on tulkkausta muun muassa ara bian kielestä suomeen ja englantiin. Muutaman kerran viikossa käyn tarkistamassa majoituspai koissa omaa kieltäni puhuvien ihmisten tilan teen ja katsomassa, onko tullut uusia. Lähinnä autan järjestämään ihan päivittäisiä asioita, mutta toki isompiakin ongelmia on välillä osunut ratkaistavaksi. Olen hyvin onnellinen, kun olen pystynyt omalla panoksellani auttamaan. Mitä ajattelet turvapaikan hakijoiden tilanteesta Suomessa? – Esimerkiksi Oulussa on todella paljon pakolai sia, jotka ovat koulutettuja ihmisiä. He eivät työllisty omille aloilleen kuten vaikka opettajak si, siitä olen huolissani. Toivon todella tasa arvoa tällaisiin asioihin. Luulen, että suurimpia uhkia turvapaikanhakijoille ovat epätietoisuus ja piilorasismi. Pitäisi muistaa, että tänne tulleet ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa suu ren hädän ja pelon keskellä. En olisi itsekään aikoinaan lähtenyt kotimaastani, jos minulla olisi oikeasti vielä ollut kotimaa. Turvapaikanhakijoil le haluan korostaa sitä, että suomen kielen opetteleminen on äärimmäisen tärkeää. JOSEF GORBANI Ikä: 23 vuotta Vapaaehtoistehtävä: tulkki ja tukihenkilö Vapaaehtoisena: vuodesta 2013 AVM1601_s24-48.indd 47 25.1.2016 14.00
Seppo löysi pyörän 50 eurolla ja auttoi siinä samalla meitä tukemaan suomalaista omaishoitajaa. Ostamalla hyvää teet hyvää. Kontti-kierrätystavaratalot: Espoo • Joensuu • Kuopio • Lahti • Lappeenranta • Oulu • Pori • Rovaniemi • Tampere • Turku • Vantaa kontti.punainenristi.fi www.facebook.com/sprkontti HyvÄÄ KontTi KaupAlla AVM1601_s24-48.indd 48 25.1.2016 14.00